60 Käyttäjää paikalla!
0.0084469318389893
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 1996 2: •• •• 3: VALTIOPAIVAT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: 82 10: Kertomukset 11: 9-16 12: 13: 14: 15: 16: EDUSKUNTA 17: HELSINKI 18: ISSN 0783-9847 19: 20: OY EDITA AB, HELSINKI 1997 21: SISÄLLYSLUETTELO 22: 23: 24: 25: 26: Kertomukset 9-16 27: 9 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toimin- 14 Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja ti- 28: nastaan vuonna 1995 lasta vuonna 1995 (Liite: Valtion tilinpäätös liittei- 29: neen vuodelta 1995) 30: 10 Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 1995 31: 15 Kertomus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskun- 32: 11 Hallituksen kehitysyhteistyökertomus vuodelta nan tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja 33: 1995 tilinpidosta vuonna 1994 ovat antaneet aihetta 34: 35: 12 Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan ker- 16 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan 36: tomus parlamentaarisen yleiskokouksen toimin- toimintakertomus vuodelta 1996 37: nasta vuonna 1995 38: 39: 13 Valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta 1995 40: 41: 42: 43: 44: 270017 45: K 9/1996 vp 46: 47: 48: 49: 50: EDUSKUNNAN 51: OIKEUSASIAMIEHEN 52: KERTOMUS TOIMINNASTAAN 53: VUONNA 1995 54: 55: 56: 57: 58: HELSINKI 1996 59: ISSN 0356-2999 60: OY EDITA AB, HELSINKI1996 61: EDUSKUNNALLE 62: 63: 64: 65: 66: Oikeusasiamiehenä toimi kertomusvuonna oi- Apulaisoikeusasiamiehen varamiehenä toimi 67: keustieteen lisensiaatti, varatuomari Jacob Sö- oikeusasiamiehen kanslian kansliapäällikkö, oi- 68: derman, jonka eduskunta valitsi 16.11.1993 keustieteen lisensiaatti Riitta-Leena Paunio, 69: eduskunnan oikeusasiamieheksi nelivuotiskau- jonka eduskunta valitsi apulaisoikeusasiamiehen 70: deksi 1994----1997. Hänen tultuaan valituksi Eu- varamieheksi 26.11.1991 nelivuotiskaudeksi 71: roopan oikeusasiamieheksi eduskunta myönsi 1992-1995. Kansliapäällikkö Paunio hoiti apu- 72: syyskuun 5. päivänä 1995 hänelle hänen pyyn- laisoikeusasiamiehen tehtäviä tämän ollessa es- 73: nöstään vapautuksen oikeusasiamiehen virasta tyneenä yhteensä 70 päivää vuoden aikana. 74: syyskuun l. päivästä 1995 lukien. Hallitusmuodon 49 §:n ja eduskunnan oikeus- 75: Eduskunta valitsi sen jälkeen korkeimman oi- asiamiehen johtosäännön 8 §:n mukaisesti annan 76: keuden oikeusneuvoksen, oikeustieteen lisen- kunnioittavasti eduskunnalle kertomuksen edus- 77: siaatti Lauri Lehtimajan oikeusasiamieheksi kunnan oikeusasiamiehen toiminnasta sekä la- 78: vuoden 1997 lopussa päättyvän nelivuotiskau- kien ja muiden säännösten noudattamisesta oi- 79: den jäljellä olevaksi ajaksi lokakuun l. päivästä keudenhoidossa ja hallinnossa vuonna 1995. 80: 1995 lukien. Tämän kertomuksen yhteydessä julkaistut oi- 81: Apulaisoikeusasiamiehenä toimi oikeustie- keusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen pu- 82: teen tohtori Pirkko K. Koskinen, jonka eduskun- heenvuorot edustavat kummankin henkilökoh- 83: ta valitsi 26.11.1991 apulaisoikeusasiamieheksi taisia mielipiteitä. 84: vuosiksi 1992-1995. 85: 86: 87: 88: 89: Helsingissä 23.5.1996 90: 91: 92: 93: 94: Oikeusasiamies Lauri Lehtimaja 95: 96: 97: 98: 99: Kansliapäällikkö Jaakko Jonkka 100: 101: 102: 3 103: s s Ä L L y s 104: 105: 106: 107: 108: .. 109: SISALLYS 110: 111: 1 PUHEENVUOROT 13 112: Lauri Lehtimaja: 113: Vanhaa viiniä uudessa leilissä 13 114: Pirkko K. Koskinen: 115: Miksi tarkastuksia tehdään? 16 116: 117: 118: 2 KATSAUS VUOTEEN 1995 19 119: Vuoden työ 19 120: * Kantelut 19 121: * Ratkaisut 19 122: * Toimenpiteet 19 123: * Tarkastukset 20 124: 125: Vuoden tapahtumat 20 126: * Oikeusasiamiehen kanslia 75 vuotta 20 127: * Euroopan oikeusasiamiehen vaali 20 128: • Toimintakertomuksen luovutus 20 129: * Oikeusasiamiehen vaali 20 130: * Apulaisoikeusasiamiehen vaali 20 131: * Kansainväliset tapahtumat 20 132: * Ulkomaiset vieraat 22 133: 134: Henkilökunta 22 135: 136: 3 PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 23 137: 4 TELEKUUNTELUN, TELEVALVONNAN JA TEKNISEN 138: KUUNTELUN KÄYTTÖ VUONNA 1995 27 139: 5 ESITYKSET 30 140: Lainsäädännön kehittäminen 30 141: • Ulosottomiehen esteellisyys 30 142: * Ylioppilaskirjoituksissa tapahtuneeksi epäillyn vilpin selvittäminen 30 143: * Ammattikalastajan määrittely 31 144: * Pakkohuutokaupasta ilmoittaminen yhteisomistajalle 32 145: 146: 5 147: s s Ä L L y s 148: 149: 150: 151: 152: * Henkisestä kärsimyksestä maksetun korvauksen ulosmittaus 33 153: * Valtion puhevallan käyttämistä koskevien säännösten tarkistaminen 34 154: * Pakkolaitoksen ohjesäännön vahvistaminen 35 155: * Vankiloiden suljettuja osastoja koskevien säännösten puutteellisuus 36 156: * Kunnanjohtajan irtisanomissäännöksen muuttaminen 36 157: * Esitutkinnan päättämistä koskevien säännösten tarkistaminen 38 158: * Rikosvahinkolain selventäminen 39 159: * Työturvallisuuslain 24 §:n ja työpaikkadirektiivin sisältö 40 160: * Työvoima-asioissa säädetyt valituskiellot 41 161: 162: Oikeudenhoidon ja hallinnon kehittäminen 42 163: 164: * Hovioikeuksien tuomioiden lähettäminen 42 165: * Tutkintavangin vapauttaminen 43 166: * Turvapaikka-asioiden muutoksenhakujärjestelmän arvioiminen 44 167: * Verotukseneläketulo-ja perusvähennys 45 168: * Turun keskusvankilan pohjoisselliosaston vapaa-ajan toiminnot 46 169: * Kioskiasetuksen soveltamista koskevat määräykset 47 170: 171: Viranomaisen ratkaisun muuttaminen 48 172: * Rikosvahinkojen korvaaminen valtion varoista 48 173: * Liittymälupapäätöksestä peritty maksu 48 174: 175: Edellisen vuoden esitykset, jotka eivät ole johtaneet toimiin 49 176: 177: * Oikeuteen tuotavaksi määrätyn rikosasian vastaajan säilössäpitoaika 49 178: 179: 6 LAUSUNNOT 50 180: * Mietintö ministeriöiden virkamiesten esteellisyydestä 50 181: * Syyttäjälaitostoimikunnan mietintö 50 182: * Poliisitehtävät puolustusvoimissa 51 183: * Oikeusasiamiestyöryhmän välimietintö 52 184: 185: 7 VIRKASYYTE-JA KURINPITOASIAT 54 186: 187: Vuoden 1995 asiat 54 188: 189: * Epäily lahjuksen ottamisesta 54 190: * Törkeä lahjuksen ottaminen ja lahjusrikkomus 55 191: * Ajokieltoon määrätyn vanginvartijan virka-ajot 59 192: * Simputus Savon Prikaatissa 60 193: * Vangin toimittaminen tutkimuksiin ja hoitoon 61 194: 195: 196: 6 197: s s Ä L L y s 198: 199: 200: 201: 202: Syyteasiat aikaisemmilta vuosilta 62 203: * Virkavelvollisuuksien vastainen menettely vientitakuita 204: myönnettäessä 62 205: * Maksun periminen linjaluotsin tutkinnosta 63 206: 207: 208: 209: 8 HUOMAUTUKSET JA KÄSITYKSET 64 210: Tuomioistuimet 64 211: * Haastehakemuksen vireilletulo ja täydentäminen 64 212: * Vangin pitäminen käsiraudoissa oikeuskäsittelyn ajan 64 213: * Lainhuuto-ja kiinnitysrekisterin julkisuus 65 214: * Todistajan kuulematta jättäminen ja asianosaisen henkilökohtainen 215: kyselyoikeus käräjäoikeudessa 65 216: * Lehdistön tiedonsaannin varmistaminen tuomioistuinten 217: ratkaisuista 66 218: 219: Vankeinhoitoviranomaiset 68 220: * Tutkintavangin oikeus antaa haastattelu tiedotusvälineeseen 68 221: * Vierailun kieltäminen 69 222: * Vangin siirto suljetulle osastolle 69 223: * Vankilan velvollisuus järjestää vangeille ulkoilu 70 224: 225: Poliisiviranomaiset 71 226: * Väliaikaisen ajokiellon perusteen ilmoittaminen asianosaiselle 71 227: * Esitutkintalaki ja hyvä poliisikäytäntö 71 228: * Tarpeettoman haitan ja vahingon aiheuttaminen esitutkinnassa 72 229: * Takavarikoidun esineen hävittäminen 73 230: * Tutkintavankien olosuhteet poliisivankilassa 73 231: * Kotietsinnän edellytyksenä oleva näyttövaatimus 74 232: * Poliisin velvollisuus huolehtia haltuunsa ottamastaan omaisuudesta 76 233: * Rikosilmoituksen kirjaaminen 77 234: * Pidätetyn kuvaaminen ja hänen soittokutsuunsa vastaaminen 77 235: * Ravinto poliisivankilassa 78 236: * Esitutkinnan toimittaminen viivytyksettä 78 237: * Asianajajan oikeus tavata tutkintavankeudessa olevaa päämiestään 238: kahden kesken 79 239: * Rikosilmoituksen vastaanottovelvollisuus 80 240: * Kotietsinnästä ilmoittaminen ja esitutkinnan keskeyttäminen 81 241: * Asiakkaan oikeus käyttää äidinkieltään 82 242: 243: 244: 7 245: s s Ä L L y s 246: 247: 248: 249: 250: * Toimeenpiteen perusteen ilmoittaminen 83 251: * Esitutkinnan viivytyksetön toimittaminen 83 252: * Takavarikoiduo omaisuuden yksilöinti 84 253: * Rikosilmoituksen kirjaaminen 85 254: 255: Syyttäjäviranomaiset 85 256: 257: * Syyttäjän päätöksen perusteleminen 85 258: * Syytteen julkisuus 86 259: * Laiminlyönnit syyteharkinnassa 87 260: * Syyttäjän esteellisyys 88 261: * Syyttämättäjättämispäätöksen laatiminen ja tiedoksiauto 89 262: 263: 264: Ulosottoviranomaiset 89 265: * Ulosottomiehen esteellisyys 89 266: * Kiinteistön arvoon vaikuttavien tietojen ilmoittaminen pakko- 267: huutokaupassa 90 268: * Ulosmitatun kiinteistön myyminen 91 269: * Ulosotossa perittyjen varojen tilityksen viivästyminen 92 270: * Ilmoittaminen rangaistuksen täytäntöönpanon lykkäyksestä 93 271: * Ulosmittauksesta ja pakkohuutokaupasta ilmoittaminen yhteis- 272: omistajalle 93 273: * Turvaaruistoimenpiteen täytäntöönpano 94 274: * Henkilötunnuksen ilmoittaminen kiinteistön pakkohuutokauppa- 275: kuulutuksessa 95 276: * Täytäntöönpanon keskeytys palkan ulosmittauksessa 96 277: * Täytäntöönpanosta määrääminen jäljennöksen nojalla 97 278: * Ulosmittauskelpoisen omaisuuden selvittäminen 98 279: 280: 281: Sosiaali- ja terveysviranomaiset 100 282: 283: * Pakkotoimenpiteiden käyttö kehitysvammalaitoksessa 1 00 284: * Päätös toimeentulotuesta asiakkaalle 1 00 285: * Potilaan eristäminen 101 286: * Selvitys lasten huollosta ja tapaaruisoikeudesta 102 287: * Päättäminen palkkaluokan muuttamisesta 1 02 288: * Toimeentulotuen perusosalla katettavat vähäiset terveydenhuolto- 289: menot 103 290: * Toimeentulotuen laskentaperusteet 1 03 291: * Työkyvyttömyyseläkevalituksen jättäminen ratkaisematta ja 292: hakemuksen hylkäävän päätöksen perustelut 1 04 293: 294: 295: 8 296: s s Ä L L y s 297: 298: 299: 300: 301: * Psyykkisesti sairaan kuljettaminen 106 302: * Muutoksenhakuvaatimuksen käsittely 107 303: * Kunnallisen eläkesäännön säätäminen lailla 107 304: * Toimeentulotuen myöntämisperusteita koskevien kuntakohtaisten 305: soveltamisohjeiden lainmukaisuus 112 306: * Opiskelijoiden oikeus toimeentulotukeen - lääninoikeuksien erilaiset 307: ratkaisukäytännöt 116 308: * Sosiaalilautakunnan menettely elatusavun perinnässä 118 309: * Oikeus saada asiakirjoista jäljennöksiä 120 310: * Omaishoidon tukea koskevan sopimusluonnoksen sisältö 121 311: * Omaisten oikeus saada tietoa potilaan siirrosta 122 312: * Sosiaali- ja terveysviraston puutteelliset diariointi- ja vireillä olevien 313: asioiden seurantajärjestelmät 122 314: * Kuntoutushakemuksen käsittely 123 315: * Selvitys tuomioistuimelle lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 123 316: * Kunnan sosiaalijohtajan menettely lapsenhuoltoasiassa 124 317: * Esitys työkyvyttömyyseläkeasian uudelleen käsittelystä 125 318: * Vammaispalvelulakiin perustuvat ohjeet 126 319: * Opiskelijan oikeus saada toimeentulotukea 127 320: * Vaikeavammaisen kuljetuspalveluja koskevan päätöksen antaminen 321: ja perusteleminen 128 322: 323: 324: 325: 326: Sotilasviranomaiset 129 327: * Epäkohtia Elektroniikkakeskuskorjaamon toiminnassa 129 328: * Potilastietojen luovuttaminen 130 329: * Opintovapaalain soveltaminen rajavartiolaitoksessa 130 330: * Hankinta-asiakirjojen asianosaisjulkisuus 131 331: * Muutoksenhaku puolustusministeriön vuokra-asuntojen asunnon- 332: jakopäätöksiin 132 333: * Esimiesaseman vastainen menettely 132 334: * Palkatun henkilöstön työkyvyttömyyden arviointi 133 335: * Joukko-osaston suorittama esitutkinta 133 336: * Kotiuttamisrahan maksaminen siviilipalvelusmiehille 135 337: * Asevelvollisten palveluskykyyn vaikuttavien tietojen saaminen 135 338: * Mahdollisuus osallistua neuvoa-antavaan ED-kansanäänestykseen 136 339: * Hallintomenettelylain mukainen menettely asiavirhettä korjattaessa 137 340: * Puolustusvoimien liikenneturvallisuusohjeen kuljettajien palvelus- 341: turvallisuutta vaarantavat puutteet 138 342: 343: 344: 9 345: s s Ä L L y s 346: 347: 348: 349: 350: Muut viranomaiset 141 351: 352: OpetushalliTito 141 353: * Ylioppilaskirjoituksissa tapahtuneeksi epäillyn vilpin selvittäminen 141 354: * Virkamiehen esiintyminen laitemainoksessa 143 355: * Ammattioppilaitoksen menettely osakeyhtiön perustamisessa 144 356: 357: Kunnallishallinto 144 358: * Kunnan viranomaisen päätöksen muuttaminen 144 359: * Valittamisen estäminen vahingonkorvausvaatimuksilla 145 360: * Kaupunginkanslian asiaton perimiskirje 145 361: * Kunnan jäsenen aloiteoikeus 147 362: * Maa-ainesten ottamisen puutteellinen valvonta 147 363: * Asianosaisen oikeus asiakirjaan 148 364: * Vesijohdon luvaton rakentaminen 149 365: * Kunnan tielautakunnan menettely valitusasiassa 149 366: * Menettely siviilipalvelusmiehestä rikosilmoitusta tehtäessä 150 367: 368: Lääninhallinto 150 369: * Hallintokantelun käsittely lääninhallituksessa 1 50 370: * Valittajan vastauksen huomioimatta jättäminen ulosottoasiassa 152 371: * Toimenpidekiellon enimmäisajan ylitys 152 372: * Viivästys tarpeettoman lausuntopyynnön ja valituksen johdosta 153 373: * Lääninhallituksen virheellinen lausuntopyyntömenettely 154 374: * Ns. kotitarverakennusoikeus rantojensuojeluohjelman alueella 155 375: * Viivästys lunastusasian käsittelyssä 156 376: 377: Työhallinto 158 378: * Työvoimatoimikunnan jäsenen esteellisyys 158 379: * Viivästys valitusasiakirjojen toimittamisessa sekä hallintopäätöksen 380: selkeys ja perusteleminen 158 381: * Työvelvoitteen poistamisen edellytykset 160 382: * Työttömyyskassan pitkät käsittelyajat 160 383: * Työvoimatoimikunnan tasa-arvolain vastainen kokoonpano 161 384: * Työvoimaviranomaisten käyttämä virkakieli 162 385: * Työvoimatoimiston asiakkaiden neuvonta ja päätösten 386: perusteleminen 163 387: 388: Muut 164 389: * Kihlakunnan rekisteritoimiston työilmapiiri 164 390: * Lipuntarkastajan velvollisuus näyttää tarkastuspassinsa 165 391: * Vaalilippujen loppuminen ennakkoäänestyspaikalla 165 392: * Työterveyshuollon vuosimaksun periminen 166 393: 394: 395: 10 396: s s Ä L L y s 397: 398: 399: 400: 401: * Eläinlääkärin laiminlyönnit 167 402: * Epäkohdat turvapaikkalautakunnan toiminnassa 168 403: * Luottamus virkatoiminnan puolueettomuuteen 169 404: * Asiakirjajulkisuus ulkoasiainministeriössä 170 405: * Tullivirkamiesten velvollisuus ilmoittaa henkilöllisyytensä 1 72 406: * Irtaimen muinaisjäännöksen sijoitus 172 407: * Viivästys kansalaisuushakemuksen käsittelyssä 173 408: * Asianosaisen kuuleminen metsätien suunnittelun yhteydessä 174 409: * Maa- ja metsätalousministerin esteellisyys 175 410: * Vaalilautakunnan menettely 179 411: * Vakuutusoikeuden päätöksen perustelut rikosvahinkoasiassa 180 412: * Tasa-arvovaltuutetun menettely palkkasyrjintää koskevan 413: lausunnon antamisessa 181 414: * Metsän uudistamistöiden valvonta Vuotoksen alueella 182 415: 416: 417: 9 MUUT PERIAATTEELLISET KANNANOTOT 184 418: 419: * Esitutkinnan kesto 184 420: * Siviilihenkilöstön asema esikunnissa 185 421: * Tarveharkinta ja perusoikeudet 185 422: * Ammattiliiton jäsenmaksun periminen ansiosidonnaisesta 423: työttömyysturvasta 186 424: * Poliisipiirien tietotekniikkaongelmat 187 425: 426: 427: 10 TARKASTUKSET 188 428: Vankainhoito 188 429: Poliisi 191 430: Syyttäjä 196 431: Puolustusvoimat ja rajavartiolaitos 197 432: Tuomioistuimet 204 433: Terveydenhuolto 205 434: 435: * Psykiatriset sairaalat 205 436: * Muut kohteet 206 437: 438: Sosiaalitoimi 207 439: Muut tarkastuskohteet 209 440: 441: * Lahden kaupunginvoudinvirasto 209 442: * Tietosuojavaltuutetun toimisto 209 443: 444: 445: 11 446: s s Ä L L y s 447: 448: 449: 450: 451: * Työministeriö 210 452: * Keravan työvoimatoimisto 211 453: 454: 455: 11 LIITTEET 213 456: 457: * Tilastotietoja oikeusasiamiehen käsiteltävinä olleista asioista ja 458: ratkaisuista 213 459: * Oikeusasiamiehen kanslian henkilökunta 31.12.1995 220 460: * Asiahakemisto 221 461: 462: 463: 464: 465: 12 466: p u H E E N V u 0 R 0 T 467: 468: 469: 470: 471: LAURI LEHTIMAJA 472: 473: 474: VANHAA VIINIÄ UUDESSA LEILISSÄ 475: Perus- ja ihmisoikeudet eivät ole perinteisesti 476: kuuluneet suomalaisen juristin ja virkamiehen 477: käyttösanastoon. Arkisessa lainsoveltamistyös- 478: sä on totuttu puhumaan vain lakipykälistä ja 479: laillisuudesta. 480: Perus- ja ihmisoikeuksien miellettiin pikem- 481: minkin liittyvän politiikkaan. Niiden oikeudelli- 482: nen merkitys nähtiin lähinnä siinä, että ne rajoit- 483: tivat eduskunnan valtaa lainsäätäjänä. Päämie- 484: hensä etua ajatteleva asianajaja ei sitä vastoin 485: erehtynyt argumentoimaan perus- ja ihmis- 486: oikeuksilla; hän pelkäsi, että tuomari olisi saatta- 487: nut tulkita moisen puheen näytöksi päämiehen 488: asian heikkoudesta. 489: Eräät oikeusoppineet pitivät jopa epäilyttä- 490: vänä sitä, että tuomarit olisivat ryhtyneet pää- 491: töstensä perusteluissa viittaamaan perus- ja ih- 492: misoikeussäännöksiin. Tällaisen käytännön sa- 493: nottiin kaventavan kansanvaltaa. Varoitettiin 494: "tuomarivaltion" vaaroista. 495: Kaikesta huolimatta oikeuskulttuurimme al- 496: koi hiljalleen muuttua 1980-luvun lopulta al- 497: kaen. Alettiin nähdä, että perus- ja ihmisoikeus- 498: KUVA: JAANIS KERKIS 499: säännöksiä voitiin käyttää lakipykälien sovelta- 500: misen apukeinona. Tällainen apukeino oli tar- 501: peen etenkin silloin, kun lainsäädäntö osoittau- 502: tui aukolliseksi tai tulkinnanvaraiseksi. Samalla tutti viranomaisia ja virkamiehiä hallitusmuo- 503: oltiin siirtymässä sanamuodoiltaan entistä väl- don perusoikeuksien sekä kansainvälisten ihmis- 504: jempään lainkirjoitustapaan, mikä jätti lain so- oikeussopimusten merkityksestä lainsoveltamis- 505: veltajalle entistä laajemman harkintavallan. Pe- tilanteissa. Oikeusasiamiehen viittaukset perus- 506: rus- ja ihmisoikeussäännöksiä voitiin käyttää ja ihmisoikeussäännöksiin saattoivat aluksi he- 507: harkinnan ohjauskeinoina, eräänlaisina tienviit- rättää hämmennystäkin. Ainakin ne edustivat 508: toina. suomalaisittain vielä 1980-luvulla uudentyyp- 509: Eduskunnan oikeusasiamiehellä oli tässä vä- pistä suuntautumista laillisuusvalvonnassa. 510: hittäisessä muutosprosessissa edelläkävijän roo- Todellinen murros tapahtui kuitenkin vuoden 511: li. Lukuisissa päätöksissään oikeusasiamies muis- 1990 jälkeen Suomen liityttyä Euroopan ihmis- 512: 513: 514: 13 515: p u H E E N V u 0 R 0 T 516: ----------------------------------------------------------------------- 517: 518: 519: 520: 521: oikeussopimukseen. Muutamassa vuodessa suo- puhua muutenkin kuin legalistisessa mielessä. 522: malaiset tuomioistuimet ryhtyivät perusteluis- Lain kirjaimen noudattaminen ei riitä, vaan la- 523: saan aktiivisesti soveltamaan kansainvälisten kia sovellettaessa on pyrittävä myös oikeuden- 524: ihmisoikeussopimusten määräyksiä, korkeim- mukaisuuteen. 525: pien oikeuksien näyttäessä esimerkkiä. Tätä Tämän ei sinänsä pitäisi olla mikään uusi oi- 526: kehitystä tuki myös kotimaisessa oikeustutki- vallus. Onhan lakikirjamme alkulehdille painet- 527: muksessa samanaikaisesti herännyt kiinnostus tu 1500-luvulta peräisin olevat Olaus Petrin laa- 528: perus- ja ihmisoikeusjuridiikkaan. timat tuomarinohjeet, joissa mm. todetaan: 529: Perus- ja ihmisoikeussäännösten esiinmarssi ei "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla 530: suinkaan merkinnyt lain soveltajien vallankaap- lakikaan." On selvää, että laillisuuteen kuuluu 531: pausta tuomarivaltion perustamiseksi, vaan pi- tänä päivänä myös perus- ja ihmisoikeuksien to- 532: kemminkin välttämätöntä mukautumista nyky- teutuminen. 533: aikaiseen länsieurooppalaiseen oikeusvaltioajat- Perusoikeusnäkökulma tarkoittaa käytän- 534: teluun. Oli aika siirtyä pykälälegalismista kohti nössä usein juuri sitä, että ei tuijoteta lain kirjai- 535: ns. aineellista oikeusturvaa. Tähän liittyi myös meen vaan nähdään yksittäinen lain säännös osa- 536: tarve perustella lainkäyttöratkaisuja entistä na oikeusjärjestyksen kokonaisuutta ja otetaan 537: avoimemmin. sen tulkinnassa huomioon myös oikeusjärjestyk- 538: Uusi perus- ja ihmisoikeuskulttuurimme tuli sen taustalla olevat arvot ja tavoitteet. Eli Ruot- 539: tavallaan virallistetuksi elokuun 1995 alusta voi- sinmaan vanhojen tuomarinohjeiden sanoin:"- 540: maan tulleen perusoikeusuudistuksen yhteydes- mikä havaitaan yhteiselle kansalle hyödylliseksi, 541: sä. Uudistuksen kaksijakoinen tavoite oli vaati- se pidettäköön lakina, vaikka säädetyn lain sanat 542: va: kansalliset perusoikeutemme piti saattaa näyttäisivät toisin käskevän." 543: kansainvälisiä vaatimuksia vastaavaan kun- On hämmästyttävää, miten moderneilta van- 544: toon, mutta samalla piti turvata suomalaisen hojen tuomarinohjeiden ajatukset edelleen tun- 545: oikeuskulttuurin erityispiirteet kansainvälisty- tuvat. Euroopan ihmisoikeussopimus on kirjoi- 546: vässä ympäristössä. Tähänastisen kokemukseni tettu tosin eri kielellä ja eri aikakautta varten, 547: perusteella uskon, että hanke onnistui hyvin. mutta sen perusfilosofia, sellaisena kuin Euroo- 548: Perusoikeusuudistuksen eräänä tärkeänä ta- pan ihmisoikeustuomioistuin on sitä tulkinnut, 549: voitteena oli juuri perus- ja ihmisoikeuksien lä- on mielestäni samansuuntainen kuin vanhoissa 550: hentäminen käytännön oikeuselämään. Tämä tuomarinohjeissa. Pitkälti onkin kysymys van- 551: tarkoitti, että perus- ja ihmisoikeuksiin oli voita- hasta viinistä uudessa leilissä. 552: va vedota entistä tehokkaammin kaikissa tuo- Ylimpien laillisuusvalvojien toimivaltaa ei ole 553: mioistuimissa ja muissa viranomaisissa. Tähän perusoikeusuudistuksen yhteydessä laajennettu, 554: liittyen säädettiin hallitusmuodossa, että ylim- vaikka perus- ja ihmisoikeusnäkökulman onkin 555: pien laillisuusvalvojien tuli "tehtäväänsä hoi- nyt määrä korostua valvonnan kokonaisuudes- 556: taessaan" valvoa myös perusoikeuksien ja ihmis- sa. Kuten edellä totesin, oikeusasiamiehen käy- 557: oikeuksien toteutumista. tännön työhön uusi tehtävämääre ei ole tuonut 558: Painotan yhtä asiaa: laillisuusvalvonta on paljonkaan uutta. 559: uudesta tehtävämääreestä huolimatta edelleen- Uutta ovat kylläkin ne odotukset, joita perus- 560: kin laillisuusvalvontaa. Laillisuudesta voidaan oikeusuudistuksen jälkeen kohdistetaan edus- 561: 562: 563: 564: 14 565: p u H E E N V u 0 R 0 T 566: 567: 568: 569: 570: kunnan oikeusasiamieheen. Tästä olen jo havain- ta ongelmallisiin lopputuloksiin. Mielestäni olen 571: nut merkkejä. Perus- ja ihmisoikeuksien valvon- sen vuoksi, perus- ja ihmisoikeuksien toteutumis- 572: tatehtävään vedoten ihmiset haluavat yhä ta valvoessani, velvollinen vastaamaan myös 573: useammin oikeusasiamiehen ottavan kantaa esi- edellä mainitun kaltaisiin tiedusteluihin. Kysy- 574: merkiksi siihen, onko joku eduskunnan säätämä mys ei suinkaan ole lainsäädännön perustuslain- 575: laki sopusoinnussa perus- ja ihmisoikeussäännös- mukaisuuden jälkikontrollista vaan ainoastaan 576: ten kanssa. laillisuusvalvonnan eräästä lakisääteisestä ulot- 577: Ennen perusoikeusuudistusta oikeusasiamies tuvuudesta. 578: suhtautui tällaisiin tiedusteluihin yleensä torju- Ylimmille laillisuusvalvojille asetettu velvolli- 579: vasti. Vastauksena oli useimmiten se, ettei oi- suus valvoa perus- ja ihmisoikeuksien toteutu- 580: keusasiamiehen tehtävänä ollut valvoa lainsää- mista ei missään tapauksessa oikeuta heitä toimi- 581: täjän työtä. Sinänsä tämä pitää edelleen paik- maan tavalla, joka voitaisiin meidän kulttuuris- 582: kansa. Toisaalta on kuitenkin huomattava, että samme mieltää poliittiseksi vaikuttamiseksi. En 583: oikeusasiamiehen lakisääteisenä velvollisuutena väitä, että rajanveto olisi käytännössä aina yhtä 584: on kiinnittää huomiota myös "lainsäädännössä selkeä kuin teoriassa. Kysymys lienee kuitenkin 585: havaitsemiinsa puutteisiin". Lainsäädännön viime kädessä siitä, kyetäänkö perus- ja ihmisoi- 586: puute saattaa ilmetä juuri siinä, että sen sovelta- keudet sisäistämään nykyaikaisen juristin ja vir- 587: minen johtaa perus- ja ihmisoikeusnäkökulmas- kamiehen arkisiksi työkaluiksi. 588: 589: 590: 591: 592: 15 593: p u H E E N V u 0 R 0 T 594: 595: 596: 597: 598: PIRKKO K. KOSKINEN 599: 600: 601: MIKSI TARKASTUKSIA TEHOAAN? 602: Oikeusasiamiehet tarkastavat vuosittain 60- 603: 70 eri kohdetta. Vuonna 1995 tarkastettiin 60 604: kohdetta. 605: Tarkastuksiin käytetään noin 50 työpäivää 606: vuodessa. Kun otetaan huomioon, että eräiden 607: kohteiden, kuten keskusvankiloiden tai suurten 608: varuskuntien tarkastamiseen kuluu säännön- 609: mukaisesti pari päivää, jää muihin aikaa vain 610: puolesta yhteen työpäivään. Tarkastukset eivät 611: näin huolellisista esivalmisteluista huolimatta 612: ole kovin perusteellisia. 613: Ns. suljettujen laitosten, siis vankiloiden, va- 614: ruskuntien ja mielisairaaloiden tarkastaminen 615: vie tarkastuskapasiteetista leijonanosan, ne kun 616: ovat jossain määrin erityisasemassa. Vankilat 617: tarkastetaan keskimäärin joka toinen vuosi, kes- 618: kusvankilat hiukan useammin, pienet laitokset 619: harvemmin, ja varuskunnat säännönmukaisesti 620: kahden vuoden välein. Mielisairaaloista tarkas- 621: tetaan vain ne, joissa on tahdonvastaisesti hoi- 622: toon otettuja potilaita. Muissa kohteissa, jollai- 623: sia vuosien varrella ovat olleet esim. poliisilaitok- 624: set, nimismiespiirit, keskusvirastot, koulukodit, KUVA: JUSSI AALTOJATELlER ARKAOlA 625: sosiaalitoimistot ja työvoimatoimistot käydään 626: vielä harvemmin. Ne valitaan vuosittain yleensä 627: joko jonkin tietyn teeman mukaisesti tai sitten 628: sen mukaan, onko oikeusasiamiehen tietoon tul- apulaisoikeusasiamiehen ohella vain yksi esitteli- 629: lut joitakin sitä kohdetta koskevia erityisiä on- jä. Kun kanteluiden määrä nousee nousemistaan, 630: gelmia. on vaikea irrottaa kansliasta useampia ihmisiä 631: Maantieteelläkin on merkityksensä: kun läh- tarkastukselle, olkoonkin että kokemukset puol- 632: detään jonnekin kauemmaksi, mietitään voi- tavat sellaisia tarkastuksia, joihin lähdetään 633: daanko lyödä kaksi tai useampia kärpäsiä samal- suuremmalla joukolla. Ne ovat sekä kattavia että 634: la iskulla eli tarkastaa jokin muu mielekäs kohde intensiivisempiä. 635: samalla paikkakunnalla tai ainakin lähialueella. Tarkastus vaatii, paitsi tarkastuspäivän tai 636: Viime vuosina on tarkastuksiin säännön- -päivät, aikaa myös valmisteluja ja jälkitöitä 637: mukaisesti osallistunut oikeusasiamiehen tai varten. Ilman kunnollista valmistelua tarkas- 638: 639: 640: 16 641: p u H E E N V u 0 R 0 T 642: 643: 644: 645: 646: tukselle ei kannata lähteä. On hankittava ja käy- tyslaitteet eivät toimi, aseita säilytetään kaa- 647: tävä läpi vuosikertomuksia, tilastoja, päätöksiä, peissa, jotka kuka tahansa saa potkaisemalla 648: pöytäkirjoja ja muita asiakirjoja. On myös syytä auki tms. 649: sopia tarkastuskohteen edustajien kanssa siitä, Perinteistä tarkastustoimintaa tärkeämpää 650: mistä erityisesti keskustellaan ja mitä heidän oli- on kuitenkin se, että oikeusasiamiehellä säilyy 651: si esiteltävä. edes jonkinlainen kosketus kenttään. Kun kante- 652: Yllätystarkastuksissa ei ole juuri mitään miel- luiden ratkaiseminen on kirjoituspöydän äärellä 653: tä tai ne ovat mielekkäitä korkeintaan pisto- kaikessa rauhassa tehtävää paperityötä, näkee 654: kokeina, kun halutaan varmistua siitä, että jot- tarkastuksilla edes vilauksen siitä, missä oloissa 655: kut aikaisemmin sovitut asiat on hoidettu. varsinainen työ tehdään. Kirjoituspöydän takaa 656: Yleensä yllätystarkastaja saa varautua, ei niin- on helppoa arvostella. Suhteellisuudentaju sen 657: ikään Gogolin "Reviisorista" tuttuun lukratiivi- sijaan palautuu kummasti, kun jossain Savukos- 658: seen paniikkiin, vaan siihen että ne henkilöt, ken poliisiasemalla tajuaa, miten kaukana ja mil- 659: jotka hän haluaisi tavata, ovat virkatehtävien laisten teiden takana onkaan se metsästysmaa, 660: tai koulutuksen vuoksi juuri silloin jossain jossa on tapeltu puukkojen kanssa sellaisin seu- 661: muualla eikä sijainen välttämättä löydä edes rauksin, että molempien poliisien on lähdettävä 662: tarvittavia asiakirjoja muusta puhumattakaan. sinne ihan heti. Tarkastaja ei tämän jälkeen ehkä 663: Myös tarkastettavien täytyy voida valmistautua niin kovin ankarasti puutu siihen, että poliisiase- 664: tarkastukseen. ma on jäänyt tuntikausiksi tyhjilleen ja että sin- 665: Mihin tarkastuksilla sitten pyritään? Mikä nii- ne on myös jäänyt yksin ja vartijatta humalaan- 666: den funktio on? Ensinnäkin ne tietenkin ovat sa poisnukkuva kulkumies. Voi vain toivoa, että 667: tarkastuksia sanan perinteisessä mielessä, var- kulkumies ajan tullen pelkästään herää krapu- 668: mistumista siitä että asioita on hoidettu niin kuin laansa eikä esim. saa mitään sairauskohtausta. 669: laki säätää. Tarkastuksilla oikeusasiamies saa Eikä tämä toivomus johdu niinkään siitä, että 670: tietoa monista sellaisistakin asioista, jotka eivät tarkastaja olisi huolissaan kulkumiehen tervey- 671: ilmene asiakirjoista. Esim. vankiloissa ja varus- dentilasta. Huolena on pikemminkin se, etteivät 672: kunnissa on ollut hyvänä tapana varata jopa virkaansa tunnollisesti hoitavat poliisit joutuisi 673: runsaasti aikaa keskusteluihin laitoksissa olevien epämiellyttävällä tavalla vastuuseen, kun tilan- 674: kanssa. Niin vangit, varusmiehet kuin henkilö- ne on heille ylivoimainen, vaihtoehtoja on vähän 675: kuntakin voivat tulla oikeusasiamiehen puheille, ja nekin kaikki huonoja. 676: ja keskustelut ovat, ellei muusta sovita, luotta- Jos virheiden jäljittäminen on tarkastusten 677: muksellisia. Useimmat vaikkapa niistä simpu- yksi funktio, suhteellisuudentajun säilyttäminen 678: tusjutuista, joihin oikeusasiamies on puuttunut, toinen, on kolmas varmasti keskustelu ja infor- 679: ovat tulleet tietoon tällä tavoin. Kuulemistilai- maatio. Ihmisten tapaaminen on tietysti jo sinäl- 680: suuksia on järjestetty muulloinkin ja hyvällä lään hyödyksi ja helpottaa oikeusasiamiehenkin 681: menestyksellä. Lisäksi pinnallisenkin tarkastuk- viran hoitamista. Lisäksi virkamiehet voivat ja 682: sen aikana on tilaisuus tehdä muitakin havainto- heitä jopa kannustetaan tuomaan esille omia on- 683: ja, joista asiakirjat eivät kerro mitään: työhuo- gelmiaan. Jos ne koskevat tiloja, varusteita tai 684: neet ovat epäterveellisiä, asianajajan ja vangin yleensä sellaista, mihin tarvitaan rahaa, oikeus- 685: väliset keskustelut kuuluvat käytävälle, häly- asiamies ei juuri muuta voi kuin esittää asioita 686: 687: 688: 17 689: p u H E E N V u 0 R 0 T 690: 691: 692: 693: 694: eteenpäin joko välittömästi kirjelrnillä niille, jot- Hallituksen esityksessäkin puhutaan vain ylei- 695: ka rahoista päättävät, tai viimeistään vuosiker- sesti siitä, että tällainen valvonta liittyy luonte- 696: tomuksessa. Mehän emme istu minkään rahasä- vasti oikeusasiamiehen lainvalvontatehtäviin ja 697: kin päällä. Jos taas, niin kuin usein on, kysymys että se on erityisen tärkeää suljetuissa laitoksissa, 698: on lain tulkinnasta ja soveltamisesta, voidaan niissä olevien perusoikeuksiin kun kohdistuu 699: keskustella eri vaihtoehdoista, antaa tietoa ja huomattavia paineita. 700: mahdollisesti jopa neuvo, joko heti paikan päällä Tässä tarkoitetuksi valvonnaksi tuskin riittää 701: tai sitten myöhemmin kirjeitse, kun asiaa on vain vastaaminen kanteluihin, vaikka vastaus- 702: ehditty tutkia kansliassa. ten jokaisessa sopivassa kohdassa viitattaisiin- 703: Kanteluihin vastaaminen mahdollisimman kin perus- ja ihmisoikeussäännöksiin. Kantelui- 704: hyvin ja mahdollisimman nopeasti on tietenkin den aiheet ovat sittenkin yksittäistapauksellisia 705: oikeusasiamiehen konkreettisista tehtävistä tär- ja hajanaisia eivätkä anna luotettavaa kokonais- 706: kein. Se on kuitenkin passiivista toimintaa: ai- kuvaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta 707: heet tulevat muualta. Viran kunnollinen hoita- edes viranomaistoiminnassa. Tarvitaan jotain 708: minen vaatii myös aktiivisuutta, oikeusasiamie- muutakin, aktiivisempia toimintamuotoja. 709: hen omaa otetta, tarkastuksia ja muutakin oma- Teematarkastukset, joissa painotetaan perus- 710: aloitteisuutta. Varsinkin tarkastustoimintaa ja ihmisoikeuksia voisivat olla eräs toimintamuo- 711: saattaa olla syytä voimistaa ja kehittää muista- to. Tiedetään, että perus- ja ihmisoikeuksien 712: kin syistä. Kun perusoikeussäännökset nyt uusit- loukkaaminen on sitä lähempänä, mitä voimak- 713: tiin, oikeusasiamies velvoitettiin valvomaan ni- kaampaa välitöntä valtaa viranomainen käyt- 714: menomaan myös perus- ja ihmisoikeuksien to- tää. Tarkastusteemat voitaisiin vastaavasti vali- 715: teutumista. Sellaisenaan tässä ei ole mitään uut- ta niin, että niiden kohteena on juuri välitön 716: ta: kansainvälisten ihmisoikeussopimusten so- vallankäyttö. Konkreettisista esimerkeistähän ei 717: veltajana oikeusasiamies on ollut meillä jopa ole puutetta: perinteisten suljettujen laitosten 718: edelläkävijä. Ilmeisesti kuitenkin halutaan jo- ohella koulukodit ja kehitysvammalaitokset, po- 719: tain muuta ja enemmän. Uusi säännös, HM liisin uusien toimivaltuuksien käyttö, tullin toi- 720: 49.2 §, enempää kuin sen perustelutkaan eivät minta, ulkomaalaisten kohtelu niin rajalla kuin 721: kuitenkaan anna edes vihjettä siitä, mitä konk- rajan tälläkin puolella jne. 722: reettisia toimia oikeusasiamieheltä odotetaan. 723: 724: 725: 726: 727: 18 728: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 5 729: 730: 731: 732: 733: 2. KATSAUS VUOTEEN 1995 734: 735: Kantelujen määrä sosiaaliviranomaisten, po- 736: VUODEN TYO 737: liisin ja tuomioistuinten toiminnasta pysyi edel- 738: KANTELUT lisvuoteen verrattuna lähes samana. Sen sijaan 739: kantelut vankeinhoitoviranomaisten toiminnas- 740: Vuoden 1995 aikana tuli käsiteltäväksi 2 645 ta lisääntyivät ja terveysviranomaisten toimin- 741: uutta asiaa. Näistä 2 605 asiaa tuli vireille kante- nasta vähenivät. 742: luina ja 40 asiaa otettiin tutkittavaksi omana Kanteluiden keskimääräinen käsittelyaika oli 743: aloitteena. Uusien asioiden määrä kasvoi edellis- vuoden1995 alussa noin 6,0 kuukautta. Vuoden 744: vuoteen verrattuna noin 10 prosenttia. lopussa se oli noin 6,8 kuukautta. Kun kertomus- 745: Kaiken kaikkiaan vuoden aikana oli vireillä vuoden alussa tutkittavana oli vuoden vanhoja 746: 3 730 asiaa. Vuoden alussa oli ratkaisematta 5 asioita 5, vuodenlopussa vastaava luku oli 155. 747: asiaa vuodelta 1993 ja 1 080 vuodelta 1994. Vuo- 748: den lopussa oli vireillä 155 asiaa vuodelta 1994 ja 749: 1 223 asiaa vuodelta 1995. 750: Puhelimitse asiakkaat kääntyivät kanslian TOIMENPITEET 751: päivystävien lakimiesten puoleen vuoden 1995 752: Oikeusasiamiehen ankarimmat toimenpiteet 753: aikana noin 1 500 kertaa. Puhelut koskivat lä- 754: ovat syyte- tai kurinpitomääräys taikka huo- 755: hinnä sosiaali- ja poliisiviranomaisten sekä tuo- 756: mautus lainvastaisesta tai virheellisestä menet- 757: mioistuinten menettelyä. 758: telystä. Oikeusasiamies voi myös lausua käsityk- 759: sensä viranomaisen menettelystä tai oikeasta 760: RATKAISUT 761: lain tulkinnasta taikka vastaisen varalle kiinnit- 762: Asioita ratkaistiin vuonna 1995 yhteensä tää viranomaisen tai virkamiehen huomiota jo- 763: 2 352. Näistä oli kanteluita 2 313 ja omia aloittei- honkin seikkaan. Lisäksi hän voi tehdä esityksen 764: ta 39. Ratkaisujen määrä pysyi edellisvuoteen lainsäädännön, oikeudenhoidon tai hallinnon ke- 765: verrattuna suunnilleen samana. hittämiseksi, erityisesti milloin laeissa tai asetuk- 766: Ratkaistuista asioista enin osa koski sosiaali- sissa on puutteellisuuksia taikka epäselviä tai 767: viranomaisia, poliisia ja tuomioistuimia. Seuraa- ristiriitaisia säännöksiä. 768: vassa kahdeksan suurinta asiaryhmää hallinnon- Vuoden 1995 aikana ra tkaistuista asioista nel- 769: aloittain: jässä nostettiin syytteitä ja kurinpitotoimiin j oh- 770: sosiaaliviranomaiset 367 ti yksi tapaus. Huomautus annettiin 28 tutkitus- 771: poliisiviranomaiset 302 sa asiassa ja käsitys virheellisestä menettelystä 772: tuomioistuimet 284 tai lain tulkinnasta saatettiin viranomaisen tai 773: vankeinhoitoviranomaiset 179 virkamiehen tietoon 151 tapauksessa. Esitys teh- 774: sotilasviranomaiset 97 tiin 27 asiassa. Toimenpideratkaisuja oli siis yh- 775: terveysviranomaiset 96 teensä 211. Tämän lisäksi asian tutkinnan aikana 776: kunnalliset viranomaiset 96 tapahtui korjaus viranomaisen tai virkamiehen 777: veroviranomaiset 94 omasta aloitteesta 49 tutkitussa asiassa. 778: 779: 780: 19 781: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 5 782: 783: 784: 785: 786: TARKASTUKSET OIKEUSASIAMIEHEN VAALI 787: 788: Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies teki- Eduskunta valitsi 22.9.1995 korkeimman oi- 789: vät vuonna 1995 tarkastuksia 60 kohteeseen. keuden oikeusneuvoksen, oikeustieteen lisen- 790: Tarkastuspäiviä näistä kertyi 50. Edellisvuonna siaatti Lauri Lehtimajan uudeksi oikeusasiamie- 791: tarkastuskohteita oli 87 ja tarkastuspäiviä 62. heksi nelivuotiskauden 1994-1997 jäljellä ole- 792: vaksi ajaksi l.l0.1995-3l.l2.1997. 793: 794: 795: 796: VUODEN TAPAHTUMAT APULAISOIKEUSASIAMIEHEN VAALI 797: OIKEUSASIAMIEHEN KANSLIA Eduskunta valitsi 21.11.1995 kansliapäällik- 798: 75 VUOTTA kö, oikeustieteen lisensiaatti Riitta-Leena Pau- 799: Oikeusasiamiehen toiminnan 75-vuotisjuhlaa nion apulaisoikeusasiamieheksi ja hänen vara- 800: vietettiin 6.2.1995. Sen kunniaksi järjestettiin miehekseen esittelijäneuvos, oikeustieteen tohto- 801: pääjuhla ja vastaanotto kutsuvieraille eduskun- ri Jaakko Jonkan, molemmat nelivuotiskaudeksi 802: nan auditoriossa ja valtiosalissa. Pääjuhlaa saa- 1996---1999. 803: puivat juhlistamaan myös pohjoismaiden oi- 804: keusasiamiehet. Kansliassa järjestettiin 7.2.1995 805: kahvitilaisuus henkilökunnan omaisille ja entisil- KANSAINVÄLISETTAPAHTUMAT 806: le työtovereille. 807: Oikeusasiamies Jacob Söderman osallistui 808: Juhlan kunniaksi julkaistiin juhlakirja, joka 809: 11.-19.1.1995 Keski-Amerikan maiden oikeus- 810: käsitteli yksityisen ihmisen oikeusturvaa eri nä- 811: asiamiehille ja ihmisoikeusasiantuntijoille pidet- 812: kökulmista, sekä koottiin näyttely oikeusasia- 813: tyyn seminaariin Antiguassa, Guatemalassa sekä 814: miehen toiminnan vaiheista kautta vuosien. 815: osallistui Keski-Amerikan oikeusasiamiesten ta- 816: Kanslian henkilökunta teki 9.-10.2.1995 817: paamiseen San Salvadorissa, El Salvadorissa. 818: opintomatkan Tukholmaan tutustumaan Ruot- 819: Oikeusasiamies Söderman piti siellä puheen 820: sin oikeusasiamiehen kansliaan. 821: oikeusasiamiehen toiminnasta muuttuvassa 822: maailmassa. 823: EUROOPAN OIKEUSASIAMIEHEN VAALI Apulaisoikeusasiamies Pirkko K. Koskinen ja 824: Euroopan parlamentti valitsi 12.7.1995 oi- tiedotussihteeri Ilta Helkama osallistuivat 15.- 825: keusasiamies Jacob Södermanin ensimmäiseksi 18.3.1995 Euroopan oikeusasiamiesten kokouk- 826: Euroopan oikeusasiamieheksi ajalle 1.9.1995- seen Pariisissa. 827: 31.7.1999. Viron oikeuskanslerinvirasto järjesti yhdessä 828: oikeusasiamiehen kanslian kanssa kansainväli- 829: sen ihmisoikeuskonferenssin Elvassa, Virossa 830: TOIMINTAKERTOMUKSEN LUOVUTUS 831: 24.-26.5.1995. Seminaariin osallistui apulais- 832: Oikeusasiamies luovutti toimintakertomuk- oikeusasiamies Pirkko K. Koskinen yhdessä esit- 833: sensa vuodelta 1994 eduskunnan puhemiehelle telijäneuvos Eero Kallion ja vanhemman oikeus- 834: Riitta Uosukaiselle 28.8.1995. asiamiehensihteerin Riitta Länsisyrjän kanssa. 835: 836: 837: 20 838: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 5 839: 840: 841: 842: 843: Apulaisoikeusasiamies piti siellä esitelmän ai- Oikeusasiamies Jacob Söderman osallistui lo- 844: heesta: Suomen oikeusasiamies ihmisoikeuksien mamatkallaan Instituto Latinoamericano del 845: tulkitsijana ja soveltajana. Ombudsman -nimisen järjestön perustamisen 846: Pohjoismaiden oikeusasiamiesten kokous pi- XII-vuotisjuhlaseminaariin Maracaibossa, Ve- 847: dettiin 11.-14.6.1995 Reykjavikissa, Islannissa. nezuelassa 31.5.-2.6.1995 ja piti siellä esitelmän 848: Kokoukseen osallistuivat oikeusasiamies Jacob oikeusasiamiehen roolista korruptionvastaisessa 849: Söderman ja apulaisoikeusasiamies Pirkko K. toiminnassa. 850: Koskinen sekä vanhempi oikeusasiamiehensih- Kansliapäällikkö Riitta-Leena Paunio osallis- 851: teeri Erkki Hännikäinen. Oikeusasiamies Söder- tui 20.-23.9.1995 Euroopan neuvoston Buda- 852: man alusti kansallisten oikeusasiamiesten ja Eu- pestissa, Unkarissa järjestämään kahdeksanteen 853: roopan oikeusasiamiehen yhteistyömahdolli- ihmisoikeuskollokvioon. 854: suuksista. 855: 856: 857: 858: 859: KUVA: JUSSI AALTO/ATELIER ARKADIA 860: Oikeusasiamiehen kanslian henkilökunta kanslian 75-vuotisjuhlakuvassa 861: 862: 863: 21 864: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 5 865: 866: 867: 868: 869: ULKOMAISET VIERAAT Euroopan parlamentin lakiasiainvaliokunnan 870: valtuuskunta vieraili oikeusasiamiehen kanslias- 871: Liettualainen lakimiesryhmä vieraili apulais- sa 14.9.1995. 872: oikeusasiamies Koskisen luona 9.1.1995 osallis- Ruotsin johtava oikeusasiamies Claes Ek- 873: tuessaan Helsingissä Suomen ja Liettuan ulko- lundh vieraili oikeusasiamies Lehtimajan luona 874: maalaisviranomaisten seminaariin. 26.10.1995. 875: Viron oikeuskanslerinviraston edustajat tu- YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun Baltian 876: tustuivat oikeusasiamiehen toimintaan 11.- ja Pohjoismaiden aluetoimiston päällikkö Hans 877: 13.1.1995. Apulaisoikeuskansleri Aare Reenu- Thoolen vieraili oikeusasiamies Lehtimajan luo- 878: mägin seurueeseen kuuluivat neuvos Sulev Lää- na 22.11.1995. 879: ne ja apulaisneuvos Tiina Uksvärav. 880: Itämeren valtioiden ihmisoikeusvaltuutettu 881: Ole Espersen vieraili oikeusasiamies Södermanin 882: luona 14.2.1995. HENKILOKUNTA 883: Lundin Raoul Wallenberg-instituutin ihmis- 884: oikeuskurssi tutustui oikeusasiamiehen toimin- Vuoden 1995 lopussa oikeusasiamiehen kans- 885: taan 11.5.1995. lian henkilökuntaan kuului oikeusasiamiehen ja 886: Bulgarian ulkoministeriön osastopäällikkö apulaisoikeusasiamiehen lisäksi kansliapäällik- 887: Christo Gueorguiev tutustui oikeusasiamiehen kö, neljä esittelijäneuvosta, neljä vanhempaa oi- 888: toimintaan 10.7.1995. Hänen matkansa tarkoi- keusasiamiehensihteeriä, kuusi nuorempaa oi- 889: tuksena oli kerätä eri maista aineistoa oikeusasia- keusasiamiehensihteeriä, tiedotussihteeri, kaksi 890: miehistä. tarkastajaa, kolme notaaria, arkistonhoitaja, 891: Euroopan parlamentin pääsihteeri Enrico kirjaaja ja apulaiskirjaaja, osastosihteeri sekä 892: Vinci seurueineen vieraili oikeusasiamies Söder- kolme toimistosihteeriä. Luettelo henkilökun- 893: manin luona 19.7.1995. nasta on sivulla 220. 894: 895: 896: 897: 898: 22 899: PERUS- J A HMISOIKEUKSIEN VALVONTA 900: 901: 902: 903: 904: 3. PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 905: 906: Perusoikeuksilla tarkoitetaan perustuslaissa oikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. 907: säädettyjä yksilölle kuuluvia oikeuksia. Suomen Vastaava lisäys valtioneuvoston oikeuskanslerin 908: perusoikeussäännökset uudistettiin kokonaisuu- valvontatehtävästä otettiin hallitusmuodon 909: dessaan 17.7.1995 annetulla ja 1.8.1995 voimaan 46 §:ään. 910: tulleella lainsäädännöllä (969-972/95). Uudet Hallitusmuodon 49 §:n uudistus ei sinänsä 911: perusoikeussäännökset koottiin hallitusmuodon merkinnyt olennaista muutosta oikeusasiamie- 912: II lukuun. hen laillisuusvalvontatehtävään. Oikeusasia- 913: Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan tässä yhteydes- miehet ovat ratkaisuissaan jo vuosia kiinnittä- 914: sä ensisijaisesti sellaisia kaikille ihmisille kuulu- neet viranomaistoimintaa ohjaavassa mielessä 915: via perustavanlaatuisia oikeuksia, jotka on tur- huomiota perus- ja ihmisoikeusnäkökohtiin. Pe- 916: vattu Suomea kansainvälisoikeudellisesti vel- rusoikeusuudistusta koskevasta hallituksen esi- 917: voittavissa ja yleensä joko lailla tai asetuksella tyksestä (HE 309/1993 vp.) ilmenee, että lain- 918: valtionsisäisesti voimaan saatetuissa kansain- muutoksella haluttiin korostaa perus- ja ihmis- 919: välisissä ihmisoikeussopimuksissa. oikeusvalvonnan osuutta ja merkitystä oikeus- 920: Suomi on liittynyt noin 40 kansainväliseen asiamiehen ja oikeuskanslerin lainvalvontatyös- 921: ihmisoikeussopimukseen. Laillisuusvalvonnan sä. 922: kannalta tärkeimpiä näistä ovat vuonna 1966 Hallituksen esityksen johdosta antamassaan 923: YK:npiirissä laaditut ja Suomessa vuonna 1976 mietinnössä eduskunnan perustuslakivaliokunta 924: voimaan saatetut (106---108176) taloudellisia, (nro 25/1994 vp.) edellytti, että eduskunnan oi- 925: sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva keusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskans- 926: kansainvälinen yleissopimus (SopS 6176) sekä lerin kertomuksiin sisällytetään jakso perus- 927: kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koske- oikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. 928: va kansainvälinen yleissopimus (SopS 7 ja 8176) Jäljempänä luodaan katsaus siihen, miten pe- 929: samoin kuin vuonna 1950 Euroopan neuvoston rus- ja ihmisoikeuksia koskeva valvontatehtävä 930: piirissä laadittu ja Suomessa vuonna 1990 voi- on ilmennyt oikeusasiamiehen ja apulaisoikeus- 931: maan saatettu (438---439/90) yleissopimus ih- asiamiehen käytännön työssä perusoikeusuudis- 932: misoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tuksen voimaantulon jälkeen. 933: eli Euroopan ihmisoikeussopimus (SopS 18 ja 19/ 934: 90). Lainkäytön tilan ja lainsäädännön 935: puutteellisuuksien seuranta 936: Oikeusasiamiehen tehtävä perusoikeuk- Perus- ja ihmisoikeuksia koskevat normit 937: sien ja ihmisoikeuksien toteutumisen asettavat vaatimuksia niin lain säätämiselle kuin 938: valvonnassa lain soveltamiselle. Oikeusasiamiehen valvonta- 939: Perusoikeusuudistuksen (969/95) yhteydessä tehtävä kohdistuu varsinaisesti vain viimeksi 940: hallitusmuodon 49 §:n 2 momenttiin lisättiin mainittuun toimintaan. Hänen toimivaltaansa ei 941: maininta siitä, että tehtäväänsä hoitaessaan ole kuulunut eduskunnan lainsäädäntötyön val- 942: eduskunnan oikeusasiamies valvoo myös perus- vonta. 943: 944: 945: 23 946: PERUS- J A HMISOIKEUKSIEN V A L V 0 N T A 947: 948: 949: 950: 951: Seuraavat ratkaisut osaltaan ilmentävät oi- Tämä säännös velvoittaa oikeusasiamiestä kiin- 952: keusasiamiehen toimivallan näkökulmasta tätä nittämään huomiota myös siihen, onko lainsää- 953: keskeistä rajanvetoa lain säätämisen ja sovelta- däntö sopusoinnussa perus- ja ihmisoikeusnor- 954: misen välillä. mien kanssa. 955: Tässä yhteydessä voidaan esimerkiksi viitata 956: Kantelija katsoi, että laki oikeudesta hankkia apulaisoikeusasiamiehen vastaukseen, jonka hän 957: maa- ja metsätalousmaata ( 391/78) asettaa viljeli- antoi työllisyyskurssilaisen sairauspäivärahaa 958: jäväestön muita parempaan asemaan maanhan- koskeneen kantelun johdosta. Hän lausui, että 959: kinnassa ja rajoittaa vapaata kilpailua. Kanteli- perusoikeuksien valvontatehtävänsä vuoksi oi- 960: jan mielestä lakia olisi muutettava. Oikeusasia- keusasiamies tulee kiinnittämään erityistä huo- 961: mies totesi kantelijalle antamassaan vastauksessa, miota työttömien henkilöiden oikeusturvaan ja 962: että hallitusmuodon 5 §:n 1 momentin mukaan ih- tarvittaessa tekemään esityksiä vallitsevan 963: miset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Lainsäädän- asiantilan korjaamiseksi (apulaisoikeusasiamie- 964: nölle on kuitenkin ominaista, että se voi tietyn hy- hen kirje 29.11.1995, dnro 1654/4/94). 965: väksyttävän yhteiskunnallisen intressin vuoksi Perusoikeusuudistuksen voimaantulon jäl- 966: kohdella ihmisiä eri tavoin edistääkseen ihmisten keen on ainakin kahdessa tapauksessa kiinnitet- 967: tosiasiallista tasa-arvoa. Oikeusasiamies katsoi, ty valtioneuvoston huomiota lainsäädännön 968: että maanhankintaluvan myöntämisedellytykset puutteellisuuteen tai ristiriitaisuuteen nimen- 969: ovat eduskunnan lainsäädäntövallan alaan kuulu- omaan perus- ja ihmisoikeussäännösten kannal- 970: via poliittisia kysymyksiä, joihin oikeusasiamie- ta. Molemmat tapaukset koskivat hallitusmuo- 971: hen asiana ei ole ottaa kantaa (oikeusasiamiehen don 16 §:ään sisältyvää oikeudenmukaisen oi- 972: kirje 8.11.1995, dnro 196314/95). keudenkäynnin vaatimusta. 973: 974: Suomen Nälkäänäkevien yhdistys ry:n kunte- Apuluisoikeusasiamiehen mukaan esitutkinta- 975: luun antamassaan vastauksessa apuluisoikeus- laissa havaittu puutteellisuus oli johtanut arvelut- 976: asiamies katsoi, että oikeusasiamies ei voi puuttua tavaan soveltamiskäytäntöön Euroopan ihmisoi- 977: siihen, kuinka yhteiskunnan voimavaroja tulisi ja- keussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen ja Suomen 978: kaa ( apuluisoikeusasiamiehen kirje 30.8.1995, hallitusmuodon 16 §:n valossa. Asia koski esitut- 979: dnro 1569/4/95). kinnan päättämistä. Tämän vuoksi hän ehdotti 980: valtioneuvostolle osoittamassaan kirjeessä esitut- 981: Vaikkei lainsäädäntötyön valvonta kuulu- kintalain tarkistamista tältä osin ( apuluisoikeus- 982: kaan oikeusasiamiehelle, hänellä on kuitenkin asiamiehen kirje valtioneuvostolle 7.9.1995, dnro 983: toimivaltansa puitteissa mahdollisuus vaikuttaa 1888/2/95; ks. selostusta s. 38). 984: myös lainsäädännön sisältöön. Oikeusasiamie- 985: hen tulee hallitusmuodon 49 §:n 4 momentin ja Toisessa tapauksessa apuluisoikeusasiamies 986: johtosääntönsä 8 ja 8 a §:n perusteella huomaut- lausui, että työvoima-asiain piiri- ja paikallishal- 987: taa eduskunnalle tai valtioneuvostolle laeissa tai linnosta annettuun asetukseen sisältynyt valitus- 988: asetuksissa havaitsemistaan puutteellisuuksista kieltosäännös näytti olevan ristiriidassa hallitus- 989: sekä epäselvistä taikka ristiriitaisista säännöksis- muodon 16 §:n kanssa. Hän saattoi käsityksensä 990: tä ja tehdä ehdotuksia niiden poistamiseksi. työvoima-asioiden muutoksenhakujärjestelmän 991: 992: 993: 24 994: PERUS- J A HMISOIKEUKSIEN V A L V 0 N T A 995: 996: 997: 998: 999: selvittämisen tarpeesta valtioneuvoston tietoon. aatteena turvattu hallitusmuodon 16 §:ssä ja Eu- 1000: Apuluisoikeusasiamies viittasi kirjeessään myös roopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa. Hän 1001: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 esitti käsityksensä siitä, millaisia eri näkökohtia 1002: kappaleeseen ( apuluisoikeusasiamiehen kirje työ- tämän vuoksi tulisi ottaa huomioon oikeudenkäyn- 1003: ministeriölle 27.11.1995, dnro 2459/2/95; ks. selos- nin julkisuudesta ja yleisten asiakirjain julkisuu- 1004: tusta s. 41). desta annettuja lakeja sovellettaessa ( oikeusasia- 1005: miehen päätös, 7.11.1995 dnro 1640/4195; ks. selos- 1006: Viranomaistoiminnan valvonta tusta s. 66). 1007: Perus- ja ihmisoikeussäännösten vaikutus 1008: ulottuu viranomaisten ja muiden julkista tehtä- Apulaisoikeusasiamiehen varamies lausui, että 1009: vää hoitavien ratkaisuihin kahdella tavalla: joko Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklasta il- 1010: suoran soveltamisen kautta taikka ns. tulkinta- menevä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaa- 1011: vaikutuksena. Suora soveltaminen tulee kysy- timus on tietyin edellytyksin sovellettavissa myös 1012: mykseen suhteellisen harvoin, koska tavallinen ulosottoprosessissa. Hän korosti, että vastapuolen 1013: lainsäädäntö on melko kattavaa ja aidot normi- kuulemisen periaatetta tulisi noudattaa myös 1014: ristiriidat ovat harvinaisia. Useimmiten on kysy- ulosotossa siten, että vain ilmeisen tarpeettomasta 1015: mys siitä, että perus- ja ihmisoikeussäännökset kuulemisesta voitaisiin luopua ( apuluisoikeus- 1016: vaikuttavat muun lainsäädännön tulkintaan. asiamiehen varamiehen päätös 22.12.1995, dnro 1017: Perustuslakivaliokunta onkin korostanut, että 2066/4/94; ks. selostusta s. 97). 1018: lakia olisi tulkittava sekä perusoikeus- että ih- 1019: misoikeusmyönteisesti (PeV lausunto 18.4.1990 Yksi tapauksista koskee hallitusmuodon 1020: ja PeVM 25/1994 vp.). Perusoikeusuudistusta 11 §:ssä säänneltyä äänioikeuden käyttämistä. 1021: koskevassa hallituksen esityksessä ja perustus- Tähän säännökseen viitaten apulaisoikeusasia- 1022: lakivaliokunnan mietinnössä lausutaan nimen- mies kiinnitti pääesikunnan ja ilmavoimien esi- 1023: omaisesti, että uudistuksella pyrittiin lisäämään kunnan huomiota velvollisuuteen järjestää henki- 1024: perusoikeuksien suoraa sovellettavuutta tuomio- löstön ja asevelvollisten palvelus siten, että näillä on 1025: istuimissa ja muissa viranomaisissa. mahdollisuus halutessaan käyttää vaaleissa ääni- 1026: Ajanjaksona 1.8.-31.12.1995 annetuissa rat- oikeutta ( apuluisoikeusasiamiehen päätös 1027: kaisuissa ei ole todettu ihmis- tai perusoikeus- 28.11.1995, dnro 1938/4/94; ks. selostusta s. 136). 1028: säännösten suoranaisia loukkauksia. Kolmessa 1029: ratkaisussa on kuitenkin viranomaistoimintaa 1030: Arviointia ja tulevaisuuden näkymiä 1031: ohjaavassa mielessä kiinnitetty huomiota näihin Perusoikeusuudistuksen voimaantulon jäl- 1032: säännöksiin. keen vuonna 1995 on annettu vain muutama 1033: Kaksi tapauksista koskee hallitusmuodon sellainen ratkaisu, jossa perus- ja ihmisoikeus- 1034: 16 §:n ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 ar- ulottuvuus on tullut nimenomaisesti pohditta- 1035: tiklan soveltamista. vaksi. Tämän aineiston perusteella on siten vai- 1036: kea arvioida, millaiseksi oikeusasiamiehen perus- 1037: Oikeusasiamies totesi, että oikeudenkäytön jul- ja ihmisoikeuksien valvonta tulee vastedes muo- 1038: kisuus kuuluu demokraattisen yhteiskunnan kes- toutumaan. Joitakin tulevaisuuteen kohdistuvia 1039: keisiin oikeusperiaatteisiin ja että se on oikeusperi- näkökohtia voidaan kuitenkin esittää. 1040: 1041: 1042: 25 1043: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA 1044: 1045: 1046: 1047: 1048: Tähänastisen kokemuksen nojalla on odotet- taisessa tarkastustoiminnassa ja mediaseuran- 1049: tavissa, että yleistä yhdenvertaisuusperiaatetta nassa entistä tärkeämpi painopistealue. 1050: sekä välttämätöntä toimeentuloa ja huolenpitoa Perustuslakivaliokunta toteaa perusoikeus- 1051: koskevat kantelut tulevat muodostamaan varsin uudistusta koskevassa mietinnössään (Pe VM 25/ 1052: suuren asiaryhmän. Myös oikeudenmukaisen oi- 1994 vp.), että myös viranomaistoimintaan rin- 1053: keudenkäynnin sekä hyvän hallinnon loukkaa- nastettava yksityisen oikeussubjektin toiminta 1054: misväitteitä voidaan aikaisemman kokemuksen on perusoikeuksien kannalta julkista toimintaa. 1055: nojalla odottaa. Tämä koskee erityisesti oikeu- Tämän mukaan perusoikeuksien toteutuminen 1056: denkäynnin ja hallintomenettelyn kestoa arvos- olisi turvattava silloinkin, kun julkinen valta siir- 1057: televia kanteluja. Samoin henkilökohtainen va- tää perinteisiä tehtäviään yksityisten tahojen 1058: paus ja oikeus yksityiselämään ovat perusoi- hoidettavaksi. 1059: keuksia, joihin usein vedotaan varsinkin ns. sul- Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista val- 1060: jettuja laitoksia koskevissa kanteluissa. voessaan oikeusasiamies joutuu näin ollen huo- 1061: Mahdolliset perus- ja ihmisoikeuksien louk- lehtimaan myös siitä, ettei hallinnon yksityistä- 1062: kaukset voivat tulla oikeusasiamiehen tietoon miskehitys johda ihmisten perus- ja ihmisoikeus- 1063: myös tarkastusten ja mediaseurannan yhteydes- turvan heikentymiseen. Tämä merkitsee lailli- 1064: sä. Nämä kysymykset tulevatkin olemaan vas- suusvalvonnalle suurta tulevaisuuden haastetta. 1065: 1066: 1067: 1068: 1069: 26 1070: T E L E K U u N T E L u N y M K Ä Y T T Ö 1071: 1072: 1073: 1074: 1075: 4. TELEKUUNTELUN, TELEVALVPNNAN JA 1076: TEKNISEN KUUNTELUN KAYTTO 1077: VUONNA 1995 1078: Telekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen tosta koskevassahallituksen esityksessä (HE 22/ 1079: kuuntelun käytön seuranta 1994 vp.) ehdotettiin, että valtioneuvosto antaisi 1080: Pakkokeinolain 1.6.1995 voimaan tulleella vuosittain eduskunnalle kertomuksen näiden 1081: muutoksella (402/95) mahdollistettiin puhelin- ja pakkokeinojen käytöstä. Eduskuntakäsittelyn 1082: muu telekuuntelu laissa lueteltujen rikosten esi- aikana lakiehdotusta tältä osin muutettiin. Pe- 1083: tutkinnassa. Pakkokeinolain muutoksen yhtey- rustuslakivaliokunta ja lakivaliokunta katsoi- 1084: dessä tarkistettiin myös televalvontaa eli puhe- vat, että valvonnan tulee sisältyä ylimpien lailli- 1085: luiden tunnistetietojen selvittämistä koskevaa suusvalvojien tehtäviin (PeV:n lausunto 8/1994 1086: säännöstöä sekä otettiin lakiin säännökset tekni- ja La VM 24/1994 vp.). 1087: sin laittein suoritettavasta tarkkailusta, mm. Pakkokeinolain 5 a luvun 15 §:n mukaan sisä- 1088: teknisestä kuuntelusta. Uudet säännökset tuli- asiainministeriö valvoo telekuuntelun ja -val- 1089: vat pakkokeinolain 5 a lukuun. Televalvonnasta vonnan sekä teknisen kuuntelun käyttöä. Sisä- 1090: oli aikaisemmin säädetty teletoimintalain asiainministeriön tulee antaa vuosittain näiden 1091: 29 §:ssä (676/92). Teknisin laittein tapahtuva pakkokeinojen käytöstä kertomus eduskunnan 1092: tarkkailu oli kokonaan sääntelemättä. oikeusasiamiehelle. Perustuslakivaliokunta lau- 1093: Koska telekuuntelun ja televalvonnan salliva sui lakiehdotuksesta antamassaan lausunnossa, 1094: säännöstö merkitsee poikkeusta hallitusmuodon että oikeusasiamiehen toimintakertomukseen 1095: 8 §:n 2 momentissa säädetystä luottamuksellisen voitaisiin sisällyttää näiden pakkokeinojen käyt- 1096: viestin salaisuudesta ja koska tekninen kuuntelu töä koskeva erillisjakso (Pe V:n lausunto 8/1994 ). 1097: voi eräissä tapauksissa ulottua hallitusmuodon Muusta kuin esitutkinnassa tapahtuvasta tek- 1098: 8 §:n 1 momentissa turvatun kotirauhan piiriin, nisestä kuuntelusta säädetään 1.10.1995 voi- 1099: on oikeusturvan takeisiin näiden pakkokeinojen maan tulleessa uudessa poliisilaissa (493/95). Tä- 1100: käytössä kiinnitettävä erityistä huomiota. män lain mukaan tekninen kuuntelu on sääde- 1101: Mainitut pakkokeinot voivat tulla kyseeseen tyin edellytyksin mahdollista rikosten ennalta 1102: vain pakkokeinolain 5 a luvussa mainittujen ri- ehkäisemiseksi. Myös poliisilain nojalla toimite- 1103: kostyyppien esitutkinnassa. Telekuuntelun edel- tusta teknisestä kuuntelusta tulee sisäasiain- 1104: lytykset ovat luonnollisesti kaikkein tiukimmat. ministeriön antaa vuosittain kertomus eduskun- 1105: Telekuuntelu ja -valvonta edellyttävät tuomio- nan oikeusasiamiehelle. 1106: istuimen päätöstä. Teknisestä kuuntelusta pää- 1107: töksen tekee esitutkinnan johtaja, mutta hänen 1108: on vuorokauden sisällä alistettava ratkaisunsa Sisäasiainministeriön kertomus 1109: laissa mainitulle esimiehelleen. oikeusasiamiehelle 1110: Oikeusturvasyistä on myös järjestetty te- Sisäasiainministeriö antoi 29.3.1996 eduskun- 1111: lekuuntelunja -valvonnan sekä teknisen kuunte- nan oikeusasiamiehelle pakkokeinolain 5 a luvun 1112: lun käytön jälkiseuranta. Pakkokeinolain muu- 15 §:n ja poliisilain 33 §:n 3 momentin edellyttä- 1113: 1114: 1115: 27 1116: T E L E K U u N T E L U N y M K Ä Y T T Ö 1117: 1118: 1119: 1120: 1121: män kertomuksen telekuuntelusta ja -valvon- muuten käyttämäänsä teleliittymään. Laissa 1122: nasta sekä teknisestä kuuntelusta 1.6.- tarkemmin säädetyin edellytyksin esitutkinta- 1123: 31.12.1995. viranomaisella on asianomistajan suostumuk- 1124: Sisäasiainministeriölie tulleiden seurantatie- sella oikeus saada tietoja myös asianomistajan 1125: tojen mukaan tässä tarkoitetuista pakkokeinois- hallussa olevaan teleliittymään otetuista tele- 1126: ta selvästi yleisimmin oli käytetty televalvontaa. yhteyksistä. 1127: Pakkokeinolain muutoksen jälkeen televalvon- Sisäasiainministeriön keräämien tietojen mu- 1128: talupia oli myönnetty kaikkiaan 180. Telekuun- kaan televalvonta oli kohdistunut yleensä rikok- 1129: telua ja pakkokeinolain tarkoittamaa teknistä sesta epäillyn hallussa olevaan tai hänen käyttä- 1130: kuuntelua oli kumpaakin käytetty vain kerran. määnsä teleliittymään (87 % ). Lupahakemuk- 1131: Poliisilain 31 §:ään perustuvaa teknistä kuunte- sista lähes kolme neljäsosaa kohdistui matka- 1132: lua ei ollut sisäasiainministeriön tietojen mukaan puhelinliittymiin. 1133: käytetty kertaakaan. Käytetyillä pakkokeinoilla oli tutkinnanjoh- 1134: Sisäasiainministeriön mukaan telekuuntelun tajien mukaan ollut 102 tapauksessa eli 56 % :ssa 1135: vähäiseen käyttöön oli vaikuttanut poliisin tek- kaikista tapauksista ratkaiseva tai tärkeä merki- 1136: nisten valmiuksien puute. Sisäasiainministeriö tys rikosasian selvittämiselle. Yhteensä 34 ta- 1137: olikin kehottanut poliisia pidättyvyyteen te- pauksessa (19 %) pakkokeinolla ei todettu olleen 1138: lekuuntelulupien hakemisessa kunnes valmiuk- merkitystä rikoksen selvittämisen kannalta. 1139: sia on voitu riittävästi kehittää. Myös teknisen Sisäasiainministeriön kertomuksesta ilmenee, 1140: kuuntelun valmiudet olivat vuonna 1995 vielä että tullille oli 1.6.-31.12.1995 välisenä ajanjak- 1141: kehitysvaiheessa. sona myönnetty televalvontalupia kaikkiaan 25. 1142: Telekuuntelua ja -valvontaa sekä teknistä Suurimman tapausryhmän muodostivat am- 1143: kuuntelua käytettiin esitutkinnassa yhteensä mattimaisen alkoholin salakuljetuksen tai välit- 1144: 127 tapauksessa. Suurimpana yksittäisenä rikos- tämisen selvittely. Muina rikostyyppeinä esiin- 1145: ryhmänä olivat huumausainerikokset ja törkeät tyivät törkeä huumausainerikos (5 kpl) ja törkeä 1146: huumausainerikokset. Näitä oli kaikista lupa- veropetos (4 kpl). Tullin oman arvion mukaan 14 1147: päätöksistä 83 eli 65 %. Tämän lisäksi tässä tar- tapauksessa televalvonnalla oli ollut asian tutki- 1148: koitettuja pakkokeinoja oli käytetty yhteensä 19 misessa ratkaiseva tai tärkeä merkitys. Te- 1149: tapauksessa murhan, tapon tai niiden yrityksen lekuuntelua tai teknistä kuuntelua tulli ei ollut 1150: sekä 25 tapauksessa törkeän ryöstön tutkimisessa. käyttänyt lainkaan. 1151: Televalvonnan käytön lisääntymiseen oli sisä- 1152: asiainministeriön mukaan vaikuttanut pakko- 1153: Arviointia 1154: keinolain muutoksen yhteydessä tapahtunut te- Sisäasiainministeriön kertomus osoittaa, että 1155: levalvonnan edellytysten väljentäminen. Sisä- televalvonta on kohdistunut yhtäältä huumaus- 1156: asiainministeriö toteaa seurantatietojen kuiten- ainerikollisuuden ja toisaalta törkeimpien väki- 1157: kin osoittavan, että televalvontaa oli edelleenkin valtarikosten (henkirikokset ja törkeä ryöstö) 1158: käytetty ainoastaan suhteellisen törkeiden rikos- tutkintaan. 1159: ten esitutkinnassa. Poliisin teknisten valmiuksien puutteen vuok- 1160: Televalvonta saadaan kohdistaa rikoksesta si telekuuntelua ja teknistä kuuntelua on käytet- 1161: epäillyn hallussa olevaan tai hänen oletettavasti ty vain kerran. Näin ollen käytettävissä ei ole 1162: 1163: 1164: 28 1165: T E L E K U u N T E L U N y M K Ä Y T T Ö 1166: 1167: 1168: 1169: 1170: riittävää aineistoa näiden pakkokeinojen tule- edellyttää tuomioistuimen päätöstä. Näin ollen 1171: van soveltamislinjan arvioimiseksi. on luultavaa, että tekniseen kuunteluun tulee 1172: Voidaan kuitenkin olettaa, että yhtenäiseen laillisuusvalvonnan näkökulmasta sisältymään 1173: käytäntöön pääseminen on vaikeampaa teknisen enemmän käytännön ohjaustarvetta kuin te- 1174: kuuntelun kuin telekuuntelun kohdalla. Ensin- lekuunteluun. Tämän vuoksi teknisen kuuntelun 1175: näkin teknisen kuuntelun laissa mainitut edelly- käytön senrannalla on alkuvaiheissa tärkeä mer- 1176: tykset jättävät yksittäistapauksessa selvästi kitys varsinkin käytännön ohjaamiseksi ja yh- 1177: enemmän harkinnanvaraa kuin telekuuntelun denmukaistamiseksi. Nämä kysymykset tule- 1178: edellytykset. Toiseksi teknisestä kuuntelusta vatkin olemaan poliisikohteiden tarkastuksissa 1179: päätöksen tekee poliisi, kun telekuuntelu taas keskeisesti esillä. 1180: 1181: 1182: 1183: 1184: 29 1185: E s T y K s E T 1186: 1187: 1188: 1189: 1190: 5. ESITYKSET 1191: 1192: Ks. myös oikeusasiamiehen päätös 10.4.1995, 1193: LAINSÄÄDÄNNÖN 1194: dnro 1173/4/94 s. 89. 1195: KEHITTAMINEN 1196: ULOSOTTOMIEHEN ESTEELLISYYS Oikeusministeriö ilmoitti 11.12.1995, että se on 1197: asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia eh- 1198: Oikeusasiamiehen tutkittavana on ollut kan- dotus hallituksen esitykseksi oikeudenkäymiskaa- 1199: teluita ulosottomiehen esteellisyydestä. Hän on ren tuomarin esteellisyyttä koskevien säännösten 1200: tällöin todennut, että ulosottolain l luvun 9 §:n uudistamisesta. Koska ulosottomiehen esteellis)Ys- 1201: säännös ulosottomiehen esteellisyydestä on ka- säännökset perinteisesti ovat olleet läheisesti sidok- 1202: suistisuudessaan vanhentunut. sissa tuomarinjääveihin, oikeusministeriö katsoo, 1203: Eduskunnan käsiteltävänä oli vuoden 1994 että on perusteltua odottaa, kunnes kyseinen työryh- 1204: valtiopäivillä hallituksen esitys ulosottoviran- mä saa mietintönsä valmiiksi. Mietinnön pohjalta 1205: omaisia ja ulosottoasioiden muutoksenhakua on tarkoitus ryhtyä valmistelemaan nykyaikaiset ja 1206: koskevan lainsäädännön uudistamisesta (HE 23/ kattavat ulosottomiehen esteellis)Yssäännökset, jot- 1207: 1994 vp. ), joka sisälsi ulosottomiehen esteelli- ka ovat sopusoinnussa Euroopan ihmisoikeussopi- 1208: syyssäännöksen. Tämä oli pääkohdin samanlai- muksen 6 artiklan kanssa. Samassa yhteydessä tu- 1209: nen kuin nykyisin voimassa oleva ulosottolain 1 lee harkittavaksi, pitäisikö ulosottomiehen esteelli- 1210: luvun 9 §. Kieliasua oli ainoastaan nykyaikais- S)Yssäännöksissä nimenomaisesti mainita esteelli- 1211: tettu ja uutena esteellisyysperusteena oli ulos- S)Ysperusteena jäsen)YS pankin hallintoneuvostos- 1212: ottomiehen asiamiessuhde asianosaiseen samas- sa. 1213: sa asiassa. Sanottu hallituksen esitys raukesi sit- 1214: temmin. 1215: Oikeusasiamies totesi, että tähän hallituksen 1216: esitykseen sisältynyt esteellisyyssäännöksen 1217: YLIOPPILASKIRJOITUKSISSA 1218: TAPAHTUNEEKSI EPÄILLYN VILPIN 1219: muutos ei vastaa niitä vaatimuksia, jotka Suo- 1220: SELVITTÄMINEN 1221: mea sitovissa kansainvälisissä ihmisoikeussopi- 1222: muksissa on asetettu puolueettomalle lainkäy- Uuden ylioppilastutkintoasetuksen (1000/ 1223: tölle, jota laajasti ottaen myös ulosotto on. 1994) 9 §:n mukaan ylioppilastutkinnossa tapah- 1224: Oikeusasiamiehen mielestä tulisi harkita ulos- tuneeksi epäillyn vilpin toteaminen ja seuraa- 1225: ottolain säännösten uudistamista siten, että ulos- muksen määrääminenon säädetty koulun rehto- 1226: ottomiehen esteellisyyssäännös vastaisi hallinto- rin tehtäväksi. Asetuksessa ei ole säädetty vilpin 1227: 'l'lenettelylain esteellisyyssäännöksiä. selvittämistä koskevasta menettelystä eikä siitä, 1228: Oikeusasiamies esitti oikeusministeriölle, että miten vakuuttavaa näyttöä epäilyn tueksi vaa- 1229: sen tulisi ryhtyä tarpeellisiksi katsottaviin toi- ditaan. 1230: menpiteisiin. Ylioppilastutkintoasetuksen 9 §:ssä on kysy- 1231: Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle mys vakavasta asiasta kokelaiden oikeusturvan 1232: 12.4.1995, dnro 872/2/95 kannalta. Tämän vuoksi selvitysmenettelyä ja 1233: 1234: 1235: 30 1236: E s T y K s E T 1237: 1238: 1239: 1240: 1241: vaadittavaa näyttöä koskevien saannösten ja AMMATTIKALASTAJAN MÄÄRITTELY 1242: määräysten tulisi olla mahdollisimman yksiselit- 1243: Kalastuslain (286/82) 6 §:ään lisättiin 1.1.1994 1244: teiset. 1245: uusi 4 momentti (489/93), jonka mukaan ammat- 1246: Yhdenmukaisen soveltamiskäytännön ja ko- 1247: timaiseen kalastukseen tarkoitettuja pyydyksiä 1248: kelaiden oikeusturvan varmistamiseksi kouluille 1249: yleisellä vesialueelia meressä ja Suomen kalastus- 1250: tulisi antaa tarkat ohjeet epäilyn selvittämis- 1251: vyöhykkeellä saavat käyttää vain ammatti- 1252: menettelystä ja vilpin toteamiseksi vaadittavas- 1253: kalastajat. Ammattikalastaja määriteltiin kalas- 1254: ta näytöstä. Olisi tärkeää, että kuuleruistilai- 1255: tusasetuksen (1116/82) 1 §:ään lisätyssä uudessa 1256: suuksissa käytetään todistajaa ja että niistä laa- 1257: 2 momentissa (1356/93). 1258: ditaan pöytäkirja. Pitäisi myös harkita, olisiko 1259: Kalastusasetuksen 1 §:n 2 momentin (232/94) 1260: selvityksen hankkiminen syytä uskoa jollekin 1261: mukaan ammattikalastajana pidetään henkilöä, 1262: muulle kuin rehtorille, koska hänelle kuuluu pää- 1263: joka harjoittaa kalastusta ja saa siitä toimeen- 1264: töksenteko asiassa. Tapauksesta riippuen esimer- 1265: tulonsa tai oleellisen osan siitä. Henkilön katso- 1266: kiksi virka-avun pyytäminen lääninhallitukselta 1267: taan saavan kalastuksesta toimeentulonsa tai 1268: saattaisi parhaiten turvataluottamuksen tutkin- 1269: oleellisen osan siitä, jos hänen kalastuksesta saa- 1270: nan puolueettomuuteen. 1271: mansa tulon määrä on vähintään 20 prosenttia 1272: Ylioppilastutkintoasetuksen 25 §:n 3 momen- 1273: (asetuksessa 1356/93 30 prosenttia) kokonais- 1274: tin mukaan rehtorin ratkaisusta haetaan muu- 1275: tuloista. Ammattikalastajana ei pidetä henkilöä, 1276: tosta valittamalla lääninhallitukseen. Oikeus- 1277: joka on päätoimisessa virka- tai työsuhteessa. 1278: asiamiehen käsityksen mukaan asian laatu huo- 1279: Ammattikalastajaksi katsotaan kuitenkin hen- 1280: mioon ottaen soveliaampi valitusaste olisi lää- 1281: kilö, joka on työsuhteessa kalastajana, ja joka 1282: ninoikeus. 1283: saa kalastuksesta edellä mainitun suuruista 1284: Oikeusasiamies esitti harkittavaksi, olisiko 1285: tuloa. 1286: opetusministeriön syytä ryhtyä toimiin asetuk- 1287: Tutkiessaan ammattikalastajan määritelmäs- 1288: sen muuttamiseksi tältä osin ja pyysi ministeriö- 1289: tä tehtyjä kanteluja oikeusasiamies totesi, että 1290: tä 30.11.1995 mennessä ilmoittamaan mahdolli- 1291: kalastusasetuksen määritelmä ammattikalasta- 1292: sista toimenpiteistä asian johdosta. 1293: jasta asettaa päätoimisessa virka- tai työsuhtees- 1294: Oikeusasiamiehen kirje opetusministeriölle 1295: sa olevat ja päätoimisena yrittäjänä toimivat 1296: 23.5.1995, dnro 1126/2/95 1297: kansalaiset keskenään eriarvoiseen asemaan. 1298: Ks. myös oikeusasiamiehen päätös 19.5.1995, 1299: Säännöksen mukaan päätoiminen yrittäjä voi 1300: dnro 1011/4/94 s. 141. 1301: olla ammattikalastaja, jos hän täyttää ammatti- 1302: kalastajan määrittelyssä käytetyn tulorajan, 1303: Opetusministeriö ilmoitti 28.11.1995, ettäyliop- mutta päätoimisessa virka- tai työsuhteessa ole- 1304: pilaslautakunta on 17.8.1995 vahvistamissaan va henkilö ei. 1305: yleisohjeissa antanut tarkemmat määräykset vilpin Päätoimisessa virka- tai työsuhteessa olevia 1306: ja tutkintojärjestyksen rikkomisen tapahtuessa henkilöitä koskeva rajoitus oli sijoitettu asetuk- 1307: noudatettavasta menettelystä. Lisäksi opetusminis- seen ilman kalastuslaissa asiasta olevaa määritel- 1308: teriö on valmistanut ehdotuksen ylioppilastutkinto- mää tai valtuutussäännöstä, jonka nojalla asias- 1309: asetuksen 9 ja 25 §:n muuttamiseksi. ta olisi voitu säätää laissa. Kalastuslain 6 §:n 1310: muuttamista koskevassa lakiehdotuksessa ja sen 1311: 1312: 1313: 31 1314: E s T y K s E T 1315: 1316: 1317: 1318: 1319: käsittelyssä eduskunnassa todettiin, että am- tuslain 90 § :n ja vuoden 1982 kalastuslain muutta- 1320: mattikalastajaksi oli kalastustulolain (621175) misesta. Esityksessä ammattikalastajan määritel- 1321: mukaisia tukia myönnettäessä käytännössä kat- mä ehdotetaan otettavaksi kalastuslakiin (286/82) 1322: sottu henkilö, jonka verotettavista tuloista vä- lisättävään 8 a § :ään. 1323: hintään 30 prosenttia oli saatu kalastuksesta. 1324: Lakiehdotuksen perustelujen mukaan ehdotet- 1325: tua 6 §:n 4 momenttia sovellettaessa ammatti- 1326: PAKKOHUUTOKAUPASTA ILMOITTAMI- 1327: kalastajana pidettäisiin vastaavia henkilöitä. 1328: NEN YHTEISOMISTAJALLE 1329: Päätoimisessa virka- tai työsuhteessa olevia hen- 1330: kilöitä koskevaa rajoitusta ei mainittu lakiehdo- Kiinteän omaisuuden tulossa olevasta pakko- 1331: tuksessa. Asiakirjojen mukaan se ei myöskään huutokaupasta ilmoittamisesta on säädetty 1332: ollut esillä lain eduskuntakäsittelyssä. 1.1.1997 voimaan tulevassa ulosottolain 5luvun 1333: Oikeusasiamies katsoi, ettei asetuksella ilman 21 §:ssä. Irtaimen omaisuuden, kuten asunto- 1334: laissa asiasta olevaa määritelmää tai valtuutus- osakkeiden osalta oikeusasiamies katsoi, että oli- 1335: säännöstä voida asettaa kansalaisia keskenään si harkittava, että ulosottolakiin otettaisiin sään- 1336: eriarvoiseen asemaan siten, että päätoimisena nös pakkohuutokaupasta ilmoittamisesta myös 1337: yrittäjänä toimiva henkilö voi olla ammatti- irtaimen omaisuuden yhteisomistajalle. 1338: kalastaja tulorajavaatimuksen täyttyessä, mut- Oikeusasiamies yhtyi siihen oikeusministeriön 1339: ta päätoimisessa virka- tai työsuhteessa oleva esittämään käsitykseen, että ulosmittauksesta 1340: henkilö ei. Ammattikalastaja tulisi oikeusasia- ilmoittamisen tulisi tapahtua velallisen myötä- 1341: miehen käsityksen mukaan määritellä lailla. vaikutuksella. Hänen mielestään tulisi harkita, 1342: Hallitusmuodon 92 §:n 2 momentin säännök- että ulosmittauksesta säädettäisiin laissa. 1343: set huomioon ottaen oikeusasiamies lausui käsi- Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle 1344: tyksenään, ettei asetuksen päätoimisessa virka- 19.6.1995, dnro 1337/2/95 1345: tai työsuhteessa olevia koskevaa rajoitus ta tulisi Ks. myös oikeusasiamiehen päätös 19.6.1995, 1346: soveltaa, koska se ei perustu lakiin tai laissa an- dnro 1182/4/94 s. 93. 1347: nettuun valtuutukseen. 1348: Oikeusasiamies saattoi kannanottonsa edus- 1349: kunnan oikeusasiamiehen johtosäännön 8 ja 1350: Oikeusministeriö ilmoitti 21.12.1995, että mi- 1351: 8 a §:ään viitaten valtioneuvoston tietoon niitä 1352: nisteriössä on valmisteilla ulosottolain kokonais- 1353: toimenpiteitä varten, joihin asia antaa aihetta. 1354: uudistus, johon liittyen eduskunnalle annetaan 1355: Oikeusasiamiehen kirje valtioneuvostolle 1356: alkuvuodesta 1996 esitys ulosotonhaltijan lakkaut- 1357: 26.5.1995, dnro 1154/2/95 sekä päätökset 1358: tamisesta. Esitykseen sisältyy ehdotus ulosottolain 1359: 26.5.1995, dnrot 310/4/94, 411/4/94 ja 414/4/94 1360: 5luvun 6 §:n muuttamisesta niin, että siihen lisät- 1361: täisiin uusi 4 momentti. Sanotun momentin mu- 1362: kaan irtaimen omaisuuden huutokaupasta olisi 1363: Maa- 1a metsätalousministeriö ilmoitti ilmoitettava myös sille, joka yhdessä velallisen 1364: 11.12.1995, että tasavallan presidentti on kanssa omistaa myytävän omaisuuden, vaikka 1365: 8.12.1995 hyväksynyt hallituksen esityksen (HE yhteisomistajan osuutta ei olisikaan ulosmitattu. 1366: 200/95) eduskunnalle laiksi vuoden 1951 kalas- 1367: 1368: 1369: 32 1370: E s T y K s E T 1371: 1372: 1373: 1374: 1375: HENKISESTÄ KÄRSIMYKSESTÄ MAKSE- Apulaisoikeusasiamies totesi, että oikeusmi- 1376: TUN KORVAUKSEN ULOSMITIAUS nisteriön soveltamisohjeessakin ulosmittauskel- 1377: poiseksi kertakorvaukseksi on todettu nyt kysy- 1378: Varkauden nimismiespiirin avustava ulos- 1379: myksessä olevan erityislain perusteella makset- 1380: ottomies oli ulosmitannut kantelijalta elatus- 1381: tava korvaus vain siltä osin kuin se on korvausta 1382: apuvelan suoritukseksi Varkauden kihlakunnan- 1383: tulojen tai elatuksen menetyksestä. 1384: oikeuden päätökseen perustuvan korvauksen 1385: 23 596 markkaa korkoineen. Päätöksessä Suo- Apulaisoikeusasiamies yhtyi siihen lausun- 1386: men valtio oli velvoitettu syyttömästi vangitulle nonantajien käsitykseen, että ulosottolain 4 lu- 1387: tai tuomitulle valtion varoista vapauden mene- vun 7 §:n 3 momentti on tulkinnanvarainen. Tul- 1388: tyksen johdosta maksettavasta korvauksesta kinnallista apua on kuitenkin saatavissa halli- 1389: annetun lain nojalla korvaamaan kantelijalle tuksen esityksestä, jossa nimenomaan todetaan, 1390: menetetyt työttömyyspäivärahat 3 596 mark- että aineeton vahinko tulisi aina jättää ulosmit- 1391: kaa ja henkisestä kärsimyksestä 20 000 markkaa taamatta. 1392: korkoineen. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että ulosmit- 1393: Ulosottolain 4luvun 7 §:n 3 momentissa mai- tauskelvottoman korvauksen piiriä tulisi arvioi- 1394: nitaan eräät aineettoman vahingon korvaus- da säännöksen laventavalla tulkinnalla. Kun ky- 1395: perusteet ulosmittaamatta jätettäviksi kor- symys on luonteeltaan samanlaatuisesta kor- 1396: vauksiksi. Näitä ovat korvaus kivusta ja särystä vauksesta, olisi tulkinnassa päädyttävä velalli- 1397: sekä viasta tai muusta pysyvästä haitasta. sen kannalta edullisempaan lopputulokseen. 1398: Hallituksen esityksessä eläkkeiden ja eräiden Näin ollen avustavanulosottomiehen olisi tul- 1399: muiden etuuksien ulosmittausta koskevan lain- lut jättää korvaus ulosmittaamatta siltä osin 1400: säädännön muuttamisesta (nro 4/1988 vp.) tode- kuin kysymys oli korvauksesta henkisestä kärsi- 1401: taan: "Henkilövahingon johdosta maksettava myksestä. 1402: kustannusten korvaus sekä korvaus aineetto- Ulosottolain 4 luvun 7 §:n l momentin mu- 1403: masta vahingosta olisi aina jätettävä ulosmit- kaan ulosottolain palkkaa koskevia säännöksiä 1404: taamaHa siitä riippumatta maksetaanko se on sovellettava muun muassa tulojen tai elatuk- 1405: sosiaalilainsäädännön, muun lainsäädännön vai sen vähentymisestä maksettavaan korvaukseen 1406: vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella". Esi- sekä muihin toimeentuloetuuksiin, jollei niitä ole 1407: tyksessä todetaan vielä, että ehdotus sisälsi ulos- laissa kielletty ulosmittaamasta. Oikeusministe- 1408: mittauskieltoa koskevat ehdotukset myös eräi- riön ohjeissa on mainittu ulosottokelpoisena toi- 1409: siin uudistuksen piiriin kuuluviin keskeisiin meentuloetuutena muun muassa nyt kysymyk- 1410: lakeihin selvyyden vuoksi. sessä oleva korvaus siltä osin kuin sitä maksetaan 1411: Hallituksen esityksessä on siten nimenomai- tulojen tai elatuksen vähentymisestä. 1412: sesti todettu, että korvaus aineettomasta vahin- Apulaisoikeusasiamies totesi, että näin ollen 1413: gosta olisi aina jätettävä ulosmittaamatta. Oi- ulosmittaus olisi tullut suorittaa noudattaen pal- 1414: keustieteessä on henkilövahinko jaoteltu aineel- kan ulosmittauksesta säädettyä järjestystä. Ker- 1415: liseen ja aineettomaan vahinkoon. Aineetonta takorvauksena maksettavasta etuudesta, joka 1416: vahinkoa ovat kivun ja säryn sekä vian ja pysy- ulosmitataan elatusavun perimiseksi, olisi voitu 1417: vän haitan lisäksi kärsimys, joka on säännelty ulosmitata korkeintaan kaksi kolmasosaa (ulos- 1418: korvattavaksi eräissä tapauksissa. ottolain 4luvun 6 §:n 2 momentti). 1419: 1420: 1421: 33 1422: E s T y K s E T 1423: 1424: 1425: 1426: 1427: A vustava ulosottomies oli menetellyt virheel- 1428: Oikeusministeriö ilmoitti 2.2.1996, että edus- 1429: lisesti ulosmitatessaan työttömyyspäivärahojen 1430: kunnalle annetaan alkuvuodesta 1996 hallituksen 1431: menetyksestä tuomitun korvauksen, 3 596 mark- 1432: esitys ulosotonhaltijan lakkauttamisesta. Esitys 1433: kaa korkoineen, kokonaan. 1434: liittyy oikeusministeriössä valmisteilla olevaan 1435: Ulosottolain lluvun 4 §:n 1 momentin 3-koh- ulosottolain kokonaisuudistukseen ja siihen sisäl- 1436: dan mukaan ulosottomiehen tulee antaa maksu- tyy myös ehdotus ulosottolain 4 luvun 7 §:n 3 mo- 1437: kiellot saatavan ulosmittauksen perusteella toi- mentin muuttamiseksi niin, että henkisestä kärsi- 1438: sen ulosottomiehen toimialueella olevalle. Ulos- myksestä tuomittua korvausta ei saa ulosmitata. 1439: ottomiehen on muutoinkin saman pykälän 2 1440: momentin mukaan valvottava, että avustava 1441: ulosottomies täyttää tehtävänsä asianmukaises- 1442: ti sekä noudattaa hänelle annettuja määräyksiä. 1443: Näin ollen nimismiehen olisi tullut antaa asiassa VALTION PUHEVALLAN KÄYTTÄMISTÄ 1444: maksukielto valtiokonttorille avustavan ulos- KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN 1445: ottomiehen sijasta ja valvoa ulosmittauksen oi- TARKISTAMINEN 1446: keellisuutta. Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n vuonna 1989 ta- 1447: A pulaisoikeusasiamies antoi avustavalle ulos- pahtuneen konkurssin myötä valtio joutui vas- 1448: ottomiehelle huomautuksen hänen virheellisestä tuuseen yhtiölle vuosina 1987--1989 myönne- 1449: menettelystään sekä saattoi hänen tietoonsa kä- tyistä vientitakuista. Valtiolle aiheutuneen ko- 1450: sityksensä henkisestä kärsimyksestä maksetun konaisvastuun määrästä esitetyt arviot vaihteli- 1451: korvauksen ulosmittauskelvottomuudesta. vat puolesta miljardista miljardiin markkaan. 1452: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti nimismiehen Korkein oikeus tuomitsi 14.6.1995 eduskun- 1453: huomiota hänen menettelynsä virheellisyyteen nan oikeusasiamiehen määräyksestä ajetusta 1454: ja saattoi edellä esitetyn käsityksen korvauksen syytteestä Vientitakuulaitoksen johtajan ja joh- 1455: ulosmittauskelvottomuudesta ja palkan ulosmit- tokunnan puheenjohtajan rikoslain 40 luvun 1456: tausta koskevien säännösten soveltamisesta hä- l l §:n nojalla tuottamuksellisesta virkavelvolli- 1457: nen tietoonsa. suuden rikkomisesta sillä perusteella, että he oli- 1458: Apulaisoikeusasiamies totesi vielä, että kor- vat huolimattomuudesta myöntäneet 16.2.1989 1459: vaus henkisestä kärsimyksestä on korvausperus- vientitakuun Wärtsilä Meriteollisuus Oy:lle vien- 1460: teensa puolesta täysin rinnasteinen muihin ai- titakuuta koskevien säännösten ja määräysten 1461: neettoman vahingon korvaamistilanteisiin. Sen vastaisesti. Korkein oikeus totesi, että tämä ta- 1462: vuoksi ja ulosottolain säännösten selventämisek- kuupäätös lisäsi huomattavasti valtion koko- 1463: si hän esitti oikeusministeriölle, että se ryhtyisi naisvastuuta yhtiön alusviennistä. 1464: toimenpiteisiin ulosottolain 4 luvun 7 §:n 3 mo- Valtiota oikeudenkäynnissä edusti Valtion- 1465: mentin muuttamiseksi siten, että kyseinen kor- takuukeskus, joka jatkaa Vientitakuulaitoksen 1466: vaus mainittaisiin korvauksena, jota ei saa ulos- toimintaa. Valtiontakuukeskus ei yhtynyt syyt- 1467: mitata. teeseen eikä esittänyt oikeudenkäynnin missään 1468: Apulaisoikeusasiamiehen paatos ja kirje vaiheessa korvausvaatimusta. Kysymys syylli- 1469: oikeusministeriölle 24.8.1995, dnro 1509/4/94 seksi todettujen mahdollisesta vahingonkor- 1470: vausvastuusta jäi siten kokonaan tutkimatta. 1471: 1472: 1473: 34 1474: E s T y K s E T 1475: 1476: 1477: 1478: 1479: Oikeusasiamies totesi, että tapaus nostaa esiin mistä. Kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoitti 1480: valtion etujen valvomista rikosasioissa koskevan saattavansa oikeusasiamiehen ehdotuksen koko 1481: yleisen lainsäädännölli&en ongelman. Valtion valtioneuvoston tietoon ja harkittavaksi. 1482: asianomistaja-puhevallan käyttäminen on puut- 1483: teellisesti säännelty. Lainsäädäntömme mahdol- 1484: listaa sen, että sama valtion laitos tai virasto, 1485: jonka virkamiehiä tai jopa johtoa on syytteessä PAKKOLAITOKSEN OHJESÄÄNNÖN 1486: epäiltynä virkarikoksesta, itse käyttää oikeuden- VAHVISTAMINEN 1487: käynnissä valtion puhevaltaa. Tätä ei voida pi- 1488: Oikeusasiamies havaitsi tutkiessaan erään 1489: tää tyydyttävänä valtion etujen asianmukaisen 1490: pakkolaitosvangin kantelua, että oikeusministe- 1491: valvomisen ja yleisön luottamuksen säilyttärni- 1492: riö ei ollut vahvistanut vaarallisten rikoksen- 1493: sen kannalta. 1494: uusijain eristämisestä annetun lain 12 §:n 1 mo- 1495: Erityisesti silloin, kun valtion palveluksessa 1496: mentin ja pakkolaitoksesta annetun asetuksen 1497: olevan henkilön lainvastainen toiminta on saat- 1498: 13 §:n 1 momentin edellyttämää pakkolaitoksen 1499: tanut aiheuttaa valtiolle huomattavaa taloudel- 1500: ohjesääntöä. 1501: lista vahinkoa, tällainen tilanne on omiaan hei- 1502: Pakkolaitoksesta annetun asetuksen mukaan 1503: kentämään luottamusta vahingonkorvausvas- 1504: ohjesäännössä tulisi antaa tarkemmat määräyk- 1505: tuun puolueettomaan ja riippumattomaan ar- 1506: set eristettyjen oikeuksista ja velvollisuuksista. 1507: viointiin. 1508: Oikeusasiamies katsoi pakkolaitosvankeja 1509: Oikeusasiamiehen mukaan valtion puheval- 1510: koskevat säännökset ohjesäännön puuttuessa sii- 1511: lan käyttämistä koskevia säännöksiä tulisi tar- 1512: nä määrin puutteellisiksi, että tilanne ei ole van- 1513: kistaa siten, että edellä esitetyn kaltaisilta ongel- 1514: kien oikeusturvan kannalta tyydyttävä. Pakko- 1515: milta vältytään. Saman viraston tai laitoksen, 1516: laitosvankeja on sijoitettu useisiin eri vankiloi- 1517: jonka toiminnan yhteydessä tapahtuneeksi 1518: hin. Ohjesäännön puuttuminen voijohtaa perus- 1519: epäiltyä väärinkäytöstä tutkitaan, ei tulisi käyt- 1520: teettoman epäyhtenäiseen käytäntöön eri vanki- 1521: tää asiassa valtion puhevaltaa. 1522: loissa ja muutoinkin vaikeuttaa valvontaa. 1523: Tämän vuoksi oikeusasiamies esitti harkitta- 1524: Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston mää- 1525: vaksi, että valtion etujen valvominen uskottai- 1526: räyksissä on eräissä tapauksissa otettu pakkolai- 1527: siin yhdenmukaisesti esimerkiksi lääninhallituk- 1528: tosvangit erityisesti huomioon, mutta oikeus- 1529: selle tai valtiokonttorille niissä tapauksissa, jois- 1530: asiamies ei pitänyt tätä riittävänä toimenpitee- 1531: sa valtion palveluksessa olevan henkilön epäil- 1532: nä. 1533: lään laiuvastaisella toiminnallaan aiheuttaneen 1534: Oikeusasiamies katsoi, että lain edellyttämä 1535: valtiolle vahinkoa. 1536: pakkolaitoksen ohjesääntö tulisi viipymättä 1537: Oikeusasiamiehen kirje valtioneuvostolle 1538: vahvistaa. Hän saattoi havaintonsa pakkolai- 1539: 29.8.1995, dnro 1744/2/95 1540: toksen ohjesäännön puuttumisesta valtioneu- 1541: voston tietoon tarpeellisiksi katsottavia toimen- 1542: Kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoitti piteitä varten ja pyysi ilmoittamaan toimenpi- 1543: 19.3.1996, että valtion edun valvonnan uudelleen teistä 31.1.1996 mennessä. 1544: järjestäminen oikeusasiamiehen esittämän suun- Oikeusasiamiehen kirje valtioneuvostolle 1545: taisesti edellyttää asian perusteellisempaa selvittä- 31.8.1995, dnro 1824/2/95 1546: 1547: 1548: 35 1549: E s T y K s E T 1550: 1551: 1552: 1553: 1554: Oikeusasiamies saattoi havaintonsa valtio- 1555: Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto antoi 1556: neuvoston tietoon mahdollisia tarpeellisiksi kat- 1557: 25.1.1996 määräyksen nro 01/011/96 pakkolai- 1558: sottavia toimenpiteitä varten ja pyysi ilmoitta- 1559: toksen ohjesäännöstä. Määräys tuli voimaan 1560: maantoimenpiteistä 31.1.1996 mennessä. 1561: 1.2.1996. 1562: Oikeusasiamiehen kirje valtioneuvostolle 1563: 31.8.1995, dnro 1825/2/95 1564: 1565: 1566: Oikeusministeriö ilmoitti kirjeellään 31.1.1996, 1567: VANKILOIDEN SULJETTUJA OSASTOJA että oikeusministeriön vankeinhoito-osasto on aloit- 1568: KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN tanut vankiloiden suljettuja osastoja koskevia sää- 1569: PUUTTEELLISUUS 1570: döksiä koskevan lainsäädännön täydentämisen. 1571: Oikeusasiamies havaitsi Turun keskusvanki- Lainsäädäntöhanke pyritään valmistelemaan si- 1572: lan ns. pohjoisselliosastoa koskevia kanteluita ten, että ehdotus olisi esitettävissä eduskunnalle 1573: tutkiessaan, että vankeusrangaistuksen suoritta- vuoden 1996 aikana. 1574: minen tällaisella suljetulla osastolla poikkeaa 1575: huomattavasti normaaliksi katsottavasta ran- 1576: gaistuksen suorittamisesta. Vangit joutuvat 1577: viettämään valtaosan vuorokaudesta yksin sel- 1578: KUNNANJOHTAJAN IRTISANOMIS- 1579: leissäänja muutoinkin heidän toimintamahdolli- 1580: SÄÄNNÖKSEN MUUTTAMINEN 1581: suutensa ovat selvästi rajoitctummat kuin kes- 1582: kusvankilan muilla osastoilla. Kunnallislain .56 §:n 4 momenttiin (979/92) 1583: Lainsäädännössä ei ole pakkolaitosta lukuun- tehtiin vuoden 1993 alusta lukien muutos, jonka 1584: ottamatta säädetty jakoa avoimiin, puoliavoi- mukaan kunnanvaltuusto saattoi virkasäännön 1585: miin ja suljettuihin osastoihin. määräysten estämättä irtisanoa kunnanjohta- 1586: Vaikka nykyinen lainsäädäntö sinänsä mah- jan, jos kaksi kolmasosaa saapuvilla olevista val- 1587: dollistaakin tällaisten suljettujen osastojen yllä- tuutetuista sitä kannatti. Muutoksen seuraukse- 1588: pitämisen myös tavallisten vankeusvankien koh- na kunnanjohtaja irtisanottiin useissa kunnissa. 1589: dalla, ei tilanne ole oikeusasiamiehen mielestä Oikeusasiamiehelle tehdyissä kahdessa kante- 1590: tyydyttävästi säännelty. Pohjoisselliosaston lussa pidettiin kunnallislain muutosta ja suori- 1591: kaltaisissa järjestelyissä on kysymys siinä mää- tettuja irtisanomisia yleisten hallinto-oikeudel- 1592: rin vangin elämää rajoittavasta ratkaisusta, että listen periaatteiden vastaisena ja ilmeisen koh- 1593: oikeusasiamies katsoi nykyistä huomattavasti tuuttomina. 1594: täsmällisemmän lainsäädännön tarpeelliseksi. Oikeusasiamies totesi, että kunnallislakiin 1595: Laissa tulisi olla suljettujen osastojen olosuh- tehdyllä muutoksella oli heikennetty olennaisesti 1596: teita koskevat riittävän täsmälliset säännökset, kunnanjohtajan palvelussuhdeturvaa. Muutok- 1597: joissa myös vangin oikeusturva otetaan huo- sen merkittävyyteen nähden sen perustelut oli- 1598: mioon. Vähintään olisi säädettävä siitä, mikä vat olleet varsin niukat. Perusteluissa oli viitattu 1599: elin ja millä edellytyksin päättää suljetulle osas- muun muassa tarpeeseen harkita aiempaa jous- 1600: tolle sijoittamisesta sekä millaisin väliajoin sijoi- tavarumin kunnanjohtajan virkasuhteen jatku- 1601: tuspäätös olisi otettava uudelleen harkittavaksi. vuutta kunnan ohjausjärjestelmän muututtua 1602: 1603: 1604: 36 1605: E s T y K s E T 1606: 1607: 1608: 1609: 1610: tulosvastuulliseksi. Perusteluissa ei muutosta Suomi oli vuonna 1992 ratifioinut ILO:n yleis- 1611: sen sijaan ollut tarkasteltu kunnan johtavan vir- sopimuksen, joka kieltää irtisanomasta työnteki- 1612: kamiehen oikeusturvan näkökulmasta. jää ilman pätevää syytä. Sopimus koskee myös 1613: Kuntien virkasäännöt edellyttävät varsin pai- kaikkia kunnallisia viranhaltijoita. Sopimusval- 1614: navia irtisanomisperusteita. Myös työsopimus- tiot eivät sen ratifioinnin jälkeen saaneet muut- 1615: laki ja uusi valtion virkamieslaki edellyttävät, taa lainsäädäntöään siten, että se olisi ristiriidas- 1616: että perusteet työ- ja virkasuhteen irtisanomisel- sa sopimuksen kanssa. Kunnallislakia muutet- 1617: le ovat erityisen painavat. Kunnanjohtajan irti- taessa ei ollut käsitelty muutoksen suhdetta mai- 1618: sanomiseen vaadittiin sen sijaan ainoastaan, että nittuun yleissopimukscen. 1619: hän oli menettänyt valtuuston määräenemmis- Kunnan sisällä valtuuston päätösten laillisuu- 1620: tön luottamuksen. Riittäviä asiallisia perustelui- den valvonta kuuluu kuntalain 56 §:n mukaan 1621: ta näin oleelliselle erolle ei ollut oikeusasiamiehen kunnanhallitukselle. Kunnanjohtaja johtaa 1622: mukaan esitetty. kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, 1623: Uuteen kuntalakiinkaan (365/95) ei ollut tul- taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Kunnanjoh- 1624: lut merkittäviä irtisanottavan kunnanjohtajan tajalla on päävastuu asioiden valmistelusta ja 1625: oikeusturvaa parantavia muutoksia. Kuntalais- esittelystä kunnanhallituksessa. Kunnanjohta- 1626: sakin irtisanomisperusteena oli yksinomaan val- jan laillisuusvalvontaan liittyvien virkatoimien 1627: tuuston määräenemmistön luottamuksen me- uskottavuus vaarantuu, mikäli valtuusto voi 1628: nettäminen. H yväksyttävästä irtisanomisperus- milloin tahansa ilman riittäviä asiallisia peruste- 1629: teesta ei uudessa kuntalaissa ollut edelleenkään luja irtisanoa hänet. 1630: nimenomaista mainintaa. Laista ei myöskään il- Oikeusasiamies katsoi, että kuntalain kun- 1631: mennyt, millaisia luottamuksen menettämisen nanjohtajaa koskeva irtisanomissäännös ei ilmei- 1632: syiden tuli olla. sesti ollut sopusoinnussa ILO:n yleissopimuksen 1633: Luottamuspula ja luottamuksen menetys kanssa. Säännös ei ollut myöskään kunnanjohta- 1634: ovat käsitteinä varsin yleisluonteisia ja sisällöl- jan oikeusturvan kannalta riittävän yksilöity. 1635: tään tulkinnanvaraisia. Tämän johdosta ei pois- Säännöstä oli myös pidettävä ongelmallisena 1636: suljettuna voida pitää sitäkään vaihtoehtoa, että suhteessa kunnan sisäiseen laillisuusvalvontaan. 1637: irtisanomisen tosiasialliset syyt luottamuspulak- Oikeusasiamies katsoi aiheelliseksi saattaa käsi- 1638: si nimetyn perusteen taustalla ovat ristiriidassa tyksensä kunnanjohtajan irtisanomisperustei- 1639: yleisten hallinto-oikeudellisten periaatteiden den muutostarpeista valtioneuvoston tietoon 1640: tarpeellisiksi katsottaviin toimenpiteisiin ryhty- 1641: kanssa. 1642: mistä varten. 1643: Oikeusasiamiehen mukaan ei voida pitää 1644: Oikeusasiamiehen kirje valtioneuvostolle 1645: asianmukaisena sitä, että lakia oli sen yleisluon- 1646: 31.8.1995, dnro 1839/2/95 1647: teisuuden johdosta mahdollista käyttää mieli- 1648: Ks. myös oikeusasiamiehen päätös 31.8.1995, 1649: valtaisesti. Kunnallislain irtisanomispykälä oli 1650: dnrot 661 ja 1725/4/94 1651: oikeustapausten perusteella sallinut varsin yleis- 1652: luontoiset perustelut kunnanjohtajien irtisano- 1653: misille. lrtisanomisperuste oli oikeusasiamiehen Hallitus on 22.12.1995 antanut eduskunnalle 1654: mukaan riittävän yksilöidysti määriteltävä itse esityksen kuntalain 25 §:n muuttamisesta (HE 1655: laissa. 208/1995 vp.). Esityksessä ehdotetaan muutetta- 1656: 1657: 1658: 37 1659: E y K s E T 1660: 1661: 1662: 1663: 1664: vaksi kuntalain säännöstä,joka koskee kunnanjoh- kosjutun oikeudenkäynnin on tulkittu alkavan 1665: tajan irtisanomista valtuuston luottamuksen me- jo siitä, kun asianosainen saa tiedon, että hänen 1666: nettämisen johdosta määräenemmistöllä tehtävällä epäillään syyllistyneen rikokseen ja häntä kuul- 1667: päätöksellä. Kunnanjohtaja voitaisiin irtisanoa laan syylliseksi epäiltynä (esim. Danelius, Hans: 1668: määräenemmistöllä tehtävällä päätöksellä, kun Sl~i Katsaus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 1669: hen on syytä. tuomioihin 1961-1990. Oikeustiede 1991 s. 64 1670: sekä Pellonpää, Matti: Euroopan ihmisoikeus- 1671: sopimus. Jyväskylä 1991 s. 272). 1672: Apulaisoikeusasiamies totesi lisäksi, että vas- 1673: ESITUTKINNAN PÄÄTTÄMISTÄ KOSKE- taava oikeudenkäynnin joutuisuutta tarkoittava 1674: VIEN SÄÄNNÖSTEN TARKISTAMINEN säännös sisältyy nykyisin myös Suomen hallitus- 1675: Kanteluasiaa käsiteltäessä tuli ilmi, että va- muotoon (16 §; L Suomen hallitusmuodon muut- 1676: kiintuneen poliisikäytännön mukaan rikoksen tamisesta 969/1995 ). Perusteluissa (HE 309/1993 1677: esitutkinta keskeytetään, kun todetaan, että to- vp. s. 72) lausutaan, että säännöksellä on tarkoi- 1678: distusaineisto jutun päättämiseksi on puutteelli- tettu kattaa ihmisoikeussopimusten mukainen 1679: nen eikä uutta todistusaineistoa ole heti odotet- oikeus oikeudenkäyntiin. 1680: tavissa. Rikosjutun tutkinta saattaa olla tällä Esitutkintalaissa ei ole apulaisoikeusasiamie- 1681: tavoin passiivisessa vaiheessa vuosikausia, jopa hen mukaan nimenomaisesti mainittu sitä, mil- 1682: syyteoikeuden vanhenemiseen asti. Erityisesti loin esitutkinta pitää päättää. Välillisesti tämä 1683: rikoksesta epäiltynä kuulusteltujen kannalta täl- on pääteltävissä esitutkinnan tarkoitusta mää- 1684: lainen tilanne on epätyydyttävä. rittävistä normeista, erityisesti esitutkintalain 1685: Apulaisoikeusasiamies totesi valtioneuvostol- 5 §:stä. Esitutkinnan päättämistä koskevasta 1686: le osoittamassaan kirjoituksessa, että esitutkin- menettelystä ja käytettävissä olevista päätös- 1687: talain 6 §:n mukaan esitutkinta on toimitettava vaihtoehdoista on säännökset esitutkintalain 42 1688: ilman aiheetonta viivytystä. Lainvalmistelu- ja 43 §:ssä. 1689: asiakirjoissa (HE 14/1985 vp. s. 19) säännöstä on Esitutkinnan päätösvaihtoehdoista sääde- 1690: perusteltu rikostutkinnan tehokkuustavoitteel- tään esitutkintalain 43 §:ssä. Lainkohdan mu- 1691: la. kaan tutkintaviranomaisella on esitutkinnan 1692: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan esitutkin- päätyttyä kaksi vaihtoehtoa, asiakirjojen lähet- 1693: nan ripeä toimittaminen ja loppuunsaattaminen täminen syyttäjälle tai asian päättäminen sitä 1694: on myös rikoksesta epäillyn oikeusturvan kan- syyttäjälle lähettämättä. 1695: nalta tärkeää. Asianosaisen tulee saada häntä Esitutkintalain 43 §koskee koko esitutkinnan 1696: koskeva asia käsitellyksi viranomaisissa ja lain- päättämistä. Laissa ei ole nimenomaista sään- 1697: käyttöelimissä ilman aiheetonta viivytystä. nöstä siitä, että tutkinta voitaisiin päättää jon- 1698: Tämä periaate ilmenee mm. Euroopan ihmis- kun syylliseksi epäiltynä kuullun osalta siinä vai- 1699: oikeussopimnksen 6 artiklan !-kohdasta ja sen heessa kun häntä ei enää ole laillisin perustein 1700: soveltamiskäytännöstä. Sopimuskohta asettaa aihetta epäillä, vaikka rikosepäily muutoin jäisi 1701: vaatimuksen oikeudenkäynnistä kohtuullisessa jäljelle. 1702: ajassa. Kohtuullista aikaa arvioitaessa otetaan Apulaisoikeusasiamies piti tätä lainsäädän- 1703: huomioon myös esitutkintaan käytetty aika. Ri- nöllisenä epäkohtana. Syylliseksi epäiltynä kuu- 1704: 1705: 1706: 38 1707: E s T y K s E T 1708: 1709: 1710: 1711: 1712: lustellulla tulisi olla tällaisessa tapauksessa oi- nissa, mutta ei korvauksen suuruutta määrät- 1713: keus saada asiansa käsitellyksi kohtuullisessa täessä. Asia on siis tältä osin käytäntöön ja lain- 1714: ajassa. Esitutkinnan keskeyttäminen jopa valmisteluasiakirjan perusteluihin tukeutuvan 1715: useaksi vuodeksi odottamaan mahdollisesti jos- tulkinnan varassa. 1716: kus ilmaantuvaa lisänäyttöä merkitsee rikok- Apulaisoikeusasiamies piti nykyistä tilannet- 1717: sesta epäiltynä kuulustellun kannalta sitä, että ta korvauksen hakijan kannalta ongelmallisena, 1718: häntä koskevan asian käsittely siirtyy epämää- koska laista ei suoraan käy ilmi, minkälaiseen 1719: räiseksi ajaksi. Tällainen asiaintila on Euroopan korvaukseen hän on oikeutettu. Asia on omiaan 1720: ihmisoikeusopimuksen 6 artiklan 1-kohdan ja aiheuttamaan epätietoisuutta ja ihmetystä niis- 1721: Suomen hallitusmuodon 16 §:n valossa arvelut- sä tapauksissa, joissa valtion varoista maksetta- 1722: tava. va korvausmäärä on pienempi kuin tuomiossa 1723: Tämän vuoksi apulaisoikeusasiamies esitti vahvistettu vahingonkorvaus. Tämä lisää toden- 1724: valtioneuvostolle eduskunnan oikeusasiamiehen näköisesti myös muutoksenhakualttiutta valtio- 1725: johtosäännön 8 a §:ään viitaten, että esitutkinta- konttorin päätöksistä. 1726: lakia tarkistetaan esitutkinnan päättämistä kos- Apulaisoikeusasiamies katsoi, että rikos- 1727: keviha osiltaan. Hän pyysi 31.5.1996 mennessä vahinkojen korvaamisesta annettua lakia olisi 1728: ilmoitusta mahdollisista toimenpiteistä. syytä selventää tältä osin. Tämän vuoksi hän 1729: Apulaisoikeusasiamiehen kirje valtioneuvos- esitti eduskunnan oikeusasiamiehen johtosään- 1730: tolle 7.9.1995, dnro 1888/2/95 nön 8 ja 8 a §:n nojalla valtioneuvostolle, että 1731: Ks. myös apulaisoikeusasiamiehen kirje rikosvahinkojen korvaamisesta annettua lakia 1732: 8.9.1995, dnro 99/4/94 s. 81. tarkistettaisiin siten, että laista kävisi nimen- 1733: omaisesti ilmi, mikä merkitys tuomioistuimen 1734: vahingonkorvausratkaisulle pitää antaa valtion 1735: varoista maksettavaa korvausta määrättäessä. 1736: RIKOSVAHINKOLAIN SELVENTÄMINEN Apulaisoikeusasiamiehen kirje valtioneuvos- 1737: tolle 19.10.1995, dnro 2211/2/95 1738: Eduskunnan oikeusasiamiehelle osoitetussa 1739: Ks. myös apulaisoikeusasiamiehen kirje 1740: kantelussa tuotiin esiin, että yleisen tuomioistui- 1741: 19.10.1995, dnro 2044/4/94 1742: men vahingonkorvauksen määrää koskevan tuo- 1743: mion ei ole katsottu sitovan valtiokonttoria sen 1744: päättäessä rikosvahinkojen korvaamisesta val- 1745: tion varoista annetun lain mukaisesta korvauk- Oikeusministeriö ilmoitti 15.1.1996, että se oli 1746: sesta. asettanut 28.2.1995 työryhmän, jonka tehtävänä oli 1747: Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion va- laatia tarpeelliset säädösehdotukset rikosvahinko- 1748: roista annetussa laissa ei ole nimenomaista sään- lain soveltamisessa havaituista epäkohdista. Työ- 1749: nöstä tuomioistuimen vahingonkorvausratkai- ryhmässä valmisteltiin ehdotus rikosvahinkokor- 1750: sun merkityksestä tämän lain perusteella mak- vausten hakemiselle asetetun määräajan pidentä- 1751: settavan korvauksen määrään. Hallituksen esi- misestä kahdesta vuodesta kymmeneen vuoteen. Ky- 1752: tyksessä nro 49/1983 vp. s. 6 lausutaan, että seLnen lainmuutos (931/95) tuli voLmaan 1753: käytännössä tuomioistuimen ratkaisun on kat- 1.8.1995. Työryhmä jatkaa työskentelyään pohti- 1754: sottu sitovan teon rikosoikeudellisessa arvioin- malla muun muassa sitä, mikä merkitys tuomio- 1755: 1756: 1757: 39 1758: E s T y K s E T 1759: 1760: 1761: 1762: 1763: istuimen korvausratkaisulle tulisi antaa korvat- muodon huomioon ottaen pitää ilmeisen virheel- 1764: taessa rikosvahinkoja valtion varoista. lisenä. 1765: Koska lain 24 §:n 2 momentissa edellytetään, 1766: että poistumis- ja pelastautumisteiden tulee olla 1767: TYÖTURVALLISUUSLAIN 24 §:N JA sekä lukitsemattomia että helposti molemmilta 1768: TYÖPAIKKADIREKTIIVIN SISÄLTÖ suunnilta avattavissa olevia, johtaa lain selvän 1769: sanamuodon mukainen tulkinta apulaisoikeus- 1770: Kantelija tiedusteli, onko asianomainen esit- 1771: asiamiehen mielestä siihen, että lukitsematto- 1772: telijä syyllistynyt perättömän lausuman antami- 1773: muuskäsitteen tulkinnasta riippumatta poistu- 1774: seen, koska työturvallisuuslakia koskevassa hal- 1775: mis- ja pelastautumisteillä tulee kulun olla mo- 1776: lituksen esityksessä on kyseisen 24 §:n peruste- 1777: lempiin suuntiin esteetöntä. 1778: luksi kirjattu, että muutosehdotus perustuisi 1779: Koska ministeriönkin selvityksessään esittä- 1780: työpaikkadirektiivin määräyksiin hätäpoistu- 1781: mät yksintyöskentely- ja vastaavat tilanteet 1782: misteistä. Kantelija toteaa, että kyseisessä direk- 1783: merkitsisivät ilmeisiä työturvallisuusriskejä, 1784: tiivissä ei mainita lainkohdassa esitettyä vaati- 1785: säännös ei johda direktiivin vähimmäisvaati- 1786: musta siitä, että poistumisteiden tulisi olla työn 1787: mukset ylittävään, sen tarkoitusta toteuttavaan 1788: keston tai ihmisten muun työpaikallaolon ajan 1789: lopputulokseen eli työntekijöiden terveyden ja 1790: helposti molemmilta suunnilta avattavissa. 1791: turvallisuuden parantumiseen. 1792: Suomessa on selvitetty Euroopan yhteisöjen 1793: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että viranomai- 1794: neuvoston vuonna 1989 antaman työympäristön 1795: set tai virkamiehet eivät ole menetelleet lainvas- 1796: puitedirektiivin ja sen perusteella annettujen eri- 1797: taisesti tai vastoin virkavelvollisuuksiaan, vaik- 1798: tyisdirektiivien vaikutuksia lainsäädäntöömme. 1799: ka hallituksen esityksen perusteluihin on sisälly- 1800: Lainsäädäntömme harmonisointityön perusteel- 1801: tetty ilmoitus siitä, että työturvallisuuslain 1802: la annettiin kysymyksessä oleva hallituksen esi- 1803: 24 §:n muutosehdotus perustui työpaikkadirek- 1804: tys työturvallisuuslain muuttamisesta. Lain- 1805: tiivin määräyksiin hätäpoistumisteistä. Ilmaisu 1806: muutos tuli voimaan 1.1.1994 eli samaan aikaan 1807: perustui tulkintaan direktiivin sisällöstä ja sen 1808: kuin sopimus Euroopan talousalueesta. 1809: vähimmäisnormin luonteeseen. 1810: Hallituksen esityksestä ilmenee, että työtur- 1811: Apulaisoikeusasiamiehen mielestä laissa tai 1812: vallisuuslain 24 §:n muutos oli tarkoitus säätää 1813: sen nojalla mahdollisesti annettavassa alemman- 1814: vastaamaan niitä määräyksiä, jotka sisältyvät 1815: asteisessa säädöksessä tulisi selventää määräyk- 1816: työpaikkadirektiiviin. Harmonisointityön yh- 1817: siä hätäpoistumisovista vastaamaan työpaikka- 1818: teydessä laadituista muistioista ilmenee, että jo 1819: direktiivissä asetettuja vaatimuksia. 1820: tuolloin kiinnitettiin huomiota direktiivin liittei- 1821: Apulaisoikeusasiamies esitti työministeriölle 1822: den kohtien 4.4. ja 4.6. ristiriitaisuuteen hätä- 1823: työturvallisuuslain 24 §:n muuttamista, siten 1824: poisturuisovien lukitsemisessa. 1825: kuin edellä on esitetty. 1826: Työministeriö oli apulaisoikeusasiamiehelle 1827: Apulaisoikeusasiamiehen kirje työministeriöl- 1828: antamassaan selvityksessä tulkinnut direktiiviä 1829: le 3.11.1995, dnro 2335/2/95 1830: ja erityisesti sen liitteiden I ja II kohtaa 4.4. siten, 1831: että hätätilanteessa myös pääsy rakennukseen 1832: tulee olla esteetön. Apulaisoikeusasiamiehen Tasavallan presidentti on 10.5.1996 antanut 1833: mielestä tätä tulkintaa ei voida direktiivin sana- eduskunnalle esityksen (HE 76/1996 vp.) työtur- 1834: 1835: 1836: 40 1837: E s T y K s E T 1838: 1839: 1840: 1841: 1842: vallisuuslain 24 §: n muuttamisesta apuluisoikeus- sestä saadaan hakea muutosta, kun etuuspäätös- 1843: asiamiehen päätöksessä edellytetyllä tavalla. tä tehtäessä on noudatettava työviranomaisen 1844: asiassa antamaa lausuntoa sitovana. 1845: Valituskiellon asettamisen asetuksen tasolla 1846: TYÖVOIMA-ASIOISSA SÄÄDETYT on katsottu mahdolliseksi muutoksenhausta hal- 1847: VALITUSKIELLOT lintoasioissa annetunlain 4 §:n 1 ja 2 momenteis- 1848: sa olevan säännöksen nojalla. Tällaista tulkintaa 1849: Apulaisoikeusasiamiehen suorittaman työ- 1850: on oikeuskirjallisuudessa arvosteltu ja korostet- 1851: ministeriön tarkastuksen ja kanteluasioiden yh- 1852: tu, että valitusoikeuden rajoitukset on tarkoitet- 1853: teydessä kävi ilmi, että muutoksenhakua työvoi- 1854: tu poikkeuksiksi. Lainsäädäntökäytännössä on- 1855: matoimiston tai työvoimatoimikunnan päätök- 1856: kin pyritty siihen, että myös muutoksenhausta 1857: siin säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin on 1858: hallintoasioissa annetun lain soveltamispiiriin 1859: rajoitettu laaja-alaisesti valituskielloin. Apulais- 1860: kuuluvassa muutoksenhaussa valituskiellosta 1861: oikeusasiamies otti asian selvitettäväkseen. 1862: säädettäisiin lailla tai laissa olevan riittävän yk- 1863: Työvoimatoimiston päätösten antaminen on 1864: silöidyn valtuutuksen nojalla. Hallintolainkäyt- 1865: usein delegoitu työvoimaneuvojille eikä työvoi- 1866: tölakiehdotuksen (Oikeusministeriön lainval- 1867: matoimiston sisäistä muutoksenhakua ole järjes- 1868: misteluosaston julkaisu nro 2/1994) 14 §:n mu- 1869: tetty. Valituskieltoja oli perusteltu sillä, että 1870: kaan valituskiellosta säädetään aina lailla. 1871: työvoima-asioissa tehdyt päätökset sisältävät 1872: tarkoituksenmukaisuuden harkintaa, jonka Hallitusmuodon 1.8.1995 voimaan tullut 16 § 1873: vuoksi valitustien avaamista tuomioistuimeen ei sisältää perusoikeussäännöksen yksilön oikeu- 1874: ollut pidetty perusteltuna. Lisäksi oli katsottu, desta saada häntä koskeva asia lain mukaan toi- 1875: että muutoksenhakumahdollisuus varsinaisista mivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi ja hä- 1876: etuuspäätöksistä on riittävä oikeussuojakeino. nen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva 1877: Apulaisoikeusasiamies viittasi päätöksessään päätös tuomioistuimen tai muun riippumatto- 1878: hallitusmuodon 5, 16 ja 16 a §:ään sekä Euroopan man lainkäyttöelimen ratkaistavaksi. Säännök- 1879: ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappalee- sen lähimmät vastineet ovat Suomea sitovat 1880: seen. kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koske- 1881: Työvoimatoimiston tai sen virkamiehen teke- van kansainvälisen yleissopimuksen 14 artiklan 1882: mät päätökset ovat hallintopäätöksiä, eikä työ- ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 1883: voimatoimikunta ole riippumaton lainkäyttö- kappaleen määräykset oikeudesta oikeuden- 1884: elin. Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnos- käyntiin. Hallitusmuodon 16 §:n esitöistä ilme- 1885: ta annetun asetuksen 24 §:n nojalla työvoimapii- nee, että se edellyttää oikeudenmukaisen oikeu- 1886: rin toimiston ja työvoimatoimiston päätökseen denkäynnin ja hyvän hallinnon toteutumista 1887: ei saa hakea muutosta valittamalla, ellei erikseen kokonaisuutena. 1888: ole toisin säädetty. Valitusoikeudesta ei yleensä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan l 1889: ole säädetty erikseen, jonka vuoksi valituskiellol- kappaleen määräys koskee monia julkisoikeudel- 1890: la on näin ollenlaaja-alainen vaikutus. liseksi luonnehdittavia asioita. Mikäli päätös 1891: Mahdollisuus itseoikaisuun ei korvaa muutok- koskee yksilönoikeuksia ja velvollisuuksia (civil 1892: senhakua tuomioistuimeen eikä riittävänä voida rights and obligations), hänellä on oltava oikeus 1893: pitää sitä, että vasta varsinaisesta etuuspäätök- saada asia vireille 6 (1) artiklan mukaisessa tuo- 1894: 1895: 1896: 41 1897: E s T y K s E T 1898: 1899: 1900: 1901: 1902: mioistuinmenettelyssä. Useat työvoima-asiat Epäkohta aiheutui osaksi siitä, että hovioi- 1903: kuuluvat epäilemättä tämän käsitteen piiriin. keudet lähettävät tuomionsa asianosaisille toisen 1904: Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnosta luokan postilähetyksinä. Kun päätös lähetetään 1905: annetun asetuksen 24 §:n säännös näyttää olevan asianosaiselle julkipanopäivänä, hän saa sen ny- 1906: ristiriidassa hallitusmuodon 16 §:n kanssa. Halli- kyisin 3-5 vuorokauden kuluttua lähettämises- 1907: tusmuodon 92 §:n 2 momentin mukaan tuomari tä. Tiedotusvälineiden edustajat sen sijaan seu- 1908: tai muu virkamies ei saa soveltaa asetuksessa raavat lähes päivittäin ainakin huomiota herät- 1909: olevaa säännöstä, joka on ristiriidassa perustus- täneiden valitusten käsittelyvaiheita ja saatta- 1910: lain tai muun lain kanssa. vat saada tiedon tuomiosta jo sen antamispäivä- 1911: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että työvoima- nä. Tilannetta ei voida oikeusasiamiehen mu- 1912: asioiden muutoksenhakujärjestelmä tulisi selvit- kaan pitää tyydyttävänä. Ikävintä on oikeus- 1913: tää epäselvän asiantilan korjaamiseksi kokonai- asiamiehen mielestä, jos rangaistukseen tuomit- 1914: suudessaan ja saattaa se vastaamaan perus- tu saa tiedon tuomiostaan tiedotusvälineistä. 1915: oikeussäännöhien ja Suomea sitovien kansain- Oikeusasiamiehen mukaan ongelma poistuisi 1916: välisten sopimusten asettamia velvoitteita. Hän ainakin pääosin, jos hovioikeudet lähettäisivät 1917: saattoi tämän käsityksensä työvoima-asiain tuomionsa ja päätöksensä asianosaisille ensim- 1918: piiri- ja paikallishallinnosta annetun asetuksen mäisen luokan postilähetyksinä. Tämä edellyt- 1919: 24 §:n kumoamisen tarpeellisuudesta ja tarpeesta täisi vastaavasti hovioikeuksille varatun toimin- 1920: selvittää työvoima-asioissa noudatettava muu- tamäärärahan korottamista tästä aiheutuvia 1921: toksenhakujärjestelmä valtioneuvoston tietoon kustannuksia vastaavalla määrällä. 1922: tarpeelliseksi katsottaviin toimenpiteisiin ryhty- Toinen mahdollisuus ongelman poistamiseen 1923: mistä varten. olisi se, että hovioikeudet ilrnoittaisivat hyvissä 1924: A pulaisoikeusasiamiehen päätös 27.11.1995, ajoin asianosaisille tai heidän asiamiehilleen tuo- 1925: dnro 2459/2/95 mion tai päätöksen antamispäivän. Tällöin heillä 1926: Ks. myös apulaisoikeusasiamiehen päätös olisi mahdollisuus yrittää hankkia se välittömäs- 1927: l.ll.l995, dnro 1903/4/94 ti. 1928: Oikeusasiamies saattoi epäkohdan oikeusmi- 1929: nisteriön tietoon. 1930: Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle 1931: OIKEUDENHOIDON JA 30.3.1995, dnro 766/2/95 1932: HALLINNON 1933: KEHITTAMINEN 1934: Oikeusministeriö ilmoitti 14.12.1995, että se on 1935: HOVIOIKEUKSIEN TUOMIOIDEN saattanut hovioikeuksien tietoon suosituksensa sl:i- 1936: LÄHETTÄMINEN tä, että hovioikeuksien tulisi lähettää tuomionsa ja 1937: päätöksensä asianosuisille ensimmäisen luokan 1938: Oikeusasiamies havaitsi eräitä kanteluja tut- 1939: postiliihc~yksinä. Edelleen oikeusministeriö on suo- 1940: kiessaan, että asianosaiset olivat saaneet tiedon 1941: sitellut, että hovioikeudet harkitsisivut myös mah- 1942: heitä koskevista hovioikeuksien tuomioista tie- 1943: dollisuuttaan ilmoittaa ratkaisun antamisesta etu- 1944: dotusvälineistä ennen kuin he olivat saaneet itse 1945: käteen asianosaisille. 1946: päätöksen. 1947: 1948: 1949: 42 1950: E s T y K s E T 1951: 1952: 1953: 1954: 1955: TUTKINTAVANGIN VAPAUTIAMINEN sesta ilmenevissä tapauksissa ja lain määräämäs- 1956: sä järjestyksessä. 1957: Tarkastaessaan Oulun lä:ininvankilan päivä- 1958: Henkilökohtainen vapaus nauttii myös Suo- 1959: kirjaa vangin eristämisestä ja erillään asuttami- 1960: messa Suomen hallitusmuodon 6 §:n mukaista 1961: sesta oikeusasiamies havaitsi, että Oulun raastu- 1962: perusoikeussuojaa. Pakkokeinolain 9 §:n mu- 1963: vanoikeus (nykyään käräjäoikeus) oli määrän- 1964: kaan vangitsemisesta päättää se tuomioistuin, 1965: nyt eräät Oulun lääninvankilassa säilytettävät 1966: joka on syyteasiassa toimivaltainen. Tuomio- 1967: tulkintavangit vapautettavaksi. Heidät toimi- 1968: istuimen on pidättämiseen oikeutetun virkamie- 1969: tettiin raastu vanoikeuuesta takaisin vankilaan 1970: hen esityksestä tai omasta aloitteestaan määrät- 1971: virka-ajan jälkeen klo 16.30. Tutkintavangil 1972: tävä vangittu päästettäväksi vapaaksi heti, kun 1973: vaativat, että heidät vapautetaan välittömästi. 1974: edellytyksiä vangittuna pitämiseen ei enää ole. 1975: Heidät vapautettiin kuitenkin vasta seuraavana 1976: aan1una. Tarkastuksella esille tulleissa tapauksissa tuo- 1977: Tarkastuksen aikana ilmeni, että tutkinta- mioistuin oli katsonut, että kyseessä olevien tut- 1978: vangin vapauttaminen oli siirtynyt seuraavaan kintavankien vangittuna pitämiseen ei enää ollut 1979: aamuun myöhemminkin. syytä. Oikeusasiamiehen saaman selvityksen 1980: Oikeusasiamiehelle ilmoitettiin, että tutkinta- mukaan myöskään muuta syytä ei ollut heidän 1981: vankien vapauttamiselle ei ollut muuta estettä vangittuna pitämiseen. Laillisia perusteita asian- 1982: kuin, että heidät toimitettiin oikeudesta vanki- omaisten vangittuna pitämiseen ei siten enää ol- 1983: laan virka-ajan jälkeen. Vapauttamisasiakirjoja lut. 1984: ei voinut laatia virka-ajan jälkeen. Mahdolliseen Vapaudenriisto edellyttää oikeusasiamiehen 1985: vapauttamiseen ei vankilan käytännön mukaan mukaan aina laillista hyväksyttävää syytä. Va- 1986: varauduta ennakolta, ellei tuomioistuimesta il- paudenriistoperusteen päätyttyä asianomainen 1987: moiteta vankilaan ennen virka-ajan päättymistä on vapautettava välittömästi. Vapauttaminen ei 1988: vangin vapauttamisesta. voi olla riippuvainen siitä, mihin vuorokauden 1989: Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston mu- aikaan asianomainen toimitetaan tuomioistui- 1990: kaan Oulun lääninvankilan käytäntö ei poiken- mesta vankilaan. Kaavamainen ja joustamaton 1991: nut muiden vankiloiden käytännöstä. V ankein- hallintokäytäntö ei ole oikeusasiamiehen mu- 1992: hoito-osasto myös ilmoitti, että vangittu ei me- kaan hyväksyttävä peruste vapauttamisen siir- 1993: netä sitä aikaa, joka kuluu tosiasialliseen vapaut- tämiseen. 1994: tamiseen. Vankila ilmoittaa tuomioistuimelle Vain vapautetun perusteltu pyyntö, esimer- 1995: vangin todellisen vapauttamisajan. V angittuna- kiksi kulkuyhteyksien puuttumisen vuoksi tai 1996: oloaika vähennetään kokonaisuudessaan lopulli- muusta vastaavasta syystä johtuen, voi oikeus- 1997: sen tuomion yhteydessä tai ellei näin ole tapahtu- asiamiehen mielestä mahdollistaa vapauttami- 1998: nut vankeinhoito-osasto lukee vapaudenmene- sen siirtämisen myöhäisestä illasta seuraavaan 1999: tystä vastaavan ajan tuomitun raugaistusajaksi. aamuun.Vangittu pyydetään hyvissä ajoin tuo- 2000: Oikeusasiamies totesi päätöksessään, että Eu- maan tuomioistuimeen. Vankilassa on näin ollen 2001: roopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklan l kap- mahdollista selvittää ennakolta mahdollista va- 2002: paleen mukaan jokaisella on oikeus vapauteen ja pauttamista varten, onko olemassa muita esteitä 2003: henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Keneltäkään hänen vapauttamiselleen. Tuomioistuimen pää- 2004: ei saa riistää hänen vapauttaan, paitsi sopimuk- tyessä siihen, että vangittuna pitäminen ei ole 2005: 2006: 2007: 43 2008: E s T y K s E T 2009: 2010: 2011: 2012: 2013: enää tarpeen, vanki voidaan vapauttaa välittö- Esityksessään oikeusasiamies totesi, että sisä- 2014: mästi oikeuspaikalta tai välittömästi vankilaan asiainministeriön päätöksiin turvapaikkahake- 2015: toimittamisen jälkeen. mustenjohdosta ei ennen 1.3.1991 voimaan tul- 2016: Vankilat varautuvat yleensä viikonlopun alla lutta uutta ulkomaalaislakia ollut mahdollista 2017: ennakolta tutkintavangin mahdolliseen vapaut- hakea muutosta. Lain eduskuntakäsittelyssä 2018: tamiseen tiedustelemalla asiaa jo ennen virka- turvapaikkalautakunnan kokoonpanoa ja luon- 2019: ajan päättymistä. V apauttamisasiakirjat laadi- netta muutettiin siten, että se siirrettiin oikeus- 2020: taan tuolloin etukäteen. Oikeusasiamiehen mie- ministeriön yhteyteen. Alunperin oli ehdotettu 2021: lestä vapauttamisasiakirjat on syytä laatia aina lautakunnan perustamista sisäasiainministeriön 2022: ennakolta valmiiksi ja tavoitteeksi on asetettava yhteyteen. Yhtenä muutoksenhakuvaihtoehto- 2023: se, että tutkintavanki vapautetaan jo käräjäpai- na oli jo tällöin valitus normaaliin hallinto- 2024: kalta. Mahdollisten vapauttamisen esteiden il- tuomioistuimeen. Eräänä painavana perusteena 2025: maantuessa voidaan vankilasta saattaa tieto lautakuntatyyppisen toimielimen valitsemiselle 2026: niistä käräjäpaikalle. oli tällöin arvioitu valitusten määrän oleellinen 2027: Lääninvankilan menettely ei esille tulleissa kasvaminen lähitulevaisuudessa. 2028: tapauksissa antanut oikeusasiamiehelle aihetta Oikeusasiamies totesi, että muutosprosentti 2029: toimenpiteisiin. Oikeusasiamies saattoi teke- turvapaikkalautakunnassa käsiteltävissä asiois- 2030: mänsä havainnot oikeusministeriön tietoon ja sa oli ollut varsinkin lautakunnan toiminnan al- 2031: kehotti ministeriötä 31.9.1995 mennessä ilmoit- kuaikoina huomattavan alhainen. Samoin lau- 2032: tamaan mihin toimenpiteisiin tehdyt havainnot suntoasioissa ainoastaan suhteellisen harvoissa 2033: ovat ministeriössä antaneet aihetta. tapauksissa oli poikettu sisäasiainministeriön 2034: Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle kannasta turvapaikkahakemuksen ilmeisestä pe- 2035: 26.5.1995, dnro 511/2/94 rusteettomuudesta. Korkein hallinto-oikeus oli 2036: viime vuosina kumonnut muutamia päätöksiä 2037: Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto antoi ulkomaalaisasioissa, joita aiemmin oli käsitelty 2038: 5.10.1995 määräyksen nro 28/011/95 tutkintavan- valitus- ja lausuntoasioina myös turvapaikka- 2039: gin vapauttamisesta. 1\Jääräys tuli voimaan lautakunnassa. Korkeimman hallinto-oikeuden 2040: 1.11.1995. ratkaisuilla ei ennakkopäätösten valossa näyttä- 2041: nyt olleen riittävää ohjaavaa merkitystä. 2042: Turvapaikanhakijoiden määrä oli muutaman 2043: viime vuoden aikana vähentynyt selvästi. Vuon- 2044: TURVAPAIKKA-ASIOIDEN MUUTOKSEN- 2045: na 1994 Suomesta haki turvapaikkaa enää 836 2046: HAKUJÄRJESTELMÄN ARVIOIMINEN 2047: henkilöä, kun määrä vielä vuonna 1992 oli ollut 2048: Oikeusasiamiehen tutkittavana on ollut kan- 3 634 henkilöä. Myös lausuntoasioiden määrä oli 2049: teluita turvapaikkalautakunnan toiminnasta. ratkaisevasti vähentynyt. Turvapaikkalauta- 2050: Päätöksessään kanteluihin oikeusasiamies totesi, kunnassa oli 16.5.1995 vireillä enää 63 valitus- 2051: että lautakunnan työskentely ei ollut sen ko- asiaa. Asioiden määrä ei ollut oikeusasiamiehen 2052: koonpanosta ja huonoista henkilösuhteista joh- mukaan enää esteenä niiden käsittelylle normaa- 2053: tuen sujunut tavalla, jota riippumattomalta leissa hallintotuomioistuimissa. 2054: muutoksenhakuelimeitä olisi tullut edellyttää. 2055: 2056: 2057: 44 2058: E s T y K s E T 2059: 2060: 2061: 2062: 2063: V alittajien oikeusturvan kannalta olisi ollut kaasti ja että korkein hallinto-oikeus toimisi ny- 2064: asianmukaisempaa, että valitukset myös turva- kyistä harvemmissa asioissa ensimmäisenä ja ai- 2065: paikka-asioissa olisi voinut tehdä säännön- noana tuomioistuimena. Toimikunnan selvitettä- 2066: mukaiselle hallintotuomioistuimelle. Hallinto- vänä on myös turvapaikka-asioiden muutoksen- 2067: lainkäyttölakia koskevan ehdotuksenkin mu- hakujärjestelmä. 2068: kaan pääperiaatteena tulisi olemaan, että muu- Sisäasiainministeriö asetti 18.10.1995 toimi- 2069: toksenhaku keskitettäisiin alemmassa asteessa kunnan, jonka toimeksiantona on laatia hallituk- 2070: läänin oikeuksiin. Ehdotuksen mukaan hallinnon selle ulkomaalais- ja pakoluispoliittinen o~ielma. 2071: sisäisestä muutoksenhakujärjestelmästä luovut- Turvapaikka-asioiden muutoksenhakujärjes- 2072: taisiin, ja pääsäännön mukaan valtioneuvoston telmä on siten saatettu kahden toimikunnan selvi- 2073: alaisten viranomaisten päätöksistä valitettaisiin tettäväksi. Ulkomaalaislain mukaisen muutoksen- 2074: lakiehdotuksen mukaan lääninoikeuteen. haun kehittäminen on lisäksi sisäasiainministe- 2075: Oikeusasiamiehen mukaan ulkomaalaislain riön asettaman toimikunnan arvioitavana. 2076: muutoksenhakujärjestelmässä oli arvioitu ole- 2077: van muitakin epäkohtia. Ongelmana oli pidetty 2078: erityisesti sitä, että käännytyspäätös voitiin kor- 2079: keimmalle hallinto-oikeudelle tehdystä valituk- VEROTUKSENELÄKETULO-JA 2080: sesta huolimatta panna heti täytäntöön. Valitta- PERUSVÄHENNYS 2081: jalle ei tällöin useinkaan voitu antaa Euroopan 2082: Kantelija arvosteli eläketulojensa verotusta 2083: neuvoston ihmisoikeussopimuksen edellyttämää 2084: eduskunnan oikeusasiamiehelle osoittamassaan 2085: tehokasta oikeussuojaa, kun käännytysasia rat- 2086: kirjoituksessa. Hän kertoi, että verotus johti hä- 2087: kaistiin usein vasta käännytyksen täytäntöön- 2088: nen nettotulojensa tosiasialliseen pienenemiseen, 2089: panon jälkeen. 2090: kun hän alkoi saada työeläkkeen lisäksi kansan- 2091: Oikeusasiamies katsoi oikeusministeriölle lä- 2092: eläkkeen pohjaosaa. Tästä syystä hän joutui luo- 2093: hettämässään kirjeessä, että esiin tulleiden epä- 2094: pumaan kansaneläkkeestään, mutta hän menetti 2095: kohtienjohdosta oli aihetta viipymättä selvittää 2096: samalla oikeuden Kela-korttiin ja sen myötä tu- 2097: mahdolliset vaihtoehdot nykyiselle turvapaik- 2098: leviin etuuksiin. 2099: kalautakunnassa tapahtuvalle muutoksenhaulle 2100: Verohallitus totesi asiassa antamassaan lau- 2101: sekä ulkomaalaislain muutoksenhakusäännös- 2102: sunnossa, että marginaaliveron kohoaminen yli 2103: ten muutkin kehittämistarpeet. 2104: 100 prosentin tässä tapauksessa johtui tulovero- 2105: Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle 2106: lain 101 §:n mukaisen eläketulovähennyksen ja 2107: 16.6.1995, dnro 1334/2/95 2108: tuloverolain 106 §:n mukaisen perusvähennyk- 2109: Ks. myös oikeusasiamiehen päätös 16.6.1995, 2110: sen jyrkästä putoamisesta. Verohallituksen lau- 2111: dnrot 569/4/94 ja 1256/4/94 s. 168. 2112: sunnon mukaan sosiaaliturvan ja verotuksen yh- 2113: teensovittamista tulisi lainsäädännössä tarken- 2114: Oikeusministeriö ilmoitti 5.12.1995, että se oli taa siten, että kantelussa tarkoitettuja ilmiöitä ei 2115: asettanut 6.9.1995 toimikunnan, jonka tehtävänä esiintyisi. 2116: on laatia ehdotus hallintotuomioistuinjärjestelmän Eläketulovähennysten tarkoituksena on, ettei 2117: kehittämiseksi niin, että yleiset ensi asteen hallinto- pienituloisen eläkeläisen tarvitse maksaa tulo- 2118: tuomioistuimet toimisivat mahdollisimman tehok- veroa kansaneläkkeen pohjaosan ja ensimmäi- 2119: 2120: 2121: 45 2122: E s T y K s E T 2123: 2124: 2125: 2126: 2127: sessä kuntaryhmässä maksetun lisäosan yhteis- mivaan ratlwisuun on tarkoituksenmukaista pyr- 2128: määrästä. Perusvähcnnyksellä pyritään poista- kiä vuonna 1997, jolloin kansaneläkkeen pohjaosa 2129: maan kunnallisverotuksessa toimeentulomini- poistuu. 2130: min tuloverotus. 2131: Vähennysten tarkoitus toteutuu, kun henki- 2132: lön puhdas ansiotulo on pienempi kuin täyden 2133: eläketulo- tai perusvähennyksen määrä. Sen si- TURUN KESKUSVANKILAN POHJOIS- 2134: jaan ansiotulojen ylittäessä näiden vähennysten SELLIOSASTON VAPAA-AJAN 2135: määrän, laskevat vähennysten markkamäärät TOIMINNOT 2136: siinä määrin jyrkästi, että ne voivat johtaa jopa 2137: Oikeusasiamies havaitsi useita Turun keskus- 2138: yli 100 prosentin marginaaliveroon. 2139: vankilan pohjoisselliosaston olosuhteita koske- 2140: Apulaisoikeusasiamiehen varamies piti tätä 2141: via kanteluita tutkiessaan, että vangit joutuvat 2142: epäkohtana. Hänen käsityksensä mukaan tulo- 2143: siellä viettämään pääosan vuorokaudesta yksin 2144: verotuksen eläke tulo- ja perusv ähennyssäännök- 2145: selleissään. Heille on järjestetty vapaa-ajan toi- 2146: siä tulisi kehittää siten, ettei marginaaliverotus 2147: mintoja hyvin niukasti eikä osastolta käydä töis- 2148: niiden vaikutuksesta missään tilanteessa muo- 2149: sä. Osastolla on vankeja, jotka suorittavat hyvin 2150: dostu kohtuuttoman suureksi. Samalla erityises- 2151: pitkiä vankeusrangaistuksia. 2152: ti eläketulovähennyksen sanamuotoa olisi perus- 2153: Oikeusasiamies totesi, että vankien pelkkä säi- 2154: teltua selventää. 2155: lyttäminen selleissään ei ole nykyaikaista van- 2156: Hän saattoi havaintonsa eduskunnan oikeus- 2157: keinhoitoa eikä se vastaa rangaistusten täytän- 2158: asiamiehen johtosäännön 8 ja 8 a §:ään viitaten 2159: töönpanoa koskevien säännösten tavoitteita. Oi- 2160: valtioneuvoston tietoon ja pyysi ilmoittamaan 2161: keusasiamies piti pohjoisselliosaston vapaa-ajan 2162: toimenpiteistä asiassa 31.12.1995 mennessä. 2163: toimintojen vähäisyyttä näiden tavoitteiden 2164: Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen kirje 2165: vastaisena. 2166: valtioneuvostolle 9.8.1995, dnro 16.50/2/9.5 2167: Apulaisoikeusasiamies ja vankeinhoito-osasto 2168: Ks. myös apulaisoikeusasiamiehen varamie- 2169: olivat viime vuosina useita kertoja kiinnittäneet 2170: hen kirje 9.8.199.5, dnro 341/4/9.5 2171: Turun keskusvankilanjohdon huomiota pohjois- 2172: selliosaston vapaa-ajan toimintojen vähäisyy· 2173: Valtiovarainministeriö ilmoitti 2 . .1. 1996, että teen. Keskusvankila oli lisännyt vapaa-ajan toi- 2174: eläketulovähennyksen tarlwituksena on, ettei kan- mintoja, mutta oikeusasiamies piti uudistuksia 2175: saneläkkeen tai vastaavan suuruisen muun eläl>e- riittämättöminä. 2176: tulon varassa elävä henkilö joudu maksamaan Lisäksi kävi ilmi, ettei pohjoisselliosaston päi- 2177: eläkkeestään veroa. Sekä valtionverotuksessa että väjärjestystä ollut vahvistanut vankilan johto- 2178: kunnallisverotuksessa on omat eläketulovähennyk- kunta, kuten säännökset edellyttäisivät. 2179: sensä. Oikeusasiamies pyysi oikeusministeriön van- 2180: Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan kcinhoito-osastolta 29.12.1995 mennessä selvi- 2181: kansaneläkkeen hakemiseen liittyvä nettoeläkkeen tystä siitä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt 2182: alenemisongelma vaatii sekä eläke- että verolain- pohjoisselliosaston olosuhteiden korjaamiseksi. 2183: säädännön puolella tehtäviä selvityksiä. Valtio- Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriön 2184: varainministeriön mukaan näyttää siltä, että toi- vankeinhoito-osastollc 31.8.199.5, dnro 1826/2/9.5 2185: 2186: 2187: 46 2188: E s T y K s E T 2189: 2190: 2191: 2192: 2193: rammiksi kioskiasetuksen säätämisen aikana 2194: Turun keskusvankila ilmoitti 11.12.1995, että 2195: vallitsevaan tilaan verrattuna. 2196: keskusvankilan pohjoisselliosaston vangeilla on 2197: Kioskiasetuksen noudattamisen valvonta ja 2198: 2 ..1.1996 alkaen mahdollisuus erilaiseen vapaa- 2199: asetuksen rikkomista koskevien epäilyjen tut- 2200: ajan toimintaan m_yös iltaisin klo 16.30--19.30. 2201: kinta kuuluu poliisille. Viime kädessä kioskiase- 2202: Turun keskusvankilan johtokunta on 18.10.1995 2203: tuksen-samoin kuin yleensäkin oikeussäännös- 2204: vahvistanut m_yös pohjoisselliosaston päl:väjärjes- 2205: ten ·- tulkinta kuuluu sille tuomioistuimelle, 2206: t_yksen. 2207: jonka tutkittavaksi asetuksen rikkomista koske- 2208: va epäily on saatettu. Tästä huolimatta apulais- 2209: oikeusasiamies katsoi mm. valvontakäytännön 2210: yhtenäisyyden puoltavan erityisesti kioski-kä- 2211: KIOSKIASETUKSEN SOVELTAMISTA sitteestä annettavia, asetusta täsmentäviä ajan- 2212: KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET mukaisia ohjeita. 2213: Tämän vuoksi apulaisoikeusasiamies esitti 2214: Ammattiliiton tutkimussihteerin tekernän 2215: kauppa- ja teollisuusministeriön harkittavaksi, 2216: kantelun tutkinnan yhteydessä ilmeni, että 2217: että se antaisi kioskiasetuksen noudattamisen 2218: kioski- ja siihen verrattavasta kaupasta ja auto- 2219: valvonnan kannalta tarpeelliseksi havaitut, ase- 2220: maaltikaupasta annetun asetuksen (436/1969; 2221: tuksen 20 §:n tarkoittamat tarkemmat sovelta- 2222: jäljempänä kioskiasetus) valvonta oli osoittau- 2223: misohjeet, sekä tutkisi, onko syyti1 turvautua 2224: tunut vaikeaksi kioskiasetuksen tarkoittamau 2225: muihin kauppa- ja teollisuusministeriön käytet- 2226: kioski-käsitteen tulkinnanvaraisuuden vuoksi. 2227: tävissä oleviin keinoihin kioskiasetuksen valvon- 2228: Kioskiasetuksen 20 §:n mukaan kauppa- ja 2229: nassa havaittujen ongelmien poistamiseksi. 2230: teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkem- 2231: Apulaisoikeusasiamiehen kirje kauppa- ja 2232: mat määräykset tämän asetuksen soveltami- 2233: teollisuusministeriölle 1.11.1995, dnro 2307/2/95 2234: sesta. Tällaisia määräyksiä ei ollut annettu. 2235: Ks. myös apulaisoikeusasiamiehen päätös 2236: Apulaisoikeusasiamies totesi kauppa- ja teolli- 2237: l.ll.1995, dnro 1886/4/94 s. 83. 2238: suusministeriölle osoittamassaan kirjeessä, että 2239: kioskiasetuksen soveltamista koskevien tarken- 2240: tavien määräysten tarve oli kuitenkin käytän- Kauppa- Ja teollisuusministeriö ilm01:tti 2241: nössä todettu olevan olemassa. Tähän viittasi 29.1.1996, että ministeriössä on työllisyysvaiku- 2242: mm. se, että viranomaiset olivat vuosien mittaan tusten osalta selvitettävänä vähittäiskaupan liike- 2243: useasti pyytäneet ratkaistavinaan olevissa yksit- aikarajoitusten joastavoittaminen. Koska kioski- 2244: täistapauksissa kauppa- ja teollisuusministeriöi- kysym_ys ja vähittäiskaupan auk1:oloaikojen jousta- 2245: tä kannanottoa asetuksen soveltamisessa. Myös voittaminen vaikuttavat toisiinsa, on tarkoituksen- 2246: sisäasiainministeriön poliisiosasto totesi tutki- mukaista ratkaista nämä asiat saman aikaisesti. 2247: mussihteerin kantelun johdosta antamassaan Selvit_ykset valmistuvat vuoden 1996 helmi-·- maa- 2248: lausunnossa kioskiasetuksen 20 §:n tarkoitta- liskuun aikana, jonka jälkeen ministeriö tulee teke- 2249: mien määräysten tarpeen. Sisäasiainministeriön mään päätökset jatkotoimenpiteistä. 2250: poliisiosaston lausunnossa mm. todettiin, että 2251: kioskikaupan myymälätilat ovat varsin useassa 2252: tapauksessa muuttuneet rakenteellisesti ava- 2253: 2254: 2255: 47 2256: E s T y K s E T 2257: 2258: 2259: 2260: 2261: VIRANOMAISEN RATKAI- Apuluisoikeusasiamiehelle saapui 3. 7.1995 tie- 2262: SUN MUUTTAMINEN doksi jäljennös valtiokonttorin 29.6.1995 tekemäs- 2263: tä päätöksestä, josta ilmeni, että valtiokonttori oli 2264: RIKOSVAHINKOJEN KORVAAMINEN ottanut asian uudelleen käsiteltäväksi ja myöntänyt 2265: VALTION VAROISTA polttopullohyökkäysten kohteeksi joutuneelle per- 2266: V aitiokonttori ja vakuutusoikeus hylkäsivät heelle korvauksia muun ohella henkisistä kärsimyk- 2267: pohtopullohyökkäyksien kohteeksi joutuneen sistä ja työansioiden menetyksistä yhteensä 24 846 2268: perheen hakemukset saada valtion varoista kor- mk. 2269: vausta rikosvahingoista, koska korvausta ei ollut 2270: haettu kahden vuoden kuluessa siitä, kun hakija 2271: sai rikoksesta tiedon eikä sellaista erityistä syytä 2272: LIITTYMÄLUPAPÄÄTÖKSESTÄ 2273: ollut esitetty, joka edellyttäisi myöhemmin teh- 2274: PERITTY MAKSU 2275: dyn hakemuksen tutkimista. Perheen äiti pyysi 2276: apulaisoikeusasiamiestä myötävaikuttamaan Kantelija pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan, 2277: asiassa. menettelikö Vaasan lääninhallitus virheellisesti, 2278: Perheen äiti oli esittänyt korvaushakemuk- kun se peri häneltä yleisistä teistä annetun lain 2279: sensa tueksi lääkärinlausunnon, jonka mukaan (243/54) 52 §:n mukaisesta liittymälupapäätök- 2280: hänen pelkotilansa ja eräät muut oireensa olivat sestä 1 200 markan suuruisen maksun. 2281: erittäin todennäköisesti kehittyneet ja pahentu- Keski-Pohjanmaan tiepnn oli hylännyt 2282: neet vuoden 1989 pohtopullohyökkäyksien jäl- 22.12.1992 kantelijan liittymälupahakemuksen. 2283: keen ja liittyivät näihin tapahtumiin. Lääkärin- Kantelija saattoi asian yleisistä teistä annetun 2284: lausunnosta kävi ilmi, että se perustui tutkitta- lain 52 §:n 7 momentin nojalla Vaasan lääninhal- 2285: van terveydentilan seurantaan yli vuoden ajalta lituksen tutkittavaksi. Lääninhallitus tutki 2286: kaksi-kolme vuotta pohtopullohyökkäysten jäl- asian ja antoi 4.11.1993 kantelijalle myönteisen 2287: keen. päätöksen. Lääninhallitus peri päätöksestä l 200 2288: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan markan maksun. 2289: saatua lääketieteellistä selvitystä terveydentilan Maksu perustui sisäasiainministeriön päätök- 2290: ja rikoksen välisestä suhteesta oli pidettävä sel- seen lääninhallituksen suoritteiden maksullisuu- 2291: laisena erityisenä syynä korvauksen hakemiselle desta, maksuperusteista ja julkisoikeudellisista 2292: säädetyn määräajan päättymisen jälkeen, että suoritteista perittävistä maksuista (642/93). Sen 2293: valtiokonttori voi rikosvahinkojen korvaamises- 3 §:n 2 momentin 6-kohdan maksutaulukon 2294: ta valtion varoista säädetyn lain 15 §:n mukaan mukaan yleisistä teistä annetun lain 52 §:n mu- 2295: sen perusteella ottaa tutkittavakseen myöhem- kainen liittymälupamaksu oli 1 200 markkaa. 2296: minkin tehdyn hakemuksen. Maksupäätös tuli voimaan 1.9.1993. Päätökseen 2297: Apu1aisoikeusasiamies esitti kirjeessään val- sisältyi siirtymäsäännökset vain ilmansuojelu- 2298: tiokonttorille, että se ottaisi asian rikosvahinko- lain, jätehuoltolain, ympäristölupamenettely- 2299: jen korvaamisesta valtion varoista annetun lain lain ja rakennuslain mukaisista päätöksistä. 2300: 27 § 2 momentin nojalla uudelleen käsiteltäväksi. Oikeusasiamies totesi, ettei Vaasan lääninhal- 2301: Apulaisoikeusasiamiehen kirje valtiokontto- lituksen voida katsoa menetelleen lainvastaises- 2302: rille 21.3.1995, dnro 708/2/95 ti, kun se peri maksun. Oikeusasiamies piti kui- 2303: 2304: 2305: 48 2306: E s T y K s E T 2307: 2308: 2309: 2310: 2311: tenkin 1 200 markan suuruisen maksun perimistä Oikeusasiamiehen kirje valtioneuvostolle 2312: kantelijalta tässä tapauksessa kohtuuttomana, 18.4.1995, dnro 787/2/94 2313: koska maksusta ei ollut tietoa kantelijan saat- 2314: taessa liittymälupa-asian lääninhallituksen tut- 2315: Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston ilmoi- 2316: kittavaksi ja koska lääninhallitus olisi voinut 2317: tuksen mukaan kysymys tuotavaksi määrätyn vas- 2318: ratkaista asian jo ennen maksupäätöksen voi- 2319: taajan säilössäpitoajasta kuuluu rikosasiain oi- 2320: maantuloa. 2321: keudenkäyntimenettelyn kokonaisuudistuksen yh- 2322: Oikeusasiamies esitti sisäasiainministeriölle, 2323: teyteen. Tätä koskeva hallituksen esitys nro 82/1995 2324: että se harkitsisi ryhtymistä sopiviin toimen- 2325: vp. annettiin eduskunnalle syksyllä 1995. Halli- 2326: piteisiin, jotta lääninhallituksen päätöksestä pe- 2327: tuksen esityksessä ehdotetaan oikeudenkäymiskaa- 2328: ritty 1 200 markan maksu korvataan kohtuus- 2329: ren 12luvun33 §:ää muutettavaksi niin, että tuota- 2330: syistä kantelijalle valtion varoista. 2331: vaksi määrätty voitaisiin ottaa erityisistä syistä säi- 2332: Oikeusasiamiehen kirje sisäasiainministeriölle 2333: löön aikaisemminkin kuin kuljetusta edeltävänä 2334: 9.5.1995, dnro 1041/2/95 ja päätös 9.5.1995, dnro 2335: päivänä. Vapaudenmenetysaika ei kuitenkaan 2336: 596/4/94 2337: saisi kestää yli kolmea vuorokautta. Lykkäysten 2338: ehkäisemiseksi lakiehdotuksessa esitetään myös 2339: Sisäasiainministeriö ilmoitti 10. 7.1995, että laajennettavaksi mahdollisuutta ratkaista rikos- 2340: Vaasan lääninhallitus on palauttanut 29.6.1995 asia vastaajan poissaotosta huolimatta. 2341: kantelijalle kyseisen 1 200 markan suuruisen mak- 2342: sun. 2343: 2344: 2345: 2346: 2347: EDELLISEN VUODEN .. 2348: ESITYKSET, JOTKA EIVAT 2349: OLE JOHTANEET TOIMIIN 2350: OIKEUTEEN TUOTAVAKSI MÄÄRÄTYN 2351: RIKOSASIAN VASTAAJAN SÄILÖSSÄ- 2352: PITOAIKA 2353: 2354: Oikeusministeriölle esitettiin rikosasian vas- 2355: taajan poissaolon aiheuttamien lykkäysten eh- 2356: käisemiseksi oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 2357: 33 §:n muuttamista siten, että tuotavaksi mää- 2358: rätty vastaaja voitaisiin ottaa kiinni ja pitää 2359: säilössä enintään kolme vuorokautta ennen oi- 2360: keudenkäyntiä. Oikeusasiamiehen mukaan 2361: myös muita keinoja vastaajan aiheuttamien tur- 2362: hien lykkäysten ehkäisemiseksi tulisi harkita. 2363: 2364: 2365: 49 2366: L _____A________~u________s 2367: _________u_________N N 0 2368: ----- 2369: T 2370: 2371: 2372: 2373: 2374: 6. LAUSUNNOT 2375: MIETINTÖ MINISTERIÖIDEN VIRKA- elimeen ja kysymy~ on asiasta, joka liittyy yksi- 2376: MIESTEN ESTEELLISYYDESTÄ kön ohjaukseen ja valvontaan. Oikeusasiamies 2377: piti tätä työryhmän lisäystä hallintomenettely- 2378: Oikeusministeriö pyysi oikeusasiamiehen lau- 2379: lakiin erittäin onnistuneena. 2380: suntoa ministerivastuutyöryhmän antamasta, 2381: Oikeusasiamies oli erilliskertomuksessa esittä- 2382: ministeriöiden virkamiesten toimielinedustuksia 2383: mällään kannalla, että myös esimiehen esteelii- 2384: ja esteellisyyttä käsittelevästä mietinnöstä. Lau- 2385: syyden vaikutuksesta ja esteellisyyden ratkaise- 2386: sunnossa pyydettiin ottamaan erityisesti kantaa 2387: misesta tulisi lisätä hallintomenettelylakiin ni- 2388: ehdotuksiin hallintomenettelylain ja valtion vir- 2389: menomaiset säännökset. 2390: kmnieslain muuttamiseksi. 2391: Oikeusasiamiehen mukaan ehdotetut sään- 2392: Oikeusasiamies viittasi lausunnossaan mar- 2393: niismuutokset oli tarpeellista saada voimaan 2394: raskuussa 1993 eduskunnalle antamaansa erillis- 2395: mahdollisimman nopeasti. Oikeusasiamies ko- 2396: kertomukseen virkamiesten esteellisyyttä koske- 2397: rosti erityisesti tarvetta korostaa sivutoimien 2398: vien säännösten kehittämistarpeista. Oikeus- 2399: valvontaa sekä tarvetta rajoittaa sivutoimi- 2400: asiamiehen mukaan ministerivastuutyöryhmän 2401: lupien myöntämistä johtaville virkamiehille. 2402: mietinnössä oli eräitä poikkeuksia lukuunotta- 2403: Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle 2404: matta päädytty samansuuntaisiin arvioihin tar- 2405: 24.5.1995, dnro 32l/4/95 2406: peesta kehittää esteellisyyssäännöksiä. 2407: Oikeusasiamiehen mukaan esteellisyyssäänte- 2408: lyä oli tarpeen tiukentaa siinä määrin, että hal- 2409: SYYTTÄJÄLAITOSTOI Ml KUNNAN 2410: linnon puolueettomuusvaatimus toteutuu. Es- 2411: MIETINTÖ 2412: teellisyyssäännösten tulee olla riittävän selkeitä 2413: ja täsmällisiä. Hallintokulttuurissamme ei ollut Oikeu:>asiamies antoi oikeusministeriölle lau- 2414: syntynyt sellaisia esteellisyyttä koskevia eettisiä sunnon syyttäjälaitostoimikunnan mietinnöstä 2415: normeja, jotka sellaisenaan olisivat ehkäisseet (KM 1995:7). 2416: puolueettomuutta vaarantavien tilanteiden syn- Oikeu,asiamies katsoi toimikunnan mietin- 2417: t)misen. nön mukaisesti. että ylimmän syyttäjän tehtä- 2418: Valtion virkamieslain sivutoimirajoituksia vät olisi aiheellista siirtää oikeuskanslerilta val- 2419: koskevaa säiintelyä oli tarpeen täydentää. Työ- takunnausyyttäjälle, joka toimisi yleisten syyt- 2420: ryhmiin ehdotuksen mukaisesti eri hallinnonalo- täjien keskushallintoviranomaiscna. 2421: jen lainsäädännössä olevia esteellisyyssäännök- Syyttäjälaitoksen organisaatiomalleista toi- 2422: siä oli aihetta harmonisoida hallintomenettely- mikunnassa olivat olleet esillä kolmiportaineu ja 2423: lain kanssa. kaksiportainen syyuäjälaitos. Oikeusasiamies 2424: Työryhmän ehdotuksen mukaan hallinto- katsoi kahden toimikunnan jäsenen eriävän mie- 2425: menettelylain 10 §:ään tuli lisätä uusi 5 a ··kohta, lipiteen mukaisesti, että valtakunnansyyttäjän 2426: jonka mukaan virkamies on esteeilinen silloin, viraston ja paikallissyyttäjän välissä tulisi olla 2427: kun hän kuuluu valtion keskushallintoyksikön itsenäisiä aluesyyttäjävirastoja. Mietinnössä eh- 2428: johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimi- dotettu kaksiportainen malli olisi lausunnon mu- 2429: 2430: 2431: 50 2432: L A u s u N N 0 T 2433: 2434: 2435: 2436: 2437: kaan syyttäjtilaitoksen johtosuhteiden kannalta sestä laiksi poliisin tehtävien suorittamisesta 2438: epäselvä. Olisi tärkeätä keskittää aluetasolle riit- puolustusvoimissa (HE 57/1995 vp.). 2439: tävästi pysyviä syyttäjäresur-.~eja. Lausunnon mukaan oli tärkeää, että puo- 2440: Muutoksen yhtcydess:i j011dutaan lausunnon lustusvoimien poliisitoiminnasta säädettiin lail- 2441: mukaan järjest~imkiän oikeuskanslerin syyte- la. Voimassa olleessa asetuksessa ei ollut mainin- 2442: oikeus uudella tavalla. Tässä yhteydessä olisi taa puolustusvoimien ja poliisin yhteistoimin- 2443: aihetta tarkistaa myös eduskunnan oikeusasia- nasta rikostutkinnassa. Pääesikunnalla on ai- 2444: miehen syyteoikeutta eräiltä osin. Oikeusasia- noastaan vuodelta 1986 oleva ohje yhteistoimin- 2445: miehen rajoitettu syyteoikeus on tullut esille nasta vakavampien onnettomuustapausten yh- 2446: muun muassa asioissa, jotka ovat koskeneet teydessä. 2447: lahjuksen antamista virkamiehelle. Nykyisin oi- Ylivoimaisesti suurin osa puolustusvoimien 2448: keusasiamiehellä ei ole syyteoikeutta lahjuksen rikostulkinnasta koski varusmiesten tekemiä ri- 2449: antamisesta epäilt) ihin yksityishenkilöihin näh- koksia tai rikkomuksia. ::\fe olivat useimmiten 2450: den. Syyteharkinnan tulisi näissä asioissa olla rikostutk.innallisesti yksinkertaisia. Tutkinnan 2451: kaikilta osin samoissa käsissä. riippumattomuuden ei näissä tapauksissa voitu 2452: Oikeusasiamies joutuu myös arvioimaan syyt- katsoa yleensä vaarantuvan, vaikka puolustus- 2453: täjien syyttämättäjättämispäätösten oikeelli- voimat tutki ne it5e. Perusteltuna voitiin pitää 2454: suutta. Tällöin oikeusasiamiehellä tulisi olla oi- myös esitettyä muutosta, jonka mukaan puolus- 2455: keus suorittaa tarvittaessa unsi syyteharkinta. tusvoimat l.utkisi myös jo kotiutuneiden va.rus- 2456: Tällä hetkellä on mahdollista ainoastaan arvos- miesten rikkomukset. 2457: tella syyttäjän menettelyä ja saattaa asia toimi- Lakiehdotuksen mukaan asian laadun vaa- 2458: valtaisen syyttäjän ratkaistavaksi. tiessa tulkintatehtävä voitiin suorittaa yhteis- 2459: Oikeusasiamies tote,,i kiinnittäneensä marras- toiminnassa poliisin kanssa. Erityisesti silloin, 2460: kuussa 1993 antamassaan erilliskertomuksessa kun tutkinnan puolueettomuus tai rikoksen va- 2461: huomiota muun muassa syyttäjien esteellisyys- kavuus sitä edellytti, asia voitiin siirtää koko- 2462: säännösten puuttum;sePn. Toimikunta oli otta- naan poliisille. Lakiehdotukseen ei sisältynyt 2463: nut tämän puutteen huomioon ja esittänyt ni- kuitenkaan asetusluonnosta, josta olisi ilmennyt 2464: menomaisen esteellisy~ hsäännöksen säi.it<imistä. tarkemmin yhteistoiminnan toteuttaminen. Uu- 2465: Oikeusasiamies tot;;si toimikunnan Jr.uatos- denkin lain mukaan sen harkitseminen, koska oli 2466: ehdotukset pääosin vc1rsin perustelluiksi ja ka!l- tarpeen siirtää asiat poliisin tutkittavaksi, jäi 2467: natettaviksi. Ne tuJj,j toteuttaa pikaist"sti ja käytännössä puolustusvoimille itselleen. 2468: mahdollisuuksien mukaan samanaikai~esti rikos- 2469: Poliisin tehtäviä puolustusvoimissa suoritti- 2470: prosessiuudistuksen kanssa. 2471: vat piiliesikunnan tutkintaosasto ja sen aluetoi- 2472: Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle 2473: mistot sekä niissä palvelevat virkamiehet. Pää- 2474: 31.8.1995, dnro 1215/4/95 2475: esikunnan tutkintaosaston päällikkönti oli 2476: everstiluutnantin arvoinen upseeri. Tutkinnan 2477: POLIISITEHTÄVÄT PUOLUSTUS- 2478: puolueettomuuteen oli perustellusti ;;uhtauduttu 2479: VOIMISSA 2480: kriittisesti varsinkin silloin, kun oli ollut kysy- 2481: Apulaisoikeusasiamies antoi eduskunnan hal- mys ylempiarvoisten upseerien epäillyistä rikok- 2482: lintovaliokunnalle lausunnon hallituksen esityk- sista. 2483: 2484: 2485: 51 2486: L A u s u N N 0 T 2487: 2488: 2489: 2490: 2491: Lausunnon mukaan poliisirikosten tutkin- lakivaliokunta piti tarpeellisena selvittää mah- 2492: taan kaavailtua järjestelmää, jossa tutkinnan- dollisuutta siirtyä kahden apulaisoikeusasiamie- 2493: johtajana toimi ulkopuolinen virallinen syyttäjä, hen järjestelmään. Työryhmä katsoo osamietin- 2494: voitaisiin soveltaa myös puolustusvoimien polii- nössään, että oikeusasiamiehen kansliassa tarvi- 2495: sitoimintaan. Aina kun kysymys olisi vakavam- taan kolmas ratkaisija. 2496: man laatuisesta tapauksesta, voisi ainakin tut- Oikeusasiamies totesi lausunnossaan, että kol- 2497: kinnanjohtajana toimia ulkopuolinen poliisi- men ratkaisijan järjestelmässä on sekä hyviä että 2498: mies. Ulkopuolisen tutkinnanjohtajan mukana- huonoja puolia. 2499: olo lisäisi yleistä luottamusta tutkinnan asialli- Etuna olisi se, että ratkaisukapasiteetin lisäys 2500: suuteen. mahdollistaisi nykyistä syvällisemmän perehty- 2501: Lakiehdotusta tulisi lausunnon mukaan misen kanteluasioihin ja merkitsisi siten panosta- 2502: muuttaa siten, että puolustusvoimilla olisi aina mista ratkaisutoiminnan laatuun. Tällöin jäisi 2503: velvollisuus siirtää asia osittain tai kokonaan enemmän aikaa myös tarkastuksiin ja oma-aloit- 2504: poliisille, mikäli tutkinnan puolueettomuus sitä teiseen toimintaan, esim. erilliskertomusten laa- 2505: edellytti. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan po- timiseen ajankohtaisista oikeusturvakysymyk- 2506: liisitehtävien suorittaminen puolustusvoimissa sistä. Työryhmä on aivan oikein ennustanut, että 2507: tuli järjestää siten, ettei yleinen luottamus tut- perusoikeusuudistus tulee lisäämään kantelui- 2508: kinnan riippumattomuuteen vaarantunut. den määrää ja että perusoikeussäännösten sovel- 2509: Apulaisoikeusasiamiehen kirje eduskunnan tamisen voidaan odottaa muodostuvan oikeudel- 2510: hallintovaliokunnalle 11. 9.1995, dnro 1907/4/95 lisesti erityisen vaativaksi ja siten oikeusasiamie- 2511: hen voimavaroja kuluttavaksi erityistehtäväksi. 2512: Kolmen ratkaisijan järjestelmän varjopuole- 2513: OIKEUSASIAMIESTYÖRYHMÄN na olisi taas laillisuusvalvonnan henkilöllinen 2514: VÄLIMIETINTÖ hajautuminen ja ratkaisukäytännön mahdolli- 2515: Oikeusministeriö asetti 22.5.1995 työryhmän, nen epäyhtenäisyys. Kolmen henkilön on vai- 2516: jonka tehtävänä on selvittää tarve ja mahdolli- keampi tahdistaa toimintansa yhteen kuin kah- 2517: suudet siirtyä kahden apulaisoikeusasiamiehen den. 2518: järjestelmään ja arvioida muutoinkin eduskun- Tässä vaiheessa oikeusasiamies ilmoitti ole- 2519: nan oikeusasiamiehen asemaa ja tehtäviä ottaen vansa sillä työryhmän edustamaHa kannalla, 2520: huomioon äskettäin toteutetut ja vireillä olevat että kolmatta päätoimista ratkaisijaa tarvitaan. 2521: laillisuusvalvontaan liittyvät uudistukset. Työ- Hän piti silti toivottavana, että työryhmä käsit- 2522: ryhmä antoi 21.8.1995 osamietinnön, josta oi- telisi loppumietinnössään myös niitä ongelmia, 2523: keusasiamies antoi 29.12.1995 oikeusministeriön jotka liittyvät kolmen ratkaisijan järjestelmään, 2524: pyynnöstä lausunnon. sekä tutkisi keinoja ongelmienratkaisemiseen. 2525: Oikeusasiamies Jacob Söderman esitti oikeus- Työryhmä puoltaa osamietinnössään alusta- 2526: asiamiehen vuoden 1996 talousarviota koskevas- vasti kolmen oikeusasiamiehen järjestelmää, jos- 2527: sa ehdotuksessaan toisen apulaisoikeusasiamie- sa kaikki ratkaisijat olisivat samannimisiä ja sa- 2528: hen viran perustamista voimakkaasti kasvanei- manarvoisia. Apulaisoikeusasiamiehen nimik- 2529: den kantelumäärien ja siitä johtuvan ratkaisu- keestä luovuttaisiin. Ehdotus on Ruotsin mallin 2530: kapasiteetin lisääruistarpeen johdosta. Perustus- mukainen. 2531: 2532: 2533: 52 2534: L A u s u N N 0 T 2535: 2536: 2537: 2538: 2539: Tällaisen järjestelmän suurimpana ongelma- mässä on se vaara, että oikeusasiamiehet ryhty- 2540: na oikeusasiamies piti lausunnossaan oikeusasia- vät käytännön toiminnassa kehittämään lailli- 2541: miesinstituution nykyisen profiilin hämärtymis- suusvalvontaa eri suuntiin ja esittämään keske- 2542: tä. Oikeusasiamies on perinteisesti mielletty vas- nään ristiriitaisia lausuntoja. Tämä olisi ajan 2543: tavoimaksi byrokraattiselle virkakoneistolle. mittaanjopa todennäköistä, erityisesti siksi, että 2544: Usean oikeusasiamiehen muodostama joukkue oikeusasiamiehet eivät muodostaisi kollegiota 2545: loisi kuitenkin päinvastaisia mielikuvia. Oikeus- vaan toimisivat kukin itsenäisesti omalla sekto- 2546: asiamiehet muodostaisivat viraston, joka jäisi rillaan. 2547: nykyistä järjestelmää kasvottomammaksi. Yhtenäisen toimintalinjan takaa oikeusasia- 2548: Tämä taas saattaisi heikentää oikeusasiamiehen miehen käsityksen mukaan parhaiten nykyisen- 2549: tosiasiallisia vaikutusmahdollisuuksia. kaltainen järjestelmä, jossa on yksi oikeusasia- 2550: Tärkeätä on oikeusasiamiehen lausunnon mu- mies sekä yksi tai enintään kaksi häntä avusta- 2551: kaan painottaa myös sitä, että oikeusasiamiesten vaa apulaisoikeusasiamiestä. 2552: tulisi noudattaa työssään mahdollisimman yhte- Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle 2553: näistä toimintalinjaa. Usean samanarvoisen ja 29.12.1995, dnro 1808/4/95 2554: itsenäisesti toimivan oikeusasiamiehen järjestel- 2555: 2556: 2557: 2558: 2559: 53 2560: V R K A S Y Y T E J A K U R N p T 0 A S A T 2561: 2562: 2563: 2564: 2565: 7. VIRKASYYTE-JA KURINPITOASIAT 2566: 2567: oli kustantanut ylijohtajan matkan jalkapalloi- 2568: VUODEN 1995 ASIAT 2569: lun EM-kisoihin Ruotsiin kesäkuussa 1992 ja sa- 2570: man vuoden marraskuussa Ranskaan seuraa- 2571: EPÄILY LAHJUKSEN OTTAMISESTA 2572: maan Suomen ja Ranskan välistä maaottelua 2573: Eräässä lehdessä oli 29.7.1994 kirjoitus, jossa sekä 13.-18.7.1994 jalkapalloilun MM-kisoihin 2574: kerrottiin opetusministeriön liikunta- ja nuoriso- Los Angelesiin USA:han. Ylijohtajan saamien 2575: osaston päällikkönä toimivan ylijohtajan osallis- etujen arvo oli kaikkiaan noin 35 000 mk. 2576: tuneen Suomen Palloliiton kustantamalle mat- Ylijohtaja perusteli matkoille osallistumis- 2577: kallejalkapalloilunMM-kisoihin Yhdysvaltoihin taan sillä, että matkat olivat hyödyllisiä hänen 2578: heinäkuussa 1994. Kirjoituksessa viitattiin sii- virkatehtäviensä kannalta. Hän katsoi, ettei hän 2579: hen, että opetusministeriö avustaa vuosittain ollut saanut itselleen Palloliitolta mitään etua. 2580: Suomen Palloliittoa usealla miljoonalla markal- Hyöty oli koitunut valtiolle, joka säästyi näin 2581: la. Samasta asiasta tehtiin oikeusasiamiehelle matkakustannuksilta. Lisäksi ylijohtaja vetosi 2582: myös kaksi kantelua. siihen, että Ruotsin ja Los Angelesin matkoihin 2583: Oikeusasiamies otti opetusministeriön ylijoh- hän oli ministeriössä saanut virkamatkamää- 2584: tajan menettelyn lainmukaisuuden tutkittavak- räyksen. Ranskaan suuntautuneen matkan hän 2585: seen. Koska alustavan selvityksen perusteella oli oli tehnyt vuosilomallaan. 2586: syytä epäillä, että tämä oli syyllistynyt virka- Selvitys kuitenkin osoitti, että matkoja oli pi- 2587: rikokseen, oikeusasiamies pyysi keskusrikospolii- dettävä huvimatkoina. Esim. Los Angelesin 2588: sia toimittamaan asiassa esitutkinnan. matkaan sisältyi jalkapallo-otteluiden seuraami- 2589: Esitutkinta valmistui 20.1.1995. Keskusrikos- sen lisäksi pelkästään erilaista turistiohjelmaa. 2590: poliisi toimitti esitutkinta-aineiston oikeusasia- Osanottajille ennen matkaa lähetetyssä kirjeessä 2591: miehelle virkarikosta koskevaa syyteharkintaa matkaa olikin luonnehdittu "rennoksi futismat- 2592: varten. kaksi". Matkamääräyksen ehdoksi asetettua eri- 2593: Liikuntajärjestöille myönnettävät valtion- tyistä perehtymisohjelmaa kisajärjestelyihin ja 2594: avustukset valmisteltiin opetusministeriön yli- organisaatioon ei ollut laadittu. 2595: johtajan johtamalla osastolla. Näin ollen hänellä Oikeusasiamies katsoi opetusministeriön yli- 2596: oli asemansa vuoksi mahdollisuus vaikuttaa Pal- johtajan menettelyn täyttävän rikoslain 40 lu- 2597: loliiton saamiin avustuksiin. Valmisteltaessa vun l §:n tunnusmerkistön. Mainitun lainkoh- 2598: avustuspäätöksiä vuodelle 1994 ylijohtajan dan mukaan tuomitaan lahjuksen ottamisesta, 2599: puuttuminen asian käsittelyyn johti siihen, että jos virkamies toiminnastaan palvelussuhteessa 2600: Palloliitolle alun perin aiottua avustusta lisättiin ottaa vastaan oikeudetonta etua, jolla pyritään 2601: erityisavustuksella puoli miljoonaa markkaa. vaikuttamaan tai joka vaikuttaa taikka on 2602: Selvityksestä ilmeni myös, että ylijohtaja oli omiaan vaikuttamaan virkamiehen virka toimin- 2603: myöntänyt Palloliitolle vuosina 1992-1993 nel- taan. 2604: jä yhteensä 210 000 mk:n suuruista avustusta. Oikeusasiamies totesi, että lainkohdan käyt- 2605: Tutkinnassa tuli esiin, että Suomen Palloliitto tämällä ilmaisulla "toiminnastaan palvelussuh- 2606: 2607: 2608: 54 2609: V RKASYYTE J A K U R N p T 0 A S A T 2610: 2611: 2612: 2613: 2614: teessa" kuvataan oikeudettoman edun ja virka- Selvitys osoitti, että ylijohtaja ei ollut matka- 2615: toiminnan yhteyttä. Hallituksen esityksessä lau- määräyksiä hakiessaan esittänyt kaikkia matkaa 2616: sutaan: "Kysymys ei ole ainoastaan tietystä tai koskevia olennaisia seikkoja eikä täyttänyt mat- 2617: tietyistä virkatoimista tai tehtävistä, vaan pal- kan toteuttamiseksi asetettuja ehtoja. Hän ei 2618: velussuhteeseen liittyvistä toimintamahdolli- ollut myöskään esittänyt matkoista yksityiskoh- 2619: suuksista yleensäkin." Toiminnan palvelussuh- taista matkasuunnitelmaa. Näin ollen se seikka, 2620: teessa ei tarvitse sisältää päätösvallan käyttöä, että hänellä oli USA:n ja Ruotsin matkoihin esi- 2621: vaan riittää, että lahjuksen ottajalla on palvelus- miehen antama matkamääräys, ei sellaisenaan 2622: suhteessaan mahdollisuus vaikuttaa. Lahjuksen tehnyt matkoja oikeudellisesti hyväksyttäviksi. 2623: ottamiseen voi siten syyllistyä myös valmistelu- Oikeusasiamies kehotti Uudenmaan läänin- 2624: ja esittelytehtävissä toimivat virkamiehet. syyttäjää nostamaan ylijohtajaa vastaan syyt- 2625: Selvitys osoitti, että Palloliitto tarjosi ilmais- teen lahjuksen ottamisesta. 2626: matkat ylijohtajalle hänen virka-asemansa ja sii- Oikeusasiamiehen kirje Uudenmaan läänin- 2627: hen liittyvien vaikutusmahdollisuuksien vuoksi. syyttäjälle 30.l.l995, dnrot 1476/2/94, !4,89/4/94 2628: Oikeusasiamies katsoi, että ylijohtajan täytyi ja 1552/4/94 2629: olla tietoinen siitä, että hän oli saanut ilmaismat- 2630: kat juuri virka-asemansa perusteella. H etsingin hovioikeus hylkäsi syytteen 29.2.1996 2631: Oikeusasiamies totesi annetut edut oikeudet- untamaliaan tuomiolla. Oikeusasiamiehen keho- 2632: tomiksi, koska niiden antaminen kytkeytyi yli- tuksesta lääninsyyttäjä valitti hovioikeuden tuo- 2633: johtajan virkatoimintaan eikä niille ollut lain- miosta korkeimpaan oikeuteen. 2634: mukaista perustetta. Oikeusasiamies totesi, että 2635: lahjusrikoksia koskevalla sääntelyllä pyritään 2636: torjumaan vaaraa, että ulkopuolisen tarjoama TÖRKEÄ LAHJUKSEN OTTAMINEN JA 2637: LAHJUSRIKKOMUS 2638: etu voisi aiheuttaa epäasiallisia vaikutuksia vir- 2639: katoimiin. Tällaisen vaikutuksen ei tarvitse Kiinteistöalalla toimivan helsinkiläisen yh- 2640: ilmetä virkatoimen lainvastaisuutena tai muuna tiön asiamies pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan 2641: moitittavuutena. Hallituksen esityksen mukaan eräiden Vantaan kaupungin luottamus- ja virka- 2642: lahjusrikoksia koskevat säännökset ovat keskei- miesten menettelyn lainmukaisuuden yhtiötä 2643: nen osa sitä sääntelyä, jonka tavoitteena on tur- koskevan kaavoitusasian käsittelyssä. 2644: vata virkatoimien oikeellisuus. Niiden tarkoituk- Koska kirjoituksessa viitattiin mahdollisuu- 2645: sena on edistää virkatoiminnan tasapuolisuutta eli teen, että eräät luottamus- ja virkamiehistä olisi- 2646: riippumattomuutta epäasiallisista vaikuttimista. vat saattaneet syyllistyä rikoslain 40 luvussa 2647: Rikoslain 4,0 luvun 1 §:n soveltaminen ei edel- rangaistavaksi säädettyyn menettelyyn, oikeus- 2648: 1ytä, että virkamiehen saama etuus olisi tosiasial- asiamies lähetti kirjoituksen keskusrikos poliisille 2649: lisesti vaikuttanut virkamiehen toimiin. Jos vir- toimenpiteitä varten. 2650: kamiehelle annettu etu on omiaan aiheuttamaan Esitutkinta valmistui 30.1.1995 ja asiassa laa- 2651: kiitollisuudenvelkaa, on se myös omiaan vaikut- ditut esitutkintapöytäkirjat toimitettiin oikeus- 2652: tamaan virkatoimintaan lainkohdan tarkoitta- asiamiehelle syyteharkintaa varten. 2653: malla tavalla ja etua on pidPttävä silloin oikeu- Kantelijan yhtiö oli hakenut Vantaan Peti- 2654: dettomana. kossa omistamaansa tonttia koskevan rakennus- 2655: 2656: 2657: 55 2658: V R K A S Y Y T E J A K U R N p T 0 A S A T 2659: 2660: 2661: 2662: 2663: oikeuden raj oituksen poistamista 12.11.1992 mistoonsa Vantaan sosiaalidemokraattisen val- 2664: kaupunginhallitukselle osoittamallaan hake- tuustoryhmän puheenjohtajan, joka oli myös 2665: muksella. Edistääkseen hankkeen etenemistä se kaupungin palveluksessa tonttiasiamiehenä. 2666: teki vantaalaisen Holvikiinteistöt Oy:n kanssa Tälle hän oli esitellyt yhdessä paikalla olleiden 2667: konsulttisopimuksen maaliskuussa 1993. Sopi- yhtiökumppaninsa ja kantelijayhtiön toimitus- 2668: muksen mukaan Holvikiinteistöt Oy:n tuli toi- johtajan kanssa yhtiön hanketta. Hän oli lisäksi 2669: mia kantelijan yhtiön tonttia koskevan rajoitta- kevään 1993 aikana kolme eri kertaa sanallisesti 2670: van kaavamerkinnän poistamiseksi. Lisäksi so- kehottanut ja houkutellut Vantaan kaupungin 2671: vittiin siitä, että Vantaan kaupunki rakentaa kaavoituslautakunnan puheenjohtajaa hoita- 2672: Petikontien keskeneräisen osan valmiiksi mah- maan kantelijan yhtiön asiaa niin, että yhtiön 2673: dollisimman nopeasti. tekemä hakemus hyväksyttäisiin. Eräällä kerral- 2674: Esitutkinnassa ilmeni, että Vantaan kaupun- la hän oli yhdessä kantelijayhtiön toimitusjohta- 2675: ginvaltuuston puheenjohtaja omisti Holvikiin- jan kanssa tarjonnut yhteensä 20 000 markan 2676: teistöt Oy:n puoliksi yhdessä erään toisen henki- rahalahjoitusta kaavoituslautakunnan puheen- 2677: lön kanssa. Selvityksen mukaan puheenjohtaja johtajaa lähellä oleviin urheilukohteisiin, mikäli 2678: osallistui sopimusneuvotteluihin yhtiökumppa- hanke menisi läpi. 2679: ninsa välityksellä. Hän vaati sopimuspalkkioksi Samassa tarkoituksessa valtuuston puheen- 2680: 1,5 miljoonaa. Sopimus solmittiin 5.3.1993 ja johtaja oli järjestänyt ja kustantanut yhdessä 2681: palkkioksi sovittiin 1 miljoona markkaa. Tästä yhtiökumppaninsa kanssa Vantaan kaupungin- 2682: summasta kantelijan yhtiö maksoi Holvikiinteis- hallituksen puheenjohtajalle, maankäyttöjohta- 2683: töt Oy:lle 100 000 mk sopimuksen allekirjoituk- jalle sekä lainopilliselle kaupunginsihteerille 2684: sen yhteydessä. Valtuuston puheenjohtaja otti Sveitsiin ja Ranskaan 22.-25.4.1993 suuntau- 2685: sittemmin Holvikiinteistöt Oy:n tililtä itselleen tuneen matkan, jolla hän ja hänen yhtiökumppa- 2686: 55 000 mk. ninsa olivat mukana. 2687: Oikeusasiamiehen mukaan sopimuksen tosi- Ottaen huomioon valtuuston puheenjohtajan 2688: asiallinen sisältö oli, että valtuuston puheen- vaatiman ja sittemmin sopimuksessa hyväksy- 2689: johtaja luottamusmiesasemaansa hyväksi käyt- män oikeudettoman edun määrän sekä kanteli- 2690: täen vaikuttaisi kantelijan yhtiön kaavanmuu- jan yhtiölle hänen menettelyllään tavoitellun 2691: toshakemuksen ja tiehankkeen etenemiseen huomattavan edun oikeusasiamies katsoi val- 2692: myönteisellä tavalla Vantaan kaupungin toimi- tuuston puheenjohtajan syyllistyneen rikoslain 2693: elimissä. 40 luvun 2 §:ssä rangaistavaksi säädettyyn tör- 2694: Esitutkinnassa saadun selvityksen perusteella keään lahjuksen ottamiseen. Teon tärkeyttä ar- 2695: voitiin valtuuston puheenjohtajan osoittaa ol- vioidessaan oikeusasiamies otti huomioon myös 2696: leen kantelijan yhtiön asiassa yhteydessä useisiin sen, että valtuuston puheenjohtaja oli pyrkinyt 2697: Vantaan luottamus- ja virkamiehiin. Hän oli vaikuttamaan keskeisiin virka- ja luottamusmie- 2698: yhtiön hanketta edistääkseen 11.3.1993 puhunut hiin epäasiallisin keinoin kustantamalla näille il- 2699: sen asian puolesta toimistoonsa kutsumilleen maismatkan. 2700: Vantaan kaupungin asemakaavapäällikölle ja Pariisin matkalle osallistuneiden kaupungin- 2701: asemakaavoituksesta vastanneelle maankäyttö- hallituksen puheenjohtajan, maankäyttöjohta- 2702: johtajalle. Lisäksi hän oli kutsunut 7.4.1993 toi- jan ja lainopillisen kaupunginsihteerin menette- 2703: 2704: 2705: 2706: 56 2707: V R K A S Y Y T E J A K U R N p T 0 A S A T 2708: 2709: 2710: 2711: 2712: lyä arvioitiin rikoslain 40 luvun 3 §:n tunnusmer- Näin ollen kaupunginhallituksen puheenjoh- 2713: kistöjen valossa. tajan, maankäyttöjohtajan ja lainopillisen kau- 2714: Rikoslain 40 luvun 3 §:ssä säädetään lahjusrik- punginsihteerin oli täytynyt mieltää saamaliaan 2715: komuksena rangaistavaksi se, että virkamies vas- ilmaismatkalla olevan viranomaistoiminnan 2716: taanottaa itselleen tarkoitetun lahjan tai muun luottamusta heikentävä luonne. Oikeusasiamies 2717: edun, joka on omiaan heikentämään luottamusta katsoi heidän syyllistyneen rikoslain 40 luvun 2718: viranomaistoiminnan tasapuolisuuteen. 3 §:ssä tarkoitettuun lahjusrikkomukseen. 2719: Lain esitöissä todetaan, että luottamusta vi- Kantelijan yhtiön asiamiehen kirjoituksen 2720: ranomaistoiminnan tasapuolisuuteen heikentää johdosta oli lisäksi Vantaan kaupungin asema- 2721: sellainen menettely, joka vaarantaa luottamusta kaavapäällikköä ja tonttiasiamiehenä toimivaa 2722: siihen, että toiminta tällaisissa palvelussuhteissa kaupunginvaltuutettua kuultu syylliseksi epäil- 2723: on riippumatonta epäasiallisista vaikutteista tyinä virkavelvollisuuden rikkomiseen. Oikeus- 2724: (HE 58/1988 vp., s. 57). asiamies totesi, että esitutkinnan perusteella hei- 2725: Teko on rangaistava tahallisena. Jos tekijän dän ei voitu katsoa syyllistyneen virheelliseen 2726: voidaan osoittaa mieltäneen menettelyynsä si- menettelyyn. 2727: sältyvän sellaisia seikkoja, jotka objektiivisesti Esitutkinnassa tuli tämän lisäksi ilmi, että 2728: arvioiden ovat luottamusta heikentäviä, tekijäl- Holvikiinteistöt Oy:n ja erään rakennusyrityk- 2729: lä on oikeusasiamiehen mukaan lainkohdan edel- sen välillä tehtiin valtuuston puheenjohtajan 2730: lyttämä tahallisuus. aloitteesta 3.1.1993 konsulttisopimus. Sen tosi- 2731: Vaikka ei voitukaan osoittaa, että kaupungin- asiallisena sisältönä oli oikeusasiamiehen käsi- 2732: hallituksen puheenjohtajalla, maankäyttöjohta- tyksen mukaan, että valtuuston puheenjohtaja 2733: jalla ja lainopillisella kaupunginsihteerinä olisi luottamusmiesasemaansa liittyvää vaikutusval- 2734: ollut täsmällistä tietoa kantelijan yhtiön kaavoi- taa hyväksi käyttäen nopeuttaa rakennusyri- 2735: tushankkeenja heille tarjotun matkan yhteydes- tyksen omistamien maa-alueiden kaavoitusta 2736: tä, oli heidän olosuhteista, edun arvosta sekä Vantaalla Tammiston alueella. Valtuuston pu- 2737: omasta asemastaan täytynyt käsittää, että edun heenjohtajan vaatimus maksettavasta palkkios- 2738: vastaanottamiseen sisältyy tekijöitä, jotka ovat ta oli suuruudeltaan kaksinkertainen neuvotte- 2739: omiaan heikentämään luottamusta viranomais- luissa sittemmin sovittuun 230 000 mk:aan ver- 2740: toiminnan tasapuolisuuteen. Heidän palvelus- rattuna. 2741: suhteeseensa kuului kaavoitusta koskevia tehtä- Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja oli 2742: viä. He tiesivät, että valtuuston puheenjohtaja 15.12.1993 ottanut vastaan ja hyväksynyt ra- 2743: ja tämän yhtiökumppani harjoittavat kiinteis- kennusyrityksen Holvikiinteistöt Oy:lle maksa- 2744: töihin liittyvää liiketoimintaa Vantaalla. Tämän man 115 000 markan osasuorituksen edellä ker- 2745: ohella heidän tahallisuuttansa arvioitaessa oli rotusta palkkiosta. Hän oli sitten 22.12.1993 2746: kiinnitettävä huomiota matkaseurueen kokoon- maksattanut Holvikiinteistöt Oy:n pankkitililtä 2747: panoon varsinkin, kun selvityksessä ei tullut nimellisiä laskuja vastaan erään puolueen kun- 2748: esiin mitään hyväksyttävää syytä, miksi val- nallisjärjestölle 50 000 markkaa ja erään toisen 2749: tuuston puheenjohtaja ja tämän yhtiökumppani puolueen aluejärjestölle samoin 50 000 markkaa. 2750: olisivat kustantaneet juuri heille suhteellisen kal- Valtuuston puheenjohtaja itse kertoi, että hän 2751: liin ulkomaanmatkan. oli käyttänyt konsulttitoimessaan tietojen ke- 2752: 2753: 2754: 2755: 57 2756: V R K A S Y Y T E J A K U R N p T 0 A S A T 2757: 2758: 2759: 2760: 2761: raaJina mainittujen puolueiden kahta toimi- rikkomuksesta nostetut S)Ytteet 9.6.1995. Muilta 2762: henkilöä. Saadun selvityksen perusteella oli kui- osin juttu jäi edelleen vireille. 2763: tenkin ilmeistä, että hänen tarkoittamiaan tut- Oikeusasiamiehen valtuuttaman s)Yttäjän vali- 2764: kimuksia ja selvityksiä ei todellisuudessa ollut tuksen johdosta Helsingin hovioikeus palautti pää- 2765: tehty. töksellään 21.9.1995 lahjusrikkomuksen käsittelyn 2766: Koska sopimuksessa mainittu palkkio liittyi takaisin Vantaan käräjäoikeuteen. 2767: valtuuston puheenjohtajan luottamusmiesase- Vantaan käräjäoikeus hylkäsi kaupunginhalli- 2768: maan ja siinä toimimiseen eikä sille ollut lain- tuksen entistä puheenjohtajaa, maankäyttöjohtajaa 2769: mukaista perustetta, sitä oli pidettävä hänelle ja lainopillista kaupunginsihteeriä vastaan lahjus- 2770: oikeudettomana etuna. rikkomuksesta nostetut s)Ytteet uudelleen 2.1.1996. 2771: Selvityksen mukaan oli ilmeistä, että luvattu Muilta osin juttu jäi vz:reille. Asiasta valitettiin 2772: ja osaksi saatu etu on myös vaikuttanut hänen Helsingin hovioikeuteen. 2773: toimintaansa palvelussuhteessaan. 2774: Koska valtuuston puheenjohtaja oli pyrkinyt 2775: epäasiallisin keinoin ja vaikuttimin edistämään 2776: Esitutkinnan aikana tuli ilmi vahvoja viittei- 2777: rakennusyrityksen kaavoitushanketta, oli hän 2778: tä myös muista virkarikoksista. Tämän vuoksi 2779: näin toiminut luottamusmiesasemassaan velvol- 2780: oikeusasiamies esitti keskusrikospoliisin päälli- 2781: lisuuksiensa vastaisesti. Tammiston kaavoitus- 2782: kölle 27.12.1994, että keskusrikospoliisi käynnis- 2783: hankkeen edistäminen oli sen laajuuden vuoksi 2784: täisi tutkinnan myös näiden muiden epäilyjen 2785: ollut omiaan tuomaan rakennusyritykselle huo- 2786: selvittämiseksi. 2787: mattavaa hyötyä. Lisäksi sovitun konsulttipalk- 2788: Tätä asiaa koskeva esitutkinta valmistui 2789: kion kokonaismäärä 230 000 mk oli huomattava. 2790: 1.12.1995 ja asiassa laaditut esitutkintapöytäkir- 2791: Koska puheenjohtajan menettelyä oli myös ko- 2792: jat toimitettiin oikeusasiamiehelle syyteharkin- 2793: konaisuudessaan pidettävä törkeänä, oikeusasia- 2794: taa varten. 2795: mies katsoi tämän syyllistyneen tässä asiassa ri- 2796: Esitutkinta-aineistosta kävi selville, että Van- 2797: koslain 40 luvun 2 §:ssä rangaistavaksi säädet- 2798: taan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja oli 2799: tyyn törkeään lahjuksen ottamiseen. 2800: 31.5.1993 neuvottelussa erään vakuutusyhtiön 2801: Oikeusasiamies määräsi syytteen nostetta- 2802: aluejohtajan kanssa esittänyt, että hän käyttää 2803: vaksi edellä kuvatuista virkarikoksista Vantaan 2804: valtuuston puheenjohtajan asemaan liittyvää 2805: kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa sekä kau- 2806: vaikutusvaltaansa Vantaan kaupungin vakuu- 2807: punginhallituksen puheenjohtajaa, maankäyt- 2808: tusten siirtämiseksi tälle vakuutusyhtiölle, jos 2809: töjohtajaa sekä lainopillista kaupunginsihteeriä 2810: vakuutusyhtiö puolestaan ostaa hänen omista- 2811: vastaan. 2812: mansa asunto-osakeyhtiön hinnalla, joka olisi 2813: Oikeusasiamiehen kirje syyttäjäksi määrätyl- 2814: merkinnyt noin 3--4 miljoonan markan ylihin- 2815: le Järvenpään pnrm apulaisnimismiehelle 2816: taa asunto-osakeyhtiön todelliseen arvoon näh- 2817: 13.2.1995, dnro 1745/4/94 2818: den. Sittemmin valtuuston puheenjohtaja ja va- 2819: kuutusyhtiö laativat joulukuussa 1993 ja kevääl- 2820: Vantaan käräjäoikeus hylkäsi kaupunginhalli- lä 1994 asunto-osakeyhtiön kauppaa koskevat 2821: tuksen entistä puheenjohtajaa, maankäyttöjohtajaa esisopimukset. Samassa tarkoituksessa ja asun- 2822: ja lainopillista kaupunginsihteeriä vastaan lahjus- to-osakeyhtiön kauppaneuvotteluihin liittyen 2823: 2824: 2825: 58 2826: V RKASYYTE J A K U R N p T 0 A S A T 2827: ---- 2828: 2829: 2830: 2831: 2832: valtuuston puheenjohtaja pyysija sai vakuutus- omiaan vakavasti horjuttamaan kunnallisen 2833: yhtiöltä 10 miljoonan markan suuruisen luoton, päätöksenteon uskottavuutta. 2834: mikä ylitti selvästi vakuutena käytetyn asunto- Oikeusasiamies määräsi syytteen nostetta- 2835: osakeyhtiön todellisen vakuusarvon. Selvityksen vaksi edellä kuvatusta virkarikoksesta Vantaan 2836: perusteella oli ilmeistä, että valtuuston puheen- kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa vastaan. 2837: johtaja oli asemaansa hyväksi käyttäen tarkoit- Oikeusasiamiehen kirje syyttäjäksi määrätyl- 2838: tanut vaikuttaa vakuutusasiassa vakuutusyh- le Järvenpään pnrm apulaisnimismiehelle 2839: tiön eduksi. 8.12.1995, dnro 1745/4/94 2840: Oikeusasiamies katsoi, että valtuuston pu- 2841: heenjohtajan menettely täytti lahjuksen ottami- 2842: sen tunnusmerkistön. Oikeusasiamies piti menet- AJOKIELTOON MÄÄRÄTYN VANGIN- 2843: telyä rikoslain 40 luvun 2 §:n tarkoittamalla ta- VARTIJAN VIRKA-AJOT 2844: valla törkeänä seuraavista syistä. Helsingin poliisilaitos oli määrännyt määrä- 2845: Valtuuston puheenjohtajan pyytämä kaup- aikaiseen ajokieltoon Helsingin keskusvankilan 2846: pahinta oli kaupan kohteen todelliseen arvoon vanhemman vartijan. Apulaisoikeusasiamiehelle 2847: nähden useita miljoonia markkoja ylimitoitettu. tulleen kirjeen johdosta suoritetussa tutkinnassa 2848: Näin ollen hän tavoitteli rikoslain 40 luvun 2 §:n kävi ilmi, että vartija oli jättänyt ilmoittamatta 2849: 2-kohdan tarkoittamaa huomattavaa etua. Sa- ajokiellosta esimiehelleen ja kuljettanut tämän 2850: moin hänen saamansa l 0 miljoonan markan luot- määräyksestä useita kertoja keskusvankilan au- 2851: to merkitsi hänelle huomattavaa etua. Menette- toja ajokiellon aikana. 2852: lyä oli pidettävä myös rikoslain 4,0 luvun 2 §:n l- Apulaisoikeusasiamies katsoi vanhemman 2853: kohdan perusteella törkeänä. Valtuuston pu- vartijan syyllistyneen tieliikennelain 102 §:ssä 2854: heenjohtaja oli Vantaalla korkeassa luottamus- tarkoitetun ajo-oikeudetta ajon lisäksi myös ri- 2855: miesasemassa ja hänen tarkoituksenaan oli käyt- koslain40luvun 10 § 1 momentissa tarkoitettuun 2856: tää tätä asemaansa hyväkseen houkutellakseen virkavelvollisuuden rikkomiseen, kun hän oli jät- 2857: päätöksentekijöitä toimimaan hänen yksityisen tänyt ilmoittamatta ajokiellosta esimiehelleen ja 2858: intressinsä edellyttämällä tavalla. Suomen suu- kun hän oli suorittanut virka-ajoja ajokiellon 2859: rimpiin kuuluvan kaupungin saaminen asiak- aikana. 2860: kaaksi merkitsi puolestaan vakuutusyhtiölle Virkavelvollisuuden rikkomista koskeva apu- 2861: huomattavaa etua. Näin ollen valtuuston pu- laisoikeusasiamiehen kanta perustui esimiehelle 2862: heenjohtajan velvollisuuksiensa vastainen toi- ilmoittamatta jättämisen osalta vankeinhoito- 2863: minta oli omiaan hyödyttämään huomattavasti laitoksesta annetun asetuksen (14.2.1986/134) 2864: lahjuksen antajaa. Valtuuston puheenjohtajan 31 § 9-kohtaan, jonka mukaan laitoshallinnon 2865: menettelyä oli myös kokonaisuutena arvioiden palvf'luksessa olevan tulee antaa esimiehelleen 2866: pidettävä törkeänä. Toiminnan moitittavuutta virkatoimintaansa liittyvistä seikoista tarpeelli- 2867: korosti se, että hän kaupunginvaltuuston pu- set selvitykset. 2868: heenjohtajan asemassa pyrki tavoitteeseensa Ilman ajo-oikeutta suoritettujen virka-ajojen 2869: jopa lupaamalla järjestää kahdelle puolueelle osalta apulaisoikeusasiamies perusteli päätök- 2870: 200 000 mk:n suuruisen taloudellisen edun. V al- sensä tapahtuma-aikana voimassa olleen valtion 2871: tuuston puheenjohtajan toiminta oli siten ollut virkamieslain (24.10.19861755) 20 §:llä,joka edel- 2872: 2873: 2874: 59 2875: V R K A S Y Y T E J A K U R N p T 0 A S A T 2876: 2877: 2878: 2879: 2880: lytti virkamieheltä virkatehtävien asianmukais- rangaistuksena tupien huonon kunnon sekä liian 2881: ta suorittamista ja vankeinhoitolaitoksesta an- monen varusmiehen lääkärissä käynninjohdosta 2882: netun asetuksen 31 §:n 3-kohdalla, jonka mu- määränneet telamiinoja kannettaviksi. Sotilas- 2883: kaan laitoshallinnon palveluksessa olevan tulee mestari oli lisäksi määrännyt palvelukseen osal- 2884: muun ohella tarkoin noudattaa säännöksiä ja listuvat miehet kantamaan palvelushelpotukses- 2885: määräyksiä. sa olevia varusmiehiä paareilla useiden satojen 2886: Apulaisoikeusasiamies kehotti Helsingin kau- metrien matkan. Syyksi hän oli ilmoittanut sen, 2887: punginviskaalia asettamaan Helsingin keskus- että liian monella miehellä oli palvelushelpotus. 2888: vankilan vanhemman vartijan syytteeseen ajo- Yliluutnantti ja sotilasmestari olivat lisäksi 2889: oikeudetta ajosta ja virkavelvollisuuden rikko- eri syistä määränneet varusmiehet suorittamaan 2890: misesta. etunojapunnerruksia. 2891: Apulaisoikeusasiamiehen kirje Helsingin kau- Kuulusteluista ilmeni myös, että eräät varus- 2892: punginviskaalille 6.3.1995, dnro 75/4/95 miesjohtajat olivat määränneet palvelusohjel- 2893: maan kuulumattomia tehtäviä, juoksuttaneet 2894: Helsingin käräjäoikeus ratkaisi aswn ruokailuun mentäessä hitaasti sujuneen järjes- 2895: 4.5.1995. Vanhempi vartija tuomittiin syytteen täytymisen johdosta sekä määränneet tapahtu- 2896: mukaisesti ajo-oikeudetta ajosta ja virkavelvolli- neiden virheiden johdosta alaisensa varusmiehet 2897: suuden rikkomisesta 50 päiväsakkoon eli maksa- kirjoittamaan ainekirjoituksia. 2898: maan sakkoa yhteensä 3 000 markkaa. Rikoksesta epäiltyinä kuullut yliluutnantti ja 2899: sotilasmestari kiistivät sen, että kyseiset toimet, 2900: jotka oli määrätty varusmiesten tehtäviksi, olisi 2901: SIMPUTUS SAVON PRIKAATISSA 2902: määrätty rangaistuksena jostakin. He selittivät, 2903: Varusmiehet kertoivat apulaisoikeusasiamie- että heidän määräämänsä toimet kuuluivat kou- 2904: hen Savon Prikaatissa suorittaman tarkastuksen lutukseen tai olivat tarkoitettu kunnon kohotta- 2905: yhteydessä, että erään komppanian henkilökun- miseksi. Lääkärille menijöiden puhuttelun tar- 2906: ta kohtelee varusmiehiä epäasiallisesti. koituksena yliluutnantti selitti olleen vain sen, 2907: Suoritetussa esitutkinnassa asianomistajina että miehet ajattelisivat käynnin tarpeellisuutta. 2908: kuullut varusmiehet kertoivat lähes yhden- Rikoksesta epäillyt varusmiesjohtajat myön- 2909: mukaisesti, että eräs yliluutnantti ja eräs sotilas- sivät kerrotut tapahtumat, mutta kiistivät yhtä 2910: mestari olivat ilmoittaneet varusmiehille, että varusmiesjohtajaa lukuunottamatta syyllisty- 2911: mikäli joku varusmiehistä on poissa palvelukses- neensä asiassa virheelliseen toimintaan. 2912: ta yli 30 vuorokautta, hänet vapautetaan palve- Apulaisoikeusasiamies katsoi ratkaisussaan 2913: luksesta. Edelleen yliluutnantti ja sotilasmestari yliluutnantin ja sotilasmestarin syyllistyneen 2914: olivat ilmoittaneet, että jos varusmiehiä käy lii- esimiesaseman väärinkäyttämiseen. Kokonai- 2915: kaa lääkärin vastaanotolla, muut joutuvat kan- suutena arvioiden apulaisoikeusasiamies ei kat- 2916: tamaan telamiinoja. Ilmoituksilla oli ollut kiel- sonut menettelyn olleen vakavuudeltaan sen laa- 2917: teinen vaikutus varusmiesten lääkärinvastaan- tuista, että syytteen nostamiseen olisi ollut aihet- 2918: otolla käyntiin. ta, mutta katsoi, ettei asiaa voi jättää pelkästään 2919: Useista asianomistajien kertomuksista kävi oikeusasiamiehen huomautuksen varaan. Apu- 2920: ilmi, että yliluutnantti ja sotilasmestari olivat laisoikeusasiamies määräsi prikaatin komenta- 2921: 2922: 2923: 60 2924: V R K A S Y Y T E J A K U R N p T 0 A S A T 2925: 2926: 2927: 2928: 2929: jan ryhtymään asiassa kurinpitomenettelyyn keusasiamiestä tutkimaan, menettelikö vankila- 2930: yliluutnauttia ja sotilasmestaria vastaan. henkilökunta asiassa lainmukaisesti. 2931: Apulaisoikeusasiamies katsoi varusmiesjohta- Hankittuaan Kuopion lääninvankilasta selvi- 2932: jien syyllistyneen asiassa esimiesaseman väärin- tyksen ja oikeusministeriön vankeinhoito-osas- 2933: käyttämiseen ja palvelusrikkomukseen. Arvioi- ton lausunnon apulaisoikeusasiamies pyysi polii- 2934: dessaan kyseisen toiminnan moitittavuutta apu- sia toimittamaan asiassa esitutkinnan. 2935: laisoikeusasiamies totesi, että varusmiesten kou- Tutkimuksissa ilmeni, että vanki tuotiin Kuo- 2936: lutuksessa ei ollut korostettu riittävän selvästi pion lääninvankilaan 31.7.1993 aamupäivällä. 2937: epäasiallisten menettelytapojen moitittavuutta, Hänet sijoitettiin matkaselliin. Vankilahenkilö- 2938: koska vain yksi varusmiesjohtaja ilmoitti tien- kunta ei tässä vaiheessa havainnut hänessä mi- 2939: neensä menettelynsä epäasiallisuudesta. Tästä tään sairauden merkkejä. Vartijat saivat häly- 2940: syystä apulaisoikeusasiamies katsoi, että varus- tyksen matkaselliin 2.8.1993 aamuyöllä kello 2941: miesesimiesten esimiehet olivat osaltaan vas- kolmen aikaan. He totesivat vangin häiritsevän 2942: tuussa esiintulleista epäasiallisuuksista. kahden muun sellissä olevan vangin nukkumista 2943: Varusmiesjohtajat olivat kotiutuneet, joten liikkumisellaan ja puhelemisellaan. V auki ilmoit- 2944: kurinpitomenettelyä ei voitu heihin enää sovel- ti, ettei hän nuku vaan haluaa lähteä kotiin. 2945: taa, eikä ollut muutoin aiheellista saattaa asiaa Päivystävän ylivartijan käsityksen mukaan 2946: käräjäoikeuden ratkaistavaksi. vanki vaikutti levottomalta ja touhukkaalta. 2947: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Savon Pri- Ylivartija päätti siirtää vangin toiseen selliin, 2948: kaatin varusmieskoulutuksesta vastaavien hen- jossa tämä alkoi pian metelöidä ja hakata sellin 2949: kilöiden huomiota siihen, että koulutuksessa tu- ovea. Tämän jälkeen vanki siirrettiin eristyssel- 2950: lee selkeämmin tuoda esiin pääesikunnan simpu- liin, missä hän valvoi koko loppu yön, metelöi ja 2951: tuksen estämistä koskevassa pysyväisohjeessa huusi muun muassa apua. Ylivartija kehotti var- 2952: selostettujen menettelytapojen rangaistavuus. tijaa seuraamaan vangin tilaa. Vankilassa ei ollut 2953: Samoin apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomio- yöaikaan paikalla sairaanhoitohenkilökuntaa. 2954: ta siihen, että mainittu pysyväisohje edellyttää 2955: Vartija kävi kierroksillaan katsomassa vankia 2956: varusmiesten tehokkaampaa valvontaa. 2957: yön aikana useita kertoja. Vartijan käsityksen 2958: Apulaisoikeusasiamiehen kirje Savon Prikaa- 2959: mukaan vanki oli menettänyt ajan ja paikan 2960: tin komentajalle 31.3.1995, dnro 774/2/95 2961: tajun. Myös ylivartija kävi muutaman kerran 2962: katsomassa vankia. Vartijan mukaan vanki istui 2963: Savon Prikaatin komentaja päätti 19.4.1995 sängyllä valveilla ja äänteli. Aamulla hän oli 2964: rangaista yliluutnanttia ja sotilasmestaria varot- siirtynyt lattialle istumaan. Noin klo 6 vartija 2965: tuksella. havaitsi vangin vaikuttavan elottomalta. V auki 2966: vietiin ambulanssilla sairaalaan, missä hänet to- 2967: dettiin kuolleeksi. Oikeuslääketieteellisen ruu- 2968: VANGIN TOIMITIAMINEN 2969: miinavauksen perusteella välittömänä kuolin- 2970: TUTKIMUKSIIN JA HOITOON 2971: syynä oli kohonneen maitosokerin ja ketoainei- 2972: Vangin vaimo kertoi oikeusasiamiehelle osoit- den aiheuttama kudoshappoisuustila. Kuole- 2973: tamassaan kirjoituksessa, että hänen miehensä maan myötävaikuttaneeksi syyksi todettiin al- 2974: kuoli Kuopion lääninvankilassa. Hän pyysi oi- koholin jälkeiset vieroitusoireet. 2975: 2976: 2977: 61 2978: V R K A S Y Y T E J A K U R N p T 0 A S A T 2979: 2980: 2981: 2982: 2983: Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston btmdesta ja siitä, että ne vaativat välitöntä hoi- 2984: yleiskirjeen (6114/25.1.1988) mukaan henkilö- toa. 2985: kunnan tulee seurata tutkin ta vankien ja rangais- Kokonaisuutena arvioiden ja ottaen erityises- 2986: tustaan suorittamaan tulevien vankien yleiskun- ti huomioon sen, että ylivartija rikkoi vastuul- 2987: toa ja terveydentilaa vankilaan saapumisen yh- laan olleen vangin terveyden suojaksi annettuja 2988: teydessä ja tarvittaessa ryhtyä viipymättä toi- määräyksiä, virkavelvollisuuden vastainen me- 2989: menpiteisiin vangin saamiseksi asianmukaiseen nettely ei ollut vähäinen. 2990: tutkimukseen ja hoitoon. Kuopion lääninvanki- Apulaisoikeusasiamies katsoi ylivartijan syyl- 2991: lan johtokunnan ohjeen mukaan päivyst[ivän listyneen rikoslain 40 luvun ll §:ssä rangaista- 2992: ylivartijan tehtävänä on päättää tarvittavan vaksi säädettyyn tuot tamukselliseen virkavel- 2993: hoidon järjestämisestä äkillisesti sairastuneelle vollisuuden rikkomiseen. Ylivartijan lainvastais- 2994: vangille. ta menettelyä ei voitu jättää huomautuksen va- 2995: Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston lau- raan. Tämän vuoksi apulaisoikeusasiamies ke- 2996: sunnon mukaan vangilla todetut lukuisat oireet hotti Kuopion ensimmäistä kaupunginviskaalia 2997: viittasivat vahvasti jo kehittyneeseen alkoholi- nostamaan syytteen ylivartijaa vastaan rikos- 2998: viei"Oitusdeliriumiin. V ankeinhoito-osaston käsi- lain 40 luvun ll §:ssä rangaistavaksi säädetystä 2999: tyksen mukaan vanki olisi tullut saattaa vanki- luottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikko- 3000: lan ulkopuolelle lääkärin tutkittavaksi ja hoi- misesta. 3001: toon. Apnlaisoikeusasiamiehen kirje Kuopion en- 3002: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että päivystävä simmäiselle kaupunginviskaalille 26.4.1995. 3003: ylivartija oli jättänyt vastoin virkatoiminnas- dnro 2445/2/94 3004: saan noudatettavia määräyksiä huolimattomuu- 3005: desta ja varomattomuudesta huolehtimaHa sii- Kuopion käräjäoikeus hylkäsi S)Ytteen 3006: tä, että äkillisesti sairastunut ja selvästi havait- 31.8.1995 antamallaan tuomiolla. Kuopion kau- 3007: tavasti oireillut vanki olisi toimitettu asian- punginviskaali valitti tuomiosta Itä-Suomen hovi- 3008: mukaiseen tutkimukseen ja hoitoon. oikeuteen, joka ei muuttanut käräjäoikeuden tuo- 3009: Ylivartijalta edellytetyn huolellisuuden tasoa mion lopputulosta (Itä-Suomen hovioikeuden tuo- 3010: arvioidessaan apulaisoikeusasiamies otti erityi- mio 28.3.1996). 3011: sesti huomioon sen, että kysymys oli laitokseen 3012: otetun ja siten toisen avun varassa olevan ihmi- 3013: sen terveydestä ja hengestä. Vangin tila oli ollut 3014: sekava ja harhainen. Tästä syystä sille, ettei van- 3015: SYYTEASIAT AIKAISEM- 3016: ki itse ollut ilmoittanut tarvitsevansa apua, ei 3017: voitu antaa oikeudellista merkitystä. 3018: MILTA VUOSILTA 3019: Apnlaisoikeusasiamies katsoi, että ylivarti- 3020: jalla oli pitkän kokemuksensa ja koulutuksensa 3021: VIRKAVELVOLLISUUKSIEN VASTAINEN 3022: MENETTELY VIENTITAKUITA 3023: peru~teella mahdollisuus noudattaa tehtävien- 3024: MYÖNNETTÄESSÄ 3025: sa t-dellyttämää huolellisuutta. Selvityksen 3026: mukaan ylivartija oli myös tiennyt alkoholin Oikeusasiamies kehotti 31.7.1992 Helsingin 3027: käytöstä aiheutuvien vieroitusoireiden vaaralli- hovioikeuden kanneviskaalia nostamaan virka- 3028: 3029: 3030: 62 3031: V R K A S Y Y T E J A 3032: ---------- 3033: K U R 3034: ------ 3035: N P T 0 A S A T 3036: 3037: 3038: 3039: 3040: syytteet Helsingin hovioikeudessa entisen Vien- teen Turun ja Ahvenanmaan luotsipiirien entisiä 3041: titakuulaitoksen johtajaa sekä Vientitakuulai- päälliköitä vastaan Turun raastuvanoikeudessa 3042: toksen johtokunnan puheenjohtajaa, kolmea tahallisesta hyötyruistarkoituksessa tehdystä 3043: johtokunnan jäsentä ja yhtä varajäsentä vas- virkarikoksesta vuosina 1988 ja 1989 sekä virka- 3044: taan tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden aseman väärinkäytöstä vuonna 1990. Oikeus- 3045: rikkomisesta. Oikeusasiamiehen ratkaisu on se- asiamiehen ratkaisu on selostettu vuoden 1993 3046: lostettu vuoden 1992 kertomuksessa s. 48 ja ll9. kertomuksessa s. 39 ja 125. 3047: Oikeusasiamiehen kirje Helsingin hovioikeu- Oikeusasiamiehen kirje Turun ensimmäiselle 3048: den kanneviskaalille 31.7.1992, dnro 287/2/92 kaupunginviskaalille 28.5.1993, dnro 266/2/93 3049: 3050: 3051: Helsingin hovioikeus hylkäsi syytteet Turun käräjäoikeus hylkäsi syytteet 13.12.1993 3052: 21.12.1993 antamallaan tuomiolla. antamallaan tuomiolla, koska piiripäälliköiden ei 3053: Eduskunnan oikeusasiamies valitti tuomiosta näytetty menetelleen tahallisesti. Käräjäoikeus ar- 3054: korkeimpaan oikeuteen Vientitakuulaitoksen joh- vioi piiripäälliköiden toimintaa myös rikoslain 40 3055: tajan ja johtokunnan puheenjohtajan osalta. luvun 11 §:ssä kuvatun tuottamuksellista virkavel- 3056: Korkein oikeus tuomitsi 14.6.1995 Vienti- vollisuuden rikkomista tarkoittavan tunnusmerkis- 3057: takuulaitoksen johtajan ja johtokunnan puheen- tön valossa, mutta piti tekoja vähäisinä eikä tuo- 3058: johtajan rikoslain 40 luvun 11 §:n nojalla tuotta- minnut syytettyjä tämänkään lainkohdan nojalla. 3059: muksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta va- Oikeusasiamies valitti käräjäoikeuden tuomios- 3060: roitukseen. ta Turun hovioikeuteen 10.1.1994. 3061: Turun hovioikeus antoi asiassa 29.2.1996 tuo- 3062: mion. Käräjäoikeuden päätöstä ei muutettu. Hovi- 3063: oikeuden ratkaisu on lainvoimainen. 3064: MAKSUN PERIMINEN LINJALUOTSIN 3065: TUTKINNOSTA 3066: 3067: Oikeusasiamies kehotti 28.5.1993 Turun en- 3068: simmäistä kaupunginviskaalia nostamaan syyt- 3069: 3070: 3071: 3072: 3073: 63 3074: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 3075: 3076: 3077: 3078: 3079: 8. HUOMAUTUKSET JA KASITYKSET 3080: 3081: 3082: TUOMIOISTUIMET nen olisi tullut palauttaa haastehakemusta kir- 3083: jaamatta sitä vireillä olevaksi. 3084: Apulaisoikeusasiamies totesi, että kantajan 3085: HAASTEHAKEMUKSEN VIREILLETULO JA 3086: oikeusturvan kannalta on parempi, että asia tu- 3087: TÄYDENTÄMINEN 3088: lee vireille, jolloin tuomioistuimen tulee antaa 3089: Kantelija oli jättänyt kaksi haastehakemusta asiasta ratkaisu. Tästä on taas mahdollisuus va- 3090: Kuopion käräjäoikeuden kansliaan. Käräjätuo- littaa hovioikeuteen. Jos haastehakemus vain 3091: mari oli palauttanut ne kantelijalle ja kehottanut palautetaan kantajalle, hänellä on vain kantelu- 3092: laatimaan täysin uudet oikeudenkäymiskaaren mahdollisuus, johon ei liity esimerkiksi vireillä- 3093: mukaiset haastehakemukset. olovaikutusta, jolla puolestaan on merkitystä 3094: Apulaisoikeusasiamies totesi, että haaste- muun muassa kannemääräaikoihin. 3095: hakemus on oikeudenkäynnin perusta ja sen Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 3096: vuoksi sen sisällölle on oikeudenkäymiskaaressa käräjätuomarin tietoon. 3097: asetettu yksityiskohtaiset vaatimukset. Kumpi- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 27.2.1995, 3098: kaan kantajan haastehakemuksista ei täyttänyt dnro 171/4/95 3099: näitä vaatimuksia. 3100: Toisessa haastehakemuksessa olivat sekä vaa- 3101: timukset että perustelut niin epäselvät, että apu- 3102: VANGIN PITÄMINEN KÄSIRAUDOISSA 3103: laisoikeusasiamies katsoi käräjätuomarin toimi- 3104: OIKEUSKÄSITTELYN AJAN 3105: neen oikein, kun hän viipymättä palautti haaste- 3106: hakemuksen ryhtymättä oikeudenkäymiskaa- Kantelija oli vangittu epäiltynä törkeistä 3107: ren 5 luvun 5 §:n mukaiseen täydentämismenet- huumausainerikoksista. Hänet tuotiin Helsingin 3108: telyyn. Apulaisoikeusasiamies totesi, että vaikka raastuvanoikeuden E 28 -osaston istuntoon kah- 3109: asiakirja olisi otsikoitu haastehakemukseksi, niin lehdittuna. Kantelijan avustajana toiminut 3110: jos siitä ei käy ilmi edes se, mistä hakemuksessa asianajaja pyysi istunnon alussa oikeuden pu- 3111: on kysymys, riita-asia ei ole yksilöitynyt sillä heenjohtajana toimineelta käräjätuomarilta, sil- 3112: tavoin, että se voisi tulla vireille. loiselta oikeusneuvosmieheltä, että käsiraudat 3113: Toisessa haastehakemuksessa oli ilmoitettu poistettaisiin. Oikeuden puheenjohtaja totesi 3114: yksilöidyt vaatimukset kahta nimettyä vastaa- tuolloin, että kantelija on syytä pitää käsirau- 3115: jaa kohtaan. Vaatimusten perustelut sen sijaan doissa. Kantelija joutui olemaan käsiraudoissa 3116: olivat epäselvät. Haastehakemus ei olisi ilman koko istunnon ajan. 3117: täydentämistä kelvannut oikeudenkäynnin pe- Käräjätuomari perusteli kanteluun antamas- 3118: rustaksi. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että kä- saan selvityksessä päätöstään sillä, että kanteli- 3119: räjätuomarin olisi tullut ryhtyä oikeudenkäy- jaa vartioinut Helsingin keskusvankilan vartija 3120: miskaaren 5 luvun 5 §:ssä säädettyyn haaste- esitti hänelle ennen istunnon alkua toivomuksen, 3121: hakemuksen täydentämismenettelyyn eikä hä- että kantelija voitaisiin pitää väkivaltaisuutensa 3122: 3123: 3124: 64 3125: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 3126: 3127: 3128: 3129: 3130: takia istunnon ajan käsiraudoissa. Kantelijaa LAINHUUTO-JA KIINNITYSREKISTERIN 3131: saattamassa oli kolme vartijaa. Käräjätuomarin JULKISUUS 3132: tiedossa oli lisäksi, että kantelija oli 3.6.1993 3133: Kantelija oli pyytänyt Lohjan käräjäoikeu- 3134: poistunut luvatta Uudenmaan lääninvankilan 3135: den kansliassa nähtäväkseen lainhuuto-ja kiin- 3136: avo-osastolta ja poliisin tavoitettua hänet paen- 3137: nitysrekisteriin merkittyjä rasitustietoja neljäs- 3138: nut uudelleen. tä kiinteistöstä. Tiedot oli annettu ainoastaan 3139: Oikeuden puheenjohtaja on oikeudenkäymis- 3140: rasitustodistuksilla. 3141: kaaren 14luvun 6 §:n mukaan velvollinen valvo- 3142: Apulaisoikeusasiamies totesi, että jokaisella 3143: maan järjestyksen noudattamista istunnossa. 3144: on lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annetun 3145: Kun vanki on kuultavana tuomioistuimessa, lain 16 §:n ja yleisten asiakirjain julkisuudesta 3146: kahleet on tutkintavankeudesta annetun lain annetun lain 7 §:n säännösten mukaisesti oikeus 3147: 15 §:n 1 momentin mukaan poistettava. Vastaa- saada tietojalainhuuto-ja kiinnitysrekisteristä. 3148: va säännös vankeusvangeista on rangaistusten Tiedoksiantotavoiksi on säädetty todistukset 3149: täytäntöönpanosta annetun asetuksen 2 luvun sekä se, että tietoa tarvitsevalle annetaan asia- 3150: 11 §:n 1 momentissa. kirja viranomaisen luona luettavaksi ja jäljen- 3151: Säännökset ovat ehdottomia. Tästä ehdotto- nettäväksi, mikäli tämä tilan puolesta ja virka- 3152: muudesta johtuu, että väkivaltaiseksi arvioidun toimintaa haittaamatta käy päinsä. 3153: henkilön vartiointi istunnon aikana on järjestet- Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Lohjan kä- 3154: tävä siten, että hän voi olla istunnossa ilman räjäoikeuden laamannin, toimistosihteerin ja 3155: kahleita. Kun vankia oli ollut saattamassa kolme osastosihteerin huomiota siihen, että asiakkaalla 3156: vartijaa, hänen vartiointinsa olisi voitu järjestää tulee olla mahdollisuus tutustua lainhuuto- ja 3157: sellaiseksi, että järjestys olisi voitu säilyttää huo- kiinnitysrekisterin tietoihin kiinteistöön koh- 3158: limatta siitä, että asiassa oli yhteensä 40 vastaa- distuvista rasituksista yleisten asiakirjain julki- 3159: jaa. suudesta annetun lain 7 §:n säännösten mukai- 3160: Käräjätuomari oli joka tapauksessa oikeuden sesti muutoinkin kuin tilaamalla rasitustodistuk- 3161: puheenjohtajana velvollinen huolehtimaan is- sen. 3162: tuntoon sellaiset turvallisuusjärjestelyt, että tut- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 29.9.1995, 3163: kin ta vankeuslain 15 §:n 1 momentin määräystä dnro 1075/4/94 3164: kahleiden poistamisesta olisi voitu noudattaa. 3165: Käräj ä tuomari menetteli oikeusasiamiehen 3166: käsityksen mukaan virheellisesti, kun hän ei 3167: määrännyt käsirautoja poistettavaksi kantelijal- TODISTAJAN KUULEMATTA 3168: ta ennen istunnon alkua. Menettelyn virheelli- JÄTTÄMINEN JA ASIANOSAISEN 3169: HENKILÖKOHTAINEN KYSELYOIKEUS 3170: syyttä lisäsi se, että kantelijan avustaja oli pyy- 3171: KÄRÄJÄOIKEUDESSA 3172: tänyt kahleiden poistamista istunnon alussa. 3173: Oikeusasiamies antoi käräjätuomarille huo- Oulun käräjäoikeus ei ollut suostunut kuule- 3174: mautuksen tutkintavankeudesta annetun lain maan syytetyn nimeämää todistajaa. Lisäksi oi- 3175: 15 §:n 1 momentin vastaisesta menettelystä. keuden puheenjohtaja ei ollut sallinut syytetyn 3176: Oikeusasiamiehen päätös 23.3.1995, dnro 94/ itse esittää kysymyksiä eräälle todistajalle. Syy- 3177: 4/94 tetty kääntyi oikeusasiamiehen puoleen. 3178: 3179: 3180: 65 3181: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 3182: ------------------------------------------------ 3183: 3184: 3185: 3186: 3187: Käräjäoikeuden pöytäkirjasta kävi ilmi, että LEHDISTÖN TIEDONSAANNIN 3188: syyttäjä vaati kantelijalle rangaistusta muun VARMISTAMINEN TUOMIOISTUINTEN 3189: muassa kotirauhan rikkomisesta ja totesi lisäksi, RATKAISUISTA 3190: että tällä oli ollut mukanaan ainakin yksi tekijä- Toimittaja kanteli oikeusasiamiehelle siitä, että 3191: kumppani. Syyttäjä katsoi, ettei syytetyn ni- Juvan käräjäoikeuden vs. käräjätuomari ei ollut 3192: meämää todistajaa voitu kuulla todistajana, kos- viivytyksettä lähettänyt lehdelle jäljennöstä rikos- 3193: ka oli mahdollista, että hänelle tultaisiin vaati- asian tuomiolauselmasta ja perusteluista. Toimit- 3194: maan asiassa rangaistusta. Käräjäoikeus otti tajan mukaan asiasta oli puhelimitse sovittu vs. 3195: huomioon syyttäjän vaatimuksen perustelut ja käräjätuomarin kanssa heti istunnon jälkeen. 3196: hylkäsi syytetyn pyynnön kyseisen henkilön Selvityksen mukaan toimittaja oli 31.7.1995 3197: kuulemisesta todistajana. istunnon jälkeen pyytänyt huomiota herättä- 3198: Apulaisoikeusasiamies totesi oikeudenkäy- neen rikosasian päätöstä ja perusteluja tele- 3199: miskaaren 17luvun 18 §:ään viitaten, ettei pelk- kopiona. Toimittajan useiden kiirehtimisten jäl- 3200: kä mahdollisuus syytteen nostamiseen ole lain- keen vs. käräjätuomari lähetti telekopiona ot- 3201: mukainen este henkilön kuulemiselle todistaja- teen pöytäkirjasta 2.8.1995. 3202: na. Saadun selvityksen mukaan kyseistä henki- Oikeusasiamies totesi päätöksessään, että toi- 3203: löä ei ollut kuultu esitutkinnassa syylliseksi mittajalla ja vs. käräjätuomarilla oli eräissä yksi- 3204: epäiltynä eikä häntä koskevaa syyteharkintaa tyiskohdissa erilainen kuva oikeudenkäynti- 3205: ollut vireillä. Käräjäoikeuden olisi tullut ainakin aineistoa koskevasta tilauksesta ja sen tarkoituk- 3206: tiedustella syyttäjältä, oliko kysymys virallises- sesta. Pyynnön esittäneen toimittajan tarkoi- 3207: ta syyteharkinnasta, ennen kuin pyyntö todista- tuksena oli ollut saada uutisen laatimisen perus- 3208: jankuulemisesta hylättiin. taksi riittävät tiedot käräjäoikeuden tuomiosta. 3209: Käräjäoikeus myös epäsi vastaajalta oikeu- Toimittaja katsoi, että koska tuomio tuli julki- 3210: den tehdä henkilökohtaisesti kysymyksiä eräälle seksi jo silloin kun se julistettiin, hänen olisi pitä- 3211: todistajalle. Puheenjohtajana toiminut käräjä- nyt saada siitä jäljennös heti. V s. käräjätuomarin 3212: tuomari totesi selvityksessään menettelyn syyksi selvityksestä taas ilmeni, että julistamishetkellä 3213: sen, että syytetyllä oli avustaja. tuomiosta ja sen perusteluista oli olemassa vasta 3214: Apulaisoikeusasiamies totesi, että vaikka pu- konsepti. V s. käräjätuomari käsitteli toimittajan 3215: heenjohtaja johtaa istuntoa, hän voi kieltää tilausta toimituskirjan tilauksena. V s. käräjä- 3216: asianosaisen kysymykset vain, jos kyseleminen tuomarin ja käräjäoikeuden laamannin tulkin- 3217: haittaa oikeudenkäynnin järjestystä, joutui- nan mukaan toimituskirja tuli julkiseksi ja val- 3218: suutta tai selvyyttä. Pelkästään se, että asian- miiksi lähetettäväksi vasta sen jälkeen kun asia- 3219: osaisella on avustaja, ei ole asianmukainen perus- kirja, jonka perusteella se oli laadittu, oli tarkas- 3220: te evätä asianosaiselta henkilökohtaista kysely- tettu ja allekirjoitettu. V s. käräjätuomari sovelsi 3221: oikeutta. näin ollen yleisten asiakirjain julkisuudesta an- 3222: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä netun lain 3 §:ää. 3223: käräjäoikeuden puheenjohtajana toimineen kä- Oikeusasiamiehen mukaan jälkikäteen ei ollut 3224: räjätuomarin tietoon. varmuudella selvitettävissä, mitä puhelimitse 3225: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 13.10.1995, tehty asiakirjatilaus oli koskenut ja miten se oli 3226: dnro 1972/4/94 ymmärretty. 3227: 3228: 3229: 66 3230: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 3231: 3232: 3233: 3234: 3235: Oikeusasiamies totesi päätöksessään, että oi- tävää, ettei käräjäoikeuden julistamaa tuomiota 3236: keudenkäytön julkisuus on oikeusperiaatteena perusteluineen ole yleensä vielä julistamishetkel- 3237: turvattu sekä hallitusmuodon 16 §:ssä että Eu- lä tallennettu jäljennettävissä olevaan julkiseen 3238: roopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa. Se asiakirjaan vaan että tuomio useimmiten juliste- 3239: kuuluu demokraattisen yhteiskunnan keskeisiin taan ns. konseptin pohjalta. Asiakirjajulkisuus- 3240: oikeusperiaatteisiin. Julkisuus edistää ihmisten lain 5 ja 6 §:n nojalla tällaista konseptia ei voida 3241: luottamusta oikeudenkäytön asianmukaisuu- pitää julkisena asiakirjana. Sellaisesta voidaan 3242: teen. Samalla se vaikuttaa koko oikeusjärjestel- antaa jäljennöksiä ulkopuoliselle ainoastaan vi- 3243: män uskottavuuteen. ranomaisen harkinnan mukaan. Konseptista ei 3244: Oikeudenkäytönjulkisuus merkitsee sitä, että oikeusasiamiehen mielestä ole syytä antaa ulko- 3245: muillakin kuin asianosaisilla on oikeus saada tie- puoliselle jäljennöstä ainakaan silloin, jos kon- 3246: toa lainkäyttöelinten toiminnasta. Oikeuden- septin esitystapa käsialan epäselvyyden, käytet- 3247: käytön julkisuus ilmenee toisaalta käsittelyn jul- tyjen lyhenteiden tai muun vastaavan seikan 3248: kisuutena ja toisaalta asiakirjajulkisuutena. vuoksi voisi aiheuttaa väärinkäsityksiä. 3249: Oikeudenkäynnin julkisuudesta annetussa Oikeudenkäytön julkisuuden kannalta on pi- 3250: laissa säädetään käsittelyjulkisuudesta. Lain dettävä riittävänä, että käräjäoikeuden tuomio 3251: 8 §:stä ilmenee, että oikeuden julistama tuomio julistetaan suullisesti julkisessa oikeudenkäynti- 3252: on julkinen, ellei sitä nimenomaisesti ole päätetty tilaisuudessa, jossa myös tiedotusvälineillä on 3253: pitää salassa. Sovellettuja lainkohtia ja tuomio- mahdollisuus olla läsnä, kunhan konseptin poh- 3254: lauselmaa ei voida milloinkaan määrätä pidettä- jalta laaditaan julkinen tuomioasiakirja niin 3255: väksi salassa (9 § 2 mom). pian kuin mahdollista. Tällaisesta asiakirjasta on 3256: Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetussa annettava pyynnöstä jäljennöksiä, sekä virallisia 3257: laissa (Asiakirjajulkisuuslaki) on säännöksiä oi- että epävirallisia, niin kuin asiakirjajulkisuus- 3258: keudenkäyntiaineiston julkisuudesta. Tämän laissa on säädetty ja siitä riippumatta, onko tyy- 3259: lain 3 §:ssä säädetään, että pöytäkirja tulee julki- tymättömyyden ilmoitukselle säädetty määrä- 3260: seksi, kun se on tarkastettu, ja toimituskirja, kun aika kulunut umpeen vai ei. 3261: se on allekirjoitettu. Asiakirjajulkisuuslain 6 §:n Oikeusasiamiehen käytettävissä olleen selvi- 3262: mukaan jokaisella on oikeus saada tieto yleisestä tyksen perusteella ei ollut syytä epäillä, että vs. 3263: asiakirjasta, joka on julkinen. Viranomaisen on käräjätuomari olisi viivyttelemällä pyrkinyt vai- 3264: pyynnöstä annettava julkisesta asiakirjasta vi- keuttamaan tiedotusvälineiden toimintaa. Oi- 3265: rallinen jäljennös tai ote (7 §). keusasiamies katsoi, ettei muullakaan perusteel- 3266: Oikeusasiamies katsoi, että toimittajalla oli la ollut aihetta epäillä, että vs. käräjätuomari 3267: ollut asiakirjajulkisuuslain 7 §:n nojalla oikeus olisi menetellyt asiassa lainvastaisesti. 3268: saada pyytämästään julkisesta asiakirja-aineis- Vastaisen varalle oikeusasiamies kuitenkin 3269: tosta epävirallisetkin jäljennökset niin pian kuin kiinnitti huomiota siihen, että oikeudenkäynnin 3270: se oli voinut virkatoimintaa haittaamaHa käydä julkisuudesta ja yleisten asiakirjain julkisuudes- 3271: päinsä. ta annettuja lakeja sovellettaessa tulisi ottaa 3272: Tuomioistuinten työskentelytavat ja käytet- huomioon lisäksi seuraavat näkökohdat. 3273: tävissä olevat voimavarat huomioon ottaen on Nykyisin oikeudenkäytön julkisuus toteutuu 3274: oikeusasiamiehen mukaan kuitenkin ymmärret- merkittäväitä osalta tiedotusvälineiden välityk- 3275: 3276: 3277: 3278: 67 3279: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 3280: 3281: 3282: 3283: 3284: sellä. Jotta oikeudenkäyntiä tätä kautta seuraa- Tutkintavankia syytettiin Oulun käräjä- 3285: vat voisivat saada käsittelystä, tuomiosta sekä oikeudessa muun ohella murhasta. Käräjäoikeus 3286: tuomion perusteista oikean kuvan, pitäisi tiedo- oli juttua lykätessään määrännyt syytetyn pi- 3287: tusvälineillä olla niistä käytettävissään mahdol- dettäväksi edelleen vangittuna oikeudenkäynnin 3288: lisimman luotettavaa ja täsmällistä tietoa. Tätä turvaamiseksi. 3289: edellyttää myös asianosaisten oikeusturva. Par- Vankilanjohtajan sijainen oli perustellut ta- 3290: haiten oikean tiedon saanti varmistetaan siten, paamisen eväämistä tutkintavangin omalla 3291: että tieto on peräisin lainkäyttöelimeltä itsel- edulla ja lehdistön kirjoittelun mahdollisella vai- 3292: tään. kutuksella sekä oikeusministeriön vankeinhoito- 3293: Laajasti ymmärrettyyn julkisuusperiaattee- osaston antamalla ohjeella, jonka mukaan sellai- 3294: seen voidaan lukea myös se, että tiedon saanti sen tutkintavangin haastattelua, jonka oikeus- 3295: järjestetään julkiselle sanalle asianmukaisella ta- asian käsittely on vielä alioikeudessa kesken, ei 3296: valla. Nykyaikaisen tiedonvälityksen luontee- tule sallia ilman erityistä syytä. 3297: seen kuuluu nopeus. Jotta julkisuuslainsäädän- Tutkintavankeudesta säädetyn lain 2 § l mo- 3298: nön tavoitteet toteutuisivat, olisi lainkäyttöeli- mentin ja 13 § 3 momentin mukaan voidaan tut- 3299: mien otettava huomioon myös tiedotusvälinei- kintavangin oikeutta ottaa vastaan vieraita tar- 3300: den tarve saada nopeasti autenttista tietoa. peellisen valvonnan alaisena rajoittaa esitutkin- 3301: Tämä voi tapahtua esim. järjestämällä tiedotus- nan päättymisen jälkeen vain, mikäli vangitse- 3302: välineiden käytettäväksi jäljennöksiä tuomiois- misen tarkoitus, vankilassa pitämisen varmuus 3303: ta ja niiden perusteluista niin pian kuin se on tai järjestyksen säilyminen sitä edellyttivät. 3304: kulloisessakin tilanteessa mahdollista. Myös eril- Oikeusasiamies katsoi, ettei tutkintavangin 3305: listen lehdistötiedotteiden käyttöä voidaan har- suostumuksella tapahtuvaa vierailua näin ollen 3306: kita, jos asian luonne antaa siihen aihetta. voida kieltää pelkästään sillä perusteella, että 3307: Oikeusasiamiehen päätös 7.11.1995, dnro vierailun tarkoituksena on haastattelun antami- 3308: 1640/4/95 nen julkiseen tiedotusvälineeseen. 3309: Oikeusasiamiehen mukaan kysymyksessä on 3310: viime kädessä Suomen kansalaisella hallitusmuo- 3311: VANKEINHOITO- don lO §:n mukaan oleva sananvapaus, jota ei 3312: tutkintavanginkaan kohdalla voida rajoittaa 3313: VIRANOMAISET 3314: enempää kuinlaissa on säädetty. 3315: Tapaamisen evännyt vankilanjohtajan sijai- 3316: TUTKINTAVANGIN OIKEUS ANTAA 3317: nen oli näin ollen menetellyt virheellisesti. Oi- 3318: HAASTATTELU TIEDOTUSVÄLINEESEEN 3319: keusasiamies saattoi käsityksensä lääninvanki- 3320: Vaasan lääninvankilan johtajan sijaisena toi- lan johtajan tietoon ja kiinnitti oikeusministe- 3321: minut talouspäällikkö oli evännyt aikakausleh- riön vankeinhoito-osaston huomiota tutkinta- 3322: den toimittajalta pääsyn tapaamaan lääninvan- vankien haastattelua koskevaan ohjeeseen, jon- 3323: kilassa säilytettävää tutkintavankia, joka oli ka sanamuoto voi johtaa tutkintavangin vapau- 3324: ilmoittanut toimittajalle haluavansa antaa den rajoittamiseen enemmän kuin lain mukaan 3325: asiaansa koskevan haastattelun lehteen. Toimit- on mahdollista. 3326: taja kanteli oikeusasiamiehelle asiasta. 3327: 3328: 3329: 68 3330: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 3331: 3332: 3333: 3334: 3335: Oikeusasiamiehen päätös 29.3.1995, dnro 856/ teen reagoinnin perusteella rajoittaa enemmän 3336: 4./94 kuin lain mukaan oli mahdollista vangin oikeutta 3337: ottaa vastaan vierailijoita. Vierailu on tällaisessa 3338: tapauksessa ensisijaisesti sallittava, mikäli se 3339: VIERAILUN KIELTÄMINEN voidaan järjestää riittävästi valvottuna. 3340: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 3341: Uudenmaan lääninvankilan porttivartijat oli- 3342: oikeusministeriön vankeinhoito-osaston ja Uu- 3343: vat vartiopäällikön antaman suullisen ohjeen 3344: denmaan lääninvankilan tietoon. 3345: mukaan estäneet vangin vaimoa pääsemästä vie- 3346: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 20.4.1995, 3347: railukäynnille vankilaan, koska metallinpaljas- 3348: dnro 1285/4/94 3349: tuslaite oli hälyttänyt hänen kulkiessaan sen 3350: läpi. Kun vierailija ei osannut selvittää, mistä 3351: hälytys aiheutui, oli naispuolinen vartija suorit- 3352: tanut vierailijalle henkilöntarkastuksen, jossa 3353: VANGIN SIIRTO SULJETULLE 3354: hälytyksen aiheuttajaksi paljastui rintaliivien 3355: OSASTOLLE 3356: metallinen osa. Tarkastuksen jälkeen vierailija 3357: päästettiin vankilaan. Aviomies kääntyi oikeus- Vanki oli Hämeen lääninvankilassa siirretty 3358: asiamiehen puoleen. useita kertoja suljetulle osastolle 2-20 vuoro- 3359: Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, kauden ajaksi. V auki katsoi tulleensa laittomasti 3360: ettei vankien vartioinnissa, johon kuuluu myös eristetyksi, koska asiaa ei käsitellyt vankilan joh- 3361: luvattomien esineiden vankilaan tuonnin estämi- tokunta tai johtaja. Muutenkin siirrot olivat mie- 3362: nen, saa käyttää sellaisia menetelmiä, jotka louk- livaltaisia. Vanki kääntyi oikeusasiamiehen puo- 3363: kaavat valvonnan kohteena olevan henkilön lail- leen. 3364: la suojattuja oikeuksia. Henkilöntarkastuksessa Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että vangin ol- 3365: puututaan tarkastettavan henkilökohtaiseen va- lessa tutkiotavankeudessa hän oli yrittänyt sala- 3366: pauteen, joka on turvattu Suomen hallitusmuo- kuljettaa ruokaa asunto-osastolle ja heittänyt 3367: don 6 § 1 momentin nojalla lain mukaan. sitten ruoan lattialle. Tästä syystä hänet siirret- 3368: Koska vankilaviranomaisilla ei ole lailla sää- tiin suljetulle osastolle 20 vuorokaudeksi. Myö- 3369: dettyä oikeutta henkilöntarkastuksen suoritta- hemmin vankeusvankina hän syyllistyi erinäi- 3370: miseen vankia tapaamaan tulleelle henkilölle, siin vankilajärjestystä rikkoneisiin tekoihin. Nii- 3371: apulaisoikeusasiamies totesi vartijoiden mene- den vuoksi hänet siirrettiin suljetulle osastolle 3372: telleen virheellisesti. useita kertoja 2--8 vuorokaudeksi. Siirtopäätök- 3373: Apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei metallin- set teki tosiasiallisesti vs. vartiopäällikkö vankia 3374: paljastuslaitteen reagointia, jota vierailija ei pys- kuultuaan. Johtaja hyväksyi siirrot. 3375: ty selvittämään, voida yksinään pitää sellaisena Oikeusasiamies totesi, ettei tutkiotavankia 3376: rangaistusten täytäntöönpanosta annetun ase- voida rangaista kurinpidollisesti. Tutkintavan- 3377: tuksen 2 luvun 9 § 4 momentissa tarkoitettuna keuslain 2 §:n mukaan tutkintavangin vapautta 3378: perusteltuna aiheena epäillä väärinkäytöstä, on rajoitettava vain siinä määrin kuin vangitse- 3379: joka oikeuttaa kieltämään vierailun kokonaan. misen tarkoitus sekä vankilassa pitämisen var- 3380: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että vierailun muus ja järjestyksen säilyminen edellyttävät. 3381: kieltäminen pelkästään metallinpaljastuslait- Oikeusasiamies katsoi, että tutkintavangin siir- 3382: 3383: 3384: 69 3385: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 3386: 3387: 3388: 3389: 3390: täminen 20 vuorokaudeksi suljetulle osastolle Apulaisoikeusasiamies totesi, että vangeille on 3391: edelläkerrotusta syystä oli suhteettoman ankara järjestettävä mahdollisuus ulkoilla vähintään 3392: toimenpide. tunti päivässä. Tämä oikeus on ehdoton ja kuu- 3393: Vankeusvankeja voidaan rangaista kurin- luu myös laitoksessa väliaikaisesti oleskeleville 3394: pidollisesti. Nyt niin ei kuitenkaan tehty, vaan vangeille. Ulkoilu ei ole vain poikkeustapauksis- 3395: vartiopäällikkö snrs1 järjestysrikkomukseen sa tai vain pyynnöstä toteutettava oikeus. Van- 3396: syyllistyneen vangin 2-8 vuorokaudeksi sulje- kilanjohtokunnan vahvistama osaston päiväjär- 3397: tulle osastolle. Vaikka vankien sijoittelu eri osas- jestys ei voi olla este vankien laissa säädetylle 3398: toille onkin vankilan toimivallassa, siirtoa ei saa oikeudelle ulkoilla päivittäin. 3399: käyttää rangaistuksena. Oikeusasiamies katsoi, Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 3400: että vartiopäällikön menettely rikkoi tarkoitus- keskusvankilanjohtajan tietoon ja pyysi häneltä 3401: sidonnaisuuden periaatetta. Jos katsotaan ai- 1.12.1995 mennessä selvitystä toimenpiteistä, 3402: heelliseksi rangaista vankia järjestysrikkomuk- joilla varmistetaan keskusvankilassa myös tila- 3403: sesta, sen tulee tapahtua kurinpitomenettelyssä. päisesti oleskelevien vankien mahdollisuus päi- 3404: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä vankilan vittäiseen ulkoiluun. 3405: johtajan ja vs. vartiopäällikön tietoon. Apulaisoikeusasiamiehen päätös 8.9.1995, 3406: Oikeusasiamiehen päätös 21.6.1995, dnro 945/ dnro 1840/4/94 3407: 4/94· 3408: Riihimäen keskusvankilan johtaja ilmoitti 3409: 21.11.1995 päivätyllä kirjeellään, että 16.11.1995 3410: VANKILAN VELVOLLISUUS JÄRJESTÄÄ 3411: alkaen keskusvankilassa on varattu klo 15.00- 3412: VANGEILLE ULKOILU 3413: 16.00 välinen aika ulkoiluun sellaisille matka-, 3414: Vanki siirrettiin Hämeen lääninvankilasta käräjä- tms. vangeille, joilla ei ole ollut mahdolli- 3415: kahdeksi päiväksi Riihimäen keskusvankilaan suutta ulkoilla lähtöpaikkakunnallaan vankilaan- 3416: oikeudessa kuulemista varten. Kantelija pyysi saapumispäivänä. 3417: molempina päivinä päästä ulkoilemaan, mutta Lisäksi vankilanjohtaja on tehnyt oikeusminis- 3418: tilaisuutta ulkoiluun ei järjestetty. teriön vankeinhoito-osastolle esityksen, jotta se ryh- 3419: Keskusvankilan johtaja totesi selvityksessään tyisi tarvittaviin toimenpiteisiin matkavankien ul- 3420: apulaisoikeusasiamiehelle, että ensimmäisenä koilujen järjestämiseksi siten, että lähettävät vanki- 3421: päivänä osaston ulkoiluaika (8.30-9.30) oli jo lat huolehtisivut ja takaisivat, että vangit saavat 3422: ohitse, kun kantelija klo 13 aikaan saapui keskus- heille kuuluvan tunnin ulkoilun ennen vankivau- 3423: vankilaan. Toisena päivänä kantelija oli oikeu- nuun lähtöä. 3424: dessa osaston ulkoiluaikana. Asiassa oli johtajan 3425: mukaan toimittu osaston päiväjärjestyksen mu- 3426: kaisesti. Hänen mukaansa tilapäisesti keskus- 3427: vankilaan sijoitettuja vankeja on paljon ja on 3428: vaikeaa järjestää heille ulkoilua yksilöllisesti. 3429: V ankeinhoito-osaston käsityksen mukaan 3430: päiväjärjestyksestä pitäisi pystyä poikkeus- 3431: tapauksissa joustamaan. 3432: 3433: 3434: 70 3435: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 3436: 3437: 3438: 3439: 3440: tilaisuudessa tutkinnanjohtajana toiminut rikos- 3441: POLIISIVIRANOMAISET 3442: komisario oli uhannut poistaa asianajajan avus- 3443: VÄLIAIKAISEN AJOKIELLON PERUSTEEN tajan kuulustelutilaisuudesta. Asianajajan avus- 3444: ILMOITTAMINEN ASIANOSAISELLE tajalle ei ollut myöskään annettu mahdollisuutta 3445: antaa asiasta loppulausuntoa, vaikka asiasta oli 3446: Espoon nimismiespiirin vanhempi konstaape- sovittu avustajan ja rikoskomisarion kanssa. 3447: li antoi pysäyttämänsä auton kuljettajalle mää- 3448: Kuulustelussa rikoskomisario oli kysynyt 3449: räyksen väliaikaisesta ajokiellosta vakavan piit- 3450: asianajajalta, oliko hänen päämiehensä myöntä- 3451: taamattomuuden perusteella. Seuraavana päi- 3452: nyt hänelle itseensä kohdistetut syytteet. Lisäksi 3453: vänä ajokorttirekisteriin tekemäänsä ilmoituk- 3454: rikoskomisario oli laatimassaan tutkintapöytä- 3455: seen hän merkitsi väliaikaisen ajokiellon syyksi 3456: kirjassa saattanut ulkopuolisten tietoon asian- 3457: törkeän liikenteen vaarantamisen. Sama peruste 3458: ajajan päämiehen avovaimolleen osoittaman 3459: merkittiin myös asiasta laadittuun rikosilmoi- 3460: yksityisluontoisen kirjoituksen. 3461: tukseen. 3462: Rikoskomisario totesi selityksessään muun 3463: Apulaisoikeusasiamies totesi, että vanhem- 3464: ohella, että edellytykset esitutkinnan suorittami- 3465: man konstaapelin olisi pitänyt antaa asianosai- 3466: seen olivat olleet olemassa. Puhelinkeskustelun 3467: selle todellista ratkaisuaan vastaavin merkin- 3468: yhteydessä hän oli tullut vakuuttuneeksi siitä, 3469: nöin varustettu asiakirja. Apulaisoikeusasiamies 3470: ettei asianajaja haluaisi ylipäänsäkään tulla kuu- 3471: korosti, että henkilön pitää voida luottaa viran- 3472: lusteluun. Tämä oli antanut aiheen päättä- 3473: omaisen hänelle antamaa asiakirjaan tehtyihin 3474: väisyyteen kuulusteluajankohdan määräämi- 3475: merkintöihin. Erityisen tärkeää tämä on silloin, 3476: sessä. 3477: kun asiakirja koskee oikeuksiin puuttumista. 3478: Kuulustelijalla oli rikoskomisarion mukaan 3479: Väliaikaisen ajokiellon perusteen tietämisellä 3480: ehdoton valta päättää kuulustelun etenemisjär- 3481: saattaa olla merkitystä toimenpiteen kohteeksi 3482: jestyksestä ja käsiteltävistä asioista. Asianajajan 3483: joutuneen oikeusturvalle. 3484: avustaja oli pyrkinyt asettamaan kuulustelussa 3485: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 3486: kyseenalaiseksi sekä kuulustelun laillisen oikeu- 3487: vanhemman konstaapelin tietoon. 3488: tuksen että rikoskomisarion objektiivisuuden. 3489: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 12.1.1995, 3490: Avustaja oli menettelyllään häirinnyt kuuluste- 3491: dnro 493/4/94 3492: lua. 3493: Loppulausunto oli rikoskomisarion mukaan 3494: mahdollista antaa, mikäli se oli omiaan joudutta- 3495: ESITUTKINTALAKI JA HYVÄ 3496: maan ja helpottamaan asian käsittelyä tuomio- 3497: POLIISIKÄYTÄNTÖ 3498: istuimessa. Asian ratkaisi tutkinnanjohtaja 3499: Asianajaja kanteli oikeusasiamiehelle keskus- virkavastuullaan eikä lupauksen antaminen tai 3500: rikospoliisin tutkintatoimiston rikoskomisarion asianosaisen pyyntö muodostanut velvoitetta 3501: menettelystä rikosjutussa, jossa asianajajaa oli tilaisuuden varaamiseen loppulausunnon anta- 3502: kuultu syylliseksi epäiltynä rikoksen suosimiseen miselle. 3503: erään huumausainejutun yhteydessä. Asianajajan ehdottomaan salassapitovelvolli- 3504: Asianajaja oli kirjoituksen mukaan kutsuttu suuteen kuuluvien kysymysten esittäminen ei ri- 3505: kuulusteluun erittäin kiireellisesti. Kuulustelu- koskomisarion mukaan ollut epäasiallista. Ri- 3506: 3507: 3508: 71 3509: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 3510: 3511: 3512: 3513: 3514: koksesta epäiltynä asianajajalla ei ollut velvolli- 3 §:n mukaan asianajaja olisi syyllistynyt rikolli- 3515: suutta vastata esitettyihin kysymyksiin. Kysy- seen menettelyyn tällaisen tiedon ilmaistessaan. 3516: mys oli ollut rikoksen suosimista koskevan tun- Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tilaisuus lop- 3517: nusmerkistön kannalta oleellisesta seikasta. pulausunnon antamiseen tuli yleensä antaa, mi- 3518: Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, käli sitä nimenomaan pyydettiin. Tämän johdos- 3519: että rikos saattoi tulla poliisin tietoon paitsi teh- ta oli sopimatonta, ettei luvattua mahdollisuutta 3520: dyn rikosilmoituksen perusteella myös muuta ri- loppulausunnon antamiseen ollut annettu. 3521: kosta tutkittaessa. Tutkiruiskynnys oli esitutkin- Apulaisoikeusasiamiehen mukaan rikoksen 3522: talain mukaan varsin alhainen. Rikoskomisario suosimista koskevassa jutussa oli tutkintapöytä- 3523: ei ollut syyllistynyt esitutkintalain vastaiseen kirjan liitteeksi otettu kirjejäljennös, joka tosi- 3524: menettelyyn kuullessaan asianajajaa syylliseksi asiallisesti lienee kuulunut pakkokeinolaissa tar- 3525: epäiltynä. koitetun takavarikkokiellon piiriin. Takavarik- 3526: Esitutkintalain 8 §:n mukaan kenenkään oi- korajoituksia tuli noudattaa myös käytettäessä 3527: keuksiin ei saa puuttua enempää kuin on välttä- todisteena asiakirjajäljennöksiä. Kirjettä ei ollut 3528: mätöntä esitutkinnan tarkoituksen saavuttami- kuitenkaan otettu todisteeksi sen sisällön vuoksi, 3529: seksi. Esimerkiksi kuulustelun ajankohta on py- vaan ainoastaan siinä olleen käsialan vertailemi- 3530: rittävä valitsemaan sillä tavoin, että siitä aiheu- seksi. 3531: tuu kuulusteltavalle mahdollisimman vähän Apulaisoikeusasiamies antoi rikoskomisariolle 3532: haittaa. Saatujen selvitysten perusteella kuulus- huomautuksen hänen mainituista esitutkinta- 3533: telun ajankohdan määrääminen oli apulais- lain ja hyvän poliisikäytännön vastaisesta me- 3534: oikeusasiamiehen mielestä tapahtunut liian yksi- nettelytavoistaan jutun tutkinnan yhteydessä. 3535: puolisella ja jyrkällä tavalla. Kutsuruistapa ei Apulaisoikeusasiamiehen päätös 25.1.1995, 3536: ollut ollut omiaan parantamaan edellytyksiä dnro 1686/4/93 3537: tulevan kuulustelun toimittamiselle. 3538: Kuulusteltavaa on esitutkintalain 24 §:n mu- 3539: kaan kohdeltava rauhallisesti ja asiallisesti. Kuu- 3540: lustelijan asiana on rikoskomisarion selvityksen 3541: TARPEETTOMANHAITANJA VAHINGON 3542: AIHEUTTAMINEN ESITUTKINNASSA 3543: mukaisesti tosin päättää kuulustelun etenemis- 3544: järjestyksestä. Asiakirjoista saatavan selvityk- Hämeenlinnan poliisilaitoksen vanhempi 3545: sen perusteella ei apulaisoikeusasiamiehen mu- konstaapeli tutki eräässä oppilaitoksessa tehtyä 3546: kaan ollut kuitenkaan olemassa asiallisia perus- henkirikosta. Poliisin tietoon tulleiden huhujen 3547: teita asianajajan avustajan toiminnan rajoitta- perusteella hän teki tiedusteluja selvittääkseen 3548: miselle siinä määrin kuin rikoskomisario oli mää- erään opettajan mahdollista osuutta tapahtu- 3549: rännyt. Avustajalla tulee olla riittävät tosiasial- miin. Hän kertoi tällöin oppilaitoksen oppilaita 3550: liset mahdollisuudet avustajantehtävän suorit- puhutellessaan opettajan olevan syylliseksi 3551: tamiseen myös esitutkinnassa. epäiltyjen joukossa ja poliisin epäilevän lisäksi 3552: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan ei ollut so- hänen syyllistyneen paritukseen. 3553: pivaa kysyä asianajajalta, oliko hänen päämie- Vanhemman konstaapelin esittämät, sittem- 3554: hensä myöntänyt hänelle syyllistyneensä lmu- min aiheettomiksi todetut epäilykset tulivat ylei- 3555: mausainejutussa rikokseen. Rikoslain 38 luvun sesti tietoon oppilaitoksessa. Todellisuudessa 3556: 3557: 3558: 72 3559: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 3560: 3561: 3562: 3563: 3564: opettajaa kuulusteltiin todistajana henkirikok- seen. Hovioikeus ei tältä osin muuttanut kihla- 3565: sen esitutkinnassa ja sitä koskeneessa oikeuden- kunnanoikeuden päätöstä. Hovioikeuden pää- 3566: käynnissä. Opettaja kääntyi oikeusasiamiehen töksen antamisen jälkeen Espoon nimismiespii- 3567: puoleen. rin vs. ylikonstaapeli kuitenkin hävitti kalente- 3568: Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, rin arvottomana. Kalenterin omistaja kanteli oi- 3569: että opettajaa koskeneiden huhujen todenperäi- keusasiamiehelle. 3570: syyden selvittäminen oli ollut aiheellista. Asiaa Oikeusasiamies totesi, ettei voitu päätellä vs. 3571: koskevat tiedustelut olisi kuitenkin voitu toimit- ylikonstaapelin olleen tietoinen hovioikeuden 3572: taa siten, ettei asiassa puhutelluille henkilöille ratkaisusta. Hän oli kuitenkin ennen kalenterin 3573: olisi syntynyt mielikuvaa siitä, että poliisi epäilee hävittämistä jättänyt varmistamatta siitä, mitä 3574: opettajan syyllistyneen rikoksiin. tuomioistuin oli asiasta määrännyt. Hän oli il- 3575: Apulaisoikeusasiamies perusteli kannan- moittanut olevansa valmis korvaamaan aiheut- 3576: ottonsa esitutkintalain 8 § 2 momentilla, jonka tamansa vahingon. Oikeusasiamies katsoi, että 3577: mukaan esitutkinta on toimitettava siten, ettei muun muassa kalenterin ilmeisen vähäisen arvon 3578: ketään aiheettomasti saateta epäluulon alaiseksi vuoksi vs. ylikonstaapelin varomatonta tekoa oli 3579: ja ettei kenellekään tarpeettomasti aiheuteta va- kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäise- 3580: hinkoa tai haittaa. Tämän säännöksen tunnolli- nä. 3581: nen noudattaminen on apulaisoikeusasiamiehen Oikeusasiamies kiinnitti vs. ylikonstaapelin 3582: mukaan erityisen tärkeää esitutkinnan aloitta- huomiota siihen, että on tärkeätä seurata taka- 3583: misvaiheessa, jossa poliisi joutuu tiedusteluja varikkoasioiden lopullista ratkaisua ennen kuin 3584: tehdessään puhuttelemaan myös henkilöitä, jot- takavarikoitujen esineiden kohtalosta pääte- 3585: ka eivät ole millään tavoin yhteydessä rikokseen tään. 3586: taijoita tullaan myöhemmin kuulemaan todista- Oikeusasiamiehen päätös 21.3.1995, dnro 3587: jina tai asianomistajina. 1393/4/94 3588: Apulaisoikeusasiamies katsoi vanhemman 3589: konstaapelin toimineen virheellisesti ja antoi hä- 3590: nelle huomautuksen. TUTKINTAVANKIEN OLOSUHTEET 3591: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 10.3.1995, POLIISIVANKILASSA 3592: dnro 413/4/94 3593: Tutkintavanki pyysi eduskunnan oikeusasia- 3594: miestä tutkimaan Helsingin poliisilaitoksen po- 3595: liisivankilan kelpoisuutta tutkintavankien säily- 3596: TAKAVARIKOIDUN ESINEEN 3597: tyspaikkana. 3598: HÄVITTÄMINEN 3599: Tutkintavangeilla ei ollut tarjolla mitään 3600: Espoon nimismiespiirissä suorittiin esitutkin- muuta päivittäistä liikuntaa kuin noin 50 metrin 3601: ta, jonka yhteydessä takavarikoitiin syylliseksi matka rakennuksen katolla oleviin ulkoilukop- 3602: epäillyn henkilön omistama kalenteri, koska sen peihin, jotka olivat jopa pienempiä kuin tutkin- 3603: katsottiin voivan olla todisteena rikosasiassa. tavankien asuintilat. Kopeissa ulkoiluun oli po- 3604: Kihlakunnanoikeus kumosi takavarikon ja liisivankilassa säilytettäville varattu päivittäin 3605: määräsi kalenterin palautettavaksi omistajal- yksi tunti. Muunlaiseen ulkoiluun tai liikuntaan 3606: leen tuomitessaan kyseisen henkilön rangaistuk- ei poliisivankilassa ollut mahdollisuutta. 3607: 3608: 3609: 73 3610: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 3611: 3612: 3613: 3614: 3615: Apulaisoikeusasiamies totesi Euroopan neu- 3616: Helsingin poliisilaitos antoi 1.9.1995 pysyväis- 3617: voston yhteydessä toimivan kidutuksen ja epä- 3618: ohjeen n:o HPL/33/1995 tutkintavankien ulkoilun 3619: inhimillisen tai halventavan kohtelun estäruis- 3620: järjestämisestä Pasilan poliisitalossa. Määräys 3621: komitean todenneen Suomessa vuonna 1992 vie- 3622: tuli heti voimaan. 3623: raillessaan, ettei poliisivankiloissa säilytetyille 3624: tutkintavangeille ollut tarjolla riittävästi toi- 3625: mintaa. Komitea suositti poliisivankiloiden päi- KOTIETSINNÄN EDELLYTYKSENÄ OLEVA 3626: väjärjestyksen tarkistamista. NÄYTTÖVAATIMUS 3627: Apulaisoikeusasiamies oli jo 28.4.1993 pää- Kirkkom1mmen nimismiespiirissä palvelevat 3628: töksessään erääseen kanteluun ilmoittanut Hel- ylikonstaapeli ja vanhempi konstaapeli arvoste- 3629: singin poliisimestarille käsityksensä, jonka mu- livat eduskunnan oikeusasiamiehelle osoittamas- 3630: kaan vangitulle on myös poliisivankilassa pyrit- saan kirjoituksessa muun muassa sitä, että sisä- 3631: tävä järjestämään mahdollisuus muuhunkin toi- asiainministeriön poliisiosaston käynnistämän 3632: mintaan kuin ulkoiluun. esitutkinnan aikana oli laittomasti toimitettu 3633: Apulaisoikeusasiamies viittasi nyt päätökses- kotietsintä vanhemman konstaapelin kotona. 3634: sään tutkintavankeudesta säädetyn lain He kertoivat, että esitutkinta aloitettiin erään 3635: 10 §:ään, jonka mukaan tutkintavangille on vangin liikkeelle paneman huhun perusteella. 3636: muun ohella varattava mahdollisuus ulkona- Tämä oli antanut ymmärtää, että hänellä ja hä- 3637: oloon ja sopivaan liikuntaan. Hän viittasi myös nen toverillaan olisi ollut Kirkkonummen poliisi- 3638: kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koske- aseman sellistä paetessaan avustaja. 3639: van kansainvälisen yleissopimuksen1 0 artiklan 1 Apulaisoikeusasiamiehen hankkima selvitys 3640: momenttiin, jonka mukaan kaikkia henkilöitä, osoitti, että kaksi vankia karkasi kesällä 1988 3641: joilta on riistetty heidän vapautensa, on kohdel- Kirkkonummen poliisiaseman pidätettyjen sel- 3642: tava inhimillisesti ja kunnioittaen ihmisen syn- listä ollessaan siellä käräjämatkan vuoksi säily- 3643: nynnäistä arvoa. tettävänä. Toinen vangeista oli kertonut oikeu- 3644: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan dessa, että sellin ovi oli jätetty auki. Hän lisäsi, 3645: Helsingin poliisivankilassa noudatettu päiväjär- että karkulaisilla oli hallussaan avain muihin 3646: jestys, joka ei antanut tutkintavangeille mahdol- poliisiasemalla pakomatkan varrella olleisiin 3647: lisuutta päivittäisen liikunnan vähimmäistar- oviin. Hän kieltäytyi ilmoittamasta heitä avus- 3648: peen tyydyttämiseen, oli selvästi tutkintavan- taneen henkilön nimeä. Esitutkinnassa hän oli 3649: kien säilyttämiseen sovellettavien säännösten kieltäytynyt kertomasta karkaamiseen liittyvis- 3650: vastainen. tä tapahtumista mitään. 3651: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä Neljä vuotta myöhemmin eli vuonna 1992 3652: Helsingin poliisilaitoksen ja sisäasiainministe- eräs henkilö oli Helsingin poliisilaitoksen kuulus- 3653: riön tietoon kehottaen Helsingin poliisilaitosta telussa kertonut kuulleensa, että vangeilla olisi 3654: ilmoittamaan viimeistään 30.9.1995 mennessä, ollut joku maksettu avustaja. Hän mainitsi, että 3655: mihin toimenpiteisiin asian korjaamiseksi oli toinen vangeista oli kertonut paosta ja kehuskel- 3656: ryhdytty. lut saaneensa Kirkkonummen poliisiasemalla 3657: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 23.3.1995, palvelevalta "pikkuserkultaan" tietoja erääseen 3658: dnro 837/4/94 rikokseen liittyvistä asioista. 3659: 3660: 3661: 74 3662: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 3663: 3664: 3665: 3666: 3667: Sisäasiainministeriön poliisiosaston maalis- henkilöä, jonka luona etsintä suoritetaan, epäil- 3668: kuussa 1993 perustama tutkijaryhmä ryhtyi lään todennäköisin syin rikoksesta. 3669: selvittämään asiaa. Tutkijaryhmän johdossa oli "Todennäköisin syin" ilmaistun näyttökyn- 3670: Järvenpään piirin nimismies. Tutkijaryhmän nyksen korkeus on mahdoton yleisesti määritellä 3671: kuulustelussa toinen karanneista vangeista il- täsmällisesti. Tätä samaa käsitettä käytetään 3672: moitti, että hänen oikeudessa antamansa kerto- näyttövaatimuksena moniin prosessuaalisiin toi- 3673: mus sellin oven aukiolosta ei pidä paikkaansa. menpiteisiin ryhtymiselle. Näin ilmaistaan mm. 3674: Muilta osin hän ei halunnut kertomustaan kom- syytteen nostamiseen ja pidättämiseen sekä van- 3675: mentoida. Toinen karkulainen kertoi, että he gitsemiseen vaadittavaa näyttöä. Näitä näyttö- 3676: olivat paenneet tekemänsä aukon kautta. kynnyksiä ei tästä huolimatta voida täysin rin- 3677: Hänen käsityksensä mukaan paossa oli joku nastaa keskenään. Ensinnäkin on otettava huo- 3678: ulkopuolinen avustaja, mutta hänellä ei ollut mioon toimenpiteiden erilainen merkitys niiden 3679: tämän henkilöllisyydestä tietoa. Hän arveli, kohteeksi joutuneen kannalta. Toiseksi "toden- 3680: että hänen pakokumppaninsa oikeudessa esittä- näköisten syiden" sisältö on suhteutettava tut- 3681: mä kertomus olisi ollut "eräänlaista koston kinnan vaiheeseen ja aiotun toimenpiteen tarkoi- 3682: tavoittelua". tukseen. Esim. kotietsintään ryhdytään yleensä 3683: Vanhemman konstaapelin kuulustelun jäl- lisäselvityksen hankkimiseksi tutkinnan alku- 3684: keen toimitettiin tämän luona kotietsintä. Kaik- vaiheessa, jolloin todistusaineistoa ei vielä voi 3685: kiaan asian johdosta kuultiin syylliseksi epäilty- olla samassa määrin kuin esim. syytteen nosta- 3686: nä kuutta Kirkkonummen nimismiespiirissä misesta päätettäessä. 3687: vuonna 1988 palvellutta poliisia. Esitutkinnan "Todennäköisten syiden" yleisen ja täsmälli- 3688: valmistuttua Uudenmaan lääninsyyttäjä teki sen määrittelyn vaikeuksista huolimatta halli- 3689: näytön puutteen vuoksi päätöksen olla nosta- tuksen esityksessä nro 14/1985 vp. mainittua 3690: matta syytteitä. määritelmää on kuitenkin pidettävä suuntaa- 3691: Kotietsinnän edellytyksistä säädetään pakko- antavana. Hallituksen esityksessä mm. tode- 3692: keinolain 5 luvun 1 §:ssä. Tämän luvun 1 §:n 1 taan, että tämä ilmaus tarkoittaa vahvempaa 3693: momentin mukaan edellytyksenä on, että on syy- epäilyn astetta kuin ilmaus "on syytä epäillä". 3694: tä epäillä tietyn törkeysasteen rikoksen tapahtu- Matemaattista ilmaisua käyttäen todennäköi- 3695: neen. Tätä 1 §:n 1 momentin määräystä täyden- syyden tulee hallituksen esityksen mukaan olla 3696: tää 2 momentti, jonka mukaan muun kuin rikok- yli 50-prosenttinen. 3697: sesta todennäköisin syin epäillyn luona voidaan Kotirauhan suoja on turvattu Suomen halli- 3698: kotietsintä toimittaa vain siinä tapauksessa, että tusmuodossa, ja sitä on korostettu kansainväli- 3699: rikos on tehty hänen luonaan, epäilty on siellä sissä ihmisoikeussopimuksissa. Kotirauhan louk- 3700: otettu kiinni tai muutoin erittäin pätevin perus- kaamattomuutta on siten pidettävä korkealle 3701: tein voidaan olettaa etsinnällä saatettavan löy- arvostettuna oikeushyvänä. Lainkäyttäjän tulee 3702: tää takavarikoitava esine tai muutoin saatavan ottaa tämä seikka huomioon määrittäessään har- 3703: selvitystä rikokseen. kinnanvaraisessa rajatapauksessa näyttökyn- 3704: Lainkohtia on tulkittava niin, että kotietsintä nyksen korkeutta. Kotietsinnän edellytysten 3705: voidaan 2 momentissa mainittuja poikkeus- väljä tulkinta on omiaan vesittämään hallitus- 3706: tapauksia lukuunottamatta toimittaa vain, jos muodon takaaman kotirauhan suojan. 3707: 3708: 3709: 3710: 75 3711: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 3712: 3713: 3714: 3715: 3716: Apulaisoikeusasiamies totesi, että kotietsin- lumpaa olisi kuitenkin ollut jättää kotietsintä 3717: tään ryhdyttäessä ei ollut mitään vanhemman toimittamatta. Nimismies ei ollut kiinnittänyt 3718: konstaapelin syyllisyyteen välittömästi viittaa- riittävästi huomiota pakkokeinojen käyttöä har- 3719: vaa näyttöä. Tosin oli olemassa kaksi yhteiseen kittaessa aina hyvin tärkeään yksilön oikeustur- 3720: lähteeseen perustuvaa kertomusta, joissa vihjat- vaan. 3721: tiin siihen, että Kirkkonummen poliisiasemalta Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 3722: viisi vuotta aikaisemmin karanneilla vangeilla kotietsinnän edellytysten arvioinnista nimismie- 3723: olisi ollut maksettu avustaja. Ilmeisesti tapahtu- hen tietoon vastaisen varalle. Lisäksi apulais- 3724: maoloja tulkiten ja vihjetietoja yhdistelemällä oikeusasiamies kiinnitti sisäasiainministeriön po- 3725: oli päätelty, että avustaja olisi ollut nimismies- liisiosaston huomiota siihen, että poliiseille suun- 3726: piirin henkilökuntaan kuuluva. Vangin käyttä- natussa koulutuksessa tulisi korostaa yksilön oi- 3727: män nimityksen arveltiin viittaavan vanhem- keusturvaa ja näytön kriittistä arviointia pakko- 3728: paan konstaapeliin. Apulaisoikeusasiamiehen keinojen käyttöä harkittaessa. 3729: arvion mukaan kertomusten todistusarvoa hei- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 27.3.1995, 3730: kensi niiden epämääräisyys. Lisäksi toinen ker- dnro 406/4/94 3731: tomus perustui toisenkäden tietoon. Karanneen 3732: vangin itsensä antamaa kertomusta arvioitaessa 3733: oli otettava huomioon sen muuttaminen keskei- POLIISIN VELVOLLISUUS HUOLEHTIA 3734: seltä osin. Osa nimismiehen todisteiksi arvioimis- HALTUUNSA OTTAMASTAAN 3735: ta muista seikoista oli totuusarvoltaan heikkoja OMAISUUDESTA 3736: ja kiistanalaisia sekä yksityiskohdiltaan tarkem- 3737: Poliisi oli pidättänyt Tampereella ulkomaalai- 3738: min selvittämättömiä. Näiden seikkojen merki- 3739: sen henkilön ryöstöstä ja ottanut tämän auton 3740: tys vanhemman konstaapelin syyllisyyteen viit- 3741: huostaansa, jotta se ei jäisi heitteille. Autoa ei 3742: taavana todisteena oli muutoinkin erittäin tul- 3743: takavarikoitu. Kun auton omistaja oli edelleen 3744: kinnanvarainen. pidätettynä, poliisi siirsi hänen suostumuksel- 3745: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että vanhem- laan auton Helsinkiin osaksi rikostutkinnan hel- 3746: man konstaapelin syyllisyydestä ei ollut toimen- pottamiseksi ja osaksi omistajan mahdollisen 3747: piteeseen ryhdyttäessä sellaista todennäköisyys- vapautumisen varalta. Poliisijätti auton omista- 3748: näyttöä, jota pakkokeinolain 5 luvun l §:ssä tar- jan toivomuksen mukaisesti yleiselle pysäköinti- 3749: koitetaan. alueelle. Autoa ei ollut mahdollista säilyttää po- 3750: Apulaisoikeusasiamies otti nimismiehen me- liisin tiloissa. Myöhemmin poliisi teki autoon ko- 3751: nettelyä arvioidessaan huomioon näyttökynnys- tietsinnän. Autoa ei saatu lukittua, jolloin sen 3752: tä koskevan lain käyttämän ilmaisun harkinnan- asiakirjat ja avaimet toimitettiin tutkintavanki- 3753: varaa jättävän epätäsmällisyyden sekä myös Ila olevalle omistajalle vankilaan. Auto oli pysä- 3754: sen, että tosiseikkojen näyttöarvoa ei ole mah- köintialueelia ainakin kaksi kuukautta. Omista- 3755: dollista määrittää tarkasti. Tämän vuoksi hän ja kertoi kantelussaan, että auto oli sittemmin 3756: katsoi, että nimismiehen ei voitu osoittaa mene- kadonnut, ja piti poliisia vastuullisena häviämi- 3757: telleen lainvastaisesti. Kotietsinnän edellytykse- sestä. 3758: nä olevan näyttökynnyksen tulkinnan ja kerty- Apulaisoikeusasiamies totesi, että poliisi- 3759: neen todistusaineiston valossa selvästi perustel- viranomaisten oli katsottava ottaneen vastuun 3760: 3761: 3762: 76 3763: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 3764: 3765: 3766: 3767: 3768: autosta ainakin siirron ajaksi, kun he ottivat Rikoskomisario teki poliisin päätöksen olla 3769: sen huostaansa. Kun autoa ei saatu lukittua, saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi, kos- 3770: olisi ollut asianmukaista välittömästi ilmoittaa ka esitutkinnassa oli käynyt selville, ettei rikosta 3771: omistajalle ilman pyyntöäkin tarkasti, mihin ollut tehty. Tapahtumaselostuksessa käsiteltiin 3772: auto oli jätetty. Tätä velvollisuutta korosti se, vain ensimmäistä mutta ei jälkimmäistä tutkin- 3773: että omistajan mahdollisuudet itse selvittää asia tapyyntöä. 3774: olivat hyvin rajalliset, koska hän oli jatkuvasti Apulaisoikeusasiamies katsoi ratkaisussaan, 3775: vapautensa menettäneenä ja lisäksi ulkomaalai- että rikoskomisario menetteli esitutkintalain 3776: nen. vastaisesti jättäessään jälkimmäisen tutkinta- 3777: Saadun selvityksen mukaan auton pysäköin- pyynnön kirjaamatta rikosilmoitukseksi ja jät- 3778: tipaikka ilmoitettiin omistajalle vain melko yli- täessään sen mainitsematta tutkinnan lopetta- 3779: malkaisesti. Jos omistajalla olisi ollut tiedossaan mista koskevassa päätöksessä. 3780: tarkka pysäköintipaikka, hänellä olisi ollut mah- Apulaisoikeusasiamies kiinnitti rikoskomisa- 3781: dollisuus itse huolehtia auton siirtämisestä edel- rion huomiota riittävään huolellisuuteen esitut- 3782: leen. Apulaisoikeusasiamies totesi kuitenkin, kinnan toimittamisessa. 3783: että auton siirtämisestä päättäneelle ylikonstaa- Apulaisoikeusasiamiehen kirje 5.5.1995, dnro 3784: pelille oli perustellusti voinut jäädä se käsitys, 71/4/94 3785: että auton omistajalle riitti tieto siitä, että hänen 3786: autonsa oli pysäköitynä luvalliselle paikalle Tal- 3787: linnaan lähtevien autolauttojen lähistölle. PIDÄTETYN KUVAAMINEN JA HÄNEN 3788: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä SOITTOKUTSUUNSA VASTAAMINEN 3789: auton siirtämisestä päättäneen ylikonstaapelin 3790: Kantelija arvosteli Hämeenlinnan poliisilai- 3791: tietoon. 3792: toksen toimintaa siitä, ettei poliisi ollut vastan- 3793: Apulaisoikeusasiamiehen kirje 31.3.1995, 3794: nut hänen soittokutsuunsa, kun hän oli poliisilai- 3795: dnro 1743/4/94 3796: toksen pidätettyjen tiloissa yrittänyt saada apua 3797: sairauskohtaukseensa. Kantelija arvosteli myös 3798: erään poliisin menettelyä. Poliisimies oli kuvan- 3799: RIKOSILMOITUKSEN KIRJAAMINEN 3800: nut videokameralla erästä pidätettyä poliisilai- 3801: Isännöitsijä teki asunto-osakeyhtiön hallituk- toksen eteisaulassa, ja kantelija oli tuolloin jou- 3802: sen jäsenestä rikosilmoituksen Turun poliisilai- tunut epähuomiossa hetkeksi kuvaan mukaan. 3803: tokselle. Kaksi kuukautta myöhemmin hän teki Apulaisoikeusasiamies kiinnitti poliisilaitok- 3804: poliisille uuden tutkinta pyynnön, jossa hän epäi- sen huomiota siihen, ettei poliisilaitoksella vas- 3805: li hallituksen jäsenen syyllistyneen toiseen rikok- taisuudessa saa päästä syntymään tilannetta, 3806: seen. missä pidätettyjen tilaan sijoitettu ei sairauskoh- 3807: Tutkinnanjohtajana toiminut rikoskomisario tauksen yllättäessä saa yhteyttä poliisilaitoksen 3808: katsoi tutkintapyynnöt yhdeksi asiakokonaisuu- päivystykseen pyytääkseen apua. Apulais- 3809: deksi, koska niissä oli kysymys samojen henkilöi- oikeusasiamiehen käsityksen mukaan poliisin 3810: den välisistä erimielisyyksistä. Hän liitti jälkim- olisi kuvatessaan poliisilaitoksella yhtä pidäte- 3811: mäisen tutkintapyynnön aikaisemmin tehtyyn tyistä tämän luvalla tullut järjestää kuvaus- 3812: rikosilmoitukseen. tilanne ehdottomasti sellaiseksi, ettei toista pidä- 3813: 3814: 3815: 77 3816: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 3817: 3818: 3819: 3820: 3821: tettyä edes epähuomiossa kuvata ilman tämän ruumiinvamman tuottamuksesta sillä perusteel- 3822: lupaa. la, ettei asianomistaja ollut vaatinut rangaistus- 3823: Apulaisoikeusasiamiehen kirje 15.5.1995, ta. 3824: dnro 977/4/94 Kantelija kertoi oikeusasiamiehelle lähettä- 3825: mässään kirjoituksessa, että hän ja hänen asia- 3826: miehensä olivat useasti yrittäneet kiirehtiä esi- 3827: RAVINTO POLIISIVANKILASSA 3828: tutkinnan loppuun saattamista ja kiinnittäneet 3829: Kantelija oli ollut kolme vuorokautta pidätet- jutun tutkijan huomiota syyteoikeuden vanhe- 3830: tynä Lahden poliisilaitoksen poliisivankilassa. nemisen vaaraan. Kantelija epäili, että esitutkin- 3831: Siellä ei tarjottu iltapalaa, minkä vuoksi aterioi- taa olisi viivytelty tarkoituksellisesti. 3832: den väliaika oli kantelijan mielestä liian pitkä. Tutkinnanjohtaja ja tutkija viittasivat apu- 3833: Poliisilaitokselta saadun selvityksen mukaan laisoikeusasiamiehelle antamassaan selvitykses- 3834: poliisivankilassa on aamiainen klo 9.00 ja päiväl- sä suureen työmääräänsä ja siihen, että tutkitta- 3835: linen klo 15.00. Iltapalaa ei ole. Poliisivankilassa via asioita oli tästä syystä pitänyt panna tärke- 3836: säilytettävillä henkilöillä on mahdollisuus omal- ys- ja kiireellisyysjärjestykseen. Kumpikin kiisti 3837: la kustannuksellaan haetuttaa illalla syötävää tarkoituksellisen viivyttelyn. 3838: esimerkiksi nakkikioskilta. Esitutkintalain 6 §:n mukaan esitutkinta on 3839: Laki ja sisäministeriön ohjeet eivät edellytä toimitettava ilman aiheetonta viivytystä. Tut- 3840: kuin kahden lämpimän aterian tarjoamista päi- kinnanjohtajan tehtävänä on muun muassa val- 3841: vässä. Apulaisoikeusasiamies piti kuitenkin koh- voa, että tutkijat hoitavat tehtävänsä lain mu- 3842: tuuttoman pitkänä aikaa, jonka pidätetyt joutu- kaisesti ja joutuisasti. Tutkijat puolestaan vas- 3843: vat päivällisen jälkeen olemaan ravinnotta. Kai- taavat heille tutkittavaksi annettujen juttujen 3844: killa heistä ei ilmeisestikään ole mahdollisuutta asianmukaisesta ja joutuisasta loppuun saatta- 3845: kustantaa itselleen iltapalaa. misesta. 3846: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä Tässä tapauksessa oli tutkinta-aikaa ollut yli 3847: Lahden poliisimestarin tietoon. puolitoista vuotta ennen syyteoikeuden vanhe- 3848: Apulaisoikeusasiamiehen kirje 15.5.1995, nemista. Tutkinnan vaativuuteen ja laajuuteen 3849: dnro 652/4/95 nähden tämä aika oli apulaisoikeusasiamiehen 3850: käsityksen mukaan riittävä. Asiassa ei tullut ilmi 3851: hyväksyttävää syytä, miksi tutkinta kesti niin 3852: ESITUTKINNAN TOIMITTAMINEN 3853: kauan, että syyteoikeus vanheni tutkinnan kes- 3854: VIIVYTYKSETTÄ 3855: täessä. 3856: Kantelija oli loukkaantunut tehtaalla tapah- Apulaisoikeusasiamies katsoi, että tutkinnan- 3857: tuneessa työtapaturmassa 12.5.1992. Jyväsky- johtaja ja tutkija olivat syyllistyneet asiassa lai- 3858: län poliisilaitos käynnisti asiassa esitutkinnan minlyöntiin. Sen sijaan selvityksen valossa ei ol- 3859: lokakuussa 1992 saatuaan tapaturmasta tiedon. lut näyttöä sen kantelukirjoituksessa esitetyn 3860: Esitutkintapöytäkirja valmistui 12.5.1994. epäilyn tueksi, että esitutkintaa olisi viivytelty 3861: Syyttäjä teki sittemmin syyttämättäjättämis- tarkoituksellisesti. 3862: päätöksen työturvallisuuslain rikkomisesta sillä Apulaisoikeusasiamies antoi tutkinnanjohta- 3863: perusteella, että syyteoikeus oli vanhentunut, ja jalle ja tutkijalle eduskunnan oikeusasiamiehen 3864: 3865: 3866: 78 3867: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 3868: 3869: 3870: 3871: 3872: johtosäännön 7 §:n 3 momentin nojalla huomau- välinen neuvottelu oikeudenkäyntiä varten eikä 3873: tuksen virheellisestä menettelystä. esim. avustajana toimiminen esitutkintakuulus- 3874: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 7.6.1995, telussa. Apulaisoikeusasiamies lausui, että tässä 3875: dnro 2250/4/94 tapauksessa ei ollut esitutkintaviranomaisen 3876: tehtävä arvioida avustajan kelpoisuutta. 3877: Tutkintavankeudesta annetun lain (615/197 4) 3878: 12 §:n mukaan tutkintavangin ja hänen oikeu- 3879: ASIANAJAJAN OIKEUS TAVATA denkäyntiavustajansa välistä neuvottelua voi- 3880: TUTKINTAVANKEUDESSA OLEVAA daan kuunnella, jos on perusteltua aihetta epäillä 3881: PÄÄMIESTÄÄN KAHDEN KESKEN väärinkäytöksiä. 3882: Asianajaja kanteli eduskunnan oikeusasia- Lainkohdan sanamuodosta ja sitä koskevasta 3883: miehelle siitä, että hänen ei annettu tavata tut- hallituksen esityksestä (HE 239/1972 vp., s. 42) 3884: kintavankeudessa olevaa päämiestään kahden käy ilmi, että tutkintavangin ja hänen avusta- 3885: kesken ennen seuraavan päivän oikeudenkäyn- jansa neuvottelun kuunteleminen on tarkoitettu 3886: tiä. Poliisi saapui tapaamistilaisuuteen ja oli läs- sallittavaksi vain erittäin poikkeuksellisessa ta- 3887: nä neuvottelun ajan. Poliisi perusteli paikalla- pauksessa. Hallituksen esityksessä lausutaan: 3888: oloaan sillä, että jutun tutkinnassa oli ilmennyt "Väärinkäytöstä, joka antaisi aiheen kuunnella 3889: seikkoja, joiden perusteella asianajajaa tultaisiin neuvottelua tai tarkastaa kirjeen, voitaisiin lä- 3890: kuulemaan syylliseksi epäiltynä. hinnä epäillä silloin, kun on perusteltua syytä 3891: Apulaisoikeusasiamiehelle antamassaan selvi- olettaa, ettei vangin oikeudenkäyntiavustajaksi 3892: tyksessä poliisi totesi, että asianajaja ei enää ilmoittautunut todellisuudessa olisikaan oikeu- 3893: nauttinut sitä luottamusta, mitä esitutkinta- ja denkäyntiavustaja." Hallituksen esityksessä to- 3894: oikeudenkäyntiavustajalta edellytetään. Asian- detaan lisäksi, että jos vangitulle on maksutto- 3895: ajaja oli toiminut siihenastisten esitutkintatoi- masta oikeudenkäynnistä annetun lain nojalla 3896: mien ja koko oikeudenkäynnin ajan tutkintavan- määrätty avustaja, neuvottelua ei olisi kuunnel- 3897: gin avustajana. Tutkinnan loppuminen oli odo- tava. 3898: tettavissa lähitulevaisuudessa. Tämän vuoksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 3 3899: tutkinnanjohtaja piti kohtuullisena, että asian- kohdan c-kohdassa taataan oikeus puolustautua 3900: ajaja saijatkaa avustajana loppuun saakka. Kos- henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeu- 3901: ka esitutkinnassa oli kuitenkin ilmennyt perus- denkäyntiavustajan välityksellä. Sopimuksessa 3902: teltua aihetta epäillä mahdollista väärinkäyttöä, ei nimenomaisesti ole turvattu pidätetylle tai 3903: tutkinnanjohtaja määräsi asianajajan ja hänen tutkintovangille oikeutta neuvotella avustajan- 3904: päämiehensä tapaamisen tapahtumaan valvo- sa kanssa sivullisten kuulematta. Euroopan ih- 3905: tusti tutkintavankeuslain 12 §:n nojalla. misoikeustuomioistuin on kuitenkin todennut, 3906: Asianajajaa kuultiin sittemmin epäiltynä ri- että pidätetyn oikeus neuvotella asianajajansa 3907: koksen suosimiseen. Syyttäjä teki asiassa syyttä- kanssa sivullisten kuulematta kuuluu oikeuden- 3908: mättäjättämispäätöksen näytön puutteen vuok- mukaisen oikeudenkäynnin keskeisiin takeisiin 3909: SI. demokraattisessa yhteiskunnassa ja on johdetta- 3910: Selvityksestä ilmeni, että kysymyksessä oli vissa 6 artiklan 3 kohdan c-kohdasta (EIT A-220. 3911: oikeuden määräämän avustajan ja päämiehen A: 28.11.1991). 3912: 3913: 3914: 79 3915: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 3916: 3917: 3918: 3919: 3920: Tutkintavankeudesta annetun lain 12 §:n tul- nen. Asianomistaja oli lyönyt kantelijaa olutpul- 3921: kinnassa tulee ottaa huomioon Euroopan ihmis- lolla päähän, mutta tätä ei esitutkinnassa juuri- 3922: oikeussopimuksen 6 artiklan 3 kohdan c-kohdan kaan huomioitu. Poliisi ei oikeuskäsittelyn jäl- 3923: määräys ja mainittu Euroopan ihmisoikeustuo- keen ottanut vastaan kantelijan rikosilmoituksia 3924: mioistuimen ratkaisu. asianomistajan häneen pullolla lyömällä kohdis- 3925: Apulaisoikeusasiamies totesi, että avustajan tamasta pahoinpitelystä eikä perättömästä lau- 3926: tehtävän asianmukainen hoitaminen edellyttää, sumasta. Kantelija kääntyi apulaisoikeusasia- 3927: että avustaja ja päämies voivat neuvotella keske- miehen puoleen. 3928: nään kenenkään kuulematta. Erityisen ongel- Asiaa tutkittaessa kävi ilmi, että asianomista- 3929: mallista olisi, jos avustajan ja päämiehen oikeu- jan ja kantelijan kertomukset tapahtumista oli- 3930: denkäyntiä varten käymää keskustelua kuunte- vat ristiriitaiset. Asianomistaja kertoi lyöneensä 3931: lisi saman, vielä joiltakin osin vireillä olevan ju- kantelijaa pullolla, mutta vasta sen jälkeen, kun 3932: tun esitutkintaa toimittava poliisi. Näin ollen ja kantelija oli alkanut pahoinpidellä asianomista- 3933: ottaen huomioon myös, että asianajajaliittoon jaa. Pullolla lyönti oli kirjattu tapon yritystä 3934: kuuluvat lakimiehet ovat julkisen valvonnan koskevan rikosilmoituksen selostusosaan ja sitä 3935: alaisia, apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei polii- oli selvitetty asianosaisten kuulusteluissa. Lisäk- 3936: sin pitäisi kuunnella asianajajan ja hänen pää- si kantelijan vammoista oli otettu valokuva. Vi- 3937: miehensä välistä neuvottelua. Epäillyt väärin- rallinen syyttäjä totesi syyteharkinnassaan kat- 3938: käytökset tulisi torjua esim. esitutkintalain soneensa asianomistajan toimineen hätävarjelu- 3939: 45 §:nja oikeudenkäymiskaaren l5luvun 10 a §:n tilanteessa. Kantelija tai hänen asianajajansa ei 3940: mahdollistamin keinoin. ollut käräjäoikeudessa vaatinut asianomistajalle 3941: Koska tutkintavankeudesta annetun lain 12 § rangaistusta, vaan lyöntiin oli vedottu tekona, 3942: on tulkinnanvarainenja sen sanamuoto mahdol- joka teki kantelijan rikoksesta hätävarjelun 3943: listaa myös tutkinnanjohtajan esittämän tulkin- liioitteluna tehdyn teon. Käräjäoikeus tuomitsi 3944: nan, ei hänen menettelyään ollut pidettävä suo- kantelijan rangaistukseen tapon yrityksestä. 3945: ranaisesti lainvastaisena. Esittämillään perus- Apulaisoikeusasiamies totesi, että olutpullolla 3946: teilla apulaisoikeusasiamies piti kuitenkin toi- lyönti oli tosiasiallisesti tutkittu niin esitutkin- 3947: seen lopputulokseen johtavaa lainkohdan tulkin- nassa, syyteharkinnassa kuin alioikeudessakin. 3948: taa parempana. Silti esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun 3949: A pulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 3950: asetuksen 1 §:n l momentissa säädetty velvolli- 3951: tutkinnanjohtajan ja Helsingin poliisilaitoksen suus kirjata ilmoitus tapahtumasta, jota ilmoit- 3952: tietoon. taja pitää rikoksena, on niin ehdoton, että tässä- 3953: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 19.6.1995, kin tapauksessa pahoinpitelystä olisi tullut kirja- 3954: dnro 1339/4/94 ta erillinen rikosilmoitus. Samoin olisi tullut kir- 3955: jata rikosilmoitus kantelijan perättömäksi lausu- 3956: maksi katsomasta tapahtumasta. Tämänjälkeen 3957: RIKOSILMOITUKSEN VASTAANOTTO- olisi voitu harkita, onko asiassa syytä suorittaa 3958: VELVOLLISUUS 3959: esitutkinta. 3960: Tapon yrityksestä tuomittu henkilö kertoi, Apulaisoikeusasiamies saattoi rikosilmoituk- 3961: että hänen rikoksensa esitutkinta oli puolueelli- sen vastaanottovelvollisuutta koskevan käsityk- 3962: 3963: 3964: 80 3965: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 3966: 3967: 3968: 3969: 3970: sensä asian tutkinnanjohtajana toimineen Hel- set. Näyttökynnyksen ylittyminen ei kuitenkaan 3971: singin poliisilaitoksen rikoskomisarion ja tutkija- ollut apulaisoikeusasiamiehen mielestä yksiselit- 3972: na toimineen vanhemman rikoskonstaapelin tie- teisen selvää. 3973: toon. Kotietsinnän edellytysten täyttymistä arvioi- 3974: Apulaisoikeusasiamiehen kirje 3.8.1995, dnro dessaan apulaisoikeusasiamies otti tässä tapauk- 3975: 1033/4/95 sessa huomioon erityisesti sen, että etsintä rajoi- 3976: tettiin työhuoneisiin. Silloin kun johonkin toi- 3977: menpiteeseen oikeuttavaa näyttökynnystä jou- 3978: dutaan tulkitsemaan ja soveltamaan konkreetti- 3979: KOTIETSINNÄSTÄ ILMOITTAMINEN JA sen yksittäistapauksen näyttötilanteessa, on yh- 3980: ESITUTKINNAN KESKEYTTÄMINEN tenä tekijänä otettava huomioon myös se, missä 3981: Rikoskomisario kanteli sisäasiainministeriön määrin aiottu toimenpide loukkaa yksilön oi- 3982: asettaman tutkintaryhmän toiminnasta mm. sen keusturvaa. Apulaisoikeusasiamiehen mielestä 3983: vuoksi, että rikoskomisarion ja hänen alaisensa voidaan yleistävästi katsoa, että työhuoneessa 3984: työhuoneissa oli heihin kohdistetun rikosepäilyn toimitettu etsintä on omiaan loukkaamaan yksi- 3985: vuoksi toimitettu perusteettomasti kotietsintä ja lön oikeusturvaa vähäisemmässä määrin kuin 3986: jätetty noudattamatta asianmukaisia menette- kotona suoritettu etsintä. 3987: lysääntöjä. Lisäksi rikoskomisario arvosteli sitä, Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, 3988: että esitutkintaa ei ollut päätetty lain edellyttä- että pakkokeinolain 5 luvun 4 §:n mukaan sille, 3989: mällä tavalla. jonka luona kotietsintä pidetään, tai hänen pois- 3990: Selvityksen mukaan poliisin tietoon tuli rikos- sa ollessaan jollekin hänen talonväkeensä kuulu- 3991: ten tutkinnan yhteydessä loppuvuodesta 1992 ja valle paikalla olevalle on annettava tilaisuus olla 3992: alkuvuodesta 1993 eri tahoilta vihjeitä siitä, että etsinnässä läsnä. Jollei kukaan mainituista eikä 3993: Helsingin poliisilaitokselta ja erityisesti ns. Ata- heidän kutsumansa todistaja ole läsnä, on etsin- 3994: ri-ryhmästä vuotaa rikollisille näitä hyödyttäviä nästä viipymättä ilmoitettava sille, jonka luona 3995: tietoja. Sisäasiainministeriön poliisiosasto asetti se on toimitettu. 3996: 16.3.1993 tutkintaryhmän selvittämään asiaa. Kummallekaan poliisimiehelle ei varattu tilai- 3997: Tutkintaryhmän vetäjäksi ja tutkinnanjohta- suutta olla läsnä etsinnässä. Sen sijaan heidän 3998: jaksi määrättiin Järvenpään piirin nimismies. esimiehensä, Helsingin poliisimestari oli paikalla 3999: Tutkintaryhmä aloitti työnsä heti. todistajana. Pakkokeinon kohteena olleelle ri- 4000: Tutkinnanjohtajan määräyksestä rikoskomi- koskomisariolle ilmoitettiin etsinnästä vasta 4001: sarion ja hänen alaisensa työhuoneissa Helsingin kuulustelun yhteydessä toukokuun lopulla 1993 4002: poliisilaitoksella toimitettiin maaliskuussa 1993 eli noin kahden kuukauden kuluttua. 4003: etsintä mahdollisen rikoksen selvittämiseksi. Et- Apulaisoikeusasiamies piti tulkinnanvaraise- 4004: sinnässä tutkittiin mm. rikoskomisarion lukit- na, voitiinko esimiestä tässä tapauksessa pitää 4005: tuja pöytälaatikoita. pakkokeinolain 5luvun 4 §:n tarkoittamana "ta- 4006: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että etsintään lonväkeen kuuluvana" ja meneteltiinkö asiassa 4007: tuli soveltaa pakkokeinolain kotietsintää koske- näin ollen 5 luvun 4 §:n mukaisesti, kun pakko- 4008: via säännöksiä. Selvityksen mukaan kotietsin- keinon kohteille ei ilmoitettu viipymättä etsin- 4009: nän toimittamiseen oli lainmukaiset edellytyk- nästä. 4010: 4011: 4012: 81 4013: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 4014: ---------------------- 4015: 4016: 4017: 4018: 4019: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan he päättyi syksyllä 1993. Tutkin ta keskeytettiin, 4020: pakkokeinolain 5luvun 4 §:n 2 momentista ilme- kun kaikki selvitettävissä olleet asiat oli tutkittu. 4021: nevän sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, Varsin perusteellisesti suoritettu tutkinta ei tuo- 4022: että se jonka luona kotietsintä on toimitettu, saa nut kantelijaa koskevien epäilyjen tueksi apu- 4023: asiasta kaikissa oloissa mahdollisimman pian tie- laisoikeusasiamiehen mielestä oikeudellisesti re- 4024: don. Viipymättä ilmoittamisen tärkeyttä korosti levantteja uusia todisteita. Apulaisoikeusasia- 4025: myös eduskunnan lakivaliokunta pakkokeino- mies piti syntynyttä tilannetta syylliseksi epäil- 4026: lakia säädettäessä (La V.M n:o 9/1986 vp., s. 13). tynä kuulusteltujen oikeusturvan kannalta epä- 4027: Eduskuntakäsittelyn aikana poistettiin hallituk- tyydyttävänä. 4028: sen esitykseen sisältynyt ehto, että ilmoitus on Apulaisoikeusasiamiehen mielestä hänen käy- 4029: tehtävä niin pian kuin siitä ei voi aiheutua hait- tettävissään ollut aineisto ja ratkaisussa esittä- 4030: taa rikoksen selvittämiselle. Tästä on apulais- mänsä näkökohdat puolsivat sitä, että esitutkin- 4031: oikeusasiamiehen käsityksen mukaan pääteltä- ta olisi ollut perusteltua päättää esitutkintalain 4032: vissälainsäätäjän nimenomaisesti tarkoittaneen, 43 §:n mukaisesti (ks. myös s. 38). Tällöin tilanne 4033: että ilmoituksen viivyttämistä ei voida perustel- rikoksesta epäiltyinä kuuitujen kohdalla olisi sel- 4034: la rikostutkinnallisilla syillä. kiytynyt. Lainmukaisia esteitä ei myöskään olisi 4035: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan kotietsin- ollut tutkinnan käynnistämiselle uudestaan, jos 4036: nästä olisi pitänyt ilmoittaa viipymättä niille, siihen sittemmin olisi todettu olevan aihetta. 4037: joiden työhuoneissa etsintä suoritettiin. Tutkin- Toisaalta tutkinnanjohtajan menettelyä ei voitu 4038: nanjohtajan menettelyn moitittavuutta arvioi- apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan pi- 4039: dessaan apulaisoikeusasiamies otti kuitenkin tää lainvastaisena, ja hänenkin tulkintansa puo- 4040: huomioon säännöksen tulkinnanvaraisuuden. lesta oli esitettävissä asianmukaisia perusteita. 4041: Tämän vuoksi tutkinnanjohtajan menettely ei Apulaisoikeusasiamiehen mielestä esitutkin- 4042: antanut aihetta muuhun kuin siihen, että apu- talaki, joka mahdollisti kuvatunlaisen menette- 4043: laisoikeusasiamies saattoi esittämänsä käsityk- lyn, oli tältä osin puutteellinen ja tulkinnan- 4044: sen hänelle tiedoksi vastaisen varalle. varainen. Hän saattoi havaintonsa esitutkinnan 4045: Apulaisoikeusasiamies totesi, että esitutkin- päättämistä koskevasta lainsäädännön tulkin- 4046: nan keskeyttämisestä ei ole olemassa säännöksiä. nanvaraisuudesta sisäasiainministeriön tietoon 4047: Sekä hankitun selvityksen että oikeuskirjallisuu- ja teki esityksen valtioneuvostolle esitutkinta- 4048: dessa esitetyn mukaan menettely perustuu va- lain tarkistamisesta. 4049: kiintuneeseen poliisikäytäntöön. Apulaisoikeusasiamiehen kirje 8.9.1995, dnro 4050: Apulaisoikeusasiamies tarkasteli ratkaisus- 99/4/94 4051: saan tätä menettelyä esitutkintalainsäädännön, Ks. myös apulaisoikeusasiamiehen kirje val- 4052: ihmisoikeussopimusten ja Suomen hallitusmuo- tioneuvostolle 7 .9.1995, dnro 1888/2/95 s. 38. 4053: don valossa. Tätä apulaisoikeusasiamiehenratkai- 4054: suun sisältynyttä tarkastelua on selostettu s. 38-- 4055: 39 apulaisoikeusasiamiehen asiassa valtioneuvos- ASIAKKAAN OIKEUS KÄYTTÄÄ 4056: ÄIDINKIELTÄÄN 4057: tolle tekemän esityksen kertomusselosteessa. 4058: Apulaisoikeusasiamies totesi. että kirjoituk- Kantelija arvosteli Espoon nimismiespiirin 4059: sessa tarkoitetun asian tutkinnan aktiivinen vai- kansliaa siitä, ettei hän voinut käyttää äidinkiel- 4060: 4061: 4062: 82 4063: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 4064: 4065: 4066: 4067: 4068: tään ruotsia, kun hän asioi nimismiespiirissä. Ni- Poliisipartio otti kuljettajan ja matkustajan 4069: mismiespiirissä ei ollut myöskään käytettävissä kiinni virka-aseet esillä ja laittoi heidät käsirau- 4070: rikosilmoituslomakkeita ruotsiksi. toihin. Kun puhuttelussa ilmeni, ettei kiinniote- 4071: Apulaisoikeusasiamiehen hankkiman selvi- tuilla henkilöillä ollut osuutta rikokseen, heidät 4072: tyksen mukaan Espoon nimismiespiirissä ei ollut vapautettiin. Kiinniotetuille henkilöille poliisi il- 4073: kantelussa mainittuna ajankohtana toimisto- moitti toimenpiteen syyksi lyhyesti, että espoo- 4074: henkilökuntaa, joka olisi voinut palvella kanteli- laisella huoltoasemalla oli maksettu väärällä ra- 4075: jaa hänen äidinkielellään. Tapahtumahetkellä ei halla. 4076: myöskään ollut saatavana rikoksen ilmoitus- Apulaisoikeusasiamies katsoi ratkaisussaan, 4077: lomakkeita ruotsiksi. ettei poliisi toimiessaan silloisten tietojensa va- 4078: Apulaisoikeusasiamies totesi, että asiakkaalla rassa menetellyt kiinnioton yhteydessä virheelli- 4079: oli oikeus saada asioida äidinkielellään. Hän kat- sesti. Kuitenkin apulaisoikeusasiamies lausui kä- 4080: soi, että Espoon nimismiespiirin johto ei ollut sityksenään, ettei tapahtumaan johtaneita syitä 4081: asianmukaisesti vastannut nimismiespiirin val- selvitetty kiinniotetuille henkilöille asian laa- 4082: miudesta ruotsinkielisten rikosilmoitusten vas- tuun nähden riittävästi. Apulaisoikeusasiamies 4083: taanottamisessa eikä ruotsinkielisten asiakkai- perusteli ratkaisuaan sillä, että tällaiseen tilan- 4084: den kohtelussa. teeseen joutuminen on kansalaiselle järkyttävä 4085: Selvityksen mukaan lomakkeita on sittemmin kokemus, jonka jälkiselvittelyssä poliisin tulee 4086: ollut saatavana myöskin ruotsiksi. olla korostuneen hienotunteinen. Asianmukaista 4087: Apulaisoikeusasiamies saattoi Espoon nimis- on, että poliisi antaa jälkikäteen riittävän perus- 4088: miehen tietoon käsityksensä siitä, että suomi ja teellisen selvityksen tapahtumaan johtaneista 4089: ruotsi ovat hallitusmuodon 14 §:n (969/9.3) mu- syistä. Erityisen tärkeää tämä on silloin kun kan- 4090: kaan tasavallan kansaliiskielet. Kielilain 3 §:n salainen joutuu kokemaan poikkeuksellisen voi- 4091: (10175) mukaan Suomen kansalaisella on oikeus makkaita virkatoimia. Myös poliisin oman am- 4092: omassa asiassaan käyttää omaa kieltänsä tuo- mattikuvan kannalta on tärkeää, ettei virkatoi- 4093: mioistuimessa tai muussa valtion viranomaises- men suorittamisesta jää kansalaiselle virheellis- 4094: sa. tä, jopa ammattitaidottomuutta osoittavaa käsi- 4095: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 6.1 0.1995, tystä. 4096: dnro 137114/95 Apulaisoikeusasiamiehen kirje 19.10.1995, 4097: dnro 158/4/94 4098: 4099: 4100: 4101: TOIMENPITEEN PERUSTEEN 4102: ILMOITTAMINEN ESITUTKINNAN VIIVYTYKSETÖN 4103: TOIMITTAMINEN 4104: Espoossa tavattiin 18.11.199~ venäläinen seu- 4105: rue levittämästä väärennettyä rahaa. Myöhem- Ammattiliiton tutkimussihteeri arvosteli 4106: min poliisi pysäytti kaksi seurueen autoa. Pysäy- eduskunnan oikeusasiamiehelle syyskuussa 1994 4107: tyspaikan ohi ajaneen auton epäiltiin kuuluneen osoittamassaan kirjoituksessa mm. esitutkinnan 4108: samaan seurueeseen ja se pysäytettiin poliisi- pitkää kestoa asiassa, joka koski kioski- ja siihen 4109: radion viestin perusteella. verrattavasta kaupasta sekä automaattikaupas- 4110: 4111: 4112: 83 4113: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 4114: 4115: 4116: 4117: 4118: ta annetun asetuksen epäiltyä rikkomista. Hän TAKAVARIKOIDUN OMAISUUDEN 4119: kertoi tehneensä joulukuussa 1992 Espoon nimis- YKSILÖINTI 4120: miespiiriin tutkiotapyynnön asetuksen mahdol- 4121: Kantelijat arvostelivat keskusrikospoliisin 4122: lisesta rikkomisesta. Asia oli edelleen keskeneräi- 4123: Oulun aluetoimiston rikoskomisarion menette- 4124: nen. 4125: lyä takavarikkoasiassa. He katsoivat muun 4126: Apulaisoikeusasiamiehen selvityspyynnön 4127: muassa, että takavarikoitu omaisuus oli luette- 4128: jälkeen esitutkinta saatettiin loppuun maalis- 4129: loitu puutteellisesti. 4130: kuussa 1995. Esitutkinta kesti siten yli kaksi 4131: Pakkokeinolain 4 luvun 9 §:n mukaan taka- 4132: vuotta. 4133: varikoidut esineet on luetteloitava. Apulais- 4134: Apulaisoikeusasiamies katsoi esitutkintapöy- 4135: oikeusas~amies totesi, että luetteloinoin tarkoi- 4136: täkirjasta ilmenevän, että tutkiota ei ole ollut 4137: tus on takavarikoidun omaisuuden yksilöiminen. 4138: laaja eikä sellaisenaan aikaavievä. Selvityksen 4139: Omaisuuden laadusta ja myös tutkittavan rikok- 4140: mukaan esitutkinnan pitkä kesto oli johtunut 4141: sen erityispiirteistä riippuen luettelointitapa voi 4142: sisäisen tiedonkulun ongelmista Espoon nimis- 4143: vaihdella. Laajaa asiakirja-aineistoa (esimerkik- 4144: miespiirissä. Selvityksen perusteella ei ollut osoi- 4145: si kirjanpitoa) takavarikoitaessa ei yleensä voida 4146: tettavissa luotettavasti sitä virkamiestä, jonka 4147: edellyttää jokaisen asiakirjan erillistä luetteloin- 4148: nimenomaisen toimenpiteen syyksi viivästymi- 4149: tia, vaan riittävää on yksilöinti esimerkiksi kan- 4150: nen olisi ollut luettava. 4151: sion ulkonäön, merkintöjen ja sisällön laadun 4152: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tutkinnan- perusteella. Järjestämättömästä asiakirja-ai- 4153: johtaja oli asemansa vuoksi ollut ensisijaisessa neistosta tulisi apulaisoikeusasiamiehen käsityk- 4154: vastuussa siitä, että tutkinta etenee tarvittavalla sen mukaan pääsääntöisesti mainita ainakin 4155: joutuisuudella. Koska tutkinnanjohtaja oli saa- asiakirjojen laatu ja lukumäärä. 4156: dun selvityksen mukaan ollut perillä siitä, että Kantelussa tarkoitetussa takavarikossa omai- 4157: jutun esitutkinta oli kesken eikä siinä ollut ta- suusluetteloon oli merkitty esimerkiksi 4158: pahtunut aktiivisia esitutkintatoimia, hänen oli- "pun.muovitasku sis.asiakirjoja" ja "sininen säi- 4159: si pitänyt puuttua jo aikaisemmin asiaan. lytystasku,jossa kauppakirjoja ym.". Myöskään 4160: Tämän vuoksi apulaisoikeusasiamies huo- kaikkien kansioiden tai mappien sisällön laatua 4161: mautti vastaisen varalle rikoskomisariolle tut- eiollut mainittu. Tämäntyyppinen luettelointi ei 4162: kinnanjohtajan velvollisuudesta valvoa mm. apulaisoikeusasiamiehen mukaan täytä pakko- 4163: sitä, että esitutkinta toimitetaan viivytyksettä. keinolain edellyttämää ja yleisemminkin viran- 4164: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti myös Espoon omaispäätökseltä edellytettävää tarkkuutta, 4165: piirin nimismiehen huomiota sisäisen tiedon- koska se ei riittävästi yksilöi sitä, mitä on päätet- 4166: kulun varmistamiseen, jotta vastaavanlaisesta ty takavarikoida. 4167: sekaannuksesta piirin eri toimintayksiköiden Apulaisoikeusasiamies katsoi riittäväksi saat- 4168: välillä vastaisuudessa vältyttäisiin. taa rikoskomisarion tietoon käsityksensä taka- 4169: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 1.11.1995, varikoidun omaisuuden puutteellisesta yksilöin- 4170: dnro 1886/4/94 nistä, koska ei kuitenkaan ollut epäiltävissä, että 4171: Ks. myös apulaisoikeusasiamiehen kirje kaup- rikoskomisarion menettelystä olisi aiheutunut 4172: pa- ja teollisuusministeriölle 1.11.1995, dnro kantelijoille jotain haittaa tai vahinkoa. 4173: 2307/2/95 s. 4 7. 4174: 4175: 4176: 84 4177: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 4178: 4179: 4180: 4181: 4182: Apulaisoikeusasiamiehen kirje 27.11.1995, Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, 4183: dnro 323/4/95 että syytekynnyksen ylittymisen arvioiminen si- 4184: sältää pakostakin jossakin määrin harkinnan- 4185: varaa. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että lain- 4186: RIKOSILMOITUKSEN KIRJAAMINEN kohdan käyttämä syytekynnystä kuvaava il- 4187: maus "todennäköiset syyt" ei käsitteenä ole ko- 4188: Asianomistaja teki Tampereen poliisilaitok- vin täsmällinen. Se edellyttää- kuten kielelliset 4189: selle ilmoituksen asiasta, jota hän piti rikoksena. ilmaisut yleensäkin - konkreettiseen tapauk- 4190: Rikoskomisario kirjoitti keskustelun perusteella seen sovellettuna tulkintaa. Toisena syynä on se, 4191: asianomistajalle todistuksen siitä miksi rikosil- että todistusaineiston näyttöarvon arvioiminen 4192: moitusta ei otettu vastaan. Todistuksen mukaan on toisinaan vaikeaa. Erityisesti tämä korostuu 4193: rikosilmoitus otetaan vastaan, jollei ilmoituksen silloin, kun esitutkinta-aineisto sisältää keske- 4194: kohteena olevaa omaisuutta palautettu luvatusti. nään ristiriitaista näyttöä. 4195: Esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun 4196: Koska sen paremmin syytekynnyksen kor- 4197: asetuksen 1 §:n mukaan ilmoitus on viipymättä 4198: keutta kuin todistusaineiston näyttöarvoa ei ole 4199: kirjattava, kun asianomistaja tai joku muu il- 4200: mahdollista esittää esimerkiksi täsmällisen nu- 4201: moittaa poliisille rikoksesta tai tapahtumasta, 4202: meerisesti, asianosaiselle saattaa syntyä epäilyjä 4203: jota hän pitää rikoksena. 4204: syyteharkinnan objektiivisuudesta. Päätösten 4205: Apulaisoikeusasiamies totesi, ettei todistusta 4206: riittävä perusteleminenmyös näyttöä arvioitaes- 4207: ole pidettävä asetuksen tarkoittamana kirjaami- 4208: sa on tämänkin vuoksi tärkeää. 4209: senaja että ilmoitus olisi tullut viipymättä kirja- 4210: Kantelijan tarkoittamassa tapauksessa ta- 4211: ta rikoksena. Kun rikoskomisario muutoin oli 4212: pahtuman vaiheet olivat esitutkinta-aineiston 4213: asianmukaisesti selvittänyt keskustelussa esitut- 4214: valossa sekavat. Kantelijan ja epäillyn välisen 4215: kinnan toimittamisen edellytykset ja pyrkinyt 4216: kuljetussopimuksen ehdot olivat jääneet epätäs- 4217: edistämään asiassa sovinnollisuutta, apulais- 4218: mällisiksi, mikä seikka oli antanut mahdollisuu- 4219: oikeusasiamies saattoi edellä olevan arvionsa 4220: den erilaisiin käsityksiin. Eräät esitutkinnassa 4221: rikosilmoituksen kirjaamisesta rikoskomisarion 4222: todistajana kuulustellut arvelivat rikosilmoituk- 4223: tietoon. 4224: sen kohteena olleen henkilön toimineen epärehel- 4225: Apulaisoikeusasiamiehen kirje 8.12.1995, 4226: lisistä vaikuttimista, jopa petosmielessä. Epäilty 4227: dnro 2235/4/94 4228: itse kiisti syyllistyneensä rikokseen. 4229: V s. nimismies oli perustanut päätöksensä näy- 4230: tön puuttumiseen epäillyn erehdyttämistarkoi- 4231: tuksesta. Perusteluna hän mainitsi myös sen, 4232: SYYTTÄJÄVIRANOMAISET että epäilty oli kiistänyt syyllistyneensä rikok- 4233: seen. 4234: SYYTTÄJÄN PÄÄTÖKSEN 4235: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että tapaukses- 4236: PERUSTELE Ml NEN 4237: sa, jossa on osin ristiriitaista näyttöä ja todista- 4238: Kantelija arvosteli Asikkalan piirin vs. nimis- jien erilaisia käsityksiä asioiden kulusta ja epäil- 4239: miehen tekemää päätöstä jättää syyte nostamat- lyn tarkoitusperistä, pitäisi päätöksen peruste- 4240: ta riittävän näytön puutteen vuoksi. luihin kiinnittää erityistä huomiota. 4241: 4242: 4243: 85 4244: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 4245: 4246: 4247: 4248: 4249: Apulaisoikeusasiamies piti vs. nimismiehen Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun 4250: perusteluja niukkoina. Sen sijaan vs. nimismies ei lain 6 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oi- 4251: apulaisoikeusasiamiehen arvion mukaan ollut keus saada tieto yleisestä asiakirjasta, joka on 4252: ylittänyt harkintavaltansa rajoja tai käyttänyt julkinen. Lain 7 §:n 1 momentissa säädetään, että 4253: sitä väärin päätyessään syyttämättä jättämi- viranomaisen on pyynnöstä annettava julkisesta 4254: seen. asiakirjasta jäljennös taikka annettava asiakirja 4255: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä viranomaisen luona luettavaksi ja jäljennettä- 4256: syyttäjän päätösten perustelujen tärkeydestä vs. väksi. 4257: nimismiehen tietoon. Näistä säännöksistä ilmenevien oikeusohjei- 4258: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 4.1.1995, den lisäksi on syyttäjän otettava huomioon seu- 4259: dnro 342/4/94 raavat näkökohdat: 4260: Syytteen julkisuus palvelee osaltaan oikeu- 4261: SYYTTEEN JULKISUUS denkäynnin julkisuutta. Oikeudenkäyntien jul- 4262: Oikeustoimittajat ry pyysi oikeusasiamiestä kisen seuraamisen mahdollisuus kuuluu demo- 4263: selvittämään, oliko Helsingin kaupunginviskaali kraattisen yhteiskunnan keskeisiin oikeusperi- 4264: menetellyt lainmukaisesti kieltäytyessään useis- aatteisiin. Julkisuus vaikuttaa mm. kansalaisten 4265: ta pyynnöistä huolimatta antamasta jäljennöstä luottamukseen oikeudenkäytön tasapuolisuu- 4266: oikeudessa esittämistään syytteistä. Syyte koski teen ja muuhun asianmukaisuuteen sekä lopulta 4267: laajaa huumausainerikosjuttua, jota käsiteltiin koko oikeusjärjestelmän uskottavuuteen. Oikeu- 4268: vuoden 1994 aikana useissa oikeuden istunnois- denkäynnin julkisuus toteutuu nykyisin merkit- 4269: sa. Jokaista istuntoa seurasi useita toimittajia. täväitä osalta tiedotusvälineiden välityksellä. 4270: Oikeustoimittajat ry:n mukaan kaupungin- Jotta oikeudenkäyntiä tätä kautta seuraavat 4271: viskaali oli kieltäytynyt ainakin neljä kertaa voisivat saada käsittelystä oikean kuvan ja jotta 4272: antamasta kopiota syytteestä. myös asianosaisten oikeudet tulisivat otetuiksi 4273: Oikeusasiamiehelle antamassaan selvitykses- huomioon, pitäisi tiedotusvälineillä olla riittä- 4274: sä kaupunginviskaali vetosi kiireisiinsä sekä sii- vän ajoissa mahdollisuus saada julkisesta oikeu- 4275: hen, että hänellä ei istunnoissa ollut ylimääräisiä denkäyntiaineistosta tarvitsemansa luotettava 4276: jäljennöksiä syytteistä. Hänellä oli mukanaan tieto. Varsinkin oikeudenkäynnin alkuvaiheessa 4277: ainoastaan työkappaleita, joissa oli hänen omia korostuu syytteen merkitys tiedotusvälineiden 4278: merkintöjään. tietolähteenä. Tällöin on niin yleisen kuin asian- 4279: Oikeusasiamies lausui, että syyttäjän laati- osaisten yksityisen edun vuoksi tärkeää, että toi- 4280: maa syytettä on pidettävä yleisten asiakirjain mittajilla on oikeudenkäyntiselostuksen pohjak- 4281: julkisuudesta annetun lain 2 §:n tarkoittamana si oikeat ja täsmälliset tiedot syytteen sisällöstä. 4282: yleisenä asiakirjana, jonka tulo yleisöjulkiseksi Nykyaikaisen tiedonvälityksen luonteeseen 4283: määräytyy saman lain 4 §:n ja 5 §:n mukaisesti. kuuluu nopeus. Jotta julkisuuslainsäädännön 4284: Näitä lainkohtia on tulkittu siten, että syyte tavoitteet toteutuisivat tarkoitetulla tavalla, pi- 4285: tulee julkiseksi, kun se on esitetty oikeudessa. tää syyttäjän ottaa myös tämä seikka huomioon. 4286: Tämä kanta on esitetty mm. Oikeuskanslerin Näistä syistä ja koska valtion virkamieslain 4287: ohjeissa syyttäjille sekä Syyttäjäsanomissa 3/92 (laki 755/1986 20 §sekä laki 750/1994 14 §) mu- 4288: ja 3/94. kaan virkamiehen on hoidettava tehtävänsä 4289: 4290: 4291: 86 4292: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 4293: 4294: 4295: 4296: 4297: asianmukaisesti ja viivytyksettä, syyttäjän tulisi Oulun kaupunginviskaalinvirastosta saadus- 4298: järjestää toimittajille tilaisuus pyynnöstä saada ta 7.3.1995 rästilistasta ilmeni, että kaupungin- 4299: jäljennös julkiseksi tulleesta syytteestä viivytyk- viskaalilla oli syyteharkinnassa vielä kolme 4300: settä. vuonna 1992 vireille tullutta ja kahdeksan vuon- 4301: Oikeusasiamies katsoi, että kaupunginviskaa- na 1993 saapunutta asiaa. Lisäksi hän oli tehnyt 4302: li oli menetellyt näiden periaatteiden vastaisesti vuoden 1994 aikana yhteensä 26 syyttämättäjät- 4303: ja kiinnitti kaupunginviskaalin vakavaa huo- tämispäätöstä syyteoikeuden vanhentumisen 4304: miota syytteen julkisuuteen ja sen merkitykseen. perusteella. 4305: Oikeusasiamiehen päätös 13.3.1995, dnro Oikeusasiamies pyysi kaupunginviskaalilta ja 4306: 1735/4/94 hänen esimieheltään I kaupunginviskaalilta seli- 4307: tyksen. 4308: Kaupunginviskaali kertoi selityksessään, että 4309: hän oli siirtänyt suurimman osan jutuista odot- 4310: LAIMINLYÖNNIT SYYTEHARKINNASSA tamaan syyttämättäjättämispäätöksen tekemis- 4311: Oulun kaupunginviskaalinvirastossa suori- tä ei näyttöä -perusteella. Hän ei ollut kuiten- 4312: tetun tarkastuksen yhteydessä 10.3.1994 kävi kaan saanut tehdyksi kirjallista päätöstä. 4313: ilmi, että eräällä kaupunginviskaalilla oli syyte- Oulun kaupunginviskaalinviraston I kaupun- 4314: harkinnassa poikkeuksellisen paljon vanhoja ginviskaali kertoi selityksessään, että hän oli ke- 4315: asioita. Kolmestakymmenestä vanhimmasta hottanut kaupunginviskaalia muuttamaan työ- 4316: syyteharkinnassa olevasta asiasta 29 oli hänel- tapojaan siten, että hän tekee syyttämättäjättä- 4317: lä. mispäätöksen välittömästi sen jälkeen, kun hän 4318: Vanhin asia oli kirjattu saapuneeksi yli viisi on todennut, ettei asia johda syytteeseen. I kau- 4319: vuotta sitten 16.1.1989. Kahdeksan seuraavaksi punginviskaali oli ilmoittanut hänelle olevansa 4320: vanhinta oli tullut kaupunginviskaalinvirastoon valmis väliaikaisesti auttamaan juttujen ratkai- 4321: vuoden 1990 aikana. Muut rästilistan jutuista sussa. Kaupunginviskaali oli kuitenkin kieltäy- 4322: olivat saapuneet kaupunginviskaalinvirastoon tynyt tarjouksesta. I kaupunginviskaali katsoi, 4323: vuoden 1991 aikana lukuunottamatta yhtä vuo- ettei hänellä viraston päällikkönä ollut valtuuk- 4324: den 1992 alussa saapunutta asiaa. sia ottaa jo jaettuja juttuja toimivaltaiselta syyt- 4325: Tarkastuksen yhteydessä ilmeni myös, että täjältä. 4326: kyseinen kaupunginviskaali oli tehnyt vuonna Oikeusministeriössä 2.12.1994 käydyssä tu- 4327: 1993 kaikkiaan 35 syyttämättäjättämispäätös- losneuvottelussa oli Oulun kaupunginviskaalin- 4328: tä, joissa perusteena oli syyteoikeuden vanhene- viraston tavoitteeksi asetettu, että vuoden 1995 4329: minen. lopussa ei syyteharkinnassa olisi enää ennen 4330: Kaupunginviskaali ei selvityksessään osannut 30.6.1994 saapuneita asioita. 4331: eritellä syytä tapahtuneeseen. Asiat olivat pää- Oikeusasiamies totesi ratkaisussaan, että val- 4332: osin sellaisia, että syyteharkinnan loppuunsaat- tioneuvoston oikeuskansleri on kiinnittänyt 4333: tamisen ei olisi pitänyt tuottaa hänelle vaikeuk- Syyttäjäsanomissa nro 2/93 muun muassa syyt- 4334: sia. Kaupunginviskaali kertoi kuitenkin ratkais- täjävirastojen päälliköiden huomiota heidän vel- 4335: seensa rästilistassa mainitut 16.9.1989- vollisuuteensa valvoa sitä, etteivät heidän alai- 4336: 10.1.1992 saapuneet asiat. sensa syyttäjät aiheettomasti viivyttele syyte- 4337: 4338: 4339: 87 4340: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 4341: 4342: 4343: 4344: 4345: harkinnan suorittamisessa. Oikeuskansleri kiin- Asian käsittely siirtyi lääninsyyttäjälle, joka 4346: nitti samaan asiaan huomiota myös Syyttäjäsa- suoritti asiassa syyteharkinnan ja päätti jättää 4347: nomissa nro 4/94. syyttämättä osaksi näytön puutteen vuoksi ja 4348: Oikeusasiamies totesi, että kaupunginviskaali osaksi sillä perusteella, että kysymys ei ollut ri- 4349: oli laiminlyönyt virkavelvollisuutensa, kun hän koksesta. Asianomistaja nosti tämän jälkeen itse 4350: ei ollut suorittanut syyteharkintaa loppuun en- syytteen. 4351: nen syyteoikeuden vanhentumista. Kaupungin- Kaupunginviskaali oli virallisena syyttäjänä 4352: viskaali ei muuttanut työskentelytapojaan, kuultavana, kun asiaa käsiteltiin käräjäoikeu- 4353: vaikka hänen esimiehensä kiinnitti asiaan huo- dessa. Tällöin hän eräiltä osin otti kysyttäessä 4354: miota. Hän ei muuttanut työskentelytapojaan kantaa tutkittavana olleiden tekojen rikosoikeu- 4355: edes oikeusasiamiehen tarkastuksen jälkeen. Oi- delliseen arviointiin. 4356: keusasiamies antoi kaupunginviskaalille huo- Asianomistaja kanteli kaupunginviskaalin 4357: mautuksen pitkäaikaisesta tehtävien laimin- menettelystä. 4358: lyönnistä. Ratkaisussaan apulaisoikeusasiamies totesi, 4359: Oikeusasiamies katsoi myös, ettei I kaupun- että laissa ei ole määräyksiä syyttäjän esteelli- 4360: ginviskaali ollut esimiehenä puuttunut riittävän syydestä. Oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä 4361: tehokkaasti alaisensa kaupunginviskaalin työs- on kuitenkin vakiintuneesti katsottu syyttäjään 4362: kentelytapoihin ja laiminlyöntiin. Oikeusasia- voitavan soveltaa tuomaria koskevia esteelli- 4363: mies saattoi käsityksensä I kaupunginviskaalin syyssäännöksiä (näin muun muassa Syyttäjälai- 4364: tietoon. tostoimikunnan mietintö 1995:7, s. 70). Tuoma- 4365: Oikeusasiamiehen päätös 20.6.1995, dnro 547/ rin esteellisyydestä säädetään oikeudenkäymis- 4366: 2/94 kaaren 13luvun 1 §:ssä. Tämän mukaan tuomari 4367: on esteeilinen muun muassa silloin, jos hän on 4368: SYYTIÄJÄN ESTEELLISYYS asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies. 4369: Kokkolan kaupunginviskaali oli ilmoittanut Esteellisyyttä koskevien määräysten oikeus- 4370: Vaasan Iääninsyyttäjälie osoittamassaan kirjees- poliittinen perusta on kahdenlainen. Ensinnäkin 4371: sä olevansa esteellinen suorittamaan syytehar- niillä pyritään eliminoimaan asiaankuulumatto- 4372: kintaa hänelle toimitetun esitutkinta-aineiston mien vaikuuimien vaikutus ratkaisun sisältöön. 4373: pohjalta. Perusteluna kaupunginviskaali esitti, Toinen ja yhtä tärkeä merkitys on se, että niiden 4374: että hän ja syylliseksi epäilty olivat julkisesti avulla tuetaan luottamusta lainkäytön puolueet- 4375: olleet eri mieltä eräässä kunnallisasiassa. Syylli- tomuuteen. 4376: seksi epäilty oli muun muassa ollut mukana asiaa Apulaisoikeusasiamies piti jossakin määrin 4377: valmistelemassa, ja kaupunginviskaali puoles- tulkinnanvaraisena, oliko kaupunginviskaali 4378: taan oli valittanut asiaa koskevasta kaupungin- tullut ilmoittamillaan perusteilla oikeudenkäy- 4379: valtuuston päätöksestä lääninoikeuteen. Kau- miskaaren 13luvun 1 §:n tarkoittamalla tavalla 4380: punginviskaali kertoi arvostelleensa myös julki- esteelliseksi toimimaan syyttäjänä kantelijan 4381: suudessa hanketta. Hänen mielestään oli oikeu- tarkoittamassa asiassa. 4382: denhoidon yleisen luotettavuuden kannalta pa- Koska kaupunginviskaali itse oli arvioinut 4383: rempi, että syyteharkinnan suorittaisi joku muu olevansa esteeilinen ja vetäytynyt asian käsitte- 4384: syyttäjä. lystä, minkä käsityksen hänen esimiehensä oli 4385: 4386: 4387: 88 4388: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 4389: 4390: 4391: 4392: 4393: hyväksynyt, apulaisoikeusasiamies katsoi, että jätetyn henkilön tietoon kuten rikoslain voi- 4394: hänen olisi tullut syyttäjäntoimintaa kohtaan maanpanemisesta annetun asetuksen 15 b § olisi 4395: tunnettavan luottamuksen säilyttämiseksi pi- edellyttänyt. 4396: dättäytyä toimimasta asiassa syyttäjänä. Apulaisoikeusasiamies saattoi lääninsyyttä- 4397: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä jän tietoon käsityksensä siitä, että asiassa olisi 4398: kaupunginviskaalin tietoon. tullut tehdä kirjalliset syyttämättäjättämispää- 4399: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 3.8.1995, tökset. Lisäksi apulaisoikeusasiamies kiinnitti 4400: dnro 719/4/94 lääninsyyttäjän huomiota velvollisuuteen saat- 4401: taa syyttämättäjättämispäätös syyttämättä jä- 4402: tetyn tietoon. 4403: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 12.12.1995, 4404: SYYTTÄMÄTTÄJÄTTÄMISPÄÄTÖKSEN dnro 53/4/95 4405: LAATIMINEN JA TIEDOKSIANTO 4406: 4407: Kantelija arvosteli lääninsyyttäjänä toimi- 4408: neen Oulun läänin apulaispoliisitarkastajan 4409: syyttämättäjättämispäätöstä. Asiassa oli kuultu 4410: ULOSOTTOVIRANOMAISET 4411: kahta henkilöä epäiltynä kirjanpitorikoksesta, 4412: mutta kumpaakaan vastaan ei ollut nostettu 4413: ULOSOTTOMIEHEN ESTEELLISYYS 4414: syytettä. 4415: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että vaikka esi- Kantelijat tiedustelivat, saiko Forssan piirin 4416: tutkinnassa olikin toisen epäillyn osalta tullut nimismies toimittaa pakkohuutokaupan, jonka 4417: esiin syytteen nostamista puoltaviakin seikkoja, hakijavelkojana oli osuuspankki, kun nimismies 4418: lääninsyyttäjä ei ollut ylittänyt asiassa harkinta- itse oli pankin hallintoneuvoston jäsen. 4419: valtaansa. Apulaisoikeusasiamies totesi kuiten- Oikeusasiamies totesi, että ulosottolain l lu- 4420: kin, että oikeuskanslerin syyttäjille antamien vun 9 §:n mukainen ulosottomiehen esteellisyys 4421: ohjeiden mukaan lähtökohta on, että jokaisesta nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa edellyt- 4422: esitutkinnassa syylliseksi epäillystä, jota vas- täisi, että hänellä tai hänen sukulaisellaan olisi 4423: taan jätetään syyte nostamatta, tehdään erilli- odotettavissa merkittävää henkilökohtaista etua 4424: nen kirjallinen syyttämättäjättämispäätös. Täs- asiassa. 4425: sä tapauksessa lääninsyyttäjä oli vain merkinnyt Ulosottolain vanhentunut jääviyssäännös ei 4426: diaariinsa esitutkintapöytäkirjan numeron koh- lähde asiakkaan näkökulmasta, kuten hallinto- 4427: dalle: "ei syytettä". Apulaisoikeusasiamiehen menettelylain säännös, jonka mukaan virkamie- 4428: käsityksen mukaan lääninsyyttäjän olisi tullut hen on sekä oltava että yleisön silmissä näytettä- 4429: tehdä syyttämättäjättämispäätöksensä kirjalli- vä puolueettomalta. Näin ollen yleistä ulosotto- 4430: sesti, jotta niiden perustelut olisivat olleet julki- miehen esteellisyyttä nyt kysymyksessä olevalla 4431: sesti arvioitavissa. Tämä olisi ollut erityisen tär- perusteella ei voida katsoa olevan olemassa. Ta- 4432: keää, koska varsinkin toisen syylliseksi epäillyn pauskohtaisesti tulee kuitenkin arvioida kuhun- 4433: osalta näytön arviointi oli ongelmallista. Lisäksi kin ulosottomiehen täytäntöönpanotehtävään 4434: lääninsyyttäjä oli laiminlyönyt saattaa syyttä- mahdollisesti liittyvä esteellisyys intressijäävin 4435: mättäjättämispäätöksensä toisen syyttämättä perusteella. 4436: 4437: 4438: 89 4439: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 4440: 4441: 4442: 4443: 4444: Nimismies oli toimittanut kantelijoiden omis- ratiivisten elinten jäsenyyksistä taloudellisissa 4445: tamien kuuden kiinteistön pakkohuutokaupan. yhteisöissä. 4446: Pakkohuutokaupan hakijana oli osuuspankki. Oikeusasiamies totesi, että kyseessä oli sivu- 4447: Kantelukirjoituksen tai saadun selvityksen pe- toimi ja se vaaransi luottamusta virkamiesten 4448: rusteella ei ollut osoitettu sellaista nimismiehen tasapuolisuuteen. Lääninhallituksen tulee siksi 4449: henkilökohtaista intressiä, joka olisi ulosottolain vaatia valtionvirkamieslain mukaista menette- 4450: 1luvun 9 §:n mukainen jääviysperuste. lyä näiden sivutoimien osalta ja valvoa lain nou- 4451: Oikeusasiamies piti ulosottoon liittyvien ta- dattamista. 4452: loudellisten intressien merkittävyyden vuoksi Oikeusasiamies saattoi käsityksensä sivutoi- 4453: tärkeänä, että ulosottolain esteellisyyssäännök- men ilmoitusvelvollisuudesta nimismiehen tie- 4454: siä kehitettäisiin kattavammaksi siten kuin hal- toon ja käsityksensä sivutoimiasioiden valvon- 4455: lintomenettelylaissa on säädetty. Sääntely olisi nasta lääninhallituksen tietoon. 4456: tärkeää, jotta voitaisiin selkeästi ottaa huomioon Lisäksi oikeusasiamies teki oikeusministeriöl- 4457: yhteydet, joissa luottamus ulosottohenkilöstön le esityksen ulosottolain esteellisyyssäännöksen 4458: puolueettomuuteen vaarantuu. muuttamisesta vastaamaan hallintomenettely- 4459: Sivutoimi-ilmoituksen osalta oikeusasiamies lain esteellisyyssäännöksiä (dnro 872/2/95). Esi- 4460: totesi, että sivutoimia, joita rajoitukset koske- tystä on selostettu tarkemmin s. 30. 4461: vat, ovat virka sekä palkattu työ tai tehtävä, Oikeusasiamiehen päätös 10.4.1995, dnro 4462: joista virkamiehellä on oikeus kieltäytyä. Sivu- 1173/4/94 4463: toimirajoitukset eivät kuitenkaan koske tehtä- 4464: viä, joista ei voida kieltäytyä, esimerkiksi luotta- 4465: mustehtäviä. Myöskään aivan tilapäisiä tehtä- 4466: viä ei voida pitää sivutoimina. Jos sen sijaan KIINTEISTÖN ARVOON VAIKUTTAVIEN 4467: palkkaa tai palkkiota maksetaan toimimisesta TIETOJEN ILMOITTAMINEN 4468: taloudellisen yhteisön elimessä, kyseessä on kat- PAKKOHUUTOKAUPASSA 4469: sottu olevan yleensä valtion virkamieslaissa tar- Kantelija kertoi ostaneensa kiinteistön pakko- 4470: koitettu sivutoimi. huutokaupassa. Huutokauppatilaisuudessa ei 4471: Oikeusasiamies katsoi, että pankin hallinto- suullisesti eikä kirjallisesti ilmoitettu, että sähkö- 4472: neuvoston jäsenyys on valtion virkamieslaissa laitoksella oli huomattava saatava edelliseltä 4473: tarkoitettu sivutoimi. Näin ollen nimismiehen omistajalta. Sen suorittaminen oli edellytyksenä 4474: olisi tullut tehdä ilmoitus sivutoimen vastaan- sille, että sähkönjakelua kiinteistölle jatkettiin. 4475: ottamisesta nimismiesten sivutoimiasioita käsit- Kantelija esitti, että lailla pitäisi velvoittaa ulos- 4476: televälle viranomaiselle eli lääninhallitukselle. ottomies ilmoittamaan kaikki kiinteistöä rasitta- 4477: Sivutoimi ei edellyttänyt lupaa, koska sen hoita- vat velat, myös sähkö- ja puhelinlaskut. 4478: minen ei vaatinut työajan käyttöä. Oikeusasiamies totesi, että sähköyhtiön saata- 4479: Nimismies erosi sittemmin hallintoneuvostos- va ei saadun selvityksen mukaan ollut ulosotto- 4480: ta. perinnässä oleva saatava. Se ei myöskään ollut 4481: Lääninhallitus totesi selvityksessään, että se itse kiinteistöä rasittava maksu, vaan kysymys 4482: ei ollut vaatinut sivutoimi-ilmoituksia tai luvan oli sähkönj akelueh toihin liittyvästä sähköyhtiön 4483: hakemista hallintoneuvoston kaltaisten ei-ope- oikeudesta kuitata saatavansa edelliseltä säh- 4484: 4485: 4486: 90 4487: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 4488: 4489: 4490: 4491: 4492: könkäyttäjältä suoritetusta liittymismaksusta. Pakkohuutokauppaa edeltävänä päivänä ha- 4493: Tällöin liittymismaksua ei voida siirtää ostajan kijapankki oli ilmoittanut kaupunginvoudille 4494: hyväksi muilta kuin rästimaksut ylittäviltä osin. peruuttavansa hakemuksensa sillä perusteella, 4495: Kysymys ei siis ole pakkotäytäntöönpanoon että omistajien ja eräiden henkilöiden kesken oli 4496: liittyvistä saatavista eikä myöskään sellaisesta saatu aikaan sopimus vapaaehtoisesta kaupasta. 4497: kiinteistön ominaisuudesta, joka ulosottolain 5 Toinen kiinnityksen haltija oli ilmoittanut kau- 4498: luvun 18 §:n mukaan on ilmoitettava pakkohuu- punginvoudille suostuvansa vapaaehtoiseen 4499: tokauppakuulutuksessa. Kysymys on käytön ra- kauppaan. Kiinnityksen haltijoiden saatavat 4500: joituksesta. olivat velkojainluettelon mukaan yhteensä 4501: Ulosottokäytännössä on menetelty niin, että 1 ll2 258 markkaa. Kiinteistö oli tuolloin ulos- 4502: pakkohuutokaupassa on suullisesti mainittu pu- mitattu lisäksi eräistä muista saatavista. 4503: helin- ja sähkölaskuista, joiden suorittaminen on Kaupunginvouti peruutti huutokaupan ja 4504: edellytyksenä sähkönjakelun uudelleen alkami- kiinteistöön kohdistuneet ulosmittaukset. 4505: selle taikka puhelinverkkoon uudelleen kytkemi- Omistajat my1vat 31.1.1992 kiinteistön 4506: selle. 800 000 markalla. Oulun lääninveroviraston 4507: Nimismies ei varmasti muistanut lukeneensa kiinteistöön kohdistuva verosaatava maksettiin 4508: sähköyhtiön ilmoitusta saatavan määrästä. Hän kauppahinnasta lääninverovirastolle. 4509: ei kuitenkaan ollut menetellyt asiassa lainvastai- Oikeusasiamies totesi, että kuulutetun pakko- 4510: sesti, vaikka hän ei olisikaan lukenut sähköyh- huutokaupan peruuttaminen tai ulosmittauksen 4511: tiön kirjettä. peruuttaminen vapaaehtoisen, ulosoton ulko- 4512: Oikeusasiamies piti sähkö- ja puhelinyhtiön puolisen kaupan toteuttamiseksi ei perustu ulos- 4513: saatavien ilmoittamista suositeltavana, koska ottolain säännöksiin. Se on kuitenkin vakiintu- 4514: saatavilla voi olla vaikutusta ostopäätökseen. Il- nut menettely ulosottokäytännössä erityisesti 4515: moittamista voitaneen pitää hyvään ulosotto- paremman kauppahinnan turvaamiseksi. 4516: tapaan kuuluvana. 4517: Kuulutetun pakkohuutokaupan peruuttami- 4518: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä oikeus- 4519: nen edellyttää pakkohuutokaupan hakijoiden 4520: ministeriön tietoon. 4521: suostumusta. Sekä ulosottokäytännössä että oi- 4522: Oikeusasiamiehen päätös 25.4.1995, dnro 775/ 4523: keuskirjallisuudessa on esitetty eri käsityksiä sii- 4524: 4/94 tä, mitkä velkojat ovat pakkohuutokaupan haki- 4525: joita. 4526: Huutokaupan hakijat -käsitteellä on pakko- 4527: ULOSMITATUN KIINTEISTÖN MYYMINEN 4528: huutokaupassa merkitystä muunmuassa arvioi- 4529: Kantelija arvosteli Oulun kaupunginvoudin taessa keitä velkojia on kuultava. Ulosottolain 5 4530: menettelyä hänen ja hänen vaimonsa omistaman luvun 41 §:n l momentin mukaan hakijalla on 4531: ja heidän veloistaan ulosmitatun kiinteistön oikeus vastustaa myymistä, jos kauppasumma ei 4532: myymisessä vapaaehtoisella kaupalla. riitä hakijan saatavan maksuksi, vaikkakin huu- 4533: Kaupunginvouti oli kuuluttanut kiinteistön tokaupassa tehdään niin korkea tarjous, että se 4534: pakkohuutokaupan toimitettavaksi 31.1.1992. velkojainluettelon perusteella saadaan hyväk- 4535: Hakijoiksi oli kuulutuksessa ilmoitettu Oulun syä. 4536: lääninverovirasto ja eräs pankki. Ulosmittausvelkojan asema voitaisiin vapaa- 4537: 4538: 4539: 91 4540: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 4541: 4542: 4543: 4544: 4545: ehtoisessa kaupassa rinnastaa hänen asemaansa ULOSOTOSSA PERITTYJEN VAROJEN 4546: pakkohuutokaupassa. Vapaaehtoisessa kaupas- TILITYKSEN VIIVÄSTYMINEN 4547: sa kuitenkin on kysymys sääntelemättömästä 4548: Kantelija arvosteli ulosotossa perittyjen ela- 4549: menettelystä, jolloin asianosaisten oikeussuojan 4550: tusmaksujen tilityksen viivästymistä Lohjan ni- 4551: turvaaminen edellyttää voimassa olevien sään- 4552: mismiespiirissä. Hän kertoi, että velalliselta pe- 4553: nösten pikemminkin ahtaampaa kuin laajenta- 4554: rittyjen elatusmaksujen tilittäminen hänelle oli 4555: vaa tulkintaa. 4556: huomattavasti viivästynyt kesästä 1993lähtien. 4557: Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa ulos- Vuoden 1994 neljän ensimmäisen kuukauden ai- 4558: ottomies oli hankkinut kiinnitysvelkojien suos- kana ei ollut tilitetty yhtään erää. Tilittämättä 4559: tumuksen. Hän oli peruuttanut ulosmittauksen oli siis tammi- huhtikuun ajalta yhteensä 5 744 4560: myös muiden pakkohuutokaupan velkojainluet- markkaa. 4561: telossa huomioon otettavien ulosmittaussaata- Ratkaisussaan oikeusasiamies totesi, että 4562: vien osalta, vaikka näiden suostumusta ei ollut ulosottoasetuksen 34 §:n 2 momentin mukaan 4563: pyydetty. ulosottomiehen tulee lähettää kertyneet varat 4564: Velkojainluettelon mukaan kiinnitetyt saata- hakijalle postisiirron välityksellä kahden viikon 4565: vat olivat yhteensä 1112 258 markkaa. Vapaaeh- kuluessa siitä, kun hän on ne perinyt tai avus- 4566: toisessa kaupassa kauppahinta oli selvästi alhai- tavan ulosottomiehen tilityksenä vastaanotta- 4567: sempi eli 800 000 markkaa. Sen vuoksi ja ottaen nut. 4568: huomioon, että ko. kiinteistön rauenneessa, ai- Kantelijan elatusapusaatavat oli yhtä kuu- 4569: kaisemmassa pakkohuutokaupassa esitetty tar- kausierää lukuunottamatta tilitetty 3-7 viik- 4570: jous ei olennaisesti poikennut vapaaehtoisen koa myöhässä kesästä 1993lähtien. Tammikuus- 4571: kaupan kauppahinnasta, on oikeusasiamiehen ta 1994 lähtien kertyneet varat tilitettiin 4572: mielestä ilmeistä, että kiinnitysvelkojien saata- 3.5.1994 ja 13.5.1994 eli viivästys oli jopa 14 4573: vien suorittamisen jälkeen ei pakkohuutokau- viikkoa. Tuolloin asiakirjat palautettiin hakijal- 4574: passa olisi voinut kertyä suoritusta etuoikeudet- le, koska velallinen oli todettu varattomaksi. 4575: tomille ulosmittaussaata ville. Näin ollen ja kos- Oikeusasiamies totesi, että Lohjan nimismies- 4576: ka lääninveroviraston etuoikeutettu saatava piirissä ei erityisesti vuosina 1993 ja 1994 ollut 4577: maksettiin kauppahinnasta, ei kaupunginvoudin noudatettu ulosottoasetuksen 34 §:ssä säädettyä 4578: menettelyä voida pitää moitittavana. määräaikaa ulosottomiehen rahatilityksille. Vii- 4579: Lainmukaisesta realisointimenettelystä poik- västys oli ajoittain ollut huomattava ja kohtuu- 4580: keamiseen ja ulosoton ulkopuoliseen velkojen ton velkojille, kuten kantelijalle. 4581: järjestelyyn olisi oikeusasiamiehen mielestä kui- Saadun selvityksen mukaan tilitykset saatet- 4582: tenkin perusteltua vaatia suostumus kaikilta tiin säädetyn määräajan mukaiseksi vuoden- 4583: ulosmittausvelkojilta, joilla on realisointikelpoi- vaihteessa 1994-1995. 4584: nen täytäntöönpanoperuste. Syyksi toimistotyön ruuhkautumiseen nimis- 4585: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä kaupun- mies ja piirin henkilökunta esittivät erityisesti 4586: ginvoudin ja lausunnon antaneen lääninhallituk- ulosoton atk-järjestelmän käyttöönottoon 4587: sen tietoon. l.6.1993liittyneet henkilökunnan harjaannutta- 4588: Oikeusasiamiehen päätös 26.4.1995, dnro 872/ misongelmat sekä laitteiston puutteet ja vähäi- 4589: 4/94 syyden. Myös henkilökunnan määrää pidettiin 4590: 4591: 4592: 92 4593: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 4594: 4595: 4596: 4597: 4598: liian vähäisenä. Valtion säästötoimet lomaraho- ILMOITIAMINEN RANGAISTUKSEN 4599: jen muuttamisena lomapäiviksi aiheuttivat lisä- TÄYTÄNTÖÖNPANON LYKKÄYKSESTÄ 4600: ruuhkautumista. Avustavien ulosottomiesten 4601: Kantelija oli hakenut hänelle tuomittuun van- 4602: hyvän perintätuloksen vuoksi tilityksistä huo- 4603: keusrangaistuksen täytäntöönpanoon lykkäystä 4604: lehtivien henkilöiden työt lisääntyivät. 4605: Joensuun kaupunginvoudilta. Kun kaupungin- 4606: Oikeusasiamies totesi, että Lohjan nimismies- 4607: vouti oli saanut pyytämänsä lisäselvityksen, hän 4608: piirissä oli lääninhallituksen tarkastuksissa ha- 4609: myönsi lykkäyksen, mutta ei ilmoittanut siitä 4610: vaittu viiveitä tilityksissä jo vuonna 1992 eli 4611: kantelij alle. 4612: ennen atk-järjestelmän käyttöönottoa. Viiveet 4613: Hallintomenettelylain (598/1982) 25 §:n mu- 4614: olivat kuitenkin muodostuneet merkittäviksi 4615: kaan kaupunginvoudin olisi tullut antaa teke- 4616: atk:n käyttöönottoon liittyneiden ongelmien 4617: mänsä lykkäyspäätös tiedoksi hakijalle. Kau- 4618: vuoksi. Selvityksen perusteella oli ilmeistä, että 4619: punginvouti laiminlöi tämän virkavelvollisuu- 4620: tilitysten viivästymiseltä ei käytettävissä olleilla 4621: tensa. Hän ei myöskään tehnyt vankeusrangais- 4622: resursseilla olisi voitu täysin välttyä, vaikka hen- 4623: tusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 4624: kilöstö tai työntekojärjestelyt olisivat olleet toi- 4625: 12 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta lykkäyksestä 4626: senlaiset. vankeinhoito-osastolle. 4627: Vuoden 1994 alkupuoliskolla olivat kuitenkin 4628: Oikeusasiamies antoi kaupunginvoudille huo- 4629: yhden toimistovirkailijan hoidossa olleet tilityk- 4630: mautuksen virheellisestä menettelystä. 4631: set viivästyneet erityisen paljon. Syyksi oli esi- 4632: Oikeusasiamiehen päätös 19.5.1995, dnro 4633: tetty hänen kuukauden mittaista sairaslomaansa 4634: 1022/4/94 4635: huhti-toukokuussa. Hänen tilityksensä olivat 4636: kuitenkin jo ennen lomaa viivästyneet selvästi. 4637: Sairasloman aikana ei näistä tilityksistä huoleh- 4638: tinut kukaan, koska toimistohenkilökunnan työt 4639: ULOSMITTAUKSESTA JA PAKKO- 4640: HUUTOKAUPASTA ILMOITIAMINEN 4641: olivat muutoinkin ruuhkautuneet. Toimistovir- 4642: YHTE ISOM 1STAJALLE 4643: kailijan hoidettavana oli muun muassa kanteli- 4644: jansaatavien tilittäminen. Kantelija katsoi kärsineensä vääryyttä, koska 4645: Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan Lohjan Vantaan nimismiespiirin ulosottoviranomaiset 4646: piirin nimismiehen olisi tullut huolehtia siitä, olivat salanneet häneltä sen, että hänen vaimon- 4647: että yhden tilittäjän sairasloman vuoksi hänen sa veloista oli ulosmitattu vaimon osuus eli puo- 4648: hoidossaan olleet tilitykset olisi määrätty toisten let heidän yhteisen asuntonsa hallintaan oikeut- 4649: tilittäjien hoidettavaksi, jottei osan velkojista tavista osakkeista. 4650: olisi tarvinnut odottaa suorituksia kuukausiakin Oikeusasiamies totesi, että ulosottolaissa ei ole 4651: kauemmin kuin toisten. Näin ollen yhdenvertai- säännöksiä kiinteän tai irtaimen omaisuuden yh- 4652: sen kohtelun periaate ei toteutunut. teisomistajalle tehtävästä ilmoituksesta ennen 4653: Oikeusasiamies antoi nimismiehelle huomau- ulosmittausta tai sen jälkeen. Ulosottolaissa ei 4654: tuksen virheellisestä menettelystä. ole myöskään nimenomaisesti säädetty, että ir- 4655: Oikeusasiamiehen päätös 17 .5.1995, dnro 908/ taimen omaisuuden pakkohuutokaupasta olisi 4656: 4/94 etukäteen ilmoitettava velalliselle tai ulosmita- 4657: tun omaisuuden yhteisomistajalle. 4658: 4659: 4660: 4661: 93 4662: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 4663: 4664: 4665: 4666: 4667: Ulosmitatun ja pakkohuutokaupattavan tokaupasta tehtäisiin niin aJOissa, että yhteis- 4668: kiinteän omaisuuden yhteisomistajaa ei vallitse- omistajalla on käytännössä mahdollisuus velan 4669: van käytännön eikä oikeuskirjallisuuden mu- maksamiseen ennen pakkohuutokauppakuulu- 4670: kaan lueta niihin asianosaisiin, joille erityistie- tuksen julkaisemista. 4671: doksianto olisi lähetettävä. Käytännössä näin Oikeusasiamies saattoi käsityksensä Vantaan 4672: kuitenkin oikeusministeriön lausunnon mukaan nimismiespiirin tietoon. 4673: usein menetellään. Oikeusasiamies totesi, että yhteisomistussuh- 4674: Maakaaren uudistamiseen liittyvässä laissa teen syntymisestä pakkohuutokaupan kautta on 4675: ulosottolain muuttamisesta (551/1995), joka tu- vanhalle yhteisomistajalle usein sekä taloudellis- 4676: lee voimaan 1.1.1997, säädetään 5luvun 21 §:n 2 ta että muuta haittaa. Asian selkeyttämiseksi 4677: momentissa, että huutokaupasta on ilmoitettava olisi harkittava, että ulosottolakiin otettaisiin 4678: myös velalliselle ja kiinteistön omistajalle. säännös pakkohuutokaupasta ilmoittamisesta 4679: Saadun selvityksen mukaan Vantaan nimis- myös irtaimen omaisuuden yhteisomistajalle. 4680: miespiiristä ilmoitettiin pakkohuutokaupalla Ulosmittauksen osalta oikeusasiamies yhtyi 4681: myytäväksi kuulutettujen asunto-osakkeiden siihen oikeusministeriön esittämään käsitykseen, 4682: yhteisomistajalle velallisen osuuden pakkohuu- että ulosmittauksesta ilmoittaminen tulisi ta- 4683: tokaupasta 2.6.1994 päivätyllä kirjeellä. Kirjee- pahtua velallisen myötävaikutuksella. Ulosmit- 4684: seen oli liitetty pakkohuutokauppakuulutus, jos- tauksesta ilmoittamisesta tulisi myös harkita 4685: ta ilmeni, että pakkohuutokauppa tultaisiin pi- säädettäväksi ulosottolaissa. 4686: tämään 21.6.1994. Kantelija oli saanut kirjeen Oikeusasiamiehen päätös 19.6.1995, dnro 4687: tiedoksi ilmoituksensa mukaan 3.6.1994. 1182/4/94 4688: Vantaan nimismiespiirissä oli menetelty il- Ks. myös oikeusasiamiehen kirje oikeusminis- 4689: moittamisessa vakiintuneen käytännön mukai- teriölle 19.6.1995, dnro 1337/2/95 s. 32. 4690: sesti, vaikka ulosottolakiin ei sisälly säännöksiä 4691: ilmoittamisvelvollisuudesta. TURVAAMISTOIMENPITEEN 4692: TÄYTÄNTÖÖNPANO 4693: Oikeusasiamies totesi, että Vantaan nimis- 4694: miespiirin ulosottohenkilöstö ei siten ollut mene- Kantelussa oli kysymys siitä, oliko Ylitornion 4695: tellyt asiassa virheellisesti. piirin nimismies menetellyt vastoin lakia määrä- 4696: Velallisen osuus eli puolet asunto-osakkeista tessään täytäntöönpantavaksi lääninhallituksen 4697: oli ulosmitattu 3.5.1994. Koska pakkohuuto- päätökseen perustuvan väliaikaisen myymis- ja 4698: kauppakuulutus olisi julkaistu tiedoksisaantia hukkaamiskiellon, vaikka päätöksessä ulosotto- 4699: seuranneena päivänä eli 4.6.1994 sanomalehdes- mies määrättiin panemaan myymis- ja hukkaa- 4700: sä, kantelijalla oli vaikeuksia saada rahoitus jär- miskielto täytäntöön vasta, kun päätös oli annet- 4701: jestymään erittäin lyhyessä ajassa. tu tiedoksi vastaajalle. Vastaaja asui Ruotsissa. 4702: Yhteisomistajalla tulisi olla mahdollisuus es- Tuolloin voimassa olleeseen ulosottolain 7 lu- 4703: täii jo kuulutuksen julkaisemiseen liittyvä julki- kuun sisältyneet säännökset turvaamistoimen- 4704: suus. Yhteisomistajan oikeusturvan kannalta ja pideasian käsittelystä ulosotonhaltijan luona oli- 4705: tavoitellun lopputuloksen saavuttamiseksi olisi vat niukat. Laista ei saanut selvää vastausta 4706: oikeusasiamiehen käsityksen mukaan asianmu- kysymykseen, voidaanko väliaikainen turvaa- 4707: kaista, että ilmoitus tulossa olevasta pakkohuu- mistoimenpide myöntää toimeenpantavaksi en- 4708: 4709: 4710: 94 4711: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 4712: 4713: 4714: 4715: 4716: nen asiakirjojen tiedoksiautoa vastapuolelle vai ulosotonhaltijan päätöksessä on maaratty ja 4717: vasta tiedoksiannon tapahduttua. Ulosottokäy- ulosottolain 10 luvun5 §:ssä säädetty. Näin ollen 4718: tännössä oli tavallista määrätä turvaamistoi- ulosottomiehen olisi tullut noudattaa ulosoton- 4719: menpide täytäntöönpantavaksi heti, kun asia- haltijan päätöksessä annettua määräystä ja vaa- 4720: kirjat oli annettu tiedoksi vastapuolelle. Jos vas- tia hakijalta ennen täytäntöönpanoa selvitys tie- 4721: tapuoli kuitenkin oli esimerkiksi ulkomailla tai doksiannos ta. 4722: muuten lyhyen ajan sisällä vaikeasti tavoitetta- Apulaisoikeusasiamies antoi ulosottomiehelle 4723: vissa, saattoi olla syytä määrätä väliaikainen huomautuksen hänen virheellisestä menettelys- 4724: turvaamistoimenpide toimeenpantavaksi ennen tään. 4725: tiedoksiantoa. Tähän ei lain sanamuotokaan Apulaisoikeusasiamiehen päätös 15.8.1995, 4726: asettanut estettä. dnro 873/4/94. 4727: Tavallisesti väliaikainen turvaamistoimen- 4728: pide annettiin tiedoksi täytäntöönpanon yhtey- HENKILÖTUNNUKSEN ILMOITIAMINEN 4729: dessä. Säännönmukaista oli siis, että ulosotto- KIINTEISTÖN PAKKOHUUTOKAUPPA- 4730: mies antoi päätöksen tiedoksi vastaajalle. KUULUTUKSESSA 4731: Ulosotonhaltijan päätöksen tiedoksiantami- Kantelija arvosteli Jyväskylän piirin silloisen 4732: sesta ulkomailla asuvalle vastaajalle on säännös nimismiehen menettelyä ilmoittaa lehdessä jul- 4733: ulosottolain 10 luvun 5 §:n 2 momentissa. Sen kaistavassa pakkohuutokauppakuulutuksessa 4734: mukaan jäljennös päätöksestä annetaan ulos- velallisen nimen lisäksi tämän henkilötunnus. 4735: otonhaltijalle ja ilmoitus siitä, että se on ulos- Ulosottolain5luvun18--21 §:issä on lueteltu, 4736: otonhaltijan luona vastapuolen saatavana, jul- mitä julkisen kuulutuksen kiinteistön pakkohuu- 4737: kaistaan voittopuolen toimesta virallisessa leh- tokaupasta tulee sisältää. Kuulutuksessa on 4738: dessä ja lähetetään lisäksi postitse asianomaisel- muun muassa asianmukaisesti yksilöitävä myy- 4739: le, mikäli hänen osoitteensa tunnetaan. tävä kiinteistö sekä ilmoitettava, minkä saami- 4740: Apulaisoikeusasiamies totesi, että ulosoton- sen maksuksi huutokauppa toimitetaan. Sään- 4741: haltijalla olisi ollut mahdollisuus määrätä tie- nöksissä ei nimenomaisesti määrätä, että kuulu- 4742: doksiannosta toisinkin. Ulosottomies oli selityk- tuksessa tulisi mainita kiinteistön omistajaa tai 4743: sessään viitannut täytäntöönpanosta ilmoitta- velallista. Käytännössä kuitenkin yleensä aina 4744: mista koskevaan menettelyyn ulosottolain 3 lu- ilmoitetaan kiinteistön omistajan nimi. 4745: vun25 ja 26 §:ssä. Nämä säännökset koskevat siis Henkilörekisterilain 3 §:n mukaan rekisterin- 4746: ulosmittauksesta eli täytäntöönpanosta ilmoit- pitäjän on henkilötietoja kerätessään, tallettaes- 4747: tamista. Ulosottolain tuolloin voimassa olleeseen saan, käyttäessään ja luovuttaessaan noudatet- 4748: 7lukuun sisältyy myös viittaussäännös ulosotto- tava huolellisuutta ja hyvää rekisteritapaa sekä 4749: lain 3 luvun säännöksiin irtaimen omaisuuden toimittava muutoinkin niin, ettei rekisteröidyn 4750: takavarikon täytäntöönpanon osalta. yksityisyyden suojaa taikka hänen etujaan tai 4751: Apulaisoikeusasiamies korosti, että ulosoton- oikeuksiaan perusteettomasti loukata. 4752: haltijan päätökseen sisältyvässä määräyksessä ei Oikeusasiamies totesi, että ulosottolain ja 4753: ollut kysymys täytäntöönpanosta ilmoittamises- henkilörekisterilain säännösten perusteella jää 4754: ta, vaan asiaa koskevan ulosotonhaltijan päätök- tulkinnanvaraiseksi, onko velallisen henkilötun- 4755: sen tiedoksiantamisesta siinä järjestyksessä kuin nuksen käyttö julkisissa pakkohuutokauppa- 4756: 4757: 4758: 95 4759: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 4760: 4761: 4762: 4763: 4764: kuulutuksissa laillista. Tietosuojavaltuutettu sa- täväksi ulosmittausvalitusasiassa, joka koski 4765: moin kuin oikeusasiamies Söderman olivat kui- Nurmeksen nimismiespiirin avustavan ulosotto- 4766: tenkin aikaisemmin tulkinneet lakia niin, ettei miehen suorittamaa ulosmittausta valittajan 4767: tällaiseen menettelyyn ollut laillista perustetta. eläkkeestä. Ulosottomies oli maksukieltoa anta- 4768: Sama käsitys ilmeni myös oikeusministeriön suo- matta keskeyttänyt suoritusten tilityksen velko- 4769: situksista. Oikeusasiamies Lehtimaja yhtyi tä- jalle. Kantelija arvosteli sitä, että ulosottomies ei 4770: hän laintulkintaan ja sen tueksi esitettyihin nä- ollut samalla peruuttanut maksukieltoa eläk- 4771: kökohtiin. keenmaksaj alle. 4772: Oikeusministeriö oli kaupunginvoudeille ja ni- Oikeusasiamies totesi, että ulosottolain 9 lu- 4773: mismiehille osoittamassaan kirjeessä 15.11.1990 vun 9 §:n mukaan ulosotonhaltijan tulee, jos syy- 4774: nimenomaisesti todennut, ettei kiinteistön omis- tä on ja asia ei siedä viivytystä, keskeyttää täy- 4775: tajan henkilötunnusta tullut käyttää julkisissa täntöönpano, kun ulosottomiehen menettelystä 4776: pakkohuutokauppakuulutuksissa. Nimismies oli on valitettu sille. Keskeytys määrätään toistai- 4777: kertomansa mukaan tulkinnut tämän lausuman seksi tai kunnes lopullinen päätös asiassa anne- 4778: ainoastaan suositusluonteiseksi ja todennut ole- taan. Keskeytyksen ehdoksi voidaan määrätä 4779: vansa asiassa eri mieltä. vakuuden asettaminen. Laissa ei ole kuitenkaan 4780: Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan nimis- säännöksiä siitä, miten täytäntöönpanon kes- 4781: mies oli menetellyt virheellisesti ilmaistessaan keytyspäätös pannaan toimeen palkan ja eläk- 4782: velallisen henkilötunnuksen julkisissa pakko- keen ulosmittauksessa. 4783: huutokauppakuulutuksissa. Lain säännösten Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että täy- 4784: tulkinnanvaraisuudesta huolimatta nimismie- täntöönpanon tulisi jähmettyä senhetkiseen vai- 4785: hen menettely oli moitittavaa, kun otetaan huo- heeseensa eli että toimet täytäntöönpanon koh- 4786: mioon, että hänen tietoonsa oli tullut tietosuoja- teena olevan tuomion mukaisen olotilan toteut- 4787: valtuutetun ja oikeusministeriön nimenomaiset tamiseksi pysähtyvät. 4788: kannanotot asiassa. Ulosottolain 4luvun 18 b §:n 4 momentin mu- 4789: Jyväskylän piirin nykyiseltä nimismieheltä kaan ulosmittaus katsotaan kunkin palkkaerän 4790: saadun tiedon mukaan Jyväskylän nimismiespii- osalta toimitetuksi, kun ulosottomies on saanut 4791: rissä ei pakkohuutokauppailmoituksissa enää ulosottoon menevän osan haltuunsa tai se on 4792: käytetä henkilötunnusta. hänelle maksettu. Näin ollen kunkin palkanpidä- 4793: Oikeusasiamies saattoi entisen nimismiehen tyksen osalta voidaan valittaa erikseen ulosoton- 4794: tietoon käsityksensä hänen menettelynsä vir- haltijalle määräajassa, joka alkaa kunkin erän 4795: heellisyydestä. kertymisestä. Sama koskee myös eläkettä (ulos- 4796: Oikeusasiamiehen päätös 20.10.1995, dnro ottolain 4luvun 7 §:n 1 mom). 4797: 1736/4/94 4798: Jos siis maksukieltoa ei peruuteta, merkitsee 4799: se uusien palkka- tai eläke-erien osalta ulosmit- 4800: tauksen tosiasiallista tapahtumista keskeytys- 4801: TÄYTÄNTÖÖNPANON KESKEYTYS 4802: päätöksestä huolimatta. Tällöin ei täytäntöön- 4803: PALKAN ULOSMITTAUKSESSA 4804: panon keskeytys enää tulisikaan vaikuttamaan 4805: Pohjois-Karjalan lääninhallitus oli määrän- siten, että täytäntöönpano jähmettyy sen hetki- 4806: nyt päätöksellään täytäntöönpanon keskeytet- seen vaiheeseensa. Täytäntöönpanon keskeytyk- 4807: 4808: 4809: 96 4810: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 4811: 4812: 4813: 4814: 4815: sellä ei myöskään olisi velallisen kannalta käy- maksuvelvollisuutta ja että oikeusturva toteu- 4816: tännössä merkitystä, jos maksukielto jäisi voi- tuu riittävästi sillä, että päätös annetaan ennen 4817: maan. täytäntöönpanoa tiedoksi vastaajalle haastetie- 4818: Ulosotonhaltijalla on mahdollisuus määrätä doksiannolla. Vastaajalla on lääninhallituksen 4819: täytäntöönpanon keskeytys siinä laajuudessa mukaan käytössään normaali muutoksenhaku- 4820: kuin keskeytyksen tarkoituksen saavuttaminen tie. 4821: ulosotonhaltijan mielestä edellyttää. Keskeytys- Apulaisoikeusasiamiehen varamies totesi rat- 4822: päätöksessä olisi aina asianmukaista määrätä, kaisussaan muun muassa seuraavaa. 4823: pysytetäänkö maksukielto voimassa. Jos mak- Ulosottolain 3 luvun 23 §:ssä säädetään siitä, 4824: sukiellosta ei päätöksessä erikseen määrätä, ulos- minkälainen asiakirja asianosaisen on esitettävä, 4825: ottomiehen tulisi oikeusasiamiehen käsityksen kun hän pyytää tuomioistuimen ratkaisua 4826: mukaan ulosottolain 4luvun 18 b §:n 4 momentin tä ytäntöönpantavaksi. Lainmuutoksella, joka 4827: säännös huomioon ottaen peruuttaa maksukiel- tuli 1.12.1993 voimaan, luovuttiin siitä pääsään- 4828: to. nöstä, että täytäntöönpanoa voidaan pyytää 4829: Ulosottomies oli kantelun tultua vireille pe- vain alkuperäisellä tuomioistuimen ratkaisun si- 4830: ruuttanut maksukiellon. sältä väHä asiakirjalla. Tämän ajankohdan jäl- 4831: Ottaen huomioon maksukiellon peruutuksen keenkin tuli kuitenkin ennen sen voimaantuloa 4832: ja säännösten tulkinnanvaraisuuden kantelu ei annetuista päätöksistä edelleen esittää alku- 4833: antanut oikeusasiamiehelle aihetta muihin toi- peräinen asiakirja (ote). Ulosotonhaltija saattoi 4834: menpiteisiin kuin että hän saattoi käsityksensä kuitenkin määrätä, että täytäntöönpano voi ta- 4835: ulosottolain 9luvun 9 §:n nojalla annettavan kes- pahtua jäljennöksen nojalla. Täytäntöönpanon 4836: keytyspäätöksen täytäntöönpanosta nimismie- perustaksi kelpaavien asiakirjojen määrää oli 4837: hen, lääninhallituksen ja oikeusministeriön tie- tarpeellista rajoittaa ennen kaikkea siksi, että 4838: toon. asiakirjoille tehdyistä maksumerkinnöistä voi- 4839: Oikeusasiamiehen päätös 7.11.1995, dnro tiin varmistaa, ettei samaa ratkaisua pantu täy- 4840: 1927/4/94 täntöön useampaan kertaan. 4841: Ulosottolakiin ei sisältynyt säännöstä menet- 4842: TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA MÄÄRÄÄMI- 4843: telystä käsiteltäessä täytäntöönpanomääräys- 4844: NEN JÄLJENNÖKSEN NOJALLA 4845: asioita ulosotonhaltijan luona. Ulosoton yleisiin 4846: Kantelija arvosteli Hämeen lääninhallitusta periaatteisiin kuuluu kontradiktorinen eli asian- 4847: siitä, että häntä ei ollut kuultu, kun lääninhalli- osaisen kuulemisen periaate. Oikeuskirjallisuu- 4848: tus käsitteli velkojan hakemusta täytäntöön- dessa ja ulosottokäytännössä on perinteisesti 4849: panosta määräämisestä jäljennöksen nojalla. katsottu, että vastapuolen kuulemisesta voidaan 4850: Lääninhallitus totesi selvityksessään, että tietyissä tapauksissa luopua ulosoton tehokkuus- 4851: täytäntöönpallomääräyksiä jäljennöksennojalla ja nopeuspyrkimysten johdosta. Ulosotonhalti- 4852: annettaessa oli lääninhallituksessa otettu tiedok- jan luona käytävässä prosessissa on kuulemisen 4853: siautojen vähentämiseksi sellainen käytäntö, katsottu olevan harkinnanvaraista. Jos ulos- 4854: että ennen päätöksen antamista vastapuolta ei otonhaltija katsoo asian siinä määrin selväksi, 4855: pääsääntöisesti kuulla. Lääninhallitus totesi että vastapuolen kuulemisesta aiheutuisi vain 4856: myös, että päätöksellä ei laajenneta jo määrättyä tarpeettomasti kustannuksia ja ajanhukkaa, asia 4857: 4858: 4859: 97 4860: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 4861: ------------------------------------------------- 4862: 4863: 4864: 4865: 4866: on katsottu voitavan ratkaista välittömästi vas- lainvastaisena, vastapuolen kuulemisen peri- 4867: tapuolta kuulematta. aatetta tulisi hänen käsityksensä mukaan nou- 4868: Oikeusministeriö antoi asettamansa ulos- dattaa myös ulosotossa siten, että vain ilmeisen 4869: oton lomaketyöryhmän mietinnön pohjalta tarpeetlomasta kuulemisesta voitaisiin luopua. 4870: 14.12.1988 lääninhallituksille ja maistraateille Hän saattoi käsityksensä lääninhallituksen tie- 4871: suosituksen lomakepohjien käyttöönotosta. Mi- toon. 4872: nisteriö viittasi samalla kirjeessään työryhmän Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen päätös 4873: muistiossa antamiin ohjeisiin kaavojen käytöstä 22.12.1995, dnro 2066/4/94 4874: päätöksissä. Työryhmän ohjeiden mukaan vas- 4875: taajan kuuleminen rajoitetaan mahdollisimman ULOSMITTAUSKELPOISEN 4876: vähiin. Perusteena oli se Hämeen lääninhallituk- OMAISUUDEN SELVITTÄMINEN 4877: senkin tämän kantelun yhteydessä esittämä pe- 4878: Kantelijoiden mielestä Turun kaupunginvou- 4879: ruste, että vastaajalle annettiin viran puolesta dinviraston avustava ulosottomies ei ollut riittä- 4880: tiedoksi päätös, josta oli oikeus valittaa hovi- 4881: västi selvittänyt velallisen, sittemmin konkurs- 4882: oikeuteen. Maksuväite voitiin myös esittää ulos- 4883: siin asetetun yhtiön, ulosmittauskelpoista omai- 4884: ottomiehelle missä vaiheessa tahansa. 4885: suutta ennen asian palauttamista varattomuus- 4886: Apulaisoikeusasiamiehen varamies lausui, esteellä. 4887: että vastapuolen kuulemisen periaate on tärkeä Oikeusasiamies totesi, että ennen kuin asia 4888: periaate prosessioikeudessa. Euroopan ihmis- voidaan palauttaa velkojalle varattomuusesteel- 4889: oikeussopimuksen 6 artiklassa myös koroste- lä, tulee täytäntöönpanoviranomaisen pyrkiä 4890: taan, että jokaisella on oikeus oikeudenmukai- selvittämään, onko velallisella ulosmittauskel- 4891: seen ja julkiseen oikeudenkäyntiin, kun hänen poista omaisuutta tai varoja. Siitä, miten selvi- 4892: oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan päätetään. tys hankitaan, ei ole säännöksiä voimassa olevas- 4893: Tämä vaatimus on tietyin edellytyksin sovellet- sa ulosottolainsäädännössä. 4894: tavissa myös ulosottoprosessissa. Ulosotossa noudatettaviin yleisiin periaattei- 4895: Kuulemisella voidaan nyt kysymyksessä ole- siin kuuluu virallistoimintoisuus, mikä merkitsee 4896: van kaltaisessa tapauksessa ennen kaikkea vält- nyt kysymyksessä olevan asian osalta ns. etsiske- 4897: tyä siltä, että täytäntöönpanosta määrättäisiin, lyvelvollisuutta eli sitä, että ulosottomiehen on 4898: vaikka vastapuoli olisi suorittanut saatavan ko- viran puolesta etsittävä velallisen ulosmittaus- 4899: konaisuudessaan. Ne perusteet kuulematta jät- kelpoista omaisuutta. 4900: tämiselle, jotka Hämeen lääninhallitus ja oikeus- Ulosottokäytännössä on muodostunut tavan- 4901: ministeriön työryhmä ovat esittäneet, ovat apu- omaisoikeudellisia sääntöjä asianmukaisesta me- 4902: laisoikeusasiamiehen varamiehen mielestä pe- nettelystä. On katsottu, että ulosottomiehen vel- 4903: rusteltuja silloin, kun ei ole syytä olettaa, että vollisuutena on hankkia tiedot velallisesta ja tä- 4904: saatava olisi maksettu. Maksuväitteet liittyvät män omaisuudesta ainakin maksuttomista tieto- 4905: saatavan perintään ja ne ovat siten esitettävissä lähteistä, kuten verotustiedostoista. Eräänlaise- 4906: ulosotossa. Ulosotonhaltijan päätös ei vaikuta na hyvän ulosottotavan mittapuuna voidaan pi- 4907: maksu velvollisuuteen. tää myös verojen ja maksujen periruisjärjestystä 4908: Vaikka apulaisoikeusasiamiehen varamies ei noudattaen perittäviä saatavia varten oikeus- 4909: pitänyt Hämeen lääninhallituksen menettelyä ministeriössä vahvistetun estetodistuksen kaa- 4910: 4911: 4912: 98 4913: H__~U___O___M 4914: ___A 4915: ___U 4916: ___T___U___K___S___ 4917: E__T______J __A 4918: ______K 4919: ___Ä___S_____T___Y___ 4920: K__S___E___T 4921: 4922: 4923: 4924: 4925: vaa. Estetodistuksessa tulee ilmoittaa muun tystä yhtiön talletuksista ja saatavista sekä 4926: muassa ulosottO}Tityksen paikka, onko velalli- muusta omaisuudesta. Vaikka yhtiöllä ei ollut 4927: nen ollut tilaisuudessa läsnä ja muun muassa se, kyseiseltä ajalta kirjanpitoa, oli sillä kuitenkin 4928: onko verotustiedot tarkastettu. kirjanpitotositteita. Ne olisi voitu tarkastaa ulos- 4929: Oikeuskirjallisuudessa on esitetty perusteita, mittausyrityksen yhteydessä. Tarvittaessa ne 4930: jotka vaikuttavat etsiskelyn vähimmäisvaati- olisi voitu vaatia ulosottomiehen haltuun ulos- 4931: musten arviointiin. Etsiskelyn laajuutta rajaa mittauskelpoisen omaisuuden selvittämiseksi. 4932: toisaalta etsinnän onnistumisen todennäköisyys Ottaen kuitenkin huomioon vallinneet olosuh- 4933: ja toisaalta velkojien välinen tasa-arvoisuus täy- teet ja sen, mitä omaisuuden etsiskelyvelvolli- 4934: täntöönpanotoimien valinnassa ja ajankäytössä. suuden sisällöstä oli esitetty, oikeusasiamies ei 4935: Ulosottolain 3 luvun 33 §:ssä säädetään ulos- pitänyt avustavan ulosottomiehen menettelyä 4936: ottoselvityksestä, jonka tarkoituksena on edes- omaisuuden selvittämisessä siten moitittavana, 4937: auttaa ulosmittauskelpoisen omaisuuden löyty- että kantelu antaisi hänelle aihetta muihin toi- 4938: mistä. menpiteisiin kuin että hän saattoi avustavan 4939: Ulosottolain 3 luvun 34 a §:n mukaan ulos- ulosottomiehen tietoon käsityksensä ulosottosel- 4940: ottomiehellä on täytäntöönpanossa tarvittavien vityksestä ja kirjanpitoaineiston tarkastuksesta 4941: tietojen saamiseksi myös mahdollisuus kehottaa omaisuutta selvitettäessä. 4942: velallista sakon uhalla luovuttamaan kirjanpito- Oikeusasiamies arvioi ulosottomiehen menet- 4943: kirjat ja -aineisto tarkastettavaksi. telyä seuraavasti. 4944: Oikeusasiamies arvioi avustavan ulosottomie- Ulosottotoimiasetuksen 7 §:n 2 momentin 4945: hen menettelyä seuraavasti. mukaan ulosottomiehen on määrättävä täytän- 4946: A vustava ulosottomies kertoi todenneensa ve- töönpanomenettely maksusuunnitelmineen sekä 4947: lallisen varattomuuden yhtiön toimitiloissa toi- valvottava menettelyn toteutumista, kun samal- 4948: mitetussa ulosottoyrityksessä yhtiön edustajan ta velalliselta ulosotettavien saamisten markka- 4949: kertomusten perusteella. Hän oli myös tarkasta- määrä ylittää kaupunginvoudinvirastossa viras- 4950: nut autorekisteristä, että yhtiöllä ei ollut ajoneu- ton päällikön kalenterivuosittain vahvistaman 4951: voja omistuksessaan. määrän tai milloin asian erityinen laatu sitä 4952: Asiassa ei siis laadittu ulosottoselvitystä. muutoin vaatii. Asetuksen 8 §:n mukaan ulos- 4953: A vustava ulosottomies ei erikseen selvittänyt ottomiehen tulee valvoa, että avustava ulos- 4954: yhtiön toimitiloissa mahdollisesti säilytetyistä ottomies noudattaa lakia sekä annettuja mää- 4955: tositteista sitä, oliko yrityksellä pankkitilejä tai räyksiä ja ohjeita, toimittaa viivytyksettä hänel- 4956: mitä saatavia yrityksellä mahdollisesti oli. Siitä le annetut täytäntöönpanotehtävät, tallettaa ja 4957: ei ole esitetty selvitystä, oliko avustava ulosotto- tilittää perimänsä varat määräajassa sekä ryh- 4958: mies tiedustellut omaisuuslajeittain yhtiön va- tyy käytettävissä oleviin toimenpiteisiin hakijan 4959: rallisuutta sen edustajalta. oikeuden toteuttamiseksi. 4960: Saatavan määrän huomioon ottaen oikeus- Kaupunginvouti kertoi, että tässä asiassa hän 4961: asiamies katsoi, että asiassa olisi ollut aiheellista ei ollut antanut erityisiä ohjeita täytäntöön- 4962: laatia edellä mainittu ulosottoselvitys, jossa sa- panotehtävän suorittamiseksi, vaikka perittä- 4963: kon uhalla olisi voitu vaatia velallisen palveluk- vänä olivat olleet ulosottotoimiasetuksen 7 §:n 4964: sessa olevalta henkilöltä yksityiskohtaista selvi- 2 momentin mukaan määrätyn ns. erityisperin- 4965: 4966: 4967: 99 4968: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 4969: 4970: 4971: 4972: 4973: nän rajan eli 50 000 markan määrän ylittävät mistä oli tarkkailukaavakkeihin tehtyjen mer- 4974: saamiset kyseiseltä yhtiöltä. Hänen mukaansa kintöjen perusteella ilmeisesti käytetty rankaisu- 4975: valvonta tapahtui kuukausittain tulostettavien toimenpiteenä. Eräissä tapauksissa eristäminen 4976: velallisluetteloiden seurantana. Myös ulosotto- oli jatkunut jopa vuorokaudesta kolmeen vuoro- 4977: asetuksen 36 §:n 2 momentin mukaisesta tarkas- kauteen. 4978: tusvelvollisuudesta on ilmoitettu huolehditun. Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kunta- 4979: Ulosotto toimiasetuksen mukaan ulosottomie- yhtymän hallitus ilmoitti apulaisoikeusasiamie- 4980: hen on annettava tapauskohtaiset määräykset helle antamassaan selvityksessä, että virheelli- 4981: perintämenettelystä täytäntöönpanotehtävän sesti täytetyt kaavakkeet oli korjattu ja että 4982: onnistumisen turvaamiseksi sellaisten velallisten kuntayhtymän hallitus oli päättänyt uusia tark- 4983: osalta, joiden saatavien määrä on huomattava. kailukaavakkeen. Hallitus ilmoitti myös ryhty- 4984: Kyseisten määräysten noudattamista edellyte- vänsä toimenpiteisiin väkivaltaisesta käyttäyty- 4985: tään myös valvottavan. Kaupunginvouti ei ollut misestä johtuvien pitkien eristämisten vähentä- 4986: menetellyt ulosottotoimiasetuksen 7 §:ssä sääde- miseksi ja eristämiskäytännön selkiinnyttämi- 4987: tyllä tavalla. seksi. 4988: Kavpunginvoudin valvottavina olleiden pe- Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, 4989: rintätehtävien suuren lukumäärän huomioon ot- että kehitysvammalain (519177) 42 §:n mukaan 4990: taen oikeusasiamies ei kuitenkaan katsonut hä- voidaan erityishuollossa olevaan henkilöön so- 4991: nen laiminlyöntinsä antavan aihetta muuhun veltaa pakkoa vain siinä määrin, kuin erityis- 4992: toimenpiteeseen kuin että hän kiinnitti vastaisen huollon järjestäminen tai toisen henkilön turval- 4993: varalle kaupunginvoudin huomiota ulosottotoi- lisuus välttämättä vaatii. Vaikka säännöksessä 4994: men huolelliseen ohjaukseen ja valvontaan. ei ollut tarkempia pakon käyttöä koskevia rajoi- 4995: Oikeusasiamiehen päätös 27.12.1995, dnro tuksia, tuli säännöksen soveltamisessa kehitys- 4996: 1702/4/94 vammalain asianomaista säännöstä koskevien 4997: perustelujen mukaan noudattaa mahdollisim- 4998: man suppeata tulkintaa. 4999: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 5000: SOSIAALI- JA TERVEYS- erityishuoltopiirin kuntayhtymän hallituksen 5001: VIRANOMAISET tietoon. 5002: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 3.1.1995, 5003: PAKKOTOIMENPITEIDEN KÄYTTÖ dnro 2172/2/94 5004: KEHITYSVAMMALAITOKSESSA 5005: 5006: Apulaisoikeusasiamiehen suorittamassa V ar- 5007: PÄÄTÖS TOIMEENTULOTUESTA 5008: sinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhty- 5009: ASIAKKAALLE 5010: män tarkastuksessa 8.11.1994 ilmeni, että osa 5011: tarkastetuista pakkotoimenpiteiden käytöstä Toimeentulotukea koskevaa kantelua tutkit- 5012: laadituista tarkkailukaavakkeista oli jätetty taessa kävi ilmi, että Kirkkonummen kunnan 5013: täyttämättä tai täytetty epätäydellisesti. Muu sosiaalilautakunnan alaiset viranhaltijat eivät 5014: henkilö kuin lääkäri oli pääsääntöisesti tehnyt olleet tehneet kantelijan toimeentulotukea kos- 5015: pakon käyttämistä koskevat päätökset. Eristä- kevaan hakemukseen erillistä päätöstä. Asiassa 5016: 5017: 5018: 100 5019: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 5020: 5021: 5022: 5023: 5024: oli laadittu kuukausittain toimeentulotuen nor- Apulaisoikeusasiamiehen varamies saattoi 5025: milaskelma, josta ilmeni toimeentulotukeen oi- Kirkkonummen kunnan sosiaaliviranomaisten 5026: keuttavat menot ja laskelmassa huomioon otetut tietoon käsityksensä tapahtuneesta hallinto- 5027: tulot. Kunta totesi menettelyn johdosta anta- menettelylain 23 §ja 24 §:ien sekä valtioneuvos- 5028: massaan selvityksessä, ettei hakija ollut pyytä- ton päätöksen4 §:n 5-kohdan vastaisesta menet- 5029: nyt hakemukseensa erillistä päätöstä. telystä. 5030: Toimeentulotuen normilaskelmasta ei käynyt Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen päätös 5031: selville, miltä osin ja millä perustein hakemus oli 5.1.1995, dnro 213/4/94 5032: hylätty. Se ei sisältänyt myöskään ohjeita asian 5033: saattamisesta edelleen ylemmän viranomaisen 5034: käsiteltäväksi. 5035: Apulaisoikeusasiamiehen varamies piti Kirk- POTILAAN ERISTÄMINEN 5036: konummen sosiaaliviranomaisten menettelyä Kantelija arvosteli Kupittaan sairaalassa saa- 5037: tältä osin hallintomenettelylain 23 ja 24 §:ien vas- maansa hoitoa ja erityisesti häneen kohdistettu- 5038: taisena. Hänen mukaansa toimeentulotukea ha- ja eristämistoimenpiteitä. Kantelijan käsityksen 5039: kevan oikeusturva edellyttää, että hakemukseen mukaan häntä ei olisi saanut eristää HIV-infek- 5040: annetaan ainakirjallinen päätös. Kirjallinen pää- tioepäilyn vuoksi. 5041: tös tulee antaa, vaikka hakija ei sitä erikseen Potilaan alkuperäisten sairauskertomusten 5042: pyydä ja vaikka hakemus olisi tehty suullisesti. mukaan hänen eristämisensä pääasiallinen syy 5043: Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakijan oli HIV -infektiota koskevaepäily, joka kahdessa 5044: esittämiin vaatimuksiin. Siitä tulee selvästi käy- tapauksessa oli perustunut poliisin hallussa ollei- 5045: dä ilmi, mihin asianosainen on oikeutettu taikka siin paikkansa pitämättömiin merkintöihin. 5046: miten asia muuten on ratkaistu. Viranhaltijapää- Eristämistoimenpiteistä tehtyjen merkintöjen 5047: tökseen pitää lisäksiliittää ohjeet päätöksen saat- mukaan potilas poistettiin eristyksestä välittö- 5048: tamisesta sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi. mästi, kun tieto negatiivisesta HIV-tuloksesta 5049: Apulaisoikeusasiamiehen varamies ei pitänyt saatiin. 5050: myöskään oikeana sosiaalilautakunnan alaisen Voimassa oleva lainsäädäntö ei oikeuta eristä- 5051: viranhaltijan ilmoitusta siitä, ettei hakijalle vas- mään potilasta HIV-infektiota koskevan epäilyn 5052: taisuudessa myönnetä harkinnanvaraista toi- vuoksi. Mielenterveyslain 28 §:n mukaan tark- 5053: meentulotukea auton korjauskustannuksiin. kailuun otetun tai hoitoon määrätyn potilaan 5054: Tällainen lausuma ei ole sopusoinnussa valtio- itsemääräämisoikeutta saa rajoittaa ja häneen 5055: neuvoston toimeentulotuen yleisistä perusteista kohdistaa pakkoa vain siinä määrin kuin sairau- 5056: antaman päätöksen 4 §:n 5-kohdan kanssa. Sään- den hoito tai hänen turvallisuutensa tai toisen 5057: nöksen mukaan perusosalla katettavien menojen henkilön turvallisuus välttämättä vaatii. 5058: lisäksi otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon Tartuntatautilain 17 §:n mukaan yleisvaaral- 5059: myös henkilön tai perheen erityisistä tarpeista liseen tartuntatautiin sairastunut tai sairastu- 5060: tai olosuhteista johtuvat tarpeelliseksi harkitut neeksi epäilty voidaan säädetyin edellytyksin 5061: menot. Toimeentulotuen myöntäminen auton eristää sairaanhoitolaitokseen. Päätöksen tekee 5062: korjauskuluihin tulee näin ollen aina harkita ta- lain 18 §:n mukaan terveyslautakunta tai kiireei- 5063: pauskohtaisesti. lisessä tapauksessa vastaava terveyskeskuslää- 5064: 5065: 5066: 101 5067: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 5068: 5069: 5070: 5071: 5072: käri. Tartuntatautiasetuksen 2 §:n mukaan minnan on oltava puolueetonta sekä objektiivi- 5073: HIV -infektio ei ole yleisvaarallinen tartunta- sesti perusteltavissa. 5074: tauti. Apulaisoikeusasiamies saattoi perusturva- 5075: Apulaisoikeusasiamies antoi potilasta hoita- lautakunnan tietoon käsityksensä, että lasten 5076: neelle lääkärille huomautuksen virheellisestä huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva selvitys oli 5077: menettelystä. virheellisesti laadittu, koska sitä ei ollut perus- 5078: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 16.1.1995, teltu. 5079: dnro 156114/94 Apulaisoikeusasiamiehen päätös 19.1.1995, 5080: dnro 289/4/94 5081: 5082: 5083: 5084: SELVITYS LASTEN HUOLLOSTA JA 5085: TAPAAMISOIKEUDESTA PÄÄTTÄMINEN PALKKALUOKAN 5086: MUUTTAMISESTA 5087: Apulaisoikeusasiamies tutki kantelun johdos- 5088: ta Joensuun perusturvalautakunnan menettelyä Korppoon kunnanhallitus oli ottanut kodin- 5089: lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan sel- hoitajan kunnan palvelukseen, vahvistanut hä- 5090: vityksen laatimisessa ja hyväksymisessä. Kante- nelle peruspalkan sekä päättänyt palkanlisän 5091: lija oli väittänyt, etteivät perusturvalautakun- maksamisesta hänelle erillisten johto- ja suunnit- 5092: nan virkamiehet olleet ottaneet huomioon Itä- telutehtävien hoidosta. 5093: Suomen hovioikeuden antamia ohjeita selvityk- Kunnan sosiaalilautakunta päätti sosiaalisih- 5094: sen laatimistavasta ja sisällöstä. teerin esittelystä, että kodinhoitajan johto- ja 5095: Apulaisoikeusasiamies totesi asiassa antamas- suunnittelutehtävät peruutetaan ja ettei palkan- 5096: saan päätöksessä, ettei lasten huoltoa ja tapaa- lisää makseta. Kodinhoitaja pyysi oikeusasia- 5097: misoikeutta koskevan selvityksen laatimisesta miestä selvittämään sosiaalilautakunnan menet- 5098: ollut säännöksiä laissa tai asetuksessa sekä ettei telyn lainmukaisuuden. 5099: hovioikeus selvityksen mukaan ollut antanut Korppoon kunnanhallituksen johtosäännön 5100: ohjeita selvityksen laatimisesta. Apulaisoikeus- mukaan kunnanhallitukselle kuului virka- ja 5101: asiamies yhtyi Pohjois-Karjalan lääninhallituk- työehtosopimusten toimeenpano sekä sopimus- 5102: sen esittämään arvosteluun siitä, että perustur- ten harkinnanvaraisten ehtojen soveltaminen. 5103: valautakunnan selvityksestä puuttuivat perus- Apulaisoikeusasiamies katsoi selvityksen osoit- 5104: telut. Perustelujen puuttuessa oli jäänyt epäsel- taneen, että sosiaalilautakunta oli ylittänyt toi- 5105: väksi, nojautuiko selvitys asiallisiinja objektiivi- mivaltansa päättäessään kodinhoitajalle mak- 5106: siin perusteisiin. Vaikka lasten huoltoa ja tapaa- settavasta palkasta sekä palkanlisästä. Sosiaali- 5107: misoikeutta koskevan selvityksen laatimisesta ei sihteeri oli menetellyt virheellisesti asian valmis- 5108: ollutkaan olemassa erityisiä lainsäännöksiä tai telussa sekä esittelyssä. 5109: ohjeita tulee apulaisoikeusasiamiehen mukaan Apulaisoikeusasiamies saattoi sosiaalilauta- 5110: kaikessa virkatoiminnassa noudattaa hallinto- kunnan sekä sosiaalisihteerin tietoon käsityksen- 5111: viranomaisten harkintavaltaa rajoittavaa ns. sä virheellisestä menettelystä. 5112: objektiviteettiperiaatetta. Tämä periaate mer- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 17.2.1995, 5113: kitsee, että viranomaisen päätöksenteon ja toi- dnro 576/4/94 5114: 5115: 5116: 102 5117: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 5118: 5119: 5120: 5121: 5122: TOIMEENTULOTUEN PERU50SALLA Apulaisoikeusasiamies saattoi tämän käsityk- 5123: KATETTAVAT VÄHÄISET TERVEYDEN- sensä Suonenjoen kaupungin sosiaalilautakun- 5124: HUOLTOMENOT nan tietoon. 5125: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 14.3.1995, 5126: Kantelija arvosteli kirjoituksessaan sitä, että 5127: dnro 2181/4/94 5128: Suonenjoen kaupungin sosiaalitoimessa katso- 5129: taan vähäisiksi terveydenhuoltomenoiksi 100 5130: markkaa kuukaudessa. 5131: TOIMEENTULOTUEN LASKENTA- 5132: Sosiaalihuoltolain (710/82) 30 §:n mukaan toi- 5133: PERUSTEET 5134: meentulotukea on oikeutettu saamaan henkilö, 5135: joka on tuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen Eräät järjestöt kantelivat apulaisoikeusasia- 5136: mukaista toimeentuloa ansiotyöllään tai yrittä- miehelle siitä, että toimeentulotuen laskenta- 5137: jätoiminnallaan, muista tuloistaan tai varois- perusteita on 1.1.1994 lukien voimaantulleessa 5138: taan, häneen nähden elatusvelvollisen huolen- valtioneuvoston päätöksessä muutettu niin, että 5139: pidolla tahi muulla tavalla. lapsilisät otetaan toimeentulotukilaskelmassa 5140: V aitioneuvosto vahvistaa yleiset perusteet, huomioon perheen tulona. Kantelijoiden mieles- 5141: joiden mukaan 30 §:ssä tarkoitettu toimeentulo- tä muutos asettaa lapsiperheet eriarvoiseen ase- 5142: tuki määrätään. Toimeentulotuen yleisistä pe- maan ja on ristiriidassa Iapsilisälie asetettujen 5143: rusteista annetun valtioneuvoston päätöksen yleisten periaatteiden kanssa. Laskentaperustei- 5144: (988/93) 1 §:n mukaan toimeentulotuen suuruus den muuttaminen johtaa kantelijoiden mielestä 5145: määrätään valtioneuvoston päätöksessä määri- siihen, että perheet joutuvat tinkimään lapsen 5146: teltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulo- kannalta välttämättömistä tarpeista. Järjestöt 5147: jen ja varojen erotuksen perusteella. Toimeen- pyysivät lisäksi tutkimaan, oliko kyseinen val- 5148: tulotukeen oikeuttaviin menoihin kuuluvat tioneuvoston päätös toimeentulotuen yleisistä 5149: perusosalla katettavat menot sekä tarpeellisen perusteista syntynyt oikeassa järjestyksessä. 5150: suuruisena huomioon otettavat muut menot. Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnon mu- 5151: Toimeentulotuen perusosaan kuuluvat muun kaan lapsilisät on aiemminkin otettu huomioon 5152: muassa jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat lasten perusosien markkamääriä mitoitettaessa. 5153: menot. Tarpeellisen suuruisiin muihin menoihin Ministeriön mukaan lapsen perusosan markka- 5154: kuuluvat muun muassa vähäistä suuremmat ter- määrä ilmaisee sen tuen suuruuden, jonka perhe 5155: veydenhuoltomenot. Tästä seuraa, että vähäiset voi lasta kohden saada yhteiskunnalta toisaalta 5156: terveydenhuoltomenot on tarkoitus kattaa toi- lapsilisänä ja toisaalta tukena toimeentulotuen 5157: meentulotuen perusosalla. perusosaa vastaaviin menoihin. 5158: Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, Perheiden yhdenvertaisuutta ei ministeriön 5159: että tietyn ehdottoman markkamäärän asetta- mielestä tule tarkastella ensisijaisesti tuen muu- 5160: minen vähäisten terveydenhuoltomenojen mää- toksen suuruuden näkökulmasta, vaan siltä kan- 5161: rää arvioitaessa on liian sitovaa. Toimeentulo- nalta, mikä on oikeudenmukainen vähimmäis- 5162: tukeen oikeuttavia menoja arvioitaessa tulisi turvan mitoitus ja millä tulotasolla olevien hen- 5163: voida soveltaa kohtuullisuusharkintaa. Sadan kilöiden ja perheiden tulee päästä vähimmäistur- 5164: markan suuruisia terveydenhuoltomenoja kuu- van piiriin. Valtioneuvoston päätöksessä 10-16 5165: kaudessa ei välttämättä ole pidettävä vähäisinä. -vuotiaiden lasten perusosa on määritelty suu- 5166: 5167: 5168: 103 5169: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 5170: 5171: 5172: 5173: 5174: remmaksi kuin alle 10-vuotiaiden lasten perus- TYÖKYVYTTÖMYYSE LÄKEVALITU KSE N 5175: osa. Tämä vastaa eri selvityksissä saatuja tulok- JÄTTÄMINEN RATKAISEMATTA JA 5176: sia lasten kulutustarpeista. HAKEMUKSEN HYLKÄÄVÄN PÄÄTÖK- 5177: Yleensä samaan perheeseen kuuluvien kulu- SEN PERUSTELUT 5178: tustarve henkilöä kohden alenee suhteessa per- Kantelijalle myönnettiin määräaikainen työ- 5179: heenjäsenten lukumäärään. Lapsilisiä makse- kyvyttömyyseläke. Koska työkyvyttömyys sa- 5180: taan porrastetusti niin, että alhaisin lapsilisä man sairauden johdosta jatkui, kantelija haki 5181: maksetaan ensimmäisestä ja korkein viidennestä jatkoa eläkkeeseensä samojen lääkärinlau- 5182: ja jokaisesta seuraavasta lapsesta. suntojen perusteella. V aitiokonttori hylkäsi 5183: V aitiopäiväjärjestyksen 66 §:n 7 momentti 31.5.1993 jatkohakemuksen. Päätöstä perustel- 5184: mahdollistaa toimeentulon lakisääteistä perus- tiin viittauksena valtion eläkelakiin. Asian esit- 5185: turvaa heikentävien lakiehdotusten jättämisen telijä kertoi kantelijalle, ettei kielteisiä eläkepää- 5186: lepäämään. Valtiopäiväjärjestyksen muuttamis- töksiä perustella. Hylkäyspäätös perustui asian- 5187: ta koskevan hallituksen esityksen perustelujen tuntijalääkärin lausuntoon. Esittelijällä ei ollut 5188: mukaan toimeentulon lakisääteiseen perustur- lupa ilmoittaa asiantuntijalääkärin nimeä. Myö- 5189: van piiriin kuuluu myös toimeentulotuki sosiaa- hemmin asiantuntijalääkärin nimi ilmoitettiin, 5190: lihuoltolaissa säädettyjen tuen saamisedellytys- mutta kerrottiin, että asiantuntijat eivät vas- 5191: ten osalta. taanota eläkkeenhakijoiden puheluja. 5192: Apulaisoikeusasiamies ei pitänyt toimeen- Kantelija valitti valtiokonttorin päätöksestä 5193: tulotuen laskentaperusteiden muuttamista si- valtion eläkelautakunnalle, mutta sai valtio- 5194: nänsä sosiaalihuoltolain tai hallitusmuodon kanttorilta uuden 16.9.1993 päivätyn päätöksen, 5195: 5 §:ssä säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen jonka mukaan työkyvyttömyyseläkettä oli jat- 5196: vastaisena. Hän toi kanteluun antamassaan pää- kettu entisin perustein 30.11.1993 saakka. V ali- 5197: töksessä kuitenkin esille näkemyksensä sosiaali- tuksen käsittelystä ei annettu tietoa, ennen kuin 5198: huoltolain 30 §:n tulkinnanvaraisuudesta ja siitä, kantelija itse tiedusteli asiaa. Tällöin kerrottiin, 5199: että kyseistä säännöstä tulisi täsmentää. Apu- että valitus oli rauennut ja asia siirretty valtio- 5200: laisoikeusasiamiehen näkemyksen mukaan kan- konttorin eläkeosastolle. Tätä menettelyä käy- 5201: salaisten sosiaaliturvaan liittyvien perusoikeus- tettiin joskus. 5202: säännösten tulisi olla yksiselitteisiä eivätkä so- Selvittelyjen johdosta kantelija sai eläke- 5203: vellutukset saa loukata kansalaisten yhdenver- lautakunnan esittelijäitä kirjeen, jonka mukaan 5204: taisuutta. eläkelautakunnan käytäntönä oli palauttaa työ- 5205: Apulaisoikeusasiamies saattoi sosiaali- ja ter- kyvyttömyyseläkeasia valtiokonttorille ilman 5206: veysministeriön tietoon käsityksensä sosiaali- lautakuntakäsittelyä, mikäli asiantuntijalääkäri 5207: huoltolain 30 §:n tulkinnanvaraisuudesta ja siitä, oli määräaikaisen tai pysyvän eläkkeen myöntä- 5208: että säännöstä tulisi täsmentää. misen kannalla. Kantelijan tapauksessa palaut- 5209: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 22. 3.1995, taminen oli katsottu aiheelliseksi myöntöehdo- 5210: dnro 372/4/94 tuksen lyhytaikaisuuden vuoksi ja jotta eläke- 5211: ratkaisu voitaisiin antaa mahdollisimman no- 5212: peasti. Noudatettu tosiasioihin perustuva käy- 5213: täntö oli asiakkaita palveleva, muttei oikea. 5214: 5215: 5216: 104 5217: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 5218: 5219: 5220: 5221: 5222: Käytäntöä oli tarkoitus muuttaa ja viedä kaikki siirtämisestä päätös, joka saatetaan asianosai- 5223: tapaukset lautakuntakäsittelyyn. Kantelijaa sen tietoon. 5224: pyydettiin ilmoittamaan, haluaisiko hän vali- Muutoksenhakua hallintolainkäyttöviran- 5225: tuksensa käsittelyä lautakunnassa. omaiselle ei voi todeta rauenneeksi, ellei asian- 5226: Kantelija ilmoitti, että valitus sai raueta, ja osainen itse ole peruuttanut muutoksenhake- 5227: haki työkyvyttömyyseläkkeen jatkoa. Tämän mustaan tai muutoksenhaku oli osoittautunut 5228: jälkeen hän sai puhelimitse kuulla, että hake- asianosaiselle täysin tarpeettomaksi, kuten ta- 5229: mukseen oli tulossa hylkäävä päätös, joka perus- pauksessa, jossa hän on saanut muusta syystä 5230: tui siihen asiantuntijalausuntoon, joka oli ollut täysimääräisesti sen, mitä hän on vaatinut. 5231: jo aikaisemman päätöksen perusteluna. Päätök- Kantelijan valitusta ei olisi tullut siirtää val- 5232: seen ei nytkään luvattu perusteluja, vaikka sa- tion eläkelautakunnasta valtiokonttorin käsitel- 5233: maan lääkärinlausuntoon nojautuen päädyttiin täväksi ilman kantelijan suostumusta. Siirto olisi 5234: vuoroin myönteiseen ja vuoroin kielteiseen rat- edellyttänyt lautakuntakäsittelyä. Kantelijan 5235: kaisuun. valitusta työkyvyttömyyseläkeasiassa valtion 5236: Kantelija katsoi oikeusturvaansa loukatun, eläkelautakunnalle ei olisi tullut merkitä rauen- 5237: koska saman sairauden ja samojen lääkärinlau- neeksi, koska kantelija ei ollut sitä peruuttanut. 5238: suntojen perusteella eläkehakemukseen annet- Itsenäisenä toimivan valtion eläkelautakun- 5239: tiin vuorotellen myönteinen ja kielteinen päätös, nan ja siellä noudatettavan menettelyn katso- 5240: joissa molemmissa ratkaisuperusteena oli vain taan täyttävän ihmisoikeuksien ja perusoikeuk- 5241: viittaus valtion eläkelakiin. Kielteisen päätöksen sien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 5242: perusteluja ei ilmoitettu edes eri pyynnöstä ja (SopS 19/90) oikeudenmukaista ja julkista oikeu- 5243: valituksen oli annettu raueta kantelijan tietä- denkäyntiä koskevat määräykset. Käsittely ei 5244: mättä. kuitenkaan täytä oikeudenkäyntimenettelylle 5245: asetettuja vaatimuksia, ellei muutoksenhaku- 5246: Valituksen ratkaisematta jättäminen asioita saateta ratkaistavaksi toimivaltaisessa 5247: Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, lautakunnan istunnossa. 5248: että menettely valtion eläkelautakunnassa kuu- 5249: luu hallintolainkäytön piiriin. Myös päätös asian 5250: Hylkäävän päätöksen perustelut 5251: siirtämistä muun viranomaisen ratkaistavaksi ja Päätöksen perusteleminen on tärkeää asian- 5252: asian käsittelyn päättämistä lausunnon raukea- osaisen oikeusturvan kannalta. Erikoisen tär- 5253: miseen tehdään lautakuntakäsittelyssä. keää se on, jos asia ratkaistaan jo aikaisemmassa 5254: Asian siirtämisessä hallintolainkäyttöviran- vaiheessa esiintyneiden selvitysten perusteella 5255: omaiselta, jonka ratkaistavaksi se on saatettu, uudella päätöksellä ja päädytään alkuperäisestä 5256: toimivaltaiseksi katsotulle muulle viranomaisel- päätöksestä poikkeavaan lopputulokseen. 5257: le, sovelletaan oikeudenkäymiskaaren 10 luvun Päätöksessä selvitetään eläkelaitoksen asian- 5258: 29 §:stä ilmenevää periaatetta. Hallintolain- tuntijalääkärin kanta ja perustelut sille, miksi 5259: käyttöviranomaisen, joka katsoo muun viran- työkykyarvioinnissa on päädytty lääketieteelli- 5260: omaisen olevan toimivaltainen ratkaisemaan sistä syistä hylkäävään ratkaisuun. Hallinto- 5261: sen käsiteltäväksi saatetun asian, on siirtäes- menettelylain 24 §:n 1 momentin mukaisesti hal- 5262: sään asian muulle viranomaiselle, tehtävä asian lintopäätös on perusteltava ilmoittamalla sen pe- 5263: 5264: 5265: 105 5266: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 5267: 5268: 5269: 5270: 5271: rusteena olevat pääasialliset tosiseikat sekä sää- Valtion eläkelautakunta ilmoitti 14.6.1995 5272: dökset ja määräykset. Eläkkeen hakijalla on oi- muuttaneensa jo ennen päätöksen antamista toi- 5273: keus saada tieto eläkehakemuksensa käsittelyä mintatapansa päätöstä vastaavaksi ja että valtion 5274: varten hankittujen asiantuntijalausuntojen si- eläkelainsäädäntöön on tarkoitus ottaa lakisäätei- 5275: sällöstä. nen itseoikaisumenettely, jonka aiheuttamista 5276: Apulaisoikeusasiamiehen mielestä yleistä viit- muutoksista eläkelautakunnan ja valtiokonttorin 5277: tausta valtion eläkelainsäännöksiin ei voi pitää välisiin toiminnallisiin suhteisiin ilmoitetaan 5278: riittävänä hylkäävän päätöksen perusteluna. 31.1.1996 mennessä. 5279: Päätöksen perusteluista tulisi käydä ilmi sovelle- Valtion eläkelautakunta ilmoitti 31.1.1996 siir- 5280: tut säädökset sekä päätöksen perusteena olevat tyvänsä hylkäyspäätöksissä yksilöllisempään pe- 5281: tosiseikat, kuten hakijan työkyvyttömyydestä rustelutapaan asteittain vuoden 1996 alusta lukien. 5282: annettujen asiantuntijalausuntojen sisältö ja pe- 5283: rustelut sille, miksi lääketieteellisen asiantuntija- 5284: Ks. myös oikeusasiamiehen kertomus 1991, s. 5285: arvion perusteella asiassa päädyttiin hylkäävään 5286: 155. 5287: ratkaisuun. 5288: A pulaisoikeusasiamies saattoi valtiokonttorin 5289: ja valtion eläkelautakunnan tietoon käsityksen- PSYYKKISESTI SAIRAAN 5290: sä työkyvyttömyyseläkeasioissa annettavien KULJETTAMINEN 5291: päätösten perustelemisesta ja menettelystä, kun 5292: Kaksi poliisia oli lääkärin esittämän virka- 5293: asia siirretään valtion eläkelautakunnalta valtio- 5294: apupyynnön perusteella toimittanut potilaan 5295: konttorin käsiteltäväksi. Hän pyysi valtiokont- 5296: lääkärin vastaanotolle potilaan psyykkisen tilan- 5297: toria ja valtion eläkelautakuntaa ilmoittamaan 5298: teen arviointia varten. Kuljetuksessa ei ollut 5299: l. 7.1995 mennessä, mihin toimenpiteisiin asiassa 5300: mukana terveydenhuoltoalan ammattikoulu- 5301: oli ryhdytty sekä saattoi päätöksensä oikeusmi- 5302: tuksen saanutta henkilöä. 5303: nisteriön ja valtiovarainministeriön tietoon. 5304: Mielenterveyslain 30 §:n mukaan poliisi voi 5305: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 23.3.1995, 5306: kuljettaa psyykkisesti sairaan terveyskeskuk- 5307: dnro 220/4/94 5308: seen vain erittäin kiireeilisessä tapauksessa. Mie- 5309: lenterveyslain 31 §:n mukaan terveydenhuolto- 5310: Valtiokonttori ilmoitti 8.6.199 5 toimista, joihin alan ammattikoulutuksen saaneen henkilön tu- 5311: se oli ryhtynyt. Kielteistä työkyvyn arviointia sisäl- lee olla saattajana potilaan kuljetuksessa. Polii- 5312: tävien eläkepäätösten huomattavan yksilöllinen pe- sin virka-avun tulee olla luonteeltaan avustavaa. 5313: rusteleminen oli vaikeahkoa ja kustannuskysymys. Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan 5314: Valtiokonttori oli katsonut aiheelliseksi selvittää mielenterveyslain 31 §:n mukaan on selvää, että 5315: perustelutavan muutoksen aiheuttamat lisäkustan- terveydenhuoltoviranomaisten tulee ensisijaises- 5316: nukset. Valtiokonttorissa perustettiin 1.6.1995 pe- ti huolehtia potilaan kuljetuksesta omin voimin 5317: rustelutapaa selvittämään sisäinen työryhmä, jon- tai poliisin virka-apua käyttäen niin, että varsi- 5318: ka ehdotusten perusteella valtiokonttorin toiminta- naisena saattajana toimii terveydenhuoltoalan 5319: tapaan tehtävistä muutoksista luvattiin ilmoittaa ammattikoulutuksen saanut henkilö. Apulais- 5320: erikseen 31.1.1996 mennessä. Työryhmä toimitti oikeusasiamies saattoi tämän käsityksensä Poh- 5321: mietintönsä 24.1.1996. jois-Karjalan lääninhallituksen lääninlääkärin 5322: 5323: 5324: 106 5325: HUOMAUTUKSET JA KÄS TYKSET 5326: ~~--~---------------------------------------------------- 5327: 5328: 5329: 5330: 5331: tietoon. Samalla hän kiinnitti Pohjois-Karjalan listuneille ylilääkäreille huomautuksen mielen- 5332: lääninhallituksen poliisitarkastajan huomiota terveyslain 24 §:n vastaisesta menettelystä. 5333: mielenterveyslain säännöksiin. Apulaisoikeusasiamiehen päätös 29.3.1995, 5334: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 23.3.1995, dnro 463/4/94 5335: dnro 2383/4/94 5336: 5337: 5338: 5339: KUNNALLISEN ELÄKESÄÄNNÖN 5340: MUUTOKSENHAKUVAATIMUKSEN SÄÄTÄMINEN LAILLA 5341: KÄSITTELY 5342: Henkilö arvosteli Kuntien eläkevakuutuksen 5343: Psykiatrisessa sairaalahoidossa oleva potilas hallituksen ja Kunnallisen eläkelaitoksen val- 5344: oli tyytymätön päätökseen, jolla hänet oli mää- tuuskunnan toimenpiteitä siltä osin kuin val- 5345: rätty tahdonvastaiseen hoitoon. Hän pyysi, että tuuskunta oli 20.11.1992 kumonnut Kunnallisen 5346: pakkohoitopäätös purettaisiin. eläkelaitoksen eläkesäännön (KES) 19 §:n 9 mo- 5347: Potilaiden valitusasiat oli keskitetty keskus- mentin, joka koski kunnallisen palvelussuhteen 5348: sairaalan hallinnolliseen toimistoon. Sen päällik- kanssa rinnakkaisen työskentelyn yhteensovi- 5349: könä toiminut hallinnollinen ylilääkäri katsoi, tusta. 5350: että kirjoituksessa oli kysymys potilaan hoidon Kumottu KES 19 §:n 9 momentti kuului: "Jos 5351: järjestämistä koskevasta ongelmasta. Hän lähet- viranhaltija tai työntekijä on ollut samanaikai- 5352: ti potilaan hakemuksen psykiatrisen sairaalan sesti vähintään kuusi kuukautta yhdenjaksoises- 5353: ylilääkärille tiedoksi ja toimenpiteitä varten. ti kunnallisen palvelussuhteensa ohella työnteki- 5354: Psykiatrisen sairaalan ylilääkäri tutki potilaan jäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitetussa 5355: pakkohoitoon liittyvät seikat ja totesi ne oikeik- peruseläkkeeseen oikeuttavassa virka- tai työ- 5356: Si. suhteessa tahi yrittäjätoiminnassa, kunnallisen 5357: Psykiatriseen sairaalaan tehdyllä tarkastus- palvelussuhteen perusteella määrättyyn yhteen- 5358: käynnillä potilas kääntyi apulaisoikeusasiamie- sovitusrajaan lisätään edellä tarkoitetun muun 5359: hen puoleen tiedustellakseen edellä kerrotun va- virka- tai työsuhteen tahi yrittäjätoiminnan pe- 5360: lituksensa käsittelyvaihetta lääninoikeudessa. rusteella saatu eläke sellaisenaan. Muilta osin 5361: Apulaisoikeusasiamies pyysi asian käsitte- noudatetaan, mitä tässä pykälässä yhteensovi- 5362: lyyn osallistuneilta ylilääkäreiltä selvitykset. tuksesta on määrätty." 5363: Niistä ilmeni, ettei potilaan kirjoitusta ollut tul- Eläkesäännön muutos tuli voimaan 1.1.1993. 5364: kittu mielenterveyslain 24 §:ssä tarkoitetuksi Voimaantulomääräyksen mukaan sitä sovellet- 5365: muutoksenhaku vaa timukseksi. tiin tapauksiin, joissa eläketapahtuma oli sattu- 5366: Apulaisoikeusasiamiehen näkemyksen mu- nut muutoksen voimaantulon jälkeen. Kantelun 5367: kaan kirjeen sisällöstä kävi selvästi ilmi, että mukaan muutoksella loukataan perustuslailla 5368: kysymyksessä oli valitus potilaan tahdonvastai- turvattua omaisuuden suojaa siltä osin kuin 5369: seen hoitoon määräämisestä. Apulaisoikeusasia- muutoksen seurauksena yhteensovitetaan eläke- 5370: mies katsoi, että potilaan kirjoitus olisi pitänyt turvaa, joka oli karttunut ennen muutoksen voi- 5371: käsitellä mielenterveyslain 24 §:ssä säädetyssä maantuloa. Muutos kohdistuu lähinnä sivutoi- 5372: järjestyksessä. Hän antoi asian käsittelyyn osal- misiin yrittäjiin ja ammatinharjoittajiin, jotka 5373: 5374: 5375: 107 5376: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 5377: 5378: 5379: 5380: 5381: ovat parantaneet lakisääteistä eläketurvaansa Kunnallisen eläkelaitoksen valtuus- 5382: itse vapaaehtoisesti maksamaliaan vakuutuk- kunnalle delegoitu määräämisvalta 5383: sella. Delegoitu säädöstenautovalta perustuu aina 5384: Apulaisoikeusasiamies viittasi hallitusmuo- erilliseen valtuutukseen ja on rajoitettu kysy- 5385: don (HM) 2 §:n 2 momenttiin, jonka mukaan myksessä olevan viranomaisen tai laitoksen toi- 5386: lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä mialaan. 5387: tasavallan presidentin kanssa. HM 6 §:n mukaan Kunnallinen eläkejärjestelmä muodostaa 5388: Suomen kansalainen on lain mukaan turvattu suhteessa muihin eläkejärjestelmiin erikoisen 5389: mm. omaisuuden puolesta. HM 92 §:n nojalla normihierarkkisen kokonaisuuden, koska 5390: kaikissa virkatoimissa on laillisen seuraamuksen KVTEL 3 §:ssä ja 14 §:n 1 momentissa eläketur- 5391: uhalla tarkoin lakia noudatettava. Jos asetuksen van materiaalisesta sisällöstä määrääminen on 5392: säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun delegoitu tehtäväksi KES:ssä, jonka hyväksyy 5393: lain kanssa, älköön tuomari tai muu virkamies Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunta. 5394: sitä sovelluttako. KES:in muuttamista koskevista esityksistä käy- 5395: Kunnallisen viranhaltijain ja työntekijäin elä- dään KVTEL 19 b §:n mukaisesti neuvottelut 5396: kelain (KVTEL) l §:n l-2 momentin mukaan Kuntien eläkevakuutuksen ja kunnallisen alan 5397: kunnan ja kuntainliiton viranhaltijalla ja työn- pääsopijajärjestöjen välillä. Kunnallisen eläke- 5398: tekijäin eläketurvasta huolehtii julkisoikeudelli- laitoksen valtuuskunnalla on oikeus hyväksyä 5399: nen Kunnallinen eläkelaitos, joka on sisäasiain- muutoksia KES:iin siitä riippumatta, onko ky- 5400: ministeriön valvonnan alainen. 3 §:n l momentin seisissä neuvotteluissa saavutettu asiassa yksi- 5401: mukaan eläketurvasta määrätään Kunnallisen mielisyys vai ei. 5402: eläkelaitoksen eläkesäännössä. 14 §:n l-2 mo- KVTEL:ssä todetaan oikeastaan vain, että 5403: mentin nojalla Kunnallisen eläkelaitoksen val- peruseläketurvan tulee määrältään vastata vä- 5404: tuuskunta hyväksyy lain 3 §:n l momentissa hintään työntekijäin eläkelaissa säädettyjen pe- 5405: mainitun eläkesäännön. Sisäasiainministeriö rusteiden mukaista eläketurvaa. Tästä seuraa, 5406: vahvistaa eläkelaitoksen valtuuskunnan esityk- että KVTEL:lla ei ole lopullista vaikutusta 5407: sestä eläkelautakunnalle työjärjestyksen, jossa asianomaisen eläkeoikeudelliseen asemaan, vaan 5408: annetaan tarkemmat määräykset eläkelauta- se määräytyy KES:in perusteella. 5409: kunnan järjestysmuodosta ja toiminnasta. Kun- Eduskunnan perustuslakivaliokunta on anta- 5410: nallisilla viranhaltijoilla ja työntekijöillä on oi- nut 17.3.1994 lausunnon nro 4 sosiaali- ja ter- 5411: keus keskusjärjestöjen välityksellä neuvotella veysvaliokunnalle hallituksen esityksestä laiksi 5412: eläketurvaa koskevista asioista Kunnallisen elä- KVTL:n 16 a §:n muuttamisesta (nro 80/1993 5413: kelaitoksen kanssa. Neuvottelumenettelystä on vp. ). Siinä perustuslakivaliokunta totesi, että 5414: soveltuvin osin voimassa, mitä siitä on säädetty kunnallinen eläkejärjestelmä käsittää lähes nel- 5415: kunnan viranhaltijain neuvotteluoikeudesta 26 jäsosan palkansaajakunnasta. Tästä syystä olisi 5416: päivänä toukokuuta 1944 annetussa laissa selvitettävä, tulisiko kunnallisten viranhaltijain 5417: (19 b §). ja työntekijäin eläkeoikeudesta säätää täydelli- 5418: KES 12 §:n nojalla eläkkeiden yhdistämisessä semmin lain tasolla. Myös sosiaali- ja terveys- 5419: noudatetaan soveltuvin osin vastaavasti, mitä ministeriö on useita kertoja esittänyt saman 5420: työntekijäin eläkelain 8 ja 8 a §:ssä säädetään. käsityksen. 5421: 5422: 5423: 5424: 108 5425: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 5426: 5427: 5428: 5429: 5430: Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnalle maa eläke-etua pidetään HM 6 §:ssä turvatun 5431: delegoitu säädösvalta kuuluu itsehallinnollisen omaisuuden suojan piiriin kuuluvana (Pe VL:n 5432: säädösvallan piiriin. Sen puitteissa kunnallisen lausunto 17.2.1994 nro 4 StVL:lle HE:stä nro 89/ 5433: eläkejärjestelmän eläketurvan sisältö on toteu- 1993 vp. laiksi KVTEL 16 a §:n muuttamisesta 5434: tettu hallinnollisella ohjesäännöllä. V altuuskun- sekä PeVL:n mietintö 3lll992 vp., jossa viita- 5435: ta ei voi ylittää sille delegoitua määräystenanto- taan PeVL:n lausuntoihin nro l/1975 vp. II ja 5436: valtaa. Muilla aloilla eläkkeistä säädetään lailla. nrot 5 ja 6/1977 vp. ). Eläkeoikeuksien perustus- 5437: Jos kunnallisesta eläketurvasta määrättäisiin lainsuojassa on kysymys (PeVL 35/1993 vp.) 5438: lailla, olisi KES:n muutoksesta aiheutuneisiin kansalaisen ansaitsemaksi katsotun konkreetti- 5439: ongelmiin epäilemättä kiinnitetty huomiota sen taloudellisen edun, muttei esimerkiksi tietyn 5440: lainvalmistelussa. Muutosesitysten perustuslain- voimassa olevan eläkejärjestelmän suojaamises- 5441: mukaisuus olisi selvitetty ja tarvittavat muutok- ta. Tavallisella lailla voidaan säätää vielä palve- 5442: set olisi tehty viimeistään eduskuntakäsittelyn lussuhteessa olevien eläkeiästä, eläkkeen kerty- 5443: yhteydessä. misestä ja eläkkeidentavoitetasosta. Perustus- 5444: lakivaliokunnan lausunnon 17.3.1994 nro 4 mu- 5445: kaan poikkeuksen tavalliseen lainsäätämisjärjes- 5446: Ansioeläkkeiden perustuslain turva tykseen näiltä osin voisi aiheuttaa lähinnä se, 5447: Omaisuus on turvattu HM 6 §:ssä. Omaisuu- että eläkejärjestelyn muutokset toteutetaan ta- 5448: della tarkoitetaan kaikkia yksilön tosiasiallisia valla, joka joltain osin saisi aikaan ansaittuina 5449: pidettävien eläke-etujen kohtuuttoman heiken- 5450: taloudellisia etuuksia. 5451: tymisen. 5452: Työntekijän ansioeläke on työstä varsinaisen 5453: rahapalkan lisäksi tulevaa vastiketta, jonka KES:n nyt kysymyksessä oleva muutos kos- 5454: maksaminen on siirretty eläkeaikaan. Ansioeläke kee takautuvasti ennen 1.1.1993 kertynyttä elä- 5455: on verrattavissa säästettyyn palkkaan. Työn- keoikeutta. Muutoksen voidaan katsoa puuttu- 5456: tekijällä tulisi olla oikeus saada eläkesuoritukse- van jo karttuneen eläkeoikeuden omaisuuden 5457: na varat, jotka on pidätetty häneltä eläkemak- suojaan. 5458: suina tai jotka kootaan tai rahastoidaan hänen 5459: hyväkseen tähän tarkoitukseen. Tämän koske- Yhteensovitussäännöksen muutoksen 5460: vaikutus 5461: mattomuusperiaatteen on katsottu koskevan 5462: sekä maksussa olevaa että ansaittua, vielä erään- Työeläkelaeissa olevien yhteensovitussään- 5463: tymätöntä eläkettä. Eduskunnan perustuslaki- nösten tarkoituksena on rajoittaa vakuutetun 5464: valiokunnan mukaan ansioeläkkeet nauttivat työeläketurva kohtuulliseen määrään joko 60 tai 5465: HM 6 §:n nojalla laajempaa perustuslain turvaa 66 %:iin korkeimmasta työuran eläkeperustees- 5466: kuin sosiaaliset etuudet yleensä. Jo ansaitun työ- ta. Rinnakkaisten työskentelyjen tapauksissa 5467: eläkeoikeuden poistaminen ja tulevaisuudessa yhteensovitusperustetta korotetaan niin, että 5468: vaikuttaviin eläkkeen keskeisiin määräytymis- vakuutettu voi ansaita eläkettä kaikesta toimin- 5469: perusteisiin puuttuminen merkitsevät puuttu- nastaan. Tämä on koskenut paitsi eläketurvaa 5470: mista omaisuuden suojaan. myös lisäeläkettä. 5471: Perustuslakivaliokunnan noudattaman tul- Kunnallisella sektorilla on tästä periaatteesta 5472: kintalinjan mukaan henkilön itselleen ansaitse- luovuttu. Kunnallinen lisäeläke rajattiin yhteen- 5473: 5474: 5475: 109 5476: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 5477: 5478: 5479: 5480: 5481: sovituksessa 1.1.1993 alkaen 66 %:iin korkeim- vapauttamisen edellytykset. YEL:n 3 §:ssä tar- 5482: masta kunnallisen eläkkeen perusteena olevasta koitettuna vapauttaruisperusteena on pidetty 5483: palkasta. Yhteensovitusrajaan ei enää lisätä rin- sitä, että yrittäjällä on eläketapahtuman sat- 5484: nakkaisesta palveluksesta tai yrittäjätoiminnas- tuessa oikeus jonkin muun työeläkelain mukai- 5485: ta karttunutta eläkettä. Muutos vaikuttaa eräis- seen riittävän toimeentulon turvaavaan eläkkee- 5486: sä tapauksissa olennaisella tavalla vakuutetun seen. 5487: eläketurvaa pienentävästi. Jos vakuutettu on KES:n 19 §:n 9 momentin kumoaminen ei pe- 5488: itse kustantanut rinnakkaisen eläketurvan, joka riaatteessa vaikuttanut YEL-vakuutettujen 5489: uudessa tilanteessa vie häneltä pois kunnallisen YEL:n mukaisiin oikeuksiin eikä velvollisuuk- 5490: eläketurvan, tilannetta voidaan pitää epäoikeu- siin. Eräät YEL-vakuuttamisvelvolliset olisivat 5491: denmukaisena. kuitenkin voineet hakea ennen 1.1.1993 vapau- 5492: KES:n 19 §:n 9 momentin kumoamista kos- tusta YEL-vakuutuksesta, jos he olisivat tien- 5493: kevaa muutosta sovelletaan 1.1.1993 jälkeen ta- neet nyt kysymyksessä olevasta KES:n muu- 5494: pahtuneisiin eläketapahtumiin. Aikaisempiin toksesta. Eräissä tapauksissa KES:n 19 §:n 9 5495: eläketapahtumiin sovelletaan kumottua 19 §:n 9 momentin kumoaminen merkitsee selvää hei- 5496: momentin määräystä, jonka mukaan, jos viran- kennystä YEL-vakuutetun KES:n mukaiseen 5497: haltija tai työntekijä on ollut samanaikaisesti lisäeläkeoikeuteen, kun se koskee myös takan- 5498: vähintään kuusi kuukautta yhdenjaksoisesti tuen ennen 1.1.1993 kertynyttä lisäeläkeoikeut- 5499: kunnallisen palvelussuhteensa ohella työnteki- ta. 5500: jäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitetussa Eläkelakien mukaisia yhteensovitussäännök- 5501: peruseläkkeeseen oikeuttavassa virka- tai työ- siä ei ole juuri muutettu vakuutetuille epäedulli- 5502: suhteessa tahi yrittäjätoiminnassa, kunnallisen seen suuntaan. Tähän nähden KES 19 §:n 9 mo- 5503: palvelussuhteen perusteella määrättyyn yh- mentin kumoamista voidaan pitää poikkeukselli- 5504: teensovitusrajaan lisätään edellä tarkoitetun sena menettelynä. 5505: muun virka- tai työsuhteen tahi yrittäjätoimin- KES:in nyt kysymyksessä olevalla muutok- 5506: nan perusteella saatu eläke sellaisenaan. Sään- sella muutettiin yhteensovitusta taannehtivin 5507: nöksen mukaan kunnalliseen lisäeläkkeeseen oi- vaikutuksin tavalla, jolla saattaa olla yksittäis- 5508: keutetun henkilön muu työeläkeoikeus ei vai- tapauksissa huomattava merkitys. KES:in 5509: kuttanut vähentävästi hänen kunnalliseen lisä- muutos poikkeaa siitä mitä eläkejärjestelmissä 5510: eläkkeeseensä. valtion ja yksityisen sektorin osalta noudate- 5511: YEL-vakuutus on lakisääteinen vakuutus. taan. Muutos saattaa konkreettisesti heikentää 5512: Yrittäjä on YEL:n 1 §:n 3 momentissa lueteltuja ainakin joidenkin eläkkeenhakijoiden eläketur- 5513: tilanteita lukuunottamatta velvollinen otta- vaa. 5514: maan yrittäjien eläkelain mukaisen vakuutuk- KES 19 §:n 9 momentin kumoamisen vaiku- 5515: sen. YEL-vakuutus on voitu ottaa myös oma- tuksia ei olisi tullut ulottaa koskemaan 1.1.1993 5516: aloitteisesti lisäedun saamiseksi. YEL:n l ja 2 §:n edeltävää aikaa. Yhteensovitusmääräysten 5517: mukaisesta vakuuttamisvelvollisuudesta voi- muuttaminen taannehtivin vaikutuksin on saa- 5518: daan myöntää vapautus. YEL 3 §:ssä ja sen no- tettu voimaan harkitsemaHa riittävästi siitä ai- 5519: jalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön heutuvia seurauksia. On vahvoja perusteita kat- 5520: päätöksessä (STMp 452/85 ja 494/94) on lueteltu soa, että muutoksella on puututtu karUuneen 5521: 5522: 5523: 5524: 110 5525: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 5526: 5527: 5528: 5529: 5530: eläkeoikeuden omaisuuden suojaan. KES:in KES 19 §:n muutos on saatettu voimaan har- 5531: muutoksella on ollut erityisen suuri vaikutus kitsemaHa riittävästi sen vaikutuksia. On ole- 5532: yrittäjään, joka olisi voinut selvitä eläkesäännön massa vahvoja perusteita katsoa, että on puutut- 5533: muutoksen aiheuttamasta uudesta tilanteesta tu karttuneen eläkeoikeuden muodostamaan 5534: valitsemalla vanhan kunnallisen eläkejärjestel- hallitusmuodossa turvattuun omaisuuden suo- 5535: män mukaisen edullisemman eläkkeen, ja samal- jaan. Ei ole otettu huomioon, mitä taannehti- 5536: la hakea vapautusta. Yrittäjä, joka on eläketur- vuus vaikuttaa vapaaehtoisen yrittäjäeläkkeen 5537: vaansa kartuttaakseen ottanut itselleen vapaa- ottaneen eläketurvaan. Voimaantulosta olisi tul- 5538: ehtoisen yrittäjäeläkevakuutuksen, vaikka hä- lut määrätä siten, että karttunut eläke olisi voitu 5539: nen työtulonsa ei ylittänyt pakollisen vakuutta- lisätä yhteensovitusperusteeseen edelleen siltä 5540: misen rajaa, voi perustellusti asettaa järjestel- osin kuin rinnakkainen työsuhde tai yrittäjätoi- 5541: män mielekkyyden kyseenalaiseksi, kun hänen minta oli jatkunut ennen KES:n muutoksen voi- 5542: ottamansa vapaaehtoinen vakuutus vähentää- maantuloa. Kunnallisena eläkelaitoksena toimi- 5543: kin hänen kunnallista eläkettään. Siltä osin kuin van Kuntien eläkevakuutuksen olisi tullut vara- 5544: rinnakkainen työsuhde tai yrittäjätoiminta on ta eläkkeensaajille aikaa varautua järjestelmän 5545: jatkunut ennen KES:n muutoksen voimaan- muutokseen. Sen olisi lisäksi pitänyt tiedottaa 5546: tuloa, karttunut eläke tulisi edelleen lisätä yh- tehokkaasti muutoksista. 5547: teensovitusperusteeseen. A pulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 5548: Yhteensovitustilanteen muutos on ollut yllät- valtioneuvoston ja Kunnallisen eläkelaitoksen 5549: tävä, eikä Kuntien eläkevakuutus tiedottanut valtuuskunnan sekä Kuntien eläkevakuutuksen 5550: siitä riittävän ajoissa eikä riittävän tehokkaasti. tietoon ja pyysi sisäasiainministeriötä ilmoitta- 5551: V akuutuksenottajille olisi pitänyt varata riittä- maan 30.9.1995 mennessä, mihin toimenpiteisiin 5552: vä aika harkita, jatkavalko heYEL-vakuutus- asiassa on ryhdytty KES:iä vastaavan lain sää- 5553: taan vai ei. Heille ei jäänyt aikaa reagoida, jolloin tämiseksi ja KES 19 §:n 9 momentin kumoami- 5554: he ovat joutuneet maksamaan eläkevakuutus- sesta johtuneen tilanteen korjaamiseksi. 5555: maksuja saamatta niille katetta, kun taas Kun- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 22.5.1995, 5556: tien eläkevakuutus on saanut itselleen tästä ai- dnro 756/4/94 5557: heutuvan edun. 5558: Apulaisoikeusasiamiehen mielestä kunnalli- Sisäasiainministeriön Kuntaosasto ilmoitti 5559: sen eläkejärjestelmän kokonaisuudistus on tar- 14.9.1995 keskustelleensa apuluisoikeusasiamie- 5560: peen. Lähtökohtana pitäisi olla, että kunnallis- hen päätöksen johdosta Kuntien eläkevakuutuksen 5561: ten viranhaltijoiden ja työntekijöiden eläke-etu- kanssa, jossa on parhaillaan käynnissä kunnalli- 5562: ja koskevat aineelliset säännökset päätetään sen eläkejärjestelmän lainsäädännön ja annettujen 5563: eduskuntalain tasolla niin kuin on muidenkin määräysten ajanmukaisuuden selvittäminen. 5564: palkansaajaryhmien osalta. Kunnallisen itsehal- Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä kaik- 5565: linnon periaatetta ei ole tarkoitus soveltaa siten, kien työmarkkinajärjestöjen kanssa aloittanut neu- 5566: että kuntien palveluksessa olevien eläke-etuudet vottelut kunnallisen eläkesäännön säätämiseksi 5567: jätetään muista palkansaajista poikkeavasti lailla ottaen huomioon apuluisoikeusasiamiehen 5568: Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan pää- päätöksestä ilmenevät näkökohdat. 5569: tettäväksi. 5570: 5571: 5572: 5573: 111 5574: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 5575: 5576: 5577: 5578: 5579: TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMIS- Hallitusmuodon yhdenvertaisuussäännös, sen 5580: PERUSTEITA KOSKEVIEN KUNTA- 5 §, on keskeinen. Jo sen aikaisemman sanamuo- 5581: KOHTAISTEN SOVELTAMISOHJEIDEN don mukaan kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain 5582: LAINMUKAISUUS edessä. Uusitussa muodossaan säännös kieltää 5583: Kanteluasioiden käsittelyssä kävi ilmi, että asettamasta ihmisiä keskenään eriarvoiseen ase- 5584: kuntien sosiaalilautakunnat (ja vastaavat) anta- maan ilman hyväksyttävää syytä. Lisäksi siitä 5585: vat viranhaltijoilleen ohjeita toimeentulotuen ilmenee, että julkisen vallan on pyrittävä myös 5586: myöntämisperusteista. Apulaisoikeusasiamies positiivisin toimenpitein edistämään yhdenver- 5587: otti selvitettäväkseen näiden soveltamisohjeiden taisuuden toteuttamista. Säännös velvoittaa, 5588: lainmukaisuuden toimeentulotuen hakijain yh- paitsi lainsäätäjiä, myös eri viranomaisia. Se ei 5589: denvertaisuuden ja sosiaalisten perusoikeuksien anna tukea sille, että lakiin perustuvat oikeudet 5590: toteutumisen kannalta. toteutuisivat eri tavoin riippuen esimerkiksi so- 5591: Apulaisoikeusasiamies hankki lääninhallitus- siaaliturvan tarpeessa olevan henkilön asuinpai- 5592: ten kautta selvitystä siitä, minkälaisia toimeen- kasta. 5593: tulotuen myöntämistä koskevia ohjeita kunnat Uuteen hallitusmuodon 15 a §:ään puolestaan 5594: ovat antaneet. Selvitys osoitti suuria kunta- ja on koottu keskeiset sosiaaliturvaan liittyvät pe- 5595: jopa läänikohtaisia eroja. Varsinkin ne ohjeet, rusoikeussäännökset ja uuteen hallitusmuodon 5596: joita eri kunnissa oli annettu terveydenhoito-, 16 a §:n 1 momenttiin on kirjattujulkiselle vallal- 5597: työmatka-, lasten päivähoito- ja asumismenojen le asetettu velvollisuus edistää ihmisoikeuksien 5598: hyväksymiseksi poikkeavat toisistaan perin juu- ja perusoikeuksien toteutumista. Hallitusmuo- 5599: rin. Eräät ohjeet olivat selvästi lainvastaisia. Eri- don 92 §:n 1 momentti sisältää hallinnon lainalai- 5600: tyisryhmiä, kuten opiskelijoita, asevelvollisia tai suuden periaatteen. 5601: yrittäjiä kohdeltiin eri kunnissa ja jopa eri lää- Sosiaalihuoltolain 30 §:n mukaan toimeen- 5602: neissä eri tavoin. Jotkut kunnat kieltäytyvät tulotukea on oikeutettu saamaan henkilö, joka 5603: lähes kokonaan antamasta heille toimeentulo- on tuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen mu- 5604: tukea, toiset taas harkitsevat tapauskohtaisesti kaista toimeentuloaansiotyöllään, yrittäjätoi- 5605: tuen myöntämistä. minnallaan, muista tuloistaan tai varoistaan, 5606: Toimeentulotukiasioissa annettuja lainvas- häneen nähden elatusvelvollisen huolenpidolla 5607: taisia päätöksiä oli saatu oikaistua valittamalla tai muulla tavalla. Lain 32 §:n mukaan valtio- 5608: lääninoikeuteen. Oli kuitenkin kuntia, jotka ovat neuvosto vahvistaa yleiset perusteet, joiden mu- 5609: jatkaneet entistä lainvastaiseksi osoitettua käy- kaan 30 §:ssä tarkoitettu toimeentulotuki mää- 5610: täntöään piittaamatta näistä päätöksistä. rätään. 5611: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että hallitus- Suomi on sitoutunut ylläpitämään ja kehittä- 5612: muotoon otetuilla uusilla perusoikeussäännöksil- mään sosiaaliturvaa liittyessään useisiin Yhdis- 5613: lä, jotka on tarkoitus saattaa voimaan 1.8.1995, tyneiden kansakuntien, Euroopan neuvoston ja 5614: oli jo ainakin periaatteellista merkitystä päätök- Kansainvälisen työjärjestön sopimuksiin sekä 5615: senteossa. Uudet säännökset osoittavat, millä Euroopan unionin jäsenyyden perusteella. Esi- 5616: tavoin lainsäädännössä halutaan turvata perus- merkiksi taloudellisia, sosiaalisia ja sivistykselli- 5617: oikeudet, mukaanlukien oikeus taloudelliseen siä oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleis- 5618: turvallisuuteen. sopimuksessa ja Euroopan sosiaalisessa peruskir- 5619: 5620: 5621: 5622: 112 5623: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 5624: 5625: 5626: 5627: 5628: jassa edellytetään sopimusvaltioiden tunnusta- hoidossa noudatettavia ohjeita kuuluu kunnalli- 5629: vanjokaiselle oikeuden sosiaaliturvaan. sen itsehallinnon alaan. Kuntien päätöksillä ei 5630: Toimeentulotuen tarkoituksena on täydentää sen sijaan voi rajoittaa yksilölle lain mukaan 5631: muita sosiaaliturvajärjestelmiä sekä turvata toi- kuuluvia oikeuksia sosiaalietuuksiin. Kun oikeus 5632: meentulo niille henkilöille, jotka jäävät muiden toimeentuloturvaan on lakiin perustuva jokaisel- 5633: etuuksien ulkopuolelle taikka jotka eivät saa le kuuluva subjektiivinen oikeus, kunnallisilla 5634: muista järjestelmistä tukea riittävän nopeasti. päätöksillä, vaikka ne olisivat itsehallinnon ra- 5635: Tästä seuraa, että toimeentulotuki on viimesijai- joissa tehtyjä, ei voida supistaa tätä oikeutta. 5636: nen turva, jota henkilön tulee saada, mikäli hän Sosiaalihuoltolakia säädettäessä pyrittiin sii- 5637: on tuen tarpeessa eikä voi muutoin saada tarpeen hen, ettei toimeentulotuen myöntämiskäytäntö 5638: mukaista toimeentuloaan. suuresti vaihtelisi eri puolilla maata. Tätä pidet- 5639: Yhdenvertaisen käsittelyn vaatimus kohdis- tiin tärkeänä yhdenvertaisuuden kannalta. Ta- 5640: tuu ensisijaisesti tuomioistuimiin ja hallinto- voite ei ole toteutunut kovin hyvin, koska paikal- 5641: viranomaisiin. Muodollinen yhdenvertaisuus liset käytännöt, joita viranomaiset ovat itsenäi- 5642: edellyttää, että säännöksiä sovelletaan yhtäläi- sen harkintavaltansa turvin luoneet, ovat kun- 5643: sesti kaikkiin tapauksiin, joihin ne sisällöllisesti nissa erilaisia. 5644: ulottuvat. Oikeussääntöjä on noudatettava nii- Hallintokäytännön merkitys toimeentulo- 5645: den itsensä edellyttämällä tavalla. Hallinnon tuen myöntämisessä on huomattavan suuri. Toi- 5646: lainalaisuusperiaate liittyy myös tähän. Kunnal- meentulotukea koskevan lainsäädännön väljyys 5647: liset soveltamisohjeet saattavat estää yhdenver- ja käsiteltävien tapausten suuri määrä synnyttä- 5648: taisuuden toteutumisen, koska ne eroavat suu- vät tarpeen vakiinnuttaa yksiselitteisiä ratkaisu- 5649: resti toisistaan. perusteita, jotka yksinkertaistavat ja nopeutta- 5650: Sosiaalihuoltolain 30 §:n säännös ei täsmälli- vat päätöksentekoa. Ratkaisujen perustelemi- 5651: sesti ilmaise soveltamisalueensa rajoja. Muodolli- nen helpottuu, kun voidaan vedota sosiaalilauta- 5652: sen yhdenvertaisuuden rajoja on vaikea noudat- kunnan (tai vastaavan) vahvistamiin täsmälli- 5653: taa. Tulkintaongelmia aiheutuu esimerkiksi sii- siin ohjeisiin. Vakiintuneen käytännön seuraa- 5654: tä, onko henkilö tuen tarpeessa laissa tarkoi- misen taustalla lienee myös pyrkimys edistää 5655: tetulla tavalla sekä tuen viimesijaisuuden sisäl- tuen hakijoiden yhdenvertaista kohtelua. Näin 5656: löstä. on kaavamaisuus korvannut yhdenvertaisuuden 5657: Materiaalinen yhdenvertaisuus edellyttää, ja sekin on rajoittunut vain oman kunnan haki- 5658: että kiinnitetään huomiota ratkaistavassa ta- joihin. Antamalla paikallisia ohjeita voidaan to- 5659: pauksessa ilmeneviin erityispiirteisiin. Tuen tar- siasiassa tiukentaa toimeentulotuen myöntämis- 5660: ve tulee selvittää yksittäistapauskohtaisesti eikä perusteita kunnassa ja hillitä tuesta kunnalle ai- 5661: vedoten kunnan vahvistamaan soveltamisohjee- heutuvia kustannuksia. 5662: seen, jotta yhdenvertaisuus toteutuisi. Yhden- Eräät toimeentulotuen erityispiirteet tosin se- 5663: vertaisuuden toteutumisen kannalta tärkeä on littävät sitä, miksi ohjeita on annettu. Laissa on 5664: hallintomenettelylain 24 §:stä ilmenevä velvolli- omaksuttu väljä sääntelytekniikka eikä siinä an- 5665: suus perustella päätös. Erikoisesti kielteiset tuki- neta riittävän täsmällisiä ohjeita tuen myöntä- 5666: päätökset on perusteltava. miseksi. Toimeentulotukihakemusten määrä on 5667: Kunnan oikeus antaa viranhaltijoilleen viran- muutamassa vuodessa moninkertaistunut. Ha- 5668: 5669: 5670: 5671: 113 5672: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 5673: 5674: 5675: 5676: 5677: kijoiden edun vuoksi on päätökset kuitenkin teh- vankuntalain periaatteiden mukaisesti. Kuntien 5678: tävä nopeasti. itsehallinto ei saa muodostua ongelmaksi valvot- 5679: Kun sosiaalilautakunnat ovat vahvistaneet taessa kuntien sisäisten ohjeidenlainmukaisuut- 5680: ohjeita toimeentulotuen myöntämistä varten, ta ja yhdenmukaisuutta. Koska kysymys on hen,. 5681: ovat ne muutoksenhakueliminä menettäneet kilön ja perheen turvaksi säädetystä subjektiivi- 5682: merkityksensä. Tuen hakijalla on oikeus saada sesta oikeudesta, kunnallinen itsehallinto ei voi 5683: viranhaltijan kielteinen päätös sosiaalilautakun- estää sitä, että valtiovalta valvoo oikeuden to- 5684: nan tai sitä vastaavan kunnan toimielimen käsi- teutumista. Kuntalain 8 §:n 2 momenttia ei ole 5685: teltäväksi. Ei kuitenkaan voi pitää kovin toden- tulkittava niin, että se estää lääninhallituksia 5686: näköisenä, että toimielin muuttaisi päätöksen, valvomasta kunnan viranomaisten toin1intaa 5687: joka perustuu sen itsensä vahvistamiin yleis- toimeentulotukiasioissa tarpeellisella tavalla. 5688: ohjeisiin. Lääninoikeudet ovat sen sijaan kumon- Kuntien toimeentulotukimenot ovat 1990-lu- 5689: neet monia pääasiallisesti kunnallisiin sovelta- vulla kasvaneet ja toimeentulotuen piiriin on tul- 5690: misohjeisiin perustuneita sosiaalilautakuntien lut entistä enemmän saajia. Joukossa on aivan 5691: ratkaisuja. Kuntien antamat soveltamisohjeet uusia asiakasryhmiä. Ongelmat ovat entistä kär- 5692: eivät ole juridisesti hallintoa tai lainkäyttöä sito- jistyneempinä esille. Asiakaskunnan voimakas 5693: VIa. lisääntyminen, kuntien käytössä olevien resurs- 5694: Kunnan sisäiset ohjeet yhtenäistävät käytän- sien vähentyminen laman johdosta sekä kuntien 5695: töä kunnassa ja edistävät kunnan asukkaiden valtionosuusuudistus ovat ilmeisesti kiristäneet 5696: yhtäläistä kohtelua. Samalla ne omalta osaltaan jonkin verran tuen myöntämiskäytäntöä. Toi- 5697: aiheuttavat eriarvoisuutta hakijoiden kesken eri meentulotukiasioissa tehdyt muutoksenhaut 5698: puolilla maata eikä yhtenäistä valtakunnallista kunnan sisällä ja valitukset lääninoikeuksiin 5699: käytäntöä synny. Kunnan sisäisistä ohjeista on ovat lisääntyneet. 5700: apua asioiden ratkaisijoille, mutta ne kaavamais- Toimeentulotukijärjestelmän tulisi toimia 5701: tavat käsittelyä. Ohjeet eivät saa sanamuodol- mahdollisimman tehokkaasti ja voimassa ole- 5702: taan ja tulkinnaltaan estää asioiden yksittäis- vien säännösten mukaisesti. Kuntien antamat 5703: tapauksittaista harkintaa ja ratkaisemista. soveltamisohjeet palvelevat lähinnä ensin mai- 5704: Lääninhallitusten toimivallan laajuudesta ja nittua tarkoitusta. Taloudenpidon vaikeuduttua 5705: lääninhallitusten valvonnan laadusta oli apulais- ja toimeentulotukiasiakkaiden määrän lisään- 5706: oikeusasiamiehen saamien selvitysten mukaan nyttyä kuntien antamia soveltamisohjeita on 5707: eri puolilla Suomea erilaisia näkemyksiä ja eri- noudatettu hallintokäytännössä entistäkin kaa- 5708: laista käytäntöä. Tälläkin oli vaikutuksensa sii- vamaisemmin. Tähän vaikuttavat myös ennak- 5709: hen, että toimeentulotuen myöntämiskäytäntö kopäätösten puute ja lääninoikeuksien erilaiset 5710: on päässyt muodostumaan hyvin erilaiseksi eri ratkaisukäytännöt. 5711: puolilla maata. Sosiaalihuoltolaki takaajokaiselle subjektiivi- 5712: Kuntalain 8 §:n 2 momentin mukaan läänin- sena oikeutena toimeentulotuen viimesijaisena 5713: hallitusten valvonta ulottuu ainoastaan kante- toimeentuloturvan muotona. Tuen saamisen 5714: luihin perustuvaan laillisuusvalvontaan. Lää- edellytykset on aina harkittava tapauskohtaises- 5715: ninhallitukset ovat pyrkineet systemaattisesti ti, jolloin olosuhteiden arviointi jättää tuen anta- 5716: vähentämään valvontaa 1.7.1995 voimaan tule- jalle käytännössä harkintavaltaa. 5717: 5718: 5719: 5720: 114 5721: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 5722: ------------------------------- 5723: 5724: 5725: 5726: 5727: Sosiaalihuoltolain 30 §:n yleissäännös on väljä Eri tukimuodot ovat hajallaan. Osa tukimuo- 5728: ja antaa soveltajilleen tulkinnanvaraa, jolloin doista, kuten opintotuki ja asumis tuki, on siirret- 5729: myös syntyy tulkintaongelmia. ty Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Kunnat 5730: Sosiaaliturvaan liittyvien säännösten ja val- hoitavat edelleen pääsääntöisesti toimeentulo- 5731: takunnallisten ohjeiden tulisi olla niin yksiselit- tuen. Toimeentulotukea maksetaan käytännössä 5732: teisiä, ettei kuntien ja lääninoikeuksien välillä enenevässä määrin täydentämään muita etuuk- 5733: esiintyviä toisistaan poikkeavia tulkintoja syn- sia. Toimeentulotuen määrä lasketaan lähtökoh- 5734: tyisi eikä kunnissa ilmenisi tarvetta omien sovel- taisesti kaavamaisesti. Tämä johtaa eräissä ta- 5735: tamisohjeiden antamiseen tulkinta-avuksi laki- pauksissa siihen, että toimeentulotuki on mää- 5736: sääteisten tehtävien hoidossa. rältään suurempi kuin eri lakien perusteella ker- 5737: Oikeus toimeentulotukeen ei toteudu subjek- tyvä syyperusteinen turva, jolloin sama tuensaa- 5738: tiivisena oikeutena, koska lainsäädäntö on niin ja joutuu hakemaan etuuksia eri järjestelmistä ja 5739: väljä, että se sallii suuret erot toimeentulotuen eri viranomaisilta. 5740: myöntämisessä eri puolilla maata. Koska kysy- Viimesijaisen toimeentuloturvajärjestelmän 5741: mys oikeudesta toimeentulotukeen on hallinnon kokonaisuudistus on tarpeen. Sosiaalihuoltolain 5742: ja lainkäyttäjien piirissä edelleen tulkinnan- väliaikaisesta muuttamisesta annetuilla laeilla 5743: varainen, tulee lakia täsmentää. Sosiaaliturvaan on käynnistetty kokeilu toimeentulotukiasiain 5744: liittyvien perusoikeussäännösten tulee olla niin siirtämiseksi Kansaneläkelaitoksen hoidettavak- 5745: yksiselitteisiä, ettei toisistaan täysin poikkeavia si. Kokeiluun osallistuu tällä hetkellä 29 kuntaa. 5746: tulkintoja synny. Saatujen kokemusten perusteella voitaisiin har- 5747: Mikäli toimeentulotukiasioita koskevassa hal- kita toimeentulotukiasioiden siirtämistä koko- 5748: linto- ja oikeuskäytännössä ilmenneitä epäsel- naisuudessaan tai ainakin toimeentulotuen niin 5749: vyyksiä ei ratkaista lainsäädäntötoimin, olisi sanotun perusosan osalta Kansaneläkelaitoksel- 5750: yhdenvertaisuusnäkökohdat huomioun ottaen le, jolloin kunnille jäisi harkinnanvarainen osuus. 5751: harkittava valituslupamenettelyyn perustuvan Voitaisiin harkita, olisiko toimeentulotukeenliit- 5752: valitusmahdollisuuden avaamista korkeimpaan tyvät tehtävät siirrettävä tätäkin laajemmin 5753: hallinto-oikeuteen. Tä ilainen valitusmahdolli- valtion viranomaiselle. Mikäli toimeentulotuen 5754: suus voitaisiin rajoittaa tapauksiin, joissa on tar- myöntämiseen liittyvät tehtävät jäävät laajasti 5755: vetta antaa ennakkopäätös. kunnille, on valtion ja kuntien välisten taloudel- 5756: Lääninhallitusten tulisi edelleen jatkaa kunte- listen suhteiden perusteita koskevaa lainsäädän- 5757: luihin perustuvaa valvontaansa ja kehittää seu- töä täsmennettävä. Kunnilla tulee olla riittävät 5758: ranta- ja ohjaustoimintaa. Näiden tehtävien resurssit toimeentulotuesta johtuvien tehtävien 5759: asianmukainen hoitaminen edellyttää, että lää- hoitamiseen. 5760: ninoikeudet tiedottavat päätöksistään alueensa Apulaiwikeusasiamies saattoi käsityksensä 5761: lääninhallituksille. Useat lääninhallitukset hoi- kuntien viranhaltijoilleen antamien toimeen- 5762: tavatkin varsin perusteellisesti näitä tehtäviä. tulotuen myöntämisperusteita koskevien sovel- 5763: Eräiden muiden lääninhallitusten olisi syytä te- tarnisohjeiden lainmukaisuudesta, lääninhalli- 5764: hostaa toimintamuotojaan. Sosiaali- ja terveys- tusten kuntien toimeentulotuen myöntämiskäy- 5765: ministeriön suositusluonteisten ohjeiden anta- täntöön kohdistamasta valvonnasta, sosiaali- 5766: mista tulee kehittää edelleen. huoltolain 30 §:n tulkinnanvaraisuudesta sekä 5767: 5768: 5769: 5770: 115 5771: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 5772: 5773: 5774: 5775: 5776: hallintokäytännön ja lääninoikeuksien päätök- töksenteossa. Uudet säännökset osoittavat, millä 5777: siin perustuvan oikeuskäytännön yhtenäistämi- tavoin lainsäädännössä halutaan turvata perus- 5778: sen tarpeesta sisäasiainministeriön, sosiaali- ja oikeudet, mukaanlukien oikeus taloudelliseen 5779: terveysministeriön, oikeusministeriön, läänin- turvallisuuteen. 5780: hallitusten, lääninoikeuksien ja korkeimman hal- 5781: linto-oikeuden tietoon. Opiskelijan oikeus toimeentulotukeen 5782: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 27.6.1995, Toimeentulotuki on yksityisen henkilön toi- 5783: dnro 2028/2/94 meentuloa viime kädessä turvaava yhteiskunnan 5784: antama etuus. Ennen kuin sitä voidaan myön- 5785: Apuluisoikeusasiamiehen päätöksen johdosta tää, on varmistuttava, ettei hakijalla ole muita 5786: sosiaali- ja terveysministeriö asetti 1.12.1995 työ- mahdollisuuksia toimeentulonsa turvaamiseen. 5787: ryhmän selvittämään toimeentulotuen säädöspoh- Tilapäiseen pakottavaan tarpeeseen toimeen- 5788: jan tarkistamiseen liittyviä kysymyksiä. Työryh- tulotukea myönnetään silloinkin, kun hakijalla 5789: män tehtävänä on laatia ehdotuksensa siten, että on periaatteessa mahdollisuuksia toimeentulon- 5790: lakiuudistus olisi mahdollista toteuttaa 1.1.199 7 sa turvaamiseen muilla tavoin, mutta nämä 5791: lukien. mahdollisuudet eivät ole välittömästi hänen 5792: käytettävissään. Toimeentulotuen tarvetta ar- 5793: vioitaessa otetaan huomioon lakisääteisten toi- 5794: meentuloturvaetuuksien lisäksi myös muut 5795: OPISKELIJOIDEN OIKEUS TOIMEEN- mahdollisuudet, joita hakijan on kohtuullista 5796: TULOTUKEEN-LÄÄNINOIKEUKSIEN 5797: edellyttää käyttävän toimeentulonsa turvaami- 5798: ERILAISET RATKAISUKÄYTÄNNÖT 5799: seen. Mitään henkilöryhmää ei voi jättää toi- 5800: Opiskelija osoitti eduskunnan oikeusasiamie- meentulotuen saannin ulkopuolelle. Tämä kos- 5801: helle kirjoituksen, jossa hän arvosteli läänin- kee myös opiskelijoita. Tuen tarvetta on aina 5802: oikeuksien ratkaisukäytäntöä opiskelijoiden toi- arvioitava yksittäistapauksena. Riittävä edelly- 5803: meentulotukiasioissa yleisesti ja erityisesti Uu- tys toimeentulotuen antamiselle on tosiasiallinen 5804: denmaan lääninoikeuden menettelyä omassa toi- elatukseen käytettävissä olevien varojen puute. 5805: meentulotukiasiassaan. Opiskelijan mielestä Uu- Näiden puuttuessa jokaisella henkilöllä on sub- 5806: denmaan lääninoikeus oli evännyt häneltä oikeu- jektiivinen oikeus saada kunnalta apua kohtuul- 5807: den toimeentulotukeen vastaavissa olosuhteissa lisen elatuksensa hankkimiseksi. 5808: kuin Turun ja Porin lääninoikeus oli katsonut Syyperusteisilla sosiaaliturvajärjestelmillä, 5809: erään toisen opiskelijan olleen oikeutettu saa- esimerkiksi opintotuella ja työttömyysturvalla, 5810: maan toimeentulotukea. Vaikka erilaiset tulkin- ei voida kokonaan turvata perustoimeentuloa. 5811: nat johtuvat osaksi lain epäselvyydestä, saman- Toimeentulotuki on luotu täydentämään muita 5812: laisissa asioissa annettujen päätösten välillä ei sosiaaliturvajärjestelmiä sekä turvaamaan toi- 5813: pitäisi olla eroa. meentulo niille henkilöille, jotka jäävät muiden 5814: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että hallitus- etuuksien ulkopuolelle taikka jotka eivät saa 5815: muotoon otetuilla uusilla perusoikeussäännöksil- muista järjestelmistä tukea riittävän nopeasti. 5816: lä, jotka on tarkoitus saattaa voimaan 1.8.1995, Tästä seuraa, että toimeentulotuki on viimesijai- 5817: on jo nyt ainakin periaatteellista merkitystä pää- nen turva. Toimeentulotuki voidaan kuitenkin 5818: 5819: 5820: 116 5821: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 5822: 5823: 5824: 5825: 5826: määrätä perittäväksi takaisin kokonaan tai olosuhteiden pohjalta. Erilaiset lopputulokset 5827: osaksi tuen saajalta. Kunta on velvollinen anta- saattavat perustua myös tapausten erilaisiin to- 5828: maan toimeentulotukea opiskelijalle samoin pe- siseikkoihin. Ratkaisuselosteiden perusteella 5829: rustein kuin muillekin tuen tarpeessa olevalle. näyttävät kuitenkin eräät opiskelijan toimeen- 5830: Opiskelijalla, joka ei saa toimeentuloaan muulla tulotukioikeutta koskevat tuoreet FLOT:iin ote- 5831: tavalla, esimerkiksi opintotuesta, on oikeus toi- tut ratkaisut olevan keskenään ristiriitaisia. 5832: meentulotukeen. Lääninoikeus on toimeentulotukea koskevissa 5833: Opintotukiasetuksen muutoksen (140/95) joh- asioissa ainoa valitusaste. Lääninoikeuden toi- 5834: dosta iltaopiskelijaakio pidetään kevätlukukau- meentulotuen myöntämistä koskevaan päätök- 5835: desta 1995 lukien päätoimisesti opiskelevana. seen ei sosiaalihuoltolain 49 §:n 1 momentin no- 5836: Ajalta, jolta opiskelija saa opintotukea, hän ei jalla saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto- 5837: voi saada toimeentulotukea ottamatta huo- oikeudelta valittamalla. Toimeentulotuen 5838: mioon opintotukijärjestelmän kautta saatuja myöntämiseen tai toimeentulotuen suhteeseen 5839: etuuksia. muihin etuoksiin kuten opintotukeen liittyvissä 5840: asioissa on harvoja ennakkopäätösluonteisia kor- 5841: Lääninoikeuksien ratkaisulinjat keimman hallinto-oikeuden ratkaisuja, koska 5842: Hallitusmuodon 5 §:n ilmaisema yhdenvertai- valittaminen sille on mahdollista vasta toimeen- 5843: suusperiaate kohdistuu tuomioistuimiin ja hal- tulotuen takaisinperintää koskevasta päätökses- 5844: lintoviranomaisiin. Säännös edellyttää muodolli- tä tai kuntien välisistä vastuunjakokysymyksis- 5845: sen yhdenvertaisuuden toteuttamista sovelta- tä. Ylimääräinen muutoksenhaku ei yleensä me- 5846: malla säännöksiä yhtäläisesti kaikkiin tapauk- nesty oikeutta toimeentulotukeen tai toimeen- 5847: siin, joihin ne sisällöllisesti ulottuvat. Oikeus- tulotuen määrää koskevassa asiassa, ottaen huo- 5848: sääntöjä on noudatettava niiden itsensä edellyt- mioon ylimääräisestä muutoksenhausta hallin- 5849: tämällä tavalla. Tätä edellyttää myös hallitus- toasioissa annetun lain 6 §:ssä säädetyt hallinto- 5850: muodon 92 §:stä ilmenevä hallinnon lainalaisuu- päätöksen purkamisen edellytykset. 5851: den periaate. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklan 4 5852: Lääninoikeudet ovat pyrkineet yhtenäistä- kappale ja 6 artiklan l kappale ovat merkinneet 5853: mään ratkaisukäytäntöä julkaisemalla toimeen- velvoitetta järjestää muutoksenhaku tuomio- 5854: tulotukea koskevia ratkaisujaan oikeustapaus- istuimeen. Mahdollisuus saattaa toimeentulo- 5855: rekisterissään (FLOT). FLOT:iin tallennettujen tukea koskeva asia valittamalla lääninoikeuden 5856: ratkaisujen valossa lääninoikeuksien ratkaisu- ratkaistavaksi täyttää Euroopan ihmisoikeusso- 5857: käytäntö toimeentulotukiasioissa ei ole kaikin pimuksen 6 artiklan vaatimuksen siitä, että ar- 5858: puolin yhtenäinen. Lääninoikeuksien ratkaisut tiklan tarkoittamissa asioissa jokaisella tulee olla 5859: näyttävät poikkeavan toisistaan muun muassa mahdollisuus saada asiansa tuomioistuinkäsitte- 5860: siinä, onko tuen suhdetta sosiaalihuoltolain lyyn. Sopimus ei vaadi, että tästä päätöksestä 5861: 30 §:n 1 momentissa mainittuihin ensisijaisem- voitaisiin valittaa edelleen. Jatkovalituskielto 5862: piin elatuksen hankkiruistapoihin arvioitava ha- lääninoikeuden päätöksestä toimeentulotuen 5863: kijan konkreettisista olosuhteista riippumatto- myöntämistä ja määrää koskevissa asioissa estää 5864: mana kysymyksenä, vai ennen muuta asian- koko maata kattavan yhdenmukaistavan oi- 5865: omaiseen tapaukseen liittyvien konkreettisten keuskäytännön muodostumisen. Hallitusmuo- 5866: 5867: 5868: 117 5869: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 5870: 5871: 5872: 5873: 5874: donkorkeinta hallinto-oikeutta koskevista sään- Voitaisiin harkita toimeentulotukeen liitty- 5875: nöksistä sekä yhdenvertaisuutta ja hallinnon vien tehtävien siirtämistä entistä laajemmin val- 5876: lainalaisuutta koskevista säännöksistä voidaan tion viranomaisille, jolloin olisi mahdollista saat- 5877: johtaa perustuslaintasoiset periaatteet, jotka taa esimerkiksi oikeus opintotukeen ja toimeen- 5878: vaikuttavat valitusoikeuden rajoittamiseen. tulotukeen yhtä aikaa samassa viranomaisessa 5879: Hallitusmuoto ja kansainväliset sopimukset ratkaistavaksi. 5880: edellyttävät toimeentulotuen asiakkaiden yh- 5881: denvertaista käsittelyä. Nykyinen tilanne, jossa Uudenmaan lääninoikeuden ja Hyvinkään 5882: lääninoikeuksien ratkaisukäytännöt eroavat kaupungin perusturvalautakunnan 5883: ratkaisut kantelijan asiassa 5884: laintulkintakysymyksissä huomattavasti toisis- 5885: taan, ei ole lainmukainen. Yhdenvertaisuus ei Apulaisoikeusasiamies katsoi, että läänin- 5886: toteudu, kun opiskelijan oikeus toimeentulo- oikeuksien ratkaisukäytännöstä saatu selvitys 5887: tukeen ratkaistaan eri tavalla eri lääninoikeuk- huomioon ottaen kantelijan asia olisi voitu rat- 5888: sien tuomiopiireissä. Tilanteen lainvastaisuus kaista toisinkin kuin Uudenmaan lääninoikeus 5889: korostuu vielä, kun ei ole mahdollista saada sen ratkaisi. Lääninoikeuden päätöstä ei silti voi- 5890: ylimmän tuomioistuimen ratkaisua säännönmu- nut pitää virheellisenä. Kysymys oli lain sana- 5891: kaisin muutoksenhakukeinoin kysymyksiin, muodon rajoissa pitäytyvästä lain tulkinnasta. 5892: joista hallinto- ja oikeuskäytännössä on ilmen- Kantelijan esittämän Turun ja Porin läänin- 5893: nyt erilaisia käsityksiä. oikeuden päätöksen erilainen lopputulos oli voi- 5894: Lääninoikeuksien ratkaisuja ei julkaistuina- nut johtua siitä, että asiat olivat jossain määrin 5895: kaan voi pitää ennakkopäätöksinä. Vain ylim- erilaiset. Uudenmaan lääninoikeuden ja Turun ja 5896: män tuomioistuinasteen ratkaisut voivat olla en- Porin lääninoikeuksien ratkaisukäytännöissä 5897: nakkopäätösluonteisia. Vaikka alemmat asteet näytti kuitenkin muutenkin olevan tulkinta- 5898: eivät ole sidottuja korkeimman hallinto-oikeu- eroja. 5899: den ratkaisuihin, niillä on merkittävä oikeus- ja Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 5900: hallintokäytäntöä yhtenäistävä vaikutus. sosiaalihuoltolain 30 §:n tulkinnanvaraisuudes- 5901: Mikäli toimeentulotukiasioissa hallinto- ja oi- ta, opiskelijain oikeudesta toimeentulotukeen ja 5902: keuskäytännössä ilmenneitä epäselvyyksiä ei lääninoikeuksien päätöksiin perustuvan oikeus- 5903: ratkaista lainsäädäntötoirnin, olisi apulais- käytännön yhtenäistämisen tarpeesta korkeim- 5904: oikeusasiamiehen mielestä yhdenvertaisuus- man hallinto-oikeuden, oikeusministeriön, so- 5905: näkökohdat huomioon ottaen harkittava vali- siaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön 5906: tuslupamenettelyyn perustuvan valitusmahdol- sekä lääninoikeuksien tietoon. 5907: lisuuden avaamista toimeentulotukea koskevissa Apulaisoikeusasiamiehen päätös 27 .6.1995, 5908: asioissa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vali- dnro 1058/4/95 5909: tusmahdollisuus voitaisiin rajoittaa tapauksiin, 5910: joissa on tarvetta antaa ennakkopäätös. 5911: SOSIAALILAUTAKUNNAN MENETTELY 5912: Sosiaalihuoltolain 30 §:ää tulisi täsmentää. Oi- 5913: ELATUSAVUN PERINNÄSSÄ 5914: keus toimeentulotukeen ei toteudu subjektiivise- 5915: lla oikeutena, jos lainsäädäntö on niin väljä, että Kantelija arvosteli Seinäjoen kaupungin so- 5916: se sallii toisistaan täysin poikkeavat tulkinnat. siaalilautakunnan menettelyä työttömyys päivä- 5917: 5918: 5919: 5920: 118 5921: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 5922: 5923: 5924: 5925: 5926: rahan lapsikorotuksen perimisessä. Hän katsoi, Ulosottoperinnän ja lapsikorotukseen 5927: että koska ulosottomies jo peri ulosmittauksen 5928: kohdistuvan perinnän yhtäaikaisuus 5929: perusteella työttömyyskorvauksesta laissa sää- Apulaisoikeusasiamies totesi, että työttö- 5930: detyn osuuden, muodostui perintä hänen päivä- myyspäivärahan maksajalla on työttömyystur- 5931: rahastaan elatusavun suorittamiseksi liian suu- valain 32 §:n 2 momentin mukaan oikeus maksaa 5932: reksi. työttömyyspäiväraha tai osa siitä sosiaalilauta- 5933: Kantelijan elatusapuvelvollisuus perustui kunnalle käytettäväksi päivärahansaajan huol- 5934: Suomessa vahvistettuun elatusapusopimukseen lettavana olevien lasten elatukseen. Kyseisessä 5935: sekä toisen lapsen osalta ruotsalaisen tuomio- säännöksessä ei ole määrätty suoritusta riippu- 5936: istuimen päätökseen. Sosiaalilautakunta oli vaiseksi ulosottolain palkan ja muiden toimeen- 5937: Suomessa asuvan lapsen osalta maksanut elatus- tuloetuuksien ulosmittauksessa sovellettavista 5938: tukea elatusavun suorittamisen laiminlyönnin säännöksistä. 5939: perusteella. Ruotsalainen Försäkringskassan oli Ulosottolain 4 luvun 6 b §:n 2 momentin mu- 5940: maksanut elatusavun ennakkoa Ruotsissa asu- kaisesti ulosmittaus kohdistetaan ulosottokel- 5941: valle lapselle. poisen toimeentuloetuuden nettomäärään. Net- 5942: Sosiaalilautakunta oli kirjeellään pyytänyt tomäärällä tarkoitetaan veron ennakonpidätyk- 5943: työttömyyskassaa maksamaan työttömyyspäi- sen toimittamisen jälkeen jäänyttä määrää. 5944: värahan lapsikorotuksen lautakunnalle käytet- Työttömyyskassa oli kanteluun liitetyn mak- 5945: täväksi ko. paikkakunnalla asuvan lapsen ela- suilmoituksen mukaan pidättänyt ajalta 21.3.- 5946: tukseen. 10.4.1 994 maksetun työttömyyspäivärahan, jo- 5947: Ruotsissa asuvan lapsen elatusavun perimi- hon sisältyi lapsikorotus kahdesta lapsesta, net- 5948: seksi oli Försäkringskassanin lääninhallituksen tomäärästä ulosottomiehen maksukiellon mu- 5949: kautta toimittamasta hakemuksesta suoritettu kaisesti yhden kolmasosan. Tämän lisäksi työt- 5950: ulosmittaus kantelijan työttömyyspäivärahasta tömyyskassa oli vähentänyt maksetusta määräs- 5951: 30.3.1994. tä lapsikorotuksen. 5952: Försäkringskassan oli sosiaalitoimistolle Ulosmittauksen perusteella suoritettu maksu- 5953: osoittamassaan kirjeessä ilmoittanut saaneensa pidätys oli saadun selvityksen mukaan tehty si- 5954: työttömyyskassaha tiedon, että kantelijalle ten kuin ulosottolaissa säädetään. Voimassa ole- 5955: maksetaan ansiosidonnaista työttömyyspäivä- vien säännösten mukaan ei ole estettä maksaa 5956: rahaa lapsikorotuksineen. Försäkringskassan oli lapsikorotus sosiaali viranomaiselle. 5957: työttömyysturvalain (602/84) 32 §:ään viitaten 5958: pyytänyt sosiaalilautakuntaa maksamaan Ruot- Sosiaalilautakunnan toimivalta 5959: sissa asuvan lapsen osuuden lapsikorotuksesta 5960: Sosiaaliviranomaisen toimivaltaa elatusavun 5961: kassalle. Pyynnön perusteella sosiaalilautakunta 5962: perinnässä sääntelevät lapsen elatuksen turvaa- 5963: oli maksanut muun muassa 17.3.1994 Ruotsiin- 5964: misesta annetun lain ja sosiaalihuoltoasetuksen 5965: lapsikorotuksia 810 markkaa. säännökset. Niiden mukaan sosiaalilautakunnal- 5966: Apulaisoikeusasiamies arvioi asiaa seuraa- 5967: le siirtyy elatustuen maksamisen perusteella oi- 5968: vasti. keus ja velvollisuus elatusavun perimiseen ela- 5969: tusvelvolliselta. Mainittujen säännösten tai Suo- 5970: mea sitovien kansainvälisten elatusavun perin- 5971: 5972: 5973: 119 5974: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 5975: 5976: 5977: 5978: 5979: tää koskevien sopimusten perusteella sosiaalilau- Apulaisoikeusasiamies kiinnitti työttömyys- 5980: takunnan toimivaltaan ei kuulu toisen valtion kassan huomiota huolellisuuteen lapsikorotusten 5981: viranomaisen pyynnöstä tapahtuva elatusavun jako-osuuden laskemisessa ja pyysi s1ta 5982: perintä työttömyyspäivärahasta. 1.10.1995 mennessä toimittamaan hänelle selvi- 5983: Työttömyysturvalain 32 §:n 2 momentissa tyksen niistä toimenpiteistä, joihin se ryhtyisi 5984: säädetään niistä edellytyksistä, joilla työttö- virheen korjaamiseksi. 5985: myyspäivärahan maksaja voi suostua sosiaali- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 8.8.1995, 5986: lautakunnan pyyntöön päivärahan tai sen osan dnro 829/4/94 5987: maksamisesta lautakunnalle. Hallituksen esityk- 5988: sessä todetaan kyseisen säännöksen soveltamis- 5989: Julkisten alojen teknisten työttömyyskassa il- 5990: alasta, että esimerkiksi lapsen elatusapumaksun 5991: moitti 11.8.1995, että se on pyytänyt 8.8.1995 Sei- 5992: laiminlyöntitapauksessa lapsikorotus voitaisiin 5993: näjoen sosiaalilautakuntaa tilittämään liikaa saa- 5994: aina maksaa sosiaalilautakunnalle. 5995: mansa lapsikorotuksen netto-osuudet kantelijalle. 5996: Edellä esitetyn perusteella apulaisoikeusasia- 5997: mies katsoi, että toimivaltasäännöksen puuttu- 5998: essa sosiaalilautakunnan ei olisi tullut tilittää 5999: työttömyyskassaha kertyneitä varoja ruotsalai- OIKEUS SAADA ASIAKIRJOISTA 6000: selle viranomaiselle. JÄLJENNÖKSIÄ 6001: Selvityksen mukaan sosiaalilautakunta ei ol- Lieksan kunnan sosiaalilautakunnan alainen 6002: lut edes tehnyt työttömyyskassalle vaatimusta vanhainkodinjohtaja oli kieltäytynyt antamasta 6003: lapsikorotuksesta Ruotsissa asuvan lapsen ela- kopioita hallussaan olevista hoitoraporteista 6004: tusavun perimiseksi. Tilitys oli siten osaltaan vanhuksen omaiselle. Omainen toimi vanhuksen 6005: ainoastaan vähentänyt niitä paikkakunnalla omaishoitajana ja hänellä oli valtakirja kopioi- 6006: asuneen lapsen elatusapumaksuja, joiden perimi- den saamiseksi. Hän oli saanut aikaisemmin ra- 6007: nen oli sosiaalilautakunnan tehtävä. Sosiaalilau- portit vanhainkodissa luettaviksi. 6008: takunnan menettely ei vaikuttanut kantelijan Vanhainkodinjohtaja perusteli päätöstään sil- 6009: asemaan eikä häneltä perittyihin suorituksiin. 6010: lä, että kopioiden luovuttamisesta päätti ter- 6011: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti sosiaalilauta- veyskeskuksen johtava lääkäri, koska hoito oli 6012: kunnan ja vastuullisten virkamiesten huomiota 6013: terveyskeskuksen alaista. V anhainkodinjohta- 6014: menettelyn virheellisyyteen. 6015: jan mukaan raporteista ei myöskään ollut mah- 6016: dollista ottaa niiden valmistelemattomuuden ta- 6017: Lapsikorotuksen määrä kia kopioita. V altuutuksella ei ollut hänen mie- 6018: Työttömyyskassa oli selvityksessään toden- lestään merkitystä, koska se ei vastannut van- 6019: nut, että kassa oli laskuvirheen vuoksi erehdyk- huksen todellista tahtoa. 6020: sessä tilittänyt liikaa lapsikorotusta sosiaalilau- Omaishoitaja saattoi asian Lieksan sosiaali- 6021: takunnalle koko sen ajan, jolloin lapsikorotuksia lautakunnan ja Lieksan kaupunginhallituksen 6022: oli lautakunnalle maksettu. käsiteltäväksi. Ne pitivät riittävänä, että 6023: Työttömyysturvalain 43 a §:n 2 momentin omaishoitaja oli saanut raportit luettavakseen. 6024: mukaan työttömyyskassan on korjattava ilmei- Lieksan kaupunginhallitus totesi, että hyvän 6025: nen lasku virhe. hallintotavan mukaisesti omaiselle olisi kuiten- 6026: 6027: 6028: 120 6029: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 6030: 6031: 6032: 6033: 6034: kin tullut antaa asiakirjoista kopiot ja periä niis- toimi oli laatinut luonnoksen omaishoitoa koske- 6035: tä kaupunginhallituksen vahvistamat maksut. vaksi sopimukseksi kaupungin ja hoitajan välil- 6036: Omainen kääntyi oikeusasiamiehen puoleen. lä. Hoitaja ja hoidettava eivät hyväksyneet sopi- 6037: Apulaisoikeusasiamiehen varamies totesi rat- musluonnosta, vaan pitivät sitä säännösten vas- 6038: kaisussaan, että päätösvalta kopioiden luovutta- taisena. Luonnokseen sisältyvä maininta, että 6039: misesta kuului sosiaalihuoltolain 40 §:n 3 mo- vapaan järjestämisestä sovitaan erikseen, ei hei- 6040: mentin ja yleistenasiakirjain julkisuudesta anne- dän mielestään taannut hoitajalle vapaata hoito- 6041: tun lain 7 §:n 1 momentin nojalla vanhainkodille, työstä. Omaishoidon tukena maksettavasta 6042: jonka hallussa asiakirjat olivat. Hän katsoi asias- palkkiosta oli lisäksi vähennetty puolet Kansan- 6043: sa saatujen selvitysten perusteella, että vanhain- eläkelaitoksen hoidettavalle myöntämästä hoi- 6044: kodinjohtajan olisi tullut suostua kantelijan totuesta. Hoitaja ja hoidettava kääntyivät asias- 6045: pyyntöön. Se, että kantelija oli saanut raportit sa oikeusasiamiehen puoleen. 6046: luettavakseen, ei kaventanut hänen oikeuttaan Apulaisoikeusasiamies katsoi, että vaikka- 6047: saada niistä kopioita. Myöskään raporttien val- kaan hoitajan ja hoidettavan luokse tehdyllä ko- 6048: mistelemattomuutta ei voinut pitää hyväksyttä- tikäynnillä ei ollut päästy hoitajan vapaajärjes- 6049: vänä perusteena kieltäytymiseen, koska kanteli- telyistä yksimielisyyteen, olisi sopimusluonnok- 6050: ja oli kantelun vireillä ollessa saanut kopiot hal- sesta tullut omaishoidon tuesta annetun asetuk- 6051: tuunsa. V altuutuksen pätemättömyys olisi pitä- sen 1 §:n 1 momentin 3-kohdan mukaisesti käydä 6052: nyt arvioida välittömästi ja kertoa perusteet ilmi edes hoitajalle järjestettävän vapaa-ajan 6053: omaiselle. Valtakirjan pätemättömyyteen vetoa- vähimmäismäärä. 6054: minen oli lisäksi ristiriidassa sen kanssa, että Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään 6055: omaiselle oli annettu raportit luettaviksi. myös, että menettely, jolla omaishoidon tukena 6056: Apulaisoikeusasiamiehen varamies antoi Van- maksettavasta palkkiosta vähennetään kansan- 6057: hainkodinjohtajalie huomautuksen sosiaalihuol- eläkelain nojalla hoidettavalle maksettava hoito- 6058: tolain 40 §:n 3 momentin, ja yleisten asiakirjain tuki tai muu etuus, ei ole omaishoidon tuesta 6059: julkisuudesta annetun lain 2 §:n 1 momentin, annetun asetuksen 6 §:n ja 7 §:n mukainen. Hoi- 6060: 7 §:n 1 momentin ja 19 §:n 1 momentin vastaises- topalkkion ja hoitotuen yhteensovitus heikentää 6061: ta menettelystä. Hän kiinnitti myös Lieksan so- omaishoitajan eläketurvaa, joten menettely ei 6062: siaalilautakunnan ja Lieksan kaupunginhalli- ole tästäkään syystä perusteltu. 6063: tuksen huomiota sosiaalihuollon asiakkaan oi- 6064: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 6065: keuteen saada jäljennökset myös sellaisista vi- omaishoidon tuesta annetun asetuksen 1 §:n 1 6066: ranomaisen hallussa olevista asiakirjoista, jotka momentin 3-kohdan, 6 §:n ja 7 §:n virheellisestä 6067: hän on aiemmin saanut lukea. 6068: soveltamisesta Kauniaisten kaupungin sosiaali- 6069: Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen päätös ja terveyslautakunnan tietoon. 6070: 16.8.1995, dnro 1448/4/94 6071: Sosiaali- ja terveysministeriön asiassa anta- 6072: masta lausunnosta kävi ilmi, että omaishoitajalle 6073: OMAISHOIDON TUKEA KOSKEVAN 6074: maksettavan palkkion määrittelyssä on kunta- 6075: SOPIMUSLUONNOKSEN SISÄLTÖ 6076: kohtaisia eroja ja että eräät muutkin kunnat 6077: Vaimo hoiti osittain halvaantunutta puoli- yhteensovittavat hoitotuen eri muotoja 6078: soaan kotona. Kauniaisten kaupungin sosiaali- omaishoitajalle maksettavan palkkion kanssa. 6079: 6080: 6081: 121 6082: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 6083: 6084: 6085: 6086: 6087: Apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei asiantilaa saannm asianmukaisesta järjestämisestä ja to- 6088: voi pitää omaishoitajina toimivien henkilöiden teuttamisesta sairaalassaan. 6089: yhdenvertaisuuden kannalta tyydyttävänä. Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Kuusankos- 6090: Hän esitti, että sosiaali- ja terveysministeriö ryh- ken aluesairaalan johtavan lääkärin huomiota 6091: tyisi toimenpiteisiin omaishoidon tuen palkkio- potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 5 6092: perusteiden täsmentämiseksi. sekä 6 §:n 2 momentin potilaan ja hänen omais- 6093: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 30.8.1995, tensa tiedonsaantia koskevien säännösten nou- 6094: dnro 1380/4/94 dattamisen välttämättömyyteen. 6095: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 5.9.1995, 6096: dnro 1277/4/94 6097: Sosiaali- Ja terveysministeriö ilmoitti 6098: 29.3.1996, että se valmistelee asetukseen omaishoi- 6099: don tuesta muutoksen siten, että se estää hoidettaval- 6100: le maksettavien Kansaneläkelaitoksen hoitotukien SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON 6101: PUUTTEELLISET DIARIOINTI- JA VIREILLÄ 6102: ja omaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion yh- 6103: OLEVIEN ASIOIDEN SEURANTA- 6104: teensovittamisen. Asetuksen muutos esitetään tule- 6105: JÄRJESTELMÄT 6106: vaksi voimaan 1.1.1997 alkaen. 6107: Kantelijan kuljetustukihakemus katosi Kot· 6108: kan kaupungin sosiaali- ja terveysviraston alai- 6109: suuteen kuuluvassa Karhulan toimipisteessä 6110: OMAISTEN OIKEUS SAADA TIETO 6111: muiden asiakirjojen joukkoon vuodeksi. Hake- 6112: POTILAAN SIIRROSTA 6113: muksen löydyttyä sosiaalityöntekijä antoi asias· 6114: Kantelija kertoi oikeusasiamiehelle osoitta- sa päätöksensä vajaassa kahdessa kuukaudessa. 6115: massaan kantelussa, että hänen äitinsä, joka oli Apulaisoikeusasiamies katsoi päätöksessään, 6116: menettänyt tajuntansa ja viety ambulanssilla että sosiaalityöntekijä toimi kuljetustukihake- 6117: Kuusankosken aluesairaalaan päivystyspolikli- muksen löytymisen jälkeen asiassa viivytyksettä 6118: nikalle oli sittemmin itsensä ja omaisten tietä- ja Kotkan kaupungin virkasäännön määräysten 6119: mättä siirretty Kuusankosken kaupungin Mäki- mukaisesti. 6120: kylän palvelukeskukseen jatkohoitoa varten. Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan 6121: Kantelija katsoi, etteivät omaiset olleet saaneet sosiaaliseen lainsäädäntöön kuuluvat etuushake- 6122: riittävästi tietoa potilaan hoidosta eikä hänen mukset on asian luonteesta johtuen käsiteltävä 6123: siirrostaan aluesairaalasta palvelukeskukseen viipymättä. Näin ollen hän katsoi, että Kotkan 6124: hoidettavaksi. kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tulee kehit- 6125: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tää hallinnon työmenetelmiään ja sitä tukevia 6126: apulaisoikeusasiamiehelle antaman lausunnon oheispalveluja siten, että se saattaa menestyksel- 6127: mukaan olisi terveyskeskuksen potilasta hoita- lisesti ja hyvän hallinnon periaatteiden mukai- 6128: van lääkärin ja aluesairaalan ylilääkärin tullut sesti suorittaa sille kuuluvat tehtävät hyvinvoin- 6129: huolehtia siitä, että potilaan lähiomaiset saivat tipalvelujen turvaajana. 6130: tiedon potilaan siirrosta. Oikeusturvakeskuksen Apulaisoikeusasiamies antoi sosiaali- ja ter· 6131: mukaan sairaalan johtavan lääkärin tehtäviin veysvirastolle huomautuksen diariointi- ja vireil- 6132: kuuluu viime kädessä huolehtia myös tiedon- lä olevien asioiden seurantajärjestelmien puut· 6133: 6134: 6135: 122 6136: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 6137: 6138: 6139: 6140: 6141: teellisuudesta. Samalla apulaisoikeusasiamies Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, ettei paikallis- 6142: pyysi virastolta selvitystä määräaikaan mennes- toimisto ollut tehnyt kirjallista päätöstä hakijan 6143: sä niistä toimenpiteistä, joihin virasto aikoi ryh- hakemukseen kuntoutuksesta. Asiantuntijalää- 6144: tyä kehittääkseen omaa ja alaistensa toimipistei- kärin kielteisestä kannasta ja lisälausunnon tar- 6145: den diariointi- ja seurantajärjestelmiä sellaisiksi, peesta paikallistoimisto oli ilmoittanut hakijalle 6146: ettei vastaavanlainen hakemuksen katoaminen ainoastaan suullisesti. Kansaneläkelaitoksen j är- 6147: ole enää jatkossa mahdollista. jestämästä kuntoutuksesta annetun lain 5 §:n 2 6148: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 7.9.1995, momentissa kuitenkin todetaan, että Kansanelä- 6149: dnro 1048/4/95 kelaitoksen on annettava kuntoutushakemuksen 6150: johdosta hakijalle kirjallinen päätös. 6151: Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen käsi- 6152: Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto il- 6153: tyksen mukaan paikallistoimisto menetteli vir- 6154: moitti 27.12.1995, että se on käynyt läpi diariointi- 6155: heellisesti jättäessään antamatta hakijalle kirjal- 6156: ja seurantajärjestelmät sekä antanut ohjeita havait- 6157: lisen päätöksen kuntoutushakemukseen. Kirjal- 6158: tujen puutteellisuuksien poistamiseksi ja seuran- 6159: linen päätös olisi hänen mielestään pitänyt antaa 6160: nan parantamiseksi. Vireillä on myös Kotkan kau- 6161: viimeistään siinä vaiheessa, kun asiantuntijalää- 6162: pungin asiakirjahallintajärjestelmän hankkimi- 6163: kärin kielteinen kanta kuntoutusvaihtoehtoihin 6164: nen, johon sisältyy uusi diariointijärjestelmä. 6165: oli annettu hakijalle tiedoksi. 6166: Apulaisoikeusasiamiehen varamies kiinnitti 6167: päätöksessään paikallistoimiston huomiota li- 6168: KUNTOUTUSHAKEMUKSEN KÄSITTELY säksi hallintomenettelylain 4 §:n säännökseen, 6169: joka koskee viranomaisen velvollisuutta tarpeen 6170: Kantelija oli hakenut Kansaneläkelaitoksen 6171: mukaan neuvoa asianosaista siitä, miten asia 6172: Helsingin 1täkeskuksen paikallistoimistolta 6173: pannaan vireille ja miten asiaa käsiteltäessä on 6174: Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuk- 6175: toimittava. 6176: sesta annetun lain 2 §:ssä tarkoitettua vajaakun- 6177: Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen päätös 6178: toisten ammatillista kuntoutusta. Paikallistoi- 6179: 28.9.1995, dnro 1677/4/94 6180: misto oli myöntänyt hänelle kolmen vuorokau- 6181: den kuntoutustutkimusjakson kuntoutuskes- 6182: kuksessa. Tutkimusjakson jälkeen kuntoutus- 6183: SELVITYS TUOMIOISTUIMELLE LAPSEN 6184: keskus oli antanut lausunnon hakijan kuntoutus- 6185: HUOLLOSTA JA TAPAAMISOIKEUDESTA 6186: tarpeesta. Kansaneläkelaitoksen asiantuntija- 6187: lääkärin kanta esitettyihin kuntoutusvaihto- Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan viran- 6188: ehtoihin oli kuitenkin ollut kielteinen. Hän oli haltijat olivat antaneet Espoon kihlakunnan- 6189: edellyttänyt muun ohessa lisälausunnon hankki- oikeuden pyynnöstä selvityksen lasten huollosta 6190: mista hakijan psykoterapian tarpeesta. ja tapaamisoikeudesta. Selvityksessään sosiaali- 6191: Kantelija pyysi selvitystä perusteista, joilla työntekijät päätyivät ehdottamaan, että lasten 6192: Kansaneläkelaitoksen paikallistoimisto oli jättä- huolto uskottaisiin yksinomaan äidille. 6193: nyt ottamatta huomioon kuntoutuskeskuksen Lasten isä arvosteli sosiaali- ja terveyslauta- 6194: lääkärin puoltavan lausunnon hakijan kuntou- kunnan viranhaltijoiden menettelyä huolto- ja 6195: tuksen tarpeesta. tapaamisriidan selvittelyssä muun muassa siitä, 6196: 6197: 6198: 123 6199: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 6200: 6201: 6202: 6203: 6204: että oikeudelle annettu selvitys oli perustelema- Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Espoon so- 6205: ton eivätkä sosiaaliviranomaiset olleet suostu- siaali- ja terveyslautakunnan huomiota siihen, 6206: neet isälle perustelemaan ehdotustaan, vaikka että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koske- 6207: tämä oli toistuvasti sitä pyytänyt. Isän mielestä vissa selvityksissä on käytävä ilmi perusteet, joi- 6208: sosiaaliviranomaiset olivat olleet puolueellisia ja hin sosiaaliviranomaisten arvioinnit perustuvat. 6209: ajaneet yksinomaan lasten äidin etua. Apulaisoikeusasiamiehen päätös 6.11.1995, 6210: Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, dnro 2272/4/94 6211: että lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta an- 6212: netun lain mukainen sosiaalilautakunnan selvi- 6213: tys annetaan tuomioistuimelle eikä huoltajuus- 6214: riidan osapuolille. Jos tuomioistuin katsoo, että KUNNAN SOSIAALIJOHTAJAN MENET- 6215: sosiaalilautakunnan antama selvitys on puut- TELY LAPSENHUOLTOASIASSA 6216: teellinen, tuomioistuin voi pyytää aikaisemman Kantelija arvosteli Luumäen kunnan sosiaali- 6217: selvityksen täydentämistä tai muuta selvitystä. viranomaisten menettelyä lapsen huoltoa ja ta- 6218: Selvityksen tehneillä viranhaltijoilla ei ole vel- paamisoikeutta koskevassa asiassa. 6219: vollisuutta esittää huoltajuusriidan osapuolille Luumäen sosiaalilautakunta oli antanut lau- 6220: erillisiä perusteluja oikeudelle antamansa selvi- sunnon kantelijan ja hänen miehensä yhteisen 6221: tyksen lisäksi. Asianosaisilla on kuitenkin sosiaa- lapsen asumisesta, huollosta ja tapaamisoikeu- 6222: lihuoltolain 40 §:n 3 momentin perusteella oikeus desta ennen avioeron harkinta-ajan alkamista ja 6223: saada tieto kaikista viranhaltijan ja sosiaalilau- ilman tuomioistuimen pyyntöä. Lappeenrannan 6224: takunnan hallussa olevista asiakirjoista ja muus- käräjäoikeus antoi avioeroa ja lapsen huoltoa 6225: ta aineistosta, johon sosiaalilautakunnan selvi- 6226: koskevassa asiassa 29.5.1995 päätöksen, jonka 6227: tys perustuu. Asianosaiset voivat sitten esittää mukaan avioeron harkinta-aika oli alkanut 6228: oikeudelle omat näkökantansa esimerkiksi selvi- 8. 7.1994. Kantelija katsoi sosiaalijohtajan mene- 6229: tyksen perusteena olevan aineiston puutteelli- telleen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 6230: suuksista. annetun asetuksen (848/83) 5 §:n 2 momentin 6231: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että sosiaali- ja määräyksen vastaisesti. 6232: terveyslautakunnan viranhaltijat eivät ylittä- Sosiaalijohtaja kertoi selvityksessään, miksi 6233: neet harkintavaltaansa päätyessään siihen lop- hän oli 27.6.1994 antanut lausunnon lapsen 6234: putulokseen, mihin he selvitykseen sisältyvässä huollosta ja asumisesta vanhempien mahdolli- 6235: ehdotuksessa päätyivät. Sosiaalityöntekijöiden sen avioeron harkinta-aikana. Hän totesi, että 6236: ei näytetty suosineen jompaa kumpaa vanhem- jälkikäteen arvioiden väliaikainen lausunto syn- 6237: mista tai menetelleen muutoinkaan vastoin tasa- tyi asetuksen mukaan väärässä järjestyksessä, 6238: puolisuutta ja lasten etua. mutta tuoiloisessa kriittisessä tilanteessa oli lap- 6239: Apulaisoikeusasiamies arvosteli kuitenkin sel- sen kannalta tärkeää, että paikkakunnalta toi- 6240: vityksen toteamusta, että lasten isä ei pystynyt selle siirtely lopetetaan mahdollisimman pian. 6241: olemaan luotettava vanhempi tapaamistilan- Sosiaalilautakunta antoi Lappeenrannan kärä- 6242: teessa. Selvityksestä ei käynyt ilmi, mihin kysei- jäoikeuden pyynnöstä virallisen lausunnon 6243: nen arvio perustui. Apulaisoikeusasiamies piti 3.1l.1994lapsen huollosta ja tapaamisoikeudes- 6244: selvitystä tältä osin puutteellisena. ta. Käräjäoikeuden käytössä sen tehdessä pää- 6245: 6246: 6247: 124 6248: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 6249: 6250: 6251: 6252: 6253: töstä iapsen huollosta oli kolmen toisistaan riip- lyn yhteydessä esitettiin asiantuntijalausunto, 6254: pumattoman tahon lausunnot, jotka olivat syn- jonka mukaan henkilön aivovammojen lääketie- 6255: tyneet asiallisesti ja asetuksen mukaisessa jär- teellinen haitta oli vuodesta 1969 arvioitava yh- 6256: jestyksessä. teensä vähintään haittaluokkaan lO pysyvä, jon- 6257: Tapahtuma-aikaan voimassaolleen lapsen ka lisäksi hänellä oli ortopedinen haitta. 6258: huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun asetuk- Kysymyksessä oli ollut lähes täysi työkyvyttö- 6259: sen (848/1983) 5 §:n 2 momentin mukaan sosiaali- myys koko vammautumisen jälkeisenä aikana. 6260: lautakunta saa tehdä selvityksen ainoastaan tuo- Vakuutusoikeus oli hylännyt valitukset. Kan- 6261: mioistuimen pyynnöstä. Selvityspyynnön vas- telijan mielestä vakuutusoikeuden asiassa anta- 6262: taanottaneen sosiaalilautakunnan on lähetettä- mat päätökset olivat johtaneet kohtuuttomaan 6263: vä selvitys suoraan sitä pyytäneelle tuomioistui- lopputulokseen. 6264: melle. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen 6265: Saadusta selvityksestä ilmenee, että lapsen isä apulaisoikeusasiamiehelle antaman lausunnon 6266: pyysi lastenvalvojana toimivalta sosiaalijohta- mukaan henkilön työkyky oli kokonaisuus huo- 6267: jalta lausuntoa poikansa huollosta ja asumisesta. mioon ottaen ollut alentunut vähintään kahdella 6268: Sosiaalijohtaja antoi 27.6.1994 lausunnon isälle viidesosalla määräaikaisen työkyvyttömyyselä- 6269: ennen kuin avioero-asia oli pantu vireille. Apu- keratkaisun 31.8.1970 jälkeenkin. Oikeusturva- 6270: laisoikeusasiamies katsoi sosiaalijohtajan mene- keskuksen pysyvän asiantuntijan antama lau- 6271: telleen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sunto päätyi samaan lopputulokseen. 6272: annetun asetuksen 5 §:n 2 momentin vastaisesti. Apulaisoikeusasiamies lausui, että oikeus saa- 6273: Hän antoi eduskunnan oikeusasiamiehen johto- da työkyvyttömyyseläkettä on työntekijällä, 6274: säännön 7 §:n 3 momentin (1226/90) nojalla huo- jonka työkyvyn voidaan sairauden, vian tai 6275: mautuksen sosiaalijohtajalle hänen virheellisestä vamman johdosta arvioida, kun otetaan huo- 6276: menettelystään. mioon myös jo kulunut aika, olevan yhdenjaksoi- 6277: A pulaisoikeusasiamiehen päätös 29.11.1995, sesti ainakin vuoden ajan alentunut vähintään 6278: dnro 1429/4/95 kahdella viidenneksellä. Työkyvyn alentumista 6279: arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäl- 6280: jellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja 6281: saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka suorit- 6282: ESITYS TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKEASIAN tamista voidaan häneltä kohtuudella edellyttää 6283: UUDELLEEN KÄSITTELYSTÄ silmällä pitäen hänen koulutustaan, aikaisempaa 6284: Henkilölle oli maksettu sairauspäivärahaa toimintaansa, ikäänsä ja asumisolosuhteitaan 6285: 30.6.1970 saakka vuonna 1969 aiheutuneiden sekä näihin verrattavia muita seikkoja. 6286: vammojen johdosta. Hänelle myönnettiin työ- Työkyvyllä tarkoitetaan henkilön kykyä sel- 6287: kyvyttömyyseläke 31.8.1970 saakka säärileik- viytyä työelämässä mahdollisesta sairaudesta, 6288: kauksen vuoksi ja uudelleen työkyvyttömyys- viasta tai vammasta huolimatta. Työkykyyn 6289: eläke 1.12.1984 lukien. Henkilö pyysi vuonna vaikuttavat lääketieteellisten seikkojen lisäksi 6290: 1992 eläkeasiansa uudelleenkäsittelyä, mutta muutkin asiat. Eräänä osoituksena työkykyisyy- 6291: Kansaneläkelaitos ja LELTyöeläkekassa hylkä- destä voidaan pitää sitä, että henkilö on tosi- 6292: sivät hakemukset. Asian vakuutusoikeuskäsitte- asiassa ollut kokopäivätyössä ainakin siinä ta- 6293: 6294: 6295: 125 6296: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 6297: 6298: 6299: 6300: 6301: pauksessa, että hänellä ei ole ollut tavanomaista jälkeen, jonka vuoksi hänen työkyvyttömyys- 6302: suurempaa määrää sairaudesta, viasta tai vam- eläkeasiansa oli otettava uudelleen käsittelyyn 6303: masta aiheutuneita poissaoloja. Työkyvyn hei- uudesta selvityksestä johtuen ja saattoi tämän 6304: kentymistä arvioitaessa otetaan huomioon myös käsityksensä LEL Työeläkekassan tietoon tar- 6305: henkilön mahdollisuudet hankkia ansiotuloja peelliseksi katsottaviin toimenpiteisiin ryhty- 6306: jossakin muussa työssä. Ratkaisuun vaikuttavat mistä varten. 6307: henkilön koulutus, aikaisempi työkokemus, ikä, Apulaisoikeusasiamiehen päätös 5.12.1995, 6308: työnsaantimahdollisuudet sekä muut niihin ver- dnro 1645/4/94 6309: rattavat seikat. 6310: Asia oli ratkaistu lähtökohtana henkilölle ai- 6311: heutuneet ortopediset vammat. Aivoruhjevam- VAMMAISPALVELULAKIIN PERUSTUVAT 6312: mojen jälkitilaan oli kiinnitetty huomiota vasta OHJEET 6313: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lau- Kantelijat pyysivät oikeusasiamiestä tutki- 6314: sunnossa. Tosin jo asian vakuutusoikeuskäsitte- maan olivatko Espoon kaupungin sosiaaliviras- 6315: lyä varten annetun asiantuntijalausunnon mu- ton virkamiehet menetelleet lainmukaisesti kiel- 6316: kaan kantelijan aivovammojen lääketieteellinen täytyessään antamasta valituskelpoista päätös- 6317: haitta-aste oli arvioitava vuodesta 1969 lukien tä vammaisen henkilökohtaisen avustajan eräi- 6318: haittaluokkaan lO pysyvä. den kulujen korvaamista koskevassa asiassa. 6319: Asia oli ratkaistu lainvoimaisesti vakuutus- Kantelijoiden käsityksen mukaan kaupungin 6320: oikeuden päätöksellä, Inutta siihen oli saatu uut- virkamiehet sekä aluejaosto olivat tarpeettomas- 6321: ta selvitystä Terveydenhuollon oikeusturvakes- ti viivytelleet palveluasumista koskevan hake- 6322: kuksen asiassa antamasta lausunnosta, jonka muksen sekä oikaisuvaatimuksen käsittelyssä. 6323: mukaan henkilön työkyvyttömyys oli jatkunut Kantelijoiden käsityksen mukaan sosiaaliviras- 6324: keskeytyksettä 31.8.1970 jälkeenkin. Tämä ar- ton ohjeet avustuksen myöntämiseksi vammai- 6325: vio erosi eläkepäätöksistä ja tuki sitä, että henki- sen henkilön henkilökohtaisen avustajan palk- 6326: lön vaatimus tulisi hyväksyä. Tämä merkitsisi kausmenoihin eivät perustuneet varnmaispalve- 6327: käytännössä noin 14 vuoden takautuvaa eläk- lulakiin ja -asetukseen. 6328: keen myöntämistä, johon tulee olla painavat Viranhaltija oli kantelussa tarkoitetussa 6329: syyt. Työkyvyttömyyseläkkeen saamatta jää- asiassa tehnyt viisi päätöstä henkilökohtaisen 6330: mistä noin 14 vuoden ajalta on kuitenkin tarkas- avustajan palkkakustannusten korvaamisesta. 6331: teltava henkilön oikeusturvan kannalta. Kantelijat olivat saattaneet yhden päätöksen 6332: Kantelija oli pystynyt olemaan vuoden 1970 asianmukaisessa järjestyksessä oikaisua varten 6333: jälkeen jonkin verran työelämässä. TyössäoJossa aluejaoston käsiteltäväksi. Koska muutkin pää- 6334: oli ollut katkoja. Lisäksi hänellä oli työssäolo- tökset koskivat vammaisuuden perusteella jär- 6335: aikana runsaastilääkärintodistuksilla varmen- jestettävistä palveluista annetussa laissa sekä 6336: nettuja sairaslomia. Työttömyyskorvauksilla ei asetuksessa tarkoitettujen kustannusten korvaa- 6337: ollut merkitystä työkykyisyyden arvioinnissa. mista, olisi apulaisoikeusasiamiehen mukaan 6338: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että saatu uusi sel- muutoksenhaussa muidenkin viranhaltijapää- 6339: vitys tuki sitä, että kanteli ja ei ollut ollut työjak- tösten osalta tullut noudattaa mitä sosiaalihuol- 6340: soistakaan huolimatta työkykyinen 31.8.1970 tolain 45 §:n 2 momentissa ja sosiaalihuoltoase- 6341: 6342: 6343: 126 6344: H U 0 M KA. S TYKSET 6345: A U ~T--~U--~K~S~~E--~T____~J~A~--~----~------------------ 6346: 6347: 6348: 6349: 6350: tuksen 16 §:n 1 momentissa oikaisumenettelystä OPISKELIJAN OIKEUS SAADA 6351: säädetään. TOIMEENTULOTUKEA 6352: Aluejaosto oli käsitellyt oikaisuvaatimusta 6353: Lukion viimeistä vuotta suorittava kantelija 6354: viranhaltijan päätöksestä palveluasumista kos- 6355: oli hakenut 31.8.1994 Helsingin sosiaalivirastol- 6356: kevassa asiassa lähes viiden ja puolenkuukauden 6357: ta toimeentulotukea syyskuulle. Hän oli selvittä- 6358: ajan. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan olisi oi- 6359: nyt viranhaltijalle jättäneensä 26.8.1994 opinto- 6360: kaisuvaatimus sosiaalihuoltoasetuksen 16 §:n 2 6361: tukikeskukselle hakemuksen opintolainan val- 6362: momentin mukaan kuitenkin tullut käsitellä kii- 6363: tiontakauksesta. Hänelle oli myönnetty aiemmin 6364: reellisenä. Apulaisoikeusasiamies katsoi alue- 6365: opintotukikeskuksen 29.6.1994 tekemällä pää- 6366: jaoston menetelleen vastoin asetuksen edellä 6367: töksellä opintoraha. Viranhaltija oli saanut pu- 6368: mainittua määräystä, kun jaosto vasta runsaat 6369: helimitse tiedon opintotukikeskukselta, että 6370: viisi kuukautta oikaisuvaatimuksen vireilletulon 6371: opintolainan takauspäätös oli tehty 31.8.1994 ja 6372: jälkeen teki päätöksen asiassa. 6373: päätös oli samana päivänä pantu postiin. Opin- 6374: Kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan 6375: totukipäätöksessä oli nosto-ohje, jonka mukaan 6376: vahvistamat toimintaohjeet korvauksen myön- 6377: takauspäätöksen mukainen opintolaina oli nos- 6378: tämisestä henkilökohtaisen avustajan palkkaa- 6379: tettavissa 1.8.1994-31.7.1995 välisenä aikana. 6380: miseen perustuivat vammaispalvelulain 8 §:n 6381: Viranhaltija hylkäsi toimeentulotukihakemuk- 6382: 2 momenttiin ja vammaispalveluasetuksen 6383: sen sillä perusteella, että opintolaina ~li opiskeli- 6384: 16 §:ään. Toimintaohjeet sisälsivät kuitenkin sel- 6385: jan käytettävissä viikolla 36 eli 5.9.1994 alka- 6386: laisia rajoituksia, jotka eivät perustuneet edellä 6387: neella viikolla. 6388: mainittuihin säännöksiin. Apulaisoikeusasia- 6389: Lääninhallitus totesi lausunnossaan, että 6390: mies katsoi, että ohjeet kavensivat vammaispal- 6391: opintolainaa on haettava pankilta. Opintolainan 6392: velulain ja -asetuksen myöntämiä etuuksia ja 6393: valtiontakauspäätöksen saaminen ei vielä tar- 6394: että kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta oli 6395: koita pankin luotonantoa. Viranhaltijan olisi pi- 6396: menetellyt vammaispalvelulain ja -asetuksen 6397: tänyt ennen kielteisen päätöksen tekemistä var- 6398: vastaisesti vahvistaessaan toimintaohjeet. 6399: mistua siitä, että pankki oli myöntänyt opinto- 6400: Apulaisoikeusasiamies saattoi kaupungin so- 6401: lainan. 6402: siaali- ja terveyslautakunnan sekä aluejaoston 6403: Apulaisoikeusasiamies tarkasteli päätökses- 6404: tietoon käsityksensä luottamuselinten virheelli- 6405: sään ensinnä sitä, voidaanko opintolainan otta- 6406: sestä menettelystä asiassa. 6407: minen asettaa toimeentulotuen saamisen edelly- 6408: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 7.12.1995, 6409: tykseksi. 6410: dnro 1306/4/94 6411: Apulaisoikeusasiamies totesi, että toimeentu- 6412: lotuki on yksityisen henkilön toimeentuloa viime 6413: Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta ilmoitti kädessä turvaava yhteiskunnan antama etuus. 6414: 31.5.1996, että se on hyväksynyt 7.5.1996 uudet Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä 6415: vaikeavammaisten avustajatoimintaa koskevat toi- on opintotuki. Opintolainan valtiontakaus on 6416: mintaperiaatteet, joissa on otettu huomioon apu- osa opintotukijärjestelmää. Opintolainaa on oi- 6417: laisoikeusasiamiehen päätöksessä esittämät kan- keuskäytännössä pidetty sosiaalihuoltolain 6418: nanotot. 30 §:n 1 momentissa tarkoitettuna muuna tapa- 6419: na, jonka avulla opiskelija voi saada tarpeen 6420: 6421: 6422: 127 6423: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 6424: 6425: 6426: 6427: 6428: mukaisen toimeentulonsa. Oikeuskäytännössä VAIKEAVAMMAISEN KULJETUS- 6429: on katsottu, että opiskelija, joka ei ole hakenut PALVELUJA KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN 6430: tai nostanut opintolainaa, vaikka hänellä olisi ANTAMINEN JA PERUSTELEMINEN 6431: ollut siihen oikeus, ei ole ollut oikeutettu toi- Kantelija pyysi oikeusasiamiehen toimen- 6432: meentulotukeen. Edelleen oikeuskäytännössä piteitä saadakseen valituskelpoisenpäätöksen 6433: opintolaina on voitu laskea toimeentulolaskel- vaikeavammaisen kuljetuspalveluja koskevassa 6434: massa lainaan oikeutetun hakijan tuloksi, vaikka asiassaan. 6435: lainaa ei ole haettukaan. Kantelijalle oli myönnetty vammaispalvelu- 6436: Apulaisoikeusasiamies korosti kuitenkin, että lain mukaisena vaikeavammaisen kuljetuspalve- 6437: toimeentulotuki määrätään aina yksilökohtaisen luna 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa 6438: harkinnan perusteella. Hän katsoi, että erityises- 1.9.1992-31.12.1993. Kesäkuussa 1993 Kotkan 6439: ti on harkittava, onko syytä velvoittaa lukio- sosiaali- ja terveyslautakunnan vammaispalve- 6440: opintoja suorittavaa nuorta tai muita ei-amma- lutoimisto oli lähettänyt kaikille kuljetuspalve- 6441: tillisia opintoja suorittavaa henkilöä opintolai- luiden piirissä olleille tiedustelun kuljetuspalve- 6442: nan ottamiseen. luiden tarpeesta vuonna 1994. Tiedustelulomak- 6443: Hän totesi, että kantelija oli voinut saada kes- keesta ilmeni, että kaupunki oli tarkoittanut tie- 6444: kiviikkona 31.8.1994 postiin jätetyn opintotuki- dustelulomakkeen olevan samalla vuotta 1994 6445: päätöksen itselleen aikaisintaan torstaina koskeva kuljetustukihakemus. Kantelija oli vas- 6446: 1.9.1994. Tämän jälkeen hänen oli ollut vielä tannut tiedusteluun tarvitsevansa 12 yhden- 6447: odotettava pankin päätöstä lainan myöntämi- suuntaista matkaa kuukaudessa. 6448: sestä. Toimeentulotukipäätöksen tehneen so- Vastauksena hakemukseensa kantelija oli saa- 6449: siaalityöntekijän olisi pitänyt ottaa huomioon, nut kotipalvelutoimiston viranhaltijan 1.2.1994 6450: että opintolaina ei todennäköisesti voinut olla tekemän päätöksen, jonka mukaan kantelijalle 6451: kantelijan käytettävissä vielä 5.9.1994 alkaneel- oli myönnetty sosiaalihuoltolain 20 §:n ja sosiaa- 6452: la viikolla. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että lihuoltoasetuksen 9 §:n 2 momentin mukaista 6453: kantelijalle olisi pitänyt myöntää toimeentulo- kuljetuspalvelua ajalle 1.2.-31.3.1994. Päätök- 6454: tukea syyskuussa 1994 siihen asti, kunnes opin- seen ei ollut merkitty, että vammaispalvelulain 6455: tolaina olisi ollut tosiasiassa hänen käytettävis- mukainen kuljetuspalveluhakemus oli samalla 6456: sään. hylätty. 6457: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti sosiaalilauta- Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveyslauta- 6458: kunnan viranhaltijoiden huomiota siihen, että kunta totesi selvityksessään, että kantelija olisi 6459: toimeentulotuen tarpeessa olevien opiskelijoiden voinut saattaa viranhaltijan 1.2.1994 tekemän 6460: toimeentulo on turvattava siihen asti, kunnes päätöksen sosiaali- ja terveyslautakunnan käsi- 6461: opintolaina on tosiasiassa heidän nostettavis- teltäväksi ja vaatia päätöksen muuttamista si- 6462: saan. ten, että kuljetustukea myönnetään vammais- 6463: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 11.12.1995, palvelulain mukaisesti. 6464: dnro 340/4/95 Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, 6465: että asianomaisen oikeus saada kuljetuspalvelui- 6466: ta ja mahdollisuus saattaa asia muutoksenhaku- 6467: viranomaisten tutkittavaksi on erilainen vam- 6468: 6469: 6470: 128 6471: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 6472: 6473: 6474: 6475: 6476: maispalvelulain mukaisten vaikeavammaisen Pääesikunta ja Puolustusvoimien Materiaali- 6477: kuljetuspalveluiden sekä sosiaalihuoltolain mu- laitos lausuivat käsityksenään, että organisaa- 6478: kaisten kotipalveluna järjestettyjen kuljetuspal- tion ja maksujärjestelmien muutokset olivat ai- 6479: veluiden osalta. heuttaneet matkalaskujen käsittelyyn jonkin 6480: Siltä osin kuin viranhaltija oli tarkoittanut verran viivettä. 6481: hylätä kantelijan vammaispalvelulain mukaisen Materiaalilaitos totesi, että Elektroniikkakes- 6482: kuljetuspalveluhakemuksen, olisi viranhaltijan kuskorjaamon tulee nopeuttaa matkalaskujen 6483: pitänyt tehdä erikseen hylkäävä päätös. Edel- asiallista tarkastusta, koska 317 matkalaskun 6484: leen päätöksessä olisi pitänyt todeta ne perus- asiallisessa tarkastuksessa oli kulunut aikaa yli 2 6485: teet, miksi kantelijan ei katsottu täyttäneen vai- viikkoa ja näistä 55 laskussa yli 1 kuukausi ja 6486: keavammaisen kuljetuspalvelun saamisen edel- 4:ssä yli 2 kuukautta. Työntekijöillä oli useissa 6487: lytyksiä. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että vi- tapauksissa käytössään kuitenkin ennakko, jo- 6488: ranhaltijan 1.2.1994 tekemä päätös ei täyttänyt ten taloudellista vahinkoa ei ollut päässyt synty- 6489: hallintomenettelylain 23 §:n ja 24 §:n vaatimuk- mään. 6490: sia siltä osin kuin päätöksessä oli tarkoitettu hy- Pääesikunnan mukaan tilanne oli korjaantu- 6491: lätä vammaispalvelulain mukainen kuljetustuki. nut, joskin tarkastusmenettely oli pääesikunnan 6492: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti sosiaali- ja mukaan vielä lausunnon kirjoittamisen ajankoh- 6493: terveyslautakunnan viranhaltijoiden huomiota tana aikaavievää. 6494: siihen, että päätöksestä on käytävä ilmi, miltä Yhteistoimintamenettelystä Elektroniikka- 6495: osin ja millä perusteella hakemus on hylätty. keskuskorjaamo totesi, että organisaatiomuu- 6496: Koska kantelijalle oli sittemmin 1.8.1995 lukien toksesta aiheutuneet viiveet olivat aiheuttaneet 6497: myönnetty vammaispalvelulain mukaista kulje- sen, että kaikkia asioita ei ollut saatu käsiteltyä 6498: tuspalvelua, asia ei antanut apulaisoikeusasia- yhteistoimintalain mukaisessa kokouksessa. 6499: miehelle aihetta muihin toimenpiteisiin. Pääesikunta ja Materiaalilaitos katsoivat, 6500: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 12.12.1995, että yhteistoiminta oli ollut Elektroniikkakes- 6501: dnro 378/4/95 kuskorjaamolla passiivista, ja edellyttivät vas- 6502: taisuudessa aktiivisempaa toimintaa ja puolus- 6503: tusvoimien yhteistoimintasopimuksen mukais- 6504: ten asioiden käsittelemistä yhteistoimintaeli- 6505: messä. 6506: SOTILASVIRANOMAISET Lausunnossaan pääesikunta totesi, että koska 6507: menettelyn tarkoituksena on huolehtia tiedon 6508: EPÄKOHTIA ELEKTRONIIKKAKESKUS- 6509: kulusta laitoksen sisällä, olisi yhteistoiminta- 6510: KORJAAMON TOIMINNASSA 6511: kokouksia ollut syytä pitää. Toiminnan passiivi- 6512: Apulajsoikeusasiamiehen suorittaessa Elekt- suus ei ollut kuitenkaan aiheuttanut pääesikun- 6513: roniikkakeskuskorjaamon tarkastusta henkilös- nan mukaan haittaa millekään henkilöstöryh- 6514: töjärjestöt moittivat muun muassa viivettä kes- mälle. 6515: kuskorjaamon matkalaskujen käsittelyssä ja Apulaisoikeusasiamies katsoi päätöksessään 6516: sitä, ettei yhteistoimintalain edellyttämiä ko- matkalaskujen käsittelyssä tapahtuneet viiveet 6517: kouksia ollut pidetty. kohtuuttomiksi ja kiinnitti Elektroniikkakes- 6518: 6519: 6520: 129 6521: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 6522: 6523: 6524: 6525: 6526: kuskorjaamon huomiota siihen, että matkalas- laisten tietojen tiedonsaantioikeudesta sääde- 6527: kut tulee käsitellä kohtuullisen ajan kuluessa. tään laissa. Terveydenhuollon järjestämisestä 6528: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Elektroniik- puolustusvoimissa annetussa laissa (322/87) ei 6529: kakeskuskorjaamon huomiota myös siihen, että ole salassa pidettävien tietojen saantiin oikeutta- 6530: yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitok- via säännöksiä. Sen sijaan joukko-osaston ko- 6531: sissa annetussa laissa määritellyt asiat tulee käsi- mentajan oikeus saada tieto tarkastettavalla to- 6532: tellä lain edellyttämällä tavalla ja että yhteistoi- detuista palvelustehtäviin vaikuttavista tervey- 6533: minta tulisi saattaa sellaiseksi, että se olisi osana dellisistä rajoituksista perustuu pääesikunnan 6534: päätöksenteon materiaalia ja että asiat tuotaisiin lääkintäosaston pysyväisohjeeseen. Pysyväis- 6535: yhteistoimintakäsittelyyn riittävän ajoissa. ohjeen mukaan nämä tiedot on tarkoitettu vain 6536: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 26.1.1995, komentajan käyttöön. 6537: dnrot 870 ja 87114/94 Apulaisoikeusasiamies totesi, että kun ote- 6538: taan huomioon potilaan asemasta ja oikeuksista 6539: annetun lain 13 §:n 3 momentin säännös, pysy- 6540: POTILASTIETOJEN LUOVUTTAMINEN väisohjeessa tarkoitetusta tiedonsaantioikeudes- 6541: ta tulisi säätää laintasoisesti. Apulaisoikeusasia- 6542: Kantelija arvosteli keskussotilassairaalan hal- 6543: mies saattoi tämän käsityksensä puolustusminis- 6544: lintopäällikön menettelyä kantelijan terveyden- 6545: teriön tietoon. 6546: tilan selvittämisessä. Hallintopäällikkö oli pyy- 6547: Pysyväisohjeessa määrätään tiedonsaanti- 6548: tänyt henkilökuntalääkäriltä kannanottoa kan- 6549: oikeus vain joukko-osaston komentajalle. Apu- 6550: telijan palveluskelpoisuusluokituksesta ja palve- 6551: laisoikeusasiamies katsoi, että hallintopäällikön 6552: luskelpoisuudesta ampuma- ja marssikoulutuk- 6553: olisi näin ollen tullut pyytää keskussotilassairaa- 6554: seen. 6555: lan johtajalääkäriä selvittämään kantelijan pal- 6556: Saadun selvityksen mukaan joukko-osaston 6557: veluskelpoisuusluokka, minkä käsityksensä apu- 6558: komentajalla, kantelussa tarkoitetussa tapauk- 6559: laisoikeusasiamies saattoi hallintopäällikön tie- 6560: sessa keskussotilassairaalan johtajalääkärillä, on 6561: toon. 6562: annetun ohjeen mukaan oikeus saada tieto tar- 6563: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 7 .2.1995, 6564: kastettavalla todetuista palvelustehtäviin vai- 6565: dnro 1982/4/94 6566: kuttavista terveydellisistä rajoituksista. 6567: Potilaan asemasta ja oikeuksista annettua la- 6568: kia (785/92) sovelletaan myös puolustusvoimissa 6569: OPINTOVAPAALAIN SOVELTAMINEN 6570: järjestettävään terveydenhuoltoon. Potilasasia- 6571: RAJAVARTIOLAITOKSESSA 6572: kirjoihin sisältyvien tietojen salassapidettävyy- 6573: destä säädetään lain 13 §:n 1 momentissa. Lain- Rajavartiolaitoksen esikunta oli siirtänyt 6574: kohdan estämättä saadaan lain 13 §:n 3 momen- kantelijan yliopisto-opintoja varten anoman vir- 6575: tin mukaan antaa potilasasiakirjoihin sisältyviä kavapauden alkua kuudella kuukaudella, ja hä- 6576: tietoja tuomioistuimelle, muulle viranomaiselle nelle oli esimiesten välityksellä ilmaistu, että sitä 6577: tai yhteisölle, jolla ~n tiedonsaantiin laissa sää- tultaisiin siirtämään vielä toisen kerran kuudella 6578: detty oikeus. kuukaudella. Tästä johtuen kantelija oli joutu- 6579: Potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salas- nut irtisanoutumaan virastaan aloittaakseen 6580: sapidettävyydestä voidaan siis poiketa, jos täl- opinnot. Kantelijan mukaan rajavartiolaitoksen 6581: 6582: 6583: 130 6584: H__U~_O____ 6585: M___A___U___ 6586: T__U ___S___E___T______J___A_______K__A_··__s_____T 6587: ___K ___Y 6588: ___K 6589: ___S___E___T 6590: 6591: 6592: 6593: 6594: esikunta oli tulkinnut opintovapaalakia virheel- lee liittää erillinen perustelu siitä, miksi opinto- 6595: lisesti ja lain hengen vastaisesti. vapaa aiheuttaa tuntuvaa haittaa työnantajan 6596: Apulaisoikeusasiamies viittasi 21.12.1993 te- toiminnalle. 6597: kemäänsä ratkaisuun, jonka mukaan opinto- 6598: vapaalaki koskee muiden virkamiesten tavoin 6599: myös rajavartiolaitoksen sotilasviranhaltijoita. HANKINTA-ASIAKIRJOJEN 6600: Opintovapaalain 8 §:n perusteella opintovapaa- ASIAN OSAISJ U LKI SU US 6601: hakemuksia ei voida kokonaan hylätä. Opinto- 6602: Kantelijayhtiö oli osallistunut sotilaskaappe- 6603: vapaa voidaan siirtää ainoastaan enintään kaksi 6604: ja koskeneeseen tarjouskilpailuun. Yhtiölle oli 6605: kertaa peräkkäin kuudella kuukaudella, mikäli 6606: ilmoitettu, ettei sen pyytämää tarjousten avaus- 6607: opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tar- 6608: pöytäkirjaa voitu valtion hankinnoista annetun 6609: koitettuna aikana tuottaa työnantajalle tuntu- 6610: asetuksen mukaan antaa yhtiölle, koska tarjous- 6611: vaa haittaa. 6612: kilpailun voittanut yhtiö ei ollut antanut siihen 6613: A pulaisoikeusasiamiehen mukaan työnanta- 6614: suostumustaan. 6615: jan on kussakin yksittäistapauksessa perustelta- 6616: Apulaisoikeusasiamies viittasi ratkaisussaan 6617: va se, miksi opintovapaan pitäminen anottuna 6618: korkeimman hallinto-oikeuden 17.6.1994 anta- 6619: aikana aiheuttaa haittaa ja miksi se on laissa 6620: maan päätökseen samankaltaisessa asiassa. Kor- 6621: tarkoitetulla tavalla tuntuva. Esillä olevassa ta- 6622: kein hallinto-oikeus oli katsonut, että ratkaisussa 6623: pauksessa ei ollut erikseen perusteltu sitä, miksi 6624: tarkoitetut tarjouskilpailuun liittyneet asiakir- 6625: opintovapaa juuri kantelijan kohdalla olisi ai- 6626: jat sisälsivät sellaisia tietoja, jotka olivat yleisten 6627: heuttanut työnantajalle tuntuvaa haittaa. 6628: asiakirjain julkisuudesta annetun lain 9 §:n ja 6629: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan 6630: eräitä poikkeuksia yleisten asiakirjain julkisuu- 6631: rajavartiolaitoksen käytäntö opintovapaalakia 6632: desta sisältävän asetuksen 1 §:n 1 momentin 9- 6633: sovellettaessa ei ole sopusoinnussa lain tarkoi- 6634: kohdan sekä valtion hankinnoista annetun ase- 6635: tuksen kanssa. Opintovapaa joudutaan joka ta- 6636: tuksen nojalla salassa pidettäviä. Koska valitta- 6637: pauksessa lykkäysten jälkeen myöntämään ha- 6638: jayhtiö oli ollut kuitenkin hankinta-asiassa yleis- 6639: kijalle, joten rajavartiolaitos ei voi opintovapai- 6640: ten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 6641: ta siirtämällä välttää opintovapaista aiheutuvia 6642: 19 §:ssä tarkoitettu asianosainen, sillä oli sään- 6643: sij aisuusongelmia. 6644: nöksessä mainituin edellytyksin oikeus saada tie- 6645: Apulaisoikeusasiamies katsoi aiheelliseksi 6646: to puheena olevista salaisista asiakirjoista. 6647: edelleen kiinnittää rajavartiolaitoksen esikun- 6648: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan mainittu 6649: nan huomiota opintovapaalain oikeaan sovelta- 6650: korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu oli so- 6651: miseen. A pulaisoikeusasiamies ilmoitti tulevan- 6652: vellettavissa myös kantelussa tarkoitettuun ta- 6653: sa edelleen seuraamaan rajavartiolaitoksen opin- 6654: paukseen. Hankittujen selvitysten mukaan asia- 6655: tovapaakäytäntöä. 6656: kirjojen sisältämät tiedot eivät ilmeisestikään ol- 6657: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 8.6.1995, 6658: leet sellaisia, että tietojen antaminen niistä olisi 6659: dnro 1290/4/94 6660: ollut vastoin erittäin tärkeää yleistä tai yksityis- 6661: tä etua. 6662: Rajavartiolaitoksen esikunnan 14.6.1995 anta- Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 6663: man käskyn mukaan opintovapaahakemuksiin tu- asiakirjain julkisuudesta annetun lain ja eräitä 6664: 6665: 6666: 131 6667: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 6668: 6669: 6670: 6671: 6672: poikkeuksia siitä sisältävän asetuksen tulkinnas- töksen teki joku muu kuin varuskunnan pääl- 6673: ta pääesikunnan tietoon mahdollisiin toimen- likkö. 6674: piteisiin ryhtymistä varten. Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 6675: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 8.6.1995, asunnonjakopäätösten valitusmenettelyn kehit- 6676: dnro 1370/4/94 tämistarpeista pääesikunnan ja puolustusminis- 6677: teriön tietoon otettavaksi mahdollisuuksien mu- 6678: kaan huomioon selvitysten mukaan uudistetta- 6679: MUUTOKSENHAKU PUOLUSTUS- vina olleita määräyksiä laadittaessa. 6680: MINISTERIÖN VUOKRA-ASUNTOJEN Apulaisoikeusasiamiehen päätös 8.6.1995, 6681: ASUNNONJAKOPÄÄTÖKSIIN dnro 39/4/95 6682: 6683: Kantelija oli hakenut puolustusministeriön 6684: Hämeenlinnassa sijaitsevaa vuokra-asuntoa. 6685: ESIMIESASEMAN VASTAINEN 6686: Varuskunnan päällikkö oli päättänyt huoneisto- 6687: MENETTELY 6688: lautakunnan esityksen mukaisesti antaa asun- 6689: non toiselle henkilölle. Kiinteistöohjesäännön Kahdeksan Pohjan Prikaatissa palvellutta 6690: mukaan hakija itse ei ollut oikeutettu valitta- varusmiestä kanteli eduskunnan oikeusasiamie- 6691: maan päätöksestä, vaan joukko-osaston komen- helle heidän palvelusaikanaan esiintulleista epä- 6692: taja oli tehtävä se kolmen päivän kuluessa pää- kohdista prikaatin kranaatinheitinkomppanias- 6693: töksen tiedoksisaamisesta. Joukko-osaston ko- sa. Kirjoituksessa arvosteltiin erityisesti erästä 6694: mentajana samalla toiminut varuskunnan pääl- yliluutnanttia. 6695: likkö oli kieltäytynyt hakemasta päätökseen Varusmiehille oli kirjoituksen mukaan järjes- 6696: muutosta. tetty liian rasittava 20 kilometrin pituinen mars- 6697: Apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei varuskun- si kovassa heinäkuun helteessä. Yliluutnantti oli 6698: nan päällikkönä toimineen joukko-osaston ko- määrännyt palvelusvapautuksessa olleita varus- 6699: mentajan voitu katsoa menetelleen virheellisesti miehiä osallistumaan muun muassa taisteluhar- 6700: asunnonjakopäätöstä tehdessään tai jättäessään joituksiin. Lisäksi yliluutnantti oli estänyt va- 6701: valittamatta päätöksestä puolustusministe- rusmiehiä menemästä lääkärin vastaanotolle. 6702: riöön. Hän oli myös määrännyt erään jääkärin kasar- 6703: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tilanne oli min pihalle harjoittelemaan varusmiestoverei- 6704: kuitenkin ollut sikäli erikoislaatuinen, että jouk- den nimien huutamista. 6705: ko-osaston komentajan olisi tullut hakea muu- Kirjoituksen johdosta pääesikunnan tutkin- 6706: tosta omaan varuskunnan päällikkönä teke- taosasto suoritti esitutkinnan, jossa kuultiin yh- 6707: määnsä päätökseen. Jos varuskuntaan kuului deksää varusmiestä asianomistajina, yliluut- 6708: vain yksi joukko-osasto, muutoksenhakumah- nauttia syylliseksi epäiltynä sekä kahta henkilö- 6709: dollisuus menetti käytännössä merkityksensä. kuntaan kuuluvaa todistajina. Pääesikunta, 6710: Jos varuskunnassa taas oli useita joukko-osasto- pääesikunnan terveydenhuolto-osasto ja Pohjoi- 6711: ja, eivät kaikkien joukko-osastojen asunnon ha- sen maanpuolustusalueen esikunta antoivat 6712: kijat olleet päätökseen muutosta haettaessa tasa- asiasta lausuntonsa. 6713: vertaisessa asemassa. Yhtenä vaihtoehtona saat- Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan 6714: toi olla sellainen järjestely, että asunnonjakopää- muun ohella, ettei marssijärjestelyissä ollut osoi- 6715: 6716: 6717: 132 6718: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 6719: 6720: 6721: 6722: 6723: tettavissa sellaista määräysten vastaista menet- ta varusmiehille ja reserviläisille tarkoitettuja 6724: telyä, joka olisi antanut hänelle aihetta enempiin palvelushelpotuksia. 6725: toimenpiteisiin. Yliluutnantti ei selvitysten pe- Pääesikunnan terveydenhuolto-osaston ja 6726: rusteella ollut kuitenkaan suhtautunut lääkärin hallinnollisen osaston lausuntojen mukaan puo- 6727: varusmiehille määräämiin palvelushelpotuksiin lustusvoimien lääkäri voi ilmaista työkyvyn ra- 6728: asian edellyttämällävakavuudella. Yliluutnan- joitukset soveltuvin osin samoilla termeillä tai 6729: tin velvollisuus olisi terveydenhuolto-osaston lyhenteillä, joita käytetään määrättäessä palve- 6730: lausunnon mukaisesti ollut valvoa, ettei varus- lushelpotuksia varusmiehille ja reserviläisille. 6731: miesten terveyttä vaaranneta palveluksessa. Tätä ei kuitenkaan pidetty parhaana mahdollise- 6732: Yliluutnantti oli myöntänyt määränneensä na menette1ynä. 6733: joitakin lääkärille ilmoittautuneita varusmiehiä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lau- 6734: kevyempään palvelukseen, minkä seurauksena sunnon mukaan lääkäri arvioi vain sairaudesta 6735: he eivät olleet menneet vastaanotolle. Yliluut- tai vammasta aiheutuneen työkyvyttömyyden 6736: nantilla ei ollut oikeutta ryhtyä arvioimaan va- ottamatta kantaa siihen, voisiko potilas sairau- 6737: rusmiesten terveydentilaa. Näillä oli ehdoton oi- destaan tai vammastaan huolimatta suorittaa 6738: keus päästä esimiesten estämättä lääkärin luo. joitain työtehtäviä. Työkyvyttömyyttä arvioi- 6739: Yliluutnantti oli menetellyt myös pääesikunnan taessa lääkärin tulisi oikeusturvakeskuksen lau- 6740: lääkintäosaston (nykyisin terveydenhuolto- sunnon mukaan noudattaa työnantajasta riip- 6741: osasto) antaman käskyn vastaisesti tiedustelles- pumatta samanlaista yleisesti hyväksyttävää 6742: saan varusmiehiltä syytä vastaanotolle menoon. menettelyä, joka takaisi työntekijälle tasa-arvoi- 6743: Edelleen yliluutnantin oli tutkinnan perus- sen aseman eri työpaikoissa. 6744: teella näytetty menetelleen pääesikunnan sim- Apulaisoikeusasiamies katsoi päätöksessään, 6745: putuksen estämisestä antaman ohjeen vastaises- että varusmies- ja reserviläispotilaille määrättä- 6746: ti, kun hän oli määrännyt varusmiehen ulos huu- viä palvelushelpotuksia ei ole tarkoitettu palka- 6747: tamaan varusmiesten nimiä. tulle henkilökunnalle käytettäviksi eikä niitä 6748: Apulaisoikeusasiamies antoi yliluutnantille voida edes soveltuvin osin käyttää työterveyden- 6749: huomautuksen hänen esimiesasemansa ja mää- huollossa. 6750: räysten vastaisesta menettelystään varusmiehiä Apulaisoikeusasiamies saattoi pääesikunnalle 6751: kohtaan. tiedoksi käsityksensä siitä, että palkatun henki- 6752: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 9.6.1995, löstön työterveyshuoltoon liittyviä työkyvyn 6753: dnro 301/4/94 rajoituksia ilmaistaessa ei tule käyttää samoja 6754: termejä kuin määrättäessä palvelushelpotuksia 6755: varusmiehille ja reserviläisille. 6756: PALKATUN HENKILÖSTÖN TYÖ- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 3.8.1995, 6757: KYVYTTÖMYYDEN ARVIOINTI dnro 2319/2/94 6758: 6759: Apulaisoikeusasiamies otti omana aloittee- 6760: JOUKKO-OSASTON SUORITTAMA 6761: naan tutkittavaksi Uudenmaan Jääkäripatal- 6762: ESITUTKJNTA 6763: joonan tarkastuksen yhteydessä esille tulleen ky- 6764: symyksen virkalääkärin mahdollisuudesta mää- Kantelija katsoi, että hän oli joutunut Karja- 6765: rätä palkatulle henkilöstölle sairasloman asemas- lan Prikaatissa perättömän ilmiannon johdosta 6766: 6767: 6768: 133 6769: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 6770: 6771: 6772: 6773: 6774: esitutkinnan kohteeksi ja että esitutkintaa oli 1 tutkintaa voitu pitää tarpeettomana. Esitutkin- 6775: aiheettomasti pitkitetty. ta oli asian vaikeudesta johtuen vienyt pitkään, 6776: Karjalan Prikaatin selvityksen mukaan pri- mutta asian selvittämistä ei ollut aiheettomasti 6777: kaatin komentajalle oli tehty ilmiauto puolustus- pitkitetty. 6778: voimien ajoneuvojen määräysten vastaisesta Apulaisoikeusasiamies katsoi ratkaisussaan, 6779: käytöstä syyskuussa 1994. Asiaa pidettiin vaka- että ilmiauto tapahtui määräysten vastaisesta 6780: vana, koska ilmiannon mukainen toiminta oli SA-ajoneuvon käytöstä, mikä täyttää rikoslain 6781: alkanut jo kevättalvella 1993. 45 luvun 15 §:ssä mainitun palvelusrikoksen tai 6782: Karjalan Prikaatissa asia oli tullut esille palvelusrikkomuksen tunnusmerkistön. Tästä 6783: 6.9.1994. Esitutkinta oli aloitettu 19.9.1994. syystä prikaatin komentajan tuli sotilaskurin- 6784: Kuulusteluja oli jatkettu marraskuussa 1994, ja pitolain 28 §:n mukaisesti toimittaa asiassa esi- 6785: pääesikunnan tutkintaosastolta oli marraskuun tutkinta. Esitutkinnan suorittaminen oli myös 6786: lopussa pyydetty virka-apua tutkinnan suoritta- kantelijan oikeusturvan kannalta tarpeen. Hän 6787: miseksi. Tutkintaosaston esitutkinta valmistui katsoi kuitenkin, että joukko-osaston suorittama 6788: 3.1.1995. Prikaati katsoi selvityksessään, että esitutkinta oli riittämätöntä. 6789: esitutkinnan kestoon vaikutti muun muassa se, Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan 6790: että oikeusasioista vastaavat henkilöt ovat erit- Karjalan Prikaatin olisi tullut saattaa kyseinen 6791: täin työllistettyjä. vakavaksi luokittelemansa asia välittömästi 6792: Pääesikunnan tulkintaosaston selvityksen joukko-osaston ulkopuolisten ammattitutkijoi- 6793: mukaan joukko-osaston esitutkinta oli ollut yli- den eli pääesikunnan tulkintaosaston tutkitta- 6794: malkainen. Tulkintaosasto katsoi, että esitutkin- vaksi, varsinkin kun rikoksesta epäilty oli maju- 6795: ta oli osittain esitutkintalain vastainen, koska rin arvoinen henkilö. Tällöin esitutkinnan ehdo- 6796: todistajana kuultu henkilö oli ollut itse kuuluste- ton puolueettomuusvaatimus ja sotilaskurin- 6797: lutodistajana aiemmin samaa asiaa koskevassa pitolain välittömyysvaatimus olisivat tulleet 6798: todistajan kuulustelussa. paremmin täytetyiksi. 6799: Pääesikunta totesi lausunnossaan, että kun Kuulustelutodistajana oli joukko-osaston 6800: kyseessä on palkattuun henkilöön kohdistunut suorittamassa esitutkinnassa käytetty henkilöä, 6801: väärinkäytösväite, rikoksesta epäillyn oikeus- jota oli myöhemmin kuulusteltu todistajana sa- 6802: turvan ja työilmapiirin säilymisen vuoksi asiaan massa asiassa. Esitutkintalaissa ei ole säännöstä, 6803: suhtaudutaan erityisen vakavasti ja asiat tutki- joka kieltäisi tällaisen menettelyn. Apulais- 6804: taan perinpohjin. Tällöin esitutkinnan suoritta- oikeusasiamiehen käsityksen mukaan esitutkin- 6805: jaksi määrätään oikeudenhoitoon perehtynyt nassa kuitenkin tulisi välttää käyttämästä kuu- 6806: henkilö, joka joutuu suorittamaan tutkintaa lustelutodistajana henkilöä, jota luultavasti tul- 6807: muiden virkatehtäviensä ohessa. Kuulustelijan laan kuulemaan todistajana samassa tutkittava- 6808: ja kuulusteltavien työesteiden ja lomien vuoksi na olevassa asiassa. 6809: joudutaan joskus poikkeamaan sotilasrikosten Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 6810: tutkinnassa ja kurinpitomenettelyssä noudatet- vastaisen varalle pääesikunnan ja Karjalan Pri- 6811: tavasta erityisestä joutui:luusvaatimuksesta. kaatin komentajan tietoon. 6812: Pääesikunta katsoi, että kurinpitoesimiehenä oli Apulaisoikeusasiamiehen päätös 27.10.1995, 6813: ollut syytä epäillä rikoksen tapahtuneen, eikä dnro 373/4/95 6814: 6815: 6816: 6817: 134 6818: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 6819: 6820: 6821: 6822: 6823: KOTIUTTAMISRAHAN MAKSAMINEN miespalvelusta. Kansalaisten yhdenvertainen 6824: SIVIILIPALVELUSMIEHILLE kohtelu olisi edellyttänyt, että myös näille ase- 6825: velvollisille olisi maksettu kotiuttamisrahaa sa- 6826: Vuoden 1992 alussa 222 varusmiestä oli kah- 6827: malla tavoin kuin muillekin palveluksensa päät- 6828: deksan kuukauden palveluksen jälkeen hakeutu- 6829: täneille asevelvollisille. 6830: nut siviilipalvelukseen. Heillä ei silloisen siviili- 6831: Siviilipalveluslain mukaan siviilipalvelusta 6832: palveluslain mukaan jäänyt enää suoritettavaksi 6833: johti ja valvoi työministeriö. Työministeriö oli 6834: siviilipalvelusta. Heille ei ollut kuitenkaan mak- 6835: antanut kysymyksessä olleille asevelvollisille to- 6836: settu 300 markan kotiuttamisrahaa niin kuin 6837: distuksen palvelusvelvollisuuden päättymisestä. 6838: muille palveluksensa päättäneille varusmiehille 6839: Asiallisesti tämä toimenpide oli merkinnyt hei- 6840: tällöin vielä maksettiin. 6841: dän lopullista kotiuttamistaan. Apulaisoikeus- 6842: Sekä työministeriö että pääesikunta katsoivat 6843: asiamiehen mukaan kotiuttamisrahan maksami- 6844: lausunnossaan, ettei heillä ollut velvollisuutta 6845: nen olisi kuulunut nimenomaan työministeriölle. 6846: kotiuttamisrahan maksamiseen. Kysymyksessä 6847: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 6848: ei työministeriön mukaan ollut kotiuttamisesta 6849: kotiuttamisrahan maksamisvelvollisuudesta 6850: vaan palvelusvelvollisuuden paattymisestä. 6851: mainituille asevelvollisille työministeriön tietoon 6852: Pääesikunnan mukaan siviilipalvelukseen ha- 6853: mahdollisiin toimenpiteisiin ryhtymistä varten. 6854: keutuminen oli vain keskeyttänyt asevelvolli- 6855: Muihin toimenpiteisiin asia ei sen erityispiirteet 6856: suuden suorittamisen varusmiespalveluksena. 6857: ja tulkinnanvaraisuus huomioonottaen antanut 6858: Työministeriön toimivaltaan kuuluu muun 6859: apulaisoikeusasiamiehelle aihetta. 6860: muassa päätöksen tekeminen siitä, olivatko 6861: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 28.11.1995, 6862: asianomaiset asevelvolliset suorittaneet koko- 6863: dnro 103114/94 6864: naan tai osaksi rauhanajan asevelvollisuutensa. 6865: Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, 6866: että 1.1.1992 voimaan tullutta siviilipalvelus- 6867: ASEVELVOLLISTEN PALVELUSKYKYYN 6868: lakia valmisteltaessa ja säädettäessä ei ollut osat- 6869: VAIKUTTAVIEN TIETOJEN SAAMINEN 6870: tu ottaa huomioon sitä vaihtoehtoa, että varus- 6871: miehet vielä kahdeksan kuukauden jälkeenkin Apulaisoikeusasiamies pyysi 21.7.1994 päivä- 6872: siirtyisivät siviilipalvelukseen. Lakia oli pian sen tyllä kirjeellään pääesikunnan terveydenhuolto- 6873: voimaantulon jälkeen muutettu 1.6.1992 lukien osastolta selvitystä varusmiesten terveystietojen 6874: siten, että siviilipalvelusaika tuli riippuvaiseksi salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Suoritet- 6875: vakaumuksensa muuttamisesta ilmoittaneelle tujen tarkastusten yhteydessä useat lääkärit oli- 6876: asevelvolliselle määrätystä varusmiespalvelus- vat pitäneet varusmiespotilaiden tietojen anta- 6877: ajasta eikä lyhimmästä lakisääteisestä palvelus- mista heidän esimiehilleen ongelmallisena, koska 6878: ajasta. asiasta ei ollut mitään nimenomaisia säännöksiä. 6879: Riippumatta siitä, mitkä siviilipalvelukseen Toisaalta esimiehet pitivät muun muassa varus- 6880: hakeutuneiden motiivit olivat vuoden alussa miesten palvelusturvallisuuden kannalta tärkeä- 6881: 1992 olleet, kysymyksessä oli apulaisoikeusasia- nä, että myös varusmiesten terveydentilasta sai 6882: miehen mukaan joka tapauksessa ollut lain täl- riittävästi tietoja. 6883: löin mahdollistama menettely. He olivat suorit- Pääesikunnan terveydenhuolto-osaston lau- 6884: taneet vähintään kahdeksan kuukautta varus- sunnossa todettiin muun ohella, että ongelmia oli 6885: 6886: 6887: 135 6888: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 6889: 6890: 6891: 6892: 6893: tietojen saanmssa erityisesti perusterveyden- tekemässään päätöksessä katsonut, että nykyi- 6894: huollossa erillään olevista mielenterveystoimis- sin ainoastaan pysyväisohjeessa mainitusta tie- 6895: toista. Ongelmia oli myös kutsuntalautakunnalle donsaantioikeudesta olisi tullut säätää laintasoi- 6896: annettavien tietojen siirtymisessä tuleville esi- sesti (ks. s. 130). 6897: miehille ja joukko-osaston lääkärille. Lakia oltiin parhaillaan muuttamassa esiin 6898: Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, tuodun epäkohdan korjaamiseksi. Terveyden- 6899: että asevelvollisuuslain 9 a luku antoi puolustus- huollon järjestämisestä puolustusvoimissa an- 6900: voimille salassapitosäännösten estämättä oikeu- nettuun lakiin oli ehdotettu lisättäväksi sään- 6901: den saada lääkintä-, sosiaali- ja poliisiviranomai- nökset puolustusvoimien potilastietojen luovut- 6902: silta tarvittavia tietoja palveluskyvyn arvioimis- tamisesta (HE 43/1995 vp.). Lakiehdotuksen 6903: ta varten. Asevelvollisuusrekisterin pitäjällä oli mukaan lääkärillä oli oikeus salassapitosäännös- 6904: asevelvollisuuslain mukaan lisäksi oikeus salas- ten estämättä antaa puolustusvoimien tervey- 6905: sapitosäännösten estämättä saada tietoja väes- denhuoltovastuulla tai sotilasvirassa palvelevan 6906: tökirjaviranomaisilta, vankilaviranomaisilta ja terveydentilasta lausuntoja joukko-osaston ko- 6907: syyttäjäitä sekä tarvittaessa muiltakin valtion ja mentajalle, perusyksikön päällikölle ja sairaan- 6908: kunnallisilta viranomaisilta. tarkastustoimikunnalle. 6909: Asevelvollisen kutsuntojen yhteydessä anta- Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 6910: man suostumuksen perusteella voitiin saada tie- asevelvollisten palveluskykyyn vaikuttavien tie- 6911: toja suoraan myös esimerkiksi mielenterveystoi- tojen hankkimisen kehittämismahdollisuuksista 6912: mistoilta. Mikäli kutsunnassa saatujen tietojen pääesikunnan tietoon. 6913: perusteella oli syytä epäillä asevelvollisen kykyä Apulaisoikeusasiamiehen päätös 28.11.1995, 6914: selviytyä varusmiespalveluksesta, oli hänen ti- dnro 1414/2/94 6915: lannettaan tarpeellisilta osin syytä vielä oma- 6916: aloitteisesti selvittää ennen lopullista palveluk- 6917: seen astumista. Samoin silloin kun varusmiehen MAHDOLLISUUS OSALLISTUA 6918: palvelus oli esimerkiksi mielenterveydellisistä NEUVOA-ANTAVAAN EU-KANSAN- 6919: syistä jo kerran keskeytetty, olisi hänen kykynsä ÄÄNESTYKSEEN 6920: suorittaa jatkossa palveluksensa loppuun ollut Kantelija oli ollut neuvoa-antavan ED-kan- 6921: syytä selvittää oma-aloitteisesti viran puolesta sanäänestyksen aikaan lokakuussa 1994 ilmavoi- 6922: nykyistä yksityiskohtaisemmin. Käytännössä mien lentokonehankintaan liittyneellä erikois- 6923: ainoastaan noin kolmasosa tällaisista varusmie- kurssilla St. Louisissa Yhdysvalloissa. Hän ja 6924: histä pystyy suorittamaan keskenjääneen palve- viisi muuta kurssilaista olivat anoneet vapautus- 6925: luksen loppuun. ta palveluksesta päästäkseen äänestämään lä- 6926: Terveydenhuollon järjestämisestä puolustus- himpään Chicagossa sijaitsevaan ennakkoäänes- 6927: voimissa annetussa laissa ei ollut salassapidettä- tyspaikkaan. Mahdollisuutta ennakkoäänestä- 6928: vien tietojen saantiin oikeuttavaa säännöstä. miseen ei ollut kuitenkaan järjestynyt. 6929: Tästä johtuen varuskunnissa oli ollut epätietoi- Ilmavoimien esikunta korosti lausunnossaan, 6930: suutta oikeudesta antaa esimerkiksi varusmies- että asian käsittelyyn ilmavoimien esikunnassa 6931: ten terveystietoja heidän esimiehilleen. Apulais- jäi ainoastaan hyvin lyhyt aika. Aiemmin laadi- 6932: oikeusasiamies oli erään kanteluasian johdosta tun varsin tiukan ja sitovan koulutusohjelman 6933: 6934: 6935: 136 6936: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 6937: 6938: 6939: 6940: 6941: muuttaminen yhteistyössä yhdysvaltalaisen velus siten, että näillä oli mahdollisuus halutes- 6942: osapuolen kanssa lyhyessä ajassa tuntui mahdot- saan käyttää vaaleissa äänioikeuttaan. Erityi- 6943: tomalta. Kurssin suorittaminen oli ollut välttä- sesti tämä tuli ottaa huomioon suunniteltaessa ja 6944: mätöntä kaikille sille määrätyille erikoisasian- järjestettäessä ulkomailla palvelevien henkilöi- 6945: tuntijoille. Mikäli asia olisi tullut vireille aikai- den koulutusta ja palvelustehtäviä. 6946: semmin, olisi ilmavoimien esikunnan mukaan ol- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 28.11.1995, 6947: lut ehkä mahdollisuuksia joustavampaan järjes- dnro 1938/4/94 6948: telyyn. 6949: Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, 6950: että oikeus osallistua vaaleihin on yksi kansalai- HALLINTOMENETIELYLAIN MUKAINEN 6951: sen perusoikeuksista. Hallitusmuotoon lisättiin MENETTELY ASIAVIRHEITÄ 6952: nimenomainen säännös vaali- ja osallistumis- KORJATTAESSA 6953: oikeuksista 1.8.1995 voimaan tulleen perus- Makedoniassa rauhanturvaajana toiminut 6954: oikeusuudistuksen yhteydessä. Hallitusmuodon yliluutnantti kertoi apulaisoikeusasiamiehelle 6955: 11 §:n mukaan jokaisella Suomen kansalaisella tarkastuksen yhteydessä palvelusaikaansa kos- 6956: on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kan- keneen päätöksen peruuttamisesta. Puolustus- 6957: sanäänestyksissä. ministeriön rauhanturvaamistoiminnan vastuu- 6958: Ilmavoimien erikoiskurssista oli sitovasti pää- alueen johtaja oli ensin hyväksynyt hänelle nel- 6959: tetty jo keväällä 1994 ennen kuin laki neuvoa jän kuukauden jatkoajan. Päätös oli kuitenkin 6960: autavasta kansanäänestyksestä ja asetus ennak- yliluutnauttia kuulematta ja päätöstä perustele- 6961: koäänestyspaikkoina olevista Suomen edustus- matta peruutettu. 6962: tosta annettiin. Lisäksi asiaa arvioitaessa oli Myös Makedoniassa palvellut kapteeni lähetti 6963: otettava huomioon, että koulutusajankohdasta samansisältöisen kirjoituksen, joka koski jatko- 6964: ei ollut päättänyt yksistään ilmavoimien esikun- päätöksen tekemistä ja sen peruuttamista ilman 6965: ta vaan myös koulutusta antanut yhdysvaltalai- perusteluja. 6966: nen osapuoli. Hankittujen selvitysten mukaan kantahenki- 6967: Asia olisi tosin voitu ottaa huomioon ilmavoi- lökunnan jatkohakemuksesta hankittiin pääesi- 6968: mien esikunnassa jo aiemmin ilman nimenomais- kunnan henkilöstöosaston lausunto. Esillä ole- 6969: ta tiedusteluakin. Osa kurssilaisista oli nimittäin vissa tapauksissa lausunto oli jäänyt ennen 6970: ollut koulutuksessa sekä ennakkoäänestyksen ai- myönteisen päätöksen tekemistä hankkimatta. 6971: kaan että varsinaisena vaalipäivänä. Oikeus- Virheen havaitsemisen jälkeen hankittiin lau- 6972: ministeriössä ei saatujen tietojen mukaan ollut sunnot, joissa ei puollettu henkilöiden palvelus- 6973: kansanäänestyksen aikaan vielä tietoa ilmavoi- suhteen jatkamista. Tämän johdosta päätökset 6974: mien kurssilaisista. Kevään 1995 eduskuntavaa- oli jouduttu puolustusministeriössä peruutta- 6975: leissa yhdeksi ennakkoäänestyspaikaksi oli ase- 1naan. 6976: tuksella määrätty useiden kurssilaisten silloinen Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, 6977: asuinpaikka. että YK:n rauhanturvaamistoimintaa koske- 6978: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti pääesikunnan neen lain mukaan laissa tarkoitettujen hallinto- 6979: ja ilmavoimien esikunnan huomiota velvollisuu- asioiden käsittelyyn sovellettiin hallintomenet- 6980: teen järjestää henkilöstön ja asevelvollisten pal- telylakia. Hallintomenettelylain 26 §:n mukaan 6981: 6982: 6983: 137 6984: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 6985: 6986: 6987: 6988: 6989: viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksen- lo 4·.25. Vanhempien mielestä heidän poikansa 6990: sä ja ratkaista asian uudelleen, jos päätös perus- saama kohtelu ja hoito onnettomuutta edeltä- 6991: tui selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvi- neen viikon aikana oli ollut useassa eri suhteessa 6992: tykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltami- epäasiallista. Kuljettajien kunnon seuranta oli 6993: seen. Asiavirhettä ei kuitenkaan saman pykälän unohdettu eikä määräysten mukaisia vähim- 6994: 2 momentin mukaan saanut korjata ilman asian- mäislepoaikoja ollut noudatettu. Myös puolus- 6995: osaisen suostumusta. tusvoimien asiassa suorittama tutkinta oli van- 6996: Esillä olevassa tapauksessa oli tapahtunut hempien mielestä ollut puutteellinen. 6997: hallintomenettelylain 26 §:ssä tarkoitettu selvä Pääesikunnan tutkintaosaston suorittamien 6998: asiavirhe. Puolustusministeriön selvityksestä tutkimusten ja hankittujen lisäselvitysten mu- 6999: kävi ilmi, että kysymyksessä oli ollut muun kaan varusmies meni perjantaina 17.2.1995 ko- 7000: muassa kesälumista aiheutunut ilmeinen ereh- tiinsa Rankasalmelle viikonloppuvapaalle, jol- 7001: dys. Siitä huolimatta päätösten muuttaminen ei loin hänelle nousi korkea kuume. Seuraavana 7002: hallintomenettelylain mukaan ollut mahdollista päivänä hänellä todettiin paikallisessa terveys- 7003: ilman hakijoiden omaa suostumusta. keskuksessa keuhkoputkentulehdus, johon an- 7004: Ainoa mahdollisuus päätöksen muuttamiseksi nettiin antibioottikuuri. 7005: olisi ollut päätöksen purkaminen ylimääräisestä Sunnuntaina l 9.2.199.5 varusmiehen vanhem- 7006: muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain mat veivät poikansa omalla autollaan Mikkeliin. 7007: nojalla. Muun muassa päätöksen tehnyt viran- Varuskuntasairaalassa käynnin jälkeen varus- 7008: omainen voi itse hakea päätöksen purkamista. mies ilmoittautui yksikössään ja ilmoitti saa- 7009: Apulaisoikeusasiamies saattoi esittämänsä neensa yhden päivän vapautusta palveluksesta 7010: käsityksen oikeasta menettelytavasta asiavir- ja kehotuksen mennä seuraavana aamuna uudel- 7011: hettä hallintomenettelylain mukaisesti korjat- leen lääkärin vastaanotolle. Työssä ollut erikois- 7012: taessa puolustusministeriön tietoon mahdollisiin sairaanhoitaja ei ilmoituksensa mukaan kuiten- 7013: toimenpiteisiin ryhtymistä varten. kaan muistanut lainkaan varusmiehen sairaalas- 7014: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 14..12.1995, sa käyntiä eikä asiasta ollut merkintöjä potilas- 7015: dnrot 2035 ja 2036/4/95 asiakirjoissa. 7016: Varusmieslääkäri määräsi varusmiehelle 7017: 20.2.1995 kaksi päivää vapautusta palveluksesta 7018: PUOLUSTUSVOIMIEN LIIKENNE- sekä kaksi päivää vapautusta marssi-, taistelu- ja 7019: TURVALLISUUSOHJEEN KULJETTAJIEN liikuntakoulutuksesta. 7020: PALVELUSTURVALLISUUTTA 7021: Perjantaina 24.2.1995 varusmiehellä ei ollut 7022: VAARANTAVAT PUUTTEET 7023: enää palvelusvapautuksia eikä hän myöskään 7024: Varusmiehen vanhemmat lähettivät edus- mennyt enää uudestaan vastaanotolle. Tällöin 7025: kunnan oikeusasiamiehelle 8.3.1995 päivätyn oli ohjelmassa Mikkelin sotilasläänin vuosipäivä 7026: kirjoituksen, joka koski heidän Savon Prikaatis- ja kuljettajilla siihen liittyviä ajotehtäviä. Kulje- 7027: sa varusmiespalvelustaan suorittaneen poikansa tusten piti päättyä kello 02.00 mennessä. Varus- 7028: kuolemaan liittyviä tapahtumia. Poika oli kuol- miehellä oli kuljetustehtäviä 24.2.199.5 kello 7029: lut suorittaessaan Mikkelin sotilasläänin vuosi- 8.35-12.20, kello 14.15--16.00 sekä kello 7030: juhlaan liittyvää kuljetustehtävää 25.2.1995 kel- 17.40-18.20. Tämän jälkeen hänellä ei ollut 7031: 7032: 7033: 138 7034: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 7035: 7036: 7037: 7038: 7039: enää etukäteen käskettyjä ajoja. Varusmies meni Pääesikunnan materiaaliosaston lausunnon 7040: tupaansa lepäämään noin kello 21.15. Noin kello mukaan ohjeen laatijat olivat tarkoittaneet täl- 7041: 00.30 yöllä päivystäjä herätti kaikki kuljettajat lä, ettei varusmieskuljettajaa tullut lähettää ajo- 7042: hoitamaan upseerikerholle tilattuja paluukulje- tehtävään, mikäli hänen edellisestä yhtäjaksoi- 7043: tuksia. Varusmiehen kuljettama auto osoitettiin sesta kuuden tunnin lepohetkestä oli kulunut ai- 7044: Savonlinnaan palaavan avioparin käyttöön. kaa 18 tuntia. 7045: Tämä paluukuljetus oli jäänyt kuljetuksia etukä- Uusi liikenneturvallisuusohje oli kirjattu saa- 7046: teen suunniteltaessa huomioimatta. puneeksi Savon Prikaatiin 27.6.1994. Mikkelin 7047: Matka Savonlinnaan oli alkanut noin kello sotilasläänin esikuntaan ohjetta ei ollut lainkaan 7048: 01.30 aikaan. Savonlinnassa kuljetettavana ollut kirjattu saapuneeksi. 7049: luutnantti oli kuitannut ajon päättyneeksi kello Apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei hänellä ol- 7050: 03.10. Paluumatkalla varusmies oli Mikkelissä lut aihetta enää ryhtyä uudelleen arvioimaan 7051: muutamaa kilometriä ennen varuskuntaa ajanut varusmiehen hoidon asianmukaisuutta, koska 7052: vastaan tulleen kuorma-auton alle ja menehty- Terveydenhuollon oikeusturvakeskus oli tehnyt 7053: nyt heti. Liikennevahinkojen tutkintalautakun- asiassa jo ratkaisun. Apulaisoikeusasiamies kui- 7054: nan loppulausunnon mukaan vahinko oli toden- tenkin totesi sunnuntain 19.2.1995 vastaanotolla 7055: näköisesti aiheutunut varusmiehen nukahtami- käynnistä, että erikoissairaanhoitajan oli esitet- 7056: sesta. tyjen selvitysten perusteella täytynyt muistaa 7057: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus katsoi se. Potilasta ei apulaisoikeusasiamiehen mukaan 7058: vanhempien kantelun johdosta 6.11.1995 teke- ollut myöskään sopivaa puhutella siten, kuin 7059: mässään päätöksessä muun ohella, ettei varus- vanhemmille oli ilmoitettu tapahtuneen. Sun- 7060: miehen 20.2.1995 saamassa hoidossa ollut voitu nuntain 19.2.1995 tapahtumilla voinut kuiten- 7061: havaita virheitä tai laiminlyöntejä. Asiakirjoista kaan olla mitään syy-yhteyttä vajaa viikko myö- 7062: ei oikeusturvakeskuksen mukaan ilmennyt seik- hemmin sattuneeseen onnettomuuteen. 7063: koja, jotka olisivat osoittaneet varusmiehen ter- Liikenneturvallisuusohjeen tulkinnasta apu- 7064: veydentilan muodostaneen ehdottoman esteen laisoikeusasiamies totesi, että muutos, jossa sa- 7065: moottoriajoneuvon kuljettamiselle 24.2.1995. nat ajoa edeltävänä yönä oli korvattu sanalla vuo- 7066: Suoritetussa oikeuslääketieteellisessä ruumiin- ro kausittain, oli sanamuodoltaan liian epäselvä ja 7067: avauksessa ei ollut ilmennyt merkkejä elimellisis- tulkinnanvarainen. Mainittu kohta oli ollut vain 7068: tä sairauksista. yksi lyhyt kappale monisivuisessa ohjeessa ja sitä 7069: Tapahtuma-aikaan VOimassa olleen puolus- olisi tullut ainakin selventää esimerkillä. Ohjeen 7070: tusvoimien liikenneturvallisuusohjeen mukaan tulkinnallisuus huomioon ottaen kenenkään 7071: tavanomaisissa varuskunnallisessa oloissa ajo- vuosijuhlan kuljetusj ärj estel yih in osallistuneen 7072: järjestelyt tuli suorittaa niin, että kuljettajalla ei voitu katsoa tietoisesti rikkoneen ohjetta tai 7073: oli vuorokausittain tilaisuus vähintään kuuden olleen velvollinen noudattamaan sitä laatijoiden 7074: tunnin yhtäjaksoiseen nukkumiseen. Aiemman, myöhemmin ilmoittamalla tavalla. 7075: 1. 7.1994 kumotun liikenneturvallisuusohjeen Apulaisoikeusasiamiehen mukaan puolustus- 7076: mukaan kuljettajalla tuli ajoa edeltävänä yönä voimien liikenneturvallisuusohjeessa ei erityises- 7077: olla tilaisuus ainakin kuuden tunnin yhtäjaksoi- ti korostettu yöajonriskejä. Tutkimukset kuiten- 7078: seen nukkumiseen. kin osoittivat, että varsinkin aamuyö oli varus- 7079: 7080: 7081: 139 7082: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 7083: 7084: 7085: 7086: 7087: miehille ja yleensäkin autonkuljettajille vaaralli- saanut pääosin selkeän kuvan siitä, mitä asiassa 7088: sinta ajoaikaa. Liikenneturvallisuusohjeessa oli oli tapahtunut. Itse liikenneonnettomuuden tut- 7089: syytä korostaa, että aina kun ajo ajoittui aamu- kinnan ja kuolemansyyn tutkinnan oli suoritta- 7090: yön tunneille saakka, tuli ajokunto vielä nimen- nut Mikkelin poliisilaitos. 7091: omaisesti erikseen tarkistaa. Nykyisessä liiken- Apulaisoikeusasiamiehen mukaan ajomää- 7092: neturvallisuusohjeessa nämä seikat eivät tulleet räysten muuttaminen oli selvitysten mukaan 7093: riittävän korostetusti esille. Puolustusvoimien tapahtunut muodollisesti oikein. Ajomääräyk- 7094: käskyorganisaatiossa varusmieskuljettajan saat- sen jatkaminen tiettyyn vuorokaudenaikaan ei 7095: toi apulaisoikeusasiamiehen mukaan olla vaikea ollut nimenomaan kiellettyä. Kuljetuksista vas- 7096: kieltäytyä käsketystä ajotehtävästä. Tämä ko- tanneiden syyksi ei voitu lukea vähimmäislepo- 7097: rosti esimiesten vastuuta kuljettajien ajotehtä- aikojen huomioimatta jättämistä. Tästä syystä 7098: viä määriteltäessä. tapahtumien kulkuun ei myöskään ollut vaikut- 7099: Annettavien ohjeiden ja määräysten tuli olla tanut se, että liikenneturvallisuusohje ei ollut 7100: riittävän yksiselitteisiä ja selviä. Ei ollut hyväk- tullut aikanaan sotilasläänin esikuntaan. Kulje- 7101: syttävää, että varusmiesten palvelusturvalli- tustehtävä ei ollut luonteeltaan sen laatuinen, 7102: suutta koskevista ohjeista oli eri joukko-osastois- ettei siihen voimassa olleiden ohjeiden mukaan 7103: sa erilaisia tulkintoja. Oli lisäksi voitava edellyt- olisi saanut käyttää puolustusvoimien ajoneu- 7104: tää, että kaikkien liikenneturvallisuuteen liitty- voa. 7105: vien määräysten ja ohjeiden jakelu kaikille jou- Varusmieskuljettajan tilasta annetut yhden- 7106: koille varmistettiin aukottomalla tavalla. Oli mukaiset todistajankertomukset huomioon ot- 7107: myösjossain määrin epäselvää, oliko liikennetur- taen kenenkään ei voitu ajon poikkeuksellisesta 7108: vallisuusohje yksittäistapauksissa oikeudellisesti ajankohdasta huolimatta osoittaa laiminlyöneen 7109: velvoittava vai ei. velvollisuuksiaan kuljettajan ajokuntoa valvot- 7110: Liikenneturvallisuusohjeen mukaan kuljetet- taessa. Todistajien mukaan ulospäin havaitta- 7111: tava oli yksi niistä kolmesta henkilöstä, jotka vaa väsymystilaa ei ollut. Asiaa arvioitaessa oli 7112: valvoivat kuljettajan ajokuntoa. Liikennetur- apulaisoikeusasiamiehen mukaan otettava huo- 7113: vallisuusohjeen mukaan kuljetettavan oli mah- mioon myös kuljettajan oma velvollisuus huoleh- 7114: dollisuuksien mukaan ajettava myös itse, milloin tia ajokunnostaan. 7115: hän havaitsi kuljettajan kykenemättömäksi kul- Ainoa yksilöitävissä oleva puute tapahtuma- 7116: jetustehtävään. Tämän johdosta ei voitu pitää illan kuljetusjärjestelyissä oli ollut se, ettei yhtä 7117: hyväksyttävänä, että varusmiesten palvelusteh- Savonlinnan paluukuljetusta ollut osattu ottaa 7118: täviin kuului kuljettaa alkoholin vaikutuksen ennalta huomioon. Siitä oli apulaisoikeusasia- 7119: alaisina olevia henkilöitä. Tällaisissa tapauksissa miehen mukaan vastuussa kuljetuksista vastan- 7120: kuljetukset tuli hoitaa muilla kuin puolustusvoi- nut yliluutnantti. Tämä vähäisenä pidettävä vir- 7121: mien ajoneuvoilla. Apulaisoikeusasiamiehen mu- he oli ollut kuitenkin vain yhtenä osana siinä 7122: kaan varusmiesten käyttöä pitempiin yöllisiin monivaiheisessa tapahtumasarjassa, joka oli lo- 7123: kuljetuksiin tuli kuljetusten riskialttiuden vuok- pulta päättynyt traagiseen onnettomuuteen. 7124: si yleensäkin välttää. Onnettomuus ei ollut ollut yliluutnantin tai mui- 7125: Suoritetussa tutkinnassa ei ollut ilmennyt denkaan vuosijuhlan järjestelyihin osallistunei- 7126: merkittäviä puutteellisuuksia. Kuulusteluista oli den ennalta-arvattavissa. Riittäviä edellytyksiä 7127: 7128: 7129: 7130: 140 7131: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 7132: 7133: 7134: 7135: 7136: syytteen nostamiseen ketään yksittäistä virka- 7137: MUUT VIRANOMAISET 7138: miestä vastaan ei apulaisoikeusasiamiehen mu- 7139: kaan ollut. 7140: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Mikkelin va- 7141: OPETUSHALLINTO 7142: ruskuntasairaalan erikoissairaanhoitajan huo- 7143: miota potilasasiakirjojen huolelliseen täyttämi- 7144: seen ja potilaiden asianmukaiseen kohteluun YLIOPPILASKIRJOITUKSISSA 7145: sekä kuljetuksista vastanneen Mikkelin sotilas- 7146: TAPAHTUNEEKSI EPÄILLYN VILPIN 7147: SELVITIÄMINEN 7148: läänin esikunnan yliluutnantin huomiota huolel- 7149: lisuuteen kuljetuksia järjestettäessä. Ylioppilastutkintolautakunta totesi kanteli- 7150: Lisäksi apulaisoikeusasiamies saattoi käsityk- jan auttaneen toista kokelasta kevään 1994 yli- 7151: sensä varusmieskuljettajien liikenneturvallisuu- oppilaskirjoituksissa englannin kielen kokeessa 7152: teen liittyvien ohjeiden kehittämistarpeista pää- Aurajoen lukiossa Turussa. Lautakunta katsoi 7153: esikunnan tietoon pikaisiin toimenpiteisiin ryh- molempien kokelaiden syyllistyneen vilppiin ja 7154: tymistä varten. Hän pyysi ilmoittamaan ohjeis- lausui, että he menettivät ylioppilastutkintoase- 7155: tukseen tehtävistä muutoksista ja mahdollisista tuksen 5 §:n nojalla oikeutensa osallistua kevään 7156: muista tapauksen johdosta suoritettavista toi- 1994 ja syksyn 1994 ylioppilastutkintoon. 7157: menpiteistä huhtikuun loppuun 1996 mennessä. Kantelijan mukaan päätös perustui yksipuoli- 7158: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 15.12.1995, sesti koulun rehtorin antamaan selvitykseen sekä 7159: dnrot 591 ja 1576/4/95 koevastausten samanlaisuuteen. Kantelija ko- 7160: rosti, että molemmat epäillyt olivat toistuvasti 7161: kiistäneet syyllistyneensä vilppiin. 7162: Pääesikunta ilmoitti 29.4.1996 tarkistaneensa 7163: Ylioppilastutkintolautakunnalla oli käytettä- 7164: 25.4.1996 annetulla ohjeelia puolustusvoimien lii- 7165: vissä päätöstä tehdessään lukion rehtorin lähet- 7166: kenneturvallisuusohjeen sisällön. Tarkistukset 7167: tämä selvitys liitteineen sekä asianomaisten ko- 7168: koskevat kuljettajan lepoaikaa, kuljettajien ajo- 7169: kelaiden antamat vastineet. Rehtorin selvityk- 7170: kunnon valvontaa, yöllä ajamisen riskien painotta- 7171: sen mukaan kantelija oli koululla 11.4.1994 jär- 7172: mista sekä aamuyöhön kestävien varuskunnallisten 7173: jestetyssä kuulemistilaisuudessa tunnustanut 7174: ajotehtävien välttämistä. Pääesikunnan ilmoituk- 7175: vilpin. Lautakunnalle antamassaan vastineessa 7176: sen mukaan valmisteilla on lisäksi ajoneuvojen 7177: kantelija oli kuitenkin ilmoittanut, että tunnus- 7178: käytöstä puolustusvoimissa annettujen perusohjei- 7179: tukselle ei pidä antaa merkitystä, koska hän ei 7180: den uusiminen. 7181: ollut täysin ymmärtänyt, mihin häneltä tunnus- 7182: tamista tiedusteltiin. Kysymyksessä oli väärin- 7183: käsitys. Avun saannista epäilty kokelas oli kiistä- 7184: nyt vilpin sekä häntä koululla kuultaessa että 7185: ylioppilastutkintolautakunnalle antamassaan 7186: vastineessa. 7187: Ylioppilastutkintoasetuksen 5 §:ssä ei ole ni- 7188: menomaisesti ilmaistu sitä, miten vakuuttavaa 7189: näyttöä epäillystä viipistä jakokelaan syyllisyy- 7190: 7191: 7192: 7193: 141 7194: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 7195: 7196: 7197: 7198: 7199: destä pitää vaatia, jotta lainkohdan tarkoittama tä ilmenee, että kurinpidollisen seuraamuksen 7200: seuraamus voidaan määrätä. Lainkohdan sana- määrääminen edellyttää vilpin luotettavaa selvi- 7201: muoto kuitenkin viittaa siihen, että epäillyn teon tystä. Jos viipistä on jäänyt varteenotettavaa 7202: ja henkilön syyllisyyden pitää olla selvitetty luo- epäilystä, ei kurinpitomenettelyyn voida ryhtyä. 7203: tettavasti ennen kuin häneen voidaan kohdistaa Ylioppilastutkintoasetuksen 5 §:ää tulisi oi- 7204: seuraamuksia. keusasiamiehen käsityksen mukaan tulkita niin, 7205: Säännökseen sisältyy rangaistusluontoinen että myös tässä lainkohdassa tarkoitettu seuraa- 7206: seuraamus. Vilpin toteamisesta aiheutuu osan- mus voidaan määrätä vain silloin, kun kokelaan 7207: otto-oikeuden menetys myös lähinnä seuraavak- syyllistyminen vilppiin on täysin näytetty to- 7208: si järjestettäviin kirjallisiin kokeisiin. Kysymyk- teen. 7209: sessä ei siis ole pelkästään sen kokeen keskeytys, Kuulemistilaisuutta koululla ei ollut järjestet- 7210: missä epäilty vilppi on havaittu. ty siten, että se parhaalla mahdollisella tavalla 7211: Oikeusjärjestyksemme rakentuu periaatteel- olisi palvellut tapahtuneen asianmukaista, to- 7212: le, että silloin, kun henkilölle määrätään rangais- tuudellista ja epäillyn oikeusturvanäkökohdat 7213: tuksen luontoinen seuraamus hänen syykseen huomioon ottavaa selvittämistä ja päätöksen- 7214: luetun lainvastaisen menettelyn vuoksi, syylli- tekoa. Lautakunta sai tiedon kuulemistilaisuu- 7215: syydestä pitää olla ns. täysi näyttö, ellei lainkoh- dessa esitetyistä kertomuksista rehtorin kirjeen 7216: dassa nimenomaisesti ole käytetty jotakin tätä välityksellä. Kuulemistilaisuudessa ei laadittu 7217: matalampaa näyttökynnystä kuvaavaa ilmai- pöytäkirjaa, johon kertomukset olisi merkitty 7218: sua. Tämä periaate ilmenee oikeuskäytännössä tarkasti ja asianmukaisesti allekirjoitettu. Kan- 7219: ja oikeuskirjallisuudessa. telijan väitetyn tunnustamisen merkitystä 7220: Oikeusasiamies katsoi, että tulkinnailista joh- arvioitaessa oli erityisesti otettava huomioon 7221: toa voidaan saada Helsingin yliopiston kanslerin kuulemistilaisuuden järjestelyyn liittyvät seikat 7222: 30.4.1992 vahvistamasta opintosuoritusten ar- sekä kuulemistapa ja kantelijalle esitetyt kysy- 7223: vostelua ja kuulusteluja sekä oikeusturvalauta- mykset. Myös muu rehtorin kirjeessä esitetty 7224: kuntaa koskevasta johtosäännöstä. J ohtosään- selvitys oli kantelijan syyllisyyden kannalta tul- 7225: nön 17 §:n mukaan kuulustelun valvojan on kes- kinnanvaraista ja näyttöarvoltaan heikkoa. 7226: keytettävä asianomaisen opiskelijan kuulustelu, Oikeusasiamies katsoi, että ylioppilastutkin- 7227: jos hän havaitsee tämän syyllistyvän vilppiin. tolautakunnan päätös ei perustunut niin luotet- 7228: Kuulemismenettelyn jälkeen vilppiin syyllisty- tavaan selvitykseen kuin syypääksi toteava rat- 7229: neen opiskelijan kuulustelu hylätään, mistä pää- kaisu olisi ylioppilastutkintoasetuksen 5 §:n mu- 7230: töksestä tällä on valitusoikeus tiedekuntaneu- kaan edellyttänyt. Säännös on kuitenkin tulkin- 7231: vostolle. Johtosäännön 21 §:ssä säädetään kurin- nanvarainen ja näyttövaatimuksen tarkan kor- 7232: pitomenettelystä. Kun opiskelijan syyllistymi- keuden määritteleminen jättää soveltajalle jon- 7233: nen vilppiin on täysin näytetty toteen, dekaani kin verran harkinnanvaraa. Myös selvityksen 7234: voi ilmoittaa kuulusteluvilpin yliopistoasetuk- näyttöarvon arvioiminen on jossakin määrin 7235: sen 63 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten. harkinnanvarainen kysymys. Näin ollen lauta- 7236: Tässä menettelyssä opiskelijalle voidaan antaa kunnan oikeusasiamiehen mielestä virheellinen 7237: muistutus tai varoitus taikka hänet voidaan näyttöratkaisu ei ollut sillä tavoinlainvastainen, 7238: erottaa määräajaksi yliopistosta. J ohtosäännös- että se olisi antanut oikeusasiamiehelle aihetta 7239: 7240: 7241: 7242: 142 7243: H UOMAUTUKSET JA KÄS TYKSET 7244: -------------------------------------------- 7245: 7246: 7247: 7248: 7249: muuhun kuin kiinnittää huomiota seuraaviin lekin muulle kuin rehtorille, koska hänelle kuu- 7250: seikkoihin: luu päätöksenteko asiassa. Tapauksesta riippuen 7251: Ylioppilastutkintolautakunnan olisi tullut esimerkiksi virka-avun pyytäminen lääninhalli- 7252: huolehtia siitä, että epäillyn vilpin selvittämises- tukselta saattaisi parhaiten turvata luottamuk- 7253: sä olisi noudatettu hallintomenettelylain 17 §:n 1 sen tutkinnan puolueettomuuteen. 7254: rnomentista ilmenevää asian perusteellisen sel- Oikeusasiamies saattoi käsityksensä ylioppi- 7255: vittämisen periaatetta. Mahdollista vilppiä tut- lastutkintolautakunnan, Aurajoen lukion rehto- 7256: kittaessa on tärkeää ottaa huomioon viipistä rin ja englanninkielen lehtorin tietoon. 7257: epäillyn oikeusturva ja pyrkiä varmistamaan Oikeusasiamiehen päätös 19.5.1995, dnro 7258: asian perusteellinen ja puolueeton selvittäminen. 1011/4/94. 7259: Erityisesti silloin kun syypääksi toteavaan pää- Ks. myös oikeusasiamiehen kirje opetusminis- 7260: tökseen liittyy rangaistusluontoinen seuraarnus, teriölle 23.5.1995, dnro 1126/2/95 s. 30. 7261: syyllisyyskysymys pitää selvittää luotettavasti. 7262: Myös rehtorin olisi pitänyt ottaa huomioon 7263: VIRKAMIEHEN ESIINTYMINEN 7264: hallintomenettelylain 17 §:n 1 momentista ilme- 7265: LAITEMAINOKSES?A 7266: nevä periaate selvittäessään epäiltyä vilppiä. 7267: Hänen olisi tullut kiinnittää huomiota lisäksi Eduskunnan oikeusasiamiehelle osoitetussa 7268: hallintomenettelylain 20 §:n määräykseen suulli- kantelussa kiinnitettiin oikeusasiamiehen huo- 7269: sen selvityksen merkitsemisestä ylioppilastut- miota siihen, että Taideteollisen korkeakoulun 7270: kintolautakunnalle lähettämäänsä asiakirjaan. rehtori esiintyi erään tietokoneen laitemainok- 7271: Oikeusasiamies piti myös sitä moitittavana, sessa. Kantelnssa epäiltiin, ettei kukaan anna 7272: että englannin kielen lehtori oli keskusteluissa nimeään kaupalliseen käyttöön pyyteettömästi. 7273: kantelijan vanhempien kanssa kytkenyt yhteen Hehtorin selvityksen mukaan mainostoimisto 7274: tunnustamisen ja suosituksensa antamisen Yh- tai laitetoimittaja eivät tarjonneet hänelle tai 7275: dysvalloissa tapahtuvaa opiskelua varten. V aik- korkeakoululle mitään maksua tai muita henki- 7276: ka tätä ei olisikaan tarkoitettu painostamiseksi lökohtaisia etuja. Helitorin sekä korkeakoulun 7277: tunnustukseen, tällainen menettely saattaa tun- käsityksen mukaan h yötynä mainoksesta oli 7278: tua sellaiselta epäilyn kohteesta. mahdollisuus julkisuudessa korostaa uusiin me- 7279: Uudessa, 1.1.1996 voimaan tulevassa ylioppi- dioihin liittyvän opetuksen ja tutkimuksen mer- 7280: lastutkintoasetuksessa (1000/1994) on vilpin to- kitystä. Tämän koulutus- ja tutkimusalueen tun- 7281: teaminen ja seuraamuksen määrääminen siirret- netuksi tekemisestä on merkittävää etua korkea- 7282: ty lukion rehtorille. Yhdenmukaisen soveltamis- koululle ja medialaboratoriohankkeelle, joka on 7283: käytännönja kokelaiden oikeusturvan varmista- korkeakoulun opetuksen ja tutkimuksen kehittä- 7284: miseksi ylioppilastutkintolautakunnan tulisi an- mishankkeista merkittävin ja laajakantoisin. 7285: taa kouluille tarkat ohjeet vilppiä koskevan epäi- Oikeusasiamies totesi ratkaisussaan, että sel- 7286: lyn selvittämismenettelystä ja vilpin toteami- vityksistä ei käynyt ilmi sellaista, joka olisi anta- 7287: seksi vaadittavasta näytöstä. On tärkeää., että nut aiheen epäillä rehtorin käyttäneen asemaan- 7288: kuulewistilaisuuksissa käytetään todistajaa ja sa omaksi hyödykseen mainoksessa. Sen sijaan 7289: että niistä laaditaan pöytäkirja. Pitäisi harkita, selvityksistä kävi ilmi, että korkeakoulussa oli 7290: olisiko selvityksen hankkiminen syytä uskoa joi- mainoksen julkaisemisen aikaan tulossa ajan- 7291: 7292: 7293: 7294: 143 7295: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 7296: 7297: 7298: 7299: 7300: kohtaiseksi tietokonehankintaan liittyvien tar- ammattioppilaitoksena. Ammatillista koulutus- 7301: jouspyyntöjen käsittely. Tässä hankinnassa oli ta toteutetaan julkisella rahoituksella ja sitä kos- 7302: mukana rehtorin mainostamien laitteiden toi- kevan lainsäädännön mukaisesti. Apulaisoikeus- 7303: mittaja. Rehtori vetäytyi kantelun johdosta asiamies totesi, että saadun selvityksen mukaan 7304: hankintaneuvotteluista, jotka muutoin olisivat ammattioppilaitos ei ollut noudattanut yhtiön 7305: kuuluneet hänen virkatehtäviinsä. perustamisessa valtion osakevallan käytöstä 7306: Oikeusasiamies totesi käsityksenään, että kos- eräissä taloudellista toimintaa harjoittavissa 7307: ka rehtori esiintyi laitteiden mainoksessa, hän osakeyhtiöissä annetun lain (740/91) säännöksiä 7308: tuli hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 6- ja ettei oppilaitoksen ja sen perustaman yhtiön 7309: kohdan nojalla esteelliseksi osallistumaan vireil- välisiä suhteita ollut järjestetty lain edellyttä- 7310: lä olleen ja virkatehtäviinsä kuuluneen laitehan- mällä tavalla. 7311: kinnan käsittelyyn. Rehtorin olisi tullut tämän Opetusministeriö ilmoitti selvityksessään ke- 7312: johdosta huolehtia siitä, ettei hän saata itseään hottaneensa opetushallitusta ryhtymään toi- 7313: esteelliseksi käsittelemään hänen virkatehtäviin- menpiteisiin oppilaitoksen sekä muiden valtion 7314: sä kuuluvia asioita. Tässä suhteessa oikeusasia- oppilaitosten vastaavanlaisen toiminnan saatta- 7315: mies katsoi rehtorin toimineen laitemainoksessa miseksi voimassa olevien säädösten mukaiseksi. 7316: esiintyessään epäasianmukaisesti. Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 7317: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä rehtorin Koillis-Lapin ammatillisen oppilaitoksen johto- 7318: tietoon. kunnan virheellisestä menettelystä sen tietoon. 7319: Oikeusasiamiehen päätös 29.8.1995, dnro Apulaisoikeusasiamiehen päätös 27.9.1995, 7320: 1364/4/94 dnro 1779/4/94 7321: 7322: AMMATTIOPPILAITOKSEN MENETTELY 7323: OSAKEYHTIÖN PERUSTAMISESSA KUNNALLISHALLINTO 7324: Kantelija pyysi oikeusasiamiestä selvittä- 7325: KUNNAN VIRANOMAISEN PÄÄTÖKSEN 7326: mään, olivatko Koillis-Lapin ammatillisen oppi- 7327: MUUTTAMINEN 7328: laitoksen virkamiehet menetelleet lainmukaises- 7329: ti, kun oppilaitoksen alaisuuteen oli perustettu Kantelija arvosteli Hirvensalmen kunnanval- 7330: osakeyhtiö. tuuston tekemiä päätöksiä, jotka koskivat Tuuk- 7331: Selvityksen mukaan ammattioppilaitoksen kalan koulun lakkauttamista. Kantelijan käsi- 7332: johtokunta osallistui Nord-EastWood -nimisen tyksen mukaan kunnan olisi tullut peruuttaa 7333: osakeyhtiön perustamiseen. Yhtiön perustami- korkeimmalle hallinto-oikeudelle asiassa tehty 7334: sen tavoitteena oli ensisijaisesti oppilaitoksen valitus kunnanvaltuuston tehtyä uuden päätök- 7335: toiminnan kehittäminen. Yhtiön perustamisen sen koulun lakkauttamisesta. 7336: jälkeen oppilaitoksen johtokunta osallistui edus- Hirvensalmen kunnanhallitus valitti 7337: tajansa kautta yhtiönjohtokunnan toimintaan. 28.6.1993 korkeimpaan hallinto-oikeuteen Mik- 7338: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että Koillis-La- kelin lääninoikeuden 28.5.1993 antamasta pää- 7339: pin ammatillinen oppilaitos toimi ammatillisista töksestä, jolla Hirvensalmen kunnanvaltuuston 7340: oppilaitoksista annetun lain (487/87) 1 §:ssä tar- 22.12.1992 tekemä päätös Tuukkalan koulun 7341: koittamana opetushallituksen alaisena valtion lakkauttamisesta kumottiin muotovirheen ta- 7342: 7343: 7344: 144 7345: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 7346: 7347: 7348: 7349: 7350: kia. Valituksen ollessa korkeimmassa hallinto- Kaupunginhallituksen selvityksen mukaan se 7351: oikeudessa vielä ratkaisematta Hirvensalmen halusi vaatimuksellaan herättää sekä valittajat 7352: kunnanvaltuusto teki 20.9.1993 uuden päätök- että päätöksentekijät huomaamaan sen tilan- 7353: sen Tuukkalan koulun lakkauttamisesta. Päätös teen, johon useat aiheettomat valitukset hank- 7354: tehtiin sen vuoksi, että mahdollinen muotovirhe keita viivyttäessään johtavat. Kaupunginhalli- 7355: saatiin oikaistuksi. Tästä päätöksestä ei vali- tus oli vaatimuksen tehdessään tietoinen, ettei 7356: tettu. Hirvensalmen kunta ei kuitenkaan ilmoit- lääninoikeus tule vahingonkorvausvaatimusta 7357: tanut kunnanvaltuuston tekemästä uudesta asiallisesti käsittelemään eikä vaatimuksesta 7358: päätöksestä valitusviranomaiselle. Korkein hal- tule olemaan vahinkoa valittajille. 7359: linto-oikeus kumosi 16.12.1993 lääninoikeuden Oikeusasiamiehen mukaan kaupunginhalli- 7360: päätöksen ja totesi, että kunnanvaltuuston tuksen vahingonkorvausvaatimus voidaan tulki- 7361: 21.12.1992 tekemä päätös jää voimaan. ta pyrkimykseksi estää valituksia ja saada valit- 7362: Kunnallislaissa ei ole säännöksiä siitä, voi- tajat mahdollisesti perumaan tekemänsä vali- 7363: daanko ja millä edellytyksillä kunnan viran- tukset. Valitusoikeus on kuitenkin kuntalaiselle 7364: omaisen päätös muuttaa tai peruuttaa. Oikeus- kuuluva laillinen oikeus. 7365: kirjallisuudessa on todettu, ettei se, että päätök- Kaupunginhallituksella on harkintavalta 7366: sestä on valitettu, estä muuttamasta tai peruut- päättää lääninoikeudelle antamansa lausunnon 7367: tamasta päätöstä ja tällöin oikaisemasta virhet- sisällöstä. Kaupunginhallituksella oli kuitenkin 7368: tä, joka päätökseen ehkä sisältyy. Uudesta pää- tiedossa, että lääninoikeus ei ole oikea foorumi 7369: töksestä on kuitenkin ilmoitettava valitusviran- vahingonkorvausvaatimuksen esittämiselle ja 7370: omaiselle. että lääninoikeus ei tule sitä käsittelemään. Sel- 7371: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että Hirvensal- vityksen mukaan vaatimuksella ei ole pyritty- 7372: men kunnanhallituksen olisi tullut ilmoittaa kään saamaan vahingonkorvausta, vaan ainoas- 7373: kunnanvaltuuston 20.9.1993 tekemästä uudesta taan vaikuttamaan valittajan valitusoikeuden 7374: päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle, käyttämiseen. 7375: jossa valituksen käsittely oli vielä kesken. Apu- Oikeusasiamiehen mukaan kaupunginhallitus 7376: laisoikeusasiamies saattoi käsityksensä Hirven- oli käyttänyt väärin sille kuuluvaa harkintaval- 7377: salmen kunnanhallituksen tietoon. taa, kun se sisällytti vahingonkorvausvaatimuk- 7378: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 11.1.1995, sen lääninoikeudelle antamaansa lausuntoon. 7379: dnro 26/4/94 Oikeusasiamies saattoi käsityksensä tiedoksi Ka- 7380: jaanin kaupunginhallitukselle ja kaupunginjoh- 7381: VALITTAMISEN ESTÄMINEN VAHINGON- tajalle vastaisen varalle. 7382: KORVAUSVAATIMUKSILLA Oikeusasiamiehen päätös 31.1.1995, dnro 171 7383: 4/94 7384: Kaksi kuntalaista kanteli oikeusasiamiehelle 7385: Kajaanin kaupunginhallituksen Oulun läänin- 7386: KAUPUNGINKANSLIAN ASIATON 7387: oikeudelle antamasta lausunnosta, koska siinä oli 7388: PERIMISKIRJE 7389: esitetty heitä koskeva 50 000 markan suuruinen 7390: vahingonkorvausvaatimus sen johdosta, että he Oikeusasiamiehelle kanneltiin Helsingin kau- 7391: olivat valittaneet kaupunginvaltuuston päätök- punginkanslian perimiskirjeestä, joka koski kau- 7392: sestä. pungingeodeetin päättämää rakennuslain 75 §:n 7393: 7394: 7395: 145 7396: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 7397: 7398: 7399: 7400: 7401: mukaisen ns. kateuspykälän mukaista katualue- oikeudenkäynti. Samalla oli todettu aiheelliseksi 7402: korvausta. tiedottaa myös siitä, että oikeudenkäynti saattaa 7403: Rakennuslain 77 §:n mukaan asia on saatetta- julkisuutensa vuoksi vaikuttaa asianomaisen 7404: va käräjäoikeuden ratkaistavaksi, jollei kor- maksukelpoisuuteen. 7405: vauksesta päästä sopimukseen. Kaupunki katsoi Kantelun vuoksi osasto ilmoitti luopuneensa 7406: sopimukseksi sen, että kaupungingeodeetin katualuekorvauksia koskevien perimiskirjeiden 7407: päättämä korvaus maksettiin tai että maksujär- lähettämisestä ja saattavansa asiat suoraan kä- 7408: jestelyistä sovittiin erikseen. räj äoikeuden käsiteltäväksi. 7409: Kantelija katsoi kaupungingeodeetin päättä- Oikeusasiamies huomautti, että kaupungille ei 7410: män korvauksen kohtuuttomaksi eikä tämän ole ennen lainvoimaista käräjäoikeuden päätöstä 7411: vuoksi maksanut laskua eräpäivänii. Sopimusta syntynyt tontinomistajalta perimiskelpoista 7412: ei näin ollen syntynyt, mutta siitä huolimatta saatavaa siitä riippumatta, onko tontinomista- 7413: kaupunginkanslian lainopillinen osasto lähetti jan ja kaupungin välinen erimielisyys koskenut 7414: hänelle perimiskirjeen, jossa häntä kehotettiin joko korvausvelvollisuuden olemassaoloa tai 7415: oikeudenkäynnin välttämiseksi suorittamaan korvauksen määrää. Tähän nähden kantelijalle 7416: laskun määrä 16 % viivästyskorkoineen eräpäi- lähetettyyn perimiskirjeeseen sisältynyttä viit- 7417: västä lukien 50 markan suuruisine perimiskului- tausta kaupungingeodeetin päättämän maksun 7418: neen. Edelleen kirjeessä mainittiin, että laimin- laiminlyönnin vaikutuksesta luottokelpoisuu- 7419: lyönti laskun suorittamisessa voi oikeudenkäyn- teen oli pidettävä asiattomana. 7420: nin ja siihen liittyvien kaupungin oikeudenkäyn- Saadun selvityksen mukaan kysymys oli uu- 7421: tikulujen lisäksi vaikuttaa kantelijan luottokel- desta mallipohjasta, joka oli tarkoitettu yleisesti 7422: poisuuteen. käytettäväksi katualuekorvauksissa. Lainopilli- 7423: Kantelija pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan, nen osasto oli ilmoittanut luopuneensa katualue- 7424: oliko kaupunki toiminut asiassa lain ja hyvän korvausten osalta perimiskirjeiden käytöstä, jo- 7425: hallintotavan mukaisesti. ten asia ei antanut enää tässä vaiheessa oikeus- 7426: Kaupunginkanslian lainopillinen osasto antoi asiamiehelle aihetta toimenpiteisiin. 7427: asiassa selvityksensä, jossa se ilmoitti, että osasto Oikeusasiamies piti sinänsä perusteltuna lai- 7428: lähettää yleensä vielä yhden perimiskirjeen sen nopillisen osaston tapaa lähettää perimiskirje 7429: jä.lkeen kun saatava on siirtynyt sille perittäväk- vielä ennen afian viemistä oikeuteen. Katualue- 7430: si, ennen kuin osasto ryhtyy oikeudellisiin perin- korvausten osalta vain kirjeen sanamuotoa olisi 7431: tä toimenpiteisiin. ollut tarpeen tarkistaa väärinkäsitysten välttä- 7432: miseksi. 7433: Tuomioistuinkäsittely ja annettava päätös 7434: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä Helsin- 7435: ovat julkisia. Lainopillisen osaston saaman tie- 7436: gin kaupunginkanslian lainopilliselle osastolle 7437: don mukaan luottotietotoimintaa harjoittavat 7438: tiedoksi. 7439: yhtiöt seuraavat oikeuden päätöksiä ja hankki- 7440: Oikeusasiamiehen päätös 14·.2.1995, dnro 7441: vat niistä tarpeelliseksi katsomiaan tietoja, jotka 7442: 19:36/4/94 7443: voivat ja ovat useimmissa tapauksissa aiheutta- 7444: neetkin luottokelpoisuuden menetyksen. 7445: Osasto oli katsonut aiheelliseksi informoida 7446: perintäkirjeessään siitä, että seuraava vaihe on 7447: 7448: 7449: 146 7450: H UOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 7451: 7452: 7453: 7454: 7455: KUNNAN JÄSENEN ALOITEOIKEUS MAA-AINESTEN OTTAMISEN 7456: PUUTTEELLINEN VALVONTA 7457: Kuopion kaupunginhallitus ei ollut saattanut 7458: valtuuston käsiteltäväksi aloitetta, jonka kaksi Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry pyysi oi- 7459: kunnanjäsentä oli tehnyt kaupunginvaltuustolle keusasiamiestä tutkimaan Karvian kunnan me- 7460: hallinnon uudelleenjärjestelystä. Toinen aloit- nettelyn maa-ainesten ottamisen valvontaa kos- 7461: teen allekirjoittajista pyysi oikeusasiamiestä tut- kevassa asiassa. Karvian rakennuslautakunta ei 7462: kimaan kaupunginhallituksen menettelyn lain- ollut ryhtynyt maa-aineslain (555/81) mukaisiin 7463: mukaisuuden. toimiin, vaikka se oli ollut tietoinen maa-aines- 7464: Kunnan jäsenten tekemistä aloitteista sääde- lain vastaisesta toiminnasta kahdella ottamis- 7465: tään kunnallislain 36 §:ssä. Säännöksen mukaan alueella. Ne sijaitsevat Karviassa valtakunnalli- 7466: kunnan jäsenellä on oikeus tehdä aloitteita kun- seen harjujensuojeluohjelmaan sisältyvällä Poh- 7467: nan hallintoa koskevissa asioissa. Kunnanhalli- jankankaan-Nummikankaan alueella. 7468: tuksen on vähintään kerran vuodessa esitettävä Turun ja Porin lääninhallitus oli todennut ot- 7469: kunnanvaltuustolle luettelo, josta käyvät selville tamisalueilla vuosina 1989-1993 suorittamis- 7470: valtuuston päätettävissä asioissa tehdyt aloit- saan tarkastuksissa, että maa-ainesten ottami- 7471: teet. sessa oli ylitetty luvan mukaisten toiminta-aluei- 7472: Kuopion kaupunginhallitus totesi apulais- den rajoja ja että alueet oli merkitty osin puut- 7473: oikeusasiamiehelle antamassaan selvityksessä, teellisesti maastoon. Maa-ainesten ottaminen 7474: että aloitteessa tarkoitettu asia oli erään kaupun- alueilta oli jatkunut lupa-ajan päättymisen 7475: ginvaltuutetun ehdotuksesta ollut esillä kaupun- 22.4.1991 jälkeenkin ja lupamääräysten mukai- 7476: ginvaltuuston kokouksessa. Kaupunginhallitus nen maisemointi oli laiminlyöty. Lääninhallitus 7477: ei pitänyt siksi tarpeellisena saattaa kansalais- oli pyytänyt Karvian rakennuslautakunnalta 7478: aloitetta enää uudelleen kaupunginvaltuuston selvityksiä tilanteesta ottamisalueilla ja oli neu- 7479: käsiteltäväksi. votellut asiasta kunnan ja maa-ainesten ottajien 7480: Kunnallislain 36 §ei velvoita kunnanhallitus- kanssa. 7481: ta saattamaan aloittee~sa tarkoitettua asiaa val- Karvian kunnan rakennuslautakunta oli ai- 7482: tuuston käsiteltäväksi. Säännös kuitenkin edel- noastaan kehottanut maa-ainesten ottajia nou- 7483: lyttää, että kunnanhallitus luetteloi kuntalaisten dattamaan lupamääräyksiä. Maa-aineslain 7484: tekemät aloitteet ja esittää luettelon aloitteista 14 §:n mukaisia pakkokeinoja rakennuslauta- 7485: vähintään kerran vuodessa kunnanvaltuustolle. kunta käytti vasta huhtikuussa 1995 veivoittaes- 7486: Apulaisoikeusasiamiehen näkemyksen mu- saan toisen alueen maisemoitavaksi sakon uhalla 7487: kaan Kuopion kaupunginhallituksen olisi pitä- syyskuun 1995 loppuun mennessä. Toinen otta- 7488: nyt saattaa kantelussa tarkoitettu aloite lain misalue oli maisemoitu kehotuksenjälkeen vuon- 7489: edellyttämällä tavoin ainakin tiedoksi kaupun- na 1993. 7490: ginvaltuustolle. Oikeusasiamies katsoi, että saatuaan tiedon 7491: Apulaisoikeusasiamies antoi Kuopion kau- luvanvastaisesta maa-ainesten ottamisesta ja 7492: punginhallitukselle huomautuksen kunnallislain maisemoinnin laiminlyönneistä rakennuslauta- 7493: 36 §:n vastaisesta menettelystä. kunnan olisi tullut käsitellä asia maa-aineslain 7494: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 24.2 .1995, 14 §:n mukaisesti ja päättää pakkokeinojen käyt- 7495: dnro 113/4/94 tämisestä. Mikäli rakennuslautakunta olisi pitä- 7496: 7497: 7498: 147 7499: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 7500: 7501: 7502: 7503: 7504: nyt virheitä vähäisinä, jolloin maa-aineslain Pyynnönesittäjä kääntyi oikeusasiamiehen puo- 7505: 14 §:n mukaisiin toimenpiteisiin voidaan olla leen. 7506: ryhtymättä, lautakunnan olisi tullut perustella Apulaisoikeusasiamies totesi asiakirjoista sel- 7507: virheiden vähäisyys päätöksessään. västi ilmenevän, että pyynnössä tarkoitettu kir- 7508: Edelleen oikeusasiamies katsoi, että rakennus- jelmä sisälsi kannanoton kantelijan työyhteisöä 7509: lautakunnan olisi tullut käsitellä lupamääräys- koskeviin asioihin. Koska kannanotto saattoi 7510: ten vastainen maa-ainesten ottaminen ja maise- vaikuttaa siirtoasiaa koskevaan päätökseen, jos- 7511: moinnin laiminlyönnit maa-aineslain 18 §:n mu- sa kantelija oli asianosainen, hänellä oli lähtö- 7512: kaisestija päättää, ilmoitetaanko asiasta syyttä- kohtaisesti yleisten asiakirjain julkisuudesta an- 7513: jälle. Ilmoitus voidaan 18 §:n mukaan jättää te- netun lain 19 §:n mukaan oikeus saada tieto asia- 7514: kemättä vain, jos tekoa olosuhteet huomioon ot- kirjasta. Kaupunginhallituksen perustelut olla 7515: taen on pidettävä vähäisenä eikä yleisen edun ole antamatta tietoa asiakirjasta olivat sen vuoksi 7516: katsottava vaativan viranomaisen toimenpitei- virheelliset ja riittämättömät. Koska asiakirjaa 7517: tä. Syyttäjälie ilmoittamatta jättämistä koskeva oli pidettävä yleisenä asiakirjana, olisi apulais- 7518: päätös olisi tullut myös perustella. oikeusasiamiehen mukaan myös sen kirjaami- 7519: Oikeusasiamies saattoi Karvian kunnan ra- sessa, säilyttämisessä ja hävittämisesoä tullut 7520: kennuslautakunnan ja rakennustarkastajan tie- noudattaa arkistolain (184/81) säännöksiä. 7521: toon käsityksensä. Lisäksi oikeusasiamies kiin- Apulaisoikeusasiamies katsoi edelleen, että 7522: nitti rakennuslautakunnan, rakennustarkasta- kun kaupunginhallitus käsitteli lääninhallituk- 7523: jan ja Karvian kunnanhallituksen huomiota sessa jo vireillä olevaa kysymystä ja luovutti 7524: maa-aineslain säännösten noudattamiseen maa- asiakirjan takaisin sen kirjoittajille, se rajoitti 7525: ainesten ottamisen valvonnassa. perusteettomasti kantelijan oikeuksia ja mahdol- 7526: Oikeusasiamiehen päätös 20.6.1995, dnro 269/ lisuutta tiedon saantiin. Apulaisoikeusasiamie- 7527: 4/94 hen mukaan kaupunginhallituksen olisi tullut 7528: ottaa kantaa kaikkiin asiaan liittyviin tiedon luo- 7529: vuttamista koskeviin vaatimuksiin viipymättä 7530: ja viimeistään, kun se käsitteli valitusta siirto- 7531: ASIANOSAISEN OIKEUS ASIAKIRJAAN asiassa. 7532: Järvenpään kaupunginhallitus oli käsitellyt Apulaisoikeusasiamies saattoi Järvenpään 7533: asianosaisen pyynnön saada tieto toimipaikkan- kaupunginhallituksen tietoon käsityksensä siitä, 7534: sa siirtoa koskevasta asiakirjasta. Käsittely ta- että kaupunginhallitus oli menetellyt vastoin 7535: pahtui noin 11 kuukautta pyynnön esittämisen yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 2 7536: jälkeen. Kaupunginhallituksen päätöksestä toi- ja 19 §:ää. Apulaisoikeusasiamies antoi kaupun- 7537: mipaikan siirtoa koskevassa asiassa oli tuolloin jo ginhallitukselle huomautuksen sen edellä maini- 7538: valitettu lääninoikeuteen. Kaupunginhallitus tun lain 8 §:n 2 momentinvastaisesta menettelys- 7539: hylkäsi tiedon saantia koskevan pyynnön, koska tä, jonka mukaan kaupunginhallituksen olisi vii- 7540: piti asiakirjaa yksityisenä kirjeenä, jota ei ilman pymättä tullut käsitellä kantelijan esittämää 7541: kirjeen kirjoittajan suostumusta saa antaa tie- pyyntöä. 7542: doksi. Kaupunginhallitus palautti asiakirjan sen Apulaisoikeusasiamiehen päätös 16.8.1995, 7543: kirjoittajille ennen lääninoikeuden ratkaisua. dnro 1212/4/94 7544: 7545: 7546: 148 7547: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 7548: 7549: 7550: 7551: 7552: VESIJOHDON LUVATON että keskeyttämisestä aiheutuvat taloudelliset 7553: RAKENTAMINEN menetykset eivät oikeuta rakentamaan johtoa 7554: ilman tämän suostumusta tai rakennuslautakun- 7555: Maanvuokraoikeuden haltija kanteli oikeus- 7556: nan lupaa. Tämän vuoksi apulaisoikeusasiamies 7557: asiamiehelle siitä, että Palo-ojan vesiosuuskunta 7558: antoi talonrakennusmestarille huomautuksen 7559: oli rakentanut Kiteen kaupungin toimeksiannos- 7560: hänen virheellisestä menettelystään. 7561: ta vesijohdon hänen vuokra-alueelleen ilman hä- 7562: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 5. 9.1995, 7563: nen lupaansa ja että työmaan valvojana toimi- 7564: dnro ll98/4/94 7565: nut kaupungin talonrakennusmestari oli antanut 7566: kaivinkoneen kuljettajalle luvan jatkaa työtä 7567: hänen kiellostansa huolimatta. 7568: KUNNAN TIELAUTAKUNNAN 7569: Kantelija oli tehnyt alueesta vuonna 1954 vel- 7570: MENEDELV VALITUSASIASSA 7571: jensä kanssa maanvuokrasopimuksen 50 vuo- 7572: deksi. Vesiosuuskunta oli tehnyt johtoaluesopi- Kantelija oli valittanut yksityisen tien tiekun- 7573: muksen vesijohdon rakentamisesta yksin veljen nan kokouksen päätöksestä kunnan tielautakun- 7574: kanssa, vaikka linja tuli kulkemaan kantelijan nalle muun muassa sillä perusteella, että hänen 7575: vuokra-alueen yli. vaatimustaan tieyksiköiden muuttamiseksi ei ol- 7576: Työn edettyä vuokra-alueen rajalle, kantelija lut otettu käsittelyyn tiekunnan kokouksessa. 7577: oli kieltänyt työt ja ilmoittanut, ettei hän ole Kantelija pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan 7578: antanut siihen suostumusta. Kaupungin talon- asian, koska hän ei ollut saanut vastausta tie- 7579: rakennusmestari oli antanut kaupungin nimeä- yksiköiden muutosvaatimukseensa. 7580: mänä työmaan valvojana luvan jatkaa töitä, Kantelijan valitus oli käsitelty tielautakun- 7581: koska siitä oli maanomistajan allekirjoittama so- nan toimituksessa, jonka päätöksessä oli todettu, 7582: pimus. Antamassaan selvityksessä talonraken- että tiekunnan tulee ottaa yksiköiden muutos- 7583: nusmestari vetosi myös työn keskeyttämisestä asiat käsiteltäväksi, jos osakas sitä pyytää ja että 7584: vesiosuuskunnalle aiheutuviin taloudellisiin me- ehdotus ei edellytä kannatusta, vaan asia on 7585: netyksiin. asianmukaisessa järjestyksessä aina käsiteltävä. 7586: Rakennuslain 133 §:n mukaan kiinteistön Tielautakunta ei kuitenkaan ollut kumonnut tie- 7587: omistaja ja haltija on velvollinen sallimaan yh- kunnan kokouksen päätöstä. 7588: dyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien vesijohto- Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tielauta- 7589: jen sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemal- kunta oli oikeassa siinä, että tiekunnan tulee 7590: leen alueelle, milloin sijoitusta ei voida muulla ottaa yksiköiden muutosasiat käsiteltäväksi, jos 7591: tavoin tyydyttävästi järjestää kohtuullisin kus- osakas sitä pyytää. Ehdotus ei edellytä kanna- 7592: tannuksin. Johtojen sijoittamisesta määrää ra- tusta tiekunnan kokouksessa. Tiekunnan ko- 7593: kennuslautakunta, jolleivät asianosaiset siitä kouksen päätös oli siten syntynyt virheeilisessä 7594: sovi. Tämä periaate oli ollut myös talonraken- järjestyksessä. Tielautakunnan olisi tullut tämän 7595: nusmestarin tiedossa. vuoksi kumota tiekunnan kokouksen päätös täl- 7596: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan Kiteen tä osin ja palauttaa asia tiekunnan kokoukselle 7597: kaupungin talonrakennusmestarin oli tullut tie- uudelleen käsiteltäväksi. 7598: tää, että johtoaluesopimus edellyttää myös Tielautakunnan toimituksen päätös oli kui- 7599: maanvuokraoikeuden haltijan suostumusta ja tenkin jo lainvoimainen ja tiekunta oli pitänyt jo 7600: 7601: 7602: 149 7603: HUOMAUTUKSET JA KÄS TYKSET 7604: -------------------------------------------------------------- 7605: 7606: 7607: 7608: 7609: uuden vuosikokouksen. Asia ei antanut apulais- virka-apua siviilipalvelusasetuksen 32 §:n edel- 7610: oikeusasiamiehen aihetta muuhun kuin, että hän lyttämällä tavalla. 7611: kiinnitti tielautakunnan huomiota siihen, että Apulaisoikeusasiamies kiinnitti kunnanhalli- 7612: valitusasiassa on myös selvitettävä, että valituk- tuksen huomiota siviilipalveluslain ja -asetuksen 7613: senalainen päätös on syntynyt oikeassa järjes- sekä siviilipalveluksen suorittamisesta annettu- 7614: tyksessä. jen määräysten noudattamiseen siviilipalvelus- 7615: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 22.9.1995, miesten palvelusta järjestettäessä. 7616: dnro 1660/4./94 Apulaisoikeusasiamiehen päätös 1.12.1995, 7617: dnro 2154/4/94 7618: 7619: 7620: 7621: MENETTELY SIVIILIPALVELUSMIEHESTÄ 7622: RIKOSILMOITUSTA TEHTÄESSÄ LÄÄNINHALLINTO 7623: Kittilän kunta oli tehnyt siviilipalvelusmie- 7624: hestä rikosilmoituksen ottamatta sitä ennen kir- HALLINTOKANTELUN KÄSITTELY 7625: LÄÄN 1N HALLITUKSESSA 7626: jallisesti yhteyttä siviilipalveluskeskukseen ti- 7627: lanteen ja tarvittavien toimenpiteiden selvittä- Kante1ija arvosteli Keski-Suomen lääninhalli- 7628: miseksi. Kantelussa pyydettiin kunnan menette- tuksen antamaa päätöstä erään potilaan kante- 7629: lyn tutkimista. luun. Potilas oli pyytänyt lääninhallitusta tutki- 7630: Vaasan siviilipalveluskeskuksen selvityksen maan kantelijan kirjoittaman, potilaan oikeus- 7631: mukaan kunnan tiedoksi lähettämä rikosilmoi- toimikelpoisuutta koskevan lääkärintodistuksen 7632: tus oli ollut ensimmäinen yhteydenotto siviilipal- oikeellisuuden. Lääninhallitus oli antanut kante- 7633: velusmiehestä tehdystä rikosilmoituksesta. Työ- lijalle vakavan huomautuksen vastaisen varalle. 7634: ministeriön lausunnon mukaan oli perusteltua Potilas oli sairastunut vuonna 1988 aivo- 7635: edellyttää kirjallista menettelyä rikosilmoitus- verenkiertohäiriöön,jonka vuoksi hän oli hoidet- 7636: asiassa, koska kysymys oli siviilipalvelusmiehen tavana Keski-Suomen keskussairaalassa. Koska 7637: oikeusturvasta. Hankitun selvityksen mukaan potilas oli äkillisen sairauden johdosta tullut ky- 7638: käräjäoikeus oli sittemmin jättänyt siviilipalve- kenemättömäksi hoitamaan omaisuuttaan ja 7639: lusmiehen siviilipalvelusrikoksesta rangaistuk- omistamansa rakennusliikkeen asioita, kihla- 7640: seen tuomitsematta. kunnanoikeus määräsi hänelle uskotun miehen 7641: Apulaisoikeusasiamies katsoi ratkaisussaan, hoitamaan hänen asioitaan kolmen kuukauden 7642: että asian kirjallista selvittämistä ennen rikos- ajaksi. Kantelija kirjoitti vuonna 1988 potilaalle 7643: ilmoituksen tekemistä oli pidettävä siviilipalve- tämän pyynnöstä lääkärintodistuksen, jossa to- 7644: lusmiehen oikeusturvan kannalta asianmukaise- tesi potilaan pystyvän hoitamaan itseään ja 7645: lla. Rikosilmoituksen tekeminen oli siinä määrin asioitaan sekä katsoi hänen olevan täysin oikeus- 7646: merkittävästi siviilipalvelusmiehen oikeusase- toimikelpoinen. Potilas oli pyytänyt lääkärin- 7647: maan vaikuttava toimenpide, että edellytykset todistusta, koska hän halusi uskotun miehen 7648: sen tekemiselle olisi pitänyt selvittää etukäteen määräyksen kumottavaksi. 7649: perusteellisesti. Kunta ei myöskään ollut ennen Potilas pyysi vuonna 1993 Keski-Suomen lää- 7650: rikosilmoituksen tekemistä pyytänyt poliisilta ninhallitusta selvittämään kantelijan kirjoitta- 7651: 7652: 7653: 150 7654: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 7655: 7656: 7657: 7658: 7659: man lääkärintodistuksen oikeellisuuden ja asian- taa etukäteisarvostelma holhottavaksi esitetyn 7660: mukaisuuden. Potilas totesi lääkärinlausunnosta henkilön todennäköisestä kyvystä ja taidosta 7661: olleen hänelle haittaa, koska siinä hänet katsot- huolehtia vastaisuudessa asioistaan. Tuomio- 7662: tiin oikeustoimikelpoiseksi ja terveeksi, vaikka istuin käyttää holhottavaksi julistamisen perus- 7663: niin ei ollut asianlaita. Potilas totesi hoitaneensa teita arvioidessaan muitakin todisteita kuin lää- 7664: rakennusliikkeessään toimia, joita ei olisi täysis- käriula usuntoa. 7665: sä voimissaan tehnyt. Koska hän kyseisenlääkä- Kantelija arvosteli kirjoituksessaan sitä, ettei 7666: rintodistuksen mukaan oli oikeustoimikelpoinen, lääninlääkäri antanut hänelle riittävästi aikaa 7667: toimia ei olisi hänen käsityksensä mukaan kui- antaa selvitystä potilaan kanteluun ja että selvi- 7668: tenkaan voinut purkaa. tys pyydettiin häneltä vasta sen jälkeen, kun 7669: Lääninhallitus katsoi päätöksessään, ettei an- pysyvä asiantuntija oli antanut asiassa oman 7670: netulla lääkärintodistuksella ollut mitään merki- lausuntonsa. 7671: tystä ennen potilaalle määrätyn uskotun miehen Hallintomenettelylain mukaan viranomaisen 7672: toimikauden päättymistä. on huolehdittava asian selvittämisestä. Selvityk- 7673: Asiakirjoista saatavasta selvityksestä ilmeni, sen antamiselle on asetettava määräaika. Määrä- 7674: että potilas pyysi lääkärintodistusta uskotun ajan pituus on viranomaisen harkittavissa. Me- 7675: miehen määräyksen kumoamista varten. Apu- nettelyn jouduttamiseksi määräajan on oltava 7676: laisoikeusasiamies totesi, että holhouslain mu- mahdollisimman lyhyt. Sen tulee kuitenkin olla 7677: kaan potilaalla on ollut oikeus hakea uskotun niin pitkä, että selvitys voidaan esittää riittävän 7678: miehen määräyksen kumoamista jo ennen kuin huolellisesti. Viranomaisen tulee yleensä tiedus- 7679: uskotun miehen toimikausi päättyi. Apulais- tella pyydettyä selvitystä ja kiirehtiä sen esittä- 7680: oikcusasiamies totesi myös, ettei uskotun miehen mistä, jos määräaikaa ei noudateta. 7681: määrääminen henkilölle rajoita hänen oikeustoi- Asiakirjoista saatavasta selvityksestä ilme- 7682: mikelpoisuuttaan yleisesti. nee, että kantelijalle selvityksen antamiseen va- 7683: Lääninhallitus katsoi päätöksessään varmuu- rattu määräaika jäi olosuhteet huomioon ottaen 7684: della käyneen ilmi, että sinä ajankohtana, jolloin liian lyhyeksi, sillä hän oli vuosilomalla, kun sel- 7685: lääkärintodistuksen vaikutus käytännössä alkoi, vityspyyntö saapui hänelle. 7686: potilas ei ollut oikeustoimikelpoinen. Lääkärin- Hallintomenettelylain mukaan selvitykset on 7687: todistukseen nojautuminen antoi siten väärän mahdollisuuksien mukaan pyydettävä saman· 7688: lopputuloksen. aikaisesti. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että 7689: Tästä lääninhallituksen käsityksestä apulais- lääninhallituksen olisi pyytäessään Keski-Suo· 7690: oikeusasiarnies totesi, että holhouslain mukaan men sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäriltä lau- 7691: henkilön oikeustoimikelpoisuudesta päättämi- suntoa tullut samanaikaisesti pyytää selvitys 7692: nen kuuluu yleisen tuomioistuimen toimival- kantelijalta. Tämä olisimyös joudu ttanut kante- 7693: taan. Päätöksenteossa on olennaista se, että rat- luasian käsittelyä. Apulaisoikeusasiamies katsoi 7694: kaisu perustuu nimenomaan henkilön sosiaalisen myös, että asian luotettava selvittäminen olisi 7695: tilanteen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä en- edellyttänyt, että pysyvän asiantuntijan olisi 7696: nustettavissa olevien vaaratilanteiden ja suojan tullut voida omanlausuntonsa antamista varten 7697: tarpeen arviointiin yleisen elämänkokemuksen tutustua sekä johtajaylilääkärin että kantelijan 7698: pohjalta. Tuomioistuimen tehtävä on muodos- antamiin, ensisijaisina pidettäviin selvityksiin. 7699: 7700: 7701: 7702: 151 7703: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 7704: 7705: 7706: 7707: 7708: Kantelija totesi, ettei hänelle myöhemmin- Oikeusasiamies toteaa päätöksessään, että 7709: kään ole annettu mahdollisuutta tutustua pysy- vastauspyyntö olisi tullut merkitä diaariin ulos- 7710: vän asiantuntijan lausuntoon. otonhaltijan vastuualueella. Samoin 2.11.1993 7711: Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun päivätty kirje olisi tullut liittää asiakirjoihin. 7712: lain mukaan kantelijalla on katsottava olevan Koska näin ei ollut tehty, ulosottovalituksen te- 7713: oikeus saada tieto kyseisestä asiantuntijalausun- kijän vastaus jäi ottamatta huomioon, kun lää- 7714: nosta. Apulaisoikeusasiamies totesi, että kanteli- ninhallitus teki ratkaisunsa 1.3.1994. 7715: jan pyyntö saada tieto asiantuntijalausunnosta Oikeusasiamies katsoi, että vastauksen huo- 7716: tulee lääninhallituksessa ratkaista yleisten asia- mioimatta jättäminen johtui usean tekijän yh- 7717: kirjain julkisuudesta annetun lain 8 §:n mukai- teisvaikutuksesta. Erhettä ei voinut lukea yksit- 7718: sesti. täisen virkamiehen syyksi. 7719: Apulaisoikeusasiamies saattoi edellä esitetyt Oikeusasiamies antoi huomautuksen Hämeen 7720: käsityksensä lääninhallituksen tietoon. lääninhallituksen ulosoton vastuualueille vir- 7721: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 3.3.1995, heellisestä menettelystä diaarimerkintöjen teke- 7722: dnro 459/4/94 misessä ja asiakirjojen käsittelyssä. 7723: Oikeusasiamiehen päätös 24.4.1995, dnro 728/ 7724: VALITTAJAN VASTAUKSEN 4/94 7725: HUOMIOIMATTA JÄTTÄMINEN 7726: ULOSOTTOASIASSA 7727: TOIMENPIDEKIELLON ENIMMÄISAJAN 7728: Kantelija arvosteli Hämeen lääninhallituksen 7729: YLITYS 7730: päätöstä hänen valitukseensa ulosottomiehen 7731: menettelystä. Hän totesi, että lääninhallitus oli Kaksi henkilöä kanteli oikeusasiamiehelle sii- 7732: päätöksessään jättänyt ottamatta huomioon tä, että Vaasan lääninhallitus oli jatkanut valta- 7733: lausunnon, jonka hän oli antanut hänen valituk- kunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan sisälty- 7734: sensa johdosta hankitusta selvityksestä. vällä alueella luonnonsuojelulain 18 §:n mukaisia 7735: Asiassa saadusta selvityksestä ilmeni, että toimenpidekieltoja yhdellä vuodella edellisten 7736: lääninhallituksen ulosotonhaltijan vastuualueel- vuoden mittaisten kieltojen jo päätyttyä. Tämän 7737: la ei ollut merkitty diaariin vastauspyyntöä va- vuoksi laissa säädetty toimenpidekiellon kahden 7738: littajalta. Vastauspyynnön oli allekirjoittanut vuoden enimmäisaika oli ylittynyt. 7739: eri henkilö kuin lopullisen ratkaisun esittelijä. Toisessa tapauksessa edellisen kiellon päätty- 7740: Ainakin osittain edellä mainitusta syystä vas- misestä oli yli viisi kuukautta, jona aikana kante- 7741: taus oli toimitettu suoraan ulosotonhaltijan vas- lija oli ehtinyt tilata lomarakennuksen hirsikehi- 7742: tuualueelle eikä liitetty asiakirjavihkoon. Menet- kon ja aloittaa rakennuksen perustustyöt. Toi- 7743: telystä seurasi, että asiakirjavihkolle oli myö- sessa tapauksessa edellisen kiellon päättymisestä 7744: hemmin tehty virheellinen merkintä siitä, että oli kulunut runsas viikko. 7745: vastinetta ei olisi annettu. Diaariin oli merkitty, Oikeusasiamies hankki asiassa lääninhallituk- 7746: että valittajalta oli saapunut kirje 2.11.1993. sen selvityksen ja ympäristöministeriön lausun- 7747: Esittelijä oli virkavapaalla vastauksen saa- non. Lääninhallituksen ja ympäristöministeriön 7748: puessa. Asiakirjavihkoon ei ollut ulosotonhalti- mukaan lääninhallitus oli menetellyt toimen- 7749: jan vastuualueella liitetty vastausta. pidekieltoasioissa täysin laillisesti. 7750: 7751: 7752: 152 7753: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 7754: 7755: 7756: 7757: 7758: Oikeusasiamies totesi, että luonnonsuojelu- ja sen kansliapäällikölle sekä ympäristöministe- 7759: lain 18 §:n 2 momentin mukaan lääninhallitus voi riölle tiedoksi. 7760: kieltää väliaikaisesti, enintään kahdeksi vuodek- Oikeusasiamies totesi lisäksi, että hän oli teh- 7761: si, alueen sellaisen käyttämisen, joka voi vaaran- nyt 20.12.1992 ja 5.8.1994 esitykset valtioneu- 7762: taa lunastuksen tarkoituksen. vostolle siitä, että valtakunnallisesta luonnon- 7763: Oikeusasiamies katsoi, että toimenpidekiellon suojelualueiden suunnittelusta tulisi säätää lais- 7764: enimmäisaikana tulee pitää ajanjaksoa, joka las- sa. Ympäristöministeriön asettama Luonnon- 7765: ketaan sen alkamisesta sen päättymiseen. Toi- suojelulakityöryhmä oli 11.5.1995 jättänyt ym- 7766: menpidekiellossa ei tule hyväksyä mitään kat- päristöministerille tarkistetun mietintönsä, jo- 7767: kosta siten, että laissa säädetty kahden vuoden hon sisältyi ehdotus uudeksi luonnonsuojelulaik- 7768: aika käytännössä ylittyy, jollei kysymys ole uu- Sl. 7769: 7770: desta kiellosta, joka liittyy toisella perusteella Oikeusasiamiehen päätös 21.6.1995, dnro 356/ 7771: vireille tulleeseen uuteen lunastusasiaan. 4/94 7772: Vaasan lääninhallitus oli menetellyt virheelli- 7773: sesti jatkaessaan yhdellä vuodella toimenpide- 7774: kieltoja siten, että kokonaisaika ensimmäisen VIIVÄSTYS TARPEETTOMAN LAUSUNTO- 7775: kiellon voimaantulosta uuden kiellon loppumi- PYYNNÖN JA VALITUKSEN JOHDOSTA 7776: seen ylitti luonnonsuojelulain 18 § 2 momentissa 7777: Oikeusasiamiehelle kanneltiin siitä, että Mik- 7778: säädetyn kahden (2) vuoden enimmäisajan. 7779: kelin lääninhallituksen ympäristöosasto ja ym- 7780: Virheellisistä päätöksistä toisen oli esitellyt päristöministeriö olivat tahallaan viivyttäneet 7781: lääninhallituksen ylitarkastaja ja ratkaissut ym- lausuntojensa antamista kantelijan rakennus- 7782: päristöosaston päällikkönä toiminut toimisto- lupahakemuksesta ja että ympäristöministeriö 7783: päällikkö. Toisen päätöksen oli esitellyt kyseinen oli perusteettomasti valittanut myönnetystä ra- 7784: toimistopäällikkö ja ratkaissut lääninhallituksen kennusluvasta. 7785: kansliapäällikkö. Lääninhallitus oli antanut Juvan rakennus- 7786: Oikeusasiamiehen mukaan Vaasan lääninhal- lautakunnalle rakennusasetuksen 124 §:n mukai- 7787: lituksen virkamiesten virheellisen menettelyn oli sen lausunnon, jossa todettiin rakennuspaikan 7788: kuitenkin katsottavan osin johtuneen luonnon- kuuluvan vahvistetun seutukaavan arvokkaa- 7789: suojeluohjelmia ja niiden toteuttamista koske- seen vesialueeseen (av-alue). Rakennuslautakun- 7790: van lainsäädännön sekä asianmukaisen ohjeis- nan tuli tämän vuoksi hankkia asiassa rakennus- 7791: tuksen puuttumisesta. Kysymys siitä, voitiinko lain 27 §:n mukainen ympäristöministeriön lau- 7792: toimenpidekieltoa jatkaa yhdellä vuodella edelli- sunto, jos lautakunta harkinnassaan päätyisi sii- 7793: sen vuoden mittaisen kiellon jo päätyttyä oli hen, että hanke vaikeuttaa alueen käyttämistä 7794: myös ollut jossain määrin tulkinnanvarainen. seutukaavassa varattuun tarkoitukseen ja että 7795: Oikeusasiamies kiinnitti vastaisen varalle ny- rakennusluvan epäämisestä haja-asutusta var- 7796: kyisen Etelä-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ten aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa. 7797: toimistopäällikön ja ylitarkastajan huomiota Päädyttyään harkinnassaan tähän loppu- 7798: luonnonsuojelulain 18 §:n 2 momentin säännös- tulokseen Juvan rakennus- ja ympäristölauta- 7799: ten asianmukaiseen noudattamiseen. Hän saat- kunta pyysi lupahakemuksesta ympäristöminis- 7800: toi käsityksensä myösVaasanlääninhallitukselle teriön lausunnon, jonka ministeriö antoi vasta 7801: 7802: 7803: 153 7804: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 7805: 7806: 7807: 7808: 7809: lähes kahdeksan kuukauden kuluttua. Ympäris- kaudella. Ympäristöministeriön valitus oli ly- 7810: töministeriö ilmoitti lausunnossaan, että se on kännyt vielä yli kolmella kuukaudella rakennus- 7811: valmis Innastamaan hakemuksessa tarkoitetun luvan tulemista lainvoimaiseksi. 7812: rakennuspaikan valtiolle, mikäli hakija tätä ra- Oikeusasiamiehen mukaan virheellinen tul- 7813: kennusluvan epäämisen jälkeen vaatii. kinta hankkeen sijoittumisesta seutukaavan ar- 7814: Juvan rakennus- ja ympäristölautakunta vokkaalle vesistöalueelle olisi voinut myös joh- 7815: myönsi kuitenkin haetun rakennusluvan. Koska taa rakennuslupahakemuksen hylkäämiseen ja 7816: ympäristöministeriö oli ilmoittanut lunastavan- alueen lunastamiseen valtiolle väärin perustein. 7817: sa alueen, mikäli hakija sitä luvan epäämisen Edellä kerrotuin perustein oikeusasiamies 7818: jälkeen vaatii, ministeriö katsoi rakennus- ja kiinnitti nykyisen Etelä-Savon ympäristökes- 7819: ympäristölautakunnan menetelleen virheellises- kuksen ja ympäristöministeriön huomiota siihen, 7820: ti myöntäessään rakennusluvan. Ministeriö va- että hankkeen sijoittuminen suhteessa seutukaa- 7821: litti päätöksestä lääninoikeuteen. van aluevaraukseen vastaisuudessa tulee selvit- 7822: Valituksen käsittelyssä lääninoikeudessa il- tää huolellisesti ennen rakennuslain 27 §:n mu- 7823: meni kuitenkin, että rakennuspaikka ei sijain- kaiseen menettelyyn ryhtymistä. 7824: nutkaan seutukaavan arvokkaalla vesistöalueel- Oikeusasiamies kiinnitti myös ympäristö- 7825: la (av-alue), vaan lähes 100 metrin päässä siitä ministeriön huomiota siihen, että rakennusluvan 7826: seutukaavan maa- ja metsätalousvaltaisella hakijan oikeusturva vaatii, että rakennuslain 7827: alueella, jolla hanke ei ilmeisesti vaikeuttanut 27 §:n mukaiseen tiedusteluun vastataan viivy- 7828: alueen käyttämistä seutukaavassa varattuun tyksettä ja kuitenkin viimeistään sisäasiain- 7829: tarkoitukseen. ministeriön yleiskirjeessä (nro 2992/512178; 7830: Oikeusasiamiehen päätöksen mukaan asiassa 22.11.1978) mainitussa neljässä kuukaudessa. 7831: ei ollut ilmennyt, että Mikkelin lääninhallituksen Oikeusasiamiehen päätös 20.7 .1995, dnro 835/ 7832: ympäristöosasto olisi tahallaan viivyteHyt lau- 4/94 7833: sunnon antamisessa tai että ympäristöministeriö 7834: olisi tarkoituksella aiheetta valittanut rakennus- 7835: luvasta. LÄÄNINHALLITUKSEN VIRHEELLINEN 7836: LAUSUNTOPYYNTÖMENETTELY 7837: Sen sijaan lääninhallituksen ympäristöosasto 7838: ja ympäristöministeriö olivat ilmeisesti laimin- Kantelija haki Uudenmaan lääninhallituksel- 7839: lyöneet varmistua siitä, että hanke todella sijoit- ta sukunimensä muuttamista. Lääninhallitus lä- 7840: tui vahvistetun seutukaavan mukaiselle arvok- hetti hakemuksen nimilautakunnalle nimilain 7841: kaalle vesistöalueelle. 17 §:n mukaisesti lausunnolle. Lääninhallitus ja 7842: Lääninhallituksen lausuntoon sisältynyt mai- nimilautakunta olivat aiemmin päättäneet käsit- 7843: ninta hankkeen sijoittumisesta arvokkaalle ve- telyajan lyhentämiseksi ja aikaa vievien päällek- 7844: sistöalueelle ja rakennuslautakunnalle osoitettu käistoimintojen poistamiseksi menettelystä, j on- 7845: rakennuslain 27 §:n mukaista menettelyä koske- ka mukaan lääninhallitus lähettää lausunto- 7846: nut ohjaus olijohtanut siihen, että lautakunta oli pyynnön nimilautakunnalle myönteisen päätök- 7847: tarpeettomasti pyytänyt ympäristöministeriön sen muotoon tehdyn päätöslomakkeen muodos- 7848: lausunnon, mistä oli aiheutunut hakemuksen sa. Nimilautakunta ei puoltanut kantelijan ni- 7849: käsittelyn viivästyminen lähes kahdeksalla kuu- menmuutoshakemusta. 7850: 7851: 7852: 154 7853: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 7854: 7855: 7856: 7857: 7858: Lääninhallitus lähetti kaikki asiakirjat kante- NS. KOTITARVERAKENNUSOIKEUS 7859: lijalle vastineen antamista varten. Kun asiakirjo- RANTOJENSUOJELUOHJELMAN 7860: jen mukana ollut lausuntopyyntö oli otsikoitu ALUEELLA 7861: päätökseksi ja siinä oli päiväys sekä esittelijän Oikeusasiamiehelle kanneltiin Mikkelin lää- 7862: allekirjoitus leimasimella, kantelija ymmärsi ninhallituksen menettelystä valtakunnallisen 7863: saaneensa nimenmuutoshakemukseensa myön- rantojensuojeluohjelman toteuttamisessa Juvan 7864: teisen päätöksen ja ryhtyi muuttamaan eri asia- kunnassa. 7865: kirjoihin uutta nimeään. Kantelija ja hänen siskonsa omistavat Juvan 7866: Lääninhallitus lähetti kantelijalle myöhem- kunnan Leskelän kylässä kaksi tilaa, jotka on 7867: min uuden, hylkäävän päätöksen. Kantelija erotettu heidän kotitilastaan. Tilat sisältyvät 7868: pyysi oikeusasiamiestä ryhtymään toimenpitei- valtioneuvoston hyväksymään valtakunnalli- 7869: siin jälkimmäisen päätöksen purkamiseksi. seen rantojensuojeluohjelmaan. Juvan kunnan 7870: Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, rakennuslautakunta myönsi heille rakennus- 7871: että Uudenmaan lääninhallituksen lausunto- luvat lomarakennuksen ja saunan rakentamisek- 7872: pyyntönä käyttämä myönteinen päätös oli si kyseisille tiloille, minkä jälkeen lääninhallitus 7873: omiaan erehdyttämään kantelijan. Lääninhalli- asetti tilat toimenpidekieltoon kahdeksi vuo- 7874: tus oli näin toiminut vastoin hyvän hallinnon deksi. 7875: periaatteita ja hallintomenettelylain 4 §:n sään- Kantelija arvosteli muun muassa sitä, että 7876: nöksiä asianosaiselle annettavasta neuvonnasta. lääninhallitus oli tulkinnut valtioneuvoston peri- 7877: Lääninhallitus on sittemmin uudistanut lausun- aatepäätökseen 20.12.1990 sisältyvää ns. koti- 7878: tomenettelyään siten, ettei vastaavia väärinkäsi- tarverakennusoikeutta väärin. Lääninhallituk- 7879: tyksiä voi enää syntyä. sen heidän neuvottelutarjoukseensa antaman 7880: . Kantelija oli hakenut sukunimensä muutta- vastauksen lopussa oli todettu, että suojelun 7881: mista aiemminkin Uudenmaan lääninhallituk- kohtuullisuutta arvioitaessa oli otettu huomioon 7882: sesta. Hän oli valittanut lääninhallituksen kiel- se, että heidän suvullaosa oli jo kaksi vapaa- 7883: teisestä päätöksestä korkeimpaan hallinto-oi- ajanviettopaikkaa. 7884: keuteen, joka ei muuttanut lääninhallituksen Mikkelin lääninhallituksen mukaan sen vas- 7885: päätöstä. Näin ollen apulaisoikeusasiamies kat- tauksen perusteena oli se, että mahdollinen koti- 7886: soi ettei hänen tietoonsa ollut tullut seikkoja, tarverakennusoikeus koskee kantatilaa ja sen 7887: ' 7888: joiden perusteella hän olisi voinut hakea kor- omistajaa. Muussa tapauksessa kotitarveraken- 7889: keimmalta hallinto-oikeudelta kantelun kohtee- nusoikeuden voisi moninkertaistaa lohkomalla. 7890: na olevan päätöksen purkua. Kantelijan mukaan suojelutoimenpiteiden ja 7891: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä eri ratkaisuvaihtoehtojen kohtuullisuutta ar- 7892: Uudenmaan lääninhallituksen tietoon. vioitaessa ei voida ottaa huomioon sukulaisuutta 7893: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 23.8.1995, ja toisaalta jättää huomioon ottamatta heidän 7894: dnro 1024/4/95 todellisia omistussuhteitaan kotitilaansa. 7895: Rantojensuojeluohjelman hyväksymistä kos- 7896: kevassa valtioneuvoston periaatepäätöksessä 7897: 20.12.1990 on lausuttu ns. kotitarverakentami- 7898: sesta seuraavaa: "Tapauksissa, joissa yksityisen 7899: 7900: 7901: 155 7902: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 7903: 7904: 7905: 7906: 7907: tilan ranta-alue kokonaisuudessaan tai lähes ko- Asiassa oli kuitenkin apulaisoikeusasiamiehen 7908: konaisuudessaan sisältyy rantojensuojeluohjel- mukaan syytä huomata, että valtioneuvoston 7909: man piiriin, tulisi tilan omistajalle edelleen sallia periaatepäätös ja sitä täydentävät ympäristö- 7910: vapaa-ajan asuntojen rakentaminen suojelu- ministeriön kannanotot on katsottava lähinnä 7911: alueelle siten, että rakennuksen sijoittamisessa ympäristöhallinnon sisäisiksi toimiohjeiksi, jot- 7912: ja käytössä otetaan luonnonsuojelunäkökohdat ka vain ohjaavat viranomaisten toimia. Ympä- 7913: huomioon." ristöviranomaisten yksityiseen kansalaiseen 7914: Mikkelin lääninhallitus näyttää apulais- kohdistamien toimien laillisuutta tuli arvioida 7915: oikeusasiamiehen mukaan kuitenkin tulkinneen voimassa olevan lainsäädännön ja alueen todel- 7916: päätöstä valtioneuvoston esittelijän muistion listen suojeluarvojen pohjalta. 7917: pohjalta. Esittelijän muistiossa todetaan seuraa- Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 7918: vaa: tiedoksi Etelä-Savon ympäristökeskukselle, jolle 7919: "Mikäli jostain tilasta ei ole vuoden 1969 jäl- lääninhallituksen ympäristöosaston tehtävät oli- 7920: keen kaupallisiin tarkoituksiin lohottu loma- vat 1.3.1995 alkaen siirtyneet, ja ympäristö- 7921: asuntotontteja ja tilan kaikki tai lähes kaikki ministeriölle huomioon otettavaksi ministeriön 7922: rannat kuuluvat tämän ohjelman piiriin, on tar- hallinnonalan ohjauksessa. 7923: koitus sallia tilan omistajalle, luonnolliselle hen- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 29. 9.1995, 7924: kilölle tai jakamattomalle kuolinpesälle tämän dnro 1538/4/94 7925: ohjelman estämättä yksi tai korkeintaan muuta- Ks. myös apulaisoikeusasiamiehen päätös 7926: ma rakennuslupa, jos se on mahdollista luonnon- 29.9.1995, dnro 1798/4/94 s. 156. 7927: suojelutavoitteita vaarantamatta ja rakennus- 7928: paikat osoitetaan luonnonsuojelunäkökohdat 7929: hu01nioon ottaen." 7930: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan lääninhal- VIIVÄSTYS LUNASTUSASIAN 7931: lituksen tulkinta on ympäristöministeriön omas- KÄSITTELYSSÄ 7932: sa tiedotus- ja koulutustoiminnassaan omaksu- Maanviljelijä ja hänen kolme poikaansa kan- 7933: man käsityksen mukainen. telivat eduskunnan oikeusasiamiehelle. He ar- 7934: Apulaisoikeusasiamies huomautti, että valtio- vostelivat kirjoituksessaan Mikkelin lääninhalli- 7935: neuvoston esittelijän esittelymuistio ei ole valtio- tusta valtakunnallisen rantojensuojeluohjelman 7936: neuvoston päätöksen osa. Se voi kuitenkin epä- toteuttamisessa Puumalan kunnassa. 7937: selvässä tapauksessa auttaa päätöksen tulkin- Kantelijat omistavat Puumalan kunnan Huh- 7938: nassa. Ristiriitatilanteessa itse päätöksen sisältö tiniemen kylässä tilan, joka sijaitsee Luonteriin 7939: on ratkaiseva. Kotitarverakennusoikeuden ra- kuuluvan Heiskanlahden rannalla. Suurin osa 7940: jaus kantatilaan on niin olennainen, että se olisi tilan rantaviivasta kuuluu valtakunnalliseen 7941: apulaisoikeusasiamiehen mielestä tullut kirjata rantojensuojeluohjelmaan. 7942: itse päätökseen. Tähän nähden lääninhallituksen Puumalan kunnan rakennustarkastaja myön- 7943: ja ympäristöministeriön valtioneuvoston esitte- si 4. 9.1991 tilalle kolme lomarakennuksen raken- 7944: lijän esittelymuistioon perustuvaa tulkintaa ko- nuslupaa. Lääninhallitus asetti 13.9.1991 raken- 7945: titarverakennusoikeudesta ei voitu pitää valtio- nuslupien mukaiset rakennuspaikat toimenpide- 7946: neuvoston päätöksen mukaisena. kieltoon kahdeksi vuodeksi. 7947: 7948: 7949: 156 7950: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 7951: 7952: 7953: 7954: 7955: Kantelijat olivat neuvotelleet vapaaehtoises- vuoteen merkitsee sitä, että lunastusasia on pää- 7956: ta kaupasta lääninhallituksen kanssa pääsemät- sääntöisesti ratkaistava kahden vuoden kulues- 7957: tä kuitenkaan sopimukseen. Lääninhallitus oli sa. Lääninhallituksen (ympäristökeskuksen) tuli 7958: lisäksi esittänyt maanvaihtoa valtion ja heidän ottaa huomioon, että myös ympäristöministe- 7959: kesken. Kantelijat olivat myös jättäneet kevääl- riölle on varattava riittävä aika asian valmiste- 7960: lä 1994lääninhallitukselle vapaaehtoisen rauhoi- luun ennen asian saattamista valtioneuvoston 7961: tushakemuksen noin 17 hehtaarin suuruisesta ratkaistavaksi. 7962: alueesta, mutta asiassa ei ollut edistytty. Kante- Koska lunastus merkitsee voimakasta puuttu- 7963: lijat katsoivat, että lääninhallituksen asianomai- mista maanomistajan oikeusasemaan, apulais- 7964: set virkamiehet olivat aiheettomasti viivyttä- oikeusasiamiehen mukaan oli sinänsä perustel- 7965: neet päätöksiään. He pyysivät, että oikeusasia- tua, että lääninhallitus pyrki lunastuksen sijasta 7966: mies tutkisi heidän asiansa ja ryhtyisi toimenpi- vapaaehtoiseen ratkaisuun. Tätä koskevat neu- 7967: teisiin hitauden ja muiden epäkohtien poistami- vottelut voidaan kuitenkin käydä rinnan lunas- 7968: seksi rantojensuojeluohjelman toteutuksessa. tusasian etenemisen kanssa ja lunastuksesta voi- 7969: Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään daan luopua aina siihen asti kun lunastustoimi- 7970: asian käsittelyn kestosta lääninhallituksessa seu- tus lopetetaan. Mikäli lunastuslupahakemus teh- 7971: raavaa. dään vasta juuri ennen toimenpidekiellon päät- 7972: Luonnonsuojelulain 18 §:n 2 momentin (672/ tymistä tai- kuten Mikkelin lääninhallitus täs- 7973: 91) mukaan lääninhallitus (nykyisin ympäristö- sä asiassa- peräti vasta sen jälkeen, se pitkittää 7974: keskus) voi kieltää väliaikaisesti, enintään kah- aiheettomasti lunastusasian käsittelyä. 7975: deksi vuodeksi, alueen sellaisen käyttämisen, Mitä muutoin tulee kantelijoiden asian käsit- 7976: joka voi vaarantaa lunastamisen tarkoituksen. telyn kestoon, lääninhallitusta ei apulaisoikeus- 7977: Kun toimenpidekiellon enimmäisaikaa jatkettiin asiamiehen näkemyksen mukaan kuitenkaan 7978: 12.4.1991 annetulla lailla (672/91) yhdestä kah- voinut arvostella asian hitaasta etenemisestä lää- 7979: teen vuoteen, eduskunnan laki- ja talousvalio- ninhallituksessa, kun otetaan huomioon läänin- 7980: kunta korosti hallituksen esityksestä antamas- hallituksen toimittama selvitys erilaisten suoje- 7981: saan mietinnössä, että toimenpidekieltojen kes- luasioiden suuresta lukumäärästä rantojensuoje- 7982: toajat on pyrittävä rajaamaan mahdollisimman luohjelman toteuttamisen alkuvuosina. 7983: lyhyiksi. Samalla valiokunta edellytti, että halli- Lääninhallituksella ja kantelijoilla oli lisäksi 7984: tus ryhtyisi toimenpiteisiin lunastustoimitusten ollut eriävä käsitys korvattavien rakennuspaik- 7985: nopeuttamiseksi ja siitä seuraavien toimenpide- kojen määrästä ja hinnasta, mikä oli johtanut 7986: kieltojen lyhentämiseksi. siihen, että neuvotteluratkaisuun ei ollut päästy, 7987: Mikkelin lääninhallitus lähetti kuitenkin vaan lääninhallitus oli joutunut hakemaan val- 7988: kantelijoille kuulemiskirjeen lunastusasiassa tioneuvostolta lunastuslupaa. 7989: vasta vajaa kuukausi ennen toimenpidekiellon Apulaisoikeusasiamiehen mukaan rantojen- 7990: päättymistä. Lunastuslupahakemuksen läänin- suojeluohjelman, kuten muidenkin suojeluohjel- 7991: hallitus teki vasta runsas kuukausi toimenpide- mien toteuttamiseen liittyvät epäkohdat joh- 7992: kiellon päättymisen jälkeen. tuvat paljolti valtakunnallista luonnonsuojelu- 7993: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että toimen- alueiden suunnittelua koskevan lainsäädännön 7994: pidekiellon enimmäisajan rajoittaminen kahteen puuttumisesta ja suojeluohjelmien toteuttami- 7995: 7996: 7997: 157 7998: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 7999: 8000: 8001: 8002: 8003: seen osoitettujen määrärahojen riittämättömyy- Työntekijä katsoi kantelukirj oituksessaan, 8004: destä. että hänen työnantajansa oli ollut esteeilinen 8005: Apulaisoikeusasiamies huomautti, että oi- osallistumaan toimikunnan kokouksessa asian 8006: keusasiamies oli tehnyt 20.12.1992 ja 5.8.1994 käsittelyyn. Hän piti työsuhteensa irtisanomista 8007: esitykset valtioneuvostolle siitä, että valta- laittomana. 8008: kunnallisesta luonnonsuojelualueiden suunnit- Apulaisoikeusasiamies katsoi päätöksessään, 8009: telusta tulisi säätää laissa, jossa määriteltäisiin että toimikunnanjäsenen toiminta hakijan työn- 8010: suojeluohjelmien perusteet, tavoitteet, oikeus- antajana ja tämän irtisanomisen täytäntöön- 8011: vaikutukset, ohjelmia laadittaessa ja toteutet- panijana vaaransi luottamuksen hänen puo- 8012: taessa noudatettava menettely sekä kansalais- lueettomuuteensa sillä tavoin, että hänet voitiin 8013: ten oikeusturvakeinot. Ympäristöministeriön hallintomenettelylain lO § 1 momentin 6-kohdan 8014: asettama Luonnonsuojelulakityöryhmä olikin tarkoittamalla tavalla katsoa esteelliseksi. Hä- 8015: 11.5.1995 jättänyt ympäristöministerille tarkis- nen olisi tullut ilmoittaa asiasta työvoimatoimi- 8016: tetun mietintönsä, johon sisältyy sen ehdotus kunnalle ja poistua kokouksesta asian käsittelyn 8017: uudeksi luonnonsuojelulaiksi. ajaksi. 8018: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä Apulaisoikeusasiamies saattoi Hangon työ- 8019: tiedoksi Etelä-Savon ympäristökeskukselle, jolle voimatoimikunnan asianomaisen jäsenen tie- 8020: lääninhallituksen ympäristöosaston tehtävät oli- toon käsityksensä tämän hallintomenettelylain 8021: vat 1.3.1995 alkaen siirtyneet. vastaisesta toiminnasta. 8022: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 29.9.1995, Apulaisoikeusasiamiehen päätös 30.3.1995, 8023: dnro 1798/4/94 dnro 1297/4/94· 8024: Ks. myös apulaisoikeusasiamiehen päätös 8025: 29.9.1995, dnro 1538/4/94 s. 155. 8026: 8027: VIIVÄSTYS VALITUSASIAKIRJOJEN 8028: TYÖHALLINTO TOIMITIAMISESSA SEKÄ HALLINTOPÄÄ- 8029: TÖKSEN SELKEYS JA PERUSTELEMINEN 8030: TYÖVOIMATOIMIKUNNAN JÄSENEN Kansaneläkelaitos oli evännyt työttömältä 8031: ESTEELLISYYS 8032: henkilöltä työttömyyskorvauksen määräajaksi. 8033: Hangon työvoimatoimikunnan jäsen oli osal- Hänjätti asiassa työttömyysturvalautakunnalle 8034: listunut toimikunnan kokoukseen, jossa käsitel- osoitetun valituksen Kansaneläkelaitoksen Vaa- 8035: tiin lausuntojen antamista työttömyyspäivä- san paikallistoimistoon 19.3.1992. Syksyllä 1993 8036: rahan suorittamista koskevista hakemuksista. kävi ilmi, että valitus ei ollut vielä saapunut 8037: Toimikunnan jäsen oli työnantajan ominaisuu- työttömyysturvalautakunnalle. Sitä ei löytynyt 8038: dessa irtisanonut työntekijän, jonka hakemus oli myöskään paikallistoimistosta. Myöhemmin 8039: toimikunnan käsiteltävien hakemusten joukos- kävi ilmi, että asiakirjat oli lähetetty valittajan 8040: sa. Toimikunnan hakemuksesta antama lausun- tiedustelun jälkeen toimistosta työttömyystur- 8041: to perustui siihen, että työntekijä oli itse aiheut- valautakunnalle. 8042: tanut työsuhteen päättymisen, joka rajoitti hä- Sama henkilö sai Oulun työvoimatoimistolta 8043: nen oikeuttaan työttömyyspäivärahaan. 21.3.1994 päivätyn työvoimapoliittiseksi lau- 8044: 8045: 8046: 158 8047: H UOMAUTUKSET JA KÄS TYKSET 8048: --------------------------------- 8049: 8050: 8051: 8052: 8053: sunnoksi ( työttömyysturvalain 3 §:n 3 moment- denkuluttua niiden saapumisesta. Valitus viipyi 8054: ti) otsikoidun ilmoituksen, jonka mukaan työ- kohtuuttoman kauan Kansaneläkelaitoksen 8055: voimatoimisto antoi Kansaneläkelaitokselle lau- Vaasan toimistossa. 8056: sunnon 18. Samalla ilmoitettiin, että työvoima- Paikallistoimiston olisi tullut myös valvoa, 8057: toimikunnan lausunto toimitetaan myöhemmin. että tarvittavat lausunnot saadaan viipymättä. 8058: Muutoksenhakuohjeen mukaan lausuntoon ei Kun työvoimatoimiston lausunto viipyi, asiakir- 8059: saanut hakea muutosta valittamalla. Henkilö jat olisi pitänyt lähettää työttömyysturvalauta- 8060: tiedusteli, oliko tällaisen epäselvän ilmoituksen kunnalle varustettuna paikallistoimiston lau- 8061: lähettäminen asiallista hallintomenettelyä. Oli- sunnolla, ja työvoimatoimiston lausunto olisi 8062: ko tarkoituksena ilmoittaa, ettei lausuntonume- voitu lähettää täydennykseksi jälkikäteen. Hen- 8063: roon saa hakea muutosta. kilölle ei annettu riittävästi tietoa valitusasiakir- 8064: Oulun työvoimaviranomaiset ja Kansanelä- jojen löytymisestä ja edelleen toimittamisesta. 8065: kelaitos lopettivat työttömyyspäivärahan mak- Henkilö ei saanut hänelle tiedoksi lähetetystä 8066: samisen 22.3.1994 päivätyn ilmoituksen perus- työvoimatoimiston Kansaneläkelaitoksen Oulun 8067: teella. paikallistoimistolle 21.3.1994 antamaa lausun- 8068: Kansaneläkelaitoksen Oulun toimiston kir- toa 18 koskevasta ilmoituksesta riittävästi tietoa 8069: jeessä, joka koski peruspäivärahan maksamisen työttömyyspäivärahan maksun keskeyttämisen 8070: keskeytystä, kerrottiin, että työttömyysturva- syistä. Työvoimapoliittisen lausunnon 18 sisältö 8071: lain 3 §:n 3 momentin nojalla työvoimatoimikun- ja perustelut ovat asiakkaan kannalta hyvin 8072: ta tai työvoimatoimisto antavat sosiaalivakuu- puutteelliset ja epäselvät. Vaikka lausunto anne- 8073: tustoimikuntaa sitovan lausunnon. Koska työ- taan ensi sijassa Kansaneläkelaitosta varten, sen 8074: voimatoimisto oli antanut lausunnolla 18 ilmoi- pitäisi sisältää työttömyysturva-asiakkaan kan- 8075: tuksen, että 17.3.1994 lukien oli tulossa työvoi- nalta enemmän selostavaa tekstiä. Asiakkaan 8076: matoimiston/työvoimatoimikunnan lausunto, tiedustelujen johdosta lausunnon sisältö ja mer- 8077: Kansaneläkelaitoksella ei ollut esteetöntä lau- kitys olisi tullut selvittää hänelle seikkaperäi- 8078: suntoa 17.3.1994lukien, eikä maksua voitu jat- sesti. 8079: kaa ennen lausunnon tuloa. Apulaisoikeusasiamies antoi eduskunnan oi- 8080: Apulaisoikeusasiamies katsoi ratkaisussaan, keusasiamiehen johtosäännön (1226/90) 7 §:n 3 8081: että työttömyysturvalaissa ei ole myönnetty momentin nojalla Kansaneläkelaitoksen Vaasan 8082: Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistolle oi- toimistolle huomautuksen virheellisestä menet- 8083: keutta poiketa valitusasiakirjojen kiireellisestä telystä ja lausui käsityksenään Oulun työvoima- 8084: lähettämisestä työttömyysturvalautakunnalle toimistolle, että 21.3.1994 annetun työvoima- 8085: sen johdosta, että tarvittavat lausunnot vielä poliittisen lausunnon sisältö ja perustelut ovat 8086: puuttuvat. Kansaneläkelaitoksen Vaasan toi- asiakkaan kannalta niin epäselvät ja puutteelli- 8087: mistossa meneteltiin virheellisesti, kun henkilön set, ettei lausunto 18 täytä päätöksenteolle ase- 8088: valitus sijoitettiin arkistoon odottamaan lausun- tettuja vaatimuksia. Asiakkaalle ei myöskään 8089: toa sen sijaan, että se olisi toimitettu työttö- ollut annettu asiassa asianmukaista ja riittävää 8090: myysturvalautakunnalle. Valitusasiakirjoja ei ohjausta. 8091: toimitettu toimivaltaisen viranomaisen käsitte- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 28.4.1995, 8092: lyyn, ennen kuin yli vuoden ja yhdeksän kuukau- dnro 635/4/94 8093: 8094: 8095: 8096: 159 8097: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 8098: 8099: 8100: 8101: 8102: TYÖVELVOITTEEN POISTAMISEN Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen päätös 8103: EDELLYTYKSET 11.9.1995, dnro 1640/2/94 8104: 8105: Hakijalle oli asetettu työttömyysturvalain 8106: 11 §:n mukainen työvelvoite. Teuvan työvoima- 8107: TYÖTTÖMYYSKASSAN PITKÄT 8108: toimikunta katsoi, että lainkohdan edellyttämä 8109: KÄSITTELV AJAT 8110: työvelvoite täyttyi, kun hakija oli tehnyt met- 8111: sätyötä omassa metsässään kahdeksan viikon Kantelija oli joutunut työttömäksi 29.1.1993 8112: ajan. Työvoimatoimikunta antoi sitovan työvoi- lukien ja haki ansio on suhteutettua työttömyys- 8113: mapoliittisen lausunnon, jonka mukaan estettä päivärahaa. Kunta-alan työttömyyskassa KTV 8114: työttömyyspäivärahan maksamiselle ei ollut. hylkäsi 30.3.1993 hänen hakemuksensa 8115: Laihian sosiaalivakuutustoimikunta myönsi ha- 15.2.1993 lukien. Kantelijan valitus tästä pää- 8116: kijalle työttömyyspäivärahan. Työvoimapiirin töksestä saapui työttömyyskassaan 15.4.1993. 8117: työttömyysturva-asiamiehen puututtua asiaan Se lähetettiin työttömyyskassasta työttömyys- 8118: työttömyyspäiväraha perittiin hakijalta työttö- turvalautakunnalle varustettuna työttömyys- 8119: myysturvalain 31 §:n nojalla takaisin. kassan lausunnolla 20.8.1993. Lausunnossaan 8120: Hakija kanteli oikeusasiamiehelle työttö- työttömyyskassa ilmoitti, että kantelijan hake- 8121: myyspäivärahan takaisinperimisestä. Asiasta oli mus 15.2.1993 edeltävältä ajalta oli edelleen 8122: kuitenkin muutoksenhaku kesken, joten kantelu työttömyyskassassa ratkaisematta, jonka vuok- 8123: ei antanut tältä osin aihetta toimenpiteisiin. si lausunto ei koskenut tuota aikaa. Hakemus 8124: Apulaisoikeusasiamiehen varamies otti kui- luvattiin ratkaista tältä osin välittömästi. Pää- 8125: tenkin erikseen tutkittavaksi työvoimatoimi- tös annettiin kuitenkin vasta 30.1.1995. Kanteli- 8126: kunnan antaman työvoimapoliittisen lausun- ja kääntyi oikeusasiamiehen puoleen. 8127: non ja sosiaalivakuutustoimikunnan peruspäi- Apulaisoikeusasiamiehen varamies totesi pää- 8128: värahaa koskevan päätöksenteon lainmukai- töksessään, että sosiaaliseen lainsäädäntöön 8129: suuden. kuuluvat etuushakemukset tulee käsitellä asian 8130: Apulaisoikeusasiamiehen varamies totesi pää- luonteesta johtuen yleensäkin nopeasti. Työtön 8131: töksessään, että työttömyysturvalain 11 §:n viit- on erityisen riippuvainen työttömyysturvalain 8132: taus lain 7 §:n säännökseen osoittaa, että työllä mukaisesta toimeentulosta. Työttömyyspäivä- 8133: tarkoitetaan lainkohdassa yksinomaan työsuh- rahaa ei makseta, ennen kuin henkilön oikeus 8134: teessa tehtyä palkkatyötä eikä yrittäjänä tehtyä päivärahaan on todettu työttömyyskassan pää- 8135: työtä, josta hakijan tapauksessa oli kysymys. töksellä. Työttömyysturvalain 40 §:n 2 momen- 8136: Apulaisoikeusasiamiehen varamies antoi Teuvan tin mukaan ansioturvaa koskeva valitus on toi- 8137: työvoimatoimikunnalle huomautuksen työttö- mitettava asianomaiseen työttömyyskassaan, 8138: myysturvalain 11 §:n virheellisestä soveltamises- jonka on viipymättä lähetettävä valitus ja asian 8139: ta. Työvoimatoimikunnan antamat työvoima- käsittelyssä kertyneet asiakirjat lausuntoineen 8140: poliittiset lausunnot hakijan oikeudesta työttö- työttömyysturvalautakunnalle. Eduskunnan 8141: myysturvaan olivat sosiaalivakuutustoimikun- apulaisoikeusasiamies on lausunut päätökses- 8142: taa sitovia, mistä syystä hän ei pitänyt sosiaali- sään 22.4.1993 (dnro 109/4/93), että uudet päivä- 8143: vakuutustoimikunnan menettelyä lainvastaise- rahahakemukset tulisi käsitellä työttömyys- 8144: na. kassassa noin kuukauden kuluessa niiden saapu- 8145: 8146: 8147: 160 8148: H U 0 M A U T U ____::___::___~~_:____________ 8149: KSET JA KÄ:_S T_ 8150: __::__ _ _ Y_K 8151: _S E 8152: __ T 8153: _ _ 8154: 8155: 8156: 8157: 8158: misesta edellyttäen, että hakemusasiakirjoja ei 8159: Kunta-alan työttömyyskassa ilmoitti 8160: tarvitse enää täydentää ennen asian ratkaisemis- 8161: 16.10.1995, että sen valitusasioiden käsittelyä on 8162: ta, jotta työttömyysturvalakiin perustuvaa 8163: parannettu lisäämällä valitusasioiden käsittelyyn 8164: asioiden joutuisan käsittelyn periaatetta nouda- 8165: osallistuvan henkilökunnan määrää. Työttömien 8166: tettaisiin. 8167: määrän alentuminen on myös vähentänyt työpai- 8168: Apulaisoikeusasiamiehen varamies katsoi, 8169: netta. Kassan atk-järjestelmää on kehitetty ja ra- 8170: että kantelijan hakemuksen käsittelyaika oli ve- 8171: kennettu atk-pohjainen käsittelyaikojen ja käsitte- 8172: nynyt erittäin pitkäksi l.-14.2.1993 välisen 8173: lyvaiheiden seurantajärjestelmä sen varmistami- 8174: ajan päivärahoja koskevalta osalta, kun päätös 8175: seksi, että kenenkään asian käsittely ei vie kohtuut- 8176: tältä osin annettiin vasta 30.1.1995, vaikka asia 8177: toman pitkää aikaa. 8178: oli tullut vireille keväällä 1993 ja päätös oli luvat- 8179: tu työttömyyskassan 20.8.1993 allekirjoitetun 8180: lausunnon mukaan antaa välittömästi. Myös va- 8181: litusasiakirj ojen lähettämisessä työttöm yyskas- 8182: sasta työttömyysturvalautakunnalle oli viivy- TYÖVOIMATOIMIKUNNAN TASA-ARVO- 8183: telty. Koska valitusasiakirjojen lähettämisen LAIN VASTAINEN KOKOONPANO 8184: työttömyyskassasta työttömyysturvalautakun- Hämeen työvoimapiirin toimisto vahvisti 8185: nalle tulee lain nojalla tapahtua viipymättä, nii- Ylöjärven työvoimatoimikunnan kokoonpanon 8186: den toimittamiseen työttömyyskassasta työttö- ajaksi 1.1.1994-31.12.1996. Toimikunnan var- 8187: myysturvalautakunnalle tulisi kulua selvästi vä- sinaisiksi jäseniksi nimitettiin neljä miestä. Hei- 8188: hemmän aikaa kuin varsinaisten etuushakemus- 8189: dän varamiehikseen nimitettiin kolme miestä ja 8190: ten käsittelyyn. Niissä tapauksissa, joissa lau- yksi nainen. Kantelussaan paikallinen ammatti- 8191: sunnon antaminen valituksesta ehkä edellyttää yhdistys viittasi tasa-arvovaltuutetun lausun- 8192: lisäselvittelyjä, valitusasiakirjat tulisi lähettää toon, jonka mukaan työvoimatoimikuntaan olisi 8193: viipymättä ja täydentää niitä työttömyyskassan tullut nimetä sekä varsinaisena jäsenenä että 8194: lausunnolla mahdollisimman pian jälkikäteen. erikseen varajäsenenä vähintään yksi nainen ja 8195: Apulaisoikeusasiamiehen varamies katsoi, 8196: yksi mies. Työvoimatoimikunnan kokoonpanoa 8197: että Kunta-alan työttömyyskassa KTV:ssa oli ei ollut muutettu lainmukaiseksi edes tasa-arvo- 8198: menetelty virheellisesti asiassa. Hän antoi työt- valtuutetun lausunnon johdosta. 8199: tömyyskassalle sen johdosta eduskunnan oikeus- Apulaisoikeusasiamies viittasi päätöksessään 8200: asiamiehen johtosäännön (1290/90) 7 §:n 3 mo- hallitusmuodon 5 §:ään ja tasa-arvolain 4 §:ään 8201: mentin nojalla huomautuksen. Samalla hän pyy- ja siihen, että työvoimatoimikunnasta annetun 8202: si työttömyyskassaa ilmoittamaan 1.11.1995 asetuksen mukaan työvoimatoimikuntaan tulee 8203: mennessä, mihin toimenpiteisiin siellä oli ryhdyt- nimetä sekä naisia että miehiä. Suomi on sitoutu- 8204: ty asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi ja vireillä nut edistämään sukupuolten tasa-arvoisuutta. 8205: olevien asioiden seurannan tehostamiseksi. Se käy ilmi esimerkiksi ETA-sopimuksen 70 ar- 8206: Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen päätös tiklasta, ETA-sopimuksen liitteessä XVIII, 8207: 25.9.1995, dnrot 966/4/94 ja 1484/4/95 EY:n Neuvoston tasa-arvodirektiivistä 76/2071 8208: ETY, YK:nkaikkinaisen naisten syrjinnän pois- 8209: tamista koskevasta yleissopimuksesta (SopS 68/ 8210: 8211: 8212: 161 8213: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 8214: 8215: 8216: 8217: 8218: 86), Euroopan Neuvoston sosiaalisesta peruskir- volain 4 §:n 2 momentin vastainen. Ylöjärven 8219: jan (SopS 43/91) lisäpöytäkirjan II osan 1 artik- työvoimatoimikunnan kokoonpanoa tuli täy- 8220: lasta ja Kansainvälisen työjärjestön yleissopi- dentää jäljellä olevaksi toimikaudeksi ainakin 8221: muksesta nro 111 (SopS 63/70). yhdellä naispuolisella varsinaisella jäsenellä va- 8222: Säännöksiin perustuen Ylöjärven työvoima- rajäsenineen. Apulaisoikeusasiamies pyysi työ- 8223: toimikuntaan olisi voitu nimetä enemmänkin jä- voimapiirin toimistoa ilmoittamaan 1.11.1995 8224: seniä ja varajäseniä kuin oli nimetty. Työvoima- mennessä, mihin toimenpiteisiin se oli asiassa 8225: piirin toimisto oli sidottu työmarkkinajärjestö- ryhtynyt. Samalla hän kiinnitti työvoimapiirin 8226: jen tekemiin esityksiin. Sen olisi tullut vaatia, toimiston huomiota tasa-arvolain 4 §:n 1.3.1995 8227: että järjestöt esittävät riittävästi nais- ja mies- lukien voimassa olevaan sanamuotoon, jonka 8228: ehdokkaita sekä varsinaisiksi että varajäseniksi, mukaan sekä naisia että miehiä tulee olla toimi- 8229: jotta työvoimatoimikuntaan olisi voitu nimetä kunnassa vähintään 40 prosenttia, jollei erityisis- 8230: kumpiakin. tä syistä muuta johdu. Apulaisoikeusasiamies 8231: Tasa-arvolainsäädännön yhtenä perustavoit- saattoi päätöksensä myös ammatillisten keskus- 8232: teena on, että naisilla ja miehillä tulee olla yhtä- järjestöjen tietoon. 8233: läiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalli- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 2.10.1995, 8234: seen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tavoit- dnro 104/4/95 8235: teena on myös naisten ja miesten välisen tasa- 8236: arvon edistäminen työelämässä ja siihen liitty- Hämeen työvoimapiiri ilmoitti 19.10.1995, että 8237: vissä kysymyksissä. Tasa-arvolaki soveltuu työ- se oli pyytänyt STTK:lta ja SAK:lta esitystä Ylä- 8238: elämässä hyvin monenlaisiin tilanteisiin sekä li- järven työvoimatoimikunnan kokoonpanon muut- 8239: säksi tuomioistuinten ja viranomaisten päätök- tamiseksi tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin vaati- 8240: sentekoon. Se, että molemmat sukupuolet ovat muksia vastaavaksi. SAK olikin jo ilmoittanut 8241: edustettuina toimikunnassa, edistää paitsi tasa- olevansa valmis tekemään esityksen edustajansa 8242: arvolain, myös työllisyyslainsäädännön tavoit- vaihtamiseksi, jotta tasa-arvolain vaatimukset voi- 8243: teiden toteutumista ja mahdollistaa asioiden daan toteuttaa. 8244: monipuolisen käsittelyn. 8245: Tasa-arvon tulee toteutua työttömyysturva- 8246: ja työvoima-asioiden käsittelyssä. Naisten ja 8247: miesten yhtäläinen osallistuminen on tärkeää, 8248: TYÖVOIMAVIRANOMAISTEN KÄYTTÄMÄ 8249: VIRKAKIELI 8250: koska esimerkiksi työttömyys voi kohdistua yh- 8251: täläisesti naisiin ja miehiin. Osallistuminen ja Kauhavan työvoimatoimisto oli lähettänyt 8252: vaikuttaminen ovat myös keskeisiä naisten ja toimittajakoulutuksen saaneelle työnhakijalle 8253: miesten välistä tasa-arvoa edistäviä tekijöitä. kirjallisen työtarjouksen, jossa oli käytetty il- 8254: Apulaisoikeusasiamies lausui käsityksenään, maisuja "voitte sopia" ja "jos kyseinen työ". 8255: että Hämeen työvoimapiirin toimisto ei ollut Työtarjouksessa ei ollut mainintaa siitä, että ky- 8256: esittänyt sellaisia erityisiä syitä, joiden johdosta seistä myymäläapulaisen paikkaa oli ehdollisuu- 8257: se olisi voinut valita Ylöjärven työvoimatoimi- desta huolimatta haettava päivärahan menettä- 8258: kunnan varsinaisiksi jäseniksi vain miehiä. Työ- misen uhalla. Työnhakija ei ottanut työtarjouk- 8259: voimatoimikunnan asettamispäätös oli tasa-ar- sen johdosta yhteyttä työnantajaan eikä työvoi- 8260: 8261: 8262: 162 8263: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 8264: 8265: 8266: 8267: 8268: matoimistoon. Työvoimatoimistonjohtaja pyysi TYÖVOIMATOIMISTON ASIAKKAIDEN 8269: työnhakijalta selvityksen, jossa tämän tuli pe- NEUVONTA JA PÄÄTÖSTEN 8270: rustella kieltäytymistään sekä lähetti ilmoituk- PERUSTELEMINEN 8271: sen "Työvoimapoliittinen lausunto (TTL:n 3 § 3 8272: Kantelija oli ollut työttömänä työnhakijana 8273: mom)", josta ei ilmennyt, että kyseessä oli ilmoi- 8274: joulukuusta 1993lukien. Joulukuussa 1994 työn- 8275: tus päivärahan maksamisen keskeyttämisestä. 8276: antajaksi tarjoutunut kauppias tiedusteli Kera- 8277: Työnhakija katsoi, että työvoimatoimiston van työvoimatoimistosta mahdollisuutta työllis- 8278: hänelle lähettämä työtarjous oli harhaanjohtava tää kantelija työllistämismäärärahojen turvin 8279: ja puutteellinen. Hän katsoi myös, että hänen valintamyymälässään. Hänelle lähetettiin kaa- 8280: olisi tullut saada selkeä ilmoitus päivärahan vakkeet täytettäväksi kertomatta, että työsuh- 8281: maksamisen keskeytyksestä. detta ei saa aloittaa, ennen kuin päätös työllistä- 8282: Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, mismäärärahojen käytöstä on tehty. Työsuhde 8283: että sanonnat "voitte sopia" ja "jos kyseinen työ aloitettiin. Työvoimatoimisto hylkäsi hakemuk- 8284: kiinnostaa" sisältävät ajatuksen, ettei työnhaki- sen ja perusteli ratkaisuaan sillä, että työsuhde 8285: jan tarvitse ottaa yhteyttä, ellei työ kiinnosta. oli alkanut ennen kuin tuen myöntämisestä oli 8286: Ne eivät sisältäneet sitä ajatusta, että työpaik- päätetty. Työsuhde päättyi tämän jälkeen. 8287: kaa oli haettava päivärahan menettämisen uhal- Kauppias teki uuden hakemuksen, mutta työ- 8288: la. voimatoimistosta ilmoitettiin, että tähänkin tu- 8289: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan lee kielteinen päätös. Perusteluksi ilmoitettiin 8290: julkisia tehtäviä hoitavien viranomaisten käyt- nyt, että kantelija ei ollut pitkäaikaistyötön 8291: tämän virkakielen tulee olla kielellisesti helppoa työnhakija. Kantelija oli eri mieltä, koska hän oli 8292: ja täsmällistä. Yksityiselle kansalaiselle osoite- ollut edeltäneiden seitsemän kuukauden aikana 8293: tun tekstin tulee olla erityisen helposti ymmär- työttömänä kuusi kuukautta. Työvoimatoimis- 8294: rettävää. ton uusi hylkäävä päätös perusteltiin samalla 8295: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että Kauhavan tavalla kuin edellinenkin, vaikka kantelija ei ol- 8296: työvoimatoimiston työnhakijalle lähettämän lut ollut työssä enää uuden hakemuksen jättä- 8297: kirjallisen työtarjouksen sekä toimistonjohtajan misaikaan. 8298: lähettämän päivärahan maksamisen keskeytyk- Kantelun johdosta antamassaan selityksessä 8299: sestä annettavan työvoimapoliittisen lausunnon työvoimatoimisto ilmoitti, että hakemus oli hy- 8300: virkakieli ei täyttänyt hyvän, informoivan ja lätty sen johdosta, että oli laskelmointia päättää 8301: yksiselitteisesti ymmärrettävän virkakielen vaa- aikaisempi työsuhde ja tehdä sen jälkeen uusi 8302: timuksia. Apulaisoikeusasiamies katsoi myös, hakemus. Kauppias ilmoitti, että työvoimatoi- 8303: etteivät työvoimaviranomaiset olleet toimineet misto oli antanut hänen ymmärtää ennen hake- 8304: asiassa hallintomenettelylain (6.8.1982/598) muksen tekemistä, ettei ollut estettä työllistää 8305: 4 §:ssä ilmenevän hyvän neuvonta- ja palvelu- työllistämismäärärahoilla juuri hänen ilmoitta- 8306: periaatteen vaatimuksen mukaisesti. Hän saat- mansa työnhakija ja että työsuhde aloitettiin 8307: toi nämä käsityksensä Kauhavan työvoimatoi- työvoimatoimistosta saadun puutteellisen infor- 8308: miston ja toimistonjohtajan tietoon. maation johdosta ennen päätöstä. Työvoimatoi- 8309: A pulaisoikeusasiarnieh en päätös 2 7.10.1995, misto ilmoitti tämän jälkeen, että työllistämis- 8310: dnro 139114/94 tuella työllistettävien kiintiö oli ollut niin pieni, 8311: 8312: 8313: 163 8314: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 8315: 8316: 8317: 8318: 8319: ettei kauppiaan hakemukseen ollut voitu suos- tavasta menettelystä, asiakastoimenpiteiden re- 8320: tua. kisteröinnistä, asiakkaiden neuvonnasta ja työ- 8321: Apulaisoikeusasiamies viittasi päätöksessään voimatoimiston päätösten perustelemisesta Ke- 8322: hallintomenettelylain säännöksiin viranomaisen ravan työvoimatoimiston tietoon. 8323: velvollisuudesta antaa asianosaiselle neuvoja, Apulaisoikeusasiamiehen päätös 8.11.1995, 8324: asian selvittämisvelvollisuudesta sekä päätöksen dnro 552/4/95 8325: selkeydestä ja perustelemisesta. Hän kiinnitti 8326: myös huomiota siihen seikkaan, että työvoima- 8327: asioissa on säädetty asetuksen tasolla laajat vali- 8328: tuskiellot. MUUT 8329: Apulaisoikeusasiamiehen päätöksen mukaan 8330: asian käsittelyssä työvoimatoimistossa oli ollut KIHLAKUNNAN REKISTERITOIMISTON 8331: puutteita. Työnantajalle ja työntekijän edusta- TYÖILMAPIIRI 8332: jalle oli annettu osittain virheellisiä ja puutteelli- Kantelija arvosteli Oulun kihlakunnan rekis- 8333: sia tietoja, eikä kaikista toimenpiteistä ollut teh- teritoimiston henkikirjoittajan menettelyä hen- 8334: ty rekisterimerkintöjä. Päätösten perustelut ei- kilökunnan kohtelussa. Kantelijan mukaan hen- 8335: vät kaikinpuolin vastanneet tosiasioita. Koska kikirjoittajan käyttäytyminen henkilöstöä koh- 8336: muutoksenhaku säännönmukaisin muutoksen- taan oli johtanut henkilöstön ylenmääräiseen 8337: hakukeinoin ei ollut mahdollista, päätösten oi- rasittumiseen työtehtävissä sekä terveydentilan 8338: keellisuuteen ja huolelliseen perustelemiseen oli vaarantumiseen, mikä ilmeni muun muassa run- 8339: kiinnitettävä erityistä huomiota. saina poissaoloina sairauden johdosta. 8340: Viranomaiselle kuuluva asianosaisen neuvon- Oikeusasiamies katsoi esitetyn selvityksen pe- 8341: tavelvollisuus sisältää sen, että viranomaisen on rusteella, että henkikirjoittaja ei rekisteritoimis- 8342: tunnettava sovellettavat säännökset ja mää- ton päällikkönä ollut aina noudattanut virka- 8343: räykset. Julkista tehtävää hoitavan viranomai- miehelle virkamieslaissa säädettyjä ja hänelle 8344: sen käyttämien ilmaisujen tulee olla niin selviä, esimiesaseman mukaan kuuluvia virkavelvolli- 8345: että viranomaisen esittämät seikat voidaan ym- suuksiaan. Henkikirjoittajan toiminnasta oli 8346: märtää vain yhdellä tavalla. Seuranta- ja val- johtunut, että hänen ja rekisteritoimiston henki- 8347: vontajärjestelmä on pidettävä ajantasalla erikoi- lökunnan väliset suhteet olivat kärjistyneet. Vir- 8348: sesti silloin, kun useammat henkilöt hoitavat sa- kamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmu- 8349: maa asiaa. Viranomaisen suullinen ennakkoarvio kaisesti 1.12.1994 voimaan tulleen valtion virka- 8350: tulkitaan helposti viranomaisen kannanotoksi mieslain 14 §:n mukaan. Virkamiehen on käyt- 8351: asian lopputuloksesta. Silloin, kun viranomaisen täydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttä- 8352: luvan tai hyväksymisen edellytyksenä on, että mällä tavalla. Lisäksi hänen oli kohdeltava alai- 8353: toimenpiteeseen ei saa ryhtyä, ennen kuin viran- siaan tasapuolisesti (ll §). Velvollisuuksista on 8354: omainen on ratkaissut sille tehdyn hakemuksen, säädetty asiallisesti samansisältöisesti myös van- 8355: tästä seikasta tulee asiakkaalle erikseen huo- han virkamieslain 17 ja 20 §:issä. 8356: mauttaa. Kantelukirjoituksessa esiin tuoduissa henki- 8357: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä kirjoittajan yksittäisissä virkatoimissa ei kuiten- 8358: työllistämistukiasioiden käsittelyssä noudatet- kaan oikeusasiamiehen mukaan ollut ilmennyt 8359: 8360: 8361: 164 8362: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 8363: 8364: 8365: 8366: 8367: sellaista suoranaista virkavelvollisuuksien vas- pyytänyt kantelijaa näyttämään junassa mat- 8368: taista alaisten tai viraston asiakkaiden oikeuk- kalippunsa. Kantelija oli vaatinut tarkastajaa 8369: sien loukkausta tai muutoin virheellistä menette- näyttämään oman tarkastuspassinsa ennen 8370: lyä, johon oikeusasiamies virkamiesten virkatoi- kuin suostuu näyttämään matkalipun. Tarkas- 8371: mien laillisuusvalvojana voisi puuttua. taja oli ilmoittanut, että kaikilla V altionrauta- 8372: Väestökirjahallinnosta annetun lain (7 6/1984) teiden virkapukuisilla henkilöillä on oikeus tar- 8373: 2 §:n 3 momentin mukaan rekisteritoimisto on kastaa matkalippu, eikä ollut esittänyt tarkas- 8374: väestökirjanpidon hoitamista koskevissa tehtä- tuspassia. 8375: vissään väestörekisterikeskuksen alainen. Muis- Oikeusasiamies katsoi, että joukkoliikenteestä 8376: sa asioissa rekisteritoimisto on lääninhallituksen annetun asetuksen 5 §:n mukaisesti lipuntarkas- 8377: alainen. tajan olisi tullut esittää tarkastuspassinsa mat- 8378: Henkikirjoittajan nimittää väestökirjahallin- kustajalle. Lipuntarkastajan esiintyminen vir- 8379: nosta annetun asetuksen 24 §:n mukaan läänin- kapuvussa ei oikeusasiamiehen käsityksen mu- 8380: hallitus. kaan poista tarkastuspassin näyttövelvollisuut- 8381: Rekisteritoimiston epätyydyttävä tilanne oli ta. 8382: jatkunut vuosia. Siitä oli myös selvityksen mu- Oikeusasiamies saattoi käsityksensä tarkasta- 8383: kaan ollut haittaa viraston työtehtävien asian- jan virheellisestä menettelystä V altionrautatei- 8384: mukaiselle hoitamiselle. Lääninhallitus oli tosin den ja lipuntarkastajan tietoon. 8385: valvovana viranomaisena yrittänyt eri toimen- Oikeusasiamiehen päätös 13.2.1995, dnro 768/ 8386: pitein edesauttaa tilanteen paranemista, kuiten- 4/94 8387: kin ilmeisesti ilman mainittavaa menestystä. 8388: Oikeusasiamies katsoi, että lääninhallituksen 8389: tulisi harkintansa mukaan ryhtyä sellaisiin vir- VAALILIPPUJEN LOPPUMINEN 8390: kamieslain mukaisiin toimiin, joilla voidaan kor- ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKALLA 8391: jata rekisteritoimiston virkatehtävien asian- 8392: Tasavallan presidentin vaalien ensimmäisen 8393: mukaisen hoidon kannalta epätyydyttävä tilan- 8394: vaalin äänestysliput olivat loppuneet Uumajan 8395: ne ja turvata viraston esimiestehtävien asian- 8396: äänestyspaikasta, kun kantelija tuli sinne äänes- 8397: mukainen hoitaminen sekä taata henkilökunnal- 8398: tämään 8.1.1994 kello 15.40. Vaalitoimitsijat oli- 8399: le asianmukaiset työskentelyolosuhteet. 8400: vat tilanneet lisää äänestyslippuja lähimmästä 8401: Oikeusasiamiehen päätös 30.1.1995, dnro 8402: ennakkoäänestyspaikasta Örnsköldsvikistä, jos- 8403: 1948/4/93 8404: ta niitä oli lähetetty välittömästi taksilla Uuma- 8405: jaan. Kantelijalla ei ollut kuitenkaan aikaa jäädä 8406: odottamaan äänestyslippujen saapumista, koska 8407: LIPUNTARKASTAJAN VELVOLLISUUS 8408: viimeinen linja-auto hänen kotipaikkakuunal- 8409: NÄYTTÄÄ TARKASTUSPASSINSA 8410: leen lähti Uumajasta kello 16.05. Kantelija il- 8411: Kantelija arvosteli kirjoituksessaan Valtion- moitti, että voi odottaa äänestyslippulähetystä 8412: rautateiden lipuntarkastajan menettelyä tarkas- vain siinä tapauksessa, että hänelle korvataan 8413: tustilanteessa. taksimatka kotipaikkakunnalleen. V aalivirkaili- 8414: Lipuntarkastajaksi esittäytynyt Valtionrau- jat selvittivät asiaa puhelimitse Suomen Tukhol- 8415: tateiden virkapukuun pukeutunut henkilö oli man suurlähetystöstä. Myös kantelija sai keskus- 8416: 8417: 8418: 165 8419: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 8420: -------- 8421: 8422: 8423: 8424: 8425: tella lähetystövirkailijan kanssa. Kun hän ei saa- nut riittävästi vanhoja vaalimateriaalin tilauslo- 8426: nut varmuutta kulujen korvaamisesta, hänlähti makkeita. 8427: linja-autolle ehtimättä äänestää. Äänestäminen presidentinvaalissa on kansa- 8428: Ulkoasiainministeriön oikeudellinen osasto oli laisille perustuslaissa taattu oikeus. Se, että ää- 8429: antanut 18.10.1993 ohjeet tasavallan presidentin nestyspaikalle saapuneen kansalaisen äänestä- 8430: vaalien ennakkoäänestyksen järjestämisestä ul- minen estyy vaaliviranomaisten erehdyksen 8431: komailla. Ohjeiden mukaan tilauslomaketta täy- vuoksi, on oikeusasiamiehen mukaan vakava 8432: tettäessä oli huomioitava jokaiselle äänestyspai- asia. 8433: kalle tarvittavien äänestyslippujen määrä sekä Oikeusasiamies saattoi käsityksensä vaali- 8434: ensimmäistä että toista vaalia varten. Ohjeiden materiaalin riittämättömästä tarkastamisesta 8435: mukaan vaalimateriaalin perille saapuminen Uumajan ennakkoäänestyspaikan vaalivirkaili- 8436: sekä aineiston virheettömyys oli ehdottomasti jan tietoon ja käsityksensä tilauslomakkeiden ja 8437: heti vahvistettava sähkeitse. ennakkoäänestysjärjestelyissä annettujen ohjei- 8438: Uumajan äänestyspaikan tilauksessa oli ää- den täsmentämisestä ulkoasiainministeriön tie- 8439: nestyslippujen tarpeeksi ihnoitettu 400. Tällä toon. 8440: tarkoitettiin tilata 400 äänestyslippua ensim- Oikeusasiamiehen päätös 27.2.1995, dnro 44/ 8441: mäistä ja saman verran toista vaalia varten. Ti- 4/94 8442: lauslomakkeessa ei kuitenkaan tarkoitettu tätä, 8443: vaan tarkoitus oli, että tilauksessa ilmoitetaan TYÖTERVEYSHUOLLON VUOSIMAKSUN 8444: erikseen tarve ensimmäistä ja erikseen toista vaa- PERIMINEN 8445: lia varten. Valtionrautatiet oli katsonut, ettei ollut koh- 8446: Uumajan ennakkoäänestyspaikan toinen vaa- tuullista velvoittaa rautatielääkäreitä perimään 8447: livirkailija· myönsi selvityksessään, ettei hän työterveyshuollon vuosimaksua palvelujen 8448: vaalimateriaalia vastaanottaessaan ja tarkista- käyttäjiltä. Neuvottelut henkilöstöjärjestöjen 8449: essaan huomannut vaalilippujen tekstin yläpuo- kanssa vuosimaksun perimistavasta eivät olleet 8450: lella merkintää 200 + 200. Mikäli hän olisi ha- johtaneet tulokseen. Suostumuksen hankkimista 8451: vainnut lähetyksen todellisen sisällön jo sitä tar- henkilöstöitä oli pidetty lähes mahdottomana 8452: kistaessaan, tilaus olisi ehditty täydentää ennen tehtävänä. Työnantaja, Valtionrautatiet oli tä- 8453: ennakkoäänestyksen alkamista. män vuoksi perinyt vuosimaksun suoraan työn- 8454: Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan tilaus- tekijän palkasta ensimmäisen käynnin yhteydes- 8455: lomakkeen teksti antoi sinänsä mahdollisuuden sä. 8456: myös Uumajan ennakkoäänestyspaikalla tapah- Kantelija tiedusteli, voidaanko vuosimaksun 8457: tuneelle tulkinnalle ja väärinkäsitykselle. Tilaus- perimistä suoraan palkasta ilman asianomaisen 8458: lomake ei ollut riittävän yksiselitteinen. Oikeus- henkilön suostumusta pitää laillisena perimis- 8459: asiamiehen käsityksen mukaan myöskään ulko- tapana. 8460: asiainministeriön ohjeet eivät olleet riittävän Työterveyshuoltopalvelujen lisäksi järjestet- 8461: yksiselitteisiä. tävien avosairaanhoidon lääkäripalvelujen väli- 8462: Kysymyksessä oli ensimmäinen tasavallan aikaisesta vuosimaksusta annetun lain (1130/93) 8463: presidentin vaali, jossa oli itse asiassa kaksi vaa- 1 §:n mukaan työterveyshuoltolain (743178) 8464: lia. Ulkoasiainministeriö ei kuitenkaan uudista- 3 §:ssä tarkoitettujen työnantajan järjestämien 8465: 8466: 8467: 166 8468: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 8469: 8470: 8471: 8472: 8473: avosairaanhoidon lääkäripalvelujen käyttäjäitä ja Hattulan nimismiehen toiminnasta eräällä ti- 8474: peritään työnantajalle 100 markan suuruinen lalla epäillyn eläinrääkkäystapauksen yhteydes- 8475: vuosimaksu. sä. 8476: Lain 2 §:n mukaan työnantajan puolesta vuo- Asiassa hankittujen selvitysten mukaan tilal- 8477: simaksun perii kuittia vastaan ensimmäisen la oli suoritettu useita eläinsuojelutarkastuksia 8478: käynnin yhteydessä työterveyshuoltolain 7 §:ssä ja katselmuksia. Tarkastuksissa oli todettu puut- 8479: tarkoitettu palvelujen tuottaja, joka vähentää teita, joista annettiin ohjeet ja kehotukset tilan- 8480: työnantajalta perimästään laskusta maksettuja teen parantamiseksi. Toimenpiteet olivat selvi- 8481: vuosimaksuja vastaavan osuuden. tysten mukaan riittäviä silloiseen tilanteeseen 8482: Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mu- nähden. Maa- ja metsätalousministeriön käsi- 8483: kaan maksun periruisestä sovitaan tarkemmin tyksen mukaan kunnaneläinlääkärin toimen- 8484: työnantajien ja palvelujen tuottajien kesken. piteet eivät olleet täysin asianmukaiset, koska 8485: Kun maksun periruismenettelystä tietoinen hen- hän ei kehottanut omistajaa korjaamaan määrä- 8486: kilö on käyttänyt työterveyshuollon palveluja, ajassa epäkohtia, jotka hän oli todennut kahdes- 8487: sosiaali- ja terveysministeriö katsoo palvelun sa tapauksessa. 8488: käyttäjän hyväksyneen vuosimaksun perimis- Nimismiehen suorituttamissa katselmuksissa 8489: menettelyn. Lain avulla haluttiin erityisesti tur- ilmenneiden seikkojen johdosta nimismies mää- 8490: vata oikeus vuosimaksun perimiseen. räsi 14 huonokuntoista eläintä myytäväksi. Hän 8491: Lain 2 §:ssä on säädetty tyhjentävästi työter- määräsi lisäksi esitutkinnan suoritettavaksi 8492: veyshuollon vuosimaksun perimismenettelystä: epäillystä eläinsuojelulain rikkomisesta. Hä- 8493: työnantajan puolesta vuosimaksun perii kuittia meenlinnan käräjäoikeus tuomitsi tilan omista- 8494: vastaan ensimmäisen käynnin yhteydessä työ- jan eläinrääkkäyksestä ja jätehuoltorikoksesta 8495: terveyspalvelujen tuottaja. Sosiaali- ja terveys- sakkorangaistukseen. 8496: ministeriön lausunnossaan tarkoittama työn- Oikeusasiamies totesi, että kunnaneläinlääkä- 8497: antajan ja palvelujen tuottajan mahdollisuus rin olisi tullut selkeästi kehottaa tilan omistajaa 8498: keskenään sopia vuosimaksun periruisestä ei korjaamaan todetut epäkohdat ja asettaa kor- 8499: ilmene hallituksen esityksestä sanotuksi laiksi jaamiselle määräaika. Oikeusasiamies totesi edel- 8500: (HE 265/1993 vp.) eikä myöskään lain sanamuo- leen, että jos epäkohtia todetaan, tulee epäkoh- 8501: dosta. tien korjaamisen valvonta suorittaa asianmukai- 8502: Oikeusasiamies totesi, että asiakirjoista saata- sesti. 8503: van selvityksen perusteella Valtionrautatiet ei Oikeusasiamies saattoi kunnaneläinlääkärin 8504: ollut perinyt työterveyshuollon vuosimaksua virheellisen menettelyn maa- ja metsätalous- 8505: lain 2 §:n mukaisesti, minkä käsityksensä hän ministeriön, Hämeen lääninhallituksen läänin- 8506: saattoi Valtionrautateiden tietoon. eläinlääkärin ja kunnaneläinlääkärin tietoon 8507: Oikeusasiamiehen päätös 27.2.1995, dnro 235/ vastaisen varalle. 8508: 4/94 Oikeusasiamiehen päätös 12.5.1995, dnro 8509: 1009/4/94 8510: ELÄINLÄÄKÄRIN LAIMINLYÖNNIT 8511: 8512: Oikeusasiamiehelle kanneltiin Hämeen lää- 8513: nineläinlääkärin, Hattulan kunnaneläinlääkärin 8514: 8515: 8516: 167 8517: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 8518: 8519: 8520: 8521: 8522: EPÄKOHDAT TURVAPAIKKALAUTA- Kantelun kohteena ollut turvapaikkalauta- 8523: KUNNAN TOIMINNASSA kunnan jäsen katsoi selityksessään joutuneensa 8524: puheenjohtajan asiattoman painostuksen koh- 8525: Oikeusasiamiehen turvapaikkalautakunnassa 8526: teeksi. Puheenjohtajan toistuvat ja aiheettomat 8527: huhtikuussa 1993 suorittaman tarkastuksen yh- 8528: selvityspyynnöt olivat sopimattomia ja aihee- 8529: teydessä tuli esille eräitä lautakunnan työskente- 8530: tonta puuttumista jäsenen riippumattomuuteen 8531: lyyn liittyviä ongelmia. Työnjako lautakunnan 8532: tuomarin tehtävissä. Jäsen korosti turvapaikka- 8533: täysistunnon ja jaostojen välillä oli selkiytymä- 8534: lautakunnan työskentelyilmapiirin tulehtunei- 8535: tön eikä lautakunnalle ollut vahvistettu vielä 8536: suutta, jota puheenjohtajan toimintatavat oli- 8537: työjärjestystä. Niin sanottujen lausuntoasioiden 8538: vat omiaan pahentamaan. 8539: määrän todettiin olevan huomattavan suuri. 8540: Myöhemmin oikeusasiamiehelle tehtiin kolme Oikeusministeriönlausunnon mukaan oli var- 8541: turvapaikkalautakunnan toimintaan liittyvää sin poikkeuksellista, että turvapaikkalautakun- 8542: kantelua. Yksi turvapaikkalautakunnan jäsen nan puheenjohtajaa ja jäsentä koskevien kante- 8543: katsoi lautakunnan puheenjohtajan menettelyn luidenlaatijoina olivat olleet lautakunnan omat 8544: johtaneen lautakunnan työn olennaiseen vaikeu- tuomarinvastuulla toimivat jäsenet ja lautakun- 8545: tumiseen ja turvapaikanhakijoiden oikeustur- nan esittelijä. 8546: van vaarantamiseen. Turvapaikkalautakunnan Oikeusasiamies totesi päätöksessään, että teh- 8547: esittelijä pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan, oli- dyt kantelut ja julkisuudessa käyty keskustelu 8548: ko puheenjohtaja menetellyt virkatehtävissään turvapaikkalautakunnan ristiriidoista olivat 8549: lainmukaisesti sekä itsenäisen ja riippumatto- omiaan vaikeuttamaan turvapaikanhakijoiden 8550: man muutoksenhakuelimen puheenjohtajalle so- asioiden käsittelyä sekä lautakuntatyön kehittä- 8551: pivalla tavalla. mistä. Lautakunnan sisäisten ristiriitojen voima- 8552: Turvapaikkalautakunnan puheenjohtaja kat- kas esilläolo sopii huonosti laillista oikeuden- 8553: soi puolestaan yhden lautakunnan jäsenen syyl- käyntijärjestystä noudattavaanjavakaaksi tar- 8554: listyneen tuomarinvelvollisuuksiensa vastaiseen koitettuunlainkäyttötoimintaan. 8555: tai muutoin sopimattomaan menettelyyn. Ulkomaalaislaki edellyttää lautakunnan jä- 8556: Turvapaikkalautakunnan puheenjohtaja kiis- senten edustavan ulkomaalaislainsäädännön 8557: ti antamissaan selityksissä kaikki esitetyt väit- asiantuntemusta sekä eri viranomaistahoja ja 8558: teet epäasiallisesta menettelystä. Hän katsoi kansalaisjärjestöjä. Käytännössä näin kootussa 8559: käyttäneensä hänelle lautakunnan puheenjohta- asiantuntijaelimessä erilaiset näkemyserot olivat 8560: jana kuuluvia oikeuksia ja toimivaltuuksia yk- tulleet esille työskentelyä häiritseväHä tavalla. 8561: sinomaan sen turvaamiseksi, että lautakunnan Lautakuntaan oli varsinkin sen toiminnan al- 8562: toiminta olisi sellaista, että se täyttäisi kuvaiheessa syntynyt kaksi toisistaan erottuvaa 8563: puolueettomalle, objektiiviselle ja tasapuoliselle rintamaa, joista toinen oli ollut selkeästi pako- 8564: lainkäytölle asetettavat vaatimukset. laismyönteinen ja toinen turvapaikanhakijoihin 8565: Puheenjohtajan mukaan väitteet sopimatto- kielteisemmin suhtautuva. Jaoston kokoon- 8566: masta vaikuttamisesta lautakunnan esittelijöi- panosta oli ollut usein jo etukäteen pääteltävissä, 8567: hin ja jäseniin olivat perättömiä. Myös suullisia mikä päätöksenlopputulos tulisi olemaan. 8568: käsittelyjä johtaessaan puheenjohtaja katsoi toi- Lautakunnan keskinäiset ristiriidat olivat oi- 8569: mineensa asiallisesti ja kohteliaasti. keusasiamiehen mukaan kuitenkin johtuneet 8570: 8571: 8572: 168 8573: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 8574: 8575: 8576: 8577: 8578: myös yksittäisten henkilöiden välisistä huonois- Oikeusasiamiehen päätös 16.6.1995, dnrot 8579: ta suhteista. Saadusta selvityksestä oli pääteltä- 569/4/94 ja 1256/4/94 8580: vissä, ettei puheenjohtaja ollut toimintaa joh- Ks. myös oikeusasiamiehen kirje oikeusminis- 8581: taessaan onnistunut parhaalla mahdollisella ta- teriölle 16.6.199.5, dnro 1334/2/95 s. 44. 8582: valla. Lautakunnan jäseniltä ja esittelijöiltä oli 8583: lukuisissa eri yhteyksissä pyydetty selvityksiä ja 8584: muistioita hyvinkin vähäpätöisiltä vaikuttavis- 8585: ta seikoista. Nämä toistuvat selvityspyynnöt ei- LUOTIAMUS VIRKATOIMINNAN 8586: vät olleet omiaan lisäämään yhteisymmärrystä PUOLUEETIOMUUTEEN 8587: lautakunnan keskuudessa. 8588: Enon kunnan ympäristölautakunnan jäsen 8589: Asiakirjoista oli jossain määrin saatavissa tu- kanteli oikeusasiamiehelle ympäristölautakun- 8590: kea väitteille, joiden mukaan puheenjohtaja ei nan päätöksestä lykätä päätöksentekoa asiassa, 8591: ollut kaikissa tapauksissa suhtautunut asioihin joka koski kunnanvaltuuston I varapuheenjoh- 8592: riittävän puolueettomasti. Hän oli poikkeukselli- tajan suorittaman luvattoman rakentamisen il- 8593: sen aktiivisesti pyrkinyt tuomaan esiin oman moittamista rakennuslain 146 a §:n mukaisesti 8594: näkemyksensä lautakunnassa käsitellyissä syyttäjälle. 8595: asioissa. Osa jäsenistä ja esittelijöistä oli kokenut Ympäristölautakunta oli päättänyt kehottaa 8596: menettelyn puuttumisena heidän riippumatto- kunnanvaltuuston I varapuheenjohtajaa hake- 8597: muuteensa. maan kahden viikon sisällä tarvittavat luvat ja 8598: Asiakirjoista ei oikeusasiamiehen mukaan ol- siirtää syyttäjälle ilmoittamista koskevan asian 8599: lut pääteltävissä, että kantelun kohteena ollut käsittelyä. Kantelija ei ollut jättänyt eriävää 8600: turvapaikkalautakunnan jäsen olisi puheenjoh- mielipidettään päätökseen. 8601: tajan tarkoittamissa tapauksissa menetellyt oi- Kantelija korosti, että kysymyksessä oli jo 8602: keusasiamiehen toimenpiteitä edellyttävällä ta- toistuva kunnanvaltuuston I varapuheenjohta- 8603: valla moitittavasti. Asiakirjoista ei ollut saata- jan luvaton rakentaminen. Asiaan ei ollut puu- 8604: vissa riittävää näyttöä sen tueksi, että puheen- tuttu edelliselläkään kerralla. 8605: johtajakaan olisi kirjoituksessa kerrotuissa lu- Oikeusasiamies pyysi Enon kunnan ympäris- 8606: kuisissa yksittäistapauksissa syyllistynyt virka- tölautakunnalta selvityksen ja lausunnon asias- 8607: rikoksena hänen syykseen luettavaan virheelli- sa. Ympäristölautakunta katsoi asian esittelyn 8608: seen menettelyyn. olleen puutteellinen ja korosti, että ennen pää- 8609: Oikeusasiamies saattoi esittämänsä käsityk- töksentekoa asiassa oli ollut vielä tarpeen kuulla 8610: set turvapaikkalautakunnan toiminnassa esiin kunnanvaltuuston I varapuheenjohtajaa. Ym- 8611: tulleista epäkohdista sen puheenjohtajan tie- päristölautakunta kehotti kunnanvaltuuston I 8612: toon. Samalla hän lähetti oikeusministeriölle varapuheenjohtajaa jättämään kahden viikon 8613: erillisen esityksen, jossa hän arvioi tarpeita ke- sisällä luvattomia rakennustöitä koskevat tar- 8614: hittää turvapaikka-asioiden muutoksenhaku- vittavat lupahakemukset. 8615: järjestelmää. Turvapaikkalautakunnan toimin- Koska ympäristölautakunta ei kuitenkaan 8616: nasta saadut kokemukset edellyttävät oikeus- vielä vuoden kuluessa lautakunnan oikeusasia- 8617: asiamiehen mukaan valitusjärjestelmän uudel- miehelle antamastaan selvityksestä ollut tehnyt 8618: leen arvioimista. mitään päätöstä syyttäjälle ilmoittamista koske- 8619: 8620: 8621: 169 8622: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 8623: 8624: 8625: 8626: 8627: vassa asiassa, oikeusasiamies pyysi ympäristö- ASIAKIRJAJULKISUUS ULKOASIAIN- 8628: lautakunnalta selitystä viivästymisen syistä. MINISTERIÖSSÄ 8629: Lautakunta ilmoitti viivästymisen syyksi lau- 8630: Kantelija arvosteli ulkoasiainministeriön me- 8631: takunnan suuren työmäärän ja sen, että kunnan- 8632: nettelyä yleisten asiakirjojen julkisuutta koske- 8633: valtuuston I varapuheenjohtaja oli toimittanut 8634: vissa asioissa. Kantelija oli puhelimitse pyytänyt 8635: viimeiset tarvittavat selvitykset vasta kahdek- 8636: saada tiedon suomalaisten toimittajien 8637: san kuukauden kuluttua lautakunnan selvitys- 8638: 29.10.1993 ulkoasiainministeriön vt. valtiosih- 8639: pyynnöstä. 8640: teerille osoittamasta ja ulkoasianministeriöön 8641: Oikeusasiamies totesi päätöksessään, että ym- faksilla lähettämästä kirjeestä, joka koski Suo- 8642: päristölautakunta ei voi jättää asiaa lopullisesti men EY-edustuston menettelyä tiedotettaessa 8643: pöydälle tekemättä siinä mitään päätöstä ja että pääministeri Ahon vierailun 19.10.1993 yhtey- 8644: lautakunta oli vasta hänen selityspyyntönsä joh- dessä järjestettävistä tiedotustilaisuuksista. V t. 8645: dosta tehnyt päätöksen olla ilmoittamatta asiaa valtiosihteeri oli sihteerinsä välityksellä ilmoit- 8646: syyttäjälle. Oikeusasiamies katsoi, että lauta- tanut, että kirje oli yksityinen eikä sitä luovutet- 8647: kunta oli sille kuuluvan harkintavallan nojalla taisi. Kirjettä ei ollut edes kirjattu saapuneeksi. 8648: päättänyt, ettei se ei tee rakennuslain 146 a §:n Toisen kerran kantelija oli puhelimitse pyytä- 8649: mukaista ilmoitusta syyttäjälle. Ympäristölau- nyt saada tietoonsa niiden henkilöiden nimet, 8650: takunnan olisi kuitenkin tullut ottaa huomioon, jotka olivat hakeneet lehdistösihteerin virkoja 8651: että luvaton rakentaminen oli tapahtunut jo lä- Suomen Bonnin, Lontoon ja Moskovan suurlähe- 8652: hes kaksi vuotta aikaisemmin ja että syyteoikeus tystöissä. Ulkoministeriö ei ilmoittanut niiden 8653: rakennuslain säännösten rikkomisesta vanhenee viiden henkilön nimiä, jotka olivat pyytäneet, 8654: rikoslain 8luvun mukaan kahdessa (2) vuodessa, että heidän nimiään ei annettaisi julkisuuteen. 8655: jollei kysymys ole törkeästä rakennuslain sään- Kantelija toirnitti ulkoasiainministeriöön 8656: nösten rikkomisesta. osastopäällikölle osoittamansa kirjeen, jossa hän 8657: Oikeusasiamiehen mukaan ympäristölauta- ilmoitti valittavansa päätöksestä jättää viran- 8658: kunta oli aiheettomasti viivyteHyt asian käsitte- hakijoiden luettelosta pois viisi nimeä, vaikka ne 8659: lyssä siten, että mahdollinen syyteoikeus oli ollut olivat yleisten asiakirjojen julkisuudesta anne- 8660: vaarassa päästä vanhentumaan. Koska kysy- tun lain nojalla julkisia. Hän vaati ulkoasiain- 8661: myksessä oli kunnan luottamushenkilön suorit- ministeriötä toimittamaan täydelliset luettelot. 8662: tama toistuva luvaton rakentaminen, ympäris- Asialle ei 4.5.1994 mennessä ollut tehty mitään 8663: tölautakunnan viivyttely oli lisäksi omiaan hei- hänen hienovaraisesta tiedustelustaan huolimat- 8664: kentämään kansalaisten luottamusta kunnan ta. Kantelijan mielestä ulkoasiainministeriö oli 8665: virkatoiminnan puolueettomuuteen. menettelyllään rikkonut julkisuusperiaatetta 8666: Tämän vuoksi oikeusasiamies antoi Enon vastaan ja sen menettely asian käsittelyssä ei 8667: kunnan ympäristölautakunnalle huomautuksen ollut ollut lainmukaista. 8668: rakennuslain 146 a §:n mukaisen asian käsittelyn Oikeusasiamies totesi ratkaisussaan, että val- 8669: aiheettomasta viivyttelystä. Hän lähetti päätök- tiosihteeri ei antanut tiedoksi toimittajien kirjet- 8670: sensä tiedoksi myös Enon kunnanhallitukselle. tä, koska hän katsoi sen olevan vain hänelle osoi- 8671: Oikeusasiamiehen päätös 20.6.1995, dnro 805/ tettu henkilökohtainen ilmoitus. 8672: 4/94 Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun 8673: 8674: 8675: 170 8676: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 8677: 8678: 8679: 8680: 8681: lain 2 §:n mukaan yleisiä asiakirjoja ovat viran- ranhakuasiakirjat ovat heti julkisia, kun ne saa- 8682: omaisenlaatimat ja antamat sekä sille lähetetyt puvat viranomaiselle. Diaarimerkintä on julki- 8683: tai annetut asiakirjat, jotka ovat sen hallussa. nen heti kun se on tehty. 8684: Lain 18 §:ssä säädetään, että yksityistä kirjettä, Ulkoasiainministeriö oli lausunnossaan tul- 8685: joka ei kuulu oikeudenkäyntiaineistoon, ei saa kinnut kantelijan pyytäneen saada nähtäväk- 8686: antaa tiedoksi ilman kirjoittajan tai hänen oikeu- seen luettelon viranhakijoista eikä itse hakemuk- 8687: denomistajansa suostumusta. sia tai rekisterimerkintöjä niistä. Hakemusasia- 8688: Asiakirjan yleisyyteen ei vaikuta se, onko se kirjat ja rekisterimerkinnät olivat ministeriönkin 8689: osoitettu viranomaiselle vai sen palveluksessa tulkinnan mukaan julkisia. Osastopäällikkö to- 8690: olevalle henkilölle. Oikeuskirjallisuudessa on kui- tesi päättäneensä olla antamatta tietoa hakijois- 8691: tenkin katsottu, että virkatoimiakin koskeva kir- ta, jotka olivat pyytäneet, ettei heidän nimiään 8692: je virkamiehelle voi olosuhteet huomioon ottaen julkistettaisi ennen nimitystä. 8693: olla luonteeltaan henkilökohtainen. Tulkinnassa Kantelija kertoi itse pyytäneensä puhelimitse, 8694: on tällöinkin asetettu lähtökohdaksi olettama että hänelle luovutettaisiin kolmen avoinna ol- 8695: asiakirjan julkisuudesta, jotta voitaisiin taata leen lehdistösihteerin viran hakijoiden nimet. 8696: viranomaistoiminnan kontrolliajatuksen toteut- Saadun selvityksen perusteella oikeusasiamie- 8697: tamiseksi omaksuttu hallinnon julkisuus. Asia- hen mielestä ei voinut päätellä, että kantelijan 8698: kirjan voidaan katsoa olevan yleinen, jos se sisäl- vaatimus olisi koskenut vain tiettyä asiakirjaa 8699: tää kyseisen viranomaisen toimintaan liittyviä vaan oleellista tietoa, joka oli saatavissa hake- 8700: virka-asioita koskevia tietoja. musasiakirjoista, diaarista tai yhteenvedosta ha- 8701: Kysymyksessä olevan asiakirjan sisältönä oli kijoista. 8702: Suomen EY-lähetystössä toimivien ulkoasiain- Hakemus avoinnakin olevaan virkaan on jul- 8703: ministeriön virkamiesten virkatointen arvostelu, kinen asiakirja, josta yleisöllä on oikeus saada 8704: joka kirjeen mukaan haluttiin saattaa valtiosih- tieto heti sen saavuttua viranomaiselle. Diaari- 8705: teerin tietoon. Kirjeessä ei esitetty vaatimuksia merkintä saapuneista hakemuksista on julkinen 8706: toimenpiteistä, mutta sen toivottiin johtavan heti, kun se on tehty. Tiedon antamisen tapa on 8707: asenteiden tarkistukseen. säännelty asiakirjajulkisuuslain 7 §:ssä. Tiedon 8708: Oikeusasiamies katsoi, että kirjettä ei lähetet- antaminen ei edellytä viranhakijan suostumusta. 8709: ty vt. valtiosihteerille yksityishenkilönä, vaan Julkisuusperiaatteen toteutuminen hallinnos- 8710: kyseisten virkamiesten esimiehenä eikä se ole si- sa edellyttää, että viranomaiset antavat tiedo- 8711: sällöltään yksityinen. Näin ollen toimittajien tusvälineiden edustajille mahdollisimman tar- 8712: faksina valtiosihteerille toimittama kirje oli ylei- koituksenmukaisin muodoin niiden pyytämät 8713: nen asiakirja, joka asiakirjajulkisuuslain 3 §:n julkiset asiakirjat. Tiedotusvälineiden tietoon on 8714: mukaan tuli julkiseksi heti saavuttuaan ministe- luonnollisesti myös saatettava viranhakijan esit- 8715: riöön. V aitiosihteerin ei olisi tullut kieltäytyä tämä toivomus, että hänen nimeään ei saateta 8716: luovuttamasta tietoa julkisesta yleisestä asiakir- julkisuuteen. 8717: jasta sillä perusteella, että ei ollut saanut siihen Oikeusasiamies katsoi, että osastopäällikön 8718: lähettäjien lupaa. olisi tullut luovuttaa tiedot myös niiden henki- 8719: Kantelun toisesta asiasta oikeusasiamies tote- löiden hakemuksista, jotka olivat pyytäneet, 8720: si, että asiakirjajulkisuuslain 3 §:n mukaisesti vi- ettei heidän nimiään saatettaisi julkisuuteen. 8721: 8722: 8723: 171 8724: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 8725: 8726: 8727: 8728: 8729: Kantelija oli faksina lähettämässään kirjeessä Apulaisoikeusasiamies piti tullihallituksen 8730: ilmoittanut valittavansa osastopäällikön pää- selvityksessä esitettyä perusteina kirjeeseen vas- 8731: töksestä ja vaatinut ulkoasiainministeriötä anta- taamatta jättämisestä hyväksyttävänä varsin- 8732: maan tiedot hakijoista siltä osin kuin ne hänen kin, koska vastaaminen oli tullut tarpeettomak- 8733: virkamiehelle osoittamassaan suullisessa pyyn- si, kun oikeusasiamiehen aikaisemmassa päätök- 8734: nössä oli evätty. sessä (9.6.1994, dnro 1012/4/93) kantelijalle oli jo 8735: Vaikka kirje oli osoitettu osastopäällikölle, oli- ilmoitettu henkilöntarkastuksen suorittaneiden 8736: si se asiasisältönsä vuoksi tullut käsittää asiakir- tullivirkamiesten nimet. 8737: jajulkisuuslain 8 §:ssä tarkoitetuksi vaatimuk- Tullihallitus totesi selvityksessään, että vaik- 8738: seksi saattaa virkamiehen kielteinen päätös vi- kakaan se ei asian vireilläolon vuoksi ollut katso- 8739: ranomaisen eli ulkoasiainministeriön tutkitta- nut asianmukaiseksi ottaa ratkaisevaa kantaa 8740: vaksi. Ulkoasiainministeriön olisi tullut viipy- kysymykseen tullivirkamiesten nimien ilmoitta- 8741: mättä tehdä asiassa lain edellyttämä valituskel- misesta, voisi olla erityistä aihetta salata virka- 8742: poinen päätös. miesten henkilöllisyys heihin kohdistuvien häi- 8743: Oikeusasiamies kiinnitti osastopäällikön huo- rintä- tai kostotoimien uhan vuoksi. 8744: miota hänen menettelynsä virheellisyyteen. Hän Apulaisoikeusasiamies totesi, että asianosai- 8745: saattoi ulkoasiainministeriön tietoon käsityksen- sella tulee olla pääsääntöisesti aina oikeus saada 8746: sä asiakirjojen julkisuudesta ja oikeasta menette- tietoonsa muun muassa tullivirkamiesten henki- 8747: lystä. Hän saattoi myös valtiosihteerin tietoon löllisyys, kun häneen kohdistetaan perusoikeuk- 8748: käsityksensä siitä, että toimittajien kirjettä oli siin kuuluvaan henkilökohtaiseen koskematto- 8749: pidettävä yleisenä asiakirjana ja julkisena. muuteen puuttuvia toimenpiteitä. Asianomaisen 8750: Oikeusasiamiehen päätös 21.6.1995, dnro 926/ oikeus saada nimet tietoonsa on erityisen tärkeää 8751: 4/94 sen vuoksi, että hänellä tulee olla mahdollisuus 8752: ryhtyä oikeudellisiin toimiin mahdollisen lain- 8753: TULLIVIRKAMIESTEN VELVOLLISUUS vastaisen menettelyn johdosta. Jos tulli- tai mui- 8754: ILMOITTAA HENKILÖLLISYYTENSÄ den virkamiesten henkilöllisyys halutaan jättää 8755: ilmoittamatta, siitä tulee säätää laissa tai asetuk- 8756: Kantelija arvosteli tullihallituksen toimisto- 8757: sessa. 8758: päällikön menettelyä hänen kirjallisen tieduste- 8759: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 8760: lunsa käsittelyssä. Kantelija oli tiedustellut Hel- 8761: tullivirkamiesten nimien ilmoittamisesta tulli- 8762: sinki-Vantaan lentoasemalla hänelle henkilön- 8763: hallituksen tietoon. 8764: tarkastuksen suorittaneiden tullivirkamiesten 8765: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 3.8.1995, 8766: henkilöllisyyttä. Hän ei ollut saanut vastausta 8767: dnro 1334/4/94 8768: kirjeeseensä. 8769: Tullihallituksen selvityksessä viitattiin siihen, 8770: IRTAIMEN MUINAISJÄÄNNÖKSEN 8771: että pian kantelijan kirjeen jälkeen tullihallituk- 8772: SIJOITUS 8773: selle saapui oikeusasiamieheltä selvityspyyntö 8774: samasta henkilöntarkastuksesta. Tämän vuoksi Riittisten seurakunnan asiamies jätti oikeus- 8775: kirjeeseen ei ollut vastattu, vaan katsottu, että asiamiehelle tutkimuspyynnön, joka koski Lilla 8776: asia käsiteltäisiin oikeusasiamiehelle tehdyn Ådskärin saarella sijaitsevan vanhan ankkurin 8777: kantelun yhteydessä. sijoitusta. Museovirasto oli vuonna 1982 myön- 8778: 8779: 8780: 172 8781: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 8782: 8783: 8784: 8785: 8786: tänyt Merikarhut-Sjöbjörna r.y:lle luvan nostaa viraston hallinnassa olevan valtion omistamaksi 8787: Riittisten Kuggskärin lähistölle uponneesta tuolloin luullun ankkurin siirtämiseksi Riittisten 8788: aluksesta ankkuri ja sijoittaa se yhdistyksen kylän kirkonmäelle. 8789: omistamalle Lilla Ådskärin saarelle. Ankkurin oli Museoviraston menettelystä hän totesi, ettei 8790: löytänyt Salon kaupungista olevan sukellusseu- museovirasto ollut sen käytettävissä olleiden voi- 8791: ran sukeltaja. Museovirasto oli hylännyt vuonna mavarojen puitteista voinut alunperin riittävästi 8792: 1993 Riittisten seurakunnan esityksen ankkurin selvittää löydetyn ankkurin luonnetta. Sittem- 8793: siirtämiseksi Lilla Ådskärin saarelta Riittisten min oli ilmennyt, että Riittisten Kuggskärin lä- 8794: kirkon läheisyyteen. hivesiltä löydetty ankkuri olikin peräisin paikal- 8795: Seurakunta pyysi oikeusasiamiestä tutki- la pohjakosketuksen saaneesta, muualle kor- 8796: maan, oliko museovirasto tehnyt päätöksensä jattavaksi viedystä venäläisestä sotalaivasta. 8797: vuosina 1982 ja 1993 oikeassa järjestyksessä ja Alueelta ei näin ollen koskaan ollut löytynyt hyl- 8798: sille annetun toimivallan puitteissa. Lisäksi seu- kyä. 8799: rakunta pyysi selvittämään, onko museoviras- Tästä seurasi apulaisoikeusasiamiehen mu- 8800: tolla oikeus luovuttaa valtion omistamia mui- kaan, että ankkuriin ei ole sovellettava muinais- 8801: naismuistoja yksityisen yhdistyksen hallintaan muistolain 3 luvun laivalöytöjä koskevia sään- 8802: siten sijoitettavaksi, että yleisöllä ei ole vapaata nöksiä, vaan lain 2 luvun irtaimia muinaisesinei- 8803: mahdollisuutta tutustua muinaismuistoon. tä koskevia säännöksiä. Muinaismuistolain 2 lu- 8804: Päätöksessään apulaisoikeusasiamies totesi, vun 16 §:n esine kuuluu sen löytäjälle. Luvun 8805: että muinaismuistoja tai museotointa koskevas- 17 §:n mukaan museovirastolla on tosin oikeus 8806: sa lainsäädännössä ei ole säännöksiä siitä, että lunastaa esine kansallismuseolle tai siirtää lunas- 8807: muinaismuisto on sijoitettava siten, että yleisöllä tusoikeutensa jollekin muulle yleiselle museolle 8808: on vapaa pääsy sitä katsomaan. Museotoimen tai laitokselle. Näin ollen Lilla Ådskärillä sijaitse- 8809: luonteeseen on tosin katsottava kuuluvan se, että va ankkuri kuului sen löytäjälle, joka on oikeu- 8810: myös yleisöllä on mahdollisuus tutustua mui- tettu määräämään sen sijoituksesta varattuaan 8811: naismuistoihin. ensin museovirastolle kohtuullisen ajan ilmoit- 8812: Museoviraston noudattaman käytännön mu- taa, käyttääkö se lunastusoikeuttaan tai siirtää- 8813: kaan muinaismuiston näytteillepanon tulee ta- kö se lunastusoikeutensa muulle yleiselle museol- 8814: le tai laitokselle. 8815: pahtua ympäristössä, johon yleisöllä on pääsy ja 8816: jossa museovirasto voi valvoa muinaismuiston Apulaisoikeusasiamies lähetti päätöksensä 8817: kuntoa. Tämä ei estä museovirastoa päättämäs- tiedoksi museovirastolle ja pyysi sitä toimitta- 8818: maan tiedon päätöksestään myös ankkurin löy- 8819: tä yksittäistapauksessa muinaismuiston muun- 8820: laisesta näytteilläpidosta. täjälle. 8821: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 17 .8.1995, 8822: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan museo- 8823: dnro 910/4/94 8824: viraston ei voitu katsoa ylittäneen toimivaltaan- 8825: sa tai menetelleen virheellisesti, kun se myönsi 8826: VIIVÄSTYS KANSALAISUUS- 8827: vuonna 1982 Merikarhut-Sjöbjörna r.y:lle luvan 8828: HAKEMUKSEN KÄSITTELYSSÄ 8829: ankkurin sijoittamiseen Lilla Ådskärin saarelle 8830: tai kun se vuonna 1993 päätti olla suostumatta Sisäasiainministeriö oli käsitellyt kansalai- 8831: Riittisten seurakunnan hakemukseen museo- suutta koskevaa hakemusta lähes seitsemän 8832: 8833: 8834: 173 8835: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 8836: ----------------------------------------------------------------- 8837: 8838: 8839: 8840: 8841: vuotta antamatta ratkaisua asiassa. Hakemuk- suutta sekä hallintotoimintaa koskevia yleisiä 8842: sen pitkä käsittely oli muun muassa rajoittanut periaatteita ja toimia siten, ettei menettelyllä 8843: hakijan mahdollisuuksia matkustaa ulkomaille, tarpeettomasti rajoiteta ulkomaalaisen oikeuk- 8844: jota hänen toimensa hoitaminen olisi edellyttä- sia. 8845: nyt. Hakija kääntyi oikeusasiamiehen puoleen. Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä si- 8846: Hakemus oli selvityksen mukaan tullut vireil- säasiainministeriön ja sen ulkomaalaisviraston 8847: le 12.1.1988 sisäasiainministeriössä. Käsittelyä tietoon. 8848: oli hidastanut vuodesta 1989 aina vuoteen 1992 Apulaisoikeusasiamiehen päätös 17 .8.1995, 8849: saakka vireillä ollut hakijaa koskeva rikosasia. dnro 1359/4/94 8850: Siitä saatiin vuoden l992lopussa lainvoimainen 8851: päätös. Tämän jälkeen hakemuksen käsittely 8852: jatkui vielä lähes kaksi vuotta, kunnes hakijalle ASIANOSAISEN KUULEMINEN METSÄ- 8853: vuoden 199·4 lopussa myönnettiin Suomen kan· TIEN SUUNNITTELUN YHTEYDESSÄ 8854: salaisuus. Kantclija arvosteli Etelä-Karjalan metsälau- 8855: Apulaisoikeusasiamies katsoi ulkomaalaiskes- takuntaa siitä, että kantelijan edustamaa peri- 8856: kuksella olleen kansalaisuuslaissa mainittu pe- kuntaa ei ollut kuultu tiesuunnitelmaa laadit- 8857: ruste olla hyväksymättä kantelijan kansalai- taessa. Metsälautakunta oli tiedustellut perikun- 8858: suutta koskevaa hakemusta, kunnes häntä kos- nan suhtautumista sen tilan kautta kulkevaan 8859: keva rikosasia oli lainvoimaisella tuomiolla pää- tiehen vasta, kun tie oli jo merkitty maastoon. 8860: tetty. Kansalaisuushakemuksen käsittelyn jat- Oikeusasiamies totesi, että maastotöihin tar- 8861: kaminen vielä lähes kahdella vuodella ylitti kui- vitaan ennen yksityistietoimitusta maanomista- 8862: tenkin yksinäänkin kansalaisuushakemuksen jan lupa. Ellei lupaa ole saatavissa, on haettava 8863: keskimääräisen kokonaiskäsittelyajan ja rajoitti yksityistielain mukaista tietoimitusta. Mikäli 8864: hakijan mahdollisuuksia hoitaa tointaan, joka tietoimituksessa todetaan olevan edellytykset 8865: edellytti matkustamista ulkomaille. tiehankkeen toteuttamiselle, maastotyöt voi- 8866: Ulkomaalaislain l §:n 3 momentin mukaan daan suunnitelman laatimiseksi tehdä yksityis- 8867: ulkomaalaisen oikeuksia ei saa ulkomaalaislakia tielain 46 §:n säännösten nojalla. 8868: sovellettaessa rajoittaa enempää kuin on välttä- Metsälautakunta oli ryhtynyt maastosuun- 8869: mätöntä. Virkamieslain 20 §:n 1 momentin mu- nitteluun perikunnan tilan alueella ilman, että se 8870: kaan virkamiehen on suoritettava virkatehtä- on voinut osoittaa maanomistajan antaneen sii- 8871: vänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Apulais- hen suostumuksen tai edes olleen tietoinen tie- 8872: oikeusasiamies katsoi, että ulkomaalaiskeskus hankkeesta. Tiehankkeessa ei ollut myöskään 8873: toimi ulkomaalaislain 1 §:n 3 momentin sekä vir- haettu yksityistietoimitusta. 8874: kamieslain 20 §:n 1 momentin vastaisesti, kun se Pöytäkirja tiehankkeessa pidetystä neuvotte- 8875: pitkitti tarpeettomasti kantelijan kansalaisuus- lukokouksesta oli myös laadittu väärälle lomak- 8876: hakemuksen käsittelyyn käytettyä aikaa vuoden keelle eikä siitä ilmennyt kokouksessa käsitellyn 8877: 1992 jälkeen. Apulaisoikeusasiamiehen käsityk- asian yksityiskohtia. Pöytäkirjan tarkastajia ei 8878: sen mukaan ulkomaalaisviranomaisten tulee ollut valittu eikä pöytäkirjaa ollut allekirjoitettu. 8879: myös kansalaisuuslaissa tarkoitettuja hakemuk- Oikeusasiamies saattoi metsälautakunnan tie- 8880: sia käsiteltäessä noudattaa käsittelyn joutui- toon maanomistajan kuulemisessa ja pöytäkir- 8881: 8882: 8883: 174 8884: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 8885: 8886: 8887: 8888: 8889: jaamisessa tapahtuneet laiminlyönnit. Lisäksi aluetta koskevista toimenpiteistä sekä ministerin 8890: hän kehotti metsälautakuntaa kiinnittämään oman selvityksen. 8891: toimihenkilöidensä erityistä huomiota maan- Ministeri totesi selvityksessään, että hän tar- 8892: omistajien kuulemiseen metsätien suunnittelu- kisti ennen 15.5.1991 pidettyä hallituksen ilta- 8893: vaiheessa ja neuvottelukokouksessa käsiteltyjen koulua oman esteellisyytensä Vuotoksen altaan 8894: asioiden asianmukaiseen pöytäkirjaamiseen. rakentamisesta koskevan päätöksen tekemiseen. 8895: Oikeusasiamiehen päätös 31.8.1995, dnro 795/ Hän keskusteli asiasta lyhyesti myös oikeus- 8896: 4/9ci kanslerin kanssa. Ministeri totesi tällöin, että 8897: tila ei ollut allasalueella. Vasta vuoden 1993 8898: syksyllä päädyttiin Kemijoki Oy:n ja kuntien 8899: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIN välisissä neuvotteluissa veden korkeuden uu- 8900: ESTEELLISYYS teen tasoon. 8901: 8902: Kantelija pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan, Ministeri ei katsonut olevansa esteeilinen Vuo- 8903: oliko entinen maa- ja metsätalousministeri ollut toksen allasta koskevien päätösten tekemiseen. 8904: hallintomenettelylain 10 §:n 1- ja 2-kohtien pe- Hän totesi kesämökin rakentamisen Savukoskel- 8905: rusteella esteeilinen tehdessään ministerinä ja Ie liian kalliiksi yhdelle perheelle. Tämän vuoksi 8906: valtioneuvoston jäsenenä suunniteltuun V uo- rakennushankkeeseen otettiin mukaan hänen si- 8907: toksen altaaseen liittyviä päätöksiä. Kantelun sarensa perhe sekä kaksi muuta perhettä. Raken- 8908: mukaan ministeri oli omistanut suunnitellun al- tamista varten päätettiin perustaa osakeyhtiö, 8909: taan vahinkoalueelia kesämökin ja kesämökki- joka sai sittemmin nimen MR-Lomat Oy. 8910: tontin, jonka hän oli lahjoittanut 19.4.1 992 sisa- Kemijoki Oy ja allasalueen kunnat olivat vuo- 8911: rensa miehelle ja tämä edelleen samana päivänä den 1993 aikana tarkistaneet allassuunnitelmia 8912: MH-Lomat Oy -nimiselle yhtiölle, josta hän siten, että veden korkeuden taso ylärajassaan 8913: omisti neljäsosan. MR-Lomat Oy luovutti sit- korottui puolella metrillä. MR-Lomat Oy:n 8914: temmin 10.12.1993 vahvistetulla vaihtokirjalla osakkaat havaitsivat veden korkeudesta tehtyjä 8915: kiinteistön rakennuksineen Kemijoki Oy:lle merkintöjä maastossa vasta syksyllä 1993. 8916: 360 000 markan hinnasta ja sai lisäksi Sodanky- Kemijoki Oy:n edustaja otti syksyllä 1993 yh- 8917: lästä Räkkiluoston rantakaava-alueelta vähin- teyttä MR-Lomat Oy:n hallituksen puheenjoh- 8918: tään yhtä arvokkaan tontin. Kantelijan käsityk- tajaan ja ilmoitti, että yhtiön rakennus oli ns. 8919: sen mukaan Kemijoki Oy antoi MR-Lomat vettymisalueella. Kemijoki Oy tarjoutui osta- 8920: Oy:lle vähintään puolitoistakertaisen vastik- maan tällaisen alueen kiinteistöt, koska se ei voi- 8921: keen, vaikka tällainen vastike tulisi antaa ainoas- nut taata niiden vahingoittumattomuutta al- 8922: taan voimalaitosrakentamisessa veden alle jää- taan vaikutuksilta. 8923: västä kiinteistöstä. Kyseinen rakennus ei jäisi Yhtiön osakkaat päätyivät keskusteluissa 8924: suunnitellun allashankkeen toteutuessa veden ryhtyä myyntineuvotteluihin Kemijoki Oy:n 8925: alle. pyynnön mukaisesti. Ministeri totesi selvitykses- 8926: Oikeubasiamies hankki asian tutkimista var- sään korostaneensa osakkaiden kanssa käymis- 8927: ten maa- ja metsätalousministeriön selvityksen sään keskusteluissa hinnoittelua, koska hän tie- 8928: maa- ja metsätalousministerin kautena ministe- dosti yhteiskunnallisen asemansa ja siihen liitty- 8929: riössä tehdyistä suunniteltua Vuotoksen allas- vät vastuunsa. 8930: 8931: 8932: 175 8933: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 8934: 8935: 8936: 8937: 8938: Kantelija antoi hankittuun selvitykseen vas- (dnrot 956 ja 1123/4/91), että hallitusmuodon 8939: tineensa, johon ministeri sai vielä vastata. 5 §:ssä tarkoitettu yhdenvertaisuusperiaate edel- 8940: Oikeusasiamies hankki vielä Kemijoki Oy:ltä lyttää, että kansalaisia kohdellaan yhdenmukai- 8941: selvityksen kantelussa mainitusta kiinteistökau- sesti oikeudellisesti katsoen samanlaisissa ta- 8942: pasta ja muista vastaavista kiinteistökaupoista pauksissa. Yhdenvertaisuusperiaatteesta poik- 8943: sekä kiinteistöjen hinnoittelun perusteista. Oi- keaminen vaatii asialliset syyt, joiden tulee ilme- 8944: keusasiamies perehtyi myös MH-Lomat Oy:n tä virallisesta päätöksestä. Oikeusasiamies totesi 8945: kirjanpitoon vuosilta 1991-1993 ja yhtiön pe- päätöksessään edelleen, että asianmukaisinta 8946: rustamista sekä kesämökin rakentamisen rahoi- olisi ollut, että periaatepäätös olisi iltakoulun 8947: tusta koskeviin asiakirjoihin. Hän hankki myös jälkeen käsitelty myös valtioneuvoston yleis- 8948: maanmittauslaitoksesta arvion MH-Lomat Oy:n istunnossa ja tällöin otettu kantaa siihen, mitkä 8949: myymän kiinteistön ja vaihdossa saaman kiin- olivat periaatepäätöksen valmistelun vaikutuk- 8950: teistön arvoista. set eri hallinnonaloilla. Joka tapauksessa maa- ja 8951: Oikeusasiamiehen kanslian tarkastaja kuuli metsätalousministeriön olisi metsänparannus- 8952: MH-Lomat Oy:n hallituksen puheenjohtajaa, varojen käyttöä valvovana viranomaisena tullut 8953: Kemijoki Oy:n lakimiestä, kiinteistöpäällikköä tehdä asiassa nimenomainen kirjallinen päätös 8954: ja korvausasioiden hoitajaa sekä eräitä Savukos- ja toimittaa se paikalliselle metsälautakunnalle 8955: kella asuvia yksityishenkilöitä. toimenpiteitä varten. Oikeusasiamies saattoi kä- 8956: Kantelija ja ministeri antoivat vastineensa sityksensä maa- ja metsätalousministeriön tie- 8957: suoritetuista kuulemisista. toon. 8958: Oikeusasiamies totesi ratkaisussaan tapahtu- Maa- ja metsätalousministeriö antoi 2.6.1992 8959: mista seuraavaa. maa- ja metsätalousministerin allekirjoittaman 8960: Pääministeri Esko Ahon hallitus teki kirjallisen määräyksen Koillis-Suomen metsä- 8961: 15.5.1991 iltakoulupäätöksen, jossa se antoi lautakunnalle. Määräyksen mukaan ministeriön 8962: kauppa- ja teollisuusministeriölle luvan ryhtyä 24.5.1991 antama kielto oli edelleen voimassa. 8963: valmistelemaan ehdotusta periaatepäätökseksi Määräyksen mukaan jo tehdyt rahoituspäätök- 8964: Vuotoksen altaan rakentamisesta. Silloinen maa- set tuli metsänparannuslain 32 §:n nojalla pe- 8965: ja metsätalousministeri oli iltakoulussa paikalla. ruuttaa siltä osin kuin työtä ei ollut tehty. 8966: Maa- ja metsätalousministeriön virkamies an- Koillis-Suomen metsälautakunta teki päätök- 8967: toi 24.5.1991 maa- ja metsätalousministerin siä, joissa se lakkautti metsänparannusvarojen 8968: määräyksestä puhelimitse Koillis-Suomen met- maksamisen. Useat metsänomistajat valittivat 8969: sälautakunnalle ohjeen olla suunnittelematta päätöksistä maatilatalouden valituslautakun- 8970: uusia metsänparannushankkeita ja myöntämät- taan, joka hylkäsi valitukset. Ainoastaan yksi 8971: tä metsänparannusvaroja Vuotoksen alueelle metsänomistaja valitti edelleen korkeimpaan 8972: metsänparannushankkeisiin. Koillis-Suomen hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus kat- 8973: metsälautakunta noudatti ministeriöstä annet- soi 12.9.1994 antamassaan päätöksessä, ettei ol- 8974: tua ohjetta. lut säännöstä, jonka perusteella jo myönnetyt 8975: Eräät alueen metsänomistajat kantelivat metsänparannusvarat olisi voitu peruuttaa. Kor- 8976: eduskunnan oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamies kein hallinto-oikeus kumosi metsälautakunnan 8977: katsoi 22.5.1992 antamassaan päätöksessä ja maatilatalouden valituslautakunnan päätök- 8978: 8979: 8980: 8981: 176 8982: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 8983: 8984: 8985: 8986: 8987: set. Maa- ja metsätalousministeriön määräys taikka muutoin välittömästi aiheutetaan huo- 8988: osoittautui siten virheelliseksi. mattavaa pysyväistä haittaa toisen kiinteistön 8989: V aitioneuvosto päätti 17.6.1992 antaa edusta- tai siihen kuuluvan alueen käyttämiselle, voi- 8990: jalleen Kemijoki Oy:n yhtiökokoukseen toimi- daan käyttöoikeuden myöntämisen asemesta 8991: ohjeen, jonka mukaan valtion puolesta ei ole omistajan vaatimuksesta kysymyksessä oleva 8992: estettä sille, että Kemijoki Oy ryhtyy hakemaan kiinteistö tai alue määrätä lunastettavaksi. 8993: V uotoksen altaan ja voimalaitoksen rakentamis- Jos osa kiinteistöstä lunastetaan omistajalta 8994: lupaa vesioikeudelta. Maa- ja metsätalousminis- ja jäljelle jäävän osan käyttämiselle aiheutuu 8995: teri oli valtioneuvoston yleisistunnossa päättä- tästä huomattavaa pysyväistä haittaa, on koko 8996: mässä asiaa. kiinteistö määrättävä saman pykälän 2 momen- 8997: Kemijoki Oy jätti 25.9.1992lupahakemuksen tin mukaan lunastettavaksi. Korvaus on puoli- 8998: vesioikeudelle. toistakertainen vesilain 11luvun 6 §:n l momen- 8999: Valtioneuvosto päätti 27.5.1993 yleisistun- tissa tarkoitetun alueen osalta. Jos jollekin 9000: nossaan luovuttaa Kemijoki Oy:lle 3.800 ha val- myönnetään vesilain nojalla oikeus lunastaa, ot- 9001: tion maata. Maanvaihto valmisteltiin maa- ja taa pysyvään käyttöön tai muuttaa vesialueeksi 9002: metsätalousministeriössä ja asian esitteli valtio- toiselle kuuluva maa-alue, on maapohjaan sekä 9003: neuvoston istunnossa maa- ja metsätalousminis- sillä oleviin rakennuksiin, rakennelmiin ja laittei- 9004: teriön virkamies. Maa- ja metsätalousministeriö siin kohdistuva vahinko korvattava vesilain ll 9005: lähetti vielä samana päivänä ministerin allekir- luvun 6 §:n 1 momentin mukaan puolitoistaker- 9006: joittamalla kirjeellä valtioneuvoston päätöksen taisena. 9007: metsähallitukselle ja kehotti sitä ryhtymään tar- Korvauksista päättää asianomainen vesi- 9008: vittaviin toimiin aluevaihdon toteuttamiseksi oikeus lupapäätöksessään. Yleensä kiinteistöistä 9009: käytännössä. on lunastettu vain veden alle jäävä osa. Jos osa 9010: Oikeusasiamies arvioi tapahtunutta seuraa- kiinteistöstä jää veden alle, vesioikeus ratkaisee 9011: vasti. kussakin yksittäistapauksessa, aiheutuuko 9012: Kantelussa pyydettiin oikeusasiamiestä suo- muun osan käyttämiselle sellaista huomattavaa 9013: rittamaan kaikki tutkimukset, joihin asia antoi pysyväistä haittaa, että myös muu osa on mää- 9014: aihetta. Eräissä lehtikirjoituksissa esitettiin rättävä lunastettavaksi puolitoistakertaiseen 9015: epäilyjä, joiden mukaan Kemijoki Oy oli suorit- hintaan. 9016: tanut MR-Lomat Oy:lle allasalueella olevasta Kemijoki Oy viittasi korkeimman oikeuden 9017: kiinteistöstä liian suuren vastikkeen. Asiassa py- ratkaisuun 1974 II 8, jossa osa tilan kotipalstas- 9018: rittiin tämän vuoksi selvittämään myös epäilyt ta ja sillä olevista rakennuksista oli jäänyt veden 9019: mahdollisesta lahjomarikoksesta. alle vesistöä säännösteltäessä. Lunastetun 9020: Kantelussa esitetyn näkemyksen mukaan alueen ulkopuolelle jäänyt osa ja rakennukset 9021: MH-Lomat Oy:n omistamasta kiinteistöstä ei määrättiin lunastettavaksi puolitoistakertaiseen 9022: olisi tullut maksaa puolitoistakertaista hintaa, hintaan. Lisäksi Kemijoki Oy viittasi Pohjois- 9023: vaan ainoastaan käypä arvo. Suomen vesioikeuden antamaan päätökseen 9024: Vesilain ll luvun 7 §:ssä säädetään, että jos Kokkosnivan voimalaitoksen rakentamisesta 9025: vesilakiin perustuvalla toimenpiteellä saatetaan 12.6.1987. Tuossa päätöksessä eräästä 2.500 m 2 :n 9026: toiselle kuuluva maa-alue pysyvästi veden alle suuruisesta kesämökkitontista jäi veden alle 9027: 9028: 9029: 9030: 177 9031: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 9032: ------------------- 9033: 9034: 9035: 9036: 9037: 300m~. Lisäksi 300m~ oli vettyvää aluetta. Ton- esteellinen. Tällöin tulevat ensimmäisinä kysy- 9038: tilla oleva hirsimökki oli perustettu betonipila- mykseen hallintomenettelylain säännökset. 9039: reille, joiden alapäät ja uunin perustusten ala- Hallintomenettelylain 10 §:n l momentin 5- 9040: päät olivat sellaisella korkeudella, että vedenpin- kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos hän 9041: nan nousun voitiin arvioida aiheuttavan hirsi- on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimieli- 9042: mökin ja uunin perustusten routimista ja vau- men jäsenenä yhteisössä, joka on asianosainen 9043: rioita rakenteille. Vesioikeus katsoi, että sään- tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa eri- 9044: nöstelystä aiheutui kiinteistölle huomattavaa tyistä hyötyä tai vahinkoa. Saman rnomentin 6- 9045: pysyväistä haittaa ja velvoitti Kemijoki Oy:n kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos 9046: Junastamaan koko kiinteistön rakennuksineen luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta 9047: puolitoistakertaisesta hinnasta. erityisestä syystä vaarantuu. Esteeilinen ei saa 9048: MR-Lomat Oy:n omistamasta kesämökkiton- hallintomenettelylain mukaan käsitellä asiaa 9049: tista jäisi allashankkeen toteutuessa veden alle eikä olla läsnä sitä kiisiteltäessä, paitsi milloin 9050: 248 m~. Loput 1.734 m 2 olisi vettyvää aluetta. esteellisyys asian laadun vuoksi ei voi vaikuttaa 9051: Hakennukset jäisivät vettyvälle alueelle. Kemi- ratkaisuun tai asian käsittelyä ei voida lykätä. 9052: joki Oy:n mukaan rakennuksille olisi saattanut Kemijoki Oy teki 18.11.1992 valtiolle esityk- 9053: aiheutua samanlaisia routavaurioita kuin edellä sen maanvaihdosta. Maanvaihtoasia valmistel- 9054: mainitussa Kokkosnivan päätöksessä oli todet- tiin maa- ja metsätalousministeriössä. Valtio- 9055: tu. neuvosto päätti yleisistunnossaan 27.5.1993luo- 9056: Kemijoki Oy:llä voitiin katsoa olleen perustei- vnttaa Kemijoki Oy:lle 3.800 ha:n suuruisen 9057: ta Martinmukan kiinteistön hankkimiselle ja maa-alueen suunnitellulta allasalueelta. Asia 9058: puolitoistakertaisen hinnan maksamiselle. kuului maa- ja metsätalousministerin vastuu- 9059: Kemijoki Oy:n voitiin katsoa luovuttaneen alueeseen. Sen esitteli maa- ja metsätalousminis- 9060: MR-Lomat Oy:lle kiinteistön vaihdossa korkean teriön virkamies ja ministeri osallistui päätök- 9061: vastikkeen. Kun vastiketta verrattiin kuitenkin sentekoon. 9062: Kemijoki Oy:n muista allasalueen kesämökki- Maa-alueiden arvo oli yli 13 miljoonaa mark- 9063: kiinteistöistä maksamiin hintoihin, vastike oli kaa. Vaihtoa pidettiin valtiovallan taholta mer- 9064: lähellä keskiarvoa. kittävänä kannanottona altaan rakentamisen 9065: Saadusta selvityksestä ei saatu tukea esitetyil- puolesta. 9066: le epäilyille mahdollisesta lahjomarikoksesta. Oikeusasiamies totesi, että päätöksistä, joiden 9067: Oikeusasiamies arvioi tapahtunutta esteelii- tekemiseen ministeri osallistui, ei ole ollut hallin- 9068: syyden suhteen ?euraavasti. tomenettelylain 10 §:n l momentin 5-kohdassa 9069: V aitioneuvostosta annetun lain 2 §:n 1 mo- tarkoitettua suoranaista hyötyä ministerille tai 9070: mentissa mainitaan valtioneuvoston jäsenen es- MR-Lomat Oy:lle, jonka osaomistaja ja hallituk- 9071: tcellisyydestä. Sen varalta, ettei ministeri esteei- sen jäsen hän oli. Hän ei ollut tämän lain kohdan 9072: lisyyden tai muun tilapäisen esteen takia voi perusteella esteellinen. 9073: hoitaa tehtäviään, määrää tasavallan presidentti Ministerin menettelyä oli kuitenkin arvioita- 9074: toisen ministerin hänen sijaisekseen. V aitioneu- va myös hallintomenettelylain 10 §:n l momen- 9075: vostoa ja sen jäseniä koskevissa yleisissä sään- tin 6-kohdan perusteella. Toisin sanoen oli arvioi- 9076: nöksissä ei ole säädetty siitä, milloin ministeri on tava vaarantuiko luottamus ministerin puolueet- 9077: 9078: 9079: 9080: 178 9081: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 9082: --------- 9083: 9084: 9085: 9086: 9087: tomuuteen muusta erityisestä syystä. Arvioin- lut selvittää esteellisyytensä. Asian selvittämi- 9088: nissa oli otettava huomioon myös se, miltä asia sessä hänellä ei olisi ollut vaikeuksia, koska kiin- 9089: näytti ulospäin. teistö oli merkitty muun muassa 16.9.1992 päi- 9090: Ministerin johtama maa- ja rnetsätalousminis- vättyyn Kemijoki Oy:n luetteloon altaan vahin- 9091: teriö valmisteli ja suoritti näkyviä allashanketta koalueen tiloiEta. Oikeusasiamiehen käsityksen 9092: edistäviä toimenpiteitä. Ministeri omisti neljäs- mukaan luottamuksen ministerin puolueetto- 9093: osan MR-Lomat Oy:stä ja oli puheenjohtajan muuteen voitiin katsoa vaarantuneen hallinto- 9094: lisäksi sen ainoa hallituksen jäsen. MR-Lomat menettelylain 10 §:n 1 momentin 6-kohdassa 9095: Oy:n omistama Martinmukan kiinteistö oli Ke- tarkoitetulla tavalla erityisestä syystä. Oikeus- 9096: mijoki Oy:n 16.9.1992 päivätyssä luettelossa al- asiamiehen käsityksen mukaan ministerin olisi 9097: taan vahinkoalueen tiloista. Martinmukan omis- tullut selvittää esteellisyytensä ja pidättäytyä 9098: tajaksi luetteloon oli merkitty ministeri. ainakin maanvaihtoasian valmistelusta ja kä- 9099: Saadusta selvityksestä ei voitu varmuudella sittelystä valtioneuvoston yleisistunnossa 9100: päätellä, että ministeri olisi tiennyt MR-Lomat 27.5.1993. 9101: Oy:n omistaman kiinteistön sijainneen Vuotok- Oikeusasiamies saattoi käsityksensä entisen 9102: sen altaan vahinkoalueella. Hän oli jo kuitenkin maa- ja metsätalousministerin tietoon. 9103: ennen 15.5.1991 pidettyä hallituksen iltakoulua Oikeusasiamiehen päätös 31.8.1995, dnro 9104: keskustellut oikeuskanslerin kanssa mahdollises- 1034/4/94 9105: ta esteellisyydestään. Hänellä oli jo tuolloin ollut 9106: epäilys asiasta. Tämä ja myöhemmät tapahtu- 9107: mat huomioon ottaen hänellä voitiin katsoa ol- 9108: VAALILAUTAKUNNAN MENETTELY 9109: leen ainakin sellainen epäily Martinmukan kiin- 9110: teistön sijainnista Vuotoksen altaan vahinko- Kiuruveden kaupungin Itäisen aanestys- 9111: alueella, että hänen olisi tullut selvittää asia ja alueen (004) vaalilautakunnan kokouksessa ei 9112: esteellisyys ennen valtion ja Kemijoki Oy:n väli- ollut luettu julki vaalipöytäkirjaa, jota oli pi- 9113: sen maanvaihtoasian käsittelyä. detty äänestystoimituksesta neuvoa-antavassa 9114: Vuotoksen allashanketta edistävistä toimen- kansanäänestyksessä Suomen liittymisestä 9115: piteistä vastasi valtion puolesta ministeri, joka Euroopan unionin jäseneksi. Vaalilautakunnan 9116: omisti neljäsosan yhtiöstä, jolle tulisi ainakin varapuheenjohtaja kanteli oikeusasiamiehelle 9117: korvauksia allashankkeesta. Kemijoki Oy:Jle oli vaalilautakunnan puheenjohtajan menettelystä 9118: tärkeää, että maa- ja metsätalousministeri suh- muun muassa tässä asiassa. 9119: tautui myönteisesti altaan rakentamista edistä- Vaalilautakunnan muiden jäsenten antaman 9120: viin hankkeisiin. Ministerin olisi tullut näissä olo- selvityksen mukaan vaalipöytäkirjan lukeminen 9121: suhteissa olla esteellisyyden selvittämisen suh- unohtui kiireessä. 9122: teen erityisen huolellinen. V aalitoirnituksen menettelytapoja koskevien 9123: Oikeusasiamiehen käsityben mukaan minis- säännösten mukaan vaalitoimitus lopetetaan si- 9124: terin olisi tullut viimeistään ennen 27.:).1993 pi- ten, että vaalipöytäkirja luetaan julki, tarkaste- 9125: dettyä valtioneuvoston yleisistuntoa l'elvittää taan ja allekirjoitetaan. 9126: MR-Lomat Oy:n kiinteistön sijainti Vnotoksen Koska Kiuruveden kaupungin Itäisen äänes- 9127: altaan vahinkoalueella. Samalla hänen olisi tul- tysalueen (004) vaalilautakunta oli muutoin suo- 9128: 9129: 9130: 9131: 179 9132: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 9133: 9134: 9135: 9136: 9137: rittanut vaalitoimitustehtävänsä asianmukai- datetaan kyseisessä laissa olevien oikeudenkäyn- 9138: sesti, apulaisoikeusasiamies tyytyi kiinnittä- timenettelyä koskevien säännösten lisäksi sovel- 9139: mään vaalilautakunnan huomiota siihen, että tuvin kohdin, mitä oikeudenkäynnistä yleisissä 9140: vaalitoimituksesta pidettävä pöytäkirja on myös oikeuksissa on säädetty. 9141: luettava julki. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n mu- 9142: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 5.9.1995, kaan "jokainen tuomio perustettakoon syihin ja 9143: dnro 2104/4/94 lakiin eikä mielivaltaan". Oikeudenkäymiskaa- 9144: ren 24 luvun 15 §:ssä säädetään riita-asian tuo- 9145: VAKUUTUSOIKEUDEN PÄÄTÖKSEN mion perustelemisesta tarkemmin. Perusteluissa 9146: PERUSTELUT RIKOSVAHINKOASIASSA on sen mukaan ilmoitettava, mihin seikkoihin ja 9147: Kantelija arvosteli muun muassa vakuutus- oikeudellisiin päättelyyn ratkaisu perustuu. Pe- 9148: oikeuden päätöstä rikosvahinkojen korvaami- rusteluissa on myös selostettava, millä perusteel- 9149: sesta valtion varoista annettuun lakiin perustu- la riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt 9150: vassa korvausasiassa. Vakuutusoikeus oli hylän- näyttämättä. 9151: nyt kantelijan aviomiehen hakemuksen. Päätök- Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 4 §:n mu- 9152: seen ei saanut hakea muutosta. kaan valitukseen annettavassa ylemmän oikeus- 9153: Apulaisoikeusasiamiehen varamies totesi kan- asteen tuomiossa ei tule toistaa alemman oikeus- 9154: teluun antamassaan ratkaisussa, että kysymys asteen perusteluja, jos tuomioistuin vahvistaa 9155: oikeudesta korvaukseen edellä mainitun lain no- aikaisemman tuomion. Jos kuitenkin ilmenee 9156: jalla oli lainvoimaisesti ratkaistu vakuutusoikeu- muitakin perusteita, ne voidaan lisätä päätök- 9157: den päätöksellä eikä eduskunnan oikeusasiamies seen. 9158: voi puuttua siihen, miten tuomioistuimet käyt- V aitiokonttorin päätös ei sisältänyt merkityk- 9159: tävät harkintavaltaansa lainsäädännön tulkin- sellisten oikeustosiseikkojen kuvaamista. Näin 9160: nassa tai näytön arvioinnissa. Hän katsoi kuiten- ollen perusteluista ei ilmennyt sitä, että asiassa 9161: kin aiheelliseksi arvioida päätöksen perustele- oli oleellista sekä rikoksentekijän että uhrin ase- 9162: mista. ma turvapaikanhakijoina nimenomaan rikoksen 9163: Vakuutusoikeus oli viitannut perusteluinaan teko hetkellä. Perusteluista ei ilmennyt, oliko va- 9164: valtiokonttorin päätöksestä ilmeneviin peruste- kuutusoikeuden mielestä aviomiehen vasta va- 9165: luihin. V aitiokonttorin päätöksen perustelut oli- kuutusoikeudessa esittämällä oikeustosiseikalla, 9166: vat kokonaisuudessaan seuraavat: "Päätös pe- eli avioliiton solmimisella oikeudellista merkitys- 9167: rustuu rikosvahinkojen korvaamisesta valtion tä. 9168: varoista annettuun lakiin ... Hakemus hylätään Perusteluissa ei myöskään arvioitu, miten 9169: mainitun lain 2 §:n nojalla, koska sekä A:n että oleskelun pysyvyyden arviointiin oli vaikutta- 9170: B:n oleskelua Suomessa on pidettävä rikosvahin- nut turvapaikkahakemusten käsittelyn kesto tai 9171: kolain tarkoittamalla tavalla tilapäisenä ja ly- käsittelyvaihe. Perusteluissa ei myöskään tuotu 9172: hytaikaisena, eikä ole esitetty mainitun lain edel- esiin myöhempien olosuhteiden muutosten mah- 9173: lyttämää erityistä syytä korvauksen suorittami- dollista merkitystä näyttönä arvioitaessa sitä, 9174: . seen " . oliko rikoksen tekohetkellä kantelijan aviomie- 9175: Vakuutusoikeudesta annetun lain (14/58) hen tarkoitus oleskella Suomessa ainoastaan tila- 9176: 9 §:n mukaan oikeudenkäyntimenettelyssä nou- päisesti ja lyhytaikaisesti. 9177: 9178: 9179: 180 9180: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 9181: 9182: 9183: 9184: 9185: Apulaisoikeusasiamiehen varamies ei katso- sessa olleen kahden miespuolisen terveystarkas- 9186: nut vakuutusoikeuden menetelleen asiassa lain- tajan. Arvioituaan työt samanarvoisiksi tasa- 9187: vastaisesti tai ylittäneen sille asian ratkaisussa arvovaltuutetun olisi tullut arvioida työnanta- 9188: kuuluvaa harkintavaltaa. Hän piti kuitenkin jan esittämää näyttöä siitä, että erilainen palk- 9189: vakuutusoikeuden päätöksen perusteluja edellä ka oli perustunut muuhun kuin sukupuoleen, 9190: sanotulla tavalla niukkoina. Luottamus lainkäy- tässä tapauksessa virka- ja työehtosopimuksen 9191: tön asianmukaisuuteen edellyttää erityisesti täl- määräykseen. 9192: laisessa tapauksessa, jossa tulkintaohjetta ei ole Tasa-arvovaltuutettu oli lausunnossaan ar- 9193: saatavissa ylimmän oikeusasteen ennakko- vioinut terveystarkastajien työtä työnantajan, 9194: tapauksista, että prosessiekonomisista syistä lausunnonpyytäjän esimiesvirkamiehen ja tois- 9195: huolimatta kiinnitetään erityistä huomiota pe- ten terveystarkastajien tehtävänjaosta, tehtä- 9196: rustelujen sisältöön. vänjaon muutoksen perusteista sekä koulutuk- 9197: Apulaisoikeusasiamiehen varamies saattoi kä- sesta ja työkokemuksesta esittämien selvitysten 9198: sityksensä vakuutusoikeuden tietoon. perusteella. Arviointinsa perusteena tasa-arvo- 9199: Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen päätös valtuutettu oli käyttänyt niitä vaativuustekijöi- 9200: 28.9.1995, dnro 1584/4/94 tä, jotka oli mainittu valtakunnallisen työmark- 9201: kinoiden keskusjärjestöjen nimeämän työnar- 9202: viointityöryhmän 9.2.1994 antamassa loppu- 9203: T ASA-ARVOV ALTU UTETU N MENETTELY 9204: raportissa. 9205: PALKKASYRJ 1NTÄÄ KOSKEVAN 9206: LAUSUNNON ANTAMISESSA Apulaisoikeusasiamies totesi, että täysin luo- 9207: tettavan arvion tekeminen terveystarkastajien 9208: Kantelija pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan, työtehtävien samanarvoisuudesta vaatisi ana- 9209: oliko tasa-arvovaltuutetun lausuntoa valmistel- lyyttisen ja objektiivisen arviointijärjestelmän 9210: taessa ja sitä annettaessa menetelty virheellisesti käyttöä yhteisesti hyväksyttyjen työnkuvaus- 9211: ja oliko tasa-arvovaltuutettu ylittänyt toimival- ten pohjalta laadittavassa selvityksessä. 9212: tansa. Asia koski naisten ja miesten välisestä Tasa-arvovaltuutetun tehtävänä on valvoa 9213: tasa-arvosta annetussa laissa kiellettyä syrjintää tasa-arvolain noudattamista. Tällöin hänen on 9214: tapauksessa, jossa terveydenhuollon kuntayhty- myös kohtuudella saatavissa olevan selvityksen 9215: mä oli maksanut lausunnon pyytäneelle terveys- nojalla arvioitava työtehtävien samanarvoisuut- 9216: tarkastajalle tästä työstä Y 25 -palkkaluokan ta. Apulaisoikeusasiamiehen mielestä kyseisen 9217: mukaista palkkaa ja kahdelle miespuoliselle ter- alan asiantuntijoiden kuuleminen edistäisi luo- 9218: veystarkastajalle Y 28 -palkkaluokan mukaista tettavan arvion tekemistä. Toisaalta Kunnalli- 9219: palkkaa. sen työmarkkinalaitoksen tässä asiassa hankki- 9220: missa asiantuntijalausunnoissakaan ei voitu yk- 9221: Työtehtävien samanarvoisuus siselitteisesti asettaa kolmen eri terveystarkasta- 9222: Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, jan tehtäviä arvojärjestykseen. 9223: että tasa-arvovaltuutetun olisi ensiksi tullut Apulaisoikeusasiamies katsoi, että tasa-arvo- 9224: saadun selvityksen perusteella arvioida, olivat- valtuutettu ei ollut ylittänyt harkintavaltaansa 9225: ko lausunnonpyytäjän työtehtävät olleet sa- tai menetellyt muutoin lainvastaisesti arvioides- 9226: manarvoisia kuin saman työnantajan palveluk- saan työtehtävien samanarvoisuutta. 9227: 9228: 9229: 181 9230: HUOMAUTUKSET J A KÄS TYKSET 9231: ----- 9232: 9233: 9234: 9235: 9236: Virka- ja työehtosopimusten määräysten METSÄN UUDISTAMISTÖIDEN 9237: tulkinta VALVONTA VUOTOKSEN ALUEELLA 9238: 9239: Arvioidessaan kuntayhtymän menettelyn lain- Kantelijan mukaan Koillis-Suomen metsälau- 9240: mukaisuutta tasa-arvovaltuutettu on tulkinnut takunta ei ollut valvonut V uotoksen alueella yk- 9241: virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä palkka- sityismetsäasetuksen 4 §:n mukaisesti sitä, että 9242: luokittelusta, koska työnantaja oli vedonnut sopi- hakkuuilmoituksen perusteella tai hyväksytyn 9243: musmääräyksiin perusteena palkkauseroille. hakkuu- ja uudistamissuunnitelman mukaisesti 9244: Kunnallisen virkaehtosopimuslain (669170) suoritetusta hakkuusta aiheutuvat metsän uu- 9245: 2 §:n mukaan virkaehtosopimus on vähimmäis- distamistyöt tulivat tehdyiksi ilmoitettuna tai 9246: sopimus. V akiintuneesti on lisäksi tulkittu, että hyväksyttynä aikana. Kantelija pyysi oikeus- 9247: se on myös enimmäissopimus. Näin ollen viran- asiamiestä ryhtymään toimenpiteisiin, jotta 9248: haltijan palvelussuhteen ehtoja ei voi määritellä alueella suoritettaisiin yksityismetsälain mukai- 9249: virkaehtosopimusta huonommaksi, mutta ei set metsän uudistamistyöt. 9250: myöskään niitä paremmaksi. Metsälautakunnalla oli käsityksensä mukaan 9251: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että kunnalli- harkintavaltaa uudistamistöiden suorittamiselle 9252: sen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukai- annettavan määräajan suhteen. Kysymyksessä 9253: sesti miespuolisen terveysteknikon tutkinnon olevassa erikoisessa tilanteessa, jossa Kemijoki 9254: suorittaneiden virkamiesten palkka oli määritel- Oy oli jättänyt vesioikeudelle Vuotoksen altaan 9255: tävä luokitteluväliin Y 26--30. ja voimalaitoksen rakentamista koskevan lupa- 9256: Tasa-arvovaltuutettu oli selvityksessään kiis- hakemuksen, lautakunta oli katsonut voivansa 9257: tänyt esittäneensä arviota miespuolisten ter- antaa uudistamistöille jatkoaikaa, kunnes lopul- 9258: veystarkastajille maksettavaksi kuuluvasta pal- linen päätös Vuotoksen altaan rakentamisesta 9259: kasta. Lausunnossa oli kuitenkin esitetty se kan- tai rakentamatta jättämisestä oli tehty. 9260: nanotto, että virkaehtosopimus ei olisi velvoitta- Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan metsä- 9261: nut miespuolisten terveystarkastajien palkkojen lautakunnan esittämä näkemys Vuotoksen teko- 9262: sijoittamista luokitteluväliin Y 26-Y 30, ja kun järven ja voimalan rakentamishankkeen oikeu- 9263: otetaan huomioon virkaehtosopimuksen enim- dellisista vaikutuksista ei perustunut lakiin. Yk- 9264: mäissopimuksen luonne, se sisältää arvion siitä, sityismetsälain 2 §:ssä oli tyhjentävästi säännel- 9265: että heille maksettu palkka ei ollut virkaehto- ty metsän hakkuuseen liittyvistä uudistamisvel- 9266: sopimuksen mukainen. voitteista. Kemijoki Oy:n hakemuksen vireillä- 9267: Apulaisoikeusasiamiehen mielestä tasa-arvo- olo vesioikeudessa ei oikeusasiamiehen mielestä 9268: valtuutetun lausunnossa oli sovellettu virheelli- ilman nimenomaista lainsäännöstä oikeuttanut 9269: sesti kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopi- metsälautakuntaa poikkeamaan yksityismetsä- 9270: muksen palkkaluokittelumääräyksiä. lain 2 §:n 2 momenttiin perustuvan yksityismet- 9271: Hän saattoi silloisen tasa-arvovaltuutetun ja säasetuksen 4 §:n mukaisten määräaikojen nou- 9272: asian esitelleen vs. erikoistutkijan tietoon käsi- dattamisen valvonnasta. 9273: tyksensä kunnallisen yleisen virka- ja työehto- V uotoksen alueella suoritetuista hakkuista 9274: sopimuksen tulkinnasta. saatu selvitys huomioon ottaen oli mahdollista, 9275: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 15.11.1995, että maa oli ainakin joiltakin osin jätetty hak- 9276: dnro 2118/4/94 kuun jälkeen sellaiseen tilaan, että metsän luon- 9277: 9278: 9279: 182 9280: HUOMAUTUKSET J A K Ä S T Y K S E T 9281: 9282: 9283: 9284: 9285: tainen uudistuminen tai viljelyllä toteutettava metsäasetuksessa säädettyjä menettelytapoja 9286: uudistaminen joutui vaaraan. Oikeusasiamiehen noudattamatta jatkanut oma-aloitteisesti met- 9287: mielestä metsän uudistamistöiden laiminlyönti sän uudistamistöiden loppuun saattamiselle ase- 9288: merkitsisi tällaisessa tapauksessa yksityismetsä- tettuja määräaikoja ja siten laiminlyönyt yksi- 9289: lain l §:n 2 momentissa tarkoitettua metsän hä- tyismetsäasetuksen 4 §:ssä säädetyn valvonta- 9290: vittämistä. velvollisuutensa. 9291: Metsälautakunta ei ollut tehnyt uudistamis- Säännösten tulkinnanvaraisuuden huomioon 9292: töiden määräaikojen jatkamisesta erillisiä suun- ottaen oikeusasiamies ei kuitenkaan katsonut 9293: nitelmakohtaisia päätöksiä, eikä myöskään mi- asian antavan hänelle aihetta muuhun kuin että 9294: tään hakemuksia uudistamistöiden määräaiko- hän saattoi nämä käsityksensä metsälautakun- 9295: jen jatkamiseksi ollut jätetty. nan tietoon. Lisäksi oikeusasiamies kiinnitti met- 9296: Yksityismetsäasetuksen 3 §:n säännökset kui- sälautakunnan huomiota siihen, että sen tuli ryh- 9297: tenkin edellyttivät, että maanomistajan tuli esit- tyä viipymättä toimenpiteisiin katselmusten 9298: tää muutosehdotuksensa metsälautakunnalle, suorittamiseksi, mikäli ilmoitetut tai hyväksytyt 9299: jos hän halusi muuttaa hyväksyttyä hakkuu- ja määräajat uudistamistöiden loppuun saattami- 9300: uudistamissuunnitelmaa. Maanomistajan oli seksi olivat umpeutuneet ja jos oli ilmeistä, että 9301: tehtävä hakemus muun muassa silloin, jos hän maa oli hakkuunjälkeenjätetty sellaiseen tilaan, 9302: halusi uudistamistöiden määräaikaa jatketta- että sitä oli yksityismetsälain 1 §:n 2 momentin 9303: van. Metsälautakunnan tuli puolestaan tehdä mukaan pidettävä metsän hävittämisenä. 9304: määräajan jatkamista koskeva päätös. Oikeusasiamiehen päätös lähettiin tiedoksi 9305: Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan Koillis- myös maa- ja metsätalousministeriölle, Metsä- 9306: Suomen metsälautakunta oli menetellyt virheel- keskus Tapiolle ja ympäristöministeriölle. 9307: lisesti siinä, että se oli Vuotoksen hakkuualueella Oikeusasiamiehen päätös 22.11.1995, dnro 9308: ilman lakiin perustuvaa valtuutusta ja yksityis- 1700/4/94 9309: 9310: 9311: 9312: 9313: 183 9314: M U U T P E R AATTEELLISET K A N N A N 0 T 0 T 9315: 9316: 9317: 9318: 9319: 9. MUUT PERIAATTEELLISET KANNANOTOT 9320: 9321: ESITUTKINNAN KESTO kendenkäyntiin asettaa vaatimuksia myös esi- 9322: tutkinnan viivytyksettömälle suorittamiselle. 9323: Kantelija arvosteli esitutkinnan pitkää kes- Vaikka sopimuskohdassa puhutaan "rikossyyt- 9324: toa. Häntä vastaan oli tehty rikosilmoitus tör- teen nostamisesta", tarkoitetaan tällä vakiintu- 9325: keästä kavalluksesta lokakuussa 1991. Esitut- neen käytännön mukaan myös esitutkintaa. 9326: kinta oli edelleen kesken. Lokakuun 23. päivänä Ajan kuluminen oli tässä tapauksessa laskettava 9327: 1991 hänet oli oikeuden päätöksellä määrätty siitä, kun kantelijaa vastaan esitettiin vangitse- 9328: poissaolevana vangittavaksi. Kantelija asui tuol- misvaatimus 23.10.1991, ja viimeistään siitä 9329: loin ja asuu edelleen ulkomailla. Luovutuspyyn- ajankohdasta, kun hän sai tästä virallisen tiedon. 9330: nön vuoksi kantelija oli otettu kiinni Espanjassa Apulaisoikeusasiamies piti kolmen ja puolen 9331: marraskuussa 1991. Hän oli luovutusmenettelyn vuoden esitutkinta-aikaa pitkänä riippumatta 9332: johdosta vapautensa menettäneenä vuoden 1992 jutun tutkinnan mahdollisesta vaikeudesta. Ar- 9333: maaliskuun loppupuolelle, jolloin hänet vapau- vioitaessa sitä, oliko esitutkintaviranomainen 9334: tettiin. Hovioikeus oli kumonnut vangitsemis- menetellyt esitutkintalain 6 §:n ja Euroopan ih- 9335: päätöksen huhtikuussa 1992. misoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen vas- 9336: Poliisi perusteli apulaisoikeusasiamiehelle an- taisesti, oli kuitenkin kiinnitettävä huomiota 9337: tamassaan selvityksessä esitutkinnan kestoa sil- tutkinnan viipymisen syyhyn. 9338: lä, että ulkomailla asuvaa kantelijaa ei ollut saa- Esitutkintalain 22 §:n 1 momentin mukaan 9339: tu kuulustelluksi. Poliisin mukaan epäillyn hen- kuulusteltavan on pääsääntöisesti oltava itse läs- 9340: kilökohtainen kuuleminen oli välttämätöntä. nä kuulustelussa. Merkitykseltään vähäisissä 9341: Kaikki muut esitutkinnan vaatimat toimet oli jo asioissa epäilty, joka ei kiistä rikosilmoituksen 9342: suoritettu. Kantelijan kuulustelemiseksi oli yri- oikeellisuutta, saa kuitenkin antaa lausumansa 9343: tetty saada Espanjan viranomaisilta oikeusapua. asiamiehen välityksellä tai puhelimitse, jos tut- 9344: Myönteistä päätöstä ei kuitenkaan ollut vielä kija katsoo, ettei siitä aiheudu haittaa ja ettei se 9345: saatu. Oikeusapupyyntö oli vireillä. vaaranna tutkinnan luotettavuutta. 9346: Kantelija katsoi, että häntä voitaisiin kuulla Saadusta selvityksestä oli pääteltävissä, että 9347: Suomessa asuvan asiamiehen välityksellä, puhe- kyseessä ei ollut esitutkintalain 22 §:n 1 momen- 9348: limitse tai telefaxin avulla. Hänen mielestään tin tarkoittamalla tavalla merkitykseltään vä- 9349: henkilökohtainen kuuleminen ei ollut tarpeen. häinen asia. Kantelija ei ollut myöntänyt rikos- 9350: Kantelija piti pitkää esitutkinta-aikaa esitutkin- ilmoituksen oikeellisuutta. Näin ollen kantelijaa 9351: talain 6 §:n ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen oli lain mukaan esitutkinnassa kuultava henkilö- 9352: 6 artiklan vastaisena. kohtaisesti. Hänen ilmoituksensa luopua henki- 9353: Esitutkintalain 6 §:ssä lausutaan, että esitut- lökohtaisesti kuulemisesta tai oma käsityksensä 9354: kinta on toimitettava ilman aiheetonta viivytys- henkilökohtaisen kuulemisen tarpeellisuudesta 9355: tä. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan ei vaikuttanut asiaan. 9356: 1 kappaleen maininta oikeudesta kohtuullisen Asiakirjoista ilmeni, että poliisi oli turvautu- 9357: ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oi- nut lain mukaan käytettävissään oleviin keinoi- 9358: 9359: 9360: 184 9361: M U U T P E R A A T T E E L L S E T K A N N A N 0 T 0 T 9362: 9363: 9364: 9365: 9366: hin saadakseen kantelijan syylliseksi epäiltynä Apulaisoikeusasiamiehen kirje 20.10.1995, 9367: kuultavaksi. Se, ettei tämä vielä ollut onnistu- dnro 208/4/95 9368: nut, aiheutui selvityksen valossa olennaisesti 9369: kansainvälisen oikeusavun saamiseen liittyvistä 9370: käytännöllisistä vaikeuksista. TARVEHARKINTA JA PERUSOIKEUDET 9371: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että esitutkin- 9372: Kantelijan mielestä kaikilla ei ole tosiasiassa 9373: taviranomaiset eivät olleet menetelleet lainvas- 9374: oikeutta perustoimeentulon turvaan työttömyy- 9375: taisesti. 9376: den aikana, vaikka perustoimeentulon turva on 9377: Apulaisoikeusasiamiehen kirje 5.5.1995, dnro 9378: taattu hallitusmuodon uusissa perusoikeussään- 9379: 828/4/94 9380: nöksissä. 9381: Sosiaalitoimistoissa lasketaan vakiintuneen 9382: SIVIILIHENKILÖSTÖN ASEMA 9383: käytännön mukaan toimeentulotuen tarvetta 9384: ESIKUNNISSA 9385: arvioitaessa perheen tulot yhteen ja henkilön 9386: Puolustusvoimat siirtyi 1.1.1993 uuteen orga- mahdollisuus selviytyä hänen käytettävissään 9387: nisaatioon, jossa maanpuolustusalueen esikunta olevien varojen turvin arvioidaan perheen eikä 9388: määriteltiin 30 hengen suuruiseksi. Itäisen kysymyksessä olevan henkilön kannalta. Työtön 9389: maanpuolustusalueen esikunnassa työskentelee henkilö, joka ei kuulu työttömyyskassaan, ei saa 9390: myös 14 siviilihenkilöä, joiden virat ovat Mikke- toimeentulotukea, jos hänen puolisonsa tulot 9391: lin Sotilasläänin esikunnassa. ylittävät tietyn tulorajan. Samoin käy työttö- 9392: Kantelijan mukaan henkilöstöhallinnon hoi- mälle, joka on jo saanut ansiosidonnaista päivä- 9393: taminen oli muodostunut mahdottomaksi tehtä- rahaa säädetyn enimmäismäärän, mutta on edel- 9394: väksi tässä tilanteessa, jossa nimittävä viran- leen työttömänä, mikäli hänen puolisonsa tulot 9395: omainen/hallinnollinen esimies on toisessa jouk- ylittävät tietyn tulorajan. 9396: ko-osastossa. Epäselvä organisatorinen asema on Hallitusmuoto (HM) ei sinänsä estä asetta- 9397: vaikeuttanut asioiden esittelyä ja haitannut tie- masta ehtoja perustoimeentuloa turvaavan tuen 9398: donkulkua. saamiselle. Nämä ehdot voivat kysymyksessä 9399: Hankituissa selvityksissä todettiin epäonnis- olevan sosiaalisen riskitilanteen, työttömyyden, 9400: tuneeksi järjestely, jossa useiden siviilihenkilöi- luonne huomioon ottaen hyvin rakentua sen va- 9401: den hallinnollinen ja siten myös nimittävä virka- raan, että asianomainen itse aktiivisesti myötä- 9402: mies on eri esikunnassa. vaikuttaa sellaisiin toimiin, jotka viime kädessä 9403: Apulaisoikeusasiamies katsoi päätöksessään, ovat omiaan edistämään hänen työkykynsä yllä- 9404: että tilanne siviilihenkilöiden osalta oli epätyy- pitämistä ja työllistymistä. 9405: dyttävä. HM 15 a §:n 1 momentin säännös jokaiselle 9406: Koska Itäisen Maanpuolustusalueen esikun- kuuluvasta oikeudesta välttämättömään toi- 9407: nasta ilmoitettiin, että organisaatiota tullaan meentuloon ja huolenpitoon asettaa velvolli- 9408: muuttamaan siten, että henkilöstö ja nimittävä suuksia paitsi julkiselle vallalle, myös yksityisten 9409: viranomainen tulevatolemaan jatkossa samassa henkilöiden välisissä suhteissa. HM 15 a §:n 1 9410: joukko-osastossa, apulaisoikeusasiamies katsoi, momentin säännöksen perustuslaintasoisuudes- 9411: ettei kantelu antanut hänelle aihetta toimen- ta johtuu, että tavallisella lailla ei voida asettaa 9412: piteisiin. lisäedellytyksiä siinä turvatulle oikeudelle vält- 9413: 9414: 9415: 185 9416: M U U T PERIAATTEELLISET K A N N A N 0 T 0 T 9417: 9418: 9419: 9420: 9421: tämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Apulaisoikeusasiamies lausui, että työttö- 9422: HM 5 §:stä ilmenevän yhdenvertaisuusperiaat- myyskassalain 1 §:n 2 momentin mukaan työttö- 9423: teen toteutuminen ei ole esteenä sille, että julki- myyskassa ei saa harjoittaa muuta kuin työttö- 9424: sen vallan käytettävissä olevista varoista kus- myyskassalaissa tarkoitettua toimintaa, eikä 9425: taunettavan toimeentuloturvan määrää lasket- olla yhteydessä muunlaista toimintaa harjoitta- 9426: taessa otetaan huomioon myös ne tosiasialliset vaan yhdistykseen, järjestöön tai yhteenliitty- 9427: toimeentulon edellytykset, jotka henkilölle syn- mään, jossa kassan itsenäisyys tulisi rajoitetuksi. 9428: tyvät hänen elinolosuhteistaan esimerkiksi yh- Säännöstä on lain esitöiden mukaan perusteltu 9429: teistaloudessa toisen henkilön kanssa. Virheellis- työttömyyskassojen itsenäisyyden säilyttämi- 9430: tä ei ole arvioida toimeentulotuen tarvetta huo- sellä ja sillä, että työttömyyskassat toimivat 9431: mioon ottaen yhteistaloudessa asuvan puolison- yleensä ammattiliiton yhteydessä, vaikkakin 9432: kin osuus. niistä erillään olevina itsenäisinä yksikköinä. 9433: Voimassa olevien säännösten mukaan työttö- Työttömyyskassan jäsenyys on säädetty ansio- 9434: myyskassaan kuulumaton työtön työnhakija on sidonnaisen työttömyysturvan saamisen edelly- 9435: oikeutettu peruspäivärahaan ilman tarveharkin- tykseksi. Lain 2 §:n 2 momentin mukaan työttö- 9436: taa, jos hän täyttää työssäoloehdon 1.1.1994 jäl- myyskassan säännöissä määrätään jäsenmaksu- 9437: keen, josta päivämäärästä lukien työttömyys- jen laskemisen perusteet ja perimistavat sekä 9438: turvalain 14 § on kumottu. edellytykset jäsenmaksujen maksamisesta va- 9439: Apulaisoikeusasiamies viittasi siihen, että pautumiseen. Lain 3 §:n 3 momentin mukaan 9440: eduskunnan oikeusasiamiehen tehtäviin kuuluu työttömyyskassan jäseneksi pääsemisen ja jäse- 9441: hallitusmuodon uusitun 49 §:n 2 momentin mu- nenä pysymisen ehtona ei saa olla, että jäseneksi 9442: kaan (969/95) perusoikeuksien toteutumisen val- pyrkivä tai jäsen kuuluu tai liittyy johonkin 9443: vonta. Hän lausui, ettei käytettävissä olleen sel- muuhun yhdistykseen, järjestöön tai yhteenliit- 9444: vityksen perusteella ko. asioita ratkaistaessa ol- tymään. Jäsenen mahdollisella eroamisella am- 9445: lut tapahtunut oikeusasiamiehen valvontaval- mattiliitosta ei siis ole vaikutusta työttömyys- 9446: taan kuuluvaa lainvastaisuutta tai virhettä. kassan jäsenyyteen, vaan kassasta eroaminen 9447: Apulaisoikeusasiamiehen kirje 27.11.1995, edellyttää erillistä tahdonilmaisua. 9448: dnro 2403/4/95 Apulaisoikeusasiamiehen mielestä ammatti- 9449: liiton jäsenmaksun periminen työttömyyspäivä- 9450: rahasta ei muodosta sellaista lain 1 §:ssä tarkoi- 9451: AMMATTILIITON JÄSENMAKSUN tettua yhteyttä, jossa kassan itsenäisyys tulisi 9452: PERIMINEN ANSIOSIDONNAISESTA rajoitetuksi laissa kielletyllä tavalla. Periminen 9453: TYÖTTÖMYYSTURVASTA ei kuitenkaan ole mahdollista muutoin kuin jäse- 9454: Sanomalehtiartikkelin mukaan osa ammatti- nen antaman yksilöidyn valtuutuksen tai nimen- 9455: yhdistysliikkeestä peri jäsenmaksua ansiosidon- omaisen kassan säännöissä olevan määräyksen 9456: naisesta työttömyyspäivärahasta, osa taas ei pe- perusteella, koska työttömyyskassa on ammatti- 9457: rinyt. Kantelija pyysi oikeusasiamiestä selvittä- liitosta erillinen itsenäinen yksikkö. 9458: mään asian. Apulaisoikeusasiamiehen saaman selvityksen 9459: Sosiaali- ja terveysministeriö hankki asiaan mukaan ammattiliittojen jäsenmaksujen perin- 9460: selvitystä ja antoi lausunnon. nässä työttömyyskassojen maksamista päivä- 9461: 9462: 9463: 186 9464: MUUT PER AATTEELLISET KANNANOTOT 9465: --~------------------------------- -------------------------~~~~~~~ 9466: 9467: 9468: 9469: 9470: rahoista oli ollut jossain määrin erilaista käytän- miuksia on lisättävä nykyisestä. Tietoliikenne- 9471: töä. Koska sosiaali- ja terveysministeriö oli kir- tarkastajat, joille määrätään tietohallinto ja tie- 9472: jeessään työttömyyskassoille 24.11.1994 edellyt- totekniikka erilliseksi omaksi vastuualueeksi, 9473: tänyt, että ne työttömyyskassat, jotka perivät tulee määrätä poliisin lääninjohtoon. Atk-tuki 9474: jäsenmaksuja maksamistaan etuuksista työttö- tulee järjestää yhteistoiminta-alueittain siten, 9475: myyspäivärahojen maksatuksen yhteydessä, että päätoimisten atk-koulutettujen henkilöiden 9476: hankkivat tähän perintämenettelyynjäseniltään ohella perusjärjestelmillä on poliisitoimintaa 9477: valtuutuksen ja tiedottavat jäsenkuntansa kes- tuntevat, käyttöopastusta antavat pääkäyttä- 9478: kuudessa tehokkaasti valtuutuksen tarpeellisuu- jät. Tietojärjestelmille ja tietoliikenteelle on jär- 9479: desta, asia ei antanut ainakaan tässä vaiheessa jestettävä nykyistä vahvemmat valtakunnalli- 9480: aihetta apulaisoikeusasiamiehen toimenpiteisiin. set tukipisteet, joista alueelliset tukihenkilöt saa- 9481: Apulaisoikeusasiamiehen kirje 1.12.1995, vat apua. Poliisin henkilörekisterilaki mahdollis- 9482: dnro 1808/4/94 taa poliisin valtakunnallisten järjestelmien uu- 9483: distamisen. Uusi järjestelmä on määrä ottaa 9484: POLIISIPIIRIEN TIETOTEKNIIKKA- käyttöön vuonna 1997. Se helpottaaja vähentää 9485: ONGELMAT rikosilmoituksesta aiheutuvia syöttö- ja tarkis- 9486: tustehtäviä oleellisesti. 9487: Apulaisoikeusasiamiehen suorittamassa Fors- 9488: san nimismiespiirin tarkastuksessa ( 10.1.1995) il- Sisäasiainministeriö katsoi, että tietohallinto- 9489: meni, että piirin tuli itsenäisesti selviytyä tieto- työryhmän esitysten toteuttaminen ainakin vä- 9490: tekniikan aiheuttamista tilanteista kuten laite- hentäisi tarkastuksessa esiintulleita ongelmia 9491: huomattavasti lähivuosina. 9492: hankinnoista, perehtymisestä tietojärjestelmien 9493: käyttöön ja käytön ongelma tilanteista, sillä kes- Apulaisoikeusasiamies totesi selvitysten ja 9494: kitettyä ohjausta ja tukea ei ollut. lausuntojen osoittavan, että Forssan nimismies- 9495: Kun muidenkin poliisipiirien tarkastuksissa piirin ongelmat ilmensivät yleisemminkin poliisi- 9496: oli havaittu vastaavia ongelmia, apulaisoikeus- piirien vaikeuksia tietotekniikkaan liittyvissä 9497: asiamies pyysi sisäasiainministeriötä selvittä- kysymyksissä. Poliisin tietohallinnon ohjeen 9498: mään asiaa ja antamaan siitä lausunnon. mukaan paikallispoliisin tulee vastata itsenäises- 9499: Tarkastuksessa ja esitetyissä selvityksissä ti tietojärjestelmien käyttöönotosta ja käytöstä 9500: esiin tuodut yleiset ongelmat tietotekniikan ja hankkiutua tarpeelliseen koulutukseen. Käy- 9501: käyttöönotossa poliisihallinnossa ovat ministe- tännössä poliisipiireiltä kuitenkin puuttuu riittä- 9502: riön tiedossa ja niiden poistamista varten asetet- vä tietotekniikan asiantuntijatuki. Ongelmien 9503: tiin 22.6.1994 poliisin tietohallintotyöryhmä. tultua ilmi poliisin ylijohto asetti tietohallinto- 9504: Työryhmän esityksen mukaan tietohallintoa työryhmän selvittämään piirien tietotekniikka- 9505: tulee jämäköittää antamalla suositusten sijaan ongelmia ja tekemään esityksiä niiden poistami- 9506: määräyksiä, vahvistamalla keskitettyjä tuki- seksi. 9507: palveluja, suorittamalla keskitettyjä havaintoja Apulaisoikeusasiamies totesi tilanteen paran- 9508: ja pyrkimällä henkilösäästötavoitteista huoli- tuneen asian käsittelyn aikana niin, ettei enem- 9509: matta lisäämään atk-koulutuksen saaneita hen- piin toimenpiteisiin ollut aihetta. 9510: kilöitä organisaatioon. Poliisin henkilöstö tarvit- A p ulaisoikeusasiamiehen kirje 11.12 .1995, 9511: see hajautetun tukiorganisaation, mutta sen val- dnro 253/2/95 9512: 9513: 9514: 187 9515: T A R K A s T u K s E T 9516: 9517: 9518: 9519: 9520: 10. TARKASTUKSET 9521: 9522: Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies tar- Keskusteluissa henkilökunnan kanssa kävi 9523: kastivat kertomusvuonna 60 kohdetta. Tarkas- ilmi, ettei laitoksen yhteistoimintamenettelyyn 9524: tuspäiviä kertyi yhteensä 50. oltu tyytyväisiä. Myös laitoksen johtoryhmän 9525: Oikeusasiamies teki 14 tarkastusta ja käytti toimintatapoja arvosteltiin. Asiasta jätettiin 9526: niihin 11 työpäivää. Apulaisoikeusasiamies puo- kantelu. Lisäksi henkilökunta oli huolissaan 9527: lestaan tarkasti 46 kohdetta ja käytti tarkastuk- säästö toimista. Vankilan johto totesi, ettei laitos 9528: siin 39 työpäivää. pysty säästötoimien vuoksi hoitamaan muuta 9529: Tarkastuskohteet ja -ajankohdat käyvät ilmi kuin perustoimintonsa. Vankien aktiivi- ja va- 9530: taulukoista. paa-ajantoimintoja on jouduttu karsimaan pal- 9531: jon. Oikeusasiamies päätti ottaa säästötoimet 9532: esille seuraavassa vankeinhoito-osaston edusta- 9533: jien tapaamisessa. 9534: VANKEINHOITO Oikeusasiamies totesi vankilan johdolle, että 9535: lomien ja perhetapaamisten lykkääminen virtsa- 9536: Vankilatarkastusten pääpaino oli vangeille kokeesta kieltäytymisen perusteella ei ole lain- 9537: järjestetyssä mahdollisuudessa keskustella oi- mukaista. Siihen voi ryhtyä vain kurinpito- 9538: keusasiamiehen kanssa. Lisäksi keskusteltiin menettelyssä todetun rikkomuksen perusteella. 9539: vankiloiden johdon ja henkilökunnan kanssa Lisäksi oikeusasiamies kiinnitti vankilan johdon 9540: sekä tarkastettiin vankilan tilat ja kurinpitokäy- huomiota henkilökunnalle tiedottamisen tärkey- 9541: täntö. teen. 9542: 9543: JÄRVENPÄÄN AVOVANKILAOSASTO 9544: KERAVAN NUORISOVANKILA 9545: Oikeusasiamies tarkasti Keravan nuorisovan- 9546: Oikeusasiamies tarkasti Keravan nuorisovan- kilan alaisen Järvenpään avovankilaosaston 9547: kilan 24.3.1995. 31.3.1995. 9548: Vastaanotolla kävi nuoriso-osastosta neljä ja Vastaanotolla kävi viisi vankia. He keskuste- 9549: päälaitoksesta 16 vankia. Vangit keskustelivat livat muun muassa perhetapaamisista ja tuo- 9550: muun muassa osastosijoituksista, puhelimen mioistaan sekä mahdollisuuksistaan työmarkki- 9551: käyttömahdollisuuksista, oman käyttörahan natukeen ja muihin sosiaalietuuksiin. Pääosa on- 9552: pienuudesta, rangaistusten yhdistämisestä, syyl- gelmista selvitettiin tarkastuksen aikana. Vangit 9553: lisyyteensä liittyvistä seikoista sekä eräiden var- vaikuttivat tyytyväisiltä henkilökuntaan. 9554: tijoiden käyttäytymisestä. Useat vangit toivat Laitoksen johdon kanssa keskusteltaessa kes- 9555: esille vankilan käytännön, jonka mukaan virtsa- keiseksi aiheeksi nousivat säästötoimet. Oikeus- 9556: kokeesta kieltäytyneen vangin perhetapaamiset asiamies kertoi, että avovankilaosaston tilanne, 9557: ja lomat lykkääntyivät. Pääosa asioista selvitet- erityisesti säästötoimien vaikutukset, otetaan 9558: tiin puhuttelun yhteydessä ja loppukeskustelus- esille vankeinhoito-osaston edustajien kanssa 9559: sa vankilan johdon kanssa. käytävissä keskusteluissa. 9560: 9561: 9562: 188 9563: T A R K A s T u K s E T 9564: 9565: 9566: 9567: 9568: PANSION TYÖSIIATOLA JA TURUN koholin nauttimisen tutkimiseksi. Kurinpito- 9569: LÄÄNINVANKILA asiakirjojen tarkastus osoitti, että hyvin alhai- 9570: nenkin humalatila johti eristämiseen. 9571: Oikeusasiamies tarkasti Pansion työsiirtolan 9572: Oikeusasiamiehen vastaanotolla kävi 14 van- 9573: 4.4. ja Turun lääninvankilan 5.4.1995. 9574: kia. 9575: Pansion työsiirtolassa vastaanotolla kävi kol- 9576: Lääninvankilan tarkastusta ei saatu suoritet- 9577: me vankia ja Turun lääninvankilassa 20 vankia, 9578: tua aivan loppuun suuren kävijämäärän ja ajan- 9579: joista kolme Käyrän työsiirtolasta. Lisäksi vas- 9580: puutteen vuoksi. 9581: taanotolla kävi yksi vankilan virkamies. Vangit 9582: keskustelivat poistumisluvista, pakkosäästöistä, 9583: hallussapitoasioista, eräiden vartijoiden käytök- 9584: MIKKELIN LÄÄNINVANKILA 9585: sestä, karkotusuhasta, armonanomuksista ja 9586: tuomioihinsa liittyvistä seikoista. V altaosa Oikeusasiamies tarkasti Mikkelin lääninvan- 9587: asioista selvitettiin puhuttelun yhteydessä ja kilan 24.10.1995. 9588: vankilan johdon kanssa keskusteltaessa. Oikeusasiamiehen vastaanotolla kävi neljä 9589: Henkilökunnan edustajat pitivät suurimpana vankia ja vankitoverikunnan edustaja. Toveri- 9590: ongelmana henkilökunnan vähyyttä. Säästötoi- kunnan edustaja oli tyytymätön sellien ovien 9591: met uhkaavat vähentää henkilökuntaa edelleen. vähäiseen aukioloaikaan ja katsoi, että ovien 9592: Työpaineet ovat kasvaneet huomattavasti. aukiolo riippui liiaksi kustakin kerrosylivartijas- 9593: Myös vankilan johto toi esiin säästötoimien ai- ta. Hän toivoi, että ovien aukioloajat olisivat 9594: heuttamat ongelmat. Kakolanmäen ratkaisun yhtenäiset ja täsmälliset. Vangit olivat tyyty- 9595: viipyminen johtaa osaltaan määrärahojen vä- mättömiä vankien mahdollisuuksiin saada yh- 9596: häisyyteen. Oikeusasiamies päätti, että säästö- teys henkilökuntaan ja tehdä esityksiä vankilan 9597: toimista keskustellaan seuraavassa vankeinhoi- johdolle. 9598: to-osaston edustajien tapaamisessa. Vankilan johtajan mukaan ovien aukioloon 9599: vaikuttivat yhtäältä inhimilliset ja toisaalta tur- 9600: vallisuusnäkökohdat. Johtajan mukaan lomak- 9601: HÄMEEN LÄÄNINVANKILA 9602: keita henkilökunnalle osoitettuja tiedusteluja tai 9603: Oikeusasiamies tarkasti Hämeen lääninvanki- esityksiä varten oli jaettu kaikille kerroksille. 9604: lan 28.4.1995. Henkilökunta toi esiin huolensa siitä, että 9605: Yleiskeskustelussa henkilökunnan kanssa vankilan nykyiset tilat olivat epätarkoituksen- 9606: tuotiin esiin, että keskeisin vankilan toimintaan mukaiset ja soveltuivat erityisen huonosti koulu- 9607: vaikuttava seikka oli muiden kuin kiinteiden toi- tus-, kuntoutus- ja sosiaalisektorin toimintaan. 9608: mintamäärärahojen epätasainen jakautuminen Vankilarakennus oli ahdas ja epätarkoituksen- 9609: eri vankiloiden kesken. Hämeen lääninvankila mukainen. Pääosa vangeista joutui edelleen ruo- 9610: sai noin puolet joidenkin vankiloiden saamasta kailemaan selleissä. Ainoastaan yhden osaston 9611: määrärahasta vankipaikkaa kohti, mikä vai- vangeilla oli yhteisruokailumahdollisuus. V auki- 9612: keutti toimintamahdollisuuksien järjestämistä lasta puuttuivat myös erilliset liikuntatilat van- 9613: vangeille. geille. Työtoiminnan tilat sijaitsivat vankilan 9614: Hämeen lääninvankilassa on käytäntönä, että muurien ulkopuolella, mistä aiheutui johdon 9615: kaikki lomalta tulevat vangit puhallutetaan al- mukaan turvallisuusongelma. 9616: 9617: 9618: 189 9619: T A R K A S T U K S E T 9620: --------------------------------------------------------------~--- 9621: 9622: 9623: 9624: 9625: Kurinpitokäsittelyssä oli vuoden 1995 syys- myös "laiskuudesta". Seuraamuksena määrät- 9626: kuun alkuun mennessä ollut 17 tapausta. Kurin- tiin varoitus. Naurajärvellä oli määrätty rangais- 9627: pitokäsittelyyn johtaneet syyt olivat yleensä tusten täytäntöönpanosta annetun lain (tullut 9628: poistumislupaehtojen rikkomisia. Kurinpito- voimaan 1.5.1995) 4 luvun 7 §:n 1 momentin 9629: asioiden tarkastuksen yhteydessä ei ilmennyt mukaisesti poistumislupaehtojen ja opintoluvan 9630: huomautettavaa. ehtojen rikkomisesta kurinpitorangaistuksena 9631: yksinäisyyttä suljettuun laitokseen siirtämisen 9632: sijasta. Kurinpitopäiväkirjasta ilmeni, että huu- 9633: NAARAJÄRVEN VARAVANKILA meiden käyttö vankilassa oli jonkin verran li- 9634: sääntynyt. 9635: Oikeusasiamies tarkasti Naurajärven vara- 9636: vankilan 24.-25.10.1995. 9637: Oikeusasiamiehen vastaanotolla kävi toveri- 9638: LAUKAAN VARAVANKILA 9639: kunnan edustaja ja neljä vankia. Toverikunnan 9640: edustaja esitti avolaitosvankien lomakiintiön li- Oikeusasiamies tarkasti 25.10.1995 Laukaan 9641: säämistä esimerkiksi kahdella vuorokaudella nel- varavankilan, joka nykyään toimii ns. huume- 9642: jän kuukaudenjaksoa kohden. Hänen mielestään vapaana yksikkönä. 9643: laitoksen tulisi osallistua avolaitosvangin matka- Oikeusasiamiehen vastaanotolla kävi kolme 9644: kustannuksiin. Naurajärven vangit olivat esittä- vankia. Eräs vanki kertoi, että hänen virtsa- 9645: neet laitoksen johdolle huumeettomun osaston kokeensa oli osoittautunut virheellisesti positii- 9646: perustamista ja perhetapaamismahdollisuuksien viseksi. Uusintakoe oli puhdistunut vangin epäi- 9647: lisäämistä. Yksi vanki piti epäkohtana, että lystä, mutta hän ei ollut tyytyväinen tilantee- 9648: kurssipäivärahasta peritään ruokakorvaus. Hä- seen. Ylivartija kertoi, että hän oli pahoitellut 9649: nen mielestään laitoksen tulisi suorittaa kurssi- virhettä vangille. Kyse oli teknisestä ongelmasta, 9650: laisten poisturuisluvan aiheuttamat matkakus- jolle henkilökunta ei ollut voinut mitään. 9651: tannukset. Henkilökunnan edustajien keskustelussa tuo- 9652: Henkilökunnan edustajien mukaan vankilaan tiin esiin huolestuneisuus henkilökunnan ase- 9653: oli muodostumassa huumeongelma. N aurajär- masta ja mahdollisista irtisanomisista. Laitoksen 9654: velle otetaan ammattikursseille suljettujen van- tilanne koettiin ahdistavana. Henkilökunnan 9655: kiloiden vankeja. Henkilökunta epäili, että kurs- edustajat toivoivat, että heitä informoitaisiin 9656: seille hakeutui sellaisiakin vankeja, joiden varsi- paremmin tilanteesta. Oikeusasiamiehelle ker- 9657: nainen tarkoitus olikin huumekaupan laajenta- rottiin, että laitoksen henkilökunta oli ylimitoi- 9658: minen avolaitoksiin. Henkilökunnan edustajat tettu vankimäärään nähden. Henkilökunta oli 9659: toivat myös esiin huolestumisensa henkilöstö- siirretty Pernasaaren koulukodista, jonka enti- 9660: supistuksista, jotka olisivat Naurajärvellä koh- siin tiloihin varavankila oli perustettu. Varavan- 9661: distuneet pääosin valvontahenkilöstöön. kilan yhteyteen oli suunniteltu myös lääninvan- 9662: Kurinpitoasioita oli ollut melko runsaasti. kilaosastoa, mutta sen perustaminen oli kuiten- 9663: Vuonna 1995 tarkastusajankohtaan mennessä kin rauennut. Henkilökunnan uudelleen organi- 9664: oli käsitelty jo 120 kurinpitoasiaa. Rikkomukset sointi ja sijoittaminen oli vireillä. 9665: olivat pääosin poistumislupaehtojen rikkomisia. Kurinpitokäsittelyssä oli vuonna 1995 tar- 9666: Naurajärvellä määrättiin kurinpitoseuraamus kastusajankohtaan mennessä ollut 23 tapausta. 9667: 9668: 9669: 190 9670: T A R K A s T u K s E T 9671: 9672: 9673: 9674: 9675: Törkeissä rikkomuksissa oli tehty avolaitosmää- jauksen puuttuminen poliisihallinnosta. Apu- 9676: räyksen peruuttamista koskeva esitys vankein- laisoikeusasiamies otti havaitun tietojärjestel- 9677: hoito-osastolle. Kahdessa asiassa laitoksen joh- mäongelman omana aloitteena tutkittavakseen 9678: tokunta oli siirtänyt asian poliisitutkintaan. Ky- (ks. apulaisoikeusasiamiehen kirje 11.12.1995, 9679: seessä oli ollut lievä pahoinpitely ja varkaus. dnro 253/2/95 s. 187). 9680: 9681: Tarkastukset vankeinhoidossa 1995 9682: LOHJAN NIMISMIESPIIRI 9683: Keravan nuorisovankila __ 24.3.19~ Apulaisoikeusasiamies tarkasti Lohjan nimis- 9684: Järvenpään avovankila- 1 9685: miespiirin 10.1.199.5. 9686: osasto 31.3.1995 9687: Tarkastuksella selvitettiin paikallishallinto- 9688: Pansion työsiirtola 4.4.1995 9689: uudistuksen vaikutuksia ja poliisipiirin toimin- 9690: Turun lääninvankila _ _ _ 5.4.1995 9691: taa yleensä sekä tarkastettiin poliisivankilan ti- 9692: Hämeen lääninvankila _ _ 28.4.1995 9693: lat. 9694: Mikkelin lääninvankila _ _ 24.10.1995 9695: Todettiin, että paikallishallintouudistus ei 9696: Naarajärven varavankila _ 24.--25.10.1995 9697: tule vaikuttamaan piirin toimintaan. 9698: Laukaan varavankila ___ 25.10.199.5 9699: Keskustelussa tuotiin esiin, että vankikulje- 9700: tukset sitoivat liian paljon piirin työvoimaa. 9701: V aukivaunut kulkivat tiistaisin ja torstaisin 9702: Karjaan rautatieasemalta. 9703: POLIISI 9704: Piirin työtilat olivat ahtaat ja epätarkoituk- 9705: senmukaiset. Lohjan piiri oli rakennushallituk- 9706: FORSSAN NIMISMIESPIIRI 9707: sen yhtenä kohteena tutkimuksessa, jossa selvi- 9708: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Forssan nimis- tettiin virastotilojen käyttäjäkohtaista tarvetta. 9709: miespiirin 10.1.1995. Poliisivankilan tilat olivat asianmukaiset. Päih- 9710: Tarkastuksella selvitettiin paikallishallinto- tyneiden säilöönottotiloissa oli hajuhaittoja. Säi- 9711: uudistuksen vaikutuksia ja poliisipiirin toimin- löönotettujen valvonnasta vastasi poliisiaseman 9712: taa yleensä sekä tarkastettiin poliisivankilan ti- päivystäjä. Apulaisoikeusasiamies totesi, että 9713: lat. valvonta ei ollut riittävän tehokasta, sillä säilö- 9714: Forssan ja Jokioisten nimismiespiirit ovat ol- tiloissa ei ollut kameravalvontaa eikä päivystäjä 9715: leet vuoden 1995 alusta täydellisessä yhteistoi- voinut muiden tehtäviensä takia tarkkailla tiloja 9716: minnassa. Oman päivystyksen säilyttäminen säännöllisesti. 9717: nähtiin tärkeäksi poliisipalvelujen välittömän Apulaisoikeusasiamies otti omana aloitteena 9718: saatavuuden ja asiakaspalvelun takia. päihtyneiden säilötilan valvontaa koskevan 9719: Valtion säästötoimien johdosta oli eräitä vir- asian tutkittavakseen. Hän totesi ratkaisussaan 9720: koja pidetty avoimina. Tästä johtuen poliisin 20.10.1995 (dnro 254/2/95), että asia ei anna ai- 9721: valvontatehtäviin ei voitu osoittaa jatkuvasti hetta toimenpiteisiin, koska sisäasiainministeriö 9722: työvoimaa. oli ilmoituksensa mukaan päättänyt ottaa tehtä- 9723: Tarkastuksella tuli esiin, että tietojärjestel- väkseen kartoittaa Lohjan nimismiespiirin toi- 9724: mien käyttöönottoa nimismiespiirissä hidasti oh- mitilatarpeen. 9725: 9726: 9727: 191 9728: T A R K A s T u K s E T 9729: 9730: 9731: 9732: 9733: IISALMEN JA LAPINLAHDEN nassa kieliongelmana sekä siinä, että anastetuiksi 9734: NIMISMIESPIIRIT todettuja autoja jouduttiin palauttamaan lähtö- 9735: maahan. Osa anastuksista havaittiin tuotaessa 9736: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Iisalmen ja 9737: autoa Suomeen huollettavaksi. Autojen asiakir- 9738: Lapinlahden nimismiespiirit 18.4.1995. 9739: jat oli usein väärennetty taitavasti alkuperäisille 9740: Nimismiespiirien tarkastuksella selvitettiin 9741: lomakkeille. 9742: piirien toimintaolosuhteita ja poliisitoiminnan, 9743: Rajaliikenne oli lisääntynyt verovapaan 9744: erityisesti rikostutkinnan tilaa. 9745: tuonnin aikarajoitusten poistuttua. Niiralan ja 9746: Ylä-Savon poliisialue muodostuu neljästä ni- 9747: Vaalimaan tulliasemien kautta kävi muutamia 9748: mismiespiiristä. Keskuspaikkana on Iisalmi, jos- 9749: kymmeniä henkilöitä useita kertoja päivässä 9750: ta alueen poliisitoiminta hoidetaan täydessä yh- 9751: noutamassa alkoholi- ja savukelastin. Tämä ei 9752: teistoiminnassa hajautetun palvelumallin mu- 9753: ollut toistaiseksi aiheuttanut poliisitoimia. 9754: kaisesti. Lapinlahden nimismiespiiri vastaa itse- 9755: Rikostutkinta oli suunnattu yhteiskunnalli- 9756: näisesti vain rikosten tutkinnasta. 9757: sesti merkityksellisiin rikoksiin, kuten väkival- 9758: Iisalmen nimismiespiirin poliisitoiminnassa 9759: ta-, ryöstö- ja huumerikoksiin. Rikosmäärät 9760: oli painotettu hälytyspäivystystä ja ennalta es- 9761: olivat kasvussa. 9762: tävää toimintaa. Tutkinnassa oli rikosten lisään- 9763: Pidätettyjen ja päihtyneiden säilöt olivat tyy- 9764: tymisen vuoksi siirrytty rikossarjojen tutkin- 9765: dyttävässä kunnossa. Ongelmana oli pidätetty- 9766: taan. Viimeisen vuoden aikana nuorten tekemät 9767: jen tilojen huono äänieristys, minkä vuoksi pidä- 9768: rikokset olivat lisääntyneet voimakkaasti. Piirin 9769: tettyjä säilytettiin tarvittaessa Kouvolan, Lovii- 9770: toimitilat olivat yleisesti arvioiden ahtaat. Ylä- 9771: san ja Lappeenrannan poliisilaitoksilla. 9772: Savon poliisialueen päivystyshuone oli tarkoi- 9773: tukseensa sopimaton. Päivystystilana se oli ah- 9774: das, lisäksi se oli yleisöpalvelukeskus, ja henkilös- 9775: HAMINAN POLIISILAITOS SEKÄ 9776: tö joutui kulkemaan sen läpi. Pidätettyjen tilo- 9777: VEHKALAHDEN JA VIROLAHDEN 9778: jen ilmanvaihto oli huono, vaikka sitä oli yritetty 9779: N 1MISMIESPIIRIT 9780: korjauksin parantaa. 9781: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Haminan po- 9782: liisilaitoksen sekä Vehkalahden ja Virolahden ni- 9783: mismiespiirit 2.5.1995. 9784: KOTKAN POLIISILAITOS 9785: Tarkastuksella selvitettiin erityisesti poliisi- 9786: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Kotkan polii- piirien yhteistoimintaa, itärajan vaikutuksia po- 9787: silaitoksen 2.5.1995. liisitoimeen ja rajaliikenteen ongelmia. 9788: Tarkastuksella selvitettiin poliisilaitoksen toi- Poliisipiirien yhteistoiminnassa ei ollut ongel- 9789: mintaa yleensä, rikostutkinnan tilaa ja itärajan mia. Sen sijaan ongelmia oli esiintynyt vangitse- 9790: merkitystä poliisitoimeen sekä tarkastettiin pi- miskäsittelyjen järjestämisessä viikonloppuisin. 9791: dätettyjen suojat. Keskustelussa tuli esiin, että venäjän kielen 9792: Poliisilaitos oli yrittänyt luoda yhteistyösuh- tulkkiapua saatiin tarvittaessa tulliviranomaisil- 9793: teita Pietarin miliisiin, mutta toistaiseksi asioin- ta. Poliisihenkilöstöllä oli motiivia venäjän kie- 9794: tia pidettiin epämääräisenä ja monimutkaisena. len opiskeluun, mutta piireiltä puuttuivat käy- 9795: Itärajan läheisyys ilmeni mm. liikennevalvon- tännön mahdollisuudet järjestää tarkoituksen- 9796: 9797: 9798: 192 9799: T A R K A s T u K s E T 9800: 9801: 9802: 9803: 9804: mukaista kielikoulutusta. Paikallispoliisi asioi otot olivat lisääntyneet viimeisen 2-3 vuoden 9805: Venäjän viranomaisten kanssa joko Pietarissa aikana. Yleinen järjestys ja turvallisuus oli koh- 9806: olevan poliisin yhdysmiehen tai keskusrikospolii- tuullisella tasolla. Liikenne- ja vesiliikenne oli 9807: sin välityksellä. Venäjän miliisin kanssa tehty vilkasta. Vesialueiden valvonta tapahtui yhteis- 9808: yhteistyösopimus ei toiminut käytännössä. työssä tulli- ja rajaviranomaisten kanssa. 9809: Rajavalvonnan yhteydessä oli tullut ilmi lu- 9810: kuisia pikkurikoksia, joita säännösten mukaan ei 9811: voitu käsitellä rangaistusvaatimusteitse. Tällai- 9812: sia rikoksia olivat esimerkiksi aseen laiton hallus- TURUN POLIISILAITOS 9813: sapito ja alkoholilain rikkominen. Kun rikko- 9814: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Turun poliisi- 9815: muksiin syyllistyi ulkomaalainen, haastaminen 9816: laitoksen 23.5.1995. 9817: ja alioikeuskäsittely oli monimutkaista sinänsä 9818: Tarkastuksella pyrittiin selvittämään poliisi- 9819: yksinkertaisissa ja selvissäkin asioissa. Ulkomaa- 9820: laitoksen toimivuutta yleensä ja rikostutkinnan 9821: laisilta oli kuluvan vuoden aikana takavarikoitu 9822: joutuisuutta. Lisäksi tarkastettiin säilötilat. 9823: 10 anastettua ajoneuvoa. Anastukset oli tehty 9824: Keskustelussa tuotiin esiin, että poliisin tehtä- 9825: organisoidusti, muun muassa siten, että olihan- 9826: vämäärän lisääntyminen näkyi mm. henkilöstön 9827: kittu etukäteen tehtaalta ajoneuvotiedot ja val- 9828: stressaantumisena. Kuntoutusta oli järjestetty 9829: mistettu niiden avulla avaimet ja asiakirjat. 9830: kaikille työntekijäryhmille Kansaneläkelaitok- 9831: Asiakirjat olivat taitavasti väärennettyjä. 9832: sen hyväksynnän mukaisesti. Poliisihenkilöstön 9833: ikärakenne vinoutui vähitellen. Neljään vuoteen 9834: ei ollut otettu uusia poliisimiehiä. 9835: RAISION NIMISMIESPIIRI 9836: Järjestyksenpidossa ei ollut ongelmia. Rikos- 9837: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Raision nimis- ten määrä sitä vastoin oli kasvussa. Murtautu- 9838: miespiirin 23.5.1995. malla tehdyt rikokset ja huumerikokset olivat 9839: Tarkastuksella pyrittiin selvittämään erityi- lisääntyneet eniten. Rikoksentekijät olivat yhä 9840: sesti nimismiespiirin ja yhteistoiminta-alueen useammin alle 20-vuotiaita. Erityisesti talous- 9841: poliisitoimintaa, rikostutkintaa ja taloustilan- rikosten tutkinnassa oli ollut ongelmia, mikä 9842: netta. Lisäksi tarkastettiin säilötilat. osaltaan aiheutui ammattitaitoisten tutkijoiden 9843: Turun yhteistoiminta-alue perustettiin vähäisyydestä. Osa tutkijoista siirtyi keskus- 9844: 1.1.1995. Siihen kuuluu Raisio ja kolme muuta rikospoliisiin saatuaan talousrikoskoulutuksen. 9845: poliisialuetta. Turun poliisilaitoksen hälytyspäi- Lääninhallitus oli perustanut alueellisen talous- 9846: vystäjä johtaa yhteistoimintapartioiden toimin- rikosryhmän, joka oli hallinnollisesti sijoitettu 9847: taa. Hälytyspartiointi tapahtuu ns. lähimmän poliisilaitoksen alaisuuteen. Ryhmä tutki myös 9848: partion periaatteella. Raision toiminta-alue Turussa tapahtuneita talousrikoksia. 9849: muodostuu Raision, Naantalin ja Nousiaisten Poliisin sisäiseen tutkintaan oli määrätty kol- 9850: poliisipiireistä. Sen tehtäviin kuuluu mm. alueen me tutkijaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Juttu- 9851: poliisitoimen johtaminen, suunnittelu ja kehittä- ja oli vuodessa keskimäärin 10. 9852: minen, rikostorjunta ja taloushallinto. Apulaisoikeusasiamies piti säilötiloja asian- 9853: Nimismiespiirissä oli rikosten määrä kasvus- mukaisina, mutta pidätettyjen tilojen äänieris- 9854: sa. Moottoriajoneuvojen luvattomat käyttöön- tys oli osin puutteellinen. 9855: 9856: 9857: 193 9858: T A R K A s T u K s E T 9859: 9860: 9861: 9862: 9863: VALKEAKOSKEN NIMISMIESPIIRI Tarkastuksella todettiin, että nimismiespiirin 9864: alueen heikko työllisyystilanne on lisännyt polii- 9865: Apulaisoikeusasiamiehen varamies tarkasti 9866: sin tehtäviä yleisen järjestyksen ja turvallisuu- 9867: Valkeakosken nimismiespiirin 12.9.1995. 9868: den ylläpidossa. Omaisuusrikosten määrä taittui 9869: Tarkastuksella pyrittiin selvittämään nimis- 9870: 1990-luvulla päinvastoin kuin muualla Hämeen 9871: miespiirin ja yhteistoiminta-alueen poliisitoi- 9872: läänissä. Rikostutkinnassa oli menestyksellisesti 9873: mintaa, erityisesti rikostutkintaa. Lisäksi tar- 9874: käytetty tekijäkohtaista selvittelyä. Varkaus- 9875: kastettiin esitutkinta- ja lupa-asioita koskevia 9876: rikoksista oli selvitetty noin 25 %, joka oli läänin 9877: poliisipäätöksiä ja kotietsintämäärä yksiä. 9878: keskitasoa korkeampi luku. Esitutkinnan taso oli 9879: Poliisitoiminta muuttui 1.10.1995 alkaen si- 9880: syyttäjän mielestä korkea. 9881: ten, että Pirkanmaan alueen päivystys siirtyi 9882: Nimismiespiirin pidätettyjä ja päihtyneitä 9883: Tampereen poliisilaitokselle. Pidätetyt ja päih- 9884: säilytetään Valkeakosken poliisiasemalla. Pidä- 9885: tyneet säilytetään edelleen Valkeakosken poliisi- 9886: tettyjen ja kiinniotettujen ilmoituksien merkin- 9887: asemalla. 9888: nöissä ilmeni vähäisiä puutteita. Päihtyneiden 9889: Keskustelussa piirin henkilökunnan kanssa 9890: säilöönottoilmoitukset oli tehty asianmukaisesti. 9891: tuli esiin, että eri viranomaiset tulkitsevat eri 9892: tavalla vaitiolosäännöksiä. Lisäksi todettiin, 9893: että poliisin kenttätoiminta on muuttunut entis- 9894: ESPOON NIMISMIESPIIRI 9895: tä vaarallisemmaksi, sillä poliisi kohtaa viikot- 9896: tain aseistautuneen henkilön kiinniottotilanteis- Apulaisoikeusasiamies tarkasti Espoon nimis- 9897: sa. Lisäksi suoritushenkilöstöä kuormittavat jat- miespiirin 20.11.1995. 9898: kuvat uudistukset työssä. Tarkastuksella selvitettiin nimismiespiirin 9899: Apulaisoikeusasiamiehen varamies totesi, toimintaa yleisesti, rikostutkintajärjestelyjä ja 9900: että tarkastetuissa kotietsintämääräyksissä ei Kirkkonummen alueen poliisitoimintaa. 9901: ollut huomauttamista. Myös päihtyneiden säi- Espoon nimismiespiirin osastojako oli tullut 9902: löönotto- ja aselupapäätökset oli tehty asian- voimaan 1.4.1995. Se vastaa suunniteltua kihla- 9903: mukaisesti. Pidätyspäätösten tarkastuksessa il- kuntaviraston organisaatiota. Kirkkonummen 9904: meni, ettei pidätyksestä ilmoittamisesta ollut piirin poliisitoiminta on Espoon piirin alaisuu- 9905: tehty pakkokeinolain 7 § 2 momentin edellyttä- dessa. Meneillään oli rikostutkintayksikön toi- 9906: mää merkintää 24 tapauksessa. Apulaisoikeus- minnan kehittäminen. 9907: asiamiehen varamies kiinnitti huomiota merkin- Tarkastuksella todettiin, että syytetoimessa 9908: töjen puuttumiseen. oli saavutettu kuuden kuukauden käsittelyaika. 9909: Asioiden määrä oli kasvussa. Ulosottoon saapu- 9910: vien asioiden määrä sitä vastoin oli laskenut lie- 9911: TOIJALAN NIMISMIESPIIRI 9912: västi. 9913: Apulaisoikeusasiamiehen varamies tarkasti Espoon nimismiespiirissä on Länsi-Uuden- 9914: Toijalan nimismiespiirin 12.9.1995. maan alueellinen tutkintatoimisto, joka tutkii 9915: Tarkastuksella selvitettiin nimismiespiirin pääasiassa talousrikoksia koko läntisellä Uudel- 9916: toimintaa yleisesti. Erityisesti huomiota kiinni- lamaalla. 9917: tettiin rikostutkintaan sekä lupahallintoa jako- Rikostutkinnan tehtäviä oli priorisoitu sar- 9918: tietsintää koskeviin päätösasiakirjoihin. joittamalla rikokset. Laajojen rikosten tutkimi- 9919: 9920: 9921: 194 9922: T A R K A s T u K s E T 9923: 9924: 9925: 9926: 9927: seksi oli perustettu erillisiä tutkintaryhmiä ja tutkiminen vaatii poliisilta jatkuvaa toiminta- 9928: saavutettu näin hyviä tuloksia. Omaisuusrikok- tapojen kehittämistä. 9929: sista selvitettiin 20 %. Anastetun omaisuuden Apulaisoikeusasiamies tutustui 1 aluejaoston 9930: palauttaminen oikealle omistajalleen huoletti toimintaan Pienen Roobertinkadun poliisiase- 9931: poliisia. Erityisesti huumeenkäyttäjät rahoitta- maHa sekä poliisin tiloihin rautatieasemalla. Tä- 9932: vat toimintansa anastamalla helposti kaupatta- män alueosaston alueella on monia poliisitoimin- 9933: vaa omaisuutta ja poistamalla siitä välittömästi nan kannalta valtakunnallisesti tärkeitä kohtei- 9934: tunnistetiedot. ta, jotka asettavat poliisille erityisvaatimuksia. 9935: Poliisivankilan tiloja tarkastettaessa havait- Poliisilaitoksella on ollut yli kahdenkymme- 9936: tiin, ettei asianajajan ja pidätetyn tapaamishuo- nen vuoden ajan tutkimuselin, jonka tehtävä on 9937: neiden ovien äänieristys ollut riittävä, sillä kes- tutkia poliisilaitoksen henkilökunnan tekemiksi 9938: kusteluäänet kantautuivat pidätettyjen tilojen epäillyt virkarikokset. Tutkittavana on vuosit- 9939: käytävälle. tain ollut hieman yli kaksikymmentä juttua, jois- 9940: Apulaisnimismies Lasse Aapio ilmoitti tarkas- ta noin puolet lähetetään syyttäjälle syytehar- 9941: tuksen jälkeen, että asianajajan ja pidätetyn ta- kintaan. Loput ratkaistaan poliisilaitoksen sisäl- 9942: paamis.lmoneiden ovet oli sittemmin vaihdettu ja lä. Apulaisoikeusasiamies totesi, että tutkimus- 9943: oviin lisätty äänieristeet. elimen tutkinta oli toimitettu moitteettomasti. 9944: Myöskään ratkaisut eivät antaneet aihetta huo- 9945: mautuksiin. Muutamassa tapauksessa tutkinta 9946: HELSINGIN POLIISILAITOS oli tosin kestänyt huomattavan kauan. 9947: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Helsingin po- Poliisilaitoksen tutkintajärjestelyt oli uudis- 9948: liisilaitoksen 5.12.1995. tettu vuonna 1992. Poliisialueiden tutkittavaksi 9949: Tarkastuksella selvitettiin erityisesti työsuo- oli siirretty rikokset, joihin mm. ennalta estäväl- 9950: jelua, rikosuhripäivystystä, poliisilaitoksen si- Iä toiminnalla voitiin vaikuttaa. Törkeiden ja 9951: säistä tutkintaa, rikostutkintajärjestelyjä ja 1 muiden merkittävien rikosten tutkinta jäi rikos- 9952: alueen poliisitoimintaa. poliisille. Yhteistyö eri tutkintayksiköiden välil- 9953: Poliisilaitoksen johto kertoi, että tulosbudje- lä oli enimmäkseen ongelmatonta. 1 ja II alueella 9954: tointiin siirtyminen oli osoittautunut hyväksi oli vuodessa noin 1 000 rikosta tutkijaa kohti. 9955: uudistukseksi. Asiakaskyselyssä poliisin oli toi- Eräiden tutkinnanjohtajien työmäärä oli pakko- 9956: vottu näkyvän enemmän katukuvassa, muutoin keinouudistusten myötä lisääntynyt huomatta- 9957: palaute oli ollut myönteistä. Poliisilaitoksen kai- vasti. 9958: kissa tehtävissä oli pyritty yhtenäistämään toi- Talousrikoksia oli tutkittavana 390. Yhteis- 9959: mintatavat. työ syyttäjäviranomaisten kanssa oli viriämässä. 9960: Järjestyksenpidolle tuottivat ongelmia keski- Sen merkitystä korostettiin etenkin tulevan ri- 9961: kaupungin jengiryöstöt, ns.punaisten torien al- kosprosessiuudistuksen kannalta. V eroviran- 9962: koholikauppa ja ravintolat, joissa epäiltiin myy- omaisen kanssa yhteistyötä oli jo tehty menes- 9963: tävän pimeää viinaa ja joissa tapahtui lisäänty- tyksellä, ja se oli alkamassa myös ulosottoviran- 9964: västi pahoinpitelyjä. Rikollisten aseistautumi- omaisten kanssa. 9965: sen oli havaittu lisääntyneen. Keskustelussa tuli Poliisi- ja sosiaaliviranomaiset olivat yhdessä 9966: esille, että uuden tyyppisten rikosten torjunta ja toteuttaneet Vuosaari- ja Myllypuro-projektit 9967: 9968: 9969: 195 9970: T A R K A s T u K s E T 9971: 9972: 9973: 9974: 9975: nuorisorikollisuuden vähentämiseksi. Vastaavat Tarkastuksella havaittiin, että tilastojen va- 9976: projektit olivat alkamassa Itäkeskuksen ja Laa- lossa syyteharkinta suoritettiin yleensä joutui- 9977: jasalon osalta. sasti. Ainoana selvästi erottuvana poikkeuksena 9978: oli Naantali. Tähän oli lääninsyyttäjän mukaan 9979: Poliisihallinnon tarkastukset 1995 tarkoitus lähiaikoina puuttua. 9980: Tilastot osoittivat syyteharkinnassa huomat- 9981: Forssan nimismiespiiri _ __ 10.l.l995 tavaa epäyhtenäisyyttä. Erityisesti tämä koski 9982: Lohjan nimismiespiiri _ _ __ 10.1.1995 seuraamusluontoisen syyttämättä jättämisen 9983: Iisalmen nimismiespiiri _ __ 18.4.1995 käyttöä. Eräissä piireissä sitä ei käytetty juuri 9984: Lapinlahden nimismiespiiri 18.4.1995 lainkaan. Lääninsyyttäjä Teuri totesi, että vaik- 9985: Kotkan poliisilaitos _____ 2.5.1995 ka syyttäjille on koulutuksellisesti korostettu 9986: Haminan poliisilaitos sekä seuraamusluontoisen syyttämättä jättämisen 9987: V ehkalahden ja Virolahden käytön lisäämistä, eräät syyttäjät eivät mm. pii- 9988: nimismiespiirit _______ 2.5.1995 rin perinteistä johtuen ole käyttöä lisänneet. 9989: Raision nimismiespiiri _ _ __ 23.5.1995 Oikeusasiamies esitti, että syyteharkinnan 9990: Turun poliisilaitos _ _ _ __ 23.5.1995 yhdenmukaistamiseen pitäisi kiinnittää erityistä 9991: Valkeakosken nimismiespiiri 12.9.1995 huomiota. Koska oli ilmennyt, että ongelmia oli 9992: Toijalan nimismiespiiri _ __ 12.9.1995 poikkeuksellisen paljon läänin ruotsinkielisten 9993: Espoon nimismiespiiri _ _ __ 20.ll.l995 piirien kohdalla, oikeusasiamies esitti näiden pii- 9994: Helsingin poliisilaitos _ _ __ 5.12.1995 rien syyttäjille ja poliiseille yhteisen koulutuspäi- 9995: vän järjestämistä. 9996: 9997: 9998: 9999: TURUN KAUPUNGINVISKAALINVIRASTO 10000: SYYTTAJA 10001: Oikeusasiamies tarkasti Turun kaupunginvis- 10002: kaalinviraston 4.4.1995. 10003: TURUN JA PORIN LÄÄNINSYYTTÄJÄ 10004: Tarkastuksella haluttiin erityisesti selvittää 10005: Oikeusasiamies tarkasti Turun ja Porin lää- syyteharkinnan joutuisuutta ja yhdenmukai- 10006: ninsyyttäjän toiminnan 4.4.1995. suutta, päätösten perustelujen tasoa sekä syyttä- 10007: Tarkastuksella haluttiin erityisesti selvittää jien yhteydenpitoa poliisiin ja tuomioistuimeen. 10008: Turun ja Porin läänin syyttäjien työtilannetta, Kaupunginviskaalinvirastossa käydyssä kes- 10009: valmiuksia, syyteharkinnan yhdenmukaisuutta kustelussa tuli esiin, että yhteydenpito poliisi- 10010: ja joutuisuutta. laitoksen kanssa oli niukkaa. Tosin pari kertaa 10011: Lääninsyyttäjä Tommi Teuri totesi, että lää- vuodessa oli ollut tapana järjestää yhteinen pala- 10012: nin syyttäjien koulutustilanne on hyvä. Tämä veri. Muutoin yhteydenpitoa oli ollut lähinnä 10013: koskee sekä vakinaisia syyttäjiä että pitkäaikai- silloin, kun syyttäjä oli pyytänyt lisätutkintaa. 10014: sia sijaisia. Hän totesi myös, että läänissä teh- Kaupunginviskaalit kertoivat, että yhdys- 10015: dään valtakunnallisesti vertaillen paljon kante- kuntapalveluun määräämisessä oli tullut ilmi 10016: luita poliisista ja syyttäjistä, mm. N aantalista ja niin käytännön kuin lainsäädännönkin ongel- 10017: Paraisilta tulee suhteellisen paljon kanteluita. mia. Ongelmana oli mm. lautamiesten suhtau- 10018: 10019: 10020: 196 10021: T A R K A s T u K s E T 10022: 10023: 10024: 10025: 10026: tuminen yhdyskuntapalveluun. Järjestelmää asevelvolliset olleet tässä suhteessa keskenään 10027: pidettiin myös monimutkaisena. Epäkohtana tasa-arvoisessa asemassa. Yhä enenevä määrä 10028: pidettiin sitäkin, että nykyisin nuoret jäävät varusmiehiä ilmoittautui kesken palvelun siviili- 10029: yhdyskuntapalvelun ulkopuolelle. palvelusmiehiksi. Usein taustalla olivat puhtaas- 10030: Tilastojen mukaan ratkaisunopeus viskaalin- ti taloudelliset syyt. 10031: virastossa oli suhteellisen hyvä. Vanhoja juttuja Käydyissä keskusteluissa ihmeteltiin sitä, mi- 10032: ei ollut kovinkaan paljon, ja niillekin esitettiin ten vähän varusmiesten taloudellisen aseman 10033: keskustelussa tyydyttävä selitys. Syytteiden parantamiseksi oli viime vuosina tehty, vaikka 10034: hylkäysprosentti oli valtakunnallista tasoa. Ti- toisaalta korostettiin maanpuolustustahdon ja 10035: lastojen valossa se tosin vaihteli hieman eri syyt- varusmiespalveluksen loppuun suorittamisen 10036: täjillä. Tilastot viittasivat epäyhtenäisyyteen tärkeyttä. Varusmiesten päivärahaa ei oltu vuo- 10037: myös seuraamusluontoisen syyttämättä jättä- den 1991 jälkeen nostettu kertaakaan. Se oli sel- 10038: misen käytössä. västi alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Va- 10039: Oikeusasiamies korosti yhteydenpidon tehos- rusmiesten sosiaalista ja taloudellista asemaa sel- 10040: tamista poliisilaitoksen kanssa. vittänyt puolustusministeriön työryhmä oli 10041: vuonna 1991 ehdottanut kotiuttamisrahan ko- 10042: Syyttäjälaitoksen tarkastukset 1995 rottamista 300 markasta 1160 markaksi. Kuiten- 10043: kin sen maksaminen lopetettiin vuoden 1993 10044: Turun ja Porin läänin- alusta lukien kokonaan. Kotiutuvia varusmiehiä 10045: syyttäjä 4.4.1995 opastettiin tämän jälkeen hakemaan toimeen- 10046: Turun kaupunginviskaalin- tulotukea kotikuntiensa sosiaaliviranomaisilta. 10047: virasto 4.4.1995 Sosiaalikuraattorit pitivät turhauttavana ohjata 10048: kansalaisvelvollisuuttaan suorittavia nuoria ha- 10049: kemaan toimeentuloturvan viimesijaisia vähim- 10050: mäisetuuksia. 10051: 10052: PUOLUSTUSVOIMAT JA Vakinaisia sosiaalikuraattoreita ei ollut vielä- 10053: kään saatu edes kaikkiin suurempiin joukko- 10054: RAJAVARTIOLAITOS osastoihin. Sosiaalikuraattoreja olisi kuitenkin 10055: kaivattu kaikkiin varuskuntiin hoitamaan va- 10056: YLEISTÄ 10057: rusmiesten lisääntyviä taloudellisia ja sosiaalisia 10058: Varusmiesten yhä heikkenevä taloudellinen ongelmia. Varusmiesten siviiliongelmien kerrot- 10059: asema oli apulaisoikeusasiamiehen suorittamien tiin vaikuttavan oleellisesti heidän palvelusmoti- 10060: tarkastusten yleisimpiä keskustelunaiheita. Ase- vaatioonsa ja kykyynsä suorittaa palvelus nor- 10061: velvollisuuslain mukaan palveluksessa olevien maalisti loppuun. 10062: varusmiesten ylläpito kuului puolustusvoimille. Myöskään varusmiesten maksuttornia loma- 10063: Myös viikonloppuvapaat ja useimmat lomat matkoja ei ollut lisätty useisiin vuosiin. Kuntien 10064: luettiin palvelusajaksi. Varusmiehille ei tällöin käytäntö varusmiehille toimeentulotukea myön- 10065: kuitenkaan maksettu mitään ylimääräistä ruo- nettäessä vaihteli melkoisesti. Sen sijaan käytän- 10066: karahaa niin kuin huomattavalle osalle siviilipal- tö sotilasavustuksia myönnettäessä oli yhtenäis- 10067: velusmiehiä. Yleisesti katsottiin, etteivät kaikki tynyt asioiden siirryttyä Kansaneläkelaitoksen 10068: 10069: 10070: 197 10071: T A R K A s T u K s E T 10072: 10073: 10074: 10075: 10076: hoidettavaksi. Kertomusvuoden päättyessä tuli muutta. Yhteistoimintaelimien jäsenet valitti- 10077: voimaan sotilasavustuslain muutos, jonka mu- vat asioiden käsittelyaikataulun olevan usein 10078: kaan myös niin sanottujen uusimuotoisten opin- niin kireä, että vaikuttaminen asioihin jäi näen- 10079: tolainojen korot korvattaisiin varusmiehille. näiseksi. Myös Yt-koulutus koettiin riittämättö- 10080: Tämä lainmuutos oli ainoa varusmiesten talou- mäksi. Varusmiestoimikunnan edustajat pitivät 10081: dellista asemaa parantanut muutos kertomus- työskentelyolosuhteitaan yleensä hyvinä. Hen- 10082: vuoden aikana. kilökunnan suhtautuminen VMTK-työhön oli 10083: Etukäteen tarkastetuissa kurinpitoasiakir- pääosin asianmukaista. Varsinkin varuskun- 10084: joissa ei todettu merkittäviä virheitä. Seuraa- nissa, joissa ei ollut sosiaalikuraattoreja, varus- 10085: muskäytäntö oli eräitä poikkeuksia lukuunotta- miestoimikuntien jäsenet olivat erityisen työllis- 10086: matta melko yhtenäinen. Arestien määrä oli tettyjä. 10087: koko maassa vakiintunut noin 4 %:n tasolle. Yli 10088: puolet seuraamuksista oli poistumiskieltoja. 10089: Keskeisen osan tarkastusta muodostivat pe- SAVON PRIKAATI YM. 10090: rinteiseen tapaan varusmiehille ja henkilökun- Itäisen Maanpuolustusalueen Esikunnassa 10091: nalle järjestetyt puhuttelutilaisuudet. Niissä työskentelevät siviilityöntekijät pitivät epäkoh- 10092: kävi kertomusvuoden aikana yhteensä 109 va- tana sitä, että he olivat hallinnollisesti Mikkelin 10093: rusmiestä ja 13 henkilökuntaan kuuluvaa. Lisäk- Sotilasläänin Esikunnan alaisia. Tämä aiheutti 10094: si apulaisoikeusasiamies tapasi varusmiestoimi- erilaisia ongelmia. Useissa maanpuolustusalueen 10095: kuntien ja yhteistoimintaelimien edustajat sekä joukko-osastoissa oli huomattava henkilökunta- 10096: lääkärin, pastorin ja sosiaalikuraattorin. vaje. Maanpuolustusalueen esikunnan lähivuo- 10097: Varusmiesten kanssa käydyissä keskusteluis- sien suunnitelmissa oli muutto luola tiloihin. 10098: sa olivat keskeisesti esillä edellä mainitut talou- Myös Mikkelin Sotilasläänin Esikunnan hen- 10099: delliset ongelmat. Myös loma-asioista tiedustel- kilökunnassa oli upseerivajetta. Useat alueen 10100: tiin runsaasti. Varsinkin lomaohjeen mukaista kiinteistöt olivat saneerauksen tarpeessa. Rahat 10101: komppanian HL-lomapäivään liittyvää lauan- riittivät kuitenkin vain pintaremonttiin. Ker- 10102: taikoulutusta arvosteltiin toistuvasti. Joissakin tausharjoituksia oli säästösyistä järjestetty 10103: joukko-osastoissa loma alkoi tällöinkin jo perjan- aiempaa vähemmän. 10104: tai-iltana. Lauantaipalveluksen kerrottiin ole- Savon Prikaatissa palveluksen keskeyttämi- 10105: van usein koulutuksen kannalta merkityksetön- siä oli hieman yli valtakunnallisen keskiarvon. 10106: tä ja turhauttavaa. Varusmiehet pitivät epäkoh- Kurinpitoasiakirjojen tarkastuksessa ei todettu 10107: tana, ettei pelkkien viikonloppuvapaiden yhtey- mainittavia virheellisyyksiä. Seuraaronsten 10108: teen voitu lomaohjeen mukaan myöntää matka- määrä tosin ylitti hieman valtakunnallisen keski- 10109: ajan pidennystä. arvon. Vahingonkorvausasioita käsiteltäessä 10110: Henkilökunnan puhutteluissa arvosteltiin apulaisoikeusasiamies korosti sitä, ettei varus- 10111: muun muassa sotilasammattihenkilöiden virko- miehen suostuminen vapaaehtoiseen korvaami- 10112: jen muuttamista siviiliviroiksi sotilaseläkelain- seen ollut sellaisenaan peruste korvauksen perin- 10113: säädännön muutoksen yhteydessä. Myös useat nälle. 10114: organisaatiomuutokset ja niihin liittyvät virka- Prikaatin majoitustilat olivat peruskorjauk- 10115: järjestelyt aiheuttivat henkilökunnassa epävar- sen tarpeessa. Varsinkin suihku ja oli liian vähän. 10116: 10117: 10118: 198 10119: T A R K A s T u K s E T 10120: 10121: 10122: 10123: 10124: Useissa yksiköissä henkilökunnan sosiaali- ja JÄÄKÄRIPRIKAATI 10125: työskentelytilat olivat puutteelliset. Sosiaali- 10126: Kurinpitoseuraamuksia ja palveluksen kes- 10127: kuraattori oli prikaatin koosta huolimatta edel- 10128: keytyksiä oli prikaatissa perinteisesti keskimää- 10129: leen vain työllisyysvaroin palkattu. Hänen toi- 10130: räistä selvästi vähemmän. Palvelusolosuhteet 10131: mikautensa oli lisäksi tarkastuksen aikaan juuri 10132: olivat pääosin varsin hyvät. Kurinpitoasiakirjo- 10133: päättymässä. 10134: jen tarkastuksessa ei todettu sanottavia puuttei- 10135: Varusmiehet kertoivat esimiestensä epäasial- 10136: ta. Myös vahingonkorvausasioiden käsittely oli 10137: lisesta käyttäytymisestä. Apulaisoikeusasiamies 10138: ollut asianmukaista. 10139: katsoi suoritetun tutkinnan jälkeen tekemässään 10140: Lähes puolella varusmiehistä lomamatkojen 10141: päätöksessä, että kahden opistoupseerin menet- 10142: pituus oli yli 400 kilometriä. Tämä edellytti eri- 10143: tely tuli käsitellä kurinpitomenettelyssä. Ko- 10144: tyisjärjestelyjä. Tietyin edellytyksin oli mahdol- 10145: mentaja määräsi kahdelle opistoupseerille varoi- 10146: lista käyttää myös omaa autoa, vuokra-autoa tai 10147: tukset esimiesaseman väärinkäyttämisestä. 10148: lentokonetta. 10149: Varusmiehet pitivät palvelusolosuhteitaan 10150: pääosin hyvinä. Esimiesten epäasiallista käyt- 10151: KARJALAN PRIKAATI 10152: täytymistä ei ollut juuri esiintynyt. Jotkut va- 10153: Karjalan Prikaatista puuttui 40 peruskoulu- rusmiehet pitivät kotiutettaville järjestettävää 10154: tettua opistoupseeria. Henkilöstövaje oli myös terveystarkastusta liian pinnallisena. Komenta- 10155: muuten merkittävä. Puolustushallinnon ratio- ja oli kertomusvuoden huhtikuussa antanut up- 10156: nalisointisuunnitelmiin liittyvät henkilöstön vä- seerikokelaille ja -ryhmänjohtajille ohjeen, jossa 10157: hentämispaineet kohdistuivat erityisesti siviili- korostettiin alaisten asiallista käsittelyä. 10158: virkoihin. Pelättävissä oli, että tulevaisuudessa Atk:ta käytettiin tehokkaasti hyväksi muun 10159: jouduttaisiin tämän johdosta käyttämään varus- muassa tykistökoulutuksessa. Atk-koulutukseen 10160: miehiä aiempaa enemmän erilaisiin huoltotehtä- ja laitehankintoihin oli panostettu voimakkaas- 10161: viin, jotka eivät olleet sotilaskoulutuksen kan- ti. 10162: nalta mielekkäitä. 10163: Osa majoituskasarmeista oli korjauksen tar- 10164: POHJAN PRIKAATI YM. 10165: peessa. Varusmiesvahvuuksien ollessa suurim- 10166: millaan majoitustiloissa oli ahtautta. Suuri osa Pohjoisen Maanpuolustusalueen Esikunnassa 10167: henkilökunnan asunnoista oli tyhjillään niiden kerrottiin, että varsinkin nuorista kouluttajista 10168: huonon kunnon ja varustetason vuoksi. Huo- oli pulaa. Pohjan Prikaati ja Pohjois-Suomen 10169: mattava osa varuskunnan ajoneuvoista joudut- Viestipataljoona oli tarkoitus yhdistää lähitule- 10170: tiin säilyttämään ulkotiloissa. vaisuudessa. 10171: Kurinpitoasiakirjoissa oli karkaamisia nor- Maanpuolustusalueen sosiaalialalla olivat 10172: maalia enemmän. Eräässä yksikössä rangaistuk- keskeisesti esillä varusmiesten sosiaalistaloudel- 10173: sia oli määrätty selvästi enemmän kuin ojennuk- liset ongelmat. Tilastojen mukaan lähes puolet 10174: sia. Prikaatissa hoiti oikeusupseerin tehtäviä yhteydenotoista sosiaalikuraattoreihin liittyi 10175: normaalista käytännöstä poiketen yksi komen- toimeentulokysymyksiin. Maanpuolustusalueen 10176: totoimiston opistoupseereista eikä komentotoi- sosiaalikuraattoreista Lapin Ilmatorjuntaryk- 10177: miston päällikkö. mentin ja Pohjan Prikaatin sosiaalikuraattorit 10178: 10179: 10180: 199 10181: T A R K A s T u K s E T 10182: 10183: 10184: 10185: 10186: olivat tarkastushetkellä edelleen työllisyys- keskeyttämisen syy oli siviilipalvelukseen hakeu- 10187: varoin palkattuja. tuminen. 10188: Useiden Pohjan Prikaatissa apulaisoikeus- Patteriston aiempina vuosina korkeahko ku- 10189: asiamiehen puhuttelussa käyneiden varusmies- rinpitoseuraamusten määrä oli oleellisesti vähen- 10190: ten kysymykset liittyivät lomiin. Prikaatissa tynyt. Nykyään se oli jo selvästi alle maanpuo- 10191: tutkittiin parhaillaan mahdollisuutta aloittaa lustusalueen keskiarvon. Mainittavia eroja ei 10192: yhdistetty viikonloppuvapaa ja HL-loma pää- seuraamuskäytännössä todettu. Oikeusupseerin 10193: esikunnan ohjeesta poiketen jo perjantaina. Pri- mukaan esitutkintaa suorittavien henkilöiden 10194: kaatin kurinpitoasiakirjoissa havaittiin jonkin koulutukseen oli kiinnitetty erityistä huomiota. 10195: verran epäyhtenäistä käytäntöä. Seuraamusten Kirkonmaan linnakkeella varusmiehet valitti- 10196: määrä oli kuitenkin alle valtakunnallisen keski- vat puutteellista asioista tiedottamista. Muun 10197: arvon. Palveluksen keskeytyksiä oli hieman kes- muassa seuraavan viikon ohjelmasta sai tiedon 10198: kimääräistä enemmän. vasta viikonvaihteessa. Apulaisoikeusasiamies 10199: Pohjois-Suomen Viestipataljoonassa varus- saattoi mainitun puutteen sekä myös väitteet 10200: miehet esittivät väitteitä varusmiesesimiesten henkilökunnan epäasianmukaisesta käytöksestä 10201: epäasiallisesta käytöksestä. Apulaisoikeusasia- komentajan tietoon. 10202: mies kertoi asiasta komentajalle, joka määräsi 10203: asian tutkittavaksi. Oulun käräjäoikeus katsoi 10204: yhden alikersantin syyllistyneen palvelusrikko- VAASAN RANNIKKOPATTERISTO YM. 10205: mukseen, mutta jätti hänet rangaistukseen tuo- 10206: Vaasan sotilasläänin asukkaista yli 20 % oli 10207: mitsematta. Autokomppanian varusmiehet va- 10208: ruotsinkielisiä. He suorittivat yleensä varusmies- 10209: littivat, että heillä oli muita varusmiehiä selvästi 10210: palveluksen Tammisaaressa. Kokkolassa sijait- 10211: vähemmän viikonloppuvapaita. Komentajan 10212: seva Asekoulu oli siirtymässä vuoden 1996 aika- 10213: mukaan ongelmana oli autonkuljettajien ajoteh- 10214: na Lahteen. 10215: täviin nähden vähäinen määrä. 10216: Vaasan RannikkopaHeriston kurinpitoseu- 10217: raamusten määrä oli poikkeuksellisen korkea. 10218: Vuonna 1994 seuraamusten prosenttiosuus ko- 10219: konaisvahvuudesta oli noin 20 %, kun vastaava 10220: KOTKAN RANNIKKOPATTERISTO 10221: luku koko maassa oli noin 10 %. Komentaja il- 10222: Patteriston esikunta oli juuri muuttanut pois moitti ohjanneensa kurinpitoesimiehiä puuttu- 10223: Kyminlinnasta kaupungin keskustaan. Huolto- maan todettuihin pikkurikkomuksiin aiempaa 10224: patterin sijainti useissa eri toimipaikoissa aiheut- enemmän puhutteluin ja suullisin huomautuk- 10225: ti ongelmia. Myös kouluttajista oli pulaa. Patte- sin. 10226: ristolla oli yhteinen sairaanhoitaja ja lääkäri Patteristo oli edelläkävijä järjestettäessä va- 10227: Haminan varuskunnan kanssa. Samoin sosiaali- rusmiehille vapaa-aikana aikuiskoulutusta. 10228: kuraattori työskenteli Haminassa eikä hänellä Kurssit oli olleet erittäin suosittuja. Noin 20 % 10229: ollut edes vastaanottoaikaa Kotkassa. Sosiaali- varusmiehistä oli osallistunut koulutukseen. 10230: kuraattorin mukaan useat varusmiehet olivat Sosiaalikuraattorin puuttuminen patteristos- 10231: siirtyneet taloudellisista syistä siviilipalveluk- ta aiheutti varusmiestoimikunnalle lisää työpai- 10232: seen. Myös lääkärin mukaan yleisin palveluksen neita. Toimikunta toimi yhteistyössä muun 10233: 10234: 10235: 200 10236: T A R K A s T u K s E T 10237: 10238: 10239: 10240: 10241: muassa työvoimaviranomaisten ja Kansaneläke- livat muun muassa epäyhteneväistä käytäntöä 10242: laitoksen kanssa. Puheenjohtaja oli kokopäivä- lomia myönnettäessä. Varusmiehet olivat ilmoi- 10243: toiminen ja toimintaedellytykset muutoinkin tuksensa mukaan joutuneet kirjoittamaan vir- 10244: hyvät. Toimikunnan aktiivisuus oli saanut kii- heellisen menettelynsä johdosta aineita ja koki- 10245: tosta eri tahoilta. vat menettelyn rangaistuksena. Komentaja lupa- 10246: Pahempia epäasiallisuuksia ei varusmiesten si puuttua asiattomana pitämäänsä menettelyyn. 10247: mukaan ollut esiintynyt. Ryhmänjohtajat kai- Kainuun rajavartiostossa palveli tarkastus- 10248: pasivat tarkempia ohjeita siitä, mitä alaisilla sai hetkellä 86 varusmiestä. Uutuutena rajajääkäri- 10249: teettää ja mitä ei. Kaikki sisäkuria koskevat asiat komppaniassa oli oma aliupseerikoulu. V arus- 10250: oli yleensä opittu omilta ryhmänjohtajilta. Tästä miesten aamutoimet olivat johdettuja. Rajajää- 10251: johtuen epäasiallisetkin menettelytavat siirtyi- kärikomppanian saniteetti- ja kuivaushuoneet 10252: vät helposti seuraavalle saapumiserälle. olivat vastikään remontoituja ja erinomaisessa 10253: kunnossa. Päävartio toimi vartiomiesten lepo- 10254: tilana. Viikonloppuina varusmiehille myönnet- 10255: KAINUUN PRIKAATI YM. tiin tarpeen mukaan matkapidennystä myös 10256: pelkkien viikonloppuvapaiden yhteyteen. Yksi- 10257: Kainuun Prikaatiin oli otettu käyttöön niin 10258: kössä oli erillinen päällikön hyväksymä luettelo 10259: sanottu lomatupa, joissa saattoivat yöpyä ja 10260: pidennykseen oikeutetuista. 10261: viettää aikaansa sellaiset varusmiehet, jotka ei- 10262: Henkilökunnan edustajat mainitsivat ongel- 10263: vät jostain syystä poistuneet viikonloppuna va- 10264: maksi rajavartiolaitoksen esikunnan kiellon pal- 10265: ruskunnasta. V arusmiehillä oli tällöin myös ruo- 10266: kata sijaisia. Tästä johtuen ruokaloiden emännät 10267: kailumahdollisuus. 10268: joutuivat siirtymään paikasta toiseen, mikä ai- 10269: Kurinpitoseuraamusten määrä oli keskimää- 10270: heutti kohtuuttomia työpaineita. 10271: räistä jonkin verran alhaisempi ja seuraamus- 10272: käytäntö varsin kohtuullinen. Vuonna 1994 10273: määrätyistä seuraamuksista aresteja oli ollut ai- 10274: LAPIN LENNOSTO YM. 10275: noastaan runsaat 2 %. Lievimmän seuraamus- 10276: muodon eli muistutuksen osuus oli normaalia Lapin Sotilasläänin Esikunnassa arvioitiin, 10277: korkeampi eli noin 15 %. että kolmatta vuotta käytössä ollut uusi johta- 10278: Palveluksensa keskeyttäneiden määrä oli pri- misjärjestelmä ja aluejako olivat käytännössä 10279: kaatissa valtakunnallista keskitasoa. Suurimpa- osoittautuneet jotakuinkin toimiviksi. Sotilas- 10280: na luokanmuutosten syynä olivat edelleen mie- lakimiehen mukaan oikeusasiat sotilasläänissä 10281: lenterveydelliset syyt, mutta myös allergiasai- olivat lähinnä reserviläisten luvattomia poissa- 10282: raudet olivat lisääntyneet. Varuskunnan lääkäri oloja. 10283: piti puutteena sitä, että yksi sairaala-apulaisen Lapin Lennoston esikuntakomppaniassa ei ol- 10284: virka tultaisiin ilmeisesti lakkauttamaan. lut asianmukaisia sisäkoulutustiloja. Myös pe- 10285: Yhteistoimintaelimen edustajat arvostelivat seytymistiloja oli riittämättömästi. Lennoston 10286: vakituisen henkilöstön vähentämistä ja työlli- viestikorjaamon tilat olivat puutteelliset ja myös 10287: syysvaroin palkattujen henkilöiden ottamista ti- varastotiloja oli liian vähän. Kurinpitoseuraa- 10288: lalle. Prikaatissa oli yhteensä yli 60 työllisyys- muksia oli määrätty jonkin verran koko ilmavoi- 10289: varoin palkattua henkilöä. Varusmiehet arvoste- mien keskiarvoa enemmän. 10290: 10291: 10292: 201 10293: T A R K A s T u K s E T 10294: 10295: 10296: 10297: 10298: Lapin Ilmatorjuntarykmentin komentaja piti Koko Makedonian operaation johtajana toimi 10299: palvelusolosuhteita pääosin hyvinä. Majoitus- suomalainen prikaatikenraali ja pohjoismaisen 10300: tilat olivat tosin aika ajoin ahtaat. Rykmentin pataljoonan komentajana suomalainen eversti. 10301: komentaja piti kohtuuttomana, että varusmies- Kroatian pääkaupungissa Zagrebissa sijaitsevas- 10302: ten päiväraha oli niin alhainen ja että he tästä sa kolmen eri rauhanturvaoperaation esikunnas- 10303: huolimatta joutuivat vielä korvaamaan osan lo- sa palveli viisi suomalaista upseeria. Suomalai- 10304: mamatkoistaan itse. nen everstiluutnantti toimi tämän esikunnan 10305: Sosiaalikuraattorin mukaan varusmiesten operatiivisella osastolla tilannekeskuksen pääl- 10306: kanssa parisuhteessa eläville oli järjestetty hei- likkönä. Zagrebissa toimivassa vartio-osastossa 10307: näkuussa tiedotustilaisuus, jossa oli esitelty va- palveli 39 suomalaista rauhanturvaajaa. Lisäksi 10308: rusmiespalveluksen erityispiirteitä. Saadun pa- alueella palveli 15 suomalaista sotilastarkkailijaa 10309: lautteen mukaan tilaisuus oli koettu varsin tar- ja kuusi suomalaista siviilipoliisia. Apulais- 10310: peelliseksi. Suurin osa sosiaalikuraattorin työtä oikeusasiamies tapasi tarkastuksen aikana kaik- 10311: oli toimeentulokysymysten selvittelyä. Erityisen kien henkilöstöryhmien edustajat. Tarkastuksen 10312: vaikeassa asemassa olivat kotoa poismuuttaneet, aikana JarJestety1ssa puhuttelutilaisuuksissa 10313: yksin asuvat varusmiehet. Varsinkin toimeen- kävi yhteensä 16 henkilöä. 10314: tulo viikonloppujen aikana oli vaikeaa. Operaatio Makedoniassa oli YK:n ensimmäi- 10315: Lennoston ja rykmentin varusmiestoimikun- nen ennalta ehkäisevä rauhanturvaoperaatio ja 10316: tien edustajien mukaan varuskunnassa järjestet- sitä pidettiin varsin menestyksellisenä. Pohjois- 10317: tiin erilaista aikuiskoulutusta varusmiesten va- maisen pataljoonan alueella asui siviiliväestöä 10318: paa-aikana. Mainittavia epäasiallisuuksia ei va- lähes miljoona henkilöä. Tästä syystä pidettiin 10319: ruskunnassa ollut tullut esiin. Niin sanottua tärkeänä, että pataljoonaan oli vastikään saatu 10320: komppanianHL-päivää pidettiin järjettömänä tiedotusupseeri. Paikallinen väestö käytti paljon 10321: käytäntönä. suomalaisten rauhanturvaajien lääkintäpalvelu- 10322: Lapin rajavartioston varusmieskoulutus oli ja varsinkin Makedonian ja Serbian rajan tuntu- 10323: siirtynyt edellisen tarkastuksenjälkeen Rovanie- massa. 10324: meltä Ivaloon. Nykyisin vartiosto vastasi myös YK:n huoltojärjestelmän hitaus vaikeutti 10325: varusmiesten aliupseerikoulutuksesta. Rajavar- huomattavasti pataljoonan toiminnan suunnit- 10326: tioston kurinpitoseuraamusten määrä oli vähäi- telua ja toteutusta. Materiaalipuute hidasti 10327: nen. Myös palveluksen keskeytyksiä oli keski- muun muassa rakennustoimintaa. Pataljoonan 10328: määräistä vähemmän. kuljetusjoukkue ajoi kuukaudessa noin 65 000 10329: km vaikeissa ja vuoristoisissa maasto-olosuhteis- 10330: sa. Ajoneuvokalustoa pidettiin osittain huono- 10331: SUOMALAISET YK-JOUKOT BALKANILLA kuntoisella. Varaosien saanti YK-järjestelmän 10332: Apulaisoikeusasiamies suoritti syyskuussa kautta oli hidasta. Myös atk-materiaalin hankin- 10333: 1995 ensimmäisen tarkastuksen suomalaisissa ta oli viivästynyt. 10334: YK-rauhaturvajoukoissa entisen Jugoslavian Pataljoonassa oli tehty esityksiä joukkojen 10335: alueella. Suomalaisten rauhanturvaajien koko- kokoonpanon kehittämiseksi. Työt valvontajou- 10336: naisvahvuus Balkanilla oli tarkastushetkellä 527 kossa olivat jakaantuneet epätasaisesti eivätkä 10337: henkilöä. Makedoniassa palveli 425 suomalaista. tehtävänimikkeet kaikilta osin vastanneet todel- 10338: 10339: 10340: 202 10341: T A R K A s T u K s E T 10342: 10343: 10344: 10345: 10346: lisia työtehtäviä. Erityisesti komentaja mainitsi rauhanturvaajat arvostelivat tulliviranomaisten 10347: Zagrebissa palvelevan vartio-osaston johtajan menettelyä muuttoautoja koskevia asioita käsi- 10348: sotilasarvon. Johtajana toimi tällä hetkellä kap- teltäessä. 10349: teenin arvoinen upseeri. Hän oli kuitenkin erilli- Muutamat naisrauhanturvaajat pitivät joi- 10350: sen valvontayksikön päällikkö ja joutui osastoi- denkin miespuolisten palvelustovereidensa suh- 10351: neen eri valtiossa kuin muut joukot edustamaan tautumista itseensä epäasiallisena. Rauhantur- 10352: itsenäisesti suomalaisia Kroatiassa. Hänen teh- vaajien omaisten runsasta oleskelua toimialueel- 10353: tävänsä olisi komentajan mukaan edellyttänyt la pidettiin työskentelyä häiritsevänä. Komenta- 10354: myös enemmän muodollista arvovaltaa pidet- ja antoi tarkastuksen jälkeen ohjeen rauhantur- 10355: täessä yhteyttä muihin YK-joukkoihin. Vartio- vaajien omaisten ja vieraiden vierailuista YK- 10356: osaston tehtävänä oli vartioidalaajaa YK:n hal- joukkojen toiminta-alueella. 10357: linnassa olevaa aluetta, johon oli mm. varastoitu 10358: huomattava määrä arvokasta YK-materiaalia. 10359: Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen 10360: Kurinpitoseuraamusten määrä oli vuonna tarkastukset 1995 10361: 1995 selvästi lisääntynyt. Tämä johtui sotilas- 10362: lakimiehen mukaan nykyisen komentajan aiem- Itäisen Maanpuolustusalueen 10363: paa tiukemmasta suhtautumisesta liikennerik- Esikunta 17.1.1995 10364: komuksiin ja palveluksesta myöhästymisiin. Mikkelin Sotilasläänin 10365: Kertomusvuonna oli otettu käyttöön seuraa- Esikunta 17.1.1995 10366: musmuotona myös poistumiskielto ja poistumis- Savon Prikaati 18.1.1995 10367: rangaistus. Niitä käytettiin seuraamuksina teois- Karjalan Prikaati 14.-15.2.1995 10368: ta, jotka olivat selvästi johtuneet alkoholin vää- Jääkäriprikaati 11.-12.4.1995 10369: rinkäytöstä. Huomattavan osan sotilaslakimie- Pohjoisen Maanpuolustus- 10370: hen ja sotilaspoliisien työstä muodostivat rau- alueen Esikunta 9.5.1995 10371: hanturvaajien toimialueelle tuomien henkilö- Pohjan Prikaati 9.5.1995 10372: autojen kuljetuksiin, rekisteröintiin ja vakuut- Pohjois-Suomen 10373: tamiseen liittyvät tehtävät. Tarkastushetkellä Viestipataljoona 10.5.1995 10374: suomalaisilla oli Makedoniassa runsaat 100 yksi- Pohjan Sotilassairaala___ 10.5.1995 10375: tyistä henkilöautoa. Oulun Sotilasläänin 10376: Järjestetyissä puhuttelutilaisuuksissa tiedus- Esikunta 10.5.1995 10377: teltiin muun muassa verotukseen, palkkoihin ja Kotkan RannikkopaHeristo 31.5.-1.6.1995 10378: virkavapauksiin liittyvistä asioista. Rauhantur- Vaasan RannikkopaHeristo 29.8.1995 10379: vaajat pitivät epäoikeudenmukaisena sitä, että Vaasan Sotilasläänin 10380: palvelusajalta joutui maksamaan kunnallisveroa Esikunta 29.8.1995 10381: Suomeen. Uuden autoverolainsäädännön arvel- YK:n suomalainen valvonta- 10382: tiin vaikeuttavan jatkossa pätevän henkilöstön joukko 5 Makedoniassa _ _ 12.9.1995 10383: saamista YK-tehtäviin. Varsinkin jääkäreinä UNPREDEP:n esikunta 10384: palvelevien palkkoja pidettiin liian alhaisena. Skopjessa, Makedoniassa 14.9.1995 10385: Muidenpohjoismaiden rauhanturvaajien kerrot- UNPF:n esikunta 10386: tiin saavan selvästi parempaa palkkaa. Useat Zagrebissa, Kroatiassa _ _ 19.9.1995 10387: 10388: 10389: 203 10390: T A R K A s T u K s E T 10391: 10392: 10393: 10394: 10395: Suomalainen vartio-osasto Uusimuotoiset riita-asiat oli käsitelty joutui- 10396: Camp Pleso, Zagrebissa _ __ 19.9.1995 sasti. Laajojen riita-asioiden keskimääräinen kä- 10397: Kainuun Prikaati 3.10.1995 sittelyaika oli 3,6 kuukautta, summaaristen 10398: Kainuun rajavartiosto _ __ 4.10.1995 asioiden keskimäärin 3,3 kuukautta. 10399: Lapin Sotilasläänin Esikunta 23.10.1995 Yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevia 10400: Lapin Ilmatorjuntarykmentti 23.10.1995 asioita vuodelta 1993 oli vireillä vielä muutama. 10401: Lapin Lennosto _ _ _ _ __ 23.10.1995 Erityisesti aikanaan Hollolan kihlakunnan- 10402: Lapin rajavartioston esikunta 23.10.1995 oikeudessa vireille tulleet velkajärjestelyasiat 10403: olivat viivästyneet, koska niissä ei ollut kuultu 10404: velkojia. Näissä asioissa oli tehty uusi välipäätös 10405: ja velvoitettu selvittäjä kuulemaan velkojat. 10406: Joissakin asioissa tietojärjestelmään ei ollut teh- 10407: ty merkintää toimenpiteistä lähes vuoteen. J ois- 10408: sakin tapauksissa oli myönnetty useita lykkäyk- 10409: TUOMIOISTUIMET siä velallisen tai maksuohjelman laatijan pyyn- 10410: nöstä. Pyydetystä selvityksestä ilmeni, että vii- 10411: LAHDEN KÄRÄJÄOIKEUS västyksen syynä on ainakin osittain ollut käsitte- 10412: lijän vaihtuminen. Myös tietojärjestelmän mer- 10413: Oikeusasiamies tarkasti Lahden käräjäoikeu- 10414: kinnöissä oli puutteita. Oikeusasiamies totesi, 10415: den 16.-17.3.1995. 10416: että viivästyksen välttämiseksi velkajärjestely- 10417: Tarkastuksessa kiinnitettiin erityistä huomio- 10418: asioiden seurantaa tulisi tehostaa. 10419: ta pakkokeinoasioihin sekä uuden riita-asiain oi- 10420: keudenkäyntimenettelyn sujuvuuteen ja siinä 10421: mahdollisesti ilmenneisiin ongelmiin ja puuttei- 10422: HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS 10423: siin. 10424: Oikeusasiamies totesi, että pakkokeinopää- Oikeusasiamies tarkasti Helsingin käräjä- 10425: tökset oli perusteltu hyvin. Pakkokeinoasioita oikeuden 18.-19.5.1995. 10426: käsitteli kolme tuomaria. Pakkokeinoasioiden Tarkastuksella kiinnitettiin erityistä huomio- 10427: päivystykseen osallistui kaikkiaan viisi tuoma- ta riita-asioiden ja velkajärjestelyasioiden käsit- 10428: ria. telyaikoihin sekä niiden käsittelyssä ilmenneisiin 10429: Rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika ongelmiin ja puutteisiin. 10430: vuonna 1994 oli 2,2 kuukautta.Vanhimmat vi- Käräjäoikeudella oli noin 3 000 vanhan riita- 10431: reillä olevat rikosasiat olivat tosin vuodelta 1988. asian ruuhka 1.12.1993. Ylimääräisen henkilö- 10432: Lisäksi vireillä oli useita rikosasioita vuosilta kunnan avulla oli saatu puretuksi muun muassa 10433: 1989-1991. Niissä asiaa ei ollut voitu ratkaista riita-asioiden ruuhkaa siten, että huhtikuussa 10434: vastaajien poissaolon vuoksi. Vastaajia ei ollut 1995 oli ratkaisematta 138 vanhaa riita-asiaa. 10435: saatu paikalle noutomääräyksestä huolimatta. Mikäli virat voidaan säilyttää käräjäoikeuden 10436: Juttuja ei ollut jätetty uuden ilmoituksen va- toivomusten mukaisesti vielä vuoden 1996 aika- 10437: raan. Ne lykättiin useimmiten puolen vuoden na ja saapuvien riita-asioiden lukumäärä edel- 10438: välein pidettävään istuntoon tai, jos vastaaja leen vähenee, ruuhkia saadaan käräjäoikeuden 10439: tavoitetaan, välittömästi pidettävään istuntoon. käsityksen mukaan vähitellen puretuksi. 10440: 10441: 10442: 204 10443: T A R K A s T u K s E T 10444: 10445: 10446: 10447: 10448: Velkajärjestelyasioiden keskittämiseksi ja toi- kiinnitettiin huomiota potilaiden eristämiseen. 10449: minnan tehostamiseksi käräjäoikeuteen perus- Apulaisoikeusasiamies tarkasti eristykseen käy- 10450: tettiin 1.4.1995 velkajärjestelykanslia, jossa tetyt tilat ja eristämisestä tehdyt merkinnät. 10451: työskentelee kahdeksan henkilöä. Tarkastus- 10452: ajankohtana oli vireillä noin 1 230 velkajärjeste- 10453: lyhakemusta, joista vanhin oli tullut vireille ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALAN 10454: 8.2.1993. RAUHAN OSASTORYHMÄ 10455: Käräjätuomari Malla Suneli selosti ulkomaa- 10456: laisten säilöönottoon liittyviä ongelmia. Hän piti Apulaisoikeusasiamies tarkasti Etelä-Karja- 10457: ulkomaalaisten säilöön ottamista koskevia asioi- lan keskussairaalan Rauhan osastoryhmän 10458: ta tuomioistuimen kannalta erityisen ongelmalli- 1.2.1995. 10459: sina, koska kysymyksessä on turvaamistoimi, Eristettyjen tiloissa ei ollut huomauttamista. 10460: johon ryhdytään usein muusta syystä kuin rikos- Myös eristämisen perusteet olivat hyväksyttä- 10461: epäilyn vuoksi. Ongelmana käräjätuomari Su- vät. Eristämiskirjanpito oli asianmukainen. 10462: nell piti säilytyspaikan puuttumista, muiden vi- Apulaisoikeusasiamiehen vastaanotolla kävi 10463: ranomaisten päätöksentekoprosessin hitautta ja kolme potilasta. 10464: kanteluoikeuden puuttumista. 10465: Oikeusasiamies kiinnitti huomiota velkajär- 10466: jestelyasioiden pitkiin käsittelyaikoihin sekä HESPERIAN SAIRAALA 10467: vanhojen rästien ratkaisemiseen. Hän piti myös 10468: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Hesperian sai- 10469: käräjäoikeuden työturvallisuutta puutteellise- 10470: raalan 21.2.1995. 10471: na. Käräjäoikeudessa oli valmisteilla turvasuun- 10472: Eristämisen syynä oli useimmiten rauhoitta- 10473: nitelma. Lisäksi oikeusasiamies ilmoitti selvittä- 10474: misen tarve ja aggressioiden taltuttaminen. Hes- 10475: vänsä ulkomaalaisten säilöönottoon liittyviä on- 10476: perian sairaalassa kaikki eristettävät ovat lepo- 10477: gelmia. Hän piti käräjäsihteerin palkkauksen 10478: siteissä. Heitä käydään katsomassa noin 15-30 10479: vaihteluväliä A9-A19liian suurena. 10480: minuutin välein. Lisäksi päivystävä lääkäri te- 10481: kee kahden tunnin eristysjakson jälkeen aina 10482: Tarkastukset tuomioistuimissa 1995 10483: uuden päätöksen siitä, onko eristämiseen vielä 10484: tarvetta. Eristysajat olivat enimmäkseen lyhyi- 10485: Lahden käräjäoikeus 16.-17.3.1995 10486: tä ja merkinnät niistä asianmukaisia ja erittäin 10487: Helsingin käräjäoikeus _ _ _ 18.-19.5.1995 10488: informatiivisia. 10489: Keskustelussa tuotiin esiin, että potilaiden 10490: yhteydenpitoa läheisiinsä ja ympäröivään yh- 10491: teiskuntaan pyritään rohkaisemaan ja kannusta- 10492: TERVEYDENHUOLTO maan. Potilaalle saapuvat kirjeet tarkastetaan 10493: ainoastaan silloin, kun on aihetta epäillä lähetyk- 10494: PSYKIATRISET SAIRAALAT sen sisältävän jotain luvatonta. Suljetuilla osas- 10495: toilla on puhelimen käyttö valvottua, mutta ra- 10496: Tarkastuksilla haluttiin selvittää potilaan it- joitettu ainoastaan silloin, kun potilaan tervey- 10497: semääräämisoikeuden rajoituksia. Erityisesti dentila sitä vaatii. 10498: 10499: 10500: 205 10501: T A R K A s T u K s E T 10502: 10503: 10504: 10505: 10506: Apulaisoikeusasiamies totesi, että Hesperian eristämisen ajan. Apulaisoikeusasiamies totesi 10507: sairaalassa oli kiinnitetty erityistä huomiota eris- eristyksistä tehdyt merkinnät asianmukaisiksi. 10508: tämiseen. Apulaisylilääkäri Heikki Forsmanin Julkulan sairaalalla ei ole ollut tarvetta poti- 10509: johdolla toimiva työryhmä oli analysoinut eris- laiden yhteydenpidon rajoittamiseen. Potilaan 10510: tämistapahtumaa ja tuonut esiin hyviä havain- perheeseen ja muihin verkostohenkilöihin pyri- 10511: toja ja parantamiskeinoja. tään luomaan yhteydet heti hoidon alkaessa. Jo- 10512: Apulaisoikeusasiamiehen vastaanotolla kävi kaisella potilaalla on omahoitaja ja kontakti- 10513: 10 potilasta ja yksi henkilökunnan edustaja. hoitaja. 10514: Sairaalan kriisihoito-osaston henkilökunta 10515: esitti huolensa henkilökunnan turvallisuudesta. 10516: HARJAMÄEN SAIRAALA Osastolla oli tapahtunut muutamia henkilökun- 10517: taan kohdistuneita väkivallantekoja, joista yksi 10518: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Harjamäen oli johtanut hoitajan kannalta hengenvaaralli- 10519: sairaalan 28.2 .1995. seen tilanteeseen. 10520: Eristämistä käytetään sairaalan kahdella Apulaisoikeusasiamiehen puheilla kävi yh- 10521: osastolla eli vastaanotto-osastolla ja hoito- ja deksän potilasta ja yksi henkilökuntaan kuulu- 10522: kuntoutusosastolla. Eristämisen syy on useim- va. 10523: miten potilaan rauhoittaminen. Hyvin usein eris- 10524: täminen tapahtuu potilaan omasta pyynnöstä. Psykiatristen sairaaloiden tarkastukset 10525: Eristyshuoneissa on valvontakamerat. Eristys- 1995 10526: ajat olivat lyhyitä ja merkinnät niistä asian- 10527: mukaiset. Etelä-Karjalan keskussairaalan 10528: Harjamäen sairaalan tavoitteena on ylilääkä- Rauhan osastoryhmä _ _ __ 1.2.1995 10529: ri Pentti Karvosen mukaan tiivis yhteistyö poti- Hesperian sairaala _ _ _ __ 21.2.1995 10530: laan omaisten kanssa. Heille järjestetään hoito- Harjamäen sairaala _ _ _ __ 28.2.1995 10531: jakson aikana noin 5-10 neuvottelutilaisuutta. J ulkulan sairaala _ _ _ _ __ 28.2.1995 10532: Omaiset suhtautuvat neuvotteluihin myöntei- 10533: sesti. Yhteydenpidon rajoittamiseen ei ole ollut 10534: tarvetta. 10535: Apulaisoikeusasiamiehen puheilla kävi neljä 10536: MUUT KOHTEET 10537: potilasta ja yksi henkilökuntaan kuuluva. 10538: TERVEYDENHUOLLON OIKEUSTURVA- 10539: KESKUS (TEO) 10540: JULKULAN SAIRAALA 10541: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Terveyden- 10542: Apulaisoikeusasiamies tarkasti J ulkulan sai- huollon oikeusturvakeskuksen 17.5.1995. 10543: raalan 28.2.1995. Tarkastuksella keskusteltiin psykiatristen po- 10544: Tarkastuksella todettiin, että eristämistä käy- tilaiden sairauskertomustiedoista, mielenter- 10545: tetään pääasiassa potilaan rauhoittamiseen. veyslain 17 §:n muutoksesta ja potilaskuolemis- 10546: Nuoriso-osastolla eristäminen kestää 3---4 tuntia ta, joissa terveydenhuoltohenkilöstön työtaiste- 10547: ja pisimmillään yli yön. Hoitaja on läsnä koko lulla on esitetty olleen osuutta. 10548: 10549: 10550: 206 10551: T A R K A s T u K s E T 10552: 10553: 10554: 10555: 10556: Apulaisoikeusasiamies totesi Terveydenhuol- Johtaja Erkki Paaran mukaan henkilökun- 10557: lon oikeusturvakeskuksen toiminnan asianmu- taan kohdistuvien väkivaltaisuuksien määrä on 10558: kaiseksi. lisääntymässä, koska laitokseen ovat jääneet 10559: vaikeimmin hoidettavat, hyvin monivammaiset 10560: Terveydenhuollon muut tarkastuskohteet henkilöt. Tähän mennessä on jouduttu korvaa- 10561: 1995 maan vain vähäisiä silmälasien ja tuulilasien rik- 10562: koontumisia. 10563: Terveydenhuollon Apulaisoikeusasiamiehen vastaanotolla käy- 10564: oikeusturvakeskus (TEO) _ _ 17.5.1995 10565: neet henkilöstön edustajat olivat huolestuneita 10566: laajenevien säästötoimenpiteiden vaikutuksista 10567: työpaikkojen pysyvyyteen. 10568: 10569: SOSIAALITOIMI 10570: KAINUUN KESKUSLAITOS 10571: VAALIJALAN KESKUSLAITOS 10572: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Kainuun kes- 10573: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Vaalijalan kuslaitoksen 26.9.1995. 10574: keskuslaitoksen 27.4.1995. Tarkastuksella haluttiin selvittää, miten kehi- 10575: Tarkastuksella haluttiin selvittää, miten kehi- tysvammaisten itsemääräämisoikeutta on rajoi- 10576: tysvammaisten itsemääräämisoikeutta on rajoi- tettu. Selvitystä haluttiin myös henkilökuntaan 10577: tettu. Huomiota kiinnitettiin muun muassa poti- kohdistuneista väkivaltaisuuksista sekä siitä, 10578: laiden eristämiseen, pakkolääkitykseen, sitomi- miten kehitysvammaisten raha-asioita hoide- 10579: seenja omaan huoneeseen lukitsemiseen. Laitok- taan. 10580: sessa on yksi eristyshuone, jonka apulaisoikeus- Laitoksessa on pakkotoimenpiteiden käyttöä 10581: asiamies tarkasti. Selvitystä haluttiin myös hen- koskevat ohjeet vuodelta 1985. Laitoksessa ei ole 10582: kilökuntaan kohdistuneista väkivaltaisuuksista varsinaista eristyshuonetta vaan eristäminen ta- 10583: sekä siitä, miten kehitysvammaisten raha-asioita pahtuu sulkemalla asukas omaan huoneeseensa. 10584: hoidetaan. Pakkotoimenpiteeksi katsotaan myös lepositei- 10585: Laitoksessa on pakkotoimenpiteiden käyttöä den, hoitopaitojen ja erilaisten turvasiteiden 10586: koskevat ohjeet vuodelta 1986. Pakkotoimen- käyttö sekä hoitohenkilökunnan fyysisesti suo- 10587: piteiksi katsotaan eristäminen, pakkolääkitys, rittama asukkaan hallinta. Päätös pakkotoimen- 10588: sitominen, pakkosyöttäminen, osaston vaihto piteistä kirjataan joko erilliselle lomakkeelle tai 10589: vastoin tahtoa sekä muut niihin rinnastettavat osastolla olevaan vihkoon. Päätöksen tekee ensi- 10590: toimenpiteet. Pakkotoimenpiteet kirjataan sijaisesti erityishuoltopiirin johtava lääkäri tai 10591: omalle lomakkeelle. Eristämistä koskevan pää- osastosta vastaava muu lääkäri. Pakkotoimen- 10592: töksen tekee lääkäri. Vuonna 1994 oli ollut 30 piteitä ei käytetä niinkään asukkaiden levotto- 10593: henkilöä eristyksessä joko yhden tai useamman muuden vaan heidän turvallisuuden ja hoidon 10594: kerran. Pakkolääkitystä oli käytetty 12 henkilön tarpeensa vuoksi. 10595: hoidossa ja sitomista 51 henkilölle. Leposidettä Laitoksessa on viisi osastoa, joista kaksi on 10596: oli käytetty kuudella henkilöllä ja hoitopahaa 28 suljettua. Suljetuista osastoista toinen jouduttiin 10597: henkilöllä. sulkemaan siksi, että laitokseen siirrettiin elo- 10598: 10599: 10600: 207 10601: T A R K A s T u K s E T 10602: 10603: 10604: 10605: 10606: kuussa 1995lakkautetusta Salmijärven psykiat- Laitoksessa oli hoidettavia noin 50 ja henkilö- 10607: risesta sairaalasta 30 potilasta. Keskuslaitoksen kuntaa 77. Laitos toimii tiiviissä yhteistyössä 10608: virallinen paikkaluku on 66. Tarkastuksen ai- Helsingin kaupungin kouluvirastolle kuuluvan 10609: kaan hoidettavia oli 69. Naulakallion erityiskoulun kanssa. Laitos eroaa 10610: Henkilökuntaan kohdistuvista väkivaltai- koulukodista siinä, että lapset ja nuoret voivat 10611: suuksista tehdään kirjallinen seloste. Vuonna liikkua laitoksen ulkopuolella suhteellisen va- 10612: 1994 sairauslomaanjohtaneita tapauksia oli kol- paasti. V altaosa lapsista on 14-16 -vuotiaita, 10613: me ja tapauksia, jotka eivät johtaneet sairaus- nuorin oli 10-vuotias. Laitoksessa ollaan 3-4 10614: lomaan, oli 32. Tavallisimpia ovat olleet raapimi- vuotta. 10615: set ja silmälasien rikkomiset. Laitos on korvan- Hoitohenkilökunnan peruskoulutuksena on 10616: nut silmälasien rikkoutumiset ja muut vahingot. sosiaalikasvattajan, mielisairaanhoitajan, eri- 10617: Apulaisoikeusasiamies tarkasti itsemäärää- koissairaanhoitajan, kodinhoitajan ja kehitys- 10618: misoikeuden rajoituksista tehtyjä merkintöjä. vammahoitajan tutkintoja. Laitoksessa on kehi- 10619: Päätökset pakkotoimenpiteiden käytöstä oli tetty oma sisäinen koulutusohjelma. Pätevää 10620: osastolla 4 merkitty erilliseen vihkoon. Vuodelta hoitohenkilökuntaa on ollut viime aikoina hyvin 10621: 1994 vihkoon oli tehty merkintä kolmesta eristä- saatavilla. 10622: mistoimenpiteestä. Vuodelta 1995 merkintöjä oli Lasten ongelmina ovat koulunkäyntiongel- 10623: 49, joista eristämiseksi oli kirjattu muutkin kuin mat ja turvattomat kotiolot. Lasten oireilu nä- 10624: varsinaiset eristämiset. Merkinnät olivat asian- kyy mm. kuljeskeluna, rötöstelynä ja päihteiden 10625: mukaiset muutoin, mutta eräistä toimenpiteistä käyttönä. Johtajan mukaan koulukiusaamista 10626: ei käynyt ilmi, kuinka kauan pakkotoimenpide laitoksessa esiintyy vähän ja tappeluihin puutu- 10627: oli kestänyt. taan heti. Suurimmaksi ongelmaksi johtaja ja 10628: Pakkotoimenpiteiden käytöstä laaditussa kir- apulaisjohtaja nimesivät tällä hetkellä huumeet. 10629: jallisessa ohjeessa edellytetään pakkotoimen- Huumeriippuvuudesta kärsivien nuorten hoito- 10630: piteen alkamis- ja päättymisajankohdan merkit- paikkoja on vähän. 10631: semistä kellonaikoineen. Apulaisoikeusasiamies Apulaisoikeusasiamiehen varamies tarkasti 10632: kiinnitti laitoksen johdon huomiota vastaisen laitoksessa tehdyt eristämispäätökset ja liikku- 10633: varalle siihen, että päätöksistä tulee käydä ilmi misen rajoittamispäätökset vuosilta 1994- 10634: myös pakkotoimenpiteen kesto. 1995. Eristämispäätöksiä oli 30. Laitoksessa on 10635: perusteelliset ohjeeteristämistilanteita varten. 10636: Lastensuojelulain 32 §:n mukaan lapsi voi- 10637: daan eristää, jos hän on vaaraksi itselleen tai 10638: NAULAKALLION VASTAANOTTOKOTI 10639: muille. Eristäminen ei saa jatkua ilman uutta 10640: Apulaisoikeusasiamiehen varamies tarkasti päätöstä yli 24 tuntia. Lastensuojeluasetuksen 10641: Naulakallion vastaanottokodin 10.10.1995. 10 §:n 3 momentin mukaan ennen eristämisen 10642: Tarkastuksella haluttiin selvittää, miten las- jatkamista koskevaa päätöstä on lapselle suori- 10643: tensuojelulain mukaiset itsemääräämisoikeuden tettava lääkärintarkastus, mikäli se ei ole ilmei- 10644: rajoitukset on toteutettu. Selvitystä haluttiin sen tarpeetonta. Useat eristämispäätökset eivät 10645: myös siitä, täyttyvätkö hoitohenkilökunnan täyttäneet lastensuojelulain 32 §:n 2 momentin 10646: määrää ja koulutusta koskevat määräykset. edellytyksiä. Lapsia oli pidetty eristyksessä yh- 10647: 10648: 10649: 208 10650: T A R K A s T u K s E T 10651: 10652: 10653: 10654: 10655: dellä päätöksellä yli 24 tuntia eikä lääkärintar- Tarkastuksella haluttiin selvittää ulosoton 10656: kastusta ollut tehty 24 tunnin eristämisen jäl- työtilannetta erityisesti yksilön oikeussuojan 10657: keen. Eristämispäätösten perusteluista sai vai- kannalta. Samalla haluttiin selvittää ajankoh- 10658: kutelman, että eristystä oli käytetty paitsi lapsen taisia ongelmia täytäntöönpanossa ja yhteistyö- 10659: hoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa, tä tuomioistuinten kanssa. 10660: myös rangaistusluonteisesti esimerkiksi karku- Kaupunginvoudinvirastoon saapui vuonna 10661: matkojen jälkeen. 1994 ulosottoperintään selvästi vähemmän asioi- 10662: Liikkumisvapauden rajoittamispäätöksiä oli ta kuin edellisenä vuonna. Keskimääräinen kä- 10663: 31 vuosina 1994-1995. Näiden päätösten osalta sittelyaika oli kuusi kuukautta, joka oli valta- 10664: ei ollut huomautettavaa. kunnallista keskiarvoa lyhyempi. Perintä oli 10665: Apulaisoikeusasiamiehen varamies tarkasti myös ollut virastossa keskimääräistä tulokselli- 10666: eristämishuoneet, joita oli kolme. Huoneet olivat sempaa. 10667: asianmukaiset. Huoneissa oli soittokello ja tv- Tarkastuksen yhteydessä käydyssä keskuste- 10668: valvonta. lussa tuotiin esiin, että kirjallisen ulosottoselvi- 10669: Apulaisoikeusasiamiehen varamies kiinnitti tyksen laatiminen oli tärkeää tiedonsaannin li- 10670: laitoksen johdon huomiota lastensuojelulain säksi myös vastuun kannalta, koska selvitykses- 10671: 32 §:n 2 momentissa sanottuihin eristämisen pe- sä velallinen oli sanktion uhalla velvoitettu il- 10672: rusteisiin. Samoin hän kiinnitti huomiota siihen, moittamaan omaisuutensa. Ulosottoselvitystä 10673: että eristämispäätösten syyt ja huolenpito eristä- pidettiin tärkeänä myös jälkikäteisvalvonnan 10674: misen aikana tulee kirjata huolellisesti, sekä sii- kannalta. Asiaa oli sisäisessä koulutuksessa ko- 10675: hen, että yli 24 tuntia jatkuva eristäminen edel- rostettu avustaville ulosottomiehille. 10676: lyttää uuden päätöksen tekemistä eikä voi ta- Oikeusasiamies totesi, että ulosottomiesten 10677: pahtua ilman asetuksessa mainittuja erityisiä tulisi olla yhteydessä asianomaisiin alioikeuksiin 10678: syitä. täytäntöönpanossa ilmenneiden ongelmien sel- 10679: vittämiseksija tulkintavaikeuksien poistamisek- 10680: Sosiaalitoimen tarkastukset 1995 si. Oikeusasiamies piti myös tärkeänä, että tiedot 10681: ulosottomiesten toiminnan kannalta keskeisistä 10682: Vaalijalan keskuslaitos _ __ 27.4.1995 viranomaisrekistereistä olisivat ulosottohenki- 10683: Kainuun keskuslaitos _ _ __ 26.9.1995 löstön käytettävissä. Täsmällisen ja oikean tie- 10684: Naulakallion vastaanottokoti 10.10.1995 don saanti parantaisi oikeusvarmuutta. Oikeus- 10685: asiamies päätti ottaa omana aloitteena selvitet- 10686: täväkseen rekisterien käyttömahdollisuudet 10687: (dnro 1647/2/95). 10688: 10689: MUUT TARKASTUS- 10690: KOHTEET TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO 10691: 10692: Apulaisoikeusasiamiehen varamies tarkasti 10693: LAHDEN KAUPUNGINVOUDINVIRASTO 10694: tietosuojavaltuutetun toimiston 28. 9.1995. 10695: Oikeusasiamies tarkasti Lahden kaupungin- Tarkastuksella haluttiin selvittää toimiston 10696: voudinviraston 17.3.1995. työtilannetta. Lisäksi käsiteltiin tietosuojaval- 10697: 10698: 10699: 209 10700: T A R K A s T u K s E T 10701: 10702: 10703: 10704: 10705: tuutetun toimintaan liittyviä ajankohtaisia ky- toteutumista ja hyvän hallinnon periaatetta 10706: symyksiä ja ongelmia. työllisyysasioiden hoidossa sekä työttömien ase- 10707: Tietosuojavaltuutettu korosti, että käytettä- maa EU:ssa. Koska oikeusasiamiehelle tehdyt 10708: vissä olevalla henkilökunnalla ei voitu purkaa työllisyysasioita koskevat kantelut olivat lisään- 10709: tyydyttävästi vanhojen asioiden ruuhkaa eikä tyneet, apulaisoikeusasiamies päätti ottaa työ- 10710: hoitaa niitä lisääntyviä tehtäviä, jotka aiheutu- hallinnon tarkastukset tarkastusohjelmaansa 10711: vat henkilörekisterilain uudistuksesta. Tähän selvittääkseen erikoisesti työllistämiseen ja työt- 10712: liittyi myös 24.7.1995 hyväksytyn EU:n tieto- tömien henkilöiden oikeusturvaan liittyviä kysy- 10713: suojadirektiivin määräysten sisällyttäminen myksiä. Apulaisoikeusasiamies oli toimittanut 10714: kansalliseen lainsäädäntöön. Erityisesti toimisto työhallinnon tarkastuksia viimeksi vuosina 10715: kaipasi mahdollisuutta tiedottajan palkkaami- 1988-1989. 10716: seen. Työllisyys on EU -politiikan polttopisteessä. 10717: Tietosuojavaltuutettu kertoi, että vuodelle Jäsenmaiden on ollut laadittava monivuotiset 10718: 1995 oli asetettu tulostavoitteeksi ensisijaisesti työllisyysohjelmat. Suomen ohjelma on jo val- 10719: ruuhkien purku. Hän korosti, että toiminnalli- mis. Työllisyyskysymykset on nostettu vuoden 10720: nen painopiste oli kuitenkin paljolti ohjaavassa 1996 hallitusten välisen kokouksen valmistelussa 10721: ja neuvovassa toiminnassa. Kuluvan vuoden ai- yhdeksi keskusteluteemaksi. Työllisyyskysy- 10722: kana saapuneiden asioiden käsittelyaikaa koske- mysten osalta EU:ssa on jo ajettu ohi perusta- 10723: vat tavoitteet olivat saavutettavissa. Sitä ennen missopimuksen, minkä vuoksi Suomi on esittä- 10724: saapuneiden asioiden käsittelyaika oli venynyt nyt perustamissopimuksen artiklojen täsmentä- 10725: kohtuuttoman pitkäksi, vaikkakin ruuhkia oli mistä. Tällä on kuitenkin runsaasti vastustusta. 10726: viime vuosina saatu merkittävästi puretuksi. Työvoiman vapaan liikkuvuuden toteutumi- 10727: Apulaisoikeusasiamiehen varamies esitti käsi- seksi pyritään muuton turvallisuuteen. Pakolais- 10728: tyksenään, että ohjauksen ja neuvonnan ottami- asiat ovat siirtymässä työministeriölle. Ulko- 10729: nen osaksi tulostavoitteita saattaisi parantaa toi- maalaisten sijoittuminen Suomen työmarkki- 10730: minnan kokonaistavoitteiden asettamista ja ko- noille on hankalaa. Yksittäistapauksissa on esiin- 10731: rostaa ohjauksen ja neuvonnan osuutta toimin- tynyt rasismiin liittyviä piirteitä. 10732: nassa. Hän totesi, että virastossa oli edelleen vi- Apulaisoikeusasiamies kiinnitti erityistä huo- 10733: reillä useita kymmeniä yli kaksi vuotta vanhoja miota työttömille asetettuihin liikkumisrajoi- 10734: asioita ja että ruuhkan purkua olisi pyrittävä tuksiin ja säännönmukaisen muutoksenhaku- 10735: tehostamaan siitä huolimatta, että pyrkimykse- mahdollisuuden puutteisiin. 10736: nä oli tulostavoitteessa pysyminen uusien asioi- 10737: Työttömiä koskevat määräykset kuuluvat 10738: den osalta. 10739: EU :ssa kansallisen lainsäädännön piiriin. Eräissä 10740: maissa työttömillä on mahdollisuus loman viet- 10741: toon menettämättä kansallisen lainsäädännön 10742: mukaan saatavissa olevia etuuksia. Apulais- 10743: TYÖMINISTERIÖ 10744: oikeusasiamiehen mielestä olisi syytä harkita, 10745: Apulaisoikeusasiamies tarkasti työministe- voitaisiinko jonkin verran helpottaa työttömien 10746: riön 14.1l.l995. mahdollisuuksia pitää lomaa työttömyysturva- 10747: Tarkastuksella selvitettiin perusoikeuksien etuuksien saamisaikana. 10748: 10749: 10750: 210 10751: T A R K A s T u K s E T 10752: 10753: 10754: 10755: 10756: Oikeusvaltion perusteisiin kuuluu, että hallin- KERAVAN TYÖVOIMATOIMISTO 10757: toviranomaisen toiminnan lainmukaisuus voi- 10758: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Keravan työ- 10759: daan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Pää- 10760: voimatoimiston 21.11.1995. 10761: sääntöisesti Suomessa saa hakea muutosta viran- 10762: Keskustelussa tuotiin esiin, että Keravan työ- 10763: omaisen päätökseen valittamalla. 10764: voimatoimisto toimii yhteistoiminnassa muiden 10765: Hallitusmuodon 1.8.1995 voimaan tullut 16 § viranomaisten kanssa. Yhteistyötä tehdään eri- 10766: sisältää perusoikeussäännöksen yksilön oikeu- tyisesti sosiaalitoimen, nuorisotoimen ja oppilai- 10767: desta saada häntä koskeva asia lain mukaan toi- 10768: tosten kanssa. 10769: mivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi ja hä- Työttömiä työnhakijoita Keravalla on noin 10770: nen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva 2 000 henkilöä, joista pitkäaikaistyöttömiä 10771: päätös tuomioistuimen tai muun riippumatto- 500-600 henkilöä. Työvoimatoimiston perus- 10772: man lainkäyttöelimen ratkaistavaksi. Säännök- tehtävä on työnvälitys, mutta työttömyyden 10773: sen lähimmät vastineet ovat Suomea sitovat hoito on korostunut työttömyysaikana. Toimis- 10774: kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koske- tolle ilmoitetaan kuukausittain noin 30-50 10775: van kansainvälisen yleissopimuksen 14 artiklan avointa työpaikkaa. EU-työnvälitys on keskitet- 10776: ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 ty Helsinkiin. Pohjoismaiset avoimet paikat 10777: kappaleen määräykset oikeudesta oikeuden- ovat mukana myös Keravan työnvälityksessä. 10778: käyntiin. Hallitusmuodon 16 §:n mukaan oikeu- Työlupa-asioita Keravalla on vähän. Ulkomaa- 10779: denmukaisen oikeudenkäynnin takeet turvataan laisten ja paluumuuttajien on hyvin vaikea saa- 10780: lailla. Pykälän esitöistä ilmenee, että se edellyt- da työtä. Kielitaito lisää sijoittautumismahdolli- 10781: tää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hy- suuksia. Työvoimakoulutukseen on osoitettu 10782: vän hallinnon toteutumista kokonaisuutena. 10783: kursseja ja yksittäisiä oppilaspaikkoja. Myös yri- 10784: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 tystoiminnan käynnistämistä yritetään edistää. 10785: kappaleen määräys koskee monia julkisoikeudel- Työttömyysturvan lausuntojen antaminen on 10786: liseksi luonnehdittavia asioita. Mikäli päätös delegoitu työvoimaneuvojatasolle. Päivärahojen 10787: koskee yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia, hä- odotusajat saattavat olla pitkähköjä. Asiakas- 10788: nellä on oltava oikeus saada asia vireille 6(1) palveluun pääsee kuitenkin joko yhteydenotto- 10789: artiklan mukaisessa tuomioistuinmenettelyssä. päivänä tai seuraavana päivänä. Työvoimatoi- 10790: Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnosta mikunta kokoontuu kerran kahdessa viikossa ja 10791: annetun asetuksen 24 §:n nojalla työvoimapiirin käsittelee kerralla 40-50 asiaa. 10792: toimiston ja työvoimatoimiston päätökseen ei Työvoimatoimiston ja -toimikunnan tekemiä 10793: saa hakea muutosta valittamalla, ellei erikseen päätöksiä ja lausuntoja tarkastettaessa ilmeni, 10794: ole toisin säädetty. että ne laaditaan atk-pohjalle vahvistettuja mal- 10795: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että työllisyys- leja käyttäen. Käytettävissä olevaa perustelu- 10796: asioiden nykyiset valituskiellot ovat ilmeisesti tilaa on ainoastaan kaksi riviä. Perustelutila on 10797: liian laaja-alaiset. Hänen mielestään olisi selvi- todettu riittämättömäksi erityisesti, kun päätös 10798: tettävä, miten työllisyysasioiden muutoksenha- on kielteinen. Myönteisille päätöksille on varattu 10799: kujärjestelmää tulisi kehittää. Tämä työ voitai- enemmän perustelutilaa. 10800: siin suorittaa esimerkiksi työministeriön asetta- Apulaisoikeusasiamies korosti erityisesti kiel- 10801: massa työryhmässä. teisten päätösten ja lausuntojen perustelujen tär- 10802: 10803: 10804: 211 10805: T A R K A s T u K s E T 10806: 10807: 10808: 10809: 10810: keyttä asiakkaan oikeusturvan kannalta. Hän Muut tarkastuskohteet 1995 10811: päätti tehdä työministeriölle esityksen atk-jär- 10812: jestelmän muuttamiseksi sellaiseksi, että työvoi- Lahden kaupunginvoudin- 10813: matoimikuntien ja -toimistojen päätösten ja lau- virasto 17.3.1995 10814: suntojen huolellinen ja asianmukainen perustele- Tietosuojavaltuutetun 10815: minen on mahdollista käytettävissä olevan atk- toimisto - - - - - - - - - 28.9.1995 10816: järjestelmän avulla. Hän otti työllisyysasioiden Työministeriö 14.11.1995 10817: muutoksenhaun erikseen selvitettäväkseen oma- Keravan työvoimatoimisto __ 2l.ll.1995 10818: na aloitteena. 10819: 10820: 10821: 10822: 10823: 212 10824: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT 10825: 10826: 10827: 10828: 10829: TILASTOTIETOJA OIKEUSASIAMIEHEN TOIMINNASTA 10830: 10831: KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT VUONNA 1995 10832: 10833: Käsiteltävinä olleet asiat 3730 10834: Vireillä vuodelta 1993 5 10835: Vireillä vuodelta 1994 1080 10836: Vireillä vuodelta 1995 2 645 10837: • Kantelut oikeusasiamiehelle 2 571 10838: • Oikeuskanslerin siirtämät asiat 34 10839: • Oikeusasiamiehen omat aloitteet 40 10840: 10841: Ratkaistut asiat 2 352 10842: Kantelut 2 313 10843: Omat aloitteet 1> 39 10844: 10845: Seuraavaan vuoteen siirtyneet asiat 1 378 10846: Vireillä vuodelta 1994 155 10847: Vireillä vuodelta 1995 1223 10848: 10849: Muut käsitellyt asiat 309 10850: 2 10851: Tarkastukset > 60 10852: Kanslian hallintoasiat 48 10853: Oikeusasiamiehelle lähetetyt virkasyytepäätökset 165 10854: Oikeusasiamiehelle lähetetyt kurinpitopäätökset 36 10855: 10856: 1 10857: > Asian tutkittavaksi ottaminen oikeusasiamiehen omasta aloitteesta johtui 1 tapauksessa sanomalehdissä 10858: julkaistuista kirjoituksista 10859: 2 10860: > Tarkastuspäiviä 50 10861: 10862: 10863: 10864: 10865: 213 10866: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT 10867: 10868: 10869: 10870: 10871: RATKAISTUT ASIAT VIRANOMAISITTAIN VUONNA 1995 10872: 10873: Kantalut 2 313 10874: --------------------------------------------------------- 10875: • Tuomionpurku ja menetetyn määräajan takaisinsaaminen _ _ _ _ _ _ __ 68 10876: • Muu tuomioistuimen m e n e t t e l y - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 10877: a) rikosjutuissa 183 10878: b) riitajutuissa - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 31 10879: • Rangaistuksen täytäntöönpano - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1 10880: • V ankeinhoitoviranomaisten menettely ja vankilaolot __________ 174 10881: • Suljettuihin huoltolaitoksiin määrääminen _______________ 1 10882: • Holhousviranomaisten menettely - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 6 10883: • Poliisiviranomaisten menettely - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 297 10884: • Syyttäjäviranomaisten menettely - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 28 10885: • Ulosottoviranomaisten menettely - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 76 10886: • Sotilasviranomaisten m e n e t t e l y - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 90 10887: • Opetusviranomaisten menettely 61 10888: • Työvoimaviranomaisten m e n e t t e l y - - - - - - - - - - - - - - - - - - 36 10889: • Sosiaaliviranomaisten menettely - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 364 10890: • Terveysviranomaisten menettely ___________________ 96 10891: • Veroviranomaisten menettely - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 93 10892: • Kaavoitusviranomaisten m e n e t t e l y - - - - - - - - - - - - - - - - - - 26 10893: • Ympäristöviranomaisten menettely 76 10894: • Liikenneviranomaisten menettely - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 13 10895: • Kunnallisten viranomaisten menettely - - - - - - - - - - - - - - - - - 95 10896: • Kirkollisten viranomaisten menettely - - - - - - - - - - - - - - - - - 8 10897: • Muiden viranomaisten menettely ___________________ 260 10898: • Yksityishenkilöiden menettely ja rikokset 158 10899: • Muutseikat - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 72 10900: 10901: Omat aloitteet 39 10902: ---------------------------------------------------- 10903: • Tuomioistuimen menettely 10904: a) rikosjutuissa 2 10905: • Vankeinhoitoviranomaisten menettely ja vankilaolot _ _ _ _ _ _ _ _ __ 5 10906: • Poliisiviranomaisten menettely - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 5 10907: • Syyttäjäviranomaisten menettely - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1 10908: • Ulosottoviranomaisten menettely - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 10909: • Sotilasviranomaisten m e n e t t e l y - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 7 10910: • Opetusviranomaisten menettely 1 10911: • Työvoimaviranomaisten m e n e t t e l y - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 10912: • Sosiaaliviranomaisten menettely - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 3 10913: 10914: 214 10915: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT 10916: 10917: 10918: 10919: 10920: • Veroviranomaisten menettely - - - - - - - - - - - - - - - - - - l 10921: • Kunnallisten viranomaisten menettely - - - - - - - - - - - - - - - l 10922: • Muiden viranomaisten menettely _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ 9 10923: 10924: Ratkaistut asiat yhteensä 2 352 10925: ------------------------------ 10926: 10927: 10928: 10929: 10930: 215 10931: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT 10932: 10933: 10934: 10935: 10936: TOIMENPITEET RATKAISTUISSA ASIOISSA VUONNA 1995 10937: 10938: Kantelut 2 313 10939: ----------------------------------------------------------------- 10940: Kantelu tutkittiin 1 574 10941: ------------------------------------------------ 10942: • esitys 7 10943: •syyte ___________________________________________________ 2 10944: 1 10945: • huomautus l ----------------------------------------------------- 26 10946: • käsitys -------------------------------------------------------- 147 10947: • käsittelyaikana tapahtunut korjaus 47 10948: • virheellistä menettelyä ei todettu _________________________________ 660 10949: • virheellistä menettelyä koskevan kantelun tueksi ei ollut esitetty 10950: todennäköisiä syitä -------------------------------------------- 673 10951: • olosuhteet olivat muuttuneet ennen oikeusasiamiehen puuttumista 12 10952: 10953: Kantelua ei tutkittu 739 10954: • ei kuulunut oikeusasiamiehen toimivaltaan ------------------------- 219 10955: • oli vireillä toimivaltaisessa viranomaisessa tai siinä oli tavanomainen muu- 10956: toksenhakumahdollisuus 258 10957: • oli ilmeisesti perusteeton tai muutoin niin epäselvä, ettei asiasta saanut 10958: selvää ________________________________________________________ 20 10959: • asia raukesi muulla perusteella---------------------------------- 200 10960: • siirto oikeuskanslerille------------------------------------------- 14 10961: •muusirrto _________________________________________________ 28 10962: 10963: Omat aloitteet 39 10964: ---------------------------------------------------------- 10965: • esitys 20 10966: •syyte _____________________________________________________ 2 10967: •huomautus _________________________________________________ 2 10968: • käsitys ----------------------------------------------------- 4 10969: • kurinpito ----------------------------------------------------- 1 10970: • käsittelyaikana tapahtunut korjaus 2 10971: • virheellistä menettelyä ei todettu ________________________________ 7 10972: • vireillä -------------------------------------------------------- 1 10973: 10974: Ratkaistut asiat yhteensä 2352 10975: -------------------------------------------------- 10976: l) Yhdessä asiassa lisäksi käsitys 10977: 10978: 10979: 10980: 10981: 216 10982: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT 10983: 10984: 10985: 10986: 10987: SAAPUNEET JA RATKAISTUT ASIAT KUUKAUSITIAIN VUONNA 1995 10988: 400 10989: 10990: 10991: 10992: 10993: 300 10994: 10995: 10996: 10997: 10998: 200 10999: 11000: 11001: 11002: 11003: 100 11004: 11005: 11006: 11007: 11008: Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 11009: 11010: 11011: - . .- - Saapuneet asiat - .• 11012: . - - Ratkaistut asiat 11013: 11014: 11015: 11016: 11017: RATKAISUT VUONNA 1995: SUURIMMAT ASIARYHMÄT 11018: 11019: • sosiaaliviranomaiset (367) 11020: 11021: • poliisiviranomaiset (302) 11022: 11023: • tuomioistuimet (284) 11024: 11025: • vankeinhoitoviranomaiset (179) 11026: 11027: • sotilasviranomaiset (97) 11028: 11029: • terveysviranomaiset (96) 11030: 11031: • kunnalliset viranomaiset (96) 11032: 11033: • veroviranomaiset (94) 11034: 11035: 11036: 11037: 11038: 217 11039: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT 11040: 11041: 11042: 11043: 11044: SAAPUNEET JA RATKAISTUT ASIAT VUOSINA 1976-1995 11045: 11046: 11047: 11048: 11049: 1976 -77 -78 -79 -80 -81 -82 -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 11050: 11051: - . .- - Saapuneet asiat - ...- - Ratkaistut asiat 11052: 11053: 11054: 11055: 11056: ASIAT VUOSINA 1976-1995, JOTKA OVAT JOHTANEET ESITYKSIIN VIRANOMAISILLE 11057: TAI KORJAUKSEEN KANTELUN KÄSITIELYN AIKANA 11058: 11059: 11060: 11061: 11062: 1976 -77 -78 -79 -80 -81 -82 -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 11063: 11064: 11065: • Esitys viranomaisille 11066: 11067: 11068: • Käsittelyaikana tapahtunut korjaus 11069: 11070: 11071: 218 11072: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT 11073: 11074: 11075: 11076: 11077: VIRKASYYTTEEN, KURINPITOMENETTELYN, HUOMAUTUKSEN TAI KÄSITYKSEN 11078: ANTAMISEEN JOHTANEET ASIAT VUOSINA 1976-1995 11079: 11080: 11081: 11082: 11083: 0 11084: 1976 -77 -78 -79 -80 -81 -82 -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 11085: 11086: 11087: 11088: 11089: • 11090: D 11091: Virkasyyte 11092: 11093: 11094: Kurinpitomenettely 11095: •• Huomautus ja käsitys 11096: 11097: 11098: Huomautus 11099: • Käsitys 11100: 11101: 11102: 11103: 11104: Vuodesta 1991 huomautukset ja käsitykset on tilastoitu erikseen. 11105: 11106: 11107: 11108: 11109: 219 11110: K A N s L A N H E N K L ö K u N T A 11111: 11112: 11113: 11114: 11115: KANSLIAN HENKILOKUNTA 31.12.1995 11116: Kansliapäällikkö Paunio, Riitta-Leena, OTL 11117: 11118: Esittelijäneuvokset Kuopus, Jorma, OTT, VT, vv 11119: Jonkka, Jaakko, OTT, VT, määräaikainen virkasuhde 11120: Kallio, Eero, VT 11121: Kajan, Marjatta, VT, vv 11122: Äimä, Marina, VT, määräaikainen virkasuhde 11123: Marttonen, Raino, VT 11124: Vanhemmat 11125: oikeusasiamiehensihteerit Haapkylä, Lea, VT, vv 11126: Hännikäinen, Erkki, OTK, määräaikainen virkasuhde 11127: Åström, Henrik, VT 11128: Ojala, Harri, VT 11129: Länsisyrjä, Riitta, VT 11130: Nuoremmat 11131: oikeusasiamiehensihteerit Muukkonen, Kari, VT 11132: Ikävalko, Hellevi, VT, vv 11133: Haapamäki, Juha, VT, määräaikainen virkasuhde 11134: Hännikäinen, Erkki, OTK, vv 11135: Paavola, Maija-Leena, VT 11136: Tamminen, Mirja, VT 11137: Tanttinen, Kaija, OTK, vv 11138: Linnakangas, Aila, OTK, määräaikainen virkasuhde 11139: 11140: Tiedotussihteeri Helkama, Ilta, FK 11141: Tarkastajat Huttunen, Kari 11142: Siltaloppi, Jukka 11143: Notaarit Kerrman, Raili, VN 11144: Kurenmaa, Irmeli, VN 11145: Rahko, Helena, HN 11146: 11147: Arkistonhoitaja Pärssinen, Marja-Liisa, VN 11148: 11149: Kirjaaja Keinänen, Liisa 11150: 11151: Apulaiskirjaaja Koskiniemi, Taru, HN 11152: Osastosihteeri Ahola, Päivi 11153: 11154: Toimistosihteerit Karhu, Päivi 11155: Bärlund, Kirsti 11156: Helin, Leena 11157: 11158: 220 11159: A s A H A K E M s T 0 11160: 11161: 11162: 11163: 11164: ASIAHAKEMISTa 11165: 11166: 11167: Sivu Sivu 11168: Ajokielto Diaari 11169: ajokieltoon määrätyn vanginvartijan sosiaali- ja terveysviraston puutteelli- 11170: virka-ajot ......................................... . 59 set diariointi- ja seurantajärjestelmät 122 11171: väliaikaisen ajokiellon perusteen il- valittajan vastauspyynnön merkitse- 11172: moittaminen asianosaiselle ................ . 7l mättä jättäminen diaariin.................. 152 11173: 11174: Aloiteoikeus Eduskunnan oikeusasiamies 11175: - kunnanjäsenen aloiteoikeus............... 147 oikeusasiamiestyöryhmän välimie- 11176: tintö .................................................. 52 11177: Ammatillinen oppilaitos 11178: - osakeyhtiön perustaminen................. 144 Elatusapu 11179: - elatusavun perintä............................. 118 11180: Asiakirja 11181: syytteen julkisuus.............................. 86 Eläinrääkkäys 11182: täytäntöönpanosta määrääminen jäl- kunnaneläinlääkärin laiminlyönnit 11183: jennöksen nojalla ............................... 97 eläinrääkkäystapauksen yhteydessä... 167 11184: oikeus saada asiakirjoista jäljennöksiä 120 11185: asianosaisen oikeus asiakirjaan .......... 148 Eläke 11186: asianosaisen oikeus saada tieto asiakir- verotuksen eläketulo- ja perusvähen- 11187: jasta.................................................. 150 nys.................................................... 45 11188: työkyvyttömyyseläkevalituksen jät- 11189: Asianomistaja täminen ratkaisematta....................... 104 11190: valtion asianomistaja-puhevallan työkyvyttömyyseläkehakemuksen 11191: käyttäminen...................................... 34 hylkäävän päätöksen perustelut ........ 104 11192: karUuneen eläkeoikeuden perustus- 11193: Asianosainen lainsuoja ............................................ 107 11194: asianosaisen henkilökohtainen kysely- työkyvyttömyyseläkeasian uudelleen 11195: oikeus käräjäoikeudessa ..................... 65 käsittely ........ .... ... ... ... . ...... ... . .. ..... .. ... 125 11196: väliaikaisen ajokiellon perusteen il- 11197: moittaminen asianosaiselle................. 71 Erikoissairaanhoito 11198: päätös toimeentulotuesta asianosai- ks. psykiatrinen sairaalahoito 11199: selle ................................................... 100 11200: asianosaisen oikeus asiakirjaan . . .. . . . . . . 148 Eristäminen 11201: asianosaisen oikeus saada tieto asia- potilaan eristäminen psykiatrisessa 11202: kirjasta .............................................. 150 sairaalahoidossa HIV-epäilyn vuoksi. 101 11203: asianosaisen kuuleminen.................... 174 11204: Erityishuoltopiiri 11205: Avustaja pakkotoimenpiteiden käyttö kehitys- 11206: toiminnan rajoittaminen esitutkin- vammalaitoksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 11207: nassa ................................................ . 7l 11208: oikeus tavata tutkintavankeudessa Esimiesaseman väärinkäyttäminen 11209: olevaa päämiestään kahden kesken .... 79 - varusmiesten kohtelu ..................... 60, 132 11210: 11211: 11212: 221 11213: A s A H A K E M s T 0 11214: 11215: 11216: 11217: 11218: Sivu Sivu 11219: Esitutkinta ylioppilaskirjoituksissa tapahtuneeksi 11220: esitutkinnan päättämistä koskevien epäillyn vilpin selvittäminen.............. 141 11221: säännösten tarkistaminen .. ..... .... ... .. .. 38 viranomaisen velvollisuus huolehtia 11222: syylliseksi epäillyn kuulustelun ajan- asian selvittämisestä.......................... 150 11223: kohdan määrääminen ... . . .. . .. .. . ... .. ... .. . 71 selvitysten pyytäminen samanaikai- 11224: syylliseksi epäillyn avustajan toimin- sesti................................................... 150 11225: nan rajoittaminen kuulustelussa ........ 71 lääninhallituksen virheellinen lausun- 11226: asianosaisen loppulausunto ................ 71 topyyntömenettely ............................ 154 11227: vähimmän haitan periaatteen noudat- työvoimatoimikunnan jäsenen esteei- 11228: taminen esitutkinnassa ...................... 72 lisyys ................................................. 158 11229: rikosilmoituksen vastaanottaminen .. . 77 työvoimaviranomaisten käyttämä 11230: viivästys esitutkinnassa ............ 78, 83, 184 virkakieli ........................................... 162 11231: esitutkinnan keskeyttäminen ............. 81 työllistämistukiasioiden käsittelyssä 11232: joukko-osaston suorittama puutteelli- noudatettava menettely..................... 163 11233: nen esitutkinta................................... 133 11234: Henkikirjoittaja 11235: Esteellisyys kihlakunnan rekisteritoimiston työ- 11236: ulosottomiehen esteellisyys ..... .. .. . . .. ... 30 ilmapiiri............................................. 164 11237: mietintö ministeriöiden virkamiesten 11238: esteellisyydestä . ... .. .. ... . ... . . .. . . ... ...... .... 50 Henkilöllisyys 11239: syyttäjän esteellisyys ......................... 88 tullivirkamiesten velvollisuus ilmoit- 11240: ulosottomiehen esteellisyys .. .. ... . .... .... 89 taa henkilöllisyytensä henkilöntarkas- 11241: rehtorin esteellisyys . .. . . ... . . .. . . . . . .. .... ... . 143 tuksessa . . ... . .. .. . . .. . .. ......... ...... ... .. . . .... .. 172 11242: työvoimatoimikunnan jäsenen esteei- 11243: lisyys ................................................. 158 Henkilöntarkastus 11244: maa- ja metsätalousministerin esteelli- vankilaviranomaisten oikeus vankia 11245: syys ................................................... 175 tapaamaan tulleen henkilöntarkas- 11246: tukseen .............................................. 69 11247: Haaste tullivirkamiesten velvollisuus ilmoit- 11248: haastehakemuksen vireilletulo ja täy- taa henkilöllisyytensä .... ..... .. . . .. ......... 172 11249: dentäminen .. ... . ... . ...... .. .. . ... . .... ...... .. . .. 64 11250: Henkilötunnus 11251: Hallintomenettely henkilötunnuksen ilmoittaminen kiin- 11252: ilmoittaminen rangaistuksen täytän- teistön pakkohuutokauppakuulutuk- 11253: töönpanon lykkäyksestä .................... 93 sessa .................................................. 95 11254: kirjallinen päätös toimeentulotukea 11255: HIV 11256: koskevaan hakemukseen.................... 100 11257: potilaan er1staminen HIV -epäilyn 11258: työkyvyttömyyseläkehakemuksen 11259: vuoksi................................................ 101 11260: hylkäävän päätöksen perustelut ........ 104 11261: kirjallinen paatos kuntoutushake- Hovioikeus 11262: mukseen ............................................ 123 ks. tuomioistuin 11263: viranomaisen neuvontavelvollisuus .... 123 11264: vaikeavammaisen kuljetuspalveluja Huolto ja tapaamisoikeus 11265: koskevan päätöksen antaminen ja selvitys lasten huollosta ja tapaaruis- 11266: perusteleminen ........ .......................... 128 oikeudesta ......................................... 102 11267: asianosaisen kuuleminen asiavirhettä selvitys tuomioistuimelle lapsen huol- 11268: korjattaessa ....................................... 137 losta ja tapaaruisoikeudesta ............... 123 11269: 11270: 222 11271: A s A H A K E M s T 0 11272: 11273: 11274: 11275: 11276: Sivu Sivu 11277: ilman tuomioistuimen pyyntöä tehty viivästys valitusasiakirjojen toimitta- 11278: selvitys lapsen huollosta ja tapaaruis- misessa .............................................. 158 11279: oikeudesta ......................................... 124 11280: Kantelu 11281: Irtisanominen hallintokantelun käsittely lääninhalli- 11282: kunnanjohtajan irtisanomissäännök- tuksessa ............................................. 150 11283: sen muuttaminen .. .. .... .... ................... 36 11284: Kehitysvammalaitos 11285: Julkisuus pakkotoimenpiteiden käyttö kehitys- 11286: lainhuuto-ja kiinnitysrekisterin julki- vammalaitoksessa .............................. 100 11287: suus .................................................. . 65 11288: oikeudenkäytön julkisuusperiaate Kieli 11289: tuomioistuinten ratkaisuja annettaes- asiakkaan oikeus käyttää äidinkiel- 11290: sa....................................................... 66 tään ................................................... 82 11291: syytteen julkisuus .... .. .... .. .............. .... 86 työvoimaviranomaisten käyttämä 11292: oikeus saada asiakirjoista jäljennöksiä 120 virkakieli ........................................... 162 11293: hankinta-asiakirjojen asianosaisjulki- 11294: suus ................................................... 131 Kiinniotto 11295: asianosaisen oikeus asiakirjaan .. .. .. .. .. 148 toimenpiteen perusteen ilmoittaminen 11296: asianosaisen oikeus saada tieto asia- kiinniotetuille henkilöille .... .. .. .. ......... 83 11297: kirjasta.............................................. 150 11298: viranhakuasiakirjojen julkisuus ......... 170 Kioskikauppa 11299: virkamiehelle osoitetun kirjeen julki- kioski-käsitteen täsmentämistä kos- 11300: suus ................................................... 170 kevat ohjeet .. ...... .. .. .... .. .... ........ .... ..... 47 11301: 11302: Jäljennös Kotietsintä 11303: täytäntöönpanosta määrääminen jäl- kotietsinnän näyttövaatimus ............. 74 11304: jennöksen nojalla ............................... 97 - kotietsinnästä ilmoittaminen ...... .. .. ... 81 11305: 11306: Jäsenmaksu Koulu 11307: ammattiliiton jäsenmaksun periminen ylioppilaskirjoituksissa tapah tuneeksi 11308: ansiosidonnaisesta työttömyysturvas- epäillyn vilpin selvittäminen.............. 141 11309: ta ....................................................... 186 11310: Kaavoitus Kunnallinen eläkesääntö 11311: kaupunginvaltuuston puheenjohtajan kunnallisen eläkesäännön säätäminen 11312: asettaminen syytteeseen törkeästä lailla.................................................. 107 11313: lahjuksen ottamisesta ...................... .. 55 11314: Kunnaneläinlääkäri 11315: Kalastus kunnaneläinlääkärin laiminlyönnit 11316: - ammattikalastajan määrittely .......... . 31 eläinrääkkäystapauksen yhteydessä... 167 11317: 11318: Kansalaisuus Kunnanjohtaja 11319: viivästys kansalaisuushakemuksen - irtisanomissäännöksen muuttaminen . 36 11320: käsittelyssä ........................................ 173 11321: Kunta 11322: Kansaneläkelaitos kunnanjohtajan irtisanomissäännök- 11323: - kuntoutushakemuksen käsittely ........ 123 sen muuttaminen .............................. . 36 11324: 11325: 223 11326: A s A H A K E M s T 0 11327: 11328: 11329: 11330: 11331: Sivu Sivu 11332: kaupungin virka- ja luottamusmiesten kaupunginvaltuuston puheenjohtajan 11333: asettaminen virkasyytteeseen ............ 55 asettaminen syytteeseen törkeästä 11334: päättäminen kodinhoitajan palkka- lahjuksen ottamisesta .. .. ..... .... .. . . ....... 55 11335: luokan muuttamisesta ....................... 102 11336: toimeentulotuen myöntämisperustei- Lahjusrikkomus 11337: ta koskevien kuntakohtaisten sovelta- kaupungin virka- ja luottamusmiesten 11338: misohjeiden lainmukaisuus ................ 112 osallistuminen ilmaismatkalle ... .. .. . .... 55 11339: kunnan viranomaisen päätöksen 11340: muuttaminen..................................... 144 Lapsi 11341: valittamisen estäminen vahingonkor- selvitys lasten huollosta ja tapaaruis- 11342: vausvaatimuksilla ... ... .. .... ..... .... ... .. .. .. 145 oikeudesta ......................................... 102 11343: l\:aupunginkanslian asiaton periruis- selvitys tuomioistuimelle lapsen huol- 11344: kirje ................................................... 145 losta ja tapaaruisoikeudesta ............... 123 11345: kunnan jäsenen aloiteoikeus . . . . . . . . . . . . . . . 147 ilman tuomioistuimen pyyntöä tehty 11346: maa-ainesten ottamisen puutteellinen selvitys lapsen huollosta ja tapaaruis- 11347: valvonta............................................ 147 oikeudesta ......................................... 124 11348: asianosaisen oikeus asiakirjaan .......... 148 11349: vesijohdon luvaton rakentaminen...... 149 Lausunto 11350: tielautakunnan menettely valitus- vnvastys lausunnon antamisessa ra- 11351: asiassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . 149 kennuslupahakemuksesta .................. 153 11352: rikosilmoituksen tekeminen siviilipal- lääninhallituksen virheellinen lausun- 11353: velusmiehestä .................................... 150 topyyntömenettely ............................ 154 11354: luottamus kunnan virkatoiminnan 11355: puolueettomuuteen............................ 169 Lehdistö 11356: ks. tiedotusväline 11357: Kuuleminen 11358: vastapuolen kuulemisen periaate Luonnonsuojelu 11359: ulosotossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 toimenpidekiellon enimma1sajan yli- 11360: asianosaisen kuuleminen asiavirhettä tys..................................................... 152 11361: korjattaessa ....................................... 137 rantojensuojeluohjelman toteuttami- 11362: asianosaisen kuuleminen metsätietä nen.................................................... 156 11363: suunniteltaessa.................................. 174 11364: Luottamushenkilö 11365: kaupungin virka- ja luottamusmiesten 11366: Kuvaaminen 11367: asettaminen virkasyytteeseen ........... . 55 11368: - pidätetyn kuvaaminen ...................... . 77 11369: Lääkäri 11370: Käräjäoikeus psykiatrisen pakkohoitopotilaan 11371: ks. tuomioistuin muutoksenhakuvaatimuksen käsit- 11372: tely.................................................... 107 11373: Käsiraudat puolustusvoimien palkatun henkilös- 11374: vangin pitäminen käsiraudoissa oikeu- tön työkyvyttömyyden arviointi ....... 133 11375: den istunnossa .................................. . 64 11376: Lääninhallitus 11377: Lahjuksen ottaminen liittymälupapäätöksestä peritty mak- 11378: ministeriön virkamiehen osallistumi- su······················································ 48 11379: nen ilmaismatkoille ........................... . 54 sivutoimiasioiden valvonta ............... . 89 11380: 11381: 224 11382: A s A H A K E M s T 0 11383: 11384: 11385: 11386: 11387: Sivu Sivu 11388: vastapuolen kuulemisen periaate Muinaisjäännös 11389: ulosotossa .... ... ...... .. ... .. .. .. . .. .. ....... .... .. 97 - irtaimen muinaisjäännöksen sijoitus .. 172 11390: täytäntöönpanosta määrääminen jäl- 11391: jennöksen nojalla ............................... 97 Museovirasto 11392: toimeentulotuen kuntakohtaisen - irtaimen muinaisjäännöksen sijoitus .. 172 11393: myöntämiskäytännön valvonta ......... 112 11394: hallintokantelun käsittely lääninhalli- Muutoksenhaku 11395: tuksessa ............................................. 150 turvapaikka-asioiden muutoksen- 11396: valittajan vastauksen huomioimatta hakujärjestelmän tarkistaminen ........ 44 11397: jättäminen ulosottoasiassa ................. 152 muutoksenhakuohjaus toimeentulo- 11398: toimenpidekiellon enimmäisajan yli- tukea koskevasta päätöksestä............ 100 11399: tys..................................................... 152 valituskelpoisen päätöksen antaminen 11400: viivästys lausunnon antamisessa ra- vammaispalveluasiassa ...................... 126 11401: kennuslupahakemuksesta .................. 154 ks. valitus 11402: virheellinen lausuntopyyntömenet- 11403: tely .................................................... 154 Nimismies 11404: ns. kotitarverakennusoikeuden tul- asiakkaan oikeus käyttää äidinkiel- 11405: kinta.................................................. 155 tään ................................................... 82 11406: viivästys lunastusasian käsittelyssä ... 156 viivästys esitutkinnassa . . ...... ... .. . . .. . .. . 83 11407: 11408: Lääninoikeus Objektiviteettiperiaate 11409: ks. tuomioistuin lasten huoltoa ja tapaaruisoikeutta 11410: koskevan selvityksen laatimisessa...... 102 11411: Maa-aines 11412: maa-ainesten ottamisen puutteellinen Omaisuuden suoja 11413: valvonta . . ... ..... ... . .. .. .. . ... . ...... ... .. ... . .. .. 147 karUuneen eläkeoikeuden perustus- 11414: lainsuoja ............................................ 107 11415: Maa- ja metsätalousministeriö 11416: - ministerin esteellisyys ........................ 175 Opetusministeriö 11417: opetusministeriön virkamiehen aset- 11418: Maksuperustelaki taminen syytteeseen lahjuksen otta- 11419: liittymälupapäätöksestä peritty mak- misesta ............................................. . 54 11420: su······················································ 48 11421: Opintovapaa 11422: Metsälautakunta opintovapaalain soveltaminen raja- 11423: asianosaisen kuuleminen metsätietä vartiolaitoksessa ................................ 130 11424: suunniteltaessa .................................. 174 11425: metsän uudistamistöiden valvonta Opiskelija 11426: Vuotoksen alueella............................. 182 - opiskelijan oikeus toimeentulotukeen. 116, 11427: 127 11428: Ministeri Osakeyhtiö 11429: - esteellisyys ......... ................................ 175 osakeyhtiön perustaminen oppilaitok- 11430: sen alaisuuteen . .. . . .. . . .. . . . . . .. . . . . . ... . .. . ... . 144 11431: Ministeriö 11432: mietintö ministeriöiden virkamiesten Pakkohuutokauppa 11433: esteellisyydestä ................................. . 50 ks. ulosotto 11434: 11435: 11436: 225 11437: A s A H A K E M s T 0 11438: 11439: 11440: 11441: 11442: Sivu Sivu 11443: Pakkolaitos poliisin velvollisuus huolehtia hal- 11444: - ohjesäännön vahvistaminen............... 35 tuunsa ottamastaan omaisuudesta..... 76 11445: rikosilmoituksen vastaanottaminen .. . 77, 11446: Palkka 80,85 11447: päättäminen palkkaluokan muutta- pidätetyn kuvaaminen....................... 77 11448: misesta .............................................. 102 pidätetyn soittokutsuun vastaaminen 77 11449: pidätetyn ravinto poliisivankilassa .. .. 78 11450: viivästys esitutkinnassa ............. 78, 83, 184 11451: Perusteleminen 11452: avustajan oikeus tavata tutkintavan- 11453: syyttämättäjättämispäätöksen perus- 11454: keudessa olevaa päämiestään kahden 11455: teleminen . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... 85 11456: kesken............................................... 79 11457: lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta 11458: kotietsinnästä ilmoittaminen ..... ........ 81 11459: koskevan selvityksen perustelut......... 102 11460: esitutkinnan keskeyttäminen ............. 81 11461: työkyvyttömyyseläkehakemuksen 11462: asiakkaan oikeus käyttää äidinkiel- 11463: hylkäävän päätöksen perustelut ........ 104 11464: tään................................................... 82 11465: selvitys tuomioistuimelle lapsen huol- 11466: toimenpiteen perusteen ilmoittaminen 11467: losta ja tapaamisoikeudesta ............... 123 11468: kiinniotetuille henkilöille . . . . . . . . . . . . . . . .. . . 83 11469: vaikea vammaisen kuljetuspalveluja 11470: takavarikoidun omaisuuden yksilöinti 84 11471: koskevan päätöksen antaminen ja pe- 11472: psyykkisesti sairaan kuljettaminen.... 106 11473: rusteleminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128 11474: poliisipiirien tietotekniikkaongelmat .. 187 11475: hallintopäätöksen perusteleminen ...... 158 11476: työllistämistukipäätösten perustele- 11477: Potilas 11478: minen ................................................ 163 11479: eristäminen psykiatrisessa sairaalassa 11480: HIV-epäilyn vuoksi........................... 101 11481: Pidätys psyykkisesti sairaan kuljettaminen.... 106 11482: pidätetyn kuvaaminen ... . . .. . . . .. . . .. .. . .. .. 77 psykiatrisen pakkohoitopotilaan 11483: pidätetyn soittokutsuun vastaaminen 77 muutoksenhakuvaatimuksen käsit- 11484: pidätetyn ravinto poliisivankilassa . . .. 78 tely.................................................... 107 11485: omaisten oikeus saada tieto potilaan 11486: Poliisi siirrosta ............................................. 122 11487: esitutkinnan päättämistä koskevien terveystietojen salassapito puolustus- 11488: säännösten tarkistaminen ................. . 38 voimissa ............................................ 130 11489: hallituksen esitys laiksi poliisin tehtä- 11490: vien suorittamisesta puolustusvoi- Psykiatrinen sairaalahoito 11491: missa ................................................ . 51 potilaan eristäminen HIV-epäilyn 11492: väliaikaisen ajokiellon perusteen il- vuoksi................................................ 101 11493: moittaminen asianosaiselle ................ . 71 pakkohoitopotilaan muutoksenhaku- 11494: kuulustelun ajankohdan määräämi- vaatimuksen käsittely........................ 107 11495: nen esitutkinnassa ............................ . 71 11496: avustajan toiminnan rajoittaminen Puolueettomuus 11497: esitutkinnassa ................................... . 71 luottamus kunnan virkatoiminnan 11498: vähimmän haitan periaatteen noudat- puolueettomuuteen............................ 169 11499: taminen esitutkinnassa ..................... . 72 11500: takavarikoidun esineen hävittäminen 73 Puolustusvoimat 11501: liikuntamahdollisuuksien järjestämi- hallituksen esitys laiksi poliisin tehtä- 11502: nen tutkintavangille poliisivankilassa 73 vien suorittamisesta puolustusvoimissa 51 11503: kotietsinnän näyttövaatimus ............ . 74 varusmiesten kohtelu ..................... 60, 132 11504: 11505: 11506: 226 11507: A s A H A K E M s T 0 11508: 11509: 11510: 11511: 11512: Sivu Sivu 11513: viivästys matkalaskujen käsittelyssä . 129 ns. kotitarverakennusoikeus rantojen- 11514: yhteistoimintalain edellyttämien ko- suojeluohjelman alueella ................... . 155 11515: kousten pitäminen ............................ . 129 viivästys lunastusasian käsittelyssä .. . 156 11516: potilaan terveystietojen salassapito .. . 130 11517: hankinta-asiakirjojen asianosaisjulki- Rehtori 11518: suus ··················································· 131 ylioppilaskirjoituksissa ta pah tuneeksi 11519: muutoksenhaku puolustusministeriön epäillyn vilpin selvittäminen.............. 141 11520: vuokra-asuntojen asunnonjakopää- rehtorin esteellisyys ........................... 143 11521: töksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . 132 11522: palkatun henkilöstön työkyvyttö- Rikosilmoitus 11523: myyden arviointi ............................... 133 vastaanottaminen ...................... 77, 80, 85 11524: joukko-osaston suorittama puutteelli- rikosilmoituksen tekeminen siviilipal- 11525: nen esitutkinta .......................... ......... 133 velusmiehestä .................................... 150 11526: asevelvollisten palveluskykyyn vai- 11527: kuttavien terveystietojen saaminen ... 135 11528: Rikosvahinko 11529: henkilöstön ja asevelvollisten mahdol- 11530: rikosvahinkojen korvaaminen valtion 11531: lisuus käyttää vaaleissa äänioikeut- 11532: varoista ........................................... 39, 48 11533: taan................................................... 136 11534: asiavirheen korjaaminen ilman asian- 11535: Sairaala 11536: osaisen suostumusta .......................... 137 11537: - potilaan terveystietojen salassapito ... 130 11538: varusmieskuljettajia koskevien liiken- 11539: neturvallisuusohjeiden puutteet......... 138 11540: siviilihenkilöstön asema esikunnissa ... 185 Salassapito 11541: potilaan terveystietojen salassapito 11542: Rajavartiolaitos puolustusvoimissa.............................. 130 11543: - opintovapaalain soveltaminen ........... 130 hankinta-asiakirjojen asianosaisjulki- 11544: suus ................................................... 131 11545: Rakennuslautakunta asevelvollisten palveluskykyyn vai- 11546: maa-ainesten ottamisen puutteellinen kuttavien terveystietojen saaminen ... 135 11547: valvonta .. .. ... .. .. .. . . . .. .. . . ... .. .. . ... . . . . . .. . . .. 14 7 11548: Sananvapaus 11549: Rakennuslupa tutkintavangin oikeus antaa haastat- 11550: viivästys rakennuslupahakemuksen telu julkiseen tiedotusvälineeseen ... .. .. 68 11551: käsittelyssä tarpeettoman lausunto- 11552: pyynnön ja valituksen johdosta ......... 153 Sisäasiainministeriö 11553: vnvastys kansalaisuushakemuksen 11554: Rakentaminen käsittelyssä........................................ 173 11555: vesijohdon luvaton rakentaminen...... 149 11556: ns. kotitarverakennusoikeus rantojen- Siviilipalvelus 11557: suojeluohjelman alueella.................... 155 kotiuttamisrahan maksaminen siviili- 11558: palvelusmiehille ................................. 135 11559: Rangaistuksen täytäntöönpane rikosilmoituksen tekeminen siviilipal- 11560: - ilmoittaminen lykkäyksestä ............... 93 velusmiehestä ......................... ........... 150 11561: 11562: Rantojensuojeluohjelma Sivutoimi 11563: toimenpidekiellon enimmäisajan yli- mietintö ministeriöiden virkamiesten 11564: tys..................................................... 152 esteellisyydestä . .. . . . . .. . . . . . .. .. .. . .. . . .. .. . . . .. 50 11565: 11566: 227 11567: A s A H A K E M s T 0 11568: 11569: 11570: 11571: 11572: Sivu Sivu 11573: ulosottomiehen esteellisyys ja sivu- viivästys syyteharkinnassa ................ 87 11574: toimi ................................................. . 89 esteellisyys ......................................... 88 11575: syyttämättäjättämispäätöksen laati- 11576: Sosiaalihuolto minen ja tiedoksianto ........................ 89 11577: päätös toimeentulotuesta asiakkaalle . 100 11578: harkinnanvaraisen toimeentulotuen Syyttämättäjättämispäätös 11579: myöntäminen ................................... . 100 päätöksen perusteleminen .................. 85 11580: toimeentulotukeen oikeuttavien me- - päätöksen laatiminen ja tiedoksianto . 89 11581: nojen arvioiminen ............................. . 103 11582: toimeentulotuen laskentaperusteet ... . 103 Takavarikko 11583: toimeentulotuen myöntämisperustei- takavarikoidun esineen hävittäminen 73 11584: ta koskevien kuntakohtaisten sovelta- - takavarikoidun omaisuuden yksilöinti 84 11585: misohjeiden lainmukaisuus ............... . 112 11586: sosiaalilautakunnan toimivalta ulko- Tarkoitussidonnaisuuden periaate 11587: maan viranomaisen pyynnöstä tapah- vangin rankaiseminen järjestysrikko- 11588: tuvaan elatusavun perintään ............ . 118 muksesta ........................................... 69 11589: omaishoitajan oikeus saada asiakir- 11590: joista jäljennöksiä ............................. . 120 11591: Tarveharkinta 11592: omaishoitajalle maksettavan palkkion 11593: - toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa 185 11594: määrittely ......................................... . 121 11595: sosiaali- ja terveysviraston puutteelli- 11596: set diariointi- ja seurantajärjestelmät 122 Tasa-arvo 11597: kuljetustukihakemuksen käsittely so- työvoimatoimikunnan tasa-arvolain 11598: siaali- ja terveysvirastossa ................ . 122 vastainen kokoonpano ....................... 161 11599: selvitys tuomioistuimelle lapsen huol- tasa-arvovaltuutetun lausunto palk- 11600: losta ja tapaaruisoikeudesta .............. . 123 kasyrjinnästä ..................................... 181 11601: ilman tuomioistuimen pyyntöä tehty 11602: selvitys lapsen huollosta ja tapaaruis- Terveystiedot 11603: oikeudesta ........................................ . 124 asevelvollisten palveluskykyyn vai- 11604: valituskelpoisen päätöksen antaminen kuttavien terveystietojen saaminen ... 135 11605: vammaispalveluasiassa ..................... . 126 11606: vammaispalvelulakiin ja -asetukseen Tiedoksianto 11607: perustuvat toimintaohjeet ................. 126 syyttämättäjättämispäätöksen tie- 11608: opiskelijan oikeus toimeentulotukeen. 127 doksianto . .... .. ... .... ... .... .. ..... .... .. .. ....... 89 11609: vaikeavammaisen kuljetuspalveluja turvaaruistoimenpiteen täytäntöön- 11610: koskevan päätöksen antaminen ja pe- panosta ulkomailla asuvalle vastaa- 11611: rusteleminen ...................................... 128 jalle ................................................... 94 11612: 11613: Syyte Tiedotusväli ne 11614: syytteen julkisuus . .. ... ...... ... .... ..... .... .. 86 lehdistön tiedonsaannin varmistami- 11615: - viivästys syyteharkinnassa .. .. .. ..... ... .. 87 nen tuomioistuinten ratkaisuista........ 66 11616: tutkintavangin oikeus antaa haastat- 11617: Syyttäjä telu julkiseen tiedotusvälineeseen ....... 68 11618: syyttäjälaitostoimikunnan mietintö... 50 11619: syyttämättäjättämispäätöksen perus- Tielautakunta 11620: teleminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . .. .. . 85 kunnan tielautakunnan menettely 11621: syytteen julkisuus.............................. 86 valitusasiassa ..................................... 149 11622: 11623: 11624: 228 11625: A s A H A K E M s T 0 11626: 11627: 11628: 11629: 11630: Sivu Sivu 11631: Tietosuoja haastehakemuksen vireilletulo ja täy- 11632: henkilötunnuksen ilmoittaminen kiin- dentäminen. .. ..... .. .... .. . . . .... .... ... .. .. . .. .. . 64 11633: teistön pakkohuutokauppakuulutuk- vangin pitäminen käsiraudoissa oikeu- 11634: sessa .................................................. 95 den istunnossa . ... . .... ... . ... . . ... .... .... ... . . . 64 11635: lainhuuto-ja kiinnitysrekisterin julki- 11636: Tietotekniikka suus................................................... 65 11637: - poliisipiirien tietotekniikkaongelmat .. 187 todistajankuulematta jättäminen kä- 11638: räjäoikeudessa ................................... 65 11639: Todistaja asianosaisen henkilökohtainen kysely- 11640: todistajan kuulematta jättäminen oikeus käräjäoikeudessa ..................... 65 11641: käräjäoikeudessa ................................ 65 oikeudenkäytön julkisuusperiaate 11642: tuomioistuinten ratkaisuja annettaes- 11643: sa....................................................... 66 11644: Toimeentulotuki 11645: lääninoikeuksien erilaiset ratkaisu- 11646: päätös toimeentulotuesta asiakkaalle. 100 11647: käytännöt opiskelijoiden toimeentulo- 11648: harkinnanvaraisen toimeentulotuen 11649: tukiasioissa ........................................ 116 11650: myöntäminen.................................... 100 11651: toimeentulotukeen oikeuttavien me- 11652: nojen arvioiminen.............................. 103 Turvapaikka 11653: toimeentulotuen laskentaperusteet .... 103 turvapaikka-asioiden muutoksen- 11654: toimeentulotuen myöntämisperustei- hakujärjestelmän tarkistaminen ........ 44 11655: ta koskevien kuntakohtaisten sovelta- 11656: misohjeiden lainmukaisuus ........... ..... 112 Turvapaikkalautakunta 11657: opiskelijan oikeus toimeentulotukeen. 116, muutoksenhakujärjestelmä ............ 44, 168 11658: 127 - työilmapiiri ....................................... 168 11659: tarveharkinta toimeentulotuen tar- 11660: vetta arvioitaessa .............................. 185 Tutkintavankeus 11661: tutkintavangin vapauttaminen virka- 11662: Toimenpidekielto ajan jälkeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 43 11663: toimenpidekiellon enimmaisajan yli- tutkintavangin oikeus antaa haastat- 11664: tys..................................................... 152 telu julkiseen tiedotusvälineeseen .. ..... 68 11665: liikuntamahdollisuuksien järjestämi- 11666: Toimivalta nen tutkintavangille poliisivankilassa 73 11667: palkkaluokan muuttaminen kunnal- avustajan oikeus tavata tutkintavan- 11668: lishallinnossa . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102 keudessa olevaa päämiestään kahden 11669: sosiaalilautakunnan toimivalta ulko- kesken............................................... 79 11670: maan viranomaisen pyynnöstä tapah- 11671: tuvaan elatusavun perintään ............. 118 Työilmapiiri 11672: kihlakunnan rekisteritoimiston työ- 11673: Tullivalvonta ilmapiiri............................................. 164 11674: tullivirkamiesten velvollisuus ilmoit- 11675: taa henkilöllisyytensä henkilöntarkas- Työkyvyttömyys 11676: tuksessa ..... .... .... ... . ... .. ... ... . ..... .. .. ..... .. 172 puolustusvoimien palkatun henkilös- 11677: tön työkyvyttömyyden arviointi....... 133 11678: Tuomioistuin 11679: hovioikeuksien tuomioiden lähettämi- Työkyvyttömyyseläke 11680: nen .............. .... ... .... ... .. .. .... .. . .. ........ ... 42 ks. eläke 11681: 11682: 229 11683: A s A H A K E M s T 0 11684: 11685: 11686: 11687: 11688: Sivu Sivu 11689: Työpaikkadirektiivi Täytäntöönpano 11690: hätäpoistumisovista annettujen mää- täytäntöönpanosta määrääminen jäl- 11691: räysten selventäminen vastaamaan jennöksen nojalla .............................. . 97 11692: työpaikkadirektiivissä asetettuja vaa- 11693: timuksia ........................................... . 40 Ulkomaalainen 11694: viivästys kansalaisuushakemuksen 11695: Työterveyshuolto käsittelyssä ....................................... . 173 11696: työterveyshuollon vuosimaksun peri- Ulosotto 11697: minen ............................................... . 166 ulosottomiehen esteellisyys ............... . 30 11698: pakkohuutokaupasta ilmoittaminen 11699: Työttömyyskassa yhteisomistajalle ............................... . 32 11700: työttömyyspäivärahahakemusten kä- henkisestä kärsimyksestä maksetun 11701: sittelyajat ......................................... . 160 korvauksen ulosmittaus .................... . 33 11702: viivästys valitusasiakirjojen toimitta- ulosottomiehen esteellisyys ja sivu- 11703: misessa ............................................. . 160 ·toimi ................................................. . 89 11704: jäsenmaksun periminen ansiosidon- kiinteistön arvoon vaikuttavien tieto- 11705: naisesta työttömyysturvasta ............ . 186 jen ilmoittaminen pakkohuutokau- 11706: passa ................................................ . 90 11707: Työttömyyspäiväraha ulosmitatun kiinteistön myyminen 11708: ulosottoperinnän ja lapsikorotukseen vapaaehtoisella kaupalla ................... . 91 11709: kohdistuvan perinnän yhtäaikaisuus viivästys ulosotossa perittyjen varo- 11710: työttömyyspäivärahasta ................... . 118 jen tilityksessä .................................. . 92 11711: ulosmittauksesta ja pakkohuutokau- 11712: Työttömyysturva pasta ilmoittaminen yhteisomistajalle 93 11713: työvoimapoliittisen lausunnon sisältö turvaamistoimenpiteen täytäntöön- 11714: ja perustelut ..................................... . 158 pano ................................................. . 94 11715: työvelvoitteen poistamisen edellytyk- henkilötunnuksen ilmoittaminen kiin- 11716: set ..................................................... . 160 teistön pakkohuutokauppakuulutuk- 11717: työvoimapoliittisen lausunnon lain- sessa ................................................. . 95 11718: mukaisuus ........................................ . 160 täytäntöönpanon keskeytys palkan 11719: työttömyyspäivärahahakemusten kä- ulosmittauksessa ............................... . 96 11720: sittelyajat ......................................... . 160 vastapuolen kuulemisen periaate 11721: ammattiliiton jäsenmaksun perimi- ulosotossa ......................................... . 97 11722: nen ansiosidonnaisesta työttömyys- täytäntöönpanosta määrääminen jäl- 11723: turvasta ............................................ . 186 jennöksen nojalla .............................. . 97 11724: ulosmittauskelpoisen omaisuuden sel- 11725: Työturvallisuus vittäminen ........................................ . 98 11726: hätäpoistumisovista annettujen mää- ulosottoperinnän ja lapsikorotukseen 11727: räysten selventäminen vastaamaan kohdistuvan perinnän yhtäaikaisuus 11728: työpaikkadirektiivissä asetettuja vaa- työttömyyspäivärahasta ................... . 118 11729: timuksia ........................................... . 40 valittajan vastauksen huomioimaHa 11730: jättäminen ulosottoasiassa lääninhal- 11731: Työvoimatoimikunta lituksessa ........................................ · .. 152 11732: - työvoimatoimikunnan jäsenen esteei- 11733: lisyys ................................................ . 158 Uskottu mies 11734: työvoimatoimikunnan tasa-arvolain uskotun miehen määräyksen kumoa- 11735: vastainen kokoonpano ...................... . 161 minen ............................................... . 150 11736: 11737: 230 11738: A s A H A K E M s T 0 11739: 11740: 11741: 11742: 11743: Sivu Sivu 11744: Vaalit vaikeavammaisen kuljetuspalveluja 11745: puolustusvoimien henkilöstön ja ase- koskevan päätöksen antaminen ja pe- 11746: velvollisten mahdollisuus käyttää rusteleminen oooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 128 11747: vaaleissa äänioikeuttaan ooooooooooOooooooooo 136 11748: vaalilippujen loppuminen ennakko- Vankainhoito 11749: äänestyspaikalla oooooooooooooooooooooooooooooooo 165 pakkolaitoksen ohjesäännön vahvis- 11750: taminen ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 35 11751: Valitus vankiloiden suljettuja osastoja koske- 11752: työvoima-asiOissa säädetyt valitus- vien säännösten puutteellisuus ooooooooooo 36 11753: kiellot oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 41 tutkintavangin vapauttaminen virka- 11754: psykiatrisen pakkohoitopotilaan ajan jälkeen ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 43 11755: muutoksenhakuvaatimuksen käsit- vangin vapaa-ajan toiminnot Ooooooooooooo 46 11756: tely oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 107 vangin toimittaminen tutkimuksiin ja 11757: muutoksenhaku puolustusministeriön hoitoon oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 52 11758: vuokra-asuntojen asunnonjakopää- a~okieltooon määrätyn vanginvartijan 11759: töksiin ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 132 vrrka-ajot oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 59 11760: kunnan viranomaisen päätöksen vangin pitäminen käsiraudoissa oikeu- 11761: muuttaminen valituksen vireilläolon den istunnossa ooo oo oo oo Oo 11762: 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 64 11763: aikana ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 144 tutkintavangin oikeus antaa haastat- 11764: valittamisen estäminen vahingonkor- telu julkiseen tiedotusvälineeseen 0000000 68 11765: vausvaatimuksilla oooo ooo ooooooo 11766: 000 145 11767: 00 0 0 0 00 00 00 00 11768: vangin omaisen vierailun kieltäminen 69 11769: kunnan tielautakunnan menettely va- vankilaviranomaisten oikeus vankia 11770: litusasiassa oo ooooo oo oo ooo ooo o oooo 11771: 0000 00000 Oo 11772: 00000 149 00 0 11773: tapaamaan tulleen henkilöntarkas- 11774: viivästys valitusasiakirjojen toimitta- tukseen oooooooooooooOOOOOOOOooooOOOOOOooooooooooooooo 69 11775: misessa oooooooooooooOOOOOOOOOooOOOOOOOOoooOOOOO 158, 160 vangin siirto suljetulle osastolle 000000000 69 11776: turvapaikka-asioiden valitusjärjestel- vankilan velvollisuus järjestää van- 11777: mä ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 168 geille mahdollisuus ulkoiluun Oo 0 00 000 0000 0 70 11778: 11779: Vanki 11780: Valtiokonttori 11781: kso vankeinhoito 11782: tuomioistuimen vahingonkorvausrat- 11783: kaisun merkitys valtion varoista mak- 11784: Varusmiespalvelus 11785: settavaa korvausta määrättäessä 00 00 00 0 39 11786: varusmiesten kohtelu 60, 132 11787: 000000000000000000000 11788: 11789: rikosvahinkojen korvaaminen valtion 11790: asevelvollisten palveluskykyyn vai- 11791: varoista oo o ooooo ooo oooooo oooo oo 11792: 000 00 0 o00 00 0 0 00 00 0 0 0 0 0 48 11793: kuttavien terveystietojen saaminen 135 000 11794: 11795: 11796: 11797: 11798: varusmieskuljettajia koskevien liiken- 11799: Valtionrautatiet neturvallisuusohjeiden puutteet 138 000000000 11800: 11801: 11802: lipuntarkastajan velvollisuus näyttää 11803: tarkastuspassinsa ooooooooooooooooooooooooooooooo 165 Verotus 11804: työterveyshuollon vuosimaksun peri- verotuksen eläketulo-ja perusvähen- 11805: minen ooooOOOOOooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 166 nys oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 45 11806: 11807: Vammaisuus Viivästys 11808: valituskelpoisen päätöksen antaminen esitutkinnassa ooooooooooooooooooooooooooo 78, 83, 184 11809: vammaispalveluasiassa oooooooooooooooooooooo 126 syyteharkinnassa ooo oooo 00 0000 Oo 87 11810: 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 00 0 0 11811: 11812: 11813: 11814: 11815: vammaispalvelulakiin ja -asetukseen ulosotossa perittyjen varojen tilityk- 11816: perustuvat toimintaohjeet ooooooooooooooooo 126 sessä oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 92 11817: 11818: 231 11819: A s A H A K E M s T 0 11820: 11821: 11822: 11823: 11824: Sivu Sivu 11825: palveluasumista koskevan hakemuk- Yhdenvertaisuus 11826: sen sekä oikaisuvaatimuksen käsitte- toimeentulotuen laskentaperusteet .... 103 11827: lyssä.................................................. 126 toimeentulotuen myöntämisessä........ 112 11828: matkalaskujen käsittelyssä................ 129 lääninoikeuksien erilaiset ratkaisu- 11829: viivästys lausunnon antamisessa ra- käytännöt opiskelijoiden toimeentulo- 11830: kennuslupahakemuksesta .................. 153 tukiasioissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . 116 11831: lunastusasian käsittelyssä .................. 156 omaishoitajalle maksettavan palkkion 11832: valitusasiakirjojen toimittamisessa .... 158 kuntakohtaiset erot ........................... 121 11833: työttömyyspäivärahaa koskevien va- kotiuttamisrahan maksaminen siviili- 11834: litusasiakirjojen toimittamisessa........ 160 palvelusmiehille ................................. 135 11835: kansalaisuushakemuksen käsittelyssä 173 11836: Yhteistoimintamenettely 11837: Virka-apu yhteistoimintalain edellyttämien ko- 11838: poliisin virka-apu psyykkisesti sai- kousten pitäminen ............................. 129 11839: raan kuljettamisessa.......................... 106 11840: Yksityinen tie 11841: Virkamies kunnan tielautakunnan menettely va- 11842: mietintö ministeriöiden virkamiesten litusasiassa......................................... 149 11843: esteellisyydestä . ..... .... .. . . . ......... .. .. .. . ... 50 asianosaisen kuuleminen metsätietä 11844: suunniteltaessa .................................. 174 11845: Virkanimitys 11846: - viranhakuasiakirjojen julkisuus ......... 170 Yleinen tie 11847: liittymälupapäätöksestä peritty mak- 11848: Virkasyyte su······················································ 48 11849: opetusm1mstenon virkamiehen aset- 11850: taminen syytteeseen lahjuksen otta- Ylioppilastutkinto 11851: misesta ............................................. . 54 ylioppilaskirjoituksissa tapahtuneeksi 11852: kaupungin virka- ja luottamusmiesten epäillyn vilpin selvittäminen .......... 30, 141 11853: asettaminen virkasyytteeseen ........... . 55 11854: vanginvartijan asettaminen syyttee- Ympäristölautakunta 11855: seen ajo-oikeudetta ajosta ja virkavel- viivästys päätöksen tekemisessä asian 11856: vollisuuden rikkomisesta ................... . 59 ilmoittamisessa syyttäjälle ................. 169 11857: vanginvartijan asettaminen syyttee- 11858: seen tuottamuksellisesta virkavelvol- 11859: lisuuden rikkomisesta ........................ 60 11860: 11861: Vuotos 11862: maa- ja metsätalousministerin esteelli- 11863: syys ................................................... 175 11864: metsän uudistamistöiden valvonta 11865: Vuotoksen alueella............................. 182 11866: 11867: 11868: 11869: 11870: 232 11871: K 10/1996vp 11872: 11873: 11874: 11875: 11876: Eduskunnan 11877: kirjaston kertomus 11878: vuodelta 1995 11879: 11880: 11881: 11882: 11883: Helsinki 1996 11884: ISSN 0437-2328 11885: OY EDITAAB. HELSINKI1996 11886: Eduskunnalle 11887: Eduskunnan kirjastosta joulukuun 28 sen Eduskunnan kirjaston hoidosta ja toi- 11888: päivänä 1984 annetun lain 5 §:n mukaisesti minnasta vuonna 1995. Kertomuksen on 11889: Eduskunnan kirjaston hallitus kunnioitta- laatinut ylikirjastonhoitaja Tuula H. Laak- 11890: vasti antaa eduskunnalle oheisen kertomuk- sovirta. 11891: 11892: Helsingissä kesäkuun 5 päivänä 1996 11893: 11894: 11895: Eduskunnan kirjaston hallituksen puolesta: 11896: 11897: 11898: Kaarina Dromberg 11899: kirjaston hallituksen puheenjohtaja 11900: 11901: 11902: 11903: 11904: Tuula H. Laaksovirta 11905: ylikirjastonhoitaja 11906: 11907: 11908: 11909: 11910: 360381P 11911: Sisältö 11912: 1 Kirjaston hallitus ........................ . 7 Liite 1. Julkaisut ............................ . 19 11913: 2 Ylikirjastonhoitajan katsaus toi- Liite 2. Henkilökunta 31.12.1995 ... . 20 11914: mintaan ....................................... . 8 Liite 3. Veteraanikansanedustajien 11915: 3 Kokoelmien ja palvelujen käyttö 11 muistitietoprojekti ............. . 23 11916: 4 Kokoelmien ja palvelujen kartut- Liite 4. Kirjastossa käytettävissä 11917: taminen ....................................... . 14 olevat tietopankit ja 11918: 5 Kirjallisuuden ja muun aineiston tietokannat ........................ . 24 11919: käsittely ...................................... . 16 11920: 6 Eduskunnan arkisto .................... . 17 11921: 7 Näyttelyt .................................... .. 17 11922: 8 Henkilöstö .................................. . 18 11923: 7 11924: 11925: 11926: 11927: 11928: 1 Kirjaston hallitus 11929: Kirjaston hallituksen kokoonpano 1.1.-6.4.1995 11930: 11931: Jäsenet: Varajäsenet: 11932: 11933: Saastamoinen, Riitta, VTM, kansanedus- Tiuri, Martti, professori, kansanedustaja 11934: taja, hallituksen puheenjohtaja 11935: Luhtanen, Leena, VTM, ELT h.c., kan- Ojala, Arja, erityisopettaja, kansanedus- 11936: sanedustaja, hallituksen varapuheenjohtaja taja 11937: Kauppinen, Riitta, LL, kansanedustaja Ryynänen, Mirja, FM, kansanedustaja 11938: Pietikäinen, Margareta, FM, kansan- Laakkonen, Pirkko, merkonomi, kansan- 11939: edustaja edustaja 11940: Myller, Riitta, YTM, kansanedustaja Rask, Maija, sairaanhoidon opettaja, 11941: kansanedustaja 11942: Kivivuori, Antti, OTT, apulaisprofessori, Temmes, Markku, HTT, ylijohtaja 11943: valtionhallinto 11944: Wirilander, Juhani, OTT, oikeusneuvos, Joutsamo, Kari, OTT, apulaisprofessori 11945: oikeustiede 11946: Eskelinen, Anne, YTT, apulaisprofessori, Noponen, Martti, VTT, apulaisprofessori 11947: valtiotieteet em. 11948: Vainio, Heli, VTM, vanhempi kirjaston- Tanskanen, Martti, VTM, vanhempi kir- 11949: hoitaja, kirjaston henkilökunnan edustaja jastonhoitaja 11950: 11951: 11952: Kirjaston hallituksen kokoonpano 7.4.-31.12.1995 11953: 11954: Jäsenet: Vara jäsenet: 11955: 11956: Dromberg, Kaarina, markkinointisihtee- Rauramo, Anssi, liikunnanopettaja, kan- 11957: ri, kansanedustaja, hallituksen puheen- sanedustaja 11958: johtaja 11959: Luhtanen, Leena, VTM, ELT h.c., kan- Pohjola, Tuija, uinninopettaja, kansan- 11960: sanedustaja, hallituksen varapuheenjohtaja edustaja 11961: Hyssälä, Liisa, HLT, VTM, kansanedus- Löv, Pehr, LL, kansanedustaja 11962: taja 11963: Veteläinen, Maija-Liisa, lehtori, kansan- Takkula, Hannu, KM, kansanedustaja 11964: edustaja 11965: 8 11966: 11967: Kuisma, Risto, OTK, kansanedustaja Puhjo, Veijo, LL, kansanedustaja 11968: Tyynilä, Markku, OTT, lainsäädäntöneu- Niskanen, Asta, OTK, tietopalvelupääl- 11969: vos, valtionhallinto likkö 11970: Hannikainen, Lauri, OTT, dosentti, oi- Saarenpää, Ahti, OTT, professori 11971: keustiede 11972: Eskelinen, Anne, YTT, apulaisprofessori, Käkönen, Jyrki, VTT, dosentti 11973: valtiotieteet 11974: Oksa-Pallasvuo, Marja, VTM, vanhempi Vainio, Heli, VTM, vanhempi kirjaston- 11975: kirjastonhoitaja, kirjaston henkilökunnan hoitaja 11976: edustaja 11977: 11978: 11979: 11980: 2 Ylikirjastonhoitajan katsaus toimintaan 11981: Kirjaston ylin päättävä elin, käyttäjistä Viime vuonna aloitetun ED-tietopalvelun 11982: koostuva hallitus, jossa kansanedustajilla on kehittämistä on jatkettu. Henkilökunnan 11983: viisi edusmiestä/naista ja muilla asiakkailla jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä koti- 11984: kolme, vaihtui. Neljä vuotta toiminut halli- maassa että ulkomailla varattiin tähän tar- 11985: tus päätti työnsä 6.4.1995 ja jätti seuraajal- koitukseen erilliset, väljät määrärahat vuon- 11986: leen nipun hyvin alkaneita uudistushank- na 1994 ja 1995. Kuluneen vuoden henkilö- 11987: keita. Uusi hallitus linjasi yksimielisesti kuntakoulutus on keskittynyt erikoisaluei- 11988: uudistustoiminnan suuntaviivoja. siin ja erikoisosaamiseen. ED-palvelujen 11989: Sekä vanha että uusi hallitus ovat pitäneet määrää ja laatua on pystytty nostamaan. 11990: kirjaston tietopalvelun uudistamista ja ke- Tästä ovat osoituksena käyttäjäluvut ja 11991: hittämistä tärkeänä. Kirjaston kehittämi- tyytyväiset asiakkaat. 11992: sessä on johtoajatuksena palvelun tehos- Eduskunnan kirjaston rooli tiedon- 11993: taminen, byrokratian purkaminen ja henki- hallinnan kouluttajana ED-tiedon alueelta 11994: lökohtaisen asiakassuhteen luominen. Ai- on merkittävä. Koulutustilaisuuksien, yh- 11995: kaisempi paljolti kokoelmiin keskittynyt teistyön ja annetun palvelun kautta Edus- 11996: kirjaston toiminta on tuottanut vahvan kunnan kirjasto on mukana laajassa EU- 11997: osaamisen, hyvät omat kokoelmat ja suuret tiedonvälitysverkostossa. 11998: lainausmäärät. Kirjaston tietopalvelutoimintaa varten 11999: Kesällä 1995 valmistui Eduskunnan kir- remontoitiin kirjastossa uusia tiloja. Entiset 12000: jaston tietopalvelustrategia. Se on analyysi tilat olivat liian pienet ja epäkäytännölliset 12001: kirjaston tietopalvelun tilasta ja tulevaisuu- modernin palvelun tarpeisiin. Kiinteistötoi- 12002: den linjaus. Strategiaa alettiin toteuttaa syk- miston joustavuuden ansiosta korjaukset 12003: systä 1995 alkaen. Työllä on hyvät onnistu- tehtiin pikaisesti. Samassa yhteydessä kirjas- 12004: misen edellytykset, sillä hallituksen kansan- to sai luentosalin, joka ristittiin Auroraksi. 12005: edustaja- ja tutkijajäsenet olivat sisällöstä Salissa on tiedonhallinnan opetukseen tar- 12006: yksimielisiä ja kirjaston henkilökunta ideoi vittavat laitteet ja varustus. Tila on ollut 12007: yhdessä uudistukset ja on ryhtynyt aktiivi- ahkerassa käytössä. Sen lisäksi kirjastoon 12008: sesti toteuttamaan hallituksen toivomuksia tehtiin pienempiä demonstraatioita varten 12009: ja päätöksiä. erillinen atk-huone. Tämä on osoittautunut 12010: 9 12011: 12012: käyttökelpoiseksi asiakaspalvelussa ja koti- viointi osoittavat, että uudistukset tuottavat 12013: ja ulkomaisten vierailujen yhteydessä. jo konkreettisia tuloksiaja ovat olleet oikean 12014: Tietopalvelun kehittäminen ei ole mah- suuntaisia. Kansanedustajien ja eduskun- 12015: dollista ilman historian tuntemusta. Tähän nan virkamiesten tietopalvelun volyymi kas- 12016: liittyen on eduskunnan tietopalvelun histo- voi 60%. Vuonna 1995 heille tehtiin noin 12017: ria käyty läpi ja siitä on ilmestynyt ylikirjas- 900 tiedonhakua. Muiden asiakkaiden tieto- 12018: tonhoitajan yhteenveto. Ensimmäisen ker- palvelun volyymi kasvoi sekin kolman- 12019: ran tiedoituspalvelua (niin kuin sitä tuol- neksella. Myös annettuun tiedonhallinnan 12020: loin kutsuttiin) käsiteltiin Eduskunnan kir- koulutukseen osallistuneiden määrä nousi 12021: jaston hallituksessa 4.11.1955. Kirjasto selvästi. Tietopalvelutoiminnan tehostami- 12022: aloitti toiminnan kokeiluna tarjoten palve- nen on tapahtunut toimintoja rationalisoi- 12023: lua kansanedustajille, eduskunnan virka- mallaja työtehtäviä uudistamalla. Kirjaston 12024: miehille ja valiokuntien sihteereille. Oman muiden suoritteiden määrä on pysynyt jok- 12025: ohjesäännön kirjaston tietopalvelu sat seenkin ennallaan. Esimerkiksi Iainausten 12026: vuonna 1956. määrä on laskenut 3,5 %. Se voidaan katsoa 12027: Kirjaston palvelu on perustunut hyvään myös satunnaisvaihteluksi. Uusi itsepalvelu- 12028: tietokantojen käytön osaamiseen, maailman muoto, Internetin kautta tarjottavat valtio- 12029: tietovarantojen käyttöön verkkojen kautta, päiväasiakirjat ja muu materiaali, tehostaa 12030: omaan laajaan kokoelmaan ja asiantuntija- huomattavasti kirjaston aineistojen käyttöä. 12031: verkostoon. Tietopalvelua uudistettaessa Joulukuun kahden viimeisen viikon aikana, 12032: osaamista on täydennetty kouluttamalla jolloin palvelu aloitettiin, Internet-sivuja 12033: henkilökuntaa erityisesti suulliseen tiedon- luettiin 90 000. Tämä osoittaa myös, että 12034: välitykseen. Tarvittavia taitoja on saatu kir- lainauksen käsitettä tulee muuttaa koske- 12035: jastoon räätälöidyillä kursseilla, joilla on maan myös elektronisen kirjaston aineisto- 12036: opiskeltu asioiden esittelyä ja esiintymistai- jen käyttöä. 12037: toa ja tehty video harjoituksia. Myös kehysorganisaatiossa pohdittiin 12038: Henkilökohtaiseen palveluun perustunut tietopalveluasioita. Eduskunnan kansliatoi- 12039: uusille kansanedustajille suunnattu omakir- mikunta asetti 15.6.1995 eduskunnan tieto- 12040: jastonhoitajakokeilu onnistui hyvin. Jokai- palvelutyöryhmän, jonka määräaika päät- 12041: sella kansanedustajalla on omat erityiset tie- tyy 1996. 12042: dontarpeensa ja omat tiedonhankinta- ja Uusien atk-pohjaisten palvelumuotojen 12043: hyödyntämistavat, jotka tulevat tutuiksi käyttöönotosta on kirjastossa vastannut 12044: omakirjastonhoitajalle. Kansanedustaja atk-tiimi. Internetin täysimittainen käyt- 12045: välttää kasvottoman byrokratian, kun hä- töönotto on alussa ja sen seurauksia tiedon- 12046: nellä on yksi tuttu ihminen, jonka puoleen välitykseen pystytään vasta arvailemaan. 12047: kääntyä tiedonhankintaongelmissa. Kokei- Kirjaston kaikki toiminnot tapahtuvat atk:n 12048: lussa esille tulleita kirjaston työn puutteita avulla. Mitään työtehtävää ei pystytä enää 12049: on analysoitu ja palvelun vaatimia ammatti- tekemään ilman atk-yhteyksiä, -taitoja ja 12050: valmiuksia puntaroitu. Näiden kokemusten -laitteita. Suomessa niin yleisten kuin tieteel- 12051: pohjalta palvelua jatketaan, parannetaan ja listenkin yksittäisten kirjastojen päivittäinen 12052: laajennetaan. toiminta pohjautuu yhteiseen valtakunnal- 12053: Kirjaston tietopalvelua on nyt syste- liseen verkkotyöskentelyyn. Sovitut työn- 12054: maattisesti kehitetty kahden vuoden ajan. jaot säästävät työtä ja takaavat sen, että tieto 12055: Kertomusvuoden tilastot ja toiminnan ar- on saatavana kaikille koko maassa. Työ vaa- 12056: 12057: 2 360381P 12058: 10 12059: 12060: tii nopeita, joustavia ja luotettavia verkko- ja töksenteko on kaikkien saatavilla. Maamme 12061: tieto liikenneyhteyksiä. yleisissä kirjastoissa on Internet käytössä jo 12062: Toiminnasta on tullut teknologian suh- 170 kunnassa ja ensi vuonna määrä kasvaa 12063: teen haavoittuvaista. Ongelmat atk:ssa py- tuntuvasti. Tieteellisissä kirjastoissa Inter- 12064: säyttävät pahimmillaan koko toiminnan, ja net on käytössä jokseenkin kaikissa. 12065: pienetkin häiriöt johtavat hyvin suuriin Toinen tärkeä verkosto, jolle avattu jul- 12066: työaikamenetyksiin. kiskäyttö tuo monia uusia sovellusmah- 12067: Kirjasto saa atk-palvelut keskitettynä dollisuuksia, on koululaitos. Kansanvallan 12068: kehysorganisaatiosta, kuten myös postin, ti- omaksuminen tapahtuu kulttuurin ja koulu- 12069: lat, tilojen remontit ja tilitoiminnot Näin laitoksen kautta. Eduskunnassa tehtävä ar- 12070: säästetään rahaa ja aikaa. Ongelmana on, vokas työ on nyt helposti nähtävissä ja 12071: että kirjaston tarvitsemien atk-palvelujen saavutettavissa. 12072: tarve on suuri, spesifinen ja jatkuva. Kehys- Kirjasto otti varaslähdön vuonna 1996/ 12073: organisaation tarjoamat keskitetyt palvelut 1997 vietettävään yleisen ja yhtäläisen ääni- 12074: eivät vähäisten resurssien vuoksi ole kyen- koikeuden 90. juhlavuoteen tuottamalla 12075: neet vastaamaan kirjaston tarpeisiin. naisten äänioikeushistorian näyttelyn, näyt- 12076: Kirjaston hallitus linjasi Eduskunnan telyesitteen ja julisteen. Näyttelyä on kaksi 12077: kirjaston maksupolitiikan. Sen mukaan kokonaisuutta. Toista lainataan erilaisiin se- 12078: peruspalvelut ovat kaikille maksuttomia. minaareihin ja tilaisuuksiin pääkau- 12079: Ydinasiakkaille kaikki palvelut ovat mak- punkiseudulla, ja toinen kiertää vuonna 12080: suttomia. Ydinasiakkaita ovat kansan- 1996 niillä paikkakunnilla, joilta 19 ensim- 12081: edustajat, eduskunnan virkamiehet, edus- mäistä naista eduskuntaan tulivat. 12082: kuntaryhmien kansliat, muut parlamentit ja Näyttely "Minä kumminkin käytän pu- 12083: valtioneuvoston tietopalvelut. Palvelut, jois- heenvuoroa ... " on elävää naisen elämän po- 12084: ta peritään maksua, jaetaan kahteen maksu- liittista historiaa. Näillä sanoilla Miina Sil- 12085: luokkaan. Halvempaan maksuluokkaan lanpää aloitti ensimmäisen eduskunnan 12086: kuuluvat mm. opiskelijat, tutkijat ja kirjas- täysistunnossa käyttämänsä puheenvuoron. 12087: to/tietopalvelut Puhe koski kotien perustamista aviottomia 12088: Valtiopäiväasiakirjat avattiin Internetin äitejä varten. Sanat oli kohdistettu Ernst 12089: kauttajulkiseen käyttöön 14.12.1995. Julki- Gustaf Palmenille, joka halusi keskeyttää 12090: suudella ja asiakirjojen julkisuudella erityi- asiasta käydyn lähetekeskustelun ja siirtyä 12091: sesti on pitkä historia kaikissa Pohjoismais- käsittelemään "muita, ehkä tärkeitä asioi- 12092: sa. Anders Chydenius, jonka ansiota pitkälti ta". 12093: oli Ruotsin valtion ensimmäinen painova- Eduskunnan kirjaston omankin historian 12094: pausasetus 2.12.1766, näki selvästi, että il- kannalta näyttelyssä kuvattu aika oli ratkai- 12095: man ilmaisun vapautta ja julkisuutta ei voi seva. Ylikirjastonhoitaja Bergholmin puoli- 12096: olla demokratiaa. Suomessa Eduskunnan so kirjoittaa muistelmateoksessaan: " ... Suo- 12097: kirjaston kautta eduskunnan päätökset ovat men kansa, sen kaikki miehet ja naisetkin, 12098: olleet kaikkien saatavina vuodesta 1908. kokoontuivat ensimmäistä kertaa vaaliuur- 12099: Kansalaiset saivat uudenlaisen mahdolli- nille valitakseen omat edustajansa yksika- 12100: suuden seurata eduskunnan toimintaa. In- mariseen eduskuntaan. Tämä tapahtui maa- 12101: ternetin välityksellä tiedot ovat koko maassa liskuun 15. päivänä 1907 .... Kerran, kun 12102: käytössä itsepalveluna. Kirjastoverkko on mieheni tapasi professori E. G. Palmenin, 12103: perusverkko, jonka kautta eduskunnan pää- tämä kertoi, että valtiopäivien kirjasto olisi 12104: II 12105: 12106: uudistettava ja siitä tehtävä vähitellen uu- jaston tehtävästä nyt ja tulevaisuudessa. 12107: denaikainen eduskunnan kirjasto. Hiukan Eduskunnan kirjaston arkistotehtävä antaa 12108: oli jo olemassa kirjaston alkua, enim- tarvittavan perspektiivin parlamentin työ- 12109: mäkseen valtiopäiväasiakirjoja... Herman ... hön. Arkiston käytettävyyttä on koko ajan 12110: oli näkevinään suuria mahdollisuuksia luo- parannettu erilaisten projektien avulla. 12111: da kokonaan uudenlaisen valtiotieteellisen Vuonna 1995 yleisen ja yhtäläisen äänioi- 12112: ja yhteiskunnallisen kirjaston, jota meillä keuden 90. juhlavuoden ennakoitu kysyntä 12113: tarvittiin ... " otettiin arkiston toiminnassa huomioon. Ar- 12114: Kirjastoon instituutiona kohdistuu kah- kiston käytettävyyden parantaminen on 12115: denlaisia muutospaineita. Kirjasto- ja tieto- tietopalvelun kehittämisessä nähty tärkeäksi. 12116: palvelualan ammattilaisten työ muuttuu. Hyvä yhteishenki on ollut leimallista kir- 12117: Tämä muutos on ollut viime vuosina hyvin jaston työlle kirjaston organisaatiota uudis- 12118: suuri. Toisaalta kirjastoon ja sen palveluun tettaessa. Organisaatiouudistusta tehtiin 12119: kohdistuvat odotukset muuttuvat yhteis- vuoden 1995 aikana mm. painottamalla 12120: kunnan muuttumisen myötä, kuten edellä asiantuntijuutta edellyttäviä erikoistehtäviä 12121: olevasta lainauksestakin ilmenee. Edus- sekä lisäämällä huomattavasti henkilö- 12122: kunnan kirjaston 124 vuoden taipaleelta löy- kunnan itsenäisyyttä, vastuuta ja mahdolli- 12123: tyy hyviä esimerkkejä molemmista. Vuoden suuttamääritelläoma tehtäväkuvansa. Hen- 12124: 1995 aikana on kirjastossa tehty muutoksia kilökunta arvioi oma-aloitteisesti työn teke- 12125: ja kehittämistyötä molemmilla alueilla. misen tapoja, ja tältä pohjalta yksinkertais- 12126: Kirjastolla on merkittävä historia, jonka tettiinja karsittiin vanhentuneita tai tarpeet- 12127: tuntemus syventää ymmärrystämme kir- tomia työmuotoja. 12128: 12129: 12130: 12131: 12132: 3 Kokoelmien ja palvelujen käyttö 12133: Lainaus ........................... . 60 570 Tietopalvelu 12134: joista kopioina ................ . 3 076 12135: Tiedonhaut ..................... . 6 525 Kansanedustajien ja eduskunnan virka- 12136: Tiedonhallinnan koulutus 664 hengelle miesten tiedonhakujen kysyntä kasvoi edel- 12137: Kirjaston esittelyt ........... . 843 hengelle lisestä vuodesta noin 60 %. Tiedonhakujen 12138: määrän kasvuun on syynä kasvava ED-tie- 12139: Lainaustoiminta don tarve. EU-tietopalvelu toimii kahdessa 12140: palvelupisteessä: toinen eduskunnan päära- 12141: Kirjasto oli avoinna yleisölle entiseen ta- kennuksessa erityisesti kansanedustajia ja 12142: paan kaikkina arkipäivinä. eduskunnan virkamiehiä varten ja toinen 12143: Lainauksen määrä laski hieman edelliseen kirjastossa kansalaisten EU:ta koskevia tie- 12144: vuoteen verrattuna. Sen sijaan julkaisujen donhakuja varten. 12145: kaukolainaus kasvoi lähes viidenneksellä. Tietopalvelu on kertomusvuoden aikana 12146: Muista kirjastoista lainatuista julkaisuista ollut voimakkaan kehittämisen kohteena. 12147: suurin osa hankittiin kansanedustajien ja Helmikuussa aloitettu kehittämistyö johti 12148: eduskunnan virkamiesten käyttöön. Eduskunnan kirjaston tietopalvelustrate- 12149: 12 12150: 12151: Lainat 1991-1995 12152: 12153: 12154: 12155: 1995 12156: 60570 12157: 12158: 12159: 1994 62748 12160: 12161: ·;; 12162: g 1993 12163: > 12164: 12165: 12166: 1992 12167: 12168: 12169: 12170: 1991 12171: 12172: 12173: 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 12174: lainoja 12175: 12176: 12177: 12178: 12179: giaan. Siinä pohdittiin lähiajan suuntatavii- kansanedustajien perehdyttämistä kirjaston 12180: voja ja painotettiin eduskuntaan suuntautu- palveluihin omakirjastonhoitajajärjestel- 12181: vien palvelujen kehittämistä, palvelujen sy- mäksi. Jokaiselle uudelle kansanedustajalle 12182: ventämistä ja henkilökunnan erikoistumis- nimettiin kirjastonhoitaja, jonka puoleen 12183: ta. Myös kokoelmien sisällöllistä hallintaa voi kääntyä tiedonhankintaan ja kirjaston 12184: korostettiin. Kirjaston informaatiopalvelun käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Tavoit- 12185: nimi muutettiin kirjaston tietopalveluksi teena on palvelujen yksinkertaistaminen ja 12186: 10.2.1995. henkilökohtainen palvelu. 12187: Maaliskuussa valittujen uusien kansan- Tietopalvelun tilat laitteineen uudistettiin 12188: edustajien tiedonhallinnan tueksi kehitettiin toukokuussa. Samalla myös kirjastossa toi- 12189: edelleen viime vaalikaudella käynnistettyä miva EU-tietopalvelu sai oman työtilansa. 12190: 13 12191: 12192: Tiedonhaut 1991-1995 12193: 7000 12194: 12195: 12196: 6000 12197: 12198: 12199: 5000 12200: ....0 12201: c 4000 12202: c 12203: 111 12204: 'iii 12205: ~ 12206: Gl 12207: E 3000 12208: ·o.... 12209: 2000 12210: 12211: 12212: 1000 12213: 12214: 12215: 0 12216: 1991 1992 1993 1994 1995 12217: vuosi 12218: 12219: 12220: Asiakaskoulutus 1991-1995 12221: 1000 12222: 12223: 900 12224: 12225: 800 12226: 12227: 700 12228: 12229: 600 12230: •111 12231: •0 12232: !.!c 500 12233: Gl 12234: ..c 12235: 400 12236: 12237: 300 12238: 12239: 200 12240: 12241: 100 12242: 12243: 0 12244: 1991 1992 1993 1994 1995 12245: vuosi 12246: 12247: o kirjaston esittelyt • tiedonhallinnan koulutus 12248: 14 12249: 12250: 4 Kokoelmien kartuttaminen ja huolto 12251: Kirjallisuuden hankintamääräraha Kirjallisuuden valinnassa ja hankinnassa 12252: 2 587 000 mk ilman arvonlisäveroa. pääpaino oli edelleen Eurooppaa ja Eu- 12253: roopan unionia käsittelevässä kirjallisuu- 12254: Kokoelmien kartunta .... 9 353 nid., dessa. Kirjaston tallekirjastosuhteet EU:n, 12255: joista kausijulkaisuja .. 3 413 nid. OECD:n, Asian Development Bankin sekä 12256: Kokoelmat 31.12.1995 ... 591 163 nid. YK:n ja sen erityisjärjestöjen kanssa ovat 12257: 15 467 hylly- edelleen voimassa ja ovat toimineet moit- 12258: metriä teettomasti. 12259: Kirjasto sai julkaisuja lahjoina ja vaih- 12260: Kokoelmat karttuivat määrältään edel- toina kotimaisilta ja ulkomaisilta yhteisöil- 12261: listen vuosien tapaan. Noin 60% kokoel- tä. Vaihtoina kirjastoille lähetetään valtio- 12262: mien kartunnasta saatiin tallenteina, vaih- päiväasiakirjoja ja muita virallisjulkaisuja. 12263: toina, lahjoina tai vapaakappaleina. Kirjal- Kirjasto hoitaa sidottujen valtiopäivä- 12264: lisuuden hankinta virkamiesten ja valiokun- asiakirjojen varastoa sekä jakaa asiakirjoja 12265: tien käsikirjastoihin lisääntyi aikaisempaan kansanedustajille, valiokunnille ja eduskun- 12266: verrattuna. nan virkamiehille. 12267: 12268: 12269: 12270: 12271: Kokoelmien kartunta 1988-1995 12272: 12273: 12000 12274: 12275: 12276: 10000 - - - - - - - - - .J - 12277: 1 12278: - - - - - - - - -•- - 12279: 1 12280: - - - - - - - - .. 12281: 1 12282: - - - - - - - - - 12283: 1 12284: - - - - - - - - - -•- - 12285: 1 12286: - - - - 12287: 12288: 12289: 12290: 12291: 8000 - - - - - - - - - 2 - - - - - - - - - _,_ - - - - - - - - - !.. - - - - - - - - - 2 - - - - - - - - - -·- - - - - - - - - - !.. - - - - - - - - - 12292: 1 1 1 1 1 1 12293: 12294: 12295: ,.., 12296: ;: 1 1 1 1 1 1 12297: Gl 12298: "C 6000 - - - - - - - - 1 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - - - - -,- - - - - - - - - - r - - - - - - - - - 12299: '2 12300: 12301: 4000 12302: 12303: 12304: 2000 12305: 12306: o+--------+--------+--------+--------+--------4--------4-------~ 12307: 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 12308: vuosi 12309: 12310: ---+--- vapaakappaleet ----.tr--- vaihdot, lahjat, deposit. 12311: --ostetut ~yhteensä 12312: 15 12313: 12314: Julkaisujen hankinta 12315: (yhteensä 9353 nid.) 12316: 12317: 12318: Kausijulkaisut Kirjat (5941 nid.) 12319: (3412 nid./vsk) 64% 12320: 36% 12321: 12322: 12323: 12324: 12325: Kokoelmien huoltoa suoritettiin korvaa- Hankinnasta vastaavat virkailijat osallis- 12326: malla huonokuntoisia niteitä kaksoiskap- tuivat vapaakappalekirjastojen ja VTLS- 12327: paleilla tai koteloimalla aikakausjulkaisuja. kirjastojen väliseen yhteistyöhön. 12328: Kirjallisuuden karsintaa kokoelmista ei suo- 12329: ritettu. 12330: 12331: 12332: 12333: 12334: Kirjallisuuden hankintamäärärahan jakauma 1995 12335: 12336: Hakuteokset 12337: 23% 12338: Oikeustiede 12339: 43% 12340: 12341: 12342: 12343: 12344: Yhteiskuntatieteet 12345: 34% 12346: 16 12347: 12348: 5 Kirjallisuuden ja muun aineiston käsittely 12349: Luettelointi Indeksoidut/asiasanoitetut nimekkeet 12350: Kotimaiset kirjat ........................... 2 991 12351: Luetteloidut nimekkeet: Ulkomaiset kirjat........................... 2 347 12352: Kirjat ............................................ . 5 854 Artikkelit....................................... 1181 12353: Kausijulkaisut .............................. . 352 Kausijulkaisut ...... ... .. ..... .... . .. ... .. ... 302 12354: Artikkelit ...................................... . 1 742 Nimekkeitä yhteensä ..................... 6 821 12355: Nimekkeitä yhteensä..................... 7 948 12356: Tietopalvelun painottuminen kirjaston 12357: Bibliografioita varten lisäksi ... .. .. .. . 1 289 toiminnassa, erityisesti ED-tietopalvelun li- 12358: Kirjaston atk-rekisterikantaan....... 30 000 sääntyminen, on siirtänyt indeksoijien työ- 12359: mistä takautuvasti tallennettu.... 20 000 panosta aineiston käsittelystä palveluun. 12360: Ajantasainen indeksointi on määrällisesti 12361: saatu pidetyksi edellisvuoden tasolla. Sen 12362: sijaan projektiluonteisesta kausijulkaisujen 12363: Kirjaston kokoelmiin valittu ja hankittu indeksoinnista on tingitty. Kaikkien aineis- 12364: aineisto Iuettelaitiin edelleen tieteellisten kir- toryhmien kohdalla on huolehdittu ensisi- 12365: jastojen yhteisjärjestelmän yhteisluettelo- jaisesti ED-aineiston ajantasaisesta käsitte- 12366: tietokantaan, missä tiedot ovat myös mui- lystä. 12367: den kirjastojen käytettävissä. Helmikuusta Asiasanaston uusi painos saatiin käyt- 12368: lähtien artikkeliaineisto on tallennettu kir- töön alkuvuodesta. Asiasanaston kääntä- 12369: jaston Selma-tietokantaan. Tämän jälkeen minen englanninkielelle toteutettiin tarkis- 12370: kaikki kirjastossa luetteloitu uusi aineisto on tusvaiheeseen asti kuluneen vuoden aikana. 12371: käytettävissä samassa järjestelmässä. Vuo- Aiheenmukaista luokituskaaviota muo- 12372: den loppuun mennessä noin 70 % kirjaston kattiin paremmin vastaamaan eduskun- 12373: korttiluetteloista oli tallennettu atk-rekiste- tatyön tarpeita. Uusittua Iuokitusta on ko- 12374: rnn. keilunluonteisesti käytetty pohjana kansan- 12375: Kertomusvuonna jatkettiin yhteistyötä edustajien uutuusluettelon aiheryhmitykses- 12376: Helsingin yliopiston kirjaston kanssa koti- sä. 12377: maisten virallisjulkaisujen luetteloinnissa. 12378: Kirjaston edustajat ovat olleet mukana 12379: valtakunnallisissa luetteloinnin yhteistyö- Bibliografiat 12380: ryhmissä sekä kansallisbibliografian luette- 12381: lointityöryhmässä. Kotimaisen juridisen kirjallisuuden viite- 12382: tietokannan, JUSSI, ja kotimaisen virallis- 12383: julkaisutietokannan, VILLE, kartuttami- 12384: nen jatkui edellisten vuosien tapaan. Näistä 12385: tietokannoista tuotettiin myös Suomen lain- 12386: Sisällönkuvailo opillinen kirjallisuus 1993 ja Valtion virallis- 12387: julkaisut 1993 -luettelot. 12388: Tiedonhakua varten julkaisuille annetaan VILLE tietokanta ja kirjaston artikkeli- 12389: niiden sisältöä ilmaisevat termit asiasanas- tietokanta avattiin vuoden lopussa käy- 12390: ton avulla. tettäväksi Internetin välityksellä. 12391: 17 12392: 12393: JUSSI tietokannasta päivitetään FIN- kimuksia ja selvityksiä ; 2). Lisäksi julkais- 12394: LEX-tietopankin juridisen kirjallisuuden tiin näyttelyluetteloita ja esitteitä, uutuus- ja 12395: tietokanta FBIF. erityisluetteloita, kuten luettelo Eduskun- 12396: nan kirjastoon saapuvista aikakaus- ja sano- 12397: malehdistä ja luettelo EU-kausijulkaisuista 12398: Julkaisutuotanto kirjastossa. Vuoden lopulla otettiin käyt- 12399: töön uusittu kirjaston uutuusluettelo ja 12400: Kirjaston julkaisusarjassa Eduskunnan aloitettiin erityisesti eduskunnan käyttöön 12401: kirjaston tutkimuksia ja selvityksiä ilmes- tarkoitetun EU-uutuusluettelon toimitta- 12402: tyivät kirjaston järjestämän SGML-semi- mmen. 12403: naarin esitelmät (Eduskunnan kirjaston tut- 12404: 12405: 12406: 6 Eduskunnan arkisto 12407: Eduskunnan arkistoon luovutettiin asia- Vanhan arkiston kunnostarnistyö on ker- 12408: kirjoja 230 yksikköä. tomusvuonna kohdennettu ajanjaksoihin, 12409: jotka liittyvät eduskuntauudistukseen (90- 12410: Mikrokuvautettu aineisto: vuotisjuhla vuonna 1996) ja valtiolliseen 12411: tallefilmit ..................... . 635 korttia itsenäistymiseen (80-vuotisjuhla vuonna 12412: käyttöfilmit .................. . 665 korttia 1997). Järjestetyiksija luetteloiduiksi saatiin 12413: kopiot vaihtokirjastoille 2 748 korttia mm. viimeisten säätyvaltiopäivien, ensim- 12414: Tiedonhaut arkistosta ...... . 83 mäisen yksikamarisen eduskunnan, vuoden 12415: Kopiotoimitukset ............ . 1 108 1917 toisten valtiopäivien (itsenäistymisvai- 12416: Arkistolainat ................... . 2 226 he) sekä eduskunnanuudistarniskomitean 12417: asiakirjat. 12418: Eräisiin eduskuntauudistukseen liittyviin 12419: Sekä tiedonhakujen että asiakirjalainojen arkistolähteisiin oli mahdollista tutustua jo 12420: määrä nousi hieman edellisvuotta kor- Eduskunnan ensimmäiset naiset -näytte- 12421: keammaksi. Käytetyintä aineistoa ovat edel- lyssä, joka oli esillä kirjaston tiloissa 6.6.- 12422: leen valiokuntien pöytäkirjat Yli puolet 15.10.1995. Runsaasti kävijöitä kerännyt 12423: suoritetuista tiedonhauista ja annetuista näyttely kiertää vuoden 1996 aikana mm. 12424: asiakirjakapiaista on toimitettu kansan- niillä Suomen paikkakunnilla, joilta nämä 12425: edustajille tai eduskunnan virkamiehille. ensimmäiset naiset tulivat eduskuntaan. 12426: 12427: 12428: 7 Näyttelyt 12429: Vuoden 1995 aikana järjestettiin kirjas- roa... " Eduskunnan ensimmäiset naiset 12430: tossa kolme näyttelyä. Taiteilija Alexander 1907-1908 1, joka oli esillä kirjaston tiloissa 12431: Reichsteinin Poistettu- Avskriven -poisto- 6.6.-15.10.1995. YK:n 50-vuotisjuhlan 12432: kirjainstallaatio avattiin 9.2.1995. Eduskun- kunniaksi pystytettiin YK 50 vuotta. Vä- 12433: nan arkistolähteisiin pohjautui näyttely hemmistöt ja alkuperäiskansat -näyttely, 12434: "Minä kumminkin käytän puheenvuo- joka oli esillä 24.10.-30.12.1995. 12435: 12436: 3 360381P 12437: 18 12438: 12439: 12440: 8 Henkilöstö 12441: Kirjastossa oli kertomusvuoden lopussa Henkilöstön työaika jakaantui eri osas- 12442: 58 vakinaista virkaa. tojen kesken seuraavasti: 12443: Osastopäällikköinä toimineet johtavat 12444: kirjastonhoitajat siirrettiin asiantuntijoiksi yleinen osasto .......................... .. 30,7% 12445: aihealueinaan eduskuntapalvelut, valtiotie- luettelointi- ja bibliografiaosasto 29,7% 12446: teet ja oikeustiede. Oikeustieteen aihealueen palvelu- ja kokoelmaosasto ........ 39,6% 12447: johtavan kirjastonhoitajan avoinna ollee- 12448: seen virkaan nimitettiin Antti Rautava Työajasta sairauspoissaoloja oli 2,3 %. 12449: 1.3.1995 lukien. Vuosilomia pidettiin 14,6 %. 12450: Kirjastoon perustettiin 16.2.1995 Tieto- 12451: järjestelmä-tiimi, jonka vetäjäksi nimettiin 12452: systeeminhoitajan tehtäviä hoitava asian- Koulutus ja luottamustehtävät 12453: tuntija-kirjastonhoitaja Sinikka Kangas. 12454: Samalla lakkasivat hänen toimistopäällikön Henkilökunta osallistui aktiivisesti alan 12455: tehtävänsä. kansainvälisiin, pohjoismaisiin ja koti- 12456: Kirjaston 12 tilapäistä virkaa vakinais- maisiin koulutustilaisuuksiin ja kokouksiin. 12457: tettiin 1.1.1995 lukien. Luottamustehtäviä oli eduskunnan ja kirjas- 12458: Vanhempi kirjastonhoitaja Irisvon Essen toalan järjestöjen puitteissa. Useissa alan 12459: kuoli 5.5.1995. Hän ehti olla Eduskunnan kehittämishankkeissa oli edustus myös 12460: kirjaston palveluksessa yli 20 vuotta. Eduskunnan kirjastosta. Kirjastoalan kou- 12461: Lauri Lehmus erosi apulaisvirastoavus- lutustilaisuuksissa annettiin opetusta ja 12462: tajan virasta 1.1.1995 lukien. osallistuttiin niiden suunnitteluun. Koulutus 12463: Virkavapauksia oli yhteensä 4 vuotta 5 painottui ED-aineiston ja -tiedonlähteiden 12464: kuukautta ja sairauslomia 1 vuosi 4 kuu- esittelyyn sekä tietojärjestelmäkoulutuk- 12465: kautta. Virkavapauksien syitä oli mm. viran seen. 12466: hoitaminen toisessa kirjastossa tai tietopal- Yhtenä koulutusmuotona on ollut vir- 12467: velussa. kailijavaihto sekä kahden virkailijan muu 12468: Saija Auvinen työskenteli puoli vuotta työskentely toisessa organisaatiossa. 12469: virkamiesvaihdossa valtiovarainministeriön Henkilökunnan yhteisiä kokouksia eri ai- 12470: kirjastossa, josta vastaavasti Ansa Majuri hepiireistä oli 10 ja kirjaston sisäinen lehti 12471: oli vaihdossa Eduskunnan kirjastossa. ilmestyi 10 kertaa. 12472: Vakinaisten virkamiesten lisäksi kirjas- Koulutukseen ja kirjastojen väliseen yh- 12473: tossa työskenteli eripituisina jaksoina 13 teistoimintaan käytettiin 2, 7 % työajasta. 12474: henkilöä. He hoitivat vakinaisten virkojen Koulutukseen ja kirjastojen väliseen yh- 12475: sijaisuuksiaja toimivat määräaikaisissa teh- teistoimintaan osallistuminen osastoittain: 12476: tävissä yhteensä 6 vuotta 1 kuukautta. 12477: Yhteensä 13 henkilöä työskenteli tunti- yleinen osasto .......................... .. 31,8% 12478: palkkaisesti kirjaston atk-tallennus- ja tie- luettelointi- ja bibliografiaosasto 33,0% 12479: dostonhuoltotehtävissä sekä kirjavaraston palvelu- ja kokoelmaosasto ........ 35,2% 12480: järjestelytehtävissä. 12481: 19 12482: 12483: Liite 1 12484: 12485: 12486: 12487: 12488: Julkaisut 12489: Bibliographia iuridica Fennica 1993 = Luettelo kirjastoon vuonna 1995 tulevista 12490: Suomen lainopillinen kirjallisuus = Finlands aikakaus- ja sanomalehdistä= Förteckning 12491: juridiska litteratur 1993 1 Eduskunnan kir- över bibliotekets tidskrifter och tidningar för 12492: jasto = Riksdagsbiblioteket. [Helsinki], år 1995 1 Eduskunnan kirjasto. [Helsinki], 12493: 1995. 315 s. 1995. 37 s. 12494: Eduskunnan kirjasto tiedottaa = Riks- Riksdagsbibliotekets berättelse för 1994. 12495: dagsbiblioteket meddelar. [Helsinki], 1995 Helsingfors, 1995. 21 s. 12496: ilm. n:ot 1-24. SGML-seminaari: Eduskunnan kirjaston 12497: Eduskunnan kirjaston asiasanasto : aak- seminaari 12.12.1994 ja 14.12.19941 Sinikka 12498: kosellinen osa. Helsinki, 1995. 134 s. Kangas ja Leena Karjalainen (toim.). Hel- 12499: Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta sinki, 1995. 141 s. (Eduskunnan kirjaston 12500: 1994. Helsinki, 1995. 21 s. tutkimuksia ja selvityksiä ; 2). 12501: Eduskunnan kirjaston tiedotuksia. [Hel- Sihvonen, Riitta. "Minä kumminkin käy- 12502: sinki]. Kirjaston sisäinen tiedotuslehti. 1995 tän puheenvuoroa... " : Eduskunnan ensim- 12503: ilm. n:ot 306-315. mäiset naiset 1 Riitta Sihvonen. Helsinki, 12504: Eduskunnan kirjaston tietopalvelustrate- 1995. 38 s. Esite. 12505: gia 1990-luvun jälkipuoliskolla 1 Eduskun- Sihvonen, Riitta. "Minä kumminkin käy- 12506: nan kirjasto. Helsinki, 1995. 20 lehteä. tän puheenvuoroa ... ": de första kvinnorna i 12507: Eduskunnan kirjastoon tulevia ED-ai- lantdagen 1 Riitta Sihvonen. Helsingfors, 12508: heisia aikakauslehtiä ja sarjoja : valikoima 1 1995. 39 s. Esite. 12509: Eduskunnan kirjasto. Helsinki, 1995. 12 s. Vainio, Heli. Eduskunnan kirjaston EU- 12510: EU-uutuusluettelo = EU-nyförvärv 1 tietopalvelu 1Heli Vainio. Helsinki, 1995. S. 12511: Eduskunnan kirjasto= Riksdagsbiblioteket. 113-114. (Signum; 5/1995). 12512: [Helsinki], 1995 ilm. n:o 1. Valtion virallisjulkaisut 1993 1 Eduskun- 12513: FN 50 år : minoriteter och urfolk : utställ- nan kirjasto = Statens officiella publikatio- 12514: ning i Riksdagsbiblioteket 24.10.- ner 1993 1 Riksdagsbiblioteket. Helsinki, 12515: 30.12.1995 1 [red.: Marjatta Latvus, Helka 1995. 418 s. 12516: Mälkki och Maija-Leena Rönkkö]. Helsing- YK 50 vuotta : vähemmistöt ja alkupe- 12517: fors, 1995. 11 s. Esite. räiskansat : näyttely Eduskunnan kirjastos- 12518: Laaksovirta, Tuula H. Virkaanastujais- sa24.10.-30.12.1995 1[toim.: Marjatta Lat- 12519: puhe Eduskunnan kirjastossa 25.5.1994 = vus, Helka Mälkkija Maija-Leena Rönkkö]. 12520: Installationsföreläsning i Riksdagsbib- Helsinki. 1995. 12 s. Esite. 12521: lioteket 25.5.1994 1 Tuula H. Laaksovirta. 12522: Helsinki, 1995. 28 lehteä. 12523: 20 12524: 12525: Liite 2 12526: 12527: 12528: 12529: 12530: Kirjaston henkilökunta 31.12.1995 12531: 12532: Virka Nimi ja oppiarvo Tehtävät 12533: 12534: Ylikirjastonhoitaja Laaksovirta, Tuula H. YTT, 12535: dosentti 12536: Johtava kirjastonhoitaja Nieminen, Inkeri, VTM Valtiotieteet 12537: -,,- -,,- Puttonen, Kaarina, FM Eduskuntapalvelut 12538: -,,- -,,- Rautava, Antti, OTK Oikeustiede 12539: Vanhempi kirjastonhoitaja Kangas, Sinikka, FK Systeeminhoitaja 12540: 12541: YLEINEN OSASTO 12542: Yleinen toimisto 12543: Toimistopäällikkö oto. indeksointi- 12544: toimiston toimistopäällikkö 12545: Arkistonhoitaja Sihvonen, Riitta, FK Eduskunnan arkisto 12546: Tutkija Graae, Kristiina, VTM Veteraanikansanedustajien 12547: muistitietoprojekti 12548: Osastosihteeri Kytölä, Marjatta, merkonomi Ylikirjastonhoitajan sihteeri, 12549: tiedotus, koulutus 12550: -,,- Mattila, Anja Henkilöstöasiat, talousasiat 12551: Toimistosihteeri Kauhanen, Anita, merkonomi Hallinnollinen tekstinkäsittely, 12552: tekstinkäsittelyn tukihenkilö, 12553: laskutus 12554: Virastomestari Syväluoma, Mirja Yksikön esimies, valtiopäiväasia- 12555: kirjojen jakelu, osa-aikaisesti 12556: hankintatoimistossa 12557: Virastoavustaja Pöysti, Rauno Postitus, laitteiden seuranta 12558: Apulaisvirastoavustaja Huttunen, Jari Lähetti 12559: -,,- Sainio, Tapani Eduskuntaan tulevien tavaraerien 12560: vastaanotto ja jakelu, osa-aikaisesti 12561: kokoelmatoimistossa 12562: Hankintatoimisto 12563: Vanhempi kirjastonhoitaja Hirsivuori, Jorma, VTM Toimistopäällikkö, kirjallisuuden 12564: valinta, kirjallisuuden hankinnan 12565: koordinointi 12566: -,,- -,,- 'vs. Ikonen, Riitta, YTM, HuK Kirjallisuuden valinta, tilastointi- 12567: selvitys 12568: Toimistosihteeri Hartikainen, Jouni Kirjallisuuden hankinta 12569: -,,- Heinimaa, Tapio, merkonomi Kirjallisuuden hankinta 12570: -,,- Häkkinen, Merja, merkonomi Kirjallisuuden hankinta 12571: -,,- Auvinen, Saija, merkonomi Kirjallisuuden hankinta, 12572: operaattorin tehtävät 12573: -,,- Erkkilä, Päivi, HuK Kirjallisuuden hankinta 12574: 12575: LUETTELOINTI- JA 12576: BIBLIOGRAFIAOSASTO 12577: Indeksointitoimisto 12578: Vanhempi kirjastonhoitaja Haimi, Marjatta, VTM Toimistopäällikkö, asiasanoituksen 12579: valvonta ja koordinointi, yleisen 12580: toimiston toimistopäällikkö oto. 12581: Vanhempi kirjastonhoitaja, vv. Markkanen, Olavi, FM 12582: 21 12583: 12584: 12585: Virka Nimi ja oppiarvo Tehtävät 12586: 12587: Vanhempi kirjastonhoitaja Oksa-Pallasvuo, Marja, VTM Kirjallisuuden asiasanoitus, 12588: eduskuntapalvelut, osa-aikaisesti 12589: tietopalvelussa 12590: -,,- -,,- Rönkkö, Maija-Leena, FM Kirjallisuuden asiasanoitus 12591: -,,- -,,- , vs. Virta, Päivi, OTK Kirjallisuuden asiasanoitus, 12592: osa-aikaisesti tietopalvelussa 12593: Osastosihteeri Peuhkurinen, Tommi, FM Kirjallisuuden asiasanoitus, sanasto- 12594: rekisterin ylläpito, osa-aikaisesti 12595: palvelutoimistossa 12596: Luettelointitoimisto 12597: Toimistopäällikkönä bibliografia- 12598: toimiston toimistopäällikkö 12599: Vanhempi kirjastonhoitaja Latvus, Marjatta, FK Kirjallisuuden luettelointi, 12600: osa-aikaisesti tietopalvelussa 12601: -,,- Siunala, Riitta, FM Virallisjulkaisujen luettelointi 12602: Osastosihteri Haukka, Hilppa Kirjallisuuden luettelointi 12603: Toimistosihteeri Karjalainen, Leena, merkonomi Operaattorin tehtävät 12604: -,,- , vv. Kuusniemi, Hannele, merkonomi Kirjallisuuden luettelointi, 12605: osa-aikaisesti palvelutoimistossa 12606: -,,- Luotonen, Maria-Leena Kirjallisuuden luettelointi 12607: -,,- , vs. Mäenpää, Kirsi, merkonomi Kirjallisuuden luettelointi 12608: -,,- Salakari, Sirkku-Marja Kirjallisuuden luettelointi 12609: -,,- Åhlberg, Anneli Kirjallisuuden luettelointi 12610: 12611: Bibliografiatoimisto 12612: Vanhempi kirjastonhoitaja Heikkilä, Marjatta, FM Toimistopäällikkö, bibliografia- 12613: työn koordinointi, toimii myös 12614: luettelointitoimiston toimisto- 12615: päällikkönä 12616: Vanhempi kirjastonhoitaja Hakala, Aune, FM Juridisen bibliografian ja virallis- 12617: julkaisuluettelon toimittaminen 12618: Toimistosihteeri, vv. Huttunen, Marja, HuK 12619: -,,- Vaakanainen, Heikki Juridisen kirjallisuuden käsittely, 12620: osa-aikaisesti indeksointitoimistossa 12621: PALVELU-JA 12622: KOKOELMAOSASTO 12623: Palvelutoimisto 12624: Vanhempi kirjastonhoitaja Turpeinen, Marita, FK Toimistopäällikkö, tietopalvelu 12625: Vanhempi kirjastonhoitaja Lehto-Toivakka, Marketta, YTM Tietopalvelu, kaukopalvelu, 12626: systeeminhoitajan varamies 12627: Vanhempi kirjastonhoitaja Jussilainen, Maija, YTM EU-tietopalvelu 12628: -,,- -,,- Rantala, Eila, FK Käsikirjaston hoito, tietopalvelu 12629: -,,- -,,- Tanskanen, Martti, VTM Eduskuntapalvelut, EU-tietopalvelu 12630: -,,- Vainio, Heli, VTM Lainaustoimiston esimies, tietopalvelu 12631: Osa;tosihteeri Voutilainen, Heikki Lähilainaus, tietopalvelu 12632: Oravisto, Hannele, ekonomi, HuK Tietopalvelu 12633: Toi~istosihteeri Korkeila, Sirkka-Liisa, HuK, Kaukopalvelu 12634: merkonomi 12635: -,,- Kurtti, Tuula, HuK, merkonomi Lähilainaus, tietopalvelu 12636: -,,- , vs. Lehtosaari, Sirkka-Liisa, Lähilainaus 12637: merkonomi 12638: -,,- Salasmaa, Hilkka Kaukopalvelu 12639: -,,- Tiainen, Aini, merkonomi Lähilainaus, osa -aikaisesti 12640: bibliografiatoimistossa 12641: -,,- Kajava, Eija Lähilainaus, osa-aikaisesti 12642: luettelointitoimistossa 12643: -,,- Kämäri, Lassi, merkonomi Lähilainaus 12644: -,,- Ratilainen, Riitta, merkonomi EU-tietopalvelu, eduskuntapalvelut 12645: -,,- Rajala, Heikki, merkonomi Lähilainaus, operaattorin tehtävät 12646: 22 12647: 12648: Virka Nimi ja oppiarvo Tehtävät 12649: 12650: Kokoelmatoimisto 12651: Vanhempi kirjastonhoitaja Mälkki, Helka, FK Kokoelmien hoito, tietopalvelu 12652: Osastosihteeri Kaitaharju, Pirkko, HuK Sidotus, osa-aikaisesti palvelu- 12653: toimistossa ja luettelointitoimistossa 12654: Toimistosihteeri Palmunen, Airi, HuK Sidotus, osa-aikaisesti palvelu- 12655: toimistossa 12656: -,,- Tuhkasaari, Anneli Sitoja 12657: 23 12658: 12659: Liite 3 12660: 12661: 12662: 12663: 12664: Veteraanikansanedustajien muistitietoprojekti 1995 12665: Veteraanikansanedustajien muistitieto- Kun tekstiversioiden kirjoittaminen on 12666: projektin työtä on johtanut edellisten vuo- ollut eduskunnan virkatyönä parin vuoden 12667: sien tapaan professori Marjatta Hietala Suo- ajan, työvaiheen hidastuminen on aiheutta- 12668: men Historiallisesta Seurasta. Johtoryhmän nut myös tekstien korjausprosessin viivästy- 12669: kokoonpano on ollut aikaisempia vuosia mistä. 12670: vastaava, projektin hallinnollisena vastaa- Maaliskuun lopussa julkistettiin Kristiina 12671: vana on toiminut ylikirjastonhoitaja, do- Graaen ja Marjatta Hietalan tutkimuskat- 12672: sentti Tuula H. Laaksovirta ja tutkijana saus Suullista historiaa. Veteraanikansan- 12673: VTM Kristiina Graae. Tutkijan virka vaki- edustajat haastateltavana. (Eduskunnan 12674: naistettiin vuoden 1995 alussa. Haastattelu- kirjaston tutkimuksia ja selvityksiä, 1). 12675: työtä on tehnyt edellisiltä vuosilta siihen pe- Tutkija osallistui 18. kansainvälinen his- 12676: rehtynyt ydinjoukko tutkijoita. torioitsija -kongressin työskentelyyn Mont- 12677: Ääni- ja tekstiarkistokokoelma karttui realissa elo-syyskuun vaihteessa, jossa 12678: vuoden 1995 aikana seuraavasti: yhtenä aiheena oli suullinen historia ja sen 12679: Uusia haastatteluita valmistui 15, joissa lähialojen tutkimusproblematiikka. 12680: on nauha-aikaa 98 tuntia. Ääniarkistoko- Vuonna 1995 käytettiin projektiin mää- 12681: koelmassa oli vuoden lopussa yhteensä 947 rärahoja tutkijan palkan lisäksi seuraavasti: 12682: tuntia. Litterointisivuja valmistui tekstiksi 12683: 727 sivua. Arkistomateriaalia oli vuoden- haastatteluihin ...................... . 90 OOOmk 12684: vaihteessa 20 718 sivua. Tähän mennessä on tekstinkorjauksiin ................. . 9 OOOmk 12685: haastateltu kaikkiaan 178 veteraanikansan- haastattelumatkoihin ........... . 6 748 mk 12686: edustajaa. nauhoihin ............................. . 2 306mk 12687: 24 12688: 12689: Liite 4 12690: 12691: 12692: 12693: 12694: Kirjastossa käytettävissä olevat tietopankit ja tietokannat 12695: Kotimaiset: SMUR 12696: Suomen säädöskokoelman muutosten 12697: ALTIKA rekisteri. 12698: Tärkeimmät tilastotiedot Suomen kun- 12699: nista. TURVA 12700: Työelämän sekä sosiaali- ja terveysalojen 12701: ASTIKA tietopankki, CD-ROM. 12702: Taloustilastollinen aikasarjatietokanta. 12703: Ulkomaiset: 12704: FENNICA CD-ROM 12705: Suomen kansallisbibliografia, Suomen BLAISE-LINE 12706: kirjallisuus. Viitteitä englanninkielisestä kirjallisuu- 12707: desta. 12708: FINDOC 12709: Ihmisoikeusaineistoa sisältävä tietokanta. CORDIS 12710: Viitteitä EU :n tutkimustoiminnasta, CD- 12711: FINLEX ROM. 12712: Suomen oikeudellinen tietopankki, joka 12713: käsittää 35 tietokantaa (mm. Suomen sää- DIALOG 12714: dösaineistoa, oikeustapauksia, kirjallisuus- Yhdysvaltalainen monitieteellinen tieto- 12715: viitteitä sekä Euroopan yhteisöjen normeja pankki, sisältää n. 450 tietokantaa. 12716: ja tuomioistuinten oikeustapauksia). 12717: ECHO 12718: FINLEX CD-ROM Sisältää useita tietokantoja, mm. EU:n 12719: Suomen oikeudellinen tietopankki. Sää- tutkimus- ja opetusohjelmista. 12720: dösaineistoa, oikeustapauksia, kirjallisuus- 12721: viitteitä. EIS 12722: European Report -lehti kokotekstinä. 12723: HELECON CD-ROM. 12724: Kotimaista ja pohjoismaista taloustieteel- 12725: listä aineistoa. ELECTRE BIBLIO 12726: Ranskalaisen kielialueen kirjallisuusviit- 12727: KDOK teitä. CD-ROM. 12728: Useita kotimaisen kirjallisuuden erikois- 12729: bibliografiatietokantoja ja tietokanta Suo- EPISTEL 12730: men tieteellisten kirjastojen ulkomaisen kir- Tietoja Euroopan parlamentin toimin- 12731: jallisuuden hankinnoista. nasta, mm. lehdistötiedotteet 12732: 25 12733: 12734: EPOQUE kakauslehtiartikkeleihin ja työmarkkina- 12735: Viitteet Euroopan parlamentin asiakir- osapuolten lausuntoihin. CD-ROM. 12736: joista. 12737: JUSTIS/OJ C 12738: EUROBASES EY:n virallisenlehden C-osan tekstit. CD- 12739: Useita EY:n asioita käsitteleviä tietokan- ROM. 12740: toja, mm. säädöksiä, sopimuksia, tuomiois- 12741: tuinten päätöksiä, julkaisutietoja jne. LIBRIS 12742: Viitteitä Ruotsin kirjallisuudesta. 12743: EUROCAT 12744: Viitteitä EU:njulkaisuistaja asiakirjoista; NEXIS/LEXIS 12745: valikoima EY:n virallisessa lehdessä jul- Tekstitietopankki, jonka LEXIS-osa si- 12746: kaistuja tekstejä; EY:n tuomioistuinten rat- sältää Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja 12747: kaisuja. CD-ROM. Ranskan lainsäädäntöä, oikeustapauksia, 12748: oikeustieteellistä kirjallisuutta ja valtiopäi- 12749: GLOBAL BOOKS IN PRINT väasiakirjoja. NEXIS-osassa on sanoma- ja 12750: Englantilaisen kielialueen kirjallisuusviit- aikakauslehtien sekä uutistoimistojen ai- 12751: teitä. CD-ROM. neistoa. 12752: 12753: GPO OVIDE 12754: Yhdysvaltojen virallisjulkaisuluettelo. Euroopan parlamentin videotex-järjestel- 12755: CD-ROM. mä; vain Euroopan parlamentin ja kansallis- 12756: ten parlamenttien käytössä. 12757: HC PARLIAMENTARY PAPERS 12758: Ison-Britannian House of Commons'in POLIS 12759: asiakirjat. CD-ROM. Ison-Britannian parlamentin tietokanta, 12760: joka sisältää valtiopäiväasiakirjoja, lakeja ja 12761: INDEX TO FOREIGN LEGAL PERIO- muita säädöksiä sekä tietoja virallisjulkai- 12762: DICALS suista. 12763: Viitetietokanta, kansainvälisiä oikeustie- 12764: teellisiä aikakauslehtiartikkeleita. CD- PROFILE 12765: ROM. Sisältää kokotekstinä uutisaineistoa, sa- 12766: nomalehtiartikkeleita ja EU -aineistoa. 12767: INDEX TO LEGAL PERIODICALS QUESTEL.ORBIT 12768: Viitetietokanta, englantilaisen kielialueen 12769: Yli 100 tieto kantaa, sisältää tekniikkaan, 12770: oikeustieteellisiä aikakauslehtiartikkeleita. 12771: patentteihin, ympäristöön ja luonnontietei- 12772: CD-ROM. siin liittyvää aineistoa. 12773: JURIS REUTERS Business Briefing 12774: Saksalaista oikeudellista aineistoa sisältä- Kansainvälisten uutistoimistojen uutisia. 12775: vä tietopankki. 12776: REUTERS EU Briefing 12777: JUSTIS/EC-REFERENCES Kansainvälisten uutistoimistojen ED-ai- 12778: Viitteitä EU:n julkaisuihin, tärkeimpiin heisia uutisia sekä EU:n komission ja neu- 12779: päätöksiin, EU:n kannalta olennaisiin ai- voston lehdistötiedotteita. 12780: 4 360381P 12781: 26 12782: 12783: RIXLEX SOCIAL SCIENCES INDEX 12784: Ruotsin eduskunnan valtiopäiväasiakir- Viitetietokanta, englantilaisen kielialueen 12785: jojen tietokanta. yhteiskuntatieteellisiä aikakauslehtiartikke- 12786: leita. CD-ROM. 12787: RÄTTSBANKEN 12788: Ruotsin oikeudellinen tietopankki, joka UKOP 12789: sisältää mm. tietoja lainsäädännöstä, oi- Ison-Britannian virallisjulkaisujen luette- 12790: keustapauksista, kansainvälisistä sopimuk- lo. CD-ROM. 12791: sista ja valtiopäiväasiakirjoista sekä viitteitä 12792: oikeustieteellisestä ja hallinnollisesta kirjal- UNBIS 12793: lisuudesta. Viitteet YK:n asiakirjoihin, päätöslausel- 12794: mat kokotekstinä, YK:ia koskevia kirjalli- 12795: SOCIAL SCIENCES CITATION INDEX suusviitteitä. CD-ROM. 12796: Viitetietokanta, kansainvälisiä yhteis- 12797: kuntatieteellisiä aikakauslehtiartikkeleita ja VLBAKTUELL 12798: niiden viittaustiedot. CD-ROM. Saksalaisen kielialueen kirjallisuusviittei- 12799: tä. CD-ROM. 12800: HALLITUKSEN 12801: KEHITYSYHTEISTYÖKERTOMUS 12802: EDUSKUNNALLE 12803: VUODELTA 1995 12804: 12805: 12806: 12807: 12808: l 12809: ffikoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto 12810: Katajanokanlaituri 3, 00160 Helsinki 12811: Puhelinvaihde: (09) 134 161, telefax: (09) 622 2576 12812: Aineistotilaukset: tiedotusyksikkö, puhelin (09) 1341 6370, fax (09) 13416375 12813: Osaston kotisivut internetissä: http://www.vn.fi/vn/um/kyo/kyo.html 12814: K 11/1996 vp 12815: 12816: 12817: 12818: 12819: HALLITUKSEN 12820: KEHITYSYHTEISTYÖKERTOMUS 12821: EDUSKUNNALLE 12822: VUODELTA 1995 12823: 12824: 12825: 12826: 12827: Helsinki 1996 12828: ISSN 0782-7873 12829: Edita Oy, Helsinki 1996 12830: EDUSKUNNALLE 12831: 12832: 12833: Kehitysyhteistyötä koskevan kertomuksen antamisesta eduskun- 12834: nalle joulukuun 13 päivänä 1985 annetun lain (964/85) 1 §:n 12835: nojalla annetaan Eduskunnalle oheisena hallituksen kehitys- 12836: yhteistyökertomus vuodelta 1995. 12837: 12838: 12839: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1996 12840: 12841: 12842: 12843: Tasavallan Presidentti 12844: MARTTI AHTISAARI 12845: 12846: 12847: 12848: Kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto 12849: 12850: 12851: 12852: 12853: 5 12854: 6 12855: HALLITUKSEN 12856: KEHITYSYHTEISTYÖKERTOMUS 12857: EDUSKUNNALLE 12858: VUODELTA 1995 12859: JOIIDANTO.............................................................................................................. 11 12860: 1. AJANKOHTAISET KEHITYSNÄKYMÄT .................................................... 13 12861: Kehitysmaiden tilanne ................................~··········································· 13 12862: .Ajankohtaiset aputrendit ........................................••.......................•..... 15 12863: 12864: 2. SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN TILANNE JA NÄKYMÄT................ 23 12865: Suomen kehitysyhteistyön määrällinen kehitys .............................. 23 12866: Suomen kehitysyhteistyön näkymät ................................................... 27 12867: 3. KEHITYSYHTEISTYÖSTRATEGIAN TAVOITTEIDEN 12868: TOTEUTTAMINEN .......................................................................................... 35 12869: s~~ategian k~~itys~~v?itteet .................................................................. 35 12870: Koy~~d«:.n vähen~amin~n ..._.................................................................. 35 12871: Ympanstoong~l~en. to~umin~n ·····:····::····:········································ 40 12872: Kansanvallan Ja IhmiSOikeuksien edistaminen ................................ 45 12873: 4. KEHITYSYHTEISTYÖN IIALLINTO ...............................................•........... 51 12874: Kehitysyhteistyöosasto ...............................................•........................•.. 51 12875: Yhteistyö .'!lko~~i.ainminis~eri~.n eri osastojen välillä..................... 51 12876: AvunantaJien vahnen yhteistyo ................•........................................... 54 12877: OE~D.:n k~hitysapu~o~tea DAC ......................................................... 54 12878: PohJOismainen yhteistyo ........................................................................ 55 12879: 5. KEHITYSMAASUHTEIDEN NEUVOTTELUKUNTA (KESU) •............... 56 12880: 12881: 6. MAA· JAALUEKOHTAINEN YHTEISTYÖ ................................................ 59 12882: Afrikka......................................................................................................... 59 12883: Etiopia........................................................................................................... 59 12884: Kenia............................................................................................................. 63 12885: Mosambik .. ..... ..... .... ... ...... .... ....... .. ... ... ....... ..... .. ...... .. ..... .. ..... .. .. .... ... .. .. .. .... ... 65 12886: Namibia......................................................................................................... 68 12887: Sambia........................................................................................................... 72 12888: Tansania ... .... ..... .... .... .. ....... ..... .... ....... .. .... .... ..... .. .. ... .... .. ..... .... .... .. ... .... .... ..... 77 12889: Muut maat ja alueellinen yhteistyö ............................................................ 82 12890: Välimeren alue ........................................................................................... 84 12891: E~~i ········:··································································································· 84 12892: Lans1ranta Ja Gaza ....................................................................................... 87 12893: Aasia............................................................................................................. 90 12894: Nepal............................................................................................................. 90 12895: Vietnam......................................................................................................... 93 12896: Muut maat ja alueellinen yhteistyö ............................................................ 98 12897: Latinalainen Amerikka........................................................................... 101 12898: Nicaragua...................................................................................................... 101 12899: Muut hankkeet ja alueellinen yhteistyö..................................................... 104 12900: Bosnia-Hertzegovinan jälleenrakentaminen..................................... 106 12901: Maittain kohdentamaton ........................................................................ 107 12902: 12903: 12904: 12905: 12906: 7 12907: 7. KEIDTYS· JA KORKOTUKILUOTOT ......................................................... 110 12908: 12909: 8. KANSAlAISJÄRJESTÖTOIMINTA ............................................................ 113 12910: 12911: 9. TEOLLINEN JA KAUPALLINEN KEIDTYSYHTEISTYÖ ....................... 116 12912: Teollisen yhteistyön rahasto Oy (FINNFUND) .................................. 116 12913: Taloudellinen, teollinen ja teknologinen (TTT-) yhteistyö ............. 116 12914: 12915: 10. YK:N KEIDTYSOHJELMAT .. ;....................................................................... 123 12916: YK:n tila •••.....••••.......•••.......•••.....•.•••.......•••.......•.••........••.•....•..••••.•......••••••... 123 12917: YK:n kehitysohjelma UNDP ................................................................... 124 12918: YK:n lastenrahasto UNICEF .................................................................. 126 12919: YK:nväestörahasto UNFPA •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 128 12920: Maailman elintarvikeohjelma WFP ..................................................... 129 12921: 12922: 11. KEIDTYSRAHOITUSLAITOKSET ............................................................... 132 12923: Suomen kehitysyhteistyö ja kehitysrahoituslaitokset .................... 132 12924: Maailmanpankki (IBRD ja IDA)............................................................ 133 12925: Aasian kehityspankki ja -rahasto (AsDB ja AsDF) ........................... 136 12926: Afrikan kehityspankki ja -rahasto (AfDB ja AfDF) .......................... 138 12927: Latinalaisen Amerikan kehityspankki (IDB) ..................................... 140 12928: Kansainvälisen maatalouden kehittämisrahasto (IFAD) ................ 141 12929: Pohjoismaiden kehitysrahasto (NDF) ................................................. 142 12930: Pohjoismaiden ja eteläisen Afrikan SADC-maiden .......................... 12931: välinen NORSAD-rahasto ....................................................................... 144 12932: 12933: 12. KANSAINVÅLISETYMPÄRISTÖRAHASTOT .......................................... 145 12934: Maailman ympäristörahasto, GEF ....................................................... 145 12935: Otsonirahasto ••........•••.....•••......•••......••.......•••......••••......••.•....••••......••••••..... 147 12936: 12937: 13. HUMAN'ITAARINEN APU............................................................................... 148 12938: Katastrofi- ja pakolaisapu...................................................................... 149 12939: Ennaltaehkäisevä tuki............................................................................ 151 12940: 12941: 14. EU:N KEIDTYSYHTEISTYÖ JA SUOMI .................................................... 155 12942: EU:n sääntömääräisestä budjetista rahoitettava yhteistyö........... 156 12943: Lomen sopimus ja Euroopan kehitysrahasto .................................... 157 12944: Osallistuminen EU:n kehitysyhteistyötä koskevaan 12945: päätöksentekoon ••....•..•.........••.•...•••......••.........•.....••.•......••.......•••......••••... 158 12946: Yhteisön kehitysyhteistyöhankkeita käsittelevät komiteat .......... 160 12947: Kansallinen valmisteluprosessi ............................................................ 162 12948: 12949: 15. HENKILÖAPU .................................................................................................. 167 12950: Yleisiä kehityspiirteitä........................................................................... 167 12951: Suomalaiset kansainvälisissä järjestöissä .......................................... 168 12952: Kehitysyhteistyövaroin toteutettavat henkilöstön 12953: kehittämisohjelmat •.....•••.....•••.......••....••••......•••......•••••...••••.....••••.....••••••.. 168 12954: Valmennus................................................................................................... 169 12955: 16. TUTKIM'US •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 171 12956: SuomenAkatemia .....•.••..•....•.......••.•....•••......•••......•........••.......•..•..••.••••....• 171 12957: Tutkimuslaitokset ja -jäijestöt .............................................................. 172 12958: Monenkeskinen tutkimus....................................................................... 172 12959: 17. EVALUOINTI JA SISÄINEN TARKASTUS ................................................ 176 12960: Suom~n ~~~itysyhteiströ~ eval.uoi~ti ................................................. 176 12961: Kansa1nvahnen evaluointiyhteistyo .................................................... 177 12962: Sisäinen tarkastus ••....•••......•••......•.....•••.•..•.•••......•••...•.•••.•..•••.......•••....•.•• 177 12963: 18. TIEDOTUS.......................................................................................................... 178 12964: 12965: 12966: 8 12967: TAULUKOT 12968: DAC-maista kehitysmaihin suuntautuneet pääomavirrat 1986-1994 ............... 20 12969: DAC-maiden kehitysyhteistyöhön käyttämät varat 1995 .................................. 22 12970: Suomen kehitysyhteistyö 1980-1996, määrärahat ja varojen käyttö ................. 31 12971: Suomen kehitysyhteistyö 1985-1995,jako kahdenväliseen ja monenkeskiseen 31 12972: Suomen kehitysyhteistyö käyttökohteittain, 1994-1996 .................................... 32 12973: Suomen apu ensisijaisille yhteistyömaille 1995 .................................................. 58 12974: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön suurimmat vastaanottajat 1991-1995 ....... 108 12975: Hanke- ja ohjelmamuotoinen yhteistyö 1995, maksatukset toimialoittain ..... 109 12976: Korkotuen viisi suurinta vastaanottajaa 1992-1995 .......................................... 111 12977: Korkotukiluotot toimialoittain 1987-1995 .......................................................... 111 12978: Teollisen kehitysyhteistyön viisi suurinta vastaanottajaa 1992-1995 ............. 117 12979: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön maakohtaiset maksatukset 1995 ............... 118 12980: Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö 1995, maksatukset maaryhmittäin 121 12981: Kehitysyhteistyö kansainvälistenjärjestöjen kautta 1990-1995 ..................... 122 12982: Apulaisasiantuntijat ja YK:nvapaaehtoiset ..................................................... 169 12983: Suomalaiset kansainvälisten järjestöjen päämajatehtävissä/sihteeristöissä .. 169 12984: 12985: KARTAT JA KAAVIOT 12986: OECD-maiden julkisen kehitysavun vastaanottajamaat 1995 .......................... 18 12987: Kehitysyhteistyöosaston organisaatio ................................................................. 52 12988: Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kohdemaat ....................................... 58 12989: 12990: KUVAUKSET 12991: SPA-ohjelma tukee Mrikan vähiten kehittyneitä maita .................................... 37 12992: Länsi-Keniassa tavoitteena sosiaalinen kehitys ................................................. 38 12993: Mikroluotoilla vauhtia yrittämiseen .................................................................... 39 12994: Koulut kuntoon vanhempien ja opettajien voimin .............................................. 74 12995: Pangani Fallsin vesivoimala ottaa ympäristön huomioon .................................. 80 12996: Valvontalaboratorio parantaa elintarvikkeiden laatua ...................................... 88 12997: PRODEGA parantaa köyhien elinolosuhteita ................................................... 103 12998: Saatavat Perulta muutettiin luonnonsuojelu- ja sosiaalisitoumuksiksi .......... 105 12999: Suomi antaa apua miinanraivaukseen .............................................................. 152 13000: EU-hankeneuvonta auttaa hanketoteuttajia .................................................... 164 13001: Tanganjika-järven tutkimushanke turvaa miljoonien ihmisten ravinnon ...... 175 13002: 13003: 13004: 13005: Maatiedot luvussa 6 on koottuYK:nkehitysohjelman (UNDP) julkaisusta Ruman 13006: Development Report 1996 ja Maailmanpankin julkaisusta World Development Report 1996. 13007: Kannen suunnittelu: Leena Neuvonen. 13008: Kansikuva Vietnamista: Martti Lintunen. 13009: Ministeri Haaviston kuva (s.12): Ullamaija Hänninen. 13010: 13011: 13012: 13013: 13014: 9 13015: Johdanto 13016: 13017: Suomen kehitysyhteistyöstä on pitkästä aikaa hyviä uutisia 13018: kerrottavana. 13019: Hallituksen tuore periaatepäätös Suomen kehitysyhteis- 13020: työn uusista painopisteistä antaa hyvän pohjan entistä 13021: tuloksekkaammalle työlle kehitysmaiden auttamiseksi. Köy- 13022: hyyden lievittäminen, ympäristöuhkien tmjuminen, demokrati- 13023: an tukeminen ja naisten aseman edistäminen ovat siirtymässä 13024: juhlapuheista myös käytännön hankkeisiin. 13025: Määrärahojen alasajo on päättynyt. Hallituksen syyskuus- 13026: sa 1996 tekemän periaatepäätöksen mukaan kehitysyhteistyö- 13027: varat nousevat nykyisestä 0,36 prosentista 0,4 prosenttiin 13028: bruttokansantulosta vuoteen 2000 mennessä. 13029: Muutokset Suomen kehitysyhteistyöpolitiikassa alkoivat 13030: ED-jäsenyyden myötä. Suomella on nyt mahdollisuus vaikuttaa 13031: kansainväliseen politiikkaan ja EU:n kehitysmaapolitiikkaan 13032: entistä painavammin. 13033: ED-jäsenyys korostaa myös entistä kokonaisvaltaisempaa 13034: lähestymistapaa. Kehitysyhteistyö on yhä tiiviimmin osa Suo- 13035: men ulkopolitiikkaa. Poliittisia kysymyksiä, kauppapolitiikkaa 13036: ja kehitysyhteistyötä tarkastellaan nyt yhtenä kokonaisuutena, 13037: kun muotoilemme suhteitamme kehitysmaihin Aasiassa, Afri- 13038: kassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Kehitysyhteistyö on yksi 13039: politiikan teon väline, jota voidaan joustavasti käyttää pork- 13040: kanana tai keppinä. 13041: Kylmän sodan jälkeen kehitysyhteistyön merkitys on 13042: korostunut myös maailmanpolitiikassa. 13043: Kehitysmaiden auttaminen oli yksi keskeisimmistä asia- 13044: kohdista kesällä 1996 Lyonissa pidetyssä johtavien teollisuus- 13045: maiden huippukokouksessa. Teollisuusmaat kokevat kehitys- 13046: maiden ongelmien vaikutukset yhteiskunnissaan: lisääntyvät 13047: pakolaismäärät, ympäristövaikutukset, vaikeiden sairauksien 13048: leviäminen ja huumeongelman ja rikollisuuden laajeneminen. 13049: Demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen lisää 13050: kestävää rauhaa ja vakautta. Demokratiaa tukeva kehitysyh- 13051: teistyö on pehmeä keino monien ongelmien ratkaisemiseksi 13052: kestävällä tavalla. Kehitysyhteistyöllä pyritään nyt lisäämään 13053: turvallisuutta myös Euroopassa, kuten Bosnian jälleenrakenta- 13054: minen osoittaa. 13055: Eri maiden keinot ja tavoitteet kehitysmaiden tukemiseksi 13056: ovat lähentyneet toisiaan. OECD-maiden yhteisen kehitys- 13057: yhteistyöstrategian päämääristä oli helppo sopia keväällä 1996. 13058: Strategian mukaan teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välisen 13059: yhteistyön tulee rakentua uudenlaiselle kumppanuudelle, jossa 13060: kehitysmailla itsellään on selkeä vastuu hyvinvoinnin paranta- 13061: misessa. Avun koordinointi ja kumppanuus parantavat myös 13062: yhteistyön laatua. 13063: 13064: Vesihanke, Nepal. Kuva: Timo Vuori 11 13065: Elämme keskinäisen riippuvuuden maailmassa, jossa 13066: yhteistyön kaikki muodot ovat tärkeitä. Kehitysyhteistyö on 13067: teollisuusmaiden veronmaksajien ja tulevien sukupolvien 13068: kannalta yhä tarpeellisempi investointi tulevaisuuteen. 13069: 13070: 13071: Helsingissä 7.10.1996 13072: 13073: 13074: 13075: 13076: Pekka Haavisto 13077: 13078: Kehitysyhteistyöministeri 13079: 13080: 13081: 13082: 13083: 12 13084: Ajankohtaiset 13085: 1 kehitysnäkymät 13086: 13087: KEHITYSMAIDEN TILANNE 13088: 13089: Kehitysmaat eriytyvät 13090: Kehitysyhteistyön roolia ja tehtäviä on jatkuvasti tarkasteltava 13091: vasten alati muuttuvaa kansainvälistä ympäristöä, jonka 13092: muutoksia sen tavoitteenasettelun on heijasteltava. Kylmän 13093: sodan päättymisellä on luonnollisesti ollut kehitysyhteistyön- 13094: kin kannalta käänteentekevä vaikutus: Entisten ideologia- 13095: painotteisten ja sotilaspoliittisten intressien asemesta kehitys- 13096: yhteistyötä on nyt mahdollista tarkastella keskinäisen riippu- 13097: vuuden ja etujen yhteisyyden näkökulmasta. Kansainvälisellä 13098: yhteisöllä olisi kaikki mahdollisuudet käyttää tilannetta hyväk- 13099: seen, ja pyrkiä lisääntyvän yhteistyön kautta kohti kansainvä- 13100: listä työnjakoa ja yhteistä toimintaa. Myönteisiä merkkejä 13101: tähän suuntaan on näkyvissä. 13102: Poliittisen vapautumisen ja talouden uudistusten myötä 13103: kaikissa kehitysmaaryhmissä taloudellinen kehitys on ollut 13104: selvästi parempaa kuin 1980-luvulla. Erot eri alueiden ja maa- 13105: ryhmien välillä ovat kuitenkin kasvaneet. Nämä erot ovat 13106: tänään niin suuret, ettei enää ole oikeutettua puhua kehitys- 13107: maista tai kehitysmaaryhmästä yhtenäisenä, samat kriteerit 13108: täyttävänä joukkona, vaan kukin tilanne edellyttää erilaista 13109: yhteistyömallia. 13110: Itä-Aasian voimakas taloudellinen kasvu on johtanut 13111: tilanteeseen, jossa joistakin entisistä avun vastaanottajista on 13112: tullut dynaamisia talouksia, joissa elintaso on korkeampi kuin 13113: joissakin OECD-maissa. Tämä on rohkaisevaa myös köyhien 13114: kehitysmaiden näkökulmasta ja panee miettimään keinoja, 13115: joilla "Aasian tiikereiden" kokemukset ja kehitystie olisi hyö- 13116: dynnettävissä myös muualla. Monissa maissa, muun muassa 13117: Suomen yhteistyömaista Vietnamissa, on nähtävissä kehitystä, 13118: joka voi johtaa maiden nopeaankin siirtymiseen pois apua 13119: tarvitsevien joukosta. Aasiassa on kuitenkin yhä joukko hyvin 13120: köyhiä maita, joissa perinteinen kehitysyhteistyö on edelleen 13121: sopiva yhteistyömuoto. 13122: Entisestä Neuvostoliitosta itsenäistyneet Keski-Aasian ja 13123: Kaukasian maat luokitellaan OECD:ssa kehitysmaiden ryh- 13124: mään. Kokonaisuutena ottaen alueella on runsaasti luonnonva- 13125: roja, erityisesti energialähteitä. Alueilla on vielä laajalti sisäis- 13126: tä epävakautta, joskin demokratisoituminen on osittain lähte- 13127: nyt käyntiin. Markkinatalouteen siirtyminen on myös epäta- 13128: saista ja, mahdollisuuksista huolimatta talouskasvu ei juuri ole 13129: 13130: 13 13131: käynnistynyt. Vanhojen rakenteiden purkaminen on johtanut 13132: myös sosiaalisten ongelmien lisääntymiseen. Ympäristöongel- 13133: mien keskeisin ilmentymä on Aral-järvi. Vauraimpien maiden 13134: kanssa on aloitettu uudelleen kaupalliset suhteet, uudistus- 13135: ohjelmia toteuttavia maita on mahdollista tukea instituutioita 13136: vahvistamalla. Kriisimaissa joudutaan vielä lähivuosien ajan 13137: antamaan humanitaarista apua. 13138: Välimeren alueen kehitykselle ovat ominaisia poliittiset 13139: jännitteet ja vastakkainasettelut sekä maiden välillä että 13140: niiden sisällä, talouksien taantuminen, julkisen sektorin jatku- 13141: va kasvu ja siitä seuraava velkaantuminen öljytulojen pienen- 13142: tyessä. Välimeren etelärannan ja Euroopan välinen elintaso- 13143: kuilu ja kulttuurierot merkitsevät epävakauden ohella erilais- 13144: ten uhkatekijöiden läsnäoloa Euroopassa. Tämän vuoksi poliit- 13145: tisen dialogin ohella myös kehitysyhteistyöinstrumenttien 13146: käyttö on perusteltua. EU:lle on tärkeää, että sen lähialueella 13147: vallitsevat vakaat poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset olot. 13148: Tähtäimessä on mm. yhteisen talousalueen muodostaminen. 13149: Latinalaisessa Amerikassa monien maiden tilanne muis- 13150: tuttaa 1980-luvun demokratisoitumisen jälkeen Aasian siirty- 13151: mävaiheessa olevia maita. Taloudellinen kasvu on lupaavaa, ja 13152: yhä useammat maat ovat mieluummin kauppa- kuin kehitys- 13153: yhteistyökumppaneita. Elintasoerot maiden sisällä ovat tosin 13154: usein hyvin vakavia. 13155: Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kehitys on ollut hyvin 13156: kaksijakoista. Afrikan sarven, Keski-Afrikan ja eräiden Länsi- 13157: Afrikan maiden sisällissotien, kansanmurhien ja demokratioi- 13158: den musertumisen vastapainona poliittinen tilanne on vakau- 13159: tunut eri puolilla mannerta ja sisällissodat ovat loppuneet 13160: Etiopiassa, Mosambikissa ja Angolassa. Kaikkein merkittävin- 13161: tä on ollut Etelä-Afrikan apartheidpolitiikan loppuminen ja 13162: maan siirtyminen demokratiaan. Etelä-Afrikan tilanne herät- 13163: tää ennen muuta toivoa koko eteläisen Afrikan poliittisen 13164: vakauden lisääntymiseen ja taloudelliseen kehitykseen. 13165: Taloudellisen kehityksen saavutuksista huolimatta edes 13166: sopeutusohjelmia toteuttavissa maissa talouden kasvuvauhtia 13167: ei pidetä riittävänä mantereen kasvavan, 40-45 prosenttiin 13168: nousevan köyhyyden merkittäväksi vähentämiseksi. Riippu- 13169: matta siitä, millä keinoilla tuotannon ja tulojen kasvua saa- 13170: daan aikaan, on kiistatonta, että köyhyyden to:rjunta edellyttää 13171: tuotannon kasvua rinnan köyhyyden to:rjuntaan suoraan täh- 13172: täävien toimien sekä terveyteen ja koulutukseen tehtävien 13173: investointien kanssa. 13174: 13175: Kehitysmaiden velkaongelma kärjistyi 13176: Vuonna 1995 kehitysmaiden velka nousi yli 2 000 miljardin 13177: dollarin. Suuret velanhoitokulut ovat pulma samalla tavoin 13178: kuin Suomessa, varoja ei riitä taloudellista ja sosiaalista kehi- 13179: tystä edistäviin investointeihin. 13180: Vuoden 1994 joulukuussa Meksikon velkakriisi kä:rjistyi, 13181: 13182: 14 13183: nopealiikkeiset yksityiset pääomavirrat vetäytyivät maasta, ja 13184: tilanteen vakauttamiseksijouduttiin keräämään laajajulkisen 13185: rahoituksen paketti. Heijastusvaikutukset ja keskustelu vas- 13186: taavien tilanteiden välttämisestä muuallajatkuivat vuonna 13187: 1995. Vaikka markkinat tulivat varovaisemmiksi, yksityiset 13188: rahoitusvirrat kehitysmaihin kasvoivat edelleen, varsinkin 13189: suorat investoinnit joihinkin keskituloisiin maihin osana tuo- 13190: tannon globalisoitumista. 13191: Vuonna 1995 velkakeskusteluissa keskityttiin myös parin- 13192: kymmenen vakavasti velkaantuneen köyhän kehitysmaan 13193: ryhmään. Näiden maiden velkataakka on kasvanut kestämät- 13194: tömäksi. Vaikka ne harjoittaisivat tehokasta talouspolitiikkaa 13195: ja käyttäisivät täysimääräisesti hyväksi olemassaolevia velka- 13196: helpotusjärjestelyjä, ne eivät pystyisi olennaisesti vähentä- 13197: mään velkaansa. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa velka on 13198: kasvanut 270 prosenttiin viennistä. Esim. Itä-Aasiassa tilanne 13199: on paljon paremmin hallinnassa, velka vastaa runsasta 80 13200: prosenttia viennistä, ja tämän alueen maat saavatkin edelleen 13201: uusia luottoja niin yksityisiltä kuin julkisiltakin lainamark- 13202: kinoilta. 13203: Kehitysmaiden velkahelpotusmahdollisuuksista on keskus- 13204: teltu jo pitkään. Julkisin varoin taattujen luottojen uudelleen- 13205: järjestelyissä ns. Pariisin klubissa on mahdollista antaa jopa 13206: 2/3 järjesteltävästä velasta anteeksi. Julkisessa kehitysavussa 13207: käyhirnmille kehitysmaille on siirrytty pitkälti lahja-apuun, ja 13208: kehitysapua käytetään myös velkahelpotuksiin. 13209: Myös kansainväliset kehitysrahoituslaitokset ryhtyivät 13210: vuonna 1995 keskustelemaan osuudestaan köyhimpien ja 13211: velkaantuneimpien kehitysmaiden velkaongelmaan. Monen- 13212: keskinen velka muodostaajo yli neljäsosan näiden maiden 13213: velasta, ja yli puolet velanhoitokuluista. Koska monenkeskisillä 13214: järjestöillä on suosituimmuusasema velkojien joukossa - niiden 13215: myöntämien luottojen hoitokulut maksetaan ensin. Kun varoja 13216: ei ole riittänyt muiden velkojien maksuihin, näistä on kasvanut 13217: velkarästejä. Suuremmista toimenpidepaketeista päättäminen 13218: jäi vuoden 1996 puolelle mm. G7-huippukokoukseen. 13219: 13220: AJANKOHTAISET APUTRENDIT 13221: 13222: Kehitysapu rahoituskriisissä 13223: Varsinaisen kehitysavun määrä on pysynyt viimeiset 10 vuotta 13224: samalla tasolla- 55-60 miljardissa dollarissa. Reaalisesti, 13225: inflaation huomioon ottaen se on tosin laskenut. Taakanjako 13226: kehitysavun antajien kesken on kuitenkin muuttunut voimak- 13227: kaasti. Yhdysvallat oli vuoteen 1992 suurin avunantaja, mutta 13228: sen antama apu on laskenut viime vuosina runsaasta 11 miljar- 13229: dista dollarista vuodessa vähän yli 7 miljardiin dollariin vuon- 13230: na 1995. Uusia leikkauksia on luvassa myös budjettivuodelle 13231: 1996. Japani on kasvattanut voimakkaasti apuaan. Vuonna 13232: 1995 sen apu oli 14 miljardia dollaria. Yhdysvaltoja suurem- 13233: 13234: 15 13235: miksi avunantajiksi nousivat myös Ranska ja Saksa. 13236: Tilanteen nopea muuttuminen on aiheuttanut pulmia 13237: erityisesti kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten ja järjestö- 13238: jen lähivuosien rahoituksesta neuvoteltaessa. Pääpiirteet rahoi- 13239: tuksen taakanjaolle avun antajamaiden välillä ovat vakiintu- 13240: neet vuosien mittaan, ja päätöksentekojärjestelyt ja äänivalta- 13241: osuudet on rakennettu heijastamaan rahoitussuhteita. Nyt 13242: Yhdysvallat vähentää ratkaisevasti osallistumistaan monen 13243: järjestön rahoitukseen, ja muut maat joutuvat ottamaan kantaa 13244: tähän. Jotkut maat noudattavat Yhdysvaltain maksupolitiikkaa 13245: ja vähentävät vastaavasti omaa rahoitustaan, toiset taas ovat 13246: valmiit lisäämään osuuttaan. Samoin keskustellaan siitä, miten 13247: rahoitusosuuksien muutokset heijastuvat päätöksentekoon. 13248: Vaikka koko kehitysapurahoitus on ollut suhteellisen vakaata, 13249: monenkeskinen apu on em. syistä akuutissa rahoituskriisissä. 13250: 13251: Kehitysavulla voi olla katalyyttinen rooli 13252: Toisen maailmansodan raunioittaman Euroopan nopea elpymi- 13253: nen loi 1950-luvulla uskoa samanlaiseen tapahtumaketjuun 13254: myös kolmannessa maailmassa. Kehitysapu nähtiin samanta- 13255: paisena keinona kuin Marshall-apu Euroopalle. 1960-luvulta 13256: kehitysmaille jatkuvasti suuntautuvien resurssisiirtojen ja 13257: monien kiistämättömien saavutusten jälkeen kansainvälinen 13258: kehitysyhteistyö kärsii olemassaoloaikansa pahimmasta uskot- 13259: tavuuskriisistä, jolla on vaikutuksia myös avun määrän pie- 13260: nenemiseen. 13261: Kehitysavun kriisin takaa löytyy joukko syitä. Kylmän 13262: sodan aikana kehitysavulla oli muitakin motiiveja kuin kehi- 13263: tyksen aikaansaaminen. Kehitysavun poliittinen ulottuvuus 13264: merkitsi vastuun siirtämistä kehityksestä avunantajille kehi- 13265: tysmaiden oman vastuunoton sijasta. Myös Marshall-avun 13266: esimerkkivaikutus perustui väärinymmärrykseen Euroopan ja 13267: kehitysmaiden erilaisista lähtötilanteista. Marshall-avun vai- 13268: kutukset Euroopan sisälläkin vaihtelivat sen mukaan, miten 13269: Euroopan maat ottivat vastuuta oman talouspolitiikkansa 13270: tehostamisesta. 13271: Kehitysyhteistyön myönteiset vaikutukset jäävät usein 13272: vastoinkäymisten ja pettymysten varjoon. Kehitysmaiden 13273: itsenäistymisen jälkeisinä vuosikymmeninä ihmisten keskimää- 13274: räinen elinikä on noussut 41 vuodesta 62 vuoteen, lapsi- ja 13275: imeväiskuolleisuus on vähentynyt yli puolella ja voimakkaasta 13276: väestönkasvusta huolimatta elintarvikkeiden tuotanto ja kulu- 13277: tus ovat kasvaneet nopeammin kuin väestö. Uskomattomista 13278: saavutuksista huolimatta elintasokuilu rikkaiden ja köyhien 13279: maiden välillä on kasvanut. Äärimmäisessä köyhyydessä elää 13280: yli 1,3 miljardia ihmistä. Vain harvat kehitysmaat ovat kyen- 13281: neet nousemaan elintasoportaita parempiosaisten joukkoon. 13282: Monien maiden tilanteessa ei ole tapahtunut merkittävää 13283: muutosta. Joissakin maissa tilanne vaikuttaa sisäisten konflik- 13284: tien takia entistä synkemmältä. Samanlaisten ongelmien il- 13285: 13286: 16 13287: maantuminen Euroopassa, jonka katsottiin olevan vakaan 13288: kehityksen ja turvallisuuden pysyvällä uralla, ei ole rohkaissut 13289: uskoa kehitykseen sen ulkopuolellakaan. 13290: Toiseksi, on ollut epäselvää, mikä rooli kehitysyhteistyöllä 13291: koko tapahtumaketjussa on ollut ja voi olla. Odotukset tässäkin 13292: suhteessa olivat varmasti ylisuuria. Usein kehitysapu nähtiin 13293: ihmeitätekevänä lääkkeenä, jota nautittuaan kehitysmaat 13294: lähtisivät automaattiselle kasvu-uralle. Tällaisia odotuksia 13295: olivat osaltaan ruokkimassa "kotimarkkinoilla" määrärahoja ja 13296: kansalaisten hyväksyntää etsivät eri apuorganisaatiot. Käy 13297: helposti niin, että kehitysavun puolesta puhujat ovat ottamassa 13298: sille ansiota kaikesta siitä merkittävästä kehityksestä, jota 13299: kieltämättä on tapahtunut. Toisaalta kehitysyhteistyön vastus- 13300: tajat syyttävät sitä niistä vastoinkäymisistä, jotka ovat kaikki- 13301: en nähtävissä. Kumpikaan näkemys ei ole oikea. Kun otetaan 13302: huomioon kehitystapahtuman monimutkaisuus ja siihen vai- 13303: kuttavat lukemattomat eri tekijät, on ainakin toistaiseksi 13304: täysin mahdotonta todentaa, mikä vaikutus juuri kehitys- 13305: yhteistyöllä on tässä tapahtumassa. Kehitysapu ei myöskään 13306: rahavirtana edusta millään lailla merkittävää osaa maailman- 13307: taloudessa; se on hieman yli prosentin kansainvälisen kaupan 13308: vuosittaisista kokonaisvirroista. Parhaimmillaankaan kehitys- 13309: apu ei voi olla maailman ongelmien ratkaisu. Optimaalisesti 13310: kohdennettuna sillä voi kuitenkin olla katalyyttistä, mahdollis- 13311: tavaa vaikutusta, edellyttäen että kehitysmaat ovat sitoutuneet 13312: itse omien ongelmiensa ratkaisemiseen. 13313: 13314: OECD:n ministerikokous: 13315: apu hyödyttää molempia osapuolia 13316: Auttamiseen on aina liittynyt keskustelu myös sen motiiveista 13317: sekä arvoarvostelmia eri motiiveiden hyväksyttävyydestä. 13318: Motiivikeskustelu Suomen kannalta on edelleen ajankohtainen, 13319: kun kehitysyhteistyötämme on ryhdytty tarkastelemaan osana 13320: ulkopolitiikkaa ja ulkopolitiikan yhtenä välineenä. 13321: Suomessakin ymmärretään nykyään yhä laajemmin, että 13322: kehitysyhteistyö voi samanaikaisesti hyödyttää molempia 13323: osapuolia. Kehitysyhteistyön avulla edistetään sisäistä ja 13324: ulkoista turvallisuutta, to:rjutaan ympäristöuhkia, ehkäistään 13325: hallitsemattomia muuttoliikkeitä, vältetään epidemioita ja 13326: huumeongelmia sekä estetään terrorismin ja rikollisuuden 13327: leviämistä. 13328: Se, että Suomen kehitysyhteistyö on tällä hetkellä valin- 13329: kauhassa- että määrärahojen suuntaamiselle etsitään sellaista 13330: eri apumuotojen yhdistelmää, joka tehokkaimmin toteuttaisi 13331: Suomen avun päämääriä - ei ole sattumaa. Se on osa kansain- 13332: välistä asiayhteyttä, jossa kehitysavun roolia pyritään täs- 13333: mentämään ja lisäämään sen uskottavuutta muuttuneessa 13334: maailmassa. Tässä tarkoituksessa OECD:n kehitysapukomi- 13335: tean (DAC) ministerikokous antoi toukokuussa 1995 kehitys- 13336: kumppanuutta maailman uudessa poliittisessa tilanteessa 13337: 13338: 17 13339: OECD-MAIDEN JULKISEN KEHITYSAVUN VASTAANO'ITAJAMAAT 1995 13340: 13341: ~ 13342: 13343: 13344: t::> 13345: 13346: 13347: 13348: 13349: f 13350: 13351: ~l 13352: % 13353: ,, 13354: "-....~ _, 13355: 't:;'_ ' 13356: ---.....,.._, 1 ~ 13357: 13358: 13359: 13360: 13361: BKT henkeä kohden 1994 13362: {;7 13363: II Alhainen tulotaso, alle 725 USD [1] Entisen Neuvostoliiton tasavaltoja,jotka luokitellaan kehitysmaiksi :?) 13364: II Alempi keskitulotaso, 726-2895 USD [1] Entisen Neuvostoliiton tasavaltoja,jotka luokitellaan kehitysmaiksi 13365: D Ylempi keskitulotaso, 2896-8955 USD 13366: II Korkea tulotaso, yli 8956 USD (nimetyt maat eivät enää keh.maita vuodesta 1996) 13367: D Teollisuusmaat tai siirtymätalousmaat 13368: 13369: Kehitysmaakartta muuttuu 13370: Entisen Neuvostoliiton hajottua kävi ilmi, että monet sen entisistä tasavalloista Keski-Aasiassa ja Kaukasuksella olivat taloudellisessa 13371: kehityksessään kehitysmaatasoa. Samoin entisen Jugoslavian hajottua ja sisällissodan jäljiltä ovat useimmat sen entiset osavaltiot 13372: verrattavissa kehitysmaihin. OECD:nkehitysapukomitea DAC päätti vuoden 1993 lopussa em. uusien maiden ottamisesta 13373: kehitysmaalistalleen. OECD/DACin listalle on viime vuosina liitetty myös mm. itsehallinnon saaneet palestiinalaisalueet ja Etelä-Afrikan 13374: tasavalta sen siirryttyä enemmistövaltaan (aiemmin kehitysavuksi luettiin vain apu mustalle väestönosalle). Toisaalta jotkin pitkään 13375: kehitysmaiksi lasketut öljyrikkaat maat tai kansainväliset sijoituskeskukset ovat käytännössä vaurastuneet korkean tulotason maiksi. 13376: Vuoden 1995 lopussa kehitysmaalistalta poistettiin oheisessa kartassa nimeltä mainitut maat. 13377: koskevan lausuman (Development Partnership in the New 13378: Global Context), jonka OECD:n ministerineuvosto vielä samas- 13379: sa kuussa hyväksyi. 13380: OECD korostaa, että kehitysyhteistyö on sijoitus tulevai- 13381: suuteen. Siitä on hyötyä sekä apua saavan että keskinäisen 13382: riippuvuuden näkökulmasta myös apua antavan maan kansa- 13383: laisille. Taistelu köyhyyttä vastaan on edelleen kehitysyhteis- 13384: työn keskeisin haaste. 13385: OECD toteaa, että kestävän kehityksen perusedellytykset 13386: ovat jo kokemuksen kautta tiedossa. Niitä ovat terveet ja va- 13387: kaat yleis- ja talouspoliittiset lähtökohdat taloudellisen kasvun 13388: ja yksityissektorin toiminnan rohkaisemiseksi, kestävä ympä- 13389: ristön hoito sekä sijoitukset sosiaaliseen kehitykseen, erityises- 13390: ti opetukseen, perusterveydenhuoltoon ja väestöohjelmiin. 13391: OECD tähdentää, että kaikkien ihmisten, erityisesti nais- 13392: ten osallistumismahdollisuuksia täytyy parantaa. Tarvitaan 13393: hyvää hallintoa sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltio- ja demo- 13394: kratian periaatteiden kunnioittamista. Konfliktien syihin pitää 13395: puuttua ja sotilasmenoja supistaa. Jälleen- ja rauhanrakennus- 13396: toimenpiteitä pitää suunnata pitemmän tähtäimen kehityk- 13397: seen. 13398: OECD korostaa, että kehitysmaat ovat itse vastuussa 13399: omasta kehityksestään. Kehitysrahoituksen tärkein lähde ovat 13400: kehitysmaiden omat tulot, säästöt ja verot. Kehitysavun tehtä- 13401: vänä on tukea kehitysmaiden omia toimia. Köyhissä maissa 13402: sillä voi olla keskeinen rooli. Teollisuusmaiden muut kehitys- 13403: maihin kohdistamat toimenpiteet eivät saa olla ristiriidassa 13404: kehityksen päämäärän kanssa. Kehity~yhteistyön tulee olla 13405: tuloksia tuottavaa ja kustannustehokasta. 13406: OECD pitää selvänä, että kokemuspohja ja edellytykset 13407: kehityskumppanuuden onnistumiselle ovat olemassa. Poliitti- 13408: sen tahdon valjastamiseksi tähän tarkoitukseen DAC käynnisti 13409: vuonna 1995 korkean tason "reflektioha:rjoituksen" sellaisen 13410: toimintaohjelman luomiseksi, jonka takana kaikki OECD-maat 13411: voisivat yhdessä ja yhdensuuntaisesti olla. Toimintaohjelma 13412: valmistui keväällä 1996. 13413: 13414: Yksityiset pääomavirrat kehitysmaihin 13415: kehittyvät suotuisasti 13416: Vaikka varsinaisen kehitysavun määrä ei ole viimeisten 10 13417: vuoden aikana kasvanut, teollisuusmaista kehitysmaihin 13418: suuntautuneet rahavirrat ovat kehittyneet suotuisasti. Yksi- 13419: tyisten pääomavirtojen jatkuva kasvu on nähtävä myönteisenä 13420: kehityspiirteenä sekä vähenevän apuriippuvuuden että kehi- 13421: tysmaiden maailmantalouteen integroitumisen näkökulmasta. 13422: Samalla se kertoo luottamusta herättävän sijoitusilmapiirin 13423: syntymisestä kehitysmaissa. Vähemmän toiveita herättävää on 13424: kuitenkin edelleen se, että sijoitukset suuntautuvat toistaiseksi 13425: yksipuolisesti muutamiin harvoihin maihin Tämän vuoksi 13426: perinteisen kehitysrahoituksen tarve tulee käyhirnmissä kehi- 13427: 13428: 19 13429: tysmaissa olemaan tulevinakin vuosina mitä ilmeisin. 13430: Toinen hyvin samantapaisiin johtopäätöksiin vievä uusi 13431: kehityspiirre on maailmantalouden yhdentyminen, ns. globali- 13432: soituminen. Tällä tarkoitetaan entistä avoimempaa kansain- 13433: välistä kauppaaja kiihtyvää maailmanlaajuista integraatiota, 13434: jossa tavarat, palvelut, teknologia ja tieto kulkevat yhä nope- 13435: ammin ja esteettömämmin kaikkien kansallisten rajojen yli. 13436: Tämän kehityksen kulmakiviä ovat Uruguayn kierros ja 13437: WTO:n perustaminen. Paradoksaalista on todeta, että monissa 13438: kehitysmaissa tämä merkitsee samantapaisten mahdollisuuksi- 13439: en synnyttämistä, joita aikanaan koetettiin aikaansaada ns. 13440: Uuden kansainvälisen talousjärjestyksen säätelymekanis- 13441: meilla. Globalisoitumisesta hyötyminen edellyttää sellaisten 13442: taloudelliseen kehitykseen ja yritysilmapiiriin liittyvien val- 13443: miuksien olemassaoloa, jota läheskään kaikilla, varsinkaan 13444: köyhimmillä kehitysmailla ei ole. Toisille se merkitsee mahdol- 13445: lisuutta, toisille taas pelkoa ''kyydistä putoamisesta" ja edelleen 13446: kurjistumisesta. Jälkimmäisessä ryhmässä perinteisen kehitys- 13447: yhteistyön keskeinen tehtävä olisi vaikuttaa sellaisten olosuh- 13448: teiden syntymiseen, joissa kansainvälisille investoinneille 13449: luotaisiin suotuisa ilmapiiri ja maan omaa kilpailukykyä voitai- 13450: siin kehittää. Tässäkin on jälleen paljolti kysymys osaamisen ja 13451: kapasiteettien luomisesta. 13452: 13453: 13454: DAC-MAISTA KEHITYSMAIHIN SUUNTAUTUNEET 13455: PÄÄOMAVIRRAT 1986-1994 (mrd USD) 13456: 13457: 13458: 200 13459: 13460: 13461: 13462: 150 13463: 13464: 13465: • Yksityinen pääoma ja 13466: 100 vientiluotot 13467: • Muut julkiset 13468: pääomavirrat 13469: 50 13470: • Julkinen 13471: kehitysyhteistyö 13472: 13473: 0 13474: 13475: 13476: 13477: 13478: 20 13479: Myönteistä nykyisessä tilanteessa on, että kehitysmaiden 13480: yhä heterogeenisemmaksi käyvässä ryhmässä on monia maita, 13481: jotka tilanteestaan riippuen voivat eri tavoin valjastaa kehityk- 13482: sensä kotimaisten ja ulkomaisten investointien sekä maailman- 13483: kaupan vapautumisen varaan. Tilanteesta riippuen näiden 13484: maiden tukemiseen tulee olla käytettävissä erilaisia instru- 13485: mentteja. Köyhimmillä mailla on kuljettavanaan vielä pitkä tie, 13486: jossa perinteisellä kehitysavulla on merkittävä rooli maiden 13487: omaa toimintaa katalysoivana tukena. 13488: 13489: 13490: 13491: 13492: 21 13493: DAC-MAIDEN KEHITYSYHTEISTYÖHÖN KÄYTTÄMÄT VARAT 1995 (Milj. USD) 13494: 13495: Japani ~============================~~~----------------~14354 13496: Ranska 13497: Saksa 13498: f:::=============;-:--::_ 13499: 7 481 13500: 8 439 13501: 13502: Yhdysvallat 7 303 13503: Alankomaat ~====:::;'. 3 321 13504: Iso-Britannia 3 185 13505: Kanada !=====~ 2 113 13506: Ruotsi 1887 13507: Tanska 1628 13508: Italia 1521 13509: Espanja 1 309 13510: Norja 1247 13511: Australia 13512: Sveitsi 13513: Belgia 13514: Itävalta 13515: Suomi 13516: Portugali 13517: Irlanti 13518: Uusi-Seelanti 123 13519: Luxemburg 59 13520: ~-----+------~------+-------~-----+------~------+-----~ 13521: 13522: 13523: 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 13524: 13525: 13526: DAC-MAIDEN KEHITYSYHTEISTYÖHÖN KÄYTTÄMÄT VARAT 1995 (% BKTL:sta) 13527: 13528: Tanska 0, 97 13529: Norja 0,87% 13530: Ruotsi 0,85% 13531: Alankomaat 0,80% 13532: Ranska l 0,55% 13533: Luxemburg 0,40% 13534: Kanada 0,39% 13535: Belgia 0,38% 13536: Sveitsi 0,34% 13537: Australia 0,34% 13538: Suomi " 13539: ,--". 13540: 0,32% 13541: Itävalta 0,32% 13542: Saksa 0,31% 13543: Iso-Britannia 0,29% 13544: Japani 0,28% 13545: Portugali 0,27% 13546: Irlanti j 0,27% 13547: Espanja 0,23% 13548: DAC-maat yhdessä 0,27 % 13549: Uusi-Seelanti 0,23% EU-maat yhdessä 0,38% 13550: Italia 0,14% 13551: Yhdysvallat 0,10% 13552: 13553: 0,00% 0,10% 0,20% 0,30% 0,40% 0,50% 0,60% 0,70% 0,80% 0,90% 1,00% 13554: 13555: 22 13556: Suomen kehitysyhteistyön 13557: 2 tilanne ja näkymät 13558: 13559: SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN 13560: MÄÄRÄLLINEN KEHITYS 13561: Vuonna 1995 kehitysyhteistyöhön käytettiin varoja 1695,6 13562: miljoonaa markkaa. Näin koko 90-luvun alun jatkunut kehitys- 13563: avun määrän raju pieneneminen kääntyi hienoiseksi kasvuksi. 13564: Kehitysyhteistyön kansantulo-osuus oli 0,32 prosenttia (0,31% 13565: 1994). DAC-maiden kärjessä olivat Tanska, Norja ja Ruotsi 13566: kaikki yli 0,85 prosentin tasolla. DAC-maiden yhteisestä kan- 13567: santulosta laskettu apuosuus oli vuonna 1995 kuitenkin vain 13568: 0,27 prosenttia, ja oli siten alempana kuin koskaan vuoden 13569: 1970 jälkeen. Suomi sijoittuu kansatulo-osuudella suoritetussa 13570: vertailussa DAC-maiden keskitasolle. Avun volyymia tarkastel- 13571: taessa Suomi on edelleen pienimpien avunantajien joukossa. 13572: Suomen kehitysyhteistyön määrän kasvu johtui kertomus- 13573: vuonna kokonaan SuomenED-jäsenyydentuomasta maksu- 13574: osuudesta EU:n kehitysyhteistyöbudjettiin. Suomen maksu- 13575: osuus oli 184,8 miljoonaa markkaa. Euroopan unionista tuli 13576: näin Suomelle yhtä merkittävä monenkeskisen avun kanava 13577: kuinYK:nrahastot ja kehitysohjelmat tai kansainväliset kehi- 13578: tysrahoituslaitokset. Monenkeskisen avun määrä oli vuonna 13579: 1995 734,4 miljoonaa markkaa, eli 43,3 prosenttia Suomen 13580: kehitysyhteistyöstä. Edelliseen vuoteen verrattuna monen- 13581: keskinen apu on lisääntynyt 335 miljoonalla markalla. 13582: Kahdenvälisen yhteistyön määrä oli 961,2 miljoonaa mark- 13583: kaa ja väheni edellisvuoteen verrattuna noin 155 miljoonalla. 13584: Edellisen kerran kahdenvälisen kehitysyhteistyön määrä on 13585: jäänyt tälle tasolle vuonna 1986. Kahdenvälisen kehitysyhteis- 13586: työn ja erityisesti hanke- ja ohjelmamuotoisen toiminnan pai- 13587: nopiste on edelleen Afrikassa Saharan eteläpuolisissa maissa, 13588: vaikka avun volyymi alueelle vähenikin edelliseen vuoteen 13589: verrattuna yli sadalla miljoonalla markalla. Silti näihin maihin 13590: kanavoitiin lähes puolet kaikesta hanke- ja ohjelmamuotoisesta 13591: yhteistyöstä. Tärkeimmät hanke- ja ohjelmamuotoisen toimin- 13592: nan yhteistyömaat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa olivat 13593: vuonna 1995 Sambia, Mosambik, Tansania, Namibia, Kenia ja 13594: Etiopia, Välimeren alueen maissa Egypti, Aasiassa Vietnam ja 13595: Nepal sekä Latinalaisessa Amerikassa Nicaragua. Tärkeimmät 13596: korkotuen vastaanottajat olivat viime vuosien tapaan Kiina ja 13597: Thaimaa. 13598: 13599: 13600: 13601: 13602: 23 13603: KEHITYSYHTEISTYÖN TILANNE 13604: Suomen kehitysyhteistyöstä tehtiin useita yleisarvioita vuon- 13605: na 1995. OECD:nkehitysapukomitea DAC tekee jäsenmai- 13606: densa kehitysyhteistyöstä joka kolmas vuosi tutkinnan, ja 13607: vuonna 1995 tutkittiin mm. Suomen apu. Ministeri Iloniemi 13608: laati ulkoministeriön pyynnöstä selvityksen Suomen kehitysyh- 13609: teistyöstä. Hallituksen nimittämänä selvitysmiehenä kansan- 13610: edustaja Pertti Paasio aloitti loppuvuodesta hallitusohjelman 13611: lisäpöytäki:rjaan perustavan selvityksensä Suomen kehitysyh- 13612: teistyöstä. Myös kertomusvuonna julkaistussa valtiontilin- 13613: tarkastajien kertomuksessa vuodelta 1994 käsiteltiin laajalti 13614: kehitysyhteistyötä. 13615: 13616: DACin tutkinta 13617: Tutkinnassa todettiin Suomen kehitysyhteistyön kasvaneen 13618: 1980-luvulla nopeammin kuin minkään muun DACin jäsen- 13619: maan, noin 15% vuodessa. 1990-luvulla määrärahojen lasku 13620: taas oli vieläkin jyrkempi. DACin mielestä Suomen tulisi miet- 13621: tiä uudelleen tärkeysjä:rjestys kehitysyhteistyön eri kanavien 13622: välillä, eikä yrittää vastata kaikkiin haasteisiin. Oli nähtävis- 13623: sä, että kehitysyhteistyön rahoitus tulisi olemaan tiukassa 13624: vielä pitkään, vaikka pakolaismenojen ylibudjetointia kehitys- 13625: yhteistyömenoissa sekä korkotukiluottojen myöntämistä oli 13626: vähennetty. DAC kiinnitti huomiota siihen, että tärkeimmiksi 13627: yhteistyömaiksi nimetyille maille keskitetään vain puolet 13628: kahdenvälisestä avusta. 13629: Vaikka DACin tutkijat totesivatkin, ettei avun keskittämi- 13630: nen köyhiin maihin merkitse suoraan köyhyyden vähentämis- 13631: tä, DAC kiinnitti huomiota siihen, että vähiten kehittyneiden 13632: maiden osuus Suomen kahdenvälisestä avusta on laskenut 13633: vuosien 1987-88 60 prosentista 33 prosenttiin vuonna 1993. 13634: DAC totesi Suomen tehneen paljon arvokasta työtä monien 13635: laatutekijöinä pidettyjen asioiden edistämiseksi: naisen ase- 13636: man parantamiseksi, ihmisten osallistumismahdollisuuksien 13637: turvaamiseksi päätöksenteossa, ympäristöä huomioonottavan 13638: ajattelun lisäämiseksi ja väestökysymysten painottamiseksi. 13639: DAC piti Suomen pienentyneen kehitysyhteistyöhallinnon 13640: haasteena ylläpitää ja viedä eteenpäin näitä saavutuksia. 13641: 13642: Iloniemen selvitys 13643: Suomen kehitysyhteistyötä aikanaan käynnistämässä olleen 13644: ministeri Jaakko Iloniemen laatima selvitys Suomen muut- 13645: tuneesta kansainvälisestä asemasta ja kehitysyhteistyöstä 13646: valmistui maaliskuussa 1995. 13647: Iloniemi arvioi, että 0, 7 prosentin tavoitetta voidaan realis- 13648: tisesti lähestyä vasta pitkälti vuoden 2.000 jälkeen. Kun avun 13649: määrä jää alle tavoitteen, on hänen mielestään kiinnitettävä 13650: entistä enemmän huomiota avun laatuun. Arvioinnin lähtökoh- 13651: 13652: 24 13653: tana on annetun avun kehitysvaikutus vastaanottajan kannal- 13654: ta. Iloniemi katsoi, että avun tulee olla osallistumista vastaan- 13655: ottajan omien suunnitelmien toteuttamiseen. 13656: . Iloniemi tarkasteli kehitysyhteistyötä myös osana laajem- 13657: pia kokonaisuuksia - kaikkia varainsiirtoja kehitysmaihin ja 13658: "itäapuun", konfliktien ja katastrofien ennalta torjumista tai 13659: hallintaa, johon kuuluu myös rauhanturvatoiminta. Hän pun- 13660: nitsi myös Suomen ED-jäsenyyden tarjoamia mahdollisuuksia 13661: osallistua EU:n kehitysyhteistyöhankintoihin sekä velvoitteita 13662: osallistua sen rahoitukseen, mikä tulee vaatimaan huomatta- 13663: van osan Suomen kehitysyhteistyöhön käytettävissä olevista 13664: varoista. 13665: 13666: Paasion selvitys 13667: Uusi hallitus päätti ohjelmassaan valmistaa "selvityksen kehi- 13668: tysyhteistyön painopisteistä ja monenkeskisenja kahden- 13669: välisen kehitysyhteistyön sekä eri apukanavien tuloksellisuu- 13670: desta". Syyskuussa 1995 valtioneuvosto asetti selvitysmieheksi 13671: kansanedustaja Pertti Paasion. Monipuolisen selvitystyön 13672: aikana pyydettiin lausuntoja mm. kaikilta eduskuntapuolueil- 13673: ta, keskeisiltä etujärjestöiltä, valtiontalouden tarkastusvi- 13674: rastolta ja eri asiantuntijatahoilta. Kansalaisjärjestöille ja 13675: hanketoteuttajille järjestettiin erillinen kuulemistilaisuus. 13676: Selvitysmies luovutti raporttinsa 7.2.1996. 13677: Selvityksen keskeisimpiä huomioita on, että Suomen 13678: kehitysyhteistyöpolitiikka on ollut liiaksi erillistä toimintaa, ja 13679: vastaisuudessa kehitysyhteistyötä tulee käsitellä kiinteänä 13680: osana Suomen muuta ulkopolitiikkaa ja kehitysmaasuhteita. 13681: Kehitysmaapolitiikan tavoitteet on määriteltävä kokonaisuute- 13682: na, jossa eri politiikkalohkojen tavoitteiden tulee olla sopusoin- 13683: nussa keskenään. Kehitysyhteistyön perustavoitteena on pidet- 13684: tävä köyhyyden vähentämistä. Tästä näkökulmasta Suomen 13685: apupanokset tulee suunnata erityisesti kehitysmaiden inhimil- 13686: listen voimavarojen ja omaehtoisen toimintakyvyn kehittämi- 13687: seen. Näistä peruslähtökohdista ja kehitysyhteistyöstrategian 13688: tavoitteiden toiminnallistamista alleviivaten selvitysmies 13689: esittää lukuisia avun kohdentamiseenja toimeenpanoon liitty- 13690: viä suosituksia, joilla tähdätään avun laadun parantamiseen. 13691: Avun määrän osalta raportissa esitetään muutamia vaihtoehto- 13692: ja siitä, miten ja missä ajassa Suomi voisi uudelleen saavuttaa 13693: YK.:n suosittaman 0,7% osuuden bruttokansantulosta. 13694: Eduskunta on eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota oman 13695: roolinsa vahvistamiseen kehitysyhteistyöasioiden käsittelyssä. 13696: Nämä asiat olivat myös keskeisesti esillä Paasion selvityksessä, 13697: jossa suositetaan mm. talousarvioesityksen perustelujen yksi- 13698: tyiskohtaisempaa käsittelyä eduskunnassa ja merkittävien 13699: linjapäätösten tuomista eduskunnan käsittelyyn mahdollisim- 13700: man varhaisessa vaiheessa. 13701: Paasion selvitys oli pohjana hallituksen syksyllä 1996 13702: tekemälle periaatepäätökselle. 13703: 13704: 25 13705: Valtiontilintarkastajat 13706: Valtiontilintarkastajat selvittivät kertomuksessaan vuodelta 13707: 1994 määrärahaleikkausten vaikutuksia. Vuoden 1992 jälkeen 13708: noin 200 kehitysyhteistyöhankkeesta vain joka neljättä voitiin 13709: jatkaa alkuperäisen suunnitelman mukaan. Suomi on supista- 13710: nut voimakkaasti osallistumistaan YK:n kehitysohjelmiin ja - 13711: rahastoihin. Toisaalta valtiontilintarkastajat totesivat valtion- 13712: talouden tarkastusviraston päätyneen vuonna 1994 julkaistus- 13713: sa tarkastuskertomuksessaan johtopäätökseen, jonka mukaan 13714: määrärahaleikkausten vaikutukset olivat valtaosin myönteisiä. 13715: Johtopäätöksen perusteluna oli, että koko julkisen kehitysyh- 13716: teistyön perusteita, tavoitteita ja tuloksia jouduttiin arvioi- 13717: maan uudelleen ja etsimään aiempaa tehokkaampia toiminta- 13718: tapoja, joiden avulla vähemmällä rahalla saataisiin aikaan 13719: parempia ja kestävämpiä tuloksia. 13720: Kehitysyhteistyöosaston vastineissa on todettu tämän 13721: johtopäätöksen olleen yksinkertaistettu ja osin jopa väärä. 13722: Vaikkakin määrärahojen voimakkaan kasvun vuosina hanke- 13723: valmistelun laatu ei vielä ollut nykyisellä tasolla, ei tästä voida 13724: vetää johtopäätöstä, että määrärahojen leikkaukset olisivat 13725: johtaneet pääosin myönteisiin tuloksiin. Avun tehokkuuteen 13726: vaikuttaa ratkaisevammin esimerkiksi kehitysmaiden oma, 13727: 1990-luvulla yleisesti parantunut politiikka, kuin avunantajan 13728: määrärahapolitiikka. 13729: Vuodesta 1992 lähtien tehdyillä määrärahojen leikkauk- 13730: silla oli kielteisiä vaikutuksia Suomen ulkoiseen kuvaan kan- 13731: sainvälisissä järjestöissä, yhteistyömaissa ja muissa OECD- 13732: maissa. Pitkälle valmistelluista hankkeista jouduttiin luopu- 13733: maan. Käynnissä olevien hankkeiden tavoitteista jouduttiin 13734: tinkimään ja perustelluistakin jatkoista luopumaan. On kiista- 13735: tonta, että Suomi menetti osittain puhevaltaansa kansainväli- 13736: sessä kehitysyhteistyössä ja asemansajohtavana kehitys- 13737: yhteistyömaana. 13738: Valtiontilintarkastajat korostivat lausunnossaan myös, 13739: että kahdenvälisissä ohjelmissa on keskityttävä entistä har- 13740: vempiin maihin ja käytettävä hyväksi niistä saatua paikallis- 13741: ten olojen tuntemusta kehitysvaikutusten optimoimiseksi. 13742: Puhtaan lahja-avun tulisi heidän mielestään rajoittua lähinnä 13743: koulutukseen ja terveydenhuoltoon. 13744: Edelleen valtiontilintarkastajat korostivat kansalaisjärjes- 13745: töjen kehitysyhteistyön merkitystä todeten kuitenkin hankkei- 13746: den laadun vaihtelevan erinomaisesti toteutetuista hyvinkin 13747: heikosti toteutettuihin ongelmahankkeisiin. Valtiontilintarkas- 13748: tajat suosittelivatkin vähenevien määrärahojen suuntaamista 13749: nykyistä harvemmille järjestöille niiden saavuttamien tulosten 13750: ja vaikuttavuuden perusteella. 13751: 13752: 13753: 13754: 13755: 26 13756: SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN NÄKYMÄT 13757: 13758: Kahdenvälinen yhteistyö: 13759: maapolitiikka muutoksessa 13760: Suomen kehitysyhteistyön kohdemaavalinta, maapolitiikka ja 13761: maastrategioiden teko on vielä viime vuosiin saakka perustu- 13762: nut niihin samoihin lähtökohtiin, jotka ovat olleet määräävinä 13763: jo 1970-ja 1980-luvun kehitysyhteistyön linjauksissa. Apu 13764: keskitettiin köyhimpiin maihin, joille siirrettiin henkisiä ja 13765: aineellisia resursseja, koska niiden puute nähtiin kehityksen 13766: pääesteeksi. 13767: Kehitysavun yleismaailmallinen kriisi on johtanut kan- 13768: sainvälisen kehitysapuyhteisön tarkastelemaan kehityksen 13769: sisältöä kuilu- ja tarveanalyysien sijasta dynamiikan näkökul- 13770: masta. Kehitysapua on oltu vastaavasti sopeuttamassa tähän 13771: kehikkoon niin, että avulla ei ole ensisijaisesti puuttuvan 13772: rahoituksen ja muiden puuttuvien resurssien täyttäjän roolia, 13773: vaan kehitysmaiden omaa dynaamista prosessia edistävä ja 13774: tukeva tehtävä. Myös Euroopan Marshall-avustajälkeenpäin 13775: tehdyt analyysit vahvistavat, että lahja-apu saattaa hidastaa 13776: kehitystä, kun uudistuksia voidaan lykätä ja vanhoja rakentei- 13777: ta ylläpitää subventioin. 13778: 1980-luvulla voimistuneet kehityserot eri maaryhmien 13779: välillä ja erityisesti kylmän sodan päättymisen luoma tilanne 13780: paljastivat lopullisesti, että pysyvää kehitystä tapahtuu vain 13781: maissa, jotka itse ovat sitoutuneet kehitykseen ja sen edellyttä- 13782: mien politiikkojen luontiin ja toteuttamiseen. Kun kehitysmais- 13783: sa tarpeet ovat lähes rajattomat ja kehitysyhteistyövarat hyvin 13784: rajalliset, varojen suuntaamisen tulee perustua valintoihin. 13785: Niissä ratkaisee se, missä saavutetaan kehityksen kannalta 13786: tehokkaimmin Suomen kehitysyhteistyön yleisstrategiassa 13787: asetetut tavoitteet (taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön 13788: kannalta kestävä kehitys sekä demokratian, hyvän hallinnon, 13789: ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteutuminen). Kehitystavoit- 13790: teiden ohella kohteiden valinnassa tarkastellaan myös Suomen 13791: ulkopoliittisia tavoitteita eri alueilla ja maaryhmissä. 13792: Perinteinen ohjelmamaa/ensisijainen yhteistyömaa -ajatte- 13793: lu on kehitysmaiden eriytymisen, dynamiikan ja kehityksen 13794: monimuotoisuuden myötä saamassa rinnalleen uudenlaisia 13795: painotuksia. Samoin Suomen ulkopolitiikan painotukset ja 13796: niiden muutokset merkitsevät sekä yhteistyömaiden ki:rjon 13797: laajenemista että maapolitiikan ja strategioiden entistä suu- 13798: rempaa eriytymistä. Tämä koskee myös kehitysyhteistyön (tai 13799: pikemminkin yhteistyön) välinevalikoiman laajenemista. 13800: Viime vuosien aikana on käynyt selväksi, että kehitysyh- 13801: teistyön välineet eivät yksin riitä muuttuvassa maailmassa. 13802: Tarvitaan laajemmin ulkopolitiikan ja kansainvälisen yhteis- 13803: työn muitakin välineitä. Esimerkiksi humanitaarisessa avussa 13804: puhutaan kansainvälisessä keskustelussa jo selkeästi konflikti- 13805: en ehkäisyn, hätäavun, jälleenrakennuksen ja pitkäjänteisen 13806: 13807: 27 13808: kehitysyhteistyön toisiinsa vaihettuvistaja osin päällekkäisistä 13809: prosesseista. Näihin alkavat limittyä myös yhä useammassa 13810: yhteydessä kansainvälinen rauhanturvatoiminta ja poliittinen 13811: vaikuttaminen. 13812: Kehitysyhteistyön tuloksellisuuden kannalta on oleellista, 13813: että käytettävissä on mahdollisimman monia välineitä. On 13814: välttämätöntä, että kehitysyhteistyötä käsitellään osana koko- 13815: naisvaltaisia kehitysmaasuhteita siten, että kehitysmaita 13816: koskettavat Suomen eri politiikkalohkot tukevat toisiaan ja 13817: johdonmukaisesti samoja päämääriä. 13818: Kaikkien käytettävien keinojen ja niiden yhdistelmän 13819: lähtökohtina tulee olla, että yhteistyömaa on itse niihin sitou- 13820: tunut ja kokee kaikki toiminnat omikseen. Pitemmällä tähtäi- 13821: mellä Suomi edistää sitä, että kullakin kehitysmaalla olisi vain 13822: yksi, sen laatima kehitysstrategia, jota tukemaan eri lähteistä 13823: tuleva ulkomaanapu suunnattaisiin. 13824: 13825: Monenkeskiset kanavat ja 13826: EU Suomen tavoitteiden toteuttajina 13827: Kaikilla kehitysyhteistyön eri muodoilla pyritään samojen, 13828: Suomen kehitysyhteistyöstrategian mukaisten tavoitteiden 13829: saavuttamiseen. Kun halutaan vaikuttaa kehitysmaiden poliit- 13830: tiseen, taloudelliseen ja sosiaalipoliittiseen muutokseen, on 13831: otettava huomioon, että Suomi on varsin pieni toimija kansain- 13832: välisessä politiikassa ja yksinään sen vaikutusmahdollisuudet 13833: ovat rajalliset. Siten YK-järjestelmä, kansainväliset rahoitus- 13834: laitokset ja EU tarjoavat mittasuhteiltaan aivan toisenlaiset 13835: mahdollisuudet myös Suomen tärkeinä pitämien päämäärien 13836: edistämiseen. 13837: Esimerkiksi yleiseksi kehitysyhteistyöpoliittiseksi lähtö- 13838: kohdaksi on hyväksytty, että kestävä taloudellinen ja inhimilli- 13839: nen kehitys on mahdollista vain, mikäli kehitysmaiden taloudet 13840: ovat terveellä pohjalla. Tästä lähtökohdasta Suomen yhteistyö 13841: kehitysrahoituslaitosten kanssa on välttämätöntä, koska niiden 13842: toiminta on laaja-alaista ja rahoitus merkittävää. Ne voivat 13843: vaikuttaa kehitysmaiden talouspolitiikkaan ja tukea valitun 13844: politiikan toimeenpanoa. 13845: YK:ssa on vastaavasti käsitelty poliittisella tasolla vaikeita 13846: maailmanlaajuisia ongelmia kuten ympäristöä, väestön ja 13847: taloudellisen kehityksen keskinäistä riippuvuutta, kestävää 13848: inhimillistä ja sosiaalista kehitystä, tasa-arvokysymyksiä jne. 13849: YK-järjestelmän toiminnalle ja vaikuttamiselle kehitysmaissa 13850: tiedollista pohjaa luo se merkittävä normatiivinen kehitystyö, 13851: jota mm. YK:n erityisjärjestöt tekevät omilla erityisaloillaan. 13852: YK-järjestelmä tarjoaa Suomelle siten sekä vaikutuskanavan 13853: että tarvitsemaamme tietoa. 13854: Euroopan unionin jäsenyys vuoden 1995 alusta lähtien 13855: avasi Suomen kehitysyhteistyölle uuden toimintakentän. Jäse- 13856: nyyden myötä Suomenkin kehitysmaasuhteet ovat laajentuneet 13857: ja monipuolistuneet niin maantieteellisesti kuin sisällöllises- 13858: 13859: 28 13860: tikin. EU:n kehitysmaasuhteissa kauppapolitiikka, poliittiset 13861: suhteet ja kehitysyhteistyö liittyvät kiinteästi toisiinsa. 13862: Suomen ja EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet eivät 13863: merkittävästi poikkea toisistaan, eikä tässä suhteessa Suo- 13864: menkaan kansalliseen politiikkaan ole syntynyt muutospai- 13865: neita. Painotuksissa, keinovalikoimassa ja hanketoteutuksessa 13866: on eroja. 13867: Kun jäsenyyden myötä EU:n kehitysyhteistyöstä on tullut 13868: Suomenkin kehitysyhteistyötä, Suomen tulee vaikuttaa kaikin 13869: keinoin sen sisältöön ja laatuun. Tämä edellyttää perehtymistä 13870: lukuisiin uusiin asioihin, joihin Suomen ei aiemmin ole tarvin- 13871: nut ottaa kantaa. On myös valikoitava, minkälaisia kysymyk- 13872: siä Suomi itse edistää aktiivisesti Brysselissä ja yhteistyö- 13873: maissa. Kansallisen kehitysyhteistyön myötä syntynyt koke- 13874: mus antaa vaikuttamiselle pohjan ja uskottavuuden. 13875: Tehokas vaikuttaminen yhteisön kehitysyhteistyöhön 13876: edellyttää, että etukäteen valitsemme ne temaattiset paino- 13877: pistealueet, joilla haluamme olla aktiivisia ja valmistelemme 13878: nämä asiakokonaisuudet huolellisesti. Tässä tarkoituksessa 13879: aloitettiin vuonna 1995 EU:n kehitysyhteistyön toimintaohjeen 13880: valmistelua. EU-asiain komitea hyväksyi ohjeen kesäkuussa 13881: 1996. Sen temaattisista painopistealueista voidaan mainita 13882: mm.: 13883: -yhteisön ja jäsenvaltioiden välisen kehitysyhteistyön 13884: keskinäisen täydentävyyden ja koordinaation kehittämi- 13885: nen 13886: -kehitysmaihin vaikuttavien eri politiikkalohkojen ko- 13887: herenssin edistäminen 13888: - ympäristökysymykset, joissa Suomi on jo omalla aioit- 13889: teeliaan liikkeellä niiden paremmaksi huomioon ot- 13890: tamiseksi maastrategioissa ja -ohjelmissa 13891: - Lomen sopimuksen tulevaisuus, joka on näiden aikojen 13892: ehkä tärkein kehitysyhteistyöpoliittinen linjanveto ja 13893: tullee lopulliseen päätöksentekoon Suomen puheen- 13894: johtajakaudella. 13895: EU:ssa Suomi jatkaa sitä aktiivista vaikuttamista, jota on 13896: monta vuotta aktiivisesti harjoitettu YK-järjestelmässä ja 13897: harjoitetaan edelleenkin. Pohjoismaat ovat onnistuneet vaikut- 13898: tamaan YK-järjestöjen ja kansainvälisten rahoituslaitosten 13899: toimintalinjauksiin ja varainkäyttökriteereihin niin, että niissä 13900: korostetaan köyhimpien maiden tarpeita sekä ympäristökysy- 13901: mysten, sosiaalisen kehityksen, väestön, naisten aseman, 13902: hyvän hallinnon periaatteiden ja ihmisoikeuksien merkitystä 13903: kestävän inhimillisen kehityksen aikaansaamisessa. 13904: Pohjoismaat ovat myös pyrkineet tehostamaan YK:n työtä 13905: ja tehneet rationalisointialoitteita varsinkin talous- ja sosiaali- 13906: sektorilla. 1990-luvun alussa saatiin tehostetuksi YK:n opera- 13907: tiivisten järjestöjen johtokuntatyötä sekä humanitaarisen avun 13908: koordinaatiota. Nyt Pohjoismaat ovat jatkamassa yhteisten 13909: aloitteiden tekoa. 13910: Viime vuosina YK:n kansainväliset konferenssit -joiden 13911: 13912: 29 13913: aiheina ovat olleet ympäristö ja kehitys 1992, ihmisoikeudet 13914: 1993, väestö ja kehitys 1994, sosiaalinen kehitys 1995, naisten 13915: asema 1995, kaupungistuminen ja asuinyhdyskunnat 1996 - 13916: ovat päätösasiakirjoissaan luoneet kansainvälisen kehitys- 13917: strategian vuosituhannen vaihteen ajalle. Suomi painottaa 13918: konferenssien seurantaa: nyt tulisi koota yhteen ja toteuttaa se, 13919: mistä on yhdessä sovittu. 13920: 13921: 13922: 13923: 13924: 30 13925: SUOMEN JULKINEN KEillTYSYHTEISTYÖ 1980-1996, 13926: määrärahat ja varojen käyttö 13927: % 13928: BKTL:sta 13929: 0,80 13930: ~ 13931: - .... 0,70 13932: 13933: ----~- ,.,, 13934: C=:J Varojen käyttö '~ 13935: 13936: - 13937: """"'1\ 13938: f- 0,60 13939: 13940: - 13941: - - - Määrärahat /_ t- .~ 13942: f- 13943: f- 13944: f- .. · ~ 0,50 13945: ~L. i• t- ~ 13946: - t- t- 1- f- t- 13947: 0,40 13948: ::::~~- 13949: ~0 13950: 13951: 13952: 13953: 13954: 1- - f- r---1 - f- ." t- f- - ' t----: 0,30 13955: ~?P-- f ,·· 1· ,, 13956: i-- - - f- f- r- - f- f- r- f- ..· t- f- '-i f- 0,20 13957: .... ' 13958: 1-- - - t- - 1- - f- t- - f- . ,f- t- ,.---.·· . 13959: r-• 0,10 13960: ' 0,00 13961: 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 19911992 1993 1994 1995 1996 13962: 13963: 13964: 13965: 13966: SUOMEN JULKINEN KEHITYSYHTEISTYÖ, 13967: jako kahdenväliseen ja monenkeskiseen 1985-95 (milj. mk) 13968: 13969: Monenkeskisellä kehitysyhteistyöllä tarkoitetaan maksajamaasta kansainvälisten jäijestöjen tai 13970: kehitysrahoituslaitosten käyttöön siirrettäviä varoja. Olennaista on, että päätöksen siitä, mihin 13971: tarkoitukseen varat käytetään, tekee maksusuorituksen saava organisaatio eikä alkuperäinen 13972: maksajamaa. Kahdenvälinen kehitysyhteistyö määritellään monenkeskisyyden kautta siten, että 13973: kaikki ne toiminnot, jotka eivät ole monenkeskisiä ovat kahdenvälisiä. 13974: 5000 13975: 13976: 4000 13977: 13978: 3000 13979: 13980: 2000 13981: 13982: 1000 13983: 13984: 0 13985: -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 13986: 13987: 13988: 13989: 13990: D kahdenvälinen • monenkeskinen 13991: 13992: 13993: 31 13994: JULKINEN KEillTYSYHTEISTYÖ KÅY'ITÖKOHTEI'ITAIN, 13995: VAROJEN KÅY'ITÖ 1994-1995 SEKÅ TALOUSARVIO 1996 (milj. mk) 13996: talousarvion jaottelun mukaan* 13997: 13998: Varojen Varojen Talous- 13999: käyttö käyttö arvio Muutos 14000: 14001: 1994 1995 1996 1994-1995 14002: 14003: MONENKESKINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 273,6 414,2 444,0 140,5 14004: 14005: YK:n kehitysohjelmat 116,2 154,2 38,0 14006: YK:nkehitysohjelma UNDP 27,0 55,0 28,0 14007: YK:nlastenrahasto UNICEF 51,5 45,0 -6,5 14008: YK:nväestörahasto UNFPA 37,1 50,0 12,9 14009: Muut rahastot 0,6 4,2 3,6 14010: 14011: Tutkimusohjelmat 8,7 5,6 -3,2 14012: Taloudellisen kehitystutkimuksen kansain- 1,1 1,1 0,0 14013: välinen instituutti WIDER 14014: Muut tutkimusohjelmat 7,7 4,5 -3,2 14015: 14016: Elintarvikeapu 42,0 45,0 3,0 14017: Maailman elintarvikeohjelma WFP 42,0 45,0 3,0 14018: 14019: Kansainväliset kehitysrahoituslaitokset 106,6 209,4 102,8 14020: Kansainvälinen kehitysrahoitusjärjestö IDA 12,3 147,6 135,4 14021: Aasian kehityspankki AsDB 1,9 1,9 14022: Aasian kehitysrahasto AsDF 10,0 20,0 10,0 14023: Afrikan kehitysrahasto AIDF 58,6 -58,6 14024: Latinalaisen Amerikan kehityspankki IDB 7,8 7,8 14025: Pohjoismainen kehitysrahasto NDF 15,1 28,5 13,5 14026: Muut rahastot 10,7 3,5 -7,2 14027: 14028: 14029: MAA· JAALUEKOHTAINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 545,4 383,1 455,0 -162,3 14030: 14031: Saharan eteläpuolineo Afrikka 322,1 201,6 -120,5 14032: Etiopia 11,3 19,3 8,0 14033: Kenia 25,2 22,3 -2,9 14034: Mosambik 47,4 34,3 -13,1 14035: Namibia 43,6 23,7 -19,9 14036: Sambia 57,0 42,4 -14,6 14037: Tansania 108,3 30,8 -77,5 14038: Muut kohdemaat ja alueellinen toiminta 29,2 28,7 -0,5 14039: 14040: 14041: Välimeren maat 35,6 22,4 -13,2 14042: Egypti 34,7 21,5 -13,2 14043: Muut kohdemaat ja alueellinen toiminta 1,0 0,9 0,0 14044: 14045: 14046: Aasianmaat 137,5 106,9 -30,6 14047: Bangladesh 25,0 17,5 -7,5 14048: Nepal 33,0 24,2 -8,8 14049: SriLanka 24,3 4,7 -19,6 14050: Vietnam 34,8 44,3 9,5 14051: Muut kohdemaat ja alueellinen toiminta 20,4 16,1 -4,3 14052: 14053: 14054: 14055: 32 14056: Varojen Varojen Talous- Muutos 14057: käyttö käyttö arvio 14058: 14059: 1994 1995 1996 1994-1995 14060: 14061: Latinalaisen Amerikan maat 50,2 52,3 2,1 14062: Nicaragua 16,9 21,8 4,8 14063: Muut kohdemaat ja alueellinen toiminta 33,2 30,5 -2,7 14064: 14065: MAITTAIN KOHDENTAMATON 41,2 41,2 30,0 0,0 14066: KEHITYSYHTEISTYÖ 14067: 14068: KEHITYSLUOTOT -8,0 1,8 43,0 9,8 14069: 14070: KORKOTUKI 124,7 151,7 150,0 27,0 14071: 14072: HUMANITAARINEN APU 161,7 126,7 150,0 -34,9 14073: Katastrofiapu ja pakolaisten avustaminen 154,7 119,6 -35,2 14074: Demokratia- ja ihmisoikeusjäijestöt 6,9 7,2 0,3 14075: 14076: KEHITYSYHTEISTYÖN SUUNNITTELU 30,7 24,4 23,0 -6,3 14077: JA TUKITOIMINNOT JA EVALUOINTI 14078: Josta: 14079: Kehitysyhteistyöosaston tiedotus 3,0 2,4 -0,6 14080: Evaluointi ja sisäinen tarkastus 2,4 2,6 3,0 0,2 14081: 14082: KANSALAISJÄRJESTÖJEN 14083: KEWTYSYHTEISTYÖ 120,4 120,2 125,0 -0,3 14084: Josta: 14085: Kansalaisjärjestöjen tiedotustoiminta 2,2 2,7 0,4 14086: Avustukset kansalliseen kehitysjoukkotoimintaan 19,7 19,0 -0,7 14087: 14088: VARSINAINEN KEWTYSYHTEISTYÖ 14089: YHTEENSÄ 1289,8 1263,3 1420,0 -26,5 14090: 14091: TEOLLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 22,6 19,1 16,0 -3,5 14092: FINNFUND 15,3 10,9 9,0 -4,4 14093: TTT-yhteistyö 7,4 8,2 7,0 0,9 14094: 14095: KEHITYSYHTEISTYÖN HALLINTOMENOT 77,2 82,7 76,2 5,5 14096: 14097: PAKOLAISVASTAANOTON MENOT 30,8 32,1 169,0 1,3 14098: 14099: SUOMEN OSUUS EU:N 14100: KEHITYSYHTEISTYÖBUDJETTIIN 184,8 200,0 184,8 14101: 14102: MUUT MAKSUOSUUDET Kv. JÄRJESTÖILLE 88,2 98,4 95,6 10,2 14103: 14104: MUUTMENOT 6,4 3,7 5,6 -2,7 14105: Josta: 14106: Perun anteeksiannetun kehitysluotan korkorästit 11,6 14107: 14108: KEHITYSYHTEISTYÖN VAROJEN KÄYTTÖ 14109: YHTEENSÅ 1515,1 1695,6 1982,5 180,5 14110: 14111: * Talousarvion mukaan jaotellussa taulu,kossa päävastaanottajamaiden maksatukset sisältävät vain ko. 14112: budjettikohdasta rahoitetun toiminnan (ei siis esim. kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä, humanitaarist.a 14113: apua, kehitysluottoja tai korkotukea). Kokonaismaksatukset maittain käyvät ilmi taulukosta 'Kahdenvälisen 14114: kehitysyhteistyön maakohtaiset maksatukset 1995'. 14115: 14116: 14117: 33 14118: Kehitysyhteistyöstrategian 14119: 3 tavoitteiden toteuttaminen 14120: 14121: STRATEGIAN KEHITYSTAVOITTEET 14122: 14123: Suomen kehitysyhteistyöstrategian tavoitteita ovat laajamittai- 14124: sen köyhyyden vähentäminen, ympäristöongelmien torjuminen 14125: sekä ihmisoikeuksien, kansanvallan ja tasa-arvon edistäminen. 14126: Suomen kehitysyhteistyöstrategian soveltaminen käytän- 14127: nön toimintaan on kokonaisvaltainen prosessi, joka ulottuu 14128: yhteistyömaiden kanssa käytävästä dialogista maapolitiikan 14129: kautta projekti- ja toimintamuotojen valintaan ja toteuttamis- 14130: tapoihin. 14131: Strategian keskeiset tavoitteet on ilmoitettu yhteistyö- 14132: maiden viranomaisille vuosineuvotteluissa, nk. maaohjelmoin- 14133: tineuvotteluissa. Yhteistyömailta edellytetään selkeästi ilmene- 14134: vää sitoutumista Suomen asettamiin tavoitteisiin. 14135: Samaten monenkeskisessä kehitysyhteistyössä Suomi 14136: edistää strategian mukaisten tavoitteiden toteuttamista. 14137: 14138: KÖYHYYDENVÄHENTÄMINEN 14139: Huolimatta monista saavutuksista, joihin kehitysmaissa on 14140: viimeisten 30 vuoden aikana ylletty mm. opetuksen, terveyden- 14141: huollon ja ravitsemuksen aloilla, yli miljardi ihmistä elää 14142: edelleen ns. absoluuttisessa köyhyydessä vailla mahdollisuuk- 14143: sia täyttää päivittäisiä perustarpeitaan. Köyhyyden syitä ovat 14144: edelleen korkeana jatkuva väestönkasvu, suuret tuloerot, 14145: alhainen koulutustaso, hidas talouskasvu ja köyhien ihmisten 14146: heikot mahdollisuudet omaehtoiseen toimintaan. 14147: Suomi korostaa köyhyyden vähentämiseen tähtäävässä 14148: kehityspolitiikassaan kolmea avaintekijää. Tarvitaan väestön- 14149: kasvun ylittävää taloudellista kasvua, jonka tarjoama hyvin- 14150: vointi jakautuu tasapuolisesti myös köyhien ihmisten hyväksi. 14151: Tarvitaan riittäviä investointeja ihmisiin, erityisesti sosiaalis- 14152: ten peruspalveluiden kuten opetuksen, perusterveydenhuollon, 14153: puhtaan veden, sanitaation ja ravitsemuksen aloilla. Tarvitaan 14154: enemmän köyhien ihmisten käytettävissä olevia rahoitus- ja 14155: muita kaupallisia palveluita, infrastruktuuria ja tuotannon- 14156: tekijöitä, jotta köyhät voivat itse vaikuttaa omaan kehitykseen- 14157: sä. 14158: Talouden kasvu edellyttää säästämiselle, muille rahavir- 14159: roille ja investoinneille suotuisaa poliittista ja taloudellista 14160: ympäristöä. Siihen kuuluu vakaaja tasapainoinen talous, 14161: julkisen ja yksityisen sektorin välinen toisiaan täydentävä 14162: 14163: Kuva: SLS 1Lauri Koski. 35 14164: työnjako, toimivat markkinat sekä integroituminen kansainvä- 14165: liseen talouteen. Siihen kuuluu myös hyvä hallinto, poliittinen 14166: vastuunalaisuus ja oikeusvaltion periaatteet. 14167: Useimmissa tapauksissa laajamittainen ja pysyviin muu- 14168: toksiin tähtäävä köyhyyden vähentäminen edellyttää kehitys- 14169: maalta koko yhteiskunnan läpikäyviä rakenteellisia muutoksia 14170: niin taloudenpidossa, tulonjaossa kuin sosiaalipolitiikassakin. 14171: Kansainvälisellä tuella voi olla merkittävä katalysoiva, kehi- 14172: tykselle ja investoinneille suotuisia olosuhteita luova vaikutus, 14173: edellyttäen, että kehitysmaa itse selkeästi sitoutuu näiden 14174: uudistusten toteuttamiseen. Tämä edellyttää kuitenkin niin 14175: laajamittaisia, maan itsensä harjoittamaa talouspolitiikkaa 14176: tukevia toimia, mukaan lukien suora budjettituki ja velkojen 14177: uudelleen järjestelyt, että kansainvälisen yhteisön yhteiset 14178: toimet ovat välttämättömiä. Suomen tapaisen pienen avunan- 14179: tajan on mahdoton olla yksinään vaikuttamassa tällaisten 14180: prosessien syntymiseen ja toteuttamiseen. Sitä vastoin on 14181: tärkeää, että Suomi on mukana vaikuttamassa tällaisten toi- 14182: menpiteiden sisältöön sekä osallistuu mahdollisuuksien mu- 14183: kaan niiden rahoittamiseen, erityisesti omissa kohdemaissaan. 14184: Merkittävin viime vuosien laajamittaisesti köyhyyden vähentä- 14185: miseen tähtäävä ohjelma on Maailmanpankin johdolla toteutet- 14186: tu Afrikan köyhille maille kohdennettu erityisohjelma (SPA), 14187: jota Suomikin tukee. 14188: Kokonaisvaltaisten ohjelmien tavoin myös yksittäisillä 14189: hankkeilla voidaan vaikuttaa köyhyyden vähentämiseen. Yksit- 14190: täisten hankkeiden vahvuus on, että selkeään kohderyhmään 14191: suunnattuina niiden vaikutukset voivat olla nopeahkoja ja 14192: kohderyhmän kannalta tuntuvia. Toisaalta hankkeiden tulos- 14193: ten kestävyys riippuu paljolti siitä, millainen toteutusympäris- 14194: tö niillä on tai niille onnistutaan luomaan rakenteellisten 14195: muutosten kautta. Ohjelma- ja projektiapu ovat siten kiinteäs- 14196: sä vuorovaikutuksessa keskenään, ja niitä tulisi toteuttaa 14197: samansuuntaisesti ja toisiaan tukien. 14198: Investoimalla ihmisiin yritetään poistaa köyhyyden syitä. 14199: Sosiaaliset peruspalvelut ovat keskeisessä asemassa. Opetuk- 14200: sessa on kiinnitetty erityistä huomiota peruskoulutuksen 14201: kehittämiseen ja sen saattamiseen köyhien ihmisten ulottuvil- 14202: le. Viime vuosina käynnistetyt uudet hankkeet tähtäävät erityi- 14203: sesti opetushallinnon ja -järjestelmien parantamiseen ja niiden 14204: tehokkuuden lisäämiseen. Luku- ja kirjoitustaito sekä korke- 14205: ampi koulutustaso lisäävät ihmisten mahdollisuuksia päättää 14206: tietoisesti omista asioistaan ja vaikuttaa omaan elämäänsä. 14207: Terveydenhuollon alalla pääpaino on perusterveydenhuol- 14208: lossa ja siihen liittyen lisääntymisterveydessä, ml. perhesuun- 14209: nittelussa. Puhdas vesi ja sanitaatio ovat mukana monissa 14210: terveydenhuoltohankkeissa. Tämän alan palveluilla lievenne- 14211: tään köyhyyden vaikutuksia, ja samoin kuin koulutuksellakin 14212: parannetaan ihmisten edellytyksiä hoitaa omia asioitaan. 14213: Maaseudun kehittämishankkeet, joilla edistetään mm. 14214: elintarvikkeiden tuotantoa, ovat keskeisessä asemassa monissa 14215: apuohjelmissa. 14216: 14217: 36 14218: SPA-ohjelma tukee Afrikan 14219: vähiten kehittyneitä maita 14220: Suomi on mukana toteuttamassa tuottavaan toimintaan. Rakenteelli- 14221: Maailmanpankin johdolla toteutet- set muutokset vaikuttavat joskus 14222: tavaa SPA -ohjelmaa (Special lyhyellä aikavälillä kielteisesti 14223: Programme ofAssistance). Se tukee joidenkin ihmisten tilanteeseen. 14224: velkaongelman kanssa kamppai- Tästä syystä erityisesti tällaisiin 14225: levia Afrikan vähiten kehittyneitä ryhmiin kohdennetut sosiaaliset 14226: maita, jotka ovat ryhtyneet sopeut- turvaverkot ovat tulleet myös SPA- 14227: tamaan talouksiaan tavoitteena ohjelman olennaiseksi osaksi. 14228: taloudellinen kasvu ja köhyyden SPA -ohjelman ensimmäinen 14229: vähentäminen. vaihe kattoi vuodet 1989-91. Aloi- 14230: SPA-ohjelma tarjoaa avun- tusvuonna ohjelmassa oli mukana 14231: antajille neuvottelu- ja koordi- 20 Saharan eteläpuolisen Afrikan 14232: naatiomekanismin, jonka tavoittee- maata. Ohjelman toinen vaihe 14233: na on kehitysavun tuloksellisuuden kattoi vuodet 1991-93. Tämän 14234: parantaminen edistämällä kehityk- vaiheen aikana ohjelmaan hyväk- 14235: sen mahdollistavia olosuhteita syttiin mukaan seitsemän maata 14236: kohdemaissa. Ohjelmaan osallis- lisää. SPA-ohjelman kolmas vaihe 14237: tuvissa kehitysmaissa taloudellinen kattaa vuodet 1994-96. Nykyään 14238: kasvu on ollut viime vuosina selväs- SPA-maita on yhteensä 31. 14239: ti nopeampaa kuin sen ulkopuolelle Vuonna 1996 on keskusteltu 14240: jääneissä maissa. ohjelman neljännestä vaiheesta 14241: Ohjelman kulmakivenä on vuosille 1997-99 sekä tulevan ohjel- 14242: julkisen talouden tervehdyttäminen, man painopisteistä. Näitä ovat 14243: jolla on todettu olevan suoria myön- taloudellisen vakauden ylläpitämi- 14244: teisiä vaikutuksia taloudelliseen nen; paikallisen kapasiteetin sekä 14245: kasvuun. Se on köyhyyden vähentä- julkisten menojen kehitysvaiku- 14246: misen perusedellytys, vaikkakaan ei tusten vahvistaminen; uudistus- 14247: sen tae. Taloudellista kasvua tuke- ohjelmien, taloudellisen kasvun, 14248: via toimintoja on täydennetty kas- köyhyyden vähentämisen sekä 14249: vun tulosten jakamiseen ja erityises- naisten aseman huomioonottamisen 14250: ti köyhiin suuntautuvilla toimenpi- välisten yhteyksien vahvistaminen 14251: teillä. Sosiaalisektorin peruspalve- ja maakohtaisen suoriutumisen 14252: lut ovat välttämätön edellytys seurannan tehostaminen. 14253: köyhien ihmisten osallistumismah- SPA-ohjelman neljännen vaiheen 14254: dollisuuksille ja heidän saami- rahoitustarve on noin 27 miljardia 14255: selleen mukaan taloudellisesti dollaria. 14256: 14257: Koulutetut ja terveetkään ihmiset eivät kuitenkaan pääse 14258: köyhyyslaukustaan ellei heillä ole käytettävissään keinoja 14259: oman työllisyytensä ja toimeentulonsa parantamiseksi. Avain- 14260: asemassa ovat hankkeet, jotka edistävät köyhien ihmisten 14261: omaehtoisia toimeentulomahdollisuuksia. Tukemalla osuustoi- 14262: mintaaja muita ruohonjuuritason yhteistyöverkostoja, perusta- 14263: malla pieniä luottoja ja muita kaupallisia palveluita köyhille 14264: 14265: 37 14266: ta:rjoavia organisaatioita sekä edistämällä perusinfrastruk- 14267: tuuria annetaan köyhille mahdollisuus vastata itse omasta 14268: kehityksestään. 14269: Oli kyseessä sitten kohdemaan yhteiskuntajäijestelmä, 14270: talouspolitiikka, investoinnit ihmisiin tai köyhien omaehtoisen 14271: toimeentulon edistäminen, Suomi on edellyttänyt kohdemail- 14272: taan naisten ja miesten kohtelemista tasaveroisesti. Suomen 14273: kehitysyhteistyössä sukupuoleen liittyvät näkökohdat huomioi- 14274: daan myös kaikessa toiminnassa. 14275: 14276: 14277: 14278: Länsi-Keniassa tavoitteena 14279: sosiaalinen kehitys 14280: Suomen kehitysapu Keniassa on kaivojen huoltamisvastuulla pyrit- 14281: 1980-luvun alkupuolelta alkaen tiin kestävän tuloksen aikaansaa- 14282: kohdistunut voimakkaasti Länsi- miseen. 14283: Keniaan. Alueen kehitys oli tuolloin Karjatalousohjelma, joka alkoi 14284: selvästi muuta maata jäljessä, ja Länsi-Keniassa hieman myöhem- 14285: korkean väestönkasvun ja viljely- min, parantaa pienviljelijöiden, 14286: maan niukkuuden vuoksi köyhyy- erityisesti naisten, toimeentuloa 14287: den syihin oli puututtava kiireel- lypsykarjan hankinnan ja maidon- 14288: lisesti. 'lbimintaa suunniteltiin tuotannon avulla. Osuustoiminnal- 14289: kolmella sosiaalisen kehityksen lisen maidonmyynnin järjestämi- 14290: keskeisellä alalla. Perusterveyden- nen, koulutus ym. tuotantoa tehos- 14291: huollon hankkeen tavoitteena oli tavat palvelut parantavat maata- 14292: parantaa väestön ja erityisesti louden tuottavuutta ja antavat 14293: äitien ja lasten terveyttä sekä sa- kipeästi kaivattuja lisätuloja. 14294: malla levittää tietoa perhesuun- Suomen merkittävät ja väestön 14295: nittelusta. 'lbiminta kohdistui yli 13 elinolosuhteisiin suoraan kohdistu- 14296: vuoden aikana perusterveydenhuol- vat hankkeet ovat tuottaneet tulok- 14297: lon institutionaaliseen kehittämi- sia, jotka näkyvät ja jotka tunnuste- 14298: seen, rakentamiseen ja erityisesti taan. Lasten aliravitsemus on 14299: henkilökunnan kouluttamiseen sekä vähentynyt, äitien ja lasten rokot- 14300: kylätason yhteisöjen ja vapaaehtois- taminen ja perhesuunnittelu ovat 14301: ten terveystyöntekijöitten osallistu- lisääntyneet ja synnytyksissä avus- 14302: misen kannustamiseen. taa yhä useammin koulutettu henki- 14303: Suomen tuella toteutettiin lö. Puhtaan juomaveden saaminen 14304: samalla alueella vesihuollon paran- kohtuullisen läheltä on jo mahdol- 14305: tamiseksi laaja ohjelma, jossa lista asukkaiden enemmistölle. 14306: pääpaino oli puhtaan juomaveden Karjatalousohjelman sisään raken- 14307: saaminen maaseudun asukkaille nettu "lainanmaksujärjestelmä", 14308: rakentamalla ja parantamalla lahjoituslehmien vasikoitten edel- 14309: kaivoja. Myös tässä hankkeessa leenlahjoittaminen, tähtää hank- 14310: edunsaajien omalla rakennus- ja keen jatkumiseen omin voimin. 14311: rahoituspanoksella sekä aktiivisella 14312: 14313: 38 14314: Mikroluotoilla vauhtia yrittämiseen 14315: Mikroluototuksen tukeminen ja inflaation etenemiseen, minkä 14316: mikrorahastojen perustaminen ovat lisäksi lasketaan toimitusmaksut ja 14317: avunantajakeskustelujen ajankoh- välittäjän osuus. Keski-Amerikan 14318: taisteemoja. Maailmanpankki on mikroluotto-ohjelmissa on jo useita 14319: kahden viime vuoden aikana pyrki- tuhansia hyödynsaajia joko suoraan 14320: nyt koordinoivaan rooliin mik- tai ryhmiensä kautta. Naiset ovat 14321: roluototuksessa. Myös Suomi on osoittautuneet miehiä tunnolli- 14322: mukana kahdenkymmenen muun semmiksi luottojen takaisinmak- 14323: avunantajan kanssa CGAP-ohjel- sajiksi, joten hankkeiden tavoitteena 14324: massa (Consultative Group to Assist on saada enemmän naisia mukaan 14325: the Poorest), jota Maailmanpankki toimintaan. 14326: koordinoi. CGAPissa vaihdetaan Erityisesti syrjäisiltä maa- 14327: tietoja ja kokemuksia eri maista ja seutualueilla pienten luottojen 14328: luototusjärjestelmistä. saatavuus voi olla ongelma. Vaikka 14329: Suomen rahoittamien kehitys- niitä olisikin pankkien kautta 14330: hankkeiden yhteydessä on toiminut saatavissa, ovat niiden ehdot liian 14331: mikroluototusjärjestelmiä jo usean tiukat. Pankki ei tarjoa luoton- 14332: vuoden ajan. Esimerkiksi Keski- ottajille oheispalveluja, kuten kou- 14333: Amerikan alueellinen metsäohjelma lutusta, tai ihmisiltä puuttuu tarvit- 14334: Procafor on kokeillut mikroluo- tavia vakuuksia. Siksi mikroluoto- 14335: totusta neljässä eri maassa: Guate- tusohjelmat on otettu hyvin vas- 14336: malassa, Hondurasissa, Nicaragu- taan. 14337: assa ja Costa Ricassa, joissa mikro- Korkoprosentit ja takaisin- 14338: yritysten luototus täydentää aikai- maksuajat ovat keskeisiä kysymyk- 14339: sempia taimitarha-, metsitys-, siä, mutta eivät ainoita luototuksen 14340: metsänhoito-ja metsäkoulutus- ongelmia. Usein ennen varsinaises- 14341: komponentteja. Nicaraguassa mik- ta rahasta keskustelemista joudu- 14342: roluototus kuuluu myös sosiaalisen taan selvittämään luotonottajien 14343: kehityksen Fades-ohjelmaan sekä teknisen ja hallinnollisen osaamisen 14344: Prodega-karjatalousohjelmaan. taso. Tuotteiden valmistustekniikka, 14345: Luotto-ohjelmien kautta pien- laatu, markkinoiden selvittäminen, 14346: yrittäjillä, kuten puusepillä, kirves- hinnanmuodostus sekä kirjanpito 14347: miehillä ja karjankasvattajilla sekä ovat keskeistä yrittämisessä. Ilman 14348: erilaisilla ryhmillä on mahdollisuus niiden hallintaa luottojen takaisin- 14349: saada lainoja investointejaan var- maksu voi käydä vaikeaksi. Mah- 14350: ten. Luotot vaihtelevat suuruudel- dollisia osaamisen aukkopaikkoja 14351: taan muutamasta sadasta muuta- on Suomen rahoittamissa hankkeis- 14352: maan tuhanteen markkaan ja niitä sa paikattu mm. tarjoamalla asian- 14353: käytetään mm. verstaiden rakenta- tuntija-apua sekä laskentakou- 14354: miseen, työkalujen hankkimiseen, lutusta. 14355: jalostuseläinten ostoon, pellon 14356: raivaukseen ja siementen hankin- 14357: taan. Luottojen takaisinmaksuajat 14358: vaihtelevat kolmesta kuukaudesta 14359: kolmeen vuoteen käyttötarkoituksen 14360: mukaan. Korkotaso on sidottu 14361: 39 14362: YMPÄRISTÖONGELMIEN TORJUMINEN 14363: 14364: Ympäristökysymysten huomioon ottaminen 14365: kehitysyhteistyön strategisessa suunnittelussa 14366: Syyskuussa 1994 voimaan tullut laki ympäristövaikutusten 14367: arvioinnista edellyttää, että ympäristövaikutukset on selvitet- 14368: tävä viranomaisten valmistellessa suunnitelmia ja ohjelmia, 14369: joiden toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristö- 14370: vaikutuksia. Laki koskee myös kehitysyhteistyön "strategista" 14371: suunnittelua, kuten toiminta- ja taloussuunnitelmien 14372: laadintaa, valtuuspäätösten valmistelua, maastrategioiden ja 14373: -ohjelmien sekä eri toimialojen strategioiden ja ohjelmien 14374: valmistelua. 14375: Vuonna 1996 laaditaan valtioneuvoston ohjeet suunnitel- 14376: mien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista. Myös 14377: EU:ssa on meneillään ohjelmien ja suunnitelmien ympäristö- 14378: vaikutusten arviointia koskevan direktiivin laadinta. Kehi- 14379: tysyhteistyöosasto osallistuu näiden ohjeiden laadintaan. Li- 14380: säksi Suomi osallistuu aktiivisesti OECD:n kehitysyhteistyöko- 14381: mitean aloittamaan strategisen ympäristöarvioinnin selvitys- ja 14382: kehittämishankkeeseen. 14383: Ympäristövaikutusten arvioinnin liittäminen kehi- 14384: tysyhteistyön strategiseen suunnitteluun ja ohjelmointiin 14385: merkitsee ennen kaikkea kehitysyhteistyövarojen kohdista- 14386: miseen liittyvien vaihtoehtojen ja valintojen vertailemista ja 14387: perustelemista ympäristönäkökulmasta. 14388: 14389: Monenkeskinen ympäristöyhteistyö 14390: Monet ympäristöongelmat ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia 14391: ja sidoksissa moniin muihin kehitysongelmiin. Tämä havainto 14392: on kannustanut etsimään uudenlaisia yhteistyömuotoja. Hyviä 14393: esimerkkejä tästä ovat osana kansainvälistä ympäris- 14394: tösopimusjärjestelmää solmitut maailmanlaajuiset ympäris- 14395: tönsuojelusopimukset ja niitä täydentävät rahoitusjärjestelyt. 14396: Vuonna 1995 tulivat yhä selkeämmin esiin kehitysmaiden 14397: ympäristökysymyksiin liittyvät taloudelliset, poliittiset ja 14398: hallinnolliset haasteet. Esimerkiksi kauppa-, kehitys- ja ym- 14399: päristökysymysten yhteensovittaminen on uusi ja nopeasti 14400: kasvava kansainvälisen yhteistyön alue. Sen hoitamiseen 14401: tarvitaan uudenlaista erityisosaamista ja erityisesti eri hallin- 14402: nonalojen yhteispeliä. 14403: Vuonna 1995 alettiin valmistella kansainvälisen kestävän 14404: kehityksen toimikunnan vuonna 1997 pidettävää erityisistun- 14405: toa. Suomi on myös osallistunut aktiivisesti kansainväliseen 14406: metsäpaneeliin, joka perustettiin kehittämään edelleen Rion 14407: metsäperiaatteita. Tarkoitukseen on myös annettu rahallista 14408: tukea. 14409: Suomi ratifioi vuonna 1995 YK:n aavikoitumissopimuksen. 14410: 14411: 40 14412: Sen arvioidaan astuvan voimaan vuonna 1997. Sopimuksen 14413: tavoitteena on estää tai hillitä maaperän köyhtymistä ja aavi- 14414: koitumista laatimalla ja toteuttamalla kansallisia toimin- 14415: taohjelmia. Teollisuusmaat ovat sitoutuneet tukemaan kehitys- 14416: maita ohjelmien toteuttamisessa. Sopimuksella voidaan muun 14417: muassa edistää kehitysmaiden omavaraisuutta elintarvikkei- 14418: den tuotannossa. Suomessa on aloitettu sopimuksen to- 14419: teutuksen suunnittelu käynnistämällä selvitys aavikoitumisen 14420: estämiseen liittyvästä toiminnastamme sekä toimintaohjelman 14421: laadinta. 14422: ED-jäsenyyden myötä laadittiin yleisohjeet kannanottojen 14423: valmistelemiseksi ympäristökysymyksistä ED:n kehitys- 14424: yhteistyössä. Lisäksi Suomi on osallistunut ED:n viidennen 14425: ympäristöohjelman tarkistukseen. 14426: Ohjelman kansainvälinen ulottuvuus sisältää muun muas- 14427: sa maailmanlaajuiset ympäristökysymykset ja kehitysyhteis- 14428: työkysymykset. Suomi on myös osallistunut aktiivisesti ED:n 14429: ympäristöhankerahoista koskevan asetuksen ja ED:n komissi- 14430: on kehitysyhteistyön ympäristövaikutusten arviointia koskevan 14431: päätöslauselman laadintaan. ED:n kehitysyhteistyöhankkeita 14432: koskevissa Suomen kannanotoissa on kiinnitetty huomiota 14433: muutamissa tapauksissa myös hankkeiden ympäristölliseen 14434: kestävyyteen. 14435: ED:n kehitysyhteistyöneuvoston kokouksessa joulukuussa 14436: ministeri Haavisto teki aloitteen käynnissä olevan ED:n 14437: kenttäkoordinaatiokokeilun syventämiseksi kattamaan myös 14438: ympäristöllisesti kestävän kehityksen näkökulman. Aioitteella 14439: on tarkoitus parantaa ympäristökysymysten huomioonottoa 14440: myös maastrategioissa ja -ohjelmissa. Käytännössä 14441: seurattaisiin sitä, millä tavalla sekä kehitysmaan itsensä että 14442: ED-maiden antamat ympäristösitoumukset (esim. Agenda 21) 14443: todellisuudessa toteutuvat kehitysstrategioiden ja näitä 14444: toteuttavien ohjelmien ja hankkeiden tasolla. Suomen aloite on 14445: saanut myönteisen vastaanoton ja sen valmistelua jatketaan. 14446: Suomi on yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa toiminut 14447: ympäristökysymysten huomioon ottamiseksi kansainvälisten 14448: kehitysrahoituslaitosten johtokuntatyössä sekä pääoma- 14449: korotusten että-lisärahoitusneuvottelujen yhteydessä. Ra- 14450: hoituslaitokset ovat viime vuosina kehittäneet ympäristö- 14451: hallintoaan ja hankkeiden ympäristövaikutusten arviontijär- 14452: jestelmiään, ja ympäristöhankkeiden rahoitus on kasvanut 14453: merkittävästi. Esimerkiksi Maailmanpankin ympäristölainojen 14454: arvo on 45 miljardia markkaaja sillä rahoitetaan 137 hanketta 14455: 62 maassa. 14456: 14457: Kahdenväliset ympäristöhankkeet 14458: Yhteistyömaiden ympäristöä parantavien ja ympäristönsuojelu- 14459: valmiuksia kehittävien hankkeiden määrä kasvoi merkittävästi 14460: vuonna 1995. 14461: 14462: 14463: 41 14464: Sopimus Perun kehitysluottovelan muuttamisesta Machu 14465: Picchun alueen ympäristönsuojeluhankkeeksi allekirjoitettiin 14466: alkuvuodesta 1996. Hankkeen yksityiskohtaisessa suunnitte- 14467: lussa ja toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota paikalli- 14468: sen väestön näkemysten ja tarpeiden selvittämiseen ja huomi- 14469: oonottamiseen, lisääntyvän matkailun aiheuttamien sosiaalis- 14470: ten ja ekologisten vaikutusten arviointiin sekä mahdollisten 14471: haittojen torjuntaan. (Hankekuvaus s. 105) 14472: Egyptissä jatkettiin vuonna 1994 aloitettujen teollisuuden 14473: ympäristönsuojelu- ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmien 14474: kehittämishankkeen sekä Alexandrian ongelmajätehuoltohank- 14475: keen valmistelua. Teollisuuden ympäristöhanke liitettiin Maail- 14476: manpankin kanssa rahoitettavaan teollisuuden ympäristö- 14477: ohjelmaan. Hankkeeseen sisältyy lainarahasto teollisuuden 14478: ympäristöinvestointien tukemiseksi. Lisäksi mukana on tekni- 14479: sen avun osuus, joka kehittää muun muassa teollisuusyritysten 14480: valmiuksia arvioida, seurata ja vähentää ympäristöhaittojaan. 14481: Se kehittää myös ympäristöhallinnon kykyä valvoa ympä- 14482: ristölainsäädännön noudattamista sekä kansalaisjärjestöjen ja 14483: tiedotusvälineiden osallistumismahdollisuuksia teollisuuden 14484: ympäristökysymyksiä koskevaan suunnitteluun ja päätöksente- 14485: koon. 14486: Nicaraguassa ja Nepalissa laadittiin ympäristöalan sekto- 14487: riselvitykset, joissa kartoitettiin tulevia ympäristöalan yhteis- 14488: työmahdollisuuksia. Ympäristöyhteistyötä käynnistettiin lisäk- 14489: si Kirgisian ja Etelä-Afrikan tasavallan kanssa. Näissä maissa 14490: valmistellaan vuonna 1996 useita ympäristöhankkeita, joiden 14491: aiheet vaihtelevat luonnonsuojelusta teollisuuden ympäristön- 14492: suojeluun sekä ympäristöhallinnon ja -lainsäädännön kehit- 14493: tämiseen. 14494: Vuonna 1995 myönnettiin korkotukea Kiinaan kolmelle 14495: ympäristönsuojelua edistävälle hankkeelle (voimalaitoksen 14496: rikinpoistojärj estelmä, kaukolämpölaitos ja j ätevedenkäsitte- 14497: lylaitos). 14498: Lisäksi jatkettiin eräitä meneillään olevia ympäristöhank- 14499: keita, kuten Nacalan kaupungin eroosiontorjuntaaja hallinnon 14500: kehittämistä Mosambikissa. Hanke siirtyy vuonna 1996 kol- 14501: manteen vaiheeseen, jossa jatketaan eroosiontorjuntajärjes- 14502: telmien rakentamista ja väestön asuttamista eroosioherkimmil- 14503: tä rinteiltä muualle ja pyritään siirtämään vastuu toiminnasta 14504: kokonaan kaupungin hallinnolle. Hankkeessa on saatu eroosi- 14505: osta lupaavia erävoittoja, mutta eräät perusongelmat, kuten 14506: asutuksen kontrolloinnin heikkous ja siihen liittyvät poliittiset 14507: kysymykset, ovat säilyneet haasteina. Koko maan paikallishal- 14508: linnon kehittäminen antaa kuitenkin jatkossa Nacalan kau- 14509: pungin hallinnolle paremmat mahdollisuudet tehdä ympäris- 14510: tönsuojelun vaatimia päätöksiä. 14511: Varsinaisten ympäristönsuojeluhankkeiden lisäksi useisiin 14512: muihin hankkeisiin sisältyy ympäristönsuojelullisia osia. Täl- 14513: laisia on esimerkiksi Vietnamin vesihuolto- ja maaseutukehi- 14514: tyshankkeissa, Etiopian karjataloushankkeessa, Egyptin ve- 14515: sihankkeessa sekä Laosin metsäohjelmassa. 14516: 14517: Eroosiota Nacalassa, Mosambik. Kuva: Martti Lintunen. 43 14518: Ympäristökysymysten huomioon ottaminen 14519: muissa kahdenvälisissä hankkeissa 14520: Kehitysyhteistyön ympäristövaikutusten arviointiohjeiden 14521: mukaan ympäristön kannalta merkittävien hankkeiden vaiku- 14522: tukset arvioidaan ennalta päätöksenteon perustaksi ja niitä 14523: seurataan hankkeiden mahdollisen toteutuksen aikana ja sen 14524: jälkeen. Vuonna 1995laadittiin ympäristöselvitykset Namibian 14525: Ohangwenan alueen vesihuolto- ja sanitaatiohankkeessa sekä 14526: Nicaraguan dieselvoimalaitoshankkeen suunnitteluvaiheessa. 14527: Nepalin Biratnagarin dieselvoimalaitoshankkeen aiheutta- 14528: mista ympäristöongelmista laadittiin selvitys ja tehtiin suunni- 14529: telma haittojen poistamiseksi. Ympäristövaikutusten seuranta 14530: ja raportointi ei vielä kaikissa hankkeissa toiminut jä:rjestel- 14531: mällisesti. 14532: Ympäristövaikutuksia selvitettiin myös osana korkotuki- 14533: luottohankkeiden arviointia, esimerkiksi Kiinan vesivoima- 14534: hankkeessa, kahdessa rikkihappojätteen käsittelyhankkeessa, 14535: vesilaitoshankkeessa ja jäteveden puhdistamolaitteiden 14536: tehdashankkeessa, Nepalin dieselvoimalaitoksen laajennus- 14537: 14538: 14539: 14540: 14541: Koillis- 14542: Kiinassa 14543: sijaitsevan 14544: Mudanjiangin 14545: ilmansaasteet 14546: ovatpudon- 14547: neet puoleen 14548: korkotuki- 14549: luotolla 14550: rakennetun 14551: aluelämpö- 14552: voimalan 14553: valmistuttua. 14554: Kuva: Timo 14555: Vaahtokari. 14556: 14557: 14558: 44 14559: hankkeessa sekä Vietnamin siltahankkeessa yhteistyössä 14560: Englannin ja Alankomaiden kehitysyhteistyöorganisaatioiden 14561: kanssa. Myös korkotukihankkeiden jälkiarvioinneissa tulee 14562: jatkossa kiinnittää ympäristövaikutuksiin aiempaa enemmän 14563: huomiota. 14564: Thaimaan metsätaloussuunnitelmahankkeesta teetettiin 14565: jälkiarviointi konsulttityönä Kansainvälisellä luonnonsuojelu- 14566: liitolla (IUCN). Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota 14567: hankkeeseen liittyviin ympäristöristiriitoihin ja niiden käsitte- 14568: lyyn suunnitteluprosessissa. 14569: Kehitysyhteistyövaroilla tuettiin vuonna 1995 myös ympä- 14570: ristöön liittyvää tutkimusta. Suurin tutkimushanke koskee 14571: Tanganjika-järven kalataloutta. Kahvijätteen hyötykäyttöä 14572: tutkinut kenialainen väitteli tohtoriksi Teknillisessä Korkea- 14573: koulussa. 14574: 14575: Tuki kansalaisjärjestöjen ympäristöhankkeille 14576: Vuonna 1995 myönnettiin tukea aiempaa useammille suoma- 14577: laisten kansalaisjäijestöjen ympäristöalan tiedotus- ja kehitys- 14578: yhteistyöhankkeille. Tuensaajia olivat Maailman luonnon- 14579: säätiö, Suomen luonnonsuojeluliitto, Ympäristö ja kehitys, 14580: Espoon rauhanystävät, Vihreä elämä, Uusi tuuli, Kirkon 14581: ulkomaanapu, Tekniikka elämää palvelemaan ja Uudenmaan 14582: partiopiiri. Tuetut hankkeet vaihtelivat muun muassa suoje- 14583: lualueiden hoidon ja kestävän käytön kehittämisestä 14584: metsitykseen ja vesivarojen suojeluun. 14585: Suomalaisten jäijestöjen ja näiden yhteistyössä kehitys- 14586: maiden jäijestöjen kanssa toteuttamien hankkeiden lisäksi 14587: myönnettiin tukea kansainvälisille ympäristöalan järjestöille. 14588: Näitä olivat muun muassa Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto 14589: (IUCN), EarthAction, Friends ofthe Earth Internationalja 14590: Rescue Mission. Vuonna 1996laaditaan konsulttityönä kattava 14591: selvitys ympäristöalan kansainvälisten järjestöjen toiminnasta 14592: ja yhteistyömahdollisuuksista niiden kanssa. 14593: 14594: KANSANVALLAN 14595: JA IHMISOIKEUKSIEN EDISTÄMINEN 14596: Demokratia ja ihmisoikeudet 14597: Kestävän kehityksen poliittisiin edellytyksiin sekä kansanval- 14598: lan ja ihmisoikeuksien edistämiseen kiinnitetään kansainväli- 14599: sessä kehitysyhteistyössä entistä enemmän huomiota. Suomi 14600: edellyttää yhteistyökumppaneiltaan tasa-arvon, kansanvallan 14601: ja ihmisoikeuksien kunnioittamista ja pyrkii omalla toiminnal- 14602: laan myös vahvistamaan kansanvallan toteutumista yhteistyö- 14603: maissa. Yhteistyötahon sitominen Suomen hyväksymiin tavoit- 14604: teisiin sisältää kehitysapupoliittisen vuoropuhelun ja ehdol- 14605: lisuuden. 14606: 14607: 45 14608: Suomi on aktiivisesti mukana OECD:n kehitysapukomi- 14609: tean työssä osallistumista ja hyvää hallintoa koskevien peri- 14610: aatteiden sisällyttämiseksi käytännön kehitysyhteistyöhön. 14611: DAC-suuntaviivat hyväksyttiin vuonna 1993. Kansanvaltaisen 14612: kehityksen edellytysten vahvistaminen tarkoittaa mm. edus- 14613: tuksellisten instituutioiden ja oikeudellisen järjestelmän luo- 14614: mista, vapaan tiedonvälityksen kehittymistä, hallinnon ja 14615: päätöksenteon hajauttamista, kansalaisyhteiskunnan toiminta- 14616: puitteita sekä vähemmistöjen aseman turvaamista. Kehitysyh- 14617: teistyön mahdollisuuksia ihmisoikeuksien edistämisessä käsi- 14618: teltiin laajasti OECD:n Kehityskeskuksen asiantuntijasemi- 14619: naarissa helmikuussa 1996. Konfliktien ehkäisy on tullut myös 14620: DACin työn uudeksi painopisteeksi. Syksyllä 1995 käynnistyi 14621: työryhmä "rauha, konfliktit ja kehitysyhteistyö", jonka tavoit- 14622: teena on laatia avunantajille suosituksia parhaista menettely- 14623: tavoista konfliktien ehkäisyssä tai sotatilanteissa sekä selkka- 14624: usten jälkeisessä yhteiskunnan rakennusvaiheessa. 14625: Ennaltaehkäisevä diplomatiaja rauhanturva Afrikassa oli 14626: Espanjan puheenjohtajakaudella vuonna 1995 EU:n yhteisen 14627: ulko- ja turvallisuuspolitiikan prioriteetti Afrikan osalta. EU:n 14628: tavoitteena on edistää poliittista vuoropuhelua Afrikan yhtenäi- 14629: syysjärjestön OAU:n kanssa erityisesti konfliktinehkäisystä. 14630: Suomi on EU:ssa osallistunut aktiivisesti konfliktinehkäisyn 14631: kehittämiseen ja pyrkii myös kehitysyhteistyön keinoin tuke- 14632: maan EU:n tavoitteita. Ehkäisemällä konflikteja voidaan vält- 14633: tää kestävään kehitykseen kielteisesti vaikuttavia seurauksia. 14634: Hyvän hallinnon tai suppeasti ymmärretty hallinnon 14635: tehokkuuden näkökulma on tullut osaksi rahoituspolitiikkaa 14636: niinYK:ssakuin kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa. 14637: EU:n kehitysyhteistyössä ihmisoikeus- ja demokratiavaatimus 14638: sisältyy myös sopimuksiin erillislausekkeena. Niin sanottu 14639: demokratiaklausuuli liitettiin myös Lomen sopimukseen mar- 14640: raskuussa 1995. EU:n jäsenenä Suomen tulee ottaa entistä 14641: aktiivisemmin kantaa demokratia- ja ihmisoikeusasioihin myös 14642: kehitysyhteistyössä. 14643: Suomen kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä suoraa kan- 14644: sanvaltaa edistäviä hankkeita on vielä vähän, mutta toiminta- 14645: alue on kasvamassa, tästä esimerkkeinä lainuudistukset, 14646: oikeudellinen yhteistyö ja vapaan tiedonvälityksen tukeminen. 14647: Vaalijärjestelyt ja laillisuuden valvonta ovat Suomellekin yksi 14648: tapa osallistua. Vaaleja tuettiin vuonna 1995 mm. Etiopiassa, 14649: Tansaniassa ja Guatemalassa. Ihmisoikeuksien edistämisessä 14650: Suomen apu on painottunut taloudellis-, sosiaalis- ja sivistys- 14651: oikeudelliseen työhön. Toimintaa on tarkoitus lisätä kansalais- 14652: ja poliittisten oikeuksien edistämiseksi. 14653: Suomen humanitaarinen apu sisältää vuotuisen, joustavas- 14654: ti käytettävissä olevan määrärahan, demokratian ja ihmisoi- 14655: keuksien edistämiseen sekä kriisien ehkäisyyn. Se suunnataan 14656: pääasiassa kansainvälisten kansalaisjärjestöjen työhön tai 14657: paikallisten järjestöjen toiminnan tukemiseen. 14658: Kansalaisjärjestöjen kautta tuetaan monia kohteita, jotka 14659: edistävät kansanvaltaa ja osallistumista. Esimerkkinä tästä on 14660: 14661: Suomi tuki aktiivisesti Namibian itsenäistymisprosessia. Kuva: SLS 1Reijo Kaarto. 47 14662: suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen yhteistyö kehitysmaissa. 14663: Kansalaisjärjestöjen työ on usein pienimuotoista koulutus- ja 14664: valistustoimintaa, jolla autetaan ihmisiä tiedostamaan oikeuk- 14665: siaan, järjestäytymään ja osallistumaan. Tuki erilaisille vähem- 14666: mistöryhmille on myös tärkeää. Suomen kehitysmaaedustustot 14667: voivat suoraan tukea paikallisia demokratia- ja ihmisoikeus- 14668: työtä tekeviä järjestöjä. 14669: Vuonna 1995 Tukholmaan perustettiin Kansainvälinen 14670: demokratia- ja vaaliapuinstituutti (IDEA), jonka perustaja- 14671: jäseniin Suomikin kuuluu. Instituutti on alkuvaiheessaan 14672: koonnut asiantuntemusta erityisesti vaalikysymyksistä, mutta 14673: sen toimiala kattaa laajasti kansanvallan edistämisen kan- 14674: sainvälisen yhteistyön keinoin ja sitä koskevan tutkimuksen ja 14675: tiedotustoiminnan. 14676: Kehitysyhteistyön uudenlaiset tehtävät merkitsevät suo- 14677: malaisen asiantuntemuksen tarvetta uusilla aloilla. Poliittisten 14678: järjestelmien tuntemus, perehtyminen eri yhteiskunta- ja 14679: kulttuurioloihin sekä osallistumista parantavien menetelmien 14680: kehittäminen ovat tarpeen, kun toimitaan alueilla, jotka eivät 14681: perustu perinteiseen tekniseen tiedon siirtoon. Aseellisten 14682: ristiriitojen ehkäiseminen on pitkän tähtäimen kehitysyh- 14683: teistyön haaste, jonka edistämiseksi Suomen kehitysyhteis- 14684: työssä tarvitaan uudistuvia toimintamalleja ja keinojen yhdis- 14685: tämistä. 14686: 14687: Tasa-arvo ja sukupuoliroolit 14688: Naisten asema, tasa-arvokysymykset ja sukupuoliroolit otettiin 14689: toistuvasti esille Suomen kehitysyhteistyön suunnittelussaja 14690: toteutuksessa vuonna 1995. Pyrkimys oli Suomen kehitys- 14691: yhteistyöstrategian mukaisesti "toteuttaa kaikissa kehitys- 14692: yhteistyöhankkeissa sukupuolten välisen tasa-arvon periaatet- 14693: ta sekä toisaalta hyödyntää ja täysimääräisesti kehittää yhtä- 14694: läisesti naisten ja miesten voimavaroja." 14695: Sukupuolirooleista käyty kansallinen ja kansainvälinen 14696: keskustelu kulminoitui syyskuussa 1995 pidettyyn Naisten IV 14697: maailmankonferenssiin Pekingissä. 14698: Konferenssin tuloksena syntynyt toimenpideohjelma ja sen 14699: suositukset auttavat tiedostamaan ja edistämään tasa-arvoa ja 14700: naisten asemaa entistä paremmin myös käytännön toiminnas- 14701: samme. Toimenpideohjelma velvoittaa hallituksia ottamaan 14702: läpäisyperiaatteella huomioon kaikki 12 kriittiseksi alueeksi 14703: arvioitua teemaa. Suositusten tiedostamista, tiedottamista ja 14704: toteuttamista varten tulee kuitenkin tehdä edelleen jatko- ja 14705: tutkimustyötä. Toimenpideohjelmassa Suomelle tärkeimpiä 14706: osa-alueita ovat terveys, koulutus ja köyhyyden vähentäminen. 14707: Viimeksi mainitussa ollaan erityisesti naisten asialla, sillä 14708: maailman 1,3 miljardista absoluuttisesti köyhästä ihmisestä 14709: 70% arvioidaan olevan naisia. Köyhyyden pelätään edelleen 14710: naisistuvan. 14711: OECD/DACin korkean tason kokouksessa keväällä 1995 14712: 14713: 48 14714: Sambia. Kuva: Jorma Koponen. 14715: 14716: 14717: Suomi oli hyväksymässä tasa-arvoa koskevaa periaatepäätöstä. 14718: Suomi oli mukana valmistelemassa Pekingin konferenssin 14719: suositusten pohjalta EU:n kehitysneuvostossa joulukuussa 14720: 1995 hyväksyttyä päätöslauselmaa "Sukupuolikysymysten 14721: integroimisesta kehitysyhteistyöhön" sekäYK:ssatehtyjä 14722: kannanottoja. 14723: Sukupuolinäkökulman huomioon ottamiseksi kahdenvälis- 14724: ten hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa julkaistiin 14725: vuonna 1995 kaksi ohjeistoa. Konsultin laatimista ohjeistoista 14726: toinen opettaa sukupuoliroolien analyysia, ja toinen analysoi 14727: Suomen maatalous- ja maaseudun kehittämishankkeita. Eng- 14728: lanninkieliset oppaat on tarkoitettu kaikkien hankkeeseen 14729: osallistuvien työvälineiksi. Metsä- ja vesihankkeita koskevat 14730: ohjeistot ovat ilmestyneet aikaisemmin. 14731: Suomi ei ole korostanut kahdenvälisissä ohjelmissaan 14732: erityisesti yksittäisiä naisprojekteja, vaan on käsitellyt naisten 14733: aseman parantamista ja naisnäkökulman huomioonottamista 14734: ohjelmatoimintaansa integroituna osana. Tätä on edesautettu 14735: mm. tukemalla kohdemaan toimeenpanomekanismeja kuten 14736: naisten toimistoa Sri Lankassa. Joidenkin hankkeiden yhtey- 14737: teen on avattu naisille pienlainojen saantimahdollisuus. 14738: Nicaraguassa valmistellaan ohjelmaa, jossa naisia kannus- 14739: tetaan käyttämään myös TV:tä, radiota ja sanomalehtiä hyväk- 14740: seen uutisoimis- ja opetusvälineinä. Ympäristön suojelun mer- 14741: 14742: 49 14743: kitys konkretisoituu naisille joissakin metsä- ja maaseudun 14744: kehitysohjelmissa kuten Sansibarillaja Senegalissa. Nepalin 14745: kulttuuriperinteen videointihankkeessa jää myös naisten 14746: perinteinen rooli merkityksi kuvalliseen muistiin. Terveys- 14747: kasvatusta ja -palveluja tarjotaan naisille erityisesti niissä 14748: perusterveydenhuollon ohjelmissa joissa lisääntymisterveys- 14749: kysymykset ovat keskeisellä sijalla. 14750: Suomi pitää erityisen tärkeänä naisten osallistumista 14751: päätöksentekoon ja talouselämään kaikilla tasoillaja kannus- 14752: taa yhteistyökumppaneita tässä pyrkimyksessä. Tulokseen 14753: pääseminen vaatii kuitenkin poliittisen johdon sitoutumista ja 14754: molempien yhteistyöosapuolien tukea. 14755: Monenkeskisissä yhteyksissä toteutettujen ohjelmien 14756: hyväksymisprosesseissa Suomi on valvonut naisnäkökulman 14757: tasa-arvoista esillä pitämistä. Erityisesti humanitaarisen avun 14758: ohjelmissa apua on tietoisesti suunnattu naisille ja lapsille. 14759: Suomi on tukenut kansainvälisten naisjärjestöjen- 14760: UNIFEM, Institute for Women, Law and Development ja 14761: International Women Tribune Centre -ohjelmia. Suomi avusti 14762: myös joidenkin vähiten kehittyneiden maiden edustajien mat- 14763: kaa mm. Pekingin konferenssiin. 14764: Monet kansalaisjärjestöt ovat osallistuneet kehitysyhteis- 14765: työhön omin hankkein, joiden tavoitteena on ollut naisten 14766: aseman kohentaminen ja kehitysmaiden omien naisjärjestöjen 14767: toiminnan kehittäminen. 14768: Ohjelmien onnistumisen ja kestävyyden takaamiseksi 14769: kehitysyhteistyössä olisi keskityttävä erityisesti ohjelmien 14770: valmisteluvaiheessa kohteiden sosiokulttuurisen taustan- 14771: arvojen ja perinteiden -tuntemiseen. Näin tavoitettaisiin 14772: entistä paremmin sekä miehet että naiset ja saataisiin heidät 14773: täysipainoisesti mukaan yhteistyöhön. Naisten aktiivinen 14774: osallistuminen edistää kokonaisvaltaista, koko perheeseen ja 14775: yhteiskuntaan kohdistuvaa kehitystä. 14776: 14777: 14778: 14779: 14780: 50 14781: Kehitysyhteistyön hallinto 14782: 4 14783: KEHITYSYHTEISTYÖOSASTO 14784: Pääministeri Paavo Lipposen hallituksessa kehitysyhteistyö- 14785: asiat kuuluvat ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Pekka 14786: Haavistolle. Alkuvuodesta 1995 ei ollut kehitysyhteistyö- 14787: ministeriä, vaan hallinnonalan asiat kuuluivat ulkoasiainmi- 14788: nisteri Heikki Haavistolle ja sittemmin hänen seuraajalleen 14789: Paavo Rantaselle. 14790: Ulkoasiainministeriön henkilöstöpolitiikan kehittämisessä 14791: on lähtökohtana pidetty valtioneuvoston julkisen sektorin 14792: henkilöstövähennystä koskevaa päätöstä. Henkilöstön vähen- 14793: nyksen aiheuttamista ongelmista on pyritty selviytymään 14794: toimintaa tehostamalla, tehtäviä priorisoimalla ja käynnistä- 14795: mällä eri ura-alueiden yhdistämistä. Luonnollista poistumaa 14796: korvaavat virkamiehet rekrytoitiin keskitetysti kansainvälisten 14797: asiain valmennuskurssin (KAVAKD) kautta. Kehitysyhteistyö- 14798: virkamiesten erillinen rekrytointi on lopetettu. 14799: Kuten ulkoasiainministeriässä yleensä, kehitysyhteistyö- 14800: osaston henkilöstötilanne jatkui vaikeana koko vuoden. Vuonna 14801: 1993 osaston henkilöstön kokonaisvahvuus oli 173 ja vuonna 14802: 1995 enää 144. Kehitysyhteistyöuralla olevien vastaavat luvut 14803: olivat 91 ja 81, joista 24 palveli edustustoissa. 14804: Samalla kun henkilökunta kehitysyhteistyöosastolla on 14805: vähentynyt työmäärä on lisääntynyt, ennen kaikkea Suomen 14806: ED-jäsenyyden seurauksena. EU:n kehitysyhteistyöasioiden 14807: lisäksi osastolla on nyt ministeriössä tehdyn järjestelyn mukai- 14808: sesti kokonaisvastuu Lomen sopimukseen kuuluvista Mrikan, 14809: Karibian ja Tyynen valtameren maista (nk. AKT-maat). 14810: Hallinnollisesti uudet ED-tehtävät päätettiin kehitys- 14811: yhteistyöosastolla hajauttaa pääosin entisen työnjaon mukai- 14812: sesti eri yksiköihin. Toiminnan koordinointia varten perustet- 14813: tiin pieni yksikkö, johon tarvittava henkilöstö siirrettiin muista 14814: yksiköistä. Ulkoasiainministeriötä koskeva uusi asetus, jossa 14815: muutettiin organisaatiota ED-jäsenyyden myötä, astui voimaan 14816: alkuvuodesta. Asetuksen muutoksen yhteydessä kehitysyh- 14817: teistyöosastolle palautettiin osastopäällikön virka, joka täytet- 14818: tiin 1.9.1995, sekä perustettiin kehityspolitiikan ja koordi- 14819: naation linja. 14820: 14821: YHTEISTYÖ ULKOASIAINMINISTERIÖN 14822: ERI OSASTOJENVÄLILLÄ 14823: Kehitysyhteistyön mieltäminen entistä paremmin osaksi Suo- 14824: 14825: 51 14826: KEHITYSYHTEISTYÖ- 14827: MINISTERI 14828: 14829: 14830: ALIVALTIOSIHTEERI r-l 14831: ., Evaluoinnin ja sisäisen' 14832: tarkastuksen yksikkö 14833: gj 14834: -1 Tiedotusyksikkö 14835: J 14836: = 14837: 1 14838: Erityisvirkamiehet 1 OSASTOPÄÄLLIKKÖ - 14839: 1 14840: 1 14841: Y 14842: ,-------, 14843: EU-hankeneuvonta 1 14844: L _______ _j 14845: 1-4 14846: _l_ __ 00 14847: 1 1 ~ 14848: 0: 14849: KAHDENVÄLISEN KEHITYS MONENKESKISTEN KEHITYSPOLITIIKAN JA 14850: ,.--- YHTEISTYÖN LINJA - KEHITYSKYSYMYSTEN r- KOORDINAATION LINJA 14851: YLEISSIHTEEI 14852: 0 14853: ~ 14854: LINJA 14855: - oikeudellisten 14856: ~ 14857: Afrikan yksikkö pl. YK-järjestelmän kehitys- Suunnittelu- ja koordinaatio- yksikkö 14858: 0 14859: 1 - - Välimeren alueen 14860: kehitysmaat 14861: 1-- kysymysten yksikkö - yksikkö 14862: - taloushallinto~ 14863: z 14864: 0 14865: =:c 14866: 14867: _ 14868: Aasian, Latinalaisen Ameri- Kehitysrahoituslaitosten Toimialapolitiikan ja - yleishallintoyk 14869: 1 - - - kan ja Välimeren alueen 14870: kehitysmaiden yksikkö 14871: r-- yksikkö - -neuvonnan yksikkö 14872: .... ~ 14873: 1-4 14874: 00 14875: 14876: ~ 14877: '----- Kansalaisjärjestöyksikkö - Humanitaarisen avun ' - - EU-koordinaatioyksikkö 14878: yksikkö 14879: 1-4 14880: 0 14881: Kansainvälisten rekrytointi- 14882: - asioiden yksikkö 14883: men ulkopolitiikkaa ja kokonaisvaltaisia kehitysmaasuhteita 14884: on viime vuosina merkinnyt yhteistyön lisääntymistä kehitys- 14885: yhteistyöosaston, poliittisen osaston ja kauppapoliittisen osas- 14886: ton välillä. Avun kokonaisuudelle välttämätön poliittinen dialo- 14887: gi, jossa mm. käsitellään ihmisoikeuksien ja demokratian tilaa 14888: yhteistyömaan kanssa, edellyttää asioiden valmistelemista 14889: poliittisen osaston kanssa. Muutamissa yhteistyömaissa kaup- 14890: papoliittiset kysymykset ovat muodostumassa entistä kes- 14891: keisemmiksi, kun maan taloudellinen kehitys on luomassa 14892: kaupalle entistä parempia mahdollisuuksia. Kehitysyhteistyö- 14893: suhteesta voidaan asteittain siirtyä kohti maiden välisiä "nor- 14894: maaleja" suhteita. Tätä taustaa vasten on käynyt välttämättö- 14895: mäksi, että yhteistyömaan kanssa käytävät ohjelmaneuvottelut 14896: valmistellaan yhteistyössä mainittujen osastojen kanssa. Tilan- 14897: teesta riippuen myös itse maaohjelmaneuvotteluihin osallistuu 14898: muiden osastojen edustajia. Viime aikoina on myös järjestetty 14899: ministeriön yhteisiä aluekokouksia, joiden pohjalta on valmis- 14900: teltu ministeriön aluestrategioita. Näin on voitu lisätä kehitys- 14901: maasuhteiden hoidon yhden- ja johdonmukaisuutta. 14902: Perinteisesti koordinointia on harjoitettu poliittisen osas- 14903: ton ja kehitysyhteistyöosaston välillä erityisesti YK-politiikassa 14904: ja humanitaarisessa avussa. Yhteistyö toteutuu mm. asioiden 14905: yhteisenävalmistelunaja yhteisenä osallistumisena moniin 14906: kansainvälisiin kokouksiin. Lisäksi humanitaarisessa avussa 14907: on jo vuosia toiminut näitä asioita käsittelevä työryhmä. 14908: EU:n tapa käsitellä kehitysyhteistyötä osana sen kokonais- 14909: valtaisia kehitysmaasuhteita sekä sen kehitysyhteistyöinstru- 14910: menttien monipuolisuus on entisestään lisännyt ministeriön 14911: tarvetta osastojen väliseen koordinointiin. Lomen sopimus, 14912: jonka seurannasta kehitysyhteistyöosastolla on konaisvastuu, 14913: pitää sisällään perinteisen kehitysyhteistyön lisäksi laajan 14914: kirjon kauppapoliittisia kysymyksiä ja perushyödykejärjes- 14915: telyjä. Lomen sopimuksen ihmisoikeuksiin ja demokratia- 14916: kehitykseen antaman avun ehdollistava keskeyttämismenet- 14917: tely on taas osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspoliittista päätök- 14918: sentekoa. Kaikki edellä mainittu edellyttää kiinteää yhteistyö- 14919: tä ja yhteistä kantojen valmistelua ministeriön kauppapoliitti- 14920: sen ja poliittisen osaston kanssa. 14921: Vastaavasti kehitysyhteistyökysymysten käsittely sellaisil- 14922: la alueilla ja maissa, joissa kokonaisvastuu on jollain muulla 14923: osastolla, edellyttää koordinoivalta osastolta yhteistyötä kehi- 14924: tysyhteistyöosaston kanssa sen asiantuntemuksen mukaan 14925: saamiseksi Suomen kantojen valmisteluun. Niin kauan kuin 14926: vastuu on jaettu ministeriössä nykyisellä tavalla, on nähty 14927: välttämättömäksi luoda erilaisia sisäisiä aluekohtaisia työryh- 14928: miä, joissa asioiden yhteinen käsittely on mahdollista. Tällä 14929: hetkellä kehitysyhteistyöosasto vetää Saharan eteläpuolista 14930: Mrikkaa koskevaa työryhmää, ja on mukana mm. Välimerta, 14931: Latinalaista Amerikkaa ja transatlanttisia suhteita käsittele- 14932: vissä työryhmissä. Vaikka EU on alkujaan synnyttänyt tarpeen 14933: näiden työryhmien perustamiselle, asioiden käsittely niissä ei 14934: rajaudu EUn kautta tuleviin kysymyksiin. 14935: 14936: 53 14937: AVUNANTAJIENVÄLINEN YHTEISTYÖ 14938: Suomen osuus läntisten teollisuusmaiden avusta on 0,6 %. 14939: Näin pieni avunantaja ei voi paljoakaan vaikuttaa yksin, vaan 14940: Suomelle on tärkeää lyöttäytyä yhteen muiden samoin ajattele- 14941: vien maiden kanssa vaikuttaakseen asioihin. 14942: Yhteistyötä tehdään valmistauduttaessa kansainvälisiin 14943: kokouksiin, kun suuremmat tai pienemmät maaryhmät valmis- 14944: televat yhteisiä kantoja. Suomi osallistuu valmisteluihin tapa- 14945: uksesta riippuen länsimaiden, EU:n tai Pohjoismaiden ryhmäs- 14946: sä. 14947: Kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä nähdään periaattees- 14948: sa kaikkien avunantajien välinen koordinointi jossain kehitys- 14949: maassa maan omana velvollisuutena. Silti kehitysmaissa toimii 14950: yleensä vilkkaasti myös avunantajamaiden välinen koordinoin- 14951: ti. Siinä vaihdetaan näkemyksiä ao. kehitysmaan tilanteesta, ei 14952: niinkään esitellä kunkin avunantajamaan tukemaa ohjelmaa. 14953: Lisäksi kunkin kehitysmaan apua koordinoidaan avunantajien 14954: kesken noin vuoden-parin välein kokoontuvassa Maailmanpan- 14955: kin kokoonkutsumassa konsultatiiviryhmän kokouksessa tai 14956: UNDP:n koolle kutsumassa pyöreän pöydän kokouksessa. 14957: Niihin osallistuvat sekä ao. maiden viranomaiset että avun- 14958: antajien edustajat. Suomen liityttyä EU:njäseneksi olemme 14959: osallistuneet EU-maiden yhteiseen poliittiseen vuoropuheluun 14960: joidenkin kehitysmaiden kanssa demokratiakehityksestä, 14961: ihmisoikeuksien kunnioittamisesta jne. Keskustelua käydään 14962: sekä näissä maissa suurlähettiläidemme kautta että Brysselis- 14963: sä. 14964: 14965: OECD:N KEHITYSAPUKOMITEA DAC 14966: OECD:nkehitysapukomitea DAC on keskeinen julkisen kehi- 14967: tysavun määritelmien luoja ja kehitysrahoitustilastojen laatija. 14968: DAC ei itse kanavoi kehitysyhteistyötä, vaan se on keskustelu- 14969: foorumi, jossa avunantajat pyrkivät keräämään kehitysyhteis- 14970: työn toimintatapojen sen hetken parhaita käytäntöjä oppiak- 14971: seen toistensa kokemuksista ja parantaakseen apunsa laatua. 14972: Suomi on saanut DACissa kokemuksia ja jakanut omiaan 14973: mm. seuraavissa työryhmissä: evaluointityöryhmä, jossa käsi- 14974: tellään laajasti avun suunnittelua ja arviointia; ympäristö- 14975: työryhmä, jossa valmistellaan ohjeistoja erilaisten ympäristö- 14976: vaikutusten arvioimiseksi; naiset kehityksessä -ryhmä, jossa on 14977: vaihdettu kokemuksia naisten aseman parantamisesta kehitys- 14978: yhteistyössä sekä hyvän hallinnon työryhmä, jossa luodaan 14979: linjauksia yhä tärkeämpien demokratiakehityksen ym. kysy- 14980: mysten ottamiseksi huomioon kehitysyhteistyössä. 14981: Vuonna 1995 DAC hyväksyi korkean tason kokouksessaan 14982: julkilausuman, jossa kehitysyhteistyö nähdään investointina 14983: tulevaisuuteen. OECD:n ministerikokouksen kommunikeassa 14984: toukokuussa 1995 ministerit sitoutuivat tukemaan kehitysmai- 14985: den nivomista maailman talousjärjestelmään sekä edistämään 14986: 14987: 54 14988: DACin julkilausuman suuntaviivoja. 14989: DAC järjestää säännöllisesti jäsenmaidensa avun 14990: tutkintatilaisuuksia. Vuonna 1995 oli mm. Suomen vuoro. 14991: 14992: POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ 14993: Suomi on perinteisesti luettu pohjoismaiseen ryhmään kehitys- 14994: avun antajana. Ideologisesti, laadullisesti ja sisällöllisesti 14995: Suomen kehitysyhteistyöllä on voimakas pohjoismainen perimä 14996: ja laatu. Siinä painotetaan sosiaalista kehitystä taloudellisen 14997: kehityksen rinnalla, köyhyyden vähentämistä, naisten aseman 14998: parantamista ja ympäristökysymyksiä. Kuitenkin, kun Suomen 14999: kehitysyhteistyötä on vähennetty, Suomi on määrällisesti 15000: etääntynyt varsin kauas muista Pohjoismaista, jotka edelleen 15001: ovat aputilastojen kärjessä. Pysyminen Pohjoismaiden ryhmäs- 15002: sä sisällöllisen samanmielisyyden perusteella ei enää onnistu 15003: yhtä luontevasti kuin ennen. 15004: Pohjoismaiset kehitysyhteistyöministerit kokoontuivat 15005: vuoden 1995 aikana kerran tammikuussa, jolloin pohdittiin 15006: ED-jäsenyyden vaikutusta pohjoismaiseen yhteistyöhön. Ko- 15007: koontuessaan Helsingissä tammikuussa 1996 kehitysyhteistyö- 15008: ministerit päättivät käynnistää vuonna 1988-91 toteutetun 15009: pohjoismaisen YK-projektin seurantahankkeen talous- ja so- 15010: siaalisektorilla. Tarkoitus on valmistella konkreettisia, yhteis- 15011: pohjoismaisia uudistusehdotuksia meneillään oleviin reformi- 15012: prosesseihin. 15013: Eri tasojen ja alojen pohjoismaiset kehitysyhteistyövirka- 15014: miehet tapaavat toisiaan usein vaihtaakseen näkemyksiä 15015: ajankohtaisista asioista. 15016: 15017: 15018: 15019: 15020: 55 15021: Kehitysmaasuhteiden 15022: 5 neuvottelukunta (KESU) 15023: 15024: Valtioneuvosto asetti marraskuussa 1995 uuden kehitysmaa- 15025: suhteiden neuvottelukunnan (KESU) ulkoasiainministeriön 15026: neuvoa-antavaksi elimeksi antamaan lausuntoja ja tekemään 15027: esityksiä Suomen kehitysmaasuhteisiin liittyvistä kysymyksis- 15028: tä. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii kansanedustaja 15029: Jarmo Wahlström. Edellinen, vuodesta 1992 Seppo Niemelän 15030: puheenjohdolla toiminut neuvottelukunta, lopetti toimikauten- 15031: sa vuoden 1995 toukokuussa. 15032: Kolmivuotiselle toimikaudelle asetetun kehitysmaasuh- 15033: teiden neuvottelukunnan tehtävänä on mm. myötävaikuttaa 15034: johdonmukaisen kansallisen kehitysmaapolitiikan rakentami- 15035: seen ja aktivoida kansalaiskeskustelua Suomen kehitysmaa- 15036: politiikasta. 15037: Neuvottelukunta seuraa, arvioi ja tarvittaessa selvittää 15038: Suomen ja kehitysmaiden suhteisiin liittyviä kysymyksiä, mm. 15039: kehitysyhteistyötä, Suomen ja kehitysmaiden poliittisia ja 15040: kaupallisia suhteita, kehitysmaiden velkakysymyksiä, ihmisoi- 15041: keuksia, naisten asemaa ja ympäristönsuojelua. KESU pyrkii 15042: myös arvioimaan, miten Suomen kotimaisen ja ED-politiikan 15043: valinnat (mm. maatalous-, energia-, siirtolais-, elinkeino- ja 15044: ympäristöpolitiikka) sekä Suomen kannat mm. kansainvälisis- 15045: sä kehitys-, kauppa-, velka- ja ympäristöneuvotteluissa vaikut- 15046: tavat köyhien maiden asemaan ja mahdollisuuksiin toteuttaa 15047: omaa kehitystahtoaan. 15048: Neuvottelukunta antaa lausuntoja kehitysmaasuhteisiin 15049: liittyvistä, laajahkoa merkitystä omaavista asioista, jotka 15050: menevät valtioneuvoston tai eduskunnan päätettäviksi (esim. 15051: strategiat, periaateohjelmat ja valtuuspäätökset). KESU voi 15052: tehdä - pyydettäessä tai omasta aloitteestaan - ehdotuksia ja 15053: suosituksia kaikissa toimialaansa liittyvissä kysymyksissä. 15054: Kesu voi seurata Suomen kehitysmaasuhteita mm. osallistu- 15055: malla Suomen valtuuskuntiin merkittävissä kehitysmaa- 15056: suhteiden hoitoon liittyvissä neuvotteluissa (mm. kahden- 15057: välisen avun maaohjelmaneuvottelut sekä monenkeskisten 15058: järjestöjen kokoukset). 15059: Uuden KESUn puheenjohtaja on kansanedustaja Jarmo 15060: Wahlström, vas. Varapuheenjohtajina ovat neuvotteleva virka- 15061: mies Jaana Palojärvi, kok, ja kansanedustaja Tuija-Maaret 15062: Pykäläinen, vihr. 15063: Huhtikuun loppuun 1995 toiminut edellinen KESU osallis- 15064: tui vuoden 1995 aikana Suomen valtuuskuntaan YK:n sosiaali- 15065: sen kehityksen huippukokouksessa Kööpenhaminassa. KESU 15066: otti vuoden 1995 aikana kantaa mm. Jaakko Iloniemen selvi- 15067: tysraporttiin, Suomen metsäalan kehitysyhteistyön strategia- 15068: 15069: 56 15070: luonnokseen ja Suomen Tansania-avun pitkäaikaisista koke- 15071: muksista tuotettuun evaluointiraporttiin. KESU järjesti huhti- 15072: kuussa 1995 seminaarin aiheesta "Henkiset voimavarat ja 15073: kehitysyhteistyö". 15074: Kolmivuotisen toimikautensa loppuraportissa edellinen 15075: neuvottelukunta suositteli uuden KESUn ja eduskunnan ulko- 15076: asiainvaliokunnan välisen yhteistyön tiivistämistä sekä EU:n 15077: kehitysmaapolitiikan seuraamisen liittämistä uuden KESUn 15078: tehtäviin. Sen sijaan KIE-maille annettavan itäavun seuraami- 15079: nen haluttiin rajata KESUn tehtäväkentän ulkopuolelle. 15080: 15081: 15082: 15083: 15084: 57 15085: SUOMEN ENSISIJAISET YHTEISTYÖMAAT 15086: 15087: 15088: 15089: 15090: SUOMEN APU ENSISIJAISILLE YHTEISTYÖMAILLE 1995 15091: 15092: Hanke- ja ohjelma- Kahdenvälinen 15093: muotoinen yhteistyö apu yhteensä 15094: (Mmk) (Mmk) 15095: 15096: Etiopia 22,0 33,4 15097: Kenia 22,3 26,8 15098: Mosambik 38,0 51,7 15099: Namibia 25,7 34,6 15100: Sambia 42,4 51,9 15101: Tansania 31,3 40,9 15102: 15103: Egypti 21,4 22,4 15104: 15105: Nepal 24,2 26,6 15106: Vietnam 44,7 48,9 15107: 15108: Nicaragua 21,8 28,0 15109: 15110: Yhteensä 293,9 365,2 15111: 15112: Osuus kahdenvälisestä 15113: avusta 31% 38% 15114: Maa- ja aluekohtainen 15115: 6 yhteistyö 15116: 15117: Afrikka 15118: ETIOPIA 15119: Pinta-ala: 1 097 000 km 2 _ 15120: Viljellyn maan osuus: 10,9% 15121: Asukasluku (1994): 54,9 milj. 15122: Asukasluku (2000): 63,8 milj. 15123: Väestökasvu (1990-94, vuosittain) 1,7% 15124: Kokonaishedelmällisyysluku (lasta naista kohden): 7,5 15125: Imeväiskuolleisuus (alle lv. 11000 syntynyttä kohden): 120/1000 15126: Äitiyskuolleisuus (JOO 000 syntynyttä kohden): 1 400/100 000 15127: Odotettavissa oleva elinikä: 48 V. 15128: (miehet 46 v., naiset 49 v.) 15129: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä): 46% 15130: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 25% 15131: Aikuisten lukutaidottomuus: 65% 15132: (miehet 55%, naiset 75 %) 15133: Bruttokansantulo (BKTL)Iasukas (1994): JOO USD 15134: BKTL/asukas vuosittainen kasvu (1985-94): 15135: Ulkomaisen velan osuus BKTL:sta: 109,8% 15136: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 57% 15137: Väestöstä kaupungeissa: 13% 15138: 15139: 15140: 15141: 15142: Maan yleinen tilanne 15143: Pitkällisen sisällissodan jälkeistä jälleenrakennuskautta elävä 15144: Etiopia astui askeleen kohti demokratiaa, kun toukokuussa 15145: 1995 maassa järjestettiin ensimmäiset parlamenttivaalit. 15146: Vaalien voittajaksi sekä kansallisella tasolla että useimmilla 15147: autonomisilla alueilla (regions) selviytyi siirtymäkaudellakin 15148: hallinnut Ethiopian People's Revolutionary Democratic Front 15149: (EPRDF). Liittovaltion uusi hallitus astui virkaansa elokuussa. 15150: Siirtymäkauden aikana valmisteltu uusi perustuslaki tuli 15151: virallisesti voimaan elokuussa 1995. Perustuslaki pohjautuu 15152: "etniseen federalismiin". Maa on jaettu verrattain autonomisiin 15153: alueisiin, joiden rajat määräytyvät pääasiassa etnisin perus- 15154: tein. Maanomistus säilyy valtiolla, vaikkakin erityisesti viljeli- 15155: jöiden maanhallintaoikeutta on pyritty vahvistamaan. 15156: Maan suurimmat sisäpoliittiset ongelmat liittyvät edelleen 15157: keskushallinnon ja aluehallinnon väliseen vastuun ja velvolli- 15158: suuksien jakoon. Taloudelliset ja inhimilliset voimavarat jakau- 15159: tuvat epätasaisesti alueiden kesken, mikä vaikeuttaa koko 15160: maata kattavien toimintamallien ja rakenteiden luomista. 15161: 15162: 59 15163: Uusi hallitus jatkoi pitkittynyttä oikeudenkäyntiä Men- 15164: gistun ajan johtavien virkamiesten ihmisoikeusrikkomuksista. 15165: Samaan aikaan kuitenkin on saatu raportteja uusista rikko- 15166: muksista, esimerkiksi oppositiopuolueiden vaaliehdokkaiden ja 15167: toimittajien pidätyksistä ja jopa katoamisista. 15168: Etiopian taloudellinen kehitys jatkui kohtuullisen suotui- 15169: sana; tähän vaikuttivat erityisesti hyvä sato ja kahvin korkea 15170: maailmanmarkkinahinta. Hallitus on pysynyt suunnitelmis- 15171: saan puolustusmenojen supistamisesta sekä opetus- ja terveys- 15172: sektorien menojen lisäämisestä. Valtion yritysten yksityistämi- 15173: nen on jatkunut, tosin tahti on ollut verkkaisempaa kuin ra- 15174: hoittajat olivat arvioineet. Samoin ulkomaisen pääoman saanti 15175: maahan on edennyt toivottua hitaammin, yhtenä merkittävänä 15176: syynä lienee ollut uuden perustuslain päätös olla yksityistä- 15177: mättä maanomistusta. 15178: Viime vuosien myönteisestä kehityksestä huolimatta Etio- 15179: pia on edelleen maailman köyhimpiä maita. Tilanteen nopeaa 15180: paranemista haittaavat muun muassa nopea väestönkasvu ja 15181: alhainen lukutaito sekä heikosti kehittynyt infrastruktuuri ja 15182: sen kehittämistä vaikeuttava vaikea maasto. 15183: Ulkopolitiikassaan Etiopian uusi hallitus on pyrkinyt 15184: löytämään aktiivisen roolin mm. Mrikan Sarven konfliktien 15185: ratkaisussa. Kuitenkin maan suhteet Sudaniin kiristyivät 15186: Egyptin presidentin Addis Abebassa kesäkuussa tapahtuneen 15187: murhayrityksen jälkeen. Tulehtuneesta tilanteesta kärsivät 15188: erityisesti sadat tuhannet pakolaiset, jotka elävät kummallakin 15189: puolen maiden välistä rajaa. 15190: 15191: Yleistä kehitysyhteistyöstä 15192: Jo siirtymäkauden hallituksen aikana Etiopia osoitti selvästi 15193: haluavansa ottaa itse vastuun omasta kehityksestään. Maan 15194: pitkän ajan kehitysstrategiaa luonnehditaan nimellä 15195: 'Agricultural Development Led Industrialization'. Ohjelman 15196: mukaan kehityksen ydin on maatalouden ja maaseudun kehit- 15197: täminen. Strategia korostaa maaseudun fyysisen ja sosiaalisen 15198: infrastruktuurin luomista kehityksen edellytyksenä. 15199: Maan oma strategia ulkomaisen avun kanavaimiseksi on 15200: vielä muotoutumassa. Tässäkin suhteessa keskushallinnon ja 15201: alueiden osin toisistaan poikkeavat intressit ovat nähtävissä. 15202: Ulkomaisen avun kokonaismäärä on laskenut parin viime 15203: vuoden aikana - osin epäilemättä hallinnon rakenteiden heikon 15204: vastaanottokyvyn takia. 15205: Vuonna 1995 ei järjestetty Etiopian ja avunantajien yhteis- 15206: tä kokousta (CG-kokousta), ja siten avoin kansainvälinen dialo- 15207: gi uuden hallituksen kanssa ei ole päässyt käynnistymään. ED- 15208: maiden edustustot Addis Abebassa ovat käynnistäneet säännöl- 15209: lisen yhteydenpidon ja tietojenvaihdon, koska Etiopia on yksi 15210: EU:n tehostetun koordinaation kohdemaista. 15211: 15212: 15213: 15214: 60 15215: Kansainvälinen apu 1994 15216: Yhteensä 1070,7 miljoonaa USD 15217: Kehitysapulbruttokansantulo: 22,9% 15218: Suurimmat kahdenväliset avunantajat: 15219: Saksa, USA, Japani 15220: Suurimmat monenkeskiset avunantajat: 15221: EU, IDA,AfDF 15222: Suomen apu 1995, mmk 15223: Kahdenvälinen apu 33,4 15224: josta * hankeyhteistyö 22,0 15225: * kansalaisjärjestöt 9,2 15226: * humanitaarinen apu 0,7 15227: * korkotuki 1,5 15228: 15229: 15230: Suomen ja Etiopian välinen kehitysyhteistyö 15231: Kuluneen vuoden aikana Suomen ja Etiopian kahdenvälisessä 15232: yhteistyössä päästiin sisällissodan jälkeisestä suunnittelu- 15233: vaiheesta hankkeiden varsinaiseen toteutukseen. Maaohjelma- 15234: neuvottelut järjestettiin Addis Abebassa maaliskuussa. Suomen 15235: kahdenvälistä apua on pyritty keskittämään toisaalta maa- 15236: seudun ihmisten toimeentulon ja elinolojen kohentamiseen ja 15237: toisaalta inhimillisten voimavarojen kehittämiseen. Osa toi- 15238: minnasta kohdistuu kansallisen tason instituutioihin, osa taas 15239: alueellisiin tai paikallisiin. Pääosa alueellisista toiminnoista on 15240: Region 3:ssa (Amhara Region) siirtymäkauden hallituksen 15241: esittämän toivomuksen mukaisesti. 15242: Vuonna 1994 käynnistynyttä erityisopettajien koulu- 15243: tushanketta toteutetaan Etiopian opetusministeriön, Addis 15244: Abeban yliopiston ja Joensuun yliopiston yhteistyönä. Kulunee- 15245: na vuonna ensimmäinen ryhmä opiskelijoita suoritti opinto- 15246: ohjelmaan kuuluvan kolmen kuukauden opintojakson Suomes- 15247: sa. Erityisopettajien täydennyskoulutus Sebetan kurssikes- 15248: kuksessa käynnistyi syksyllä. Maanlaajuisesti järjestettiin 15249: tiedotustilaisuuksia vammaisten koulutusmahdollisuuksista 15250: sekä tehtiin tutkimus vammaisuuteen liittyvistä asenteista ja 15251: uskomuksista. 15252: Vuonna 1994 käynnistetyn suunnittelujakson tuloksena 15253: laadittiin laaja nelivuotinen opetussektorin tukiohjelma. Suun- 15254: nittelu tehtiin pääosin paikallistasolla Region 3:ssa. Ohjelma 15255: pyrkii täyttämään opetushenkilöstön koulutustarpeita eri 15256: tasoilla- mm. opetussuunnitelmien uudistusta, kouluhallintoa 15257: ja oppimateriaalien laadintaa. Lisäksi tuetaan eräiden oppilai- 15258: tosten kirjasto- ja opetusmateriaalihankintoja. Hankkeen 15259: toteutuksesta järjestettiin tarjouskilpailu, jonka voitti FTP 15260: International. 15261: Vuonna 1993 käynnistetyn suunnittelujakson tuloksena 15262: laadittua pienviljelijöiden karjataloushankkeen uutta hanke- 15263: suunnitelmaa ryhdyttiin toteuttamaan. Hanke parantaa ylän- 15264: köalueen pienviljelijäväestön elinoloja tehostamalla maidontuo- 15265: 15266: 61 15267: tantoa, eläinlääkintää ja maidon markkinointia sekä kehittä- 15268: mällä rehuntuotantoa (ml. peltometsäviljely) ja soveltuvaa 15269: teknologiaa. Hanke toimii olemassaolevan Etiopian maatalous- 15270: ministeriön neuvontaverkoston kautta kolmessa eri Regionissa. 15271: Hankkeen suomalainen konsultti on Finnagro. 15272: Maaseudun vesihuolto- ja ympäristöhanke käynnistyi 15273: syksyllä 1994. Tavoitteena on parantaa Region 3:ssa maaseutu- 15274: väestön puhtaan veden saantia kehittämällä sosiaalisesti ja 15275: institutionaalisesti kestäviä menetelmiä, joiden avulla maaseu- 15276: dun ihmiset pystyvät itse ottamaan vastuun vesihuollosta. 15277: Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana keskityttiin sosioekono- 15278: misten ja teknisten peruaselvitysten ja yhteistyörakenteiden 15279: ·luomiseen. Hanketta toteuttaa Region 3:n vesitoimisto ja 15280: suomalaisena konsulttina on Finnconsult. 15281: Lalibela-hanke käynnistyi syksyllä 1994. Hankkeen tavoit- 15282: teena on Lalibelan kulttuurihistoriallisesti tärkeän pikkukau- 15283: pungin väestön elinolojen ja ympäristön tilan parantaminen 15284: siten, että kulttuuriarvoja ei tuhottaisi. Hanke perustuu 15285: osallistuvaan kaupunkisuunnitteluun ja sitä toteuttavat Etiopi- 15286: an kulttuuriministeriö ja Region 3:n kulttuuritoimisto. Suoma- 15287: laisena asiantuntijana oli ympäristöministeriö. 15288: Lisäksi vuonna 1995 käynnistettiin Addis Abebassa sijait- 15289: sevan Black Lion -keskussairaalan peruskorjauksen suunnitte- 15290: lu (arvioitu kesto yksi vuosi, suomalaisena konsulttina 15291: Devecon) sekä suunniteltiin Region 3:een naisten pienluotto- 15292: hanketta. Suomi osallistui myös parlamenttivaalien valmiste- 15293: lun rahoitukseen ja vaalitarkkailuun useimpien muiden avun- 15294: antajamaiden kanssa. 15295: 15296: 15297: 15298: 15299: Lalibela on kuuluisa yli 800 vuotta vanhoista kalliokirkoistaaan. Se on Etiopian ortodoksien tärkein pyhiin- 15300: vaelluspaikka. Kuva: Erik Sjöberg. 15301: KENIA 15302: Pinta-ala: 580000km2 15303: Viljellyn maan osuus: 6,9% 15304: Asukasluku (1994): 26,0milj. 15305: Asukasluku (2000): 32,6milj. 15306: Väestönkasvu (1990-94,vuosittain): 2,7% 15307: Kokonaishedelmällisyysluku Oasta naista kohden): 4,9 15308: Imeväiskuolleisuus (alle lv. 11000 syntynyttä kohden): 5911000 15309: Äitiyskuolleisuus (JOO 000 syntynyttä kohden): 650/ JOO 000 15310: Odotettavissa oleva elinikä: 56 v. (miehet 54 v., 15311: naiset 57 v.) 15312: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä): 77% 15313: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 53% 15314: Aikuisten lukutaidottomuus: 22 % (miehet 14 %, 15315: naiset 30 %) 15316: Bruttokansantulo (BK'I'L) 1asukas (1994) : 250 USD 15317: BK'l'L!asukas vuosittainen kasvu (1985-94): 0,0% 15318: Ulkomaisen velan osuus BK'l'L:sta (1994) : 112,4% 15319: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BK'l'): 29% 15320: Väestöstä kaupungeissa: 27% 15321: 15322: 15323: 15324: 15325: Ulkopoliittinen tilanne 15326: Kenia on viime vuosina edustanut alueella poliittista stabi- 15327: liteettia. Maan ulkopolitiikan painopiste on ollut naa- 15328: purisuhteiden hoitamisessa. Kenian suhteet Ugandaan kehit- 15329: tyivät myönteisesti vuoden 1995 loppupuolella, mikä loi edelly- 15330: tykset vuonna 1977 hajonneen Itä-Afrikan yhteisön uudelleen 15331: elvyttämiselle. 15332: Kenia on hakenut ratkaisua Sudanin ja Somalian kriisei- 15333: hin, lähinnä Afrikan Sarven alueen kehitysjä:rjestön, IGADin 15334: (Intergovernmental Authority on Development) kautta. Maa on 15335: lisäksi sekä OAU:n että Comesan jäsen. Kenia on osoittanut 15336: kansainvälistä aktiivisuutta ja se on osallistunut moneen YK:n 15337: rauhanturvaamisoperaatioon, viimeksi entisessä Jugoslaviassa. 15338: 15339: Sisäpoliittinen tilanne 15340: Kenia valmistautuu vuoden 1997 presidentti- ja parlamentti- 15341: vaaleihin. Vapaiden ja oikeudenmukaisesti toteutettavien 15342: vaalien edellytyksenä on, että puolueet voivat rekisteröityä 15343: vapaasti sekä käyttää kokoontumis- ja sananvapausoikeuksia. 15344: Tämä edellyttää eräitä muutoksia mm. perustuslakiin. Lain- 15345: säädännön uudistamisprosessi on viivästynyt ja kohdannut 15346: hallitustasolla vastustusta. 15347: Kenian muuten myönteistä kehitystä on va:rjostanut de- 15348: mokratia- ja ihmisoikeuskysymysten hidas eteneminen. Ongel- 15349: mana ovat heimojen yhteenotot, jotka ovat osittain poliittisesti 15350: johdettuja. Laajaa huomiota herätti myös kansanedustaja Koigi 15351: wa Wamweren saama tuomio poliisiaseman aseellisesta ryöstö- 15352: yrityksestä. Tapaus johti mm. EU:n ja Kenian välisiin vakaviin 15353: keskusteluihin. Wamweren tapauksen käsittely on siirtynyt 15354: korkeimpaan oikeuteen. 15355: 15356: 63 15357: Maan turvallisuustilanne on edelleen huolestuttava ri- 15358: kollisuuden lisäännyttyäja väkivaltaisuuksien kohdistuessa 15359: myös ulkomaalaisiin. 15360: 15361: Taloudellinen tilanne 15362: Kenian talouden uudistusohjelmat alkavat tuottaa konkreet- 15363: tisia, myönteisiä tuloksia. BKT kasvoi viisi prosenttia inflaati- 15364: on pysyessä viidessä prosentissa. Ongelmana on edelleen kor- 15365: ruptio ja hallitsematon julkisten varojen käyttö, joista avun- 15366: antajat esittivät huolestuneisuutensa heinäkuussa pidetyssä 15367: ylimääräisessä avunantajien ryhmän kokouksessa. Sittemmin 15368: Kenian hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin korruption kitke- 15369: miseksi ja budjettikurin tiukentamiseksi. Korkean tason virka- 15370: miehiä, ml. poliisijohtoa on vapautettu tehtävistään korruptio- 15371: tutkimuksen seurauksena ja osa heistä on erotettu. 15372: 15373: Kansainvälinen apu 1994 15374: Yhteensä 676,5 miljoonaa USD 15375: Kehitysapulbruttokansantulo: 10,2% 15376: Suurimmat kahdenväliset avunantajat: 15377: Japani, Saksa, Englanti 15378: Suurimmat monenkeskiset avunantajat: 15379: IDA, WFP, UNHCR 15380: Suomen apu 1995, mmk 15381: Kahdenvälinen apu 26,8 15382: josta * hankeyhteistyö 22,3 15383: * kansalaisjäijestöt 3,0 15384: * humanitaarinen apu 15385: * korkotuki 2,6 15386: 15387: 15388: Suomen ja Kenian välinen kehitysyhteistyö 15389: Suomen tuki on keskittynyt pääasiallisesti Länsi-Keniaan, joka 15390: on maan väkirikkaimpiaja köyhimpiä alueita. Yhteistyö on 15391: jatkunut perinteisillä aloilla painottuen maaseudun elinolosuh- 15392: teiden kehittämiseen terveys- ja vesihuollon sekä kalja- ja 15393: metsätalouden avulla. (Hankekuvaus s. 38) 15394: Vuoden 1995 aikana päättyivät terveys-, vesihuolto- ja 15395: metsähankkeet. Uusien hankkeiden valmistelu näillä aloilla 15396: käynnistyi kenialaisten kantaessa vastuun suunnittelusta. 15397: Lisäksi vuonna 1995 tuettiin lainsäädännön uudistamispro- 15398: sessia UNDP:n kautta. Kulttuurimäärärahoin avustettiin 15399: maasaikielen tutkimusta, Kenian kansallismuseota, nuorisoon 15400: kohdistuvaa urheilujäijestöjen yhteistyötä ja Unescon koulu- 15401: tustukiohjelmaa. 15402: 15403: 15404: 15405: 15406: 64 15407: Länsi-Keniassa myös koulut ja opiskelija-asuntolat ovat saaneet vesipisteensä. Kuva: Kristian Runeberg. 15408: 15409: 15410: 15411: MOSAMBIK 15412: Pinta-ala: 802 000km2 15413: Viljellyn maan osuus: 3,7% 15414: Asukasluku (1994): 15,5milj. 15415: Asukasluku (2000): 19,0 milj. 15416: Väestönkasvu (1990-94,vuosittain): 2,2% 15417: Kokonaishedelmällisyysluku (lasta naista kohden): 6,6 15418: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 146/1000 15419: Äitiyskuolleisuus (1 00 000 syntynyttä kohden): 1500/100 000 15420: Odotettavissa oleva elinikä: 46 v. (miehet 45 v., 15421: naiset48 v.) 15422: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä): 39% 15423: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 33% 15424: Aikuisten lukutaidottomuus: 60 % (miehet 42 %, 15425: naiset 77%) 15426: Bruttokansantulo (BK'J'L) 1asukas (1994) : 90USD 15427: BK'l'Liasukas vuosittainen kasvu (1985-94): 3,8% 15428: Ulkomaisen velan osuus BK'l'L:sta (1994) : 450,4% 15429: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BK'l'): 33% 15430: Väestöstä kaupungeissa: 33% 15431: 15432: 15433: Mosambik elää voimakasta muutoksen aikaa. Voidaan sanoa, 15434: että käynnissä on neljä laajamittaista muutosprosessia saman- 15435: aikaisesti: siirtyminen sodasta rauhaan, siirtyminen yksi- 15436: puoluejärjestelmästä moni puol uedemokratiaan, siirtyminen 15437: keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä markkinatalouteen sekä 15438: siirtyminen humanitaarisen avun kohdemaasta pidemmän 15439: tähtäimen kehitysyhteistyön vastaanottajaksi. 15440: 15441: 65 15442: Ulkopoliittinen tilanne 15443: Leimaa antavaa Mosambikin viime vuosien ulkopoliittiselle 15444: kehitykselle on ollut alueellistuminen. Suhteet alueen muihin 15445: maihin, erityisesti Etelä-Mrikkaan ja Zimbabween, ovat enti- 15446: sestään tiivistyneet. Mosambik teki lokakuussa 1995 merkit- 15447: tävän ulkopoliittisen linjauksen liittyessään Brittiläisen Kan- 15448: sainyhteisön jäseneksi ensimmäisenä maana, joka ei ole englan- 15449: ninkielinen eikä entinen Britannian siirtomaa.Kaikki kuusi 15450: Mosambikin naapurimaata ovat Kansainyhteisön jäseniä. 15451: Portugal ei luonnollisesti ollut tyytyväinen tapahtuneeseen 15452: peläten tämän olevan alkua alueen portugalinkielisen kult- 15453: tuurin murenemiselle. 15454: 15455: Sisäpoliittinen tilanne 15456: Mosambikissa pidettiin lokakuussa 1994 maan historian ensim- 15457: mäiset monipuoluevaalit, jotka voittivat niukasti aikaisemmin- 15458: kin valtaa pitänyt Frelimo-puolue sekä presidentti Chissano. 15459: Vaalien jälkeen maahan nimitettiin Frelimon yksipuoluehal- 15460: litus. Alkuvaikeuksien jälkeen parlamentin toiminta jäntevöityi 15461: loppuvuodesta 1995 ja asiapohjainen keskustelu mm. tärkeästä 15462: paikallishallintouudistuksesta käynnistyi. Demokratian laajen- 15463: taminen kattamaan myös paikallishallinto on maan tulevaisuu- 15464: den suurimpia haasteita. Kaiken kaikkiaan siirtyminen sota- 15465: tilasta pysyvään rauhantilaan on jatkunut ilman merkittäviä 15466: takaiskuja. Huolestuttava ongelma on laajalle levinnyt korrup- 15467: tio, jonka myös maan johto on nyt tunnustanut ja ryhtynyt 15468: asiassa toimenpiteisiin. 15469: 15470: Taloudellinen tilanne 15471: Talouden rakennesopeutusohjelman voidaan katsoa edenneen 15472: suunnitelmien mukaan, joskin ohjelman toimivuudesta Mosam- 15473: bikin kaltaisessa erittäin heikossa taloudessa on esitetty myös 15474: kriittisiä näkemyksiä. Virallisissa BKT-tilastoissa Mosambik on 15475: edelleen maailman köyhin maa. Vuoden 1995 talouskasvu (3 %) 15476: ylitti vain niukasti väestönkasvun. Valtaosa maan tuonnista ja 15477: myös valtion budjetista rahoitetaan ulkomaisella avulla ja 15478: Mosambikia pidetäänkin maailman maista kaikkein riippu- 15479: vaisimpana kehitysavusta. Taloudellisen kehityksen aikaansaa- 15480: minen edellyttää voimakasta tuotannon lisäystä, johon on 15481: mahdollisuuksia erityisesti maatalouden, kuljetuksen ja ener- 15482: giatuotannon alueilla. Maan kehitysstrategian painopistealue 15483: onkin maaseutukehitys, erityisesti perheviljelmät. 15484: 15485: 15486: 15487: 15488: 66 15489: Kansainvälinen apu 1994 15490: Yhteensä 1230,7 miljoonaa USD 15491: Kehitysapulbruttokansantulo: 100,1% 15492: Suurimmat kahdenväliset avunantajat: 15493: Saksa, Italia, Ruotsi 15494: Suurimmat monenkeskiset avunantajat: 15495: IDA, EU, UNHCR 15496: Suomen apu 1995, mmk 15497: Kahdenvälinen apu 51,8 15498: josta * hankeyhteistyö 38,0 15499: * kansalaisjäijestöt 9,8 15500: * humanitaarinen apu 4,0 15501: * korkotuki 15502: 15503: Suomen ja Mosambikin välinen kehitysyhteistyö 15504: Suomen ja Mosambikin kahdenvälisen yhteistyön painopistettä 15505: on käännetty suuria investointeja vaativista hankkeista kohti 15506: ihmisten, organisaatioiden ja jäijestelmien kehittämistä. 15507: Suomen pitkäaikainen tuki Mosambikin liikennesektorille 15508: päättyi Beiran satamahankkeen myötä vuoden 1995 lopussa. 15509: Hanke oli osa Beiran liikennekäytävän 10-vuotista kehitys- 15510: ohjelmaa, jonka avulla Beiran sataman ja sieltä lähtevien 15511: kuljetusreittien kyky palvella Mosambikia ja sen naapurimaita 15512: on huomattavasti parantunut. Suomen tuki keskittyi lähinnä 15513: sataman kontti terminaalin kehittämiseen. 15514: Vuonna 1995 suunnattiin demokratiatukea paikallis- 15515: hallinnon kehittämiseen Nacalan kaupunkihankkeen kautta. 15516: Hankkeen avulla parannetaan kaupungin kykyä vastata itse- 15517: näisesti sille asetetuista velvoitteista muun muassa yleis- ja 15518: taloushallinnossa sekä kaupunkisuunnittelussa. Hanke on 15519: keskittynyt myös eroosiontoijuntaan ja vesihuollon parantami- 15520: seen. 15521: Sisällissodan päättymisen jälkeen Mosambikin suurimpia 15522: haasteita on kymmenien tuhansien sotilaiden kotiuttaminen ja 15523: integroiminen normaaliin tuotannolliseen elämään. Suomi 15524: avusti merkittävästi tätä tukevaa YK:n apuohjelmaa. 15525: Tuotannollisen toiminnan lisäämiseen ja talouskasvuun 15526: pyritään vaikuttamaan keskiasteen maa- ja metsätalous- 15527: koulutusta kehittämällä Boanessa, Umbeluzissa ja Chimoiossa. 15528: Oppilaitosten opetusohjelmia on kehitetty vastaamaan maa- ja 15529: metsätalouden tulevaisuuden tavoitteita. Opetuksen laadun 15530: parantamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Hankkeen 15531: heinäkuussa 1995 alkaneen toisen vaiheen konsulttipalveluista 15532: järjestettiin tarjouskilpailu, jonka voitti Finnagro/Finnconsult- 15533: työyhteenlii ttymä. 15534: Merkittävin osa Suomen tuesta suunnataan Mosambikin 15535: sosiaalisektorille. Manican läänin terveydenhuollon kokonaisval- 15536: tainen kehittäminen jatkui useilla osa-alueilla, muun muassa: 15537: 15538: 67 15539: -terveydenhuollon eri tasot kattavana koulutusohjelmana, 15540: - sodan vuoksi rappeutuneiden sairaaloiden ja terveyskes- 15541: kusten kunnostuksena, koulutuskeskuksen rakenta- 15542: misena sekä 15543: - maakuntatason terveyshallinnon kehittämisenä. 15544: Hankkeen tukipalveluista vastaa Finnconsult. 15545: Beiran kaupungin vesihuoltohankkeen toinen vaihe päät- 15546: tyi. Hankkeen tulokset ovatjääneet ennakoitua vähäisemmik- 15547: si. Syynä oli lähinnä se, että hankkeen tavoitteet suhteessa 15548: vesiyhtiön resursseihin olivat liian kunnianhimoiset. Hankkeen 15549: avulla kyettiin kuitenkin turvaamaan maan toiseksi suurim- 15550: man kaupungin tyydyttävä vesihuolto. Hankkeen mahdollista 15551: jatkoa selvitetään vuonna 1996. 15552: Uutena sosiaalisektorin osa-alueena käynnistyi kertomus- 15553: vuonna Suomen ohjelmassa olevan peruskoulutusjärjestelmän 15554: tuen suunnittelu. Hanke keskittyy Maputon provinssiin, jonka 15555: alueella annettavan peruskoulutuksen tasoaja edellytyksiä 15556: tullaan kehittämään kokonaisvaltaisesti, tukien Mosambikin 15557: opetusministeriön kehityssuunnitelmia. 15558: Lisäksi on käyty alustavia keskusteluja tuesta ympäristö- 15559: hallinnon kehittämiseksi erityisesti luonnonvarain hoidon 15560: alueella. 15561: Suomi osallistui Mosambikin hallituksen ja avunantajien 15562: väliseen nk. Consultative Group-kokoukseen Pariisissa maalis- 15563: kuussa 1995. Kokouksessa avunantajat ilmaisivat tyytyväisyy- 15564: tensä Mosambikin hallituksen esittelemään maan jälleenra- 15565: kennus- ja kehitysohjelmaan, jonka päätavoitteet ovat rauhan 15566: lujittaminen, demokratian laajentaminen sekä talouden nopea 15567: ja kestävä kasvu. Avunantajat lupasivat tukea ohjelmaa kaiken 15568: kaikkiaan yli miljardilla dollarilla lahja- ja laina-apuna sekä 15569: velkahelpotuksina vuoden 1995 aikana. 15570: 15571: 15572: 15573: 15574: NAMIBIA 15575: Pinta-ala: 824 000km2 15576: Viljellyn maan osuus: 0,8% 15577: Asukasluku (1994): 1,5 milj. 15578: Asukasluku (2000): 1,8 milj. 15579: Väestönkasvu (1990-94, vuosittain) : 2,8% 15580: Kokonaishedelmällisyysluku (lasta naista kohden) : 5,1 15581: Imeväiskuolleisuus (alle 1v.l1000 syntynyttä kohden): 5711000 15582: Äitiyskuolleisuus (100 000 syntynyttä kohden) : 3701100 000 15583: Odotettavissa oleva elinikä: 59 v. (miehet-, 15584: naiset-) 15585: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä) : 62% 15586: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä) : 57% 15587: Aikuisten lukutaidottomuus: -(miehet-, 15588: naiset-) 15589: Bruttokansantulo (Bl.ITL) 1asukas (1994) : 1970 USD 15590: BKI'Liasukas vuosittainen kasvu (1985-94): 3,3% 15591: Ulkomaisen velan osuus BI.ITL:sta (1994): 15592: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (Bl.IT) : 14% 15593: Väestöstä kaupungeissa: 36% 15594: 15595: 68 15596: Maan yleinen tilanne 15597: Ulkopolitiikassaan Namibia korostaa sitoutumattomuutta ja 15598: haluaa edistää taloudellista yhteistyötä muiden valtioiden 15599: kanssa muun muassa saadakseen investointeja maahan. Kah- 15600: denvälisissä suhteissaan Namibia pyrkii läheiseen kanssa- 15601: käymiseen toisaalta naapurimaiden ja toisaalta avunantajien 15602: kanssa. Namibia on ollut kansainvälisessä politiikassa varsin 15603: näkyvä kehitysmaiden puolestapuhuja. 15604: Namibia on myös EteläisenAfrikan tulliunionin (SACU) 15605: jäsen. SACU-sopimusta ollaan parhaillaan uusimassa, ja 15606: apartheid-ajan sopimus korvataan jäsenmaiden kannalta 15607: tasapuolisella ratkaisulla. 15608: Itsenäisyysvaaleissa enemmistön parlamentissa saanut 15609: South WestAfrican People's Organization (SWAPO) otti sisä- 15610: poliittiseksi ohjelmakseen sovintopolitiikan, jota puolue on 15611: noudattanut myös vuonna 1994 pidettyjen vaalien jälkeen. 15612: Keväällä 1995 muodostettu uusi hallitus koostuu vain 15613: SWAPOn jäsenistä. Presidentti Sam Nujoma valittiin toiseksi 15614: toimikaudeksi. Sisäpoliittisessa keskustelussa hallitus on 15615: joutunut arvostelun kohteeksi kasvavan rikollisuuden ja kor- 15616: ruptiotapausten vuoksi. 15617: Namibian talous on tyydyttävässä kunnossa. Ongelmana 15618: ovat budjettivaje ja korkea työttömyysaste. Keskeinen talous- 15619: poliittinen haaste on löytää tasapaino yhtäältä taloudellisen 15620: kasvun vaatimusten ja toisaalta sosiaalista eriarvoisuutta 15621: tasaavien toimenpiteiden välillä. 15622: Uudessa viisivuotiskehityssuunnitelmassa (1996-2000) 15623: ulkomaisen avun osuutta on suunniteltu lisättäväksi 150 15624: miljoonaan dollariin, mikä on ristiriidassa jo laskemassa ole- 15625: van lahjamuotoisen kehitysavun kanssa. Aiemmin oli tarkoitus 15626: luopua kehitysavusta lyhyen siirtymäkauden jälkeen ja siirtyä 15627: kaupallisiin suhteisiin. Nyt Namibia on luopunut ajatuksesta 15628: tai ainakin siirtänyt kehitysyhteistyöstä luopumista. 15629: 15630: 15631: 15632: Kansainvälinen apu 1994 15633: Yhteensä 137,9 miljoonaa USD 15634: Kehitysapu/bruttokansantulo: 5,9% 15635: Suurimmat kahdenväliset avunantajat: 15636: Saksa, Ruotsi, Norja, Suomi 15637: Suurimmat monenkeskiset avunantajat: 15638: EU, AfDF, UNICEF 15639: Suomen apu 1995, mmk 15640: Kahdenvälinen apu 34,6 15641: josta * hankeyhteistyö 25,7 15642: * kansalaisjärjestöt 8,8 15643: * humanitaarinen apu 15644: * korkotuki 15645: 15646: 69 15647: Suomen ja Namibian välinen kehitysyhteistyö 15648: Suomi on Namibian itsenäistymisestä lähtien harjoittanut 15649: valtioiden välistä kehitysyhteistyötä, jonka vahvistettiin jatku- 15650: van Genevessä loppuvuonna 1995 järjestetyssä Namibia Round 15651: Table-konferenssissa. Suomen tuki keskittyy lähivuosina sosi- 15652: aali- ja terveydenhoitoon, metsäohjelmaan sekä vesihuoltoon. 15653: Suunnitteilla on myös tuen ohjaaminen alue- ja paikallishallin- 15654: non kehittämiseen. 15655: Nykysitoumustemme rahallinen taso säilyttää Suomen 15656: yhtenä maan tärkeimmistä avunantajista. Apumme on linjassa 15657: maan kehityssuunnitelman kanssa ja tukee sen perustavoi- 15658: tetta; sosiaalisen tasa-arvon ulottamista koskemaan kaikkia 15659: namibialaisia. 15660: 15661: 15662: 15663: 15664: Engelan sairaala vihittiin suurin juhlallisuuksin. Vieraitten joukossa olivat presidentit Martti Ahtisaari ja Sam 15665: Nujoma sekä kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto ja sosiaali- ja terveysministeri Nickey Yambo. Kuva: Matti 15666: Kaltokari. 15667: 15668: 15669: Engelan integroitu terveydenhuoltohanke kattaa Pohjois- 15670: Namibiassa Angolan rajalla alueen, jossa asuu yli 100 000 15671: ihmistä. Se sai erityistä huomiota toukokuussa 1995, kun 15672: Suomen ja Namibian presidentit vihkivät käyttöön Engelan 15673: 200-paikkaisen sairaalan. Sairaalan rakentaminen ja varusta- 15674: minen on osa hanketta, jonka tavoitteena on parantaa alueen 15675: 15676: 70 15677: perusterveydenhuoltoa. Jo rakennettujen kahdeksan klinikan 15678: lisäksi rakennetaan tai kunnostetaan viisi klinikkaa. Hankkee- 15679: seen liittyy huomattava asiantuntijapanos. Engelassa työsken- 15680: telee parhaillaan neljä suomalaista asiantuntijaa terveyden- 15681: huollon koulutus- ja suunnittelutehtävissä. Asiantuntijapal- 15682: veluista vastaa Helsingin Yliopiston Tietopalvelut. 15683: Ohangwenan vesi- ja sanitaatiohanketta toteutetaan myös 15684: Pohjois-Namibiassa, Owambolla. Hankkeen tavoitteena on 15685: parantaa alueen vesihuoltotilannetta sekä luoda vesi- ja sani- 15686: taatiojärjestelmien pysyvyyden edellytykset kouluttamalla 15687: paikalliset ihmiset rakentamaan ja huoltamaan molempia 15688: järjestelmiä. Paikallinen väestö on saatu hyvin mukaan toimin- 15689: taan mm. kyläkaivotoimikuntien kautta. Vuonna 1995 hank- 15690: keessa tehtiin välievaluointi, joka päätyi varsin myönteiseen 15691: arvioon ja esitti suosituksia, jotka on jo huomioitu. Tukipal- 15692: velujen antaja on Finnconsult, jolla on paikalla kolme omaa 15693: asiantuntijaa. 15694: Geologinen kartoitushanke on loppusuoralla. Vuoden 1995 15695: lopussa poistui viimeinen pysyvä asiantuntija. Tuki jatkuu 15696: vuoteen 1998, sillä Helsingin yliopistossa opiskelee viisi nami- 15697: bialaista geologia. Tukipalvelujen antaja on Geologinen Tutki- 15698: muskeskus. 15699: Kulttuurikasvatushanke tukee kansallista kulttuuria 15700: osana koulujen opetusohjelmia. Koulutussuunnitelmien laadin- 15701: nan lisäksi hanke toimittaa kouluille työkaluja sekä materiaa- 15702: lia perinteisten esineiden tekemistä varten. Hankkeessa toimii 15703: yksi suomalainen neuvonantaja. Tukipalvelujen antaja on FTP 15704: International. 15705: Vuoden 1997 alusta lukien on tarkoitus yhdistää Suomen 15706: metsäsektorin tuki metsäohjelmaksi. Suunnittelutyö on meneil- 15707: lään ja ohjelmaan sisällytetään osa nyt meneillään olevista 15708: toiminnoista. Metsähallinnon kehittämishankkeessa työskente- 15709: lee kaksi asiantuntijaa, metsäinformaatikko sekä metsähalli- 15710: tuksen johdon neuvonantaja. Metsäinventaariohanke käynnis- 15711: tyi syksyllä 1995 kahden asiantuntijan voimin. Hankkeen 15712: tavoite on kehittää maalle sopiva inventaariomenetelmä, jota 15713: tuetaan tekemällä yhdelle kokeilualueelle täydellinen inven- 15714: taario. 15715: Sosiaali- ja terveyssektorin tukihanke käynnistyi syksyllä 15716: 1995. Hanke keskittyy sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- 15717: alan kehittämiseen, perusterveydenhuollon kehittämiseen 15718: syrjäisillä alueilla (viisi alueellista asiantuntijalääkäriä), maan 15719: veripalvelun kehittämiseen sekä koulutukseen eri tasoilla. 15720: Eräille syrjäisille alueille tullaan myös rakentamaan klinikoita. 15721: Hankkeessa toimi vuoden 1995 puolella kolme asiantuntijaa, 15722: joiden määrä nousee kahdeksaan vuonna 1996. Hankkeen 15723: tukipalveluista vastaa STAKES/HEDEC. 15724: Joulukuussa pidettiin maaohjelmaneuvottelut, joissa 15725: päätettiin Suomen avun suuntaamisesta vuosina 1996-99. 15726: 15727: 15728: 15729: 15730: 71 15731: SAMBIA 15732: Pinta-ala: 753 000km2 15733: Viljellyn maan osuus: 7,0% 15734: Asukasluku (1994): 9,2 miij. 15735: Asukasluku (2000): 10,8 milj. 15736: Väestönkasvu (1990-94, vuosittain): 3,0% 15737: Kokonaishedelmällisyysluku aasta naista kohden): 6,0 15738: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 108/1000 15739: Äitiyskuolleisuus (100 000 syntynyttä kohden): 940/100 000 15740: Odotettavissa oleva elinikä: 49 V. 15741: (miehet 48 v., naiset 49 v.) 15742: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä): 75% 15743: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 50% 15744: Aikuisten lukutaidottomuus: 22% 15745: (miehet 14 %, naiset 29 %) 15746: Bruttokansantulo (BKTL) 1asukas (1994): 350 USD 15747: BKTL/asukas vuosittainen kasvu (1985-94): -1,4% 15748: Ulkomaisen velan osuus BKTL:sta (1994): 204,3% 15749: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 31% 15750: Väestöstä kaupungeissa: 43% 15751: 15752: 15753: 15754: 15755: Maan yleinen tilanne 15756: Sambia päätti muuttaa valtiolaivansa kurssia 1990-luvun 15757: alussa. Yksipuoluejärjestelmä purettiin, ja maassa pidettiin 15758: vapaat monipuoluevaalit 1991. Vallan vaihto sujui ilman häi- 15759: riöitä. Uusi hallitus ryhtyi yhteistyössä eri kansainvälisten 15760: rahoituslaitosten ja ulkomaisten avunantajien kanssa laati- 15761: maan maalle rakennesopeutusohjelmaa. 15762: Sambia on nyt ensimmäistä kertaa saavuttanut yhteisesti 15763: avunantajien kanssa asetut valtion taloudenhoidon tavoitteet. 15764: Valtion tulo- ja menoarvio on tasapainoitettu, subventiot on 15765: poistettu ja inflaatio on saatu vakautetuksi 45 % vuositasolle 15766: (v.1991 300 %). Lisäksi valtionyrityksistä suuri osa on yksityis- 15767: tetty, valuuttakauppa on vapautettu, virkamieskuntaa vähen- 15768: netään, hallintoa hajasijoitetaan, koti- ja ulkomaankauppa on 15769: vapautunut ja arvonlisävero on otettu käyttöön. Kaivosteolli- 15770: suuden yksityistämisestä käydään parhaillaan keskusteluja 15771: mahdollisten ostajien kanssa. 15772: Kaivosteollisuus, josta Sambia saa noin 90 %valuutta- 15773: tuloistaan, on kärsinyt investointien puutteesta, huonosta 15774: johdosta ja hallinnosta sekä liian suuriksi paisuneista työvoi- 15775: makustannuksista. Tämän vuoksi kuparin tuotanto on vuosit- 15776: tain laskenut eikä maa ole pystynyt hyödyntämään kuparin 15777: hinnan nousua maailmanmarkkinoilla. Lasketaan, että jos 15778: kuparin tuotanto olisi pysynyt vuonna 1995 edellisen vuoden 15779: tasolla, maa olisi hyötynyt siitä noin 140 milj.USD, joka vastaa 15780: noin 13% valtion budjetista tai noin 19% maan ulkomaan 15781: avusta. Sambian talouskasvu oli -3,7 % vuonna 1995. 15782: Kaivosteollisuuden yksityistämiselle asetetaan suuria 15783: toiveita Sambian talouden parantamiseksi sille tasolle, jolla se 15784: oli ennen yksipuoluevaltaan siirtymistä ja tuotantolaitosten 15785: kansallistamista 1970-luvulla. Maassa oli kansallistamisen 15786: ajankohtana mustan Afrikan korkein kansantulo henkeä koh- 15787: den mitattuna. 15788: 15789: 72 15790: Vallassa olevan puolueen Movement for Multiparty 15791: Democracy'n (MMD) ja oppositiopuolueen United National 15792: Independence Party'n (UNIP) puolueohjelmien välillä ei ole 15793: suuria eroja. Erot muodostuvat etupäässä maan etnisten ryh- 15794: mien mukaan. Muita ongelmia ovat olleet kokoontumisvapau- 15795: den rajoittaminen, laajasti rehottavan korruption kontrol- 15796: loiminenja sen valvontajäijestelmän riippumattomuus viran- 15797: omaisista, lehdistön painostaminen, hidas tuomioistuinkäy- 15798: täntö, puutteet naisten ja lasten oikeuksissa sekä se, että 15799: Sambia ei ole täyttänyt allekiijoittamiaan eri ihmisoikeus- 15800: sopimusten velvoitteita. Englannissa joulukuussa 1995 pide- 15801: tyssä avunantajien yhteisessä kokouksessa (Consultative 15802: Group) kiinnitettiin huomiotajuuri näihin asioihin ja vaadittiin 15803: Sambialta toimenpiteitä hyvän hallinnon ja ihmisoikeusasioi- 15804: den parantamiseksi sekä korruption vähentämiseksi. 15805: Sambia keskittyy omissa kehitysponnisteluissaan ylläpitä- 15806: mään vakaata talouskehitystä sekä tavoittelemaan taloudellis- 15807: ta kasvua, joka auttaa köyhyyden vähentämistä ja pyrkii tasa- 15808: painoiseen ulkomaiseen maksutaseeseen. Teollisuutta kehite- 15809: tään helpottamalla kotimaisen ja ulkomaisen pääoman sijoittu- 15810: mista maahan ja yksityistämällä valtioyhtiöitä. Tietoliikenteen 15811: parantaminen sekä tiestön ylläpitäminen muodostavat tärkeän 15812: osan maan omissa kehityssuunnitelmissa. Sosiaalisektorilla 15813: (terveys, vesi, koulutus ja sosiaali palvelut) pyritään takaamaan 15814: kansalaisille vähimmäispalvelut, joiden taso romahti 1980- 15815: luvulla. 15816: 15817: Kansainvälinen apu 1994 15818: Yhteensä 718,6 miljoonaa USD 15819: Kehitysapulbruttokansantulo: 22,3% 15820: Suurimmat kahdenväliset avunantajat: 15821: Japani, Englanti, Saksa 15822: Suurimmat monenkeskiset avunantajat: 15823: IDA, EU,AfDF 15824: Suomen apu 1995, mmk 15825: Kahdenvälinen apu 51,9 15826: josta * hankeyhteistyö 42,4 15827: * kansalaisjäijestöt 9,5 15828: * humanitaarinen apu 15829: * korkotuki 15830: 15831: Suomen ja Sambian välinen kehitysyhteistyö 15832: Suomen avulla pyritään vaikuttamaan Sambian talouden 15833: heikon kantokyvyn mukanaan tuomiin keskeisiin ongelmiin: 15834: inhimillisten voimavarojen heikkoon tasoon, perusrakenteiden 15835: huonoon tilaan, tuotantoelämän yksipuolisuuteen ja korkeaan 15836: ulkomaiseen velkaan. 15837: Sambian opetusalan tukihankkeen ensimmäinen vaihe 15838: päättyi vuoden 1995 lopulla ja toinen vaihe alkoi vuoden 1996 15839: 15840: 73 15841: Koulut kuntoon vanhempien ja 15842: opettajien voimin 15843: Sambian opetusalan tukiohjelmaan laskenut lisäksi mm. koska päteviä 15844: kuuluu yhdeksän alahanketta. opettajia on ollut vaikea saada 15845: Toiminnot kattavat sekä yleissivis- maaseudulle asuntojen puuttuessa. 15846: tävän että ammatillisen koulutuk- Oppimistulokset ovat heikentyneet 15847: sen. Tavoitteena on sekä koulutuk- myös todellisen koulussa vietetyn 15848: sen laadun parantaminen että ajan kutistuessa vuorolukujärjes- 15849: koulutusmahdollisuuksien lisäämi- telmän ja mm. käymälöiden puuttu- 15850: nen. misen vuoksi. Täyden koulupäivän 15851: Ohjelman suurin alahanke on sijasta oppilaat viipyvät koulussa 15852: peruskoulujen uudisrakennus- ja monesti vain kaksi-kolme tuntia, 15853: kunnostusohjelma. Sen tavoite on ennen kuin heidät lähetetään takai- 15854: kahdentasoinen; toisaalta laajenne- sin kotiin. Tilanne on pahentunut 15855: taan ja kunnostetaan jo toimivia äärimmilleen kolera- ja muiden 15856: maaseudun ala-asteen kouluja, tartuntatautiepidemioiden aikana. 15857: toisaalta kehitetään ja tehostetaan Koulujen korjausohjelma on 15858: koulujen ylläpitoa ja korjaustoi- edennyt neljässä vuodessa itäisistä 15859: mintaa. Maailmanpankki rahoittaa ja pohjoisista lääneistä maan keski- 15860: vastaavan ohjelman, joka kohdistuu osaan siirtyen ohjelman toisen 15861: kaupunkikouluihin. vaiheen aikana kattamaan maan 15862: Tämän vuodesta 1992 käynnis- läntiset ja eteläiset osat. Yli sata 15863: sä olleen laajennus- ja kunnostus- koulua on tähän mennessä käyty 15864: hankkeen lähtökohtana on vakava läpi ja saman verran työmaita on 15865: pula koulupaikoista ja pätevistä käynnissä. Toiminnan strategiana 15866: opettajista maaseudulla sekä näi- on antaa vastuuta ja valtaa mah- 15867: den ongelmien vaikutukset koulu- dollisimman lähelle käyttäjiä, 15868: saavutuksiin. koulujen opettajia, oppilaita ja 15869: Sambian kouluverkko raken- oppilaiden vanhempia. Tämä lähes- 15870: nettiin hyvin kattavaksi maan tymistapa on myös Sambian julkis- 15871: itsenäistyttyä 60-luvulla. Palvelujen hallinnon uudistuksen sekä uuden 15872: ja rakennusten ylläpito kävi ylivoi- koulutuspolitiikan keskeinen peri- 15873: maiseksi 1970-luvulla maan joudut- aate. 15874: tua taloudelliseen syöksykierteeseen. Koulut hakevat korjaustukea 15875: Käytännössä julkisia varoja ei ole opetusministeriön rakennusosas- 15876: ollut korjaustoimintaan käytettävis- tolta. Kouluneuvostot järjestävät 15877: sä yli kahteenkymmeneen vuoteen. itse sopivaksi katsomaliaan tavalla 15878: Toisaalta koulutilojen käyttö on tarvikkeiden hankinnan ja korjaus- 15879: lisääntynyt mm. kaksi- ja kolmi- työn. Hankkeen antama tuki kattaa 15880: vuorolukuun siirryttäessä. Raken- ensisijaisesti kohtuulliset mate- 15881: nukset ovat rappeutuneet luonnolli- riaalikulut. Tarvikkeiden ja ainei- 15882: sen kulumisen lisäksi ylikäytön ja den hankinnassa yritetään löytää 15883: huonon hoidon seurauksena. paikallisia ja edullisia, mutta silti 15884: Opetuksen ja oppimisen taso on hyvälaatuisia ratkaisuja. 15885: 74 15886: Kuva: Tuija Stenbäck. 15887: 15888: 15889: 15890: 15891: Rakennusviranomaiset valvo- luottamushenkilöille ja opettajan- 15892: vat työn laatua. Avustusrahat koulutuslaitosten opiskelijoille sekä 15893: maksetaan kouluneuvoston tilille ala- ja yläasteiden oppilaille. Kou- 15894: erissä etenemisen mukaan. Kaikki lutuksessa pyritään korostamaan 15895: kohteet on valokuvattu ja osin myös pienten seikkojen, kuten siivouksen 15896: videoitu ennen kunnostusta, työn ja muun päivittäisen huollon merki- 15897: kuluessa sekä työn valmistuttua. tystä tilojen ylläpidossa. 15898: Näin on saatu mainiota esimerkki- Hankkeen vaikutuksia mm. 15899: aineistoa koulutus- ja neuvonta- tyttöjen koulunkäyntiin, oppimistu- 15900: tilaisuuksiin. loksiin ja pätevien opettajien hakeu- 15901: Hankkeen tuella on laajennettu tumiseen maaseudulle seurataan. 15902: neliluokkaisia kouluja kattamaan Alustavat tulokset ovat lupaavia. 15903: koko seitsenvuotinen ala-aste, kun- Sambian opetusalan tuki- 15904: nostettu huonokuntoisia koulu- ohjelman ensimmäisen vaiheen 15905: rakennuksia, rakennettu ja kunnos- budjetti on ollut kaikkiaan 87 15906: tettu opettajien asuntoja koulujen miljoonaa markkaa, josta vuoden 15907: yhteyteen sekä rakennettu asiallisia 1995 osuus oli 27 miljoonaa mark- 15908: koulukäymälöitä. kaa. Hankkeen tuki- ja kehittä- 15909: Tärkeä osa hanketta on ennal- mistyössä on ollut kuusi asiantunti- 15910: taehkäisevän korjauksen koulutus- jaa, joista yksi on toiminut opetus- 15911: ohjelma rehtoreille, opettajille, ministeriön rakennusosastolla. 15912: 75 15913: alusta. Tukipalveluista Sambiassa vastaa Finnish Training 15914: Partners International (FTP). Hankkeessa jatketaan oppimate- 15915: riaalin tuotantoa, koulurakennusten kunnostusta, hankinta- 15916: toimen kehittämistä, kirjastopalveluiden parantamista ja 15917: erityisopettajien kouluttajien kouluttamista. 15918: Energia-alalla aloitettiin maan sähkönjakelun suunnitte- 15919: lun parantamiseen tähtäävä hanke v. 1995. Hankkeen päätty- 15920: essä 1997 Sambian sähköyhtiöllä on käytössään suunnittelu- 15921: järjestelmä, jonka avulla se pystyy nopeasti ja taloudellisesti 15922: laatimaan erilaisia sähköistämissuunnitelmia eri osissa maata. 15923: Tukipalveluiden antamisesta sambialaisille vastaa ABB 15924: Transmit. 15925: Teiden kunnossapitohanke jatkui Capper Belt-maakunnas- 15926: sa. Tukipalveluista vastaa Tielaitos. Hanke päättyy vuoden 15927: 1996 lopussa. Se on saanut paljon huomiota Sambiassa 15928: luomillaan kunnossapitomenetelmillä ja koulutuksellaan. 15929: Tarkoitus on jatkaa hanketta jossakin muodossa. 15930: Yhteiskuntakehityksen ja sosiaalipalvelun hanke päättyi 15931: vuoden 1995 lopussa. Hanke arvioidaan vuoden 1996 aikana, 15932: jonka jälkeen päätetään tämän alan yhteistyön mahdollisesta 15933: jatkamisesta. 15934: Elokuussa 1995 alkanut metsäalan hanke etenee suunni- 15935: telmien mukaan. Tarkoitus on luoda kolmelle maakunnalle 15936: kokonaisvaltainen metsänkäyttösuunnitelma, joka hyödyntää 15937: maaseudun asukkaita ja lähtee heidän tarpeistaan. Suomalai- 15938: sena yhteistyökumppanina on Enso Forest Development. 15939: Luapulan maakunnan maaseudun kehittämishankkeen 15940: uusi nelivuotinen vaihe alkoi huhtikuussa 1995. Hankkeen 15941: suomalaisena konsulttina toimii Finnagro. Tavoitteena on 15942: maakunnan ruokatuotannon kestävä kehittäminen ottaen 15943: huomioon ympäristönäkökohdat. 15944: Vuonna 1995 ohjelma-apuna toimitettiin siemenviljaa 15945: kuivuudesta kärsineiden alueiden asukkaille. Tulevaisuudessa 15946: ohjelma-apua käytetään rakennesopeutusohjelmien ja demok- 15947: ratiapyrkimysten tukemiseen. 15948: Maaohjelmaneuvotteluissa marraskuussa 1995 sovittiin, 15949: että Suomi ja Sambia kehittävät uusia apumuotoja. Suomen 15950: Sambialle vuonna 1987 myöntämä 45 miljoonan markan kehi- 15951: tysluotto muutetaan ympäristö- ja hallinnon tehostamissi- 15952: toumuksiksi myöhemmin sovittavalla osuudella luotosta ja 15953: loput annetaan anteeksi. 15954: Ongelma Suomen ja Sambian välisessä yhteistyössä oli 15955: vuonna 1995 se, että sambialaiset eivät pystyneet täyttämään 15956: heille kuuluvia sitoumuksia hankkeiden paikallisrahoituk- 15957: sesta. Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto 15958: ovat asettaneet Sambialle erittäin kireät velvoitteet sosiaali- 15959: sektorin palveluiden tuottamisesta sekä ulkomaisen velan 15960: maksusta. Lääkkeeksi on esitetty, että valtionhallinnon henki- 15961: lökunnan määrää vähennetään tuntuvasti, ja kaivosteollisuus 15962: yksityistetään ja saneerataan. Useiden ministeriöiden tilanne 15963: on sellainen, että valtiolla on varaa maksaa palkat, mutta 15964: toiminnan rahoittamiseen ei ole varoja. 15965: 15966: 76 15967: TANSANIA 15968: Pinta-ala: 945000km2 15969: Viljellyn maan osuus: 3,2% 15970: Asukasluku (1994): 28,8milj. 15971: Asukasluku (2000): 34,1 milj. 15972: Väestönkasvu (1990-94, vuosittain): 3,0% 15973: Kokonaishedelmällisyysluku (lasta naista kohden): 5,8 15974: Imeväiskuolleisuus (alle lv. 11000 syntynyttä kohden): 84/1000 15975: Äitiyskuolleisuus (JOO 000 syntynyttä kohden): 770/100000 15976: Odotettavissa oleva elinikä: 52 v. (miehet 51 v., 15977: naiset 54 v.) 15978: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä): 80% 15979: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 50% 15980: Aikuisten lukutaidottomuus: 32 % (miehet 21 %, 15981: naiset 43 %) 15982: Bruttokansantulo (BK.TL)!asukas (1994): 140 USD 15983: BKTL/asukas vuosittainen kasvu (1985-94): 0,8% 15984: Ulkomaisen velan osuus BKTL:sta (1994): 229,5% 15985: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BK.T): 57% 15986: Väestöstä kaupungeissa: 24% 15987: 15988: 15989: 15990: Maan yleinen tilanne 15991: Tansanian poliittista tilannetta vuonna 1995 hallitsivat loka- 15992: kuussa pidetyt ensimmäiset valtakunnalliset monipuoluevaalit. 15993: Vaaleissa valittiin uusi presidentti ja parlamentti. Viikkoa 15994: ennen unionin vaaleja pidettiin Sansibarin presidentin ja parla- 15995: mentin vaalit sekä paikallisvaalit. Vaaleihin osallistui 13 puolu- 15996: etta. Kaikissa vaaleissa voittajaksi selviytyi kuitenkin entinen 15997: valtapuolue CCM (Chama Cha Mapinduzi), joka sai unionin 15998: vaaleissa noin kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja 15999: Sansibarin vaaleissa niukasti yli puolet. 16000: Liittovaltion uudeksi presidentiksi valittiin Benjamin 16001: Mkapa, joka oli maan ensimmäisen presidentin, Julius 16002: Nyereren kannattama ehdokas. Hän jatkaa melko perinteisellä 16003: linjalla. Sansibarin presidentiksi valittiin myös CCM:n ehdokas 16004: Salmin Amour. Sansibarilla äänimarginaali oli vain noin 1500 16005: ääntä, ja oppositio onkin syyttänyt voittajapuoluetta vaali- 16006: viipistä eikä ole hyväksynyt vaalitulosta. Poliittinen tilanne on 16007: muutenkin hyvin kiristynyt. Oppositio on mm. boikotoinut 16008: parlamentin toimintaa. Valtapuoluetta taas on syytetty kovista 16009: otteista, ja mm. ihmisoikeuksien loukkauksista saarilla vaalien 16010: jälkeen on saatu useitakin raportteja. Tämä on vaikuttanut 16011: avunantajien mahdollisuuksiin toimia Sansibarilla, ja alkuvuo- 16012: desta 1996 myös Suomen hankkeet oli jäädytetty; uusia sopi- 16013: muksia ei tehty. 16014: Ulkopoliittinen tilanne oli vuonna 1995 melko rauhallinen. 16015: Luoteis-Tansaniassa on kuitenkin pakolaisleireillä noin 700 000 16016: Ruandan ja Burundin pakolaista. Tilanne rasittaa sekä Tansa- 16017: nian taloutta, leirien ympäristöä että maan sisäistä turvalli- 16018: suutta. Entinen presidentti Nyerere onkin ottanut aktiivisen 16019: roolin Burundin kriisin välittäjänä. 16020: Maan taloudellinen tilanne oli edelleen huono. Talous on 16021: kasvanut vähän yli kolmen prosentin vuosivauhtia, mutta tämä 16022: ei riitä taloudellisen kasvun aikaansaamiseen, koska väestö 16023: kasvaa miltei samaa vauhtia. 16024: 77 16025: Yleistä kehitysyhteistyöstä 16026: Maailmanpankki järjesti kesällä 1995 epävirallisen Tansanian 16027: apuryhmän väliarviointikokouksen, jossa pidettiin tulli- ja 16028: verohallinnon tehostamista merkittävänä edistysaskeleena. 16029: Vuoden 1995/96 budjetin tuloarvion realistisuus asetettiin 16030: kuitenkin kyseenalaiseksi. Kaikkea vuonna 1994 jäädytettyä 16031: maksutasetukea ei edelleenkään vapautettu. Syksyllä vaalit 16032: aiheuttivat paljon ylimääräisiä kustannuksia ja viivästyttivät 16033: päätöksentekoa talouden uudistuksista. Vaalien jälkeen Kan- 16034: sainvälinen valuuttarahasto aloitti neuvottelut uuden hallituk- 16035: sen kanssa heti sen järjestäydyttyä. 16036: Myös pohjoismaatjättivät joulukuussa uudelle hallituksel- 16037: le kirjelmän, jossa ehdotetaan korkean tason keskusteluja 16038: pohjoismaiden ja Tansanian välillä pohjoismaisen avun uudel- 16039: leen kohdistamiseksi. Tavoitteena on, että avulla voidaan 16040: tukea mahdollisimman hyvin Tansanian talouden uudistamis- 16041: ta, maan demokratiakehitystä ja toisaalta vähentää Tansanian 16042: apuriippuvuutta. Keskustelut on tarkoitus käydä vuonna 1996. 16043: 16044: 16045: Kansainvälinen apu 1994 16046: Yhteensä 968,4 miljoonaa USD 16047: Kehitysapu/bruttokansantulo: 30,3% 16048: Suurimmat kahdenväliset avunantajat: 16049: Japani,Tanska,Saksa 16050: Suurimmat monenkeskiset avunantajat: 16051: IDA, EU, UNHCR 16052: Suomen apu 1995, mmk 16053: Kahdenvälinen apu 40,9 16054: josta * hankeyhteistyö 31,3 16055: *kansalaisjärjestöt 9,6 16056: * humanitaarinen apu 16057: * korkotuki 16058: 16059: 16060: Suomen ja Tansanian välinen kehitysyhteistyö 16061: Keväällä 1995 valmistui evaluointi Suomen kehitysyhteistyöstä 16062: Tansanian kanssa. Sen mukaan kehitysyhteistyö Tansanian 16063: kanssa ei ole täyttänyt kaikkia sille asetettuja odotuksia. Suu- 16064: rimmat ongelmat esiintyivät 1970- ja 1980-luvuilla. Erityisesti 16065: pääomaa vaativien teollisuushankkeiden tukemisessa tehtiin 16066: virheitä. Yksi tärkeä syy oli Tansanian suunnitelmatalouden 16067: malli, joka ei tarjonnut tarvittavaa tukea yritystoiminnalle. 16068: Evaluointi vahvistaa myös sen, että kokemuksista on opittu, ja 16069: että 1980-luvun lopulla alkanut Suomen ja Tansanian välisen 16070: kehitysyhteistyön uudelleensuuntaaminen yhdessä Tansanias- 16071: sa käynnissä olevien poliittisten ja taloudellisten uudistusten 16072: kanssa luo edellytykset tulokselliselle yhteistyölle. 16073: Kehitysyhteistyö jatkui perinteisillä toimialoilla, joita ovat 16074: viime vuosina olleet luonnonvarainhoito, energia, liikenne, 16075: vesihuolto ja maaseutukehitys. 16076: 16077: 78 16078: Dar es Salaamin satamahanke saatiin päätökseen. Suomi 16079: oli eräiden muiden avunantajien kanssa tukemassa myös 16080: naapurimaita palvelevan sataman kunnostamista. Sataman 16081: kapasiteetti on kaksinkertaistunut, ja kuljetukset ovat tehos- 16082: tuneet. Satama on Tansanian merkittävimpiä ulkomaan valuu- 16083: tan lähteitä. 16084: Yhteispohjoismaisesti rahoitettu Panganin vesivoimala 16085: valmistui ja kytkettiin verkkoon etuajassa. Vuonna 1996 päät- 16086: tyvä hanke keskittyy voimalan valmistuttua käyttökoulu- 16087: tuksen antamiseen. 16088: Metsäsektorilla alkoi Itä-Usambaran luonnonmetsien 16089: suojelu- ja hoitohankkeen uusi vaihe, jossa konsulttina toimii 16090: metsähallitus. Metsäntutkimuslaitoksen tukihankkeessa edet- 16091: tiin taijouskilpailuun. Vastaanottajienja Suomen viranomais- 16092: ten yhteisessä arvioinnissa kilpailun voittajaksi selviytyi työ- 16093: yhteenliittymä, jossa ovat mukana Metsäntutkimuslaitos, 16094: Metsähallitus ja Jaakko Pöyry Oy. Hanke alkaa vuoden 1996 16095: puolella. Sansibarilla jatkui metsähankkeen viimeinen vaihe. 16096: Hankkeen aikana Sansibarin metsähallintoa on vahvistettu, ja 16097: viimeisessä vaiheessa keskitytään erityisesti kylätason metsän- 16098: hoitosuunnitelmien tekemiseen osallistavin menetelmin. Nii- 16099: den mukaan kyläläiset määrittelevät itse tavoitteet ja keinot. 16100: Suomi tuki vaaleihin liittyvää tiedotusta ja kansalais- 16101: kasvatusta sekä itse vaalien jäijestämistä ja kansainvälistä 16102: vaalitarkkailua. Eri avunantajien tuki vaaleille annettiin 16103: yhteisenä tukena, jonka käytännön järjestelyjä koordinoi Tans- 16104: ka. Vaalitarkkailua puolestaan koordinoi UNDP, jonka kautta 16105: Suomen tuki pääosin ohjattiin. 16106: Uusia hankkeita valmisteltaessa on pyritty entistä parem- 16107: min vastaamaan Tansanian omiin kehityspyrkimyksiin sekä 16108: korostamaan Tansanian omaa vastuuta ja osallistumista. 16109: Tansanian metsäsektorin tukihankkeen sekä Mtwaran ja 16110: Lindin läänien maaseututiehankkeiden valmistelut jatkuivat. 16111: Samoin jatkettiin Sansibarin vesihankkeen ja maankäytön 16112: suunnitteluhankkeen uusien vaiheiden sekä Sansibarin 16113: kivikaupungin fotogrammetrisen kuvauksen valmistelua. 16114: Hankkeiden jatkon toteutus on sidottu Sansibarin poliittisen 16115: tilanteen ratkeamiseen. Ohjelma-avun suunnittelua sen muilta 16116: osin jatkettiin. Ohjelma-apua tullaan käyttämään Tansanian 16117: talouden ja demokratian kehitystä tukeviin toimintoihin. 16118: 16119: 16120: 16121: 16122: 79 16123: Pangani Fallsin vesivoimala ottaa 16124: ympäristön huomioon 16125: Pangani Fallsin vesivoimala aloitti omaisia hyvien ja huonojen vesi- 16126: kaupallisen sähköntuotantonsa vuosien jaksot. Vähäsateisten vesi- 16127: joulukuussa 1994. Tansanian kol- vuosienjaksona on joko puutetta 16128: manneksi suurin, 68 megawatin sähköstä tai sitä joudutaan tuotta- 16129: vesivoimala, valmistui kolme ja maan lämpövoimalaitoksissa. 16130: puoli kuukautta etuajassa. Voima- Voimalan taloudellinen merki- 16131: lan koko kapasiteetti tuli heti käyt- tys on hyvin suuri. Kansantaloudel- 16132: töön, sillä Tansaniassa vallitsi lisesti laskien se tuottaa investoin- 16133: silloin vakava sähköpula. tinsa takaisin jo viidessä tai kuu- 16134: Jopa 92 % Tansanian käyttä- dessa vuodessa. 16135: mästä energiasta saadaan poltto- Myös yritystaloudellisesti 16136: puusta ja muusta biomassasta. Pangani on erittäin tuottoisa sen 16137: Sähkö kattaa ainoastaan 3 % maan omistajalle Tanzania Electric 16138: koko energiatuotannosta, mutta se Supply Company Ltd:lle, varsinkin 16139: on silti välttämätön koko modernille kun Tansanian valtio välitti poh- 16140: sektorille. Noin 7 % väestöstä saa joismaiden lahjarahoituksen edel- 16141: sähköä. Sähkönkuluttajia on noin leen lahjana eli oman pääoman 16142: 300 000, ja nyt kun Pangani on lisäyksenä TANESCOlle. Edullisen 16143: toiminnassa voidaan sähköverkkoa vesivoiman tuotoilla TANESCO 16144: taas laajentaa ja uusia kuluttajia pystyykin entistä paremmin ylläpi- 16145: kytkeä verkkoon. tämään sähköntuotantoa niissä 16146: Pangani Fallsin ovat rahoitta- yleisestä verkosta erillään olevissa 16147: neet Suomi, Norja, Ruotsi ja Tansa- dieselvoimalaitoksissa, jotka Suomi 16148: nia. Kokonaisinvestoinnit nousivat on aikaisemmin rahoittanut. 16149: yhteensä 565 miljoonaan mark- Kokonaishankkeeseen on myös 16150: kaan, josta Tansanian osuuden arvo kuulunut ohjelma, jonka tarkoituk- 16151: oli 7 miljoonaa markkaa. Ulkomai- sena on Panganin lähiyhdyskuntien 16152: nen rahoitusosuus jakautui seuraa- perusrakenteiden ja palvelujen, mm. 16153: vasti: Norja 42, Suomi 33 ja Ruotsi opetuksen ja terveydenhuollon 16154: 25 %. Kustannusarvio alitettiin noin kehittäminen ja sitä kautta paikal- 16155: 7 prosentilla. lisen väestön elinolosuhteiden ja 16156: NO lnternational on vastannut elinkeinojen turvaaminen. Tämä 16157: hankkeen suunnittelusta ja johdosta ohjelma jatkuu avunantajien val- 16158: yhdessä norjalaisen Norplanin vonnassa. 16159: kanssa. Lemminkäinen ja ABB Pangani-joen valuma-alueen 16160: Strömberg ovat Suomesta osallistu- vedenkäytön valvonta- ja hallinta- 16161: neet voimalan rakentamiseen. viranomaisten asettaminen ja 16162: Suunnittelussa ja rakentamisessa vedenkäyttöohjelman käynnistämi- 16163: otettin ympäristönäköhdat huo- nen ovat olleet kokonaishankkeen 16164: mioon. edellytyksiä. Pangani Basin Water 16165: Pangani on toiminut hyvin ja Office:n toimintaa on tuettu rahalli- 16166: tuottanut sähköä odotusten mukai- sesti ja asiantuntija-avulla koko 16167: sesti. 'Vesivoiman tuotannolle, var- rakennushankkeen ajan. 16168: sinkin Afrikassa, ovat luonteen- PBWO:n toiminnan yhtenä 16169: 80 16170: oleellisena osana on ollut ja on kuitenkin edenneet niin hyvin, että 16171: edelleen joen penkereiden kunnostus vedenhukka on huomattavasti 16172: sekä kastelukanavien sulku- ja pienentynyt, joten virtaama ei 16173: säätöluukkujen rakentaminen. ilmeisesti vähenekään. 16174: Tällä pyritään veden kokonais- PBWO:n toimintaan liittyvät 16175: käytön hallintaan ja optimointiin vaikeudet ovat olleet lähinnä talou- 16176: sekä turhan vedenhukan vält- dellisia. Tansanian valtio on voima- 16177: tämiseen ja tulvahaittojen vähentä- lan valmistuttua pystynyt ohjaa- 16178: miseen. Lähtökohta ja tavoite on, maan vain pienen osan pohjoismai- 16179: että voimalan käyttö turvataan den kanssa sovituista ja budje- 16180: aiheuttamatta haittaa perinteiselle toiduista varoista PBWO:n käyt- 16181: luontaisviljelylle, ja että on jokaisen töön. 1biminta perustuu nyt lähes 16182: vedenkäyttäjän asia käyttää vettä täysin vedenkäyttäjien maksamiin 16183: säästeliäästi ja osallistua veden- vedenkäyttömaksuihin, joista 16184: hallintajärjestelmän kustannuksiin. TANESCOn osuus on 60 %. Avun- 16185: Alkuperäisissä kannattavuus- antajat tarkkailevat tilannetta. 16186: laskelmissa oli varmuuden vuoksi Tarvittaessa lienee mahdollista 16187: oletettu, että voimalan käytettävissä yhdistää PBWO:n jatkokehittely 16188: oleva vedenvirtaama pienenee Maailmanpankin uuteen koko 16189: vuoden 2000 jälkeen. Vuonna 1995 maata käsittävään vesihallinta- 16190: tehdyn ulkopuolisen arvion mu- hankkeseen. 16191: kaan, pengerrys- ja sulkutyöt ovat 16192: 16193: 16194: 16195: Putousten alapuolelle on rakennettu penkereitä. Kuva: Reijo Gardemeister. 16196: 16197: 16198: 16199: 16200: 81 16201: MUUT MAAT JA ALUEELLINEN YHTEISTYÖ 16202: 16203: Etelä-Mrikan tasavalta 16204: Etelä-Afrikan tasavallassa huhtikuussa 1994 pidettyjen vapai- 16205: den demokraattisten vaalien seurauksena perustetun kansalli- 16206: sen yhtenäisyyden hallituksen valtaantulo merkitsi pitkän ja 16207: synkän ajanjakson päättymistä. Ennen vuoden 1994 vaaleja 16208: Suomi oli tukenut aktiivisesti demokratiakehitystä maassa. 16209: Kun vaalit oli pidetty, Suomi päätti jatkaa tukeaan Etelä- 16210: Afrikan tasavallalle, lujittaakseen uuden hallituksen asemaa 16211: maan poliittisesti ja taloudellisesti vaikeassa siirtymä- 16212: vaiheessa. OECD:n kehitysapukomitean, DACin vuonna 1995 16213: tekemän päätöksen mukaisesti Etelä-Afrikan tasavallalle 16214: annettavan avun tilastointiperusteita muutettiin siten, että 16215: koko apu, eikä pelkästään mustalle väestölle kohdistuva, katso- 16216: taan kehitysavuksi. 16217: Lokakuussa 1995 pidetyissä Suomen ja Etelä-Afrikan 16218: tasavallan välisissä ohjelmaneuvotteluissa sovittiin, että Suo- 16219: men tuki tulee olemaan 52 miljoonaa markkaa ja se on käytet- 16220: tävissä seuraavien 4-5 vuoden aikana. 16221: Etelä-Afrikan pyynnöstä Suomen apu tulee kohdistumaan 16222: maan vesi- ja metsäministeriön hallinnonalalla vesilainsää- 16223: dännön uudistamisprosessin tukemiseen. Tavoitteena on saada 16224: aikaan lakiesitys, joka kohtelee maan asukkaita entistä demok- 16225: raattisemmin. Muut tämän hallinnonalan kohteet ovat kylä- 16226: metsätaloushanke, joka tähtää metsien tehokkaaseen mutta 16227: kestävään hyötykäyttöön sekä eräiden jokien valuma-alueiden 16228: vedenkäyttösuunnitelmat. Terveydenhoidon alalla tuetaan 16229: maan kouluruokaohjelman loistorjuntaosuuden kokeilu- 16230: hanketta. Lisäksi on mahdollista, että osa avusta kohdistetaan 16231: demokratian kehittämistyöhön ja ihmisoikeuksia edistävään 16232: toimintaan 16233: Vuoden 1995 aikana valmisteltiin uusien hankkeiden 16234: aloittamista, mutta hallitusten välisiin sopimuksiin ei vielä 16235: edetty. Etelä-Afrikassa on myös hyviä yhteistyömahdollisuuk- 16236: sia osana Finnfundin ja TTT-yhteistyötä. 16237: EU valmisteli kertomusvuonna neuvotteluohjeita kauppa- 16238: ja yhteistyösopimuksen tekemistä varten Etelä-Afrikan kanssa. 16239: Itse neuvotteluihin ei vielä edetty. Vuonna 1995 valmisteltiin 16240: myös EU:n ja Etelä-Mrikan välistä kehitysyhteistyötä koske- 16241: vaa asetusta. Asetusluonnoksen mukaan yhteistyötä tullaan 16242: tekemään demokratiakehityksen ja ihmisoikeuksien puolusta- 16243: misen alalla, opetus-ja terveydenhuollon alalla, maaseudun 16244: kehittämisessä, kaupunkisuunnittelussa ja sosiaalisessa asun- 16245: totuotannossa, pkt-yritysten toiminnan edistämisessä, hallinto- 16246: järjestelmän lujittamisessa sekä alueellisessa yhteistyössä ja 16247: ympäristönsuojelun alalla. EU:n tuen määrä on vuositasolla 16248: 125 miljoonaa ecua ja se maksetaan suoraan EU:n budjetista. 16249: 16250: 16251: 16252: 82 16253: SADC 16254: Yhteistyö Southern African Development Community'n (SADC) 16255: kanssa jakaantuu kolmeen osa-alueeseen: kehitysapu järjestölle, 16256: Pohjoismaiden ja SADCin välinen yhteistyö sekä EU:n kautta 16257: tapahtuva yhteistyö. 16258: Vuonna 1995 valmisteltiin uutta yhteistoimintamuotoa 16259: Pohjoismaiden ja SADCin välillä. Se vahvistettiin tammikuussa 16260: 1996 "Nordic-SADC Cooperation" nimellä. Vuosittainen kokous 16261: pidetään SADCin konsultatiivikokouksen yhteydessä korkealla 16262: tasolla, jolloin keskustellaan poliittisista, taloudellisista ja 16263: kehitysyhteistyökysymyksistä. Uudistuksen yhteydessä lakkau- 16264: tettiin vuonna 1980 käynnistetty "Nordic-SADC Initiative" (NSI). 16265: Kahdenvälisesti Suomi rahoitti SADCin alueellista metsä- 16266: opistojen kehittämishanketta. Hanke jatkuu vielä vuoden 1996 16267: loppuun, jonka jälkeen eräissä maissa toiminta jatkuu kansal- 16268: lisina hankkeina. 16269: Osana pohjoismaista SADC-yhteistyötä Suomi osallistui 16270: NORSAD-rahaston rahoitukseen sekä tuki geenipankkihan- 16271: ketta, jotka molemmat jatkuvat vuoteen 1998. 16272: EU:ssa Suomi on aktiivisesti osallistunut Eteläisen Afri- 16273: kan työryhmän työskentelyyn. Työryhmässä käynnistettiin 16274: vuoden 1995 lopulla Hararessa lokakuussa 1996 järjestettävän 16275: EU-SADC-ministerikokouksen valmistelut. 16276: 16277: Muut hankkeet 16278: Keniassa ja sen naapurimaissa Suomi rahoittaa ICIPE:n (The 16279: International Centre oflnsect Physiology and Ecology) to- 16280: teuttamaa hanketta neem-puun monien hyötykäyttömah- 16281: dollisuuksien tunnetuksi tekemiseksi. Neem on Intiasta peräi- 16282: sin oleva puu, josta yksinkertaisella teknologialla valmis- 16283: tettavia tuotteita voidaan käyttää mm. kasvitautien ja 16284: -tuholaisten torjuntaan. Hanke on kouluttanut maatalous- 16285: neuvonnan ja -tutkimuksen edustajia sekä tiedottajia pääasias- 16286: sa Keniasta mutta myös Tansaniasta, Ugandasta ja Etiopiasta. 16287: FAO toteuttaa Suomen rahoituksella Tanganjika-järven 16288: kalataloustutkimushanketta, joka jatkuu vuoteen 1998. Kuopi- 16289: on Yliopisto vastaa hankkeen tieteellisestä osuudesta. (Hanke- 16290: kuvaus s. 175) 16291: FAO:n kanssa toteutettavalle Senegalin kylämetsähank- 16292: keelle myönnettiin kahden vuodenjatkoaika,jotta hankkeen 16293: toimintojen siirtyminen paikallisten instituutioiden vastuulle 16294: ehditään varmistaa. Hanketta on toteutettu vuodesta 1982. 16295: Sudanilaiset metsästipendiaatit jatkoivat opintojaan Hel- 16296: singin yliopistossa. Kaikkien neljän odotetaan saavan väitöskir- 16297: jansa tai lisensiaattityönsä valmiiksi vuoden 1996 aikana. 16298: Suomi rahoitti UNDP:n toteuttaman maatalous- ja eläin- 16299: lääkintäoppilaitoksen Ruandaan vuosina 1987-92. Koulu saa- 16300: tiin toimintaanjuuri ennen sisällissotaaja se selvisi sodasta 16301: verrattain vähäisin vaurioin. UNDP:n pyynnöstä Suomi osallis- 16302: tui vielä vuonna 1995 koulun kunnostustyöhön. 16303: 16304: 16305: 83 16306: Välimeren alue 16307: Perinteisesti Suomi on harjoittanut laajamittaista kehitysyh- 16308: teistyötä Välimeren alueella vain Egyptin kanssa. ED-jäsenyys 16309: on lisännyt huomattavasti Välimeren alueen merkitystä Suo- 16310: men ulkosuhteissa. Välimeri-yhteistyö on yksi EU:n ulko- 16311: suhteiden painopistealueita. 16312: Barcelonassa marraskuussa 1995 järjestetyssä EU:n ja 16313: kahdentoista Välimeren maan kokouksessa hyväksyttiin yhtei- 16314: nen julistus, jossa sovittiin yhteistyön päämääristä. Keskeisinä 16315: tavoitteina on alueen sisäisen ja ulkoisen vakauden lisääminen, 16316: vapaakauppa-alueen kehittäminen ja molemminp.uolisen vuoro- 16317: vaikutuksen edistäminen. Kaikkien näiden tavoitteiden saavut- 16318: tamisessa yhteisön kehitysyhteistyö on merkittävä väline. 16319: Suomen kehitysyhteistyön kannalta tämä merkitsee laajempaa 16320: ja syvempää paneutumista Välimeren asioihin sekä oman 16321: kehitysyhteistyömme tarkastelua kansallisten lähtökohtiemme 16322: lisäksi myös EU:n tavoitteiden näkökulmasta. 16323: 16324: 16325: EGYPTI 16326: Pinta-ala: 1001000 km 2 16327: Viljellyn maan osuus: 2,4% 16328: Asukasluku (1994): 56,8 milj. 16329: Asukasluku (2000): 69,1 milj. 16330: Väestönkasvu ( 1990-94, vuosittain): 2,0% 16331: Kokonaishedelmällisyysluku (lasta naista kohden): 3,5 16332: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 52/1000 16333: Aitiyskuolleisuus (100 000 syntynyttä kohden): 1701100 000 16334: Odotettavissa oleva elinikä: 64 v. (miehet 63 v., 16335: naiset 65 v.) 16336: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä): 99% 16337: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 80 % 16338: Aikuisten lukutaidottomuus: 49 % (miehet 36 %, 16339: naiset 61 %) 16340: Bruttokansantulo (BIITL) 1asukas (1994): 720USD 16341: BIITL/asukas vuosittainen kasvu (1985-94): 1,3% 16342: Ulkomaisen velan osuus BIITL:sta (1994): 78,9% 16343: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BIIT): 20% 16344: Väestöstä kaupungeissa: 45% 16345: 16346: 16347: 16348: Ulkopoliittinen tilanne 16349: Egyptin ulkopoliittinen linja on ollut viime vuodet vakaa. Se on 16350: vahvasti sidoksissa Egyptille suunnattuun taloudelliseen 16351: apuun, jota on virrannut maahan runsaasti. Ulkopoliittisessa 16352: tilanteessa on kuitenkin ollut nähtävissä muutoksia. Egyptin 16353: keskeinen rooli Lähi-idän rauhanprosessissa ei ole enää itses- 16354: täänselvyys, mikä johtuu toisaalta tilanteen edistymisestä, 16355: toisaalta Egyptin sovittelija-aseman muuttumisesta. 16356: Suhteissa länsimaihin Egypti on vahvistanut siteitään 16357: EU:hun. 16358: 16359: 84 16360: Egyptin suhteet muihin arabivaltioihin ovat viime vuosina 16361: lämmenneet. Arabimaiden yhteistyö ja solidaarisuus on viralli- 16362: sesti yksi Egyptin ulkopolitiikan johtotähdistä. Käytännössä 16363: yhteistyö ei kuitenkaan aina ole täysin mutkatonta. Esimerkik- 16364: si suhteet Sudaniin ovat olleet kireät, joskin avoimelta kriisiitä 16365: on vältytty. 16366: 16367: Sisäpoliittinen tilanne 16368: Sisäpolitiikan merkittävin tapahtuma vuonna 1995 oli parla- 16369: menttivaalit joulukuussa. Vaalit voitti odotetusti presidentti 16370: Mubarakin NDP-puolue muslimiveljeskunnan saadessa läpi 16371: yhden edustajan. Vaalien yhteydessä esiintyneissä väkival- 16372: taisuuksissa sai surmansa tai loukkaantui useita ihmisiä. 16373: Oppositio väittää hallituksen syyllistyneen vaalivilppiin ja 16374: vaatii uusintavaaleja. 16375: Hallitus on käyttänyt kovia otteita kitkeäkseen terroris- 16376: min maasta, erityisesti ylä-Egyptistä. Osittain tässä onkin 16377: onnistuttu, ja muslimimilitanttien toiminta laantui selvästi 16378: vuonna 1995. 16379: 16380: Taloudellinen tilanne 16381: Vuonna 1991 aloitetun talousuudistuksen kakkosvaihe on 16382: edennyt hitaasti. Reformin keskeinen osa, yksityistäminen, on 16383: lähtenyt liikkeelle odotetulla vauhdilla. Yksityistämisohjelma 16384: käytännössä pysäytettiin parlamenttivaalien alla, koska halli- 16385: tus pelkäsi sen lyhyellä tähtäimellä lisäävän työttömyyttä ja 16386: tyytymättömyyttä. Ohjelman odotetaan käynnistyvän uudel- 16387: leen vuonna 1996. 16388: Egyptin talouden kasvuksi 1994/95 on arvioitu 2 %, mikä 16389: merkitsee 20 % työttömyyden ja samansuuruisen vajaatyöl- 16390: lisyyden kasvamista väestön lisääntyessä yli 2 %:n vuosivauh- 16391: dilla. Kaikki edellytykset talouskasvuun ovat olemassa, mutta 16392: vallitsevissa olosuhteissa lienee kuitenkin tosiasia, että työttö- 16393: myyden vähenemiseksi tarvittavan n. 7 %:n talouskasvun 16394: saavuttaminen lähivuosina on epärealistista. 16395: Riittämätöntä kasvua lukuunottamatta Egyptin talous on 16396: ollut tasapainossa. Vuonna 1995 maksutase oli ylijäämäinen, 16397: inflaatio alle 10 %ja ulkomainen velka laski. Kauppatase on 16398: kuitenkin heikentynyt nopeasti tuonnin kasvun vuoksi. Egyp- 16399: tin viennin osuus on vain 30 % tuonnista ja öljytuotteita lu- 16400: kuunottamatta vain 15%. Bruttokansantuote on noin 710 16401: dollaria asukasta kohden. Se ei kuitenkaan ole hyvä mittari 16402: Egyptin olosuhteissa, sillä yhteiskunnalle on tyypillistä räikeä 16403: ero köyhien ja rikkaiden sekä kaupunkien ja maaseudun välil- 16404: lä. Väestöstä 20-25 % elää absoluuttisessa köyhyydessä. 16405: Ympäristön tila on hälyttävä etenkin teollisuuspaikkakun- 16406: nilla, jotka samalla ovat maan tiheimmin asuttuja alueita. 16407: Tämä on tiedostettu päätöksentekotasolla, ja kattava lain- 16408: säädäntö onkin saatu aikaan. Ongelma on lakien 16409: täytäntöönpanossa ja seurannassa. 16410: 16411: 85 16412: Egypti on hyvin suuri avun vastaanottaja. Suurimmat 16413: kehitysapua antavat rahoittajat ovat olleet USA, Saksa, Rans- 16414: ka, Japani ja EU. 16415: 16416: 16417: Kansainvälinen apu 1994 16418: Yhteensä 2694,9 miljoonaa USD 16419: Kehitysapulbruttokansantulo: 6,4% 16420: Suurimmat kahdenväliset avunantajat: 16421: USA, Italia, Ranska 16422: Suurimmat monenkeskiset avunantajat: 16423: EU,Arabijäijestöt, IDA 16424: Suomen apu 1995, mmk 16425: Kahdenvälinen apu 22,4 16426: josta * hankeyhteistyö 21,4 16427: *kansalaisjärjestöt 0,8 16428: * humanitaarinen apu 16429: * korkotuki 16430: 16431: 16432: Suomen ja Egyptin välinen kehitysyhteistyö 16433: Vuosi 1995 Egyptin ja Suomen välisessä kehitysyhteistyössä oli 16434: vailla merkittäviä tapahtumia. Useat hankkeet olivat päätty- 16435: mässä, eikä uusia käynnistetty. Maksatukset putosivat 21 16436: miljoonaan markkaan. Ainoa korkean tason vierailu vuoden 16437: aikana oli väestöministeri Mahranin käynti Suomessa. 16438: Egyptin maastrategia valmistui vuonna 1995. Sen mukai- 16439: sesti Suomen avun tavoite on auttaa Egyptiä viemään läpi 16440: talouden ja sosiaalialan uudistukset sekä parantaa elinympä- 16441: ristön tilaa. Keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ovat koulu- 16442: tus, instituutioiden kehittäminen ja tekninen apu. Pääosa 16443: kahdenvälisestä yhteistyöstä keskitetään egyptiläisten kannal- 16444: ta ensisijaisille maatalous-, vesi- ja ympäristöaloille. 16445: Vuonna 1995 luovutettiin Sharm el Sheikin suolaveden 16446: tislaamohanke. Loistehon kompensointihanke ja Ras el Barin 16447: jätevesihanke päättyivät käytännössä vuonna 1995, mutta 16448: loppuraportin valmistuminen ja virallinen luovuttaminen 16449: siirtyivät vuodelle 1996. 16450: Beni Suefin vesi- ja sanitaatiohanketta sekä Niilin laakson 16451: kartoitushanketta ei saatu päätökseen vuoden 1995 lopussa 16452: alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, vaan kumpaakin 16453: jouduttiin jatkamaan vuodelle 1996. Lampaanjalostushanke ja 16454: Badr City vesihuoltohanke etenivät niin ikään viimeistely- 16455: vaiheeseen. 16456: Beni Suefin terveydenhuoltohankkeessa tehtiin välievalu- 16457: ointi, jonka perusteella hankkeen toteutukseen tuli joukko 16458: muutoksia. Vientielintarvikkeiden laadunvalvontahanke sekä 16459: maatalouden tutkimushanke jatkuivat vuoden 1995 työsuunni- 16460: telmiensa mukaisesti. 16461: Ympäristöalalla jatkettiin hankevalmistelua, jossa on ollut 16462: 16463: 86 16464: huomattavia viivästyksiä. Syynä on osittain valmistelussa 16465: käytetty uusi lähestymistapa, jossa valmisteluvastuu on siir- 16466: retty egyptiläiselle osapuolelle. 16467: Egyptiin suunnattava lahja-apu ei todennäköisesti kasva 16468: lähivuosina. Sen sijaan muiden rahoitusmmuotojen käyttö, 16469: kuten korkotukiluotot ja yhteisrahoitus, pyritään saamaan 16470: osaksi valittavana olevaa keinovalikoimaa. Etenkin investointi- 16471: valtaisissa hankkeissa tulee kysymykseen muu kuin lahja-apu. 16472: 16473: Länsiranta ja Gaza 16474: Lähi-idän rauhanprosessissa siirryttiin uuteen vaiheeseen 16475: israelilaisten ja palestiinalaisten allekirjoitettua Oslo II-sopi- 16476: muksen 28.9.1995. Samanaikaisesti rauhanprosessin edistyes- 16477: sä kansainvälisen yhteisön alueelle suuntaaman taloudellisen 16478: avun painopiste alkoi siirtyä välittömiin tarpeisiin suuntautu- 16479: vasta avusta keskipitkän ja pitkän aikavälin kehitystarpeisiin 16480: kohdistuvaan apuun. 16481: Myös Suomi alkoi vuoden 1995 aikana tutkia mahdolli- 16482: suuksia monipuolisempaan kahdenväliseen yhteistyöhön 16483: alueella. Gazaan ja Länsirannalle lähetettiin asiantunti- 16484: jaryhmä selvittämään mahdollisia yhteistyöhankkeita. Loppu- 16485: vuodesta päätettiin, että Suomen pääasialliset kiinnostuksen 16486: kohteet ovat asunto-, energia- ja opetussaloilla. Hanke- 16487: valmistelua ei kuitenkaan päästy aloittamaan vielä vuoden 16488: 1995 puolella. Lisäksi vuoden 1995 kahdenvälisen kehitysyh- 16489: teistyön määrärahoista rahoitettiin UNDP:n kanssa yhteistyös- 16490: sä toteutettavat vesi- ja viemäröintihankkeet Ramallahissa ja 16491: Hebronissa. Hankkeet käynnistyvät vuonna 1996. 16492: Avun painopisteen siirtymisen myötä välittömiin tarpeisiin 16493: kohdistuvan avun tarve ei ole kuitenkaan vielä täysin ohi. 16494: Suomi jatkoi humanitaarista apuaan Kansainväliselle Punai- 16495: selle Ristille sekä osallistui Maailmanpankin Johan Jörgen 16496: Holstin rauhanrahaston rahoittamiseen. Kansalaisjärjestö- 16497: varoin rahoitettiin yhtä hanketta alueella. 16498: 16499: 16500: 16501: 16502: 87 16503: Valvontalaboratorio parantaa 16504: elintarvikkeiden laatua 16505: Maataloudella on merkittävä asema Tilanteen parantamiseksi 16506: Egyptin taloudessa ravinnon, Suomi on tukenut maataloustuottei- 16507: työllisyyden ja vientitulojen lähtee- den laadunvalvontahanketta Egyp- 16508: nä. Paineet tuotannon lisäämiseksi tissä vuodesta 1993. Hankkeen 16509: ovat huomattavat, mikä on vil- keskeisiä osia ovat olleet tutkimus- 16510: jelykelpoisen maan niukkuuden laboratorion rakentaminen, varusta- 16511: takia suuresti lisännyt maatalous- minen ja sen henkilökunnan koulut- 16512: kemikaalien käyttöä viime vuosina. taminen. Laboratoriorakennus 16513: Tietämys torjunta-aineiden oikeasta valmistui vuonna 1995, ja laborato- 16514: käytöstä ei kuitenkaan ole lisäänty- rio on aloittanut toimintansa ke- 16515: nyt samassa tahdissa. Tämä on räämällä näytteitä lentokentällä 16516: johtanut torjunta-ainejäämiin mm. vientiin menevistä elintarvike-eristä 16517: vientielintarvikkeissa, ja Egypti on sekä toreilta kotimaiseen kulutuk- 16518: saanut osakseen kielteistä huomio- seen suunnatuista elintarvikkeista. 16519: ta. Puutteellisen tarkistus- ja Nämä analyysit on tehty maksutta, 16520: seurantajärjestelmän vuoksi koti- tavoitteena on kerätä tietoa torjunta- 16521: maiseen kulutukseen meneviä ainejäämien yleisyydestä ja samalla 16522: elintarvikkeita ei ole tähän mennes- osoittaa analyysien hyödyllisyys 16523: sä paljoakaan tutkittu. etenkin viejille. Tarkoituksena on 16524: Kuva: International Engineers. 16525: 16526: 16527: 16528: 16529: 88 16530: vähitellen saada laboratorion asema on tekemien analyysien perusteella 16531: vakiinnutetuksi ja siirtyä pääosin Egyptin kotimaiseen kulutukseen 16532: tilattujen analyysien tekemiseen. suunnatuista perunoista löydettiin 16533: Analyysien teettäminen pysyisi runsaasti torjunta-aineita. Tämä 16534: kuitenkin Egyptin viranomaisten havahdutti Egyptin viranomaiset 16535: suunnitelmien mukaan toistaiseksi ymmärtämään asian kansan- 16536: vapaaehtoisena mahdollisesti joita- terveydelliset vaikutukset. Tietoi- 16537: kin erityistuotteita lukuunottamatta. suus turvallisten elintarvikkeiden 16538: Laboratorio on lyhyen toimin- tärkeydestä herää hitaasti ja vaatii 16539: tansa aikana alkanut selvästi saada tietämystä torjunta-aineiden haitta- 16540: arvostusta osakseen ja se on herät- vaikutuksista terveyteen. Paran- 16541: tänyt myös kansainvälistä kiinnos- nusten aikaansaamiseksi tarvitaan 16542: tusta. Egyptin eri viranomaisten yhteis- 16543: Sen lisäksi, että laboratorio työtä, eivätkä näkyvät tulokset 16544: toimii teknisesti erittäin hyvin, synny hetkessä. Hanke on kuitenkin 16545: hankkeen saavutukseksi voidaan luonut edellytykset käynnistää 16546: lukea Egyptissä alkanut keskustelu tämänsuuntainen kehitys. 16547: elintarvikkeiden torjunta-aine- 16548: jäämistä. Syksyllä 1995 laboratori- 16549: 16550: 16551: 16552: 16553: 89 16554: Aasia 16555: NEPAL 16556: Pinta-ala: 141 000 km2 16557: Viljellyn maan osuus: 16,5% 16558: Asukasluku (1994): 20,9 milj. 16559: Asukasluku (2000): 24,8 milj. 16560: Väestönkasvu (1990-94, vuosittain): 2,5% 16561: Kokonaishedelmällisyysluku (lasta naista kohden): 5,3 16562: Imeväiskuolleisuus (alle 1v. 11000 syntynyttä kohden): 9511000 16563: Äitiyskuolleisuus (JOO 000 syntynyttä kohden): 1500/100000 16564: Odotettavissa oleva elinikä: 54 v. (miehet 54 v., 16565: naiset 53 v.) 16566: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä): 16567: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 46% 16568: Aikuisten lukutaidottomuus: 73 % (miehet 59 %, 16569: naiset 86%) 16570: Bruttokansantulo (BKTL) 1asukas (1994): 200 USD 16571: BKTL/asukas vuosittainen kasvu (1985-94): 2,3% 16572: Ulkomaisen velan osuus BKTL:sta (1994): 56,2% 16573: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 44% 16574: Väestöstä kaupungeissa: 13% 16575: 16576: 16577: Maan yleinen tilanne 16578: Nepal on pyrkinyt noudattamaan sitoutumatonta politiikkaa 16579: sekä kansainvälisesti että alueellisesti. Intian taloudellinen 16580: vaikutus on dominoiva. Suhteet pohjaavat vuonna 1950 solmit- 16581: tuun rauhan- ja yhteistyösopimukseen, joka laadittiin Intian 16582: ehdoilla. Pääministerin Intian vierailun yhteydessä huhtikuussa 16583: 1995 otettiin esille sopimuksen muuttaminen tasapuolisem- 16584: maksi. Kiina on huolestuneena seurannut Nepalin ulkosuh- 16585: teiden painottumista etelään. Nepal on aktiivisesti osallistunut 16586: eteläisen Aasian alueelliseen yhteistyöhön SAARCin kautta. 16587: Nepal on ollut kaksikymmentä vuotta mukana YK:n rauhan- 16588: turva toiminnassa. 16589: Demokratian ensi askeleet ovat olleet vaikeita jatkuvien 16590: hallituskriisien vuoksi. Kommunistien valtakausi jäi lyhyeksi. 16591: Syyskuussa 1995 muodostettu kolmen puolueen kokoomus- 16592: hallitus luo uutta uskoa tulevaisuuteen. Luottamus parlamenta- 16593: rismiin on palautumassa, ja hallitus on pystynyt tekemään 16594: konkreettisia talous- ja sosiaalipoliittisia päätöksiä. Lähes 16595: 100 000 Bhutanin pakolaisen ongelma on edelleen ratkaisemat- 16596: ta. Nepal on uhannut viedä asian YK:n käsittelyyn, mutta on 16597: toistaiseksi pidättäytynyt peläten konfliktia Intian kanssa. 16598: Nepalin uusi kokoomushallitus näkee makrotalouden 16599: vakauden ja markkinatalouden edistämisen tulevan talouskas- 16600: vun perustana. Vuonna 1995 talous kehittyi myönteiseen suun- 16601: taan. Bruttokansantuotteen kasvu oli 2,3 %, maataloustuotan- 16602: non supistuessa. Inflaatio laski alle 10 %:n. Valtion verotulot 16603: lisääntyivät ja budjettivaje supistui. Vienti laski kuitenkin 16604: mattoteollisuuden lapsityövoiman käytöstä saaman negatiivisen 16605: julkisuuden vuoksi. Lisääntyneet ympäristöongelmat vaikeutti- 16606: vat myös turismia. 16607: Puolet Nepalin väestöstä elää absoluuttisessa köyhyydessä. 16608: 16609: 90 16610: Köyhyyden lieventämisessä talouskasvulla on keskeinen sija. 16611: Maataloustuotantoa pyritään tehostamaan, valtion yrityksiä 16612: yksityistetään ja yksityisen sektorin investointeja edistetään. 16613: Vesivoimavarojen kehittäminen on nähty talouskasvun 16614: perustana. Keskeisin ja kiistellyin hanke on ollut 200 MW:n 16615: Arun III- vesivoimalahanke. Elokuussa 1995 Maailmanpankki 16616: päätti vetäytyä hankkeesta. Päätöksen takana oli toisaalta 16617: hankkeen suuruus verrattuna paikallisiin resursseihin ja toi- 16618: saalta kansainvälisten ympäristöjärjestöjen painostus. Suomi oli 16619: luvannut rahoittaa hankkeen rakennusaikaisen sähkön- 16620: tuotannon. Hankkeen peruunnuttua, muiden pienempien voima- 16621: loiden rakentaminen on maan keskeisiä prioriteetteja. 16622: Yleistä kehitysyhteistyöstä 16623: Perinteinen hallitusten välinen kehitysyhteistyö on ollut hyvin 16624: avunantajakeskeistäja ulkoinen apu on koettu itsestään- 16625: selvyydeksi. Keskushallinnon hallinto- ja tulosvastuita ei voida 16626: enää lisätä, koska julkisen sektorin saama ulkoinen rahoitus 16627: ylittää sen vastaanottokyvyn. Yhteistyökumppanit tulisi löytää 16628: kylistä, kansalaisjärjestöistä ja yksityiseltä sektorilta. 16629: Avunantajien koordinaatio on ollut heikkoa, osin Nepalin 16630: lukuisten hallituskriisien vuoksi. Viimeisin CG-kokous pidettiin 16631: keväällä 1992 ja seuraava on vasta keväällä 1996. Runsas ulko- 16632: mainen apu ei ole saanut aikaan toivottua kehitystä. 16633: Kansainvälinen apu 1994 16634: Yhteensä 448,2 miljoonaa USD 16635: Kehitysapu/bruttokansantulo: 10,8% 16636: Suurimmat kahdenväliset avunantajat: 16637: Japani, Tanska, Englanti 16638: Suurimmat monenkeskiset avunantajat: 16639: IDA, AsDB, UNDP 16640: Suomen apu 1995, mmk 16641: Kahdenvälinen apu 26,6 16642: josta * hankeyhteistyö 24,2 16643: * kansalaisjärjestöt 2,4 16644: * humanitaarinen apu 16645: * korkotuki 16646: Suomen ja Nepalin välinen kehitysyhteistyö 16647: Keskeisimmät yhteistyöalueet ovat metsätalous, energia-ala 16648: sekä vesi- ja sanitaatiohuolto. 16649: Vuonna 1995 kehitysyhteistyö Nepalin kanssa ei sujunut 16650: ongelmitta. Nepalin hallituskriisit lamaannuttivat paikallisen 16651: päätöksenteon. Edellisen hallituksen lupauksista ei pidetty 16652: kiinni. Hankkeiden valmistelu vaikeutui ja hidastui. Vuotuinen 16653: maksatusaste jäi ennakoitua pienemmäksi. Budjetoidusta mää- 16654: rärahoista käytettiin vain puolet. 16655: Metsäalalla korostettiin kansallisen metsästrategian uudis- 16656: tamisen tarvetta sekä toivottiin selkeitä poliittisia päätöksiä 16657: metsänhoitosuunnitelmien toteuttamisesta ja yksityissektorin 16658: roolista. Metsätalouden kokonaissuunnitelman toteuttamista on 16659: 16660: 91 16661: tuettu kahdella erillisellä hankkeella, jotka päättyivät vuoden 16662: 1995 lopulla. Nepalin metsäministeriölle on annettu institutio- 16663: naalista apua metsien inventointi- ja tietojärjestelmien kehittämi- 16664: sessä (metsähallitus, 1994-95). Lisäksi on tuettu metsähallinnon 16665: ja metsien kestävän käytön kehittämistä (Enso Forest 16666: Development, 1991-95). Lokakuussa 1995 toteutettiin metsä- 16667: sektorin arviointi- ja hankevalmistelu. Arviointi vahvisti jo tiedos- 16668: sa olleet metsäsektorin keskeiset ongelmat ja suositti avun ehdol- 16669: listamista. Nepalin on ilmaistava oma kehitystahtonsa, tehtävä 16670: päätökset metsänhoitosuunnitelmien toteuttamisesta ja kehitet- 16671: tävä henkilöstöhallintoaan. 16672: Energia-alalla painotettiin toimintaedellytysten parantamis- 16673: ta, yksityisen sektorin osallistumisen lisäämistä sekä sähkön 16674: tuotannon, jakelun ja energian säästön tehostamista. Biratnaga- 16675: rin dieselvoimalaitoksen 13 MW laajennus hyväksyttiin rahoitet- 16676: tavaksi korkotukihankkeena yhdessä Pohjoismaiden kehitysra- 16677: haston kanssa. Hanketoteuttaja on Wärtsilä Diesel.Arun 111- 16678: vesivoimalahankkeen rauettua käynnistettiin selvitykset Suomen 16679: mahdollisesta osallistumisesta muihin vesivoimalahankkeisiin. 16680: Vesisektorilla korostettiin paikallishallinnon vastuiden 16681: lisäämistä sekä osallistuvan suunnittelun ja toteutuksen edistä- 16682: mistä. Suomi on tukenut Lumbinin alueen vesi- ja sanitaatio- 16683: huoltohanketta vuodesta 1990 alkaen. Hankkeen ensimmäinen 16684: vaihe päättyi vuoden 1995 lopussa. Hankkeen aikana on osallistu- 16685: van suunnittelun ja toteutuksen kautta rakennettu kyliin yksin- 16686: kertaisia vesi- ja sanitaatiohuoltojärjestelmiä sekä taattu puhdas 16687: juomavesi noin 200 000 asukkaalle. Suomalaisena konsulttina on 16688: toiminut Suunnittelukeskus. 16689: Tietoliikennehankkeen viides vaihe käynnistyi syksyllä 1994. 16690: Kyseessä on rinnakkaisrahoitushanke Maailmanpankin, Pohjois- 16691: maiden kehitysrahaston ja Tanskan kanssa. Hankkeen aikana 16692: rakennetaan puhelinyhteydet kaikkiin 75 maakuntakeskukseen. 16693: Suomen osuus sisältää valokaapelitoimituksia keskuksineen sekä 16694: telelaitoksen tietohallintajärjestelmän kehittämisen. Vuoden 1995 16695: aikana laitetoimitukset ja asennukset etenivät aikataulun mukai- 16696: sesti. Konsulttipalveluista ovat vastanneet Helsingin yliopiston 16697: tietopalvelut (tietojärjestelmät) ja Telecon (valvonta) Nokian 16698: toimittaessa valokaapeleita. 16699: Itäisen Nepalin kartoitushanke käsittää kaikki kartanteon 16700: vaiheet ilmakuvauksista valmiiden karttalehtien painamiseen. 16701: Vuoden 1995 lopulla hankkeen toteutusaste oli 75 %. Hankkeen 16702: konsulttina on toiminut Finnmap International. 16703: Suomi on osallistunut UNFPAn koordinoimaan väestö- ja 16704: terveyshankkeeseen. Suomi rahoittaa Norplant-ehkäisykapselien 16705: toimituksia sekä kouluttaa kylien terveydenhoitajia. 16706: Kulttuuriperinnettä on taltioitu yhdessä Yleisradion kanssa. 16707: Hanke päättyi vuonna 1995. Projekti tuotti seitsemän video- 16708: ohjelmaa eri etnisten ryhmien kansanperinteestä. 16709: Maastrategian pohjalta käynnistettiin pitkän aikavälin 16710: kehitysyhteistyöohjelman suunnittelu vuonna 1995. Ympäristö- 16711: alalla aloitettiin myös valmistelut. Suunnitelmissa on myös demo- 16712: kratiaan ja hyvään hallintoon liittyvän yhteistyön selvittäminen. 16713: 16714: 92 16715: Lumbinin alueen kylän vesihuoltojärjestelmä vihitään. Kuva: Kari Leminen. 16716: 16717: 16718: VIETNAM 16719: Pinta-ala: 332 000km2 16720: Viljellyn maan osuus: 16,6% 16721: Asukasluku (1994): 72,0milj. 16722: Asukasluku (2000): 82,6 milj. 16723: Väestönkasvu (1990-94,vuosittain): 2,1% 16724: Kokonaishedelmällisyysluku (lasta naista kohden): 3,1 16725: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 42/1000 16726: Äitiyskuolleisuus (100 000 syntynyttä kohden): 160/100 000 16727: Odotettavissa oleva elinikä: 66 v. (miehet 63 v., 16728: naiset 68 v.) 16729: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä): 90% 16730: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 36% 16731: Aikuisten lukutaidottomuus: 6% (miehet 4 %, 16732: naiset 9 %) 16733: Bruttokansantulo (BKI'L) 1asukas (1994): 200 USD 16734: BKI'L!asukas vuosittainen kasvu (1985-94): 16735: Ulkomaisen velan osuus BKI'L:sta (1994): 161,3% 16736: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BKI'): 28% 16737: Väestöstä kaupungeissa: 21% 16738: 16739: 16740: 16741: Maan yleinen tilanne 16742: Vuosi 1995 oli monella tavalla merkkivuosi Vietnamille. Syys- 16743: kuussa Vietnam juhli itsenäisyytensä 50-vuotispäivää, ja aiem- 16744: min huhtikuussa tuli kuluneeksi 20 vuotta maan jälleenyh- 16745: distymisestä. Heinäkuussa suhteet Yhdysvaltoihin normalisoi- 16746: tuivat ja Vietnamista tuli ASEANin jäsen. 16747: 16748: 93 16749: Vietnam elää kiihtyvää taloudellista, sosiaalista ja poliittis- 16750: ta murroskautta, joka alkoi vuonna 1986 maan siirtymisestä 16751: talousuudistuksen, Döi Moin, aikaan. Elintason kohentamisen 16752: ehdottomana edellytyksenä on hallituksen mukaan vakaus, jota 16753: ei saa vaarantaa poliittisen rakenteen muutoksilla. Hallitus on 16754: ilmaissut tavoitteekseen "valtiojohtoisen, sosialismisuuntautu- 16755: neen markkinatalouden" rakentamisen. Tärkeimmiksi tehtä- 16756: viksi on nimetty markkinatalouteen siirtymisen lisäksi työttö- 16757: myyden ja köyhyyden lievittäminen sekä terveydenhuollon ja 16758: koulutuksen tason laskemisen pysäyttäminen. 16759: Vietnamia hallitseva kommunistinen puolue on aloittanut 16760: varovaisen nuorennus- ja uudistusohjelman, joka sisältää 16761: valtion ja puolueen vähittäisen erottamisen toisistaan. Vielä 16762: tätä nykyä puolue ja hallitus ovat erottamattomat: suuri osa 16763: hallituksen jäsenistä kuuluu myös puolueen keskuskomiteaan, 16764: ja kansalliskokouksen edustajista yli 90 % on puolueen jäseniä. 16765: Hallituksen uudistusohjelma ei sisällä siirtymistä moni- 16766: puoluedemokratiaan. Puolue on varoittanut "rauhanomaisesta 16767: evoluutiosta" eli ei-toivottujen länsimaisten arvojen salakava- 16768: lasta soluttautumisesta vietnamilaiseen yhteiskuntaan. Toisin- 16769: ajattelijoiden ja demokratia-aktivistien pidätykset jatkuivat 16770: myös vuonna 1995. 16771: Vastauksena kansalaisten kytevään tyytymättömyyteen 16772: viranomaiset ovat käynnistäneet korruption ja salakuljetuksen 16773: vastaisia kampanjoita. Pääministeri Vo Van Kiet on myöntänyt, 16774: että 20 %jokaisen rakennusprojektin rahoituksesta katoaa 16775: virkamiesten omiin taskuihin. Vuonna 1995 salakuljetuskau- 16776: pan arvoksi arvioitiin jopa miljardi dollaria. Pääministeri on 16777: henkilökohtaisella arvovallanaan puuttunut useisiin väärin- 16778: käytöksiin. 16779: Vuonna 1995 nimettiin erityistavoitteeksi hallinnon ja 16780: lakijärjestelmän uudistaminen. Markkinatalouden toimivuuden 16781: katsotaan edellyttävän yhtäältä byrokratian virtaviivaistamista 16782: ja toisaalta siirtymistä kohti oikeusvaltiota. Kansalliskokous 16783: hyväksyikin useita lakeja, jotka ainakin periaatteessa paranta- 16784: vat niin omaisuuden kuin yksilönvapauksienkin suojaa. 16785: Vuosikymmenen alkupuolella alkanut talouskasvu jatkui 16786: vuonna 1995 noin 9 %:n vuosivauhdilla. Valtion budjettivaje jäi 16787: kuitenkin suureksi, sillä valtio ei pysty keräämään läheskään 16788: kaikkia veroja. Nopean kasvun seurauksena myös inflaatio oli 16789: korkeahko, 16 %. Valtion yritysten suunniteltu osittainen yksi- 16790: tyistäminen ja pankkijärjestelmän uudistaminen ovat meneil- 16791: lään, mutta eteneminen on ollut hidasta. 16792: Vietnam on onnistunut kasvattamaan vientiään nopeasti, 16793: mutta tuonti on kasvanut vieläkin nopeammin, ja kaupan 16794: alijäämä vuonna 1995 oli 800 miljoonaa dollaria. Tärkeimmäksi 16795: valuutan tuojaksi on osoittautumassa turismi. 16796: Talousuudistukset ovat aiheuttaneet myös ongelmia. Kou- 16797: lutus- ja terveydenhoitopalvelut ovat vähentyneet muun muas- 16798: sa kassakriisin vuoksi. Viime vuosina spontaanit lakot ovat 16799: olleet yleisiä. Työntekijät ovat olleet tyytymättömiä ulkomais- 16800: ten investoijien houkuttelemiseksi laskettuun minimipalkkaan 16801: 16802: 94 16803: ja huonoihin työskentelyoloihin. Työläiset saivat lakko-oikeu- 16804: den vuonna 1994, mutta minimipalkkaa ei nostettu. 16805: Vietnam on edelleen maaseutuvaltainen yhteiskunta. 16806: Työvoimasta 80 % on maaseudulla, mutta maatalous tuottaa 16807: alle kolmanneksen kansantuotteesta. Maaseututyövoimasta 16808: noin kolmannes on vailla töitä. 16809: Maailmanpankki, UNDP ja Ruotsin kehitysyhteistyö- 16810: viranomainen SIDA valmistivat yhdessä raportin Vietnamin 16811: köyhyystilanteesta vuonna 1995. Raportin mukaan 51 % väes- 16812: töstä elää köyhyysrajan alapuolella. Köyhä väestö on lähes 16813: poikkeuksetta maalaisväestöä, ja maan keski- ja pohjoisosien 16814: vuoristoalueilla esiintyy aliravitsemusta. Maan ravitsemus- 16815: tilanne on parantunut talousuudistusten aikana, mutta lasten 16816: aliravitsemus on Vietnamissa yleisempää kuin muissa saman 16817: tulotason-maissa keskimäärin. 16818: Ulkopolitiikassaan Vietnam saavutti vuonna 1995 useita 16819: merkkipaaluja. Yhdysvallat suostui heinäkuussa normali- 16820: soimaan diplomaattisuhteensa. Päätöksen takana oli erityisesti 16821: yhdysvaltalaisen liike-elämän kasvava kiinnostus Vietnamia 16822: kohtaan. Suosituimmuusaseman myöntäminen saattaa olla 16823: mahdollista jo vuonna 1996. Vietnam pääsi heinäkuussa myös 16824: täysjäseneksi Kaakkois-Aasian maiden järjestöön ASEANiin 16825: aiemmin, kuin oli uskottu. ASEANissa jäsenyyden katsotaan 16826: edistävän Vietnamin vakautta ja kehitystä. ASEAN-jäsenyys 16827: vähentänee myös riskiä uusista yhteenotoista Kiinan kanssa. 16828: Vietnam ja Kiina edistyivät yhteisen maarajansa vakaut- 16829: tamisessa. Kiista Paracel-atollisaaristaja niitä mahdollisesti 16830: ympäröivistä öljykentistä on edelleen avoin, ja maiden suhteet 16831: ovat viileät, joskin korrektit. Kambodshan kanssa Vietnam 16832: jatkoi keskusteluja rajakaupan jäijestelyistä ja Kambodshassa 16833: asuvien etnisten vietnamilaisten asemasta. Vietnamin uusina 16834: tavoitteina on jäsenyys Tyynenmeren-Aasian taloudellisessa 16835: yhteistyöfoorumissa APECissa ja Maailman kauppajärjestössä 16836: WTO:ssa. 16837: 16838: Yleistä kehitysyhteistyöstä 16839: Ulkoisen avun merkitys Vietnamille on hyvin suuri. Kehitys- 16840: apu kasvoi vuonna 1992 vastaanotetusta 300 miljoonasta dolla- 16841: rista 1000 miljoonaan dollariin vuonna 1994. Lähivuosien 16842: kaikista investoinneista puolet tullee ulkomaisilta avustajilta 16843: ja sijoittajilta. Avun käyttöä hidastavat erilaiset pullonkaulat: 16844: avustajat antoivat vuonna 1994 yhteensä kahden miljardin 16845: dollarin suuruiset maksulupaukset, joista kuitenkin vain 530 16846: miljoonaa saatiin vuonna 1995 käyttöön. 16847: Vietnamin hallitus on julkaissut oman kehitysohjelman, 16848: jota uudistuspolitiikka hyvin tukee. Päämääränä on talouskas- 16849: vu ja sitä edistävä terve talouspolitiikka sekä varojen ohjaami- 16850: nen erityisesti sosiaaliseen ja tasa-arvoiseen kehitykseen. 16851: Konkreettisena tavoitteena on yhtäältä taloudellisten perus- 16852: rakenteiden, kuten energiahuollon ja liikenneyhteyksien, 16853: jälleenrakentaminen sekä toisaalta hallinnon ja valtionyhtiöi- 16854: 16855: 95 16856: den kehittäminen markkinatalouteen sopiviksi. 16857: Maailmanpankin johdolla vuonna 1995 jäijestetyssä kol- 16858: mannessa Vietnamin ja avunantajien yhteistyökokouksessa 16859: (CG-kokouksessa) avustajat ilmaisivat tyytyväisyytensä Viet- 16860: namin kehitysohjelmaan ja uudistuspolitiikkaan. Kokouksessa 16861: avunantajat antoivat yhteensä 2,3 miljardin dollarin maksu- 16862: lupaukset vuodelle 1996. 16863: Vietnamista vuoden 1978 jälkeen lähteneiden pakolaisten 16864: paluumuutto on suuri haaste sekä Vietnamille että kansainvä- 16865: liselle avustajayhteisölle. Paluumuutossa on avustanut muun 16866: muassa Euroopan Unioni, jonka ohjelma on auttanut 70 000 16867: palaajaa integroitumaan yhteiskuntaan pakolaisuuden jälkeen. 16868: 16869: Kansainvälinen apu 1994 16870: Yhteensä 897,1 miljoonaa USD 16871: Kehitysapulbruttokansantulo: 5,2% 16872: Suurimmat kahdenväliset avunantajat: 16873: Ranska, Italia, Japani 16874: Suurimmat monenkeskiset avunantajat: 16875: IDA,IMF,EU 16876: Suomen apu 1995, mmk 16877: Kahdenvälinen apu 48,9 16878: josta * hankeyhteistyö 44,7 16879: * kansalaisjäijestöt 0,3 16880: * humanitaarinen apu 1,0 16881: * korkotuki 16882: 16883: Suomen ja Vietnamin välinen kehitysyhteistyö 16884: Suomen apu Vietnamille on merkittävä osa OECD-maiden 16885: avusta. Apu on ollut kokonaan lahja-apua. Vuonna 1995 laa- 16886: ditussa Suomen Vietnamin avun maastrategiassa esitettiin, 16887: että kehitysyhteistyötä suunnataan jatkossa yhtäältä markki- 16888: natalouteen sopeutumiseen ja talouskasvun edellytysten vah- 16889: vistamiseen sekä toisaalta toimeentuloedellytysten ja elämän- 16890: laadun parantamiseen. Tukea on tarkoitus suunnata erityisesti 16891: Vietnamin köyhimmille alueille maan keskiosiin. 16892: Laajat infrastruktuurihankkeet, joihin Suomen apu on 16893: perinteisesti suunnattu, vahvistavat osaltaan talouskasvun 16894: edellytyksiä. Etenkin vesihankkeiden päätavoitteena on kui- 16895: tenkin ollut väestön elämänlaadun parantaminen. 16896: Hanoin vesihuoltohankkeen tarkoitus on tuottaa kannat- 16897: tavalla pohjalla Hanoin keskustan miljoonalle asukkaalle 16898: juomakelpoista vettä. Vesihuoltoyhtiön tuotantokapasiteetti on 16899: saatu hyvälle tasolle, mutta laitoksen toiminta ei ole vielä 16900: liiketaloudellisesti kestävä, sillä organisaatioiden muutospro- 16901: sessi on hidas ja vaivalloinen. Suomalainen konsultti on YME- 16902: konsortio (YIT, Maa ja Vesi, Energia-Ekono). Vuonna 1995 16903: alettiin suunnitella siirtymistä yhteisrahoitukseen Maailman- 16904: pankin kanssa, jolloin Suomi rahoittaisi teknisen avun kustan- 16905: 16906: 96 16907: Hanoissa kiinnitetään kaupunkilaisten huomiota vedenjärkevään käyttöön julistein, pilapiirroksinja Tv.·n tietoiskuin. 16908: Piirros: Nguyen Anh Than. 16909: 16910: nukset ja Maailmanpankki pääosan investoinneista. Maailman- 16911: pankin hankesuunnitelma on tehty suomalaisvoimin ja -varoin. 16912: Haiphongin vesihuolto- ja sanitaatiohanke tukee kaupun- 16913: gin vesi- ja viemäri- sekä jätehuoltolaitosten kehittämistä sekä 16914: jakeluverkoston ja vedenkäsittelylaitoksen uusimista. Hank- 16915: keen tuloksena veden hukkakulutus on vähentynyt huomatta- 16916: vasti. Vesihuoltoyhtiö on pystynyt luomaan valmiuksia vesi- 16917: huollon jatkoparantamiseen omin voimin sekä Maailmanpan- 16918: kin rahoituksen turvin. Siirtymistä vesihuollon yhteisrahoi- 16919: tukseen Maailmanpankin kanssa alettiin suunnitella. Suoma- 16920: lainen konsultti on Maa ja Vesi. 16921: Vesihuoltohankkeisiin liittyen vuonna 1995 saatiin Suo- 16922: men ja Vietnamin yhteistyönä viimeisteliyksi kansallinen 16923: kaupunkien vesihuoltostrategia. Kansallinen sanitaatiostra- 16924: tegia valmistuu vuonna 1996. 16925: Vuonna 1995 käydyissä Suomen ja Vietnamin maaohjelma- 16926: neuvotteluissa sovittiin usean toimeentuloedellytyksiä ja ta- 16927: louskasvua tukevan ja elämänlaadun parantamiseen liittyvän 16928: hankkeen valmistelun jatkamisesta. 16929: Kylämetsityshanke on uusista hankkeista ensimmäinen. 16930: Hanke keskittyy Pohjois-Vietnamin vuoristoseuduille, jossa 16931: metsätaloudella saattaa olla suuri merkitys kehitykselle. Tar- 16932: koitus on estää metsien katoa opettamalla kestävää metsän- 16933: hoitoa niin paikallisille viranomaisille kuin kyläläisillekin. 16934: Vuonna 1995 järjestetyn tarjouskilpailun perusteella valittiin 16935: 16936: 97 16937: konsultiksi Indufor tukemaan hanketta toteuttavia alueellisia 16938: viranomaisia. 16939: Vuonna 1996 on tarkoitus aloittaa maaseudun kehittämis- 16940: hanke Vietnamin köyhimpiin kuuluvassa Quang Trin maakun- 16941: nassa, hanke kulttuuriperinnön dokumentoinniksi ja rekiste- 16942: röinniksi, Vinhin lastensairaalan perusparannushanke, Hai- 16943: phongin Binhin sillan suunnittelu ja tuki kauppaministeriön 16944: toiminnan kehittämiseksi. 16945: Vuonna 1995 otettiin käyttöön korkotukiluotot, jotka 16946: edistävät tulevaisuudessa Suomen ja Vietnamin välisen kau- 16947: pallisenkin yhteistyön edellytyksiä. Ensimmäisenä korkotuki- 16948: hankkeena hyväksyttiin muuntajatoimitus, jolla tuetaan säh- 16949: könjakeluverkoston laajentamista. Useita muita korkotuki- 16950: hankkeita ryhdyttiin suunnittelemaan vesi- ja sanitaatio-, 16951: energia- sekä liikennesektoreilla. 16952: Kansalaisjärjestöt ovat kiinnostuneita laajentamaan yh- 16953: teistyötä Vietnamissa. Kansalaisjärjestöjen toimintavapaus 16954: Vietnamissa saattaa kuitenkin vielä nykyisellään olla rajoitet- 16955: tua. 16956: 16957: 16958: MUUT MAAT JA ALUEELLINEN YHTEISTYÖ 16959: Ensisijaisten yhteistyömaiden määrä Aasiassa on supistunut 16960: kahteen. Supistumista korvaa osittain alueellinen yhteistyö 16961: sekä projektiyhteistyö yksittäisten maiden kanssa. Jälkimmäi- 16962: sestä on esimerkkinä vuonna 1995 aloitettu yhteistyö Kirgisian 16963: kanssa. Näin voidaan tukea laajemmin alueen demokrati- 16964: soitumiskehitystä ja siirtymistä markkinatalouteen. Samalla 16965: voidaan myös seurata alueen kehitystä Suomen EU-velvoit- 16966: teitakin silmällä pitäen sekä avata mahdollisuuksia kaupalli- 16967: selle yhteistyölle Aasiassa. 16968: 16969: Kehitysyhteistyö Kiinan kanssa 16970: Suomen ja Kiinan välistä kehitysyhteistyötä on ollut jo 1980- 16971: luvun alkupuolelta lähtien. Avun määrä oli aluksi varsin vaati- 16972: maton, mutta 1980-luvun lopulla käyttöönotetun korkotuki- 16973: järjestelmän jälkeen se kasvoi nopeasti nykyiselle noin 60 16974: miljoonan markan vuositasolle. Kiinan osuus korkotukiluo- 16975: toista on ollut noin 50%. Korkotukiluottoja pyritään kohdista- 16976: maan entistä enemmän Keski- ja Länsi-Kiinan köyhille alueille 16977: sekä ympäristöalalle. 16978: Qingiin mallimetsätilahanke on tulosta Suomen ja Kiinan 16979: metsäviranomaisten pitkäaikaisesta yhteistyöstä. Hankkeen 16980: suomalainen osapuoli on maa-ja metsätalousministeriö. Han- 16981: ketta rahoitetaan osittain kehitysyhteistyövaroista. 16982: Hankeen tavoitteena on tukea Kiinan kansallista metsä- 16983: politiikkaa, joka tähtää entistä intensiivisemmän ja kestä- 16984: vämmän metsätalouden toteuttamiseen. Samalla lievennetään 16985: vanhoihin luonnonmetsiin kohdistuvia paineita. 16986: Hankkeen tarkoitus on selvittää Suomen metsätalouden 16987: 16988: 98 16989: menettelytapojen, siementuotannon, puunko:rjuun ja kuljetus- 16990: teknologian käyttökelpoisuus paikallisissa olosuhteissa. Tärkeä 16991: osa hanketta on paikallisten asiantuntijoiden koulutus hallin- 16992: nossa ja teknologiassa. 16993: Kiinassa Suomi tukee kahta demokratian ja ihmisoikeuksi- 16994: en kunnioittamiseen liittyvää hanketta. 16995: Suomen ja Kiinan oikeusministeriöt ovat solmineet sopi- 16996: muksen maiden oikeusministeriöiden yhteistyön kehittämiseksi. 16997: Kylädemokratiahankkeessa tavoite on jä:rjestää demo- 16998: kraattiset vaalit kaikissa Kiinan kylissä vuoteen 2000 mennes- 16999: sä. Suomi tukee yhdessä UNDP:n ja kahden muun pohjoismaan 17000: kanssa suunnitelmaa maaseutukylien viranomaisten kunnal- 17001: lishallinnon koulutuksen jä:rjestämiseksi. 17002: 17003: Kehitysyhteistyö Bangladeshin 17004: ja Sri Lankan kanssa 17005: Bangladesh ja Sri Lanka eivät ole enää ensisijaisia yhteistyö- 17006: maita. Niiden apua vähennettiin asteittain jo vuoden 1994 17007: aikana, ja vuonna 1995 hankkeita päätettiin suunnitelmal- 17008: lisesti. Samalla pyrittiin varmistumaan siitä, että tähänastisel- 17009: la työllä saavutetaan kestäviä kehitysvaikutuksia. 17010: Bangladeshin avun lopettamisen pääasiallinen syy oli 17011: maan heikko avun vastaanottamiskyky. Bangladeshissa Suomi 17012: jatkoi vielä osallistumista Maailmanpankin toteuttamaan 17013: sisävesiliikenteen kehittämiseen, tulvasuojeluohjelmaan liitty- 17014: vään kartoitushankkeeseen sekä kahteen väestöohjelmaan. 17015: Suomen apu Bangladeshille oli 17 miljoonaa markkaa vuonna 17016: 1995. 17017: Sri Lankan avustamisen lopettamiseen olivat syynä kehi- 17018: tysapuvarojen niukkuus sekä ennen kaikkea maan epävakaa 17019: sisäinen tilanne ja sotilasmenojen suuri osuus budjetista, mikä 17020: vähensi kehitysyhteistyön uskottavuutta. Sri Lankan avusta- 17021: minen saatettiin käytännössä päätökseen vuoden 1995 aikana. 17022: Osana metsähanketta maalle valmistui metsätaloussuun- 17023: nitelma, jonka mukaan vedetään metsäsektorin toimintalinjat 17024: vuoteen 2015 saakka. Kalutaran maaseudun kehitysohjelma ja 17025: Kandyn vesihuoltohanke luovutettiin maan viranomaisille. 17026: Suomen apu Sri Lankalie oli 5 miljoonaa markkaa vuonna 17027: 1995. 17028: 17029: Kehitysyhteistyö Kirgisian kanssa 17030: Vuonna 1995 aloitettiin yhteistyö Kirgisian kanssa. Se perustui 17031: päätökseen olla mukana entisten Neuvostoliiton alueiden 17032: kehittämisessä kohti demokraattista jä:rjestystä ja markkinata- 17033: loutta. Suomen tuki tähtää siirtymävaiheessa olevan maan 17034: talouselämän uudistamiseen rahoitussektoria kehittämällä. 17035: Varoja kanavoidaan lisäksi ympäristöhallinnon kehittämiseen 17036: sekä demokraattisten instituutioiden tukemiseen. Edellä mai- 17037: nitun lisäksi Suomi tukee Keski-Aasian alueella Maailmanpan- 17038: kin koordinoimia toimia Aral-järven tilan parantamiseksi. 17039: 17040: 99 17041: Alueellinen yhteistyö 17042: Yhteistyössä Aasian kehityspankin kanssa on valmisteltu 17043: kartoitusta metsien ja ympäristön kestävän käytön tilanteesta 17044: Mekong-alueen maissa. Lopullisena tavoitteena on myötävai- 17045: kuttaa Mekong-alueella sellaisen politiikan syntymiseen, joka 17046: estäisi metsien laittoman käytön ja metsäpeitteen vähenemi- 17047: sen. Suomella ja Mekong-alueen komitealla on takanaan perin- 17048: teikäs yhteistyö. Komitean kanssajatkettiin Mekong-joen 17049: kartoittamista. 17050: Alueellisesti merkittävää koulutuslaitosta Asian Institute 17051: ofTechnology'a tuettiin edelleen. Lisäksi valmisteltiin uutta 17052: tukiohjelmaa, joka sisältää uuden, puhtaaseen teknologiaan 17053: perustuvan puuteknologian opetuslinjan perustamisen. 17054: ILOn kanssa yhteistyössä toteutettava työterveys-ja 17055: -turvallisuushanke jatkui. 17056: Indonesian metsityshanke ja Thaimaan metsäsektorin 17057: yleissuunnitelma ovat osa Suomen johdonmukaista tukea 17058: alueen kansallisten metsävarojen kestävän käytön suunnitte- 17059: lulle. Laosissa toteutetaan yhteistyössä Maailmanpankin ja 17060: Maailman ympäristörahaston (GEF) kanssa laaja-alaista sosi- 17061: aalisesti ja ympäristöllisesti kestävää metsähanketta. 17062: 17063: 17064: 17065: ILO yrittää mm. edistää työntekijöiden suojavarusteiden käyttöä. Surabaya, Indonesia. Kuva: ILO 1J. Maillard. 17066: 17067: 17068: 17069: 17070: 100 17071: Latinalainen Amerikka 17072: NICARAGUA 17073: Pinta-ala: 130 000km2 17074: Viljellyn maan osuus: 8,5% 17075: Asukasluku (1994): 4,2milj. 17076: Asukasluku (2000): 5,2milj. 17077: Väestönkasvu (1990-94, vuosittain): 3,1% 17078: Kokonaishedelmällisyysluku aasta naista kohden): 4,9 17079: Imeväiskuolleisuus (alle 1v. 11000 syntynyttä kohden): 51/1000 17080: Äitiyskuolleisuus (100 000 syntynyttä kohden): 160/100000 17081: Odotettavissa oleva elinikä: 67 v. (miehet 65 v., 17082: naiset 69 v.) 17083: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä): 83% 17084: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 58% 17085: Aikuisten lukutaidottomuus: 34 % (miehet 35 %, 17086: naiset33 %) 17087: Bruttokansantulo (BKTL) 1asukas (1994): 340 USD 17088: BKTL/asukas vuosittainen kasvu (1985-94): -6,1% 17089: Ulkomaisen velan osuus BKTL:sta (1994): 800.6% 17090: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 33% 17091: Väestöstä kaupungeissa: 62% 17092: 17093: 17094: 17095: Maan yleinen tilanne 17096: Nicaraguan ulkopolitiikka jatkui vuonna 1995 entisillä linjoil- 17097: laan: tiivis keskiamerikkalainen yhteistyö, hyvien suhteiden 17098: ylläpito Yhdysvaltain kanssa ja matala profiili YK:ssa. Ongel- 17099: mia ovat asutuskysymykset ja rajankäynnit naapurimaiden 17100: kanssa, omistusoikeusasiat ja väkivallantekojen selvittäminen 17101: Yhdysvaltoihin päin sekä olemattomat vaikutusmahdollisuudet 17102: kansainvälisillä forumeilla. 17103: Vaikka maan sisäosien terrori ja väkivalta on jatkunut 17104: sisällissodan päättymisen jälkeenkin, ja hallituksella ja parla- 17105: mentilla on suuria vaikeuksia yhteistyössään, voi demokrati- 17106: sointiprosessin silti todeta edistyvän. Kansalliskokouksesta on 17107: tullut toimiva instituutio ja armeijan vahvuus on saatu mini- 17108: moitua. Maanjakokysymykset ovat tosin edelleen ratkaisematta. 17109: Jo vuonna 1995 tärkein keskustelunaihe oli syksyn -96 17110: vaalit, joissa valitaan presidentti, kansanedustajat, alueneu- 17111: vostojen jäsenet, kaupunginjohtajat ja edustajat Keski-Ameri- 17112: kan parlamenttiin. Sisäistä tilannetta luonnehtii poliittinen 17113: fragmentaatio ja hallitsevan poliittisen eliitin keskinäinen 17114: kahinointi. 17115: Nicaraguan talous on Keski-Amerikan heikoimpia, ja 17116: valtionvelka suhteessa kansantuotteeseen maailman suurim- 17117: pia. Kaksi kolmasosaa väestöstä on alityöllistettyjä, ja yhtä 17118: moni elää köyhyysrajan alapuolella. Uusinvestointeja ei ole 17119: syntynyt riittävästi, ja varallisuuden jako on edelleen herkkä 17120: asia. Myönteistä on bruttokansantuotteen kasvu (4 %), viennin 17121: monipuolistuminen, inflaation painuminen alle 10% tason, 17122: velan väheneminen anteeksiautojen ja vakautusten kautta 17123: sekä IMF:n rakennemuutosohjelman seuraaminen- joskin 17124: viiveellä. 17125: 17126: 101 17127: Kehitysapu muodostaa tärkeän osan - n. 20 % -valtion 17128: budjetista ja on vuosimäärältään 500 miljoonan dollarin tasol- 17129: la. Tärkein avunantaja on EU jäsenvaltioineen, sen jälkeen 17130: tulevat kansainväliset rahoituslaitokset. 17131: 17132: Kansainvälinen apu 1994 17133: Yhteensä 602,0 miljoonaa USD 17134: Kehitysapulbruttokansantulo: 41,6% 17135: Suurimmat kahdenväliset avunantajat: 17136: Italia, USA, Japani 17137: Suurimmat monenkeskiset avunantajat: 17138: IDB, IDA, IMF 17139: Suomen apu 1995, mmk 17140: Kahdenvälinen apu 28,0 17141: josta * hankeyhteistyö 21,8 17142: * kansalaisjä.Ijestöt 6,2 17143: * humanitaarinen apu 17144: * korkotuki 17145: 17146: Suomen ja Nicaraguan välinen yhteistyö 17147: Suomen ja Nicaraguan välinen kehitysyhteistyö kohdentuu 17148: sosiaali- ja terveysolojen parantamiseen, maaseudun kehityk- 17149: seenja rauhan vakiinnuttamiseen. Uusia hankkeita suunnitel- 17150: taessa keskitytään maastrategian linjojen mukaisesti seuraa- 17151: ville aloille: demokratia, maatalous, sosiaalisektori, väestö- 17152: ohjelmat ja ympäristö. 17153: Meneillään olivat seuraavat hankkeet: 17154: Vuonna 1995 edistettiin sosiaalisektorin 17155: kehittämishankkeessa (FADES) väestön pienimuotoista elintar- 17156: viketuotantoa koulutuksen ja neuvontapalveluiden avulla. 17157: Päätoimialoihin kuuluvat ravinto- ja terveydentilan paranta- 17158: minen, perhesuunnitteluun ja hygieniaan kohdistuva valistus- 17159: työ sekä omaehtoinen asuntojen korjaus. Keskeisellä sijalla on 17160: paikallishallinnon vahvistaminen em. aloilla. 17161: Vuonna 1995 maaseudun kehittämisohjelmassa 17162: (PRODEGA) maidon tuotantomäärät nousivat ja jakelu nopeu- 17163: tui maanviljelijöiden omaksuessa ja hyväksyessä modernit 17164: liikkeenjohdolliset menetelmät. Halpakorkoisten lainojen 17165: turvin pyrittiin lisäämään osuuskuntien määrää. 17166: Vuonna 1995 päästiin vammaisten kuntouttamishankkees- 17167: sa (SIREH) hyvin eteenpäin käytännönläheisen kuntoutusjär- 17168: jestelmän luomisessa osaksi jo toimivaa terveydenhuoltoa. 17169: Kuntoutushenkilöstön kouluttaminen, apuvälinetuotannon 17170: kehittäminen sekä varsinaisten kuntoutustilojen hankinta ja 17171: kunnostaminen olivat ohjelmassa. Pysähdyksissä ollut toimin- 17172: taterapiakoulutus pääsi myös käyntiin. 17173: 17174: 17175: 17176: 17177: 102 17178: PRODEGA parantaa köyhien 17179: elinolosuhteita 17180: Suomi on toteuttanut Nicaraguassa neet mm. maidonkäsittelylaitteita, ja 17181: vuodesta 1990 lähtien karjatalous- niiden korkealaatuiset juustot ovat 17182: hanketta, joka tukee paikallisia kysyttyjä jopa naapurimaissa. 17183: osuuskuntia, edistää maidon tuotan- Viides alue tuottaa noin kolmas- 17184: toa ja markkinointia, kehittää osan Nicaraguan maidosta. Tähän 17185: maatalousneuvontaa, karjan- on tarvittu pitkäiänteistä kokeilua ja 17186: ruokintaa ja eläinlääkintää sekä neuvontaa. Lehmien tuotos on pyrit- 17187: tarjoaa pienluottoja alueen ty saamaan ympärivuotiseksi edistä- 17188: karjankasvattajille ja naisryhmille. mällä uusien rehukasvien viljelyä ja 17189: Kohdealueen maidontuotanto on ruokintatapoja sekä parantamalla 17190: hankkeen aikana noussut selvästi ja eläinten terveyttä. Toimintaan yrite- 17191: maidonmyynti on lisännyt ihmisten tään saada mukaan myös kestävän 17192: käytettävissä olevia tuloja. kehityksen näkökulmaa muun muas- 17193: Nicaraguan viidennen alueen sa ottamalla huomioon luonnonmu- 17194: maatalouskehityksen vetureiksi on kaisen viljelyn ja pelto-metsäviljelyn 17195: valjastettu yhdeksän osuuskuntaa, periaatteita. 17196: jotka tarjoavat jäsenilleen erilaisia Naisryhmien tarpeisiin kiinnite- 17197: palveluja. Keinosiemennys, maidon- tään erityishuomiota. Varsinaisesti 17198: keräily ja -jalostus, koneiden vuokra- pienluotot ovat herättäneet kiinnos- 17199: us ja luototus ovat mukana osuus- tusta niin, että yhä uusia ryhmiä on 17200: kuntien ohjelmassa. Lahja- ja luotto- pyrkimässä mukaan toimintaan. 17201: rahalla osuuskunnat ovat hankki- Kuua: Jussi Ojala. 17202: --~--~~------~~= 17203: MUUT MAAT JA ALUEELLINEN YHTEISTYÖ 17204: Vuonna 1995 Suomella oli meneillään Keski-Amerikassa Nica- 17205: raguan ulkopuolella neljä hanketta, joista useimmat metsä- 17206: sektorilla. 17207: Meksikon metsä- ja puutalouden kehittämishanke 17208: Vuonna 1995 paneuduttiin kahdessa ns. koeosavaltiossa, 17209: Jaliscossaja Veracruzissa, metsäohjelmien kokonaisvaltaiseen 17210: suunnitteluun. Yhteistyön toinen osa-alue, kylämetsätalouden 17211: kehittäminen puolestaan jatkui Chapingon ja Guadalajaran 17212: yliopistojen kanssa. Metsäteollisuuden henkilöstön koulutus 17213: keskittyi kursseihin sahan hallinnosta ja teknologiasta sekä 17214: puunko:rjuun työsuunnitelmiin. Hanke päättyy v. 1996 alussa. 17215: Procafor-metsähanke 17216: Käytännön toimenpiteinä hankkeessa jatkettiin alueellisen 17217: metsälehden toimittamista Costa Ricassa, metsäkoulutusta 17218: kansalaisjä:rjestöjen kanssa Guatemalassa, yksinkertaistetun 17219: metsänsuunnittelumallin kehittämistä Hondurasissa ja tuulen- 17220: suojaistutuksia Nicaraguassa. Kiinnostus metsätalouden kehit- 17221: tämiseen on kasvanut alueella. 17222: Trifinio-projekti 17223: Ympäristön tilan huononemisen pysäyttämiseksi El Salvadorin, 17224: Guatemalan ja Hondurasin raja-alueella on perustettu kuhun- 17225: kin maahan energiametsien ja puuta säästävien liesien tuotan- 17226: non malliyksiköt. Yhteistyössä paikallisten yhdyskuntien ja 17227: asukasyritysten kanssa on rakennettu työpajoja koulutus- 17228: tarkoituksiin ja liesien tekoa varten sekä perustettu rahastoja 17229: myyntiä silmällä pitäen. Kylämetsitystä tuetaan myös. Työt 17230: jatkuivat vuonna 1995 alkaneessa kakkosvaiheessa entisillä 17231: painopistealueilla. 17232: Meteorologiahanke 17233: Ilmatieteen laitos on yhdessä WMO:n (World MeteorologicaJ 17234: Organization) kanssa avustanut seitsemää Keski-Amerikan 17235: maata säähavaintoverkostojen vahvistamiseen, tietoliikenne- 17236: jä:rjestelmien uusimiseen ja ilmastotietokantojen perustami- 17237: seen liittyvissä kysymyksissä. Eri maiden kansalliset ilmatie- 17238: teen laitokset on nyt käytännössä yhdistetty maailman sää- 17239: tietoverkkoon. 17240: 17241: Perun kehitysluotot 17242: Suomi on sopinut Perun hallituksen kanssa, että Suomi antaa 17243: anteeksi myöntämänsä kuusi kehitysluottoa, korkoineen yh- 17244: teisarvoltaan 113 mmk. Vastavuoroisesti Peru maksaa 25 % 17245: lainasummasta eli 28 mmk kahteen hallituksen valvonnassa 17246: olevaan ympäristö- ja sosiaalialan rahastoon. Pääosa varoista 17247: käytetään tukemaan Machu Picchun luonnonsuojelualueen 17248: kehittämistä. 17249: 17250: 17251: 17252: 17253: 104 17254: Saatavat Perulta muutettin luonnon- 17255: suojelu- ja sosiaalisitoumuksiksi 17256: Suomi myönsi vuosina 1972-1985 rästejä. Vaihdon arvoksi arvioitiin 17257: Perulle kuusi kehitysluottoa, joiden 28 519 535 mk (25 prosenttia em. 17258: nimellisarvo oli yhteensä 107 mil- kokonaisrästeistä) ja se maksetaan 17259: joonaa markkaa. Rästiin jääneet dollareissa tarkoitusta varten peru- 17260: korot mukaanlukien Suomen saata- laiseen pankkiin perustettaville 17261: vat olivat vuonna 1995 yhteensä tileille. 17262: 113,6 miljoonaa markkaa. Käytännössä varojen hallin- 17263: Talousvaikeuksiensa vuoksi nointia hoitaa kaksi Perun hallituk- 17264: Peru ei kyennyt maksamaan velko- sen valvonnassa olevaa rahastoa. 17265: jen lyhennyksiä ja korkoja. Yhteen- Asiaa koskeva valtioiden välinen 17266: sä velkoja lyhennettiin vain noin 4,2 sopimus allekirjoitettiin ulkoasiain- 17267: miljoonaa markkaa ja yli kymme- ministeri Tarja Halosen Perun 17268: nen vuoden ajan velat olivat olleet vierailun yhteydessä maaliskuussa 17269: kokonaan hoitamatta. Monet avun- 1996. 17270: antajat olivat saman tosiasian Kyseessä on Suomen ensimmäi- 17271: edessä, eivätkä yhteiset kansainväli- nen tämänkaltainen kahdenvälinen 17272: set kokoukset ja vakauttamis- velkajärjestely. Menettely tarkoittaa 17273: sopimukset valtioiden välisiä velka- sitä, että velka annetaan kokonaan 17274: suhteita järjestävän nk. Pariisin anteeksi sillä ehdolla, että velalli- 17275: klubin kautta johtaneet tuloksiin. nen (tässä tapuksessa Perun valtio) 17276: Tätä taustaa vasten Suomi sitoutuu käyttämään erikseen sovi- 17277: pohti vaihtoehtoja velkojen järjes- tun summan ympäristön suojelua ja 17278: telyksi. Perun talouden vakaut- sosiaalista kehitystä edistäviin 17279: tamisohjelman edetessä tyydyttä- · kohteisiin. 17280: västi, Suomi päätti käynnistää Kohteeksi valittiin maailman- 17281: keskustelut Perun hallituksen kuulu Machu Picchun historiallinen 17282: kanssa velkojen muuttamisesta luonnonsuojelualue, josta näin tuli 17283: ympäristö- ja sosiaalisitoumuksiksi. samalla Suomen julkisen kehitysyh- 17284: Valtiovarainministeriön anta- teistyön kohde. Alue tarvitsee eri- 17285: man valtuutuksen pohjalta ulkomi- tyistä suojelua nopeasti kasvavan 17286: nisteriö aloitti tammikuussa 1995 turismin ja maanviljelyn alueen 17287: neuvottelut Perun hallituksen herkälle ympäristölle ja luonnon 17288: kanssa ja allekirjoitti aiesopi- monimuotoisuudelle muodostaman 17289: muksen, jossa sovittiin velkojen uhkan vuoksi. Suomi antaa hank- 17290: vaihtoon liittyvistä periaatteista keen alkuunsaattamiseksi asiantun- 17291: seuraavasti: Vaihto koskee koko tija-apua perutaisille rahastoille. 17292: velkaa ja siihen kohdistuvia korko- 17293: 17294: 17295: 17296: 17297: 105 17298: BOSNIA-HERZEGOVINAN 17299: JÄLLEENRAKENTAMINEN 17300: Syksyllä 1995 solmittu Daytonin rauhansopimus avasi mahdol- 17301: lisuuden käynnistää Bosnia-Herzegovinan talouden ja yhteis- 17302: kunnan jälleenrakentaminen. Haasteina ovat sisällissodan 17303: aiheuttamien tuhojen ko:rjaaminen, toimivan kansantalouden 17304: luominen sekä siirtyminen suunnitelmataloudesta markkinata- 17305: louteen. 17306: Jälleenrakennuksen keinoin voidaan tukea merkittävästi 17307: pyrkimyksiä rauhan ja vakauden säilyttämiseksi Bosniassa. 17308: Onnistuminen edellyttää ensisijaisesti kaikkien osapuolten 17309: aitoa sitoutumista tehtyyn rauhansopimukseen. Jälleenraken- 17310: nusapua tulee kanavoida tasapuolisesti kaikille rauhan ehtoja 17311: noudattaville osapuolille. 17312: Brysselissä jä:rjestettiin joulukuussa 1995 Bosnia-Herze- 17313: govinan jälleenrakentamisen ensimmäinen maksulupaus- 17314: konferenssi. Maailmanpankille uskottiin johtava asema jälleen- 17315: rakennusohjelman suunnittelussa ja koordinoinnissa. Ohjel- 17316: man kokonaistavoitteena on yli 20 miljardin markan hankkeet 17317: vuosille 1996-99. 17318: Joulukuun konferenssin välittömänä tavoitteena oli kerätä 17319: maksulupauksia kiireellisim pienjälleenrakennuskohteiden 17320: rahoittamiseen vuoden 1996 ensimmäisen vuosineljänneksen 17321: 17322: 17323: 17324: 17325: Paluumuuttajat korjaavat hävitettyä taloaan. Kuva: Martti Lintunen. 17326: aikana. Lupauksia annettiin yhteensä yli 500 miljoonaa dolla- 17327: ria. Suomen osuus tästä oli 10 miljoonaa markkaa. Kokoukses- 17328: sa myös sovittiin, että uusi maksulupauskonferenssi jä:rjeste- 17329: tään Brysselissä keväällä 1996. 17330: 17331: MAITTAIN KOHDENTAMATON 17332: Maittain kohdentamattomista kehitysyhteistyövaroista pääosa 17333: käytettiin koulutusohjelmiin. Painopiste oli FTP:n metsätalou- 17334: den ja Prodecin kaupallisessa koulutuksessa. FTP:n kautta 17335: tuettiin erityisesti kehitysmaiden metsäopistojen täyden- 17336: nyskoulutusohjelmia. Prodecin jä:rjestämän koulutuksen pää- 17337: tarkoitus on puolestaan parantaa kehitysmaiden taitoja erityi- 17338: sesti ulkomaankaupan ja viennin alueilla. Lisäksi annettiin 17339: Helsingin yliopistossa koulutusta kehitysmaiden edustajille 17340: kemiallisten aseiden käytön valvonnassa. 17341: Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n kanssa 17342: jatkettiin vuonna 1993 solmitun kolmivuotisen luonnonvarojen 17343: ekologisesti kestävään käyttöön tähtäävän ohjelman toteutta- 17344: mista. 17345: Veripalveluohjelma kansallisten veripalvelujen tukemisek- 17346: si jatkui kohdemaissa Suomen Punaisen Ristin kautta. 17347: YK:n alaisen järjestön ITC:n (International Trade Centre) 17348: kautta tuettiin kehitysmaiden viennin edistämistä. 17349: 17350: 17351: 17352: 17353: 107 17354: KAHDENVÄLISEN KEHITYSYHTEISTYÖN SUURIMMAT 17355: VASTAANOTTAJAT 1991-1995, Mmk 17356: 17357: 17358: 1991 1992 1993 1994 1995 1991-1995 17359: 17360: EUROOPPA 71,7 140,4 34,6 44,2 29,0 319,9 17361: Jugoslavia ja sen seuraajavaltiot*** 31,7 128,7 35,7 41,8 28,6 266,6 17362: josta Bosnia 8,6 8,6 17363: Muut maat ja alueellinen 40,0 11,7 -1,1 2,4 0,4 53,4 17364: 17365: AFRIKKA 1189,2 906,1 497,6 478,0 374,6 3445,4 17366: Tansania* 164,1 156,5 90,1 117,6 40,9 569,1 17367: Sambia* 102,6 139,5 86,7 68,3 51,9 449,0 17368: Mosambik* 97,7 102,3 54,5 65,6 51,7 371,8 17369: Kenia** 138,0 92,4 43,4 31,4 26,8 332,0 17370: Egypti** 86,7 71,3 28,1 35,9 22,4 244,4 17371: Namibia*** 70,9 43,6 45,5 48,4 34,6 243,0 17372: Zimbabwe** 47,4 44,5 56,6 5,4 34,1 187,9 17373: Etiopia* 73,9 35,7 7,5 19,9 33,4 170,4 17374: Somalia* 59,0 28,7 4,1 12,9 3,9 108,6 17375: Sudan* 61,5 12,5 9,3 6,1 6,6 96,0 17376: Angola* 5,8 1,9 4,3 7,6 7,3 26,9 17377: Muut maat ja alueellinen 287,5 179,1 71,8 66,5 61,0 665,9 17378: 17379: AASIA 588,3 429,9 440,7 297,0 294,1 2050,0 17380: Kiina** 51,2 57,5 54,8 49,8 70,9 284,2 17381: Vietnam** 74,3 57,8 41,9 42,0 48,9 264,8 17382: Nepal* 72,7 72,1 33,8 33,4 26,6 238,7 17383: Bangladesh* 63,9 47,5 24,4 26,3 20,5 182,6 17384: Malesia*** 37,7 5,3 117,0 14,1 -1,7 172,3 17385: Sri Lanka** 54,8 42,9 35,9 26,6 7,1 167,3 17386: Thaimaa*** 15,6 14,1 21,8 33,8 36,1 121,4 17387: Muut maat ja alueellinen 218,1 132,7 111,2 71,0 85,7 618,7 17388: 17389: LATINALAINEN AMERIKKA 171,7 125,1 132,9 65,8 78,9 574,5 17390: Nicaragua** 99,4 62,8 46,0 26,4 28,0 262,6 17391: Peru*** 30,2 17,9 11,4 0,8 12,8 73,0 17392: Muut maat ja alueellinen 42,1 44,4 75,5 38,6 38,2 238,9 17393: 17394: OSEANIA 1,6 1,1 0,5 0,2 0,2 3,7 17395: 17396: MAITTAIN JAKAMATON 344,9 287,1 278,2 230,5 184,4 1325,0 17397: 17398: YHTEENSÅ 2367,4 1889,7 1384,5 1115,7 961,3 7718,6 17399: 17400: 17401: * Vähiten kehittynyt maa 17402: ** Muu alhaisen tulotason maa 17403: *** Keskituloinen maa 17404: 17405: 17406: 17407: 17408: 108 17409: HANKE- JA OHJELMAMUOTOINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 1995 17410: Maksatukset toimialoittain 17411: % Mmk 17412: SOSIAALINEN KEHITYS 43,0% 193,1 17413: Vesihuolto 19,0% 85,5 17414: Opetus ja kulttuuri 7,8% 35,1 17415: Terveydenhuolto 11,1% 49,9 17416: Sosiaalipalvelut 1,1% 5,1 17417: Julkinen hallinto 3,9% 17,5 17418: TALOUSELÄMÄN 7,8% 35,1 17419: PERUSRAKENTEET 17420: Energiahuolto 0,7% 3,2 17421: Kuljetus ja tietoliikenne 6,8% 30,7 17422: Kauppa ja rahoitus 0,3% 1,3 17423: TUOTANTO 30,9% 139,1 17424: Maatalous 9,7% 43,8 17425: Metsätalous 17,7% 79,5 17426: Kaivannaistoiminta 0,2% 1,1 17427: Muu teollisuus 3,3% 14,6 17428: MONITOIMIALAT 12% 53,8 17429: Ympäristönsuojelu 1,9% 8,7 17430: Kaupunkikehitys 2,2% 9,7 17431: Maaseutukehitys 4,7% 21,2 17432: Muut monitoimialat 3,2% 14,2 17433: TOIMIALOITTAIN 6,5% 29,1 17434: JAKAMATON 17435: 17436: YHTEENSÄ 100,0% 450,3 17437: 17438: 17439: 17440: Erittelemätön 6% 17441: Muut monitoimialat 3% 17442: Vesihuolto 19% 17443: 17444: Kaupunkikehitys 2% 17445: Ympäristönsuojelu 2% 17446: 17447: Muu tuotanto 3% 17448: Kaivannais- Opetus ja 17449: toiminta 0,2% kulttuuri 8% 17450: 17451: 17452: 17453: Metsätalous 18% 17454: Terveydenhuolto 11% 17455: 17456: 17457: Sosiaalipalvelut 1% 17458: Muu sosiaalinen kehitys 4% 17459: Energiahuolto 1% 17460: Kuljetus ja tietoliikenne 7% 17461: Muut talouselämän perusrakenteet 0,3% 17462: 17463: 17464: 17465: 17466: 109 17467: Kehitys- ja korkotukiluotot 17468: 7 17469: Vuonna 1995 voimassa olevista kehitysluotoista neljällä oli 17470: vielä rahaa nostamatta. Näistä Costa Rican ja Kamerunin 17471: luotoissa ei ole ollut tapahtumia useaan vuoteen, ja ne on 17472: tarkoitus purkaa. Nicaraguan ja Zimbabwen luottoja nostettiin 17473: noin 13 miljoonaa markkaa. Kummastakin Juotosta on vielä 17474: käyttämättä noin 25 miljoonaa markkaa. Luotot on sidottu 17475: Suomesta tehtäviin hankintoihin. 17476: Luottojen lyhennyksinä Kenia, Kiina ja Zimbabwe maksoi- 17477: vat Suomelle yhteensä 11,1 miljoonaa markkaa vuonna 1995. 17478: Korkotukijärjestelmä luotiin vuonna 1986 osittain korvaa- 17479: maan perinteisiä kehitysluottoja, joita ei enää myönnetä. Kor- 17480: kotukiluotto on vientiluotto, jonka korkoja subventoidaan 17481: kehitysyhteistyövaroilla. Luottoja voidaan myöntää ainoastaan 17482: takuukelpoisille kehitysmaille. 17483: Korkotukiluotoilla on tarkoitus lisätä rahavirtoja kehitys- 17484: maiden hankkeisiin, joilla arvioidaan olevan merkittäviä kehi- 17485: tysvaikutuksia. Luotoilla voidaan rahoittaa hankkeita, joihin ei 17486: olisi kehitysyhteistyöpoliittisesti tarkoituksenmukaista käyttää 17487: pelkkää lahja-apua. On myös katsottu, että joissakin tapauksis- 17488: sa taloudelliset resurssit tulevat tehokkaampaan käyttöön ja 17489: vastaanottaja sitoutuu hankkeeseen paremmin, jos hanke 17490: toteutetaan luotolla eikä lahja-avulla. 17491: Edellytys korkotukiluottojen myöntämiselle on, että hank- 17492: keet todetaan Suomen kehitysyhteistyötavoitteiden mukaisiksi. 17493: Jos luoton arvo on 15 miljoonaa markkaa tai sitä enemmän, 17494: tarvitaan valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan puolto. 17495: Vuosina 1987-95 Suomi myönsi yhteensä 92 korkotuki- 17496: luottoa, joiden yhteisarvo on noin 3 150 miljoonaa markkaa. 17497: Vuoden 1995 loppuun mennessä korkotuen maksatukset olivat 17498: 600 miljoonaa markkaa. Suomen voimassa olevat korkotu- 17499: kisitoumukset vuosille 1996-2007 nousevat yhteensä 690 mil- 17500: joonaan markkaan. 17501: Lainansaajat ovat maksaneet noin 500 miljoonaa markkaa 17502: luottoja takaisin niitä myöntäneelle Suomen Vientiluotolle. 17503: OECD:ssa vuonna 1992 hyväksytty nk. Helsinki-paketti 17504: kieltää korkotuen myöntämisen kaupallisesti kannattaviin 17505: hankkeisiin. Uusien sääntöjen vaikutuksesta eri maiden korko- 17506: tukiluotot suuntautuvat nykyisin investointeihin, joille on 17507: vaikea saada markkinaehtoista rahoitusta. Käytännössä on 17508: kyse talouden perusrakenteista, ympäristöhankkeista sekä 17509: sosiaalisektorin investoinneista. Asiaa valvoo OECD-maiden 17510: perustama työryhmä. OECD on myös laatinut hankkeiden 17511: kehitysvaikutusten arviointia koskevat ohjeistot. Suomi osallis- 17512: tuu aktiivisesti työhön korkotukiluottojen laadun ja kehitys- 17513: vaikutusten parantamiseksi. 17514: OECD:n uusien periaatteiden vaikutus on selvästi nähtä- 17515: 110 17516: vissä Suomessakin. Uusia korkotukiluottoesityksiä oli vuonna 17517: 1995 vähän verattuna Helsinki-paketin voimaantuloa edeltä- 17518: neeseen aikaan. Uusia päätöksiä tehtiin seitsemän kappaletta 17519: yhteisarvoltaan 120 miljoonaa markkaa. Korkotuen määrä on 17520: 55,7 miljoonaa markkaa. 17521: Uusista korkotukihankkeista kuusi sijaitsee Aasiassa: 17522: neljä Kiinassa, yksi Nepalissa ja yksi Vietnamissa. AinoaAasi- 17523: an ulkopuolinen maa on Ecuador. Kaikki hankkeet ovat sähkö- 17524: tai vesialan hankkeita. 17525: Vuonna 1995 korkotuen maksatuksiin käytettiin 150 17526: miljoonaa markkaa. Korkotuki on pysynyt markkamääräisesti 17527: vakaana, mutta vuonna 1995 sen suhteellinen osuus kehitysyh- 17528: teistyön kokonaismaksatuksista, 8,9 %, ylitti 4-6 prosentin 17529: tavoitetason. Tämä johtui siitä, että korkotukisitoumukset ovat 17530: luonteeltaan hyvin pitkäaikaisia (yli 10 vuotta), ja että määrä- 17531: rahat olivat tuntuvasti nykyistä suuremmat. 17532: Näillä näkymin korkotukimaksut kääntyvät laskuun 17533: vuodesta 1996 alkaen ja saavuttavat tavoitetason kolme-viisi 17534: vuotta myöhemmin. 17535: 17536: 17537: KORKOTUEN VIISI SUURINTA VASTAAN01TAJAA 1992-1995 (MMK) 17538: 17539: 1992 1993 1994 1995 1992-95 17540: Kiina 48,2 53,2 52,5 65,5 219,4 17541: Thaimaa 11,1 23,8 25,8 34,7 95,4 17542: Zimbabwe 3,7 9,7 12,2 14,1 39,7 17543: Intia 4,8 8,1 5,8 5,2 23,9 17544: Meksiko 5,1 4,3 3,4 4,1 16,8 17545: 17546: 17547: 17548: 17549: KORKOTUKILUOTOT TOIMIALOITTAIN 1987-95 17550: Milj. mk 17551: 1200 •Muut 17552: 17553: 1000 • Telekommunikaatio 17554: 17555: D Terveys 17556: 800 17557: • Vesi ja sanitaatio 17558: 600 17559: • Teollisuus ja energia 17560: 17561: 400 17562: 17563: 17564: 200 17565: 17566: 17567: 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 17568: Kiinan osuus (%) 0 59 26 47 17 78 100 59 51 17569: Kansalaisjärjestötoiminta 17570: 8 17571: Tukemalla kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä ulkoasiain- 17572: ministeriö pyrkii laajentamaan Suomen kehitysmaasuhteita 17573: kansalaistasalia ohi valtiollisten kanavien. Samalla ta:rjotaan 17574: järjestöille mahdollisuus saada kehitysyhteistyötä ja kehitys- 17575: maita koskevaa tietoa sekä omakohtaista kokemusta. 17576: Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä korostuu kehitys- 17577: maiden oman kansalaistoiminnan tukeminen ja kehittäminen 17578: oma-aloitteisuuden ja omatoimisuuden pohjalta. Keskeisenä 17579: tavoitteena on luoda mahdollisimman laajaaja moniarvoista 17580: yhteistyötä, joka edistää erityisesti köyhimpien väestöryhmien 17581: omaehtoisia pyrkimyksiä elämänsä hallintaan ja vaikutus- 17582: mahdollisuuksiensa lisäämiseen. 17583: Lähtökohtana on, että vapaalle kansalaisjärjestötyölle 17584: ominainen itsenäisyys, monimuotoisuus ja omaleimaisuus 17585: säilyvät hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkei- 17586: den toteutus on kunkin tukea saavan järjestön vastuulla, joskin 17587: sitä säätelevät ulkoasiainministeriön antamat ohjeet ja sään- 17588: nökset. 17589: Vuonna 1995 valtion tukea myönnettiin 144 suomalaiselle 17590: kansalaisjärjestölle, jotka toteuttivat 360 hanketta yli 60 kehi- 17591: tysmaassa. Yli 70 % määrärahoista kuluu terveydenhuoltoon, 17592: vammaistyöhön, koulutukseen sekä muihin sosiaalialan hank- 17593: keisiin. Muita merkittäviä kohteita ovat maa- ja metsätalous, 17594: paikallishallinnon kehittäminen, ympäristöala sekä itse- 17595: työllistämisen ja pienyritystoiminnan kehittäminen. 17596: Kehitysmaissa erilaisia hankkeita toteuttavien suoma- 17597: laisjärjestöjen lisäksi tukea myönnettiin myös 16 kansainväli- 17598: selle kansalaisjärjestölle, kehitysjoukkotoiminnasta vastaavalle 17599: Kehitysyhteistyön palvelukeskukselle (KEPA), kansalaisjärjes- 17600: töjen tiedotustoiminnalle kotimaassa sekä Suomen kehitys- 17601: maaedustustojen hallinnaimille ns. pienprojekteille. 17602: Kymmenisen vuotta jatkuneen ripeän kasvun jälkeen 17603: hanketukea hakeneiden ja saaneiden järjestöjen lukumäärä on 17604: viimeiset 3-4 vuotta pysynyt suurin piirtein samana. Tästä 17605: voitaneen päätellä, että ainakin toistaiseksi on saavutettu taso, 17606: joka vastaa suomalaisen järjestökentän kiinnostusta kehitysyh- 17607: teistyöhön. Osasyynä tilanteeseen on varmastikin ollut lama, 17608: joka on vaikeuttanut järjestöjen mahdollisuuksia kerätä oma- 17609: rahoitusosuuteen tarvittavia varoja. Onkin oletettavaa, että 17610: taloudellisen tilanteen kohentuessa kiinnostus kehitysyhteis- 17611: työhön tulee jälleen kasvamaan. 17612: Myöskään avustusten maantieteellisessäja toimiala- 17613: kohtaisessajakautumassa ei ole tapahtunut kovin suuria 17614: muutoksia. Kaksi kolmasosaa tuesta suuntautuu Afrikkaan, 17615: 17616: Kehitysjoukkolainen, lääkäri Raija Särkisilta työtovereineen Siunassa, Nicaragua. Kuva: Sirpa Mallea. 113 17617: loput tasaisesti Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. illko- 17618: asiainministeriöllä ei ole suuriakaan mahdollisuuksia vaikut- 17619: taa kohteiden valintaan, muttajärjestöjä on riskien uhallakin 17620: rohkaistu kokonaan uusien, kehitysmaaolosuhteisiin soveltu- 17621: vien, ideoiden kekseliäiseen soveltamiseen. Erityisen terve- 17622: tulleina on pidetty hankeideoi ta, jotka tähtäävät itsetyöllis- 17623: tämisen ja pienyrittäjyyden tukemiseen ja kehittämiseen mm. 17624: erilaisinpienlaina-ja starttirahoin. 17625: Vuonna 1994 valmistuneen kansalaisjärjestöjen kehitys- 17626: yhteistyötoiminnan evaluoinnin tuloksia puitiin eri yhteyksis- 17627: sä. Osittain evaluoinnin tuloksena kiinnitettiin erityistä huo- 17628: miota hankevalmisteluun ja yleensä kestävään kehitykseen 17629: liittyvään valmennukseen ja neuvontaan, johon yhä enemmän 17630: osallistui myös Kehitysyhteistyön palvelukeskus, KEPA. 17631: Eräs merkittävä evaluoinnin antioli sitä seurannut melko 17632: laaja kansalaiskeskustelu. Se oli myös omiaan selventämään 17633: kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön perusperiaatteita ja 17634: tavoitteita sekä eri toimijoiden keskinäisiä suhteita. 17635: Suomalaisjärjestöjen työ todettiin evaluoinnissa kansain- 17636: välisesti täysin vertailukelpoiseksi ja joidenkin hankkeiden 17637: katsottiin olleen jopa kansallisesti merkittäviä. Heikkoudet 17638: liittyivät yleensä vajavaiseen paikallistuntemukseen sekä 17639: puutteelliseen hankevalmisteluun. Myös kestävien vaikutusten 17640: aikaansaaminen todettiin pulmalliseksi. Tämä johtunee hank- 17641: keiden keskittymisestä sosiaalisektorille, jolla elinkelpoisten 17642: uusien rakenteiden synnyttäminen ja ylläpitäminen on köy- 17643: hissä maissa vaikeaa. 17644: 17645: EU TUKEE KANSALAISJÄRJESTÖJÄ 17646: Suomen tultua vuoden 1995 alussa Euroopan Unioninjäsenek- 17647: si avautui myös suomalaisille kansalaisjärjestöille uusia rahoi- 17648: tuskanavia EU:n budjetin ja eri rahastojen kautta. Kertomus- 17649: vuoden aikana sovittiin ED-komission kanssa tulevasta rahoi- 17650: tusyhteistyöstä. Suomalaiset kansalaisjärjestöt voivat saada 17651: kehitysyhteistyöhankkeisiinsa EU:n varoja 50% hankkeen 17652: kokonaiskustannuksista, 35 % maksetaan Suomen kehitys- 17653: yhteistyövaroista ja loput 15% jää järjestön maksettavaksi. 17654: Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen tehtäväksi annettiin 17655: yhteisrahoitusjärjestelyistä tiedottaminen Suomessa. KEPA 17656: laati kansalaisjärjestöjen EU-rahoitusoppaan. Kuusi suoma- 17657: laisjärjestöäjätti vuoden 1995 aikana EU:lle rahoitushake- 17658: muksen. Näistä yksi hyväksyttiin. 17659: 17660: KEHITYSJOUKKOTOIMINTA 17661: KEPAn hallinnoima kansallinen kehitysjoukko-ohjelma eva- 17662: luoitiin vuonna 1995. Kehitysjoukko-ohjelmassa Sambiassa, 17663: Nicaraguassa ja Mosambikissa on työskennellyt vajaa 200 17664: nuorta suomalaista ammatti-ihmistä eri alojen työtehtävissä. 17665: 17666: 114 17667: Kehitysjoukkolaisuuden periaatteita ovat yhteisvastuu, kump- 17668: panuus, elinolojen jakaminen ja sillanrakentaminen. 17669: Kehitysjoukkotoiminta on kansainvälisesti muutosvai- 17670: heessa. Itse toiminnan tavoitteita pohditaan, ja monissajärjes- 17671: töissä pyritään löytämään tehokkaampia ja tuloksellisempia 17672: toimintatapoja. 17673: Johtopäätöksissään riippumaton evaluointiryhmä pitää 17674: kehitysjoukko-ohjelman mielekkyyttä rajallisena. Mikrotasolla 17675: ohjelma tekee arvostettua työtä, mutta kehitystavoitetta se 17676: edistää vain vähäisesti. Suhteessa kansainvälistymiseen ohjel- 17677: ma on onnistunut, mutta sillanrakennustavoite, yhteyksien 17678: rakentaminen ja tiedon lisääminen kehitysmaan oloista ovat 17679: onnistuneet vain osittain. Ohjelma kärsii päämäärien moninai- 17680: suudesta. 17681: Isäntäorganisaatiot arvostavat yleensä kehitysjoukkolais- 17682: ten työtä. Kehitysjoukkolaisten mukana tulevat materiaaliset 17683: edut, esimerkiksi ajoneuvot, koetaan merkittäviksi. Vastaanot- 17684: tajan tarpeita ei ole evaluoijien mukaan analysoitu riittävän 17685: syvällisesti, eikä kehitysjoukkolainen ole aina välttämättä 17686: paras vastaus organisaatioiden ongelmiin. Tietyissä tapauksis- 17687: sa paikan päältä saataisiin pätevää työvoimaa, mikäli organi- 17688: saatioilla olisi rahaa palkanmaksuun. 17689: Evaluoinnista päätellen KEPA ei tee sen parempaa tai 17690: huonompaa työtä kuin muutkaan vastaavat järjestöt. KEPAn 17691: muut toiminnot näyttävät toteutuneen hyvin, siinä laajuudessa 17692: kun niitä on käsitelty. 17693: Evaluoinin tuloksista käytiin laajaa keskustelua useissa 17694: ulkoministeriön ja KEPAn järjestämissä seminaareissa sekä 17695: kansalaisjärjestökentän sisällä. 17696: Ulkoministeriön ja KEPAn välillä sovittiin, että kehitys- 17697: joukkotoiminta nykymuodossaan päättyy noin kahden vuoden 17698: siirtymäajan kuluessa. Uusia kehitysjoukkolaisia ei enää lähe- 17699: tetä kentälle. KEPA tulee entistä enemmän panostamaan 17700: kotimaan tiedotus- ja kampanjatoimintaa:n, kansainvälisiin 17701: yhteyksiin, EU-yhteystoimintaan sekä kansalaisjärjestöjen 17702: palveluun tietojenvaihdossa, koulutuksessa, henkilöresurssien 17703: rekrytoinninnissaja valmennuksessa. 17704: 17705: 17706: 17707: 17708: 115 17709: Teollinen ja 17710: 9 kaupallinen yhteistyö 17711: 17712: TEOLLISEN YHTEISTYÖN RAHASTO OY 17713: (FINNFUND) 17714: Teollisen kehitysyhteistyön tavoitteena on parantaa kohdemai- 17715: den omaa osaamista ja raaka-aineiden hyödyntämistä, kehittää 17716: taloudellisesti edullisiaja ekologisesti kestäviä tuotantomene- 17717: telmiä ja teknologiaa sekä edistää yrittäjyyttä, taloudellista 17718: tuottavuutta ja työpaikkojen luomista. Kestävän kehityksen 17719: aikaansaaminen on tämänkin toiminnan keskeinen tavoite. 17720: Teollista kehitysyhteistyötä sitovat samat yleiset tavoitteet 17721: kuin Suomen kehitysyhteistyötä yleensä. 17722: Teollisen kehitysyhteistyön pääasiallisena kanavana toimii 17723: Teollisen yhteistyön rahasto Oy (FINNFUND). FINNFUNDin 17724: toiminta on mahdollista myös eräissä Keski- ja Itä-Euroopan 17725: maissa sekä vuodesta 1994 alkaen myös Etelä-Afrikan tasaval- 17726: lassa. 17727: Vuoden 1995 lopussa FINNFUNDilla oli voimassa 80 17728: investointipäätöstä 28 kohdemaassa. Päätösten yhteisarvo on 17729: 801,1 miljoonaa markkaa, josta osakepääomasijoituksia on 34 17730: prosenttiaja lainoja 66 prosenttia. 17731: Maantieteellisesti FINNFUNDin kokonaissitoumuksista 17732: 41 prosenttia suuntautuu Aasiaan ja 25 prosenttia Keski- ja 17733: Itä-Euroopaan. Eniten aloitteita kohdistuu Suomen lähialueille 17734: ja Kaakkois-Aasiaan sekä Kiinaan. Muista kohdemaista mai- 17735: nittakoon Puola ja Unkari. Keskeisiä toimialoja ovat mm. 17736: telekommunikaatio-, puu- ja paperiteollisuus, rakentaminen ja 17737: rakennusteollisuus sekä kehityspankit ja sijoitusrahastot. 17738: FINNFUNDin rahoituspalvelujen kysyntäjatkui vakaana 17739: vuonna 1995. Rahasto analysoi 75 hankeideaa. Vuoden aikana 17740: tehtiin 14 rahoituspäätöstä, yhteisarvoltaan 92 miljoonaa 17741: markkaa. Tästä 77 miljoonaa markkaa on oman pääoman 17742: ehtoisia sijoituksia ja 15 miljoonaa lainarahoitusta. Maksa- 17743: tuksia oli yhteensä 55 miljoonaa markkaa, joista osakepääoma- 17744: sijoitusten osuus oli 15 miljoonaa ja lainojen osuus 40 miljoonaa 17745: markkaa. 17746: 17747: TALOUDELLINEN, TEOLLINEN 17748: JA TEKNOLOGINEN (TTT-) YHTEISTYÖ 17749: 17750: Kehitysmaiden kanssa toteutettavia taloudellisia, teollisia ja 17751: teknologisia yhteistyöhankkeita on tuettu ns. TTT-määrä- 17752: rahalla vuodesta 1984 alkaen. Määrärahaa voidaan myöntää 17753: 17754: 116 17755: suomalaisille yrityksille, laitoksille ja yhteisöille kehitysmaissa 17756: toteuttaviin hankkeisiin, joihin liittyy teknologian siirtoa. 17757: Toiminnan tarkoituksena on luoda mahdollisuuksia pitempi- 17758: aikaiselle, kaupalliselta pohjalta tapahtuvalle toiminnalle 17759: kehitysmaissa. 17760: Vuonna 1995 myönnettiin TTT-määrärahoja 11,3 miljoonaa 17761: markkaa 46 hankkeeseen 15 maassa. Pääsektori oli kuten 17762: ennenkin metsäteollisuus ja uutena vahvana alana oli tervey- 17763: denhuoltosektori. Tärkeimmät kohdemaat olivat Kiina ja Viet- 17764: nam. Vietnamilaisiin kohteisiin on vuodesta 1992 myönnetty 17765: TTT-määrärahaa lähinnä infrastruktuurin kehittämiseen. 17766: TTT-määrärahajä:rjestelmä on täyttänyt sille asetetut 17767: tavoitteet. Avustuksia saaneiden yritysten arviot viittaavat 17768: siihen, että yritykset ovat myöhemmin saaneet maksettuihin 17769: avustuksiin nähden monin verroin enemmän tilauksia. 17770: 17771: 17772: 17773: 17774: TEOLLISEN KEIDTYSYHTEISTYÖN VIISI SUURINTA 17775: VASTAANOTTAJAA 1992-1995 (MMK) 17776: 17777: 1992 1993 1994 1995 1992-95 17778: 17779: Malesia 2,9 115,2 12,5 -3,6 127,0 17780: Uruguay 0,0 35,4 0,0 0,0 35,4 17781: Intia 18,1 3,2 3,4 0,1 24,8 17782: Zimbabwe 0,5 0,0 -2,6 13,2 11,1 17783: Kiina 4,5 -0,1 -2,2 7,1 9,4 17784: 17785: Teollinen kehitysyhteistyö: FINNFUND ja TTT-yhteistyö 17786: 17787: 17788: 17789: 17790: 117 17791: KAHDENVÄLISEN KEffiTYSYHTEISTYÖN MAAKOHTAISET MAKSATUKSET 1995 (1 OOOmk) 17792: Kokonais- ProsentUa Hanke-ja Tukikan- Kahden- Korkotuki ja Kehitysluo- Muukah- 17793: maksatukset kahden- o)lielma- salaisjär- välinen lahjamuotoi- tot ja FINN- denvilinen 17794: maittain välisestä muotoinen jestöille humanitaa- nen teollinen FUNDin kehitysyh- 17795: yhteistyöstä yhteistyö* rinenapu yhteistyö** luotot••• teistyö**** 17796: 17797: EUROOPPA 17798: YHTEENSÄ 28997 3,0% 969 21964 2547 -3812 7330 17799: 17800: Albania 969 0,1% 969 17801: Ent. Jugoslavian valtiot 28614 3,0% 21964 6650 17802: josta: Bosnia 8 583 0,9% 6470 2113 17803: Turkki -586 -0,1% 2 547 -3 812 680 17804: 17805: AFRIKKA 17806: YHTEENSÄ 374592 39,0o/c 228106 70714 34621 23568 16839 744 17807: 17808: Saharan pohjoispuol. 17809: Afrikka yhteensä 23381 2,4% 21442 800 1497 -358 17810: 17811: Egypti 22442 2,3% 21442 800 200 17812: Marokko 1297 0,1% 1297 17813: Tunisia -358 -358 17814: 17815: Saharan eteläpuol. 17816: Afrikka yhteensä 345 698 36,0% 201814 69252 34621 22071 17197 744 17817: 17818: Angola 7 333 0,8% 846 6487 17819: Botswana 1044 0,1% 1044 17820: Burkina Faso 127 0,0% 127 17821: Burundi 3310 0,3% 100 3 210 17822: Eritrea 2 963 0,3% 5 2458 500 17823: Etelä-Afrikan tasavalta 964 0,1% 59 906 17824: Etiopia 33 411 3,5% 21994 9 211 700 1482 25 17825: Ghana 3 209 0,3% 867 2 318 25 17826: Guinea 200 0,0% 200 17827: Kamerun 674 0,1% 674 17828: Kenia 26 769 2,8% 22 336 2964 2 569 -1100 17829: Komorit 400 0,0% 400 17830: Liberia 1000 0,1% 1000 17831: Madagaskar 50 0,0% 50 17832: Malawi 1000 0,1% 1000 17833: Mauritius 1275 0,1% 1275 17834: Mosambik 51730 5,4% 37 962 9 768 4000 17835: Namibia 34 580 3,6% 25 731 8849 17836: Päiväntas. Guinea***** -12 -12 17837: Ruanda 12103 1,3% 1004 75 11024 17838: Sambia 51905 5,4% 42445 9460 17839: Senegal 5135 0,5% 2106 2 818 211 17840: Sierra Leone 30 0,0% 30 17841: Somalia 3 919 0,4% 225 3 000 694 17842: Sudan 6 605 0,7% 1955 150 4500 17843: Tansania 40863 4,3% 31337 9649 -123 17844: Uganda 5 583 0,6% 5383 200 17845: Zimbabwe 34051 3,5% 1414 14 217 18420 17846: Alueellinen (SADC ym.) 15 477 1,6% 14881 596 17847: 17848: Afrikka alueellinen 5513 0,6% 4850 663 17849: Kokonaisw Prosenttia Hanke-ja Tukikan- Kahdenw Korkotuki ja Kehitysluow Muukahw 17850: maksatukset kahdenw ohjelma· salaisjär- välinen lahjamuotoiw totjaFJNN. denvälinen 17851: maittain välisestä muotoinen jestöille humanitaaw nen teollinen FUNDin kehitysyh· 17852: yhteistyöstä yhteistyö* rinenapu yhteistyö•• luotot••• teistyö•••• 17853: 17854: 17855: AMERIKKA 17856: YHTEENSÅ 78936 8,2% 50911 13835 517 6290 -4221 11605 17857: 17858: Pohjois- ja Keski- 17859: Amerikka yhteensä 62485 6,5% 50201 7629 17 5 741 -1103 17860: 17861: Barbados -288 -288 17862: Costa Rica 1012 0,1% 1012 17863: Dominikaaninen tasavalta 1796 0,2% 137 1659 17864: Guatemala 501 0,1% 21 480 17865: Haiti 17 0,0% 17 17866: Honduras 150 0,0% 150 17867: Meksiko 5 344 0,6% 2 006 70 4082 -815 17868: Nicaragua 27 982 2,9% 21802 6 180 17869: Alueellinen 25 971 2,7% 25 359 612 17870: 17871: Etelä-Amerikka 17872: Yhteensä 16451 1,7% 710 6206 500 549 -3118 11605 17873: 17874: Argentiina 272 0,0% 272 17875: Bolivia 1396 0,1% 1396 17876: Brasilia 1116 0,1% 1033 83 17877: Chile -1666 -0,2% 1263 189 -3118 17878: Ecuador 491 0,1% 487 5 17879: Kolumbia 430 0,0% 180 250 17880: Peru 12 773 1,3% 918 250 11605 17881: Uruguay 68 0,0% 68 17882: 17883: Alueellinen 1572 0,2% 710 862 17884: 17885: AASIA YHTEENSÅ 294119 30,6% 111267 15 989 18787 134694 -10676 24056 17886: 17887: Lähi-Itä yhteensä 28117 2,9% 1574 1105 3910 409 21120 17888: 17889: Irak 13 447 1,4% 282 2000 11165 17890: Iran 9614 1,0% 9 614 17891: Israel 30 0,0% 30 17892: Jordania 711 0,1% 409 302 17893: Libanon 123 0,0% 74 49 17894: Oman 107 0,0% 107 17895: Palestiinan itsehalLalueet 3 794 0,4% 1574 310 1910 17896: Syyria 291 0,0% 291 17897: 17898: Etelä- ja Keski- 17899: Aasia yhteensä 82587 8,6% 46572 10544 12377 13820 -1266 539 17900: 17901: Mganistan 6063 0,6% 550 5 488 25 17902: Bangladesh 20546 2,1% 17 516 3 030 17903: Georgia 440 0,0% 440 17904: Intia 7 476 0,8% 1993 200 6524 -1266 25 17905: Kazakstan 435 0,0% 85 300 50 17906: Kirgisia 85 0,0% 85 17907: Nepal 26 620 2,8% 24199 2 421 17908: Pakistan 7112 0,7% 2 350 4 762 17909: SriLanka 7121 0,7% 4687 200 2 234 17910: Alueellinen 6689 0,7% 6 689 17911: Kokonais- Prosenttia Hanke-ja Tukikan- Kahden- Korkotuki ja Kehitysluo- Muukah· 17912: maksatukset kahden· objelma- salaisjär- välinen Iahjamuotoi- totjaFINN- denvälinen 17913: maittain välisestä muotoinen jestöille humanitaa· nen teollinen FUNDin kehitysyh- 17914: yhteistyöstä yhteistyö• rinenapu yhteistyö•• luotot••• teistyö•••• 17915: 17916: 17917: Kauko-Itä yhteensä 174344 18,1% 55099 4292 1500 120465 -9 410 2397 17918: 17919: Filippiinit 5 810 0,6% 367 5444 17920: Indonesia 3403 0,4% 2 392 305 707 17921: Kambodzha 1731 0,2% 1157 500 74 17922: Kiina 70 922 7,4% 211 80 74551 -3 921 17923: Laos 6844 0,7% 6694 150 17924: Malesia -1730 -0,2% 193 2103 -4026 17925: Mongolia 2 376 0,2% 2 376 17926: Thaimaa 36133 3,8% 1117 1783 34696 -1463 17927: Vietnam 48855 5,1% 44686 258 1000 588 2 324 17928: 17929: Aasia alueellinen 9070 0,9% 8022 48 1000 17930: 17931: OSEANIA 17932: YHTEENSÅ 190 0,0% 190 17933: 17934: Papua-Uusi Guinea 190 0,0% 190 17935: 17936: MAITI'AIN JAKAMATON 184427 19,2% 60005 18458 13 816 42 92107 17937: 17938: KAHDENVÄLINEN 17939: KEillTYSYHTEISTYÖ 17940: YHTEENSÅ 961262 100,0% 450289 120155 89705 167140 -1869 135 842 17941: 17942: Osuus kahdenvälisestä 17943: yhteistyöstä 100,0% 46,8% 12,5% 9,3% 17,4% -0,2% 14,1% 17944: 17945: 17946: 17947: 17948: * Sisältää maa- ja aluekohtaisen yhteistyön sekä muuta lahjamuotoista kahdenvälistä varsinaista kehitysyhteistyötä 17949: 17950: ** Sisältää korkotuen lisäksi UM:n T'IT-avustukset, KTM:n TI'-avustukset 17951: sekä FINNFUND:in osakepääomasijoitukset 17952: 17953: ••• Sisältää luottoehtoisen kehitysyhteistyön kokonaisuudessaan, kuoletukset vähennettynä 17954: 17955: **** Sisältää: 17956: - Perun anteeksiannettujen velkojen rästissä olleet korot 11,6mmk 17957: - Pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvat menot 32,1mmk 17958: - Suomen Akatemian kehitysmaatutkimus 2,6mmk 17959: - Kehitysyhteistyöosaston palkkamenot 24,9mmk 17960: - Edustautuminen kansainvälisissä kokouksissa 4,0mmk 17961: - Kehitysyhteistyön osuus ulkoministeriön muiden yksiköiden hallintomenoista 5,4mmk 17962: - Ulkomaan edustustojen kehitysyhteistyömenot (sis. palkkoja) 24,5mmk 17963: - Kehitysyhteistyöosaston kiinteistömenoja 22,8mmk 17964: - FINNFUND:in hallintomenot 6,7mmk 17965: - Muita hallintoon luettavia menoja 1,2mmk 17966: 17967: ***** Kansalaisjäijestöjen palauttama käyttämätön tuki ilmenee negatiivisena lukuna 17968: SUOMEN KAHDENVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 1995 17969: Maksatukset maaryhmittäin ja maittain 17970: 17971: 17972: Maittainjakamaton 17973: 19% 17974: 17975: 17976: Vähiten 17977: Ylemmän kehittyneet maat 17978: keskitulotason maat 31% 17979: 1% 17980: 17981: 17982: 17983: 17984: Alemman 17985: keskitulotason maat 17986: 19% 17987: 17988: 17989: 17990: 17991: Muut matalatuloiset maat 17992: 30% 17993: 17994: Sambia 17995: 5% 17996: Mosambik 17997: 5% 17998: 17999: 18000: 18001: Namibia 18002: 4% 18003: Eurooppa Zimbabwe* 18004: 3% 4% 18005: 18006: Oseania Etiopia 18007: 0,02% 3% 18008: Muu Amerikka Kenia 18009: 5% 3% 18010: Nicaragua Egypti 18011: 3% 2% 18012: 18013: MuuAasia 18014: 10% 18015: 18016: Bangladesh* 18017: 2% Nepal . Kiina* 18018: 3% VIetnam 7% 18019: Thaimaa* 5% 18020: 4% 18021: 18022: 18023: * Ei maa- ja aluekohtaisen yhteistyön ensisijainen kohdemaa 18024: KEHITYSYHTEISTYÖ KANSAINVÄLISTEN 18025: JÄRJESTÖJEN KAUTTA 1990-1995 (milj. mk) 18026: 18027: 18028: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 18029: Kehitysyhteistyö kansainvälisten 18030: jäJ:jestöjen kautta 1204,3 1220,7 863,9 538,8 273,6 414,2 18031: YK:n kehitysohjelma UNDP 200,0 231,7 170,0 81,7* 27,0 55,0 18032: YK:nväestörahasto UNFPA 75,0 86,7 80,0 37,7 37,1 50,0 18033: YK:nlastenrahasto UNICEF 140,0 155,0 129,0 36,5 51,5 45,0 18034: Maailman elintarvikeohjelma WFP 175,0 229,0 139,4 56,8 42,0 45,0 18035: Maailmanpankki 1 IDA 156,1 256,0 256,0 211,0 12,3 147,6 18036: Alueelliset kehityspankit ja -rahastot 148,8 3,2 62,4 101,5 94,4 61,7 18037: Taloudellisen kehitystutkimuksen 18038: kansainvälinen instituutti WIDER 3,9 10,4 3,3 2,0 1,1 1,1 18039: Muut jäijestöt 305,5 248,7 23,7 11,6 8,3 8,7 18040: 18041: Muu monenkeskinen yhteistyö 127,2 172,4 134,2 108,1 125,8 320,2 18042: YK:n pakolaispäävaltuutettu UNHCR 56,0 59,0 58,0 30,0 30,0 30,0 18043: Kv. jäijestöjenjäsenmaksut ja maksuosuudet 38,6 45,8 57,0 63,2 59,1 69,3 18044: Maailman ympäristörahasto GEF** 29,1 29,1 18045: Suomen osuus EU:n kehitysyhteistyöbudjettiin 184,8 18046: Muu monenkeskinen yhteistyö 32,6 67,6 19,2 14,9 7,6 7,1 18047: 18048: MONENKESKINEN YHTEISTYÖ, YHTEENSÄ 1331,5 1393,1 998,1 646,9 399,4 734,4 18049: 18050: 18051: * UNDP kirjaa vuoden 1994 yleisavustukseksi 53 miljoonaa markkaa, johon sisältyy 26 miljoonaa vuoden 1993 18052: avustuksista 18053: ** Vuodesta 1994lähtien luetaan 84% GEF-avusta kehitysyhteistyöhön 18054: 18055: 18056: 1995 18057: 18058: UNDP 18059: Muu monenkeskinen 18060: 18061: 18062: 18063: 18064: WFP 18065: 18066: WIDER 18067: 18068: Suomen osuus EU:n 18069: kehitysyhteistyö- 18070: budjetista 18071: 18072: 18073: 18074: 18075: Alueelliset kehityspankit ja 18076: -rahastot 18077: 1oYK:n kehitysohjelmat 18078: YK:NTILA 18079: YK:n 50-juhlavuotta varjosti järjestön tähän mennessä kenties 18080: vakavin rahoituskriisi. Uhka Yhdysvaltain rahoituksen pysy- 18081: västä vähenemisestä on vauhdittanut keskusteluja multi- 18082: lateralismin poliittisesta kriisistä ja YK:n perinpohjaisesta 18083: uudistamistarpeesta. YK-reformeista keskustellaankin useissa, 18084: kaikille jäsenmaille avoimissa työryhmissä YK:ssa sekä järjes- 18085: tön ulkopuolisilla foorumeilla. Keskeisin reformityöryhmistä on 18086: YK-järjestelmän vahvistamista käsittelevä korkean tason 18087: työryhmä, jonka työskentely käynnistyi vuoden 1996 alkupuo- 18088: lella. Tämän työryhmän on tarkoitus koota yhteen muiden eri 18089: toiminta-alueiden reformityöryhmien suositukset. YK:n uudis- 18090: tamista pohtii neljä muuta työryhmää (turvallisuusneuvosto-, 18091: rauhanagenda-, kehitysagenda- ja rahoitustyöryhmät). Suomi 18092: osallistuu aktiivisesti tähän työhön. 18093: Viime vuosinaYK:nkansainväliset konferenssit- ympäris- 18094: tö ja kehitys 1992, ihmisoikeudet 1993, väestö ja kehitys 1994, 18095: sosiaalinen kehitys 1995, naisten asema 1995, asuinyhdys- 18096: kunnat 1996- ovat tuoneet esille kestävän inhimillisen kehityk- 18097: sen ja inhimillisen turvallisuuden tarpeet ja välttämättömyy- 18098: den taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen rinnalle kestävän 18099: kehityksen edellytyksiksi. Tämä on edellyttänyt uudistuksia 18100: myös monenkeskisten järjestöjen ohjelmissa ja toimintata- 18101: voissa. 18102: Pohjoismaat alkoivat vuoden 1995 lopulla tiivistää yhteis- 18103: työtäänYK:ntalous-ja sosiaalisektorin uudistamiseksi. Vuoden 18104: 1996 alussa pohjoismaiset kehitysyhteistyöministerit päättivät 18105: käynnistää vuosina 1988-91 toteutetun pohjoismaisen YK- 18106: projektin seurantahankkeen "pohjoismainen YK:n reformi- 18107: projekti 1996 talous- ja sosiaalisektorilla". Tarkoituksena on 18108: valmistella konkreettisia, yhteispohjoismaisia uudistusehdo- 18109: tuksia meneillään oleviin uudistusprosesseihin. Projektia 18110: koordinoi Norja. Suomi vastaa erityisesti YK:ntalous-ja sosiaa- 18111: lineuvostoa (ECOSOC) koskevasta reformiosuudesta. 18112: Pohjoismaisen toiminnan rinnalla Suomi pyrkii vaikutta- 18113: maanYK:nuudistamiseen EU:n kautta. EU-jäsenyys on muut- 18114: tanut huomattavasti Suomen työskentelyä YK:ssa. Operatiivis- 18115: ten kehitysjärjestöjen (UNDP, UNICEF, UNFPA, WFP) johto- 18116: kuntatyöskentelyä lukuunottamatta kaikki YK-kannanotot 18117: valmistellaan nyt EU-ryhmässä, jonkajälkeen puheenjohtaja- 18118: maa puhuu EU:n nimissä. Suomen vaikutusmahdollisuudet 18119: riippuvat ratkaisevasti siitä, kuinka hyvin Suomi pystyy ED- 18120: ryhmässä samaan kantansa läpi. Uusi työskentelytapa lukui- 18121: 18122: 123 18123: sine valmistelukokouksineen asettaa erittäin suuria paineita 18124: hallinnolle. 18125: Valtaosa Suomen monenkeskisestä avusta ohjataan YK:n 18126: operatiivisille kehitysjärjestöille, jotka muodostavat YK:n 18127: kehitysyhteistyön ytimen. Suomi on kuitenkinjoutunut huo- 18128: mattavasti vähentämään rahoitustaan. Suomi on yhdessä 18129: muiden pohjoismaiden kanssa vaikuttanut järjestöjen toimin- 18130: nan entistä selvempään keskittämiseen kaikkein käyhirnmille 18131: maille ja köyhimpien väestönosien avustamiseen. Toinen kes- 18132: keinen tavoite on ollut järjestöjen toiminnan suuntaaminen 18133: vastaanottajamaan omien kehitysponnistelujen tueksi. Tätä 18134: tavoitetta edistää YK:n käynnistämä strateginen suunnittelu, 18135: ns. Country Strategy Note'n, laadinta yhdessä vastaanottaja- 18136: maan kanssa. Suomi on pitänyt tärkeänä myös järjestöjen 18137: välisen yhteistyön ja koordinaation tehostamista. Lisäksi Suo- 18138: mi on seurannut aktiivisesti kunkin järjestön hallinnon kehit- 18139: tämistä ja pyrkinyt edistämään hallinnon avoimuuden ja vas- 18140: tuullisuuden periaatteiden toteutumista. 18141: Pohjoismaisen YK-projektin tuloksena toteutettu operatii- 18142: visten järjestöjen johtokuntareformi on Suomen kokemusten 18143: mukaan lisännyt selvästi jäsenmaiden mahdollisuuksia vaikut- 18144: taajärjestöjen toimintaan. Johtokunnat toimivat entisiä 18145: hallintoelimiä tehokkaammin ja pystyvät paremmin ohjaamaan 18146: järjestön toimintaa. WFP siirtyi johtokuntatyöskentelyyn 18147: vuoden 1996 alussa. Vuonna 1995 Suomi toimi UNICEFin 18148: johtokunnan jäsenenä. Vuonna 1996 Suomi on sekä UNDP/ 18149: UNFPAn johtokunnan että WFP:n johtokunnan jäsen. Pohjois- 18150: maat ovat jatkaneet läheistä yhteistyötään kokousten valmiste- 18151: luissa, vaikka yhteispohjoismaisia puheenvuoroja ei johto- 18152: kunnissa enää pidetä. 18153: 18154: 18155: 18156: YK:n kehitysohjelma UNDP 18157: - aloitti toimintansa 1966, toimii yli 170 maassa 18158: -YK-järjestelmän keskeinen kehitysyhteistyötä koordinoiva, 18159: suunnitteleva ja rahoittava elin 18160: - rahoitus pohjautuu jäsenmaiden vapaaehtoisiin yleis- 18161: avustuksiin, jotka olivat v. 1995 noin 928 milj. dollaria 18162: (samoin kuin v. 1994); tämän lisäksi UNDP hallinnoimissa 18163: hankkeissa käytettiin yli 800 milj. dollaria vastaanottajien 18164: tai rahastojen varoja 18165: - Suomen UNDP:lle antama yleisavustus oli 55 mmk v. 1995 18166: (53 mmk v. 1994) 18167: - UNDP:n alaisista rahastoista Suomi tuki v. 1995 YK:n 18168: naisten kehitysrahastoa UNIFEMiä 450 000 mk:lla 18169: (600 000 mk v. 1994) 18170: -Suomi on UNDP:n 36-jäsenisenjohtokunnanjäsen vuosina 18171: 1996-97 18172: - administraattori James Gustave Speth (Yhdysvallat) 18173: 18174: 18175: 124 18176: UNDP rahoitti kertomusvuonna noin 3 800 hanketta. Valtaosa 18177: avusta käytettiin köyhyyden poistamiseen, hyvän hallinnon 18178: edistämiseen ja ympäristön tilan parantamiseen. Maantieteelli- 18179: sesti vuoden 1995 maksatukset jakaantuivat seuraavasti: 18180: Saharan eteläpuolinen Afrikka noin 20%, Aasia ja Tyynen- 18181: meren alue noin 21%, LatinalainenAmerikkaja Karibian alue 18182: noin 45%, Pohjois-Afrikka ja Arabimaat noin 6%, Eurooppa 18183: noin 3% ja alueiden välinen sekä globaali apu noin 5%. Latina- 18184: laisessa Amerikassa hallitusten oman rahoituksen osuus oli 18185: huomattavan suuri. 18186: Vuonna 1995 UNDP:n toiminta keskittyi kestävän inhimil- 18187: lisen kehityksen (SHD) käsitteen toiminnallistamiseen. Köy- 18188: hyyden poistamisesta tuli UNDP:n tärkein tavoite. UNDP:n 18189: toimintaa suunnattiin sen vahvimman osaamisen alueelle eli 18190: vastaanottlijamaan oman kapasiteetin kehittämiseen. Myös 18191: muut UNDP:n tavoitteet liittyvät köyhyyden poistamiseen, 18192: nimittäin naisten aseman vahvistaminen, ympäristön tilan 18193: parantaminen ja kestävien toimeentuloedellytysten luominen. 18194: Suomi on muiden pohjoismaiden kanssa ajanut UNDP:n 18195: kenttätoiminnan tehostamista ja työn keskittämistä vähiten 18196: kehittyneisiin maihin (LDC). Osana tätä työtä johtokunta 18197: hyväksyi vuonna 1995 uuden ohjelmointimenettelyn, joka 18198: otetaan käyttöön vuoden 1997 alusta. Uuden ohjelmointi- 18199: menettelyn avulla LDC-maiden rahoitusosuus kasvaa, päätök- 18200: senteon hajauttaminen etenee ja kansallinen sitoutuminen 18201: kehitysohjelmiin vahvistuu. UNDP:n maatoimistoille tulee 18202: yhdessä kohdemaan hallituksen kanssa lisää tulosvastuuta. 18203: Kohdemaan UNDP:n kautta saama avustus riippuu suuresti 18204: siitä, miten maaohjelma tukee kestävää inhimillistä kehitystä, 18205: eikä ole enää BKT:n ym. mukaan laskettu summa koko ohjel- 18206: mointijaksolle. 18207: Osana YK:n operatiivisten toimintojen tehostamista UNDP 18208: on vähentänyt hankkeiden määrää. Se on yhä enemmän siirty- 18209: nyt laajoihin ohjelmakokonaisuuksiin, joiden sisällä valtaosa 18210: hankkeista toteutetaan kansallisesti. Lisäksi UNDP:n maa- 18211: edustajat koordinoivat YK:n pääsihteerin valtuuksin YK:n 18212: kehitysjärjestöjen kenttätoimintaa ja toimivat samalla pääsih- 18213: teerin edustajina ko. maissa ns. Resident Coordinator -omi- 18214: naisuudessaan. 18215: UNDP:n vuosittain julkaiseman Inhimillisen kehityksen 18216: raportin erityisteema oli vuonna 1995 naisten asema ja tasa- 18217: arvo, Pekingissä syyskuussa pidetyn YK:n IV naisten maail- 18218: mankonferenssin edellä. UNDP jatkoi vuonna 1995 useiden 18219: maailmanlaajuisten ympäristöohjelmien toteutusta ja rahoitus- 18220: ta (GEF, Capacity 21, Montreal Protocol). UNDP:n alainen 18221: YK:n aavikoitumis- ja kuivuustoimisto (UNSO) mm. avustaa 43 18222: kuivuudesta kärsivää maata aavikoitumissopimuksen 18223: (Convention to Combat Desertification, CCD) toteutuksessa. 18224: UNDP:n alaisen YK:n naisten kehitysrahaston UNIFEMin 18225: johtajana toimii vuoden 1995 alusta Singaporelainen Noeleen 18226: Heyzer. Hän aloitti rahaston hallinnon tehostamisen ja on 18227: onnistunut säästötoimissa ja varainhankinnassa niin hyvin, 18228: 18229: 125 18230: että vuoden 1995 lopussa UNIFEMin talous oli kunnossa. 18231: Vuoden 1995 lopulla käynnistettiin UNDP:n johtokunnan 18232: päätöksella UNIFEMin toiminnan evaluointi, jonka rahoituk- 18233: seen myös Suomi osallistuu. 18234: YK:n lastenrahasto UNICEF 18235: - perustettu v. 1946 18236: - yleisenä tehtävänä lasten aseman parantaminen ja tietoi- 18237: suuden lisääminen lapsiin liittyvissä kysymyksissä, tuki 18238: lasten ja äitien kestävien terveys- ja sosiaalipalvelujen 18239: kehittämiseen erityisesti kehitysmaissa sekä avustam.inen 18240: kiireellisissä hätätilanteissa 18241: - vuonna 1995 UNICEFin budjetti oli noin 1011 milj. dolla- 18242: ria (1006 milj. v. 1994), josta yleisrahoitusta 537 milj. 18243: dollaria (535 milj. v. 1994), lisärahoitusta 311 milj. dollaria 18244: (257 milj. v. 1994) ja hätäapurahoitusta 163 milj. dollaria 18245: (214 milj. v. 1994) 18246: - Suomen yleisavustus UNICEFille v. 1995 oli 45 mmk ja 18247: humanitaarinen apu 8, 7 mmk, yhteensä 53,7 mmk (v. 1994 18248: yleisavustus 51,5 mmkja humanitaarinen apu 25,7 mmk, 18249: yhteensä 77,2 mmk) 18250: - UNICEFilla on 36-paikkainen johtokunta, jonka jäsenenä 18251: Suomi oli v. 1995 18252: - toimeenpaneva johtaja Carol Bellamy, Yhdysvallat 18253: (v. 1995lähtien) 18254: 18255: UNICEFin tavoitteena on tukea avunsaajamaiden omia ohjel- 18256: mia ja pyrkimyksiä äitien ja lasten peruspalveluiden tuot- 18257: tamiseksi ja siten edistää ongelmien sosiaalisesti, taloudellises- 18258: ti ja ekologisesti kestävää ratkaisua. 18259: Vuonna 1995 UNICEFin tuella toteutettiin kehitysohjel- 18260: mia yhteensä 149 maassa. Kolme neljäsosaa UNICEFin kehi- 18261: tysvaroista käytettiin 65 köyhimmässä maassa. UNICEF oli 18262: mukana 21 eri hätäapuoperaatiossa. 18263: Maantieteellisesti apu jakautui seuraavasti: Afrikka 36 %, 18264: Aasia 27 %, Amerikka ja Karibian alue 12 %, Lähi-itä ja Poh- 18265: jois-Afrikka 12 %, Itsenäisten valtioiden yhteisö, Keski- ja Itä- 18266: Eurooppa sekä Baltian maat 9 %ja alueiden välinen apu 4 %. 18267: UNICEFin ohjelmien kautta käytetyistä varoista suunnat- 18268: tiin terveydenhuoltoon 36 %, suunnittelutyöhön 21 %, vesi- 18269: huoltoon 13 %, koulutukseen 12 %, ravitsemukseen 7 %, yleisiin 18270: hätäapumenoihin 1% ja muille sektoreille yhteensä 10 %. 18271: UNICEF on terveydenhuoltoon painottuvassa työssään 18272: kertomuskaudella tukenut erityisesti rokotusohjelmia, rinta- 18273: ruokinnan edistämistä sekä ripulitautien toijuntaaja hoitoa. 18274: Entistä suuremman huomion on saamassa AIDSin vastainen 18275: työ varsinkin Itä-Afrikassa, missä taudin kansanterveydelliset 18276: vaikutukset ovat pahimmat. 18277: Peruskoulutuksen tukeminen on toinen UNICEFin keskei- 18278: nen työsarka, erityisesti naisten ja tyttöjen lukutaidon edistä- 18279: minen ja naisten itsenäisen elämänhallinnan tukeminen, 18280: esimerkiksi ammattikoulutuksen kautta. 18281: 18282: 126 18283: Suomi on johtokuntatyöskentelyssä pyrkinyt UNICEFin 18284: toiminnan kehittämiseen, hallinnon yksinkertaistamiseen ja 18285: varainkäytön tehostamiseen sekä avoimuuden lisäämiseen 18286: kaikessa toiminnassa. Suomi on painottanut UNICEFin roolia 18287: kestävän kehityksen edistäjänä, ts. siirtymistä kampanja- 18288: tyylisestä toiminnasta pitkäjänteisen kehitysyhteistyön tuke- 18289: miseen. Suomen näkemyksen mukaan apua on annettava 18290: ennen muuta vähiten kehittyneille maille. Huomiota on kiinni- 18291: tettävä avun laatuun kestäviin tuloksiin pääsemiseksi. Nämä 18292: Suomen esittämät linjaukset olivat näkyvästi esillä UNICEFin 18293: vuoden 1995 päätöksenteossa. Suomi muiden avunantaja- 18294: maiden mukana on kiinnittänyt huomiota UNICEFin apu- 18295: ohjelmien maatason koordinaatioon. Vuonna 1995 johtokun- 18296: nassa päätettiin, että maaohjelmat laaditaan entistä tiiviimmin 18297: yhteistyössä vastaanottavan maan hallituksen ja avunantaja- 18298: yhteisön kanssa. 18299: Myös UNICEFissa on käyty vilkasta keskustelua järjestön 18300: hätäapuroolista. Suomi painottaa UNICEFin tehtävää kehitys- 18301: järjestönä, hätäaputyön tulee nivoutua yhteen UNICEFin 18302: pitkäjänteisen kehitystyön kanssa kestävän kehityksen peri- 18303: aatteita noudattaen. 18304: Uusi toimeenpaneva johtaja käynnisti vuonna 1995 joukon 18305: hallinnollisia uudistuksia UNICEFin toiminnan kaikilla tasoil- 18306: la. Näihin sisältyy budjetti uudistus, laskentatoimen avoimuu- 18307: den lisääminen, hallintoselvitys ja sen perusteella tehtävät 18308: organisaatio-ja henkilöstömuutokset. Kertomusvuonna ryhdyt- 18309: Libanon. Kuva: UNICEF 1N. 1butounji. 18310: 18311: 18312: 18313: 18314: 127 18315: tiin myös laatimaan ns. "Mission Statementia" eli UNICEFin 18316: työn periaatteita selkiyttävää julkilausumaa, joka hyväksyttiin 18317: vuoden 1996 alussa. Käynnistyneet muutostoimet nuodat- 18318: televat pääosin Suomen ajamia linjoja. UNICEFin tulevaisuu- 18319: den kannalta avainkysymys on, miten tehostetun hallinnon 18320: vaikutukset saadaan ulotetuksi ohjelmiin ja hankkeisiin kent- 18321: tätasolla. 18322: Suomen kokemuksen mukaan työskentely hallintoneuvos- 18323: ton tilalle vuonna 1994 perustetussa johtokunnassa oli suh- 18324: teellisen tehokasta ja tarkoituksenmukaista. Suomi oli johto- 18325: kunnan jäsen vuonna 1995. Vuonna 1996 Suomi on johtokun- 18326: nan tarkkailijajäsen. 18327: 18328: YK:n väestörahasto UNFPA 18329: - perustettu vuonna 1966 18330: - tehtävänä väestö- ja perhesuunnittelun tietotaidon ja 18331: suunnittelukapasiteetin lisääminen sekä tietoisuuden 18332: lisääminen väestönkasvuun liittyvistä ongelmista 18333: - rahoitus pohjautuu hallitusten ja yksityisten 18334: vapaaehtoisiin avustuksiin, jotka olivat vuonna 1995 noin 18335: 316 milj. dollaria (265 milj. v. 1994) 18336: - Suomen yleisavustus UNFPAlle oli 50 mmkvuonna 1995 18337: (37,1 mmk V. 1994) 18338: - Suomi on 36-jäsenisen UNDP:n ja UNFPAn yhteisen 18339: johtokunnan jäsen vuosina 1996-1997 18340: - toimeenpanevajohtaja tri Na:fis Sadik (Pakistan) 18341: 18342: Vuonna 1995 UNFPA avusti noin 2500 hanketta. Noin puolet 18343: rahoituksesta suunnattiin lisääntymisterveys- ja perhesuun- 18344: nitteluhankkeisiin. Tiedotukseen, koulutukseen ja tiedon- 18345: keruuseen käytettiin noin 25 %. Maantieteellisesti apu jakaan- 18346: tui seuraavasti: Saharan eteläpuolinen Afrikka noin 35 %, 18347: Aasia ja Tyynenmeren alue noin 29 %, Latinalainen Amerikka 18348: ja Karibia noin 13 %, Arabimaat ja Eurooppa noin 12 %ja 18349: alueidenvälinen ja globaali apu noin 11 %. 18350: Vuonna 1995 UNFPAn toimintaa keskitettiin edelleen 18351: Kairossa syyskuussa 1994 pidetyn Kansainvälisen väestö- ja 18352: kehityskonferenssin (ICPD) toimintaohjelman mukaisesti 18353: kolmelle alueelle; lisääntymisterveys ml. perhesuunnittelu, 18354: väestö- ja kehitysstrategioiden tuki sekä vaikuttaminen halli- 18355: tuksiin, viranomaisiin ja yleiseen mielipiteeseen väestökysy- 18356: myksissä. 18357: UNFPA toimii aktiivisesti myös YK:n sisäisen koordi- 18358: naation tehostamiseksi väestökysymyksissä ja sillä on YK- 18359: järjestelmässä seurantavastuu Kairon konferenssin toiminta- 18360: ohjelman toteuttamisesta. Toimintaohjelman lähtökohtana on 18361: väestökehityksen, ympäristön, luonnonvarojen ja taloudellisen 18362: kehityksen keskinäinen riippuvuus. 18363: UNFPAn maakohtaisten rahoituskriteerien uudistaminen 18364: tuli keskustelun kohteeksi Kairon konferenssin jälkeen vuonna 18365: 1995. ICPD:n toimintaohjelmaan pohjaavan ja vuoden 1996 18366: 18367: 128 18368: puolella johtokunnan hyväksymän kriteeristön avulla kehitys- 18369: maat jaetaan kolmeen prioriteettiryhmään kansantulon, li- 18370: sääntymisterveyspalvelujen saatavuuden, imeväis- ja äitiys- 18371: kuolleisuuden sekä tyttöjen koulutuksen perusteella. Lähes 18372: kaikki Suomen kahdenvälisen avun tärkeimmät kohdemaat 18373: kuuluvat alimpaan luokkaan, eli saavat eniten UNFPAn tukea 18374: väestöohjelmiinsa. 18375: UNFPA ajoi aktiivisesti Kairon toimintaohjelman sisällyt- 18376: tämistä Pekingissä syyskuussa 1995 pidetyn YK:n IV naisten 18377: maailmankonferenssin toimintaohjelmaan. Vuoden 1995 puolel- 18378: la myös UNFPAssa aloitettiin ns. "Mission Statement" -asiakir- 18379: jan valmistaminen. UNFPA on sen avulla muiden YK:n 18380: kehitysjäijestöjen tavoin kirkastamassa toiminta-ajatustaan. 18381: Toiminnan harmonisointi YK-jäijestöjen kesken etenee myös 18382: ohjelmointisyklien, raportoinnin ja budjettien laadinnassa. 18383: UNFPA on Suomen väestöavun keskeisin kanava, jonka 18384: toimintaan ollaan yleisesti tyytyväisiä. Tämä näkyi myös Suo- 18385: men yleisavustuksen kasvuna vuonna 1995. 18386: 18387: Maailman elintarvikeohjelma WFP 18388: - perustettu 1961 18389: - vastaa YK:n elintarvikeavusta sekä kehitys- että hätäapu- 18390: ohjelmille, vastaa YK-jäijestelmän kuljetuksista, sekä 18391: UNHCR:n ja WFP:n työnjaon mukaan pääosin pakolaisten 18392: ruokinnasta 18393: - rahoitus oli v. 1995 noin 1,2 miljardia dollaria (1,5 miljar- 18394: dia v. 1994), josta noin 750 miljoonaa hätäapuun 18395: - Suomen apu v. 1995 oli 61 mmk (67,5 v. 1994), josta 16 18396: mmk hätäapuoperaatioille humanitaarisen avun määrära- 18397: hoista; suurin osa avusta on suomalaisia elintarvikkeita, 18398: käteisenä maksetaan hallinto- ja kuljetuskustannukset 18399: sekä osa hätäavusta paikallishankintoja varten 18400: - Suomi oli 42-jäsenisen hallintokomitean (CFA) jäsen v. 18401: 1995 ja on jäsenenä vuoden 1996 alusta CFA:n tilalla 18402: toimivassa 36-jäsenisessä uudistetussa johtokunnassa 18403: - toimeenpaneva johtaja Catherine Bertini (Yhdysvallat) 18404: 18405: Vuonna 1995 WFP antoi elintarvikeapua noin 50 miljoonalle 18406: ihmiselle. Näistä noin 25 miljoonaa oli erilaisten hätätilan- 18407: teiden uhreja, suurin osa eli noin 21 miljoonaa pakolaisia ja nk. 18408: sisäisiä evakkoja, ja noin 25 miljoonaa osallistui varsinaisiin 18409: kehityshankkeisiin. Nämä jakautuvat kahteen pääkategoriaan 18410: eli maatalouden ja maaseudun kehitykseen sekä nk. inhimilli- 18411: seen kehitykseen (human development), joka tarkoittaa 18412: opetus-, koulutus-, terveys- ja elintarvikealan hankkeita. 18413: Maatalouden ja maaseudun kehityshankkeissa elintarvik- 18414: keita annetaan palkaksi niille, jotka osallistuvat esimerkiksi 18415: puiden istutukseen, maanparannustöihin, kaivojen kaivami- 18416: seen sekä kastelujärjestelmien, teiden tai patojen rakentami- 18417: seen. Kysymys on nk. "food-for-work"- hankkeista. Inhimillisen 18418: kehityksen hankkeissa elintarvikkeita tai valmista ruokaa 18419: 18420: 129 18421: "Food for work"-hanke, Addis Abeba, Etiopia. Kuva: WFP 1P. Cenini. 18422: 18423: 18424: 18425: käytetään yleensä kannustimena osallistumiselle, jotta van- 18426: hemmat lähettäisivät lapsensa kouluun. Tarkoitus on, että 18427: äidit itse tulisivat terveysasemille ja toisivat lapset mukanaan, 18428: jolloin heille mm. voidaan tehdä terveystarkastuksia sekä 18429: antaa rokotuksia tai terveys- ja ravitsemuskasvatusta. Yhteen- 18430: sä kehityshankkeita on 81 maassa 204. 18431: Rahassa laskettuna hätäapuoperaatioihin annettiin apua 18432: noin 560 miljoonaa dollaria, pitkäaikaisiin hätäapuoperaa- 18433: tioihin eli lähinnä pakolaisoperaatioihin noin 187 miljoonaa 18434: dollaria ja varsinaisiin kehityshankkeisiin noin 430 miljoonaa 18435: dollaria. 18436: Maantieteellisesti apu jakaantui seuraavasti: Saharan 18437: eteläpuoleinen Mrikka noin 56 %, Etelä- ja Itä-Aasia noin 14 %, 18438: Latinalainen Amerikka ja Karibian alue noin 8 %, Pohjois- 18439: Afrikka ja Keski-Itä noin 10% ja entinen Jugoslavia ja Kau- 18440: kasus noin 12 %. Vuonna 1995 WFP:ssä oli vireillä useita 18441: järjestön toiminnan ja hallinnon jäntevöittämiseen tähtääviä 18442: uudistuksia. WFP:n toiminta-ajatusta selkiytti vuoden 1994 18443: lopulla hyväksytty ns. "Mission Statement" -asiaki:rja, jossa 18444: elintarvikeavun päämääräksi todetaan nälän ja köyhyyden 18445: poistaminen. WFP:n tulee keskittyä sellaisiin toimintoihin, 18446: joissa nimenomaan elintarvikeapu on kehityksen kannalta 18447: hyödyllisintä. WFP:n tulee keskittyä köyhimpiin maihin ja 18448: köyhimpien väestönosien avustamiseen. 18449: 18450: 130 18451: Vuonna 1995 WFP:ssä aloitettiin maaohjelmoinnin sovelta- 18452: minen. Tavoitteena on, että toiminta tukee entistä paremmin 18453: vastaanottajamaan kehityssuunnitelmia ja että se toteutetaan 18454: läheisessä yhteistyössä YK:n muiden kehitysjärjestöjen kanssa. 18455: Maaohjelmointiin siirrytään vähitellen laatimalla maakoh- 18456: taiset strategiset suuntaviivat ja niiden pohjalta varsinaiset 18457: maaohjelmat. Suomi on yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa 18458: ajanut maaohjelmointilähestymistavan hyväksymistä. 18459: WFP:n toiminta on viime aikoina humanitaarisen avun 18460: tarpeiden kasvaessa painottunut yhä enemmän hätäapuope- 18461: raatioihin. Keskusteluajärjestön toiminnan painopisteistä on 18462: käyty vilkkaasti. Suomi painottaa WFP:n kehitysroolia. WFP:n 18463: tehokas toiminta kriisitilanteissa ei olisi mahdollista ilman 18464: järjestön kehityshankkeita varten luomaa maatoimistojen 18465: verkostoa. Suomen näkemyksen mukaan hätä- ja kehitysapua 18466: ei tulisi kuitenkaan nähdä kilpailevina apumuotoina, vaan 18467: kaiken avustustoiminnan tulisi tähdätä olojen vakiinnuttami- 18468: seen ja kestävän kehityksen edellytysten luomiseen. 18469: Vuonna 1995 hallintokomitea hyväksyi WFP:lle uuden 18470: rahoitusjärjestelmän, jota kokeillaan aluksi vuoden 1996 alusta 18471: kahden vuoden ajan. Järjestelmän mukaan WFP:llä on kolme 18472: rahoitusikkunaa: multilateraalinen, ns. ohjattu multilate- 18473: raalinen ("directed multilateral") ja bilateraalinen. Ohjattu 18474: multilateraalinen apu tarkoittaa sitä, että apu ei ole puhtaasti 18475: monenkeskistä, vaan avunantaja ohjaa apunsa määrätyille 18476: operaatioille tai hankkeille. Ohjelmakategorioita on neljä: 18477: kehitys-jälleenrakennus-hätäapuvalmius, pitkäaikaiset hätä- 18478: apuoperaatiot, hätäapuoperaatiot ja erityisoperaatiot. Avun- 18479: antajat voivat vapaasti valita rahoitusikkunan ja ohjelma- 18480: kategorian, mutta heidän tulee maksaa kaikki ko. toimintaan 18481: liittyvät kulut täysimääräisinä. 18482: Suomen elintarvikeapu annetaan lähes kokonaisuudessaan 18483: WFP:n kautta. Suomen tuki painottuu järjestön kehityshank- 18484: keiden tukemiseen. Samalla WFP on tärkeä humanitaarisen 18485: avun kanava Suomelle. Humanitaarisen avun varoilla on tuet- 18486: tu sekä WFP:n hätäapuoperaatioita erityisesti Afrikassa ja 18487: Kaukasuksen alueella että WFP:n hätäapuvalmiutta. WFP:n ja 18488: UNHCR:n välistä työnjakoa Suomi pitää myönteisenä esimerk- 18489: kinä YK-järjestöjen välisestä yhteistyöstä. 18490: Vuonna 1995 51,5% Suomen avusta suunnattiin WFP:n 18491: kehitysprojektien tukemiseen, 22,5% pitkäaikaisiin hätäapu- 18492: operaatioihin ja 26 %hätäapu-ja erityisoperaatioihin. Vuonna 18493: 1996 Suomella on tarkoitus uuden rahoitusjärjestelmän mukai- 18494: sesti tukea edelleen kehitysohjelmia ja pitkäaikaisia hätäapu- 18495: operaatioita puhtaasti multilateraalisena eli ei-ohjattuna. Tuki 18496: hätäapu-ja erityisoperaatioille tulee olemaan osittain ohjattua. 18497: Vuonna 1995 Suomi osallistui hallintokomitean jäsenenä 18498: uuden johtokunnan työn käynnistämiseen. Suomi on pyrkinyt 18499: vaikuttamaan siihen, että WFP:n johtokunnan työskentely 18500: saadaan joustavasti käyntiin ja että UNDP/UNFPAn ja 18501: UNICEFn johtokuntatyöskentelystä saatuja kokemuksia käyte- 18502: tään WFP:ssä hyväksi. 18503: 18504: 131 18505: 11 Kehitysrahoituslaitokset 18506: SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖ 18507: JA KEHITYSRAHOITUSLAITOKSET 18508: Suomi osallistuu jäsenenä kaikkien keskeisten kehitysrahoitus- 18509: laitosten toimintaan tukemalla niiden pääomahuoltoa sekä 18510: osallistumalla niiden hallintoelinten toimintaan. Laitokset 18511: rahoittavat kehitysmaajäsentensä taloudellisen ja sosiaalisen 18512: infrastruktuurin rakentamista myöntämällä niille kaupallista 18513: rahoitusta edullisempia lainoja sekä teknistä apua. Laitosten 18514: perimmäisenä tavoitteena on kehitysmaiden köyhyyden vähen- 18515: täminen. 18516: Laitosten rahoitushuolto on kertomusvuoden aikana ajau- 18517: tunut entistä syvempään kriisiin. Tämä koskee erityisesti 18518: pehmeitä rahoitusikkunoita, koska USA ei sisäpoliittisiin 18519: syihin vedoten ole enää pystynyt osallistumaan perinteisen 18520: taakanjaon mukaisesti rahastojen lisärahoitukseen. USA väit- 18521: tää, ettei se ole koskaan hyväksynyt virallisesti käytössä ollut- 18522: ta järjestelmää, jossa multirahoituksen taakka jaetaan suhtees- 18523: sa maitten bruttokansantuotteen suuruuteen. Taustalla vaikut- 18524: taa myös selvä ideologinen linja, jonka mukaan julkista sekto- 18525: ria on supistettava niin kotimaissa kuin kansainvälisessä 18526: toiminnassa. Yksityistämiselle ja yksityisektorille annetaan 18527: entistä keskeisempi rooli. 18528: USA:nsisäpoliittisten asetelmien muutosten vuoksi rahoi- 18529: tuskriisiin ei ole löydettävissä mitään nopeaa ulospääsyä, sillä 18530: keskustelut uudesta taakanjakojärjestelmästä eivät ole realisti- 18531: sia lähivuosina. Tämä johtaa käytännössä siihen, että erityises- 18532: ti rahoituslaitosten pehmeiden rahastojen täydennysneu- 18533: vottelut tulevat olemaan vaikeita ja niissä joudutaan turvautu- 18534: maan erilaisiin pankkikohtaisiin rahastomalleihin. Koska 18535: erityisrahastot ovat aina hallinnollisesti ja toiminnallisesti 18536: hankalia, seurauksena saattaa olla, että monet avunantajat 18537: etsivät uusia vaihtoehtoiskanavia rahoitukselleen. Tämä taas 18538: voi avun sidonnaisuuksien vuoksi heikentää sen laatua. 18539: Suomen oma rahoitusosuus on kehitysyhteistyömäärä- 18540: rahojen leikkausten myötä myös pudonnut ja vastaavasti vä- 18541: hentänyt Suomen vaikutusmahdollisuuksia rahoituslaitoksissa. 18542: Suomen tavoitteena on kuitenkin säilyttää rahoitusosuus, joka 18543: voi turvata Suomen osallistumisen rahoituslaitosten johto- 18544: kuntatyöskentelyyn. 18545: USA:n rahoituskriisin seurauksena jo ennen kertomus- 18546: vuotta aloitetut Kansainvälisen kehitysjärjestön (IDA), Afrikan 18547: kehitysrahaston (AfDF) sekä Kansainvälisen maatalouden 18548: 18549: 132 18550: kehittämisrahaston (IFAD) lisärahoitusneuvottelut jatkuivat 18551: koko vuoden tuloksetta ja siirtyivät vuodelle 1996. Marras- 18552: kuussa käynnistyi myös Aasian kehitysrahaston (AsDF-VII) 18553: lisärahoitusneuvottelukierros, jonka aikataulu venynee vuo- 18554: teen 1997. 18555: Vuonna 1995 ei ollut käynnissä yhtään muodollista 18556: pääomakorotusneuvottelua, mutta Mrikan kehityspankin 18557: viidettä pääomakorotusta valmisteleva ad hoc -komitea aloitti 18558: työnsä. 18559: 18560: Maailmanpankki 18561: 18562: Maailmanpankkiryhmä 18563: Kansainvälinen jälleenrakennuspankki (lnternational 18564: Bank for Reconstruction and Development, IBRD) 18565: -perustettu vuonna 1944; pääkonttori Washingtonissa 18566: -pääjohtaja yhdysvaltalainen James D. Wolfensohn 18567: - tavoitteena on kehitysmaiden sosiaalisen ja taloudellisen 18568: kehityksen edistäminen 18569: -myöntää lainoja kehitysmaille 18570: - 179 jäsenmaata 18571: - pääoma yli 176 miljardia dollaria; varainhoitovuonna 1995 18572: uusien lainojen määrä oli 16,9 miljardia dollaria (1994: 18573: 14,2 miljardia dollaria) 18574: - Suomen osuus pääomasta on 0,59 % 18575: - Suomi kuuluu pankin johtokunnassa muiden pohjois- 18576: maidenja Baltian maiden kanssa samaan äänestys- 18577: ryhmään 18578: Kansainvälinen kehitysjärjestö (International 18579: Development Agency, IDA) 18580: - perustettu vuonna 1960 18581: - perustehtävä köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehi- 18582: tyksen edistäminen 18583: - myöntää jälleenrakennuspankkia pitkäaikaisempia ja 18584: pehmeäehtoisempia lainoja sekä antaa teknistä apua 18585: käyhirnmille kehitysmaille 18586: - 158 jäsenmaata 18587: - pääoma 92,9 miljardia dollaria 18588: - varainhoitovuonna 1995 uusien lainojen määrä oli 5, 7 18589: miljardia dollaria (1994: 6,6 miljardia dollaria) 18590: - Suomi pudotti Il)A-osuuttaan IDA-10:n yhteydessä pro- 18591: sentista puoleen prosenttiin; maksuosuus oli 399 mmk. 18592: Keväällä 1996 sovitussa IDA-ll:ssa Suomen maksuosuus 18593: on edelleen 0,5 %, rahassa 262,16 mmmk 18594: Maailmanpankkiryhmään kuuluvat myös Kansainvälinen 18595: rahoitusyhtiö (International Finance Corporation, IFC) ja 18596: Kansainvälinen investointitakuulaitos (Multilateral 18597: Investment Guarantee Agency, MIGA). Suomi kuuluu kum- 18598: paankin. 18599: 18600: 133 18601: Maailmanpankkiryhmän kaiken toiminnan tavoitteena on 18602: köyhyyden vähentäminen tukemalla vastaanottajamaiden 18603: sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Lisäksi pankki keskittyy 18604: muihin kansainvälisiin kehityskysymyksiin kuten ympäristöön 18605: ja kehitysmaiden kansallisten instituutioiden kehittämiseen. 18606: Merkittävä viimeaikainen uusia haasteita tuonut kehitys- 18607: piirre on ns. siirtymätalouden maiden mukaantulo pankin 18608: toimintaan, erityisesti vuonna 1995 alkanut merkittävä entisen 18609: Jugoslavian alueen kriisin jälkeinen jälleenrakentaminen. 18610: Pankilla on johtava rooli yhdessä EU:n kanssa Bosnia-Herze- 18611: govinan jälleenrakennusohjelman suunnittelussa, rahoituksen 18612: varmistamisessa ja toteuttamisessa sekä toiminnan koordi- 18613: noimisessa. 18614: Vuonna 1995 työnsä aloittanut pankin uusi pääjohtaja, 18615: amerikkalainen James Wolfensohn on pyrkinyt uudistamaan 18616: pankkiryhmän toimintatapoja ja -kulttuuria. Pankin toimin- 18617: nassaja Iainanannassa korostuvat entistä enemmän maa- 18618: kohtaisuus, valikoivuus, sekä vastaanottajan huomioonottami- 18619: nen. Pankki laatii vastaanottajamaista kokonaisvaltaisen, 18620: toimintaa ohjaavan maaohjelman. Siinä on olennaista maan 18621: taloudellinen tilanne ja sen kokonaisvaltainen kehittäminen 18622: 18623: 18624: 18625: 18626: IDA avustaa Bhutanin koululaitosta. Kuva: IBRD 1Curt Carnemark. 18627: 18628: 18629: 18630: 18631: 134 18632: sekä vastaanottajan kehityspotentiaali, oma kehitystahto ja 18633: sitoutuminen. Toiminnassa korostetaan myös kansalaisjärjestö- 18634: jen roolia, avoimuutta (mm. julkisuusperiaatteet) sekä sosiaali- 18635: sektorin osuuden lisäystä. Lisäksi uuden pääjohtajan tavoittee- 18636: na on Maailmanpankkiryhmään kuuluvien eri organisaatioiden 18637: entistä läheisempi yhteistyö, sekä varsinkin yksityissektorin 18638: roolin selkiyttäminen. 18639: Kansainvälisen kehitysjärjestön IDAn yhdennentoista 18640: lisärahoituksen neuvotteluja käytiin koko vuosi 1995. Neuvot- 18641: telut ovat olleet erittäin vaikeat etenkin IDAn suurimman 18642: rahoittajan USA:nbudjettivaikeuksien vuoksi. IDA-ll:n 18643: toimintaohjelmassa pyritään ottamaan entistä paremmin 18644: huomioon maakohtainen toimintaympäristö ja vastaanottaja- 18645: maan asema, talouden sektorikohtaiset kehittämistarpeet sekä 18646: kehitysmaiden velkaantuminen. IDA-ll:n rahoituksesta pääs- 18647: tiin sopimukseen vuoden 1996 alussa. Suomi osallistuu sekä 18648: varsinaiseen IDA-ll:n lisärahoitukseen että perustettavan 18649: erityisrahaston rahoitukseen 0,5% osuudella. 18650: Suomen toimintaa Maailmanpankkiryhmässä koordi- 18651: noidaan pohjoismaisesti. Pohjoismailla ja Baltian mailla on 18652: yhteinen johtokuntaedustaja ja tämän johtama toimisto pankis- 18653: sa. Kannanotot johtokunnassa käsiteltäviin asioihin valmistel- 18654: laan viikottain pidettävissä pohjoismaisissa puhelinkokouk- 18655: sissa. Suomi asettaa äänestysryhmän vuorotteluperiaatteen 18656: mukaisesti johtokuntaedustajan kolmivuotiskaudeksi kesästä 18657: 1997 lähtien, jolloin myös pohjoismaisen valmistelun koordi- 18658: nointivastuu siirtyy Suomelle. 18659: Vuodet 1995-96 Suomi edustaa pohjoismaita Maailmanpan- 18660: kin ja IMF:n yhteisessä puolivuosittain kokoontuvassa Kehitys- 18661: komiteassa (Development Committee). Kehityskomiteassa käsi- 18662: tellään pankin toiminnan kannalta keskeisimpiä kysymyksiä. 18663: Suomalaisten yritysten mahdollisuudet osallistua pankin 18664: hankkeista järjestettäviin tarjouskilpailuihin ovat parantuneet 18665: selvästi pankin laajennettua lainaustoimintaansa Itä-Euroop- 18666: paan ja entisen Neuvostoliiton alueelle. Vuonna 1995 hankin- 18667: nat jakautuivat varsinaisen pankin ja IDAn välillä siten, että 18668: pankin hankinnat olivat 36 miljoonaa dollaria ja IDAn 5 miljoo- 18669: naa dollaria. Pitkäaikaikainen hankintojen kokonaiskerroin on 18670: n.0,8. Jokaista Suomen maksamaa markkaa kohti on siis pa- 18671: lautunut 0,8 markkaa. 18672: 18673: 18674: 18675: 18676: 135 18677: Aasian kehityspankki ja -rahasto 18678: 18679: Aasian kehityspankkiryhmä 18680: Aasian kehityspankki (Asian Development Bank, 18681: AsDB) 18682: - Perustettu vuonna 1966; pääkonttori Manilassa 18683: - Pääjohtaja japanilainen Mitsuo Sato 18684: - Pankin tavoite on alueen kehitysmaiden taloudellinen ja 18685: sosiaalinen kehittäminen 18686: - Pankki myöntää luottoja ja tarjoaa teknistä apua hank- 18687: keiden valmisteluun ja toteutukseen sekä tarjoaa apua 18688: jäsenvaltioiden kehityspolitiikan ja -suunnitelmien 18689: koordinoimiseksi Aasian ja Tyynenmeren alueella. 18690: - Pankissa on 56 jäsenmaata (40 alueellistaja 16 ei- alueel- 18691: lista) 18692: - Neljännestä pääomankorotuksesta päätettiin vuonna 18693: 1994. Suomen rahoitusosuus pääomankorotuksesta on 8,2 18694: miljoonaa markkaa, jolla säilytetään Suomen osuus aikai- 18695: semmalla tasolla, 0,35 %. Suomen osuus maksetaan vuosi- 18696: na 1995-1998. 18697: - Uuden lainanannon määrä vuonna 1995 oli runsaat 4 18698: miljardia dollaria. 18699: - Suomi toimii äänestysryhmässä, johon kuuluvat Pohjois- 18700: maat, Hollanti ja Kanada. Suomella oli johtokunnan 18701: varaedustaja pankissa vuosina 1993-95. 18702: Aasian kehitysrahasto (Asian Development Fund,AsDF) 18703: - Perustettu vuonna 1973 18704: - Rahaston keskeisenä tavoitteena on alueen alhaisen 18705: tulotason maiden taloudellinen ja sosiaalinen kehittämi- 18706: nen 18707: - Myöntää pehmeitä luottoja alueen alhaisen tulotason 18708: maille 18709: - Suomi osallistui rahaston viidenteen lisärahoitukseen 40 18710: miljoonalla markalla, joka suoritettiin vuosina 1993-1995. 18711: Rahaston kuudetta lisärahoitusta koskevat neuvottelut 18712: käynnistyivät vuonna 1995. 18713: - Uuden lainanannon määrä vuonna 1995 oli lähes 1,5 18714: miljardia 18715: 18716: Aasian kehityspankki päätti viimeisen pääomakorotuksen yh- 18717: teydessä vuonna 1994 suunnata toimintaansa uudelleen. Pankin 18718: toiminnassa painotetaan nyt enemmän sosiaali- ja ym- 18719: päristösektoreiden rahoittamista köyhyyden vähentämiseksi 18720: sekä kestävän kehityksen tukemiseksi ml. ympäristönsuojelu, 18721: naisten aseman parantaminen ja väestöohjelmat. Lisärahoitusta 18722: hyväksyttäessä pankki velvoitettiin uudistamaan toimintaoh- 18723: jelmaansa uutta kehitysohjelmaa vastaavaksi. Pankissa on 18724: vuoden 1995 aikana hyväksytty myös useita tärkeitä toiminta- 18725: poliittisia periaate-asiakirjoja, kuten hyvää hallintoa 18726: 18727: 136 18728: (governance), vastentahtoista uudelleen asuttamista (invo- 18729: luntary resettlement) ja itsenäistä tarkastustoimintaa (inspec- 18730: tion function) koskevat asiakirjat. Nämä kolme keskeistä asia- 18731: kirjaa ovat merkittäviä toimintapoliittisia ohjeita, joilla vahvis- 18732: tetaan pankin omaa vastuuta ja avoimuutta toiminnastaan. 18733: Hyvän hallinnon ohje korostaa lainanottajan vastuuta 18734: kehittää nykyistä avoimempaa julkista sektoria. Siinä ennustet- 18735: tavuus, vastuu, läpinäkyvyys ja hallinnon lainmukaisuus ovat 18736: olennaisia osia. Suomi ja muut pohjoismaat nostivat esille myös 18737: ihmisoikeus- ja demokratia-asian olennaisena osana hyvää 18738: hallintoa. Asian poliittisen herkkyyden vuoksi sitä ei kuitenkaan 18739: sisällytetty asiakirjaan. AsDB on kuitenkin ensimmäinen rahoi- 18740: tuslaitos, jolla on nyt virallinen "hyvän hallinnon" -toimintaohje. 18741: Vastentahtoisen uudelleen asuttamisen asiakirja antaa 18742: tarkat toimintaohjeet sekä pankille että ennen kaikkea lainan- 18743: ottajalle siitä, miten pankin infrastruktuurihankkeiden aiheut- 18744: tama ihmisten uudelleen asuttaminen on tehtävä. Peruslähtö- 18745: kohtana on, että tälläisia hankkeita tulee välttää mahdollisim- 18746: man paljon. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on uudelleenasutet- 18747: taville ihmisille maksettava täysi korvaus. 18748: Pankki perusti myös ns. Inspection Panel-elimen, joka 18749: käsittelee sellaiset valitukset, joissa pankin hankkeiden aiheut- 18750: tamien ongelmien vuoksi valittaja katsoo pankin rikkoneen sen 18751: omia sisäisiä toimintapoliittisia ohjeita. Paneeliin valitaan 18752: kymmenen ulkopuolista asiantuntijaa, jotka tutkivat valituksen. 18753: Mikäli valitus on aiheellinen, pankki voi joutua korvaamaan 18754: asianomaiselle aiheutvneet haitat. 18755: Myös sektorikohtaisia toimintaohjelmia uudistettiin vuonna 18756: 1995. Näistä keskeisimpiä olivat energia- ja metsäsektorin 18757: toimintapoliittiset ohjeet. 18758: Pankin rahoittamien hankkeiden laatuun liittyviä kysymyk- 18759: siä kartoittaneen selvityksen (Task Force on Improving Project 18760: Quality) suositusten toteuttaminen oli ajankohtaista vuonna 18761: 1995. Suositukset toteutettiin kytkemällä alueen lainaavat maat 18762: tiiviisti mukaan prosessiin, mm. siten, että sekä pankissa että 18763: alueen maissa järjestettiin aiheesta seminaareja. Selvitys suosit- 18764: ti myös pankin organisaatiouudistusta, joka tuli voimaan vuoden 18765: 1995 alussa. Uudistuksen tuloksena toiminnan lähtökohtana on 18766: maa- ja aluekohtainen lähestymistapa sekä projekti- ja 18767: ohjelmointitoiminnan yhdistäminen. 18768: Pankin lainanannon määrä vuonna 1995 oli noin 5,5 miljar- 18769: dia dollaria. Suomalaiset yritykset lisäsivät osuuttaan pankin 18770: hankinnoissa. Näistä merkittävin oliAhlstrom-yhtymän 18771: paperikonetoimitus Kiinaan. Toimituksen arvo on 36,5 miljoonaa 18772: dollaria. Pankin pitkän aikavälin suomalaisten toimitusten 18773: kokonaiskerroin on samaa luokkaa kuin Maailmanpankissa (0,8) 18774: eli jokaista Suomen maksamaa markkaa kohti on palautunut 0,8 18775: markkaa. 18776: Aasian kehitysrahaston kuudennet (ADF-VII) lisärahoitus- 18777: neuvottelut käynnistyivät vuoden 1995lopulla. Neuvotteluissa, 18778: joiden arvioidaan vaativan vielä aikaa, keskeisimpiä kysymyksiä 18779: ovat mm. nykyisen, ADF-VI:n, varojen riittävyys ja maksurästit, 18780: 18781: 137 18782: alueen maiden osallistuminen kuudenteen lisärahoitukseen sekä 18783: perinteisten rahoittajien osallistumismahdollisuudet. 18784: 18785: Afrikan kehityspankki ja -rahasto 18786: Afrikan kehityspankkiryhmä 18787: Afrikan kehityspankki, (African Development Bank, AmB) 18788: - Perustettu vuonna 1963, pääkonttori Abidjanissa 18789: - Pääjohtaja marokkolainen Omar Kabbaj 18790: - Pankin tavoitteena on edistää afrikkalaisten jäsenmaiden 18791: taloudellista ja sosiaalista kehitystä. 18792: - Pankki rahoittaa alueen investointihankkeita ja kehitysoh- 18793: jelmia, houkuttelee lisäinvestointeja Afrikan alueelle ja 18794: ta.Ijoaa teknistä apua henkkeiden valmistelussa ja toteu- 18795: tuksessa. 18796: - Pankissa on 87 jäsenmaata (53 alueellista ja 24 ei- alueellista). 18797: - Pankin neljäs pääomankorotus kattoi vuodet 1988-1992. 18798: Suomen rahoitusosuus pääomakorotuksesta oli vajaat 16 18799: miljoonaa markkaa, joka vastasi 1,21 %:n osuutta ei-alueel- 18800: listen maiden maksuosuudesta. 18801: - Pankin uusien lainasitoumusten määrä vuonna 1995 oli n. 18802: 2,7 miljardia markkaa. 18803: - Suomi toimii samassa äänestysryhmässä pohjoismaiden, 18804: Intian ja Sveitsin kanssa. Suomella on johtokunnan vara- 18805: edustajan paikka 1993-96. 18806: Afrikan kehitysrahasto 18807: (African Development Fund, AfDF) 18808: - Perustettiin vuonna 1973, Suomi oli yksi perustajajäsenistä 18809: - AfDF:n ohjelma korostaa köyhyys- ja ympäristökysymyksiä, 18810: naisten aseman huomioimista ja tukea pienyrityksille. 18811: Siihen kuuluvat myös vakavasti velkaantuneiden maiden 18812: korkotukijäijestelyt. 18813: - Rahasto myöntää pehmeäehtoista rahoitusta pankin 18814: käyhirnmille j äsenmaille. 18815: - Suomi osallistui rahaston VI lisärahoitukseen 1,4 %:n 18816: osuudella, n. 176 miljoonalla markalla, jotka suoritettiin 18817: vuosina 1991-1993. 18818: - Rahaston VII lisärahoitusneuvottelut saatiin päätökseen 18819: toukokuussa 1996. 18820: 18821: 18822: 18823: 18824: 138 18825: Vuosi 1995 oli Afrikan kehityspankille merkittävä. AfDF:n VII 18826: lisärahoitusneuvottelut saatiin uudelleen käyntiin yli vuoden 18827: tauon jälkeen. Pankille valittiin uusi pääjohtaja Omar Kabbaj, 18828: joka on aloittanut tarmokkaan uudistusohjelman, jonka tavoit- 18829: teena on pankin organisaation ja toiminnan tehostaminen. 18830: Suomen tuki alueelliselle kehityspankille on johdonmukai- 18831: nen jatke Suomen kehitysyhteistyölle Afrikassa. Suomi pyrkii 18832: yhdessä muiden pohjoismaidenkanssa vaikuttamaan pankin 18833: lainaohjelman painopisteisiin ja pankin politiikkaan siten, että 18834: niiden avulla edistetään jäsenmaiden taloudellista kasvua ja 18835: köyhyyden lieventämistä, ottaen samalla huomioon kestävän 18836: kehityksen tavoitteet. Pohjoismaiden ja Suomen tuen 18837: rahoituksellinen ja toiminnallinen painopiste on ollut kehitys- 18838: rahaston toiminnan edistämisessä, koska rahastosta tuetaan 18839: pehmeäehtoisin lainoin alueen köyhimpiä maita. AfDF-VII 18840: neuvottelujen yhteydessä sovittu ohjelma korostaa köyhyys- ja 18841: ympäristökysymyksiä, naisten aseman huomioon ottamistaja 18842: tukea pienyrityksille. Pankin uudistustoimista neuvoteltaessa 18843: edistyttiin syksyn 1995 aikana monissa kysymyksissä, mm. 18844: pankin laina politiikassa, lainasalkun laadussa ja pankin 18845: organisaatiouudistuksessa. 18846: Monen Afrikan maan luottokelpoisuus on heikentynyt 18847: taloudellisten ja poliittisten ongelmien vuoksi. Pankin esityk- 18848: sestä aloitettiin vuonna 1995 jäsenmaiden kesken myös neuvot- 18849: telut viidennestä pääomankorotuksesta. Pääomankorotuksen 18850: yhteydessä tullaan kiinnittämään huomiota AfDB:n uudistus- 18851: ohjelman läpiviemiseen, päätöksenteon mekanismeihin pankis- 18852: sa ja jäsenmaiden vaikutusvaltaan pankin asioiden hoidossa. 18853: Tällä hetkellä Afrikan mailla on enemmistö pankin johtokun- 18854: nassa, mikä ei enää tyydytä Afrikan ulkopuolisia rahoittaja- 18855: maita. 18856: Suurimmaksi ongelmaksipääomankorotus-ja lisärahoitus- 18857: neuvotteluissa on osoittautunut rahoittajien maksuosuuksista 18858: sopiminen. USA ei ole valmis pitämään entisiä maksuosuuk- 18859: siaan, jolloin myös jotkut muut rahoittajat ovat olleet valmiita 18860: laskemaan omia osuuksiaan AfDF-VII:ssä. 18861: Pohjoismaat ovat tukeneet aktiivisesti pankin uudistus- 18862: ohjelmaa mm. rahoittamana ulkopuolisen selvityksen pankin 18863: tilanteesta syksyllä 1995. Tutkimus päätyi suosittamaan useita 18864: konkreettisia toimenpiteitä, joiden toteuttamista pohjoismaat 18865: ovat seuranneet. Pohjoismaat ovat myös vaatineet lisärahoitus- 18866: neuvottelujen kytkemistä uudistuksiin. Pohjoismaat tukevat 18867: uutta pääjohtajaa ja pyrkivät säilyttämään Afrikan kehityspan- 18868: kin toimintakelpoisena Afrikan maiden rahoittajana. Samalla 18869: vaaditaan todellisen multilateraalisen taakanjaon toteuttamis- 18870: ta myös AfDB:n rahoittajien välillä. 18871: 18872: 18873: 18874: 18875: 139 18876: Latinalaisen Amerikan kehityspankki 18877: Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kehitys- 18878: pankki (lnter-American Development Bank, IDB) 18879: - Perustettu 1959; pääkonttori Washingtonissa 18880: - Pääjohtaja urugualainen Enrique Iglesias 18881: - Pankin tavoitteena on vauhdittaa Latinalaisen Amerikan 18882: ja Karibian alueen taloudellista ja sosiaalista kehitystä. 18883: - Pankki rahoittaa alueen kehitysmaajäsenten kehitystä, 18884: täydentää yksityisiä investointeja kohtuullisin ehdoin ja 18885: tarjoa teknistä apua kehityshankkeiden ja -ohjelmien 18886: suunnittelussa, rahoituksessa ja toteutuksessa. Pankki on 18887: lisännyt sosiaalisektorin lainoitusta ja tukee myös alueen 18888: kansainvälisen kilpailukyvyn parantamista. 18889: - Pankissa on 46 jäsenmaata (28 alueen maata, 18 ei-alueel- 18890: lista) 18891: - Pankin kahdeksas lisärahoitus astui voimaan vuonna 18892: 1994. Suomen rahoitusosuus pääomankorotuksesta on 21 18893: miljoonaa markkaa. 18894: -Uuden lainanannon määrä vuonna 1995 oli 6,5 miljardia 18895: dollaria. 18896: - Suomi toimii äänestysryhmässä, jonka muut jäsenet ovat 18897: Pohjoismaat, Espanja, Ranskaja Itävalta. 18898: 18899: Erityisrahasto (Fund for Special Operations, FSO) 18900: - Rahaston keskeisenä tavoitteena on köyhyyden poistami- 18901: nen ja sosiaalisektorin hankkeiden rahoittaminen. 18902: - Myöntää miltei korottornia luottoja pankin köyhimmille 18903: jäsenmaille. 18904: - Suomi osallistui kahdeksannen lisärahoituksen yhteydes- 18905: sä FSO:n lisärahoitukseen 22 miljoonalla markalla. Sekä 18906: pankin että rahaston lisärahoitusosuudet suoritetaan 18907: vuosina 1995-2002. 18908: - FSO:n myöntämien uusien lainojen määrä vuonna 1995 18909: oli 795 miljoonaa dollaria. 18910: 18911: IDB:n toimintaympäristön muutokset ovat olleet myönteisiä. 18912: Taloudellinen kasvu Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian 18913: alueella jatkuu, ja velkaongelmat on saatu hallintaan. Kehitys 18914: on ollut kuitenkin yksittäisten maiden ja väestöryhmien tasolla 18915: epätasaista. 18916: IDB:n kahdeksannet lisärahoitusneuvottelut päättyivät 18917: keväällä 1994. Lisärahoitusneuvotteluissa pankin tärkeimmik- 18918: si tavoitteiksi määriteltiin taloudellisen kasvun aikaansaami- 18919: nen köyhyyttä vähentämällä sekä tukemalla tasapuolisempaa 18920: kehitystä ja erityisesti sosiaalisektoreita. Lisäksi pankin tulee 18921: edistää alueen maiden kansainvälisen kilpailukyvyn paranta- 18922: mista sekä integraatioon tähtääviä toimia. Pankin pääomaa 18923: korotettiin 40 miljardilla dollarilla. IDB:ssä ei tämän jälkeen 18924: enää tarvita uusia pääomankorotuksia, koska pankki pystyy 18925: rahoittamaan itse oman toimintansa. 18926: 18927: 140 18928: IDB-8 yhteydessä hyväksyttiin sääntömuutos, jonka myötä 18929: pankki voi lainata 5% lainavolyymistaan myös yksityissektoril- 18930: le ilman valtion takuita. Vuonna 1995 näitä lainoja myönnettiin 18931: viisi, joista yksi Hondurasiin Wärtsilän dieselvoimaloiden 18932: hankintaan. 18933: Samassa yhteydessä sovittiin erilaisista lainanautoa sääte- 18934: levistä tavoitteista: köyhimpien maiden osuuden kokonaislai- 18935: nanannosta tulisi olla 35 %, sektorilainojen osuuden 15 %ja 18936: sosiaalisektoreiden lainojen määrän 50 % kaikista annetuista 18937: lainoista. 18938: Latinalaisen Amerikan ja Karibian ulkopuoliset maat lisäsi- 18939: vät lisärahoituksen yhteydessä vaikutusvaltaansa pankissa. Ne 18940: kaksinkertaistivat omistusosuutensa ja ovat saaneet kolmannen 18941: paikan johtokuntaan. Suomi kuuluu äänestysryhmään, jonka 18942: muutjäsenet ovat Ranska, Espanja, Itävalta, Ruotsi, Norja ja 18943: Tanska. Ei-alueellisille maille IDB on sekä kehitys- että kauppa- 18944: poliittisesti tärkeä kanava Latinalaiseen Amerikkaan. Suomen 18945: hankintapalauma IDB:stä oli 1,6 vuonna 1995. 18946: Pohjoismaiden erityistavoitteet IDB:n toiminnassa liittyvät 18947: kestävän kehityksen aikaansaamiseen alueella, köyhyyden 18948: vähentämiseen olennaisena osana kaikkea lainanantoa, nais- 18949: ten ja alkuperäiskansojen aseman parantamiseen, pankin 18950: lainasalkun koostumuksen seurantaan ja organisaation uudis- 18951: tamiseen. 18952: IDB on hiljattain toteuttanut alueosastoihin ja maa- 18953: toimistoihin perustuvan organisaatiouudistuksen, joka vastaa 18954: paremmin pankin tämän hetken haasteisiin. IDB on myös 18955: aktiivinen seminaarien ja tapahtumien järjestäjä ja osallistuja. 18956: Muun muassa Pekingin naisten maailmankonferenssissa IDB 18957: oli aktiivisin aluepankki. 18958: 18959: Kansainvälinen maatalouden 18960: kehittämisrahasto 18961: 18962: Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto 18963: (lnternational Fund for Agricultural Development, 18964: IFAD) 18965: - Perustettu vuonna 1977, päämaja Roomassa 18966: - Pääjohtaja kuwaitilainen Fawzi H. Al-Sultan 18967: - Perustehtävä on maaseudun köyhän väestönosan 18968: avustaminen, elintarviketuotannon kohottaminen, 18969: ravitsemustason parantaminen, köyhyyden vaikutusten 18970: lieventäminen; tässä tarkoituksessa IFAD myöntää 18971: pehmeäehtoisia lainoja ja antaa teknistä apua 18972: - IFAD:lla on 160 jäsenmaata 18973: - Lainanannon määrä vuonna 1995 oli noin 276 miljoonaa 18974: SDR, joka vastaa noin 414 miljoonaa dollaria 18975: - Neljäs lisärahoitus on vireillä 18976: - Suomi toimii äänestysryhmässä, johon kuuluvat Pohjois- 18977: maat. 18978: 18979: 141 18980: Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto on kolmen 18981: maaryhmittymän;teollisuusmaiden, kehitysmaiden ja öljyn- 18982: tuottajamaiden yhteishankkeena perustama YK:n erityis- 18983: järjestö. IFAD rahoittaa ja toteuttaa päätehtävänsä mukaisia 18984: hankkeita. Järjestön toiminnan erityispiirteenä on pehmeäeh- 18985: toisten lainojen myöntäminen maaseudun käyhirnmille väestö- 18986: ryhmille. Maaseudun naisten aseman parantaminen on järjes- 18987: tön toiminnassa näkyvästi esillä. IFAD osallistui Nälkä ja 18988: köyhyys -konferenssin järjestämiseen marraskuussa 1995 18989: Brysselissä yhdessä Euroopan komission, Maailmanpankin, 18990: WFP:n, tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Kon- 18991: ferenssin tarkoituksena oli muun muassa yhdessä kansalaisjär- 18992: jestöjen kanssa laatia strategia nälän ja köyhyyden vähentämi- 18993: seksi sekä sopia toimintaohjelmasta. 18994: IFADin neljänteen lisärahoitukseen tähtääviä neuvotteluja 18995: ei saatu päätökseen vuoden 1995 aikana. Hallintoneuvosto 18996: hyväksyi kokoontuessaan tammikuussa 1996 periaatteessa 18997: IFADin hallintouudistuksen ja lisärahoituksen. Uudistuksen on 18998: määrä poistaa jäsenmaiden aikaisempi kategoriajako, joka 18999: käsitti kolme maaryhmää: teollisuusmaat, öljyntuottajamaat 19000: (OPEC) ja kekitysmaat. Johtokuntapaikat on tarkoitus jakaa 19001: uudelleen vastaamaan paremmin jäsenmaiden antamaa rahoi- 19002: tusta. Neuvottelujen pitkittyminen johtui Yhdysvaltain 19003: budjettileikkauksistaja maan vaikeuksista määritellä 19004: rahoituksensa taso. IFADin toiminta on kuitenkin jatkunut 19005: lähes normaalisti aiempien lisärahoitusvarojen turvin. 19006: Tanska edustaa Pohjoismaita IFADinjohtokunnassaja 19007: Suomella on varajäsenen paikka. 19008: Pohjoismaiden kehitysrahasto 19009: Pohjoismaiden kehitysrahasto 19010: (Nordic Development Fund, NDF) 19011: - perustettu vuonna 1989; pääkonttori Helsingissä 19012: - pääjohtaja tanskalainen Jens Lund Sörensen 19013: - NDF jakaa pehmeäehtoisia luottoja alhaisen tulotason 19014: kehitysmaille 19015: -jäseninä pohjoismaat 19016: - pääoma on vuoden 1996 päomankorotuksen jälkeen 515 19017: miljoonaa SDR (n. 3348 miljoonaa markkaa); vuonna 1995 19018: myönnettiin 66 milj. SDR 20 uuteen projektiin 19019: - Suomen osuus pääomasta on n. 19 % eli n. 629 miljoonaa 19020: markkaa 19021: NDF myöntää pitkäaikaisia ja pehmeäehtoisia lainoja etupääs- 19022: sä vähiten kehittyneille kehitysmaille hankkeisiin, jotka tuke- 19023: vat kohdemaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. NDF on 19024: laajentamassa toimintaansa kohdemaiden yksityissektorille 19025: lyhytaikaisten riskipääomasijoitusten kautta. 19026: NDF:n lainaustoiminta on suuntautunut yhä enemmän 19027: ympäristöhankkeisiin ja sosiaalisektorille. Alueellisesti valtaosa 19028: rahoituksesta kohdistuu Afrikkaan ja Aasiaan. Hankkeet rahoite- 19029: 19030: 142 19031: NDF toimii aktiivisesti vesialalla. Botswana. Kuva: NDR 19032: 19033: 19034: 19035: taan aina yhteistyössä muiden kehitysrahoituslaitosten kanssa. 19036: NDF:n rahoittamilla hankkeilla on oltava pohjoismainen 19037: toteuttajapohja. Tämä tarkoittaa useimmiten sitä, että hankkei- 19038: den toteuttamisestajärjestetään ainoastaan pohjoismaihin 19039: suunnattu taijouskilpailu. Suomalaisten yritysten osuus NDF:n 19040: vuosina 1989-94 rahoittamien toimitusten arvosta oli 22 %. 19041: Vuoden 1995 loppuun mennessä NDF on hyväksynyt toi- 19042: minta-aikanaan rahoitettavaksi yhteensä kuutisenkymmentä 19043: hanketta. Vuonna 1995 hyväksyttiin kymmenkunta hanketta, 19044: ja kymmeniä on valmisteltavana. 19045: Pohjoismainen evaluointiryhmä julkisti arvionsa NDF:n 19046: toiminnasta vuoden 1995lopulla. Evaluointiryhmän mukaan 19047: NDF:n toiminta on varsin laadukasta sekä poliittisesti että 19048: substanssin osalta. NDF:n rahoituspalveluilla on kasvavaa 19049: kysyntää. Lisäksi ryhmä suositteli pääomankorotusta. Kaikki 19050: pohjoismaatovat olleet yksimielisiä siitä, että pääomankorotus 19051: on tarpeen, jotta rahasto pystyy kehittämään toimintaansa. 19052: Pääomakorotuksen tasosta (265 milj. SDR) kaudelle 1996-2000 19053: päästiin pohjoismaiseen sopimukseen vuoden 1996 keväällä. 19054: Suomen maksuosuus pääomakorotuksesta on 16,6% (maksa- 19055: tukset vuosina 1999-2006). 19056: Suomi katsoo, että NDF:n toiminta on perusteltua ja palve- 19057: lee sekäpohjoismaidenpoliittisia että kehitysyhteistyötavoit- 19058: teita. Suomi on johtokuntajäsenenä pyrkinyt aktiivisesti vai- 19059: 19060: 143 19061: kuttamaan siihen, että hankkeiden sisältö vastaa myös Suo- 19062: men kehitysyhteistyölle asetettuja vaatimuksia mm. valittujen 19063: sektoreiden ja kohdemaiden suhteen. 19064: 19065: Pohjoismaiden ja eteläisen Mrikan 19066: SADC-maiden välinen NORSAD-rahasto 19067: Pohjoismaiden ja eteläisen Afrikan SADC-maiden 19068: välinen NORSAD-rahasto 19069: - perustettu 1990 19070: -pääkonttori: NORSAD Fund Kööpenhaminassa, 19071: NORSAD Agency Lusakassa 19072: - toimitusjohtaja tanskalainen Jan Rixen 19073: - pyrkii tukemaan kohdemaiden talouselämän kehittämistä 19074: - rahoittaa yhteisyritysten perustamista ja tukee erityisesti 19075: vientiin suuntautuvia hankkeita myöntämällä 19076: pehmeäehtoisia luottoja 19077: - jäseninä pohjoismaat sekä SADC-maat (Angola, 19078: Botswana, Lesotho, Malawi, Mosambik, Namibia, Sambia, 19079: Swazimaa, Tansania ja Zimbabwe) 19080: - pääoma 200 miljoonaa Tanskan kruunua 19081: - Suomen osuus pääomasta on 20,5 % eli n. 33 miljoonaa 19082: markkaa) 19083: 19084: Vuoden 1995 puoliväliin mennessä NORSAD-rahasto on tuke- 19085: nut kohdemaiden (SADC-maiden) alueella lähes 20 hanketta 19086: yhteensä 180 miljoonalla Tanskan kruunulla. Useita hankkeita 19087: on lisäksi valmisteltavana. Rahoittamillaan hankkeilla 19088: NORSAD pyrkii tukemaan kohdemaiden talouselämän ja 19089: yritystoiminnan kehittämistä. 19090: Kysymys NORSADin tulevaisuudesta on toistaiseksi avoin. 19091: Vuonna 1994 tehdyn evaluoinnin perusteella NORSADille 19092: myönnettiin jatkoaika vuoden 1996 alkupuolelle, mutta ei 19093: uutta rahoitusta. Varteenotettava vaihtoehto on NORSADin 19094: toiminnan integrointi NDF:n yhteyteen. Järjestelyllä saavutet- 19095: taisiin mittakaavaetuja sekä säästöjä hallintokuluissa. Myös 19096: NDF:n evaluointiryhmän raportissa vuodelta 1995 suositetaan, 19097: että NORSADin ja NDF:n toiminnat liitettäisiin jollakin tavalla 19098: toisiinsa. Tämä ei välttämättä kuitenkaan tarkoita rahastojen 19099: täydellistä integrointia. Lähitulevaisuudessa on tarkoitus 19100: päästä sopimukseen vaihtoehdoista rahastojen liittämiseksi 19101: toisiinsa, mutta rahastojen yhteistyötä tehostetaan mahdolli- 19102: simman pian jo sitä ennen. 19103: Suomi on johtokuntatoiminnassaan pyrkinyt ohjaamaan 19104: rahaston toimintaa niin, että laadukkaalle kehitysyhteistyölle 19105: asetetut vaatimukset täytetään kaikissa hankkeissa. Suomi on 19106: tukenut NORSADin toiminnan liittämistä entistä läheisemmin 19107: NDF:n yhteyteen. 19108: 19109: 19110: 19111: 144 19112: Kansainväliset 19113: 12 ympäristörahastot 19114: 19115: Suomi on ollut Maailman ympäristörahaston (Global 19116: Environment Facility, GEF) ja Monenkeskisen otsonirahaston 19117: jäsen niiden perustamisesta lähtien. GEFinja otsonirahaston 19118: toiminnan rahoittaminen ja kehittäminen on osa Suomen toi- 19119: mintaa maailmanlaajuisten ympäristöuhkien torjumiseksi. 19120: Rahastojen tukeminen on myös osa Suomen sitoutumista Rion 19121: UNCED-konferenssin periaatteiden ja toimintaohjelman noudat- 19122: tamiseen. 19123: 19124: Maailman ympäristörahasto, GEF 19125: Varainhoitovuonna 1994-95 GEF päätti rahoittaa 33 hanketta. 19126: Suurin osa 133 miljoonan dollarin rahoituksesta käytetään 19127: luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja ilmastonmuutoksen 19128: torjumiseen. Biodiversiteettihankkeiden tavoite oli erityisesti 19129: uhanalaisten ja harvinaisten lajien sekä ekojärjestelmien suoje- 19130: lu. Ilmastosektorilla pyrittiin puolestaan tukemaan energiatehoa 19131: parantavia energiatuotantoratkaisuja, sekä edistämään uusiutu- 19132: vien energialähteiden käyttöönottoa. GEFin uudelleen- 19133: organisoimisesta lähtien toiminta on ensisijaisesti keskittynyt 19134: menettelytapojen ja toimintapolitiikan kehittämiseen. Rahaston 19135: toiminnan kannalta merkittävät toimialakohtaiset strategiat 19136: saatiin viimein hyväksyttyä vuoden 1995 lopulla. 19137: Tärkeimmät ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen 19138: liittyvät lähivuosien tehtävät ovat ko. sopimusten edellyttämien 19139: kehitysmaiden kansallisten raporttien laadinnan tukeminen ja 19140: kansallisen kapasiteetin vahvistaminen. Ensisijainen asia on 19141: myös toimintaohjelmien laatiminen energian säästöön ja ener- 19142: giatehokkuuteen liittyvien esteiden poistamiseksi, uusiutuvien 19143: energialähteiden käyttöönoton edistämiseksi, erityyppisten 19144: ekojärjestelmien suojelemiseksi ja niihin sisältyvien eri lajien 19145: kestäväksi käytöksi. 19146: Lähivuosina laaditaan myös pitkän ajan toimintaohjelmia 19147: tietyille kansainvälisille vesialueille ja saastumislähteille. 19148: Otsonisektotia koskeva lähivuosien tärkein tehtävä on 19149: siirtymätalousmaiden tukeminen otsonikerrosta vahingoittavien 19150: aineiden käytön lopettamiseksi. 19151: Vuonna 1995 Suomi osallistui rahaston toiminnan organi- 19152: sointiin ja toimintapolitiikan kehittämiseen äänestysryhmänsä 19153: jäsenenä. GEFin johtokunta kokoontui neljä kertaa. Johtokunta- 19154: työtä edelsi sekä kotimainen, eri sektoriviranomaisten kanssa 19155: tehty valmistelu, että senjälkeen pohjoismaidenja Baltian 19156: maiden välinen valmistelu. Lisäksi Suomi osallistui johtokunta- 19157: työtä valmisteleviin Euroopan alueellisiin konsultaatioihin ja 19158: 19159: 145 19160: GEFin rahoittamien ympäristösopimusten (ilmasto, biodiversi- 19161: teetti ja otsoni) rahoituskysymyksiä käsittelevien elinten kokouk- 19162: siin. 19163: Ulkoasiainministeriö asetti vuoden 1994 lopulla GEF- 19164: seurantaryhmän. Sen tehtävä on vastata Suomen GEF-politiikan 19165: luomisesta sekä selvittää mahdollisuuksia edistää suomalaisten 19166: osallistumista GEFin toimintaan. 'JYöryhmään kuuluu valtioval- 19167: lan, vientisektorin, tieteen ja kansalaisjärjestöjen edustajia. 19168: Suomalaisten osallistumisen edistämiseksi on suunniteltu suo- 19169: malaisten asiantuntijoiden sijoittamista rahaston toimeen- 19170: paneviin järjestöihin, GEF-hanketietopankin sisällyttämistä 19171: ulkoasiainministeriön EU-hankeneuvontayksikköön tietojen 19172: välittämiseksi suomalaiselle yrityselämälle, sekä erillisen 19173: konsulttirahaston perustamista GEF-hankkeiden valmistelua 19174: varten. 19175: 19176: 19177: GEF perustettiin vuonna 1991 avustamaan kehitysmaita 19178: niiden tavoitteissa suojella maailman ympäristöä. Rahasto, 19179: jonka toiminta käynnistyi aluksi kolmivuotisena kokeiluna, 19180: vakinaistettiin vuoden 1994 alussa. Rahasto rahoittaa maail- 19181: manlaajuisiin hyötyihin tähtääviä ympäristöhankkeita neljällä 19182: toimialalla: ilmastonmuutoksen torjuminen, luonnon monimuo- 19183: toisuuden (biodiversiteetin) suojelu sekä kansainvälisten vesien 19184: ja otsonikerroksen suojelu. 19185: GEFin vuonna 1994 käynnistyneen !-vaiheen (1994-96) 19186: kokonaisrahoitus on 2 miljardia dollaria eli noin 10 miljardia 19187: markkaa. Suomen laskennallinen osuus siitä on 124 miljoonaa 19188: markkaa (n. 1 %). GEFin rahoitus kattaa vain hankkeiden ns. 19189: lisäkustannukset, jotka syntyvät, kun hankkeilla tavoitellaan 19190: kansalliset hyödyt ylittäviä maailmanlaajuisia ympäristö- 19191: hyötyjä. GEF voi tukea sellaisia kehitysmaita ja siirtymätalous- 19192: maita, jotka ovat kelpoisia saamaan rahoitusta kansainvälisiltä 19193: kehitysrahoituslaitoksilta tai YK:n kehitysohjelmalta. 19194: Rahaston toimintaperiaatteet pohjautuvat kesällä 1992 19195: Riossa pidetyssä YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa 19196: (UNCED) hyväksyttyyn maailmanlaajuiseen kestävän kehityk- 19197: sen toimintaohjelmaan. UNCED-konferenssissa GEFistä 19198: tehtiin luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston suojelua koske- 19199: vien sopimusten väliaikainen rahoitusmekanismi. 19200: Vakinaistetun rahaston hallinnollisen rungon muodostavat 19201: osapuolten yleiskokous, äänestysryhmistä muodostuva 32-jäseni- 19202: nenjohtokunta sekä sihteeristö, joka sijaitsee Washingtonissa. 19203: Rahaston toimeenpanevatjärjestöt ovat YK:nympäristöohjelma 19204: UNEP, YK:nkehitysohjelma UNDP sekä Maailmanpankki. 19205: GEFiin kuuluu myös neuvoa-antava tieteellinen ja tekninen elin 19206: STAP,joka toimii UNEPin yhteydessä. GEFinjäseneksi voivat 19207: liittyä kaikki YK:nja sen erityisjärjestöjen jäsenmaat. Vuonna 19208: 1995 senjäseninä oli 147 valtiota. 19209: Suomi kuuluujohtokunnassa samaan äänestysryhmään 19210: Ruotsin ja Vrron kanssa. Ruotsi toimii ryhmän varsinaisena 19211: johtokuntaedustajanaja Suomi varaedustajana vuosina 1994-97. 19212: 19213: 146 19214: Otsonirahasto 19215: Vuonna 1995 otsonirahasto päätti rahoittaa 113 hanketta. 19216: Suurin osa 137 miljoonan dollarin rahoituksesta suunnataan 19217: pääasiassa kylmäkalusteissa käytettävien kemikaalien sekä 19218: vaahtojen, eristeiden, liuottimien, aerosolien ja halonien kor- 19219: vaamiseen tai poistamiseen. 19220: Wienissä vuonna 1995 pidetyn Montrealin pöytäkirjan VII 19221: osapuolikokouksen päätavoite oli otsonikerrosta tuhoavien 19222: aineiden rajoitusaikataulujen ti ukentaminen sekä uusien 19223: aineiden saaminen rajoitusten piiriin. Nämä tavoitteet 19224: saavutettiinkin pitkällisten neuvottelujen tuloksena. 19225: Otsonirahaston toiminta arvioitiin vuosien 1994-95 aika- 19226: na. Evaluointi toi esiin useita puutteita mm. rahaston toimeen- 19227: panevien järjestöjen toiminnassa. Rahaston toimintaa on 19228: sovittu tehostettavaksi raportin suositusten mukaisesti. 19229: Rahaston seuraavan rahoituskauden (1997-1999) lisä- 19230: rahoitusneuvottelut käynnistyvät vuonna 1996. 19231: 19232: 19233: 19234: 19235: Monenkeskinen otsonirahasto perustettiin vuonna 1990. 19236: Se tukee kehitysmaita näiden pyrkimyksissä noudattaa 19237: otsonikerroksen suojelua koskevan Montrealin pöytäkirjan 19238: ja sen muutosten määräyksiä. Niillä pyritään lopettamaan 19239: otsonia tuhoavien ainesosien käyttö tai korvaamaan ne 19240: ympäristöä vaarantamattomilla ainesosilla. 19241: Rahaston varsinainen toiminta käynnistyi vasta vuonna 19242: 1991 ja oli aluksi kokeiluluontoista. Rahasto vakinaistettiin 19243: vuoden 1993 alussa. Otsonirahastolla on sihteeristö Montre- 19244: alissa ja sen toimintaajohtaa 14-jäseninen toimeenpaneva 19245: komitea. 'lbteuttajajärjestöt ovat YK:n ympäristöohjelma 19246: UNEP, joka myös hallinnoi rahaston tilejä, YK:n kehitysoh- 19247: jelma UNDP, YK:n teollistamisjärjestö UNIDO ja Maail- 19248: manpankki. 19249: Suomi kuuluu rahaston toimeenpanevassa komiteassa 19250: samaan äänestysryhmään Ruotsin, Norjan, Itävallan ja 19251: Sveitsin kanssa. Vuosina 1995-96 Itävalta toimii äänestys- 19252: ryhmän komiteaedustajana. Suomi hoiti vastaavan tehtä- 19253: vän vuonna 1992. 19254: Rahaston nykyisen rahoituskauden, 1994-96, 19255: kokonaisrahoitus on 510 miljoonaa dollaria elin. 2,4 miljar- 19256: dia markkaa, josta Suomen rahoitusosuus on 15 miljoonaa 19257: markkaa (n. 0,62 %). 19258: Avustuksia voivat saada kaikki Montrealin pöytäkirjan 19259: ratifioineet kehitysmaat, joiden otsonia tuhoavien aineiden 19260: vuotuinen käyttö henkeä kohden on alle 0,3 kg. Rahastosta 19261: korvataan kehitysmaille syntyvät lisäkustannukset niiden 19262: tuotantojärjestelmien ja käyttäjäkunnan luopuessa 19263: otsonikerrosta vahingoittavien aineiden käytöstä. 19264: 19265: 147 19266: 13 Humanitaarinen apu 19267: 19268: Humanitaarisen avun tarve on 1990-luvun kuluessa kasvanut 19269: jyrkästi. Vuonna 1995 oli meneillään kymmeniä vaikeita hu- 19270: manitaarisia hätätilanteita, jotka vaikuttivat arviolta 60 mil- 19271: joonan ihmisen elämään. Pakolaisia arvioitiin vuonna 1989 19272: olevan 13 miljoonaa, vuonna 1995 jo 23 miljoonaa. Tämän 19273: lisäksi oman maansa sisällä siirtyneitä evakkoja oli arviolta 28 19274: miljoonaa. Ihmisten aiheuttamien hätätilanteiden ohella hu- 19275: manitaarista apua tarvitaan luonnononnettomuuksien - kui- 19276: vuuden, tulvien ja maanjäristysten uhreille. Usein kriisien 19277: yhteydessä syntyy monimutkaisia hätätilanteita, joissa aseelli- 19278: seen konfliktiin liittyy valtiorakenteen heikentyminen, ihmis- 19279: oikeusloukkauksia, väestöliikkeitä, ympäristön pilaantumista 19280: ja nälänhätää yhteen kietoutuneena ongelmakimppuna. 19281: Viime vuosien laajat ja pitkäaikaiset humanitaariset 19282: kriisit ovat pakottaneet kansainvälisen yhteisön kehittämään 19283: omaa avustusvalmiuttaan ja yhteistyötään, mikä näkyy mm. 19284: YK:n humanitaarisen avun osaston DHA:n perustamisessa ja 19285: toiminnassa. Avunantajamaat ja apua toteuttavat järjestöt ovat 19286: myös jatkuvasti pyrkineet parantamaan menettelytapojaan ja 19287: lisäämään avun koordinaatiota. 19288: Suomi on tukenut DHA:n koordinointitehtävää sekä halli- 19289: tusten, kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen 19290: yhteisten pelisääntöjen kehittämistä. Lähdemme siitä, että 19291: konflikteja ja hätätilanteita ehkäisevä toiminta, katastrofi- 19292: valmiuden kehittäminen, hätäavun antaminen sekä siirtymi- 19293: nen avustusvaiheesta jälleenrakennuksen ja kriisien ratkaisun 19294: kautta kehitysohjelmien toteuttamiseen ovat toisiaan täyden- 19295: tävä ja osittain rinnakkainen jatkumo. Siksi Suomi ei ole 19296: lisännyt humanitaarisen avun suhteellista osuutta kehitys- 19297: yhteistyömäärärahoistaan vaan pyrkii edelleen panostamaan 19298: ensisijaisesti pitkäaikaisiin kehitysohjelmiin. Avustustarpeiden 19299: kasvu on monissa OECD-maissa nostanut humanitaarisen 19300: avun määrärahoja suhteessa muuhun kehitysapuun. 19301: Suomi on ohjannut humanitaarista apua kriisien ja hätä- 19302: tilanteiden ennalta ehkäisyyn ja niiden pysyvien ratkaisujen 19303: edistämiseen. Kansainvälisten järjestöjen rahoitusvaikeudet 19304: ovat valitettavasti johtaneet siihen, että monet sellaisetkin 19305: toiminnot, joiden tulisi saada varat YK:n budjetista, ovat jäsen- 19306: maiden tuen varassa. 19307: Suomi käytti humanitaariseen apuun noin 134 miljoonaa 19308: markkaa vuonna 1995. Tämä merkitsi noin 30 miljoonan mar- 19309: kan vähennystä vuodesta 1994, jolloin määrärahoja kasvatti 19310: erityisesti entisen Jugoslavian tarpeisiin varattu 40 miljoonan 19311: markan erityismääräraha. Maksatuksista 126,7 miljoonaa 19312: markkaa suunnattiin kehitysmaihin. 19313: 19314: 148 19315: Suomen antamaan humanitaariseen apuun luetaan toi- 19316: saalta pakolais- ja katastrofiapu ja toisaalta niin sanottu ennal- 19317: ta ehkäisevä tuki. Vuoden 1995 varoista noin 120 miljoonaa 19318: markkaa käytettiin katastrofi- ja pakolaisapuun ja noin 15 19319: miljoonaa markkaa ennaltaehkäisevään tukeen. 19320: Katastrofi- ja pakolaisapu sisältää enimmäkseen välitöntä 19321: hätäapua konfliktien ja hätätilanteiden uhreille. Lisäksi ka- 19322: tastrofi-ja pakolaisavulla kustannetaan hätätilanteen jälkeisen 19323: välittömän jälleenrakennusvaiheen vaatimia toimia, kuten ensi 19324: vaiheen rakennustöitä, miinanraivausta sekä pakolaisten 19325: paluumuuttoa ja asettumista uudelleen koti paikoilleen. Pako- 19326: laisten avustamisessa etsitään pakolaisongelman pysyviä 19327: ratkaisuja, joista ensisijaisin on pakolaisten turvallinen ja 19328: vapaaehtoinen kotiinpaluu. 19329: Ennaltaehkäisevän tuen tavoitteena on ehkäistä konflikte- 19330: ja sekä edistää kriisinhallintaaja katastrofivalmiutta. Sekä 19331: luonnononnettomuuksien että konfliktien aiheuttamien hätä- 19332: tilanteiden ehkäisy on taloudellisesti ja inhimillisesti parempi 19333: vaihtoehto kuin niiden seuraamusten hoito. Kyseessä on usein 19334: pitkäaikainen ja melko huomaamaton toiminta. Suurin osa 19335: Suomen ehkäisevästä tuesta on kanavoitu ihmisoikeuksia ja 19336: demokratiaa edistäviin tarkoituksiin. 19337: Suomi antaa humanitaarista apua kansainvälisten ja 19338: kotimaisten humanitaaristen jäJjestöjen kautta, ei suoraan 19339: hallituksille. Suurin osa avusta annettiin vuonna 1995 edel- 19340: lisvuosien tapaan kohdennettuina avustuksina, joissa avun- 19341: antaja määrittelee, mihin hätätilanteeseen tai kenen hyväksi 19342: apu ohjataan. Tämän lisäksi humanitaarisen avun varoista 19343: maksettiin kohdentamattomat yleisavustukset YK:n pakolais- 19344: jäJjestöille (UNHCR ja UNRWA) sekä Punaisen Ristin Kan- 19345: sainväliselle komitealle (ICRC). Yleisavustusten osuus oli 19346: vuonna 1995 noin 30 prosenttia koko humanitaarisesta avusta. 19347: Humanitaarisen avun linjausta valmisteltiin vuonna 1995. 19348: Linjaukseen on tarkoitus koota avun taustaa ja kriteerejä sekä 19349: sisältöä ja kanavoimista koskevat periaatteet. Linjauksen on 19350: tarkoitus valmistua vuonna 1996. 19351: Vuonna 1995 käynnistettiin laaja evaluointi Suomen hu- 19352: manitaarisesta avusta kuluvan vuosikymmenen aikana. Eva- 19353: luoinnin on tarkoitus valmistua vuonna 1996. 19354: KATASTROFI- JA PAKOLAISAPU 19355: Lähes 35 miljoonaa markkaa eli yli 40 prosenttia kaikista 19356: kohdennetuista avustuksista suunnattiin edellisvuosien tapaan 19357: Afrikkaan, jossa on useissa maissa vaikeita humanitaarisia 19358: kriisejä. Mrikan alueelle annetusta avusta noin kolmannes 19359: suunnattiin vuonna 1994 kärjistyneiden Ruandan ja Burundin 19360: kriisien lievittämiseen. Muita, jo pitkään tuettuja kohdealueita 19361: Afrikassa olivat Mrikan sar:vi, Angola, Mosambik ja Liberia. 19362: Suomen humanitaarinen apu entisen Jugoslavian alueelle 19363: oli vuonna 1995 lähes 22 miljoonaa markkaa eli noin neljännes 19364: kohdennetuista avustuksista. Daytonin rauhansopimus käyn- 19365: nisti alueen varsinaisen jälleenrakennuksen. Suomen huma- 19366: 19367: 149 19368: Ruanda. Kuva: WFPIT. Haskell. 19369: 19370: nitaarisilla varoilla on koko kriisin ajan rahoitettu myös hank- 19371: keita, jotka ovat tukeneet yhteiskunnan normaalitoimintojen 19372: ylläpitämistä ja joilla on toivottu olevan pitempiaikaista vaiku- 19373: tusta rauhan tultua. Humanitaarisen avun tarve alueen maissa 19374: on tulevaisuudessakin suuri. 19375: Kolmas merkittävä humanitaarinen avustuskohde oli 19376: Kaukasuksen alue, jonka osuus avusta oli noin 12 miljoonaa 19377: markkaa eli noin 14 prosenttia. Kaukasuksella avunsaajina 19378: olivat Armenia, Azerbaidzhan ja Georgia sekä Venäjään kuulu- 19379: va Tshetshenia. 19380: Lähi-idässä jatkettiin palestiinalaisten itsehallintoaluei- 19381: den jälleenrakennuksen tukemista. Muun Aasian osuus avusta 19382: oli lähes kymmenen miljoonaa markkaa eli noin 12 prosenttia. 19383: Pääkohteita Aasiassa olivat Mganistan ja Tadzhikistan. 19384: Katastrofi- ja pakolaisavun kanavia olivat vuonna 1995 19385: YK-järjestöistä YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun toimisto 19386: UNHCR (apu yhteensä 55,3 miljoonaa markkaa), Maailman 19387: elintarvikeohjelma WFP (11,9 miljoonaa markkaa), YK:n las- 19388: tenavun järjestö UNICEF (8,2 miljoonaa markkaa), YK:n Lähi- 19389: idässä olevien palestiinalaisten pakolaisten avustus- ja työjär- 19390: jestö UNRWA (7 miljoonaa markkaa) ja Mganistanin huma- 19391: nitaarisen avun koordinaatiotoimisto UNOCHA (4,5 miljoonaa 19392: markkaa). Pääosa pakolaisten avustamiseen myönnetyistä 19393: humanitaarisista varoista kanavoitiin UNHCR:n kautta. 19394: UNHCR:n noin 55 miljoonan markan avustuksesta oli yleis- 19395: avustuksen osuus 30 miljoonaa markkaa. Toinen pakolaisten 19396: 19397: 150 19398: avustamiseen käytetty kanava oli Kansainvälinen 19399: siirtolaisuusjärjestö lOM, joka ei ole YK-järjestö, mutta on 19400: tiiviissä yhteistyössä UNHCR:n kanssa. IOM:lle myönnettiin 19401: vuonna 1995 yhteensä 3, 7 miljoonaa markkaa. 19402: YK-järjestöjen rinnalla merkittävä avun kanava oli Kan- 19403: sainvälinen Punainen Risti, jonka osuus avustuksista oli 19,5 19404: miljoonaa markkaa. Avustukset ohjattiin pääosin Suomen 19405: Punaisen Ristin kautta. Apua annettiin myös muiden kotimais- 19406: ten kansalaisjärjestöjen, kuten Kirkon ulkomaanavun ja Lähe- 19407: tyksen kehitysavun kautta. 19408: Suomi jatkoi vuonna 1995 tukeaan miinanraivaukselle. 19409: Suomi tuki miinanraivausohjelmia yhteensä 2,6 miljoonalla 19410: markalla vuonna 1995. Tukea kohdistettiin miinanraivaus- 19411: ohjelmiin Angolassa, Afganistanissa ja Kambodzhassa. Lisäksi 19412: Suomi avustiYK:nvapaaehtoista miinanraivausrahastoa. 19413: ENNALTAEHKÄISEVÄ TUKI 19414: Ennaltaehkäisevää tukea annetaan demokratiaa, ihmisoikeuk- 19415: sien toteutumista tai kriisinhallintaa edistävään toimintaan. 19416: Näistä kaksi ensin mainittua ovat jo pitkään kuuluneet Suo- 19417: men humanitaariseen tukeen. Sen sijaan kriisinhallinta on 19418: näihin verrattuna uusi osa-alue, jonka merkitys tulee lähivuo- 19419: sina luultavasti kasvamaan. 19420: Ihmisoikeuksien tukeminen sisältää tuen ihmisoikeuksien 19421: edistämistä ja valvontaa koskevaan tiedotukseen, koulutukseen, 19422: oikeusapuun, sosiaalityöhön, vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen 19423: aseman parantamiseen sekä rotusorron vastustamiseen. Avun 19424: kanavina ovat enimmäkseen olleet maailmanlaajuisesti toimivat 19425: kansainväliset kansalaisjärjestöt, joskin YK:n teknisen ihmis- 19426: oikeusavun rahasto on myös saanut merkittävää tukea. Tuki 19427: annettiin enimmäkseen kohdentamattomina yleisavustuksina. 19428: Demokratiatukea myönnetään demokratia- ja rauhan- 19429: prosesseja edistäviin toimiin, kuten oikeusvaltiolle ominaisten 19430: laitosten vahvistamiseen, vaalien järjestämiseen ja parlament- 19431: tien toiminnan tukemiseen. Demokratiatuesta suurin osa suun- 19432: nattiin Etelä-Afrikan demokratisoitumisprosessin tukemiseen. 19433: Humanitaarinen apu Etelä-Afrikalle on apartheidin lakkautta- 19434: misen jälkeisen siirtymävaiheen aikana jatkunut lähinnä musti- 19435: en opiskelijoiden stipediaattiohjelmien tukemisena. Thrkoitus on 19436: saattaa käynnissä olevat ohjelmat hallitusti loppuun, samalla 19437: kun siirrytään hallitusten väliseen kehitysyhteistyöhön. 19438: Kriisinhallintatukea kohdistettiin eräisiin innovatiivisiin 19439: hankkeisiin, joiden tavoitteena on konfliktien tasoittaminen 19440: neuvottelujen kautta. Tällaista apua kanavoitiin muun muassa 19441: Ruandan, Burundin ja Lähi-idän kriiseihin. Osa tuesta ohjattiin 19442: Suomen lähialueiden hallitsemattomien muuttoliikkeiden 19443: ehkäisyyn. 19444: Ehkäisevän tuen päätökset perustuvat järjestöjen hake- 19445: muksiin. Osa tuetuista järjestöistä on sellaisia, joiden toimin- 19446: nasta ministeriöllä on pitkäaikaisia kokemuksia ja joiden 19447: kanssa on myös mahdollista käydä avointa ja hyödyllistä kes- 19448: kustelua toiminnan periaatteista ja painotuksista. 19449: 19450: 151 19451: Suomi antaa apua miinanraivaukseen 19452: Kansainvälinen yhteisö on alkanut paluumuuton, saavuttamista. 19453: 1990-luvulla kiinnittää yhä enemmän Miinanraivaustyöhön kuuluu 19454: huomiota miinojen aiheuttamiin useita osa-alueita varsinaisen rai- 19455: ongelmiin. Jalkaväkimiinojen sum- vauksen lisäksi. Uusia miinoituksia 19456: mittainen käyttö erityisesti kehitys- täytyy ehkäista, samalla kun mii- 19457: maissa aiheuttaa suuria inhimillisiä noitetut alueet paikannetaan ja 19458: kärsimyksiä ja lamauttaa taloudellis- priorisoidaan raivausta varten. 19459: ta kehitystä. Maailmassa arvioidaan Miinatapaturmia pyritään ehkäise- 19460: olevan noin 110 miljoonaa raivaa- mään merkitsemällä miinakenttiä ja 19461: matonta maamiinaa. Miinaongelma suuntaamaila siviiliväestölle valistus- 19462: on vaikein Afganistanissa, Angolassa kampanjoita. Miinanraivaustek- 19463: ja Kambodzhassa, mutta myös Bos- nologiaa kehitetään edelleen eri 19464: niassa ja Kroatiassa on noin 3 miljoo- puolilla maailmaa, muun muassa 19465: naa raivaamatonta maamiinaa. Suomessa. 19466: Yhden miinan raivaaminen maksaa Suomen tuki miinanraivaukseen 19467: tuhansia markkoja, joten kansainvä- oli vuonna 1995 yhteensä n. 2,6 19468: linen apu on välttämätöntä. miljoonaa markkaa ja se suunnattiin 19469: Miinaongelmasta kärsivien lähes kokonaisuudessaan käteis- 19470: maiden väestö joutuu jokapäiväisessä avustuksina miinanraivausohjelmille 19471: elämässään ottamaan jatkuvasti Afganistanissa (UNOCHA), Angolas- 19472: huomioon vaaran, joka rajoittaa sa (DHA) ja Kambodzhassa (Halo 19473: normaalia elämistä monella eri Trust). 19474: tavalla. Jotta pienestä kylästä pääs- Suomi korostaa YK:n keskeistä 19475: täisiin kaupunkiin, sairaalaan tai roolia miinanraivauksen rahoituska- 19476: kouluun, tulee tiestön olla kunnossa. navana ja kansainvälisen avun 19477: Tiet rakennetaan yritys ja erehdys - koordinoijana. Suomi on kehittänyt 19478: periaatteella. Polttopuita on hankit- henkilö- ja tavara-apua koskevia 19479: tava miinoitetuista metsistä huoli- suunnitelmiaan yhdessä YK:n hu- 19480: matta. Erityisesti lapset ja nuoret manitaarisen avun osaston (DHA) 19481: ovat kiinnostuneita räjähteistä - liian kanssa. Miinanraivauksen tuke- 19482: usein kohtaloikkain seurauksin. misesta on tarkoitus tehdä pysyvä osa 19483: Miinatapaturmissa vammautuneiden Suomen humanitaarista apua. 19484: on usein vaikea integroitua uudelleen Ulkoasiainministeriö on aloitta- 19485: yhteiskuntaan, ansaita elantonsaja nut tuloksellisen yhteistyön puolus- 19486: selvitä taloudellisesti. Monet uskonnot tusministeriön kanssa. Puolustusmi- 19487: asennoituvat vammautumiseen nisteriön asiantuntijat tekivät loka- 19488: kohtalonomaisesti, mikä vaikeuttaa kuussa 1995 selvitysmatkan Ango- 19489: entisestään vammautuneiden elämää. laan ja Mosambikiin ulkoasiainmi- 19490: Maaseudun taloudellinen toime- nisteriön aloitteesta ja rahoittamana. 19491: liaisuus ja elinolosuhteet voivat Matkan perusteella arvioitiin suoma- 19492: parantua miinoitetulla alueella vasta laisen miinanraivausvälineistön 19493: ongelman tultua hoidetuksi. Elintar- soveltuvuutta paikallisiin olosuh- 19494: vikeapua voidaan vä.J:tentää mer- teisiin. Selvitysmatkan pohjalta 19495: kittävästi, kun mahdOllisuudet maan- valmistajat ovat edelleen kehittäneet 19496: viljelyyn parantuvat. Miinanrai- tuotteitaan, ja miinatutkaimia, 19497: vauksella voidaan myös auttaa mer- sytyttimiä ja suojaliivejä on päätetty 19498: kittävästi YK:n muiden humanitaa- lähettää DHA:n Angolan ja Mosam- 19499: risten tavoitteiden, kuten pakolaisten bikin miinanraivausoperaatioihin. 19500: 152 19501: Maastrichtin sopimuksen 19502: kehitysyhteistyöartiklat 19503: XVIIOSASTO Nämä toimenpiteet voivat olla moni- 19504: Kehitysyhteistyö vuotisia toimintaohjelmia. 19505: 2. Euroopan investointipankki myötä- 19506: 180 u artikla 19507: vaikuttaa perussäännössään 19508: 1. Yhteisön kehitysyhteistyö- määrätyin ehdoin 1 kohdassa tarkoi- 19509: politiikalla, joka täydentää jäsen- tettujen toimenpiteiden 19510: valtioiden harjoittamaa politiikkaa, täytäntöönpanoon. 19511: edistetään: 19512: - kehitysmaiden ja etenkin kaikista 3. Tämän artiklan määräykset eivät 19513: heikoimmassa asemassa olevien vaikuta AKT-ETY-yleissopimuksessa 19514: kehitysmaiden kestävää taloudellis- määrättyyn yhteistyöhön Afrikan, 19515: Karibian ja 'JYynenmeren alueen 19516: ta ja sosiaalista kehitystä; 19517: maiden kanssa. 19518: - kehitysmaiden sopusointuista ja 19519: asteittaista yhdentymistä 180 x artikla 19520: maailmantalouteen; 1. Yhteisö ja jäsenvaltiot sovittavat 19521: - köyhyyden torjuntaa kehitysmaissa. yhteen kehitysyhteistyöpolitiikkansa 19522: 2. Yhteisön politiikalla tällä alalla sekä neuvottelevat keskenään 19523: myötävaikutetaan kansanvallan ja avustusohjelmistaan, myös kansain- 19524: oikeusvaltion kehittämisen ja lujitta- välisissä järjestöissä ja konferensseis- 19525: misen yleiseen tavoitteeseen selfrä sa. Ne voivat ryhtyä yhteisiin toimiin. 19526: ihmisoikeuksien ja perusvapauksien Jäsenvaltiot myötävaikuttavat tarvit- 19527: taessa yhteisön avustusohjelmien 19528: kunnioittamisen tavoitteeseen. 19529: täytäntöönpanoon. 19530: 3. Yhteisö ja jäsenvaltiot noudattavat 19531: 2. Komissio voi tehdä aiheellisia 19532: niitä velvoitteita ja ottavat huomioon 19533: ne tavoitteet, jotka ne ovat hyväksy- aloitteita 1 kohdassa tarkoitetun 19534: neet Yhdistyneissä Kansakunnissa ja yhteensovittamisen edistämiseksi. 19535: muissa toimivaltaisissa kansainväli- 180 y artikla 19536: sissä järjestöissä. Yhteisö ja jäsenvaltiot tekevät kukin 19537: 180 V artikla toimivaltaansa kuuluvaa yhteistyötä 19538: Yhteisö ottaa 130 u artiklassa tarkoi- kolmansien maiden ja toimivaltaisten 19539: tetut tavoitteet huomioon sellaisessa kansainvälisten järjestöjen kanssa. 19540: toteuttamassaan politiikassa, joka on Yhteisön yhteistyötä koskevista yksi- 19541: tyiskohtaisista säännöistä voidaan 19542: omiaan vaikuttamaan kehitysmaihin. 19543: sopia yhteisön ja asianomaisten 19544: 180 w artikla kolmansien osapuolten välisin sopi- 19545: 1. Neuvosto toteuttaa 189 c artiklassa muksin, joista neuvotellaan ja jotka 19546: määrättyä menettelyä noudattaen tehdään 228 artiklan mukaisesti. 19547: toimenpiteet, jotka ovat tarpeen 130 u Mitä edellisessä alakohdassa määrä- 19548: artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden tään, ei rajoita jäsenvaltioiden toimi- 19549: toteuttamiseksi, sanotun kuitenkaan valtaa neuvotella kansainvälisissä 19550: rajoittamatta tämän sopimuksen toimielimissä ja tehdä kansainvälisiä 19551: muiden määräysten soveltamista. sopimuksia. 19552: 19553: 154 19554: 14 EU:n kehitysyhteistyö ja Suomi 19555: 19556: 19557: ED:n jäsenyys avasi Suomen kehitysyhteistyölle uuden toimin- 19558: takentän. Jäsenyyden myötä Suomen kehitysmaasuhteet ovat 19559: laajentuneet ja monipuolistuneet niin maantieteellisesti kuin 19560: sisällöllisestikin. ED:n kehitysmaasuhteille on luonteenomaista 19561: paitsi laaja maantieteellinen kattavuus myös kokonaisval- 19562: taisuus, jossa kauppapolitiikka, poliittiset suhteet ja kehitysyh- 19563: teistyö liittyvät kiinteästi toisiinsa. 19564: Jäsenyyden myötä ED:n kehitysyhteistyöstä on tullut 19565: myös osa Suomen kehitysyhteistyötä, jonka sisältöön ja laatuun 19566: Suomen tulee kaikin keinoin vaikuttaa. 19567: Sisällöltään ja toimintaperiaatteiltaan ED:n kehitysyhteis- 19568: työ ei oleellisesti eroa Suomen omasta kehitysyhteistyöstä. 19569: Näin ollen sen hoitaminen tapahtuu parhaiten muiden tehtävi- 19570: en yhteydessä. Tässä kertomuksessa, joka kattaa Suomen 19571: ensimmäisen jäsenyysvuoden, on kuitenkin katsottu perus- 19572: telluksi esitellä ED-asioita omana kokonaisuutena. 19573: ED-jäsenyys merkitsi Suomelle uutta kehitysyhteistyön 19574: rahoituskanavaa. ED:n sääntömääräisestä budjetista rahoite- 19575: taan ED:n kehitysyhteistyötä Aasian, Latinalaisen Amerikan ja 19576: Välimeren alueen kehitysmaiden kanssa. Kehitysyhteistyötä 70 19577: maan kanssa Mrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueella (AKT- 19578: maat) rahoitetaan erillisestä Euroopan kehitysrahastosta 19579: (EKR). Yhteistyötä ED:n ja AKT-maiden kanssa säätelee ns. 19580: Lomen sopimus. 19581: Ensimmäisenä jäsenyysvuonna rahoitus on koskenut vain 19582: ED:n budjetin kautta rahoitettavaa kehitysyhteistyötä, ja 19583: määrältään Suomen osuus oli noin 185 miljoonaa markkaa. 19584: Euroopan kehitysrahaston maksut alkavat vasta muutaman 19585: vuoden kuluttua. 19586: ED-jäsenyys on luonut uuden viitekehyksen myös Suomen 19587: toiminnalle kansainvälisissä jäijestöissä. YK-jäijestöissä va- 19588: kiintum,It pohjoismainen viiteryhmätyöskentely on vähentynyt. 19589: ED-maat toimivat YK:ssa, operatiivisiajärjestöjä lukuunotta- 19590: matta, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukaisesti 19591: koordinoiduin kannanotoin siten, että kulloinenkin puheen- 19592: johtajamaa edustaa kaikkia jäsenmaita. Täten yksittäisen 19593: jäsenmaan osallistuminen ja omien kantojen esittäminen pai- 19594: nottuu valmistelutyöhön, jossa hiotaan yhteiset ED-tavoitteet 19595: ja kannanotot. 19596: Suomen ja ED:n kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet eivät 19597: merkittävästi poikkea toisistaan, eikä tässä suhteessa Suo- 19598: menkaan kansalliseen politiikkaan ole syntynyt muutospai- 19599: neita. Niin Suomen kuin ED:nkin tavoitteena on köyhyyden 19600: vähentäminen, kestävän kehityksen edistäminen ja ihmis- 19601: 19602: 155 19603: oikeuksien kunnioitus sekä demokratian ja oikeusvaltion tuke- 19604: minen. Painotuksissa ja keinovalikoimassa sekä hanketoteu- 19605: tuksessa on eroja. 19606: Suomelle on oman kansallisen kehitysyhteistyön myötä 19607: syntynyt kokemusta, joka antaa hyvät edellytykset vaikuttaa 19608: myös EU:ssa kehitysyhteistyön laadun, sisällön ja tehokkuuden 19609: parantamiseen. Näin Suomi on jäsenyyden alusta asti pyrki- 19610: nytkin toimimaan. Kääntäen voidaan myös todeta, että sekä 19611: määrällisesti mittava että laadukas kansallinen kehitysyhteis- 19612: työ vasta antaa uskottavuutta aktiiviselle vaikuttamiselle 19613: yhteisön toiminnassa. 19614: EU:n luonne, monimutkainen päätöksentekomenettely ja 19615: asioiden kattavuus sekä kansallinen valmisteluprosessi, jota 19616: sovelletaan myös kehitysyhteistyössä, ovat tuoneet mukanaan 19617: uusia menettelytapoja ja koordinaatiotarvetta.Tämä on lisän- 19618: nyt kehitysyhteistyöosaston työtehtäviä ja asettanut käytettä- 19619: vissä olevat henkilöresurssit ajoittain kovienkin paineiden 19620: alaisiksi. Lisäksi kehitysyhteistyöosaston vastuualueeseen on 19621: tullut paljon uusia asioita kuten kauppapoliittisia kysymyksiä, 19622: uusia maantieteellisiä alueita ja apuinstrumentteja erityisesti 19623: Lomen sopimuksen hoitovastuun myötä. 19624: Suomalaisille hanketoteuttajille ja kansalaisjärjestöille 19625: jäsenyys on tuonut mukanaan uusia osallistumismahdollisuuk- 19626: sia. 19627: 19628: EU:N SÄÄNTÖMÄÄRÄISESTÄ 19629: BUDJETISTA RAHOITETTAVA YHTEISTYÖ 19630: EU:n kehitysyhteistyöbudjetti oli vuonna 1995 noin 2 650 19631: miljoonaa ecua (15,4 miljardia markkaa). Suomen osuus unio- 19632: nin sääntömääräisen budjetin kautta rahoitettavaan kehitysyh- 19633: teistyöhön vuonna 1995 oli 34,8 miljonaa ecua (noin 185 miljoo- 19634: naa markkaa). Budjetin kautta rahoitetaan EU:n apua Välime- 19635: ren alueen sekä Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmail- 19636: le. Budjetista katetaan myös humanitaarinen apu, elintarvike- 19637: apu ja kansalaisjärjestöyhteistyö. Lisäksi budjettiin sisältyy 19638: useita pienehköjä budjettimomentteja, joiden käyttötarkoitus 19639: on määritelty sektorikohtaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi tuki 19640: huumeiden vastaiselle työlle ja AIDSin vastaisille toimille. 19641: EU:n kehitysyhteistyö Etelä-Afrikassa rahoitetaan niin ikään 19642: budjetista. 19643: Suomalaiset hanketoteuttajat ovat voineet jo vuonna 1995 19644: osallistua EU:n budjetista rahoitettaviin hankkeisiin. Ulko- 19645: asiainministeriöön perustettu EU-hankeneuvonta (EUHN) 19646: välitti suomalaisille yrityksille, laitoksille ja muille kiinnostu- 19647: neille tietoja tarjouskilpailuihin osallistumisesta. 19648: Kansalaisjärjestöillä on lisäksi ollut mahdollisuus hakea 19649: niille tarkoitettuja määrärahoja sekä kehitysyhteistyöhön että 19650: tiedotustoimintaan. Kansalaisjärjestöille ED-rahoituksesta 19651: tiedotti Kehitysyhteistyön Palvelukeskus (Kepa). 19652: 19653: 19654: 156 19655: LOMEN SOPIMUS JA EUROOPAN 19656: KEHITYSRAHASTO 19657: Ministeri Pekka Haavisto allekirjoitti 4.11.1995 Mauritiuksella 19658: pidetyn EU-AK.T -ministerineuvoston kokouksen yhteydessä 19659: pöytäkirjan EU:n uusien jäsenmaiden liittymiseksi neljänteen 19660: AKT-EY yleissopimukseen eli ns. Lomen sopimukseen. Suomi 19661: on soveltanut sopimuksen määräyksiä jo ED-jäsenyyden alus- 19662: ta, 1.1.1995 alkaen, mutta virallisesti sopimus astuu voimaan 19663: vasta kun sopimusosapuolet ovat ratifioineet sen. Tämä proses- 19664: si kestänee vuoden 1997 puolelle. 19665: Lomen sopimus on EU:n merkittävin sopimusjärjestely, 19666: joka kattaa kehitysyhteistyön lisäksi myös AK.T-maille annet- 19667: tavat tuontihelpotukset sekä eräitä maatalous- ja kaivan- 19668: naistuotteita koskevat vientitulojen menetystä korvaavat 19669: jä:rjestelmät (STABEXja SYSMIN). Stabex kattaa 49 tuotetta, 19670: ja päästäkseen osaksi korvauksista tuotteen on täytynyt muo- 19671: dostaa vähintään 5 % maan vientituloista hakemusvuotta 19672: edeltävänä vuonna. Kaivannaistuotteet kattavassa Sysmin- 19673: jä:rjestelmässä rahoituspäätökset perustuvat tapauskohtaiseen 19674: harkintaan. 19675: Maaohjelmien, Sysminin ja Stabexin lisäksi Lomen sopi- 19676: muksen perusteella tehtävä yhteistyö sisältää alueellisen 19677: yhteistyön, hätäavun, tuen rakennesopeutusohjelmille, riski- 19678: pääomarahoitusta ja korkotukea. 19679: Voimassaoleva neljäs Lomen sopimus kattaa vuodet 1990- 19680: 2000. Siihen alunperin liitetty rahoituspöytäkirja oli voimassa 19681: vain viisi vuotta, minkä vuoksi vv. 1994-95 käytiin neuvottelut 19682: uudesta rahoituspöytäkirjasta. Myös Lomen sopimuksen sisältö 19683: tarkistettiin. Sisäinen rahoitussopimus, jolla varsinaisesti 19684: perustettiin Euroopan kahdeksas kehitysrahasto (EKR-8), 19685: allekirjoitettiin puolestaan kehitysneuvoston kokouksen yhtey- 19686: dessä 20.12.1995. 19687: Suomi tuki Lomen sopimuksen tarkistusneuvotteluissa 19688: linjaa, joka pyrki entistä vapaamman kaupankäynnin edistämi- 19689: seen AK.T-maiden ja unionin välillä. AK.T-maiden lisääntyvä 19690: taloudellinen kanssakäyminen EU:n ja muun maailman kanssa 19691: tukee ko. maiden omaehtoista taloudellista ja sosiaalista kehi- 19692: tystä. Kun EKR-8:n rahamääräinen kasvu jäi pieneksi, kaupan 19693: merkitys AK.T-maiden kehitykselle korostuu entisestään. 19694: EKR-8 kokonaissuuruus vuosille 1995-2000 on 13 132 19695: miljoonaa ecua. Jäsenvaltioiden maksuosuuksista päätettiin 19696: kesäkuussa 1995 pidetyssä Cannes'in Eurooppa-neuvoston 19697: kokouksessa. Suomen maksuosuudeksi tuli 190 miljoonaa ecua 19698: eli 1,45 prosenttia (noin 1,1 miljardia markkaa). Maksujen 19699: kerääminen jäsenmailta EKR-8:aan alkaa aikaisintaan vuonna 19700: 1998. Maksatusaikataulu riippuu hanketoteutuksen nopeu- 19701: desta ja on sen vuoksi vaikeasti ennakoitavissa. 19702: Suomalaiset hanketoteuttajat voivat osallistua EKR-8:sta 19703: rahoitettaviin hankkeisiin, kun hankkeita käynnistetään tästä 19704: rahastosta. Käytännössä se on mahdollista sen jälkeen, kun 19705: 19706: 157 19707: neljäs Lomen sopimus ja sen osana rahoituspöytäkirja on ra- 19708: tifioitu, eli todennäköisesti vuoden 1997 kuluessa. 19709: Vuonna 1995 maksatukset EKR-rahastosta olivat 1 564 19710: miljoonaa ecua. 19711: 19712: OSALLISTUMINEN EU:N KEHITYSYHTEIS- 19713: TYÖTÄ KOSKEVAAN PÄÄTÖKSENTEKOON 19714: Jo ensimmäisenä jäsenvuotenaan Suomi osallistui aktiivisesti 19715: EU:n kehitysyhteistyötä koskevaan lainsäädäntötyöhön ja 19716: päätöksentekoon sekä policy- että hanketasolla. Valmiuksia 19717: tähän oli jo luotu edellisenä vuonna Suomen toimiessa ns. 19718: aktiivisena huomioitsijana. 19719: Komission esitysten valmisteluun eli politiikan kehittely- 19720: vaiheeseen osallistutaan komission koollekutsumien asian- 19721: tuntijaryhmien kautta. Asiantuntijat osallistuvat työskentelyyn 19722: henkilökohtaisesti nimettyinä asiantuntijoina eivätkä jäsen- 19723: maiden virallisina edustajina. Osa asiantuntijaryhmistä on 19724: luonteeltaan pysyvämpiä, osa jonkun tietyn asiaki:rjan valmis- 19725: telun yhteydessä kokoonkutsuttuja. Usein nämä asiantuntijat 19726: ovat ministeriöiden virkamiehiä, joilla on luonnollinen yhteys 19727: jäsenmaan hallitukseen. Mahdollisuudet vaikuttaa komission 19728: esitysten sisältöön ovat asiantuntijaryhmässä hyvät. 19729: Varsinainen päätöksenteko ja lainsäädäntötyö tehdään 19730: neuvostossa. Valtaosa työstä tehdään neuvoston työryhmissä. 19731: Kehitysyhteistyöhön liittyviä kysymyksiä käsitellään viidessä 19732: työryhmässä, joita johtaa kulloisenkin puheenjohtajamaan 19733: edustaja. Näihin Brysselissä kokoontuviin työryhmiin osallistui 19734: pääsääntöisesti edustaja Suomen pysyvästä EU-edustustosta. 19735: Ennen asioiden käsittelyä ministerineuvostossa ne viedään 19736: pysyvien edustajien komiteaan eli COREPERiin, jossa mahdol- 19737: liset työryhmäkäsittelyn jälkeiset erimielisyydet pyritään vielä 19738: ratkaisemaan. 19739: Kehitysyhteistyöryhmä on Suomen näkökulmasta tärkein 19740: EU:n kehitysyhteistyöasioita käsittelevä ryhmä. Se hoitaa 19741: EU:n horisontaalisia toimintalinjakysymyksiä ja valmistelee 19742: eri apuinstrumentteja koskevaa lainsäädäntöä. Se myös val- 19743: mistelee useimmat kehitysneuvoston asiat. Suurin osa asioista 19744: ratkaistaan työryhmätasolla, vaikka asetukset, päätöslausel- 19745: mat, julistukset ja muut asiaki:rjat hyväksytään lopullisesti 19746: ministerien kokoontuessa neuvoston istuntoon. Kehitysneu- 19747: vosto, johon Suomesta osallistuu kehitysyhteistyöstä vastaava 19748: ministeri, kokoontuu kerran kullakin EU-puheenjohtajakau- 19749: della eli puolivuosittain. 19750: Kehitysneuvosto hyväksyi vuonna 1995 useita Suomen 19751: kehitysyhteistyöpolitiikan kannalta tärkeitä päätöslauselmia. 19752: Nämä koskivat mm. rakennesopeutusohjelmille annettavaa 19753: tukea sekä sukupuolten välisten yhteiskunnallisten erojen 19754: huomioonottamista kehitysyhteistyössä. Lisäksi neuvosto 19755: käsitteli joulukuussa 1992 hyväksytyn eräänlaisen EU:n kehi- 19756: tysyhteistyön periaateohjelman, Horisontti 2000 -julistuksen 19757: 19758: 158 19759: toimeenpanoa, erityisesti yhteisön ja jäsenmaiden kehitys- 19760: yhteistyöohjelmien täydentävyyttä, operatiivista koordinaatiota 19761: ja kehitysmaasuhteiden koherenssia. Suomi korosti omissa 19762: puheenvuoroissaan käytännön tason toimien ja tulosten merki- 19763: tystä näillä osa-alueilla, jotta nämä "kolme c:tä" 19764: (complementarity, coordination, coherence) eivät jäisi vain 19765: retoriikaksi, vaan olisivat siten omiaan lisäämään unionin 19766: kehitysyhteistyön uskottavuutta. 19767: Kesäkuussa kehitysneuvosto päätti laajamittaisen EU:n 19768: kehitysyhteistyön evaluoinnin käynnistämisestä. Suomi on 19769: alusta saakka osallistunut aktiivisesti sen eri vaiheiden suun- 19770: nitteluun. 19771: Vuonna 1995 pyrittiin neuvostossa EU:n parlamentin 19772: vaatimuksesta luomaan oikeusperusta useille kehitysyhteistyö- 19773: tä koskeville budjettimomenteille valmistelemalla niitä koske- 19774: via asetuksia. Suomen näkökulmasta tärkeimpiä olivat huma- 19775: nitaarista apua, elintarvikeapua ja yhteistyötä Etelä-Afrikan 19776: kanssa koskevat asetukset. Näistä ja eräistä muista asetuk- 19777: sista saatiin hyväksyttyä yhteinen kanta neuvoston joulukuun 19778: istunnossa. 19779: Suomi osallistui aktiivisesti asetuksia koskeneisiin neuvot- 19780: teluihin. Suomi korosti EU:n kehitysyhteistyössä mm. jäsen- 19781: valtioiden riittävien vaikutusmahdollisuuksien turvaamista 19782: avun hallinnoimisessa, koordinaatiota muiden avunantajien 19783: ml. YK:n kanssa sekä YK:ssa, mm. suurissa YK-konferensseis- 19784: sa tehdyn normatiivisen kehittelytyön huomioonottamista. 19785: Lisäksi Suomi korosti vastaanottajamaan riittävän sitoutumi- 19786: sen varmistamista sekä ympäristökysymysten huomioonotta- 19787: mista ja kestävän kehityksen edistämistä. Eri yhteyksisä 19788: Suomi on myös painottanut normaalin budjettikurin noudatta- 19789: mista EU:n kehitysyhteistyömäärärahoissa samoin kuin kehi- 19790: tysyhteistyötä koskevien päätösten budjettivaikutusten ja 19791: varainhallinnon läpinäkyvyyttä. 19792: Neuvoston AKT-ryhmä käsittelee Lomen sopimukseen 19793: liittyviä kysymyksiä, jotka vaihtelevat laajakantoisista linja- 19794: kysymyksistä hyvinkin teknisiin hallinnollisiin kysmyksiin. 19795: AKT-ryhmä valmistelee myös EU:n kantoja Lomen sopimuksel- 19796: la perustettujen EU-jaAKT-maiden yhteisten instituutioiden 19797: kokouksiin. Nämä ovat AKT-EY-ministerineuvosto, joka tekee 19798: tärkeimmät Lome-yhteistyön sisältöpäätökset, ja AKT-EU- 19799: suurlähettiläskomitea, joka valmistelee yhteisen ministerineu- 19800: voston kokoukset. AKT-ryhmä käsittelee myös teollisuuden 19801: kehittämiskeskuksen (CDI) ja maatalouden teknisen avun 19802: keskuksen (CTA) toimintaa. 19803: AKT-FIN eli rahoitusryhmä käsittelee EKR:nja sen erillis- 19804: ten instrumenttien toimintaan ja maksuaikatauluihin liittyviä 19805: kysymyksiä. Suomen kannalta merkittäviä ovat olleet arviot 19806: jäsenvaltioiden maksuosuuksien keräämisaikatauluista ja 19807: käynnistynyt työ EKR-komitean sisäisten sääntöjen laatimises- 19808: ta. 19809: Eteläisen Afrikan työryhmä käsittelee EU:n suhteita 19810: eteläiseen Afrikkaan, erityisesti Etelä-Afrikkaan ja SADC:iin. 19811: 19812: 159 19813: Se valmisteli mm. kehitysneuvostossa joulukuussa hyväksytyn 19814: asetuksen kehitysyhteistyöstä Etelä-Afrikan kanssa. Lisäksi se 19815: on valmistellut neuvottelumandaattia Etelä-Afrikan kanssa 19816: käytävistä laaja-alaisista kaupan, talouden ja muiden alojen 19817: sopimusneuvotteluista. 19818: Elintarvikeaputyöryhmä käsittelee EU:n elintarvikeavun 19819: policy-kysymyksiäja valmistelee elintarvikeapuaja sen 19820: hankintamenettelyä koskevaa lainsäädäntöä. Se käsittelee 19821: myös elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen (Food Aid 19822: Convention) sitoumusten täytäntöönpanoa ja kansallisten 19823: elintarvikeapuohjelmien koordinaatiota. Vuonna 1995 työryh- 19824: mä kokoontui heinäkuusta vuoden loppuun hyvin tiheään 19825: käsitellen elintarvikeapuasetusluonnosta. Käsittely oli perus- 19826: teellista ja mm. Suomi teki asetusluonnokseen useita muutos- 19827: ehdotuksia. Asetuksesta hyväksyttiin yhteinen kanta neuvos- 19828: tossa joulukuussa. Sen tulee vielä normaalin käytännön mu- 19829: kaan läpäistä Euroopan parlamentin toinen käsittely ja saada 19830: sitten lopullinen hyväksyntä neuvostossa. Tämän jälkeen 19831: asetus julkaistaan komission virallisessa lehdessä, jolloin se 19832: astuu voimaan. 19833: Kehitysyhteistyöasioissa menettelytapana on Maastrichtin 19834: sopimuksen artikla 189c mukainen yhteistoimintamenettely, 19835: jolloin Euroopan parlamentti voi kahden käsittelyn kautta 19836: antaa lausuntonsa asetuksista, mutta ei voi estää asetuksen 19837: hyväksymistä. Lausunnolla parlamentti voi kyllä vaikuttaa 19838: asetuksen sisältöön. Parlamentin kanta valmistellaan kehitys- 19839: yhteistyövaliokunnassa ja hyväksytään yleisistunnossa. 19840: 19841: YHTEISÖN KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEITA 19842: KÄSITTELEVÄT KOMITEAT 19843: EU:n komissiossa kehitysmaasuhteiden ja kehitysyhteistyön 19844: hallinto on hyvin hajanaista ja jakautunut useiden pääosas- 19845: tojen (Directorate-General eli DG) vastuulle, samoin useiden 19846: komissaarien alaisuuteen. Komissaarien vastuualueet jaettiin 19847: uudelleen nykyisen komission aloittaessa toimintansa vuoden 19848: 1995 alusta seuraavan viiden vuoden ajaksi. 19849: Pääosastot ovat vastuussa seuraavasti maantieteellisistä 19850: alueista ja aihekokonaisuuksista: DG VIII vastaa yleisistä 19851: kehityspoliittisista kysymyksistä ja AKT-maista, DG 1 Aasian ja 19852: Latinalaisen Amerikan maista (ALA) ja Välimeren maista 19853: (MED). DG VIII kuuluu komissaari Joao de Deus Pinheiron 19854: alaisuuteen ja DG 1 vastaavasti komissaari Manuel Marinin 19855: alaisuuteen. Humanitaarista apua varten on perustettu erilli- 19856: nen yksikkö ECHO, joka kuuluu komissaari Emma Boninon 19857: alaisuuteen. Komissiolla on myös laaja edustustoverkosto, 19858: edustustoja on nyt noin 80 kehitysmaassa ja uusia on perus- 19859: teilla. 19860: EU:n kehitysyhteistyötä koskevan lainsäädännön ja mui- 19861: den päätösten toimeenpanaan Suomi osallistuu komission 19862: rahoituskomiteoiden kautta. Komiteat ovat erilaisia, osa on 19863: 19864: 160 19865: puhtaasti neuvoa-antavia, osassa jäsenmaiden valta on niin 19866: suuri, että ne pystyvät eriävällä mielipiteellään estämään 19867: komissiota tekemään päätöstä. Tällöin lopullinen päätös siirtyy 19868: neuvostolle. 19869: Komiteat toimivat ~~mission puheenjohdolla, ja komission 19870: asema niissä on vahva. Aänivalta komiteoissajakaantuu sa- 19871: maan tapaan kuin neuvostossakin lukuunottamatta EKR- 19872: komiteaa, jossa äänivalta jakautuu jäsenvaltioiden rahastossa 19873: olevan maksuosuuden mukaan. 19874: Komiteat ovat tärkeä kanava vaikuttaa kehitysyhteistyön 19875: laatuun, mm. siihen että laadittuja ohjeistoja noudatetaan 19876: hankevalmistelussa. Suomen tavoitteena on ollut, että komitea- 19877: käsittelyä kehitettäisiin strategisempaan suuntaan, jolloin 19878: yksittäisten hankkeiden käsittely voisi jäädä vähemmälle ja 19879: pääpaino olisi maastrategioiden ja -ohjelmien käsittelyssä. 19880: Jäsenmaiden osuus vahvistuisi näin toiminnan ohjailussa ja 19881: jälkikäteisvalvonnassa ja komission osuus olisi keskeinen 19882: toimeenpanossa ja hallinnossa. 19883: Suomen esiintymistä ja kannanottoja näissä komiteoissa 19884: ohjaavat EU-asiain komitean kehitysyhteistyöjaostossa kerto- 19885: musvuonna hyväksytyt ohjeet. Komiteoiden kokouksiin osallis- 19886: tuu Suomen edustajana kehitysyhteistyöosaston nimettykomi- 19887: teavastuuvirkamies. 19888: Komiteat kokoontuvat noin kerran kuukaudessa tai har- 19889: vemmin päivän parin kokouksiin, joissa käsitellään vaihteleva 19890: määrä yksittäisten hankkeiden rahoitusesityksiä. Jäsenmaat 19891: saavat yhteenvedon kustakin hanke-esityksestä etukäteen 19892: tutustuttavaksi. Niistä voi laatia etukäteen komissiolle kirjalli- 19893: sia kysymyksiä, joihin komissio myös vastaa kirjallisesti. Suo- 19894: men kannat käsiteltäviin rahoitusesityksiin valmistellaan 19895: yleisohjeiden puitteissa ao. vastuuyksiköissä. 19896: Suomen kysymyksissä ja kommenteissa on painotettu 19897: seikkoja, jotka ovat Suomen omissakin kahdenvälisissä kehi- 19898: tysyhteistyöhankkeissa tärkeitä laadun takaamiseksi. Mahdol- 19899: lisuuksien mukaan Suomen asianomaisen maan edustustolta 19900: pyritään saamaan etukäteiskommentteja rahoitusesityksestä. 19901: Komiteakäsittelyyn ei tarvitse tuoda hankkeita, jotka ovat alle 19902: tietyn ecu-rajan, yleensä 1-2 miljoonaa ecua. 19903: EKR-komitea käsittelee Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren 19904: alueen maissa toteutettavia kehitysyhteistyöhankkeita. Vuon- 19905: na 1995 käsiteltiin kaikkiaan noin 100 hanke-esitystä, joista 19906: komitea antoi yleensä myönteisen lausunnon. Joidenkin hank- 19907: keiden toteutusmuotoon tehtiin komitean ehdotuksesta muu- 19908: toksia, ja joidenkin hankkeiden hyväksyntää lykättiin lisä- 19909: selvitysten saamista varten. Komitealle esiteltiin kertomus- 19910: vuonna myös EU:n kehitysyhteistyön suuntalinjat kuljetus- ja 19911: terveys sektoreilla. 19912: Komitea käsittelee myös kutakin AKT-maata varten viiden 19913: vuoden välein laadittavat maastrategiat ja ohjelmat. Seuraa- 19914: van kerran ne tulevat käsittelyyn vuonna 1996. Ennen komi- 19915: teakäsittelyä maastrategiat käyvät läpi prosessin, jonka aikana 19916: komission AKT-maissa sijaitsevat edustustot konsultoivat 19917: 19918: 161 19919: paikallisiajäsenmaiden edustustoj a. 19920: MED- komitea käsittelee ED:n projekteja ja ohjelmia 19921: itäisen ja eteläisen Välimeren alueen maissa. Valtaosa käsitel- 19922: lyistä hanke-esityksistä oli maakohtaisia. Osa hakkeista on 19923: alueellisia ja liittyy ED:n MED-ohjelmiin, jotka ovat jäsenmai- 19924: den ja yhteisöön kuulumattomien Välimeren maiden yhteis- 19925: työssä toteuttamia hankkeita. 19926: ALA-komitea käsittelee puolestaan ED:n projekteja ja 19927: ohjelmia Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaissa. 19928: Komitea kattaa sekä rahoitus- ja teknisen avun että kaupalli- 19929: sen yhteistyön. ALA-komitea kokoontui vuonna 1995 kahdek- 19930: san kertaa ja käsitteli kolmisenkymmentä hanke-esitystä 19931: Aasiassa ja saman verran Latinalaisessa Amerikassa. 19932: Hankkeet kattavat laajasti eri sektorit, suurimmat yksit- 19933: täiset hankkeet hyväksyttiin maatalouden ja terveydenhuollon 19934: aloilla sekä metsä- ja opetussektoreilla. 19935: Elintarvikeapukomitea käsittelee ED:n elintarvikeavun 19936: ohjelmointia. Komitea kokoontui vuonna 1995 viisi kertaa ja se 19937: käsittelin. 30 elintarvikeapuesitystä. Varsinkin pohjoiset 19938: jäsenmaat tekivät komissiolle etukäteen runsaasti kirjallisia 19939: kysymyksiä ja kommentteja. Keskustelun jälkeen kaikki esi- 19940: tykset hyväksyttiin. 19941: Euroopan investointipankin (EIP) alaisuudessa toimii 19942: kaksi komiteaa, jotka muodostuvat jäsenvaltioiden hallitusten 19943: edustajista. Artikla 9 -komitea käsittelee Välimeren maiden 19944: rahoitustukea ja artikla 28 -komitea vastaavasti AKT-maiden 19945: tukianomuksia. Komiteat antavat määräenemmistöllä lausun- 19946: toja korkotuettujen lainojen hakemuksista sekä pankin sille 19947: esittämistä riskipääomarahoitusta koskevista ehdotuksista. 19948: Kun komitea on antanut myönteisen lausunnon lainaa koske- 19949: vasta hakemuksesta, se annetaan lopullisesti päätettäväksi 19950: pankin johtokunnalle. Komiteat kokoontuvat tarpeen mukaan, 19951: käytännössä 4-5 kertaa vuodessa. Komiteoiden hoitovastuu on 19952: yhteisesti kehitysyhteistyöosastolla ja valtiovarainministe- 19953: riöllä. 19954: 19955: KANSALLINEN VALMISTELUPROSESSI 19956: Suomen viralliset peruskannat kehitysyhteistyöosaston vastuu- 19957: alueeseen kuuluvissa ED-asioissa päätetään kehitysyhteis- 19958: työosaston valmistelemina ED-13 -jaostossa, jossa on jäseninä 19959: eri ministeriöiden edustajia. Jaoston laajennetussa kokoonpa- 19960: nossa on edustettuna myös etujärjestöjä sekä KEPAja KESD. 19961: Jaosto on yksi 36:sta Suomen kansalliseen ED-asioiden käsitte- 19962: lyorganisaatioon kuuluvasta ED-asioiden komitean jaostosta. 19963: Sen puheenjohtajana toimii ulkoasiainministeriön kehitys- 19964: yhteistyöosaston edustaja. Asian vaatiessa päätös saatetaan 19965: viedä ED-asioiden komiteaan tai hallituksen ED-asioiden 19966: ministerivaliokuntaan. 19967: Suomen kannanoton esiintuomista varten mm. neuvoston 19968: työryhmissä ja pysyvien edustajien komiteassa (COREPER) 19969: 19970: 162 19971: kehitysyhteistyöosastolla laaditaan peruskannan mukaisesti 19972: ohje, joka toimitetaan ulkoasiainministeriön ED-sihteeristön 19973: kautta Suomen ED-edustustolle Brysseliin. Edustuston ao. 19974: virkamies esittää ohjeiden mukaisen Suomen virallisen kannan 19975: ja raportoi kokouksesta välittömästi. Asioiden valmistelu ennen 19976: varsinaisen kehitysneuvoston kokouksen käsittelyä vaatii 19977: yleensä useiden kuukausien ajan työryhmissä ja 19978: COREPERissa. 19979: Eduskunnalla on aktiivinen rooli ED-asioiden kansallises- 19980: sa käsittelyprosessissa. Valtioneuvoston on toimitettava kir- 19981: jelmällä eduskunnalle sellaiset ED-asiat, jotka ilman Suomen 19982: ED-jäsenyyttä olisivat kuuluneet eduskunnan toimivaltaan. 19983: Lisäksi suurelle valiokunnalle annetaan jokaisen kehitys- 19984: neuvoston agendalla olevista asiakohdista määrämuotoinen 19985: selvitys, josta käy ilmi valtioneuvoston kanta asiakohtiin. 19986: Valtioneuvoston kanta käsitellään etukäteen hallituksen ED- 19987: asioiden ministerivaliokunnassa. 19988: Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto on kehitys- 19989: yhteistyön Suomen vastuuviranomainen, joka vastaa Suomen 19990: kantojen valmistelusta ja koordinaatiosta DM:n muiden osasto- 19991: jen ja muiden ministeriöiden kanssa. ED-asioiden hoito on 19992: osastolla pääasiallisesti hajautettu asiakohtaisesti eri vastuu- 19993: yksiköihin. Erillinen ED-koordinaatioyksikkö huolehtii ED- 19994: asioiden yleisestä seurannasta, ohjeistuksen koordinoinnista ja 19995: laajemmista tavoitelinjauksista sekä vastaa kehitysneuvoston 19996: valmistelusta. 19997: 19998: 19999: 20000: 20001: 163 20002: EU-hankeneuvonta auttaa 20003: hanketoteuttajia 20004: EU-jäsenyyden myötä suomalaisille hankeneuvonta perustettiin Suomes- 20005: yrityksille ja yhteisöille avautui sa ulkoasiainministeriöön, joka 20006: myös mahdollisuus osallistua hallintokomiteoihin osallistumisen 20007: toteuttajina EU:n avustusohjelmiin. kautta on lähinnä sitä tietoa, joka 20008: mkoasiainministeriössä aloitettiin edesauttaa suomalaisten yritysten 20009: vuoden 1995 alussa kaksivuotisena ja yhteisöjen mukaanpääsyä yhtei- 20010: kokeiluna yrityksille ja yhteisöille 20011: suunnattu EU-hankeneuvonta, joka sön hankkeisiin. EU:n avustus- 20012: opastaa osallistumaan niihin EU:n ohjelmissa noudatetaan pääsääntöi- 20013: rahoittamiin ohjelmiin, joista mi- sesti tarjouskilpailumenettelyä. 20014: nisteriö viranomaisena valtionhal- EU:n hankkeita koskevan 20015: linnossa vastaa. Tämä tarkoittaa neuvontatoiminnan perustaminen 20016: EU:n avustusohjelmia kolmansissa on osoittautunut erittäin tarpeelli- 20017: maissa eli seksi. EU-hankeneuvonta saa jatku- 20018: - kehitysyhteistyöohjelmat: vasti suuren määrän tiedusteluja. 20019: Euroopan kehitysrahasto EKR, Yksikön edustajat ovat pyynnöstä 20020: Välimeren eteläpuolisen alueen toimineet luennoitsijoina ympäri 20021: kattava MED-ohjelma ja Aasian ja maata noin sadassa seminaarissa. 20022: Latinalaisen Amerikan ALA-ohjel- EU-hankeneuvonta on omasta 20023: ma, hätäapuohjelma ECHO ja aloitteestaan sekä yhteistyössä 20024: elintarvikeapu. muiden viranomaisten ja yhteisöjen 20025: -ja Keski-Euroopan entisten kanssa järjestänyt tilaisuuksia, 20026: sosialistimaiden ja IVY-maiden sekä joissa EU:n komission edustajat 20027: Mongolian avustamiseksi perustetut ovat luennoineet. 20028: PHARE- ja TACIS-ohjelmat. Syksyllä 1995 käyntiin saadun 20029: mkoasiainministeriön EU- ATK-pohjaisen projektitietopalvelun 20030: hankeneuvonnan kaltaista toimin- asiakkaita on 150. Maa- ja toi- 20031: taa harjoittavat useimmat muutkin mialakohtaisesti rekisteröityneinä 20032: EU:n jäsenmaat varmistaakseen asiakkaina on suurten ja pienempi- 20033: elinkeinoelämänsä ja teknisen en tuotannollisten ja konsultti- 20034: osaamisensa mukaanpääsyn EU:n yritysten lisäksi myös muita minis- 20035: rahoittamiin avustusohjelmiin. teriöitä, yliopistoja, oppilaitoksia, 20036: Hankeneuvonnasta vastaava kuntien edustajia, muita julkis- 20037: yksikkö perustettiin nimenomaan yhteisöjä, kansalaisjärjestöjäja 20038: ulkoasiainministeriöön ulkopuoli- yksityishenkilöitä. EU:n keskus- 20039: sen konsultin tekemän selvityksen konsulttirekisteriin suomalaisia 20040: perusteella. Mallina oli Tanskan yrityksiä ja yhteisöjä on ilmoittau- 20041: ulkoministeriössä vuoden 1994 tunut satakunta. 20042: alusta käyttöön otetun neuvonta- ja Toistaiseksi EU:n kolmansiin 20043: tiedotuskäytännön soveltaminen maihin suuntautuvasta rahoituk- 20044: Suomen olosuhteisiin supistetussa sesta ja sen suomalaisille yrityksille 20045: muodossa. Tanskan ulkoministerön ja yhteisöille tarjoamista mahdolli- 20046: vastaava yksikkö kattaa myös suuksista PHARE- ja TACIS-ohjel- 20047: kansainvälisten kehitysrahoitus- mat sekä niiden alaohjelmat ovat 20048: laitosten sekä YK:n ja sen alajärjes- kiinnostaneet eniten. Vastaisuudes- 20049: töjen toiminnan seurannan. EU- sa on tarkoitus kiinnittää enemmän 20050: 164 20051: huomiota kehitysmaiden tarjoamiin johtanut pääsyyn ns. lyhyelle listal- 20052: mahdollisuuksiin, etenkin kun le (shortlist). Tämän lisäksi aineis- ( 20053: 20054: 20055: investointihankkeiden osuus on tossa oli mukana eräitä muilla 20056: niissä moninkertainen itäavun hakumenettelyillä ohjelmiin pyr- 20057: ohjelmiin verrattuna. kineitä. Suurin kiinnostus kohdistui 20058: Arvioitaessa ensimmäisen energia- ja ydinturvallisuussek- 20059: jäsenyysvuoden kokemuksia suoma- toriin, julkishallinnon ja lainsää- 20060: laisten mahdollisuuksista on huo- dännön kehittämiseen, yritysjohdon 20061: mattava, että EU:n ohjelmat kol- koulutukseen sekä terveys-ja sosi- 20062: mansissa maissa ovat vain murto- aalialaan,. Muita sektoreita, joilla 20063: osa yhteisön erilaisista rahoitus- suomalaiset menestyivät, olivat 20064: muodoista. Lisäksi EU:n aika- telekommunikaatio, korkeakoulutus 20065: perspektiivissä yksi vuosi on lyhyt (TEMPUS), ympäristö, liikenne, 20066: tarkastelujakso. Komission laatimia maa- ja metsätalous sekä osallistu- 20067: tilastoja sopimusten jakautumisesta minen evaluointiin. 20068: maittain ei vuodelta 1995 ole vielä Ensimmäisen vuoden aikana 20069: saatavissa. Yksittäisten maiden suomalaiset menestyivät parhaiten 20070: saamien sopimusten määrän arvioi- puhtaasti teknisestä avusta eli 20071: mista vaikeuttaa se, että hankkei- asiantuntijapalveluista muodos- 20072: siin konsortioissa osallistuvista tuvissa KIE- ja NY-maiden hank- 20073: yrityksistä tai yhteisöistä hankkei- keissa. Niistä muutama sijoittui 20074: den arvo tilastoidaan vain johtavan kehitysmaiksi luokiteltaviin Keski- 20075: yrityksen nimiin, vaikka se toimisi Aasian tasavaltoihin. Yksittäisiä 20076: yhteistyössä muiden maiden voitettuja hankkeita oli myös Lati- 20077: toteuttajien kanssa. nalaisessa Amerikassa, Lähi-Idässä 20078: EU-hankeneuvonta selvitti ja Aasiassa. Suomen oman perintei- 20079: ATK-järjestelmän asiakkaiden ja sen kehitysyhteistyön pääkohde- 20080: EU:n keskuskonsulttirekistereihin maiden hankkeista erityisesti Afri- 20081: ilmoittautuneiden suomalaisten kassa ei kertomusvuonna voitu 20082: yritysten ja yhteisöjen osallistumis- kilpailla, koska EDF-VIII-rahoitus- 20083: ta EU:n kolmansien maiden ohjel- sopimusta ei ollut vielä ratifioitu. 20084: miin. Selvitykseen saatiin noin 70 Yhteensä kyselyn tavoittaneita, 20085: vastausta. tarjouskilpailuissa ja muilla me- 20086: Kiinnostuksenilmaisuja (LOI, nettelyillä onnistuneita suomalaisia 20087: letter of interest) osallistumisesta toteuttajia oli 35 ja hankkeiden arvo 20088: tarjouskilpailuihin oli esitetty 356 noin 350 miljoonaa markkaa. 20089: kertaa. Näistä noin puolet (168) oli 20090: 20091: 20092: 20093: 20094: 165 20095: 15 Henkilöapu 20096: 20097: 20098: YLEISIÄ KEHITYSPIIRTEITÄ 20099: 20100: Varsinainen henkilöapu on viime vuosina muuttunut siten, että 20101: yksittäisiä asiantuntijoita lähetetään enää hyvin harvoin. 20102: Suomalaisten osuus kehityshankkissa ja -ohjelmissa tukee 20103: kehitysmaan omaa ohjelmaa. Tukiosan toimittajaksi tarjous- 20104: kilpailun kautta valittu organisaatio, useimmiten yritys tai 20105: esim. yliopiston täydennyskoulutuslaitos, käyttää työssä omia 20106: työntekijöitään. Eri alojen erityisasiantuntemus kehitysyhteis- 20107: työssä keskittyykin yhä enemmän yrityksiin sekä koulutus-ja 20108: tutkimuslaitoksiin. Kehitysyhteistyön koordinointi, yleisem- 20109: män tason suunnittelu ja valvonta kuuluvat rahoittajaorga- 20110: nisaatiolle, joka Suomessa on pääasiassa ulkoasiainministeriö. 20111: Muissa Pohjoismaissa kehitys on ollut hitaampaa, mutta sa- 20112: mansuuntaista. 20113: Kansainvälisissäkin organisaatioissa avautuvat kehitysyh- 20114: teistyöhön liittyvät tehtävät ovat muuttuneet hallintopai- 20115: notteisemmiksi, ja sektoriasiantuntemus hankitaan yhä use- 20116: ammin ulkoisilta toimittajilta. EU:n kehitysyhteistyössä tämä 20117: suuntaus on kehittynyt erityisen pitkälle. Useimmat YK-per- 20118: heen järjestöt ja kehitysrahoituslaitokset supistivat ja muutti- 20119: vat voimakkaasti henkilöstönsä rakennetta. 20120: Määrärahojen supistuminen on vähentänyt työpaikkoja 20121: sekä kahdenvälissä että monenkeskissä kehitysyhteistyössä. 20122: Toisaalta itäiseen Keski-Eurooppaan sekä Baltian ja entisen 20123: Neuvostoliiton alueelle suunnatun tuen toteutuksessa on voitu 20124: hyvin paljon hyödyntää kehitysyhteistyössä syntynyttä asian- 20125: tuntemusta. 20126: Kansalaisjärjestöjen kehitysmaihin lähettämän suomalai- 20127: sen henkilöstön määrä, etenkin suhteessa muihin kehitysmais- 20128: sa toimiviin suomalaisiin, on kasvanut kansalaisjärjestöjen 20129: kehitysyhteistyömäärärahojen suhteellisen osuuden kasvaessa. 20130: Kansalaisjärjestöt lähettävät edelleen paljon yksittäisiä asian- 20131: tuntijoita, kuten kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä tehtiin 20132: edellisillä vuosikymmenillä. 20133: Humanitaariseen apuun, rauhanturvaamiseen ja demok- 20134: ratisoimisprosesseihin liittyvä toiminta lisääntyi ja niihin 20135: liittyvät henkilöstötarpeet moninaistuivat edelleen vuonna 20136: 1995. Näitä tarpeita tyydyttivät sekä eri valtionhallinnon tahot 20137: että kansalaisjärjestöt. Humanitaarisen luonteisen avun 20138: koordinointitarve korostui edelleen. 20139: 20140: 20141: 20142: Djenne, Mali. Kuva: UN 1DPI J. Isaac. 167 20143: SUOMALAISET 20144: KANSAINVÄLISISSÄ JÄRJESTÖISSÄ 20145: Kansainvälisten rekrytointiasioiden yksikön yhtenä tehtävänä 20146: on tukea muita viranomaisia kansainvälisten järjestöjen rekry- 20147: toinnissa ja seurata keskitetysti suomalaisten voimavarojen 20148: hyödyntämistä YK:ssa ja kehitysrahoituslaitoksissa. Yksikkö 20149: toimii YK- järjestelmän kansallisena rekrytointielimenä Suo- 20150: messa. Se avustaa järjestöjä niiden hankkiessa henkilöapua 20151: Suomesta, avustaa ja neuvoo hakijoita sekä seuraa järjestöjen 20152: henkilöstötilannetta sekä suomalaisten sijoittumista YK- jär- 20153: jestelmässä. Yksikkö ylläpitää atk- pohjaista resurssihenkilö- 20154: rekisteriä, jonka avulla säilytetään tietoa kansainvälisissä 20155: järjestöissä toimineista suomalaisista. 20156: Suomalaisten määrä kansainvälisissä järjestöissä säilyi 20157: vuonna 1995 edellisien vuosien tasolla. Johtotasolla toimivien 20158: suhteellista osuutta on onnistuttu hieman lisäämään. 20159: 20160: KEHITYSYHTEISTYÖVAROIN TOTEUTETTA- 20161: VAT HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISOHJELMAT 20162: Suomen kehitysyhteistyövaroin toteuttamat henkilöstön kehit- 20163: tämisohjelmat olivat vuonna 1995 edelleen Pohjoismaiden 20164: pienimpiä. 20165: Lähinnä YK:n eri organisaatioiden kanssa toteutettava 20166: Suomen 25-30 hengen suuruinen apulaisasiantuntijaohjelma 20167: on kooltaan vain murto-osa Tanskan yli 200 hengen suuruises- 20168: ta ohjelmasta. Apulaisasiantuntijaohjelman tarkoituksena on 20169: kouluttaa henkilöstöä, joka myöhemmin voi hakea varsinaisiin 20170: sihteeristö- ja asiantuntijatehtäviin. 20171: Apulaisasiantuntijatehtäviä voivat hakea akateemisen 20172: loppututkinnon suorittaneet ja parin vuoden työkokemuksen 20173: omaavat, korkeintaan 32-vuotiaat suomalaiset. Tehtävät ovat 20174: kaksivuotisia. 20175: YK:n vapaaehtoisohjelman, UNV:n perusvaatimukset ovat 20176: yleensä samat kuin apulaisasiantuntijoilla, mutta siihen ei ole 20177: yläikärajaa. Vapaaehtoiset toimivat monipuolisissa tehtävissä, 20178: esimerkiksi hallinnossa, maataloudessa ja terveydenhuollossa. 20179: Viime aikoina UNV:n toiminta on laajentunut humanitaarisella 20180: sektorilla. 20181: Vuonna 1995 apulaisasiantuntija- ja YK:n vapaaehtois- 20182: ohjelmaan käytettävissä olevien varojen määrä saatiin vakiin- 20183: nutettua lähivuosiksi noin 15 miljoonan markan vuositasolleja 20184: voitiin aloittaa enemmän uusia rekrytointeja. Henkilömäärä 20185: saadaan kääntymään hienoiseen kasvuun lähivuosina. 20186: Henkilöstön kehittämisohjelmilla tuettiin monenkeskistä 20187: kehitysyhteistyötämme. YK:nkehityskysymysten kannalta 20188: keskeisiin järjestöihin sijoitettiin eniten henkilöstöäja avoimis- 20189: ta tehtävistä pyrittiin mahdollisuuksien mukaan valitsemaan 20190: 20191: 168 20192: ne, jotka lähinnä tukivatjärjestön toimialalla Suomen tärkeinä 20193: pitämiä aiheita ja alueita. 20194: Vuonna 1995 neuvoteltiin kolme uutta apulaisasiantun- 20195: tijasopimusta: Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n, 20196: Kansainvälisen kasvien geeniresurssien tutkimuslaitoksen 20197: IPGRI:nja Euroopan unionin komission kanssa. EU:n nuorten 20198: asiantuntijoiden valmennusohjelmassa rahoitetaan kahdeksi 20199: vuodeksi nuoria akateemisia eri alojen asiantuntijoita työsken- 20200: telemään komission edustustoissa kehitys- ja siirtymätalouden 20201: maissa. VIkaasiainministeriö ja EU:n komissio rahoittavat 20202: vuonna 1996 kolme tai neljä nuorta asiantuntijaa kehitysmai- 20203: den edustustoihin, ja ministeriön Keski- ja Itä-Euroopan (KIE)- 20204: määrärahoista rahoitetaan yksi johonkin Baltian maahan tai 20205: Venäjälle. Vaatimuksena tulee olemaan mm. ylempi korkea- 20206: koulututkinto ED-edustuston kehitysohjelmien kannalta tär- 20207: keillä aloilla kuten taloudessa, maaseudun ja sen ympäristön 20208: kehittämisessä, teknisillä aloilla tai yhdyskuntasuunnittelussa. 20209: Vuonna 1995 valmistunut Suomen kahdenvälisen kehitys- 20210: joukko-ohjelman evaluointi herätti laajaa keskustelua henkilö- 20211: avusta. 20212: 20213: 20214: 20215: 20216: APULAISASIANTUNTIJAT JA YK:N VAPAAEHTOISET 20217: (Palveluksessa olleet ao. vuonna). Taulukossa näkyy määrärahojen 20218: voimakkaasta supistumisesta johtuva muutos 20219: 1975 1985 1991 1995 20220: Apulaisasiantunt. 66 51 111 27 20221: YK:n vapaaeht. 2 12 15 16 20222: 20223: 20224: 20225: SUOMALAISET KANSAINVÄLISTEN JÄRJESTÖJEN 20226: PÅÅMAJATEHTÅVISSÄ/SIHTEERISTÖISSÅ 20227: Historiallinen vertailuluku sisältää YK-perheen, kehitysrahoituslaitokset 20228: ja OECD:n. (palveluksessa olleet ao. vuonna). 20229: 1975 1985 1991 1995 20230: 78 121 140 192 20231: 20232: 20233: 20234: VALMENNUS 20235: Vuonna 1995 valmennustoiminta suuntautui lähinnä ulos- 20236: lähtevien asiantuntijoiden kurssittamiseen. Kehitysyhteistyö- 20237: osasto järjesti viisi kaksiviikkoista valmennuskurssia sekä 20238: joitakin lyhyempiä valmennustilaisuuksia erityisryhmille, mm. 20239: Tansaniaan lähteville vaalivalvojille. Tämän lisäksi suomalai- 20240: silla oli myös mahdollisuus osallistua yhteispohjoismaisille in- 20241: 20242: 169 20243: country-valmennuskursseille joissakin maissa, mm. Keniassa 20244: ja Sambiassa. 20245: Valmennuskursseja kehitettiin sisällöllisesti vuonna 1995. 20246: Erityisesti painotettiin asiantuntijan roolia hänelle uudessa 20247: kulttuurissa. Suomalaisessa yhteiskunnassa uskonnon ja 20248: arvojen merkitys on vähentynyt, ja monet ongelmat kentällä 20249: aiheutuvat juuri näiden tekijöiden puutteellisesta ymmärtämi- 20250: sestä. 27 maahan lähteville kurssilaisille jaettiin mm. uskonto- 20251: tietoutta ja asianomaisen maan kulttuuria koskevaa kiijallista 20252: aineistoa, ja jatkossakin on tarkoitus panostaa tällaisen materi- 20253: aalin tuottamiseen. 20254: Valmennuskurssit ovat olleet hyvin kysyttyjä myös ke- 20255: hitysyhteistyöveteraanien keskuudessa. Vuonna 1995 suurin 20256: osa osanottajista oli ollut kehitysyhteistyössä useita vuosia. 20257: Heille oli tärkeää tutustua kehitysyhteistyöpolitiikan ajankoh- 20258: taisiin kysymyksiin. Kansalaisjäijestöjen hanketoteuttajat, 20259: jotka usein työskentelevät hyvinkin eristetyissä olosuhteissa, 20260: arvostivat erityisesti kurssien taijoamaa uutta tietoa ja mah- 20261: dollisuutta keskustella muiden kentällä olleiden kanssa. 20262: Valmennustoiminta koetaan hyvin tärkeäksi, kansainväli- 20263: syyttä lisääväksi palvelumuodoksi. Viime vuosina on entistä 20264: selvemmin alettu ymmärtää, että kehitysyhteistyössä ihmisen 20265: panos on sekä olennaisin että kaikkein haavoittuvin. 20266: 20267: 20268: 20269: 20270: 170 20271: Tutkimus 20272: 16 20273: Kehitysmaatutkimus on sekä kehityksen että kehitysyhteis- 20274: työn väline, joka tähtää köyhien maiden olosuhteiden kohenta- 20275: miseen. Tutkimus etsii keinoja alikehityksen syiden ja niiden 20276: aiheuttamien haittavaikutusten poistamiseksi. Se tukee kehi- 20277: tystavoitteiden asettamista ja arviointia selvittämällä, miten 20278: nämä tavoitteet ovat sidoksissa erilaisiin kulttuurisiin, talou- 20279: dellisiin, poliittisiin ja ekologisiin ilmiöihin. 20280: Luotettavan tiedon tuottamisen lisäksi tutkimuksen tar- 20281: koitus on luoda Suomeen korkeatasoinen kehitysmaatutkimus- 20282: yhteisö sekä vahvistaa kehitysmaiden omaa tutkimuskykyä. 20283: Kehitysmaatutkimus jakautuu kolmeen päätyyppiin. 20284: Kehitysteoreettinen tukimus selvittää kehityksen yhteiskun- 20285: nallisia ehtoja sekä alikehityksen luonnetta ja etsii vaihtoehtoi- 20286: sia kehitysmalleja. Kehitysyhteistyötä palveleva tutkimus 20287: tukee kehitykseen tähtäävää suunnittelua ja toteutusta. Kehi- 20288: tysmaita koskeva aluetutkimus lisää kehitysmaiden tarpeiden, 20289: voimavarojen ja ongelmien tuntemusta. 20290: Kehitysmaatutkimus on osa niin monenkeskistä kuin maa- 20291: ja aluekohtaistakin yhteistyötä. YK:n alaisen WIDER- instituu- 20292: tin tukeminen on esimerkki monenkeskisestä tutkimustuesta. 20293: Kahdenvälisiin hankkeisiin voi sisältyä tutkimusta tai ne 20294: voivat olla kokonaan tutkimuspainotteisia kuten esimerkiksi 20295: Tanganjika- järven kalataloushanke. 20296: Puhtaasti kehitysmaatutkimukseen on viime vuosina 20297: osoitettu kehitysyhteistyövaroja noin 8 miljoonaa markkaa 20298: vuodessa. Ne käytetään kehitysyhteistyön suunnitteluaja 20299: toteutusta palvelevaan ja yleistä kehitysmaatietoutta lisäävään 20300: tutkimukseen. Lähinnä kehitysteoreettiseen tutkimukseen 20301: suunnattua osaa näistä varoista hallinnai Suomen Akatemia. 20302: Osan tutkimusvaroista on lohkaissut kansainvälisten ja alueel- 20303: listen tutkimuslaitosten ja tiedejärjestöjen tutkimustyö. 20304: Tulevaisuudessa on tarkoitus entistä tarkemmin suunnata 20305: kehitysyhteistyön tutkimusvarat nimenomaan kehitysyhteis- 20306: työn toiminnallisista tarpeista lähtevään tutkimukseen. Näin 20307: palveliaan kehitysyhteistyön suunnittelua ja toteutusta, toi- 20308: mintamenetelmien kehittämistä ja keinojen valintaa. 20309: 20310: SUOMEN AKATEMIA 20311: Suomen Akatemia osallistuu kehitysyhteistyövaroin 20312: rahoitettavan tutkimuksen hallintoon ulkoasiainministeriön 20313: toimeksiantojen perusteella. Vuonna 1995 Suomen Akatemialla 20314: oli käytettävissä kehitysmaatutkimukseen 8 miljoonaa mark- 20315: kaa, joista viisi miljoonaa kehitysyhteistyövaroja: tarkoitus on 20316: 20317: 171 20318: säilyttää summa lähivuosina saman tasaisena. Tutkijat hake- 20319: vat Akatemialta rahoitusta omiin tutkimussuunnitelmiinsa. 20320: Akatemian kehitysmaatutkimuksen jaosto päättää varojen 20321: myöntämisestä. Sopimukset solmii ja tutkimustyön valvoo 20322: Akatemia. Tutkimus on kohdistunut pääasiassa kahdenvälisiin 20323: kohdemaihin ja keskeisille toimialoille. 20324: Vuonna 1995 valmistui Akatemian kehitysmaatutkimuk- 20325: sen strategia, joka vetää tutkimuksen suuntalinjat ja määritte- 20326: lee rahoitusperiaatteet. Strategian mukaan rahoitusta myönne- 20327: tään suurehkoihin monitieteellisiin kokonaisuuksiin, jotka ovat 20328: tieteellisesti laadukkaita ja tehdään yhteistyössä kehitysmai- 20329: den tutkijoiden kanssa. 20330: 20331: TUTKIMUSLAITOKSET JA -JÄRJESTÖT 20332: Tutkimusvaroja on pitkään kanavoitu myös Pohjoismaisen 20333: Mrikkainstituutin kautta. Se on pohjoismaidenyhdessä rahoit- 20334: tama tutkimus-ja dokumentaatiokeskus jonka tehtävä on 20335: edistää Afrikkaa koskevaa pohjoismaista tutkimusta, levittää 20336: tietoa Afrikasta sekä lisätä yhteistyötä pohjoismaiden ja afrik- 20337: kalaisten tutkijoiden välillä. Instituutti tarjoaa suomalaisille 20338: kehitysmaatutkijoille stipendejä ja tutkijan paikkoja. Suomen 20339: tuki instituutille vuonna 1995 oli 1,4 miljoonaa markkaa. 20340: Edellisten vuosien tapaan vuonna 1995 tuettiin myös ei- 20341: hallitustenvälisiä tutkimuslaitoksia ja tiedejärjestöjä. 20342: Transnational Institute (TNI) sai tukea tutkimus- ja 20343: stipendiaattiohjelmilleen, maatalous- ja metsätutkimuksen 20344: alalle keskittyvä International Foundation for Science (IFS) 20345: ohjelmalleen, joka tukee kotimaissaan työskenteleviä kehitys- 20346: maiden tutkijoita. Euroopan maiden organisoiman European 20347: Association of Development, Research and Training Institutes- 20348: järjestöä Suomi on tukenut rahoittamana sen julkaiseman 20349: Journal ofDevelopment-lehden levityksen kehitysmaiden 20350: tutkimus- ja koulutuslaitoksille. Tuki palvelee kehitysmaiden 20351: omien tiedeinstituutioiden ja tutkimuskyvyn kehittämistä. 20352: 20353: MONENKESKINEN TUTKIMUS 20354: EU 20355: Euroopan unionin jäsenyyden myötä Suomi osallistuu myös 20356: eurooppalaiseen kehitysmaatutkimuksen yhteistyöhön. Tavoit- 20357: teena on edistää ED-maiden keskinäistä tutkimustyötä ja 20358: kehittää eurooppalaista kehitysmaa-asiantuntemusta. Samalla 20359: pyritään vahvistamaan kehitysmaiden omia tutkimusval- 20360: miuksia. EU:n vuosien 1995-98 puiteohjelman kohdealueet 20361: ovat uusiutuvat luonnonvarat, maatalous- ja elintarviketuo- 20362: tannon kehittäminen sekä terveys ja väestö. 20363: 20364: 20365: 20366: 172 20367: WIDER-instituutti 20368: Helsingissä kymmenen vuotta toiminut Taloudellisen kehitys- 20369: tutkimuksen kansainvälinen instituutti (World Institute for 20370: Development Economics Research!WIDER) on vanhin YK- 20371: yliopiston (United Nations University/UNU) tutkimus- ja kou- 20372: 1utuslai toksista. 20373: WIDER-instituutti tutkii maailmanlaajuisia kehitys- 20374: ongelmia ja pyrkii löytämään niille ratkaisuja. Se tukee tutki- 20375: mus- ja selvitystyötä, kouluttaa nuoria tutkijoita, osallistuu 20376: YK-yliopiston yleiseen tutkimus- ja koulutustoimintaan, luo ja 20377: ylläpitää kansainvälistä tutkijaverkostoa, antaa aineksia kan- 20378: sainvälisen talouspolitiikan suunnitteluun ja päätöksentekoon, 20379: jäijestää kokouksia, seminaareja ja keskustelutilaisuuksia, 20380: julkaisee ja levittää tutkimustuloksia sekä myöntää apurahoja. 20381: Toiminta rahoitetaan pääosin Suomen lahjoittaman pääoman 20382: tuotolla. Vuonna 1995 tehtiin vuonna 1984 solmittuun isäntä- 20383: maasopimukseen muutos, joka sallii Suomen antaman perus- 20384: pääomaosuuden sijoittamisen myös Suomen ulkopuolelle; 20385: varoille voidaan saada maksimaalinen tuotto. 20386: Vuonna 1995 WIDER-instituutissajatkettiin uudistuksia, 20387: jotka keventävät hallintoa, säästävät varoja ja lisäävät avoi- 20388: muutta yhteydenpidossa isäntämaan kanssa. Säästyneillä 20389: varoilla vahvistetaan tutkimus- ja opetustoimintaa. WIDER on 20390: tiivistänyt yhteistyötään suomalaisten korkeakoulujen ja tutki- 20391: joiden kanssa. Hallinnon ja toiminnan uudet suuntaviivat 20392: vastaavat Suomen pitkäaikaisia vaatimuksia ja tavoitteita. 20393: 20394: Muu monenkeskinen tutkimus 20395: Suomi tuki vuonna 1995 YK:n Sosiaalisen kehitystutkimuksen 20396: instituuttia (United Nations Research Institute for Social 20397: Development, UNRISD) 800 000 markalla. 20398: Suomi tuki vuonna 1995 kahta Maailman terveysjäijestön 20399: (World Health Organization, WHO) kehitysohjelmaa: Ohjelma 20400: eniten apua tarvitsevien kehitysmaiden avustamiseksi 20401: (Intensified WHO Cooperation with Countries and Peoples in 20402: Greatest Need, ICO) sekäAIDS-ohjelma (Global Programme on 20403: AIDS, GPA). Kummallekin ohjelmalle myönnettiin n. 1 miljoo- 20404: nan markan avustus. 20405: CGIAR:iin, Kansainväliseen maataloustutkimuksen kon- 20406: sultatiiviryhmään kuului vuonna 1995 yhteensä 16 pääasiassa 20407: kehitysmaihin sijoitettua tutkimuslaitosta, joiden tutkimusalat 20408: ovat maa- ja metsätalous sekä karjatalous. Suomi tuki vuonna 20409: 1995 yhteensä 4,8 miljoonalla markalla kolmea CGIAR:iin 20410: kuuluvaa laitosta: Nairobissa sijaitseva ILRI (International 20411: Livestock Research Institute), Indonesiassa sijaitseva CIFOR 20412: (Centre for International Forestry Research) ja Nairobissa 20413: sijaitseva ICRAF (International Centre for Research in 20414: Agroforestry). Suomi kustansi vuonna 1995 yhden apulais- 20415: asiantuntijan, joka työskentelee kansainvälisessä kasvien 20416: geeniresurssien tutkimuslaitoksessa (International Plant 20417: Genetic Resources Institute, IPGRI) Roomassa. 20418: 20419: 173 20420: 174 20421: Tanganjika-järven tutkimushanke 20422: turvaa miljoonien ihmisten ravinnon 20423: FAOn toteuttama Tanganjika-järven Ulkoasiainministeriön kehitysyh- 20424: kalataloustutkimushanke käynnistyi teistyöosasto teetti vuonna 1995 yhteis- 20425: vuonna 1991. Tutkimushankkeen työssä FAOn kanssa väliarvioinnin 20426: tarkoitus on turvata kalastuksen hankkeesta. Arviointiraportissa todet- 20427: jatkuminen järvellä, jonka kalasaalis tiin, että kaikki kahdeksan tutkimuk- 20428: on miljoonille ihmisille tärkein korkea- seen ja koulutukseen liittyvää ala- 20429: arvoisen proteiinin lähde. Hanke hanketta ovat päässeet hyvin käyntiin. 20430: antaa arvokasta tietoa, jota voidaan Rantavaltioiden tutkimuslaitoksia ja 20431: hyödyntää, kun suunnitellaan Afrikan kalataloushallintoa on vahvistettu 20432: muiden suurten järvien kalatalous- järjestämällä koulutusta ja lisäämällä 20433: strategioiden kehittämistä. Näiden niiden tutkimuskykyä kenttäasemien 20434: järvien limnologiaa ja biologiaa on perustamisen myötä sekä hankkimalla 20435: tutkittu hyvin vähän. tutkimusalus ja kehittämällä tietopal- 20436: Suomi on hankkeen suurin rahoit- velua. 20437: taja (26,5 miljoonaa markkaa vuosina Tansanian ja Sambian ohella 20438: 1991-96). Muut rahoittajat ovat Arab myös Zaire ja Burundi ovat osallistu- 20439: Fund for Agricultural Development neet hankkeeseen sisäpoliittisista 20440: (AGFUND) sekäjärven rantavaltiot vaikeuksistaan huolimatta. Paljon 20441: Tansania, Sambia, Zaire ja Burundi. työtä täytyy kuitenkin tehdä, ennen 20442: Kuopion yliopisto vastaa hankkeen kuin saadaan aikaan alueellinen 20443: tieteellisestä koordinaatiosta. Hank- yhteistyöelin, joka kokonaisvaltaisesti 20444: keessa on työskennellyt yhteensä yli pystyy vastaamaan järven kala- 20445: 100 henkilöä noin 15 maasta. Suoma- taloudesta ja ympäristönsuojelusta. 20446: laisia asiantuntijoita ja tutkijoita on Arvioinnin mukaan kestävien tulosten 20447: ollut 15, joista kolme pitkäaikaisella saavuttamiseksi hanketta olisi välttä- 20448: sopimuksella. mätöntäjatkaa vuonna 1996 päätty- 20449: Hanke tuottaa luotettavia tutki- vän sopimuskauden jälkeen ainakin 20450: mustuloksia järven ominaispiirteistä kaksi ja puoli vuotta. 20451: ja biologisesta elämästä. Tutkimustu- Ulkoasiainministeriön kehitysyh- 20452: lokset auttavat arvioimaan, miten teistyöosasto tekikin marraskuussa 20453: kalataloutta voidaan kehittää ilman, 1995 päätöksen 2 miljoonan markan 20454: että järven ekologia kärsii. Hanke jatkorahoituksesta vuosille 1997-1998. 20455: pyrkii myös luomaan rantavaltioiden Lisärahoitus on tarkoitettu varmista- 20456: välille mm. lainsäädäntöä ja ympäris- maan hankkeen tieteellisen komponen- 20457: tönsuojelua koskevan kiinteän yhteis- tin loppuun saattaminen ja samalla 20458: työn. tukemaan hankkeen kestävän kehityk- 20459: 650 kilometriä pitkällä sen tavoitetta. 20460: Tanganjika-järvellä on yli 40 000 Kalataloushankkeeseen liittyy 20461: kalastajaa. Järven arvioitu tuulimallitus-tutkimus, jota rahoite- 20462: kokonaissaalis on ollut lähes yhtä taan Suomen Akatemian kautta 20463: suuri kuin Suomen merisaalis, eli kanavoitauin kehitysmaatutkimus- 20464: melkein 100 000 tonnia vuodessa. varoin. Tutkimus selvittääjärven 20465: Järven kalastuksen vaikutuspiirissä erikoisesti vaihtelevia tuulioloja, jotka 20466: on noin 30 miljoonaa ihmistä ja vaikuttavat järven pinta- ja syvä- 20467: kuivattua kalaa kuljetetaan jopa virtauksiin ja siten myös kalojen 20468: tuhannen kilometrin päähän. liikkeisiin. 20469: 20470: 175 20471: Evaluointi ja 20472: 17 sisäinen tarkastus 20473: 20474: Evaluoinnin tarkoituksena on kehitysyhteistyön laadun paran- 20475: taminen ja menettelytapojen kehittäminen. Evaluoinin tuotta- 20476: ma tieto palvelee päätöksentekijöitä strategisten ja operatiivis- 20477: ten parannusten aikaansaamiseksi. Evaluointi kohdistuu sekä 20478: kahdenväliseen että monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön. 20479: Evaluoinnin perustehtäviä ovat toiminnan perustelta- 20480: vuuden, vaikuttavuuden, tuloksellisuuden, kestävyyden sekä 20481: taloudellisen tehokkuuden arviointi. Lisäksi toimintaa arvioi- 20482: daan kehitysyhteistyön yleisstrategian mukaisesti sen ympäris- 20483: töystävällisyyden, sukupuolten välisen tasa-arvon sekä köyhyy- 20484: den vähentämisen kannalta. 20485: Jokainen evaluointiraportti sisältää selostuksen saaduista 20486: opetuksista ja suositukset kehitysavun tulevaa suunnittelua ja 20487: toimeenpanoa varten. Keskeistä on huolehtia siitä, että eva- 20488: luoinnin opetukset ja suositukset käsitellään ja otetaan huomi- 20489: oon päätöksentekoelimissä ja että ne johtavat toiminnan paran- 20490: tamiseen. 20491: Evaluointi tehdään läheisessä yhteistyössä vastaanottajien 20492: kanssa siten, että samalla vahvistetaan heidän omaa eva- 20493: luointikykyään. Monenkeskisessä kehitysyhteistyössä evaluoin- 20494: ti tehdään yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen evaluointi- 20495: yksiköiden kanssa. 20496: 20497: SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN 20498: EVALUOINTI 20499: Vuonna 1995 valmistui Suomen ja Euroopan unionin harjoitta- 20500: maa kehitysyhteistyötä koskeva vertaileva selvitys, jonka 20501: tarkoituksena oli auttaa valmentauduttaessa EU:ssa tehtävään 20502: kehitysyhteistyöhön. 20503: Kehitysjoukkotoimintaa koskeva evaluointi valmistui 20504: niinikään kertomusvuonna ja evaluoinnin tuloksena aloitettiin 20505: Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen (KEPA) roolin uudistami- 20506: nen. 20507: Suomen ja Tansanian 1960-luvulla alkanutta kehitysyh- 20508: teistyötä arvioiva raportti tarkastelee kehitysavun muotoutu- 20509: mista ja avun tuloksellisuuteen vaikuttaneita tekijöitä runsaan 20510: 30 vuoden ajalta. Monet raportin havainnoista ja opetuksista 20511: pätevät myös muissa kohdemaissa tehtävään kehitysyhteistyö- 20512: hön. 20513: Kertomusvuoden aikana käynnistettiin kaikkia vuosina 20514: 1988-1995 toimeenpantuja evaluointeja koskeva synteesi- 20515: tutkimus, joka kattaa yli 150 evaluointiraporttia. 20516: 20517: 176 20518: KANSAINVÄLINEN EVALUOINTIYHTEISTYÖ 20519: 20520: Suomi osallistuu kansainväliseen evaluointiyhteistyöhön 20521: OECD/DAC:n evaluoinnin asiantuntijaryhmässä, Euroopan 20522: komission evaluointipäälliköiden kokouksissa sekä pohjoismaisis- 20523: sa evaluointikokouksissa. 20524: OECD/DAC:n koordinoimassa kansainvälisten yhteiseva- 20525: luointien ohjelmassa Suomen vastuualueena on jäsenmaiden 20526: kansalaisjäijestöapua koskevien evaluointien synteesitutki- 20527: muksen tuottaminen. Tutkimus aloitettiin vuonna 1995 ja sen on 20528: tarkoitus valmistua vuonna 1996. 20529: Osana Euroopan komission evaluointiyhteistyötä käynnistyi 20530: vuonna 1995 ministerineuvoston aloitteesta laaja komission 20531: kaikkien kehitysavun ohjelmien ja instrumenttien evaluointi, 20532: joka vienee aikaa yhteensä noin kolme vuotta. Komission ja EU:n 20533: jäsenmaiden mittavan elintarvikeapuohjelman evaluointi saa- 20534: daan valmiiksi vuonna 1996. 20535: Suomi osallistui Ruandan humanitaarisen avun kansainväli- 20536: sen yhteisevaluointiin sekä ohjausryhmän jäsenenä että rahoit- 20537: tajana. Evaluoinnin tuloksena valmistui joukko ohjeita ja suosi- 20538: tuksia siitä, millä tavalla kansainvälisen yhteisön tulee jäijestäy- 20539: tyä aikaisempaa paremman yhteistoiminnan aikaansaamiseksi ja 20540: ennakkovaroitusjärjestelmien kehittämiseksi. 20541: 20542: SISÄINEN TARKASTUS 20543: Varojenkäytön tarkoituksenmukaisuuden ja oikeellisuuden 20544: valvonta on tärkeä osa avun laadun kehittämistä. Kehitysyhteis- 20545: työosaston sisäisen tarkastuksen voimavaroja on vahvistettu 20546: tekemällä sopimus ulkopuolisen tilintarkastusyhteisön (KMPG 20547: WIDERI Oy) kanssa. Se tarkastaa erillisten toimeksiantosopi- 20548: musten nojalla yksittäisten kehitysyhteistyöhankkeiden hallintoa 20549: ja tilinpitoa. Tavoitteena on ollut suosituksin ja ohjein sekä 20550: koulutuksen avulla tehostaa harrkeiden hallinnointia ja parantaa 20551: niiden taloudenhoitoa ja kustannusvastuu ta. 20552: Vuonna 1995 on selvitetty mm. Etelä-Tansanian maaseudun 20553: kehittämisohjelman (RIPS II) taloushallintoa, Keski-Amerikan 20554: alueellisen metsäohjelman taloutta sekä Thaimaan metsätalous- 20555: suunitelmahankkeen hallintoa ja taloutta. Lisäksi on humani- 20556: • taarisen avun evaluointiin liittyen selvitetty Punaisen Ristin ja 20557: Lähetyksen Kehitysavun kautta annetun humanitaarisen avun 20558: ja hätäaputyön varojen käyttöä sekä saatettu loppuun Kehitysyh- 20559: teistyön Palvelukeskuksen taloudenhoidon tarkastus osana 20560: kehitysjoukkotoiminnan evaluointia. 20561: Tärkeä osa kehitysyhteistyöosaston sisäisen tarkastuksen 20562: työtä on osallistua YK:n organisoiman avun kirjaamista, tilas- 20563: tointia ja tarkastusta kehitysmaissa edistävään hankkeeseen 20564: (UN Aid Accountability Project). Hankkeen vetovastuu siirrettin 20565: vuonna 1995 UNDP:lle. Hankkeessa kehitysmaiden oman talou- 20566: den ja varainkäytön halliinnoinuin kehittäminen on yhdistetty 20567: kehitysyhteistyövarojen käytön ja perillemenon valvontaan. 20568: 20569: 177 20570: 18 Tiedotus 20571: 20572: Suomen kehitysyhteistyö on pääasiassa ulkomailla tehtävää toimin- 20573: taa. Suuri yleisö ei näin ollen tunne julkisen kehitysyhteistyön kaik- 20574: kia puolia. 20575: Kehitysyhteistyöosaston tiedotuksen tavoitteena on tehdä tunne- 20576: tuksi Suomen kehitysyhteistyötä välittämällä siitä mahdollisimman 20577: kattava ja monipuolinen kuva. Tarkoituksena on antaa kansalaisille 20578: mahdollisuus seurata kehitysyhteistyötä ja arvioida itse sen tavoittei- 20579: ta ja tuloksia. Riippumattomat asiantuntijat tekevät kehitysyhteis- 20580: työstä säännöllisesti jälkiarviointeja, joista tiedotetaan hallinnon 20581: julkisuusperiaatteiden mukaisesti. 20582: Jotta kehitysyhteistyötiedotus menisi paremmin perille se suun- 20583: nataan eri kohderyhmille - päättäjille, mielipidevaikuttajille, 20584: kansalaisjäijestöille ja opettajille. 20585: Vuonna 1995 jäijestettiin muun muassa päättäjäseminaareja 20586: kehitysyhteistyön uusista ED-haasteista. Aihe on saanut runsaasti 20587: julkisuutta tiedotusvälineissä ja sitä on käsitelty myös kehitys- 20588: yhteistyöosaston omissa julkaisuissa. 20589: Kun kehitysyhteistyön saavutuksia esitellään konkreettisesti ja 20590: helppotajuisesti saadaan aikaan uskottavaa ja rakentavaa kehitysyh- 20591: teistyökeskustelua. Osa kehitysyhteistyössä mukana olevista suo- 20592: malaisista yrityksistä esitteli keväällä 1995 toimintaansa lehti- 20593: ilmoituksissa. Kansanedustajaehdokkaille samanaikaisesti esitetty 20594: kysely osoitti, että selvä enemmistö vastanneista (72 %) kannatti 20595: kehitysyhteistyövarojen lisäämistä, 21% katsoi nykyisen tason 20596: riittävän ja vain 5 % halusi vähentää kehitysyhteistyötä. Valituiksi 20597: tulleille kansanedustajille lähetettiin tietopaketti kehitysyhteistyöstä. 20598: Tiedotusyksikkö jäijesti vuonna 1995 neljä alueseminaaria - 20599: Korpilahdella, Hämeenlinnassa, Vaasassa ja Lappeenrannassa. 20600: Niissä kehitysyhteistyötä esiteltiin paikallisille päättäjille, mielipide- 20601: vaikuttajille, opettajille ja kansalaisjärjestöille. Tavoitteena oli osoit- 20602: taa, että kehitysyhteistyö on juurtunut paikallisesti eri puolille Suo- 20603: mea. Samalla luotiin uusia kontakteja kehitysyhteistyössä toimivien 20604: välille. Kehitysyhteistyöosasto osallistui myös Helsingissäjäijestet- 20605: tyyn YK:n 50-vuotisjuhlanäyttelyyn. 20606: Vuonna 1995 Internetissä avatut kehitysyhteistyöosaston koti- 20607: sivut (http://www.vn.fi/vn/umlkyo/kyo.html) on otettu hyvin vastaan 20608: sekä kotimaassa että ulkomailla. Osasto tarjoaa kehitysyhteistyö- 20609: tietoa suomeksi ja englanniksi. 20610: Tiedotusyksikkö julkaisee Kehitys-Utveckling ja Kehitys-Uutiset 20611: -lehtiä, joilla on yhteensä noin 15 000 tilaajaa. Vuonna 1995 kehitys- 20612: yhteistyötä koskevaa tiedotusaineistoa lähetettiin pyynnöstä yli 20613: 10 000 suomalaiselle. 20614: Kehitysyhteistyökirjasto palvelee kaikkia kehitysyhteistyöstä 20615: kiinnostuneita. Kirjastossa on noin 24 500 kehityskysymyksiä, kehi- 20616: tysmaita ja kehitysyhteistyötä käsittelevää teosta sekä noin 400 20617: sanoma- ja aikakauslehteä. 20618: 20619: 178 Jalkapallo on mieliharrastus Mosambikissakin. Kuva: Martti Lintunen. 20620: 1 20621: 20622: 1 20623: 20624: 1 20625: 20626: 1 20627: 20628: 1 20629: 20630: 20631: 20632: 20633: 1 20634: 20635: 1 20636: 20637: 1 20638: 20639: 1 20640: K 12/1996 vp 20641: 20642: 20643: 20644: 20645: EUROOPAN NEUVOSTON 20646: SUOMEN VALTUUSKUNNAN 20647: KERTOMUS 20648: Euroopan neuvoston parlamentaarisen 20649: yleiskokouksen toiminnasta 20650: 20651: 20652: Parlamentaarisen yleiskokouksen istunto 1995 Strasbourgissa 20653: ensimmäinen jakso 30.1.-3.2.1995 20654: toinen ja.twks>v-0--------.~.2....,_4...,.,4.=.=.o:2re-8...,.4~.1~99~5- 20655: kolmas jakso 27.-30.6.1995 20656: neljäs jakso 2.-6.10.1995 20657: pysyvän komitean kokous 20658: 15.3.1995 Lontoossa 20659: 22.5.1995 Pariisissa 20660: 9.11.1995 Strasbourgissa 20661: 20662: 20663: 20664: 20665: Helsinki 1996 20666: ISSN 1235-1873 20667: OY EDITA AB, HELSINKI1996 20668: 3 20669: 20670: Euroopan neuvoston 20671: Suomen valtuuskunta 20672: 20673: 20674: 20675: 20676: Eduskunnalle 20677: Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta huhtikuun 28 päivänä 20678: 1989 annetun lain 4 § :n mukaisesti Euroopan neuvoston Suomen valtuus- 20679: kunta antaa kunnioittaen eduskunnalle kertomuksen parlamentaarisen 20680: yleiskokouksen toiminnasta vuoden 1995 istuntokaudella. Kertomus sisäl- 20681: t~ selonteot parlamentaarisen yleiskokou.ksen täysistunnoista .~trasbo~~ 20682: gtssa 30.1-3.2., 24.-28.4., 27.-30.6. Ja 2.-6.10.1995 seka pysyvan 20683: komitean kokouksista 15.3., 22.5. ja 9.11.1995. 20684: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1996 20685: 20686: Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puolesta 20687: 20688: Mikko Elo 20689: 20690: 20691: 20692: 20693: Katriina Kuusinen 20694: 5 20695: 20696: 20697: 20698: 20699: Sisällysluettelo 20700: EUROOPAN NEUVOSTON SUOMEN VALTUUSKUNNAN 20701: KERTOMUS 20702: PARLAMENTAARISEN YLEISKOKOUKSEN TOIMINNASTA 20703: VUODEN 1995 ISTUNTOKAUDELLA 20704: 20705: 20706: 1 Euroopan neuvosto kylmän sodan jälkeisessä Euroopassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 20707: 2 Euroopan neuvoston toiminta ja organisaatio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 20708: 2.1 Tavoitteet ja toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 20709: 2.2 Organisaatio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 20710: 2.3 Euroopan neuvoston jäsenmaat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 20711: 3 Suomen valtuuskunta Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa . 10 20712: 4 Euroopan neuvoston laajentuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 20713: 4.1 Jäseneksi tuleminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 20714: 4.2 Uudet jäsenmaat vuonna 1995 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 20715: 5 Poliittiset kysymykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 20716: 5.1 Kyproksen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 20717: 5.2 Venäjän EN-jäsenyyshakemus ja Tshetshenian tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 20718: 5.3 Turkin sotilaallinen väliintulo Pohjois-Irakissa ja Turkin laki- ja perustuslakiuu- 20719: distuksista antamien sitoumusten noudattaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 20720: 5.4 Euroopan neuvoston yleispolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 20721: 5.5 Vuoden 1996 ED-maiden hallitusten välinen konferenssi (hvk) . . . . . . . . . . . . . . 15 20722: 5.6 Tilanne entisessä Jugoslaviassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 20723: 6 Taloudelliset ja kehityskysymykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 20724: 6.1 Bretton Woods -instituutioiden toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 20725: 6.2 ECE:n toimintakatsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 20726: 6.3 Kehitysyhteistyöpolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 20727: 6.4 Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 20728: 6.5 OECD:ntoimintakatsaus vuodelta 1994 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 20729: 7 Sosiaaliset kysymykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 20730: 7.1 Euroopan sosiaalialan peruskirjan uudistus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 20731: 7.2 Keski- ja Itä-Euroopan maiden sosiaalipolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 20732: 7.3 Laatusitoumukset terveydenhuollossa sekä kliinisissä ja biologisissa tutkimuksis- 20733: sa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 20734: 7.4 Työn jakaminen ja työllisyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 20735: 8 Oikeudelliset ja ihmisoikeuskysymykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 20736: 8.1 Vähemmistöjen suojelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 20737: 8.2 Vankilaolot ja pidätysolosuhteet jäsenvaltioissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 20738: 8.3 Totalitaaristen järjestelmien purkaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 20739: 8.4 Salman Rushdien suojelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 20740: 8.5 Huumausaineiden salakuljetus, huumerikollisuus ja rahanpesu . . . . . . . . . . . . . . . 21 20741: 8.6 Yleiseurooppalainen bioetiikkasopimus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 20742: 8.7 Eurooppalainen lasten oikeuksia koskeva sopimusluonnos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 20743: 8.8 Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden antamien sitoumusten ja velvoitteiden 20744: noudattaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 20745: 8.9 Naisten oikeuksien todellinen edistäminen vuodesta 1995 lähtien . . . . . . . . . . . . 22 20746: 8.10 Syrjintä naisten ja miesten välillä valittaessa sukunimeä ja annettaessa vanhem- 20747: pien sukunimi lapsille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 20748: 8.11 Kampa~ja ~asis~n. muukalaisvihan, juutalaisvastaisuuden ja suvaitsemattomuu- 20749: den torJurmseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 20750: 8.12 Euroopan unionin liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen . . . . . . . . . . . . 23 20751: 6 20752: 20753: 9 Kulttuuri- ja koulutusyhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 20754: 9.1 Opettajakoulutuksen ympäristökasvatusohjelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 20755: 9.2 Euroopan kulttuuriyhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 20756: 9.3 Visuaaliset kuvat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 20757: 9.4 Sukupuolten välinen tasa-arvo koulutuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 20758: 10 Yhteistyö tieteen ja teknologian alalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 20759: 10.1 Bioetiikkasopimus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 20760: 10.2 Yhteiskuntatieteet ja muutoksen haasteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 20761: 10.3 Strategiset teknologiat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 20762: 11 Ympäristökysymykset ja aluesuunnittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 20763: 11.1 Alueet Euroopan neuvostossa ja Euroopan paikallis- ja aluehallintokongressin 20764: (CLRAE) rooli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 20765: 11.2 Euroopan luonnonsuojeluvuosi 1995 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 20766: 11.3 Raja-alueyhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 20767: 11.4 Vuoristoalueiden eurooppalainen peruskirja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 20768: 11.5 Euroopan paikallis- ja aluehallinnon kongressin (CLRAE) 2. täysistunto . . . . . . 27 20769: 12 Väestö-, siirtolais- ja pakolaiskysymykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 20770: 12.1 Kairon kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin seuranta . . . . . . . . . . . . . . . 27 20771: 12.2 Siirtolaisnaisten asema Euroopassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 20772: 12.3 Armenian ja Azerbaidzhanin pakolaisten humanitaarinen tilanne . . . . . . . . . . . . . 28 20773: 12.4 Euroopan neuvoston Sosiaalisen kehityksen rahaston raportti . . . . . . . . . . . . . . . . 28 20774: 12.5 Siirtolaiset, etniset vähemmistöt ja media . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 20775: 12.6 Pakolaiset ja turvapaikanhakijat Keski- ja Itä-Euroopan maissa . . . . . . . . . . . . . . 29 20776: 13 Maatalouskysymykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 20777: 13.1 Yleiskokouksen ja YK:n elintarvike- ja maatalouserityisjärjestöjen väliset suhteet 29 20778: 13.2 Villateollisuuden merkitys maaseudun ongelma-alueille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 20779: 14 Mielipide Euroopan neuvoston budjeteista rahoitusvuosina 1995 ja 1996 . . . . . . . . 30 20780: 7 20781: 20782: 20783: 20784: 20785: 1 Euroopan neuvosto kylmän sodan jälkeisessä Euroopassa 20786: Kylmän sodan ja Euroopan kahtiajaon ottaa jäsenikseen myös maita, jotka eivät 20787: päätyttyä 1990-luvun taitteessa ryhdyttiin eri jäseneksi tulonsa hetkellä vielä täyttäneet 20788: tahoilla, myös Euroopan neuvostossa ja sen EN:n jäsenyxskriteereitä. Tämän politiikan 20789: parlamentaarisessa yleiskokouksessa, pohti- kestävyyden liman EN:n jäsenyysknteereiden 20790: maan maanosamme valtioiden ja kansojen väljentymistä mahdollisti ns. "Halonen Or- 20791: yhteistyön järjestämistä uudelle pohjalle. der' ', eli Tarja Halosen ja viiden poliittisen 20792: Euroopan neuvosto nähtiin järjestönä, joka ryhmän johtaJan aloitteesta 29.6.1993 hyväk- 20793: parhaiten pystyisi auttamaan Keski- ja Itä- sytty määräys nro 488, joka perusti uusien 20794: Euroopassa syntyviä demokratioita niiden po- jäsenmaiden antamien ihmisoikeuksien nou- 20795: liittisten ja oikeudellisten järjestelmien uudis- dattamista koskevien sitoumusten valvonta- 20796: tamisessa. Euroopan neuvosto omaksuikin järjestelmän (ks. luku 4.1). 20797: nopeasti tehtäväkseen ''demokraattisen tur- Eurool?an neuvoston Keski- ja Itä-Euroo- 20798: vallisuuden" - moniarvoisen demokratian, pan politiikka on ollut menestyksekästä. Vuo- 20799: ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen - den 1995 loppuun mennessä kaikkiaan 14 20800: edistämisen koko Euroopan alueella. Keski- Keski- ja Itä-Euroopan maata oli tullut EN:n 20801: ja Itä-Euroopan maat (KIE-maat) kaipasivat jäseniksi. Euroopan neuvoston jäsenyys ja 20802: foorumia, jossa ne voisivat käydä vuorOJ?U- jäsenyyskriteerien aktiivinen valvonta sekä 20803: helua ja tehdä yhteistyötä tasa-arvoisma avustusohjelmat ovat ratkaisevalla tavalla 20804: kumppaneina sekä saada legitimoiduksi ase- edesauttaneet KIE-maiden demokratisoitu- 20805: mansa aitoina demokratioina, joilla on samat mista sekä kehittymistä oikeusvaltioiksi. Epä- 20806: perusarvot kuin Euroopan neuvoston van- suorasti EN:n jäsenyydellä on ollut KIE- 20807: hemmilla jäsenmailla. maille myös taloudellista merkitystä. EN :n 20808: Euroopan neuvosto ryhtyikin aikailematta jäsenyys nimittäin on oikeuttanut suurempiin 20809: auttamaan KIE-maita niiden "matkalla takai- avustuksiin Euroopan unionin laajoista avus- 20810: sin Eurooppaan". Euroopan neuvoston parla- tusohjelmista. Siten Euroopan neuvosto on 20811: mentaarinen yleiskokous (tästä eteenpäin vain ollut edistämässä demokraattista turvallisuut- 20812: "yleiskoko~s") toimi ~ää?a~aajana ja myön- ta koko Euroopan alueella. 20813: si KIE-matlle ns. entytsvteraan statuksen Euroopan neuvosto on pyrkinyt suuntaa- 20814: integroidakseen näiden maiden uusien parla- maan huomiotaan kylmän sodan jälkeisessä 20815: menttien jäsenet työskentelyynsä. Vuodesta maailmassa esiinnousseisiin ongelmiin. Etni- 20816: 1989 alkaen käynnistettiin laajamittaisia set, lähinnä valtioiden sisäiset ristiriidat ja 20817: avustusohjelmia KIE-maiden muutoksen tu- konfliktit ovat lisääntyneet. Euroopan neu- 20818: kemiseksi. Nämä ohjelmat eivät perustu niin- vosto onkin kiinnittänyt runsaasti huomiota 20819: kään suuriin rahamääriin, vaan pikemminkin vähemmistöjen asemaan niin uusissa kuin 20820: asiantuntija-avun tarjoamiseen: Euroopan vanhoissakin jäsenmaissa. Kansallisten vä- 20821: neuvoston eri elimet sekä sen mandaatilla hemmistöjen oikeuksien nähdään olevan tär- 20822: toimivat tahot ovat olleet muun muassa keä osa demokraattista turvallisuutta. Tähän 20823: kirjoittamassa KIE-maiden uusia perustusla- liittyen alettiin valmistella vähemmistöjen 20824: keja sekä lainsäädäntöä yleensä, ovat koulut- kulttuurioikeuksia koskevaa lisäpöytäkirjaa 20825: taneet näiden maiden oikeusviranomaisia ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen, avattiin 20826: valvoneet uudistusten toteuttamista. Näiden helmikuussa 1995 allekirjoitettavaksi kansal- 20827: avustusohjelmien avulla useimmat KIE-maat listen vähemmistöjen oikeuksien suojeluun 20828: ovat pystyneet varsin nopeasti sopeuttamaan tähtäävä puiteyleissopimus (ks. luku 8.1) sekä 20829: poliittisen ja lainsäädännöllisen järjestelmän- hyväksyttiin vuonna 1992 alueellisten ja vä- 20830: sä länsieurooppalaisten standardien mukaisik- hemmistökielten peruskirja. Lisäksi EN:n toi- 20831: si. mesta on kehitetty erilaisia ns. luottamusta 20832: KIE-maiden nopeaksi integroimiseksi ja lisääviä toimia eri kansallisuuksien välillä. 20833: vakauden säilyttämiseksi Euroopan neuvosto 1990-luvulla päätään ovat nostaneet myös 20834: omaksui politiikan, jonka mukaan se alkoi rasismi, muukalaisviha ja suvaitsemattomuus. 20835: 8 20836: 20837: EN on useilla eri toimialoillaan pyrkinyt laajentunut monille alueille, jotka ovat olleet 20838: aktiivisesti kamppailemaan näitä ilmiöitä vas- Euroopan neuvoston perinteistä toimialuetta 20839: taan. jo vuosikymmenien ajan. Toimintojen osittai- 20840: Uudempien toimialueittensa rinnalla Eu- nen päällekkäisyys on kiistatonta. EU:n ja 20841: roopan neuvosto on lujittanut asemaansa EN:n välisten suhteiden ja niiden työnjaon 20842: maanosan johtavana ihmisoikeuksien puolus- selkeyttäminen onkin EN:n tulevaisuuden 20843: tajana. Uusien jäsenmaiden mukaantulon avainkysymyksiä. Tämän vuoksi EU-maiden 20844: myötä EN:n ihmisoikeusjärjestelmään on hallitusten välinen konferenssi (hvk) on ää- 20845: kohdistunut yhä suurempia paineita. Euroo- rimmäisen tärkeä myös EN:n kannalta (ks. 20846: pan ihmisoikeusjärjestelmän muodostavat ih- luku 5.5). Näiden kahden eurooppalaisen 20847: misoikeustoimikunta ja ihmisoikeustuomiois- instituution välisiin suhteisiin kuuluu myös 20848: tuin on päätettykin muuttaa kokopäiväisesti kysymys Euroopan unionin ihmisoikeuspoli- 20849: toimivaksi, ykstportaiseksi tuomioistuimeksi. tiikan vajavaisuudesta, ja siihen liittyen EU:n 20850: Koko kylmän sodan jälkeisen ajan Euroo- mahdollinen liittyminen Euroopan ihmisoike- 20851: v.an neuvoston piirissä on keskusteltu Venä- ussopimukseen (ks. luku 8.12). 20852: Jän mahdollisesta jäsenyydestä. Venäjälle 20853: myönnettiin erityisvieraan status 14.1.1992 ja 20854: jäsenyyshakemuksen Venäjä jätti 7.5.1992. 2 Euroopan neuvoston toiminta ja 20855: EN:n piirissä keskustelijat ovat jakautuneet organisaatio 20856: kahteen koulukuntaan: niihin, joiden mielestä 20857: Venäjän mahdollisimman pikainen sitominen 2.1 Tavoitteet ja toiminta 20858: eurooppalaisiin rakenteisim palvelee paitsi 20859: Venäjän demokratian lujittamista myös Eu- Euroopan neuvosto perustettiin 5.5.1949, 20860: roopan vakauden vahvistamista, ja toisaalta jolloin neuvoston kymmenen perustajajäsentä 20861: niihin, joiden mielestä Venäjä ei ole vielä alleki:tjoitti Euroopan neuvoston perussään- 20862: riittävän vakaa jäsenyyteen, ja että sen mu- nön (Statue of the Council of Europe). 20863: kaantulo johtaisi väistämättä EN:n jäsenyys- Perustamisen taustalla oli usko siihen, että 20864: kriteerien löyhtymiseen. Myös Venäjän suu- Euroopassa täytyi kehittää valtioiden välille 20865: ren koon vaikutukset organisaation toimin- läheisempää yhteistyötä, mikäli maailmanso- 20866: taan ovat herättäneet pelkoja. tien kauhujen ei haluttu toistuvan. 20867: Suomen valtuuskunta on yleensä ottaen Perussääntönsä mukaisesti tämä Strasbour- 20868: kuulunut ensimmäiseen koulukuntaan. Se on gissa, Ranskassa, päämajaansa pitävä halli- 20869: useaan otteeseen puhunut Venäjän jäsenyy- tustenvälinen poliittinen järjestö pyrkii edis- 20870: den puolesta ja korostanut Venäjän jäsenyy- tämään Euroopan yhtenäisyyttä turvaamalla 20871: den merkitystä myös EN:lle itselleen: Venä- ja lujittamalla moniarvoista demokratiaa ja 20872: jän jäsenyys tekisi Euroopan neuvostosta ihmisoikeuksia, etsimällä ratkaisuja euroop- 20873: aidosti pan-eurooppalaisen järjestön, jolloin palaisen yhteiskunnan ongelmiin ja edistä- 20874: sen ääntä kuunneltaisiin paremmin niin eu- mällä tietoisuutta eurooppalaisesta kulttuuri- 20875: rooppalaisissa kuin globaaleissakin kysymyk- identiteetistä. Euroopan kahtiajaon päätyttyä 20876: sissä. Kertomuskaudella Venäjän jäsenhake- 1990-luvun taitteessa Euroopan neuvoston 20877: muksen käsittely päätettiin keskeyttää keskeiseksi tehtäväksi on noussut Keski- ja 20878: Tshetshenian sodan takia 2.2.1995. Jäsenha- Itä-Euroopan uusien demokratioiden auttami- 20879: kemuksen käsittelyä päätettiin jatkaa nen näiden lainsäädäntö- ja oikeusjärjestel- 20880: 26.9.1995. (Ks. luku 5.2). Todettakoon, että mien uudistamisessa. 20881: parlamentaarinen yleiskokous päätti suosittaa Vuodesta 1995 alkaen Euroopan neuvoston 20882: EN:n ministerikomitealle Venäjän jäsenyyttä toiminnot on jaettu kolmeen niin sanottuun 20883: seuraavan istuntokauden ensimmäisessä is- koheesioalueeseen: 1) Demokraattinen kohee- 20884: tunnossa, 25.1.1996. Jäsenyyssuositukseen si- sio, johon kuuluvat moniarvoisen demokrati- 20885: sältyi EN:n historian pisin ja vaativin lista an ja oikeusvaltioperiaatteen edistäminen, ih- 20886: sitoumuksia, joita Venäjä lupasi noudattaa. misoikeuksien suojelu, tasa-arvo, oikeudelli- 20887: Toinen Euroopan neuvoston suuri haaste nen yhteistyö, bioetiikka sekä tiedotusväli- 20888: Venäjän jäsenyyden lisäksi on sen asema neet ja kommunikaatio. 2) Sosiaalinen kohee- 20889: Euroopan unionin sekä muiden kansainvälis- sio ja elämänlaatu, johon kuuluvat sosiaaliset 20890: ten järjestöjen, erityisesti Etyjin ja YK:n ja taloudelliset kysymykset, terveys sekä 20891: rinnalla. EU on kiistämättä eurooppalaisen ympäristönsuojelu Ja aluesuunnittelu. 3) Kult- 20892: integraation keskiössä. Sen kompetenssi on tuurinen koheesio ja kulttuurinen moniarvoi- 20893: 9 20894: 20895: suus, johon kuuluvat koulutus, kulttuuri ja tustenvälisen yhteistyön valmistelutyö tapah- 20896: kulttuuriperintö, nuorisotyö ja liikunta. tuu näissä komiteoissa. 20897: Euroopan neuvoston työn konkreettisina Parlamentaarisen yleiskokouksen muodos- 20898: tuloksina on syntynyt yli 150 jäsenmaita tavat 526 edustajaa, joista puolet ovat varsi- 20899: oikeudellisesti sttovaa sopimusta. Tärkeimpiä naisia edustajia ja puolet varaedustajia. Edus- 20900: sopimuksia varten on luotu myös voimakkaat tajat ovat jäsenmaiden kansallisten parla- 20901: kansainväliset valvontajärjestelmät. Sopimus- menttien nimittämiä. Kunkin jäsenmaan 20902: ten aiheet vaihtelevat ihmisoikeuksien suoje- edustajanpaikkojen määrä riippuu maan vä- 20903: lusta jalkapallohuliganismin ehkäisemiseen estömäärästä. Kansallisten parlamenttien po- 20904: sekä kidutuksen estämisestä tietosuojaan ja liittisilla ryhmillä on suhteellinen edustus. 20905: kulttuuriyhteistyöhön. Lisäksi EN on antanut Suomella on yleiskokouksessa viisi edustajan 20906: satoja jäsenmaidensa v.olitiikkaa ohjaavia ja viisi varaedustajan paikkaa. Sekä edustajat 20907: suosituksia. EN:ssa ja stihen liittyvien, osit- että varaedustajat osallistuvat istuntoihin. 20908: tain itsenäisten, toimielinten puitteissa teh- Edustajat toimivat yleiskokouksissa ja sen 20909: dään tutkimusta, järjestetään seminaareja, tie- komiteoissa henkilökohtaisessa ominaisuu- 20910: teellisiä symposiumeja, koulutusta, taidenäyt- dessaan, eivätkä maansa virallisina edustaji- 20911: telyitä ja paljon muuta. na. Edustajat ja varaedustajat voivat perustaa 20912: Puolustusyhteistyö ja sotilaalliset kysy- poliittisia ryhmiä, joita on tätä nykyä viisi: 20913: mykset on rajattu pois järjestön toiminnasta. sosialistiryhmä, kristillisdemokraatit, Euroo- 20914: Taloudelliset kysymykset saavat varsin vähän pan demokraatit -ryhmä, liberaalit ja vasem- 20915: huomiota hallitustenvälisessä yhteistyössä, mistoliitto. Vuonna 1995 edustaja Jaakko 20916: mutta Euroopan neuvoston parlamentaarinen LAAKSO toimi EN:n vasemmistoliiton pu- 20917: yleiskokous keskustelee säännöllisesti heenjohtajana ja siten myös yleiskokouksen 20918: OECD:n ja EBRD:n (Euroopan jälleenraken- puhemiehistön (bureau) jäsenenä. 20919: nus- ja kehityspankki) toiminnasta, toimien Parlamentaarinen yletskokous kokoontuu 20920: siten näiden järjestöjen parlamentaarisena noin viikon mittaiseen täysistuntoansa Stras- 20921: foorumina. bourgin Eurooppa-palatsiin neljä kertaa vuo- 20922: Euroopan neuvoston jäsenmaiden vuonna dessa. Yleiskokouksen työtä valmistellaan 14 20923: 1950 solmiman Euroopan ihmisoikeussopi- parlamentaarisessa erityiskomiteassa. Nk. py- 20924: muksen pohjalta toimii Euroopan ihmisoi- syvä komitea kokoontuu muutaman kerran 20925: keusjärjestelmä, johon kuuluvat Strasbourgis- vuodessa ja tekee päätöksiä yleiskokouksen 20926: sa sijaitsevat Euroopan ihmisoikeustoimikun- nimissä. 20927: ta ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Nä- Vaikka yleiskokous on vain neuvoa-antava 20928: mä toimiehmet voivat ihmisoikeusvalitusten elin, on sen painoarvo varsin suuri. Parlamen- 20929: perusteella todeta jäsenmaata oikeudellisesti taarinen yleiskokous antaa suosituksia pää- 20930: sitovalla tavalla, onko jäsenmaa loukannut töksiä tekevälle ministerikomitealle. Nätden 20931: Euroopan ihmisoikeussopimusta. (Toimieli- aloitteiden perusteella ovat syntyneet tär- 20932: met on tarkoitus sulauttaa yhdeksi, kokopäi- keimmät Euroopan neuvoston yleissopimuk- 20933: väisesti toimivaksi ihmisoikeustuomiois- set, kuten Euroopan ihmisoikeussopimus ja 20934: tuimeksi.) Euroopan sosiaahalan peruskirja. Laaja-alai- 20935: nen ja arvovaltainen edustus antaa painoarvoa 20936: 2.2 Organisaatio yleiskokouksen suosituksille ja päätöslausel- 20937: mille. Lisäksi yleiskokouksen valtaoikeuksiin 20938: Euroopan neuvoston tärkeimmät toimieli- kuuluu Euroopan neuvoston pääsihteerin ja 20939: met ovat jäsenmaiden hallituksia edustava Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuoma- 20940: ministerikomitea sekä jäsenmaiden parla- rien valinta sekä uusien jäsenkandidaattien 20941: mentteja edustava parlamentaarinen yleisko- ihmisoikeustilanteen tutkiota ja ministeriko- 20942: kous. Päätökset tekee ministerikomitea, joka mitean ohella jäseneksi tulon yhteydessä 20943: koostuu jäsenmaiden ulkoministereistä tai annettujen sitoumusten noudattamisen val- 20944: näiden Strasbourgissa toimivista pysyvistä vonta. 20945: edustajista. Suomen pysyvä edustaja on ulko- Yleiskokouksen puheenjohtaja valitaan jo- 20946: ministeriön nimittämä suurlähettiläs. Ministe- ka istuntokauden alussa. Yleensä puheenjoh- 20947: rikomitean alaisuudessa toimii 17 johtokomi- tajuus on vaihdellut sosialistien ja konserva- 20948: teaa ja noin 100 asiantuntijakomiteaa, jotka titvienlliberaalien välillä kolmivuotiskausit- 20949: koostuvat jäsenmaiden eri ministeriöiden vir- tain. E§panjalainen sosialisti Miguel Ångel 20950: kamiehistä tai muista asiantuntijoista. Halli- MARTINEZ jatkoi puheenjohtajana vuoden 20951: 2 260639 20952: 10 20953: 20954: 1995 istuntokauden. Yleiskokouksen yhtenä status oli Bosnia-Hertsegovinalla, Kroatialla, 20955: 15:sta varapuheenjohtajana ja siten puhemie- Valko-Venäjällä ja Venäjällä. Israel osallis- 20956: histön (bureau) jäsenenä toimi 30.1.1995 tuu järjestön toimintaan tarkkailijana. 20957: lähtien edustaja Sirkka-Liisa ANTTILA. OECD:n toimintakertomusten käsittelyn yh- 20958: Alueeliistumisen kasvava merkitys Euroo- teydessä parlamentaarisen yleiskokouksen is- 20959: passa otettiin vuonna 1994 huomioon perus- tuntoihin osallistuu parlamentaarikkoja EN:n 20960: tamalla EurooEan __paikallis- ja aluehallinnon ulkopuolisista OECD-maista kuten Australi- 20961: kongressi (CLRAE). Sen tehtävänä on var- asta, Kanadasta, Japanista, Uudesta-Seelan- 20962: mistaa paikallisten ja alueellisten viranomais- nista ja Yhdysvalloista. 20963: ten osallistuminen Euroopan kehittämiseen Mainittakoon vielä, että Euroopan neuvos- 20964: sekä edistää Euroopan neuvoston ihanteita to on myöntänyt neuvoa-antavan aseman yli 20965: paikallisista lähtökohdista käsin. CLRAE voi 350 eurooppalaiselle kansalaisjärjestölle 20966: antaa suosituksia ministerikomitealle ja par- (Non-Governmental Organisations, NGO), 20967: lamentaariselle yleiskokoukselle. Se koostuu jotka ovat edustettuina eri tason asiantuntija- 20968: yleiskokouksen tavoin 526 edustajasta. Edus- ryhmissä sekä antavat lausuntoja parlamen- 20969: tajien ja varaedustajien tulee olla vaaleilla taariselle yleiskokoukselle. 20970: valittuja kunnallisten tai alueellisten toimi- 20971: elinten jäseniä, tai virkamiehiä, jotka ovat 20972: suoraan vastuussa vaaleilla valituille paikal- 3 Suomen valtuuskunta Euroopan 20973: lisille tai alueellisille toimielimille. neuvoston parlamentaarisessa 20974: Euroopan neuvoston päivittäisestä toimin- yleiskokouksessa 20975: nasta vastaa ja toimielimiä avustaa noin 20976: 1 200 hengen sihteeristö, johon kuuluu virka- 20977: miehiä kaikista 38 jäsenmaasta. Sihteeristöä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskun- 20978: johtaa pääsihteeri, jonka parlamentaarinen nasta huhtikuun 28. päivänä 1989 annetun 20979: yleiskokous valitsee viiden vuoden toimikau- lain mukaisesti eduskunta valitsee jokaisilla 20980: deksi. Ruotsalainen Daniel TARSCHYS va- valtiopäivillä keskuudestaan viisi edustajaa ja 20981: littiin pääsihteeriksi 12.4.1994. yhtä monta varaedustajaa Euroopan neuvos- 20982: ton parlamentaariseen yleiskokoukseen. 20983: 2.3 Euroopan neuvoston jäsenmaat Koska Suomessa oli eduskuntavaalit maa- 20984: liskuussa 1995, muuttui Suomen valtuuskun- 20985: Euroopan neuvostossa oli vuoden 1995 nan kokoonpano kesken EN:n istuntokauden. 20986: lopussa 38 jäsenmaata. Jäsenmaat liittymis- Ensimmäiseen, 30.1-3.2.1995, pidettyyn 20987: vuosineen ovat: Iso-Britannia, Ranska, Bel- täysistuntoon osallistui valtuuskunta, jonka 20988: gia, Alankomaat, Luxemburg, Ruotsi, Norja, jäseniä olivat edustajat Sirkka-Liisa ANTTI- 20989: Tanska, Italia ja Irlanti (perustajamaat) sekä LA (pj.), Tarja HAJ_.ONEN, Jaakko LAAK- 20990: Kreikka ja Turkki (1949), Islanti ja Saksan SO, Mirja RYYNANEN ja Martti TIURI 20991: liittotasavalta (1950), Itävalta (1956), Kypros sekä varaedustajat Olavi ALA-NISSILA, 20992: (1961), Sveitsi (1963), Malta (1965), Portu- Kaarina DROMBERG, Iiris HACKLIN, 20993: gali (1976), Espanja (1977), Liechtenstein Gunnar JANSSON ja Kyösti TOIVONEN. 20994: (1978), San Marino (1988), Suomi (1989), Eduskuntavaalien jälkeen, 5.4.1995, pide- 20995: Unkari (1990), Puola (1991), Bulgaria tyssä vaalissa Suomen valtuuskunnan jäsenik- 20996: (1992), Viro, Liettua, Slovenia, Tshekin ta- si valittiin edustajat Sirkka-Liisa ANTTILA, 20997: savalta, Slovakia, Romania (1993), Andorra Tarja HALONEN, Juha KORKEAOJA, Jaak- 20998: (1994), Latvia, Moldova, Albania, Ukraina, ko LAAKSO ja Martti TIURI. Varaj~.seniksi 20999: entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia valittiin edustajat Olavi ALA-NISSILA, Kaa- 21000: (1995). rina DROMBERG, Mikko ELO, Gunnar 21001: Myös Euroopan neuvoston ulkopuoliset JANSSON ja Reino PAASILINNA. Järjes- 21002: maat voivat osallistua sen moniin toiminta- täytymiskokouksessaan 7.4.1995 valtuuskun- 21003: muotoihin. Vuonna 1989 EN:n parlamentaa- ta valitsi puheenjohtajakseen edustaja Tarja 21004: rinen yleiskokous loi ns. erityisvieraan sta- Halosen ja varapuheenjohtajakseen edustaja 21005: tuksen tiivistääkseen suhteitaan Keski- ja Sirkka-Liisa Anttilan. 21006: Itä-Euroopan maiden uusiin parlamentteihin. Tämä valtuuskunta, poislukien ulkominis- 21007: Erityisvieraat saavat osallistua yleiskokouk- teriksi nimitetty Tarja HALONEN, osallistui 21008: sen keskusteluihin, mutta päätösvaltaa niillä toiseen, 24.-28.4.1995 pidettyyn täysistun- 21009: ei ole. Vuoden 1995 lopussa erityisvieraan toon. 21010: 11 21011: 21012: Edustaja Tarja HALOSEN ulkoministeriksi ELO, (ed. HACKLIN, ed. ELO, ed. KOR- 21013: nimittärmsen vuoksi pidettiin 28.4.1995 täy- KEAOJA, ed. ISOHOOKANA-ASUNMAA) 21014: dennysvaali, jossa edustaja Halosen sijaan 21015: valtuuskunnan jäseneksi valittiin edustaja Tiede- ja teknologiakomitea: 21016: Mikko ELO ja varajäseneksi edustaja Leena 21017: LUHTANEN. Ed. TIURI, (ed. RYYNÄNEN, ed. ELO, 21018: Kokouksessaan 11.5.1995 valtuuskunta va- ed. LUHTANEN) 21019: litsi uudeksi puheenjohtajakseen edustaja 21020: Mikko ELOn. Tämä edustaja Elon johtama Ympäristö-, aluesuunnittelu- ja paikallishal- 21021: valtuuskunta osallistui kolmanteen, lintokomitea: 21022: 26.-30.6.1995 pidettyyn täysituntoon. 21023: Ennen neljättä täysistuntoa 25.-29.9.1995 Ed. DROMBERG, (ed. TIURI) 21024: valtuuskunnan varajäsenyyd~stä eronneen 21025: edustaja Olavi ALA-NISSILAN tilalle val- Väestö- ja pakolaisasiain komitea: 21026: tuuskunnan varajäseneksi valittiin edustaja 21027: Tytti ISOHOOKANA-ASUNMAA. Ed. HACKLIN, ed. PAASILINNA, ed. 21028: Edustaja Sirkka-Liisa ANTTILAN pyydet- LUHTANEN, (ed. LAAKSO) 21029: tyä eroa valtuuskunnan jäsenyydestä 21030: 31.12.1995 lähtien valittiin hänen tilalleen Menettelytapasääntökomitea: 21031: 8.12.1995 pi<J.etyssä täydegnysvaalissa edus- 21032: taja Anneli JAATTEENMAKI, joka tuli val- Ed. LAAKSO, ed. ELO, ed. KORKEA- 21033: tuuskunnan 13.12.1995 pidetyssä kokoukses- OJA, (ed. JANSSON) 21034: sa valituksi valtuuskunnan varapuheenjohta- 21035: jaksi. Maatalouskomitea: 21036: Suomen valtuuskunnan jäsenet ovat olleet 21037: kertomuskauden aikana jäseninä ja varajäse- Ed. ANTTILA, (ed. TIURI, ed. KORKEA- 21038: ninä seuraavissa yleiskokouksen komiteoissa OJA) 21039: (varajäsenet suluissa): 21040: Euroopan ei- jäsenmaiden suhteita käsittele- 21041: vä komitea: 21042: Poliittinen komitea: 21043: Ed. TOIVONEN, ed. PAASILINNA, (ed. 21044: Ed. HALONEN, ed. ALA-NISSILÄ, ed. HACKLIN, ed. LAAKSO) 21045: PAASILINNA, (ed. ALA-NISSILÄ, ed. 21046: ELO) Parlamenttienvälisten suhteiden ja yleisösuh- 21047: teiden komitea: 21048: Talous- ja kehityskomitea: Ed. LAAKSO, (ed. TOIVONEN, ed. TIU- 21049: RI) 21050: Ed. ALA-NISSILÄ, ed. KORKEAOJA, 21051: (ed. TOIVONEN, ed. PAASILINNA) 21052: Budjetti- ja hallitustenvälinen työohjelmako- 21053: mitea: 21054: Sosiaali-, terveys- ja perheasiain komitea: Eg. HACKLIN, ed. ELO, ed. ALA-NIS- 21055: Ed. HALONEN, ed. DROMBERG, ed. SILA, (ed. DROMBERG, ed. PAASILINNA, 21056: LUHTANEN, (ed. DROMBERG, ed. ALA- ed. ISOHOOKANA-ASUNMAA) 21057: NISSILA, ed. ISOHOOKANA-ASUNMAA) 21058: Pysyvä komitea: 21059: Oikeudellisten asiain ja ihmisoikeuskomitea: Ed. ANTTILA, (ed. HALONEN, ed. ELO) 21060: Ed. JANSSON, (ed. ANTTILA) 4 Euroopan neuvoston laajentumi- 21061: nen 21062: Kulttuuri- ja koulutusasiain komitea: 4.1 Jäseneksi tuleminen 21063: Ed. RYYNÄNEN, ed. KORKEAOJA, ed. Euroopan neuvoston jäseneksi tullaan 21064: 12 21065: 21066: yleiskokouksen suosituksesta ministerikomi- voston jäsenyyden tuoman tuen, sekä jäse- 21067: tean päätöksellä. EN:n perussäännön 3. artik- nyydeksi tulon yhteydessä annettujen lupaus- 21068: lan mukaan ''Euroopan neuvoston jäseneksi ten säännöllisen valvonnan myötä, kuin jos 21069: voi tulla eurooppalainen valtio, joka tunnus- nämä maat jätettäisiin ulkopuolelle. 21070: taa oikeusvaltioperiaatteen ja penaatteen, jon- 21071: ka mukaan jokaisen sen tuomiovaltaan kuu- 4.2 Uudet jäsenmaat vuonna 1995 21072: luvan henkilön tulee voida nauttia ihmisoike- 21073: uksista ja perusvapauksista''. Ennen yleisko- Euroopan neuvosto hyväksyi vuoden 1995 21074: kouksen jäsenyyssuosituksen antamista jäsen- aikana uusiksi jäsenmaikseen Latvian, Mol- 21075: kandidaatit käyvät läpi yleiskokouksen alais- dovan, Albanian, Ukrainan sekä entisen Ju- 21076: ten komiteoiden suorittaman maatutkinnan. goslavian tasavallan Makedonian. Näin Eu- 21077: Yleiskokous päättää maatutkinnan perusteella roopan neuvoston jäsenmaiden lukumäärä 21078: tehtyjen raporttien pohjalta jäsenyyssuosituk- nousi 38:aan. 21079: sen antamisesta. Latvian jäsenyyssuositus annettiin 21080: Jäsenyyssuosituksiin sisältyy konkreettinen 31.1.1995 (mielipide nro 183 ja raportit dok. 21081: lista uudeksi jäseneksi tulevan maan antamis- 7169, 7190 ja 7193). Latvia lupautui täyttä- 21082: ta sitoumuksista. Nämä sitoumukset vaihtele- mään Euroopan neuvostolle antamansa ei- 21083: vat maittain, mutta yleensä ne liittyvät maan kansalaisten asemaa koskevat sitoumukset. 21084: ihmisoikeustilanteen ja vähemmistöjen ase- Yleiskokous päätti seurata tarkasti Latvian 21085: man parantamiseen sekä demokratian ja oi- kansalaisuus- ja ulkomaalaislakien toimeen- 21086: keusjärjestelmän kehittämiseen. Uudet jäsen- panoa ja julkistaa niistä raportin puolen 21087: maat sttoutuvat aina myös ratifioimaan Eu- vuoden kuluttua. Latvialie varattiin kolme 21088: roopan ihmisoikeussopimuksen ja muut kes- paikkaa yleiskokouksessa. 21089: keiset Euroopan neuvoston sopimukset. Uu- Yleiskokoukselle puhunut Latvian parla- 21090: sien jäsenmatden antamia sitoumuksia valvo- mentin puhemies Gorbunovs vakuutti Latvian 21091: taan aktiivisesti. Tämä yleiskokouksen tulevan toteuttamaan ao. lainsäädäntöä, koska 21092: suorittama jäsenyyssitoumusten valvonta sai vain siten Latviaan voidaan luoda vakaat 21093: alkunsa niin sanotusta. ''Halonen Order:is- sisäiset olosuhteet. Edustaja Sirkka-Liisa 21094: ta' ', eli Tarja Halosen ja viiden poliittisen ANTTILA toivotti omassa puheenvuorossaan 21095: ryhmän johtajan tekemästä ja yleiskokouksen Latvian valtuuskunnan tervetulleeksi Euroo- 21096: 29.6.1993 hyväksymästä määräys nro pan neuvostoon ja kiinnitti huomiota mm. 21097: 488:sta. Sen mukaan yleiskokouksen poliitti- lehdistön vapauden toteutumiseen Latviassa. 21098: nen komitea sekä oikeudellisten asiain ja Moldovan jäsenyyssuositus annettiin 21099: ihmisoikeuskomitea seuraavat tarkasti uusien 27.6.1995 (mielipide nro 188 ja raportit dok. 21100: jäsenmaiden viranomaisten antamien si- 7278, 7325 ja 7331). Moldova lupautui mm. 21101: toumusten täyttämistä, ja raportoivat tilan- olla allekirjoittamatta IVY :n ihmisoikeusso- 21102: teesta kuuden kuukauden välem yleiskokouk- pimusta ennen kuin sen ja Euroopan ihmis- 21103: sen puheenjohtajistolle (bureau). Määräys oikeussopimuksen suhteet on selvitetty, sekä 21104: ulotettiin koskemaan jo ennen sen antamista varmistaa, että Moldovan ja Hessarabian or- 21105: erityisvieraan statuksen kautta jäseniksi tul- todoksisten kirkkojen suhteet ratkaistaan rau- 21106: leita maita. hanomaisesti. Moldovalle varattiin viisi paik- 21107: Keväällä 1995 "Halonen Order" korvat- kaa yleiskokouksessa. 21108: tiin määräyksellä nro 508, jonka mukaan Albanian jäsenyyssuositus annettiin 21109: kaikki jäsenmaat tulivat uudenlaisen kontrol- 29.6.1995 (mielipide nro 189 ja raportit dok. 21110: limekanismin piiriin (ks. luku 8.8). Tässä 7304, 7338 ja 7339). Jäsenyyssuosituksessa 21111: uudistuksessa myös EN:n toiminnassa yhä kiinnitetään huomiota etenkin Albanian tar- 21112: tärkeämmälle sijalle noussut kansallisten vä- P.eeseen kehittää tuomioistuin- ja ran~aistus 21113: hemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen tuo- Järjestelmiään. Albanialie varatttin nelJä paik- 21114: tiin mukaan valvonnan piiriin viittaamalla kaa yleiskokouksessa. 21115: suositukseen nro 1201 (1993). Ukrainan jäsenyyssuositus annettiin 21116: Euroopan neuvoston linjaksi onkin muo- 26.9.1995 (mielipide nro 190 ja raportit dok. 21117: dostunut ottaa jäseniksi sellaisiakin maita, 7370, 7398 ja 7396). Ukraina sitoutui vuoden 21118: jotka eivät välttämättä jäseneksi tulon hetkel- kuluessa jäsenyyden toteutumisesta säätä- 21119: lä täytä kaikkia jäsenyyskriteereitä. On kat- mään muunmuassa uuden perustuslain ja 21120: sottu, että ihmisoikeudet ja demokratia kehit- uudistaa oikeusjärjestelmänsä. Ukrainalie va- 21121: tyvät näissä maissa paremmin Euroopan neu- rattiin 12 paikkaa yleiskokouksessa. 21122: 13 21123: 21124: Käyttämässään puheenvuorossa edustaja mahdollinen Välimeren alueen vakautta uh- 21125: Jaakko LAAKSO muistutti, että kaikissa kaava tekijä, joka koskee suoraan neljää 21126: Eurool'an neuvoston jäsenmaissa, etenkin uu- EN:n jäsenmaata: Kyproksen tasavalta, 21127: demrmssa, on aina aukko lainsäädännön ja Kreikka, Turkki ja Iso-Britannia. Yleiskokous 21128: lakien toimeenpanon ja soveltamisen välillä. hyväksyi asiasta suosituksen nro 1259, jossa 21129: Mikäli tämä aukko on kovin suuri, voi se pannaan merkille Kyproksen tasavallan pre- 21130: aiheuttaa ongelmia koko ihmisoikeusjärjestel- sidentin ehdotus saaren demilitarisoinmsta. 21131: mälle. Esimerkiksi jos tuhannet ukrainalaiset Yleiskokous antaa kaiken tukensa YK:n pää- 21132: tekisivät ihmisoikeusvalituksia Strasbourgiin, sihteerin l'onnistuksille Kyproksen ongelman 21133: koko järjestelmä tukkeutuisi. Tämän vuoksi ratkaisemiseksi mukaan lukien saaren yhte- 21134: Ukrainan hallituksen ja parlamentin tulee näisyyden säilyttäminen ja sen demilitarisoin- 21135: tehdä kaikkensa, jotta tämä aukko olisi mah- ti. Yleiskokous korostaa EN:n roolia luotta- 21136: dollisimman pieni, eikä Ukrainan kansalais- muksen aikaansaamiseksi saaren kahden yh- 21137: ten tarvitsisi turvautua Euroopan ihmisoi- teisön välille ja kehottaa Turkin hallitusta, 21138: keusjärjestelmään. Kyproksen turkkilaisosapuolta ja Kyproksen 21139: Edustaja Laakso esitti myös huolestumi- tasavaltaa toimimaan yhteistyössä normaalin 21140: sensa siitä, etteivät Ukrainan viranomaiset ole kansainvälisen puhelin- ja postiliikenteen tur- 21141: vielä harkinneet kuolemanrangaistuksen pois- vaamiseksi saaren pohjoisosassa. Samalla 21142: tamista. Myös perustuslain puuttuminen on yleiskokous päätti vastedes kutsua kahden 21143: vakava ongelma. Lopuksi edustaja Laakso yhteisön poliittisten puolueiden edustajia 21144: antoi tunnustusta jäsenyyssitoumusten val- osallistumaan ad hoc -pohjalta komiteako- 21145: vontamekanismille (ns. Halonen Order), joka kouksiinsa, joissa käsitellään Kyprosta kos- 21146: mahdollistaa uusien jäsenmaiden hyväksymi- kevia kysymyksiä. Päätöslauselmassaan nro 21147: sen ilman, että niiden lainsäädäntö on jäse- 1054 yleiskokous kehottaa lisäksi yleiskoko- 21148: neksi tulon hetkellä täysin kunnossa. uksen jäseniä pidättymään kaikista toimenpi- 21149: Entisen Jugoslavian tasavallan Make- teistä, jotka voitaisiin tulkita Kyproksen mie- 21150: donian jäsenyyssuositus annettiin 27.6.1995 hitetyn osan tunnustamiseksi. 21151: (mielipide nro 191 ja raportit dok. 7371, 21152: 7402, 7403). Entisen Jugoslavian tasavallan 5.2 Venäjän EN-jäsenyyshakemus ja 21153: Makedonian erityisiin jäsenyyssitoumuksiin Tshetshenian tilanne 21154: kuuluu muunmuassa Geneven pakolaissopi- 21155: muksen noudattaminen. Entisen Jugoslavian Vuoden 1995 aikana yleiskokous keskus- 21156: tasavallalle Makedonialle varattiin kolme teli kahteen otteeseen Venäjän jäsenhake- 21157: paikkaa yleiskokouksessa. muksesta Tshetshenian tapahtumien valossa. 21158: Edustaja Jaakko LAAKSO esitti EN:n 2.2.1995 yleiskokous päätti yksimielisesti 21159: vasemmistoliiton puolesta tyytyväisyytensä keskeyttää Venäjän EN-jäsenyyshakemuksen 21160: Kreikan ja Makedonian saavuttamasta väliai- käsittelyn. Lykkäys on voimassa toistaiseksi 21161: kaisesta sopimuksesta. Edustaja Laakso mai- ja käsittelyä Jatketaan myöhemmin parlamen- 21162: nitsi, että suomalaiset rauhanturvaajat ovat taarisen yleiskokouksen tehtyä siitä erillisen 21163: Makedoniassa toteuttamassa YK:n ensim- päätöksen. Yleiskokous totesi Tshetshenian 21164: mäistä ennaltaehkäisevää rauhanturvaoperaa- sodan paljastaneen vakavia puutteita Venäjän 21165: tiota. Edustaja Laakson mielestä Euroopan demokratian kehityksessä ja ilmoitti pitävän- 21166: neuvoston ei tulisi sekaantua Kreikan ja sä mahdottomana jatkaa jäsenyystutkintaa 21167: Makedonian väliseen nimikiistaan, ja siksi sotilaallisen voiman käyttöön turvautuneen 21168: EN:n tulisi toistaiseksi käyttää kaikissa do- maan kanssa (päätöslauselma nro 1055). 21169: kumenteissaan nimeä ''entisen Jugoslavian Yleiskokous tuomitsi jyrkästi Venäjän si- 21170: tasavalta Makedonia''. viiliväestöön kohdistuvan mielivaltaisen soti- 21171: lasoperaation ja totesi Venäjän syyllistyneen 21172: useiden kansainvälisten sopimusvelvoit- 21173: 5 Poliittiset kysymykset teidensa rikkomiseen. Samalla Venäjä rikkoo 21174: EN-jäsenyyshakemuksen jättämisen yhtey- 21175: 5.1 Kyproksen tilanne dessä Euroopan neuvostolle antamansa lupa- 21176: uksen noudattaa järjestön ihmisoikeusperiaat- 21177: Yleiskokouksen käsiteltävänä 2.2.1995 ol- teita. 21178: leessa poliittisen komitean raportissa (dok. Yleiskokous vetosi Venäjän Duumaan, jot- 21179: 7206) todetaan Kyproksen tilanteen olevan ta tämä tekisi kaikkensa taistelujen välittö- 21180: 14 21181: 21182: mäksi lo,Pettamiseksi ja konfliktin rauhan- todella pan-eurooppalaisen järjestön, jolloin 21183: omaisekst ratkaisemiseksi. Lisäksi EN vaatii sen ääntä kuunneltaisiin paremmin ei ainoas- 21184: muutoksia Venäjän oikeusjärjestykseen vas- taan eurooppalaisissa kysymyksissä, vaan 21185: taavanlaisen tilanteen toistumisen estämiseksi myös globaaleissa asioissa. 21186: vastaisuudessa. Yleiskokous ilmaisi täyden Edustaja Elo kertoi Suomen EN-valtuus- 21187: tukensa niille tahoille Venäjällä, jotka toimi- kunnan matkasta Moskovaan, jonka aikana 21188: vat sodan lopettamisen ja rauhanomaisen oli käyty keskusteluja näkyvien venäläisten 21189: ratkaisun puolesta. poliitikkojen kanssa. Valtuuskunta oli edus- 21190: Jäsenyystutkintaprosessin keskeyttämisen taja Elon mukaan vakuuttunut Venäjän pyr- 21191: ei pidä kuitenkaan katkaista EN:n ja Venäjän kimyksistä demokratiansa vakauttamiseen, ih- 21192: välistä yhteistyötä. Parlamentaarinen yleisko- misoikeuksien suojeluun ja markkinatalou- 21193: kous korosti dialogin ja yhteistyöohjelmien teen. Venäjään ei tulisi soveltaa tiukempia 21194: jatkumisen tärkeyttä. Yleiskokous on valmis jäsenyyskriteereitä kuin mitä joihinkin jo 21195: seuraamaan tiiviisti tilanteen kehittymistä Ve- jäseniksi tulleisiin maihin on sovellettu. Kri- 21196: näjällä ja antoi määräyksen jäsenY.ystutkin- teerien tulee olla kaikille samat. 21197: nasta päävastuussa oleville komitemlle seura- Huolimatta monista edistysaskelista, on 21198: ta tilanteen kehitystä ja raportoida siitä Venäjän kohdalla vielä ongelmallisia kysy- 21199: (määräys nro 506). myksiä. Tällaisia ovat mm. presidentin laajat 21200: Keskustelun pohjana oli poliittisen komi- valtaoikeudet Tuomiovallan riippumatto- 21201: tean raportti (dok. 7230). Suomen valtuus- muus täytyy voida taata ja taistelua järjestäy- 21202: kunnan julkisuuteen antaman kannanoton tynyttä rikollisuutta vastaan täytyy tehostaa, 21203: mukaan oli selvää, ettei parlamentaarinen sanoi edustaja Elo. 21204: yleiskokous voi jatkaa Venäjän EN-jäse- 21205: nyyshakemuksen käsittelyä niin kauan kuin 21206: sotilaalliset toimet Tshetsheniassa jatkuvat. 5.3 Turkin sotilaallinen väliintulo Pohjois- 21207: Sotatoimet on lopetettava välittömästi ja alu- Irakissa ja Turkin laki- ja perustusla- 21208: eella on saatava aikaan rauhanomainen neu- kiuudistuksista antamien sitoumusten 21209: votteluratkaisu, Suomen valtuuskunta korosti. noudattaminen 21210: 26.9.1995 yleiskokous päätti jatkaa Venä- 21211: jän maatutkintaa (päätöslauselma nro 1065). Poliittisen komitean raportin (dok. 7290) ja 21212: Päätös perustui yleiskokouksen poliittisen ko- väestö-, siirtolais- ja pakolaisasiain komitean 21213: mitean sekä oikeudellisten asiain ja ihmisoi- lausunnon (dok. 7295) perusteella yleiskoko- 21214: keuksien komitean raportteihin (dok. 7372 ja us käsitteli 26.4.1995 Turkin sotilaallista 21215: 7384), jotka oli tehty yhteistyössä Venäjän toimintaa Pohjois-Irakissa sekä ihmisoikeuk- 21216: viranomaisten, tshetshenien ja Etyjin kanssa. sien loukkauksia Turkissa. 21217: Tshetsheniassa vallitsi tulitauko ja konfliktiin Raporttiin esitettiin 18 muutosta. Edustaja 21218: oltiin etsimässä poliittista ratkaisua. Vaalit ja Jaakko LAAKSO, joka puhui EN:n vasem- 21219: uuden perustuslain säätäminen Tshetshenias- mistoliiton puheenjohtajana, esitti Turkin val- 21220: sa olivat edessä. Myös Venäjän sisäisessä tuuskunnan valtakirjojen välitöntä peruutta- 21221: demokratisoitumisessa oli tapahtunut edistys- mista siihen asti, kunnes Turkin hallitus 21222: tä ja Duuman vaalit olivat tulossa QOUdattaa Euroopan neuvoston määräyksiä. 21223: 17.12.1995. Yleiskokous katsoi maatutkinnan Aänestysten jälkeen yleiskokous hyväksyi 21224: jatkamisen edistävän Venäjällä tapahtuvaa suosituksen nro 1266, jossa se kehottaa 21225: demokratisoitumiskehitystä. Turkkia takaamaan kansalaisten perusoikeu- 21226: Tässä yhteydessä edustaja Mikko ELO det ja etsimään rauhanomaista ratkaisua kur- 21227: ilmaisi koko Suomen valtuuskunnan puolesta dion~elmaan. Yleiskokous tuomitsee jyrkin 21228: toivomuksen, että Euroopan neuvosto tukisi sanom kurdikansanedustajien 15 vuoden van- 21229: Venäjän demokratisoitumiskehitystä ottamal- kilatuomiot (>Oliittisten näkemysten vuoksi. 21230: la sen jäsenekseen mahdollisimman pian. Lisäksi Turkm tulisi saattaa perustuslakinsa 21231: Vaikka vihollisuuksien lopullisesta päättymi- vastaamaan Euroopan neuvoston normeja. 21232: sestä Tshetsheniassa ei voi olla varma, on Yleiskokous kehottaa ministerikomiteaa har- 21233: osapuolilla nyt vakaa pyrkimys löytää ratkai- kitsemaan Turkin valtuuskunnan valtakirjojen 21234: su konfliktiin. Edustaja Elo korosti, että peruuttamista, ellei ministerikomitea voi 21235: Venäjän jäsenyys ei ole tärkeä vain Venäjäl- raportoida merkittävästä edistymisestä em. 21236: le, vaan myös Euroopan neuvostolle: Venäjän vaatimuksissa seuraavaan istuntoon 21237: jäsenyys tekisi Euroopan neuvostosta ainoan (26.-30.6.95) mennessä. Turkin valtuuskun- 21238: 15 21239: 21240: ta ilmoitti päätöksen jälkeen keskeyttävänsä Yleiskokouksen keskustelussa 27.9.1995 21241: yhteistyön parlamentaarisen yleiskokouksen edustaja Sirkka-Liisa ANTTILA painotti Eu- 21242: kanssa. ro.opan. ne~vos.ton - ainoan pan-Eurooppa- 21243: lai~e~.. mstttuutton - panoksen tärkeyttä me- 21244: n~Illaan ?levassa keskustelussa ja konferens- 21245: 5.4 Euroopan neuvoston yleispolitökka sm valmtstelussa. Edustaja Anttilan mielestä 21246: on sel~~· että s~<?.illa aihealueilla työsken- 21247: Poliittisen komitean raportissa (dok. 7280) telee täll~ ~et~ella lnan monta organisaatiota. 21248: eritellään toimintaa eurooppalaisissa instituu- EV:n t~~Is.~ hanen ~uka~sa panostaa enem- 21249: tioissa ja kansainvälisissä or~anisaatioissa man tyottomyyden Ja koyhyyden torjuntaan 21250: kuten EN, WEU, YK ja Nato, Joilla kaikilla sekä ympäristöongelmiin. Euroopan neuvosto 21251: on yhteinen ongelma: laajentuminen. Se vai- p~o!estaan erikoistu~ yksilön. vap~uden, po- 21252: kuttaa toiminta-aloihin ja keskinäisiin suhtei- liittisen vapauden, oikeusvalt10penaatteen ja 21253: siin. demokratian kehittämiseen. 21254: Raportin pohjalta yleiskokous hyväksyi Edustaja Gunnar JANSSON korosti hvk-n 21255: 26.4.95 suosituksen nro 1267. Sen mukaan tavoitteiden ~ärkeyttä jokaiselle eurooppal~i 21256: Euroopan unionin vuonna 1996 alkava halli- selle. kansalruselle. D~mokraattinen legitimi- 21257: tustenvälinen konferenssi (hvk) on tärkeä teet~. on ~vk:n .. r~~~~.se~a. ~ysymys. Nykyi- 21258: koko Euroopan tulevaisuudelle, ja siksi myös sellaan, vatlla mttavaa lapmäkyvyyttä, EU ei 21259: Euroopan neuvostolle, jonka on mahdollisim- pysty vakuuttamaan eurooppalaisille että 21260: man pian selvitettävä tulevaa rooliaan ja EU:n instituutiot ovat paras tapa hallita 21261: paikkaansa uuden Euroopan arkkitehtuurissa. Euroopan mannerta. Ennen kaikkea EU:n 21262: Toinen tässä suhteessa tärkeä kokous on täytyy saavuttaa konkreettisia tuloksia tär- 21263: Etyjin seuraava huippukokous. ke~mpinä ra~a, ~mEäristön suojelu j~ työ- 21264: patkat. Nykyisessa tilanteessa, Jossa media 21265: Ministerikomitean tulisikin ryhtyä heti yh- ~ominoi .t~ydellisesti poliittista elämää, ja 21266: teistyössä yleiskokouksen kanssa valmistele- Jossa ~oht~Ikka .uhkaa jäädä muiden, spek- 21267: maan Euroopan neuvoston osuutta EU:n hal- 21268: ~e.~im~se!flpien taEahtumien varjoon, on 21269: litustenvälisessä konferenssissa (ks. myös tehtava katkki mahdollinen EU:n legitimitee- 21270: seuraava alaluku). Ministerikomitean olisi tip. vahvistamiseksi ja on tiedotettava EU:sta 21271: myös tunnustettava yleiskokouksen ehdoton kielellä, jot~ ymmärretään ruohonjuuritasolla. 21272: ja pysyvä vaatimus päästä mukaan kaikkiin Samassa Istunnossa hyväksymissään suosi- 21273: koordinointikokouksiin EN:n, EU:n, Etyjin ja tuksessa nro 1279 sekä päätöslause/massa 21274: YK:n välillä. Lisäksi yleiskokous suosittaa nro 1067 yleiskokous vetoaa EU-maiden 21275: että myös ministerikomitea osaltaan loisi ~aJlituksi.in •. j~tta ne hvk:ssa tutkisivat tapoja, 21276: tehokkaan menettelyn jäsenyyssitoumusten JOilla vmtatsnn parantaa EU:n ja Euroopan 21277: noudattamisen valvomiseksi. 21278: n~uvyst.on yhteistyötä. .P~lekkäisen työn 21279: Ministerikomitean tulisi toimittaa yleisko- välttarmsekst. EU:n tuhsi lnttyä niin moniin 21280: koukselle lausuntoa varten avustus- ja yhteis- Eur<?OP~ neuv<?ston sopimuksiin kuin mah- 21281: työohjelmia koskevat ehdotukset ja arviot dollista Ja tutkia ennen uusille toimialoille 21282: niiden tuloksista. Ohjelmia tulisi tehostaa siirtY,O:Us~ä, sopisivatko nämä asiat paremmin 21283: huomattavasti ja suunnata ne demokraattisiin tehtäviksi Euroopan neuvoston puitteissa. 21284: uudistuksiin, jotka ovat välttämättömimmät 21285: ihmisoikeuksien suojelun kannalta. 5.6 Tilanne entisessä Jugoslaviassa 21286: Kertomuskaudella yleiskokous käsitteli 21287: 5.5 Vuoden 1996 EU-maiden hallitusten kahteen otteeseen kiireellisenä asiana tilan- 21288: välinen konferenssi (hvk) n~tta entisess~ Jugoslaviassa, erityisesti Bos- 21289: ma-Hertsegovmassa. 29.6.1995 asiasta kes- 21290: Maaliskuussa 1996 alkavan EU-maiden kusteltiin poliittisen komitean raportin (dok. 21291: hallitusten välisen konferenssin tulokset vai- 733~) pohjalta. Tämä keskustelu käytiin pian 21292: kuttavat koko Euroopan tulevaan kehitykseen sen jälkeen kun Bosnian serbit olivat ottaneet 21293: ja Euroopan neuvoston asemaan. Yleiskokous YK:n rauh!lllturvaajia panttivangeiksi, ja kun 21294: pitää keskeisenä EU :n ja Euroopan neuvoston Gor<~:zdet;t Ja .Tuzlan suoja-alueet olivat saar- 21295: välisen työnjaon johdonmukaisuutta ja yhteis- rettuma Ja taistelut SaraJevossa kiihtymässä. 21296: työn jatkuvuutta. Kes~stel~ssa todett~m käynnissä olevan 21297: sodan Ja etmsten puhdistusten olevan räike- 21298: 16 21299: 21300: ässä ristiriidassa kaikkien Euroopan neuvos- 6 Taloudelliset ja kehityskysymykset 21301: ton periaatteiden kanssa. Väittelyä !cäytiin 21302: pelkistetysti sanoen kahden lähestyrmstavan 6.1 Bretton Woods -instituutioiden toi- 21303: välillä: "Kovan linjan" mukaan serbit ja minta 21304: Bosnian serbit tulisi tuomita hyökkääjinä ja 21305: EN:n tulisi kehottaa jäsenmaitaan osallistu- Yleiskokouksen nimissä toimivan pysyvän 21306: maan YK:n valtuuttamien ja Naton johtamien komitean 15.3.1995 käsittelemässä talous- ja 21307: ns. nopean toiminnan joukkojen rah<?ittami- kehityskomitean raportissa (dok. 7256) pan- 21308: seen. "Pehmeän linjan" mukaan yleiskoko- naan merkille Maailmanpankin ja Kansainvä- 21309: uksen tulisi yhtyä Euroopan uniomn valtion- lisen valuuttarahaston 50-vuotispäivä ja ko- 21310: ja hallitusten pää~esten esit.tämään.J~lkilau rostetaan niiden ja Euroopan neuvoston väli- 21311: sumaan, jossa vaaditaan ~araJevon J?llntyks~n sen vuorovaikutuksen merkitystä. Raportissa 21312: lopettamista, maayhteyksien avaamista suoJa- esitetään kovasanaista kritiikkiä IMF:n ja 21313: alueille sekä kaikkien sodan osapuolten saat- Maailm~pankin toiminta~ k~ht~ ja k~~o 21314: tamista neuvottelupöytään. Minkäänlaista tetaan nutä ottamaan sosiaaliset Ja ympans- 21315: päätöstä ei kuitenkaan saatu ai!caan, sillä tönäkökohdat sek~ ~hmisoikeudet paremll_li_!l 21316: yleisk?k.?.us ei ollut pa.ik~~a.. olevie.n edust~ huomioon operaatioissaan. Raportissa kriti- 21317: Jien vährusyyden vuoksi paatosvaltamen. Asi- soidaan Maailmanpankin lainanantaa Indone- 21318: an käsittely siirtyi syyskuun istuntoon. sialle ja Kiinalle niiden ihmisoikeustilanteen 21319: Koska tilanne oli syyskuuhun mennessä vuoksi. IMF:n todetaan toiminnallaan Latina- 21320: muuttunut merkittävästi, asiaa jatk~ttiin po- laisessa Amerikassa pahentaneen köyhyyson- 21321: liittisen komitean uudemman raportm pohJal- gelmaa ja kasvattaneen tuloer?ja. IMF:n ~pe 21322: ta (dok. 7395). Ennen yleiskokouksen istun- raatiot Ghanassa, Guyanassa Ja Kamerumssa 21323: toa 27.9.1995 serbit olivat vallanneet Sreb- ovat aiheuttaneet vakavia ympäristöhaittoja, 21324: renican ja Zepan suoja~alueet, ~opean t~imin raportissa todetaan. 21325: nan joukot olivat almttaneet mterventionsa, Pysyvä komitea hyväks~i yksimi~lisesti 21326: Kroatia oli hyökännyt Krajinaan ja Yhdys- päätöslauselman nro 1057, Jossa Marulman- 21327: vallat oli ottanut rauhanneuvotteluJen Johdon pankkiryhmää kehotetaan mm. lisäämään sel- 21328: käsiinsä. laista lainanantoa, joka tähtää köyhyyden 21329: Keskustelun kuluessa edustaja Gunnar poistamiseen ja jolla voidaan. edesau~taa ym- 21330: JANSSON esitti oikeudellisten asian ja ih- päristönsuojelua, perhesuunmtte~ua Ja suku- 21331: misoikeuskomitean mielipiteen poliittisen ko- puolten välistä tasa-arvoa. IMF:I~ kehoteta~ 21332: mitean raportista. Edustaja Jansson muistutti toiminnassaan suurempaan avmmuuteen Ja 21333: ongelmien valtavuudesta ja niiden 400 vuo- välttämään päällekkäisyyttä Maailmanpankm 21334: den mittaisesta historiasta. Samassa yhteydes- työn kanssa. 21335: sä hän mainitsi, että Elisabeth REHN oli juuri 21336: tullut valituksi YK:n ihmisoikeustarkkailijak- 21337: si. Edustaja Jansson esitti komiteansa puoles- 6.2 ECE:n toimintakatsaus 21338: ta myös kahta muutosta päätöslauselmaehd<?- 21339: tukseen, joista toinen tuli hyväksytyksi, tm- Yleiskokouksen käsiteltävänä 1.2.1995 ol- 21340: nen ei. leessa talous- ja kehityskomitean raportissa 21341: Hyväksytyssä f!äätöslauselmassa n~o _1066 todetaan, että yleiskokouksen tulisi vahvi.st~ 21342: yleiskokous antoi tukensa nopean to~mmnan yhteyksiään YK:n Euroopan talouskormss~ 21343: joukkojen operaatiolle, vaati k';llttuunsen yh- oon ja toimia sen parlamentaarisena foorumi- 21344: dessäolon periaatteen toteuttamista ko~o Bo~ na. Yleiskokous hyväksyi päätöslauselman 21345: nia-Hertsegovinan alueella sekä vaati Serbi- nro 1052, jossa EN:n ja EU:n jäsenvaltioita 21346: alta tietoja Srebrenican ja Zepan valtauksessa kehotetaan liittymään ECE:n ympäristö- ja 21347: tapahtuneista ihmisoikeuksien loukkauksist~. liikennesopimuksiin ja helpottamaan uusien 21348: Mikäli kaikki rauhanponnistelut alueella tuli- demokratioiden vientituotteiden pääsyä mark- 21349: sivat epäonnistumaan, täytyisi harkita Persi- kinoilleen sekä tehostamaan Keski- ja Itä- 21350: anlahden sodan aikana kokoonpannun liit- Euroopan maiden avustusohjelmien koor- 21351: touman kaltaisen joukon perustamista. ~ikäli dinointia. 21352: taas saataisiin aikaan kestävä rauhansopimus, 21353: yleiskokous toivattaisi entisen Jugoslavian 6.3 Kehitysyhteistyöpolitiikka 21354: tasavallat tervetulleeksi Euroopan neuvoston 21355: jäseniksi. Yleiskokous keskusteli kehitysyhteistyöstä 21356: 17 21357: 21358: talous- ja kehityskomitean raportin (dok. Keskustelussa pantiin merkille pankin on- 21359: 7274) ja väestö-, siirtolais- ja pakolaisasiain nistunut uudelleenorganisointi ja sen panostus 21360: komitean lausunnon (dok. 7281) perusteella. yksityissektorin kehittämiseen. Yleiskokous 21361: Keskustelun päätteeksi 27.4.95 hyväksy- katsoi kuitenkin, että pankin käyttökuluja 21362: tyssä päätöslauselmassa nro 1060 todetaan tulisi edelleen vähentää karsimalla mm. hal- 21363: teollisuus- ja kehitysmaiden suhteissa syväl- lintoneuvoston kustannuksia. 21364: linen muutos, joka vaatii uutta lähestymista- Yleiskokous kehotti pankkia ottamaan pa- 21365: paa. Tämä muutos johtuu kylmän sodan remmin huomioon eri maiden kehitysvaiheet 21366: päättymisestä ja kasvavasta kuilusta nopeasti ja erityisesti keskittämään rahoitusta vähem- 21367: kehittyvien vastikään teollistuneiden maiden män kehittyneille maille. Pankin tulisi tukea 21368: ja muiden kehitysmaiden välillä. enemmän pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Sen 21369: Yleiskokous korostaa, että kansallisen ke- tulisi ottaa paremmin huomioon ympäris- 21370: hitysyhteistyöpolitiikan tulee olla osa yleistä tönäkökohdat rahoittamana mm. energian- 21371: eurooppalaista suunnitelmaa ja ottaa huo- käyttöä tehostavia projekteja ja satsaamalla 21372: mioon ekologiset näkökohdat maailmanlaa- perusrakenneprojekteihm, jotka edistävät ym- 21373: juisen kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. päristönsuojelua. EBRD:n tulisi koordinoida 21374: Yleiskokous tähdentää, että avun tehok- toimintansa muiden kansainvälisten rahoitus- 21375: kuus on yhtä tärkeätä kuin kehitysavun vah- laitosten (Maailmanpankki ja IMF) kanssa. 21376: vistaminen. Yleiskokous kehottaakin jäsen- Yleiskokouksen päätöslauselmassa nro 21377: maita etsimään välittömästi vastauksia perus- 1064 yleiskokous muistuttaa EBRD:n ja 21378: kysymyksiin kuten siihen, miksi eräät vähem- EN:n toisiaan täydentävistä funktioista demo- 21379: män apua saaneet maat ovat kehittyneet kratian, ihmisoikeuksien ja talouskehityksen 21380: paljon nopeammin kuin enemmän apua saa- edistämiseksi. Se kehottaa pankkia toteutta- 21381: neet, ja muuttamaan politiikkaansa sen mu- maan näkyvämmin poliittista mandaattiaan 21382: kaisesti. yhteistyössä parlamentaarisen yleiskokouksen 21383: Yleiskokous myös muistuttaa päätöslausel- kanssa. Niiden tulisi tehostaa yhteistyötään 21384: masta nro 981192, joka koski uutta pohjoisen yhteisprojekteilla, joissa on mukana myös 21385: ja etelän suhdetta. Sen mukaan apua tulisi Sosiaalisen kehityksen rahasto EN :n rahoitus- 21386: keskittää vähiten kehittyneille maille ja eri- instrumenttina. 21387: tyisesti köyhimmän väestön ja varsinkin nais- 21388: ten hyväksi, sekä perustarpetsiin kuten perus- 6.5 OECD:n toimintakatsaus vuodelta 21389: terveydenhuoltoon ja -koulutukseen, synty- 1994 21390: vyyden sääntelyyn ja ympäristönsuojeluun. 21391: Yleiskokous kehottaa jäsenvaltioitaan hyö- Yleiskokous keskusteli ns. laajennetussa 21392: dyntämään paremmin niukkoja varoja evää- istunnossaan 28.9.1995 maailmantalouden ti- 21393: mällä sotiviita mailta muun kuin humanitaa- lasta OECD:n toimintakatsauksen (dok. 21394: risen avun, antamalla apua vain jos maissa 7347) ja yleiskokouksen talous- ja kehitysko- 21395: noudatetaan "hyvää hallintoa" (demokratia, mitean laatiman raportin (dok. 7348) pohjal- 21396: ihmisoikeudet, ympäristönsuojelu jne.), lisää- ta. 21397: mällä apua sosiaahsektorille ja koordinoimai- Nopean teknologisen kehityksen, ja sa- 21398: la kehitysyhteistyöpolitiikkaansa sekä otta- maan aikaan tapahtuvan rajojen avautumisen 21399: maan huomioon kestävän kehityksen periaat- ja säännöstelyn purkamisen yhdessä aiheutta- 21400: teen. Lisäksi yleiskokous kehottaa jäsenmai- ma globalisaatio on maailmantaloutta keskei- 21401: taan ja Euroopan unionin jäsenmaita päästä- sesti määrittävä piirre. Taantuman päättymi- 21402: mään kehitysmaat teollisuusmaiden markki- sestä ja taloudellisen kasvun virkoamisesta 21403: noille ns. Uruguayn kierroksen mukaisesti. huolimatta työttömyys Euroopassa on pysy- 21404: tellyt korkeana, joskin vaihdellen runsaasti 21405: 6.4 Euroopan jälleenrakennus- ja kehitys- maasta toiseen, ama alle 3 prosentista yli 20 21406: pankin toiminta prosenttiin. Huolestuttavaa on se, että las- 21407: kusuhdanteessa hävinneet työpaikat eivät 21408: Euroopan neuvoston parlamentaarinen näytä tulevan takaisin noususuhdanteessa. 21409: yleiskokous on jo muutaman vuoden toiminut OECD:n ja Euroopan neuvoston asennoi- 21410: Euroopan jälleenrakennus-ja kehityspankin tumisessa työttömyysongelmaan on talous- ja 21411: (EBRD) parlamentaarisena foorumina. Yleis- kehityskomitean raportin mukaan paino- 21412: kokous käsitteli pankin toimintakatsausta tuseroja. OECD luottaa markkinamekanis- 21413: 27.6.1995 (dok. 7320). meihin sekä voimakkaaseen taloudelliseen 21414: 3 260639 21415: 18 21416: 21417: kasvuun työttömyyden poistajana ja perään- suuren maaran perusoikeuksia kuten oikeu- 21418: kuuluttaa sosiaaliturvan uudistamista siten, den työhön, oikeudenmukaisen palkan työstä, 21419: että apu ohjataan vain niille, jotka sitä eniten yhtäläisen palkan samasta työstä, sosiaalitur- 21420: tarvitsevat. EN puolestaan ei usko kaikkien van, lääkeavun, ammatillisen koulutuksen, 21421: sosiaalisten ongelmien ratkeavan talouskas- oikeuden järjestäytyä, tehdä työehtosopimuk- 21422: vun kautta. Sosiaalisia oikeuksia, jotka EN:n sia ja lakkoilla. Sot>imuksessa mainitaan 21423: katsannossa luetaan pitkälti ihmisoikeuksiksi, myös joukko sosiaalista ja taloudellisia per- 21424: ei saa uhrata työmarkkinoiden joustavuuden heen asemaan vaikuttavia toimenpiteitä. 21425: eteen. Työmarkkinoiden joustoJen ja alem- Sosiaalialan peruskirja astui voimaan 1965 21426: man sosiaaliturvan ei välttämättä uskota pa- ja sen jälkeen 20 valtiota on ratifioinut sen. 21427: rantavan työttömyyttä. Sopimuksen noudattamista valvotaan kan- 21428: Keskustelun aikana edustaja Sirkka-Liisa sainvälisesti siten, että osapuolten on laadit- 21429: ANTTILA kiinnitti huomiota ongelmiin tava raportti joka toinen vuosi riippumatto- 21430: OECD:n tilastojen vertailukelpoisuudessa. malle asiantuntijakomitealle. 21431: OECD:n tilastojen mukaan esimerkiksi Suo- Roomassa 5.11.1990 pidetyn ihmisoikeuk- 21432: men PSE-luku on erittäin korkea. Tämä sia käsitelleen ministerikonferenssin tulokse- 21433: kuitenkin johtuu siitä, että sadot hehtaaria na kehotettiin Euroopan neuvoston ministeri- 21434: kohti ovat Suomessa kylmän ilmaston vuoksi komiteaa ryhtymään toimenpiteisiin Euroo- 21435: pienempiä kuin muualla. Anttila kysyi pan sosiaalialan peruskirjan roolin, sisällön ja 21436: OECD:n pääsihteeriltä, eikö voitaisi kehittää toimivuuden selvittämiseksi. Tässä uudistus- 21437: tilastollinen mittari, joka ottaa paremmin työssä on otettu huomioon työlainsäädännön 21438: huomioon maiden väliset erot. Ilmasto ja ja sosiaalipolitiikan kehitys sitten vuoden 21439: muut tekijät, joihin ei voida vaikuttaa, täytyy 1961, jolloin peruskirja laadittiin. Uudistettu 21440: ottaa paremmin huomioon. peruskirja on laaja kansainvälinen sopimus 21441: Varsinaisessa puheenvuorossaan edustaja - siinä on koottu yhteen asiakirjaan vanha 21442: Anttila mainitsi korkeana pysyvän työttömyy- peruskirja ja sen lisäpöytäkirja (vuodelta 21443: den olevan Euroopan vakavin ongelma. 20 1988), joka laajensi peruskirjan koskemaan 21444: miljoonan eurooppalaisen ollessa työttömänä muun muassa vanhustenhuoltoa, työntekijöi- 21445: yli 52 miljoonaa eurooppalaista elää köyhyy- den osallistumista yritysten päätöksentekoon 21446: dessä. Samaan aikaan globaalit ympäristöon- sekä miesten ja naisten tasa-arvon edistämistä 21447: gelmat asettavat ennennäkemättömän haas- työelämässä. 21448: teen. Vaikka kilpailukyky ja ympäristönsuo- Ehdotettuihin muutoksiin kuuluvat mm. 21449: jelu ovat vaikeita sovittaa yhteen, talouspoli- lomaoikeuden pidentäminen kahdesta neljään 21450: tiikkaa ja ympäristöpolitiikkaa ei pitäisi har- viikkoon, vaarallisen työn tekemisen ikärajan 21451: joittaa toisistaan eristettyinä. Edustaja Antti- nostaminen 16 vuodesta 18:aan, äitiysloman 21452: lan mielestä näitä ongelmia ei voida ratkaista pidentäminen 12:sta 14:ään viikkoon ja toi- 21453: ilman kaikkien WTO-maiden sopimusta, ja menpiteet seksuaalisen häirinnän estämiseksi. 21454: ehdotti, että EN:n jäsenvaltiot toisivat tämän Yleiskokouksen nimissä toimiva pysyvä 21455: asian tulevien WTO-kokousten esityslistalle. komitea esittää mielipiteessään nro 185 21456: Yleiskokous hyväksyi päätöslauselman (15.3.1995), että ministerikomitea hyväksyisi 21457: nro 1069. uudistetun peruskirjan mahdollisimman pian 21458: ja että jäsenvaltiot sen pikimmiten ratifioisi- 21459: vat. Asian käsittelyn pohjana oli sosiaali-, 21460: 7 Sosiaaliset kysymykset terveys- ja perheasiam komitean raportti 21461: (dok. 7243), Jossa lisäksi esitetään peruskir- 21462: 7.1 Euroopan sosiaalialan peruskirjan jan nimen muuttamista ''Euroopan sosiaalis- 21463: uudistus ten ja taloudellisten oikeuksien peruskirjak- 21464: si". 21465: Sosiaalisten ja taloudellisten kysymysten 21466: alalla Euroopan neuvoston tärkein saavutus 7.2 Keski- ja Itä-Euroopan maiden sosiaa- 21467: on ollut Euroopan sosiaalialan peruskirja lipolitiikka 21468: (European Social Charter). Ihmisoikeussopi- 21469: muksen jälkeen sosiaalialan peruskirja on Sosiaali-, terveys- ja perheasiain komitean 21470: sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien puo- raportin (dok. 7219) mukaan Keski- ja Itä- 21471: lustajana Euroopan neuvoston sopimuksista Euroopassa olevan köyhän väestön määrä on 21472: tärkeysjärjestyksessä seuraava. Sopimus takaa vuonna 1993 noussut 58 miljoonaan (vuonna 21473: 19 21474: 21475: 1989 8 miljoonaa). Odotettavissa oleva elin- maanosan vakavin ongelma, yleiskokous kes- 21476: ikä on laskenut ja hävinneiksi oletetut sairau- kusteli 25.9.1995 työajan pituuden mahdolli- 21477: det ovat puhjenneet uudelleen. Tilastot osoit- sesta vaikutuksesta työllisyyteen. Yleiskoko- 21478: tavat, että poliittiset ja taloudelliset uudistuk- uksen sosiaali-, terveys ja perheasian komi- 21479: set eivät rittä kansan ahdingon poistamiseksi. tean raportissa (dok. 7360) todetaan, että 21480: Uudistusten täytyy liittyä haavoittuvimman työajan suurempi joustavuus ja vähentäminen 21481: väestönosan suojelemiseen tähtääviin sosiaa- saattaisivat parantaa samanaikaisesti sekä 21482: lisiin toimenpiteisiin ja antaa etusija köyhyy- työllisyyttä että ihmisten elämän laatua. His- 21483: den vastaisille toimille, koulutukselle ja kas- toriallisessa katsannossa työntekijöiden vuo- 21484: vatukselle sekä terveydenhoidolle. Inhimilli- sittainen työaika on vähentynyt 1880-luvun 21485: set voimavarat ovat kaikkien uudistusten 3 200 tunnista 1970-luvun 1 700 tuntiin, mut- 21486: keskeisin tekijä, raportissa korostetaan. ta sen jälkeen vähennystä ei ole tapahtunut. 21487: Prahassa lokakuussa 1994 pidetyssä EN:n Työssä käytetty aika on kuitenkin kokonai- 21488: konferenssissa määriteltiin neljä en toiminta- suudessaan vähentynyt kasvaneen työttömyy- 21489: aluetta: työmarkkinat, kansallinen vakuu- den takia. Työn jakaminen työaikaa lyhentä- 21490: tus/sosiaaliapu, koulutus ja terveys. 3.2.1995 mällä voisi helpottaa työttömyyttä, mutta 21491: hyväksymässään päätöslauselmassa nro 1056 työajan vähentäminen täytyy tasapainottaa 21492: yleiskokous kartoittaa ehdotuksia uusien de- paremmalla kilpailukyvyllä ja suuremmalla 21493: mokratioiden sosiaalipolitiikan lähtökohdiksi JOUstavuudella. 21494: näillä toiminta-alueilla. Samalla yleiskokous Edustaja Mikko ELO analysoi puheenvuo- 21495: muistuttaa, että uudistukset voivat onnistua rossaan taloudellisen kasvun sekä työn jaka- 21496: vain, kun on ammattitaitoista ja motivoitu- misen ja joustavuuden vaikutuksia työllisyy- 21497: nutta virkamieskuntaa, konsensushakuisia teen. Käyttäen esimerkkinä Suomen talouden 21498: päätöksentekijöitä ja demokraattisesti toimiva romahdusta ja työttömyyden rajua kasvua 21499: ay-liike. Kansalaisdla on tämän turvaamises- vuosina 1991-1993 sekä lamasta toipumista 21500: sa keskeinen rooli, päätöslauselmassa koros- vuosina 1994 ja 1995, edustaja Elo totesi, että 21501: tetaan. työllisyyden paranemiseen tarvitaan sekä kas- 21502: vua että lisää joustavuutta. Kasvu on työlli- 21503: 7.3 Laatusitoumukset terveydenhuol- syyden välttämätön, muttei riittävä ehto. Hän 21504: lossa sekä kliinisissä ja biologisissa korosti työvoimavaltaisten palveluammattien, 21505: tutkimuksissa niin yksityisten kuin julkistenkin, keskeistä 21506: roolia vientiteollisuuden rinnalla. Työajan 21507: Yleiskokouksen 28.4.1995 käsittelemässä suoraviivainen vähentäminen, esimerkiksi 21508: sosiaali-, terveys- ja perheasiain komitean korvaamalla 8 tunnin työpäivä kahdella 6 21509: raportissa (dok. 7213) todetaan, että tervey- tunnin työpäivällä, ei kuitenkaan välttämättä 21510: denhuollon kustannukset kohoavat Euroopan auta, sillä tällä tavoin Iisääntyvälie tuotannol- 21511: maissa nopeammin kuin BKT, ja tämä ai- le on löydettävä markkinat. Mikäli ostovoima 21512: heuttaa rahoitusongelmia, erityisesti Itä- ja ei lisäänny kasvavan tuotannon myötä, ei 21513: Keski-Euroopassa. lisääntynyt tuotanto mene kaupaksi. Työajan 21514: Euroopan neuvosto ja WHO ovat laatineet vähentämisen ja jouston lisäksi tarvitaan 21515: useita ehdotuksia terveydenhuollon laadun työnantajien ja palkansaajien välistä sopimus- 21516: parantamisesta, mutta alan ammattilaiset ja ta siitä, kuinka työpaikkojen syntyä estävät 21517: käyttäjät eivät ole niistä tietoisia. tekijät poistetaan. 21518: Raportin pohjalta hyväksytyssä suosituk- Raporttiin sisältynyttä suositusluonnosta ei 21519: sessa nro 1270 esitetään "laatusitoumusta" äänestyksessä hyväksytty, koska se ei saanut 21520: (quality pled~e), jonka mukaan terveyden- taakseen vaadittavaa kahden kolmasosan 21521: huoltoealveluJa antavat vapaaehtoisesti aset- enemmistöä. 21522: tavat ttloihinsa näkyville tärkeimmät euroop- 21523: palaiset suositukset ja soveltavat niitä asian- 21524: mukaisesti. Sitoumus tulisi merkitä ammattia 8 Oikeudelliset ja ihmisoikeuskysy- 21525: osoittaviin nimikilpiin ja muihin virallisiin mykset 21526: asiakirjoihin. 21527: 8.1 Vähemmistöjen suojelu 21528: 7.4 Työn jakaminen ja työllisyys 21529: Yleiskokous käsitteli 31.1.1995 oikeudel- 21530: Työttömyyden ollessa EN:n mielestä listen asiain ja ihmisoikeuskomitean raporttia 21531: 20 21532: 21533: (dok. 7228) kansallisten vähemmistöjen suo- tilastot osoittavat. Vastaavaa kehitystä on 21534: jelemisesta, joka on tänä päivänä yksi Euroo- tapahtunut myös Alankomaissa, Belgiassa, 21535: pan neuvoston tärkeimmistä toiminta-alueista Ranskassa, Portugalissa ja Skotlannissa. Tä- 21536: Raportoijan mukaan tilanne monissa EN:n pötäydet vankilat ovatkin suurin syy vankila- 21537: jäsenmaissa osoittaa, ettei vähemmistökysy- olojen huonontumiseen, raportissa todetaan. 21538: myksistä ole olemassa yhteisiä normeja, mikä Taustalla on luonnollisesti rikollisuuden - 21539: usein on johtanut kontlikteihin. Yleiskokous erityisesti väkivalta- ja huumerikollisuuden 21540: olikin suosituksessaan nro 1201 (1993) teh- yleistyminen - sekä pidentyneet vankeus- 21541: nyt esityksen vähemmistöjen oikeuksia kos- rangaistukset. Huolestuttavaa on, että vanki- 21542: kevaksi lisäpöytäkirjaksi Euroopan ihmisoi- loiden täyttyminen vaikeuttaa tiettyjen vanki- 21543: keussopimukseen. Wienin huippukokoukses- ryhmien (esim. nuoret, henkisesti häiriinty- 21544: sa (9.10.1993) kuitenkin sovittiin, että minis- neet) erityiskohtelua ja lisää uusien rikosten 21545: terikomitea tuonnostetee puitesopimuksen, jo- määrää. Raportissa ja sen pohjalta 1.2.1995 21546: ka on avoin myös järjestön ulkopuolisille hyväksytyssä suosituksessa nro 1257 tode- 21547: maille. taan, että vankiloille tulisi etsiä vaihtoehtoisia 21548: Yleiskokouksen 31.1.1995 hyväksymässä rangaistusmuotoja, joiden joukossa mainitaan 21549: suosituksessa nro 1255 todetaan yleiskokouk- mm. elektroninen valvonta, tehostettu valvon- 21550: sen suhtautuvan varauksella puitesopimuksen ta ja hallinnolliset sekä taloudelliset toimen- 21551: sisältöön ja todetaan sen monin paikoin piteet. Siinä ehdotetaan, että tietyt rikkomuk- 21552: olevan heikosti muotoiltu. Samalla yleisko- set tulisi dekriminalisoida. 21553: kous kuitenkin toivoo, että mahdollisimman Jäsenmaita kehotetaan ratifioimaan mm. 21554: moni valtio siihen liittyisi. Ministerikomitean eurooppalainen yleissopimus rikosoikeuden- 21555: olisi :(>ikimmiten saatava päätökseen Euroo- käynnin siirrosta ja kiirehtimään vankien 21556: pan Ihmisoikeussopimuksen lisäP.öytäkirja, oikeuksia koskevan Euroopan ihmisoikeusso- 21557: JOssa taattaisiin erityisesti kansallisiin vähem- pimuksen lisäpöytäkirjan tekemistä. 21558: mistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet Suomen valtuuskunnasta puheenvuoron oli 21559: kulttuurin alalla. pyytänyt edustaja Tarja HALONEN, mutta 21560: Puitesopimuksen 1.2.1995 allekirjoittaneet puhujalista jouduttiin ajanpuutteen vuoksi 21561: 21 EN:n jäsenmaata sitoutuvat mm. taistele- katkaisemaan. 21562: maan syrjintää vastaan, edistämään täydellis- 21563: tä tasa-arvoa, edistämään kansallisten vähem- 21564: mistöjen identiteetin ja kulttuurin säilymistä 8.3 Totalitaaristen järjestelmien purkami- 21565: ja kehittämistä sekä turvaamaan mm. vähem- nen 21566: mistöjen kokoontumisvapaus ja oikeudet 21567: joukkotiedotuksen ja koulutuksen alalla. Pui- Oikeudellisten asiain ja ihmisoikeuskomi- 21568: tesopimuksessa luetellaan myös joukko toi- tea oli valmistellut yleiskokoukselle raportin 21569: menpiteitä kansallisten vähemmistöjen kielel- (dok. 7209) kommunististen totalitaaristen 21570: listen vapauksien edistämiseksi ja rohkaistaan järjestelmien purkamisesta. Raportissa tode- 21571: kansainvälistä ja raja-alueyhteistyötä. Puite- taan Keski- ja Itä-Euroopan maiden kulunei- 21572: sopimukseen liittyy valvontajärjestelmä, jon- den viiden vuoden aikana uudistaneen lain- 21573: ka puitteissa sopimusvaltiot sitoutuvat rapor- säädäntöään valtion, yhteiskunnan ja kansan- 21574: toimaan ministerikomitealle toimenpiteistään talouden vapauttamiseksi kommunististen 21575: sopimuksen täytäntöönpanemiseksi. puolueiden otteesta. Nämä toimenpiteet saat- 21576: tavat kuitenkin olla Euroopan ihmisoikeusso- 21577: 8.2 Vankilaolot ja pidätysolosuhteet jäsen- pimuksen periaatteiden vastaisia. Raportissa 21578: valtioissa mainitaan mm. Tshekkoslovakiassa tapahtu- 21579: neet kansalaisten taustojen selvitykset 21580: Oikeudellisten asiain ja ihmisoikeuskomi- ("screening act") ja Bulgarian "Panev-la- 21581: tean raportissa (dok. 7215), jonka yleiskoko- ki' ', jonka mukaan akateemikoiden tulee 21582: ukselle esitteli edustaja Gunnar JANSSON, allekirjoittaa todistus siitä, etteivät he kos- 21583: todetaan Euroopan vankilaolojen viime vuo- kaan ole kuuluneet kommunistien "nomen- 21584: sina huonontuneen samalla kun vankien mää- klatuuriin''. Raportissa korostetaan, ettei de- 21585: rä on nopeasti kasvanut. Esimerkiksi Espan- mokraattisen valtion perustamiseen tähtäävi- 21586: jassa vankien määrä nousi vuodessa en pyrkimysten taustalla saa koskaan olla 21587: (1992-93) 35 246:sta lähes 46 OOO:een ja viha ja kostonhalu, sillä suvaitsevaisuus on 21588: Italiassa 46 152:sta noin 50 OOO:een, raportin demokratian oleellinen osa. 21589: 21 21590: 21591: Yleiskokous päätti 3.2.1995 lähettää ko. semiseksi ml. poliisi- ja rajavalvontaviran- 21592: raportin takaisin oikeudellisten asiain ja ih- omaisten yhteistyön tiivistämmen, huumeiden 21593: misoikeus- komiteaan. salakuljettajien rangaistusten koventaminen, 21594: eurooppalaisen lainsäädännön yhtenäistämi- 21595: 8.4 Salman Rushdien suojelu nen ja rahanpesun estäminen. Ministerikomi- 21596: teaa kehotetaan mm. harmonisoimaan rikok- 21597: Oikeudellisten asiain ja ihmisoikeuskomi- sen johdosta tapahtuvaa luovutuskäytäntöä 21598: tean raportissa (dok. 7212) tuomitaan Salman jäsenvaltioissa. Jokaiseen jäsenvaltioon olisi 21599: Rushdien kuolemantuomio, joka on vakava perustettava kansallinen huumetiedusteluvi- 21600: Euroopan ihmisoikeussopimuksen ajatuksen- rasto ja Europolin yhteyteen rahanpesuteknii- 21601: ja sananvar,auden loukkaus. Raportissa pa- kan uusia virtauksia valvova rahanpesuyksik- 21602: heksutaan 'Saatanallisten säkeiden" japani- kö. Huumausaineiden kysynnän vähentämi- 21603: laisen kääntäjän murhaa ja italialaisen kään- seksi on lisättävä terveyskasvatusta, suosituk- 21604: täjän ja norjalaisen kustantajan murhayritystä. sessa todetaan. 21605: Yleiskokouksen nimissä toimiva pysyvä 21606: komitea hyväksyi 1.3.1995 päätöslauselman 8.6 Yleiseurooppalainen bioetiikkasopimus 21607: nro 1058, jossa kehotetaan jäsenmaita katkai- 21608: semaan kauppa- ja diplomaattisuhteensa Ira- Kesäkuussa 1994 EN:n ministerikomitea 21609: niin, jollei se poista Salman Rushdien ja antoi Euroopan bioetiikkasopimusluonnoksen 21610: hänen kirjansa julkaisemiseen osallistuneiden yleiskokouksen lausuntoa varten. Ensimmäi- 21611: kuolemantuomiota. Päätöslauselmassa maini- nen keskustelu asiasta käytiin täysistunnossa 21612: taan myös Taslima Nasrinin ja Saatanailisten 5.10.1994, jolloin yleiskokous päätti äänestä- 21613: säkeiden turkkilaisen julkaisijan Aziz Nesinin mällä lähettää sopimusluonnoksen takaisin 21614: kohtalo ja kehotetaan jäsenvaltioita antamaan komiteaan. 21615: heille tukensa. Yleiskokouksen käsittelyssä 2.2.1995 ol- 21616: Salman Rushdie oli läsnä pysyvän komi- leissa raporteissa (dok. 7210 ja 7223) esite- 21617: tean käsitellessä po. raporttia ja käytti pu- tään tuoreita näkökohtia sopimusluonnoksesta 21618: heenvuoron, jossa korostettiin ajatuksen- ja ja tehdään siihen lukuisia muutosesityksiä. 21619: ilmaisunvapauden merkitystä. Asiakirjassa pannaan merkille bioetiikkajoh- 21620: tokomitean (CDBI) ja parlamentaarisen yleis- 21621: kokouksen kattava yhteistyö sopimusluon- 21622: 8.5 Huumausaineiden salakuljetus, noksen syntyvaiheessa ja kehotetaan CDBI:tä 21623: huumerikollisuus ja rahanpesu jatkamaan neljän pöytäkirjaluonnoksen val- 21624: mistelua lääketieteellisen tutkimuksen, elin- 21625: Huumausaineiden kauppa on Euroopan siirtojen, ihmissikiöiden suojelemisen ja ge- 21626: neuvoston jäsenmaissa kasvamassa huolimat- netiikan alalla yleiskokouksen esittämien nä- 21627: ta EN:n toimenpiteistä sen pysäyttämiseksi kökohtien pohjalta. Yleiskokous toivoo hy- 21628: (kuten nk. rahanpesusopimus). Euroopan si- väksymässään mielipiteessä nro 184, että 21629: sämarkkinat ja kommunismin romahtaminen ministerikomitea lähettää lopullisen sopimus- 21630: ovat avanneet huumausaineille uusia reittejä, tekstin lausunnolle yleiskokoukseen, jollei 21631: todetaan oikeudellisten asiain ja ihmisoikeus- näitä muutosesityksiä sellaisenaan ole minis- 21632: komitean aihetta käsitelleessä raportissa (dok. terikomiteassa hyväksytty. EN:n jäsenmaita 21633: 7253). Raportissa kiinnitetään huomiota enti- ja sen ulkopuolisia maita kehotetaan allekir- 21634: sen Neuvostoliiton huumetuotantopotentiaa- joittamaan ja ratifioimaan uudistettu sopimus 21635: liin: YK:n arvioiden mukaan Kazakstanissa mahdollisimman pian. 21636: on yli 140 000 hehtaarin suuruinen kannabis- 21637: alue. Heroiinia virtaa Eurooppaan Turkista, 8.7 Eurooppalainen lasten oikeuksia kos- 21638: Bulgariasta, Romaniasta, Unkarista, Slovaki- keva sopimusluonnos 21639: asta ja Tsekin tasavallasta, raportissa tode- 21640: taan. Interpolin mukaan Kreikasta on tulossa Yleiskokous keskusteli 25.4.95 oikeudellis- 21641: merkittävä kauttakulkumaa ja kokaiinikauppa ten asiain ja ihmisoikeuskomitean raportista 21642: on yhä kasvamassa. (dok. 7270) ja hyväksyi sen pohjalta mielipi- 21643: Raportissa ja sen käsittelyn jälkeen yleis- teen nro 186. Siinä pannaan merkille suositus 21644: kokouksen nimissä toimivan pysyvän komi- nro 1121 (1990) lasten oikeuksista, joka antoi 21645: tean 1.3.1995 hyväksymässä suosituksessa sysäyksen lasten oikeuksien toteuttamista 21646: nro 1262 esitetään keinoja ongelman ratkai- koskevaan sopimukseen. Suosituksessa ko- 21647: 22 21648: 21649: rostettiin myös YK:n lasten oikeuksia koske- ryhtymään perussaannön 8. artiklan mukai- 21650: van sopimuksen merkitystä ja kehotettiin siin toimiin (erottaminen Euroopan neuvos- 21651: jäsenmaita ratifioimaan se. Yleiskokous mai- tosta). 21652: nitsi kuitenkin useita puutteita YK:n sopi- Edustaja Gunnar JANSSONIN laatima li- 21653: muksessa ja kehotti rmnisterikomiteaa laati- beraaliryhmän puheenvuoro tuki em. päätös- 21654: maan oikeudellisen instrumentin YK:n sopi- tä. 21655: muksen täydentämiseksi ja erityisesti harkit- 21656: semaan mahdollisuutta laatia Euroopan ih- 8.9 Naisten oikeuksien todellinen edistämi- 21657: misoikeussopimukseen lisäpöytäkirja lasten nen vuodesta 1995 lähtien 21658: oikeuksista. 21659: Oikeudellisten asiain ja ihmisoikeuskomi- 21660: Yleiskokous katsoi, että lasten asemaa tean raportissa (dok. 7271) tasa-arvo todetaan 21661: oikeudessa tulisi parantaa ja lisätä heidän perusihmisoikeudeksi ja uudistetaan yleisko- 21662: oikeuksiaan riippumatta vanhemmista. Lasten kouksen vaatimus, että ministerikomitean tu- 21663: asemaa oikeudessa olisi edelleen selvitettävä, lisi ottaa tämä periaate Euroopan ihmisoike- 21664: samoin oikeustoimia, joihin alaikäinen on ussopimuksen lisäpöytäkirjaan. Raportissa to- 21665: oikeutettu ennen täysi-ikäisyyttä. detaan, että tasa-arvoperiaatetta et ole kaik- 21666: Sopimusluonnoksen lasten oikeuksien to- kien maiden lainsäädännössä ja että eräissä 21667: teuttamisesta on laatinut perheoikeuden asi- maissa, joissa periaate on laissa, sen sovelta- 21668: antuntijakomitea, joka on ottanut huomioon mista ei ole tuettu konkreettisesti. 21669: vain muutamia yleiskokouksen evästyksiä ja Yleiskokous hyväksyi 27.4.95 suosituksen 21670: keskittynyt lasten oikeuksiin perheoikeuden- nro 1269, jossa ministerikomiteaa kehotetaan 21671: käynneissä. Yleiskokous katsoo luonnoksen kannustamaan jäsenmaita todellisen tasa-ar- 21672: tältä osin vahvistavan lasten asemaa oikeu- von edistämiseen mm. perustamalla tasa- 21673: dessa.Samalla yleiskokous J?itää kuitenkin arvotoimikuntia, tasa-arvovaltuutettuja ja 21674: valitettavana, että sopimus jättää runsaasti naisten oikeuksia ajavia ministereitä. Jäsen- 21675: harkintavaltaa sopimusvaltioille valittaessa maiden olisi luotava syrjintää estävää lainsää- 21676: sovellettavia normeja. Yleiskokous esittääkin däntöä ja otettava käyttöön sanktioita. Niiden 21677: tekstiin konkreettisia muutoksia. tulisi myös sisällyttää sukupuolisyrjintä - 21678: joka ilmenee mm. kieltona eräisiin virkoihin, 21679: huntupakkona ja pakkoavioliittona - poliit- 21680: 8.8 Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden tisen ja uskonnollisen vainon kriteereihin, 21681: antamien sitoumusten ja velvoitteiden jotka oikeuttavat naiset anomaan turvapaik- 21682: noudattaminen kaa. 21683: Ministerikomitean tulisi kehottaa kaikkia 21684: Yleiskokouksen päätöksellä (ns. ''Halonen jäsenmaita allekirjoittamaan ja ratifioimaan 21685: Order'' eli määräys nro 488/93) luotiin YK:n CEDAW-sopimus (United Nations 21686: menettely, jolla uusien jäsenmaiden antamien Convention on the Elimination of All Forms 21687: sitoumusten noudattamista valvotaan. Poliit- of Discrimination against Women) ennen 21688: tinen komitea ja oikeudellisteen asiain ja vuotta 2000, ja sopimuksen hyväksyneiden 21689: ihmisoikeuskomitea ovat laatineet valvonta- jäsenmaiden tulisi pikaisesti peruuttaa varau- 21690: raportit ja lähettäneet ne yleiskokouksen pu- mansa. Jäsenmaiden olisi tuettava CEDAW- 21691: heenjohtajistolle. sopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymistä, jo- 21692: Yleiskokous hyväksyi 26.4.1995 päätöksen ka antaa sopimuksen valvontaelimene mah- 21693: nro 508, joka korvaa päätöksen nro 488. dollisuuden tutkia yksilöiden ja ryhmien va- 21694: Uudella päätöksellä luotu valvontamenettely lituksia. Yleiskokous hyväksyi lisäksi 21695: koskee kaikkia jäsenmaita. Komiteoiden tulee määräyksen nro 509, jossa se kehottaa oikeu- 21696: raportoida suoraan yleiskokoukselle, mikä dellista komitea valvomaan CEDAW -sopi- 21697: mahdollistaa julkisen keskustelun. Tässä uu- muksen edellyttämää vuosiraporttia Euroopan 21698: distuksessa myös kansallisten vähemmistöjen neuvoston jäsenvaltioiden ja jäsenyyttä hake- 21699: oikeuksien kunnioittaminen tuotiin mukaan neiden maiden osalta. 21700: valvonnan piiriin viittaamalla suositukseen 8.10 Syrjintä naisten ja miesten välillä 21701: nro 1201 (1993). Yleiskokous voi myös valittaessa sukunimeä ja annettaessa 21702: rangaista sitoumusten laiminlyönnistä jättä- vanhempien sukunimi lapsille 21703: mällä ao. maan valtuuskunnan valtakirjat 21704: ratifioimatta tai kehottaa ministerikomiteaa Yleiskokous hyväksyi 28.4.95 suosituksen 21705: 23 21706: 21707: nro p7~, Joka peru~tui oikeudelli~~en asiain sopimus kaikissa muodoissa tapahtuvan ro- 21708: ja thmtsotkeuskormtean raporttnn (dok. tusyrjinnän poistamisesta. Niiden tulisi nime- 21709: 7259). Siinä on kartoitettu neljä tilannetta: tä suvaitsemattomuuden torjuntaan keskittyvä 21710: maat, joissa lapsille edelleen annetaan avio- asiamies sekä myöntää äänioikeus paikallis- 21711: miehen tai isän sukunimi naista syrjivästi; vaaleissa maassa asuville vierasmaalaisille 21712: maat, joissa lapsille annetaan isän sukunimi, tietyn maassaoloajan jälkeen. 21713: mutta äidin nimi hyväksytään vanhempien 21714: nimenomaisesta pyynnöstä; maat, joissa isä ja 8.12 Euroopan unionin liittyminen Euroo- 21715: äiti voivat tasa-arvoisesti antaa lapselle jom- pan ihmisoikeussopimukseen 21716: mankumman sukunimen; ja maat, joissa su- 21717: kunimikäytäntö ei ole täysin vakiintunut eikä Huolimatta siitä, että Euroopan unionin 21718: välttämättä liity vanhempien sukunimeen. perustaneessa Maastrichtin sopimuksessa vii- 21719: Yleiskokous kehottaa ministerikomiteaa tataan Euroopan ihmisoikeussopimukseen, ja 21720: selvittämään, missä maissa käytäntö on syr- että Luxemburgissa toimiva Euroopan unio- 21721: jivä ja tiedustelemaan, mitä maat aikovat nin tuomioistuin on jo pitkään tukeutunut 21722: tehdä täydellisen tasa-arvon toteuttamiseksi Euroopan ihmisoikeussoptmuksen periaattei- 21723: sukunimeä lapselle annettaessa sekä varmis- siin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 21724: tamaan tasa-arvon avioliitossa, kun puolisot ennakkotapauksiin, on Euroor.an unionin oi- 21725: valitsevat yhteistä sukunimeä. Maiden olisi keusjärjestelmässä aukko Ihmisoikeuksien 21726: myös poistettava oikeusjärjestelmistään kaik- kohdalla. Luxemburgin tuomioistuin saattaa 21727: ki syrjintä annettaessa sukunimeä se~ä avio- esimerkiksi tarkastella sisämarkkinoiden toi- 21728: liitossa että sen ulkopuolella syntyneille lap- minnan näkökulmasta sellaista asiaa, jota 21729: sille. Ministerikomitean tulisi lisäksi kehottaa Strasbourgissa käsiteltäisiin ihmisoikeuskysy- 21730: jäsenmaata, joka on allekirjoittanut yK:n myksenä. Kukaan ei myöskään pysty haasta- 21731: sopimuksen vuodelta 1979, mutta et ole maan unionin toimielimiä ihmisoikeusrikko- 21732: muuttanut lainsäädäntöään sitä vastaavaksi, musten takia Euroopan ihmisoikeustuomiois- 21733: ilmoittamaan sitä koskevista suunnitelmis- tuimeen, mikä on ongelmallista unionin kom- 21734: taan. petenssin jatkuvasti laajetessa ja unionin lain- 21735: säädännön mennessä kansallisen lainsäädän- 21736: 8.11 Kampanja rasismin, muukalaisvihan, nön edelle. 21737: juutalaisvastaisuuden ja suvaitsemat- Yleiskokous hyväksyi 28.9.1995 päätös- 21738: tomuuden torjumiseksi lauselman nro 1068, jossa se uudistaa vuo- 21739: sina 1981 ja 1985 esittämänsä toivomuksen 21740: Euroopan neuvoston Wienin huippukoko- Euroopan unionin liittymisestä Euroopan ih- 21741: uksessa lokakuussa 1993 hyväksyttiin toimin- misoikeussopimukseen. Samalla yleiskokous 21742: tasuunnitelma rasismin, muukalaisvihan, juu- kehottaa Euroopan parlamenttia, joka on jo 21743: talaisvastaisuuden ja suvaitsemattomuuden aikaisemmin esittänyt samaa kuin yleiskoko- 21744: vastaisen kamppailun tehostamiseksi. Yleis- us, jatkamaan ponnistelujaan tässä asiassa. 21745: kokous käsitteli 28.6. ja 30.6.1995 oikeudel- 21746: listen asiain ja ihmisoikeuskomitean raporttia 21747: (dok. 7318), johon liittyy yhteenveto kansal- 21748: lisesta ja kansainvälisestä toiminnasta E~:n 9 Kulttuuri- ja koulutusyhteistyö 21749: rasismin ja suvaitsemattomuuden vastatsen 21750: kampanjan toteuttamiseksi. Yleiskokous ko- 9.1 Opettajakoulutuksen ympäristökas- 21751: rosti, että on tärkeätä selvittää rasismin ja vatusohjelma 21752: muukalaisvihan todellisia syitä. Se painotti 21753: myös viestimien avainroolia, kasvatuksen Edustaja Mirja RYYNÄSEN raportti (dok. 21754: merkitystä, uhrien tukemista ja kulttuurin 7189) ympäristökasvatuksen toimintaohjel- 21755: moninaisuuden edistämistä ja suojelua. maksi opettajakoulutuksessa hyväksyttiin yk- 21756: Suosituksessa nro 1276 yleiskokous toteaa, simielisesti yleiskokouksen istunnossa 21757: että ministerikomitean tulisi mm. nimetä Eu- 1.2.1995. Konkreettinen toimintaohjelma on 21758: roopan pakolaiskomiss~, j<?ka t<?imisi yh- osa Euroopan luonnonsuojeluvuoden 1995 21759: teistyössä YK:n pakolatskormssaann kanssa. tavoitteita. Vaikka ohjelma on suunnattu kai- 21760: Jäsenvaltioiden tulisi hyväksyä viipymättä kille Euroopan neuvoston jäsenmaille, sen 21761: alueellisten ja vähemmistökielten eurooppa- erityisiä painopisteitä ovat itäisen Euroopan 21762: lainen peruskirja, sekä kansainvälinen yleis- ohjelmat. 21763: 24 21764: 21765: Opettajakoulutus on edustaja Ryynäsen kratialle. Uudet teknologiat mahdollistavat 21766: mukaan osoittautunut ympäristökasvatuksen todellisuuden ja fiktion sekoittamisen siten, 21767: puollonkaulaksi eri maissa, ja siksi monet että katsojan on mahdotonta tietää mikä on 21768: hyvät suunnitelmat ovat jääneet toteutumatta. totta ja mikä ei. Tämän vuoksi visuaalinen 21769: Nyt hyväksytty suositus nro 1258 sisältää lukutaito on tullut yhtä tärkeäksi kuin perin- 21770: useamman vuoden toimintaohjelman asian- teinen lukutaito. 21771: tuntijaseminaareineen ja vaihto-ohjelmineen. Edustaja Mikko ELO korosti puheenvuo- 21772: Suomalaisilla ympäristökasvatuksen asiantun- rossaan myös visuaalisen median rakentavan 21773: tijoilla on hyvät mahdollisuudet toimia kou- käytön mahdollisuuksia koulutuksessa ja in- 21774: luttajina ohjelman eri osissa ja samalla vah- formaation välityksessä Kuitenkin on syytä 21775: vistaa Suomen omaa ympäristöosaamista se- huoleen, mikäli väkivaltaisten tv-ohjelmien 21776: kä myönteistä ympäristökuvaa. katselu on liiallista. Edustaja Elon mielestä 21777: Ohjelma perustuu modernille kestävän ke- on kaikkein tärkeintä suojella lapsia tv- 21778: hityksen ympäristökäsitykselle, jonka perus- ohjelmilta ja videoilta, jotka sisältävät raakaa 21779: ajatus on yksilöllisen ja kollektiivisen vas- väkivaltaa. Väkivaltaisten ohjelmien katselu 21780: tuun ymmärtäminen. Näkemyksellinen ja saattaa johtaa väkivaltaiseen käyttäytymiseen. 21781: osallistuva ympäristökasvatus vaatii onnistu- Hänen mielestään ilmaisun vapauden rajoit- 21782: akseen laajaa yhteistyötä ja eri osapuolten taminen voi olla oikeutettua kun se sovitetaan 21783: sitoutumista ekologiseen suunnanmuutok- yhteen muitten oikeuksien kanssa, erityisesti 21784: seen, edustaja Ryynäsen raportissa todetaan. lasten oikeuksien kanssa. Vapauden tulee 21785: Pohjimmiltaan ympäristökasvatusohjelma kulkea käsi kädessä vastuun kanssa. Esimer- 21786: tähtää luonnon, talouden ja kulttuurin keski- kiksi lapsipomon kohdalla ilmaisun vapauden 21787: näisen riippuvuuden ymmärtämiseen. Tavoit- rajoittaminen on perusteltua, ja myös lapsi- 21788: teena on demokraattisen ja monimuotoisen pomoa sisältävän materiaalin hallussapito tu- 21789: alueiden ja kansalaisten Euroopan rakentami- lisi edustaja Elon mielestä kriminalisoida. 21790: nen sekä globaalin tietoisuuden syventämi- Yleiskokouksen hyväksymä suositus nro 21791: nen. 1276 sisältää joukon periaatteita, jotka minis- 21792: Suomen valtuuskunnasta puheenvuoron terikomitean ja jäsenvaltioiden tulisi ottaa 21793: käytti edustaja Kaarina DROMBERG. huomioon viestintäpolitiikkaa muodostaes- 21794: saan. Suosituksen mukaan tulee antaa paljon 21795: 9.2 Euroopan kulttuuriyhteistyö painoa tv-ohjelmien ja videoiden tuottajien, 21796: toimittajien ja levittäjien eettisten toimintaoh- 21797: Yleiskokous käsitteli 25.4.95 kulttuuri- ja jeiden kehittämiseen. Mediaopetusta tulee si- 21798: koulutusasiain komitean raportin (dok. 7272) sällyttää koulujen opetusohjelmiin mahdolli- 21799: pohjalta Euroopan kulttuunyhteistyötä ja hy- simman varhaisessa vaiheessa. Tv-väkivallan 21800: väksyi suosituksen nro 1265. Siinä koroste- ja väkivaltaisen käyttäytymisen välistä yhte- 21801: taan, että Euroopan kulttuuriyleissopimus yttä tulee tutkia entistä enemmän sekä mää- 21802: vuodelta 1954 on 34 jäsenmaan yhteistyön rittää kellonajat, joita ennen televisiossa ei 21803: perusta. Monien uusien jäsenmaiden myötä saa esittää väkivaltaa tai seksiä sisältäviä 21804: kulttuuriyhteistyön määrä on kasvanut. Yh- ohjelmia. 21805: teistyön rahoitus ja henkilömäärä ei kuiten- 21806: kaan vastaa laajentuneen neuvoston ~eita. 9.4 Sukupuolten välinen tasa-arvo koulu- 21807: Ministerikomitean tulisi varmistaa ritttävä tuksessa 21808: tuki kaikkeen suunniteltuun toimintaan. 21809: Koulutus on sukupuolesta riippumaton pe- 21810: 9.3 Visuaaliset kuvat rusoikeus. Vaikka tällä alueella tilanne onkin 21811: parantunut tyttöjen ja poikien yhteisopetuk- 21812: Yleiskokous käsitteli 30.6.1995 kulttuuri- sen myötä, yleiskokouksen puolesta toimiva 21813: ja koulutusasiain komitean raporttia ''Power pysyvä komitea ilmaisee suosituksessa nro 21814: of Visual Image" (dok. 7314). Kuvien, joita 1281 (9.11.1995) huolensa siitä, että useissa 21815: näemme tv-ruudulla, elokuvissa, mainostau- maissa esiintyy edelleen niin institutionalisoi- 21816: luilla sekä sanoma- ja aikakauslehdissä, mer- tunutta kuin ei-institutionalisoitunutta syrjin- 21817: kitys on kasvanut. Kuvat vaikuttavat ajatte- tää tyttöjä ja naisia kohtaan. Perinteiset su- 21818: luumme, luovat stereotypioita ja siten vaikut- kupuoliroolit ohjaavat ja rajoittavat edelleen 21819: tavat käyttäytymiseemme. Kuvien avulla ta- tyttöjen ja poikien valintoja koulutuksessa ja 21820: pahtuva manipulointi voi olla vaaraksi demo- työelämässä, ja siten vahvistavat miehisten 21821: 25 21822: 21823: normien asemaa suhteessa kotitöiden jakami- Suosituksessa nro 1264 yleiskokous kehot- 21824: seen ja työmarkkinoihin. Tytöt ja naiset taa jäsenvaltioita edistämään yhteiskuntatie- 21825: joutuvat edelleen sukupuolisen häirinnän teitä mm. riittävillä resursseilla. Niiden tulisi 21826: kohteiksi koulumaailmassa ja yhteiskunnassa. parantaa yhteiskuntatieteiden statusta ylem- 21827: Yleiskokous suosittaa ministerikomiteaa mässä koulutuksessa ja erityisesti yliopistois- 21828: kehottamaan jäsenmaiden asianomaisia viran- sa sekä hallinnossa. Siirtymätalouden maiden 21829: omaisia luomaan strategioita, joiden avulla tutkijoiden integroimista kansainväliseen tie- 21830: voidaan taata niin tytöille kuin pojille pääsy deyhteisöön kuten Euroopan tiedesäätiöön 21831: perusopetukseen, jatkokoulututukseen ja ai- olisi myös helpotettava. Ministerikomitean 21832: kuiskoulutukseen sekä valinnan vapaus oppi- tulisi edistää mm. Demosthenes-ohjelmissa 21833: aineiden suhteen. Tyttöihin ja poikiin liittyvät yhteiskuntatieteilijöiden vaihtoa. Sen tulisi 21834: stereotypiat ja perinteiset roolimallit täytyy myös tutkia aivovuoto-ongelmaa ministeriko- 21835: aktiivisesti kyseenalaistaa niin koulutyössä rmtean suosituksen nro R(95) 7 pohjalta 21836: kuin opettajien koulutuksessa. Lisäksi yleis- kansainvälisen yleissopimuksen laatimiseksi. 21837: kokous suosittaa, että ministerikomitea järjes- 21838: tää kansainvälistä tietojenvaihtoa koulutus- 10.3 Strategiset teknologiat 21839: lainsäädännöstä, koulutusohjelmista ja ajan- 21840: kohtaisista koulutukselliseen tasa-arvoon liit- Teknologisen tietämyksen taso on ratkai- 21841: tyvistä ongelmista. Naisten ja miesten välistä seva tekijä Euroopan kilpailukyvylle ja sen 21842: tasa-arvoa käsittelevän johtokomitean kansalaisten hyvinvoinnille. Tiede- ja tekno- 21843: (CDEG) sekä Euroopan kulttuuriyhteistyö- logiakomitean raportin (dok. 7379) pohjalta 21844: neuvoston (CDCC) tulisi aloittaa uudelleen käydyssä keskustelussa 29.9.1995 tuotiin esil- 21845: yhteisen työryhmänsä toiminta ja antaa sille le huoli siitä, että Eurooppa on Yhdysvaltain 21846: tehtäväksi tutkia tyttöjen ja poikien yhteis- ja Japanin perässä strategisten teknologioiden 21847: opetuksen vaikutuksia sekä järjestää kansain- (mm. telekommunikaatio ja bioteknologia) 21848: välinen konferenssi suunnittelemaan toimin- kehittämisessä. Perinteisesti toisistaan erillään 21849: tapolitiikkaa tällä alueella. olleiden teknologioiden sulautuminen toisiin- 21850: sa vaatii optimaalisesti hoidettua yhteistyötä 21851: eri tutkimuskeskusten, yritysten, tutkijoiden, 21852: 10 Yhteistyö tieteen ja teknologian pankkien, koulutuksen ja liike-elämän välillä. 21853: alalla V aitiovallan täytyy tukea strategisten tekno- 21854: logioiden kehittämistä, sillä yksityiseltä sek- 21855: 10.1 Bioetiikkasopimus torilta on vaikea löytää tarvittavia riskipää- 21856: omia. Japanin esimerkki osoittaa, ettei uusien 21857: Ks. luku 8.6 teknologioiden omaksumisen tarvitse välttä- 21858: mättä merkitä lisääntyvää työttömyyttä. 21859: 10.2 Yhteiskuntatieteet ja muutoksen Puheenvuorossaan edustaja Martti TIURI 21860: haasteet korosti kansallisten innovaatiojärjestelmien 21861: merkitystä kansakuntien teknologiselle kilpai- 21862: Yleiskokouksen käsittelyssä oli 25.4.95 lukyvylle, ja huomautti, että tutkimukseen ja 21863: tiede- ja teknologiakomitean raportti (dok. kehitykseen tehtävien investointien BKT- 21864: 7269) yhteiskuntatieteistä ja muutoksen haas- osuus Euroopassa on noin 2 %, kun se 21865: teesta. Siinä korostetaan, että Keski- ja Itä- Japanissa ja Yhdysvalloissa on noin 3 %. 21866: Euroopan maiden ennennäkemättömiä muu- Edustaja Tiuri kuvaili uusien teknologioi- 21867: toksia voidaan analysoida yhteiskuntatietei- den soveltamista Suomessa 1980-luvulta al- 21868: den avulla. Oikein käytettY.nä ne voivat kaen. Korkean teknologian tuotteiden osuus 21869: vähentää näiden maiden vaikeuksia siirtyä kokonaisviennistä oli vuonna 1980 3 %, kun 21870: uuteen yhteiskuntaan, taata kansalaisten oi- se nykyään on noin 20 %, eli lähes saman 21871: keudet ja varmistaa demokratian. Yhteiskun- verran kuin paperiteollisuuden vientiosuus. 21872: tatieteiden manipulointi olisi estettävä ja taat- Kehitystä edistäneinä tekijöinä hän mainitsi 21873: tava niiden itsenäisyys ja riippumattomuus yliopistojen tutkimuksen resurssien kasvun 21874: hallinnosta. Raportissa todetaan, että Keski- turvaavan lain säätämisen, teknologian edis- 21875: ja Itä-Euroopan maissa yhteiskuntatieteet kär- tämiskeskuksen, TEKES:in, perustamisen se- 21876: sivät aivovuodosta, puutteellisesta ja vanhen- kä yliopistojen ja korkeakoulujen yhteyteen 21877: tuneesta infrastruktuurista sekä informaation perustetut tiedepuistot 21878: ja varojen puutteesta. Yleiskokous hyväksyi raportin pohjalta 21879: 4 260639 21880: 26 21881: 21882: päätöslauselman nro 1070, jossa hahmotel- aluesuunnittelu- ja paikallishallintoasiain ko- 21883: laan niin kansallisen kuin eurooppalaisen mitean raportin (dok. 7273) kuudennesta 21884: tason strategiaa strategisten teknologioiden eurooppalaisesta raja-alueyhteistyön konfe- 21885: kehittämiseksi. renssista, joka pidettiin Ljubljanassa 13.-15. 21886: lokakuuta 1994. Konferenssissa käsiteltiin 21887: raja-alueyhteistyön haasteita uudessa ja laa- 21888: 11 Ympäristökysymykset ja aluesuun- jemmassa Euroopassa. Euroopan neuvoston 21889: nittelu roolia ja saavutuksia korostettiin ja painotet- 21890: tiin, että myös seuraava konferenssi tulisi 21891: 11.1 Alueet Euroopan neuvostossa ja Eu- järjestää yhteistyössä Euroopan paikallis- ja 21892: roopan paikallis- ja aluehallinto- aluehallinnon kongressin, CLRAE:n, kanssa. 21893: kongressin (CLRAE) rooli Parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi 21894: suosituksen nro 1268, jossa ministerikomite- 21895: Yleiskokous hyväksyi 31.1.1995 suosituk- aa kehotetaan kannustamaan jäsenmaita alle- 21896: sen nro 1256, jossa mm. tuetaan alueiden kirjoittamaan ja ratifioimaan eurooppalaisen 21897: suurempaa roolia Euroopan neuvostossa ja raja-alueiden yhteistyösopimuksen ja alueel- 21898: kehotetaan ministerikomiteaa antamaan riittä- listen ja vähemmistökielien eurooppalaisen 21899: vät resurssit Euroopan paikallis- ja aluehal- peruskirjan sekä puitesopimuksen kansallis- 21900: linnon kongressille (CLRAE) sekä rohkaise- ten vähemmistöjen suojelemisesta. Jäsenval- 21901: maan alueiden osallistumista hallitusten väli- tioiden tulisi myös asettaa neuvoa-antavia 21902: seen yhteistyöhön. raja-alueiden yhteistyökomiteoita etsimään 21903: ratkaisuja juridisiin ja hallinnollisiin esteisiin 21904: 11.2 Euroopan luonnonsuojeluvuosi 1995 sekä ottamaan '' raja-alueulottuvuus'' huo- 21905: mioon kansallisessa aluesuunnittelussa ja lii- 21906: Vuosi 1995 oli Euroopan neuvoston luon- kennepolitiikassa. Niiden tulee myös yhden- 21907: nonsuojeluvuosi, jonka teemana oli luonnon- tää raja-alueiden alueelliset työmarkkinat ta- 21908: suojelualueiden ulkopuolinen suojelu. Kam- lous- ja sosiaalipolitiikkaansa sekä helpottaa 21909: panjan pääasiallinen kohderyhmä olivat jä- henkilö- ja tavaraliikenteen rajaselvityksiä 21910: senmaiden paikallis- ja aluehallintoviran- poistamalla hallinnollisia esteitä. 21911: omaiset, jotka vastaavat luonnonsuojeluvuo- Jäsenmaiden tulee myös hyväksyä sopi- 21912: den käytännön toteuttamisesta kansallisten musluonnos alueiden välisestä yhteistyöstä 21913: johtokomiteoiden koordinoimina. Wienin huippukokouksen mukaisesti. Jäsen- 21914: Teemavuoteen liittyen yleiskokous keskus- maiden tulisi edistää opettajien koulutusta ja 21915: teli 1.2.1995 perusteellisesta ja integroidusta erityisesti raja-alueiden kielten ja historian 21916: eurooppalaisesta suojelupolitiikasta ympäris- opetusta pakollisina aineina raja-alueiden 21917: tö-, aluesuunnittelu-, ja paikallishallintokomi- kouluissa. 21918: tean raportin (dok. 7217) pohjalta (samassa Euroopan aluesuunnittelusta vastaavien mi- 21919: yl\~eydessä hyväksyttiin edustaja Mirja RYY- nisterien konferenssia (CEMAT) kehotetaan 21920: NASEN raportin pohjalta opettajakoulutuk- tutkimaan Euroopan liikenneministerien kon- 21921: sen ympäristökasvatusohjelma, ks. luku 9.1). ferenssin (ECMT) kanssa aluesuunnittelun 21922: Varmistaakseen Euroopan luonnonsuojelu- ongelmia, jotka liittyvät liikenteen perusra- 21923: vuoden onnistumisen, yleiskokous hyväksyi kenteisiin varsinkin raja-alueilla ja erityisesti 21924: määräyksen nro 504, jossa se päätti seurata Keski- ja Itä-Euroopassa. ECMT:n ja EU:n 21925: tarkasti luonnonsuojeluvuoden tapahtumia, komission tulisi kehittää Euroopan laajuisia 21926: järjestää kollokvion kansalaisjärjestöjen roo- kuljetusverkostoja, varsinkin raideliikentee- 21927: lista ympäristöpolitiikan toteuttamisessa, aut- seen, ja poistaa liikenteen pullonkauloja kan- 21928: taa Keski- ja Itä-Euroopan maiden osallistu- sallisten verkostojen solmukohdista. 21929: mista luonnonsuojeluvuoteen sekä vuonna Euroopan unionia kehotetaan laatimaan 21930: 1996 perusteellisesti arvioida luonnonsuoje- säännöstö EU:n ulkopuolisten maiden raja- 21931: luvuoden saavutuksia ympäristö-, aluesuun- alueiden työntekijöitä varten rajat ylittävien 21932: nittelu-, ja paikallishalhntoasiainkomitean ra- työmarkkinoiden kehittämiseksi umonin ul- 21933: portin pohjalta. korajoilla. Unionin tulisi myös yhdenmukais- 21934: taa jäsenvaltioidensa tulli-, poliisi- ja maa- 21935: 11.3 Raja-alueyhteistyö hanmuuttolait poistaakseen tai minimoidak- 21936: seen tarkastukset ja muodollisuudet unionin 21937: Yleiskokous käsitteli 27.4.95 ympäristö-, sisäraj oilla. 21938: 27 21939: 21940: 11.4 Vuoristoalueiden eurooppalainen pe- desta roolista, sen vahvemmasta asemasta ja 21941: ruskirja paremman edustuksellisuuden tuomasta legi- 21942: timiteetistä verrattuna edeltäjäänsä, Paikallis- 21943: Euroopan paikallis- ja aluehallinnon kong- ja aluehallinnon pysyvään konferenssiin. 21944: ressi CLRAE hyväksyi kesäkuussa 1995 Yleiskokous arvostaa CLRAE:n tuottamia 21945: luonnoksen vuoristoalueiden eurooppalaiseksi raportteja paikallisen ja alueellisen demokra- 21946: peruskirjaksi. Se asettaa Euroopan vuoristo- tian tilasta jäsenyyttä hakeneissa maissa. Nä- 21947: alueiden taloudellista, sosiaalista ja kulttuuri- mä dokumentit ovat keskeisiä lähteitä kun 21948: kehitystä koskevia suuntaviivoja, joilla pyri- yleiskokouksen raJ?ortoijat tekevät jäseneksi 21949: tään edistämään ympäristön huolellista hottoa tulon edellyttärruä maatutkintaraportteja. 21950: herkästi vahingoittuvilla vuoristoalueilla. Yleiskokous ilmaisee myös huolensa Roma- 21951: Yleiskokous käsitteli peruskirjaa (dok. 7319) niassa tapahtuneiden kaupunginjohtajien erot- 21952: täysistunnossa 27 .6.1995. Suosituksessaan tamisten vuoksi, mikä ilmenee CLRAE:n 21953: nro 1275 yleiskokous kehottaa ministeriko- suosituksesta numero 12. Tapauksen vuoksi 21954: miteaa hyväksymään peruskitjan luonnoksen. yleiskokouksen oikeudellisten ja ihmisoikeus- 21955: Jäsenvaltioiden tulisi allekirjoittaa ja ratifioi- asiain komitealle on annettu ohje käynnistää 21956: da se mahdollisimman pian ja soveltaa pe- seurantaprosessi Romanian jäsenvelvoitteiden 21957: ruskirjan periaatteita kaikissa vuoristoalueita noudattamisen valvomiseksi. 21958: koskevissa päätöksissään. Samassa yhteydessä hyväksymässään suo- 21959: Edustaja Mikko ELO totesi puheenvuoros- situksessa nro 1280 pysyvä komitea kehottaa 21960: saan, että Suomesta on toimitettu ensimmäi- ministerineuvostoa vahvistamaan CLRAE:n 21961: nen ympäristönsuojeluvetoomus EN:oon. Se budjettia sekä antamaan sille enemmän itse- 21962: koskee maanmuodostusta. Vuoria Suomessa näisyyttä varojensa käyttämisessä. Samassa 21963: ei ole, mutta kauniita korkeita harjualueita suosituksessa yleiskokous vetoaa ministeriko- 21964: kyllä, jopa kaikkein väkirikkaimmassa osassa miteaan, jotta luonnonsuojelu säilyisi Euroo- 21965: maata, edustaja Elo kertoi. Etelä-Suomessa pan neuvoston toimialueena. 21966: tällainen on yli kymmenentuhatta vuotta van- 21967: ha Lohjanhatju, jonka tulevaisuus on uhattu- 21968: na, koska suunnitteilla on moottoritien raken- 12 Väestö-, siirtolais- ja pakolaiskysy- 21969: taminen sen läpi. Tie muuttaisi ainutlaatuista mykset 21970: harjumaisemaa, edustaja Elo pahoitteli. 21971: Vetoomuksen hatjualueen Ja siihen liitty- 12.1 Kairon kansainvälisen väestö- ja ke- 21972: vän keskiaikaisen kirkon miljöön puolesta on hityskonferenssin seuranta 21973: jättänyt Pro Lohja-seura. Seura pyytää EN:n 21974: asiantuntijakomitealta, että se veivoittaisi Yleiskokous keskusteli 3.2.1995 väestö- ja 21975: Suomen valtion toimimaan siten, että maise- pakolaisasiain komitean raportin (dok. 7208) 21976: mallisesti ja geologisesti korvaamattoman ar- pohjalta Kairossa syyskuussa 1994 pidetyn 21977: vokas Lotjanharju säilyisi nykyisellään. YK:n väestö- ja kehityskonferenssin tuloksis- 21978: Kyseessä oleva moottoritie kuuluu kan- ta ja jatkotoimenpiteistä. 21979: sainväliseen tieyhteyteen Tukholmasta Hel- Keskustelussa oltiin tyytyväisiä konferens- 21980: singin kautta Pietariin ja on siten osa EU:n sin tuloksiin, etenkin sen konkreettiseen toi- 21981: eurooppalaista tieverkkoa. Moottoritien ra- menpideohjelmaan. Kestävän taloudellisen 21982: kentamista ei ilmeisesti voida välttää. Pro kehityksen varmistaminen on välttämätöntä 21983: Lohja-seuran vaatimus tulisi kuitenkin ottaa köyhyyden, suurien siirtolaisvirtojen sekä 21984: huomioon tutkimalla mahdollisuuksia sijoit- ympäristön tilan jatkuvan heikkenemisen eh- 21985: taa tie maisemaan siten, että häiriöt jäävät käisemiseksi. Avainasemassa on naisten ase- 21986: mahdollisimman vähäisiksi, edustaja Elo ko- man parantaminen kehitysmaissa. Hyväksy- 21987: rosti. mässään suosituksessa nro 1260 yleiskokous 21988: kehottaa ministerikomiteaa pyytämään Eu- 21989: 11.5 Euroopan paikallis- ja aluehallinnon roopan neuvoston jäsenmaita ponnistelemaan 21990: kongressin (CLRAE) 2. täysistunto sen hyväksi, että ne antaisivat vähintään 0,7 21991: % bruttokansantuotteestaan kehitysapuun. 21992: 9.11.1995 hyväksymässään päätöslausel- 21993: massa nro 1071 yleiskokouksen nimissä toi- 12.2 Siirtolaisnaisten asema Euroopassa 21994: miva pysyvä komitea ilmaisee tyytyväisyy- 21995: tensä vuonna 1994 perustetun CLRAE:n uu- Puolet Euroopan siirtolaisväestöstä on nai- 21996: 28 21997: 21998: sia. Heidän erityisiä tarpeitaan ja ongelmiaan Yleiskokouksen nimissä toimiva pysyvä 21999: ei EN:n jäsenmaissa ole riittävästi otettu komitea hyväksyi raportin pohjalta suosituk- 22000: huomioon, todetaan väestö-, siirtolais- ja sen nro 1263, jossa Armenian, Azerbaidzha- 22001: pakolaisasiain komitean raportissa (dok. nin ja Georgian hallituksia kehotetaan yhteis- 22002: 7251). Raportissa kannetaan erityistä huolta työhön YK:n ja hallituksista riippumattomien 22003: siirtolaisnaisten eristäytyneisyydestä ja siitä, järjestöjen kanssa hätäavun perille saattami- 22004: ettei heillä ole itsenäistä juridista asemaa, seksi ja pitkän tähtäimen terveys-, kasvatus- 22005: mikä puolestaan vaikeuttaa heidän integroitu- ja kehitysohjelmien järjestämiseksi. Euroopan 22006: mistaan ja lisää heidän hyväksikäyttämistään. unionia kehotetaan lisäämään apuaan eteläi- 22007: Naimisissa olevat siirtolaisnaiset joutuvat sen Kaukasuksen heikossa asemassa olevalle 22008: usein jäämään kotiin eristäytyen näin paikal- väestölle. EN:n jäsenmaiden tulisi osaltaan 22009: lisesta yhteisöstä. Työelämässä he joutuvat antaa apuaan ja asiantuntemustaan Kaukasuk- 22010: yleensä tekemään toisarvoisia tehtävtä sen humanitaarisen tilanteen helpottamiseksi. 22011: Siirtolaisnaisten asema on useimmiten riip- Kansainvälistä yhteistyötä rauhan palauttami- 22012: puvainen heidän aviomiehensä tai isänsä seksi alueelle on tiivistettävä, suosituksessa 22013: juridisesta asemasta. Koska siirtolaisnaisten sanotaan. 22014: on hankalaa saada töitä, tai kun he esimer- 22015: kiksi avioeron takia menettävät juridisen 12.4 Euroopan neuvoston Sosiaalisen kehi- 22016: asemansa, monet heistä joutuvat laittomaan tyksen rahaston raportti 22017: työhön ja heidän sosiaaliturvansa on olema- 22018: tonta. EN:n Sosiaalisen kehityksen rahaston tar- 22019: Yleiskokous katsoo, että Euroopan neuvos- koituksena on helpottaa ongelmia, jotka ai- 22020: ton jäsenvaltioiden tulisi tehdä kaikkensa heutuvat ylimääräisen väestön, lähinnä pako- 22021: siirtolaisnaisten epäkohtien ja syrjinnän pois- laisten tai luonnonkatastrofien uhrien läsnä- 22022: tamiseksi sekä rylltyä toim1in heidän yhteis- otosta. Yleiskokous keskusteli rahaston tilan- 22023: kunnallisen integraationsa helpottamiseksi. teesta 26.6.1995 väestö- ja pakolaisasiain 22024: Suosituksessaan nro 1261 (15.3.1995) yleis- komitean raportin (dok. 7321) pohjalta. Ra- 22025: kokouksen nimissä toimiva pysyvä komitea portin mukaan rahaston toiminnassa olleet 22026: kehottaa jäsenvaltioita muuttamaan lainsää- epäselvyydet oli vuonna 1994 saatu enim- 22027: däntöään niin, että siirtolaisnaiset voisivat mäkseen hallintaan, mutta edelleen muutama 22028: saada aviopuolisoidensa statuksesta riippu- miljoona ECU:a oli kadoksissa. Rahastolle 22029: mattoman Itsenäisen oleskelu- ja työluvan. tarkoitettu pääoma oli 1,2 miljardia ECU:a, 22030: Siirtolaisnaisten opiskelu- ja työskentelymah- mutta kaikkia maksuja ei oltu suoritettu, 22031: dollisuuksia on lisättävä ja rohkaistava heidän eivätkä kaikki rahaston jäsenmaat olleet rati- 22032: osallistumistaan yhteiskunnalliseen ja poliit- fioineet rahaston uusia sääntöjä. Raportin 22033: tiseen päätöksentekoon. Siirtolaisnaisten ase- mukaan on yllättävää, ettei yhtään lainaa oltu 22034: maa ja ongelmia koskevaa tutkimustyötä olisi pyydetty pakolais- ja siirtolaisongelmien rat- 22035: rohkaistava, suosituksessa todetaan. kaisemiseksi. 22036: Keskustelussa korostettiin rahaston merki- 22037: 12.3 Armenian ja Azerbaidzhanin pako- tystä EN:n ainoana rahoitusinstrumenttina ja 22038: laisten humanitaarinen tilanne sen tavoitteita pidettiin tärkeinä ja ainutlaa- 22039: tuisina. Rahaston toiminta tulisi suunnata 22040: Vuonna 1988 puhjenneen Vuoristo-Kara- paremmin sen alkuperäiseen tarkoitukseen - 22041: bahin konfliktin seurauksena yli miljoona vain 14,9 % lainoista on mennyt prioriteetti- 22042: ihmistä on joutunut kodittomaksi, todetaan tavoitteisiin - sekä yrittää saada Bulgarian 22043: väestö- ja pakolaisasiain komitean raportissa ja Slovenian lisäksi muita Keski- ja Itä- 22044: (dok. 7250). Armenian ja Azerbaidzhanin Euroopan maita rahaston jäseniksi. Hyväksy- 22045: itsenäistyttyä (vuonna 1991) niiden väestö mässään suosituksessa nro 1273 yleiskokous 22046: elää kurjissa oloissa - vedestä, öljystä ja kehottaa ministerikomiteaa pyytämään niitä 22047: energiasta on pulaa. YK:n laskelmien mu- EN:n jäsenmaita, jotka eivät ole rahaston 22048: kaan yli miljoona ihmistä elää köyhyysrajan jäseniä, liittymään siihen. Rahaston jäsenmai- 22049: alapuolella näissä maissa. Erityisen hankala ta tulisi pyytää ratifioimaan rahaston uudet 22050: tilanne on Azerbaidzhanissa teltoissa asuville säännöt ja maksamaan lupaamansa osuudet 22051: pakolaisille, joilla on pulaa lämmöstä, ruuasta rahaston toiminnan tehostamiseksi. Rahaston 22052: ja lääkeaineista. YK:n avustusohjelmat eivät hallintoa yleiskokous kehottaa järjestämään 22053: ole olleet riittäviä tilanteen helpottamiseksi. tiedotusseminaarin KIE-maille miden saami- 22054: 29 22055: 22056: seksi mukaan, sekä edistämään järjestelyjä, uttaa ongelman arviointia. Yleisesti ottaen 22057: joilla Sosiaalisen kehityksen rahaston sekä KIE-maiden niin taloudelliset kuin juridiset 22058: muiden rahoitusinstituutioiden kuten Euroo- valmiudet vastaanottaa pakolaisia ja turvapai- 22059: pan Investointipankin, Euroopan Jällenraken- kanhakijoita ovat heikommat kuin Länsi- 22060: nus- ja kehityspankin sekä Maailmanpankin Euroopan mailla. Esimerkiksi jotkut KIE- 22061: toimintoja koordinoidaan. maat eivät ole liittyneet vuoden 1951 Gene- 22062: ven pakolaissopimukseen, mikä saattaa mo- 22063: 12.5 Siirtolaiset, etniset vähemmistöt ja nissa tapauksissa vaikeuttaa pakolaisten ase- 22064: media maa Euroopan neuvoston periaatteiden vas- 22065: taisesti. Näin todetaan väestö- ja 22066: Osana yleiskokouksen panosta EN:n rasis- pakolaisasiainkomitean yleiskokoukselle 22067: min, muukalaisvihan, juutalaisvastaisuuden ja 25.9.1995 antamassa raportissa (dok. 7368). 22068: suvaitsemattomuuden vastaiseen kampanjaan, Raportin pohjalta hyväksymässään suosi- 22069: yleiskokous käsitteli 30.6.1995 väestö- ja tuksessa nro 1278 yleiskokous kehottaa mi- 22070: pakolaisasiainkomitean raporttia ''Siirtolaiset, nisterikomiteaa tarkistamaan uudelleen mah- 22071: etniset vähemmistöt ja media" (dok. 7322). dollisuuden lisätä Euroopan ihmisoikeussopi- 22072: Rasismin vastaisessa taistelussa on aina ole- mukseen turvapaikkaoikeuden takaava artikla 22073: massa vaara, että ilmaisunvapautta rajoite- tai laatimaan asiasta erillinen sopimus. Edel- 22074: taan. Toisaalta, jos medioissa suvaitaan rasis- leen yleiskokous suosittaa riittävän poliittisen 22075: tisia asenteita, vaikeutuu vähemmistöjen ase- painoarvon omaavan pysyvän foorumin pe- 22076: ma. Vähemmistöt ja siirtolaisryhmät tarvitse- rustamista pakolais- ja siirtolaispolitiikan yh- 22077: vat medioita ymmärtääkseen paremmin teistyötä ja koordinomtia varten. KIE-maiden 22078: asuinmaansa kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä pakolais- ja siirtolaisongelmia varten tulisi 22079: säilyttääkseen oman kulttuuri-identiteettinsä. muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa pe- 22080: Erityisesti paikalliset mediat ovat avainase- rustaa yhteinen rahasto. Yleiskokous suosit- 22081: massa vähemmistöjen integroitumisessa ja taa ministerikomiteaa kehottamaan EN:n jä- 22082: osallistumisessa paikallisen yhteisön toimin- senmaita harmonisoimaan turvapaikkalain- 22083: taan. säädäntönsä korkeimpien standardien mukai- 22084: Hyväksymässään suosituksessa nro 1277 sesti, jotta turvapaikanhakijoiden tasapuoli- 22085: yleiskokous kehottaa ministerikomiteaa roh- nen sijoittuminen ja suojelu voitaisiin varmis- 22086: kaisemaan joumalistien järjestöjä valmistele- taa. Lisäksi KIE-maiden tulisi liittyä Geneven 22087: maan itselleen eettiset toimintaohjeet, jos ne pakolaissopimukseen sekä Euroopan neuvos- 22088: eivät ole jo niin tehneet. Edelleen yleiskoko- ton Sosiaalisen kehityksen rahastoon. 22089: us suosittaa ministerikomiteaa luomaan insti- 22090: tutionaaliset ja rahoitukselliset puitteet pan- 22091: eurooppalaisen palkinnon jakarmseksi vuosit- 13 Maatalouskysymykset 22092: tain media-ammattilaiselle tai organisaatiolle, 22093: joka on kunnostautunut rasismin ja suvaitse- 13.1 Yleiskokouksen ja YK:n elintarvike- 22094: mattomuuden vastaisessa taistelussa esimer- ja maatalouserityisjärjestöjen väliset 22095: kiksi tuottamalla objektiivista tietoa siirtolai- suhteet 22096: sista ja etnisistä vähemmistöistä. Lisäksi tu- 22097: lisi luoda etnisille vähemmistöille tarkoitettu- Yleiskokous on perustamisestaan lähtien 22098: ja opetus- ja harjoitteluohjelmia, jotka tarjoa- ollut kiinnostunut ravintotilanteesta (food se- 22099: vat aidon mahdollisuuden uraan tiedotusväli- curity) Euroopassa ja koko maailmassa. 22100: neiden palveluksessa. Yleiskokous pitää ruoan ja juomaveden saa- 22101: tavuutta perustavaa laatua olevana ihmisoi- 22102: 12.6 Pakolaiset ja turvapaikanhakijat keutena. 22103: Keski- ja Itä-Euroopan maissa Yleiskokouksen nimissä toimiva pysyvä 22104: komitea käsitteli 9.11.1995 edustaja Sirkka- 22105: Keski- ja Itä-Euroopan maista (KIE-maat), Liisa ANTTILAN raportin (dok. 7350) poh- 22106: joista kylmän sodan aikana lähti pakolaisia jalta EN:n suhteita YK:n elintarvike- ja 22107: länteen, on äkkiä tullut samanaikaisesti pako- maatalouserityisjärjestöihin nopean väestön- 22108: laisia vastaanottavia maita sekä läpikulkumai- kasvun taustaa vasten. EdustaJa Anttilan ra- 22109: ta länteen pyrkiville pakolaisille. Tilanne portissa todetaan, että nopeasti kasvava väes- 22110: kussakin KIE-maassa on kuitenkin erilainen tö sekä uusiutuvien luonnonvarojen liiallinen 22111: ja tuotettavien tilastojen puuttuminen vaike- hyväksikäyttö saattaa johtaa maailman ravin- 22112: 30 22113: 22114: totilanteen heikkenemiseen ja sitä kautta kär- ja teknologiseen kehitykseen tulee panostaa, 22115: simyksiin, levottomuuksiin ja jopa sotiin. jotta perinteinen villateollisuus voisi säilyttää 22116: Tilanne on erityisen huolestuttava maailman kilpailukykynsä. 22117: köyhimmillä alueilla. 22118: Yleiskokous hyväksyi määräyksen nro 512 22119: edustaja Anttilan raportin pohjalta. Siinä to- 14 Mielipide Euroopan neuvoston bud- 22120: detaan yleiskokouksen tahto säilyttää pitkäai- jeteista rahoitusvuosina 1995 ja 22121: kaiset suhteensa YK:n elintarvike- ja maata- 1996 22122: louserityisjärjestöihin (FAO, World Food 22123: Programme, lnternational Fund for Agricul- Yleiskokouksen nimissä toimiva pysyvä 22124: tural Development), jotta se pystyisi seuraa- komitea esittää 9.11.1995 antamassaan mieli- 22125: maan maailman elintarviketilanteen kehitty- piteessä nro 192 uudelleen syvän huolestu- 22126: mistä. Tähän liittyen yleiskokous kehottaa misensa ministerineuvoston sijaiskokouksen 22127: maatalouskomiteansa maailman ravinto-on- tekemästä päätöksestä, jonka mukaan Euroo- 22128: gelmiin keskittyvää alakomiteaa jatkuvasti pan neuvoston budjetti ei kasvanut vuonna 22129: tutkimaan tämän alan ongelmia, sekä ehdot- 1995, vaikka uusia maita liittyi järjestöön. 22130: tamaan uusia toimenpiteitä tilanteen paranta- Yleiskokous toteaa, että vuoden 1995 budjetti 22131: miseksi. on johtanut toimintojen vähenemiseen sekto- 22132: reilla, jotka ovat elintärkeitä Euroopan neu- 22133: 13.2 Villateollisuuden merkitys maaseu- voston toiminnan kannalta. Minkäänlaista li- 22134: dun ongelma-alueille säystä työvoimaan ei ole saatu uusien jäsen- 22135: maiden liittymisestä huolimatta. 22136: Yleiskokous tukee maaseudun vaikeuksissa Vuoden 1996 budjetin osalta yleiskokous 22137: olevien alueiden säilyttämistä elinvoimaisina. toteaa, että voidakseen toimia todella pan- 22138: Yleiskokouksen mielestä maaseutupolitiikas- eurooppalaisena järjestönä ja demokraattisen 22139: sa ei ole tarpeeksi otettu huomioon näiden turvallisuuden takaajana koko Euroopan alu- 22140: alueiden luonnonvaroja sekä perinteisiä elin- eella, Euroopan neuvostolle on annettava 22141: keinoja. Yksi tällainen elinkeino on villan riittävät resurssit. Pysyvä komitea vetoaa 22142: tuotanto ja villatuotteiden jalostaminen ja jäsenmaihin, että ne saattaisivat jäsenmaksun- 22143: myynti. sa tasolle, joka vastaa niiden Euroopan neu- 22144: Yhdeksäs marraskuuta hyväksymässään vostolle antamaa roolia. Budjettia tulisi kas- 22145: päätöslauselmassa nro 1072 yleiskokouksen vattaa aina sopeuttamalla se lisääntyneeseen 22146: nimissä toimiva pysyvä komitea vetoaa jä- jäsenmäärään. Lisäksi yleiskokous kehottaa 22147: senmaidensa hallituksiin sekä Eurooean unto- ministerikomiteaa harkitsemaan useamman 22148: niin, jotta ne tarkistaisivat aluepolitiikkaansa vuoden päähän ulottuvaa taloussuunnittelua, 22149: siten, että villateollisuus voisi säilyä ja vah- jotta toimintojen tehokkaampi toteuttaminen 22150: vistua. Konkreettisina ideoina esitetään uusi- tulisi mahdolliseksi. Lo~uksi yleiskokous uu- 22151: en laatutuotteiden palkitsemista sekä markki- distaa toivomuksensa atdon tiedotuspolitiikan 22152: nointiponnistelujen tukemista. Koulutukseen luomisesta Euroopan neuvostolle. 22153: K 13/1996 vp 22154: 22155: 22156: 22157: 22158: Valtiontili ntarkastaja i n 22159: 22160: kertomus 22161: 22162: 22163: 22164: 22165: HELSINKI 1 996 22166: ISSN 0355-2535 22167: OY EOITA AB. HELSINK11996 22168: EDUSKUNNALLE 22169: 22170: Vuodeksi 1995 valitut valtiontilintarkastajat tiontilintarkastajain johtosäännön 6 §:ssä määrä- 22171: antavat täten kunnioittavasti Eduskunnalle vai- tyn kertomuksen. 22172: 22173: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1996 22174: 22175: 22176: 22177: 22178: Kalevi Mattila 22179: 22180: 22181: vi..,4. L·,.,~z~~4-~ 22182: Lauri Metsämäki Anna-Liisa Kasurinen 22183: 22184: 22185: ~Q~~.O~v.-~ 22186: Boris Renlund 22187: 22188: 22189: 22190: 22191: Teuvo Mäkelä 22192: JHTT 22193: 5 22194: 22195: 22196: 22197: 22198: Vuoden 1995 valtiontilintarkastajien toiminta 22199: 22200: Va ltionti 1inta rkasta jat Valtiontilintarkastajain kanslia 22201: 22202: Eduskunnan valitsijamiehet valitsivat Valtiontilintarkastajien apuna toimii kanslia, 22203: 1.12.1992 valtiontilintarkastajiksi toimikaudek- jossa on 14 pysyvää virkaa. Kanslian päällikkö- 22204: si, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1993 ja nä toimii kanslian esimies, tarkastusneuvos 22205: päättyy sen kalenterivuoden lopussa, jolloin Teuvo Mäkelä JHTT. Valtiontilintarkastajien 22206: seuraavat kansanedustajain vaalit toimitetaan, ensimmäistä tarkastusjaostoa on avustanut 22207: kansanedustajat Lauri Metsämäen, Anna-Liisa kanslian 1 jaosto, johon ovat kuuluneet tar- 22208: Kasurisen, Kalevi Mattilan, Pentti Mäki-Hakolan kastusneuvos Asko Valkosalo JHTT, ylitarkasta- 22209: Ct 20.9.1996) ja Boris Renlundin sekä valtion- jat Kari Kauppinen ja Kaj Laine sekä tarkastaja 22210: tilintarkastajien varajäseniksi kansanedustajat Marjaana Solanne. Valtiontilintarkastajien toista 22211: Iivo Polven, Olavi Ala-Nissilän, Rose-Marie tarkastusjaostoa on avustanut kanslian II jaosto, 22212: Björkenheimin, Oiva Savelan ja Bjarne Kallik- johon ovat kuuluneet tarkastusneuvos Ilkka 22213: sen. Tenhiälä,)HTT, ylitarkastajat Jarmo Laine ja 22214: Valtiontilintarkastajat valitsivat kokoukses- Senja Kolehmainen sekä tarkastaja Marjatta 22215: saan 15.12.1992 puheenjohtajakseen Kalevi Mylly. 22216: Mattilan ja varapuheenjohtajakseen Lauri Met- Valtiontilintarkastajien tarkastustoimintaa 22217: sämäen. Tarkastustoimintaansa varten valtion- palvelevasta tutkimustoiminnasta sekä valtion- 22218: tilintarkastajat ovat olleet jakaantuneina kah- tilintarkastajien ja heidän kansliansa pitkän ai- 22219: teen tarkastusjaostoon. Ensimmäiseen jaostoon kavälin suunnittelusta on vastannut tarkastus- 22220: ovat kuuluneet Mattila, Mäki-Hakola ja Kasuri- neuvos Mauri Lehmusto. Valtiontilintarkastajien 22221: nen sekä toiseen Metsämäki ja Renlund. kokousten sihteerinä on toiminut hallinto- 22222: Valtiontilintarkastaja Pentti Mäki-Hakola ylitarkastaja Jorma Syväoja, joka on vastannut 22223: osallistui aktiivisesti valtiontilintarkastajain toi- myös suunnittelutehtävistä sekä kanslian ylei- 22224: mintaan kuolemaansa 20.9.1996 asti. Kun siinä sistä toiminnoista apunaan tarkastaja Tuija Myl- 22225: vaiheessa vuoden 1995 tarkastus oli loppuun lyvuori, apulaistarkastaja Jaana Holmberg ja 22226: saatettu ja kertomus vuodelta 1995 oli lähes toimistosihteeri Marja Huovila sekä tilapäinen 22227: kokonaisuudessaan valmistunut, valtiontilin- määräaikainen toimistosihteeri Ulla Taari. 22228: tarkastajat eivät pitäneet tarpeellisena kutsua 22229: varajäsentä hänen sijaansa, eikä myöskään 22230: eduskunta valinnut uutta valtiontilintarkastajaa 22231: jäljellä olleen toimikauden ajaksi. 22232: 360240L 22233: 6 22234: 22235: Yhteistoiminta Valtiontalouden Valtiontilintarkastajat ovat toimikautensa 22236: tarkastusviraston kanssa ajan seuranneet valtionhallinnon varainkäyttöä 22237: Yhteistoiminta Valtiontalouden tarkastus- ja taloudenhoitoa käymällä läpi valtiovarain- 22238: viraston kanssa on jatkunut entiseen tapaan ministeriön raha-asiainkäsittelyn ja valtioneu- 22239: siten, että tarkastusvirasto on toimittanut val- voston raha-asiainvaliokunnan esityslistat 22240: tiontilintarkastajille kaikki antamansa kerto- Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- 22241: mukset selityksineen, lausuntoineen ja päätök- kastukset seuraavissa kohteissa (suluissa tar- 22242: sineen. Vuoden 1995 valtiontilintarkastajien kastuskohteen edustajia johtanut henkilö): So- 22243: toimikauden aikana tarkastusvirasto antoi kaik- siaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakes- 22244: kiaan 164 tarkastuskertomustaan, selvitystään, kus (ylijohtaja Ilkka Suojasalmi) 17.1.1996, 22245: lausuntoaan tai aloitettaan tiedoksi valtiontilin- liikenneministeriö (kansliapäällikkö Juhani 22246: tarkastajille. Tarkastuskertomuksista on hallin- Korpela) ja Helsingin käräjäoikeus (laamanni 22247: nonalakohtainen luettelo tämän kertomuksen Kauko Huttunen) 24.1.1996, oikeusministeriö 22248: yleisessä osassa. Valtiontilintarkastajain kanslia (oikeusministeri Sauli Niinistö) ja Vankeinhoi- 22249: on yhteistoiminnassa eduskunnan atk-yksikön don koulutuskeskus (johtaja Aimo Myllylä) 22250: ja Valtiontalouden tarkastusviraston kanssa siir- 31.1.1996, Suomen ympäristökeskus (pääjoh- 22251: tänyt tarkastusviraston julkisen tekstitietokan- taja Lea Kauppi) 7.2.1996, valtioneuvoston 22252: nan kansanedustajien käyttöön osana edus- kanslia (valtiosihteeri Rauno Saari) ja Valtion 22253: kunnan tietojärjestelmää. Järjestelmä saatiin asuntorahasto (ylijohtaja Teuvo Ijäs) 14.2.1996, 22254: valmiiksi syksyllä 1995. Ilmatieteen laitos (pääjohtaja Erkki Jatila) 22255: 21.2.1996, sosiaali- ja terveysministeriö (kans- 22256: Valtiontilintarkastajien tarkastustoiminta liapäällikkö Markku Lehto) 27.2.1996, Helsin- 22257: gin kaupunginviskaalinvirasto (I kaupungin- 22258: Valtiontilintarkastajat päättivät kokoukses- viskaali Jorma Uski) ja Engel kiinteistöpal- 22259: saan 17.5.1995 loppuvuotta 1995 koskevasta veluyhtymä Oy (toimitusjohtaja Pekka Linnain- 22260: toimintasuunnitelmastaan ja siihen liittyvistä maa) 28.2.1996, ympäristöministeriö (kanslia- 22261: tarkastusmatkoistaan syyskaudella 1995. Joulu- päällikkö Sirkka Hautojärvi) ja Matkailun edis- 22262: kuussa 1995 pitämissään kokouksissa valtion- tämiskeskus (johtaja Pirjo-Riitta Vatanen) 22263: tilintarkastajat päättivät vuoteen 1995 kohdistu- 6.3.1996, Verohallitus (pääjohtaja Jukka Tam- 22264: van tarkastuksen yhteydessä esille olettavat mi) 12.3.1996, puolustusministeriö (puolustus- 22265: kaikkia hallinnonaloja koskevat selvitysaiheet ministeri Anneli Taina) ja Työterveyslaitos 22266: ja eri hallinnonaloja koskevat erityiskysymyk- (pääjohtaja Jorma Rantanen) 13.3.1996, valtio- 22267: set. Näitä koskevat selvityspyynnöt käsiteltiin varainministeriö (valtiosihteeri Raimo Sailas) ja 22268: valtiontilintarkastajien kokouksissa ja lähetet- työministeriö (kansliapäällikkö Pertti Sorsa) 22269: tiin ministeriöille ja virastoille joulukuussa 1995. 20.3.1996, kauppa- ja teollisuusministeriö 22270: Valtiontilintarkastajat päättivät vuotta 1995 (kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomä- 22271: koskevasta toimintasuunnitelmastaan lopulli- ki) ja Valtion kiinteistölaitos (pääjohtaja Pertti 22272: sesti kokouksessaan 19.12.1995. Valtiontilin- Tuominen) 27.3.1996, ulkoasiainministeriö 22273: tarkastajat aloittivat piiri- ja paikallishallinnon (valtiosihteeri Jukka Valtasaari) sekä maa- ja 22274: tarkastukset lokakuussa 1995 ja ministeriöiden metsätalousministeriö (kansliapäällikkö Reino 22275: tarkastukset tammikuussa 1996. Uronen) 10.4.1996, sisäasiainministeriö (polii- 22276: 7 22277: 22278: 22279: siylitarkastaja Olli Urponen) 8.5.1996, Rajavar- nä henkilöstöpolitiikkaan liittyvien epäkohtien 22280: tiolaitoksen esikunta (kenraali Matti Autio) sekä selvittämiseksi ulkoasiainministeriön valvonta- 22281: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (ylijohtaja ja tarkastusyksikkö suoritti New Delhin suurlä- 22282: Kare Turtiainen) 22.5.1996, Opetushallitus hetystössä erillistarkastuksen 24.-27.7.1996. 22283: (pääjohtaja Jukka Sarjala) 28.5.1996 sekä 22284: opetusministeriö (ylijohtaja Leevi Melametsä) ja Toimikauden aikana esillä olleet asiat 22285: Alko-Yhtiöt Oy (pääjohtaja Ilkka Suominen) 22286: 29.5.1996 sekä Postipankki Oy (pääjohtaja Eino Valtiontilintarkastajat ovat tarkastaneet ta- 22287: Keinänen) 5.6.1996. lousarvion noudattamista, valtion lainanantoa, 22288: Kotimaiset tarkastusmatkat tehtiin Lapin ja valtion korkotukia ja valtionvelkaa. Valtiontilin- 22289: Vaasan lääneihin. Lapin lääniin 3.---4.10.1995 tarkastajat ovat pyytäneet kaikilta hallinnon- 22290: tehdyn tarkastusmatkan kohteina olivat läänin- aloilta selvitykset eduskunnan hyväksymien 22291: hallituksen (maaherra Hannele Pokka) ohella tulostavoitteiden asettamisesta, seurannasta ja 22292: seuraavat virastot ja laitokset: Lapin rajavartios- toteutumisesta kertomusvuonna. Tämä asia on 22293: to, Rovaniemen verotoimisto, Lapin ympäristö- ollut esillä myös ministeriöihin ja keskusviras- 22294: keskus, Rovaniemen ammatillinen aikuiskoulu- toihin suoritetuilla tarkastuskäynneillä. Näistä 22295: tuskeskus, Lapin lennosta, Lapin lääninoikeus, on laadittu yhteenvedot kertomuksen yleiseen 22296: Lapin tiepiiri, Lapin läänin työvoimapiiri ja Ro- osaan. 22297: vaniemen työvoimatoimisto, Rovaniemen kau- Valtiontilintarkastajat ovat perehtyneet ED- 22298: pungin sosiaali- ja terveysvirasto sekä Metsähal- jäsenyyden vaikutuksiin valtioneuvoston työs- 22299: lituksen Länsi-Lapin alueyksikkö. kentelyyn. Valtioneuvoston kansliaan tehdyn 22300: Vaasan lääniin 17.-18.10.1995 tehdyn tar- tarkastuskäynnin yhteydessä käsiteltiin lisäksi 22301: kastusmatkan kohteina olivat lääninhallituksen yleiskatsausta valtioneuvoston toiminnasta ja 22302: (kansliapäällikkö Markku Luoma) ohella seu- lähiajan keskeisistä kehittämishankkeista, halli- 22303: raavat virastot ja laitokset: Pohjanlahden meri- tuksen työskentelyn kehittämistä sekä König- 22304: vartiosto, Vaasan rannikkopatteristo, Vaasan stedtin kartanon kunnostustöitä. 22305: yliopiston täydennyskoulutuskeskus, Vaasan Ulkoasiainministeriön tarkastuskäynnillä kä- 22306: hotelli- ja ravintolaoppilaitos, Länsi-Suomen siteltiin ministeriön toimintaa ja ED-sihteeristön 22307: ympäristökeskus, Vaasan lääninoikeus, Van- tähänastista toimintaa ja tehtävien mahdollista 22308: han Vaasan sairaala, Etelä-Pohjanmaan maa- siirtämistä pääministerin alaisuuteen sekä mi- 22309: seutuelinkeinopiiri, Seinäjoen työvoimatoimis- nisteriön ja edustustojen käytännön yhteistyötä 22310: to sekä VR:n Seinäjoen rata-alue. Suomen Ulkomaankauppaliiton, Teknologian 22311: Lisäksi tehtiin ulkoasiainhallinnon tarkas- kehittämiskeskuksen ja Matkailun edistämis- 22312: tukseen liittyvä tarkastusmatka Intiaan (New keskuksen kanssa. Tämän lisäksi on käsitelty 22313: Delhi), Malesiaan (Kuala Lumpur), Australiaan Suomen edustustoverkon muutoksia ja kehittä- 22314: (Sydney ja Canherra) ja Singaporeen 14.- mistoimia, kunniakonsuliverkon kehitysnäky- 22315: 30.4.1996. Matkasta laadittu tarkastusmuistio miä, edustustojen henkilökunnan asuntojen 22316: käsiteltiin valtiontilintarkastajien kokouksessa kokoa, vuokratasoa ja edustustilaisuuksien 22317: 4.6.1996 ja lähetettiin ulkoasiainministeriölle ja määrää, Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen 22318: Suomen Ulkomaankauppaliitolle lisäselvityksiä valmistelun yhteistyötä ja työnjakoa eri kan- 22319: varten. Tarkastusmuistiossa todettujen ja lähin- sainvälisissä järjestöissä, ulko- ja turvallisuus- 22320: 8 22321: 22322: poliittisen tutkimustoiminnan kotimaisen ja katsauksen, saivat selvityksen ministeriön toi- 22323: kansainvälisen yhteistyön kehittämistä Suomes- minnasta, talousrikollisuuden ja harmaan talou- 22324: sa sekä ulkoasiainhallinnon valvonta- ja tarkas- den torjunnasta sekä komitealaitoksesta ja sel- 22325: tusyksikön toimintaa, sen vaikuttavuutta ja ke- vitysmiesjärjestelmästä. Tämän lisäksi on käsi- 22326: hitysnäkymiä. telty EMU-lähentymiskriteerien toteutumismah- 22327: Valtiontilintarkastajien selvityksen kohteina dollisuuksia ja pohdittu mahdollisen EMU-jäse- 22328: oikeusministeriön hallinnonalalla olivat krimi- nyyden etuja ja haittoja Suomen kansanta- 22329: naalipolitiikassa ja syyttäjätoimessa tapahtuvat loudelle ja valtiontaloudelle. 22330: muutokset, vankeinhoidon ja sen henkilöstön Verohallitukseen tehdyllä tarkastuskäynnillä 22331: koulutusjärjestelmän sekä kriminaalihuolto- selviteltiin verohallinnon toimintaa sekä talous- 22332: työn kehittäminen sekä vesituomioistuinten rikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa. 22333: toiminta. Lisäksi saatiin selvitys ulkomaisten yritysten, 22334: Oikeusministeriön tarkastuskäynnillä val- yhteisöjen ja järjestöjen Suomeen maksamien 22335: tiontilintarkastajat saivat lisäksi yleiskatsauksen palkkojen ja palkkioiden verokohtelusta Suo- 22336: hallinnonalan toiminnasta kertomusvuonna ja messa. 22337: selvitykset yleisten tuomioistuinten ja hallinto- Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy:öön ja 22338: tuomioistuinten oikeudenkäyntimenettelystä Valtion kiinteistölaitokseen tehdyillä tarkastus- 22339: sekä lääninoikeuksien toiminnasta. käynneillä selviteltiin niiden toimintaa ja valtion 22340: Valtiontilintarkastajat ovat sisäasiainministe- rakennus- ja kiinteistöhallinnon uudelleenjär- 22341: riön hallinnonalalla selvittäneet EU:n rakenne- jestelyjen valtiontaloudellisia ja työllisyysvai- 22342: ja aluekehitysohjelmien toteutusta ja valvontaa, kutuksia, henkilöstön kohtelua ja ratkaisujen 22343: ulkomaalaishallintoa ja Rajavartiolaitoksen toi- inhimillisiä vaikutuksia, erotetun henkilöstön 22344: mintaa. Sisäasiainministeriöön tehdyn tarkas- vireillepanemia oikeudenkäyntejä sekä mah- 22345: tuskäynnin yhteydessä käsiteltiin hallinnonalan dollisten tuomioiden kustannusvaikutuksia val- 22346: keskeisiä tapahtumia kertomusvuonna, valtion tiolle. 22347: aluehallinnon uudistamista sekä talousrikolli- Valtiontilintarkastajat ovat perehtyneet ope- 22348: suutta ja harmaata taloutta. Lisäksi käsiteltiin tusministeriön hallinnonalan ammattiopetuk- 22349: kuntien taloudellista asemaa sekä valtion ja seen, saamelaisten opetus- ja kulttuurikysy- 22350: kuntien tehtävien ja kustannusten jakoa. myksiin, opiskelijoiden taloudellisen aseman 22351: Puolustusministeriön hallinnonalalla valtion- kehitykseen sekä EU:n rakenne- ja aluekehi- 22352: tilintarkastajat ovat selvittäneet sotilasasiamies- tysohjelmien toteutukseen ja valvontaan 22353: toimintaa, ilmavoimien toimintaa ja puolus- opetusministeriön hallinnonalalla. Opetusmi- 22354: tushallinnon kiinteistö- ja rakennustointa. Puo- nisteriöön tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä 22355: lustusministeriöön tehdyn tarkastuskäynnin käsiteltiin mm. opetusministeriön hallinnon- 22356: yhteydessä käsiteltiin hallinnonalan keskeisiä alan säästöjä, korkeakoulujen tuloksellisuuden 22357: tapahtumia kertomusvuonna, rauhanturvaa- arviointia ja koulutuksen lainsäädännön koko- 22358: mistoimintaa, rakennuslaitoksen toimintaa sekä naisuudistusta. 22359: maanpuolustusjärjestöjen tehtäviä ja niiden toi- Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- 22360: minnan tukemista. alalla selvityksen kohteina olivat elinkeinoteh- 22361: Valtiovarainministeriön tarkastuskäynnillä tävien yhdistäminen Aluehallinto 2000 -hank- 22362: valtiontilintarkastajat kuulivat talouspoliittisen keen elinkeinopiiriryhmän ehdotusten mukai- 22363: 9 22364: 22365: sesti, poro-, riista- ja kalatalous sekä eläinlää- asunnottomuutta ja sen vaikutuksia, Suomen 22366: kintä. Maa- ja metsätalousministeriön tarkastus- alkoholijärjestelmän muutosta, työterveyshuol- 22367: käynnin yhteydessä valtiontilintarkastajat saivat lon toiminta- ja korvausjärjestelmää, valtion 22368: lisäksi yleiskatsauksen hallinnonalan toimin- mielisairaaloiden asemaa, sodista kärsineiden 22369: nasta kertomusvuonna ja selvitykset toimista asemaa ja sosiaaliturvaa sekä sosiaali- ja ter- 22370: maaseudun rakennemuutoksen edistämiseksi, veysalan henkilöstön asemaa. Sosiaali- ja ter- 22371: elintarvikkeiden kansainvälisen kysynnän ke- veysministeriön tarkastuskäynnillä valtiontilin- 22372: hittymisestä, metsäpolitiikasta, kasvintuotan- tarkastajat saivat yleiskatsauksen hallinnonalan 22373: nosta, -jalostuksesta ja -tarkastuksesta sekä hal- kehitykseen ja tapahtumiin kertomusvuonna 22374: linnonalan ohjauksen ja valvonnan kehittämi- sekä selvitykset tilastotietojen keräämisestä, 22375: sestä. työkyvyttömyyseläkejärjestelmästä ja väestön 22376: Valtiontilintarkastajat ovat selvittäneet lii- sosio-ekonomisen aseman muutoksista. 22377: kenneministeriön hallinnonalalla tieliikenteen Työministeriön hallinnonalalla valtiontilin- 22378: kustannusvastaavuutta, hallinnonalan tukipoli- tarkastajat ovat käsitelleet työttömyyden kehi- 22379: tiikkaa, talvimerenkulkua ja jäänmurtajatoi- tystä, tasavallan presidentin työllisyystyöryh- 22380: mintaa, talviliikenteen turvallisuutta, teleliiken- män, hallituksen ohjelman ja valtioneuvoston 22381: teen kilpailua ja hallinnointia, ilmanlaadun tut- työllisyysohjelman edellyttämistä toimenpiteis- 22382: kimusta ja seurantaa sekä EU:n rakenne- ja tä tekemän periaatepäätöksen merkitystä työt- 22383: aluekehitysprojektien toteutusta ja seurantaa tömyyden alentamiselle, hallinnonalan lainsää- 22384: liikenneministeriön hallinnonalan osalta. dännön mahdollisuuksia vastata suurtyöttö- 22385: Liikenneministeriön tarkastuskäynnin yhtey- myyden mukanaan tuomiin haasteisiin sekä 22386: dessä valtiontilintarkastajat saivat yleiskatsauk- kysymystä työttömyyden alentamisesta yrittä- 22387: sen hallinnonalan kehityksestä ja tapahtumista jyyden avulla. Työministeriöön tehdyn tarkas- 22388: kertomusvuonna sekä selvityksen vaarallisten tuskäynnin yhteydessä käsiteltiin lisäksi minis- 22389: aineiden kuljetuksesta Suomessa, tiehankkei- teriön keskeisimpiä tapahtumia, työttömyyden 22390: den uusista rahoitusmuodoista ja merisääase- alentamista ja työttömien määrän tilastointia. 22391: maverkosta. Valtiontilintarkastajat ovat perehtyneet ym- 22392: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- päristöministeriön hallinnonalalla asumisen ke- 22393: alalla valtiontilintarkastajat ovat selvittäneet hitykseen, ilmanlaadun tutkimukseen ja seu- 22394: Hornet-hävittäjähankinnan vastakauppoja kos- rantaan sekä EU:n rakenne- ja aluekehitysohjel- 22395: kevan sopimuksen toteutumista, ministeriön ja mien toteutukseen ja valvontaan hallinnon- 22396: sen alaisten virastojen ja laitosten maksullisen alalla. Ympäristöministeriöön tehdyn tarkastus- 22397: toiminnan järjeste~yä, matkailun edistämistä käynnin yhteydessä käsiteltiin Suomen ympä- 22398: sekä huonekaluteollisuu~en näkymiä. Kauppa- ristönsuojelun tilaa, luonnonsuojelulain koko- 22399: ja teollisuusministeriöön tepd~n tarkastuskäyn- naisuudistusta ja asuntorahoituksen uudista- 22400: nin yhteydessä käsiteltiin lisäksi ministeriön mista. 22401: keskeisimpiä tapahtumia kertomusvuoden ai- Valtiontilintarkastajat ovat selvittäneet val- 22402: kana, Suomen puolustusvälineteollisuuden tionyhtiöiden taloudellista kehitystä ja tilaa ker- 22403: tulevaisuutta ja yritystoiminnan tukemista. tomusvuonna, yhtiöiden organisaatiomuutok- 22404: Valtiontilintarkastajat ovat sosiaali- ja ter- sia, valtion ja valtionenemmistöisten osakeyh- 22405: veysministeriön hallinnonalalla selvittäneet tiöiden välisiä rahoitussuhteita, valtionyhtiöi- 22406: 10 22407: 22408: 22409: den hallintoneuvostojen tehtäviä ja asemaa Tutkimustoiminta 22410: sekä laatujohtamista valtionyhtiöissä. 22411: Valtiontilintarkastajat ovat vuoden 1995 tar- Valtiontilintarkastajien v. 1995 rahoittamia 22412: kastusten yhteydessä seuranneet myös aiempi- tutkimuksia selostetaan tämän kertomuksen 22413: na vuosina tehtyjen muistutusten ja huomau- viimeisessä luvussa. Vuonna 1996 valtiontilin- 22414: tusten huomioon ottamista valtionhallinnossa. tarkastajien käytössä oli 450 000 mk:n tutki- 22415: Mikäli on katsottu aihetta olevan, samoihin musmääräraha, jota käytettiin ulkopuolisilla 22416: seikkoihin on kiinnitetty uudelleen huomiota teetettävien palvelututkimusten aiheuttamiin 22417: osana kertomusvuoden tarkastusta, ja tällöin menoihin valtiontilintarkastajien päätösten mu- 22418: tehdyt havainnot ja muistutukset on esitetty kaisesti. 22419: asianomaisen hallinnonalan kohdalla. Keväällä 1996 järjestetyssä tarjouskierrokses- 22420: Tarkastustoiminnassa esille tulleita seikkoja sa tutkimusehdotuksia pyydettiin seuraavilta 22421: on tarkasteltu jäljempänä tässä kertomuksessa painopistealueilta: tulosohjauksen järjestelmä- 22422: hallinnonaloittain. Paikallistarkastuksissa esille tasoinen arviointi, valtion elinkeinopoliittiset 22423: tulleita kysymyksiä on jäljempänä käsitelty tuet, EU:n vaikutus valtiontalouteen ja tarkas- 22424: kunkin hallinnonalan yhteydessä. tukseen sekä hallinnon toimivuuden arviointi. 22425: Lisäksi tutkimuslaitosten oli mahdollista esittää 22426: tarjouksia esitutkimushankkeista. 22427: Lausunnot Määräaikaan mennessä tarjouspyyntöön vas- 22428: tasi neljätoista tutkimuslaitosta tai tutkijaa. Tar- 22429: Kauppa- ja teollisuusministeriö pyysi jousten yhteenlaskettu rahoitustarve oli n. 22430: 1.12.1995 päivätyllä kirjeellään valtiontilintar- 1 500 000 mk. 22431: kastajien lausuntoa luonnoksesta tilintarkastus- Valtiontilintarkastajat päättivät maaliskuussa 22432: järjestelmien kehittämistä koskevaksi valtio- 1996 käynnistää seuraavat tutkimushankkeet: 22433: neuvoston periaatepäätökseksi. Valtiontilin- - Peruspalvelujen tarjonnan tasapuolisuus. 22434: tarkastajat antoivat pyydetyn lausunnon Kuopion yliopisto, professori Pauli Niemelä. 22435: 19.12.1995. -Julkisten investointien ja varojen käytön 22436: Valtiovarainministeriö pyysi kirjeellään kansallinen ED-koordinaatio keskus- ja alue- 22437: 11.4.1996 valtiontilintarkastajien lausuntoa mi- hallinnossa. Vertaileva tutkimus eurooppalai- 22438: nisteriön valmistelemasta ehdotuksesta julkis- sista kauppa- ja teollisuusministeriöistä. Helsin- 22439: hallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkin- gin yliopisto, tutkimusjohtaja Markku Temmes. 22440: nosta annetun asetuksen (926/91) muuttami- - Tulossopimusmenettely valtionhallinnon 22441: seksi. Valtiontilintarkastajat antoivat pyydetyn tulosohjausprosessin osana. Vaasan yliopisto, 22442: lausunnon 8.5.1996. professori Ismo Lumijärvi. 22443: Valtiovarainministeriö pyysi 2.9.1996 päivä- - Julkishallinnon uudistukset ja tarkastus- 22444: tyllä kirjeellään valtiontilintarkastajien lausun- toiminnan muutosvaateet Kansainvälinen yh- 22445: toa selvitysmies Vellamo Kivistön laatimasta teistyöhanke. Helsingin yliopisto, dosentti Hilk- 22446: valtion virastojen ja laitosten sisäistä valvontaa ka Summa. 22447: koskevasta selvityksestä (VM 1996: 12). Valtion- - Talouskoulujen yhteiskunnallinen merki- 22448: tilintarkastajat antoivat pyydetyn lausunnon tys. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutus- 22449: 17.9.1996. keskus, koulutuspäällikkö Riitta Hänninen. 22450: 11 22451: 22452: 22453: Kertomuksen valmistelu jonka aineisto on ollut valtiontilintarkastajien 22454: käytettävissä. Valtiontilintarkastajat eivät ole 22455: Välittömästi kunkin hallinnonalan keskus- havainneet kertomuksessa erityistä huomautta- 22456: hallinnon tarkastusten ja asiantuntijoiden kuu- mista. 22457: lemisen jälkeen aloitettiin tämän kertomuksen 22458: valmistelu ja käsittely valtiontilintarkastajien Koulutus 22459: kokouksissa. Ensimmäisten hallinnonalojen 22460: käsittely aloitettiin huhtikuun lopulla 1996, ja Valtiontilintarkastajat ja heidän kansliaosa 22461: kertomuksen painatus alkoi toukokuussa 1996. henkilökunta ovat osallistuneet Tampereen 22462: Kertomuksen valmistelu päättyi lokakuun 1996 Yliopiston Täydennyskoulutuskeskuksen jär- 22463: lopussa, jolloin viimeiset käsikirjoitukset lähe- jestämille julkistalouden tarkastajien neuvotte- 22464: tettiin käännettäviksi ja painettaviksi. Tätä ker- lupäiville 5.- 6.6.1996. Yhteistoiminnassa Val- 22465: tomusta valmistellessaan valtiontilintarkastajat tiokonttorin kanssa järjestettiin kanslian henki- 22466: ovat pitäneet 20 kokousta. lökunnalle valtion kirjanpidon uudistusprojek- 22467: Yksityisten kansalaisten ja järjestöjen kan- tia esittelevä koulutustilaisuus. Tämän lisäksi 22468: nanottoja, selvityspyyntöjä ja aloitteita on val- valtiontilintarkastajain kanslian henkilökunta 22469: tiontilintarkastajille tullut 17. Näistä yksi oli on osallistunut erilaisiin eduskunnan, Hallin- 22470: nimetön, joka sellaisena ei antanut aihetta non kehittämiskeskuksen, valtiovarainministe- 22471: enempiin toimenpiteisiin valtiontilintarkasta- riön, Oy Audiator Ab:n ja JHTT-yhdistys ry:n 22472: jien taholta kuin, että jäljennös siitä lähetettiin järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja seminaarei- 22473: tiedoksi ao. viranomaisille. hin. 22474: Valtiontilintarkastajat ovat seuranneet myös 22475: valtion omaisuuteen ja hallinnon toimintaan Kansainvälinen toiminta 22476: kohdistuneen ilkivallan määrää ja laatua sekä 22477: valtionhallinnon piirissä ilmi tulleita väärinkäy- Valtiontilintarkastajain toimintaan ovat käy- 22478: töksiä, lähinnä siltä osin, kuin ne ovat koske- neet tutustumassa EU:n tilintarkastustuomio- 22479: neet valtion tai sen hallussa ollutta omaisuutta istuimen jäsen Aunus Salmi 26.1.1996 ja 22480: tai niistä on aiheutunut valtiolle vahingonkor- 15.3.1996, EU:n komission Financial Control 22481: vausvelvollisuus. Koska nämä asiat on saatettu -pääosaston XX.2 (sisäisen tarkastuksen yksik- 22482: poliisiviranomaisten tutkittaviksi ja tuomiois- kö) päällikkö Daniel van der Spreen, työryh- 22483: tuinten käsiteltäviksi, ei niitä ole käsitelty tässä män johtajat Erik van der Plaats ja Enrique 22484: kertomuksessa. Lopera Arguelle 3.9.1996 sekä kansliapäällikkö 22485: Tätä kertomusta valmistellessaan valtiontilin- Åke Dahlberg ja tarkastaja Christine Annemalm 22486: tarkastajat ovat perehtyneet myös Hallituksen Ruotsin valtiontilintarkastajien kansliasta 22487: kertomukseen valtiovarain hoidosta ja tilasta, 12.9.1996. 22488: 12 22489: 22490: 22491: 22492: 22493: Yleinenosa 22494: 22495: Vuoden 1995 tilinpäätöksen vertailu Mmk ja kertomusvuonna 198 332,4 Mmk. Lisäys 22496: vuoden 1994 tilinpäätökseen edellisestä vuodesta oli siis 1 577,9 Mmk (1 o/o). 22497: Vuoden 1994 ylijäämä oli 1857,8 Mmk ja kerto- 22498: Valtion tulot olivat v. 1994 198 612,4 Mmk ja musvuoden ylijäämä 3 039,8 Mmk. Tilinpäätöslu- 22499: kertomusvuonna 201 372,2 Mmk, joten ne kas- vut osastoittain ja pääluokittain vuosilta 1994 ja 22500: voivat edellisestä vuodesta 2 759,9 Mmklla 1995 ilmenevät seuraavasta taulukosta. 22501: (1 o/o). Valtion menot olivat v. 1994 196 754,5 22502: 22503: 22504: 22505: Lisäykset 22506: Osasto/Pääluokka 1994 1995 Vähennykset- 22507: mk mk mk o/o 22508: 22509: 22510: Tulot 22511: 11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot ......... 104 253 678 281,86 108 476 060 920,56 4 222 382 638,70 4 22512: 12 Os. Sekalaiset tulot ................................ 19 465 343 369,49 31 126 457 619,76 11 661 114 250,27 37 22513: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset ..... 4 160 835 863,73 6 303 335 362,15 2 142 499 498,42 34 22514: 15 Os. Lainat ............................................... 70 732 505 182,44 55 466 366 853,31 -15 266 138 329,13 -28 22515: 22516: Tulot yhteensä ..................................... 198 612 362 697,52 201 372 220 755,78 2 759 858 058,26 1 22517: 22518: Menot 22519: 21 Pl. Tasavallan Presidentti ..................... 21 068 708,13 23 831 244,32 2 762 536,19 12 22520: 22 Pl. Eduskunta ....................................... 232 069 223,17 240 650 777,34 8 581 554,17 4 22521: 23 Pl. Valtioneuvosto ................................ 172 461 286,48 171 020 305,08 -1 440 981,40 -1 22522: 24 Pl. Ulkoasiainministeriö ....................... 3 116 758 280,74 2 847 559 421,36 -269 198 859,38 -9 22523: 25 Pl. Oikeusministeriö ............................. 2 397 850 837,12 2 378 642 966,83 -19 207 870,29 -1 22524: 26 Pl. Sisäasiainministeriö ......................... 10 315 487 535,89 10 441 905 719,57 126 418 183,68 1 22525: 27 Pl. Puolustusministeriö ......................... 9 174 557 152,20 8 336 362 945,09 ---838 194 207,11 -10 22526: 28 Pl. Valtiovarainministeriö ..................... 29 516 190 948,91 24 580 360 228,01 -4 935 830 720,90 -20 22527: 29 Pl. Opetusministeriö ............................. 27 106 942 402,53 27 201 556 431,59 94 614 029,06 0 22528: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriö ......... 11 516 918 043,14 15 426 194 027,63 3 909 275 984,49 25 22529: 31 Pl. Liikenneministeriö ........................... 9 168 975 232,65 8 302 335 723,82 ---866 639 508,83 -10 22530: 32 PL Kauppa- ja teollisuusministeriö ...... 5 271 910 021,49 7 702 856 833,28 2 430 946 811,79 32 22531: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriö ........... 53 541 366 537,32 49 026 834 676,32 -4 514 531 861,00 -9 22532: 34 Pl. Työministeriö .................................. 9 682 802 457,97 12 350 366 908,30 2 667 564 450,33 22 22533: 35 Pl. Ympäristöministeriö ........................ 4 589 529 313,57 4 716 837 005,39 127 307 691,82 3 22534: 36 Pl. Valtionvelka .................................... 20 929 635 474,87 24 585 087 500,62 3 655 452 025,75 15 22535: 22536: Menot yhteensä ................................... 196 754 523 456,18 198 332 402 714,55 1 577 879 258,37 1 22537: Ylijäämä ........................................... 1 857 839 241,34 3 039 818 041,23 22538: 13 22539: 22540: Tulot. Tulot kasvoivat kertomusvuonna sekä riön hallinnonalalla momentti Maa- ja puutarha- 22541: suhteellisesti että markkamääräisesti eniten osas- talouden kansallinen tuki (EU), joka vuoden 1994 22542: tossa 12 Sekalaiset tulot. Ne kasvoivat 11 661,1 talousarviossa oli maatalousyrittäjien tulotuki, oli 22543: Mmk (37 %). Valtiovarainministeriön hallinnon- 3 457,5 Mmk (89 %) edellisvuotista suurempi. 22544: alan sekalaiset tulot kasvoivat 8 166,0 Mmk (80 %) Valtionvelkamenojen kasvun syy oli velan 22545: ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan korkojen kasvu. Markkamääräisen velan korko 22546: sekalaiset tulot 2 186,4 Mmk (768 %). Valtiova- kasvoi edellisestä vuodesta 2 804,9 Mmklla 22547: rainministeriön hallinnonalan muut tulot kasvoi- (30 %) sekä valuuttamääräisen velan korko 22548: vat edellisestä vuodesta 3 757,2 Mmk (233 %). 1140,5 Mmklla (11 %). 22549: Kertomusvuonna siirtymäkorvaus Euroopan Suhteellisesti eniten lisääntyivät kauppa- ja 22550: unionista (EU) oli 2 700,5 Mmk sekä Valtion teollisuusministeriön hallinnonalan menot 22551: kiinteistölaitoksen tulot 931,0 Mmk. Maa- ja (2 430,9 Mmk, 32 %). Momentin Siirrot valtionta- 22552: metsätalousministeriön hallinnonalalla EU:n maa- kuurahastoon ja vientitakuukorvaukset sekä saa- 22553: talouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saa- tavien ostoon liittyvät järjestelyt menot kasvoivat 22554: tavat tulot (EU) olivat kertomusvuonna 1 822,2 kertomusvuonna 1 210,0 Mmklla (202 %). Pää- 22555: Mmk ja EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston luokan menoja lisäsi myös momentti Teollisuu- 22556: ohjausosastosta (EU) saatavat tulot 299,6 Mmk. den ja kaupan varastotappioiden korvaaminen 22557: Tulot kasvoivat osastossa 13 Korkotulot ja (EU), mikä oli 932,6 Mmk. 22558: voiton tuloutukset 2 142,5 Mmklla (34 %). Korot 22559: talletuksista olivat kertomusvuonna 909,2 Mmk 22560: (52%) suuremmat ja korot obligaatioista 1 000,7 Vuoden 1995 tilinpäätöksen vertailu 22561: Mmk (93 %) suuremmat kuin edellisenä vuonna. talousarvioon 22562: Markkamääräisesti ja suhteellisesti eniten vä- 22563: henivät tulot osastossa 15 Lainat (15 266,1 Mmk, Varsinaisen talousarvion lisäksi, jossa tulo- 22564: 28 %), sillä valtion nettolainanotto oli kertomus- jen loppusumma oli 195 834 565 000 mk ja 22565: vuonna 14 550,1 Mmk (21 %) pienempi kuin menojen 195 833 219 000 mk, annettiin kerto- 22566: edellisenä vuonna. musvuonna k o 1m e lisätalousarviota. Niissä 22567: hyväksyttiin tuloihin lisäystä 4 622 387 900 mk 22568: Menot. Markkamääräisesti ja suhteellisesti ja menoihin 4 621 729 900 mk. Talousarvioon 22569: eniten vähenivät valtiovarainministeriön hallin- merkityt tulot olivat siten kaikkiaan 22570: nonalan menot (4 935,8 Mmk, 20 %). Pankkitoi- 200 456 952 900 mk ja menot 200 454 948 900 22571: minnan tukemisen menot olivat vuoden 1994 mk, joten budjetoidut tulot olivat 2 004 000 mk 22572: tilinpäätöksen mukaan 10 000,0 Mmk, mutta ker- menoja suuremmat. Tilinpäätöksen mukaan 22573: tomusvuonna siihen ei budjetoitu varoja. Mo- tuloja kirjattiin 201 372 220 755,78 mk ja me- 22574: mentin Korvaus Valtion vakuusrahastolle laino- noja 198 332 402 714,55 mk. Ylijäämä oli siis 22575: jen ja takausten hoitomenoihin menot vähenivät 3 039 818 041,23 mk. 22576: kertomusvuonna 1 240,0 Mmklla (81 %). Seuraavassa on otettu tarkasteltaviksi ne mo- 22577: Markkamääräisesti eniten kasvoivat maa- ja mentit, joiden tilinpäätös eroaa talousarviosta 22578: metsätalousministeriön hallinnonalan menot vähintään 100 Mmk tai 10% ja 10 Mmk. Lisäta- 22579: (3 909,3 Mmk, 25 %) sekä menot valtionvelasta lousarvioiden lisäykset ja vähennykset on otettu 22580: (3 655,5 Mmk, 15 %). Maa- ja metsätalousministe- huomioon vertailussa. 22581: 22582: Tulot v. 1995 22583: Talousarvion sekä rehlyjen muuloslen mukaan Tilinpääläksen Ylirys 22584: mukaan Alirus- 22585: Osaslo Varsinainen Mmlloksel Yhlcensä 22586: ralousarvio 22587: mk mk mk mk mk o/o 22588: 22589: 22590: 11. Verot ......... 106 168 200 000 3 020 000 000 109 188 200 000 108 476 060 920,56 -712 139 079,44 -1 22591: 12. Sekalaiset 22592: tulot ................. 26 202 980 000 3 387 387 900 29 590 367 900 31 126 457 619,76 1 536 089 719,76 5 22593: 13. Korkotulot. 3 019 898 000 2 826 000 000 5 845 898 000 6 303 335 362,15 457 437 362,15 8 22594: 15. Lainat ........ 60 443 487 000 --4 611 000 000 55 832 487 000 55 466 366 853,31 -366 120 146,69 -1 22595: 22596: Yhteensä .......... 195 834 565 000 4 622 387900 200 456 952 900 201372 220 755,78 915 267 855,78 0 22597: 14 22598: 22599: 11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot. Tulo- Euroopan unionin neuvosto päätti 24.6.1988, 22600: ja arvioitiin kertyvän 109 188,2 Mmk, mutta tilin- että kun jäsenvaltiot tilittävät unionin puolesta 22601: päätöksen mukaan kertymä oli 712,1 Mmk (1 o/o) kerättävät tullitulot, maataloustuotteiden tuonti- 22602: pienempi. Tulo- ja varallisuusveron tuotto oli maksut ja sokerimaksut, ne saavat vähentää 22603: arvioitu 35 350,0 Mmkksi. Tilinpäätöksen mu- EU:lle kertyneistä tuloista 10 o/o keruukustan- 22604: kaan tulot olivat kuitenkin 2 520,6 Mmk (7 o/o) nusten kattamiseen. Kertomusvuoden talousar- 22605: suuremmat eli 37 870,6 Mmk. vioesitystä laadittaessa arvioitiin yhteisöjen 22606: Arvonlisäveron tuotto arvioitiin ensimmäises- omiin varoihin luettavia tulli-, tuotanto- ja soke- 22607: sä lisätalousarviossa tehdyn 490,0 Mmkn lisäyk- rimaksuja kannettavan yhteensä 1 310 Mmk, 22608: sen jälkeen 38 800,0 Mmk:ksi. Tilinpäätöksen mutta niitä kannettiin 444,3 Mmk (34 o/o) vähem- 22609: mukaan veron tuotto jäi kuitenkin 1 860,5 Mmk män eli 865,7 Mmk. Siirtymäkorvaus Euroopan 22610: (5 o/o) pienemmäksi. unionista (EU) oli tilinpäätöksen mukaan 2 700,5 22611: Valmisteverojen tuotto jäi 664,6 Mmk (3 o/o) Mmk, mikä oli 134,5 Mmk (5 o/o) ennakoitua 22612: ennakoitua pienemmäksi, sillä alkoholijuomave- vähemmän. Vuoden 1995 varsinaisessa talousar- 22613: roa kertyi 342,8 Mmk (5 o/o) vähemmän kuin viossa ja ensimmäisessä lisätalousarviossa arvioi- 22614: arvioidut 7 150,0 Mmk ja polttoaineveroa 372,0 tiin, että liittymissopimuksen mukaisen 476 milj. 22615: Mmk (3 o/o) vähemmän kuin ennakoidut 12 000,0 ecun siirtymäkorvauksen vasta-arvo oli 2 835 22616: Mmk. Sen sijaan virvoitusjuomaveroa kertyi 54,1 Mmk (kurssi 5,95 mk). Markkamääräiseksi vasta- 22617: Mmk ( 49 o/o) arvioitua enemmän. arvoksi toteutui kuitenkin 2 700,5 Mmk, mikä 22618: Muita veroja kertyi tilinpäätöksen mukaan vastaa ecun kurssia 5,67 mk. Momentille Takai- 22619: 6 761,3 Mmk. Tämä oli 588,7 Mmk (8 o/o) arvioi- sinperittävät arvonlisäveropalautukset kertyi tu- 22620: tua vähemmän, sillä leimaveron tuotto alitti ar- loja 791,1 Mmk (26 o/o) vähemmän kuin arvioidut 22621: vion 170,5 Mmklla (8 o/o), autoveron tuotto 2 44,2 3 000,0 Mmk. Valtiovarainministeriön hallinnon- 22622: Mmklla (8 o/o) ja moottoriajoneuvoveron tuotto alan muut tulot ylittivät arvioidut 4 781,1 Mmk 22623: 221,9 Mmklla (25 o/o). Arpajaisveroa kertyi 31,8 583,1 Mmklla (12 o/o). 22624: Mmk (11 o/o) enemmän kuin arvioidut 300,0 Opetusministeriön tulot olivat kuusinkertaiset 22625: Mmk. talousarvion 3,2 Mmkaan verrattuna eli 19,3 22626: Muut veronluonteiset tulot ylittivät arvioidut Mmk. Tuloarvion ja tilinpäätöksen ero johtuu 22627: 63,2 Mmk 41,4 Mmklla (65 o/o). Mainitun luvun lähinnä valtionapujen palautusten ja maksullisen 22628: momentille Muut verotulot kertyi 39,7 Mmk palvelutoiminnan arvioitua suuremmasta kerty- 22629: (99 o/o) enemmän kuin arvioidut 40,0 Mmk. mästä. Suurimmat valtionapujen palautukset ai- 22630: heutuivat valtion ammatillisten oppilaitosten 22631: 12 Os. Sekalaiset tulot. Tulot ylittivät arvioi- kunnallistamisen johdosta tehdyistä valtion- 22632: dut 29 590,4 Mmk 1 536,1 Mmklla (5 o/o). Oikeus- osuuspäätöksistä. Korkeakoulujen tulot olivat 22633: ministeriön hallinnonalalla tuomioistuintulot jäi- 101,0 Mmk. Arvio oli ollut 34,4 Mmk (52 o/o) 22634: vät 36,8 Mmk (18 o/o) pienemmiksi kuin enna- pienempi. Opintotukitoiminnan tulot ylittivät 22635: koidut 200,0 Mmk. ennakoidut 129,0 Mmk 49,3 Mmklla (38 o/o). 22636: Valtiovarainministeriön hallinnonalalla tulli- Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalal- 22637: laitoksen tulot olivat 45,7 Mmk, mikä ylitti arvion la EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston 22638: 15,7 Mmklla (52 o/o). Metallirahatulot olivat lähes tukiosastosta saatavat tulot (EU) oli varsinaisessa 22639: 31-kertaiset arvioituon 2,0 Mmkaan verrattuna talousarviossa arvioitu 2 861,0 Mmkksi, mutta 22640: eli 61,6 Mmk. Momentti on nettobudjetoitu. Vuo- ensimmäisessä ja toisessa lisätalousarviossa mää- 22641: den 1993 tilinpäätös osoitti 266,0 Mmkn nettotu- rä alennettiin 751,3 Mmkksi. Tilinpäätöksen 22642: loa, mutta vuoden 1994 tilinpäätös 77 Mmkn mukaan tulot ylittivät tämän arvion 1 070,9 22643: nettomenoa. Budjetointi perustuu lähtökohdil- Mmklla (143 o/o). Suuri ero johtuu pääasiassa 22644: taan Suomen Pankilta pyydettyyn arvioon uusien siitä, että ensimmäisenä jäsenyysvuotena ei ollut 22645: metallirahojen lyöntitarpeesta ja vanhojen metal- selvää, kuinka EU-tulot kohdennetaan kirjanpi- 22646: lirahojen takaisinlunastuksista. Uusien rahojen dossa. ED-rahoitus maatalouden tuki- ja ohjaus- 22647: lyöntitarve on osoittautunut arvioitua suurem- rahaston tukiosastosta saadaan noin kahden 22648: maksi, joten nettotuloa on kertynyt arvioitua kuukauden kuluttua siitä, kun Suomi on maksa- 22649: enemmän. nut tuet ensin omista varoistaan. Asetuksen 22650: Euroopan unionin traditionaalisten varojen (1287/95) mukaan ennakot maksetaan jäsenval- 22651: kantopalkkiot (EU) oli arvioitu 131,0 Mmkksi, tioille viimeistään sitä kuukautta, jona meno on 22652: mutta ne jäivät 44,4 Mmk (34 o/o) pienemmiksi. toteutettu, seuraavan toisen kuukauden kolman- 22653: 15 22654: 22655: tena työpäivänä. Pääosa ED-rahoituksesta tuli nonalan muut tulot ylittivät 20,5 Mmkn arvion 22656: Suomeen tammikuun 1996 alussa. Maa- ja 39,0 Mmklla (190 %). 22657: metsätalousministeriössä päätettiin, että v. 1996 Muista sekalaisista tuloista sakkorahojen tuot- 22658: tuloutuneet määrät kirjataan vuoden 1995 tuloksi to jäi 72,8 Mmk (22 o/o) pienemmäksi kuin budje- 22659: silloin, kun komissio oli tehnyt niitä koskevan toidut 330,0 Mmk. Samoin valtion maaomaisuu- 22660: maksatuspäätöksen viimeistään joulukuussa den ja tuloa tuottavien oikeuksien myynti tuotti 22661: 1995. Loppuosa Suomessa v. 1995 maksetuista ja 13,5 Mmk (34 o/o) vähemmän kuin arvioidut 40,0 22662: EU:lta v. 1996 tuloutuneista maksuista on kirjattu Mmk. Momentille Muut sekalaiset tulot kertyi 22663: vuoden 1996 kirjanpitoon (n. 300 Mmk). Ecun 10,3 Mmk (62 o/o) ennakoitua vähemmän eli 6,4 22664: kurssin muutos vaikuttaa niissä tuloissa ja me- Mmk. Valtiolle tilitettävät viivästyskorot, jäämä- 22665: noissa, joissa tuen määrä perustuu ecuihin. Toi- maksut ja veronlisäykset veronmaksun laimin- 22666: saalta saatuja tuloja vähensi se, että ohjelmape- lyömisestä määräaikana oli arvioitu 430,0 22667: rusteiset tuet eivät päässeet käyntiin arvioidulla Mmkksi, mutta tilinpäätöksen mukaan ne olivat 22668: tavalla vielä v. 1995. EU:n maatalouden ohjaus- ja 51,1 Mmk (12 o/o) suuremmat. Menorästien ja 22669: tukirahaston ohjausosastosta saatavat tulot oli siirrettyjen määrärahojen peruutukset tuottivat 22670: varsinaisessa talousarviossa arvioitu 665,0 697,7 Mmk (233 o/o) enemmän kuin arvioitu 300,0 22671: Mmkksi, mutta toisessa lisätalousarviossa mo- Mmk. Valtion eläkerahaston ulkopuolella tu- 22672: mentilta vähennettiin 95,2 Mmk. Tilinpäätöksen loutettavat korvaukset olivat 58,0 Mmk. Tämä oli 22673: osoittamat tulot olivat kuitenkin vielä 270,2 Mmk 22,5 Mmk (63 %) ennakoitua enemmän. 22674: ( 47 %) arvioitua pienemmät. 22675: Liikenneministeriön hallinnonalalla ulkopuo- 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset. 22676: lisilta perittävät osuudet tietöiden kustannuksista Tulot olivat 457,4 Mmk (8 o/o) suuremmat kuin 22677: tuottivat 12,7 Mmk (18 %) enemmän kuin enna- budjetoidut 5 845,9 Mmk. Momentille Korot 22678: koidut 72,0 Mmk. Merenkulkulaitoksen tulot oli- muista lainoista kertyi 111,2 Mmk (57 o/o) enem- 22679: vat tilinpäätöksen mukaan 39,1 Mmk (10 %) män kuin ennakoidut 195,2 Mmk. Korot talletuk- 22680: arvioitua pienemmät eli 363,3 Mmk. Liikennemi- sista oli arvioitu 2 500,0 Mmkksi, mutta niitä 22681: nisteriön hallinnonalan muita tuloja kertyi 12,7 kertyi 150,6 Mmk (6 o/o) enemmän. Korot obligaa- 22682: Mmk, mikä oli yli kuusinkertainen määrä arvioi- tioista tuottivat 176,1 Mmk (9 o/o) enemmän kuin 22683: tuun 0,2 Mmkaan verrattuna. Tämä johtui mo- arvioidut 1 900,0 Mmk. 22684: mentille tuloutetusta Trans European Network Momentin Muut osinkotulot tuotto oli arvioitu 22685: -tuesta (TEN-tuesta), jota tuloutettiin 12,1 Mmk. 10,0 Mmkksi, mutta se oli tilinpäätöksen mu- 22686: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- kaan yli kuusi kertaa suurempi eli 70,9 Mmk. 22687: alalla tulot osakemyynneistä olivat 342,5 Mmk Momentille tuloutettiin Pohjoismaisen Investoin- 22688: (34 %) suuremmat kuin arvioidut 1 000,0 Mmk. tipankin osinkotuloja 21,0 Mmk ja Outokumpu 22689: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan Oy:n osinkotuloja 49,0 Mmk. Aiemmin Outo- 22690: muut tulot ylittivät talousarvion 94,3 Mmk 65,3 kumpu Oy:n osinkotulot oli tuloutettu momentil- 22691: Mmklla (69 %). le Osinkotulot valtionyhtiöistä. Tuottoarviota laa- 22692: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla dittaessa ei osattu ottaa huomioon omistus- 22693: valtionapujen palautuksia kertyi 298,8 Mmk, pohjan muutosta. 22694: mikä oli 168,8 Mmk (130 %) ennakoitua enem- 22695: män. 15 Os. Lainat. Tulot olivat 366,1 Mmk (1 o/o) 22696: Työministeriön hallinnonalalla Euroopan so- pienemmät kuin ennakoidut 55 832,5 Mmk. Mo- 22697: siaalirahastosta saatavat tulot (EU) oli arvioitu mentille Muiden lainojen lyhennykset kertyi tu- 22698: 471,9 Mmkksi, mutta tulot jäivät 93,3 Mmk loja 798,2 Mmk. Tämä oli 217,7 Mmk (38 %) 22699: (20 %) pienemmiksi. Palkkaturvamaksujen pa- ennakoitua enemmän. Nettolainanotto jäi 584,9 22700: lautuksia kertyi 170,1 Mmk (51%) ennakoitua Mmk (1 %) pienemmäksi kuin budjetoidut 22701: vähemmän eli 163,1 Mmk. Työministeriön hallin- 55 225,0 Mmk. 22702: 16 22703: 22704: Menot v. 1995 22705: 22706: Talousarvion sekä tehtyjen muutosten mukaan Tilinpäätöksen Ylitys 22707: mukaan Säästö-- 22708: Pääluokka Varsinainen Muutokset Yhteensä 22709: talousarvio 22710: mk mk mk mk mk % 22711: 22712: 21 TP ............... 24 893 000 0 24 893 000 23 831 244,32 -1 061 755,68 --4 22713: 22 EK .............. 248 397 000 0 248 397 000 240 650 777,34 -7 746 222,66 -3 22714: 23VN .............. 166 814 000 5 465 000 172 279 000 171 020 305,08 -1 258 694,92 -1 22715: 24 UM ............. 2 978 923 000 --48150 000 2 930 773 000 2 847 559 421,36 -83 213 578,64 -3 22716: 25OM ............. 2 294 575 000 88 390 000 2 382 965 000 2 378 642 966,83 --4 322 033,17 ---{) 22717: 26 SM .............. 10 397 358 000 37 629 000 10 434 987 000 10 441 905 719,57 6 918 719,57 0 22718: 27 PLM ............ 8 057 984 000 278 139 000 8 336 123 000 8 336 362 945,09 239 945,09 0 22719: 28VM .............. 23 877 467 000 787 500 000 24 664 967 000 24 580 360 228,01 -84 606 771,99 ---{) 22720: 29 OPM ........... 27 293 141 000 -16 002 000 27 277 139 000 27 201 556 431,59 -75 582 568,41 ---{) 22721: 30 MMM .......... 15 689 061 000 176 646 000 15 865 707 000 15 426 194 027,63 --439 512 972,37 -3 22722: 31 LM .............. 7 987 438 000 312 793 900 8 300 231 900 8 302 335 723,82 2 103 823,82 0 22723: 32 KTM ........... 7 348 672 000 646 218 000 7 994 890 000 7 702 856 833,28 -292 033 166,72 --4 22724: 33 STM ............ 50 530 347 000 -1 379 001 000 49 151 346 000 49 026 834 676,32 -124 511 323,68 ---{) 22725: 34TM .............. 10 395 737 000 2 498 588 000 12 894 325 000 12 350 366 908,30 -543 958 091,70 --4 22726: 35YM ............. 4 436 737 000 259 614 000 4 696 351 000 4 716 837 005,39 20 486 005,39 0 22727: 36 Valtion- 22728: velka .......... 24 105 675 000 973 900 000 25 079 575 000 24 585 087 500,62 --494 487 499,38 -2 22729: Yhteensä .......... 195 833 219 000 4621729900 200 454 948 900 198 332 402 714,55 -2 122 546 185,45 -1 22730: 22731: 22732: 22733: Seuraavassa käsitellään niitä momentteja, joi- pienemmät. Maksuosuus YK:n rauhanturvajou- 22734: den tilinpäätös eroaa talousarviosta vähintään koille oli 20,6 Mmk pienempi kuin arvioitu, 22735: 100 Mmk tai 10% ja 10 Mmk. Pääluokkiin 21- koska YK vähensi rauhanturvaoperaatioidensa 22736: 23, 25 ja 27 ei kertomusvuonna sisältynyt näitä määrää ja miesvahvuutta rahoitusvaikeuksiensa 22737: ehtoja täyttäviä menojen ylityksiä tai säästöjä. vuoksi. Lisäksi ETYJin rauhanturvamaksuja ei 22738: kertomusvuonna maksettu lainkaan, sillä ETYJ ei 22739: 24 Pl. Ulkoasiainministeriön hallinnon- voinut käynnistää suunniteltua operaatiota. 22740: ala. Menot olivat tilinpäätöksen mukaan 2 847,6 22741: Mmk ja jäivät 83,2 Mmk (3 %) pienemmiksi kuin 26 Pl. Sisäasiainministeriön hallinnon- 22742: arvioidut 2 930,7 Mmk. Suomalaisten valvonta- ala. Menot olivat 10 441,9 Mmk, mikä ylitti ar- 22743: joukkojen ylläpitomenot oli arvioitu 156,5 vion 6,9 Mmklla (0 %). Poliisitoimen erityis- 22744: Mmk:ksi. Menot olivat kuitenkin 26,7 Mmk menot oli arvioitu 115,0 Mmk:ksi, mutta menot 22745: (17 %) pienemmät. Kyseinen momentti on vuo- olivat 46,7 Mmk (41 %) suuremmat. Momentin 22746: teen 1994 saakka muutettu lisätalousarviossa ar- käyttöperustelut ovat vuoteen 1994 verrattuna 22747: viomäärärahasta siirtomäärärahaksi, jolloin käyt- muuttuneet siten, että momentilta voidaan mak- 22748: tämättä jääneet määrärahat ovat siirtyneet seu- saa ulosoton atk-menot ja Autorekisterikeskuk- 22749: raavalle vuodelle. Kertomusvuonna käytettiin selle ajokorttien valmistamisesta aiheutuneet 22750: vuoden 1994 alkuvuodesta siirtyneitä varoja, jol- menot. Ajokorttien valmistamisesta aiheutuneet 22751: loin vastaavasti kertomusvuoden rahoista syntyi menot on aiemmin tilitetty Autorekisterikeskuk- 22752: säästöä vastaava määrä. Kertomusvuonna muu- selle vähennyksenä poliisien perimistä maksuis- 22753: tosta siirtomäärärahaksi ei tehty, vaan rauhantur- ta. Uuteen menettelyyn siirryttiin kertomusvuo- 22754: vaamistoiminnan palkkausmenomääräraha pää- den alusta. Momentilta maksettavat menot ovat 22755: tettiin pitääyksivuotisenaja säästynyt erotus 26,7 luonteeltaan pakollisia menoja, joiden suoritta- 22756: Mmk tulouttaa valtiolle. Mainitulla toimenpiteel- misvelvollisuuteen ei voi vaikuttaa. 22757: lä haluttiin välttää suurehkojen määrärahasum- 22758: mien siirtymiset budjettikaudelta toiselle. 28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnon- 22759: Momentille Eräät jäsenmaksut ja rahoitus- ala. Hallinnonalan menot oli arvioitu 24 665,0 22760: osuudet oli budjetoitu 361,4 Mmk, mutta menot Mmk:ksi, mutta tilinpäätöksen mukaan ne olivat 22761: olivat tilinpäätöksen mukaan 40,0 Mmk (11 %) 84,6 Mmk (0 %) pienemmät. Momentin Ylimää- 22762: 17 22763: 22764: räiset eläkkeet menoihin oli budjetoitu 132,5 hitysyhteistyöprojektit tulevat maksatusvaihee- 22765: Mmk. Menot olivat tilinpäätöksen mukaan 16,2 seen arvioitua hitaammin, joskus parinkin vuo- 22766: Mmk (12 %) pienemmät. Suurten liikelaitosten den viiveellä, joten näiltä osin momenttivaikutus 22767: yhtiöittämisen yhteydessä tämän momentin pii- ei ole näkyvissä vielä kertomusvuonna. Momen- 22768: riin siirtyi runsaasti uusia eläkkeensaajia. Talous- tin käyttö muodostuukin lähinnä lähialueyhteis- 22769: arviossa on tällaiseen siirtymään varauduttu työprojektien arvonlisäveroista. 22770: toteutunutta enemmän. Teollisten investointien väliaikaisesta inves- 22771: Momentille Korko valtion eläkerahastolle oli tointituesta säästyi tilinpäätöksen mukaan 142,7 22772: budjetoitu 54,0 Mmk. Menot olivat tilinpäätöksen Mmk (95 %). Arvio oli ollut 150,0 Mmk. Syynä 22773: mukaan 42,7 Mmk, mikä oli 11,3 Mmk (21 %) tähän oli se, että tuen saannin edellytyksenä oli 22774: talousarvion arviota vähemmän. Eläkerahaston suoritettu investointi. Osittain laman pitkittymi- 22775: yhdystilin saidolle maksettavan koron määrä on nen pk-sektorilla ja osittain kilpailevan tukimuo- 22776: riippuvainen siitä, kuinka pienenä saldoa kye- don tuplapoistomahdollisuuden käyttöönotto 22777: tään pitämään. Kertomusvuonna saldo on pysy- tekivät investointituesta tehouoman ja puoleen- 22778: nyt alhaisena säännöllisesti suoritettujen siirtojen savetämättömän, eikä tukea näin ollen haettu. 22779: ansiosta. Lisäksi työntekijöiden eläkemaksut on 22780: pyritty sijoittamaan rahamarkkinoille. 29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala. 22781: Rakennushallinnon toimintamenot olivat Opetusministeriön hallinnonalan menot oli ar- 22782: 100,0 Mmk, mikä oli 12,7 Mmk (11 %) arvioitua vioitu 27 277,1 Mmk:ksi, mutta tilinpäätöksen 22783: vähemmän. Syynä tähän oli se, että kunnossa- mukaan ne olivat 75,6 Mmk (0 %) pienemmät. 22784: pitomäärärahoja käytettiin suunniteltua vähem- Opintorahaa käytettiin tilinpäätöksen mukaan 22785: män. Rakennushallinto lakkautettiin kertomus- 3 012,7 Mmk. Tämä oli 122,7 Mmk (4 %) enna- 22786: vuoden toukokuussa, minkä vuoksi neljän en- koitua enemmän. Momentille myönnettiin 22787: simmäisen kuukauden aikana ei käynnistetty kertomusvuoden varsinaisessa talousarviossa 22788: kuin välttämättömimmät hankkeet. 2 960,0 Mmk:n määräraha. Ensimmäisessä lisäta- 22789: Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut Eu- lousarviossa määrärahaa vähennettiin 70,0 22790: roopan unionille (EU) oli arvioitu 3 200,0 Mmk:lla hallituksen tekemän säästöpäätöksen 22791: Mmk:ksi, mutta ne olivat 173,4 Mmk (5 %) pie- perusteella pienentämällä vanhempiensa luona 22792: nemmät. Momentille Brunokansantuloon perus- asuvien opintorahan etuuksia ja asumislisän ta- 22793: tuvat maksut Euroopan unionille (EU) oli budje- soa. Momentille myönnettiin kuitenkin 2.2.1996 22794: toitu 1 650,0 Mmk, mutta menot olivat tilinpää- 123,0 Mmk:n arviomäärärahan ylityslupa muual- 22795: töksen mukaan 378,1 Mmk (23 %) pienemmät. la kuin korkeakoulussa opiskelevien opintotuen 22796: Syynä näihin oli, että kertomusvuoden budjetoi- ja asumislisän saajien arvioitua suuremman mää- 22797: tu määrä perustui EU:n talousarvioon. Määrää rän johdosta. Kertomusvuosi oli ensimmäinen 22798: tarkistettiin toisessa lisätalousarviossa. vuosi, jona koko vuoden opintotuki myönnettiin 22799: Arvonlisäveromenoihin oli myönnetty 2 500,0 kaikille opiskelijoille uuden opintotukilain mu- 22800: Mmk:n määräraha, mutta menot olivat 804,9 kaisena, eikä muun kuin korkeakouluasteen 22801: Mmk (32 %) suuremmat, koska alv-menomo- osalta talousarviota valmisteltaessa ollut vielä 22802: mentti on kaikkien virastojen ja laitosten käytet- kokemusta uuden järjestelmän toiminnasta. 22803: tävissä ja sen budjetointi on siten tulojen arvioin- Momentille Aikuisopintoraha oli budjetoitu 22804: tiin verrattavissa. Budjetti perustui alv-menon 241,0 Mmk, mutta menot olivat tilinpäätöksen 22805: osalta vuoden 1994 puolen vuoden kertymäai- mukaan 41,5 Mmk (17 %) pienemmät. Momentil- 22806: neistoon. Kertomusvuosi oli ensimmäinen täysi le oli kertomusvuoden varsinaisessa talousar- 22807: alv-vuosi, jolloin momentin käyttö oli vielä osit- viossa myönnetty 371,0 Mmk:n määräraha. En- 22808: tain epäsäännöllistä. Muun muassa kertomus- simmäisessä lisätalousarviossa määrärahaa vä- 22809: vuoden joulukuussa kirjattiin momentin käytäksi hennettiin 130,0 Mmk:lla hallituksen säästöpää- 22810: 596,8 Mmk, mistä yksin Hornet-hankinta aiheutti töksen perusteella poistamalla 25-29-vuotiailta 22811: 130 Mmk:n alv-menon. Kahdenvälisestä kehitys- oikeus aikuisopintorahaan. Aikuisopintorahan 22812: yhteistyöstä ja lähialueyhteistyöstä aiheutuvat saajamäärä jäi ennakoitua pienemmäksi osittain 22813: arvonlisäveromenot olivat 75,6 Mmk (76 %) pie- siitäkin syystä, että osa aikuisopintorahaan oikeu- 22814: nemmät kuin talousarvion 100,0 Mmk. Momen- tetuista siirtyi käyttämään normaalia opintorahaa. 22815: tin määrärahaa ei saa käyttää takautuvasti ennen Valtion varsinaisessa talousarviossa momentil- 22816: alv-lain voimaantuloa aloitettujen kehitys- ja le Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osa 22817: lähialueyhteistyöprojektien veron maksuun. Ke- EU) budjetoitiin 390,6 Mmk. Vuoden 1994 talous- 22818: 22819: 2 360240L 22820: 18 22821: 22822: arvioon verrattuna määrärahaa lisättiin 212,4 korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mikäli korkein 22823: Mmk:lla. Lisäys aiheutui hallituksen työllisyyspo- hallinto-oikeus hyväksyi valituksen, tuli ministe- 22824: littisista toimenpiteistä, joilla lisättiin oppisopi- riön maksaa hylätty hinnanerokorvaus, vaikka 22825: muskoulutuksen aloituspaikkoja syksyllä 1994 määrärahaa siihen ei enää ollut olemassa. Eräi- 22826: 3 OOO:lla ja syksyllä 1995 vielä 6 OOO:lla. Kerto- siin maastavienteihin liittyi väärinkäytöksiä, jotka 22827: musvuonna luovuttiin nuorten ammatillisen pe- johtivat oikeustoimiin ja joilta osin hinnanero- 22828: ruskoulutuksen enimmäismäärän säätelystä op- korvauksia on vieläkin maksamatta. Näin ollen 22829: pisopimuskoulutuksessa. Oppisopimusten ko- kertomusvuonna tarvitun määrärahan arviointiin 22830: konaismäärätavoitteeksi asetettiin 17 000, kun se liittyi epävarmuustekijöitä. 22831: vielä vuoden 1994 talousarviossa oli 8 000. Toi- Momentin Siirto interventiorahastoon menot 22832: sessa lisätalousarviossa momentin määrärahaa olivat tilinpäätöksen mukaan 19,8 Mmk (66 %) 22833: pienennettiin lähes 43 Mmk:lla ja perusteluja pienemmät kuin arvioidut 30,0 Mmk, koska ker- 22834: muutettiin. Toteutuneet menot olivat 312,3 Mmk, tomusvuoden talousarvion valmistelun yhtey- 22835: mikä oli 35,3 Mmk (10 o/o) ennakoitua vähem- dessä oli erittäin vaikea arvioida mm. EU:n ulko- 22836: män. puolelle suuntautuvan viennin volyymiä, yksik- 22837: Oppisopimuskoulutuksen määrärahan mitoit- kökohtaista vientitukea, viljan interventio-osto- 22838: tamista talousarviossa vaikeutti EU:n rahoitus- jen volyymejä jne. Edelleen Suomella ei ollut 22839: osuuden arviointi, kun ED-ohjelmien valmistelu kokemuksia siitä, millä viiveellä EU:n rahoitus 22840: oli vielä kesken. Määräraha mitoitettiin oppisopi- tuloutuu interventiorahastoon. Näin ollen rahas- 22841: muskoulutuksen kokonaismäärätavoitteen mu- ton lainakannan määrää ja siitä aiheutuvaa kor- 22842: kaisesti, missä otettiin huomioon työllisyysperus- korasitusta oli mahdotonta arvioida luotettavasti 22843: teiset lisäpaikat Kokonaismäärätavoite esitetään etukäteen. Viejillä oli lisäksi vaikeuksia sopeutua 22844: kokovuotisina oppisopimuksina, mutta todelli- ED-ympäristöön, minkä vuoksi tukihakemuk- 22845: suudessa oppisopimuskoulutuksen kesto vaihte- sien saapuminen painottui kertomusvuoden jäl- 22846: lee muutamasta kuukaudesta kahteen vuoteen. kipuoliskolle. Tästä seurasi, että tukien maksa- 22847: Kokonaismäärätavoitetta vuotuisiksi oppisopi- tuksia siirtyi seuraavalle vuodelle. Lainanottotar- 22848: muspaikoiksi muutettuna ei kertomusvuonna ve jäi ennakoitua pienemmäksi, eikä odotetun 22849: täysin saavutettu. suuruisia korkomenoja muodostunut. ED-rahoi- 22850: tus interventiorahastolle tuli täsmällisesti ja ajal- 22851: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriön hal- laan. 22852: linnonala. Pääluokan menot jäivät 439,5 Mmk Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotukeen oli 22853: (3 %) pienemmiksi kuin arvioidut 15 865,7 Mmk. budjetoitu 229,5 Mmk. Tilinpäätöksen mukaan 22854: Maa- ja puutarhatalouden EU-tulotuki oli arvioitu menot olivat 29,9 Mmk (13 %) pienemmät. Syynä 22855: 1 600,0 Mmk:ksi. Tilinpäätöksen mukaan se oli tähän oli se, että talousarvioesityksen laatimisen 22856: 342,2 Mmk (21 %) pienempi. Vuonna 1994 ta- jälkeen korkokanta laski, ja kertomusvuoden 22857: lousarviota valmisteltaessa ei tukien tasot ja mak- keskimääräinen korkokanta oli selvästi lähempä- 22858: satusaikataulut olleet tarkoin selvillä. nä 8,5 o/o:a kuin arvioitua 9 o/o:a. Vanhoissa 22859: Maataloustuotteiden ja jalostettujen elintarvi- peruskorkosidonnaisissa maatilalain mukaisissa 22860: ketuotteiden markkinointikustannukset olivat korkotukilainoissa peruskoron alennukset eivät 22861: kertomusvuonna tilinpäätöksen mukaan 33,8 vaikuta asiakkaan maksamaan korkoon vaan 22862: Mmk, mikä oli 11,2 Mmk (25 %) ennakoitua pienentävät ainoastaan valtion korkotukime- 22863: vähemmän. Vuosi 1994 oli viimeinen vuosi, jol- noja. Kertomusvuonna oli mahdollista myöntää 22864: loin valtion talousarviossa oli kansallinen määrä- uusia korkotukilainoja enintään 650 Mmk. Niitä 22865: raha hinnanerokorvausten maksatuksiin, koska ei kuitenkaan myönnetty lainkaan, koska kansal- 22866: kertomusvuoden alusta vastaavat vientituet mak- lisia rahoitusjärjestelmiä ei saatu notifioiduksi 22867: settiin EU:n varoista. Vuotta 1994 koskevien hin- komissiossa kertomusvuonna, vaan vasta asteit- 22868: nanerokorvausten maksatuksissa oli viiveitä, tain keväällä 1996. Tämä merkitsi n. 10 Mmk:n 22869: koska viejillä oli uuden järjestelmän omaksu- säästöä valtion menoihin. 22870: misongelmia. Vaikka hinnanerokorvaukset oli 22871: sidottu menon aiheuttamisajankohdan mukai- 31 Pl. Liikenneministeriön hallinnonala. 22872: seen määrärahaan valtion talousarviossa, maksa- Pääluokan menot olivat 2,1 Mmk (0 %) suurem- 22873: tuksia siirtyi seuraaville kalenterivuosille. mat kuin arvioidut 8 300,2 Mmk. Momentille 22874: Hinnanerokorvaushakemuksista jouduttiin te- Ulkopuolisille tehtäviin tietöihin oli budjetoitu 22875: kemään kielteisiä päätöksiä, joista viejät valittivat 72,0 Mmk, mutta tilinpäätöksen mukaan menot 22876: 19 22877: 22878: olivat 11,1 Mmk (15 %) suuremmat. Syynä tähän tukseen oli kiintiöity 35 Mmk, josta kertomus- 22879: olivat kuntien kanssa tehdyt ennakoitua useam- vuonna ehdittiin maksaa vajaat 7 Mmk. 22880: mat perustienpidon hankkeet sekä eräiden ke- Euroopan unionin osarahoittamiin rakennera- 22881: hittämishankkeiden yhteydessä tehdyt työt. hastohankkeisiin varatusta määrärahasta ehdit- 22882: tiin vastaavasti varsin myöhään tapahtuneiden 22883: 32 Pl. Kauppa- ;a teollisuusministeriön myöntöpäätösten johdosta käyttää ennakoitua 22884: hallinnonala. Menot jäivät 292,0 Mmk (4 %) vähemmän määrärahoja. Rakennerahastojen va- 22885: pienemmiksi kuin ennakoidut 7 994,9 Mmk. roista myönnetyillä kansainvälistymistuilla on 22886: Teknologian kehittämiskeskuksen tuotekehitys- vuoden käyttöaika. Tukia ehdittiin kertomus- 22887: lainoihin oli budjetoitu 190,0 Mmk, mutta menot vuonna tilittää vain 3,5 Mmk. 22888: olivat 32,5 Mmk (17 %) pienemmät eli 157,5 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle oli ar- 22889: Mmk. Myöntämisvaltuuden puitteissa tehdyistä vioitu 205,0 Mmk:ksi, mutta se jäi 96,3 Mmk 22890: rahoituspäätöksistä johtuva rahoitustarve on vai- (47 %) pienemmäksi. Korkotukiluotoista ja val- 22891: keasti ennakoitavissa, sillä rahoituspäätöksiin ei tion erityistoimeksiannosta tehdyistä luotoista 22892: sisälly vuotuista rahoituksen maksusuunni- valtiolle aiheutuvien korkotukimenojen ja va- 22893: telmaa, vaan rahoitus maksetaan hankkeen ete- luuttakurssitappioiden määrään vaikuttaa laina- 22894: nemisen mukaan rahoituksen oikean kohdentu- valuuttojen korkotasojen ja valuuttakurssien ke- 22895: misen varmistamiseksi. Tekesin on huolehditta- hitys, joten korkotukimenojen ja valuuttakurssi- 22896: va, että tuotekehitystyöhön sitoutuneet yritykset tappioiden määrää on etukäteen mahdoton ar- 22897: saavat päätösten mukaisen rahoituksen, budje- vioida. Alustoimitusten lainavaluuttojen korkota- 22898: toimalla sitoumusten edellyttämät määrärahat so on alentunut arviointihetken tasosta, joten 22899: riittäviksi. korkotuen tarve on ollut arvioitua pienempi. 22900: Alueelliseen kuljetustukeen oli budjetoitu Lisäksi arviointihetkellä vireillä olleet hankkeet 22901: 143,5 Mmk. Menot olivat kuitenkin tilinpäätök- eivät kaikki ole toteutuneet, eikä uusia korkotu- 22902: sen mukaan 119,8 Mmk, joten määrärahoja sääs- kiluottoja ole otettu arvioidun mukaisesti. Vas- 22903: tyi 23,7 Mmk (17 %). Kuljetustukilakia (1211/94) taavasti valuuttakurssien kehityksen johdosta 22904: muutettiin kertomusvuoden alusta lukien siten, valuuttakurssitappioita on syntynyt arvioitua vä- 22905: että suuryrityksille maksettiin kuljetustuki hemmän. 22906: 60 o/o:lla vähennettynä. Suuryritysten osuus kulje- 22907: tustuen hakijoista oli suurempi, kuin tilastojen 33 Pl. Sosiaali- ;a terveysministeriön hal- 22908: perusteella osattiin odottaa. Arviointia vaikeutti linnonala. Tilinpäätöksen mukaan menot olivat 22909: erityisesti se, että omistusta koskevia tietoja ei 49 026,8 Mmk, mikä oli 124,5 Mmk (0 %) budje- 22910: ollut käytettävissä arviota tehtäessä. toitua vähemmän. Valtionosuus työttömyyskas- 22911: Momentin Energia-avustukset menot olivat ti- soille oli tilinpäätöksen mukaan 7 216,2 Mmk, 22912: linpäätöksen mukaan 139,9 Mmk, mikä oli 54,9 mikä oli 116,2 Mmk (2 %) ennakoitua enemmän. 22913: Mmk (28 %) ennakoitua vähemmän. Energiatuki Kertomusvuoden työttömyysaste oli tammi-tou- 22914: budjetoidaan arviomäärärahana talousarviovuo- kokuussa keskimäärin 17,9 %. Ansioturvan 22915: den ja aiempien vuosien myöntämisvaltuuden etuusmenot arvioitiin edellisenä alkuvuonna to- 22916: puitteissa tehtyjen sitoumusten perusteella. Mak- teutuneiden menojen pohjalta. Palkansaajan 22917: satusten määrä poikkeaa budjetoidusta, koska työttömyysvakuutusmaksun tuotto, joka alentaa 22918: hankkeiden toteutus on viivästynyt ja pari suurta momentin valtionosuutta, oli n. 100 Mmk arvioi- 22919: investointihanketta on peruuntunut. tua pienempi. Lisäksi valtionosuus ansiosidon- 22920: Ulkomaankaupan edistämisessä momentille naisen työttömyysturvan menoihin oli arvioitua 22921: Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) oli bud- suurempi. 22922: jetoitu 241,0 Mmk, mutta menot olivat 34,6 Mmk Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista 22923: (14 %) pienemmät. Valtuudesta kuten myös menoista oli budjetoitu 435,0 Mmk:ksi, mutta 22924: määrärahasta oli osa kiintiöity valtioneuvoston v. menot olivat 44,7 Mmk (1 0 %) pienemmät. Valtio 22925: 1994 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti korvaa yrittäjäeläkkeiden aiheuttamat kustan- 22926: elintarviketeollisuuden siirtymäkauden tukeen. nukset siltä osin, kuin vakuutusmaksurahaston 22927: Vaikka tähän varatusta 50 Mmk:sta miltei 40 Mmk varat eivät niihin riitä. Kertomusvuoden osalta 22928: sidottiin kertomusvuoden aikana, ei näitä tukia keskeinen syy talousarvion ja tilinpäätöksen 22929: koskevia maksatuksia kuitenkaan saatu ministe- summien eroon on maksutuloennusteen pettä- 22930: riöön ennakoidussa ajassa. Myönnetyn kansain- minen. 22931: välistymistuen käyttöaika on yksi vuosi tuen Momentin Sotilasvammakorvaukset menot 22932: myöntämisestä. Elintarvikehankkeiden maksa- olivat tilinpäätöksen mukaan 1 747,6 Mmk, mikä 22933: 20 22934: 22935: oli 137,4 Mmk (7 %) ennakoitua vähemmän. Työmarkkinatuki aiheutti kertomusvuonna 22936: Määrärahan säästö johtui sotainvalidien ja heidän menoja 3 997,5 Mmk, mikä ylitti arvion 115,7 22937: omaistensa määrän ennakoitua suuremmasta Mmklla (3 %). Kertomusvuoden aikana tarvit- 22938: vähenemisestä sekä lisäksi kuntapalvelujen en- tavan työmarkkinatuen määrän ennakointi pe- 22939: nakoitua pienemmästä käytöstä. Kunnat antavat rustui arvioon työttömyysasteesta sekä sosiaali- 22940: sotainvalideille maksusitoumuksen palvelujen ja terveysministeriön vakuutusosaston kanssa 22941: käyttöön, ja Tapaturmavirasto korvaa kunnille yhteisesti tehtyyn arvioon työttömyyspäivära- 22942: valtion varoista palvelujen käytön. Määrärahan han ja työmarkkinatuen saajien suhteesta. Vuo- 22943: säästöä aiheuttaa myös suurempaa korvausta den mittaan osoittautui, ettei työttömyysaste 22944: saavien suhteellisen osuuden väheneminen. laskenutkaan odotetusti ja että ennakoitua suu- 22945: Momentille Valtionosuuden loppuerät kunnil- rempi osa työttömistä oli työttömyystuen piiris- 22946: le sosiaali- ja terveyspalvelujen eräisiin perusta- sä. Jälkimmäisestä seikasta johtui heijastusvai- 22947: miskustannuksiin oli budjetoitu 76,0 Mmk:n kutuksena myös osittain momentin Työmarkki- 22948: määräraha, mutta menot olivat 11,7 Mmk (15 %) natuki ylisuuri arvio tarvittavan koulutustuen 22949: pienemmät, koska hankkeiden loppuselvitykset määrästä. 22950: eivät saapuneet ministeriöön suunniteltuna aika- Työministeriön hallinnonalan muissa menois- 22951: na. Loppuselvityksiä ei voitu näin ollen käsitellä sa momentin Palkkaturva menot olivat tilinpää- 22952: eikä eriä maksaa siinä ajassa, kuin budjettia töksen mukaan 171,3 Mmk, mikä oli 165,3 Mmk 22953: laadittaessa arvioitiin. ( 49 %) ennakoitua vähemmän. Arvio kertomus- 22954: vuonna palkkaturvaan tarvittavasta määrärahasta 22955: 34 Pl. Työministeriön hallinnonala. Tilin- perustui edeltäneinä vuosina toteutuneisiin me- 22956: päätöksen mukaan hallinnonalan menot olivat noihin. Määrärahan pienempi käyttö johtui ylei- 22957: 12 350,4 Mmk, mikä oli 544,0 Mmk (4 %) budje- sestä taloudellisen tilanteen paranemisesta, en- 22958: toitua vähemmän. Palkkaoksiin (mom. 34.06.02) nen muuta konkurssien määrän vähenemisestä. 22959: oli budjetoitu talousarvion mukaan 1 359,3 Mmk, Lisäksi kertomusvuonna ei yhtään todella isoa 22960: mutta menot olivat 267,8 Mmk (20 %) pienem- yritystä tehnyt konkurssia, vaan palkkaturva- 22961: mät. Momentille Valtionapu kunnille ja kunta- hakemukset kohdistuivat entistä enemmän pie- 22962: yhtymille työttömyyden lieventämiseen (mom. niin, muutaman työntekijän yrityksiin. 22963: 34.06.30) oli myönnetty 1 259,7 Mmk, mutta 22964: määrärahaa käytettiin 235,3 Mmk 09 %) enem- 35 Pl. Ympäristöministeriön hallinnon- 22965: män. Valtionapuun työttömyyden lieventämi- ala. Menot oli arvioitu 4 696,4 Mmk:ksi, mutta ne 22966: seen (mom. 34.06.62) käytettiin tilinpäätöksen olivat tilinpäätöksen mukaan 20,5 Mmk (0 %) 22967: mukaaan 719,0 Mmk, mikä oli 93,5 Mmk (12 %) suuremmat. ASP-järjestelmään liittyvät palkkiot 22968: arvioitua vähemmän. Mainitut momentit ja korkotuki aiheuttivat menoja 255,5 Mmk, mikä 22969: 34.06.02, 34.06.30 ja 34.06.62 ovat ristiinkäy- oli 34,5 Mmk (12 %) ennakoitua vähemmän. 22970: tettävissä. Niiltä jäi yhteensä käyttämättä n. 125 Määräraha-arviota tehtäessä v. 1994 arvioitiin 22971: Mmk. Tästä varsinaisten työllistämistukien osuus uusien nostettavien lainojen määrän olevan n. 22972: oli n. 102 Mmk. Suurin syy siihen, ettei työllistä- 11 000 kertomusvuonna. Toteutunut määrä oli 22973: mismäärärahoja saatu täysimääräisesti käytettyä, 5 300. Lisäksi vaikutti keskimääräisen lainasum- 22974: oli muutaman Etelä-Suomen työvoimapiirin man lasku oletetusta n. 8 %:lla. Myös tässä asias- 22975: alueella ilmenneet vaikeudet työllistämistukien sa arvio perustui aiempien vuosien tilanteeseen. 22976: hyödyntämisessä. Kyseessä olevilla alueilla ei ole Arviota tehtäessä ei osattu ottaa tarpeeksi huo- 22977: perinteisesti jouduttu laajamittaisesti käyttämään mioon laman ja sen seurannaisilmiöiden aiheut- 22978: hyväksi työllistämistukia, eikä työpaikkojen luo- tamia vaikutuksia asunnonostajiin. 22979: minen kertomusvuoden aikana onnistunut työ- Asumistukeen myönnetty 2 490,0 Mmk:n 22980: voimapiirien arvioimassa laajuudessa. määräraha ylitettiin 100,0 Mmklla (4 %). Työttö- 22981: Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen myys ei alentunut eikä tulotaso kohentunut ar- 22982: osallistuvien opintososiaalisiin etuihin oli myön- vioidulla tavalla, joten asumistuen saajien määrä 22983: netty 1 374,6 Mmk. Määrärahasta säästyi 300,4 oli n. 8 000 ennakoitua suurempi. Keskimääräi- 22984: Mmk (22 %). Momentin arvioitua pienempi käyt- nen tukikaan ei alentunut ennakoidulla tavalla, 22985: tö johtui toisaalta koulutuksen hankintavolyymin koska tuensaajien tulot laskivat tuen määräyty- 22986: jäämisestä tavoitteista ja toisaalta siitä, että koulu- misperusteita vahvistettaessa arvioidun 0,5 %:n 22987: tukseen osallistuneista ennakoitua suurempi osa suuruisen nousun sijasta ja vuokrat nousivat 22988: oli työmarkkinatuen piirissä. arvioitua enemmän. 22989: 21 22990: 22991: 36 PL Valtionvelka Tilinpäätöksen mukaan menot olivat 326,4 Mmk (32 o/o) pienemmät. 22992: menot olivat 494,5 Mmk (2 o/o) pienemmät kuin Säästö johtui siitä, että valuuttamääräistä velkaa 22993: budjetoidut 25 079,6 Mmk. Valuuttamääräisen otettiin alle 30 o/o siitä määrästä, jolle liikkeeseen- 22994: velan korkoa maksettiin 159,4 Mmk (1 o/o) vä- laskukustannukset oli budjetoitu. 22995: hemmän kuin talousarviossa esitetty 11 872,2 Edellä on käsitelty etupäässä niitä momentte- 22996: Mmk. Tämä johtui markan vahvistumisesta ker- ja, joiden tilinpäätös eroaa talousarviosta vähin- 22997: tomusvuoden jälkipuoliskolla. Syksyn lisätalous- tään 100 Mmk tai 10 o/o ja 10 Mmk. Seuraavissa 22998: arviossa oli käytetty 31.5.1995 olleita valuutta- tapauksissa tulojen lisäys tai vajaus ja vastaavasti 22999: kursseja. Momentille Palkkiot ja muut menot menojen ylitys tai säästö on jäänyt 10 Mmk:aa 23000: valtionvelasta oli budjetoitu 1 028,5 Mmk, mutta pienemmäksi, mutta se on vähintään 50 o/o. 23001: 23002: 23003: Momentti Talous- Tilin- Tulos tilinpäätöksen mukaan 23004: arvion sekä päätöksen suurempi 23005: siihen tehtyjen mukaan pienempi- 23006: muutosten 23007: mukaan 23008: 1000 mk % 23009: 23010: Tulot 23011: 12.25.99 Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot .......... 5 000,0 10 862,7 5 862,7 117 23012: 12.26.99 Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot ...... 10 000,0 3 459,9 --6 540,1 --65 23013: 12.27.21 Puolustusministeriön metsätalouden tulot .............. 4 500,0 9 204,9 4 704,9 105 23014: 12.27.22 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot ........... 100,0 283,1 183,1 183 23015: 12.28.52 Tilastokeskuksen tulot ............................................ 475,0 1 056,8 581,8 122 23016: 12.28.87 Rahoitusmarkkinoiden vakauttamisen tulot ........... 17 000,0 7 258,1 -9 741,9 -57 23017: 12.30.04 EU:lta saatavat muut tulot ....................................... 2 262,0 947,4 -1 314,6 -58 23018: 12.31.52 Telehallintokeskuksen tulot .................................... 3 658,0 10 366,1 6 708,1 183 23019: 12.31.58 Radanpidon tulot ..................................................... 1 000,0 66,0 -934,0 -93 23020: 12.33.06 Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tulot ..... 1 750,0 4 760,9 3 010,9 172 23021: 12.33.09 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakes- 23022: kuksen tulot ............................................................. 9 263,0 15 596,4 6 333,4 68 23023: 12.35.25 Vesi- ja ympäristöhallinnon tulot ............................ 600,0 1 326,5 726,5 121 23024: 12.35.26 Alueellisten ympäristökeskusten tulot .................... 10 000,0 1 958,7 --8 041,3 --80 23025: 12.35.27 Suomen ympäristökeskuksen tulot ......................... 1 700,0 0,0 -1 700,0 -100 23026: 12.39.03 Oikaisurahat ............................................................ 100,0 0,0 -100,0 -100 23027: 23028: Menot 23029: 21.01.21 Presidentin käyttövarat ............................................ 125,0 33,3 -91,7 -73 23030: 24.99.93 Kurssivaihtelut ......................................................... 100,0 2 288,7 2 188,7 2 189 23031: 27.99.93 Kurssivaihtelut ......................................................... 200,0 433,0 233,0 116 23032: 28.05.95 Valtion saatavien turvaaminen ................................ 300,0 769,0 469,0 156 23033: 28.80.02 Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat 23034: päätökset ................................................................. 1 893,0 322,2 -1 570,8 --83 23035: 28.80.60 Valtionosuus koulutus- ja erorahastosta johtuvista 23036: menoista .................................................................. 13 500,0 6 774,9 --6 725,1 -50 23037: 28.81.01 Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden 23038: palkkaukset ............................................................. 7 000,0 3 o66,2 -3 933,8 -56 23039: 28.81.74 Talonrakennushankkeiden kustannusarvioiden 23040: tarkistuksista aiheutuvat menot .............................. 100,0 0,0 -100,0 -100 23041: 28.81.95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita var- 23042: ten talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrä- 23043: rahaa ........................................................................ 100,0 2 235,3 2 135,3 2 135 23044: 28.81.96 Edeltä arvaamattomat tarpeet ................................. 1 000,0 64,9 -935,1 -94 23045: 28.85.66 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen 23046: sitoumusten lunastaminen ...................................... 16 000,0 7 126,9 --8 873,1 -55 23047: 29.93.95 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot . 100,0 45,1 -54,9 -55 23048: 30.33.41 Maataloustuotteiden varastotilojen rakentamisen 23049: korkotuki ................................................................. 630,0 208,7 -421,3 --67 23050: 30.36.44 Pilkintämaksut ja Tenojoen kalastuslupamaksut .... 2 375,0 1 187,9 -1 187,1 -50 23051: 30.85.43 Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset ... 4 000,0 19,3 -3 980,7 -100 23052: 31.32.45 Saaristoliikenteen korkotuki ................................... 25,0 9,6 -15,4 --62 23053: 31.41.21 Toimintamenot ........................................................ 9 926,0 2 910,8 -7 015,2 -71 23054: 22 23055: 23056: Momentti Talous- Tilin- Tulos tilinpäätöksen mukaan 23057: arvion sekä päätöksen suurempi 23058: siihen tehtyjen mukaan pienempi- 23059: muutosten 23060: mukaan 23061: 1000 mk % 23062: 23063: 31.58.87 Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset 3 000,0 5 496,2 2 496,2 83 23064: 32.49.45 Yritysten tutkimustoiminnan tukeminen ............... . 1 000,0 230,8 -769,2 -77 23065: 33.18.60 Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista 23066: menoista ................................................................. . 10 000,0 1 191,3 -8808,7 -88 23067: 35.13.40 Suomen lähialueen maiden ympäristönsuojelu- 23068: investointien korkotuki .......................................... . 500,0 0,0 -500,0 -100 23069: 23070: 23071: 23072: Määrärahojen ylitykset Arviomäärärahojen säästöt olivat 3 858,2 23073: Mmk. 23074: Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylityk- Kertomusvuoden talousarviossa oli 225 arvio- 23075: set. Kertomusvuoden tilinpäätökseen ei sisälly määrärahaa, ja niiden yhteissumma oli 141 515,4 23076: yhtään kiinteän tai siirtomäärärahan ylitystä. Val- Mmk. Arviomäärärahoista ylitettiin 49 (21,8 %). 23077: tiokonttorin keskuskirjanpidon seurantaraport- Ylitysten markkamäärä oli 1 810,4 Mmk eli 4,9% 23078: tien mukaan kertomusvuoden aikana on tapah- näiden arviomäärärahojen menoarvion mukai- 23079: tunut virhekirjauksista aiheutuneita ylityksiä, jot- sesta yhteissummasta. Vuonna 1994 arviomäärä- 23080: ka on ennen tilinpäätöstä korjattu. rahoja oli 254 ja niistä ylitettiin 56 (22,1 %). 23081: Ylitysten markkamäärä oli 1 135,1 Mmk ja ylitys- 23082: Arviomäärärahojen ylitykset. Seuraavasta prosentti 3,8. Vuonna 1993 arviomäärärahoja oli 23083: taulukosta käy pääluokittain ilmi arviomäärära- 304 ja niistä ylitettiin 61 (20,1 %). Ylitysten 23084: hojen lukumäärä kertomusvuonna ja se, kuinka markkamäärä oli tuolloin 584,9 Mmk ja ylityspro- 23085: monta niistä on ylitetty, ylitysten suuruus tuhan- sentti 1 ,7. 23086: sina markkoina ja prosentteina verrattuna talous- Ylitysten markkamäärä oli kertomusvuonna 23087: arviossa sekä lisätalousarvioissa osoitettuihin 59,5% suurempi kuin v. 1994 ja 209,5% suurem- 23088: vastaavien momenttien määriin. pi kuin v. 1993. 23089: Suhteellisesti suurimmat ylitykset tapahtuivat 23090: kertomusvuonna ulkoasiainministeriön, puolus- 23091: Arviomäärärahojen ylitykset v. 1995 tusministeriön ja sisäasiainministeriön hallinnon- 23092: aloilla. 23093: Pääluokka Arviomäärärahoja Arviomäärärahoja Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla kurssi- 23094: yhteensä ylitetty 23095: vaihteluihin oli budjetoitu 100 000 mk, mutta 23096: kpl 1 000 mk kpl 1000 mk % määräraha ylitettiin 2,2 Mmklla (2 189 %). Sa- 23097: 21 TP ........ 2 23 310,0 - - - moin puolustusministeriön hallinnonalalla kurs- 23098: 22 EK. ...... 7 247 397,0 2 312,7 1,2 sivaihtelut aiheuttivat suhteellisesti suurimman 23099: 23 VN ....... 4 23 323,0 2 1 030,1 32,5 arviomäärärahan ylityksen, kun 200 000 mkn 23100: 24 UM ...... 13 670 803,0 1 2 188,7 2 188,7 määräraha ylitettiin 232 965,5 mklla (116 %). 23101: 250M ...... 5 331 830,0 1 547,9 1,9 Poliisitoimen erityismenot aiheuttivat sisäasiain- 23102: 26 SM ....... 6 5 736 518,0 1 46 703,8 40,6 23103: 27 PLM ..... 4 11 513,0 2 239,9 48,0 23104: ministeriön hallinnonalalla suhteellisesti suurim- 23105: 28VM ....... 28 21 302 885,0 3 807 456,6 32,3 man ylityksen (41 %, 46,7 Mmk). 23106: 29 OPM .... 36 18 077 100,0 10 216 764,6 4,1 Markkamääräisesti suurimmat ylitykset olivat 23107: 30 MMM ... 22 3 721 751,0 4 12 915,7 23,7 valtiovarainministeriön, työministeriön, opetus- 23108: 31 LM ....... 11 516 668,0 4 18 243,6 10,7 ministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön 23109: 32 KTM .... 26 4 298 222,0 4 36 200,7 5,4 hallinnonaloilla. Valtiovarainministeriön hallin- 23110: 33 STM ..... 34 48 096 860,0 9 213 182,9 1,0 23111: 34TM ....... 12 9 910 046,0 351 990,7 6,8 23112: nonalan suurin ylitys oli momentilla Arvonlisäve- 23113: 3 23114: 35YM ....... 12 3 467 600,0 3 102 646,2 4,1 romenot (804,9 Mmk), opetusministeriön hallin- 23115: 36 Valtion- nonalan suurin ylitys momentilla Opintoraha 23116: velka ... 3 25 079 575,0 - - - 022,7 Mmk) ja sosiaali- ja terveysministeriön 23117: Yhteensä .. 225 141 515 401,0 49 1810 424,0 4,9 hallinnonalan momentilla Valtionosuus työttö- 23118: V. 1994 ..... 254 138 000 209,0 56 1 135 112,8 3,8 myyskassoille (116,2 Mmk). Työministeriön hal- 23119: V. 1993 ..... 304 140 596 174,0 61 584 916,1 1,7 linnonalan suurimmat markkamääräiset ylitykset 23120: 23 23121: 23122: olivat momenteilla Valtionapu kunnille ja kun- Euroopan unionin ja Suomen väliset 23123: tayhtymille työttömyyden lieventämiseen (235,3 rahoitussuhteet 23124: Mmk) ja Työmarkkinatuki (115,7 Mmk). 23125: Valtion budjettitalous. Kertomusvuoden ti- 23126: linpäätöksen sisältyvät valtion budjettitalouden 23127: ja Euroopan unionin väliset tulot ja menot olivat 23128: seuraavat: 23129: 23130: 23131: Momentti Mmk 23132: 23133: 23134: Tulot 23135: 12.26.97 Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot (EU) .............................................................................. . 173,7 23136: 12.28.90 Euroopan unionin traditionaalisten varojen kantopalkkiot (EU) ........................................................... . 86,6 23137: 12.28.97 Siirtymäkorvaus Euroopan unionista (EU) ............................................................................................. . 2 700,5 23138: 12.30.01 EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saatavat tulot (EU) ....................................... . 1 822,2 23139: 12.30.02 EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta saatavat tulot (EU) .................................. . 299,6 23140: 12.30.03 EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä saatavat tulot (EU) .................................................. . 13,3 23141: 12.30.04 EU:lta saatavat muut tulot (EU) .............................................................................................................. . 0,9 23142: 12.34.40 Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot (EU) ..................................................................................... . 378,6 23143: Eräiden nettobudjetoitujen momenttien sisältämät EU-tulot .................................................................. . 24,1 23144: Yhteensä .................................................................................................................................................................. . 5 499,5 23145: 23146: Menot 23147: 24.99.01 Euroopan parlamentin jäsenten palkkaukset (EU) ................................................................................. . 4,6 23148: 28.89.68 Suomen maksuosuus Euroopan investointipankin pääomasta .............................................................. . 484,1 23149: 28.90.66 Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut Euroopan unionille (EU) ................................................... .. 3 026,6 23150: 28.90.67 I3ruttokansantuloon perustuvat maksut Euroopan unionille (EU) ........................................................ . 1 271,9 23151: 32.01.26 Kansaivälinen yhteistyö (osa EU) ........................................................................................................... . 35,0 1 23152: Yhteensä .................................................................................................................................................................. . 4 822,2 23153: 23154: 1 Taulukon luvussa on momenniin sisältyvä Suomen osuus Euratomin hankintakeskuksen peruspääomasta sekä vuosi- 23155: maksu Euroopan hiili- ja teräsyhteisölle. 23156: 23157: 23158: 23159: Valtiovarainministeriön ilmoituksen mukaan olivat kolmansien maiden tullit sekä maatalous- 23160: vuoden 1995 maataloustuesta EU tilitti Suomelle n. tuotteiden tuonti- ja sokerimaksut, joista makset- 23161: 1,2 mrd. mk 4.1.1996. Erä on valtion tilinpäätökses- tiin kertomusvuonna 865,7 Mmk. Koko vuoden 23162: sä merkitty vuoden 1995 tuloksi ja siitä on tehty kanto oli 1 018,8 Mmk, mutta loppuosa makset- 23163: tulorästi, koska erän on kirjanpidollisesti katsottu tiin vuoden 1996 puolella. Lisäksi kertomus- 23164: olevan vuoden 1995 tuloa. Tulorästimenettelyä vuonna maksettiin EU:lle terästeollisuuden 23165: sovelletaan muutoinkin valtion tilinpäätöksessä. tuotantomaksuja 10 Mmk. 23166: Kirjausperusteen valinnalla on merkitystä ensim- Euroopan unionin ja Suomen välisiä rahoitus- 23167: mäistä jäsenyysvuotta koskevissa laskelmissa, ja suhteita koskevat laskelmat perustuvat osin en- 23168: myöhemmin tilanne vakiintuu tältä osin. nakkotietoihin. Tarkkaa loppusummaa budjetin 23169: Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomiois- ulkopuolisista tuloista ja menoista ei voida antaa, 23170: tuin on marraskuussa 1996 antanut komissiolle koska EU rahoittaa myös suoraan hankkeen 23171: varainhoitovuotta 1995 koskevan tilintarkastus- toteuttajia. Budjetin ulkopuolelle tulee esim. suo- 23172: tuomioistuimen vuosikertomuksen. malaisten yritysten ja tutkimuslaitosten saamia 23173: tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyviä tukia, 23174: Budjettitalouden ulkopuolinen rahoitus. koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja sosiaalitukia, 23175: Tilastokeskuksen mukaan kansantalouden tilin- ympäristöpoliittisia tukia ym., joiden saajina ovat 23176: pidon ennakollisissa laskelmissa tiedossa olevia muut kuin valtion budjettitalouden piirissä olevat 23177: valtion talousarvion ulkopuolisia tuloja EU:lta toimijat. Valtiovarainministeriön mukaan on tie- 23178: olivat tulot Interventiorahastolle 407 Mmk. Sa- dossa, että tällaisia maksusitoumuksia tehtiin 23179: moin Tilastokeskus arvioi kuntatalouden saa- kertomusvuoden aikana yhteensä runsaan 600 23180: neen tuloja EU:lta 40 Mmk. Menoja EU:lle taas Mmk:n arvosta. 23181: 24 23182: 23183: Valtionvelka sä 30 626 Mmk. Rahastotalouden velasta oli vuo- 23184: den alussa markkamääräistä 16 858 Mmk ja va- 23185: Valtionvelan kehitys kertomusvuonna ilme- luuttamääräistä 14 918 Mmk. Vuoden päättyessä 23186: nee alla olevasta asetelmasta, johon on sisälly- vastaavat luvut olivat 16 257 Mmk ja 14 369 Mmk. 23187: tetty myös rahastotalouden velka. Korkoja maksettiin vuoden aikana budjettita- 23188: Budjettitalouden velka oli vuoden alussa louden velasta 23 883 Mmk (josta 799 Mmk 23189: 288 047 Mmk ja sen lopussa 340 979 Mmk. Tästä Valtion eläkerahastolle) ja rahastotalouden ve- 23190: oli vuoden alkaessa markkamääräistä 126 403 lasta 2 814 Mmk. Edellisenä vuonna korkomenot 23191: Mmk (josta 12,3 mrd. mk velkaa Valtion eläkera- olivat 19 938 Mmk (645 Mmk) ja 2 834 Mmk. 23192: hastolle) ja valuuttamääräistä 161 644 Mmk. Vuo- Budjettitalouden lainojen nostot olivat 206 288 23193: den lopussa budjettitalouden velasta oli markka- Mmk (edellisenä vuonna 170 499 Mmk) ja netto- 23194: määräistä 183 047 Mmk (josta 12,3 mrd. mk lainanotto 54 640 Mmk (edellisenä vuonna 23195: velkaa Valtion eläkerahastolle) ja valuuttamää- 69 190 Mmk). Rahastotalouden vastaavat luvut 23196: räistä 157 932 Mmk. Rahastotalouden velan mää- olivat 0 mk (edellisenä vuonna 1 921 Mmk) ja 23197: rä oli vuoden alussa 31 776 Mmk ja sen päättyes- -601 Mmk (edellisenä vuonna 1 420 Mmk). 23198: 23199: 23200: Valtionvelan kehitys v. 1995 23201: 23202: Velka Nostot Kuole- Valuu- Valuutta- Velka Muutos vuoden 23203: vuoden vuoden tukset tan- kurssien vuoden aikana 23204: alussa aikana vuoden vaihdot muutokset lopussa 23205: aikana vuoden 23206: aikana 23207: Mmk Mmk % 23208: 23209: 23210: Markkamääräinen velka ..... 143 261 197 578 141535 199 304' +56 043 +39,1 23211: Pitkäaikainen velka ................ 110 108 68 336 17 004 161 440 +51 332 +46,6 23212: Yleisöobligaatiolainat .......... 93 008 66 586 15 646 143 948 +50 940 +54,8 23213: Muut joukkovelkakirjalainat 1 863 634 1 229 ---634 -34,0 23214: Velkakirjalainat ................... 15 237 1 750 724 16 26Y +1 026 + 6,7 23215: Lyhytaikainen velka ................ 33 153 129 242 124 531 37 864 +4 711 +14,2 23216: 23217: Valuuttamääräinen velka ... 176 562 8710 8934 +2 273 -6310 172 301 --4 261 -2,4 23218: Pitkäaikainen velka ................ 176 562 8 710 8 934 +2 273 ---6 310 172 301 ---4 261 -2,4 23219: Obligaatiolainat ................... 160 587 6 428 5 093 +2 273 -5 650 158 545 -2042 -1,3 23220: Muut joukkovelkakirjalainat 9 090 463 3697 ---85 5 771 -3319 -36,5 23221: Velkakirjalainat ................... 6 885 1 819 144 -575 7 985 +1100 +16,0 23222: Yhteensä ................................ 319 823 206 2882 150 469 +2 273 -6310 371605' +51 782 +16,2 23223: V. 1994 .................................... 265 543 172 420 7 99 527 +7 -18 620 319 823' +54 280 +20,4 23224: V. 1993 .................................... 175 282 128 593 8 44 315 +346 + 5 637 265 543 4 +90 261 +51,5 23225: V. 1992 .................................... 92 052 86415 16305 + 28 +13 092 175 282 4 +83 230 +90,4 23226: V. 1991 .................................... 57 038 38 416 8 267 +158 + 4 707 92 052 5 +35 014 +61,4 23227: V. 1990 .................................... 52 912 12 307 8 073 -108 57 0386 + 4 126 + 7,8 23228: V. 1989 .................................... 58 084 9 206 13 484 -2 -892 52 912 -5172 -8,9 23229: V. 1988 .................................... 58 511 14 185 13 906 +1 -707 58 084 -427 -0,7 23230: V. 1987 .................................... 51 994 17 950 11 083 +1 -351 58 511 + 6 517 +12,5 23231: V. 1986 .................................... 46 981 15 257 11 126 + 882 51 994 + 5 013 +11 23232: V. 1985 .................................... 44 269 11 357 7 768 -877 46 981 + 2 712 + 6 23233: V. 1984 .................................... 38 124 11 113 5 580 + 612 44 269 + 6 145 +16 23234: V. 1983 .................................... 30 248 11 725 4 628 + 779 38124 + 7 876 +26 23235: V. 1982 .................................... 22 102 8 377 2 587 + 2 356 30 248 + 8 146 +37 23236: V. 1981 .................................... 17 966 5 500 2 123 -759 22 102 + 4 136 +23 23237: ' Sisältää 12,3 mrd. mk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle. 23238: 'Tästä määrästä 29 Mmk on tuloutettu vuodelle 1994. 23239: 3 Sisältää nettolainanoton ulkopuolelle jäävän VR:n Eläkesäätiölainan 1 750 Mmk. 23240: 4 23241: Sisältää 9,7 mrd. mk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle. 23242: 5 Sisältää 7,6 Mmk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle. 23243: 6 Sisältää 3,0 Mmk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle. 23244: 7 Tästä määrästä 2 311 Mmk on tuloutettu vuodelle 1993. 23245: 8 23246: Tästä määrästä 60 Mmk on tuloutettu vuodelle 1992. 23247: 25 23248: 23249: Kertomusvuoden päättyessä koko velkakan- Valuutta 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 23250: nan keskimääräinen nimelliskorko oli 7,3 o/o Osuus velasta 23251: % 23252: (v. 1994 7,2 o/o) ja efektiiviset kustannukset 7,6 o/o 23253: (v. 1994 7,9 o/o). Markkamääräisen velan keski- DEM ...... 15 16 20 22 24 28 26 23254: FRF ........ 6 9 11 14 13 12 15 23255: määräinen nimelliskorko oli 7,5 o/o (v. 1994 ECU ....... 13 24 19 15 13 13 23256: 9 23257: 7,0 o/o) ja efektiiviset kustannukset 8,2 o/o (v. 1994 GBP ....... 10 10 9 5 9 11 11 23258: 8,3 o/o) ja valuuttamääräisen vastaavasti 7,2 o/o ja JPY ........ 7 7 9 8 11 12 11 23259: 6,9 o/o (v. 1994 7,3 o/o ja 7,7 o/o). Efektiiviset kustan- USD ....... 24 21 10 16 13 11 10 23260: nukset on laskettu ottamalla huomioon kaikki NLG ....... 7 5 3 6 5 5 5 23261: toteutuneet kustannukset (ml. valuuttakurssi- CHF ....... 8 8 3 4 6 4 5 23262: BEF.. ...... 5 4 3 2 1 23263: muutokset) ja tarkasteluhetken jälkeen erään- DKK ...... 4 2 1 23264: 3 3 23265: tyvät korot ja kuoletukset 31.12.1995 vallin- LUF ........ 3 3 2 1 1 23266: neiden valuuttakurssien mukaan, joten ne eivät ATS ........ 0 1 1 1 23267: sisällä myöhempien valuuttakurssimuutosten PSC ........ 0 0 0 23268: vaikutuksia. Lainojen lopulliset efektiiviset kus- SEK ........ 1 0 0 0 23269: tannukset selviävät vasta lainan tultua kokonaan ITL ......... 0 0 0 0 23270: KWD ..... 2 0 0 23271: maksetuksi. 23272: Koko velkakannan keskimääräinen takaisin- 23273: maksuaika kertomusvuoden päättyessä oli 4 v 4 23274: kk (v. 1994 4 v 9 kk). Markkamääräisen velan 23275: keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 3 v 7 kk Valtion valuuttamääräinen velka oli maksuta- 23276: (v. 1994 3 v 6 kk). Valuuttamääräisen velan setilaston (SP) mukaan kertomusvuoden päät- 23277: keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 5 v 3 kk tyessä 75 o/o koko maan valuuttamääräisestä 23278: (edellisenä vuonna 5 v 10 kk). nettovelasta. Vuotta aiemmin se oli 68 o/o, vuoden 23279: Valtionvelasta maksettiin kertomusvuonna 1993 päättyessä 59 o/o, vuoden 1992 päättyessä 23280: korkoja yhteensä 26 697 Mmk (v. 1994 22 772 49 o/o, vuoden 1991 päättyessä 30 o/o ja vuoden 23281: Mmk), josta markkamääräisen velan osuus oli 1990 päättyessä 18 o/o. Maan ulkomainen netto- 23282: 13 913 Mmk (v. 1994 11 029 Mmk). Tästä oli 799 velka, joka vuosikymmenen alussa kasvoi varsin 23283: Mmk (v. 1994 645 Mmk) budjettitalouden Valtion voimakkaasti, oli Suomen Pankin maksutie- 23284: eläkerahastolle maksamaa korkoa. dotteen mukaan kertomusvuoden päättyessä 23285: Valuuttamääräisestä valtionvelasta, joka koko- 233,3 mrd. mk oltuaan vuotta aiemmin 263,6 23286: naisuudessaan on pitkäaikaista, maksettiin ker- mrd. mk, vuoden 1993 päättyessä 260,9 mrd. mk, 23287: tomusvuonna korkoja 12 784 Mmk (v. 1994 vuoden 1992 päättyessä 228,0 mrd. mk, vuoden 23288: 11 743 Mmk). Noin 53 o/o velasta eli 91 694 Mmk 1991 päättyessä 173,4 mrd. mk ja vuoden 1990 23289: (v. 1994 47 o/o velasta eli 83 385 Mmk) on makset- päättyessä 143,5 mrd. mk. 23290: tava viiden seuraavan vuoden aikana. Kuoletuk- Valtionvelan määrä 371,6 mrd. mk oli kerto- 23291: sia erääntyy 6-10 vuoden kuluessa 66 867 Mmk musvuoden päättyessä 153 o/o suurempi kuin val- 23292: (v. 1994 81 411 Mmk) ja sen jälkeen 13 740 Mmk tion tulot ilman nettolainanottoa (v. 1994 148 o/o, 23293: (v. 1994 11 766 Mmk). v. 1993 104 o/o ja v. 1992 35 o/o). Tämä merkitsee 23294: Kertomusvuoden päättyessä olleen valuutta- sitä, että kertomusvuoden valtion tulot kattavat 23295: määräisen velan valuuttajakauma oli muuttunut vain vajaat 40 o/o velan määrästä, joten koko velan 23296: edellisen vuoden lopussa olleen lainakannan maksamiseen tarvittaisiin valtion kaikki tulot n. 23297: valuuttajakaumasta. Valuuttamääräisen velan va- 2,5 vuoden ajalta, mikäli tulot pysyvät kertomus- 23298: luuttajakauma oli vuosien 1989-95 lopussa seu- vuoden tasolla. Mainittakoon, että vielä v. 1991 23299: raava: velan määrä oli 67 o/o valtion tuloista ilman netto- 23300: lainanottoa. Valtion lainojen nostot olivat kerto- 23301: musvuonna 206 288 Mmk ja velan nettolisäys 23302: 51 782 Mmk. Edellisenä vuonna lainojen nostot 23303: olivat 172 420 Mmk ja velan nettolisäys 54 280 23304: Mmk. Vuonna 1993 vastaavat luvut olivat 128 593 23305: Mmk ja 90 261 Mmk oltuaan v. 1992 86 415 Mmk 23306: ja 83 230 Mmk. Vuonna 1991 ne olivat 38 416 23307: Mmk ja 35 014 Mmk ja v. 1990 12 307 Mmk ja 23308: 4126 Mmk. 23309: 26 23310: 23311: Seuraavassa asetelmassa on esitetty valtionve- kokonaismäärää ao. vuoden lopussa mark- 23312: lan kehitys kymmenen vuoden välein v. 1950- kinahintaiseen bruttokansantuotteeseen: 23313: 80 ja vuodesta 1985 vuosittain sekä verrattu velan 23314: 23315: 23316: Vuosi Valtion bmttovelka (ml. rahastot) Bmtto- Koko Valuutta- 23317: kansan- valtion- määräinen 23318: Markka- Valuutta- Yhteensä tuote velka valtion- 23319: määräinen tnääräinen velka 23320: Mmk % BKT:sta 23321: 23322: 23323: 1950 ·························································· 698 659 1 357 5 553 24,4 11,9 23324: 1960 ·························································· 867 747 1 614 16 199 10,0 4,6 23325: 1970 ·························································· 2 644 1 557 4 201 45 743 9,2 3,4 23326: 1~ ......................................................... . 7 625 10 341 17 966 192 556 9,3 5,4 23327: 1985 ·························································· 21 304 25 677 46 981 336 824 13,9 7,6 23328: 1986 ·························································· 25 013 26 981 51 994 357 566 14,5 7,5 23329: 1987 ·························································· 29 831 28 680 58 511 391 597 14,9 7,3 23330: 1988 ·························································· 31 805 26 279 58 084 441 539 13,2 6,0 23331: 1989 ·························································· 30 126 22 786 52 912 496 935 10,6 4,6 23332: 1990 ·························································· 32 245 24 793 57 038 514 430 11,1 4,8 23333: 1~1 ·························································· 48 406 43 646 92 052 490 868 18,8 8,9 23334: 1992 ......................................................... . 68895 106 387 175 282 475 674 36,8 22,4 23335: 1993 ·························································· 109 966 155 577 265 543 482 397 55,0 32,3 23336: 1994 ·························································· 143 261 176 562 319 823 509 924 62,7 34,6 23337: 1995 ·························································· 199 304 172 301 371 605 545 729 1 68,1 30,9 23338: 1996 ·························································· 235 732 2 173 683' 409 415 2 569 187 1 71,9 30,5 23339: 1 23340: Ennakkoluku. 23341: 2 23342: Arvio. 23343: 23344: 23345: 23346: 23347: Syksyllä 1996 tehdyn arvion mukaan koko Valtionvelasta 30.9.1996 oli 373,4 mrd. mk 23348: valtionvelan kanta nousee v. 1997 438,2 mrd. budjettitalouden velkaa. Tästä oli valuuttamää- 23349: mkaan (ml. lainat Valtion eläkerahastolta). Kun räistä 157,6 mrd. mk ja markkamääräistä 215,8 23350: vuoden 1997 BKT:n arvioitiin nousevan n. 600 mrd. mk, josta 12,3 mrd. mk oli budjettitalouden 23351: mrd. mkaan, nousisi valtionvelan osuus BKT:sta velkaa Valtion eläkerahastolle. Rahastotalouden 23352: 73 o/o:iin. Ennakkoarvion mukaan valtionvelan 30,0 mrd. mk:n velasta oli 15,5 mrd. mk markka- 23353: määrä olisi v. 1998 72 o/o BKT:sta. määräistä ja 14,5 mrd. mk valuuttamääräistä. 23354: Valtionvelka (ml. rahastot ja lainat Valtion Koko valtionvelan korkomenot 1.1.-30.9.1996 23355: eläkerahastolta) oli noussut 30.9.1996 mennessä olivat 26,8 mrd. mk, josta budjettitalouden osuus 23356: jo 403,4 mrd. mkaan, josta 231,3 mrd. mk oli oli 24,6 mrd. mk ja rahastotalouden osuus 2,2 23357: markkamääräistä ja 172,2 mrd. mk valuuttamää- mrd. mk. 23358: räistä. Valuuttakurssimuutosten aiheuttamasta Jos valtionvelan kokonaismäärästä vähenne- 23359: 404 Mmkn lisäyksestä huolimatta valuuttamää- tään budjettitalouden velka Valtion eläkerahas- 23360: räisen velan kokonaismäärä oli vuoden 1996 tolle ja siihen lisätään valtion metallirahavastuu, 23361: aikana alentunut 140 Mmklla. Valuuttamääräi- kansainvälisille rahoituslaitoksille annetut sitou- 23362: nen velka ja sen muutokset oli tällöin laskettu mukset sekä velka Ydinjätehuoltorahastolle, saa- 23363: vuoden 1996 syyskuun viimeisen päivän Suo- daan valtiontalouden kokonaisvelaksi 30.9.1996 23364: men Pankin keskikurssien mukaan. 398,0 mrd. mk. 23365: Valtiovarainministeriö on ilmoituksensa mu- Valtionvelan määrän kasvu on lisännyt sen 23366: kaan varainhankinnassaan painottanut markka- hoitokustannuksia nopeasti. Seuraavasta asetel- 23367: määräistä lainanottoa. Kertomusvuonna noste- masta ilmenevät valtion velanhoitomenot (ml. 23368: tusta lainamäärästä lähes 96 o/o olikin markka- rahastot) v. 1986-95. 23369: määräistä, ja v. 1996 syyskuun loppuun mennes- 23370: sä toteutunut nettolainanotto oli kokonaisuudes- 23371: saan markkamääräistä. 23372: 27 23373: 23374: 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 23375: Mmk 23376: 23377: 23378: Korot ja indeksikorotukset 4 639 4 841 5 199 4 932 4 733 5 991 8 762 18 361 22 771 26 697 23379: Markkamääräinen ........ 2 202 2 595 2 806 2 855 2 783 3 498 4 120 7 276 9 365 12 170 23380: Valuuttamääräinen ....... 2 293 2 084 2 367 2 059 1 918 2 279 4 103 8 867 10572 11 713 23381: Rahastot ........................ 144 162 26 18 32 214 539 2 218 2 834 2 814 23382: Palkkiot ja muut menot ... 272 308 218 211 178 292 1 283 860 992 702 23383: Kuoletukset (brutto) ........ 11 126 11 083 13 906 13 484 8 063 8 267 15 784 44 313 99 527 150 469 23384: Markkamääräinen ........ 3 894 5 866 9 043 7 337 5 373 4 992 11 974 38 337 92 124 140 934 23385: Valuuttamääräinen ....... 6 112 3 851 4 826 6 009 2 390 3 066 1 905 4 860 6 902 8 934 23386: Rahastot ........................ 1 120 1 366 37 138 300 209 1 905 1 116 501 601 23387: Yhteensä ......................... 16037 16 232 19 323 18 627 12974 14550 25 829 63 533 123 290 177 868 23388: 23389: Velan (pl. rahastot ja kuo- 23390: letukset) hoitokustan- 23391: nusten osuus valtion ti- 23392: Iinpäätöksen mukaisista 23393: kokonaismenoista, % ... 5,0 4,7 4,6 4,1 3,5 3,6 4,9 8,4 10,6 12,4 23394: 23395: 23396: 23397: 23398: Vuoden 1996 velanhoitomenot (pl. rahastot ja maan ulkomaisesta nettovelasta on kasvanut, 23399: kuoletukset) on arvioitu lähes 29,3 mrd. mk:n mikä on pääosin aiheutunut muiden sektoreiden 23400: suuruisiksi. Valtionvelan hoitomenojen osuus pyrkimyksestä vähentää valuuttamääräistä vel- 23401: valtion budjetoiduista kokonaismenoista nousisi kaansa. 23402: arvioiden mukaan tällöin jo 15,1 o/o:iin. Pelkästään budjettitalouden valtionvelan kor- 23403: Yhteenvetona edellä esitetystä voidaan tode- kojen maksuun on vuoden 1997 talousarvioesi- 23404: ta, että valtionvelan markkamäärä on kertomus- tyksessä arvioitu tarvittavan 26 436,2 Mmk, mikä 23405: vuonna noussut edellisvuotisesta n. 16 o/o. Uutta on 13,9 o/o valtion vuoden 1997 talousarvioesi- 23406: velkaa on nostettu 206 288 Mmk, kun edellisenä tyksen mukaisista menoista. Velanhoitomenojen 23407: vuonna nostettiin 172 420 Mmk. Vaikka kuole- rahoittamiseen tarvittava osuus on 16,7 o/o valtion 23408: tuksia on maksettu 150 469 Mmk ja markan arvioiduista tuloista ilman nettolainanottoa ja 23409: ulkoisen arvon vahvistumisen seurauksena 20,6 o/o arvioiduista vero- ja veronluonteisista tu- 23410: valuuttamääräisen velan markkavasta-arvo vähe- loista. Velanhoitoon tarvitaan 58,2 o/o tulo- ja 23411: ni 6 310 Mmk:lla, oli velan nettolisäys kertomus- varallisuusveron arvioidusta tuotosta. Verrattaes- 23412: vuonna 51 782 Mmk oltuaan edellisenä vuonna sa velanhoitomenoja talousarvioesityksen mu- 23413: 54 280 Mmk. Erityisesti valuuttamääräisen velan kaiseen nettolainanottoon voidaan todeta, että 23414: kasvu on kuluvalla vuosikymmenellä ollut erit- velanhoitomenojen ennakoidaan olevan 94 o/o 23415: täin nopeaa. Kun valuuttamääräisen velan mark- arvioidusta nettolainanotosta. 23416: kavasta-arvo vielä vuoden 1990 päättyessä oli 23417: 24 793 Mmk, oli se kertomusvuoden lopussa jo Valtiontilintarkastajat pitävät valtionvelan 23418: 172 301 Mmk. Valuuttamääräinen velka on näin tulevaa kehitystä edelleen hyvin huolestuttava- 23419: ollen viidessä vuodessa seitsenkertaistunut. Sa- na, kun otetaan huomioon suurtyöttömyyden 23420: maan aikaan markkamääräinen velka on kasva- vaikutus valtion tulo- ja menokehitykseen sekä 23421: nut 32 245 Mmk:sta 199 304 Mmk:aan eli yli valtionvelan kasvavat korkomenot. 23422: kuusinkertaistunut. Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtion- 23423: Valtionvelan rakenne on kertomusvuonna velan hoito aiheuttaa lähivuosina yhä kasvavia 23424: edelleen jossain määrin korjautunut. Valuutta- vuotuisia kustannuksia. Valtiontalouden net- 23425: määräisen velan osuus oli vuoden lopussa n. torahoitustarve on tosin säästötoimien ansiosta 23426: 46 o/o koko velkakannasta oltuaan vuotta aiem- kääntynyt laskuun, mutta kun valtion verotuloja 23427: min n. 55 o/o ja vuoden 1993 päättyessä lähes ei vastaisuudessa voitane merkittävästi lisätä ve- 23428: 60 o/o. Valuuttamääräistä velkaa vähensi kerto- rotusta kiristämällä, asettavat valtionvelan 23429: musvuonna kuoletusten lisäksi markan ulkoisen hoitokustannukset vielä vuosien ajan huomatta- 23430: arvon vahvistuminen. Valtionvelan osuus koko via rajoituksia harjoitettavalle finanssipolitii- 23431: 28 23432: 23433: kalle. Kun lisäksi taloudellisen toiminnan vil- Valtion lainananto ja korkotukilainat 23434: kastuminen vähentää työttömyyttä ja lisää vero- 23435: tuloja vain hitaasti, joudutaan vielä vuosia otta- Valtio antaa lainoja sekä talousarvion että sen 23436: maan uutta velkaa pelkästään entisten velkojen ulkopuolella olevien rahastojen kautta. Alla ole- 23437: korkojen maksamiseksi. Tämä merkitsee sitä, että vasta taulukosta käyvät ilmi valtion lainaksi anta- 23438: velan määrä tulee jatkuvasti kasvamaan, ellei- mien varojen määrä kertomusvuoden alussa ja 23439: vät valtion tulot lisäänny tai ellei valtion muita lopussa, vuoden aikana annetut uudet lainat 23440: menoja kyetä vähentämään niin paljoa, että sekä kertomusvuonna kertyneet kuoletukset ja 23441: valtionvelan korot voidaan maksaa ilman uutta korot. Taulukko ei sisällä Valtion ydinjäte- 23442: lainanottoa. huoltorahaston lainanantoa. Taulukosta ilmene- 23443: Valtiontilintarkastajien mielestä hallituksen vät myös erityyppisten lainojen suhteellinen li- 23444: olisi laadittava pitkän aikavälin ohjelma valtion säys tai vähennys kertomusvuoden aikana sekä 23445: velkaantumisen ja siitä aiheutuvien kustannus- vuoden alussa olleelle lainapääomalle laskettu 23446: ten jatkuvan kasvun pysäyttämiseksi ja tuotava korkotuotto Valtiokonttorista ja rahastoista saa- 23447: se eduskunnan vahvistettavaksi. Tämä voisi ta- tujen tietojen mukaan. Maatilatalouden kehittä- 23448: pahtua esimerkiksi siten, että hallitus pyytäes- misrahaston lainoihin on sisällytetty myös myy- 23449: sään eduskunnalta lainanottovaltuuksia esittäi- tyjen tilojen kauppahintasaatavat Yrityksille 23450: si laskelmansa siitä, miten valtionvelan jatkuva suunnatusta lainanannosta kanavoidaan suurin 23451: kasvu aiotaan estää ja miten ja missä ajassa osa Suomen Vientiluotto Oy:n ja Kehitysalue- 23452: ennestään olemassa olevan ja esitetyn valtionve- rahasto Oy:n kautta, joiden valtiolta saarnat lainat 23453: lan lyhennykset ja korot aiotaan maksaa. sisältyvät taulukossa kohtaan Lainat luottolaitok- 23454: sille. 23455: 23456: 23457: Valtion lainananto v. 1995 23458: 23459: Lainaryhmä Laina- Lisäys Vähen- Laina- Korot Lainapaä- Korko- 23460: pääoma vuoden nys pääoma oman muutos tuotto 23461: vuoden aikana vuoden vuoden 23462: alussa aikana lopussa V. V. V. V. 23463: 1995 1994 1995 1994 23464: Mmk % 23465: 23466: Kehitysluotot .......................................................... . 736 13 217 532 5 -28 +2 0,7 0,4 23467: Lainat Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle .......... .. 106 4 102 2 --4 -3 1,9 1,8 23468: Eläkemaksulainat valtion liikelaitoksille .............. . 217 43 173 14 -20 -56 6,5 5,1 23469: Lainat väestönsuojelua varten .............................. . 1 0 1 0 -25 -33 23470: Rakennuslainat peruskouluille ............................ .. 159 24 135 9 -15 -13 5,7 5,5 23471: Lainat yksityisoppikoulujen muuttamiseksi kun- 23472: nallisiksi kouluiksi ............................................. . 25 3 22 1 -11 -7 5,7 7,4 23473: Rakennuslainat kirjastoille .................................... . 29 2 27 2 -8 -9 6,9 6,3 23474: Veikkausvoittovaroista myönnetyt lainat ............ .. 193 31 162 9 -16 -14 4,7 4,9 23475: Muut lainat opetuksen, tieteen ja kulttuurin edis- 23476: tämiseksi ............................................................ . 2 1 1 0 --42 -33 23477: Valtion asuntorahaston lainat .............................. .. 54 328 3 803 3 825 54 307 2 166 --0 +5 4,0 4,0 23478: Lainat vesihuoltolaitteiden rakentamiseen .......... .. 1 1 0 0 --45 -34 23479: Vesiensuojelulainat teollisuudelle ........................ . 6 3 3 0 --49 --43 10,0 23480: Lainat peruskuivatukseen .................................... .. 45 7 5 47 1 +6 +10 2,2 2,4 23481: Työvoima ............................................................... . 1 0 1 0 --0 0 23482: Maatilatalouden kehittämisrahaston lainat .......... .. 7 127 218 728 6 617 280 -7 -7 3,9 4,1 23483: Muut lainat asutustoiminnan edistämiseen .......... . 112 1 11 102 4 -9 -8 3,6 3,3 23484: Metsänparannuslainat ........................................... . 1 241 92 178 1 155 39 -7 --6 3,1 2,9 23485: Muut lainat maa- ja metsätalouden tukemiseen .. . 2 0 2 0 -15 -12 23486: Lainat Valtionrautateiden asuinrakennusten 23487: peruskorjaamiseen ............................................. . 26 26 2 0 +4 7,7 8,0 23488: Tuotekehityslainat ................................................ .. 1 040 208 133 1 115 21 +7 +3 2,0 2,5 23489: Lainat luono-osakeyhtiöille .................................. . 1 622 215 1 407 64 -13 -15 4,2 3,9 23490: Kauppahintasaatavat valtion liikelaitoksilta, 23491: valtionyhtiöiltä ja yrityksiltä .............................. . 437 154 58 533 23 +22 -35 5,3 4,9 23492: 29 23493: 23494: Muut lainat teollisuuden edistämiseen .................. 57 10 8 59 0 3 -19 23495: Lainat energiatalouden edistämiseen .................... 50 19 31 3 -38 -23 6,0 4,6 23496: Lainat yritysten kansainvälistymiseen ................... 96 27 70 4 -27 -14 4,2 4,5 23497: Yhteensä ................................................................ 67 658 4507 5 537 66629 2 650 -2 +2 3,9 4,0 23498: 23499: Yht. V. 1994 ............................................................. 66 439 5 646 4 427 67 658 2 641 +2 +8 4,0 4,2 23500: Yht. V. 1993 ............................................................. 61 671 7 954 3 186 66 439 2 569 +8 +12 4,2 4,1 23501: Yht. V. 1992 ............................................................. 55 165 9 883 3 377 61 671 2 270 +12 +15 4,1 3,9 23502: Yht. V. 1991 ............................................................. 48 121 10 292 3 248 55 165 1 900 +15 +11 3,9 3,8 23503: 23504: 23505: 23506: Kertomusvuoden lainapääoman lisäykseen si- Suurin osa (kertomusvuoden lopussa n. 23507: sältyy 17 Mmk pääomitettuja korkoja. Lainava- 81,5 o/o) valtion lainanannosta on asuntolainoja. 23508: rojen vähennykseen sisältyy kertomusvuonna Näiden lainojen lainapääoma kertomusvuoden 23509: arvopaperistettuja lainasaamisia 1 548 Mmk, alussa ja lopussa, sen lisäys ja vähennys 23510: avustuksiksi muutettujen kehitysluottojen tileistä kertomusvuonna sekä vuoden aikana kertyneet 23511: poistoja 206 Mmk ja muita tileistä poistoja 73 korot ja vuoden alussa olleelle lainapääomalle 23512: Mmk. laskettu korkotuotto ilmenevät seuraavasta tau- 23513: lukosta: 23514: 23515: 23516: Lainaryhmä Laina- Lisäys Vähen- Laina- Korot Laina pää- Korko- 23517: pääoma vuoden nys pääoma oman muutos tuotto 23518: vuoden aikana vuoden vuoden 23519: alussa aikana lopussa V. V. V. V. 23520: 1995 1994 1995 1994 23521: Mmk % 23522: 23523: Vuokratalolainat .......................................•............. 36 245 2 402 2 235 36 412 1 331 +0 +7 3,6 3,7 23524: Asunto-osakeyhtiötalolainat .................................. 53 14 39 5 -26 -62 9,4 6,3 23525: Henkilökohtaiset asunto-osakelainat .................... 5 193 123 585 4 731 236 -9 -7 4,5 4,5 23526: Omakotitalolainat ................................................... 6 691 240 651 6 280 316 -6 -3 4,7 4,9 23527: Peruskorjaus- ja perusparannuslainat ··················· 5 873 1 038 303 6 608 266 +13 +16 4,5 4,5 23528: Muut asuntolainat ................................................... 203 0 12 191 7 -6 -5 3,4 3,3 23529: Lämmityslaitoslainat ................................................ 70 24 46 5 -34 -29 7,1 7,1 23530: Yhteensä ................................................................ 54 328 3803 3825 54307 2166 ___., +5 4,0 4,0 23531: 23532: Yht. V. 1994 ............................................................. 51 795 4 631 2 098 54 328 2084 +5 4,0 23533: Yht. V. 1993 ............................................................. 46 417 6 920 1 542 51 795 1 850 +12 4,0 23534: Yht. V. 1992 ............................................................. 39 234 8 640 1 457 46 417 1 490 +18 3,8 23535: Yht. V. 1~1 ............................................................. 32 304 8 292 1 362 39 234 1 161 +21 3,6 23536: Yht. v. 1990 ............................................................. 28 893 4 851 1440 32 304 1 003 +12 3,5 23537: Yht. v. 1989 ............................................................. 26 750 3 730 l 587 28 983 899 +8 3,4 23538: Yht. V. 1988 ............................................................. 25 045 3 345 1 640 26 750 782 +7 3,1 23539: Yht. v. 1987 ............................................................. 23 624 2 792 1 372 25 045 734 +6 3,1 23540: Yht. V. 1986 ............................................................. 22 577 2 281 1 234 23 624 803 +5 3,6 23541: Yht. V. 1985 ............................................................. 21 373 2 293 1 089 22 577 7~ +6 3,7 23542: Yht. V. 1984 ............................................................. 20 007 2 268 901 21 373 700 +7 3,5 23543: Yht. V. 1983 ............................................................. 18 239 2 558 791 20 007 562 +10 3,1 23544: Yht. V. 1982 ............................................................. 16 523 2 294 578 18 239 462 +10 3,1 23545: Yht. v. 1981 ............................................................. 14 923 2 010 409 16 523 324 +11 2,8 23546: 23547: 23548: 23549: Edellä olevassa selvityksessä ei ole otettu huo- takaisin viimeistään vuoden 2025 toukokuussa 23550: mioon aravalainojen arvopaperistamisen yhtey- tai, kun kaikki Fennica no. 1 p.l.c:n liikkeeseen 23551: dessä 20.11.1995 erityisyhteisö Fennica no. 1 laskemat joukkovelkakirjalainat on maksettu 23552: p.l.c.:lle myönnettyjä lainoja. Asuntorahasto pois. Fennica no. 1 p.l.c:llä on oikeus maksaa 23553: myönsi Fennica no. 1 p.l.c:lle seuraavat lainat: laina aiemmin, mikäli sillä on tähän tarkoituk- 23554: - Pääomalaina 15,5 Mmk. Laina maksetaan seen jakokelpoisia varoja. 23555: 30 23556: 23557: - Laina liikkeeseenlaskukustannuksiin 1,3 kohdissa Lisäys vuoden aikana ja Lainapääoma 23558: Mmk. Lainaa lyhennetään puolivuosittain viiden vuoden lopussa. 23559: vuoden ajan alkaen 20.5.1996. Valtion talousarvion sekä asuntorahaston va- 23560: Näistä lainoista ei kertynyt korkoja vielä kerto- roista v. 1986-95 nostetut lainat (pl. Fennica no. 23561: musvuonna. Tarkasteltaessa valtion koko lai- 1 p.l.c:n lainat) jakaantuivat kuoletusaikojen 23562: nanantaa on em. summat otettava huomioon mukaan eriteltyinä seuraavasti: 23563: 23564: 23565: 23566: Kuoletus- 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 23567: aika 23568: vuosia Mmk 23569: 23570: 23571: 0 -5 ................................. 64 97 130 141 219 250 120 59 10 1 23572: 6 -10 ............................... 270 272 727 243 229 251 224 239 237 247 23573: 11-15 ............................... 235 433 283 154 12 648 15 23574: 16--20 ............................... 1 137 1 340 1 564 1 129 1 246 627 676 418 261 222 23575: 21-25 ............................... 134 97 176 179 135 1 337 1 218 1 104 613 379 23576: 26--30 ............................... 972 1 228 1 556 2 482 2 898 1 745 435 53 2 23577: Yli 31 ................................. 5 38 56 518 4 335 6 391 5 487 3 802 3 286 23578: 23579: 23580: 23581: 23582: Valtion antolainauskannan jakauma korko- prosentin mukaan kertomusvuoden lopussa. 23583: prosentin mukaan kertomusvuoden lopussa il- Taulukosta puuttuvat kehitysluottolainat, joiden 23584: menee seuraavasta taulukosta, jossa on esitetty pääoma 31.12.1995 oli 532 Mmk (v. 1994 736 23585: Valtiokonttorin hoidossa olevat lainat tehtävä- Mmk). 23586: alueittain (Mmk:ina) ja niiden jakauma korko- 23587: 23588: 23589: 23590: Tehtävä Korkokanta o/o 23591: 0,0 0,25- 1,25- 2,25- 3,25- 4,25- 5,25- 6,25- 7,25- 8,25- 9,25- 0,25- 11,25- Yht. Keski- 23592: 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 9,00 10,00 11,00 11,5( korko 23593: 23594: 23595: Yleinen hallinto 90 - - - - 196 78 275 - 4 - - - 644 5,0 23596: Yleinen järjestys 23597: ja turvallisuus - - - - - - 1 - - - - - - 6 6,0 23598: Opetus, tiede ja 23599: kulttuuri 0 - 1 - - 288 - - 57 - - - - 347 5,4 23600: Asuminen ja 23601: ympäristö 1 857 3 390 2 505 10 673 9 235 16 248 4 897 716 90 770 393 - - 54 309 4,1 23602: Maa- ja metsä- 23603: talous 0 - - - - 0 0 - - - - - - 1 3,6 23604: Liikenne - - - - - 0 - - 26 - - - - 26 8,0 23605: Teollisuus ja 23606: muut elinkeinot 49 1 1 212 437 426 650 8 14 1 - 0 - - 2 796 2,9 23607: Yhteensä 1996 3 391 3718 11110 9661 17 382 4984 1006 174 774 393 - - 58124 4,0 23608: 0/o 3,4 5,8 6,4 19,1 16,6 29,9 8,6 1,7 0,3 1,3 0,7 100 23609: 23610: Yht. V. 1994 296 7 124 1 505 11 139 11 944 14 656 3 415 2 020 621 1 063 4 550 - - 58 334 4,1 23611: o/o 0,5 12,2 2,6 19,1 20,5 25,1 5,9 3,5 1,1 1,8 7,8 100 23612: Yht. V. 1993 303 8684 1 301 11 836 5 293 8 371 10 076 2 710 943 2 531 4 629 - - 56 676 4,3 23613: o/o 0,5 15,3 2,3 20,9 9,3 14,8 17,8 4,8 1,7 4,5 8,2 100 23614: Yht. V. 1992 310 8809 2988 10 278 4150 6929 3 339 5410 2 937 3104 1 031 2 320 111 51 715 4,4 23615: o/o 0,6 17,0 5,8 19,9 8,0 13,4 6,5 10,5 5,7 6,0 2,0 4,5 0,2 100 23616: Yht. V. 1991 341 10 648 1 844 10 504 5 877 2 969 2 234 3 102 1 752 2011 686 2 339 - 44 305 3,9 23617: o/o 0,8 24,0 4,2 23,7 13,3 6,7 5,0 7,0 4,0 4,5 1,5 5,3 100 23618: 31 23619: 23620: Koska keskikorko on laskettu kertomusvuo- Edellä sivuilla 28--29 esitettyyn taulukkoon 23621: den lopun lainakannasta samoin perustein kuin sisältyvä Maatilatalouden kehittämisrahaston lai- 23622: edellä olevasta kappaleesta ilmenee, eroaa se nananto kehittyi kertomusvuoden aikana seuraa- 23623: edellä olevan taulukon (Valtion lainananto v. vasti: 23624: 1995) luvuista, joissa laskentaperusteena on käy- 23625: tetty vuoden 1994 lopun lainakantaa ja kerto- 23626: musvuonna kertyneitä korkoja. 23627: 23628: 23629: 23630: Maatilatalouden kehittämisrahasto v. 1995 23631: 23632: Lainat Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot Laina- Korko- 23633: pääoma vuoden vuoden pääoma pääoman tuotto 23634: vuoden aikana aikana vuoden muutos 23635: alussa lopussa 23636: Mmk o/o 23637: 23638: 23639: Asutuskassalainat ............................................. 0 0 0 23640: Maaseutuelinkeinolainat .................................. 1 430 171 79 1 522 48 + 6 3,3 23641: Maatilalainat ..................................................... 4 855 2 491 4 365 199 -10 4,1 23642: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoimin- 23643: nan lainat ..................................................... 147 24 124 7 -16 5,0 23644: Rahoituslain mukaiset lainat: 23645: Tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat ......... 0 0 0 -84 23646: Maankäyttölainat: 23647: Rahalaitosten lainat ...................................... 64 17 48 3 -26 5,1 23648: Tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat ......... 2 0 0 2 -17 23649: Velaksi myytyjen tilojen kauppahinnat .......... 628 45 117 557 21 -11 3,4 23650: Provisiot valtion takauksista ............................ 0 23651: Yhteensä ......................................................... 7127 218 738 6617 279 -7 3,9 23652: 23653: Yht. V. 1994 ...................................................... 7 434 421 767 7 127 308 -5 4,1 23654: Yht. v. 1993 ...................................................... 7 658 339 706 7 474 339 -2 4,4 23655: Yht. v. 1992 ...................................................... 7 733 620 684 7 658 349 -1 4,5 23656: Yht. V. 1~1 ...................................................... 7 539 913 719 7 733 308 +3 4,1 23657: 23658: 23659: 23660: 23661: Rahaston varoista myönnetyistä lainoista asu- dosta 0,75 o/o sekä maatila-, maankäyttö-ja maa- 23662: tuskassalainat ovat kuntien hoidossa ja perittävi- seudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan 23663: nä. Maaseutuelinkeinolainat, maatilalainat, maa- edistämislain mukaisten lainojen hoidosta 0,60 o/o 23664: seudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan vuodessa siitä määrästä, mikä niillä kunkin 23665: edistämislain mukaiset lainat ja maankäyttölainat vuosineljänneksen päättyessä oli luotansaajilta 23666: ovat rahalaitosten hoidossa ja perittävinä. Maan- erääntymättä olevaa pääomaa. 23667: hankintalain mukaan muodostettujen tilojen Rahaston varoista myönnettyjen lainojen hoi- 23668: myyntihintoihin liitetyt lainat (rahoituslain mu- dosta suoritettiin kertomusvuodelta hoito- 23669: kaiset) ja asutuslain mukaiset kauppahinnat peri- palkkioita rahalaitoksille yhteensä 40,5 Mmk (v. 23670: tään lääninhallitusten toimesta. Maankäyttölain 1994 42,5 Mmk ja v. 1993 42,9 Mmk). Tästä oli 23671: mukaan muodostettujen tilojen myyntihintoihin Osuuspankkien Keskuspankki Oy:n osuus 28,7 23672: liitetyt lainat sekä maankäyttö-, porotila-, kolt- Mmk (v. 1994 29,6 Mmk), Oy Samlink Ab:n 2,7 23673: ta-, luontaiselinkeino-, maatila-, porotalous- ja Mmk (v. 1994 5,9 Mmk), Merita Pankki Oy/ 23674: maaseutuelinkeinolain nojalla syntyneet kaup- KOP:n 3,0 Mmk (v. 1994 2,7 Mmk), Merita Pankki 23675: pahinnat perii maa- ja metsätalousministeriön Oy/SYP:n 2,7 Mmk (v. 1994 2,5 Mmk), Posti- 23676: tietopalvelukeskus. pankki Oy:n 2,5 Mmk (v. 1994 1,5 Mmk) ja 23677: Rahalaitoksille suoritettiin kertomusvuodelta Suomen Hypoteekkiyhdistyksen 0,2 Mmk 23678: hoitopalkkioina maaseutuelinkeinolainojen hoi- (v. 1994 0,3 Molli:). 23679: 32 23680: 23681: Valtio osallistuu eri sektoreiden rahoitukseen lopussa sekä niiden kehitys kertomusvuonna ja 23682: myös myöntämällä näiden lainakustannuksiin niistä valtiolle aiheutuneet kustannukset ilmene- 23683: korkotukea. Valtion korkotukea saavien lainojen vät seuraavasta asetelmasta, josta myös ilmenee 23684: lainapääoma oli kertomusvuoden päättyessä korkotukilainojen lainapääomien kehitys kerto- 23685: 43 374 Mmk (v. 1994 45 460 Mmk). Valtion musvuonna: 23686: korkotukilainat lainaryhmittäin kertomusvuoden 23687: 23688: 23689: Lainaryhmä Laina- Lisäys Vähennys Laina- Lainojen- Keski- Valtion 23690: pääoma vuoden vuoden pääoma keski- määräi- korkotuki- 23691: 1.1. aikana aikana 31.12. määräi- neo kor- menot 23692: nen korko kotuki 23693: Mmk Mmk Mmk Mmk o/ol o/ol Mmk 23694: 23695: Kehitysmaiden taloudellista kehitystä 23696: varten myönnettävä! korkotukiluotot .. . 2 596 171 343' 2 424 6,50 6,25 151 23697: Lukioiden rakentaminen ......................... . 0 0 0 23698: Kunnallisten ja yksityisten ammatillisten 23699: oppilaitosten rakentaminen ................. . 18 12 6 7,75 2,00 0 23700: Kansan-, kansalais- ja työväenopistojen 23701: rakentaminen ....................................... . 9 3 6 9,00 2,20 0 23702: Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten 23703: rakentaminen ....................................... . 11 2 9 9,55 2,20 0 23704: Opintolainat ............................................. . 6 083 1 699 4 384 8,10 3,85 226 23705: Ilmansuojelun ja jätehuollon investoinnit 693 10 85 618 9,35 3,10 21 23706: ASP ........................................................... . 11801 1 358 1 708 11 451 6,55 2,05 237 23707: Ylivalkaantuneiden asunnonhankkijoi- 23708: den lainat ............................................ .. 1 660 187 248 1 599 9,70 5,00 88 23709: Oman asunnon hankintaan valtion 23710: lainan sijasta myönnetyt lainat .............. . 3 0 3 12,40 5,00 0 23711: Asuntolainat ............................................. . 5 034 3 366 324 8 076 9,20 6,30 443 23712: Lämmityslaitoshankkeet .......................... . 274 44 66 252 10,05 5,00 14 23713: Vesihuoltolaitteiden rakentaminen ......... . 455 116 103 468 8,45 3,95 20 23714: Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestoinnit .. 210 63 42 231 8,40 3,95 10 23715: Teollisuuden vesiensuojeluinvestoinnit ... 106 22 84 6,55 2,95 3 23716: Maataloustuotteiden varastotilojen 23717: rakentaminen ....................................... . 31 0 14 17 10,00 0,90 0 23718: Maatalouden perusluotto ........................ . 1 1 0 1,05 3 0 23719: Maaseutuelinkeinolain ja maatilalain 23720: mukaiset lainat ..................................... . 5 024 254 664 4 614 3,'5'5' 171 23721: Eräiden maatilatalouden luottojen 23722: vakauttaminen ..................................... . 817 126 692 4,35 3 33 23723: Maaseudun pienimuotoisen elinkeino- 23724: toiminnan edistäminen ........................ . 'SO 0 11 39 1,85 3 23725: Vuoden 1987 satovahinkojen lainat ........ . 2 1 1 23726: Ravi- ja ratsastusurheiluhankkeet ............ . 18 3 15 3,80 3 1 23727: Kalatalous ................................................ . 45 3 11 37 6,45 0,85 1 23728: Tielain mukaiset lainat ............................ . 0 0 0 5,00 2,50 0 23729: Kauppa- ja teollisuussatamien 23730: rakentaminen ....................................... . 74 11 5 80 3,90 3 3 23731: Lastialusten hankinnat ............................. . 490 43 76 457 9,90 4,40 23 23732: Saaristoliikenne ........................................ . 0 1 0 '5,45 3,80 0 23733: Eräät kehitysalueilla sijaitsevat hankkeet . 0 0 0 23734: Kera Oy:n myöntämä! lainat ................... . 2 1 1 9,50 4,50 0 23735: Kera Oy:n ottamat lainat ......................... . 2 380 1 015 1 365 12,55 6,05 153 23736: Pk-yritysten investoinnit .......................... . 638 579 146 1 071 9,10 5,00 47 23737: Pk-yritysten olemassa olevien luottojen 23738: korkomenojen alentaminen ................ . 141 31 172 2 23739: Energiainvestoinnit .................................. . 266 35 73 228 8,80 3,05 9 23740: Haja-asutusalueiden vähittäiskauppa ...... . 11 6 5 11,75 9,60 1 23741: Suomen Vientiluotto Oy:n luotonotto ..... . 6 259 252 1 704" 4 807 6,25 0,15 17 23742: Turvavarastojen perustaminen ja ylläpito 136 ') 61 80 9,15 5,00 6 23743: 33 23744: 23745: Kunnan talouden vakauttamisesta ja 23746: kuntaselvityksestä annetun lain 23747: mukaiset lainat ...................................... 120 242 109 253 7,70 5,00 10 23748: Yhteensä .................................................. 45460 6772 8857 43 374 1690 23749: 23750: Yht. v. 1994 ............................................... 48 737 9 001 12 279 45 460 1 802 23751: Yht. v. 1993 ............................................... 41 898 14 989 8149 48 737 2 505 23752: Yht. v. 1992 ............................................... 34 181 11 296 3 407 42 070 2 161 23753: Yht. V. 1~1 ............................................... 29 182 8 543 3 751 33 974 1 830 23754: Yht. V. 1990 ............................................... 25 217 7 038 3 476 28 779 1470 23755: Yht. V. 1989 ............................................... 22 444 5 492 2 722 25 214 1 132 23756: Yht. V. 1988 ....... ······································· 17 939 6 032 1 427 22 444 960 23757: Yht. v. 1987 ....................... ....................... 14 997 4 076 1 234 17 839 726 23758: Yht. V. 1986 ............................................... 11 977 3 910 890 14 997 628 23759: 23760: 1 23761: Keskimääräiset korkoprosentit on laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmän 31.12.1995 takaisin maksamatta 23762: olevalla pääomalla. 23763: 2 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vähennystä 157 Mmk. 23764: 23765: ·' Laskennallinen arvio. 23766: 4 23767: Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vähennystä 113 Mmk. 23768: 23769: 23770: Valtion korkotukilainat ja niiden kehitys kertomusvuonna lainansaajasektoreittain ilmenevät 23771: seuraavasta asetelmasta. 23772: 23773: Lainansaajasektori Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoman 23774: pääoma vuoden vuoden pääoma korkotuki- muutos 23775: 1.1. aikana aikana 31.12. menot 23776: Mmk Mmk Mmk Mmk Mmk % 23777: 23778: 23779: Yhteisöyritykset ..................................................... . 2 574 721 626 2 669 122 +4 23780: Julkiset yritykset ................................................. . 647 38 96 589 27 -9 23781: Yksityiset ulkomaalaisten yritykset .................. . 5 10 2 13 0 +160 23782: Yksityiset suomalaisten yritykset ...................... . 1 922 673 528 2 067 95 +8 23783: Rahoituslaitokset ................................................... .. 8 685 253 2 730 6 208 172 -29 23784: Vakuutuslaitokset .............................................. .. 32 1 33 2 +4 23785: Yksityiset rahoitusyhtiöt ................................... . 14 11 3 0 -75 23786: Julkiset luotto-osakeyhtiöt ................................ . 8 639 252 2 719 1 6 172 170 -29 23787: Julkisyhteisöt ........................................................ .. 1 138 477 343 1 272 58 +12 23788: Kaupungit ...... .. ...................................... .. 690 398 240 848 37 +23 23789: Muut kunnat ........................................ . 395 76 88 383 19 -3 23790: Kuntayhtymät . . ................................ . 53 3 15 41 2 -22 23791: Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ...................... . 4 790 3 345 311 7 824 424 +63 23792: Valtionkirkot .................................................... .. 2 1 0 3 0 +62 23793: Asuntoyhteisöt .................................................. . 4 557 3 321 257 7 621 412 +67 23794: Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ........ .. 231 23 54 200 12 -13 23795: Kotitaloudet .......................................................... .. 25 512 1 805 4 483 22 834 757 -10 23796: Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet ................ .. 6 130 277 855 5 552 209 -9 23797: Palkansaajakotitaloudet .................................... . 11 723 1 337 1 721 11 339 289 -3 23798: Muut kotitaloudet ....................................... . 7 659 191 1 907 5 943 259 -22 23799: Ulkomaat .............................................................. . 2 760 171 364 2 2 567 158 -7 23800: Yhteensä .............................................................. . 45 460 6772 8 857 43 374 1690 -5 23801: Yht. V. 1994 ...... .. ............................ . 48 737 9 001 12 279 45 460 1802 -7 23802: 23803: 1 23804: Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vähennystä 343 Mmk. 23805: 2 Luku sisiiltää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vähennystä 418 Mmk. 23806: 23807: 23808: 23809: Tarkasteltaessa valtion korkotukilainojen ja- titaloudet" jakautuivat korkotukilainat kertomus- 23810: kautumista toimiaJoittain lainansaajasektoreilla vuonna seuraavan asetelman mukaisesti. 23811: "Yhteisöyritykset" ja "Elinkeinonharjoittajien ko- 23812: 23813: 3 360240L 23814: 34 23815: 23816: Lainansaajasektori Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoman 23817: pääoma vuoden vuoden pääoma korkotuki- muutos 23818: 1.1. aikana aikana 31.12. menot 23819: Mmk Mmk Mmk Mmk Mmk % 23820: 23821: Erittelemätön elinkeinotoiminta ............................ 91 84 53 122 7 +35 23822: Maatalous, kala- ja riistatalous .............................. 5 997 264 831 5 430 206 -9 23823: Metsätalous ............................................................. 3 0 0 3 0 -13 23824: Kaivos- ja kaivannaistoiminta ................................ 12 12 3 21 1 +70 23825: Teollisuus ................................................................ 1 403 461 379 1 485 66 +6 23826: Energia- ja vesihuolto ............................................ 638 47 102 583 27 -9 23827: Rakentaminen ......................................................... 94 19 13 100 5 +6 23828: Kauppa ··································································· 123 33 30 126 5 +3 23829: Majoitus- ja ravitsemistoiminta .............................. 8 7 4 11 0 +34 23830: Kuljetus ................................................................... 169 47 30 186 9 +11 23831: Tietoliikenne ........................................................... 1 0 1 0 -5 23832: Kiinteistö-, puhtaus- ja vuokrauspalvelut ............. 83 5 12 76 3 -8 23833: Tekninen palvelu ja palvelut liike-elämälle .......... 31 16 15 32 1 +4 23834: Koulutus ja tutkimus ·············································· 2 0 2 0 -10 23835: Terveys- ja sosiaalipalvelut .................................... 13 1 2 12 0 -9 23836: Virkistys- ja kulttuuritoiminta ................................ 20 0 3 17 1 -13 23837: Muut palvelut .......................................................... 16 2 4 14 0 -10 23838: Yhteensä ................................................................ 8704 998 1481 8221 331 -6 23839: Yht. V. 1994 ............................................................. 12 917 2 480 6 594 8 704 477 -33 23840: 23841: 23842: 23843: Valtiontilintarkastajat kiinnittivät vuodelta tarkastellaan talousarviossa esitettyjen tulosta- 23844: 1994 antamassaan kertomuksessa (s. 39-40) voitteiden toteutumista. Päätöstä tehtäessä oli 23845: huomiota valtion lainananto- ja korkotuki- tiedossa valtiovarainministeriön aloittama tulos- 23846: lainajärjestelmien kustannuksiin sekä mahdolli- ohjauksen kehittämishanke. Vuoden 1994 kerto- 23847: siin epäkohtiin, jotka liittyvät pääoman saantiin muksessaan valtiontilintarkastajat kiinnittivät 23848: käypää korkotasoa halvemmalla. Valtionti- huomiota talousarvion toteutumisen seurantaan, 23849: lintarkastajien mielestä erityyppisten rahoituslu- arviointiin ja tuloksellisuuden raportointiin. 23850: kien välttämättömyydestä ja kustannuksista tuli Tulostavoitteiden toteutumisen seuranta ja ar- 23851: tehdä selvitys. vioiminen on osa tulosohjausprosessia, jossa 23852: Kertomusvuonna valtion antamien lainojen ylimmät ohjauselimet tekevät arvionsa siitä, 23853: ja korkotukilainojen pääoma on laskenut vain kuinka asetetut tavoitteet on saavutettu. Edus- 23854: lievästi, ja valtio on antanut uusia lainoja yli 4,5 kunnan näkökulmasta tuloksellisuuden parla- 23855: mrd. mk. Uusia korkotukilainoja on myönnetty mentaarinen arvioiminen on aiempaa tärkeäm- 23856: lähes 6,8 mrd. mk. Kun yleinen korkotaso on pää tulosohjaukseen siirtymisen vuoksi. Tulok- 23857: kertomusvuoden jälkeen huomattavasti laske- sellisuuden arviointi on etukäteen arvioiden tu- 23858: nut, valtiontilintarkastajat katsovat, että näiden losohjausprosessin kehittymättömin osa. 23859: rahoitustukimuotojen käytöstä voitaisiin asteit- Ministeriöillä ja niiden alaisilla virastoilla ja lai- 23860: tain luopua ainakin siinä tapauksessa, että korot toksilla ei välttämättä ole täsmällistä kuvaa niistä 23861: vakiintuvat syksyn 1996 tasolle. arviointikriteereistä, joilla hyvästä suorituksesta 23862: palkitaan ja huonosta rangaistaan. Kriteerit voi- 23863: daan kuitenkin johtaa tuloksellisuudesta, jolloin 23864: puhutaan sekä taloudellisista että yhteis- 23865: Tulostavoitteiden toteutuminen kuntapoliittisista kriteereistä. Myös lainsäädän- 23866: kertomusvuonna töä on kehitetty vastaamaan paremmin tulosoh- 23867: jausta. 23868: Tulostavoitteiden toteutumisen parlamentaa- 23869: rinen tarkastus on uutta, vaikka valtionhallin- Tulosohjauksen nykytila. Valtiovarainmi- 23870: nossa on tulosbudjetointia ja -ohjausta toteutettu nisteriö on valtiontilintarkastajille antamassaan 23871: useita vuosia. Valtiontilintarkastajat päättivät selvityksessä arvioinut tulosohjauksen kehit- 23872: 12.12.1995 käynnistää kokeilukierroksen, jossa tämistä yleiseltä kannalta. Seuraavassa tarkastel- 23873: 35 23874: 23875: laan tulosohjauksen haasteita valtionhallinnossa piteisiin lakien, asetusten ja valtioneuvoston pää- 23876: tämän vastauksen perusteella. tösten täytäntöönpanemiseksi. Tätä tehtävää var- 23877: Tulosohjaus on ministeriöiden ja niiden alai- ten valtioneuvoston ja ministeriöiden käyttöön 23878: sen hallinnon välinen ohjausjärjestelmä, jonka on luotu seurantajärjestelmien lisäksi erilaisia 23879: käyttöönottoon sisältyivät seuraavat uudet me- ohjausmuotoja, kuten hallinnollinen normiohja- 23880: nettelytavat: us, lainsäädännön soveltanlista koskevat mää- 23881: -valtion talousarvion ns. toimintamenomo- räykset ja ohjeet, suunnittelujärjestelmät ja yksi- 23882: mentit, joiden perustelujen selvitysosaan sisältyy tyiskohtainen resurssiohjaus. Hallinnon toimin- 23883: ao. ministeriön virastolle asettamat alustavat tu- taympäristössä viime vuosikymmenen aikana ta- 23884: lostavoitteet ja tietoa aiempien vuosien tuloksista pahtuneet huomattavat muutokset ovat vaatineet 23885: ja jotka budjetoidaan kaksivuotisina siirtomäärä- myös ohjausjärjestelmien uudistamista. Toimin- 23886: rahoilla nallisten tavoitteiden rinnalle on tullut voimak- 23887: - ministeriöiden ja niiden alaisten virastojen kaasti taloudellinen näkökulma. Sen sisäistämi- 23888: väliset vuotuiset tulossopimukset valtion talous- seksi on yksityiskohtaisesta sääntely- ja resurssi- 23889: arvion toimeenpanon välineenä ohjauksesta siirrytty vaiheittain tulosohjaukseen 23890: -virastojen vuotuiset toimintakertomukset ja ja -budjetointiin. 23891: ministeriön ja viraston keskenään sopinut muut Tulosohjaukseen ja -budjetointiin siirtyminen 23892: seurantaraportit sekä lisäsi virastojen ja laitosten itsenäisyyttä resurs- 23893: - Valtiontalouden tarkastusviraston vuositi- sien suunnittelussa ja käytössä. Ministeriöiden 23894: lintarkastukset ja niihin sisältyvä tulosinformaati- ohjaustehtävän mahdollistamiseksi uudenlai- 23895: on arviointi. seen järjestelmään luotiin ns. tulossopimusme- 23896: Tulosohjausjärjestelmään siirtyminen antaa ti- nettely. Se perustuu valtion talousarviosta anne- 23897: livirastojen johdolle aiempaa enemmän harkinta- tun asetuksen (1243/92) 11 §:ään ja 13 §:n 1 23898: valtaa virastolle budjetoitujen toimintamenojen momenttiin. Asianomainen ministeriö hyväksyy 23899: kohdentamisessa erilaisiin panoksiin (mm. palk- valtion talousarvion toimeenpanoa varten hal- 23900: ka- ja muihin käyttömenoihin). Tulossopimus- linnonalan ja sen virastojen ja laitosten tulos- 23901: käytännön johdosta ministeriöiden ja niiden tavoitteet. Tulostavoiteasiakirja laaditaan edus- 23902: alaisten virastojen välinen työnjako on selkiyty- kunnan talousarviossa osoittamien resurssien 23903: nyt ja virastojen tavoiteasettelu täsmentynyt, ja sekä virastojen ja laitosten toinlinnallisten sään- 23904: budjettiasetuksen edellyttämillä toimintakerto- nösten puitteissa. Tulostavoiteasiakirja tehdään 23905: muksilla on luotu järjestelmällinen virastojen toi- ministeriön ja kunkin viraston ja laitoksen välillä 23906: minnan, tulosten ja kustannusten seurantame- tulossopimuksen muodossa. Se on oikeudellisel- 23907: nettely. Kustannustietoisuus ja taloudellisuus ta luonteeltaan lähinnä ns. hallintosopimus, jossa 23908: valtion tilivirastoissa on parantunut, mitä osoittaa virasto tai laitos lupautuu pyrkimään asetettujen 23909: mm. se, että tulosohjaukseen siirtyneet virastot tavoitteiden toteuttamiseen. 23910: ovat säästäneet toimintamenoistaan keskimäärin Tulosohjaus asettaa uusia vaatimuksia virasto- 23911: yli 10 o/o vuodessa käyttäen hyväksi kaksivuotis- jen johdolle ja muille virastojen toiminnan tulok- 23912: ten siirtomäärärahojen siirtomahdollisuutta seu- sellisuudesta vastuullisille virkamiehille. Tulok- 23913: raavalle vuodelle. sellisuuden vaatimus on säädetty uuden virka- 23914: Perussäännökset valtion hallinto-organisaati- mieslain 2 §:ssä sen tärkeäksi lähtökohdaksi. Vir- 23915: osta sisältyvät Suomen hallitusmuotoon. Tar- kamieslain mukaan virkanlies voidaan ottaa val- 23916: kenmlin ministeriöiden ja muiden virastojen ja tion palvelukseen määräajaksi. Erityisesti ylimpi- 23917: laitosten perusteista, toimialasta ja tehtävistä sää- en virkamiesten nimittämisellä määräajaksi voi- 23918: detään laitos- ja tehtäväkohtaisissa laeissa ja ase- daan edistää tuloksellisuutta. Toisaalta virka- 23919: tuksissa. Säännösten pohjalta virastot ja laitokset mieslaissa luetellut tai asetuksessa mainitut viras- 23920: ovat toiminnallisesti itsenäisiä. Ne hoitavat tehtä- tojen päälliköt voidaan irtisanoa, kun siihen on 23921: vänsä lainsäädännön ja käytettävissään olevien syytä. Perusteena voi olla vakava epäonnistumi- 23922: resurssien puitteissa. Hallitusmuodon 93 §:n 1 nen tulostavoitteiden saavuttamisessa. Tiedossa 23923: momentin perusteella vastuu viraston ja laitok- ei ole, onko virkamiesten irtisanomisperusteena 23924: sen toimenpiteistä on ensi sijassa yksittäisillä käytetty tulostavoitteiden saavuttamatta jäämistä. 23925: virkamiehillä. Positiivisten palkkakannusteiden käyttäminen 23926: Hallitusmuodon 44 §:n 2 momentin mukaan on nykyisten palkkausjärjestelmien vallitessa 23927: kunkin ministeriön on pidettävä silmällä hallin- mahdollista. Käytännössä näitäkin on käytetty 23928: toa omalla toimialallaan sekä ryhdyttävä toimen- varsin varovaisesti. 23929: 36 23930: 23931: Tulosohjaus on valtionhallinnon sisäinen oh- teasettelun ja seurannan menettelyt voisivat ta- 23932: jausmenettely, ja siitä on tarkoituksenmukaista lousarvion asettamissa puitteissa parantaa myös 23933: säätää suhteellisen alhaisella säädöshierarkian poliittisen ohjauksen välittymistä hallintoon, 23934: tasolla. Ainoastaan talousarviolain 21 §:ssä on mutta toistaiseksi tämä näkökulma ei ole ollut 23935: säädös, jonka nojalla asetuksella voidaan säätää tulosohjauksessa kovin keskeinen. Tulosohjauk- 23936: myös viraston tai laitoksen velvollisuudesta laatia sen kehittämistä on vaikeuttanut osaksi myös se, 23937: toimintakertomus samoin kuin toimintakerto- että usein yhteiskuntapoliittisesti merkittävät ja 23938: muksen sisällöstä ja käsittelystä valtioneuvos- ministeriöiden tavoitteiden kannalta keskeiset 23939: tossa tai ministeriössä. Tarkemmat toiminta- kysymykset eivät noudata virastojen toimivalta- 23940: kertomusta koskevat säännökset ovat talousar- rajoja eikä niiden saavuttamiseen ainakaan välit- 23941: vioasetuksen 65 §:ssä, jonka mukaan toiminta- tömästi voida vaikuttaa virastojen tulosta- 23942: kertomukseen tulee ottaa vertailut tulostavoit- voitteiden avulla. Ministeriöiden kannalta mer- 23943: teisiin. Sen sijaan viraston ja laitoksen tilinpää- kittävät kysymykset ovat viime vuosina liittyneet 23944: töksen käsittelystä viraston ja laitoksen ulko- mm. tulonsiirto- ja tukijärjestelmiin, laajoihin 23945: puolisissa organisaatioissa ei ainakaan toistaisek- lainsäädännön uudistuksiin sekä ED-jäsenyyden 23946: si ole säännöksiä. Tulosohjauksen suhteen nou- aiheuttamiin muutoksiin ja uusiin tehtäviin. Täl- 23947: datettua niukan säädöstämisen linjaa on pidetty laiset tehtäväkokonaisuudet sekä niitä koskeva 23948: tarkoituksenmukaisena tulosohjauksen vielä ke- tavoiteasettelu ja seurantatarve eivät yleensä ra- 23949: hittyessä. Haittapuolena on pidettävä sitä, että jaudu yksittäisiin virastoihin. 23950: niukat säännökset eivät riittävän selvästi kuvaa Tulosohjaukseen siirtyminen on kaikissa 23951: tulosohjausprosessia. OECD-maissa ollut vuosia kestävä prosessi. Kes- 23952: Tulosohjausjärjestelmä on rajoitettu koske- keinen piirre uudistuksessa on koko hallinnon 23953: maan ainoastaan virastojen toimintamenoja. Se kattava oppimisprosessi: Ihmisten on oivallet- 23954: ei siis koske suuriakaan siirtomenojärjestelmiä, tava, omaksuttava ja otettava vastuulleen se, että 23955: eikä niiden tavoitteita ja tavoitteiden saavutta- pelkkä säädösten ja määräysten noudattaminen 23956: mista arvioida säännöllisesti. Näistä on yleensä ei ole riittävä toiminnan hyvyyden kriteeri, vaan 23957: säädetty erillislaeilla, ja niiden suhdetta tulosoh- lisäksi toiminnan on oltava taloudellista ja vaikut- 23958: jauksen kehittämiseen tarkastellaan jäljempänä tavaa. Samanaikaisesti on kiinnitettävä huomiota 23959: evaluaation kehittämisen yhteydessä. säädösten ja määräysten ajanmukaisuuteen. Toi- 23960: Valtiovarainministeriön mielestä tulosohjaus- minnan tuloksellisuutta rajoittavat määräykset 23961: järjestelmä antaa periaatteessa ministeriöille hy- tulisi purkaa, elleivät ne ole toiminnan oikeus- 23962: vät mahdollisuudet suunnata alaisensa hallinnon varmuuden tai varainkäytön turvallisuuden kan- 23963: toimintaa siten, että tavoitteet saavutetaan. Käy- nalta välttämättömiä. Valtiovarainministeriön 23964: tännössä ongelmia tuottaa erityisesti tavoite- mielestä Suomen valtionhallinnon tulosohjaus ja 23965: asettelun selkeys ja konkreettisuus, minkä mm. sen mukanaan tuoma hallintokulttuurin muutos 23966: Valtiontalouden tarkastusvirasto on tuonut esiin näyttäisivät kansainvälisesti vertaillen varsin on- 23967: useissa vuositilintarkastusten pohjalta tekemis- nistuneilta. 23968: sään yhteenvedoissa. Tarkastusviraston mukaan Valtionhallinnossa ei ole olemassa keskitetysti 23969: mm. n. 70 % virastoista toimii ilman ministeriön ohjattua evaluointitehtävien järjestelmää. Eri hal- 23970: vahvistamia tuottavuus- ja taloudellisuustavoit- linnonalojen toimintoihin, ohjelmiin tai virastoi- 23971: teita. Myös ministeriöiden tulosohjauksen kehit- hin kohdistuvien arviointitutkimusten tekeminen 23972: tämishanke II (VM 1995:1) kiinnitti huomiota tai teettäminen on asianomaisten ministeriöiden 23973: ministeriöiden rooliin tulosohjauksessa ja tulos- vastuulla ja niiden harkinnan mukaan toteutetta- 23974: tavoitteiden määrittelyssä. Useissa tulosohjauk- vissa. Evaluointitehtävien koordinointia edellyt- 23975: sen arviointiselvityksissä on todettu, että monissa täviä säädöksiä ei ole. Vaikka evaluointitoi- 23976: tapauksissa ministeriöiden tavoiteasettelu on minnan vahvistamista ja sen tulosten hyväksikäy- 23977: epätäsmällistä ja lähinnä nykyistä toimintaa ku- tön lisäämistä onkin valtiovarainministeriön mie- 23978: vailevaa. Tavoiteasettelun puutteet liittyvät lestä pidettävä tarpeellisena, ei erityisen koordi- 23979: myös virastojen ja ministeriöiden toiminnan nointijärjestelmän luominen tai keskitetyn 23980: seurantajärjestelmien ja laskentatoimen kehitty- ohjauksen lisääminen evaluaatiotutkimusten 23981: mättömyyteen, koska täsmällinen tavoiteasettelu toteuttamisessa ole sen mielestä tarpeen. 23982: edellyttäisi riittävän selkeää kuvaa toteutuneesta Ministeriöiden vastuu evaluaatiotoiminnasta 23983: kehityksestä ja nykytilasta. tulee lähivuosina lisääntymään. Eri ministeriöt 23984: Periaatteessa tulosohjaukseen sisältyvät tavoi- ovat omia tarpeitaan varten teettäneet ulkopuoli- 23985: 37 23986: 23987: silla tutkijoilla ja asiantuntijoilla laajojakin alais- Tulosohjausjärjestelmän kehittämisessä olisi- 23988: tensa virastojen tai toimintojen evaluaatioita. kin kiinnitettävä valtiovarainministeriön mielestä 23989: Näistä esimerkkeinä voidaan mainita seuraavat: huomiota siihen, miten myös esim. tulonsiirto- ja 23990: -Kauppa- ja teollisuusministeriö on käynnis- avustusjärjestelmien jatkuva arviointi toteutetaan 23991: tänyt (TIS 1996--99) alaistaan hallintoa koske- ja kytketään osaksi raportointimenettelyjä. Täl- 23992: van arviointiohjelman, joka kattaa kaikki hallin- löin tulee kysymykseen esim. se, että vuositason 23993: nonalan virastot ja laitokset. tulosraportointiin edellytetään sisällytettäväksi 23994: - Sisäasiainministeriössä on käynnissä kun- keskeisten tehtäväalueiden evaluaatiotutkimus- 23995: nallisten hyvinvointipalvelujen arviointiprojekti ten tuloksia. Valtionhallinnon evaluaatiotoimin- 23996: (esiselvitys valmistui 31.3.1996), jonka osana sel- nassa on valtiovarainministeriön käsityksen mu- 23997: vitetään mm., millaisia hyvinvointipalvelujen kaan perusteltua tukea jatkuvaan ja järjestel- 23998: arviointimenettelyjä nykyisin eri hallinnonaloilla mälliseen evaluaatiotoimintaan tarvittavan kom- 23999: ja -tasoilla käytetään sekä miten arviointien tu- petenssin, toimintamallien ja arviointitiedon hy- 24000: loksista raportoidaan mm. hallitukselle ja edus- väksikäytön kehittymistä. Tämä koskee sekä 24001: kunnalle. evaluaatiotutkimuksen tuottaja- että tilaajakom- 24002: -Valtiovarainministeriössä on käynnissä vii- petenssia. 24003: me vuosina harjoitetun hallinnon uudistuspoli- Valtionhallinnon toiminnan tuloksellisuuden 24004: tiikan evaluaatio-ohjelma, joka päättyy maalis- mittaaminen ja raportointi on uudistettu siirryt- 24005: kuussa 1997. Evaluaatio-ohjelmasta vastaava työ- täessä tulosohjausjärjestelmään. Kertomusvuo- 24006: ryhmä on myös käynnistämässä kartoitusta siitä, desta alkaen tulosohjaus on ollut käytössä koko 24007: miten eri ministeriöt teettävät ja käyttävät eva- valtionhallinnossa. Tuloksellisuuden seurannan 24008: luointeja hallinnonalansa toiminnan ohjaukses- kannalta keskeiset tulosohjausjärjestelmän osat 24009: sa. ovat seuraavat: 24010: Julkisten hyvinvointipalvelujen evaluoinnin - Ministeriöiden ja niiden alaisten virastojen 24011: osalta vastuuta on keskitetty myös virastotasolle, ja laitosten välillä soimittavat tulossopimukset, 24012: erityisesti Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja joissa ao. ministeriö hyväksyy valtion talousarvi- 24013: kehittämiskeskukselle ja Opetushallitukselle. on toimeenpanoa varten kunkin viraston ja lai- 24014: Evaluaatiotoiminnan tarvetta on lisännyt ja toksen tulostavoitteet (talousarvioasetus 1243/ 24015: lisää mm. se, että EU:n rakenne-, sosiaali- ja 92, 11 §ja 13 § 1 mom.). 24016: maatalouden tukirahastoista rahoitetuilta ohje1- - Talousarvioasetuksen edellyttämät toimin- 24017: milta edellytetään säännönmukaista ulkopuolista takertomukset, joissa tilivirastot raportoivat niille 24018: arviointia. Näiden evaluaatioiden toteutuksesta asetettujen tavoitteiden toteutumisesta (talous- 24019: vastaa kunkin ohjelman seurantakomitea, jossa arvioasetus 65 §). 24020: ovat edustettuina mm. ao. ministeriöt, komissio, - Valtiontalouden tarkastusviraston vuositi- 24021: ao. maakuntien liitot sekä elinkeinoelämä ja lintarkastusten yhteydessä suorittama tilivirasto- 24022: työmarkkinaosapuolet Ohjelmien arvioinnin jen tuottaman tulosinformaation oikeellisuuden 24023: periaatteet ja menettelytavat on määritelty kussa- ja riittävyyden arviointi. 24024: kin ohjelma-asiakirjassa. Tuloksellisuuden mittaamisesta ja raportoimi- 24025: Tulosohjausjärjestelmä ja siihen sisältyvä vel- sesta ei edellä mainittuja talousarvioasetuksen 24026: voite vuotuisten toimintakertomusten laatimi- kohtia lukuun ottamatta ole erityisiä säädöksiä 24027: sesta ovat ministeriön mielestä hyvä lähtökohta tai määräyksiä. Siirtymävaiheen aikana sekä 24028: koordinoidulle ja järjestelmälliselle evaluaatio- valtiovarainministeriö että Hallinnon kehittämis- 24029: toiminnalle. Päätöksentekoa palvelevan arvioin- keskus ovat tuottaneet oppaita ja suosituksia 24030: titiedon tuottamisen kannalta nykyisen tulosoh- tulosmittauksen ja tulosraportoinoin kehittämi- 24031: jausjärjestelmän ongelma on se, että se painottuu sestä. Valtiokonttori on laatinut kaikkiin tiliviras- 24032: lähes yksinomaan virastojen toimintamenoilla toihin jaetun oppaan toimintakertomuksen laati- 24033: toteutettavan toiminnan vuositasoiseen ohjauk- misesta. Yleisperiaate ohjeistuksessa on, että tu- 24034: seen, jolloin mm. tulonsiirto- ja avustusjärjes- lostavoitteita on asetettava ja seurattava käyttäen 24035: telmien sekä virastoa laajempien tehtäväkoko- mittareita tuottavuudelle, taloudellisuudelle ja 24036: naisuuksien tulosten arviointi on jäänyt sen ulko·· vaikuttavuudelle. Varsinainen mittarien kehittä- 24037: puolelle. Tällaisten tehtäväkokonaisuuksien vai- minen on virastojen ja ministeriöiden vastuulla. 24038: kutusten ja tuloksellisuuden arviointi edellyttää Valtiontalouden tarkastusviraston vuositilin- 24039: yleensä vuotta pitempää ajanjaksoa koskevaa, tarkastustensa yhteydessä suorittamista tulosin- 24040: tutkimustyyppistä evaluointia. formaation arvioinneista käy ilmi, että sekä tulos- 24041: 38 24042: 24043: tavoitteiden dokumentointi että niiden toteutu- eduskunnalle annettavien kertomusten kehittä- 24044: mista koskeva raportointi toimintakertomuksissa misestä. Tämä huomioon ottaen kehitetään val- 24045: ovat viime vuosina selvästi parantuneet. Useim- tiovarainministeriön tulosohjaushankkeessa mi- 24046: missa tilivirastoissa tuloksellisuuden mittaamisen nisteriöiltä edellytettävien hallinnonalakohtais- 24047: menetelmien ja tuloksista raportoinoin sisällön ten seurantaraporttien sisältöä. 24048: kehittämiseen on kuitenkin vielä tarvetta. Erityi- Valtiovarainministeriön mukaan hallinnon eri 24049: sesti tuottavuus- ja taloudellisuusseurannan osal- tasojen sekä hallituksen ja eduskunnan välisiä 24050: ta tilanne on epätyydyttävä. Myös maksullisen raportointi- ja kertomusmenettelyjä olisi kehi- 24051: toiminnan kannattavuuden seuranta on puut- tettävä kokonaisuutena siten, että muodostuisi 24052: teellista useimmissa maksullista toimintaa har- työmäärältään nykyistä keveämpi, mutta kattava 24053: joittavissa tilivirastoissa. hallinnon tilivelvollisuuden ja julkisen arvioita- 24054: Tilastokeskus on tutkinut tulosmittauksen ke- vuuden järjestelmä. Niinpä hallituksen eduskun- 24055: hittämistyötä virastoissa selvittääkseen valtion- nalle antamien kertomusten kehittämisessä olisi 24056: hallinnon tuottavuuskehityksen tilastoinnin kiinnitettävä huomiota paitsi raportoinoin aika- 24057: mahdollisuutta. Muun muassa tuottavuustilas- tauluongelmiin ja päällekkäisyyksien poistami- 24058: toinnin edellyttämän suoriteseurannan todettiin seen myös kertomusten tietosisältöön ja kytkey- 24059: viime vuosina kehittyneen ja kehittyvän edel- tymiseen hallinnon muihin raportointijärjestel- 24060: leen. miin. Edellä mainitussa selvityksessä esitetään 24061: Valtiovarainministeriö on asettanut kehittä- harkittavaksi, että nykyinen kertomus valtionta- 24062: mishankkeen, jonka tavoitteena on tulosinfor- louden hoidosta ja tilasta uudistettaisiin valtion 24063: maation laadun parantaminen ja toiminnan tilinpäätöstä täydentäväksi toimintakertomuksen 24064: tuloksellisuutta koskevan raportoinoin kehittä- tyyppiseksi asiakirjaksi, jossa hallitus raportoisi 24065: minen erityisesti ministeriötasolla. Hankkeen valtion toiminnan tuloksellisuudesta ja asetettu- 24066: lähtökohtina ovat olleet mm. Valtiontalouden jen tavoitteiden toteutumisesta. Asiakirjan tie- 24067: tarkastusviraston samoin kuin valtiontilintar- tosisältö koottaisiin pääosin ministeriöiden ja 24068: kastajien kertomuksessaan vuodelta 1994 esittä- virastojen raportointijärjestelmistä. 24069: mät havainnot tulosseurannan puutteista. Valtiontilintarkastajat ovat kertomusvuonna 24070: Hankkeeseen on tarkoitus sisällyttää ministe- tarkastaneet tulosohjausta ja tulostavoitteiden 24071: riö- ja tehtäväaluekohtaisia pilottikohteita, joissa toteutumista kaikilla hallinnonaloilla. Tarkastus 24072: paneudutaan tulosinformaation sisällön ja laa- on toteutettu hankkeena, jossa ministeriöitä pyy- 24073: dun kehittämiseen. Lisäksi siinä kiinnitetään dettiin kiinnittämään huomiota mm. tulostavoit- 24074: huomiota mm. seuraaviin tulosohjauksen nykyi- teiden asetantaan, tulosohjauksen yleiseen toi- 24075: sen raportointijärjestelmän ongelmiin: mivuuteen, tulossopimuksien laadintaan, tulos- 24076: - Tulosraportointia koskeva talousarvioase- tavoitteiden seurantaan mittareineen ja tuloksel- 24077: tuksen säädös koskee vain tilivirastoja, jolloin lisuuden evaluoinnin kehittämiseen sekä tulos- 24078: hallinnonalakohtainen ja yleensäkin yhtä viras- johtamisjärjestelmään ja johtamisotteeseen. Ar- 24079: toa laajempia tehtäväkokonaisuuksia koskeva vioidessaan tulostavoitteiden toteutumista minis- 24080: raportointi on jäänyt ministeriöiden aktiivisuu- teriöiden piti selvittää myös toteutuma-arvioiden 24081: den varaan ja melko satunnaiseksi. Tilivirastojen tietopohjaan ja seurantajärjestelmään liittyviä 24082: toimintakertomusten lisäksi tarvittaisiin hallin- ongelmia ja epäkohtia sekä tehdä parannuseh- 24083: nonalakohtaista tulosraportointia, johon tulisi si- dotuksia. Ministeriöiden tuli esittää arvionsa tu- 24084: sällyttää kaikki hallinnonalan merkittävät tehtä- losten mittaamisen teknisistä vaikeuksista ja 24085: väkokonaisuudet, ml. tuki- ja avustusjärjestelmi- tulosmittareiden kehitystyön tilasta. Ministeriöitä 24086: en vaikuttavuuden arviointi. pyydettiin myös arvioimaan tulosohjausjärjestel- 24087: - Hallituksen eduskunnalle antamiin kerto- män juridista selkeyttä. Edelleen ministeriöiden 24088: muksiin ei nykyisin sisälly toiminnan tulokselli- tuli esittää käsityksensä siitä, kuinka tehokkaasti 24089: suutta tai hallinnolle asetettujen tavoitteiden to- ne voivat vaikuttaa alaistensa virastojen ja laitos- 24090: teutumista kuvaavaa informaatiota. ten toimintaan, jotta eduskunnan asettamien ta- 24091: Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan voitteiden saavuttaminen voidaan varmistaa. 24092: kertomusjärjestelmän kehittämisessä tulisi pyrkiä Kirjallisen selvityksen lisäksi tulostavoitteiden 24093: siihen, että se vastaisi nykyistä paremmin myös toteutumista on käsitelty tarkastuskäynneillä yh- 24094: tuloksellisuuden ja tavoitteiden toteutumisen dessä ministeriöiden johdon kanssa kiinnit- 24095: seurannan tarpeita. Valtioneuvoston kanslian tämällä huomio edellisten kysymysten lisäksi 24096: asettama selvitysmies on tehnyt ehdotuksen ministeriöiden eduskunnalle tarjoaman tulosin- 24097: 39 24098: 24099: formaation määrään ja laatuun (ns. tulokselli- mittaamisen ongelmat ovat ilmeisiä, eikä niiden 24100: suuden raportointiin). toteutumisen seuranta ole tällä hetkellä kvantita- 24101: Kirjalliset selvitykset eivät olleet sisällöltään tiivista. Ministeriö seuraa tavoitteiden toteutu- 24102: keskenään vertailukelpoisia yhteisestä yleiskysy- mista lähinnä vertailemalla Suomen tilannetta 24103: myksestä huolimatta. Toiset ministeriöt pyrkivät muihin Pohjoismaihin. Taloudellisuus- ja tuotta- 24104: vastaamaan esitettyihin kysymyksiin ja toiset viit- vuustavoitteita ei ole asetettu. 24105: tasivat pelkästään toimintakertomukseensa. Ta- Edustustojen tulosohjaus toimii ministeriön 24106: voitteiden toteutumista koskeva yleiskysymys erityisluonteen huomioon ottavana sovellukse- 24107: lienee koettu hankalaksi, ylimääräiseksi työksi, na. Tavoiteaseranta on päällikkökohtaisesti so- 24108: johon ei paneuduttu sen vaatimalla vakavuudel- vittu, ja toteutumistilannetta tarkastellaan pää- 24109: la. Aineiston perusteella välittyy yleiskuva, ettei asiassa edustuston päällikön vaihtuessa. Tulos- 24110: ministeriöiden arviointiosaaminen ole vielä riittä- tavoitteiden systemaattista arviointia vuosittain ei 24111: vän korkeatasoista. Aineistot ovat parhaimmil- pidetä tarkoituksenmukaisena jo edustustojen 24112: laankin kuvailevaa tekstiä siitä, mitä on tehty tai suuren määrän vuoksi. Edustuston tulosjohtami- 24113: mahdollisesti aiotaan tehdä. Seuraavassa esitel- nen on luonteeltaan käytännöllistä johtamistyö- 24114: lään hallinnonaJoittain tulosohjauksen tilaa mi- tä, jossa resurssien joustavalla käytöllä pyritään 24115: nisteriöiden vastausten pohjalta. toteuttamaan mahdollisimman hyvin vuosittain 24116: sovittua raportointiprofiilia. 24117: Valtioneuvoston kanslian hallinnonala. Hallinnonalan alustavat tulostavoitteet kirja- 24118: Annetun selvityksen mukaan valtioneuvoston taan talousarvioesityksen lukuperusteluihin. 24119: kanslian talousarviossa esitetyt tulostavoitteet Budjetin tultua hyväksytyksi hallinnonalan toi- 24120: toteutuivat kertomusvuonna, jolloin kanslia oli minta-ajatus ja tulostavoitteet vahvistetaan minis- 24121: ensimmäistä vuotta tulosbudjetoitu. Menokehyk- teriön päätöksellä ja julkaistaan hallinnollisena 24122: sissä, toteutuma-arvioissa ja eduskunnan hyväk- yleiskirjeenä. Ulkoasiainhallinnon tehtävien ja 24123: symissä tavoitteissa pysyttiin hyvin. roolin johdosta tulostavoitteet ovat sisällöllisiä, 24124: Kertomusvuonna valmisteltiin tulosohjauksen asioiden ja tehtävien hoitoon liittyviä. Taloudelli- 24125: ja johtamisen menettelyjä yksityiskohtaisesti. suuteen liittyviä tavoitteita on seurattu lähinnä 24126: Vuoden 1996 alusta uusittiin taloushallinnon tarkastelemalla menojen ja kustannusten kehi- 24127: järjestelmä. Siihen liittyen valmisteltiin kanslian tystä. Poikkeuksena on kehitysyhteistyön ala, 24128: sisäisen organisaation uudistus, johon liittyy vas- jolla on harjoitettu määrätietoista evaluointia osa- 24129: tuun ja toimivallan hajauttaminen toimintayksi- na toimintalohkon sisäistä tarkastusta. 24130: köille tulosjohtamisen periaatteiden mukaisesti. 24131: Erityisiä ongelmia ei ole ollut. Tulostavoitteiden Oikeusministeriön hallinnonala Oikeus- 24132: asettamista on tarkoitus kehittää. Tavoitteiden ministeriön hallinnonalalla tulosohjattujen viras- 24133: määrittelyn tarkentuessa myös tavoitteiden to- tojen toimintamenojen osuus oli kertomusvuon- 24134: teutumisen seuranta tiivistyy. na n. 80% talousarviosta. Toimintamenoista 24135: Kanslialla ei ole vielä kokemuksia valtionhal- palkkojen osuus oli vuorostaan noin neljä viides- 24136: linnon tulosjohtamisjärjestelmän selkeydestä. osaa. Vuosittain Jaadirtavassa toimintakertomuk- 24137: Kanslian toiminnan määrä riippuu pääasiallisesti sessa tarkastellaan tulostavoitteiden toteutumis- 24138: ulkoisista tekijöistä. Sen vuoksi tulostavoitteissa ta. 24139: painottuvat määrällisten sijasta laadulliset tekijät. Ministeriötyyppisissä organisaatioissa lienee 24140: oikeusministeriön mielestä perusteltua käyttää 24141: Ulkoasiainministeriön hallinnonala Mi- talousarviossa toiminnan painopisteisiin ja kes- 24142: nisteriö toimitti valtiontilintarkastajille toiminta- keisiin kehittämisalueisiin liittyviä luonnehdinto- 24143: kertomustyyppisen muistion ministeriön ja edus- ja ja aikatauluja, jotka toimivat tulosneuvottelu- 24144: tustojen tulostavoitteiden toteutumisesta. Muisti- jen peruslähtökohtina. Varsinaisissa osastojen ja 24145: ossa käydään läpi hallinnonalan toimintaa tehtä- virastojen kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa 24146: vittäin, eikä muistiopyynnössä esitettyihin kysy- sovitaan yksityiskohtaisista tavoitteista ja aika- 24147: myksiin ole helppoa löytää vastauksia. Koska tauluista. 24148: tavoitteiden aseranta on luonteeltaan verbaalista Oikeusministeriön mielestä hallinnonalalla on 24149: ja yleispiirteistä tavoitetilojen kuvausta, ulkopuo- varsin vähän tehtäväkokonaisuuksia, joiden 24150: lisen on vaikea arvioida tavoitteiden toteutumista kohdalla voitaisiin käyttää tuottavuuden tai ta- 24151: toimitetun aineiston perusteella. Ulkoasiainmi- loudellisuuden tunnuslukuja. Toiminnan yhteis- 24152: nisteriön mukaan hallinnonalan tavoitteiden kunnalliselle vaikuttavuudelle ei myöskään voi- 24153: 40 24154: 24155: da asettaa mielekkäitä tunnuslukuja. Tuloksel- menettely on tulostavoitteiden asettaminen 24156: lisuuden arviointi ei olekaan ongelmatonta. Eri- vastuualueille. Ministeriössä valmistui kertomus- 24157: tyisesti toiminnan laatua koskevien, mitatravien vuonna raportti puolustusministeriön tulosoh- 24158: arviointiperusteiden käyttöön ei ole toistaiseksi jauksen kehittämisestä, joka hyväksyttiin viralli- 24159: ollut edellytyksiä. seksi toimintaohjeeksi. Tulosjohtaminen ei ole 24160: Oikeusministeriön selvityksen mukaan tulos- toteutunut täysimääräisesti ohjeessa esitetyllä ta- 24161: ohjaus on jäntevöittänyt ministeriön ja hallinnon- valla. 24162: alan toimintaa. Se on luonteva budjettiprosessin Puolustusministeriön alaisten laitosten tulos- 24163: osa, joka mahdollistaa asioiden systemaattisen ohjauksessa noudatetaan ministeriön selvityksen 24164: käsittelyn ja sovittujen asioiden kohtuullisen seu- mukaan tulostavoitemenettelyä ja tavoitteiden 24165: rannan, vaikka valmistelu- ja seurantaprosessit seurantaa. Ohjauksen ongelmia ovat mm. tavoit- 24166: ovat suhteellisen raskaita ja sitovat paljon työtä. teiden mitattavuus, tavoitteiden toteutumisen 24167: Tulosjohtaminen ei ole tämän vuoksi edennyt mittaaminen, tavoitteiden ja niiden resurssi- 24168: koko organisaatioon. Kehittäminen vaatii usean vaikutusten arviointi sekä linja- ja toimialaoh- 24169: vuoden kokemuksen. Tulosohjausjärjestelmän jauksen päällekkäisyys. Kertomusvuoden tulos- 24170: kehittämistarpeet otetaan kriittiseen tarkasteluun tavoitteiden toteutumisen seurantaa on vai- 24171: ennen seuraavaa tulosneuvottelukierrosta. Mi- keuttanut se, ettei tulostavoitteita asetettaessa 24172: nisteriö on toimittanut erillistä tulosohjausta kos- määritelty mittaustapaa. Kertomusvuonna on 24173: kevaa aineistoa mm. oikeuslaitoksen ja vankein- määritelty mittarit, joiden avulla seurataan vuo- 24174: hoitolaitoksen tulosohjauksesta, joita ei kuiten- den 1996 tulostavoitteiden toteutumista. 24175: kaan ole tarkemmin analysoitu. Tulosohjausjärjestelmän käyttöönotto merkit- 24176: see ministeriön antaman selvityksen mukaan 24177: Sisäasiainministeriön hallinnonala. Sisä- syvälle käyvää muutosta organisaatiossa. Muutos 24178: asiainministeriö toteaa valtiontilintarkastajille an- koskee johtamiskulttuuria ja -menetelmiä, tieto- 24179: tamassaan selvityksessä lakonisesti, että tulosta- järjestelmiä, toimivaltasuhteita ja toimintamalleja. 24180: voitteiden toteutuminen ilmenee toimintakerto- Siirtymisprosessi kestää vuosia. Puolustusminis- 24181: muksesta. Toimintakertomusta ei kuitenkaan ole teriössä tulosjohtamiseen alettiin siirtyä v. 1994. 24182: ryhdytty analysoimaan erikseen valtiontilintar- 24183: kastajain kansliassa, koska yleiskysymyksen Valtiovarainministeriön hallinnonala. 24184: tavoitteena oli saada käyttöön ministeriön oma Valtiovarainministeriö on arvioinut hallinnon- 24185: arvio tulosohjauksen tilasta ja kehittämistar- alansa ja alaistensa virastojen tulostavoitteiden 24186: peista. saavuttamista suhteellisen laajasti antamassaan 24187: Ministeriön muistiossa todetaan, että ministe- selvityksessä. Seuraavassa tarkastellaan tavoittei- 24188: riön sisällä käydään tuloskeskustelut, joiden den toteutumista vain ministeriön osalta. Virasto- 24189: pohjalta arvioidaan tulostavoitteiden toteutu- ja ja laitoksia ei tässä tarkastella. Lisäksi ministe- 24190: mista ministeriön johtoryhmässä. Arvioinnin pe- riö on arvioinut tulosohjauksen tilaa yleisellä 24191: rustana on osastojen omaa toimintaa koskevat tasolla, kuten edellä on jo selostettu. 24192: tietojärjestelmät ja tilastot. Taloudellinen tieto Talouspolitiikan päätulosalueen strategisiksi, 24193: tulee konserniraportointijärjestelmästä. Tulosta- usean vuoden tavoitteiksi ministeriö oli asettanut 24194: voitteet ovat oleellisia ja toimintaa ohjaavia. kansantalouden vakaan ja työllisyyttä edistävän 24195: Ministeriö on kehittänyt useiden vuosien ajan kasvun palauttamisen sekä julkisen velkaan- 24196: tulosohjausjärjestelmää, joka on selkeä ja toimi- tumisen pysäyttämisen. Kertomusvuonna talous 24197: va. Tuloskeskustelut takaavat sen, että ministe- kasvoi edelleen suhteellisen ripeästi. Inflaatio 24198: riön ja virastojen käsitykset asioiden hoidosta ja pysyi erittäin hitaana ja vaihtotase oli ylijäämäi- 24199: niiden oleellisuudesta nousevat säännöllisesti nen. Työllisyys lisääntyi 40 000 hengellä. julki- 24200: esille. Ministeriö seuraa tavoitteiden saavuttamis- sen velkaantuneisuuden kasvu hidastui selvästi. 24201: ta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tulosmittarit Valtiontalouden alijäämä pysyi kertomus- 24202: on valittu huolella, ja ne kuvaavat ministeriön vuonna edelleen suurena, minkä vuoksi hallitus 24203: käsityksen mukaan tuloksia riittävällä tarkkuu- laati kertomusvuoden keväällä hallituskauden 24204: della. Perusmittareihin ei aiota tehdä lähivuosina mittaisen sitovan säästöohjelman, jota täydennet- 24205: oleellisia muutoksia. tiin elokuussa. Säästöohjelman ja siihen liittyvien 24206: työllisyys- ja lähentymisohjelmien avulla hallitus 24207: Puolustusministeriön hallinnonala. Mi- pyrkii tukemaan työllisyyden suotuisaa kehitystä 24208: nisteriön sisäisessä tulosjohtamisessa keskeinen sekä talouskasvua. Samalla pyrkimyksenä on 24209: 41 24210: 24211: pysäyttää valtionvelan kasvu ja saattaa valtionta- nisteriön tehtävänä on ennen kaikkea edellytys- 24212: lous Euroopan rahaliiton kolmannen vaiheen ten luominen asiantuntemukseen perustuen, ja 24213: edellyttämään kuntoon. tähän liittyen osa tavoitteista on asetettu yleiselle 24214: Finanssipolitiikka oli kertomusvuonna koko- tasolle. 24215: naisuutena kireähköä, mutta tämä ei riittänyt Opetusministeriön ja sen alaisen hallinnon 24216: katkaisemaan valtion nopeaa velkaantumista. välisissä tulosneuvotteluissa sovitaan virastojen 24217: Päättäväinen säästöpolitiikka yhdistyneenä al- ja laitosten yhteisistä tavoitteista, jotka on myös 24218: haiseen inflaatioon kuitenkin riitti saamaan ai- sisällytetty talousarvioesitykseen. Tavoitteita ase- 24219: kaan markkinakorkojen merkittävän laskun. tettaessa on katsottu, että ne noudattavat mm. 24220: Resurssihallinnon tulosalueen strategiana on valtioneuvoston hyväksymää koulutuksen ja 24221: ollut parantaa tuottavuuskehitystä luomalla toi- tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa sekä hal- 24222: minnallis-taloudellisia edellytyksiä tuloksellisuu- linnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmia. 24223: den nostamiseksi. Resurssihallinnon keskeinen Tulosohjausjärjestelmässä ei ole ministeriön 24224: tavoite on myös ollut tukea valtion työnantaja- mielestä juridisia ongelmia. Tulosneuvottelut 24225: politiikan uudistamista. Palkkausjärjestelmien alaisen hallinnon kanssa käydään vuosittain, ja 24226: uudistus saatiin kertomusvuonna läpimurtovai- neuvottelujen pohjalta allekirjoitetaan tulossopi- 24227: heeseen. Muina kehittämisen painoalueina olivat mukset On pyritty siihen, että asetettavat tavoit- 24228: johdon järjestelmien kehittäminen, henkilöstö- teet ovat realistisia ja että tavoitteiden ja määrära- 24229: johdon edellytysten parantaminen ja panostami- hojen välille saadaan entistä selvempi yhteys. 24230: nen integraatiovalmennukseen. Hallinnon monimuotoisuus ilmenee erityyppisi- 24231: nä tuloskriteereinä, jotka on kehitetty alan kan- 24232: Opetusministeriön hallinnonala Ministe- sainvälisestä tutkimustiedosta ja yhteistyössä 24233: riön vastauksessa on melko kattavasti esitelty tulosyksiköiden kanssa. 24234: hallinnonalalle asetetut keskeiset tavoitteet. Var- Korkeakouluihin liittyen opetusministeriössä 24235: sinaista kokoavaa arviota tavoitteiden saavut- on kehitetty tulosindikaattoreita aina KOTA- 24236: tamisesta ei kuitenkaan ole esitetty eikä ilmeises- tietokannan rakentamisesta alkaen 1980-luvun 24237: ti voida kattavasti esittääkään. puolivälin jälkeen. Asteittain tuloksellisuusindi- 24238: Ministeriössä tulostavoitteiden toteutuma-ar- kaattoreita on laajennettu siten, että pelkästään 24239: vio perustuu raportointeihin, päätösten toteutu- määrällisten suoritteiden rinnalle on otettu myös 24240: misen seurantaan, toimintakertomukseen, tilin- arviointiin perustuvia kriteereitä. Kertomusvuon- 24241: päätökseen ja tiliselvityksiin sekä vapaaseen na tuloksellisuusrahanjaossa arviointia sisältäviä 24242: tiedonvälitykseen ja yhteydenpitoon alaisen hal- kriteereitä olivat huippuyksiköt sekä uudistumis- 24243: linnon kanssa. kyky, jossa arvioitiin korkeakoulujen manage- 24244: Esimerkiksi yliopistot lähettävät opetusminis- menttiin ja sisäisten toimintaedellytysten paran- 24245: teriöön vuosittain tammikuussa ehdotuksensa tamiseen liittyvää kehitystyötä. 24246: ministeriön ja yliopiston väliseksi tulossopimuk- Opetusministeriö asetti kertomusvuonna työ- 24247: seksi seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Sopimus ryhmän, jonka tehtävänä on yliopistolaitoksen 24248: sisältää paitsi tulostavoitteet sopimuskaudeksi tulosohjauksen kehittäminen. Työryhmän tehtä- 24249: myös analyysiosan, jossa on lyhyt raportointi viin kuuluu tehdä sekä tavoitteiden asettamiseen 24250: keskeisimpien tavoitteiden toteutumisesta. Ra- ja niiden toteutumaseurantaan että tuloksel- 24251: portointia täydentävät vielä edellisen vuoden lisuusindikaattoreihin liittyviä kehittämisehdo- 24252: toimintakertomukset sekä syksyllä ilmestyvä tuksia. Työryhmän määräaika päättyi 31.8.1996. 24253: yksityiskohtaisempi tilastoraportti. Tavoitteiden Valtionavuin tuetun toiminnan osalta tulospe- 24254: asettaminen ja raportointi on kytketty toisiinsa, ja rusteisia avustusjärjestelmiä varten on kehitetty 24255: ministeriön mielestä raportointi antaa riittävän toiminnan määrää ja laatua kuvaavia tuloskritee- 24256: selvän kuvan tavoitteiden toteutumisesta. Erityi- reitä, joita seurataan tilastoinnin ja tutkimuksen 24257: sesti määrällisiä tietoja sisältävää raportointia on avulla. 24258: laajennettu. 24259: Tavoitteiden toteutumisen arviointi painottuu Maa- ja metsätalousministeriön hallin- 24260: helposti määrällisiin seikkoihin ja yhteen budjet- nonala. Ministeriön antaman selvityksen mu- 24261: tivuoteen. Ministeriö huomauttaa, että laadulliset kaan hallituksen strategiasalkun sisällössä on 24262: ja pitkän aikavälin tulokset ovat vaikeasti mitat- määritelty hallituksen itselleen asettamat ja hal- 24263: tavissa. Myös vaikuttavuuden arviointi on minis- litusohjelman toteutumisen kannalta tärkeät 24264: teriön mielestä jossain määrin ongelmallista. Mi- hankkeet ja niiden toteutumisvastuut valtioneu- 24265: 42 24266: 24267: vastassa. Ministeriöt valmistelevat hallituksen ja jöitä ovat aluehallinto, virastot ja laitokset, 24268: eduskunnan päätettäväksi yhteiskuntapoliittises- liikelaitokset, talousarvion ulkopuoliset rahastot, 24269: ti tärkeät uudistukset. Lainsäädännöllä saadaan eräät osakeyhtiöt ja valtionapuyhteisöt Ministe- 24270: halutut vaikutukset toimintaan. Muun muassa riön toimialaa ja tehtäviä koskevien säädösten 24271: maatalouden tukijärjestelmät edellyttävät sää- rajoissa hallinnonalan tulostavoitteet ilmaistaan 24272: döstämistä. Säädösohjauksen rinnalla eduskunta konsernityyppisinä ja laadullisina määreinä. Niitä 24273: harjoittaa talousarvio-ohjausta mm. mitoittamalla vastaavat operatiiviset toimenpiteet tuotetaan 24274: harkinnanvaraisia määrärahoja. hallinnonalalla. Mittauskelpoisia operatiivisia 24275: Ministeriö ohjaa alaistaan hallintoa tulosohja- toimia voi vastauksen mukaan ministeriötasolle 24276: uksella, jonka piiriin kuuluvien toimintamenojen kuulua vain erityisistä syistä. Tulostavoitteiden 24277: osuus on hallinnonalalla n. 10%. Muuta osaa toteutuminen ministeriössä käsitellään tulosalu- 24278: määrärahoista ohjataan säädöksillä. Sääntely-, eittain budjettilausumia tarkemmalla tasolla. Ra- 24279: budjetti- ja tulosohjauksen muodostamaa koko- portointi kootaan vuotuiseen, talousarvioasetuk- 24280: naisuutta selkeytetään. sen tarkoittamaan toimintakertomukseen. 24281: Vuoden 1995 budjettiin kirjattuja tavoitteita on 24282: Liikenneministeriön hallinnonala. Liiken- toteutettu järjestelmällisesti. Menettelytapana 24283: neministeriön tavoitteet täsmentyivät keväällä ja kauppa- ja teollisuusministeriössä on budjetin 24284: kesällä 1994 talousarvioesityksen määrärahoista toimenpideseuranta. Siinä laaditaan vuoden 24285: valtiovarainministeriön sekä virastojen ja laitos- alussa tavoiteasiakirja sekä toimenpideluettelo, 24286: ten kanssa käytyjen neuvottelujen yhteydessä. jossa määritellään toimenpide, vastuutaho ja ajoi- 24287: Nämä laativat marraskuussa 1994 ehdotuksensa tus. Toimenpideasiakirjaa seurataan ministeriön 24288: vuoden 1995 tulostavoitteiksi, jotka käsiteltiin johtoryhmässä ajantasaistetun raportin avulla. 24289: ministeriön ao. vastuuyksikössä ja johtoryhmäs- Toteutuma-arvio pohjautuu tulosalueesta 24290: sä ja jotka ilmoitettiin tulostavoitekirjeissä viras- vastaavan yksikön seurantamenettelyyn ja sisäi- 24291: toille ja laitoksille (pl. liikelaitokset, joiden toi- seen, tulosyksikön johdon raportointiin. Mer- 24292: minta- ja tulostavoitteet käsitellään valtioneu- kittävin, vuotuista toteutuma-arviota huomatta- 24293: vostossa). Puolivuotisraportti pyydettiin elokuun vasti laajempi ja seikkaperäisempi tietopohja, 24294: puolivälissä 1995. Lopullisesti tavoitteiden toteu- joka sisältää myös vaikuttavuusselvityksen, saa- 24295: tumatietoja tarkastellaan huhtikuussa 1996 vuot- daan ar-viointiraporteista. Kauppa- ja teolli- 24296: ta 1997 koskevissa budjettineuvotteluissa. suusministeriö toteuttaa osana tulosohjausta jär- 24297: Liikenneministeriö asettaa tavoitteet virastojen jestelmällistä arviointityötä, jolloin ulkopuolisin 24298: keskeisille toiminnoille (n. 5 kpl/virasto). Mittarit asiantuntijavoimin evaluoidaan tärkeimmät tu- 24299: ovat selkeimpiä liikelaitoksissa. Niillä ei kyetä losalueet. Kertomusvuonna valmistui seitsemän 24300: kuitenkaan arvioimaan kattavasti esim. Tielaitok- evaluointiraporttia, jotka ovat Julkisen sektorin 24301: sen, Ratahallintokeskuksen, ministeriön tai tut- uudistukset ja niiden vaikutukset KTM:n hallin- 24302: kimuslaitosten toiminnan taloudellisuutta tai te- nonalalla sekä Kilpailuviraston, VTT:n, Tekesin, 24303: hokkuutta. Ministeriö pyrkii etsimään parem- VTK:n ja Kera Oy:n arvioinnit sekä IEA:n tutkin- 24304: pia mittareita. ta Suomen energiapolitiikasta. Näiden arviointi- 24305: Liikenneministeriön strategisen johtamisen raporttien johdosta on tehty korjaustoimen- 24306: lähtökohtia ovat hallitusohjelma, mietintö Suo- piteitä, ja osin on meneillään arviointiraport- 24307: men liikenneinfrastruktuurista 2010 sekä toimin- tien ehdotusten toteuttaminen erillisinä projek- 24308: ta- ja taloussuunnitelma vuosiksi 1996-99. Mi- teina. 24309: nisteriön tutkimusyksikkö valmistelee tutkimus- Kauppa- ja teollisuusministeriö on selvitykses- 24310: strategiaa EU:n vaikutusten vuoksi. sään luetellut seuraavia konsernitasoisen seuran- 24311: nan ongelmia: Tulostavoitteiden määrittely suh- 24312: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- teessa raportointiin on vaikeaa, koska tavoitteet 24313: nonala Ministeriön selvityksestä käy ilmi, että ovat helposti yleisluonteisia, huonosti konkre- 24314: hallinnonalan strategian ja tulosohjauksen tisoitavia eivätkä yleensä numeerisesti mitattavis- 24315: yhteensovittamiseen on paneuduttu. Tulosoh- sa. Tulostavoitteiden ja toteutuman välinen yh- 24316: jausjärjestelmää on kehitetty mielenkiintoisesti teys ei näy useinkaan vuositasolla. Tulostavoit- 24317: ottamalla huomioon hallinnonalan erityisalasuh- teet koskevat välillistä ja osavaikuttamista, jolloin 24318: teet yksittäisten toimenpiteiden vaikutuksia suuren- 24319: Selvityksen mukaan ministeriö viranomaisena nellaan. Hallinnossa samaan toimialaan kohdis- 24320: on hallinnollinen konserni, jossa tuloksenteki- tuu useiden viranomaisten toimenpiteitä, jolloin 24321: 43 24322: 24323: esiintyy päällekkäisyyksiä, liian pieniä toiminta- notukien sekä valtionapuyhteisöjen osalta. Tu- 24324: kokonaisuuksia ja ristiriitaisia tavoitteita ja toi- losohjauksen kehittäminen perustuu ministeriöi- 24325: mia. den tulosohjauksen selvitystyöhön sekä ED-jäse- 24326: Ongelmien ratkaisemiseksi kauppa- ja teolli- nyyden aiheuttamien uusien tavoitteiden saavut- 24327: suusministeriö katsoo selvityksessään, että tulos- tamiseen. ED-sopeutusta varten valmistellaan 24328: tavoitteiden määrityksen laatua on parannettava ministeriön ED-ohjesääntö ja käynnistetään ED- 24329: ja tulosseurantaa laajennettava yli budjettivuo- strategian valmistelu, missä yhteydessä otetaan 24330: den. huomioon myös valtioneuvoston ED-painoaluei- 24331: Tuloksien määrittelyssä on sovellettava osa- den määrittely. 24332: vaikutuksia eritteleviä menetelmiä ja kehitettävä Kertomusvuonna tulosohjauksen painopistet- 24333: niitä nykyisestään sekä laskentatekniikkana että tä siirrettiin tulosneuvottelujen sisällöllisiin kysy- 24334: työtapana. Hallinnon rajat ylittävää yhteistyötä ja myksiin, ministeriön ja hallinnonalan virastojen 24335: yhteensovittamista tulee olennaisesti lisätä ja sa- ja valtionapulaitosten välisen roolijaon määritte- 24336: malla tarkistaa ministeriöiden välistä työnjakoa. lyyn sekä tulossopimusprosessin ajoitukseen. 24337: Arviointityön tulee olla laajaa, järjestelmällistä ja Samassa yhteydessä turvataan virastojen ja laitos- 24338: luotettavaa, ja sen tulee kattaa erillisiä tulosaluei- ten hallinnollinen autonomia. ED-asioiden hoita- 24339: ta laajempia hallinnollisia kokonaisuuksia. minen edellyttää raportointi-, konsultointi- ja 24340: Tavoitemäärittely ja arviointityö tulee liittää osak- neuvottelutaitoja sekä verkostotyöskentelyn 24341: si hallitusohjelman toteuttamista ja hallituksen kehittämistä. Ministeriöön on jo muodostettu 24342: strategiasalkkua. sisäisen osastojaon ylittäviä yhteensovittavia ryh- 24343: Selvityksessä painotetaan, että tulosohjaus on miä, kuten rahoitusryhmä ja yrityspalveluiden 24344: nähtävä johtamismenetelmänä, minkä vuoksi kehittämisryhmä. Tätä osastojen välistä yhteis- 24345: sen juridista rakennetta ei ole tarpeen säännellä työtä lisätään. 24346: nykyistä enempää. Vastuu toiminnasta kuuluu Kansliapäällikön johdolla käytäviä tuloskes- 24347: johdolle. Tulosohjaus on päätöksenteon tukijär- kusteluja kehitetään tiivistämällä käsiteltävien 24348: jestelmään rinnastettava menettely, jonka toteut- asioiden listaa ja muotoilemalla sopimustyyp- 24349: tamisessa tulee ministeriön mielestä sallia vaih- pisiä lausumia pöytäkirjoihin. Ensisijainen vas- 24350: televuutta ja yksikkökohtaisia sovelluksia. Järjes- tuu virastojen ja laitosten tulosohjauksesta on 24351: telmän toimivuus edellyttää määräajoin toistuvaa kuitenkin ohjaavalla yksiköllä tai ryhmällä ja siitä 24352: tulosohjauksen tarkastelua ja menettelyn ylläpi- vastaavalla ylijohtajalla. Ministeriön sisäisessä tu- 24353: toa. Kauppa- ja teollisuusministeriössä tämä on losohjauksessa johtoryhmän tukena on toimin- 24354: ns. TTS/hallintokoordinaatioryhmän vastuulla. nan ja talouden suunnittelun sekä hallinnon 24355: Kauppa- ja teollisuusministeriössä tulosyksi- kehittämisen työryhmä, jonka tehtävänä on val- 24356: köillä on kullakin oma vastuu- tai yhteys- mistella tulosohjausta ja kehittää tulosohjaus- 24357: henkilönsä, joka seuraa jatkuvasti tulosyksikköä. menetelmiä. Työryhmä raportoi ministeriön joh- 24358: Näin varmistetaan, että tieto kulkee tulosohjaajan toryhmälle. 24359: ja tuloksentekijän välillä. Tässä valmistelussa kä- Ministeriön ja hallinnonalan arviointia jatke- 24360: sitellään tulostavoitteet, määritellään voimavarat taan. Evaluoinnin sisältö määritellään tapauksit- 24361: sekä muut mm. säädöstarpeet Prosessin tulokse- tain erillisen suunnitelman pohjalta. Johdon eva- 24362: na syntyvässä tulossopimuksessa tahot sitoutu- luointitaitoja parannetaan alan koulutuksella ja 24363: vat tulosten saavuttamiseen yhteistoimin. osallistumisella arviointihankkeiden ohjaukseen. 24364: Kauppa- ja teollisuusministeriön sekä hallin- Tavoitteena on kaikkien toimintojen ja virastojen 24365: nonalan virastojen ja laitosten toiminnot poikke- evaluoiminen vuoteen 1999 mennessä. 24366: avat toisistaan huomattavasti. Ministeriö onkin 24367: lähtenyt siitä, että tavoite- ja tulosmittareita käyte- Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon- 24368: tään niissä olosuhteissa, joihin ne luontevasti ala. Saadun selvityksen mukaan hallinnonalan 24369: sopivat. Hallinnonalalla sovelletaan ns. laadullis- tavoitteiden toteutumista arvioitaessa pohjana on 24370: ta tulosohjausta, jossa sovitaan tulosalueista ja ollut ministeriön maaliskuussa 1995 julkistama 24371: niille määritellään laadulliset tavoitteet sekä sovi- raportti Sosiaaliturvan strategiat- 5 vuotta 2000- 24372: taan kullekin tulosalueelle kohdistettavista voi- luvulle. Kertomusvuonna sisäinen tarkastaja laati 24373: mavaroista. Tulosneuvotteluissa käsitellään jär- selvityksen tulosohjauksen tilasta, tavoitteiden 24374: jestelmällisesti tätä vastaava raportti. tarkkuudesta ja sisäisestä tarkastuksesta hallin- 24375: Tulosohjausta kehitetään kauppa- ja teolli- nonalalla. Syksyllä 1995 virastojen ja laitosten 24376: suusministeriössä erityisesti ministeriön elinkei- johto sitoutettiin tulosohjauksen kehitystyöhön. 24377: 44 24378: 24379: Neuvottelupäivä oli lokakuussa ja joulukuussa hallinnon vuoden 1995 toimintakertomuksessa, 24380: tulossopimusten tarkastusneuvottelut Neuvotte- joka on laadittu käyttäen hyväksi tulosohjauksen 24381: luryhmät perustettiin, ja maaliskuussa 1996 tilan- seurantaa palvelevaa johdon raportointia. Työ- 24382: netta tarkasteltiin hallinnonalan johtoryhmässä. ministeriössä johdon raportointi tuottaa vuosi- 24383: Tulossopimusmenettelyä ja tavoitteenasette- kolmanneksittain määrämuotoiset tiedot tulos- 24384: lua kehitettiin. Jatkossa huomio keskitetään arvi- tavoitteiden toteutumisesta sekä muista tulos- 24385: ointiin, raportointiin sekä valvontaan. Hallin- ohjauksen kannalta keskeisistä kysymyksistä. 24386: nonalan tavoitteet ovat kehittämistavoitteita, Raportointi perustuu työhallinnon tietojärjes- 24387: toimenpiteitä, projekteja, prioriteettilistoja sekä telmiin, joita ovat työnvälityksen tilastojärjestel- 24388: vaikuttavuus- ja taloudellisuustavoitteita. Useim- mä, kirjanpidon ja kustannuslaskennan järjestel- 24389: pia on vaikea mitata. Tavoitteet välittyvät tulos- mät, henkilöstöhallinnon järjestelmä, ammatin- 24390: sopimuksiin em. neuvotteluryhmissä. Ongelma- valinnanohjauksen tietojärjestelmä, tietopalve- 24391: na on siirtomenojen tulostavoitteet (yli 90 o/o lun tilastoseuranta, työsuojelun erilaiset tietojär- 24392: määrärahoista). Tietojärjestelmät ovat kehitty- jestelmät, ESR-toimenpiteitä seuraavat tilastojär- 24393: mättömät. jestelmät, työhallinnon piiri- ja paikallistason 24394: Tulossopimusneuvotteluissa arvioidaan aiem- omat seurannat ja muut satunnaiset seurantajär- 24395: pien tavoitteiden toteutumista. Käytössä ovat jestelmät Järjestelmä palvelee tarkoitustaan koh- 24396: myös vuosi- ja toimintakertomukset Virastot ja talaisen hyvin. Määrällisiä tavoitteita on helppo 24397: laitokset arvioivat kerran vuodessa toimintaansa asettaa ja operationalisoida numeerisiksi muuttu- 24398: ja esittelevät tulevat linjauksensa. Eräitä virastoja jiksi, mutta toiminnan tehokkuuden, vaikutta- 24399: ja laitoksia ovat arvioineet ulkopuoliset tutki- vuuden ja laadun luotettava mittaus on ongel- 24400: musryhmät Ministeriön toimintakertomuksessa mallisempaa. Tulostavoitteiden asetannassa on 24401: arvioidaan sen tulostavoitteiden saavuttamista. myös ongelmia. 24402: Sosiaali- ja terveysministeriö esittää eduskun- Osa työvoimapalvelujen ja työvoimapoliittis- 24403: nalle teemakohtaisia katsauksia tulosinformaa- ten toimenpiteiden vaikuttavuuteen liittyvistä tie- 24404: tiona. Kertomusvuonna tällaisia katsauksia an- doista saadaan suoraan työhallinnon tilastojär- 24405: nettiin kolme. Hallinnonalalla on keskusteltu jestelmästä. Tällaisia ovat mm. työhallinnon toi- 24406: väestön hyvinvoinnin tilan ja sosiaali- ja terveys- menpitein päättyneet työttömyysjaksot, yleisille 24407: poliittisten tavoitteiden toteutumista koskevien työmarkkinoille sijoittuneiden osuudet päätty- 24408: mittareiden kehittämisestä. Syyskuussa 1996 neistä työttömyysjaksoista sekä asiakkaan työ- 24409: hallinnonalalla järjestetään tavoitteiden mittaa- markkinatilanne kolmen ja kuuden kuukauden 24410: mista käsittelevät neuvottelupäivät. Ministeriössä kuluttua työvoimapoliittisen toimenpiteen pää- 24411: koottiin kertomusvuoden keväällä eduskunnan tyttyä. Toiminnan taloudellisuutta seurataan tun- 24412: ponsilausun1at ja kannanotot sekä päätettiin ot- nusluvun "markkaa/palvelu" avulla. Lisäksi ta- 24413: taa ne huomioon budjettikehysten ja budjetin loudellisuutta seurataan työllistämistukien yksik- 24414: laadinnassa. Sosiaali- ja terveysministeriö valmis- kökustannusten ja työvoimakoulutuksen oppi- 24415: teli kertomusvuonna sekä valtionosuusselon- laspäivän hinnan avulla. 24416: teon että sosiaaliturvan selonteon ja on valmis Toiminnan arvtomnin kehittämissuuntana 24417: antamaan ne eduskunnalle. hallinnonalalla on tuloksellisuuden eri osateki- 24418: Hallinnonalan tulossopimusneuvottelujen toi- jöiden yhteensovittaminen siten, että toiminnan 24419: mivuus ja kehittämistarpeet olivat kertomus- volyymeja, vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja laa- 24420: vuonna erityisarvioinnin kohteena. Neuvottelu- tua sekä henkilöstön hyvinvointia kuvaavat tun- 24421: mekanismia päätettiin täsmentää ja sen koordi- nusluvut voitaisiin esittää johdon raporteissa tii- 24422: nointia tehostaa. Tavoitteena on yhdenmukais- viin tulosprofiilin muodossa. Pyrkimyksenä on 24423: taa tulossopimusten valmistelua ja tehostaa edel- toiminnan kokonaistuloksellisuuden nykyistä 24424: lisen toimintavuoden tavoitteiden toteutumisen parempi kuvaaminen. 24425: arviointia ja kehittää siihen käytettäviä mittareita. Erityisesti hallinnonalan toimenpiteiden vai- 24426: Edellisen sopimuskauden tavoitteiden toteutu- kuttavuuden ja tehokkuuden arviointi on vai- 24427: mista arvioitaessa tarkastellaan myös mahdollis- keaa. Ministeriön mielestä toimintaympäristön 24428: ten tavoitteista poikkeamisten syitä. sekä muiden toimijoiden (sosiaali-, koulutus- 24429: ym. politiikkalohkoilla) vaikutusten ja työhallin- 24430: Työministeriön hallinnonala. Ministeriön non aikaansaamien vaikutusten tarkka erittely on 24431: antaman selvityksen mukaan tulostavoitteiden usein mahdotonta. Työministeriö suuntaa tutki- 24432: toteutumista on arvioitu yksityiskohtaisesti työ- mustoimintaa tähän aihepiiriin. 24433: 45 24434: 24435: Työhallinnossa tulosohjausjärjestelmää on so- distetussa hallinnossa, koska ympäristöhallintoa 24436: vellettu vuodesta 1989 alkaen. Nykyisin järjestel- koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.3.1995. Suu- 24437: mä on selkeä ja vakiintunut. Tulosohjausjärjes- rin muutos aiempaan verrattuna oli aluehallin- 24438: telmässä ei ministeriön mielestä ole havaittavissa non siirtyminen kahden ministeriön eli ympäris- 24439: juridisia epäkohtia. Piirihallinnolle delegoidun tö- sekä maa- ja metsätalousministeriön tulosoh- 24440: päätäntävallan käyttämiseen tulosohjausjärjes- jaukseen. Tulosohjaustehtävät ovat tämän seu- 24441: telmä ei konkreettisissa tapauksissa puutu, koska rauksena lisääntyneet ympäristöministeriössä 24442: tavoitteet sovitaan tulostavoiteneuvotteluissa ja merkittävästi. 24443: keinovalikoimasta päättävät työvoimapiirit, työ- Tulosohjauksen toimivuuden kannalta on 24444: suojelupiirit ja työvoimatoimistot olennaisen tärkeätä tavoitteiden selkeys, keskit- 24445: Työministeriö huomauttaa, että eduskunnalle tyminen strategisesti tärkeisiin painopiste-aluei- 24446: toimitetaan työllisyyslain 6 §:n mukainen työl- siin ja avoin keskustelu tulosohjatravien yksiköi- 24447: lisyyskertomus, jota käytetään valtiopäiväjärjes- den kanssa ennen lopullisten tavoitteiden asetta- 24448: tyksen 29 §:n edellyttämän hallituksen toimen- mista. Tavoitteiden toteutumisen seuranta on 24449: pidekertomuksen toisen osan (yleinen kerto- saatava järjestelmän olennaiseksi osaksi. 24450: musosa ministeriöittäin) laadintaan. Työllisyys- Alaisensa hallinnon osalta ministeriö toteaa, 24451: kertomus on raportti työllisyyslain, ei välttämättä että talousarvion selvitysosassa alustavina asete- 24452: tulostavoitteiden toteutumisesta. Tältä osin ra- tut tavoitteet on pääosin saavutettu. Kerto- 24453: portointi suoraan eduskunnalle jää puutteelli- musvuonna alueellisten ympäristökeskusten ja 24454: seksi. Työministeriön näkemyksen mukaan toi- Suomen ympäristökeskuksen toiminta on saatu 24455: mintakertomuksen ja työllisyyskertomuksen laa- hyvin käynnistettyä ja vakiinnutettua, mutta toi- 24456: dintaa voitaisiin aikataulun ja sisällön osalta yhte- minnan ja toimintatapojen kehittäminen on vaa- 24457: näistää. tinut huomattavan työpanoksen. EU-rakennera- 24458: hastojen, maatalouden ympäristötuen ja muun 24459: Ympäristöministeriön hallinnonala Ym- ED-rahoituksen valmistelutyö on myös vaatinut 24460: päristöministeriö on muistiossaan laajasti selvittä- resursseja oletettua paljon enemmän. 24461: nyt talousarvion selvitysosaan kirjattujen kerto- Suomen ympäristökeskuksen ja Valtion asun- 24462: musvuoden tärkeimpien tulostavoitteiden toteu- torahaston ohella ympäristöministeriö käy tulos- 24463: tumista. Ympäristöministeriön mielestä sen tulos- neuvottelut jokaisen alueellisen ympäristökes- 24464: tavoitteet ovat monin osin kuitenkin hyvin yleis- kuksen kanssa erikseen. Alueelliset erot edellyt- 24465: luonteisia ja laaja-alaisia sekä ulottuvat kertomus- tävät ministeriön mielestä ehdottomasti tätä. 24466: vuotta pidemmälle ajanjaksolle. Niiden toteutu- Tulosohjauksen toimivuuteen ollaan kohtalai- 24467: minen ei ole yksiselitteisesti todettavissa. Ne sen tyytyväisiä, mutta kehittämistarpeita koetaan 24468: täsmentyvät ympäristöministeriön omalle toimin- myös olevan. Ympäristöministeriö aientaa v. 24469: nalleen asettamissa tulostavoitteissa samoin kuin 1996 tulosohjausprosessia, jotta määrärahajaot 24470: alueellisille ympäristökeskuksille ja Suomen saadaan kytkettyä aidommin tulostavoitteista so- 24471: ympäristökeskukselle sekä Valtion asuntorahas- pimiseen. Kevään 1996 aikana tulossuunnitel- 24472: tolle kohdennetuissa tulostavoitteissa. man rakennetta ja sisältöä kehitetään. Käytettä- 24473: Tavoitteiden asettelussa ja niiden seurannassa vää terminologiaa selkiytetään, jotta sekä tulos- 24474: korostuvat ministeriön mielestä tulosohjauksen suunnittelussa että tuloskeskusteluissa voidaan 24475: yleiset vaikeudet. Tavoitteet ovat osin sellaisia, keskittyä entistä paremmin oleellisiin substanssi- 24476: että niiden saavuttaminen riippuu pääosin ulko- kysymyksiin. 24477: puolisista tekijöistä ja ympäristöhallinnon vaiku- Vuonna 1996 keskitytään seurannan kehittä- 24478: tus on vain välillistä. Esimerkiksi ympäristön miseen, joka koskee sekä hallinnollisen toimin- 24479: parantamiseen tähtäävien tavoitteiden konkreet- nan tuloksellisuuden arviointia yleensä että toi- 24480: tisten vaikutusten aikaansaaminen vaatii pitkän minnan ulkopuolisten vaikutusten mittaamisen 24481: ajan. Kuitenkin nämä vaikuttavuustavoitteet ovat ja arvioinnin kehittämistä. Kvantitatiivisten seu- 24482: niitä, joiden asettamiseen päähuomio tulisi kiin- rantajärjestelmien kehittäminen vaatii usean vuo- 24483: nittää. Talousarvioon on edellytetty kirjattavan den työn. 24484: lähinnä vuositavoitteita, mikä rahoitusmielessä 24485: on ymmärrettävää, mutta toiminnallisesti olisi Tulosohjaus parlamentaarisen valvon- 24486: järkevämpää asettaa useampivuotisia tavoitteita. nan näkökulmasta. Kunkin hallinnonalan si- 24487: Ympäristöministeriöllä on vasta yhden vuo- sällä tuotetaan ohjaavalle taholle - viraston tai 24488: den kokemus tulosohjauksen toimivuudesta uu- ministeriön johdolle - tulosinformaatiota tulos- 24489: 46 24490: 24491: raporttien ja toimintakertomusten muodossa. nut päätösvaltaa entistä enemmän ministereille 24492: Tulosinformaation nykyiset puutteet tiedoste- ja virkamiehille. Tulosohjaukseen siirtyminen 24493: taan, ja hallinnossa on pyrkimyksiä parantaa tarkoittaa käytännössä, ettei paluuta yksityis- 24494: informaation laatua. Koko hallinnonalan katta- kohtaiseen normiohjaukseen enää ole. Eduskun- 24495: vaa tuloksellisuuden informaatiojärjestelmää ei nan omien vaikutusmahdollisuuksien turvaa- 24496: ole toistaiseksi järjestetty, mutta sitä koskeva miseksi valtiontilintarkastajat korostavat parla- 24497: kehitystyö on aloitettu. Tällainen informaatiojär- mentaarisen valvonnan ja seurannan tärkeyttä, 24498: jestelmä palvelee poliittis-hallinnollista ohjausta eikä tätä oikeutta pidä horjuttaa. Saatujen selvi- 24499: ja voi välittää tietoa eduskunnan ja toimeen- tysten pohjalta valtiontilintarkastajat eivät ole 24500: panovallan välillä. tämänhetkiseen tilanteeseen tyytyväisiä ja totea- 24501: Talousarvion tulostavoitteet on hallinnossa vat lausunronaan seuraavaa. 24502: ymmärretty enemmän talousarvion määräraha- Tulosohjaukseen siirtyminen on lisännyt mi- 24503: esitysten perustelutekstiksi kuin tulosohjausta nisteriöiden vastuuta tavoitteiden asetannasta, 24504: palveleviksi ja eduskunnan hyväksymiksi tulos- keinojen valitsemisesta ja toteutumisen seuran- 24505: tavoitteiksi. Talousarviolain ja -asetuksen pohjal- nasta. Kun talousarvion perusteluissa eduskun- 24506: ta talousarvion perustelut voitaneen kuitenkin nalle esitetään tulostavoitteita, on valtiontilin- 24507: tulkita hallintoa ohjaaviksi suuntaviivoiksi, vaik- tarkastajien mielestä perusteltua odottaa, että 24508: ka selkeästä tavoite-keino -hierarkiasta ei ole- valtionhallinnossa myös tunnustetaan niiden 24509: kaan kysymys. On selvää, että eduskunnalle tulosjohtamista ohjaava vaikutus. Erityisen tär- 24510: esitettyjen tavoitteiden toteutumista ei kertomus- keää tämä on valtionhallinnon tulosvastuun 24511: vuonna ole voitu arvioida ankarilla kriteereillä. arvioimiseksi ja tilivelvollisuuden toteuttamisek- 24512: Eduskunta on eri yhteyksissä esittänyt kri- si. Lisäksi valtiontilintarkastajat toteavat, että 24513: tiikkiä budjettivaltansa vähenemisestä siksi, että ministeriön johdolla on vastuu siitä, että 24514: toimeenpanovalta on liiaksi etääntynyt ylim- eduskunnan kannanotot, lausumat ja ponnet 24515: mästä poliittisesta vallasta. Päätöksenteon dele- otetaan hallinnossa nykyistä vakavammin huo- 24516: goinnin syveneminen valtionhallinnossa on itse mioon. 24517: asiassa lisännyt virkamiesvaltaa. Samalla tämä Tulosohjauksen seurauksena hallinnon toi- 24518: kehityskaari korostaa yksittäisen virkamiehen mintavapauksien lisääntyminen on johtanut 24519: tulosvastuuta ja tilivelvollisuutta ratkaisuistaan. keskusteluun näiden vapauksien rajoista. 24520: Ministeri ohjaa talousarvion toteuttamista po- Hallinnossa on ollut epäselvyyttä esim. siitä, 24521: liittisen päätöksenteon kautta, ja hän on toimis- kuinka pitkälle yksittäisen viraston tai laitoksen 24522: taan vastuussa eduskunnalle. Ministeri tekee kui- toimintavapaudet riittävät mm. työntekijöiden 24523: tenkin päätöksiä johtavien virkamiesten avusta- kannustamista tai hankintoja koskevissa asiois- 24524: mana ja esittelystä, joten eduskunnan poliittista sa. Kun aitoon tulosajatteluun ei sovi ohjattavan 24525: tahtoa joudutaan usein tulkitsemaan konkreet- kohteen yksityiskohtainen säädöstäminen tai 24526: tisiksi toimenpiteiksi ja viime kädessä hallinnon- väliintulo, on tulosyksiköiden johtamiselle asetet- 24527: alan politiikaksi. Onkin huomattava, että tulosta- tu aivan uusia haasteita. Taloudellisen päätök- 24528: voitteiden toteutumista voidaan arvioida joko senteon vapautta ei valtiontilintarkastajien mie- 24529: kapea-alaisesti hallinnon sisäisenä teknisenä ky- lestä kuitenkaan voida käyttää niin, että vapaut- 24530: symyksenä tai laaja-alaisesti koko hallinnonalan ta seuraisi täydellinen ohjaamattomuus. 24531: toimintastrategian valintaan ja toimintapolitiikan Tulosohjauksen käyttöönoton valtionhallin- 24532: muotoiluun liittyvänä arvostuskysymyksenä. nossa täytyy tarkoittaa, että kaikkien ministeriöi- 24533: Tässä kohdassa Valtiontalouden tarkastusviras- den on kehitettävä sellainen seurantameka- 24534: ton ja valtiontilintarkastajien tarkastusroolit eroa- nismi, joka tuottaa eduskunnan käyttöön objek- 24535: vat selvästi toisistaan. Tuloksellisuuden arviointi tiivista tietoa asetettujen tavoitteiden toteutu- 24536: parlamentaarisesta näkökulmasta lienee tulevai- misesta ja tulosten saavuttamisesta. Tulokselli- 24537: suudessa pysyvä osa valtiontilintarkastajien val- suutta arvioitaessa erityistä huomiota tulee kiin- 24538: vonta- ja tarkastustoimintaa erityisesti, jos ja kun nittää vaikuttavuuteen ja tavoitteista poikkeami- 24539: ministeriöt kehittyvät tulosinformaation tuotta- sen syihin. Valtiontilintarkastajat katsovat, että 24540: misessa ja vaikuttavuuden arvioimisessa. eräänä tuloksellisuuden raportoinnin välineenä 24541: voisivat toimia uudenmuotoiset hallinnonalan 24542: Kaikki ministeriöt ovat kertomusvuonna siir- toimintakertomukset, joita ministeriöt toimittai- 24543: tyneet tulosohjaukseen. Eduskunta on tulosoh- sivat eduskunnalle talousarviokäsittelyyn liit- 24544: jauksella ja talousarvion uudistamisella delegoi- tyen. 24545: 47 24546: 24547: Tuloksellisuuden vaatimus tarkoittaa, että kysymykset eivät noudata ministeriöiden tai 24548: ministeriöt ohjaavat hallintoa siten, että hallin- virastojen toimivaltarajoja. Asetettujen tavoittei- 24549: nonalalla tehdään oikeita asioita mahdollisim- den saavuttamiseen ei näin ollen voida vaikut- 24550: man vähin kustannuksin. Ministeriöiden sekä taa virastojen tulosohjauksella. Erityisen ongel- 24551: niiden alaisten virastojen ja laitosten erilai- mallinen tilanne syntyy silloin, kun virasto tai 24552: suuden johdosta valtionhallinnon tuloskulttuu- laitos on kahden tai useamman ministeriön tu- 24553: rit ovat kuitenkin erilaistumassa. Osittain tämä losohjauksessa. Tulonsiirto- ja tukijärjestelmät, 24554: johtuu tulosohjauksen sektoroituneesta kehittä- alueellinen kehittäminen, monihallinnolliset 24555: misestä. Valtiontilintarkastajat painottavat, että kehittämiskeskukset, laajat lainsäädäntöuudis- 24556: tuloksellisuutta tulee voida arvioida myös tukset sekä EU-jäsenyyden aiheuttamat muutok- 24557: ministeriöiden välillä yhtenäisin perustein. Liian set ovat esimerkkejä kysymyksistä, joita koskeva 24558: pitkälle sallittu erilaistuminen voi tehdä mah- tavoiteasettelu ja seurantatarve ei rajaudu vain 24559: dottomaksi tuloskunnon keskinäisen vertailta- yksittäisiin virastoihin tai tiettyyn ministeriöön. 24560: vuuden ja saattaa heikentää hallinnonalojen Valtiontilintarkastajat korostavat, että sektori- 24561: välistä koordinointia. kohtaisen tulosohjauksen rinnalla tulee kehittää 24562: Valtiontilintarkastajat pitävät epäkohtana hallinnonalojen rajat ylittäviä seuranta-, ar- 24563: sitä, että tulosohjausta sovelletaan vain virasto- viointi- ja raportointimenetelmiä. 24564: jen ja laitosten toimintamenoihin. Tulosohjaus Tulosohjausjärjestelmän kehittämistyö koh- 24565: ei koske suuriakaan siirtomenojäryestelmiä, eikä distuu annettujen selvitysten mukaan lähivuo- 24566: niiden tavoitteita ja toteutumista arvioida sina tavoite- ja tulosmittareiden selkiyttämiseen 24567: säännöllisesti. Tulonsiirtojen tulosohjaus on ky- ja täsmentämiseen sekä tavoitteiden toteutumi- 24568: symys, johon valtiontilintarkastajien mielestä sen evaluointiin. Tässä työssä ministeriöiden tu- 24569: ministeriöiden tulisi yhteistyössä nopeasti pa- lisi tehdä yhteistyötä, vaihtaa tietoja ja kehittää 24570: neutua. Valtiontilintarkastajat katsovat, että menetelmiä pitkälle edenneiden hallinnonalo- 24571: siirtomenoja koskevan tulosraportoinnin lisäksi jen kuten valtiovarainministeriön, liikennemi- 24572: ministeriöiden tulisi laatia siirtomenojen nisteriön, kauppa- ja teollisuusministeriön ja 24573: evaluointiohjelmia ja välittää niiden tulokset so- työministeriön kokemuksia hyödyntäen. Val- 24574: pivalla tavalla eduskunnalle. Tulosohjauksen tiontilintarkastajat huomauttavat samalla siitä 24575: ulottuminen muihin kuin toimintamenoihin on vaarasta, joka määrällisten tulosmittareiden 24576: tosiasia myös siksi, että talousarvion perustelut huolimattomaan käyttöön voi liittyä. Kohdenta- 24577: ovat lähtökohta hallinnonalalla tehtäville tulos- malla voimavarat vain tulosyksikön suoritemää- 24578: sopimuksille. Talousarvion määrärahaperuste- rän kasvattamiseen voidaan synnyttää harha- 24579: lujen tavoitteellista luonnetta tuleekin selkeyttää kuva tehokkuudesta, vaikka se on toteutettu jär- 24580: ja tulostavoitteiden mitattavuutta parantaa kevän toiminnan kustannuksella. 24581: kehittämällä kvantitatiivisia tavoite- ja tulos- Eduskunnassa hyväksyttyjen tulostavoitteiden 24582: mittareita. Mahdollisia muutoksia talousarvio- toteutumiseen pitää aina liittyä jälkikäteinen, 24583: asiakirjan rakenteeseen ja sisältöön ei tule laadukas seuranta ja arviointi selkeän ja ob- 24584: tmpeettomasti viivyttää. jektiivisen raportoinnin muodossa. Tulosohjauk- 24585: Valtiontilintarkastajat huomauttavat minis- sen olennainen osa on etukäteen tehtävä määrä- 24586: teriöitä siitä, että ne eivät ole paneutuneet riittä- rahakehyksistä päättäminen. Valtiontilintarkas- 24587: vän hyvin tuloksellisuuden seurantaan ja arvi- tajien mielestä tulisi selvittää, millä tavalla 24588: ointiin. Saatujen selvitysten perusteella tulos- eduskunta voisi osallistua määrarahakehyksistä 24589: tavoitteiden toteutumisen seurantaan liittyy val- päättämiseen. 24590: tiontilintarkastajien havaintojen mukaan useita Hallituksen eduskunnalle antamiin lukuisiin 24591: ongelmia. Tulosyksikön johdon kannalta han- kertomuksiin ei sisälly riittävästi toiminnan tu- 24592: kala ongelma syntyy tilivirastoittaisesta kirjanpi- loksellisuutta tai hallinnolle asetettujen tulosta- 24593: dosta ja laskentatoimesta, joka ei sellaisenaan voitteiden toteutumista kuvaavaa informaatio- 24594: riitä tulostavoitteiden toteutumisen seurantaan. ta. Kertomusjärjestelmää tuleekin kehittää tulok- 24595: Valtiontilintarkastajat kiinnittävät ministeriöi- sellisuusraportoinnin suuntaan. Kertomusme- 24596: den johdon huomion tuloslaskennan kehittä- nettelyä uudistettaessa on kuitenkin eduskun- 24597: mistarpeisiin osana ministeriön johdon tietojär- nan ja hallituksen välinen luonnollinen jännite 24598: jestelmiä. tärkeä. Valtiontilintarkastajien mielestä ns. tili- 24599: Yhteiskuntapoliittisesti merkittävät ja muistutuskertomus on edelleen säilytettävä halli- 24600: ministeriöiden tavoitteiden kannalta keskeiset tuksen vastauksena eduskunnalle niistä toi- 24601: 48 24602: 24603: menpiteistä, joihin valtiontilintarkastajain ker- 224/53/96 Vankeinhoitolaitoksen vuoden 24604: tomus ja eduskunnan tekemät muistutukset val- 1995 tilintarkastus 24605: tiovarain hoidosta ja tilinpidosta ovat antaneet 24606: aihetta. Sisäasiainministeriö 24607: Tuloksellisuusraportoinnin kehittyessä val- 24608: tiontilintarkastajia ja eduskuntaa kiinnostaa 502/53/95 Tarkastuskertomus VALTA-talous- 24609: yhä enemmän se, mitä annetuilta voimavaroilla hallintojärjestelmän tarkastuksesta 24610: on todella saatu aikaan. Tästä syystä sekä sisäis- Hämeen lääninhallituksessa 24611: tä että ulkoista tarkastusosaamista ja evaluointi- 109/53/96 Poliisiopiston vuoden 1995 tilintar- 24612: taitoja tulee edelleen kehittää. Tähän kehittämis- kastus 24613: työhön liittyy myös kysymys hallinnon tulos- 110/53/96 Poliisikoulun vuoden 1995 tilintar- 24614: tai tilivelvollisuudesta. Valtion hallintojärjestel- kastus 24615: mään ei vaikeuksitta sovellu ns. tili- ja vastuu- 111/53/96 Kymen lääninhallituksen vuoden 24616: vapauden myöntämiskäytäntö. On myös epäsel- 1995 tilintarkastus 24617: vää, millä tavalla uusimuotoisten tilinpäätösten 135/53/96 Suojelupoliisin vuoden 1995 tilin- 24618: ja tuloksellisuutta kuvaavien toimintakertomus- tarkastus 24619: ten oikeellisuus ja riittäväyys voitaisiin tarkastaa 136/53/96 Liikkuvan poliisin vuoden 1995 24620: nykyisillä voimavaroilla. Tili- ja vastuuvapau- tilintarkastus 24621: den myöntämistä koskeva tarve ja mahdollinen 137/53/96 Keskusrikospoliisin vuoden 1995 24622: lainsäädäntö on erikseen selvitettävä. tilintarkastus 24623: 138/53/96 Helsingin poliisilaitoksen vuoden 24624: 1995 tilintarkastus 24625: 161/53/96 Poliisin tekniikkakeskuksen vuo- 24626: Valtiontalouden tarkastusviraston den 1995 tilintarkastus 24627: tarkastuskertomukset 163/53/96 Vaasan lääninhallituksen vuoden 24628: 1995 tilintarkastus 24629: Vuodeksi 1995 valittujen valtiontilintarkasta- 166/53/96 Keski-Suomen lääninhallituksen 24630: jien toimintakauden aikana Valtiontalouden tar- vuoden 1995 tilintarkastus 24631: kastusvirasto toimitti valtiontilintarkastajille seu- 167/53/96 Pohjois-Karjalan lääninhallituksen 24632: raavat tarkastuskertomukset liitteineen: vuoden 1995 tilintarkastus 24633: 169/53/96 Pelastusopiston vuoden 1995 tilin- 24634: Tasavallan presidentin kanslia tarkastus 24635: 176/53/96 Sisäasiainministeriön vuoden 1995 24636: VTV:n Dn:o tilintarkastus 24637: 140/53/96 Tasavallan presidentin kanslian 198/53/96 Revisionsberättelse av länsstyrel- 24638: vuoden 1995 tilintarkastus sen i landskapet Ålands räkenska- 24639: per för räkenskapsåret 1995 24640: Valtioneuvoston kanslia 206/53/96 Lapin lääninhallituksen vuoden 24641: 1995 tilintarkastus 24642: 139/53/96 Valtioneuvoston kanslian vuoden 207/53/96 Tarkastuskertomus VALTA-talous- 24643: 1995 tilintarkastus hallintojärjestelmän tarkastuksesta 24644: Uudenmaan lääninhallituksessa 24645: Ulkoasiainministeriö 222/53/96 Rajavartiolaitoksen vuoden 1995 ti- 24646: lintarkastus 24647: 95/54/96 Evaluointi kahdenvälisen kehitys- 226/53/96 Hämeen lääninhallituksen vuoden 24648: yhteistyön taloudellisuuden ohjaa- 1995 tilintarkastus 24649: jana 229/53/96 Väestörekisterikeskuksen vuoden 24650: 210/53/96 Ulkoasiainministeriön vuoden 1995 tilintarkastus 24651: 1995 tilintarkastus 240/53/96 Mikkelin lääninhallituksen vuoden 24652: 1995 tilintarkastus 24653: Oikeusministeriö 241/53/96 Turun ja Porin lääninhallituksen 24654: vuoden 1995 tilintarkastus 24655: 223/53/96 Oikeusministeriön vuoden 1995 242/53/96 Uudenmaan lääninhallituksen vuo- 24656: tilintarkastus den 1995 tilintarkastus 24657: 49 24658: 24659: 243/53/96 Kuopion lääninhallituksen vuoden 100/53/96 Turun yliopiston vuoden 1995 tilin- 24660: 1995 tilintarkastus tarkastus 24661: 244/53/96 Oulun lääninhallituksen vuoden 101/53/96 Vaasan yliopiston vuoden 1995 24662: 1995 tilintarkastus tilintarkastus 24663: 262/53/96 Tarkastuskertomus Proteus-talous- 108/53/96 Oulun yliopiston vuoden 1995 24664: hallintojärjestelmän tarkastuksesta tilintarkastus 24665: poliisin tekniikkakeskuksessa 128/53/96 Lapin yliopiston vuoden 1995 tilin- 24666: tarkastus 24667: 129/53/96 Tampereen yliopiston vuoden 24668: Puolustusministeriö 24669: 1995 tilintarkastus 24670: 187/53/96 Puolustusministeriön vuoden 1995 130/53/96 Jyväskylän yliopiston vuoden 1995 24671: tilintarkastus tilintarkastus 24672: 188/53/96 Puolustushallinnon rakennuslai- 148/53/96 Kuvataideakatemian vuoden 1995 24673: toksen vuoden 1995 tilintarkastus tilintarkastus 24674: 228/53/96 Puolustusvoimat-tiliviraston vuo- 156/53/96 Tarkastuskertomus Prosit-talous- 24675: den 1995 tilintarkastus hallintojärjestelmän tarkastuksesta 24676: Teknillisessä korkeakoulussa 24677: 159/53/96 Teatterikorkeakoulun vuoden 1995 24678: Valtiovarainministeriö 24679: tilintarkastus 24680: 461/54/95 Verosaatavien perintä 162/53/96 Suomen Akatemian vuoden 1995 24681: 262/54/96 Valtiolle yrittäjien eläkelaista ai- tilintarkastus 24682: heutuvat menot 170/53/96 Kuopion yliopiston Prosit-Open 24683: 57/53/96 Valtion eläkerahaston vuoden 1995 -taloushallintojärjetelmän tarkas- 24684: tilintarkastus tuksesta annettu tarkastuskertomus 24685: 131/53/96 Tullihallituksen vuoden 1995 tilin- 174/53/96 Taideteollisen korkeakoulun vuo- 24686: tarkastus den 1995 tilintarkastus 24687: 133/53/96 Verohallituksen vuoden 1995 tilin- 175/53/96 Eläinlääketieteellisen korkeakou- 24688: tarkastus lun tilintarkastuskertomus vuodelta 24689: 141/53/96 Valtion taloudellisen tutkimuskes- 1995 24690: kuksen vuoden 1995 tilintarkastus 181/53/96 Kuopion yliopiston vuoden 1995 24691: 142/53/96 Tilastokeskuksen vuoden 1995 tilintarkastus 24692: tilintarkastus 182/53/96 Joensuun yliopiston vuoden 1995 24693: 143/53/96 Valtion kiinteistölaitoksen vuoden tilintarkastus 24694: 1995 tilintarkastus 183/53/96 Helsingin kauppakorkeakoulun 24695: 145/53/96 Valtiovarainministeriön vuoden vuoden 1995 tilintarkastus 24696: 1995 tilintarkastus 184/53/96 Teknillisen korkeakoulun vuoden 24697: 218/53/96 Valtiokonttorin vuoden 1995 tilin- 1995 tilintarkastus 24698: tarkastus 186/53/96 Revision av Svenska handelshög- 24699: skolan för finansåret 1995 24700: 195/53/96 Tampereen teknillisen korkea- 24701: Opetusministeriö 24702: koulun vuoden 1995 tilintarkastus 24703: 321/53/95 Tarkastuskertomus VALTA-talous- 196/53/96 Opetusministeriön vuoden 1995 24704: hallintojärjestelmän tarkastuksesta vuositilintarkastus 24705: Lapin yliopistossa 197/53/96 Opetushallituksen vuoden 1995 24706: 520/54/95 Suomen Kansallisoopperan Sää- vuositilintarkastus 24707: tiön toiminnasta ja rahoituksesta 211/53/96 Åbo Akademin vuoden 1995 tilin- 24708: annettu tarkastuskertomus tarkastus 24709: 18/54/96 Opetus- ja kulttuuritoimen valtion- 213/53/96 Turun kauppakorkeakoulun vuo- 24710: osuusuudistus den 1995 tilintarkastus 24711: 98/53/96 Valtion taidemuseon vuoden 1995 214/53/96 Lappeenrannan teknillisen korkea- 24712: tilintarkastus koulun vuoden 1995 tilintarkastus 24713: 99/53/96 Museoviraston vuoden 1995 tilin- 215/53/96 Suomenlinnan hoitokunnan vuo- 24714: tarkastus den 1995 tilintarkastus 24715: 24716: 24717: 4 360240L 24718: 50 24719: 24720: 220/53/96 Kansallisarkiston vuoden 1995 37/53/96 Teknillisen tarkastuskeskuksen 24721: tilintarkastus vuoden 1995 tilintarkastus 24722: 237/53/96 Helsingin yliopiston vuoden 1995 125/53/96 Geologian tutkimuskeskuksen 24723: tilintarkastus vuoden 1995 tilintarkastus 24724: 238/53/96 Sibelius-Akatemian vuoden 1995 126/53/96 Teknologian kehittämiskeskuksen 24725: tilintarkastus vuoden 1995 tilintarkastus 24726: 147/53/96 Valtion teknillisen tutkimuskes- 24727: Maa- ja metsätalousministeriö kuksen vuoden 1995 tilintarkastus 24728: 189/53/96 Patentti- ja rekisterihallituksen vuo- 24729: 439/54/95 Maatilamatkailun tukeminen (5/ den 1995 tilintarkastus 24730: 95) 193/53/96 Kilpailuviraston vuoden 1995 tilin- 24731: 119/53/96 Riista- ja kalatalouden tutkimuslai- tarkastus 24732: toksen vuoden 1995 tilintarkastus 221/53/96 Matkailun edistämiskeskuksen 24733: 149/53/96 Metsäntutkimuslaitoksen vuoden vuoden 1995 tilintarkastus 24734: 1995 tilintarkastus 256/53/96 Kuluttajaviraston vuoden 1995 24735: 150/53/96 Maatalouden tutkimuskeskuksen tilintarkastus 24736: vuoden 1995 tilintarkastus 259/53/96 Kauppa- ja teollisuusministeriön 24737: 151/53/96 Kasvinjalostuslaitoksen vuoden vuoden 1995 tilintarkastus 24738: 1995 tilintarkastus 24739: 164/53/96 Maa- ja metsätalousministeriön Sosiaali- ja terveysministeriö 24740: vuoden 1995 tilintarkastus 24741: 165/53/96 Maanmittauslaitoksen vuoden 308/54/95 Työterveyshuollon järjestäminen ja 24742: 1995 tilintarkastus päällekkäisyys julkisen terveyden- 24743: 180/53/96 Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok- huollon kanssa 24744: sen vuoden 1995 tilintarkastus 41/54/96 Työnantajan työttömyysvakuutus- 24745: 236/53/96 Maa- ja metsätalousministeriön maksun perintäjärjestelmä 24746: tietopalvelukeskuksen vuoden 230/54/96 Työeläkelaitosten valvonta 24747: 1995 tilintarkastus 157/53/96 Sosiaali- ja terveysministeriön vuo- 24748: den 1995 tilintarkastus 24749: 158/53/96 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja 24750: Liilkeruneministeriö 24751: kehittämiskeskuksen vuoden 1995 24752: 124/53/96 Liikenneministeriön vuoden 1995 tilintarkastus 24753: tilintarkastus 194/53/96 Kansanterveyslaitoksen vuoden 24754: 132/53/96 Ratahallintokeskuksen vuoden 1995 tilintarkastus 24755: 1995 tilintarkastus 217/53/96 Lääkelaitoksen vuoden 1995 tilin- 24756: 146/53/96 Tielaitoksen vuoden 1995 tilintar- tarkastus 24757: kastus 227/53/96 Tapaturmaviraston vuoden 1995 ti- 24758: 190/53/96 Telehallintokeskuksen vuoden lintarkastus 24759: 1995 tilintarkastus 252/53/96 Säteilyturvakeskuksen vuoden 24760: 199/53/96 Merenkulkuhallituksen vuoden 1995 tilintarkastus 24761: 1995 tilintarkastus 24762: 204/53/96 Ilmatieteen laitoksen vuoden 1995 Työministeriö 24763: tilintarkastus 24764: 225/53/96 Merentutkimuslaitoksen vuoden 256/53/95 Tarkastuskertomus VALTA-talous- 24765: 1995 tilintarkastus hallintojärjestelmän tarkastuksesta 24766: 255/53/96 Ajoneuvohallinnon vuoden 1995 työministeriössä 24767: tilintarkastus 245/53/96 Työministeriön vuoden 1995 24768: tilintarkastus 24769: Kauppa- ja teollisuusministeriö 24770: Ympäristöministeriö 24771: 216/54/94 Geologian tutkimuskeskuksen 24772: näytteenottotoiminnan yksityistä- 233/53/96 Ympäristöministeriön vuoden 1995 24773: misen vaikutukset tilintarkastus 24774: 51 24775: 24776: 234/53/96 Suomen ympäristökeskuksen vuo- 518/54/95 Yleishyödyllisten yhteisöjen toi- 24777: den 1995 tilintarkastus minta-avustukset 24778: 219/53/96 Asuntorahastoviraston vuoden 519/54/95 Hallinnon tietojärjestelmät 24779: 1995 tilintarkastus 528/54/95 Hallituksen lisäkoulutusohjelman 24780: tavoitteita, toimeenpanoa ja tulok- 24781: Usean eri hallinnonalan tarkastukset sia koskeneesta tarkastuksesta an- 24782: nettu tarkastuskertomus 24783: 484/54/95 Talousrikostorjunta viranomaistoi- 52/54/96 Pk-yrittäjien koulutuksen tukemi- 24784: minnassa nen talouden laman aikana 24785: 510/54/95 Valtionhallinnon tietoturvallisuus 24786: 52 24787: 24788: 24789: 24790: 24791: Valtioneuvosto 24792: 24793: 24794: ED-jäsenyyden vaikutukset valtio- siihen jää valtioneuvoston kanslian mukaan liian 24795: neuvoston työskentelyyn vähän aikaa. Periaatteessa yhteyksiä pitäisi kans- 24796: lian mielestä olla kaikkiin EU:n jäsenmaihin. 24797: Kertomusvuoden alusta voimaan tullut Suo- ED:n ministerineuvoston kokouspäivät ovat 24798: men ED-jäsenyys toteutui hyvin nopeasti. Suo- yleensä maanantai ja tiistai. Epäviralliset kokouk- 24799: men neuvottelut Euroopan Yhteisöjen jäsenyy- set taas pidetään yleensä viikonloppuna. Kun 24800: destä käynnistyivät 1.2.1993. Jo neuvottelujen valtioneuvoston viralliset istunnot sijoittuvat lop- 24801: aikana Suomi harjoitti tiivistä poliittista vuoropu- puviikkoon, kokoukset eivät valtioneuvoston 24802: helua unionin kanssa. kanslian mukaan ole tähän mennessä suurem- 24803: Valtiontilintarkastajat selvittivät vuoden 1994 min vaikuttaneet valtioneuvoston istuntoihin ei- 24804: kertomuksessaan (s. 41-57) ED-jäsenyyden val- vätkä aiheuttaneet sijaisuusongelmia. 24805: mistelua eri ministeriöissä. Kannanotossaan val- Esimerkiksi vuoden 1996 alusta alkaneella 24806: tiontilintarkastajat totesivat mm., että osallistumi- Italian puheenjohtajakaudella on keskiviikkona 24807: nen Eta-neuvotteluihin antoi ministeriöille val- eli valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan var- 24808: miuksia ED-jäsenyyteen ja ministeriöiden edelly- sinaisena istuntopäivänä viisi ministerineuvoston 24809: tykset jäsenyyden mukaanaan tuomiin uusiin kokousta, samoin torstaina, joka on yleisistun- 24810: tehtäviin olivat hyvät. ED-asioiden määrän li- non istuntopäivä. Perjantaina, tasavallan presi- 24811: sääntyminen saattaa kuitenkin valtiontilintarkas- dentin esittelypäivänä, kokouksia on myös viisi, 24812: tajien mielestä aiheuttaa sen, että ministeriöt joista neljä on epävirallista kokousta. 24813: joutuvat vähentämään osallistumista muihin tär- Vuoden 1999 syyskaudelle ajoittuva Suomen 24814: keisiin kansainvälisiin yhteistyömuotoihin. Tässä puheenjohtajuus neuvostossa merkitsee valtio- 24815: yhteydessä valtiontilintarkastajat korostivat pää- neuvoston kanslian käsityksen mukaan sitä, että 24816: ministerin aseman vahvistamisen tärkeyttä. valtioneuvoston jäsenten ajankäyttö kyseisiin 24817: ED-jäsenyyden vaikutukset valtioneuvoston tehtäviin lisääntyy huomattavasti. 24818: jäsenten työmääriin vaihtelevat suuresti. Lisään- Valtioneuvoston muiden jäsenten ulkomaan- 24819: tynyt matkustustarve kansainvälisiin kokouksiin matkoista on jäljempänä lyhyt yhteenveto. Kysy- 24820: on ainakin jonkinlainen mittari ministerin työn mys on vain suuntaa-antavista arvioista, koska 24821: muutoksesta jäsenyyden aikana. osa ministerien ilmoituksista koski kertomus- 24822: Pääministerin rooli on tullut yhä keskeisem- vuotta ja osa yleensä keskimääräisiä matkapäiviä 24823: mäksi. Hänen tehtäviinsä kuuluvat ED-ministeri- viime vuosilta tai arviota tulevien vuosien keski- 24824: valiokunnan johtaminen ja Eurooppa-neuvos- arvoista. Ministeriöiden käsityksen mukaan mat- 24825: tosta aiheutuvat tehtävät. Niihin liittyen päämi- kat eivät ole haitanneet valtioneuvoston normaa- 24826: nisteri vastaa eduskunnalle ja sen suurelle valio- lia työskentelyä. Esittelyjä varten istunnoissa on 24827: kunnalle annettavista selvityksistä. Pääministeril- ollut joko sijaisministeri tai, kun matkat ovat 24828: le kuuluvat myös koko valtioneuvostoa koskevat olleet etukäteen tiedossa, asioiden esittely on 24829: toimenpiteet, joita ED-asioiden käsittelystä ai- ajoitettu niin, että ministeri on itse voinut esitellä 24830: heutuu. oman ministeriönsä asiat. 24831: Pääministeri osallistui kertomusvuoden aika- Dlkoasiainministeriöön kuuluvia kysymyksiä 24832: na Eurooppa-neuvoston kokouksiin sekä teki hoiti kertomusvuonna viisi eri ministeriä (Halo- 24833: muutamia lyhytkestoisia neuvottelu- ja tutustu- nen, Norrback, Haavisto, Rantanen ja Salolai- 24834: mismatkoja ED:n toimielimiin sekä jäsenmaihin. nen). Heillä ulkomaan virkamatkoihin kului 24835: Kahdenkeskinen yhteydenpito kuuluu olennai- 15-70 päivää. Pääosa matkoista liittyi kuitenkin 24836: sena pääministerin ED-tehtävien hoitoon, mutta muihin kansainvälisiin kokouksiin kuin varsinai- 24837: 53 24838: 24839: sesti Euroopan unioniin. Nykyiselläkin ulko- Vuonna 1970 jaettiin kulkulaitosten ja yleisten 24840: asiainministerillä kaikkiaan 70 matkapäivästä töiden ministeriö kahdeksi ministeriöksi, liiken- 24841: vain 17 oli Euroopan unianiin liittyviä. neministeriöksi ja työvoimaministeriöksi (vuo- 24842: Oikeusministerillä on kokouksia ulkomailla desta 1989 työministeriö). Vuonna 1983 perustet- 24843: enimmillään 12 päivää, ja niistä EU:n kokouksia tiin ympäristöministeriö. Vuosina 1918-21 ja 24844: on 2-6 päivää vuodessa. Sisäasiainministerillä 1939--49 toimi valtioneuvostossa kansanhuolto- 24845: on ED-kokouksia vuodessa 11 päivää ja muita ministeriö. Ministeriöiden toimialojen väliset 24846: ulkomaan kokousmatkoja pari päivää. Hallinto- muutokset ovat olleet suhteellisen vähäisiä ja 24847: ministerillä on vuoden 1996 aikana ED-kokouk- sisällöltään yleensä vähämerkityksisiä. 24848: sia 6 päivää ja muita kokouspäiviä 3. Puolustus- Ministerien työnjaon ei tarvitse noudattaa mi- 24849: ministerillä oli kertomusvuonna 8 päivää ED- nisteriöjakoa. Valtioneuvostolaissa (78/22) sää- 24850: matkoja ja 16 päivää muita ulkomaanmatkoja. detään, että tasavallan presidentti voi kutsua 24851: Valtiovarainministerillä oli 19 päivää EU-matkoja valtioneuvoston jäseniksi, pääministeri mukaan 24852: ja 7 päivää muita ulkomaanmatkoja. Valtiova- lukien, enintään 18 ministeriä, jotka toimivat 24853: rainministeriössä toimivalla toisella ministerillä yhden tai useamman ministeriön päällikköinä tai 24854: oli 8 päivää matkoja, ja ne olivat muita kuin ED- käsittelevät niiden toimialaan kuuluvia asioita 24855: kokouksia. Maa- ja metsätalousministerillä on taikka ovat saikuuomina ministereinä (muut. 24856: vuosittain ED-kokouksista aiheutuvia ulkomaan- 977/95). 24857: matkapäiviä n. 40 ja muita kansainvälisiä ko- Pysyvän ministeriöjaon vastapainoksi ministe- 24858: kousmatkoja n. 25 päivää. Liikenneministerillä rien työnjako on kehittynyt ministeriöjaosta 24859: on n. 30 matkapäivää, joista puolet liittyy ED- poikkeavaksi. Vallitsevan käytännön mukaan 24860: kokouksiin. ministeriöön nimitetään usein kaksi ministeriä, 24861: Kauppa- ja teollisuusministeriössä oli edelli- jotka jakavat ministeriön tehtävät suunnilleen 24862: sen hallituksen aikana kauppa- ja teollisuusmi- puoliksi. Toinen runsaasti käytetty menettely on, 24863: nisterin lisäksi ulkomaankauppaministeri, kun että tietyn toimialan ministeri määrätään hoita- 24864: nykyisessä hallituksessa on vain yksi ministeri. maan jotakin, yleensä pienehköä osaa toisen 24865: Kertomusvuonna kauppa- ja teollisuusministeri ministeriön toimialasta. 24866: oli ulkomailla ED-kokouksissa 25 päivää. Ulko- Toimialasiirtojen tarvetta selvitettiin 1990-lu- 24867: maankauppaministeri oli kertomusvuoden tam- vun alussa edellisen hallituksen asettaman hal- 24868: mi-huhtikuussa 3 päivää ED-kokouksissa ja 15 linnon kehittämisen ministerivaliokunnan joh- 24869: päivää muissa ulkomaisissa kokouksissa. Sosiaa- dolla. Lopputuloksena oli tuolloin, että ainoas- 24870: li- ja terveysministeriössä edellisen hallituksen taan muutamat yksityiskohdat antoivat aihetta 24871: sosiaali- ja terveysministeri teki kertomusvuoden muutoksiin. Valtioneuvoston kanslian toimek- 24872: huhtikuuhun mennessä ulkomaanmatkoja 5 päi- siannosta oli kertomusvuonna vireillä työsuoje- 24873: vää, joista mikään ei liittynyt EU:hun. Nykyisen luasioihin liittyvä toimialaselvitys. 24874: hallituksen sosiaali- ja terveysministeri teki kerto- Valtioneuvoston kansliassa ministeriöiden toi- 24875: musvuonna 2 päivää EU:hun liittyviä matkoja ja mialoja pohditaan jatkuvasti, mutta laajoja toimi- 24876: ministeri 4 päivää EU-kokousmatkoja ja 9 päivää alamuutoksia ei ole valtioneuvoston kanslian 24877: muita ulkomaanmatkoja. Ympäristöministeriö ilmoituksen mukaan tällä hetkellä valmisteilla. 24878: on arvioinnut, että ED-kokoukset vievät ministe- Myöskään ministeriöiden määrän vähentäminen 24879: riitä n. 11 päivää vuodessa ja muut kansainväliset ei ole ajankohtaista. Valtiovarainministeriö on 24880: kokoukset 8 päivää. vuoden 1996 aikana yhteistyössä valtioneuvos- 24881: EU-kokousmatkoja on erityisesti maa- ja met- ton kanslian kanssa käynnistämässä hanketta, 24882: sätalousministerillä, kauppa- ja teollisuusminis- joka koskee yleistä hallintopolitiikkaa ja keskus- 24883: terillä sekä valtiovarainministerillä. Ulkoasiain- hallinnon uudistamista. Valtioneuvostoa koske- 24884: ministerillä taas on pääosin muita kuin EU:hun vat uudistuskysymykset, kuten ministeriöihin ja 24885: liittyviä matkoja. niiden toimialoihin liittyvät muutostarpeet, ovat 24886: ilmeisesti siinä yhteydessä keskeisesti esillä. 24887: Ministeriöiden toimialajako. Nykyiset mi- ED-jäsenyyden johdosta ei ole katsottu tar- 24888: nisteriöt muotoutuivat jo autonomian ajan lopul- peelliseksi tehdä toimialasiirtoja, vaan valtioneu- 24889: la. Senaatin talousosastossa oli v. 1917 kahdek- voston kanslian mukaan on lähdetty siitä, että 24890: san vakinaista toimituskuntaa ja talousosaston kukin ministeriö käsittelee omaan alaansa kuulu- 24891: kanslia. Heti itsenäistymisen jälkeen perustettiin vat EU:ssa käsiteltävät asiat. Sitä vastoin on luotu 24892: ulkoasiainministeriö ja puolustusministeriö. koordinointiorganisaatio. Siihen kuuluvat EU- 24893: 54 24894: 24895: ministerivaliokunta, ED-asioiden komitea val- Perustuslakivaliokunnan mukaan tämä ratkai- 24896: mistelujaostoineen sekä ED-asioita koordinoiva su ei olisi edistänyt uudistuksen tavoitteena ollut- 24897: ja EU-ministerivaliokunnalle asioita valmisteleva ta valtioneuvoston organisaation joustavoittamis- 24898: ED-sihteeristö. Sihteeristö sijaitsee ulkoasiainmi- ta. Ministeriöiden enimmäismääräksi tuli valio- 24899: nisteriässä suoraan valtiosihteerin alaisuudessa. kunnan mielestä laissa vahvistaa ministereiden 24900: Eduskunnan ja sen suuren valiokunnan toivo- suurinta lukua vastaava määrä. Valiokunta muut- 24901: mukset ED-asioiden käsittelymenettelystä edus- ti pykälää tällä tavoin (PeVM 22/1994 vp). 24902: kunnan ja valtioneuvoston välillä on valtioneu- Eduskunta hyväksyi kertomusvuoden helmi- 24903: voston kanslian antaman tiedon mukaan otettu kuussa lakiehdotukset jätettäviksi lepäämään 24904: huomioon myös ohjeistuksella. ensimmäisiin vaalien jälkeen pidettäviin varsinai- 24905: Kahden tai useamman ministerin järjestel- siin valtiopäiviin. Lopullisesti lakiehdotukset hy- 24906: mään samassa ministeriössä liittyy valtioneuvos- väksyttiin ja vahvistettiin vaalien jälkeen kerto- 24907: ton kanslian mukaan ongelmia. Kuitenkin poliit- musvuoden kesällä (976-978/95). 24908: tis-hallinnollisessa järjestelmässämme ratkaisu Toteutetut muutokset joustavoittavat valtio- 24909: on käytännössä toiminut joustavana elementtinä neuvoston organisaatiota ja parantavat sen toi- 24910: hallituksia muodostettaessa. Nykyisessä hallituk- mintaedellytyksiä, koska ministeriöiden toimi- 24911: sessa yhden ministeriön toimialaan kuuluvia alasta ja asioiden jaosta niiden kesken voidaan 24912: asioita käsittelemään määrättyjä ministereitä on säätää lailla tai asetuksella. Valtioneuvostossa voi 24913: useita, ja ministerien toimiala voi koostua eri olla valtioneuvoston kanslia ja enintään 17 muu- 24914: ministeriöiden asiaryhmistä. Työnjaollisista syis- ta ministeriötä. Ministeriöiden enimmäismäärä 24915: tä tätä on pidetty edelleen tarpeellisena. Epäkoh- on siten 18. 24916: tia, joita yhteistoiminnan avulla ei olisi onnistuttu Hyväksyessään lakiehdotukset eduskunta 24917: ratkaisemaan, ei kanslian mielestä ole viime ai- kuitenkin edellytti, että sellaiset toimialamuutok- 24918: koina tullut esille. set, jotka koskevat tietylle ministeriölle laissa 24919: Ottaen huomioon tehokkaan toiminnan vaati- säädettyä tehtävää, saatetaan voimaan asian- 24920: mukset EU:ssa tulee ministerien määrän vähentä- omaisia lakeja muuttamalla sekä huolehtien hal- 24921: miseen suhtautua valtioneuvoston kanslian käsi- linnon selkeästä järjestämisestä ja muutoksista 24922: tyksen mukaan todella harkiten. Niin kauan kuin tiedottamisesta kansalaisille. 24923: EU:n päätöksenteko on pääsasiallisesti hallitus- Ulkomaiset esimerkit osoittavat, että Euroo- 24924: ten välistä toimintaa ja tapahtuu EU:n ministeri- passa sekä ministeriöiden että ministerien luku- 24925: neuvostossa, ei ministerien määrän vähentämi- määrä samoin kuin ministeriöiden toimiaJajako- 24926: nen ole valtioneuvoston kanslian mukaan perus- kin on yleensä hallituksen itse päätettävissä. 24927: teltua, ellei samalla luoda varaministeri- tai val- Selvimmin näin on Ruotsissa ja Saksassa, mutta 24928: tiosihteerijärjestelmää, jossa uudella toimenhalti- vaadittavan asetuksen tosiasiallisen muodolli- 24929: jalla on riittävät ministeritasoiset valtuudet. suuden vuoksi myös Norja, Tanska, Iso-Britannia 24930: Esimerkiksi tällä hetkellä kauppa- ja teolli- ja Alankomaat kuuluvat samaan joukkoon. 24931: suusministeri osallistuu Euroopan neuvoston Ranskassa näistä kysymyksistä päätetään tasa- 24932: kokouksiin kuudessa eri roolissa. Hän on muka- vallan presidentin antamalla asetuksella. Ainoas- 24933: na ainakin energiaministereiden, sisämarkkina- taan Itävallassa ministeriöistä ja niiden tehtävistä 24934: ministereiden, tutkimusministereiden, teollisuus- säädetään lailla, joskin myös Isossa-Britanniassa 24935: ministereiden, matkailuministereiden ja kulutta- on tapana antaa laki kuningattaren muodollisella 24936: jaministereiden kokouksissa. ja pääministerin tosiasiallisella päätöksellä jo pe- 24937: Lakeja, joilla säännellään ministeriöiden mää- rustetun ministeriön tehtävistä. Itävallassakin 24938: rää, toimialajakoa ja työnjakoa, muutettiin kerto- ministeriöiden toimialoista päätetään käytännös- 24939: musvuonna. Hallitus antoi vuoden 1994 lopulla sä hallitusneuvotteluissa. 24940: esityksen laeiksi Suomen Hallitusmuodon 38 §:n, Yleensä em. maissa on tai voi olla myös 24941: valtioneuvostosta annetun lain ja valtiontalousar- salkunomia ministereitä sekä muita ministeriöön 24942: viosta annetun lain muuttamisesta (HE 306/1994 kuuluvia, jotka on sijoitettu yhteen ministeriöön 24943: vp). Hallituksen esityksessä ehdotettiin, että säi- muuksi kuin ministeriön päälliköksi. Lisäksi laa- 24944: lytettäisiin aiempi tilanne, jonka mukaan valtio- jassa mielessä hallitukseen kuuluu useissa mais- 24945: neuvoston kanslian lisäksi olisi enintään 12 mi- sa valtiosihteereitä. 24946: nisteriötä. Ehdotuksen muutos olisi ollut se, että Kabinettiministereiden lukumäärä vaihtelee 24947: laissa ei enää entiseen tapaan olisi luettelomai- Alankomaiden 13:sta Ranskan 28:aan. Ministe- 24948: sesti mainittu, mitkä nämä ministeriöt ovat. riöitä on vähiten Alankomaissa (12) ja eniten 24949: 55 24950: 24951: Tanskassa ja Ranskassa (22). Keskimäärin maini- teereille olisi tullut kuulua tärkeimpien lainsää- 24952: tuissa maissa on 17 ministeriötä. Ministeriöjako däntö-, toiminta- ja taloussuunnittelu-, tulo- ja 24953: on joustavista säännöksistä huolimatta melko menoarvio- ym. asioiden valmistelun sisällölli- 24954: pysyvä, joskin muutoksia voidaan kuitenkin pi- nen ohjaaminen ja niiden esittely. 24955: tää tavanomaisina. Yleensä ministeriörakennetta Poliittiselle valtiosihteerille olisi komitean eh- 24956: muutetaan uuden hallituksen muodostamisen dotusten mukaan tullut antaa myös ratkaisuval- 24957: yhteydessä. lan yksittäistapauksellinen pidätysoikeus minis- 24958: teriön virkamiehiin nähden. Pidätysoikeuden 24959: Ministereiden mukana vaihtuvien valtio- antaminen poliittiselle valtiosihteerille olisi edel- 24960: sihteereiden tai erityisten apulaisministe- lyttänyt perustuslain säätämisjärjestyksessä sää- 24961: reiden käyttö. jo valtion keskushallintokomi- dettävää muutosta lakiin asioiden ratkaisemises- 24962: teassa (KM 1978:22) pohdittiin apulaisministe- ta valtioneuvostossa. 24963: rien järjestelmää ja poliittisten valtiosihteereiden Komitean ehdotukset eivät näiltä osin toteutu- 24964: käyttöä. Valtion keskushallintokomitean mieles- neet. 24965: tä apulaisministerijärjestelmän etuna olisi ennen Valtioneuvoston kanslian johto-organisaatio 24966: kaikkea se, että rinnasteisuus ministeriin koros- uudistettiin v. 1990 niin, että kansliaan tuli ylim- 24967: taisi ministeriön apulaispäällikön kuulumista mäksi virkamieheksi valtiosihteeeri, joka on pää- 24968: poliittiseen johtoon. Järjestelmä olisi kuitenkin ministerin mukana vaihtuva. Kansliapäällikön 24969: hankala toteuttaa, sillä valtiosääntömme ei en- virka lakkautettiin. Korkeimmaksi pysyväksi vir- 24970: nestään tunne apulaisministereitä. Järjestelmää kamieheksi tuli alivaltiosihteeri. Aiempaa päämi- 24971: koskevat perussäännökset olisi annettava perus- nisterin sihteeriä vastaava tehtävä on edelleen 24972: tuslain säätämisjärjestyksessä säädettävällä lailla. olemassa. Sen nimike on nykyään pääministerin 24973: Apulaisministerien järjestelmä edellyttäisi siis poliittinen erityisavustaja. Pääministerillä on li- 24974: huomattavia valtiosääntöön tehtäviä muutoksia. säksi neljä muuta erityisavustajaa. 24975: Komitea piti ensisijassa tarpeellisena ministerien Kysymystä poliittisten valtiosihteereiden tai 24976: työtaakan helpottamista nimenomaan ministe- varaministereiden käyttöönotosta selvitettiin ker- 24977: riön johtamisessa. Siihen liittyvät tehtävät eivät tomusvuoden keväällä hallituksen aloittaessa 24978: välttämättä edellytä sen kaltaista uudentyyppistä toimintansa. Selvitys osoitti mm., että järjestel- 24979: valtiosääntöoikeudellista asemaa, joka apulais- män riittävän perusteellinen luominen edelyttäisi 24980: ministerijärjestelmässä tulisi toteutettavaksi. Ko- perustuslain muutosta ja laajemminkin muutok- 24981: mitea piti tästä syystä tarkoituksenmukaisempa- sia ministeriöiden johtoon. Uudistusta on arvioi- 24982: na vaihtoehtona poliittisten valtiosihteerien jär- tava valtiosäännön sekä parlamentaaristen vas- 24983: jestelmää. tuusuhteiden kannalta. Hallitus päätti, ettei uu- 24984: Poliittiset valtiosihteerit eivät olisi komitean distusta ryhdytä toimikaudella toteuttamaan eikä 24985: mielestä poliittiselta eivätkä oikeudelliselta ase- valmistelemaan. 24986: maltaan ministereihin rinnastettavia. Koska ko- 24987: mitea lähti siitä, että poliitiset valtiosihteerit olisi- Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan 24988: vat ministeriön virkamiesjohtoon kuuluvia hen- ministeriöt valmistautuivai hyvin EU-jäsenyy- 24989: kilöitä, heille ei siten annettaisi valtioneuvoston den varalle. Osallistuminen Eta-neuvotteluihin 24990: kollegion jäsenen tai ministerin sijaisen tehtäviä. antoi näille valmiuksille hyvän pohjan. 24991: Samoin heille eivät myöskään soveltuisi valtio- Valtiontilintarkastajat ovat jo aiemmin koros- 24992: päiväjärjestyksessä säädetyt ministerille edus- taneet pääministerin aseman vahvistamista. Sa- 24993: kunnassa ja sen valiokunnissa kuuluvat oikeudet malla he ovat edellyttäneet valtioneuvoston 24994: ja velvollisuudet. kanslian kehittämistä sellaiseksi pääministerin 24995: Ministeriössä poliittiselle valtiosihteerille an- kansliaksi, jonka ensisijaisena tehtävänä on 24996: nettavat tehtävät olisivat olleet komitean ehdo- pääministerin mukana vaihtuvan valtiosihtee- 24997: tusten mukaan toisaalta sellaisia, joita ministerit rin johdolla avustaa pääministeriä hallituksen 24998: hoitavat, ja toisaalta ministeriön virkamiesjohdol- toiminnan johtamisessa ja sen politiikan yhteen- 24999: le kuuluvia tehtäviä. Poliittiselle valtiosihteerille sovittamisessa. EU-jäsenyys on vahvistanut pää- 25000: olisi määrättävä avustaminen ministeriön toimin- ministerin asemaa, ja hänen koordinoiva roo- 25001: nan johtamisessa, minkä lisäksi hänelle voitaisiin linsa on koko ajan voimistunut. Varautuminen 25002: antaa sellaisia erityisiä tehtäviä, jotka ministerin vuoden 1999 syyskaudelle ajoittuvaan Suomen 25003: kannalta ovat toisarvoisia mutta joita kuitenkaan puheenjohtajuuteen Euroopan unionin neuvos- 25004: ei voitaisi uskoa muille virkamiehille. Valtiosih- tossa tulee osaltaan kiihdyttämään tätä oikean- 25005: 56 25006: 25007: laista kehitystä. On kuitenkin aiheellista uudes- valtiosihteerien käytön laajentamista. jos näitä 25008: taan korostaa, että ulkoasiainministeriässä toi- uudistuksia ei toteuteta, vallankäyttö keskittyy 25009: mivan EU-sihteeristön siirtoa valtioneuvoston ministerien ohi yhä voimakkaammaksi kasva- 25010: kansliaan tulisi pikaisesti selvittää. Samalla olisi valle pienelle virkamieseliitille. Lisääntyvien teh- 25011: muutoinkin vahvistettava valtioneuvoston kans- tävien mukanaan tuoma vallankäyttö tulee kui- 25012: lian voimavaroja, jotta pääministeri voisi tehok- tenkin ohjata poliittisesti vastuunalaisille henki- 25013: kaasti toimia. löille, ministerien n·nnalla ja apuna toimiville 25014: Suomen EU-jäsenyys on niin paljon muutta- apulaisministereille tai ministerien mukana 25015: nut ja lisännyt valtioneuvoston jäsenten tehtäviä vaihtuville valtiosihteereille. Näitä muutoksia 25016: ja toimenkuvia, että olisi syytä ennakkoluulotto- varten tarvittava lainsäädäntötyö tulisi aloittaa 25017: masti pohtia apulaisministerien tai poliittisten mahdollisimman pian. 25018: 57 25019: 25020: 25021: 25022: 25023: Ulkoasiainministeriön hallinnonala 25024: 25025: Vienninedistämistyön kehittäminen ton) jäseniksi. Heidän virka-arvoistaan asema- 25026: maassa päättää ulkoasiainministeriö. Tässä omi- 25027: Suomen ulkomaanedustuksen toimipisteiden naisuudessa he ovat edustuston päällikön val- 25028: tehtäviin kuuuluu maamme taloudellisten ja kau- vonnan alaisia. Kaupallisten sihteerien tulee 25029: pallisten intressien kaikkinpuolinen edistäminen luonnollisesti noudattaa toiminnassaan ja esiinty- 25030: ml. kauppapoliittinen ja taloudellinen raportoin- misessään Wienin diplomaatti- tai konsulisopi- 25031: ti. Tämä käsittää myös vienninedistämisen laajas- musten määräyksiä. Toiminnallisesti kaupalliset 25032: ti ymmärrettynä. sihteerit saavat ohjeensa Ulkornaankauppaliitolta. 25033: Soveltamisohjeissa määritellään ne keskeiset 25034: Kaupallisten sihteerien toimistot eli vien- hallinnolliset asiat, joiden valmistelussa kaupal- 25035: tikeskukset. Suomen Ulkomaankauppaliitolla listen sihteerien on kuultava edustuston päällik- 25036: (UL) on lähetettyjä kaupallisia sihteereitä 54 köä. Tällaisia ovat mm. henkilöstön työsuhdejär- 25037: maassa. He olivat ulkoasiainministeriön määrä- jestelyjen muuttaminen, asemamaasta palkatta- 25038: ajaksi palkkaamia ja kuuluivat ministeriön hallin- van henkilöstön lisääminen tai vähentäminen 25039: toon vuoden 1992 syksyyn saakka, jolloin toteu- sekä toimistojen julkisessa kuvassa tehtävät 25040: tettiin ks-toiminnan perusteellinen hallinnonuu- muutokset ja muut keskeiset muutokset, joilla on 25041: distus ml. uusien tehtäväkuvien määrittäminen. vaikutusta edustuston toimintaan. Edustuston 25042: Kaupallisten sihteerien toiminnan rahoitus siirtyi johto on velvollinen informoimaan vastaavista 25043: kauppa- ja teollisuusministeriölle, ja heitä koske- kysymyksistä kaupallista sihteeriä. 25044: va hallinto hoidetaan Ulkomaankauppaliitossa. Ulkoasiainministeriön tulee hyväksyä Ulko- 25045: Ulkoasiainministeriön ja Suomen Ulkomaan- maankauppaliiton päätökset, jotka koskevat 25046: kauppaliiton välillä allekirjoitettiin 9.12.1992 yh- uusien toimipisteiden avaamista, kaupallisten 25047: teistyöasiakirja, jonka mukaan kaupallisten sih- sihteerien virallisia toimipiirejä ja edustustoihin 25048: teerien toiminta on kiinteä osa Suomen kansain- lähetettäviä uusia henkilöitä. Ulkomaankauppa- 25049: välisten taloussuhteiden kokonaisuutta. Asiakir- liiton on kuultava ministeriötä päätettäessä toimi- 25050: jassa sovittiin kaupallisten sihteerien muodolli- pisteiden sulkemisesta, niiden muuttamisesta 25051: sesta asemasta ulkomaanedustuksessa, yhteis- paikallisin voimin miehitetyiksi ja lähetetyn hen- 25052: työn yleisistä pelisäännöistä ja muista linjauk- kilöstön lähettämisestä aiemmin paikallisin voi- 25053: sista. min toimineeseen toimipisteeseen. 25054: Osapuolet hyväksyivät kertomusvuoden ke- Kaupallisten sihteerien nykyisen toimenku- 25055: sällä yhteistyöasiakirjaa koskevat soveltamisoh- van mukaan tavoitteena on, että kaupallinen 25056: jeet, joissa määritellään yksityiskohtaisemmin sihteeri olisi yhä enemmän ohjaava konsultti, 25057: yhteistyön sisältö ja muodot. Samansisältöiset joka hankkii maksulliset toimeksiautonsa yrityk- 25058: ohjeet lähetettiin kaikille ulkomaanedustustoille siltä. Vaikka toiminnan valtaosa edelleen rahoite- 25059: ja kaupallisten sihteerien toimistoille (UM:n taankin valtion varoista, pyrkimyksenä on kas- 25060: yleiskirje KPO 3/19.6.1995). Niitä täydennettiin vattaa toimeksiantolaskutuksen osuutta koko- 25061: tammikuussa 1996 yhteisellä erillisohjeella edus- naisrahoituksesta. 25062: tustojen päälliköiden ja kaupallisten sihteerien Kaupallisella sihteerillä ei ole kauppapoliitti- 25063: välillä vuosittain käytävistä palautekeskusteluista sia tai muita raportointivelvoitteita ulkoasiainmi- 25064: (UM:n yleiskirje KPO 1/15.1.1996). nisteriölle. Hänellä on kuitenkin yhteistyöpöytä- 25065: Kaupallisille sihteereille myönnetään pää- kirjan soveltamisohjeiden mukaan velvollisuus 25066: sääntöisesti diplomaatti passi, ja heidät merkitään antaa ulkoasiainministeriölle ja edustustolle toi- 25067: asemamaassaan Suomen virallisen ulkomaan- mialaansa kuuluvat kaupalliset tiedot sekä tie- 25068: edustuston (suurlähetystön tai pääkonsulinviras- dottaa tarpeen mukaan mm. kaupan esteistä tai 25069: 58 25070: 25071: muista kauppapoliittisiin ratkaisuihin tai toimen- tuksia suomalaisten yritysten viennin edistämi- 25072: piteisiin vaikuttavista asioista. Kaupallinen sih- seen. Arvio on jatkoa ministeriön tulosohjaus- 25073: teeri osallistuu myös TIT-sopimusten ja muiden työskentelyssä hyväksi havaitsemalle käytännöl- 25074: vastaavien kahden- tai monenvälisten sopimus- le arvioitottaa ulkopuolisilla alan asiantuntijoilla 25075: ten edellyttämiin toimenpiteisiin edustuston ministeriön alaisten yksiköiden toimintaa. Suo- 25076: päällikön johdolla. Sama koskee korkean tason men Ulkomaankauppaliitto ei ole ministeriön 25077: viranomais- tai kauppavaltuuskuntavierailujen alainen yksikkö, mutta sen toimintaansa saama, 25078: kaupallisia osuuksia. kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnoima jul- 25079: Soveltamisohjeissa korostetaan tarvetta var- kinen rahoitus muodostaa niin suuren osan lii- 25080: mistaa rajallisten voimavarojen käyttäminen ton toiminnan rahoituksesta, että liiton toimin- 25081: mahdollisimman tehokkaasti, järkevästi ja talou- taa on tarkoituksenmukaisinta tarkastella aiem- 25082: dellisesti yhteisen kokonaisuuden hyväksi. Edus- pien arvioimismallien (mm. Tekes, VTT, Kera 25083: tustojen koko virkamiehistön on oltava valmis Oy) mukaisesti kokonaisuudessaan. Arvioitsijat 25084: antamaan vastuullinen panoksensa myös kau- tekevät kehittämisehdotuksia UL:n toiminnan 25085: palliseen ja vienninedistämistyöhön. Toisaalta edelleen kehittämiseksi ja samassa yhteydessä 25086: edustustot voivat edelleen käyttää kaupallisten myös esittävät suosituksensa UL:n ja valtion kes- 25087: sihteerien työpanosta ja asiantuntemusta tarkoi- kinäisestä suhteesta. Arvioitsijat, joihin kuuluvat 25088: tuksenmukaisella ja heidän kapasiteettinsa huo- mm. Ruotsin ja Alankomaiden entiset kansallis- 25089: mioon ottavalla tavalla. ten vienninedistämisorganisaatioiden johtajat, 25090: Ulkoasiainministeriön mukaan ulkomaan- ovat jo laajalti haastatelleet UL:n sidosryhmien, 25091: edustustojen ja kaupallisten sihteerien välille on erityisesti ulkoasiainhallinnon edustajia sekä 25092: tarpeen luoda hyvä ja luonteva yhteistyö. Tie- UL:n palveluja käyttäneiden vientiyritysten 25093: donkulun varmistamiseksi edustustojen johto ja edustajia. Arvion on määrä valmistua marras- 25094: kaupalliset sihteerit veivoitetaan valmistelemaan kuussa 1996. Kauppa- ja teollisuusministeriö 25095: yhdessä toimintasuunnitelmiensa ja raporttiensa katsoo, että sopiva ajankohta tarkastella suosi- 25096: kauppaa ja taloudellista yhteistyötä koskevat tuksia esim. organisatorisiksi muutoksiksi on sil- 25097: osat. Heidän tulee käydä ajoittain keskinäisiä loin, kun evaluaatiosta on saatu eri sidosryhmi- 25098: neuvotteluita yhteistyön sisällöstä ja muodoista. en lausunnot. 25099: Heidät veivoitetaan aina vuodenvaihteessa käy- Suomen Ulkomaankauppaliiton mukaan Eu- 25100: mään tietyt perusasiat sisältävä palautekeskus- roopan merkitys teollisuudellemme on huomat- 25101: telu yhteistyön toimivuudesta ja sen paranta- tava markkinoiden koon (maailman suurin yksit- 25102: mismahdollisuuksista. Palautekeskustelun sisäl- täinen talousalue), niiden läheisyyden ja kaup- 25103: tö tulee kirjata ja toimittaa vuosittain helmikuun papoliittisten etujen vuoksi. Kokonaismarkkinoi- 25104: loppuun mennessä ulkoasiainministeriölle ja den kasvu on suhteellisen hidasta, mutta mark- 25105: Ulkomaankauppaliitolle yhteistyön yleistä seu- kinoiden sisäiset rakennemuutokset ovat suuria. 25106: rantaa ja johtopäätöksiä varten. Euroopassa avautuu siten lähes rajattomasti uu- 25107: Edustuston ja kaupallisen sihteerin käytännön sia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti uusil- 25108: yhteistyö ja keskinäiset suhteet vaihtelevat varsin le viejille, jotka kansantaloutemme nykyisessä 25109: paljon olosuhteidenkin johdosta. Kaupalliset sih- kehitysvaiheessa ovat lähinnä pk-yrityksiä. Pie- 25110: teerit toimivat useissa asemapaikoissa suurlähe- nen ja keskisuuren yritystoiminnan painottami- 25111: tystön tai pääkonsulinviraston yhteydessä siltä nen on Ulkomaankauppaliiton tärkeimpiä toi- 25112: vuokratoissa toimitiloissa. Tällöin yhteydenpito minnallisia linjauksia. Sen takana on pyrkimys 25113: ja tiedonkulku voi olla lähes päivittäistä. Jos taas kehittää palveluja, joiden lisäarvo käyttäjälle ei 25114: edustusto ja kaupallisen sihteerin toimisto toimi- perustu vain valtionavulla subventoituun hal- 25115: vat erillisissä tiloissa, nämä yhteydet voivat olla paan hintaan vaan palvelujen laadulliseen ar- 25116: vähemmän säännöllisiä. Suhteiden ja yhteistyön voon. Palvelut kohdistetaan ensisijaisesti yrityk- 25117: laatuun ja määrään vaikuttavat myös osaltaan sille, jotka tarvitsevat niitä ammattimaiseen vien- 25118: henkilösuhteet. tiosaamiseensa liittyvien puutteiden poistami- 25119: Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti al- seksi. Osaamista kehittämällä pyritään paitsi yri- 25120: kuvuonna 1996 evaluaatiohankkeen, jossa kol- tysten, myös kansantalouden kannalta kauas- 25121: melle vienninedistämisen alalla kansainvälisesti kantoisiin ja kestäviin tuloksiin. Potentiaalinen, 25122: ansioituneelle arvioitsijalle on annettu tehtäväk- mutta ulkomaankaupassa kokematon pk-yritys 25123: si arvioida Suomen Ulkomaankauppaliiton toi- on siten Ulkomaankauppaliiton palvelujen tär- 25124: minnan tähänastista tehokkuutta ja sen vaiku- kein hyödyntäjä. 25125: 59 25126: 25127: Valmiuksiltaan pitkälle kehittyneet suuryrityk- pimuksessa kriteeriksi edustautumiselle Euroo- 25128: set ovat myös kiinnostuneita julkisista viennin- pan ulkopuolisilla alueilla sen, että kaupallisia 25129: edistämispalveluista, mutta ensisijaisesti niiden sihteereitä tulee olla alueilla, joilla vientimarkki- 25130: halvan hinnan (jopa ilmaisuuden) vuoksi. Kärjis- nat osoittautuvat riittävän suuriksi ja joita koh- 25131: täen ilmaistuna suuret yritykset ovat kiinnostu- taan suomalaiset yritykset ovat itse osoittaneet 25132: neita lähinnä subventioista. Tämä ei voi olla riittävää kiinnostusta ja valmiutta sitoutua vien- 25133: liiton toimintapoliittisten tavoitteiden mukaista, timarkkinaponnisteluihin. Ulkomaankauppalii- 25134: eivätkä subventiot kuulu enää kansalliseen ton tulee luonnollisesti koko ajan seurata uusien 25135: teollisuusstrategiaamme. Vaikka Eurooppa on- markkinoiden kehittymistä, ja käytännössä kau- 25136: kin vientialoja laajentavien ja uusia työpaikkoja pallisen sihteerin toimiston perustamista edeltää- 25137: luovien pk-yritysten kannalta tärkeä, siellä toimi- kin vaihe, jossa huolellisesti selvitetään edelly- 25138: vaa verkostoa on hallinnonuudistuksen jälkeen tykset toimiston perustamiselle. Viimeksi tälläi- 25139: huomattavasti karsittu. Syyskuun 1992 tilantee- nen selvitys on tehty Vietnamissa, ja Aasian 25140: seen verrattuna Länsi-Euroopasta on vähennetty nopeasti kasvavat talousalueet ovat muutoinkin 25141: 20 kaupallisen sihteerin vakanssia. Vapautuneet olleet erityisen huomion kohteena. 25142: voimavarat on käytetty Itä-Euroopan, kehitys- Ulkomaankauppaliitolle on suositeltu jo vuo- 25143: maiden ja kansainvälisten rahoitusohjelmien den 1993 vienninedistämistoimikunnan mietin- 25144: projektiseurannan tarpeisiin. Kaakkois-Aasian nössä, että se selvittäisi erilaisia vaihtoehtoja 25145: verkostojen voimavaroja ei ole siirretty Euroopan verkostonsa kattavuuden turvaamiseksi kauko- 25146: tarpeisiin, vaan Euroopassa toimivien määrää on markkinoilla. Mietinnössä on verkoston katta- 25147: supistettu globaalisten tarpeiden vuoksi. Ratkai- vuuden turvaamiseen velvoittava suositus. Varsi- 25148: suissa on lisäksi pyritty välttämään jyrkkää vas- naiselle KS-toimistolle vaihtoehtoisia ratkaisuja 25149: takohtaisuutta suurten ja pienten yritysten tarpei- voivat olla mm. paikallisten avustajien käytön 25150: den ja toisaalta kauko- ja lähimarkkinoiden kes- lisääminen ja vienninedistämispalvelujen ostami- 25151: ken. Tavoitteena on ollut tasapainoinen koko- nen ulkopuolisilta organisaatioilta, esim. kah- 25152: naisuus, jossa kaikki olennainen on pyritty otta- denvälisiltä kauppakamareilta ja nyttemmin 25153: maan huomioon. EU:n suomalaisillekin yrityksille tarjoamien vien- 25154: Kauppa- ja teollisuusministeriö on viennin- ninedistämis- tai ainakin yhteydenluontipalvelu- 25155: edistämisstrategiassaan asettanut julkisen vien- jen käyttäminen. 25156: ninedistämisen painopistealoiksi Ulkomaankauppaliiton arvioitsijoiden odote- 25157: - pienten ja keskisuurten yritysten vientival- taan esittävän arvionsa UL:n resurssien jakautu- 25158: miuksien kehittämisen misesta Euroopan ja sen ulkopuolisten alueiden 25159: - suomalaisten yritysten tukemisen niiden kesken erityisesti UL:n palvelujen käyttäjien lau- 25160: vientiponnisteluissa kaukaisilla ja vaikeilla mark- suntojen pohjalta. Kauppa- ja teollisuusministe- 25161: kina -alueilla. riö pitää kaupallisten sihteerien verkostoa koko- 25162: Kaupallisten sihteerien sijoittumisen painottu- naisuudessaan tärkeänä osana Suomen viennin- 25163: minen melko voimakkaasti Eurooppaan johtuu edistämisjärjestelmää ja on varautunut lähivuosia 25164: yhtäältä siitä, että julkisten vienninedistämis- koskevissa suunnitelmissaan siihen, että viennin- 25165: resurssien vähetessä painotusta on selkeämmin edistämisrahoituksen kaikkein pienimmät leik- 25166: siirretty pienten ja keskisuurten yritysten kan- kaukset tehdään juuri kaupallisten sihteerien toi- 25167: sainvälistymisen tukemiseen, ja toisaalta siitä, minnan kohdalla. Ministeriön pitkäaikainen ta- 25168: että Eurooppa uudessa geopoliittisessa tilantees- voite on kuitenkin, että yritysten osuus KS-toi- 25169: sa tarjoaa uusia vaikeita markkina-alueita. Suo- minnan rahoituksesta kasvaa nykyisestä. 25170: men liittyminen Euroopan unianiin on tuonut Ulkomaankauppaliitto toteaa, että vientikes- 25171: paljon uusia keinoja nimenomaan Euroopan eri kusverkoston sisäiset resurssien siirrot on joudut- 25172: osiin suuntautuvan viennin edistämiseen. tu tekemään yksinomaan siksi, että toimintaan 25173: Kauppa- ja teollisuusministeriö lähtee voima- osoitetut määrärahat ovat huomattavasti vähen- 25174: varojen sijoittamisessa Euroopan ulkopuolisille tyneet. Kun ulkomaanverkostoon kohdistettu 25175: alueille siitä, että vienninedistämisjärjestelmä ei valtion rahoitus on tällä hetkellä 115 Mmk, hallin- 25176: enää voi olla sillä tavalla perinteisessä mielessä nonuudistusta edeltäneessä koossaan verkosto 25177: kattava, että Suomella voisi olla lähetetty kaupal- olisi tarvinnut valtionapua 160 Mmk. 25178: linen sihteeri kovinkaan monessa maassa Euroo- Ulkoasiainministeriön ja Ulkomaankauppalii- 25179: pan ulkopuolella. Ministeriö onkin asettanut ton yhteistyön ja tiedonkulun varmistamiseksi 25180: UL:n kanssa vuodeksi 1996 tekemässään tulossa- ulkoasiainministeriöllä on edustaja Ulkomaan- 25181: 60 25182: 25183: kauppaliiton johtokunnassa samoin kuin kaksi KS-hallinnonuudistuksen johdosta kaupalliset 25184: edustajaa sekä kaupallisten sihteerien valiokun- sihteerit kuuluvat eri organisaatioon. ED-jäse- 25185: nassa että kehitysmaakaupan valiokunnassa. nyyden myötä ministeriö on myös ottanut tehtä- 25186: Varsinkin kaupallisten sihteerien valiokunta seu- väkseen edistää suomalaisten yritysten ja laitos- 25187: raa aktiivisesti edustustojen ja kaupallisten sih- ten mukaanpääsyä EU:n kolmansissa maissa ra- 25188: teerien välisen yhteistyön toteutumista ja esittää hoittamien ohjelmien toteuttamiseen. Kaupalli- 25189: sitä koskevia linjauksia. set sihteerit eivät Ulkomaankauppaliiton alaisina 25190: Ulkomaankauppaliiton edustaja ja kaupallisia raportoi ulkoasiainministeriölle eivätkä myös- 25191: sihteereitä kutsutaan säännöllisesti ulkoasiain- kään EU:n hankeneuvonnasta ministeriössä vas- 25192: ministeriön järjestämiin edustustopäälliköiden taaville. joissakin asemapaikoissa on aiheutunut 25193: aluekokouksiin. Ulkomaankauppaliitto osallis- hankaluuksia, kun edustustoilta on edellytetty 25194: tuu myös aktiivisesti ministerivierailuihin varsin- entistä aktiivisempaa panosta projektiviennin 25195: kin kehitysmaissa kokoamalla vierailuille liike- edistämisessä ja kun kaupallisia sihteereitä ei 25196: miesvaltuuskunnan ja vastaamalla sen ohjelma- voida velvoittaa antamaan ilmaispalveluja. Lisäk- 25197: järjestelyistä. Molemmat osapuolet pyrkivät kai- si ongelmana on se, että kaupallisten sihteerei- 25198: killa aloilla hyödyntämään synergiaetuja valtion den palveluksista yritykset joutuvat maksamaan, 25199: kokonaismenojen säästämiseksi myös ulko- mutta muut edustuston palvelut, esim. projekti- 25200: maanedustuksessa. Ulkoasiainministeriön mu- viennin edistäminen, ovat yleensä maksuttomia. 25201: kaan osapuolten välinen yhteistyö eri toimieli- Ulkoasiainministeriässä seurataan huolestu- 25202: missä ja käytännön toiminnassa on tiivistä, luon- neena kaupallisten sihteerien verkoston supistu- 25203: tevaa ja hyödyllistä. Ulkoasiainministeriö käsitte- mista, minkä aiheuttaa valtionavun jatkossakin 25204: lee vienninedistämisen laajempia strategioita odotettavissa oleva väheneminen. Ministeriö pi- 25205: säännöllisissä neuvotteluissa kauppa- ja teolli- tää tärkeänä kaupallisten sihteerien toiminnan 25206: suusministeriön kanssa. turvaamista ja mahdollisuuksien mukaan jopa 25207: laajentamista Euroopan ulkopuolisissa kauko- 25208: Epäkohdat ja tarvittavat toimenpiteet. Ul- maissa, joissa sen oma edustustoverkko on harva 25209: koasiainministeriö suhtautui aikanaan kielteisesti ja toimii useimmissa tapauksissa erittäin vähäisin 25210: kaupallisten sihteerien hallinnonuudistukseen ja henkilöstöresurssein. Ulkoasiainministeriön 25211: katsoi, että se tulisi kokonaisuudessaan heiken- mielestä vientikeskusverkosto olisi säilytettävä 25212: tämään Suomen taloudellisten etujen kokonais- ainakin nykyisen kanavana ja vienninedistämis- 25213: valtaista valvontaa ja edistämistä ulkomailla. Kun toimia etenkin Aasian nopean talouskasvun 25214: uudistus tästä huolimatta toteutettiin, ministeriö maissa olisi vahvistettava. Euroopan ulkopuolis- 25215: on pyrkinyt yhdessä kauppa- ja teollisuusmi- ten maiden markkinoille pyrkivät suomalais- 25216: nisteriön ja Ulkomaankauppaliiton kanssa luo- yritykset tarvitsevat paikalliset olot ja kauppata- 25217: maan muuttuneissa oloissa mahdollisimman toi- vat tuntevaa asiantuntija-apua, jota pitkäjäntei- 25218: mivan ja tiiviin yhteistyön ulkomaanedustustojen sesti niihin perehtynyt ja toisaalta Suomen 25219: ja kaupallisten sihteerien toimistojen välille. vientiteollisuuden tarpeet ja vahvuudet tunteva 25220: Käytännön työssä on edustustojen päälliköi- vientikeskus voi tarjota. 25221: den ja kaupallisten sihteerien välillä esiintynyt Suomen Ulkomaankauppaliiton mukaan val- 25222: ajoittain kitkaa, koska on puuttunut selkeät toi- tiovallan tukema vienninedistäminen on tällä 25223: mintaohjeet mm. siitä, minkä verran kaupallinen hetkellä yhdistetty yhden johdon alaisuuteen. 25224: sihteeri on velvollinen osallistumaan edustuston Tämä johto-organisaatio on Ulkomaankauppa- 25225: toimintaan. joskus on kyse myös ollut asian- liitto, jolle kauppa- ja teollisuusministeriö osoit- 25226: omaisten persoonallisuuksien yhteensopimat- taa valtionrahoituksen ehtoinaan tilaaja-tuottaja 25227: tomuudesta. Kertomusvuoden kesällä annetut -mallin mukaiset tavoitteet ja tulosodotukset Me- 25228: yhteistyöpöytäkirjan soveltamisohjeet ovat selki- nettely on sittemmin vahvistettu kertomusvuo- 25229: yttäneet tehtävänjakoa ja luoneet edellytykset den alusta voimaan tulleella valtioneuvoston 25230: rakentavalle yhteistyölle. Ulkoasiainministeriön päätöksellä (1288/94) sekä siihen perustuvilla 25231: ja Ulkomaankauppaliiton johdossa ja yhteisissä ministeriön ja Ulkomaankauppaliiton välisellä 25232: toimielimissä on kiinnitetty huomiota yhteistyön viitesopimuksella ja vuosisopimuksilla. Ulko- 25233: välttämättömyyteen ulkomaanedustuksessa. maankauppaliitto katsoo, että yhdistämällä 25234: Tässä yhteydessä ulkoasiainministeriö kuiten- edustustokohtaisesti vienninedistämiseen liitty- 25235: kin toteaa projektiviennin edistämisen ainakin viä tulosvastuita sekä siihen pohjautuvaa johta- 25236: EU:n avustusohjelmien osalta kärsineen siitä, että mista uudelleen suurlähettiläille otettaisiin kiis- 25237: 61 25238: 25239: tatta taka-askel, jolla tuotaisiin esiin vanhat on- rin tehtävänkuvaa on kehitetty entistäkin amma- 25240: gelmat operatiivisen johtamisen vaikeuksista. tillisemmaksi ja tulosvastuullisemmaksi. Viime 25241: Suomalaisissa oloissa ja suomalaisen hallinto- ja aikoina on tullut esiin eräitä valintatapauksia, 25242: elinkeinorakenteen vuoksi tämänkaltaiset palve- joissa riittävän laaja ja tasokas hakijapohja on 25243: lut on aina järjestettävä yhteistyörakennelman puuttunut. Syy tähän saattaa olla kaupallisen 25244: varaan, ja tuloksesta vastaa se, joka on lähimpä- sihteerin työn määräaikaisuus, johon pysyvässä 25245: nä osaamisen ydinalueita. Yrityksiä varten osoi- työsuhteessa olevat näyttävät suhtautuvan aiem- 25246: tetussa palvelutoiminnassa se on Ulkomaan- paa varovaisemmin. 25247: kauppaliitto, joka tehtäväkuvansa mukaisesti on Kaupallisten sihteerien tulostavoitteet asete- 25248: palvelutoimintaan selkeästi erikoistunut elin- taan suunnittelukausittain (kalenterivuosi) kulle- 25249: keinoelämän oma organisaatio. kin vientikeskukselle erikseen. Niistä sovittaessa 25250: Ulkoasiainministeriön ja Ulkomaankauppalii- Ulkomaankauppaliitossa vastuullisen linjajoh- 25251: ton em. yhteistyöasiakirjaa on täydennetty sovel- don ja kaupallisen sihteerin välisissä keskuste- 25252: lusohjeilla kertomusvuoden keväällä. Ne ovat luissa otetaan huomioon asemamaan markkina- 25253: verrattain laajat ja erityisesti edustustokohtaista kehitys ja -potentiaali, suomalaisen asiakasyri- 25254: toimintaa ajatellen yksityiskohtaiset. Kirjallisen tyksen mielenkiinto sitoutua ko. kohdemarkki- 25255: toimintaohjeistuksen lisäksi niitä on käsitelty ker- noille suuntautuviin ponnisteluihin sekä kaupal- 25256: tomusvuoden elokuussa sekä edustustopääl- lisen sihteerin henkilökohtaiset mm. virkaiästä ja 25257: liköiden neuvottelupäivillä että kaupallisten sih- aiemmasta työ- ja toimialakokemuksesta johtu- 25258: teerien neuvottelupäivillä Helsingissä. Keväällä vat valmiudet. 25259: 1996 edustustojen päälliköiden ja kaupallisten Kaupallisten sihteerien seuraajanimitysten ai- 25260: sihteerien arvioissa käytännön yhteistyön suju- kataulun vuoksi tehtävien siirto ei aina ole hoi- 25261: vuudesta saatiin varsin myönteinen kuva. Kysely dettavissa parhaalla mahdollisella tavalla. Ta- 25262: kohdistettiin kattavasti koko verkostolle. Kirjalli- voitteena on, että edeltävä ja seuraava kaupalli- 25263: sesti saatu palaute raportoitiin molemmille osa- nen sihteeri voisivat päällekkäisperiodin aikana 25264: puolille samansisältöisenä. huolehtia tehtävien siirrosta. Tilanne on kuiten- 25265: Kauppa- ja teollisuusministeriö pitää tärkeänä, kin olennaisesti parantunut verrattuna ulkoasi- 25266: että kaupallisiksi sihteereiksi saadaan hyvin päte- ainministeriön aikaiseen menettelyyn, jolloin 25267: vöityneitä henkilöitä ja että hakumenettely toteu- henkilöstökiintiöt hallinnollismuodollisesti esti- 25268: tetaan huolellisesti sekä hakijoiden taustojen sel- vät lyhytaikaisetkin limittäiset toimikaudet Pai- 25269: vittämiseksi että suurlähetystöjen kantojen kuu- kalta palkatulta avustajakunnalta on viime vuo- 25270: lemiseksi. Nimitysasiat kuuluvat kaupallisten sih- sina vaadittu yhä parempaa osaamista. Heidän 25271: teerien valiokunnan tehtäviin. Valiokunnassa koulutukseensa ja tehtäviinsä sisältyy huolehti- 25272: ovat edustettuina kauppa- ja teollisuusminis- minen vientikeskuksen työn kannalta tarvitta- 25273: teriö, elinkeinoelämä järjestöjensä ja yritysedus- van tiedon siirrosta. Paikalta palkattu avustaja ei 25274: tajiensa kautta sekä ulkoasiainministeriö kahdel- nykyisellään ole Ulkomaankauppaliiton mu- 25275: la edustajallaan. Kauppa- ja teollisuusministeriö kaan lainkaan huono vaihtoehto ajankohtaisen 25276: ei pidä nimitysmenettelyä kohtuuttoman hitaa- tiedon välittämisessä kaupallisen sihteerin seu- 25277: na, mutta katsoo, että menettelyn nopeuttamista raajalle. 25278: tulee kaikin keinoin edistää. Teollisen yhteistyön rahasto Oy:llä, Finnfun- 25279: Kaupallisten sihteerien nimityspolitiikkaan dilla, on usein ollut hyödyllistä yhteistyötä koh- 25280: Ulkomaankauppaliitto on sen tärkeyden vuoksi demaihin sijoitettujen kaupallisten sihteerien 25281: kiinnittänyt viime vuosina erityistä huomiota. kanssa. Yhteistyön luonteeseen kussakin ta- 25282: Koska kysymys on julkisten varojen käytöstä, pauksessa on käytännössä vaikuttanut paitsi ko. 25283: valintamenettelyn objektiivisuus ja luotettavuus investoinnin luonne myös kaupallisen sihteerin 25284: ovat tärkeitä. Esitykset valmistellaan nykyisin kokemus, yhteydet kohdemaassa sekä henkilö- 25285: kuulemalla laajaa joukkoa eri sidosryhmiä, yhte- kohtaiset valmiudet. Kaupallisten sihteereiden 25286: nä tärkeimmistä ulkoasiainministeriö. Valintame- vaihtuvuus etenkin pitkäaikaisia henkilösuhteita 25287: nettely on siksi kohtalaisen pitkä. Yleensä ratkai- korostavissa kulttuureissa, kuten Kaakkois-Aa- 25288: sut on voitu tehdä suunnitellussa aikataulussa. sian maissa, voidaan nähdä tietynlaisena ongel- 25289: Näin siitäkin huolimatta, että hakijoiden päte- mana. 25290: vyysvaatimukset ovat korkeat, ja niistä on pidetty Rahasto toteaa, että kaupallisten sihteereiden 25291: tinkimättömästi kiinni. Korkean pätevyystason luonnollinen toimenkuva painottuu tietojen han- 25292: vaatimusta on lisännyt se, että kaupallisen sihtee- kintaan ja selvitysten tekemiseen kohdemaan 25293: 62 25294: 25295: taloudesta ja yrityksistä sekä yhteyksien luomi- na on keskittyä teknologisesti kehittyneisiin mai- 25296: seen paikalliseen liike-elämään ja viranomaisiin. hin, joissa on mahdollisuuksia teknologiseen 25297: Kaupallisten sihteereiden palveluiden tulee olla yhteistyöhön. Tämän vuoksi ja toisaalta myös 25298: johdonmukaisesti ja oikein hinnoiteltuja. Luon- taloudellisista syistä on toimistot lopetettu Hous- 25299: nollista on, että esim. monien selvitysten ja yhte- tonista, Tukholmasta, Milanosta ja Mi.inchenistä 25300: yksien luomisen osalta pienillä ja keskisuurilla ja v. 1996 lopetetaan vielä Toronton ja Madridin 25301: yrityksillä on enemmän tarvetta kaupallisten sih- toimistot. Kohdemaina jäävät pois siten Italia, 25302: teereiden palvelusten käyttämiseen kuin suurilla Kanada ja Espanja. Näiden kuten muidenkin 25303: yrityksillä, joilla usein on omia työntekijöitä py- maiden osalta, joissa Tekesillä ei ole edustusta, 25304: syvästi sijoitettuina kohdemaihin. Järjestelmän on aloitettu neuvottelut Ulkomaankauppaliiton 25305: toimivuuden kannalta on muodollista organi- kanssa teknologiayhteistyön hoitamiseksi. 25306: sointia tärkeämpänä pidettävä kaupallisten sih- Tekes pitää myös teollisuussihteeritoimintaa 25307: teereiden henkilökohtaisia valmiuksia ja koke- osana Suomen edustautumista ulkomailla, vaik- 25308: musta. Tämän vuoksi tulisi kiinnittää huomiota kakaan ei yhtä laajasti kuin ulkoasiainministeriö 25309: keinoihin, joilla soveliaiden henkilöiden valitse- tai Ulkomaankauppaliitto. Niinpä Tekes on päät- 25310: minen kaupallisiksi sihteereiksi voidaan varmis- tänyt sijoittaa toimiston Bostoniin, jossa ei ole 25311: taa. Kaupallisten sihteereiden asema organisaati- lainkaan Suomen edustustoa mutta joka on 25312: ossa tulisi kuitenkin olla sellainen, että tuloksel- teknologisesti keskeinen sijainniltaan. Siellä ei 25313: lisen toiminnan edellytykset ovat mahdolli- teollisuussihteerillä ole myöskään diplomaat- 25314: simman hyvät. tipassia. Yhteistyö Tekesin, ministeriön ja Ulko- 25315: maankauppaliiton kesken on ollut varsin ongel- 25316: Teollisuussihteerien toinlistot. Teknolo- matonta kunkin hoitaessa omaa tehtäväänsä. 25317: gian kehittämiskeskuksella (Tekes) on 9 teolli- Tämä vastaa hyvin sitä vaadetta, että kukin orga- 25318: suussihteerin toimistoa, joiden henkilökunta toi- nisaatio hoitaa sitä tulosvastuualuetta, joka on 25319: mii vientikeskusten tai kaupallisten sihteerien lähimpänä oman osaamisen ydinaluetta. Tekes 25320: toimistojen tapaan ulkomaanedustuksen yhtey- on myös edustettuna Ulkomaankauppaliiton hal- 25321: dessä ja asemamaassa edustuston vahvuuteen lituksessa, mikä takaa päättävien elinten infor- 25322: kirjattuina. Teollisuussihteereillä on diplomaatti- maatioyhteydet ja mahdollistaa toisiinsa so- 25323: passi. He saavat toimeksiautonsa ja ohjeensa pivien suunnitelmien teon. 25324: Tekesiltä. Teollisuussihteerien tehtävänä on Teollisuussihteerien toiminnan kohdistami- 25325: hankkia ulkomaista teknologiatietoa nopeasti nen entistä enemmän teknologiayhteistyöhön on 25326: Suomen teollisuuden tutkimus- ja kehityshank- osaltaan selkeyttänyt toiminnan rajoja kaupalli- 25327: keiden käyttöön. Tämä erityinen toimikenttä siin sihteereihin nähden. Toiminnan päällekkäi- 25328: merkitsee vähemmän tiiviitä yhteyksiä edustus- syyksiä on siten entistäkin vähemmän. Tämä 25329: toon kuin kaupallisen sihteerin kohdalla. toiminnan kohdistuminen on vaikuttanut myös 25330: Teollisuussihteeritoiminta siirrettiin hallinnol- henkilöstön valintakriteereihin, joissa entistä 25331: lisesti Tekesiin v. 1993, mitä ennen hallinnon enemmän on painotettu tietyn erikoisalan osaa- 25332: hoiti kauppa- ja teollisuusministeriö ja Tekesin mista. Jokainen teollisuussihteeri kuuluu johon- 25333: tehtävänä oli kehittää toiminnan sisältöä. Teke- kin Tekesin kuudesta teknologiaosastosta oman 25334: sin toimesta toimintaa on kehitetty selvästi tek- asiantuntemuksensa perusteella. Teollisuussih- 25335: nologiayhteistyötä tukevaksi ja teknologia-asioi- teerien ja kaupallisten sihteerien toimintojen yh- 25336: den hoitoon keskittyväksi. Vientitoiminta ei ole distäminen ei näin ollen tuone mitään lisäarvoa 25337: ollut teollisuussihteeritoiminnan vastuulla eikä kummallekaan toiminnalle. Tätä asiaa on käsitel- 25338: osana. Toiminta keskittyy suomalaisten yritysten ty useissa komiteoissa kymmenen viime vuoden 25339: ja yliopistojen sekä tutkimuslaitosten palveluun aikana, eikä toimintojen yhdistämistä ole suosi- 25340: yhteistyökumppanien hakemiseksi ja yhteistyö- teltu saatujen selvitysten jälkeen. Kokonaan toi- 25341: projektien käynnistämiseksi. Tekesin kotimaan nen asia on, kuinka yhteisissä tiloissa toimivat 25342: verkosto ja teollisuussihteeriverkosto tarjoavat valtion elimet voisivat virtaviivaistaa ja tehostaa 25343: erinomaisen väylän suomalaisille, etenkin pienil- sisäisiä rutiineja, kuten kirjanpitoa ym. toimisto- 25344: le, yrityksille saada kelvollista ja ajankohtaista työtä. 25345: teknologia- ja kilpailutilannetietoa maailmalta. Yhteistyötä Pohjoismaiden kesken on harras- 25346: Toiminnan kohdistaminen teknologiayhteis- tettu hyvinkin tiiviisti aina yhteisiin hankkeisiin 25347: työhön on myös aiheuttanut eräitä muutoksia, asti, mutta organisaatio- ja henkilömuutokset 25348: lähinnä toimistojen määrässä. Tekesin strategia- lähinnä muissa Pohjoismaissa ovat aiheuttaneet 25349: 63 25350: 25351: yhteydenpidon tilapäisen heikkenemisen viime naista omaa budjettia, mutta vuosittain on toteu- 25352: vuosina. Yhteistyö jatkuu kuitenkin säännöllisillä tettu keskimäärin toistakymmentä yhteistä tai 25353: hallinto-organisaatioiden tapaamisilla, joissa osittain yhteistä projektia, joiden kokonaisarvo 25354: mahdollisia yhteisprojekteja luonnostellaan. on ollut 6 Mmk. Puolet tästä on rahoitettu ns. 25355: Ulkoasiainministeriö katsoo, että sillä on toi- vienninedistämisrahoilla. 25356: miva ja luonteva yhteistyö Tekesin kanssa teolli- Lehdistö- ja kulttuuriosastolla on vuosien var- 25357: suussihteerien osalta. Ministeriö pitää kuitenkin rella ollut erilaisia yhteistyöprojekteja MEKin 25358: perusteltuna teollisuussihteerien ja vientikeskus- kanssa, joista mainittakoon Suomi-tapahtuma 25359: ten toimintojen yhdistämistä synergiaetujen saa- Essenissä ja Suomi-julistesarja. Lisäksi lehdistö- ja 25360: vuttamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. kulttuuriosasto on yhteistoiminnassa MEKin tai 25361: Kauppa- ja teollisuusministeriö viittaa aiem- nykyään enemmän Comma Finland Oy:n kanssa 25362: piin lausuntoihinsa ja em. vienninedistämistoimi- esim. silloin, kun ulkomainen toimittajavieras 25363: kunnan mietintöön ja katsoo, että teolli- haluaa tutustua turismi-Suomeen. Tämä palvelu 25364: suussihteerien ja kaupallisten sihteerien tulee on kuitenkin yleensä maksullista. 25365: edelleen syventää osaamistaan. Teollisuussihtee- Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan mat- 25366: rien toiminta on vielä aiempaa selkeämmin so- kailun edistäminen on lähempänä kaupallisten 25367: vellettavissa olevan huipputeknologian mahdol- sihteerien vienninedistämistehtäviä kuin yksi- 25368: lisuuksista tiedottamista ja teknologiayhteistyön tyiskohtainen teknologiayhteistyö. Kuitenkin on 25369: edistämistä, kun taas kaupalliset sihteerit keskit- huomattava, että muussa kuin Suomen yleisen 25370: tyvät yritysten vienninedistämiskysymyksiin. tunnettavuoden lisäämisessä kaupallisilla sihtee- 25371: Teollisuussihteerit ja kaupalliset sihteerit ovat reillä ja MEKillä on niin Suomessa kuin asema- 25372: tulosvastuussa omalle isäntäorganisaatiolleen, maassa usein täysin eroavat asiakas- ja kohde- 25373: teollisuussihteerit Tekesille ja kaupalliset sihtee- ryhmät. Myös lähestymistavat näiden asiakas- ja 25374: rit UL:lle. Toiminnan suoranaista yhdistämistä kohderyhmien tavoittamisessa eroavat huomat- 25375: varteenotettavampana ratkaisuna voidaan pitää tavasti toisistaan. Edellä mainitun kansainvälisen 25376: nykyisen yhteistyön syventämistä ja uusiin syner- evaluaation odotetaan sisältävän näkemyksen 25377: giaetuihin pyrkimistä. Poikkeuksena voidaan pi- myös kaupallisten sihteerien toiminnan suhtees- 25378: tää kuitenkin erityisesti Pekingin teollisuussih- ta teollisuussihteerien ja MEKin toimintaan ulko- 25379: teeritoimistoa, jossa ensisijainen tehtävä ei ole mailla. 25380: uuden teknologiatiedon välittäminen asema- 25381: maasta vaan teknologiayhteistyö laajemmin, ja Vienninedistämistyön vertailu muihin 25382: erityisesti siten, että se voisi myöhemmin johtaa Pohjoismaihin. R u o t s i. Ruotsissa kaupalli- 25383: kaupalliseen yhteistyöhön. set sihteerit ovat valtion ja elinkeinoelämän muo- 25384: dostaman säätiön Exportrådetin rahoittamia ja 25385: Matkailun edistämiskeskuksen toimistot. hallinnoimia. Lain mukaan nämä toimistot ovat 25386: Matkailun edistämiskeskuksella (MEK) on ulko- ulkomailla osa valtiollista toimintaa, vaikka ky- 25387: mailla 14 toimistoa. MEKin toimistojen ja muun seessä onkin säätiö. Kaupallisilla sihteereillä on 25388: ulkomaanedustuksen yhteistyö on laajenemassa. diplomaattipassi. Toimenkuvana on vienninedis- 25389: Vuonna 1993 mietintönsä jättäneen Vienninedis- täminen ilman kauppapoliittisia tai niihin rinnas- 25390: tämistoimikunnan (KTM 14/1993) suositusten tettavia tehtäviä. Edustuston päällikkö on muo- 25391: mukaisesti MEKin ja erityisesti Ulkomaankaup- dollisesti kaupallisen sihteerin esimies, mutta 25392: paliiton välistä yhteistyötä on tiivistetty ja lisätty. operatiiviset ohjeensa kaupallisen sihteerin toi- 25393: Molemmilla on edustajansa toistensa päättävissä mistot saavat Exportrådetilta. 25394: elimissä. MEK on vuosittain mukana useissa Ruotsilla on ulkomailla 37 kaupallisen sihtee- 25395: Ulkomaankauppaliiton maakohtaisissa viennin- rin toimistoa, joista pääosa sijaitsee taloudellisesti 25396: edistämiskampanjoissa ja päinvastoin. Ulko- kehittyneissä maissa. Vain 19 toimistossa on 25397: asiainministeriön lehdistö- ja kulttuuriosasto lähetetty kaupallinen sihteeri. Muut toimistot toi- 25398: osallistuu ulkomaantiedotuksen koordinointi- mivat paikalta palkatuin voimin. Kokonaiskus- 25399: ryhmän työskentelyyn yhdessä Ulkomaankaup- tannuksista 090 milj. SEK) rahoitetaan budjetti- 25400: paliiton, MEKin, Finnfactsin (teollisuus), Finnai- varoin 90 milj. SEK, pääosa tulee toimeksiannois- 25401: rin sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. ta. 25402: Yhteistyöllä pyritään koordinoimaan ulkomaille Teollisuussihteeritoiminnasta vastaa säätiö ni- 25403: suunnattua Suomi-informaatiota niin alueellisesti meltä Stiftelsen Sveriges teknisk-vetenskaplisk 25404: kuin sisällöllisestikin. Työryhmällä ei ole varsi- attacher, jonka muodostavat valtio ja Ingenjörve- 25405: 64 25406: 25407: tenskapsakademie. Teollisuussihteereillä on vetta varmistaa rajallisten voimavarojen käyttä- 25408: diplomaattipassi, ja muodollisesti he ovat edus- minen edustustoissa mahdollisimman tehok- 25409: tuston päällikön alaisia saaden kuitenkin toimin- kaasti, järkevästi ja taloudellisesti yhteisen koko- 25410: taohjeensa lähettäjäorganisaatioita. Ruotsilla on naisuuden eli Suomen kansainvälisten talous- 25411: yhdeksän teollisuussihteerin toimistoa ( 4 Yhdys- suhteiden hyväksi. Edustustojen koko virkamie- 25412: valloissa sekä Englannissa, Ranskassa, Saksassa, histön on oltava valmis antamaan vastuullinen 25413: Italiassa ja Japanissa). Toimenkuva vastaa suo- panoksensa myös kaupalliseen ja vienninedistä- 25414: malaisten teollisuussihteerien tehtäviä. mistyöhön. Toisaalta edustustot voivat edelleen- 25415: N o r j a. Norjan kaupallisten sihteerien järjes- kin käyttää kaupallisten sihteerien työpanosta ja 25416: telmä uudistettiin perusteellisesti kertomusvuon- asiantuntemusta tarkoituksenmukaisella ja hei- 25417: na. Ulkomaankauppaliittoa vastaava Norges dän kapasiteettinsa huomioon ottavalla tavalla. 25418: Eksportråd (NE) muutettiin säätiöksi, jossa ovat Näitä pyrkimyksiä tulee kaikkien osapuolten 25419: mukana ulkoasiainministeriö sekä teollisuuden edistää. 25420: ja työnantajain keskusliitto (NHO) samansuurui- Valtiontilintarkastajat pitävät asianmukaise- 25421: sella peruspääomalla (molemmat 15 milj. NOK). na, että edustustojen päälliköt jätjestävät ny- 25422: Toiminnan painopistettä siirrettiin samalla ulko- kyään myös aluekokouksia, joihin Ulkomaan- 25423: maantoiminnan suuntaan suhteessa 60/40 (aiem- kauppaliiton edustaja ja kaupallisia sihteereitä 25424: min päinvastoin). Kentälle tullaan jatkossa lähet- kutsutaan säännöllisesti osallistumaan. Ulko- 25425: tämään yleisasiantuntijoiden sijasta enemmän eri maankauppaliitto osallistuu aktiivisesti ministe- 25426: alojen eriyisasiantuntijoita. rivierailuihin varsinkin kehitysmaissa kokoa- 25427: Uudistuksella pyrittiin tiivistämään ulkomaan- malla niihin liikemiesvaltuuskunnan ja vastaa- 25428: edustustojen ja kaupallisten sihteerien välistä malla ohjelmajärjestelyistä. 25429: yhteistyötä. Kertomusvuoden syksyllä Norjan Valtiontilintarkastajien näkemyksen mukaan 25430: vienninedistämistoimintaa koordinoimaan pe- edustustojen päälliköiden ja kaupallisten sihtee- 25431: rustettiin yhteistyöelin, jossa ovat mukana ulko- rien väliset ongelmat ovat johtuneet osin 25432: asiainministeriö, NHO, NENORTRA, Teknolo- toimintaohjeiden puutteellisuuksista, mutta 25433: gisk institut ja kalastusministeriö. Sen sihteeris- myös puutteellisista valmiuksista hallinnonuu- 25434: tönä toimii ulkoasiainministeriön ulkomaanta- distuksen kohtaamiseen. Osin on tällöin kyse 25435: lousosaston vientipoliittinen jaosto. Uudistuksen henkilösuhteista, erilaisesta koulutus- ja työtaus- 25436: seurauksena ulkoasiainministeriön rooli viennin- tasta tai pelkistetysti vain siitä, kuka edustustossa 25437: edistämisessä vahvistuu niin kotimaassa kuin käyttää valtaa. Yksi tapa lieventää ristiriitoja 25438: ulkomaanedustuksessakin. Kauppapoliittiset saattaisi olla se, että sekä edustustojen päällikoi- 25439: tehtävät säilyvät ministeriön virkamiesten vas- den että kaupallisten sihteerien koulutuksessa ja 25440: tuulla. Teollisuussihteerit toimivat vastaavalla ta- valintamenettelyssä otettaisiin nykyistä enem- 25441: valla edustuston yhteydessä sen päällikön alai- män huomioon sekä valmiudet vienninedis- 25442: suudessa. tämiseen että henkilöstöpoliittisten ongelmien 25443: T a n s k a. Kaupalliset sihteerit ovat Tanskan ratkaisemiseen yhteistyön avulla. Sekä ulkoasi- 25444: järjestelmässä lainassa omasta ministeriöstään ja ainministeriön että Suomen Ulkomaan- 25445: toimivat ulkomaanedustuksessa ollessaan kiin- kauppaliiton yhteistyötä tulee näiltä osin edel- 25446: teänä osana ulkoasiainhallinnon henkilökuntaa. leen kehittää. 25447: Ulkoasiainministeriö maksaa heidän kulunsa Valtiontilintarkastajien mielestä vientikeskus- 25448: saaden vuosittain korvauksen ko. ministeriöitä. ten verkoston tulee säilyä ainakin yhtä kattava- 25449: He saavat toimintaohjeensa ammattiministeriöitä na kuin nykyisin. Vienninedistämistoimia ja 25450: ja myös raportoivat sille. Edustuston päällikkö myös vientikeskusverkostoa tulee vahvistaa eten- 25451: saa kuitenkin kopiot kaupallisen sihteerin rapor- kin Kauko-Idän maissa, joiden taloudellinen 25452: teista. kasvu on nopeinta maailmassa. Tämä on tär- 25453: keää sekä vienninedistämisen jatkuvuuden 25454: Valtiontilintarkastajat pitävät myönteisenä, turvaamisen että myös myönteisen Suomi-kuvan 25455: että ulkoasiainministeriö ja Suomen Ulkomaan- säilyttämisen kannalta. Ulkomaankauppaliiton 25456: kauppaliitto ovat hallinnonuudistuksen jälkeen näkemykset ja linjaukset näyttävät kuitenkin 25457: seuranneet uudistuksen toteutumista edustus- suosivan vientikeskusten keskittämistä Euroop- 25458: toissa ja ryhtyneet jatkotoimiin mm. yhteistyö- paan ja muille lähialueille, joissa maamme pie- 25459: asiakirjaa koskevien soveltamisohjeiden laatimi- net ja keskisuuret yritykset lähinnä toimivat. 25460: seksi. Näissä soveltamisohjeissa korostetaan tar- Vastaavaa linjausta tulee laajentaa myös Euroo- 25461: 65 25462: 25463: pan ulkopuolelle. Erityisesti sen tulee kattaa Aasi- huomiota Suomen ja näiden maiden taloussuh- 25464: an nykyiset ja nousevat talousmahdit, joissa pie- teisiin eli lähinnä kauppavaihtoon. Seuraavassa 25465: nen ja keskisuuren teollisuuden korkealle osaa- käsitellään Suomen kauppavaihtoa kunkin maan 25466: miselle on jo nyt runsaasti markkinoita. Ulko- kanssa erikseen. 25467: asiainministeriön ja Suomen Ulkomaankaup- Ulkomaisen tarkastusmatkan kohdemailla on 25468: paliiton tulee jatkuvasti pitää kiinteää yhteyttä poliittisesti ja taloudellisesti merkittävä asema 25469: edustusto- ja vientikeskusverkoston kehittämis-, alueellaan. Australia kuuluu Malesian ja Singapo- 25470: laajentamis- tai supistamishankkeissaan. Tämä ren kanssa APEC-maihin, joiden taloudellinen 25471: tulee korostumaan myös EUn rahoittamissa merkitys on suuri. Maailmankaupasta yli puolet 25472: hankkeissa ja hankeneuvonnassa. on jo nyt Tyynenmeren alueella. Myös Intia on 25473: Valtiontilintarkastajat katsovat lisäksi, että viime vuosina avautunut taloudellisesti, mikä on 25474: vientikeskusten päälliköiden eli kaupallisten lisännyt maan merkitystä. 25475: neuvosten ja sihteereiden nimitysmenettelyssä Intia ja Malesia ovat kansainvälisessä politii- 25476: on korjaamisen varaa. Epäkohtana voidaan pi- kassa kehitysmaaryhmän ja sitoutumattomien 25477: tää sitä, että merkittävissäkin asemamaissa va- maiden liikkeen keskeisiä voimatekijöitä. Poliitti- 25478: kanssit ovat kuukausikaupalla täyttämättä. Täl- nen dialogi maailman kehityskysymyksistä sekä 25479: löin myös uuden tulokkaan perehdyttäminen kansainvälisten järjestöjen roolista ja merkityk- 25480: pakostakin jää paikalta palkattujen vastuulle. sestä näiden maiden kanssa on tärkeää myös 25481: Koska kysymys on viime kädessä valtion varojen Suomelle. Poliittisen ja kehityspoliittisen vuoro- 25482: käytöstä, on nykyistä joustavampaan henkilös- vaikutuksen lisääminen vahvistaa pitkällä ajalla 25483: tön valintamenettelyyn päästävä mitä pikim- myös taloussuhteiden kehittymistä sekä tekee 25484: min. Tavoitteena tulee pitää menettelyä, jossa mahdolliseksi Suomen asiantuntevan osallis- 25485: tulokas ja edeltäjä työskentelevät asemapaikassa tumisen ja vaikuttamisen näitä maita koskevien 25486: yhdessä muutamia viikkoja. asioiden käsittelyssä EU:ssa. 25487: Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että Euroopan ja Aasian maiden välillä Bangkokin 25488: teollisuussihteerien ja vientikeskusten toiminnan huippukokouksesta maaliskuussa 1996 alkanut 25489: yhdistämistä harkitaan em. kansainvälisen eva- yhteistyö (ASEM) lisää myös poliittisella puolella 25490: luaation valmistuttua. Ainakin niiden sijoitta- Malesian ja Singaporen merkitystä. Australia ja 25491: mista Suomen ulkomaanedustustojen tiloihin Intia ovat omasta puolestaan esittäneet haluk- 25492: voidaaan edelleen pitää perusteltuna. Hallin- kuutensa osallistua tähän yhteistyöhön. Yhteis- 25493: nollista yhteistyötä tulee lisätä myös Matkailun työ painottuu taloudellisiin asioihin. 25494: edistämiskeskuksen toimistojen kanssa. Suomen kauppavaihto näiden maiden kanssa 25495: on kehittynyt myönteisesti viime vuosina. Koko- 25496: naiskauppavaihto on vuodesta 1990 kohonnut 25497: Suomen taloussuhteet Intiaan, lähes kolminkertaiseksi eli alle 3 mrd. mk:sta yli 25498: Malesiaan, Australiaan ja Singaporeen 8 mrd. mk:aan. Seuraava asetelma kuvaa Suo- 25499: men vientiä, tuontia ja kauppatasetta po. maiden 25500: Kevään 1996 ulkomaisella tarkastuskäynnil- kanssa v. 1990 ja kertomusvuonna: 25501: lään em. maissa valtiontilintarkastajat kiinnittivät 25502: 25503: 1990 199'5 1990 1995 1990 1995 25504: Vienti Tuonti Tase 25505: Mmk Mmk Mmk 25506: Intia ...................................................... . 422 845 237 242 185 603 25507: Malesia ................................................. . 233 994 166 837 67 157 25508: Australia ............................................... . 922 2 330 282 930 640 1 400 25509: Singapore ............................................. . 382 1 438 270 572 112 866 25510: Yhteensä .............................................. . 1 959 5 607 955 2 581 1 004 3 026 25511: 25512: Tarkastelujaksolla Suomen kauppataseen yli- Teollisen yhteistyön rahasto Oy, Finnfund, 25513: jäämä näiden maiden kanssa on samoin kolmin- oli kertomusvuoden loppuun mennessä sijoitta- 25514: kertaistunut 1 mrd. mk:sta 3 mrd. mk:aan, ja nut Kaakkois-Aasiaan (ml. Intia ja Pakistan) yh- 25515: kauppa oli ylijäämäinen kaikkien kanssa. teensä 285 Mmk 24 investointikohteeseen. Inves- 25516: 25517: 5 360240L 25518: 66 25519: 25520: tointien kokonaisarvo on moninkertainen em. verkottunut yhteen. Talousuudistus on avannut 25521: lukuun nähden, koska Finnfundin sijoituspanos 150-400 miljoonan ihmisen kulutuskykyiset 25522: on aina vain osa investoinnin kokonaisrahoituk- markkinat Intiassa. Kulutustavaroiden markki- 25523: sesta. Pääosa investoinneista kohdistuu Kiinaan, napotentiaali on alhaisen lähtötason vuoksi val- 25524: Malesiaan ja Intiaan. Rahoituskysyntä on myös tava. 25525: vastedes huomattavaa erityisesti Kiinaan kohdis- Talouden suuria mahdollisuuksia kuvaavat 25526: tuvissa investoinneissa. Uutena investointien myös infrastruktuurin, vanhanaikaisen teollisuu- 25527: kohdemaana on yhä selvemmin nousemassa den ja energiantuotannon ajanmukaistamistar- 25528: esille Indonesia. Australia ja Singapore eivät kuu- peet. EU:n arvioiden mukaan perusrakenteiden 25529: lu Finnfundin toiminta-alueeseen. Rahasto kat- uudistaminen edellyttää 700 mrd. mk:n suuruisia 25530: soo, että Singapore on luontainen tukikeskus investointeja. Talouden vapautuessa erityisesti 25531: muihinkin Kaakkois-Aasian maihin suuntautuvil- tietoliikenne- ja elektroniikkainvestoinnit, joita 25532: le toimille. Joissakin Finnfundin investoinneissa kansainväliset yritykset ovat toteuttaneet yhteis- 25533: rahoitus on kanavoitu kohdemaahan Singapo- yrityksien muodossa, ovat olleet voimakkaassa 25534: ressa toimivan holding-yhtiön kautta. kasvussa. Kiinnostus johtuu sekä erittäin alhai- 25535: sesta palkkatasosta että kotimarkkinoiden suu- 25536: Intia. Intian väkiluvun arvioidaan kertomus- ruudesta. Maan runsaat ja hyödyntämättömät 25537: vuonna olleen 930--950 miljoonaa asukasta. luonnonvarat ovat talouden kasvua pitkällä aika- 25538: Väkiluvun arvioidaan kaksinkertaistuvan kol- välillä vahvistava tekijä. Ulkomaiset sijoitukset 25539: messakymmenessä vuodessa. Intia ohittanee vä- intialaisiin pörsseihin ovat myös kasvaneet no- 25540: kiluvultaan ensi vuosikymmenellä Kiinan. peasti huimien voitto-odotusten takia. Toisaalta 25541: Kansantalouden kasvuluvut ovat olleet 1990- sekä ympäristön suojelu että vesi- tai jätehuollon 25542: luvun alun vakavan talouskriisin jälkeen positii- kehittäminen ovat vakavia tulevaisuuden haas- 25543: visia. Bruttokansantuotteen (215 mrd. USD) en- teita minimihyvinvoinnin takaamiseksi sekä 25544: nakoidaan kasvavan 1990-luvun loppupuolis- maaseudulla että kaupungeissa. 25545: kolla 6-7 o/o vuodessa. Asukasta kohti laskettu Lähitulevaisuudessa Intia pysyy suurkaupun- 25546: bruttokansantuote, joka ei täsmällisesti kuvaa keihin keskittyneistä taloudellisista kasvumah- 25547: Intian kansantalouden tilaa mm. suuren epä- dollisuuksistaan huolimatta pitkään kaksija- 25548: virallisen harmaan talouden vuoksi, on vain 310 koisena kehitysmaana, jossa erityisesti maaseu- 25549: USD, kun se on Pakistanissa 420, Kiinassa 480 ja dulla asuvan ja maataloudesta toimeentulonsa 25550: Japanissa 29 000 USD. Intiassa varallisuuserot eri saavien ihmisten (70 %) kohtalona on taloudelli- 25551: kansanosien välillä ovat erittäin suuret. Talous- nen jälkeenjääneisyys. Yksi kehityksen jarru on 25552: politiikassa inflaation hillitseminen on erityinen laaja lukutaidottomuus (50%), vaikka toisaalta 25553: haaste. Intiassa on ulkomailla korkeasti koulutettua 25554: Koska Intian talous on aina perustunut mark- työvoimaa ulkomaisten yritysten tarpeisiin. Vas- 25555: kinatalouteen ja yksityisyritteliäisyyteen, ovat takohdat, ristiriitaisuudet ja monimuotoisuus lei- 25556: pankki- ja pörssilaitos suhteellisen hyvin kehitty- maavat intialaista taloutta ja kulttuuria. 25557: neitä instituutioita, mutta toimintatavoiltaan Intian ulkomaankauppa oli v. 1994-95 alijää- 25558: vanhanaikaisia ja työvoimavaltaisia. Neljän vuo- mäinen. Vuonna 1996 tuonnin (jalokivet, poltto- 25559: sikymmenen ajan intialaista suurteollisuutta on aineet, koneet ja laitteet sekä rauta ja teräs) 25560: leimannut valtion ohjaus, jota on toteutettu suun- arvioidaan olevan 26 300 milj. USD ja viennin 25561: nitelmatalouden periaattein. Käsityöteollisuus (jalokivet, vaatteet, kankaat ja nahkatavarat) 25562: on myös nauttinut valtion runsaasta tuesta. Maan 22 800 milj. USD. Esimerkiksi jalokivien suuri 25563: köyhyyden johdosta Intian infrastruktuuri on merkitys ulkomaankaupassa selittyy käsityö- 25564: alikehittynyt ja osittain pahasti rapistunut. valtaisten työvaiheiden siirtymisellä Euroopasta 25565: Ympäristöongelmien voidaan olettaa kärjistyvän Intiaan. 25566: elintason noustessa. Puhtaan juomaveden saanti Suomen vienti Intiaan oli pääosin koneita ja 25567: on strateginen, puhdistustekninen ja logistinen laitteita (61 %), ja erityisesti voimantuotantoon 25568: ongelma. tarkoitettujen koneiden ja laitteiden osuus oli 25569: Intia aloitti v. 1991 talouden määrätietoisen suuri. Myös perusteollisuuden lähinnä paperin 25570: liberalisointiohjelman. Talousuudistuksen jatka- osuus oli merkittävä. Suomeen tuodaan Intiasta 25571: minen voi tuoda mukanaan historiallisen kään- pääosin vaatetus- ja nahkateollisuuden tuotteita 25572: nekohdan koko Etelä-Aasian kehitykseen, sillä sekä kankaita ja muita perusteollisuuden tuottei- 25573: aluetalous on yhä voimakkaammin ja eri tavoin ta. Suomalaiset investoinnit Intiaan ovat vähäisiä, 25574: 67 25575: 25576: ja eri YliOsien välillä on suuria eroja. Investointeja ja valmistelun, korkotukiluottojen harkitun 25577: on toistaiseksi ollut enimmillään vain muutama käytön, 11T-rahojen ja vastaavien instrument- 25578: kymmenen miljoonaa markkaa vuodessa. Run- tien ennakkoluutottaman käytön ottaen huo- 25579: saalla 30 suomalaisella yrityksellä on tuotanto- tai mioon myös EUn tarjoamat mahdollisuudet, 25580: muuta yhteistyötä Intiassa. Intian olosuhteet huomioonottavan takuupoli- 25581: Intia on talousuudistuksen jälkeen muuttunut tiikan, ajan tasalla olevan sopimusverkoston 25582: entistä houkuttelevammaksi investointikoh- luomisen, virkamies- ja liikemiestason yhteis- 25583: teeksi. Etabloituminen Intian markkinoille edel- työn sekä Suomi-tietoisuuden kohentamisen 25584: lyttää kuitenkin pitkäaikaista sitoutumista ja tii- oikein valituissa kohderyhmissä niin Intiassa 25585: vistä yhteistyötä paikallisten yritysten ja elinkei- kuin kotimaassa. Edellä lueteltujen toimien 25586: noelämän kanssa. Intian kotimarkkinoiden valta- toteuttaminen ei onnistu lisäämättä suurlähe- 25587: vuoden johdosta kasvuodotukset ovat suuret, tystön henkilöstöä. Se edellyttää myös kaupalli- 25588: mutta niiden realisoituminen vaatii pitkäjäntei- sen sihteerin toimipisteen vahvistamista New 25589: syyttä kuten kaikkialla Aasiassa. Maariskeissä Delhin ulkopuolella esim. Bomhayssa, Madra- 25590: Intia luokitellaan vielä samalle tasolle kuin Indo- sissa tai Kalkutassa. 25591: nesia ja Filippiinit. Tästä huolimatta ulkomaisten Yritystoiminta Intiassa edellyttää lähetetyltä 25592: investointien kasvu on ollut erittäin nopeaa. yritysjohdolta paikallisten olojen ja kulttuurin 25593: Hyväksytyt investoinnit ovat kasvaneet yli 20- syvällistä tuntemista ja erilaisuuden tunnusta- 25594: kertaisiksi v. 1991-95, vaikka investointien to- mista. Toisaalta Intiassa ulkomainen yritys voi 25595: dellinen virta on ollutkin hieman hitaampaa. hyödyntää englannin kielen yleistä taitoa, lain- 25596: Merkittävimmät investointikohteet ovat olleet säädännön ja oikeuslaitoksen vakiintunei- 25597: polttoaine-, perusmetalli- ja muu teollisuus (yh- suutta, pankki- ja pörssilaitosten länsimaisuut- 25598: teensä 56 o/o ulkomaisista investoinneista). ta, paikallista teknistä ja liikkeenjohdotlista 25599: Maailmantaloudessa perinteinen ulkomaan- osaamista sekä runsasta ja halpaa työvoimaa 25600: kauppa ei enää ole ainoa keino hyödyntää Intian puhumattakaan valtavasta markkinapoten- 25601: talouden mahdollisuuksia. Vientikaupan rinnalla tiaalista. 25602: tuotannollinen yhteistyö suorien sijoitusten muo- Suomalaisen yrityksen menestyminen edellyt- 25603: dossa on välttämättömyys Intian markkinoille tää, että intialaiset kumppanit ja asiakkaat saa- 25604: pyrittäessä. Erityisesti suomalaista osaamista voi- vat luotettavan kuvan yrityksestä mm. pysyvästi 25605: daan tarjota teleliikenteessä, voimantuotannossa maahan asettuneena ja vakavasti otettavana, 25606: ja -jakelussa, satamissa ja lähikuljetuksissa, mutta samalla dynaamisenaja uutta teknologi- 25607: ympäristöteknologiassa, metsä- ja puutalouden aa maahan siirtävänä yhteistyökumppanina. 25608: aloilla, lääkintäalan koneissa, metallurgiassa ja Tässä työssä on tärkeä osata käyttää paikallista 25609: eräillä elintarviketeollisuuden aloilla edellyttäen, henkilökuntaa ja neuvonantajia. Nopeat voitot 25610: että talousuudistus ja kansantalouden kasvuvai- eivät voi olla itsetarkoitus, koska sijoittuminen 25611: he jatkuvat. Intia on pyrkinyt suojelemaan koti- edellyttää pitkäjänteistä ja vähittäin vahvistu- 25612: markkinoitaan erityisesti kulutustavaroiden van paikallisen sitoutumisen politiikkaa. Suo- 25613: tuonnilta. malaisen osaamisen viennille ei liene näköpiiris- 25614: Ulkomaisille suorille investoinneille Intiassa sä ylivoimaisia esteitä, koska suomalaista kaup- 25615: on asetettu mm. seuraavia tavoitteita: tuotannon paa käydään pääosin pääomahyödykkeillä ja 25616: lisääminen, korkeampi tuottavuus, teollisuuden niihin liittyvältä osaamisella. 25617: modernisoiminen, pienteollisuuden ja vientiin 25618: suuntautuvien tuotantomahdollisuuksien edistä- Malesia. Malesiassa on 20 miljoonaa asukasta. 25619: minen, taloudellisen vallan keskittymisen estä- Malesian talouskasvu on kahdeksan viime vuo- 25620: minen, köyhyyden ja alueellisten tasapainot- den aikana ollut keskimäärin 8 o/o vuodessa. Sen 25621: tomuuksien poistaminen sekä työpaikkojen li- kansantulo henkeä kohti on 3 750 USD ja 25622: sääminen. ostovoimapariteetilla mitattuna jopa 10 000 USD. 25623: Malesia on maailman 17. suurin kauppamaa. Sen 25624: Suomen kehittäessä taloussuhteita Intian kokonaiskauppavaihto oli kertomusvuonna 5. 25625: kanssa valtiovallalla tulee edelleen olemaan suurin koko kehitysmaaryhmässä Kiinan, Etelä- 25626: merkittävä rooli samoin kuin avattaessa Kiinan Korean, Taiwanin ja Meksikon jälkeen. Myös 25627: markkinoita 1980-luvulla. Valtiovallan toimin- Hongkong kävi enemmän kauppaa kuin Male- 25628: ralinjan tulee sisältää mm. korkean tason poliit- sia. Kehitysmaista mm. Brasilia, Etelä-Afrikka, 25629: tisten ja kaupallisten vierailujen suunnittelun Indonesia, Intia, Thaimaa ja Saudi-Arabia jäivät 25630: 68 25631: 25632: sen jälkeen. Teollisuusmaihin verrattuna Male- Valtiontilintarkastajat toteavat, että poliittisen 25633: sian kaupankäynti oli suurempi kuin mm. Aust- vuoropuhelun ohella hallitus- ja korkean 25634: ralian tai Venäjän. virkamiestason vierailuvaihdolla on oleellinen 25635: Suomen ja Malesian välinen tavarakauppa on merkitys taloussuhteiden edistämisessä. Erityistä 25636: 1990-luvulla kasvanut suhteellisesti nopeimmin tehostamista kaipaavat kauppa ja teollisuus, 25637: tarkastelun kohdemaista. Suomen viennissä teol- opetus-, ympäristö- ja puolustusasiat. Liiketoi- 25638: lisuuden koneet ja laitteet sekä paperituotteet minta Malesiassa on varsin läheisesti sidoksissa 25639: ovat perinteisesti olleet merkittäviä. Kasvavia politiikkaan ja poliitikkoihin. Suomen tulee ny- 25640: tuoteryhmiä ovat telekommunikaatiotuotteet, kyistä enemmän käyttää hyväksi EUn 25641: energiantuotannon laitteet, teräs- ja metallituot- vienninedistämis- ja rahoituspalveluita sekä 25642: teet sekä kemianteollisuuden tuotteet. osallistua unionin kehitysyhteistyöhankkeiden 25643: Finnfundilla on Kuala Lumpurissa v. 1991 toteuttamiseen. Suomen tunnetuksi tekemiseen 25644: perustettu aluetoimisto, joka on rahaston ainoa Malesiassa ja päinvastoin on kiinnitettävä entis- 25645: ulkomailla sijaitseva toimipiste. Toinen vaihtoeh- tä enemmän huomiota. Myös lehtimiesvierailuja 25646: to aluetoimiston sijaintipaikaksi oli Singapore, sekä koulutus- ja kulttuurivaihtoa on lisättävä ja 25647: mutta Kuala Lumpurin kustannustaso todettiin kehitettävä. Epävirallista yhteistyötä yliopistojen, 25648: edullisemmaksi, mikä ratkaisi toimiston sijainti- ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten 25649: paikan. välillä tulee niin ikään rohkaista. 25650: Uutena haasteellisena alueena on puolustus- 25651: teollisuus. Torjuttuaan kommunismin sisäisen Australia. Vaikka Australian manner sijaitsee 25652: vaaran Malesia kuten useimmat muut alueen maantieteellisesti kovin kaukana, on suomalais- 25653: maat on kääntänyt katseensa ulkoisiin uhkareki- ten siirtolaisuus ollut aiempina vuosikymmeninä 25654: jäihin ja ryhtynyt voimaperäisesti kehittämään sinne vilkasta. Noin 30 000 australialaisella on 25655: laivastoaan ja ilmavoimiaan. Samanaikaisesti ke- sukujuuria Suomessa. Ensimmäisen polven suo- 25656: hitetään kykyä osallistua rauhanturvaamisope- malaisia siirtolaisia Australiassa on yli 15 000. 25657: raatioihin maan rajojen ulkopuolella. Tämänkal- Useat siirtolaiset toimivat yrittäjinä. Australiassa 25658: tainen kehitys tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia asuu 3 500 Suomen kansalaista. 25659: myös puolustusvälineiden viejille koko Kaak- Australian talouselämä on ollut pitkään si- 25660: kois-Aasiassa, jossa tarpeet ovat suuret, ostoky- säänpäin kääntynyt ja protektionistinen mm. 25661: kyä riittävästi ja jossa omaa puolustusvälineteol- korkeiden omaa teollisuutta suojelevien tullien 25662: lisuutta on toistaiseksi hyvin rajoitetusti. Suomel- (35 %) muodossa. Yhteiskuntaa on rakennettu 25663: la on ollut sotilasasiamies Malesiassa tammikuus- länsimaisen hyvinvointimallin mukaisesti, vaik- 25664: ta 1996 lähtien. Sotilasasiamiehen tehtäviin kuu- ka sosiaaliedut ja yhteiskunnalliset palvelut eivät 25665: luu perinteisen tehtävän lisäksi osallistuminen olekaan pohjoismaisella tasolla - ei myöskään 25666: puolustusvälinekaupan järjestelyihin tutustumal- verotus. Asukasta kohti laskettu bruttokansan- 25667: la hankinnasta vastaaviin, pitämällä yhteyksiä tuote oli 18 200 USD v. 1994. On myös huo- 25668: agenttiliikkeisiin sekä seuraamalla kilpailijamai- mattava, että Australian ja Uuden-Seelannin ta- 25669: den toimia ja puolustusmateriaalin kehittä- loudet ovat tällä hetkellä yhteensä yhtä suuri 25670: mistoimia yleensäkin. kuin ASEAN-maat yhteensä. Australian brutto- 25671: Suomen tuonnista Malesiasta yli puolet on kansatuote oli 469 mrd. AUD. Australia on ulko- 25672: sähkökoneita ja -laitteita. Viidennes tuonnista on maankaupan uudelleensuuntautumisen kautta 25673: toimistoautomaatiotuotteita. kytkeytynyt yhä selkeämmin Kaakkois-Aasian 25674: Malesia on merkittävä portti Itä-Aasiaan. ASE- dynaamisiin talouksiin, jonne suuntautuu 60 % 25675: AN-maat ja eräät muut alueen maat ovat lähivuo- viennistä. Talouden tulevaisuuden näkymiä pi- 25676: sina kehittymässä 500 miljoonan asukkaan va- detään hyvinä. 25677: paakauppa-alueeksi. Malesia on tärkeä gateway Talouden rakenne on perushyödykkeiden 25678: myös Kiinaan ja muualle Kaakkois-Aasiaan. Vain hintojen romahdettua 1980-luvulla muuttunut 25679: investoimalla voi pidemmällä aikavälillä pysyä voimakkaasti erityisesti Kaakkois-Aasian talmi- 25680: mukana Itä-Aasian kehityksessä. Aasialaiset dellisen kasvun ja raaka-ainekysynnän johdosta. 25681: kykenevät lähitulevaisuudessa valmistamaan itse Ulkomaankaupan painopiste on kuitenkin kai- 25682: lähes kaiken sen, mitä nyt tuodaan Euroopasta. vostoiminnan, maataloustuotteiden ja muiden 25683: Aasialaisten keskinäinen kaupankäynti ylittää jo raaka-aineiden tuotannossa (50%), mikä herkis- 25684: nyt niiden kolmansien maiden kanssa käymän tää kansantalouden kysynnän ja maailmanmark- 25685: kaupan volyymin. kinahintojen vaihtelusta johtuville suhdanne- 25686: 69 25687: 25688: ongelmille. Australian talous koki 1990-luvun Yli 60 % viennistä suuntautuu Aasian maihin. 25689: alussa syvimmän laman vuosikymmeniin. Japanin osuus tästä on noin puolet. Tärkeimmät 25690: Taloudellinen elpyminen alkoi kuitenkin suh- viisi vientimarkkina-aluetta ovat Japani, EU, Ete- 25691: teellisen nopeasti v. 1993, ja talouden kasvu on lä-Korea ja Yhdysvallat. Vienti on ollut raaka- 25692: yltänyt lähes 5 %:n tasolle. Talouden arvioidaan ainevoittoista. Johtavat vientituotteet ovat kivihii- 25693: kasvavan lähivuosina 2,5 %:n luokkaa. Kansan- li, kulta, lampaanvilla, rauta, alumiini, vehnä, öljy 25694: talouden kasvuvauhti ei siis yllä Kaakkois-Aasian ja kaasu. Vuoriteollisuuden osuus koko viennistä 25695: talousmahtien vauhtiin, vaikka Australia on saa- oli 41 %. Maatalouteen pemstuvien tuotteiden 25696: nut huomattavaa vetoapua naapurimaiden talou- viennin osuus oli 26 %. Tuontitilastojen kärjessä 25697: dellisesta kasvusta ja vaurastumisesta. Lamasta ovat autot, atk- ja konttorikoneet, öljytuotteet, 25698: irrottautumista on helpottanut se, että taloutta on lentokoneet ja niiden osat sekä muut valmistetut 25699: liberalisoitu 1990-luvulla samansuuntaisesti kuin tuotteet. Tuonnista 65 % tulee EU:sta, Yhdysval- 25700: muissa teollistuneissa länsimaissa. Nykyinen hal- loista ja Japanista. 25701: litus jatkaa tällä linjalla esim. työelämän säätelyä Australia on merkittävä kauppakumppani 25702: purkamalla. Työttömyysaste on talouden kasvus- Suomelle, jonka Euroopan ulkopuolella olevista 25703: ta huolimatta pysynyt suhteellisen korkeana eri- markkinoista Australia oli neljänneksi suurin 25704: tyisesti nuorten parissa. Yhdysvaltojen, Japanin ja Kiinan jälkeen. Tärkein 25705: Ulkomaiset investoinnit Australiaan olivat ker- vientituote on paperi ja pahvi (45 %). Tuonti 25706: tomusvuonna 425 mrd. AUD. EU oli suurin ulko- Suomeen on myös kasvanut. Tärkein tuontituote 25707: mainen investoija ja vastaavasti se oli myös Aust- ovat malmit ja rikasteet (86 %). 25708: ralian suurin investointikohde ulkomailla, mutta Suorat suomalaisinvestoinnit Australiaan ovat 25709: suuret australialaiset kaivosyhtiöt ovat investoi- olleet viime vuosina alle 100 Mmk vuosittain, ja 25710: neet ympäri maailman. ne ovat suuntautuneet pääosin kaivostoimintaan 25711: Teollisuustuotannon osuus BKT:sta on 35 %. ja -teollisuuteen. Australiassa on edustettuna 47 25712: Tärkeimmät tuotannonalat ovat elintarvikkeet, suomalaisyritystä, joista muutamat harjoittavat 25713: juomat ja tupakka, tekstiilit, vaatteet ja jalkineet, myös tuotannollista toimintaa. 25714: puutavara ja huonekalut, paperi ja paperituotteet, Australian, erityisesti Sydneyn ja New South 25715: koneet ja kuljetusvälineet, rauta, teräs ja kemialli- Walesin talous houkuttelee voimakkaalla talous- 25716: set tuotteet. OECD:n mukaan luonnonvarojen kasvullaan, laadukkaalla työvoimallaan ja 25717: runsaudella mitattuna Australia on maailman rik- investointiaallollaan. Erityisiä sijaintietuja ovat 25718: kain maa, ja suuri osa sen mineraalivaroista on mm. väestön englannin kielen taito yhdistyneenä 25719: vielä hyödyntämättä. Viime vuosina on tehty monikulttuuriseen ja -kieliseen työvoimapoten- 25720: esim. uusia kultalöydöksiä, ja kullan tuotannon tiaaliin, työvoiman korkea ammattitaito ja kilpai- 25721: odotetaan nousevan yli 300 tonniin vuodessa. lukykyinen hinta, puhelinliikennekustannusten 25722: Maatalouden osuus BKT:sta on 5% ja sitä alhaisuus verrattuna mm. Tokioon, Singaporeen 25723: leimaa karja- ja lammasvaltaisuus. Lampaita on ja Hongkongiin tai OECD-maihin, teollisuussäh- 25724: Australiassa eniten maailmassa. Maa on myös kön edullinen hinta, hyvät lentoliikenneyhteydet 25725: huomattava viinintuottaja. Maatalouden menes- ja pyrkimykset kehittää innovatiivista ja tutki- 25726: tymistä varjostaa ankara kuivuus, jonka seurauk- musintensiivistä yritysympäristöä huipputekno- 25727: sena tuotanto on supistunut kolmannneksella. logian yrityksille. Viranomaiset antavat apuaan 25728: Erityisen ankarasti on kärsinyt viljantuotanto. investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa. 25729: Matkailusektorin osuus BKT:sta (5,5 %) on Erityisesti kiinnitetään huomiota mm. investoin- 25730: samaa luokkaa kuin maatalouden. Ulkomaisten nin tuomien työpaikkojen määrään ja laatuun, 25731: turistien, joista viidennes tulee Japanista, määrän hankkeen strategiseen tärkeyteen, suhteellisiin 25732: odotetaan kasvavan lähivuosina voimakkaasti etuihin, hankkeen mukana tulevaan teknologian 25733: erityisesti vuoden 2000 Sydneyn olympialaisten ja taitojen siirtoon, vientisuuntautuneisuuteen, 25734: vuoksi. taloudelliseen vaikutukseen nettoverotuoton 25735: Australia kannattaa tavaroiden ja palvelujen muodossa sekä hankkeen kilpailuneutraali- 25736: vapaakauppaa, ja siitä tulee lähes tullivapaa maa suuteen. 25737: vuoteen 2000 mennessä. Australia ajaa aktiivises- 25738: ti APEC-maiden vapaakauppa-alueen perusta- Suomella on Australiassa vaalittavana suuret 25739: mista vuoteen 2020 mennessä. Yhteistyötä kehi- kaupalliset intressit. Markkinat ovat verrattain 25740: tetään samalla Uuden-Seelannin ja ASEANin helpot, luotettavat ja lupaavat mm. englannin 25741: maiden kanssa. kielen ja yrityskulttuurin johdosta. Erityisesti 25742: 70 25743: 25744: tulee panostaa siihen, että pieni ja keskisuuri Suomen kokonaiskauppavaihto Singaporen 25745: vientiteollisuutemme kiinnostuisi nykyistä kanssa on kasvanut voimakkaasti. Suomen mer- 25746: enemmän Australiasta. Suomen ulkomaankau- kittävimpiä vientituotteita olivat laivat ja muut 25747: pan edistäminen Australian kanssa on mahdol- kulkuvälineet, voimakoneet, paperi ja paperi- 25748: lisuus, johon tulisi tarttua nykyistä ponnek- tuotteet, teollisuuden koneet ja laitteet, öljynja- 25749: kaammin. Ennen kaikkea pienten ja keskisuur- lostuslaitteet ja telekommunikaatiolaitteet, joi- 25750: ten suomalaisyritysten perustietoja tästä lupaa- den osuus viennistämme oli lähes 80 o/o. Noin 25751: vasta markkina-alueesta tulisi lisätä ministeriös- kolmanneksen Singaporen-viennistämme arvioi- 25752: sä laaditun Oseania-strategian mukaisesti. Kau- daan suuntautuvan edelleen muualle, erityisesti 25753: pankäynnin mahdollisuuksia lisää se, että suo- Malesiaan ja myös Indonesiaan. Suomella ei 25754: malaiset siirtolaiset ovat merkittävä voimavara toistaiseksi ole ollut yhteistyötä Singaporen kans- 25755: tuntiessaan paikalliset olot ja kauppatavat. Tästä sa kolmansien maiden markkinoilla. Mahdolli- 25756: syystä siirtolaisyhdistysten muodostaman henki- suuksista yhteisiin projekteihin on kylläkin kes- 25757: sen ja fyysisen infrastruktuurin ylläpito voisi olla kusteltu. 25758: nykyistä enemmän myös entisen kotimaan mie- Toimisto- ja tietokoneet sekä sähkölaitteet 25759: lenkiinnon kohteena. muodostivat yli 80 o/o tuonnistamme. 25760: 25761: Singapore. Singaporessa on alle 3 miljoonaa Suomen tulee aktiivisesti hyödyntää Singa- 25762: asukasta. Se on jo kauan ollut yksi Aasian johta- poren Kiina-yhteyksiä ja pyrkiä yhteistyöhön 25763: vista teollisuus- ja palvelukeskuksista. Singapo- Kiina-projekteissa. Kun Singapore on mukana 25764: ren harjoittama vapaakauppapolitiikka sekä useissakin alueen infrastruktuurihankkeissa 25765: yhteiskunnallisten olojen vakaus ovat johtaneet niin Vietnamissa, Kamputseassa kuin Burmas- 25766: kansantalouden lähes kolme vuosikymmentä sakin, tulee Suomen yhteistyömahdollisuudet 25767: kestäneeseen voimakkaaseen kasvuun. Maan näissä maissa kartoittaa. 25768: hallituksen politiikkana on ollut ulkomaisten in- Singaporesta tulee sijaintinsa vuoksi kehittää 25769: vestointien houkutteleminen maahan, infra- lähivuosina alueellinen tukikeskus suomalaisen 25770: struktuurin parantaminen, viennin edistäminen teollisuuden, kaupan ja matkailun toiminta- 25771: sekä ympäristönäkökohtien huomioon ottami- edellytysten parantamiseksi. Etenkin Suomen 25772: nen. Talouden ongelmia ovat luonnonvarojen Vientiluotto Qy:n, Valtiontakuukeskuksen, Teol- 25773: puuttuminen, rajoitettu pinta-ala sekä työvoiman lisen yhteistyön rahasto Oy:n, Finnfundin, ja 25774: puute, joka on johtanut naapurimaita korkeam- Matkailun edistämiskeskuksen toimintaa tulee 25775: paan palkkatasoon. Singaporen bruttokansan- aktivoida alueella. 25776: tuotteen kasvu oli kertomusvuoden lopulla lähes Singapore on jo nyt luontainen sijoituspaikka 25777: 9 o/o ja kansantulo henkeä kohti 24 000 USD. ko. tahoille, sillä Singaporessa ovat jo edustettui- 25778: Singaporesta on tullut suosittu yritysten Aa- na niin suomalaiset yritykset kuin myös niiden 25779: siantoimintojen sijaintipaikka mm. sen vuoksi, aasialaiset asiakkaat. MEKin aluejohtaja aloitti 25780: että sillä on maantieteellisesti keskeinen asema Singaporessa keväällä 1996, ja Suomen Vienti- 25781: laiva- ja lentoreittien risteyksessä, sen työvoima luotto Oy.·n edustuston toiminta käynnistyi syk- 25782: on koulutettua ja englanninkielistä, maan yhteis- syllä 1996. Singapore on lisäksi yksi maailman 25783: kuntajärjestys on vakaa ja talous on kunnossa johtavista finanssikeskuksista, jossa myös kah- 25784: sekä infrastruktuuri toimii hyvin. Singaporen della suomalaispankilla on konttorinsa ja josta 25785: korkea ja yhä kohoava kustannustaso alueen käsin hoidetaan suomalaisrahoitusta koko 25786: muihin maihin verrattuna ei kuitenkaan nykyisin Kaakkois-Aasian alueella. Kaakkois-Aasiassa ei 25787: enää houkuttele aloittamaan tuotteiden valmis- ole ainuttakaan pysyvää suomalaista kirjeen- 25788: tusta työvaltaisilla aloilla. vaihtajaa, mikä tulisi korjata ensi tilassa. 25789: 71 25790: 25791: 25792: 25793: 25794: Oikeusministeriön hallinnonala 25795: 25796: KrUEdnaalipolitilkka entistä enemmän varauduttava yhteisöjen toi- 25797: minnassa tapahtuvien rikosten torjuntaan. 25798: 1800-luvulta peräisin olevan rikoslain koko- Suhtautuminen rikoksiin vaihtelee rikoslajeit- 25799: naisuudistusta ryhdyttiin valmistelemaan v. 1972, tain. Ankarampaa suhtautumista talousrikoksiin 25800: ja sen ensimmäiset osat toteutettiin viime vuosi- on perusteltu sillä, että niissä yleensä on kysymys 25801: kymmenellä. Uudistuksessa arvioitiin uudelleen huomattavista omaisuusarvoista ja lisäksi niihin 25802: rikosoikeudellisin keinoin suojattavat arvot. Se liittyy selvästi enemmän harkintaa ja laskelmoin- 25803: on selkeyttänyt ja yhtenäistänyt käsitystä rikosoi- tia kuin esim. alkoholikäyttäymisestä johtuviin 25804: keuden tehtävästä ja mahdollisuuksista rikolli- omaisuus- ja pahoinpitelyrikoksiin. 25805: suuden sääntelyssä. Oikeusministeriön mukaan Samoin vaihtelevat torjuntakeinot, joita rikos- 25806: näkyvimpään kriminaalipoliittiseen muutok- oikeudellisten keinojen lisäksi käytetään. Ta- 25807: seen, vankiluvun alenemiseen, vaikuttaa lähinnä lousrikoksia voidaan torjua kehittämällä lainsää- 25808: kolme tekijää: däntöä sekä tehostamalla valvontaa ja viran- 25809: - demografiset muutokset (suuret ikäluokat omaisten välistä yhteistyötä. Omaisuusrikoksia 25810: ohittaneet rikosaktiivin ikäkauden) voidaan vähentää myös tekniikan ja yhdyskunta- 25811: - rikoslainsäädännön muutokset (esim. rat- suunnittelun keinoin sekä tukemalla nuorten 25812: tijuopumussäännösten muutokset v. 1977) sosiaalistumista. Rikoslakiuudistuksen kaikkia 25813: - täytäntöönpanojärjestelmän uudistukset vaikutuksia ei vielä tunneta, sillä muuttuneen 25814: (esim. yhdyskuntapalvelun käyttöönotto). lainsäädännön sisäistäminen vie oman aikansa ja 25815: Uudistetussa rikoslaissa korostetaan vapau- toisaalta ns. lievemmän lain periaate siirtää 25816: den, hengen ja terveyden suojaamista nyky- uusien säännösten vaikutusta. 25817: yhteiskunnassa. Taloudellisen turvallisuuden li- Rikosoikeuden tarkoituksena on ehkäistä ri- 25818: sääntyessä on jonkin verran lievennetty mm. koksia. Tutkimusten mukaan kustannuksiltaan 25819: tavanomaisten varkauksien, jotka ennen saattoi- kalliilla, rangaistuspainotteisella kriminaalipoli- 25820: vat vaarantaa hyvinvoinnin, sekä luvattoman tiikalla ei ole pystytty riittävästi vähentämään 25821: käytön rikosoikeudellista arvostelua. Sen sijaan rikollisuuden määrää ja siitä yhteiskunnalle ai- 25822: huomattavan arvokkaaseen omaisuuteen koh- heutuvia haittoja. Voimattomuuden tunne rikolli- 25823: distuvien tärkeiden varallisuusrikosten arviointi suuden edessä koventaa kriminaalipoliittista il- 25824: on säilynyt ennallaan. mapiiriä ja aiheuttaa paineita rangaistuskäytän- 25825: Rikoslakia uudistettaessa on otettu huomioon nön ankaroittamiseen. Tunneperäinen suhtautu- 25826: yhteiskunnan taloudelliseen perustaan kohdistu- minen yksittäisiin tärkeisiin rikoksiin voi kuiten- 25827: va kasvanut rikosuhka ja lisääntyneet ongelmat. kin johtaa tempoilevaan kriminaalipolitiikkaan. 25828: Talousrikosten rangaistusasteikkoja on ankaroi- Oikeusministeriön mukaan uusiin kriminalisain- 25829: tettu ja niitä koskevia säännöksiä siirretty rikosla- teihin ja rangaistusten ankaroittamiseen olisi 25830: kiin. suhtauduttava kriittisesti myös siksi, että riittämä- 25831: Myös talousrikollisuuteen luettavien työ- ja tön valvonta ja vähäinen kiinnijäämisriski voivat 25832: ympäristörikosten haittavaikutukset on arvioitu osaltaan vähentää rikosoikeuden uskottavuutta. 25833: aiempaa vakavammiksi, ja niitä koskevat ran- Rikollisuuden tehokas ehkäiseminen edellyt- 25834: gaistussäännökset on siirretty rikoslakiin. Lisäksi tää ennen kaikkea kiinnijäämisriskin lisäämistä, 25835: eräiden ympäristörikosten seuraamuksia on an- nuorten sosiaalistumisen tukemista, riittävää val- 25836: karoitettu. Uusi seuraamusmuoto, yhteisösakko, vontaa sekä rikosten torjunnan huomioon otta- 25837: merkitsee sitä, että myös oikeushenkilö voi jou- mista yhdyskuntasuunnittelussa ja erityisesti ta- 25838: tua rangaistusvastuuseen. Uudistukset tulivat lousrikosten ollessa kyseessä lainsäädännön uu- 25839: voimaan 1. 9.1995. Rikosten vastustamisessa on distamisessa. Voimavaralisäykset rikosten ehkäi- 25840: 72 25841: 25842: syyn vähentävät rikoksista aiheutuvia kustan- muuttunut yhä rajummaksi. Syitä ovat vahvem- 25843: nuksia. pien huumeiden käytön lisääntyminen sekä eri- 25844: tyisesti idän suunnasta tulevien ulkomaalaisten 25845: Toimintaympäristön muutokset. Läntisen kasvanut osallistuminen huumerikoksiin. Huu- 25846: Euroopan sisäistä turvallisuutta vaarantavia uusia merikollisuuteen olennaisena osana kuuluva 25847: uhkatekijöitä ovat kansainvälinen järjestäytynyt jengiytyminen vaikeuttaa osaltaan rikosten sel- 25848: rikollisuus, joka ilmenee laajamittaisena toimin- vittämistä. 25849: tana, kuten rahanpesuna ja ulkomaalaisten li- Lisääntyvä talous- ja huumerikollisuus työllis- 25850: sääntyneenä osuutena tavanomaisissa rikoksis- tävät erityisesti pääkaupunkiseudun tutkinta-, 25851: sa, rasistisesti motivoitunut väkivalta ja muuka- syyttäjä- ja oikeusviranomaisia. 25852: laisviha, osittain hallitsemattomaksi muodostu- 25853: nut siirtolaisuus ja pakolaisuus sekä turvapaikka- Esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädäntö. 25854: menettelyn väärinkäyttö. Toisaalta EU:n Vuoden 1989 alussa voimaan tulleella esitutkin- 25855: ulkomaalaispolitiikan mukaiset lainsäädännön talailla selkeytettiin poliisin rikostutkintaa koske- 25856: tarkistukset ja valtioneuvoston tekemät päätök- via säännöksiä. Kansalaisten oikeudet ja velvolli- 25857: set antavat viranomaisille aiempaa paremmat suudet määriteltiin täsmällisesti. Rikoksesta 25858: mahdollisuudet hallita tilannetta. epäillyn mahdollisuuksia puolustautua jo esitut- 25859: Venäjän ja Baltian maiden taloudellinen ja kinnassa lisättiin, ja epäiliylle ja asianomistajalle 25860: poliittinen kehitys vaikuttaa myös Suomeen. Ri- varattiin mahdollisuus vaikuttaa esitutkinnan 25861: kollisuus ja korruptio ovat näissä maissa vieläkin etenemiseen. Uudistuksen vaikutuksista ei ole 25862: huomattavia yhteiskunnallisia ongelmia. tarkkaa tutkimustietoa. 25863: Rikollisilla tuotteilla käytävässä tavaroiden ja Samanaikaisesti voimaan tulleella pakkokei- 25864: palvelujen kaupassa ovat yleisimpiä huumausai- nolailla lyhennettiin pidätysaikaa kolmeen vuo- 25865: neet, alkoholi, aseet, väärennetyt teollisuustuot- rokauteen, kun se aiemmin oli enimmillään 17 25866: teet, varastetut kulttuurikalleudet, arvoautot sekä vuorokautta. Vangitsemisoikeus siirrettiin koko- 25867: uhkapeli ja prostituutio. Rahanpesussa liikkuvas- naan tuomioistuimelle. 25868: ta pääomasta noin kolmannes tulee Venäjältä. Kiinniotettujen, pidätettyjen ja vangittujen 25869: Radioaktiivisten aineiden salakuljetus entisen määrät ovat kehittyneet v. 1988-95 seuraavasti: 25870: Neuvostoliiton alueelta muodostaa myös suuren 25871: ympäristöriskin koko Euroopalle. 25872: Toisaalta Suomen markkinat rikolliselle toi- Vuosi Kiinniotetut Pidätetty Vangittu 25873: minnalle ovat moniin Euroopan valtioihin verrat- hlöä hlöä % kiinni- hlöä % pidäte- 25874: oteluista tyistä 25875: tuna pienet ja rikollinen alakulttuuri kehittymä- 25876: tön. Lisäksi kielimuuri vaikeuttaa toimintoja. 1988 35 270 32 644 93 3 313 9 25877: Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden taso on 1989 36 447 21 721 60 1 463 7 25878: ainakin toistaiseksi pystytty pitämään hyvänä. 1990 41 256 15 734 38 1 905 12 25879: 1991 44 240 12 836 29 1774 14 25880: Poliisin tietoon tulevien rikosten kokonaismäärä 44 282 25881: 1992 12 173 27 1 853 15 25882: on tosin hieman laskenut, mutta varkauksien, 1993 42 669 11 831 28 1 914 16 25883: vahingontekojen ja petosten, joita on n. 80 % 1994 40 746 12 352 30 2 121 17 25884: rikoslakirikoksista, määrä on kasvanut ja selvitys- 1995 38929 11772 30 2 024 17 25885: osuus laskenut. 25886: Taloudellisen rikollisuuden kansainvälistymi- Lukuihin sisältyvät ulkomaalaislain nojalla 25887: nen on johtanut siihen, että konkurssirikokset mutta eivät päihtymyksen vuoksi säilöönotetut. 25888: sekä pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin Uudistuksen jälkeen on pidätysten määrä pu- 25889: kohdistuneet, usein suuria omaisuusmassoja donnut noin kolmannekseen ja vangitsemisten 25890: koskettavat rikokset ovat merkittävästi lisäänty- määrä vieläkin enemmän. Vuonna 1995 95% 25891: neet, niiden toteuttamistapa muuttunut selvästi vapaudenmenetyksistä kesti enintään kolme 25892: ammattimaiseksi ja selvittäminen vaikeutunut. vuorokautta. Vangitsemiset puolestaan väheni- 25893: Vaikeudet heijastuvat esitutkintaan, syyteharkin- vät uudistuksen voimaantulovuonna alle puo- 25894: taan ja oikeuskäsittelyyn. leen edellisestä vuodesta, mutta ne ovat sen 25895: Huumausaineista on kehittymässä yhä vaka- jälkeen vuosittain hieman lisääntyneet. Vain pie- 25896: vampi yhteiskunnallinen ongelma. Huumausai- ni osa poliisin tekemistä vangitsemisesityksistä 25897: nerikokset sekä niiden yhteyteen liittyvät muut hylätään. Niiden tekemistä on osaltaan rajoitta- 25898: rikokset ovat lisääntyneet. Huumerikollisuus on nut valmistelun suuritöisyys. 25899: 73 25900: 25901: Kuulustelujen osuutta rikostutkinnassa on vä- Esitutkinta- ja pakkokeinolakiin ehdotettuja, 25902: hennetty. Ensisijaisesti kerätään teknisiä todistei- lähinnä rikosasioiden oikeudenkäyntimenette- 25903: ta, joiden luotettavuus ja aukottomuus yritetään lyn uudistamiseen liittyviä muutoksia selvitetään 25904: varmentaa kuulustelujen avulla. Yksi ongelma jäljempänä syyttäjälaitosta koskevassa osuudes- 25905: on oikeudenkäynnin ja vankeusrangaistuksen sa. 25906: täytäntöönpanon viivästyminen, jona aikana 25907: odottamiseen turhautuneet henkilöt helposti Syyttäjälaitos. R i k o s a s i o i d e n k ä - 25908: syyllistyvät lukuisiin rikoksiin. s i t t e 1y . Rikosasioiden oikeudenkäyntiä 25909: Uutena pakkokeinona otettiin käyttöön tuo- muutetaan suulliseksi, välittömäksi ja keskitetyk- 25910: mioistuimen mahdollisuus määrätä vangitsemi- si. Sitä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 25911: sen sijasta matkustuskielto. Sakon, vahingonkor- 82/1995 vp) ehdotetaan muutettavaksi kahtatois- 25912: vauksen ja menettämisseuraamuksen maksami- ta lakia, joista osa muuttaa syyttäjän asemaa 25913: sen turvaamiseksi otettiin käyttöön myös tuomi- esitutkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä huo- 25914: tun varallisuuteen kohdistuva hukkaamiskielto ja mattavasti. Pääkäsittely tulisi yleensä toimittaa 25915: vakuustakavarikko. Niitä on käytetty vain har- niin, että asia voidaan ratkaista yhden keskitetyn 25916: voin. istunnon jälkeen. Syyttäjän rooli esitutkinnassa 25917: korostuu, sillä oikeudelle haastehakemuksen 25918: Muutosten vaikutukset. 1980-lu- yhteydessä toimitettava esitutkintapöytäkirja ei 25919: vun alusta lähtien lisääntynyt poliisin tietoon enää sellaisenaan olisi oikeudenkäyntiaineistoa, 25920: tullut rikollisuus alkoi poikkeuksellisesti vähetä vaan siihen merkitty lausuma saataisiin pääkäsit- 25921: 1990-luvulla lukuun ottamatta varkaus- ja huu- telyssä ottaa todisteena huomioon vain laissa 25922: mausainerikoksia. Vuosina 1990---94 ryöstöjen säädetyissä poikkeustapauksissa. Suullinen to- 25923: määrä väheni noin kolmanneksen ja petosten ja distelu otettaisiin vastaan pääkäsittelyssä. Esitut- 25924: rattijuopumusten määrä neljänneksen. Myös pa- kintavaiheessa syyttäjän on oltava aktiivinen, 25925: hoinpitelyjen, vahingontekojen ja varkauksien jotta kaikki syytteen nostamisen kannalta olen- 25926: määrä on kääntynyt laskuun. naiset seikat tulevat otetuiksi huomioon jo mah- 25927: Vaikka eri tekijöiden osuutta rikollisuuden dollisimman varhain. 25928: kehitykseen on vaikea yksilöidä, muuttuneen Esitutkintalain perusteella syytettä harkites- 25929: esitutkintalainsäädännön vaikutukset rikolli- saan syyttäjä voi kutsua syylliseksi epäillyn ja 25930: suuskehitykseen ovat olleet oletettua vähäisem- hänen avustajansa tai asiamiehensä suulliseen 25931: piä. Sen sijaan pakkokeinolain muutoksen usko- neuvotteluun ja erinäisin edellytyksin määrätä, 25932: taan vaikuttaneen rikollisuuden määrään. Esi- että esitutkintaa ei suoriteta tai että se keskeyte- 25933: merkiksi moottoriajoneuvojen luvaton käyttö ei tään. Poliisin on ilmoitettava syyttäjälle tutkitta- 25934: ole enää viime vuosina kasvanut, kun vuodesta vaksi tulleesta muusta kuin yksinkertaisesta ri- 25935: 1992 lähtien siihen syylliseksi epäilty on voitu kosjutusta ja syyttäjän pyynnöstä toimitettava 25936: pidättää. esitutkinta ja lisätutkimuksia sekä noudatettava 25937: Tutkimuksen mukaan kolmeksi vuorokau- syyttäjän antamia määräyksiä esitutkinnan tavoit- 25938: deksi lyhentynyt pidätysaika ei haittaa jutun tut- teiden saavuttamiseksi. 25939: kintaa, sillä tuomioistuin on lähes poikkeuksetta Pakkokeinolain perusteella esitutkinnan ai- 25940: hyväksynyt poliisin tekemät vangitsemisesityk- kaisesta vangitsemis- sekä matkustuskieltovaati- 25941: set. muksesta on ennen sen tekemistä annettava tieto 25942: Uuden esitutkintalain voimassaoloaikana eri- syyttäjälle, joka voi ottaa sen ratkaistavakseen. 25943: tyisesti ryöstöjen, mutta myös varkaus- ja va- Vastaajan ollessa vangittu tuomioistuin määrää 25944: hingontekorikosten selvitysosuus on pudonnut. ajan, jonka kuluessa syyte on nostettava. Tuo- 25945: Sen sijaan väkivaltarikoksia on selvitetty entiseen mioistuimen on silloin tutkittava vastaajan van- 25946: tapaan. Esitutkintarutiinien lisääntyminen hei- gitsemispäätös kahden viikon välein. 25947: kensi aluksi poliisien mahdollisuuksia selvittää Virallisella syyttäjällä on tuomioistuinkäsitte- 25948: rikoksia. Tutkiotavoimavaroja on jouduttu suun- lyssä ensisijainen syyteoikeus. Juttu tulee vireille 25949: taamaan monimutkaisiin juttuihin, joiden rahalli- tuomioistuimelle jätettäväliä haastehakemuksel- 25950: nen ja periaatteellinen arvo on merkittävä. Tilas- la tai syyttäjän tiedoksi antamalla haasteella. 25951: toihin vaikuttaa myös se, että mm. vakuutusehto- Pääkäsittelyä varten juttu valmistellaan esitutkin- 25952: jen vuoksi rikosten ilmoitusalttius on samanai- nassa ja erityisestä syystä myös suullisessa val- 25953: kaisesti lisääntynyt ja kirjaamiskäytäntö muuttu- mistelussa. Pääkäsittelystä tulee keskitetty, väli- 25954: nut. tön ja suullinen. Yleensä pääkäsittelyä ei saa 25955: 74 25956: 25957: lykätä. Siinä syyttäjän on kantajana esitettävä v. 1992 annetun lain vaatimat muutokset syyttä- 25958: vaatimuksensa, sen perusteet ja näyttö. Lisäksi jäntointa koskeviin säännöksiin. Lain mukaan 25959: syyttäjä toimii oikeudenkäynnissä asianomista- nykyiset kaupunginviskaalit, nimismiehet ja 25960: jan asiamiehenä tietyin rajoituksin. apulaisnimismiehet korvataan syyttäjäntoimen 25961: Hovioikeustoimikunta esitti mietinnössään osalta kihlakunnansyyttäjällä, joka on paikalli- 25962: (KM 1992:20) muutoksenhakua hovioikeuteen ja nen syyttäjäviranomainen. Syyttäjäntointa hoita- 25963: asian käsittelyä hovioikeudessa koskevien oi- vat päätoimiset syyttäjät. Kihlakunnansyyttäjä on 25964: keudenkäymiskaaren 25-27 luvun säännösten oikeuskanslerin ja lääninsyyttäjän määräysvallan 25965: uudistamista. Tarkoituksena on järjestää hovi- alainen. 25966: oikeusmenettely sellaiseksi, että se sopii yhteen Valtioneuvoston oikeuskansleri esitti v. 1993, 25967: alioikeuksissa noudatettavan menettelyn kanssa että syyttäjäorganisaation väliasteen ja ylimmän 25968: ja täyttää Euroopan ihmisoikeussopimuksen tason uudelleenjärjestely olisi otettava harkitta- 25969: määräyksistä Suomelle johtuvat velvoitteet. vaksi. Eduskunnan oikeusasiamies kiinnitti huo- 25970: Suunnitelmien mukaan uudistus tulisi voimaan miota syksyllä 1993 eduskunnalle jätetyssä toi- 25971: V. 1997. mintakertomuksessaan vuodelta 1992 syyttäjälai- 25972: Ehdotuksen mukaan vastaaja tarvitsee muu- toksen uudistamistarpeeseen. 25973: toksenhakuluvan, jos häntä ei ole tuomittu anka- Oikeuskansleri perusteli aloitettaan sillä, että 25974: rampaan rangaistukseen kuin sakkoon. Syyttäjä syyttäjistön asema rikosprosessissa muuttuu 25975: ja asianomistaja tarvitsevat muutoksenhakulu- olennaisesti lainsäädäntöuudistusten seuraukse- 25976: van, jos valitus koskee sellaista vastaajan rikosta, na. Esimerkiksi v. 1991 tulivat voimaan syyttä- 25977: josta syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa mättäjättämissäännökset. Samoin rangaistusmää- 25978: tehtynä ei ole säädetty muuta tai ankarampaa räysten antaminen siirtyi alioikeudelta syyttäjälle. 25979: rangaistusta kuin sakko tai vankeutta enintään Syyttäjälaitoksen kehittämistä on selvitetty yksi- 25980: yksi vuosi kuusi kuukautta. Jos hovioikeus kat- tyiskohtaisesti mm. valtiontilintarkastajain kerto- 25981: soo, että on aihetta muuttaa käräjäoikeuden muksissa vuosilta 1988 ja 1993. 25982: ratkaisua, lupa olisi myönnettävä. Lisäksi lupa Oikeusministeriön talousarvioehdotuksessa 25983: voitaisiin myöntää, jos lain soveltamisen kannal- vuodeksi 1997 esitetään syyttäjälaitoksen uudis- 25984: ta muissa samanlaisissa tapauksissa olisi tärkeää tamista edelleen perustamalla 1.12.1997 valta- 25985: saattaa asia hovioikeuden ratkaistavaksi tai luvan kunnansyyttäjänvirasto. Ylimmän syyttäjän teh- 25986: myöntämiseen olisi muu painava syy. tävät siirretään oikeuskanslerilta valtakunnan- 25987: Toisaalta hovioikeudessa olisi toimitettava syyttäjälle, joka johtaa tätä yleisten syyttäjien 25988: suullinen pääkäsittely mm. silloin, kun muutos- keskusviranomaisena toimivaa virastoa. Valta- 25989: hakemuksen ratkaisu riippuu käräjäoikeudessa kunnansyyttäjän tehtävänä on johtaa ja kehittää 25990: vastaanotetun suullisen todisteluu uskottavuu- syyttäjäntoimintaa sekä valvoa syyttäjiä. Oikeus- 25991: desta ja eräin poikkeuksin silloin, kun rikosasian kanslerin muihin tehtäviin uudistus ei vaikuta. 25992: asianomistaja tai vastaaja sitä vaatii. Muissa ta- Nykyisistä väliportaan lääninsyyttäjistä luovu- 25993: pauksissa asia voitaisiin ratkaista kirjallisessa taan. Uudessa valtakunnansyyttäjänvirastossa 25994: menettelyssä niin kuin nykyäänkin. toimivat valtionsyyttäjät huolehtivat yhteiskun- 25995: Asioiden käsitteleminen hovioikeudessa suul- nan kannalta merkittävimpien rikosten syytehar- 25996: lisesti edellyttää yleensä syyttäjän läsnäoloa. Kun kinnasta. Valtionsyyttäjillä on syyteoikeus koko 25997: lisäksi hovioikeuden suulliset käsittelyt usein maassa. Uuteen virastoon siirtyy henkilöstö (25 25998: järjestetään muualla kuin 1>yyttäjän toimipaikka- virkaa) pääasiassa Oikeuskanslerinvirastosta ja 25999: kunnalla, uudistuksesta aiheutuva työmäärän li- lääninhallituksista. 26000: säys on huomattava. 26001: Syyttäjäjärjestelmään vaikuttavat myös vireillä Voimavaravaikutu k se t . Valtio- 26002: olevien, virkasyytetuomioistuinta koskevien neuvoston vuoden 1996 tammikuussa tekemän 26003: säännösten uudistaminen ja yhtenäistäminen periaatepäätöksen nojalla voidaan vuosiksi 26004: sekä ministerivastuujärjestelmän uudistaminen. 1997-98 palkata 12 syyttäjää hoitamaan talous- 26005: rikosasioita. 26006: 0 r g a n i s a a t i o u u d i s t u k s e t . Kerto- Rikosasioiden oikeudenkäynnin muuttumi- 26007: musvuonna eduskunnalle annettu hallituksen nen merkitsee syyttäjien tehtävissä huomattavaa 26008: esitys (HE 83/1995 vp) laiksi kihlakunnansyyttä- vaatimustason nousua. Rikosprosessin keskitty- 26009: iästä tulee voimaan 1.12.1996. Laki sisältää val- minen edellyttää syyttäjiltä juttujen huolellista 26010: tion paikallishallinnon kehittämisen perusteista valmistelua, joten istuntoja edeltävä vaihe vaatii 26011: 75 26012: 26013: nykyistä enemmän aikaa ja voimavaroja. Hovioi- tietyissä tapauksissa lisäävät kontakteja syyttäjien 26014: keusuudistuksen vuoksi maahan arvioidaan tar- ja rikosjuttujen asianosaisten välillä huomatta- 26015: vittavan lisää 15-30 syyttäjän virkaa. Kihlakun- vasti. Asiakaskontaktien lisääntyminen muuttaa 26016: nansyyttäjäuudistus toteutetaan siten, että syyttä- myös kansliahenkilöstön toimenkuvia, joissa 26017: jäntointa hoitavan henkilöstön kokonaismäärä ei painottuvat sihteerintehtävät tekstinkäsittelyn si- 26018: lisääntyisi. jaan. Henkilöstön ammatillisia valmiuksia pyri- 26019: Organisaatioratkaisusta riippuu, mitkä ovat tään kehittämään koulutuksella. Siirtymävai- 26020: valtakunnansyyttäjänviraston perustamisesta ai- heessa vaikeuksia aiheuttaa myös muuttunee- 26021: heutuvat henkilöstövaikutukset Suunnitelmien seen oikeudenkäyntiin soveltumaton atk-järjes- 26022: mukaan virasto muodostettaisiin lähinnä henki- telmä, sillä järjestelmän kehittäminen on viivästy- 26023: löstösiirroilla Oikeuskanslerinviraston syyttäjä- nyt. Helsingin kaupunginviskaalinvirastossa toi- 26024: osastolta ja lääninhallitusten poliisiosastoilta minnan kehittämisen esteeksi koettiin toimitilat. 26025: sekä eräin muin henkilöstösiirroin. Syyttäjien työhuoneet ovat ahtaita eikä heillä ole 26026: käytössään tarpeellisia neuvottelutiloja, vaikka 26027: Helsingin kaupunginviskaa- niiden välttämättömyys vielä korostuu tulossa 26028: 1 i n virasto. Helsingin kaupunginviskaalin- olevien muutosten myötä. Kuten edellä todettiin, 26029: virasto kuuluu niihin erillisvirastoihin, joiden toi- lisääntyvät talousrikosjutut sekä oikeudenkäynti- 26030: mintaan 1.12.1996 tapahtuva muutos kihlakun- menettelyn, syyttäjäorganisaation ja rangaistus- 26031: nanvirastoksi vaikuttaa lähinnä välillisesti. Kau- määräysmenettelyn uudistaminen tuovat muka- 26032: punginviskaalit nimitetään kihlakunnansyyttäjik- naan lisähenkilöstön, 18 syyttäjän ja 9 kanslia- 26033: si. Sen sijaan oikeudenkäyntimenettelyn uudistu- henkilön, sijoittamistarpeen. 26034: minen ja syyttäjäorganisaation muutos edellyttä- 26035: vät Oikeuskanslerinviraston arvion mukaan nel- Kuluvalla vuosikymmenellä on toteutettu kak- 26036: jän syyttäjän viran perustamista Helsinkiin. si laajaa rikoslain kokonaisuudistusta. Omai- 26037: Laissa kihlakunnansyyttäjästä mahdollistetaan suus-, vaihdanta-ja talousrikoksia koskevat ri- 26038: määräaikaisten apulaissyyttäjänvirkojen perusta- koslain säännökset tulivat voimaan vuoden 26039: minen. Rangaistusmääräysmenettelyn uudista- 1991 alusta. Kertomusvuonna voimaan tullees- 26040: minen vaatisi kaupunginviskaalinviraston arvion sa uudistuksessa kohteina olivat mm. työtä ja 26041: mukaan kymmenen apulaissyyttäjänviran perus- elinympäristöä, henkeä ja teroeyttä, tietoa ja 26042: tamista Helsinkiin, sillä viraston syyttäjien vah- viestintää sekä valtiollisia rikoksia koskevat ri- 26043: vistettavaksi tulevat rangaistusmääräykset lisään- koslain säännökset. 26044: tyvät 12 000 asiasta 30 000-40 000 asiaan vuo- Valtiontilintarkastajien mielestä taroe rikos- 26045: dessa. Apulaissyyttäjiä voidaan käyttää myös yh- oikeudellisen järjestelmän kehittämiseen on 26046: den tuomarin istunnoissa. edelleen suuri, sillä pitkään valmistellun uudis- 26047: Valtioneuvoston myöntämillä varoilla perus- tuksen toteutus ajoittui aikaan, jolloin yhteis- 26048: tettavista kahdestatoista talousrikossyyttäjän vi- kuntaa alkoivat ravistella nopeat, syvät ja pitkäl- 26049: rasta virasto arvioi saavansa neljä. Suurten talous- le ulottuvat rakenteelliset muutokset. Rikollisuu- 26050: rikosasioiden siirto valtakunnansyyttäjänviras- den organisoituminen, kansainvälistyminen 26051: toon vaikuttaisi toteutuessaan viraston työtilan- sekä integroituminen taloudelliseen ja julkiseen 26052: teeseen. Keskusteluissa on kuitenkin esitetty, valtaan ovat rikollisuuden viimeaikaisia kehitys- 26053: että Helsinki suurena virastona, jossa osastojako ilmiöitä. Nopeasti muuttuvan rikollisuuden seu- 26054: on toteutettu, hoitaisi jatkossakin myös vaativat ranta ja lainsäädännön kehittäminen muutok- 26055: rikosasiat sia vastaavasti sekä rikollisuuden ehkäisemiseen 26056: Syyttäjien lisätarvetta voitaisiin vähentää hy- tarvittavien kontrolli- ja torjuntakeinojen tehos- 26057: väksymällä kaupunginviskaalinvirastot tuomio- taminen vaativat kriminologisen tutkimuksen ja 26058: istuinharjoitteluyksiköiksi, niin kuin tuomariura- koulutuksen vahvistamista. 26059: toimikunta esitti mietinnössään (KM 1994:15). Valtiontilintarkastajat katsovat, että lainsää- 26060: Auskultointijärjestelmää kehittämällä pitäisi däntöuudistusten yhteydessä on eri viranomais- 26061: myös notaarien voida työskennellä syyttäjänvi- ten yhteistoimintaa tehostettava. Esimerkiksi 26062: rastossa. omaisuus-, vaihdanta-ja talousrikossäännösten 26063: Syyttäjien määrän lisääntyessä tarvitaan lisää suomia tutkinta- ja syytteeseenpanomahdolli- 26064: myös heitä avustavaa kansliahenkilökuntaa. Syy- suuksia heikensi mm. avustus-, kirjanpito- ja 26065: teharkintaan liittyvät neuvottelut ja yksityis- velallisen rikosten ennaltaehkäisyn, valvonnan 26066: oikeudellisten vaatimusten esittämisvelvollisuus ja tutkintaloimien kehittämisen viivästyminen. 26067: 76 26068: 26069: Hannaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta ta, uudistuva rikosasioiden oikeudenkäyntime- 26070: aiheutuneet kansantaloudelliset ja verokertymä- nettely sekä vireillä olevat organisaatiouudistuk- 26071: menetykset ovat niin mittavia ja yhteiskuntamo- set vaikuttavat syvästi syyttäjälaitoksen toimin- 26072: raalin rappeutumisen uhka niin suuri, että huo- taan. Selviytyminen haastavista tehtävistä edel- 26073: limatta vaikeasta valtiontaloudellisesta tilantees- lyttää paitsi koko henkilökunnan osaamisen ke- 26074: ta niiden torjuntaan on poikkeuksellisesti lisätty hittämistä tavalla, johon tavanomaiset koulutus- 26075: voimavaroja. Hannaata taloutta ja talousrikolli- ja kehittämistoimet saattavat osoittautua riittä- 26076: suutta käsitellään tarkemmin valtiovarainmi- mättömiksi, myös henkilöstö- ja muiden voima- 26077: nisteriön hallinnonalaa koskevassa kertomus- varojen lisäämistä erityisesti pääkaupunkiseu- 26078: osuudessa. dulla. Helsingin kaupunginviskaalinviraston 26079: Rikoslainsäädäntöuudistuksen perustan luo- toimitilaongelmat on pikaisesti ratkaistava yh- 26080: neen komitean asumista, työsuhdetta ja liiken- dessä Helsingin käräjäoikeuden toimitilakysy- 26081: nettä koskevat ehdotukset ovat erittäin ajankoh- mysten kanssa. 26082: taisia. Valtiontilintarkastajien mielestä on tär- 26083: keää seurata, vaikeuttavalko työttömyyden seu- 26084: rauksena alentuneisiin tuloihin nähden koh- 26085: tuuttomat asumiskustannukset maksavan ase- Vankeinhoito 26086: maa niin paheksuttavalla tavalla, että siihen on 26087: tatpeen puuttua lainsäädännön toimin. Rikos- Suomessa vankien osuus väestöstä oli 1970- 26088: ja muulla lainsäädännöllä on vannistettava, ett- luvun puolivälissä korkein koko Länsi-Euroo- 26089: eivät huono työllisyystilanne ja työelämän jous- passa ja muihin Pohjoismaihin verrattuna noin 26090: tot heikennä työntekijän oikeusturvaa. kaksinkertainen. Vankeusrangaistusten täytän- 26091: Liikenteestä yksilöille ja yhteiskunnalle koitu- töönpanosta yhteiskunnalle koituvat kustannuk- 26092: via raskaita vahinkoja on pyrittävä ehkäise- set olivat huomattavia, ja kuitenkin rangaistukset 26093: mään kehittämällä liikenneoloja ja lisäämällä uusintarikollisuuden ehkäisemisessä melko te- 26094: valistusta ja asennekasvatusta erityisesti nuoril- hottomia. Yhdeksi kriminaalipolitiikan tavoit- 26095: le. Rikosoikeudellisten keinojen käyttö tulisi mo- teeksi asetettiin vankiluvun alentaminen pohjois- 26096: nien Euroopan maiden tapaaan rajata tapauk- maiselle tasolle. Tässä onnistuttiin niin, että tällä 26097: siin, joissa liikenneturvallisuus konkreettisesti vuosikymmenellä maamme vankiloissa on ollut 26098: vaaranluu tai vahinko on tapahtunut. Päätös vuosittain 3 300--3 500 vankia. 26099: automaattisen valvonnan käyttöönotosta on teh- Vankeusrangaistusten maaraa vähensivät 26100: tävä parlamentaarisella tasolla. muutokset lainsäädännössä, tuomioistuinkäy- 26101: Talousrikokset, kasvava huumerikollisuus tännössä ja väestörakenteessa. Muun muassa 26102: sekä laajoihin mittasuhteisiin paisunut, osittain varkaus- ja liikennejuopumusrangaistuksia lie- 26103: väkivaltaisia muotoja saavuttanut jengiytymi- vennettiin, ehdollisia rangaistuksia koskevia 26104: nen sitovat tutkinnan voimavaroja erityisesti säännöksiä väljennettiin, rangaistusten täytän- 26105: pääkaupunkiseudulla ja suurissa asutuskeskuk- töönpanolakiin tehtiin monia muutoksia, joista 26106: sissa niin, että perinteisissä rikoksissa kiinnijää- merkittävin on ehdonalaisen vapauttamisen 26107: misriski saattaa vähetä ja heikentää näin kansa- edellytyksenä olevan vankeusajan lyhentämi- 26108: laisten turvallisuutta. Valtiontilintarkastajien nen, ja sakon muuotarangaistusta suorinavien 26109: mielestä oikeuspoliittisen tutkimuksen on yhteis- määrää onnistuttiin vähentämään. Myös uudet 26110: työssä poliisin kanssa seurattava tilanteen kehit- rangaistusmuodot, joista on toteutettu yhdyskun- 26111: tymistä. Rikollisuuden ehkäisemistä on korostet- ta palvelu, sekä sovittelu vaikuttivat samansuun- 26112: tava esim. kasvatuksessa, hoito-ja terapiamuoto- taisesti. Vuoden 1994 joulukuussa annettu nuori- 26113: jen kehittämisessä ja yhdyskuntasuunnittelussa. sorangaistusta koskeva esitys raukesi eduskun- 26114: Rikosoikeudelliselle järjestelmälle on pyrittävä nassa. 26115: kehittämään vaihtoehtoisia malleja konfliktien 26116: ratkaisemisessa ja kärsineen osapuolen vahin- Vankeinhoidon kustannukset. Vankein- 26117: gonkorvauksissa. hoitolaitoksen menot ovat olleet v. 1980, 1985 ja 26118: Muuttuva rikollisuus, tehostunut rikostutkin- 1990--95 seuraavat: 26119: 77 26120: 26121: Vuosi Toimintamenot Kokonaismenot 26122: Mmk %hallinnon- 26123: loidenja-osastojen 74% ja työsiirtoloiden 72 %. 26124: Mmk vankia/v 26125: 1000 mk alan n1enoista Työsiirtoloiden käyttöastetta alentaa eräät pää- 26126: kaupunkiseudun suuret työsiirtolat, joita perus- 26127: 1980 255,5 50 337,3 50,5 26128: 1985 408,5 93 550,2 47,5 tettaessa vankien määrä ja majoituskapasiteetin 26129: 1990 578,6 168 749,1 42,7 tarve olivat nykyistä suurempia. Rahoituksen ja 26130: 1991 682,0 197 851,9 39,5 työkohteiden vähennyttyä nämä kevytrakentei- 26131: 1992 652,3 186 899,4 40,2 set majoitustilat, jotka luetaan vankitiloiksi, ovat 26132: 1993 671,2 196 833,6 38,2 käyttämättä. 26133: 1994 652,3 199 782,2 32,4 Vankitilojen käyttöön vaikuttavat muutokset 26134: 1995 628,5 193 790,6 33,8 26135: alueen vankimäärässä. Kuormitusta on pyritty 26136: tasaamaan siirtämällä vankeja Uudeltamaalta 26137: Jos otetaan huomioon budjetoinnissa tapahtu- Turkuun ja mm. Konnunsuon keskusvankilaan. 26138: neet muutokset, kuten eläkemenojen sisällyttä- Korjaustöiden vuoksi osa vankipaikoista voi olla 26139: minen palkkausmenoihin vuodesta 1991 lukien tilapäisesti poissa käytöstä. Vankiloiden käyttö- 26140: ja siirtyminen toimintamenobudjetointiin vuon- aste vaihtelee kausittain. Esimerkiksi kertomus- 26141: na 1992, sekä hinta- ja palkkakehitys, vankein- vuonna vankimäärä vaihteli 3 535:sta 2 955:een 26142: hoitolaitoksen toiminnasta aiheutuvat kustan- vankiin. 26143: nukset olivat v. 1994-95 reaaliarvoltaan suun- Henkilöstön mitoitukseen vaikuttavat mm. 26144: nilleen samalla tasolla kuin v. 1980 ja edellisiin vankien ja vankilapaikkojen määrä, laitoksen 26145: vuosiin verrattuna reaalisesti jopa pienemmät. luonne (suljettu tai avolaitos), turvallisuustasoa 26146: Investointimenot olivat 1980-90-luvun vaih- koskevat vaatimukset, toiminnot ja sille kuuluvat 26147: teessa normaalia suuremmat mm. Pohjois-Karja- erityistehtävät (vanginkuljetus, sairaanhoitopal- 26148: lan ja Hämeen lääninvankilan rakennustöiden velut) sekä valtioneuvoston säästöpäätökset Vii- 26149: vuoksi. Rakennusinvestointien supistuminen me aikoina myös vaikea vankiaines on jouduttu 26150: vuodesta 1993 lähtien näkyy menojen vähenty- korostetummin ottamaan huomioon arvioitaessa 26151: misenä. henkilöstötarvetta. 26152: Vankeinhoitolaitoksen kustannusrakenne on 26153: kiinteä. Vaikka vankimäärä alenee, eivät kustan- Laitoskanta Vankimäärän vähentyminen ja 26154: nukset laske samassa suhteessa. Vankia kohti uusien laitosten käyttöönotto ovat helpottaneet 26155: lasketut yksikkökustannukset alenivat kuitenkin vankiloiden ahtautta. Edelleen lähinnä Helsin- 26156: kertomusvuonna toteutettujen säästötoimien gin, Turun ja Riihimäen keskusvankiloiden paik- 26157: seurauksena. Uusien laitosten perustaminen on kalukua pienennetään jonkin verran peruskor- 26158: lisännyt rakennuskantaa n. 10% ja henkilökun- jausten yhteydessä. 26159: nan määrää jonkin verran, sillä osa muusta käy- Lainsäädännön mukaisesti mutta myös ihmilli- 26160: töstä vankilaiksi siirtyneiden yksiköiden henki- sistä syistä vangit pyritään sijoittamaan kotipai- 26161: löstöstä on siirtynyt vankeinhoitolaitoksen pal- kan lähelle, vaikka aina se ei ole mahdollista. 26162: velukseen. Vähentämällä vankipaikkoja on ha- Esimerkiksi Uudellamaalla vankipaikkoja ei ole 26163: luttu lisätä asumisväljyyttä laitoksissa. riittävästi suhteessa sieltä tulevien vankien mää- 26164: Vaikka vankimäärä on vähentynyt, vankien rään. Pohjoisessa tilannetta vaikeuttaa vielä pit- 26165: rikostaustassa ja vankien valmiuksissa työnte- kät etäisyydet. Vankeinhoidon kannalta on epä- 26166: koon ja muuhun toimintaan on tapahtunut muu- tarkoituksenmukaista, että avolaitospaikat pai- 26167: toksia, jotka aiheuttavat sen, että tarvitaan vanki- nottuvat Lounais-Suomeen. Pohjois-Suomesta 26168: määrään suhteutettuna aiempaa huomattavasti avolaitospaikat puuttuvat vielä kokonaan. 26169: suurempi työpanos sekä järjestyksen ja turvalli- Vankien yhdenvertaista kohtelua vaikeuttavat 26170: suuden ylläpitoon että eri toimintojen ohjausteh- myös joidenkin vanhojen laitosten heikko kunto 26171: täviin. Myös toimintojen monipuolistamisen tar- ja puutteelliset toimitilat. Liian suuret asunto- 26172: ve vaikuttaa samaan suuntaan. Vankeinhoitolai- osastot aiheuttavat turvallisuusriskejä. Suurin 26173: toksen mukaan näistä syistä vanhojen laitosten ongelma on asianmukaisen ja turvallisuusjärjes- 26174: henkilöstöä ei ole voitu vähentää niin paljon, telyiltään korkeatasoisen lääninvankilan puuttu- 26175: kuin uusien laitosten perustaminen ja säästöta- minen pääkaupunkiseudulta. 26176: voitteet olisivat edellyttäneet. Kertomusvuoden lopulla valmistui pidem- 26177: män aikavälin kehittämisohjelma, jonka tavoit- 26178: Vankiloiden käyttöaste ja henkilöstö. Sul- teena on kehittää laitoskantaa kuudella 26179: jettujen laitosten käyttöaste oli 84 %, avovanki- yhteistyöalueella tarvetta vastaavaksi siten, että 26180: 78 26181: 26182: laitosten käyttöaste olisi n. 85 %. Ohjelman mu- Kehittämisohjelman mukaisia laitosten turval- 26183: kaan pitäisi lisuutta parantavia hankkeita ovat mm. seuraa- 26184: - päättää Vantaan lääninvankilan rahoituk- vat: 26185: sesta vuoden 1997 talousarviossa - Katajanokalla sijaitseva vanha Helsingin 26186: - käynnistää Ylitornion avolaitos viimeis- lääninvankila korvataan tilailtaan ja turvallisuus- 26187: tään syksyllä 1996 järjestelyiltään nykyaikaisella Vantaan lääninvan- 26188: - päättää vankilatoiminnan jatkamisesta Tu- kilalla. 26189: run Kakolanmäen laitoksissa ja niitä korvaavien - Suljettujen laitosten suuret asunto-osastot 26190: laitosten rakentamisesta luopumisesta sekä tä- jaetaan perusparannusten yhteydessä pienem- 26191: hän liittyen keskus- ja lääninvankilaa koskevista miksi, paremmin hallittaviksi ja valvottaviksi 26192: uudelleenjärjestelyistä ja vankipaikkamäärien osastoiksi. 26193: huomattavasta vähentämisestä sekä peruskor- - Säilytysvarmuuden ja turvallisuuden kan- 26194: jausten suunnittelun aloittamisesta vuoden 1996 nalta ongelmallisten vankien sijoittamiseksi pe- 26195: aikana rustetaan laitosten muusta toiminnasta erillään 26196: - perustaa Uudellemaalle noin !50-paikkai- olevia osastoja Helsingin, Turun ja Riihimäen 26197: nen laitos tarkoitukseen soveltuvaan, muusta keskusvankiloihin. 26198: käytöstä vapautuvaan kiinteistöön - Laitosten turvallisuutta edistetään suunnit- 26199: - kohdentaa uudelleen investointimäärära- telemalla henkilökunnan työajat tarkoituksen- 26200: hoja ohjelman mukaisesti. mukaisemmin ja suuntaamaHa henkilöstön työ- 26201: Vantaan lääninvankilaa ja Ylitornion avovan- panosta toiminnan ohjaus- ja valvontatehtäviin. 26202: kilaa lukuun ottamatta kehittämisohjelman hank- 26203: keet ovat vasta ehdotuksia. Uudellemaalle perus- Vankien ajankäyttö. Vankiloissa järjestet- 26204: tettavan yksikön saneeraus ja henkilöstö voitai- tyyn kokopäiväiseen toimintaan osallistuminen 26205: siin ainakin osittain rahoittaa säästöillä, joita Tu- on muuttunut 1980-luvulta lähtien seuraavasti: 26206: run Kakolanmäen ylläpito- ja korjauskustannuk- 26207: sista koituu. 26208: Henkilöstön käyttöä voidaan tehostaa Toiminta 1980 1985 1990 1995 26209: Vankeja keskimäärin 26210: - kohdentamalla työaikaa toiminnoittain tar- 26211: koituksenmukaisesti ja joustavasti Tuotanto 1486 1120 751 673 26212: - monipuolistamaHa toimenkuvia ns. yhte- Rakennustyöt 725 666 345 283 26213: Talous- ja kiinteistönhoito 1116 976 879 704 26214: näisvirkamiesjärjestelmän suuntaan, mikä mer- Koulutus 201 251 250 415 26215: kitsisi ns. yhdyshenkilöjärjestelmän luomista lai- 26216: Yhteensä 3 528 3 013 2 225 2 075 26217: toksiin Vankeja keskimäärin 5088 4 411 3 441 3 248 26218: - kehittämällä kannustava palkkausjärjestel- 26219: mä 26220: - lisäämällä alueellista yhteistoimintaa van- 26221: kien toimintojen järjestämisessä, eräissä hallin- Lisäksi viime vuosina on muutamia kymmeniä 26222: nollisissa tehtävissä ja muissa tukitoiminnoissa vankeja osallistunut heille erikseen suunnitel- 26223: - vähentämällä ja kohdentamalla uudelleen tuun ohjattuun toimintaan. Lukuihin eivät sisälly 26224: tuotantotoiminnan henkilöstöä työaloilta, joilla laitoksen ulkopuolella siviilityössä käyneet van- 26225: tuotannon volyymi ja työllistettyjen vankien git. 26226: määrä ovat huomattavasti vähentyneet. Tavanomaiseen työntekoon pystyvien van- 26227: Laitoskannan kehittämisen voidaan arvioida kien määrä on vähentynyt. Vangeilla usein puut- 26228: maksavan lähes 500 Mmk, josta suurin osa kuluu tuva ammatti- ja peruskoulutus on annettu yh- 26229: vanhojen vankilatilojen peruskorjauskustan- teistyössä opetusviranomaisten kanssa. 26230: nuksiin. jos vankeinhoitolaitoksen investointi- Vaikka vankien ajankäyttö onkin kokonaisuu- 26231: määrärahat pysyvät suunnilleen viime vuosien tena tarkastellen monipuolista, vankiloiden välil- 26232: tasolla, ohjelman toteuttaminen kestää 15-20 lä on tässä suhteessa huomattavia eroja. Muodos- 26233: vuotta. tamalla vankiloiden yhteistoiminta-alueita pyri- 26234: Kannustavien ja yksilöllisten palkkausjärjes- tään siihen, että kullakin alueella on riittävän 26235: telmien vaikutusta palkkausmenoihin ei vielä monipuolisesti vankien edellytyksiä ja tarpeita 26236: pystytä tarkoin arvioimaan. Niitä kehitetään sekä vastaavaa toimintaa, jolloin vankien sijoittumis- 26237: vankeinhoitolaitoksessa että koko valtionhal- mahdollisuuksia lähellä kotipaikkaansa olevaan 26238: linnossa. vankilaan osaltaan parannetaan. Toiminnan mo- 26239: 79 26240: 26241: nipuolistamiseen pyritään lisäämällä yhteistyötä töä. Puuttuva työkokemus, mikä ongelma on 26242: muiden alueen viranomaisten ja yhteisöjen kans- työllisyystilanteen heikennyttyä huomattavasti 26243: sa, käyttämällä ulkopuolisia palveluja sekä kou- pahentunut, ja päihdeongelmien yleistyminen 26244: luttamalla henkilöstöä ja kohdentamalla sitä toi- ovat johtaneet siihen, että vain n. 40 o/o vangeista 26245: mintojen ohjaukseen. on työkykyisiä. 26246: Tuotantotoimintaa kehitetään osana vankien 26247: Tuotantoiminta Tuotantotoiminnan tulot ja aktiivitoimintojen kokonaisuutta. Kehittämisessä 26248: menot olivat kertomusvuonna seuraavat: lähtökohtana ovat vankien toimintavalmiudet ja 26249: tarpeet sekä niiden vaatimat toimet vankien sel- 26250: viytymisedellytysten parantamiseksi vapautumi- 26251: Laitos Tulot Menot 26252: 1000 mk sen jälkeen. Tavoitteena on, että mahdollisim- 26253: man moni vanki voisi tehdä hyödyllistä, miele- 26254: Helsingin keskusvankila 9687 9833 kästä ja palkitsevaa työtä. Työnopastuksen ja 26255: Turun keskusvankila 2 397 4899 26256: Konnunsuon keskusvankila 3137 6 315 koulutuksen ja myös erilaisten kuntouttavien, 26257: Sukevan keskusvankila 5 356 8415 erityisesti päihdeongelmien vähentämiseen täh- 26258: Riihimäen keskusvankila 2 133 3863 täävien toimien liittäminen vankien päiväohjel- 26259: Pelson keskusvankila 4 625 6179 maan vaativat aiempaa enemmän henkilökun- 26260: Hämeenlinnan keskusvankila 2 663 3 092 taa. 26261: Keravan nuorisovankila 1 559 3 062 Työtoiminnan kehittämistä koskevat selvityk- 26262: Helsingin lääninvankila 165 526 26263: Uudenmaan lääninvankila 520 1 138 set käynnistettiin suurimmissa keskusvankiloissa 26264: Hämeen lääninvankila 200 362 kertomusvuoden syksyllä. Kehittämistyössä kes- 26265: Turun lääninvankila 621 1 565 kitytään toiminnan vankeinhoidollisen laadun, 26266: Käyrän työsiirtoJa 1 149 3683 henkilöstön käytön tehokkuuden ja toiminnan 26267: Mikkelin lääninvankila 328 698 taloudellisuuden parantamiseen erilaisten kehi- 26268: Kuopion lääninvankila 502 967 26269: 605 26270: tysprojektien avulla. 26271: Vaasan lääninvankila 810 26272: Oulun lääninvankila 884 1 035 Tuotantotoimintaa tehostetaan ja sen tavoittei- 26273: Pohjois-Karjalan lääninvankila 1948 3811 ta selkeytetään ryhmittämällä ja mitoittamalla 26274: Köyliön varavankila 17906 10 311 vankien työmahdollisuudet laitoksittain ja alueit- 26275: Huittisten varavankila 6049 7 575 tain. Alustavan suunnitelman mukaan vankityö 26276: Naarajärven varavankila 3 942 6 124 jaettaneen kolmeen pääryhmään. Tuotannolli- 26277: Vilppulan varavankila sen työn tavoitteet määritellään tuotannollisesta 26278: Kestiiän varavankila 169 269 26279: Sulkavan kurssikeskus 137 172 ja taloudellisesta näkökulmasta ja sen kehittämi- 26280: seksi käynnistetään laatu-, tuotekehitys-, markki- 26281: nointi- ja tuotannon rationalisointiprojekteja. 26282: Kertomusvuonna teki aktiivitoimintoihin osal- Kuntoutuksellisiin ja koulutuksellisiin tavoittei- 26283: listuneista 2 262 vangista teollista työtä tai käsi- siin pyrkivän ns. valmentavan työn kehittäminen 26284: töitä 25 %, maataloustöitä 5 % sekä vankeinhoi- nivoutuu yhteen ammatillisen koulutuksen kans- 26285: tolaitoksen tai muiden hallinnonalojen raken- sa, ja sen sisällön, taloudellisuuden ja tuottavuu- 26286: nustöitä 12 %. Loput 31% tekivät kiinteistönhoi- den kehittäminen tapahtuu erilaisissa kehitys- 26287: to- ja taloustöitä. projekteissa. Kolmantena ryhmänä ovat laitok- 26288: Tärkeimmät tuotantoalat ovat puusepänteolli- sen ylläpito- ja kiinteistötehtävät, joiden sisältö ja 26289: suus (v. 1995 n. 50 000 vankityöpäivää), metalli- tavoitteet määritellään tarpeen mukaan. Myös 26290: teollisuus (n. 21 500 vankityöpäivää), kilpituo- niiden kehittämisessä korostetaan asianmukai- 26291: tanto (n. 10 400 vanki työpäivää) ja sahateollisuus suutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta. 26292: (n. 9 000 vankityöpäivää) sekä rakennuspuuse- Alunperin suurempaa vankimäärää varten 26293: pänteollisuus (n. 8 000 vankityöpäivää). Maata- suunnitellussa tuotantotoiminnassa työskentelee 26294: loutta harjoitetaan Konnunsuon, Sukevan ja Pel- 230 henkilökuntaan kuuluvaa. Valvonnan ja 26295: son keskusvankilassa ja jonkin verran Keravan opastuksen tarve vaihtelee eri työ pisteissä. Työn- 26296: nuorisovankilassa sekä Huittisten, Vilppulan, johto opastaa nyt keskimäärin kolmea vankia, 26297: Kestiiän ja Laukaan varavankilassa ja Käyrän mutta tavoitteena on nostaa suhdeluku 3,5:een 26298: työsiirtolassa. vuoden 1997 loppuun mennessä. Toiminnan 26299: Pääasiassa 1970--80-luvun vaihteessa suurel- tehostaminen suunnitellulla tavalla edellyttää n. 26300: le, työkykyiselle vankijoukolle mitoitetussa tuon- 30 työnjohtoon osallistuvan henkilön vähentä- 26301: tantotoiminnassa on nyt kapasiteetin vajaakäyt- mistä. 26302: 80 26303: 26304: Maamme vankeinhoidon tila. Vankiloiden sa. Suomessa laitosten turvajärjestelyt eivät ole 26305: turvallisuutta, vankien asumista ja vankien toi- olleet yhtä tiukkoja kuin muissa Euroopan mais- 26306: mintamahdollisuuksia koskevat vertailut eri sa, minkä vuoksi sisäinen ilmapiiri on positiivi- 26307: maiden kesken ovat erittäin ongelmallisia. Van- sempi. Suomessa v. 1993-95 karkasi suljetuista 26308: keinhoitolaitos on selvityksessään käsitellyt lä- laitoksista 89, 51 ja 32 vankia ja avolaitoksista 26309: hinnä turvallisuutta ja asumista. Maan yhteis- poistui luvatta 81, 117 ja 110 vankia. 26310: kunnallinen ja taloudellinen kehitys, rikollisuus- Tulevan kehityksen ennakointi on erittäin vai- 26311: tilanne sekä erilaiset sosiaaliset ongelmat vai- keaa. Rikollisuudessa on viime aikoina tapahtu- 26312: kuttavat vankeinhoitoon huomattavasti. Esimer- nut muutoksia, jotka vaikeuttavat vankein- 26313: kiksi vankiloiden huumeongelmat ovat suoraan hoitotyötä. jos vankien määrä ja vankeinhoitolai- 26314: verrannollisia huumeiden esiintymiseen koko toksen voimavarat säilyvät suunnilleen nykyisinä 26315: yhteiskunnassa. Suomessa huumeongelmat ovat sekä suunnitelmat laitoskannan kehittämisestä 26316: vähäisempiä kuin useimmissa muissa Länsi-Eu-- toteutuvat kohtuullisessa aikataulussa, vankein- 26317: roopan maissa. hoitolaitoksen mukaan pystytään säilyttämään 26318: Vankeinhoitolaitoksen piirissä yleisesti vallit- nykyinen turvallisuustaso ja kohentamaan van- 26319: sevan käsityksen mukaan Suomessa vankeinhoi- kien asumista. 26320: don taso on kansainvälisesti korkea. Joissakin 26321: Keski- ja Etelä-Euroopan maissa, joissa laitokset Henkilöstön koulutusjärjestelmä. Van- 26322: ovat erittäin suuria, vankilat toimivat suhteelli- keinhoitolaitoksessa voi suorittaa vankeinhoi- 26323: sesti vähemmällä henkilöstöllä. Sen sijaan muissa don perustutkinnon (40 opintoviikkoa, joista 8 26324: Pohjoismaissa, Benelux-maissa ja mm. Kanadas- viikkoa käytännön harjoittelua), vankeinhoito- 26325: sa henkilöstöä on suhteessa vankimäärään huo- tutkinnon (36 opintoviikkoa) ja vielä jonkin ai- 26326: mattavasti enemmän kuin Suomessa. Muiden kaa myös vankilan johtajan tutkinnon. Lisäksi 26327: Pohjoismaiden laitokset ovat Suomen vankiloi- järjestetään muista tehtävistä siirtyville pätevöi- 26328: hin verrattuna pienempiä, toiminta enemmän tymiskoulutusta vankeinhoitoalan valvonta- ja 26329: hoitopainotteista, vankien asuintilat parempia ja ohjaustehtäviin sekä täydennyskoulutusta. 26330: toimintatilat monipuolisempia. Vankeinhoidon koulutuskeskuksen henkilös- 26331: Suomessa ei ainakaan toistaiseksi ole ollut tö, toimintamenot ja suoritteet ovat kehittyneet 26332: yhtä paljon järjestäytynyttä rikollisuutta eikä var- 1980-luvun puolivälistä lähtien seuraavasti: 26333: sinaista terrorismia kuin useissa Euroopan mais- 26334: 26335: 26336: 1986 1990 1992 1993 1994 1995 26337: 26338: Henkilöstö 21 25 25 25 24 24 26339: Menot, Mmk 3,9 9,5 11,9 11,4 10,9 11,3 26340: Ammatillinen koulutus 26341: -Oppilaita 154 160 211 137 123 124 26342: - Tutkinnon suorittaneita 110 88 143 67 70 49 26343: Koulutettavapäiviä yhteensä 10508 15 246 18 520 15 368 17956 17940 26344: - Ammatillinen koulutus 6673 10455 15 412 12 135 11 051 10873 26345: - Täydennyskoulutus 3 835 4 791 3108 3 233 6 905 7067 26346: Kustannukset mk/ koulutettavapäivä 370 624 642 745 606 628 26347: 26348: 26349: 26350: 26351: Vankeinhoidon perustutkinto ja pätevöitymis- hin pohjautuvan johtajantutkinnon suorittami- 26352: koulutus antavat kelpoisuuden vartijan ja työsiir- nen ei enää määräajan jälkeen ole mahdollista. 26353: tolan apulaispäällikön sekä vankeinhoitotutkin- Vankeinhoitoalan ammatillinen koulutus jär- 26354: to ylivartijan, apulaisvartiopäällikön ja työsiirto- jestetään hallinnonalan omassa oppilaitoksessa. 26355: lan päällikön tehtäviin. Kaikille perustutkinnon suorittaneille ei enää 26356: Asetuksen mukaista jatkotutkintoa ei ole jär- voida taata työtä vankeinhoitolaitoksessa. Kou- 26357: jestetty. Asiaa selvittänyt työryhmä esitti tutkin- lutus pyritään mitoittamaan vastaamaan tarvetta. 26358: non järjestämistä hallintotutkintona, mutta pää- Vankeinhoitotutkintoa suorittamaan hakeutuvat 26359: töstä siitä ei ole tehty. Vankeinhoitoalan opintoi- ovat laitosten henkilökuntaa. Vaikka valmistu- 26360: 81 26361: 26362: neiden sijoittumista muille aloille ei ole selvitetty, eriytyneet koulutusjärjestelmät irtautuvat muussa 26363: koulutuksen erityislaatuisuuden vuoksi sijoittu- yhteiskunnassa tapahtuvasta ammatillisesta ke- 26364: mismahdollisuuksia pidetään vähäisinä. Tutkin- hityksestä. Vankeinhoito-osasto on kertomus- 26365: tojen tuottamasta jatko-opintokelpoisuudesta on vuoden syksyllä kartoittanut nykyisen koulutus- 26366: kuitenkin pyritty huolehtimaan ainakin rajoite- järjestelmän muutostarpeita. Ammatillisen kou- 26367: tusti. lunuudistuksen vaikutuksia vankeinhoitoalan 26368: Monet työryhmät pohtivat 1970--80-luvulla koulutuksen rakenteeseen on selvitetty vain 26369: myös vankeinhoidon koulutusjärjestelmän kehit- alustavasti. Koordinoinnin tehostamiseksi on 26370: tämistä lähinnä osana keskiasteen koulunuudis- Vankeihoidon koulutuskeskuksen johtokuntaan 26371: tusta. Tuolloin päätettiin säilyttää mm. vankein- valittu vuoden 1996 alusta opetusministeriön ja 26372: hoidon, poliisin ja puolustuslaitoksen erilliset opetushallinnon edustajat. 26373: koulutusjärjestelmät Ratkaisu vastaa pohjois- 26374: maista käytäntöä, joskin koulutuksen rakentees- Maamme runsaslukuisiin ja pitkiin vankeus- 26375: sa on maiden välillä eroja. Pohjakoulutusvaati- rangaistuksiin painottunutta seuraamusjärjes- 26376: mukseksi asetettu ylioppilastutkinto tai kouluas- telmää on kevennetty muuttamalla lainsäädän- 26377: teen ammatillinen koulutus varmisti sen, että töä tai rangaistussäännösten soveltamissisältöä 26378: vankeinhoito voi rekrytoida oppilaat koko ikä- ja kehittämällä vankeudelle vaihtoehtoisia ran- 26379: luokasta ja että vankeinhoidon perustutkinto ja gaistusmuotoja. Seuraamusjärjestelmää kehi- 26380: vankeinhoitotutkinto voivat yhdessä muodostaa tettäessä ja rangaistuksia harkittaessa on sillä 26381: opistoasteen tutkinnon. saavutettavien hyötyjen ja rangaistavalle koitu- 26382: Oman koulutusjärjestelmän ansiosta vankein- vien haittojen lisäksi edelleen otettava huomioon 26383: hoitolaitokseen on saatu erikoiskoulutettua hen- myös täytäntöönpanosta yhteiskunnalle aiheu- 26384: kilökuntaa hyvänkin työllisyystilanteen aikana. tuvat kustannukset. Kuitenkin tilanteen niin 26385: Koulutuksen sisältöä on voitu joustavasti kehit- vaatiessa on rikollisuuden ehkäisemiseksi mm. 26386: tää tarvittaessa. Aiemmin koulutus varmisti myös ehdonalaista vapautta koskevia säännöksiä tar- 26387: työpaikan. kistettava. 26388: Pelkästään yhdelle alalle pätevyyden antaval- Pääasiassa viime vuosisadalta peräisin ole- 26389: la koulutuksella on koulutettavan kannalta myös vaa laitoskantaa on riittävien investointivarojen 26390: haittapuolia. Vankeinhoidon perustutkinnon puuttuessa täydennetty yhteiskunnan muusta 26391: suorittaminen merkitsee käytännössä työiän pi- käytöstä vapautuneilla, yleensä vain vähän pe- 26392: tuista sitoutumista vankeinhoitolaitoksen palve- rinteistä vankilaa muistuttavilla toimitiloilla. 26393: lukseen. Suhteellisen nuorella iällä valittua alaa Korjausmäärärahojen niukkuus on hidastanut 26394: on vaikea vaihtaa, koska vankeinhoidon tutkin- vanhan laitoskannan kunnostamista. Valtionti- 26395: not eivät päteväitä suoraan muiden alojen tehtä- lintarkastajien mielestä vankien tasa-arvoinen 26396: viin. Kouluttautuminen uuteen ammattiin on kohtelu ei toteudu laitosten ja laitosolojen erilai- 26397: sekä työlästä että kallista ja uusia taitoja tuottavan suuden vuoksi. Vangit voivat joutua sovitta- 26398: työkokemuksen hankkiminen käytännössä mah- maan rangaistuksensa hyvinkin eritasoisissa 26399: dotonta. laitoksissa, jotkut heistä kaukana kotipaikastaan 26400: Työnantajan kannalta haitat ovat osittain sa- ja omaisistaan. Vinoutuneen laitoskannan ke- 26401: mat. Vankeinhoidon kehittämisessä olisi eduksi, hittäminen vastaamaan alueellista tarvetta vaa- 26402: jos alan perushenkilöstöllä olisi nykyistä laajem- tii vaihtoehtoisia rahoitusjärjestelyjä. 26403: pi ammattitaito ja kokemusta muilta aloilta. Van- Ilman tukitoimia työtoimintaan kykenevien 26404: kien selviytymisen edistäminen yhteiskunnassa vankien vähennyttyä on vangin toimintakykyä 26405: edellyttää henkilöstöllä laaja-alaisia tietoja ja val- kehittävän valmennuksen, kuntoutuksen ja suo- 26406: miuksia jatkuvaan vuorovaikutukseen muiden ranaisen hoidon tarve lisääntynyt huomattavas- 26407: yhteiskunnan organisaatioiden kanssa. Henki- ti. Muutos on otettava korostetummin huomioon 26408: löstön toimenkuvien monipuolistaminen vaatii sekä voimavarojen jaossa tuotantotoiminnan ja 26409: paitsi mittavaa täydennyskoulutusta myös am- kuntoutuksen kesken että arvioitaessa henkilö- 26410: mattikoulutusrakenteen tarkistamista. kunnan koulutukseen valittavien ja rekrytoita- 26411: Maamme ammatillisen koulutuksen rakennet- vien henkilöiden soveltuvuutta ja osaamista. Ly- 26412: ta ja sisältöä uudistetaan. Työelämän uudistuessa hyen koulutuksen saaneen henkilöstön sopeutta- 26413: vahvan ammattitaidon rinnalla korostetaan mm. minen vankeinhoidon uudistuksiin vaatii eri- 26414: joustavuutta siirtyä uudenlaisiin tehtäviin ja uu- tyistoimia. Yhtenäisvirkamiesjärjestelmään siir- 26415: teen ammattiin. Uhkana on, että hallinnonalojen tyminen ja siihen liittyvä ns. yhdyshenkilöverkos- 26416: 26417: 6 360240L 26418: 82 26419: 26420: ton luominen laitoksiin edellyttävät tehokasta vankeinhoidon koulutusrakennetta on selvityk- 26421: täydennyskoulutusta. Valtiontilintarkastajien sen perusteella aiheellista muuttaa. Koulutuksen 26422: mielestä henkilöstön tarvetta arvioitaessa on otet- kehittämisessä yhteistoiminnan opetusviran- 26423: tava huomioon vaikeutunut vankiaines ja kar- omaisten kanssa on oltava tuloksellista. 26424: kaamisista johtuvat turvallisuusriskit vankilai- Huomattavia investointeja vaatineen tuotan- 26425: tokselle ja sitä ympäröivälle yhteiskunnalle. totoiminnan mukauttaminen muuttuneisiin 26426: Yhteiskuntakehityksen myötä oman koulutus- tarpeisiin vie oman aikansa. Vankeinhoidon 26427: jätjestelmän tarpeellisuus ja tarkoituksenmukai- tarpeista lähtien tuotantotoimintaa on ennakko- 26428: suus saattavat muuttua. Niin kuin muitakin luulottomasti uudistettava sellaiseksi, että sillä 26429: toimintoja myös vankeinhoidon kehittämisessä parannetaan rangaistuksensa suorittaneen 26430: avainasemassa olevaa koulutusjätjestelmää on vangin mahdollisuuksia rikoksettomaan elä- 26431: voitava arvioida selvittämällä objektiivisesti hyö- mään. Toimintojen jätjestämisessä on aiheellista 26432: dyt ja haitat, joita omasta koulutusjätjestelmästä korostaa liiketaloudellisia periaatteita. 26433: on koulutettavalle ja työnantajalle. Arvioinnissa 26434: on tiedostettava yleisessä ammattikoulutuksessa 26435: ja työelämässä tapahtuva kehitys. Esimerkiksi Kriminaalihuolto 26436: laaja-alaistettaessa perushenkilöstön toimenku- 26437: via on selvitettävä, mitä mahdollisuuksia muut- Kriminaalihuollon tehtävät ja kustannukset 26438: tuva yleinen ammattikoulutus tatjoaa mm. vuo- ovat olleet v. 1980, 1985, 1990, 1991 ja 1995 26439: rovaikutustaitojen kehittämiseen ja millä tavoin seuraavat: 26440: 26441: 26442: 1980 1985 1990 1991 1995 26443: 26444: Ehdoll. rangaistuja valvontaan/vuosi 2 135 1906 3 208 3 463 2 708 26445: Ehdonal. vapautuneita valvontaan/vuosi 2 730 2068 1 053 1 015 839 26446: Aloitettuja yhdyskuntapalveluja 93 2 345 26447: KHY:n omia asuntokotipaikkoja 220 234 134 120 31 26448: Tukiasuntoja 28 116 186 220 137 26449: KHY:n valtionapu (Mmk) 11,1 25,2 42,0 53,2 55,0 26450: KHY:n kokoaikainen valtionapuhenkilöstö 139 169 214 219 239 26451: 26452: 26453: 26454: Nuorten ehdollisesti rangaistujen ja ehdon- jestäminen edellyttäisi arvion mukaan kahdek- 26455: alaisesti vapautuneiden valvonnan järjestelyä ja san uuden valtionaputoimen perustamista ja lisä- 26456: käytännön toimeenpanoa koskevat tehtävät siir- määrärahoja yhteensä 1, 7 Mmk. 26457: rettiin vasta 1990-luvun alussa kriminaalihuollon Seuraamustehtävien organisoimista pohtineet 26458: tehtäväksi. Osan nuorimpien 15-17-vuotiaiden työryhmät ovat päätyneet ristiriitaisiin johtopää- 26459: valvonnasta hoitavat käytännössä vieläkin so- töksiin. Näiden valtion vastuulle kuuluvien tehtä- 26460: siaalitoimistot. vien organisointia valtion laitokseksi pidettiin v. 26461: 1993 perusteltuna mutta ei välttämättömänä. 26462: Seuraamustehtävien vaikutukset kri- Vuonna 1994 todettiin monien seikkojen puolta- 26463: minaalihuoltoon. Yhdyskuntaseuraamuslen van sitä, että seuraamusten toimeenpano pitäisi 26464: toimeenpanossa kuluvan vuosikymmenen alus- siirtää valtion tehtäväksi viimeistään v. 1997. 26465: sa tapahtuneet muutokset, joista merkittävin oli Kertomusvuonna tehdyssä kehitysanalyysissä 26466: v. 1991 käynnistynyt ja v. 1994 koko maahan korostettiin, että vapaus- ja avoseuraamusten 26467: laajentunut yhdyskuntapalvelukokeilu, vaikutti- mahdollinen yhdistäminen toiminnalliseksi ko- 26468: vat kriminaalihuollon voimavarojen suuntaami- konaisuudeksi vaatii yhteiset strategiat ja yhtei- 26469: seen. Tuolloin toimipisteitä lisättiin niin, että sen johdon. 26470: aluetoimistoja on 21 ja paikallistoimistoja 9. Val- Kertomusvuoden lopulla asetettiin työryhmä 26471: vontatehtäviin perustettiin uusia valtionaputoi- tarkistamaan kriminaalihuollon säännökset 26472: mia ja henkilöstöä siirrettiin vuoden 1991 jälkeen asiaa selvittäneen työryhmän ehdotusten pohjal- 26473: vapautuvien vankien jälkihuollosta, lähinnä asu- ta ja laatimaan hallituksen esitys laiksi kriminaa- 26474: mispalveluista. Nuorisorangaistuskokeilun jär- lihuoltotyöstä sekä asetukseksi Kriminaalihuol- 26475: 83 26476: 26477: toyhdistyksestä. Ehdotuksen lähtökohtana on, paikkakunnilla käynnistetyissä nuorisoprojek- 26478: että yhdistyksen julkisoikeudellinen asema säi- teissa. 26479: lyy. Valtionapusäännöstöä muutettaessa varmis- Ehdonalaiseen vapauteen päästettiin ja val- 26480: tetaan oikeusministeriön mahdollisuudet antaa vontaan määrättiin v. 1988--95 henkilöitä seu- 26481: yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanosta oh- raavasti: 26482: jeita ja sitovia määräyksiä yhdistyksen yksityis- 26483: oikeudellisessa työsuhteessa oleville työnteki- Vuosi Ehdonalaiseen Määr'dttiin o/o ehdonalaiseen 26484: vapauteen valvontaan vapauteen 26485: jöille. päästettyjä päästetyistä 26486: 26487: Seuraamusten kehittäminen. 1988 4 911 1766 36 26488: Yhdyskuntapalvelun käyttöönoton jälkeen ran- 1989 6 781 1 432 21 26489: 1990 5 966 1 053 18 26490: gaistukset ovat kehittyneet seuraavasti (tilanne 6 357 1 015 16 26491: 1991 26492: 1.10): 1992 6487 1 001 15 26493: 1993 5 930 925 16 26494: vuosi Vankeusrangaistus Vankeusrangaistus Yhdyskuntapalvelu 1994 5 445 931 17 26495: enintään 8 kk yli 8 kk 1995 4 616 839 18 26496: 1991 834 2 042 34 26497: 1992 913 2078 55 Päätösvallan siirryttyä asteittain v. 1989 ja 1992 26498: 1993 741 2034 132 vankiloiden johtokunnille, valvontaan määrätty- 26499: 1994 706 1942 285 jen osuus väheni. 26500: 1995 585 2 178 696 26501: Vankilarangaistusten pituuteen vaikuttavia, 26502: ehdonalaiseen vapauteen päästämistä koskevia 26503: Arvion mukaan yhdyskuntapalvelurangais- säännöksiä uudistetaan, sillä valvonta ei nyky- 26504: tuksia tulee v. 1996 ja 1997 toimeenpantaviksi muotoisena täytä tuen tarjoamiselle eikä kontrol- 26505: yhteensä n. 3 000. Kriminaalihuollon voimavara- lille asetettavia tavoitteita. Valvonta ei yleensä 26506: tarpeisiin vaikuttaa lisäksi se, lisätäänkö ehdon- lyhennä vankeusaikaa eikä niin ollen motivoi 26507: alaisesti vapautettujen valvontaa lähivuosina ja vapautuvaa ja poista ongelmia jälkihuollon jär- 26508: miten mahdollinen vankeusrangaistusten suorit- jestämisessä. Lisäksi sen soveltamiskäytäntö 26509: taminen päihdehuoltolaitoksissa ja vankien osal- vaihtelee vankiloittain. Valvontaa pyritään kehit- 26510: listuminen avohoito-ohjelmiin organisoidaan. tämään niin, että sillä tuetaan muutosta rikokset- 26511: Vuoden 1996lopussa päättyvän kokeilun pe- tomaan elämään. Valvoja osallistuu muutoksen 26512: rusteella kehitetään lainsäädäntöä. Silloin harkit- suunnitteluun, motivoi ja auttaa käytännön jär- 26513: tavaksi otetaan mm. jestelyissä. Kontaktivelvollisuus antaa mahdolli- 26514: - yhdyskuntapalvelun enimmäistuntimäärä suuden vaikuttaa valvottavaan. Valvottavan liik- 26515: (nyt 200 tuntia) sekä sen vankeusrangaistuksen kumisvapautta voidaan rajoittaa, ja hänet voi- 26516: enimmäispituus, joka voidaan korvata yhdys- daan velvoittaa antamaan tietoja olosuhteistaan. 26517: kuntapalvelulla (nyt enintään 8 kk) Valvonnalla edistetään myös sosiaalista oppimis- 26518: - mahdollisuus suorittaa nykyistä suurempi ta, ja se mahdollistaa vankeusrangaistuksen ly- 26519: osa yhdyskuntapalvelutunneista osallistumalla hentämisen. 26520: päihdehuollon palvelujen käyttöön (nyt enin- Pyrkimykseen luopua kokonaan ehdonalais- 26521: tään 5 tuntia). ten valvonnasta vankeinhoito-osasto suhtautuu 26522: Nuorisorangaistuksella ei olisi vaikutusta van- kielteisesti. Valvonnan järjestäminen vapaaehtoi- 26523: kilukuun, sillä alle 18-vuotiaana tehdyistä rikok- suuden pohjalta johtaisi siihen, että yhteiskun- 26524: sista tuomitaan ehdottomia vankeusran- nan tukema valvonta kohdistuisi lähinnä yhteis- 26525: gaistuksia vain poikkeuksellisesti. Näin nuoria työkykyisiin ja motivoituneisiin vankeihin. Va- 26526: henkilöitä kertomusvuoden lopussa oli rangais- paaehtoisuus olisi myös vastoin pohjoismaista 26527: tusta suorittamassa vain kolme. Valtaosa van- valvontakäytäntöä, joka on sama kuin Suomessa. 26528: keusrangaistukseen tuomituista 15-20-vuotiais- 26529: ta nuorista tuomitaan ehdolliseen rangaistuk- Valtion ja kuntien tehtävät. 26530: seen. Heidän valvontansa ehdotettiin lakkautet- Vaikka vastuun ja kustannusten jako valtion ja 26531: tavaksi nuorisorangaistusta koskevassa esityk- kuntien kesken on periaatteessa selvä, käytän- 26532: sessä, mutta jatkovalmistelu lähtee valvonnan nössä ongelmia esiintyy. Valtio vastaa seuraa- 26533: säilyttämisestä. Molempiin rangaistusmuotoihin mustehtävien järjestämisestä ja rahoituksesta. 26534: soveltuvia valvontaohjelmia kehitetään useilla Kuntien puolestaan pitäisi vastata kunnan asuk- 26535: 84 26536: 26537: kaiden palvelujen järjestämisestä sosiaalihuolto- sillä vuoden 1995 aikana päihdehoitoon osallis- 26538: lain nojalla. Kunnat eivät kuitenkaan aina ole tui vain 200 henkilöä. 26539: halukkaita tai muutoin pysty järjestämään tarvit- Säännöksiä, jotka koskevat vankeusrangais- 26540: tavia erityispalveluja moniongelmaiselle, rikolli- tuksen suorittamista vankilan ulkopuolella 26541: seen käyttäytymiseen leimautuneelle asiakasryh- asuen, on tarkoitus valmistella siten, että tuomi- 26542: mälle. Aiemmin hyvinkin mittavia asumispalve- tut voisivat joko hoidon aikana asua päihdehuol- 26543: luja on jouduttu vähentämään, kun vuodesta tolaitoksessa tai osallistuessaan avohoito-ohjel- 26544: 1984 lähtien niiden järjestäminen tuli kunnan miin Kriminaalihuoltoyhdistyksen asunnoissa. Jo 26545: lakisääteiseksi tehtäväksi. Vuonna 1993 Kri- lainsäädäntövaiheessa joudutaan ottamaan kan- 26546: minaalihuoltoyhdistyksen asunnoissa asui 187 ja taa hoidon korvaamiseen, jotta tuomitun mah- 26547: kertomusvuonna 106 pääasiassa valvottavaa ja dollisuus päästä osalliseksi hoidosta ei jää riippu- 26548: yhdyskuntapalvelussa olevaa asukasta. Krimi- vaiseksi kunnan halusta myöntää maksusitou- 26549: naalihuollon tarjoamien asuntojen tarve lisään- mus. 26550: tyy, jos pitkäaikaisvangeille kehitetään puoliva- 26551: paita, kuntoutumista ja vapauteen sopeuttamista Alunperin kriminaalihuoltotyöhön kuului 26552: tukevia olosuhteita. vankien valistus-, opetus- ja työtoiminta sekä 26553: Sen sijaan seuraavissa tehtävissä vastuu ja vankilasta vapautuneiden sosiaalinen auttami- 26554: kustannusten jako valtion ja kuntien kesken ei nen. Toimintaa varten perustettu yhdistys hoitaa 26555: ole itsestään selvää: jo nyt yhä useammin seuraamusjärjestelmään 26556: - Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta liittyviä valtion vastuulle kuuluvia tehtäviä. jos 26557: on kokonaan Kriminaalihuoltoyhdistyksen teh- oikeusministeriön tulostavoitteen mukaisesti 26558: tävänä. Sosiaalitoimistot tai heihin yhteydessä vapaudessa suoritettavia seuraamuksia kehite- 26559: olevat yksityisvalvojat valvovat käytännössä alle tään niin, että laitostäytäntöönpanon osuus vä- 26560: 18-vuotiaita ja tekevät heille henkilötutkinnan. henee, yhdistyksen toiminta laajenee nykyises- 26561: Järjestelyllä on haluttu korostaa sosiaalitoimen tään. Valtiontilintarkastajien mielestä viran- 26562: kokonaisvastuuta lastensuojeluikäisten huollos- omaisten on valvottava ja ohjattava julkisoikeu- 26563: ta. Lastensuojelulain mukaan viranomaisten on delliselle yhdistykselle delegoitujen lisääntyvien 26564: ryhdyttävä toimiin, jos lapsi tai nuori käyttäyty- seuraamustehtävien hoitamista järjestelmällises- 26565: misellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. ti. 26566: Valvonnan aikana myös huostaanotto voi tulla Valtiontilintarkastajat kiirehtivät seuraamus- 26567: ajankohtaiseksi. Työnjaosta on sovittu kuntien järjestelmän kehittämistä viivästyttävien sään- 26568: kanssa eikä perusteita sen muuttamiseen ole. nösten uudistamista ja korostavat, että avoseu- 26569: - Nuorisorangaistus koskisi toteutuessaan raamusten nopea lisääminen voi kontrolloimat- 26570: alle 18-vuotiaana rikoksen tehneitä. Valvonnan tomana johtaa vaikeuksiin. Ehdonalaisesti va- 26571: lisäksi siihen sisältyisi 10---60 tuntia nuorisopal- pautuneiden valvonnan säilyttäminen on perus- 26572: velua, joka voisi olla joko palkatonta työtä tai se teltua sikäli, että siinä osa tuomitusta vankeus- 26573: voisi koostua henkilökohtaisista toimintaohjel- rangaistuksesta suoritetaan osittaisessa vapau- 26574: mista. Valvontaan mahdollisesti sisältyvän ryh- dessa. Ainakin pitkään rangaistusta suorittavan 26575: mätoiminnan järjestäisi Kriminaalihuoltoyhdistys vangin totuttautuminen vapauteen edellyttää 26576: yhteistyössä kuntien sosiaali- ja nuorisotoimen vapauden ja itsestään huolehtimisen asteittaista 26577: kanssa. Nuorisoprojekteissa kunnat ovat olleet harjoittelemista, jossa valvoja voi merkittävästi 26578: mukana, mutta toistaiseksi on epävarmaa, millä auttaa. Sen sijaan tulisi selvittää, voitaisiinko 26579: aktiviteetilla kunnat osallistuvat nuorisorangais- ehdonalaiselle vapauttamiselle joskus asettaa 26580: tuksen toimeenpanoon. hoitoon tai ohjelmiin osallistumista koskevia eh- 26581: - Yhdyskuntapalveluun voidaan sisällyttää toja, kuten Ruotsissa tehdään. 26582: enintään viiden tunnin hoitojakso päihdehuol- Kriminaalihuoltotyössä on edelleen useita 26583: lossa Kriminaalihuoltoyhdistyksen hyväksymällä tehtäviä, joiden hoitamisesta ja kustannuksista 26584: tavalla. Säännöksen tultua voimaan kuntien A- voidaan sopia erikseen kunkin kunnan kanssa. 26585: klinikat eivät laskuttaneet näistä kuntalaisille Käytäntö on joustava, ja siinä on mahdollista 26586: kuuluvista päihdehuollon palveluista. Myöhem- ottaa huomioon kuntien taloudellinen tilanne. 26587: min monet kunnat ja A-klinikat ovat ryhtyneet Avoseuraamuslen lisääntyessä toimintojen yh- 26588: perimään maksua vedoten siihen, että kysymys denmukaistaminen edellyttää, että säännöksillä 26589: on rangaistuksen täytäntöönpanosta. Säännös- täsmennetään vastuun ja kustannusten jako 26590: ten muuttamista ei vielä ole nähty tarpeelliseksi, valtion ja kuntien kesken. 26591: 85 26592: 26593: 26594: 26595: 26596: Sisäasiainministeriön hallinnonala 26597: 26598: Alueiden kehittäminen Euroopan yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa siitä, 26599: unionin tavoiteohjelmissa että mainitut kokonaisuudet muodostavat koko 26600: maan alueellisen kehittämisen kannalta yhteen- 26601: Euroopan unionin jäsenyyden myötä kansalli- sopivan ja tarkoituksenmukaisen kokonaisuu- 26602: seen aluepolitiikkaan on saatu uusi, ylikansalli- den. Koska tavoitteittaiset valtakunnalliset koko- 26603: nen elementti. Vaikka jäsenvaltioiden aluepolitii- naisohjelmat perustuvat alueellisiin tavoitekoh- 26604: kan hoito kuuluukin jäsenyydestä huolimatta taisiin ohjelmiin, ohjelmaprosessi on siten kan- 26605: edelleen kansalliseen määräysvaltaan, Euroopan sallisella tasolla kokonaisuudessaan kaksivaihei- 26606: unionin vaikutus on lisääntynyt. ED-jäsenyyden nen. 26607: johdosta tulivat yhteensovitettaviksi kaksi järjes- Alueiden kehittämisestä annetussa asetukses- 26608: telmää, kansallinen ja ylikansallinen. Käytännös- sa 0315/93) säädetään kuudesta tavoiteohjel- 26609: sä tämä tarkoittaa alueilla sitä, että EU:n alueelli- masta, joiden sisältö tarkentuu maakunnallisissa 26610: sia tavoitteita koskevat ohjelmat (2, 5 b ja 6) kehittämisohjelmissa. Tavoiteohjelmiksi kutsu- 26611: laaditaan samanaikaisesti osana maakunnallisia toissa valtakunnallisissa ohjelmissa esitetään ne 26612: kehittämisohjelmia. Niiden valmistelu siis kytke- aluepoliittiset toimet, jotka ovat kohdistettavissa 26613: tään kansalliseen ohjelmatyöhön. Samaa aluetta alueiden tarpeiden mukaisesti alueiden kehittä- 26614: koskevan kansallisen aluekehittämisohjelman ja misestä annetun lain (1135/93) tavoitteen saavut- 26615: ED-suunnitelmien (tavoitteiden) tulee perustua tamiseksi. Koska olosuhteiden muuttuminen 26616: samaan yleiseen kehittärnisstrategiaan. Alueke- edellyttää tavoiteohjelmarakenteelta joustavuut- 26617: hittämisohjelma on maakunnan kehittämisen ko- ta, ohjelmat ovat määräaikaisia ja niitä arvioidaan 26618: konaisohjelma, josta ED-suunnitelma muodostaa vuosittain. Asetukseen voidaan ottaa myöhem- 26619: sisällöllisesti, ajallisesti ja useissa tapauksissa min tarpeen vaatiessa muitakin tavoiteohjelmia 26620: myös alueellisesti rajatun osan. nykyisten lisäksi. Nykyisiä tavoiteohjelmia ovat 26621: Euroopan unionin alueellisia tavoitteita kos- kehitysalueohjelma, rakennemuutosohjelma, 26622: kevat suunnitelmat eroavat kansallisista alueke- maaseutuohjelma, saaristo-ohjelma, osaamiskes- 26623: hittämisohjelmista. ED:n ohjelmilla pyritään tark- kusohjelma ja raja-alueohjelma. 26624: kaan määritettyihin tuloksiin annetun rahoitus- Suomalaiset tavoiteohjelmat rinnastuvat EU:n 26625: kehyksen rajoissa. Konkreettiset rahoitussuunni- alueellisiin tavoitteisiin siten, että kehitysalueoh- 26626: telmat, tulosten määrällinen etukäteisarviointi ja jelmaa vastaa tavoite 6 (harvaan asuttujen aluei- 26627: ympäristövaikutusten arviointi ovat esimerkkejä den tukeminen), rakennemuutosalueohjelmaa 26628: piirteistä, jotka ovat verraten uusia asioita ainakin tavoite 2 (taantuvien teollisuusalueiden tukemi- 26629: suomalaisessa suunnittelukäytännössä. Toisaalta nen) ja maaseutu- ja saaristo-ohjelmia tavoite 5b 26630: ED-ohjelmien toimenpide-esitykset jäävät ylei- (maaseudun kehittäminen ja sen rakenteiden 26631: semmälle tasolle kuin kansallisten ohjelmien. uusiminen). 26632: Yhteisiä piirteitä ovat puolestaan ongelma-ana- EU:n ns. yhteisöaloitteisiin liittyvät ohjelmat 26633: lyysi ja strateginen ajattelutapa. Mainittujen ero- laaditaan myös osana maakunnallisia kehittämis- 26634: jen takia ED-suunnitelmien laadinta edellyttää ohjelmia sellaisten alueiden osalta, jotka kuulu- 26635: osittain toisenlaista otetta kuin kansallisten ohjel- vat ED:n alueellisten tavoitteiden piiriin. Yhteisö- 26636: mien laadinta. Erityistä huomiota joudutaan kiin- aloitteet ovat unionin omia kehittämisohjelmia, 26637: nittämään etenkin esitettävien toimenpideohjel- jotka toteutetaan jäsenvaltioissa niiden suostu- 26638: mien realistisuuteen. muksella ja osana unionilta saatavaa aluetukea. 26639: Maakunnittaisten ohjelmien kokoamisesta yh- Osa rakennerahastojen varoista on varattu näihin 26640: tenäisiksi tavoitteittaisiksi kokonaisuuksiksi vas- unionin näkökulmasta lähteviin ohjelmiin ja pi- 26641: taa sisäasiainministeriö. Sen on huolehdittava lottiprojekteihin. Myös näiden osalta konkreettis- 26642: 86 26643: 26644: ten toimenpideohjelmien laadinnasta ja toteutta- T a v o i t e 6 - o h j e 1 m a n (harvaan asu- 26645: misesta huolehtivat alueet tai jäsenvaltiot tut alueet) tavoitteena on: 26646: - vähentää tavoite 6 -alueen työttömyyttä 26647: Suomen valtakunnalliset EU-tavoiteohjel- 2,1 %:lla ja 8 000 työttömällä vuosittain (kerto- 26648: mat. Suomen valtakunnalliset ED-tavoiteoh- musvuoden lopun työttömyysaste 23,8 %, 90 600 26649: jelmat toimitettiin ED:n komissiolle 8.3.1995. työtöntä) 26650: Komissio hyväksyi tavoite 6 ja 2 -ohjelmat -lisätä yksityisten palvelujen ja teollisuuden 26651: 13.7.1995 ja tavoite 5b -ohjelman 13.11.1995. työpaikkoja 135 OOO:een (nykytaso 117 500) 26652: Suomi jätti kertomusvuoden puolivälissä komis- - pienentää alueen bkt:n eroa kansalliseen 26653: siolle kolme Interreg-ohjelmaa (Ruotsin kanssa keskiarvoon viidellä prosenttiyksiköllä 20 %:stä 26654: yhteiset) ja kaksi Leader-ohjelmaa (6 ja 5b 15 %:iin. 26655: -ohjelmat). Venäjälle suuntautuvat kolme Inter- Lisäksi ohjelman tavoitteena on lisätä naisten 26656: reg-ohjelmaa ja Viroon suuntautuva ohjelma jä- ja nuorten työpaikkojen määrää. 26657: tettiin komissiolle kertomusvuoden marraskuun Tavoite 6 -ohjelmassa on kolme toimintalin- 26658: lopulla. Tuolloin jätettiin myös Drban-ohjelma jaa: 26659: Qoensuu). Siten kertomusvuonna ED-ohjelmien - yritystoiminnan vahvistaminen ja yritysten 26660: toteutuksissa pääsivät varsinaisesti käyntiin ta- kilpailukyvyn parantaminen 26661: voite 6 ja 2 -ohjelmat, mutta myös 5b-ohjelman - työvoimavarojen ja osaamisen kehittämi- 26662: toteutus käynnistyi. Eri tavoitealueilla maakun- nen 26663: tien liitot valmistelivat omat alueelliset ohjelman- - maa,- metsä- ja kalatalous, maaseudun 26664: sa. Tavoite 6, 2 ja 5b -ohjelmien yhtenäiset kehittäminen ja ympäristö. 26665: ohjelma-asiakirjat sisältävät maakunnittaiset ra- Ensimmäinen toimintalinja sisältää seitsemän, 26666: hoitustaulukot toimintalinjoittain. toinen kahdeksan ja kolmas yksitoista toimenpi- 26667: Ensimmäiset Suomea koskevat EU:n rakenne- dekokonaisuutta. 26668: poliittiset tavoiteohjelmat valmisteltiin varsin ki- Saadun selvityksen mukaan tavoite 6 -ohjel- 26669: reällä aikataululla yhdessä kansallisten aluekehi- man alueilla käynnistettiin kertomusvuoden ai- 26670: tysohjelmien kanssa. Kertomusvuoden talous- kana hankkeita lähes 800, ja niihin sidottiin 26671: arvioon budjetoidun kansallisen rahoituksen ja julkista rahoitusta yhteensä 732,8 Mmk, mikä on 26672: ED-rahoituksen riittävää yhteensovitusta ei aika- 13 % koko ohjelmakauden julkisen rahoituksen 26673: taulun ja ohjelmien yleispiirteisyyden vuoksi ol- kehyksestä (5 642,2 Mmk). Vuoden 1996 maalis- 26674: lut mahdollista tehdä. Ohjelmat muuttuivat eräil- kuun loppuun mennessä vastuuviranomaisten 26675: tä osin oleellisesti komission hyväksymismenet- päätöksillä sidottujen hankkeiden yhteismäärä 26676: telyn aikana. oli noussut 1 020 hankkeeseen, ja niihin oli 26677: Tavoiteohjelmien rahoitus v. 1995-99 on sidottu julkista rahoitusta 797,4 Mmk. Vuoden 26678: seuraava: 1996 loppuun mennessä arvioidaan noin kol- 26679: manneksen EU:n rakennerahastojen koko kau- 26680: Kokonais- Ell-rahoitus den kehyksestä (2 614,1 Mmk) tulevan sidotuksi 26681: rahoitus 26682: Mmk 26683: vastuuviranomaisten päätöksillä. 26684: 2 667,5 26685: Ohjelmat ovat kaikilla alueilla käynnistyneet 26686: Tavoite 6 -ohjelma ................ . 7 693,1 26687: Tavoite 2 -ohjelma 1995-96 1 641,4 401,1 vähintään kohtuullisesti, ja käsittelyyn on tullut 26688: -Esitys komissiolle 1997-99. 3 726,5 678,0 korkeatasoisia hanke-esityksiä. Ohjelmakauden 26689: Tavoite 5b -ohjelma .............. . 3 560,0 1 110,1 alussa on ollut huolta joidenkin toimenpide- 26690: Yhteisöaloitteet ..................... . 1 565,6 782,8 kokonaisuuksien hankkeiden vähyydestä, mutta 26691: ohjelmakauden kuluesssa hankkeita on synty- 26692: nyt. Toisaalta joihinkin toimenpidekokonaisuuk- 26693: Lisäksi muiden ministeriöiden kautta makse- siin on tullut hanke-esityksiä niin paljon, että 26694: taan tukia tavoite 3, 4 ja 5a -ohjelmille niin, että alueellinen kehys on jo täyttymässä. 26695: kokonaisuudessaan unionista tuleva rahasumma T a v o i t e 5 b - o h j e 1 m a n (maaseudun 26696: on 9,883 mrd. mk vuoteen 1999 mennessä. On kehittäminen) yleisenä tavoitteena on pk-yritys- 26697: huomattava, että tavoite 2 -ohjelman rahoitus toiminnan lisääminen, vahvistaminen ja 26698: koskee ainoastaan vuosia 1995-96. Valtioneu- monipuolistaminen, perusmaatalouden kilpailu- 26699: vosto teki 8.8.1996 komissiolle esityksen tavoite kyvyn parantaminen ja maatalousväestön toi- 26700: 2 -ohjelman kolmivuotiskauden 1997-99 kehit- meentuloperustan laajentaminen sekä maaseu- 26701: tämisohjelmaksi ja rahoituskehykseksi. dun palvelujen ja vetovoimatekijöiden kehittämi- 26702: 87 26703: 26704: nen. Ohjelma sisältää myös määrällisiä yleista- on käynnistynyt työhallinnon alalla. Ne ovat 26705: voitteita tavoite 6 -ohjelman tavoin. lähinnä pk-yritysten henkilökunnan kehittämis- 26706: Tavoite 5b -ohjelma sisältää viisi toiminta- ja koulutusprojekteja. Opetushallituksen hank- 26707: linjaa: yritystoiminnan edistäminen, alkutuotan- keet ovat lähinnä korkeakoulujen järjestämiä tai 26708: non monipuolistaminen, osaamisen tason nosta- niiden omaan kehittämiseen suuntautuvia hank- 26709: minen, maaseutuyhteisöjen kehittäminen ja tek- keita. Kauppa- ja teollisuusministeriön käynnis- 26710: ninen apu. tämät hankkeet liittyvät yrittäjyyden edistämi- 26711: Ensimmäiseen toimintalinjaan kuuluu neljä, seen sekä pk-yritysten osaamisen kehittämiseen 26712: toiseen kuusi, kolmanteen kolme, neljänteen ja teknologian siirtoon. 26713: kuusi ja viidenteen kolme toimenpidettä. Ohjelman tähänastisia vaikutuksia arvioitaes- 26714: Ohjelman mukaisia hankkeita ehdittiin hyväk- sa voidaan todeta, että työttömyysaste tavoite 2 26715: syä n. 400 kertomusvuoden puolella, vaikka 5b -alueilla on alentunut jäsenyyttä edeltävään ai- 26716: -ohjelma hyväksyttiin vasta marraskuussa. kaan verrattuna 1, 7 prosenttiyksiköllä. Vuonna 26717: T a v o i t e 2 - o h j e 1m a n (taantuvat 1994 työttömyysaste oli tavoite 2 -alueilla keski- 26718: teollisuusalueet) yleisenä tavoitteena on työpaik- määrin 21,3 o/o. Koko maassa työttömyysaste on 26719: kojen lisääminen alueiden tuotantorakennetta pudonnut vertailuaikana 1,0 prosenttiyksikköä 26720: uudistamalla ja monipuolistamalla, parantamalla (20,0 o/o:sta 19,0 o/o:iin). 26721: yritysten kilpailukykyä ja edistämällä niiden kan- Valtioneuvosto teki 8.8.1996 Euroopan komis- 26722: sainvälistymistä. Ohjelman määrälliset yleista- siolle esityksen Suomen tavoite 2 -alueiden ke- 26723: voitteet ovat: hittärnisohjelmaksi ja sen rahoituskehykseksi 26724: - n. 10 000 teollisuus- ja palvelutyöpaikan kolmivuotiskaudelle 1997-99. Tavoite 2 -aluei- 26725: nettolisäys den ED-rahoituksen osuus on koko ohjelmakau- 26726: - työttömyysasteen aleneminen kansallisen della n. 678 Mmk eli 116,7 rnilj. ecua. Ohjelmien 26727: keskiarvon mukaisesti toteuttamiseen käytetään lisäksi 1 114 Mmk koti- 26728: - pk-yritysten määrän kasvu 3 o/o:lla maista julkista rahoitusta, josta valtaosa eli 770 26729: -vientiin suuntautuneiden pk-yritysten mää- Mmk varataan valtion talousarvioon eri ministe- 26730: rän kasvu 3 o/o:lla. riöiden kohdalle. 26731: Tavoite 2 -ohjelmassa on kolme toimintalin- Tämän uuden tavoite 2 -ohjelman keskeinen 26732: jaa: pyrkimys on työpaikkojen lisääminen ja uudista- 26733: - yritystoiminnan lisääminen, kehittäminen minen, koska tavoite 2 -alueiden pahin ongelma 26734: ja kansainvälistäminen on edelleen muuta maata korkeampi työttömyys. 26735: - elinkeinotoimintaa tukevan osaamisen ja Ohjelmakauden tavoitteena on vaikuttaa lähes 26736: teknologian tason nostaminen 15 000 uuden työpaikan syntymiseen tai olemas- 26737: - ympäristön suojeleminen, infrastruktuurin sa olevan työpaikan uudistamiseen. Sisäasiain- 26738: kehittäminen ja matkailun lisääminen. ministeriön mukaan jokaisen yksittäisen hank- 26739: Ensimmäinen ja toinen toimintalinja sisältävät keen on oltava työllistävä ja tämä työllisyysvaiku- 26740: kuusi ja kolmas kolme toimenpidettä. tus on oltava arvioitavissa. 26741: Suomen tavoite 2 -ohjelman saama EU:n osa- Suomen tavoite 2 -ohjelma koostuu kahdek- 26742: rahoitus v. 1995-96 on yhteensä 401 Mmk, josta sasta teollisuuden rakennemuutosohjelma-alu- 26743: 80 o/o on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) eesta. Komissio päätti aluerajauksista touko- 26744: ja 20 o/o Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoi- kuussa 1996. Alueet ovat samat kuin ohjelma- 26745: tusta. Euroopan aluekehitysrahaston varoista on kaudella 1995-96. Kolme aluetta eli Länsiran- 26746: osarahoitettu yritystoiminnan investointi- ja nikko, Itäinen Suomenlahti ja Kokkola ovat tär- 26747: kehittämishankkeita. Sen lisäksi on rahoitettu keitä tavaraliikenteen satamatoimintojen kannal- 26748: työllisyyden kannalta merkittäviä satamien tai ta. Etelä-Karjala on tärkeä rajanylitysalue Venäjäl- 26749: yhdyskuntarakenteen kehittämishankkeita. Näi- le. Päijät-Häme ja Keski-Suomi ovat maamme 26750: den kokonaiskustannukset ovat sisäasiainminis- sisäisen liikenteen solmukohtia. 26751: teriön ilmoituksen mukaan n. 200 Mmk, mistä 26752: kuntien rahoitusosuus on noin puolet. Hankkeis- Ohjelmien toteuttamiseen liittyviä ongel- 26753: sa arvioidaan syntyvän rakennusaikaisia työpaik- mia. Suomen valtakunnallisten EU-tavoiteohjel- 26754: koja n. 2 000 ja pysyviä 500. mien toimeenpanoa yhteensovitetaan, seurataan 26755: Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamien ja arvioidaan ohjelmakohtaisesti nimetyissä seu- 26756: hankkeiden käynnistyminen on alkanut todente- rantakomiteoissa, jotka on muodostettu toimival- 26757: olla vasta vuoden 1996 alusta. Eniten hankkeita taisten ministeriöiden, aluekehitysviranomais- 26758: 88 26759: 26760: ten, Suomen Kuntaliiton, työmarkkinaosapuol- - Maakunnan liitoilla on vähän päätösvaltaa 26761: ten, elinkeinoelämän, EU:n komission sekä tar- ja resursseja ohjelmien toteuttamisessa. Kerto- 26762: vittaessa Euroopan investointipankin edusta- musvuonna liitoille jaettiin maakunnan kehittä- 26763: jista. Aluetasolla toimeenpanoa seurataan ja misrahaa välittömään hanketoteutukseen 104 26764: yhteensovitetaan tarkoitusta varten perustetuissa Mmk, mistä ED-ohjelmien toteuttamisen osuus 26765: maakunnan yhteistyöryhmissä. Niihin kuuluu oli 54,7 Mmk ja kansallisiin hankkeisiin käytettä- 26766: mm. aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelä- vä osuus 49,4 Mmk. 26767: män ja työmarkkinaosapuolten edustajia. ED:n rakennerahastoista saadaan vuosittain 26768: ED:n rakennerahastojen vastuuministeriöt rahoitusta keskimäärin 340 milj. ecua eli 1 972 26769: ovat sisäasiainministeriö (tavoitteet 2, 5 b ja 6), Mmk (tavoitteet 2, 5b, 6, 3, 4 ja 5a sekä yhteisö- 26770: työministeriö (tavoitteet 3 ja 4) ja maa- ja metsä- aloitteet ja pilottihankkeet). Kansallisena vastara- 26771: talousministeriö (tavoite 5a). ED-ohjelmien val- hoituksena edellytetään vähintään vastaavaa 26772: mistelua, toimeenpanoa ja rahastohallintoa on määrää. Alueellisessa ohjelmapolitiikassa pel- 26773: yhteensovitettu eri ministeriöiden kesken ED- kästään kansalliset hankkeet ovat kokonaisuute- 26774: asiain komitean alue- ja rakennepolitiikan jaos- na huomattavasti merkittävämpiä kuin ED-hank- 26775: tossa (ED-jaosto 4). keet, jotka sinällään ovat tärkeitä. Sisäasiainmi- 26776: Sisäasiainministeriön mukaan kertomusvuon- nisteriön mukaan virastojen ja laitosten kansallis- 26777: na ohjelmapolitiikan painopiste oli ED-ohjelmis- ten ja ED-hankkeiden priorisointi ja suhde ei 26778: sa ja kansallinen ohjelmapolitiikka jäi osin vä- sisänsä ole ongelma. On vain pidettävä huolta 26779: hemmälle huomiolle. Kansallista ja ED-ohjelma- siitä, että tieto hankesuunnittelusta kulkee viras- 26780: politiikkaa onkin tarpeen entisestään yhteenso- tojen, laitosten ja alueiden välillä. Lisäksi tulee 26781: vittaa niin, että ED-ohjelmat ja muut alueelliset huolehtia siitä, että alueiden kehittämisen tavoit- 26782: erityisohjelmat ovat kiinteämmin maakuntien teiden toteuttamisesta huolehditaan myös alueil- 26783: aluekehittämisohjelmien osia. Ministeriön mie- la, jotka eivät kuulu EU:n tavoiteohjelmien pii- 26784: lestä maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä riin. Kansallista ja ED-ohjelmapolitiikkaa tulee 26785: voisi olla maakunnan kansallisen aluekehittä- tarkastella kokonaisuutena koko valtakunnan 26786: misohjelman ja maakunnan ED-hankkeiden to- alueella. Ministeriö korostaa, että ED :n tavoiteoh- 26787: teutuksen koordinointi. Keskeisenä keinona jelmien seuranta- ja toteutusvastuu on ensisijai- 26788: ohjelmien toteutuksessa voisivat olla ohjelmaso- sesti maakunnan yhteistyöryhmillä sekä valta- 26789: pimukset, joita tehdään maakunnan liittojen joh- kunnallisilla seurantakomiteoilla. 26790: dolla muiden toteuttajatahojen, mm. valtion 26791: aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehi- 26792: kuntien kesken. tysohjehniin. Kertomusvuoden valtion talous- 26793: Sisäasiainministeriön mukaan siirtyminen arvion yleisperusteluissa (Y 28) esitettiin arviot 26794: alueelliseen ohjelmapolitiikkaan on kiinteyttänyt rakennerahastohankkeiden kansallisen ja ED-ra- 26795: hankevalmistelua. Ongelmat liittyvät lähinnä oh- hoituksen jakautumisesta rahastoittain ja ministe- 26796: jelmia toteuttavan hallintojärjestelmän ja -kult- riöittäin sekä tavoitteittain ja ministeriöittäin. Täl- 26797: tuurin kehittymättömyyteen. Näitä ongelmia löin rakennerahastoista Suomelle saatava tuki 26798: ovat: arvioitiin 1 985,1 Mmk:ksi ja valtion kansallinen 26799: - Toteutusjärjestelmä on edelleen keskushal- vastarahoitus 2 878,3 Mmk:ksi. Muun muassa 26800: lintopainotteinen. tukiperusteiden sisällön tarkentumisen myötä ja 26801: - Tiedonkulku keskus- ja aluehallinnon välil- valuuttakurssimuutoksien johdosta kertomus- 26802: lä ei ole aina riittävää esim. priorisoinneista, jotka vuoden toisen lisätalousarvion yhteydessä ED:n 26803: koskevat virastojen ja laitosten kansallisten ja kokonaisrahoitusarviota pienennettiin 630 26804: ED-hankkeiden suunnittelua. Mmk:lla. Siten ED:n rakennerahastotueksi arvioi- 26805: - Alueiden kehittämisestä annetun lain tiin kertomusvuoden korjatussa talousarviossa 26806: (1135/93) 9 §:n 1 ja 2 momentin mukainen viran- 1 238 Mmk. 26807: omaisten yhteistyö ei toimi kunnolla. Tämä kos- Sisäasiainministeriölie kuuluu EAKR:n (Eu- 26808: kee erityisesti keskushallinnon välistä yhteistyö- roopan aluekehitysrahasto) varojen hallinnointi. 26809: tä. Aluetasolla yhteistyö on parempaa. Menoina kertomusvuoden toisen lisätalousarvi- 26810: - ED:n rakennerahastojen Suomen budje- on momentin 26.97.61 selvitysosassa EAKR:n 26811: tointijärjestelmä on monimutkainen ja liian yksi- varojen jakautuminen tavoiteohjelmittain ja mi- 26812: tyiskohtainen, mikä on osaltaan aiheuttanut vii- nisteriöittäin arvioitiin seuraavaksi: 26813: veitä ohjelmien toteutuksessa. 26814: 89 26815: 26816: Tavoite 6 Tavoite 2 Tavoite Sb Yhteensä Vastaava 26817: kansallinen 26818: osuus 26819: Mmk 26820: SM ....................................................................... . 19,4 22,2 15,9 57,5 45,4 26821: VM ....................................................................... . 1,0 1,0 2,0 26822: OPM .................................................................... . 15,1 11,1 4,4 30,6 31,2 26823: MMM ................................................................... . 2,4 5,6 8,0 4,0 26824: LM ....................................................................... . 4,7 9,9 14,6 6,2 26825: KTM .................................................................... . 69,4 66,3 35,5 171,2 179,0 26826: STM ..................................................................... . 2,6 2,6 2,6 26827: TM ....................................................................... . 17,6 34,1 8,9 60,6 75,9 26828: YM ....................................................................... . 3,4 4,4 6,0 13,8 19,0 26829: Ahvenanmaa ....................................................... . 5,4 5,4 26830: Yhteensä ............................................................. . 129,9 143,8 91,6 365,4 375,3 26831: 26832: 26833: 26834: Määrärahan jakauma hallinnonaJoittain on ar- siltä osin, kuin rahoituspäätösvaltaa ei ole dele- 26835: vioitu kyseessä olevista ohjelmista. EU:n tueksi 6- goitu aluehallintoon. Eri hallinnonaloilla käytän- 26836: alueella on oletettu keskimäärin 50 o/o, 2-alueella tö vaihtelee. Osittain pieniäkin rahoituspäätöksiä 26837: 39 o/o ja 5b-alueella 50 o/o julkisesta kokonaisra- tehdään keskushallinnossa. Omaksuttu budjetti- 26838: hoituksesta. Ministeriöt ovat jakaneet osan saa- käytäntö on osaltaan johtanut siihen, että varsi- 26839: mastaan rahoituksesta alaisensa hallinnon käyt- naisten toimivaltasäännösten nojalla aluehallin- 26840: töön. Samoin on menetelty muiden EU:n non viranomaisille kuuluvia päätöksiä tehdään 26841: rakennerahastoista vastuussa olevien ministe- myös keskushallinnossa. 26842: riöiden (työministeriö ja maa- ja metsätalousmi- Alueilla ohjelmahankkeiden valmistelu- ja 26843: nisteriö) kohdalla. seurantavastuu on maakunnan yhteistyöryhmäl- 26844: Rakennerahastovarojen ja niitä vastaavien lä. Maakunnan liitot tai sisäasiainministeriö teke- 26845: kansallisten rahoitusosuuksien monimutkainen vät rahoituspäätökset yhteistyöryhmien esityk- 26846: määrittely ja budjetointi rahastoittain sekä vaadit- sestä hankkeista, joihin käytetään sisäasiainmi- 26847: tavat irrotuspäätökset hidastivat sisäasiainminis- nisteriön hallinnonalalle budjetoitua sekä tähän 26848: teriön mukaan tavoiteohjelmien hanketoteutuk- vastarahoituksena käytettävää maakunnan liitoil- 26849: sen käynnistymistä. Rakennerahastovarojen ja le irrotettua maakunnan kehittämisrahaa. Maa- 26850: niitä vastaavien kansallisten rahoitusosuuksien kunnan liitot avustavat yhteistyöryhmiä. Muutoin 26851: budjetoinnissa valtion talousarvioon havaittiin maakunnan liitot ovat vastuussa ohjelmien toteu- 26852: erilaisia seuraaviin asiakohtiin liittyviä ongelmia: tuksesta tekemiensä ohjelmasopimusten mukai- 26853: - tulojen arviointi maksatusten epävarman sesti. 26854: jaksottumisen vuoksi Kukin rahoituspäätöksen tehnyt viranomai- 26855: - menojen arviointi hallinnonaJoittain nen on vastuussa hanketoteutukseen osoittami- 26856: - kansallisten rahoitusosuuksien varaukset ensa varojen seurannasta, maksatuksesta, val- 26857: eri hallinnonaloilla momenttien päätösosissa vonnasta sekä tilinpidosta EU:n asiaa koskevien 26858: - epävarmuus valuuttakursseista asetusten ja määräysten mukaisesti. Hanketoteu- 26859: - yhteisöaloitteiden budjetointi. tusta on valvottava hankesuunnitelman mukai- 26860: sesti. Väärinkäytöksissä on ryhdyttävä takaisin- 26861: Hankkeiden seuranta ja valvonta. Valta- perintätoimiin. Hankkeista pidetään keskitettyä 26862: kunnalliset seurantakomiteat seuraavat, valvovat hankerekisteriä, joka on eri osapuolten käytettä- 26863: ja arvioivat EU-tavoiteohjelmien yhtenäisten oh- vissä, yrityshankkeiden osalta vain summatietoi- 26864: jelma-asiakirjojen mukaista noudattamista. Näis- na. Asianomaiset vastuuministeriöt raportoivat 26865: sä komiteoissa ovat edustettuina mm. ministe- määräajoin EU:n komissiolle hanketoteutuksesta 26866: riöt, maakuntien liitot ja EU:n komissio. Valtion maksatuspyyntöjen yhteydessä. Komission tilin- 26867: keskushallintoviranomaiset tekevät konkreetti- tarkastusviranomaisten edustajat voivat halutes- 26868: set hankerahoituspäätökset maakunnan yhteis- saan milloin tahansa tehdä tarkastuskäyntejä 26869: työryhmien tai yritystukityöryhmien esityksestä hanketoteuttajien luona. Kansalliset tilintarkas- 26870: 90 26871: 26872: tuselimet valvovat ED-ohjelmarahoituksen käyt- tuskehyksiä ohjelmittain ja toimenpiteittäin ja 26873: töä valtion taloudenpidon kannalta ja EU:n ko- toisaalta samassa toimenpidekokonaisuudessa 26874: mission elimet ohjelmatoteutukseen liittyvien on useita hallinnonaloja ja muita toimijoita sa- 26875: EU:n tilinpitosäädösten kannalta. manaikaisesti käynnistämässä hankkeita, ei ko- 26876: Sisäasiainministeriöön on 13.11.1995 perustet- konaisuuden hallinta ja rahoituksen riittävyyden 26877: tu välittömästi kansliapäällikön alaisuuteen sisäi- varmistaminen ole aina käytännössä mahdollista. 26878: sen tarkastajan virka, joka on täytetty 1.3.1996 Valtakunnallisten tavoiteohjelmien seuranta- 26879: alkaen. Sisäinen tarkastus mm. tuottaa tietoa komiteat vastaavat ohjelmien toimeenpanosta ja 26880: ministeriön johdolle kansallisten viranomaisten seurannasta. Seurantakomiteoissa käsitehäviä 26881: Euroopan unionilta saatavien varojen talouden- asioita valmistellaan niiden sihteeristöissä ja or- 26882: hoidosta sekä näitä varoja koskevien myöntä- ganisaatiojaostoissa. Seurantakomiteoiden tä- 26883: mis-, maksatus- ja tarkastusjärjestelmien toimi- hänastinen työskentely on painottunut ohjelmi- 26884: vuudesta. Sisäisenä tarkastajana toimiva tarkas- en toimeenpanoa ja seurantaa sekä seurantako- 26885: tusneuvos tarkastaa ministeriötä ja hallinnonalaa mitean toimintaa koskevien menettelytapojen 26886: sekä aluekehitysviranomaisia ja avustuksensaajia luomiseen. Seurantakomitean työskentely on 26887: vuosittain hyväksyttävän tarkastussuunnitelman osoittautunut raskaaksi ja tehottomaksi. Syynä 26888: ja kansliapäällikön ohjeiden mukaisesti. Sisäinen ovat mm. seurantakomiteoiden menettelytapo- 26889: tarkastaja laatii ja varmentaa Euroopan unionin jen määrämuotoisuus, asioiden käsittelyn pikku- 26890: komissiolle lähetettävät ilmoitukset aluekehitys- tarkkuus, kokousten valmistelun raskaus sekä 26891: rahaston varojen käytöstä. komiteoiden suuri jäsenmäärä. 26892: Ympäristöministeriön mielestä seurantakomi- 26893: Tavoiteohjelmien toteutus eräillä muilla teoiden tulisi ensisijaisesti toimia Suomen ja ED:n 26894: hallinnonaloilla. Y m p ä r i s t ö m i n i s t e - komission välisenä yhteistyöelimenä, jossa Suo- 26895: r i ö. Ympäristöministeriöitä saadun selvityksen men tulisi puolustaa etujaan komission suuntaan 26896: mukaan ED:n tavoiteohjelmien toteutuksessa on rakennepoliittisten toimenpiteiden toteuttami- 26897: yhtenä vaikeutena vastuusuhteiden epäselvyys. sessa. Ongelmallista on se, ettei järjestelmässä 26898: Vastuu ohjelmien sisällöllisestä toteuttamisesta ole elintä, jossa Suomen kannat käsiteltäviin 26899: on ensisijaisesti alueellisilla maakunnan yhteis- asioihin valmisteltaisiin. Tämä on käytännössä 26900: työryhmillä ja valtakunnallisella seurantakomi- johtanut siihen, että seurantakomiteoissa muo- 26901: tealla. Niiden oikeudellista asemaa ja vastuuta dostuu usein maakunnan liittojen ja ministeriöi- 26902: näissä asioissa ei ole säädöksissä selkeästi määri- den välille vastakkainasetteluja, jotka tulisi sovit- 26903: telty. Hankkeiden rahoitusvastuu on puolestaan taa yhteen jo ennen seurantakomiteoiden koko- 26904: lähinnä valtion sektoriviranomaisilla, joiden uksia. 26905: kautta sekä kansallinen että ED-rahoitus kana- Ympäristöministeriö on painottanut, että seu- 26906: voidaan. Tavoiteohjelmien toteutuksessa ei val- rantakomiteoiden ja yhteistyöryhmien rooli on 26907: tioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti ole olennainen ohjelmien laatimisessa ja muuttami- 26908: ollut tarkoitus muuttaa kansallista päätöksente- sessa sekä ongelmien ratkaisemisessa. Vaikka 26909: koa eikä hallinnonalojen välisiä toimivaltasuh- menettely on raskas, mm. ehdottoman yksimieli- 26910: teita. Lopullinen päätösvalta on näin ollen sillä syysvaatimuksen johdosta, takaa ratkaisujen löy- 26911: viranomaisella, jolla on kansallinen rahoitus- tyminen laajan ja pitkäaikaisen sitoutumisen 26912: osuus. Tavoiteohjelmakohtaiset kehykset ovat hankkeisiin. 26913: kuitenkin sitovat koko suunnittelukauden ajalle, Ympäristöministeriö on myös kiinnittänyt 26914: mistä aiheutuu toimeenpanijoiden monilukui- huomiota tavoiteohjelmien seurannalle luotuun 26915: suuden vuoksi erittäin suuria yhteensovitustar- tai kehitteillä olevaan mittavaan seuranta- ja 26916: peita niin budjetoinnissa kuin toimeenpanossa- arviointijärjestelmään. Sinällään hankkeiden seu- 26917: kin. Esimerkiksi aluekehitysrahaston osalta ei ole rannan ja vaikuttavuuden arvioinnin tehostamis- 26918: olemassa vuosittaisia rahoituskehyksiä, jotka oli- ta ministeriö pitää tarpeellisena. Kun ED-rahoi- 26919: si yhteensovitettu talousarviossa olevaan kansal- tuksen osuus samantyyppiseen toimintaan esim. 26920: liseen rahoitukseen. koko valtiontaloudessa suunnatusta kokonaisra- 26921: Ympäristöministeriön mukaan suurin ongel- hoituksesta on kuitenkin hyvin pieni, on tilanne 26922: ma ED-ohjelmien toteuttamisessa on niiden yh- ministeriön mielestä epätasapainossa kokonai- 26923: teensovituksen monitahoisuus ja samanaikainen suuteen nähden. Muutoinkin ED-tavoiteohjel- 26924: hajautunut hankekäsittely. Kun maakunnan yh- mien hallinnointiin käytettävien resurssien mää- 26925: teistyöryhmillä ei ole selkeitä vuosittaisia rahoi- rää tulisi arvioida kriittisesti viimeistään siinä 26926: 91 26927: 26928: vaiheessa, kun ohjelmien toteutuksen alkuvai- jolloin joudutaan poikkeamaan momentin selvi- 26929: heen kankeudet ovat ohi ja menettelytavat va- tysosassa olevasta jaosta. Sosiaalirahasto-ohjel- 26930: kiintuneet. miin varatut kansalliset rahoitusosuudet on työ- 26931: T y ö m i n i s t e r i ö. Työministeriö koordi- ministeriön osalta budjetoitu yhdelle kolmen 26932: noi Suomessa EU:n rakennerahasto-ohjelmien vuoden siirtomäärärahamomentille 34.06.61 (Eu- 26933: sisältämiä sosiaalirahastotoimenpiteitä. Euroo- roopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansallinen 26934: pan sosiaalirahasto rahoittaa ohjelmissa sellaisia osarahoitus valtion osalta). 26935: koulutusta ja työllistymistä lisääviä toimia, joilla Aluekehitysrahasto-ohjelmiin varatut kansalli- 26936: edistetään työssäolevien, työttömyysuhan alais- set rahoitusosuudet on työministeriön osalta sen 26937: ten tai työttömien asemaa työmarkkinoilla. So- sijaan budjetoitu momenteille 34.06.62 (Valtion- 26938: siaalirahasto rahoittaa kokonaan työttömiin koh- apu työttömyyden lieventämiseen), 34.06.63 26939: distuvan tavoite 3 ja työttömyysuhan alaisiin (Työllisyyspoliittinen valtionapu investointeihin) 26940: kohdistuvan tavoite 4 -ohjelman sekä yhteisö- ja 34.06.77 (Sijoitusmenot työllisyyden turvaami- 26941: aloiteohjelmat Adapt ja Employment. Sosiaali- seksi), joista ensiksi mainittu on arviomääräraha 26942: rahaston tukemia toimenpiteitä on myös alueel- ja kaksi muuta kolmevuotisia siirtomäärärahoja. 26943: lisissa tavoiteohjelmissa 6, 2 ja 5b sekä yhteisö- Näiden momenttien osalta tilanne on sama kuin 26944: aloiteohjelmissa Interregii, Leaderii, Drban sekä muilla ministeriöillä, joilla kansallisia rahoitus- 26945: Pesca. Työministeriö on em. ohjelmien sisältä- osuuksia ei ole kerätty yhdelle momentille. Val- 26946: mien sosiaalirahastotoimenpiteiden keskeisin ra- tiovarainministeriön tulkinnan mukaan moment- 26947: hoittaja- ja toteuttajaviranomainen. Rahoitukseen tien sanamuoto (määrärahasta on varattu x mk 26948: osallistuvat työministeriön lisäksi opetusministe- jne.) merkitsee sitä, että varattua määrärahaa 26949: riö, kauppa- ja teollisuusministeriö, sisäasiainmi- enempää ei voida käyttää momentilla erikseen 26950: nisteriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä so- mainittujen rahastojen osarahoittamiin hankkei- 26951: siaali- ja terveysministeriö. Toimenpiteitä toteu- siin, vaikka ko. momentin pemstelut muuten 26952: tetaan kansallisten säädösten ja tavoitteiden mu- antaisivat siihen mahdollisuuden. Toisaalta jos 26953: kaisesti. varausta ei käytetä kokonaan, sitä ei myöskään 26954: Sosiaalirahastoasioita koordinoivat alueilla saa käyttää momentin käyttöpemsteiden salli- 26955: työvoimapiirit, jotka osallistuvat maakuntien yh- miin kokonaan kansallisiin hankkeisiin, jolloin 26956: teistyöryhmien työskentelyyn. Työvoimapiirin määrärahaa jää käyttämättä. 26957: tulee toimia yhteistyössä muiden paikallisten Työministeriö on myös todennut, että useiden 26958: toteuttajien kanssa ja vastata siitä, että rahoitetta- ministeriöiden pääluokkiin useille eri momen- 26959: vat sosiaalirahastoprojektit ovat sekä hyväksytty- teille jaettu ED-rahoitus aiheuttaa monimutkai- 26960: jen ohjelma-asiakirjojen että EU:n ja kansallisten sen seurantajärjestelmän. Momenttien tyypin 26961: säädösten mukaisia. Projektien tulee myös edetä osalta ei ole myöskään otettu yhtenäistä linjaa, 26962: suunnitellulla tavalla. Kansallisia ja sosiaalirahas- vaan esim. toiminnan ED-rahoituksen ja kansalli- 26963: ton rahoitusosuuksia myöntäessään työhallin- sen rahoituksen osuus voi olla erilaisella 26964: non tulee vastata, että projektit toteuttavat työ- momentilla. Samassa toiminnassa voidaan käyt- 26965: voimapoliittisia tavoitteita ja että mahdolliset va- tää eri hallinnonaloilla siirto- ja arviomäärärahoja 26966: rojen väärinkäytöstapaukset voidaan havaita ja tai esim. toiminta- ja siirtomenoja. Rahoituksen 26967: ehkäistä ennalta. käytön seurannan osalta kokonaisvaltaisen ra- 26968: Sosiaalirahastovarojen menot on merkitty ta- portoinnin saamiseksi on koottava usean eri- 26969: lousarvioon työministeriön pääluokkaan kolmen tyyppisen momentin käyttötietoja yhteen. Tiu- 26970: vuoden siirtomäärärahamomentille 34.01.61 kasti tulkittuina momenttipemstelut eivät aina 26971: (EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipoli- mahdollista kaikkien kyseiseen toimintaan liitty- 26972: tiikkaan). Momentin selvitysosassa varat on jaet- vien menojen maksamista niiltä momenteilta, 26973: tu ohjelmittain ja hallinnonaloittain, minkä pe- joihin määrärahat on varattu. 26974: msteella on tehty määrärahan osoituspäätökset Kauppa- ja teollisuusministe- 26975: muille ministeriöille. Sosiaalirahastovarojen me- riö. ED:n rakennerahasto-ohjelmien toteuttami- 26976: not on budjetoitu vuotuisperiaatteella riippumat- seen tarkoitetut ED:n varat osoitetaan tavoiteoh- 26977: ta kunakin vuonna sosiaalirahastosta tulevista jelmittain kauppa- ja teollisuusministeriölle ra- 26978: tuloista. Varsinaisia epäkohtia sosiaalirahastova- hastovastuullisten ministeriöiden (sisäasiain-, 26979: rojen menojen budjetoinnissa ei ole ollut. Hallin- maa- ja metsätalous- sekä työministeriö) irrotus- 26980: nonaloittainen jako saattaa kuitenkin ohjelmien päätöksissä. ED:n tavoiteohjelmien kansallinen 26981: toteuttamisvaiheessa osoittautua virheelliseksi, rahoitus tulee yrityksiä ja niiden toimintaympä- 26982: 92 26983: 26984: ristöä koskeviita osin pääasiallisesti kauppa- ja tyvät maksatukset kohdistuvat useampaan kuin 26985: teollisuusministeriön budjettimomenteilta. Nii- kolmeen vuoteen. Tämän vuoksi olisi joustavam- 26986: den käyttöä ja valvontaa ohjaa yleisten budjetti- paa, jos sisäasiainministeriön momentin 26.98.61 26987: ja valtionapusäännösten lisäksi kunkin yritystu- siirtomääräraha olisi käytettävissä neljän vuoden 26988: kiohjelman säädös. EU:n hyväksymät yritystuki- ajan. Tämä edellyttäisi budjettilain muuttamista 26989: ohjelmat sisältävät määräykset tukien käytön val- siten, että ED-määrärahoihin voitaisiin soveltaa 26990: vonnasta, tarkastuksesta ja takaisinperinnästä. pidempää kautta. 26991: Kertomusvuonna Euroopan aluekehitysrahas- Li i k e n ne m i n i s te r i ö. Liikenneminis- 26992: ton osarahoittamiin yrityshankkeisiin kauppa- ja teriön hallinnonalalle osoitettiin lähinnä tie- ja 26993: teollisuusministeriön hallinnonalalla myönnet- ratahankkeiden toteutukseen Euroopan alueke- 26994: tiin 363 Mmk. Tästä myönnetystä tuesta ED- hitysrahaston varoja kertomusvuonna ensimmäi- 26995: rahoituksen osuus oli 124 Mmk ja hallinnonalan senä eränä (80 % kokonaismäärästä) tavoite 2 26996: osuus 239 Mmk. Euroopan aluekehitysrahaston -ohjelmaan 3,8 Mmk ja tavoite 5 b -ohjelmaan 7,9 26997: osarahoittamiin yritystukihankkeisiin tarvittava Mmk eli yhteensä vajaat 12 Mmk. Kertomusvuo- 26998: kansallinen rahoitusosuus on pääasiallisesti bud- den talousarvioesityksen mukaan hallinnonalalle 26999: jetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- suunniteltiin budjetin laadintavaiheessa saatavan 27000: nonalalle. Kansallinen rahoitus näihin mitoite- yhteensä n. 86 Mmk aluekehitysvaroja. Liikenne- 27001: taan tavoiteohjelmien toteuttamista vastaavasti. ministeriön mukaan jo tämä osoittaa, että ohjel- 27002: Kertomusvuonna kansallinen rahoitusosuus ra- mien suunnittelussa on esiintynyt suuria puuttei- 27003: kennerahastohankkeissa oli pääsääntöisesti 64 % ta. 27004: ja EAKR:n osuus 36 %. Liikenneministeriön hallinonalalla rakennera- 27005: Tavoiteohjelmiin 2, 5b ja 6 sisältyvien yritystu- hastohankkeiden määrärahat budjetoitiin valtio- 27006: kihankkeiden toteuttamiseksi kansallinen myön- varainministeriön ohjeen mukaisesti varoja käyt- 27007: tämisvaltuus ja sitä vastaava EAKR:n osuus kiin- tävien virastojentoimintameno-ja investointimo- 27008: tiöidään kauppa- ja teollisuusministeriön osalta menteille siten, että päätösosassa ilmoitettiin ra- 27009: piiritoimistoittain valtioneuvoston päätöksellä. kennerahastoista saatavien varojen markkamää- 27010: Kiintiöinti perustuu piiritoimistojen esityksiin rä. Menettely on myös liikenneministeriön mie- 27011: ED-hankkeisiin tarvittavasta myöntämis- lestä jäykkä, sillä suunnittelu ei tuota budjetoin- 27012: valtuudesta sekä tilastotietoihin alueittaisista nin edellyttämiä tarkkoja tietoja. Koska nykyme- 27013: väestöosuuksista, teollisuuden työpaikoista ja nettelyllä vain eduskunta voi muuttaa tarkoituk- 27014: työttömyysasteesta. seen budjetoitua määrärahaa, on kaikki korjauk- 27015: Kauppa- ja teollisuusministeriöitä saadun sel- set jouduttu tekemään lisätalousarvioissa. 27016: vityksen mukaan ED-määrärahojen myöntämi- Liikenneministeriö on siirtänyt määrärahat ja 27017: sen osalta ongelmalliseksi osoittautui kansallista niiden seurannan alaistensa virastojen ja laitos- 27018: myöntämisvaltuutta vastaavan ED-myöntämis- ten tehtäväksi. Sisäasiainministeriön ohjeen mu- 27019: valtuuden määrittelyn puuttuminen. Kansallisen kaan seurantatiedot on toimitettava sille vastuu- 27020: myöntämisvaltuuden rajoissa on voitu myöntää ministeriön kautta kuukausittain. Ainakin 27021: rahoitusta heti budjetin tultua voimaan. ED-mää- liikenneministeriön hallinnonalalla, missä alue- 27022: rärahan ollessa sekä myöntämis- että maksatus- kehitysvarat ovat suhteessa esim. perustienpidon 27023: valtuutus, ei ED-hankkeista voida tehdä päätök- määrärahoihin varsin pienet, tuntuu kuukausit- 27024: siä ennen ED-määrärahan irrotusta kauppa- ja tainen raportointi tarpeettoman tiheältä. Seuran- 27025: teollisuusministeriön käyttöön. Kertomusvuon- tatietojen eriyttäminen virastojen ja laitosten kir- 27026: na ED-hankepäätökset siirtyivät vuoden lop- janpidossa aiheuttaa omat lisäongelmansa. Käy- 27027: puun aivan viimeisille päiville. Jotta käytäntö tännössä tämä edellyttää kirjanpidossa hanketa- 27028: olisi yhdenmukainen kansallisten tukien päättä- son seurantaa ja raportointia. Raportointiväliä 27029: misen kanssa, tulisi myös ED-rahoituksen osalta tulisikin esim. Tielaitoksen mielestä nykyisestään 27030: voida tehdä ennakkopäätöksiä kansallisen osa- selvästi harventaa. Ohjelmien toteuttamista seu- 27031: rahoituksen myöntämispäätöksen yhteydessä. rataan erikseen myös maakuntien liitoissa, jotka 27032: ED-määrärahojen maksatukset tapahtuvat si- pitävät hankerekisteriä maakunnan alueella ra- 27033: säasiainministeriön momentilta 26.98.61, joka on hoitetuista tavoiteohjelmiin 2, 5 b ja 6 kuuluvista 27034: kolmen vuoden siirtomäärärahamomentti. Kaup- hankkeista. Hankerekistereihin kerätään tietoja 27035: pa- ja teollisuusministeriön osalta Euroopan myös maksatusten osalta. 27036: aluekehitysrahaston tuen kohteena ovat usein Kun päätökset ED :n rahoitusosuudesta saatiin 27037: alueen kannalta merkittävät hankkeet, joihin liit- vasta vuosien 1995-96 vaihteessa, hankkeiden 27038: 93 27039: 27040: käynnistyminen siirtyi osittain vuodelle 1996. budjetoinnissa jatkettaisiin nykyistä käytäntöä 27041: Muutamissa tapauksissa tiepiirit aloittivat hank- paitsi, että sisäasiainministeriön pääluokassa Eu- 27042: keiden toteutuksen omilla tienpidon määrära- roopan aluekehitysrahasto -momentilla annettai- 27043: hoillaan jo ennen, kuin lopullinen päätös ED:n siin kauppa- ja teollisuusministeriölle myöntä- 27044: rahoitustuesta saatiin sisäasiainministeriöstä. Tie- misvaltuuksia, mikä mahdollistaisi joustavan 27045: laitos sai kertomusvuonna käyttöönsä vuoden yritysrahoituksen. 27046: 1995 ohjelmissa sovitusta ED:n rahoitusosuudes- Kuten edellä on jo todettu, kansallinen valtion 27047: ta 80 o/o. Loput saatiin eri päätöksellä vuoden osarahoitus on nykyisin budjetoitu sitovina sum- 27048: 1996 puolella. Loppurahoitus piti suunnitelman mina lukuisten talousarviomomenttien päätös- 27049: mukaan saada eri päätöksellä vuoden 1996 alku- osiin. Tällaisena järjestelmää on pidetty varsin 27050: puoliskolla. Sisäasiainministeriö kuitenkin koh- jäykkänä. Työryhmä onkin esittänyt, että valtion 27051: disti rakennerahastovaroja osaksi uudelleen, kansallisen osarahoituksen menovaraukset siir- 27052: mikä liikenneministeriön hallinnonalalla merkit- rettäisiin talousarviomomenttien päätösosista 27053: si rakennerahastovarojen vähennystä ja vastaa- pois ja momenttien käyttöperusteissa vain mai- 27054: vaa lisäystä kansalliseen rahoitukseen. Siten vi- nittaisiin käyttöoikeus ED-hankkeisiin. Moment- 27055: rastojen suunnittelumenettelystä poikkeavan, tien selvitysosassa voitaisiin esittää arvio ED- 27056: eriaikaisen ja raskaan suunnitteluprosessin lisäk- hankkeisiin varattavista markkamääristä. 27057: si rahoituspäätösten teko kahdessa osassa, sen Pääluokkien selvitysosassa arvioitaisiin koo- 27058: mahdolliset muutokset, kansallisen budjetoinnin tusti, kuinka suurelta osin hallinnonala osallistuu 27059: liika tarkkuus, moniportainen seurantamenettely rakennerahastojen kansalliseen rahoitukseen, ja 27060: sekä lisäksi kirjanpidon erilaisuus mm. hyväksyt- eriteltäisiin rahastoittain ja tavoitteittain kansallis- 27061: tävien menojen osalta ovat luoneet monimut- ten rahoitusosuuksien tarve. Ehdotus joustavoit- 27062: kaisen ja hankalan, ainakin liikenneministeriön taisi ja yksinkertaistaisi nykykäytäntöä. Valtiova- 27063: hallinnonalalle erittäin huonosti soveltuvan me- rainministeriö on kuitenkin katsonut eriävässä 27064: nettelyn. mielipiteessään, että tältä osin tulisi edelleen 27065: Lähinnä ns. Interreg-hankkeiden osalta näyt- noudattaa nykyistä käytäntöä. 27066: täisi ainakin niistä ensi kertaa päätettäessä muo- Työryhmä esitti edelleen, että järjestelmän 27067: dostuvan lisäongelmaksi se, että niitä koskevat yksinkertaistamiseksi pyrittäisiin ministeriöiden 27068: suunnitelmat valmistuvat esim. tavoite 2 ja 5b harkinnan mukaan yhdistämään pääluokkien si- 27069: -ohjelmia huomattavasti myöhemmin. Kun Inter- sällä kansallisia rahoitusosuuksia muutamalle 27070: reg-hankkeita koskevia maakuntien ja alueviran- momentille. Lisäksi mahdollisimman moni kan- 27071: omaisten riittävän selkeitä suunnitelmia ei ollut sallisen rahoituksen momentti muutettaisiin siir- 27072: vielä vuoden 1996 syksyn lisätalousarvioesitystä tomäärärahamomentiksi. 27073: valmisteltaessa, ei esim. Tielaitoksen talousar- Yhteisöaloitteiden osalta Ruotsin kanssa to- 27074: vion päätösosassa katsottu olevan perusteltua teutettavien Interreg-ohjelmien ED-varoja ei työ- 27075: sitoa määrärahoja näihin hankkeisiin. Näin ollen ryhmän mielestä vuodesta 1997 alkaen budjetoi- 27076: vuoden 1996 aikana Tielaitoksella ei ole määrä- taisi valtion talousarvioon, vaan komissio ohjaisi 27077: rahaa tehdä päätöksiä Interreg-hankkeista. eri rakennerahastojen varat suoraan maksatoksia 27078: hoitavan ja sihteeristönä toimivan viraston il- 27079: Kehittämisehdotuksia. Sisäasiainministeriö moittamille tileille. Yhteisöaloitteiden valtion 27080: asetti helmikuussa 1996 työryhmän selvittämään kansallinen rahoitus sisältyisi edelleenkin eri 27081: EU:n rakennerahastoista osarahoitettavien ohjel- hallinnonalojen momenteille, mutta ei sitovana 27082: mien ja hankkeiden määrärahojen budjetointiin varauksena päätösosassa. Momenteilla olisi mai- 27083: liittyviä ongelmia sekä tekemään ehdotuksensa, ninta käyttöoikeudesta yhteisöaloitehankkeiden 27084: kuinka rakennerahastovarat ja niihin liittyvät kansalliseen rahoitusosuuteen. Lisäksi sisäasiain- 27085: kansalliset määrärahat tulisi ottaa huomioon val- ministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö 27086: tion talousarviossa. Työryhmän ehdotuksen tuli esittävät eriävissä mielipiteissään, että Leaderin 27087: parantaa budjetointijärjestelmiä siten, että raken- kansallinen valtion rahoitus koottaisiin maa- ja 27088: nerahastoista osarahoitettavien ohjelmien ja metsätalousministeriön pääluokkaan ja Interre- 27089: hankkeiden toteuttaminen on nykyistä selkeäm- gin vastaava rahoitus sisäasiainministeriön pää- 27090: pää ja joustavampaa. Työryhmä jätti ehdotuksen- luokkaan maakunnan kehittämisrahamomentil- 27091: sa hallintoministerille 19.6.1996. le. Interregin osalta ED-ministerivaliokunta on 27092: Työryhmän ehdotuksen mukaan tavoiteohjel- päätynyt työryhmän enemmistön kannan mukai- 27093: mien 2, 3, 4, 5a, 5b ja 6 rakennerahastovarojen sen ja Leaderin osalta sisäasiainministeriön ja 27094: 94 27095: 27096: maa- ja metsätalousministeriön kannan mukai- viarahoitusta on jouduttu korjaamaan lisäta- 27097: sen mallin käyttöönottoon. Suomi on tehnyt lousarvioissa. Myös valtion talousarviokäytäntö 27098: tämän mukaiset esitykset komissiolle. osoittautui ohjelmien toteuttamisen kannalta 27099: ED-hankkeiden arvonlisäverokohtelua on eh- jäykäksi ja vaikeutti erityisesti kotimaisten rahoi- 27100: dotettu yhtenäistettäväksi niin, että kaikki raken- tusosuuksien varaamista hankkeiden toteutta- 27101: nerahastovaroista aiheutuvat arvonlisäverot voi- miseen. Näiden ongelmien ratkaiseminen edel- 27102: taisiin maksaa valtionvarainministeriön arvon- lyttääkin nykyistä joustavampaa käytäntöä val- 27103: lisäveromomentilta tai uudelta (avattavalta) ED- tion talousarvion laadinnassa. joitakin epäkoh- 27104: hankkeiden ALV-momentilta. Eriävässä mielipi- tia onkin pyritty korjaamaan vuoden 1997 ta- 27105: teessään valtiovarainministeriö katsoi, että ra- lousarvion laadinnassa. 27106: kennerahastohankkeiden ED-rahoitusosuuden Valtiontilintarkastajat toteavat, että EU-varo- 27107: arvonlisäveron maksumenettelyä ei muutettaisi, jen monimutkaisen budjettijärjestelmän ohella 27108: vaan vero maksettaisiin edelleen rakennerahas- tavoiteohjelmien toteuttamisen byrokraattisuus 27109: tomomentin määrärahasta. ja osin tehottomuus sekä erilaisten intressien 27110: yhteensovittaminen ovat hidastaneet ohjelmien 27111: Laki alueiden kehittämisestä (1135193) muut- käynnistymistä ja hankerahoituksen jakoa 27112: ti aluepolitiikan valmistelun ja toteuttamisen alueille. Hankkeiden toteuttamisessa on havaittu 27113: ohjelmaperusteiseksi ja samalla EUn vaatimus- aikaavieviä ja raskaita menettelytapoja, joita on 27114: ten mukaiseksi. Alueilla laadittavilla aluekehit- jatkossa kevennettävä. Alueilla tarvitaankin 27115: tämisohjelmilla yhteensovitetaan erilaisia tehtä- käytännön tietoja ja yhtenäisiä sovelluksia, ku- 27116: viä ja hankkeita sekä suunnataan niitä alueel- ten eri ministeriöiltä saaduista selvityksistä käy 27117: listen ja paikallisten ongelmien vaatimalla taval- ilmi. Sisäasiainministeriön tulee kiirehtiä ohjel- 27118: la. Uudesta aluepolitiikasta on EU-jäsenyyden mien joustavampaa ja ripeämpää toteutusta, 27119: myötä tullut merkittävästi vaikuttavampaa, kos- kehittää jatkuvasti niiden hallinnointia ja me- 27120: ka siihen on nyt käytettävissä enemmän varoja nettelytapoja yhdessä muiden ministeriöiden 27121: kuin aiemmin. Unionin rakennerahastojen oh- kanssa ja järjestää ohjelmatyöhön liittyvää 27122: jelmat tarjoavat taloudellisia mahdollisuuksia tiedotusta ja koulutusta. Rakennerahastolukien 27123: löytää terveitä ja käyttökelpoisia ratkaisuja ajan- saaminen ja hyödyntäminen edellyttävät kan- 27124: kohtaisiin kysymyksiimme, työttömyyteen ja sallisilta järjestelmiltä ja organisaatioilta nykyis- 27125: alueellisiin rakenneongelmiin. Tuloksetlinen tä selkeämpää ja tehokkaampaa toimintaa. 27126: työllisyyden hoito edellyttää ennen kaikkea pai- EU-tavoiteohjelmien toteutus, seuranta ja val- 27127: kallisiin työmarkkinoihin sovitettuja ratkaisuja. vonta tapahtuvat EUn ja kansallisten säädösten 27128: EUn rakennerahastojen alueellisia tavoitteita mukaisesti. Tukien käytön seurannassa ja val- 27129: koskevat ohjelmat laaditaan osana maakunnal- vonnassa yhteensovitetaan myös kaksi erilaista 27130: lisia kehittämisohjelmia. Ohjelmien laatiminen järjestelmää, kansallinen ja Euroopan unionin 27131: ja toteuttaminen edellyttävät tiivistä yhteistyötä seuranta- ja valvontajärjestelmä. Valtiontilin- 27132: sekä keskushallinnossa että alueiden sisällä eri tarkastajien saaman selvityksen mukaan tavoi- 27133: viranomaisten, kuntien ja yritysten kesken. teohjelmien seurannalle on luotu tai ollaan luo- 27134: Valtiontilintarkastajat katsovat, että alueilla tar- massa mittavaa, osin päällekkäistäkin seuran- 27135: vitaan nyt perusteltuja ja korkeatasoisia kehi- ta-, arviointi-ja tarkastusjärjestelmää. Valtionti- 27136: tyshankkeita, jotka vaikuttavat yritysten toimin- lintarkastajat pitävät tärkeänä EU-hankkeiden 27137: taedellytyksiin, synnyttävät työpaikkoja ja luovat seurannan, vaikuttavuuden arvioinnin ja tar- 27138: tervettä kasvua alueilla. Alueellinen omatoimi- kastuksen joustavaa ja tarkoituksenmukaista 27139: suus on tärkeä lähtökohta tuloksellisen aluepoli- järjestelyä. Kun alueellisessa ohjelmapolitiikassa 27140: tiikan hoidossa, jossa järkevällä tavalla on kansalliset hankkeet ovat kokonaisuutena huo- 27141: yhteensovitettava EU-hankkeiden toteutus ja mattavasti merkittävimpiä kuin sinänsä tärkeät 27142: kansallinen ohjelmapolitiikka. EU-hankkeet, tulisi myös ohjelmien seurannan 27143: Rakennerahasioista tulevat tuet ovat olleet ja valvonnan voimavarat suunnata ja mitoittaa 27144: monitahoinen budjettioikeudellinen ongelma. tämän mukaisesti. jatkossa Suomen hallituksen 27145: Kiireellisyyden ja ohjelmien yleispiirreisyyden tulisi tehdä aloite toimenpiteiksi, joilla selkeytet- 27146: vuoksi ei pystytty varmistamaan kansallisen ra- täisiin ja tehostettaisiin sekä kansallista että EUn 27147: hoituksen budjetointia aina oikeisiin menokoh- suorittamaa EU-varojen hallinnointia, seuran- 27148: tiin valtion talousarviossa, mistä syystä talousar- taa ja valvontaa. 27149: 95 27150: 27151: Ulkomaalaishallinto laissäädäntö ei eroa merkittävästi muiden ED- 27152: maiden lainsäädännöstä. 27153: Maassamme pysyväisluonteisesti asuvien ul- Euroopan unionin perustamissopimuksessa 27154: komaalaisten määrä on kasvanut 1990-luvulla (Maastrichtin sopimus) ulkomaalaisasiat määri- 27155: keskimäärin n. 7 OOO:lla vuodessa eli vuodesta tellään yhteisöasioina oikeus- ja sisäasioiksi. Har- 27156: 1990 vuoteen 1996 seuraavasti: monisoinnin kohteina ovat sopimuksen mukaan 27157: turvapaikkapolitiikka, ihmisten liikkuminen ja 27158: 1990 ·················································· 21200 sen valvonta unionin ulkorajoilla sekä maahan- 27159: 1991 ................................................. . 26 300 muuttopolitiikka ja kolmansien maiden kansalai- 27160: 1992 ................................................ .. 37600 sia koskeva politiikka. Ulkomaalaisosastolla on 27161: 1993 ................................................ .. 47000 keskeinen vastuu oikeus- ja sisäasioiden hallitus- 27162: 1994 ·················································· 55 600 ten välisestä yhteistyöstä maahanmuutto- ja tur- 27163: 1995 ·················································· 62 000 vapaikka-asioissa. Sisäasiainministeriön mukaan 27164: 1996 ·················································· 68600 toistaiseksi nykyisillä voimavaroilla tehtävistä on 27165: selvitty tyydyttävästi. Ulkomaalaisosaston tehtä- 27166: Suurimmat ulkomaalaisryhmät Suomessa vät lisääntyvät kuitenkin jatkossa, eikä niistä 27167: 1.1.1996 jakaantuivat maittain seuraavasti: selviydytä nykyisillä voimavaroilla. Erityisesti 27168: Schengenin sopimuksen jäsenyys edellyttää yhä 27169: Venäjä .............................................. . 9 692 enemmän osallistumista kokouksiin ja työryh- 27170: Viro .................................................. . 8 415 mien työskentelyyn. EU:n puheenjohtajuus v. 27171: Ruotsi ............................................... . 7 014 1999 vaatii runsaasti etukäteisjärjestelyjä ja hen- 27172: Ent. NL ............................................ .. 6 210 kilöstön koulutusta. Erityisesti on huomattava, 27173: Somalia ............................................ . 4 029 että Suomi on puoli vuotta ennen puheenjohta- 27174: Jugoslavia ......................................... . 2 408 juutta ja puoli vuotta sen jälkeen troikan jäsen. 27175: Vietnam ............................................ . 2 086 Tehtävät ja vastuu lisääntyvät eniten tänä aikana, 27176: Yhdysvallat ...................................... . 1852 mutta vaikutukset ovat tuntuvia jo kauan ennen 27177: Saksa ................................................ . 1 751 puheenjohtajakauden alkua. 27178: Iso-Britannia .................................... . 1697 Ulkomaalaisosastolla on valmisteltu lakia ul- 27179: komaalaisrekisteristä ja viisumirekisteristä. Halli- 27180: Ulkomaalaishallinnossa käsiteltävien yksittäis- tuksen esitys annetaan syksyllä 1996. Laissa on 27181: ten asioiden määrä on viime vuosien taloudelli- tarkoitus antaa säännökset rekisterien käyttötar- 27182: sesta tilanteesta huolimatta pysynyt suurena. koituksesta, sisällöstä ja tietolähteistä sekä rekis- 27183: Keski- ja Itä-Euroopan viimeaikaiset muutokset tereihin tallennettujen tietojen luovutuksesta. 27184: ovat aiheuttaneet Euroopassa huomattavan suu- 27185: ren muuttoliikkeen idästä länteen. Lisäksi muut- Hallinnon epäkohdat. Suomella ei toistai- 27186: topaine Lähi-Idästä ja Afrikasta on voimistunut seksi ole virallisesti määriteltyä ulkomaalaispoli- 27187: sekä yhteiskunnallisten levottomuuksien että tiikkaa, minkä on katsottu hankaloittaneen asioi- 27188: elintaso-ongelmien takia. Tämä on näkynyt den hoitoa. Käytännössä on nojauduttu pitkälti 27189: myös Suomen tilanteessa. asiaa koskevaan lainsäädäntöön, ministeriöiden 27190: Maamme liittyminen Euroopan unianiin on ohjeisiin ja viranomaisten tekemiin päätöksiin. 27191: huomattavasti lisännyt tehtäviä maahanmuut- Pääministeri Ahon hallituksen ulkomaalaispo- 27192: toon ja turvapaikkaan liittyvissä kysymyksissä. liittinen ministerityöryhmä muodostettiin v. 1992 27193: Suomi osallistuu Euroopan unionin III-pilarin laatimaan eduskunnalle annettavaa selontekoa 27194: hallitusten väliseen yhteistyöhön maahanmuut- ulkomaalaispolitiikan suuntaviivoista ja ulko- 27195: to- ja pakolaisasioissa sekä kolmansien valtioi- maalaisasioiden hoidosta. Ministerityöryhmä sai 27196: den kansalaisia koskevissa asioissa. Vastuumi- työnsä päätökseen, mutta selontekoa eduskun- 27197: nisteriönä on sisäasiainministeriö, jossa asioita nalle ei koskaan annettu. Nykyisessä hallituk- 27198: hoitaa ulkomaalaisosasto. Tässä yhteistyössä py- sessa ei tällaista työryhmää ole. 27199: ritään harmonisoimaan ED-maiden maahan- Suomen ulkomaalaishallinto on kansainväli- 27200: muutto- ja pakolaispolitiikkaa. Suomi ei EU:n sesti vertaillen varsin hajanaista ja jakautuu 27201: jäsenenä voi tehdä kovin omaperäisiä ratkaisuja usealle hallinnonalalle ( ulkoasiainministeriö, 27202: enää tälläkään alalla. Yhteistyössä on ilmennyt, opetusministeriö, työministeriö, sosiaali- ja ter- 27203: että Suomella ei ole mitään erityisiä vaikeuksia veysministeriö, oikeusministeriö ja sisäasiainmi- 27204: sitoutua sovittuihin toimiin. Suomen ulkomaa- nisteriö). Sisäasiainministeriö on keskeisin ulko- 27205: 96 27206: 27207: maalaisasioita hoitava viranomainen. Kertomus- Ulkomaalaishallinnon hajanaisuuden on kat- 27208: vuonna toteutettiin organisaatiomuutos, jossa sottu vaikeuttaneen mm. kokonaiskuvan muo- 27209: sisäasiainministeriön osastona toimineessa ulko- toutumista kansainvälisestä muuttoliikkeestä ja 27210: maalaiskeskuksessa hoidetut, yksittäisiä henki- ulkomaalaisten maahanmuutosta, viranomaisten 27211: löitä koskevat lupa- ja muut asiat sekä osin tulostavoitteiden asettamista, tutkimusten suorit- 27212: tasavallan presidentin ja sisäasiainministeriön tamista ja tilastojen laadintaa. Toimet yhdellä 27213: ratkaistaviksi kuuluneiden Suomen kansalaisuu- hallinnonalalla vaikuttavat toisen tuloksiin ja pal- 27214: den saamista, säilyttämistä ja menettämistä kos- velutaso saattaa eri hallinnonaloilla vaihdella 27215: kevien asioiden perusvalmistelu siirrettiin perus- mm. erilaisten rahoitusmahdollisuuksien vuoksi. 27216: tetulle Ulkomaalaisvirastolle. Muutos ei kuiten- Nämä ongelmat on todettu mm. v. 1992 valmistu- 27217: kaan vähentänyt hallinnon hajanaisuutta, koska neessa ulkomaalaispoliittisen työryhmän muis- 27218: kyse oli Sisäasiainministeriölie kuuluvien tehtä- tiossa. Myös lausuntomenettely ja valitusmahdol- 27219: vien uudelleenorganisoiunista hallinnonalan si- lisuuksien hyväksikäyttö viivästyttävät asioiden 27220: sällä. Uudistus jäi tässä suhteessa puutteelliseksi. lopullista ratkaisua. 27221: Sisäasiainministeriön hallinnonalalla paikallis- Kansliapäälliköiden yhteistyöelin eli ulko- 27222: poliisille kuuluvat yleisen ulkomaalaisvalvonnan maalaispoliittinen kansliapäällikkötyöryhmä on 27223: lisäksi turvapaikkatutkinta, oleskelulupa-asioita, kokoontunut tarvittaessa käsittelemään ja sovit- 27224: matkustusasiakirjoihin liittyviä tehtäviä sekä tamaan yhteen eri hallinnonaloille kuuluvia 27225: käännytys- ja karkotuspäätösten täytäntöön- asioita. Säännöllisesti esille tuleviin asioihin on 27226: pano. Maahantulon valvonnasta huolehtivat kuulunut esim. kiintiöpakolaisten ottaminen. Vii- 27227: sekä poliisi- että rajavartioviranomaiset Hallituk- me aikoina työryhmä on käsitellyt mm. rasismin 27228: sen esityksessä eduskunnalle valtion talousar- ja maahanmuutlajiin kohdistuvan suvaitsematto- 27229: vioksi vuodelle 1997 esitetään työministeriöön muuden vastustamista. 27230: 1.3.1997 lukien perustettavaksi toimisto, johon 27231: siirretään sosiaali- ja terveysministeriölle kuulu- Hallinnon kehittämistarve. Ulkomaalais- 27232: neet pakolaisasiat ja sen pakolaistoimistolle kuu- asioiden hallintoa selvitettiin valtioneuvoston 27233: luneet IVY- ja Baltian maiden alueiden paluu- kanslian aloitteesta v. 1993 eri ministeriöiden 27234: muuttoasiat näihin tehtäviin liittyvine määrära- edustajista koostuneessa työryhmässä, jonka 27235: hoineen ja henkilötyövuosineen. puheenjohtajana toimi sisäasiainministeriön 27236: Lähinnä valtioneuvoston ohjesääntöjen vuok- kansliapäällikkö. Työryhmä katsoi yksimielisesti, 27237: si eri viranomaisten tehtäväalueet menevät osit- että on tarkoituksenmukaista säilyttää ulkomaa- 27238: tain päällekkäin, eikä toimivalta- ja näkemysristi- laisasioita hoitavi en ministeriöiden työnjako tois- 27239: riidoilta ole voitu täysin välttyä. Hajanaisuus taiseksi ennallaan. Hallinnon uudistaminen on 27240: vaikeuttaa toisinaan asioiden kokonaisvaltaista ollut esillä myös hallinnon kehittämisen minis- 27241: käsittelyä. Ongelmat tiedostetaan kuitenkin eri terivaliokunnassa. Ministerivaliokunta totesi 27242: hallinnonaloilla eri tavoin. Myöskin muutok- 18.1.1994 päivätyssä kannanotossaan, että ulko- 27243: senhakuasteita on sisäasiainministeriön mielestä maalaisten vastaanottamiseen liittyvät valtion si- 27244: liian monia. Joihinkin tuomioistuimiin (lääninoi- säiset tehtävät eivät anna aihetta tässä vaiheessa 27245: keudet) asioita tulee varsin satunnaisesti, joten lisätoimiin hallinnon uudistamisen kannalta. 27246: asiantuntemus saattaa jäädä heikoksi eikä yhte- Kannanotto perustui 29.11.1993 päivättyyn val- 27247: näisiä linjauksia synny. tioneuvoston kanslian yhteenvetoon ajankohtai- 27248: Sisäasiainministeriön mukaan hallinnonalojen sista ministeriöiden toimialakysymyksistä. 27249: yhteistoiminta onnistuu käytännössä suhteelli- Eduskunta on toistuvasti kiinnittänyt huomio- 27250: sen hyvin. Asioiden koordinointi aiheuttaa kui- ta ulkomaalaishallinnon hajanaisuuteen ja edel- 27251: tenkin nmsaasti lisätyötä ja siten lisäkus- lyttänyt, että hallintoa kootaan yhteen. Myös 27252: tannuksia. Ongelmia ovat mm. tietoliikenneyh- monet viranomaistahot ovat katsoneet, että ulko- 27253: teyksien yhteensovittaminen ja tietojen vaihto eri maalaisasioiden kuuluminen usealle hallinnon- 27254: hallinnonalojen välillä ja myöskin hallinnonalo- alalle aiheuttaa ilmeistä resurssien tuhlausta. 27255: jen sisällä. Koska kukin virasto on voinut itsenäi- Antaessaan vastauksen hallituksen esitykseen 27256: sesti kehittää tietojärjestelmiään, myös ulko- laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 293/ 27257: maalaishallinnossa on törmätty yhteensovitta- 1992 vp) eduskunta kiinnitti huomiota nykyisen 27258: misongelmiin. Ulkomaalaishallinnon tietojärjes- ulkomaalaishallinnon hajanaisuuteen ja edellytti, 27259: telmien yhteensovittamista varten on perustettu että sitä kootaan yhteen. Käsitellessään hallituk- 27260: ULKONET-hanke, jossa eri tahot ovat mukana. sen esitystä laiksi Ulkomaalaisvirastosta, laiksi 27261: 97 27262: 27263: ulkomaalaislain muuttamisesta ja laiksi kansa- Ulkomaalaisviraston toiminta. Ulkomaa- 27264: laisuuslain muuttamisesta (HE 219/1994 vp) laisvirastoon siirrettiin ministeriön ulkomaa- 27265: eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy pikaisesti laisosastolta (ulkomaalaiskeskukselta) 82 henki- 27266: toimiin, joilla kootaan hajanainen ulkomaalais- lötyövuotta vastaava työntekijämäärä ja tarvitta- 27267: hallinto yhteen sisäasiainministeriön hallinnon- vat toimintamäärärahat Ministeriön ja ulkomaa- 27268: alalle. Tasavallan presidentti antoi 3.2.1995 val- laisosaston tehtäviksi jäivät ministeriön toimi- 27269: tioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskunnan alaan kuuluvien ulkomaalaishallintoa koskevien 27270: lausumasta aiheutuviin toimiin. Sisäasiainminis- eduskunnan ja hallituksen päätösten valmistelu, 27271: teriö on asettanut kertomusvuoden lokakuussa kansainvälinen yhteistoiminta ja Ulkomaalais- 27272: toimikunnan, jonka tehtävänä on laatia hallituk- viraston ohjaus. Osastoon jäi 14 henkilötyövuo- 27273: selle ulkomaalais- ja pakolaispoliittinen ohjelma. den työpanos. Kertomusvuoden aikana Ulko- 27274: Toimikunnan tulee myös arvioida nykyistä toimi- maalaisvirastoon siirrettiin muualta valtionhallin- 27275: valtajakoa ja selvittää, onko perusteltua koota nosta kahdeksan henkilöä. 27276: toimivaltaa nykyistä enempää. Toimikunnan Ulkomaalaisvirastoon siirtyneiden ratkaise- 27277: määräaika päättyy 31.12.1996. mattomien asioiden määrä oli lähes 10 000. Vi- 27278: Valtiontalouden tarkastusvirastossa tehtiin ul- reille tuli kertomusvuoden aikana n. 19 700 27279: komaalaisasioiden hallintoa koskeva tarkastus v. asiaa, ja ratkaisuja tehtiin n. 17 300, joten vuo- 27280: 1994. Selvittämällä silloisen organisaatiomallin denvaihteessa 1995-96 oli Ulkomaalaisvirastos- 27281: (ml. tietohallinto) puutteita ja haittatekijöitä sekä sa kesken olevien asioiden määrä n. 11 500. 27282: toiminnan rationalisointia ja sen esteitä tarkas- Tästä kansalaisuusasiat muodostavat 50%, lupa- 27283: tuksella on pyritty edesauttamaan ulkomaalais- asiat 29 %, muukalaispassit ja pakolaisten mat- 27284: hallinnon kehittämistä, jotta toiminnan tuloksel- kustusasiakirjat 10% ja turvapaikka- ja perheen- 27285: lisuus, tehokkuus ja taloudellisuus lisääntyisivät. yhdistämisasiat 8 %. Seuraavassa asetelmassa on 27286: Tarkastuksessa on käsitelty myös muutoksenha- esitetty ulkomaalaiskeskuksen ja Ulkomaalaisvi- 27287: kuun liittyviä kysymyksiä. raston toimintaa kuvaavien tunnuslukujen kehi- 27288: tys v. 1992-95: 27289: 27290: 27291: 1992 1993 1994 1995 27292: Oleskeluluvat ....................................................... 6 502 6 969 5 039 4 722 27293: Perheenyhdistämiset (henkilöä) ························· 779 2 045 1088 1 130 27294: Työluvat ............................................................... 1 591 1 404 1 126 1 018 27295: Lausunnot edustustoille ······································ 8862 8 069 7 275 5 390 27296: Turvapaikat (henkilöä) ........................................ 2 352 2 819 1 106 681 27297: Käännyttämiset .................................................... 470 946 432 211 27298: Karkottamiset ....................................................... 397 476 430 160 27299: Pakolaisen matkustusasiakirjat ............................ 403 448 27300: Muukalaispassit ................................................... 2 036 1 845 1 153 1737 27301: Takaisinotat ......................................................... 209 196 152 211 27302: Kansalaisuushakemukset .. ......... ................. ........ 611 682 610 508 27303: Kansalaisuusilmoitukset ...................................... 244 236 235 308 27304: Kansalaisuusselvitykset ja tiedustelu .................. 596 491 863 1513 27305: Yhteensä .............................................................. 24 649 26178 19 912 18 137 27306: 27307: Henkilöstö ··························································· 71 93 93 90 27308: Menot (1 000 mk) ................................................ 22 600 27 933 20 652 25 000 27309: Ratkaisut/henkilö ················································ 347 281 214 202 27310: Menot/ratkaisu(mk) ............................................. 917 1 067 1037 1 378 27311: 27312: 27313: Taulukossa perheenyhdistämiset koskevat Tuottavuusluvut on laskettu päätöksenteossa 27314: vain pakolaisia ja heihin rinnastettavia henkilöi- olleen henkilöstön määrän perusteella. Ne eivät 27315: tä. siis kuvaa päätöksentekoon käytettyä työaikaa. 27316: 27317: 7 360240L 27318: 98 27319: 27320: Viime vuosina mm. kansainväliseen yhteistyö- muutto näkyy selvästi hakemusten maanssa. 27321: hön ja sidosryhmien koulutukseen käytetty aika Myös erilaisten selvitysten määrä on noussut 27322: on lisääntynyt huomattavasti. Virkamiehiä on varsin huomattavasti. Kansalaisuusasioiden 27323: myös sijoitettu määräajaksi ulkomaanedustustoi- hoitamiseen on Ulkomaalaisvirastossa kohden- 27324: hin antamaan lausuntoja oleskeluluvista ja nettu lisää henkilökuntaa. Henkilöstön määrää ei 27325: perheenyhdistämishakemuksista. Kaikki tämä kuitenkaan ole pystytty lisäämään asioiden mää- 27326: työ ei näy tilastoissa. Osittain tuottavuuteen on rien kasvua vastaavasti. Kansalaisuusasioiden 27327: vaikuttanut myös organisaation uudistamisen jäl- keskimääräinen käsittelyaika on nyt jo yli kaksi 27328: keinen tilanne, missä osa henkilöstöstä on joutu- vuotta. Käsittelyajat ovat edelleen pitenemässä. 27329: nut mm. kouluttautumaan uusiin tehtäviin. Ulkomaalaisvirasto ja ulkomaalaisosasto ovat 27330: 1990-luvulla ulkomaalaiskeskuksessa ja sit- yhdessä valmistelleet kansalaisuussäädännön 27331: temmin Ulkomaalaisvirastossa käsiteltävien kokonaisuudistusta. 27332: asioiden määrä on kasvanut pääasiassa ulkomaa- Toinen kriittinen alue Ulkomaalaisviraston 27333: laisten maahanmuuton lisääntyessä. Osa lupa- toiminnassa on atk-järjestelmä. Ulkomaalaisvi- 27334: asioista siirrettiin ulkomaanedustustoille ja pai- rasto ylläpitää valtakunnallisessa käytössä (polii- 27335: kallispoliisille ulkomaalaislain uudistuksen myö- si, tulli ja rajavartiolaitos) olevaa ulkomaalaisre- 27336: tä v. 1991, mutta vaativimmat tapaukset jäivät kisteriä, jolla on keskeinen merkitys mm. Suo- 27337: silloin edelleen ulkomaalaiskeskukselle. Käsitte- men rajoilla tapahtuvassa passintarkastuksessa ja 27338: lyajat saatiin tällöin lyhenemään, mutta ne ovat poliisin suorittamassa ulkomaalaisvalvonnassa. 27339: ajoittain taas pidentyneet mm. käsiteltävien asioi- Ulkomaalaisviraston atk-järjestelmän uusiminen 27340: den monitahoisuuden vuoksi. Esimerkiksi ns. on aloitettu kertomusvuonna. Nykyisestä sulje- 27341: inkerinsuomalaisten paluumuttajien hakemus- tusta toimittajasidonnaisesta järjestelmästä on 27342: ten ratkaisemisen edellyttämät selvitykset ovat tarkoitus siirtyä avoimeen järjestelmään, koska 27343: osoittautuneet varsin työläiksi. vanhentuneen järjestelmän huoltoa ja ylläpitoa ei 27344: Turvapaikanhakijoiden määrä laski tuntuvasti voida enää taata. Jo aloitettua kehittämistyötä on 27345: v. 1994 ja pysyi samanlaisena myös kertomus- sisäasiainministeriön mukaan välttämätöntä jat- 27346: vuonna. Työmäärään tämä ei vaikuttanut vastaa- kaa suunnitelman mukaisesti, jotta Ulkomaa- 27347: vasti, sillä aiempien vuosien suuremmat luvut laisviraston päätöksenteko sekä sidosryhmien 27348: käsittivät asioita, jotka koskivat suuria ryhmiä, ulkomaalais- ja kansalaisuuslain mukaisten teh- 27349: joista voitiin tehdä yhdenmukaiset ratkaisut. Esi- tävien suorittaminen voidaan turvata. 27350: merkiksi entisestä Jugoslaviasta tulleille myön- 27351: nettiin oleskelulupa erityislailla kesällä 1993. Il- Suomen ulkomaalaislaki tuli voimaan 27352: meisen perusteettomat ja selvästi perusteettomat 1.2.1991, minkä jälkeen siihen on tehty muuta- 27353: eli turvallisista maista tulleiden henkilöiden tur- mia tarkistuksia. Lain säätämisestä tilanne on 27354: vapaikkahakemukset pystytään ratkaisemaan olennaisesti muuttunut, ja lakia onkin pidetty jo 27355: kohtuullisen nopeasti. Normaalimenettelyssä vanhentuneena ja sisäisesti ristiriitaisena, min- 27356: käsiteltävien hakemusten osalta on edelleen vii- kä vuoksi on vaadittukin ulkomaalaislain laaja- 27357: veitä, jotka johtuvat suurelta osin tuotettavien alaista kokonaisuudistusta. 27358: selvitysten saamisen vaikeudesta. Päätöksenteon Ulkomaalaispolitiikka ja lainsäädäntö toimi- 27359: pohjaksi tarvittavan maatietouden hankkimista ja vat yleensä vain tilanteessa, jossa ihmisten liik- 27360: analysointia onkin tarvetta kehittää enemmän kuminen on hallittua. Koska muutokset voivat 27361: kuin määrärahat nykyisin sallivat. olla ulkomaalaishallinnossa hyvinkin nopeita ja 27362: Turvapaikkahakemuksen käsittelyaika oli ker- vaikeasti ennustettavia, ovat hallinnon jousta- 27363: tomusvuonna keskimäärin 8,5 kuukautta. Turva- vuus ja sopetumiskyky erittäin tärkeitä. Valtion- 27364: paikkalautakunnassa Ulkomaalaisviraston rat- tilintarkastajien saamien selvitysten mukaan 27365: kaisu jäi voimaan 89 %:ssä kertomusvuoden ai- tämä ei toteudu nykyisin. Ongelmien on nähty 27366: kana ratkaistuista tapauksista. Ratkaistuissa ta- ilmenevän erityisesti pakolaisuuteen ja turoa- 27367: pauksissa n. 44 % hakijoista sai turvapaikan tai paikkaan liittyvissä kysymyksissä. Nopeasti 27368: pysyvässä tarkoituksessa myönnetyn oleskelu- muuttuvien, yllättäviä tekijöitä sisältävien asioi- 27369: luvan, joka oikeuttaa pääsemään pakolaishuol- den hoitaminen vaatii tehokasta yhteistyötä hal- 27370: lon piiriin. linnonalojen kesken. 27371: Ulkomaalaisviraston nopeimmin kasvava Valtiontilintarkastajien mielestä on viipymät- 27372: asiaryhmä on kansalaisuushakemukset. Vuosi- tä selvitettävä ja ratkaistava ulkomaalaisasiain 27373: kymmenen alussa alkanut lisääntynyt maahan- hallinnon organisaation kokoaminen. Nykyi- 27374: 99 27375: 27376: nen hallinnon hajanaisuus vaikeuttaa merkittä- Valtiontilintarkastajien saaman selvityksen 27377: västi koordinaatiotyötä ja aiheuttaa siten lisä- mukaan ulkomaalaishallinnon pirstoutunei- 27378: kustannuksia. Hajanaisuuden haitat ovat myös suus on johtanut myös atk-pohjaisen tietohallin- 27379: selvästi nähtävissä kansainväliseen yhteistyöhön non hajanaisuuteen, tietoturvan heikkouteen, 27380: liittyvissä asioissa, joissa Suomelta edellytetään epätaloudellisiin ratkaisuihin ja yhteistyövai- 27381: yhteistä kantaa ja esiintymistä ulkomaalais- keuksiin. Nämä ongelmat tulee selvittää jo ennen 27382: asioissa. Kehittämisen tavoitteeksi on asetettava mahdollista hallinnon kokoamista kehittämällä 27383: kustannussäästöt, asiakkaiden oikeusturvan pa- viranomaisten välistä teknistä tietojenvaihtoa ja 27384: rantaminen sekä toiminnan tuloksellisuuden ja poistamalla tietojen tallentamisessa olevat pääl- 27385: tuottavuuden lisääminen. Hallinnon tuotta- lekkäisyydet. Ulkomaalaisviraston atk-järjestel- 27386: vuutta ja tuloksellisuutta voitaneen parhaiten män uudistamista ja sen toimivuuden varmista- 27387: parantaa ulkomaalaishallinnon toimintajärjes- mista on jatkettava suunnitelman mukaisesti vi- 27388: telmiä kehittämällä ja viranomaisten resursseja raston jatkuvan toimintakyvyn turvaamiseksi. 27389: ja toimintoja yhdistämällä. Tärkeää on löytää Tietojärjestelmien kehittämisessä on myös seu- 27390: mahdollisimman joustava ja kustannuksiltaan rattava Euroopan unianiin liittyviä kehittämis- 27391: edullinen hallintomalli oikeusturvaa vaaranta- tarpeita. 27392: matta. 27393: 100 27394: 27395: 27396: 27397: 27398: Puolustusministeriön hallinnonala 27399: 27400: Toiminnan kehittäminen - Varusmiehistä koulutetaan palvelukseen 27401: hyväksytyt 30 000 varusmiestä eli 80 % ikäluo- 27402: Puolustusvoimien tehtävät on määrätty puo- kasta. 27403: lustusvoimista annetussa laissa ( 402/7 4). Puolus- - Yleishallinnossa otetaan käyttöön keskei- 27404: tusvoimien toiminnan päämäärä perustuu mai- set tietojärjestelmät (esikuntajärjestelmä, toimin- 27405: nitussa laissa määrättyihin tehtävätavoitteisiin. nan ja talouden suunnittelun ja seurannan tieto- 27406: Toiminnassa otetaan huomioon muutokset Eu- järjestelmä sekä operatiivisen johtamisen 27407: roopan turvallisuuspoliittisessa rakenteessa ja tietojärjestelmä). 27408: sotilaspoliittisessa kehityksessä, lisääntyvät vel- - Materiaalialalla jatketaan torjuntahävittäji- 27409: voitteet osallistua kansainväliseen kriisinhallin- en uusintaa, uusitaan osia tiedustelu-, valvonta- 27410: tatoimintaan YK:n ja ETYJ:n puitteissa, kansain- ja johtamisjärjestelmästä sekä aloitetaan tiedus- 27411: välinen yhteistoiminta, puolustusvoimien kehit- telun, valvonnan ja johtamisen tilausvaltuus. 27412: tämistarpeet ja valtiontalouden rahoitusmahdol- - Pidetään koulutuksen edellyttämä mate- 27413: lisuudet Euroopan unianiin liittymisen yhtey- raali käyttökunnossa, turvataan muun hankitun 27414: dessä Suomi on ilmoittanut ylläpitävänsä asian- materiaalin varastokuntoon saattaminen sekä 27415: mukaista, turvallisuusympäristöön nähden us- turvataan puolustuskyvyn kannalta välttämättö- 27416: kottavaa itsenäistä kansallista puolustuskykyä. män lentokaluston ja alusten toimintakunto. 27417: Toiminnan sopeuttamiseksi myönnettyihin - Turvataan puolustushallinnon toiminnan 27418: määrärahoihin puolustusvoimien organisaatiota kannalta välttämätön uudisrakentaminen sa- 27419: ja toimintaa on viime vuosina rationalisoitu ja moin kuin kiinteistöjen kunnon ja arvon säilymi- 27420: hankintojen maksatusta siirretty. Rationalisointi- nen tarvittavin korjaustoimin. 27421: ohjelman toteuttamisesta aiheutuva henkilöstön Valtiontalouden heikko tila on vaikuttanut ja 27422: vähentäminen on pyritty toteuttamaan luonnol- vaikuttaa edelleen puolustusvoimien määrära- 27423: lista poistumaa hyväksi käyttäen. hoihin. Niukkenevat voimavarat on puolustus- 27424: Toiminnan painopistealueet ovat: ministeriön mukaan käytettävä entistä tehok- 27425: - Hallinnonalan tehtäväjaon, toimintojen ja kaammin ja taloudellisemmin, ja toiminnot on 27426: organisaatioiden kehittämistä jatketaan laaditun asetettava tärkeysjärjestykseen. Valtionvarainmi- 27427: rationalisointiohjelman ja tulosjohtamisen peri- nisteriö on todennut, että valtiontalouden ter- 27428: aatteiden pohjalta. vehdyttäminen edellyttää vielä pitkään erittäin 27429: - Maanpuolustuskorkeakoulun perustut- tiukkaa finanssipolitiikkaa. Sen vuoksi myös- 27430: kinto-osaston ja Maanpuolustusopiston kurssien kään puolustushallinnon menoihin ei ole odo- 27431: aloitusvahvuudet pidetään upseerien osalta 110 tettavissa lähivuosina ainakaan olennaisia mää- 27432: henkilönä ja opistoupseerien osalta 270 henkilö- rärahalisäyksiä. 27433: nä. Seuraavassa taulukossa on esitetty hallituksen 27434: - Kertausharjoituksien määrällisenä tavoit- päättämän puolustusministeriön hallinnonalan 27435: teena pidetään 200 000 kertausharjoituspäivää, kehyspäätöksen pohjalta laskettu puolustusvoi- 27436: mikä on 55 % kertausharjoituskoulutuksen ta- mien toimintamenojen kehitys (menokehys) ja 27437: voitetasosta. jakauma v. 1997-99: 27438: 27439: 1995 1996 1997 1998 1999 27440: TP TA TTS TTS TTS 27441: Mmk 27442: Toimintamenot yhteensä .................................................. . 5 338 5 164 5 078 4 982 4 885 27443: Palkat ................................................................................. . 3 060 3 133 3 176 3 176 3 176 27444: Kiinteistöjen ylläpito ......................................................... . 500 520 473 473 473 27445: Korvaukset ja vakuutukset .............................................. .. 96 96 96 96 96 27446: Muut toimintamenot .......................................................... . 1668 1 415 1 333 1 237 1 140 27447: Muiden toimintamenojen osuus, % .................................. . 31 26 26 25 23 27448: 101 27449: 27450: Puolustusministeriön hallinnonalan menoja minnan keskittämistä, yhdistämistä tai lakkautta- 27451: koskeva kehyspäätös merkitsee toimintameno- mista koskevat hallinnolliset päätökset. Puolus- 27452: jen supistumista vuoteen 1999 tultaessa kerto- tusvoimain komentaja päätti toimivaltansa ra- 27453: musvuoden tilinpäätöksestä 8,5 o/o:lla ja vuoden joissa esikuntien, joukko-osastojen ja sotilaslai- 27454: 1996 talousarviosta 5,7 o/o:lla. Toimintamenojen tosten sisäisistä kokoonpanomuutoksista. Kerto- 27455: määrärahasta katettavan muiden toimintameno- musvuoden aikana päätettiin mm. asekoulun, 27456: jen määrärahaosuus laskee vielä nopeammin, eli esikuntakoulun ja varusmiessoittokunnan siir- 27457: 33 o/o:lla kertomusvuoden tilinpäätöksestä. Tästä roista sekä maanpuolustuskorkeakoulun ja puo- 27458: osuudesta katetaan suurimpina menoerinä mm. lustusvoimien materiaalilaitoksen esikunnan 27459: kiinteistöjen ylläpitomenot, asevelvollisten yllä- keskittämisestä. Kertomusvuoden joulukuussa 27460: pitomenot ja varustuksen käyttömenot sekä puo- puolustusministeri päätti pääesikunnan esityk- 27461: lustusvoimien oman toiminnan käyttömenot sestä lopuista ohjelmaan liittyvistä siirroista, lak- 27462: Puolustusministeriön mukaan materiaalihan- kauttamisista ja perustamisista. Tällöin päätettiin 27463: kinnoissa jäädään 1990-luvulla ilmavoimia lu- mm. Helsingin, Haminan ja Oulun joukkojen 27464: kuun ottamatta olennaisesti jälkeen pitkän ajan paikallisista yhdistämisistä, järjestelyistä, varus- 27465: suunnitelmista. Tämä johtuu hallituksen teke- mieskoulutuksen lopettamisesta Ylämyllyllä 27466: mistä viime vuosien säästöpäätöksistä ja tulevis- sekä Oulun vaatetuskorjaamon lakkauttamises- 27467: ta menokehyksistä. ta. Lisäksi on tehty periaatepäätökset mm. soti- 27468: lasmusiikkitoiminnan ja tietotekniikka-alan ke- 27469: Eräät kehittämishankkeet. Toiminnan ra- hittämisestä. Näiden ohella on toteutettu lukuisia 27470: tionalisoimiseksi ja resurssien käytön tehostami- joukko-osastojen sisäisiä organisaatiomuutok- 27471: seksi uudistettiin 1.1.1993 puolustusvoimien sia. 27472: johtamis- ja hallintojärjestelmä. Uudistuksessa Puolustusvoimat asetti jatkosuunnittelun ko- 27473: maa jaettiin lähinnä poikkeusolojen varalta kol- konaistavoitteeksi 100 Mmk:n pysyvät vuotuiset 27474: meen maanpuolustusalueeseen. Sotilasläänit, säästöt tämän vuosikymmenen loppuun men- 27475: joita on 12, muodostavat puolustusvoimien alu- nessä, joista kiinteistöjen ylläpitosäästöjen osuus 27476: eellisen puolustusjärjestelmän ja aluehallinnon on 10--20 Mmk. Kaikki puolustusvoimien esi- 27477: kannalta keskeiset johtoportaat Aikaisempien kunnat, joukko-osastot ja sotilaslaitokset laativat 27478: sotilaspiirien tehtävät ja resurssit siirrettiin uusi- omat, kokonaisohjelman linjauksiin perustuvat 27479: muotoisille sotilaslääneille sekä osittain joukko- rationalisointi- ja kehittämissuunnitelmat pääesi- 27480: osastoille ja laitoksille. Sotilasläänit johtavat alu- kunnan suunnittelukäskyn perusteella. Ministe- 27481: eensa sotilaallista maanpuolustusta, siihen liitty- riö on alustavasti sopinut pääesikunnan kanssa, 27482: viä valmisteluita, alueellaan olevien joukkojen että vuoden 1996 aikana käynnistetään rationali- 27483: huoltoa sekä asevelvollisten valvontaan liittyviä sointi- ja kehittämisohjelman uudistaminen. Ta- 27484: toimia ja palvelukseen määräämistä. Lisäksi ne voitteena on edelleen organisaation toiminnalli- 27485: ylläpitävät yhteyttä maanpuolustusta koskevissa nen kehittäminen ja pysyvien säästöjen aikaan- 27486: asioissa alueellaan oleviin viranomaisiin. Pääesi- saaminen. Myös voimakkaasti lisääntynyt kan- 27487: kunta organisoitiin henkilöstö-, operaatio-, sainvälisyys otetaan huomioon entistä selkeäm- 27488: huolto- ja maavoimaesikuntiin, ja sen henkilös- min. 27489: tön määrää vähennettiin. Puolustusministeriö käynnisti puolustusvalio- 27490: Huhtikuussa 1994 vahvistettiin puolus- kunnan lausumien johdosta kehittämistyön, jon- 27491: tushallinnon rauhan ajan organisaation rationali- ka tavoitteena on parantaa ja selkeyttää puolus- 27492: sointi- ja kehittämisohjelma. Ohjelman keskeisiä tushallinnon kiinteistö- ja rakennustoimen orga- 27493: tavoitteita ovat tarkoituksenmukaisten toimin- nisaatiota ja toimivuutta. Asiaa selvittänyt johto- 27494: nallisten kokonaisuuksien muodostaminen, ryhmä jätti 23.10.1995 puolustusministeriölle esi- 27495: kiinteiden kustannusten minimointi ja henkilös- tyksensä kiinteistö- ja rakennustoimen rationali- 27496: tön tarkoituksenmukaisen käytön kehittäminen. sointi- ja kehittämisohjelmaksi. Esityksen pohjal- 27497: Ohjelman toimeenpanon yksityiskohtainen ta on valmisteltu kehittämisen jatkotoimet, joi- 27498: suunnitteluvastuu määrättiin puolustusvoimille. den osalta on tehty ministeriön päätökset yhteis- 27499: Ohjelmaa oli valmisteltu puolustusministeriön ja toimintamenettelyn jälkeen. Puolustushallinnon 27500: pääesikunnan yhteistyönä jo useiden vuosien kiinteistö- ja rakennustoimen hallintoa käsitel- 27501: ajan. lään laajemmin tämän kertomusosuuden lopus- 27502: Puolustusministeriö teki kertomusvuoden ku- sa. 27503: luessa ohjelman keskeiset joukkojen siirtoja, toi- Selvitysmiestyönä laaditun puolustusvoimien 27504: 102 27505: 27506: terveydenhuollon rationalisointi- ja kehittämis- suunnitelmia lykkäämällä on voitu säilyttää ma- 27507: ohjelman pohjalta on käynnistetty jatkotyö puo- teriaalialan valmius sen keskeisillä osilta. Sen 27508: lustusvoimien terveydenhuollon kehittämiseksi. sijaan lähinnä kotimaisen puolustustarviketeolli- 27509: Tavoitteena on yhteistyön lisääminen muiden suuden valmiuden, jääkäriprikaatien kehittämi- 27510: terveydenhuollon palveluja tuottavien organi- sen ja koulutusampumatarvikkeiden kohdalla 27511: saatioiden kanssa kustannussäästöjen aikaan- rahoitus on viime vuosina ollut riittämätöntä, ja 27512: saamiseksi. Valtiontalouden tarkastusvirasto on määrärahaniukkuus tulee pitkittyessään alenta- 27513: myös kiinnittänyt asiaan huomiota ja käynnistä- maan materiaalista valmiutta. 27514: nyt tahollaan asiaa koskevan selvityksen. I 1 m a v o i m a t. Puolustusmateriaalihankin- 27515: Puolustusministeriö on pyytänyt pääesikun- tojen painopiste on siirtynyt selkeästi torjuntahä- 27516: taa valmistelemaan sotilasmusiikkialan henki- vittäjien uusintaan. Ensimmäiset neljä kaksipaik- 27517: löstö- ja koulutusjärjestelmän kokonaisvaltaisen kaista Hornet-konetta toimitettiin maahan kerto- 27518: uudistamisen. Tähän liittyen mm. osa soittajien musvuoden marraskuussa. Syksyllä 1996 aloite- 27519: viroista muutetaan siviiliviroiksi ja koko koulu- taan koneiden kokoonpano Kuorevedellä. Hor- 27520: tusjärjestelmä uudistetaan. net-kaluston käyttöönotto toteutetaan lähes ny- 27521: Henkilöstöalalla on vireillä useita kehittämis- kyisellä ilmavoimien organisaatiolla. Ilmavoi- 27522: hankkeita, joista keskeisimpiä ovat puolustusmi- mat on kohdentanut Hornet-toimintaan henki- 27523: nisteriön johtamisen, palkkausjärjestelmien ja löstöä etenkin lentovarikolla Tampereella ja Il- 27524: henkilöstöjärjestelmän rakenteiden kehittämi- mavoimien teknillisessä koulussa Kuorevedellä. 27525: nen sekä puolustusvoimien eläkejärjestelmien Kymmenkunta uutta henkilöä on palkattu näihin 27526: uudistaminen. Tietohallinnossa oli käynnissä joukko-osastoihin. Samanaikaisesti on kuitenkin 27527: mm. seuraavat hankkeet: henkilöstöä supistettu myös lentoteknisellä 27528: - puolustusvoimien esikuntajärjestelmä- toimialalta, joten ko. henkilöstö ei ole ollut 27529: hanke nettolisänä toiminnassa vaan on vähentänyt toi- 27530: - suunnittelun ja seurannan tietojärjestelmä mialan henkilöstömenetyksiä ko. määrällä. Jat- 27531: (SUSETI) kossa henkilöstöä on ilmavoimien mukaan kyet- 27532: - henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä (HE- tävä kohdenlamaan etenkin Hornetin elektronis- 27533: HATI) ten järjestelmien hallintaan. 27534: - operatiivinen johtamisjärjestelmä (OPJO) Hornetin mukanaan tuoma maanpuolustuk- 27535: - maavoimien joukkojen johtamisen tieto- sellinen etu tai hyöty on puolustusministeriön 27536: järjestelmien kehittämishanke QOTI). mukaan kiistaton verrattaessa tilannetta nykyi- 27537: siin torjuntahävittäjiin. Kuitenkin on muistettava, 27538: Materiaaliala. Kertomusvuonna valmisteltiin että Hornetit ovat operatiivisessa käytössä täysi- 27539: puolustushallinnon materiaalipoliittiset suunta- määräisesti vasta v. 2002. Valmius kasvaa vai- 27540: viivat. Niiden tavoitteena on luoda edellytykset heittain koneiden käyttöönoton (v. 1996-2000) 27541: materiaaliselle valmiudelle, kotimaisen puolus- ja käytön edellyttämän koulutuksen jälkeen. Yh- 27542: tustarviketeollisuuden toimintaedellytysten tur- teen torjuntahävittäjätyyppiin siirtyminen ai- 27543: vaaminen ja materiaalialan suunnittelun ja yh- heuttaa aikaisempaan verrattuna säästöjä. 27544: teistyön kehittäminen. Kertomusvuonna käyn- Huoltojärjestelmän selkeys ja koulutuksen yhte- 27545: nissä olleet hankintaohjelmat olivat torjuntahä- näistäminen tuovat aikanaan huomattavia sääs- 27546: vittäjien uusinta, jääkäriprikaatien aseistuksen ja töjä. Henkilöstön käytön yksinkertaistuminen 27547: ampumatarvikkeiden hankintaohjelmat, kauko- (mm. siirrot) ja tehostuminen on vaikeasti rahas- 27548: valvontatutkajärjestelmän hankinnat sekä johta- sa mitattavissa, mutta on pienen puolustushaa- 27549: misjärjestelmän, ilmapuolustuksen ja tutkimus- ran kannalta merkittävä etu. 27550: toiminnan kehittäminen. Tiedustelu-, valvonta- Hornet-kaluston säilytystilojen perusongelma 27551: ja johtamisjärjestelmien hankkimiseksi myönnet- on koneen nykyisiä hävittäjiä selvästi suurempi 27552: tiin uusi, 500 Mmk:n tilausvaltuus, jonka maksu- koko. Varsinaisten lentokonehallien nykyiset ti- 27553: aikataulu ulottuu vuoteen 1999 saakka. Tämän ja lat riittävät pääpiirteisesti, mutta lento- 27554: aiemmin muihin puolustusmateriaalihankintoi- koneluoliin on tehtävä muutostöitä Rissalassa ja 27555: hin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä ar- Rovaniemellä. Samoin muutostöitä tarvitaan 27556: vioidaan aiheutuvan menoja v. 1996-2001 yh- koekäyttötiloihin ja lentokoneiden seisonta- 27557: teensä n. 13 mrd. mk. alueilla. Pirkkalaan valmistuu v. 1996 uusi 27558: Puolustusministeriön mukaan määrärahojen simulaattorirakennus, sillä aiempi tila ei mahdol- 27559: käyttöä ja hankintoja priorisoimalla ja hankinta- listanut uuden isomman simulaattorin sijoitta- 27560: 103 27561: 27562: mista. Ilmavoimien teknisen koulun koulutusti- suutta aiheuttavat pidentyvät huollon läpimeno- 27563: loja on saneerattu vastaamaan uusien koulutus- ajat ja alusten seisoruisaikojen piteneminen. 27564: välineiden tilantarpeita. Alusten järjestelmien toimintakunnon seuran- 27565: M a a v o i m a t. Maavoimien tekninen sota- taan on vuoden 1996 aikana luotu menetelmät, 27566: varustus on pääosin käyttökunnossa ja valmiina joilla merivoimien kalustonhallintasysteemin lai- 27567: jaettavaksi. Koulutuskalusto on kunnostettu tevalvontatiedoista voidaan tulostaa järjestelmä- 27568: täysimääräisesti. Saksasta hankittu materiaali analyysiraportit Nämä raportit antavat entistä 27569: saadaan kokonaisuudessaan huollettua käyttö- tarkemmat perusteet huollon, varaosahankinto- 27570: ja varastointikuntoon vuoden 1999 loppuun jen ja järjestelmien peruskorjaussuunnittelulle. 27571: mennessä. Käyttöikänsä loppua Iähestyvälie ma- 27572: teriaalille on tehty vain käytettävyyden takaava Rauhanturvaamistoiminta. Suomella oli 27573: huolto ja turvallisuustarkastukset, jotta voimava- kertomusvuonna kaksi paltaljoonaa YK:n rau- 27574: roja saadaan uuden materiaalin huoltoon. Käy- hanturvaamistehtävässä sekä sotilastarkkailijoita 27575: tettynä hankitusta materiaalista on korjattu vain neljässä YK:n sotilastarkkailijaoperaatiossa. Puo- 27576: käyttöä haittaavat ja käyttöturvallisuuteen sekä lustusministeriö avusti lisäksi ulkoasiainministe- 27577: varastointikestävyyteen vaikuttavat viat. Osa riötä siviilitarkkailijatoiminnan (ICFY) rekrytoin- 27578: aseistuksesta on otettu huoltokiertoon. nissa sekä sisäasiainministeriötä siviilipoliisitoi- 27579: Koulutuksessa käytettävien amputarvikkei- minnan koulutus- ja järjestelytoimissa. ETY] :n 27580: den hankintamäärärahat ovat olleet jo useana rauhanturvaamistoiminnan osalta jatkettiin osal- 27581: vuonna koulutustarvetta pienemmät, mikä on listumista Vuoristo-Karabach-operaation suun- 27582: johtanut huomattavaan valmiusvarastojen käyt- nitteluun. Rauhanturvaamistehtäviin valvonta- 27583: töön. Esimerkiksi kertomusvuoden koulutusam- joukkoihin lähetettiin 993 henkilöä (v. 1994 27584: pumatarvikehankintojen määrä oli vain 35 Mmk. 1 046) ja sotilastarkkailijoiksi 38 upseeria (v. 27585: Tämän lisäksi jouduttiin käyttämään valmiusva- 1994 43). 27586: rastoon kuuluvia ampumatarvikkeita, joiden Kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan 27587: uushankinta-arvo on 200 Mmk. Tähän kulutus- käytettiin kertomusvuonna puolustusministeri- 27588: arvioon ei ole laskettu mukaan niitä ampumatar- ön hallinnonalalla 83,2 Mmk ja ulkoasiainminis- 27589: vikkeita, jotka vanhenemisen vuoksi joudutaan teriön hallinnonalalla 173,2 Mmk eli yhteensä 27590: ampumaan koulutusammunnoissa. 256,4 Mmk. YK:nvelka Suomelle rauhanturvaa- 27591: Myös koulutuksessa tarvittavien harjoitusam- ruistoiminnasta aiheutuneista kustannuksista on 27592: pumatarvikkeiden (paukkupatruunat, hakrit, 50 Mmk. Velka on supistunut voimakkaasti ai- 27593: sinkojen harjoitusampumatarvikkeet) hankinta- emmasta 130---150 Mmk:sta. Tämä on puolus- 27594: määrärahan ja koulutustarpeen välillä on saman tusministeriön mukaan osaksi johtunut YK:n 27595: suuntaineo epäsuhde. Hankintojen määrä oli maksuvelvotteiden vähentymisestä rauhantur- 27596: kertomusvuonna 26 Mmk, kun tarve olisi ollut vaoperaatioiden henkilömäärän supistuessa ja 27597: n. 50 Mmk. Varusmies- ja kertausharjoituskoulu- osaksi siitä, että Yhdysvallat maksoi takaisin 27598: tuksessa on pyrittävä antamaan mahdollisimman velkaansa YK:lle. Velan supistumiseen on vai- 27599: todellinen ja uskottava tuntuma taisteluolosuh- kuttanut myös laskutuksen kehittäminen. 27600: teisiin ja aseenkäyttöön. Koulutuksen sisältö ja Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kan- 27601: mielekkyys ohentuvat ja tavoite kärsii, jos sääs- sakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyö- 27602: töjä joudutaan kohdeotamaan edellä esitetyssä järjestön (ETYJ) rauhanturvaamistoimintaan 27603: määrin koulutuksen ampumatarvikkeisiin. annetua lakia (1465/95) muutettiin kertomus- 27604: M e r i v o i m a t. Merivoimien tärkeimpien vuonna vastaamaan rauhanturvaamistoiminnan 27605: alusten ja niiden järjestelmien toimintakunto on muuttuneita vaatimuksia. Lainmuutos mahdol- 27606: pystytty turvaamaan asetettujen rauhan ajan listaa osallistumisen laajentuneeseen ja erilaisia 27607: koulutus- ja valmiusvelvoitteiden mukaisesti. operaatioita käsittävään, erityisesti humanitaari- 27608: Tavoitteen saavuttamiseksi on osittain luovuttu sen avustustoiminnan ja siviiliväestön suojaami- 27609: ennakoivasta huollosta ja siirrytty vikakorjauk- seen tähtäävään rauhanturvaamistoimintaan. 27610: siin. Tähän menettelyyn jouduttiin n. 2 v sitten, ja Muutos mahdollistaa Suomen osallistumisen 27611: sen seurauksena on jo voitu havaita mm. vikojen myös sellaiseen rauhanturvaamistoimintaan, jo- 27612: tulleen entistä vakavammiksi. Toimintamenojen hon sisältyy valtuutus rajoitettuun aseellisen voi- 27613: supistukset ovat aiheuttaneet myös sen, että man käyttöön toiminnan tavoitteeksi asetettujen 27614: varaosavarastoja ei ole voitu täydentää kulutusta päämäärien toteuttamiseksi tai jossa kaikkien 27615: vastaavasti. Tästä on seurauksena epätaloudelli- konfliktin osapuolten täydellinen myötävaikutus 27616: 104 27617: 27618: ei ole taattu. Lain ulkopuolelle jää valtioihin Suomen yhteistoiminta-alueet ovat rauhantur- 27619: kohdistettava sotilaallinen pakottaminen. Laki vaamistoiminta, etsintä-, pelastus- ja humanitaa- 27620: mahdollistaa Suomen osallistumisen YK:n tai riset operaatiot, ympäristöyhteistyö sekä koulu- 27621: ETY]:n päätöksellä toimeenpantavaan rauhan- tus-, vierailu- ja informaatiovaihto. Hallituksen 27622: turvaamistoimintaan riippumatta siitä, mille kan- ulkoasiainvaliokunta katsoi 30.11.1994, että Suo- 27623: sainväliselle järjestölle tai organisaatiolle toi- mi voi osallistua PfP-ohjelman puitteissa järjes- 27624: meenpano on annettu. tettäviin rauhanturvaharjoituksiin, koska ne täh- 27625: Kertomusvuonna tehtiin päätös Suomen osal- täävät YK:n ja ETY]:n mandaatilla tapahtuvien 27626: listumisesta Naton johtamaan Bosnian rauhanso- rauhanturvaamisoperaatioiden suoritusedelly- 27627: pimuksen toimeenpanoa valvovaan ja suojaa- tysten parantamiseen. Osallistuminen PfP-har- 27628: vaan IFOR-operaatioon (Implementation Force). joituksiin tukee perinteistä rauhanturvaamiskou- 27629: Vuoden 1996 alussa Suomi lähetti operaatioon lutusta. Kertomusvuoden aikana Suomi osallistui 27630: 420 miehen vahvuisen rakentajapataljoonan kahteen PfP-harjoitukseen Tanskassa ja Unkaris- 27631: sekä esikuntahenkilöstöä, yhteensä 450 miestä. sa asettamalla niihin esikuntahenkilöstöä. PfP- 27632: Suomalainen osasto kuuluu pohjoismaiseen pri- harjoitusten avulla on puolustusministeriön 27633: kaatiin, joka koostuu ruotsalaisesta, tanskalai- mukaan voitu kouluttaa toimintavalmiuteen 27634: sesta ja puolalaisesta pataljoonasta, norjalaisesta sitoutunutta henkilöstöä harjaantumaan kan- 27635: huoltopataljoonasta sekä pohjoismaiden muo- sainvälisen esikunnan toimintavalmiuksiin jo 27636: dostamasta tukiyksiköstä. Koska kyseessä ei ole etukäteen. 27637: YK:n rauhanturvaoperaatio, osallistuvat maat Hallitus on 25.4.1996 eduskunnalle antamas- 27638: maksavat itse menonsa. Operaation on määrä saan selonteossa ilmoittanut haluavansa aloittaa 27639: kestää 12 kk, ja Suomen kustannuksiksi arvioi- kriisinhallintaan tarkoitetun valmiusjoukon kou- 27640: daan koko toimikaudelta 266 Mmk. Naton Bos- luttamisen osana puolustusvoimien koulutusjär- 27641: nia-operaation huoltojärjestelyt perustuvat täy- jestelmää. Hallituksen mukaan viimeaikaiset 27642: sin kansalliselle pohjalle, IFORin yhteistä huol- monimuotoiset ja vaikeasti ratkaistavissa olleet 27643: toa ei ole. konfliktit ovat osoittaneet, että sotilaalliseen krii- 27644: Ra u h a n turva k o u 1utu s. Koulutus ja- sinhallintaan tarkoitettuja joukkoja on kehitettä- 27645: kaantuu pääpiirteissään kansainväliseen ja kan- vä koulutuksen, varustuksen, kansainvälisen yh- 27646: salliseen koulutukseen. Merkittävin Suomessa teistoimintakyvyn ja toimeenpanon nopeuden 27647: järjestettävän koulutuksen muoto on sotilastark- osalta. 27648: kailijakurssit, joissa koulutetaan pohjoismaalais- Koulutus tullaan antamaan pääasiassa koti- 27649: ten lisäksi myös muita upseereita. Kysyntä näille maassa. Näin koulutus palvelisi myös Suomen 27650: kursseille on kasvanut viime vuosina. Kertomus- tarpeita. Joukon kouluttaminen aloitetaan ke- 27651: vuoden aikana järjestettiin kolme täydennyshen- väällä 1997 kesällä 1996 palvelukseen astuneen 27652: kilöstön koulutus- ja valintatilaisuutta sekä viisi saapumiserän vapaaehtoisille. Vapaaehtoinen 27653: sotilastarkkailijakurssia. Koulutus- ja valintati- sitoutuminen valmiusjoukkoon tapahtuu koulu- 27654: laisuuksien kestoa pidennettiin yhdellä viikolla tuksen päätyttyä. Valmiusjoukkoon sitoutuvien 27655: vuoteen 1994 nähden. Tarkkailijakurssien mää- koulutusta täydennetään vuosittaisilla kertaus- 27656: rän lisääminen viiteen vuotuiseen kurssiin on harjoituksilla. Joukkoon sitoutuneet olisivat val- 27657: jossain määrin helpottanut koulutustarvetta, miudessa kahden vuoden ajan. Pelkästä valmiu- 27658: vaikka edelleenkään näille kursseille ei ole voitu desta olemisesta ei maksettaisi korvausta, mutta 27659: ottaa kaikkia esitettyjä pohjoismaalaisia ja poh- harjoituksista ja tehtävistä maksettaisiin korvaus. 27660: joismaiden ulkopuolisia upseereita. Resursseja Hallitus katsoo, että vuoden 2000 vaiheilla 27661: useamman kurssin järjestämiseen ei ole. Suomella on käytettävissä kriisinhallintatehtä- 27662: Osaa valmiusjoukkoon sitoutuneesta henki- viin kerrallaan yksi jääkäripataljoona. Selonteon 27663: löstöstä on koulutettu edelleen yhteispohjois- mukaan ensimmäinen jääkäripataljoona saa- 27664: maisilla kursseilla Norjassa, Ruotsissa ja Tanskas- daan koulutettua ja varustettua vuoden 1998 27665: sa. Lisäksi on osallistuttu Saksassa, Sveitsissä ja syksyyn mennessä. Valmiusjoukko on tarkoitus 27666: Puolassa järjestettyihin rauhanturvakursseihin laajentaa myöhemmin prikaatin suuruiseksi. Se- 27667: (1-3 henkilöä/kurssi). Myös upseereiden aset- lonteossaan hallitus korostaa myös siviilien mer- 27668: taminen kouluttajiksi on tukenut asetettuja kou- kitystä rauhanturvatehtävissä. 27669: lutustavoitteita. Valmiusjoukot maksaisivat v. 1998-2000 ar- 27670: Suomi liittyi v. 1994 Naton PfP-toimintaan violta 220 Mmk. Materiaalikulut tästä olisivat 140 27671: (Partnership for Peace). Sopimuksen mukaisesti Mmk. Varusmiesaikana koulutuksen saaneet 27672: 105 27673: 27674: voitaisiin lähettää tehtävään noin kahdessa vii- että hallinnon kehyksiä määrättäessä rauhantur- 27675: kossa. Humanitaarisissa tehtävissä joukkoa käy- vaamistehtäviä varten osoitenaisiin täysin oma 27676: tetään avustusoperaatioiden suojaamiseen, kehyksensä. Tällöin rauhanturvaamistehtävien 27677: avustusten jakeluun, tiestön ja siltojen paranta- rahoituskehys ei vaikeuttaisi maanpuolustuksen 27678: miseen sekä evakuointi- ja pelastustoimiin. suunnittelua, vuotuista tehtäväinhoiloa eikä 27679: Hallituksen mukaan koulutuksen kytkeminen puolustusvalmiuttamme. 27680: varusmiesaikaan ei ole ristiriidassa yleisen ase- Kolmas tehtäviä vaikeuttava ongelma on puo- 27681: velvollisuuden tarkoituksen kanssa. Valmius- lustusministeriön rauhanturvaamisvastuualueen 27682: joukkokoulutus harjaannottaa asevelvollisia henkilöstön vähyys. Kun työmäärä kasvaa aina 27683: Suomen puolustuksen edellyttämiin valmiuk- merkittävästi uusien operaatioiden alussa, ope- 27684: siin. Hallitus lähtee siitä, ettei Suomi osallistu raatioiden loppuessa sekä toiminnan viikastues- 27685: rauhaan pakottamiseen. Selonteon käsittelyn sa jännityksen kasvun tai selkkausten johdosta, 27686: yhteydessä 18.6.1996 eduskunta suhtautui henkilöstömäärä ei ole joustanut. Näissä tapauk- 27687: myönteisesti valmiusjoukkojen perustamiseen. sissa on henkilöstö joutunut tekemään huomat- 27688: 0 n g e 1 m a t. Puolustusministeriön mukaan tavasti yli- ja viikonvaihdetöitä. 27689: rauhanturvaamistoiminnan keskeisimpiä ongel- 27690: mia ovat tehtävään hakeutuneiden määrän lasku Sotilasasiamiestoiminta Voimakkaat muu- 27691: ja valmiusvarastojen pienuus. Tehtävään hakeu- tokset Euroopassa ovat lisänneet turvallisuuspo- 27692: tuneiden määrä on laskenut parin viime vuoden litiikan tehtäviä. Muutosten seuranta ja sen myö- 27693: ajan. Mikäli tämä jatkuu, se tulee vaikeuttamaan tä sotilasasiamiehen tehtävät ovat samalla kasva- 27694: ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoimista rau- neet. Sotilasasiamiesten toiminta palvelee puo- 27695: hanturvaajiksi. Kantahenkilökunnan osalta rek- lustushallinnon ohella myös maan ylintä valtio- 27696: rytointi on joihinkin tehtäviin erityisen vaikeaa. johtoa ja ulkoasiainministeriötä. Eduskunnan ul- 27697: Rauhanturvaamistoiminnan valmiusvarastot koasiainvaliokunnan, puolustusvaliokunnan ja 27698: ovat olleet pitkään riittämättömät. Puolustusmi- eräiden muiden toimielinten selvitykset ja asian- 27699: nisteriöllä on ollut suunnitelmat valmiusvarasto- tuntijalausunnot ovat usein pohjautuneet sotilas- 27700: jen luomiseksi, mutta niiden toteuttamiseen ei asiamiesten toimintaan. Sotilasasiamiehet avus- 27701: ole myönnetty määrärahoja. Tämä on johtanut tavat lisäksi asemamaissaan Suomen ulkomaisis- 27702: siihen, että rauhanturvaamistehtävään lähdettä- sa puolustusmateriaalihankinnoissa. 27703: essä on suuri osa materiaalista lainattava puolus- Suomella oli vuoden 1996 keväällä sotilasasia- 27704: tusvoimilta. Puolustusvoimien luovuttama ka- mies 13 maassa, joista heitä on akkreditoitu 13 27705: lusto on kuitenkin jo ennalta sijoitettu sodan ajan sivumaahan. Kiinaan on vuodesta 1988 valtuu- 27706: joukkojen käyttöön. Näin ollen rauhanturvaa- tettu ns. matkustava sotilasasiamies, jonka työ- 27707: miskäyttöön ulkomaille luovutettu kalusto on paikka on Helsingissä. Hän on tehnyt keskimää- 27708: pois kriisivalmiudesta. Valmiusvarastojen puut- rin kaksi matkaa vuodessa. Mukaan lukien sivu- 27709: tumisen vuoksi joudutaan myös liian usein tur- akkreditoinnit Suomella on sotilasasiamiehiä 26 27710: vautumaan hankintamenettelyyn, jossa ei enää valtiossa ja lisäksi sotilasedustaja YK:ssa ja 27711: kyetä saamaan aikaan riittävää kilpailua, vaan ETY]:ssä. Sotilasasiamiehen ja sotilasedustajan 27712: toimitusaika saattaa muodostua hankinnan kes- tehtävissä palvelee yhteensä 21 upseeria, 2 soti- 27713: keiseksi tekijäksi. lasasiamiehen avustajaa ja 10 sihteeriä. 27714: Puolustusministeriö korostaa, että rauhantur- Puolustusministeriön mukaan sotilasasia- 27715: vaamistoiminta ja maanpuolustus ovat eri tehtä- miestoimintaa kehitetään lähinnä tiedonhankin- 27716: viä. Rauhanturvaamistoiminta on osa ulkoasiain- nan ehdoilla. Tämän vuoksi kehittämistä jatke- 27717: hallintoa, ja päävastuu on ulkoasiainministeriöl- taan myös maihin, jotka eivät ole EU:n jäseniä tai 27718: lä. Rauhanturvaamistehtävien hoito ja rahoitus joista ei muulla tavoin saada tarvittavia tietoja. 27719: eivät saisi kaventaa maanpuolustuksen tehtä- Kertomusvuonna perustettiin uusi sotilasasia- 27720: väinhoitoa, sen kehittämistä eivätkä puolustus- miestoimisto Malesiaan (Kuala Lumpur). Vuon- 27721: valmiuttamme. Puolustushallinto kyllä osallistuu na 1996 siirretään Bernissä toiminut toimisto 27722: rauhanturvaamistoimintaan, koska se on organi- Turkkiin (Ankara) ja Varsovan toimisto Unkariin 27723: soitu sotilaallisesti, mutta osallistuminen ei saisi (Budapest) sekä laajennetaan Brysselin toimis- 27724: tapahtua sen kustannuksella. Puolustusvoimien toa. ED-jäsenyys, tarkkailija-asema WEU:ssa, 27725: päätehtävä on kansallinen maanpuolustus. NACC- ja PfP- yhteistyö ovat lisänneet sotilas- 27726: Valtionhallinnon tehtävävastuun selkeyttämi- asiamiestoiminnan tarvetta Brysselissä. Sotilas- 27727: seksi olisi ministeriön mukaan pyrittävä siihen, asiamiestoiminnassa palvelevan henkilöstön 27728: 106 27729: 27730: määrä kasvaa vuoden aikana todennäköisesti kiinteistöosastolle. Valtion kiinteistölaitos ja 27731: kahdella sihteeritasoisella henkilöllä. puolustusministeriö hallitsevat nyt yhteensä 27732: Sotilasasiamiestoiminnan maantieteellinen 85 %:a valtion rakennuskiinteistövarallisuu- 27733: painopiste on Suomen lähialueilla. Malesian ja desta. Puolustusministeriön osuus on tästä 40 %. 27734: Turkin sotilasasiamiestoimiston perustamisen Rakennuslaitoksen perusta- 27735: jälkeen tiedonsaanti myös Aasiasta ja Lähi-Idästä m i n e n. Puolustusministeriön kiinteistönhoi- 27736: on parantunut. Kehitys Kaakkois-Aasiassa paran- don, ylläpidon ja rakentamisen järjestely- 27737: taa mahdollisuuksia myös puolustusvälineiden vaihtoehtoja on selvitelty viimeisen kymmenen 27738: viejille. Alueella tarpeet ovat suuret, ostokykyä vuoden aikana useasti eri työryhmissä. Puolus- 27739: riittävästi ja omaa puolustusvälineteollisuutta on tusministeriö asetti v. 1987 selvitystyöryhmän 27740: toistaiseksi hyvin rajoitetusti. Sotilasasiamiehen käynnistämään toimet kiinteistöhallinnon sekä 27741: tehtäviin Malesiassa kuuluu perinteisen tehtävän rakennustoiminnan uudelleenorganisoimiseksi 27742: lisäksi osallistuminen puolustusvälinekaupan (KIRA-työryhmä). Työryhmä esitti väliraportis- 27743: järjestelyihin tutustumalla hankinnasta vastaa- saan rakennus- ja kiinteistöosastojen yhdistämis- 27744: viin, pitämällä yhteyksiä agenttiliikkeisiin sekä tä sekä ministeriön tämän alan toimintapolitiikan 27745: seuraamalla kilpailijamaiden toimia ja puolustus- hahmottamista. Käytännön toiminta esitettiin an- 27746: materiaalin kehittämistoimia yleensäkin. nettavaksi erilliselle puolustusvoimien raken- 27747: nus- ja kiinteistöorganisaatiolle. Asia kuitenkin 27748: Rakentamis- ja kiinteistötoimi. Puolustus- raukesi, ja puolustusministeriö asetti v. 1988 27749: ministeriön hallinnonalalla on yhteensä 9 000 uuden työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää 27750: rakennuskiinteistöä, joiden yhteinen tilavuus on mahdollisuudet siirtää puolustushallinnon kiin- 27751: 18 500 m 3. Maa-alueita on yhteensä 70 000 ha teistö- ja rakennustehtävät silloisen rakennushal- 27752: sekä vesialueita 20 000 ha. Suuria varuskunnalli- lituksen hoidettaviksi sekä lisätä yhteistoimintaa 27753: sia kiinteistökeskitymiä on 50. Sotilaskäytössä hallinnonalojen välillä (PURA-työryhmä). Työ- 27754: olevia kiinteistöjä on kaikkiaan 150 kunnassa. ryhmässä olivat edustettuina puolustusministe- 27755: Puolustusministeriön hallinnonalan kiinteistö- no, valtiovarainministeriö, rakennushallitus, 27756: kannan uushankinta-arvoksi on siihen sisältyvi- pääesikunta sekä henkilöstöryhmien edustajat. 27757: ne laitteineen arvioitu n. 25 mrd. mk. Työryhmän johtoryhmä esitti toimintojen jaka- 27758: Kertomusvuonna kiinteistöjen ylläpitoon käy- mista puolustushallinnon ja rakennushallituksen 27759: tettiin määrärahoja 520 Mmk. Erilaisia huolto- ja välillä sekä edellytti lisäselvitysten tekemistä 27760: varastorakennuksia valmistui yhteensä 240 000 usealla toiminta-alalla. Työryhmä ei lopulta kan- 27761: m 2 ja rakennusten perusparannuksia 253 000 m 2 • nattanut tehtävien ja henkilöstön siirtoa raken- 27762: Uudisrakennus- ja perusparannustoimintaan nushallitukseen. 27763: käytettiin varoja yhteensä 233 Mmk. Puolustushallinnon kiinteistö- ja rakennustoi- 27764: Asetus valtion kiinteistövarallisuuden hallin- mi uudistettiin v. 1992 raporttinsa jättäneen 27765: nosta 059/95) ja siihen liittyvät valtioneuvoston VIPA-työryhmän ehdotusten mukaisesti 27766: periaatepäätökset ovat merkinneet suurta muu- 1. 4.1994 lukien. Puolustusministeriön alaiseksi 27767: tosta valtion rakennus- ja kiinteistöalan hallin- perustettiin tällöin erillinen puolustushallinnon 27768: toon ja tehtäviin. Aiemmin hajautetut kiinteistö- rakennuslaitos, jolle siirtyivät puolustusminis- 27769: jen omistajatehtävät keskitettiin harvalukuisille teriön ja puolustusvoimien organisaatioille kuu- 27770: kiinteistöyksiköille, joille omistajatehtävien hoi- luneet hallinnonalan kiinteistöjen ylläpitoon ja 27771: tamisessa annettiin aikaisempaa itsenäisempi rakentamiseen liittyvät palvelutehtävät Uudis- 27772: toimivalta. Valtiovarainministeriö on määrännyt tuksen keskeisenä tavoitteena oli erottaa palve- 27773: puolustusministeriön kiinteistöyksiköksi. Kiin- lujen käyttäjien ja palvelujen tuottajien tehtävät 27774: teistöyksikkö on kiinteistövarallisuuden haltija- selkeästi toisistaan. Näiden keskinäinen toiminta 27775: viranomainen. Kiinteistöyksikölle kuuluu kiin- perustuu palvelu- ja vuokrasopimuksiin. Raken- 27776: teistövarallisuusasetuksen mukaisesti vastata nuslaitoksen perustamisella pyrittiin hallituksen 27777: hallinnassaan olevan kiinteistövarallisuuden esityksen (HE 174/1993 vp) perustelujen mu- 27778: hoidosta, kunnossapidosta ja muusta korjaami- kaan parantamaan erityisesti puolustushallinnon 27779: sesta, edunvalvonnasta, asiakirja- ja tietohallin- tarvitsemien kiinteistö- ja rakennuspalveluiden 27780: nosta, kehittämisestä, luovuttamisesta sekä tehokkuutta ja kilpailukykyisyyttä sekä alenta- 27781: kiinteistövarallisuuden hankinnasta, vuokraami- maan niiden kustannuksia. 27782: sesta ja rakennushankkeiden toteutuksesta. Puolustushallinnon rakennuslaitos on netto- 27783: Nämä tehtävät kuuluvat puolustusministeriössä budjetoitu, liikelaitosmaisesti toimiva laitos, jolla 27784: 107 27785: 27786: on rajoitettu oikeus myydä kiinteistö- ja raken- K e h i t t ä m i s e n j a t k o t o i m e t. Edus- 27787: nustoimen palveluja myös ulkopuolisille. Ra- kunnan puolustusvaliokunta on käsitellyt erillis- 27788: kennuslaitoksessa on 43 henkilöä käsittävä kes- kysymyksenä puolustushallinnon rakennuslai- 27789: kusyksikkö sekä yhdeksän alueyksikköä ja yksi toksen perustamista ja puolustushallinnon kiin- 27790: erillinen rakennustyö. Henkilökuntaa rakennus- teistö- ja rakennustoimen uuden organisaation 27791: laitoksessa on yhteensä 2 000. Rakennuslaitok- toimivuutta. Puolustusvaliokunta on 24.11.1994 27792: selle on asetettu 5 %:n vuotuinen tuottavuuden antamasssaan lausunnossa pitänyt tärkeänä, 27793: lisäystavoite. Laitoksen perimät maksut on mitoi- että palvelujen käyttäjillä eli puolustusvoimien 27794: tettu siten, että ne kattavat toiminnasta aiheutu- yksiköillä olisi enemmän vapautta liikekumppa- 27795: vat kustannukset. nien valinnassa. Vaihtoehtoina valiokunnan 27796: Rakennuslaitos toimii koko puolustushallin- mielestä voisivat käytännön toteutuksessa olla 27797: non teknisenä isännöitsijänä, jonka tehtävänä on paikallisten olosuhteiden mukaan rakennuslai- 27798: vastata kiinteistöjen rakennuttamisesta ja kun- toksen palvelut, täysin ulkopuoliset kaupalliset 27799: nosta. Rakennuslaitos toteuttaa uudisrakennus- palvelut, julkishallinnon muiden vastaavien yk- 27800: ja perusparannushankkeet puolustusministeriön siköiden palvelut ja puolustusvoimien oma työ- 27801: toimeksiannosta vuosittaisen investointisopi- suoritus. 27802: muksen mukaisesti. Vastuu kiinteistöjen kun- Puolustusvaliokunta katsoi, että kilpailunäkö- 27803: nosta sisältää kokonaisvastuun, jonka mukaises- kohdista huolimatta hallinnonalan oma sisäinen 27804: ti laitos ylläpitää kiinteistöjä niiden koko elinkaa- rakennustoiminta on myös jatkossa tarpeen. 27805: ren ajan.Ylläpito rahoitetaan puolustusvoimien Puolustusvoimien erityispiirteiden huomioon ot- 27806: toimintamenoista ylläpitosopimusten mukai- taminen kiinteistö- ja rakennustoimessa edellyt- 27807: sesti. tää hyvää yhteyttä itse puolustusvoimiin. Valio- 27808: Rakennuslaitos on kehittänyt toimintaansa sil- kunnan mielestä malli, jossa rakennuslaitoksesta 27809: le asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kertomus- jossakin vaiheessa muodostettaisiin liikelaitos, ei 27810: vuosi oli laitoksen ensimmäinen kokonainen ole nykyisen tietämyksen valossa tarkoituksen- 27811: toimintavuosi, ja sitä voidaan pitää vertailuvuo- mukainen. Sotilasläänien vajaaksi jäänyt kiinteis- 27812: tena toiminnan tehokkuutta ja organisaation tar- töpäällikköjärjestelmä ja kiinteistöalan teknisen 27813: koituksenmukaisuutta arvioitaessa. Puolustus- asiantuntemuksen täydellinen puuttuminen 27814: ministeriön mukaan jo nyt on kuitenkin nähtä- joukko-osastoissa eivät mahdollista valiokunnan 27815: vissä toiminnan tehostumista ja aikaansaatuja käsityksen mukaan aitoa toimintaa tilaaja-tuotta- 27816: kustannussäästöjä erityisesti kiinteistönhoidos- ja -periaatteella. Samalla valiokunta painottaa 27817: sa. Suurena etuna voidaan pitää sitä, että ensim- sitä, että kahden eri kiinteistöorganisaation muo- 27818: mäistä kertaa puolustushallinnon kiinteistötoi- dostuminen puolustushallinnon alueelle on es- 27819: men kokonaiskustannukset ovat saman seuran- tettävä ja juopaa palvelujen tuottajan ja käyttäjän 27820: tajärjestelmän piirissä. välillä kaikin keinoin kavennettava. 27821: Rakennuslaitos tuottaa puolustusvoimille pal- Puolustusvaliokunta edellytti lausunnossaan, 27822: veluja joko itse tai hankkii palvelut ulkopuolisil- että strateginen selvitystyö puolustushallinnon 27823: ta tuottajilta. Rakentaminen puolustushallinnos- rakennustoimen toimivuuden parantamiseksi 27824: sa tapahtuu yhä enemmän ulkopuolisten aliura- käynnistetään välittömästi siten, että suurimmat 27825: koitsijoiden toimesta rakennuslaitoksen toimies- epäkohdat voidaan poistaa viimeistään vuoden 27826: sa rakennuttajana. Rakennuslaitoksella on vel- 1996 alusta. Puolustusministeriö asettikin joulu- 27827: voite työllistää oikeusministeriön rahoittamissa kuussa 1994 johtoryhmän, jonka tehtävänä oli 27828: vankisiirtolakohteissa vuosittain sovittu määrä parantaa puolustushallinnon rakennustoimen 27829: vankeja. organisaation toimivuutta selkeyttämällä ja tar- 27830: Kunnossapitopalvelujen tilaamista ulkopuoli- kentamalla kiinteistö- ja rakennustoimen eri osa- 27831: sina urakoina on asteittain lisätty rakennuslai- puolien roolit, työnjako ja käytännön yhteistyö- 27832: toksessa silloin, kun se on taloudellista ja tarkoi- muodot voimassa olevien säädösten ja päätösten 27833: tuksenmukaista. Sen sijaan kiinteistöpalvelut ra- pohjalta. Selvitystyön laatijaksi valittiin ulkopuo- 27834: kennuslaitos hoitaa pääasiallisesti omalla henki- linen konsultti. 27835: löstöllään. Ulkopuolisten palvelujen käyttöä päi- Johtoryhmä esitti yksimielisesti 30.3.1995 27836: vittäisessä kiinteistönhoidossa ei ole puolustusministeriölle jättämässään raportissa, 27837: puolustusvoimien erityisolosuhteissa pidetty että puolustushallinnon kiinteistö- ja rakennus- 27838: laajassa mitassa mahdollisena eikä tarkoituksen- toimen organisaatio ja tehtävät sekä metsätoimi 27839: mukaisena. järjestettäisin konsultin laatiman laajahkon esi- 27840: 108 27841: 27842: tyksen pohjalta. Johtoryhmä esitti edelleen, että enemmän avoimen kilpailun piiriin siten, että 27843: esityksen pohjalta laaditaan yksityiskohtainen rakennuslaitos toimii liikelaitosmaisessa 27844: kiinteistö- ja rakennustoimen rationalisointi- ja kilpailutilanteessa kilpailukykyisenä kiinteis- 27845: kehittämisohjelma saman johtoryhmän ohjauk- töpalveluja tuottavana yksikkönä. Johtoryhmän 27846: sessa 31.5.1995 mennessä. Ohjelman lähtökoh- ehdotuksessa todetaan myös, että rakennuslai- 27847: diksi johtoryhmä esitti mm. seuraavat kannan- toksella on oltava valmiudet edelleen muuntua 27848: otot: uusimuotoiseksi liikelaitokseksi, mikäli se katso- 27849: - Puolustusministeriön hallinnonalan kiin- taan puolustushallinnon ja valtionhallinnon kan- 27850: teistö- ja rakennustoimen osalta otetaan käyt- nalta tarkoituksenmukaiseksi. 27851: töön selkeä tilaaja-tuottaja -malli. Puolustusvaliokunta on rationalisointi- ja 27852: - Puolustushallinnon kiinteistö- ja raken- kehittämisohjelmasta 21.11.1995 antamassaan 27853: nustoimen kaikki palvelut saatetaan 3-5 vuotta lausunnossa toistanut aikaisemmin esittämänsä 27854: kestävän siirtymäkauden aikana pääosin avoi- kannan, ettei puolustushallinnon rakennuslai- 27855: men kilpailun piiriin. toksen liikelaitostaminen ole tarkoituksenmu- 27856: - Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta kaista. Valiokunnan mukaan suurin osa raken- 27857: muodostetaan puolustushallinnon kiinteistö- ja nuslaitoksen tehtävistä on ns. pysyväistehtäviä, 27858: rakennusalan palveluja kilpailutilanteessa tuot- joita ei voi liikelaitostaa. Valiokunta on viitannut 27859: tava puolustusministeriön alainen uusimuotoi- myös kriisivalmiuteen ja turvallisuuteen liittyviin 27860: nen liikelaitos vuoden 2000 alusta lukien. näkökohtiin, joita liikelaitosvaihtoehdossa olisi 27861: - Hallituksen esitys liikelaitoksen perusta- vaikea ottaa täysimääräisesti huomioon. Valio- 27862: misesta tulee antaa vuoden 1996 aikana. kunta katsoi, että sen vuoden 1994 syksyllä 27863: - Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ny- edellyttämän selvitystyön olisi tullut rajoittua 27864: kyisin hoitamat hallinnonalan kiinteistö- ja ra- voimassa olevien säädösten mahdollistamiin ke- 27865: kennushallinnon omistajatehtävät siirretään hittämisehdotuksiin. Puutteellisesti harkitut, mit- 27866: puolustusvoimiin, ellei joidenkin asiakokonai- tavat uudistukset ovat omiaan viemään henki- 27867: suuksien osalta liikelaitoslaissa toisin säädetä tai löstöitä työrauhan ja mahdollisuuden keskittyä 27868: osapuolten kesken erikseen muuta sovita. varsinaiseen työhönsä. Puolustusvaliokunta 27869: - Kiinteistö- ja rakennustoimen uuden toi- katsoikin, että rakennus- ja kiinteistötoimen ke- 27870: mintajärjestelmän sekä tehtävien ja toimivallan hittämistyötä on jatkettava voimassa olevan, 27871: siirtojen henkilöstö- ja muut resurssijärjestelyt puolustushallinnon rakennuslaitoksesta anne- 27872: määritetään kiinteistö- ja rakennustoimen ratio- tun lain rajoissa. Organisaation toimivuutta on 27873: nalisointi- ja kehittämisohjelmassa. parannettava selkeyttämällä ja tarkentamlla eri 27874: - Puolustusvoimiin muodostetaan hallin- osapuolten rooleja, työnjakoa ja käytännön yh- 27875: nonalan sisäisin järjestelyin riittävä ja asiantunte- teistyömuotoja sekä kehittämällä kustannusten 27876: va omistaja-tilaaja -organisaatio. seurantaa ja raportointia. Rakennuslaitoksen 27877: Johtoryhmä jätti uuden kehittämisehdotuk- palveluja ennen muuta joukko-osastojen suun- 27878: sensa puolustusministeriölle 23.10.1995. Puolus- taan on parannettava. 27879: tusvaliokunnalle annettiin kertomusvuoden Valtiovarainministeriö on rationalisointi- ja 27880: marraskuussa selvitys, jossa puolustusministeri- kehittämisohjelmasta antamassaan lausunnossa 27881: ön, puolustusvoimien sekä puolustushallinnon muun ohella katsonut, että tehty ehdotus merkit- 27882: rakennuslaitoksen edustajat esittivät näkemyk- see myös kaksinkertaisen kiinteistöhallinnon or- 27883: siään johtoryhmän esittämästä kiinteistö- ja ra- ganisaation luomista puolustusministeriön hal- 27884: kennustoimen rationalisointi- ja kehittämisohjel- linnnonalalle. Kiinteistönhuoltoon liittyviä tehtä- 27885: masta. Ohjelmalla pyritään selkeyttämään kiin- viä hoidettaisiin sekä puolustusvoimissa että 27886: teistö- ja rakennus- sekä metsätoimen organisaa- rakennuslaitoksessa. Tämä ei voi olla taloudelli- 27887: tioiden työnjakoa. Johtoryhmä teki varsin laajoja nen ratkaisu eikä sillä ratianalisoida tehtäviä. 27888: ja merkittäviä kehittämisehdotuksia, joiden to- Valtiovarainministeriö on myös huomautta- 27889: teuttaminen edellyttäisi lakien ja asetusten sekä nut, että valtion omistuksessa on rakennuttaja- ja 27890: eräiden muiden säädösten muuttamista. Ohjel- kiinteistönhoitopalveluja tuottava yhtiö Engel- 27891: massa on hahmoteltu kiinteistö- ja rakennustoi- yhtymä Oy. Valtion ei tule ilman erityistä syytä 27892: men sekä metsätoimen tavoitetila v. 2000. Sen perustaa tämän yhtiön kanssa kilpailevaa liike- 27893: mukaan puolustushallinnon kiinteistö- ja raken- laitosta jo kilpailluille markkinoille. Valtiovarain- 27894: nustoimen palvelutoiminnassa olisi siirryttävä ministeriö on lisäksi katsonut, ettei tavoitetilana 27895: viiden vuoden siirtymäkauden aikana entistä esitetty liikelaitosmainen kilpailutilanne ole 27896: 109 27897: 27898: mahdollinen myöskään siitä syystä, ettei valta- mukaisesti. Uudisrakennus- ja peruskorjaus- 27899: osaa puolustusvoimien kiinteistö- ja rakennus- hankkeet rakennuslaitos toteuttaa puolustusmi- 27900: toimen palvelutehtävistä voida eri syistä avata nisteriön toimeksiannosta vuosittaisen inves- 27901: kilpailulle. Liikelaitos toimii täysin avoimessa tointisopimuksen mukaisesti. 27902: kilpailutilanteessa. - Puolustusministeriön, pääesikunnan ja 27903: Valtiovarainministeriön mukaan kilpailutta- puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen 27904: misen lisääminen on sinänsä kannatettavaa. kiinteistöjen ylläpidon puitesopimus luo yleisen 27905: Tämä voi kuitenkin tapahtua siten, että perustan kiinteistöjen ylläpidolle. Yksityiskoh- 27906: rakennuslaitos tilojen käyttäjien kanssa tehtyjen taiset sopimukset ylläpidosta tehdään puolustus- 27907: sopimusten rajoissa vähentää suunnitelmallisesti voimien ja rakennuslaitoksen alue- ja paikallis- 27908: oman työnsä osuutta ja ostaa palveluja kilpai- organisaatioiden välillä. Kiinteistöjen ylläpito 27909: luttamalla ulkopuolisia. rahoitetaan puolustusvoimien toimintamenoista. 27910: Puolustusministeri teki 29.3.1996 päätöksen - Ministeriö asettaa tavoitteeksi kilpailun li- 27911: kiinteistö- ja rakennustoimen kehittämisen jatka- säämisen kiinteistötoimen palvelutuotannossa 27912: misesta seuraavien periaatteiden mukaisesti: siten, että rakennuslaitos kilpailuttaa ulkopuoli- 27913: - Kehittämisen koordinoinnista vastaa sia kiinteistöalan palveluntuottajia keskenään ja 27914: kansliapäällikkö. Käytännön kehittämisvastuu vertaa tuloksia oman toimintansa kustannuksiin. 27915: on kiinteistöosastolla. Uuden johtoryhmän, jon- Mikäli toiminnallisesti ja taloudellisesti on perus- 27916: ka puheenjohtajana on kiinteistöosaston päällik- teltua, rakennuslaitos käyttäjien kanssa tehtyjen 27917: kö, tehtävänä on yhteensovittaa eri osapuolten sopimusten rajoissa vähentää oman työn osuutta 27918: näkemyksiä hallinnonalan kiinteistö- ja raken- ja lisää ostopalvelujen käyttöä. 27919: nustoimen alalla sekä kehittää kiinteistö- ja ra- - Puolustusvoimien kiinteistöalan organi- 27920: kennustointa määriteltyjen lähtökohtien pohjal- saation asiantuntemusta lisätään sekä pääesi- 27921: ta. kunnassa että aluetasolla mm. perustamalla kiin- 27922: - Puolustushallinnon kiinteistö- ja raken- teistövastaavien virat keskeisiin joukko-osastoi- 27923: nustoimen organisaatio, tehtävät ja yhteistyö- hin. 27924: muodot pohjautuvat järjestelyyn, jossa omista- Kuten edellä esitetystä voidaan havaita, kiin- 27925: jan, käyttäjän sekä palvelun tuottajan roolit ero- teistö- ja rakennustoimen uusimmat kehittämis- 27926: tetaan selkeästi toisistaan. linjaukset ovat etenkin puolustushallinnon ra- 27927: - Omistajana toimii puolustusministeriö, kennuslaitoksen osalta muuttuneet. Kiinteistö- ja 27928: jolle kiinteistöyksikkönä kuuluu puolustusmi- rakennustoimen kehittämisen jatkotoimista teh- 27929: nisteriön varallisuuden hallinta kiinteistövaralli- dyssä puolustusministeriön päätöksessä ei ole 27930: suusasetuksen 059/95) mukaisesti. Omistaja- enää minkäänlaista mainintaa rakennuslaitoksen 27931: tehtävät kuuluvat puolustusministeriön kiinteis- liikelaitostamisesta, jota johtoryhmä oli vielä 27932: töosastolle, jonka tehtävänä on vastata kertomusvuonna esittänyt. Myöskään kiinteistö- 27933: puolustusministeriön hallinnassa olevan kiin- ja rakennustoimen kaikkien palveluiden saatta- 27934: teistövarallisuuden hoidosta, kunnossapidosta ja mista avoimen kilpailun piiriin ei mainitussa 27935: muusta korjaamisesta, edunvalvonnasta, asiakir- päätöksessä ole selkeästi esitetty. Siinä ainoas- 27936: ja- ja tietohallinnasta, kehittämisestä, luovuttami- taan todetaan, että ministeriö asettaa tavoitteeksi 27937: sesta sekä kiinteistövarallisuuden hankinnasta, kilpailun lisäämisen kiinteistötoimen palvelu- 27938: vuokraamisesta ja rakennushankkeiden toteutta- tuotannossa ja lisää ostopalvelujen käyttöä, mi- 27939: misesta. Ministeriö voi siirtää päätösvaltaa alai- käli se toiminnallisesti ja taloudellisesti on perus- 27940: selleen virastolle tai laitokselle. teltua. 27941: - Puolustusvoimien tarpeisiin perustuvien Puolustusministeriöitä saadun lausunnon mu- 27942: hankesuunnitelmien laadinnasta vastaa pääesi- kaan puolustushallinnon rakennuslaitoksen 27943: kunta, jolla on oikeus vahvistaa alle 5 Mmk:n kohdalla on otettava huomioon tehtävien ja 27944: suuruiset hankesuunnitelmat Puolustusminis- toimintaympäristön erikoisluonne, minkä joh- 27945: teriö vahvistaa hankesuunnitelmat, joiden koko- dosta kaikkien palveluiden siirtämistä avoimeen 27946: naiskustannusarvio on tätä suurempi. kilpailuun ei ole selvästi esitetty ministeriön 27947: - Puolustushallinnon kiinteistöjen rakenta- maaliskuussa 1996 tekemässä päätöksessä. Ra- 27948: mis- ja ylläpitopalvelujen tuottamisesta ja hank- kennuslaitoksen yhtiöiltämistä puolustusminis- 27949: kimisesta vastaa puolustushallinnon rakennus- teriö ei pidä tarkoituksenmukaisena, koska val- 27950: laitos puolustushallinnon rakennuslaitoksesta tionhallintoon on perustettu yhtiömuotoinen 27951: annetun lain (1360/93) ja asetuksen (216/94) Engel-yhtymä. 27952: 110 27953: 27954: Suomen turvallisuuspoliittisessa ympäristössä ja yhteistyöjärjestön rauhanturvatoimintaan 27955: on viime vuosina tapahtunut voimakkaita muu- ovat olleet ulkopolitiikamme samoin kuin puo- 27956: toksia. Nämä samoin kuin Suomen turvallisuus- lustusvoimienkin kannalta myönteisiä. Suomen 27957: poliittiset tavoitteet EUssa korostavat oman us- osallistuminen rauhanturvatyöhön on lisännyt 27958: kottavan kansallisen puolustuksen merkitystä. myönteistä kuvaa Suomesta ja sen puolustus- 27959: Suomen puolustusjärjestelmä täyttää edelleen voimista ulkomailla. Valtiontilintarkastajat 27960: maan sotilaallisen turvallisuustmpeen ja vastaa pitävät tärkeänä, että rauhanturvakoulutuksen 27961: myös lähialueilta Suomeen kohdistuvia odotuk- ja -suunnitelmien mukaan v. 1997 aloitettavan 27962: sia. järjestelmä antaa selkeän viestin Suomen valmiusjoukkokoulutuksen resursseihin ja ope- 27963: kyvystä ja pyrkimyksestä varjella alueensa koske- tuksen sisältöön kiinnitetään riittävästi huomio- 27964: mattomuutta. Yleinen asevelvollisuus on Suo- ta, koska viimeaikaiset rauhanturvaamis- ja 27965: men puolustuksen kulmakivi. Alueellinen kriisinhallintaoperaatiot ovat olleet monimuo- 27966: puolustusjärjestelmä ei toimisi ilman yleisen ase- toisia ja kohdistuneet vaikeasti ratkaistaviin 27967: velvollisuuden mahdollistamaa suurta reserviä konflikteihin. Operaatioista aiheutuvat koko- 27968: ja Suomessa vallitsevaa vahvaa maanpuolustus- naiskustannukset saattavat jatkossa olla niihin 27969: tahtoa. osallistuville maille hyvinkin korkeat, joten jouk- 27970: Valtiontalouden tila on viime vuosina heiken- kojen ja niiden varustuksen rahoituksen 27971: tynyt oletettua enemmän ja nopeammin. Tä- varmistamiseen tulee ryhtyä riittävän ajoissa. 27972: män vuoksi puolustusvoimienkin on sopeudut- Valtiontilintarkastajat korostavat maan hal- 27973: tava toiminnassaan entistä pienempiin määrä- lituksen tapaan siviilien merkitystä rauhantur- 27974: rahoihin. Toiminnan sopeuttamiseksi myönnet- vatehtävissä. Moniin operaatioihin on liittynyt 27975: tyihin määrärahoihin puolustusvoimien orga- yhä enemmän myös siviilitehtäviä kuten vaalien 27976: nisaatiota ja toimintaa on edelleen rationalisoi- valvontaa, ihmisoikeuksien seurantaa ja huma- 27977: tava ja hankintoja siirrettävä ja niiden tärkeys- nitaarisia avustustehtäviä. 27978: järjestystä arvioitava uudelleen. Tavoitteena tu- Puolustusministeriön alaisen rakennus- ja 27979: lee olla pysyvien säästöjen aikaansaaminen kai- kiinteistöhoito-organisaation asemaa ja toimin- 27980: killa toiminta-alueilla sekä yhteistoiminnan li- nan kehittämisvaihtoehtoja on viimeisen kym- 27981: sääminen puolustushallinnon ja muun valtion- menen vuoden ajan selvitelty laajasti. Puolus- 27982: hallinnon sekä siviilihallinnon kanssa. Maan- tusministeriön mukaan kehittämisen keskeisenä 27983: puolustuksen tavoitteet tulee asettaa ja toteuttaa periaatteena on, että puolustushallinnon kiin- 27984: niin, että saavutetaan riittävä turvallisuusvai- teistö- ja rakennustoimen organisaatio, tehtävät 27985: kutus mutta taloudellinen rasitus jää kansanta- ja yhteistyömuodot pohjautuvat järjestelyyn, jos- 27986: louden kantokyvyn ja valtiontalouden rahoituk- sa omistajan, käyttäjän sekä palvelun tuottajan 27987: sen edellyttämälle tasolle. roolit erotetaan selkeästi toisistaan. Valtion- 27988: Valtiontilintarkastajat toteavat, että puolus- tilintarkastajat edellyttävät, että uudesta järjes- 27989: tusvoimien mittavien materiaalihankintojen ra- telmästä luodaan selkeä kokonaisuus, jolla tur- 27990: hoittaminen on aina ollut vaikeasti ratkaistava vataan puolustusvoimien tarvitsemat kiinteistö- 27991: kysymys valtiontaloudessamme. Vuonna 1992 ja rakentamispalvelut kilpailukykyiseen hin- 27992: päätetty torjuntahävittäjähankinta vaatii vielä taan ja sen hallinnassa olevan kiinteistövaralli- 27993: koko tämän vuosikymmenen ajan huomattavia suuden tehokas ja tarkoituksenmukainen sekä 27994: määrärahoja. Se rajoittaa muiden aselajien ja taloudellinen käyttö. 27995: myös kotimaiselta teollisuudelta suoritettavien Valtiontilintarkastajat ovat puolustusvoimien 27996: hankintojen mahdollisuuksia. Valtiontilintar- eri joukko-osastoihin ja esikuntiin tekemillään 27997: kastajat korostavat, että puolustusvalmiuden ja tarkastusmatkoilla useasti todenneet, että puo- 27998: puolustusvoimien toiminnan kannalta on kui- lustushallinnon kiinteistöalan organisaatio on 27999: tenkin tärkeää säilyttää kotimainen puolustus- jäykkä ja liian byrokraattinen. Se ei kykene riit- 28000: tarviketeollisuus toiminta- ja kilpailukykyisenä tävän joustavasti ja nopeasti reagoimaan 28001: ja lisätä sen vientiä. Vientiedellytysten rakentamistarpeisiin kiinteistöalan monimut- 28002: voimistamiseen valtiontilintarkastajat ovat otta- kaisen virkatien johdosta. Esimerkiksi yhteys 28003: neet kantaa kertomuksessaan vuodelta 1993. materiaalihankintojen ja niiden edellyttämän 28004: Kotimainen puolustustarviketeollisuus on osa suoja-ja varastorakentamisen kesken on selvästi 28005: puolustusvalmiutta ja myös huoltovarmuutta. puutteellinen. Osittain tässä on kysymys myös 28006: Kokemukset Suomen osallistumisesta Yhdisty- määrärahojen kohdentamisesta hallinnonalan 28007: neiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- sisällä. Valtiontilintarkastajien mielestä kiinteis- 28008: 111 28009: 28010: tö- ja rakennustoimen kehittämistoimilla on py- esittänyt. Puolustushallinnon rakennuslaitok- 28011: rittävä lisäämään käyttäjänä toimiville puolus- sen tulee pääsääntöisesti olla kilpailutilanteessa 28012: tusvoimien aluetason organisaatioille valinnan- ulkopuolisten palvelujentuottajien kanssa. 28013: mahdollisuuksia kiinteistö- ja rakennustoimen Rakennuslaitoksen täydellistä monopolia tehtä- 28014: palvelutoiminnan tarkoituksenmukaiseksi jär- vien suorittamiseen tulee välttää. 28015: jestämiseksi, kuten puolustusvaliokuntakin on 28016: 112 28017: 28018: 28019: 28020: 28021: Valtiovarainministeriön hallinnonala 28022: 28023: Talousrikollisuus ja harmaa talous Tilastokeskus aloitti v. 1994 tutkimuksen siitä, 28024: kuinka paljon harmaata taloutta esiintyy Suomen 28025: Talousrikollisuus tarkoittaa taloudellisen hyö- bruttokansantuotelaskelmien ulkopuolella. Tut- 28026: dyn tavoittelua rikollisin keinoin. Usein sitä har- kimus liittyy laajempaan EU:n piirissä käynnistet- 28027: joitetaan järjestelmällisesti ja rikokset tehdään tyyn selvitykseen siitä, miten hyvin jäsenmaiden 28028: laillisen elinkeinoelämän puitteissa. Talousrikol- yhtenä EU:n jäsenmaksuperusteena olevat BKT- 28029: lisuuden ydinalueeseen luetaan mm. konkurssi- luvut pitävät paikkansa. Rakennusalaa koskevan 28030: rikollisuus sekä liikeyritysten vero-, tulli-, lisens- selvityksen perusteella rakennusalan piilotalou- 28031: si-, subventio- yms. rikokset. Teolliseen toimin- den määräksi v. 1992 on arvioitu 3,6-4,4 mrd. 28032: taan liittyviä ympäristörikoksia on myös pidetty mk. Määrä vastasi 12-16 %:a rakentamisen 28033: talousrikoksina. koko arvonlisäyksestä. Piilotalouden piirissä ra- 28034: Harmaa talous voidaan määritellä eri tavoin kennusalalla oli tuolloin kaikkiaan 17 000- 28035: käsitteen käyttötarpeen ja asiayhteyden mukaan. 31 000 henkilötyövuotta. Harmaan talouden sel- 28036: Harmaan talouden selvitystyöryhmä tarkasteli vitystyöryhmä arvioi Tilastokeskuksen raken- 28037: harmaata taloutta sinänsä laillisena taloudellise- nusalaa koskevan tutkimuksen perusteella har- 28038: na toimintana, josta ei ole suoritettu lakisääteisiä maan talouden kokonaismääräksi Suomessa 20 28039: veroja ja maksuja sen johdosta, että toiminta tai mrd. mk vuodessa, mikä vastasi 4,2 %:a vuoden 28040: tulonmuodostus on tapahtunut viranomaisilta 1992 bruttokansantuotteesta. 28041: salassa tai siitä on annettu väärää tai puutteellista Tilastokeskuksen loppuselvityksessä kartoi- 28042: tietoa. tettiin muiden toimialojen osalta nimenomaan 28043: Työryhmän näkökulma poikkeaa kansanta- BKT-laskelmien ulkopuolelle jäävää taloudellis- 28044: loustieteellisestä lähestymistavasta, jossa päätar- ta toimintaa. Selvitys tukee työryhmän arviota 28045: koituksena on löytää bruttokansantuotelaskel- ongelman suuruusluokasta. Merkittävästi har- 28046: miin sisältymättömän taloudellisen toiminnan maata taloutta sisältäviä toimialoja ovat mm. 28047: määrä. BKT-laskelmat sisältävät yleensä suuren rakennusala, ravintola-ala, autokorjaamotoimin- 28048: osan sellaisestakin toiminnasta, josta verot ja ta, maantiekuljetukset, kampaamotoiminta ja 28049: maksut on laiminlyöty. eräät kaupan alat. Täysin puhtaita aloja tuskin 28050: Valtiovarainministeriö asetti 22.3.1994 eri hal- löytyy. Tilastokeskuksen selvitysten perusteella 28051: linnonhaarojen ja rakennusalan järjestöjen edus- harmaan talouden absoluuttisen määrän voi- 28052: tajista koostuvan työryhmän, jonka tehtäväksi daan arvioida kasvavan nousukaudella, vaikka 28053: annettiin arvioida harmaiden markkinoiden laa- sen suhteellinen osuus kokonaistuotannosta sil- 28054: juutta sekä selvittää keinot, joilla harmaita mark- loin pieneneekin. Alueellisia tutkimuksia har- 28055: kinoita voidaan tehokkaimmin estää. Työryh- maan talouden laajuudesta ei ole toistaiseksi 28056: män tuli myös selvittää, minkä verran avustuksia tehty. Ilmeistä on, että nimenomaan yritystoi- 28057: ja muita yhteiskunnan tukitoimia on harmailla mintaan liittyvä harmaa talous on voimakkainta 28058: markkinoilla, ja esittää keinot epäkohtien poista- suurilla paikkakunnilla, erityisesti pääkaupunki- 28059: miseksi. Erityisesti työryhmän tuli kiinnittää huo- seudulla. 28060: miota rakennusalalla esiintyviin väärinkäytök- Valtioneuvoston 1.2.1996 tekemään periaate- 28061: siin. Työryhmän toimesta käynnistettiin erillinen päätökseen talousrikollisuuden ja harmaan ta- 28062: yritystukia koskeva tutkimus, jonka suoritti Tu- louden vähentämistä koskevaksi toimenpide- 28063: run yliopisto Verohallituksen tuella. Kesällä 1996 ohjelmaksi sisältyy harmaan talouden seuraami- 28064: valtiovarainministeriö sai työmarkkinajärjestöiltä nen jatkuvan tutkimustoiminnan avulla. Verohal- 28065: pyytämiään ehdotuksia harmaan talouden ja ta- linto tulee tutkimuksella tarkentamaan kuvaa 28066: lousrikollisuuden torjumiseksi. harmaan talouden laajuudesta ja esiintymismuo- 28067: 113 28068: 28069: doista myös muilla toimialoilla kuin rakennus- lähinnä verokeidasvaltioihin. Tämä on voi- 28070: alalla sekä seuraamaan harmaan talouden kehit- makkaassa kasvussa oleva harmaan talouden 28071: tymistä vuoden 1992 jälkeen. muoto. 28072: Talousrikollisuuden ja harmaan talouden tor- 28073: juntaohjelman päämääränä on talousrikollisuu- Hannaan talouden torjunta. Harmaan ta- 28074: den ja harmaan talouden sekä niiden aiheuttami- louden selvitystyöryhmä esitti väliraportissaan 28075: en vahinkojen merkittävä vähentäminen. Ohjel- pikaisesti toteutettavia säännösmuutoksia, joilla 28076: man toteuttamisen avulla pyritään erityisesti jul- voitaisiin parantaa harmaaseen talouteen kohdis- 28077: kiseen tulo- ja menorahoitukseen kohdistuvien tuvaa valvontaa ja viranomaisyhteistyötä. Ehdo- 28078: väärinkäytösten torjumiseen sekä elinkeinoelä- tukset toteutettiin nopeasti. Kertomusvuoden 28079: män terveen kilpailun ja toimintaedellytysten huhtikuussa tulivat voimaan säännökset, jotka 28080: parantamiseen. Ohjelman käytännön toteutta- parantavat verohallinnon tietojensaantimahdol- 28081: misesta vastaavat asianomaiset ministeriöt lisuuksia sivullistahoilta ja antavat sille oikeuden 28082: hallinnonalallaan. Sisäasiainministeriöön on ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä muil- 28083: 15.5.1996 perustettu eri hallinnonaloilla tapahtu- le valvontaviranomaisille. 28084: van talousrikosten ja harmaan talouden torjunta- Loppuraportissaan harmaan talouden selvitys- 28085: työn edistymistä koordinoiva yhteistyöryhmä, työryhmä esitti 30 eri toimenpide-ehdotusta, joil- 28086: jonka tehtävänä on lisäksi viranomaisyhteistyön la voitaisiin vaikuttaa harmaan talouden tausta- 28087: kehittäminen. Kansainvälistä yhteistyötä on lisät- tekijöihin sekä sen harjoittamis- ja hyväksikäyt- 28088: ty erityisesti EU:n puitteissa sekä Venäjän ja tömahdollisuuksiin, tehostaa valvontaa ja sank- 28089: Viron kanssa tehtyjen rikostorjuntasopimusten tioita sekä edistää rikoksella saadun hyödyn 28090: avulla. palauttamista. Sisäasiainministeriö ja Verohallitus 28091: Tilastokeskuksen selvitykset vahvistavat käsi- valmistelivat yhteistyössä eräiden muiden minis- 28092: tystä, jonka mukaan harmaa talous on varsin teriö~den kanssa kertomusvuoden syksyllä luon- 28093: yleistä joissakin puhtaasti kotitalouksia palvele- nosta hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikol- 28094: vissa toiminnoissa (esim. lastenhoito ja yksityis- lisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi. 28095: opetus). Ylivoimaisesti suurin ja harmaan talou- Valtioneuvoston helmikuun 1996 alussa vahvis- 28096: den selvitystyöryhmän käsityksen mukaan myös tama toimintaohjelma sisältää harmaan talouden 28097: haittavaikutuksiltaan vaarallisin osa harmaasta työryhmän loppuraportissa esitetyt keskeiset toi- 28098: taloudesta tapahtuu kuitenkin yritystoiminnan menpide-ehdotukset, mm. ajatuksen harmaan 28099: muodossa tai sen yhteydessä. Erityisesti tämän- talouden ehkäisemiseen tähtäävästä tiedotus- 28100: tyyppinen toiminta haittaa rehellistä yritystoi- kampanjasta. Keskeinen kohta ohjelmassa on 28101: mintaa ja omaa pahimmillaan ammattimaisen rikoshyödyn palauttamisen ja ulosoton tehosta- 28102: talousrikollisuuden piirteitä. minen. Ulosottosäännösten ja toimintatapojen 28103: Yritystoimintaan liittyvän harmaan talouden vanhentuneisuus sekä puuttuvat mahdollisuudet 28104: päämuodot ovat: saada rikoksilla tai veronkierrolla hankittua 28105: - Kokonaan viranomaisilta piilossa tapahtu- hyötyä takaisin ovat harmaan talouden ja talous- 28106: va toiminta. Tähän ryhmään kuuluvat lähinnä rikosten nykyisen torjunnan heikoimpia lenk- 28107: suoraan kuluttajille palveluja tarjoavat liikkeen- kejä. 28108: ja ammatinharjoittajat kuten kampaajat, remont- Harmaan talouden torjunta- 28109: timiehet, autokorjaamot ja käytettyjen autojen hanke verohallin no s s a. Hämeen 28110: kauppiaat. Verotarkastuksissa on tavattu myös lääninverovirastossa vuoden 1994 syksyllä ko- 28111: runsaasti pimeitä olutbaareja. keilunluonteisesti käynnistetty harmaan talou- 28112: - Kertakäyttöperiaatteella toimivat yhtiöt ja den torjuntaprojekti laajennettiin kertomusvuon- 28113: niihin liittyvä konkurssikeinottelu. Tämä on ylei- na kaikkien lääninverovirastojen alueille. Läänin- 28114: sesti käytetty muoto erityisesti sellaisilla aloilla, verovirastoissa keskityttiin harmaan talouden 28115: joilla palveluksia tarjotaan toisille yrityksille eikä selvittämiseen eri toimialoilla ja erilaisten valvon- 28116: voida toimia täysin pimeästi, esim. rakennusalan tamuotojen kokeiluun. Kohdealueet ovat ulottu- 28117: aliurakkaketjuissa. neet salattujen vuokratulojen ja puun myyntitu- 28118: - Näennäisesti laillisen toiminnan puitteissa lojen selvittämisestä rakennusalan harmaiden ali- 28119: tapahtuva tulojensalaaminen ja pimeiden palk- urakoitsijoiden ja pimeiden keskiolutbaarien et- 28120: kojen maksaminen. Ilmiöön on törmätty esim. simiseen. Selvä painopistealue on ollut yritystoi- 28121: ravintoloihin tehdyissä yllätystarkastuksissa. mintaan liittyvä tai muutoin ammattimaisesti har- 28122: - Toiminnan näennäissiirto ulkomaille, joitettu harmaa talous. 28123: 28124: 8 360240L 28125: 114 28126: 28127: Harmaan talouden torjunnassa on käytetty delta 1994 tehdyn laskelman mukaan verotar- 28128: laajaa keinovalikoimaa alkaen uusien yrittäjien kastustoiminnan kustannukset jokaista jälkive- 28129: aktiivisesta etsimisestä ja rekisteröinnistä laaja- roina maksuunpantua miljoonaa markkaa koh- 28130: mittaiseen valvontatietojen hyväksikäyttöön ja den olivat 90 000 mk. 28131: ristikantralleihin sekä varsinaisiin verotarkastuk- Harmaan talouden torjunta on v. 1996 määri- 28132: siin. Erityisen tehokkaiksi ovat osoittautuneet telty verovalvonnan painopistealueeksi, johon 28133: verotarkastajien yhdessä poliisin kanssa tekemät kohdennetaan pääosa verohallinnon tarkastus- 28134: yllätystarkastukset mm. rakennustyömaille ja ra- ja muista verovalvontaresursseista. Toiminnassa 28135: vintoloihin. Hankkeessa on voitu hyödyntää uu- hyödynnetään kertomusvuoden aikana saatuja 28136: sia tiedonsaantisäännöksiä. Valvontatietoa on kokemuksia, ja hyväksi havaitut valvonta- ja 28137: kerätty mm. rakennusten korjausavustusurakois- tarkastusmenetelmät otetaan laajamittaiseen 28138: ta, Tuotevalvontakeskuksen anniskeluluvista ja käyttöön koko maassa. Valtiovarainministeriön 28139: alkoholin myyntitiedoista, palvelupuhelimien kanssa tehdyssä tulostavoitesopimuksessa vero- 28140: laskutuksesta ja lehti-ilmoituksista. Vuoden hallinnolle on asetettu tavoitteeksi saada esiin 1,5 28141: 1995-96 vaihteessa valmistui atk-sovellus (Hat- mrd. mk harmaan talouden piiriin kuuluvia tu- 28142: va), joka on tarkoitettu valvontatiedoissa esiinty- loja vuoden 1996 aikana. 28143: vien yritysten tunnistamiseen, tiedon seulontaan V e r o v a 1v o n n a n k e h i t t ä m i n e n. 28144: ja potentiaalisten harmaan talouden harjoittajien Kehittämisen päälinjat ovat: 28145: etsimiseen. - Valvonnan peittävyyden ja ilmituloriskin 28146: Kertomusvuoden torjuntahan- lisääminen. Verohallinnon henkilökuntaa koh- 28147: k e. Harmaan talouden torjuntaprojektissa ker- dennetaan valvontaan liittyviin tehtäviin erilaisia 28148: tomusvuonna tarkastettuja yrityksiä oli kaik- mtiinitoimintoja karsimalla ja työmenetelmiä 28149: kiaan 969. Näistä ilman jälkitoimenpiteitä selvisi kehittämällä. Valvontamenetelmiä monipuoliste- 28150: 55. Eniten tarkastuksia kohdistui rakennusalan taan. Valvontatehtäviin kohdennetun henkilös- 28151: (290) ja ravintola-alan (100) yrityksiin. Joitakin tön tehtävät voivat koulutustason ja valmiuksen 28152: harmaan talouden harjoittajiksi katsottavia yri- mukaan sisältää mm. yritysasiakkaiden etsintää 28153: tyksiä löytyi lähes kaikilta toimialoilta. Varsinai- ja rekisteröintiä sekä valvontatietojen hankkimis- 28154: sia tarkastusiskuja tehtiin kertomusvuoden aika- ta ja käsittelyä. Osa erityisesti yritysverotuksen 28155: na 84 yritykseen, näistä osa suoritettiin yhteis- piirissä työskennelleistä koulutetaan varsinaisiin 28156: työssä poliisin ja joitakin myös tullin kanssa. verotarkastustehtäviin. 28157: Kaikista tarkastettujen yritysten kirjanpidoista lä- -Valvonnan osuvuuden parantaminen. Val- 28158: hes 60% oli laiminlyöty, hävitetty tai epäluotet- vonta tulee jatkossa pemstumaan kaikki verolajit 28159: tavia. Tarkastuksilla löytyi salattua yritystuloa kattavaan kokonaiskuvaan asiakkaasta. Verotar- 28160: lähes 310 Mmk, pimeästi maksettuja palkkoja kastuksessa ollaan osittain jo siirrytty asikaskoh- 28161: 170 Mmk ja yritysten omistajille jaettua peiteltyä taiseen tarkastustapaan. Sekä valvonnan kohtei- 28162: osinkoa 160 Mmk. Maksuunpantuina veroina, den että valvottavien asioiden valinnassa käyte- 28163: korotuksina ja viivästysseuraamuksina tämä vas- tään riskianalyysia, jolla pyritään suuntaamaan 28164: taa 420 Mmk:aa. Jälkiverojen ja maksuunpano- valvontatoimien painopiste olennaisiin kohtei- 28165: jen lisäksi tarkastusten tuloksina tehtiin yli 500 siin ja asioihin. Valvonta pemstuu entistä enem- 28166: rikosilmoitusta kirjanpito- ja verorikoksista sekä män erilaisiin riskikontrolleihin, ulkopuolisilta 28167: 265 ilmoitusta työttömyysturvan väärinkäytök- saatuihin valvontatietoihin sekä kirjanpidon ja 28168: sistä. Kertomusvuoden aikana verotarkastuksilla ilmoitusten todentamiseen reaalimaailman 28169: paljastetun harmaan talouden määrä (640 Mmk) tapahtumista. Tiedonhallintajärjestelmiä kehite- 28170: on 3 % harmaan talouden 20 mrd. mk:ksi tään mm. verovelvollisen toimintaa kuvaavien 28171: arvioidusta vuotuisesta kokonaismäärästä. Pal- ilmoitus- ja valvontatietojen käsittelyä ja analy- 28172: jastettu määrä vastaa arviolta 5 000 henkilön sointia sekä asiakkaiden ja näiden intressitahojen 28173: vuosiansiota. Harmaan talouden torjunta on välisten suhteiden hallintaa varten. 28174: vain osa verovalvonnan kokonaiskentästä. Ker- - Toimenpiteiden vaikuttavuuden lisäämi- 28175: tomusvuonna pelkästään suuryritysten verotar- nen. Veron perinnän turvaamiseen kiinnitetään 28176: kastusten pemsteella näissä yrityksissä verotet- huomiota valvonnan kaikissa vaiheissa. Koh- 28177: tavaan tuloon lisätty maara nousee 900 deotamalla valvontaa nykyistä enemmän reaali- 28178: Mmk:aan. Kaikkiaan kertomusvuonna verotar- aikaiseen liiketoimintaan parannetaan sekä näy- 28179: kastusten pemsteella määrättyjen jälkiverojen ja tön hankkimisen että verojen perinnän mahdol- 28180: maksuunpanojen määrä oli 1,5 mrd. mk. Vuo- lisuuksia. Yhteistyötä verovalvonnan, verojen 28181: 115 28182: 28183: perinnän sekä muiden viranomaisten kanssa te- teriö pitää tärkeänä myös ennalta ehkäiseviä 28184: hostetaan. toimia, kuten koulutusta ja sisäisen valvonnan 28185: - Verotarkastuksen ammattitaidon ja mene- tehostamista organisaation kaikilla tasoilla. Val- 28186: telmien kehittäminen. Muun muassa monimut- vontaa tulisi ensisijaisesti kohdistaa erityisesti 28187: kaisiin yritysjärjestelyihin, kansainvälisiin rahan- riskialttiisiin ja taloudellisilta vaikutuksiltaan 28188: siirtoihin ja uusiin rahoitusinstrumentteihin pe- merkittäviin kohteisiin. 28189: rustuvien veronkiertojärjestelyjen paljastaminen Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa, että se 28190: ja hallinta edellyttävät tarkastajakunnalta korkea- on viime vuosina lisännyt yhteistyötä poliisin ja 28191: tasoista ammattitaitoa ja sen jatkuvaa kehittämis- verottajan kanssa yritystukien valvonnassa. Saa- 28192: tä ja ylläpitämistä. Ajan tasalla pysyminen edel- dut kokemukset ovat olleet valvonnan kannalta 28193: lyttää myös mahdollisuutta koulutetun henkilös- hyviä. Talousrikostorjunnassa tulisi valvonnan ja 28194: tön rekrytointiin hallinnon ulkopuolelta. Erityi- jälkikäteisseurannan tehostamisen ohella kiinnit- 28195: sesti suuryritysten tarkastusta tehostetaan käyt- tää nykyistä suurempaa huomiota talousrikol- 28196: töön otettua atk-tarkastusmenetelmää laajenta- lisuuden ja harmaan talouden kasvun mahdolli- 28197: malla ja kehittämällä. Tarkastajakunnan kansain- siin syihin, kuten ns. verokiilan vaikutukseen, 28198: välisiä valmiuksia, kansainvälistä yhteistyötä ja tukijärjestelmän monimuotoisuuteen ja hajanai- 28199: tietojen vaihtoa lisätään. suuteen monine myöntäjäviranomaisineen sekä 28200: - Kustannusvaikutukset Verovalvonnan teh- verotusjärjestelmien kansallisiin ja kansainväli- 28201: täviä riittää kaikelle sille henkilökunnalle, mitä siin aukkoihin. Valtioneuvoston periaatepäätök- 28202: hallinnon muista tehtävistä on irroitettavissa. Si- sessä hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikol- 28203: säisessä rekrytoinnissa ongelmana on lähinnä lisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi 28204: vaativimpiin verotarkastustehtäviin edellytettä- onkin keinoina mainittu mm. kaupparekisteri-ja 28205: vien valmiuksien puuttuminen. Verovalvonta on osakeyhtiölainsäädännön tarkistaminen, tilintar- 28206: kustannuksiinsa nähden yhteiskunnalle erittäin kastus- ja tarvittaessa myös kirjanpitolainsää- 28207: kannattavaa, joskin valvonnan tehon lisääntymi- dännön tarkistaminen, tukijärjestelmien selkeyt- 28208: nen merkitsee sitä, että lisätuotot saavutetaan täminen, kansainvälisten veronkiertomahdolli- 28209: yhä suuremmilla marginaalikustannuksilla. suuksien kaventaminen, arvonlisäveron kiertä- 28210: Valtiovarainministeriö toteaa lausunnossaan mismahdollisuuksien vähentäminen sekä elin- 28211: talousrikollisuuden ja harmaan talouden osalta keinoelämän sisäisten toimenpiteiden tukemi- 28212: asettaneensa 15.3.1996 selvitysmiehen ja tukiryh- nen. Ministeriö on aktiivisesti mukana rikostor- 28213: män selvittämään sisäiseen valvontaan liittyviä juntatyössä. Ministeriössä on myös meneillään 28214: kysymyksiä. valmistelut yritystukien keskittämiseksi kauppa- 28215: Sisäasiainministeriön mukaan em. toimintaoh- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle. 28216: jelman toteuttaminen maksaa v. 1996--98 yli 102 Tullihallitus on osallistunut talousrikollisuu- 28217: Mmk. Poliisilla oli vuoden 1996 alussa tutkinnas- den ja harmaan talouden torjuntaohjelman laa- 28218: sa tai odottamassa tutkintaa yli 2 000 talousrikos- dintaan. Se pitää tärkeänä ohjelmassa asetettuja 28219: ta, joilla aiheutettu omaisuusvahinko oli arviolta päämääriä väärinkäytösten vähentämiseksi ja 28220: 2,5 mrd. mk. Osa näistä rikoksista uhkaa rikosoi- elinkeinoelämän terveen kilpailun ja toiminta- 28221: keudellisesti vanhentua ennen tutkinnan aloitta- edellytysten parantamiseksi. Tullihallitus osallis- 28222: mista. tuu jatkossa myös sisäasiainministeriöön perus- 28223: Työministeriö katsoo, että viranomaisten väli- tetun koordinaatioryhmän toimintaan. Tullilai- 28224: nen yhteistyö, tietojen saaminen ja myös niiden toksen osuutena yhteistyössä on ennen muuta 28225: aktiivinen välittäminen on torjuntatyössä kes- keskittyä ulkomaankaupassa esiintyvien talous- 28226: keistä. Uusien atk-järjestelmien laaja hyväksi- rikosten torjuntaan ja tutkintaan. Tällä hetkellä 28227: käyttö valvonnassa mahdollistaa jatkossa tehok- näistä merkittävimpinä voidaan pitää korkeasti 28228: kaamman toiminnan. Kansainvälisen yhteistyön verotettavien tavaroiden laitonta maahantuontia 28229: järjestäminen on hyvin tärkeää tulevaisuudessa. yhteisön passitusmenettelyä väärinkäyttäen. 28230: Tiedotuskampanjan avulla on mahdollista vai- Tullihallituksen valvonta- ja tarkastusyksikkö 28231: kuttaa yleiseen mielipiteeseen ja korostaa ilmitu- on kertomusvuoden ja vuoden 1996 tulostavoite- 28232: loriskiä. Jatkuvan tutkimustoiminnan avulla voi- sopimuksissaan sitoutunut useisiin talousrikol- 28233: daan kartoittaa riskialueita ja käyttää hyväksi lisuuden estämisen kannalta tärkeisiin tavoittei- 28234: saatuja kokemuksia. Työministeriö on omalta siin. Lähivuosien keskeinen strateginen tavoite 28235: osaltaan tehostanut talousrikollisuuden ja har- on se, että tullivalvonta, verokontrolli sekä tulli- 28236: maan talouden torjuntaan liittyviä toimia. Minis- rikostutkinta organisoidaan siten, että kolman- 28237: 116 28238: 28239: sien maiden sekä sisäkaupan ja liikenteen tulli- tulliviranomaiset lisänneet yhteistyötä Venäjän 28240: valvonnassa täytetään kansalliset vaatimukset ja ja Baltian maiden vastaavien viranomaisten 28241: ne vaatimukset, jotka EU:n komission valvonta- kanssa. 28242: strategia on asettanut yhteisten taloudellisten 28243: intressien suojaamiseksi ja petosten torjumiseksi. 28244: Tämän toteuttamiseksi tullilaitos on mm.: Valtiontilintarkastajat toteavat, että talousri- 28245: - lisännyt kontrolli- ja tutkintaresursseja ta- kollisuus ja harmaa talous ovat Suomessa kasva- 28246: lousrikollisuuden paljastamiseksi ja tutkimiseksi neet huolestuttavan suuriksi. Tähän ilmiöön val- 28247: - perustanut kertomusvuoden alusta erityi- tiontilintarkastajat ja Valtiontalouden tarkas- 28248: sen tiedusteluyksikön, jonka tehtävänä on kerätä tusvirasto ovat kiinnittäneet huomiota useasti eri 28249: ja analysoida eri lähteistä saatavaa tietoa, mikä yhteyksissä. Harmaa talous on kertomusvuonna 28250: mahdollistaa riskianalyysien tekemisen ja val- valmistuneessa selvityksessä arvioitu 20 mrd. 28251: vonnan ja tarkastustoiminnan keskittämisen oi- mk:ksi ja sen yhteiskunnalle aiheuttamat suora- 28252: keisiin kohteisiin naiset menetykset 13 mrd. mk:ksi vuodessa. Lu- 28253: - parantanut kansainvälistä tietojensaantia vut vastasivat ~4 %:a tuon vuoden bruttokan- 28254: kytkemällä kaikki piiritullikamarit EU:n valvon- santuotteesta. Merkittäviä harmaata taloutta si- 28255: tatietojärjestelmiin sältäviä toimialoja olivat mm. rakennusala, ra- 28256: - sisällyttänyt EU:n omiin varoihin kohdistu- vintola-ala, autokmjaamotoiminta, maantie- 28257: van kontrollin piirikohtaisiin tarkastussuunnitel- kuljetukset, kampaamotoiminta ja eräät kaupan 28258: miin alat. Täysin harmaasta taloudesta vapaita aloja 28259: - saattanut teknisesti idän ja Baltian liiken- selvitysten mukaan tuskin löytyy. Selvitysten pe- 28260: teen tullitoimipaikat vastaamaan EU:n ulkoraja- rusteella pidetään ilmeisenä, että harmaa talous 28261: valvontaa koskevan ohjelman vaatimuksia ja on voimakkainta suurilla paikkakunnilla ja eri- 28262: - järjestänyt tarkastusiskuja vienti- ja kautta- tyisesti pääkaupunkiseudulla. 28263: kuljetuksiin eri tullipiireissä. Valtiontilintarkastajat pitävät välttämättö- 28264: Tullilaitos on tehostanut yhteistyötään talous- mänä, että talousrikollisuuden ja harmaan ta- 28265: rikollisuuden alalla niin poliisi- kuin veroviran- louden torjuntaa tehostetaan kaikkialla valtion- 28266: omaistenkin kanssa. Tarkoitus on myös etsiä hallinnossa, mutta erityisesti poliisi-, tulli- ja 28267: yhteistyömuotoja ulosottoviranomaisten ja tulli- verohallinnossa. Kertomusvuonna verohallinto 28268: viranomaisten välillä. Tullilaitos osallistuu rikos- tarkasti lähes 1 000 yritystä harmaan talouden 28269: hyödyn jäljittämiseen ja takaisinsaantiin tähtää- torjuntaprojektissa ja paljasti tuolloin harmaata 28270: vään projektiin yhdessä em. viranomaisten kans- taloutta 640 Mmk.·n arvosta. Paljastettu määrä 28271: sa niin keskusviranomaisten välillä kuin alueelli- kattoi kuitenkin vain 3 % harmaan talouden 28272: sestikin. Lisäksi jatketaan poliisin ja verottajan arvioidusta kokonaismäärästä. Tarkastustoimia 28273: kanssa nk. itäprojektia, jossa on keskitytty itä- ja tulee voimakkaasti tehostaa. 28274: Baltian kauppaan sekä liikenteeseen liittyvään Valtiontilintarkastajat pitävät merkittävänä 28275: talousrikollisuuteen. Projektin yhteydessä on valtioneuvoston 1.2.1996 tekemää periaatepää- 28276: mm. tehty useita viranomaisten välisiä yhteistar- töstä talousrikollisuuden ja harmaan talouden 28277: kastuksia alalla toimiviin yrityksiin ja järjestetty vähentämistä koskevaksi toimenpideohjelmaksi, 28278: yhteisiä koulutustilaisuuksia eri puolilla maata. mihin liittyy harmaan talouden seuraaminen 28279: Eri piiritullikamarit ovat osallistuneet myös ravin- jatkuvan tutkimustoiminnan avulla. Keskeinen 28280: toloihin tehtyihin tarkastusiskuihin tarkoituksena kohta ohjelmassa on rikoshyödyn palauttamisen 28281: löytää laittomasti maahan tuotuja savukkeita ja ja ulosoton tehostaminen. Ulosottosäännösten ja 28282: alkoholia. toimintatapojen vanhentuneisuus sekä puuttu- 28283: Talousrikollisuuden alalla käynnistyneet yh- vat mahdollisuudet saada rikoksilla tai veron- 28284: teisprojektit ovat edesauttaneet ennen muuta kierrolla hankittua hyötyä takaisin ovat har- 28285: viranomaisten välistä tietojenvaihtoa, mutta hel- maan talouden ja talousrikosten torjunnan hei- 28286: pottaneet myös tullin ja poliisin välisten tutkinta- koimpia lenkkejä. Liiketoimintakiellon laajene- 28287: ryhmien perustamista. Näin on voitu kokonais- vaa käyttöönottoa on myös pidettävä tärkeänä 28288: valtaisesti tarkastaa ja tutkia eri vero- tai tuki- tavoitteena. Siihen on myös eduskunnan valtio- 28289: muotoihin liittyneet väärinkäytökset saman- varainvaliokunta kiinnittänyt huomiota viimek- 28290: aikaisesti. Projektien yhteydessä on kiinnitetty si valtiontilintarkastajain kertomuksesta vuodel- 28291: huomiota myös kansainvälisen yhteistyön tär- ta 1992 antamassaan mietinnössä (VaVll1 19/ 28292: keyteen. Itäprojektin aikana ovat poliisi-, vero- ja 1994 vp). 28293: 117 28294: 28295: Valtion rakennus- ja kiinteistöhallin- loista siten, että kiinteistölaitoksen hallintaan tu- 28296: non uudelleenjärjestelyt levissa toimitiloissa otettiin käyttöön vuokrajär- 28297: jestelmä, joka kohdistaa toimitilakustannukset 28298: Julkisen sektorin kehittämisen yleisiä tavoittei- suoraan käyttäjille aidon vuokrasuhteen tavoin. 28299: ta ovat mm. hallinnon tuloksellisuuden ja tuotta- Vuokrajärjestelmän ennakoidaan tehostavan val- 28300: vuuden parantaminen sekä tarpeettomien ja tion toimitilojen käyttöä ja vähentävän tätä kautta 28301: päällekkäisten tehtävien poistaminen. Julkisen uusinvestointien tarvetta. 28302: sektorin kehittämisessä valitun linjan mukaan Kiinteistöhallinnon uudistamisen tavoitteiden 28303: palveluja maksullistetaan ja niiden hankintaa mukaisesti valtio pitäytyi täten hoitamaan viras- 28304: kilpailutetaan sekä sellaisten palveluiden, joiden tomuodossa vain kiinteistöjen omistajatehtäviä 28305: tuottamiseen ei ole yhteiskunnallista velvoitetta, sekä niihin liittyviä viranomaistehtäviä. Kiinteis- 28306: tuottaminen liikelaitostetaan tai yhtiöitetään sekä töpalvelujen tuottamiseen liittyvät tehtävät yh- 28307: tietyin edellytyksin yksityistetään. Markkinatyyp- tiöitettiin ja asetettiin kilpailuun vastaavien yksi- 28308: pisten mekanismien käyttö julkisella sektorilla tyisten palvelutoimittajien kanssa. 28309: on lisääntymässä. 28310: Valtiontaloudelliset kokonaisvaikutuk- 28311: Uudelleenjärjestelyjen perustelut. Raken- set. Uudistuksen keskeisiä taloudellisia tavoittei- 28312: nushallinnon toimintaympäristö oli muuttunut ta oli siirtää rakennushallinnolle kuulunut vastuu 28313: voimakkaasti. Yksityiset yritykset tarjosivat osit- toimitilakustannuksista niiden käyttäjävirastoille 28314: tain samoja palveluita kuin rakennushallinto: ja -laitoksille sekä muuttaa budjettirahoitteinen 28315: toimitiloja, rakennuttamispalveluja, suunnittelua, kiinteistöpalvelutuotanto markkinaehtoiseksi ja 28316: kiinteistönhoitoa, siivousta, rakennus- ja korjaus- asiakasrahoitteiseksi. Kiinteistölaitoksen vastuul- 28317: töitä sekä rakentamisen asiantuntijapalveluja. le jäi sen hallintaan tullut kiinteistöpääoma ja sille 28318: Rakennushallinto sekä omistaja- että palvelujen asetettavan tuottotavoitteen saavuttaminen. Tällä 28319: tuottajaorganisaationa ei vastannut julkisen hal- ratkaisulla pyrittiin tehostamaan valtion kiinteis- 28320: linnon kehittämisen tavoitteita. töomaisuuden käyttöä pääoman tuoton paranta- 28321: Valtiovarainministeriön asettaman Valtion miseksi. 28322: kiinteistöhallintoprojektin (VM 1993: 1) tekemien Kiinteistölaitoksen toimitiloissa käyttöön otet- 28323: ehdotusten pohjalta valtioneuvosto teki tu vuokrajärjestelmä lisää valtion talousarvion 28324: 25.11.1993 periaatepäätöksen valtion rakennus- menoja vuokrakertymän pääomaosuuden ver- 28325: varallisuuden tuoton lisäämiseen ja käytön te- ran. Kiinteistölaitos tuloottaa vastaavan summan 28326: hostamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Valtioneu- talousarvion tulopuolelle, joten vuokrajärjestel- 28327: vosto täydensi periaatepäätöstään 3.3.1994 män käyttöönotto ei lisää budjetin rahoituksen 28328: korkeakoulukiinteistöjen osalta. Vuoden 1994 tarvetta. Vuokrajärjestelmän käyttöönoton myötä 28329: valtion talousarvion mukaan rakennushallin- aikanaan saatavilla tilojen käytön tehostumisella 28330: nosta oli määrä muodostaa kertomusvuonna sekä kiinteistöpalvelujen (kiinteistönhoito, sii- 28331: budjettitalouden piiriin jäävä henkilöstömääräl- vous, korjaukset yms.) kilpailuttamisella enna- 28332: tään suppea kiinteistölaitos. Rakennushallinnon koidaan saavutettavan vuosittain huomattavia 28333: palvelutoiminnot ehdotettiin samalla yhtiöitettä- säästöjä. 28334: väksi. Uudistuksen suunnitteluvaiheessa arvioitiin 28335: Valtion kiinteistölaitosta koskevan hallituksen valtiontaloudellisia säästövaikutuksia seuraa- 28336: lakiesityksen (HE 214/1994 vp) mukaan valtion vasti: 28337: kiinteistöhallintoa uudistettaessa oli tavoitteena - Vuokrausjärjestelmän käyttöönotolla ar- 28338: valtion rakennusvarallisuuden tuoton lisääminen vioidaan saavutettavan arviolta 10 %:n eli 200 28339: ja käytön tehostaminen sekä omistajatehtävien Mmk:n vuotuiset säästöt toimitilamenoissa. Sääs- 28340: hoidon tehostaminen. Keskeinen osa tässä uu- töt realisoituvat asteittain 3--4 vuoden kuluessa. 28341: distuksessa oli Valtion kiinteistölaitoksen pems- Lisäksi vuokrausjärjestelmän ennakoidaan tehos- 28342: taminen valtiovarainministeriön alaisuuteen. tavan valtion toimitilojen käyttöä ja vähentävän 28343: Muita tehostamistoimia olivat valtion rakennus- tätä kautta uusinvestointien tarvetta. 28344: varallisuuden keskittäminen kiinteistölaitokselle - Rakennushallinnon henkilöstön vähenemi- 28345: sekä valtionhallinnon sisäisen vuokrajärjestel- nen 1 000 hengellä vähentää palvelujen kustan- 28346: män käyttöönotto kiinteistölaitoksen hallintaan nuksia 150 Mmk:lla vuodessa, vaikka toiminnan 28347: tulevissa toimitiloissa. Rakennusten käyttäjävi- volyymi pysyy lähes ennallaan. Lisäksi siivous- ja 28348: rastoille kohdistettiin kustannusvastuu toimiti- kiinteistönhoitohenkilöstön palkkatason alene- 28349: 118 28350: 28351: misen voidaan arvioida vähentävän menoja 50 Työttömäksi jääneistä 1136 henkilöstä 47 o/o 28352: Mmk:lla vuodessa. Henkilöstökustannuksissa oli 53 vuotta täyttäneitä. 28353: saavutenavat säästöt olisivat siten 200 Mmk vuo- Arviolta 600:lla rakennushallinnon henkilös- 28354: dessa. töön kuuluvalla olisi halutessaan ollut mahdolli- 28355: Uudistuksen toteuttamisen erilliskustannuksia suus päästä Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy:n 28356: olivat seuraavat: palvelukseen. Tämän jäädessä toteutumatta mm. 28357: -Valtio sijoitti Engel kiinteistöpalveluyhtymä vuodenvaihteessa 1994-95 olleen työmarkkina- 28358: Oy:öön apporttiomaisuutena 37 Mmk. konfliktin vuoksi vastaava henkilöstömäärä pal- 28359: - Henkilöstön tukitoimenpiteiden kustan- kattiin ulkopuolelta. Työtä vaille jäi tuolloin 980 28360: nukset olivat kertomusvuonna yhteensä (Kelan siivoustoimen henkilöä ja 1.5.1995lukien muuta 28361: palautukset 1,4 Mmk huomioon ottaen) 98,3 henkilöstöä yhteensä 520. Irtisanottujen enna- 28362: Mmk. koitua suurempi määrä johtui toisaalta yhtymän 28363: - Eläkepoliittinen tukiratkaisu Engel kiinteis- suunniteltua pienemmästä volyymista ja toisaalta 28364: töpalveluyhtymä Oy:n yhteydessä oli 25 Mmk. em. työmarkkinakonfliktista. 28365: - Työttömiksi jääneistä 540 oli 53 vuotta 28366: täyttäneitä. Oletettavasti pääosa heistä siirtyy Muutoksen sopeuttamiskustannukset ja 28367: työttömyysturvan kautta työttömyys- ja vanhuus- muut taloudelliset vaikutukset työttömiksi 28368: eläkkeelle. Tästä aiheutuu valtiolle 10 seuraavan joutuneiden osalta. Henkilöstön sopeuttami- 28369: vuoden aikana 50 Mmk:n vuotuinen kustannus. sesta vastannut henkilöstötuki toimi 1.1.- 28370: Valtiovarainministeriön mukaan uudistukses- 30.4.1995 osana rakennushallintoa ja 1.5.- 28371: ta oli kertomusvuonna valtiontaloudellisia hyöty- 31.10.1995 kiinteistölaitoksen määräaikaisena 28372: jä välittömästi uudistuksen läpivientiin liittyvien erityisyksikkönä. Muutoksen sopeuttamiskus- 28373: kustannusten johdosta arviolta 30-35 Mmk. tannuksiin on laskettu irtisanomisajan palkkaus 28374: Hyödyt realisoituvat asteittain. Vuonna 2000 sekä henkilöstötukeen määräaikaisesti palkatun 28375: vuotuisten säästöjen arvioidaan olevan 350 Mmk tukihenkilöstön palkat. Pääosa tukitoimintaa to- 28376: ja 10 vuoden siirtymäajan jälkeen uudistuksen teuttaneesta henkilöstöstä oli irtisanottuja. Muita 28377: erilliskustannusten poistuttua arviolta 400 Mmk tukitoiminnan kustannuksia aiheutui mm. koulu- 28378: vuodessa. Valtiontaloudellisia kokonaishyötyjä tuksesta ja työterveyshuollosta. Vähennyseränä 28379: onkin ministeriön mukaan arvioitava pidemmäl- on otettu huomioon sairausvakuutuksen korva- 28380: lä ajalla, jolloin ne nousevat varsin merkittäviksi. ukset. 28381: Henkilöstön tukitoimenpiteiden kustannukset 28382: Työllisyysvaikutukset. Palveluita tuotta- ajalta 1.1.-31.10.1995 olivat seuraavat: 28383: maan perustettu Engel kiinteistöyhtymä Oy 28384: -niminen valtionyhtiö aloitti siivoustoiminnan Mmk 28385: 1.1.1995 ja muut palveluosa 1.5.1995. Valtion Irtisanomisajan palkkakustannukset 28386: kiinteistölaitos aloitti toimintansa 1.5.1995. Ne sivukustannuksineen ....................... . 93,3 28387: henkilöt, jotka eivät hakeneet tai eivät tulleet Muut kustannukset (toimitilat, laitteet, 28388: valituiksi perustettuihin organisaatioihin tai hankittu koulutus yms.) .................. . 6,4 28389: muualle, irtisanottiin kahdessa vaiheessa: sii- Kelan palautukset ................................ . -1,4 28390: voushenkilöstö kertomusvuoden alusta ja muu Kustannukset yhteensä ....................... . 98,3 28391: henkilöstö toukokuun alusta. Rakennushallin- 28392: non palveluksessa pysyväisluonteisessa palve- 28393: lussuhteessa 1. 7.1994 (seurannan pohjaksi valit- Virkasiirtoja uudistuksen yhteydessä v. 1994 ja 28394: tu ajankohta) oli 3242 henkeä. kertomusvuonna tapahtui 237, ja näiden kustan- 28395: Kertomusvuoden joulukuun puolivälin tieto- nukset olivat 26 Mmk. Taloudellinen vaikutus 28396: jen mukaan heistä oli (o/o): irtisanotuille on selvä tulotason lasku, mikäli 28397: toimeentulo jää riippumaan työttömyyskorvauk- 28398: - työssä julkisella tai yksityisellä sesta. 28399: sektorilla.......................................... 53,1 28400: - yrittäjänä .. ......... ... ..... .... .... ... ... .. ... .... 0,5 Henkilöstön kohtelu ja ratkaisujen inhi- 28401: - opiskelemassa................................. 1,2 milliset vaikutukset. Valtiovarainministeriöltä 28402: - eläkkeellä (päätös annettu) . ........... 7,6 saadun selvityksen mukaan rakennushallinnon 28403: -työttömänä...................................... 35,0 suhtautuminen henkilöstöönsä muutoksen aika- 28404: - ei tietoa sijoittumisesta.................... 2,5 na ilmenee tukitoiminnalle asetetuista tavoitteis- 28405: 119 28406: 28407: ta, rakennushallinnon henkilöstöpoliittisista pe- non henkilöstön tukitoiminnan yleissuunnitel- 28408: riaatteista, tukitoiminnan periaatteista ja suun- man. Sen mukaan tukitoiminnassa oli päämäärä- 28409: nitelmasta sekä näiden käytännön toteutuksesta. nä koko henkilöstön osalta säilyttää jokaisen 28410: Vaikka uudistus työttömyyden uhkineen koski toimeentulo, itsekunnioitus ja henkinen tasapai- 28411: poikkeuksellisen suurta henkilöstömäärää, tuki- no. Ne olivat perustana käytännön toimenpitei- 28412: toiminnassa keskeisenä toiminta-ajatuksena oli den suunnittelussa ja toteuttamisessa. Näissä kes- 28413: kohdella henkilöstöä yksilöllisesti kunkin tarpeet keinen tavoite oli vahvistaa ja tukea työllistymi- 28414: huomioon ottaen sekä väistämättömiä inhimilli- sen edellytyksiä perusteluissa uusissa organisaa- 28415: siä haittavaikutuksia lieventäen. tioissa tai muualla. 28416: Valtiovarainministeriö asetti rakennushallin- Henkilöstön tukemiseen kuului myös heinä- 28417: nolle valtion kertomusvuoden talousarvioesityk- kuun 1994 alusta lukien normaalien työterveys- 28418: sessä alustavasti tulostavoitteeksi, että henkilös- palvelujen lisäksi Valtiokonttorin VK-Työter- 28419: tön tukitoimet aloitetaan riittävän ajoissa ja järjes- veyden kanssa sopima mahdollisuus käyttää 28420: telyt toteutetaan pyrkien mahdollisimman jousta- alueellisten työterveysasemien psykologin tms. 28421: vaan henkilöstöpolitiikkaan ja tarvittaessa henki- palveluita korostetun luottamuksellisesti siten, 28422: löstön uudelleensijoittamiseen ja -koulutukseen. ettei käyttäjän henkilöllisyys tullut työpaikalla 28423: Lisäksi tuli ottaa huomioon valtioneuvoston tietoon. 28424: periaatepäätös henkilöstöä vähennettäessä nou- Henkilöstön koulutus oli keskeinen tukimuo- 28425: datettavasta henkilöstöpolitiikasta. to. Sillä parannettiin työmarkkinakelpoisuutta ja 28426: Valtiovarainministeriön ja rakennushallituk- yleensä edellytyksiä työllistyä. Lisäksi toteutettiin 28427: sen välisessä rakennushallinnon tulostavoiteso- muutosprosessiin liittyvä koulutusohjelma joh- 28428: pimuksessa kertomusvuodelle (toiminnan lak- dolle, esimiehille ja luottamusmiehille sekä 28429: kaamiseen 30.4.1995 saakka) oli tavoitteeksi järjestettiin tiedotusta koko henkilöstölle. Irtisa- 28430: henkilöstön tukitoimien osalta sovittu mm. hen- nomistilanteita varten esimiehille järjestettiin val- 28431: kilöstön toimintakyvyn, itsekunnioituksen ja mennusta, jossa keskeistä oli inhimillisten arvo- 28432: henkisen tasapainon säilyttäminen muutospro- jen ja irtisananavien itsekunnioituksen korosta- 28433: sessin aikana. Lisäksi oli sovittu, että henkilöstön minen. 28434: tukitoimet hoidetaan siten, että siitä muodostuu Alkusyksyllä 1994 rakennushallitus sopi Val- 28435: hyvä esimerkki. tiokonttorin kanssa eläkeneuvonnan järjestämi- 28436: Henkilöstön informointi muutoksesta ja sen sestä ensisijaisesti niille henkilöille, jotka palve- 28437: mahdollisista vaikutuksista sekä henkilöstön lussuhteen päättyessä olisivat yli 53-vuotiaita. 28438: tukitoimet oli rakennushallinnossa aloitettu jo Palveluun sisältyi eläkeinformaatiopäivä sekä 28439: vuoden 1993 puolella. Rakennushallitus teki mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan ja 28440: 11.4.1994 rakennushallinnon henkilöstöpolitiik- mahdollisen tulevan eläkkeen suuruutta koske- 28441: kaa, henkilöstön tukemisen periaatteita ja henki- van arvion saamiseen. Tähän liittyen henkilöstö 28442: löstön tukitoimia organisaatiomuutoksen yhtey- sai tarvittaessa koko ajan henkilökohtaista neu- 28443: dessä koskevan periaatepäätöksen, jossa koros- vontapalvelua. 28444: tettiin joustavaa henkilöstöpolitiikkaa ja jossa oli Irtisanotun henkilöstön tukitoiminta organi- 28445: voimakkaasti esillä henkilöstönäkökulma. Sa- soitiin irtisamomisaikana pienryhmätoimintana 28446: moin siinä korostettiin kaikkien käytettävissä henkilöstötukiyksiköissä, joilla oli erilliset asian- 28447: olevien tukikeinojen tehokasta hyväksikäyttöä mukaiset toimi- ja kokoontumistilat. Jokaisella 28448: muutosprosessissa. irtisanotulla oli esimies-alaiskeskustelun perus- 28449: Rakennushallituksen 14.6.1994 antaman oh- teella henkilökohtainen uudelleensijoittumis- ja 28450: jeen mukaan kaikkien yksiköiden johtajat ja koulutusohjelma, jota tuli toteuttaa työtehtävänä 28451: esimiehet kävivät vakiosisältöiset esimies-alais- koko irtisanomisajan. Entisiä työtehtäviään irtisa- 28452: keskustelut kesän 1994 aikana. Täten tuli selvit- notut eivät hoitaneet. Jokaisella irtisanotulla oli 28453: tää kunkin henkilön kohdalla hänen tilannettaan esimies, joka ohjasi ko. ohjelman toteuttamista ja 28454: tulevassa organisaatiomuutoksessa, sijoittumis- tuki ongelmatilanteissa sekä tarvittaessa hankki 28455: mahdollisuuksia, koulutustarpeita jne. Keskus- työterveys- ym. erityispalveluja. Jokaisella oli 28456: telujen tuloksia käytettiin hyväksi henkilöstön lähiyhteisönään ja -tukenaan 10-15 hengen ryh- 28457: tukitoiminnassa. mä, jossa kaikki olivat samanlaisessa asemassa. 28458: Rakennushallituksen henkilöstöpoliittisen Lisäksi järjestettiin mm. yhteistä tai ryhmäkoh- 28459: periaatepäätöksen pohjalta rakennushallituksen taista koulutusta, työnhakuvalmennusta ja kes- 28460: johtoryhmä hyväksyi 28.6.1994 rakennushallin- kusteluja ammattiauttajien kanssa. Fyysisen ja 28461: 120 28462: 28463: psyykkisen kunnon ylläpitämiseksi tarjottiin eri- saman lain 51 §:n nojalla tuomittava vahingon- 28464: laisia vaihtoehtoja. Tukitoiminnan toteuttami- korvaus määräytyy todella kärsityn vahingon 28465: sesta siihen osallistuneet, vaille työtä jääneet perusteella. Koska siivoojalle oli tarjottu työtä, 28466: antoivat hyvin myönteisen palautteen. vahinko muodostui entisen ja tarjotun palkan 28467: Työterveyshuollon raportin perusteella sai- välisestä erosta eikä yhteenlasketosta palkka- 28468: rauskäyntejä ei irtisanomisaikana ollut aiempaa summasta. Hovioikeuden mielestä siivooja olisi 28469: enempää, työkykyselvityksiä kylläkin. Selvitys- ollut senhetkinen työllisyystilanne huomioon ot- 28470: ongelmia työterveyshuolto havaitsi lähinnä niil- taen velvollinen ottamaan vastaan Engelin hänel- 28471: lä, joilla elämäntilanne jo muutenkin oli vaikea. le tarjoaman työn. Hovioikeus katsoi perusteluis- 28472: Noin neljä viidesosaa irtisanotuista selviytyi työ- saan, että eduskunnan hyväksymällä ponnella ja 28473: terveyshuollon arvion mukaan kuitenkin hyvin valtion talousarvion perusteluilla ei ole merkitys- 28474: tai vähintään kohtalaisesti muutoksesta. tä harkittaessa siivoojan työsopimuksen lailli- 28475: Valtiovarainministeriö myönsi rakennushal- suutta. Rakennushallituksen palveluksessa ol- 28476: linnolle yhteensä 6,3 Mmk (mom. 28.80.21 Hen- leen siivoushenkilökunnan työoikeudellista ase- 28477: kilöstöpoliittiset tukitoimet hallinnon rationali- maa ei ole säännelty siivoustoiminnan yhtiöittä- 28478: soinnin ja säästöpäätösten toteuttamisen yhtey- misen yhteydessä erityisellä lainsäädännöllä. 28479: dessä) käytettäväksi henkilöstön koulutukseen, Näin ollen irtisanomisen lainmukaisuus on rat- 28480: omaehtoiseen opiskeluun, esimiesvalmennuk- kaistava työsopimuslain säännösten nojalla. 28481: seen, eläke- ja työttömyysturvaneuvontaan, kou- Asianomaiset pyrkinevät viemään kiistan kor- 28482: lutuksen matka- ja majoituskustannuksiin sekä keimman oikeuden käsittelyyn. 28483: työterveyshuollon psykologipalvelujen järjestä- Rakennushallituksen palveluksessa olleista 28484: miseen. kanteita voivat nostaa sekä työtä vaille jääneet 28485: Valtiovarainministeriö katsoo rakennushalli- että Engel yhtymään aiempaa pienemmällä pal- 28486: tuksen työnantajana toimineen esimerkillisesti kalla siirtyneet. Kanteiden vanhentumisaika 28487: henkilöstön sopeuttamistilanteessa. päättyy kahden vuoden kuluessa rakennushalli- 28488: tuksen joulukuun 1994 lopulla toimittamista irti- 28489: Erotetun henkilöstön vireillepanemat oi- sanomisista eli vuoden 1996 joulukuun lopulla. 28490: keudenkäynnit. Kun rakennushallinnon sii- Todennäköisimpiä kanteiden nostajia ovat 28491: voustoiminta yhtiöitettiin kertomusvuoden alus- työtä vaille jääneet. He ovat pääasiassa ikäänty- 28492: ta, jäi vaille työtä tukitoimintayksikköön 997 neitä henkilöitä, joiden ansionmenetyksen kor- 28493: siivoojaa ja 660 siirtyi Engel kiinteistö- ja siivous- vaus voisi olla Pieksämäen jutun tasoa. Tällöin 28494: palvelut Oy:n palvelukseen. Työtä vaille jääneis- korvaukset voisivat olla maksimissaan 24 Mmk. 28495: tä siivoojista eräät ovat nostaneet laittomaksi jos katsottaisiin, ettei esim. puolelle ole tarjottu 28496: katsomansa irtisanomisen johdosta vahingon- työtä Engel yhtymässä, voisivat korvaukset nous- 28497: korvauskanteita valtiota sekä osin yhteisesti val- ta enimmillään 100 Mmk:aan. Lisäksi valtion 28498: tiota ja Engel yhtymää vastaan. Engel yhtymän menoiksi tulisivat oikeudenkäyntikulut, joita 28499: käynnistymisen yhteydessä järjestöjen kanssa Pieksämäellä tuli valtiolle 20 000 mk kantajan 28500: valtakunnansovittelijan johdolla tehdyssä sopi- maksunomasta oikeudenkäynnistä ja valtion 28501: muksessa järjestöt pidättäytyivät myöhemmistä omista oikeudenkäyntikuluista 70 000 mk. 28502: oikeustoimista. Tämän vuoksi työntekijät nosta- Työnantajapuolen näkemyksen mukaan Piek- 28503: vat kanteita yksityishenkilöinä. Kanteita on tähän sämäen käräjäoikeuden päätös, jossa yhtiöittämi- 28504: mennessä nostettu Kouvolassa, Rovaniemellä, nen katsottiin liikkeen luovutukseksi, ei perustu 28505: Pieksämäellä ja Lahdessa. Kantajia näissä oikeu- oikeisiin ja päteviin argumentteihin. Työnantaja- 28506: denkäynneissä on yhteensä 36. puoli katsoo, että missään tapauksessa asian 28507: Ensimmäinen käräjäoikeuden tuomio annet- perusteellisen ja laajakantoisen merkityksen 28508: tiin 19.12.1995 Pieksämäellä, missä valtio velvoi- vuoksi tässä vaiheessa ei voida tehdä sovintoa 28509: tettiin korvaamaan yhdelle siivoojalle laittomasta korvausten maksamisesta. 28510: irtisanomisesta 24 kuukaudelta 1 000 mk:n ansi- 28511: onmenetys eli yhteensä 24 000 mk. Itä-Suomen Menetetyn asiantuntemuksen korvaami- 28512: hovioikeus vahvisti 3.9.1996 em. käräjäoikeuden nen ulkopuolisilta ostetuilla palveluilla. En- 28513: määräämän vahingonkorvauksen. Hovioikeus gel kiinteistöpalveluyhtymä Oy:n palvelukseen 28514: hyväksyi samalla käräjäoikeuden johtopäätök- siirtyi rakennushallinnon kiinteistönhoitohenki- 28515: sen, että kyseessä on ollut työsopimuslain 7 §:n 2 löstöstä 48 % (yli 300 henkeä) sekä 66 o/o siivous- 28516: momentissa tarkoitettu liikkeen luovutus ja että toimen toimihenkilöstöstä (työnjohto) ja 34 o/o 28517: 121 28518: 28519: siivoustoimen työntekijöistä (560 henkeä). Lisäk- Koska virastoilla ei ole siivouksen kilpai- 28520: si sinne valittiin rakennushallinnossa siivoustoi- luttamisen ja työn valvonnan vaatimaa ammatti- 28521: men johto- ja suunnittelutehtävissä ollut henki- taitoa, on mahdollista, että siivouksen hinta- 28522: löstö. Rakennushallinnosta palkatun kiinteis- laatusuhde laskee jonkin verran. Toiminnan ly- 28523: tönhoito- ja siivoushenkilöstön mukana siirtyi hyen keston johdosta ei ole vielä kokemuksia 28524: kyseisten tehtävien asiantuntemus perustettuun sen pitkäaikaisista vaikutuksista ja siitä, syntyykö 28525: kiinteistöpalveluyhtiöön. Yli 600 työntekijää ei toiminnasta välillisesti lisäkustannuksia kulumi- 28526: omasta halustaan sijoittunut ko. yhtiön palveluk- sen ym. johdosta. 28527: seen. Heidän sijalleen yhtiö palkkasi henkilöstöä 28528: rakennushallinnon ulkopuolelta. Tämä henkilös- Valtion kiinteistölaitos. Valtion kiinteistö- 28529: tö ei ollut yhtä pätevää kuin rakennushallinnossa laitos aloitti toimintansa 1.5.1995. Kiinteistölai- 28530: ollut henkilöstö. Kiinteistölaitos tilaa kiinteistön- toksen henkilötyövuosikehykseksi kertomus- 28531: hoitopalvelut hallinnassaan olevan kiinteistö- vuodelle valtiovarainministeriö vahvisti 237. Se 28532: kannan osalta kilpailun perusteella. Siivouksen muodostui 175 vakituisesta ja lisäksi siirtymävai- 28533: osalta kaikki valtion virastot ja laitokset hankki- heen ja rakennushallinnoita siirtyneiden tehtä- 28534: vat itse tarvitsemansa siivouspalvelut alan yrityk- vien hoitamista varten 62 määräaikaisesta virasta. 28535: siltä. Viimeksi mainituista viroista 40 oli kertomusvuo- 28536: Yksi uudistuksen keskeinen osa oli rakennus- den loppuun asti. Kertomusvuoden toteutuneet 28537: hallinnon tarjoamien kiinteistöjen ylläpidon ja henkilöstötyövuodet olivat 230. Kiinteistölaitok- 28538: rakentamisen palvelutehtävien yhtiöittäminen, sen toiminnan tulot ja menot ennakoitiin kerto- 28539: minkä vuoksi perustettiin Engel kiinteistö- musvuoden talousarviossa (mom. 12.28.64 Kiin- 28540: palveluyhtymä Oy -niminen valtionyhtiö. Tar- teistölaitoksen tulot) seuraavasti: 28541: koituksena oli siirtää budjettirahoitteinen pal- Mmk 28542: velutuotanto markkinaehtoiseksi ja asiakasra- Vuokratulot .......................................... . 1459 28543: hoitteiseksi. Tällä pyrittiin kustannustehokkuu- Kiinteistöjen menot ............................. . 503 28544: teen kiinteistöjen ylläpitotehtävissä. Perustetun 28545: Nettotulo .............................................. . 956 28546: kiinteistöpalveluyhtiön kilpailukyvyn ja kannat- 28547: tavuuden turvaamiseksi sen henkilöstön palk- 28548: kauksen ehdot asetettiin toiminnan alkaessa Kertomusvuoden syksyn lisätalousarviossa 28549: mahdollisimman tasavertaiseen asemaan kilpai- momentin nettotuloa pienennettiin 50 Mmklla, 28550: lijayritysten kanssa, jotta se yleensä pystyi aloitta- mikä johtui pääasiassa kunnallistettavien oppilai- 28551: maan toimintansa. tosten vuokratulojen poistumisesta. Kiinteistölai- 28552: Valtion kiinteistöjen hoito- ja ylläpito- sekä toksen kirjanpidon mukaan kertomusvuoden 28553: myös rakennuttamispalvelut hankkii kukin omis- nettotulot olivat 931 Mmk eli 25 Mmk tarkistettua 28554: taja- ja hallintatehtävistä vastaava kiinteistöyksik- tavoitetta enemmän. 28555: kö. Kiinteistöyksiköt vapautuivat uudistuksen Nykyisen rakennuskannan osalta toimi- ja lii- 28556: myötä hankkimaan tarvitsemansa palvelut kil- ketilojen vuokratulot perustuvat paikkakunta- 28557: pailuttamalla markkinoilla olevia tuottajia par- kohtaisiin käypiin vuokriin. Asuntojen vuokratu- 28558: haan hinta-laatusuhteen löytämiseksi. Siivous- lot perustuvat pääosin valtion palvelussuhde- 28559: palvelut hankkii jokainen virasto ja laitos itsenäi- asunnoista annettuun valtioneuvoston päätök- 28560: sesti siivouspalveluja tarjoaviita yhtiöiltä saman seen (2/86). Uusinvestointien vuokrataso mää- 28561: periaatteen mukaisesti. räytyy yleensä kustannuspohjaisesti pääoma- 28562: Valtiovarainministeriön mukaan Kiinteistölai- vuokrasta ja hoitomenosta. Pääomavuokran las- 28563: toksen hallinnassa olevien kiinteistöjen hoidon kentaperusteena on pääomalle edellytettävä 28564: taso ei laske. Kiinteistölaitoksella on riittävä tuottovaatimus valtiovarainministeriön ohjeen 28565: asiantuntemus mm. rakennushallinnosta palka- mukaisesti (TM 9518/28.12.1995). Kiinteistölai- 28566: tun henkilöstön asiantuntemuksen johdosta toksen kustannusvastaavuuslaskelma perustuu 28567: hankkia tilojen edellyttämät palvelut perustetulta koko kiinteistölaitoksen toiminnan maksullisuu- 28568: kiinteistöpalveluyhtiöltå tai muilta markkinoilla teen. Kustannusvastaavuuslaskelman mukaan 28569: toimiviita yrittäjiltä niitä kilpailuttamalla. Sen vel- toiminnan kokonaistuotot olivat yhteensä 1 363 28570: vollisuutena on valvoa tilanavien palvelujen laa- Mmk ja kokonaiskustannukset 1 861 Mmk. Koko 28571: tua ja vaikutuksia pitkäjänteisesti. Kaikki valtion toiminnan alijäämä oli siten lähes 498 Mmk. 28572: virastot ja laitokset hankkivat itse tarvitsemansa Pääomakustannukset, 1 435 Mmk, muodostivat 28573: siivouspalvelut kilpailuttamalla alan yrityksiä. 77 % kokonaiskustannuksista. 28574: 122 28575: 28576: Kiinteistölaitoksen asiakaskunta muodostuu tiaista. Markkinointi- ja myyntiponnisteluja on 28577: pääosin budjettitalouden piirissä olevista valtion suunnattu voimakkaasti yksityiselle sektorille, 28578: virastoista ja laitoksista. Toimitilavuokrista yli mistä on saatu merkittäviä uusia asiakkaita. Vuo- 28579: 96 o/o on tämän asiakasryhmän maksamia vuok- den 1996 alussa sopimuskannasta yksityisen sek- 28580: ria. torin osuus oli 15 o/o. 28581: Kiinteistölaitoksen lähivuosien t01mmnan Kertomusvuoden budjetoitu tulos oli 2,5 Mmk 28582: kannalta on tärkeää, että toiminta saadaan käyn- ja toteutunut tulos 20 Mmk. Yksityisen sektorin 28583: nistettyä nopeasti ja oikeaan suuntaan. Tämä kiinnostus Engel yhtymän palvelutuotteisiin on 28584: edellyttää toimintatapojen kehittämistä, henki- lisääntynyt, joten Engelin markkinaosuus kasva- 28585: löstön koulutusta ja työvälineiden parantamista. nee. Vuodelle 1996 budjetoitu tulos on 15 Mmk. 28586: Lähivuosien tavoitteista voidaan ottaa esiin seu- 28587: raavat: Valtion kiinteistöhallintoa uudistettaessa ta- 28588: -Kehittämistyötä suunnataan myös toiminta- voitteena oli valtion rakennusvarallisuuden tuo- 28589: ympäristöön. Toimitilojen ja palveluiden muut- ton lisääminen sekä käytön ja omistajatehtävien 28590: tuminen maksullisiksi on aiheuttanut tilojen hoidon tehostaminen. Muita tehostamistoimia 28591: käyttäjissä ristiriitaisia tuntemuksia. Maksullisuu- olivat valtion rakennusvarallisuuden keskittä- 28592: den edut pitää pystyä perustelemaan myös käyt- minen Valtion kiinteistölaitokselle sekä valtion- 28593: täjille. hallinnon sisäisen vuokrajärjestelmän käyt- 28594: - Kehittyneet tietojärjestelmät ovat suuren töönotto kiinteistölaitoksen hallintaan tulevissa 28595: omaisuusmassan omistajalle välttämättömät. Osa toimitiloissa. Näiden tavoitteiden mukaisesti val- 28596: järjestelmistä on kunnossa ja osaa kehitetään tio pitäytyi hoitamaan virastomuodossa vain 28597: parhaillaan. kiinteistöjen omistajatehtäviä sekä niihin liitty- 28598: - Kiinteistölaitoksen vastuulla on omaisuu- vza viranomaistehtäviä. Kiinteistöpalvelujen 28599: den tuoton lisäksi huolehtia omaisuuden arvon tuottamiseen liittyvät tehtävät yhtiöitettiin perus- 28600: säilymisestä. Lähivuosina korjaustarve lisääntyy, tamalla Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy ja 28601: ja kiinteistölaitoksen on pidettävä huoli, että asettamalla se kilpailutilanteeseen yksityisten 28602: tarve tyydytetään mahdollisimman hyvin käytet- palvelutoimittajien kanssa. Uudistuksen keskei- 28603: tävissä olevien resurssien rajoissa. siä taloudellisia tavoitteita oli siirtää aiemmin 28604: - Kiinteistölaitoksen toiminta käynnistyi ra- rakennushallinnolle kuulunut vastuu toimitila- 28605: kennushallinnolta siirtyneiden sopimusten tur- kustannuksista niiden käyttäjävirastoille ja -lai- 28606: vin. Sopimukset kilpailutetaan lähivuosina, min- toksille sekä muuttaa hudjettirahoitteinen kiin- 28607: kä jälkeen siirtymäkauden voidaan katsoa päät- teistöpalvelutuotanto markkinaehtoiseksi ja 28608: tyneen. asiakasrahoitteiseksi. 28609: -Kiinteistölaitoksen perusstrategiaksi on tu- Valtiontilintarkastajien saamien selvitysten 28610: leville vuosille valittu nykyisten valtiovuokralais- mukaan uudistuksen jälkeisissä vuokranmää- 28611: ten säilyminen. rittelyissä on ollut ongelmia. Nykyistä edullisem- 28612: pien vuokratilojen etsinnässä on paljon rajoituk- 28613: Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy. Engel sia etenkin ministeriöiden kohdalla, joiden toi- 28614: yhtymän henkilöstön määrä oli kertomusvuoden minta on perinteisesti sidottu tiettyihin niitä var- 28615: lopussa yhteensä 2 260. Tämä jakaantui seuraa- ten rakennettuihin toimitiloihin. Näissä tiloissa 28616: vasti: on myös paljon sellaista kokous- ja edustustilaa, 28617: jolla on hyvin vähän käyttöä. Yksi ongelma on 28618: Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy ...... . 32 myös indeksikorotusten huomioon ottaminen. 28619: Engel rakentamispalvelut Oy .............. . 105 Valtiovarainministeriö ei kuitenkaan anna mi- 28620: Engel kiinteistö- ja siivouspalvelut Oy 2 123 nisteriöiden tehdä varauksia indeksikorotuksia 28621: varten, vaan korotukset tulee maksaa niin, että 28622: Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy:n osake- muista menoista säästetään. 28623: pääoma on 12,0 Mmk ja vararahasto 25,5 Mmk eli Valtiontilintarkastajat pitävät kiinteistöhal- 28624: sidottu pääoma on yhteensä 37,5 Mmk. Taseen linnon uudistuksen tavoitteita perusteltuina ja 28625: loppusumma oli 31.12.1995 yhteensä 160 Mmk, tarkoituksenmukaisina, mutta toteavat samalla, 28626: joten sidottu pääoma oli 23,5 o/o taseen loppu- että niiden toteuttamisessa syntyi merkittäviä 28627: summasta. Toiminnan alkaessa kertomusvuonna epäkohtia. Uudistuksen kohteena olleen raken- 28628: asiakaskunta koostui lähes yksinomaan valtion- nushallituksen henkilöstön kohtelu johti työttö- 28629: hallinnon ja muun julkisen sektorin organisaa- myyden lisääntymiseen. Rakennushallinnon 28630: 123 28631: 28632: palveluksessa olleista 3 242 henkilöstä työttö- min toteutettu maltillinen henkilöstöpolitiikka 28633: mäksi jäi uudistuksen yhteydessä 1 136 eli yli olisi saattanut lieventää työttömyyden lisäystä 28634: kolmannes. Uusien organisaatioiden yhteenlas- miltei samalla määrällä. Palvelujen laatua ei 28635: kettu henkilöstö oli kertomusvuonna 2 490, joten olisi myöskään tarvinnut tottumattoman uuden 28636: uutta henkilöstöä otettiin tämän uudistuksen henkilöstön vuoksi heikentää. 28637: yhteydessä kuitenkin lähes 400. Harkitsevam- 28638: 124 28639: 28640: 28641: 28642: 28643: Opetusministeriön hallinnonala 28644: 28645: Ammattiopetus nitelma ja laaditaan oppimistulosten arviointijär- 28646: jestelmä sekä peruskoulua että ammatillista kou- 28647: Kertomusvuoden talousarvioon sisältyi kaksi lutusta varten. Koko koulutusjärjestelmän seu- 28648: keskeistä ammatillista peruskoulutusta koskevaa rantaa ja ammatillisen koulutuksen tulosrahoi- 28649: kehittämistavoitetta, koulutuksen rakennetta ja tusta varten rakennetaan tuloksellisuusindikaat- 28650: sisältöä koskeva uudistus ja oppilaitosverkoston torien järjestelmä, joka on tarkoitus ottaa osin 28651: kehittäminen. käyttöön jo vuoden 1997 aikana. 28652: Ammatillisen koulutuksen koulutusrakennet- Kertomusvuonna arvioitiin erityisopetuksen 28653: ta ja sisältöä on opetusministeriön mukaan uu- tilaa ja koulutuksen saavutettavuutta ja tasa-ar- 28654: distettu kertomusvuonna perusteellisesti. Muu- voa, käynnistettiin metsäalan koulutuksen koko- 28655: toksilla pyritään työelämäyhteyksien monipuo- naisarviointi ja uusien opetussuunnitelmien 28656: listamiseen, koulutuksen laaja-alaistamiseen ja käyttöönoton arviointi sekä jatkettiin sosiaali- ja 28657: koulutuksen joustavuuden lisäämiseen. Tavoit- terveysalan uusitun lähihoitajantutkinnon ar- 28658: teena on, että koulutus vastaa aiempaa parem- viointia. 28659: min kansainvälistymisen vaatimuksia ja parantaa Kertomusvuonna käynnistettiin myös valin- 28660: yksilöiden valinnanmahdollisuuksia ja jatko- naisuuden toteutumista koskeva arviointi, ja 28661: opintomahdollisuuksia. vuotta 1996 koskevassa Opetushallituksen tulos- 28662: Nuorten ammatillisen koulutuksen rakenne sopimuksessa on arvioinnin kohteeksi sovittu 28663: uudistettiin 1.8.1995. Tutkinnot laaja-alaistuivat erityisesti ammatillisen koulutuksen ja työelä- 28664: ja niiden lukumäärä väheni. Tutkintojen määrä män yhteydet valtakunnan ja oppilaitosten tasol- 28665: oli ennen uudistusta 258 ja uudistuksen jälkeen la. Tähän arviointityöhön osallistuvat myös lää- 28666: 156. Kertomusvuonna tehtiin lisäksi päätökset ninhallitukset. 28667: terveys- ja sosiaalialan, kulttuurialan sekä huma- Opetushallitus on yhteistyössä eri alojen oppi- 28668: nistisen ja opetusalan koulutusrakenteen muu- laitosten kanssa kehittänyt eri koulumuodoille 28669: toksista. Nämä muutokset tulivat voimaan soveltuvia itsearviointimalleja ja -menetelmiä. 28670: 1.8.1996 ja vähensivät tutkintojen määrän Informaatio-ohjauksen, lähinnä koulutuksen, 28671: 150:een. konsultaation ja erityisen materiaalin keinoin 28672: Kouluasteen tutkinnoista muodostettiin am- Opetushallitus on lisäksi tukenut oppilaitoksia 28673: matillisia perustutkintoja. niiden oman toiminnan arvioinneissa ja laatu- 28674: Peruskoulupohjaisessa ammatillisessa koulu- työssä. Lisäksi on käynnistetty ulkoisen arvioin- 28675: tuksessa siirryttiin peräkkäiseen koulutusraken- nin kehittämistyö. 28676: teeseen. Uuden rakenteen mukaisesti opisto- ja Ammattikorkeakouluopinnoista annettu laki 28677: ammatillisen korkea-asteen koulutukseen ede- tuli voimaan kertomusvuoden maaliskuussa. 28678: tään perustutkinnon suorittamisen jälkeen. Yli- Valtioneuvosto päätti kesäkuussa 1995 ensim- 28679: oppilaat siirtyvät pääsääntöisesti suoraan opisto- mäisten vakinaisten toimilupien myöntämisestä 28680: tai ammatilliselle korkea-asteelle. yhdeksälle ammattikorkeakoululle, jotka aloitti- 28681: Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vat toimintansa vakinaisina 1.8.1996. Vakinais- 28682: perustutkintokoulutuksessa 1.8.1995. Opisto- ja tamista on ministeriön mukaan tarkoitus jatkaa 28683: ammatillisen korkea-asteen koulutuksen opetus- koko 1990-luvun ajan. Vakinaistaminen tulee 28684: suunnitelmien valtakunnalliset perusteet val- perustumaan toiminnan laatuun sekä kokeilu- ja 28685: mistuivat vuoden 1996 helmikuussa. kehittämistoiminnassa osoitettuihin näyttöihin. 28686: Opetusministeriön mukaan ammatillisen kou- Anunattikorkeakoulukokeilua laajennettiin 28687: lutuksen arvioinnin ja seurannan kehittämiseksi hallituksen kertomusvuoden syksyllä tekemillä 28688: valmistellaan vuoden 1997 aikana arviointisuun- päätöksillä. Toimintansa aloitti 1.8.1996 kuusi 28689: 125 28690: 28691: uutta väliaikaista ammattikorkeakoulua ja eräitä Yksityisten oppilaitosten määrä väheni 51:stä 28692: jo toimivia väliaikaisia ammattikorkeakouluja 49:ään. 28693: laajennettiin. Opetusministeriön tarkoitus on kunnailistaa 28694: Nuorisoasteen koulutuskokeilujen tarkoituk- tai yksityistää kaikki valtion ammatilliset oppilai- 28695: sena oli hankkia tietoa koulujärjestelmän kehittä- tokset erityisoppilaitoksia lukuun ottamatta vuo- 28696: mistä varten. Kokeilun kohteet ovat ministeriön den 1997 alkuun mennessä. Tämä edellyttää, että 28697: mukaan täsmentyneet kolmeen kohtaan: 1. v. 1996 kunnallistetaan tai yksityistetään vielä 23 28698: valinnaisuuden toteutuminen, 2. koulujen yh- valtion ammatillista oppilaitosta. Kunnille ja kun- 28699: teistyön kehittäminen ja 3. koulujen yhteistyötä tayhtymille siirtyneen tai vielä siirtyvän kiinteän 28700: hyödyntävät oppimismuodot. Tuloksia on saatu omaisuuden arvo on n. 2,26 mrd. mk ja irtaimen 28701: vasta yhden valmistuneen ikäluokan osalta. n. 238,1 Mmk. 28702: Kokeilut ovat ministeriön mukaan osoittaneet, 28703: että oppilaitosten yhteistyöllä voidaan luoda sel- Ammattiopetuksen kehittäminen. Nuor- 28704: laiset olosuhteet, joissa valinnaisten opintojen ten ammatillisen koulutuksen keskeinen tehtävä 28705: määrä monipuolistuu. Kertomusvuoden keväällä on Opetushallituksen mukaan antaa laaja am- 28706: yhteistyökokeiluihin osallistuneissa oppilaitok- mattisivistys, jossa yhdistyvät hyvä ammattitaito 28707: sissa tutkinnon suorittaneista lukialaisista 29 o/o ja ja yleissivistys, nuoren monipuolinen kasvu ja 28708: ammattiinopiskelijoista 36 o/o oli monipuolistanut kehitys yhteiskunnan jäseneksi sekä valmiudet 28709: tutkintoaan valitsemalla opintoja oman koulunsa jatkuvaan elinikäiseen oppimiseen. Tämän saa- 28710: ulkopuolelta. Yhteistyökokeilujen ulkopuolisis- vuttamiseksi uusi koulutus on joustavaa, laaja- 28711: sa oppilaitoksissa luvut jäivät n. 7 o/o:iin. alaista ja valinnaisuutta lisäävää. 28712: Koulutustarjonta säilyi kertomusvuonna mää- Toimintaympäristön muutokset sekä työn ja 28713: rällisesti entisen suuruisena. Nuorisoasteen am- ammattitaitovaatimusten muutokset on Opetus- 28714: matilliseen koulutukseen varattiin v. 1995 yh- hallituksen mukaan otettu huomioon kaikissa 28715: teensä 68 500 aloituspaikkaa, kun kunkin 16- opetussuunnitelmien perusteissa, kun koulutuk- 28716: 18-vuotiaiden ikäluokan koko oli 64 600-- sen tavoitteita ja sisältöjä on uudistettu. Yksittäis- 28717: 66 100. Nuorten mahäollisuudet suorittaa amma- ten ammattien ja oppiaineiden asemesta laaja- 28718: tillinen peruskoulutus oppisopimuskoulutuk- alaiset työ- ja toimintakokonaisuudet on otettu 28719: sena paranivat. Oppisopimusten määrä perus- tutkintojen lähtökohdaksi. Ammatilliset ja yleissi- 28720: koulutuksessa lisääntyi kertomusvuoden aikana vistävät opintokokonaisuudet ovat joko pakolli- 28721: 17 o/o:lla. sia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. 28722: Osana Suomen työllisyysohjelmaa vuosiksi Itsenäisistä osista koostuva tutkintorakenne 28723: 1996-99 valtioneuvosto on päättänyt mm., että lisää joustavuutta, helpottaa opiskelijoiden yksi- 28724: opetusministeriö laatii ammatillisen koulutuksen löllistä etenemistä ja opintojen hyväksilukemista 28725: tarjonnan lisäämiseksi yhteistyössä työmarkkina- sekä mahdollistaa tutkinnon uusintamisen ja 28726: järjestöjen kanssa kertaluonteisesti toteutettavan täydentämisen ja reagoinnin työelämän muuttu- 28727: ohjelman. Siinä arvioidaan erityisesti vajaatäytöl- viin tarpeisiin. 28728: lä alkaneiden opetusryhmien tarpeellisuus ja Uudistus on lisännyt valinnaisuutta, ja sen 28729: mahdollisuus siirtää tällaiset aloituspaikat veto- avulla erilaisten opiskelijoiden kyvyt ja kiinnos- 28730: voimaisille ja tulevaisuudessa paremmin työllis- tus voidaan ottaa huomioon. Opiskelija voi valita 28731: täville aloille. opintoja myös muulta kuin omalta koulutusalal- 28732: Kertomusvuonna ammatillisten oppilaitosten taan. Näiden moniammatillisten opintojen avulla 28733: määrä väheni ja omistuspohja muuttui. Yhteensä voidaan Opetushallituksen mielestä vastata ver- 28734: 55 oppilaitosta yhdistettiin laajemmiksi monialai- kostoituvan työelämän tarpeisiin ja monipuolis- 28735: siksi yksiköiksi. Ammatillisia oppilaitoksia oli taa opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia. 28736: kertomusvuoden lopussa 391, kun niitä vuotta Opetusministeriön päätöksellä on peruskou- 28737: aiemmin oli 430. Tähän lukuun eivät sisälly lupohjaisille opiskelijoille määritelty yhteiset 28738: ammatilliset erityisoppilaitokset ( 42), ammatilli- opinnot. Niiden tavoitteena on turvata yhteinen 28739: set aikuiskoulutuskeskukset ( 44) eivätkä eräät perusta ja jatko-opintokelpoisuus. Lisäksi opisto- 28740: muut ammatillista peruskoulutusta antavat oppi- asteella kaikkien alojen yhteisiksi opinnoiksi on 28741: laitokset. määritelty sellaista osaamista, jota nykyajan työ- 28742: Valtion oppilaitosten määrä väheni kertomus- elämä ja verkostoituva tieto- ja palveluyhteis- 28743: vuonna 122:sta 44:ään. Kunnallisten oppilaitos- kunta edellyttävät kaikilta opistoasteen tutkin- 28744: ten määrä vastaavasti lisääntyi 251:stä 298:aan. non suorittaneilta. 28745: 126 28746: 28747: Opistotutkintojen opetussuunnitelman perus- Voimassa oleva koulutuksen kehittämissuun- 28748: teet on laadittu siten, että ne niveltyvät toisen nitelma vuosiksi 1995-2000 sisältää mm. nuor- 28749: asteen opetussuunnitelmiin. Opistotutkintojen ten ammatillisen peruskoulutuksen opiske- 28750: taso ja tavoitteet sekä kielitaitovaatimukset on lijamäärätavoitteet kieliryhmittäin, koulutusloh- 28751: määritelty samoista lähtökohdista kuin ammatti- koittain ja -asteittain sekä aikuisten omaehtoisen 28752: korkeakoulututkinnoissa silloin, kun tutkintojen peruskoulutuksen aloittajamäärät kieliryhmän 28753: laadut vastaavat toisiaan. Tutkintojen rakenne mukaan. Opetusministeriö tekee suunnitelmaa 28754: on sama kuin ammattikorkeakouluissa ja opis- noudattaen näitä opiskelijamääriä koskevat 28755: kelun kehittämisperiaatteet ovat saman suuntai- varsinaiset päätökset. 28756: set. Lääninhallitukset vuorostaan hyväksyvät ku- 28757: Kertomusvuonna on Opetushallitus aloittanut kin omalla toimialueellaan opetusministeriön 28758: koulutus- ja konsultointitoiminnan, jolla on ope- päätöksen nojalla nuorten ammatillisen perus- 28759: tussuunnitelmien kehittämisen ohella tuettu uu- koulutuksen aloitusryhmien määrät, käytännös- 28760: den opetusteknologian sovellusten, opiskelija- sä aloituspaikat, ja aikuisten omaehtoisen amma- 28761: keskeisten toimintatapojen ja joustavien opetus- tillisen peruskoulutuksen aloituspaikat 28762: järjestelyjen käyttöönottoa oppilaitoksissa. Sa- Ammatillisessa oppilaitoksessa järjestettävästä 28763: moin on tuettu oppilaitosten välistä yhteistyötä ja ammatillisesta peruskoulutuksesta määrätään 28764: siten monipuolista koulutustarjontaa. Valinnai- valtioneuvoston myöntämässä kunnallisen ja 28765: suuden ja monialaisuuden toteutumista on tuettu yksityisen oppilaitoksen ylläpitämisluvassa tai 28766: erityisesti oppilaanohjaajien koulutuksella. valtion oppilaitoksen perustamista koskevassa 28767: Ammatillisen koulutuksen kansainvälistymi- valtioneuvoston päätöksessä. 28768: nen on Opetushallituksen mukaan otettu huo- Edellä kuvattua säätelyjärjestelmää on moitittu 28769: mioon määriteltäessä ammattitaitovaatimuksia hallinnollisesti monimutkaiseksi ja tavoitteisiinsa 28770: kaikilla koulutusasteilla. Toisen asteen tutkinto- nähden erätarkoituksenmukaiseksi sekä van- 28771: jen opetussuunnitelmien perusteissa kansainvä- hentuneeksi. Säätelyjärjestelmää ei ole kehitetty 28772: listyminen on ajankohtainen tavoitteellinen tee- ammatillisen koulutuksen rakenne- ja sisältöuu- 28773: ma. Lisäksi kaikille yhteisiin kulttuuri- ja katso- distuksen tahdissa, vaan se perustuu aiempaan, 28774: musopintoihin sisältyy valinnaisena vieraiden nykyistä selvästi kapea-alaisempaan tutkinto- 28775: kulttuurien opintojakso. Kaikkiin opistoasteen järjestelmään. Oppilaitosten uusia, välittömiä 28776: opetussuunnitelmien perusteisiin on sisällytetty yhteyksiä työ- ja elinkeinoelämään ei myöskään 28777: kansainvälisiä näkökohtia ja erityisesti ED-tie- ole otettu siinä huomioon. 28778: toutta. Erityisen Maailma haasteena -projektin Edellä sanotun johdosta eduskunta on v. 1996 28779: tavoitteena on jatkaa eurooppalaisen ulottuvuu- hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi ammatil- 28780: den lisäksi peruskoulussa ja lukioissa aloitettua lisista oppilaitoksista annetun lain muuttamisesta 28781: kehitysyhteistyökasvatusta. Kansainvälistymistä (HE 62/1996 vp). Tämä merkitsee ammatillisten 28782: on edistetty myös tarjoamalla toisen asteen oppilaitosten toiminnan sääntelyä ja ammatilli- 28783: opetussuunnitelmakoulutusta ja konsultointipal- sen koulutuksen määrällistä säätelyä koskevien 28784: veluja sekä laatimalla oppilaitosten käyttöön säännösten uudistamista siten, että järjestelmää 28785: tukimateriaalia. kevennetään ja oppilaitosten ylläpitäjien päätös- 28786: Kielivalikoimaa on Opetushallituksen mu- valtaa lisätään oleellisesti. Samalla uudistus kas- 28787: kaan monipuolistettu korostamalla englannin vattaa ylläpitäjien vastuuta monipuolisesta ja 28788: kielen ohella myös muiden kielten opiskelun koulutustarpeiden mukaisesta koulutustarjon- 28789: tärkeyttä. Vieraskielisen opetuksen tarjontaa on nasta. Uudistus tulee voimaan 1.1.1998. 28790: lisätty, ja samoin on lisääntynyt kansainvälinen Uudistettujen säännösten mukaan valtioneu- 28791: opiskelija- ja opettajavaihto. vosto hyväksyy ammatillisen koulutuksen kehit- 28792: Ammatillisen koulutuksen tarjontaa säädel- tämisen suuntaviivat ja päättää ammatillisen kou- 28793: lään moniportaisen ohjausjärjestelmän avulla. lutuksen määrällisistä tavoitteista koulutusaloit- 28794: Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärät mi- tain ja -asteittain sekä kieliryhmittäin. Oppilaitos- 28795: toitetaan valtioneuvoston hyväksymässä koulu- ten ylläpitäjät saavat itse päättää järjestämästään 28796: tuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutki- koulutuksesta koulutustehtävän asettamissa ra- 28797: muksen kehittämissuunnitelmassa. Ammatillisen joissa. Oppilaitoksen ylläpitäjälle asetettavassa 28798: oppilaitoksen linjajako säädellään oppilaitoksen koulutustehtävässä päätetään mm. koulutus- 28799: koulutustehtävää ja sen muuttamista koskevilla aloista ja opiskelijamääristä. Koulutusaloista sää- 28800: päätöksillä. detään asetuksella, ja niistä kootaan nykyistä 28801: 127 28802: 28803: laajempia kokonaisuuksia. Opetusministeriön Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeelle mää- 28804: mukaan uudistuksen yhteydessä on tarkoitus riteltiin tehtäviksi: 28805: kehittää koulutuksen määrällisten ja laadullisten - konkretisoida ja kehittää edelleen ammatil- 28806: tarpeiden ennakointijärjestelmä sekä uudistetun lisen koulutuksen määrällistä ja laadullista kehit- 28807: säätelyjärjestelmän edellyttämä seuranta- ja ar- tämistä 28808: viointijärjestelmä. - konkretisoida ja kehittää teknologiapalve- 28809: Uudistuksen tultua voimaan Opetushallituk- lua, yhteistoimintaverkostoja ja vuorovaikutusta 28810: sella ja lääninhallituksilla ei ole enää päätösvaltaa koulutuksen ja työelämän välillä 28811: oppilaitoksen koulutustehtävää ja koulutuksen - laajentaa kansainvälisiä yhteyksiä 28812: mitoittamista koskevissa asioissa. Niillä säilyy - kehittää tietoverkkoja. 28813: kuitenkin edelleen yhteisvalinnan säädöksiin ja Hankkeen tuli myös laatia ehdotukset ja tehdä 28814: opetusministeriön kanssa tehtäviin tulossopi- valmistelut konkreettisten jatkoprojektien käyn- 28815: muksiin perustuen ammatillisen koulutuksen nistämiseksi sekä laatia alustavat suunnitelmat 28816: tarjonnan ja toteutuneen koulutuksen tietojen- tarvittavasta oppilaitosten henkilökunnan 28817: keruu- ja seurantatehtäviä. Opetushallituksen täydennyskoulutuksesta ja muista kiireellisistä 28818: tehtävänä on myös osana yleistä arviointi- toimenpiteistä. 28819: tehtäväänsä arvioida ammatillisen koulutuksen Uusteollistamisohjelma ja koulutus -hanke 28820: kehittymistä. jaettiin neljään ohjelmaan, jotka ovat: 1. laatu ja 28821: Ammatillisista oppilaitoksista valmistuvien rahoitus, 2. pk-palveluverkko, 3. kansainvälisty- 28822: opiskelijoiden työllistymisen seurantaan ei ole minen ja 4. opetuksen vuorovaikutus ja avoi- 28823: vielä kehitetty valtakunnallista systemaattista jär- muus. Hanke saavutti Opetushallituksen mu- 28824: jestelmää. Ammatillisen opetuksen arviointiin kaan kertomusvuodelle asetetut tavoitteet. Kah- 28825: kehitettävien indikaattorien joukossa on kuiten- den ensimmäisen toimintavuoden tuloksien 28826: kin myös työllistymistä kuvaava indikaattori. arvioimiseksi julkaistiin 22.1.1996 väliraportti. 28827: Seurantajärjestelmiä on kehitetty eräiden projek- 1. Laatu- ja rahoitus -ohjelma kehittää oppilai- 28828: tien yhteydessä, ja Opetushallituksen mukaan toksien toimintaa ja johtamista. Perustavoitteena 28829: valtaosalla oppilaitoksia on omia järjestelmiään on siirtää painopistettä määrällisistä laadullisiin 28830: valmistuvien opiskelijoiden työhön sijoittumisen asioihin, joilla pyritään ohjaamaan ja kannusta- 28831: seuraamiseksi. Tilastokeskus on myös tehnyt maan oppilaitoksia työelämä- ja yrityskeskeisem- 28832: laajan kokonaisselvityksen v. 1988-92 valmistu- piin lähestymistapoihin opetuksen tavoitteiden, 28833: neiden työllistymisestä v. 1992. sisältöjen ja toteutuksen kehittämisessä. 28834: Työelämäyhteyksien paranta- Ohjelma kehittää oppilaitosten toiminnan ja 28835: m i ne n. Työelämäyhteyksiä on monipuolis- tulosten arviointijärjestelmää, joka antaa pohjan 28836: tettu siten, että kaikkiin tutkintoihin kuuluu nyt tulosrahoitusmallille, jossa rahoitus sidotaan 28837: pakollinen työharjoittelu. Päättätyöt toisella as- määrän sijasta laatuun. Tähän sisältyy mitatravien 28838: teella ja opinnäytetyöt opistoasteella sekä paikal- suureiden määrittäminen ja tuloksiin perustuva 28839: liset projektit ja kehittämishankkeet toteutetaan palkitsemisjärjestelmä. 28840: oppilaitosten ja työelämän yhteistyönä. Opetus- Väliraportin vaikuttavuusarviossa on tämän 28841: hallituksen mukaan uudistuksilla on pyritty vah- projektin osalta todettu, että ohjelma on tuonut 28842: vistamaan nimenomaan työllistymistä edistäviä yleiseen tietoisuuteen rahoituksen liittämisen 28843: ratkaisuja. laatuun ja sitä kautta lisännyt tarvetta tähän. 28844: Oppilaitosten, elinkeinoelämän ja muun työ- Rahoituksen ja laadun kytkeminen toisiinsa on 28845: elämän yhteistyön uusia malleja on kehitetty noussut koko koulutuspolitiikan puheenai- 28846: mm. uusteollistamisohjelmalla ja yrittäjyyskoulu- heeksi. Projekti on muuttanut asenteita ja saavut- 28847: tuksella. Kertomusvuonna on erityisesti panos- tanut siinä osan tavoitteistaan, joten jatkossa 28848: tettu ns. kärkihankkeena etenevän työelämäyh- keskitytään asian konkretisointiin. 28849: teyksien kehittämisprojektin valmisteluun. Väliraportin mukaan ohjelman konkreettinen 28850: Vuonna 1994 käynnistettiin Uusteollistamisoh- tavoite on uuden rahoitusjärjestelmän käyttöön- 28851: jelma ja koulutus -niminen hanke. Sen tavoitteek- otto. Mikäli sitä ei saada kehitetyksi tarpeeksi 28852: si määriteltiin ammatillisen koulutuksen ja siihen hyvin sovellettavaksi yleisesti koulutuspolitiikas- 28853: liittyvän muun toiminnan kehittäminen siten, että sa, tulisi ohjelmaa jatkaa yleisellä tasolla. Rahoi- 28854: ne mahdollisimman hyvin tukisivat kansallista tusjärjestelmän kehittäminen yleisesti käyttöön 28855: teollistaruisstrategiaa ja uusteollistamisohjelman otettavaksi vaatii todennäköisesti 1-2 vuoden 28856: mukaisia tavoitteita ja toimenpiteitä. erillisprojektin. 28857: 128 28858: 28859: 2. Pk-palveluverkko -ohjelman keskeinen ta- mahdollisuuden saada yhdestä paikasta monen 28860: voite on teknologian ja muun osaamisen kehittä- eri alan palvelua jopa toiselta puolelta maata. 28861: minen ja levittäminen vuorovaikutuksessa pien- Väliraportin mukaan verkon kannalta olen- 28862: ten ja keskisuurten, ensisijaisesti tuotannollista naista on jatkossa kehittää eri yksiköiden välistä 28863: toimintaa harjoittavien yritysten kanssa. Kaupal- konkreettista palvelutoimintayhteistyötä ja lisätä 28864: lisia ja palvelualojen yrityksiä ei ole rajattu toi- projekteja, joissa yhä useampi yksikkö toimii 28865: minnan ulkopuolelle, mikäli ne tukevat ohjel- yhdessä. Näin saadaan täysi hyöty verkostotoi- 28866: man tavoitteita. minnasta. 28867: Ohjelmalla luodun palveluverkon muodosta- 3. Kansainvälistyminen-ohjelman keskeinen 28868: vat eri alojen oppilaitokset, joita oli kertomus- tavoite on liittää oppilaitosten kansainvälistymis- 28869: vuoden lopussa 20. Tavoitteena on n. 30 osallis- ohjelmiin lähialueiden pkt-yrityksiä ja pyrkiä 28870: tujaa vuoden 1996 loppuun mennessä. Verk- kansainvälistymiseen yhteistyössä yritysten 28871: koon kuuluu lähinnä ammattikorkeakouluja, kanssa. Yksi ohjelman tavoitteista on ollut koor- 28872: teknillisiä oppilaitoksia, kauppaoppilaitoksia, dinoida oppilaitosten suuntautumista eri maihin. 28873: käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksia, ammattiop- Ohjelman tavoitteita toteuttamaan on perus- 28874: pilaitoksia ja ammatillisia aikuiskoulutuskeskuk- tettu projekteja, kuten Kaukoitä-projekti, vienti- 28875: sia. Ne toimivat palvelun pilottiorganisaatioina ja ryhmäprojekti ja Venäjä-projekti. Näiden avulla 28876: kannustavat esimerkillään muita. Tarkoitus on on pyritty aikaansaamaan konkreettisia malleja 28877: saada mahdollisimman moni opettaja mukaan kansainvälistymiselle etenkin pkt-yritysten tar- 28878: toimintaan, jotta opetuksen sisältö muuttuisi yri- peita ajatellen. 28879: tysten tarpeiden mukaisesti. Päätösvalta toiminnasta on ollut oppilaitoksil- 28880: Kertomusvuonna verkon toiminta on saatu la. Ohjelman toimesta on hankittu konsulttipal- 28881: käynnistetyksi. Alussa pääpaino on ollut verkon veluja ja tietoa mm. Kaukoidästä sekä kehitetty 28882: sisäisellä kehittämisellä, mihin kuuluvat mm. strategioita. Ohjelma on tarjonnut esim. fooru- 28883: yhteisten sääntöjen luominen, sisäisen tiedonku- min oppilaitosten Kaukoidän-yhteyksien koordi- 28884: lun kehittäminen ja sähköpostiyhteyksien luomi- noinnille. 28885: nen. Kaukoidän pilottioppilaitosprojektin tavoit- 28886: Verkko on rakentanut yhteyksiä yritysten ja teena on kehittää oppilaitoksista Kaukoidän 28887: oppilaitosten välille. Toiminnan tunnettavuutta kauppaan ja liiketoimintakulttuureihin erikoistu- 28888: on lisätty sekä valtakunnallisella että alueellisella neita osaamiskeskuksia, joissa on sekä perus- 28889: viestinnällä. Verkon toimintaa tukemaan on että täydennyskoulutuksessa tarjolla Aasia-tietoa. 28890: käynnistetty projekteja, mm. yritysten kehitystar- Yhteistyö pkt-yritysten kanssa toteutuu luonnol- 28891: peita selvittävän analyysityökalun kehittämispro- lisimmin projektitöiden, harjoittelun ja päättätöi- 28892: jekti ja teknologiapalvelun laatujärjestelmän ke- den yhteydessä. Sekä opettaja- että opiskelija- 28893: hittäminen. Analyysityökalu on kehitetty yhteis- vaihto on alkanut kertomusvuonna. 28894: työssä Kera Oy:n kanssa käyttäen hyväksi sen Kansainvälistyminen-ohjelman puitteissa on 28895: kokemuksia laajasta yritysanalyysistä. kertomusvuoden alussa tuettu sellaisia oppilai- 28896: Väliraportin arviointiosassa todetaan, että pk- tosten ja yritysten eurooppalaisia yhteistyöhank- 28897: palveluverkosta on mahdollisuus kehittää pkt- keita, joiden on katsottu voivan myöhemmin 28898: yrityksiä palveleva instituutio. Verkon toiminnal- päästä EU:n Leonardo da Vinci -toimintaohjel- 28899: la ja oppilaitosten kansainvälistymisellä on sel- man piiriin. 28900: keitä yhtymäkohtia, joita voidaan kehittää yhä Vientiryhmäprojekti on tarjonnut yrityksille 28901: paremmin pkt-yritysten tarpeita vastaaviksi, viennin avuksi kahden opiskelijan muodostamaa 28902: esim. vientiryhmätoiminta. Ohjelma on lähes työparia. Olennaista on ollut, että toinen opiske- 28903: ainoa nimenomaan pkt-sektoriin painottuva ke- lija on suomalainen ja toinen ko. vientikohde- 28904: hityshanke koulutuksessa, ja sen tulokset ovat maan opiskelija. Tällä pyritään helpottamaan eri 28905: yritysten kannalta konkreettisia ja välittömiä. maiden kulttuurieroista johtuvia viennin ongel- 28906: Vaikuttavuusarvion mukaan verkko on toimi- mia. 28907: nut suhteellisen itsenäisesti oppilaitosten kriitti- Väliraportin vaikuttavuutta arvioivassa osassa 28908: senä tarkkailijana ja palvelutoiminnan laadun todetaan mm., että vientiryhmätoiminnan avulla 28909: kohottajana. Pienyrittäjän kehitysresurssit ovat voidaan välttää usein esiin tulevia kulttuurierojen 28910: rajalliset, mutta yhteistyö teknologiapalvelutuot- aiheuttamia väärinkäsityksiä. Kansainvälistymis- 28911: tajan kanssa on luonut lisää mahdollisuuksia. tä tapahtuu koko ajan, mutta ongelmana on 28912: Verkostomainen pk-palvelu on antanut yrittäjälle usein konkreettisten tulosten puute, ja tähän tuo 28913: 129 28914: 28915: selkeää parannusta toimiminen tiiviissä yhteis- tärkeä tekijä oppilaitosten ja pkt-yritysten vuoro- 28916: työssä alueen yritysten kanssa. vaikutuksen lisääntymisessä. Yhteiset projektit 28917: Jatkon osalta väliraportissa todetaan, että alus- ovat lisänneet opiskelijoiden motivaatiota ja hei- 28918: sa tärkeintä on ollut suhteiden kehittäminen. dän valmiuksiaan työelämään valmistuttua. 28919: Niiden hyödyntäminen ja konkreettisten saavu- Yhteistyöprojektit ovat myös edesauttaneet 28920: tusten aikaansaaminen edellyttävät pitkäjänteistä opettajien yhteistyötä sekä keskenään että yritys- 28921: toimintaa, joten ohjelma tarvinnee jatkoa vielä elämän kanssa, mikä on lisännyt motivaatiota 28922: vuoden 1996 jälkeen, esim. erillisen 2-3 vuoden myös pakottanut pitämään opetuksen ajan tasal- 28923: projektin. On tärkeätä, että jo apua saaneiden la, lähempänä konkreettista työelämää. 28924: oppilaitosten kokemukset saadaan kerättyä ja Yritysten ja oppilaitosten lisääntynyt yhteistyö 28925: näin pystytään hyödyntämään koko oppilaitos- on auttanut taloudellisesti yrityksiä ja oppilaitok- 28926: kenttää. sia, jotka ovat saaneet ulkopuolista rahoitusta 28927: 4. Opetuksen vuorovaikutus ja avoimuus toiminnalleen. Yrityselämä on kokenut myöntei- 28928: -ohjelman tavoitteeksi asetettiin opetuksen ja seksi toiveidensa huomioonottamisen jo koulu- 28929: käytännön toiminnan lähentäminen, jolloin ope- tusvaiheessa, mikä maclaitaa valmistuvien opis- 28930: tus myös tukisi yrittämistä. Yhdeksi perustavoit- kelijoiden työllistämiskynnystä. 28931: teeksi asetettiin opetusmenetelmien kehittämi- Väliraportin mukaan ohjelma on käynnistänyt 28932: nen. Opettajien rooli muuttuu pelkästä openajas- uusia lähestymistapoja opetukselle. Kokeiltujen 28933: ta asiantuntijaksi, ja opiskelijat sitoutuvat konk- ja hyväksi havaittujen ideoiden suhteen toiminta 28934: reettisiin yhteistyöprojekteihin yritysten kanssa jatkunee omalla painollaan. Kuitenkin ideointia 28935: jo opetuksen alusta lähtien. ja kehittämistyötä voidaan ja pitääkin jatkaa, ja 28936: Opetus- ja oppimismenetelmien uudistamista myönteisen kehityksen turvaaminen vaatii aina- 28937: on kokeiltu erilaisissa pilottihankkeissa. Erityi- kin seurantaa. Ohjelma on luonut valmiudet 28938: sesti on painotettu yhteistyötä pkt-yritysten kans- uusille kärkihankkeille, joissa sovelletaan ja ke- 28939: sa. Esimerkiksi syksyllä 1994 käynnistyneen hitetään laajemmin ja pitkäjänteisemmin koulu- 28940: arvoketjuoppiminen-nimisen projektin tavoittee- tuksen uusia toteutusmalleja. 28941: na on kehittää ylioppilaspohjaisen insinöörikou- Koko Uusteollistamisohjelma ja koulutus 28942: lutuksen rakenne mukailemaan yrityksen arvo- -hankkeen väliraportin yhteenvedossa todetaan, 28943: ketjua, jolloin opiskelijat kykenisivät sisäistä- että hankkeen on määrä päättyä vuoden 1996 28944: mään koko yritystoiminnan tavarantoimittajista lopussa. Joitakin asioita eri ohjelmissa jää kes- 28945: tuotteen tai palvelun loppukäyttäjiin asti. ken, ja jotkut asiat on saatu toteutetuksi, mutta 28946: Ohjelman periaatteita noudattaen toteutettiin niiden täysimittainen hyödyntäminen edellyttää 28947: myös pilottiprojekti, jolla kokeiltiin opiskelijoi- vielä lisäpanostusta. Hanke voisi jakaantua use- 28948: den ja yrityksen välistä yhteistyötä. Tavoitteena aksi uudeksi projektiksi vuoden 1997 alusta, 28949: oli oppilaitoksen kannalta uuden opetus- ja mutta tällöin olisi asetettava ja täsmennettävä 28950: oppimismenetelmän käyttö insinöörikoulutuk- tavoitteet uudelleen. Uusteollistamisohjelma ja 28951: sessa. Projektin lähtökohta oli yrityksen tuoteke- koulutus -hanke liitetään v. 1996-98 yhdeksi 28952: hityshanke, josta vastasi toisen vuosikurssin osaksi Opetushallituksen Koulutuksen työelä- 28953: opiskelijaryhmä. Koko opetusta mukautettiin mäyhteydet -kärkihanketta. 28954: projektin osaamistarpeiden mukaan, ja samalla Ammatillisen koulutuksen työelämäyhteydet 28955: osoitettiin kaikkien oppiaineiden tarpeellisuus ja -hanke on laaja kokonaisuus, joka sisältää 21 28956: luotiin kytkentä todelliseen sovellukseen ja sen projektia koulutuksen kehittämisen ja arvioinnin 28957: tavoitteiden saavuttamiseen. aloilta. Sen päätavoitteet ovat seuraavat: 28958: Muita pilottihankkeita ovat mm. Salon seudul- - Työllistymisen edistäminen parantamalla 28959: la kauppaoppilaitoksen alueen yrittäjille tarjo- työllisyyden edellytyksiä elinkeinoelämässä sekä 28960: ama yhteistyö, jonka tarkoituksena on kehittää tehostamalla opiskelijoiden ja työntekijöiden 28961: oppilaitoksesta koko seutukunnan yrityselämää työhön sijoittumista ja työssä menestymistä koti- 28962: ja yhteisöjä palveleva oppimiskeskus, sekä vii- maassa ja ulkomailla. 28963: den eri puolilla maata toimivan oppilaitoksen -Koulutuksen joustavuuden lisääminen suh- 28964: yhteistoiminta verkosto-projekti. teessa työelämän muuttuviin tarpeisiin ja koulu- 28965: Väliraportin vaikuttavuusarvioinnissa tode- tuksen kysyntään sekä koulutuksen rakenteen, 28966: taan, että toiminta on tuonut uusia näkemyksiä, tavoitteiden, järjestelyiden ja sisältöjen muutta- 28967: ideoita ja malleja erityisesti teknillisen opetuksen minen hankkeesta saatavien tulosten ja koke- 28968: menetelmien kehittämiseen. Se on ollut yksi musten nojalla. 28969: 28970: 9 360240L 28971: 130 28972: 28973: - Elinikäisen oppimisen periaatteen toteutta- massa. Asiaan tulee lausunnon mukaan kiinnit- 28974: minen käytännössä. tää vakavaa huomiota. Ammatillisen koulutuk- 28975: Koulutuksen työelämäyhteydet -hanke toteu- sen näkökulmasta tämä merkitsee mm. sitä, että 28976: tetaan Opetushallituksen eri linjojen ja yksiköi- aluetasolla tulee olla riittävät resurssit omaava, 28977: den sekä ulkopuolisten sidosryhmien välisenä ylläpitojärjestelmästä riippumaton viranomai- 28978: yhteistyönä v. 1996--98. Osa hankkeen projek- nen, jonka tehtävänä on varmistaa kansallisten 28979: teista jatkaa jo käynnissä olevaa kehittämis- ja koulutuspoliittisten tavoitteiden välittyminen 28980: arviointityötä. Projektit koskevat koulutuksen oppilaitoskenttään. Samalla tulee lääninhallituk- 28981: rakennetta ja tutkintojärjestelmää, koulutuksen sen mielestä seurata kansalaisten koulutuksel- 28982: sisällöllistä ja laadullista kehittämistä sekä tulok- listen perusoikeuksien toteutumista. 28983: sellisuuden arviointia. Rahoitustarvearvio vuo- Hämeen lääninhallitus korostaa lausunnos- 28984: delle 1996 on n. 25 Mmk. saan sitä, että lääninhallitukset voivat auttaa mer- 28985: Eräiden lääninhallitusten lau- kittävästi niin valtakunnallisten kehittämishank- 28986: s u n n o t. Hämeen lääninhallitus on lausunnos- keiden alueellisessa toteuttamisessa ja opettajien 28987: saan ammatillisen koulutuksen kehittämisestä täydennyskoulutuksessa, tarjolla olevan koulu- 28988: todennut mm., että ammatillisen opetuksen ko- tuksen ja työelämän tarpeiden vastaavuuden ar- 28989: keilut ja uudistukset ovat merkittävästi lisänneet vioinnissa, koulutuksen tason arvioinnissa ja 28990: koulutusjärjestelmän joustavuutta, oppilaitosten seurannassa kuin opiskelijoiden oikeusturvan ja 28991: välistä yhteistyötä, oppilaitosten kansainvälisty- koulutuksellisten perusoikeuksien toteutumisen 28992: mistä sekä opiskelijoiden mahdollisuuksia tehdä vaalimisessa ja kehittämisessä. Tämän vuoksi 28993: yksilöllisiä valintoja. Tehdyille tai vireillä oleville opetushallinnon eri organisaatioiden tehtävät ja 28994: uudistuksille on ollut leimallista liian lyhyt suun- vastuut tulisi selkeyttää pikaisesti. 28995: nittelu- ja valmisteluaika, mikä ei voi olla vaikut- Vaasan lääninhallitus toteaa lausunnossaan 28996: tamatta lopputulokseen. Erityisesti tämä pätee mm., että kun työmarkkinat eivät toimineet, 28997: lääninhallituksen mielestä ammattikorkeakoulu- keskusjohtoisesti ohjattu järjestelmä ei reagoinut 28998: kokeilujen sekä koulutusrakenne- ja opetus- riittävän nopeasti. Koulutuksesta muodostui 28999: suunnitelmauudistusten toteutukseen. Oppilai- enemmän työvoimapolitiikan väline kuin työelä- 29000: tostasolla on ollut liian vähän aikaa uudistusten män tarpeita palveleva järjestelmä. Järjestelmä 29001: suunnitteluun. tuotti väärille aloille runsaasti työvoimaa, jota on 29002: Aikuisten näyttötutkintojärjestelmän käyt- jouduttu myöhemmin kouluttamaan uudelleen 29003: töönotto on lääninhallituksen mukaan edennyt eri tehtäviin, esim. rakennusalalta tietoliikenne- 29004: hitaasti, mikä johtuu mm. järjestelmän organi- tekniikkaan. 29005: sointitavasta. Lääninhallituksia ei ole kytketty Ammattikorkeakoulujen saanti alueelle ja nii- 29006: lainkaan ammattitutkintojärjestelmään. Osa alu- den vakinaistamiskilpailu ovat huomattavasti 29007: eellisista tutkintotoimikunnista on edelleen aset- suunnanneet voimavaroja kehittämiseen. Erityi- 29008: tamatta, vaikka ammattitutkintoja koskeva laki sesti kansainvälistymisen kannalta kilpailu on 29009: tuli voimaan jo keväällä 1994. Samoin valtaosa ollut myönteistä. Alueellisen kehittämisen osalta 29010: oppilaitosten ja tutkintotoimikunnan välisistä kehitys on suosimassa keskuspaikkakuntia, joi- 29011: sopimuksista on tekemättä, joten järjestelmä ei den on ollut mahdollista ohjata voimavaroja 29012: ole lääninhallituksen mielestä voinut toteutua kehittämistoimiin. Tutkimustoimintaa ei kuiten- 29013: halutulla tavalla eikä tavoitellussa ajassa. Ensim- kaan ole merkittävästi saatu käynnistettyä. Am- 29014: mäiset näyttökokeet järjestettiin vasta kertomus- mattikorkeakoulujärjestelmän toteutuminen siir- 29015: vuoden syksyllä. tänee lääninhallituksen käsityksen mukaan kou- 29016: Päätösvallan siirtäminen keskushallinnosta lutusta reuna-alueilta keskuksiin. 29017: oppilaitosten ylläpitäjille ja oppilaitoksille, kan- Nuorisoasteen koulutuskokeilu ei ole saanut 29018: santalouden viime vuosien kehitys sekä monet juuri julkisuutta, mutta paikallisesti kokeilu on 29019: koulutusjärjestelmää koskevat uudistukset ovat valmistellut oppilaitosten verkottumista. Oppilai- 29020: Hämeen lääninhallituksen mielestä tehneet vält- den kiinnostus yhdistelmäopintoihin on suurta, 29021: tämättömäksi sen, että maahan luodaan uuden- mutta oppilaitosmuotojen välillä on kitkaa ja 29022: lainen koulutuksen laadun arv10mt1- ja pelkoja asemien menettämisestä. Lääninhallituk- 29023: varmistusjärjestelmä. Vuonna 1995 Opetushalli- sen mielestä koulutustuotteet on segmentoitava, 29024: tuksen ja lääninhallitusten yhteistyönä tekemien jotta ne voitaisiin toteuttaa taloudellisesti. Vain 29025: arviointien mukaan alueelliset erot koulutus- varsin pienellä joukolla opiskelijoita on ollut 29026: palvelujen saatavuudessa ja laadussa ovat kasva- mahdollisuuksia suorittaa yhdistelmäopintoja. 29027: 131 29028: 29029: Toiminta on ollut lähinnä ohjauksellista tutustu- kehityksen osalta lääninhallitus on jatkuvasti 29030: mista toisiin oppilaitoksiin. neuvotellut opetussuunnitelmien suuntaamises- 29031: Vaasan lääninhallituksen mielestä ammatilli- ta siten, että myös alueelliset ja paikalliset tarpeet 29032: sen koulutuksen ohjausjärjestelmää on muutetta- otetaan huomioon sekä työelämäyhteyksiä lisä- 29033: va, kun siirrytään nopeasti vaihtelevaan työvoi- tään. 29034: man kysyntään. Lääninhallitus pitäisi hyvänä, jos Kuntaliiton lausunto ammat- 29035: kaikki palveluntuottajayksiköt laatisivat vähin- ti o p e t u k s e n k e h i t t ä m i s e s t ä. Suo- 29036: tään ISO 9002 -standardin mukaiset laadunvar- men Kuntaliitto toteaa lausunnossaan, että pää- 29037: mistusjärjestelmät Oppilaitosten olisi rakennet- osa kertomusvuoden valtion talousarviossa mai- 29038: tava hyvä asiakaspalautejärjestelmä, jonka avulla nituista ammattiopetuksen tavoitteista on joko 29039: ne voisivat ottaa huomioon alueen työelämän saavutettu tai työ niiden osalta on vireillä. Erityi- 29040: muuttuvat tarpeet. sesti lausunnossa mainitaan ammattikorkea- 29041: Lääninhallitus huomauttaa lausunnossaan, koulujen vakinaistaminen, joka merkitsi korkea- 29042: että lääninhallituksilla on hyvä kokemus amma- asteen ammatillisen koulutuksen laadun kohot- 29043: tillisen koulutuksen ohjauksesta ja ne voisivat tamista, ja ammattitutkintojärjestelmän vakiin- 29044: huolehtia koulutuksen alueellisesta arvioinnista. nuttaminen, joka merkitsi erityisesti jouston li- 29045: Opetusministeriön aluehallintokysymys on ollut sääntymistä aikuisten tutkintojärjestelmässä. Lau- 29046: pitkään ratkaisematta. Monissa päätöksissä ovat sunnon mukaan koko nuorisoikäluokalle voitiin 29047: lääninhallituksen mielestä hallinnon vastuut se- kertomusvuoden pienentyneistä voimavaroista 29048: koittuneet, kun koulutusjärjestelmää kauko-oh- huolimatta tarjota ammatillinen koulutuspaikka. 29049: jataan keskushallinnosta. Tätä mahdollisuutta eivät kaikki nuoret kuiten- 29050: Lapin lääninhallitus toteaa lausunnossaan val- kaan halunneet käyttää hyväkseen. 29051: tiontilintarkastajille mm., että alueellinen koordi- Kuntaliiton mukaan koulutuksen laaja-alaista- 29052: naatio ja asiantuntemus jäävät pois päätettäessä minen ammatillisen liikkuvuuden ja työvoiman 29053: oppilasmääristä ja sen rajoissa annettavasta joustavan käytön parantamiseksi samoin kuin 29054: koulutuksesta. Lääninhallituksen käsityksen mu- siirtyminen peräkkäiseen koulutusrakenteeseen 29055: kaan kuntayhtymät eivät kykene keskenään yh- on onnistunut hyvin. Ylläpitojärjestelmän uudis- 29056: teistyöhön alueellisten tarpeiden toteuttamiseksi. tukset ja muutokset ovat lisänneet koulutus- 29057: Esimerkiksi koulutuksen vähentäminen suosi- sisältöjen valinnaisuutta yli oppilaitosmuotorajo- 29058: tuilta, mutta huonosti työllistäviltä aloilta on hy- jen. Määrällisesti tämä on kuitenkin vielä vaati- 29059: vin vaikeaa. matonta mm. oppilaitosten etäisyyksien, opetta- 29060: Jotta koulutustarjonnan yksipuolistumiselta jien palvelussuhteen ehtojen kirjavuuden sekä 29061: vältytään, tulisi oppilaitosten koulutustehtävä opetustoimeen kohdistettujen säästöjen vuoksi. 29062: määritellä suunniteltua tarkemmin ja asettaa Koska ammatillisen koulutuksen sisällöllinen 29063: myös tarkempia koulutusvelvoitteita. Tämä ei uudistustyö on kokonaisuudessaan ollut sangen 29064: lääninhallituksen käsityksen mukaan kuitenkaan moniulotteista ja nopeaa, on Kuntaliiton mielestä 29065: ole vireillä olevien uudistusten tavoite. Olemassa tarkoin seurattava, että nämä uudistukset saavat 29066: olevat opetustilat, kalusto ja opettajat ovat myös mahdollisuuden toteutua. Sitä varten on kehitys- 29067: esteenä nopeisiin muutoksiin. Lääninhallituksen trendit ja painopistealueet sidottava realistisiin 29068: mielestä alueella tulee edelleen olla ammatillisen taloudellisiin resursseihin. 29069: koulutuksen koordinointia hoitava valtion orga- Ammattiopintoja ei ole pystytty Kuntaliiton 29070: nisaatio, jolla on laaja-alainen näkemys alan mielestä niveltämään yhteen koulutusjärjestel- 29071: kehittämisestä. män muiden osien kanssa siten, että päällekkäis- 29072: Nykysäännösten mukaan lääninhallitus ei voi ten opintojen määrä vähenisi. Nykyisillä mene- 29073: suorittaa opetuksen laadun arviointia ja varmista- telmillä päällekkäisten opintojen poistaminen ei 29074: mista. Arviointi kuuluu Opetushallitukselle, joka myöskään lyhennä opiskelijan kokonaiskoulu- 29075: tarvittaessa käyttää apunaan alueellista ja paikal- tusaikaa eikä siten pienennä koulutuksesta yh- 29076: lista asiantuntemusta. Lääninhallitus huomaut- teiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Oppilai- 29077: taa, että sillä on asiantuntemusta ohjauksesta ja tosten yhteistyö on kyllä tiivistynyt, mutta koulu- 29078: että arviointi ja laadun varmistaminen tulisi olla tustarjonnan joustavoittaminen edellyttäisi koko- 29079: myös lääninhallitusten tehtävänä. Tällöin arvi- naan luopumista oppilaitosmuodoista. 29080: oinnissa tulisi varmistettua myös alueelliset ja Tavoitteet ammatillisten oppilaitosten ja kor- 29081: paikalliset tarpeet, joista Opetushallituksella ei keakoulujen yhteistoiminnan kehittämiseksi 29082: ole tietoa. Ammatillisen koulutuksen laadullisen ovat liiton mielestä toteutuneet ainoastaan am- 29083: 132 29084: 29085: mattikorkeakoulukokeiluissa ja niissäkin paa- mielestä vaakalaudalla. jotta elinkeinoelämä saisi 29086: asiallisesti vain opetushenkilöstön kouluttami- haluamaansa työvoimaa, koulutukseen on kii- 29087: seen liittyvissä yhteistyömuodoissa. Korkea- reesti sisällytettävä nykyistä huomattavasti enem- 29088: koulujen ja ammatillisten oppilaitosten aito yh- män käytännön työssä tapahtuvaa oppimista. 29089: teistyö ei ole Kuntaliiton mielestä käynnistynyt Koulutusaikoja on tehostettava hyväksymällä ke- 29090: toivotulla tavalla. sällä suoritettu työharjoittelu osaksi koulutusta. 29091: Oppilaitosten kansainvälinen toiminta on li- jotta koulutuspoliittinen vastuu laajenisi, tulisi 29092: sääntynyt, mutta mm. opiskelija- ja opettajavaih- myös elinkeinoelämän kantaa selkeä taloudelli- 29093: to on jäänyt vähäiseksi. Vieraskielinen opetus on nen vastuu nuorten ammatillisesta koulutuksesta 29094: lisääntynyt ainoastaan ammattikorkeakouluissa yhdessä valtion ja kuntien kanssa. Tämä voi 29095: ja niissäkin melko vähän. Kuntaliiton mielestä toteutua ainoastaan sisällyt- 29096: jatkossa tulisi Kuntaliiton mielestä ammatilli- tämällä kaikkeen ammatilliseen koulutukseen 29097: sen koulutuksen rakenne ja koulutusajat pikai- riittävän pitkä työssäoppimisen jakso, jonka 29098: sesti arvioida uudelleen. Kuntien valtionosuuk- järjestämis- ja tulosvastuu annetaan elinkeinoelä- 29099: siin kohdistuvien leikkausten myötä hyvinä ai- mälle. Osa koulutuksesta voidaan toteuttaa kesä- 29100: koina luodun koulutusrakenteen ylläpitäminen aikana elinkeinoelämän ohjauksessa. Koulutuk- 29101: on käynyt mahdottomaksi. Lukuvuodelle säädet- sen viimeisen vuoden tulisi muodostua pääasial- 29102: tyjen työpäivien vähimmäismäärää rikotaan, yli- lisesti elinkeinoelämän vastuulla olevasta työpai- 29103: suuret opetusryhmät työnopetuksessa tekevät kalla oppimisesta. 29104: koulutuksesta tehotonta, työturvallisuus vaaran- Koulutusrakenteen uudistus edellyttäisi elin- 29105: tuu ja opiskelumoraali kärsii. Kuntaliiton mieles- keinoelämältä huomattavaa sitoutumista työpai- 29106: tä tällä tavoin tapahtuva oppimisvastuun siirtämi- koilla toteutettavan opetuksen järjestämiseen. 29107: nen 16-vuotiaalle nuorelle on vähintäänkin ky- Koska todelliset mahdollisuudet työnopetuksen 29108: seenalaista. laajentamiseen vaihtelevat elinkeinoaloittain, tu- 29109: Kuntaliiton mukaan säästötoimien seuraukse- lisi Kuntaliiton mielestä työssä oppimista lisätä 29110: na oppilaitokset joutuvat yhä useammin turvau- aluksi niissä koulutusammateissa, joissa työnan- 29111: tumaan ilman opettajan ohjausta tapahtuvaan tajat suhtautuvat asiaan myönteisesti, ja niiden 29112: omaehtoiseen opiskeluun. Viisipäiväinen koulu- työnantajien kanssa, joilla on parhaat valmiudet 29113: viikko uhkaa käytännössä supistua kolmi- tai selvitä tästä vaativasta vastuusta. Myös koulutuk- 29114: nelipäiväiseksi siten, että koulupäivät korvataan sen määrällinen suunnittelu on nykyistä parem- 29115: oppilaan itsenäisellä opiskelulla koulussa, kirjas- min suhteutettava elinkeinoelämän työvoimatar- 29116: tossa, kotona tai kaduilla. Monissa oppilaitoksis- peeseen. 29117: sa itsenäinen opiskelu ei enää ole ohjattua tai Kuntaliiton mielestä tämä on toteutettavissa 29118: kontrolloitua. Seuraukset tästä kehityksestä voi- nykyisiä koulutusaikoja juurikaan lyhentämättä, 29119: vat Kuntaliiton mukaan olla arveluttavat oppi- joten muutos ei olisi ristiriidassa työvoimapoliit- 29120: laan ja koko ammattikunnan kannalta. tisten tavoitteiden kanssa. Saattamalla oppilas, 29121: Kuntaliitto pitää ammatillisen koulutuksen ja työnantaja ja oppilaitos entistä tiiviimpään yh- 29122: työelämän lähentämistä yhtenä keskeisimmistä teistyöhön ja koulutusvastuuseen, edesautetaan 29123: kehittämistavoitteista. Vireillä olevien kehittä- nuorten koulutuksenjälkeistä työhönsijoittumis- 29124: misprojektien onnistuneita työelämäkytkentöjä ta. 29125: hyväksikäyttäen tulisi voida edetä kohti tiiviim- Kuntaliitto painottaa lausunnossaan ammatil- 29126: pää työelämäyhteyttä. Liitto kiinnittää kuitenkin lisen koulutuksen arviointijärjestelmien kehittä- 29127: huomiota siihen, että mahdollisuudet käyttää mistä. Ammatillisen koulutuksen ylläpitäjät ovat 29128: hyväksi työelämässä oppimista vaihtelevat suu- tehneet tätä työtä jo usean vuoden ajan, nimen- 29129: resti. Siksi olisi valtakunnallisesti luotava puitteet omaan ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi 29130: ja edellytykset työelämäyhteistyölle, jotta yksit- ja laadun varmentamiseksi. Kuntaliiton mielestä 29131: täiselle oppilaitokselle tai ylläpitäjälle ei syntyisi tämä jo tehty tai kehittelyvaiheessa oleva työ on 29132: kohtuutonta taakkaa tämän velvoitteen täyttämi- jatkossa otettava huomioon arviointijärjestelmää 29133: sestä. luotaessa. 29134: Kuntaliitto on huolissaan työssäoppimisen ke- Ylläpitäjän intressissä on korkeatasoisen kou- 29135: hityksestä. Työttömyyden sivutuotteena ovat op- lutuksen tuottaminen. Koulutuksen laadun seu- 29136: pilaiden kesä- ja harjoittelutyömahdollisuudet raaminen on erittäin keskeistä, ja siksi ollaan 29137: merkittävästi heikentyneet. Ammattiin opiskele- luomassa vertailutietokantoja, joita voidaan käyt- 29138: van yhteys oikeaan työelämään on Kuntaliiton tää seurantatietojen pohjana. Arviointia kehitet- 29139: 133 29140: 29141: täessä on Kuntaliiton mielestä kuitenkin varotta- kelijapaikkaa vaille jääneiden hakeutumista yh- 29142: va luomasta liian moniportaista ja tehtäväjaoltaan teishaussa vapaiksi jääneille paikoille tai muu- 29143: epäselvää järjestelmää. Tämän vuoksi ei läänin- hun koulutukseen taikka työelämään yhteistyös- 29144: hallituksilla ole liiton mielestä selvää roolia ar- sä mm. työvoimahallinnon kanssa. Lääninhallitus 29145: viointitehtävässä. vastaa myös alueellisten rekisterien kokoamises- 29146: Oppilaan oikeusturvan osalta Kuntaliitto to- ta ja pitämisestä sekä toimittaa alueensa yhteisha- 29147: teaa, että perusvastuu on aina oppilaitoksella ja kuun kuuluville oppilaitoksille niihin pyrkineitä 29148: sen ylläpitäjällä. Mikäli oppilaan oikeusturvaan ja valittuja koskevat tiedot. 29149: halutaan panostaa, voidaan liiton mielestä harki- Opetushallituksen mukaan kertomusvuonna 29150: ta riippumattoman "perusturvalautakunnan" ke- aloitettu järjestelmien uudistaminen jatkuu v. 29151: hittämistä tai selvittää mahdollisuutta oppilas- 1996. Peruskoulun ja lukion opetussuunni- 29152: asiamiesjärjestelmän luomiseksi. telmien muutokset sekä uudistunut ylioppilastut- 29153: kinto vaikuttavat valintaperusteiden kehittämi- 29154: Yhteishakujärjestehnä ja ammatillisten seen. Valintaperusteiden ja -menettelyjen yksin- 29155: oppilaitosten opiskelijavalinta Yhteishaku- kertaistaminen on kehittelyn pohjana. Opiskeli- 29156: järjestelmä on ollut koko maan kattava vuodesta joiden valintaperusteita on kehitetty siten, että eri 29157: 1979. Kertomusvuoden aikana uusittiin yhteisha- ryhmien näkökohdat tulisivat paremmin otetuik- 29158: kua koskeva lainsäädäntö siten, että yhden haku- si huomioon. Hakijajoukon moninaisuuden ja 29159: järjestelmän tilalle luotiin kaksi erillistä järjestel- oppilaitoskohtaisten painotusten vuoksi työ on 29160: mää vuoden 1996 opiskelijavalintoja varten. Toi- Opetushallituksen mukaan ollut hankalaa. 29161: sessa hakujärjestelmässä ovat mukana ammatilli- Lähivuosina on tarkoitus kehittää sähköistä 29162: set perustutkinnot, päivälukiot ja osa kansan- tiedonsiirtoa, ja kehittelyssä otetaan huomioon 29163: opistojen koulutuksesta. Toisessa taas ovat vaki- myös tiede- ja taidekorkeakoulujen teknisen yh- 29164: naisten ja väliaikaisten ammattikorkeakoulujen teishakujärjestelmän mahdollinen luominen. 29165: koulutusohjelmat sekä opistokoulutus ja amma- Hämeen lääninhallitus on lausunnossaan to- 29166: tillisen korkea-asteen koulutus. dennut yhteisvalintajärjestelmässä keväällä 1996 29167: Opetusministeriö päättää ammatillisten perus- nousseen esiin ongelmia, joista osa on erittäin 29168: tutkintojen ja opistoasteen koulutuksen sekä vä- vakavia hakijoiden oikeusturvan kannalta. Esi- 29169: liaikaisten ammattikorkeakoulujen koulutusoh- merkkeinä ongelmista, jotka tulisi pikaisesti kor- 29170: jelmien valintaperusteista. Vakinaiset ammatti- jata, lääninhallitus mainitsee seuraavat: 29171: korkeakoulut päättävät itse valintaperusteistaan. - Ammatillisen tutkinnon todistuksella opis- 29172: Asetettujen tavoitteiden pohjalta valintape- toasteelle tai ammatilliselle korkea-asteelle sekä 29173: rusteita on opetusministeriön päätöksellä yksin- väliaikaisiin ammattikorkeakouluihin hakeva saa 29174: kertaistettu. Samalla on olennnaisesti lisätty op- valintapisteitä ainoastaan yhteisiin opintoihin 29175: pilaitoksen ylläpitäjän mahdollisuuksia vaikuttaa kuuluvista aineista. Ammatillisten aineiden arvo- 29176: opiskelijavalintaan siten, että ylläpitäjä antaa sanoja ei hyväksytä edes yleisen opintomenes- 29177: valintaperusteille erilaisia oppilaitoskohtaisia tyksen keskiarvoon. Tämä heikentää ammatillis- 29178: painotuksia opetusministeriön päätöksen poh- ta väylää etenevien mahdollisuuksia ja vie tämän 29179: jalta. koulutuksen uskottavuuden hyvät jatko-opinto- 29180: Opiskelijat ottaa koulutukseen oppilaitoksen mahdollisuudet antavana väylänä. 29181: ylläpitäjä. Valtion oppilaitoksissa opiskelijat ottaa - Ammatillisen tutkinnon todistuksella kou- 29182: oppilaitoksen johtokunta, jollei johtosäännössä lutukseen haettaessa ovat väliaikaisten ammatti- 29183: toisin määrätä. Ehdotuksen opiskelijoiden valin- korkeakoulujen hakukelpoisuusehdot tiukem- 29184: nasta tekee oppilaitoksen opettajakunta tai sen mat (edellytyksenä vastaava ala) kuin vakinais- 29185: jaosto saatuaan, mikäli valinta suoritetaan yhteis- ten ammattikorkeakoulujen (3-vuotisella amma- 29186: hakujärjestelmän avulla, lääninhallituksen tiedot tillisella tutkinnolla yleinen kelpoisuus). 29187: hakijoista. - Hakijoiden on ollut vaikea saada tietoa 29188: Lääninhallitus vastaa edelleen yhteishakujär- valintakokeita järjestävistä oppilaitoksista, koska 29189: jestelmien alueellisesta toteutuksesta alueellaan. tätä tietoa ei ole valtakunnallisessa Koulutusop- 29190: Se huolehtii hakemusten vastaanottamisesta, kä- paassa. Tästä on seurannut, että osa peruskoulu- 29191: sittelystä ja säilyttämisestä, hakeutumiseen ja va- laisista ei ole jättänyt hakukorttiaan valintakokei- 29192: lintaan liittyvästä yleisestä tiedotuksesta sekä ta järjestävien oppilaitosten edellyttämässä ajas- 29193: muista yhteishaun käytännön järjestelyistä sa. On todennäköistä, että valintakokeita järjestä- 29194: alueellaan. Sen tehtävänä on lisäksi edistää opis- vien oppilaitosten määrä kasvaa entisestään. 29195: 134 29196: 29197: - Hakijoiden kannalta on hämmentävää, että tautumisastetta rakentamalla koulutusjärjestel- 29198: samaa alaa koskevat valintakokeet voivat olla eri män yleistä imagoa tehokkaan markkinoinnin 29199: oppilaitoksissa täysin erilaiset. Ongelmia tulee avulla. Hyvinvointipalveluissa on entistä enem- 29200: todennäköisesti tuottamaan se, että valintakokei- män kiinnitettävä huomiota asiakastyytyväi- 29201: ta järjestäneet oppilaitokset joutuvat muunta- syyteen. Valintojen ulkopuolelle jäävät joutuvat 29202: maan koetulokset muina hakukohteina olevien monesti koulutukseen, johon he eivät ole moti- 29203: oppilaitosten edellyttämällä tavalla. Myös valin- voituneita, ja käyttävät sen vuoksi koulutuspaik- 29204: takokeiden aikataulujen yhteensovitus on sel- koja useaan kertaan. Lääninhallituksen mielestä 29205: kiintymätöntä. Tilanteen sekavuutta kuvaa Ope- yhteiskunnan velvollisuus on turvata erityisesti 29206: tushallituksen yhteishakua varten kokoama kilpailun kautta pudonneiden asema ja perusoi- 29207: 24.1.1996 päivätty yhteenveto. Valintakoepistei- keudet. 29208: den määräytymisessä on 13 erilaista vaihtoehtoa. Koulutusjärjestelmän monimutkaistuminen 29209: Pisteiden määräytymistä koskeva selvitys on vaatii ehdottomasti hyvän tietojärjestelmän ja 29210: kaikkiaan 16-sivuinen. Hakijoiden on mahdo- kattavan organisaation. Lääninhallitukset voisi- 29211: tonta vertailla eri hakutoiveiden edullisuutta. vat toimia edelleen alueellisesti hakujärjestelmän 29212: -Vakinaisten ammattikorkeakoulujen haku- osana. 29213: menettely ja valintakriteeristö on erittäin moni- Lapin lääninhallitus toteaa lausunnossaan, että 29214: mutkainen ja epäselvä. yhteishaun monimutkaistuminen on aiheuttanut 29215: - Hakijoiden koulutustason tulkinta on epä- hakijoille ongelmia. Hakijoilla on mm. vaikeuk- 29216: selvä, koska tutkintonimikkeistä on erittäin kirja- sia tietää, millä todistuksella haetaan ja miten 29217: va. täyttää hakukortit oikein. Hakijoiden oikeustur- 29218: - Opinto-ohjauksen määrä on koulutusra- van vuoksi yhteishakutoimiston henkilökunta on 29219: kenteen muuttuessa riittämätön. Lukion uudessa joutunutkin yhä enemmän ottamaan yhteyttä 29220: tuntijaossa on opinto-ohjauksen laajuudeksi hakijoihin ja täyttämään hakukortteja uudestaan. 29221: määritelty 1 kurssi (ennen 2,5). Oppilaitoskoh- Henkilöresurssien vähetessä hakijoiden oikeus- 29222: taisten ratkaisujen varassa on, paljonko sen lisäk- turva heikkenee tältä osin. 29223: si on mahdollista saada henkilökohtaista tai pien- Lääninhallituksen mukaan hakijoiden on vai- 29224: ryhmäohjausta. kea saada tietoa eri oppilaitosten valintakriteeri- 29225: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ope- en painoarvoista. Valintaperusteiden nopeat 29226: tussuunnitelmien perusteissa mainittu opinto- muutokset ovat puolestaan aiheuttaneet sen, että 29227: ohjauksen määrittely ei ole yksiselitteisesti tulkit- opiskelupaikkaa hakevat eivät osaa käyttää hy- 29228: tavissa. Ohjaukseen varatun resurssin määrä on väksi valintamahdollisuuksiaan. 29229: käytännössä täysin oppilaitoksen ratkaisujen va- Pääsykoemaksujen ja matkakustannusten 29230: rassa. vuoksi hakijoiden kustannukset lisääntyvät pää- 29231: Näiden syiden vuoksi opiskelijat eivät saa sykokeiden yleistyessä. Aiemmin tutkinnon 29232: riittävästi tietoa ammatinvalintansa tueksi jatko- suorittaneiden on puolestaan vaikea päästä enää 29233: opintomahdollisuuksiin liittyvissä kysymyksissä. koulutukseen, koska etusija valinnoissa on alle 29234: Tämä näkyy Hämeen lääninhallituksen mielestä 20-vuotiailla, vailla ammatillista koulutusta ole- 29235: selvästi lisääntyneenä paineena yhteishaku- ja villa hakijoilla. Kun oppilaitokset itse suorittavat 29236: työvoimatoimistoissa sekä väärin täytettyinä ha- ns. joustovalinnan, saattavat lääninhallituksen 29237: kukortteina. Edellä luetellut ongelmat johtuvat mielestä valintaperusteet vaihdella oppilaitoksit- 29238: lääninhallituksen mielestä ensisijaisesti koulutus- tain. 29239: rakenne- ja yhteishaku-uudistusten liian tiukasta Lapin lääninhallitus katsoo, että yhteishaku on 29240: valmistelu- ja toimeenpanoaikataulusta. erittäin tarpeellinen ja että aiemmin se oli myös 29241: Vaasan lääninhallitus korostaa lausunnossaan yksinkertainen tapa hakeutua koulutukseen. Jär- 29242: hakujärjestelmien koordinoinnin tarvetta ja huo- jestelmää on lääninhallituksen mielestä tarpeet- 29243: mauttaa, että lähtökohtana tulisi aina olla koulu- tomasti monimutkaistettu, mikä on tuonut suuria 29244: tuspalvelua hakevien asiakkaiden tarpeet. Yh- ongelmia. Järjestelmää tulisikin ehdottomasti yk- 29245: teiskunnan rakenteiden nopean muutoksen ai- sinkertaistaa. Lääninhallitus huomauttaa, että sil- 29246: kana on tärkeää, että hakujärjestelmä on ohjaa- loinkin, kun tehdään nopeita uudistuksia, järjes- 29247: vampi ja estää tyytymättömien asiakassuhteiden telmän toimivuus on testattava ennen sen käyt- 29248: muodostumisen. töönottoa. 29249: Lääninhallituksen mielestä yhtenäisen järjes- Suomen Kuntaliitto on lausunnossaan toden- 29250: telmän avulla on mahdollista kohottaa koulut- nut, että yhteishakujärjestelmä on hakumenette- 29251: 135 29252: 29253: lyn yksinkertaistamisen ja joustavuuden kannalta matillisten oppilaitosten ylläpitäjien maaraa Ja 29254: välttämätöntä säilyttää myös jatkossa. Koska ky- kokoamalla laitoksia mahdollisuuksien mukaan 29255: seessä on kuitenkin pelkkä tekninen palvelu, seutukunnittain saman ylläpitäjän alaisuuteen 29256: tulisi valtion selvittää mahdollisuudet tuottaa ky- - ylläpitojärjestelmän selkeyttäminen kun- 29257: seiset palvelut valtion kokonaistalouden kannal- nallistamaila tai yksityistämällä valtion ammatilli- 29258: ta nykyistä edullisemmin. Voitaisiin mm. selvittää sia oppilaitoksia 29259: yliopistojen tietohallintopalveluiden halukkuus - taloudellisuuden parantaminen lakkautta- 29260: ja mahdollisuus tuottaa vastaavat palvelut ny- malla, yhdistämällä tai kunnallistamaHa ammatil- 29261: kyistä edullisemmin. lisia oppilaitoksia. 29262: Opetusministeriö on tarkentanut kehittämista- 29263: Valtion oppilaitosten kunnallistaminen. voitteita kertomusvuoden keväällä, ja viimeiset 29264: Ammatillisten oppilaitosten verkosto on ollut valtion ammatilliset oppilaitokset kunnallistetaan 29265: 1990-luvulla suuren muutoksen alaisena. Oppi- tai yksityistetään (erityisoppilaitoksia lukuun ot- 29266: laitoksia on lakkautettu, yhdistetty ja oppilaitok- tamatta) 1.1.1997 mennessä. 29267: sen ylläpitäjät ovat vaihtuneet. Samalla koulutuk- Ammatillisista oppilaitoksista oli kertomus- 29268: sen tuloksellisuusvaatimukset ovat kasvaneet. vuonna valtion omistamia 11 o/o, kun vastaava 29269: Ammatillisen oppilaitosverkoston kehittämi- osuus v. 1990 oli 35 o/o. Seuraava asetelma osoit- 29270: sen tavoitteena on v. 1994-95 ollut: taa ammatillisten oppilaitosten omistussuhteiden 29271: -hallinnon keventäminen vähentämällä am- kehityksen 1990-luvulla. 29272: 29273: 29274: 1990 1995 Muutos 29275: Ylläpitäjä Oppilaitoksia o/o Oppilaitoksia o/o kpl 29276: Yksittäiset kunnat ............................................... . 161 33 124 32 -37 29277: Kuntayhtymät ..................................................... . 101 20 174 45 73 29278: Valtio ................................................................... . 175 35 44 11 -131 29279: Säätiöt ym. yksityiset .......................................... . 58 12 49 12 -9 29280: Yhteensä ............................................................. . 495 100 391 100 -104 29281: 29282: 29283: Oppilaitosverkoston kehittäminen on mer- leen, ja monialaista koulutusta antavia yksiköitä 29284: kinnyt oppilaitosten kunnallistamista, määrän muodostetaan lisää. Oppilaitosten koko kasvaa 29285: vähentämistä ja keskimääräisen koon kasvamis- erityisesti aloilla, joilla oppilasmäärä on keski- 29286: ta. Oppilaitosten keskikoko on Opetushallituk- määrin pieni. Oppilaitosverkoston tehostamis- 29287: sen tiedon mukaan yli 450 opiskelijaa laitosta toimiin tuleekin Opetushallituksen mielestä kiin- 29288: kohden, kun vastaava luku vuosikymmenen nittää entistä enemmän huomiota erityisesti 29289: alussa oli 310 opiskelijaa. Tähän kasvuun on alueellisesti ja paikallisesti, sillä näin voidaan 29290: vaikuttanut myös opiskelijoiden kokonais- arvioida parhaiten yhteistyön mahdollisuudet, 29291: määrän kasvu. Kertomusvuonna tutkintoon koulutuksen tarjonnan ja tarpeen vastaavuus 29292: johtavassa ammatillisessa koulutuksessa oli n. sekä yksiköiden välinen työnjako. 29293: 202 000 opiskelijaa. Valtion oppilaitosten kunnallistamisprosessiin 29294: Oppilaitosverkoston rationalisointi on Ope- liittyneinä mahdollisina ongelmina Opetushalli- 29295: tushallituksen mielestä edistänyt osaltaan amma- tus mainitsee lausunnossaan seuraavat: 29296: tillisen koulutuksen yleisiä kehittämistavoitteita. - henkilöstön aseman turvaaminen 29297: Se on johtanut taloudellisilta edellytyksiltään pa- - koulutustarjonnan saatavuuden ja laadun/ 29298: rempiin ja toiminnallisesti tehokkaampiin yksi- tason säilyttäminen 29299: köihin ja turvannut koulutuksen saatavuuden ja - laitehankinnat erityisesti kalliilla aloilla 29300: säilyvyyden alueilla. - organisaatioiden toimivuus kuntayhty- 29301: Ammatillisten oppilaitosten verkosto muuttuu missä 29302: ja kehittyy Opetushallituksen arvion mukaan - nykyisten valtion oppilaitosten johtokun- 29303: lähivuosina edelleen. Oppilaitosten koulutus- tien häviäminen 29304: tehtävät monipuolistuvat oppilaitosmuotorajojen - työelämäyhteyksien ja hyvän asiakasnäkö- 29305: poistuessa. Oppilaitosten määrä vähenee edel- kulman säilyminen 29306: 136 29307: 29308: - käytöstä mahdollisesti vapautuvien valtion Opetushallitus toteaa lausunnossaan ohjan- 29309: kiinteistöjen käyttö neensa kunnallistettavia oppilaitoksia monin eri 29310: - kunnallistamisen yhteydessä oppilaitoksil- keinoin. Oppilaitosten budjetoinnista ja kunnal- 29311: le annettavien maiden ja metsien turvaaminen ja listamisen vaikutuksista on mm. järjestetty koulu- 29312: hyödyntäminen opetuskäytössä. tustilaisuuksia. Opetushallitus on lisäksi käynyt 29313: Opetushallitus toteaa, että vuoden 1994 lop- tulosneuvottelut jokaisen oppilaitoksen kanssa. 29314: pupuolella tehdyn selvityksen mukaan oppilai- Opetushallitus toteaa korostaneensa oppilai- 29315: tosten kunnallistamisen yhteydessä usein tapah- toksille kaikissa toimenpiteissään kertomusvuo- 29316: tunut eri oppilaitosten yhdistäminen on aiheutta- den osalta määrärahojen maltillista käyttöä, eri- 29317: nut hallinnollisia ongelmia, joiden syynä on pää- tyisesti tulosneuvotteluissa ja koulutustilaisuuk- 29318: osin ollut henkilöstön palvelussuhteiden kirja- sissa. Kertomusvuoden toukokuussa Opetushal- 29319: vuus. Kyseisessä selvityksessä esitetäänkin, että litus lähetti oppilaitoksille erikseen tiedotteen, 29320: oppilaitosmuotokohtaiset palvelussuhteen eh- jossa edelleen muistutettiin määrärahojen maltil- 29321: dot tulisi viipymättä yhdenmukaistaa. lisesta käytöstä niinä viimeisinä kuukausina, jol- 29322: Samasta selvityksestä on käynyt ilmi, että tilo- loin oppilaitos on vielä valtion. 29323: jen ja varusteiden yhteiskäytöllä on saavutettu Opetushallitus huomauttaa, ettei se ole luon- 29324: jonkin verran säästöjä jo alkuvaiheessa ja että nollisestikaan pystynyt yksin ohjauksellaan ja 29325: pedagogiset vaikutukset ovat myös olleet useissa valvonnallaan poistamaan tai muuttamaan kun- 29326: tapauksissa myönteisiä. Sen sijaan vaikutukset nallistamiseen liittyneitä ongelmia. Luovutusso- 29327: henkilöstömenoihin näkyvät vasta myöhemmin. pimukset on tehty ministeriössä samanlaisina v. 29328: Opetushallituksen mielestä vuosikymmenen lo- 1994 ja 1995, ja juuri sen takia Opetushallitus on 29329: pulla tulisikin tehdä selvitys siitä, miten oppilai- lisännyt ohjaustaan, koulutustaan ja sisäistä tar- 29330: tosverkostossa 1990-luvulla tapahtunut kehitys kastustaan kertomusvuonna. 29331: on vaikuttanut koulutuksen talouteen. Opetushallituksen sisäisen tarkastuksen selvi- 29332: Valtion oppilaitosten rahoitusjärjestelmän tysten perusteella virastossa on tarkastettu kaikki 29333: muuttaminen laskennallisemmaksi lisäsi Opetus- kertomusvuonna kunnallistetut oppilaitokset 29334: hallituksen mukaan käytännössä kertomusvuo- kunnallistamisen jälkeen erääntyneiden laskujen 29335: den määrärahoja näissä oppilaitoksissa. Valtiolla osalta. Tämän lisäksi sisäinen tarkastaja on teh- 29336: toteutettu tulosohjaus ja tulosbudjetointi ovat nyt tarkastuskäyntejä oppilaitoksiin, jolloin on 29337: myös mahdollistaneet määrärahojen lisäyksen tarkastettu kaikki kertomusvuoden aikana mak- 29338: juuri v. 1995. Useilla oppilaitoksilla vuodelle setut laskut ym. taloudenhoitoon liittyvät tosit- 29339: 1994 myönnetystä määrärahasta siirtyi n. 20-- teet ja kirjaukset. Valtiontalouden tarkastusviras- 29340: 30 o/o vuodelle 1995. Näin oppilaitoksilla on voi- ton edustajat ovat osallistuneet Oulussa tehtyyn 29341: nut olla käytössään juuri kunnallistamisen aikaan tarkastukseen. 29342: aiempaan enemmän määrärahoja. Opetushallituksen sisäinen tarkastus on joutu- 29343: Oppilaitoksen kunnallistamisen ehdoista val- nut puuttumaan muutamien kunnallistettujen 29344: tion ja uuden ylläpitäjän kesken on sovittu luovu- oppilaitosten määrärahojen käyttöön, sillä se ol- 29345: tussopimuksilla, jotka samalla ovat kiinteistön lut luovutussopimusten tarkoituksen vastaista. 29346: lahjakirjoja. Tässä yhteydessä on sovittu mm. Sisäinen tarkastus on löytänyt jopa määrärahojen 29347: henkilöstön aseman järjestämisestä, irtaimistosta, väärinkäyttöä. Näiden tarkastusten ja muiden 29348: kiinteistöjen luovuttamiseen liittyvistä ehdoista, esille tulleiden seikkojen perusteella Opetushal- 29349: rakennusten suojelusta, valtion tileillä olevien litus on perinyt takaisin oppilaitosten virheelli- 29350: määrärahojen palauttamisesta jne. Kyseiset sopi- sesti maksamia suorituksia. Lisäksi Opetushalli- 29351: mukset on laadittu opetusministeriössä. Opetus- tus on tehnyt jakamattomien määrärahojen osalta 29352: hallitus ei ole osallistunut sopimusten valmiste- kuittauksia eräiden oppilaitosten osalta. Asian 29353: luun, vaan ministeriö on toimittanut päätökset ja selvitys on Opetushallituksessa vielä kesken, ja 29354: niihin liittyvät luovutussopimukset tiedoksi Ope- siitä on neuvoteltu mm. Suomen Kuntaliiton 29355: tushallitukselle. edustajien kanssa. 29356: Oppilaitosten ennen ylläpitäjän vaihtumista Opetushallitus toteaa lausunnossaan, että 29357: tekemät kalustohankinnat ovat selvittelyn koh- kunnallistettavien oppilaitosten ohjausta ja erityi- 29358: teena sekä Opetushallituksessa että opetusminis- sesti niiden toimintamäärärahojen käytön val- 29359: teriössä. Ministeriön mukaan asiaan liittyvistä vontaa ovat vaikeuttaneet luovutussopimusten 29360: epäselvyyksistä neuvotellaan asianomaisten kes- osittaiset tulkintaongelmat, joita ei ole otettu 29361: ken ja mahdolliset väärinkäytökset selvitetään. riittävästi huomioon luovutussopimuksia laadit- 29362: 137 29363: 29364: taessa. Viraston omissa selvityksissä on ilmennyt, jattu mitä erilaisemmin ja epäyhtenäisemmin pe- 29365: että kunnallistetuilla oppilaitoksilla ei ole ollut rustein valtion maksettaviksi, ei asiaa koskevaa 29366: riittävästi tietoa siitä, miten luovutussopimukset Opetushallituksen ohjausta voida pitää asianmu- 29367: kuntaa tai kuntayhtymiä sitovat. Tämän seikan kaisena. 29368: Opetushallitus on ottanut myös huomioon omas- Suomen Kuntaliiton käsitys on, että kunnallis- 29369: sa ohjauksessaan. taminen on jopa liiankin hyvin edennyt valtion 29370: Opetusministeriö on lausunnossaan todennut, asettamassa aikatavoitteessa. Kunnallistamisen 29371: että luovutussopimusten määräykset irtaimiston yhteydessä on ilmennyt eräitä epäkohtia, eivätkä 29372: luovutuksesta luovutusajankohdan irtaimisto- kunnat ole nopean aikataulun vuoksi voineet 29373: luettelon mukaisena olivat tavanmukaisia. Val- riittävän perusteellisesti miettiä mm. kunnallista- 29374: tion oppilaitosten tulee säännösten mukaan pi- misen pidempiaikaisia vaikutuksia kuntien ta- 29375: tää irtaimistostaan luetteloa, ja sopimuksen mää- louteen. Kunnallistaminen on Kuntaliiton mie- 29376: räyksen tarkoitus oli osoittaa, mikä irtain luovu- lestä ollut pitkälti valtion yksipuolista sanelupo- 29377: tetaan. Vastaavasti luovutussopimusten mää- litiikkaa. Valtio ei ennen kunnallistamista lak- 29378: räykset valtion maksuliikenteen hoidosta oppi- kaottanut kalliita ja tarpeettomia oppilaitoksiaan. 29379: laitosten kunnallistamisajankohtana määrittelivät Tämän ikävän ja vaikean tehtävän valtio on 29380: sen, mihin valtion vastuu päättyy ja mistä uuden siirtänyt kunnille. 29381: ylläpitäjän vastuu alkaa. Opetusministeriön käsi- Kunnallistamiseen liittyneet sopimukset ovat 29382: tyksen mukaan kaikkia asianosaistahaja on in- Kuntaliiton mielestä ollet sekä valtion että kun- 29383: formoitu asiasta. tien kannalta epätäsmällisiä. Hankaluuksia ilme- 29384: Valtiontalouden tarkastusvirasto on Opetus- ni mm. valtion oppilaitosten hankkiman ja mak- 29385: hallituksen tilintarkastuskertomuksessa vuodelta saman, mutta vasta kunnallistamisen jälkeen toi- 29386: 1994 todennut mm., että tarkastushavaintojen mitetun kaluston suhteen. Valtio ei antanut kun- 29387: mukaan kunnallistettavat valtion oppilaitokset nille mahdollisuutta poiketa valtion laatimasta 29388: ovat siirtymävaiheessa tai välittömästi sitä ennen luovutussopimusmallista. Tämän seurauksena 29389: lisänneet huomattavasti investointejaan toiminta- on kuntien palvelukseen siirtynyt runsaasti myös 29390: menomäärärahoilla ja edellisiltä vuosilta siirty- sellaista henkilöstöä, jolle uudella ylläpitäjällä ei 29391: neillä siirtomäärärahoilla. Vuoden 1994 elokuun tosiasiallisesti ole käyttöä. Valtion olisi pitänyt 29392: alusta kunnallistetut kahdeksan oppilaitosta oli- itse tehdä henkilöstöön liittyvä järkeistäminen 29393: vat vuoden 1994 seitsemän ensimmäisen kuu- eikä siirtää sitä kuntien vastuulle ja tehtäväksi. 29394: kauden aikana käyttäneet hankintoihin runsaat 29395: 23,7 Mmk, kun vastaava määrä koko edellis- Ammatillinen opetus on viime vuosina ollut 29396: vuonna oli 6,1 Mmk. Tarkastusviraston mielestä suurten uudistusten kohteena. Uudistuksilla on 29397: Opetushallituksen ohjausote ei ole ollut riittävän puututtu sekä opetuksen sisältöön että opetuksen 29398: tiukka, kun se on mahdollistanut ylimääräisiin ulkoiseen järjestämiseen. Tavoitteena on ollut 29399: hankintoihin verrattavan menettelyn. Oppilaitos- koulutuksen laaja-alaistaminen ja sen jousta- 29400: ten kunnallistamiseen liittyvä taloudenhoidon vuuden lisääminen sekä työelämäyhteyksien 29401: tarkoituksenmukaisuuden valvonta ei ole ollut monipuolistaminen. Valtiontilintarkastajien 29402: riittävää. mielestä nämä ovat juuri ne keskeiset kehittämis- 29403: Tarkastusvirasto on joutunut palaamaan sa- tavoitteet, joiden mukaan ammatillista opetusta 29404: maan asiaan Opetushallituksen tilintarkastusker- on edelleenkin kehitettävä. 29405: tomuksessa vuodelta 1995. Siinä todetaan mm., Valtiontilintarkastajien saaman käsityksen 29406: että luovutussopimusten irtaimen omaisuuden mukaan koulutuksen laaja-alaistaminen ja 29407: luovutusta koskeva kohta on jäänyt lähes poik- koulutusrakenteen uudistus sekä oppilaitosver- 29408: keuksetta toteutumatta sen vuoksi, että sopimus- kon muutokset ovat luoneet todelliset edellytykset 29409: kohdassa mainittuja luovutuksen perusteena ammatillisen opiskelun monimuotoisuuden ja 29410: olevia irtaimistoluetteloita ei ole sopimuksen si- valinnaisuuden lisäämiselle. Toimintaa on kui- 29411: sällön edellyttämällä tavalla laadittu. Opetushal- tenkin kehitettävä niin, että nämä tavoitteet to- 29412: litus ei ole kiinnittänyt ohjeistuksessaan riittävää teutuvat myös käytännössä. Toiminnan yhteen- 29413: huomiota asiaan. sovittamisessa ja eri oppilaitosmuotojen yhteis- 29414: Tarkastuskertomuksessa todetaan, että kun työssä on vielä parantamisen varaa. Tärkeää on, 29415: ammatillisten oppilaitosten kunnallistamisajan- että uudistusten perustana on realistinen käsitys 29416: kohdan välittömässä läheisyydessä tehdyt kym- ammatillisen koulutuksen nykytilasta ja erityi- 29417: menien miljoonien markkojen hankinnat on oh- sesti viime vuosien säästötoimien vaikutuksesta 29418: 138 29419: 29420: opetuksen laatuun ja toiminnan kehittämis- tarkastajat tuntevat kuitenkin perusteltua huolta 29421: mahdollisuuksiin oppilaitoksissa. siitä, että kunnallistamisen myötä valtion oppi- 29422: Ammatillisen opetuksen uudistusten laajuus laitosten ohjausmalli muuttuu nykyisestä, hyvin 29423: ja merkittävyys huomioon ottaen valtiontilintar- tehokkaaksi ja yksinkertaiseksi tunnustetusta tu- 29424: kastajat pitävät erittäin tärkeänä sitä, että am- losohjauksesta byrokraattisemmaksi ja monipor- 29425: matillisen opetuksen seurantaan ja arviointiin taisemmaksi. 29426: kiinnitetään huomiota. Opetusministeriön on Kunnallistamisen yhteydessä ilmenneet eräi- 29427: huolehdittava siitä, että sillä on käytössään riit- den oppilaitosten määrärahojen käyttöön liitty- 29428: tävän tarkka ammatillisen opetuksen laatua ja neet ongelmat, joihin mm. Valtiontalouden tar- 29429: käytännön järjestämistä kuvaava seuranta-ai- kastusvirasto on puuttunut, osoittavat, että kysei- 29430: neisto ja että oppilaitokset ja niiden ylläpitäjät siä sopimuksia laadittaessa ja niitä toimeenpan- 29431: itse liittävät toimintansa kiinteäksi osaksi toi- taessa ei ole onnistuttu parhaalla mahdollisella 29432: minnan asianmukaisen ja monipuolisen ar- tavalla. Epäselvät sopimukset yhdessä puutteelli- 29433: vioinnin. Arviointimenetelmien kehittäminen sen ohjauksen kanssa ovat johtaneet siihen, että 29434: käy opetusministeriön hallinnonalalla tulevai- valtion varoja on käytetty luovutussopimusten 29435: suudessa yhä tärkeämmäksi. Valtiontilintarkas- tarkoitusten vastaisesti. Valtiontilintarkastajat 29436: tajien mielestä ammatillisen opetuksen arvioin- edellyttävät, että opetusministeriö ja Opetushalli- 29437: nissa ja seurannassa tarvitaan tulevaisuudessa tus selvittävät ko. varainkäytön. 29438: vielä lääninhallitustenkin asiantuntemusta Lopuksi valtiontilintarkastajat haluavat pai- 29439: alalta. nottaa opiskelijoiden oikeusturvan kehittämistä. 29440: Oppilaan työllistyminen opintojen jälkeen on Ammatinvalinta ja ammattiinopiskelu on 29441: ammatillisen opetuksen onnistumisen keskeinen elämänvaihe, joka ehkä keskeisimmin vaikuttaa 29442: tekijä, jota on jatkossa seurattava oppilai- nuoren henkilön tulevaisuuteen. Hänen tulee 29443: toskohtaisesti. oppilaitoksissa annetun opetuk- voida luottaa siihen, että häntä kohdellaan 29444: sen tulee vastata niitä tarpeita, joita ko. alalla tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti opiskelija- 29445: toimivilla työnantajilla on, ja antaa opiskelijalle valintojen yhteydessä ja että hänelle tarjotaan 29446: monipuolinen ja ajantasainen tietotaito. Työelä- riittävästi asiatietoa opiskelupaikan ja ammatin 29447: mäyhteyksien lisääminen mm. pakollisella tut- valintaa varten. Hänen tulee myös voida luottaa 29448: kintoon kuuluvalla työharjoittelulla takaa opin- siihen, että hänen valitsemassaan oppilaitokses- 29449: tojen niveltymisen elinkeinoelämän tarpeisiin. sa tarjotaan sellaista laadukasta opetusta, joka 29450: Työelämäyhteyksien parantamiseen ja moni- antaa hänelle riittävät tiedot ja taidot tulevai- 29451: puolistamiseen tähtäävät, jo vireillä tai suunnit- suutta varten. Valtiontilintarkastajien mielestä 29452: teilla olevat projektit voivat onnistuessaan mer- ammatillinen koulutus on uudistunut lyhyessä 29453: kittävästi parantaa ammatillista opetusta ja op- ajassa niin voimakkaasti, että opiskelijoiden oi- 29454: pilaiden työllistymismahdollisuuksia opiskelun keusturva on voinut heikentyä. Kuntien ja kun- 29455: jälkeen. Projektien tulosten laajempaan hyväksi- tayhtymien vastatessa opiskelijavalinnoista ja 29456: käyttöön ja toimivien yhteistyömallien markki- opiskelun järjestämisestä jää valtiolle selkeä vas- 29457: nointiin sekä ammatillisten oppilaitosten henki- tuu opiskelijoiden oikeusturvan vaalimisesta ja 29458: löstön täydennyskoulutukseen on jatkossa kiin- kehittämisestä. 29459: nitettävä erityistä huomiota. 29460: Valtiontilintarkastajat pitävät valtion amma- 29461: tillisten oppilaitosten kunnallistamista periaat- 29462: teessa oikeana, vaikkakin se ilmeisen nopeasti Saamen kielen ja saamenkielinen 29463: toteutettuna on aiheuttanut joitakin ongelmia. opetus sekä oppimateriaalituotanto 29464: Oppilaitosten ylläpitojärjestelmän yhtenäistämi- 29465: sellä luodaan edellytykset oppilaitosverkon Suomen hallitusmuotoon tehdyn muutoksen 29466: päällekkäisyyksien poistamiselle ja työnjaon (969/95) mukaan saamelaisilla on oikeus alkupe- 29467: kehittämiselle sekä toiminnan järkeistämiselle räiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja 29468: toiminnan taloudellisuuden ja tuloksellisuuden kulttuuriaan. Saamelaisille tulVataan alkuperäis- 29469: parantamiseksi. Kuntatasolla voidaan parem- kansana kotiseutualueellaan, jonka muodostavat 29470: min kuin valtion keskushallinnossa tarkastella Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä So- 29471: oppilaitoksen suhdetta toimintaympäristöön, dankylän kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan 29472: ylläpitäjiin, paikalliseen elinkeinoelämään ja alue, omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva 29473: ympäröivään oppilaitosverkkoon. Valtiontilin- kulttuuri-itsehallinto 1.1.1996 lähtien. Saamen 29474: 139 29475: 29476: kielen asema on järjestetty saamelaisten kielilail- Opetushallituksen mukaan oppilaitoksen opis- 29477: la (516/91). kelijaksiottoa tulisi kehittää siten, että se parem- 29478: Kulttuuri-itsehallintoa toteuttamaan valitaan min tarjoaisi todellisen koulutusväylän saame- 29479: vaaleilla 21 jäsenestä ja 4 varajäsenestä koostu- laisnuorille ja -aikuisille, koska koulutuskeskus 29480: vat, neljäksi kalenterivuodeksi valitut saamelais- on perustettu nimenomaan saamelaisväestön 29481: käräjät, joiden tehtävänä on hoitaa saamelaisten koulutustarpeita varten. 29482: omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa Saamelaiskäräjien mukaan saamen kielen ja 29483: alkuperäiskansana koskevat asiat. Saamelaiskä- saamenkielinen opetus on tuntuvasti lisääntynyt 29484: räjät korvasivat saamelaisvaltuuskunnan, joka Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa v. 1993 29485: perustettiin v. 1973 saamelaisten erityisoloja kos- toteutetun uudistuksen jälkeen. Entisen Inarin 29486: kevien kysymysten valmistelua ja niiden käsitte- Opiston toiminta jatkuu Saamelaisalueen koulu- 29487: lyn yhtenäistämistä varten. tuskeskuksen saamelaiskulttuurin yksikkönä, 29488: Saamelaisten koulutusasiainneuvosto perus- joka on erikoistunut saamen kielen ja saamelais- 29489: tettiin v. 1986, ja se koostui Lapin läänin- kulttuurin opetukseen. Tämän osaston opetuk- 29490: hallituksen, saamelaisväestön, saamelaisten kou- sesta n. 80% annetaan nyt saamen kielellä. Yk- 29491: lutusalueen kuntien, opetusministeriön ja Ope- sikkö järjestää eritasoisia saamen kielen kursseja 29492: tushallituksen edustajista. Sen tehtävänä oli äidinkielenä ja myös vieraana kielenä. 29493: opetusministeriön apuna ja Lapin lääninhallituk- Saamelaisvaltuuskunnan kertomusvuonna 29494: sen yhteydessä käsitellä saamelaisten koulutuk- keräämien vahvistamanomien tietojen mukaan 29495: sen kehittämiseen kuuluvia periaatteellisia kysy- Suomessa on saamelaisia n. 6 900. Heistä runsaat 29496: myksiä sekä tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja 4 000 asuu saamelaisten kotiseutualueella, n. 29497: näissä asioissa. 2 300 muualla Suomessa ja loput ulkomailla. 29498: Saamelaisten koulutusasiainneuvoston oppi- Saamelaiskäräjiä koskevassa laissa saamelais- 29499: materiaalijaosto toimi perustamisestaan lähtien määritelmää laajennettiin. Määritelmän laajenta- 29500: asiantuntijana, joka käsitteli oppimateriaalin pit- misen aiheuttama saamelaisten määrän lisäänty- 29501: kän ja lyhyen aikavälin tuotantosuunnitelmat minen ei ole vielä selvillä. 29502: sekä tuottamisen periaatteet. Käytännössä jaos- Suomessa on käytössä kolme saamen kieltä: 29503: ton tekemät ehdotukset ovat olleet päätöksiä, pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Poh- 29504: vaikka ratkaisut on tehnyt Lapin lääninhallitus. joissaame on saamelaisten pääkieli, ja se on 29505: Lapin lääninhallituksen saamelaisopetuksen jaos myös Pohjoismaiden saamelaisten valtakieli. Sitä 29506: toimii Inarissa. Opetusministeriön asettama työ- puhuu n. 70--80 % kaikista saamea puhuvista 29507: ryhmä (OPM:n muistiot 38:95) esitti, ettei saame- Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Inarinsaamen ja 29508: laisten koulutusasiainneuvostoa enää asetettaisi koitaosaamen puhujia Suomessa on vain joitakin 29509: 31.3.1996 jälkeen. Saamelaisten koulutusasiain- satoja. Tilastokeskuksen mukaan kertomusvuon- 29510: neuvoston tehtävät ja resurssit sekä saamen- na ilmoitti saamen äidinkielekseen 1 726 henkeä. 29511: kielisen oppimateriaalin tuottaminen siirtyivät Saamelaisvaltuuskunnan keräämien tietojen mu- 29512: saamelaiskäräjille 1. 4.1996 alkaen. kaan saamea äidinkielenään puhuvien määrä oli 29513: Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 28.9.1996 Suomessa kertomusvuonna 2 450. 29514: perustanut valtion kouluhallinnon, Saamelais- Kodin merkitys kielen vaalimisessa on tärkeä, 29515: alueen kuntien ja saamelaiskäräjieri välistä ope- ja se korostuu, jos kielen puhujia on vähän. 29516: tusalan yhteistyötä varten yhteistyöelimen, joka Kouluopetuksen lisäksi on tärkeää alle koulu- 29517: osaltaan jatkaa saamelaisten koulutusasiainneu- ikäisten lasten kielen ylläpitäminen. Saamen kie- 29518: voston tekemää yhteistyötä. len säilyminen ja kehittyminen edellyttävät saa- 29519: Saamelaisalueen koulutuskeskus perustettiin melaiskäräjien mukaan saamelaisille perheille ja 29520: v. 1993 siten, että Saamelaisalueen ammatillinen kodeille suunnattua yhteiskunnan tukea, mm. 29521: koulutuskeskus ja Ivalon kotitalousoppilaitos omakielisten päivähoitopalvelujen lisäämistä ja 29522: yhdistettiin. Saamelaisalueen koulutuskeskus saamenkielisen lastenkulttuurin tukemista. 29523: antaa saamelaisalueen elinkeinoelämää ja saa- 29524: melaiskulttuuria tukevaa vaihtuvalinjaista yleissi- Saamen kielen ja saamenkielinen opetus. 29525: vistävää ja ammatillista kouluasteen koulutusta Saamen kielen ja saamenkielinen opetus aloitet- 29526: sekä kiinteälinjaista kaupan ja hallinnon koulu- tiin 1970-luvun alkupuolella. Vuosikymmenen 29527: tusta opistoasteella. Koulutuskeskuksessa opis- alussa yhteensä kuusi kansakoulua antoi saamen 29528: kelee n. 150 opiskelijaa, jotka tulevat pääasiassa kielen opetusta. Ensimmäiset saamenkielisen al- 29529: saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelta. kuopetuksen mahdollistaneet ylimääräiset luo- 29530: 140 29531: 29532: kanopettajan virat myönnettiin v. 1975, ja sen Vuosittain kokeen suorittajia on n. 30. Koululain- 29533: jälkeen opetuksen lainsäädännöllistä perustaa säädäntö ei ole kuitenkaan velvoittava muilta 29534: on parannettu usealla eri koululakiuudistuksella. osin kuin yläasteella valinnaisaineena tarjottavan 29535: Peruskoululain (476/83) mukaan kuntaan voi- saamenkielen opetuksen osalta kouluissa, joissa 29536: daan muodostaa koulupiiri saamenkielistä ope- on saamelaisten kotiseutualueella asuvia oppilai- 29537: tusta varten, jos kunnassa on saamenkielisiä ta. 29538: asukkaita. Lapin lääninhallituksen mukaan piirin Lapin lääninhallituksen mukaan säännökset 29539: muodostaminen on kuitenkin järkevää vain jois- ovat liian väljiä, koska niistä ei käy riittävän 29540: sakin tapauksissa, kuten Utsjoen kunnassa. selvästi ilmi, mitkä ovat kunnan velvollisuudet ja 29541: Muualla tällaisen koulupiirin opetusjärjestelyt mikä on huoltajan oikeus. Lisäksi kunnan harkin- 29542: aiheuttaisivat pitkien etäisyyksien vuoksi koh- taan jää, kuinka suuri osuus opetuksesta tapah- 29543: tuuttomia koulumatkoja tai asuntola-asumista. tuu saamen kielellä ja kuinka suurille ryhmille 29544: Saamelaiskäräjät katsoo, että peruskoululain opetusta voidaan antaa. Utsjoen kunta on 29545: ja -asetuksen saamenkielistä opetusta koskevat 31.1.1995 valtuuston päätöksellä päättänyt, että 29546: säännökset ovat tulkinnanvaraisia ja epäselviä ja saamenkielistä opetusta annetaan yläasteella 5 29547: että ne ovat aiheuttaneet ristiriitoja ennen muuta tuntia viikossa vuosiluokkaa kohti. Valtuuston 29548: Utsjoen kunnassa. Vanhemmat ovat lakiin vedo- päätöksestä on tehty valitus lääninoikeuteen, 29549: ten vaatineet lapsilleen saamenkielistä opetusta, mutta se ei ole vielä tehnyt ratkaisua asiassa. 29550: mutta yläasteella ja lukiossa saamenkielisen ope- 0 p e t u k s e n 1 a a j u u s. Saamen kielen 29551: tuksen toteuttamisessa on suuria vaikeuksia. Lain opetusta annettiin lukuvuonna 1994-95 kahta 29552: epäselvyydet ja kunnan heikko taloudellinen koulua lukuun ottamatta kaikissa saamelaisten 29553: tilanne vaikuttavat samaan suuntaan, eikä saa- kotiseutualueen kouluissa. Saamenkielistä ope- 29554: menkielisten oppilaiden oikeus omakieliseen tusta järjestettiin lukuvuonna 1994-95 kaikissa 29555: opetukseen lain hengen mukaisesti toteudu. Utsjoen kunnan kouluissa, viidessä Inarin kun- 29556: Peruskoululain mukaan saamelaisten kotiseu- nan ala-asteen koulussa ja yhdessä Enontekiön 29557: tualueella asuvien saamenkielisten oppilaiden kunnan ala-asteen koulussa. 29558: opetuskieli voi olla saame. Milloin saamelaisten Opetuksen laajuutta mitataan opetusta saavi- 29559: kotiseutualueella asuva oppilas kykenee opiske- en oppilaiden ja annettujen tuntien määrillä. 29560: lemaan sekä suomen että saamen kielellä, saa Lapin lääninhallituksen saamen kielen ja saa- 29561: oppilaan huoltaja valita opetuskielen. menkielisen opetuksen vuosien 1995-96 tilas- 29562: Lukiolain (477 /83) ja aikuislukiolain (439/94) toista käy ilmi, että opetusta sai yhteensä 602 29563: nojalla voi saamenkielisten oppilaiden opetus- oppilasta. Saamen kielen opetukseen äidinkiele- 29564: kielenä saamelaisalueella olla saame. Ammatil- nä osallistui lukuvuonna 1995-96 171 oppilasta 29565: lisista oppilaitoksista annetun lain ( 487/87) mu- ja saamenkieliseen opetukseen yhteensä 113 29566: kaan voidaan saamelaisalueen ammatillisissa oppilasta. Saamen kielen opetukseen joko va- 29567: oppilaitoksissa antaa opetusta saamen kielellä. paaehtoisena tai vastaavasti valionaisena ainee- 29568: Saamelaisten kotiseutualueella saamen kieltä na osallistui 325 oppilasta. Saamenkielistä ope- 29569: voidaan opettaa paitsi äidinkielenä myös ensim- tusta ja saamen kielen opetusta äidinkielenä 29570: mäisenä vieraana kielenä, vapaaehtoisena oppi- annetaan ainoastaan saamelaisten kotiseutualu- 29571: aineena sekä yläasteella ja lukiossa valionaisena een kouluissa. Lukuvuoden 1996-97 alusta Ro- 29572: aineena. Ylioppilastutkinnon äidinkielen koe jär- vaniemellä on lisäksi aloittanut yksi saamea äi- 29573: jestetään ylioppilastutkinnosta annetun asetuk- dinkielenä opiskeleva opetusryhmä, johon oppi- 29574: sen (1000/94) mukaan suomen, ruotsin tai saa- laat on koottu useista kouluista. Saamea opete- 29575: men kielessä. Saamenkielinen oppilas voi halu- taan vapaaehtoisena aineena myös Helsingissä, 29576: tessaan suorittaa äidinkielen kokeen sekä saa- Espoossa, Rovaniemellä ja Sodankylän kirkon- 29577: men kielessä että suomen kielessä. Saamea vie- kylässä. 29578: raana kielenä opiskelleille on järjestetty lyhyen Viiden viime lukuvuoden aikana saamen kie- 29579: vieraan kielen oppimäärän mukainen koe. len ja saamenkielisen opetuksen oppilasmäärien 29580: Äidinkielenä saamen kielen suorittaa vuosittain kehitys on ollut peruskoulussa ja lukiossa koko 29581: muutama oppilas, mutta vieraana kielenä ko- maassa seuraava: 29582: keen suorittavien määrä on noussut jatkuvasti. 29583: 141 29584: 29585: 1991-92 1992-93 1993-94 1994-95 1995-96 29586: Oppilaita 29587: Saamenkielinen opetus 29588: pohjoissaame ................................................... 76 94 106 109 104 29589: koltansaame ..................................................... 3 5 9 29590: Saame äidinkielenä 29591: pohjoissaame ................................................... 214 241 226 265 238 29592: inarinsaame ...................................................... 5 3 3 4 4 29593: koltansaame ..................................................... 47 47 48 47 42 29594: Saame vapaaehtoisena/vieraana kielenä 29595: pohjoissaame ··················································· 193 116 172 176 188 29596: inarinsaame ...................................................... 22 26 33 23 22 29597: koltansaame ..................................................... 2 9 25 25 24 29598: Saame valinnaisaineena (ei lukio) 29599: pohjoissaame ··················································· 91 66 53 45 45 29600: inarinsaame ...................................................... 5 4 3 29601: koltansaame ..................................................... 1 1 29602: Saame valinnaisaineena lukiossa 29603: pohjoissaame ··················································· 41 48 47 46 46 29604: inarinsame ....................................................... 1 2 29605: Kerho 29606: pohjoissaame ··················································· 10 10 5 12 12 29607: 29608: Kohdassa saame äidinkielenä ovat mukana Saamenkielisen ja äidinkielen opetuksen viik- 29609: myös saamenkielisessä opetuksessa olevat oppi- kotuntimäärät vaihtelevat kunnnittain ja kouluit- 29610: laat. Sama oppilas on voinut osallistua samana tain. Seuraavassa taulukossa on saamenkielisen 29611: vuonna sekä äidinkielen että vapaaehtoisen saa- opetukseen käytetyt tunnit kunnittain ja luku- 29612: men kielen opetukseen. Tämän vuoksi vuotuisia vuosittain: 29613: lukuja ei voi laskea yhteen. 29614: 29615: 29616: 1989-90 1990-91 1991-92 1992-93 1993-94 1994-95 29617: Oppitunteja yhteensä 29618: Utsjoki .................................................. . 185 231 210 204 238 212 29619: Inari ...................................................... . 41 56 65 77 71 64 29620: Enontekiö ............................................ . 15 29621: 29622: 29623: Kuten taulukosta käy ilmi, saamenkielisen Seuraavasta taulukosta taas käy ilmi saamen- 29624: opetuksen pääpaino on Utsjoella. kielisen opetuksen toteutuminen lukuvuonna 29625: Vertailtaessa saamen kielen opiskelua oppiai- 1994-95 ala-asteella, yläasteella ja lukiossa. 29626: neena lukuvuonna 1995-96 pääpaino Utsjoella 29627: on äidinkielessä, kun se muissa kunnissa on Ala-asteet Ylä-asteet Lukio 29628: vieraassa kielessä. Oppitunteja 29629: 29630: Saame Saame 29631: Utsjoki ......................... . 160 38 14 29632: äidinkielenä vapaaehtoisena/ Inari ............................. . 64 0 0 29633: valionaisena Enontekiö ................... . 15 0 0 29634: Oppitunteja 29635: Utsjoki ......................... . 159 35 Taulukosta ilmenee, että saamenkielinen ope- 29636: Inari ............................. . 102 152 tus toteutuu parhaiten ala-asteella, mutta yläas- 29637: Enontekiö ................... . 22 103 teelle ja lukioon siirryttäessä tuntimäärä romah- 29638: Sodankylä ................... . 0 36 taa. 29639: 142 29640: 29641: Saamelaisten kotiseutualueella on pyritty jär- ta lisäävät monta luokka-astetta käsittävät yhdys- 29642: jestämään sekä saamen kielen että saamenkielis- luokat ja oppimateriaalin vähyys. 29643: tä opetusta, vaikka ryhmät voivat olla pieniä, - Saamen kielen ja saamenkielinen opetus ei 29644: vain muutaman oppilaan opetusryhmiä. Opetus- ole yksiselitteisesti osa opetussuunnitelmaa, kos- 29645: hallituksen mukaan saamen kielen ja saamen- ka kunnilla ei ole lakisääteistä velvoitetta opetuk- 29646: kielinen opetus ovat lisääntyneet huomattavasti sen järjestämiseen. 29647: kahden viime vuosikymmenen aikana, mutta Saamelaisten koulutusasiainneuvoston mu- 29648: tästä huolimatta ei opetusta tarjota vielä riittäväs- kaan 1990-luvun kuluessa on esiintynyt selviä 29649: ti. Saamenkielinen opetus on järjestetty tyydyttä- pyrkimyksiä vähentää saamen kielen ja saamen- 29650: västi vain Utsjoen kunnan ala-asteilla ja kolmella kielistä opetusta, sillä koulusäädökset eivät suo- 29651: Inarin kunnan ala-asteella. Muissa ala-asteen raan velvoita kuntia opetuksen järjestämiseen. 29652: kouluissa, yläasteen kouluissa ja lukioissa on Saamenkielinen opetus ei toteudu yläasteella ja 29653: vaikeuksia opetuksen järjestämisessä. Inarinsaa- lukiossa, koska kuntien tiukentuva talous ja 29654: men- ja koltansaamenkielistä opetusta ei juuri valtionosuuksien pienennykset estävät uusien 29655: anneta. Inarin kunnassa inarinsaamea opetetaan toimintojen aloittamisen. Saamenkielinen opetus 29656: sekä äidinkielenä että vapaaehtoisena ja vieraa- on lisäksi nuorta ja sille ollaan vasta luomassa 29657: na kielenä. Koltansaamea opetetaan vapaaehtoi- lainsäädännöllisiä ja taloudellisia edellytyksiä. 29658: sena ja valinnaisena kielenä. Lisäksi yhdessä Yläasteiden ja lukioiden virat on ehditty täyttää 29659: koulussa opetetaan joitakin oppiaineita koltan- suomenkielisillä viranhaltijoilla, ja pätevyyden 29660: saameksi. Inarinsaamenkielistä opetusta ei ole omaavia saamenkielisiä aineenopettajia on hyvin 29661: koskaan pystytty järjestämään opettajapulan vähän. Saamen kieltä ja saamenkielistä koulutus- 29662: vuoksi. ta kohtaan on edelleenkin paljon kielen heikosta 29663: Norjassa kuusi pohjoista kuntaa muodostaa asemasta johtuvia ennakkoasenteita. 29664: ns. saamenkielisen hallintoalueen. Lukuvuonna Inarin kunnassa saamenkieliseen opetukseen 29665: 1995-96 saamenkielen opetusta annettiin 32 osallistuvien määrä on koko ajan ollut pieni, alle 29666: kunnan 93 peruskoulussa yhteensä 1 752 oppi- 5 o/o ala-asteen oppilasmäärästä. Lukuvuonna 29667: laalle. Myös saamenkielinen opetus on laajaa. 1995-96 20 oppilasta sai pohjoissaamenkielistä 29668: Ruotsissa on kuusi valtion ylläpitämää, 1-6 opetusta ja 8 oppilasta koltansaamenkielistä ope- 29669: luokat käsittävää saamelaiskoulua sekä kuntien tusta. Opetus ei kuitenkaan ole kokonaisuudes- 29670: kouluja. Saamelaiskouluissa opiskeli lukuvuon- saan saamenkielistä, vaan noin puolet oppitun- 29671: na 1995-96 133 oppilasta, joista kolmasosalla neista on saameksi. Kertomusvuonna kunnassa 29672: saame on opetuskielenä. Yhdeksässä kunnan laadittiin suunnitelma tiettyjen oppiaineiden 29673: peruskoulussa on saamelaisintegroitua opetusta opettamiseksi saamen kielellä Inarin ja Ivalon 29674: 141 oppilaalla. yläasteilla, mutta suunnitelmaa ei pystytty toteut- 29675: Saamelaiskäräjien lausunnosta käy ilmi, että tamaan opettajapulan vuoksi. Saamenkielisestä 29676: saamen kielen ja saamenkielinen opetus on yksi lukio-opiskelusta ei toistaiseksi ole keskusteltu. 29677: saamelaisväestön tulevaisuuden tärkeimpiä ky- Inarin kunnan mukaan saamen kieltä koske- 29678: symyksiä. Opetus luo perustaa kielen kehittymi- vaa peruskoulu- ja lukiolainsäädäntöä on muo- 29679: selle ja antaa nuorelle polvelle välineitä oman kattu, korjattu ja tarkennettu viime vuosina huo- 29680: kielensä ja kulttuuriperintönsä tietoiseen kehittä- mattavasti, mutta edelleen kunnassa on vaikeuk- 29681: miseen ja hyvään tuntemiseen. Opetuksen toteu- sia istuttaa saamenkielinen ja saamen kielen 29682: tumisessa on kuitenkin edelleen runsaasti lain- opetus kouluun luontevasti. Saamenkielisen 29683: säädäntöön, resursseihin ja opetuksen käytän- opetuksen osalta osittain avoimia kysymyksiä 29684: töön liittyviä puutteita ja ongelmia: ovat opetuksen tavoitteet, eri oppiaineiden sisäl- 29685: - Ala-asteella saamenkielistä opetusta saa- löt, opetuksen määrä ja suomen kielen asema. 29686: neet joutuvat vaihtamaan opetuskielen yläasteel- Inarin kunta esittääkin, että Opetushallitus yh- 29687: le tultaessa. dessä saamelaiskäräjien kanssa laatisi saamen- 29688: - Ala-asteen saamenkielisen opetuksen pii- kieliselle opetukselle opetussuunnitelman pe- 29689: rissä on vain osa niistä lapsista, jotka kielellisesti rusteet, joiden pohjalta saamelaisalueen koulut 29690: kykenisivät osallistumaan opetukseen. voivat laatia oman opetussuunnitelmansa. 29691: - Kouluilla ei ole aina resursseja jakaa oppi- Valtakunnallisiin peruskoulun ja lukion ope- 29692: laita heidän kielellisen taustansa mukaisiin tussuunnitelman perusteisiin sisältyvät saamen 29693: opetusryhmiin, mikä heikentää oppimistuloksia. kielen opetussuunnitelman perusteet. Peruskou- 29694: -Saamenkielisen luokanopettajan työpainei- lun osalta suomi saamenkielisille -opetussuun- 29695: 143 29696: 29697: nitelman perusteet valmistuvat vuoden 1996lop- 83 000 mk:n määrärahan saamenkielisten ai- 29698: puun mennessä. Valtakunnalliset opetussuunni- neenopettajien koulutuksen suunnittelua varten. 29699: telman perusteet antavat Opetushallituksen mu- Korkeakoulu päässee aloittamaan saamenkieli- 29700: kaan saamelaisalueen kunnille suuret mahdolli- siä luokanopettajia aineenopettajiksi pätevöittä- 29701: suudet ottaa esille saamelaisten koulutusta kos- vän poikkeuskoulutuksen syksyllä 1997, mikäli 29702: kevia painotuksia. Kunta vastaa kunnan opetus- opetusministeriö myöntää hankkeelle jatkora- 29703: suunnitelman laadinnasta. Saamelaisalueen kun- hoituksen. 29704: tien tuleekin Opetushallituksen mukaan vast- Luokanopettajantutkinto voitaisiin koota eri 29705: edes omissa opetussuunnitelmissaan ottaa pa- korkeakouluissa, myös muissa Pohjoismaissa 29706: remmin huomioon saamelaisväestön tarpeet. suoritetuista opinnoista. Tällöin voisi suomalai- 29707: Saamelaiskäräjät esittävät lausunnossaan, että sen luokanopettajantutkinnon suorittanut saada 29708: saamenkielistä opetusta varten laadittavien ope- tarpeellisen saamen kielen osuuden opintoihin- 29709: tussuunnitelman perusteiden valmistamisen tuli- sa Norjassa. Vastaavasti voisi Koutokeinossa 29710: si kuulua saamelaiskäräjien tehtäviin. opettajantutkintonsa suorittanut henkilö täyden- 29711: 0 p et ta ja t i 1a n ne. Saamenkielisiä luo- tää opintojaan jossakin Suomen opettajankou- 29712: kanopettajia valmistuu Oulun ja Lapin yliopistos- lutuslaitoksessa, jotta ne vastaisivat suomalaista 29713: ta sekä Norjan Koutokeinossa toimivasta Saame- opettajantutkintoa. 29714: laisesta korkeakoulusta (Sami Allaskuvla). Lapin Enontekiön kunta toteaa lausunnossaan, että 29715: ja Oulun yliopistossa on mahdollista erikoistua saamenkielinen opetus yläasteella on nykyisillä 29716: saamen kieleen, ja niissä on saamenkielistä ope- taloudellisilla resursseilla mahdotonta toteuttaa. 29717: tusta varten lehtorin virat. Lisäksi Oulussa on Opettajapulaa auttaisi yliopisto-opintojen ko- 29718: saamen kielen professuuri. Saamen kieltä on koaminen pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan 29719: mahdollista opiskella pääaineena Oulun yliopis- yliopistoissa yhtenäiseksi tutkinnoksi. 29720: tossa ja saamelaisten korkeakoulussa sekä sivu- Utsjoen koulujen ala-asteilla saamenkielinen 29721: aineena Helsingin yliopistossa. Suomessa aloit- opetus toteutuu, ja saamenkielisiä luokanopetta- 29722: taa vuosittain n. 20 opiskelijaa saamen kielen jia on riittävästi saatavissa. Yläasteelta sen sijaan 29723: pääaineopinnot puuttuu päteviä saamenkielisiä aineenopettajia. 29724: Saamelaisessa korkeakoulussa Koutokeinossa Yksi syy tähän on kunnan mukaan se, ettei 29725: voi suorittaa saamen kielen aineenopintoja, opis- Koutokeinon opettajankoulutus täytä Suomen 29726: kella esikoulun-, luokan- tai aineenopettajaksi, aineenopettajien pätevyysvaatimuksia. 29727: yliopiston opettajaksi, saamenkieliseksi toimitta- Inarin kunnan mukaan yläasteella ja lukiossa 29728: jaksi ja saamen kielen tulkiksi. Opetuskielenä on pohjoissaamen opetus on pystytty hoitamaan 29729: pääasiassa saame, ja opiskelijaksi hyväksytyn hyvin. Saamenkielistä opetusta yläasteella ei kui- 29730: tulee hallita tämä kieli. Korkeakoulussa opiske- tenkaan voitu aloittaa, kun ei saatu opettajaa. 29731: lee vuosittain n. 200 opiskelijaa pääasiassa Nor- Saamentaitoisia lehtoreita on vähän, mutta tehtä- 29732: jasta. Suomalaisia opiskelijoita korkeakoulusta vään ei myöskään löytynyt luokanopettajan tai 29733: valmistuu vuosittain noin viisi, joista valtaosa jää muun vastaavan kelpoisuuden omaavaa. Inarin- 29734: töihin Norjaan. saamen ja koltansaamen opettajatilanne on huo- 29735: Lukuvuonna 1995-96 Suomessa oli 24 saa- mattavasti huonompi. Päteviä opettajia ei kun- 29736: men kielen opettajaa (pohjoissaame 19, inarin- nan koululaitoksessa ole. 29737: saame 3 ja koltansaame 2). Saamenkielistä ope- Opetustoimen rahoitusjärjes- 29738: tusta antavia opettajia oli 19 (pohjoissaame 18 ja t e 1m ä. Saamen kielen ja saamenkieliseen ope- 29739: koltansaame 1). Yläasteen aineenopettajista on tukseen kunnat saivat erityisestä hakemuksesta 29740: suuri pula. Saamelaisten koulutusasiainneuvosto 1980-luvulla valtionosuutta ns. ylimääräisten luo- 29741: on esittänyt Saamelaiselle korkeakoululle, että se kanopettajien palkkaukseen. Rahoitusta saatiin 29742: aloittaisi projektin, jonka tavoitteena olisi saa- 1-5 vuodeksi kerrallaan, mikä aiheutti epävar- 29743: menkielisten luokanopettajien pätevöittäminen muutta sekä kunnissa että oppilaiden vanhem- 29744: aineenopettajiksi. Opetusministeriölle on tehty missa. Vuoden 1991 peruskouluasetuksen muu- 29745: esitys rahoituksen myöntämisestä hankkeelle. tos antoi saamenkieliselle ja saamen kielen ope- 29746: Opetushallitus katsookin, että yhteistyömahdol- tukselle automaattisesti lisäresurssin tuntikehyk- 29747: lisuudet opettajankoulutuksen kehittämiseksi ja seen opettajanvirkoja varten. Muutos paransi 29748: saamenkielistä opetusta antavien opettajien li- huomattavasti opetuksen tilaa takaamalla edes 29749: säämiseksi tulisi selvittää. Opetusministeriö on yhden laskennallisen viran koulua kohti. Kuiten- 29750: syksyllä 1996 myöntänyt Sami Allaskuvialie kaan uusien opettajien palkkaukseen ei kuulu 29751: 144 29752: 29753: enää syrjäseutulisää, mikä vaikeuttaa yhä enem- misestä, samalla kun niille turvataan erityisre- 29754: män vastavalmistuneiden opettajien saamista vir- surssit opetuksesta aiheutuviin kustannuksiin. 29755: koihin. Resurssisäädökset kumottiin kertomus- Lapin lääninhallitus, saamelaisten koulutus- 29756: vuonna säädetyllä opetus- ja kulttuuritoimen ra- asiainneuvosto sekä saamelaisalueen kunnat 29757: hoituksesta annetulla lailla (958/95). ovat tähdentäneet sitä, että valtion tulisi lisätä 29758: Uuden lain mukaan kunnille lasketaan yksi tuntuvasti saamen kielen ja saamenkielisen ope- 29759: tunnusluku. Vuoden 1996 alusta tuntikehysjär- tuksen valtionosuutta. Opetuksen hyvin alkanut 29760: jestelmästä luovuttiin ja saamenkielistä opetusta kehitys turvattaisiin opetusmenojen täysimääräi- 29761: järjestävien kuntien valtionosuuden perusteena sellä valtionosuudella. Opetuksen ylläpitäjänä 29762: olevaa yksikköhintaa korotettiin jokaista saa- voisi lääninhallituksen mukaan olla kuntayhty- 29763: menkieliseen opetukseen osallistuvaa kohden mä, saamelaisalueen koulutuskeskus, saamelais- 29764: 5 o/o:lla. Peruskoulun yksikköhintaa voidaan ko- käräjien luoma kouluhallinto tai kaikki yhdessä. 29765: rottaa hakemuksesta vielä harkinnanvaraisesti. Saamelaisten koulutusasiainneuvoston mukaan 29766: Yksikköhintaan perustuen saamelaisalueen kun- saamelaisalueen kunnille tulisi säätää selkeä vel- 29767: nat saivat lukuvuonna 1995-96 5-25 o/o:n voite saamen kielen ja saamenkielisen opetuk- 29768: korotukset. Opetushallituksen mukaan nämä toi- sen järjestämiseen. 29769: met eivät kuitenkaan näytä riittäviltä saamen Saamelaisalueen kuntien mukaan nykyinen 29770: kielen ja erityisesti saamenkielisen opetuksen valtionosuuden laskentajärjestelmä ei riitä katta- 29771: turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. maan kunnille saamen kielen ja saamenkielisen 29772: Kun kysymyksessä on kansallisesti merkittä- opetuksen aiheuttamia lisäkustannuksia. Inarin 29773: vän kulttuurin säilyttäminen, olisi Opetushalli- kunnan mukaan peruskouluasetuksen muutos v. 29774: tuksen mukaaan kohtuullista, ettei tehtävä ai- 1991 varmisti saamen kielen opetuksen rahoituk- 29775: heuttaisi kunnille ylivoimaisia rasituksia vaan sen. Tuntikehysjärjestelmä ja se, että saamenkie- 29776: että koulutoimessa tavanomaisten käyttökustan- linen ja saamen kielen opetus otettiin tuntike- 29777: nusten lisäksi tämän tehtävän hoitamisesta ai- hyksissä huomioon ilman eri anomuksia, oli 29778: heutuvat kustannukset korvattaisiin valtion va- edullinen Inarin kunnalle. Saamen opetuksen 29779: roista. Kun valtionosuusjärjestelmä uudistetaan valtionosuus oli vuodessa n. 2 Mmk, mikä kattoi 29780: 1.1.1997 alkaen, olisi huolehdittava siitä, että opetuksen kustannukset ja mahdollisesti opetuk- 29781: poikkeuksellisista tehtävistä aiheutuvat lisäkus- sen kehittämisen. 29782: tannukset otetaan valtionosuoksissa huomioon. Tilanne muuttui, kun resurssisäädökset ku- 29783: Laskennallisen valtionosuuden lisäksi olisi voita- mottiin. Vuonna 1996 5 o/o:n korotus merkitsi 29784: va tarvittaessa käyttää harkinnanvaraista lisä- Inarin kunnalle rahana yhteensä n. 18 000 mk:aa. 29785: avustusta saamelaisten koulutuksesta aiheutu- Harkinnanvaraisena yksikköhinnan korotuksena 29786: vien lisäkustannusten korvaamiseksi. opetusministeriö myönsi Inarin kunnalle lisäksi 29787: Saamelaiskäräjien lausunnon mukaan koro- 15 o/o:n korotuksen. Yhteensä saamen opetuksen 29788: tukset ovat kunnille merkityksettömiä, koska ne valtionosuus oli n. 2 Mmk. Kunta kuitenkin 29789: eivät korottaneet määrällisesti valtionosuuksia menettää vastaavan summan tasausjärjestelmän 29790: voimassa olevan tasausjärjestelmän vuoksi. Edel- myötä. Inarin kunnan mukaan on palattu enti- 29791: leen kuntien taloudellisen tilanteen kiristyminen seen anomiskäytäntöön ja epävarmuuteen saa- 29792: estää saamen kielen ja saamenkielisen opetuk- men opetuksen rahoituksessa. Rahoituksen var- 29793: sen laajentamisen, uusien virkojen ja opetusryh- muuteen ja pysyvyyteen pääseminen, mihin 29794: mien perustamisen sekä saattaa uhanalaiseksi kunta pyrki, kesti 4 vuotta. 29795: opetuksen nykyisenkin tason ylläpitämisen. Saamelaisopetuksessa olevia oppilaita kohti 29796: Valtionosuuksien leikkaukset aiheuttavat saa- myönnetään voimassa olevan lain mukaan 5 o/o:n 29797: melaiskäräjien mukaan kunnissa kilpailua ja kiis- korotus peruskoulun opetuksen yksikköhintaan. 29798: toja väheneviä resursseja kohdennettaessa. Saa- Tämän lisäksi opetusministeriö on myöntänyt 29799: men kielen ja saamenkielisen opetuksen järjestä- kaikille neljälle saamelaisalueen kunnalle perus- 29800: minen ja kehittäminen tulee turvata erityisin koulun opetuksen yksikköhinnan harkinnanva- 29801: resurssisäädöksin, joiden perusteella kunnat sai- raisen korotuksen vuodeksi 1996. Korotuksen 29802: sivat täysimääräistä valtionosuutta kaikkeen perusteina olivat harva asutus ja saamelaisope- 29803: järjestämäänsä saamen kielen ja saamenkieliseen tus. Korotukset olivat: Utsjoki 25 o/o, Inari ja Enon- 29804: opetukseen sen todellisten menojen perusteella. tekiö 15 o/o sekä Sodankylä 5 o/o. Näillä korotuksil- 29805: Lisäksi kunnille tulisi säätää selkeä velvoite saa- la kuntien yksikköhinnat vastasivat likimain to- 29806: men kielen ja saamenkielisen opetuksen järjestä- dellisia menoja. 29807: 145 29808: 29809: Kunnat olivat tyytymättömiä siihen, että ope- män vuoksi vuoden 1996 oppimateraalimäärära- 29810: tusministeriön korotuspäätöksillä ei ollut suoraa ha siirrettin saamelaiskäräjille, joka vastedes vas- 29811: vaikutusta kunnan saamaan kokonaismäärä- taa saamelaisten koulutusasioiden kehittämi- 29812: rahaan, koska kunnat menettivät valtionosuuden sestä ja seurannasta sekä oppimateriaalituotan- 29813: kokonaisvertailussa niin paljon, että olivat jo nosta. Opetushallitus vastaa valtakunnallisesti 29814: siirtymätasausten vaikutuspiirissä. Kuntien tyyty- koulutuksen kehittämisestä, arvioinnista ja seu- 29815: mättömyys oli ymmärrettävää, vaikka se perustui rannasta, näin myös saamelaisten koulutusasioi- 29816: laskelman tarkasteluun väärässä järjestyksessä. den osalta yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa. 29817: Saamelaisalueen kuntien opetustoimen rahoi- Saamelaiskäräjät on asettanut koulutus- ja oppi- 29818: tustilanne valtionosuusjärjestelmässä paranee materiaalilautakunnan ja perustanut sen alaisuu- 29819: vuodesta 1996 vuoteen 1997. Sosiaalitoimen teen koulutus- ja oppimateriaalitoimiston. Kou- 29820: menetyksien ja säästöleikkauksien vuoksi näi- lutus- ja oppimateriaalilautakunta osallistuu saa- 29821: den kuntien rahoitusasema kuitenkin huononee, melaisten kouluhallinnon elinten (Ruotsissa saa- 29822: mikä voi vaikuttaa myös opetustoimen resurs- melainen kouluhallitus, Norjassa saamelainen 29823: sointiin kunnissa. Tähän ongelmaan ei auta pe- opetusneuvosto ja Suomessa saamelaiskäräjät) 29824: ruskoulun yksikköhinnan harkinnanvarainen yhteistä oppimateriaalisuunnittelua ja opetusasi- 29825: korottaminen, koska siirtymätasauksen vuoksi oita koskevaan yhteistyöhön. Tämä yhteistyö on 29826: korotukset eivät tuota kunnille todellista lisära- viime vuosina saanut vakiintuneet muodot, ja 29827: hoitusta v. 1997. Tästä huolimatta opetusministe- Norjan Koutokeinossa toimiva saamelainen ope- 29828: riö harkitsee korotuksia niiden kuntien osalta, tusneuvosto on asettanut yhteistyötä varten py- 29829: joilla yksikköhinnat jäävät selvästi alle todellisten syvän sihteerin. Yhteistyön tavoitteena on koor- 29830: menojen ja ero johtuu nimenomaan laissa tarkoi- dinoida suunnittelua, välttää päällekkäisyyttä ja 29831: tetuista erityisistä syistä. lisätä yhteistuotantoa. 29832: Kosken ehdottamassa valtionosuusjärjestel- Oppimateriaalityö on opetusministeriön mu- 29833: mässä saamelaisopetukseen ei ole mahdollista kaan käynnistynyt hyvin. Varsinkin ala-asteen 29834: ohjata lisää rahaa, koska eri sektorien rahoitus on pohjoissaamenkielisestä oppikirjatuotannosta 29835: tasauksilla kytketty toisiinsa. on ministeriön mukaan pystytty huolehtimaan 29836: Toiminnallisen lainsäädännön kautta sen si- melko hyvin. Lapin lääninhallituksen mukaan 29837: jaan on mahdollista lisätä kuntien velvoitteita tällä hetkellä on pohjoissaamen kielellä laaduk- 29838: opetuksen järjestämiseksi, jos halutaan. Lievästi kaita oppikirjoja ala-asteen äidinkielessä, vie- 29839: tähän suuntaan on ehdotettu edettäväksi koulu- raassa kielessä, matematiikassa, uskonnossa ja 29840: tuksen lainsäädännön kokonaisuudistuksen yh- tekstiilityössä sekä oheismateriaalia kuten luke- 29841: teydessä. Silti opetuksen tarkka määrä ja järjeste- mistoja, sanakirjoja ja videoita. Materiaalia ei silti 29842: lyt jäävät kuntien hoidettaviksi. Jos haluttaisiin ole vielä ala-asteellakaan riittävästi, ja yläasteen 29843: vielä tiukempaa suojaa, pitäisi harkita erillisesti ja lukion oppimateriaali puuttuu lähes koko- 29844: säädeltyä ja rahoitettua saamenkielistä koululai- naan. Enontekiön kunta tähdentää lausunnos- 29845: tosta tai vastaavan tyyppisiä yksityisiä oppilaitok- saan, että oppimateriaalin sisällössä tulisi ottaa 29846: sia. Tällaisia ehdotuksia ei ole toistaiseksi harkit- huomioon paikallinen kulttuuri ja elinolot, mikä 29847: tu. vahvistaisi kielen ja ympäristön yhteenkuulu- 29848: vuutta. Kertomusvuoden määrärahalla on tuotet- 29849: Saamenkielinen oppimateriaali. Opetus- tu yhteensä 29 nimikettä. Peruskoulun ala-asteen 29850: ministeriön halinnonalalla on määräraha saa- oppimateriaaleja näistä on 15, yläasteen 1 sekä 29851: menkielisen oppimateriaalin tuottamiseen, ja lukion ja aikuisopetuksen 3. Muuta opetukseen 29852: määräraha on vuodesta 1993 alkaen ollut vuosit- käytettävää kirjallista materiaalia on tuotettu 7 29853: tain 1,5 Mmk. Vuonna 1993 Opetushallitus teki nimikettä. 29854: oppimateriaalimäärärahasopimuksen Lapin lää- Opetushallituksen mukaan tuotettu materiaali 29855: ninhallituksen kanssa, joka vastasi määrärahan on hyvää, mutta tuotannon määrään ja aikatau- 29856: käytöstä. Saamelaisten koulutusasiainneuvoston luihin tulee jatkossa kiinnittää huomiota samoin 29857: jaoksella oli keskeinen asema materiaalituotan- kuin sen kohdentamiseen yläasteen ja lukion 29858: non suunnittelussa, ja se hoiti itsenäisesti mate- tarpeisiin. Oppimateriaalin tuottamiseen varattua 29859: riaalin tuottamisen. määrärahaa voidaan myös tällä hetkellä pitää 29860: Saamelaiskäräjistä annetun lain (974/95) mu- riittävänä. Utsjoen kunnan mukaan oppimateri- 29861: kaan saamelaiskäräjät päättää saamelaisten yh- aalin tuottamiseen on osoitettava täysimääräinen 29862: teiseen käyttöön osoitettujen varojen jaosta. Tä- valtionosuus. 29863: 29864: 10 360240L 29865: 146 29866: 29867: Euroopan unioni tukee alueensa alkuperäis- vaihtoehtoa, joka kuitenkin vaatii enemmän ra- 29868: kansojen kielen ja kulttuurin kehitystä projekti- haa ja aikaa. 29869: tuilla. Suomi ei ole tähän mennessä hakenut Saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista 29870: tukea saamen kielen hankkeisiin. Opetushal- vaikeuttaa tekijöiden vähyys. Materiaali tehdään 29871: lituksen mukaan tätä kanavaa tulisi hyödyntää usein oman työn ohella, mikä on hidasta. Poh- 29872: saamen kielen ja kulttuurin tukemisessa. joismaisella yhteistyöllä olisi mahdollista säästää 29873: Inarin kunnan mukaan Lapin lääninhallituk- resurseja pohjoissaamenkielisen materiaalin 29874: sen v. 1994laatimaan ED-ohjelman tavoitteeseen tuottamisessa, mutta toimintaa ovat hankaloitta- 29875: 6 sisältyi toimenpidekokonaisuus Saamelaisuus, neet hallinnon ongelmat sekä opetussuunnitel- 29876: jossa keskeisinä toimenpideryhminä mainittiin mien ja -traditioiden erilaisuus. Opetushallitus 29877: saamen kielen käyttöä edistävät erityistoimet, pitää tärkeänä selvittää eri Pohjoismaissa tuote- 29878: mm. kielipesät Kansallisena vastuuviranomaise- tun saamenkielisen ja saamen kielen oppimateri- 29879: na mainittiin Lapin lääninhallitus. aalin soveltuvuus Suomen saamenkielisten 29880: Inarin kunnan suunnitelmissa oli hakea ED- opetukseen. 29881: rahoitusta inarinsaamen ja koltansaamen kielipe- Yksityiset kustantajat ovat aiemmin saaneet 29882: siin, mutta Lapin lääninhallitus sen paremmin myydä kustantamansa oppikirjat täydellä kaup- 29883: kuin Lapin liittokaan ei kesäkuuhun 1995 men- pahinnalla, vaikka ne ovat saaneet rahoituksen 29884: nessä osannut sanoa, minkäläinen hakemus kokonaan valtion varoista. Kertomusvuonna 29885: asiasta tulisi tehdä ja mihin toimittaa. Inarin kunta omaksutun käytännön mukaan lääninhallitus ja 29886: toimitti 5.6.1995 inarinsaamen ja koltansaamen oppimateriaalijaosto katsovat, että kustantajille ei 29887: kielipesiä koskevan vapaamuotoisen rahoitusha- yleensä myönnetä avustusta, vaan niiltä ostetaan 29888: kemuksen Opetushallitukselle. Opetushallitus kustannuspalveluita, joten valmistunut materiaa- 29889: palautti hakemuksen kuntaan 1.12.1995 todeten, li on tilaajan omaisuutta. Oppimateriaalimäärära- 29890: että hakemuksen voisi valmistella esim. toimen- han tehokkaan käytön takaamiseksi tulisi saame- 29891: pidekokonaisuus 3.10 Maaseudun kehittämispa- laiskäräjien voida Opetushallituksen mukaan 29892: ketti -projektiksi. Vastuuviranomaisina ovat maa- tehdä sopimus maksullisesta palvelu toiminnasta, 29893: seutuelinkeinopiirit, ympäristökeskukset ja maa- joka antaisi saamelaiskäräjille mahdollisuuden 29894: kuntaliitot. myydä tuottamaansa oppimateriaalia ja käyttää 29895: Hakemuksen palauduttua Inarin kuntaan myynnistä saamansa tuotto materiaalin edelleen- 29896: asiasta neuvoteltiin Lapin liiton, sosiaali- ja ter- kehittämiseen. 29897: veysministeriön, sisäasiainministeriön ja työvoi- Osan tuotetusta materiaalista on kustantanut 29898: mapiirin kanssa. Asia ei tuntunut kuuluvan ke- Lapin lääninhallitus, osan taas yksityiset kustan- 29899: nellekään. Viimeisin neuvottelukumppani oli tajat, joilta lääninhallitus osti kokonaan tai osit- 29900: Lapin maaseutuelinkeinopiiri, joka lupasi vas- tain tuottamisen. Joillakin yksityisillä kustantajilla 29901: taanottaa hakemuksen. Hakemus toimitettiin sin- on ollut taloudellisia vaikeuksia. Vaikka kustan- 29902: ne 2.4.1996. taja on saanut niiden vuoksi ennakkoa, oppikir- 29903: Kun kunta on hakenut projektirahaa hankkee- jat eivät ole valmistuneet sovitussa ajassa. 29904: seen, jonka tavoitteena on tukea inarinsaamen ja 29905: koltansaamen kielten elpymistä ja käyttöä hyvin 29906: konkreettisesti ja samalla tukea perusopetusta Saamen kielen ja saamen kielellä annettavan 29907: ko. kielissä tai kielillä, tulisi valtion viranomais- opetuksen sekä kaksikielisyyden turvaaminen 29908: ten ja Inarin kunnan jo vihdoin päättää, minkä saamelaisalueella on velvollisuus ja rikkaus sekä 29909: ministeriön toimialaan tämä kuuluu ja huolehtia saamelaisessa että suomalaisessa kulttuurissa. 29910: siitä, että myönteinen rahoituspäätös saadaan Saamen kielen ja saamenkieliseen opetukseen on 29911: aikaiseksi. viime vuosina annettu voimavaroja, ja opetus 29912: Oppimateriaalin tuottamisen tavoitteena on sekä oppimateriaalit ovat lisääntyneet. Opetuk- 29913: saada sisällöltään ja ulkoasultaan vertailun kestä- sen kehittämistä on vaikeuttanut se, että saame- 29914: vää materiaalia saamen kielen ja saamenkielisen laisten kielilaissa puhutaan saamen kielestä, 29915: opetuksen tarpeisiin. Suomenkielisten oppikirjo- vaikka saamen kieliä on Suomessa kolme. 29916: jen kääntäminen saameksi on nopein ja halvin Valtiontilintarkastajien mielestä saamen kielen 29917: vaihtoehto. Saamelaisten koulutuspoliittisia ta- säilyttäminen ja kehittäminen vaatii tulevaisuu- 29918: voitteita vastaa kuitenkin paremmin täysin dessa kaikkien osapuolten, ministeriön, Opetus- 29919: uusien oppikirjojen laatiminen, koska silloin voi- hallituksen, saamelaiskäräjien ja saamelaiskun- 29920: daan ottaa paremmin huomioon saamelainen tien yhteistyötä. Erityisesti inarin-ja koltansaa- 29921: kulttuuri. Oppimateriaalijaosto painottaa tätä men kielen tilaan tulee kiinnittää huomiota. 29922: 147 29923: 29924: Opetuksen laadun arviointikriteereitä ovat yhteistyön mahdollisuudet tulee hyödyntää, kos- 29925: opettajien koulutustaso, oppimateriaalit sekä ka yhteistyö auttaa saamen kielen ja saamen- 29926: opetussunnitelman toteutuminen. Opettajapula kielisen opetuksen kehittämistä ja säästää 29927: on muodostunut ongelmaksi, ja tämä vaikeuttaa resursseja. 29928: myös oppimateriaalituotantoa, koska myös oppi- Kunta päättää opetuksen järjestämisestä 29929: materiaalien tekijöitä on vähän. Opetushallituk- alueellaan, ja kunnat ovat velvollisia palvele- 29930: sessa on kertomusvuonna käynnistetty pedagogi- maan tasavertaisesti asukkaitaan, jotta kansa- 29931: seen kelpoisuuteen tähtäävä koulutus, joka on laisten perusoikeudet toteutuvat ja maan eri osat 29932: suunnattu ammatillisen koulutuksen opettajille. ovat keskenään tasa-arvoisia. Valtionosuuksien 29933: Valtiontilintarkastajat katsovat, että saamentai- leikkaukset ovat käytännössä heikentäneet saa- 29934: toisille luokanopettajille pitäisi järjestää poik- men kielen ja saamenkielistä opetusta. Valtion- 29935: keuskoulutuksena saamenkieliseksi aineenopet- tilintarkastajien mielestä nykyisellä valtion- 29936: tajaksi pätevöittävää koulutusta. Määrärahojen osuuslainsäädännöllä saamelaiskunnat eivät 29937: kohdenlumiseen oppimateriaalityössä on myös pysty ylläpitämään saamen ja saamenkielistä 29938: kiinnitettävä huomiota. Opettajakysymyksessä opetusta. Valtion on taattava tämän opetuksen 29939: ja oppimateriaalituotannossa pohjoismaisen riittävä taso ja laajuus. 29940: 148 29941: 29942: 29943: 29944: 29945: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 29946: 29947: 29948: Kalatalous Tehokas kalastus romahdutti mm. Pohjanme- 29949: ren sillikannan kriittiselle tasolle. Vuosina 29950: Kalaa ja riistaa on käytetty ihmisravinnoksi jo 1964-74 saksalaisten sillisaalis putosi puoleen 29951: ennen maanviljelyn kehittämistä. Kala sisältää ja englantilaisten sekä ranskalaisten saalis väheni 29952: terveellisiä ravintorasvoja, vitamiineja ja mine- kolmanneksella. Myös turskasaaliit vähenivät 29953: raaleja, ja sen proteiinipitoisuus on mm. sian-, huomattavasti. Pyynnin lisääntyminen verotti 29954: naudan- ja vasikanlihaan verrattuna kaiorimää- raskaimmin makrillikantaa. Pohjois-Atlantilla sitä 29955: rään nähden huomattavan suuri. pyydettiin v. 1964 yhteensä 190 000 tonnia ja v. 29956: Väestön kasvu ja niukkenevat ravintovarat 1974 jo 975 000 tonnia. Makrillin pyynnissä eni- 29957: ovat johtaneet siihen, että kalan pyyntiä on pyrit- ten osuuttaan kasvattivat Euroopan yhteisöön 29958: ty monipuolistamaan, kehittämään ja edistä- kuulumattomat maat, kuten Norja, Puola ja 29959: mään. Toisen maailmansodan aikana vahvistu- Neuvostoliitto. 29960: neita kalavarantoja hyödynnettiin ruokapulan Tällä hetkellä n. 70 % maailman taloudellisesti 29961: helpottamiseksi. Kehittyneet käsittelymenetel- tärkeistä merellisistä kalakannoista on täysin 29962: mät mahdollistivat useita kuukausia kestävät hyödynnetty, ylikalastettu tai hitaasti elpymässä. 29963: pyyntimatkat Myös koneiden ja laitteiden sekä Tämän vuosikymmenen alkupuolella Kiina ja 29964: navigoinnin kehittyminen laajensivat kalastus- Japani kalastivat viidenneksen kokonaissaaliista. 29965: aluetta ja tehostivat kalastusta. Kilpailu eri mai- Suuret laivastot ovat myös Perulla, Chilellä, enti- 29966: den kalastuslaivastojen välillä kiristyi ja saalis sellä Neuvostoliitolla, Yhdysvalloilla, Intialla, In- 29967: kolminkertaistui v. 1948-68. donesialla, Thaimaalla ja Etelä-Korealla. Nami- 29968: Kysynnän ja kalansaaliiden lisääntyessä kehi- bian vesillä kalastavat ulkomaiset laivastot kasvat- 29969: tettiin myös jalostusteollisuutta voimakkaasti. tivat alueen saalisosuuden kymmenkertaiseksi. 29970: Kalastuksen kerrannaisvaikutuksesta lisääntyvät Kehitysmaat ovat vähitellen kasvattaneet 29971: työpaikat laivanrakennuksessa ja -korjauksessa osuuttaan yli puoleen maailman pyyntitonnistos- 29972: sekä kalakaupassa ja -teollisuudessa. Teollinen ta. FAO:n tilastojen mukaan viime vuosikym- 29973: jalostus käsittää paitsi kuluttajien käyttämät tuot- menneo lopulla niiden viennin osuus oli 47 % 29974: teet myös pääasiassa margariinin ja maalien raa- kokonaisviennistä. Euroopan yhteisön osuus 29975: ka-aineina käytettävän kalaöljyn ja eläinten re- kalatuotteiden kokonaistuonnin arvosta on kol- 29976: huksi jalostetun kalan. Kalasta valmistetaan mannes. Japani ja Yhdysvallat toivat kalatuotteita 29977: myös proteiinitiivisteitä, liimaa ja gelatiinia. yhteensä saman verran. Kehitysmaiden tuonti ja 29978: Luonnossa kasvavien kalojen, nilviäisten ja vienti kasvoivat 1980-luvulla huomattavasti. Nii- 29979: äyriäisten käyttö ihmisravinnoksi lisääntyi 1980- den vienti oli arvoltaan kolme kertaa suurempi 29980: luvulla 52 milj. tonnista 69 milj. tonniin. Vesivilje- kuin tuonti. Kalan vientitulot ovat monen 29981: lytuotteita käytettiin vuosikymmenneo lopulla n. kehitysmaan pääasiallinen valuutan lähde. 29982: 14 milj. tonnia. Kun vielä 1960-luvulla saaliit Kalatuotteiden tuotanto riippuu raaka-aineen 29983: kasvoivat 6 % vuodessa, kalakantojen romahta- saannista ja kysynnästä, johon vaikuttavat monet 29984: minen, saastuminen, haaskaus, kysynnän muu- eri tekijät. Esimerkiksi Kiinan talouden kehitys ja 29985: tokset ja kalastuspaikkojen etäisyydestä johtuvat katkaravunviljelyn kasvu Taiwanissa ovat lisän- 29986: markkinointivaikeudet supistivat vuosikasvun neet kalajauhon kysyntää. Toisaalta korvaavan 29987: 1-2 %:iin. FAO:n arvion mukaan kalatuotteiden tuotteen, soijajauhon, alhainen hinta on johtanut 29988: kysyntä on v. 2000 30 milj. tonnia suurempi kuin siihen, että hinnan laskusta huolimatta kala- 29989: tarjonta. Vuonna 1980 kysynnän ja tarjonnan jauhon käyttö maataloudessa on edelleen vähäis- 29990: välinen ero oli vain 8 milj. tonnia. tä, n. 14 %:n luokkaa. 29991: 149 29992: 29993: Kalaraaka-aineen niukkuus ja sen öljypitoi- luodaan taloudelliset ja sosiaaliset edellytykset. 29994: suuden aleneminen vähensivät kalaöljyn tuotan- Yhteisellä kalastuspolitiikalla etsittiin uusia kehi- 29995: toa vuosikymmenen vaihteessa. Raaka-ainepu- tyssuuntia ja -muotoja kriisitilanteessa, johon 29996: laa on pyritty helpottamaan kasvattamalla pää- ovat johtaneet mm. 29997: asiassa lohta. Kalaöljyn suurimmat kuluttajat ovat - lähes maailmanlaajuinen kalastuslaivaston 29998: Länsi-Euroopan, Japanin ja Perun kotitaloudet. ylikapasiteetti 29999: Terveellisten rasvahappojen ansiosta sen käyttö - yritysten liian suurista pääomasijoituksista 30000: lääketeollisuuden raaka-aineena on lisääntynyt. ja ylivelkaantumisesta johtuva kriisi 30001: Kysynnän ylittävää osaa on käytetty kalajauho- - vaikeudet, joita kalastusmenetelmien ra- 30002: tehtaissa voiteluöljyn asemesta. Kalaöljyn kor- joittaminen aiheutti joillekin erikoisaluksille 30003: vaava tuote on kasvisöljy. -yhteisön tiukat hygeniaa, terveyttä, tuottei- 30004: den laatua ja kalastusalusten työturvallisuutta 30005: Euroopan unioni ja kalastus. Euroopan koskevat määräykset, jotka tekivät pienten yri- 30006: yhteisöä pidetään neljäntenä kalastusmahtina tysten toiminnan lähes mahdottomaksi 30007: maailmassa. Yhteisön kokonaissaalis oli v. 1994 -vaikeudet, joita Etan ja EU:n laajeneminen 30008: n. 6,3 milj. tonnia ja sen arvo 6 102 milj. ecua aiheutti tietyille kalastusalan haaroille 30009: (ecun kurssi oli esim. 10.10.1996 5,7 mk). Vesivil- - häiriöt, joita valuuttakurssien muutokset 30010: jelyn tuotanto oli ED-maissa v. 1993 0,9 milj. aiheuttavat markkinointiin. 30011: tonnia ja sen arvo 1 870 milj. ecua. Vaikka yh- Yhteisön kalastuslaivaston ylikapasiteettia 30012: teisön kalatuotanto kasvoi neljänneksen Ison- päätettiin purkaa vuoden 1996 loppuun men- 30013: Britannian ja Tanskan liityttyä jäseneksi v. 1973 nessä supistamalla jäsenvaltioissa ulappavesien 30014: ja Espanjan v. 1986, sen kalatuotteiden kauppa pohjakalojen troolausta 20 o/o ja pohjalla elävien 30015: pysyi alijäämäisenä. Vuonna 1994 kalatuotteiden kalalajien pyyntiä 15 %. Muilla alustyypeillä 30016: tuonti oli EU-maissa n. 3 milj. tonnia suurempi ja harjoitettavaa kalastusta ei saa lisätä. Komissio 30017: 6 400 milj. ecua arvokkaampi kuin vienti. seuraa ohjausohjelmien avulla tilanteen kehitty- 30018: Jäsenmaiden ostamien kalatuotteiden arvo oli mistä ja tekee sen perusteella päätökset. Lyhyen 30019: v. 1975 850 milj. ecua, v. 1989 6 350 milj. ecua ja aikavälin haitallisia vaikutuksia, kuten työpaik- 30020: v. 1994 8 400 milj. ecua. Terveystietoisuuden kojen vähenemistä ja rannikkoalueen sosiaalis- 30021: lisääntyessä kasvoi tuoreen ja säilötyn kalan taloudellisen perustan heikkenemistä, pyritään 30022: kysyntä. 200-mailin suojavyöhykettä (EEZ) kos- ehkäisemään tukitoimilla. Pidemmällä aikavälillä 30023: kevan sopimuksen tultua voimaan väheni yhtei- vaikutusten odotetaan olevan myönteisiä. 30024: sön kalatuotanto huomattavasti. Yhteisö pyrki 30025: korvaamaan menetettyjä kalastusalueita solmi- Suomen kalatalous. K a 1a v a r o j e n 30026: malla ostosopimuksia, jotka mahdollistavat ka- s e u r a n t a. Kansainvälisen säätelyn kohteena 30027: lastuksen kolmansien maiden kansainvälisillä olevien lohi-, silakka-, kilohaili- ja turskakan- 30028: vesillä. Huomattavia raha- ja materiaaliuhrauksia tojen kehitystä seurataan vuosittain. Pitkäaikai- 30029: vaatineista pyynnin tehostaruisyrityksistä huoli- sen seurannan kohteena ovat myös oman kalata- 30030: matta kalataseen alijäämä kasvoi jatkuvasti. loutemme kannalta tärkeät merisiika- ja muikku- 30031: Tarve valkolihaisen kalan, lähinnä turskan, ja kannat. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 30032: äyriäisten tuontiin on suuri. Päähankkijoita ovat tuottaa seurannan tarvitsemat tilasto- ja tutkimus- 30033: Kanada ja Skandinavian maat, mutta myös monet tiedot ja laatii kalakantojen kehitysennusteet 30034: Kauko-Idän, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan Kalakanta-arvioinnin tulosten perusteella si- 30035: maat. Pääasialliset tuojat ovat Ranska, Iso-Britan- lakl:aa voitaisiin kalastaa nykyistä enemmän ja 30036: nia, Espanja, Italia, Saksa ja Tanska. kilohailin kalastusta jatkaa entisellään. Turskan ja 30037: Jäsenmaiden vienti oli v. 1994 1,6 milj. tonnia merisiian kalastusta pitäisi vähentää, jotta kannat 30038: ja viennin arvo 1 682 milj. ecua. Viennin määrä eivät vaarantuisi. Muikkukannat ovat elpymässä 30039: on jonkin verran kasvanut. Vientituotteet ovat usean vuoden kestäneen taantuman jälkeen. Is- 30040: kauppa-arvoltaan halpoja. Tärkein vientiartikkeli tutusperäistä lohta on meressä runsaasti, mutta 30041: on makrilli, jota ostavat pääasiassa Itä-Euroopan heikkoja luonnonkantoja on viime vuosina 30042: maat, Afrikan maista erityisesti Nigeria ja Japani. entisestäänkin heikentänyt M-74-oireyhtymä. 30043: Yhteisön kalastuspolitiikan tavoitteeksi asetet- Kalavarojen seurannan merkitystä korostaa 30044: tiin järkiperäinen ja vastuullinen elollisten vesi- lisääntyvän vapaa-ajankalastuksen ja matkailu- 30045: luonnonvarojen hyväksikäyttö siten, että kalata- kalastuksen mitoittaminen ja kohdentaminen 30046: lousalalle turvataan pitkän aikavälin kehitys sekä kestävällä tavalla. Arvion mukaan myös nykyi- 30047: 150 30048: 30049: sellään pysyvän istutustoiminnan kannatta- tukitoimet. Kalastajien ja kalanviljelijöiden tulot 30050: vuuden ja tuloksellisuuden parantaminen edel- sen sijaan pienenivät, koska elintarvikeryhmien 30051: lyttävät kalastuksen välillisten vaikutusten tar- välinen kilpailu ja arvonlisäveron vaikutukset 30052: kastelua tuotetun biomassan ja saaliin liha-arvon alensivat tuottajahintoja. Kun lohen tuontilisens- 30053: sijaan. sien poistaminen ja tuoreen merilohen tuontitul- 30054: Tietoa mm. vesistöjen kuormituksesta, happa- lin aleneminen johti tuonnin lisääntymiseen, 30055: moitumisesta, ilmastomuutoksista ja vesistöra- kalanviljelijöiden asema muuttui kestämättö- 30056: kentamisesta aiheutuvien, laaja-alaisten ympä- mäksi. Kertomusvuoden talousarviossa myön- 30057: ristömuutosten vaikutuksista kalakantoihin ja ka- nettiin Suomen kalanviljelyelinkeinolle nk. siir- 30058: lastukseen tarvitaan aiempaa enemmän. Myös tymäkauden tukea 15 Mmk. Samanlaisia ongel- 30059: kansainväliset ja kansalliset luonnon monimuo- mia oli myös muilla EU-mailla. Yhteisöön liitty- 30060: toisuuden säilyttämistä korostavat ympäristö- misellä oli Suomelle myös myönteisiä vaikutuk- 30061: sopimukset edellyttävät kalakantojen ja kalave- sia. Tuottaja- ja tuontihinnat ovat alentuneet ja 30062: sien kehittämisen ja istutustoiminnan jatkuvaa parantaneet jalostuksen ja kaupan toimintaedel- 30063: arviointia. lytyksiä. 30064: Silakan edellisvuotta alhaisemmaksi jäänyt 30065: Kalatalouselinkeinon kehitysnäkymät. hinta, arvonlisäverosta aiheutuva lisäkustannus 30066: Kalalla ja kalastustuotteilla on kysyntää EU:n ja yhteisön jäsenyyden myötä poistunut kalan- 30067: sisämarkkinoilla, jonne tällä hetkellä tuodaan saaliin hintatuki vähensivät myös ammattika- 30068: ulkoa arviolta 40--60 o/o ihmisravinnoksi käytet- lastajien tuloja kertomusvuonna ratkaisevasti. 30069: tävästä kalavalkuaisesta. Pietarin seudun lähes 7 EU:n myötä Suomen kalastusalue on laajentunut, 30070: miljoonaa asukasta muodostavat kuluttajapoten- mikä näkyy turskasaaliiden kasvuna. 30071: tiaalin, joka maksukyvyn parantuessa mahdollis- 30072: taisi maamme kalatalouselinkeinon laajentami- Vapaa-ajankalastus. Maassamme harjoittaa 30073: sen huomattavasti. Myös terveysvalistuksen ole- vapaa-ajankalastusta yli miljoona mokakuntaa ja 30074: tetaan lisäävän kalatuotteiden kysyntää. niissä kalastaa lähes kaksi miljoona henkilöä. 30075: Kalatalouselinkeinon menestymisen ehtoja Heistä vain 5-8 o/o on kotitarvekalastajia, joiden 30076: ovat kalan ja kalatuotteiden korkea laatu ja mo- toimeentulon kannalta kalansaaliilla on merki- 30077: nipuolinen kaupallinen tuote- ja lajivalikoima. tystä. Loput ovat virkistyskalastajia. Vuotta 1994 30078: Niiden kehittämisessä vesiviljely on ratkaisevas- koskevan selvityksen mukaan vapaa-ajankalas- 30079: sa asemassa. Valikoiman monipuolistaminen tajien 56,5 milj. kg:n saaliista 77 o/o saatiin sisä- 30080: helpottaa alan suhdannevaihtelua ja lisää kalan vesialueelta. Rapusaalis oli n. 2,5 miljoonaa yksi- 30081: mainetta laatutuotteena. Tuotantokustannusten löä. Niiden yhteisarvo oli n. 440 Mmk. 30082: karsimiseen pakottaa erityisesti Norjan vesivil- Vapaa-ajankalastajat käyttivät ruokakuntaa 30083: jelytuotteiden aiheuttama hintapaine. Kirjolohen kohti keskimäärin 55 kg ja henkilöä kohti 31 kg 30084: tuotantokustannukset ovat Suomessa samaa kalaa. Siitä puolet oli ahventa tai haukea. Vapa- 30085: luokkaa kuin Norjassa. pyydyksillä kalastettiin kolmannes kokonaissaa- 30086: Kalakantojen säätely toisaalta vaikeuttaa ka- liista. Vapaa-ajankalastajien saaliin osuus koko 30087: lastamista, mutta toisaalta riittämätön säätely voi kalansaaliista on ollut 1990-luvulla n. 40 o/o ja 30088: johtaa liikakalastukseen ja kantojen romahduk- sisävesien kalansaaliista yli 90 o/o. Kalastaja käyt- 30089: seen. EU:n v. 2002 voimaan tuleva kalastus- tää vapaa-ajankalastukseen varoja keskimäärin 30090: politiikka oletettavasti lisää säätelykeinoja. Yh- 1 000 mk vuodessa. Matkailukalastusta harjoitta- 30091: teiskunnalle ympäristökuormituksen muodossa vat 215 000 kansalaista käyttivät v. 1994 harras- 30092: aiheutuvien ongelmien ja kustannusten vuoksi tukseensa yhteensä 450 Mmk. 30093: vesiviljelyn laajentamista joudutaan rajoittamaan Vapaa-ajankalastajat hyödyntävät uusiutuvaa 30094: lupamenettelyllä. Asia tulee ajankohtaiseksi lähi- luonnonvaraa, kalaa. Vapaa-ajankalastus tarjoaa 30095: vuosina, sillä merkittävä osa nykyisistä kalankas- sitä harrastaville liikuntaa ja elämyksiä ja osaltaan 30096: vatusluvista umpeutuu 2000-luvun alussa. edistää luonnon ja ympäristön arviointia ja 30097: Kalatalouselinkeinon pemstuotannon toimin- seurantaa. Se luo hyvät edellytykset erämatkai- 30098: ta vaikeutui, kun EU:n myötä kertomusvuoden lun kehittämiseen, mikäli riittävien oikeuksien 30099: alusta lukien kalastus- ja vesiviljelytuotteet tulivat hallinnasta ja käytöstä pystytään sopimaan. 30100: arvonlisäverolain piiriin. Jäsenyys alensi odote- 30101: tusti elintarvikkeiden hintoja. Sian- ja siipikarjan- ED-jäsenyyden vaikutukset. EU:n komissi- 30102: lihan hintojen alenemisen kompensoivat valtion on hyväksymässä sektorisuunnitelmassa on kar- 30103: 151 30104: 30105: taitettu maamme kalatalouselinkeinon kehitys Lohenkalastuksen suurinta sallittua kokonais- 30106: v. 1995-99. Kehittämisen lähtökohtana ovat saalista (TAC) alennettiin kertomusvuonna Kan- 30107: pyyntiponnistuksen säätely, kalastuslaivaston sainvälisen Itämeren kalastuskomission (IBSFC) 30108: uusiminen ja nykyaikaistaminen, vesiviljely, suo- suosituksena siten, että se oli Itämeren pääaltaan 30109: jellut merialueet ja kalakantojen kehittäminen, ja Pohjanlahden alueella yhteensä 500 000 kalaa 30110: kalastussatamien rakennukset ja laitteet, tuottei- (v. 1994 600 000 kalaa). Suomen osuus kiintiöstä 30111: den jalostus ja kaupan pitäminen, tuotteiden oli kertomusvuonna 125 700 kalaa. Saalis, 30112: myynnin edistäminen sekä tutkimukset, tekni- 137 000 kalaa (v. 1994 n. 156 00 kalaa) ylitti 30113: nen apu ja muut palvelut. kiintiön. Sen sijaan Suomenlahden 97 680 kalan 30114: Kehittämiseen voidaan käyttää kalatalouden lohikiintiöstä suomalaiset ammattikalastajat pyy- 30115: ohjauksen rahoitusvälinetukea (KOR) v. 1995 sivät kertomusvuonna vain 37 000 kalaa (v. 1994 30116: 4,14 milj. ecua, 1996 4,53, 1997 4,61, 1998 4,72 ja n. 53 000 kalaa). 30117: 1999 5,0 milj. ecua eli yhteensä enintään 23 milj. EU:n jäsenyys ei sinänsä vaikuta kalojen suo- 30118: ecua kertomusvuoden hintatasossa. Tavoite 6 jeluun ja hyödyntämiseen. Tulossa olevat muu- 30119: -aluetta koskeva rakenne- ja aluekehitysohjel- tokset johtuvat pitkälti Rio de Janeiron ympäris- 30120: man mukainen kalataloustuki on v. 1995-99 tökokouksesta ja muista kansainvälisistä sopi- 30121: yhteensä 3,9 milj. ecua ja ns. PESCA-ohjelman muksista. Kalojen suojelun kannalta tärkein on 30122: tuki 3,44 milj. ecua, jota käytetään työllisyyden luontodirektiivi, jonka soveltamisessa Suomi voi 30123: turvaamiseksi. tietyillä osin poiketa. Raportointivelvollisuus kui- 30124: Maaseutuelinkeinopiirien kalatalousyksiköt tenkin säilyi. Maassamme ei ole monta kalastuk- 30125: myöntävät tuet ja valvovat niiden käyttöä komis- sen kohteena olevaa uhanalaista kalalajia, mutta 30126: sion antamien sääntöjen mukaan. Rakennetu- uhanalaisia kalakantoja on. Suojelua selvittää 30127: kiohjelman seurantaa varten valtioneuvosto aset- työryhmä. Luonnon lohikantojen suojelemiseksi 30128: ti kertomusvuonna komitean. Rakenne- ja alue- lohen kokonaissaalista on alennettu ja alennetta- 30129: kehitysohjelman myöntämisestä ja seurannasta neen edelleen EU:n vaatimuksesta. 30130: sovitaan sisäasiainministeriön kanssa. Kalastuksen järjestämiseen ja säätelyyn sekä 30131: Maa- ja metsätalousministeriön mukaan kala- kalakantojen hyödyntämiseen liittyvät asiat hoi- 30132: talouden rakenteiden investointitukiohjelma on taa maa- ja metsätalousministeriö. Sen sijaan 30133: tärkein sopeuttamiskeino EU:n yhteiseen kalas- kalalajien ja -kantojen suojelu jakaantuu maa- ja 30134: tuspolitiikkaan. Yhteisön markkinapolitiikka voi metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön 30135: myös jossain määrin auttaa kalatalouselinkeinoa. vastuulle. Virkamiestyöryhmässä sovittiin v. 30136: Kirjolohen kysyntään vaikuttaa norjalaiselle me- 1987, että kaiastettavien kalakantojen suojelu on 30137: rilohelle määrätty vähimmäistuontihinta. Silakan maa- ja metsätalousministeriön ja muiden kala- 30138: markkinoinnin edistämiseksi luodaan Itämeren kantojen suojelu ympäristöministeriön tehtävä. 30139: silakalle hintamekanismi, mikäli ammattikalasta- Uusien suojelusopimusten tultua voimaan 1990- 30140: jien tuottajajärjestön (PO:n) perustamisessa on- luvun alussa toimintojen koordinointi vaikeutui 30141: nistutaan. niin, että asiaa selvittämään asetettiin työryhmä. 30142: Syyskuussa 1996 mietintönsä jättänyt työryhmä 30143: Kalakantojen suojelu ja hyödyntäminen. ehdotti, mitä lainsäädäntö-, hallinto- ja muita 30144: Kertomusvuonna voimaan tulleella asetuksella toimia kalansuojelun ajanmukaistaminen edel- 30145: (231/94) rajoitettiin mm. Tornion- ja Simojoessa lyttää. 30146: lisääntyvän Itämeren lohen kalastusta ja sitä on 30147: täsmennetty asetuksella 258/96. Kesärauhoituk- Valtion vesiviljelyn tehtävät. Merilohia 30148: sen lisäksi avomerikalastus oli kielletty neljänä istutettiin maassamme kertomusvuonna seuraa- 30149: viikkona. Rannikolla rysäkalastuksen alkaminen vasti: 30150: porrastettiin. Simojoen edustalla meressä lohen- 30151: kalastukseen soveltuvien, langasta kudottujen 1-kesäiset 1-vuotiaat 2-vuotiaat 30152: 30153: pyydysten käyttämistä rajoitettiin. Lisäksi suoma- Velvoiteistutukset .... 116 933 1 304 618 30154: lais-ruotsalainen rajajokikomissio pidensi kerto- Valtion kalanviljely .. 152 492 1432 979 582 593 30155: Muut ......................... 447 30156: musvuonna kalastuskieltoaikoja muuttamalla 30157: Tornionjoen kalastussääntöä. Määräysten tarkoi- Yhteensä .................. 152 492 1 549 912 1887 658 30158: tuksena on suojella Itämeren lohen luonnonkan- 30159: toja helpottamalla huhti-kesäkuussa lohien kutu- Istukkaista oli vaelluspoikasia 2,24 ja jokipoi- 30160: vaellusta Suomen kalastusvyöhykkeen ja alueve- kasia 1,35 miljoonaa. Etelä-Suomessa 1-vuotiaina 30161: sien läpi. 30162: 152 30163: 30164: istutetut olivat vaelluspoikasia, ja Suomenlah- rapulajia. Viljelyalan ei oleteta muuttuvan. Laitos 30165: teen istutettiin 0,58 miljoonaa vaelluspoikasta. vastaa Suomessa yksin alkuperäisten kalakanto- 30166: Valtion vesiviljelyn kehittämisen lähtökohtana jen säilyttämisestä ja tuottaa lajista ja kalakan- 30167: ovat erilaiset yleiset ja yhteiskunnalliset tehtävät nasta riippuen 80--100 % lohikalojen istukaspoi- 30168: ja tarpeet. Tavoitteena on kantojen suojelun kastuotannon mädistä ja pikkupoikasista. Ke- 30169: edellyttämässä laajuudessa ylläpitää alkuperäisiä väällä kutevien lajien ja rapujen mädintuotanto- 30170: kalakantoja ja niiden monimuotoisuutta, tuottaa osuus on pienempi, mutta yksityisen kysynnän 30171: kalojen ja rapujen korkealaatuista mätiä ja poika- lisääntyessä sen samoin kuin kirjolohen mädin- 30172: sia valtion omiin ja yksityisen kalanviljelyn tar- tuotannon oletetaan kasvavan. 30173: peisiin sekä kehittää kalastusmahdollisuuksia ja Ruokakalan jalostukseen, vesiviljelyn kehittä- 30174: vesiviljelyä yhteistyössä alan tutkimuksen kans- miseen, sopimusviljelyyn sekä eräiden valtion 30175: sa. Näiden tehtävien hoitamiseksi Riista- ja kala- velvoitteiden hoitoon tarvittavia istutuspoikasia 30176: talouden tutkimuslaitoksen vesiviljelyllä on kol- tuotetaan sen verran kuin tutkimus, valtion eräi- 30177: me päätavoitetta: den velvoitteiden hoito tärkeimpänä Inarin alue 30178: ja lohikantojen säilyttäminen ja elvyttäminen 30179: 1. Kalakantojen monimuotoisuuden säilyttä- edellyttävät. Kilpailun ja ristiriitojen välttämiseksi 30180: minen yksityisen viljelyn kanssa laitos keskittyy em. 30181: - uhanalaisten ja erilaistuneiden kantojen tehtäviin. Lisäksi se pyrkii erilaistamaan tuotteita 30182: säilytys viljelyssä sekä kehittämään laatua ja uusia tuotteita. Kai- 30183: - luonnonkantojen elvyttäminen istutuksin kesta huolimatta ruokakalan tuotannon kustan- 30184: - kantojen säilytys maitipankeissa nuskriisi jatkuessaan voi kiristää kilpailua eräi- 30185: 2. Kalanviljelyelinkeinon edistäminen den pikkupoikasten tuotannossa laitoksen ja yk- 30186: - mädin ja poikasten tuotanto jatkoviljelyyn sityisen viljelyn välillä. 30187: ja tutkimukseen Mädin tuonti vapautuu vuoden 1998 jälkeen. 30188: - viljeltävän eläinaineksen jalostus Ruokakalan alkumateriaalin ja manipuloidun 30189: - viljelytuotteiden ja teknologian kehittämi- mädin tuonti voi vähentää laitoksen kirjolohen 30190: nen jalostusmädin tarvetta ja kysyntää. Sen sijaan 30191: 3. Kalastusedellytysten parantaminen alkuperäisten kalakantojemme mädintuotantoon 30192: - Itämeren arvokalakantojen hoito tuonnin vapautuminen ei vaikuta. 30193: - valtion tiettyjen istutusvelvoitteiden hoito 30194: - kalavesien istutushoidon kehittäminen Kalastuksenhoitomaksuvarat. Kalastuk- 30195: senhoitomaksuvarojen määrä oli v. 1985 11,5 30196: Suomi hoitaa noin puolet Itämeren lohi-istu- Mmk, 1990 19,6 Mmk, 1994 48,4 Mmk ja kerto- 30197: tuksista. Lohen luontaisen lisääntymisen vaaran- musvuonna 47,8 Mmk. Varoja jaettiin eri 30198: nuttua M-74-oireyhtymän vuoksi Tornionjokeen käyttötarkoituksiin v. 1985, 1990 ja 1993 seuraa- 30199: pitäisi istuttaa jo parin seuraavan vuoden aikana vasti: 30200: 2 miljoonaa lohen ja meritaimenen jokipoikasta 30201: ja Simojokeen 250 000 lohen jokipoikasta vuo- 1985 1990 1993 30202: % 30203: dessa. 30204: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesi- Valistus ................................... 16,5 12,4 16,4 30205: viljely-yksikköön kuuluu 13 kalanviljelylaitosta Hoito ...................................... 48,1 46,0 60,5 30206: Tutkimus ................................ 25,3 21,6 30207: ja 45luonnonravintolammikkoa eri puolilla maa- Posti/PSP ................................ 10,2 12,4 11,6 30208: ta. Valtion vesiviljelytehtävien hoitamiseen kapa- Erityistoimet ........................... 7,6 11,6 30209: siteettia on riittävästi, ja se on jakautunut tarkoi- 30210: tuksenmukaisesti myös asiakaspalvelun kannal- 30211: ta. Pääosin uusissa tai peruskorjatuissa laitoksissa Saajien avustusosuudet olivat v. 1985, 1990 ja 30212: mahdollisuudet korkealaatuisen viljelymateriaa- 1993 seuraavat: 30213: lin tuottamiseen ovat hyvät. Tornion- ja Simojo- 30214: 1985 1990 1993 30215: keen istutettavista lohen- ja meritaimenen poika- 30216: % 30217: sista osa tuotetaan yksityisissä laitoksissa. Porlan 30218: järjestöt ................................. . 57,9 45,8 52,0 30219: kalanviljelylaitoksen tehtävät siirrettiin muiden Kalastusalueet ....................... . 13,5 34,0 30220: laitosten hoidettaviksi. RKTI ..................................... . 26,2 27,4 1,4 30221: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos viljelee Posti/PSP ............................... . 10,2 8,6 6,0 30222: 20 kalalajia ja 77 eri kalakantaa sekä kahta Muut ...................................... . 5,7 4,8 6,6 30223: 153 30224: 30225: Kalastuslain muutoksella 0355/93) muutettiin Yrittäjyyden kehittämisen esteenä olevaa jäyk- 30226: vuoden 1994 alusta varojen jakoperusteet koko- kää vesilupamenettelyä on kehitettävä jousta- 30227: naan. Kertomusvuoden 47,8 Mmk:n varoista jaet- vammaksi, mikäli se voidaan tehdä ympäristön 30228: tiin 915 000 mk pohjoisiinkuntiin ja loput muu- turvallisuudesta tinkimättä. Kalatalouden kehit- 30229: alle Suomeen. Varoista korvattiin valtiolle mak- tämiseksi on yleensäkin tehostettava tutkimus-, 30230: sun kannasta aiheutuneista kuluista n. 1,4 Mmk tiedotus- ja neuvontatoimintaa sekä opetusta. 30231: ja jaettiin vesialueen omistajille maksettaviin Erityistä huomiota on kiinnitettävä tutkimus- 30232: korvauksiin, kalastusaluetoimintaan, kalatalous- tiedon hyödyntämiseen. 30233: alan järjestöjen toimintaan ja kalatalouden edis- Kalankasvatuksen ympäristöhaittojen vähen- 30234: tämiseen kuhunkin n. 11,4 Mmk. tämiseksi tulee tukea investointeja, joilla paran- 30235: netaan rehun koostumusta sekä hukkakäyttöä 30236: Toisen maailmansodan jälkeen elinkeinopoli- vähentävien ruokintajärjestelyjen ja puhdistus- 30237: tiikkaa on sovellettu myös kalastukseen. EUn menetelmien kehittämistä. Lisäämällä silakan ja 30238: kestävän kalatalouden politiikalla pyritään nyt vähemmän arvokkaina pidettyjen kalojen käyt- 30239: korjaamaan niitä haitallisia seurauksia, joita töä rehujen raaka-aineena voidaan vähentää 30240: koordinoimattomasta, kansallisia ja yksittäisiä ympäristöhaittoja ja kalajauhon tuontia Norjas- 30241: etuja suppeasti painottaneesta politiikasta on ai- ta. Kasvateftavien kalojen jalostuksessa tulee 30242: heutunut kalavaroille ja -taloudelle. Vaikka muiden ominaisuuksien lisäksi kiinnittää huo- 30243: maamme kalastuskiintiöt onnistuttaisiin neu- miota kalojen rehunkäyttökykyyn. 30244: vottelemaan vastaamaan kalavarojen kestävää Raaka-aineen korkean laadun varmistami- 30245: käyttöä, luonnosta saatavien kalojen määrä vä- nen on nykytekniikalla mahdollista. Saaliin kä- 30246: henee ja muuttaa maamme kalatalouden sittelyä ja säilyttämistä tulee valvoa. jalostetta- 30247: rakenteita huomattavasti. Valtiontilintarkasta- vien kalatuotteiden laadun ja tuotevalikoiman 30248: jat korostavat, että EUn suomien rahoituslukien kehittämisessä vastaamaan keskieurooppalaista 30249: lisäksi kalastuselinkeinoa harjoittavat tarvitsevat makua on tarvittaessa hyödynnettävä kansain- 30250: myös osaamisen tukemista selviytyäkseen raken- välistä osaamista. 30251: nemuutoksen aiheuttamista vaikeuksista. Vapaa-ajankalastuksella on majoitus-, ravit- 30252: Aluepoliittisten näkökohtien lisäksi alkutuo- semus- ja palvelualoilla sekä muillakin toimi- 30253: tannon työllisyyspoliittinen merkitys on lisäänty- aloilla merkittäviä kerrannaisvaikutuksia, jotka 30254: nyt teollisuuden tarjoamien työpaikkojen vähen- parantavat työllisyyttä ja lisäävät valuuttatuloja. 30255: nyttyä. Kotimarkkinoiden ohella maamme kala- Kalakantojen kestävän käytön mukaiset kalas- 30256: taloudelle luovat hyvät menestymisedellytykset tusmahdollisuudet ovat maassamme runsaat. 30257: kalaproteiinivaje EUn sisämarkkinoilla sekä Valtiontilintarkastajat katsovat, että vapaa- 30258: Pietarin alueen suuri ostopotentiaali, mikäli on- ajankalastuksen edistämiseksi vedet on pyrittävä 30259: nistutaan parantamaan ja monipuolistamaan säilyttämään mahdollisimman puhtaina ja ha- 30260: kalatuotteiden raaka-ainepohjaa, kehittämään luttuja saaliskalakantoja tulee ylläpitää kalas- 30261: tuotantoa ja jatkojalostusta sekä tehostamaan tusta ohjaamalla ja istutuksin. Istutuksia koske- 30262: markkinointia kotimaassa ja ulkomailla. vaa tiedotusta on ta!peen tehostaa.jokien kala- 30263: Valtiontilintarkastajain mielestä maamme kannan elvyttämisessä ovat istutukset ja kalas- 30264: kalavaroja on mahdollista kehittää jalostamalla tusrajoitukset välttämättömiä. Rajajokimaiden 30265: lajeja ja lisäämällä istutuksia. Riista- ja kalata- kesken on neuvoteltava yhdenmukaiset kalastus- 30266: louden tutkimuslaitoksen osaaminen ja sen toi- poliittiset ratkaisut. 30267: mivat verkostoyhteydet ovat tämän toiminnan Nuorison kalastusharrastusta voidaan lisätä 30268: kehittämisessä tärkeässä asemassa. Luontaiset tukemalla vapaa-ajankalastajien yhdistystoi- 30269: toimintaedellytykset sallivat myös vesiviljelyn mintaa kaupungeissa ja taajamissa. Valistustoi- 30270: laajentamisen. Yksipuolisesti kirjoloheen painot- minnan yhtenä osana on tärkeää korostaa saa- 30271: tunutta kalanviljelyä on tmpeen monipuolistaa liin hyödyntämistä. Kalastuksenhoitomaksu-ja 30272: ja jatkojalostusta tehostaa, jotta hinnan merkitys kalastuslupajärjestelmien kehittämistä asiakas- 30273: markkinoinnissa ei ole niin ratkaiseva. Pää- ystävälliseen suuntaan on jatkettava. Esimerkik- 30274: asiassa kooltaan pienten viljely- ja jatkojalos- si pitäisi selvittää, olisiko kalenterivuotta koske- 30275: tusyritysten kehittämistä haittaaviin kannatta- van maksun rinnalle ta!peellista kehittää lyhyt- 30276: vuus- ja pääomaongelmiin saattaisi ratkaisu aikaisempi maksu sekä matkailuyrityksille yms. 30277: löytyä alueellisesta osuustoiminnasta, jota pyri- yhteisöille luoda erillinen hoitomaksujen keräys- 30278: tään edistämään Helsingin yliopiston toimesta. menettely. 30279: 154 30280: 30281: Kalastuksenhoitovarojen käytön perustana Niitä torjutaan mm. tiedottamalla, vähentämäl- 30282: on oltava selkeät hoito- ja käyttösuunnitelmat. lä maanteiden suolaamista, pengertämällä teitä, 30283: Kalastusalueiden, Riista- ja kalatalouden tutki- rakentamalla esteaitoja ja mahdollisesti paranta- 30284: muslaitoksen sekä viranomaisten toimia varojen malla porojen havaittavuutta. 30285: käytön tehostamiseksi on lisättävä. Toiminnan Tavoitteet petokantojen lisäämiseksi eivät ole 30286: ohjauksen ja seurannan kehittäminen edellyttää suotuisia porotaloudelle. Petojen aiheuttamia 30287: varojen osittaista suuntaamista tutkimus- ja vahinkoja porotaloudelle pyritään paikoin 30288: kehitysprojekteihin. vähentämään aitavasotuksella ja säännöstelemäl- 30289: Hallinnon hajanaisuudesta johtuvat, kala- lä petokantoja valikoivasti sekä kehittämällä po- 30290: lajien ja -kantojen suojelua haittaavat toimival- ronhoitomenetelmiä. 30291: ta-ja vastuuongelmat on poistettava kiirehtimät- 30292: Iä suojelun kehittämistä selvittäneen työryhmän ED-jäsenyyden vaikutukset. Rajojen avau- 30293: esitysten toteuttamista. tuminen ja tuotteiden vapaa kulku sekä erilainen 30294: tukipolitiikka aiheuttivat kilpailutilanteen Ruot- 30295: sin porotalouden kanssa. Samalla lihahygenia- 30296: Poro- ja riistatalous lainsäädännön tiukentuneet vaatimukset lisäsi- 30297: vät kustannuksia jo ennen ED-aikaakin. 30298: Porotalous. Poromäärät kasvoivat 1980-lu- Yhteisön osarahoituksella voidaan kehittää 30299: vulla mm. porotalouden tuki- ja muiden kehittä- porotaloutta rakenteellisesti, laajentaa tuotantoa 30300: mistoimien myötä sekä TSernobylin ydinvoima- sekä parantaa kirjanpito- ja koulutusvalmiuksia. 30301: laonnettomuuden ja poronlihan välittäjäyrityk- Kansallisista rahoista myönnetään lainoja ja 30302: sen konkurssin aiheuttamien markkinointivai- avustuksia yksityisille elinkeinonharjoittajille 30303: keuksien vuoksi. Samanaikaisesti laidunvarat sekä investointitukea paliskunnille. Yhteisön 30304: supistuivat metsätaloudellisten toimien ja maan- osittain rahoittamaa maatilojen investointitukea 30305: käytön muutosten takia. Jo nykyisillekin poro- voidaan myöntää myös porotalouteen. Myös 30306: määrille riittämättömät, hitaasti uusiutuvat laitu- nuorten viljelijöiden käynnistystukijärjestelmä 30307: met vaikeuttavat porotalouden ja poronhoidon koskee poroyrittäjiä. 30308: kehittämistä. Haittoja kompensoiva siirtymäkauden tuki oli 30309: Laiduntilanne vaihtelee paliskunnittain huo- kertomusvuonna 22 Mmk. Maa- ja metsätalous- 30310: mattavasti. Talvilaitumet ovat eniten kuluneet ministeriön mukaan nykyinen eloporoa kohti 30311: poronhoitoalueen pohjois- ja keskiosan palis- maksettava siirtymätuki ei edistä poronhoidon 30312: kunnissa, joissa porotiheydet ovat suuret. Vaikka rakeentellista kehittämistä niin kuin esim. teu- 30313: laidunkiertoa on lisätty ja uusia poronhoito- rasporoa kohti maksettava tuki tekisi. 30314: menetelmiä kehitetty, poromääriä joudutaan vä- 30315: hentämään, jotta poronhoito saadaan ekologi- Riistatalous. Metsästäjien suhteellinen määrä 30316: sesti ja taloudellisesti kestävälle pohjalle. Riippu- on maassamme suuri, mutta vain harvoille met- 30317: vuus korvauksista ja subventioista lisää poron- sästys on varsinainen toimeentulolähde. Taantu- 30318: hoidon taloudellista riskiä. vasta kehityksestä huolimatta metsästys on edel- 30319: Porojen määrän supistuessa vähenee myös leen yleinen vapaa-ajanharrastus ja yksi tärkeä 30320: elinkeinon merkitys. Vähäinen, vain n. 80 Mmk:n luonnonkäytön muoto mm. marjastuksen ja sie- 30321: arvoon nouseva tuotanto ja tuotteen erikoisuus nestyksen ohella. Riistalla on myös taloudellista 30322: näyttävät silti turvaavan elinkeinon jatkuvuuden merkitystä, sillä vuotuisen metsästyssaaliin, lihan 30323: verraten hyvin avautuneillakin markkinoilla. ja turkisten arvo on n. 370 Mmk. 30324: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan Riistaeläinkantojen huomattava muutos vai- 30325: mahdollisuuksia jalostusarvon nostamiseen on kuttaa riistatalouteen. Merkittävimmän riistaeläi- 30326: edelleen, vaikka porotuotteet ovat jo nyt melko men, hirven, vähentyessä pienenee saaliin arvo, 30327: kalliita. Porotalouden liittäminen matkailu- ja mutta samalla vähenevät hirvien pääasiassa 30328: muuhun elinkeinotoimintaan voi jonkin verran metsätaloudelle aiheuttamat vahingot. Suurpe- 30329: edistää elinkeinon kehittämistä. doista erityisesti karhu, mutta myös harmaahylje 30330: Porojen aiheuttamat haitat viljelyksille ja puu- ovat lisääntyneet, ja samalla ovat lisääntyneet 30331: tarhoille ovat kokonaisuudessaan melko vähäi- niiden aiheuttamat vahingot. Harmaahylkeen 30332: set. Myönteisestä kehityksestä huolimatta poro- kalastukselle aiheuttamiin vahinkoihin puutotta- 30333: jen aiheuttamia liikennevahinkoja on edelleen neen lähiaikoina. 30334: paljon. Pääasiassa harjoitetun metsätalouden seu- 30335: 155 30336: 30337: rauksena monet pienriistalajit ovat vähentyneet Laadituo hoitosuunnitelman mukaan hirvi- 30338: niin paljon, että riistalajiston ja laajemmin koko kannan kehittymistä seurataan, sen esiintymisti- 30339: luonnon monimuotoisuus voi kärsiä. Metsien heydelle asetetaan tavoitteet ja sen rakennetta 30340: ikääntyessä tilanteen oletetaan kuitenkin parane- säädellään mm. ohjaamalla metsästystä. Ohjauk- 30341: van. Maassamme on useita vähälukuisia riistala- sen kannalta ongelmallista on, että nykyisen 30342: jeja, joiden suojeleminen vaatii toimia. lainsäädännön perusteella lupaehdoissa ei voida 30343: määrittää, miten metsästysoikeutta saa lupa- 30344: Riistakantojen seuranta. Riista- ja kalata- alueella käyttää. Kun suuri yhteislupa voi koskea 30345: louden tutkimuslaitos on seurannut maamme kahta tai useampaa 1 000---100 000 ha:n kokois- 30346: suurpetokantojen kehittymistä vakiintunein me- ta hirvenmetsästysaluetta, voi metsästys ilman 30347: netelmin jo vuodesta 1978 lähtien. Vapaaehtois- lupaan laitettu ja ehtoja painottua alueen tiheysta- 30348: ten petoyhdysmiesten verkosto kattaa koko Suo- voitteiden kannalta väärin. 30349: men alueen. Poronhoitoalueella havainnointi ta- Riistantutkimuksen toinen painoalue on elin- 30350: pahtuu merkkipiireittäin, ja muualla siitä vastaa- ympäristötutkimus. Se tuottaa kestävän riistata- 30351: vat riistanhoitoyhdistykset Vuosina 1991-95 louden käyttöön keskeisen tärkeää tietoa, sillä 30352: useimpien suurpetolajien kannat vahvistuivat. pitkällä tähtäyksellä riistakantojen suotuisan ke- 30353: Ahman vähimmäiskanta on voimistunut tasaises- hityksen edellytyksenä on laadukkaat elinympä- 30354: ti ja ylitti ensimmäisen kerran sadan yksilön ristöt Tutkimus selvittää riistan elinympäristö- 30355: rajan. Osittain siirtoistutuskokeilujen ansiosta vaatimuksia ja ympäristönmuutosten vaikutuksia 30356: Keski-Suomen alueelle on saatu erillinen ahma- riistakantoihin. Elinympäristötutkimus kohdis- 30357: asutus. Lajia esiintyy eniten poronhoitoalueella, tuu metsiin, viljelysalueisiin ja vesistöihin, ja 30358: ja se on voimistunut erityisesti sen luoteisosassa. parhaimmillaan se tuottaa sellaista käyttännönlä- 30359: Vuonna 1989 ilveskanta alkoi laskea, mutta alkoi heistä tietoa, jonka avulla riistan hyvinvointi 30360: jälleen runsastua vuodesta 1991 lähtien. tulee mahdollisimman hyvin huomioon otetuksi 30361: Metsästyskäytäntöjen muuttuessa karhukanta on näiden ympäristöjen talouskäytössä. 30362: voimistunut 1990-luvulla merkittävästi. Samanai- 30363: kaisesti susien määrä on pysynyt kutakuinkin en- Porotalouden työllistävä vaikutus on suuri, ja 30364: nallaan, mutta täysrauhoitus muuttanee tilannetta. sillä on tärkeä merkitys saamelaiskulttuurille ja 30365: Muut mittavat riistaseurannat kohdistuvat hir- Pohjois-Suomen matkailulle. Valtiontilintarkas- 30366: veen, metsäkanalintuihin, yleisesti riistanisäkkäi- tajat katsovat, että poronhoidon saattamiseksi 30367: siin, vesilintuihin, merihylkeisiin ja majaviin. Hir- ekologisesti ja taloudellisesti kestävälle pohjalle 30368: viseuranta on metsästyksen suunnittelun kannal- on patiskuntien poromäärät mitoitettava parem- 30369: ta erityisen tärkeää, sillä siihen kuuluu myös min vastaamaan luonnonlaidunten tilaa sekä 30370: kannan rakenteen seuranta, mikä mahdollistaa lisä- ja hätäruokintamahdollisuuksia. Laitu- 30371: kohtalaisen hyvin seuraavan syksyn metsästettä- mien kunnon seurannan on oltava jatkuvaa. 30372: vän kannan koon ennustamisen. Metsäkanalin- Poronhoidon toimintaedellytysten turoaamiseksi 30373: tujen ja aktiivisena talvehtivien nisäkkäiden seu- on sen kannattavuutta parannettava mm. kehit- 30374: ranta perustuu ns. riistakolmioarviointiin. Tämä tämällä hoitomenetelmiä ja edistämällä loistor- 30375: mittava ja kattava arviointi on ollut käytössä juntaa. 30376: kahdeksan vuotta. Sen avulla seurataan metsäs- Maamme eteläosassa porotuotteita on saata- 30377: tyksellisesti tärkeiden metsäkanalintujen run- villa satunnaisesti. Myynnin lisäämiseksi jakelu- 30378: sautta (kesälaskenta) ja sen talvilaskermalla lähes verkostoa on kehitettävä ja markkinointia tehos- 30379: parin kymmenen nisäkäslajin runsauskehitystä. tettava. Porotalouden kannattavuutta on pyrit- 30380: Riistakantojen hoitotyöryhmä on selvittänyt tävä parantamaan nostamalla tuotteiden jalos- 30381: hirvieläinten, suurpetojen ja muiden pyyntilupa- tusarooa. Korkeammasta hinnasta huolimatta 30382: järjestelmän piiriin kuuluvien eläinten hoitoa. laadukkaille, jalostetuille erikoistuotteille on 30383: Hoitotoimia vaativat mm. hirvikannassa tapahtu- Suomenkin kokoisessa maassa riittävästi ostajia. 30384: neet odottamattomat muutokset, joita olivat en- Lisäksi poronhoitoa voitaisiin edistää vähentä- 30385: sin kannan voimistuminen 1970-luvulla ja myö- mällä poronomistuksen pirstoutuneisuutta ja 30386: hemmin sen supistuminen suunniteltua pienem- vahvistamalla ammattimaisten poronomistajien 30387: mäksi osissa maata siten, että kanta on pienim- asemaa. 30388: millään kahteenkymmeneen vuoteen. Lisäksi Valtiontilintarkastajat katsovat, että ekologi- 30389: kanta on kehittynyt paikoin varsin naarasvoit- sesti kestävän metsästyksen mitoituksen pohjaksi 30390: toiseksi. ja vähälukuisten riistaeläinten suojelun tarpei- 30391: 156 30392: 30393: siin on kerättävä objektiivista tietoa. Riistakanto- Eläintautien torjunta 30394: jen hoitamiseksi ja suojelemiseksi on kantojen 30395: kehittymistä seurattava tarkoin, ja sen perusteel- Suomen liityttyä jäseneksi Euroopan unioniin 30396: la arvioitava tiheystavoitteet ja kannan raken- rajatarkastukset poistuivat Suomen ja muiden 30397: teen säätelyn tarve sekä ohjattava metsästystä jäsenmaiden välisestä kaupasta. Kunnan valvon- 30398: järjestelmällisesti. Virheet hirvenkaatolupien pe- taviranomainen tarkastaa ED-maista tuotavat, 30399: rusteena olevissa arvioissa ovatpienentäneet hir- eläimistä saatavat elintarvikkeet niiden ensisaa- 30400: vikantaa laajoilla alueilla tavoiteitua pienem- pumispaikassa. Valvonta ei saa olla syrjivää koti- 30401: mäksi. Tässä tilanteessa on syytä kiinnittää huo- maisiin tuotteisiin verrattuna. Jäsenmaista tuota- 30402: miota myös kannan perinnöllisen monimuotoi- vat elävät eläimet ja eläimistä saatavat tekniset 30403: suuden turvaamiseen. Hirvikannan elvyttämi- tuotteet tarkastetaan pistokokein määränpääti- 30404: seksi metsästysharrastukseen myönnettävien lu- loilla. Niitä voidaan tehdä myös epäiltäessä 30405: pien määrää on pienennettävä ja tarvitaessa eläintauteja. Maa- ja metsätalousministeriö pitää 30406: turvauduttava määräaikaiseen, rajattuja aluei- luetteloa elävien eläinten ja eläimistä saatavien 30407: ta koskevaan rauhoitukseen. teknisten tuotteiden tuojista. Tuonnista on ilmoi- 30408: Metsästyslain mukainen hirvenpyyntilupa kä- tettava 24 tuntia ennen sen tapahtumista. 30409: sittää rajallisen pyyntioikeuden, jota lupaehdois- Maahamme tuotiin lihaa kertomusvuonna n. 30410: sa voidaan vielä täsmentää. Lisäksi riistan- 22 milj. kg pääasiassa ED-maista. Tuonti kym- 30411: hoitopiirit antavat usein kaadettavia hirviä kos- menkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. 30412: kevia suosituksia kannan rakenteen säätelemi- Myös maitopohjaisten tuotteiden tuonti sisä- 30413: seksi. Valtiontilintarkastajat katsovat, että tiheys- markkina-alueelta lisääntyi jonkin verran. Muita 30414: tavoitteiden toteuttamiseksi metsästyssäädöksiä eläimistä saatavia tuotteita, pääasiassa nahkoja, 30415: pitäisi muuttaa siten, että kahta tai useampaa vuotia ja eläinperäisiä rehuja toi yhteensä 25 30416: hirvenmetsästysaluetta koskevissa yhteisluvissa yritystä. Eläviä eläimiä, jotka olivat pääsiassa 30417: määriteltäisiin jossakin määrin pyynnin alueel- jalostuseläimiä, tuotiin vain vähän. Eniten tuotiin 30418: linen jakautuminen. Lisäksi tulisi pyrkiä siihen, siipikarjaa untuvikkoina ja siitosmunina. Tuotan- 30419: että luvat voitaisiin kohdistaa alueellisesti tarkoi- toeläimiä ei tuotu EU:n ulkopuolisista maista. 30420: tuksenmukaisesti laajojen hirvibiologisten alue- Kolmansista maista tuotavat eläimet ja niistä 30421: kokonaisuuksien puitteissa. saatavat tuotteet tarkastetaan EU:n edellyttämällä 30422: Metsästyslain muutoksen seurauksena karhu- tavalla Suomessa muutamalla yhteisön hyväksy- 30423: kanta voimistuu ja johtaa karhun ja ihmisten mällä rajatarkastusasemalla. Jäsenyyden myötä 30424: kohtaamisten lisääntymiseen. Uhanalaiseksi kalastustuotteiden ja eläinperäisten rehujen raja- 30425: luokiteltu ahma koetaan poronhoidossa uhka- tarkastus siirtyi eläinlääkintäviranomaisille. Li- 30426: na, mutta lajin säilyttämisen varmistamiseksi säksi esim. elävien eläinten ja teknisten tuottei- 30427: pyritään Keski- ja Etelä-Suomeen kasvattamaan den tarkastuksissa, joita ED:n lainsäädäntö ei 30428: lisääntymiskykyinen ahmakanta. Hylkeiden koske, sovelletaan kansallisia määräyksiä. 30429: runsasluminen on paikoin vastoin kalastajien EU:n sisämarkkinoita koskevan periaatteen 30430: intressiä. Valtiontilintarkastajat katsovat, että mukaisesti myös eläimet ja niistä saatavat tuot- 30431: reagoitaessa suurpetojen ja muiden taloudellista teet saavat liikkua vapaasti yhteisön alueella, 30432: vahinkoa aiheuttavien eläinkantojen kehittymi- mikäli ne täyttävät yhteisön määräämät eläintau- 30433: seen on eläimistä koituvien taloudellisten hyöty- teja ja ihmisten terveyden suojaamista koskevat 30434: jen ja yhteiskunnan sinänsä korvaamien vahin- ehdot. Vakavien, helposti leviävien eläintautien 30435: kojen ohella korostettava eläinten suojelunäkö- estämiseksi EU:n lainsäädännössä on lukuisia 30436: kohtia. määräyksiä. Elävien eläinten kauppaa valvotaan 30437: Hyvät vapaa-ajankalastus-ja metsästysmah- myös eräiden muiden tautien osalta. Ongelmana 30438: dollisuudet luovat edellytykset myös erämatkai- on, etteivät tautien vastustamistoimet ole onnis- 30439: lun kehittämiseen, mikäli kalastus- ja metsästys- tuneet kaikissa jäsenmaissa suunnitellulla tavalla. 30440: oikeuksien omistajat myöntävät matkaluyrittä- Tiukan tuontikontrollin ansiosta maassamme 30441: jille riittävät, pitkäaikaiset hallintaoikeudet ka- on pystytty suojautumaan myös sellaisilta eläin- 30442: lavesiin ja maa-alueisiin. Lisäämällä eri viran- taudeilta, joita eivät koske EU:n yhteiset vastusta- 30443: omaisten välistä yhteistyötä on matkailuinves- mistoimet. Suomen esittämiä tutkimusvaatimuk- 30444: tointien ja maaseutuelinkeinojen kehittämisva- sia jäsenmaissa yleisesti esiintyvien sikojen, siipi- 30445: roja suunnattava näihin hankkeisiin. karjan ja lampaiden virustautien suhteen pide- 30446: tään kaupan esteinä. Suomi on saanut EU:n 30447: 157 30448: 30449: komission ja Eftan valvontaviranomaisen paa- tarvikkeiden turvallisuus pysyttää suomalaisten 30450: töksillä ns. lisävakuudet neljään virustautiin (AD, tuotantoeläinten ja niistä saatavien elintarvikkei- 30451: IBR/IPV, TGE ja TRT), joita tutkimusten mukaan den saimonellatilanne kansainvälisesti hyvänä. 30452: maassamme ei esiinny. Näiden virustautien to- Valvonta kohdistuu nautoihin, sikoihin, Siipikar- 30453: teamiseksi Suomella on oikeus vaatia eläimet jaan sekä niistä saatavaan lihaan ja kananmuniin. 30454: eristettäväksi ja tutkittavaksi ennen tuontia. Kun em. tuotteita tuodaan muista jäsenmaista ja 30455: Lisävakuuksien laajentaminen on epätodennä- yhteisön ulkopuolisista maista, joissa ei ole val- 30456: köistä jäsenmaiden vastustuksen vuoksi. vontaohjelmaa, Suomi voi ohjelman perusteella 30457: Vuosikymmenien työ tautien hävittämiseksi ja vaatia lähtömaata suorittamaan erityisiä salmo- 30458: tiukka tuontivalvonta ovat johtaneet siihen, että nellatutkimuksia. 30459: Suomessa tilanne tarttuvien eläintautien suhteen Kertomusvuonna salmonellaa esiintyi alle 30460: on poikeuksellisen hyvä. EU:n jäsenenä Suomi prosentissa tuotantoeläimistä. Saimonellatartun- 30461: joutui luopumaan eräistä viranomaisten suoritta- nan sai tuolloin 286 nautakarjaa (v. 1994 75) ja 30462: mista eläintautien vastustamistoimista, koska ne kymmenen sikalaa. Moninkertaistunut näytteen- 30463: eivät olleet yhteisölainsäädännön mukaisia. Vas- otto- ja tutkimustoiminta johti määrärahojen ylit- 30464: tustamistaimien siirryttyä elinkeinoelämän ja tymiseen. Osa kustannuksista peritään elintarvi- 30465: eläinten omistajien vastuulle perustettiin kesä- keteollisuudelta ja tuottajilta, jotka voivat myös 30466: kuussa 1994 Eläintautien torjuntayhdistys ry vakuuttaa eläimensä saimonellatartunnan varal- 30467: (ETT), joka neuvoo mm. maahantuojia eläintau- ta. Valtaosa salmonellatartunnoista ilmeni Poh- 30468: tien leviämisen ehkäisemiseksi. janmaalla, ja merkittävin tartunnan lähde oli 30469: Viranomaistaimien väheneminen elävien kotimaisen valmistajan rehu. Rehutehdas korvasi 30470: eläinten tuonnin yhteydessä lisää riskiä saada saneerauskustannukset ja maksoi myös valtiolle 30471: maahamme jokin uusi, tarttuva eläintauti. Käy- aiheutuneet tutkimuskustannukset Salmonellan 30472: tännössä suurimman uhkan aiheuttavat tuojat, ennaltaehkäisyn kannalta tärkein toimenpide on 30473: jotka tuovat eläimiä tutkituttamatta niitä viran- rehun hygienian tehokas valvonta. Tauti voi 30474: omaisten neuvojen ja ETT:n ohjeiden mukaisesti. levitä myös uusien eläinten mukana tai ihmisten 30475: Ensimmäisenä jäsenyysvuotena tuojat ovat kui- välityksellä. Useimmiten varsinainen tartunnan- 30476: tenkin noudattaneet annettuja määräyksiä ja oh- lähde jää selvittämättä. 30477: jeita hyvin, eikä uusia eläintauteja ole maassam- Salmonellaa tavattiin kertomusvuonna myös 30478: me todettu. Eläinlääkärit, läänineläinlääkärit, neljässä munintakanalassa ja 80 broilerkasvatus- 30479: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos sekä maa- ja erässä. Jalostus- ja siitosmunintakanaloissa ei to- 30480: metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvi- dettu salmonellaa. Myöskään broilermunitta- 30481: keosasto ovat kaikki kuitenkin osaltaan varus- moissa tehdyissä tutkimuksissa ei salmonellaa 30482: tautuneet toimiin meille uusien, eksoottisten löydetty. Kertomusvuonna todettiin Suomessa 30483: eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi ja hävittä- ensimmäisen kerran saimonella enteritidis tar- 30484: miseksi. tunta munintakanalassa. Ruokamyrkytysepide- 30485: Sisämarkkinoilla Suomen kaltaisten, tarttuvis- mian estämiseksi tehokkaasti ja nopeasti eläimet 30486: ta eläintaudesta poikkeuksellisen vapaiden mai- hävitettiin eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston 30487: den keinot säilyttää hyvä tilanne perustuvat hy- määräyksestä, ja kustannukset, yhteensä 41 663 30488: vin pitkälti tehokkaaseen yhteistyöhön viran- mk, korvattiin valtion varoista. 30489: omaisten, eläinten omistajien ja elinkeinoelämän Kertomusvuonna saimonellatutkimuksiin 30490: kesken. Viranomaisten keskeisenä tehtävänä on käytettiin valtion varoja n. 2,2 Mmk. Tuottajille 30491: kaikkien tuojien riittävä informointi mahdollisis- saastuneiden tilojen pesusta ja desinfektioinnista 30492: ta riskeistä ja keinoista välttyä joskus hyvinkin aiheutuneet kustannukset olivat jopa kymmeniä 30493: suuria taloudellisia tappioita aiheuttaviita eläin- tuhansia markkoja tilan koosta ja rakenteesta 30494: taudeilta. EU:n sisämarkkinoilla ei varotoimista riippuen. Saimonellatartunnan saaneelta tilalta 30495: huolimatta ole voitu välttyä mm. tuhoisalta ns. voidaan toimittaa oireettornia eläimiä ainoastaan 30496: hullun lehmän tautiepidemialta, johon oli syynä teuraaksi, maito tosin normaalisti meijeriin. 30497: sairaiden eläinten teurasjätteistä tehty rehu. Aiempina yliOSina eläinlääkintä- ja elintarvike- 30498: osasto on yksittäistapauksissa omistajan hake- 30499: Salmonellan torjunta. EU-liittymissopimuk- muksesta määrännyt saimonellatartunnan saa- 30500: sen mukaisesti käynnistettiin kertomusvuonna neita eläimiä hävitettäväksi ja korvannut tuotta- 30501: valtakunnallinen salmonellavalvontaohjelma. jalle osan eläinten arvosta. Määräys on annettu 30502: Tarkoituksena on taata eläimistä saatavien elin- silloin, kun hävittäminen on ollut välttämätöntä 30503: 158 30504: 30505: taudin leviämisen estämiseksi tai tartunta on Eläintautien tutkimuksen ja kansainvälisesti 30506: jatkunut pitkään. Korvauksia on maksettu vuosit- tarkastellen tiukan valvonnan ansiosta maas- 30507: tain noin kymmenelle tilalle. Saimonellavalvon- samme on vältytty mm. Isossa-Britanniassa ja 30508: taa koskevien päätösten tultua voimaan kerto- Sveitsissä esiintyviltä ns. hullun lehmän tautiepi- 30509: musvuonna käytäntöä on muutettu siten, että demioilta. Edellä mainittujen maiden viran- 30510: valtion varoista korvausta maksetaan vain erityi- omaisten puuttumattomuus sekä suoranainen 30511: sen painavista syistä. Ennen em. päätöksen voi- salailu ja peittely ovat aiheuttaneet sen, että tau- 30512: maantuloa kertomusvuoden alussa korvausta din leviämisen estäminen vaatii nyt lähes koko 30513: maksettiin kahdesta nautakarjasta yhteensä nautakannan teurastamista näissä maissa. Epi- 30514: 41 232 mk. demian torjuntakustannuksiin osallistuvat käy- 30515: Salmonelloosin vastustaminen on osa eläin- tännössä kaikki EUn jäsenvaltiot. 30516: tautien yleistä vastustamista, josta myös eläinten Valtiontilintarkastajat katsovat, että EU-jäse- 30517: omistajien on omalta osaltaan huolehdittava. nyyden myötä väljentyneet valvontakriteerit ja 30518: Valtaosa salmonellaa kuten muitakin eläintauteja valvonnan organisointi uudelleen eivät saa hei- 30519: tehokkaasti ehkäisevistä toimista suoritetaan ti- kentää valvontaa käytännössä. Viranomaisval- 30520: lalla karjanomistajan toimesta. vojien on huolehdittava siitä, että yrityksille siir- 30521: Lihantarkastuksessa todettujen salmonellais- tyneet valvontatehtävät hoidetaan vastaisuudes- 30522: ten naudan ja sian ruhojen määrä on kymmenen sakin huolellisesti. 30523: viime vuoden aikana ollut alle 0,1 o/o. Myös siipi- Kotimainen rehu aiheutti maassamme salmo- 30524: karjanlihassa salmonellan esiintyvyys on kan- nellaepidemian. Valtiontilintarkastajat korosta- 30525: sainvälisesti hyvin alhainen. Kertomusvuonna vat, että myös rehua ja sen koostumusta on val- 30526: salmonellaa sisältäneen broilerinlihan osuus oli vottava tarkoin. Eläintautien hallinta edellyttää 30527: 3,1 o/o. toimivia kansallisia ja kansainvälisiä tietoyh- 30528: teyksiä. Varojen niukkuus ei saa vaikeuttaa tau- 30529: tien torjuntaa. 30530: 159 30531: 30532: 30533: 30534: 30535: Liikenneministeriön hallinnonala 30536: 30537: Tieliikenteen kustannusvastaavuus kautuvat yksinomaan tieliikennettä koskeviin 30538: erityisveroihin ja -maksuihin sekä kaikilta tielii- 30539: Valtion tieliikenteeseen perustuvat vero- kenteen toiminnoilta perittäviin yleisiin veroihin. 30540: tuotot. Tieliikenteen nojalla perittävät verot ja- Vuosien 1991-95 verotuotot olivat: 30541: 30542: 1991 1992 1993 1994 1995 1 30543: Mmk 30544: Ajoneuvovero ...................................................... 618 1 030 30545: Moottoriajoneuvovero ......................................... 863 817 885 844 890 30546: Auto- ja moottoripyörävero ................................ 2 380 1987 1609 2 054 2 930 30547: LVV1ALV auto- ja moottoripyöräverosta 2 ........... 520 437 354 450 640 30548: Polttoainevero ..................................................... 6 270 6850 8025 8861 10 080 30549: LVV1ALV polttoaineverosta2 ................................ 1380 1 507 1 765 1949 2 218 30550: Erityisverot yhteensä ........................................... 11 413 11 598 12 638 14 776 17 788 30551: 1 1 30552: Yleiset verot3 ...•............•..•.................................... 6 987 6702 7000 7000 7 000 1 30553: 1 30554: Arvio. 30555: ' Tieliikenteen erityisveroista perittävä arvonlisävero on luonteeltaan erityisvero, koska se on erityisveron korotus. 30556: 5 Yleiset verot: LVV/ALV polttoaineesta, ajoneuvoista ja korjaus- ja huoltotöistä; liikenne- ja autovakuutusvero, liikenneturval- 30557: Jisuusmaksu, varmuusvarastointimaksu, tuontitullit, tasausvero, leimaverot. 30558: 30559: 30560: 30561: Tieliikenteeltä perittävät verot ovat paaosin tyy toisaalta pienehköjä helpotuksia, joilla uusiu- 30562: fiskaalisia veroja, joiden tuotot käytetään valtion tuvaa autokantaa ohjataan turvallisempaan ja 30563: menojen kattamiseen. Polttoaineesta perittävällä vähäpäästöisempään suuntaan. 30564: ympäristöveroksi kutsutulla lisäverona pyritään Suomen henkilöautokannan keski-ikä oli ker- 30565: lisäksi säätelemään energian kulutusta ympäris- tomusvuoden lopussa 9,7 vuotta, mikä oli yksi 30566: töystävällisemmäksi. Moottoribensiinin kansain- ED-maiden korkeimpia. 30567: välisesti raskas verotus ei Tielaitoksen mukaan 30568: ole toistaiseksi vähentänyt sen käyttöä. Tieliikenteen määrärahat ja suoritteet. 30569: Auto- ja ajoneuvoverolla voidaan pyrkiä hillit- Tieliikenteeseen on käytetty budjettimäärärahoja 30570: semään uusien autojen hankintaa. Veroihin sisäl- 1990-luvulla seuraavasti: 30571: 30572: 1991 1992 1993 1994 1995 30573: Mmk 30574: Pemstienpito ................................................... 3 897,2 3 873,0 3 788,6 3 543,2 3 355,6 30575: Talonrakennukset ........................................... 14,2 29,2 29,0 10,0 25,0 30576: Kehittäminen .................................................. 1886,2 1958,8 1 584,0 1 242,0 820,0 30577: Maanlunastukset ............................................. 234,0 233,0 198,0 201,9 180,0 30578: Ulkopuoliset työt ............................................ 109,3 117,8 97,8 60,8 83,2 30579: Osakehankinnat ............................................. 0,4 30580: Tielaitos yhteensä ........................................... 6140,8 6 211,8 5 697,4 5 058,3 4 463,8 30581: Tienpidon valtionavut .................................... 176,3 189,2 224,9 125,9 129,4 30582: 160 30583: 30584: Tielaitos on lisäksi käyttänyt vuosittain työmi- 1990-luvulla toimintaa on supistettu erityisesti 30585: nisteriön pääluokan määrärahoja 130--150 Mmk päällystettyjen teiden ylläpidossa (n. 200 Mmk), 30586: lähinnä perustienpitoon. sorateiden ylläpidossa (n. 50 Mmk) ja liikenne- 30587: Perustienpidon suoritteet jakautuvat toimen- ympäristön parantamisessa (n. 250 Mmk). 30588: pidetyyppeihin. Seuraavat tiedot ovat toteutuma- Tieverkkoa kehitetään valtion talousarviossa 30589: arvioita, koska varsinaista määrärahaseurantaa ei nimetyissä kohteissa, jotka muuttavat tieverkon 30590: ole tällä jakaumalla. luonnetta tai sen teknistä tasoa. Näitä ovat uudet 30591: Perustienpidon määrärahan käyttö jakautui tiet tai sillat, teiden lisäkaistat, eritasoliittymät ja 30592: kertomusvuonna (sisältäen aiempien vuosien teiden uudelleen rakentamiset. 30593: saldot) päätoiminnoittain arviolta seuraavasti: Kehittämistoiminnan määrän laskua selittää 30594: määrärahojen pienenemisen lisäksi se, että pie- 30595: Mmk nehköt kohteet ja rakenteiden parantamiset 30596: Perustienpidon suunnitelmat .............. . 145 toteutetaan nyttemmin osana perustienpitoa. 30597: Talvihoito ............................................. . 550 Kehittämismäärärahasta käytetään esi- ja tie- 30598: Kesähoito ............................................. . 260 suunnitteluun n. 100 Mmk vuodessa. Suunnitte- 30599: Päällystettyjen teiden ylläpito ............. . 740 lun osuus oli 1990-luvun alussa yli 200 Mmk 30600: Sorateiden ylläpito ............................... . 265 vuodessa. Vähenemistä selittävät rakentamisen 30601: Siltojen ja laitureiden ylläpito ............. . 130 supistaminen, siirrot perustienpitoon sekä raken- 30602: Lossi- ja lauttaliikenteen ylläpito ........ . 140 nussuunnittelun siirtäminen maksettavaksi to- 30603: Liikenneympäristön parantaminen ..... . 830 teutusmäärärahasta. 30604: Tiehallinto ja tutkimus ja kehitys ........ . 475 Vuosittain valmistuneet parannuskohteet kir- 30605: jataan tierekisteritiedostoon. Kirjaus ei sisällä tie- 30606: Yhteensä .............................................. . 3 535 toa käytetystä määrärahalähteestä. Kilometreinä 30607: ilmaistuna valmistui parannuskohteita v. 1991- 30608: 95 seuraavasti: 30609: 30610: 30611: Vuosi Rakentaminen Suuntauksen Rakenteen Kevyt 30612: (ei ramppeja) parantaminen parantaminen parantaminen 30613: 30614: 1991 ····································································· 120 386 339 1 310 30615: 1992 ····································································· 154 380 357 1568 30616: 1993 ····································································· 165 504 181 1 537 30617: 1994 ····································································· 106 378 203 1641 30618: 1995 ····································································· 96 304 257 1430 30619: 30620: 30621: 30622: Rakentamiseen sisältyy moottoriteitä keski- Perustienpidon tarvetta lisäävät Tielaitoksen 30623: määrin 34 km vuodessa ja moottoriliikenneteitä 6 mukaan lisääntyvä liikenne, nousevat ajoneuvo- 30624: km vuodessa. Kevyen liikenteen väyliä on painot ja turvallisuustavoitteet Rahoitustarpeen 30625: rakennettu n. 200 km vuodessa, useinkin muun kasvua pienentävät puolestaan päällysteiden pa- 30626: tien parantamisen tai rakentamisen yhteydessä. raneminen ja nastarenkaiden uusiminen, tehok- 30627: Hallinnollisin toimin yksityisteitä on muutettu kaat työmenetelmät ja organisaatio sekä oikein 30628: yleisiksi teiksi keskimäärin 85 km vuodessa. ajoitetut tierakenteiden parannustoimet Tielai- 30629: toksen arvioima määrärahatarve on n. 4 100 30630: Määrärahojen riittävyys. Tielaitoksen ar- Mmk vuodessa (valtion talousarvion määräraha 30631: vion mukaan tienpidon vuosittainen rahoitustar- v. 1996 oli 3 117 Mmk). 30632: ve on suhteellisen vakaa. Määrärahat ovat kui- Tiestön kehittämisinvestointien tarve on Tie- 30633: tenkin viime vuosina vähentyneet tuntuvasti. laitoksen mukaan pitkän aikavälin selvityksissä 30634: Siltojen ja teiden peruskorjauksia ja kehittämis- todettu tasaiseksi. Yhdyskuntarakenteen muutos 30635: hankkeita voidaan siirtää ja viivyttää. Menettelys- edellyttää suurilla kaupunkiseuduilla jatkuvaa 30636: tä seuraa kuitenkin tiestön rappeutumista ja en- yleisten teiden kehittämistä. Valtatieverkolla on 30637: tistä kalliimpaa perustienpitoa sekä kehittämis- lähinnä Etelä-Suomessa runsaasti tiejaksoja, jotka 30638: hankkeiden epätaloudellista toteutumista. ovat jo saavuttaneet tai saavuttavat lähivuosina 30639: 161 30640: 30641: voimaperäisten toimien tarverajan. Tielaitoksen tannusten huomioon ottamisesta. Liikenneminis- 30642: arvioima määrärahatarve on n. 1 600 Mmk vuo- teriö asetti työryhmän valmistelemaan ehdotusta 30643: dessa (valtion talousarvion määräraha v. 1996 oli Suomen viralliseksi kannanotoksi EU:n ministeri- 30644: 945 Mmk). neuvostossa. 30645: Yksivuotinen budjetointi ja erityisesti määrära- Vastaisuudessa tieliikenteen verotuksessa jou- 30646: hojen mitoitukseen liittyvä pysyvä epävarmuus duttaneen liikenneministeriön mukaan ottamaan 30647: vaikeuttavat Tielaitoksen mielestä pitkäjänteisen huomioon mm. EY:n pakokaasudirektiivi (70/ 30648: tiepolitiikan harjoittamista sekä monivuotisten 220/ETY) muutoksineen henkilö- ja pakettiau- 30649: projektien suunnittelua ja toteutusta. toille (88/77/ETY) ja sen muutokset raskaille 30650: Liikenneministeriön asettama työryhmä selvit- dieselajoneuvoille. Myös meludirektiivi (70/1571 30651: ti v. 1994-95 kaikkien liikenneverkkojen ylläpi- ETY) otettaneen huomioon ulkoisten vaikutus- 30652: to- ja kehittämistarvetta vuoteen 2010 asti. Selvi- ten arvioinnissa. 30653: tys julkaistiin kertomusvuonna liikenneministeri- Tielaitoksen arvion mukaan tieliikenteeltä ke- 30654: ön julkaisusarjassa (L 15/95) nimellä Suomen rätään Suomessa veroja ja maksuja huomattavasti 30655: liikenneinfrastruktuuri 2010. enemmän, kuin mitä tienpitoon käytetään. Suo- 30656: Työryhmä selvitti liikenneverkkojen rahoitus- messa perittävät polttoaineiden valmiste- ja ar- 30657: tarvetta neljän vaihtoehdon pohjalta. Vaihtoeh- vonlisäverot ovat EU:n huipputasoa, mikä nostaa 30658: dot olivat Tielaitoksen suunnitelman mukainen kuluttajahinnat korkeiksi. Myös autojen verotus 30659: taso, nykytaso sekä nykytasoa ylempi ja alempi on EU:n huippuluokkaa. Ympäristöhaitoista ve- 30660: taso. rotetaan pohtoaineista perittävän ympäristöve- 30661: Edellä esitetyt rahoitustarveluvut perustuvat ron muodossa. 30662: ensimmäiseen vaihtoehtoon. Valtiontaloudelli- Tieliikenteen ulkoisten vaikutusten vuoksi 30663: sista syistä liikenneministeriö selvitteli myös ny- kustannusvastaavuuden tarkka kiistaton tarkas- 30664: kytasoon perustuvaa liikenneverkkojen ylläpito- telu on Tielaitoksen mukaan vaikeaa. Tieliiken- 30665: ja kehittämissuunnitelmaa, jota käsiteltiin syksyl- teelle voidaan sälyttää kustannuksia esim. sai- 30666: lä 1995 hallituksen iltakoulussa. Liikenneministe- raanhoidosta yli vakuutuskorvausten ja maapoh- 30667: riö on ilmoittanut vievänsä sen vuoden 1996 jan käytöstä. Toisaalta tarkasteluun pitäisi ottaa 30668: kuluessa tarkistettuna hallituksen käsiteltäväksi. myös suuret yhteiskunnalliset ja taloudelliset 30669: Liikenneministeriön käsityksen mukaan val- hyödyt, joita koko maan kattava liikennejärjestel- 30670: tioneuvoston lähivuosien budjettikehyksiin laa- mä tuottaa. 30671: dittu rahoitusohjelma merkitsee liikenneverkko- Auto- ja polttoaineverojen harmonisointi ED- 30672: jen palvelutason osittaista heikentymistä. maissa saattaa lähivuosina aiheuttaa tuntuvia 30673: muutoksia tieliikenteen verotuksen rakentee- 30674: Kustannusvastaavuus. Liikenneministeriö seen Suomessa. Tielaitoksen mielestä Suomessa 30675: on teettänyt Valtion taloudellisen tutkimuskes- pitäisi pyrkiä kustannuksia vastaavaan teiden 30676: kuksen (VATT) tutkimukseen perustuvan arvion käytön hinnoitteluun. Maksujen tuotot tulisi koh- 30677: eri liikennemuotojen kustannusvastaavuuksista distaa liikenteeseen ja syntyvien haittojen korjaa- 30678: v. 1991, 1993 ja 1995. Tieliikenteen tuloina otet- miseen. 30679: tiin huomioon erityisverotulot ja menoina valtion Liikenneministeriössä ja Tielaitoksessa on 30680: ja kuntien tienpitomenot, liikenteen hallinta- ja suunniteltu rahoitusmalli, jossa tiehanke toteute- 30681: valvontamenot sekä ns. ulkoisten tekijöiden taan ja ylläpidetään teknisen vähimmäisikänsä 30682: (päästöt, melu ja onnettomuudet) aiheuttamat ajan yksityisellä rahoituksella. Tämän ns. jälkira- 30683: arvioidut menot. hoitusmallin mukaan tien valmistuttua valtio 30684: Kun ulkoisten tekijöiden aiheuttamat menot maksaa yksityiselle rakennuttajalle vähitellen ta- 30685: arvioitiin 8-9 mrd. mk:ksi vuodessa, oli tielii- kaisin investoinnista määritellyn hinnan korkoi- 30686: kenteen kustannusvastaavuus v. 1991 n. -7 neen sekä ylläpidosta liikennemäärään suhteute- 30687: mrd. mk (63 o/o), v. 1993 n. --4 mrd. mk (74 o/o) ja tut kustannukset. 30688: v. 1995 n. +2 mrd. mk (110 %). 30689: Liikenneministeriö on pyytänyt em. tutkimuk- 30690: sesta lausunnot n. 30 taholta ja jatkanut tarkaste- Lähivuosien määrärahatarpeet. Tielaitok- 30691: luun sisällytettävien tekijöiden ja kustannusvas- sen tieverkon ylläpidon ja kehittämisen keskeisiä 30692: taavuusmallien selvittelyä. tavoitteita ovat: 30693: EU:n komissio julkaisi kertomusvuoden syk- - tiestön hoidon ja kunnon säilyttäminen 30694: syllä nk. Vihreän kirjan liikenteen ulkoisten kus- nykyisellä tasolla 30695: 30696: 11 360240L 30697: 162 30698: 30699: - ruuhkautumisen kasvun estäminen ja eri- syillä perusteltu korkea polttoaineverotus, joka 30700: tyisesti viennin ja muun kansainvälisen liiken- on johtanut kansainvälisesti huippukalliiseen 30701: teen kannalta tärkeimmän tieverkon liikenteen polttoaineen kuluttajahintaan, ei ole kyennyt 30702: sujuvuuden turvaaminen sanottavasti vähentämään polttoaineen kulu- 30703: - liikenneturvallisuuden jatkuva parantami- tusta. Korkea polttoaineen hinta on kuitenkin 30704: nen ja tuntuva kustannuserä kuluttajille ja vaikuttaa 30705: - tienpidon ja liikenteen ympäristöhaittojen välillisesti muuta kulutuskysyntää heikentävästi. 30706: vähentäminen. Valtiontilintarkastajien mielestä tieliikenteen ve- 30707: Perustienpidon määrärahan käytöstä pääosa rotusta tulisi keventää niin pian, kuin se on 30708: on sidottua, esim. talvihoito, päällysteiden urau- valtiontaloudellisesti suinkin mahdollista. 30709: tumien estäminen, siltojen huolto, lauttaliiken- Tieliikennettä verotetaan Suomessa selvästi 30710: teen hoito ja ajoratamerkinnät Tielaitoksen mu- enemmän, kuin tienpitoon ja tiestön kehittämi- 30711: kaan vuoden 1996 n. 3 100 Mmk:n määrärahalla seen käytetään määrärahoja. Tilanne pysyy sa- 30712: karsinta kohdistetaan pienehköihin liikenneym- mana, vaikka huomioon otettaisiin kuntien tei- 30713: päristön parantamishankkeisiin taajamissa ja yk- den ja katujen pitoon ja rakentamiseen vuosit- 30714: sittäisissä tienkohdissa. Myös peruskorjauksista tain käyttämät runsaat 3 mrd. mk. Tielaitoksen 30715: tingitään, vaikkakin se kostautuu tulevaisuudes- määrärahoja on leikattu viime vuosina tuntu- 30716: sa. Tiestön kehittämisessä karsitaan kaikki pää- vasti, ja vuoden 1996 talousarvion mukaiset 30717: tieverkkoa alemman verkon kohteet ja päätiever- määrärahat jäivät noin viidenneksen pienem- 30718: kolla monia sujuvuutta edistäviä hankkeita lykä- miksi kuin Tielaitoksen arvioima tarve. Mikäli 30719: tään. asiantila jatkuu pysyvästi samanlaisena, on 30720: seurauksena tiestön rappeutuminen, onnetto- 30721: Tieliikenteen kustannusvastaavuuden täs- muuksien lisääntyminen ja tieliikenteen kan- 30722: mällinen määrittely ja mittaaminen on valtion- gertelu. 30723: tilintarkastajien käsityksen mukaan varsin vaa- Valtiontilintarkastajat katsovat, että kuvatun 30724: tiva ja vaikea tehtävä. Tieliikenteen ulkoisvaiku- kaltainen kehitys tulisi ehdottomasti torjua. Suo- 30725: tuksia, niin hyötyjä kuin haittojakin, lienee mi on harvaan asuttu maa, jossa hyvät liiken- 30726: mahdotonta arvioida rahamääräisesti riittävän neyhteydet ja liikenteen sujuvuus ovat ehdotto- 30727: luotettavasti, täsmällisesti ja tasapuolisesti. Mi- man tarpeellisia. Tiestön välttämättömät korja- 30728: käli kustannusvastaavuuslaskelmissa otetaan ukset käyvät sitä suuritöisemmiksi ja kalliimmik- 30729: huomioon ulkoisten haittatekijöiden (päästöt, si, mitä pitempään niitä joudutaan lykkämään. 30730: melu, onnettomuudet ja maisemavauriot) raha- Perusliikenneyhteyksien rappeutuminen aiheut- 30731: määräiset vaikutukset, on tasapuolisuuden taa lisäongelmia kansantalouden toiminnalle ja 30732: vuoksi syytä arvioida myös tieverkon ja -liiken- heikentää osaltaan maamme kansainvälistä kil- 30733: teen tuottamat kansan- ja yksityistaloudelliset pailukykyä. Olemassaolevaa pääomakantaa tu- 30734: sekä yhteiskunnan hyödyt. Nämä ovat erittäin lisi huoltaa ja ylläpitää ennen muita, vähem- 30735: suuria, sillä nykyaikainen talouselämä ja yhteis- män tärkeitä rahoitustarpeita. 30736: kuntarakenne perustuvat ratkaisevasti hyvän Tiestön kehittäminen on vallitsevassa työttö- 30737: tieverkon ja sujuvien tieliikenneyhteyksien va- myystilanteessa suotavaa julkisten investointien 30738: raan. kysyntä- ja kerroinvaikutusten vuoksi. Valtionti- 30739: Tieliikenteen ja ajoneuvojen verotus on Suo- lintarkastajien mielestä ns. jälkirahoitusmalli 30740: messa korkeaa, kun vertailukohteita ovat muut tulisi ottaa käyttöön rahoitettaessa uusia tienra- 30741: OECD- tai EU-maat. Tieliikenteen huippukireä kennushankkeita, koska se jakaa valtiontalou- 30742: verotus perustuu pääosin fiskaalisiin syihin, ja dellisen rasituksen huomattavasti pidemmälle 30743: ne ovat 1990-luvulla saaneet entistäkin suurem- ajanjaksolle kuin perinteinen suora budjettira- 30744: man merkityksen. hoitus. 30745: Vaikka tieliikenteen ja ajoneuvojen ankara 30746: verotus saattaakin olla perusteltua valtiontalou- 30747: dellisista syistä, sillä on myös kielteisiä vaikutuk- 30748: sia. Korkeat ajoneuvoverot ovat omiaan hidasta- Liikenneministeriön tukipolitiikka 30749: maan autokannan uusiutumista, mikä johtaa 30750: ympäristöpäästöjen kasvuun ja heikkoon Liikenneministeriön hallinnonalalla elinkei- 30751: liikenneturvallisuuteen. Suomen autokanta on notoiminnalle, kunnille ja puolueiden lehdistölle 30752: tätä nykyä EU-maiden vanhimpia. Ympäristö- maksetut tuet olivat v. 1991-95: 30753: 163 30754: 30755: Mmk Mom. 31.32.40 Mom. 31.32.41 Yhteensä 30756: Pien- Lastialusten 30757: 1991 ······················································ 1371 tonniston korkotuki 30758: 1992 ······················································ 1387 korko- 30759: 1993 ······················································ 1160 avustus 30760: 1994 ······················································ 1009 Mmk 30761: 1995 ······················································ 975 1991 ...... 57,0 2,9 59,9 30762: 1992 ...... 76,6 6,1 32,4 115,1 30763: 1993 ······ 50,2 16,4 70,1 136,7 30764: Valtion vuoden 1996 talousarviossa tukien 1994 ...... 35,4 21,0 85,4 141,8 30765: yhteismäärä oli 789 Mmk. 1995 ...... 27,2 22,5 95,5 145,2 30766: Tuet ovat olleet liikenneministeriön mukaan 30767: pääosin harkinnanvaraisia, ja niistä on päätetty 30768: vuotuisissa talousarvioissa. Tuet ovat kohdistu- 30769: neet enimmäkseen elinkeinotoimintaan. Kunnil- Merenkulun yritysluet ovat liikenneministe- 30770: le on maksettu teiden ja tasoristeysten rakenta- riön mielestä täyttäneet asetetut tavoitteet tyydyt- 30771: mistukea, jonka maksaminen päättyi kertomus- tävästi. Suomen kauppalaivasto väheni v. 1984- 30772: vuonna, sekä vähäistä satamien rakentamis- ja 87 ulosliputusten seurauksena 0,8 miljoonaan 30773: korkotukea (yhteensä 6---7 Mmk vuodessa). bruttotonniin, mutta kertomusvuoden lopussa se 30774: Helsingin kaupungille on maksettu metroavus- oli runsaat 1,5 miljoonaa tonnia. Ulkomaanlii- 30775: tusta (kertomusvuonna 23 Mmk), jonka maksa- kenteessä toimivien alusten luku nousi vastaa- 30776: minen päättyy v. 1999 itämetron valmistuessa. vasti n. 100:sta n. 130:een. Pääosa aluksista oli 30777: jäävahvistettua tonnistoa. Suomalaisen tonniston 30778: Merenkulun yritystuet. T u k i e n p e - osuus ulkomaankaupan merikuljetuksista oli 30779: r u s t e e t j a t a v o i t t e e t. Suomessa me- kertomusvuonna 40,6 %. Tuonnissa osuus oli 30780: renkulun yrityslukien perusteet vastaavat liiken- 49 % ja viennissä 32 %. 30781: neministeriön mukaan muiden EU- ja OECD- Liiketaloustieteellisen tutkimuslaitoksen laati- 30782: maiden tukien perusteluja. Halvan ulkomaisen massa merenkulun yrityslukien vaikutuksia kos- 30783: kilpailun, ns. mukavuuslippumaat, aiheuttaman kevassa selvityksessä (liikenneministeriön julkai- 30784: ulosliputuksen vuoksi kauppalaivastot ovat pie- suja L 22/95) on todettu, että tukitoimet ovat 30785: nentyneet teollisuusmaissa. Merenkulun tukien lisänneet Suomen lastialustonnistoa. 30786: tarkoituksena on tasoittaa kustannuseroja ja eh- Liikenneministeriö pitää tukitoimia tarkoituk- 30787: käistä alusten siirtäminen ulkomaisten lippujen senmukaisina. Tuet ovat edistäneet kauppalai- 30788: alle. Suomessa tuen perusteena on myös suoma- vaston maamme olosuhteissa tarpeellisen tonnis- 30789: laisten merenkulkijoiden työllistäminen, jotta ton uusiutumista ja kehittymistä sekä turvanneet 30790: merenkulun ammattitaito ja osaaminen pysyvät alusten kilpailukyvyn Euroopan liikenteessä. 30791: maassa. Tuen kohteena olleet alukset ovat hoita- Merenkulkijoiden palkoista pidätettyjen enna- 30792: neet ulkomaankaupan kuljetuksia. koiden ja työnantajan maksamien sosiaa- 30793: Varustamojen korkotukilainojen ja pienton- liturvamaksujen palauttaminen varustamolle on 30794: niston korkoavustusten tavoitteena on liikenne- liikenneministeriön mukaan tarkoituksenmu- 30795: ministeriön mukaan ollut suomalaisen tonniston kaista, koska alus tuottaa saamansa verotuen. 30796: uusiutumisen edistäminen. Samalla on pyritty Suomalaiset tuet vastaavat liikenneministeriön 30797: edistämään ympärivuotiseen liikenteeseen so- mukaan kohtuullisesti muiden ED-maiden tukia. 30798: veltuvien jäävahvisteisten alusten hankintoja. Edellä mainitun tutkimuksen (L 22/95) mu- 30799: Huoltovarmuuden tavoitteista annetun valtio- kaan Suomen merenkulun yritysluet eivät vinou- 30800: neuvoston päätöksen (1440/95) mukaisesti ulko- la eri kuljetusmuotojen eivätkä suomalaisten ja 30801: maankaupan kuljetusten turvaamiseksi Suomes- ulkomaisten varustamojen välistä kilpailua, kos- 30802: sa ylläpidetään riittävää täällä rekisteröityä jää- ka käytännössä kaikissa kilpailijamaissa joko tu- 30803: vahvisteista aluskalustoa. etaan varustamoja tai käytetään halpaa ulkomais- 30804: M a k s e t u t t u e t v a i k u t u k s i n e e n. ta työvoimaa aluksilla. EU:n komission selvityk- 30805: Merenkulun yritystukia (mom. 31.32.40, Lasti- sen KOM (95)383 mukaan suomalaisten alusten 30806: alusten hankintojen tukeminen ja mom. miehityskustannukset ovat keskimääräisiä tai 30807: 31.32.41, Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluet- korkeita EU:ssa. Ilman merenkulun tukia suoma- 30808: teloon merkittyjen alusten kilpailuedellytysten laisten laivojen kustannukset olisivat liikennemi- 30809: turvaaminen) maksettiin v. 1991-95 seuraavasti: nisteriön mukaan korkeimmat EU:n alueella. 30810: 164 30811: 30812: Liikenneministeriö pitää epäkohtana sitä, että erä valtiontaloudessa. Tämä osoittaa, että alan 30813: merenkulun tuesta päätetään vuosittain valtion tuotto- ja kustannuskehitys ovat epätasapainos- 30814: talousarviossa. Tämä vaikeuttaa varustamojen sa. 30815: toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua. Muissa Valtio on ottanut käytännössä vastuun alan 30816: Pohjoismaissa merenkulkua koskevat päätökset yritysten toiminnan jatkumisesta. Tuki hämärtää 30817: ovat liikenneministeriön mukaan pitkäjänteisiä. yritysriskin lopullisen kantajan samalla, kun se 30818: Uusia korkotukilainoja ei v. 1996 myönnetty. täyttää valtiontalouden kannalta ns. menoauto- 30819: Pientonnistan korkotuen tarve poistuu käytän- maatin tunnusmerkit. Tuki ei ole omiaan kannus- 30820: nössä 1990-luvun loppuun mennessä. Koska tut- tamaan yrityksiä rahoitusrakenteensa tervehdyt- 30821: kimuksessa (L 22/95) on todettu, että ainakin tämiseen. 30822: lyhyellä aikavälillä ns. rinnakkaisrekisterituesta VTV:n mielestä liikenneministeriön tulisi pitää 30823: (laki ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta tukia poikkeuksina ja väliaikaisina ja edistää 30824: 1707/91) aiheutuva meno on valtiolle pienempi merenkulun sopeutumista muuttuneeseen kil- 30825: kuin valtion sen seurauksena saamien tulon- pailutilanteeseen. Liikenneministeriön pitäisi ot- 30826: lisäysten ja menosäästöjen summa, ei tuen leik- taa huomioon valtiontaloudelliset näkökohdat 30827: kausta voida liikenneministeriön mielestä perus- merenkulkupoliittisten ohjelmien ja kannanotto- 30828: tella ainakaan valtiontalouden menojen vähentä- jen valmistelussa. 30829: misen näkökulmasta. Vaikka valtiovarainministeriö on lähtenyt lii- 30830: Euroopan yhteisöjen komissio sai vuoden kenneministeriölle vahvistamissaan budjettike- 30831: 1996 maaliskuussa valmiiksi merenkulkupoliitti- hyksissä siitä, että merenkulun tuet poistetaan 30832: sen selonteon, jossa katsotaan edelleen tarpeelli- asteittain, tuet ovat tosiasiassa vuosittain kasva- 30833: siksi tukitoimet varustamoille kansallisten lippu- neet tai ainakin säilyneet ennallaan. Vastaavat 30834: jen alla purjehtivien kauppalaivojen ja kansal- leikkaukset on kohdennettu hallinnonalan mui- 30835: listen merenkulkijoiden työpaikkojen säilyttämi- hin määrärahoihin. Valtiovarainministeriön mu- 30836: seksi. kaan merenkulkumaksuja tulee pitkällä aikavä- 30837: Pitkällä aikavälillä Suomen tulee liikennemi- lillä korottaa asteittain täyden kustannusvastaa- 30838: nisteriön mielestä vaikuttaa EU:ssa niin, että jä- vuuden saavuttamiseksi. Myös VTV on katsonut, 30839: senmaiden merenkulkupoliittisia ratkaisuja har- että maksujen tulisi nykyistä paremmin vastata 30840: monisoidaan ja että tukipolitiikasta voidaan as- merenkulkuviranomaisen toiminnasta aiheutu- 30841: teittain luopua parantamalla ED-maiden kauppa- via kustannuksia. 30842: laivastojen kilpailukykyä muilla toimilla. 30843: Merenkulkuelinkeinon tuke- 30844: mista koskeva ta r k a s t u s. Valtion- Viestinnän julkinen tuki. S a n o m a 1e h - 30845: talouden tarkastusvirasto (VTV) on suorittanut d i s t ö n tuki. Momentilla 31.55.41, Sanoma- 30846: merenkulkuelinkeinon tukemista koskevan tar- lehtien tuki oli kertomusvuonna käytettävissä 80 30847: kastuksen ja antanut siitä tarkastuskertomuksen Mmk. Perustelujen mukaan määrärahaa sai käyt- 30848: (n:o 117/54/93) 30.12.1994. tää valtioneuvoston erikseen määräämin ehdoin 30849: Tarkastuskertomuksessa on todettu mm. seu- avustusten maksamiseen sanomalehtien kulje- 30850: raavaa: tus-, jakelu- ja muiden kustannusten alentami- 30851: Merenkulkua ei ole perusteltua eikä juuri seksi, sanomalehdistön kehittämishankkeisiin 30852: mahdollistakaan esim. tukemistarkoituksessa sekä uutis- ja tietotoimistojen toiminnan tukemi- 30853: tarkastella itsenäisenä elinkeinona Suomessa. seen. Määrärahasta oli 35 Mmk varattu puoluei- 30854: Alan toiminnan laajuuteen ja tukien nopeaan den lehdistön tukemiseen ja Ahvenanmaan maa- 30855: kasvuun nähden merenkulun avustusluonteinen kunnalle tiedotustoiminnan tukemiseen. 30856: tukeminen on varsin huomattavaa. Merenkulun Ensin mainittua ns. valikoivaa lehdistötukea 30857: tukeminen ei VTV:n mielestä ole erityisen perus- jaettiin kertomusvuonna 45 Mmk, josta 41,15 30858: teltua niukkojen rahoitusresurssien vallitessa, Mmk sanomalehdistölle ja 3,85 Mmk uutis- ja 30859: koska se aikaansaa vain vähän kerrannaisvaiku- tietotoimistoille. Tukea myönnettiin 44 sanoma- 30860: tuksia muuhun kansantalouteen. lehdelle ja viidelle uutis- tai tietotoimistolle. Sa- 30861: Aiemmin ilman valtion suoraa tukea toiminut nomalehtien kehittämishankkeisiin ei myönnetty 30862: ala on viime vuosina ajautunut ahdinkoon ja tukea. 30863: tullut riippuvaksi käytännössä pysyvästä käyttö- Valtioneuvosto on antanut päätöksen tuen 30864: pääomarahoituksen luonteisesta ns. rinnakkais- jakoperusteista (153/88, muut. 225/89). Tukiha- 30865: rekisterituesta, joka on uusi ja merkittävä meno- kemukset käsitteli parlamentaarisesti kokoon- 30866: 165 30867: 30868: pantu lehdistötukilautakunta, ja valtioneuvosto seen. Perusteina olivat mm. yritystukien vähentä- 30869: päätti tuen jakamisesta lautakunnan esityksen mistarve ja postilaitosten hyvä taloudellinen tu- 30870: mukaisesti. los. 30871: Jälkimmäistä ns. parlamentaarista tukea Momentilla 31.55.44, Sanomalehtien yhteisja- 30872: myönnettäessä noudatettiin vastaavia periaattei- kelun tuki oli kertomusvuonna käytettävissä 17 30873: ta kuin puoluelain (27/73) 9 §:n mukaisten avus- Mmk. Perustelujen mukaan määrärahaa sai käyt- 30874: tusten jakamisessa. Käytännössä avustukset tää avustusten maksamiseen yhteisjakeluihin 30875: myönnettiin kansanedustajien lukumäärän pe- osallistuvien sanomalehtien sekä yhteisjakeluita 30876: msteella. Kertomusvuonna pidettyjen eduskun- järjestävien jakeluorganisaatioiden yhteiskustan- 30877: tavaalien vuoksi tuki jaettiin erikseen ajalle 1.1.- nuksiin sekä yhteisjakeluun liittyviin kehittämis- 30878: 31.3.1995 silloisten kansanedustajapaikkojen hankkeisiin. 30879: mukaan ja ajalle 1.4.-31.12.1995 muuttuneen Kertomusvuonna tukea maksettiin 60:lle yh- 30880: tilanteen mukaisesti. Määrärahasta jaettiin 34,475 teisjakelua järjestäneelle tai yhteisjakeluun osal- 30881: Mmk, joten jakamatta jäi 0,525 Mmk. Iistuneelle organisaatiolle. Tavoitteena oli jär- 30882: Sanomalehdistöä tuetaan liikenneministeriön keistää lehtien varhaisjakelua ja resurssien käyt- 30883: mukaan moniarvoisen ja monipuolisen tiedon- töä. Liikenneministeriön mukaan tavoite saa- 30884: välityksen ja sananvapauden edistämiseksi. Vali- vutettiin, sillä sanomalehtien yhteiset ja kaikille 30885: koiva tuki kohdistetaan heikossa taloudellisessa lehdille avoimet varhaisjakelujärjestelmät ovat 30886: asemassa oleville sanomalehdille. Uutis- ja tieto- vakiinnuttaneet asemansa. Tukea maksettiin 30887: toimistojen tukea myönnettäessä on tarkasteltu sekä jakelun järjestäjille, kuten lehtiyhtiöt ja eril- 30888: hakijan toiminnan laajuutta ja taloudellista tilan- liset jakeluo~ganisaatiot ml. Suomen Posti Oy ja 30889: netta. Puolueet ovat jakaneet parlamentaarisen Posten på Aland, että jakeluun osallistuneille 30890: tuen lehdistölleen omilla pemsteillaan. Liikenne- sanomalehdille. Liikenneministeriö valvoi tuen 30891: ministeriö seuraa tuen käyttöä tilitysten avulla. käyttöä. Tuki ei vääristänyt liikenneministeriön 30892: Jaetulla tuella ei ole liikenneministeriön mie- mielestä kilpailua, koska sitä jaettiin kaikille ha- 30893: lestä kilpailua vinoottavia vaikutuksia. ED-jäse- kijoille yhtäläisillä perusteilla. 30894: nyys ei vaikuta tuen myöntämiseen. Sanomalehtien yhteisjakelun tukeen tarkoitet- 30895: Valtion talousarviossa vuodelle 1996 esitetty tua määrärahaa ei esitetty valtion vuoden 1996 30896: määräraha oli sama kuin kertomusvuonna. Uu- talousarvioon. 30897: tis- ja tietotoimistoille ei enää myönnetä tukea. M u u v i e s t i n n ä n t u k i. Momentilla 30898: Liikenneministeriö esittänee määrärahan pienen- 31.55.52, Valtionapu televisio-ohjelmien välitys- 30899: tämistä tulevina vuosina. kustannuksiin Suur-Tukholman alueella oli ker- 30900: Momentilla 31.55.42, Lehtien maaseutujake- tomusvuonna käytettävissä 5 Mmk. Tuki mak- 30901: lun korvaus oli kertomusvuonna käytettävissä 98 settiin Yleisradio Oy:lle Suomen televisio-ohjel- 30902: Mmk. Lisätalousarviossa määräraha puolitettiin mien välittämisestä Suur-Tukholman alueella. 30903: 49 Mmk:ksi. Pemstelujen mukaan määrärahaa Kustannuksia syntyi mm. signaalin siirtokustan- 30904: voitiin käyttää korvauksen maksamiseen posti- nuksista Suomesta Ruotsiin sekä tarvittavan 30905: tointa haitaville yhteisöille kannattamattomasta henkilöstön palkkakuluista. Tuella haluttiin 30906: lehtien jakelusta lähinnä maaseudulla. Korvausta edistää suomalaisten televisio-ohjelmien le- 30907: maksettiin Suomen Posti Oy:lle 48,5 Mmk ja viämistä ja tarjota suomenkielistä yleisradiopal- 30908: Posten på Ålandille 0,5 Mmk. velua Ruotsissa. 30909: Määrärahaa sai käyttää vain kannattamatto- Määrärahaa ei esitetty valtion vuoden 1996 30910: masta lehtien jakelusta aiheutuneiden kustan- talousarvioon. Vastedes toimintakustannukset 30911: nusten kattamiseen. Tuen myöntäminen edellyt- kattaa Yleisradio Oy. 30912: ti, että maaseutu- tai haja-asutusalueen jakelu oli Momentilla 31.55.53, Valtionapu Yleisradio 30913: avointa kaikille lehdille, että jakelun hinnoittelu Oy:n Kruunupyyn lähetysaseman rakentamiseen 30914: perustui yhtenäishinnoitteluun koko maassa tai oli kertomusvuonna käytettävissä 3 Mmk. Tuki 30915: laajahkolla valtakunnan osa-alueella ja että hin- maksettiin Yleisradio Oy:lle Ruotsin televisio- 30916: nat olivat julkisia. Liikenneministeriö valvoi kor- ohjelmien katselumahdollisuuksien parantami- 30917: vauksen käyttöä. Käytännössä korvaus hillitsi seksi välttämättömien rakennus- ja laiteinves- 30918: haja-asutusalueille jaettujen lehtien postimaksu- tointien rahoittamiseksi Pohjanmaalla. Tavoittee- 30919: jen hintojen nousua. na oli uuden lähetinmaston rakentaminen Kruu- 30920: Valtion vuoden 1996 talousarvioon ei esitetty nupyyhyn. Yleisradio Oy käynnisti kertomus- 30921: määrärahaa lehtien maaseutujakelun korvauk- vuonna maston rakennushankkeen. 30922: 166 30923: 30924: Hankkeeseen varattiin yhteensä 6 Mmk v. alueen ulkopuolisen liikenteen osuus oli n. 50 30925: 1993-95. Määrärahaa ei esitetty valtion vuoden Mmk. Määrärahalla ostettiin pääkaupunkiseu- 30926: 1996 talousarvioon. dun lähiliikenteessä 242 päivittäistä junavuoroa 30927: ja muualla maassa 137 junavuoroa. Lähiliiken- 30928: Joukkoliikenteen tukeminen. Momentin teessä matkusti 9 miljoonaa ja muualla maassa 30929: 31.57.61, Joukkoliikenteen palvelujen osto ja 5,5 miljoonaa matkustajaa vuodessa. 30930: kehittäminen määräraha kohdistetaan kaikkien Keskimääräinen oston kokonaishinta oli lähi- 30931: väestöryhmien käytettävissä olevan joukkolii- liikenteessä n. 35,00 mk kilometriä kohti ja netto- 30932: kenteen ja julkisten liikennepalvelujen kehittä- hinta 17,50 mk kilometriä kohti ja muussa liiken- 30933: miseen. Tukea on käytetty erityisesti joukkolii- teessä n. 33,00 mk kilometriä kohti ja nettohinta 30934: kenteen pemspalvelujen ostoon. 19,50 mk kilometriä kohti. Keskimäärin matkus- 30935: Liikenneministeriön mukaan valtioneuvoston tajia oli ostetussa junaliikenteessä vuoroa kohti 30936: vuosiksi 1997-99 vahvistamat budjetin määrära- n. 100. 30937: hakehykset merkitsevät alustavasti joukkoliiken- Ostetut junavuorot palvelivat ensisijaisesti 30938: teen tuen vähenemistä 150 Mmklla eli n. alueellisia pemsyhteyksiä. Pääkaupunkiseudun 30939: 30 o/o:lla. Tuen väheneminen aiheuttaisi sekä lin- YTV-alueen ulkopuolisessa junaliikenteessä tar- 30940: ja-auto- että rautatieliikenteen tarjonnan supistu- jottiin markkinapemsteista korkeampaa palvelu- 30941: misen ja palvelutason heikkenemisen erityisesti tasoa Helsinkiin suuntautuvan henkilöautolii- 30942: harvaan asutuilla alueilla. kenteen vähentämiseksi. 30943: L i n j a - a u t o 1 i i k e n n e p a 1 v e 1 u t. Liikenneministeriö osti myös pemspalvelun- 30944: Liikenneministeriö käytti kertomusvuonna linja- luonteista lentoliikenteen kevytreittiliikennettä 30945: autoliikennepalvelujen ostoon n. 213 Mmk. Ker- n. 2,5 Mmklla Pohjois-Suomen yhteysverkoston 30946: tomusvuoden kesäkuussa tehdyssä rahoitus- täydentämiseksi. Matkustajia tässä liikenteessä 30947: järjestelmän uudistuksessa siirryttiin palvelujen olin. 12 000. 30948: ostomenettelyyn, joka mahdollisti kilpailuttami- Joukkoliikenteen kehittämi- 30949: sen entistä paremmin. Järjestelmä yhteensovitet- n e n. Liikenneministeriö käytti kertomusvuonna 30950: tiin ED-säädösten kanssa. joukkoliikenteen kehittämiseen 20 Mmk. Tuki 30951: Valtion ja kuntien työnjakoa selkiytettiin. Val- suunnattiin mm. tutkimukseen, suunnittelun tu- 30952: tio vastaa nyttemmin alueellisesta mnkoliiken- kemiseen kunnissa, telematiikkaan, informaatio- 30953: teestä ja kunnat täydentävästä liikenteestä. Kau- järjestelmiin ja joukkoliikennevälineiden vams- 30954: pungeille myönnettiin kaupunkiliikenteen val- tamiseen vammaisten tarpeita vastaaviksi. Suomi 30955: tionapua enintään 50 o/o kustannuksista. Kaupun- oli liikenneministeriön mukaan kehittämistyön 30956: git voivat käyttää valtionapua palveluostoihin seurauksena joillakin sektoreilla maailman kärki- 30957: sekä kaupunki- ja seutulippujen tukemiseen. maiden joukossa. 30958: Määrärahalla ostettiin n. 6 000 päivittäistä vuo- Henkilöliikenteen säästötyö- 30959: roa, joilla kulki 30 miljoonaa matkustajaa vuo- r y h m ä. Liikenneministeriö asetti kertomus- 30960: dessa. Vuoroa kohden matkustajia oli keskimää- vuoden huhtikuussa työryhmän selvittämään, 30961: rin n. 20. Ostettu linja-autoliikenne jakautui tasai- onko mahdollista saada valtiontaloudellisia sääs- 30962: sesti kautta maan. Uuteen ostomenettelyyn siirty- töjä parantamalla eri ministeriöiden pääluokkien 30963: minen onnistui liikenneministeriön mukaan hy- kautta henkilöliikenteeseen kohdentuvan 30964: vin. Keskimääräinen oston kokonaishinta oli n. valtionrahoituksen koordinointia tai siirtämällä 30965: 6,50 mk kilometriä kohden ja nettohinta n. 3,20 em. rahoitus kokonaan liikenneministeriön pää- 30966: mk kilometriä kohden. Linja-autoliikenteen sub- luokkaan. Työryhmän tuli arvioida myös muita 30967: ventioaste oli liikenneministeriön mukaan koh- säästömahdollisuuksia. Työryhmässä oli edustus 30968: tuullinen. liikenneministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysmi- 30969: Kunnat käyttivät ostettuja linja-autovuoroja nisteriöstä, opetusministeriöstä ja valtiovarain- 30970: mm. koulukuljetuksiin. Vuorot palvelivat myös ministeriöstä sekä Suomen Kuntaliitosta. 30971: työmatka- ja asiointiliikennettä sekä kaukoliiken- Kertomusvuoden kesäkuussa valmistuneessa 30972: teen liityntäliikennettä. Määrärahalla luotiin seu- mietinnössään työryhmä arvioi, että olisi mah- 30973: tulippu 15 kaupunkiseudulle, mikä lisäsi joukko- dollista säästää 50--100 Mmk palvelutasoa hei- 30974: liikenteen kysyntää. kentämättä nykyjärjestelmän puitteissa. Työryh- 30975: J u n a 1 i i k e n n e p a 1 v e 1 u t. Liikennemi- män teettämien konsulttiselvitysten mukaan 30976: nisteriö käytti kertomusvuonna junaliikenneos- määrärahojen keskittämisellä voitaisiin päästä 30977: toihin 251 Mmk. Pääkaupunkiseudun YTV- mahdollisesti jopa 150 Mmkn säästöihin. Kun- 30978: 167 30979: 30980: tien säästömahdollisuudet arvioitiin valtiota suu- vat saavutettavissa muin toimin. Lähivuosina 30981: remmiksi. tämä ei näytä olevan mahdollista. Vaihtoehtoja 30982: Työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen määrä- tukitoimille tulee siitä huolimatta tavoitella sekä 30983: rahojen keskittämisestä. Tavoiteltavasta liikenne- kotimaisin että kansainvälisin keinoin. 30984: järjestelmästä saavutettiin sen sijaan yksimieli- Nykyisen ja pitkälle tulevaisuuteen yltävän 30985: syys. Työryhmän mietinnön oltua hallinnon ke- valtiontalouden rahoitusvajeen vuoksi valtion 30986: hittämisen ministerityöryhmässä kertomusvuo- subventioita on pyrittävä karsimaan niin paljon, 30987: den syksyllä liikenneministeriö asetti jatkotyötä kuin suinkin on mahdollista. Vaikka liikennemi- 30988: varten uuden työryhmän marraskuussa 1995. nisteriön hallinnonalan tukimäärärahoja on- 30989: Tämän työryhmän määräaika päättyi kesäkuussa kin leikattu vuodesta 1992lähtien yli 40%, on 30990: 1996. valtiontilintarkastajien mielestä tukia edelleen 30991: mahdollista supistaa. Valtiontilintarkastajat yh- 30992: Liikenneministeriön hallinnonalan avustus- tyvät Valtiontalouden tarkastusviraston näke- 30993: luonteiset tuetperustuvat valtiontilintarkastajien mykseen, jonka mukaan valtiontaloudelliset nä- 30994: mielestä sinänsä hyväksyttäviin ja asianmukai- kökohdat pitäisi ottaa huomioon mm. merenkul- 30995: siin tavoitteisiin. Tuilla tavoitellaan mm. huolto- kupoliittisten ohjelmien valmistelussa. 30996: varmuuden saavuttamista merikuljetuksissa ja Tukipolitiikassa tulee valtiontilintarkastajien 30997: merenkulkualan kotimaisen työllisyyden ylläpi- mielestä keskittyä olennaiseen niin tukien suun- 30998: toa, moni- ja tasapuolisen uutisvälityksen ja tamisessa kuin niiden mitoituksessa. Karsinnas- 30999: joukkotiedotuksen turvaamista sekä joukkolii- ta koituvat haitat tulee saada mahdollisimman 31000: kenteen käytön edistämistä ja tasapuolista saa- pieniksi. Vaihtoehtoisten leikkausten vaikutukset 31001: vutettavuutta maan eri osissa. Nämä tavoitteet on syytä selvittää tarkoin tukitoimien terveen 31002: markkinamekanismi saavuttaa vallitsevissa kil- ytimen löytämiseksi ja säilyttämiseksi. Tukien 31003: pailu- ja ympäristöoloissa vain heikosti tai ei käyttöä voidaan järkeistää mm. keskittämällä 31004: lainkaan. niitä poikkihallinnollisesti ja sovittamalla eri ta- 31005: Mainittujen syiden vuoksi valtiontilintarkas- voitteita yhteen nykyistä tehokkaammin. Pääl- 31006: tajat katsovat, ettei liikenneministeriön hallin- lekkäisyydet on karsittava selvitys-ja yhdistämis- 31007: nonalan tukitoimista ole mahdollista eikä perus- toimin. Tukipolitiikan perustana olevia tavoittei- 31008: teltua luopua kokonaan. Tuet voitaisiin poistaa ta täytyy lisäksi tarkistaa valtiontalouden lähi- 31009: täysin vain siinä tapauksessa, että tavoitteet olisi- vuosien voimavarojen edellyttämällä tavalla. 31010: 31011: 31012: Muut huomiot: 31013: Valtiontilintarkastajat viittaavat vuodelta sen suuntaamista radanpitoon rataverkon on- 31014: 1993 antamassaan kertomuksessa toteamaansa gelmien, kuten esim. VR Oy.·n uuden kaluston 31015: rataverkon kunnossapito- ja uusimistatpeeseen vajaakäytön välttämiseksi. 31016: ja edellyttävät edelleen asianmukaisen rahoituk- 31017: 168 31018: 31019: 31020: 31021: 31022: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 31023: 31024: Kauppa- ja teollisuusministeriön sekä syntä ei perustu lakiin tai asetukseen siten, että 31025: sen alaisten virastojen ja laitosten suorite antaisi oikeuden johonkin, mikä muuten 31026: maksullinen toiminta ei olisi sallittua tai mahdollista, on kyseessä 31027: liiketaloudellisesti hinnoiteltu suorite (mark- 31028: kinasuorite). 31029: Tarkastuksen lähtökohtia. Vuoden 1994 Julkisoikeudellisesta suoritteesta perittävän 31030: kertomuksessaan (s. 70--71) valtiontilintarkasta- maksun suuruuden tulee vastata suoritteen tuot- 31031: jat toivat esiin niitä havaintoja, joita oli syntynyt tamisesta aiheutuneita kokonaiskustannuksia 31032: Valtiontalouden tarkastusviraston vuositilintar- (omakustannusarvo). Maksuperustelaki mahdol- 31033: kastuskertomuksista vuodelta 1994. Tarkastusvi- listaa kuitenkin omakustannusarvosta poikkea- 31034: raston vuositilintarkastusohjeen perusteella vuo- van hinnoittelun. Yhden tai useamman viran- 31035: sittaisessa tilintarkastuskertomuksessa voidaan omaisen samanlaatuisista suoritteista voidaan 31036: antaa lausuma "talousarviota ja sen soveltamista määrätä samansuuruinen, kiinteä maksu silloin- 31037: koskevia keskeisiä säädöksiä on noudatettu", jos kin, kun suoritteiden tuottamisesta aiheutuvat 31038: tarkastuksen perusteella ei tule esiin olennaista kustannukset poikkeavat toisistaan. Joillakin 31039: huomautettavaa seuraavilla alueilla. tilivirastoilla saattaa niiden maksupäätösten mu- 31040: - On pysytty talousarvion puitteissa, ja varo- kaan olla oikeus erityisistä syistä julkisoikeudel- 31041: jen käyttö sekä tulojen perintä on ollut talousar- listen suoritteiden hinnoitteluun alle omakustan- 31042: vion perustelujen mukaista. nusarvon tai jättää maksu kokonaan perimättä. 31043: - Toiminnassa on noudatettu keskeisiä ta- Maksuperustelaki mahdollistaa myös erityisestä 31044: loudenhoidon säännöksiä ja määräyksiä. syystä omakustannusarvoa korkeamman mak- 31045: Varainhoitovuodelta 1994 annetuissa 101 tilin- sun määräämisen. 31046: tarkastuskertomuksessa on tältä osin 41 tiliviras- Liiketaloudellinen suorite hinnoitellaan liike- 31047: ton kohdalla jouduttu em. lausuman suhteen taloudellisin perustein, jolloin tuotoilla tulee kat- 31048: esittämään varaumia, ja 60 kertomusta on tästä taa vähintään toiminnan kustannukset ja toimin- 31049: laillisuustarkastuksen näkökulmasta puhtaita. taan oman pääoman ehdoin sijoitetulle pääomal- 31050: Varaumista suurin osa eli 27 koskee maksullisen le asetettava tuottovaade. Liiketaloudellinen 31051: toiminnan kannattavuuden seurantaa tai siihen kannattavuustavoite pyritään toteuttamaan jous- 31052: liittyviä kirjausmenettelyjä. tavalla hinnoittelulla siten, että kustannusten li- 31053: Koska maksullisen toiminnan järjestelyissä säksi hinnoittelussa otetaan huomioon myös ky- 31054: näytti olleen runsaasti huomautettavaa, valtionti- syntä ja kilpailijat. Tavoitteena on maksullisen 31055: lintarkastajat ovat jäljempänä yksityiskohtaisesti toiminnan kokonaiskannattavuus, joten esim. 31056: tarkastelleet maksullisen toiminnan järjestelyjä alennusten myöntäminen on mahdollista harkin- 31057: kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla. nan mukaan. Valtion talousarviossa voidaan kui- 31058: tenkin osoittaa määräraha markkinasuoritteiden 31059: Nykyinen lainsäädäntö. Uusi maksuperus- hintojen alentamiseksi. Tällöin tilivirastoilla on 31060: telaki (150/92) tuli voimaan 1.3.1992. Laissa suo- hyväksyttävä peruste markkinasuoritetuotannon 31061: ritteet jaetaan julkisoikeudellisiin suoritteisiin ja mahdolliseen alijäämäisyyteen. 31062: liiketaloudellisesti hinnoiteltaviin ns. muihin Silloin kun suoritteesta määrätään perittäväksi 31063: suoritteisiin (markkinasuoritteet). julkisoikeu- maksu, peritään vastaava maksu myös valtion 31064: dellinen suorite on kyseessä silloin, kun suorit- viranomaiselta, jollei muuhun menettelyyn ole 31065: teen kysyntä perustuu lakiin tai asetukseen ja erityistä syytä. Suoritetta tuottavan viranomaisen 31066: viranomaisella on suoritteen tuottamiseen asiana on huolehtia siitä, ettei suoritteen tuotta- 31067: yksinoikeus. Silloin kun valtion suoritteiden ky- misesta aiheudu enempää kustannuksia, kuin 31068: 169 31069: 31070: mitä suoritteen tarkoituksenmukainen laatutaso julkaistu valtiovarainministeriön työryhmämuis- 31071: edellyttää. Maksuperustelaki ei koske valtion tiaita -sarjassa: 1994:15, 1994:33 ja 1995:26. Lisäk- 31072: liikelaitoksia eikä valtion rahastoja, ellei rahas- si valtion maksuperustelain seurantaprojektin 31073: toista toisin säädetä. maksullisen toiminnan raportointiryhmä antoi 31074: Hyväksyessään lain eduskunta edellytti halli- joulukuussa 1995 selvityksen valtion maksulli- 31075: tuksen seuraavan lain soveltamisen vaikutuksia sesta toiminnasta v. 1992-94. Näitä selvityksiä ei 31076: hallintoon ja kansalaisten asemaan sekä tarvitta- tässä yhteydessä esitellä niiden laajuuden vuok- 31077: essa ryhtyvän toimiin syntyvien epäkohtien si. Valtiontilintarkastajien kannanotto perustuu 31078: poistamiseksi. osaltaan kuitenkin näihin selvityksiin. 31079: Lisäksi valtiovarainvaliokunta totesi mietin- Selvitysten mukaan niiden antamiin tietoihin 31080: nössään (VaVM 1/1992 vp), että käsiteltävänä tulee suhtautua hyvin varauksellisesti. Koska val- 31081: olevan lakiehdotuksen 6 §:n mukaan julkis- tion keskuskirjanpidosta ei saada kaikkia tietoja, 31082: oikeudellisesta suoritteesta valtiolle perittävän on niitä selvityksiä varten kerätty suoraan tilivi- 31083: maksun suuruuden tulee pääsääntöisesti vastata rastoilta. Näin maksullisen toiminnan kustannus- 31084: suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien tiedot, erillismenot ja muut tiedot ovat hyvin 31085: kokonaiskustannusten määrää. Valtio on yleensä puutteellisia. Voidaan kuitenkin todeta, että jul- 31086: ainoa taho, jolta tässä laissa tarkoitettujen suorit- kisoikeudelliset suoritteet kohdistuivat pääasial- 31087: teiden tarvitsijat voivat näitä suoritteita saada. lisesti elinkeinoelämälle (n. 62 %) ja liiketalou- 31088: Tämän vuoksi valiokunta piti tärkeänä, etteivät delliset suoritteet suurimmaksi osaksi valtion vi- 31089: suoritteiden kustannukset kilpailun puuttuessa ranomaisille (n. 61 %). Maksullisen toiminnan 31090: muodostu kohtuuttoman korkeiksi ja että niiden tulot kasvoivat v. 1992-94 3 mrd. mksta lähes 31091: tuottamisessa otetaan huomioon liiketaloudelli- 5,8 mrd. mk:aan. Ilman erillislakien tuottamaa 31092: set periaatteet. tuloa toiminnan tulot olivat v. 1994 n. 4,7 mrd. 31093: Valiokunnan käsityksen mukaan valtion mak- mk, josta julkisoikeudelliset suoritteet toivat tu- 31094: superustelaki jossain määrin lisää valtionhallin- loa n. 700 Mmk ja liiketaloudelliset suoritteet n. 4 31095: non tehtäviä ja kustannuksia. Valiokunnan mie- mrd. mk. Selvitysten mukaan, joiden tietoihin 31096: lestä uusi maksuperustelaki ei saisi lisätä hallin- tulee siis suhtautua varauksella, maksullisen toi- 31097: non tehtäviä siinä määrin, että kyseisen hallin- minnan alijäämä olisi ollut v. 1994 n. 1,6 mrd. mk. 31098: nonhaaran varsinainen toiminta häiriintyisi tai Selvitysten mukaan virastojen ilmoittamissa kus- 31099: että se aiheuttaisi ristiriitaa hallintomenettelylain tannustiedoissa ja siten myös niiden laskentatoi- 31100: soveltamisen kanssa. messa oli paljon puutteita. Vielä vuotta 1994 31101: koskevissa tiedoissa oli seuraavia heikkouksia: 31102: Nykytilan arviointia. Valtion maksuperuste- -Vajaa puolet tilivirastoista ilmoitti, että nii- 31103: laki on ollut voimassa vasta vuoden 1992 maalis- den antamat kustannustiedot perustuivat arvi- 31104: kuusta lähtien. Tähän mennessä (huhtikuu 1996) oon. 31105: on kerääntynyt kuitenkin jo runsaasti seurantara- -Huomattavalta osalta virastoja puuttui aina- 31106: portteja. Lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirasto kin osa laskennallisista kustannuksista. 31107: on tilivirastojen tilintarkastuskertomuksissaan - Osalta tilivirastoja puuttui kustannustiedot 31108: selvitellyt myös eri virastojen maksullisen toimin- kokonaan. Osa tilivirastoista taas ilmoitti maksul- 31109: nan järjestelyjä. Selvitysten runsaus pohjautuu lisen toiminnan kustannuksensa vain jonkin suo- 31110: osin eduskunnan lakiehdotuksen hyväksymisen ritetyypin osalta. 31111: yhteydessä esittämään em. lausumaan, mutta Jos nämä kustannustietojen puutteellisuudet 31112: osin se kertonee myös hallinnon omista epäilyis- voitaisiin ottaa huomioon, muuttuisi kuva valtion 31113: tä ja epävarmuudesta uuden lain soveltamisessa. maksullisen toiminnan taloudellisesta tuloksesta 31114: Valtiovarainministeriö asetti marraskuussa vielä epätyydyttävämmäksi. 31115: 1993 valtion maksuperustelain seurantaprojek- 31116: tin. Se asetettiin toistaiseksi, ja sen tuli antaa Maksullisen toiminnan järjestelyistä hal- 31117: puolivuosittain valtiovarainministeriölle raportti linnonalalla. Seuraavassa taulukossa on esitetty 31118: tuloksistaan ja ehdotuksistaan, ensimmäisen ker- hallinnonalan virastojen suoritteet v. 1994 ja 31119: ran 30.6.1994. Väliraportteja on tullut huhtikuu- 1995. Eri virastojen maksullista toimintaa kuvail- 31120: hun 1996 mennessä kaikkiaan kolme. Ne on laan laajemmin jäljempänä. 31121: 170 31122: 31123: 31124: Virasto julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet 31125: 1994 1995 1994 1995 31126: mk 31127: Kauppa- ja teolli- Tulot: 2 048 346 Tulot: 697 280 Tulot: 159 609 Tulot: 94 088 31128: suusministeriö Menot: Ministeriön Menot: Ministeriön Menot: Ministeriön Menot: Ministeriön 31129: mukaan menot mukaan menot mukaan menot mukaan menot 31130: vastaavat tuloja vastaavat tuloja vastaavat tuloja vastaavat tuloja 31131: Kauppa- ja teolli- - - Tulot: 9 200 000 Tulot: 12 500 000 31132: suusministeriön Menot: 49 100 000 (Arvio) 31133: yrityspalvelu Alijäämä: 39 900 000 Menot: Ei arviota 31134: Kuluttajavirasto Tulot: 45 200 Tulot: 234 300 Tulot: 843 133 Tulot: 1 262 056 31135: Menot: Ei tietoa Menot: Ei tietoa Menot: 1 100 000 Menot: 1 647 034 31136: Alijäämä: 256 867 Alijäämä: 384 978 31137: Kilpailuvirasto - - Tulot: 32 344 Tulot: 64 532 31138: Menot: Viraston mukaan Menot: Viraston mukaan 31139: omakustannushin- omakustannushin- 31140: noittelu noittelu 31141: Elintarvikevirasto Tulot: 322 312 Tulot: 295 517 Tulot: 192 275 Tulot: 214 042 31142: Menot: Ei tietoa Menot: Ei tietoa Menot: Ei tietoa Menot: Ei tietoa 31143: Kuluttaja-asiamie- Suoritteet Suoritteet - - 31144: hen toimisto maksuttornia maksuttornia 31145: Patentti- ja Tulot: 129 348 121 Tulot: 143 163 099 Tulot ja menot: Tulot ja menot: 31146: rekisterihallitus Menot: 113 486 012 Menot: 132 667 574 Viraston mukaan Viraston mukaan 31147: Ylijäämä: 15 862 109 Ylijäämä: 10 495 524 lähtökohtana on lähtökohtana on 31148: ollut vähintäänkin ollut vähintäänkin 31149: omakustannushin- omakustannushin- 31150: noittelu noittelu 31151: Sähkö markkina- - Tulot: 105 000 - - 31152: keskus (perustettu Menot: Ei tietoa 31153: 1.5.1995) 31154: Turvatekniikan - Tulot: 866 000 - - 31155: keskus (perustettu Menot: 4 400 000 31156: 1.11.1995) Alijäämä: 3 534 000 31157: Mittatekniikan Tulot: 1 429 000 Tulot: 1 325 000 Tulot: 1 191 000 Tulot: 1 475 000 31158: keskus Menot' Menot' Menot' Menot' 31159: Geologian - - Tulot: 20 359 704 Tulot: 21 014 119 31160: tutkimuskeskus Menot: Ei tietoa Menot: Ei tietoa 31161: Valtion teknillinen - - Tulot: 567 566 000 Tulot: 352 111 000 31162: tutkimuskeskus Menot: 567 303 000 Menot: 346 100 000 31163: Ylijäämä: 263 000 Ylijäämä: 6 011 000 31164: Teknologian - - - Teollisuussihteeri- 31165: kehittämiskeskus toiminnan tulot 31166: 2 035 000. 31167: Menoista arvioitu 31168: vain teollisuussih- 31169: teerien ulkomaiset 31170: menot 31171: n. 30 000 000. 31172: Matkailun - - Tulot: 14 456 000 Tulot: 18 904 000 31173: edistämiskeskus Menot: 16 672 000 Menot: 17 613 000 31174: Alijäämä: 2 216 000 Ylijäämä: 1 291 000 31175: 31176: ' Maksullisen toiminnan kustannuksia ei eritellä suoritteiden kesken. Yhteiset kustannukset olivat v. 1994 31177: 1 618 000 mk ja v. 1995 1 900 000 mk. 31178: 171 31179: 31180: Kauppa- ja teollisuusministe- suoranaisesti yksittäiseen henkilöön, yritykseen 31181: ri ö. Ministeriön käsityksen mukaan valtion eikä muuten tarkoin rajattuun ryhmään, ovat 31182: maksuperustelain seurantaraportit osoittavat, et- maksuttomia, jollei suoritteen maksullisuudelle 31183: tei se peruste, johon maksuperustelaki nojautuu, ole erityistä syytä. 31184: ole täysin selvä. Liiketaloudellisen hinnoittelun Ministeriön maksullisten palveluiden suorit- 31185: rajat tulisi ministeriön mielestä selvittää tarkem- teiden hinnat on tarkistettu vähintään vuosittain. 31186: min kilpailuasemassa olevien suoritteiden osalta. Tarkistuksiin perustuen kustannukset vastaavat 31187: Virastot eivät ole itsenäisiä oikeussubjekteja, tuloja, eikä ylijäämää ole kertynyt. 31188: vaan valtio on yhtenäinen kokonaisuus maksu- Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä on 31189: asioissakin. Julkisoikeudellisen suoritteen määri- aina erittäin tulkinnanvaraista kohdentaa varsin- 31190: telmää ei ole ehkä mietitty aivan loppuun saak- kin sellaisia viranomaistoiminnan oheistuotteina 31191: ka. Valtio toimii suurena tiedonhankkijana. Osan syntyvien suoritteiden kustannuksia, joita on 31192: tiedoista tulisi oikeusvaltiossa olla ilmaisia. Asiaa mahdoton organisoida omaksi yksikökseen. Sel- 31193: tulisi ministeriön mielestä pohtia laajemmin. Tar- vää rajaa sen välille, mitkä toimenpiteet kuuluvat 31194: kemmin tulisi pohtia myös, missä ideologisen viranomaiselle säädettyihin yleisiin viranomais- 31195: rajan vetäminen tehdään siitä, milloin maksuja tehtäviin ja mitkä em. tehtäviin liittyvään yksittäi- 31196: käytetään.] ulkisoikeudellisten suoritteiden mak- seen maksulliseen suoritteeseen (esim. toimialan 31197: sullisuutta olisi syytä miettiä. Virastot ovat valtion yleinen valvonta- ja kehittämistehtävä ja tähän 31198: toiminnan harjoittajia. Niillä ei ole kokonaisvas- liittyvä yksittäinen julkisoikeudellinen maksulli- 31199: tuuta taloudestaan (vrt. yritykset), eikä niillä ole nen valvontasuorite) ei voida vetää, vaan nämä 31200: taloudellisessa mielessä epäonnistumisen riskiä. muodostavat varsin pitkälle yhden kokonaisuu- 31201: Valvonnan maksullisuudessa on kysymys siitä, den, ja jopa välittömiä kustannuksia on vaikea 31202: kenen intresseissä on valvoa. Yhteiskunnallinen kohdistaa. Tälläisten sivutuotteina syntyvien 31203: intressi voi johtaa siihen, että valvonnan tulisi maksullisten suoritteiden aiheuttamisyhteys mi- 31204: olla maksutonta. Liiketaloudellisen hinnoittelun nisteriön tai tulosyksikön yhteiskustannuksiin on 31205: perusteet monopolitilanteessa ovat epäselvät. myös äärimmäisen tulkinnanvarainen. Toisistaan 31206: Suoritteet voidaan jakaa myös kolmeen ryh- poikkeavia aiheuttamisperiaatteen mukaisia kus- 31207: mään: julkisoikeudelliset ja monopolisuoritteet tannusten kohdentamistapoja voidaan perustel- 31208: sekä liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet. lusti esittää. Virkamies voi käyttää edellä tarkoi- 31209: Maksuperustelain seurantaraporttien mukaan tettua tehtäväkokonaisuutta hoitaessaan vuosit- 31210: lain soveltamiseen on liittynyt monia ongelmia. tain esim. 0-15 o/o työajastaan tehtäväkoko- 31211: Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä suuri naisuuteen liittyvän maksullisen suoritteen val- 31212: osa esitetyistä ongelmista syntyy siitä, että misteluun riippuen siitä, kunka monta asiaa kos- 31213: maksuperustelain pohjana oleva ideologia ja kevaa hakemusta ministeriölle tulee. Ministeriön 31214: perusteet ovat epäselviä tai ainakaan ne eivät käy kokonaiskustannuksiin ei määrällä kuitenkaan 31215: selkeästi ilmi laista tai sen perusteluista. Tämä yleensä ole vaikutusta, koska ministeriö ei tehtä- 31216: perusta tulisi ensin selkeästi määritellä ja doku- viään hoitaessaan tavallisesti palkkaa henkilös- 31217: mentoida ja ilmi tulevat lainsäädännölliset puut- töä eikä hanki käyttöomaisuutta maksullista toi- 31218: teet korjata. Tällöin yksittäiset soveltamisongel- mintaa varten. 31219: mat vähenisivät ja yksittäiset menettelytapaoh- Valtion maksuperustelain mukaan julkisoi- 31220: jeet saisivat perustan. keudelliset suoritteet on pääasiassa hinnoiteltava 31221: Kauppa- ja teollisuusministeriössä valtion omakustannusarvoon. Ministeriön julkisoi- 31222: maksuperustelain mukaiseen maksujen perimi- keudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus- 31223: seen siirryttiin siirtymäsäännöksen mahdollista- laskelmien käyttötarve ja niistä saatava hyöty on 31224: malla tavalla vuoden 1994 alussa. Ennen tätä mainitusta syystä vähäinen ja muodollista laatua. 31225: useista suoritteista perittiin mm. leimaveroa, joka Mikäli tälläisen suoritemyynnin kustannusten 31226: ei kirjautunut ministeriön tuloksi, eikä tuloista seuraamiseksi järjestettäisiin kattava ja jatkuva 31227: näin ollen ole saatavissa vertailukelpoista tietoa. kustannus- ja kannattavuuslaskenta, muodostui- 31228: Ministeriön maksuttornia suoritteita ovat tuki- sivat sen kustannukset kauppa- ja teollisuus- 31229: päätökset, kilpailuneuvoston poikkeuslupapää- ministeriön käsityksen mukaan kohtuuttoman 31230: tökset ja kirjanpitolautakunnan lausunnot. Suo- korkeiksi saavutettavaan hyötyyn nähden. 31231: ritteet ovat maksuttornia lain 5 §:n 1 mom. 1 Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä 31232: kohdan mukaan. Lainkohdan mukaan suoritteet, maksullisen toiminnan vähäisyyttä ja kustannus- 31233: joiden tuottamisen ei voida katsoa kohdistuvan vastaavuuslaskelmien tarvetta tulkittaessa ei raja- 31234: 172 31235: 31236: na voida pitää vain tiettyä absoluuttista markka- teltu tuote, on ollut alijäämäinen. Vuonna 1993 31237: määrää, vaan huomiota on kiinnitettävä mm. alijäämä oli 1,4 Mmk ja v. 1994 1,1 Mmk. Kerto- 31238: maksullisen toiminnan laajuuteen suhteessa ao. musvuonna alijäämä itse lehdestä oli 712 034 mk. 31239: viraston muuhun toimintaan, toiminnan sivutuo- Lehden tunnetuksi tekemisestä ja levikin lisäämi- 31240: teluonteisuuteen ja yksittäisten maksullisten toi- sestä aiheutui vielä lisäkustannuksia yhteensä 31241: mintahaarojen laajuuteen ja määrään (edellä) 935 000 mk, joten kokonaisalijäämä oli 1 647 034 31242: sekä ao. laskelmien käyttötarpeeseen suhteessa mk. Virasto on v. 1994 ja 1995 panostanut lehden 31243: niiden tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin. markkinointiin. Kuluttaja-lehden tunnetuksi te- 31244: Tällä perusteella ministeriö on tulkinnut maksul- keminen on Kuluttajaviraston mukaan nähty tär- 31245: lisen palvelutoiminnan vähäiseksi, piiritoimis- keäksi tavoitteeksi, sillä lehti on keskeinen kulut- 31246: tojen maksullista palvelutoimintaa lukuun otta- tajainformaation jakelukanava. Julkaisujen ja 31247: matta. Kuluttaja-lehden on katsottu palvelevan viran- 31248: Kauppa- ja teollisuusministe- omaistehtäviä, jolloin niiden hoitamisessa infor- 31249: riön yritys p a 1v e 1 u. Yrityspalvelun sää- maation saatavuus, laajuus ja käyttökelpoisuus 31250: döspohja perustuu, paitsi valtion maksuperuste- kuluttajille on asetettu kannattavuutta tärkeäm- 31251: lakiin, kauppa- ja teollisuusministeriön päätök- mäksi. 31252: seen kauppa- ja teollisuusministeriön sekä kaup- Kuluttajavirasto ei ole käyttänyt maksuperus- 31253: pa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun piiri- telain 7 §:n antamaa mahdollisuutta hyväksyttää 31254: toimistojen maksullisista suoritteista 0346/93) ja eduskunnalla oikeus alijäämäisyyteen. Lehdelle 31255: päätökseen kauppa- ja teollisuusministeriön ei ole budjetoitu hintatukea, koska virasto ei 31256: sekä kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspal- katso paikkaavansa mitään palveluaukkoa. 31257: velun piiritoimistojen maksullisten kehittämis- Vuosina 1994 ja 1995 oli Kuluttajaviraston 31258: palveluiden hinnoittelusta (annettu 30.12.1993). maksulliselle toiminnalle asetettu kaksi määräl- 31259: KTM yrityspalvelun piiritoimistojen toimek- listä tavoitetta. Kuluttaja-lehden levikin kasvu oli 31260: siantoon perustuvista neuvonta-, koulutus-, kon- v. 1994 20 o/o ja kertomusvuonna 10 o/o. Toinen 31261: sultointi- ja muista kehittämispalveluista, jotka tavoite oli maksullisen aineiston myyntimäärän 31262: rahoitetaan momentilta 32.52.24 Kehittämispal- ja markkamäärän kasvu. Molemmat tavoitteet 31263: velut pienille ja keskisuurille yrityksille, peri- ovat toteutuneet. 31264: tään valtion maksuperustelain (150/92) 7 §:n Virastossa on ollut käytössä työajan seuranta. 31265: mukaan suoritteen tuottamisesta aiheutuvia kus- Vuosina 1994 ja 1995 se on ollut jatkuvaa. Kulut- 31266: tannuksia alhaisempi maksu. Hintatuki näkyy tajavirasto on tuottanut raportit menoista tulos- 31267: ministeriön mielestä myös valtion talousarvio- alueittain ja projekteittain. Kustannuslaskentaa 31268: esityksessä. Momentin perusteluissa todetaan, varten tiedot on poimittu eri järjestelmistä ja 31269: että määrärahaa saadaan käyttää mm. yrityksille syötetty excel-taulukoihin. Jatkossa Kuluttaja- 31270: tarkoitettujen neuvonta-, koulutus- ja kon- virasto pyrkii myös varmistamaan työajanseuran- 31271: sulttipalvelujen kehittämisestä aiheutuvien me- nan luotettavuuden, joka on yksi tärkeimpiä 31272: nojen maksamiseen. Yksityiskohtaisemmin pal- osatekijöitä kustannuslaskennassa. Vuoden 1996 31273: velujen maksuja on perusteltu mainitun mo- alusta käyttöönotetun uuden taloushallintojärjes- 31274: mentin sekä mom. 32.02.21 ja 32.01.21 peruste- telmän toivotaan tuovan apua myös maksullisen 31275: luissa. toiminnan tulojen ja menojen seurantaan. Mää- 31276: K u 1 u t t a j a v i r a s t o. Viraston maksullis- rällisten tavoitteiden lisäksi Kuluttajavirasto pyr- 31277: ten suoritteiden periminen perustuu kauppa- ja kii selkeisiin tuottavuus- ja tavoitteellisuustavoit- 31278: teollisuusministeriön päätökseen 0374/93), joka teisiin. 31279: tuli voimaan vuoden 1994 alusta. Päätös kattaa K i 1 p a i 1 u v i r a s t o. Kauppa- ja teollisuus- 31280: sekä julkisoikeudelliset että liiketaloudellisesti ministeriö on päätöksellään (1639/93) Kilpailuvi- 31281: hinnoitellut suoritteet. Kertomusvuoden heinä- raston maksullisista suoritteista päättänyt, mitkä 31282: kuun alusta muuttui valmismatkoja koskeva viraston tuottamista suoritteista ovat maksullisia. 31283: lainsäädäntö (777 /95). Yrittäjät eivät tarvitse enää Päätöksen mukaan virastolla on vain liiketalou- 31284: matkatoimistolupaa, vaan he maksavat ainoas- dellisesti hinnoiteltavia maksullisia suoritteita. 31285: taan rekisteröitymismaksun. Päätös tuli voimaan 1.1.1994, minkä jälkeen sitä 31286: Kuluttajaviraston liiketaloudellisesti hinnoitel- ei ole muutettu. Muutostarpeita ei ole toistaiseksi 31287: tujen julkaisujen osalta on kustannusvastaavuus ilmennyt. Liiketaloudellisesti hinnoitellut maksut 31288: olemassa. Sitä vastoin Kuluttaja-lehti, joka on Kilpailuvirasto vahvistaa vuosittain ylijohtajan 31289: ollut viraston tärkein liiketaloudellisesti hinnoi- päätöksellä. 31290: 173 31291: 31292: Viraston hinnoittelu vastaa omakustannushin- nan kannalta on ehdottoman tärkeätä mm. mark- 31293: taa, koska viraston intressi on tiedottaa ratkai- kinointiohjeiden ja mahdollisesti muun aineiston 31294: suistaan ja kilpailupolitiikasta yleensä. toimittaminen mainostajille ja muille markki- 31295: Omakustannushintainen maksupolitiikka pe- noinnin lainmukaisuudesta vastuullisille tahoille. 31296: rustuu siihen, että viraston suoritteet ovat käytän- Mikäli ennalta ehkäisevä toiminta (mm. puhelin- 31297: nössä monopolituotteita tai lähellä sitä. Lisäksi neuvonta, markkinointiohjeet) muutettaisiin 31298: Kilpailuviraston suoritteet ovat tiedotuksellisia maksulliseksi, saattaisi kuluttaja-asiamiehen toi- 31299: luonteeltaan. Kustannukset (paperi, monistami- minta painottua jälkikäteen tapahtuvaksi yksit- 31300: nen, julkaisun kustantaminen tai luentotunti) täisten ilmoitusten käsittelyksi. Tätä ei voida 31301: tarkistetaan vuosittain. pitää mielekkäänä. 31302: E l i n t a r v i k e v i r a s t o. Viraston maksul- Yleisesti ottaen maksullinen toiminta on ku- 31303: lista toimintaa varten on kauppa- ja teollisuusmi- luttaja-asiamiehen mielestä joissakin tapauksissa 31304: nisteriö antanut päätöksen (1233/93) Elintarvike- ongelmallista kansalaisten oikeusturvan kannal- 31305: viraston maksullisista suoritteista. Säädöspohja ta, kun mietitään palvelujen saatavuuden turvaa- 31306: on viraston mielestä riittävä. Lainsäädännön vii- mista ja kansalaisten tasavertaisuutta. 31307: meisten muutosten myötä viraston tehtäväksi P a t e n t t i - j a r e k i s t e r i h a 11 i t u s. 31308: tulleet uudet julkisoikeudelliset suoritteet tulisi Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen pal- 31309: viraston mielestä lisätä kauppa- ja teollisuusmi- velutoiminnan tulot perustuvat valtion maksupe- 31310: nisteriön päätökseen ja joitakin suoritteita pois- rustelakiin sekä lakiin Patentti- ja rekisterihalli- 31311: taa siitä. Tältä osin asian valmistelu on käynnissä tuksen suoritteista perittävistä maksuista (1032/ 31312: Elintarvikevirastossa. 92, muut. 1175/94 ja 1381/95). Edelleen ne pe- 31313: Elintarvikevirastossa on käytössä työajanseu- rustuvat kauppa- ja teollisuusministeriön päätök- 31314: ranta, josta saadaan tieto julkisoikeudellisten siin Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisista 31315: suoritteiden tuottamiseen käytetystä työajasta ja suoritteista. 31316: sen kustannuksista. Välilliset kustannnukset ote- Säädöspohjan ja sen riittävyyden osalta ei 31317: taan huomioon kertaimien avulla. Patentti- ja rekisterihallituksen käsityksen mu- 31318: Liiketaloudelliset suoritteet hinnoitellaan nii- kaan ole tällä hetkellä erityisiä kehittämistarpeita 31319: den valmistumishetkellä. Suoritteiden tuottami- eikä mitään asiaan liittyvää valmistelutyötä vireil- 31320: sesta aiheutuneet välittömät kustannukset saa- lä. Patentti- ja rekisterihallituksen palvelut on 31321: daan määrärahanseurannasta. Käytetyn työajan hinnoiteltu viraston oman ilmoituksen mukaan 31322: osalta on toistaiseksi tyydytty arvioon. Viraston lähes kattavasti omakustannusperiaatteen mu- 31323: toiminta muodostuu pääosin erilaisista valvon- kaan tai tulokustannusvastaavuuden mukaan. 31324: tahankkeista, joiden yhtenä osana tuotetaan Tulokustannusvastaavuus tarkoittaa sitä, että 31325: ajoittain liiketaloudellisia suoritteita. toiminnan vuotuiset kustannukset ja vuotuinen 31326: Kuluttaja-asiamiehen toimis- tulovirta vastaavat mahdollisimman hyvin toi- 31327: to. Kuluttaja-asiamiehen toimiston kaikki suorit- siaan. Hyvin monivuotisissa suoritteissa, kuten 31328: teet ovat maksuttomia. Asiaa pohdittaessa katsot- pisimmillään 25 vuotta voimassaolomaksuja ai- 31329: tiin, että suoritteet ovat julkisoikeudellisia suorit- heuttavissa patenteissa, omakustannushinnoit- 31330: teita, ja niiden kysyntä perustuu kuluttajansuoja- telu ei ole mahdollista, vaan se on korvattu 31331: lakiin tai lakiin kuluttaja-asiamiehestä, ja ne liitty- valtiovarainministeriön kanssa yhteisesti neuvo- 31332: vät suoraan kuluttaja-asiamiehen valvontatoi- tellen em. tulokustannusvastaavuudella. Viimei- 31333: mintaan. Valvontatoiminta tapahtuu koko kulut- sin merkittävä muutos toimintojen maksullisuu- 31334: tajakollektiivin puolesta, eikä suoritteiden tuotta- dessa on kaupparekisterin siirtyminen leima- 31335: misen siten voida kuluttaja-asiamiehen mielestä veroperusteisuudesta maksu perusteisuu teen 31336: katsoa kohdistuvan suoranaisesti yksittäiseen kokonaisuudessaan v. 1994. 31337: henkilöön tai elinkeinonharjoittajaan. Toinen Ylijäämien syntyyn voitaisiin Patentti- ja rekis- 31338: merkittävä osa suoritteista liittyy ennalta ehkäise- terihallituksen mielestä vaikuttaa tekemällä jat- 31339: vään painopistetoimintaan. Näitä suoritteita ovat kuvasti korjauksia maksuihin kysynnän ja 31340: kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien neuvonta- ja kustannusseurannan perusteella. Alijäämiin vai- 31341: ohjauspalvelut kuttaminen taas edellyttäisi voimavarojen jatku- 31342: Maksullisten suoritteiden kehittäminen kulut- vaa sopeuttamista. jatkuva maksujen muuttelu ei 31343: taja-asiamiehen valvontatoimintaan ei kuluttaja- kuitenkaan olisi hyvää hallintokäytäntöä: Alati 31344: asiamiehen mielestä ole tarkoituksenmukaista. muuttuvista maksuista olisi lisäksi äärimmäisen 31345: Kuluttaja-asiamiehen ennalta ehkäisevän toimin- vaikea tiedottaa niin nopeasti, että asiakkaat 31346: 174 31347: 31348: suorittaisivat maksut kulloinkin oikean kauppa- sekä maksullisia liiketaloudellisia suoritteita ei 31349: ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisesti. kertomusvuonna ollut. Maksullisen toiminnan 31350: Viraston mielestä syntyisi jatkuva tarve korjailla kustannuksia ei eroteltu Sähkömarkkinakeskuk- 31351: asiakkaiden maksusuorituksia, mihin taloushal- sen kirjanpidossa viraston perustamisvaiheessa 31352: linnon ja kassojen voimavarat eivät riittäisi. Pitkä- v. 1995. Sähkömarkkinakeskuksen maksullisen 31353: jänteisyyttä maksuissa edellyttää myös se, että toiminnan tulos vuodelta 1995 ei näin ilmene 31354: patentinhakijoista 60 o/o ja tavaramerkin hakijois- keskuksen kirjanpidosta. Toiminnan arvioidaan 31355: ta 70 o/o on ulkomaisia yrityksiä. Heitä palvelevat olevan alijäämäistä, koska perittyjen suoritemak- 31356: patenttiasiamiehet pitävät tärkeänä, että maksu- sujen kappalemäärä on ollut vähäinen. Viraston 31357: muutokset tiedetään jo kaksi kuukautta ennen henkilöstö- ja muut voimavarat ovat olleet kui- 31358: voimaantuloa. tenkin lokakuusta 1995 lähes yksinomaan mak- 31359: Viraston vielä toistaiseksi harvalukuisissa lii- sulliseen toimintaan liittyvissä tehtävissä. Sähkö- 31360: ketaloudellisissa suoritteissa ei ole hintoja alen- markkinakeskuksen maksulliselle toiminnalle ei 31361: nettu eikä käytetty hintatukea missään muodos- asetettu tavoitteita vuodelle 1995. Syynä tähän on 31362: sa. Lähtökohtana on ollut vähintäänkin oma- ollut lainsäädännön nopea voimaan saattaminen 31363: kustannushinnoittelu. ja viraston toiminnan käynnistämisvaihe. 31364: Viime vuosien tarkastelu on Patentti- ja rekis- T u r v a t e k n i i k a n k e s k u s. Keskus 31365: terihallituksen ilmoituksen mukaan tuonut esille perustettiin 1.11.1995. Säädöspohjaan kuuluvat 31366: sen, että ylijäämien välttäminen on ollut kasva- kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (1202/ 31367: van ja varsinkin ennakoitua suuremman kysyn- 95) Turvatekniikan keskuksen suoritteiden mak- 31368: nän oloissa hankalaa. sullisuudesta ja maksuperusteista sekä Turvatek- 31369: S ä h k ö m a r k k i n a k e s k u s. Keskus pe- niikan keskuksen päätös (10003/95) keskuksen 31370: rustettiin 1.5.1995. Sähkömarkkinalain (386/95) palveluista ja suoritteista perittävistä maksuista. 31371: 43 §:ssä säädetään sähkömarkkinaviranomaisen Keskuksen maksullisen toiminnan suoritteet 31372: lakiin liittyvät valvonta- ja muut suoritteet mak- ovat pääsääntöisesti julkisoikeudellisia suorittei- 31373: sullisiksi. Säännöksen mukaan maksujen osalta ta, joiden maksut määräytyvät omakustannus- 31374: noudatetaan valtion maksuperustelakia. Valtion arvon mukaan. Keskuksen toiminnasta merkittä- 31375: maksuperustelain 8 §:n nojalla kauppa- ja teolli- vä osa on markkinavalvontaa. Valtiovarainminis- 31376: suusministeriö on antanut päätöksen Sähkö- teriö on asettanut työryhmän selvittämään 31377: markkinakeskuksen maksullisista suoritteista markkinavalvonnasta aiheutuneiden kustannus- 31378: (860/95), joka oli voimassa 15.6.-31.12.1995. ten perintää. Turvatekniikan keskus toimii vast- 31379: Sen jälkeen on voimassa vuoden 1996 loppuun edes selvityksestä saatujen tulosten mukaisesti. 31380: kauppa- ja teollisuusministeriön antama maksu- Keskuksen merkittävin kustannuslaji on palkka- 31381: päätös 1479/95. menot. Suoritteiden tuottamisesta aiheutuneiden 31382: Kertomusvuonna voimassa olleeseen maksu- kustannusten selvittämiseksi kehitetään keskuk- 31383: päätökseen sisältyi julkisoikeudellisina suorittei- seen työaikaseuranta. Uusi tietotekniikka antaa 31384: na hallintolupia ja -päätöksiä sekä liiketaloudel- mahdollisuuden kustannusten tarkempaan 31385: lisia suoritteita. Nykyisessä maksupäätöksessä aiheuttamisperusteiseen seurantaan. 31386: on edellisten lisäksi määrätty uutena maksuna M i t t a t e k n i i k a n k e s k u s. Säädökset 31387: Sähkömarkkinakeskuksen päätehtävän, sähkö- ovat kauppa- ja teollisuusministriön päätös (159/ 31388: verkonhaltijoiden toiminnan valvonnan, rahoit- 93) Mittatekniikan keskuksen suoritteiden mak- 31389: tamiseksi sähköverkonhaltijoiden valvontamak- sullisuudesta ja maksuperusteista sekä Mittatek- 31390: su. niikan keskuksen päätös (378/95) Mittatekniikan 31391: Säädöspohjan riittävyydessä ei keskuksen keskuksen palveluista ja suoritteista perittävistä 31392: mukaan ole ilmennyt ongelmia. Kertomusvuon- maksuista. 31393: na keskuksen toiminta käsitti suurelta osin viras- Merkittävin kustannuslaji on palkkamenot. 31394: ton käynnistämiseen liittyviä tehtäviä. Maksul- Suoritteiden tuottamisesta aiheutuneiden kus- 31395: lisen toiminnan tulot olivat tämän vuoksi vähäi- tannusten selvittämiseksi kehitetään edelleen 31396: siä. Viraston toiminta rahoitettiin valtion talous- keskuksen työaikaseurantaa. Uusi tietotekniikka 31397: arvioon otetulla siirtomäärärahalla (mom. antaa Mittatekniikan keskuksen käsityksen mu- 31398: 32.01.27). Vuoden 1996 alusta Sähkömarkkina- kaan mahdollisuuden kustannusten tarkempaan 31399: keskus toimii nettobudjetoituna virastona, joka aiheuttamisperusteiseen seurantaan. 31400: rahoittaa toimintansa pääosin suoritemaksuilla. G e o 1 o g i a n t u t k i m u s k e s k u s. Val- 31401: Maksuttornia julkisoikeudellisia suoritteita tion maksuperustelaki ja valtion maksuperuste- 31402: 175 31403: 31404: asetus (211/92) antavat keskuksen oman käsityk- osa virkasuhteisen henkilöstön palkkamenoista 31405: sen mukaan riittävän säädösperustan maksulli- kohdistamatta maksullisen toiminnan menoksi. 31406: sen toiminnan hoitamiseksi Geologian tutkimus- Työaikakirjanpidon kautta ne tulevat kuitenkin 31407: keskuksessa. Kauppa- ja teollisuusministeriön huomioon otetuksi kustannuksina. Virkasuhtei- 31408: päätös (845/93) tutkimuskeskuksen suoritteiden sen henkilöstön osalta joudutaan käyttämään 31409: maksullisuudesta ja maksuperusteista kattaa virkavapausmenettelyä, joka on turhan raskas, 31410: koko tutkimuskeskuksen maksullisen toimin- kun kysymyksessä on lyhyt ajanjakso. Työsuhtei- 31411: nan. Päätös on voimassa vuoden 1996loppuun. sen henkilöstön palkkojen siirto maksullisen toi- 31412: Päätöksen sisällön muuttamiseen ei maksullisen minnan menoksi on mahdollista nykyisin pelkäs- 31413: toiminnan hoitamisen kannalta ole Geologian tään hallinnollisen kirjanpidon tiliä muuttamalla. 31414: tutkimuskeskuksen mielestä juuri tarvetta. Samoja aineita ja tarvikkeita käytetään tiettyjen 31415: Tutkimuskeskuksessa ei ole julkisoikeudellisia suoritteiden tuotannossa sekä omassa tutkimus- 31416: suoritteita. toiminnassa että maksulllisessa toiminnassa. Näi- 31417: Ministeriön em. päätöksessä on lueteltu ne den hankintojen kohdistaminen ko. momenteille 31418: suoritteet, jotka hinnoitellaan liiketaloudellisin tehdään pääsääntöisesti kokemusperäisen tie- 31419: perustein. Suoritteiden yksityiskohtaisempi don avulla silloin, kun kyseessä on isoissa erissä 31420: luettelointi päätöksessä vaikenttaisi tutkimuskes- ostetut aineet ja tarvikkeet. 31421: kuksen toimintaa, koska sen suoritteiden kysyn- Valtion teknillinen tutkimus- 31422: tä ei rajoitu tiettyihin standardituotteisiin eikä se keskus. Valtion teknillisen tutkimuskes- 31423: ole myöskään määrältään vakiintunutta. Suorite- kuksen (VTT) maksullinen toiminta perustuu 31424: tuotanto perustuu pitkälti asiakkaiden yksilöityi- valtion maksuperustelain nojalla annettuun 31425: hin tarpeisiin. Yksittäisten suoritteiden listauk- kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen 31426: sesta ei voi tutkimuskeskuksen mielestä tehdä VTI:n eräistä suoritteista perittävistä maksuista 31427: niin kattavaa, että se ei aiheuttaisi toistuvasti (1232/93). Säädöspohjaan ei tutkimuskeskuksen 31428: muutospaineita ministeriön päätökseen. mukaan liity tällä hetkellä kehittämistarpeita. 31429: Tutkimuskeskuksen suoritteista maksunomia VTI tuottaa ulkopuolisille vain liiketaloudellises- 31430: ovat vain kokoelmien ja luetteloiden paikallis- ti hinnoiteltuja maksullisia suoritteita. Julkisoi- 31431: käyttö ja yleishyödyllinen tiedotus- ja valistustoi- keudellisia suoritteita ei siten ole. 31432: minta, johon luetaan myös kivimuseon näyttely- VTT:n suoritteet ovat pääosin ainutkertaisia, 31433: kokoelmiin tutustuminen. sisällöltään ja kooltaan vaihtelevia hankkeita. 31434: Maksunomien suoritteiden osuus on hyvin Tästä syystä niiden määrää ei erikseen jatkuvasti 31435: vähäinen. Kokoelmien ja luetteloiden paikallis- seurata. Maksullisen toiminnan laajuutta kuvaa 31436: käytöstä ei voi katsoa aiheutuvan ulkopuolisten tulojen ja kustannusten ohella kuitenkin se, että 31437: asiakkaiden vuoksi erilliskustannuksia, koska v. 1994 päättyi VTT:llä kaikkiaan n. 19 000 31438: kokoelmat ja luettelot ovat ensisijaisesti tutki- toimeksiantoa. Valtaosa niistä oli pienehköjä 31439: muskeskuksen omaa käyttöä varten ja ko. tehtä- suoritteita. 31440: vissä joudutaan joka tapauksessa pitämään tietty Maksullisen toiminnan kannattavuustavoitteet 31441: henkilömäärä. Kivimuseo on avoinna sunnuntai- on asetettu vuosittain valtion talousarviossa. Ta- 31442: sin yleisöä varten kolme tuntia 45 päivänä vuo- voitteena on ollut, että tulot kattavat toiminnan 31443: dessa, jolloin museossa on paikalla yksi tutki- kustannukset. 31444: muskeskuksen työntekijä. Valtion teknillisellä tutkimuskeskuksella on 31445: Kustannuslaskentaa vaikeuttaa tutkimuskes- sisäinen laskentatoimi, jolla voidaan tutkimus- 31446: kuksen mukaan se, että samanlaisia suoritteita keskuksen mukaan luotettavasti selvittää hank- 31447: tehdään omaa tutkimustoimintaa ja myös mak- keiden aiheuttamat kokonaiskustannukset ja 31448: sullista toimintaa varten. Koska tutkimuskeskuk- joka antaa tarvittavan tiedon hinnoittelua varten. 31449: sessa on käytössä sekä toimintamenomomentti Teknologian kehittämiskes- 31450: että maksullisen toiminnan menomomentti, ei k u s. Kehittämiskeskuksen (Tekes) maksuista 31451: rajanveto kustannuslaskennan puolella ole ko- on annettu kauppa- ja teollisuusministeriön pää- 31452: vin yksiselitteistä. Talousarviossa määritellyt mo- tös 0345/93). Sen mukaan maksullisia liiketalo- 31453: menttikohtaiset käyttöperusteet vaikeuttavat udellisia suoritteita ovat toimeksiantoon pemstu- 31454: myös maksullisen toiminnan menojen kohdista- vat suoritteet, jos ne eivät välittömästi tue kehittä- 31455: mista. Koska esimerkiksi virkaan nimitettyjen miskeskuksen maksutonta toimintaa: 31456: virkamiesten palkkoja ei voida maksaa momen- - konsultointi sekä asiantuntija- ja teolli- 31457: tilta 32.40.28 (Maksullinen palvelutoiminta), jää suussihteeripalvelut 31458: 176 31459: 31460: 31461: - kehittämiskeskuksen henkilöstön käyttö ten jakaminen siten, että tarvittavan hintatuen 31462: virkatehtävissä koulutus- ja muissa vastaavissa määrä olisi yksiselitteisesti laskettavissa, ei ole 31463: asiantuntijatehtävissä Tekesin mielestä mahdollista. Hintatuen määrä 31464: - kehittämiskeskuksen tuottamat ja kustan- olisi arvioperusteinen. Kirjanpitojärjestelmää uu- 31465: tamat julkaisut, tutkimukset ja selvitykset sittaessa toimeksiantojen ja maksullisen palve- 31466: - avoimet seminaari- ja koulutustilaisuudet lutoiminnan kustannusseuranta järjestetään kui- 31467: - tietokantojen ja tietojärjestelmien käyttöön tenkin siten, että kustannusvastaavuuslaskelma 31468: perustuvat palvelut on tuotettavissa. Kustannusseurannan tulee olla 31469: - kehittämiskeskuksen toimitilojen ja laittei- Tekesin mielestä myös suhteessa toiminnan laa- 31470: den käyttö sekä toimistopalvelut juuteen ja merkittävyyteen. 31471: - valokopiot ja jäljennökset. Tekesin päätehtävänä on rahoittaa 1,5 mrd. 31472: Maksupäätöksen mukaisia maksullisia suorit- mklla yritysten tuotekehitystä. Tämän vuoksi 31473: teita ovat pääasiassa teollisuussihteeripalvelut maksullinen palvelutoiminta on Tekesin mielestä 31474: Teollisuussihteereiden toiminnasta vain pieni marginaalineo tehtävä. Teollisuussihteeritoi- 31475: osa on toimeksiannosta tehtäviä teollisuussihtee- minnan tarkoituksena on tukea yritysten kan- 31476: ri palveluja. Vähäisessä määrin on maksullisia sainvälistymistä ja Tekesin hanketoiminnan 31477: koulutus- ja asiantuntijatehtäviä sekä maksullisia onnistumista. Maksuilla pyritään lähinnä torju- 31478: seminaari- ja koulutustilaisuuksia. Pääosa Teke- maan ilmaispalveluille ominaisia harkitse- 31479: sin toiminnasta on tutkimus- ja tuotekehitys- mattomia toimeksiantoja. Tekesiltä saadun tie- 31480: hankkeiden rahoittamista koskevaa valmistelua don mukaan teollisuussihteerien työ painottuu 31481: ja päätöksentekoa sekä siihen liittyvää ohjausta yhä enemmän sellaiseen työhön, joka palvelee 31482: ja neuvontaa, joka maksupäätöksen mukaan on kehittämiskeskuksen varsinaista tehtävää Suo- 31483: maksutonta. messa, ja yhä vähemmälle jää niiden toimek- 31484: Teollisuussihteeripalveluista sekä muista siantojen osuus, joilla palveliaan yrityksiä. 31485: asiantuntijapalveluista peritään seuraavat tunti- Ma t k a ilu n e d i s t ä m i s k e s k u s. 31486: maksut: Valtion maksuperustelaki ja ministeriön maksu- 31487: päätös ovat edistämiskeskuksen mielestä peri- 31488: - tohtoritason asiantuntija ............ . 600 mk aatteessa riittävä säädöspohja. Ongelmana on, 31489: - erityisasiantuntija ....................... . 400 mk että maksuperustelain 7 §:n tarkoittama liiketa- 31490: - asiantuntija ................................. . 250 mk. loudellinen hinnoittelu ei ota huomioon mark- 31491: kinatilannetta ja siinä tapahtuvia kysyntä- ja tar- 31492: Tuntihinta on määritelty kyseisen tason asian- jontatekijöiden (ympäristötekijöiden) muutok- 31493: tuntijoiden palkkojen perusteella. Tuntihinnat sia, jotka kuitenkin käytännössä määrittävät hin- 31494: sisältävät palkkakustannusten lisäksi palkkojen tatason markkinoilla. Maksuperustelain 6 §:ssä 31495: sivukuluja 60 o/o ja yleiskustannukset. Tuntihinta mainitut perusteet poiketa hinnoittelussa 31496: on määritelty vertailukelpoiseksi kauppa- ja teol- omakustannusarvosta erityisistä syistä tulisi Mat- 31497: lisuusministeriön vastaavien palvelujen tuntihin- kailun edistämiskeskuksen mukaan voida tulkita 31498: tojen kanssa. Toimeksiannoista peritään työkus- siten, että ne mahdollistavat markkinahinnan 31499: tannusten lisäksi toimeksiannosta johtuvat erillis- mukaisen hinnoittelun liiketaloudellisesti hin- 31500: menot, kuten matkat ja julkaisut. noiteltujen suoritteiden osalta. 31501: Teollisuussihteeripalveluista perittävän työ- Maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita ei 31502: kustannuksen, pääsääntöisesti 400 mk tunnilta, ole. Maksullisia liiketaloudellisia suoritteita ovat 31503: on katsottu Tekesin mukaan kattavan hyvin sen esitteet, julisteet, tutkimukset, suunnitte- 31504: keskimääräiset palkkakustannukset ja kohtuulli- luasiakirjat, videot, valokuvat, diat, osoitetarrat, 31505: set yleiskustannukset. Erityisen vaikeata on Te- kartat, kirjat, tapahtumat, messu- ja näyttelypal- 31506: kesin mielestä ratkaista, mikä osa yleiskustan- velut, myynninedistämispalvelut, julkisuustyö- 31507: nuksista olisi kohdistettava maksulliselle palve- palvelut, kuluttajamarkkinointipalvelut, konsul- 31508: lutoiminnalle. tointipalvelut, mainospalvelujen välitys ja val- 31509: Maksupäätöksen mukaan toimeksiannot on vonta, koulutustapahtumat, käännös- ja tulkka- 31510: hinnoiteltava liiketaloudellisin perustein. Koko- ustyöt sekä hallintopalvelut 31511: naiskustannukset sisältäväliä hinnoittelulla yri- Vuosi 1994 oli ensimmäinen maksullisten pal- 31512: tykset ja erityisesti pk-yritykset, joiden palvelemi- velujen nettobudjetoitu vuosi. Silloin MEKillä oli 31513: seen teollisuussihteeriorganisaatio on tarkoitet- vaikeuksia saada sidosryhmiään hyväksymään 31514: tu, eivät kykene palveluja ostamaan. Kustannus- kohonneita osallistumismaksuja, varsinkin kun 31515: 177 31516: 31517: samanaikainen taloudellinen lama heikensi näi- suoraan eri tilivirastoilta. Tällöin kaikkia tietoja 31518: den osallistumismahdollisuuksia. Täyteen oma- ei saada, ja saadutkin tiedot voivat olla puutteel- 31519: kustannushintaan perustuva liiketaloudellinen lisia tai keskenään vertailukelvottomia. 31520: hinnoittelu oli myös tulosyksiköille uutta ja esim. Tavoitteena tulisi olla sellainen tilanne, jossa 31521: messujen, näyttelyiden ja workshopien luonteen valtion viranomaisella olisi vain julkisoikeudelli- 31522: vuoksi vaikeaa. Erityisesti oman työn osuuden sia suoritteita. Ne voitaisiin yhtä hyvin kuin val- 31523: arviointi etukäteen oli ongelmallista. Käytännös- tion maksuperustelain mukaan säädellä 31524: sä oma työaika arvioitiin lyhyemmäksi, kuin se leimaverolain tai muun verolain nojalla. Valtion 31525: oli. Osallistumismaksujen suuruus jouduttiin kui- virastojen liiketaloudelliset suoritteet taas tulisi 31526: tenkin ilmoittamaan sidosryhmille etukäteen. pääsääntöisesti siirtää erillisille valtion liikelai- 31527: Näin tapahtumien keskimääräinen kustannus- toksille. Valtiontilintarkastajien mielestä ei ole 31528: vastaavuus jäi ainakin laskennallisesti alle oma- tarkoituksenmukaista, että ministeriötasolla on 31529: kustannusarvoon perustuvan liiketaloudellisen liiketaloudellisia suoritteita. Valtion viranomai- 31530: arvon. Hinnoittelukokemuksen kasvaessa tämä set keräävät toisiltaan erilaisia maksuja ja näin 31531: ongelma on poistunut. Kertomusvuonna tulojen kasvattavatpaitsi valtion talousarvion loppusu m- 31532: kertymä oli suurempi kuin niitä vastaavat kustan- maa myös maksatukseen liittyvää byrokratiaa. 31533: nukset. Tämän vuoksi olisi selvitettävä, mikä sisältö olisi 31534: annettava valtion maksuperustelain 6 §-n 4 mo- 31535: Valtiontilintarkastajat ovat edellä selvittäneet mentille, jonka mukaan erityisestä syystä voi- 31536: maksullisen toiminnan jä'ljestelyjä kauppa- ja daan poiketa maksullisuudesta. Erityisen tär- 31537: teollisuusministeriön hallinnonalalla. On luul- keää olisi myös selvittää, pitäisikö viranomaisten 31538: tavaa, että nyt esiintulleet ongelmat ovat yleisiä tuottamien tietojen olla kokonaan maksuttomia. 31539: ja tavanomaisia myös muilla hallinnonaloilla, Tämä kysymys on erittäin vaikea, mutta siihen 31540: joten seuraava kannanotto soveltuvin osin kos- tulisi saada selkeä ratkaisu. 31541: kee kaikkia hallinnonaloja. Valtiontilintarkastajien mielestä saattaisi olla 31542: Ennen vuoden 1974 alusta voimaan tullutta paikallaan asettaa erityinen selvitysmies, joka 31543: maksuperustelakia valtion maksujen perintä pe- pohtisi nykyisen lain ongelmia laajasti ja tekisi 31544: rustui lukuisaan määrään erillislakeja. Tämän ehdotuksen, miten kokonaisuutena valtion mak- 31545: sekä hallitusmuodon 62 §:n muutoksen vuoksi supolitiikka pitäisi jä'ljestää. 31546: säädettiin nykyinen, vuoden 1992 alusta voi- Vastuu valtion maksuperustelain valvonnasta 31547: maan tullut valtion maksuperustelaki. Lain ta- ja ohjauksesta on kuitenkin aina ensisijaisesti 31548: voitteeksi asetettiin mm. ottaa käyttöön liiketoi- asianomaisella ministeriöllä ja toissijaisesti val- 31549: minnan periaatteet siten, että taloudellinen tu- tiovarainministeriöltä. Lain soveltamiseen liitty- 31550: losvastuu otetaan käyttöön varsinkin liiketoi- viä ongelmia ei voida ratkaista siten, että 31551: minnan luonteisessa maksullisessa toiminnassa. tarkastusviranomaiset vuosi vuoden jälkeen 31552: Yhtenä tavoitteena oli myös selkiyttää ja yksin- kiinnittävät virastojen huomiota lain soveltami- 31553: kertaistaa lainsäädäntöä. Hyväksyessään sen virheellisyyksiin. Ministeriöllä tulee olla stra- 31554: lakiehdotuksen eduskunta edellytti hallituksen tegia, jonka mukaan se ohjaa virastojen maksu- 31555: seuraavan uuden lain soveltamisen vaikutuksia politiikkaa, oikoo virheellisyydet ja jä'ljestää tar- 31556: hallintoon ja kansalaisten asemaan. vittavaa koulutusta. Valtiovarainministeriön 31557: Hallinto on noudattanut hyvin eduskunnan tehtävänä on valvoa, että alijäämäisyyden kat- 31558: em. tahtoa lain vaikutusten seurannasta. Tästä tavat hintatuet ovat näkyvissä talousarviossa ja 31559: on osoituksena ne lukuisat selvitykset, joita viime että maksullinen toiminta on niin läpinäkyvää, 31560: vuosina on näistä kysymyksistä tehty. Selvityksis- että eduskunta ja kansalaiset voivat todeta, että 31561: sä on korostettu, että niiden johtopäätöksiin on julkisoikeudelliset suoritteet on oikein hinnoitel- 31562: suhtauduttava suurin varauksin, koska virasto- tu omakustannusperiaatteen mukaisesti ja liike- 31563: jen kustannuslaskenta on hyvin puutteellista. taloudelliset suoritteet on päätetty liiketaloudelli- 31564: Lukuisat selvitykset sinällään kuvastanevat sitä sin perustein. 31565: epävarmuutta, mitä virastot ilmeisesti kokevat Seuraavassa valtiontilintarkastajat esittävät 31566: valtion maksuperustelakia soveltaessaan. joitakin huomioita valtion maksuperustelain so- 31567: Valtiontilintarkastajien on tällä hetkellä hy- veltamisesta kauppa- ja teollisuusministeriön 31568: vin vaikeaa arvioida lain vaikutuksia, koska hallinnonalalla. 31569: valtion keskuski'ljanpito ei sisällä kaikkia tarvit- Kauppa- ja teollisuusministeriö. On syytä tar- 31570: tavia tietoja, vaan ne joudutaan keräämään koin selvittää, miten tarkoituksenmukaista on se, 31571: 12 360240L 31572: 178 31573: 31574: että ministeriötasolla on maksullisia suoritteita. välisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotanto- 31575: Ainakaan liiketaloudellisia suoritteita ei pitäisi menetelmien sekä palveluiden aikaansaamisek- 31576: olla. Maksutliset julkisoikeudellisetkin suoritteet si. Kun Tekesin tehtävänä on rahoittaa n. 1,5 31577: pitäisi siirtää ministeriötasolta alemmille viran- mrd. mk..fla yritysten tuotekehittelyä, on maksul- 31578: omaisille. Sitä, miten tämä sitten vaikuttaisi mi- lisen toiminnan merkitys sinällänsä vähäinen. 31579: nisteriön päätösvallan laajuuteen, tulisi erikseen Teollisuussihteerien toiminnasta vain osa on 31580: tutkia. maksullista palvelutoimintaa ja osa on sellaista, 31581: Kuluttajavirasto. Kuluttaja-lehden julkaise- joka hyödyttää Tekesin toimintaa ylipäätään. 31582: minen on liiketaloudellinen suorite, jonka hin- Tämä ei kuitenkaan poista sitä epäkohtaa, joka 31583: noittelu tulee toteuttaa kokonaiskan- syntyy siitä, ettei Tekes kykene arvioimaan si- 31584: nattavuuden periaatetta noudattaen.]os alijää- nänsä vähäisen maksullisen toiminnan 31585: mää syntyy, kuten useana vuonna näyttää käy- kokonaiskustannuksia. Kustannusseuranta tu- 31586: neen (700 000-1 600 000 mk), se on katettava lee järjestää siten, että ainakin jonkinlainen ar- 31587: valtion talousarvioon otettavalta erityisellä vio maksullisen palvelutoiminnan kustannuk- 31588: määrärahalla. Näin ei ole kuitenkaan tehty, sista voidaan esittää. Teknologian kehittämiskes- 31589: vaan alijäämä on katettu viraston toimintame- kuksen kaltaisellle organisaatiolle tämän järjes- 31590: noista. Tälläinen menettely ei ole sallittua, eikä täminen ei voi olla aivan ylivoimainen tehtävä. 31591: se saa enää toistua. Kun teollisuussihteerien maksullinen toiminta 31592: Kuluttaja-asiamies. Toimiston kaikki suorit- on kuitenkin erittäin alijäämäistä, hintatuki tu- 31593: teet ovat nykyisin maksuttomia. Perusteena on lee merkitä valtion talousarvioon, kuten valtion 31594: se, että ne liittyvät läheisesti valvontatehtäviin, maksuperustelain 7 §-ssä on säädetty. 31595: joten niistä ei voida periä maksuja. Omaksuttu 31596: menettely tuskin on ainoa oikea, kun otetaan 31597: huomioon valtion maksuperustelain 4 §:n 1 mo- Matkailun edistäminen 31598: mentin 4 kohta. 31599: Patentti- ja rekisterihallitus. Viraston suorit- Valtioneuvoston periaatepäätös. Valtio- 31600: teet ovat valtaosin julkisoikeudellisia suoritteita, neuvosto antoi periaatepäätöksen matkailuelin- 31601: liiketaloudellisia suoritteita on hyvin vähän. Val- keinon kilpailukyvyn parantamiseksi v. 1993- 31602: tion maksuperustelain mukaan julkisoikeudelli- 95 (annettu 25.2.1993). Päätöksen perustelujen 31603: nen suorite on valtion viranomaisen suorite, jon- mukaan Suomeen on jo rakennettu varsin katta- 31604: ka kysyntä perustuu lainsäädäntöön ja jonka va nykyaikaisten ja korkeatasoisten matkailupal- 31605: tuottamiseen viranomaisella on tosiasiallinen veluiden verkosto. Myös liikenneverkko täyttää 31606: yksinoikeus. Maksun suuruuden tulee myös pe- kansainväliset vaatimukset ja on sekin hintatasol- 31607: rustua omakustannusarvoon, ellei erityisestä taan kilpailukykyinen. Sen sijaan ongelmana on 31608: syystä maksua ole määrätty omakustan- matkailuelinkeinon alhaisesta käyttöasteesta ja 31609: nusarvoa suuremmaksi. Viraston maksupäätök- korkeasta kustannustasosta johtuva heikko kan- 31610: set eivät sisällä tälläisiä perusteita. Viraston jul- nattavuus. Erityisesti yritysten rahoituskustan- 31611: kisoikeudellisista suoritteista on kuitenkin synty- nukset ovat vieraan pääoman suuren osuuden ja 31612: nyt huomattavia ylijäämiä viime vuosina (v. korkean korkotason vuoksi käyneet ylivoimai- 31613: 1994 16 Mmk ja v. 1995 n. 10,5 Mmk). Tämä siksi merkittävälle osalle elinkeinoa. Tämä kehi- 31614: kertoo sen, ettei julkisoikeudellisia suoritteita ole tys uhkaa heikentää palvelutasoa. Lisäksi oheis- 31615: hinnoiteltu oikein. Tälläiset ylijäämät saattavat palvelujen kehittymättömyys vaikuttaa 31616: antaa virastolle mahdollisuuden käyttää valtion majoituselinkeinon alhaiseen käyttöasteeseen. 31617: varoja epätarkoituksenmukaisella tavalla. Valtioneuvosto asetti periaatepäätöksessä kol- 31618: Kauppa- ja teollisuusministeriön tulee Patentti- me tavoitetta matkailupolitiikalle vuosiksi 31619: ja rekisterihallituksen maksullisista suoritteista 1993-95: 31620: perittävistä maksuista päättäessään huolehtia, - matkailuelinkeinon rahoituskriisin selvit- 31621: että julkisoikeudellisista suoritteista perittävät täminen päämääränä kannattava ja kilpailuky- 31622: maksut noudattavat omakustannusarvoja. kyinen toimiala 31623: Teknologian kehittämiskeskus. Keskuksen toi- - matkailusta saatavien valuuttatulojen mil- 31624: minnan tavoitteena on yhteiskunnan hyvin- jardin markan reaalinen kokonaiskasvu v. 31625: voinnin ja vakaan kehityksen edistäminen 1993-95 31626: kohottamalla suoraan tai välillisesti teollisuuden - kotimaanmatkailussa vakaa, vähintään 31627: teknologista uudistamiskykyä ja tasoa kansain- prosentin vuotuinen kasvu. 31628: 179 31629: 31630: Tavoitteiden saavuttamiseksi valtioneuvosto palvelut- Suomessa erityisesti luontoon liittyvät 31631: hyväksyi samalla eräitä keinoja, joilla pyritään - ovat tärkeä osa matkailussa tarjottavia elä- 31632: parantamaan matkailuelinkeinon kannatta- myksiä, joten niiden korkea hinta saattaa vähen- 31633: vuutta, ulkomaan markkinointia ja kotimaan tää kysyntää. Järjestettyjen ohjelmapalveluiden 31634: matkailua. käyttäjistä kuitenkin jopa 90 o/o on ulkomaalaisia 31635: ja usein ns. kannustematkalla olevia, joiden val- 31636: Matkailuelinkeinon kannattavuus. Mat- mius kalliiden palvelujen ostamiseen on ministe- 31637: kailuyritysten kannattavuus on hitaasti parantu- riön mukaan suuri. 31638: nut v. 1993-95, mutta ongelmat ovat edelleen Alkoholilain 1.1.1995 voimaan tullut uudistus, 31639: yleisiä erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen majoi- jolla purettiin alkoholin maahantuonti-, vienti-, 31640: tusliikkeissä. Alan konkurssiherkkyys on kuiten- valmius- ja tukkumyyntimonopolit, on paranta- 31641: kin selvästi vähentynyt, mikä näkyy seuraavasta nut selvästi ravintoloiden toimintaedellytyksiä ja 31642: tilastosta: kannattavuutta. Ravintolat saivat tuontioikeuden 31643: ja voivat neuvotella alkoholihankintojen tukku- 31644: 1993 1994 19951 toimituksista sekä päättää ravintolahinnoista. 31645: Konkursseja Lääninhallituksille ja uudelle Tuotevalvontakes- 31646: - Hotellit .............. 77 48 30 kukselle jäi kuitenkin melko laaja ohjausmahdol- 31647: - Ravintolat .......... 138 121 95 lisuus. Sen käyttöön on ministeriön mielestä 31648: ilmennyt viime aikoina liberaalin lupapolitiikan 31649: 1 31650: Arvio. lieveilmiöiden takia tarvettakin. 31651: Alkoholiverotuksen uudistamisen vaikutus 31652: Matkailuyritysten kehitysnäkymien vaikeu- alan kannattavuuteen on sen sijaan tässä vai- 31653: tuessa v. 1989 silloinen Kehitysaluerahasto Oy heessa vähäinen, kun vahvempien juomien hal- 31654: perusti tytäryhtiön Matkailunkehitys Nordia Oy:n vetessa miedommat kallistuivat. Alkoholivero- 31655: sijoittamaan varoja matkailuelinkeinon terveh- tuksen eurooppalaisittain huomattavan korkean 31656: dyttämiseksi ja kehittämiseksi erityisesti merkit- tason vuoksi paineet sen laskemiseen lähem- 31657: tävissä matkailukeskuksissa. Nordia Oy toimii mäksi muita ED-maita ovat kauppa- ja 31658: vähemmistösijoittana (yleensä 34-49 o/o). teollisuusministeriön mielestä lisääntyneet. Ra- 31659: MEK ei ole 1990-luvulla tukenut matkailuyri- vintoloiden elintarviketuonti on ED-jäsenyyden 31660: tysten investointeja. myötä vapautunut, mutta sen tielle on sittemmin 31661: Matkailuyritysten kannalta suuri muutos v. nostettu hygienia- ja terveyssyihin perustuvia 31662: 1993--95 oli matkailupalvelujen tulo arvonlisä- esteitä. 31663: verotuksen piiriin 1.6.1994 lukien. Verokannat Ravintoloiden aukioloaikoja vapautettiin v. 31664: ovat 1.1.1995 lähtien seuraavat: 1994, joskin viranomaisilla on edelleen mahdol- 31665: - majoituspalvelut 6 o/o lisuuksia puuttua niihin. Kaupat saivat kertomus- 31666: - ravitsemuspalvelut 22 o/o vuonna olla auki kahdeksana sunnuntaina. 31667: - teatteri-, sirkus-, musiikki- ja tanssiesityk- Henkilöliikenteen satamakaupungeissa olisi 31668: set, näyttelyt, urheilutapahtumat, huvipuistot, ministeriön mielestä selvää tarvetta laajempaan 31669: eläintarhat, museot sekä vastaavat kulttuuri- ja sunnuntaiaukioloon, sillä se lisäisi nimenomaan 31670: viihdetilaisuudet ja -laitokset 6 o/o ulkomaisten matkailijoiden ostosmahdollisuuk- 31671: - muut ohjelmapalvelut 22 o/o sia ja rahankäyttöä Suomessa. 31672: - kokoustilojen vuokrat ja kokouspalvelut 31673: 22 o/o Matkailusta saatavien valuuttatulojen ke- 31674: - liikuntapalvelut 12 o/o hitys. Matkailun valuuttamenojen ja -tulojen ke- 31675: - henkilöliikenne 6 o/o. hitys v. 1993-95 on ollut seuraava: 31676: Majoituspalveluiden ja henkilöliikenteen al- 31677: hainen verokanta vastaa kauppa- ja teollisuusmi- 1993 1994 1995 31678: nisteriön mielestä valtioneuvoston periaate- 31679: päätöksen tavoitteita, mutta ravintolapalveluiden Mmk 31680: korkea veroprosentti ja jättäminen muun elintar- Valuuttamenot ......... 9 237 8 696 10 449 31681: vikeketjun ulkopuolelle ylläpitää tämän matkai- Valuuttatulot ............ 7 078 7 316 7 536 31682: lupalvelun korkeata hintatasoa ja heikentää sen 31683: kilpailukykyä. ED-maista vain Tanskassa vero- Valuuttatulojen kehitys on ollut myönteistä, 31684: kanta on korkeampi kuin Suomessa. Ohjelma- mikä osoittaa, että kansainvälinen kiinnostus 31685: 180 31686: 31687: Suomeen matkailukohteena on kasvamassa. La- kun sen virkistysaluetoiminnoista tuli ensin liike- 31688: man hellitettyä myös suomalaisten matkustus toimintayksikkö ja sen jälkeen koko Metsähalli- 31689: ulkomaille on lisääntynyt, joten matkustustaseen tuksesta liikelaitos. 31690: alijäämää ei ole saatu vähennetyksi. Liikenteen lupapolitiikka on jo osiltaan vapau- 31691: Verrattessa Suomea muihin Pohjoismaihin tunut Euroopan unionin jäsenyyden myötä, ja 31692: voidaan todeta, että vastaavat luvut olivat v. mm. lentoliikenteen sääntelyä puretaan edel- 31693: 1992-93 seuraavat: leen. Lisääntyvä kansainvälinen kilpailu koituu 31694: kauppa- ja teollisuusministeriön käsityksen mu- 31695: kaan kuluttajien hyödyksi, joskin liikenteen yllä- 31696: 1992 1993 pitäminen sosiaalisin syin kotimaan yhteyksissä 31697: milj. USD voi toisaalta heiketäkin. 31698: Ruotsi: Valuuttamenot .. .. 6 692,6 4 629,2 31699: Valuuttatulot ...... . 3 041,4 2 648,8 Valtioneuvoston v. 1993 antama periaatepää- 31700: Norja: Valuuttamenot .. .. 3 867,3 3 532,8 tös matkailuelinkeinon kilpailukyvyn paranta- 31701: Valuuttatulot ...... . 1 973,5 1 849,6 miseksi v. 1993-95 on valtiontilintarkastajien 31702: Tanska: Valuuttamenot .. .. 3 777,7 2 997,5 mielestä ollut varsin onnistunut. Päätös asetti 31703: Valuuttatulot ...... . 3 782,4 2 888,9 realistiset tavoitteet matkailupolitiikan kehittä- 31704: miselle. Toteutuneen EU-jäsenyyden myötä ih- 31705: Pohjoismaista vain Tanskassa matkailutulot misten liikkumismahdollisuudet ovat parantu- 31706: yltävät matkailumenojen tasalle. neet, ja siksi Suomen matkailuelinkeinon kilpai- 31707: Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus Suomen lukyvyn parantaminen oli tärkeää valmis- 31708: matkailuelinkeinoon on hiukan kasvanut EU- tauduttaessa yhteismarkkinoihin. 31709: integraatioprosessin myötä. Kaksi hotellia Lapis- Valuuttatulojen myönteinen kehitys osoittaa, 31710: sa ja yksi järvi-Suomessa on siirtynyt ulkomai- että Suomi on kiinnostava matka- ja kokous- 31711: seen omistukseen. Ostajat ovat olleet sellaisia maa. On runsaasti uusia markkina-alueita (Aa- 31712: matkanjärjestäjiä, joiden parissa on ollut eniten sia ja Venäjä), joista tulevien matkailijoiden toi- 31713: myötäkaikua ja jotka tuovat myös asikaskun- veita ja odotuksia vastaavia palveluja voidaan 31714: nasta huomattavan osan tullessaan. Toisaalta edelleen kehittää. Voi kuitenkin olla, että valuut- 31715: ponnistelut suomalaisten loma- ja viikko-osak- tamenojen hidas kasvu johtuu ennen muuta 31716: keiden myymiseksi ulkomaalaisille eivät ole on- taloudellisen laman vaikutuksista, eikä kysymys 31717: nistuneet kovin hyvin. olisi siten mistään pysyvästä ilmiöstä. Tämän 31718: vuoksi ponnisteluja kotimaisen matkailun edis- 31719: Kotimaan matkailu. Valtioneuvoston peri- tämiseksi on edelleen jatkettava. Kotimaan mat- 31720: aatepäätöksen mukaisesti matkailuhankkeiden kailua varmasti osaltaan lisäävät ensi vuosikym- 31721: julkista tukea on kohdistettu ennen muuta menellä suurten ikäluokkien siirtyminen eläk- 31722: tuotekehitykseen eli matkailun ohjelmapalvelui- keelle ja kulutustottumusten mahdollinen muut- 31723: den aikaansaamiseen. Myös liikenneinfra- tuminen sekä harrastusten muuttuminen entistä 31724: struktuuria on vahvistettu, mistä mainittakoon aktiivisemmiksi. Matkailuelinkeino on nähtävä 31725: Keitele-Päijänne -kanavan valmistuminen, pen- myös tärkeänä työllistäjänä. On arvioitu, että 31726: dolino-junan saaminen kertomusvuonna Helsin- matkailutulon 1 mrd. mk:n lisäys lisää alan 31727: gin ja Turun väliseen liikenteeseen ja Helsinki- henkilötyövuosia 4 OOO:lla. 31728: Vantaan lentoaseman ns. keskiterminaalin ra- Suomen matkailuelinkeinon tulevaisuutta 31729: kentamisen käynnistäminen. Matkailun tuoteke- voivat vaarantaa useat sellaiset tekijät, joihin 31730: hitystoiminnalta puuttuu kuitenkin Tekesin ta- emme voi vaikuttaa, esim. Venäjän yhteiskun- 31731: painen merkittävä tukijärjestelmä, eikä suurten nan ja talouselämän epäsuotuisa kehitys sekä 31732: matkailukeskusten infrastruktuurin, kuten latu- mahdolliset suuret ympäristövahingot Suomen 31733: verkon, polku- ja pyöräreittien yms. ylläpitämi- ulkopuolella. Suomen taloudellisen tilanteen 31734: seeen ja kehittämiseen ole olemassa mitään eri- muutokset vaikuttavat myös matkailuelinkei- 31735: tyistä rahoitusjärjestelmää. noon. Valtiontilintarkastajien käsityksen mu- 31736: Metsähallituksen rooli retkeily- ja luonnon- kaan Matkailun edistämiskeskuksen tulosohja- 31737: suojelualueisiin sekä yleensä valtionmaihin liitty- uksen arviointia vaikeuttaa se, että keskuksen 31738: vien virkistyspalvelujen ja ohjelmatuotteiden ke- tavoitteeksi on asetettu matkailun kokonaistulos 31739: hittäjänä on kauppa- ja teollisuusministeriön valuuttatuloina ja yöpymisinä. Näihin koko- 31740: mielestä merkittävästi kasvanut ja aktivoitunut, naistuloksiin vaikuttavat monet eri tekijät, kuten 31741: 181 31742: 31743: valuuttakurssit ja eri maiden taloudellinen vuoksi keskuksen kokonaistuloksen arviointia 31744: tilanne. Matkailun edistämiskeskuksen omat toi- vanen olisi kehitettävä myös muunlaisia mitta- 31745: menpiteet eivät voi näihin vaikuttaa. Tämän reita. 31746: 182 31747: 31748: 31749: 31750: 31751: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 31752: 31753: 31754: Valtion mielisairaalat sestä mielisairaita tai muita mielenterveyden häi- 31755: riöitä potevia potilaita, joiden hoitaminen on 31756: Sairaaloiden toiminta ja talous. Valtion erityisen vaarallista tai erityisen vaikeaa, jolloin 31757: mielisairaalat, Niuvanniemen sairaala Kuopiossa heidän hoitonsa sairaanhoitopiirin sairaalassa ei 31758: ja Vanhan Vaasan sairaala Vaasassa, ovat Sosiaa- ole tarkoituksenmukaista. Niissä suoritetaan 31759: li- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuk- myös oikeudenkäytön toteutukseen liittyviä mie- 31760: sen, Stakesin, alaisia laitoksia. Niiden tehtävistä lentilatutkimuksia Terveydenhuollon oikeustur- 31761: määrätään laissa valtion mielisairaaloista (1292/ vakeskuksen toimesta. 31762: 87) ja asetuksessa valtion mielisairaaloista (1293/ Valtion mielisairaaloissa hoidettavana ja tutkit- 31763: 87) sekä mielenterveyslaissa (1116/90). tavana olleiden sairaalassaoloperusteet ovat 31764: Valtion mielisairaaloissa hoidetaan Tervey- muuttuneet 1990-luvulla siten, että kriminaalipo- 31765: denhuollon oikeusturvakeskuksen lähettämiä, tilaiden osuus on vähentynyt. Vastaavasti erityi- 31766: rikoksesta syytettyjä, mutta syyntakeettomina sen vaarallisten ja vaikeahoitoisten potilaiden 31767: tuomitsematta jätettyjä potilaita heidän tahdos- taikka tarkoituksenmukaisuussyistä valtion mie- 31768: taan riippumatta. Ne ottavat myös hoidettavaksi lisairaaloihin hoidettavaksi sijoitettujen ryhmä on 31769: sairaanhoitopiirin psykiatrisen sairaalan esityk- kasvanut oheisen taulukon kuvaamalla tavalla: 31770: 31771: Vuosi Niuvanniemen sairaala Vanhan Vaasan sairaala Yhteensä 31772: krim. muut yhteensä krim. muut yhteensä krim. muut yhteensä 31773: määrä % n1äärä % määrä o/o 31774: 1990 ............................... 217 20 8 237 112 14 11 126 329 34 9 363 31775: 1991 ............................... 201 33 14 234 96 22 19 118 297 55 16 352 31776: 1992 ............................... 185 42 19 227 87 22 20 109 272 64 19 336 31777: 1993 ............................... 175 52 23 227 82 29 26 111 257 81 24 338 31778: 1994 ............................... 180 56 24 236 81 33 29 114 261 89 25 350 31779: 1995 ............................... 193 74 28 267 77 31 29 108 270 105 28 375 31780: 31781: krim.= ns. kriminaalipotilaat ja mielentilatutkimuspotilaat, Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätöksellä. 31782: muut = erityisen vaaralliset tai erityisen vaikeahoitoiset sekä tarkoituksenmukaisuussyistä hoidettavat, sairaanhoitopiirin 31783: sairaalan esityksestä. 31784: 31785: 31786: 31787: Ennen ns. mini-Valtavan voimaantuloa syyn- lisesti maksaja eli potilaan kotikunnan sairaan- 31788: takeettomina tuomitsematta jätetyt ja kriminaali- hoitopiiri. 31789: potilaina hoitoon määrätyt lähetettiin hoitoon Tuomitsematta jätetyt ja kriminaalipotilaina 31790: lähes yksinomaan valtion mielisairaaloihin. Poti- hoitoon määrätyt on 1990-luvulla sijoitettu seu- 31791: laan kotikunnan tultua hoidon maksajaksi yhä raavasti: 31792: useamman kriminaalipotilaan hoito on aloitettu 31793: kunnallisessa mielisairaalassa. Vuosina 1992-94 31794: lähes 40 % kriminaalipotilaista ohjattiin hoitoon Vuosi Valtion Kunnalliset Yhteensä 31795: mielisairaalat sairaalat 31796: kunnallisiin sairaaloihin, joissa ei aina ole vaati- 31797: van hoidon edellyttämiä erityistason valmiuksia. 1990 ................. 38 (84,4 %) 7 (15,6 %) 45 31798: 1991 ................. 37 (75,5 %) 12 (24,5 %) 49 31799: Kehitys on sosiaali- ja terveysministeriön mu- 1992 ................. 28 (54,9 %) 23 (45,1 %) 51 31800: kaan epätyydyttävää sekä hoidon onnistumisen 1993 ................. 47 (60,7 %) 11 (39,3 %) 28 31801: että yhteiskunnan turvallisuuden ja taloudelli- 1994 ................. 27 (60,0 %) 18 (40,0 %) 45 31802: suuden kannalta. Hoitopaikan määrää tosiasia!- 1995 ................. 45 (81,8 %) 10 (18,2 %) 55 31803: 183 31804: 31805: Tuomioistuinten pyytämien, tehtyjen mielentilatutkimusten määrät ja suorituspaikat ovat 1990- 31806: luvulla olleet seuraavat: 31807: 31808: 31809: Vuosi Valtion mielisairaalat Vankeinhoito Kunnalliset sairaalat Kaikki 31810: Niuvan- Vanha Yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä 31811: niemi Vaasa % % % 31812: 31813: 1990 ······································ 47 12 59 22,6 64 24,5 138 52,9 261 31814: 1991 ...................................... 71 28 99 32,7 64 21,1 140 46,2 303 31815: 1992 ······································ 67 38 105 36,1 51 17,5 135 46,4 291 31816: 1993 ······································ 64 25 89 39,9 30 13,5 104 46,6 223 31817: 1994 ······································ 93 28 121 48,8 22 8,9 105 42,3 248 31818: 1995 ······································ 79 25 104 43,5 13 5,4 122 51,1 239 31819: 31820: 31821: 31822: 31823: Eniten mielentilatutkimuksia ovat tehneet lan ylijäämä oli 1,4 Mmk ja Vanhan Vaasan 31824: Niuvanniemen sairaala (93 v. 1994), Helsingin sairaalan ylijäämä 2,5 Mmk. 31825: yliopistollinen keskussairaala (82 v. 1994) ja Kumpaisenkin valtion mielisairaalan kiinteis- 31826: Vanhan Vaasan sairaala (28 v. 1994). Tutkimuk- töt on saneerattu viime vuosina toimintaan hyvin 31827: sia on tehty myös eräissä muissa yliopistosairaa- soveltuviksi. 31828: loissa. Vankeinhoitolaitoksen piirissä tehdyt tut- 31829: kimukset ovat viime vuosina vähentyneet. Tuo- Sairaaloiden hallinnon muutosvalmiste- 31830: mioistuinten pyytämät mielentilatutkimukset lut. Valtion mielisairaaloiden hallinto on sosiaali- 31831: edellyttävät sosiaali- ja terveysministeriön mu- ja terveysministeriön mukaan moniportainen ja 31832: kaan keskittämistä. sirpaleinen. Sosiaali- ja terveysministeriö hoitaa 31833: Vuonna 1994 Vanhan Vaasan sairaalassa oli budjettiasiat, virkakehykset ja lainsäädäntöasiat 31834: 135 virkaa ja Niuvanniemen sairaalassa 367 vir- sekä nimittää sairaaloiden yhteisen johtokunnan. 31835: kaa. Suhteessa vahvistettuihin sairaansijoihin vir- Stakes vahvistaa sairaansijamäärät, nimittää yli- 31836: koja oli 1,3 kummassakin. Hoidossa ollutta poti- lääkärit ja johtavat lääkärit sekä tekee tulossopi- 31837: lasta kohden virkoja oli samana vuonna Vanhan mukset sairaaloiden kanssa. Valtion mielisairaa- 31838: Vaasan sairaalassa keskimäärin 1,2 ja Niuvanie- loiden yhteinen johtokunta täyttää eräitä johtavia 31839: men sairaalassa 1 ,7. virkoja, tekee hallintopäätöksiä sekä johtaa ja 31840: Vuonna 1994 Niuvanniemen sairaalan brutto- valvoo sairaaloiden toimintaa. Lisäksi valtion 31841: menot olivat 74,0 Mmk ja Vanhan Vaasan sairaa- mielisairaaloiden kiinteistöjen ja maa-alueiden 31842: lan 29,2 Mmk. Kertomusvuoden alustavat brutto- hallinnasta vastaa valtiovarainministeriön alai- 31843: menot, joihin sisältyvät kiinteistöjen vuokrat, oli- nen Valtion kiinteistölaitos. 31844: vat Niuvanniemen sairaalassa 82,1 Mmk ja Van- Valtion mielisairaaloiden tehtäviä ja tulevaa 31845: han Vaasan sairaalassa 30,4 Mmk. hallintoa on selvitelty yli vuosikymmenen ajan. 31846: Kunnat maksavat valtion mielisairaaloiden Asiaa on selvitetty useissa eri työryhmissä (so- 31847: käyttökustannuksista yli 90 o/o. Potilasta hoide- siaali- ja terveysministeriön työryhmämuistiot 31848: taan keskimäärin lähes 3 vuotta. Kuntien koko- 15:1984, 3:1989 ja monisteita 1995:3 sekä Stake- 31849: naiskustannus yhden kriminaalipotilaan hoidos- sin työryhmämuistiot 1/1993 ja 3/1993). 31850: ta on keskimäärin n. 1 Mmk. Viime vuosikymmenelle asiaa selvittäneet työ- 31851: Valtion korvaamat mielentilatutkimusten kus- ryhmät päätyivät lopputulokseen, että sairaalat 31852: tannukset Niuvanniemen sairaalalle v. 1994 oli- on pidettävä valtion hallinnon alaisina. Stakesin 31853: vat 3,8 Mmk ja kertomusvuonna alustavasti 4,0 asettamista työryhmistä toisen enemmistö katsoi, 31854: Mmk sekä opetus- ja tutkimustoiminnan kustan- että yksi valtion mielisairaala riittää ja että Van- 31855: nukset v. 1994 2,7 Mmk ja kertomusvuonna han Vaasan sairaala tulee lakkauttaa. Toinen, nk. 31856: alustavasti 2,6 Mmk. Vanhan Vaasan sairaalan Valmista-työryhmä katsoi maahan tarvittavan n. 31857: mielentilatutkimuksista saama valtion korvaus 320 tämäntyyppistä sairaansijaa. Työryhmä kat- 31858: oli 1,8 Mmk v. 1994 ja kertomusvuonna alusta- soi lisäksi, että sairaaloita tarvitaan kaksi vertai- 31859: vasti 1,9 Mmk. lun vuoksi. Molemmat Stakesin asettamat työryh- 31860: Valtion mielisairaalat tuottivat kertomusvuon- mät esittivät, että toiminnan tulee jatkua valtion 31861: na taloudellista ylijäämää. Niuvanniemen sairaa- hallinnassa. 31862: 184 31863: 31864: Hallituksen esityksen (HE 23/1990 vp) perus- niihin vmtmsnn ministeriön mielestä soveltaa 31865: teluissa eduskunnalle sosiaali- ja terveyden- erikoissairaanhoitolain erityistasoisesta sairaan- 31866: huollon keskushallinnon uudelleen järjestämistä hoidosta annettuja säädöksiä hoidon keskittämi- 31867: koskevaksi lainsäädännöksi on todettu pyrki- sestä nimenomaan alkuvaiheessa. 31868: mys, ettei valtiolla olisi omia palvelujärjestel- Sosiaali- ja terveysministeriö on ilmoittanut 31869: mään kuuluvia laitoksia. luopuneensa sairaaloiden kunnallistamishank- 31870: Vuonna 1994 sosiaali- ja terveysministeriö keesta tässä vaiheessa, mutta pitävänsä vaihtoeh- 31871: asetti kaksi selvitysmiestä selvittämään mahdolli- toa tavoiteltavana pitkällä aikavälillä. Rikoksista 31872: suutta valtion mielisairaaloiden siirtämiseksi syytetyt, mutta syyntakeettomina tuomitsematta 31873: osaksi kunnallista terveydenhuoltojärjestelmää jätetyt siirtyvät yleensä terveydenhuollon poti- 31874: alueensa sairaanhoitopiiriin. Selvitystyön aikana laiksi. Potilaan kotikunta on yleensä järjestämis- 31875: voitiin sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ja kustannusvastuussa asukkaansa terveyden- 31876: todeta, että lyhyellä aikavälillä ei ole valmiutta huollosta myös kriminaalipotilaiden kohdalla. 31877: siirtää valtion mielisairaaloita kunnalliseen ter- Kunnallisen terveydenhuollon palvelujärjestel- 31878: veydenhuoltojärjestelmään. mässä esim. sairaanhoitopiirin tulosyksikössä to- 31879: Vuoden 1996 valtion talousarvioesityksen sel- teutettu hoito mahdollistaisi ministeriön mukaan 31880: vitysosan perusteluissa on todettu, että valtion synergiaetuja lähinnä tukipalveluissa ja tuottaisi 31881: mielisairaaloiden hallinnollisen aseman muutta- kustannussäästöjä. Johtaminen ja hallinnointi 31882: mista koskevaa valmistelua jatketaan. Valtiova- selkiytyisivät. Sairaalat, potilaat ja henkilöstö oli- 31883: rainvaliokunnan kannanoton mukaan selvitys- sivat yhdenvertaisessa asemassa muuhun eri- 31884: työ on rajattava koskemaan Terveydenhuollon tyistasoiseen sairaanhoitoon verrattuna. Krimi- 31885: oikeusturvakeskuksen valtuuksien lisäämistä naalipotilaiden erityistasoisen hoidon keskittä- 31886: kriminaalipotilaan hoitopaikan valinnassa. Li- minen turvaisi laadukkaan tutkimuksen ja hoi- 31887: säksi on selvitettävä, voidaanko kuntien osallis- don jatkuvuuden. 31888: tumista oikeusturvakeskuksen oikeuspsykiatri- 31889: sen lautakunnan ja valtion mielisairaaloiden hal- Oikeuspsykiatrian tilanne muissa Poh- 31890: lintoon lisätä. Valiokunta piti myös tärkeänä, että joismaissa. Kaikissa Pohjoismaissa on hyväk- 31891: valtion mielisairaaloiden henkilötyövuosikiin- sytty periaate, että rikoksen tekijää ei tuomita 31892: tiötä tarkastellaan vuositasolla eikä päiväkohtai- rangaistukseen sairaana tehdystä rikoksesta. 31893: sesti. Rikoksentekijän hoitotavat vaihtelevat kuitenkin 31894: Sosiaali- ja terveysministeriö on ilmoittanut maittain. Suomalainen malli antaa nk. kriminaa- 31895: hakevaosa nyt ratkaisumallia, joka parantaisi lipotilaan hoidon kokonaan terveydenhuollon 31896: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mah- tehtäväksi johdonmukaisena seurauksena maini- 31897: dollisuutta määrätä kriminaalipotilaiden hoidon tusta periaatteesta. 31898: aloitussairaala sekä tarvittaessa myös potilassiir- 1 s 1 a n t i. Lainsäädännön mukaan mielisairas 31899: rot oikean hoidonporrastuksen toteuttamiseksi. rikoksentekijä tulee jättää tuomitsematta rangais- 31900: Kuntien osallistumista päätöksentekoon pyri- tukseen ja määrätä sopivaan laitokseen. Yksityis- 31901: tään ministeriön mukaan samanaikaisesti vahvis- psykiatrit tekevät mielentilatutkimukset Keski- 31902: tamaan lisäämällä niiden edustusta Terveyden- tettyä oikeuspsykiatrian koordinointia ei ole. 31903: huollon oikeusturvakeskuksen oikeuspsykiatris- Aiemmin maassa ei ollut sopivaa laitosta. Po- 31904: ten asioiden lautakunnassa sekä valtion mielisai- tilaita pidettiin joko vankilassa tai sairaalassa 31905: raaloiden hallinnossa. Valtion mielisairaaloiden Ruotsissa. Vuonna 1992 perustettiin pieni, 7- 31906: hallinto ja asema valtionhallinnossa arvioidaan paikkainen oikeuspsykiatrineo hoitoyksikkö. 31907: tässä yhteydessä uudelleen. N o r j a. Tuomioistuin jättää mielisairaan ri- 31908: Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kri- koksentekijän tuomitsematta rangaistukseen, 31909: minaalipotilaiden hoito on alkuvaiheessa vaati- mutta siirtää syyttäjän päätettäväksi ns. sikringin 31910: vaa erityissairaanhoitoa. Hoidon laadun ja yh- (varmistuksen). Se voidaan määrätä 3-10 vuo- 31911: teiskunnan turvallisuuden ja taloudellisuuden deksi, ja kysymykseen tulee avohoito, sairaala- 31912: kannalta se on tarkoituksenmukaista keskittää hoito tai vankila. Järjestelmä on kritiikin ja kes- 31913: sairaaloihin, joissa on vaativan hoidon edellyttä- kustelun kohteena. Suurkäräjillä on lakiehdotus, 31914: mät tilat sekä henkilöstön moniammatillinen, joka mahdollistaisi psykiatriseen hoitoon tuomit- 31915: vuosien saatossa karttunut erityisosaaminen. semisen. 31916: Niuvanniemen sairaala ja Vanhan Vaasan sairaa- Mielentilatutkimukset tehdään kahden psy- 31917: la täyttävät nämä ehdot. Kunnallisina sairaaloina kiatrin toimesta, yleensä vankilassa tai polikliini- 31918: 185 31919: 31920: sesti, ja lausunnot arvioidaan keskitetysti. Tutki- Oikeuspsykiatrisen hoidon toteuttamisesta 31921: muksessa ei käytetä biologisia tutkimusmenetel- vastaa landstinget, maakunta. Hoito tapahtuu 31922: miä eikä projektiivisia testejä. Oikeusministeriön joko maakunnan omassa psykiatrisessa sairaalas- 31923: alainen Retsmedisinske komisjon voi määrätä sa tai, jos potilas on erityisen vaikeahoitoinen, 31924: tutkimuksen täydennyksen tai uusintatutkimuk- yhdessä yhdeksästä entisestä ns. alueyksiköstä. 31925: sen, mikä tapahtuukin 13 %:ssa tapauksista. Sairaalan psykiatriasta vastaavalla ylilääkärillä on 31926: Fylkeskommunella, ts. maakunnalla, on vas- käytännössä vapaat kädet hankkia alueensa poti- 31927: tuu asukkaiden psykiatrisesta hoidosta myös laille oikeuspsykiatrinen hoito tarkoituksenmu- 31928: heidän ollessaan vankilassa. Psyykkisesti häiriin- kaiseksi näkemästään paikasta. Mahdollisuus 31929: tyneet integroidaan periaatteessa muuhun psy- veivoitteeiliseen avohoitoon on olemassa. 31930: kiatriseen hoitoon. Vangittujen tai nk. sikringpo- Vankeinhoidon psykiatriset hoitoresurssit 31931: tilaiden hoito akuutin psykoosivaiheen rauhoi- ovat vähäiset. Periaatepäätös hoitoyksikön pe- 31932: tuttua on ollut ongelmallista. Osassa Norjaa jär- rustamisesta vankeinhoidon piiriin persoonal- 31933: jestelmä on toiminut hyvin, osassa maata resurs- lisuudeltaan vaikeasti häiriintyneille vangeille on 31934: sit ovat olleet puutteelliset. Valtio on ohjannut tehty. Yksikön hoidolliset tavoitteet on määritelty 31935: määrärahaa vangittujen psykiatriseen hoitoon vaatimattomiksi. 31936: mm. Oslon alueelle. T a n s k a. Psyykkisesti häiriintynyt rikoksen- 31937: Väkivaltaisia oikeuspsykiatrisia potilaita var- tekijä voidaan tuomioistuimessa määrätä oikeus- 31938: ten on kolme alueellista turvallisuusosastoa, jois- psykiatriseen hoitoon, jolloin hoidon lopettami- 31939: sa on yhteensä 29 hoitopaikkaa ja 19 tutkimus- nen on tuomioistuinpäätös, tai tuomita oikeus- 31940: paikkaa. Yhden yksikön yhteyteen on perustettu psykiatrinen hoito, jolloin uloskirjoitus on hoi- 31941: asiantuntijakeskus. dollinen ratkaisu. 31942: Fylkeskommunien yksiköissä on yhteensä 100 Mielentilatutkimuksia suoritetaan psykiatrisis- 31943: paikkaa. Tarve olisi todennäköisesti 60-100 li- sa sairaaloissa, oikeusministeriön tutkimusyksi- 31944: sää. Periaatepäätös hoitoyksikön perustamisesta köissä sekä yksityispsykiatrien toimesta. Noin 31945: vankeinhoidon sisälle persoonallisuushäiriöisille 60% tutkimuksista arvioidaan oikeusministeriön 31946: on tehty. Psykiatristen hoitopaikkojen lisäksi ns. asettamassa lautakunnassa. Keskitettyä koordi- 31947: sikringiin tuomituille on kaksi varmuuslaitosta, nointia ei ole. 31948: jotka seuraavat vankilalaitosten sääntöjä mutta Amt eli maakunta vastaa psykiatrisen hoidon 31949: joita ei kutsuta vankiloiksi. Mahdollisuus veivoit- järjestämisestä. Malleja on useita. Osassa maata 31950: teeiliseen avohoitoon on olemassa. potilaat hoidetaan tavallisilla psykiatrisilla osas- 31951: Ruotsi. Vakavasti psyykkisesti häiriintynyt- toilla, osassa maata yhdellä tai useammalla maa- 31952: tä rikoksentekijää ei voida tuomita vankeusran- kunnalla on alueellinen oikeuspsykiatrinen hoi- 31953: gaistukseen, vaan seuraamuksena on useimmi- toyksikkö. Lisäksi on yksi valtakunnallinen var- 31954: ten suljettu oikeuspsykiatrinen hoito. Siihen voi- muusosasto, jossa on 30 hoitopaikkaa. Mahdolli- 31955: daan tuomita myös ns. uloskirjoitusharkinnalla, suus veivoitteeiliseen avohoitoon on olemassa. 31956: jolloin uloskirjoitukseen on haettava lupa Vankeinhoidossa on yksi laitos, jossa hoide- 31957: tuomioistuimelta. Ruotsissa on käyty keskustelua taan vapaaehtoisesti persoonallisuudeltaan hy- 31958: sellaisen potilaan oikeusturvasta, jonka lääkäri ei vin häiriintyneitä vankeja, sekä mm. arvioidaan 31959: enää katso tarvitsevan hoitoa mutta jota tuomio- tilanne vangin sairastuessa psyykkisesti rangais- 31960: istuin ei päästä pois sairaalasta. tusaikana. 31961: Mielentilatutkimuksia tehdään kuudessa yksi- 31962: kössä, joiden toimintaa johtaa v. 1991 perustettu 31963: Rättsmedicinalverket, oikeuslääkintälaitos. Tut- Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston 31964: kimustoiminta on hyvin johdettua ja säänneltyä. käsitys. Mielentilatutkimustoiminnan ja syynta- 31965: Osa lausunnoista tarkistetaan tuomioistuimen keettomina tuomitsematta jätettyjen sairaanhoito 31966: erityisestä pyynnöstä keskitetysti Sosiaalihalli- kuuluu Vahon mukaan sosiaali- ja terveysminis- 31967: tuksen oikeudellisessa neuvostossa. Tuomiois- teriön hallinnonalalle. Vankeinhoidon koke- 31968: tuimet seuraavat päätöksissään annettuja lausun- mukset osoittavat, että erityisen vaikeahoitoisten 31969: toja ja pyytävät harvoin tarkistusta. henkilöiden sijoittamista varten tulee olla käytet- 31970: Keskitetty oikeuspsykiatrian koordinointi kos- tävissä enemmän kuin yksi laitos tai yksikkö. 31971: kee vain mielentilatutkimuksia. Hoito kuuluu Joissakin tapauksissa ao. henkilöt voivat käyttäy- 31972: muun psykiatrisen hoidon kanssa Sosiaalihalli- tymisellään vaikuttaa erittäin haitallisesti koko 31973: tukselle. yhteisön toimintaan. 31974: 186 31975: 31976: Mielentilatutkimustoiminnan ja mielenterve- naalipotilaiden ja vaikeahoitoisten potilaiden 31977: yslain 17 §:ssä tarkoitettujen potilaiden hoidon hoito, vaativat lääke- ja hoitotieteellistä erityis- 31978: laatu riippuu ratkaisevasti käytettävissä olevista osaamista ja -tietämystä. Valtiontilintarkasta- 31979: henkilöstö- ja muista voimavaroista. Kahden val- jien mielestä nämä tehtävät on syytä pitää edel- 31980: tion mielisairaalan yhdistämiselle tai kunnallista- leen keskitetysti valtion mielisairaaloissa, joskin 31981: miselle ei vankeinhoito-osaston käsityksen mu- myös kunnalliset sairaalat ja hoitoyksiköt voivat 31982: kaan ole riittäviä perusteita. Vaarana on, etteivät osallistua tutkimukseen ja hoitoon silloin, kun 31983: kunnat ole valmiita panostamaan riittävästi tähän niiden tiedolliset ja taidolliset valmiudet ovat 31984: terveydenhuollon erityisalaan ja sen kehittämi- riittävät. 31985: seen. Oikeuspsykiatrian kehityksen kannalta Valtiontilintarkastajat katsovat, että ao. tehtä- 31986: kahden valtion mielisairaalan säilyttäminen on vien erityisluonteen vuoksi Niuvanniemen ja 31987: tärkeää. Toiminnan keskittäminen yhteen yksik- Vanhan Vaasan sairaalat tulee pitää jatkossa- 31988: köön saattaa johtaa jonkin koulukunnan näke- kin valtion hallinnassa, mutta laitosten nykyään 31989: mysten yksipuoliseen korostumiseen kriminaa- hajautunutta hallintoa on aiheellista selkiinnyt- 31990: lipotilaiden hoidossa, mistä on varoittavia esi- tää. Hallinnointi kuuluu luontevasti sosiaali- ja 31991: merkkejä eri maista ja eri aikakausilta. terveysministeriön hallinnonalalle. Valtion mie- 31992: Vankeinhoitolaitoksen suunnitelmissa on jat- lisairaaloiden pysyttämistä valtion hallinnassa 31993: kaa Turun vankimielisairaalan ja Helsingin kes- puoltaa mm. se, että ne eivät aiheuta valtiontalo- 31994: kusvankilan sairaalan psykiatrisen osaston toi- udellisia kustannuksia ja että niiden saneeratut 31995: mintaa entisen laajuisena. Näissä on psykiatrisia tilat soveltuvat hyvin nykyiseen tarkoitukseensa. 31996: sairaansijoja 55 (1,7 /100 vankia). Valtion mielisairaaloiden varsinaisten tehtä- 31997: Ulkopuolisen psykiatrisen sairaalan palveluja vien suorittamista on jossain määrin haitannut 31998: on tarvittu joitakin kertoja vuodessa lyhyeksi kymmenkunta vuotta jatkunut hallinnollinen 31999: aikaa naisvangeille ja lähinnä juoppohulluus- selvittelytyö ja keskustelu. Epävarmuus tulevista 32000: tilojen hoitoon. Vankeinhoitolaitoksella ei ole ratkaisuista on rasittanut epäilemättä myös sai- 32001: tarvetta pelkästään terapeuttiseen toimintaan raaloiden henkilöstöä. Valtiontilintarkastajat 32002: keskittyvälle uudelle laitokselle eikä liioin suun- katsovat, että sosiaali-ja terveysministeriön tulisi 32003: nitelmia kehittää uusia terapeuttisia järjestelmiä. tehdä pysyvä päätös sairaaloiden hallinnollisen 32004: Vankeinhoito-osaston käsityksen mukaan olisi aseman vakiinnuttamisesta, jotta henkilöstön 32005: epätaloudellista, epätarkoituksenmukaista, lei- työolot normalisoituisivat. 32006: maavaa ja käytännössä mahdotonta rakentaa Kahden erillisen valtion sairaalan ylläpitämi- 32007: vankeja varten tai pitkälti vankien hoidon varaan nen on valtiontilintarkastajien mukaan perus- 32008: uusi, normaalijärjestelmälle rinnakkainen ja siitä teltua siitä syystä, että näin voidaan varmistaa 32009: irrallaan toimiva, lääketieteellisesti riittävän kor- kunnollinen vertailukohde kummankin laitok- 32010: keatasoinen hoitoyksikkö. Jos vanki tarvitsee sen toiminnalle. Samalla on myös mahdollista 32011: hoidollista apua pitkään jatkuneeseen lääketie- tutkia ja kehittää vaihtoehtoisia hoitomuotoja, 32012: teelliseen tai psykososiaaliseen ongelmaansa, käydä asiantuntijakeskustelua ja välttyä joiden- 32013: hänen tulisi saada tarvitsemansa palvelut nor- kin ammatillisten näkemysten kohoamiselta 32014: maalijärjestelmän puitteissa. liian vallitsevaan asemaan. 32015: Jatkuvasti mielisairas vanki voidaan laskea Valtiontilintarkastajat katsovat, että Tervey- 32016: vapaaksi hoidettavaksi vankeinhoitolaitoksen ul- denhuollon oikeusturvakeskuksen mahdolli- 32017: kopuolisessa sairaalassa. Tällaisia päätöksiä teh- suutta määrätä ko. potilaiden hoitopaikka tulisi 32018: dään korkeintaan muutama vuodessa. Lähes parantaa. 32019: poikkeuksetta vapaaksi lähetetty henkilö lähete- 32020: tään oman sairaanhoitopiirinsä mukaiseen 32021: kunnalliseen sairaalaan. Hoito valtion mielisai- 32022: raalassa tulisi kysymykseen sairaanhoitopiirin Alkoholijärjestelmän muutos 32023: sairaalan esityksestä mielenterveyslain 6 §:ssä 32024: tarkoitetuissa tapauksissa. Vankeinhoito-osaston EU:n vaikutukset Suomen alkoholipoli- 32025: käsityksen mukaan lakia ei tältä osin ole syytä tiikkaan. ED-jäsenyyden aiheuttamat muutok- 32026: muuttaa. set Suomen alkoholijärjestelmään ja -politiikkaan 32027: ovat sosiaali- ja terveysministeriön mukaan mer- 32028: Valtion mielisairaaloiden päätehtävät, mie- kinneet lyhyellä aikavälillä lähinnä monopolijär- 32029: lentilatutkimusten suorittaminen sekä krimi- jestelmän purkamista (vähittäismyyntimonopo- 32030: 187 32031: 32032: lia lukuun ottamatta) sekä viranomaistehtävien nen johtaa käytännössä. Mikäli kaikki alkoholi- 32033: siirtämistä kansalliselta alkoholiyhtiöltä muiden juomat tulisivat samalla tavalla myyntiin kuin 32034: tahojen vastattaviksi. Eta-sopimuksen mukaisten keskiolut ja siiderityyppiset juomat, kulutus ja 32035: vaatimusten lisäksi lainsäädäntöön on ED-jäse- sitä kautta sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat 32036: nyyden myötä tehty muutoksia vain valmisteve- todennäköisesti kasvaisivat selvästi. Kansallisen 32037: rotuksen ja maahantuontirajoitusten osalta. Kan- alkoholiyhtiön sopeuttaminen sekä alkoholin 32038: sallinen alkoholiyhtiö on yhtiöitetty ED-jäsenyy- matkustajatuonnin ja tilastoimattoman kulutuk- 32039: den vaatimusten mukaisesti. Alkoholipolitiikan sen säilyminen kertomusvuoden tasolla merkit- 32040: tärkeistä peruslinjoista eli tarjonnan säätelystä ja sevät vähennystä valtion alkoholituloihin. 32041: korkeasta verotasosta on pidetty muutoksista 32042: huolimatta edelleen kiinni. Alkoholin valvonta- ja jakelujärjestelmä. 32043: Pitkällä aikavälillä ratkeavat Suomen mahdol- V i r a n o m a i s v a 1 v o n t a. Sosiaali- ja ter- 32044: lisuudet pitää edelleen yllä alkoholijuomien vä- veydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV) on 32045: hittäismyyntimonopolia sekä poikkeuksia mat- sosiaali- ja terveysministeriön alainen virasto, 32046: kustajien oikeudesta tuoda omaan käyttöön al- joka perustettiin 15.12.1994. Virastossa työsken- 32047: koholijuomia muista ED-maista. teli kertomusvuoden lopussa 47 virkamiestä. Vi- 32048: Alkoholihallinnon, -valvonnan, -tutkimuksen raston tehtävänä on mm. uuden alkoholilain 32049: ja -valistuksen tehtävät siirrettiin Alko-Yhtiöt (1143/94) edellyttämä valvonta. 32050: Oy:ltä (vuoden 1994 loppuun asti Oy Alko Ab) Uusi alkoholilaki tuli voimaan 1.1.1995. Alko- 32051: valtionhallintoon 1.5.1996 alkaen. Uudelleenjär- holiyhtiön monopolitoiminnan valvonta, alko- 32052: jestelyt saatiin tällöin tällä alueella päätökseen. holijuomien maahantuontiin ja tukkumyyntiin 32053: Suomen tavoitteena on sosiaali- ja terveysmi- liittyvät asiat sekä uuden mainontasäännöstön 32054: nisteriön mukaan myös EU:ssa pitää yllä suoma- valvonta ovat uusia tehtäviä. Alko-Yhtiöt Oy ja 32055: laisen alkoholipolitiikan perustaa eli sosiaali- ja sosiaali- ja terveysministeriön hoitamat alkoholi- 32056: terveyspoliittisia tavoitteita rajoittamalla alkoho- juomien valmistukseen, myyntiin ja anniskeluun 32057: lin saatavuutta, käyttämällä hintapolitiikkaa ja liittyneet hallinnolliset tehtävät siirrettiin samalla 32058: tiedottamalla alkoholijuomien käytön riskeistä. SITV:lle ja osin lääninhallituksille. Poliisihallin- 32059: Alkoholijärjestelmän ja -politiikan muutoksen nolle kuuluneet anniskeluravintoloiden aukiolo- 32060: sosiaali- ja terveyspoliittiset sekä valtiontaloudel- aika-asiat siirrettiin STTV:lle 1.4.1995. Lupajärjes- 32061: liset vaikutukset riippuvat ministeriön mukaan telmä ja alkoholielinkeino on kuvattu oheisessa 32062: paljolti siitä, mihin alkoholimonopolin murtumi- kuviossa: 32063: 188 32064: 32065: ALKOHOLIN TIJOTANNON JA KAUPAN PUITTEET 32066: Luvanhaltijoiden lukumäärät 31.12.1995 (suluissa vastaavat lukumäärät 31.12.1994). 32067: 32068: 32069: 32070: 79 (91) 2 (2) 83 (32) 32071: 32072: Alkoholivalmisteiden Väkiviinan Alkoholijuomien 32073: valmistuspaikat valmistuspaikat valmistuspaikat 32074: 32075: 32076: 32077: 32078: 187 (213) 32079: ~kohoHv.lmi,toidon : 32080: 4 (1) 32081: Väkiviinan 1 32082: a 32083: 81 (9) 32084: Alkoholijuomien 32085: tukkumyyntiluvat 32086: Q 32087: 2000 32088: tuotetta 32089: 32090: 32091: 32092: 32093: 1 2454 (2845) 32094: ,. 252 (248) 1 15 (0) 1 3 494 (3 228) 6053 (5729) 18112 (6414) 32095: Käyttöluvan Alkon Tilaviini-ja Anniskelu- Anniskelu- Vähittäis- 32096: haltijat myymälät sahti- ravintolat paikat myymälät 32097: ... myymiilät Ajap oik. enint. 1'1-,7% enint. 4,7% 32098: 1 1 1 1 32099: 32100: STTV:n alkoholihallinto-osasto vastaa alkoho- - Alkoholiyhtiön ylläpitämän alkoholitieto- 32101: lijuomien anniskelu- ja vähittäismyyntiasioista järjestelmän uusiminen ja siirtäminen vuoden 32102: sekä ohjaa lääninhallituksia valvonnan toteutta- 1996 aikana STTV:n hoidettavaksi. Erilliset tuo- 32103: misessa. Alkoholin tuotevalvonta-osasto vastaa tevalvonta-, anniskelu- ja muut tietojärjestelmät 32104: alkoholijuomien, väkiviinan ja alkoholivalmistei- sekä STTV:n ja lääninhallitusten luparekisterit 32105: den valmistuksen, tukkumyynnin ja käytön val- yhdistetään kokonaisuudeksi. 32106: vonnasta ja näiden aineiden tuotevalvonnasta. - Neuvotteluryhmä, jonka tehtävänä on käsi- 32107: Yleinen osasto vastaa alkoholin ja tupakan mai- tellä anniskelutoimintaan liittyvän lupa- ja val- 32108: nonnan valvonnasta, alkoholiyhtiön monopoli- vontajärjestelmän toimivuutta. 32109: toiminnan valvonnasta sekä viraston yleis- ja - Anniskelulupien myöntämisedellytyksistä 32110: tieto hallinnosta. säädetään alkoholilaissa, joka valtuuttaa sosiaali- 32111: Alkoholilain tavoitteiden toteuttaminen. Ker- ja terveysministeriön antamaan asiasta tarkempia 32112: tomusvuonna alkoholielinkeinojen lupien ky- määräyksiä. Näiden normien ja ohjeiden puut- 32113: syntä oli erittäin suuri. Uutta virastoa organisoi- tuessa STTV on pyrkinyt viestimään ministeriölle 32114: taessa käsiteltiin samalla yli 5 000 lupahakemus- ohjaustarpeensa. 32115: ta. Anniskelun valvonnan kohdalla STTV on to- 32116: Alkoholin kaupassa nähdään STTV:n mukaan dennut, että ravintola-ala ja -elämä ovat mm. 32117: voitto-odotuksia, minkä vuoksi alalle pyritään ja poliisi- ja työsuojeluviranomaisten, alan työnan- 32118: myyntiä kasvatetaan. Lupahallinto pyrkii ehkäi- taja- ja työntekijäjärjestöjen sekä useiden kansa- 32119: semään alkoholin myynnistä aiheutuvia ongel- laisjärjestöjen ja asiakkaiden mukaan vapautu- 32120: mia ennakolta. Lupahallinnon kehittämissuun- neet joissakin suhteissa liikaa. Valvonnan lisää- 32121: nitelmiin kuuluvat mm. seuraavat toimet: mistä on vaadittu. 32122: 189 32123: 32124: Anniskelun valvontaan käytettävät voimavarat alkoholijuomien tukkumyynti anniskeluun oli 32125: vähenivät STTV:n mukaan valvontatehtävien siir- Alko Oy:n yksinoikeutena vuoden 1994 loppuun 32126: ron yhteydessä alle kolmasosaan. Lääninhallitus- asti. 32127: ten alkoholihallintoasioissa työskentelee 32 Alkoholijuomien vähittäismyyntimonopolin 32128: henkilöä. Anniskelun valvonnan tehokkaan säilyttämisen ehtona on mm. alkoholiyhtiön 32129: aloittamisen esteenä oli kertomusvuonna voima- monopolitoiminnan tiukka viranomaisvalvonta. 32130: varoja vaativan lupahallinnon käynnistäminen. Alkoholilainsäädäntö pyrkii osoittamaan tähän 32131: STTV on ilmoittanut parantavansa valvonnan toimintaan riittävät edellytykset STTV:lle. Val- 32132: toimivuutta mm. käsittelemällä lääninhallitusten tuuksien määrittelyssä ja vähittäismyyntimono- 32133: kanssa kertomusvuonna havaitut työaikakysy- polille asetetuissa velvoitteissa on viraston mu- 32134: myksiin ja voimavaroihin liittyvät ongelmat. Vi- kaan kuitenkin lakiteknisiä puutteita. Valvonnas- 32135: rasto tarjoaa myös asiantuntemustaan poliisi-, sa on lisäksi epäselvää STTV:n ja Kilpailuviraston 32136: työsuojelu- ja veroviranomaisille ns. harmaata välinen toimivaltajako. 32137: taloutta vastaan. Alko-Yhtiöiden liiketaloudellista tilaa ja toi- 32138: Alkoholijuomien valmistajien määrä on kasva- mintaedellytyksiä tarkastellaan tässä kertomuk- 32139: nut pienpanimo- ja tilaviinivalmistuksen käyn- sessa lisäksi valtionyhtiöitä käsittelevässä osuu- 32140: nistymisen myötä. Markkinoilla olevien tuottei- dessa. 32141: den ja niiden toimittajien määrä on kasvanut. 32142: Vuonna 1996 STTV kiinnittää erityistä huomiota Alkoholijuomien matkustajatuonti, sala- 32143: tuotteille asetettujen vaatimusten täyttämiseen. kuljetus ja verotus. Vuonna 1994 Alko-Yhtiöt 32144: Alkoholijuomia koskevaan tietojärjestelmään pe- Oy:llä oli monopoli alkoholin maahantuonnissa, 32145: rustetaan markkinoilla olevat tuotteet käsittävä viennissä, valmistuksessa sekä vähittäis- ja tuk- 32146: tuoterekisteri ja EU:n asettamien vaatimusten kumyynnissä. Valtion alkoholitulojen tilastointi 32147: toteamiseksi tarvittava analyysirekisteri samalla, ja tulkinta olivat yksiselitteisiä. Yhtiö julkisti val- 32148: kun kotimaisten pienvalmistajien omavalvonta ja mistamaosa valtion alkoholitulot -tilaston, joka 32149: toiminta pyritään saamaan moitteettomiksi. kattoi alkoholi- ja olutverot, liikevaihtoverot, 32150: A 1 k o h o 1 i n v ä h i t t ä i s myy n t i. Suo- tullimaksut sekä monopoliyhtiön voitot ja osin- 32151: men alkoholikauppa ja -tuotanto muuttuivat ker- got. Tilaston ulkopuolelle jäivät tilastoimattoman 32152: tomusvuoden alusta alkoholijuomien tuotannon kulutuksen eli kotivalmistuksen, matkustaja- 32153: ja tukkukaupan tultua tavanomaisen kilpailun tuonnin ja salakuljetuksen vaikutukset. 32154: piiriin. Valtion alkoholiyhtiölle, Alko Oy:lle, jäi Vuoden 1994 heinäkuun alusta muuttui alko- 32155: yksinoikeus yli 2,8 tilavuusprosenttia etyylialko- holijuomaverotus ja kertomusvuoden alusta muu 32156: holia sisältävien alkoholijuomien vähittäismyyn- alkoholilainsäädäntö. Alko-Yhtiöt Oy yhtiöi- 32157: tiin. Merkittävimmän poikkeuksen tästä muodos- tettiin konserniksi ja siltä poistettiin viranomais- 32158: tavat käymisteitse valmistetut, enintään 4,7 tila- toiminnot, mm. Suomen alkoholitilastojen teko- 32159: vuusprosenttia etyylialkoholia sisältävät alkoho- vastuu. Sen vuoksi ei aikaisemman kaltaista val- 32160: lijuomat, joita voivat lääninhallituksen luvalla tion alkoholitulot -tilastoa ole nyttemmin tois- 32161: myydä muutkin yrittäjät. Alko-Yhtiöiden liiketoi- taiseksi saatavissa. Tiedossa on vain alkoholi- 32162: mintaorganisaatio yhtiöitettiin kertomusvuoden juomaveron kertymä valtiolle, joka oli aiemmin 32163: alusta vastaamaan muuttuneita olosuhteita. vajaat 70 o/o valtion kaikista alkoholituloista. 32164: Alko-Yhtiöt -konsernin, johon kuuluvat emo- Alkoholijuomaverotuksen muutoksessa aiem- 32165: yhtiö Alko-Yhtiöt Oy ja sen tytäryhtiöt Alko Oy, pi arvopohjainen, vähittäismyyntihinnasta las- 32166: Primalco Oy ja Arctia Oy, liikevaihto oli kerto- kettava alkoholijuomavero korvattiin määräve- 32167: musvuonna 3,4 mrd. mk. Valtiolle konserni tilitti rolla, johon sisällytettiin myös alkoholiyhtiön 32168: alkoholijuoma- ja arvonlisäveroa 5,6 mrd. mk. tavanomaisen liikevoiton ylittävä ns. monopoli- 32169: Liikevoitto oli 362 Mmk ja voitto ennen satun- voitto. Vielä vuoden 1994 tilastossa tämä oli 32170: naiseriä 338 Mmk eli 10 o/o liikevaihdosta. Vuon- verojen ulkopuolinen tuloutuserä. 32171: na 1994 liikevaihto oli 4,5 mrd. mk ja voitto Alko-Yhtiöt Oy:n mukaan valtion vertailukel- 32172: ennen satunnaiseriä 884 Mmk. Vuosien 1995 ja poiset verotulot laskivat kertomusvuonna n. 160 32173: 1994 taloudelliset luvut eivät ole vertailu- Mmk eli 2,5 o/o. Vähennys oli selvästi suurempi 32174: kelpoisia keskenään, koska alkoholiverolainsää- kuin alkoholijuomien tilastoidun vähittäismyyn- 32175: däntö muuttui 1.7.1994 ja alkoholilaki 1.1.1995. nin vähennys, joka oli 0,3 o/o. Verojen laskun syitä 32176: Osa alkoholijuomaverosta sisältyi alkuvuonna kulutuksen vähenemisen lisäksi olivat kulutuk- 32177: 1994 yhtiön liikevaihtoon ja tulokseen. Lisäksi sen siirtyminen siidereihin, välituotteisiin ja vii- 32178: 190 32179: 32180: neihin. Juomaryhmittäiset muutokset johtuivat Valtiontilintarkastajien mielestä on epätoden- 32181: verouudistuksesta ja kulutustottumusten muu- näköistä, että Suomi voisi pitkän päälle eristäy- 32182: toksesta. tyä täysin muissa EU-maissa noudatettavasta 32183: Matkustajatuonti ja salakuljetus lähinnä Viros- alkoholipolitiikasta. Yksi Euroopan unionin 32184: ta ja Venäjältä kasvoivat voimakkaasti kertomus- pääperiaatteista koskee tavaran, ml. alkoholi- 32185: vuonna, ja kasvu jatkui vuoden 1996 alussa. tuotteet, vapaata liikkuvuutta jäsenmaasta toi- 32186: Alko-Yhtiöt Oy:n mukaan tehdyt selvitykset seen. Alkoholin käytännössä lähes rajoittamaton 32187: osoittavat luotettavasti, että tilastoimaton alkoho- matkustajatuonti, jota EUn nykyiset pysyvät 32188: linkulutus nousi kertomusvuonna n. 10 prosent- säännökset merkitsevät, johtaisi toteutuessaan 32189: tiyksiköllä lähes neljännekseen kokonaiskulu- tuntuviin alkoholiverotuksen alentamispai- 32190: tuksesta. Vuonna 1996 alkoholin kokonaiskulu- neisiin kotimaassa. Valtiontilintarkastajat kat- 32191: tuksen arvioitiin kasvavan 10 %, mutta Alko- sovat, että pitkän aikavälin mahdollisimman 32192: Yhtiöt Oy:n vähittäismyynnin alenevan 7 %. häiriöttämän kehityksen kannalta Suomessa oli- 32193: Valtio ei saa verotuloja tilastoimattomasta al- si ryhdyttävä valmistelemaan ja asteittain myös 32194: koholinkulutuksesta, mutta veronmaksajat mak- toteuttamaan alkoholiverotuksen harmonisoin- 32195: savat pitkällä aikavälillä alkoholinkulutuksesta tia muiden EU-maiden kanssa. Onhan maam- 32196: syntyvät yhteiskunnalliset haittakustannukset me alkoholiverotus tätä nykyä maailman toiseksi 32197: Suomen alkoholiverotus on toiseksi korkeinta korkein Norjan jälkeen ja EU-maiden korkein. 32198: maailmassa Norjan jälkeen ja ED-maiden korkein Alkoholiverojen asteittainen alentaminen so- 32199: yhdessä Ruotsin kanssa. Venäjän ja Viron alko- peuttaisi valtiontilintarkastajien mielestä sekä 32200: holiverotus ja alkoholijuomien hintataso ovat yhteiskunnan että valtiontalouden joustavam- 32201: selvästi alemmat kuin Suomessa, mikä osaltaan min edessä todennäköisesti odottavaan muutok- 32202: selittää matkustajatuonnin ja salakuljetuksen voi- seen. Korkeiden verojen ylläpitämä korkea alko- 32203: makasta kasvua. holituotteiden hintataso on johtanut ja johtanee 32204: Vuoden 1996 toukokuun alussa voimaan tul- tulevaisuudessakin tilastoimattoman, alkoholi- 32205: lut, Suomessa asuvien ja EU:n ulkopuolelta tule- monopolin ohi tapahtuvan kulutusosuuden kas- 32206: vien, muiden kuin lentomatkustajien, alkoho- vuun. Tästä kulutuksesta valtio ei saa lainkaan 32207: lijuomien tuontiin sovellettava 20 tunnin aikara- verotuloja, vaikka alkoholin kulutuksesta aiheu- 32208: joitus vähentää Alko-Yhtiöt Oy:n vähittäismyyn- tuvat haitat kustannetaan viime kädessä veron- 32209: nin laskua. Se ei ole kuitenkaan yhtiön mukaan maksajien varoin. Valtion alkoholitulojen opti- 32210: pysyvä ratkaisu ongelmaan, jonka ydin on Suo- mointi muuttuneissa ja edelleen muuttuvissa 32211: men erittäin korkea alkoholijuomaverotus. oloissa edellyttää joustavaa ja suunnitelmallista 32212: Suomen korkean verotuksen merkitys koros- pitkän ajan alkoholipoliittista uudelleenarvioin- 32213: tuu, mikäli ED:n vapaakauppasäännöksiin mah- tia. Sen tulee sisältää myös alkoholihaittojen vä- 32214: dollisesti neuvoteltavat rajoitukset poistuvat siir- hentäminen ennaltaehkäisevien keinojen, kuten 32215: tymäajan jälkeen. Nykyinen verotus yhdistettynä asennekasvatuksen ja alkoholivalistuksen, avul- 32216: ED:n alkoholijuomien yksityistuontimääräyksiin, la. 32217: joiden mukaan henkilö saa tuoda omaan käyt- Mikäli alkoholin vähittäismyyntimonopoli 32218: töönsä toisesta ED-maasta 10 1 väkeviä alkoholi- joudutaan EU:n vaatimuksesta purkamaan, vä- 32219: juomia, 20 1 nk. välituotteita, 90 1 viinejä ja 110 1 henevät valtion alkoholitulot (Alko Oy.·n mono- 32220: olutta, voi toteutuessaan romahduttaa valtion polivoitto) entisestään. Tämän korvaamiseksi 32221: alkoholitulot olisi valmistettava ja varauduttava keräämään 32222: vastaavat verot muulla tavoin, esim. alkoholi- 32223: Suomen EU-jäsenyys on muuttanut maamme tuotteiden myynnistä saatuja tuloja verottamal- 32224: alkoholijärjestelmää jo tähän mennessä tuntu- la. 32225: vasti, mutta tulevaisuuden muutokset voivat olla Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtion 32226: vieläkin suurempia. Keskeiset kysymykset lähitu- alkoholitulojen tilastointi on järjestetty nyttem- 32227: levaisuudessa koskevat matkustajatuonnin min epätyydyttävästi. Sosiaali- ja terveydenhuol- 32228: määrien muutosta EU-maiden sisäisten sään- lon tuotevalvontakeskuksen olisi kiirehdittävä al- 32229: nösten mukaisiksi, alkoholin vähittäismyynti- koholitietojärjestelmän uusimista ja käyttöönot- 32230: monopolin mahdollista murlumista ja alkoholi- toa siten, että alkoholijärjestelmän valtionta- 32231: verotuksen tasoa sekä näiden yhteisvaikutusta loudelliset ja sosiaali- ja terveyspoliittiset vaiku- 32232: valtion alkoholituloihin, alkoholin kulutukseen tukset ovat mahdollisimman tarkoin ja viivy- 32233: ja alkoholihaittoihin. tyksettä todettavissa ao. tilastotiedoista. 32234: 191 32235: 32236: Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön Lausunnossaan hallituksen esityksestä tervey- 32237: asema denhuollon ammattihenkilöitä koskevaksi lain- 32238: säädännöksi sosiaali- ja terveysvaliokunta piti 32239: Vuoden 1994 heinäkuun alusta tulivat voi- tärkeänä, että sosiaalialan ammatinharjoittamis- 32240: maan terveydenhuollon ammattihenkilöitä kos- lainsäädäntö valmistellaan pikaisesti ja että so- 32241: keva laki (559/94) ja asetus (564/94). Uuden siaali- ja terveysalan lainsäädäntö yhtenäistetään 32242: lainsäädännön tarkoituksena oli tehostaa potilas- (StVM 13/1994 vp). 32243: turvallisuutta ja laadunvarmistamista sekä lisätä Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut 32244: työvoiman joustavaa käyttöä ja terveydenhuol- 6.6.1996 valiokunnan toivomuksen mukaisesti 32245: lon ammattihenkilöiden välistä yhteistyötä. työryhmän selvittämään sosiaalialan ammatin- 32246: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/92) harjoittamislainsäädännön tarvetta ottaen huo- 32247: sisältää potilaan hoitoon ja kohteluun liittyvät mioon yhdentyvän sosiaali- ja terveydenhuollon 32248: keskeiset oikeudelliset periaatteet. Laki koskee tarpeet, valmisteilla ja olemassa olevan sosiaali- 32249: sekä julkista että yksityistä terveyden- ja sairaan- ja terveydenhuollon lainsäädännön, uudet so- 32250: hoitoa. Terveyden- ja sairaanhoitoa koskee myös siaalialan koulutussuunnitelmat sekä ammattitai- 32251: potilasvahinkolaki (585/86). don vaikutukset asiakkaan asemaan ja oikeustur- 32252: Vastaavanlaista lainsäädäntöä ei ole olemassa vaan. Työryhmän määräaika päättyy vuoden 32253: vaativaa sosiaalialan asiakas- ja hallinnollista työ- 1997 lopussa. 32254: tä tekevien viranhaltijoiden tai työntekijöiden 32255: ammatinharjoittamisesta. Asetus sosiaalihuollon Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 32256: ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista henkilöstö. Sosiaali- ja terveydenhuollon hen- 32257: (804/92) antaa myös muille kuin sosiaalialan kilöstöstä 90 o/o työskentelee kuntasektorilla, lo- 32258: koulutuksen hankkineille kelpoisuuden sosiaali- put ovat valtion tai yksityissektorin palvelukses- 32259: alan keskeisiin tehtäviin. sa. Kertomusvuonna kuntien sosiaali- ja tervey- 32260: Sosiaalihuollon työntekijöiden asemaa ja työtä denhuollon henkilöstömäärä oli 205 120. Mies- 32261: ohjaa sosiaalihuoltolaki (710/82) ja asetus (6071 ten osuus henkilöstöstä oli 9,2% eli 18 800. 32262: 83) ja muu sosiaalilainsäädäntö. Laki yksityisten Määrä väheni 844:llä edellisestä vuodesta. Sitä 32263: sosiaalipalvelujen valvonnasta (603/96) tulee vastoin naisten määrä kasvoi 251 :llä. Sosiaali- ja 32264: voimaan 1.1.1997. Lakiesitys sosiaalihuollon terveydenhuollon henkilöstön keskimääräinen 32265: asiakkaan asemasta ja oikeuksista on valmistu- ikä kuntasektorilla oli v. 1990 38,9 vuotta ja 32266: massa. kertomusvuonna 41,5 vuotta. 32267: Sosiaalihuoltolaki ei ole vuoden 1992 jälkeen Seuraavasta asetelmasta käy ilmi sosiaali- ja 32268: edellyttänyt, että kuntien on palkattava sosiaali- terveydenhuollon henkilöstön määrä kuntasek- 32269: työntekijöitä. Tämän seurauksena jotkut kunnat torilla v. 1990-95. Tiedot perustuvat Tilastokes- 32270: ovat lakkaottaneet ainoankin sosiaalityön koulu- kuksen kunnallisen henkilöstörekisterin tietoi- 32271: tusta vaativan viran tai toimen kunnastaan. hin. 32272: 32273: 32274: 32275: 32276: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 32277: Sosiaali- ja terveystoimen hallinto ................................ 11 926 11 886 11411 10 851 12 058 12 453 32278: Sosiaalihuolto 32279: - Lasten päivähoito ..................................................... 40 778 47 069 46 505 42 213 41 866 42 879 32280: - Lasten ja nuorten laitoshoito ................................... 929 911 952 894 890 765 32281: - Muut lasten ja perheiden palvelut .......................... 2 717 2 717 2 880 2 806 2 836 2 743 32282: -Vanhusten laitoshuolto ............................................ 17 745 17 542 17 331 16 723 17 600 17 679 32283: - Vammaisten laitoshuolto ......................................... 5 219 5 382 5 759 5 481 5 366 4 826 32284: - Suojatyö ja työhön kuntoutus ................................. 1 160 1 322 1 482 1 450 1 559 1 559 32285: - Kotipalvelu .............................................................. 11 552 11 757 12 580 12 245 12 895 13 174 32286: - Muut vanhusten ja vammaisten palvelut ................ 358 346 395 396 475 489 32287: - Päihdehuolto ........................................................... 1 243 1 273 1 228 1 125 1 126 1 060 32288: Yhteensä ........................................................................ 81 701 88 319 89 112 83 333 84 613 85 174 32289: 192 32290: 32291: Perusterveydenhuolto 32292: - Avopalvelut .............................................................. 23 157 23 637 23 545 22 956 23 696 23 781 32293: - Hammashuolto ························································ 3 156 3 259 3 392 3 267 3 808 3 793 32294: - Vuodeosastohoito .................................................... 20 226 20160 23 229 22 417 18 045 18 285 32295: Yhteensä ........................................................................ 46 542 47 056 50 166 48 640 45 549 45 859 32296: Erikoissairaanhoito 32297: -Avohoito .................................................................. 1 717 1 650 2 117 2 145 2 138 2 056 32298: - Vuodeosastohoito .................................................... 63 429 63 286 58 376 56 376 60 037 58 241 32299: Yhteensä ........................................................................ 65 146 64 936 60 493 58 521 62 175 60 297 32300: Terveydenhuolto yhteensä ........................................... 111 688 111 992 110 659 107 161 107 724 106 156 32301: Ympäristöterveydenhuolto ........................................... 1 333 1 296 1 315 1 232 1 247 1 234 32302: Muu sosiaali- ja terveystoimi ........................................ 81 159 223 119 71 103 32303: Muut yhteensä .............................................................. 1 414 1 455 1 538 1 351 1 318 1 337 32304: Kaikki yhteensä ............................................................ 206 729 213 652 212 720 202 696 205 713 205 120 32305: 32306: 32307: 32308: 32309: Henkilöstön kokonaismäärä on vaihdellut noissa. Irtisanomisia ei ole juurikaan tehty, vaan 32310: suhteellisen vähän. Määrä oli kertomusvuonna tärkeimpiä keinoja ovat olleet paikalliset hen- 32311: 1 o/o pienempi kuin v. 1990, mutta 2 o/o suurempi kilöstösopimukset, luonnollisen poistuman hyö- 32312: kuin v. 1993, jolloin se oli alimmillaan tällä dyntäminen, koulutusmäärärahojen leikkaukset 32313: vuosikymmenellä. Muutokset ovat olleet enem- sekä ylitöiden ja sijaisten palkkauksen rajoittami- 32314: män rakenteellisia kuin määrällisiä. Anunattira- nen. Henkilöstömenoja on supistettu myös tehtä- 32315: kenteessa tapahtuneet muutokset eivät juuri näy viä yhdistelemällä ja lähiesimiesten tehtäviä lak- 32316: koko maan tilastoissa. kauttamalla. Työllisyysvaroin palkatun työvoi- 32317: Vuonna 1994 sosiaali- ja terveysalalla aloitti man merkitys on kasvanut, sillä lähes kaikissa 32318: työllisyysvaroin kustannetun, useimmiten kuu- kunnissa on palkattu henkilöstöä työllisyysva- 32319: den kuukauden mittaisen työsuhteen kaikkiaan roin. 32320: 32 500 henkilöä. Näin ollen sosiaali- ja terveys- Kuntien säästöt pelkästään terveydenhuollos- 32321: alalla työskennelleistä 5-10 o/o oli työllisyysva- sa ovat merkinneet sitä, että osa terveyskeskus- 32322: roin palkattua työvoimaa, josta ilmeisen huomat- ten potilaista on hakeutunut sairaaloiden polikli- 32323: tava osa sijoittui toiminnan sujumisen kannalta nikoille. Tästä aiheutuneet lisäkustannukset oli- 32324: välttämättömiin työtehtäviin. Tältä osin työllistä- vat kertomusvuonna 650 Mmk ja v. 1996 terveys- 32325: mismenot ovat tulonsiirto kunnille. (Ohtonen: budjettien arvioidaan ylittyvän lähes miljardilla 32326: Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman liikkeet markalla. 32327: vuosina 1990-93. Helsinki 1996) Valtiontilintarkastajat tekivät kertomusvuonna 32328: Sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt selvi- paikallistarkastukset Lapin ja Vaasan lääneihin, ja 32329: tyk<>en työvoiman käytöstä kuntien sosiaali- ja siksi ne on seuraavassa otettu esimerkeiksi. La- 32330: terveydenhuollossa valtionosuusuudistuksen jäl- pin ja Vaasan lääninhallitukset ovat tehneet erik- 32331: keen (Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita seen selvitykset työvoiman käytöstä oman lää- 32332: 1995: 18). Haastattelujen tarkoituksena oli selvit- ninsä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa. 32333: tää, minkälaisia työvoimapoliittisia ratkaisuja Lapin läänin selvityksessä ovat mukana kaikki 32334: kunnissa on tehty. Lääninhallitusten asiantuntijat Lapin 22 kuntaa. Vaasan läänin 57 kunnasta on 32335: haastattelivat puhelimitse kunnan johtavia viran- mukana 14 kuntaa. Koko maata kuvaa mainittu 32336: haltijoita. Otokseen valittiin 121 kuntaa. Lukuun 121 kunnan otos. 32337: sisältyy kymmenen suurinta kaupunkia. Jokaista kuntaa pyydettiin esittämään anne- 32338: Kuntia pyydettiin esittämään annetuista vaih- tuista vaihtoehdoista kolme työvoiman käyttöön 32339: toehdoista kolme työvoiman käyttöön eniten vaikuttanutta tekijää. Seuraavasta asetelmasta 32340: vaikuttanutta tekijää. Tärkeimmäksi tekijäksi käy ilmi, kuinka monta prosenttia Lapin ja Vaa- 32341: mainittiin sekä terveydenhuollossa että sosiaali- san läänien otok<>en kunnista sekä koko maan 32342: huollossa säästäminen. otoksen kunnista on valinnut kyseisen vaihtoeh- 32343: Suurimmat sosiaali- ja terveydenhuollon me- don. 32344: nojen leikkaukset on saatu aikaan henkilöstöme- 32345: 193 32346: 32347: Lapin Vaasan Koko kokonaan uusiin tehtäviin. Lapin ja Vaasan lää- 32348: lääni lääni maa 32349: %kunnista nien kunnissa samoin kuin koko maan kunnissa 32350: Sosiaalihuolto on yleisimmin lakkautettu perhepäivähoidon- 32351: - alueellinen väestövastuu .. 9 21 ohjaajan, vanhainkodin johtajan tai johtavan hoi- 32352: - palvelurakennemuutos ..... 68 64 74 tajan virka. Jokin lähiesimiehen tehtävä on lak- 32353: - yhteistyö terveyden- 32354: huollon kanssa ............... 50 43 48 kautettu lähes jokaisessa selvityksessä mukana 32355: - tilaaja-tuottajamallit .......... 2 olleista kunnista. 32356: - kuntayhtymien purku ...... 27 50 31 Seuraavasta asetelmasta käy ilmi, kuinka mon- 32357: - säästäminen ...................... 95 100 92 ta prosenttia kunnista palkkasi työvoimaa uusiin 32358: - tulosyksiköityminen ......... 22 21 23 vakituisiin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin 32359: V. 1993-95: 32360: Terveydenhuolto 32361: - alueellinen väestövastuu .. 27 14 41 32362: Lapin Vaasan Koko 32363: - palvelurakennemuutos ..... 59 50 59 lääni lääni maa 32364: - yhteistyö sosiaalihuollon %kunnista 32365: kanssa ............................... 45 50 45 Sosiaalihuollossa .................... 36 14 31 32366: - tilaaja-tuottajamallit .......... Terveydenhuollossa............... 36 21 35 32367: - kuntayhtymien purku ...... 23 50 21 32368: - säästäminen ...................... 86 93 88 32369: - tulosyksiköityminen ......... 32 23 32370: Henkilöstön täydennyskoulutustarvetta ai- 32371: heuttivat sosiaali- ja terveysministeriön selvityk- 32372: Lapin läänin kuntien sosiaali- ja terveyden- sen mukaan koko maassa eniten palvelura- 32373: huollon työntekijöiden määrä on pysynyt suun- kennemuutos, sosiaali- ja terveydenhuollon yh- 32374: nilleen ennallaan vuodesta 1994 vuoteen 1995. teistyö ja asiakkaiden tarpeiden muuttuminen. 32375: Vaasan lääninhallitus on selvittänyt henkilös- Tilanne oli Lapin ja Vaasan läänien kunnissa 32376: tömäärien muutosta vuodesta 1992 vuoteen samanlainen. Lisäksi Vaasan läänissä ehkäisevän 32377: 1995. Suurinta muutos on ollut sosiaalihuollossa, työn korostaminen nousi terveydenhuollossa 32378: jonka koko henkilökunnan määrä kunnissa ja yhtä merkittäväksi kuin asiakkaiden tarpeiden 32379: kuntayhtymissä on vähentynyt 15 o/o:lla. Kunnis- muuttuminen. 32380: sa keskimääräinen vähennys oli 14 o/o. Terveydenhuollon ammatinharjoittamislain 32381: Terveyskeskusten virkoja ja toimia ei oleVaa- 18 §:ssä säädetään, että terveydenhuollon am- 32382: san läänissä merkittävästi vähennetty. Henkilös- mattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja ke- 32383: tö on hieman lisääntynyt niissä terveyskeskuk- hittämään ammattitaitoaan. Työnantajan tulee 32384: sissa, joihin on siirretty erikoissairaanhoidon yk- luoda edellytykset sille, että työntekijä voi osallis- 32385: sikköjä. Avohoidosta on lakkautettu kuusi johta- tua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulu- 32386: van hoitajan virkaa. Erikoissairaanhoidon henki- tukseen. 32387: löstömäärä on vähentynyt, koska ns. varahenki- Kysyttäessä kunnilta, onko tätä periaatetta 32388: löjärjetelmästä on luovuttu. mahdollista noudattaa, jakaantuivat vastaukset 32389: Pyrkimykset hoitaa vapautuvien virkojen teh- seuraavasti: 32390: tävät sisäisin järjestelyin, välttää sijaisten paikkaa- 32391: mista ja vähentää keskusjohdon virkoja ovat Lapin Vaasan Koko 32392: lääni lääni maa 32393: johtaneet tehtävien yhdistelyyn. Kahden tai %kunnista 32394: useamman työntekijän hoitamia työtehtäviä on on kyllä.................................. 55 43 51 32395: yhdistetty yhden henkilön hoidettavaksi seuraa- jotakuinkin ............................. 41 43 35 32396: vasti: ei lähestulkoonkaan .............. 4 14 10 32397: vaikea arvioida ..................... . 4 32398: Lapin Vaasan Koko 32399: lääni lääni maa 32400: %:ssa kunnista 32401: Sosiaalihuollossa .................... 86 57 64 Aiemmin sosiaalihuoltolaissa säädettiin, että 32402: Terveydenhuollossa............... 72 36 56 työntekijöiden tuli saada täydennyskoulutusta 32403: kerran viidessä vuodessa, mutta nykyään tällaista 32404: velvoitetta ei lainsäädännössä ole. Kunnilta ky- 32405: Vuosina 1993-95 on kunnista lakkautettu syttiin, millaiseksi ne arvioivat tilanteen kysely- 32406: lähiesimiesten tehtäviä ja henkilöt on siirretty hetkellä. 32407: 32408: 13 360240L 32409: 194 32410: 32411: Lapin Vaasan Koko jän kunnan vanhainkodeissa heidän merkityk- 32412: lääni lääni maa 32413: o/o kunnista sensä on ratkaiseva. 32414: ei toteudu lähimainkaan........ 33 50 34 Vaasan läänissä työllisyysvaroin palkattuja 32415: toteutuu suurinpiirtein........... 55 43 52 työskentelee terveyskeskuksissa ja näiden vuo- 32416: toteutuu jopa paremmin ...... .. 14 7 11 deosastoilla suhteellisesti enemmän kuin maassa 32417: vaikea arvioida ..................... . 3 keskimäärin. Työllistetyillä ei ole kuitenkaan rat- 32418: kaisevaa merkitystä palvelujen tuottamiseen, 32419: Työllisyysvarojen mahdollisimman runsas mutta vastaukset vahvistavat käsitystä, että työlli- 32420: käyttö on vastausten mukaan yksi yleisimmistä syysvarojen käyttö on tavallista sijaisuuksien 32421: periaatteista, joita kunnat ovat noudattaneet työ- hoitamisessa. 32422: voimapolitiikassaan. 32423: Työllisyysvaroin palkattuja työskenteli Lapin Sosiaali- ja terveysalan koulutus. S u o r i - 32424: läänin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa t e t u t t u t k i n n o t. Sosiaali- ja terveysalan 32425: erityisesti avustavissa tehtävissä jonkin verran peruskoulutustutkintojen määrät v. 1988--95 32426: enemmän kuin maassa keskimäärin. Työllisyys- koulutusasteen mukaan käyvät ilmi seuraavasta 32427: varoin oli palkattu henkilökuntaa kaikkien mui- asetelmasta. Luvut sisältävät sekä nuorisoasteen 32428: den kuntien vanhainkoteihin paitsi Utsjoen. Nel- koulutuksen että aikuiskoulutuksen. 32429: 32430: 32431: 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 32432: Kouluaste .................................... 4 949 4 901 6 203 6 906 7 336 8 664 7 806 8 042 32433: Opistoaste ................................... 5 320 5 157 3 702 5 508 7138 7 834 9 102 7 534 32434: Korkeakoulut .............................. 1 106 958 1 042 1 172 1 154 1 188 1 377 1 233 32435: Yhteensä ..................................... 11 375 11 016 10 947 13 586 15 628 17 686 18 285 16 809 32436: 32437: 32438: 32439: 32440: Terveys- ja sosiaalialan perustutkintojen mää- Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä 32441: rien muutokset prosentteina v. 1988--94 ja Opetushallituksen kanssa mukana Euroopan 32442: 1994-95: yhteisön hoitotyön koulutuksen neuvoa antavis- 32443: sa komiteoissa. Sosiaali- ja terveysministeriön 32444: 1988-94 1994-95 edustaja osallistuu myös korkeakoululaitoksen 32445: muutos-% 32446: kehittämistä koskevaan suunnitteluun sekä am- 32447: Kouluaste .......................................... . 58 3 32448: Opistoaste ......................................... . 71 -18 mattikorkeakoulujen kehittämistyöhön. Lisäksi 32449: Korkeakoulut .................................... . 25 -11 sosiaali- ja terveysministeriö antaa opetusminis- 32450: teriölle ja Opetushallitukselle lausuntoja koulu- 32451: Yhteensä ........................................... . 61 -8 32452: tuksen rakenteellisesta ja määrällisestä kehittä- 32453: misestä. 32454: Asetelmasta nähdään, että nimenomaan am- Sosiaali- ja terveysministeriössä toimii tervey- 32455: matillinen koulutus on lisääntynyt. Sen sijaan denhuollon ammattihenkilöstöstä annettuun la- 32456: korkeakoulutuksen tärkeimmillä koulutusaloilla, kiin (559/94) perustuva terveydenhuollon am- 32457: joita ovat lääketiede, hammaslääketiede, eläin- mattihenkilöiden neuvottelukunta, joka on aset- 32458: lääketiede ja sosiaalityö, tutkintojen määrissä ei tanut lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen, 32459: ole huomattavia muutoksia. ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakou- 32460: Yhteistyö koulutuksen kehit- lututkintojen jaokset. Niiden toimintaan osallis- 32461: t ä m i s e s s ä. Sosiaali- ja terveysministeriö osal- tuvat jäseninä myös opetusviranomaisten edus- 32462: listuu opetusministeriön asettaman koulutus- tajat. 32463: suunnittelun neuvottelukunnan sekä sosiaali- ja Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on 32464: terveysministeriön hallinnonalaa koskevien jaos- varmistaa näiden yhteistyömuotojen kautta, että 32465: ten työhön. Sosiaali- ja terveysministeriön edus- alalle saadaan riittävä määrä tarkoituksenmu- 32466: taja kuuluu Opetushallituksen sosiaali- ja ter- kaisen koulutuksen saanutta henkilöstöä. Edellä 32467: veysalan koulutustoimikuntaan sekä valtakun- kuvattujen virallisten yhteistyömuotojen lisäksi 32468: nallisten opetussuunnitelmien perusteita laati- on runsaasti epävirallista yhteydenpitoa, esim. 32469: vaan työryhmään. yhteisiä koulutustilaisuuksia. 32470: 195 32471: 32472: Käytännön opiskelun osuus sosiaali- ja terve- joiden on ollut lähes mahdotonta saada harjoitte- 32473: ysalan perustutkinnossa on vähintään 25% tut- lupaikkoja keskussairaaloista. Sairaaloiden mu- 32474: kinnon laajuudesta. Sosaalialan opistoasteella kaan opiskelijamäärät ovat liian suuria, ja kes- 32475: käytännön harjoittelun osuus on vähintään 30 % kussairaalaharjoittelu halutaan taata sairaanhoi- 32476: ja terveysalan opistoasteella n. 35--40 %. Käy- tajaopiskelijoille. 32477: tännön opiskelu perustuu oppilaitosten sekä so- Kouluasteen tutkinnonuudistus lähti siitä, että 32478: siaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden väli- työelämässä nähtiin tarvittavan laaja-alaisen poh- 32479: siin sopimuksiin. jakoulutuksen saaneita työntekijöitä. Työelämän 32480: Sosiaalialalla on käytännön opiskelupaikkoja ja eri viranomaisten on ollut mahdollista vaikut- 32481: saatu varsin hyvin huolimatta työssä olevan, taa koulutuksen suunnitteluun niin valtakunnal- 32482: opiskelijaa ohjaavan henkilöstön vähenemisestä. lisesti kuin paikallisestikin. SuPerin mukaan 32483: Opiskelijan ohjaus on kuitenkin muun työn näyttää siltä, että työnantajat eivät kuitenkaan ole 32484: ohessa lisärasite, joka Sosiaalityöntekijäin liiton riittävästi tehneet yhteistyötä oppilaitosten kans- 32485: mielestä pitäisi ottaa huomioon ohjaajan työn sa, jotta lähihoitajat saisivat juuri sellaisia val- 32486: mitoituksessa. miuksia, joita työelämä vaatii. 32487: Terveyden- ja sosiaalihuoltoalan ammattijär- Opetushallituksen julkaisussa Kehittyvä kou- 32488: jestön, Tehy ry:n, lausunnon mukaan käytännön lutus 1/95 todetaan, että ammatillisen koulutuk- 32489: opetuksen rahoitus ja siihen liittyvät ongelmat sen edustajat ovat yleensä huolissaan siitä, mitä 32490: ovat ratkaisematta. Suuret opiskelijamäärät ja työelämä odottaa koulutukselta. Niinkin merkit- 32491: jatkuvasti uudistuva koulutus aiheuttavat ohjaa- tävän koulutusratkaisun kuin sosiaali- ja terveys- 32492: jille erityisiä vaatimuksia. Alueellinen yhteistyö alan kouluasteen tutkintojen yhdistämistä perus- 32493: sekä sosiaali- ja terveydenhuollon laitosten käyt- teltiin mm. hoivakriisillä eli 80-luvun loppupuo- 32494: tö opiskelijoiden käytännön opiskelussa vaativat lella ilmenneellä hetkellisellä työvoimapulalla. 32495: Tehy ry:n mukaan pikaisesti kehittämistä. Lisäksi koulutusratkaisulla katsottiin voitavan 32496: Edellä esitetty Tehyn kannanotto ei vastaa ratkaista sellaisia alan työorganisaatioiden ongel- 32497: opetusministeriön käsitystä. Ministeriön mukaan mia, jotka ovat syntyneet ammattikuntien valtaan 32498: terveydenhuolto-oppilaitosten opiskelijoiden perustuvista hierarkioista. Sosiaali- ja terveysalan 32499: käytännön opetus on opetukseen kiinteästi liitty- perustutkinnon ammattitaitoon kohdistuvia nä- 32500: vää ja opiskelijat ovat käytännön opetuksen ajan kökohtia ja perusteluja sen sijaan esiintyi vähem- 32501: oppilaitoksen opiskelijoita ja opetustoimen ra- män, vaikkakin yhdistämistä perusteltiin asiak- 32502: hoituksen piirissä. Oppilaitokset maksavat ter- kaiden tarpeilla. 32503: veydenhuollon laitoksille niiden henkilöstön Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetushallitus, 32504: suorittamasta käytännön opetuksen ohjauksesta, Stakes ja Suomen Kuntaliitto käynnistivät syksyl- 32505: ruokailusta ja suojavaatetuksesta aiheutuvat kus- lä 1995 sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja 32506: tannukset siten kuin osapuolet paikallisella tasol- työelämän valtakunnallisen kehittämisprojektin. 32507: la sopivat. Lisäksi on meneillään lukuisia alueellisia ja pai- 32508: Sairaaloissa ovat työkäytännöt muuttuneet. kallisia koulutuksen ja työelämän yhteisiä kehit- 32509: Hoitoajat ovat lyhentyneet ja hoivatyön tarve tämiskokeiluja. 32510: vähentynyt. Työtehtäviä on yhdistelty niin, että 32511: perushoitajan työ on siirtynyt osaksi erikois- Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön työlli- 32512: sairaanhoitajan työtä. Erikoissairaanhoidosta vä- syystilanne. Työvoimatutkimuksen mukaan 32513: hennettiin Tilastokeskuksen mukaan lokakuusta sosiaali- ja terveysalan koulutettujen työttömyys 32514: 1991 lokakuuhun 1995 perus- tai apuhoitajien kasvoi voimakkaasti v. 1990-94, vuoden 1990 32515: määrää 1 750:llä (22 %). n. 1 OOO:sta lähes 20 OOO:een v. 1994. Kertomus- 32516: Sosiaali- ja terveysalan tutkinnonuudistukses- vuoden ensimmäisellä puoliskolla työttömien 32517: sa kaikki kouluasteen tutkinnot korvattiin sosiaa- määrä kuitenkin väheni. Työttömyyden kasvu oli 32518: li- ja terveysalan perustutkinnolla eli lähihoitajan yhtä jyrkkää kuin koko taloudessa keskimäärin, 32519: tutkinnolla. Tutkinto korvaa mm. perushoitajan, mutta työttömyysaste jäi kuitenkin selvästi alem- 32520: kodinhoitajan, lääkintävahtimestarin ja mielen- maksi kuin koko työvoimalla ja myös alemmaksi 32521: terveyshoitajan tutkinnot. Vanhojen tutkintojen kuin muilla koulutetuilla ryhmillä. 32522: mukaiset apu- ja perushoitaja -ammattinimikkeet Työttömyys on ollut sitä suurempaa, mitä 32523: ovat edelleen voimassa. alemman asteen tutkinnoista on kysymys. Kou- 32524: Suomen lähi- ja perushoitajaliiton, SuPerin, luasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysas- 32525: antaman tiedon mukaan lähihoitajaopiskeli- te kohosi 13 %:iin v. 1994, kun taas korkeakou- 32526: 196 32527: 32528: lutettujen työttömyysaste on pysytellyt alle voiman ylitarjontaa, jolloin kaikkea koulutusta 32529: 2%:n. olisi tullut supistaa. Tämä olisi johtanut tilantee- 32530: Työministeriön työnvälitystilaston mukaan seen, jossa kaikille peruskoulun ja lukion päättä- 32531: sosiaali- ja terveysalan työttömiä työnhakijoita oli ville ei olisi ollut tarjolla jatkoulutuspaikkaa. 32532: kertomusvuoden elokuun lopussa 34 595 ja vas- Tämä olisi lisännyt syrjäytymisen todennäköi- 32533: taavasti v. 1996 34 061. Seuraavasta asetelmasta syyttä. Opetushallituksen julkaisussa 1/95 tode- 32534: käy erikseen ilmi muutamien ammattiryhmien taankin, että koulutus joutuu 1990-luvulla hoita- 32535: työttömät työnhakijat em. aikoina: maan sille kuulumattomia sosiaali- ja työvoima- 32536: poliittisia tehtäviä, kuten työvoiman varastointia. 32537: Ammarriryhmä 30.8.1995 30.8.1996 32538: Terveyden- ja sairaanhoitotyö .......... . 14 938 15 225 Työttömyyden torjunta sosiaali- ja terve- 32539: Terveydenhuollon kuntouttava työ .. . 2 045 1 986 ysalalla. Käytetyin tapa torjua sosiaali- ja tervey- 32540: Sosiaalialan työ ................................ .. 7 503 7 495 32541: Lasten päivähoidon työ .................... . 7 332 6 585 32542: denhuollon koulutuksen saaneiden työttömyyttä 32543: on työllisyysvarojen käyttö. Selvitykseen työvoi- 32544: man käytöstä kuntien sosiaali- ja terveydenhuol- 32545: Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työllisyysti- lossa osallistuneista kunnista 40 % arvioi, että 32546: lanne on ollut pitkään parempi kuin yleinen ja työllisyysvarojen mahdollisimman runsas käyttö 32547: koulutettujen keskimääräinen työllisyystilanne. on kolmen tärkeimmän työvoiman käyttöä kos- 32548: Opetusministeriön mukaan näyttää kuitenkin sil- kevan periaatteen joukossa. Lähes 10 % sosiaali- 32549: tä, että tämä etulyöntiasema on häviämässä. So- ja leveydenhuollon henkilöstöstä on työllisyys- 32550: siaali- ja terveydenhuoltoalan sisälläkään työllis- varoin palkattuja nuoria tai pitkäaikaistyöttömiä. 32551: tymismahdollisuudet eivät jakaannu tasaisesti. Heidän määränsä vaihtelee nmsaasti eri puolilla 32552: Sosiaalityöntekijäin liiton mukaan työnvälitys- maata ja erikokoisissa kunnissa. 32553: tilastot eivät anna luotettavia tietoja sosiaalialan Liiketaloustieteellisen tutkimuslaitoksen tutki- 32554: koulutetuista työttömistä työnhakijoista, sillä muksessa työn uudelleenjakamisesta kunnalli- 32555: työvoimaviranomaiset eivät ota huomioon sosi- sessa palvelutuotannossa todetaan, että työn ja- 32556: aalialan asetuksella säädettyjä kelpoisuusehtoja. kamiseen on kiinnitetty suuria toiveita työttö- 32557: Myös sosiaali- ja terveysministeriön mukaan sosi- myyden vähentämiseksi. Käytännössä työn jaka- 32558: aalialan tutkintojen osalta vallitsee tilastotie- minen tarkoittaa työajan jakamista. Se voi olla 32559: teellinen epäkohta, koska nykyään ei ole ole- tilapäistä työajan lyhentämistä esim. sapattiva- 32560: massa tilastoja, joiden perusteella voidaan vuo- paan, osa-aikaeläkkeen tai vuorotteluvapaan 32561: sittain eritellä sosiaalialalla työskentelevien suo- avulla. Työn jakaminen voi tarkoittaa myös pysy- 32562: rittamat tutkinnot. Tämä vaikeuttaa esim. sosiaa- vää päivittäisen työajan lyhentämistä osa-aika- 32563: lialan työttömyyden analyysia. työn tai muuten lyhyemmän päivittäisen työajan 32564: Nuorten työllistymismahdollisuudet ovat huo- avulla. 32565: mattavasti vaikeutuneet. Nuoret tulevat alalle ja 6-mallissa voidaan periaatteessa kolmea aiem- 32566: saavat työkokemusta lähinnä työllisyystöinä. Su- min normaalia työpäivää tehnyttä kohden palka- 32567: Perin mukaan esim. joulukuussa 1995 valmistu- ta yksi uusi työntekijä kuudeksi tunniksi työyksi- 32568: neiden lähihoitajien työllisyystilanne on erittäin kön kokonaistyöpanoksen pysyessä samana 32569: heikko, kun keskimäärin puolet valmistuneista kuin vanhaa normaalia työpäivää tehtäessä. Ly- 32570: on saanut työtä ja kun työsuhteet ovat pääasiassa hyemmän työajan katsotaan parantavan työte- 32571: olleet lyhytaikaisia sijaisuuksia. hoa ja palvelujen laatua. 32572: Tutkija Jukka Ohtonen toteaa em. tutkimuk- 6plus6 -malli tarkoittaa yleensä sitä, että työ- 32573: sessaan Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman yksikön päivittäinen työaika jaetaan kahdeksi 32574: liikkeet vuosina 1990--1993, että yleinen johto- vuoroksi, joten se pitenee 50 %. Työntekijän oma 32575: päätös työvoiman kysynnän ja koulutusmäärien päivittäinen työaika lyhenee 20--25 %. Tällöin 32576: muutosten suhteesta on koulutuksen ilmeinen jokaista jo työssä olevaa kohden tarvitaan yksi 32577: joustamattomuus. Koulutukseen otettujen mää- uusi työntekijä. Työyksikön palveluajan pitene- 32578: rää ei ole vähennetty huolimatta tuntuvasta työ- minen voi olla tärkeää palveluiden tarjonnan 32579: voiman kysynnän laskusta. lisäämiseksi ja laadun parantamiseksi. 32580: Opetusministeriön mukaan kysymys ei ole Tampereen yliopistossa on arvioitu työmi- 32581: kuitenkaan koulutuksen joustamattomuudesta, nisteriön osa-aikalisäkokeilun vaikutuksia v. 32582: vaan tietoisesta koulutus- ja työllisyyspolitiikasta. 1994-95 joissakin tamperelaisissa työpaikoissa, 32583: Lähes kaikilla koulutusaloilla on koulutetun työ- joista osa oli sosiaali- ja terveydenhuollossa. 32584: 197 32585: 32586: Raportin nimi on Yksi työ, kaksi tekijää. Osa- Sijaisten puute näkyy selvityksen mukaan hoi- 32587: aikatyöhön siirtyvälle maksettiin osa-aikalisää don laadun laskuna eli potilaita kuntouttavan, 32588: puolet kokoaikatyön ja osa-aikatyön palkan ero- ennalta ehkäisevän ja toimintavireyttä ylläpitä- 32589: tuksesta, kuitenkin enintään n. 4 300 mk kuu- vän toiminnan vähentymisenä. 32590: kaudessa. Toimialoittain osa-aikalisää käytettiin Sosiaalityöntekijäin Liiton lausunnossa tode- 32591: eniten julkisen sektorin terveydenhuollossa, taan, että sosiaalityöntekijöiden määrä on vuo- 32592: sosiaalitoimessa ja koulutoimessa. den 1991 jälkeen vähentynyt, vaikka työmäärä 32593: Tutkimuksessa viitataan näiden alojen resurs- on vähintään kaksinkertaistunut. Väliportaan 32594: sien leikkausten aiheuttamaan työtahdin kiristy- johtovirkoja on lakkautettu, ja tehtävät on usein 32595: miseen sekä työorganisaatioiden ja tehtävien yhdistetty asiakastyötä tekevän viranhaltijan teh- 32596: uudelleenjärjestelyihin. Halu osa-aikatyöhön on täviin. Seurauksena on ollut ylitöiden kertymi- 32597: ollut suurinta juuri saneeraavissa organisaatioissa. nen. Ylitöistä ei makseta rahakorvausta, joten 32598: Tutkimuksen mukaan osa-aikatyö on ennen suuri osa niistä on tehty "epävirallisesti". 32599: kaikkea naisten valinta. Vuonna 1994 1 432 hen- Ylituntien korvaaminen vapaa-aikana vain vä- 32600: kilöä jakoi työnsä. Heistä 90 o/o oli naisia. Vuonna hentää työaikaa ja lisää työpaineita. Joissakin 32601: 1995 työnjakajia oli jo 2 933, ja heistä 92 o/o oli kunnissa sosiaalityöntekijät ovat vuoron perään 32602: naisia. Sijaisten osalta suhteet olivat samat. sairaslomilla fyysisistä ja psyykkisistä syistä. 32603: Työnjakajat ovat useimmiten keski-ikäisiä, Lähi-ja perushoitajien liiton SuPerin mukaan 32604: 35--49-vuotiaita (65 o/o). Heidän sijaisikseen pal- on selvästi todettavissa, että sekä lyhyt- että 32605: katut ovat sen sijaan 5-10 vuotta nuorempia. pitkäaikaiset sairaslomat ovat lisääntyneet. Saira- 32606: Vuoden 1996 alusta tuli voimaan laki vuorot- uksista psyykkisten sairauksien osuus on kasva- 32607: teluvapaakokeilusta. Kokeilu tarjoaa kokoaikai- nut. 32608: selle työntekijälle mahdollisuuden 90--359 Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö jou- 32609: kalenteripäivän pituiseen vuorotteluvapaaseen. tuu yhä useammin työssään tekemisiin väkival- 32610: Vastaavaksi ajaksi työnantaja sitoutuu palkkaa- lan tai väkivallan uhan kanssa. Tehy ry:n 32611: maan työvoimatoimistossa työttömänä työnhaki- selvitykseen vastanneista 43 o/o arvioi väkivallan 32612: jana olevan henkilön. työssä lisääntyneen. Väkivalta on muuttunut va- 32613: Liiketaloustieteellisen tutkimuslaitoksen mu- kavammaksi, kiinni tarttumiseksi, liikkumisen 32614: kaan työn jakamisesta ei voi kuitenkaan tulla estämiseksi jne. Pelko on henkisesti rasittavaa ja 32615: kaikkialle sopivaa työttömyysongelman ratkaisu- kuormittaa ylimääräisesti työntekijöitä. 32616: mallia. On olemassa toimialoja ja työtehtäviä, Useissa sosiaalitoimistoissa työturval- 32617: joihin se ei sovellu mm. työtehtävän ja tarvittavan lisuustekijät on otettu huomioon mm. vahtimes- 32618: työvoiman luonteen vuoksi. tarien, hälytysjärjestelmien sekä työhuoneen 32619: rakenteellisten ja sisustusratkaisujen avulla. Kui- 32620: Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilös- tenkin Sosiaalityöntekijäin Liiton mukaan on 32621: tön työssä jaksaminen. Terveyden- ja sosiaali- edelleen suurehkojakin kuntia, joissa ei ole käy- 32622: huoltoalan ammattijärjestön Tehy ry:n selvityk- tetty rahaa vaaratilanteiden riskien ennaltaehkäi- 32623: sen (Sarja B: Selvityksiä 1/1995) mukaan ter- syyn. 32624: veydenhuoltohenkilöstön pitkät sairauspoissa- Työturvallisuuskeskus on yhdessä työministe- 32625: olot (2--4 vk) ovat lisääntyneet. Sen sijaan 1-3 riön kanssa valmistellut kertomusvuonna op- 32626: päivän mittaiset sairaspoissaolot ovat pysyneet paan väkivaltatilanteiden ennakoimiseksi ja 32627: ennallaan tai vähentyneet. Tehyn kyselyyn väkivallan uhreiksi joutuneiden tukemiseksi. 32628: vastanneista työsuojeluvaltuutetuista 57 o/o arvioi, 32629: että työssäkäynti sairaana on lisääntynyt. Sairaa- Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilös- 32630: na tullaan työhön yleisimmin siksi, että työtoverit tön kuntoutus. Sosiaali- ja terveysalan henki- 32631: joutuvat tekemään sairastuneenkin työt, koska löstön kuntoutustarve on tunnistettu. Vuonna 32632: sijaisia ei palkata. Kolmannes vastaajista arvioi 1994 sosiaali- ja terveysministeriön ja lääninhalli- 32633: syyksi sairaana työssäkäyntiin työpaikan menet- tusten yhteistyönä tehdyn kuntahaastattelun 32634: tämisen pelon. Joka viidennen vastaajan mukaan mukaan yli puolessa 133 selvityksessä mukana 32635: huoli potilasturvallisuudesta ajaa ihmisiä sairaa- olleessa kunnassa oli aloitettu työkykyä ylläpitä- 32636: na töihin. Selvityksessä todetaan, että uuvuttava viä toimia, kuten varhaiskuntoutusta ja erilaisia 32637: työtahti näyttää muuttuneen työntekijöiden hen- työpaikkaselvityksiä. 32638: kiseksi loppuunpalamiseksi ja fyysiseksi pitkäai- Helsingissä toteutettiin v. 1992-94 interven- 32639: kaissairastamiseksi. tiotutkimus ikääntyvän kotipalveluhenkilöstön 32640: 198 32641: 32642: työn kehittämisestä ja työkyvyn ylläpitämisestä. Tällä vuosikymmenellä ovat valtionosuusuu- 32643: Tutkimukseen osallistuneet jakaantuivat työn distus ja taloudellinen lama vaikuttaneet merkit- 32644: kehittämisryhmään ja liikuntaryhmään. tävästi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön 32645: Kunta-alan seurantatutkimus on osoittanut, työoloihin. Sosiaali- ja terveysalan säästöt ovat 32646: että kotipalvelu on naisten riskiammatti, jossa kohdistuneet ennen muuta henkilöstömenoihin. 32647: työntekijöiden ikääntyessä työn vaatimukset ylit- Valtiontilintarkastajat pitävät huolestuttavana, 32648: tävät yksilölliset voimavarat. Tutkimuksessa mu- että ammattitaitoista työvoimaa on vähennetty, 32649: kana olleet työyhteisöt osallistuivat tutkimuk- vaikka palvelutmpeet ovat lisääntyneet ja muut- 32650: seen erittäin aktiivisesti, vaikka ne toimivat tilan- tuneet. Henkilöstövajausta on pystytty korvaa- 32651: teessa, jossa sijaisia ei käytetty, avoimia toimia ei maan toimintaa tehostamalla. Tämä on kuiten- 32652: täytetty ja työt tehtiin entistä pienemmällä kin merkinnyt usein työtahdin kiristymistä, 32653: henkilöstöllä. mikä on johtanut työssä olevien sairastumiseen 32654: Työn kehittämisryhmässä merkittävin tulos ja uupumiseen samaan aikaan, kun koulutettua 32655: työntekijöiden jaksamisen ja työn hallinnan kan- työvoimaa on työttömänä. 32656: nalta oli työntekijöiden aktivoituminen omakoh- Työntekijöiden paikkaaminen työllisyys- 32657: taiseen työn perusteiden ja tavoitteiden pohtimi- varoin ja osa-aikaisten sekä määräaikaisten työ- 32658: seen. Työntekijät oppivat itse oivaltamaan ja suhteiden käyttö on lisääntynyt. Kun työvoimaa 32659: löytämään työnsä kehittämistarpeita. Lähes joka on vähennetty säästösyistä, on työllisyysvaroin 32660: kolmas tutkittava arvioi loppuhaastattelussa, että palkattuja tarvittu palvelujen tuottamiseen. 32661: interventio oli vaikuttanut myös siten, että hei- Positiivisena voidaan pitää sitä, että työllisyysva- 32662: dän asiakkaittensa omatoimisuus lisääntyi. rojen käyttö antaa työttömälle mahdollisuuden 32663: Liikuntaryhmästä todettiin, että liikunta paran- ylläpitää ammattitaitoaan ja siten edistää hä- 32664: si merkittävästi tutkittavien fyysistä toimintaky- nen mahdollisuuksiaan sijoittua työmarkkinoil- 32665: kyä. Työntekijät itse arvostivat erityisesti psyyk- le. Työllistetyiltä on kuitenkin usein puuttunut 32666: kisen vireyden, työtyytyväisyyden ja yhteistoi- tehtävien edellyttämä koulutus ja ammattitaito. 32667: minnan lisääntymistä työyhteisössä. Kustannus- Henkilöstövajauksen korvaaminen koulutta- 32668: ten ja vaikuttavuuden näkökulmasta tuloksia mattomilla työntekijöillä merkitsee valtionti- 32669: voidaan pitää huomattavina. lintarkastajien mielestä pätevän ammattihenki- 32670: Työntekijöiden jaksamisen tukemiseen tähtää löstön arvon väheksymistä. 32671: myös v. 1996 aloitettu työajan kaksivuoromallin, Ongelmana on myös työllisyysvaroin palkattu- 32672: ns. 6plus6 -mallin kokeilu. Kokeilun aloitti Ke- jen työsuhteiden lyhyys. Se vaikeuttaa työllistetty- 32673: min kaupunki helmikuussa 1996. Kokeiluun jen motivoilumista työhön ja rasittaa vakituisia 32674: osallistuu 11 kotipalvelun työntekijää ja 3 työllis- työntekijöitä, jotka joutuvat aina puolen vuoden 32675: tettyä. välein perehdyttämään uusia työntekijöitä. 32676: Kokeilu on vastannut työntekijöiden odotuk- Koulutusta lisäämällä on hoidettu aikanaan 32677: sia, ja heidän jaksamisensa on parantunut. Seu- uhkaamassa olevaa alan työvoimapulaa, mutta 32678: rantahaastattelun mukaan enää ei tunneta fyysis- nyttemmin pyritään koulutusta lisäämällä pie- 32679: tä tai psyykkistä uupumusta, oireet ja kivut ovat nentämään työttömyyslukuja. Valtiontilintar- 32680: vähentyneet ja olo on virkeämpi kuin ennen. kastajien mielestä tällainen suuntaus ei ole 32681: Työajan lyhennys on tuonut laatua elämään. ongelmaton. On suotavaa, ettei sosiaali- ja ter- 32682: Työnjako, organisointi ja työaikojen omatoimi- veysalan koulutukseen haalittaisi opiskelijoita, 32683: nen suunnittelu toimivat hyvin. Myös asiakkaat joilta puuttuu motivaatio ja soveltuvuus alalle. 32684: ovat tyytyväisiä, kun heille on enemmän aikaa ja On tarkoin seurattava, millaisia vaikutuksia on 32685: työtä voidaan tehdä heidän tarpeittensa mukaan. sillä, että useaan eri koulutuspaikkaan pyrkimi- 32686: Jyväskylän sosiaali- ja terveystoimessa kokeilu sestä on tullut nuorten toimeentulon ehto. 32687: käynnistyi kesällä 1996. Kokeluun osallistuvista Sosiaali- ja terveysalan lähihoitajakoulutus 32688: 54 työntekijästä 29 edustaa kotihoidon eri am- on esimerkki koulutuksesta, jonka kohdalla on 32689: mattiryhmiä, 13 hammashuoltoa ja 12 lasten päi- syytä vakavasti kiinnittää huomiota koulutuk- 32690: vähoitoa. Uusia työntekijöitä on otettu 15-18. sen mitoitukseen ja tasoon sekä työelämän tar- 32691: Valtio rahoittaa Jyväskylän yliopiston toteutta- peiden vastaavuuteen ja koulutettujen työelä- 32692: man seurannan ja antaa työllistämistukea uusien mään sijoittumiseen. Tämän vuoksi lähihoitaja- 32693: työntekijöiden palkkaukseen. Hankkeeseen on koulutus on valtiontilintarkastajien mielestä kes- 32694: tulossa myös EU:n sosiaalirahaston tukea. kitettävä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan oppi- 32695: laitoksiin. 32696: 199 32697: 32698: Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä so- Asunnottomuus 32699: siaali- ja terveysalan koulutuksen ja työelämän 32700: vuorovaikutusta, niin että opetus ei vain ottaisi Suomalainen asuntopolitiikka lähtee hallitus- 32701: huomioon työelämän vaatimuksia vaan myös muotomme perusoikeuksia koskevista säännök- 32702: antaisi valmiuksia arvioida ja kehittää omaa sistä. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokai- 32703: työtä. Opiskelijoiden tulisi saada asiantuntevaa sen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoi- 32704: henkilökohtaista ohjausta. Koulutuksen kehittä- mista järjestämistä. Asuntopolitiikka on perustu- 32705: mistyöhön olisi otettava mukaan myös palvelu- nut vahvasti omistusasumiseen. 32706: jen käyttäjien ja potilaiden näkemykset. Asunnoton on henkilö, joka asunnon puut- 32707: Valtiontilintarkastajat korostavat sosiaali- teen vuoksi asuu ulkosalla, tilapäisasunnossa tai 32708: alan asiantuntemuksen merkitystä kunnissa. Il- suojassa, hoito- tai huoltokodissa, ensisuojassa, 32709: man riittävää asiantuntemusta sosiaalipolitii- asuntolassa tai vastaavassa hoidollisessa yksikös- 32710: kan kehittäminen ja sen tarvitsemat resurssit sä, tilapäisesti tai pysyvästi laitoksessa tai tilapäi- 32711: jäävät liian vähälle huomiolle kunnan suun- sesti sukulaisten tai tuttavien luona tai on vapau- 32712: nittelussa ja päätöksenteossa. tunut vanki, jolla ei ole tiedossa asuntoa. Lisäksi 32713: Sosiaali- ja terveysvaliokunta on pitänyt tär- asunnottomaksi on määritelty perhe, joka asuuu 32714: keänä sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön erillään asunnon puutteen vuoksi tai tilapäisma- 32715: yhtenäistämistä (Stl-111 13/1994 vp). Valtiontilin- joituksessa. Asunnottornana ei pidetä nuorta, 32716: tarkastajat yhtyvät valiokunnan mielipiteeseen joka asuu vanhempiensa luona asunnon puut- 32717: ja kiinnittävät huomiota siihen, että terveyden- teen vuoksi. 32718: huollon henkilöstöllä on lain mukaan velvolli- Suomi on eurooppalaisittain ainoa maa, jossa 32719: suus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan ja asunnottomuutta seurataan ja selvitetään syste- 32720: työnantajan tulee järjestää mahdollisuus tähän, maattisesti. Valtion asuntorahasto kerää vuosit- 32721: mutta sosiaalipuolelta vastaava oikeus ja velvol- tain asuntomarkkinatiedustelun yhteydessä kun- 32722: lisuus puuttuu. Lainsäädännön olemassaolo ei tien asunto- ja sosiaaliviranomaisilta tietoja asun- 32723: sinänsä ole taannut riittävää henkilöstökoulu- nottomien määrästä, toimenpiteistä asunnotto- 32724: tusta. Valtiontilintarkastajien mielestä olisi kehi- mien asuttamiseksi sekä vuoden aikana asutettu- 32725: tettävä kattava ja suunnitelmallinen sosiaali- ja jen määrästä. Kysely on sosiaali- ja terveysmi- 32726: terveysalan täydennyskoulutusjärjestelmä, joka nisteriön mielestä osoittautunut hyväksi seuran- 32727: takaisi henkilöstölle elinikäisen oppimisen mah- tavälineeksi. Tietoja on kerätty 1980-luvun 32728: dollisuuden. Sosiaali- ja teveydenhuollon palve- puolivälistä lukien. Näitä tietoja on käytetty pää- 32729: lujärjestelmässä on tapahtunut viime vuosina töksenteon perustana niin kunnissa kuin val- 32730: niin suuria muutoksia, että leikkaukset työn- tionhallinnossakin. 32731: ohjaukseen tai täydennyskoulutukseen suun- Suomalaisesta asunnottomuudesta on ensim- 32732: natuista määrärahoista eivät ole kaikilta osin mäistä kertaa koottu keväällä 1996 Euroopan 32733: perusteltuja. asunnottomuusjärjestöjen liittoa (FEANTSA) var- 32734: Valtiontilintarkastajat pitävät työnjakamisko- ten raportti nimeltä Homelessness in Finland. 32735: keiluista saatuja tuloksia rohkaisevina. Kokei- Raportin ovat laatineet Stakes, Valtion asuntora- 32736: luun osallistuneet ovat voineet parantaa omaa hasto ja Y-Säätiö yhdessä eri tahoista koostuvan 32737: elämänlaatuaan ja lisätä työkuntoaan. Samalla Suomen FEANTSA-ryhmän kanssa. FEANTSA:n 32738: he ovat antaneet henkilökohtaisen panoksensa tavoitteena on vaikuttaa EU:n päätöksentekoon 32739: työttömyyden hoitoon jakaessaan työtä työttö- asunnottomuutta ja sen ehkäisemistä koskevissa 32740: män kanssa. kysymyksissä. Se tutkii ja kokoaa tietoja 32741: järjestelmän aktivoiminen, sen edelleen kehit- asunnottomuudesta, asunnottomuuteen johta- 32742: täminen ja vakiinnuttaminen siten, että se ottaa vista tekijöistä ja toimista asunnottomien olojen 32743: tasapuolisesti huomioon työntekijöiden ja työn- parantamiseksi jäsenmaissa. 32744: antajien tarpeet ja velvoitteet, luo vasta realistiset Seuraavasta taulukosta ilmenevät asunnotto- 32745: mahdollisuudet työn jakamiselle. mat v. 1987-95 Valtion asuntorahaston teke- 32746: mien asuntomarkkinatiedustelujen mukaan: 32747: 200 32748: 32749: Ulkona, Laitoksissa Tilapäisesti Perheitä Yhteensä' 32750: yömajoissa asunnon puut- sukulaisten ja 32751: yms. teen vuoksi tuttavien luona 32752: 1987 ············································································· 4 700 4 760 7 650 1 370 17 110 32753: 1988 ············································································· 4 400 4 000 7 600 1 200 16 000 32754: 1989 ············································································· 4 170 4 400 7 620 870 16 190 32755: 1990 ············································································· 3 610 3690 7 950 800 15 250 32756: 1991 ············································································· 3 370 3 340 7 390 700 14 100 32757: 1992 ············································································· 3 030 3 030 6 820 570 12 880 32758: 1993 ············································································· 2 560 2 410 6 700 250 11 670 32759: 1994 ············································································· 1 760 2 170 6 630 380 10 560 32760: 1995 ············································································· 1 710 2 110 6610 560 10 430 32761: 1 32762: Perheitä ei ole mukana luvussa. 32763: 32764: 32765: 32766: Asunnottomien määrä on laskenut tarkastelu- Vastuu asuntopolitiikan ja sosiaalipolitiikan 32767: jaksolla. Kertomusvuonna oli kuntien antamien toteuttamisesta, myös asunnottomuuden hoidos- 32768: tietojen mukaan 10 430 yksinäistä asunnotonta. ta, kuuluu Suomessa kunnille. Vakiintuneen 32769: Edellisenä vuonna asunnottomia oli suunnilleen työnjaon mukaan kunnan asuntoviranomaisten 32770: yhtä paljon. Valtion asuntorahaston Asuntokan- vastuulla on asunto-olojen kehittäminen, ja so- 32771: ta- ja arava-asuntomarkkinat 1995 (3/96) selvi- siaaliviranomaiset vastaavat asumiseen liittyvistä 32772: tyksen mukaan asunnottomuuden väheneminen palveluista. Sosiaaliviranomaisten tehtävä on tu- 32773: näyttää pysähtyneen. kea asuntoviranomaisia asunnottomuuden ja 32774: Asunnottomuus on erityisesti suurtenkaupun- puutteellisen asumisen poistamisessa ja tarvit- 32775: kien ongelma, ja asunnottomista on yli puolet taessa huolehtia itsenäisen asumisen edellyttä- 32776: pääkaupunkiseudulla. Kertomusvuoden syksyllä mien sosiaalipalveluiden sekä taloudellisen tuen 32777: Helsingissä oli asunnottomia n. 4 800 ja yhteensä antamisesta niiden tarpeessa oleville. Lisäksi so- 32778: pääkaupunkiseudulla yli 5 500. Turussa asunnot- siaali- ja terveydenhuolto järjestää asumispalve- 32779: tomia oli n. 650, Tampereella n. 380, Lahdessa n. luja erityisryhmille. 32780: 360 ja Oulussa n. 250. Suurin osa asunnottomista Kunnat ovat viime vuosina järjestäneet asun- 32781: on yksinäisiä keski-ikäisiä, 30---60-vuotiaita mie- non asuntorahaston keräämien tietojen mukaan 32782: hiä, naimattomia, eronneita tai leskiä. Valtion 3 000--4 000 asunnottomalle vuosittain joko ara- 32783: asuntorahasto on asuntomarkkinatieduste- vavuokra-asunnoista tai valtion erityislainoin tai 32784: luissaan nyttemmin kerännyt tietoa myös alle 25- avustuksin rahoitetuista asunnoista. Lisäksi v. 32785: vuotiaista, kunnallista vuokra-asuntoa hakeneis- 1985 perustettu valtakunnallinen Y-Säätiö on 32786: ta, kotonaan asuvista nuorista. hankkinut yli 2 500 asuntoa asunnottomille. Sää- 32787: Kertomusvuonna asunnottomien perheiden tiön perustajina olivat Helsingin, Espoon, Van- 32788: määrä, 560, lisääntyi edellisvuoden 380 per- taan, Tampereen ja Turun kaupungit, Kuntaliitto, 32789: heestä. Tämä johtuu selvityksen mukaan ennen Kirkkohallitus, Suomen Punainen Risti, Oy Alko 32790: muuta tilanteesta Helsingissä, jossa asunnotto- Ab, Rakennusteollisuuden Keskusliitto, Raken- 32791: mia perheitä oli kyselyajankohtana yli 400. nusliitto ry sekä Suomen Mielenterveysseura ry. 32792: Näistä suuri osa oli inkeriläisiä paluumuuttajia, Y-Säätiö hankkii asuntoja pääasiassa ostamalla 32793: jotka ovat joutuneet odottamaan asunnon saan- kohtuuhintaisia pienasuntoja, mutta se myös it'ie 32794: tia tilapäismajoituksessa. Lapsiperheet joutuvat rakentaa pieniä vuokrataloja. Säätiö välivuokraa 32795: harvemmin häädetyiksi tai asunnonomiksi ja asunnot pääasiassa kunnille tai seurakunnille. 32796: ovat etusijalla arava-asuntoihin asukkaita valit- Kunnat ja seurakunnat, jotka valitsevat asukkaat 32797: taessa. tukiasuntoihin, sitoutuvat myös vastaamaan 32798: Kuntien ilmoitusten mukaan suurin asunnot- asukkaiden tarvitsemasta tuesta. 32799: tomien ryhmä on sukulaisten ja tuttavien luona Asunnottomuuden taustalla on useita tekijöi- 32800: tilapäisesti asuvat, joita kertomusvuonna oli tä. Sosiaali- ja terveysministeriö on kiinnittänyt 32801: 6 610 henkeä. Ulkona ja tilapäissuojissa oli lähes 1980-luvun alusta lähtien huomiota asuntomark- 32802: 500, yömajoissa n. 1 200, hoito- ja huoltokodeis- kinoiden heikoimpien ryhmien asunnonsaantiin 32803: sa lähes 1 300, muissa laitoksissa asunnon puut- tavoitteenaan torjua yksilöiden ja väestöryhmien 32804: teen vuoksi runsaat 300 asunnotonta ja vapautu- huono-osaisuutta ja toisaalta lisätä hyvinvointia 32805: via vankeja, joilla ei ollut asuntoa, oli yli 300. ja itsenäistä suoriutumista. 32806: 201 32807: 32808: Asunnottomuuden syynä on ennen muuta Sirkkulanpuisto ry:n jäsema ovat pääasiassa 32809: asumiskustannuksiltaan kohtuullisten, pienten asunnottomat, työttömät ja päihdeongelmaiset 32810: vuokra-asuntojen puute, joka on jatkunut kauan ihmiset. Heidän lisäkseen toimintaan osallistuu 32811: erityisesti kaupungeissa. Valtion lainoittamat lukuisia vapaaehtoistyöntekijöitä ja tukihenkilöi- 32812: vuokra-asunnot ovat keskeisin keino asuntojen tä sekä eri ammattialojen viranomaisia. Vapaaeh- 32813: saamiseksi asunnottomille. Vuokra-asunnois- toistyönä liikkeelle lähtenyt toiminta tarjoaa 32814: tamme runsaat puolet on valtion lainoittamia päihde- ja moniongelmaisille tukiasuntoja, pe- 32815: asuntoja, joihin asukkaiksi valitaan pieni- ja kes- seytymis- ja ruuanlaittotilat, kirpputorin, kierrä- 32816: kituloisia ruokakuntia ja etusija on kiireellisessä tyskeskuksen ja työpajan. Lisäksi Kuopion kes- 32817: asunnontarpeessa olevilla. kustan tuntumassa on päiväkeskus, Selvis-Tupa, 32818: Puolet aravavuokra-asuntoihin hakeneista on jonka alakerrassa toimii tukikohta päihdekier- 32819: yhden hengen talouksia, ja vain n. 40 o/o näistä teen katkaisulle ja yläkerrassa on puolimatkan 32820: saa asunnon, koska perheellisillä on etusija. Osa majatalo. 32821: asunnottomista tarvitsisi asumisessaan myös Kaupungin ulkopuolelle Likalahteen raken- 32822: sosiaalista tukea arkipäivän asioissa. Sosiaalisen nettiin asuntoja niille, jotka eivät halua asua tai 32823: tuen antamisen verkostot ovat kuitenkin vielä eivät sopeudu asumaan tarjolla olevissa vuokra- 32824: varsin hajanaiset ja riittämättömät. asunnoissa. Kahtena rivitalana toteutettu raken- 32825: Erityisen syrjäytynyt ryhmä on kaupunkien nushanke rahoitettiin erillisryhmille tarkoitetulla 32826: erilaisissa tilapäisissä asuntoloissa yms. majaile- asuntolainalla, Kuopion kaupungin lainalla ja 32827: vat perheettömät pienituloiset miehet. Heidän Raha-automaattiyhdistyksen investointia vustuk- 32828: mahdollisuutensa saada yksityinen tai kunnalli- sella. Sirkkulanpuisto valitsee asukkaat Kuopion 32829: nen vuokra-asunto ovat heikot mm. kohtuuhin- asuntotoimiston ja sosiaalikeskuksen myötävai- 32830: taisten pienasuntojen vähyyden ja erilaisten en- kutuksella. Asuminen on normaalia, itsenäistä 32831: nakkoluulojen vuoksi. Muita asuntomarkkinoilla asumista, jossa noudatetaan huoneenvuokrala- 32832: heikkoja ryhmiä ovat sosiaali- ja terveysministe- kia ja yleisiä hyviä tapoja. Asukkaiden on myös 32833: riön mukaan sopivan asunnon puutteen vuoksi pystyttävä asumaan yksin ja selviydyttävä nor- 32834: laitoshuollossa olevat kehitysvammaiset, muut maaleista jokapäiväisistä askareista. Vuokra on 32835: vammaiset ja vanhukset, mielenterveyden ongel- pystyttävä maksamaan eivätkä elämäntavat saa 32836: mista kärsivät henkilöt, päihdehuollon laitoksis- ylittää naapurien sietokynnystä, vaikka se onkin 32837: sa ja majoituspaikoissa olevat henkilöt, romanit, ehkä väljempi kuin yleensä. 32838: pakolaiset, paluumuuttajat, lastensuojelun asiak- Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa kuiten- 32839: kaista perheet, lapset ja nuoret sekä vankilasta kin, että asunnottomuuspolitiikan ytimenä on 32840: vapautuvat, häädetyt ja raskaisiiin velkavaikeuk- asuttaa asuntoa vailla olevia henkilöitä heidän 32841: siin joutuneet henkilöt. yksilölliset tarpeensa huomioiden tavallisille 32842: Eräiden erityisryhmien jäsenten koetaan asuinalueille ja tavallisiin asuntoihin käyttäen 32843: usein käyttäytyvän "normaaliasukkaista" poik- vuokrasopimuksia. Ministeriö huomauttaa, että 32844: keavasti. Kysymykseen voi tulla esim. naapurien asunnottomien keskittämisestä esim. yksittäisiin 32845: häiritseminen tai vuokranmaksun laiminlyönti. kerrostaloihin on miltei kaikissa kaupungeissa 32846: Ongelmaksi koetaan ennen muuta kyvyttömyys saatu huonoja kokemuksia. 32847: elää niiden normien mukaisesti, jotka yleisillä jatkuvan ulkosalla majoittumisen on useissa 32848: asuntomarkkinoilla vallitsevat. Eri- yhteyksissä todettu johtavan terveyden menetyk- 32849: tyisasuttamistoimia voidaan tällöin tarvita seen ja laitoshoitoon. Majoitusliikkeissä ja erilai- 32850: asumisnormien mukaiseen käyttäytymiseen sissa huolto- tai hoitolaitoksissa majoittumisen 32851: sopeuttamiseen. Kyseeseen voi tulla myös asut- kustannukset ovat selvästi vuokra-asumista kor- 32852: taminen ympäristöön, jossa sallitaan suurempi keammat, ja majoitukseen joudutaan yleensä 32853: asumisnormeista poikkeaminen. Esimerkkinä osoittamaan asunnonoman omien tulojen täy- 32854: tästä on Kuopion Likalahdessa sijaitsevan Sirk- dennykseksi toimeentulotukea. Laitoksissa sopi- 32855: kulanpuisto yhteisön toiminta- ja asuntoratkaisu, van asunnon puutteen vuoksi olevien osalta 32856: josta on saatu hyviä kokemuksia (YM:n tutki- voidaan todeta, että esim. vanhainkodin hoito- 32857: musraportti 4/1994). Asukkaat ovat asumiseensa vuosikohtaiset käyttömenot olivat 146 000 mk v. 32858: tyytyväisiä, ja yhteiskunnan kannalta kokeilu 1994 ja terveyskeskuksen vuodeosaston käyttö- 32859: osoittaa, että asuntopolitiikassa on otettava huo- menot 507 mk päivässä v. 1993. 32860: mioon erilaisia elämäntilanteita ja elämäntapoja Sopivan asunnon puuttumisen on todettu li- 32861: aiempaa enemmän. säävän mm. vanhainkotihoidon, päihdehuollon, 32862: 202 32863: 32864: kehitysvammahuollon sekä lastensuojelun lai- Sosiaali- ja terveysministeriön Häätö-projek- 32865: toshuollon käyttöä. Suoritetuissa kyselyissä em. tissa (STM monisteita 1995:7) arvioitiin häätökan- 32866: laitoksiin on havaittu, että laitoshoidossa on mer- teiden, häätötuomioiden ja täytäntöönpantujen 32867: kittävä määrä ihmisiä, joille asianmukaisin hoito- häätöjen määrän kasvaneen voimakkaasti. Esi- 32868: paikka olisi oma asunto. merkiksi häätöpäätökset ja toimeenpannut hää- 32869: Sosiaalihuoltolakiin (710/82, voimaan v. 1984) döt olivat lisääntyneet v. 1991-93 n. 50 o/o:lla. 32870: sisällytettiin asumispalvelut käytettäväksi laitok- Vuokrarästeistä nostetaan kanteita runsaasti, 32871: sen sijasta silloin, kun asiakas on kiinteän hoidon mutta lopulta häätökanteista vain pieni osa pää- 32872: ja tuen tarpeessa. Toimintaan tarvittavat asunnot tyy vuokralaisen häätöön. Turhat oikeudenkäyn- 32873: odotettiin saatavan pääosin asuntoviranomaisil- tiprosessit tuottavat kustannuksia. Projektin seu- 32874: ta. Lain mukaan kunnan on huolehdittava sosiaa- rantaryhmän kyselyn vastaajat, kahdeksan 32875: lipalveluna mm. asumispalveluiden järjestämi- kuntaa, (sosiaalitoimi, asuntotoimi ja ulosottovi- 32876: sestä ja hankittava paikallista tarvetta vastaava ranomaiset) näkivät vuokranmaksuvaikeuksien 32877: määrä palvelu- ja tukiasuntoja. Vammaispalvelu- syyksi useimmiten työttömyyden ja vuokralaisen 32878: lain (380/87) mukaan vaikeavammaisilla on ollut vastuuttomuuden. Vuokravelkatilanteet voidaan 32879: vuodesta 1992 lähtien oikeus palveluasumiseen. karkeasti jaotella kolmentyyppisiin: ennalta ar- 32880: Erityisesti laissa tarkoitettujen palveluasuntojen vaamattomat talousvaikeudet, pysyvästi puut- 32881: määrä ei sosiaali- ja terveysministeriön mukaan teelliset edellytykset pärjäämiseen sekä häätö- 32882: ole vielä riittävä. kierteessä olevat. Useat häätötilanteet voitaisiin 32883: Lastensuojelulaki (683/83) sisältää kuntaa si- sosiaalitoimen mukaan välttää, jos vuokralainen 32884: tovan velvoitteen järjestää avohuollon tukitoime- toimisi nopeammin tilanteensa selvittämiseksi. 32885: na taloudellista tukea ja tarpeen mukainen asun- Lisäksi korostettiin eri osapuolten yhteistyön pa- 32886: to lapselle ja hänen perheelleen silloin, kun rantamista mm. suosituksena yhteistyökäytän- 32887: lastensuojelun tarve johtuu oleelliselta osin riittä- nöksi sekä yhteyshenkilöverkoston luomisella. 32888: mättömästä toimeentulosta tai puutteellisista Paikallistasan parempaa yhteistyötä mahdollista- 32889: asumisoloista. Vastaava tuki tulee järjestää myös vat pelisäännöt (mm. salassapitosäännökset) 32890: itsenäistymässä olevalle nuorelle, joka on ollut edellyttävät lainsäädännöllisiä muutoksia. 32891: lastensuojelun asiakkaana, jos mainitut puutteet Ylivelkaisten asunnonomistajien ja asuntonsa 32892: ovat esteenä nuoren kuntoutumiselle. velkojen vuoksi menettäneiden määrä on myös 32893: Suomalaisen sosiaaliturvan, asumistuen ja kasvanut ja lisännyt entisestään vuokra-asuntojo- 32894: arava-asuntojen avulla on syrjäytymistä ja myös noja. Kun samanaikaisesti asumistuen ja eräiden 32895: asunnottomuutta pystytty tähän asti ehkäise- muiden tukien ehtoja on tiukennettu, kohtuu- 32896: mään. Vaikka näkyvä asunnottomuus ei ole tasoisen asunnon pitäminen on monille ruoka- 32897: kasvanut, asumisongelmat ovat viime vuosina kunnille tullut vaikeaksi. 32898: lisääntyneet. Monet nuoret jäävät asumaan van- 32899: hempiensa luo, ja osa perheistä on muuttanut Kansainvälinen asunnottomien vuosi. 32900: aiempaa pienempiin ja halvempiin asuntoihin. Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous julisti 32901: Työttömyyden mukanaan tuomat taloudelliset v. 1982 päätöslauselmallaan vuoden 1987 kan- 32902: vaikeudet ovat lisänneet häätöjä maksamatto- sainväliseksi asunnottomien vuodeksi ja "vahvis- 32903: mien vuokrien vuoksi. Kuntien ilmoitusten mu- ti tarpeen ryhtyä kansallisella ja kansainvälisellä 32904: kaan v. 1994 kaikkiaan n. 3 500 ruokakuntaa tasolla toimenpiteisiin, joilla edistetään kaikkien 32905: häädettiin aravavuokra-asunnoista, ja kerto- oikeutta omaan ja perheensä asianmukaiseen 32906: musvuoden tammi-syyskuussa häätöjen mää- elintasoon, sisältäen asumisen". Teemavuoden 32907: rä oli n. 2 500 (luvut voivat sisältää myös päämääräksi asetettiin köyhien ja vähäosaisten 32908: häätöuhan saaneita). Häädettyjen ja häätöuhan asuinolojen ja asuinympäristön kohentaminen 32909: vuoksi pois muuttaneiden on vaikea saada kansallisia tavoitteita noudattaen sekä vuoteen 32910: uutta asuntoa, ellei vuokrarästejä makseta tai 2000 mennessä keinojen osoittaminen tilanteen 32911: sovita maksulyhennyksistä. Osa heistä jää parantamiseksi. 32912: ainakin tilapäisesti asunnottomaksi, monet Oikeus asuntoon ja YK:nteemavuoden tavoit- 32913: palaavat ennen pitkää kunnan vuokra-asunto- teet on vahvistettu myös YK:n kahdessa maail- 32914: jonoon. Vuoden 1993 alussa kuntien ilmoitus- mankonferenssissa, Sosiaalisen kehityksen huip- 32915: ten mukaan odotti asuntoa n. 5 500 ruokakun- pukokouksessa Kööpenhaminassa v. 1995 ja 32916: taa, joita ei aiemman häädön tai vuokrarästien YK:n asuinyhdyskuntakonferenssissa Istanbulis- 32917: vuoksi voitu asuttaa. sa v. 1996. 32918: 203 32919: 32920: Asuntoneuvosto hyväksyi v. 1986 asunnotto- sosiaalitoimen kanssa sekä asunnottomien asut- 32921: mien vuoden työryhmän laatiman toimintaohjel- taminen itsenäisiin, tavallisiin pienasuntoihin ta- 32922: man asunnottomuuden poistamiseksi ja asun- vallisilla asuinalueilla. 32923: nottomien vuoden erityistoimenpiteiksi. Ohjel- Kuntien toiminnalle asetettiin ohjelmassa kan- 32924: ma valmisteltiin asuntotoimen, sosiaalitoimen nustimia ja erilaisia kohdistettuja rahoitusjärjes- 32925: sekä kansalaisjärjestöjen yhteistyönä. Ohjelmas- telmiä viisivuotiskaudelle 1987-91. Asuntojen 32926: sa todettin asunnonsaantivaikeuksien ja asun- hankinta olemassaolevasta asuntokannasta ja 32927: nottomuuden olevan myös Suomea koskeva sosiaalipalveluilla tuetun asumisen eri muodot 32928: ongelma. Erityisesti perheettömien todettiin saat- osoittautuivat mielekkäiksi ja toimiviksi asutus- 32929: tavan joutua asunnottomaksi elämäntilanteiden ratkaisuiksi. Kunnallisen asuntotoimen ja sosiaa- 32930: muuttuessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon avo- litoimen edellytettiin olevan yhteistyössä varsin- 32931: palveluiden kehittämisen edellytyksenä todettiin kin niiden henkilöiden asumisen turvaamiseksi, 32932: olevan asuntojen osoittaminen laitoksista koti- joiden asunnon saannissa tai sen säilyttämisessä 32933: utuville. Asunnottomtms ja heikot asuinolot joh- on erityisiä ongelmia. Vuokratalojen asukasva- 32934: tavat sosiaali- ja terveysongelmien yksilölliseen linnassa voitiin ensisijaistaa kiireellisimmässä 32935: kasaantumiseen sekä kalliisiin ja epätarkoituk- asunnontarpeessa olevat, asunnottomat hakijat. 32936: senmukaisiin huoltoratkaisuihin. Puutteeksi Lisäksi asumiskustannukset voitiin pitää kohtuul- 32937: koettiin etenkin pienten vuokra-asuntojen saata- lisina yleisen asumistuen laajennuttua koske- 32938: vuus. maan myös perheettömiä. 32939: Hallinnonalojen ohjelmaan liittyneessä yhtei- Mainitulla viisivuotiskaudella arvioitiin voita- 32940: sessä valmistelutyössä asunnottomaksi katsotta- van hankkia 16 550 asuntopaikkaa, joista sosiaa- 32941: via henkilöitä arvioitiin olevan 15 000--20 000. litoimen ja pienemmässä määrin Raha-automaat- 32942: Ohjelmassa määriteltiin hallintokuntien yhteisen tiyhdistyksen rahoituksella 4 600. Myöhemmin 32943: näkemyksen mukaisesti asunnettomiksi täysin todettiin, että asuntoja tarvitaan myös pakolaisil- 32944: vailla asuntoa olevat, tilapäismajoituspaikoissa le ja paluumuuttajille. Ympäristöministeriön laa- 32945: asuvat, laitoksessa asunnon puutteen vuoksi ole- timassa, valtioneuvoston vahvistamassa asunto- 32946: vat sekä tuttavien ja sukulaisten luona asunnon olojen kehittämisohjelmassa vuosiksi 1989-93 32947: puutteen vuoksi asuvat henkilöt. hankintatavoite korotettiin 18 OOO:een. Niistä 32948: Ensisijaiseksi ohjelmatavoitteeksi asetettiin 5 000 osoitettiin sosiaali- ja terveysministeriön 32949: vaikuttaminen sekä asunto- että sosiaalipoliittis- sekä RAY:n rahoitusvastuulle. 32950: ten toimenpiteiden suuntaamiseen siten, että Ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysmi- 32951: asuntoja voidaan osoittaa asunnottomille ja erit- nisteriö ovat toteuttaneet tavoiteohjelmaa käytet- 32952: täin puutteellisesti asuville. Järjestelmää tuli te- tävissään olevilla ohjausinstmmenteilla. Sosiaali- 32953: hostaa ja kehittää uusia toimintaperiaatteita sa- ja terveysministeriö mainitsee osaltaan tällaisena 32954: moin kuin yhteistyötä viranomaisten välillä. Ta- välineenä valtioneuvoston vuosittain vahvista- 32955: voitteena oli järjestää jokaiselle asunnottomalle man suunnitelman sosiaali- ja terveydenhuollon 32956: asumisen vähimmäistasoa vastaava asunto vuo- järjestämisestä, johon on sisältynyt asunnotto- 32957: den 1991 loppuun mennessä. muuden korjaamiseen liittyviä tavoitteita ja kei- 32958: Lisäksi ohjelmassa korostettiin asuntotoimen noja. Valtakunnallisessa suunnitelmassa sosiaali- 32959: vastuuta asuntojen järjestämisessä. Sosiaalilain- huollon järjestämisestä v. 1985-89 edellytettiin, 32960: säädännön asumispalveluiden periaatteiden mu- että sosiaalihuollon asumispalveluja pyritään laa- 32961: kaan asunnon järjestäminen kuuluu sosiaalivi- jentamaan yhteistyössä asuntoviranomaisten 32962: ranomaisille silloin, kun sen pemsteena on kiin- kanssa siten, että sellaisen asunnotloman väes- 32963: teä hoidon tai tuen tarve. Edelleen tavoiteltiin tön asuminen, johon liittyy myös hoidon ja tuen 32964: asuntopoliittisten tukitoimien kehittämistä siten, tarve, voidaan järjestää kohtuulliselle tasolle 32965: että asunnottomaksi joutumista voidaan ennalta suunnitelmakauden loppuun mennessä. Kun- 32966: torjua. tien, joiden alueella on ulkona majailevia asun- 32967: Ohjelmassa esitetyt toimenpiteet koskevat nottomia päihdeongelmaisia, tuli vuoteen 1987 32968: sekä ennalta ehkäisyä, epäkohtien korjaamista, mennessä järjestää inhimilliset pemstarpeet tyy- 32969: vastuunjakoa, rahoitusta, toiminnan ohjelmoin- dyttävä asuinpaikka jokaiselle tällaiselle henki- 32970: tia kunnassa että järjestöjen roolia. Sosiaali- ja lölle. 32971: terveysministeriön mukaan ohjelman merkittä- Toimintaohjelman mukaiset 32972: vimmiksi esityksiksi voidaan mainita asuntotoi- toimet t u 1 o k sineen. Syyskuussa 1991 32973: men tavoitteellisen yhteistyön käynnistyminen valmistui sosiaali- ja terveydenhuollon ja asunto- 32974: 204 32975: 32976: hallinnon yhteistyönä selvitys ympäristöminis- kunnan eri viranomaisten välistä yhteistyötä. 32977: teriölle asunnottomuuden korjaamiseksi tehdyis- Erityisasuntolain perusteella myönnetty omistus- 32978: tä toimista ja tuloksista sekä tarvittavista jatkotoi- asuntolainoitus ei ole ollut kokonaisuutena ko- 32979: mista. Työryhmä arvioi kuntien ilmoitusten vinkaan onnistunut eikä vaikutuksiltaan pitkäai- 32980: perusteella vuodesta 1987 vuoteen 1991 men- kainen tukimuoto. Sen sijaan kuntien hankkimat 32981: nessä eri tukitoimenpiteiden avulla asunnotto- vajaat 200 vuokra-asuntoa ovat säilyneet varsin 32982: mille järjestetyn kaikkiaan n. 11 000-12 000 hyvin romanien käytössä. Kunnat eivät ole 32983: asuntopaikkaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttäneet mahdollisuuttaan saada aravalainaa 32984: hallinnonalalla arvioitiin asuntoja hankitun romaniväestölle tarkoitettuja vuokra-asuntoja 32985: 4 600. Asuntotoimen erityismäärärahoja työryh- varten, vaan romanien asunto-asioita hoidetaan 32986: mä arvioi käytetyn 1 092 Mmk. Sosiaali- ja osana kunnan yleistä asuntotointa. 32987: terveysministeriön hallinnonalan valtionosuus- Pakolaisten ja paluumuuttajien asumisen jär- 32988: järjestelmän luonteen vuoksi ei vastaavia mark- jestämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö ja ym- 32989: kamääriä voitu esittää. Myös osa Raha-auto- päristöministeriö ovat kiinteässä yhteistoimin- 32990: maattiyhdistyksen asumispalvelutoimintaan nassa. 32991: osoittamista avustuksista on suunnattu asunnot- Sosiaali- ja terveysministeriön v. 1992 käynnis- 32992: tomien asumisen järjestämiseen. tämän palvelurakennehankkeen tavoitteena on 32993: Lisäksi v. 1992 asetettiin asuntohallituksen järjestää vuoteen 2000 mennessä tarpeellinen 32994: työryhmä käsittelemään tärkeimpien asunnotto- palveluasuminen niille ikääntyville ja vammaisil- 32995: muuskuntien ongelmia. Työryhmän tehtävänä le henkilöille, joille palveluasuminen on tarkoi- 32996: oli suunnitella ja valmistella kuntien kanssa yh- tuksenmukaisin asumisen muoto. Valtakunnalli- 32997: teistyössä kuntakohtaisia suunitelmia asunnotto- nen suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon 32998: mien asumisen järjestämiseksi, mutta sen työs- järjestämisestä 1996-99 asettaa tavoitteeksi, että 32999: kentely keskeytyi asuntohallituksen lakkau- palveluasuminen voidaan järjestää ainakin 33000: tuksen vuoksi v. 1993. 3 %:lle kunnan 65 vuotta täyttäneistä. Palvelu- 33001: Ulkosalla asuvien oloista laadittiin v. 1987 ja asumista on tällä hetkellä järjestetty n. 2,1 %:lle 33002: 1988 selvitys. Kunnat arvioivat pysyvästi erilaisiin 65 vuotta täyttäneistä, mikä palveluasuntoina 33003: maastoon rakennettuihin kojuihin, telnoihin ja merkitsee n. 13 000-14 000 asuntoa. Palvelu- 33004: vastaaviin majoittuneiden määräksi liki 1 000 taloja rahoittavat Raha-automaattiyhdistys ja 33005: miestä. Maastossa majailevien määrä on sosiaali- Valtion asuntorahasto. 33006: ja terveysministeriön ilmoituksen mukaan vä- Psykiatristen laitoshoitopaikkojen määrän to- 33007: hentynyt alle 300 mieheen. detaan valtakunnallisessa suunnitelmassa vastaa- 33008: Päihdehuollon laitospalvelujen määrä on vä- van väestön nykyhetken tarvetta monissa sai- 33009: hentynyt. Myös tilapäismajoitukseen tarkoitettu- raanhoitopiireissä. Psykiatrisen avohoidon ra- 33010: jen ns. ensisuojien ja hoito- ja huoltokotien paik- kenteen korjaamista ja avohoitopalvelujen kehit- 33011: kamäärä on vähentynyt samalla, kun tukiasumis- tämistä pidetään edelleen välttämättömänä. Siir- 33012: ta on laajennettu. tyminen laitoksesta avohuoltoon edellytetään 33013: Romanien asuinoloista ovat sosiaali- ja ter- toteutettavan suunnitelmallisesti yhteistyössä 33014: veysministeriö ja ympäristöministeriö yhdessä hoidossa olevien, tarvittaessa omaisten sekä 33015: teettäneet selvityksen, joka valmistui syksyllä kuntien ja kuntayhtymien kanssa käyttäen yksi- 33016: 1996. Suomessa on n. 10 000 romania, joista löllistä palvelusuunnitelmaa. 33017: suurin osa asuu Etelä-Suomessa. Selvityksestä Kunnissa sosiaali- ja terveydenhuoltotointa on 33018: ilmenee, että v. 1994 haki arava-vuokra-asuntoa ohjattu laajentamaan yhteistyötä asuntotoimen 33019: n. 1 700 romaniruokakuntaa, joista noin puolet kanssa. Tavoitteena tulisi olla kohtuullisen asu- 33020: myös sai asunnon eli hieman useampi kuin mistason turvaaminen kaikille kuntalaisille. Eri- 33021: kaikista hakijoista keskimäärin. Hakijoista runsas tyisiä yhteistyöalueita sosiaalitoimen ja asunto- 33022: kolmannes haki asuntoa Helsingistä, ja n. 60 % toimen välillä ovat vuokralaisvalinta, puutteellis- 33023: sai asunnon. Selvityksen mukaan kunnat ottavat ten asunto-olojen korjaaminen ja asunnotto- 33024: huomioon suhteellisen hyvin romaniväestön kii- muuden poistaminen. 33025: reellisen asunnontarpeen ja keskimääräistä hei- Arvio ita t o i m i n t a o h j e 1m a s t a. 33026: komman taloudellisen tilanteen. Romaniyhdys- Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mu- 33027: henkilötoimintaa ehdotetaan lisättäväksi ja kaan Asunnottomien vuoden ohjelma on vähen- 33028: tehostettavaksi asuntoasioiden käytännön hoita- tänyt asunnottomien määrää riittämättömästi. 33029: misessa. Lisäksi selvityksessä korostetaan myös Merkittävimmin on parantunut asunnottomaksi 33030: 205 33031: 33032: jääneiden perheiden asema. Ulkona, yömajoissa Sosiaali- ja terveysministeriö on teemakohtai- 33033: ja laitoksissa asunnon puutteen vuoksi olevien sessa yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa 33034: määrä on em. toimien ansiosta pudonnut alle asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Yhteistyö- 33035: puoleen vuodesta 1987. Sen sijaan tuttavien ja muotoja ovat mm. asiantuntijatapaamiset, työ- 33036: sukulaisten luona majailevien määrä ei ole ryhmät sekä tutkimus- ja kehittämishankkeet. 33037: mainittavasti vähentynyt. Tähän ryhmään tulee Sosiaali- ja terveysministeriöllä on edustaja Val- 33038: eniten uusia asunnottomia, eikä heidän mää- tion asuntorahaston johtokunnassa. 33039: räänsä ole edes mahdollista tarkkaan arvioida. Valtion talousarviossa on edelleenkin erityis- 33040: Varsinkin nuoret asunnottomat kiertelevät tutta- määrärahoja asuntojen hankkimiseen asunnotto- 33041: vien ja sukulaisten luona sen sijaan, että hakeu- mille ympäristöministeriön pääluokassa, mom. 33042: tuisivat asuntoloihin. 35.45.64, joskin määrärahat tähän ongelmaan 33043: Vaikka asetettuun tavoitteeseen, 18 000 asun- ovat vähentyneet viime vuosina. Kertomusvuon- 33044: topaikkaan, ei päästy, on asunnottomien määrä na arviomääräraha oli 10 Mmk, ja tilinpäätöksen 33045: johdonmukaisesti vähentynyt aina kertomusvuo- mukaan sitä oli käytetty 8,5 Mmk. Vuoden 1996 33046: teen asti. Asunnottomien määrän väheneminen talousarviossa arviomäärärahaa on varattu sa- 33047: osoittaa sosiaali- ja terveysministeriön mukaan man verran. 33048: sen, että tuolloin pemstettu yhteistyöjärjestelmä 33049: toimi kuitenkin hyvin. Asunnottomuus Helsingissä. Asunnotto- 33050: Suomalaista asunnottomuutta ja sen poista- muus ilmiönä Suomessa on suurten kaupunkien, 33051: mispyrkimyksiä on verrattu muihin Euroopan pääkaupunkiseudun ja erityisesti Helsingin on- 33052: maihin Euroopan Neuvoston tutkimusraportissa gelma. Kertomusvuonna Helsingissä oli asunnot- 33053: Homelessness 0993). Suomen ratkaisumallia pi- tomia n. 4 800 ja pääkaupunkiseudulla yli 5 500 33054: dettiin raportissa esimerkillisenä ja tutkimusra- eli mnsas puolet koko maan asunnottomista. 33055: portin suosituksiin sisältyy osia ja linjauksia rat- Helsingissä asunnottomuus on ennen kaikkea 33056: kaisumallistamme. yksinäisten ihmisten ongelma. Perheille asunto 33057: Asunnottomien vuoden kansallisessa ohjel- on pystytty järjestämään kohtuullisessa ajassa, 33058: massa käsiteltiin lähinnä asunnottomuuden kor- vaikka jonkin verran ongelmallista on ollut kau- 33059: jaamistoimia. Tämän lisäksi varsinainen kes- pungin vuokra-asunnosta häädön saaneiden 33060: kushallinnon yhteistoiminta on eri muodoissa perheiden asuttaminen. 33061: koskenut useimpia YK-ohjelman tarkoittamia Helsingin sosiaaliviranomaiset ovat luokitel- 33062: asioita. Niitä ovat puutteellisesti asuvien ja vam- leet varsinaisten asunnottomien lisäksi puutteel- 33063: maisten asuinolojen parantaminen, nuorten lisesti asuvia, joista on käytetty käsitettä erityis- 33064: asumisongelmien helpottaminen, asuntovelko- ryhmä. Erityisryhmiksi on luokiteltu mm. van- 33065: jen maksuvaikeuksiin joutuneiden tarvitsema hukset, vammaiset, yksinäiset nuoret, nuoret 33066: tuki ja asumistukijärjestelmän kehittäminen. parit, liikuntavammaiset, kehitysvammaiset, 33067: Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä ohjel- muut vammaiset, psykiatriset potilaat, päihdeon- 33068: man voidaan todeta näin tukeneen myönteisen gelmaiset, vapautuvat vangit, muut yksinäiset ja 33069: viranomaisyhteistyön ja vastuunjaon kehitty- romanit. 33070: mistä. Erityisryhmiksi voidaan määritellä myös ne 33071: Sosiaali- ja terveysministeriö on valtioneuvos- ryhmät, joiden asumiseen kohdistuvista toimista 33072: ton vuosittain vahvistamassa valtakunnallisessa on säädetty muissa kuin varsinaisissa asuntopo- 33073: suunnitelmassa sosiaali- ja terveydenhuollon jär- liittisissa tai työ- ja virkaehtoja säätelevissä laeis- 33074: jestämisestä esittänyt eri painotuksin asunnot- sa. Tämän mukaan erityisryhmiä ovat ainakin 33075: tomuuteen liittyvät tavoitteensa. Vuosia 1996-- vapautuvat vangit, kehitysvammaiset, päihdeon- 33076: 99 koskevassa asiakirjassa erityiseksi yhteistyö- gelmaiset, vammaiset, lastensuojelun asiakkaat 33077: alueeksi sosiaalitoimen ja asuntotoimen välillä ja mielenterveyspotilaat sekä muut henkilöt, jot- 33078: todetaan puutteellisten asunto-olojen korjaami- ka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea 33079: nen, vuokralaisvalinta ja asunnottomuuden asunnon tai asumisen järjestämisessä. 33080: poistaminen. Asiakirjassa käsitellään myös sosi- Aktiivisen rakentamisen vuosina työvoiman- 33081: aalitoimen ja terveystoimen panosta itsenäisen tarve aiheutti muuttoliikkeen kaupunkeihin, ja 33082: asumisen edistämisessä, asunnon puutteen työvoima asettui usein asumaan tilapäisiin parak- 33083: vuoksi laitokseen joutumisen välttämistä sekä keihin rakennustyömaille tai asuntoloihin. Täl- 33084: lastensuojelun asiakkaiden ja vammaisryhmien löin pysyvään asunnottomuuteen ajautumisen 33085: asumisen järjestämistä. riski oli huomattava. Lisäksi osalla muuttajista oli 33086: 206 33087: 33088: huomattava marginalisoitumisriski mielenter- hityksen lisäksi asumispalvelujärjestelmää on 33089: veys-, sopeutumattomuus- tai päihdeongelmien kehitetty laadullisesti. Sosiaalitoimen asumispal- 33090: takia. veluiksi on määritelty palveluasuminen, tukiasu- 33091: Helsingin kaupungin sosiaaliviraston laatiman minen sekä asuntojen pienimuotoiset korjaus-, 33092: selvityksen mukaan helsinkiläisistä asunnotto- varustamis- ja muutostyöt 33093: mista n. 90 o/o on yksinäisiä miehiä, jotka lähes Helsingin sosiaalivirasto auttaa ennen kaikkea 33094: kaikki ovat työttömiä. Tyypillinen asunnoton on yhteismajoituspaikoissa asuvia ja täysin vailla 33095: 35--45-vuotias yksinäinen, eronnut tai asumus- asuntoa olevia yksinäisiä asunnottomia. Keskei- 33096: erossa oleva mies. Usein heiltä puuttuu ammat- set periaatteet luotiin 1980-luvun puolivälissä, 33097: tikoulutus, ja heidän työhistoriansa koostuu eri- jolloin tavoitteeksi asetettiin asuntola-asumisen 33098: laisista tuotanto- ja palvelualan tehtävistä. vähentäminen minimiin ja asuntoloiden asukkai- 33099: Helsingin sosiaaliviraston erityissosiaalitoi- den ohjaaminen ensisijaisesti normaaliasumi- 33100: miston asumispalvelujärjestelmä luotiin 1980-lu- seen. 33101: vun alussa. Uutena sosiaalityön ja asuntopolitii- Seuraavassa taulukossa on asunnottomien 33102: kan käytäntänä se pyrkii vastaamaan helsinki- määrä olinpaikan mukaan Helsingissä v. 1990-- 33103: läisten asunnottomien tarpeisiin. Määrällisen ke- 95: 33104: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 33105: Ulkona ··········································································· 50 50 50 40 30 30 33106: Asuntolassa ................................................................... 1 274 1 056 1 056 1 051 966 884 33107: Laitoksessa .................................................................... 700 700 700 400 400 400 33108: Tuttavien luona ............................................................. 3 500 3 500 3 500 3 500 3 500 3 500 33109: Yhteensä n .................................................................... 5 500 5 300 5 300 5 000 4 900 4 800 33110: 33111: Asuntolapaikkojen määrä on vähentynyt tasai- Yksinäisten asumistilannetta vaikeuttaa myös 33112: sesti 1970-luvun alun n. 3 500 paikasta nykyiseen Helsingissä erityisesti pienten vuokra-asuntojen 33113: 884 paikkaaan, joista 290 paikkaa on yhden puute. Tilannetta vapailla vuokra-asunto- 33114: hengen huoneissa. Asuntoloissa asuttiin aiem- markkinoilla helpotti hieman uusi asuinhuoneis- 33115: min usein pitkän aikaa, joten se tarkoitti yleensä ton vuokrauksesta annettu laki, joka vaikutti 33116: pysyvää syrjäytymistä muusta yhteiskunnasta. välittömästi vuokra-asuntojen tarjontaan. Sen si- 33117: Huonotasoisia asuntoloita on nyttemmin lakkau- jaan kaupungin vuokra-asuntotarjonta ei pysty 33118: tettu ja jäljellä jääviä on uudistettu väljemmiksi, vastaamaan kysyntään. Vuokra-asuntojonossa 33119: eikä niissä enää juuri ole suuria makuusaleja. oli kertomusvuonna yhteensä 14 270 hakijaa, 33120: Myös asuntolapaikkojen hakijoiden määrä on joista yksinäisiä oli 7 594 eli 53 o/o. Vain 1 507 33121: vähentynyt. Vuonna 1990 hakijoita oli 4 723- yksinäiselle hakijalle pystyttiin osoittamaan 33122: määrä laski puoleen kertomusvuonna, jolloin vuokra-asunto. 33123: hakijoita oli 2 311. Uusin ilmiö on asunnottomuus, joka on koh- 33124: Ulkona asuminen on myös vähentynyt. Ar- dannut yksinäisiä tai perheitä taloudellisten syi- 33125: vioiden mukaan tällä hetkellä ulkona asuu ym- den vuoksi - ihmisiä on häädetty maksamatlo- 33126: pärivuotisesti n. 30 henkilöä, jotka ovat kaikki mien vuokrarästien takia. Häätöjä vuokravelko- 33127: sosiaaliviraston tiedossa. Heidän asuttamisensa jen johdosta on sosiaaliviraston mukaan kuiten- 33128: on ongelmallista, koska asunnottomat ovat joko kin vielä vähän. 33129: haluttomia muuttamaan sosiaaliviraston asun- Yksinäisille asunnottomille tarkoitettujen asu- 33130: toon tai heidän elämäntapansa estävät normaa- mispalveluiden järjestämisestä vastaa yhteispal- 33131: liasumisen. veluosaston erityissosiaalitoimisto. Asumispalve- 33132: Tuttavien ja sukulaisten luona kierrellen asu- lujärjestelmään kuuluvat tukiasunnot ja tukikodit 33133: vien määrä ei ole muuttunut suuresti. on tarkoitettu niille, jotka tarvitsevat kuntoutusta 33134: Sosiaaliviraston mukaan asunnottomuus on tai muuta tukea ennen siirtymistä itsenäiseen 33135: prosessi, jota pystytään viranomaistoimin lieven- asumiseen. Erityissosiaalitoimiston käytössä on 33136: tämään, mutta tuskin koskaan kokonaan poista- 409 tukiasuntopaikkaa sekä kymmenessä tuki- 33137: maan. Uusia asunnottomia ilmaantuu sitä mukaa kodissa 199 asuntopaikkaa. 33138: kuin vanhoja pystytään asuttamaan. Asunnotto- Helsingin Asuntohankinta ja Y-Säätiö osoitti- 33139: mien määrä Helsingissä on kuitenkin laskenut n. vat kertomusvuonna yhteensä 198 yksiötä tai 33140: 700 hengellä vuodesta 1990. pienasuntoa asunnottomille vuokrattavaksi. Jäl- 33141: 207 33142: 33143: leenvuokrattuja asuntoja oli vuoden lopussa lujen piirissä oli 221 nuorta. Vuokra-asunnon 33144: 1 207. Vuoden aikana erityissosiaalitoimiston löytäminen itsenäistyvälle aikoinaan huostaan- 33145: suosituksesta kaupungin vuokra-asunnon tai otetulle aikuistuvalle nuorelle tuottaa ajoittain 33146: vanhusten asunnon sai 123 henkilöä. vaikeuksia. Sen takia lastensuojeluviranomaisilla 33147: Tärkein sosiaali- ja asuntoviranomaisten yh- onkin käytössään sosiaaliviraston omaa sekä 33148: teistyömuoto on ollut suosittelumenettely valitta- välivuokrattua asuntokantaa. 33149: essa asukkaita. Tällä menettelyllä voidaan asun- Vanhuspalveluohjelman tavoitteen mukaisesti 33150: non hakijan olosuhteet tuoda paremmin asun- palvelujen rakennetta muutettiin kertomusvuon- 33151: toviranomaisten tietoon. Asunto ei kuitenkaan na lisäämällä avopalveluja ja palveluasumista, ja 33152: järjesty tällä tavoin automaattisesti. vanhainkotien mahdollisuuksia hoitaa entistä 33153: Viranomaisyhteistyötä vaatii usein myös asu- huonompikuntoisempia vanhuksia tehostettiin. 33154: misen tuen järjestäminen. Sosiaalityöntekijät ovat Vanhusten palvelu- ja virkistyskeskusten kävijä- 33155: erityissosiaalitoimistossa päävastuussa tarvitta- määrä lisääntyi 3% ollen keskimäärin päivässä 33156: van avun ja tuen järjestämisessä ja koordinoinnis- 3 107. Vanhusten perhepäivähoitoa kokeiltiin 33157: sa. Yhteistyötä tehdään mm. kotipalvelun, koti- kahdessa suurpiirissä. Päiväkotipaikkoja lisättiin 33158: sairaanhoidon, mielenterveystoimiston, A-klini- 17 paikalla aloittamalla kaksi uutta päiväkotia. 33159: koiden ja eri laitosten kanssa. Näin menetellen Hoitopäiviä oli 10 878, mikä on 29% enemmän 33160: on useimmiten hyvinkin vaikeasti asutettavien kuin edellisenä vuonna. Helsingissä on palvelu- 33161: henkilöiden asuminen onnistunut, ja vaihtoehto- asumispaikkoja 6 % 65 vuotta täyttäneiden mää- 33162: na ollut laitoshoito voitu välttää. Sosiaaliviran- rästä. 33163: omaiset tekevät myös yhteistyötä muiden taho- Vammaishuollon palveluasumisryhmiä lisät- 33164: jen kanssa ohjaamalla asiakkaitaan erilaisiin lai- tiin kertomusvuonna 12:lla eli niitä on yhteensä 33165: tos- ja avohuollon välille sijoittuviin asumispalve- 36. Palvelutaloja on 118. Sosiaalihuoltolain mu- 33166: luihin, joita tarjoavat mm. eri yhdistykset ja yhtei- kaisten asumispalvelutalojen määrä pysyi ennal- 33167: söt. laan ollen 36. Lisäksi asuntoihin liittyviä muutos- 33168: Vuodesta 1993 lähtien on käytössä olevien töitä tehtiin yhteensä 511 asunnossa. Välineitä ja 33169: asuntojen kokoa pyritty pienentämään. Suurista laitteita hankittiin 354 asuntoon. Ostopal- 33170: soluasunnoista on luovuttu ja tilalle on vastaan- veluyksikössä on päiväkeskuspaikkoja yhteensä 33171: otettu vain yksiöitä. Käytössä olevia tukikoteja 80. 33172: on räätälöity erityisryhmille, esim. mielenterve- Päihdehuollon palvelurakennetta on uudistet- 33173: ysongelmaisille, päihdeongelmaisille ja vanhuk- tu siten, että toiminta painottuu yhä enemmän 33174: sille. Tukitoimien sisältöä sekä yhteistyötä mui- avohuoltoon, sosiaali- ja terveydenhuollon yh- 33175: den viranomaisten kanssa on kehitetty jatkuvasti. teistyöhön sekä kevyempiin hoitomenetelmiin. 33176: Nykyään tukitoimet ulotetaan jo tarvittaessa yk- Laitoshoidossa on lisätty päiväkuntoutuspaikko- 33177: siöihinkin. ja. Kertomusvuonna päihdehuollon asumispal- 33178: Erityisryhmien sosiaalihuollon yhdeksi tär- veluja käytti 834 asiakasta keskimäärin vajaat 33179: keäksi tavoitteeksi on nostettu asuminen ja sen viisi kuukautta. Laitosmaista palveluasumista 33180: tukitoimien kehittäminen. Vanhusten ja vam- korvasivat osittain kevyemmät asumisratkaisut 33181: maisten itsenäistä asumista tuetaan erilaisin apu- Laitoshuollossa oli yhteensä 2 988 asiakasta ja 33182: välinein ja avohuolollisin tukitoimin, joita ovat heidän keskimääräinen hoitoaikansa oli 25 hoi- 33183: mm. päiväkeskukset, kotipalvelu ja kotisairaan- topäivää. Laitoshoidon palvelutarjontaa on laa- 33184: hoito. Laitosasumista pyritään vähentämään jennettu tarjoamalla ympärivuorokautista katkai- 33185: kaikkien ryhmien kohdalla. suhoitoa kaikkina viikonpäivinä ja lisäämällä 33186: Helsingissä lastensuojelun tukiasuntopaikkoja päiväkuntoutusta. 33187: pien-, solu- ja tukiperheasunnoissa oli kertomus- Seuraavassa taulukossa on esitetty asunnotto- 33188: vuoden lopussa yhteensä 151. Tukiasuntopalve- mien asumispalvelut Helsingissä v. 1990--95: 33189: 33190: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 33191: Pienasunnot ·································································· 366 433 727 827 1 009 1 207 33192: Soluasunnot ·································································· 233 256 254 262 268 269 33193: -paikat ········································································ 423 451 423 429 407 409 33194: Tukikoti ········································································· 9 9 9 9 10 10 33195: -paikat ········································································ 194 195 194 194 199 199 33196: Paikat yhteensä ............................................................. 983 1 079 1 344 1 450 1 615 1 815 33197: 208 33198: 33199: Käytettävissä olevat resurssit ovat kasvaneet nottomia, jotka eivät ole tuetun asumisen tar- 33200: 1990-luvulla. Lisäys on johtunut pienasuntokan- peessa, tai jos asukkaan elämäntilanne sitä edel- 33201: nan kasvusta, joka on ollut tyydyttävää viime lyttää, tuki annetaan itsenäiseen asumismuo- 33202: vuosina. toon. Valtaosa asukkaista valitaan tukiasunnois- 33203: Viimesijaisen vaihtoehdon asunnottomalle sa asuvista. 33204: tarjoaa sosiaaliviraston hallinnassa oleva asunto- Sosiaaliviraston mukaan tukiasuntojen määrää 33205: la, joka toimii ympärivuorokautisesti. Asuntola ei pyritä kasvattamaan. Niitä ei ole tarkoitettu 33206: korvaa lakkautetun ensisuojatoiminnan. pysyvään asumiseen ja ohjeellisena asumis-aika- 33207: Asumispalveluja täydennetään ja tuetaan päi- na on pidetty n. 1,5 vuoden aikaa. Tukikoteja on 33208: vätoiminnalla. Kolme päiväkeskusta tarjoaa ate- tällä hetkellä kymmenen. Kaksi tukikotia on 33209: ria- ja hygieniapalveluja sekä omatoimista suo- tarkoitettu päihdeongelmien takia vaikeasti sijoi- 33210: riutumista tukevaa toimintaa eri puolilla kaupun- tettaville vanhuksille, joille on järjestetty tervey- 33211: kia. dentilan ja elämäntavan edellyttämiä tukipalve- 33212: Sosiaalihuollon asuntomarkkinoilla kaikkia luita. Kaksi tukikotia on tarkoitettu ulkona asuvil- 33213: asumisen järjestämiseen käytettyjä varoja ei saa- le, jotka tarvitsevat tukea parantaakseen asumis- 33214: da perityksi vuokrina takaisin, ja usein vuokra taitojaan sekä normeiltaan väljän yhteisön. Mie- 33215: myönnetään toimeentulotukena ja asumistuke- lenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville naisille 33216: na. Kunnille ja valtiolle aiheutuu tästä toiminnas- on perustettu oma tukikoti, jossa asukkaita ohjaa 33217: ta menoja. Kuntien sosiaalimenot kasvavat sa- ja valvoo naispuolinen ohjaaja. Yksi tukikoti on 33218: moin kuin valtion valtionosuuksina maksamat osoitettu mielenterveyden ongelmista kärsiville 33219: menotkin. miehille, ja se poikkeaa muista tukikodeista si- 33220: Helsingin sosiaaliviraston selvityksen mukaan ten, että sinne on järjestetty ympärivuorokauti- 33221: voidaan kuitenkin kiistatta osoittaa, että asunnot- nen päivystys. 33222: tomien asuttaminen mahdollisimman normaalisti Sosiaaliviraston selvityksen mukaan myös 33223: ja mahdollisimman kevein tukitoimin tulee muiden tukikotien suuntaamista erityisryhmien 33224: yhteiskunnalle paljon edullisemmaksi kuin asun- käyttöön, esim. päihdeongelmaisille hoitoon 33225: nottomuuden hoitamatta jättäminen. Pohjoisessa motivoituneille ja liikuntarajoitteisille asiakkaille, 33226: ilmanalassa asunto on ihmiselle ravinnon kaltai- suunnitellaan. Tarvittavat palvelut ja henkilöstö- 33227: nen perustarve. resurssit järjestetään, eikä asumisaikoja rajata. Jos 33228: Verrattaessa laitoshoidon kustannuksia so- tukikoti osoittautuu asukkaan tarpeita vastaavak- 33229: siaalihuollon asuntojen järjestämisestä aiheutu- si, voi siitä tulla hänelle pysyvä koti ja asumis- 33230: viin kustannuksiin, jäävät jälkimmäiset häviävän muoto. 33231: pieniksi. Laskelmien mukaan koko tuetun asu- 33232: misen ns. nettomenot (kun perityt vuokrat on Asunto on ihmisen sosiaalisen, psyykkisen ja 33233: vähennetty kokonaismenoista) olivat v. 1994 fyysisen hyvinvoinnin perusta. Suomessa on 33234: vain n. 30 mk/tuotettu asumisvuorokausi. Tuki- asunnottomuutta saatu vähennettyä toisin kuin 33235: asunnoissa nettomenot olivat n. 86 mk/asumis- useimmissa muissa Euroopan maissa. Vaikka 33236: vuorokausi ja pienasunnoissa vain 2,50 mk. Sa- asunnottomuus on vähentynyt odotettua hi- 33237: maan aikaan päihdehuollon tuottamien asumis- taammin, ongelmaan on paneuduttu, järjestetty 33238: palvelujen kustannukseksi tuli keskimäärin 229 asuntoja ja tunnustettu aiempaa laajemmin 33239: mk/vrk ja laitoskuntootus maksoi keskimäärin asunnottomien tarve ja oikeus kunnolliseen 33240: 516 mk/vrk. asuntoon. Asunnottomuutta ei ole kuitenkaan 33241: Helsingissä v. 1994 asunnottomuuden hoita- saatu paistettua kokonaan. 33242: misen nettomenot olivat n. 17 Mmk. Menojen Valtiontilintarkastajien mielestä asunnotto- 33243: olennainen kasvattaminen tuskin tulee jatkossa muuden vähentämistä ja ehkäisemistä tulee jat- 33244: kysymykseen, joten itse järjestelmän on kehityt- kaa edelleen, koska asunnottomien asuttaminen 33245: tävä vastaamaan tuleviin haasteisiin. on yhteiskunnalle edullisempaa kuin ongelman 33246: Lisäksi on ilmeistä, että asunnottomuuden hoitamatta jättäminen. Asunnottomuuden ai- 33247: hoitamatta jättäminen aiheuttaisi monenlaisia heuttama syrjäytyminen yhteiskunnasta lisää 33248: välillisiä kustannuksia sosiaali- ja terveydenhuol- sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia mm. 33249: Iolle sekä poliisitoimelle. lisääntyvänä laitoshuollon käyttönä. 33250: Helsingin asunto-ohjelman mukaan asuntoja Toimintaohjelma vuodelta 1986 asunnotto- 33251: tullaan osoittamaan asunnottomien käyttöön muuden poistamiseksi on monilta osin vanhen- 33252: vuosittain 150--200. Niihin sijoitetaan asun- tunut, vaikka määritellyistä rahoitusjärjestel- 33253: 209 33254: 33255: mistä joitakin on yhä käytössä ja hallintokuntien Lisäksi valtiontilintarkastajat kiinnittävät 33256: työn- ja vastuunjaon sovitut periaatteet ovat huomiota kertomusvuonna laitoksiin asunnon 33257: edelleen voimassa. Valtiontilintarkastajien käsi- puutteen vuoksi sijoitettuihin yli 2 000 henkeen. 33258: tyksen mukaan asunnottomien vuoden toimin- Koska laitospaikat ovat kalliita, tilannetta ei voi- 33259: taohjelman toteutumisesta ja saaduista 1990- da pitää hyvänä. Sosiaali- ja asuntoviranomais- 33260: luvun alun kokemuksista tulisi laatia selvitys. Se ten tulisi yhteistyössä jätjestää erityisesti näille 33261: olisi eräänlainen asunnottomuuden alkuperäi- henkilöille sellaiset asumisolot, että he pystyvät 33262: sen kotjaamisohjelman toinen välitilinpäätös ti- itsenäiseen elämään omassa kodissaan. Yksi kes- 33263: lanteessa, jossa valtionosuusjätjestelmä ja asun- keinen syy tilanteeseen, asunnon puutteen lisäk- 33264: topoliittinen tuki- ja ohjausjätjestelmä on uusit- si, on valtiontilintarkastajien saaman käsityksen 33265: tu. Tämän jälkeen voitaisiin laatia vuotta 2000 mukaan avohuollon tuki- ja palvelutoiminnan 33266: koskevat tavoitteet, joita ohjelmassa ei ole. Sa- riittämättömyys. 33267: malla koottaisin yhteen kesäkuussa 1996pidetyn Asunnottomuuden poistamisessa on ollut on- 33268: YK:n asuinyhdyskuntakonferenssi Habitat Il·n gelmallista jo kerran asutettujen joutuminen yhä 33269: tulokset. uudelleen asunnottomiksi asumisessa tai vuok- 33270: Asunnottomuuden syynä on ennen muuta ranmaksussa esiintyneiden häiriöiden vuoksi. 33271: asumiskustannuksiltaan kohtuullisten, pienten Sosiaalitoimen mukaan monet häätötilanteet 33272: vuokra-asuntojen puute. Valtiontilintarkasta- voitaisiin välttää, jos vuokralainen toimisi nope- 33273: jien mielestä on tärkeää, että valtio jatkossakin ammin tilanteensa selvittämiseksi. Valtiontilin- 33274: kantaa huolta kohtuuhintaisen vuokra-asunto- tarkastajat pitävät tärkeänä, että selvitetään, mi- 33275: kannan riittävyydestä ja että siinä yhteydessä ten häätötilanteeseen osallistuvien yhteistyöllä 33276: otetaan huomioon myös yhden hengen talouk- voitaisiin nopeammin puuttua ongelmaan ja 33277: sien asumistarpeet. estää tarpeetlomat häädöt sekä niistä aiheutuvat 33278: Osa asunnottomista ei pysty normaaliasumi- lisäkustannukset. Tämä voisi merkitä mm. eri 33279: seen joko työttömyyden tai muiden henkilökoh- osapuolten yhteistyön esteenä olevan salassapi- 33280: taisten syiden vuoksi. Heidän osaltaan tulisi sel- tosäännöstön ja muun lainsäädännön tarkista- 33281: vittää erilaisten asumismuotojen mahdolli- mista. 33282: suuksia sekä ottaa huomioon enemmän erilaisia Valtiontilintarkastajat toteavat, että perusoi- 33283: elämäntilanteita ja -tapoja. Tältä osin valtionti- keusuudistuksen yhteydessä hallitusmuotoon on 33284: lintarkastajat pitävät tärkeänä, että viranomais- kitjattu julkisen vallan tehtäväksi edistää jokai- 33285: ten yhteistyötä asuntoasioissa kehitetään ja lisä- sen oikeutta asuntoon. Tämän velvoitteen asiasi- 33286: tään edelleen. Yhteistyö on erityisen tärkeää pai- sältö konkretisoituu niissä toimissa, joihin so- 33287: kallisten eli kunnan asunto-, sosiaali- ja tervey- siaali- ja asuntoviranomaiset ryhtyvät asunnot- 33288: denhuollon viranomaisten välillä. tomuuden poistamiseksi. 33289: 33290: 33291: 33292: 33293: 14 360240L 33294: 210 33295: 33296: 33297: 33298: 33299: Työministeriön hallinnonala 33300: 33301: Työttömyyden alentaminen rä vähenee Tilastokeskuksen väestöennusteen 33302: mukaan vuodesta 1995 vuoteen 2000 jo runsal- 33303: Kertomusvuonna toimintansa aloittanut uusi la 140 OOO:lla. Kertomusvuonna työvoiman 33304: hallitus nosti hallitusohjelmassaan työttömyyden maara oli työmarkkinoilla keskimäärin 33305: puolittamisen vaalikauden aikana keskeiseksi ta- 2 500 000. Työvoiman tarjonta kääntyi kasvuun 33306: voitteeksi. Työhallinnon lähivuosien strategiaa vuoden toisella neljänneksellä, ja työvoiman 33307: täsmennettiin kertomusvuoden keväällä ottamal- määrä lisääntyi edellisvuodesta n. 20 OOO:lla. 33308: la huomioon hallitusohjelman linjaukset sekä Naisten määrä työvoiman tarjonnan kasvusta 33309: aiemmin valmistuneet tasavallan presidentin oli runsas puolet. 33310: työllisyystyöryhmän ja ns. kansliapäällikkötyö- Yli 50-vuotiaiden osuus työvoiman tarjonnan 33311: ryhmän esitykset. Hallituksen toimesta valmistel- lisäyksestä oli lähes kolme neljännestä. Työvoi- 33312: tiin Eurooppa-neuvoston Essenin kokouksen man ikärakenteen muutos johtui paitsi väestölli- 33313: johtopäätösten pohjalta monivuotinen työllisyys- sistä tekijöistä myös vanhempien ikäryhmien 33314: ohjelma, joka täydentää osaltaan ns. Suomen lisääntyneestä osallistumisesta työelämään. Osal- 33315: lähentymisohjelmaa, jonka valtaneuvosto hy- taan tätä selittivät eläkejärjestelmiin tehdyt muu- 33316: väksyi 5.9.1995. Valtioneuvosto teki 19.10.1995 tokset, jotka ovat vähentäneet varhaiseläkkeelle 33317: Suomen työllisyysohjelman pohjalta periaate- siirtymistä. 33318: päätöksen työllisyysohjelman edellyttämistä toi- 33319: menpiteistä. Suomen ensimmäisen ED-jäsenyys- Työttömien määrän kehitys. Vuoden 1994 33320: vuoden aikana työllisyys ja työllisyystutkimuk- lopulla alkanut työttömyyden suhdanneluontei- 33321: sen edistäminen ovat olleet EU:ssa keskeisellä nen aleneminen jatkui kertomusvuonna. Työn- 33322: sijalla. välitykseen ilmoittautuneita työttömiä työnhaki- 33323: Perusoikeusuudistus tuli voimaan 1.8.1995 al- joita oli kertomusvuonna keskimäärin 466 000 eli 33324: kaen. Hallitusmuodon mukaan julkisen vallan on 28 000 (6 o/o) vähemmän kuin v. 1994. Myös 33325: edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan Tilastokeskuksen otospohjainen työvoimatutki- 33326: jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistä- mus osoitti samanlaista kehitystä. Sen mukaan 33327: vään koulutukseen säädetään lailla. Myös työ- työttömiä oli kertomusvuonna n. 430 000 eli 33328: suhdeturva kuuluu perusoikeuksiin, ts. ketään ei 26 000 vähemmän kuin v. 1994. Työttömyysaste 33329: saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä. oli kertomusvuonna työvoimatutkimuksen mu- 33330: Viime vuosina työvoiman tarjonta on supistu- kaan keskimäärin 17,2 o/o. Vuonna 1994 keski- 33331: nut ammatillisen koulutuksen tehostamisen ja määräinen työttömyysaste saavutti tähänastisen 33332: työharjoittelun lisäämisen vuoksi. Myös vanhem- huippunsa ollen 18,4 o/o. Kertomusvuonna mies- 33333: mat ikäluokat ovat työmahdollisuuksien puut- ten työttömyysaste oli 17,6 o/o ja naisten 16,7 o/o. 33334: tuessa osallistuneet koulutukseen aiempaa (Työministeriön ja Tilastokeskuksen työttömyys- 33335: enemmän. lukujen erojen perusteet on selvitetty val- 33336: Toinen työvoiman tarjonnalle tyypillinen tiontilintarkastajain kertomuksessa vuodelta 33337: piirre, joka jo lähivuosina vaikuttaa huomatta- 1993 s. 214.) 33338: vasti työmarkkinoihin, on väestön vanhenemi- Työttömyyden aleneminen hidastui selvästi 33339: nen. Tämän vuosikymmenen lopulla suuret kertomusvuoden loppua kohti ja jäi jonkin ver- 33340: ikäluokat ovat 50-54-vuotiaita, ja heidän työ- ran odotettua vähäisemmäksi. Vuoden ensim- 33341: hönosallistuvuotensa alkaa jo vähentyä. Määräl- mäisellä neljänneksellä työnvälityksessä oli työt- 33342: lisesti tarjonta kuitenkin lisääntyy ikäluokan tömiä työnhakijoita keskimäärin 42 000 vähem- 33343: suuren koon vuoksi. Sitävastoin työmarkkinoil- män kuin vastaavaan aikaan v. 1994. Kertomus- 33344: la kysytyimmän 25--49-vuotiaan väestön mää- vuoden toisella neljänneksellä ero edellisen vuo- 33345: 211 33346: 33347: denlukuihin oli 28 000, kolmannella neljännek- Alueellisesti tarkastellen laman jälkeinen työt- 33348: sellä 22 000 ja neljännellä enää vajaat 20 000. tömyyden suhdanneluonteinen kehitys on ollut 33349: Työttömyyden vähenemisen hidastuminen ai- pääpiirteiltään yhdenmukaista kaikkialla maas- 33350: heutui työministeriön mukaan ensisijaisesti ko- sa. Työttömyyden osalta suhdannekäänne ajoit- 33351: konaistuotannon kasvun laantumisesta vuoden tui koko maassa vuosien 1993 ja 1994 vaihtee- 33352: jälkipuoliskolla. Lisäksi työttömyyden kehityk- seen, ja viimeistään helmikuussa 1994 työttö- 33353: seen vaikuttivat työvoiman tarjonnan lisääntymi- myysluvut alkoivat laskea kaikissa työvoimapii- 33354: nen ja työvoimapoliittisten tukitoimien käytössä reissä. Työttömyyden aleneminen kuitenkin hi- 33355: ilmenneet vaihtelut kertomusvuonna. dastui kertomusvuoden keväästä lähtien kaik- 33356: Työttömäksi työnhakijaksi työnvälitykseen il- kialla maassa. Työttömyys on laskenut eniten 33357: moittautui kertomusvuoden aikana yhteensä Uudenmaan, Turun, Hämeen ja Vaasan työvoi- 33358: 808 000 henkilöä. Työpaikan vaihtajat, työvoi- ma piireissä. 33359: man ulkopuolelta tulleet työtä hakevat ja työt- Erityisesti Itä-Suomessa työttömyyden alene- 33360: tömyyseläkkeen saajat mukaan lukien työnväli- minen on jäänyt vähäiseksi. Heikointa kehitys on 33361: tykseen ilmoittautui vuoden aikana 1 023 000 ollut Pohjois-Karjalassa, jossa työttömiä oli kerto- 33362: henkilöä. Työnvälitykseen ilmoitetuista työpai- musvuoden lopulla edelleen likimain sama mää- 33363: koista täyttyi n. 154 000, joista n. 91 000 työvoi- rä kuin lähes kaksi vuotta aiemmin. 33364: matoimiston työnhakijalla. Lisäksi työvoima- Työttömien työnhakijoiden määrät ja niiden 33365: poliittisin koulutus- tai tukitoimin kyettiin katkai- muutokset työvoimapiireittäin olivat kahtena vii- 33366: semaan n. 300 000 työttömyysjaksoa. me vuonna seuraavanlaisia: 33367: 33368: 33369: Työvoimapiiri 1994 1995 Muutos 33370: 1994-95 33371: Uusimaa ................................................. . 115 750 109 900 -5 850 33372: Turku ..................................................... . 40 187 36 166 --4 021 33373: Satakunta ............................................... . 25 469 23 654 -1815 33374: Häme ..................................................... . 78 282 72 279 -6 003 33375: Kymi ....................................................... . 33 431 31 458 -1973 33376: Mikkeli ................................................... . 21 543 20 466 -1077 33377: Vaasa ...................................................... . 37 918 35 075 -2843 33378: Keski-Suomi ........................................... . 28 073 26 433 -1640 33379: Kuopio ................................................... . 25 165 24 620 -545 33380: Pohjois-Karjala ....................................... . 18 771 18 682 --89 33381: Kainuu ................................................... . 10 533 10 475 -58 33382: Oulu ....................................................... . 34 595 32 775 -1820 33383: Lappi ...................................................... . 24 530 24 030 -500 33384: Koko maa .............................................. . 494 247 466 013 -28 234 33385: 33386: Hyvän työllisyysalueen keskeisiä ominaisuuk- myys, jonka torjuminen on työministeriön mie- 33387: sia ovat monipuolinen ja mahdollisimman vähän lestä erittäin vaikeaa. 33388: suhdanteille altis elinkeinorakenne sekä vireä ja Kertomusvuonna työttömyys kasvoi edelleen 33389: kansainvälisesti suuntautunut yritystoiminta. vanhemmissa ikäryhmissä, joissa myös työttö- 33390: Suomessa hyväksi luokiteltavia työllisyysalueita myyden kestot ovat pisimmät. Eniten työttömyys 33391: on nykyisellään vähän. Edellä mainitut ominai- kasvoi 55-59-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa 33392: suudet parhaiten täyttäviä alueita ovat mm. työvoiman tarjonta tuntuvasti lisääntyi mm. var- 33393: pääkaupunkiseutu, Turun talousalue, Vaasan haiseläkkeelle siirtymisen vähentyessä. Tähän 33394: läänin rannikkoseutu sekä Oulu lähiympäristöi- ikäryhmään kuuluvia työttömiä työnhakijoita oli 33395: neen. Nämä alueet ovat myös selviytyneet 1990- keskimäärin 50 000 eli 14 o/o enemmän kuin v. 33396: luvun alkupuolen lamasta muita nopeammin, 1994. Määrä kasvoi koko kertomusvuoden ajan. 33397: mutta silti työttömyys on niissäkin edelleen vaka- Sitä vastoin 60-64-vuotiailla työttömyys lisään- 33398: va ongelma. Varsinkin pääkaupunkiseudun työl- tyi vasta vuoden puolivälissä samanaikaisesti, 33399: lisyystilanteelle on leimallista pitkäaikaistyöttö- kun työttömyyseläkkeen saajien määrä alkoi vä- 33400: 212 33401: 33402: hetä. Kertomusvuoden joulukuussa 60-64-vuo- kolmella neljänneksellä on vain perusasteen 33403: tiaita työttömiä työnhakijoita oli lähes 8 700 eli koulutus mutta ei lainkaan ammatillista koulu- 33404: 27 o/o enemmän kuin vuotta aiemmin. Työminis- tusta. 33405: teriön mielestä näyttää ilmeiseltä, että työttömyy- Työnvälityksen työttömät työnhakijat kerto- 33406: den pitkittyessä suurta osaa yli 55-vuotiaista työt- musvuoden joulukuussa jakaantuivat ikäryhmit- 33407: tömistä ei voida sijoittaa avoimille työmarkkinoil- täin, työttömyyden keskimääräisen keston ja pit- 33408: le ilman poikkeuksellisia toimenpiteitä. Heistä yli käaikaistyöttömyyden mukaan seuraavasti: 33409: 33410: 33411: 33412: Ikä Työttömät Työttömyyden Pitkäaikais- 33413: työnhakijat keskimääräinen työttömien 33414: kesto osuus 33415: vko % 33416: 15-19 .................................................... . 24 664 18 4 33417: 20--24 ................................................... .. 57 546 23 11 33418: 25-29 ................................................... .. 57 216 34 20 33419: 30--34 .................................................... . 55 541 40 25 33420: 35-39 ................................................... .. 52 987 44 29 33421: 40--44 .................................................... . 54 812 48 32 33422: 45-49 ................................................... .. 55 871 52 35 33423: 50--54 ................................................... .. 40 692 54 37 33424: 55-59 .................................................... , 52 170 87 64 33425: 60-64 .................................................... . 8 651 65 57 33426: yli 64 ...................................................... . 76 79 62 33427: Yhteensä ................................................ . 460 226 33428: 33429: 33430: 33431: 33432: Työttömyyden keskimääräinen kesto ylittää määrä oli korkeimmillaan v. 1993, jolloin alle 25- 33433: 30 viikkoa jo ikäryhmässä 25-29 vuotta ja on yli vuotiaita työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoi- 33434: 50 viikkoa ikäryhmässä 45-49 vuotta. Huonoin matutkimuksen mukaan keskimäärin 93 000, 33435: on tilanne 55-59-vuotiailla, joiden keskimääräi- mikä vastaa 33,3 o/o:n työttömyysastetta. Työmi- 33436: nen työttömyysaika on lähes 90 viikkoa. Yli 64- nisteriön työnvälitystilaston mukainen nuorten 33437: vuotiailla se on lyhyempi eli alle 80 viikkoa. työttömien työnhakijoiden määrä oli vastaavasti 33438: Pitkäaikaistyöttömien osuus noudattaa samaa 97 700. Nuorten työttömien määrä aleni muista 33439: linjaa. Niinpä ikäryhmässä 55-59 vuotta pitkäai- ikäryhmistä poiketen jo v. 1994, vaikka nuorten 33440: kaistyöttömien osuus on suurin, yli 60 o/o. työpaikat edelleen vähenivät. Nuorisotyöttö- 33441: Työttömyyden kesto on siten hyvin pitkälti si- myyden myönteinen kehitys johtui yksinomaan 33442: doksissa ikään. Mitä vanhempia työttömät ovat, nuoren työvoiman tarjonnan huomattavasta su- 33443: sitä pitempään heidän työttömyytensä keskimää- pistumisesta. Kertomusvuonna nuorten työttö- 33444: rin kestää. Yleensä myös kun työttömien määrä myysaste oli 29,9 o/o eli 3,4 prosenttiyksikköä 33445: kasvaa, pitenee työttömänä olon kestoaika. Näin alhaisempi kuin kaksi vuotta aiemmin. 33446: on käynyt koko 1990-luvun alkupuolen. Nuorten työttömyysasteen kehitys oli v. 33447: 1994-95 Tilastokeskuksen työvoimatutki- 33448: Nuorten työttömyys. Nuorten työttömien muksen mukaan seuraava (%): 33449: 33450: 33451: 33452: Vuosi 15-19 2G-24 15-24 Työttömiä 33453: -vuotiaat -vuotiaat -vuotiaat keskimäärin 33454: 1994 ............................................. 36,7 32,4 33,6 18,4 33455: 1995 ············································· 32,0 29,1 29,9 17,2 33456: 213 33457: 33458: Nuorten työttömyysaste on keskimäärin kak- suudensekä tekstiili- ja vaatetusteollisuuden ala- 33459: sinkertainen verrattuna kaikkien työttömien työt- mäki. Myös palvelusektorin, kaupan, rahoituk- 33460: tömyysasteeseen. Kertomusvuonna nuorten sen ja vakuutuksen, julkisten palveluiden ja yksi- 33461: työttömyysaste oli 1,7-kertainen koko työttö- tyisten yrityspalveluiden henkilöstösupistukset 33462: myysasteeseen verrattuna. Alle 20-vuotiaiden ovat lisänneet naisten työttömyyttä. 33463: työttömyysaste on yleensä vielä korkeampi Naisten työllisyystilanne paranee yleisen työl- 33464: kuin 2~24-vuotiaiden. lisyystilanteen parantuessa, mutta tätä hidastaa 33465: Työttömyysaste ei työministeriön mielestä se, että monet edelleen työvoimaa supistavat alat 33466: välttämättä ole paras väline vertailtaessa nuorten ovat naisvaltaisia. Tämä näkyy naisten työttö- 33467: suhteellista työttömyyttä muiden ikäryhmien myysosuuden kasvuna suhteessa kokonaistyöt- 33468: työttömyyteen. Tämä johtuu siitä, että työttö- tömyyteen. Osuus laski vuoden 1990 42 %:sta 33469: myysaste lasketaan suhteessa vastaavan ikäryh- 39 %:iin v. 1991, mutta nousi 45 %:iin kertomus- 33470: män työvoimaan. Nuoret osallistuvat kuitenkin vuonna. Elintarviketeollisuus vähentää edelleen 33471: työhön vähemmän kuin vanhemmat ikäryhmät työvoimaa samoin kuin naisvaltainen pankkisek- 33472: Viime vuosina nuorten työvoimaosuudet ovat tori ja osittain myös julkinen toiminta, jossa 33473: laskeneet entisestään, koska laman aikana nuo- työpaikkojen lisäystä ei odoteta lähivuosina- 33474: ret ovat entistä enemmän hakeutuneet koulutuk- kaan. Työllisyyden paraneminen metalliteolli- 33475: seen. suudessa ja rakennustoiminnassa lisää osaltaan 33476: Nuorten työttömyys on aina ollut kestoltaan naisten työllisyyttä, mutta miesvaltaisuutensa 33477: lyhyempää kuin vanhempien ikäryhmien. vuoksi selvemmin miesten työpaikkoja. Yksityis- 33478: Seuraavassa asetelmassa esitetään nuorten ja ten hoitamien palvelujen, kaupan elpyminen ja 33479: kaikkien työttömien työttömyyden kesto keski- muiden yrityspalvelujen lisääntyminen alentavat 33480: määrin vuoden aikana (viikkoa): työministeriön arvion mukaan naisten työttö- 33481: myyttä. 33482: Vuosi 15--19 2(}-24 Kaikki Rahoitus- ja vakuutustoiminnan työllisyys on 33483: -vuotiaat -vuotiaat työttömät v. 199~95 pienentynyt 24 OOO:lla. Rahoituksen 33484: 1994 ················· 20 26 40 ja rahoituspalveluiden työllisyys aleni 23 000 33485: 1995 ················· 18 25 46 hengellä 61 OOO:sta 38 OOO:een. Vakuutussektorin 33486: osuus supistumasta oli vain 1 000 henkeä. Nais- 33487: Asetelman mukaan työttömänä olevien nuor- ten työllisyys rahoitus- ja vakuuutusalalla v. 33488: ten työttömyyden kesto lyhentyi kertomusvuo- 199~95 aleni 20 OOO:lla ja miesten 4 OOO:lla. 33489: den aikana. Vanhemmissa ikäryhmissä sen sijaan Koko supistuma kohdistui yksityiselle puolelle. 33490: työttömyyden kesto kasvaa edelleen, koska Pankkialan työpaikkasupistukset ovat työmi- 33491: kaikkein vanhimpiin ikäryhmiin kuuluu hyvin- nisteriön arvion mukaan suuri ongelma etenkin 33492: kin pitkään työttöminä olevia. yli 45-vuotiaille alalla työskenteleville naisille, 33493: joilla on suuri riski jäädä pysyvästi työttömiksi. 33494: Naisten työttömyys. Naisten työttömyys on Nuoremmille uusien palveluiden kehittyminen 33495: aina ollut vähäisempää, ja sen suhdanne- ja avaa ministeriön mielestä työmahdollisuuksia. 33496: kausivaihtelut ovat olleet pienempiä kuin miehil- Sosiaali- ja terveydenhuollossa kuntien kus- 33497: lä. Työttömyyden lisääntyessä 1990-luvulla mies- tannuskriisit aiheuttavat työvoiman supistamista. 33498: ten työttömyys kasvoi ensin. Vuoden 1991lopus- Pitkällä ajalla sosiaali- ja terveydenhuollon työ- 33499: sa miehiä olikin työttöminä lähes kaksinkertai- voiman kysyntä kasvaa työministeriön arvion 33500: nen määrä naisiin verrattuna. Laman levitessä mukaan. Alan työllisyyden kasvu on lamaa edel- 33501: myöhemmin palvelu- ja toimihenkilöaloille tänyttä aikaa jonkin verran hitaampaa, mutta sen 33502: myös naisten työttömyyden kasvu kiihtyi. arvioidaan nopeutuvan väestön ikärakenteen 33503: Naisten työllisyystilanne on heikentynyt la- muuttuessa. Yksityisten palveluiden kysyntää li- 33504: man myötä. Naisia oli ennen lamaa v. 1990 säävät kulutuksen kasvu yleensä sekä palvelui- 33505: työttöminä 43 700. Työttömien naisten määrä den osuuden kasvu yksityisestä kulutuksesta. 33506: kasvoi pahimmillaan vuodessa 21 700:lla ja oli Näin yksityiset palvelut lisääntyvät peruslaskel- 33507: kertomusvuonna 211 000. Määrä väheni kerto- massa yleistä tuotantoa keskimäärin huomatta- 33508: musvuonna 6 OOO:lla, kun taas työttömien mies- vasti nopeammin. Ne ovat kuitenkin työvoima- 33509: ten määrä väheni 22 OOO:lla. Naisten asemaa valtaisia ja niiden osuuden kasvu hillitsee tuotta- 33510: työelämässä on heikentänyt erityisesti naisval- vtmden kehitystä koko kansantaloudessa, vaik- 33511: taisten teollisuustoimialojen, elintarviketeolli- ka mm. tietojenkäsittelyn kehittyminen lisää 33512: 214 33513: 33514: tuottavuutta myös yksityisissä palveluissa. So- sa oleva osa työttömyysongelmaa. Pitkäaikais- 33515: siaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeeseen työttömillä tarkoitetaan yhtäjaksoisesti yli vuo- 33516: vaikuttavat sekä väestöä koskevat että toiminnal- den työttömänä olleita. Heidän määränsä on 33517: liset muutokset. Väestölähtöisiä muutoksia voi- noussut ennen lamaa vallinneesta vajaasta 33518: vat aiheuttaa ikärakenne, terveydentila ja sosiaa- 3 OOO:sta kertomusvuoden keskimäärin 33519: liseen selviytymiseen liittyvät tekijät kuten työttö- 140 OOO:een. Ongelman vaikeutta kuvaa hyvin 33520: myys. Toiminnallisia muutoksia voivat työminis- se, että pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista 33521: teriön mielestä aiheuttaa palvelurakenteen kehit- työttömistä on laman alun jälkeen liki kymmen- 33522: täminen, palveluiden yksityistäminen, ehkäise- kertaistunut ja on nykyisin työhallinnon lisätyistä 33523: vän toiminnan tehostaminen, uudet hoitokäytän- toimista huolimatta n. 30 o/o. Vaikka pitkäai- 33524: nöt ja työn uudelleen jakaminen. kaistyöttömien määrä ei enää lisääntyisikään, 33525: Tulevaisuudessa Suomen väestön rakenne heidän suhteellinen osuutensa kohoaa edelleen, 33526: muuttuu huomattavasti. Vanhusten määrä kas- kun työttömyys alenee muita ryhmiä nopeam- 33527: vaa, ja syntyvyyden oletetaan vähenevän. Vuo- min lyhyemmän aikaa työttömänä olleilla. 33528: teen 2010 mennessä 65 vuotta täyttäneiden mää- Työvoiman kysynnän kasvu kertomusvuonna 33529: rä kasvaa n. 160 OOO:lla ja sen jälkeen edelleen 44 OOO:lla eli n. 2 o/o:lla ei vielä riittänyt kääntä- 33530: lähes 300 OOO:lla vuoteen 2030 mennessä. Myös mään myös pitkäaikaistyöttömyyttä laskuun. Pit- 33531: työikäinen väestö ikääntyy. käaikaistyöttömiä oli kertomusvuonna keski- 33532: Pitkällä ajalla väestön ikääntymisestä johtuva määrin 140 000 eli lähes 7 000 enemmän kuin 33533: palvelutarpeen lisäys ylittää todennäköisesti syn- vuotta aiemmin. Vuoden loppua kohti pitkäai- 33534: tyvyyden alenemisesta johtuvan palvelutarpeen kaistyöttömyyden kasvu kuitenkin selvästi hidas- 33535: vähenemisen. Vanhusten määrä kasvaa huo- tui työllisyystilanteen parantuessa yleisesti. Ker- 33536: mattavasti, yhä useammat elävät lisäksi entistä tomusvuoden joulukuussa pitkäaikaistyöttömien 33537: vanbernmiksi ja palveluiden tarpeen tiedetään määrä ensimmäistä kertaa alitti edellisen vuoden 33538: kasvavan iän myötä. Vanhusten palvelutarpeen vastaavan määrän. 33539: katsotaan lisääntyvän jo heti 2000-luvun alussa, Työvoiman kysynnän ollessa riittämätöntä pit- 33540: ja palvelutarpeen kasvu kiihtyy 2010-luvulla. käaikaistyöttömyyden alentaminen oli kerto- 33541: Kohtuullisen sosiaali- ja terveyspalvelujär- musvuonna edelleen pitkälti työvoimapoliittis- 33542: jestelmän ylläpitäminen Suomessa vaatii siten ten erityistoimien varassa. Kertomusvuonna n. 33543: työministeriön arvion mukaan tulevaisuudessa 52 o/o pitkäaikaistyöttömyyksistä päättyikin työ- 33544: enemmän voimavaroja kuin 1990-luvun voimapoliittisten tukitoimien avulla. Vain run- 33545: alkupuolella. saat 14 o/o sijoittui avoimille työmarkkinoille. 33546: Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen ja hen- Edellisenä vuonna luvut olivat 57 o/o ja 12 o/o. 33547: kilöstömäärän kehitys riippuu yhtäältä kysynnän Työvoimapiirien arvioiden mukaan tukityöl- 33548: muutoksista ja toisaalta rahoitusmahdollisuuk- listämisen väheneminen johtui sekä määräraho- 33549: sista. Sosiaali- ja terveyspalvelut vaikuttavat ih- jen niukkuudesta että voimaan tulleesta työlli- 33550: misten työssäkäyntimahdollisuuksiin ja tukevat syysasetuksen muutoksesta, jonka vuoksi tuki- 33551: työkyvyn ylläpitoa. Tällaisia palveluita ovat en- työllistäminen väheni yksityisillä työmark- 33552: nen kaikkea lasten päivähoito, työterveyden- kinoilla. Tukien käyttöä on osaltaan vaikeuttanut 33553: huolto ja kuntoutus. Palvelujen tarpeet ja tarjonta myös se, että pitkäaikaistyöttömiin kuuluu 33554: vaihtelevat kulloisenkin työllisyystilanteen mu- työministeriön arvion mukaan yhä kasvava mää- 33555: kaan. Esimerkiksi lasten päivähoidossa kunnal- rä työmarkkinoilta syrjäytymässä olevia, hyvin 33556: listen palvelujen tarjonta on vähentynyt, kun pitkään työttöminä olleita, joihin ei työhallinnon 33557: työttömyyden kasvaessa palvelujen kysyntä on tukitoimia kyetä enää tehokkaasti soveltamaan. 33558: laskenut. Muutoksia sosiaali- ja terveyspalvelu- Alueellisesti pitkäaikaistyöttömyyden osuus 33559: jen kysynnässä ei kuitenkaan aina ole helppoa kokonaistyöttömyydestä vaihteli kertomusvuon- 33560: ennakoida. Työministeriön mielestä hieman yl- na Kainuun työvoimapiirin 16 o/o:sta Uudemaan 33561: lättävää on esimerkiksi, että lääkärissäkäynnit työvoimapiirin 35 o/o:iin. Pitkäaikaistyöttömiä oli 33562: ovat vähentyneet nykyisen työttömyyden aika- näin suhteellisesti vähiten työvoima piirissä, jossa 33563: na. työttömyysaste oli maan korkein - ja päinvas- 33564: toin - pitkäaikaistyöttömiä oli suhteellisesti eni- 33565: Pitkäaikaistyöttömyys. Laman aikana no- ten matalimman työttömyysasteen alueella, Uu- 33566: peasti kasvaneesta pitkäaikaistyöttömyydestä dellamaalla. Myös työvoiman määrään suhteutet- 33567: näyttää tulleen kaikkein vaikeimmin hoidettavis- tuna pitkäaikaistyöttömyys on Uudellamaalla 33568: 215 33569: 33570: pahempi ongelma kuin Kainuussa. Pitkäaikais- messa, JOissa taas työkyvyttömyyseläkeläisten 33571: työttömyysaste oli kertomusvuonna Uudella- osuus on suurempi. Erityisen selvästi ikärakenne 33572: maalla 5,3 o/o ja Kainuussa 3,9 o/o. poikkeaa teollisuuden toimialalla. Etelä-Suomes- 33573: Tähän paradoksaalisen tuntuiseen tilantee- sa yli 50-vuotiaista työllisistä n. 17-20 % 33574: seen on työministeriön mielestä useita toisiaan työskentelee teollisuudessa, kun vastaava osuus 33575: täydentäviä selityksiä. Ylipäätään pitkäaikais- Itä- ja Pohjois-Suomessa on n. 13%. Viime vuo- 33576: työttömien suuri osuus on tyypillistä Etelä-Suo- sina teollisuuden tuottavuuden nopea kasvu 33577: messa ja erityisesti ns. taantuvilla teollisuuspaik- näyttää työministeriön mielestä vaikuttaneen sel- 33578: kakunnilla, joissa työpaikat ovat nopeasti vähen- västi juuri ikääntyneiden työntekijöiden ase- 33579: tyneet. Myös alueelliset erot työvoiman ikära- maan, koska he rationalisointien seurauksena 33580: kenteessa selittävät pitkäaikaistyöttömyyden alu- ovat usein joutuneet pitkäaikaistyöttömiksi. 33581: eellista jakaantumista, sillä pitkäaikaistyöttömyy- Seuraavasta asetelmasta ilmenevät pitkäai- 33582: den riski kasvaa iän myötä. Etelä-Suomessa työ- kaistyöttömien määrä v. 1994 ja 1995 ja sen osuus 33583: voima on vanhempaa kuin Itä- ja Pohjois-Suo- kokonaistyöttömyydestä v. 1995 työvoima- 33584: piireittäin: 33585: 33586: 33587: 33588: Työvoimapiiri 1994 1995 Muutos Osuus v. 33589: % 1995 33590: % 33591: Uusimaa ....................................... 37 131 38 615 1 484 4,0 35,1 33592: Turku ........................................... 10 873 10 591 -282 -2,6 29,3 33593: Satakunta ..................................... 7 054 7 589 535 7,6 32,1 33594: Häme ........................................... 23 486 23 637 151 0,6 32,7 33595: Kyn1i ............................................. 9 465 10 049 584 6,2 31,9 33596: Mikkeli ......................................... 5 608 6 074 466 8,3 29,7 33597: Vaasa ............................................ 10 012 9 958 -54 -0,5 28,4 33598: Keski-Suomi ................................. 8 396 8 943 547 6,5 33,8 33599: Kuopio ......................................... 5 203 5 791 588 11,3 23,5 33600: Pohjois-Karjala ............................. 3 200 4 452 1 252 39,1 23,8 33601: Kainuu ········································· 1 458 1 683 225 15,4 16,1 33602: Oulu ............................................. 7 642 8 036 394 5,2 24,5 33603: Lappi ............................................ 4 035 4 806 771 19,1 20,0 33604: Koko maa .................................... 133 561 140 224 6 663 5,0 30,1 33605: 33606: 33607: Myös työvoimapoliittiset toimet selittävät Työllisyyskehitykselle oli kertomusvuonna 33608: alueellisia eroja. Alueilla, joilla kysyntä avoimilla tunnusomaista se, että työttömyys edelleen kas- 33609: työmarkkinoilla on heikkoa, toimenpiteiden vai- voi muista ikäryhmistä poiketen varttuneem- 33610: kutus pitkäaikaistyöttömyyteen on keskimää- missa ikäryhmissä, samalla kun esim. nuoriso- 33611: räistä suurempi. Kehitysalueilla työvoimapoliitti- työttömyyttä saatiin alennettua. Ilmeisesti työttö- 33612: sia toimia on perinteisesti käytetty enemmän myys- ja varhaiseläkejärjestelmiin tehdyt muu- 33613: kuin matalamman työttömyysasteen Etelä-Suo- tokset ovat vaikuttaneet ikääntyneiden työ- 33614: messa, ja ilmeisesti useissa kehitysalueella sijai- markkinakäyttäytymiseen. Ikääntyneiden siirty- 33615: sevissa työvoimapiireissä työttömyysjaksoja on minen eläkkeelle väheni selvästi kertomusvuon- 33616: pystytty työllisyystoimilla tehokkaasti katkaise- na, minkä vuoksi työvoiman tarjonta kasvoi yli 33617: maan ennen kuin työttömyydestä on tullut pitkä- 50-vuotiaiden ikäryhmässä. Kehitys merkitsi sa- 33618: aikaista. Ilmeisesti näillä alueilla, erityisesti Lapis- malla myös ikääntyneiden työttömyyden kasvua. 33619: sa ja Kainuussa, toistuvaistyöttömyys on kuiten- Eniten työttömyys lisääntyi 55-59-vuotiaiden 33620: kin hyvin yleistä. Työttömyys voi olla tällöin ikäryhmässä, jossa työttömiä työnhakijoita oli 33621: pysyvää, vaikka työttömyysjaksoja katkaisevat keskimäärin 50 000 eli 13% enemmän kuin v. 33622: välillä tilapäiset työllistymiset ja työhallinnon eri- 1994. Määrä kasvoi koko kertomusvuoden ajan. 33623: tyistoimet. Myös 60-64-vuotiailla työttömyys kääntyi ker- 33624: 216 33625: 33626: tomusvuoden puolivälissä kasvuun samanaikai- min kuin Suomessa organisoitu erillisiin palvelu- 33627: sesti, kun työttömyyseläkkeen saajien määrä al- yksiköihin. 33628: koi vähetä. Vuoden lopulla 60-64-vuotiaita 33629: työttömiä työnhakijoita oli n. 8 700 eli neljännes Hallituksen tärkein tavoite on puolittaa nykyi- 33630: enemmän kuin vuotta aiemmin. nen työttömyys vaalikauden aikana. Käytän- 33631: Vaikka pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on tait- nössä tämä tarkoittaa sitä, että v. 1999 työttömiä 33632: tumassa, on pitkäaikaistyöttömyys työministe- olisin. 230 000. Työttömyyden puolittaminen on 33633: riön mielestä toisaalta muuttumassa entistä vai- hallituksen tavoite, ja vastuu tavoitteen saavut- 33634: keammaksi. Kertomusvuoden lopulla pitkä- tamisesta on tietysti koko yhteiskunnalla, mutta 33635: aikaistyöttömistä lähes 60 000 eli 40 o/o oli ollut ennen muuta kuitenkin hallituksella. 33636: työttömänä yhtäjaksoisesti yli kaksi vuotta. Työttömyyden puolittaminen edellyttää työt- 33637: Nykyisin kuitenkin entistä harvemman työt- tömyyden alentamista vuosittain 55 OOO:lla. jos 33638: tömän työttömyysaika kestää yli kahta vuotta. työvoiman tmfonnan kasvu lähivuosina edel- 33639: Työministeriön mukaan on todennäköistä, että leen jatkuu, työpaikkojen vuosittaisen lisäyksen 33640: näiden hyvin pitkään työttömänä olleiden mää- tulee olla tietysti vielä suurempi. Esimerkiksi ker- 33641: rän kasvu pysähtyy vuoden 1996 aikana. Toi- tomusvuonna työvoiman tarjonnan lisäys oli n. 33642: saalta kuitenkin työttömyyden alentaminen tä- 17 000, eikä työttömyyden puoliintumisvauhtiin 33643: män ryhmän osalta on erityisen vaikeaa. Yli päästy. Tämä johtui siitä, että talouskasvu oli 33644: kaksi vuotta työttömänä olleista n. 40 o/o on vä- lähinnä pääomavaltaisen vientiteollisuuden va- 33645: hintään 50-vuotiaita ja 30% vähintään 55-vuoti- rassa. 33646: aita. On käymässä ilmeiseksi, että suurta osaa Kotimarkkinoiden hidas elpyminen on jar- 33647: yli 55-vuotiaista työttömistä ei voida enää sijoit- ruttanut työllisyyden nopeaa kehitystä, minkä 33648: taa avoimille työmarkkinoille ilman poikkeuk- vuoksi tarvittaisiin entistä tehokkaampia keinoja 33649: sellisia toimenpiteitä. Heistä yli kolmella neljän- kotimarkkinoiden ja palveluelinkeinojen toi- 33650: neksellä on pelkkä perusasteen koulutus eikä mintojen edistämiseksi. Olennainen kysymys 33651: mitään ammatillista koulutusta. Monet yli 55- työttömyyden alentamisessa onkin valtiontilin- 33652: vuotiaista ovat käytännössä työttöminä työnha- tarkastajien mielestä se, jatkuuko talouskasvu 33653: kijoina pelkästään odottamassa työttömyys- riittävän hyvänä, jotta myös kotimarkkinat saa- 33654: eläkkeeseen vaadittavaa 60 vuoden ikää ja daan elpymään ja sitä kautta rakennusalan ja 33655: eläkkeeseen oikeuttavien työttömyyspäivien palveluelinkeinojen työvoiman kysyntä nykyistä 33656: täyttymistä. selvästi voimakkaampaan kasvuun. 33657: Keinot, joilla pitkäaikaistyöttömyyttä on pyrit- Nuorissa ikäryhmissä työttömyysajan kesto on 33658: ty lieventämään eri Euroopan maissa, muistutta- lyhentynyt, joten kehitys on tältä osin ollut myön- 33659: vat varsin paljon myös Suomessa käytössä olevia. teistä. Tähän ovat varmasti vaikuttaneet ns. kan- 33660: Useissa EU-maissa pitkäaikaistyöttömien työ- liapäällikkötyöryhmän ehdotukset eli mietintö 33661: markkinoille paluuta tuetaan työllistämistukien Vaihtoehto työttömyydelle, johon valtiontilintar- 33662: avulla järjestämällä pitkäaikaistyöttömille räätä- kastajain kertomuksessa vuodelta 1993 (s. 214) 33663: löityjä työelämää lähellä olevia koulutusohjelmia on viitattu. Työryhmän ehdotuksia toteutetaan 33664: sekä erityisesti pitkäaikaistyöttömille suunnitel- 1990-luvun loppuun saakka. Onkin ilmeistä, 33665: tujen projektien avulla. Koulutusohjelmissa ja ettei työttömyys vähene, ellei eri ryhmiä varten 33666: projekteissa pyritään yhdistämään koulutusjak- kehitetä erityisiä työttömyyttä alentavia keinoja. 33667: soja käytännön työharjoitteluun. Ehkä huomatta- Toistaiseksi vielä melko harvat ovat valmiita 33668: vimmat erot löytyvät tavasta organisoida pitkä- siirtymään työhön ulkomaille. On kuitenkin 33669: aikaistyöttömien saamaa palvelua. Suomessa pit- odotettavissa, että uudet kansainvälistymis- 33670: käaikaistyöttömien palvelu on edelleen or- mahdollisuudet parantavat tulevaisuudessa työ- 33671: ganisoitu pääosin virallisen työvoimapolitiikan ja elämään valmistuvien tai jo työmarkkinoilla ole- 33672: sitä toteuttavien työvoimatoimistojen kautta. vien nuorten sijoittumismahdollisuuksia ulko- 33673: Monissa Euroopan maissa pitkäaikaistyöttömiä maille. 33674: palvelevat enemmänkin monet epäviralliset ja Myös naisten työllisyystilanne on laman aika- 33675: työttömien itsensä perustamat organisaatiot. To- na heikentynyt. Tähän ovat vaikuttaneet muu- 33676: sin Suomessakin on viime vuosina tuettu aiem- tokset naisvaltaisilla teollisuustoimialoilla sekä 33677: paa vahvemmin työttömien omaan aloitteel- palvelun, rahoituksen ja laskutuksen aloilla. Ai- 33678: lisuuteen pohjautuvaa toimintaa. Monissa maissa emmin naisten työttömyys oli yleisempää lyhyen 33679: pitkäaikaistyöttömien palvelu on myös selkeäm- koulutuksen saaneilla, mutta nykyisin myös kor- 33680: 217 33681: 33682: keasti koulutettuja naisia on jäänyt työttömiksi. turvaaminen yritystoiminnan käynnistämis- ja 33683: On kuitenkin syytä korostaa jatko- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Starttirahajärjestelmä 33684: täydennyskoulutuksen merkitystä työttömyyden käynnistettiin aluksi kokeiluna marraskuussa 33685: vähentämisessä. Vain näin voidaan suojata 1984 ja vakinaistettiin vuoden 1988 alussa voi- 33686: ikääntyviä naistyöntekijöitä pysyvältä työelä- maan tulleen uuden työllisyyslain (275/87) myö- 33687: mästä syrjäytymiseltä. Vaikean työllisyystilan- tä. Vakinaistamisen yhteydessä starttirahan 33688: teen takia on kuitenkin tarpeen helpottaa van- myöntämispäätösten tekeminen siirtyi työvoima- 33689: himpien ikäryhmien eläkkeelle pääsyä. Näin eri- piireillä työvoimatoimistoille. 33690: tyisesti sellaisten kohdalla, joiden aiempi työelä- 33691: mä on koostunut raskaista ja kuluttavista työteh- 33692: tävistä ja joille uudelleenkoulutus ei kuitenkaan Nykyiset säännökset. Säännökset sisältyvät 33693: turvaisi pysyvää työpaikkaa. helmikuussa 1993 voimaan tulleeseen työllisyys- 33694: Työttömyyden hoidon vaikein ongelma on täl- asetukseen (130/93). Asetuksen kuudenteen lu- 33695: lä hetkellä pitkäaikaistyöttömien asema. Ongel- kuun sisältyvät säännökset tuen saajista, myöntä- 33696: ma on paha kaikkialla Euroopassa, ja monessa misen edellytyksistä sekä tuen määrästä ja 33697: maassa jo joka toinen työtön on pitkäaikaistyö- kestosta. Asetuksen mukaan yrittäjäksi ryhtyvälle 33698: tön. Suomessa pitkäaikaistyöttömien osuus kai- työttömälle työnhakijalle voidaan myöntää val- 33699: kista työttömistä on 30 %. Tilanteessa on kuiten- tion talousarviossa olevan määrärahan rajoissa 33700: kin ollut se ero ja etu muihin maihin, että meillä tukea hänen toimeentulonsa turvaamiseksi sinä 33701: pitkäaikaistyöttömällä on useimmiten takanaan aikana, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja 33702: pitkä työssöoloaika, kun taas monessa Euroopan vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. 33703: maassa pitkäaikaistyöttömällä ei ole ollutkaan Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että 33704: mitään työssäoloaikaa. Monessa maassa työttö- - hakijalla on yrittäjäkokemusta tai yrittäjä- 33705: myys myös siirtyy sukupolvelta toiselle. Kun näil- toiminnassa tarvittava koulutus, joka voidaan 33706: tä vaihtoehdoilta on toistaiseksi Suomessa vältyt- järjestää myös tuen maksamisen aikana 33707: ty, voidaan sanoa, että työttömyyden hoidossa - aloitettavaksi aiotullayrityksellä on edelly- 33708: on näiltä osin onnistuttu. Se on vaatinut erityis- tyksiä kannattavaan toimintaan 33709: toimia, joita pitää jatkaa, jotta pitkäaikaistyöttö- - hakija ei saa valtionavustusta omiin palk- 33710: myys ei riistäytyisi pahimmilleen. On kuitenkin kakustannuksiinsa 33711: ilmeistä, että rakenteellisten muutosten ja työn- - hakijalle ei makseta työttömyysturvalain 33712: antajien vaatimusten vuoksi työmarkkinoiden mukaista työttömyyspäivärahaa tai työmarkkina- 33713: kysyntä ei voi kohdistua heikoimmin koulutettui- tuesta annetun lain (1542/93) mukaista työmark- 33714: hin ja iäkkäämpiin ihmisiin. Tällöin ei heidän kinatukea samalta ajalta (21.1.1994/51) 33715: osaltaan ratkaisuja haettaessa voida kokonaan - yritystoimintaa ei ole aloitettu ennen kuin 33716: sivuuttaa myöskään erilaisia eläkeratkaisuja. tuen myöntämisestä on päätetty 33717: Työttömyyden alentamisen pahin este on val- - yritystoiminta ei ilmeisesti käynnistyisi il- 33718: tion raju velkaantuminen. Valtiontilintarkasta- man hakijalle myönnettävää tukea. 33719: jat korostavat siten tässäkin yhteydessä, että val- Yrittäjäksi ryhtyneelle maksettavan tuen mää- 33720: tion velan kasvu ja sen aiheuttamat kustannuk- rä on vähintään normaali työllistämistuki ja enin- 33721: set ovat nousseet jo niin suuriksi, että ne vaaran- tään normaali tuki 80 %:lla korotettuna. Tukea 33722: tavat tulevien vuosien talous- ja työllisyyspolitii- voidaan maksaa niiltä päiviltä, joina henkilö 33723: kan hoidon. Tämän vuoksi työttömyyden hoita- työskentelee yrityksessään, kuitenkin enintään 33724: miseen on käytettävä vain sellaista talouspolitiik- viideltä päivältä viikossa. Tukea voidaan maksaa 33725: kaa, jonka avulla valtion velkaantumista voi- enintään 10 kuukauden ajan. 33726: daan vähentää. 33727: 33728: Starttirahan suuruus. Työvoimatoimistojen 33729: soveltama keskimääräinen starttirahan kuukausi- 33730: korvaus on 4 500 mk, ja kun sitä maksetaan 33731: Starttirallajärjestelnlä keskimäärin kuudelta kuukaudelta, niin starttira- 33732: ha yrittäjää kohden on n. 25 000 mk. 33733: Yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle työnhakijalle Starttiraha ei ole kuitenkaan varsinainen yri- 33734: voidaan työllisyysvaroista myöntää starttirahaa, tystuki, vaan se on sisällöltään pikemminkin 33735: jonka tarkoituksena on yrittäjän toimeentulon sosiaalipoliittinen. 33736: 218 33737: 33738: Starttirahaa myönnettiin eniten v. 1993, minkä Seuraavassa esitetään alkaneiden starttiraha- 33739: jälkeen määrät ovat alentuneet. Starttirahoja käy- yritysten määrät ja työttömyysaste työvoimapii- 33740: tettiin v. 1991-95 seuraavasti: reittäin kertomusvuonna. 33741: 33742: Työvoimapiiri Alkaneet startti- Työttömyys- 33743: Vuosi Mmk Uusia yrityksiä raha yritykset aste o/o 33744: perustettu Uusimaa ............ 1 657 13,1 33745: 1991 ················· 100 3 500 Turku ................ 225 15,0 33746: 1992 ················· 162 5 200 Satakunta .......... 458 19,3 33747: 1993 ................ . 372 11 000 Häme ................ 1 324 18,4 33748: 1994 ................ . 290 9 900 Kymi .................. 463 18,2 33749: 1995 ................ . 193 7 800 Mikkeli .............. 304 19,2 33750: Vaasa ................. 742 16,2 33751: Keski-Suomi ...... 556 21,1 33752: Starttirahajärjestelmän hyviä puolia ovat työ- Kuopio .............. 20,4 33753: 491 33754: ministeriön mielestä yritysten kohtalainen eloon- Pohjois-Karjala .. 361 21,9 33755: jääminen, työpaikkojen halpuus ja pysyvyys ja Kainuu .............. 173 24,3 33756: se, että starttiyrittäjät luovat itse itselleen työpai- Oulu .................. 404 19,1 33757: kan eivätkä siten kilpaile muiden työttömien 33758: Lappi ................. 476 24,3 33759: kanssa avoimista työpaikoista. Haittana on mm. 33760: se, että osa yrityksistä olisi aloittanut ilman Koko maa ......... 7 768 17,2 33761: starttirahaakin. Osa starttirahayrityksistä myös 33762: syrjäyttää muiden saman alan yritysten tuotantoa Työministeriön tekemien selvitysten mukaan 33763: ja työllisyyttä. starttirahayritykset ovat usein kaupan ja palvelun 33764: alalla ja siten täysin riippuvaisia kotimaan kysyn- 33765: Starttirahayritysten menestyminen. Yri- nästä. Vain harva starttirahayritys on käynyt ul- 33766: tysten toimintaikä ja jatkuvuus ovat työministe- komaankauppaa. Kun kansantalous on vaikeuk- 33767: riön tekemien selvitysten mukaan olleet likimain sissa, tavaroiden ja palveluiden kysyntä vähene- 33768: samankaltaiset kuin kaikilla muillakin samaan vät ja yrityksen lopettaminen on aina silloin 33769: aikaan perustetuilla yrityksillä. Esimerkiksi 1980- uhkaamassa. Yleensä moni aloittanut yrittäjä on 33770: luvun puolivälissä perustetuista starttirahayrityk- työministeriön mukaan harkinnut pitkään yritys- 33771: sistä 58 o/o oli toiminnassa vielä viiden vuoden ideaansa ja yrityksen perustamista. Palkkatyön 33772: kuluttua. Vastaavasti kaikista samaan aikaan menettämisen uhka saattaa olla lisäkannustin 33773: perustetuista teollisuusyrityksistä (ei starttiraha- yrityksen perustamiselle. Jos työttömyyden uhka 33774: yrityksiä) oli toiminnassa 63 %. paniikinomaisesti johtaa harkitsemattomiin pää- 33775: Työministeriön työpoliittisia tutkimuksia -sar- töksiin ja saa sellaiset ihmiset ryhtymään yrittäjik- 33776: jassa on parin viime vuoden aikana ilmestynyt si, joilla siihen ei ole edellytyksiä, niin työttömyy- 33777: selvityksiä siitä, miten starttirahayritykset ovat den uhka ei ministeriön käsityksen mukaan ole 33778: menestyneet. Niiden perusteella voidaan arvioi- hyvä motiivi yrittäjyydelle. Starttiraha ja työttö- 33779: da, että taloudellisen laman aikana perustettujen myys yhdessä kannustavat työttömiä ryhtymään 33780: starttirahayritysten toiminnan päättyminen on li- yrittäjiksi. Nettovaikutusta arvioitaessa työttö- 33781: sääntynyt. Vuonna 1991 perustetuista starttira- myys on ilmeisesti päävaikutin. Työttömyys pa- 33782: hayrityksistä kaksi kolmasosaa oli toiminnassa kottaa etsimään ratkaisua työllisyysongelmaan. 33783: parin vuoden kuluttua. Samoin esim. kaikista v. Aloittaneilta starttirahayrittäjiltä kysyttäessä he 33784: 1993 Vaasan läänissä perustetuista starttirahayri- ilmoittivat, että tärkeimmät syyt starttirahayrittä- 33785: tyksistä kaksi kolmasosaa oli toiminnassa syksyl- jäksi ryhtymiseen olivat työttömyys, työpaikan 33786: lä 1995. luominen itselle ja toimeentulon turvaaminen. 33787: Aloittaneiden starttirahayritysten osuus on Yrittäjyys on työministeriön mukaan ratkaisu 33788: Pohjois-Suomessa korkeampi kuin etelässä, vain pienelle osalle työttömiä. Yrittäjyyden no- 33789: mikä on samansuuntainen työttömyysasteen peaa laajentumista rajoittavat ainakin seuraavat 33790: vaihtelun kanssa. Tästä voi työministeriön mu- seikat: 33791: kaan päätellä, että työttömät ilmeisesti yrittävät - Vain osalla työttömiä on rohkeutta ja taitoa 33792: ratkaista tilannettaan kehittelemällä itselleen työ- ryhtyä yrittäjiksi. Heidän osuuttaan voidaan lisätä 33793: paikkoja. jonkin verran koulutuksen ja kurssituksen avulla. 33794: 219 33795: 33796: - Kannattavien yritysideoiden puute rajoit- on ollut tutkimusten mukaan työttömän halu 33797: taa huomattavasti starttirahan laajentamista. ratkaista itse työttömyysongelmansa, syntyyhän 33798: Uusien ideoiden keksiminen ja kehittäminen yri- starttirahayrityk.siä suhteellisesti eniten juuri 33799: tysasteelle on vaikeaa. Nykyisin monilla pahimmille työttömyysaloille. Kuitenkin kerto- 33800: paikkakunnilla on jo monenlaisia palveluja saa- musvuonna innostus starttirahan käyttöön vä- 33801: tavilla. Samanlaisia palveluita ei voida lisätä pal- hentyi edellisiin vuosiin verrattuna. Samoin vä- 33802: joakaan, koska uudet yritykset veisivät työ- heni myös määrärahan käyttö. Tilanne on 33803: paikkoja muilta saman alan yrityksiltä. Starttira- kriittinen, jos aleneva kehitys on oire apaatti- 33804: halla perustettava yritys ei saa häiritä nykyistä suuden lisääntymisestä työttömien keskuudessa 33805: kilpailua. tai jos se kertoo siitä, ettei keksitä ideoita yrityksen 33806: perustamiselle. Kehityksen korjaaminen vaatii 33807: Suurteollisuuden työllistävä vaikutus on ny- uusia toimia, jotta aleneva suunta ei jatkuisi. 33808: kyisin niin vähäinen, ettei sen avulla työttömyyt- Tulee antaa uusia virikkeitä, ideoita ja tukea 33809: tä alenneta. Sen vuoksi on kohdistettava huomio yritteliäille ihmisille, jotka oman yrityksen turoin 33810: sellaisiin toimiin, joilla yrittäjyyttä ja sen edel- haluavat työllistyä. 33811: lytyksiä voidaan parantaa. Esimerkiksi aivan Starttirahajärjestelmää tulee kehittää jatku- 33812: pieniä yrityksiä voitaisiin säädellä erilaisilla työ- vasti siten, että työvoimatoimistoilla olisi perus- 33813: elämän säännöillä kuin yleensä. Tämäntapai- teellinen valmius markkinoida ja esitellä yrittä- 33814: sia ratkaisuja tulisi valtiontilintarkastajien mie- jyyttä yhtenä tärkeänä työllistymisvaihtoehtona. 33815: lestä kehittää. Yrittäjäkoulutuksen tarjontaa, yritysneuvontaa 33816: Kaikissa läntisissä teollisuusmaissa on otettu ja yritystoiminnan aloittamista tukevia toimia 33817: käyttöön erilaisia starttirahan tapaisia keinoja, tulisi lisätä. Koulutuksen ja erilaisten kurssien 33818: joilla rohkaistaan yrittäjäksi ryhtymistä. Suo- avulla olisi mahdollista kehittää eri aloilla 33819: messa järjestelmä on toiminut jo noin kymme- toimivien pienten yritysten yhteistyötä ja paran- 33820: nen vuotta. taa näin niiden mahdollisuuksia toimia yhdessä 33821: Starttirahayrittäjäksi ryhtymisen tärkein syy suurempina kokonaisuuksina. 33822: 220 33823: 33824: 33825: 33826: 33827: Ympäristöministeriön hallinnonala 33828: 33829: 33830: Asuminen ja asuntorahaston toiminta asumiseen ja asumistason kehitykseen ovat ym- 33831: päristöministeriön mielestä erityisen selvästi näh- 33832: Erityisesti pitkällä aikavälillä tarkasteltuna tävissä. Vanhojen asuntojen hinnat ovat poikke- 33833: yleinen taloudellinen kehitys vaikuttaa keskei- uksellisen alhaalla ja myös asuntoluottojen ni- 33834: sesti asumistason kehitykseen. Asumistason melliset korot ovat alentuneet. Asuntoluottojen 33835: huomattava paraneminen onkin suurelta osin reaalikorot ovat kuitenkin korkeat. 33836: seurausta Suomessa tapahtuneesta yleisestä ta- Seuraava asetelma osoittaa uusien asuntolai- 33837: loudellisesta vaurastumisesta. nojen nimellis- ja reaalikoron kehityksen v. 33838: Yleisen taloudellisen tilanteen vaikutukset 1990-95: 33839: 33840: 33841: 14,00 13,00 13,10 13,28 33842: 33843: 12,00 33844: 33845: 10,00 33846: 8,35 33847: 8,00 33848: ~ 33849: 0 6,20 33850: 0 33851: ..... 6,00 33852: ~ 5,13 33853: ~.7o--- 33854: 0 33855: ~ 33856: 4,00 33857: 33858: 2,00 33859: 33860: 0,00 33861: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 33862: Vuosi 33863: -+-- Uudet as.luotot _.._ Reaalikorko 33864: Uusien omistusasuntojen kauppa ja rakenta- Tilastokeskuksen kuluttajabarometristä on kui- 33865: minen on tavanomaista vähäisempää. Sen sijaan tenkin havaittavissa, että kuluttajien asunnonos- 33866: vanhojen omistusasuntojen kauppa on kerto- toaikomukset olisivat kasvamassa. 33867: musvuoden jälkeen ollut tavanomaista vilkkaam- Yleisen taloudellisen kehityksen ohella myös 33868: paa. Korkea työttömyys ja kotitalouksien yleinen yhteiskunnan tuki on ministeriön mielestä mer- 33869: taloudellinen epävarmuus vähentävät ministe- kittävästi vaikuttanut asumistason kehitykseen. 33870: riön mukaan halukkuutta ottaa asuntovelkaa. Aravalainoituksella ja viime vuosina myös korko- 33871: 221 33872: 33873: tukilainoituksella on lisätty asuntojen kokonais- Väestöryhmittäin tarkasteltuna asumisväljyy- 33874: tarjontaa ja myös vaikutettu eri asumismuotojen dessä on kuitenkin erittäin suuria eroja. Asumis- 33875: kehitykseen. Vapaarahoitteisten vuokra-asunto- väljyys pienenee selvästi talouden koon kasvaes- 33876: jen tarjonnan vähentyessä osittain vuokrasäänte- sa. Jo kolmihenkisillä perheillä asumisväljyys, 33877: lyn vuoksi valtion tukemalla vuokra-asunto- 30,1 m 2 asukasta kohden, jää alle keskimääräisen 33878: tuotannolla lisättiin vuokra-asuntojen tarjontaa. asumisväljyyden. Viisihenkisellä taloudella oli v. 33879: Kaikki valtion tukema asuntotuotanto ei kuiten- 1993 käytössään henkeä kohti enää 21,9 m 2 • 33880: kaan aina merkitse asuntotuotannon nettolisäys- Virallisissa tilastoissa ahtaasti asuvaksi talou- 33881: tä. Valtio saattaa tuen avulla vaikuttaa myös deksi luokitellaan talous, jolla on käytössään 33882: tuotannon vähenemiseen, esim. kun valtion tu- vähemmän kuin yksi huone henkeä kohti, kun 33883: keman omistusasuntotuotannon hinnat ovat keittiötä ei lasketa huonelukuun. Tämän kritee- 33884: alempia kuin vapaarahoitteisen asuntotuotan- rin mukaan ahtaasti asuvia talouksia oli v. 1993 33885: non, vapaarahoitteisten asuntojen kysyntä saat- yhteensä 351 000 eli 17 o/o talouksista. Yhden 33886: taa vähentyä. henkilön talouksien suuri osuus kaikista 33887: Valtion tukemassa vuokra-asuntotuotannossa talouksista alentaa kuitenkin huomattavasti ah- 33888: on suurimmaksi osaksi kyse ns. sosiaalisesta taasti asuvien keskimääräistä osuutta. Vähintään 33889: asuntotuotannosta, jolloin asunnot on voitu kahden hengen talouksista ahtaasti asui joka 33890: kohdentaa tarveharkinnan pemsteella. Valtion neljäs ja vähintään nelihenkisistä perheistä peräti 33891: tukema tuotanto onkin huomattavasti sekä vai- puolet. 33892: kuttanut eri asumismuotojen tarjontaan että pa- Suhteellisesti tarkasteltuna ahdas asuminen 33893: rantanut myös pienituloisimpien talouksien on kaupunkimaisissa kunnissa muita kuntia har- 33894: mahdollisuuksia saavuttaa kohtuullinen asumis- vinaisempaa, mutta määrällisesti ahtaasti asuvia 33895: taso. Myös eri asumistukijärjestelmät (yleinen, on selvästi eniten kaupungeissa. Talouden tulo- 33896: eläkkeensaajien ja opiskelijoiden asumistuki) taso vaikuttaa myös selvästi ahtaasti asumisen 33897: ovat ministeriön mielestä olennaisesti paranta- yleisyyteen ja vuokra-asunnoissa asutaan omis- 33898: neet tuentarpeessa olevien mahdollisuuksia pa- tusasuntoja useammin ahtaasti. 33899: rantaa asumistasoaan lähelle tukea saarnattorni- Suomalaiset asunnot ovat varsin hyvin vams- 33900: en asumistasoa. teltuja. Runsaalla 85 o/o:lla talouksista on asun- 33901: Vuokra-asuntojen tarjonnan lisäämisen ohella nossaan kaikki nykyajan mukavuudet. Käytän- 33902: yhteiskunta on tukenut aravalainoin ja korkotu- nössä pemsvamsteilla (esim. keskuslämmitys, 33903: kilainoin (ml. ASP-lainoitus) myös omistusasun- WC) vamstettujen asuntojen osuus on suurempi, 33904: tojen tarjontaa. Asuntolainojen korkovähennys- sillä useimmiten asunnosta puuttuva vamste on 33905: oikeus on myös omalta osaltaan lisännyt omis- huoneistokohtainen sauna. Todellisuudessa per- 33906: tusasumisen yleisyyttä. Myös Hitas-järjestelmällä heen käytössä on usein erillisessä rakennuksessa 33907: tuetaan omistusasumista. Järjestelmän syntymi- sijaitseva tai kerrostalon asukkaiden yhteinen 33908: nen ja toiminta on keskeisesti erityisen lainsää- sauna. Kaikkiaan n. 295 000 taloutta asui v. 1993 33909: dännön seurausta. vamsteiltaan vajavaisessa asunnossa. 33910: Asumisoikeusasuntojärjestelmä on esimerkki Suuri osa asuntojen puutteiden vähentymises- 33911: siitä, kuinka yhteiskunta lainsäädännöllä ja erityi- tä johtuu ilmeisesti siitä, että maaseudun haja- 33912: sellä rahoitusjärjestelmällä vaikuttaa asumismuo- asutusalueen vanhoja asuinrakennuksia on jää- 33913: tojen kehittämiseen. Se pemstuu omaan eri- nyt tyhjiksi. Asunnon puutteellinen vamstetaso 33914: tyiseen lainsäädäntöön, ja tällä hetkellä asuntoja onkin maaseudun ja erityisesti vanhusväestön 33915: tuotetaan vain yhteiskunnan tukeman rahoitus- ongelma. Maaseudun asunnoista jopa 28 o/o oli 33916: järjestelmän avulla. vamsteiltaan puutteellisia v. 1994. Kaupunkimai- 33917: sissa kunnissa osuus oli 10 o/o. 33918: Asumistaso. Taloudellisesta lamasta huoli- Talouksista, joissa oli vähintään yksi 65 vuotta 33919: matta asumisväljyys kasvoi edelleen 1990-luvun täyttänyt, viidennes eli 110 000 asui puutteellises- 33920: alussa, mutta kasvu hidastui selvästi verrattuna ti vamstetussa asunnossa v. 1994. Tämä tarkoit- 33921: 1980-luvun loppuun. Keskimääräinen asumis- taa 140 OOO:ta henkeä. Mitä vanhemmasta henki- 33922: väljyys onkin ministeriön mielestä Suomessa var- löstä on kyse, sitä todennäköisemmin hän asuu 33923: sin kohtuullinen. Tilastokeskuksen tietojen mu- vajavaisesti vamstetussa asunnossa. 33924: kaan v. 1993 keskimääräinen asuinpinta-ala asu- Tarkastelun rajoittaminen vain asunnon 33925: kasta kohden oli 32,7 m2 . Täysin asunnottomia pemsvamsteisiin antaa ympäristöministeriön 33926: oli kertomusvuonna mnsaat 10 000 henkeä. mielestä liian rajoittuneen kuvan vanhusväestön 33927: 222 33928: 33929: asunto-ongelmista. Tilastoperusteiden mukaan Erityisesti perheillä, joissa on pieniä lapsia, 33930: täydellisesti varustetuissa asunnoissa saattaa olla suuret asumismenot johtuvat perheen asunto- 33931: muita puutteita, jotka vaikeuttavat vanhusten lainasta aiheutuvista pääomamenoista. Tilasto- 33932: omatoimista asumista omassa kodissaan. Lisäksi keskuksen mukaan eniten velkaisia on nuorten 33933: huomattava osa heistä asuu kerrostaloissa, joissa talouksien ja lapsiperheiden joukossa. Esimer- 33934: hissin puuttuminen voi ratkaisevasti vaikeuttaa kiksi perheistä, joilla oli ainakin yksi alle 7- 33935: vanhuksen asumista. vuotias lapsi, 85 o/o:lla oli lainaa vuoden 1993 33936: lopulla. Suurimmat lainat olivat kahden huolta- 33937: Asumismenot. Kun asumisväljyys- ja asunto- jan perheillä, joissa oli ainakin yksi alle 7-vuotias 33938: jen varustetaso-ongelmat ovat vähentyneet la- lapsi. Heillä oli velkoja lähes 275 000 mk, josta 33939: mankin aikana, niin asumismenojen kohdalla asuntovelkaa oli runsaat 240 000 mk. 33940: kehitys on ollut toisensuuntainen. Asumismenot Veikaisten talouksien kokonaismäärä on 33941: vievät ministeriön arvion mukaan keskimäärin laskenut koko 1990-luvun ajan. Vuosina 1991- 33942: aiempaa huomattavasti suuremman osan talou- 93 asuntovelkaisten määrä väheni n. 100 000 :lla. 33943: den käytettävissä olevista tuloista. Ratkaisevinta Asuntovelkaantuneisuuden vähenemisestä huo- 33944: asumismenoista aiheutuvan taloudellisen rasi- limatta esim. ylivelkaisten ongelma vaatii minis- 33945: tuksen kasvulle on ollut kotitalouksien käytettä- teriön mielestä edelleen toimenpiteitä, koska 33946: vissä olevien tulojen yleinen huono kehitys ja erityisesti huono työllisyystilanne pitää monen 33947: tulojen aleneminen usean kotitalouden koh- asuntovelkaisen taloudellisen tilanteen vaikea- 33948: dalla. na. 33949: Talouden käytettävissä olevista tuloista kului 33950: v. 1990 keskimäärin 17 o/o asumiseen. Tilastokes- Asumisen tukeminen. Yhteiskunnan asumi- 33951: kuksen elinolotutkimuksen mukaan osuus oli v. seen kohdistamat tuet voidaan jakaa asumistu- 33952: 1993 peräti 23 o/o. Asumistukien ja korkojen vero- kiin, verotukiin ja rahoitustukiin. Asumistuki on 33953: vähennystuen vaikutus on otettu huomioon asu- valtion maksama suora tulonsiirto kotitaloudelle, 33954: mismenojen tulo-osuutta alentavana tekijänä. kun taas verotuki on epäsuora verojärjestelmän 33955: Vuosien 1990 ja 1993 asumismenotietojen ke- kautta kanavoituva tuki. Rahoitustuella tarkoite- 33956: ruutavat poikkeavat ministeriön mukaan kuiten- taan niitä toimia, joilla julkinen valta pyrkii välit- 33957: kin toisistaan, mikä voi jonkin verran vaikuttaa tömästi lisäämään asuntojen tuotantoa ja korjaus- 33958: tietojen vertailtavuuteen lähinnä muutoksen toimintaa. 33959: suuruuden osalta. Kun asumisen verotuista lasketaan mukaan 33960: Selvästi eniten asumisestaan maksavat asunto- ainoastaan korkojen verovähennystuki, niin yh- 33961: velkaiset taloudet, joilta kului käytettävissä ole- teiskunta tuki asumista ympäristöministeriön las- 33962: vista tuloista keskimäärinkin noin kolmannes kelman mukaan kertomusvuonna vajaalla 11 33963: asumiseen. Kun keskiarvo on näin korkea, suu- mrd. mk:lla. Talousarviomäärärahojen osuus tu- 33964: rella osalla asuntovelkaisia talouksia asumisme- esta oli 52 o/o. Korkojen verovähennyksenä tuesta 33965: nojen osuus tuloista on vähintään puolet. annettiin 27 o/o ja aravalainoituksen alikorkotuen 33966: Myös vuokralla asuvilla asumismenojen osuus osuus oli 21 o/o. 33967: voi olla jopa puolet nettotuloista, näin erityisesti Korkojen verovähennysoikeuden lisäksi asu- 33968: työttömillä, nuorilla ja opiskelijoilla. Vuokrien misen verotuiksi luetaan ministeriön mukaan 33969: taso ja nousu parina viime vuonna ovat tärkeä talousarvion veromenoliitteessä omasta asun- 33970: tekijä asumismeno-osuuksien kasvussa. nosta saadun myyntivoiton osittainen verovapa- 33971: Asumismenojen osuus tuloista on erityisen us (v. 1994 2,6 mrd. mk), asumistukien verova- 33972: korkea perheillä, joissa on pieniä lapsia, mutta paus (v. 1995 1,2 mrd. mk) sekä asuntotulon 33973: myös yksinäisillä asumismenot vievät huomatta- osittainen verovapaus (v. 1995 4,8 mrd. mk). 33974: van osan tuloista. Sen sijaan Iapsettornilla paris- Seuraavassa taulukossa on kuvattu asumiseen 33975: kunnilla asumismenojen osuus tuloista jää sel- kohdistuvan tuen kehitys v. 1990-95 käyvin 33976: keästi alle koko väestön keskiarvon. hinnoin (Mmk): 33977: 223 33978: 33979: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 33980: Yleinen asumistuki ................................................. 957 1 280 1 870 1 898 2 403 2590 33981: Eläkkeensaajien asumistuki ................................... 555 657 837 920 1 007 1 055 33982: Opiskelijoiden asumislisä ...................................... 292 324 382 4% 587 609 33983: Korjausavustus ........................................................ 45 30 90 470 350 330 33984: ASP-tuki .................................................................. 522 604 693 642 301 255 33985: Korkotuki ................................................................ 80 116 144 172 234 453 33986: Muu suora tuki ······················································· 80 81 22 54 153 131 33987: Yhteensä ................................................................. 2 531 3 092 4 038 4 652 5 035 5 423 33988: Muutos edellisestä vuodesta, % ............................. 22 31 15 8 8 33989: Aravien alikorko ..................................................... 1 703 2 295 2 970 2 723 1 972 2 381 33990: Yhteensä ................................................................. 4 234 5 387 7 008 7 375 7 007 7 804 33991: Muutos edellisestä vuodesta, o/o ............................ 27 30 5 -5 11 33992: Verovähennystuki ................................................... 4 100 4 200 4 200 3 700 3 400 3 200 33993: Koko tuki ................................................................ 8 334 9 587 11 208 11075 10 407 11 004 33994: Muutos edellisestä vuodesta, o/o ............................. 15 17 -1 --6 6 33995: Verovähennystuen osuus koko tuesta,% ............. 49 44 37 33 33 29 33996: 33997: 33998: Ympäristöministeriössä on selvitetty kolmen asuntovelkaisia. Tästä on ministeriön mielestä 33999: eri tukimuodon, asumistuen, ASP-korkotuen ja osoituksena se, että perheistä, joissa nuorinkin 34000: verovähennystuen kohdentomista v. 1993. lapsi oli täyttänyt 18 vuotta, 60 o/o sai tukea 34001: Vuonna 1993 jotain asumistukea, ASP-tukea tai asumiseen, erityisesti korkojen verovähen- 34002: korkojen verovähennystukea saaneita oli yh- nystukea. Perheiden saaman tuen keskikoko 34003: teensä 1,1 miljoonaa taloutta eli puolet kaikista pieneni kuitenkin selvästi lasten varttuessa. 34004: talouksista. Tukea saaneiden osuus on kuitenkin Tulojen mukaan tarkasteltu asumisen tuki ja- 34005: selvästi yli 50 o/o, kun mukaan lasketaan arava- kaantui ministeriön mukaan varsin tasaisesti. 34006: vuokra- ja omistusasunnoissa asuvat ja aravalai- Eniten tukea (2,093 mrd. mk) sai pienituloisin 34007: noituksen alikorkoa saavat taloudet. Ali- viidennes ja toiseksi eniten 0,713 mrd. mk) 34008: korkotuen kohdentumisesta ei ole käytettävissä suurituloisin viidennes. Kotitalouksien pienitulo- 34009: vastaavia tietoja kuin asumistuista, ASP-tuesta ja isin viidennes koostuu suurimmalta osin (n. 34010: korkojen verovähennystuesta. 65 %) yhden hengen mokakunnista ja lapsetto- 34011: Kolmannes kaikista talooksista eli mnsaat mista pareista. Eri tuloryhmiin kuuluvien 34012: 713 000 taloutta sai korkojen verovähennystu- talooksien saaman tuen rakenne eroaa huo- 34013: kea. Verovähennystuki oli markkamäärältään mattavasti. Tarveharkintaiset asumistuet koh- 34014: tärkein tukimuoto kaikissa väestöryhmissä lu- dentuvat pienituloisimmille talouksille. Vas- 34015: kuun ottamatta yksinhuoltajia ja yksinäisiä. taavasti suurituloisimpien tuki koostuu pääosin 34016: Lapsiperheiden saamasta tuesta vajaat 70 o/o oli verovähennystuesta, mutta myös ASP-tuki 34017: verovähennystukea ja Iapsettornilla pariskunnilla kohdentuu suurempituloisille talouksille. 34018: osuus oli vajaat 60 o/o. Sen sijaan yksinhuoltajien Lapsiperheiden tuesta mnsas viidennes eli 750 34019: saamasta tuesta vain 24 o/o oli verovä- Mmk kohdentui kaikista talouksista suurituloi- 34020: hennystukea, mutta yleisen asumistuen osuus oli simpaan viidennekseen kuuluville, joiden keski- 34021: 65 o/o. Yksinäisten tuessa korostui eläkeläisten määräiset valtionveronalaiset tulot olivat v. 1993 34022: asumistuki. Lapsenomat pariskunnat saivat muita hieman yli 379 000 mk. Tämän tuloisia perheitä 34023: useammin ASP-korkotukea. kaikista lapsiperheistä oli 18 o/o. Heidän 34024: Väestöryhmittäin tarkasteltuna lapsiperheet saamansa tuki oli keskimäärin mnsaat 8 700 mk 34025: saavat useimmiten tukea asumismenoihinsa. Yk- ja koostui pääosin verovähennystuesta. 34026: sinhuoltajista tukea saaneita oli 70 o/o ja lapsiper- Pienituloisimpaan viidennekseen kuuluneet 34027: heistäkin lähes 65 o/o. Selvityksessä mukana ol- lapsiperheet, joiden keskitulot olivat n. 99 000 34028: leesta asumisen tuesta (7,5 mrd. mk) mnsaat 4,3 mk, saivat yleensä yleistä asumistukea, joka oli 34029: mrd. mk (58 o/o) kohdentui lapsiperheille. yhteensä 560 Mmk. Perhe sai tukea keskimäärin 34030: Lapsiperheiden saamasta tuesta kolmannes hieman vajaat 9 800 mk. Pienituloisten osuus 34031: (1,153 mrd. mk) kohdentui perheille, joissa oli tukea saavista lapsiperheistä oli 16 o/o, kun heitä 34032: pieniä, alle 3-vuotiaita lapsia. Nämä perheet sai- kaikista lapsiperheistä oli 12 o/o. 34033: vat tukea keskimäärin hieman yli 10 000 mk Ympäristöministeriön mielestä asumisen 34034: vuodessa. Lapsiperheet ovat Suomessa pitkään tukijärjestelmien kehittämisen keskeinen tavoite 34035: 224 34036: 34037: 34038: on vähentää tukien päällekkäisyyttä. Käytännös- tävissä olevat tulot eivät tällöin mainittavasti li- 34039: sä tämä toimii mm. siten, että omistusasunnoissa säänny. 34040: korkojen verovähennysoikeus otetaan huo- Työryhmän mielestä yleisen asumistuen 34041: mioon siten, että maksetuista asuntolainan enimmäisasumismenonormit eivät vastaa joh- 34042: koroista 50 % hyväksytään määriteltäessä asu- donmukaisella tavalla tuensaajien keskimäärä- 34043: mistukeen oikeuttavia asumismenoja. "Samaan isiä asumismenoja eri-ikäisissä asunnoissa. To- 34044: asumismenomarkkaan" ei voi ministeriön mie- dellisten asumiskustannusten nykyistä tarkempi 34045: lestä saada samanaikaisesti tukea useasta asu- seuraaminen nostaisi enimmäisasumismenoja 34046: misen tukijärjestelmästä. Sen sijaan kotitalous voi vanhoissa asunnoissa ja laskisi uusissa. 34047: saada samanaikaisesti useaa asumisen tukea. Arava- ja korkotukilainoitetuissa vuokra-asun- 34048: Esimerkiksi ASP-asunnon ostanut saa korkotu- noissa asuu perheitä, jotka eivät ole oikeutettuja 34049: kea osalle lainan koroista ja korkotuen jälkeen yleiseen asumistukeen. Mikäli tarveharkintaan 34050: lainansaajan itse maksettaviksi tuleville korko- perustuvaa asumisen tukea arvioidaan yleisessä 34051: menoille hän saa korkojen verovähennystukea. asumistuessa noudatettavien periaatteiden mu- 34052: Ympäristöministeriö on kohdentanut kehittä- kaan, tuki on työryhmän mukaan suunnattavissa 34053: mismäärärahoja mm. asumisen tuen kohtaannan tehokkaammin asumistukena kuin vuokra-asun- 34054: selvittämiseen. Tilastokeskuksen aineistosta on tojen rakentamiseen myönnettävänä rahoitustu- 34055: tuotettu mm. tietoja asumisen eri tukimuotojen kena. Nykyisellä asuntotuotannon määrällä 34056: kohdentumisesta v. 1993. Lisäksi meneillään on vuokra-asuntojen rahoitustuki on kuitenkin syy- 34057: selvitys v. 1992-93 valmistuneiden aravavuok- tä säilyttää entisen suuruisena. 34058: ra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen kohden- Työryhmän toimenpide-ehdotukset ovat seu- 34059: tumisesta. Selvityksessä kerätään tietoja mm. sii- raavat: 34060: tä, kuinka vuokra- ja asumisoikeusasuntoihin - Asumistukijärjestelmiä tulee yhdenmu- 34061: muuttaneet taloudet eroavat toisistaan esim. tu- kaistaa siten, että täysimääräisen tuen tuloalueel- 34062: lojen, velkaantuneisuuden, iän ja asumisväljyy- Ia yleinen asumistuki ja eläkkeensaajien asumis- 34063: den suhteen. tuki ovat yhtä suuria erilaisten enimmäismääräis- 34064: Valtiontaloudellisten syiden vuoksi yleisen ten asumismenojen ja pinta-alarajojen mukaan. 34065: asumistuen saantiperusteita on jouduttu viime - Työnteon kannustavuuden parantamisek- 34066: vuosina tiukentamaan. Ympäristöministeriön toi- si yleinen asumistuki on mitoitettava siten, että 34067: meksiannosta ollaan juuri aloittamassa tutki- millään tulotasolla tulonlisäys ei alenna asumis- 34068: musta, jossa tarkastellaan kiristysten koh- tukea kohtuullisena pidettävää määrää enem- 34069: dentumista ja niiden vaikutuksia esim. toimen- pää. 34070: tulotukeen turvautumiseen. - Yleisen asumistuen enimmäisasumisme- 34071: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on työ- nonormit tulee määrittää siten, että ne seuraavat 34072: ryhmäraportissaan 118 (vuodelta 1996) Asumi- nykyistä paremmin tuensaajien keskimääräistä 34073: sen tuet tarkastellut asumiseen suunnatun julki- vuokratasoa eri-ikäisissä asunnoissa. 34074: sen tuen määrää ja kohdentumista. Raportin - Tulee harkita, onko edellytyksiä lyhentää 34075: mukaan eri asumistuet poikkeavat huomattavasti ylimääräisen korkovähennyksen siirtymäaikaa. 34076: toisistaan sekä samalla asumiskustannusten että Vastaava tuki olisi kohdennettavissa asunto- 34077: samalla tulojen tasolla. Tuensaajien tasapuolisen markkinoita ja alan työllisyyttä elvyttävään toi- 34078: kohtelun turvaamiseksi tulisi raportin mukaan mintaan. 34079: asumistukijärjestelmiä yhdenmukaistaa. Erilais- 34080: ten väestöryhmien tarpeisiin rakennettujen Asuntomarkkinat ja kysyntä. Väestömää- 34081: järjestelmien yhdistämistä ei kuitenkaan pidetä rän vuosittaiset muutokset ovat maassamme var- 34082: välttämättä tarkoituksenmukaisena. sin vähäisiä ja pitkällä aikavälilläkin väestömäärä 34083: Asumistukien mitoituksella on työryhmän muuttuu Suomessa varsin maltillisesti. Väestö- 34084: mielestä huomattava merkitys yhteiskunnan tu- määrän kehityksellä ei siten ole kovin suurta 34085: lontasausjärjestelmässä. Tuloja tasaavan vai- merkitystä esim. asuntojen uustuotannon mää- 34086: kutuksensa ohella asumistukijärjestelmien kehit- rään. Väestön rakenteen muutos on Suomessa 34087: tämisessä on raportin mukaan otettava huo- vielä pitkään tärkeämpi asuntokysyntää luova 34088: mioon myös työnteon kannustinvaikutukset tekijä kuin itse väestönkasvu. Asunnontarpeen 34089: Nykyisin yleinen asumistuki alenee eräillä tulota- kehityksen osalta on ministeriön mielestä 34090: soilla lähes 40 % tulonlisäyksestä. Asumistuen ja huomattava, että ensiasunnontarvitsijoiden ikä- 34091: verotuksen yhteisvaikutuksesta perheen käytet- luokka suurenee Suomessa vielä lähivuosina. 34092: 225 34093: 34094: Alueellisesti väestömäärän kehityksessä on asukasrakenne edelleen yksipuolistuu. Erityises- 34095: suuria eroja. Alueellisia eroja kuvaa jo se, että ti taantuvien alueiden vanhat vuokra-asunnot 34096: vuosien 1995-2020 väestökasvusta, 119 000 ovat vaarassa joutua eräänlaiseen sanee- 34097: henkeä, hieman nmsaat 80 o/o (97 000 henkeä) rausloukkoon. Peruskorjaaminen voi nostaa 34098: kohdentuo nykyisiin kaupunkeihin. Viime vuo- asumiskustannukset kilpailukyvyttömiksi. Toi- 34099: sien kunnittaisen väestökehityksen perusteella saalta, jos ei peruskorjata, niin rappeutuminen 34100: suurimpien kaupunkien väestömäärät kasvavat- karkottaa asukkaat. 34101: kin koko ennustekauden. Ainoastaan Turussa Väestörakenteen muutos vaikuttaa huomatta- 34102: väkiluku pysyy nykyisenä. Myös suurten kau- vasti asuntopolitiikkaan. Vanhusten määrän erit- 34103: punkien lähikuntien väkiluku kasvaa. Eniten vä- täin voimakas kasvu edellyttää ensinnäkin nykyi- 34104: estöään menettävät vanhat teollisuuskaupungit, sen asuntokannan muuttamista vastaamaan 34105: mikäli nykyinen kehitys jatkuu. Suhteellisesti vanhusväestön asumistarpeita. Valtaosa tulevai- 34106: eniten kuitenkin vähenee läänien laitamilla suuden vanhuksista asuu jo nyt asunnoissa, joi- 34107: sijaitsevien kuntien väkiluku. den perusvarustetaso on kohtuullinen. Vanhus- 34108: Tämän huomattavan alueellisen muuttoliik- ten asunto-ongelmien poistamisessa painopiste 34109: keen vuoksi asuntojen uustuotanto olisi ympäris- siirtyykin tulevaisuudessa asuntojen huono- 34110: töministeriön arvion mukaan Suomessa suurem- kuntoisuudesta aiheutuvien ongelmien poista- 34111: paa, mitä voitaisiin päätellä pelkän väestön misesta tavanomaisessa asunnossa asumisen 34112: kokonaismäärän kehityksen perustella. Asunto- edellytysten parantamiseen. Keskeisintä useim- 34113: jen uustuotantotarve kohdentuo alueille, joiden missa tapauksissa on ministeriön lausunnon 34114: väestö tulee kasvamaan. Ilman tätä asunto- mukaan asunto- ja sosiaalisektorin yhteistyö, jot- 34115: tuotantoa ei väestön alueellinen kehitys voi to- ta vanhuksella olisi edellytykset jatkaa asumis- 34116: teutua ennustetulla tavalla. taan omassa asunnossaan. 34117: Alueellisten asuntomarkkinoiden ja niiden tu- Vuokra-asuminen on lisääntynyt vuoden 1980 34118: levan kehityksen huomioon ottaminen korostuu jälkeen, kun sitä ennen vuokra-asuntojen osuus 34119: ministeriön mielestä asuntopolitiikassa mm. oli laskenut vuoden 1960 yli 60 o/o:sta n. 24 o/o:iin 34120: suunnattaessa valtion tukea asuntojen uus- asuntokannasta. Vuoden 1993 ja 1994 aikana on 34121: tuotantoon ja perusparantamiseen. Esimerkiksi myös omistusasuntojen määrä ensimmäistä ker- 34122: valtion tukea uustuotantoon ei tule suunnata taa vähentynyt. Lähes kaikki uudet asunnot ovat 34123: alueille, joilla asuntojen säilyminen asuinkäy- olleet vuokra-asuntoja ja toisaalta esim. van- 34124: tössä on epävarmaa tulevan väestökehityksen hempien kuollessa perikunnille jäävät omistus- 34125: takia. Lisäksi alueen asuntojen hinta- ja vuokrata- asunnot on vuokrattu eikä myyty edelleen. Suuri 34126: so vaikuttaa yhteiskunnan tuen suuntaamiseen. osa asuntokaupoistakin on omistusasunnon 34127: Yhteiskunnan tukeman tuotannon tarve on mi- vaihtoja. Vuosina 1990-94 vuokra-asuntojen 34128: nisteriön kannan mukaan vähäisempää alueilla, määrä lisääntyi yhteensä 111 800 asunnolla. 34129: joilla asuntojen hinnat ovat alhaiset. Omistusasunnot vähenivät samanaikaisesti 34130: Lähiöiden kehittäminen vaatii erityisiä toimen- 16 000 asunnolla. 34131: piteitä, jotta niiden kilpailukyky asukkaiden saa- Seuraavassa asetelmassa esitetään asuntokan- 34132: misessa säilyisi. On mahdollista, että osa suoma- ta luokieltuna hallintaperusteen mukaan v. 34133: laisista lähiöistä taantuu siten, että ne eivät enää 1960-94: 34134: ole houkuttelevia asuntoalueita, jolloin alueiden 34135: 34136: 34137: 34138: 34139: 15 360240L 34140: 226 34141: 34142: Vuosi Asuntoja Omistus- Vuokra- Muu tai Vailla 34143: yhteensä asuntoja asuntoja tuntematon vakinaisia 34144: asukkaita 34145: kpl kpl % kpl % kpl % kpl % 34146: 1960 ............................... 1 211 200 732 314 60,5 470 275 38,8 1 795 0,1 6 816 0,6 34147: 1970 ............................... 1 463 221 856 613 58,5 546 718 37,4 25 751 1,1 44139 3,0 34148: 1980 ............................... 1 838 058 1 120 637 61,0 537 320 29,2 73 254 4,0 106 847 5,8 34149: 1987 ............................... 2 064 222 1 371 123 67,8 528 158 25,6 42 397 2,1 123 897 6,0 34150: 1988 ............................... 2 111 751 1 429 243 67,7 511 484 24,2 36 292 1,6 137 384 6,5 34151: 1989 ............................... 2 152 938 1 436 382 66,7 522 271 24,3 23 243 1,1 151 809 7,1 34152: 1990 ............................... 2 209 556 1 476 937 66,7 545 953 24,7 46 900 2,1 178 904 8,1 34153: 1991 ······························· 2 249 672 1 487 260 66,1 554 025 24,6 57 250 2,5 192 883 8,6 34154: 1992 ............................... 2 297 359 1 497 764 65,2 589 724 25,7 34 155 1,5 202 782 8,8 34155: 1993 ............................... 2 331 406 1 515 601 65,0 603 548 25,9 42 756 1,8 210 746 9,0 34156: 1994 ............................... 2 352 156 1 460 817 62,1 664 192 28,2 61 568 2,6 202 190 8,6 34157: Vuoden 1995 luvut eivät olleet käytettävissä. 34158: 34159: Rajoituksista vapautuvat aravavuokra-asunnot hinta oli alle 4 000 mk/m2 • Kertomusvuoden 34160: ovat lähivuosien merkittävä asuntopoliittinen elokuun vuokratiedustelun mukaan uusien 34161: kysymys, joka ministeriön mielestä edellyttää vuokrasuhteiden keskivuokra oli pääkau- 34162: tiivistä seurantaa tarvittavia toimenpiteitä varten. punkiseudulla keskimäärin 50,14 mk/m2 , kun se 34163: Lähimmän 20 vuoden aikana rajoituksista vapau- muualla Suomessa oli 38,48 mk/m 2• Todetta- 34164: tuu n. 163 000 asuntoa eli 45 o/o nykyisestä arava- koon, että vuokrataso on eriytymässä voimak- 34165: vuokra-asuntokannasta. Jo lähivuosina (1996-- kaasti myös yksittäisillä alueilla kuten pääkau- 34166: 2000) rajoituksista vapautuvia asuntoja on 73 punkiseudulla. Esimerkiksi Helsingissä uusien 34167: 000. vuokrasuhteiden keskivuokra oli alueesta riip- 34168: Aiemmin aravavuokratalojen rajoituksista va- puen 45,21-56,01 mk/m2 • 34169: pautuminen koettiin ympäristöministeriössä var- Aravavuokra-asuntoa hakeneiden määrä kas- 34170: sin suurena uhkana. Pelkona oli, että vapautuvat voi kertomusvuonna. Yhtä haettavana ollutta 34171: asunnot myytäisiin omistusasunnoiksi. Vuokra- vuokra-asuntoa kohden oli koko maassa keski- 34172: talojen rajoituksista vapautumista käsitelleen työ- määrin 2,7 hakijaa (v. 1994 2,1 hakijaa). Alueit- 34173: ryhmän käymien keskustelujen perusteella tilan- tain tarkasteltuna aravavuokra-asunnon saami- 34174: ne ja ministeriön käsitys ovat kuitenkin muuttu- nen oli selvästi vaikeinta pääkaupunkiseudulla, 34175: neet. Ainakin kunnat ja yleishyödylliset yhteisöt, missä haenavaa asuntoa kohden oli keskimäärin 34176: jotka omistavat 75 o/o vuoteen 2015 mennessä 3,9 hakijaa. Kaikkein vähäisintä aravavuokra- 34177: vapautuvista asunnoista, näyttävät käyttäytyvän asuntojen kysyntä oli Kainuussa, keskimäärin 1,7 34178: asuntomarkkinoiden yleiskehityksen mukaisesti. hakijaa yhtä asuntoa kohden. 34179: Pääosassa kuntia lähdetäänkin siitä, että vapa- On esitetty arvioita, että aravavuokra-asunto- 34180: utuvien asuntojen säilyminen vuokra-asun- jonojen rakenne on muuttunut. Aiempaa useam- 34181: tokäytössä on tarpeellista. pi hakijoista haluaisi taloudellisista syistä vaihtaa 34182: Sen sijaan teollisuuden ja liikeyritysten voi- pienempään asuntoon. Toisaalta arava-asuntoa 34183: daan ministeriön mielestä nähdä aika yleisesti hakevat ovat entistä valikoivampia haluten vaih- 34184: pyrkivän luopumaan rajoituksista vapautuvista taa nykyisen asuntonsa joko laadultaan tai sijain- 34185: vuokra-asunnoista. On kuitenkin myös aloja, niltaan parempaan asuntoon. Toisaalta on 34186: joilla vuokra-asunnot ovat osa liiketoimintaa, kuitenkin todettava, että asunnottomien määrän 34187: josta ei välttämättä ole tarkoitus luopua. Lähim- väheneminen on hidastunut. Kuntien ilmoituk- 34188: män 20 vuoden aikana vapautuu rajoituksista sen mukaan kertomusvuoden lopussa asun- 34189: 30 000 teollisuuden ja liikeyritysten ja vastaa- nottomia oli runsaat 10 000. Asunnottomista 34190: vien yhteisöjen omistuksessa olevaa vuokra- puolet oli Helsingissä. 34191: asuntoa. Kunnista kerättyjen tietojen perusteella tyhjil- 34192: Kertomusvuoden loka-joulukuussa vanhan lään olleiden aravavuokra-asuntojen määrä on 34193: kerrostaloasunnon velaton keskihinta oli pää- vähentynyt. Vähintään 2 kk tyhjillään olleita ara- 34194: kaupunkiseudulla 6 624 mk/m 2 eli yli 50 o/o vavuokra-asuntoja oli kertomusvuoden syys- 34195: enemmän kuin muualla maassa. Muun Suomen kuussa yhteensä 3 300 eli vain 1 o/o koko ara- 34196: keskihinta oli tuolloin 4 281 mk/m2 . Maassam- vavuokra-asuntokannasta. Tyhjien asuntojen 34197: me on alueita, joilla vanhojen asuntojen keski- osuus oli suurin (3 o/o) Vaasan rannikkoseudulla. 34198: 227 34199: 34200: 30 000-35 000 asuntoa vuodessa. Nämä laskel- 34201: Asuntorakentamisen kehitys. Kertomus- mat perustuvat ministeriön mukaan kuitenkin 34202: vuonna aloitettiin hieman alle 20 000 uuden uusien asuntojen tarvetta koskeviin olettamuk- 34203: asunnon rakentaminen. Tuotannosta arava- ja siin. Olettamukset koskevat asuntojen poistu- 34204: korkotukilainoitettua oli n. 15 000 asuntoa eli maa, uusien asunnontarvitsijaruokakuntien mää- 34205: runsaat kolme neljäsosaa. Vapaarahoitteinen rää sekä asumisväljyyden kehitystä. Kun asunto- 34206: tuotanto oli suurimmaksi osaksi yksityisten tuotannon kehitystä tarkastellaan asuntokysyn- 34207: henkilöiden rakentamia tai rakennuttamia oma- nän kautta, voidaan ministeriön mielestä arvioi- 34208: kotitaloja. Jonkin verran aloitettiin myyntiin da, että asuntojen uustuotanto lienee lähivuosina 34209: tarkoitettua rivitalotuotantoa. Sen sijaan ker- lähellä edellä esitetyn tuotantomäärän alarajaa ja 34210: rostalorakentaminen oli lähes kokonaan yhteis- varsin suurella todennäköisyydellä vuodessa alle 34211: kunnan tukeman tuotannon varassa. Tilanne ei 30000 asuntoa. 34212: myöskään lähivuosina nopeasti muutu, ellei Asuntotuotannon vähäisyys johtuu lähinnä 34213: kotitalouksien tulokehitys olennaisesti parane ja uusien vapaarahoitteisten omistusasuntojen vä- 34214: ellei vanhojen ja uusien asuntojen hintojen väli- häisestä kysynnästä. Tähän on ministeriön mie- 34215: nen ero pienene nykyisestä. lestä selkeästi kaksi pääsyytä. Kotitalouksien 34216: Valtion tukemassa asuntojen uustuotannossa epävarmuus taloudellisen tilanteen kehityksestä 34217: painopistettä siirrettiin viime vuosina arava- vähentää niiden halukkuutta asuntovelkaan- 34218: lainoituksesta korkotukilainoitukseen. V. 1996 tumiseen. Koska vanhojen asuntojen hinnat ovat 34219: aravalainoitusta kuitenkin lisätään korkotuki- uusien asuntojen hintoja huomattavasti alhai- 34220: lainoituksen hieman vähetessä. Valtion tuki on semmat, asuntokysyntä kohdistuu ymmärret- 34221: kohdistunut vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tävästi vanhaan asuntokantaan. Vanhojen asun- 34222: rakentamiseen. tojen kauppa käykin vilkkaana, n. 50 000- 34223: Yhteiskunta on tukenut suuresti asuntojen 60 000 asuntokauppaa vuodessa. 34224: korjaustoimintaa. Arava- ja korkotukilainoitetut Yhteiskunnan tukitoimin voidaan ympäristö- 34225: hankkeet käsittivät kertomusvuonna yhteensä ministeriön mielestä asuntotuotantoa lisätä. Val- 34226: runsaat 15 000 asuntoa. Työllisyyden edistämi- tion taloudellinen tilanne kuitenkin rajoittaa yh- 34227: seksi tuettiin erityisesti asunto-osakeyhtiöiden teiskunnan mahdollisuuksia tukea asuntojen 34228: korjaustoimintaa korjausavustuksilla. Avustuk- uustuotantoa. Lisäksi myös tuetulle tuotannolle 34229: silla voidaan arvioida tuetuo n. 450 000 asunnon täytyy löytyä kysyntää ja varmuus siitä, että asun- 34230: korjaamista. not tulevat säilymään asuntokäytössä myös pit- 34231: Valtion arava- tai korkotukilainoilla tukema källä aikavälillä. 34232: peruskorjaustoiminta oli kertomusvuonna lähel- 34233: lä peruskorjauksen huippuvuosien tasoa, ja vuo- Asuntorahoitus. Selvitysmies Risto Rankin 34234: den 1996 tavoitteen mukaan peruskorjattavien työn pohjalta annettiin eduskunnalle keväällä 34235: asuntojen määrä edelleen kasvaa. 1996 hallituksen esitys asuntorahoituksen kehit- 34236: Valtion lainoittama ja korkotukema asunto- tämistä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 8/1996). 34237: jen tmstuotanto ja perusparantaminen on ympä- Esitys sisälsi seuraavat lait tai lain muutokset: laki 34238: ristöministeriön mukaan suunnattu asuntopo- omistusasuntolainojen valtiontakauksesta, laki 34239: liittisten tavoitteiden mukaisesti ottaen erityi- asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta, laki 34240: sesti huomioon alueelliset asuntomarkkinaerot. asuntosäästöpalkkiolain 5 §:n muuttamisesta, 34241: Varsinkin viime vuosina rakennusalan erittäin laki omistusasuntolainojen korkotuesta annetun 34242: huonon työllisyystilanteen vuoksi työllisyys- lain 3 §:n muuttamisesta ja laki valtion asuntora- 34243: poliittiset ja asuntopoliittiset tavoitteet ovat yh- hastosta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta 34244: dentyneet. Valtion tukema asuntorakentaminen hyväksyi kyseiset lait ja lain muutokset maalis- 34245: on tukenut merkittävästi alan työllisyyttä. Työlli- kuussa 1996. 34246: syyspoliittiset painotukset tulevat ministeriön Uudistus mahdollistaa valtiontakauksen kai- 34247: mukaan myös lähivuosina liittymään asuntopo- kissa omistusasuntolainoissa, kun lainanottaja on 34248: liittisiin tavoitteisiin. Työllisyystilanteen paran- yksityishenkilö, joka hankkii asunnon pääasiassa 34249: tuessa asiaa tarkastellaan uudelleen, jolloin omaksi tai perheensä asunnoksi. Takaus on 34250: ratkaistaan esim. korjausavustusjärjestelmän laa- enintään 20 % asuntolainan määrästä, yhtä asun- 34251: juus. toa kohden kuitenkin enintään 150 000 mk. 34252: Eri tahoilla tehdyissä laskemissa on lähivuosi- Takauksen ottaminen on vapaaehtoista, ja sen 34253: en asuntotuotantotarpeeksi arvioitu jopa saamiseksi on suoritettava valtiolle asuntolainan 34254: 228 34255: 34256: tai sen ensinunäisen erän noston yhteydessä ASP-lainoille. Sen lisäksi asuntosäästöpalkkiola- 34257: takausmaksu, joka on 1,5 o/o myönnettyyn kia muutettiin siten, että lainansaajalta vaadittava 34258: omistusasuntolainaan liittyvän takauksen mää- omasäästöosuus alennettiin 15 o/o:iin asunnon 34259: rästä. Kertyneet takausmaksut tuloutetaan val- kauppa- tai hankintahinnasta. Alennusta sovelle- 34260: tion asuntorahastoon. taan myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin 34261: Takauksen perusteella valtio maksaa sen osan asuntosäästösopimuksiin, jos asuntosäästötal- 34262: lainasta, jota ei saada maksettua asunnon myyn- lettaja ja rahalaitos niin sopivat. 34263: nistä saaduilla varoilla. Valtio vastaa myös siihen 34264: osaan kohdistuvista maksamattomista koroista ja Asuntorahaston toiminta. Valtion asunto- 34265: viivästyskoroista. Valtioon ei kuitenkaan voida rahasto on ympäristöministeriön alainen valtion 34266: kohdistaa takauksen perusteella vaatimuksia, talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka toimin- 34267: ennen kuin vakuutena ·oleva asunto on myyty. nan tarkoituksena on hankkia joustavasti ja mah- 34268: Jos valtio joutuu maksamaan takauksen perus- dollisimman edullisesti rahoitusta hinta- ja laatu- 34269: teella osan lainasta pankille, on valtiolla oikeus valvotun sosiaalisen asuntotuotannon edistämi- 34270: periä maksamansa osa lainansaajalta, jos tällä on seksi ja asunto-olojen parantamiseksi. 34271: myöhemmin maksukykyä. Asuntorahastolla on johtokunta, jonka tehtä- 34272: Takauksen voi saada jo kuluvana vuonna vänä on vastata rahaston maksuvalmiudesta ja 34273: myönnetylle lainalle, jos asunto on hankittu tai lainanotosta sekä päättää toimintalinjoista ja mer- 34274: rakentaminen aloitettu tämän vuoden puolella. kittävistä lainoitus- ja tukitoimintaa koskevista 34275: Uudistuksella luotiin myös asunto-osakeyhtiölai- asioista. 34276: noille uusi korkotukijärjestelmä. Järjestelmänä se Asuntorahaston toiminnasta vastaa johtokun- 34277: vastaa hyvin pitkälle vuokra- ja asumisoikeusta- taan kuuluva asuntorahaston ylijohtaja ja valtion 34278: lojen korkotukijärjestelmiä. Asunto-osakeyhtiö- talousarvion puitteissa toimiva asuntorahasto- 34279: talolainoille ei kuitenkaan saa miltään osin val- virasto. 34280: tion takausta. 34281: Korkotukilainaa voidaan myöntää asunto-osa- Kertomusvuoden painopistealat. Kerto- 34282: keyhtiötalon rakentamiseen tai perusparantami- musvuonna toteutettiin valtion myöntämien lai- 34283: seen. Korkotuen edellytyksenä on, että valtion nojen arvopaperistaminen. Rahasto siirsi 1 548 34284: asuntorahasto on hyväksynyt lainan korkotuki- Mmk aravalainasaamisia ja niiden vakuudet Ir- 34285: lainaksi. lantiin perustetulle erityisyhtiölle Fennica No 1 34286: Asuntorahasto päättää, millainen hyväksymis- p.l.c:lle, jota vastaan rahasto sai varoja, jolla 34287: menettely luodaan uusille korkotukilainoille. aravatuotannon jatkuvuus voitiin turvata. 34288: Tavoitteena on, että omistusasuntojen korkotu- Arvopaperistamiseen ryhdyttiin, kun kävi ilmei- 34289: keen oikeutettu lainansaaja voisi hankkia asun- seksi, että aravatuotannon rahoitus olisi järjestet- 34290: non joko uuden asunto-osakeyhtiötalojen kor- tävä valtion suoraa lainanottoa lisäämättä. Siirty- 34291: kotuen piiriin kuuluvasta talosta tai muutoin minen pelkästään korkotukilainoitukseen olisi 34292: erikseen omistusasuntojen korkotukilainoituk- ollut valtion kannalta kalliimpi vaihtoehto. 34293: sen piiriin hyväksytystä talosta. Asunto-osakeyh- Arvopaperistamisen kohteeksi valittiin v. 34294: tiölle myönnetyn korkotukilainan suuruus voi 1973--89 aravavuokratalojen rakentamiseen ja 34295: olla enintään 40 o/o hankkeen kustannuksista. perusparantamiseen myönnetyt lainat. Näistä lai- 34296: Korkotukea maksetaan enintään 15 vuodelta lai- noista valittiin johtokunnan vahvistamien peri- 34297: nan ensimmäisen erän nostamisesta lukien. Lai- aatteiden mukaisesti alueellisesti ja lainansaaja- 34298: nan myöntäjä velkoo korkotuen valtiokonttoril- ryhmittäin edustava n. 8 mrd. mk:n valintapooli. 34299: ta. Korkotuen suuruus määritellään siten, että se Arvopaperistettavat lainat poimittiin satunnai- 34300: on saman suuruinen kuin yksityishenkilön vero- sesti tästä valintapoolista. Arvopaperistaminen ei 34301: tuksessa oleva korkojen verovähennysoikeus. muuta lainansaajan asemaa eikä vaikuta laina- 34302: Käytännössä tämä tarkoittaa ympäristöministeri- suhteessa sovellettaviin säädöksiin tai lainaehtoi- 34303: ön mukaan sitä, että korkotuen määrä on 28 o/o hin. 34304: maksetuista koroista. Koska aravalainasaatavat ovat markkamää- 34305: Asunnonhankkija hyötyy taloyhtiön nimissä räisiä ja arvopaperit puolestaan USD-määräisiä, 34306: olevasta lainasta sitä kautta, että yhtiöt saavat tarvittiin lisäksi sopimus valuutanvaihtojärjes- 34307: yleensä lainaa pienemmällä korkomarginaalilla telystä. Suomen valtio tuli valuutanvaihtosopi- 34308: kuin yksityishenkilöt. muksen osapuoleksi ja vastaa siten valuuttaris- 34309: Uudistuksen myötä valtiontakaus tulee myös kistä. Velkakirjalainojen liikkeeseen laskun jär- 34310: 229 34311: 34312: jesti Baring Brothersin, Deutsche Morgan Gren- seen. Mukana olevien lähiöiden koko asunto- 34313: fellin ja Goldman Sachs Internationalin johdolla kanta on 96 000 asuntoa, joista 54 000 omistus- 34314: toiminut pankkiryhmä. asuntoa. 34315: Arvopaperistettua lainapakettia joudutaan täy- Lähiöitä varten osoitettiin kuntiin 135 Mmk 34316: dentämään valintapoolista lainapääoman lyhen- aravavaltuutta vuokratalojen perusparantamista 34317: tymistä vastaavalla summalla. Keväällä 1996 ol- varten. Valtuusosoituksen ehtona oli, että kunta 34318: leen arvopaperistetun lainapaketin ensimmäise- tekee aluetta koskevan kehittämissuunnitelman 34319: nä puolivuosinaisena koronmaksupäivänä jou- ja että Valtion asuntorahasto ja kunta tekevät 34320: duttiin näitä lainasubstituutteja antamaan yh- alueen kehittämistä koskevan aiesopimuksen. 34321: teensä 138Mmkn edestä. Suurin substituutiotar- Tarkoitus on, että kunnat käyttävät alueiden 34322: ve (n. 100 Mmk) aiheutui lainojen siirtymisestä perusparantamiseen myös normaalia myöntä- 34323: yhtenäislainajärjestelmään. Ehtojen mukaisten misvaltuuttaosa sekä korkotukilainoitusta ja kor- 34324: lyhennysten määrä oli n. 25 Mmk ja ennenaikais- jausavustuksia. 34325: ten takaisinmaksujen n. 15 Mmk. Perimmäisenä tavoitteena hankkeessa on 34326: Vuosina 1973---89 lainoitetuista vuokra-asun- edistää lähiöasuntojen korjausrakentamista kun- 34327: tolainoista muodostettu valintapooli riittää asun- tien ja Valtion asuntorahaston monipuolisella 34328: torahaston arvion mukaan noin kolmen vuoden yhteistoiminnalla. Kampanjalla tavoitellaan 34329: arvopaperistamistarpeisiin. Tämä kuitenkin rakennusten korjausten lisäksi lähiöiden koko 34330: edellyttää sitä, että lainojen siirtymistä yhtenäis- fyysisen ympäristön uudistamista siten, että 34331: lainajärjestelmään rajoitetaan merkittävästi ny- kohennettaisiin tarjolla olevien julkisten ja kau- 34332: kyisestään. Lisäksi tulee myös vanhojen arava- pallisten palvelujen sekä vapaa-ajan toiminta- 34333: lainojen korkojen olla oikeassa suhteessa mark- mahdollisuuksien tasoa ja tarjontaa. Samalla 34334: kinakorkoihin, jotta ennenaikaisten takaisinmak- asukkaille pyritään tarjoamaan aktivoivia vai- 34335: sujen määrä saadaan vähenemään. kutusmahdollisuuksia omaa asumistaan ja asuin- 34336: Vuodesta 1998 lähtien arvopaperistettavaksi ympäristöään koskevissa asioissa. Lähiöiden 34337: on valittava muita kuin ensimmäisissä transakti- asuntokannan ja fyysisen ympäristön kohenta- 34338: oissa käytettyjä lainoja. Kuntalainojen (omistus- minen on työllistävää, ja projektin uskotaan sen 34339: asuntolainoja) arvopaperistaminen edellyttää vuoksi osaltaan helpottavan rakennusalan työt- 34340: suostumusta kunkin kunnan osalta erikseen. tömyyttä. 34341: Näiden lainojen määrä on vajaat 13 mrd. mk. Projektin yhteydessä kootaan riittävä tietoai- 34342: 1990-luvun alkuvuosina myönnettiin rinnan nes eri toteutusmalleista ja toimintatavoista koke- 34343: yhtenäislainajärjestelmän kanssa asuntotuotan- musten välittämiseksi ja tehokkaiden etenemista- 34344: toasetuksen perusteella vuokratalolainoja edel- pojen löytämiseksi myöhemmin käynnistyvien 34345: leen vajaan 4 mrd. mk:n edestä. Nämä lainat lähiöhankkeiden tueksi sekä välitetään korjaus- 34346: voitaisiin asuntorahaston mukaan myös arvopa- rakentamisen uusinta tutkimustietoutta. 34347: peristaa jo kokeillun mallin mukaisesti. Kiinteis- Rahaston toiminnassa painotettiin edelleen 34348: töjen vakuusarvojen laskeminen saattaa kuiten- kertomusvuonna lainansaajien lainanhoitokyvyn 34349: kin vaikuttaa negatiivisesti näiden lainojen arvo- ja vakavaraisuuden arviointia. Lainat pyrittiin 34350: paperistamisen hintaan. ohjaamaan sellaisille lainanhakijoille ja kohteille, 34351: Pisimmällä jatkokeskusteluissa ovat asuntora- joissa rahastolle lainan takaisinsaantiin liittyvä 34352: haston mukaan olleet yhtenäislainajärjestelmän riski olisi mahdollisimman pieni. Lainarästit ja 34353: piirissä olevat vuokratalolainat Näiden lainojen järjestämättömät luotot otettiin huomioon 34354: osalta (n. 27 mrd. mk) selvitystyötä on tarkoitus myönnettäessä uusia lainoja. Lainojen alueiltai- 34355: jatkaa samoin kuin sen selvittämiseksi, voitaisiin- sessa kohdentamisessa kiinnitettiin erityistä huo- 34356: ko aravalainat arvopaperistaa saman tien, kun ne miota nykyisten sekä uusien asuntojen tyhjille 34357: myönnetään. Mikäli nämä kysymykset kyetään jäämisen riskiin. Rakennusalan pelisääntöjä val- 34358: ratkaisemaan arvopaperistamisen kannalta tion tukemassa tuotannossa kehitettiin edelleen 34359: myönteisesti, voidaan valtion tukema tuotanto ja valvontaa tehostettiin erityisesti ns. harmaiden 34360: turvata valtion lainanottoa lisäämättä arviolta ai- markkinoiden osalta. 34361: nakin seuraavien 10-15 vuoden ajaksi. A s u n t o l a i n o i t u s. Kertomusvuoden ta- 34362: Toinen merkittävä painopistealue oli lähiöi- lousarviossa osoitettiin 3 390 Mmkn valtuus 34363: den perusparannusprojekti. Projektiin valittiin käytettäväksi aravalainojen myöntämiseen. 34364: kertomusvuonna mukaan yhteensä 33 aluetta, Asuntorahaston johtokunta kiinnitti kertomus- 34365: ja vuoden 1996 alussa niitä on lisätty 49 aluee- vuoden lokakuussa ympäristöministeriön huo- 34366: 230 34367: 34368: miota tarpeeseen osoittaa lisävaltuutta lainavara- tuotot olivat yhteensä 2 174,8 Mmk. Lainojen 34369: usten tekemiseen sellaisille paikkakunnille, joi- lyhennyksiä kertyi 2 250,5 Mmk. Talousarviossa 34370: den hankkeet olivat käynnistettävissä vielä sa- vanhojen aravalainojen tulokertymäksi arvioitiin 34371: man vuoden puolella. Lisäosoitusten ehtona oli, yhteensä 4 100 Mmk. 34372: ettei vuoden 1995 käytettävissä olevaa valtuutta Tulojen määrää lisäsivät mm. lainojen ennen- 34373: ylitettäisi lopullisesti. aikaiset takaisinmaksut ja muut ylimääräiset suo- 34374: Asuntorahastosta maksettiin asuntohallituk- ritukset, kaikkiaan 927,1 Mmk. Vastaava määrä v. 34375: sen, Valtion asuntorahaston ja kuntien myöntä- 1974 oli 814,0 Mmk. Ennenaikaisista takaisin- 34376: miä asuntolainoja yhteensä 3 786 Mmk. Rahoi- maksuista 831,7 Mmk kertyi henkilökohtaisten 34377: tuksen turvin aloitettiin 5 552 uuden arava-asun- aravalainojen ylimääräisistä suorituksista ja 95,4 34378: non rakentaminen sekä peruskorjattiin 10 729 Mmk talokohtaisten lainojen ylimääräisistä takai- 34379: asuntoa. Lisäksi myönnettiin lainat 203 asunnon sinmaksuista. 34380: hankkimiseen. Ulkoisen varainhankinnan osalta vahvistettiin 34381: Aravavuokra-asuntojen kysyntä kasvoi edel- kertomusvuoden talousarviossa rahaston netto- 34382: leen kertomusvuonna. Vuokra-asuntoa jonotta- lainanottovaltuudeksi 1 600 Mmk. Valtioneuvos- 34383: vien määrä nousi 85 700 asuntokuntaan. Pisim- ton päätöksen mukaisesti lainanotto toteutettiin 34384: piä jonot olivat suurissa kaupungeissa ja maa- arvopaperistamalla. Valtion asuntorahaston joh- 34385: kuntakeskuksissa. tokunta teki 16.10.1995 lopullisen päätöksen 34386: Enemmän kuin kaksi kuukautta tyhjänä ollei- kertomusvuoden ulkopuolisen varainhankinnan 34387: den aravavuokra-asuntojen määrä väheni puo- toteuttamisesta arvopaperistamalla. 34388: lestaan samanaikaisesti n. 1 200 asunnolla vajaa- Asuntorahasto sai arvopaperistamalla 1 548,4 34389: seen 3 400 asuntoon, mikä edusti n. 1 %:a arava- Mmk käyttöönsä uusien aravalainojen myöntä- 34390: vuokra-asuntokannasta. Enemmän kuin puoli miseen. Kertomusvuoden lainanottovaltuudesta 34391: vuotta tyhjänä olleiden asuntojen osuus oli n. jätettiin käyttämättä 51,6 Mmk. Arvopaperis- 34392: 0,5%. Tyhjien asuntojen ongelma oli vaikein tamisen kustannukset olivat kertomusvuonna 34393: paikkakunnilla, joilta on hävinnyt suuria määriä yhteensä 8,46 Mmk. Näistä valtaosa oli 34394: teollisuuden työpaikkoja. kertaluonteisia ja liittyi uuden järjestelmän 34395: Aravaomistusasuntojen kysyntä jäi ennakoitua kehittämiseen ja perustamiseen. 34396: heikommaksi. Syyt tähän olivat osittain samoja 34397: kuin vapaarahoitteisen tuotannonkin kohdalla, Asuntomarkkinoilla nimenomaan uusien 34398: mutta myös kertomusvuonna käyttöönotettu sa- omistusasuntojen kysyntä on ollut erittäin vä- 34399: malle kohderyhmälle tarkoitettu omistusasunto- häistä. Yleisen taloudellisen kehityksen epävar- 34400: jen korkotukilainoitus vähensi omistusaravien muusja ihmisten huoli oman taloutensa tulevai- 34401: kysyntää. Kertomusvuodeksi asetetut aravalai- suudesta ovat johtaneet vapaarahoitteisen asun- 34402: noituksen arviot kuitenkin lähes toteutuivat, totuotannon pysähtymiseen. Kertomusvuoden 34403: vaikka myös vuokra- ja asumisoikeustalojen asuntotuotannosta valtion tukemaa oli 70-- 34404: käynnistämisessä esiintyi tiettyä varovaisuutta. 75 %. Kysyntä on keskittynyt vanhoihin omistus- 34405: Kertomusvuonna aravatuotannon kustannus- asuntoihin sekä erityisesti vuokra- ja asumisoi- 34406: nousu jäi asuntorahaston mukaan varsin maltilli- keusasuntoihin. Valtiontilintarkastajien käsityk- 34407: seksi. Osaltaan tähän vaikutti rakentamisen mää- sen mukaan asuntotuotannon ongelmien laaja- 34408: rän arvioitua heikompi kehitys, mikä kiristi yri- mittainen ratkaiseminen ei ole yksin valtion toi- 34409: tysten välistä kilpailua. Pääkaupunkiseudulla mesta mahdollista. Se edellyttää uskoa maan 34410: aravakustannukset nousivat kertomusvuonna talouden huomattavaan yleiseen tervehtymi- 34411: 3,0% ja muualla maassa 3,4 %. seen. 34412: Ra h a s t o n v a r a i n h a n k i n t a. Rahas- Valtion aravalainoilla, korkotuella ja korjaus- 34413: tolla ei ollut kertomusvuonna käytettävissään avustuksilla on asuntojen peruskorfaustoimin- 34414: aravalainojen alikorkoisuuteen tarkoitettua siir- taa saatu hyvin vauhditettua. Kertomusvuonna 34415: toa valtion talousarviosta, vaan tuki jouduttiin asuntojen korjausrakentaminen onkin ensim- 34416: rahoittamaan rahaston varoista. mäistä kertaa laajempaa kuin asuntojen uudis- 34417: Valtion myöntämien asuntolainojen kuoletuk- rakentaminen. Asuntorahaston kertomus- 34418: sina ja korkoina sekä muina korkoina rahastoon vuonna käynnistämä lähiöprojekti tulee onnis- 34419: kertyi varoja 4 425,3 Mmk. Korkoja kertyi asunto- tuessaan osoittamaan ne toimintatavat, joilla 34420: toimen lainoista 2 174,7 Mmk ja Fennicalie anne- 1960- ja 1970-luvulla rakennetut lähiöt saa- 34421: tun pääomalainan korkoja 0,1 Mmk, eli korko- daan toimiviksi, viihtyisiksi ja nykyajan vaati- 34422: 231 34423: 34424: mukset täyttäviksi asuinalueiksi. Kun otetaan vaatii tulevaisuudessa yhä enemmän erityistoi- 34425: huomioon peruskorjauksen tarpeessa olevien mia sekä asunto- että sosiaalialalta. Vanhuksille 34426: asuntojen suuri määrä ja sen työllistävyys, on tulee voida taata riittävän hyvät asumis- 34427: perusteltua, että peruskorjaustoiminnan kehittä- mahdollisuudet ensisijaisesti joko omassa kodis- 34428: minen vastedeskin pysyy hallinnonalan keskei- sa tai ns. palvelutalossa. 34429: senä painopistealana. Valtiontilintarkastajien mielestä on hyvä, että 34430: Eduskunta on vuoden 1996 keväällä ottanut asumisen kokonaistuen suuruutta, vaikutuksia 34431: kantaa asuntorahoituksen uudistamiseen. Toi- ja kohdenlumista on yhä enemmän alettu seura- 34432: vottavaa on, että mm. uusi asuntoluottojen val- ta ja tutkia. Muun muassa tulolaukkuja koske- 34433: tiontakaus elvyttäisi asuntokauppaa. Uudis- vien selvitysten ansiosta eduskunnalla on täysi 34434: tuksella ei kuitenkaan liene suoraa alentavaa syy edellyttää yhä selkeämpiä ja täsmällisempiä 34435: vaikutusta asuntoluottojen reaalikorkoihin. Val- selvityksiä asumisen tuen suhteesta kotitalouksi- 34436: tiontilintarkastajien mielestä juuri asuntoluotto- en kokonaistukeen ja asumisen tukeen mahdol- 34437: jen korkotasolla ja korkojen vaihtelumah- lisesti esitettävien muutosten vaikutuksista. 34438: dollisuuksilla on suuri merkitys tavallisen Eduskunnan työn kannalta on ensiarvoista, että 34439: palkansaajan harkitessa asunnon ostoa. Asun- tätä selvitystyötä jatketaan ja tehostetaan, eten- 34440: torahoituksen kehittämisessä jouduttaneen kin kun saatujen selvitysten mukaan asumisme- 34441: vielä tulevaisuudessa palaamaan korkokysy- nojen osuus tuloista on erityisesti perheillä, joilla 34442: myksen pariin. on pieniä lapsia, jatkuvasti kasvanut 1990-lu- 34443: Asuntorahoituksen muututtua asuntorahas- vulla. 34444: ton rahoitusvastuu on kasvanut huomattavasti. 34445: Vuoden 1996lisätalousarviossa asuntorahaston 34446: maksettavaksi siirrettiin n. 800 Mmk.·n verran Ilmanlaadun tutkimus ja seuranta 34447: asuntolainojen korkotukia ja vuoden 1997 34448: osuus on jo arviolta runsas miljardi markkaa. Ilmansuojelulain (67/82) mukaan ilman laa- 34449: Asuntorahaston rahoituksessa on siirrytty onnis- dun seurannan järjestäminen kuuluu kunnille ja 34450: tuneesti arvopaperistamiseen ja lyhyellä ajalla ilman pilaantumisen seuranta vaaraa aiheutta- 34451: asuntorahaston toiminta on turvattu. Selvää ville toiminnan harjoittajille. Ilmansuojelulailla 34452: kuitenkin on, että asuntorahasto tulevaisuudes- suojeliaan ihmisten terveyttä, luontoa ja muuta 34453: sa tarvitsee selkeän pitkän ajan toiminta- ja ympäristöä sekä ehkäistään ilmanlaadun huo- 34454: rahoitussuunnitelman. nonlumisesta aiheutuvia aineellisia vahinkoja ja 34455: Vuokra- ja asumisoikeusasuntojen kysyntä on viihtyvyyden vähentymistä. Ilmansuojelulakia 34456: jatkuvasti kasvanut ja vuokra-asuntoja on tä- muutettiin ilmansuojelulakitoimikunnan (KM 34457: hän mennessä ollut tarjolla melko runsaasti. 1994:13) ehdotusten pohjalta, ja laki (1711/95) 34458: Vaikka maassamme on perinteisesti suosittu tuli voimaan 1.4.1996. Uudessa laissa ilmansuo- 34459: omistusasumista, ovat monet seikat, kuten työttö- jelun asiantuntijalaitosjärjestelmää ei muutettu, 34460: myys ja ylivelkaantuneisuus sekä epäsään- mutta entisen ilmansuojelulain mukainen 34461: nöllisten ja lyhytaikaisten työsuhteiden yleisty- ilmoitusmenettely korvattiin lupamenettelyllä. 34462: minen, lisänneet vuokralla asumisen suosiota. Ennakoilista lupaa edellyttää myös EU:n ilman- 34463: Tämä suuntaus voimistunee ja jääneepysyväksi. suojelun lainsäädäntö. 34464: Valtiontilintarkastajien mielestä on erityisen tär- Valtakunnallinen ilmanlaadun seuranta on 34465: keätä, että valtio tulevaisuudessakin kantaa keskitetty Ilmatieteen laitokselle, ja se vastaa 34466: huolta vuokra-asuntokannan riittävyydestä ja ilmanlaadun perushavaintotoiminnasta. Mittaus- 34467: vuokra-asuntomarkkinoiden toimivuudesta. ta suoritetaan Ilmatieteen laitoksen mittausase- 34468: Erityisesti on huolehdittava siitä, että lähivuosi- milla, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea. Kun- 34469: na myyntirajoituksista vapautuva, varsin huo- nat sekä teollisuus- ja energiantuotantolaitokset 34470: mattava osa aravavuokra-asuntokannasta säi- ovat yhteistyössä laatineet tarkkailuohjelmat, 34471: lyisi edelleen vuokra-asuntoina. käytännön ilmanlaadun mittaustoiminnan ja 34472: Vanhusten määrä kasvaa maassamme no- muut tarpeelliset seurantatutkimukset. Tarkkai- 34473: peasti. Yli 65-vuotiaiden osuuden arvioidaan lua suoritetaan teollisuuslaitosten ympäristössä 34474: olevan v. 2020 Euroopan korkeimpia. Valtion- ja taajama-alueilla. Mittaustarve kohdistuu erityi- 34475: tilintarkastajien mielestä tähän väestörakenteen sesti ilmanlaadun raja- ja kynnysarvojen ylittymi- 34476: muutokseen on osattava varautua ajoissa, sillä sen seurantaan, ja nämä kynnys- ja raja-arvot 34477: tämän väestöryhmän elinolojen kehittäminen annetaan terveydellisin perustein. 34478: 232 34479: 34480: Toteutettujen rajoitustoimien seurauksena on ilmanlaadun ja ilmaston muutoksiin ja sitä kautta 34481: ilmanlaatu parantunut viimeisten kahden vuosi- ilmansuojeluun. Suomen ympäristökeskus ja alu- 34482: kymmenen aikana sekä tausta-alueilla että taaja- eelliset ympäristökeskukset tuottavat asiantunti- 34483: missa. Teollisuuden, energiantuotannon ja lii- japalveluita ja tekevät ilmanlaadun vaikutuksiin 34484: kenteen päästöt, erityisesti hiukkas-, rikki- ja liittyvää tutkimusta. Lisäksi ne tekevät tausta- 34485: typpipäästöt, ovat vähentyneet. Ilmansuojelun alueiden sadeveden laadun seurantaa n. 40 34486: edistymiseen on vaikuttanut se, että teollisuus asemalla. Vastuu ilmansuojelusäännösten täy- 34487: Suomessa suostui yhteistyöhön, joskin liikenteen täntöönpanosta kuluu aluellisille ympäristökes- 34488: osalta kehitys on kuitenkin ollut hitaampaa. kuksille. 34489: Ilmansuojeluun liittyvää tutkimusta harjoitta- Suomen ympäristökeskus on lain (55/95) 34490: vat Suomessa useat valtion tutkimuslaitokset mukaan monitieteinen ympäristöalan tutkimus- 34491: sekä yliopistot ja korkeakoulut. Ilman- ja kehittämiskeskus. Ympäristöhallinnon uudis- 34492: suojeluasetuksen (306/96) mukaan mainitut tanlisen yhteydessä Suomen ympäristökeskuk- 34493: asiantuntijalaitokset ovat Maatalouden tutkimus- sen toimialaa laajennettiin vastaamaan hallinnon 34494: keskus, Metsäntutkimuslaitos, Ilmatieteen laitos, tarpeita siten, että sen toimiala kattaa ilmansuoje- 34495: Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja Kansanter- lun, maaperänsuojelun sekä päästöjen samanai- 34496: veyslaitos. Suomen ympäristökeskus on asetuk- kaiseen hallintaan liittyvän tutkimus- ja kehittä- 34497: sen tarkoittama asiantuntijaviranomainen. Valta- mistoiminnan. Suomen ympäristökeskus välittää 34498: kunnallinen ilmanlaadun seuranta kuuluu Ilma- ja muokkaa ilmansuojelutietoa päätöksentekoa 34499: tieteen laitokselle. Valtion teknillinen tutkimus- varten. 34500: keskus on erikoistunut päästöjen muodostumi- Suomen ympäristökeskuksessa ja alueellisissa 34501: seen liittyvään tutkimukseen ja muut tutkimuslai- ympäristökeskuksissa ei ole erillistä ilman laa- 34502: tokset lähinnä ilman epäpuhtauspäästöjen luon- dun tutkimusta ja seurantaa eikä myöskään 34503: to- ja terveysvaikutuksiin. päätoimista henkilöstöä tätä varten. Suomen 34504: Ilmansuojeluasioiden ylin johto ja valvonta ympäristökeskuksen vastuulla on ilmansuojelun 34505: kuuluvat ympäristöministeriölle. Ympäristötutki- tietorekisterin tietojen kerääminen ja niiden yllä- 34506: mus ja -seuranta on 1.3.1995 toteutetussa ympä- pitäminen sekä tietojärjestelmien kehittäminen. 34507: ristöhallinnon uudistuksessa osoitettu Suomen Tietorekisteriin kerätään ilmansuojelun suunnit- 34508: ympäristökeskuksen ja 13 alueellisen ympäristö- telu-, valvonta- ja tutkimustehtävien kannalta 34509: keskuksen tehtäväksi. tarpeellisia tietoja. Rekisteri koostuu päästä- ja 34510: Suomi on mukana ilmansuojelun ongelmia ilmanlaatuosasta ja sisältää tietoa ilmanlaatua 34511: koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä. Lähi- koskevista selvityksistä, tutkimuksista ja tarkkai- 34512: ajan ilmansuojelun suurimmat haasteet Euroo- lun järjestämisestä sekä mittaustietoja. Rekisterin 34513: passa liittyvät ihmisen terveydelle haitallisten kehittäminen ja päivitys ei ole Suomen 34514: hiukkasten aiheuttamien ongelmien vähentämi- ympäristökeskuksen mukaan toteutunut kaikilta 34515: seen, alailmakehän otsoniongelmien ratkaisemi- osin tyydyttävästi resurssien ja asiantuntemuksen 34516: seen sekä raskasmetallien, pysyvien orgaanisten puutteen vuoksi. Suomen ympäristökeskuksen 34517: yhdisteiden sekä kasvihuonekaasujen päästöjen mukaan tehtävien priorisointi- ja kohdentamis- 34518: vähentämiseen. työ on vielä kesken, mutta rekisterin kehitys- ja 34519: Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on tuo- ylläpitotehtäviin tarvittavat resurssit kohdenne- 34520: nut uusia velvotteita. Jäsenyys edellyttää mm. taan vuoden 1996 aikana. 34521: ilmansuojelutietojen raportointia komissiolle Parhaillaan alueellisissa ympäristökeskuksissa 34522: vuosittain, raportointia raja-arvojen ylityksistä kehitellään VAHTI -tietojärjestelmää, johon tul- 34523: sekä raportointia otsonipitoisuuksista ja otsonin laan keräämään mm. ilmansuojelun valvonta- ja 34524: kynnysarvojen ylityksistä vuosittain. Suomen päästötietoja. Alueelliset ympäristökeskukset 34525: ympäristökeskuksen mukaan ilmansuojelun tut- saavat ilmanlaatutiedot kuukausi- sekä vuosira- 34526: kimus on Suomessa korkeatasoista, mitä osoittaa portteina. Kuitenkaan Ilmatieteen laitoksen taus- 34527: mm. Suomen tutkimusyksiköiden menestymi- tamittausasemien mittaustuloksia ei toimiteta 34528: nen EU:n ilmasto- ja ympäristötutkimus ohjel- ympäristökeskuksiin. Ilmatieteen laitoksen mu- 34529: massa. kaan automaattisten mittauslaitteiden ja muiden 34530: reaaliaikaisten tietojen välittäminen suoraan alu- 34531: Ympäristöhallinnon tehtävät ilmanlaa- eellisiin ympäristökeskuksiin on nykyisen tieto- 34532: dun seurannassa ja tukimuksessa. Keskeiset tekniikan keinoin toteutettavissa, kunhan järjes- 34533: ympäristön tilan muutokset liittyvät usein telmän perustamis-, ylläpito- ja kehittämiskus- 34534: 233 34535: 34536: tannusten rahoittamisesta sovitaan ja Ilmatieteen ministeriön ja Ilmatieteen laitoksen väliseen tu- 34537: laitos asiantuntijalaitoksena saa ilmansuojelulain loskeskusteluun ilmanlaadun tutkimukselle ase- 34538: mukaisesti korvauksen erityispalvelusta. Länsi- tettavia tulostavoitteita määriteltäessä. 34539: Suomen ympäristökeskuksen mukaan ympä- Ilmatieteen laitoksen mielestä ohjausmallia 34540: ristökeskuksille ja kunnille tulisi järjestää mah- olisi keskitettävä toiminnallisen yhteistyön poh- 34541: dollisuus hyödyntää reaaliajassa sekä taajama- jalta siten, että laitoksen perustoimintojen rahoi- 34542: alueiden että taustamittausasemien mittaustulok- tus (nettorahoitus) tulisi jakamattomana 34543: sia. Esimerkiksi otsonipitoisuuksien mittauksia liikenneministeriön pääluokasta. Ympäristö- 34544: Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella suo- ministeriöitä ja sen alaiselta Suomen ympäristö- 34545: ritetaan vain taustamittausasemilla. keskukselta tulisi lisärahoitusta yhteistutki- 34546: Ympäristöministeriön mukaan Suomen ympä- mushankkeisiin. Edelleen Ilmatieteen laitoksen 34547: ristökeskuksessa ilmanlaadun asiantuntemuksen mukaan toiminnan ohjausta varten muodostet- 34548: tarve on suuri ja resurssit tarpeeseen nähden taisiin tarpelliset johtoryhmän kaltaiset elimet. 34549: riittämättömät. Asiantuntemus on sidottu lähinnä Laitosta ohjaisi laitoksen johtokunta, jossa 34550: lainsäädännön velvoittamiin hallinnollisiin tehtä- ympäristöministeriöllä on ollutkin koko ajan 34551: viin ympäristöministeriössä ja alueellisissa ympä- edustus. 34552: ristökeskuksissa. Sääpalvelu ja maksullinen palvelutoiminta 34553: Ympäristöhallinnossa on nähty ongelmaksi ovat ympäristöministeriön mukaan olleet etusi- 34554: se, että ilmanlaadun tutkimus ja seuranta ovat jalla, kun liikenneministeriö on kehittänyt Ilma- 34555: erillään muusta ympäristöhallinnosta ja tutki- tieteen laitosta. Ympäristösuojelun tietotarpeet 34556: mustoiminnasta. Ilmaperäinen kuormitus on lä- ovat sen sijaan olleet vähemmän tärkeitä Ilmatie- 34557: hes kaikkien ympäristömuutosten syiden ja seu- teen laitoksessa varsinkin, jos tarkastellaan lai- 34558: rausten tutkimuksen lähtökohta. Ministeriön toksen omaa rahoitusosuutta tällä alalla. 34559: mukaan se tarvitsee yhä enemmän ilmanlaatua Lapin ympäristökeskuksen lausunnon mu- 34560: koskevaa tietoa päätöksenteon, kansalaisille tie- kaan puoltaisi paikkaansa ilman laadun seuran- 34561: dottamisen ja kansainvälisen yhteistyön pohjak- nan siirtäminen liikenneministeriöitä ympä- 34562: si. Lisäksi koko ympäristöhallinnon ja -tutkimuk- ristöministeriölle. Kuitenkaan ilmanlaatu- 34563: sen uskottavuutta vähentää ilmansuojelun tutki- toimintaa ei pidä Lapin ympäristökeskuksen 34564: muksen kuuluminen ympäristöhallinnon ulko- mukaan tarkastella erillisenä sektorina vaan osa- 34565: puolelle, koska se on niin olennainen osa koko na Ilmatieteen laitoksen kokonaisvaltaista toi- 34566: ympäristönsuojelun tutkimusta. Ympäristöminis- mintaa. Meteorologinen tutkimus ja ilmanlaatu- 34567: teriön mukaan hallinnonalojen rajat ylittävästä tutkimus nivoutuvat toisiinsa, eikä ilmanlaa- 34568: tulosohjausmenettelystä on säädettävä selkeästi tututkimusta voida Lapin ympäristökeskuksen 34569: ao. hallintosäädöksillä. mukaan tehdä ilman meteorologisia havaintoja. 34570: Ympäristöministeriöllä ei ole mahdollisuuksia Erityisesti Lapissa joudutaan käyttämään paljon 34571: ohjata Ilmatieteen laitoksen toimintaa, sillä laitos mallintamistekniikkaa, joka edellyttää laajoja 34572: on liikenneministeriön alainen. Toisaalta ympä- sääaineistoja sekä erittäin luotettavia meteorolo- 34573: ristöministeriön mukaan sillä on hyvä yhteistyö gisia tietoja ilmakehästä ja sen käyttäytymisestä. 34574: maa- ja metsätalousministeriön kanssa sen ohja- Täten Lapin ympäristökeskus pitää ilman- 34575: tessa Suomen ympäristökeskuksen toimintaa. laatututkimuksen toimivaa yhteyttä meterologi- 34576: Lisäksi ympäristöministeriö tulosohjaa mm. maa- seen tutkimukseen ensisijaisen tärkeänä. Ilmatie- 34577: ja metsätalousministeriön alaista metsähallitusta teen laitos on sen mukaan pystynyt nykyiselläkin 34578: luonnonsuojelutehtävien hoidon osalta. työnjaolla tyydyttävästi palvelemaan ilmansuoje- 34579: Liikenneministeriön lausunnon mukaan se on luviranomaisia. 34580: hallinnonalansa kehittämisessä pyrkinyt johdon- Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon 34581: mukaisesti ohjauksen ja johtamisen selkeyttä- mukaan ilmanlaadun tutkimusta ja seurantaa oli- 34582: miseen. Ilmatieteen laitoksen osalta tämä on si kehitettävä saumattomasti muun ympäristön 34583: merkinnyt operatiivisen johtamisen selkeää kes- tilan seurannan yhteydessä. Tutkimusta tulisi 34584: kittämistä laitoksen omalle vastuulle. Liikenne- myös suunnata siten, että se palvelisi paremmin 34585: ministeriön mukaan ohjausrakenteita ei tule alue- ja paikallistasoa. Ympäristön tilan seuran- 34586: monimutkaistaa tarpeettomasti. Ympäristöhallin- taa varten olisi kehitettävä tutkimus- ja havain- 34587: nolla on edustus laitoksen johtokunnassa. Lii- nointiohjelma, joka perustuu tietoihin ja havain- 34588: kenneministeriö pitää kuitenkin mahdollisena, toihin ympäristön tilaa uhkaavista tekijöistä. Il- 34589: että ympäristöministeriö voisi osallistua liikenne- manlaadun tutkimukselle olisi tässä annettava 34590: 234 34591: 34592: riittävä painoarvo ja tällaisen ohjelman olisi Uu- Ilmanlaatuosaston tehtävänä on suorittaa il- 34593: denmaan ympäristökeskuksen mukaan katetta- manlaatutkimuksia ja -selvityksiä sekä muuta 34594: va myös alueelliset tutkimustarpeet ilmakehän kemian ja fysiikan tutkimusta ympä- 34595: Ilmanlaadun tutkimuksen organisointi ympä- ristösuojelun kannalta. Laitos on vastuussa mm. 34596: ristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi pe- ilmanlaadun tausta-asemista sekä epäpuhtauksi- 34597: rustetun Suomen ympäristökeskuksen ja alueta- en leviämisen, kaukokulkeutumisen, otsonika- 34598: solla alueellisten ympäristökeskusten yhteyteen don sekä ultraviolettisäteilyn seurannasta ja 34599: olisi Uudenmaan ympäristökeskuksen lausun- tukimuksesta. 34600: non mukaan johdonmukaista ympäristön tilan ja Ilmanlaatutoiminta koostuu laadun ja koostu- 34601: tutkimuksen seurannan kokonaisuuden kannal- muksen seurannasta, erityyppisten selvitysten 34602: ta. Tämä olisi luontevaa jatkoa toteutetulle teosta sekä tähän liittyvästä perustutkimuksesta 34603: ympäristöhallinnon uudistukselle. Se olisi myös ja menetelmäkehityksestä. Tutkimuksen tulos- 34604: samansuuntainen ympäristöön vaikuttavien ko- alueella ilmanlaatutoimintaan osallistuvan hen- 34605: konaisuuksien hallintaa parantava toimenpide kilöstön kokonaismäärä oli Ilmatieteen laitoksen 34606: kuin jo osittain toteutettu ja parhaillaan jatkoval- mukaan kertomusvuonna n. 80 henkilötyö- 34607: mistelussa oleva ympäristölupajärjestelmien yh- vuotta. 34608: tenäistäminen. Ilmatieteen laitos on sitoutunut toimittamaan 34609: Valtion maksuperustelaissa 050/92) ja -ase- ilmanlaatutietoja kansainvälisille järjestöille ku- 34610: tuksessa (211/92) määritellään valtion viran- ten YK:n alaiselle Euroopan talouskomissiolle 34611: omaisten suoritteiden maksullisuudesta ja suorit- sekä Maailman ilmatieteen järjestölle. Kasvi- 34612: teista perittävien maksujen suuruuden yleiset huoneilmiötutkimus on korostanut Ilmatieteen 34613: perusteet. Maksullinen palvelutoiminta on minis- laitoksen mukaan yhteyttä ilmanlaatutukimuk- 34614: teriön mukaan lisännyt ympäristöministeriön sen ja muun ilmakehäntutkimuksen välillä. 11- 34615: asiantuntijapalveluista Ilmatieteen laitokselle manlaatutoiminta osana Ilmatieteen laitoksen 34616: maksamia kuluja. Samanaikaisesti ministeriön toimintaa on Ilmatieteen laitoksen mukaan edes- 34617: sitomattomat määrärahat, joita käytetään asian- auttanut tehokkaan ilmanlaadun palvelutoimin- 34618: tuntijapalvelujen ostamiseen, ovat vähentyneet. nan kehittymistä ja vaikuttanut myös tutki- 34619: Ympäristöministeriön mukaan tiedot ilmanlaa- mustoimintaan. Ilmatieteen laitoksen selvityksen 34620: dusta tulisi saada ympäristöhallinnon käyttöön mukaan EU:n ympäristötutkimusohjelmaan 34621: maksutta tai ainakin hyvin kohtuullisin ehdoin. suunnatuista Ilmatieteen laitoksen 27 hanke-esi- 34622: Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että tyksestä hyväksyttiin rahoitettavaksi 14 hanketta. 34623: ilmanlaatutiedot tulee saada valtionhallinnon ja Kertomusvuonna Ilmatieteen laitoksen ilman- 34624: kuntien käyttöön ilman maksua, huolimatta siitä, laatutoiminnan kokonaismenot olivat 20 Mmk, 34625: millaisiin ratkaisuihin päädytään Ilmatieteen lai- josta suoran ulkopuolisen rahoituksen osuus oli 34626: toksen ilmanlaatuosaston ja Suomen ympäristö- n. 3 Mmk ja maksullisen palvelun tulorahoituk- 34627: keskuksen yhdistämisasiassa. sen osuus n. 1,6 Mmk. Ilmatieteen laitoksen 34628: mukaan toiminnasta n. 30% oli välittömästi il- 34629: Ilmatieteen laitoksen tehtävät ilmanlaa- manlaadun havainnointiin liittyvää, n. 45 % 34630: dun seurannassa ja tutkimuksessa. Ilmatie- tutkimustoimintaa, n. 15 % maksullista palvelu- 34631: teen laitoksen tehtävät on määritelty laissa (585/ toimintaa sekä n. 10% maksutonta asiantun- 34632: 67) ja asetuksessa (212/95). Lain mukaan Ilmatie- tijapalvelua. 34633: teen laitoksen tehtävänä on hankkia luotettavaa Ilmatieteen laitoksen mukaan meteorologinen 34634: tietoa Suomen ilmastosta ja hoitaa sääpalvelua tutkimus ja ilmanlaatututkimus nivoutuvat toi- 34635: sekä suorittaa ilmatieteellisiä tutkimuksia. Ase- siinsa, eikä ilmanlaatutukimusta voida tehdä il- 34636: tuksen mukaan laitoksen tehtävänä on toimialal- man meteorologisia havaintoja. Lisäksi viime 34637: laan vastata ilmatieteen, geomagnetismin ja ava- vuosina yhteys ilmanlaatutukimuksen ja muun 34638: ruusfysiikan alaa sekä ilmanlaatua koskevasta ilmakehätutkimuksen välillä on entisestään ko- 34639: havainto-, tutkimus- ja palvelutoiminnasta. Lai- rostunut globaalisen kasvihuoneilmiötutkimuk- 34640: toksen organisaatio on asetukseen (212/95) pe- sen merkityksen kasvun myötä. 34641: rustuen uusittu vuoden 1996 alusta voimaan Valtion tiede- ja teknologianeuvoston asetta- 34642: tulleella työjärjestyksellä. Ilmatieteen laitoksessa ma sektoritutkimusselvitysryhmä päätyi kerto- 34643: on kolme päätoimintasektoria, jotka ovat palvelu, musvuoden alkupuolella valmistuneessa selvi- 34644: tutkimus ja niitä edistävät tukitoimet. Päätoimin- tyksessään korostamaan eri hallinnonalojen tut- 34645: tasektorien toiminnasta vastaavat tulosalueet kimuslaitosten yhteistyötä ja tutkimuksen verkot- 34646: 235 34647: 34648: tumista. Liikenneministeriö asetti kertomusvuo- Ilmatieteen laitoksen mukaan alueellisissa 34649: den syyskuussa työryhmän, jonka tehtävänä oli ympäristökeskuksissa ja erityisesti kunnissa on 34650: laatia ehdotus Ilmatieteen laitoksen ja Meren- havaittavissa tietty resurssien vähyys, kun ote- 34651: tutkimuslaitoksen evaluoinnin järjestämisestä. taan huomioon ilmansuojelulain ja -asetuksen 34652: Tehtävä perustuu valtion tiede- ja tekno- näille tahoille asettamat melko laajat viranomais- 34653: logianeuvoston v. 1994 luovuttamaan loppura- velvoitteet. Mittalaiteinvestoinnit ovat varsin suu- 34654: porttiin, jonka suositusten mukaisesti osana sek- ria. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan 34655: toritutkimuksen kehittämistyötä toimeenpan- kunnat tällä hetkellä pyrkivät kustannussyistä 34656: naan kaikkien hallinnonalalla toimivien tutki- järjestämään ilmanlaadun tarkkailua pienemmil- 34657: muslaitosten arviointi. lä kustannuksilla. Myös ilmanlaadun mittausta 34658: Vuoden 1996 alussa ilmestyi Liikenneminis- suoritetaan erilaisilla menetelmillä. Mittausmene- 34659: teriön mietintöjä ja muistiaita sarjassa B:4/96 telmien standardointi, samoin kuin mittausjärjes- 34660: Ehdotus Ilmatieteen laitoksen arvioinnin järjestä- telyjä koskevien ohjeiden uusiminen on tarpeen 34661: misestä. Ehdotuksen mukaan Ilmatieteen laitok- vertailukelpoisen mittausaineiston saamiseksi. 34662: sen arviointi voi kohdistua tutkimuksen tavoittei- Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon 34663: siin, tasoon ja painopisteisiin sekä organisaation mukaan Uudenmaan kuntien merkitys paikalli- 34664: tehokkuuteen. Keskeistä on lisäksi tutki- sen ilmanlaadun seurannassa on pääkaupunki- 34665: musyhteistyö sekä kotimaassa että kansainväli- seutua lukuun ottamatta suhtellisen vähäinen. 34666: sesti ja tutkimustoiminnan vaikuttavuuden ar- Vaikka ilmansuojelulaki edellyttää kunnilta il- 34667: vionti. Arvioijina tulevat toimimaan kansainväli- manlaadun seurantaa, kunnat ovat panostaneet 34668: set asiantuntijat. seurantaan suhteellisen vähän ja viime aikoina 34669: Ympäristöministeriön mukaan näiden erillis- yhä vähemmän. Pääkaupunkiseudulla ilmanlaa- 34670: selvitysten tulosten tulisi olla käytettävissä ennen dun seuranta on kansainvälisestikin katsoen kor- 34671: kuin asiasta tarkemmin päätetään. Myös liiken- keatasoista. 34672: neministeriö korostaa lausunnossaan, että sen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan 34673: tarkoituksena on perehtyä huolellisesti evaluoin- tulisi selvittää, onko Ilmatieteen laitoksen ilman- 34674: nin tuloksiin ennen kuin ministeriö ratkaisee laatuosastolla mahdollisuuksia vastata nykyistä 34675: ohjausmenettelyn muutostarpeesta. Ilmatieteen laajemmin ilmanlaadun seurannasta, kuten 34676: laitos puolestaan tähdentää sitä, että kansain- otsonipitoisuuksien seurannasta. Samoin tulisi 34677: välinen arviointi antaa perusteet myös ilmanlaa- selvittää, miten turvataan riittävä ilmanlaadun 34678: dun tutkimusta koskevalle päätöksenteolle. Val- mittaaminen liikenteen päästöistä aiheutuvien 34679: tiontalouden tarkastusvirasto haluaa painottaa saastepitoisuuksien seuraamiseksi. 34680: nyt suoritettavan arvioinnin tärkeyttä Ilmatieteen 34681: laitoksen koko toiminnan samoin kuin ilmanlaa- Suomen ympäristökeskuksen ja Dmatie- 34682: dun seurannan ja tutkimuksen kannalta yleisem- teen laitoksen välinen yhteistyö. Suomen 34683: minkin. ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos allekir- 34684: Ilmatieteen laitoksen mukaan ilmanlaatututki- joittivat kertomusvuoden lokakuussa yhteistyö- 34685: mus osana Ilmatieteen laitoksen toimintaa on sopimuksen, jonka tavoitteena on varmistaa 34686: osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi, koska molempien laitosten tietotarpeet niin, ettei pääl- 34687: - ilman epäpuhtauksien leviäruislaskelmille lekkäisiä toimintoja synny. Suomen ympäristö- 34688: tarvitaan laajoja sääaineistoja ja samaa meteoro- keskuksen ilmansuojelun tutkimuksen ja seuran- 34689: logista tietoa ilmakehästä kuin muussa ilmatie- nan kehittämisen lähtökohdaksi on otettu mah- 34690: teellisessä tutkimuksessa dollisimman toimiva ja tuloksekas yhteistyö Il- 34691: - leviäruislaskelmissa käytetään samoja il- matieteen laitoksen kanssa. Ilmatieteen laitoksen 34692: makehämalleja kuin säätä ennustettaessa mukaan sillä on perinteisesti ollut luonteva yh- 34693: - lisäksi ilmanlaadun tutkimus edellyttää teistyö ympäristöministeriön ja muiden ympäris- 34694: yhteyksiä kansainväliseen säähavaintojen tieto- töviranomaisten kanssa. 34695: verkostoon, joka toimii Maailman ilmatieteen Sopimuksessa todetaan, että osapuolet jatka- 34696: järjestön (WMO) ja sen jäsenmaiden ilmatieteel- vat ja vahvistavat yhteistyötään hydrometeo- 34697: listen laitosten ylläpitämänä, näiden sääaineisto- rologisessa ja ilmansuojelua palvelevassa seuran- 34698: jen käyttö on ilman erillisjärjestelyjä turvattu nassa ja tutkimuksessa sekä kaukokartoitus- ja 34699: - ilmanlaadun tutkimus edellyttää samanai- sääennustetietojen hyväksikäytössä. Yhteistyö 34700: kaisesti ilmakemian, säteilyfysiikan ja ilmavirta- toteutetaan siten, että eri osapuolten asiantun- 34701: usten dynamiikan asiantuntemusta. tija-, laite- ja muita resursseja käytetään mah- 34702: 236 34703: 34704: dollisimman tarkoituksenmukaisesti ja osapuolet (DMU) hoitaa pääosaa ilmanlaadun tutkimukses- 34705: toimivat tarvittaessa yhteistyössä määrärahojen ta ja seurannasta. Islannissa ilmanlaadun tutki- 34706: saamiseksi hankkeisiin. Hankekohtaista yhteis- mus ja seuranta on keskitetty Islannin ilmatieteen 34707: työtä kehittämään on sopimuksen mukaisesti laitokseen. 34708: pemstettu myös asiantuntijaryhmä. Yhteistyön 34709: kehittämisestä vastaa operatiivista johtoa edusta- 34710: va yhteistyöryhmä, joka vuosittain arvioi kysy- Valtiontalouden tarkastusviraston kerto- 34711: mykset, jotka edellyttävät erityistä yhteis- mus: Ilmatieteen laitoksen toiminta palvelu- 34712: työpanosta. jen tuottajana ja tutkimuslaitoksena. Tarkas- 34713: Käytännön yhteistyötä tekevät tutkijat eri osa- tuksen tarkoituksena oli selvittää Ilmatieteen lai- 34714: alueita käsittävissä jaostoissa. Suomen ympäris- toksen organisaation rakennetta ja toiminnan 34715: tökeskus vastaa päästätietojen keräämisestä, tuloksellisuutta. Tarkastuksen kuluessa tarkaste- 34716: hydrologisesta seurannasta sekä operatiivisten lukulmaa laajennettiin mm. ilmansuojelun tutki- 34717: kulkeutumismallien kehitystyöstä. Ilmatieteen muksen osalta hallinnonalarajat ylittävien toi- 34718: laitoksen vastuulla on lähinnä sää- ja ilmanlaatu- mintaverkostojen selvittämiseen. 34719: tietojen kerääminen, ilmanlaadun tutkimus sekä Kertomuksen mukaan Ilmatieteen laitoksen 34720: fysikaalispohjaisten kulkeutumismallien kehitys. perinteisenä tehtävänä on ollut sääpalvelu. Vii- 34721: Ympäristöministeriö on rahoittanut ilmansuo- me vuosikymmenellä laitoksen toimenkuva laa- 34722: jelun tutkimusta Ilmatieteen laitoksessa. Vuoteen jentui, ja laitos on lähtenyt kehittämään toimin- 34723: 1994 asti ympäristöministeriö on myöntänyt Il- taansa monitoimialaisena asiantuntija- ja 34724: matieteen laitokselle erillistä hankekohtaista palveluorganisaationa. Tarkastusviraston kan- 34725: tutkimusrahoitusta n. 2 Mmk vuodessa. Kerto- nanoton mukaan ilmansuojelua, sen organisoin- 34726: musvuodelle myönnettiin tutkimusrahoitusta n. tia sekä ilmanlaadun seurannan ja tutkimuksen 34727: 1,3 Mmk, ja vuoden 1996 arvio on alle 1 Mmk. merkitystä on selvitelty useissa eri komiteoissa ja 34728: Liikenneministeriö ei ole myöntänyt Ilmatieteen toimikunnissa. Useat niistä ovat päätyneet 34729: laitoksen ilmanlaatututkimukselle erillistä, lai- ehdottamaan ilmanlaadun asiantuntemuksen 34730: toksen pemsrahoituksen ulkopuolista han- siirtämistä ympäristöhallintoon. Siirtoesitykset 34731: kekohtaista rahoitusta. Kuitenkin liikenneminis- ovat kuitenkin käytännössä jääneet toteuttamatta 34732: teriöön on pemstettu tutkimusyksikkö, jonka liikenneministeriön ja Ilmatieteen laitoksen vas- 34733: tehtävänä on koordinoida ja edistää liikenne- tustuksen vuoksi laitoksen muihin toiminnallisiin 34734: ministeriön hallinnonalan tutkimusta. yhteyksiin pemstuvilla argumenteilla. 34735: Tarkastusvirasto katsoo kannanotossaan, että 34736: Ilmanlaadun tutkimus ja seuranta muissa ilmansuojelututkimus on niin olennainen osa 34737: Pohjoismaissa. Ruotsissa ja Norjassa päätutki- muuta ympäristötutkimusta, että sen kuulumi- 34738: mustahot ovat riippumattomia säätiöpohjaisia nen liikenneministeriön hallinnonalalle ei ole 34739: laitoksia. Ruotsissa tehtävästä vastaa Institutet för ympäristönsuojelun tuloksellisuutta kokonaisuu- 34740: vatten och luftvårdsforskning. Ruotsissa tena tarkastellen pemsteltua. Ilmansuojelun yh- 34741: ympäristötutkimuksen koordinoiminen kuuluu teiskunnallisen vaikuttavuuden sekä ympäris- 34742: Ruotsin ympäristöministeriölle sekä sen alaiselle töhallinnon toiminnan uskottavuuden kannalta 34743: Iuonnonsuojeluvirastolie (Statens naturvårds- voidaan pitää välttämättömänä, että ilmanlaatu- 34744: verk). Ruotsin meteorologian ja hydrologian lai- tutkimus on integroitu osa muuta ympäristötutki- 34745: tos (SMHI) tekee tilaus- ja sopimuspohjaisesti musta. 34746: laskelmia epäpuhtauksien leviämisestä ilmake- Ympäristösuojelun tuloksellisuuden ja erityi- 34747: hässä. sesti vaikuttavuuden parantamiseksi tarkastusvi- 34748: Myös Norjassa ilmansuojeluun liittyvän tutki- rasto katsoo, että olisi tehtävä seikkaperäinen 34749: muksen koordinoimisesta vastaa ympäristömi- arviointi Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatu osastos- 34750: nisteriö.Johtava ilmanlaatututkimuslaitos on sää- ta. Erityisesti tulisi selvittää, mitkä ilmanlaadun 34751: tiöpohjainen Norsk insitutt for luftforskning seurantaan ja tutkimukseen kuuluvista tehtävistä 34752: (NILU). Norjan ilmatieteen laitos on YK:nalaisen ovat välttämättömiä Suomen ympäristökeskuk- 34753: Euroopan talouskomission maasta toiseen kul- sen riittävän ilmansuojeluasiantuntemuksen tur- 34754: keutuvien ilmansaasteiden tutkimusprojektin vaamiseksi sekä ilmansuojelutehtävien tehok- 34755: toinen laskentakeskus Moskovan ohella. kaaksi ja taloudelliseksi toteuttamiseksi ja mitkä 34756: Tanskassa suoraan ympäristöministeriön alai- tehtävät olisi tarkoituksenmukaista edelleen jät- 34757: sena toimiva Danmarks Miljoundersogelser tää Ilmatieteen laitokselle. 34758: 237 34759: 34760: Ilmanlaadun tutkimuksen ja seurannan tär- tarkoituksenmukaisesti. Valtiontilintarkastajat 34761: keyden lisäännyttyä on niiden tehostamisella ja painottavat, että ilmanlaadun tutkimuksen ja 34762: organisoinnin tarkoituksenmukaisuudella eri- seurannan kehittämiseen liittyvää tiedonkulkua 34763: tyisen suuri merkitys. Ilmanlaadun seurannalla tulee parantaa valtion maksuperustelakia nou- 34764: ja tutkimuksella on kiistatta yhtymäkohtansa dattaen. Lisäksi tulisi selvittää Ilmatieteen laitok- 34765: sekä ympäristöministeriön että liikenneminis- sen mahdollisuudet vastata nykyistä laajemmin 34766: teriön hallinnonalalle. ilmanlaadun seurannasta kuten esim. 34767: Valtiontilintarkastajat katsovat, että jollei Il- otsonipitoisuuden seurannasta. Valtiontilin- 34768: matieteen laitosta koskeva kansainvälinen ar- tarkastajat katsovat edelleen, että liikenteen 34769: viointi tuo merkittävästi esille uusia näkökohtia, päästöistä aiheutuvien saasteiden mittaamista 34770: ilmanlaadun seuranta ja tutkimus tulee keskit- on lisättävä, koska saasteet ovat selkeä terveysris- 34771: tää Ilmatieteen laitoksen suoritettavaksi. Liiken- ki. 34772: neministeriön hallinnonalalla toimivan Ilmatie- Ympäristöministeriö tarvitsee yhä enemmän 34773: teen laitoksen ja ympäristöministeriön yhteistyö- ilmanlaatua koskevaa tietoa päätöksenteon poh- 34774: tä on selvästi tehostettava päällekkäisen työn jaksi, kansalaisille tiedottamiseen ja kansainvä- 34775: välttämiseksi. Yhteistyöllä on varmistettava, että liseen yhteistyöhön. Valtiontilintarkastajat viit- 34776: ympäristöministeriö ja sen alainen ympäristö- taavat maa- ja metsätalousministeriön ja Suo- 34777: hallinto saavat vaivatta käyttöönsä mahdolli- men ympäristökeskuksen väliseen toimivaan tu- 34778: simman laajan asiantuntemuksen ilmansuo- losohjausmenettelyyn. Samaa menettelyä nou- 34779: jeluasioissa. dattaen voisi ympäristöministeriö ohjata Ilmatie- 34780: Valtiontilintarkastajat korostavat ilmanlaa- teen laitoksen ilmanlaatuosastoa niiltä osin, 34781: tutietojen nopean välittämisen tatpeellisuutta kuin se ympäristöministeriön toiminnan kan- 34782: sekä yhtenäisten ja vertailtavien mittausjärjestel- nalta on tarkoituksenmukaista. Näin myös ym- 34783: mien luomista ja kehittämistä. On luotava päristöhallinnon tavoitteetja ehdotukset näkyisi- 34784: järjestelmä, jossa tiedot mittaustuloksista välitty- vät nykyistä paremmin ilmanlaadun seuran- 34785: vät kuntien, Ilmatieteen laitoksen sekä alueellis- nassa ja tutkimuksessa. 34786: ten ympäristökeskusten välillä joustavasti ja 34787: 238 34788: 34789: 34790: 34791: 34792: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt 34793: 34794: 34795: Yleiskatsaus tavoitteen kertomusvuonna. VR-Yhtiöt -konser- 34796: nin ensimmäinen 18 kuukauden tilikausi päättyy 34797: Valtionyhtiöiden taloudellinen kehitys. 31.12.1996. Yleisradio Oy:lle ei ole asetettu tuot- 34798: Valtionyhtiöiden tulokset kehittyivät pääosin tovaatimusta, mutta sen odotetaan toimivan niin, 34799: myönteisesti kertomusvuonna. Valtionyhtiöitä että yhtiö kykenee kattamaan lupamaksuillaan 34800: ovat osakeyhtiöt, joissa valtio omistaa niin käyttökulunsa ja pitkällä ajalla myös investoin- 34801: monta osaketta, että sillä on enemmän kuin tinsa. 34802: puolet kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä Suomen PT -konsernin tulos rahoituserien 34803: tai joissa valtionyhtiöt tai ne ja valtio omistavat jälkeen (1 304 Mmk) nousi 10 o/o edellisestä vuo- 34804: yhteensä niin monta osaketta, että em. ehto desta. Finnair-konsernin tulos (419 Mmk) lähes 34805: täyttyy. nelinkertaistui. 34806: Valtion teollisuus- ja energiayhtiöiden yh- Valtiovarainministeriön hallinnonalan valti- 34807: teenlaskettu liikevoitto kasvoi edellisestä vuo- onyhtiöistä Postipankki Oy:n tulos oli kerto- 34808: desta yli 3 200 Mmk:lla eli 35 o/o:lla. Liikevoitto musvuonna edelleen tappiollinen. Muiden yhti- 34809: pieneni vain Neste-konsernissa ja Vapa Oy:ssä. öiden (Edita Oy, Engel Oy ja Rahapaja Oy) 34810: Alko-Yhtiöt -konsernin liikevoitto väheni lähes tulokset olivat voitollisia. Arsenal Oy:n toiminta 34811: 600 Mmk. Kauppa- ja teollisuusministeriön hal- oli omaisuudenhoitoyhtiön luonteen vuoksi tap- 34812: linnonalalle kuuluvien teollisuus- ja energiakon- piollista. 34813: sernien yhteenlaskettu tulos rahoituserien jäl- Puolustusministeriön hallinnonalan valtion- 34814: keen kasvoi kertomusvuonna n. 3 800 Mmk:lla yhtiöiden (Lapua Oy, Vammas Oy ja VPU Puku- 34815: eli 72 o/o:lla. Eniten tulos parani Enso-Gutzeit tehdas Oy) kannattavuus heikkeni kertomus- 34816: -konsernissa (1 035 Mmk), Veitsiluoto Oy:ssä vuonna lähinnä puolustusvoimien tilausten vä- 34817: (799 Mmk) ja Imatran Voima -konsernissa (702 henemisen vuoksi. Lapua Oy:n tulos oli tappiol- 34818: Mmk). Teollisuus- ja energiakonserneihin sijoi- linen lähinnä patruunoiden kysynnän laskun 34819: tetun pääoman tuotto oli kertomusvuonna 13 o/o vuoksi. 34820: (v. 1994 10 o/o), ja konsernien yhteenlaskettu Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalal- 34821: omavaraisuusaste oli lähes 40 o/o. le kuului kertomusvuonna kaksi yhtiötä: Avena 34822: Näiden konsernien brunoinvestoinnit olivat Oy (aiempi Valtion viljavarasto) ja Karttakeskus 34823: kertomusvuonna 7,8 mrd.mk, mikä oli 14 o/o Oy, jonka koko osakekanta myytiin keväällä 34824: vähemmän kuin edellisvuonna. Suurimmat in- 1996 yksityiselle Tamro-konserniin kuuluvalle 34825: vestoinnit toteuttivat Neste-konserni (yli 1 mrd. yhtiölle. 34826: mk), Enso-Gutzeit -konserni (yli 2 mrd. mk) ja Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan 34827: Kemira-konserni (lähes 1 mrd. mk). Kotimaahan Alko-Yhtiöt -konsernin liikevaihto supistui ker- 34828: suunnattujen investointien osuus oli keskimää- tomusvuonna n. 1 mrd. mk ja tulos rahoituserien 34829: rin 70 o/o. jälkeen aleni 600 Mmk. Kehitys aiheutui pääosin 34830: Liikenneministeriö on asettanut hallinnon- Suomen ED-jäsenyyden vaikutuksesta alkoholi- 34831: alansa valtionyhtiöiden osinkotavoitteeksi 10 o/o politiikkaan. 34832: valtion sijoittamalle pääomalle. Suomen PT Opetusministeriön alaisen Veikkaus Oy:n tu- 34833: -konserni lähes saavutti ja Finnair-konserni ylitti los rahoituserien jälkeen oli kertomusvuonna 34834: 239 34835: 34836: 1 634 Mmk. Yhtiö luovutti asetetun tavoitteen mistöisten konserni en ja yhtiöiden tulokset, tuo- 34837: mukaisesti valtiolle 1 595 Mmk. tot pääomalle, omavaraisuus ja valtion omistus- 34838: Merkittävimpien tuotanto- tai palvelutoimin- osuus olivat kertomusvuonna seuraavat: 34839: taa kilpailutilanteessa harjoittavien valtionenem- 34840: 34841: 34842: Tulos 1 Tuotto' Omavarai- Valtion 34843: suusaste omistus 34844: Yhtiö (konserni) Mmk o/o o/o % 34845: Alko-Yhtiöt -konserni ............................................................ . 338 19,0 44,0 100,0 34846: Avena Oy3 ............................................................................. .. 94 15,0 55,0 100,0 34847: Edita-konserni ........................................................................ . 18 7,7 77,0 100,0 34848: Engel-konserni ....................................................................... . 35 46,4 41,3 100,0 34849: Enso-Gutzeit -konserni .......................................................... . 2 613 14,4 42,2 35,2 34850: Finnair-konserni4 ................................................................... . 419 15,1 33,1 60,7 34851: Imatran Voima -konserni ..................................................... .. 1 129 12,5 47,0 95,6 34852: Karttakeskus Oy .................................................................... . 2 20,6 16,0 100,0 34853: Kauppatalo Hansel Oy5 ......................................................... . 12 6,2 60,0 100,0 34854: Kemijoki-konserni ................................................................. . 63 5,5 55,0 78,2 34855: Kemira-konserni .................................................................... . 718 13,0 31,9 72,3 34856: Lapua Oy ................................................................................ --6 33,4 100,0 34857: Neste-konserni ....................................................................... . 1 364 9,6 36,6 83,6 34858: Postipankki-konserni ............................................................. . -502 6 --0,4 2,6 100,0 34859: Rahapaja-konserni ................................................................. . 17 22,4 78,0 100,0 34860: Rautaruukki-konserni ............................................................ . 954 15,5 37,7 68,7 34861: Sisu-konserni ......................................................................... . 219 15,8 26,2 73,6 34862: Suomen PT -konserni ............................................................ . 1 304 17,0 73,3 100,0 34863: Valmet-konserni .................................................................... . 637 16,0 40,6 58,6 34864: Vammas-konserni .................................................................. . 29 11,3 67,0 77,7 34865: Vapa-konserni ....................................................................... . 173 12,0 61,0 100,0 34866: Veitsiluoto-konserni ............................................................... . 1 139 16,2 40,1 54,2 34867: VPU Pukutehdas Oy .............................................................. . 2 4,1 67,5 100,0 34868: VR-Yhtiöt -konserni' .......................................................... .. 292 4,7 79,5 100,0 34869: 34870: 1Tulos rahoituserien jälkeen. 34871: 2Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROD. 34872: 3 Tilikausi 1.1.1995-30.4.1996. 34873: 4 Tilikausi 1.4.1994-31.3.1995. 34874: 5 Tilikausi 1.1.1995-31.3.1996. 34875: 34876: 6 Nettotulos. 34877: 7 1.7.-31.12.1995. 34878: 34879: 34880: 34881: 34882: Kertomusvuonna toimi yhteensä 32 varsinais- Gutzeit- ja Vapa-konserni. Suurimmat työllistäjät 34883: ta tuotanto- tai rahoitustoimintaa harjoittavaa kertomusvuonna olivat edellisvuoden tapaan 34884: valtionyhtiötä. Tämä oli kolme enemmän kuin Enso-Gutzeit-, Valmet- ja Kemira-konserni. 34885: vuotta aiemmin. Kertomusvuonna yhtiöitettiin Muista valtionyhtiöistä eniten henkilöstöään 34886: edelleen valtion liikelaitoksia ja sulautettiin eräi- lisäsi Suomen PT -konserni (1 289). 34887: tä yhtiöitä perostettuihin konserneihin. Kuusi Valtionyhtiöiden yhteenlaskettu henkilöstö 34888: uutta yhtiötä perustettiin tai aloitti toimintansa oli kertomusvuonna lähes 156 000, mikä oli run- 34889: kertomusvuonna. saat 21 000 enemmän kuin v. 1994. Lisäyksistä 34890: Valtion teollisuus- ja energiayhtiöissä oli hen- suurin osa (17 600) johtui VR-Yhtymä -konser- 34891: kilöstöä kertomusvuonna 73 706 eli 0,3% edel- nin muutoksesta liikelaitoksesta osakeyhtiöksi. 34892: lisvuotta vähemmän. Yhtiöiden henkilöstöstä Varsinaista tuotanto- tai rahoitustoimintaa 34893: työskenteli kotimaassa 72,5 %, mikä oli 1,3 %- harjoittavien valtionyhtiöiden liikevaihdot ja 34894: yksikköä edellisvuotta vähemmän. Henkilöstö- henkilöstöt muutoksineen olivat kertomus- 34895: ään lisäsivät Valmet-, Imatran Voima-, Enso- vuonna seuraavat: 34896: 240 34897: 34898: Yhtiö (konserni) Liikevaihto Muutos Henkilöstö Muutos 34899: Mmk 34900: 1995 1994 Mmk o/o 1995 1994 Henkeä o/o 34901: Alko-Yhtiöt -konserni .............................. . 3 356 4 501 -1145 -25 4 036 4 206 -170 -4 34902: Arsenal Oy ............................................... . 1 137 324 813 151 659 559 100 18 34903: Avena Oyl ................................................ . 1 100 1 100 151 151 34904: Edita Oy' .................................................. . 366 280 86 31 786 617 169 27 34905: Engel Oy .................................................. . 336 336 2 260 2 260 34906: Enso-Gutzeit -konserni ............................ . 21 063 17 711 3 352 19 14 849 14 747 102 1 34907: Finnair-konserni ...................................... . 6 670 5 958 712 12 9 586 9 721 -135 -1 34908: Finnlech Oy3 •••....•..•...••••..•..•..•...••..•.•..•..•.. 28 30 -2 -7 31 30 1 3 34909: Imatran Voima -konserni ........................ . 8 055 7 602 453 6 5 650 5 458 192 4 34910: Karttakeskus Oy ...................................... . 47 39 8 21 120 115 5 4 34911: Kauppatalo Hansel Oy4 •••••••••••••••••.•••••••••• 1 173 1 173 152 152 34912: Kemijoki-konserni ................................... . 329 294 35 12 417 436 -19 4 34913: Kemira-konserni ...................................... . 12 352 11 698 654 6 10 900 11 156 -256 2 34914: Kera Oy ................................................... . 1 447 5 1 535 5 -SS' 6 256 256 0 0 34915: Lapua Oy'i ................................................ . 134 113 21 19 400 334 66 20 34916: Neste-konserni ......................................... . 43 355 49 201 -5846 -12 8 840 9 017 -177 2 34917: Postipankki Oy ........................................ . 7 938 7 7 638 7 300 7 4 5 943 6102 -159 3 34918: Rahapaja Oy ............................................ . 133 146 -13 9 65 68 -3 4 34919: Rautaruukki-konserni .............................. . 9 213 7 613 1 600 21 8 730 9 068 -338 4 34920: Sisu-konserni ........................................... . 5 866 4 588 1 278 28 6 018 6 374 -356 6 34921: Suomen PT -konserni .............................. . 10 580 9 937 643 6 34 480 33 390 1 090 3 34922: Suomen Teollisuussijoitus Oy' ................ . 15 5 15 5 3 3 34923: Suomen Vientiluotto Oy .......................... . 5 314 5 3 581 5 1 733 5 48 131 128 3 2 34924: Teollisen yhteistyön rahasto Oy .............. . 92 5 142 5 -50 5 -35 32 32 0 0 34925: Valmet-konserni ...................................... . 8 574 8 328 246 3 12 808 12 146 662 5 34926: Vammas-konserni .................................... . 248 170 78 46 515 313 202 65 34927: Vapa-konserni ......................................... . 1 429 1 387 42 3 1 045 1 040 5 0 34928: Veikkaus Oy ............................................ . 4 435 4 267 168 4 358 500 -142 -28 34929: Veitsiluoto-konserni ................................. . 7178 6 062 1 116 18 4 449 4 587 -138 -3 34930: VPU Pukutehdas Oy' ............................... . 48 48 185 185 34931: VR-Yhtymä -konserni4·8 ........................... . 3 1379 3 137 17 593 17 593 34932: Yleisradio Oy .......................................... .. 1 965 1 896 69 4 4 535 4 549 -14 0 34933: Yhteensä .................................................. . 160 245 149 783 10 462 7 155 983 134 949 21 034 15 34934: 6 868 5 5 258 5 1 610 5 34935: 1 34936: Ennakko, 16 kk. 34937: 2 34938: Vuonna 1994 Painatuskeskus Oy. 34939: 3 Vuonna 1994 Otatech Oy. 34940: 4 34941: Perustettu v. 1995. 34942: 5 Myönnetty rahoitus. 34943: 6 34944: Vuonna 1994 Patruunatehdas Lapua Oy. 34945: 7 34946: Korko- ja muut tuotot. 34947: 8 34948: Tilikausi 1.7.1995-31.12.1996. 34949: 9 34950: 1.7.-31.12.1995. 34951: 34952: 34953: 34954: 34955: Valtionyhtiöiden organisaatiomuutok- taan uusi yhtiö ja Veitsiluodon Kemijärven sellu- 34956: set- Enso-Gutzeit Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n yli- tehtaasta oma yhtiö. Yhtiöiden sahaliiketoimin- 34957: määräiset yhtiökokoukset hyväksyivät kerto- not yhdistetään ja Veitsiluoto Oy:n painopaperi- 34958: musvuonna yhtiöiden sulautumista koskevan liiketoiminnoista ja paperikemian tulosyksiköstä 34959: sopimuksen. Kombinaatiofuusiona syntyneen muodostetaan erilliset yhtiöt. 34960: uuden yhtiön, Enso Oy:n, toiminta alkoi Enso-Gutzeit Oy:n sahateollisuudesta muo- 34961: 1.5.1996. Enso Oy:n viisi tulosryhmää ovat Pe- dostettiin valtion täysin omistama tytäryhtiö 34962: rusteollisuus, Pakkauskartongit, Hienopaperit, Enso Timber Oy Ltd, joka aloitti toimintansa 34963: Puupitoiset painopaperit ja Erikoistuotteet. Yhti- 1.9.1995. Enso-Gutzeit Oy ja Veitsiluoto Oy 34964: öiden hienopaperiliiketoiminnoista muodoste- käynnistivät kertomusvuoden toukokuussa Ou- 34965: 241 34966: 34967: luun sijoitettavan paperikoneinvestoinnin. Kone leja Virossa. Kemira Agron osuus yrityksestä on 34968: käynnistetään kesällä 1997. Uusi paperikone 60 o/o. 34969: valmistaa päällystettyä hienopaperia 360 000 Tikkurila Oy osti kertomusvuonna Lemmin- 34970: tonnia vuodessa. Investoinnin kustannusarvio käinen Oy:n maaliliiketoiminnan. Tikkurilan ty- 34971: on n. 2,7 mrd. mk. täryhtiö Kemira Coatings myi polyuretaani- 34972: Imatran Voima -konserni rakensi kertomus- tuotantonsa ja -tehtaansa. Kemira Coatings Ltd ja 34973: vuonna Metsä-Serlan Kirkniemen paperitehtaan ruotsalaisen Beckersin omistama Becker Acro- 34974: yhteyteen kaasukäyttöisen kombivoimalan. ma Ltd sulauttivat puuteollisuuden pintakäsitte- 34975: Imatran Voima Oy ja Paloheimo Oy yhdistivät lyn liiketoimintansa yhteisyritykseksi. 34976: sähkönjakelutoimintansa. Kauppa- ja teollisuus- Neste-konserni kehitti kertomusvuonna toi- 34977: ministeriö, Imatran Voima Oy ja Pohjolan Voima mialajakoaan laajentamalla kaasutoimialansa 34978: Oy solmivat puitesopimuksen yhteisen valta- energiatoimialaksi. Kaasutoimialaan liitettiin 34979: kunnallisen kantaverkkoyhtiön perustamisesta. lämpöä toimittava Neste Lämpö sekä aurinko- ja 34980: Imatran Voima Oy osti 3,8 o/o:n osuuden tuulivoimayksikkö Neste Advancer Power Sys- 34981: ruotsalaisen Mellansvensk Kraftgrupp Ab:n osa- tems, NAPS. Kaasutoimialaan kuului maakaasu- 34982: kekannasta. Yhtiö teki ruotsalaisten Stockholm yhtiö Gasum Oy, maakaasun pienjakeluyhtiöt 34983: Energi Ab:n ja TeleKraft Ab:n kanssa sähkön- Helsinkikaasu Oy ja Kotkan Kaasuenergia Oy, 34984: toimitussopimukset Imatran Voima Oy ja Jyväs- Tehokaasu Oy sekä kansainvälistä neste- 34985: kylän Energia perustivat yhteisen energiantuo- kaasukauppaa harjoittava LPG International. 34986: tantoyhtiön ja sopivat energiakaupasta vuoteen Konserni myi Englannin Pohjanmeren öljy- ja 34987: 2010 asti. Ivo International Oy osti yli 75 o/o:n kaasuosuutensa ruotsalaiselle Sands Petrolium 34988: osuuden unkarilaisesta, 400 henkeä työllistäväs- Ab:lle. Kertomusvuoden lopulla Neste myi myös 34989: tä engineering-yhtiöstä, Eröterv Rt:stä. 50 o/o:n osuutensa Sovereign Exploration Ltd:stä, 34990: Kemijoki Oy:n tytäryhtiö Nerpa Oy (aiempi jolla on kaasukenttäosuuksia Etelä-Englannin 34991: Atri Oy) fuusioitiin emoyhtiöön. Matarakosken merialueella. Konserni järjesteli uudelleen myös 34992: voimalaitos valmistui ja otettiin käyttöön kaasu- ja kemikaalilaivatoimintonsa. Se myi nor- 34993: 1.10.1995. Vuotos-hankkeen vesioikeudellista jalaiselle A/S Havtorille kaasualuksen sekä 34994: käsittelyä jatkettiin valtioneuvoston käsiteltyä 40 o/o:n osuutensa laivanisännöintiyhtiö Nemos- 34995: asiaa iltakoulussa. ta. Lisäksi Neste myi kaksi muuta kaasualusta. 34996: Kemira-konsernin Chemicals-yhtiö rakensi Konserni luopui myös osakkuudestaan kemi- 34997: uuden vetyperoksiditehtaan Ruotsin Helsing- kaalikuljetuksia hoitaneessa Crystal Poolissa. 34998: borgiin. Tehtaan tuotantokapasiteetti on 50 000 Yksi tankkialus myytiin laivanisännöintiyhtiö 34999: tonnia vuodessa, ja tehdas käynnistyy kesällä Nemarcille. Kaksi aiemmin aikarahdattua tank- 35000: 1997. Kemira Chemicals perusti yhdessä thai- keria lunastettiin omaksi. 35001: maalaisen Metro Co. Ltd:n kanssa Kemwater Rautaruukki-konserni käynnisti kertomus- 35002: (Thailand) Ltd -nimisen yhtiön. Sen rakenta- vuonna laajan investointiohjelman. Konsernin 35003: man laitoksen kapasiteetti on 50 000 tonnia liu- rakennustuoteryhmä käynnisti Venäjällä profi- 35004: osta vuodessa. Laitos käynnistyi maaliskuussa lointitehtaan Rannila Taidom A/O:n ja perusti 35005: 1996. myyntiyhtiöt Latviaan ja Liettuaan. Metformiin 35006: Kemiran Agro-yhtiö myi kertomusvuonna kuuluneet kylmämuovattuja avoprofiileja val- 35007: juurikasviljelyn kasvinsuojeluliiketoiminnon. mistavat Toijalan tehdas, Gasell Metform Ab ja 35008: Hienokemikaaliliiketoiminnot yhtiöitettiin vuo- Stelform A/S liitettiin Rakennustuoteryhmään. 35009: den 1996 alussa. Uuden yhtiön, Kemira Fine Kylmävedettyjä putkia Ruotsissa valmistava 35010: Chemicals Oy:n, liiketoimintoihin kuuluvat Kok- Structo Ab, New Technology -liiketoiminta sekä 35011: kolan orgaaniset hienokemikaalit ja fosfaatin vähemmistöosuudet teknologia-alan yrityksistä 35012: rikastukseen käytettävät vaahdotuskemikaalit. Fincitec Oy, Idesco Oy ja Noptel Oy myytiin. 35013: Kemira Agron Belgian Willebroekissa ollut typ- Valmet Oy:n ja Valtionrautateiden omistamat 35014: pihappotehdas siirrettiin yhtiön Tertren toimi- Transtech Oy:n osakkeet siirtyivät Rautaruukin 35015: paikalle kilpailukyvyn ja kustannustehokkuu- omistukseen ja yhtiö fuusioitiin konserniin. 35016: den parantamiseksi. Kemira Agro rakensi mety- Sisu-konserni jatkoi konsernirakenteen kehit- 35017: leeniureatehtaan Harjavaltaan. Tehdas aloitti tämistä vastaamaan operatiivista liiketoiminta- 35018: tuotantonsa kesällä 1996. Kemira Agro perusti ryhmäjakoa. Emoyhtiöstä yhtiöitettiin Sisu Ter- 35019: yhteisyrityksen nimeltä AS Kemira Agro Eesti, minai Systems Oy, Sisu Defence Oy, Sisu Auto 35020: joka markkinoi kasvinravinteita ja agrokemikaa- Oy ja Sisu Traktorit Oy:stä Sisu Diesel Oy. 35021: 35022: 16 360240L 35023: 242 35024: 35025: Kertomusvuoden lopulla Axles-yksikkö yhtiöi- yhtiöt Karair Oy ja Finnaviation Oy sekä hoi- 35026: tettiin Sisu Akselit Oy:ksi. Jantronic Oy sulautet- ding-yhtiö Aero Oy. 35027: tiin konserniemoon, ja Sisu Defence Oy osti Suomen PT -konsernin postiliikennettä har- 35028: puolestaan Jantronicin liiketoiminnan jatkaen joittava tytäryhtiö Suomen Posti Oy perusti ker- 35029: sitä Hämeenlinnassa. tomusvuonna tytäryhtiön Global Mail FP Oy:n 35030: Valmet-konsernissa fuusioitiin kertomus- tuottamaan kansainvälisen liikenteen ja huolin- 35031: vuonna Valmet Oy ja Valmet Paperikoneet Oy nan palveluja. Tallinnassa aloitti toimintansa Vi- 35032: sekä vuoden 1996 alussa Valmet-Karhula Oy ron postin kanssa perustettu yhteisyritys As Post- 35033: Valmet Oy:öön. Uudenkaupungin autot~hdas meister. Riikaan perustettiin yhteisyritys SIA Lat- 35034: solmi kertomusvuoden syksyllä sopimuksen ve- vijas Elektroniskais Pasts. Yhteisyritykset tuotta- 35035: näläisen AvtoVAZ-yhtiön kanssa Euro-Samara- vat elektronisia tulospalvelu ja. Postin henkilö- ja 35036: autojen kokoonpanosta. Vuoden 1996 alussa linjaliikenne erotettiin Suomen Postista sen ko- 35037: Valmet-konserni myi enemmistön Valmet Lento- konaan omistamaksi tytäryhtiöksi Gold Line 35038: koneteollisuus Oy:stä valtiolle. Oy:ksi vuoden 1996 alusta. 35039: Vapa-konsernin energialiiketoimintaa laajen- Konsernin tytäryhtiö Telecom Finland Oy pe- 35040: nettiin kertomusvuonna Indonesiaan. Konserni rusti EMCEC Oy:n, jonka toimialana ovat sähkö- 35041: perusti yhteisyrityksen P.T. Raja Garuda Mas magneettiset mittauspalvelut Telecom Finlandin 35042: Pane! -nimisen yhtiön kanssa energiaturpeen organisaatio uudistettiin vuoden 1996 alusta si- 35043: toimittamiseksi paikalliselle sellu- ja rayonteh- ten, että verkko-operointi ja palvelujen tuottami- 35044: taalle. Vapon omistusosuus perustetusta P.T. nen erotettiin erillisiksi liiketoiminnoiksi. 35045: Garudatama Sumber Makrum -nimisestä yhtiöstä Valtiovarainministeriön hallinnonalalle kuu- 35046: on 70 o/o. Kertomusvuonna Vapon Ruotsin sivu- luvan Postipankki Oy:n palveluja tarjoavien pos- 35047: liike yhtiöitettiin. Perustettu Vapo Energi Ab on tien määrää vähennettiin kertomusvuonna 19:llä 35048: konsernin kokonaan omistama tytäryhtiö, jonka 938:aan. Postipankki Oy ja Suomen Posti Oy 35049: toimialana on energiantuotanto ja kotipaikkana neuvottelivat kertomusvuonna verkostokustan- 35050: Haaparanta. nusten alentamisesta. Neuvottelut johtivat vuo- 35051: Liikenneministeriön hallinnonalalla aiemmin den 1996 ratkaisuun, jonka mukaan pankkipal- 35052: valtion liikelaitoksena toiminut Valtionrautatiet velut lopetetaan vuoteen 1998 mennessä run- 35053: muutettiin valtion kokonaan omistamaksi osake- saasta 400 postitoimistosta. Tämän jälkeen Posti- 35054: yhtiöksi 1. 7.1995. Konsernin emoyhtiöksi perus- pankin pankkipalveluja on tarjolla n. 550:ssä 35055: tettiin VR-Yhtymä Oy. Varsinaista rautatieliiken- pankin ja postin konttorissa. Postipankki Oy:n 35056: nettä harjoittaa sen täysin omistama tytäryhtiö tytäryhtiö henkivakuutusosakeyhtiö Leijona 35057: VR Oy. Rataverkon ylläpidosta ja rakentamisesta aloitti toimintansa pankin ja postin konttoreissa 35058: huolehtii tytäryhtiö VR-Rata Oy. kertomusvuoden kesällä. Postipankki Oy, Meri ta 35059: Rataverkko säilyi valtion omistuksessa ja siir- Pankki Oy ja osuuspankit perustivat kertomus- 35060: rettiin yhtiöittämisen yhteydessä perustetulle vuonna yhteisen rahakorttiyhtiön Automatia Ra- 35061: valtion virastolle Ratahallintokeskukselle, joka hakortit Oy:n. Yhtiö tavoittelee uuden raha- 35062: huolehtii rataverkon ylläpitämisestä ja kehittämi- korttijärjestelmän luomista Suomeen seteleiden 35063: sestä sekä liikenneturvallisuudesta. ja kolikoiden käytön vähentämiseksi. Postipank- 35064: VR-konserniin kuului kertomusvuoden lo- ki Oy:n osuus yhtiöstä on kolmannes. 35065: pussa yhteensä 21 yhtiötä. Edellä mainittujen Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy osti kerto- 35066: lisäksi suurimmat niistä ovat Pohjolan Liikenne musvuoden marraskuussa yhden markan kaup- 35067: Oy tytäryhtiöineen sekä Avecra Oy. Valtionrau- pahinnalla Merita Pankki Oy:ltä 99,3 o/o Silta- 35068: tateiden transpoint-liikenne siirrettiin Pohjolan pankki Oy:n osakkeista ja 99,95 o/o äänimäärästä. 35069: Liikenne Oy:n tytäryhtiölle Transpoint Oy:lle. Yhtiö muutettiin Arsenal Oy:n tytäryhtiöksi Ar- 35070: Finnair-konsernissa ryhmitettiin tytäryhtiöt senal-Silta Oy:ksi, joka jatkaa STS-Pankki Oy:n 35071: Aurinkomatkat Oy ja Finnmatkat Oy sekä ongelmaluottojen, omaisuuden ja kiinteistöjen 35072: emoyhtiöön aiemmin kuulunut Top Club hallinnointia ja realisointia. Suomen Säästöpank- 35073: toiminnallisesti yhden hallinnollisen yksikön ki SSP:stä tuli kertomusvuonna Arsenal Oy:n 35074: Finnair Travel Servicen alaisuuteen. Kymme- täysin omistama tytäryhtiö. SSP:n toiminta 35075: nen ulkomailla toimivaa matkatoimistoa talletuspankkina päättyi 30.11.1995. 35076: yhdistettiin yhteiseen Norvista-organisaatioon. Valtiovarainministeriön hallinnonalan alainen 35077: Kertomusvuonna päätettiin myös fuusioida Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy perustettiin 35078: emoyhtiöön lentoliikennettä harjoittavat tytär- rakennushallituksen organisaation pohjalta v. 35079: 243 35080: 35081: 1994. Tämän emoyhtiön omistaa kokonaan val- Jagd- und Sportmunitions GmbH, jonka omistaa 35082: tio. Emoyhtiöllä on kaksi kokonaan omistettua Lapua Hoiding GmbH. Emoyhtiö osti kertomus- 35083: tytäryhtiötä, Engel kiinteistö- ja siivouspalvelut vuoden kesällä asealan kauppaa harjoittavan 35084: Oy ja Engel rakentamispalvelut Oy. Siivoustoi- Ultramatic Oy:n. 35085: mialan liiketoiminta alkoi kertomusvuoden alus- Opetusministeriön hallinnonalan valtionyhtiö 35086: sa ja muiden toimialojen 1.5.1995. Veikkaus Oy myi kertomusvuoden aikana myy- 35087: Edita Oy avasi kertomusvuonna edustuston mälöidensä liiketoiminnan. Kertomusvuonna 35088: Moskovassa ja otti haltuun tarra- ja lomakeval- työnsä päättäneen rahapelitoimikunnan linjaus- 35089: mistukseen keskittyneen NS Pacepointin Tallin- ten pohjalta Veikkaus Oy:n ja Suomen Hippok- 35090: nassa. sen työnjako määriteltiin ja niiden yhteistyötä 35091: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan syvennettiin. 35092: Alko-Yhtiöt -konsernin organisaatio yhtiöitettiin 35093: kertomusvuoden alusta vastaamaan muuttunut- Valtion ;a valtionyhtiöiden väliset rahoi- 35094: ta alkoholipoliittista ympäristöä siten, että Pri- tussuhteet. Valtio maksoi tai lahjoitti yhtiöilleen 35095: malco Oy tuottaa ja markkinoi alkoholijuomia, kertomusvuonna runsaan 11 mrd. mk:n arvosta 35096: etanolia, tärkkelystä sekä teollisuusentsyymejä, uutta pääomaa. Ylivoimaisesti suurin osa tästä 35097: Arctia Oy tuottaa ja markkinoi hotelli- ja ravinto- maksettiin omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalille 35098: lapalveluja, Alko Oy toimii alkoholijuomien pankkituen luonteisena tukena. Valtio sijoitti 35099: vähittäiskauppaketjuna sekä ravintola- ja tukku- apporttina VR-Yhtymä Oy:lle Valtionrautateiden 35100: myyjänä. Alko Oy:n vähittäiskauppa, vähittäis- 2,2 mrd. mk:n arvoisen käyttöomaisuuden osa- 35101: myynti ja tukkumyynti muodostivat vuoden kepääomaksi. 35102: 1996 alusta oman tulosyksikkönsä. Emoyhtiön Valtion kaikki energia- ja teollisuusyhtiöt 35103: Alko-Yhtiöt Oy:n (31.12.1994 saakka Oy Alko maksoivat kertomusvuodelta osinkoa. Valtion 35104: Ab) tehtävänä on kehittää konsernia kokonai- saarnat osinkotulot olivat 821,3 Mmk. Suurimpia 35105: suutena ja parantaa toimialojen menestymis- osingonmaksajia olivat Suomen PT Oy, Imatran 35106: mahdollisuuksia. Voima Oy, Neste Oy, Rautaruukki Oy, Enso- 35107: Puolustusministeriön hallinnonalalla aiem- Gutzeit Oy ja Vapo Oy. 35108: min budjettisidonnaisena liikelaitoksena toimi- Valtion yhtiöiltään saarnat osingot olivat 5 o/o 35109: nut Valtion pukutehdas aloitti yhtiömuotoisen valtion niihin sijoittamien pääomien nimellisar- 35110: toimintansa VPU Pukutehdas Oy -nimisenä val- vosta. Lisäksi valtio sai yhtiöiltään rahastoanneis- 35111: tionyhtiönä. sa nimellisarvoltaan yhteensä 323 Mmk:n osak- 35112: Vammas-konserni käsittää emoyhtiön lisäksi keet. · 35113: Jyväskylässä ja Leppävirralla toimivan tytäryhti- Yhtiöt maksoivat valtiolle korkoja kertomus- 35114: ön Vammas Defencetec Oy:n emoyhtiön ostet- vuonna yhteensä lähes 83 Mmk ja kuoletuksia 35115: tua kertomusvuoden toukokuussa puolustusvä- lainoista 301,5 Mmk. Valtio myönsi yhtiöille 35116: linealalla toimivan Sako Defencetec Oy:n koko uusia lainoja 76 Mmk, joten yhtiöiden velkaisuus 35117: osakekannan. Konserniin kuuluu Ruotsissa toi- valtiolle väheni. Kaikkiaan valtion lainat yhtiöil- 35118: miva Vammas Maskin Ab. leen olivat suuruudeltaan 1,8 mrd. mk. 35119: Aiempi Patruunatehdas Lapua Oy muutti Valtion ja valtionyhtiöiden väliset rahoitus- 35120: 7.12.1995 nimensä Lapua Oy:ksi. Emoyhtiön li- suhteet olivat kertomusvuonna kokonaisuudes- 35121: säksi konserniin kuuluu Saksassa toimiva SK saan seuraavat: 35122: 244 35123: 35124: Yhtiö (konserni) Valtion saamat Valtion suorittamat Valtion rahoitus 35125: Osingot Rahasto- Korot Kuoletuk- Uudet osake- Uudet Osakkeet' Lainat 35126: annit 1 set pääomat lainat 35127: 1 000 mk 35128: Alko-Yhtiöt Oy .................................. 12 119 300 000 309 600 35129: Arsenal Oy ......................................... 8 000 000 2 721 150 35130: Avena Oy ........................................... 100 000 3 100 000 35131: Edita Oy ............................................. 4 500 15 000 754 1 600 30 000 10 000 35132: Engel Oy ............................................ 11 500 3 12 000 35133: Enso-Gutzeit Oy ................................ 72 057 260 2 143 353 093' 450 854 796 7161 35134: Finnair Oy .......................................... 24 755 247 553 35135: Finntech Oy ....................................... 44 600 1 960 35136: Imatran Voima Oy ............................. 104 609 2 083 15 652 871 743 24 511 35137: Karttakeskus Oy ................................ 118 353 1000 1 982 35138: Kauppatalo Hansel Oy ...................... 72 025 3 72 025 35139: Kemijoki Oy ....................................... 4 010 191 2 766 190 971 1 974 35140: Kemira Oy ......................................... 34 919 287 1 941 872 978 10 767 35141: Kera Oy ............................................. 31 188 129 460 535 000 800 300 35142: Lapua Oy ........................................... 1 022 2 539 6 000 3 49 500 35143: Medivire Työterveyspalvelut Oy ....... 4 600 5 4 600 12 698 35144: Neste Oy ............................................ 101 816 459 8 370 823 428 28 419 35145: Postipankki Oy .................................. 630 000 35146: Rahapaja Oy ...................................... 8 000 8 000 867 1 667 300 16 000 11 666 35147: Rautaruukki Oy ................................. 82 550 71 770 825 497 2 680 35148: Saimaan kanavalaivat Oy .................. 13 765 35149: Sisu Oy ............................................... 16 301 133 500 2 450 271 748 6 779 35150: Suomen Arvopaperikeskus Oy ......... 7 000 7 000 35151: Suomen PT Oy .................................. 200 000 2 936 27 076 2 400 000 23 196 35152: Suomen Teollisuussijoitus Oy ........... 320 000 64 000 35153: Suomen Vientiluotto Oy .................... 47 224 32 318 85 120 590 300 607 200 35154: Teollisen yhteistyön rahasto Oy ........ 2 098 4 091 15 000 296 800 101 818 35155: Valmet Oy .......................................... 24 915 498 294 35156: Vammas Oy ....................................... 5 490 564 1 400 61000 7 000 35157: Vapo oy ............................................. 45 000 5 542 21 429 300 000 77 901 35158: Veikkaus Oy ...................................... 996 35159: Veitsiluoto Oy .................................... 21 794 31 403 6 309 599 35160: VPU Pukutehdas Oy .......................... 35 000 3 5 000 35 000 5000 35161: VR-Yhtymä Oy ................................... 1 993 3 000 2 200 000 3 60 000 7 2 200 000 57 000 35162: VTKK-Yhtymä Oy .............................. 11 250 - 8 35163: Yleisradio Oy ..................................... 46 831 35164: Yhteensä ............................................ 821 312 323 000 82 928 301 507 11 155 621 76 120 16 263 774 1 800 012 35165: 1 35166: Valtion rahastoanneissa saamien uusien osakkeiden nimellisarvo. 35167: 2 35168: Valtion osakeomistuksen nimellisarvo 31.12.1995. 35169: 3 Apportti. 35170: 4 Vaihtovelkakirjan vaihto osakkeiksi. 35171: 5 Apportti 2,1 Mmk, maksettu 2,5 Mmk. 35172: 6 35173: A-sarjan vaihto E-sarjaksi. 35174: 7 35175: Ennen yhtiöiltämistä sattuneiden tapaturmien pääomitettu velka-arvo. 35176: • Osakkeet myyty v. 1995. 35177: 35178: 35179: 35180: 35181: Valtionyhtiöiden taloudellinen kehitys ja tila runsaat 900 Mmk. Valtionyhtiöt ovat valtiolle 35182: olivat kertomusvuonna yleisesti ottaen myöntei- tuloa tuottavaa omaisuutta, jonka markkina- 35183: set. Poikkeuksen muodostivat Alko-Yhtiöt -kon- arvo on huomattavan suuri. Tästä syystä ei voi- 35184: serni ja Postipankki-konserni, joiden tuloksiin da pitää perusteltuna, että valtio myisi huomat- 35185: vaikuttivat poikkeukselliset seikat. tavan palj'on tuottavaa varallisuuttaan valtion- 35186: Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtio sai talouden alijäämän katteeksi. Valtionyhtiöiden 35187: kertomusvuonna osinkoja ja korkoja yhtiöiltään omistuspohjan laajentaminen tulee toteuttaa 35188: 245 35189: 35190: harkiten ja pitkäjänteisesti. Sen tuottamien tulo- taavat mahdollisen laatuajattelun läpiviemisestä 35191: jen avulla tulisi kehittää kotimaista sijoitus- ja koko yritysorganisaatiossa. 35192: tuotantotoimintaa, jotta syntyisi uusia inves- Liikenneministeriö ei myöskään ole antanut 35193: tointeja ja työpaikkoja. Tällä tavoin voitaisiin ohjeita tai suosituksia hallinnonalansa yhtiöiden 35194: valtiontilintarkastajien mielestä edistää pysy- laatu- tai muista johtamismenetelmistä. Ministe- 35195: västi maamme teollisuutta ja työllisyyttä. riön mukaan johtamismenetelmien kehittämi- 35196: nen kuuluu yhtiöiden toimivalle johdolle. 35197: Laatujohtamismenetelmien kehittäminen on 35198: Laatujohtaminen valtionyhtiöissä liikenneministeriön mukaan meneillään kaikissa 35199: hallinnonalan valtionyhtiöissä. Yleisenä käytän- 35200: Laatu ja sen saavuttaminen. Suomen Laatu- tänä yhtiön johto keskustelee johtamismenetel- 35201: yhdistys on määritellyt yleisesti laadun kyvyksi mien kehittämisestä, samoin kuin muiden kes- 35202: virittää koko organisaatio toimimaan siten, että keisten toimintojen kehittämissuunnitelmista, 35203: kukin yksittäinen työ tai toimi tuottaa lisäarvoa hallintoneuvoston jäsenten kanssa ja informoi 35204: asiakkaalle samalla, kun organisaation asema niistä myös ministeriötä. 35205: suhteessa sen kilpailijoihin vahvistuu. Valtiovarainministeriön mielestä hallinnon- 35206: Laatupalkinnoissa ja -sertifikaateissa huomioi- alan valtionyhtiöiden laatujohtamismenetelmät 35207: tavia ja mitattavia laadukkaan organisaation kri- ja laatustrategiat kuuluvat yhtiöiden operatiivi- 35208: teerejä tarkastellaan mm. organisaation johtajuu- selle johdolle. 35209: den, tietojen ja niiden analysoinnin, strategisen Puolustusministeriön hallinnonalan valtion- 35210: suunnittelun, henkilöstön kehittämisen, proses- yhtiöissä on käytössä hyväksytyt laatujärjestel- 35211: sien hallinnan, toiminnan tulosten, asiakassuun- mät (ISO 9000 ja AQAP -standardit). Puolustus- 35212: tautuneisuuden ja -tyytyväisyyden sekä toimin- voimien laatutoiminta perustuu pääesikunnan 35213: nan yhteiskunnallisten vaikutusten kautta. päällikön hyväksymiin asiakirjoihin. Puolustus- 35214: Asiakastarpeet ovat laadun kehittämisen pe- voimat antaa henkilökunnalleen laatutietoa, ke- 35215: rusta, mutta samanaikaisesti tavoitellaan myös hittää laatujärjestelmiä vastaamaan kansainväli- 35216: organisaation kilpailukyvyn ja kannattavuuden siä standardeja, arvioi ja sertifioi laatujärjestelmiä 35217: edistämistä. Laatutyö edellyttää organisaation sekä kehittää yhteistyötä yritysten kanssa. Pää- 35218: johdon esimerkkiä, joka vetää koko henkilöstön esikunnan kaupallinen osasto on ohjeistanut 35219: mukaan kehitystyöhön. Laadun kehittäminen on kertomusvuonna hallinnollisella pysyväisohjeel- 35220: päättymätön prosessi. la laadun huomioon ottamisen. Teknillinen ke- 35221: Laatujohtaminen merkitsee ennen muuta joh- hittämisosasto julkaisee neljästi vuodessa Puo- 35222: don ja henkilöstön sitoutumista ja sitouttamista lustusvoimien laatusanomia. Laatutoiminnasta 35223: jatkuvaan ja tehokkaaseen laadun kehittämi- kerrotaan myös puolustusvoimien laatupäivillä, 35224: seen. Laadun tavoittelu alkaa johtamisesta ja johdon seminaareissa ja laatupäälliköiden neu- 35225: laajenee koskemaan koko organisaation toimin- vottelupäivillä. 35226: taa. Puolustusvoimat on sertifioinut 7 puolustus- 35227: voimien varikon laatujärjestelmää, 9 valtionyhti- 35228: Ministeriöiden suhde laatujohtamiseen. öiden tai niiden osaston laatujärjestelmää ja 27 35229: Kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole antanut muun yrityksen laatujärjestelmää. Ensimmäinen 35230: hallinnonalallaan toimiville valtionyhtiöille var- sertifikaatti annettiin v. 1986. Kertomusvuonna 35231: sinaisia laatuprosesseja koskevia määräyksiä, annettiin 9 sertifikaattia. Laadun jatkuva kehittä- 35232: ohjeita tai suosituksia. Laatujärjestelmistä ja minen pyritään varmistamaan ottamalla käyt- 35233: -prosesseista päätetään ministeriön mukaan töön laatupalkintokriteerit 35234: yleensä valtionyhtiöiden tulosyksiköissä. Valtio- Valtionyhtiöt ovat puolustusministeriön mu- 35235: neuvoston valtionyhtiöiden toimintaa koskevas- kaan rakentaneet laatujärjestelmiä lähes samassa 35236: sa periaatepäätöksessä on tosin mainittu joitakin tahdissa kuin yksityisetkin yritykset. Puolustus- 35237: tavanomaisia laatukriteeristöjen arviointiperus- voimille tärkeiden valtionyhtiöiden laatujärjes- 35238: teita, kuten toiminnan tuloksiin sekä henkilöstö- telmistä on pääosa arvioitu ja sertifioitu. Valtion- 35239: ja ympäristöpolitiikkaan liittyviä tekijöitä. yhtiöissä ei ole vielä jatkettu laatujärjestelmien 35240: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan val- kehittämistä laatupalkintokriteerejä käyttäen, 35241: tionyhtiöiden tuloksista vastaavat yhtiön johto ja kuten johtavissa yksityisissä yrityksissä. 35242: hallintoelimet Ne tekevät myös yrityksen toi- Opetusministeriön mukaan Veikkaus Oy:n 35243: minnan kehittämistä koskevat päätökset ja vas- pelitoiminnot ovat viime vuosina automatisoitu- 35244: 246 35245: 35246: neet. Kehityksen seurauksena pelitoiminnan van parantamisen välineenä. Järjestelmää nimi- 35247: laatuun eli häiriytymättömään toimintaan, hy- tetään Enso Star -laatujohtamismalliksi. Sen run- 35248: vään asiakaspalveluun ja toiminnan luotettavuu- kona ovat vuosittaiset yksiköiden itsearvioinnit 35249: teen on kiinnitetty erityistä huomiota. Turvalli- koulutettujen arvlOlJlen avulla. Arvioinnit 35250: suusasioissa on säännöllisin väliajoin tehty ulko- osoittavat yksiköiden laatujohtamisen tasot ja 35251: puolisia tilannearviointeja ja toteutettu muutok- kehityksen sekä kartoittavat parannuskohteet ja 35252: sia. Henkilöstökoulutuksen laatuasiat ovat olleet valmiudet. Mallin käyttöä varten on laadittu to- 35253: esillä, ja erillisiä laatuprojekteja on toteutettu teutus- ja koulutussuunnitelma. Malliin liittyy 35254: mm. tietohallinnossa. parhaalle yksikölle jaettava laatupalkinto. 35255: Yhtiön tavoitteena on kehittyä konsernina 35256: Katsaus joidenkin valtionyhtiöiden laatu- laatupalkintokelpoiseksi 2000-luvun alkuvuosi- 35257: johtamiseen ja -järjestelmiin. E n s o - k o n - na. 35258: se r n i. Laatujohtaminen alkoi Ensossa 1980- I m a t r a n V o i m a - k o n s e r n i. Kon- 35259: luvun puolivälissä ns. OVA-arvoista: osaaminen, sernin hallitus päätti vakiinnuttaa kertomusvuo- 35260: vastuuntunto, asiakasläheisyys. Toiminnan kul- den lopulla aiemmin koemielessä toimineen 35261: makivenä on asiakkaan tarpeiden tunteminen ja konsernin laatufoorumin, joka koostuu konser- 35262: ongelmien ratkaiseminen. nin merkittävimpien liiketoimintojen johtajista 35263: OVAa seurasi v. 1989-90 laadukkuusohjel- ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajista. Sen tarkoi- 35264: ma, jolla mm. ryhdyttiin rakentamaan ISO 9002 tuksena on laadun kehittämisen kokemusten 35265: -laatujärjestelmää. Samalla laatujohtaminen vaihto ja kehityksen seuranta. Erityisteemana 35266: käynnistyi useissa konsernin yksiköissä. on laatupalkintokriteerien hyväksikäyttö toi- 35267: Enson hallitus vahvisti ensimmäisen laatupo- minnan itsearvioinnissa ja kehittämisessä. Ker- 35268: litiikkansa toukokuussa 1992. Samalla nimitettiin tomusvuonna foorumissa vertailtiin eri kriteeris- 35269: laatujohtamisen ohjausryhmä. Tavoitteena on töjä ja niistä saatuja kokemuksia. Laatufoorumi 35270: laatujohtajuus kaikessa toiminnassa. esitti suosituksenaan itsearvioinnin hyödyn- 35271: Laatujohtamisen johtoryhmänä toimii konser- tämistä toiminnan mittaamisessa ja kehittämi- 35272: nin hallitus. Operatiivisena elimenä toimii laatu- sessä. 35273: johtamisen ohjausryhmä. Valmistelevaa ja yksi- Konsernin energialiiketoiminnassa käsitettä 35274: köitä helpottavaa työtä tehdään työryhmissä, laatujohtaminen ryhdyttiin käyttämään v. 1993. 35275: joista laatupalkintotyöryhmä Enso Star on pysy- Tavoitteeksi asetettiin asiakastyytyväisyys ja 35276: vin. Konsernissa on ollut päätoiminen laatujoh- kannattavuus. Liiketoimintaprosessit on kuvattu 35277: taja vuodesta 1993 alkaen. Käytännön laatujoh- ja niistä kriittiset määritelty. Osaa on kehitetty 35278: taminen kuuluu linjaorganisaation vastuulle. samoin kuin organisaatiota. Ensimmäinen itsear- 35279: Nykyiseen Enso-konserniin on myönnetty 49 viointi tehtiin kertomusvuonna. Arviointeja jat- 35280: laatusertifikaattia. Monet yksiköt ja osastot ovat ketaan vuosittain kuten myös asiakastyytyväi- 35281: rakentaneet laatujärjestelmiä ISO-ohjeiston mu- syysmittauksia. Koko liiketoiminta-alue koulu- 35282: kaisesti toistaiseksi ilman sertifiointia. tettiin laatujohtamisen perusteisiin v. 1994, min- 35283: Subjektiivisia asiakastyytyväisyysmittauksia kä jälkeen koulutusta on suunnattu kohderyh- 35284: on tehty konsernin päämarkkina-alueilla vuo- mille. Tuotantotoiminnan laatuprojekti aloitet- 35285: desta 1993, minkä lisäksi kahdessa yksikössä on tiin v. 1996. 35286: tehty objektiivinen asiakaskuuleminen. Tutkimus- ja kehittämisyksikkö sai ISO 9001 35287: Henkilöstöä on kuultu ja työtyytyväisyyttä -laatusertifikaatin kertomusvuonna ja suoritti toi- 35288: mitattu yksiköiden omien mallien mukaisesti mintansa ensimmäisen itsearvioinnin Suomen 35289: joitakin kertoja. Henkilöstöhallinto uudisti kerto- laatupalkinnon kriteereillä v. 1996. Yksikön laa- 35290: musvuonna henkilöstön kuulemisen mittausme- tustrategiana on asiakkaan tyytyväisyyden var- 35291: netelmää. Stressitutkimuksia on tehty, ja kehitys- mistaminen, jatkuva parantaminen ja itsearvioin- 35292: keskustelut ovat kuuluneet henkilöstön kehittä- nin kehittäminen. 35293: misohjelmiin useita vuosia. IVO Energy International -yksikössä on kyt- 35294: Laatukoulutus on keskeinen osa laadukkuus- ketty eurooppalaisen laatupalkintokriteeristön 35295: prosessia. Kertomusvuonna laatukoulutukseen (ETQM) keskeiset alueet toiminnan ja johtami- 35296: käytettiin konsernissa 2 035 henkilötyöpäivää. sen osaksi. Vuoden 1996 alussa suoritetun itsear- 35297: Konsernin hallitus hyväksyi kertomusvuoden vioinnin perusteella kehittämiskohteiksi valittiin 35298: toukokuussa laatupalkintokriteerien ottamisen liiketoimintaprosessi ja henkilöstön johtaminen. 35299: käyttöön konsernin toimintaa ohjaavana, jatku- IVO ydinvoimalaitosten ydinvoiman tuotan- 35300: 247 35301: 35302: nossa laadunhallinta ja turvallisuusnäkökohdat tupolitiikastaan. Konsernitasolla on annettu laa- 35303: ovat olennainen osa toimintaa, jota tukevat eri- tua koskevat yleisohjeet 35304: tyisesti ydinvoimalaitoksia koskevat ja jatkuvasti Kemira Agro Oy:n toiminnan jatkuva paranta- 35305: paranettavat laatujärjestelmän kuvaus ja laadun- misprosessi aloitettiin 1990-luvun alussa. Lähtö- 35306: varmistusohjelma. Sekä yhtiön että laitosten joh- kohtina ovat asiakkaiden tarpeet, yhtiön tavoit- 35307: to käsittelevät säännöllisesti laatuun ja turval- teet ja valittu strategia. 35308: lisuuteen liittyviä asioita. Ydinvoiman laatujär- Toiminnan kehitystä mitataan säännöllisesti 35309: jestelmä täyttää myös viranomaisvaatimukset, ja Euroopan laatupalkinnon kriteeristön avulla. 35310: säteilyturvaviranomaiset tarkastavat sen vuosit- Useat standardin mukaiset laatujärjestelmät ovat 35311: tain. Käytännössä tarkastus on huomattavasti saaneet ulkopuolisen sertifikaatin. 35312: laajempaa kuin laatusertifiointien yhteydessä to- Kemira Chemicals Oy:ssä on määritelty laatu- 35313: teutettavat auditoinnit. Laatujärjestelmän tehok- johtamis- ja laadunvarmistusmenetelmät Tulos- 35314: kuutta ja toimivuutta tarkastetaan ja arvioidaan yksiköillä on laatukäsikirjat, joissa yleisohjeet on 35315: eri tavoin vuosittain. yhdistetty liiketoimintakohtaisiin erikoisohjei- 35316: IVO International Oy:n tulosyksiköt saavutti- siin. Yhtiön tavoitteena on sertifioida kaikki 35317: vat ISO 9000 -laatujärjestelmän sertifiointitason avainliiketoiminta-alueensa ja noudattaa ISO- 35318: vuoden 1994 lopussa, sen jälkeen kun yhtiöittä- standardin mukaista laatuajattelua. Osalla yh- 35319: misen yhteydessä yhtiön toimitusjohtaja oli tiön liiketoiminnoista on hallussaan laatusertifi- 35320: määritellyt laatupolitiikan arvot. Sertifioinnin jat- kaatit. 35321: koksi laatujohtamisen viitekehykseksi on valittu Kemira Pigments Oy:llä on v. 1992 sertifioitu 35322: Suomen laatupalkintokriteeristö. Yhtiö suoritti ISO 9001 -standardin mukainen laatujärjestelmä. 35323: ensimmäisen täyden laajuuden itsearvioinnin Laatujohtaminen perustuu toiminnot kattavaan 35324: kertomusvuoden keväällä. Yhtiön markkinointi- laatujärjestelmään TQM-periaatteiden mukaises- 35325: ja myyntiprosessit uudistetaan täydellisesti (bu- ti. 35326: siness re-engineering). N e s te - k o n s e r n i. Laatupolitiikka mää- 35327: IVO Tuotantopalvelut Oy:ssä laatujohtaminen riteltiin konsernin toimintaperiaatteiden pohjalta 35328: ja laadun kehittäminen perustuvat Suomen laa- ensimmäisen kerran v. 1990 ja päivitettiin uudis- 35329: tupalkintokriteeristöön ja ISO 9000 -stan- tettujen laatutavoitteiden mukaisiksi v. 1994. 35330: dardeihin. Toimintaa arvioidaan ja kehittämistä Laatujohtamista koordinoi konsernin laadun- 35331: ohjataan itsearvioinneilla. Koko yhtiön itsear- ohjausryhmä, joka perustettiin v. 1990. Ryhmän 35332: viointi tehtiin viimeksi huhtikuussa 1996. Tavoit- tavoitteena on luoda laatutavoitteita tukeva mit- 35333: teena on, että yhtiön kaikkien yksiköiden taus-, raportointi- ja palkitsemisjärjestelmä sekä 35334: laatujärjestelmät ylittävät ISO 9002 -standardin varmistaa riittävät resurssit ja asiantuntemus. 35335: vaatimukset vuoden 1997 lopussa. Toimialoilla ja yksiköissä on laatuasioita hoitavat 35336: IVO Voimansiirto Oy:n strategiamääritys sisäl- laatupäälliköt tai laatukoordinaattorit, jotka 35337: tää laatutavoitteet ja -strategiat, jotka on viestitet- muodostavat konsernin kattavan asiantuntijaver- 35338: ty henkilöstölle. Yhtiössä on käynnistetty laatu- kon. 35339: tekijöiden tunnistamishanke. Muodollista laatu- Konsernin laatujohtamisen yhteinen ohjaus- 35340: johtamismenetelmää tai laadunvarmistusjärjes- järjestelmä on Euroopan laatupalkintomallin 35341: telmää ei kuitenkaan käytetä. Yhtiö mittaa itsear- mukainen kriteeristö ja itsearviointimenettely. 35342: vioinneilla kokonaisvaltaista laatua Euroopan Tavoitteena on saavuttaa Euroopan laatupalkin- 35343: laatupalkintokehikolla. non edellyttämä taso vuoden 1997 loppuun 35344: Kemijoki 0 y. Yhtiössä on käynnistetty mennessä. Systemaattinen itsearviointi käynnis- 35345: laatujohtamisjärjestelmiä ja laadunvarmistamis- tettiin toimialoilla ja yksiköissä v. 1993. Siitä 35346: menetelmiä koskeva työ. Yhtiöllä ei ole toistai- lähtien ne ovat mitanneet ja analysoineet asiak- 35347: seksi virallisia laatusertifikaatteja. kaidensa ja henkilöstönsä tyytyväisyyttä. 35348: Yhtiössä on valmistunut ympäristöohjelma, Mittausten ja itsearviointitulosten perusteella 35349: joka on laadittu EMAS-laatujärjestelmän mu- käynnistetään laatuperiaatteiden mukaisia kehi- 35350: kaan. Järjestelmä perustuu EU:n ympäristöjohta- tyshankkeita. Tulospalkkiojärjestelmässä ote- 35351: mis- ja tarkastusasetuksen säännöksiin. Päätös taan huomioon tulostavoitteiden lisäksi myös 35352: ohjelman hyväksymisestä ja virallistamisesta teh- laatutavoitteet 35353: dään v. 1996. Useimmilla konsernin yksiköillä on ISO 9000 35354: K e m i r a - k o n s e r n i. Konserniyhtiöt toi- -standardin mukainen sertifioitu laatujärjestel- 35355: mivat operatiivisesti yhtenäisesti ja vastaavat laa- mä. Tavoitteena on ympäristö- ja turvallisuus- 35356: 248 35357: 35358: järjestelmien rakentaminen ja sertifiointi osaksi F i n n a i r - k o n s e r n i. Nykyaikaista, asia- 35359: laatu järjestelmiä. kaslähtöistä laatujohtamista on ryhdytty rakenta- 35360: R a u t a r u u k k i - k o n s e r n i. Raahen te- maan konserniin. Toimintaryhmät kehittävät 35361: rästehtaan laatujärjestelmä sai v. 1975 Det Nors- omia laatujärjestelmiään. Yhtenäistä järjestelmää 35362: ke Veritasin hyväksynnän ensimmäisenä maail- ei ole suunniteltu. Pyrkimyksenä on asiakaspal- 35363: massa. Konsernin laatujärjestelmät täydennettiin velujen laadukkuus ja liikenteen täsmällisyys. 35364: vastaamaan ISO 9001 -standardin vaatimuksia Asiakkaiden odotukset ja tarpeet selvitetään 35365: 1980-luvun lopulla. Nyttemmin lähes kaikilla markkinatutkimuksin ja kilpailijaseurannoin. 35366: tehtailla on sertifioidut laatujärjestelmät Suomen Laatua seurataan eri tavoin ja kehitetään jatku- 35367: laatupalkintokriteerit muodostavat laatujohtami- van parantamisen ja täydentävien projektien 35368: sen viitekehykset. Konsernin suurin yksikkö, avulla. Täsmällisyydessä tavoitteena on kärkisija 35369: Raahen terästehdas, sai Suomen laatupalkinnon Euroopan lentoyhtiöiden keskuudessa. Rahtitoi- 35370: v. 1993. Nykyisellään ISO 9000 -standardit eivät minnassa kehitetään ISO 9002 -perusteista 35371: konsernin mielestä ole asiakastarvelähtöisiä, ja järjestelmää. 35372: ne on tarkoitus uusia lähitulevaisuudessa. Teknisen ja lentotoiminnan laatujohtamisen 35373: V a 1m e t - k o n s e r n i. Valmet Oy käynnis- tavoitteita ovat lentoturvallisuuden varmistami- 35374: ti laatujohtamisen 1970-luvun alussa. Viime vuo- nen ja palvelun laadun ylläpitäminen. Toimet 35375: sina yhtiö on toteuttanut toiminnan koko- perustuvat ilmailulainsäädäntöön ja -määräyk- 35376: naislaadun kehittärnistyön. Ohjelman tarkoituk- siin. Näitä täydennetään yhtiön sisäisellä laatu- 35377: sena on lisätä yhtiön kilpailukykyä kehittämällä järjestelmällä, joka vastaa osin ISO 9000 -stan- 35378: toiminnan laatua ja asiakastyytyväisyyttä. Ohjel- dardia. Laatua valvovat sekä Ilmailulaitos että 35379: ma sisältää laatukoulutuksen, ISO 9000 -ohjel- yhtiön sisäiset laatu- ja turvallisuusorganisaatiot 35380: man toteuttamisen sekä toimintojen jatkuvan Laatujärjestelmiin liittyy koulutus. Tukitoiminnot 35381: kehittämisen ja parantamisen laatupalkintojen sisältävät laatujärjestelmille ominaisia piirteitä tai 35382: arviointiperusteiden avulla. Konsernin laskutuk- muodostavat osa-alueille erillisiä laatujärjes- 35383: sesta 95 o/o tulee laatusertifioiduista yksiköistä. telmiä. 35384: Sertifioinnin jälkeen konsernin yksiköt ovat Suomen P T - konserni. Konsernin 35385: lisänneet kilpailukykyään laatupalkintojen arvi- tavoitteena on tuottaa pitkäjänteisellä kehitys- 35386: ointiperusteiden avulla. Tärkein on amerikkalai- työllä laadukkaita ja kilpailukykyisiä palveluita, 35387: nen Malcolm Baldrige, joka on esikuvana Euroo- jotka takaavat asiakastyytyväisyyden. Palvelujen 35388: pan, Ruotsin ja Suomen laatupalkinnoille. Yli 30 laatu syntyy osaamisesta, toimitusvarmuudesta, 35389: konserniyksikköä on tehnyt itsearvioinnin, ja kehittyneistä verkoista ja prosesseista sekä tieto- 35390: kertomusvuoden lopussa yli 85 o/o konsernin las- turvasta ja tulevaisuuden yhteistyötakuusta. 35391: kutuksesta tuli näistä yksiköistä. Kokonaislaa- Suomen Posti Oy:ssä käynnistettiin järjestel- 35392: dun kohentamisesta konsernissa saadut koke- mällisen ja laaja-alaisen kokonaislaatujohtami- 35393: mukset osoittavat, että alueella on edelleen pal- sen (TQM) kehittäminen v. 1990. Posti on panos- 35394: jon kehittämismahdollisuuksia. tanut myyntiin, asiakassuhteen hallintaan ja tuo- 35395: V a p o - k o n s e r n i. Laatujohtaminen on tannon kustannustehokkuuteen. Pitkän aikavä- 35396: osa konsernin tulosjohtamista ja kattaa koko lin pysyvänä kilpailuetuna korostuvat laatu ja 35397: toiminnan. Päätöksenteossa laatu tarkoittaa asiakastyytyväisyys. Laatu ja laatujohtaminen on 35398: riskienhallintaa. Laatutoiminnan tavoitteita ovat kytketty Postissa yleisjohtamiseen ja palvelutoi- 35399: asiakastyytyväisyys ja kilpailukyky. Ensimmäise- mintaan sekä niiden jatkuvaan parantamiseen. 35400: nä sahana Suomessa laatuserfikaatin sai Vapo Postin laatujohtamisen tavoitteita ovat henkilös- 35401: Timber Oy:n Kevätniemen saha v. 1992. Myös tön tyytyväisyys ja sitoutuneisuus, asiakkaiden 35402: muilla konsernin sahoilla on laatusertifikaatteja. tyytyväisyys ja pysyvyys sekä omistajan tyytyväi- 35403: Energiaturvatoimialojen laatujärjestelmien (ISO syys ja toiminnan kannattavuus. Laatutoiminnan 35404: 9001) rakentaminen alkoi v. 1994. Biotech-toimi- painoalueet ovat asiakkaan kuuleminen, proses- 35405: alan laatukäsikirja ja työohjeet valmistuivat ke- sien kuvaaminen ja parantaminen sekä toimin- 35406: sällä 1996. Laboratorion laatukäsikirja on myös nan kehittäminen itsearvioinnin avulla. 35407: valmistunut. Laatujärjestelmän olennainen osa Laatupalkintokriteeristöön perustuvia itsear- 35408: on henkilöstön ja urakoitsijoiden koulutus. Yh- viointeja on tehty Postin johtoryhmässä ja eräissä 35409: tiön arvoja, henkilöstön osaamista, asiakastyyty- tulosyksiköissä. Strategisen johtamisen osana on 35410: väisyyttä ja toiminnan laatua ja kannattavuutta määritelty starategiset prosessit kytkentöineen ja 35411: on teroitettu henkilöstölle. käynnistetty tärkeimmiksi kehityskohteiksi prio- 35412: 249 35413: 35414: risoituja prosesseja erityiseksi laadunparannus- Iin mukaisesti. Laadun operatllvmen toteutus 35415: projektiksi. Seuraava kehitysvaihe on laatupal- ilmenee asiakassuhde-, palvelutuotanto- ja 35416: kintokriteeristöön perustuvien itsearviointien tuoteprosesseissa. Palveluiden kehittämisessä 35417: toteuttaminen alueellisissa tulosyksiköissä. käyttökelpoiseksi on osoittautunut asiakasoh- 35418: Tulos- ja laatujohtamisen periaatteet on yh- jautuva kehitysmetodiikka (QFD). Asiakastyyty- 35419: teensovitettu tulosvastuullisten johtajien osalta väisyyden toteutumista seurataan säännöllisillä 35420: tulosmatriiseissa, joissa taloudellisten mittarei- mittauksilla. Yksiköiden laadunhallinnan kehit- 35421: den ohella ovat myös asiakastyytyväisyys- ja tymistä arvioidaan Malcolm Baldrigen laatupal- 35422: henkilöstötyytyväisyysmittarit Henkilöstön kintosystematiikalla sekä prosessien laatustan- 35423: aloitteellisuutta parannuskohteiden tunnistami- dardoinneilla. Henkilökohtaiseen laatuun on 35424: sessa ja parannustoimenpiteiden järjestelmälli- panostettu. Työilmapiirimittauksia tehdään 35425: sessä toteuttamisessa on tuettu vuosittaisella säännönmukaisesti. 35426: Postin laatutekokilpailulla. Y 1 ei s radio 0 y. Yleisradiossa on 1990- 35427: Posti soveltaa laatujohtamisessa Suomen laa- luvun alusta lähtien tutkittu ja sovellettu laatu- 35428: tupalkintokriteeristöä, joka painottaa tosiasioilla johtamista. Lähtökohtina ovat mm. asiakasläh- 35429: johtamista, asiakkaan kuulemista ja henkilöstön töisyys, toiminnan jatkuva kehittäminen ja laa- 35430: sekä prosessien laaduntuottokyvyn seuraamista. dun määrittely. Yhtenäistä, kaikki toiminnot 35431: Postilla on kokonaislaadun tutkimusjärjestelmä, kattavaa laatujohtamisjärjestelmää ei toiminnan 35432: jonka lähtökohtia ovat asiakastarvetutkimukset moninaisuuden ja erityislaatuisuuden vuoksi 35433: ja markkinoita koskevat selvitykset. Sisäistä suo- ole otettu käyttöön. Jatkuva, organisaation jäse- 35434: rituskykyä mittaavat henkilöstö-, kulkunopeus- niä osallistava laadunkehitystyö on liitetty eri 35435: ym. prosessimittaukset ja sisäinen asiakastyyty- organisaatio- ja johtamistasoilla osaksi toimin- 35436: väisyystutkimus. Ulkoista suorituskykyä mittaa- taa. 35437: vatasiakastyytyväisyys-ja yrityskuvatutkimukset Vuoden 1994 alusta voimaan tulleen Yleisra- 35438: sekä kilpailijavertailut samoin kuin spontaania dio Oy:stä annetun lain mukaan ohjelmatoimin- 35439: asiakaspalautetta kokoava ja hyödyntävä järjes- nan lähtökohtia ovat yleiskanavuoden ja täyden 35440: telmä. palvelun periaatteet sekä tietyt erityistehtävät. 35441: Postin laadunvarmistuksen keskeinen keino Laki velvoittaa toiminnan laadun jatkuvaan ke- 35442: on virhetilanteiden ennaltaehkäisy. Laatumitta- hittämiseen. 35443: reita ovat mm. poikkeamaraportointi ja kulkuno- Ohjelmatoiminnan lähtökohta on siirtyminen 35444: peustutkimukset lähettäjäkeskeisestä toimintatavasta kuuntelija- 35445: Ympäristöasiat on sisällytetty Postin laatujoh- ja katsojalähtöiseen ohjelmatoirnintaan. Toimin- 35446: tamiseen. Tavoitteena on johtaa ympäristöasioi- not on järjestetty tukemaan yhtiön ydinprosessia 35447: ta EU:n EMAS-johtamisjärjestelmän mukaisesti. eli ohjelmatoimintaa, ja voimavarat kohdenne- 35448: Suomen Telecom Oy:n johto on hyväksynyt taan ohjelmayksiköiden kautta. Tulosyksiköittä- 35449: organisaation laatupolitiikan, joka on henkilös- misen tavoitteena on luoda palvelumarkkinat, 35450: tölle osoitettu yleinen toimintaohje. Yhtiön joh- joilla menestyminen edellyttää tulosyksiköiltä 35451: toa tukee laatujohtoryhmä, jonka tehtävänä on asiakaslähtöistä laatujohtamista. Tavoitteiden 35452: yhtiön laatumallin kehittäminen ja kokonaisti- asetaota ja tuloksellisuuden seuranta edellyttä- 35453: lanteen ohjaaminen. Menetelmäkehitys toteutuu vät ulkoisen ja sisäisen asiakkuuden perusteella 35454: projekteittain yksiköiden ja Telekehityskeskuk- määriteltyjen tunnuslukujen, laatukriteerien ja 35455: sen voimin. Siihen liittyy koko organisaation palautejärjestelmien käyttöä. 35456: kattava koulutus. Journalistisen laadun johtaminen edellyttää 35457: Telessä on omaksuttu laadunhallinta (TQM) kohderyhmä- ja laatutavoitteiden asettamista, 35458: kansainvälisen ISO 9000 -standardiston ja yleis- tuloksellisuuden arviointia, tuotekehitystä sekä 35459: ten kansallisten ja kansainvälisten laatupal- laadunkehittämistyötä. Tätä varten yhtiössä on 35460: kintokriteerien periaatteiden mukaisesti. Näihin joukko laadunkehitysvälineitä ja laadun mittarei- 35461: perustuen on kehitetty laatusopimuskäytäntö ta. Tuloksellisuuden arvioinnissa ja ohjelmien 35462: asiakkaiden ja toimittajien kanssa. Yhtiö on aino- kehitystyössä käytetään sekä määrällistä että laa- 35463: ana suomalaisena yrityksenä ollut alusta alkaen dullista yleisötutkimusta. Yleisön käsityksiä ja 35464: laatimassa kansainvälisiä ja kansallisia ISO 9000 mielikuvia ohjelmistotarjonnasta ja yhtiöstä seu- 35465: -standardeja. rataan palautejärjestelmän avulla. Teknistä laa- 35466: Starteginen laatujohtaminen ja -toiminta on tua tarkkaillaan erikseen tuotannon ja jakelun 35467: vastuutettu yksiköiden johtajille yhtiön laatumal- osalta. 35468: 250 35469: 35470: VR-Yhtiöt 0 y. Valtionrautateiden laatu- niiden toteutumista sekä järjestelmän toimi- 35471: järjestelmien kehittäminen alkoi v. 1991. Laatu- vuutta. 35472: toiminnan lähtökohdiksi otettiin prosessikuvaus Vamma s 0 y. Yhtiön kaikissa yksiköissä 35473: VR:n toiminnasta, laatualueiden määrittely, on käytössä hyväksytyt laatujärjestelmät, jotka 35474: laatujärjestelmien yleisrakenne, laatuasioiden perustuvat pääsääntöisesti ISO 9001 -standar- 35475: organisointi ja koko VR:ää koskevan käsikirjan diin. Laatujärjestelmät määrittelevät laatutoimin- 35476: pääpiirteet. Tavaraliikenteen laatujärjestelmä nan systemaattisen dokumentoinnin, valvonnan 35477: päätettiin laatia ensimmäiseksi. ja ylläpidon. Ulkopuoliset auditoijat varmistavat 35478: Prosessikuvauksessa VR:n toiminta jaetttiin laatutoiminnan tason. Laatujärjestelmien ylläpito 35479: pää-, erityis- ja tukitoimintoihin. Päätoiminnot on pyritty saamaan tuotantotoiminnan osaksi, 35480: ovat tavara- ja henkilöliikenne. Erityistoimintoja jolloin ylläpito ei ole kohtuuttoman raskasta. 35481: ovat kaluston sekä rataverkon kehittäminen ja V P U P u k u t e h d a s 0 y. Yhtiön laatu- 35482: kunnossapito. Tukitoimintoja ovat tietohallinto, johtaminen perustuu järjestelmään, joka täyttää 35483: laskentapalvelu, oikeuspalvelu ja henkilöstöhal- AQAP 120:n ja ISO 9002:n standardistojen vaati- 35484: linnon palvelut. mukset. Laatujärjestelmän kuvaus on koottu kä- 35485: Laatutoiminta jaettiin siten, että ylin taso ku- sikirjaksi, joka käsittää eri valmistus- ja toiminta- 35486: vaa koko VR:n laatutoiminnan pääperiaatteet, vaiheiden menettelyt ja laatukriteerit Laatujär- 35487: toisen tason muodostavat päätoiminnot ja kol- jestelmä on kehitetty yhteistyössä puolustusvoi- 35488: mannen tason erityis- ja tukitoiminnot. mien pääesikunnan laaturyhmien kanssa. Yhtiö 35489: Yhtiön laatujohtamismenetelmät perustuvat sai ISO 9002 -laatusertifikaatin ensimmäisenä 35490: kansainvälisiin periaatteisiin ja ISO 9000 -stan- vaatetustehtaana Suomessa v. 1993. Laatu- 35491: dardeihin. Laatupalkintokriteeristöä on käytetty järjestelmä auditoidaan vuosittain. Yhtiön laatu- 35492: toiminnan arviointiin. Laatutoiminta arvioitiin strategiana on kilpailukyky kansainvälisillä 35493: ulkoisesti v. 1993. Itsearviointia on suoritettu markkinoilla ja julkisissa hankinnoissa. 35494: toistaiseksi vähän. 35495: Laadunvarmistusjärjestelmät perustuvat laatu- Valtiontilintarkastajat toteavat, että useissa 35496: johtamisen periaatteisiin. Tavaraliikenteessä ne valtionenemmistöisissä osakeyhtiöissä on perus- 35497: täyttävät ISO 9002 -standardin vaatimukset. Jär- tellusti otettu käyttöön ja kehitetty kokonaisval- 35498: jestelmän sertifiointiprosessi on käynnistetty. taisia laatujohtamis- ja laadunvarmistusjärjes- 35499: Henkilöliikenteen laadunvarmistuksessa käyte- telmiä ja että laatutavoitteet on asetettu yleensä 35500: tään toimintokohtaisia käsikirjoja ja sitoutetaan korkealle. Yhtiökohtaiset erot laatuasioissa ovat 35501: muut toimittajat laatusopimuksilla. Erityis- ja tu- kuitenkin vielä huomattavan suuria. 35502: kitoimintojen laatualueiden järjestelmänkuvaus- Valtionyhtiöiden tulee valtiontilintarkastaji- 35503: työ on käynnistetty. en mielestä pyrkiä laatujohtamisessa ja laadun 35504: Yhtiöittäminen ja uudelleenorganisointi hen- kehittämistyössä toimialojensa yritysten eturi- 35505: kilöstöjärjestelyineen ovat hidastaneet laatutoi- viin. Korkeatasoinen kokonaislaatujätfestelmä 35506: minnan kehittämistä. Laatuajattelu sisäistetään parantaa yhtiöiden kilpailukykyä ja kannatta- 35507: vain riittävän koulutuksen ja perehdyttämisen vuutta sekä lisää valtio-omistajan tuottoja ja 35508: kautta. varallisuutta. 35509: Laatujohtamisen kehittämiseksi yhtiö on pa- Yleisesti ottaen valtionyhtiöiden operatiiviset 35510: nostanut myös ympäristöasioiden hallintajärjes- johtamiskysymykset kuuluvat niiden toimivalle 35511: telmän rakentamiseen. Konsernille on laadittu johdolle ja hallintoelimille. Kokonaisvaltaisen 35512: liiketoimintayksiköitä koskeva ympäristökäsikir- laatujärjestelmän kehittäminen on kuitenkin 35513: ja. Konsernin yhtiöissä ympäristöasiat otetaan mitä suurimmassa määrin myös strateginen 35514: laatutoiminnan osaksi. johtamiskysymys. joissakin tapauksissa kyse voi 35515: L a p u a 0 y. Yhtiön laatujohtaminen on olla jopa yhtiöiden henkiinjäämisestä kireässä 35516: dokumentoitu laatukäsikirjaan, joka sisältää laa- ja yhä kovenevassa koti- ja ulkomaisessa kilpai- 35517: dunvarmistusjärjestelmää koskevat ohjeet ja lussa. 35518: suunnitelmat. Laatujärjestelmä noudattaa ISO Valtion omistajaetua toteuttavien ministeriöi- 35519: 9001:n ja AQAP llO:n standardeja. Laatutoimin- den tulisi valtiontilintarkastajien mielestä tar- 35520: taa koordinoi, ohjaa, ylläpitää ja kehittää yhtiön kastella asiaa tästä näkökulmasta ja pyrkiä osal- 35521: laatupäällikkö. Laatujärjestelmän toimivuutta taan huolehtimaan ja varmistumaan siitä, että 35522: seurataan katselmuksin ja raportoinnein. Yhtiön ao. hallinnonalojen valtionyhtiöiden johto ja 35523: johtoryhmä seuraa auditointia, suunnitelmia ja hallinto ovat ajan tasalla mm. laatujohtamisen 35524: 251 35525: 35526: kysymyksissä. Viranomaisten asiana on siten kustajatuonnin huomattava kasvu Venäjältä ja 35527: seurata ja tarvittaessa myös ohjata hallinnon- Virosta oli syynä sekä vähittäiskaupan että ravin- 35528: alansa valtionyhtiöiden strategisia johtamisky- tolamyynnin laskuun. Alkoholijuomien ja teolli- 35529: symyksiä ja -järjestelmiä valtio-omistajan edun suusentsyymien vienti kasvoi edellisvuosien ta- 35530: mukaisesti. paan. 35531: Primalcon liikevoitto oli 184 Mmk, Alkon 131 35532: Mmk ja Arctian 51 Mmk. 35533: Alko-Yhtiöt Oy Alko-Yhtiöt -konsernin liikevaihto oli vuoden 35534: 1996 tammi-huhtikuussa 953 Mmk ja liikevoitto 35535: Suomen alkoholijärjestelmän muutosta on 46 Mmk, kun kertomusvuonna vastaavat luvut 35536: käsitelty tämän kertomuksen sosiaali- ja terveys- olivat 1 075 Mmk ja 99 Mmk. Voitto ennen 35537: ministeriön hallinnonalan osuudessa. satunnaisia eriä pieneni 55 Mmkaan eli lähes 35538: 40 o/o. Voitto verojen jälkeen oli 50 Mmk eli 35539: Alko-Yhtiöiden taloudellinen tila. Kerto- kolmanneksen kertomusvuotista pienempi. 35540: musvuoden alusta aiempi valtion alkoholiliike Konsernin liikevaihdosta Alko Oy:n osuus oli 35541: Oy Alko Ab organisoitiin uudelleen Alko-Yhtiöt 547 Mmk, Primalco Oy:n 321 Mmk, Arctia Oy:n 35542: -konserniksi, jonka liiketoimintaorganisaatio on 220 Mmk ja emoyhtiön 32 Mmk. Konserniyhtiöi- 35543: seuraava: den liikevaihdot laskivat edellisvuotisesta lu- 35544: - Primalco Oy tuottaa ja markkinoi alkoholi- kuun ottamatta Primalcoa, jonka liikevaihdon 35545: juomia, etanolia, tärkkelystä sekä teollisuusent- kasvu johtui alkoholijuomien ja entsyymien 35546: syymejä. viennin kasvusta kolmanneksella. Liiketoimin- 35547: - Alko Oy toimii alkoholijuomien vähittäis- noittain tuloskehitys tammi-huhtikuussa 1996 35548: kauppaketjuna sekä ravintola- ja tukkumyyjänä, oli seuraava: Alko Oy:n liikevoitto oli 19 Mmk eli 35549: jolla on lakisääteinen alkoholijuomien vähittäis- puolet edellisvuotisesta, Primalco Oy:n 28 Mmk 35550: myynnin yksinoikeus. eli laskua 20 o/o ja Arctia Oy:n liiketappio 4 Mmk, 35551: - Arctia Oy tuottaa ja markkinoi hotelli- ja kun kertomusvuonna liikevoittoa kertyi 18 35552: ravintolapalvelu ja. Mmk. Emoyhtiön liikevoitto oli 1 Mmk. 35553: - Konsernin emotyhtiö Alko-Yhtiöt Oy:n Konsernitaseen loppusumma huhtikuussa 35554: tehtävänä on kehittää konsernia kokonaisuute- 1996 oli 3 787 Mmk eli vajaat 100 Mmk pienempi 35555: na ja parantaa toimialojen menestymismahdol- kuin vuotta aiemmin. Omavaraisuusaste oli 35556: lisuuksia. 46 o/o. 35557: Konserniin kuuluu emoyhtiö, 47 tytäryhtiötä Vuoden 1996 alun heikentynyt kehitys on 35558: ja 13 osakkuusyhtiötä. Alko-Yhtiöt Oy:n näkemyksen mukaan seuraus- 35559: Konsernin palveluksessa oli kertomusvuonna ta toimintaympäristön muutoksista, erityisesti ti- 35560: keskimäärin 4 000 henkeä, missä oli vähennystä lastoimattoman alkoholinkulutuksen (kotival- 35561: edellisvuodesta 4 o/o. Investoinnit olivat 104 mistus, matkustajatuonti ja salakuljetus) kasvus- 35562: Mmk. Hyvän tuloskehityksen ja alkoholilain ta. 35563: muutoksen vuoksi konsernin rahoitustilanne oli Alko-Yhtiöt Oy tavoittelee konserniraken- 35564: hyvä. teensa säilyttämistä nykyisellään. Vuoden 1996 35565: Alko-Yhtiöt -konsernin liikevaihto oli kerto- toukokuun alusta aiemmin Oy Alko Ab:lle kuu- 35566: musvuonna 3,4 mrd. mk. Yhteiskunnalle kon- luneet alkoholipoliittiset toiminnot ja niiden 35567: serni tilitti alkoholijuoma- ja arvonlisäveroa 5,6 myötä 72 henkilötyövuotta siirtyivät sosiaali- ja 35568: mrd. mk. Liikevoitto oli 362 Mmk ja voitto ennen terveysministeriöön. Konserni aikoo kehittää al- 35569: satunnaiseriä 338 Mmk eli 10 o/o liikevaihdosta. koholijuomien tuotantoa kotimaassa ja lähialu- 35570: Konsernin liikevaihdosta Primalco Oy:n alko- eilla Baltian maissa, Venäjällä ja Puolassa. Hotel- 35571: holijuomien, etanolin ja teollisuusentsyymien li- ja ravintolapalveluissa se tehostaa Arctian 35572: osuus oli 1 035 Mmk, Alko Oy:n vähittäis- ja ketjumielikuvaa suomalaisissa keskisuurissa 35573: tukkukaupan 2 040 Mmk ja Arctia Oy:n hotelli- ja kaupungeissa. 35574: ravintolatoiminnan 742 Mmk. Alkoholijuomien Konsernin liikevaihdoksi vuodeksi 1996 on 35575: tilastoitu kotimaan kokonaismyynti väheni 0,3 o/o budjetoitu 3,4 mrd. mk. Liikevoitoksi budjetoitiin 35576: ja konsernin alkoholijuomien myynti 2 o/o. Suo- 312 Mmk ja voitoksi ennen satunnaiseriä 285 35577: men hotelli- ja ravintolamyynti kasvoi 3 o/o. Arcti- Mmk. 35578: an hotellimyynti kasvoi samaa tahtia, kun taas Henkilöstömäärän on ennakoitu vähenevän 35579: ravintolamyynti väheni. Alkoholijuomien mat- 3 800:aan Alko Oy:n varastotoimintojen siirryt- 35580: 252 35581: 35582: tyä yksityiselle palveluyrittäjälle. Investointeja siköt on yhtiöitetty, tulisi kauppa- ja teollisuus- 35583: on budjetoitu toteutettaviksi v. 1996 360 Mmk eli ministeriön mielestä harkita alkoholipolitiikan 35584: 11 % liikevaihdosta. Konsernin toiminnan alu- ulkopuolisten liiketoiminta-alojen siirtoa kaup- 35585: eellinen laajentaminen ja investoinnit toteute- pa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle. Täl- 35586: taan ilman ulkopuolista rahoitusta, koska kerto- löin Alko-Yhtiöt Oy:n omistajaohjaus ja -valvon- 35587: musvuodelta kertyneellä ja vuoden 1996 enna- ta voitaisiin jakaa kauppa- ja teollisuus- sekä 35588: koidulla kassavirralla konserni kykenee katta- sosiaali- ja terveysministeriön kesken siten, että 35589: maan investoinnit kokonaan. ensin mainittu hoitaisi yritystoimintaa koskevan 35590: omistajaohjauksen ja -valvonnan ja jälkim- 35591: Alko-Yhtiöt Oy:n hallinnollinen asema. mäinen vastaisi lähinnä alkoholipolitiikkaan liit- 35592: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan Alko- tyvästä alkoholijuomien vähittäismyynnin ohja- 35593: Yhtiöt Oy:n kanssa nyttemmin kilpailevat elin- uksesta ja valvonnasta. 35594: keinonharjoittajat haluaisivat saada Alko Oy:n Sosiaali- ja terveysministeriö on todennut, että 35595: vähittäismyyntitoiminnan erillisen yhtiön hoi- Alko Oy:llä on yksinoikeus kaikkien yli 2,8 35596: dettavaksi, koska yhtiön pelätään käyttävän tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien al- 35597: monopolikaupalla ansaittua tuloa muiden va- koholijuomien vähittäismyyntiin. Poikkeuksena 35598: paassa kilpailutilanteessa, esim. tukkukaupassa, elintarvikeliikkeet, huoltoasemat ja kioskit saa- 35599: toimivien yksiköidensä hyödyksi. vat lääninhallituksen luvalla myydä kaikkia kor- 35600: Harkittaessa valtionyhtiöiden ohjauksen ja keintaan 4, 7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia 35601: valvonnan järjestämistä eri ministeriöihin, olisi sisältäviä, käymisteitse valmistettuja alkoholi- 35602: kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä otetta- juomia. Toisena poikkeuksena viinitilalliset saa- 35603: va huomioon ko. yhtiön kansantaloudellinen ja vat Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvonta- 35604: yhteiskunnallinen tehtävä ja asema, yhtiön toi- keskuksen luvalla myydä suoraan kuluttajille 35605: miala ja kilpailuasema, yhtiön omistusta ja toi- valmistamiaan, korkeintaan 13 tilavuusprosent- 35606: minnan kehittämistä koskevat suunnitelmat sekä tia etyylialkoholia sisältäviä, käymisteitse valmis- 35607: hallinolliset voimavarat. Mikäli yhtiö on tavan- tettuja alkoholijuomia. 35608: omaista liiketoimintaa harjoittava osakeyhtiö, on Alko Oy toimii kilpailutilanteessa tukkumyyn- 35609: sen hallinnollista asemaa syytä harkita toimialan timarkkinoilla myyden tukkumyyjänä alkoholi- 35610: ja kilpailuaseman pohjalta. Teollisuuden ja kau- juomia kaikille ostajille, joilla on lupa alkoholi- 35611: pan aloilla toimivat valtionyhtiöt sopivat toimi- juomien edelleenmyyntiin. Alko Oy:n markkina- 35612: alansa puolesta luontevasti kauppa- ja teolli- osuus tukkumyynnistä oli kertomusvuonna 55 % 35613: suusministeriön hallinnonalalle samoin kuin kil- (pl. oluet ja siiderit). Yhtiön kilpailuasema tuk- 35614: pailuympäristössä toimivat palveluyritykset, joil- kumyynnissä oli hyvä. 35615: la on määräävä markkina-asema kotimaassa. Alko Oy:n vähittäismyynti väheni kertomus- 35616: Kauppa- ja teollisuusministeriön vastuualuee- vuonna ja edelleen vuoden 1996 alussa. Tämä 35617: seen kuuluu kilpailun edistäminen, johon se aiheutui sosiaali- ja terveysministeriön mukaan 35618: pyrkii osaltaan myös valtionyhtiöiden omistaja- ED-jäsenyyden myötä vapautuneesta turistialko- 35619: valvonnan ja -politiikan avulla. holin tuonnista. 35620: Valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentami- Alkoholilainsäädännön mahdolliset muutok- 35621: nen vaatii omistajaohjauksen ja -valvonnan asi- set vaikuttavat suuresti Alko Oy:n näkymiin. 35622: antuntemusta ja harjaantumista. Valtionyhtiön Mikäli vähittäismyyntimonopoli murtuisi, joutui- 35623: hallinnolliseen asemaan vaikuttavat myös em. si Alko Oy tuntuviin yhtiökohtaisiin sopeutumis- 35624: tarkoituksiin käytettävissä olevat voimavarat. ongelmiin. Sosiaali- ja terveysministeriön mu- 35625: Alkoholilain uudistuksen myötä Alko-Yhtiöt kaan Alko Oy joutuisi tässä tilanteessa supista- 35626: -konsernin alkoholipoliittiset tehtävät on siirretty maan myymäläverkostoaan merkittävästi, mistä 35627: sosiaali- ja terveysministeriölle ja sen alaiselle seuraisi myös henkilöstön vähentäminen. Myös 35628: Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakes- tukkumyynti vähenisi jonkin verran. 35629: kukselle. Alko-Yhtiöt -konserni on muuttunut Primalco Oy on kertomusvuoden alusta toi- 35630: kauppaa ja teollisuutta sekä hotelli- ja ravintola- minut kilpailutilanteessa. Alkoholijärjestelmän 35631: toimintaa harjoittavaksi tavanomaiseksi valtion- edelleen vapautuminen ei vaikuttaisi sanotta- 35632: yhtiöksi, jolla on määräävä markkina-asema ko- vasti toimintaan. Primalco Oy:llä on suuri mark- 35633: timaassa ja lisäksi ainakin toistaiseksi alkoholi- kinaosuus väkevien alkoholijuomien kotimaan 35634: juomien vähittäismyyntimonopoli. myynnissä, minkä lisäksi yhtiön vienti on kasva- 35635: Kun konsernin liiketoimintaa harjoittavat yk- nut. 35636: 253 35637: 35638: Oy Alko Ab:llä oli vuodesta 1932 kertomus- piollinen, joskin tappio väheni edelliseen vuo- 35639: vuoteen saakka alkoholijuomien valmistusmo- teen verrattuna. Luottotappioiden ja toimintaku- 35640: nopoli Suomessa. Käytännössä valmistus oli kui- lujen aleneminen ei riittänyt kattamaan pankin 35641: tenkin jaettu Alkon ja yksityisten yritysten välillä. treasury-, pääomamarkkina- ja arvopaperitoi- 35642: Yksityiset yritykset valmistivat panimotuotteet ja mintojen tuntuvaa tappiota. 35643: siiderit, kotimaiset marja- ja hedelmäviinit sekä Konsernin rahoituskate oli kertomusvuonna 35644: väkeviä alkoholijuomia. Suomessa on siten ollut 2 198 Mmk, mikä oli 428 Mmk edellisvuotista 35645: pitkään myös yksityistä alkoholijuomateollisuut- vähemmän. Noin puolet rahoituskatteen piene- 35646: ta. nemisestä aiheutui Postipankin New Yorkin si- 35647: Arctia Oy on perustettu v. 1935. Yhtiö on siitä vukonttorin tappiosta. 35648: lähtien toiminut kilpailutilanteessa, joten sen Rahoituskatteen huonoon kehitykseen vai- 35649: asemaan ja tulokseen alkoholijärjestelmän mah- kuttivat myös heikko luotonkysyntä ja korkota- 35650: dollisilla muutoksilla ei ole sanottavaa merkitys- son laskusta seurannut varainhankinnan korko- 35651: tä. marginaalin kaventuminen. Myönteisesti rahoi- 35652: Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan on tuskatteeseen vaikuttivat pankin järjestämättö- 35653: välttämätöntä, että sosiaali- ja terveyspoliittisin mien ja nollakorkoisten saamisten vähenemi- 35654: perustein toimiva valtion alkoholiyhtiö kuuluu nen. 35655: sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle, Konsernin palkkiotuotot pienenivät edellis- 35656: koska yhtiön toiminnassa ja valvonnassa koros- vuodesta 50 Mmklla 884 Mmkaan. Antolaina- 35657: tuvat muut kuin puhtaasti liiketaloudelliset sei- uksen ja pankkitakausten palkkiotuotot alenivat, 35658: kat. kun taas arvopaperitoiminnan palkkiotuotot 35659: kasvoivat. 35660: Alkoholilainsäädännön muutokset ja uudel- Postipankin arvopaperikaupan tappio oli ker- 35661: leenorganisointi yhtiöittämisineen ovat muutta- tomusvuonna 320 Mmk eli 16 Mmk suurempi 35662: neet valtion alkoholiliikkeen tehtäviä ja asemaa kuin vuotta aiemmin. Tappio syntyi pääosin 35663: suuresti. Alko-Yhtiöt -konserni toimii nyttemmin pankin New Yorkin sivukonttorissa. Tappio ai- 35664: vailla viranomaistoimintoja lähes täydellisessä heutui erityisehtoisten koronvaihtosopimusten 35665: kilpailutilanteessa. Ainakin toistaiseksi on silti ja eMO-joukkovelkakirjojen käyttämisestä. Ar- 35666: voimassa alkoholijuomien vähittäismyyn- vopaperikaupan tappioista 216 Mmk oli ar- 35667: timonopoli, mutta sekään ei ole täydellinen. vonalennuskirja uksia. 35668: Konsernin asema ja toiminta ovat lähentyneet Konsernin hallintokulut, poistot ja muut toi- 35669: siten muiden valtionenemmistöisten teollisuus- mintakulut olivat yhteensä 2 740 Mmk eli 99 35670: ja palveluyritysten tilannetta. Mikäli Suomen Mmk pienemmät kuin edellisenä vuonna. Luot- 35671: EU-jäsenyys johtaa myöhemmin vähittäismyyn- to- ja takaustappiot olivat 631 Mmk. Edellisvuo- 35672: timonopolin osittaiseen tai täydelliseen purka- teen verrattuna kertomusvuoden luotto- ja taka- 35673: miseen, menettää Alko-Yhtiöt loputkin ustappiot vähenivät 614 Mmklla. 35674: aiemmasta erityisluonteestaan. Konsernin järjestämättömien ja nollakorkois- 35675: Valtiontilintarkastajien mielestä tavanomai- ten saamisten määrä oli kertomusvuoden lopus- 35676: sessa tuotanto- ja kilpailutilanteessa toimivat sa luottotappiokirjausten jälkeen 1 469 Mmk. 35677: valtionenemmistöiset teollisuus- ja palveluyri- Vuotta aiemmin konsernilla oli ko. saamisia 35678: tykset soveltuvat luontevimmin kauppa- ja 2 750 Mmk. 35679: teollisuusministeriön alaisuuteen. Ministeriössä Konsernin liiketappio oli kertomusvuonna 35680: on tarvittava asiantuntemus ja voimavarat teol- 502 Mmk eli 183 Mmk pienempi kuin edellisenä 35681: lisuuden ja kaupan alan yhtiöiden valvontaan vuonna. Tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen 35682: ja omistajaohjaukseen. Koska sosiaali- ja konsernin tilikauden tappio oli 558 Mmk. 35683: terveysministeriö on ylin alkoholivalvontaviran- 35684: omainen, ei ole hallinnollisesti asianmukaista, New Yorkin sivukonttorin toiminta. 35685: että sillä on myös alan suurimman yhtiön Postipankki-konsernin julkaisemassa vuoden 35686: hallinnointivastuu. 1995 ensimmäisessä osavuosikatsauksessa tam- 35687: mi-maaliskuulta todettiin, että konsernin ra- 35688: hoituskate oli ko. aikana 604 Mmk eli 99 Mmk 35689: Postipankki Oy pienempi kuin vuotta aiemmin. Keskeiseksi 35690: syyksi katteen alenemiseen mainittiin New 35691: Kertomusvuoden tulos. Postipankki-kon- Yorkin sivukonttorin treasury-toiminnan heik- 35692: sernin tulos kertomusvuodelta oli edelleen tap- ko menestys. Postipankin rahoituskatetta rasitti 35693: 254 35694: 35695: myös markkamääräisen luotonannon pienene- Täsmällinen käsitys tappioriskeistä saatiin vasta 35696: minen. kertomusvuoden heinäkuussa selvitystyön jäl- 35697: Arvopaperikaupan katetta heikensi olennai- keen. Pankki teki aiemmin kertomusvuonna lu- 35698: sesti New Yorkin sivukonttorin koronvaihto- kuisia toimia ilmenneiden puutteiden korjaami- 35699: sopimuksista kirjattu 102 Mmk:n arvostus- ja seksi. Sivukonttorin liiketoimintaa supistettiin, ja 35700: purkutappio. konttorin avainhenkilöt vaihdettiin. Ulkomais- 35701: Postipankin johtokunnan 25.7.1995 antamas- ten sivukonttorien valvontaa ja raportointia te- 35702: sa tiedotteessa todettiin konsernin tuloksen vuo- hostettiin ja kirjanpitokäytäntöä selkeytettiin. 35703: delta 1995 muodostuvan ennakoitua heikom- Kaksi johtokunnan jäsentä joutui eroamaan. 35704: maksi ja lappiolliseksi pankin New Yorkin sivu- Hallintoneuvosto edellytti, että Postipankki 35705: konttorin epäonnistuneen liiketoiminnan seu- Oy:n johtokunta jatkaa New Yorkin sivukont- 35706: rauksena. Konsernin tammi-kesäkuun tulok- torin tappioiden selvitystyötä sekä riskienhal- 35707: sen arvioitiin olevan vajaat 400 Mmk tappiolli- linta-, valvonta- ja raportointijärjestelmien tehos- 35708: nen. Keskeiseksi syyksi mainittiin New Yorkin tamista. Syntyneiden tappioiden vastuukysy- 35709: sivukonttorin 400 Mmk:n tappio. Pääosa tappi- mykset tuli selvittää perusteellisesti. 35710: osta oli kertomusvuotta aiempien liiketoimien Kertomusvuoden elokuussa julkaistussa Pos- 35711: aiheuttamaa. tipankin tiedotteessa todettiin, että konsernin 35712: Kertomusvuonna tehtyjen selvitysten perus- liiketappio oli kertomusvuoden tammi-kesä- 35713: teella ilmeni, että osa New Yorkin sivukonttorin kuussa 352 Mmk eli 4 Mmk suurempi kuin vuotta 35714: tappioita aiheuttaneista liiketoimista oli tehty aiemmin. Tappion aiheutti New Yorkin sivu- 35715: pankin sisäisestä ohjeistuksesta poikkeavasti. konttorin yhteensä 460 Mmk:n tappio. Konser- 35716: Liiketoimista operatiivisesti vastanneet henkilöt nin muu liiketoiminta oli kertomusvuoden alku- 35717: eivät olleet enää kertomusvuoden kesällä pan- puolella voitollista. 35718: kin palveluksessa. Sittemmin sivukonttorin New Yorkin sivukonttorin arvopaperikaupan 35719: liiketoimintoja oli rajoitettu. Tappioiden ja tulos- tappio oli kertomusvuoden alkupuolella 347 35720: kuvan nopean heikentymisen syyt olivat pankis- Mmk. Erityisehtoisista koronvaihtosopimuksista 35721: sa selvitysten kohteina. ja muista johdannaisista aiheutuneita tappioita 35722: Postipankki Oy:n johtokunta antoi pankin oli 248 Mmk ja CMO- ja muista joukkovelkakir- 35723: hallintoneuvostolle kertomusvuoden heinä- jasijoituksista kirjattuja arvostustappioita 94 35724: kuussa selvityksensä New Yorkin sivukonttorin Mmk. Arvostuserien osuus arvopaperikaupan 35725: tappiosta ja sen syistä. Hallintoneuvosto totesi tappioista oli 237 Mmk. 35726: tiedotteessaan, että New Yorkin sivukonttorin Valtiovarainministeriön mukaan Postipankki 35727: vuoden 1995 tammi-kesäkuun tappio oli yh- Oy:n New Yorkin sivukonttorin tappiollinen lii- 35728: teensä 460 Mmk. Sivukonttorin arvopaperikau- ketoiminta sekä tapahtumiin liittynyt julkisuus 35729: pan katteeseen oli kertomusvuoden kesäkuun ovat vaikuttaneet kielteisesti pankin yritysku- 35730: loppuun mennessä kertynyt johdannaistappioita vaan ja uskottavuuteen. 35731: 250 Mmk. Konttorin tappioiden todettiin kasva- 35732: van vielä kertomusvuoden loppupuolella. Organisaation uudistaminen. Postipankin 35733: Hallintoneuvoston em. tiedotteen mukaan hallintoneuvosto vapautti kertomusvuoden tou- 35734: suurimmat tappiolliset erät New Yorkin sivu- kokuussa kaksi henkilöä johtokunnan jäsenyy- 35735: konttorissa olivat ns. strukturoidut swap-sopi- destä näiden omasta pyynnöstä. Toinen erosi 35736: mukset sekä ns. CMO-joukkovelkakirjalainat. pankin palveluksesta välittömästi. Toinen jatkoi 35737: Pääosin v. 1992-94 tehdyt strukturoidut swap- erityistehtävissä kertomusvuoden elokuun lop- 35738: sopimukset sisälsivät erityisehtoja, jotka kasvatti- puun. Ensin mainittu henkilö vastasi pankin 35739: vat sijoitusten riskejä ja niistä aiheutuneita tappi- pääomamarkkina-, arvopaperi- ja treasury-toi- 35740: oita. minnoista ja jälkimmäinen pankin ulkomaisista 35741: Selvitysten mukaan koronvaihtosopimusten toimipaikoista. 35742: erityisehdot jätettiin raportoimatta pankin riski- Postipankin hallintoneuvosto asetti kertomus- 35743: enhallintajärjestelmiin, eikä niitä koskeneita vuoden heinäkuussa keskuudestaan työryhmän 35744: päätöksiä tuotu pankin johtokunnan käsittelyyn. selvittämään New Yorkin sivukonttorin toimin- 35745: Johtokunta sai sopimuksista tiedon vasta joulu- taa ja tappioita sekä valmistelemaan ehdotuksen 35746: kuussa 1994. tarvittavista toimista. Työryhmä luovutti raport- 35747: Hallintoneuvoston tiedotteessa todettiin pan- tinsa hallintoneuvostolle elokuussa 1995 ja eh- 35748: kin varainhallintajohdon saaneen tietoonsa New dotti mm. seuraavia toimia: 35749: Yorkin sivukonttorin riskisijoitukset asteittain. 35750: 255 35751: 35752: - Postipankin hallintoa, riskienhallintaa ja vastaavalle johtokunnan jäsenelle. Pankin 35753: valvontaa tehostetaan sekä raportoinnin katta- markkinariskien seuraamiseksi ja hallitsemisek- 35754: vuutta lisätään. si on otettu käyttöön VAR-järjestelmä (Value at 35755: -Pankin ylimmässä johdossa siirrytään jär- Risk), jonka avulla varainhallintatoiminto seu- 35756: jestelyyn, jossa pääjohtaja toimii myös toimitus- raa päivittäin markkinariskien kehitystä koko 35757: johtajana. pankissa. 35758: - Pääjohtaja Seppo Lindblomille myönne- 35759: tään ero 29.2.1996 alkaen. Postipankin tarkastus- ja valvontajärjes- 35760: - Toimitusjohtaja Matti Niemelle myönne- tehnät. Postipankin tarkastus- ja valvontaelimet 35761: tään ero pankin palveluksesta 31.8.1995 alkaen. ovat hallintoneuvosto ja sen tarkastajat, tilintar- 35762: -Pankille valitaan uusi pääjohtaja, joka tulee kastajat, sisäinen tarkastus ja yksiköiden omat 35763: johtokunnan jäseneksi 1.9.1995 alkaen ja pää- sisäiset valvontajärjestelmät. Hallintoneuvoston 35764: johtajaksi 1.3.1996 alkaen. tehtävänä on valvoa, että pankkia hoidetaan 35765: Hallintoneuvosto hyväksyi työryhmän ehdo- asiantuntevasti lakia ja yhtiöjärjestystä noudatta- 35766: tukset, edellytti johtokunnalta säännöllistä ra- en. Hallintoneuvoston valitsemat tarkastajat tar- 35767: portointia toimista New Yorkin sivukonttorissa kastavat vähintään kahdesti vuodessa pankin 35768: ja valitsi valtiosihteeri Eino Keinäsen pankin hallinnon ja liiketoiminnan. 35769: johtokunnan jäseneksi 1.9.1995 alkaen sekä Postipankin tilintarkastuksesta huolehtivat 35770: pankin pääjohtajaksi ja johtokunnan puheenjoh- yhtiökokouksen valitsemat kaksi tilintarkastajaa, 35771: tajaksi 1.3.1996 alkaen. tilintarkastusyhteisö ja yksi varatilintarkastaja. 35772: Pääjohtaja Seppo Lindblomin pyydettyä myö- Kaikki tilintarkastajat ovat KHT-tarkastajia. 35773: hemmin eron pääjohtajan tehtävistä vuoden Suoraan pääjohtajan alaisena toimivaa ja tälle 35774: 1996 alusta hallintoneuvosto myönsi kertomus- raportoivaa sisäistä tarkastusta johtaa tarkastus- 35775: vuoden joulukuussa hänelle aiennetun eron ja johtaja. Hallintoneuvoston tarkastajat, tilintar- 35776: valitsi samalla Eino Keinäsen pankin toimitus- ja kastajat ja sisäinen tarkastus toimivat yhteistyös- 35777: pääjohtajaksi 1.1.1996 alkaen. sä. 35778: Marraskuussa 1995 hallintoneuvosto päätti New Yorkin sivukonttorissa on kertomusvuo- 35779: pankin johtokunnan täydentämisestä ja organi- den elokuusta toiminut pankin sisäisen tarkas- 35780: saation tarkistamisesta sekä johtokunnan jäsen- tuksen edustaja, joka tarkastaa konttorin toimin- 35781: ten tehtävien ja vastuiden jaosta 1.1.1996 alkaen. toja jatkuvasti. Tämän lisäksi muutkin pankin 35782: Pankkiin perustettiin ns. business control -toi- sisäiset tarkastajat osallistuvat sivukonttorissa 35783: minta, johon kuuluvat pankin yrityssuunnittelu, tehtäviin tarkastuksiin. 35784: talous- ja laskentatoiminto, varainhallinnan Postipankin toiminnot vastaavat sisäisestä val- 35785: suunnittelu sekä riskien seuranta. Postipankin vonnastaan omien järjestelmiensä mukaisesti. 35786: yritys- ja investointipankki -osapankista erotet- Valvonnan järjestäminen ja toteuttaminen on 35787: tiin omaksi osakseen treasury- ja pääomamark- yksikköjen johdon vastuulla. Tämän valvonnan 35788: kinat-toiminnot sekä kansainvälinen verkosto. riittävyyttä, luotettavuutta ja tehokkuutta tutkii ja 35789: New Yorkin sivukonttorin johtaja vaihdettiin, arvioi pankin sisäinen tarkastus. 35790: ja johtoryhmään tehtiin henkilövaihdoksia ker- 35791: tomusvuoden keväällä ja kesällä. Lisäksi sivu- Postipankki Oy:n toimintaedellytykset. 35792: konttorin henkilöstöresursseja vahvistettiin Valtiovarainministeriön mukaan pankkikilpailu 35793: erityisesti taloushallinnossa, riskienhallinnassa, kiristyy edelleen Suomessa erityisesti ulkomais- 35794: raportoinnissa sekä sisäisessä tarkastuksessa ja ten luottolaitosten markkinoille tulon vuoksi. 35795: valvonnassa. Suomalaiset pankit joutuvat keventämään kus- 35796: Postipankin pääkonttoriin perustettiin kerto- tannusrakenteitaan tuntuvasti. Kotimaisten 35797: musvuoden keväällä ulkomaisen konttoriver- pankkien kilpailukykyä ulkomaisiin nähden hei- 35798: koston hallintoa ja liiketoimintaa johtava ja kentää luotonannosta Suomessa perittävä 35799: koordinoiva toiminta. Ulkomaisissa sivukontto- 1,5 o/o:n leimavero. Ulkomaiset pankit voivat 35800: reissa eriytettiin riskienhallinta ja raportointi lii- myöntää luottoja suomalaisille asiakkailleen 35801: ketoiminnasta, ja niihin nimitettiin riskienhal- ulkomaisista konttoreistaan ja välttää leimave- 35802: lintapäälliköt, jotka seuraavat riskejä ja rapor- ron. 35803: toivat niistä pääkonttorin varainhallintatoimin- Postipankki on valtiovarainministeriön mu- 35804: toon nimitetylle riskienhallintajohtajalle. Tämä kaan käynnistänyt merkittäviä hankkeita toimin- 35805: raportoi suoraan business control -osapankista takulujensa alentamiseksi mm. maksuliikentees- 35806: 256 35807: 35808: sä, tietotekniikassa ja esikunta- ja hallintotoimin- Postipankki Oy:n maksupalvelukeskuksissa 35809: noissa. käynnistettiin keväällä 1996 yhteistoimintaneu- 35810: Euroopan unioni teki kertomusvuoden joulu- vottelut Suunniteltu henkilöstön vähentämis- 35811: kuussa päätöksen yhteisen rahayksikön, ns. eu- tarve v. 1995-97 on lähes 400 henkilötyövuotta. 35812: ron, käyttöön otosta ja siirtymävaiheen aikatau- Vähennysten arvioidaan tuovan pankille yli 80 35813: lusta. Sen toteutuminen on edelleen kuitenkin Mmk:n kustannussäästöt 35814: epävarmaa. Postipankki on käynnistänyt valmis- Kertomusvuoden lopulla Postipankin tieto- 35815: tautumisen yhteisen rahan käyttöönottoon. tekniikan tehtävät ja vastuut päätettiin järjestää 35816: Postipankki-konsernin vakavaraisuussuhde uudelleen. Postipankki Oy ja TT Tieto Oy perus- 35817: oli kertomusvuoden lopussa 10,2 o/o. Pankki las- tivat yhteisyrityksen Tietoleijona Oy:n, joka 35818: ki liikkeelle vuoden 1996 maaliskuussa kotimai- aloitti toimintansa vuoden 1996 huhtikuussa. 35819: sille sijoittajille suunnatun 400 Mmk:n debentuu- Postipankki Oy omistaa 40 o/o yhtiön osakkeista 35820: rilainan, joka vahvisti pankin toissijaisia omia ja 60 o/o äänivallasta. 35821: varoja ja vakavaraisuutta. Postipankista siirtyi uuteen yhtiöön runsaat 35822: Kertomusvuonna Postipankin luottotappiot 200 ja TT Tieto Oy:n palvelukseen n. 60 henkeä. 35823: vähenivät puoleen edellisvuotisista. Järjestämät- Postipankille jääneet tietotekniikkatehtävät kes- 35824: tömiä luottoja ja muuta heikkotuottoista omai- kitettiin perustettuun tietohallintotoimintoon. 35825: suutta oli kilpailijoihin verrattuna suhteellisen Järjestelyjen on arvioitu säästävän vuosikymme- 35826: vähän. Pankissa käynnistettiin useita kustannus- nen loppuun mennessä pankin tietotekniikka- 35827: säästöihin tähtääviä toimia, jotka parantavat pan- kuluja 50-70 Mmk vuodessa. 35828: kin tulosta v. 1997-98. Toimilla saavutettaneen Postipankki Oy on ilmoittanut vähentävänsä 35829: n. 400 Mmk:n vuotuinen kustannussäästö vuo- esikunta- ja hallintotoimintojen henkilöstöä 35830: teen 1998 mennessä. 200:lla vuoteen 1998 mennessä. Toimintoja kes- 35831: Postipankki-konserni on arvioinut yltävänsä kittämällä ja päällekkäisyyksiä karsimalla pankki 35832: v. 1996 voitolliseen tulokseen. Konsernin tuotto- pyrkii n. 50 Mmk:n vuotuiseen kustannussääs- 35833: jen ennakoidaan kasvavan ja toimintakulujen töön vuoteen 1998 mennessä. 35834: vähenevän saneeraustoimien seurauksena. 35835: Luottotappiot vähenevät edelleen. Pankin kan- Valtiovarainministeriön lausunto. Posti- 35836: nattavuuden arvioidaan jäävän kuitenkin hei- pankki Oy:ssä valtion omistajavaltaa toteuttava 35837: koksi, mikä edellyttää kulujen karsintaa edel- valtiovarainministeriö on ilmoittanut pitävänsä 35838: leen. perusteltuina pankissa New Yorkin sivukontto- 35839: Vuoden 1996 alussa Postipankki teki periaate- rin toiminnasta aiheutuneiden tappioiden joh- 35840: päätöksen pankin palveluja tarjoavien postien ja dosta tehtyjä muutoksia valvonta- ja tarkastusjär- 35841: pankin omien konttorien määrän vähentämises- jestelmässä, sisäisessä työn- ja vastuunjaossa 35842: tä vuoden 1998 loppuun mennessä nykyisestä sekä raportoinnissa. Ministeriöllä ei ole valtion 35843: runsaasta 1 000 toimipaikasta 550:een. Ratkai- omistajavallan kannalta niihin huomautettavaa. 35844: suun vaikuttivat kustannusten karsimistarpeen Postipankki Oy:n pankkitoimintaa valvoo vi- 35845: ohella olennaisesti asikaskäyttäytymisen muu- ranomaisena Rahoitustarkastus. Valtiovarainmi- 35846: tokset. Pankkiasiointi posteissa on viiden viime nisteriön mukaan pankin New Yorkin sivukont- 35847: vuoden aikana vähentynyt kolmanneksella. Sa- torin toiminta on selvitetty perusteellisesti Rahoi- 35848: malla automaatioon ja itsepalveluun perustuvien tustarkastuksen kertomusvuoden keväällä ja ke- 35849: pankkitapahtumien määrä on yli viisinkertaistu- sällä tekemissä tarkastuksissa. Keväällä 1996 35850: nut pankkien tavoitteiden mukaisesti. Posti- Rahoitustarkastuksen edustajat kävivät New 35851: pankki tavoittelee toimipaikkojen vähentä- Yorkissa neuvotteluja paikallisten pankkival- 35852: misellä runsaan 200 Mmk:n kustannussäästöjä vontaviranomaisten kanssa ja sopivat valvonta- 35853: vuoteen 1998 mennessä. yhteistyön tiivistämisestä. Postipankin sivu- 35854: Maksuliikepalvelujen kysynnän arvioidaan konttori on samalla tarkastettu molempien mai- 35855: suuntautuvan konekieliseen maksuliikkeeseen, den viranomaisten yhteisvoimin. Rahoitustar- 35856: itsepalveluun ja maksukortteihin. Tilitapahtumi- kastus on ilmoittanut valtiovarainministeriölle 35857: en käsittelytyöt vähenevät siten nopeasti. Yritys- pitävänsä toteutettuja toimia riittävinä. 35858: ten ja yhteisöjen maksuliikkeessä konekielisten 35859: maksujen osuus nousi kertomusvuonna 90 o/o:iin Postipankki-konsernin tappio kertomusvuon- 35860: ja henkilöasiakkaiden maksuliikkeessä n. na oli suuruusluokaltaan 500 Mmk. Tämä me- 35861: 50 o/o:iin. netys aiheutui lähes täysin pankin New Yorkin 35862: 257 35863: 35864: sivukonttorin Iuvattarnasta ja kontrolloimatto- suhteessa tapahtuneeseen. Tästä huolimatta on 35865: masta riskinotosta. Tappion realisoituminen on syytä kysyä, miksi raportointia, valvontaa ja ris- 35866: osoittanut, ettei konsernin johto eivätkä valvon- kienhallintaa ryhdyttiin tehostamaan vasta 35867: ta- ja seurantajä1jestelmät olleet tehtäviensä ei- tapahtuneiden tosiasioiden tultua julkisiksi ja 35868: vätkä tilanteen tasalla. tappion toteuduttua. 35869: Valtiontilintarkastajat katsovat, että Posti- Valtiontilintarkastajien mielestä valtion 35870: pankki-konsernissa kertomusvuonna tehdyt omistajaetua on valvottu Postipankki-konsernin 35871: henkilö- ja organisaatiojä1jestelyt ovat oikeassa kohdalla luvattoman huonosti. 35872: 35873: 35874: 35875: 35876: 17 360240L 35877: 258 35878: 35879: 35880: 35881: 35882: Valtiontilintarkastajien rahoittama tutkimustoiminta 35883: 35884: Valtiontilintarkastajat käynnistivät v. 1995 nel- ti liittyvät valtion tilinpito- ja maksuliikenne. 35885: jä parlamentaarista tarkastusta palvelevaa tutki- Myös rahoitusmarkkina-asiat kuuluvat säännölli- 35886: musta tutkimusmäärärahansa (450 000 mk) puit- sesti valtiovarainministeriölle. Maiden välillä on 35887: teissa. Tutkimusten loppuraportit on esitelty ennen muuta eroja talouspolitiikan ja resurssipo- 35888: valtiontilintarkastajien kokouksissa, joissa niistä litiikan hoidossa. 35889: on voitu keskustella tutkijoiden alustusten poh- Erillinen talousministeriö on Saksassa, Itäval- 35890: jalta. Valtiontilintarkastajat eivät ole ottaneet kan- lassa, Alankomaissa, Belgiassa ja Tanskassa. 35891: taa tutkimustuloksiin tai tutkijoiden esittämiin Yleensä talousministeriöt ovat keskittyneet hoi- 35892: ehdotuksiin. Tutkimusraportit on jaettu valtionti- tamaan elinkeinopoliittisia tehtäviä. Makrotalou- 35893: lintarkastajien lisäksi mm. valtiovarainvaliokun- dellista suunnittelua hoidetaan tavallisesti yhteis- 35894: nan tarkastusjaoston jäsenille, eduskuntaryh- työssä erilaisten taloudellisten tutkimuslaitosten 35895: mille ja eräille ministeriöille. Lisäksi tutkimusra- kanssa. Varsinkin Saksassa tämä yhteistyö on 35896: portit leviävät tieteellisiin kirjastoihin ja muille institutioitunutta ja merkityksellistä. Kokemuksia 35897: tutkijoille tutkimuslaitosten oman jakelun kautta. erillisestä talousministeriöstä on lisäksi Isolla- 35898: Tutkimustuloksia on käytetty hyväksi parla- Britannialla 1960-luvulta ja Ruotsilla 1970-luvul- 35899: mentaarisen tarkastuksen kehittämisessä ja val- ta. Kokeilut liittyivät suunnitteluajattelun läpi- 35900: tiontilintarkastajain kertomuksen valmistelussa. murtoon hyvinvointivaltioiden hallinnossa. Ly- 35901: hyet kokeilut kuitenkin epäonnistuivat kummas- 35902: sakin maassa. 35903: Suomalaisena erityispiirteenä on resurssipoli- 35904: Eurooppalaiset valtiovarainministeriöt tiikan korostuminen valtiovarainministeriön teh- 35905: täväalueessa. Useimmissa muissa maissa valtion 35906: Tutkimusjohtaja Markku Temmes, Helsingin henkilöstöasiat ja hallinnon kehittämisasiat kuu- 35907: yliopisto, yleisen valtio-opin laitos luvat jonkin muun ministeriön toimialaan. Tyy- 35908: pillisiä vastuuyksiköitä ovat sisäasiainministeriö, 35909: Leena ]uvonen (1996). Eurooppalaiset hallintoministeriö tai liittokanslerin virasto. 35910: valtiovarainministeriöt. Edita. Helsinki. Lisäksi valtiovarainministeriöillä voi olla muita 35911: tehtäviä, jotka ovat kaukana perinteisestä valtion 35912: Tutkimuksessa hahmotellaan valtiovarainmi- varoista huolehtimisesta. Tällaisia tehtäväryhmiä 35913: nisteriöiden asemaa päätöksenteossa vertaile- ovat valtionyhtiöt, julkiset hankinnat sekä tieto- 35914: van, institutionaalisen lähestymistavan kautta. hallinto ja tilastotoimi. Ne ovat varsin joustavasti 35915: Vertailussa ovat mukana Saksa, Itävalta, Alanko- sijoitettavissa muidenkin ministeriöiden hallin- 35916: maat, Belgia, Ranska, Sveitsi, Iso-Britannia, Irlan- nonalaan. 35917: ti, Ruotsi, Norja ja Tanska. Valtiovarainministe- Valtiovarainministeriöiden sisäinen organisaa- 35918: riöiden institutionaalinen asema perustuu niiden tio perustuu useimmissa kohdemaissa hierarkki- 35919: rooliin kansantaloutta ja valtion taloutta suuntaa- seen yksikköjakoon. Joissakin maissa on kuiten- 35920: vana ja muiden ministeriöiden voimavaroja kin pyritty osasto- ja toimistojakoa joustavampiin 35921: koordinoivana ministeriönä. Tutkimuksessa organisaatiomalleihin. Esimerkiksi Ison-Britan- 35922: kiinnitetään huomiota etenkin Suomen valtiova- nian valtiovarainministeriö jakautuu sekä osas- 35923: rainministeriön erityispiirteisiin suhteessa vertai- toihin että tiimeihin, joista osa on osastorajat 35924: lumaihin. ylittäviä. 35925: Eurooppalaisten valtiovarainministeriöiden Hallinnon esikuvamaista Saksalla näyttää ole- 35926: perustehtävien rungon muodostavat budjet- van suuri vaikutus keskieurooppalaisiin valtiova- 35927: tipolitiikka ja veropolitiikka sekä näihin läheises- rainministeriöihin. Alankomaat, Belgia ja Itävalta 35928: 259 35929: 35930: muistuttavat saksalaista mallia erottamalla valtio- sisäänpäinkääntyneen budjettiministeriön väisty- 35931: varainministeriön ja talousministeriön. Myös miseen. Budjettisidonnaisten organisaatioiden 35932: Ranskan vaikutus näkyy hallintojärjestelmissä, ohjauksessa valtiovarainministeriön rooli on ol- 35933: vaikka se ei muodostakaan yhtä selvää esikuvaa lut Suomessa keskeinen. Lisäksi markkina- ja 35934: kuin Saksa. Yhteistä näille maille on se, että tulosohjaus on johtanut siihen, että yhä suurempi 35935: valtiovarainministeriöllä ei juuri ole resurssihal- osa valtiontaloutta hoidetaan budjetin ulkopuo- 35936: linnon tehtäviä. Saksassa ja Ranskassa valtio- lella valtion liikelaitoksissa, budjetin ulkopuoli- 35937: varainministeriöt osallistuvat myös elinkeinopo- sissa rahastoissa ja valtionyhtiöissä. Budjettival- 35938: litiikkaan valtionyhtiöiden ja yksityistämisohjel- lan supistuminen on näin kaventanut valtio- 35939: mien kautta. Lisäksi Ranskassa valtiovarainmi- varainministeriön päätösvaltaa. Toisaalta talou- 35940: nisteriö osallistuu päivittäiseen hallintoon eri den murrosvaiheissa valtiovarainministeriön ase- 35941: sektoreilla laajan yhteyshenkilöjärjestelmän ma on yleensä vahvistunut. 35942: kautta. Länsi-Euroopassa on pyritty uudistamaan 35943: Tästä mannereurooppalaisesta ryppäästä valtiovarainministeriön roolia kehys- ja tulos- 35944: eroaa Sveitsi, jonka valtiovarainministeriön teh- ohjauksen kautta. Periaatteessa yksittäiset minis- 35945: täväalue on ministeriörakenteen erilaisuuden teriöt saavat annettujen kehysten sisällä päättää 35946: vuoksi selvästi laajempi. Myöskään Iso-Britannia melko vapaasti voimavarojen jaosta eri toiminto- 35947: ja Irlanti eivät muodosta selvää anglosaksista jen kesken. Toisaalta kuitenkin yhteinen tavoite 35948: parivaljakkoa, vaan Irlannin varsin laaja valtiova- Euroopan rahaliiton synnyttämiseksi lähes väis- 35949: rainministeriömalli muistuttaa enemmän Suo- tämättä lisää valtiovarainministeriön vaikutusval- 35950: men ja Ruotsin pohjoismaista mallia. taa mm. rahaliiton ehtojen täyttymisen valvojana. 35951: Pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden valtio- Valtiovarainministeriön roolia on arvioitava 35952: varainministeriöt eivät muodosta yhtenäistä ryh- myös osana poliittis-hallinnollista järjestelmää ja 35953: mää. Suomen ja Ruotsin valtiovarainministe- hallituksen toimintaa. Hallitus on hallintokoneis- 35954: riöiden tehtäväalue on samantyyppinen, mutta toa johtava organisaatio, mutta sen rooli määräy- 35955: Norjan valtiovarainministeriö muistuttaa man- tyy myös yhteiskuntajärjestelmän ja hyvinvointi- 35956: nereurooppalaista mallia. Tanska taas on länsi- valtion kehitystason mukaan. Tämän tutkimuk- 35957: eurooppalaisten valtiovarainministeriöiden jou- sen perusteella hallituksen tai valtioneuvoston 35958: kossa varsin omaleimainen. merkitystä voidaan arvioida lähinnä Suomen 35959: Tutkijat ovat pyrkineet osoittamaan, että val- osalta ja vain melko yleisellä tasolla. 35960: tiovarainministeriön tehtäväalueen laajuus ja val- Useissa Länsi-Euroopan maissa ministeriöihin 35961: tiointervention aste vaikuttavat valtiovarain- suhtaudutaan pragmaattisesti. Ne ovat välineitä 35962: ministeriöiden asemaan. Eurooppalaisten hyvin- tavoiteltaessa poliittisia päämääriä. Kun uusi hal- 35963: vointivaltioiden ekspansio toisen maailmanso- litus on päättänyt politiikkansa painopisteistä, se 35964: dan jälkeen, hyvinvointivaltion kriisi sekä hyvin- sopeuttaa organisaation valittuun toimintalin- 35965: vointivaltion toteutustavan painottuminen palve- jaan. Siten esim. Isossa-Britanniassa pääministe- 35966: luvaltioon tai tulonsiirtovaltioon selittävät valtio- rillä on suuri liikkuma-ala ministeriöiden luku- 35967: varainministeriöiden institutionaalisen aseman määrän, toimialojen ja nimien järjestelyssä. Suo- 35968: erilaisuutta vertailumaissa. messa jokainen muutos on ollut pitkään valmis- 35969: Suomi ja Ruotsi sijoittuvat eurooppalaisessa teltu ja harkittu, ja ministeriöt on käsitetty pysy- 35970: vertailussa sekä laajan, julkisten palvelujen va- viksi hallinnollisiksi virastoiksi. 35971: raan rakentuvan hyvinvointivaltiomallin että laa- Suomalaiselle järjestelmälle on ollut luonteen- 35972: jan valtiovarainministeriön tehtäväalueen kautta omaista ministeriön suhteellisen suuri, koalitio- 35973: ns. superministeriö-kenttään. Näidenkään valtio- hallituksista johtuva autonomia suhteessa päämi- 35974: varainministeriöiden toimivallan piirissä eivät ole nisteriin ja muihin ministeriöihin. Tämä on lisän- 35975: kaikki finanssipolitiikkaa sivuavat tehtävät. Suo- nyt hallinnon sektoroitumista. 35976: messa esim. kunnallistalouden ohjaus jää sen Viime aikoina on noussut esiin näkemys, että 35977: ulkopuolelle. Kunnallisen itsehallinnon laajuutta hallitusta johtaa talouspolitiikasta vastaava, pää- 35978: voidaan tutkijoiden mukaan pitää eräänä val- ministerin ja valtiovarainministerin muodostama 35979: tiovarainministeriön asemaan vaikuttavana teki- parivaljakko. He muodostavat luontaisen perus- 35980: jänä. tan hallituksen sisäpiirille, johon voi kuulua 2- 35981: Siirtyminen poliittisesta ohjauksesta markki- 3 muuta ministeriä. Vahva pääministeri-valtio- 35982: naohjaukseen saattaa merkitä valtiovarainminis- varainministeri -yhdistelmä esiintyy muissakin 35983: teriön tehtävien supistumista. Tämä voi johtaa maissa. 35984: 260 35985: 35986: Yhteenvetona voidaan todeta, että valtiova- ideaali- ja tavoitekonstruktiota. Tulosohjauksen 35987: rainministeriöiden perustehtäväalue on kaikissa ideaalimallissa erotellaan kahdeksan perusele- 35988: tarkastelluissa maissa samanlainen. Valtiovarain- menttiä: toiminta-ajatuksen suuntaaminen, tulos- 35989: ministeriö on kaikissa maissa merkittävä ministe- yksikkörakenne, tuloskriteeristö, tulostavoitteet, 35990: riö, jonka tehtäväalueen rungon muodostavat tulosneuvottelut, tulosbudjetointi, tulosseuranta 35991: budjettipolitiikka ja veropolitiikka. Mannermai- sekä tuloksellisuuden palkinta. 35992: nen valtiovarainministeriö on yleensä tehtävä- Ideaalirakenteen avulla on paikannettu ne 35993: alueellaan suppeampi kuin anglosaksinen tai ohjausjärjestelmän vaiheet ja kohdat, joissa par- 35994: pohjoismainen. Suomen valtiovarainministeriön lamentaarisen vaikuttamisen rooli tulee selvim- 35995: tehtäväalue on tarkastellavien maiden laajimpia. min esille. Ohjauksen avainkohdiksi nostetaan 35996: Erityispiirteenä on resurssipolitiikan korostu- virastojen toiminta-ajatusten, palvelustrategioi- 35997: minen. den ja tulostavoitteiden suuntaaminen sekä me- 35998: Eurooppalaisen valtiovarainministeriön suhde nokehysten käsittely tulossopimuksissa ja valtion 35999: hyvinvointivaltion kehitykseen on ristiriitainen. talousarviossa. Myös hallitusohjelma antaa kana- 36000: Hyvinvointivaltion laajentuminen on ollut valtio- van ja välineen pitkän aikavälin tulostavoitteiden 36001: varainministeriön toiminnan taustalla olevan asettamiselle. 36002: tehokkuus- ja taloudellisuusajattelun vastaista. Tulosseurannan keskeisiä instrumentteja ovat 36003: Laaja julkinen sektori on kuitenkin taannut val- toimintakertomukset, tulosraportit sekä tulosoh- 36004: tiovarainministeriölle vaikutusvaltaisen aseman jausjärjestelmän toimivuuden yleinen arviointi. 36005: päätettäessä valtion varojen käytöstä. Tulosten toteutumista seurataan kaikilla parla- 36006: Tutkimuksessa on lisäksi tarksteltu erikseen mentaarisen ohjauksen tasoilla. Eduskunnan 36007: Pohjoismaissa käytössä olevia budjettiproses- puolesta seurantatehtäviä hoitavat mm. valtion- 36008: seja, joissa korostuvat kehysbudjetointi, päätös- tilintarkastajat. 36009: vallan hajauttaminen ja tuloksellisuuden vaati- Parlamentaarisen ohjauksen avainkohtien 36010: mukset. paikantamisen jälkeen tutkimuksessa kuvataan 36011: kolmen hallinnonalan (KTM, LM ja OPM) tulos- 36012: ohjauskäytäntöjä. Analyysi on painottunut hallin- 36013: non ylätasolle, joten keskushallinnon alaisten 36014: virastojen ja laitosten sisäisiä tulosohjausproses- 36015: Valtionhallinnon tulosohjausjärjestel- seja ei ole arvioitu muutoin kuin Tielaitoksen 36016: mä parlamentaarisen ohjauksen ja tiepiirien, Merenkulkulaitoksen merenkulku- 36017: valvonnan näkökulmasta piirien sekä KTM yrityspalvelun piirihallinnon 36018: osalta. 36019: Professsori Ismo Lumijärvi, Vaasan yliopisto Ohjausjärjestelmän soveltamisen kannalta ra- 36020: kenteeltaan problemaattisia näyttävät olevan 36021: Ismo Lumijärvi - Sari Salo (1996). ministeriöt, jotka ovat omia virastokokonaisuuk- 36022: Valtionhallinnon ohjausjärjestelmä parla- siaan samalla, kun ne ohjaavat ja valvovat alais- 36023: mentaarisen ohjauksen ja valvonnan nä- taan hallintoa. Vaikeuksia ilmenee erityisesti 36024: kökulmasta. Vaasan yliopiston julkaisuja. tulosyksikkörakentumisessa, tuloskriteeristön 36025: Selvityksiä ja raportteja 7. Vaasa. identifioinnissa, tulostavoitteiden asettamisessa 36026: sekä tulosseurannan hyödyntämisessä. 36027: Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata valtion- Virastojen tulosohjauskäytäntöjen kehittynei- 36028: hallinnon tulosohjausjärjestelmää parlamentaari- syyttä pyrittiin hahmottelemaan vielä eräänlaisel- 36029: sen ohjauksen ja valvonnan näkökulmasta, vaik- la barometrillä, joka laadittiin tulosohjauksen 36030: ka tulosohjausjärjestelmää on kehitelty valtion ideaalikonstruktion ja virastojen ohjauksellista 36031: virastoissa ja laitoksissa ensi sijassa hallinnon tilannetta kuvaavien virallisaineistojen pohjalta. 36032: sisäisiä ohjaustapoja uudistavana järjestelmänä. Barometrivertailu toi esille selviä eroja virastojen 36033: Tutkimuksessa arvioidaan hallinnon uudistusta välillä. 36034: myös siltä osin, miten se mahdollistaa hallitus- Tutkimuksessa on lisäksi käsitelty parlamen- 36035: muodon edellyttämän hallinnon parlamentaari- taarisen ohjauksen ja valvonnan sekä tulosoh- 36036: sen ohjauksen ja valvonnan. jauksen välisiä kytkentöjä avainhenkilöhaastatte- 36037: Aluksi tutkimuksessa kuvataan valtionhallin- lun pohjalta. Haastateltavat oli valittu eduskun- 36038: non tulosohjausjärjestelmään kuuluvien raken- nasta, valtioneuvoston kansliasta, valtiovarain- 36039: teiden ja prosessien kokonaisuutta, eräänlaista ministeriöstä ja sen alaisista virastoista sekä tutki- 36040: 261 36041: 36042: muksen kohteena olleista kolmesta ammattimi- sesta. Kertomusmenettelyä tulisi uudistaa koko- 36043: nisteriöstä. naisuudessaan vastaamaan paremmin tulosoh- 36044: Tulosohjausjärjestelmän kehittämisessä. ollaan jausjärjestelmän edellyttämiä tietotarpeita. 36045: jo verraten pitkällä, vaikka toteutuksen asteessa Tieto virastojen ja laitosten tulostavoitteiden 36046: onkin eroja hallinnonalojen ja virastojen välillä. toteutumisesta voisi välittyä nykyistä tehokkaam- 36047: Toisaalta tutkimus antaa viitteitä siitä, ettei tulos- min ministeriöistä eteenpäin nykyistä paremman 36048: ohjaukseen siirtyminen ole valmis parlamentaa- tulosraportoinoin muodossa. Tätä edesauttaisi 36049: risen ohjauksen ja valvonnan näkökulmasta. se, että ministeriökohtaisesti laadinaisiin erillinen 36050: Uudistus ei ole merkinnyt siirtymistä uuteen hallinnonalan tuloksellisuuskatsaus kehittämällä 36051: joustavampaan tapaan ohjata hallintoa, vaan sa- ministeriön toimintakertomusta. 36052: manaikaisesti hallinnon "uusohjaamattomuus" Valtiovarainministeriön roolia tulosohjaukses- 36053: on lisääntynyt. Ohjaamattomuus ilmenee esim. sa pitäisi selkiinnyttää. Valtiovarainministeriön 36054: siten, että poliittiselle tasolle vahvistettavaksi tuo- asema koetaan nykyisellään liian keskeiseksi 36055: tavat virastojen tulostavoitteet ovat niin väljiä, erityisesti ministeriöiden välisissä menokehys- 36056: etteivät ne asiallisesti ohjaa viraston todellista neuvotteluissa. Valtiovarainministeriön tehtävä- 36057: toimintaa eikä niiden pohjalta voida jälkikäteen nä on huolehtia osaltaan siitä, että neuvottelu- 36058: arvioida, saavutettiinko asetetut tavoitteet. yhteys ammattiministeriöihin on kunnossa. Eräät 36059: Parlamentaaristen ohjausorgaanien olisikin tie- haastatelluista korostivat sitä, että valtiovarain- 36060: dostettava oma roolinsa yhteiskunnallisen edun ministeriön tulisi keskittyä ensisijaisesti menoke- 36061: valvojina. Kysymys on jälleen kerran siitä, missä hysten laadintaan, eikä ottaa kantaa siihen, mil- 36062: määrin poliittinen hallinta kykenee tehostamaan laisia tulostavoitteita ammattiministeriöissä ase- 36063: otettaan hallintokoneistoon. Hallinnoita on edel- tetaan. 36064: lytettävä tulosohjausjärjestelmän kehittämistä Valtiontalouden tarkastusviraston toiminta ei 36065: niin pitkälle, että se mahdollistaa hallinnon riittä- liity nykyisellään suoranaisesti parlamentaari- 36066: vän poliittisen ohjauksen ja valvonnan. seen tilintarkastukseen. Silti VTV:n suorittamat 36067: Valtiontilintarkastajien tulisi edellyttää minis- tilintarkastukset antavat sellaista tietoa tulosoh- 36068: teriöiltä, niiden sektorivastaaviita ja virastoilta, jausjärjestelmästä, mitä mikään muu taho ei tuo- 36069: että ne teräväittävät tulosajatteluaan siten, että ta. VTV:n kertomuksissa ilmenevät tulosar- 36070: eduskunnan käsittelyyn tulevaan talousarvioeh- vioinnit eivät nykyisellään siirry suoraan edus- 36071: dotukseen kirjataan tuloskriteeristöt riittävän kunnan käyttöön, vaan ne tulevat eduskunnan 36072: kattavina erityisesti laadun ja vaikuttavuuden tietoon valtiontilintarkastajien kertomusten väli- 36073: mittariston osalta ja että vuotuiset tulostavoitteet tyksellä. Valtiontilintarkastajien ja tarkastusviras- 36074: ovat riittävän täsmentyneitä tuloksellisuuden ar- ton tehtävät, tarkastuskohteet ja toimivaltuudet 36075: vioimiseksi. Näin myös valiokuntatyöskentelyn menevät lähekkäin, vaikkakin yksiköiden tarkas- 36076: edellytykset paranevat talousarviota käsiteltäes- tuksellinen näkökulma ja toimintatavat poikkea- 36077: sä. Tilintarkastajain kertomusta pitäisi myös ke- vat toisistaan. 36078: hittää tulosohjausjärjestelmän toimivuuden, Huomio täytyy myös kohdistaa ministeriöra- 36079: esim. tulostavoitteiden asianmukaisuuden ar- kenteeseen, sillä se on avainasemassa virastojen 36080: vioinnin ja tuloksellisuusvertailujen suuntaan: tulosohjauksessa. Ministeriöiden aseman kehittä- 36081: Mitä on milläkin menokehyksellä saatu aikaan ja mistarve on noussut esille useissa hallinnon ar- 36082: vastaako saavutettu tulos talousarviossa asetet- vioinnin raporteissa. Ministerit ovat tärkeitä tu- 36083: tuja tavoitteita? losohjauksen subjekteja ensiksikin siksi, että vain 36084: Eduskunnan valiokuntien roolia hallintoa kos- tällä tasolla pystytään hallitsemaan tulosohjauk- 36085: kevan suullisen ja kirjallisen tulosinformaation sen kannalta riittävän syvällisesti valtionhallin- 36086: käsittelyssä pitäisi myös kehittää. Valiokunta- non pitkälle erilaistunutta toimintaa. Eduskun- 36087: työskentelyn merkitys tulosohjauksessa ja seu- nan tai koko valtioneuvostonkaan tasolla yksilöi- 36088: rannassa nähdään yleisesti tärkeäksi. Valiokun- tyä ohjaussuhdetta ei helposti synny asioiden 36089: tien nykyiset työskentelymallit eivät kuitenkaan erityisyyden ja monitahoisuuden vuoksi. 36090: vastaa parhaimmalla tavalla tulosohjausjärjestel- Ministeriötaso on tärkeä tulosohjauksessa 36091: män vaatimuksia. myös siksi, että tällä tasolla pystytään monipuo- 36092: Hallinnon seurantaa palveleva kertomusme- lisimmin hyödyntämään tulosarvioinneista saata- 36093: nettely on puutteellinen siksi, että se laahaa vaa tietoa, jonka tulisi olla pohjana päätöksen- 36094: ajallisesti jäljessä eivätkä kertomukset sisällä sel- teolle. Ministereiden vastuulle kuuluvat luonte- 36095: keää informaatiota tulostavoitteiden toteutumi- vimmin sellaiset linjapäätökset ja toimenpiteet, 36096: 262 36097: 36098: joihin hallinnonalan tai virastojen tulosarviointi Ongelmaksi näyttää muodostuvan se, ettei 36099: antaa perusteita. Luonnollisesti virastot ovat ensi- ministeriörakenne ole sisäisesti riittävän yhtenäi- 36100: sijaisia omien arviointitietojensa hyödyntäjiä, nen ja vahva hoitamaan ohjausrooliaan tulosoh- 36101: mutta myös ministeriöllä pitää olla selkeä tuntu- jauksen huipulla. Tämän takia Suomessakin pi- 36102: ma alaiseensa hallintoon ja mahdollisuuksia oh- täisi kenties edetä vahvempaan ministeriöoh- 36103: jata sitä. jaukseen. Monissa maissa ministeriöiden ja mi- 36104: Valtioneuvosto ja ministerit ovat parlamentaa- nistereiden lukumäärä on selvästi suurempi kuin 36105: risessa vastuussa eduskunnalle tästä roolistaan ja meillä. Yksittäisten (apulais)ministereiden lisää- 36106: heidän nimenomaisena mahdollisuutenaan on minen monialaisiin ministeriöihin parantaisi se- 36107: viedä hallitusohjelmassa sovittuja linjanvetoja kin edellytyksiä vahvistaa parlamentaarista oh- 36108: toteutukseen. Sen sijaan eduskunnan ja valtionti- jaus- ja valvontaroolia. 36109: lintarkastajien rooli tulosinformaation hyödyntä- Toisella tavoin parlamentaarisen ohjauksen 36110: jinä on ennen muuta perustuslain edellyttämä roolia voimistava piirre olisi ministereiden poliit- 36111: hallinnon ulkoisen valvojan rooli. Lisäksi edus- tisen sihteeristön kytkeminen lähemmin tulosoh- 36112: kunnan mahdollisuudet hyödyntää tulosinfor- jaukseen, esim. tulostavoitteden asetantaan sekä 36113: maatiota ja arviointeja liittyvät lähinnä lainsää- tulossopimusneuvotteluihin, jolloin ministeri 36114: däntätyöhön ja talousarvioiden käsittelyyn. voisi tuoda näkemyksiään tulossopimuksiin 36115: Nämä ovat tärkeitä, mutta varsin hitaita ohjausvä- edustajiensa kautta. 36116: lineitä. Yksi mahdollisuus olisi siirtyä avoimempaan 36117: Ministeriöiden rakenteen tekee ongelmalli- ministeriöiden ylimpien virkojen parlamentaari- 36118: seksi niiden sisäinen moniaineksisuus, mistä sen vaihtuvuuden järjestelmään. Esimerkiksi po- 36119: syystä niiden rooli oman sektorinsa ohjaavina liittisten valtiosihteerien roolia voisi korostaa 36120: tulosyksikköinä tai monoliittisina ohjausorgaa- ministereiden avustajina ministeriön alaisten vi- 36121: neina jää epäselväksi. Tällä hetkellä strategisen rastojen parlamentaarisen tulosohjauksen toteut- 36122: johdon rooli ministeriöissä asettuu lähinnä osas- tamisessa. 36123: totasolle. Osastoihin sektoroitunut virkamies- Eräs keino olisi neuvottelukunta- tai ohjaus- 36124: johto neuvottelee virastojen kanssa tulossopi- ryhmätyyppisen kollegiaalisen järjestelmän luo- 36125: musten asiakysymyksistä. Koska osastotaso minen ministeriöihin tulosohjauksen tueksi. Sup- 36126: näyttää omaavan aidon ohjausyksikön piirteitä, peinakin nämä voisivat heijastella hallituksen 36127: ratkaisuja ministeriöiden parlamentaarisen oh- koko poliittista skaalaa yhtä henkilöä paremmin, 36128: jausroolin voimistamiseen on haettava uudelta jolloin vältyttäisiin ministeriöiden poliittiselta 'lo- 36129: pohjalta. keroitumiselta'. 36130: Yksi ratkaisu voisi olla monialaisten ministe- Ministeriöiden ohjausroolin vahvistaminen 36131: riöiden jakaminen suppeammiksi yhden asiako- helpottaisi osaltaan myös kuntien saaman talou- 36132: konaisuuden ministeriöiksi (vrt. nykyinen ympä- dellisen tuen suuntautumisen ja käytön tuloksel- 36133: ristöministeriö), jolloin kukin keskeinen toimin- lisuuden parlamentaarista arviointia, mikä tehtä- 36134: tasektori saisi oman poliittisen ohjauselimensä. vä korostunee tulevaisuudessa jo uuden kunta- 36135: Nykyisenkaltaisten moniaineksisten ministeriöi- lainkin velvoitteiden myötä. 36136: den tilalla voisi olla pienempiä, mutta tehok- Niin ikään ministeriöiden harjoittaman tulos- 36137: kaampia ja ohjattavuudeltaan selkeämpiä minis- ohjauksen voimistaminen voisi heijastua valtion 36138: teriörakenteita. Tulosyksiköittäminen lisäisi mi- liikelaitosten ja yhtiöiden yhteiskuntapoliittisen 36139: nisteriöiden määrää. ohjauksen voimistamiseen. Tältä osin eduskun- 36140: Suomessa on siirrytty 1990-luvun vaihteen ja nan yhteiskuntapolitiikan ohjausrooli on kaven- 36141: alkuvuosien rajun uudistusaallon jälkeen kes- tunut viime vuosina varsin radikaalisti. Eduskun- 36142: kusvirastojärjestelmästä ministeriöhallintojärjes- nalle on käytännössä jäänyt vain muodollinen 36143: telmään. Ruotsinvallan ajalta periytynyt keskus- palvelutavoitteiden hyväksyjän rooli, tosiasialli- 36144: virastojärjestelmä on lakkautettu, ja ohjaavat sen ohjausvallan delegoituessa laitoksille itsel- 36145: tehtävät on siirretty ministeriöille tai hajautettu leen. 36146: aluehallintoon. Tällaisen kehityksen tarpeelli- Ministeriöiden ohjausroolin voimistaminen on 36147: suutta on puoltanut keskusvirastojen ja ministe- kaikkiaan laaja-alainen rakenteellinen kysymys. 36148: riöiden osin päällekkäiset roolit, keskushallin- Tässä tutkimuksessa se on nostettu esille tulos- 36149: non keventämistarpeet sekä alueellistaminen. ohjausjärjestelmän kehittämisen eräänä avain- 36150: Tulosohjauksen kannalta muutos on ollut edelly- alueena. Kuvattujen ehdotusten eteenpäinviemi- 36151: tyksiä luova ja toimintaympäristöä selkiyttävä. nen vaatii lisäselvityksiä. Viime kädessä edus- 36152: 263 36153: 36154: kunta päättää itse, missä määrin se haluaa puut- Paavo Isaksson 0996). Erityisintres- 36155: tua valtionhallinnon ohjaukseen. sien ja julkisen vallan ongelmallinen suh- 36156: Seuraavassa kootaan yhteen ne kehittämistar- de. Moniste. 36157: peet, jotka ovat nousseet esille. Kehittämisehdo- 36158: tukset painottavat parlamentaarisen ohjauksen ja Poliittis-hallinnollisen järjestelmän muutoste- 36159: valvonnan voimistamista tulosohjauksen osana: kijät, kuten kilpailuttaminen, yksityistäminen, 36160: - Parlamentaaristen ohjausorgaanien olisi yhtiöittäminen, tavoite- ja tulosjohtaminen, julki- 36161: tiedostettava paremmin oman roolinsa tärkeys sen hallinnon siirtyminen tulosvastuuseen sekä 36162: tulostavoitteiden asettajana. julkisen vallan ja liike-elämän kanssakäymisen 36163: - Hallinnon seurantaa palveleva kertomus- lisääntyminen, ovat avanneet julkisen vallan 36164: menettely ei vastaa nykyisellään tulosinformaa- aiempaa alttiimmaksi ulkopuolisille vaikutteille. 36165: tiolle asetettuja vaatimuksia. Taloudelliseen eliittiin kuuluvat pyrkivät vaikut- 36166: - Kertomukset eivät sisällä informaatiota tu- tamaan aktiivisesti poliittis-hallinnollisen järjes- 36167: lostavoitteiden toteutumisesta eivätkä siitä, mitä telmän prosesseihin myös korruptiivisin mene- 36168: rahalla on saatu aikaan. telmin. Huolimatta julkisuudessa esitetyistä lain- 36169: - Kertomusten määrä on nykyisellään suuri. säädännön purkamisvaatimuksista modernisoi- 36170: Kertomusmenettely tulisi uudistaa kokonaisuu- tuneet yhteiskunnat tarvitsevat ongelmiensa 36171: dessaan vastaamaan paremmin tulosohjausjär- ratkaisemiseksi liike-elämän ja taloudellisten toi- 36172: jestelmän edellyttämiä tietotarpeita. mintojen uudenlaista oikeudellista sääntelyä. 36173: - Tieto virastojen ja laitosten tulostavoittei- Korruptiivisen rajapinnan avautumisesta johtu- 36174: den toteutumisesta tulisi välittyä tehokkaammin via ongelmia voidaan ehkäistä muuttamalla jul- 36175: ministeriötasolta eteenpäin. Tarvittaisiin erillinen kista päätöksentekojärjestelmää nykyistä avoi- 36176: hallinnonalan tuloksellisuuskatsaus. memmaksi ja demokraattisemmaksi. 36177: - Ministeriöiden rakenne ei vastaa nykyisel- Päätöksenteon demokratisointi on yhteydessä 36178: lään tulosohjauksen vaatimuksia. Yhden asiako- siihen, mitä käyttäjädemokratialta, osallistumis- 36179: konaisuuden ministeriöt ja ministereiden poliit- muotojen kehittämisellä sekä kuluttajien aseman 36180: tisten sihteereiden kytkeminen lähemmin tulos- parantamiselta on toivottu. Ruotsissa lahjussään- 36181: ohjaukseen voimistaisivat ministeriöiden ohjaus- nöksissä ei eroteta julkista ja yksityistä suojelu- 36182: roolia. intressiä, vaan julkisen ja yksityisen toiminnan 36183: - Valiokuntatyöskentelyn merkitys sekä tu- muodot ja funktiot ovat entistä useammin sa- 36184: losohjauksen että -valvonnan suhteen on koros- moja. Tavoitteena on edistää sekä avointa kilpai- 36185: tunut. Valiokuntien nykyiset työskentelymallit lua elinkeinoelämässä että yleensä terveitä me- 36186: eivät kuitenkaan vastaa tulosohjausjärjestelmän netelmiä yhteiskuntaan vaikuttamiseksi. Lain 36187: vaatimuksia tiedonkäsittelyn ja seurannan suh- perusteluissa mainitaan, että lahjominen elinkei- 36188: teen. Valiokuntien työtapoja ja -muotoja tulisi notoiminnassa koskettaa yleistä kuluttajaintres- 36189: kehittää. siä siten, että se aiheuttaa tavaroiden tai palvelus- 36190: -Valtiontalouden tarkastusviraston suoritta- ten kallistumisen tai heikkenemisen. Näin suoje- 36191: maa tulosarviointia tulisi lähentää parlamentaari- luintressit ovat tulleet samanarvoisiksi. 36192: seen tilintarkastukseen. Tällä hetkellä VTV:n Vaikka lahjusnormiston muuttamista ei harkit- 36193: suorittamat tilintarkastukset antavat sellaista tie- taisikaan, niin muilla korruptiivisen toiminnan 36194: toa tulosohjausjärjestelmästä, mitä mikään muu riskialueilla olisi tehtävissä paljonkin mm. esteel- 36195: taho ei tuota. Tilintarkastuskertomuksissa ilme- lisyyssäännöksiä ja intressikonfliktisääntelyä laa- 36196: nevät merkitykseltään tärkeät asiat olisi voitava jentamalla ja syventämällä, yritysten puoluera- 36197: saattaa suoraan eduskunnan tietoisuuteen. hoituksen avoimuutta ja julkisuutta lisäämällä, 36198: - Valtiovarainministeriön rooli tulosohjaus- vahvistamalla julkisen vallan roolia suhteessa 36199: järjestelmässä on selkiintymätön. Valtiovarainmi- erityisintresseihin sekä kontrolloimaila erilaisten 36200: nisteriön asema tulosohjausneuvotteluissa koe- Hyvä Veli -verkostojen toimintaa aiempaa päät- 36201: taan nykyisellään liian keskeiseksi. täväisemmin. 36202: Keskeinen keino korruption vähentämiseksi 36203: on vaikeuttaa korruption salaamista. Tämä voi- 36204: Erityisintressien ja julkisen vallan daan toteuttaa lisäämällä poliittisten ja hallinnol- 36205: ongelmallinen suhde listen prosessien avoimuutta ja julkisuutta. Mah- 36206: dollisimman laaja sidonnaisuuksista ja taloudelli- 36207: Professori Aulis Aarnio, Tampereen yliopisto, sista intresseistä ilmoittamisvelvollisuus ja asioi- 36208: Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos den käsittelylle määrättävät käsittelyajat vähentä- 36209: 264 36210: 36211: vät korruption mahdollisuuksia ja lisäävät kor- rajapinnassa. Valtiontilintarkastajat korostivat jo 36212: ruptiivisen toiminnan kustannuksia. Tällaisia ris- v. 1979 hallinnonalakohtaisten erityisohjeiden 36213: kianalyyseissä huomioitavia kustannuksia ovat selvittämisen tarvetta sallitun ja kielletyn toimin- 36214: ainakin paljastumisriskin lisääntyminen ja sellais- nan välisen epätietoisuuden poistamiseksi. 36215: ten menetelmien käyttöönottaminen, joilla lisä- Yhdysvalloissa on suomalaiseen lainsäädän- 36216: tään kansalaisten harjoittamaa politiikan ja hal- töön verrattuna hyvin yksityiskohtaisia ohjeita, 36217: linnon valvontaa. Rehellisen toiminnan tukemi- jotka ovat luonteeltaan informatorisia. Ohjeissa 36218: seksi voidaan virkamiesten ja poliitikkojen toi- keskitytään julkisen vallan ja liike-elämän välis- 36219: mintaa ohjata sisäisin säännöin ja eettisin koo- ten suhteiden sekä mahdollisten intressikonflik- 36220: dein. Hallinnon korruptiivisia kannustimia ja tien tarkastelemiseen. Suomessakin hallinnollis- 36221: mahdollisuuksia voidaan vähentää lisäämällä ten ohjeiden laajempi käyttöönottaminen sel- 36222: pätevän henkilöstön vastuuta, rekrytointia, kou- keyttäisi nykyistä tilannetta, jossa oikeusistuimet 36223: lutusta ja ohjausta. Organisaatioiden tavoitteiden pohtivat jälkikäteen tapaus tapaukselta tilanteita. 36224: täsmentäminen ja toteuttaminen ohjaa myös li- Julkisessa asemassa olevien toiminnan ohjaa- 36225: sääntyvää harkintavallan käyttöä. Parantamalla minen eettisen koodiston avulla on useissa mais- 36226: hallinnollisen toiminnan läpinäkyvyyttä ja toteut- sa sovellettu keino, jolla pyritty ohjaamaan ni- 36227: tamalla tehtävien kierto voidaan lisätä korruption menomaan virkamiestoimintaa eettisesti toivot- 36228: paljastumisen todennäköisyyttä. tuun suuntaan. Eettisillä koodeilla ja standardeil- 36229: Hallinnollinen ohjaus mahdollistaa oikeudelli- la voidaan ehkäistä nimenomaan epäselvissä 36230: sia normeja yksityiskohtaisemmat ja kullekin hal- tapauksissa syntyviä intressikonflikteja ja mah- 36231: linnonalalle erityiset ohjeet siitä, kuinka virka- dollisuuksia korruptiiviseen käyttäytymiseen. 36232: miesten tulisi käyttäytyä julkisen ja yksityisen 36233: 265 36234: 36235: 36236: 36237: 36238: SISÄLLYSLUEITELO 36239: 36240: 36241: Sivu Sivu 36242: 36243: Vuoden 1995 valtiontilintarkastajien toi- Puolustusministeriön hallinnonala ... ......... 100 36244: minta ............................................................ . 5 36245: Toiminnan kehittäminen ..................... ......... 100 36246: 36247: Yleinen osa ...................................................... . 12 36248: Valtiovarainministeriön hallinnonala........ 112 36249: Vuoden 1995 tilinpäätöksen vertailu vuoden 36250: Talousrikollisuus ja harmaa talous............... 112 36251: 1994 tilinpäätökseen ............................... . 12 36252: Valtion rakennus- ja kiinteistöhallinnon 36253: Vuoden 1995 tilinpäätöksen vertailu talous- 36254: uudelleenjärjestelyt .. .. .. .. .. ... .. .. .. .. .. .. ..... .... 117 36255: arvioon ..................................................... . 13 36256: Määrärahojen ylitykset ................................. . 22 36257: Opetusministeriön hallinnonala .. ..... .. ........ 124 36258: Euroopan unionin ja Suomen väliset rahoi- 36259: tussuhteet ................................................. . 23 Ammattiopetus............................................... 124 36260: Valtionvelka .................................................. . 24 Saamen kielen ja saamenkielinen opetus 36261: Valtion lainananto ja korkotukilainat .......... . 28 sekä oppimateriaalituotanto .................... 138 36262: Tulostavoitteiden toteutuminen kertomus- 36263: vuonna ..................................................... . 34 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- 36264: Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus- ala·································································· 148 36265: kertomukset ............................................. . 48 36266: Kalatalous . .. .. .. .. .. ... .. .. .. .. ...... .. . .. .... .......... .. ..... 148 36267: Poro- ja riistatalous ....................................... 154 36268: Valtioneuvosto ................................................ . 52 Eläintautien torjunta ......................... .. .......... 156 36269: ED-jäsenyyden vaikutukset valtioneuvoston 36270: työskentelyyn .......................................... . 52 Liikenneministeriön hallinnonala .............. 159 36271: 36272: Tieliikenteen kustannusvastaavuus .......... .... 159 36273: Ulkoasiainministeriön hallinnonala ......... . 57 Liikenneministeriön tukipolitiikka ............... 162 36274: 36275: Vienninedistämistyön kehittäminen ............ . 57 36276: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- 36277: Suomen taloussuhteet Intiaan, Malesiaan, 36278: nonala........................................................... 168 36279: Australiaan ja Singaporeen ..................... . 65 36280: Kauppa- ja teollisuusministeriön sekä sen 36281: Oikeusministeriön hallinnonala ................ . 71 alaisten virastojen ja laitosten maksulli- 36282: nen toiminta.............................................. 168 36283: Kriminaalipolitiikka ..................................... . 71 Matkailun edistäminen .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .... .. ...... 178 36284: Vankeinhoito ................................................ . 76 36285: Kriminaalihuolto .......................................... . 82 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon- 36286: ala·································································· 182 36287: Sisäasiainministeriön hallinnonala ........... . 85 36288: Valtion mielisairaalat ................. ................... 182 36289: Alueiden kehittäminen Euroopan unionin Alkoholijärjestelmän muutos........................ 186 36290: tavoiteohjelmissa ..................................... . 85 Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön asema .. 191 36291: Ulkomaalaishallinto ..................................... . 95 Asunnottomuus... .. . .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .... .. . .. .... 199 36292: 266 36293: 36294: Sivu Sivu 36295: Työministeriön hallinnonala ....................... 210 Alko-Yhtiöt Oy .............................................. 251 36296: Postipankki Oy.............................................. 253 36297: Työttömyyden alentaminen ......................... 210 36298: Starttirahajärjestelmä ............................ ......... 217 36299: Vaitiotilitarkastajien rahoittama tutkimus- 36300: toiminta .................. ...................................... 258 36301: Ympäristöministeriön hallinnonala ........... 220 36302: Eurooppalaiset valtiovarainministeriöt ... ... .. . 258 36303: Asuminen ja asuntorahaston toiminta.......... 220 36304: Valtionhallinnon tulosohjausjärjestelmä par- 36305: Ilmanlaadun tutkimus ja seuranta................ 231 36306: lamentaarisen ohjauksen ja valvonnan 36307: näkökulmasta ............................. .. ............ 260 36308: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt.............. 238 36309: Erityisintressien ja julkisen vallan ongelmal- 36310: Yleiskatsaus .. ....... .. ... ... .... .. .. ... ...... ... ... .... ... .. .. 238 linen suhde .. .. .... .... .... .... ... .... .. .... .. .. ..... .. .. . 263 36311: Laatujohtaminen valtionyhtiöissä ................. 245 36312: K 14/1996 vp 36313: 36314: 36315: 36316: 36317: HALLITUKSEN KERTOMUS 36318: VALTIOVARAIN HOIDOSTA JA TILASTA 36319: VUONNA1995 36320: 36321: 36322: * 36323: 36324: ANNETTU 36325: EDUSKUNNALLE VUODEN 1996 36326: VALTIOPÄIVILLÄ 36327: 36328: 36329: 36330: 36331: HELSINKI 1996 36332: ISSN 0356-3804 36333: 36334: OY EDITAAB. HELSINKI1996 36335: EDUSKUNNALLE 36336: Valtiopäiväjärjestyksen 30 §mukaisesti Edus- Valtiokonttorin julkaisema valtion tilinpää- 36337: kunnalle annetaan hallituksen kertomus valtio- tös liitteineen vuodelta 1995 on erikseen jaettu 36338: varain hoidosta ja tilasta vuonna 1995. Eduskunnan jäsenille. 36339: 36340: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996 36341: 36342: 36343: Tasavallan Presidentti 36344: 36345: 36346: 36347: 36348: MARTTI AHTISAARI 36349: 36350: 36351: 36352: 36353: Ministeri Arja Alho 36354: 36355: 36356: 36357: 36358: 360287M 36359: SISÄLLYSLUETTELO 36360: 36361: Sivu Sivu 36362: 1. Taloudellinen kehitys .............................. ..... .... 7 7. Valtion liiketoiminta ........................................ 47 36363: 2. Talouspolitiikka ............................ ....... ............ JO 7.1. Budjettitalouteen kuuluvat virastot ja lai- 36364: 3. Valtiontalouden tasapaino ............................... 12 tokset........................................................ 47 36365: 4. Valtion tulot..................................................... 15 7.2. Liikelaitoslain mukaiset liikelaitokset....... 47 36366: 4.1. Tulon ja varallisuuden perusteella kannet- 7.3. Valtionyhtiöt............................................. 48 36367: tavat verot ................................................. 17 8. Valtionvelka ..................................................... 50 36368: 4.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat ve- 8.1. Valuuttamääräinen valtionvelka ............... 52 36369: rot ja maksut ............ .. ..................... .......... 18 8.2. Markkamääräinen valtionvelka ................ 53 36370: 4.3. Valmisteverot............................................ 19 36371: 4.4. Muut verot................................................ 20 36372: 4.5. Muut tulot ................................................ 21 LIITTEET 36373: 5. Valtion menot................................................... 23 36374: 5.1. Menot tehtävien mukaan ............... ........... 25 1. Yhdistelmät valtion talousarvioistaja tilinpää- 36375: 5.1.1. Yleiset tehtävät............................... 25 töksistä sekä valtion taseet ...... ........................ 55 36376: 5.1.2. Kotitalouksia palvelevat tehtävät... 27 2. Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 ... ..... 57 36377: 5.1.3. Elinkeinojen edistäminen................ 30 3. Veroperusteiden muutokset vuodeksi 1995 ..... 58 36378: 5.1.4. Muut menot ................................... 33 4. Valtiontalouden kassatulot tulolajeittain ........ 62 36379: 5.2. Menot menolajeittain ................................ 34 5. Valtiontalouden kassamenot tehtävittäin ........ 64 36380: 5.2.1. Kulutusmenot ................................ 34 6. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain ... 66 36381: 5.2.2. Siirtomenot ..................................... 35 7. Valtiontalouden kassamenot tehtävä- ja meno- 36382: 5.2.3. Sijoitusmenot .................................. 35 lajiryhmittäin vuonna 1995 ........................ ..... 67 36383: 5.2.4. Muut menot ................................... 35 8. Valtion budjettitalouden henkilöstön määrä... 69 36384: 6. Valtion rahoitustuki ......................................... 36 9. Valtion budjettitalouden palkkausmenot........ 69 36385: 6.1. Rahoitustuki eri sektoreille....................... 37 10. Valtion maksamien eläkkeiden lukumäärä ja 36386: 6.1.1. Siirrot............................................. 37 eläkemenot ..... ..... .. ...... .. ... .. .... ..... .... .. ... ..... ...... 70 36387: 6.1.2. Finanssisijoitukset .......................... 38 II. Valtion budjettitalouden virkasuhteinen hen- 36388: 6.1.3. Valtion tukisijoitukset pankkeihin.. 39 kilöstö sijoituspalkkausluokan ja sukupuolen 36389: 6.1.4. Korkotuki ................... ............ ....... 40 mukaan marraskuussa 1995 ...... ...................... 70 36390: 6.1.5. Valtion takaukset ........................... 40 12. Valtion lainananto .......................................... 71 36391: 6.2. Elinkeinotoiminnan rahoitustuki ........... ... 40 13. Valtion korkotukilainat .................................. 75 36392: 6.2.1. Alkutuotannon ja elintarvikkeiden 14. Valtion myöntämät takaukset ......................... 79 36393: rahoitustuki .................................... 41 15. Valtionvelka .................................................... 82 36394: 6.2.2. Jalostus- ja palvelualojen rahoitus- 16. Valtiokonttorin hoidossa olevat valtion omis- 36395: tuki................................................. 42 tamat osakkeet, osuudet ja muut arvopaperit . 84 36396: 6.2.3. Sosiaaliturvan luonteinen tuki elin- 36397: keinotoiminnalle ............................. 46 36398: 36399: 36400: 36401: Asetelmissa ja taulukoissa käytetyt symbolit 36402: Ei mitään ilmoitettavaa ........................................ . Kukin asetelmien ja taulukoiden luvuista on pyöristetty 36403: Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä .. 0 erikseen, mistä aiheutuu, että summat eivät aina täsmää. 36404: Tietoa ei ole saatu ................................................ . 36405: Loogisesti mahdoton esitettäväksi ....................... . 36406: Ennakkoarvio ...................................................... . * 36407: 7 36408: 36409: 36410: 36411: 36412: 1. TALOUDELLINEN KEHITYS 36413: Tuotannon kasvu hidastui teollisuusmaissa 1993 1994 1995* 36414: hieman v. 1995. Toimeliaisuus vauhdittui uudel- Vaihtotase, mrd. mk .......... -6,3 6,6 24,5 36415: leen vuoden loppupuolella Yhdysvalloissa, mut- Ansiotasoindeksi, 36416: ta eräissä Euroopan maissa tuotanto samaan ai- muutos,% ...................... 0,8 2,0 4,7 36417: Kuluttajahintaindeksi, 36418: kaan jopa supistui. Japanin talous alkoi vähitel- muutos,% ...................... 2,2 1,1 1,0 36419: len toipua useampivuotisesta lamasta samalla Työttömyysaste, % ........... 17,9 18,4 17,2 36420: kunjenin vaihtokurssi heikkeni. Euroopan yllät- 36421: tävän selvän suhdannekäänteen takana näyttää prosenttia bruttokansantuotteesta 36422: ennen muuta olleen yritysten ja kotitalouksien Veroaste............................. 45,4 47,7 46,5 36423: odotusten heikkeneminen sekä epäilyt finanssi- Julkisyhteisöjen 36424: politiikan kiristymisestä edelleen lähentymis- bruttovelka..................... 57,3 59,5 59,2 36425: Valtiontalouden velka ....... 53,0 60,3 65,8 36426: kriteerien saavuttamiseksi. Bruttokansantuote 36427: lisääntyi EUssa silti hieman OECD-maiden 2 36428: prosentin keskimääräistä kasvua enemmän. 36429: Suuret julkisen talouden alijäämät ylläpitivät 36430: tarvetta finanssipolitiikan kireyteen useimmissa 36431: Euroopan maissa, ja tuotannon kasvua pyrittiin 36432: vauhdittamaan keventämällä rahapolitiikkaa. Kuvio 1. 36433: Inflaatio oli varsin vaisuaja korkoja voitiin vuo- 36434: JULKINEN SEKTORI KANSANTALOUDESSA 1) 36435: den jälkipuoliskolla yleisesti alentaa. Saksassa 36436: mrd. mk 36437: keskeisiin korkoihin puututtiin v. 1995 kolmesti. 600 .---..,--~..,---.,-.~,-----~---.----,-,-----, 36438: Myös Suomessa kertomusvuoden taloudelli- 36439: nen kehitys oli kaksi-jakoinen. Viennin määrä 36440: kasvoi vuoden alkupuoliskolla selvästi, muttei 36441: 36442: 36443: :__:_ 36444: 500 . """ BKr/ 36445: 36446: -l/~~ 36447: sen jälkeen enää lainkaan. Vuoden loppua koh- 36448: den etenkin metsäteollisuustuotteiden kysyntä 36449: heikkeni. Länsi-Euroopan kysyntä oli vaisua ja 36450: Suomen vienti kasvoikin eniten Kaakkois-Aa- 400 36451: 36452: 36453: 36454: J - : .:JJ~·r·J:t 36455: sian ja Baltian maissa. Vuonna 1993 alkanut 36456: markan vahvistuminen heikensi kilpailukykyä, 36457: mutta vienti lisääntyi kertomusvuonnakin tuon- 300 36458: tia enemmän. Etenkin investointitavaroiden 36459: tuonnin määrä kasvoi. 36460: 1. Kansantalouden kehitys 36461: 200 36462: . . .. 36463: 1995* 1994 1995* 36464: mrd. mk määrän muutos, % 36465: 100 36466: - .. -. 36467: ·····1 ········· 36468: 36469: BKT .................................... . 546 4,4 4,3 36470: Tuonti ............................... .. 160 12,8 6,3 36471: Vienti ................................. . 208 13,3 8,3 36472: Yksityinen kulutus ............ . 296 1,9 3,8 36473: Julkinen kulutus .............. .. 119 -0,3 1,3 00 ~ ~ ~ 00 ~ ~ ~ ~ w 36474: Yksityiset investoinnit .... .. 68 -0,2 10,9 1) Kansantalouden tlllnpidon mukaan, käyvln hinnoin; ei 36475: Julkiset investoinnit ........ .. 14 1,6 -6,1 sisällä raholtustaloustoimla, mm. pankkitukea ja arava- 36476: Kotimainen kysyntä ........ .. 498 3,7 3,4 lainoja; eikä julkisen sektorin sisäisiä siirtoja. 36477: 8 36478: 36479: Vaihtosuhteen tuntuva paraneminen lisäsi omaisuus-tulot kasvoivat tuntuvasti ja vuoden 36480: vientituloja ja kauppataseen ylijäämä nousi liki kuluessa maksettiin kahdet veronpalautukset 36481: 50 mrd markkaan. Myös vaihtotaseen ylijäämä Yksityinen kulutus lisääntyi vajaa 5 %, ostojen 36482: oli ennätyksellisen suuri, 4,5 % bruttokansan- suuntautuessa erityisesti kestokulutustavaroihin 36483: tuotteesta. Kansantalouden nettovelka mitattu- ja kulutus-menoihin ulkomailla. Kun kulutus jäi 36484: na osuutena kokonaistuotannosta supistui liki l 0 pienemmäksi kuin tulojen kasvu, kotitalouksien 36485: prosenttiyksikköä. säästämisaste kohosi pari prosenttiyksikköä. 36486: Mahdollisuudet lisätä tuotantokapasiteettia Voimakas viennin kasvu ja kotimaisen kysyn- 36487: olivat viennin nopeasta kasvusta hyötyvillä teol- nän elpyminen nopeuttivat tuotannon kasvua 36488: lisuuden aloilla viime vuonnakin hyvät, sillä kan- vielä vuoden alkupuoliskolla. Vuoden loppua 36489: nattavuus ja voitot nousivat ennätyssuuriksi. Sen kohden tuotannon kasvuvauhti hidastui, ja brut- 36490: sijaan rakennus- ja muut kotimarkkinoilla toimi- tokansantuote kasvoi 4,2 %edellisestä vuodesta. 36491: vat yritykset kärsivät edelleen yleisesti kysynnän Kasvu oli nopeinta teollisuudessa, jossa myös 36492: laimeudesta. Investoinnit lisääntyivät yhteensä työllisten määrä lisääntyi ensimmäisen kerran 36493: 8 %kasvun kohdistuessa kone- ja laiteinvestoin- sitten 1980-luvun alun. Työllisyyden kohenemi- 36494: teihin. nen alkoi myös hitaasti supistaa työttömyyttä, 36495: Ansioiden nousu ja työllisyyden kohentumi- joka väheni runsaalla prosenttiyksiköllä 17,2 36496: nen kasvattivat palkka-summaa kertomusvuon- prosenttiin. 36497: na 7 %. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot Kuluttajahintaindeksi nousi v. 1995 aikana 36498: lisääntyivät tätäkin enemmän, sillä yrittäjä- ja vain 0,3 %. Elintarvikkeiden hintojen laskun 36499: 36500: 2. Julkisyhteisöjen talous 36501: 1995* 1980 1990 1994 1995* 36502: milj.mk osuus bruttokansantuotteesta, prosenttia 36503: 36504: Omaisuus- ja yrittäjätulot .......................... 26 376 2.4 3,8 4,6 4,8 36505: siitä: korot .............................................. 22 241 2,1 3,2 3,9 4,1 36506: Välittömät verot ........................................ 94 598 14,5 18,0 17,2 17,3 36507: Välilliset verot, pakolliset maksut, sakot .. 77 220 13.7 15.7 15,1 14,2 36508: Sosiaalivakuutusmaksut ........................... 83 499 9,5 12,3 16,0 15,3 36509: Muut tulot .................................................. 7 590 1,6 0,9 0.4 1.4 36510: Tulot ........................................................... 289 283 41,7 50,7 53,3 53,0 36511: 36512: Kulutusmenot ............................................ 119 144 18,0 21,1 22.4 21,8 36513: Tukipalkkiot ............................................... 14945 3,3 2,9 3,1 2,7 36514: Sosiaalivakuutusetuudet ........................... 94 995 10,1 13,5 18,5 17.4 36515: Sosiaaliavustukset ..................................... 34292 1,8 2,3 6,6 6,3 36516: Muut tulonsiirrot ....................................... 14185 1,0 1,7 2,0 2,6 36517: siitä: ulkomaille ....................................... 6154 0,2 0,5 0.4 1,1 36518: Korot ........................................................... 29 214 1,0 1,5 5,1 5.4 36519: Pääoma- ja muut menot, netto ................. 11 020 3,2 2,6 1,8 2,0 36520: Menot ......................................................... 317 795 38.4 47,0 61,0 59,8 36521: 36522: 36523: 36524: 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämät 36525: Valtio Kunnat Työeläke- Muut sosiaali- Yhteensä 36526: laitokset turvarahastot 36527: miljardia markkaa % BKT:sta 36528: 36529: 1989 .......................................................... .. 13,6 0,3 16,0 0.4 30,6 6,3 36530: 1990 .......................................................... .. 6,2 0,5 21,8 -0,9 27.7 5,4 36531: 1991 ........................................................... . -22,0 -4,3 21.4 -2.4 -7.4 -1,5 36532: 1992 ........................................................... . -36.4 -3,8 15,3 -3,0 -27,9 -5,9 36533: 1993 ........................................................... . -54,2 1,9 16,0 -2.4 -38,7 -8,0 36534: 1994 .......................................................... .. -57,9 6,6 15,2 4,5 -31,6 -6,2 36535: 1995 .......................................................... .. -54,0 3,9 18,6 3,0 -28,5 -5,2 36536: 9 36537: 36538: ohella hintojen nousua vaimensi markan vahvis- rotuloja kun mm. tullimaksut tilitettiin suoraan 36539: tuminen. Keskimäärin kuluttajahinnat kohosi- EUn kassaan ja eräistä valmisteveroista luovut- 36540: vat prosentin. tiin. Jäsenyys aiheutti myös eräitä kertaluontei- 36541: Huutokauppakorkoa nostettiin kahdesti v. sia menoja ja viivästytti liikevaihtoveron tulou- 36542: 1995 alkupuoliskolla. Maltillisen inflaatiokehi- tumista. 36543: tyksen varmistuminen ja suhdannenäkymien Näiden muutosten seurauksena julkisyhteisö- 36544: heikkeneminen käänsivät korot uudelleen las- jen tulot lisääntyivät kertomusvuonna yhteensä 36545: kuun. Vuoden lopussa huutokauppakorko oli 6,5 %eli liki pari prosenttiyksikköä kansantulon 36546: 4,25 % eli runsaan prosenttiyksikön alempi kuin kasvua vähemmän. Julkisyhteisöjen tulojen kas- 36547: vuoden alkaessa. Rahan kysyntä oli edelleen lai- vua lisäsivät työeläkemaksujen ja työnantajien 36548: meaa ja luottokanta oli vuoden päättyessä 1,2% sairasvakuutusmaksun korotukset. Vastaavasti 36549: pienempi kuin vastaavasti v. 1994. tulojen kasvua hidasti keskimääräistä hintojen 36550: Julkisyhteisöjen kehityksen vertailua edelli- nousua suurempi tulo- ja varallisuusveron 36551: seen vuoteen vaikeuttaa kertomusvuonna usea inflaatiotarkistus ja kansaneläkevakuutusmak- 36552: poikkeuksellinen tekijä. Edellisvuotiseen tapaan sujen sekä työnantajien työttömyysvakuutus- 36553: lopullisen verotuksen ajoitus poikkesi normaalis- maksujen alentaminen. Yritysten hyvä kannatta- 36554: ta, sillä v. 1994lopullisen verotuksen valmistumi- vuus, kotimaisen kysynnän elpyminen ja työlli- 36555: nen lykkääntyi v. 1995 puolelle. Näin verotulot v. syyden vähittäinen kohentuminen näkyi parhai- 36556: 1994 olivat 3,9 mrd. mk suuremmat ja v. 1995 ten tulo- ja varallisuusveron tuotossa, veronpa- 36557: saman verran pienemmät kuin mitä ilman poik- lautuskorjattuna kasvuksi muodostui 15,5 %. 36558: keamaa olisi ollut. Verotuksen ajoittumisen Polttoaine- ja ajoneuvoveron tuottoa kasvattivat 36559: muuttumisen ohella verojen kertymään vaikutti valmisteveron ja käyttömaksun korotukset. Ko- 36560: Suomen jäsenyys EUssa, joka lisäsi saatuja tu- konaistuotantoon suhteutetut julkisyhteisöjen 36561: lonsiirtoja, mutta myös vähensi suoraan ve- tulot supistuivat edellisvuodesta 0,3 prosenttiyk- 36562: sikköä 53 prosenttiin. EUn jäsenyys lisäsi ulko- 36563: mailta saatuja tulonsiirtoja 5,5 mrd. mk. 36564: Julkisyhteisöjen menot kasvoivat kertomus- 36565: Kuvio2. vuonna 4,3 %. Säästötoimien seurauksena kulu- 36566: VEROASTEET tusmenoja karsittiin ja julkiset investoinnit supis- 36567: % 36568: 50 tuivat edelleen. Tukipalkkioita maksettiin vä- 36569: hemmän kuin v. 1994. Sosiaalivakuutusetuuksia 36570: 45 ja sosiaaliavustuksia maksettiin sunnilleen yhtä 36571: paljon kuin vuotta aiemmin. Korkomenot li- 36572: 40 sääntyivät runsaan 3 mrd. markkaa ja tulonsiir- 36573: rot ulkomaille 4 mrd markkaa. Menojen osuus 36574: kokonaistuotannosta väheni 1,5 prosenttiyksik- 36575: 35 36576: köä 59,8 prosenttiin. 36577: Julkisen sektorin rahoitusalijäämä (menojen 36578: 30 ja tulojen erotus ml. pääoman hankinnan netto- 36579: rahoitus) jäi v. 1995 kolme mrd markkaa pie- 36580: 25 nemmäksi kuin edellisenä vuonna. Vielä vuoden 36581: alkupuoliskolla valtiontalouden alijäämä kasvoi 36582: 20 nopeasti, mutta rahoitusasema vahvistui vuoden 36583: loppua kohden ja alijäämä jäi hieman edellis- 36584: 15 vuotista pienemmäksi. Kunnallistaloudessa yli- 36585: jäämä pieneni, työeläkerahastojen tila parani sel- 36586: 10 36587: västi. 36588: Julkisyhteisöjen bruttovelka oli v. 1995 lopus- 36589: sa noin 330 mrd markkaa. Julkisyhteisöjen velka- 36590: 5 sitoumusten kysyntä pysyi vilkkaana koko vuo- 36591: den eivätkä ne nettomääräisesti enää v. 1995 36592: 0 aikana velkaantuneet ulkomaille. Vuoden lopus- 36593: 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95* sa julkisyhteisöjen luottokannasta yli puolet oli 36594: otettu kotimaasta. 36595: 36596: 2 360287M 36597: 10 36598: 36599: 36600: 36601: 36602: 2. TALOUSPOLITIIKKA 36603: 36604: Luottamus talouden kykyyn vähitellen selvitä tonannon muutos, joka on varsin yksinkertainen 36605: pahoista ongelmistaan, laajamittaisesta työttö- tapa tarkastella finanssipolitiikan muuttumista, 36606: myydestä, suuresta valtiontalouden alijäämästä viittaa siten selvään finanssipolitiikan kiristymi- 36607: ja pankkikriisistä vahvistui v. 1995. seen ensimmäisen kerran vuoden 1989 jälkeen. 36608: Finanssipolitiikan tavoitteenasettelu noudat- Kiristyminen johtuu osin valtiontaloudessa to- 36609: teli pääpiirteissään aiemmin omaksuttua kestä- teutetuista säästötoimista ja osin suhdanne- 36610: vään talouskasvuun ja työttömyyden pysyvään automatiikasta, koska tuotannon kasvun nopeu- 36611: alentamiseen tähtäävää linjaa. Huhtikuussa ni- tuminen lisää automaattisesti verotuloja mm. ve- 36612: mitetty hallitus korosti työttömyyden supistami- rotuksen progression takia ja vähentää valtion 36613: sen merkitystä talouspolitiikan tavoitteena. Kes- työllisyysmenoja. 36614: keiseksi edellytykseksi työttömyyden alen- Hallituksen toimet julkisen talouden terveyt- 36615: tamiseksi nähtiin talouspolitiikka, joka ylläpitää tämiseksi, syksyn maltillinen pitkäaikainen palk- 36616: matalaa inflaatiota, johtaa alempaan korkota- karatkaisu, markan vahvistuminen ja alenevat 36617: soon sekä takaa valtiontalouden tilan vahvistu- elintarvikkeiden hinnat yhdessä suhdannekehi- 36618: misen. 36619: Niinpä jo hallitusta muodostettaessa päätet- 36620: tiin jatkaa edellisen vaalikauden aikana päätetty- 36621: jä menovähennyksiä. Lisäksi vaalikaudella Kuvio3. 36622: FINANSSIPOLITIIKAN KYSYNTÄSYSÄYS 36623: sitouduttiin uusiin 20 mrd markan menoleik- % prosenttia bruttokansantuotteesta 36624: kauksiin, joista pieni osa toteutettiin jo v. 1995 7.-~--~--.-~---.--,-~---.-----, 36625: lisämenoarviossa. Päätettyjen säästötoimien 36626: nähtiin yhdessä kohtuullisen talouskasvun kans- 36627: sa johtavan julkisen talouden alijäämän häviä- 36628: miseen ja kääntävän valtiontalouden suhteellisen 36629: velkaantumisen laskuun vaalikauden aikana. 36630: Työllisyyskehityksen vauhdittamiseksi kas- 36631: vun työllisyysvaikutuksia lisätään työmarkki- 36632: noiden toimintaa edistävin toimin ja työntekoaja 36633: yrittäjyyttä tukevalla veropolitiikalla. 36634: Suomen liittyminen EUiin täsmensi talouspo- 36635: litiikan tavoitteen-asettelua. Hallituksen ilmoi- 36636: tus, pyrkiä olemaan ensimmäisten jäsenmaiden 36637: joukossa kun siirrytään talous- ja rahaliiton kol- 36638: manteen vaiheeseen, sai täsmällisemmän sisällön 36639: syksyllä valmistuneessa Maastrichtin sopimuk- 36640: sen mukaisessa lähentymisohjelmassa. Ohjelma, 36641: joka vaadittiin kaikilta uusilta jäsenmailta, osoit- 36642: ti, että on mahdollista saavuttaajulkista taloutta 36643: -2 36644: sekä hinta-, korko-, ja valuuttakurssikehitystä 36645: koskevat lähentymiskriteerit. 36646: Julkisen nettoluotonannon suhde bruttokan- 36647: santuotteeseen, kun sitä tarkastellaan veronpa- 36648: lautusoikaistuna, oli kertomusvuonna pari pro- !ll Valtio • Kunnat D Työeläkelaitokset • Julklsyhtelsöt 36649: senttiyksikköä pienempi kuin v. 1994. Nettoluo- 36650: 11 36651: 36652: tyksessä tapahtuneen muutoksen kanssa loivat kiristämistä vuoden 1995 alkupuoliskolla korot- 36653: tilanteen, jossa rahapolitiikkaa voitiin olennai- tamalla huutokauppakorkoa 0,25 prosenttiyk- 36654: sesti keventää vuoden aikana. sikköä sekä helmi- että kesäkuussa. Olosuhtei- 36655: Rahapolitiikan toimintaympäristö oli v. 1995 den muututtua rahapolitiikkaa kevennettiin vuo- 36656: aikana suotuisa. Talouden ulkoinen tasapaino den viimeisellä neljänneksellä, jolloin huuto- 36657: koheni vuoden aikana, kun sekä kauppa- että kauppakorkoa alennettiin neljästi yhteensä 1,75 36658: vaihtotaseen ylijäämät nousivat ennätyssuuriksi. prosenttiyksikköä. Vuoden vaihtuessa huuto- 36659: Kansainvälisistä useiden valuuttojen kursseja kauppakorko oli alentunut vuoden alun 5,5 pro- 36660: muuttaneista häiriöistä huolimatta markan arvo sentista 4,25 prosenttiin ja peruskorko prosent- 36661: pysyi vakaana. Myös vuoden alussa toteutunut tiyksikkönä 4, 75 prosenttiin. 36662: EUn jäsenyys lisäsi talouteen kohdistuvaa luot- Pitkät korot olivat korkeimmillaan alkuvuo- 36663: tamusta. Valuuttainterventiot olivat keskimää- desta, mutta laskivat senjälkeen tasaisesti. Lyhy- 36664: räistä vähäisempiä. Alkuvuodesta ja syksyllä en- et korot puolestaan olivat korkeimmillaan kesäl- 36665: nen palkkaratkaisua markkaa estettiin heikkene- lä ja laskivat loppuvuodesta. Vuoden lopussa 36666: mästä liian nopeasti. Huhtikuussa ja elokuussa kolmen kuukauden korkoero Saksan markkaan 36667: taas vaimennettiin markan liian nopeaa vahvis- oli supistunut vajaaseen puoleen prosenttiyksik- 36668: tumista. köön ja pitkän koron ero 1,3 prosenttiyksik- 36669: Hillitäkseen inflaatio-odotuksia Suomen köön. Vuoden 1994lopusta pitkien korkojen ero 36670: Pankki jatkoi v. 1994 alkanutta rahapolitiikan supistui 1,5 prosenttiyksiköllä. 36671: 12 36672: 36673: 36674: 36675: 36676: 3. VALTIONTALOUDEN TASAPAINO 36677: 36678: Talousarvioesitys vuodelle 1995 oli 2,4 milj. nonaloille sekä valtionvelan korkomenoihin. Ve- 36679: mk ylijäämäinen. Eduskuntakäsittelyssä menoja rotulojen arvioita korotettiin yhteensä 3 020 milj. 36680: lisättiin nettomääräisesti 237 milj. mk. Työttö- mk; tulo- ja varallisuusveroarviota korotettiin 36681: myysturvan määrärahoja lisättiin huomattavasti 3 685 milj. mk ja arvonlisäveroarviota korotet- 36682: ja työmarkkinatukea vähennettiin. Talousar- tiin 490 milj. mk. Valmisteverojen, autoveron ja 36683: vioon lisättiin määräraha osakehankintoja var- leimaveron tuottoarviota alennettiin yhteensä 36684: tenja korotettiin yritysten investointi- ja kehittä- 1 160 milj. mk. Muiden tulojen arviota korotet- 36685: mishankkeiden määrärahaa. Veroarvioita koro- tiin lisäbudjeteissa 5 808 milj. mk. Nettolainan- 36686: tettiin eduskuntakäsittelyssä 1 310 milj. mk. Täs- ottoa vähennettiin 4 206 milj. mk. Lisäbudjeteilla 36687: tä 600 milj. mk oli tulo- ja varallisuusveroa ja 540 tulojen arviota, nettolainanotto mukaan lukien, 36688: milj. mk arvonlisäveroa. Nettolainanottoa vä- korotettiin nettomääräisesti 4 622 milj. mk. Ta- 36689: hennettiin 1 249 milj. mk. Varsinainen tulo- ja lousarvion sekä lisätalousarvioiden mukaan yli- 36690: menoarvio osoitti 1,3 milj. markan ylijäämää. jäämä oli 2 milj. mk. 36691: Kertomusvuonna annettiin kolme lisätalous- 36692: arviota. Lisäbudjeteilla menojen yhteismäärää 36693: lisättiin 4 623 milj. mk; lisäykset kohdistuivat 36694: erityisesti työministeriön, valtiovarainministe- 36695: Kuvio4. 36696: riön ja kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- 36697: VALTIONTALOUDEN TULOT JA MENOT 36698: mrd. mk 12 kuukauden liukuva summa 36699: 220 36700: 4. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot , ~eno 1.''. 36701: 1993 1994 1995 36702: ... 36703: miljoonaa markkaa 200 ...... 36704: 36705: 36706: 36707: Verotulotu ........................... 240 248 238 • 36708: .·' 36709: 1 36710: Sekalaiset tulot .................... 2 226 1 616 2 433 180 - ... 36711: .• 36712: Eläkemaksut ....................... 6 605 5957 5 671 1 ;• 36713: 36714: 36715: Korkotulot ........................... 4 161 3979 3 781 36716: Takaisin maksettavat lainat 4 528 5 764 7 097 il 36717: Siirrot budjetista ................. 3 588 724 1 618 160 36718: 1 • 36719: 36720: Tulot ilman lainanottoa ..... 21 348 18288 20 836 36721: 36722: 36723: ~ 36724: .)~ 36725: Kulutusmenot ...................... 301 771 640 140 36726: ...r/ ~ 36727: ~,H 36728: 1 36729: Siirtomenot ......................... 2 197 1 772 1 772 / 36730: 36731: 36732: 36733: 36734: 1. 36735: Reaalisijoitukset .................. 0 16 1 36736: Finanssisijoitukset ............... 12 574 7 788 6 897 120 36737: i . Julot 36738: '· 36739: ./~ 36740: Korkomenot ........................ 2443 2 909 2 769 36741: Varastojen muutos .............. 373 288 541 36742: Siirrot budjettiin .................. 6 114 6 091 6 212 36743: 100 ··-······· ·"' 36744: Menot yhteensä .................. 24002 19 635 18 832 IlV" 1 36745: 36746: 36747: 36748: Tuloylijäämä ....................... 5 393 677 1 805 if i 36749: 1 36750: 36751: 36752: 36753: Nettorahoitustarve 1-1 ...... -2 653 -1 347 36754: 1 36755: 2 005 80 1 36756: 36757: ' 36758: 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 36759: 11 Varmuusvarastointimaksu. 36760: 13 36761: 36762: Tilinpäätöksen mukaan menot jäivät 2 123 Budjetin ulkopuolisten rahastojen 2l tulot il- 36763: milj. mk pienemmiksi kuin menoarviot. Tulot man lainanottoa kasvoivat 14% ja olivat 20 836 36764: puolestaan olivat 915 milj. mk tuloarvioita suu- milj. mk. Tästä eläkerahaston osuus oli 32% ja 36765: remmat. Tilinpäätös osoitti 3 040 milj. markan asuntorahaston osuus 29 %. Rahastojen menot 36766: ylijäämää; edellisenä vuonna ylijäämä oli ollut ilman kuoletuksia supistuivat 4% ja olivat 18 832 36767: 1 858 mi1j. mk. Siirtyvien ja maksusuoritusta milj. mk. Budjetin ulkopuolisten rahastojen tulo- 36768: edustamattomien kirjanpidollisten erien 1> vaiku- ylijäämä oli 1 805 milj. mk ja nettorahoitusylijää- 36769: tuksesta budjettitalous kuitenkin osoitti kassa- mä 2 005 milj. mk. 36770: alijäämää 6 261 milj. mk. Valtiontalouden (budjettitalous +budjetin ul- 36771: kopuoliset rahastot) verotulot kasvoivat 4 %. 36772: 1> Tilinpäätöksen tuloissaja menoissa ei oteta huomioon Kun muut tulot kasvoivat osin poikkeuksellisten 36773: siirtyvien erin kannan muutoksia, jotka kuitenkin vai- ja kertaluonteisten tekijöiden vuoksi lähes puoli- 36774: kuttavat kassajäämään. Lisäksi tilinpäätökseen sisäl- toistakertaisiksi, tulot ilman lainanottoa olivat 36775: tyy eriä, joita vastaavia samanaikaisia maksusuorituk- 36776: sia ei ole tai jotka eivät missään vaiheessa merkitse kertomusvuonna 152,5 mrd. mk eli 12 %suurem- 36777: kassatuloa tai -menoa. mat kuin v. 1994. 36778: Valtiontalouden kassamenot olivat 211,4 36779: mrd. mk ja kasvoivat 51h %.Korkomenot kasvoi- 36780: vat 17 1h %, mutta reaalisijoitukset ja finanssisi- 36781: joitukset supistuivat. Vuonna 1994 pankkitukea 36782: 5. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino maksettiin 8,9 mrd. mk ja kertomusvuonna 8,6 36783: 1993 1994 1995 mrd. mk. 36784: miljoonaa markkaa Kun valtiontalouden menot kasvoivat hi- 36785: taammin kuin tulot ilman lainanottoa, nettora- 36786: Budjettitalous hoitustarve supistui edellisen vuoden 64,9 mrd. 36787: Tulot ilman rahoitus- 36788: taloustoimia .................. 127 566 128 163 143 076 36789: markasta kertomusvuonna 58,9 mrd. markkaan. 36790: Menot ilman rahoitus- Kun kertomusvuoden aikana nostettiin lainoja 36791: taloustoimia .................. 181 600 183 117 194 965 valtiontalouteen 54,1 mrd. mk enemmän kuin 36792: Tuloylijäämä (+) ........... -54 035 -54 954 -51 889 maksettiin kuoletuksia, valtiontalouden kassa- 36793: Finanssisijoitukset, alijäämä oli 4,9 mrd. mk. 36794: netto (-) ....................... -4 340 -8 557 -9 041 Valtiontalouden vero- ja muut tulot ilman val- 36795: Nettorahoitustarve (-) -58 375 -63 510 --60 931 tiolle takaisin maksettuja lainoja ja nettolainan- 36796: ottoa olivat kertomusvuonna 50,1 mrd. mk pie- 36797: Rahastotalous nemmät kuin valtion tavaroiden ja palvelusten 36798: Tulot ilman rahoitus- 36799: taloustoimia .................. 16 820 12 525 13 739 ostot ja siirto menot. Valtiontalouden tuloalijää- 36800: Menot ilman rahoitus- mä oli siten edellisen vuoden 54,3 mrd. markan 36801: taloustoimia .................. 11 428 11 847 11 935 tuloalijäämän sijaan 50,1 mrd. mk. Kun nettofi- 36802: Tuloylijäämä (+) ........... 5393 677 1805 nanssisijoitukset olivat 8,8 mrd. mk, nettorahoi- 36803: Finanssisijoitukset, tustarve oli 58,9 mrd. mk, mikä suhteessa kan- 36804: netto 1-l ....................... -8046 -2023 200 santuotteeseen oli 10,7% eli kaksi prosenttiyk- 36805: Nettorahoitustarve (-) -2653 -1347 2005 sikköä alempi kuin edellisenä vuonna. 36806: Lyhytaikaisia rahoitusvarauksia oli kerto- 36807: Valtiontalous 11 musvuoden lopussa 41,9 mrd. mk, joka vastasi 33 36808: Tulot ilman rahoitus- 36809: taloustoimia .................. 129 229 128 596 144 550 päivän kassastamaksuja. Edellisessä vuoden- 36810: Menot ilman rahoitus- vaihteessa rahoitusvarauksia oli ollut 42,8 mrd. 36811: taloustoimia .................. 177 870 182 873 194 635 mk ja vuoden 1993 lopussa 36,3 mrd. mk. Kun 36812: Tuloylijäämä (+) ........... -48 641 -54277 -50085 kertomusvuodelta siirtyneet menot supistuivat 36813: Finanssisijoitukset, 7,6 mrd. mk, mutta siirtyneet tulot kasvoivat 1,8 36814: netto(-) ....................... -12 386 -10 580 -8842 mrd. mk, siirtyneistä eristä aiheutunut rahoitus- 36815: Nettorahoitustarve (-) --61 028 -64857 -58926 36816: 2 36817: Valtion nettolainanotto 84036 73191 54 071 ! Valtion asuntorahasto, valtion eläkerahasto, interven- 36818: tiorahasto, maatilatalouden kehittämisrahasto, huol- 36819: 11 Budjettitalouden ja rahastojen tuloja ja menoja ei voi tovarmuusrahasto, valtiontakuurahasto, valtion va- 36820: sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen kuusrahasto, valtion ydinjätehuoltorahasto ja öljysuo- 36821: vuoksi. jarahasto. 36822: 14 36823: 36824: 36825: Kuvio5. 36826: vastuu supistui 9,4 mrd. mk. Kun samanaikaises- 36827: ti lyhytaikaiset rahoitusvaraukset pienenivät 1,1 36828: VALTIONTALOUDEN NETTORAHOITUSTARVE (-) 36829: mrd. mk, valtiontalouden rahoitusasema parani. 36830: mrd. mk 12 kuukauden liukuva summa Lyhytaikaisia rahoitusvarauksia sitoutui siirty- 36831: 20 neiden menojen lisäksi mm. rahastojen yhteysti- 36832: leihin ja muiden veronsaajien saataviin. Kerto- 36833: musvuoden lopussa kassaan sisältyvä kumulatii- 36834: 0 36835: /"'"\. vinen ylijäämä oli 9,4 mrd. mk. 36836: ~ ~ ./ 36837: ~ 36838: Budjettitalouden velka vuoden 1995 päättyes- 36839: sä oli 341,0 mrd. mk ja rahastotalouden velka 36840: 30,6 mrd. mk. Kun budjettitalouden velasta 12,3 36841: -20 mrd. mk oli otettu valtion eläkerahastolta, koko 36842: \ valtiontalouden velka oli kertomusvuoden lo- 36843: pussa 359,3 mrd. mk. Vuoden aikana velka kas- 36844: -40 ~ voi nettolainanoton ja valuuttakurssimuutosten 36845: 36846: 36847: 1\ 36848: vuoksi 51,8 mrd. mk. Suomen markan vahvistu- 36849: minen vuoden aikana pienensi velan markka- 36850: 1\.J\ arvoa runsas 6 mrd. mk. Velan suhde kansan- 36851: -60 tuotteeseen nousi kertomusvuonna 66 prosent- 36852: \ 36853: 36854: J ~/ 36855: tiin. Valtiontalouden velasta valuuttamääräisen 36856: velan osuus aleni ja oli 48 %. Valtiontalouden 36857: -80 kokonaisvelka,joka sisältää myös valtion metal- 36858: lirahavastuun, kansainvälisille rahoituslaitoksil- 36859: le annetut sitoumukset ja ydinjätehuoltorahas- 36860: i ton rahasto-osuudet, oli 366,0 mrd. mk. 36861: -100 36862: 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 36863: 15 36864: 36865: 36866: 36867: 36868: 4. VALTION TULOT 36869: 36870: Hallituksen esitys kertomusvuoden tuloarvi- Kertomusvuoden aikana lisättiin budjetoituja 36871: oksi oli 195 599 milj. mk. Eduskuntakäsittelyssä tuloja nettomääräisesti 4 622 milj. mk, mikä si- 36872: tuloarvio nousi nettomääräisesti 236 milj. mk. sälsi verojen tuottoarvioiden lisäyksiä 3 020 milj. 36873: Verotulojen arvioita korotettiin 1 310 milj. mk, mk, sekalaisten tulojen lisäystä 2 982 milj. mk, 36874: mm. korottamalla tulo- ja varallisuusveroa sekä korkotulojen lisäystä 2 826 milj. mk ja nettolai- 36875: arvonlisäveroa. Nettolainanottoa vähennettiin nanoton vähennystä 4 206 milj. mk. Kertomus- 36876: 1 249 milj. mk. vuodelle budjetoidut tulot olivat yhteensä 36877: 200 457 milj. mk. 36878: 36879: 36880: 36881: 6. Tuloarvio sekä tulot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1995 36882: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Tuloarviot Tilinpäätös Kassa- 36883: tulo- tuloarvio lisäykset ja yhteensä laskelma 36884: arvioksi vähennykset 36885: miljoonaa markkaa 36886: 36887: 11 Os. Verot ja veronluontaiset tulot ....... 104 858 106 168 3 020 109 188 108 476 108 475 36888: 12 Os. Sekalaiset tulot ............................... 26028 26 203 2 982 29 590 31126 28 310 36889: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset ... 3 020 3 020 2 826 5 846 6303 6290 36890: 15 Os. Lainat .............................................. 61 692 60 443 -4206 55 832 55466 55 496 36891: Yhteensä .................................................... 195 599 195 835 4622 200457 201 372 198 572 36892: 36893: 36894: 36895: 36896: 7. Valtiontalouden kassatulot 36897: 1993 1994 1995 Muutos 36898: 1995/94 36899: miljoonaa markkaa % 36900: 36901: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot .. 31 655 34 589 40 092 16 36902: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut. 39 275 39 968 39 418 -1 36903: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut ........ 1488 1490 265 -82 36904: Valmisteverot .................................................................. 20 388 20 969 21 835 4 36905: Muut verot ja veronluontaiset tulot .............................. 7 597 7 487 7104 -5 36906: Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä ....................... 100 404 104 502 108 713 4 36907: 36908: Sekalaiset tulot ................................................................ 20 412 17 052 26 716 57 36909: Korkotulot ja voiton tuloutukset .................................... 8 413 7 042 9 121 30 36910: Valtiolle takaisin maksettavat lainat .............................. 7 366 7 306 7 923 8 36911: Tulot ilman lainanottoa ................................................. 136 595 135 902 152 473 12 36912: 36913: Nettolainanotto (+), nettokuoletukset (-) ..................... 84 036 73 191 54071 -26 36914: Kassatulot yhteensä ....................................................... 220 631 209 092 206544 -1 36915: 16 36916: 36917: Tilinpäätöksen mukaan budjettitalouden tu- Kuvio6. 36918: lot olivat 201 372 milj. mk eli 915 milj. mk budje- VALTIONTALOUDEN TULOT 36919: toituja suuremmat. Budjettitalouden kassatulot mrd. mk 12 kuukauden liukuva summa 36920: olivat 198 572 milj. mk eli 1 885 milj. mk pienem- 250.----,----~--~--~----.----,---. 36921: 36922: 36923: 36924: yht~nsä 36925: mät kuin kaikki budjetoidut tulot. 36926: Budjetin ulkopuolisten rahastojen tulot ilman Tulot • 36927: lainanottoa kasvoivat 14% ja olivat 20 836 milj. ~' 36928: mk. Rahastojen saarnat lainojen takaisinmaksut 200 36929: lisääntyivät neljänneksellä 7 097 milj. markkaan. 36930: Rahastoille takaisinmaksettuja lainoja saivat lä- 36931: hinnä valtion ydinjätehuoltorahasto ja asuntora- 36932: hasto. 36933: Koko valtiontalouden kassatulot1> olivat 36934: 206 544 milj. mk (taulukko 7 ja liite 4). Nettolai- 36935: nanottoa tästä oli 54 071 milj. mk. 36936: Valtiontalouden verotulot kasvoivat 4%, eli 36937: puolet kansantuotteen arvon kasvusta. Tulo- ja 36938: varallisuusveron tuotto kasvoi lähes 11 prosent- 36939: tiyksikköä palkkasumman kasvua enemmän, 36940: vaikka v. 1995 maksettiin kahdet veronpalautuk- 36941: set. Välillisten verojen tuottoa lisäsi yksityisen 50+-----------t---------;--- ------·--- -----;---------+-- -----+---- ---1 36942: kulutuksen ja koko kotimaisen kysynnän kasvu, 36943: mutta sitä vähensivät liikevaihtoveron palautuk- 36944: set ja siirtyminen sisämarkkinakaupan verotus- 36945: menettelyyn. Autoveroa kertyi vajaa kolmasosa 36946: 0+----r--~r---,_---+----+----r--~ 36947: enemmän, mutta leimaveroa 4 % vähemmän 36948: kuin edellisenä vuonna. 89 90 91 92 93 94 95 36949: 36950: 11 Budjettitalouden kassatulot miinus suoritukset rahas- 36951: toista plus rahastojen tulot ilman suorituksia budjetista 36952: = valtiontalouden tulot. 36953: 36954: 36955: 36956: 36957: 8. Verojäämät 36958: 1993 1994 1995 Muutos 36959: 1995/94 36960: miljoonaa markkaa % 36961: 36962: Ennakkovero .................................................................... 1 549 1 818 1 304 -28 36963: Kannossa maksettavat verotuslain mukaiset verot ...... 7 083 8 458 10 171 20 36964: Perintö- ja lahjavero ........................................................ 89 89 78 -12 36965: Maksuunpannut työnantajasuoritukset ......................... 4903 5132 5 326 4 36966: Muut maksuunpannut välittömät verot ......................... 90 100 106 6 36967: Välittömät verot yhteensä ............................................. 13 714 15 597 16985 9 36968: 36969: Maksuunpantu liikevaihto-/arvonlisävero ..................... 6973 7 891 8 298 5 36970: Muut maksuunpannut välilliset verot ............................ 80 88 122 39 36971: Välilliset verot yhteensä ................................................ 7 053 7 979 8420 6 36972: 36973: Verojäämät yhteensä ..................................................... 20767 23 576 25405 8 36974: 17 36975: 36976: Valtiontalouden veroaste aleni 0,5 prosent- veronsaajille kuuluvia osuuksia. Koska suori- 36977: tiyksikköä ja oli 22,5 %. Koko veroaste aleni tukset eri veronsaajille määräytyvät kertyneiden 36978: yhden prosenttiyksikön ja oli 46,5 %. verotulojen mukaan, uudet verojäämät vähentä- 36979: Verojen kertymiin vaikuttaa myös se, missä vät kaikkien veronsaajien kassatuloja niiden 36980: määrin maksuunpannut verot saadaan kanne- osuuksien suhteessa. Kertomusvuonna verojää- 36981: tuiksi. Verojäämät lisääntyivät kaikkiaan 8% ja mien kasvu merkitsi 1 829 milj. markanjäämistä 36982: olivat vuoden päättyessä 25,4 mrd. mk. Verojää- pois veronsaajien tuloista. 36983: mät sisältävät välittömien verojen osalta kaikille 36984: 36985: 36986: 36987: 36988: 4.1. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 36989: Tuloverotusta lievennettiin siten, että tulo- siivisen asteikon mukaan. Korotus otetaan huo- 36990: luokkien rajat ja veron markkamäärät olivat 2% mioon lopullisessa verotuksessa, joten se lisää 36991: suuremmat kuin vuodelta 1994 toimitetussa ve- veronpalautuksia tai pienentää jälkikantoa. En- 36992: rotuksessa. Verotettavan tulon alaraja korotet- nakkoperinnän korotusta kannettiin kertomus- 36993: tiin 41 000 markasta 42 000 markkaan. Matka- vuonna samoin perustein kuin edellisenäkin 36994: kuluvähennyksen omavastuuosuutta korotettiin vuonna. Ennakkoperinnän korotuksen arvioi- 36995: ja tulonhankkimisvähennyksen enimmäismää- daan lisänneen vuoden 1995 tuloverokertymää 36996: rää alennettiin sekä tuloverotuksessa vähennys- 1,2mrd. mk. 36997: kelpoista työntekijän työeläkemaksua korotet- Vuoden 1993 tuloihin kohdistunut verotus 36998: tiin 3 prosentista 4 prosenttiin. Varallisuusvero- valmistui aivan vuoden 1994lopussa ja ennakon- 36999: asteikko pidettiin ennallaan. palautukset, 6 874 milj. mk, maksettiin kerto- 37000: Kertomusvuoden alusta tuli voimaan vuosien musvuoden helmikuussa. Myös vuoden 1993lo- 37001: 1995-1999 verotuksissa sovellettava maatalou- pullisen verotuksen jäännösverot, 10 408 milj. 37002: den sopeutusmisvähennys, jolla pyritään helpot- mk, ajoittuivat kokonaisuudessaan vuoden 1995 37003: tamaan maatalouden sopeutumista ED-jäsenyy- puolelle. Vuoden 1994 tuloihin kohdistunut lo- 37004: teen. Vähennys on enintään 50 % maatalouden pullinen verotus valmistui ajallaan marraskuun 37005: pitkäaikaisen velan 280 000 mk ylittävästä mää- alussa ja ennakonpalautukset, 5 363 milj. mk, 37006: rästä. Vähennys jaksotetaan viidelle vuodelle. maksettiin joulukuussa 1995. 37007: Yhteisöjen varallisuusveroprosentti oli edel- Korkotulojen lähdevero oli kertomusvuonna- 37008: leen 1 niissä tapauksissa, joissa ne eivät olleet kin 25 %. Lähdeveron kertymä kuitenkin supis- 37009: varallisuusverosta vapaita. tui korkotason laskun ja lähdeverollisen talletus- 37010: Vuoden 1995 henkilökohtaiset ennakonpidä- kannan pienenemisen vuoksi 11 % ja oli 1 229 37011: tysprosentit tulivat voimaan 1.3.1995. Tammi- milj.mk. 37012: helmikuussa ennakonpidätys toimitettiin vuo- Tulon ja varallisuuden perusteella kannetta- 37013: den 1994 pidätysperusteiden mukaan. vat verot yhteensä kasvoivat 16 %, ja niitä kertyi 37014: Ennakkoperinnän korotusta (ns. lainaveroa) 40 092 milj. mk. 37015: kannettiin vuosina 1993-1995 erillisen progres- 37016: 37017: 37018: 37019: 9. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 37020: 1993 1994 1995 Muutos 37021: 1995/94 37022: miljoonaa markkaa % 37023: 37024: Tulo- ja varallisuusvero .................................................. 29 069 32 198 37 871 18 37025: Korkotulojen lähdevero .................................................. 1 663 1 379 1 229 -11 37026: Perintö- ja lahjavero ........................................................ 923 1 012 992 -2 37027: Yhteensä .......................................................................... 31655 34589 40092 16 37028: 37029: 3 360287M 37030: 18 37031: 37032: 4.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 37033: Kertomusvuoden alusta lukien Suomi tuli Verovelvollisten yritysten välisessä yhteisökau- 37034: EU :n jäseneksi. Vaikka arvonlisäverolaki (150 1/ passa siirryttiin kotimaan verotuksen yhteydessä 37035: 93) oli jo pitkälti harmonisoitu ED-käytännön tapahtuvaan verotukseen (ns. väliaikainen järjes- 37036: mukaiseksi, se eräiltä osin poikkesi direktiivi- telmä). Kuluttajille tapahtuvan yhteisömyynnin 37037: määräyksistä. Arvonlisäverolakia muutettiin arvonlisäverotus perustui alkuperämaaperiaat- 37038: vastaamaan EU:n direktiivimääräyksiä myös teelle, jonka mukaisesti yksityishenkilöt ostaes- 37039: näiltä osin. Merkittävimmät muutokset koskivat saan ta varoita toisista jäsenmaista maksoivat ar- 37040: sopeutumista yhteisökaupan säädöksiin sekä vonlisäveron myyjän valtioon siellä sovelletta- 37041: elintarvikkeiden ja alkutuotannon verotuskohte- van arvonlisäveron mukaisesti tarvitsematta 37042: lua. maksaa asuinvaltionsa veroa. Postimyyntiin ja 37043: Eduskunnan hyväksymät ED-jäsenyyden muuhun kaukomyyntiin, uusien kuljetusvälinei- 37044: edellyttämät elintarvikkeita ja alkutuottajia sekä den kauppaan sekä ei-verovelvollisten yritysten 37045: sisämarkkinakaupan verotusjärjestelmää koske- ja oikeushenkilöiden hankintoihin sovellettiin 37046: vat muutokset tulivat voimaan samanaikaisesti määrämaaperiaatteen mukaista erityismenette- 37047: ED-jäsenyyden kanssa kertomusvuoden alussa. lyä. 37048: Elintarvikkeiden alkutuotevähennysjärjestel- Väliaikaisen järjestelmän käyttöönotto vai- 37049: mästä luovuttiin siten, että alkutuottajat säädet- kutti valtion ja yritysten rahoitusasemaan. Yri- 37050: tiin arvonlisäverotuksessa verovelvollisiksi. Itse tystoiminnan kustannukset kevenivät, koska 37051: poimittujen luonnonvaraisten marjojen ja sien- maahantuonnissa maksettavan veron rahoitus- 37052: ten myynti vapautettiin kuitenkin arvonlisäve- tarve poistui. Vastaavasti valtion rahoitusasema 37053: rosta. Elintarvikkeiden verokannaksi säädettiin heikkeni, sillä maahantuonnin yhteydessä kerät- 37054: 12% lukuun ottamatta vuosia 1995-1997, jol- ty arvonlisävero kertyi väliaikaisessa järjestel- 37055: loin verokanta olisi 17 %. Tarjoilu- ja henkilö- mässä keskimäärin 45 päivää myöhemmin. Ve- 37056: kuntaruokailuun sovellettiin kuitenkin 22 pro- ronkannon siirtymisen tuontiajankohdasta ve- 37057: sentin verokantaa. ED-jäsenyyden aiheuttaman roilmoituksen antamisen yhteyteen arvioitiin ai- 37058: maataloustuotteiden hintatason alenemisen heuttavan valtiolle noin 150 milj. markan vuotui- 37059: vuoksi elintarvikkeiden 17 prosentin verokannan sen korkomenetyksen. Tilitysajankohdan siirty- 37060: vaikutuksia arvonlisäveron tuottoon oli vaikea minen keskimäärin puolellatoista kuukaudella 37061: arvioida. Verrattuna 22 prosentin verokantaan aiheutti vuosikertymän pienenemisen uudistuk- 37062: 17 prosentin verokannan arvioitiin vähentävän sen ensimmäisenä vuotena. Uudistuksen arvioi- 37063: arvonlisäveron tuottoa 2,1 mrd. mk. tiin heikentävän kertaluonteisesti valtion rahoi- 37064: Verovelvollisiksi tulleille alkutuottajille ja tar- tusasemaa v. 1995 noin 1,8 mrd. markalla. 37065: joilutoiminnan harjoittajille myönnettiin arvon- Samassa yhteydessä lyhennettiin kaikkien ve- 37066: lisäverotuksessa takautuva vähennysoikeus in- rovelvollisten tilitysaikaa 20 päivällä, jonka ar- 37067: vestointihyödykkeiden hankinnoista. Edellytyk- vioitiin korvaavan tuonnin yhteydessä kannetta- 37068: senä oli, että investointihyödyke oli hankittu van veron kertymän lykkääntymisestä valtiolle 37069: 1. 7.1994 jälkeen. aiheutuvan 150 milj. markan vuotuisen korko- 37070: Sisämarkkinakaupassa luovuttiin rajalla ta- menetyksen. Tilittämisen nopeuttamisesta ai- 37071: pahtuvista verotus- ja valvontatoimenpiteistä. heutuva korkohyöty valtiolle arvioitiin noin 180 37072: 37073: 37074: 10. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 37075: 1993 1994 1995 Muutos 37076: 1995/94 37077: miljoonaa markkaa % 37078: 37079: Liikevaihtovero/arvonlisävero ....................................... 37 295 37 667 36939 -2 37080: siitä: Oy Alko Ab .......................................................... 1167 1066 37081: Vakuutusmaksuvero ...................................................... . 1 637 1 549 1 551 0 37082: Apteekkimaksut ............................................................... 344 346 357 3 37083: Televero ........................................................................... 405 571 41 37084: Yhteensä ......................................................................... . 39275 39968 39 418 -1 37085: 19 37086: 37087: milj. markaksi vuodessa. ED-jäsenyyden vuoksi lautukset maksettiin kahdessa erässä, joista jäl- 37088: arvonlisäveroa harmonisoitiin elintarvikkeiden kimmäinen vuoden 1995 alkupuoliskolla, jolloin 37089: ja alkutuotannon verokohtelun lisäksi tekemällä se vaikutti arvonlisäverokertymiin vähitellen 37090: joukko muita aineellisoikeudellisia muutoksia, kuuden ensimmäisen kuukauden aikana ja koko- 37091: joista eräillä oli huomattavia vaikutuksia valtion naisvaikutukseksi arvioitiin 2,4 mrd. mk. Ennen 37092: verotuloihin. Kotimaisten polttoaineiden ja 1.9.1994 aloitetuille rakennuksille myönnettiin 37093: maakaasun tukemisesta arvonlisäveron kautta verovapaus. Tällaisia verovapaita rakennuksia 37094: luovuttiin. Sähkö-, vesi-, kaukolämpö-tai muuta oli vuoden 1995 alussa valmistumatta vielä 37095: vastaavaa verkkoa ylläpitävän yhteisön siirto- 54 855 kpl ja valmistui vuoden 1995 aikana 37096: kelpoiset liittymismaksut tulivat verollisiksi. Li- 12 478 kpl. Arvioitu vaikutus vuoden 1995 vero- 37097: säksi oli joukko muita arvonlisäveroon liittyviä tuottoon oli noin 240 milj. mk. 37098: aineellisia muutoksia ja alennettujen verokanto- Kertomusvuonna kannetusta arvonlisäveros- 37099: jen tarkistuksia,joiden valtiontaloudellinen mer- ta 2 400 milj. mk tilitettiin suoraan Kansaneläke- 37100: kitys oli vähäisempi. Mainitut muutokset tulivat laitokselle, mikä supisti valtion arvonlisävero- 37101: voimaan kertomusvuoden alussa ja laajensivat momentille kertynyttä veroa 6 %. Arvonlisävero 37102: arvonlisäveropohjaa, mutta vaikuttivat valtion tuotti valtiolle kaikkiaan 36 939 milj. mk. Arvon- 37103: verotuloihin vasta kahden kuukauden viiveen lisäveron kertymää supisti jäämien kasvu 407 37104: jälkeen. milj. markalla. 37105: Kertomusvuonna arvonlisäveron tuottoon Vakuutusmaksuveron tuotto pysyi ennallaan, 37106: vaikutti pienentävästi myös arvonlisäveron voi- ja sitä kertyi 1 551 milj. mk. Apteekkimaksuja 37107: maantuloon liittyneet siirtymäkauden pehmen- kertyi 3% edellisvuotista enemmän eli 357 milj. 37108: nykset. Eräille palvelualoille myönnettiin vuo- mk. Televeron kertymä kasvoi 41 %ja se oli 571 37109: sien 1993-1994 investointien liikevaihtoverosta milj. mk. 37110: takautuva vähennysoikeus. Näitä koskevat pa- 37111: 37112: 37113: 37114: 4.3. Valmisteverot 37115: Kertomusvuoden alusta uudistettiin kaikki edellytyksin. Kertomusvuoden alusta jatkettiin- 37116: valmisteverolait vastaamaan ED-jäsenyyden kin makeisten ja virvoitusjuomien sekä eräiden 37117: vuoksi sovellettavia harmonoituja valmistevero- juomien kertakäyttöpakkausten valmistevero- 37118: säännöksiä. ED :ssa harmonoidun valmistevero- tusta vähäisin muutoksin. Lisäksi energialähteis- 37119: järjestelmän piiriin kuuluvat alkoholi ja alkoho- tä jatkettiin kivihiilen, turpeen, maakaasun, 37120: lijuomat, tupakkavalmisteet ja mineraaliöljyt, tuontisähkön sekä ydin- ja vesivoimalla tuotetun 37121: joille on määritelty yhtenäiset veropohjat sekä sähkön verottamista. 37122: vähimmäisverotasot. Jäsenvaltiolla on harrno- Valmisteverojärjestelmän mukautuksen yh- 37123: noitujen valmisteverojen lisäksi oikeus kantaa teydessä savukkeiden veroa nostettiin hieman. 37124: niin sanottuja kansallisia valmisteveroja eräin Vähittäismyyntihinnasta kannettavan 50 pro- 37125: 37126: 37127: 11. Valmisteverot 37128: 1993 1994 1995 Muutos 37129: 1995/94 37130: miljoonaa markkaa % 37131: 37132: Tupakkavero .................................................................... 3 173 3 157 3 085 -2 37133: Olutvero ........................................................................... 2 430 1 391 37134: Alkoholijuomavero ......................................................... 3 882 5122 6807 33 37135: Elintarviketuotteiden valmistevero .............................. . 208 143 37136: Polttoainevero ................................................................. 8404 9 815 11 628 18 37137: Muut valmisteverot ......................................................... 2 291 1 340 315 -76 37138: Yhteensä .......................................................................... 20388 20969 21835 4 37139: 20 37140: 37141: sentin suuruisen arvoveron lisäksi savukkeista mään, 6 807 milj. mk, näillä muutoksilla ei ollut 37142: kannettavan yksikköveron määrä nostettiin 50 mainittavaa vaikutusta. 37143: markasta 75 markkaan 1 000 kappaleelta, mikä Polttoaineveroa koskevat säännökset jaettiin 37144: nosti kysytyimmän hintaluokan savukkeiden ve- kertomusvuoden alussa kahteen erilliseen vero- 37145: rorasituksen 57,9 prosenttiin niiden vähittäis- lakiin: harmonoidun veropohjan kattavaan la- 37146: myyntihinnasta. Halpahintaisista savukkeista kiin nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta 37147: kannettavan tupakkaveron vähimmäisveron ja muut polttoaineet käsittävään lakiin eräiden 37148: määräksi säädettiin 90% kysytyimmän hintaluo- energialähteiden valmisteverosta. Nestemäisten 37149: kan savukkeiden tupakkaverosta, mikä käytän- polttoaineiden veropohja laajeni hieman, millä ei 37150: nössä vastasi aikaisemmin sovellettua savukkei- kuitenkaan ollut mainittavaa valtiontaloudellis- 37151: den lisäveron vähimmäismäärää. Savuke- ja ta merkitystä. Moottoribensiinin perusveroa ko- 37152: piipputupakan veroa nostettiin hieman eli 44 rotettiin 25 pennillä litralta ja muiden nestemäis- 37153: prosentista 48 prosenttiin vähittäismyyntihin- ten polttoaineiden perusveroa 2 prosentilla lu- 37154: nasta. Sikareiden verotusta Iievennettiin 20 pro- kuun ottamatta dieselöljyä. Nestemäisten poltto- 37155: senttiin vähittäismyyntihinnasta. Savukepaperin aineiden lisäveroa korotettiin 71-73 prosentilla. 37156: verotusta jatkettiin, vaikkei se kuulu harmonoi- Eräiden energialähteiden lisäveroa korotettiin 37157: dun valmisteverojärjestelmän piiriin. Arvioidus- 67-73 prosentilla. Polttoturpeen lisävero pois- 37158: ta tuoton kasvusta huolimatta tupakkaveron tettiin toistaiseksi ja maakaasun veroa alennet- 37159: tuotto supistui edellisvuoteen verrattuna 2,3 % tiin 50 prosentilla vuosiksi 1995-1997. Verope- 37160: eli sitä kertyi 3 085 milj. mk. rusteiden muutos lisäsi veron tuottoa edellisvuo- 37161: Alkoholijuomien verorakennetta muutettiin teen verrattuna 1 813 milj. mk eli 18 1h %. Poltto- 37162: siten, että niin sanottujen välituotteiden (väkevät aineveroja kannettiin kaikkiaan 11 628 milj. mk, 37163: viinit) vero määrättiin niiden paljouden perus- josta määrästä nestemäisten polttoaineiden val- 37164: teella aikaisemmin perusteena käytetyn juoman misteveroa kertyi 10 538 milj. mk ja muiden ener- 37165: alkoholipitoisuuden sijaan. Veron suuruudeksi gialähteiden valmisteveroa 1 090 milj. mk. 37166: säädettiin 30 ja 50 mk litralta juoman väkevyy- Makeisveron ja virvoitusjuomaveron suuruus 37167: destä riippuen. Veropohjaa jouduttiin lisäksi laa- säilytettiin entisellään. Makeisveroa kertyi ker- 37168: jentamaan alle 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia tomusvuonna 151 milj. mk, eli lähes saman ver- 37169: sisältäviin juomiin, jotka aikaisemmin olivat vir- ran kuin edellisenä vuonna. Virvoitusjuomavero 37170: voitusjuomaveron alaisia. Näidenjuomien vero- tuotti lisäveroineen 164 milj. mk, mikä puoles- 37171: tasoa ei kuitenkaan nostettu. Veropohjaa laajen- taan oli 24% enemmän kuin v. 1994. 37172: nettiin lisäksi väkiviinaan, joskin käytännössä Valmisteveroja kertyi kertomusvuonna yh- 37173: verottomuussäännösten nojalla väkiviinasta ei teensä 21 835 milj. mk, mikä oli 4% enemmän 37174: tullut suoritettavaksi valmisteveroa. Verokerty- kuin edellisenä vuonna. 37175: 37176: 37177: 37178: 37179: 4.4. Muut verot 37180: Suomen ED-jäsenyyden myötä tullien kanto- Huomattava osa leimaverosta kertyy asunto- 37181: oikeus siirtyi EU:lle. Käytännössä Suomi kan- ja kiinteistökaupoista sekä velkakirjoista ja 37182: taa tullit suoraan EU:IIe ja saa tästä kantopalk- muista saamistodisteista. Leimaveroa kannettiin 37183: kion, joka tuloutetaan valtiolle sekalaisena tulo- 2 030 milj. mk eli 4% edellisvuotista vähemmän. 37184: na. Vuosien 1995-1997 siirtymäkautena Suomi Nestemäisistä polttoaineista ryhdyttiin lisäksi 37185: saa tulokseen asteittain alenevan osan kansalli- kantamaan huoltovarmuusmaksua,jolla korvat- 37186: sen tullitariffin ja EU:n tullitariffin erotuksesta. tiin aikaisemmin kannettu varmuusvarastointi- 37187: Tätä erotusta kertyi kertomusvuonna 265 milj. maksu. Huoltovarmuusrahastoon tuloutettavaa 37188: mk. maksua kertyi nestemäisistä pohtoaineista 238 37189: Tuontitullia kannettiin kertomusvuonna milj. mk. 37190: EU:IIe 891 milj. mk. Samoin oikeus kantaa tuon- Muut verot ja veronluonteiset tulot tuottivat 37191: timaksuja siirtyi EU:IIe. Näitä tuontimaksuja kertomusvuonna 8 % vähemmän kuin vuotta 37192: kannettiin kertomusvuonna 76 milj. mk. aiemmin, ja niitä kertyi yhteensä 7 104 milj. mk. 37193: 21 37194: 37195: 12. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut 37196: 1993 1994 1995 Muutos 37197: 1995/94 37198: miljoonaa markkaa % 37199: 37200: Tuontitulli ........................................................................ 1 156 1 206 265 -78 37201: Tuontimaksut .................................................................. 62 257 37202: Tasausvero ...................................................................... 269 26 37203: Yhteensä ......................................................................... . 1488 1490 265 --82 37204: 37205: 37206: 37207: 13. Muut verot ja veronluontaiset tulot 37208: 1993 1994 1995 Muutos 37209: 1995/94 37210: miljoonaa markkaa % 37211: 37212: Leimavero ........................................................................ 2 527 2 116 2 030 -4 37213: Autovero .......................................................................... 1 609 2054 2 686 31 37214: Moottoriajoneuvovero ................................................... 885 844 668 -21 37215: Oy Alko Ab:n ylijäämä .................................................. .. 1133 680 37216: Muut ................................................................................. 1443 1 793 1 720 -4 37217: Yhteensä ......................................................................... . 7 597 7487 7104 -5 37218: 37219: 37220: 37221: 37222: 4.5. Muut tulot 37223: Verojen osuus valtiontalouden tuloista ilman Nettolainanotolla on siten rahoitettu keskimää- 37224: lainanottoa oli aiemmin normaalisti noin 85 %, rin 5 %menoista; v. 1991 kuitenkin jo 19 %ja v. 37225: mutta se on alentunut vähitellen ja oli kertomus- 1994 32 %, mutta kertomusvuonna tämä suhde- 37226: vuonna 71 %. Veroilla ja muilla tuloilla on aiem- luku aleni 28 prosenttiin. Muiden tulojen kuin 37227: pina vuosina rahoitettu 95% valtion menoista verotulojen osuus menojen rahoituksesta on py- 37228: ilman kuoletuksia, mutta v. 1991 tämä suhdelu- synyt 13-18 prosentin vaiheilla, mutta nousi 37229: ku aleni 81 prosenttiin ja v. 1994 jo 68 prosenttiin, kertomusvuonna lähes 21 prost~nttiin. 37230: mutta nousi kertomusvuonna 72 prosenttiin. 37231: 37232: 37233: 14. Muut tulot 37234: 1993 1994 1995 Muutos 37235: 1995/94 37236: miljoonaa markkaa % 37237: 37238: Sekalaiset tulot ................................................................ 20 412 17 052 26 716 57 37239: -osuus veikkausvoittovaroista' 1 •••••••••••••••••••••••••••••••••• 2 576 2 628 2 989 14 37240: - veronlisäykset yms. veronmaksun laiminlyömisestä 37241: määräaikana ............................................................... 418 526 481 -9 37242: -muut ............................................................................ 17 419 13 898 23 245 67 37243: Korkotulot ja voiton tuloutukset ................................... . 8 413 7 042 9 121 30 37244: Valtiolle takaisin maksettavat lainat ............................. . 7 366 7 306 7 923 8 37245: Yhteensä ......................................................................... . 36190 31400 43760 39 37246: 37247: 11 Valtion osuus veikkausvoittovaroista, raha-arpajaisten voittovaroista ja vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saa- 37248: dusta tulosta sekä Raha-automaattiyhdistyksen tuotto. 37249: 22 37250: 37251: Suurin osa "muista tuloista" kertyy erilaisista Valtion myöntämiä lainoja maksettiin takai- 37252: palveluksista kannettavista maksuista, valtion sin 7 923 milj. mk eli 81/;2 %enemmän kuin edel- 37253: antamien lainojen koroista ja kuoletuksista sekä lisenä vuonna. Takaism maksetuista lainoista 37254: muista finanssisijoituksista saaduista koroista ja 3 848 milj. mk oli asunto- ja perusparannuslai- 37255: osingoista. Palveluista kannettuja maksuja ovat noja, mikä vastasi 7 % asuntolainojen kannasta 37256: mm. terveydenhuollon tulot, tutkimus- ja tarkas- kertomusvuoden alussa. Y dinjätehuoltorahas- 37257: tustoiminnan tulot sekä erilaiset liikenteeseen ton antamien lainojen takaisinmaksuja oli 2 521 37258: liittyvät maksut. Myös kuntien osuudet valtion milj. mk. Loppuosa lainojen takaisinmaksuista 37259: hoitamista tehtävistä, kuten verotoimistojen ja jakautui lähinnä maa- ja metsätalouden sekä 37260: poliisilaitoksen menoista, paikallisteiden me- teollisuuden ja muiden elinkeinojen osalle. Näi- 37261: noista yms. sisältyvät muihin tuloihin. den valtiolta saamista lainoista suuri osa on annet- 37262: Euroopan unionilta valtio sai erilaisia tulon- tu maatilatalouden kehittämisrahaston kautta. 37263: siirtoja yhteensä 5 389 milj. mk, josta 1 773 milj. Korkotulot obligaatioista ja talletuksista kas- 37264: mk kuitenkin kertyi kassaan vasta vuoden 1996 voivat 67 %. Lyhytaikaisista sijoituksista kertyi 37265: puolella. Tämän lisäksi valtio sai Euroopan unio- tuloa yhteensä 2 637 milj. mk eli 51 % edellisvuo- 37266: nin traditionaalisten varojen kantopalkkiona 87 tista enemmän. Osinkotulot olivat kertomus- 37267: milj. mk. vuonna 867 milj. mk. Saadut osingot merkitsivät 37268: Valtio sai antamistaan lainoista v. 1995 kor- keskimäärin 6,2 prosentin tuottoa budjettivaroin 37269: kotuloja 3 144 milj. mk eli 3% vähemmän kuin rahoitetulle osakepääomalle. Vuonna 1993 vas- 37270: edellisenä vuonna. Korkotulojen supistumiseen taava tuotto oli 3 %. 37271: vaikutti mm. korkokannan aleneminen. Korko- Muut kuin verotulot olivat kertomusvuonna 37272: tulot asunto- ja perusparannuslainoista pysyivät yhteensä 43 760 milj. mk, 39 1h %enemmän kuin 37273: edellisvuotisella tasolla; korkotuotto suhteessa edellisenä vuonna. 37274: lainakantaan kertomusvuoden alussa oli 4 %. 37275: 23 37276: 37277: 37278: 37279: 37280: 5. VALTION MENOT 37281: 37282: Vuoden 1995 varsinaisen menoarvion menot maksettiin erilaisia siirtymävaiheen menoja. 37283: olivat runsas 1% suuremmat kuin vuoden 1994 Budjetissa arvioitiin ED-jäsenyyden lisäävän 37284: varsinaisessa budjetissa. Eduskuntakäsittelyssä valtion menoja yli 14 mrd. markalla v. 1994 voi- 37285: menojen loppusumma muuttui vain runsaalla massa olleisiin menoperusteisiin verrattuna. 37286: 200 milj. markalla hallituksen esityksestä. Vuo- Kertomusvuonna annettiin 3 lisätalousarvio- 37287: den 1994 talousarvioon sisältyi pankkitukea 10 ta, joiden menojen summa oli 4,6 mrd. mk. Lisä- 37288: mrd. mk. Jos pankkituki jätetään huomioon ot- menoarvioiden loppusumma supistui 21h pro- 37289: tamatta, vuoden 1995 budjetin menot olivat ni- senttiin varsinaisesta budjetista. Talouskasvun 37290: mellisesti 61h %suuremmat kuin edellisenä vuon- vakaantuminen heijastui selvästi lisäbudjeteissa; 37291: na. Talousarvioon sisältyi menojen säästöjä yh- työttömyys ei enää lisännyt menoja juuri lain- 37292: teisvaikutukseltaan arviolta 12 mrd. mk; summa kaan toisin kuin edellisinä vuosina. 37293: sisältää myös edellisenä vuonna toteutetut yksi- Ensimmäiseen lisäbudjettiin otettiin netto- 37294: vuotiset säästöt, joita jatkettiin vuodelle 1995. määräisesti yhteensä 1,8 mrd. markan lisämäärä- 37295: Liittyminen Euroopan unioniin vuoden 1995 rahat,jotka oli tarkoitettu ensisijaisesti aktiivisen 37296: alusta lukien lisäsi selvästi valtion budjettime- työvoimapolitiikan toimenpiteiden rahoittami- 37297: noja erityisesti ensimmäisenä vuonna, jolloin seen. Lisävaroja osoitettiin myös rakennus-, pe- 37298: 37299: 37300: 15. Menoarvio sekä menot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1995 37301: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Menoarviot Tilinpäätös Kassa- 37302: meno- menoarvio lisäykset ja yhteensä laskelma" 37303: arvioksi vähennykset 37304: miljoonaa markkaa 37305: 37306: 21 Pl. Tasavallan Presidentti ......................... 25 25 25 24 29 37307: 22 Pl. Eduskunta ............................................ 252 248 248 241 242 37308: 23 Pl. Valtioneuvosto .................................... 167 167 5 172 171 185 37309: 24 Pl. Ulkoasiainministeriön hallinnonala ... 3 006 2 979 --48 2 931 2 848 2844 37310: 25 Pl. Oikeusmininisteriön hallinnonala ...... 2 295 2 295 88 2 383 2 379 2 340 37311: 26 Pl. Sisäasiainministeriön hallinnonala .... 10 405 10397 38 10435 10 442 10 136 37312: 27 Pl. Puolustusministeriön hallinnonala .... 8 170 8 058 278 8 336 8 336 8 535 37313: 28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnonala 23 865 23 877 787 24665 24 580 33178 37314: 29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala ......... 27 338 27 293 -16 27 277 27 202 27 544 37315: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriön 37316: hallinnonala ......................................... 15 686 15 689 177 15 866 15 426 14474 37317: 31 Pl. Liikenneministeriön hallinnonala ....... 7 998 7 987 313 8 300 8 302 8 792 37318: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriön 37319: hallinnonala ......................................... 6969 7 349 646 7 995 7 703 7 052 37320: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriön 37321: hallinnonala ......................................... 48656 50 530 -1379 49 151 49 027 48960 37322: 34 Pl. Työministeriön hallinnonala .............. 11 879 10 396 2 499 12 894 12 350 11 258 37323: 35 Pl. Ympäristöministeriön hallinnonala ... 4427 4437 260 4696 4 717 4684 37324: 36 Pl. Valtionvelka ......................................... 24457 24106 974 25080 24 585 24588 37325: Yhteensä ........................................................ 195 596 195 833 4622 200455 198 332 204840 37326: 1> liman varastojen muutoksia. 37327: 24 37328: 37329: rusparannus- ja liikennehankkeisiin. Työllisyyt- Kuvio7. 37330: tä tukeviin toimiin varattiin lisämäärärahoja yh- KOKONAISTUOTANNON JA VALTION 37331: teensä 1,6 mrd. mk. Lisäbudjettiin merkittiin MENOJEN MUUTOKSET 37332: myös lukuisia säästöjä, yhteismääräitään noin % kiintein hinnoin 37333: 18~~--~----~--------~--~--~ 37334: 1,2mrd. mk. Valt ontaioud~n ka samenot • 37335: Toinen lisäbudjetti aiheutui lähinnä teknis- ilmlin kubletu sia 37336: luonteisista EU:njäsenyyteen liittyneistä maksu- (rDI. pa~kkitu~i) 37337: --- -----------+-----------:----------- ----- -----~----' 37338: 14 37339: virtojen tarkistuksista. Tarkistuksiin olivat syinä • 37340: 37341: 37342: 37343: • 37344: 37345: 37346: 37347: mm. ecu-kurssin muuttuminen ja eräiden tukioh- 37348: jelmien viivästyminen. Menot pienenivät näistä 37349: syistä 0,6 mrd. mk. 37350: Kolmanteen lisätalousarvioon kertomusvuo- 37351: 10 37352: . 37353: -----.---------------· ---------+ --------------------·· ------------------, ----------------------.. --- 37354: 37355: 37356: den syksyllä otettiin lisämäärärahoja 3,4 mrd. 6~~~-4~~~··----·~~--·~ 37357: mk, säästyneet menoerät vähennettyinä. Yli kol- l:-~: 37358: mannes lisämenoista aiheutui Valtiontakuukes- 37359: kuksen korvausmenojen rahoituksesta ja vajaa 37360: kolmannes valtionvelan korkomenojen kasvus- 37361: ;v·-·.l.).·: . . I!T 37362: 2. \./_,.. 37363: ta. Korkomenojen kasvu aiheutui kuitenkin ve- 37364: lanoton painottumisesta arvioitua enemmän sar- -2 ------------ -L----------<-------- -1/ 37365: jaobligaatioihin ja velkasitoumuksiin, ei velan 37366: kasvusta tai lainaehtojen heikentymisestä. Myös 37367: kolmannessa lisäbudjetissa lisättiin työllisyyden 37368: hoidon määrärahoja. 37369: ~ruttokan~antL 37370: -6+--4--~--~-+--~~--~--+-~~ 37371: ote\\ 37372: 37373: V 37374: V ~· 37375: Yksittäisistä menonlisäyksistä suurimmat oli- 37376: vat markkamääräisen velan korkomenot 1,2 i l • 37377: -10 J.._--l..--'------"-...J....---'-~·-....I....-1...--;..._•_J 37378: mrd. mk, siirrot valtiontakuurahastoon ja vienti- 37379: takuukorvaukset sekä saatavien ostoon liittyvät 37380: järjestelyt 1,2 mrd. mk ja arvonlisäveromenot 0,5 37381: mrd. mk. Lisäksi työttömyysturvamenojen ja- 37382: kauma muuttui siten, että perusturvasta ja työt- 37383: tömyyskassojen valtionavuista säästyi runsas hoja ylitettiin 1,8 mrd. markalla, ja määrärahoja 37384: miljardi markkaa, mutta työmarkkinatukeen säästyi lisäbudjeteissa huomioon otettujen lisäk- 37385: tarvittiin 1,4 mrd. markan lisämääräraha. Edelli- si 3,9 mrd. mk. 37386: sen lisäksi suurimmat menonvähennykset mer- Budjettitalouden kassamenot olivat 6,5 mrd. 37387: kittiin EU:n budjettiin maksettavaan BKTL- mk suuremmat kuin tilinpäätöksen mukaiset 37388: maksuun 0,3 mrd. mk ja EU:n rahoittamaan menot. Tämä aiheutui lähinnä siitä, että siirto- 37389: maatalouden tulotukeen 0,3 mrd. mk. Vuodelle määrärahoja, erityisesti pankkitukea siirtyi run- 37390: 1995 budjetoidut määrärahat yhteensä olivat saasti edellisestä vuodesta maksettavaksi kerto- 37391: 1 musvuonna (ks. liite 2.). Budjettitalouden kassa- 37392: /z% suuremmat kuin v. 1994. 37393: Tilinpäätöksen mukaan menot olivat 2,2 mrd. menot kasvoivat nimellisesti 6 % ja reaalisesti 37394: mk pienemmät kuin budjetoidut. Arviomäärära- vajaa 4 1/z %. Jos pankeille maksettu pääomatuki 37395: 37396: 37397: 37398: 16. Valtiontalouden kassamenot 37399: 1993 1994 1995 Muutos 37400: 1995/94 37401: miljoonaa markkaa % 37402: 37403: Yleiset tehtävät ............................................................... . 21 772 23 352 28 947 24 37404: Kotitalouksia palvelevat tehtävät ................................. . 92 988 90 056 85 746 -5 37405: Elinkeinojen edistäminen ............................................... 48 747 49 059 54 386 11 37406: Muut menot ..................................................................... 34113 38 291 42 321 11 37407: Yhteensä .......................................................................... 197 622 200 759 211 399 5 37408: 25 37409: 37410: jätetään pois, menojen kasvu oli lähes 1h prosent- jen menot vähenivät 4 %, kun mm. valtion asun- 37411: tiyksikköä suurempi. Valtion menojen keski- tolainoitus supistui edelleen. Valtiontalouden 37412: määräinen hintojen nousu oli edelleen varsin menot kasvoivat nimellisesti 51h% ja kiintein 37413: maltillinen, noin 11h %. Toteutunut budjettita- hinnoin 31h %. Jos pankkituki jätetään pois, 37414: louden menojen kasvu, ilman pankkitukea, vas- menot kasvoivat vajaa 1h prosenttiyksikköä 37415: tasi varsin hyvin budjetissa ennakoitua ylittäen nopeammin. Nettobudjetoinnin käyttöönotto v. 37416: sen vain puolella prosenttiyksiköllä. 1993 ja sen laajentaminen kertomusvuonna alen- 37417: Valtiontalouden kassamenoihin sisällytetään taa menojen (ja tulojen) tasoa jonkin verran, 37418: budjettitalouden lisäksi budjetin ulkopuolisten mikä siten pienentää näennäisesti menojen kas- 37419: valtion rahastojen menot (ks. luku 3.). Rahasto- vua. 37420: 37421: 37422: 37423: 37424: 5.1. Menot tehtävien mukaan 37425: Valtion menojen tehtävittäistä sekä menola- toinnin ja nettobudjetoinnin laajenemisen takia. 37426: jeittaista kehitystä tarkastellaan koko valtionta- Valtiontalouden menojen tehtävittäisissä laskel- 37427: louden kassamenojen pohjalta. Liittyminen Eu- missa valtion eläkemaksun vaikutus (sisäinen 37428: roopan unioniinvuoden 1995 alusta lukien nosti siirto) on joissakin tehtäväryhmissäjouduttu ar- 37429: valtion menojen tasoa, ja muutti jossain määrin vioimaan, mikä heikentää hieman eri vuosien 37430: tehtävittäistä, menolajeittaista sekä hallinnon- keskinäistä vertailukelpoisuutta. 37431: aJoittaista menojen rakennetta. Lisäksi budjetin Liikelaitosuudistus eteni siten, että Valtion 37432: rakenne muuttui edelleen hieman tulosbudje- Pukutehdas, Valtion hankintakeskus (1.1.1995 37433: lukien) ja Valtionrautatiet (1.7.1995 lukien) yh- 37434: tiöitettiin. Lisäksi Hallinnon kehittämiskeskuk- 37435: sesta muodostettiin valtion liikelaitos, ja se siirtyi 37436: Kuvio8. budjetin ulkopuolelle. Muutokset eivät vaikutta- 37437: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT neet sanottavasti budjetin menojen tasoon. Val- 37438: TEHTÄVIEN MUKAAN tion liikelaitosten toimintaa selostetaan luvussa 7. 37439: mrd. mk 37440: 220 . - - - - - - - - - - - - - - - - - - , Runsas 40% valtion menoista suuntautui ko- 37441: titalouksille ja voittoa tavoittelemattomille yh- 37442: teisöille joko suoraan tulonsiirtoina tai palveluk- 37443: sina. Osittain säästötoimien vuoksi näiden 37444: meno-osuus laski selvästi. Menot elinkeinoja 37445: edistäviin tehtäviin nousivat yli neljännekseen 37446: 160 kaikista menoista. Pankkituki luetaan tähän me- 37447: noryhmään, ja sen heilahtelut vaikuttivat tuntu- 37448: 140 vasti viime vuosien menokehitykseen. Kollektii- 37449: visten tehtävien menot kasvoivat tuntuvasti lä- 37450: hinnä ED-jäsenyyden vuoksi, ja niiden osuus 37451: kasvoi. Muut menot lisääntyivät myös lähinnä 37452: 100 37453: korkomenojen kasvun vuoksi, ja niiden osuus 37454: nousi lievästi. 37455: 80 37456: 37457: 60 37458: 5.1.1. Yleiset tehtävät 37459: 40 37460: Valtion yleisten tehtävien menot kasvoivat lä- 37461: 20 hes neljänneksen. Kasvu aiheutui kuitenkin ko- 37462: konaan liittymisestä Euroopan unioniin. Yleisen 37463: hallinnon alueelle muodostettiin uusi tehtävä- 37464: ryhmä, johon keskitettiin Suomen maksuosuu- 37465: det unionin talousarvioon. 37466: 37467: 4 360287M 37468: 26 37469: 37470: 17. Yleisten tehtävien kassamenot 37471: 1993 1994 1995 Muutos 37472: 1995/94 37473: miljoonaa markkaa % 37474: 37475: Yleinen hallinto ............................................................... 8 273 9 137 14 727 61 37476: Yleinen järjestys ja turvallisuus ................................... .. 5 019 5172 5 626 9 37477: Maanpuolustus ............................................................... 8 480 9 043 8 594 -5 37478: Yhteensä .......................................................................... 21772 23352 28947 24 37479: 37480: 37481: 37482: 37483: Yleinen hallinto maksatukset olivat ennakkolaskelmien mukaan 37484: l, 7 mrd. mk eli yli kymmenyksen suuremmat 37485: Yleisen hallinnon menot kasvoivat yli 60 %. kuin v. 1994. Kansantuotteeseen suhteutettuna 37486: Yleisen hallinnon laajimmat tehtävät menoilla kehitysapu pysyi lähes ennallaan, 0,32 prosentin 37487: mitattuna ovat uusi tehtäväryhmä "Euroopan tasolla. 37488: unioni", valtiovarainhallinto, ulkoasiainhoito ja Muuhun yleiseen hallintoon luetaan mm. ra- 37489: kansainvälinen kehitysyhteistyö. kennushallinto, lääninhallitukset, sisäasiainmi- 37490: Tehtäväryhmään Euroopan unioni sisältyvät nisteriö, rekisterihallinto ja Tilastokeskus. Val- 37491: Suomen maksuosuudet EU :n budjettiin. Näitä tion kiinteistöhallinto uudistettiin v. 1995. Ra- 37492: ovat arvonlisäveropohjaan perustuva maksu, kennushallinto lakkautettiin 1.5.1995 lukien, ja 37493: jota maksettiin 3,0 mrd. mk, bruttokansantuloon samaan aikaan aloitti uusi valtion kiinteistölai- 37494: perustuva maksu, 1,3 mrd. mk ja Suomen maksu- tos, jolle keskitettiin valtion kiinteistövaralli- 37495: osuus Euroopan investointipankin peruspää- suutta. Rakennushallinnon kiinteistöjen ylläpi- 37496: omasta, 0,5 mrd. mk. Maksut yhteensä EU:lle don ja rakentamisen palvelutehtäviä hoitamaan 37497: olivat siis 4,8 mrd. mk. perustettiin uusi valtionyhtiö. Uudistukset mer- 37498: Valtiovarainhallinnon menot lisääntyivät kitsivät mm. mittavia henkilöstöjärjestelyjä; hen- 37499: 28 %; suuren kasvun keskeinen syy oli arvonlisä- kilöstön määrä väheni samalla tuntuvasti. Muun 37500: veromenojen lisääntyminen. yleisen hallinnon menot vähenivät. 37501: Verohallinnon henkilöstö- ja toimintamenot 37502: supistuivat edelleen hieman kertomusvuonna. 37503: Verohallinnon keräämät bruttoverotulot kasvoi- Yleinen järjestys ja turvallisuus 37504: vat yli viidenneksen 197 mrd. markkaan, kasvu 37505: aiheutui lähinnä arvonlisäveropohjan laajentu- Tehtäväalueen menot lisääntyivät 9 %. Poliisi- 37506: misesta. ED-jäsenyys aiheutti tuntuvia muutok- toimen menot kasvoivat jonkin verran. Yleisen 37507: sia arvolisäverotuksessa, kun siirryttiin sisä- järjestyksen ja turvallisuuden tasoa mittaava tur- 37508: markkinakauppaan ja arvonlisäverojärjestel- vallisuustasoindeksi laski hieman edellisestä vuo- 37509: män piiriin tuli 150 000 uutta alkutuottaja-asia- desta; erityisesti pahoinpitelyjen määrä kasvoi. 37510: kasta. Myös liikenneturvallisuusindeksi laski hieman. 37511: Myös tullilaitoksen tehtävät muuttuivat Rikoslakirikosten määrä väheni edelleen. 37512: EU:iin liittymisen vuoksi tuntuvasti. Tuonti- Oikeudenkäytössä oikeusministeriön hallin- 37513: tullausten määrä putosi kolmannekseen. Toi- nonalan kaikki virastot olivat tulosohjauksessa. 37514: saalta tehtävät lisääntyivät sisämarkkinakaupan Tuomioistuimiin saapuneiden uusien asioiden 37515: alueella, ja tullivalvonnassa itärajan ja Suomen- määrät laskivat lähes poikkeuksetta edellisestä 37516: lahden puolella matkustajamäärien suuren kas- vuodesta. Vireillä olleiden asioiden ja ratkaistu- 37517: vun vuoksi. Tullilaitos kantoi erilaisia veroja yh- jen asioiden suhteella arvioiden tuomioistuinlai- 37518: teensä 39,6 mrd. mk eli kuudenneksen vähem- toksen ruuhkautuminen helpottui selvästi eräitä 37519: män kuin v. 1994. Vähennys aiheutui EU:iin poikkeuksia lukuun ottamatta. Käräjäoikeuksi- 37520: liittymisestä, ja arvonlisäverotuksen muuttumi- en henkilöstö kasvoi muualta hallinnosta siirty- 37521: sesta. neiden virkojen vuoksi, mutta toimintamenot 37522: Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön budjetoi- pysyivät edellisvuotisella tasolla; käräjäoikeuk- 37523: tiin yhteensä 2,0 mrd. mk eli 8 %enemmän kuin sien menot ovat noin puolet koko tuomioistuin- 37524: edellisenä vuonna. Kehitysyhteistyömenojen laitoksen menoista. Ulosottovirastojen työtilan- 37525: 27 37526: 37527: ne helpottui edelleen laman syvimmän vaiheen västi; mm. henkilöstövähennys kertomusvuonna 37528: vaikeiden vuosien jälkeen. Käsittelyyn tulleiden oli yhteensä 100 henkeä, ja vuosina 1989-1995 37529: asioiden määrä väheni 15 %,ja perittävien saata- yhteensä vähennykset olivat noin 1 600 vakans- 37530: vien markkamäärä, 26 mrd. mk, pieneni 6 %. sia. Varusmiespalvelukseen astui kahdessa saa- 37531: Rajavartiolaitoksen toiminnan painoalueet pumiserässä 30 200 miestä. Kertomusvuonna 37532: pysyivät pääpiirteissään ennallaan. Rajavartio- myös naisille avautui mahdollisuus vapaaehtoi- 37533: laitoksen vastuuta henkilöiden maahantulon ja seen asepalvelukseen; vapaaehtoisen palveluksen 37534: maastalähdön valvonnassa on asteittain lisätty aloitti 24 naista. Kertausharjoituksissa koulutet- 37535: 1990-luvulla. Kertomusvuonna rajavartiolaitok- tujen määrä kasvoi edellisestä vuodesta, mutta 37536: selle siirrettiin vastuu seitsemän lentoaseman koulutustavoitteesta toteutui vain kaksi kolman- 37537: passintarkastuksesta. Matkustajamäärien kasvu nesta. 37538: jatkui voimakkaana. Rajavartiolaitoksen teke- Puolustusmateriaalihankintoihin oli käytettä- 37539: mien passintarkastusten määrä itärajan rajanyli- vissä kaikkiaan 4,3 mrd. mk ja niitä käytettiin 3,0 37540: tyspaikoilla ja matkustaja-alussatamissa kasvoi mrd. mk. Vähennys oli noin viidennes; hankinta- 37541: edellisvuotisista lähes kolme neljännestä, noin menojen vuosittaiset heilahtelut aiheutuvat pal- 37542: 7, 7 miljoonaan. Laitoksen työn kokonaistuotta- jolti maksatusten ajoittumisesta. 37543: vuus parani suunnitellulla tavalla. Puolustusmateriaalihankintojen painopiste 37544: oli selkeästi torjuntahävittäjien uusinnassa. En- 37545: simmäiset Hornet-koneet toimitettiin maaham- 37546: Maanpuolustus me kertomusvuoden lopulla. 37547: 37548: Sotilaallisen maanpuolustuksen menot väheni- 37549: vät yli 8%. Ne olivat yhteensä 7,7 mrd. mk. 5.1.2. Kotitalouksia palvelevat tehtävät 37550: Suhteutettuna kansantuotteeseen ne olivat 1,4% 37551: eli hieman pienemmät kuin edellisinä vuosina. Hyvinvointitehtävien menot supistuivat ni- 37552: Puolustusvoimat siirtyivät jo v. 1994 tulosoh- mellisesti vajaa 5 %. Kuluvalla vuosikymmenellä 37553: jaukseen ja- budjetointiin. Kansainväliset teh- moninkertaistuneet välittömät työttömyysme- 37554: tävät lisääntyivät, kun Suomi mm. liittyi Euroo- not kääntyivät laskuun. Useiden muiden etuuk- 37555: pan unioniinja hyväksyi kutsun tulla tarkkailija- sienja palvelumenojen säästöt vähensivät lisäksi 37556: jäseneksi Länsi-Euroopan liittoon. Toimintame- menoja. Tehtäväkokonaisuuden menot olivat 37557: not vähenivät säästötavoitteiden mukaisesti sel- runsas 40% valtion kokonaismenoista. 37558: 37559: 37560: 18. Kotitalouksia palvelevien tehtävien kassamenot 37561: 1993 1994 1995 Muutos 37562: 1995/94 37563: miljoonaa markkaa o/o 37564: 37565: Opetus, tiede ja kulttuuri ................................................ 26 862 25 693 26 513 3 37566: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto .................................. 53 693 53 589 48945 -9 37567: Asuminen ja ympäristö .................................................. 12 433 10 774 10 287 -5 37568: Yhteensä ......................................................................... . 92988 90056 85746 -5 37569: 37570: 37571: 37572: 37573: Opetus, tiede ja kulttuuri Yleissivistävän opetuksen menot vähenivät 37574: pari prosenttia. Kertomusvuoden syksyllä oli 37575: Opetusministeriön hallinnonalalla on kulu- toiminnassa 4 446 peruskouluasteen koulua ja 37576: valla vuosikymmenellä toteutettu säästötoimen- niissä oli kaikiaan 581 000 oppilasta; koulujen 37577: piteitä, joiden kokonaisvaikutukset, vuosi 1995 lukmäärä väheni, mutta oppilasmäärä kasvoi. 37578: mukaan luettuna, on yhteensä yli 5 mrd. mk. Lukioita oli 449 ja niiden oppilasmäärä 129 000, 37579: Tämä vastaa noin 18% vuoden 1995 menojen oppilasmäärä väheni hieman. 37580: tasosta. Säästöistä yli puolet on kohdistunut Kertomusvuonna ammatillisten oppilaitosten 37581: kuntien valtionosuuksiin. määrä väheni ja omistuspohja muuttui monessa 37582: 28 37583: 37584: tapauksessa. Yhteensä 55 oppilaitosta yhdistet- sesti siten supistuneet, mutta toimeentuloturvan 37585: tiin laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Oppilaitos- menot (tulonsiirrot) ovat kasvaneet selvästi. Toi- 37586: ten määrä aleni edellisen vuoden 430:stä 403:een. meentuloturvan menoista selvästi eniten ovat li- 37587: Valtion oppilaitosten määrä väheni l22:sta sääntyneet työttömyysmenot sekä työeläkeme- 37588: 52:een, kun yhteensä 72 oppilaitosta kunnallis- not. Sosiaalimenot suhteessa kansantuotteeseen 37589: tettiin, yksityistettiin tai yhdistettiin. Ammatti- nousivat 61/z prosenttiyksikköä 35 prosenttiin 37590: koulutusta on viime vuosina laajennettu. Amma- vuodesta 1990vuoteen 19951>. Työttömyyspäivä- 37591: tilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli rahan saajia oli kertomusvuonna 431 000 eli lä- 37592: kertotomusvuoden syksyllä noin 202 500 opiske- hes viisi kertaa niin paljon kuin v. 1990. Eläke- 37593: lijaa. Ammattiopetuksen valtion menot lisään- läisten määrä kasvoi samaan aikaan noin 37594: tyivät 10%. 60 OOO:lla. Toimeentulotuen saajien määrä on 37595: Korkeakouluopetuksen menot lisääntyivät kaksinkertaistunut 1990-luvulla; nopeasta kas- 37596: noin kuudenneksen. Opiskelijoiden määrä on li- vusta huolimatta toimeentulotuen menot ovat 37597: sääntynyt jatkuvasti 1990-luvulla. Korkeakou- kuitenkin verrattain pienet, noin sadasosa kai- 37598: luihin otettiin kertomusvuonna 18 700 uutta kista sosiaalimenoista. 37599: opiskelijaa. Koko opiskelijamäärä oli yli 136 000 Säästötoimien ja talouskasvun elpymisen an- 37600: eli lähes neljänneksen suurempi kuin vuosikym- siosta sosiaalimenojen reaalinen kasvu pysähtyi 37601: menen alussa. Myös suoritettujen tutkintojen v. 1994, ja kertomusvuoden maltillinen 1/z pro- 37602: määrä on kasvanut selvästi; v. 1995 tutkintojen sentin reaalikasvu aiheutui lähinnä työeläkeme- 37603: määrä oli noin l3 700, noin 20 % suurempi kuin nojen kasvusta. 37604: viitisen vuotta aiemmin. Valtion talousarvion tehtäväluokituksen mu- 37605: Valtion opintotukimenot kasvoivat viitisen kaiset sosiaaliturva- ja terveydenhuoltomenot 37606: prosenttia. Kertomusvuonna kaikki opiskelijat pienenivät v. 1995 nimellisesti 9 %. 37607: saivat opintotukensa uuden lain mukaisena. Toimeentuloturvamenot ovat tulonsiirtoja ko- 37608: Tuen maksatus siirtyi kansaneläkelaitoksen hoi- titalouksille, ja ne koostuvat perhekustannusten 37609: dettavaksi. Opintotuen uudistus merkitsi opinto- tasauksesta, työttömyysturvasta, sairausturvas- 37610: rahan osuuden lisäämistä ja opintolainojen kor- ta, eläketurvasta sekä sodista kärsineiden turvas- 37611: kotuen poistumista lukuun ottamatta ennen lain ta. Toimeentuloturvamenot yhteensä olivat 26,4 37612: muutosta otettuja lainoja. Valtion rahoittamaa mrd. mk eli 14% pienemmät kuin v. 1994. Val- 37613: opintotukea maksettiin yhteensä 3, 7 mrd. mk, tiontalouden säästötoimenpiteisiin liittyen lapsi- 37614: josta opintorahan osuus oli yli 80 %. lisiä alennettiin 1.7.1995 lukien keskimäärin 8 %. 37615: Lapsilisä oli muutoksen jälkeen 535-1 023 mk 37616: kuukaudessa lapsen järjestysluvusta riippuen. 37617: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto Yksinhuoltajalie maksettiin 200 markan lisä 37618: kuukaudessa lasta kohti. Lapsilisämenot olivat 37619: Kansantalouden elpyminen jatkui kertomus- 8 727 milj. mk. 37620: vuonna, ja kansantuote kasvoi määrältään yli Valtion työttömyysturvamenot olivat 13 994 37621: 4 %. Työttömyysaste keskimäärin aleni runsaan milj. mk, lähes 10% alemmat kuin v. 1994. Työt- 37622: prosenttiyksikön 17,2 prosenttiin. Alentumisesta tömyysaste laski kertomusvuonna prosenttiyksi- 37623: huolimatta erittäin korkeana pysynyt työttö- kön 17,2 prosenttiin. Valtio rahoittaa kokonaan 37624: myys oli sosiaaliturvan vakavin ongelma. Val- peruspäivärahat, jotka yhteensä olivat 2,8 mrd. 37625: tion säästöohjelmista merkittävä osa on kohdis- mk. Päiväraha oli 118 mk. Peruspäivärahamenot 37626: tunut sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon- vähenivät selvästi, mutta työmarkkinatuki nousi 37627: alalle. Vuonna 1995 jatkettujen yksivuotisten vastaavasti, mikä aiheutui edellisenä vuonna 37628: säästölakien sekä rahoitusjärjestelyjen yhteisvai- käyttöön otetun uuden järjestelmän asteittaises- 37629: kutus oli kertomusvuonna noin 10 mrd. mk. Li- ta voimaantulosta. Työmarkkinatukea makset- 37630: säksi nykyisen hallituksen ohjelman lisäpöytä- tiin yhteensä 4,0 mrd. mk. Ansiosidonnaista työt- 37631: kirjassa aiennettiin 0,4 mrd. markan lisäsäästöt tömyyspäivärahaa maksettiin kertomusvuonna 37632: vuodelle 1995. Säästöistä huolimatta sosiaalime- yhteensä 13,0 mrd. mk, josta valtion osuus oli 7,2 37633: not yhteensä ovat kasvaneet nimellisesti lähes mrd. mk; valtion osuuden vähennys 19%. Keski- 37634: kolmanneksen vuodesta 1990vuoteen 1995. Me- 37635: nokehitys on viime vuosina ollut selvästi kaksija- t) Sosiaalimenot on tässä käsitteenä laajempi kuin valtion 37636: koista: sosiaali- ja terveyspalvelujen menot ovat budjetin tehtäväalue "sosiaaliturva ja terveydenhuol- 37637: nimellisesti pysytelleet lähes ennallaan, ja reaali- to". 37638: 29 37639: 37640: määräinen päiväraha pysyi ennallaan ja oli 209 hankkeet vahvistettiin valtakunnallisessa suun- 37641: mk. Lain mukainen valtion rahoitusosuus ansio- nitelmassa vuosille 1995-1998. Suunnitelmassa 37642: sidonnaisesta työttömyysturvasta oli 62,5 %, korostettiin mm. ehkäisevän toiminnan merki- 37643: työnantajien osuus 32 %ja vakuutettujen osuus tystä, avohuollon, asumispalvelujen, hoidon 37644: 5,5 %. Palkansaajien työttömyysvakuutusmak- porrastuksen sekä lähipalvelujen kehittämistä. 37645: su, 1,87 % palkoista, pienensi valtion todellisen Valtionosuuden määrittämisen perusteena on ol- 37646: rahoitusosuuden alle 50 prosenttiin. lut sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ko- 37647: Valtion osuus sairausvakuutuksen kustan- konaismäärä 234 747 henkilöä. Kunnille mak- 37648: nuksista oli vain 10 milj. mk; muutos aiheutui settu käyttökustannusten valtionosuus sosiaali- 37649: ennen kaikkea siitä, että valtio ei osallistunut lain ja terveyspalveluihin väheni 0,8 mrd. mk 17,9 37650: muutoksen perusteella sairauspäivärahojen ra- mrd. markkaan. Lasten kotihoidon tukea alen- 37651: hoitukseen lainkaan. Sairausvakuutuksen kor- nettiin, perusosa pieneni 50 markalla 1 908 mark- 37652: vausmenojen kasvua rajoitettiin mm.lykkäämäl- kaan kuukaudessa. Kunnalliseen toimeentulo- 37653: lä edelleen aikuisten hammashuollon uudistusta. turvaan kuuluvat toimeentulotuki ja elatustuki. 37654: Kansaneläkelaitos maksoi sairausvakuutuskor- Toimeentulotukea myönnettiin kertomusvuon- 37655: vauksia kaikkiaan 12,1 mrd. mk, vain prosentin na 590 OOO:lle henkilölle, tuen saajien määrä kas- 37656: enemmän kuin edellisenä vuonna. voi pari prosenttia. Tuen kokonaiskustannukset 37657: Valtion osuus kansaneläkemenoihin oli 1 167 olivat 2,4 mrd. mk. Elatustukea sai 105 000 hen- 37658: milj. mk, kun se edellisvuonna oli vain 24 milj. keä. Lasten päivähoitopaikkoja oli vuoden lo- 37659: mk. Kansaneläkemenot kaikkiaan olivat 17,5 pussa 201 000. 37660: mrd. mk eli vain prosentin suuremmat kuin v. Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta käytet- 37661: 1994. Valtion maksuosuuden kasvu aiheutui sii- tiin sosiaali- ja terveysalan yhteisöjen avustuksiin 37662: tä, että lapsen hoitotukien, vammaistukienja elä- 1,3 mrd. mk. 37663: keläisten asumistuen rahoitus siirtyi kokonaan Valtion kustannukset maatalousyrittäjien lo- 37664: valtion vastattavaksi. Vakuutetun kansaneläke- matoimintaan olivat 1,1 mrd. mk, kustannukset 37665: maksua alennettiin 1,0 pennillä 0,55 penniin äy- alenivat 7 %. Pienyrittäjien vuosilomajärjestel- 37666: riltä; muiden maksut pysyivät ennallaan. Kan- mää ei sovellettu v. 1995. 37667: saneläkerahastoon tuloutettiin osa arvonlisäve- 37668: ron tuotosta sekä liikenne- ja tapaturmavakuu- 37669: tusmaksut, yhteensä 2 730 milj. mk. Kansaneläk- Asuminen ja ympäristö 37670: keitä korotettiin 1,9 %. Kansaneläkerahaston 37671: tuotot olivat riittävät, ja valtio ei joutunut mak- Tehtäväalueen menot pienenivät 5% lähinnä 37672: samaan ns. takuusuoritusta. asuntolainoituksen supistumisen vuoksi. Pääosa 37673: Työeläkkeitä korotettiin 1,4 prosentin indek- tehtäväalueen menoista aiheutuu asumisen edis- 37674: sitarkistuksella. Valtion osuus maatalousyrittä- tämisestä. Suurimmat menoerät ovat asuntolai- 37675: jäeläkkeisiin oli 2 048 milj. mk ja merimieseläk- nat ja asumis tuki. Lainat myönnetään talousar- 37676: keisiin 129 milj. mk; eläkkeensaajien lukumäärät vion ulkopuolisesta valtion asuntorahastosta. 37677: kasvoivat hieman. Yrittäjäeläkkeiden valtion- Rahaston varainhankinnassa otettiin käyttöön 37678: osuus, 390 milj. mk, väheni 7 %. Perhe-eläkkeitä uutena muotona arvopaperistaminen. Asuntojen 37679: maksettiin 249 milj. mk eli hieman vähemmän rakentamista, perusparantamista ja hankintaa 37680: kuin v. 1994; perhe-eläkkeet rahoittaa kokonaan varten myönnettiin v. 1995 aravalainoja yhteensä 37681: valtio. 3 643 milj. mk. Rahoituksen turvin aloitettiin 37682: Rintamasotilaseläkkeitä ja rintamalisiä asu- noin 5 600 asunnon rakentaminen ja 9 300 asun- 37683: mistukineen maksettiin 1 060 milj. mk eli jonkin non peruskorjaus. Uudisrakentaminen väheni 37684: verran vähemmän kuin edellisenä vuonna; 40%, korjausrakentaminen 28%. Valtion asun- 37685: etuuksien saajien lukumäärä väheni selvästi. tolainoja maksettiin kaikkiaan 3 786 milj. mk eli 37686: Sodista kärsimään joutuneille maksettiin eri- 16 %vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rahas- 37687: laisia korvauksia yhteensä 2 097 milj. mk. Soti- ton ottolainauksen korkokulut, rahoituskulut ja 37688: lasvammakorvaukset olivat yhteensä 1 748 milj. muut menot olivat yhteensä 1 432 milj. mk. Ara- 37689: mk. Korvaukset vähenivät 3 %. Kuntoutus- ja valainoitus rahoitettiin aiemmin myönnetyistä 37690: laitoshuoltokustannukset kasvoivat 5 % vajaa- aravalainoista kertyneillä koroilla ja lyhennyk- 37691: seen 300 milj. markkaan. sillä, 4 425 milj. mk, sekä ulkoisella varainhan- 37692: Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon ta- kinnalla, 1 548 milj. mk. Valtion talousarviosta ei 37693: voitteet ja toimintaperiaatteet sekä perustamis- siirretty varoja rahastoon. Ulkoinen varainhan- 37694: 30 37695: 37696: kinta toteutettiin arvopaperistamaila vuosina rakennusalan työllisyyden parantamiseksi 300 37697: 1973-1989 myönnettyjä aravalainoja. Luotto- milj. markalla. Avustuksilla arvioidaan saatavan 37698: laitosten myöntämiä lainoja vuokra-asuntojen korjaustoiminnan piiriin noin 450 000 asuntoa. 37699: hankkimista, rakentamista tai peruskorjausta Asumistukea maksettiin v. 1995 yhteensä 37700: varten hyväksyttiin korkotukijärjestelmän pii- 2 590 milj. mk, ja tuen saajia oli vuoden lopussa 37701: riin yhteensä 3 444 milj. mk, joilla rahoitettiin 213 200. Tuensaajia oli 14 300 vähemmän kuin 37702: yhteensä 9 500 asunnon rakentaminen ja 4 400 vuotta aiemmin, maksettu tuki kuitenkin kasvoi 37703: asunnon peruskorjaus. Omistusasuntojen kor- 8 %. Tiukennetut tukiperusteet ehtivät vaikuttaa 37704: kotukilainoitus oli kertomusvuonna käytössä maksatukseen vasta osan vuotta. Työttömien 37705: ensimmäistä kertaa; em. rakentamis- ja perus- tuensaajien osuus oli edelleen korkea, selvästi yli 37706: korjauslainoituksen kohteista yhteensä 2 500 oli puolet, osuus ei kuitenkaan enää noussut. 37707: omistusasuntoja. Korkotukea maksettiin 451 37708: milj. mk, selvästi enemmän kuin v. 1994. Oman 37709: asunnon hankinnan korkotukijärjestelmässä 37710: maksettiin korkotukea 255 milj. mk, jonkin ver- 5.1.3. Elinkeinojen edistäminen 37711: ran vähemmän kuin edellisenä vuonna. Korko- 37712: tukilainoitus kaiken kaikkiaan lisääntyi selvästi Tässä kertomuksessa elinkeinoja edistäviin 37713: kertomusvuonna, samalla kun aravalainoitus tehtäväalueisiin on luettu työvoima, maa- ja met- 37714: väheni. sätalous, liikenne sekä teollisuus ja muut elinkei- 37715: Asuntojen korjaustoimintaan otettiin kerto- not. Näiden menot yhteensä kasvoivat nimelli- 37716: musvuoden talousarvioon 30 milj. markan mää- sesti 11 %. Suuri osa kasvusta aiheutui liittymi- 37717: räraha. Vuoden aikana määrärahaa lisättiin mm. sestä EU:iin. 37718: 37719: 37720: 19. Elinkeinojen edistämisen kassamenot 37721: 1993 1994 1995 Muutos 37722: 1995/94 37723: miljoonaa markkaa % 37724: 37725: Työvoima ......................................................................... 7 158 8 762 11 075 26 37726: Maa- ja metsätalous ...................................................... . 12 493 11 966 14 833 24 37727: Liikenne ............................................................................ 9140 8971 8420 -6 37728: Teollisuus ja muut elinkeinot ....................................... .. 19 956 19 361 20 058 4 37729: Yhteensä .......................................................................... 48747 49059 54386 11 37730: 37731: 37732: 37733: Työvoima kääntyi laskuun, työttömyysaste oli Tilastokes- 37734: kuksen virallisen tilaston mukaan 17,2 %. A voi- 37735: Taloudellisen kasvun myötä työvoiman ky- met työpaikat lisääntyivät vajaalla 16 OOO:lla. 37736: syntä voimistui ja vuoden 1994 lopulta alkanut Valtion työvoimamenot kasvoivat yli neljän- 37737: työttömyyden aleneminen jatkui. Kertomusvuo- neksen. Kasvu aiheutui paljolti työmarkkina- 37738: den lopulla tämä suotuisa kehitys hidastui kas- tuen lisääntymisestä; toisaalta työttömyyden pe- 37739: vun laantuessa. Nuorisotyöttömyys aleni koko rusturvan määrärahoja sosiaaliturvan puolella 37740: maassa muuta työttömyyttä nopeammin, ja pit- jonkin verran säästyi. Työnhakijoita kävi työvoi- 37741: käaikaistyöttömyyden kasvu hidastui ja pysähtyi matoimistoissa 1,02 miljoonaa, ja samaan aikaan 37742: vuoden lopulla. Hallitusohjelman tavoitteena oli vapaita työpaikkoja ilmoitettiin 169 600. 37743: työvoimapoliittisten toimien nostaminen siten, Työvoimapolitiikan toimeenpanoon käytet- 37744: että niiden piirissä on 125 000 henkeä; tavoite tiin 10,8 mrd. mk. Näillä rahoitettujen toimenpi- 37745: saavutettiin kohta kertomusvuoden päätyttyä teiden piirissä oli keskimäärin 106 000 henkilöä. 37746: helmikuussa 1996. Kertomusvuonna valmistel- Palkkaperusteisilla tuilla työllistettiin keskimää- 37747: tiin laaja työllisyysohjelma, jonka edellyttämistä rin 62 900 henkilöä ja työllisyyskoulutuksessa oli 37748: toimenpiteistä valtioneuvosto päätti kertomus- keskimäärin 32 900 henkilöä ja työmarkkina- 37749: vuoden lokakuussa. Työllisyysohjelma sisältää tuella työharjoittelussa 6 100 henkeä. Euroopan 37750: noin 50 toimenpidettä. Kokonaistyöttömyys sosiaalirahaston ja EU:n aluekehitysrahaston 37751: 31 37752: 37753: tukemia hankkeita käynnistyi laajemmin vasta Tuotannon tasapainottamiseen liittyvien siir- 37754: vuoden loppua kohti, ja työllisyysvaikutukset ja tymäsäännösten nojalla käytettiin kansallisia 37755: suuri osa varojen käyttöä siirtyi vuoteen 1996. budjettivaroja 0,3 mrd. mk. Vuosi 1995 oli maa- 37756: Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta hankittiin talouden rakennerahoitustoiminnan osalta väli- 37757: 7,1 miljoonaa opiskelijatyöpäivää, noin 8 % vuosi mm. siitä syystä, että kansalliset rahoitus- 37758: enemmän kuin edellisenä vuonna. Opintososiaa- järjestelmät eivät ehtineet saada ED :n hyväksyn- 37759: lisia etuuksia maksettiin työllisyyskoulutuksessa tää. Osana ED-sopeutusta aiempina vuosina 37760: yhteensä 1,1 mrd. mk, lähes sama määrä kuin v. myönnettyjen maatilalain mukaisten valtion- ja 37761: 1994. Työmarkkinatukea maksettiin 4,0 mrd. mk korkotukilainojen korkoja alennettiin kertomus- 37762: eli lähes kolminkertainen määrä edellisvuoteen vuoden alussa. Maataloudelle maksetut tuet oli- 37763: verrattuna. vat yhteensä 10,6 mrd. mk, josta ED:n varoista 37764: maksettuja tukia 2,4 mrd. mk ja kansallisista 37765: varoista maksettuja tukia 8,2 mrd. mk. Tuen 37766: Maa- ja metsätalous maksatuksia siirtyi verrattain runsaasti, 1, 7 mrd. 37767: mk, vuoteen 1996 ensimmäiseen ED-jäsenyys- 37768: Valtion menot maa- ja metsätalouteen v. 1995 vuoteen liittyneiden lukuisien viivästystekijöiden 37769: olivat yhteensä 14,8 mrd. mk. Menot kasvoivat vuoksi. 37770: lähes neljänneksen; tämä aiheutui kokonaan liit- Luvussa 6.2. tarkastellaan myös elinkeinotoi- 37771: tymisestä Euroopan unioniin, ja sen mukanaan minnan saamaa valtion tukea. Tukikäsite poik- 37772: tuomasta kokonaan uudesta tukipolitiikasta. keaa tässä esitetystä budjetin luokituksen mukai- 37773: Talousarvion tehtäväluokituksen mukaan sesta jonkin verran. 37774: maatalouteen kohdistuviksi menoiksi v. 1995lue- Valtion menot metsätalouteen vähenivät lähes 37775: taan 13,6 mrd. mk, ne kasvoivat 28 %. 20 %. Yksityismetsätalouden edistämiseen käy- 37776: Kertomusvuosi oli sääoloiltaan maatalous- tettiin 0,4 milj. mk. Metsähallitus toimi liikelai- 37777: tuotannolle koko maata ajatellen melko normaa- toksena vuoden 1994 alusta lukien. Metsähalli- 37778: li. Viljojen kokonaissato oli hieman edellisvuotis- tuksen tulos oli lähes 0,3 mrd. mk, josta se tulout- 37779: ta pienempi, mutta mm. perunan, öljykasvien ja ti valtiolle 0,2 mrd. mk. 37780: kuivaheinän ja säilörehun sadot suuremmat. 37781: Kotieläintuotanto, erityisesti siipikarjanlihan 37782: tuotanto kasvoi, poikkeuksena oli naudanlihan 37783: tuotanto. Lihan kulutus kasvoi yleisesti 10- Liikenne 37784: 14 %, lampaanlihan kulutus jopa puolella. Kulu- 37785: tuksen kasvu johtui pääosin kuluttajahintojen Liikenne- ja viestintäsektorilla tuotanto kas- 37786: alentumisesta. voi v. 1995 noin 4%. Kotimaan tavaraliikenne 37787: Suomen ED-jäsenyys merkitsi siirtymistä kasvoi hieman hitaammin kuin edellisenä vuon- 37788: unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Maa- na. Kansainvälisen henkilöliikenteen matkusta- 37789: taloustuotteiden markkinahinnat alenivat keski- jamäärät ovat olleet viime vuodet voimakkaassa 37790: määrin 40 %. Myös tuotantopanosten hinnat kasvussa. Myös laivamatkustus kääntyi jälleen 37791: alenivat, mutta viljelijöiden kohtuullisen tulota- kasvuun edellisvuotisen taantuman jälkeen. 37792: son säilyttäminen edellytti mittavia tukitoimia Kansainvälisen lentoliikenteen matkustajamää- 37793: erityisesti siirtymävaiheessa. Kertomusvuoden rät ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti, mutta 37794: alussa poistui myös rajasuoja Suomen ja muiden vielä ei ylletty vuosikymmenen vaihteen ennätys- 37795: ED-maiden väliltä. Suomen aiemmin käyttämä tasoille. Valtion liikennemenoista v. 199 5 noin 37796: hintapoliittinen tuki jouduttiin lopettamaan ja 55% aiheutui tieliikenteestä ja noin 30% rauta- 37797: tilalle tulivat ED:n järjestelmän mukaiset tuet. tieliikenteestä. 37798: Tuet ovat joko kokonaan tai osittain ED:n ra- Liikennemenot yhteensä vähenivät nimellises- 37799: hoittamia tai kokonaan kansallisia. Yhteiseen ti6%. 37800: maatalouspolitiikkaan kuuluvat maataloustuot- Tieliikennemenot supistuivat nimellisesti run- 37801: teiden markkinoinnin tasapainottamista koske- saan 10 %. Tielaitoksen organisaatiota kehitet- 37802: vat interventiojärjestelmät rahoittaa ED. ED- tiin eriyttämällä tiehallinto-ja tuotantorakenteet 37803: rahoituksen viivästymän takia menot rahoite- kaikissa tiepiireissä vuoden 1995 loppuun men- 37804: taan väliaikaisesti vuoden alusta lukien peruste- nessä. Henkilöstö supistui noin 650:llä hengellä 37805: tusta maatalouden interventiorahastosta. Me- runsaaseen 8 OOO:een. Maanrakennusten kustan- 37806: noihin käytettiin vajaa 0,5 mrd. mk. nukset kohosivat yli 2 % eli hieman keskimää- 37807: 32 37808: 37809: räistä inflaatiota enemmän. Säästötoimet koh- manneksen. Sanomalehdistön tukea maksettiin 37810: distuivat ennen kaikkea kehittämisinvestointei- 79 milj. mk ja jakelukorvauksia Suomen Posti 37811: hin. Tienpitoon käytettiin työllisyysvarat mu- Oy:lle 49 milj. mk. 37812: kaan luettuina 4,9 mrd. mk, yli kymmenys vä- Suomen PT-konsernin tulos parani edellis- 37813: hemmän kuin v. 1994. Tienpidon valtionapuihin vuodesta selvästi. Postitoiminnassa volyymike- 37814: käytettiin lisäksi 146 milj. mk. Tielaitos saavutti hitys noudatteli talouskasvun yleistä kehitystä. 37815: v. 1995 sille asetetut mm. turvallisuutta, talvihoi- Telecom Finland Oy:n tulosta kohensi erityisesti 37816: don tasoa, tiestön kuntoa ja toiminnan taloudel- matkapuhelintoiminnan hyvin myönteinen kehi- 37817: lisuutta koskevat tavoitteet. tys. Valtion liikelaitosten ja valtionyhtiöiden toi- 37818: Vesiliikenteessä merikuljetusten määrä jäi ne- mintaa ja tuloksia kuvataan lähemmin luvussa 7. 37819: lisen prosenttia vuoden 1994 ennätystasosta. 37820: Kauttakulkuliikenne väheni tuntuvasti. Matkus- 37821: tajaliikenne kasvoi erityisesti Viron liikenteessä, 37822: mutta myös Ruotsin liikenteen matkustajamäärä Teollisuus ja muut elinkeinot 37823: kääntyi kasvuun. Merenkulkulaitos saavutti 37824: pääosin tulostavoitteet. Merenkulkulaitos inves- Tehtäväalueen menot kasvoivat 31h %. Meno- 37825: toi yhteensä 296 milj. markalla, josta alus- ja ja lisäsi selvästi EU:iin liittymisestä aiheutunut 37826: laitemenojen osuus oli 205 milj. mk ja väylätöi- teollisuuden ja kaupan varastotappioiden kor- 37827: den osuus 63 milj. mk. Valtion menot vesiliiken- vaaminen. Myös tutkimustoiminnan menot kas- 37828: teeseen kasvoivat 10 %. voivat selvästi. Pankkitukea maksettiin hieman 37829: Ilmaliikenteessä matkustajamäärät kasvoivat edellisvuotista vähemmän. 37830: selvästi. Ilmailulaitoksen liikevaihto kasvoi lähes Teollisuutta edistävän tutkimustoiminnan me- 37831: kymmenyksen ja tulostavoite ylittyi selvästi. Il- not kasvoivat lähes kolmanneksen. Valtion tek- 37832: mailu1aitoksen investoinnit kasvoivat voimak- nillisen tutkimuskeskuksen nettomenot kasvoi- 37833: kaasti, merkittävimmät investointikohteet olivat vat selvästi yli kymmenyksen. VTT:n toiminta 37834: Helsinki-Vantaan terminaali ja lennonvarmis- laajeni yksityisellä sektorilla ja ulkomaisten tut- 37835: tuslaitteet. Valtion budjettirahoitus putosi nel- kimushankkeiden puolella, julkisen sektorin 37836: jännekseen edellisvuotisesta, suurin menoerä oli hankkeet vähenivät. Ulkopuoliset tulot kasvoi- 37837: Jlmailulaitoksen peruspääoman korotus 30 milj. vat nelisen prosenttia, bruttomenot jäivät edellis- 37838: markalla. vuotiselle tasolle. 37839: Valtion menot rautatieliikenteeseen kasvoivat Teknologian kehittämiskeskuksen menot oli- 37840: reaalisesti noin 5 %. Radanpitoon eli rataverkon vat 1 349 milj. mk, ja ne kasvoivat 42 %. TEKE- 37841: kunnossapitoon, korvausinvestointeihin ja ke- Sin rahoittamien hankkeiden määrä kertomus- 37842: hittämiseen käytettiin 2,0 mrd. mk. Tärkeimmät vuonna oli 2 064, viidenneksen suurempi kuin 37843: kohteet olivat Helsinki-Tikkurila neljännen rai- edellisenä vuonna. Hankkeiden kokonaiskustan- 37844: teen rakentaminen sekä rataosien Helsinki-Tur- nuksetovat 3 723 milj. mk, josta 1 542 milj. mk eli 37845: ku, Helsinki-Tampere ja Tampere-Seinäjoki pe- 41% on TEKESin rahoitusosuutta. TEKESin 37846: rusparannukset. Henkilöliikennepalvelujen os- teknologiarahoitus kasvoi edellisestä vuodesta 37847: toihin käytettiin 492 milj. mk, josta noin puolet 10 %. Eri vuosina myönnettyjä tuotekehityslai- 37848: on rautatieliikennepalveluja; tehtäväluokittelus- noja nostettiin 208 milj. mk ja avustuksia 583 37849: sa koko määrä kirjautuu rautatieliikenteeseen. milj. mk; avustukset kasvoivat yli kolme neljän- 37850: Valtionrautateiden liiketoiminta yhtiöitettiin nestä. Soveltavan teknisen tutkimuksen menot 37851: kertomusvuoden heinäkuun alusta lukien. Pe- olivat 426 milj. mk, yli 50% suuremmat kuin v. 37852: rustettu VR-Yhtymä Oy on valtion omistamien 1994. 37853: yhtiöiden muodostama konserni. Rautatieliiken- Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevien 37854: teen viranomaistoiminnoista ja rata verkosta vas- luottolaitosten menot vähenivät nimellisesti 7 %. 37855: taa samaan aikaan perustettu uusi virasto, Rata- Vuoden 1995 budjetissa ei ollut enää määrärahaa 37856: hallintokeskus. Valtionrautatiet ylitti kertomus- pankeille maksettavaan pääomatukeen. Tukea 37857: vuoden alkupuolella ennen yhtiöittämistä tulos- maksettiin siirtyneistä määrärahoista bruttona 37858: tavoitteet selvästi, ja tuloskehitys jatkui myöntei- 8,6 mrd. mk. Pankkitukea selostetaan tarkem- 37859: senä myös yhtiöitetyssä konsernissa. min luvussa 6. 37860: Valtion talousarvion tietoliikennemenot ovat Muut ko. luottolaitosten menot ovat lähinnä 37861: lähinnä viestinnän korvauksia ja avustuksia; yh- Kera Oy:n rahoitusta. Valtion rahoitus Kera 37862: teensä nämä vähenivät kertomusvuonna koi- Oy:lle väheni 16% ja oli 524 milj. mk. Korko- 37863: 33 37864: 37865: tuki oli 209 milj. mk ja luotto- ja kurssitappioi- avustuksiin käytettiin yhteensä 224 milj. mk, 37866: den korvaukset 230 milj. mk. Avustuksia riski- noin neljännes vähemmän kuin edellisenä vuon- 37867: pääomarahastoa varten maksettiin 85 milj. mk. na. 37868: Valtio käytti teollisuuden edistämiseen 3,3 Valtion menot ulkomaankaupan edistämiseen 37869: mrd. mk; menot kasvoivat neljänneksen mm. va- vähenivät edelleen viidenneksen (vientitakuu- 37870: rastotappioiden korvausten takia. Suomen liitty- korvaukset sisältyvät "teollisuuden edistämisen" 37871: essä Euroopan unianiin teollisuuden ja kaupan menoihin). Yritysten kansainvälistymiseen mak- 37872: varastoissa olleiden elintarvikkeiden ja maata- settiin avustuksia 217 milj. mk ja avustuksia Suo- 37873: loustuotteiden hinnat alenivat. Syntyneet varas- men Ulkomaankauppaliitolle 149 milj. mk. Kor- 37874: totappiot korvataan siirtymävaiheessa ns. kan- kotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle aleni 109 milj. 37875: sallisen tukipaketin varoista; korvauksia makset- markkaan. 37876: tiin 933 milj. mk. Muu teollisuustuki on pääasias- 37877: sa yritystoiminnan alueellista rahoitustukea sekä 37878: valtionyhtiöiden osakerahoitusta; valtionyhtiöi- 5.1.4. Muut menot 37879: hin sijoitettiin 450 milj. mk. Myös Valtiontakuu- 37880: keskuksen toiminta sisältyy tähän tehtäväryh- "Muut menot" ovat valtion tehtäväluokituk- 37881: mään. Valtion takuukorvauksia ja yleistä elin- sessa lähinnä valtionvelan korkoja, eläkemenoja 37882: keinotukea kuvataan tarkemmin luvussa 6.; tuki- sekä kuntien yleisiä valtionosuuksia. Muut me- 37883: käsite poikkeaa tässä luvussa esitetystä. Valtion- not yhteensä kasvoivat 10 %, kasvu hidastui hie- 37884: yhtiöitä kuvataan luvussa 7. man. 37885: Kertomusvuonna yritystukia suunnattiin eri- Valtionvelan korkomenojen kasvu hidastui 37886: tyisesti pk-yritysten kilpailukykyä ja työllisyyttä alle neljännekseen. Korkokannan kehitys oli ker- 37887: parantaviin investointi- ja kehittämishankkei- tomusvuonna selvästi edullisempi kuin v. 1994. 37888: siin. Yritystukilain mukaisiin hankkeisiin myön- Taulukon 25 korkomenot eivät sisällä valtion 37889: nettiin 598 milj. mk yhteensä 3 400 yritykselle. vakuusrahaston ja asuntorahaston korkoja, jot- 37890: Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamien ka ovat ao. tehtäväryhmien menoissa. Valtionve- 37891: hankkeiden osuus oli noin neljännes. Investointi- lan ja sen hoitomenojen kehitystä tarkastellaan 37892: tukihakemusten määrä väheni lähes kolmannek- lähemmin luvussa 8.ja liitteessä 15. 37893: sella, myös kehittämishankkeiden määrä väheni. Valtion eläkemenot olivat 12 mrd. mk ja niiden 37894: Yritystukilain mukaisia tukia maksettiin yrityk- kasvu 41h %. Eläkkeiden lukumäärä kasvoi 37895: sille 564 milj. mk vuonna 1995 eli jonkin verran 2,5 %. Eläkkeiden kehitys on esitetty liitteessä 10. 37896: myönnettyä vähemmän. Alueellista kuljetustu- Muihin menoihin sisältyvät myös kuntien ylei- 37897: kea maksettiin 119 milj. mk. set rahoitusavustukset. Kertomusvuonna kun- 37898: Valtion energianhuollon menot kasvoivat lä- tien yleistä valtionosuutta vähennettiin säästö- 37899: hes kymmenyksen. toimin yhteensä 533 mi1j. mk, maksatukset olivat 37900: Kasvu aiheutui kokonaan valtion ydinjäte- 3,6 mrd. mk. Kunnille maksettiin verotulojen 37901: huoltorahaston varojen takaisinlainauksen kas- täydennystä vajaa 2 mrd. mk. Kaikkiaan rahoi- 37902: vusta; lainat energiayhtiöille olivat 2,9 mrd. mk. tusavustuksia maksettiin vajaa 6,5 mrd. mk, pari 37903: Energiatutkimukseen, energiayhteistyöhön ja prosenttia vähemmän kuin v. 1994. 37904: 37905: 37906: 37907: 20. Muut menot 37908: 1993 1994 1995 Muutos 37909: 1995/94 37910: miljoonaa markkaa % 37911: 37912: Valtionvelan hoito .......................................................... . 16 091 20 050 23 693 18 37913: siitä: korot ................................................................... . 15 278 19 055 23 030 21 37914: Muut menot .................................................................... . 18 022 18 241 18 628 2 37915: siitä: eläkemenot ......................................................... 11 201 11 543 12 130 5 37916: Yhteensä .......................................................................... 34113 38 291 42 321 11 37917: 37918: 37919: 37920: 37921: 5 360287M 37922: 34 37923: 37924: 37925: 5.2. Menot menolajeittain 37926: Valtiontalouden kassamenot kasvoivat v. me vuosina. Myös kulutusmenot lisääntyivät sel- 37927: 1995 nimellisesti 5,3 %. Ilman pankkitukea me- västi. Valtion sijoitusmenot vähenivät toisaalta 37928: not kasvoivat käyvin hinnoin 5,7% ja reaalisesti edelleen selvästi. Korkomenot oli nopeimmin 37929: noin 4%. Elinkeinotukija tulonsiirrot ulkomail- kasvanut menoryhmä. Säästötoimien vaikutus 37930: le lisääntyivät tuntuvasti Euroopan unioniin liit- näkyy varsin selvästi useiden menolajiryhmien 37931: tymisen vuoksi. Lähinnä tästä syystä siirtomenot supistumisena. 37932: yhteensä kasvoivat selvästi nopeammin kuin vii- 37933: 37934: 37935: 37936: 21. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain 37937: 1993 1994 1995 Muutos 1995/94,% 37938: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 37939: 37940: Kulutusmenot ............................................................ 46 880 48 751 51 446 6 4 37941: Siirtomenot ................................................................ 108 608 108 154 113 644 5 4 37942: Reaalisijoitukset ....................................................... . 4306 3 738 3 208 -14 -14 37943: Finanssisijoitukset ..................................................... 19 752 17 886 16 765 -6 -8 37944: Muut menot ............................................................... 18 076 22 229 26 336 18 18 37945: Yhteensä ................................................................... . 197 622 200 759 211 399 5 4 37946: 37947: 37948: 37949: 37950: 5.2.1. Kulutusmenot 37951: Kuvio9. 37952: Valtion kulutusmenot lisääntyivät nimellisesti VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT 37953: 5112 %. Puolustusvoimien materiaalihankintojen MENOLAJEITT AIN 37954: mrd. mk 37955: menot vähenivät jälleen ajoitustekijöiden vuoksi 220 .------------------------------. 37956: viidenneksen. Muita kulutusmenoja lisäsi mm. 37957: arvonlisäveromenojen tuntuva kasvu; vero kirja- 37958: taan keskitetysti myös investointien osalta kulu- 37959: tusmenoihin. Kulutusmenoja lisäsi myös VR:n 37960: yhtiöittämiseen liittynyt organisaatiomuutos, 37961: jolla radanpidon menoja siirrettiin siirtomenois- 37962: ta perustetun ratahallintokeskuksen kulutusme- 37963: noihin. Toisaalta toimintamenoja vähensi netto- 140 37964: budjetoinnin laajentaminen; sen tarkkoja vaiku- 37965: tuksia menokehitykseen ei ole käytettävissä. Val- 120 37966: tion työvoimakustannukset kaikkiaan pysyivät 37967: 100 37968: lähes edellisvuotisten suuruisina, vuodesta 1991 37969: alkaen ne ovat jatkuvasti vuosittain alentuneet. 80 37970: Syynä tähän on ollut säästötoimien lisäksi viras- 37971: tojen ja laitosten liikelaitostaminen ja yhtiöittä- 60 37972: minen. Kertomusvuonna valtion välittömiä hen- 37973: kilöstömenoja alensi lisäksi aloitettu ammatillis- 40 37974: ten oppilaitosten kunnallistaminen. Eläkemenot 37975: toisaalta ovat jatkuvasti kasvaneet. 20 37976: Helmikuussa 1995 tehdyt virka- ja työehtoso- 37977: pimukset ovat voimassa vuoden 1996 loppuun 37978: saakka. Sopimuskauden ensimmäisen jakson ai- 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 37979: kana palkkoja tarkistettiin 1.3.1995 lukien 1,1 37980: 35 37981: 37982: prosentin yleiskorotuksella ja 1,0 prosentin suu- toja, joita rahoitetaan kokonaan tai osittain 37983: ruisella yleiskorotuksella 1.10.1995 lukien. Li- EU:n myöntämällä rahoituksella. On arvioitu, 37984: säksi sopimukseen liittyi 0,5 prosentin suuruinen että unianiin liittyminen lisäsi valtion menoja v. 37985: virastokohtainen erä. Valtion henkilöstön ansio- 1995 noin 13,5 mrd. markalla verrattuna v. 1994 37986: tasoindeksi nousi vuodesta 1994 vuoteen 1995 voimassa olleisiin vastaaviin menoperusteisiin. 37987: keskimäärin 2,5 %, josta noin puolet aiheutui Valtaosa näistä muutoksista kohdistuu siirtome- 37988: sopimuskorotuksista ja loput mm. rakennemuu- noihin, lähinnä elinkeinotukiin. 37989: toksista. Valtion budjettitalouden palkkasumma Valtionosuudet kansaneläkkeisiin ja sairaus- 37990: pieneni vajaan prosentin. Valtion palveluksessa vakuutusmenoihin kasvoivat yli puolella. Osa 37991: oli v. 1995 marraskuussa yhteensä noin 125 000 arvonlisäveron tuotosta, 2,4 mrd. mk, tuloutet- 37992: palkansaajaa. Henkilöstön määrä väheni noin tiin suoraan kansaneläkelaitokselle kuten edel- 37993: 8 000 hengellä, mistä kaksi kolmannesta aiheutui lisenäkin vuonna. Tulonsiirrot ulkomaille lähes 37994: ammatillisten oppilaitosten kunnallistamisesta. kolminkertaistuivat. Niihin sisältyvät nyt Suo- 37995: Valtion henkilöstön määrät, palkkausmenot men maksuosuudet EU:n budjettiin; arvonlisä- 37996: sekä eläkkeiden kehitys on esitetty liitteissä 8- veropohjaan perustuva maksu oli 3,0 mrd. mk, 37997: 11. bruttokansantuloon perustuva maksu 1,3 mrd. 37998: mk ja maksuosuus Euroopan investointipankin 37999: pääomasta 0,5 mrd. mk. Kehitysyhteistyömenot 38000: 5.2.2. Siirtomenot kääntyivät lievään kasvuun. 38001: 38002: Siirtomenot yhteensä kasvoivat nimellisesti 38003: 5%, reaalikasvu oli noin 31h %. Valtion tulon- 5.2.3. Sijoitusmenot 38004: siirrot ja pääomansiirrot kunnille vähenivät edel- 38005: leen lähinnä säästötoimien vuoksi. Kuntien kulu- Valtion reaali-investointien supistuminen jat- 38006: tuksen volyymi kasvoi pari prosenttia, mutta kui; kiintein hinnoin vähennys oli lähes 15 %. 38007: suotuisan verotulokehityksen ansiosta kuntien Kone- ja kalustohankinnat supistuivat osittain 38008: rahoitusasema pysyi hyvänä valtionapujen vähe- näennäisesti tulosbudjetoinnin laajentuessa 38009: nemisestä huolimatta. Tulonsiirrot kotitalouk- kaikkiin virastoihin ja laitoksiin. Selvimmin vä- 38010: sille kääntyivät selvään laskuun erittäin nopean henivät tienrakennusinvestoinnit. 38011: koko kuluvan vuosikymmenen kestäneen kasvu- Finanssisijoitukset vähenivät 6 %. Pankkitu- 38012: jakson jälkeen. Valtion välittömän työttömyys- kea maksettiin 8,6 mrd. mk, lähes yhtä paljon 38013: turvan menot, siis perusturva, työmarkkinatuki kuin v. 1994. Valtion asuntolainoja nostettiin 3,8 38014: sekä valtionavut työttömyyskassoille yhteensä mrd. mk eli 16 % vähemmän kuin edellisenä 38015: kasvoivat vuoden 1990 noin 21h mrd. markan vuonna. Valtionyhtiöiden osakepääomia koro- 38016: tasolta 15 mrd. markan tasolle vuonna 1994. tettiin 0,5 mrd. markalla. 38017: Kertomusvuonna ne vähenivät lähes 10 %. 38018: Valtionavut elinkeinoille kasvoivat yli viiden- 38019: neksen; kasvu aiheutui kokonaan EU:iin liitty- 5.2.4. Muut menot 38020: misestä seuranneesta tukijärjestelmien perusteel- 38021: lisesta muuttumisesta. Ensimmäisenä jäsenyys- Muut menot ovat lähinnä valtionvelan korko- 38022: vuonna maksettiin lisäksi erilaisia siirtymävai- menoja. Korkomenot kasvoivat vajaan viiden- 38023: heen ylimääräisiä tukia, jotka myöhemmin jää- neksen. Niiden kasvu vastasi l 1h prosenttiyksik- 38024: vät pois. Näitä olivat mm. maatalouden kansalli- köä menojen nimelliskasvusta. Valtionvelkaa ja 38025: nen tulotuki (osittain) ja kaupan varastojen ar- velanhoitomenoja on tarkasteltu lähemmin lu- 38026: vonalennusten kompensoiminen. Lisäksi liitty- vussa 8. ja liitteessä 15. 38027: minen toi mukanaan kokonaan uusia tukimuo- 38028: 36 38029: 38030: 38031: 38032: 38033: 6. VALTION RAHOITUSTUKI 38034: 38035: Valtio rahoittaa talouden muita sektoreita tu- tumista eri saajasektorien kesken. Saajasektorei- 38036: lon- ja pääomansiirroilla, tukipalkkioilla, lai- na ovat julkisyhteisöt (kunnat ja kuntayhtymät 38037: noilla sekä hankkimalla osakkeita ja osuuksia. sekä sosiaaliturvarahastot), yritykset, kotitalou- 38038: Tukipalkkiot sekä tulon- ja pääomansiirrot ovat det (ml. voittoa tavoittelemattomat yhteisöt) ja 38039: vastikkeettornia siirtoja valtiolta saajasektorille. ulkomaat. Tarkemmin keskitytään elinkeinotoi- 38040: Lainakannan kasvu sekä osakkeiden ja osuuk- minnalle myönnettyyn rahoitustukeen. 38041: sien hankinta ovat finanssisijoituksia, joihin liit- Valtion siirrot ja finanssisijoitukset esitetään 38042: tyy takaisinmaksuvelvollisuus tai tuottovaati- bruttomääräisinä kansantalouden tilinpidon 38043: mus. Myös valtion sijoitukset pankkeihin (pank- mukaisin käsittein ja Iuokituksin. Luvussa 6.2 38044: kituki) luokitellaan vastikkeelliseksi siirroksi. tarkastellaan elinkeinotukea lisäksi nettomääräi- 38045: Tässä luvussa tarkastellaan näiden tuki en jakau- senä talousarvion jaottelun mukaisesti. 38046: 38047: 38048: 38049: 22. Valtion rahoitustuki tukimuodoittain, brutto 38050: 1993 1994 1995 Muutos 38051: 1995/94 38052: miljoonaa markkaa % 38053: 38054: Siirrot 38055: Tulonsiirrot ................................................................. . 97 188 99 664 103 675 4 38056: Tukipalkkiot ................................................................. . 15454 15 082 14179 --6 38057: Pääomansiirrot ............................................................ 3409 4066 6804 67 38058: Finanssisijoitukset 38059: Lainananto 11 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 4 768 1 219 -1029 -184 38060: Osakkeet 21 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 1 538 525 344 -34 38061: Suora rahoitus yhteensä ................................................ 122 357 120 556 123 973 3 38062: 38063: Sijoitukset pankkeihin (netto) ....................................... . 11 686 5 032 7 229 38064: Korkotukilainat 11 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 6 748 -3277 -2086 38065: Valtiontakaukset 11 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 1 057 -2434 -3157 38066: Takuukeskuksen takuu- ja takausvastuu 11 •••••••••••••••••••••• 5198 -3695 -5576 38067: 11 Kannan muutos 38068: 21 Valtion kassamenot osakehankintoihin 38069: 38070: 38071: 38072: 38073: Valtion suora bruttomääräinen rahoitustuki paaoman rahoitustilille rahoitusvarojen netto- 38074: oli kertomusvuonna 124 mrd. mk, jossa kasvua hankinnaksi. Jos pankkituki myöhemmin muu- 38075: edellisvuodesta oli 3 %. Tukisijoitukset pankkei- tetaan vastikkeettomaksi, käsitellään se pää- 38076: hin olivat kertomusvuonna nettomääräisesti 7,2 omansiirtona pankkisektorille. Pankkitukea kä- 38077: mrd. mk. Vastikkeellisuuden takia pankkitukea sitellään tarkemmin luvussa 6.1.3. 38078: ei kirjata tulon- eikä pääomansiirroiksi, vaan 38079: 37 38080: 38081: 38082: 6.1. Rahoitustuki eri sektoreille 38083: 6.1.1. Siirrot Kuvio 10. 38084: VALTION BRUTTOMÄÄRÄISET SIIRROT 38085: Tulon- ja pääomansiirrot sekä tukipalkkiot TUENSAAJASEKTOREITTAIN VUONNA 1995 38086: valtiolta muille sektoreille olivat vuonna 1995 38087: yhteensä 124,7 mrd. mk, 5% enemmän kuin Ulkomaat 38088: vuonna 1994. Pääosa siirroista kohdistui julkis- 5% 38089: yhteisöille (63 %) ja kotitalouksille (18 %). Tuki- Koti- 38090: palkkiona yritystoiminnalle suuntautui 14% ja 38091: 5% maksettiin ulkomaille pääosin ED-jäsen- 38092: maksuina sekä kehitysyhteistyömenoinaja kan- 38093: sainvälisen yhteistyön kustannusosuuksina. 38094: Tukipalkkioita saavat vain yritykset. Osa tu- 38095: kipalkkioista maksetaan elinkeinonharjoittaja- 38096: kotitalouksille (esim. maatilat), mutta sektori- Yritykset 38097: kohtaisessa tarkastelussa kaikki tukipalkkiot on 14% 38098: tilastollisista syistä kirjattu yrityksille. Tukipalk- 38099: kioita ja yritysten saamia pääomansiirtoja tar- 38100: kastellaan lähemmin elinkeinotoiminnan saa- 38101: man rahoitustuen yhteydessä (luku 6.2.). 38102: Valtion siirrot julkisyhteisöille kasvoivat ker- 38103: tomusvuonna 1 %ja olivat 78,2 mrd. mk. Pääosa 38104: niistä oli tulonsiirtoja (76,7 mrd. mk) ja loput 38105: pääomansiirtoja (1 ,5 mrd. mk). Tulonsiirrot kas- 38106: voivat noin 1 % pääomansiirtojen tason pysyessä 38107: lähes ennallaan. Tuesta suuntautui kunnille ja 38108: kuntayhtymille 52 %ja loput sosiaaliturvarahas- Valtion vastikkeettomat siirrot kotitalouksille 38109: toille. Kuntasektorille myönnetyllä tuella (40,4 (sisältää myös voittoa tavoittelemattomat yhtei- 38110: mrd. mk) rahoitetaan lähinnä kuntien toiminnal- söt) olivat kertomusvuonna 22,5 mrd. mk. Koti- 38111: lisia kulutusmenoja, kuten sosiaali- ja terveyspal- talouksien saamien siirtojen suhde yksityisiin ku- 38112: veluita sekä opetus- ja kulttuuritointa. lutusmenoihin oli noin 8 %. Suurimman erän 38113: Sosiaaliturvarahastot maksavat yleisiä perus- muodostivat sosiaalivakuutusetuudet (9,0 mrd. 38114: eläkkeitä, ansioeläkkeitä, sairausvakuutuskor- mk). Muita siirtoja olivat rahastoimattomat so- 38115: vauksia sekä yleisiä ansioon sidottuja työttö- siaalivakuutusetuudet (3, 1 mrd. mk), sosiaali- 38116: myyskorvauksia. Valtion tulonsiirrot sosiaali- avustukset (2,4 mrd. mk) sekä muut tulonsiirrot 38117: turvarahastoille olivat 37,8 mrd. mk; kasvua (6 mrd. mk). Pääomansiirtoja kotitalouksille 38118: edellisvuodesta oli noin 1 %. maksettiin 2 mrd. mk. 38119: 38120: 38121: 38122: 38123: 23. Valtion siirrot tuensaajasektorille, brutto 38124: 1993 1994 1995 Muutos 38125: 1995/94 38126: miljoonaa markkaa % 38127: 38128: Julkisyhteisöt ................................................................. . 71 458 77 794 78 218 1 38129: Yritykset ........................................................................... 16 706 17 397 17 573 1 38130: Kotitaloudet ..................................................................... 25645 21 532 22 507 5 38131: Ulkomaat ......................................................................... 2 242 2 089 6360 204 38132: Yhteensä .......................................................................... 116051 118 812 124 658 5 38133: 38 38134: 38135: 6.1.2. Finanssisijoitukset nen jatkui edelleen ja johtui valtion suoran lai- 38136: noituksen supistumisesta ja painopisteen osittai- 38137: Lainanauto sesta siirtymisestä korkotukilainoitukseen mm. 38138: lainsäädännöllisten muutosten johdosta. 38139: Valtion budjettivaroista ja budjetin ulkopuo- Asuntolainojen osuus valtion koko lainakan- 38140: lisista rahastoista myönnettyjen lainojen kanta nasta kasvoi hieman kertomusvuoden aikana ja 38141: (liite 12) oli kertomusvuoden lopussa 66,6 mrd. oli 81,2 %. Yksityishenkilöiden saamien asunto- 38142: mk. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna lainojen määrä oli 17,6 mrd. mk ja vuokratalojen 38143: oli tapahtunut vajaat 2 %. 36,4 mrd. mk. Yksityishenkilöiden osalta raken- 38144: Valtion budjettivaroista suoraan myönnetty- tamiseen ja asunnon hankintaan myönnettyjen 38145: jen lainojen määrä väheni edellisestä vuodesta lainojen määrä väheni, mutta peruskorjauslainat 38146: 8 %ja oli 5, 7 mrd. mk. lisääntyivät lähes 1 mrd. markalla. Toiseksi suu- 38147: Valtion asuntorahaston lainakanta oli viime rin lainaryhmä oli maa- ja metsätalouden saarnat 38148: vuoden lopussa 54,3 mrd.mk. Lainakanta pysyi lainat, joiden määrä oli edelleen laskenut edelli- 38149: edellisen vuoden tasolla. Kertomusvuoden aika- seen vuoteen verrattuna. Niiden määrä oli 7,9 38150: na toteutettiin valtion asuntorahaston varain- mrd. mk. Kolmanneksi eniten oli lainoja teolli- 38151: hankinta arvopaperistamaila 1 548 miljoonaa suus- ja elinkeinosektorilla, joiden lainakanta oli 38152: markkaa lainasaamisia siirtämällä arvopaperis- vuoden lopussa 3,2 mrd. mk. Loput eli vajaa 2 % 38153: tamisen kohteeksi valitut vuokratalojen arava- lainakannasta oli lainoja muille lainansaajaryh- 38154: lainat ja niiden vakuudet tätä tarkoitusta varten mille. 38155: Irlantiin perustetulle erityisyhtiölle, Fennicalle. Yritysten ja rahoituslaitosten velka valtiolle 38156: Arvopaperistetut lainat poistuivat asuntorahas- oli vuoden päättyessä 4,4 mrd. mk. Asunto-osa- 38157: ton lainakannasta. keyhtiöiden ja kiinteistöyhtiöiden valtiolta saa- 38158: Valtiokonttorin hoidossa oleva lainakanta oli rnat lainat olivat 34,7 mrd. mk eli 1 mrd. mk 38159: 58,7 mrd. mk (88% koko valtion antolainaus- enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Julkisten 38160: kannasta). Lisäksi Valtiokonttorin hoidossa oli yritysten ja luotto-osakeyhtiöiden osuus yritys- 38161: 1,5 mrd. markkaa arvopaperistettuja lainoja, joi- ten ja rahoituslaitosten valtiolta saamien laino- 38162: ta Valtiokonttori hoitaa hallinnointisopimuksel- jen kannasta oli 54%. 38163: la Fennican puolesta. Valtiokonttorin hoidossa Teollisuudelle ja muille elinkeinoille myönnet- 38164: olevasta lainakannasta peräti 2 mrd. mk oli koro- tyjä luottoja nostettiin selvästi lähes 100 milj. 38165: tonta, pääasiassa asuntolainoja. Todella huo- markkaa vähemmän kuin edellisenä vuonna nos- 38166: mattava kasvu edelliseen vuoteen verrattuna (0,3 tojen ollessa 373 milj. mk. Maatilatalouden ke- 38167: mrd. mk) aiheutui lainaehdoiltaan muutetuista hittämisrahastosta nostettiin uusia lainoja 311 38168: lainoista,joiden korko on sidottu kuluttajahinta- milj. mk, mikä oli 26% vähemmän kuin edellise- 38169: indeksin muutokseen. Tarkastelujaksona indek- nä vuonna. 38170: sin muutos oli 0,8, josta lainaehtojen mukaisesti Valtiokonttorin hoitamien lainojen osalta 38171: vähennetään 2. Lainojen keskikorko oli 3,97 %. konkurssivalvontojen määrä väheni lähes puo- 38172: Laina-ajat vaihtelivat viidestä vuodesta 45 vuo- lella edellisestä vuodesta. Sen sijaan pakkohuu- 38173: teen. Yli puolet lainakannasta ajoittui 26--35 tokauppavalvontojen määrä lisääntyi lähes puo- 38174: lainavuosien välille. lella. Konkursseissa ja pakkohuutokaupoissa 38175: Maatilatalouden kehittämisrahaston laina- valvottiin Valtiokonttorin saamisia 29 kertaa. 38176: kannan määrä, 6,6 mrd. markkaa, oli 510 milj. Tileistä poistojen määrä oli kertomusvuonna 73 38177: markkaa pienempi kuin vuoden 1994 lopussa. milj. mk. Tileistä poistamisen syy oli lainojen 38178: Valtion myöntämien uusien lainojen nostot muuttaminen avustuksiksi. Muun muassa kaup- 38179: pienenivät kertomusvuonna yli 1,1 mrd. mk edel- pa- ja teollisuusministeriön sekä Teknologian 38180: lisvuoteen verrattuna, ollen 4,5 mrd. mk. Budjet- kehittämiskeskuksen myöntämiä hankevienti-ja 38181: titalouden osuus nostoista oli 486 milj. mk ja tuotekehityslainoja muutettiin avustuksiksi. Ul- 38182: rahastojen osuus 4 mrd. mk. Suurin osa luotoista koasiainministeriön kehitysluottoja muutettiin 38183: oli asuntolainoja, joita nostettiin 3,8 mrd. mk 1>, viime vuonna avustuksiksi 206 milj. markkaa. 38184: joka oli yli 800 milj. mk vähemmän kuin edellise- Vuonna 1995 kirjattiin asuntorahastolle 20,2 38185: nä vuonna. Uusien lainojen määrän pienenemi- milj. markan luottotappiot. Luottotappiot ovat 38186: syntyneet henkilökohtaisten asuntolainojen vas- 38187: tuunjaoista valtion ja kunnan välillä sekä henki- 38188: IJ Määrään sisältyi 17 milj. mk pääomitettuja korkoja. lökohtaisten asuntolainojen velkajärjestelyistä. 38189: 39 38190: 38191: Osakesijoitukset mk vuonna 1995. Vuoden 1995loppuun mennes- 38192: sä Arsenalin kokonaistappioita oli kertynyt yh- 38193: Valtion osakesalkun nimellisarvo kertomus- teensä 17,1 mrd. mk. Muita pankkitukimäärära- 38194: vuoden päättyessä oli 22,3 mrd. mk, josta varsi- hoja sitovia tukipäätöksiä kuin mainittua Arse- 38195: naisten valtionyhtiöiden osuus oli 16,3 mrd. mk. nalin oman pääoman vahvistamista 8 000 milj. 38196: Osinkoja tulootettiin kertomusvuonna valtio- markalla ei vuonna 1995 ollut. 38197: nenemmistöisistä osakeyhtiöistä 821,3 milj. mk Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n suorit- 38198: ja muista 49,7 milj. mk. tama kauppahinta valtion vakuusrahastolle Suo- 38199: Valtion osakeomistuksiin rinnastettavina si- men Säästöpankki-SSP Oy:n erillisseurantaeris- 38200: sältyi osakesalkkuun myös kansainvälisten ra- tä vähensi myönnettyä tukea 579 milj. markalla. 38201: hoituslaitosten osuuksia tai muita rahoituspa- Pankkitukea palautui myös VVR:n Resolution- 38202: nostuksia vuoden lopun valuuttakurssien mu- yhtiöiden kautta 37 milj. mk sekä Säästöpank- 38203: kaan laskettuna 5,4 mrd. markan arvosta. Lisäk- kien Vakuusrahaston kautta 155 milj. mk. Netto- 38204: si valtiolla oli pääomasijoituksia talletuspank- määräiseksi pankkituen määräksi saadaan siten 38205: keihin 7,4 mrd. markan arvosta. Pankit maksoi- 7,2 mrd. mk vuonna 1995 (siirtyneet määrärahat 38206: vat pääomasijoituksille korkoa 12,5 milj. mark- mukaan lukien valtion kassasta maksettiin pank- 38207: kaa. kitukea 8,6 mrd. mk). Jatkossa pankkien terveh- 38208: tymisen ja Arsenalin tappioiden vähentymisen 38209: arvioidaan edelleen vähentävän nettomääräisen 38210: 6.1.3. Valtion tukisijoitukset pankkeihin pankkituen vuotuista tarvetta. Kertomusvuonna 38211: pankkituesta johtuvat laskennalliset korkome- 38212: Vuoden 1995 pankkitukitapahtumat liittyivät not olivat arvioilta noin 3,1 mrd. mk. 38213: aiemmin tehtyjen päätösten täytäntöönpanoon 38214: sekä tukea saaneiden pankkien ja omaisuuden- 24. Julkinen pankkituki 1995, mmk 38215: hoitoyhtiöiden alasajamiseen. 38216: Bruttomääräinen pääomatuki oli kertomus- Arsenal Oy....................................................... 8 000 38217: vuonna 8 mrd. mk. Pääomatukea myönnettiin palautus SSP:n erillisseurantaeristä .......... -579 38218: omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin konsernin tap- Säästöpankkien vakuusrahasto ..................... -155 38219: pioiden kattamiseksi ja osakeyhtiölain edellyttä- SKOPNVR:n Resolution-yhtiöt ...................... -37 38220: mien vakavaraisuusmääräysten täyttämiseksi. Yhteensä. netto . .. ...... .... ...... .... .. .. .... ...... ... .... .. . 7 229 38221: Tuki rahoitettiin valtion talousarviosta. Pää- 38222: omatuesta 500 milj. mk käytettiin Arsenalin osa- 38223: kepääoman korottamiseen ja 7 500 milj. mk kir- Nettomääräinen kumulatiivinen pankkituki 38224: jattiin vararahastoon. Arsenal-konsernin toi- oli 82,7 mrd. mk vuonna 1995. Kumulatiivinen 38225: minnasta arvioiduista vajaan 23 mrd. markan tuki on vuosittain kehittynyt taulukon 25 mukai- 38226: suuruisista kokonaistappioista toteutui 5,3 mrd. sesti. 38227: 38228: 38229: 25. Kumulatiivinen pankkituki vuosina 1991-1995, mmk, netto (ml. takausvastuu) 38230: 1991 1992 1993 1994 1995 38231: 38232: Kumulatiivinen tuen määrä .......................................... . 16 182 38 824 75 708 75 436 82 665 38233: 38234: 38235: 38236: Myönnetystä pankkituesta noin 32 mrd. mk maksettaviksi. Lisäksi siihen vaikuttavat talou- 38237: on takauksia ja takuita. Pankkituen kokonais- den ja pankkien tilan tervehtyminen, kiinteistö- 38238: määrästä kirjattiin vuonna 1994 Suomen Pankil- markkinoiden elpyminen ja se, miten omaisuu- 38239: le takaisinmaksuja kurnutatiivisesti 6 350 milj. denhoitoyhtiöt onnistuvat tehtävässään. 38240: mk, mikä alensi sinä vuonna myönnetyn nettotu- Edellä mainittujen lukujen lisäksi pankkitues- 38241: en määrää. Tulevaisuudessa pankkituen palau- ta on aiheutunut valtiolle korkomenoja yhteensä 38242: tumiseen valtiolle vaikuttaa merkittävästi se, tu- arviolta 9 600 milj. mk vuosilta 1991-1995. 38243: levatko myönnetyt takaukset ja takuut valtion 38244: 40 38245: 38246: 6.1.4. Korkotuki 6.1.5. Valtion takaukset 38247: Valtion korkotukea saavien lainojen laina- Valtiontakuukeskus 38248: pääoma (liite 13) oli kertomusvuoden päättyessä 38249: 43,4 mrd. mk eli 4,6% pienempikuin edellisvuon- Valtiontakuukeskus toimii erityisrahoituslai- 38250: na. Valtion korkotukilainoista 4,4 mrd. mk koh- toksena kauppa- ja teollisuusministeriön alai- 38251: distui opiskelijoiden tukemiseen. Nuorten oman suudessa. Sen keskeisiä tehtäviä ovat viennin 38252: ensiasunnon hankintaan myönnettyjen lainojen edistäminen sekä pienen ja keskisuuren teollisuu- 38253: lainapääoma pysyi lähes samana verrattuna edel- den toimintaedellytysten parantaminen. Takuu- 38254: liseen vuoteen ja eli 11,4 mrd. mk. keskus tarjoaa yrityksille ja rahoittajille vientita- 38255: Valtion maksamien korkotukien määrä oli kuita ja valtiontakauksia. Takuukeskuksen toi- 38256: kertomusvuonna 1,7 mrd. mk eli 6 % pienempi mintaperiaatteena on itsekannattavuus, joten 38257: kuin vuotta aiemmin. Eniten korkotukea mak- pitkällä aikavälillä takuu- ja takausmaksutulo- 38258: settiin asumisen ja ympäristön tehtäväalueella jen tulee kattaa sekä hallintomenot että makset- 38259: (830 milj. mk). Teollisuuden ja muiden elinkeino- tavat korvaukset. 38260: jen tukeminen nousi toiseksi suurimmaksi ryh- Takuukeskuksen toiminta jakautuu ulkomai- 38261: mäksi (235 milj. mk) opetuksen, tieteen ja kult- seen ja kotimaiseen riskin ottoon. Edellä mainit- 38262: tuurin pudotessa senjälkeen (226 milj. mk). Edel- tuun kuuluvat mm. lyhyen maksuajan sekä kes- 38263: lisenä vuonna suurin yksittäinen ryhmä oli opin- kipitkän ja pitkän maksuajan vientitakuut. Ul- 38264: tolainoille maksettu korkotuki, joka kuitenkin komaisen riskinoton vastuut olivat 34,0 mrd. mk, 38265: kertomusvuonna väheni lähes 200 milj. markal- josta ostajaluottotakuiden osuus oli 25,2 mrd. 38266: la, ollen vasta kolmanneksi suurin (226 milj. mk). mk. Kotimaisen riskinoton vastuut alenivat 6,3 38267: Suurimmaksi ryhmäksi nousi asuntolainojen mrd. markkaan, joista alustakauksien määrä oli 38268: korkotuki painopisteen siirtyessä asuntolainojen 3,0 mrd. mk vuonna 1995. Takuukeskuksen ko- 38269: osalta osittain valtion suorasta lainanannosta konaisvastuu kaikista sitoumuksista oli vuonna 38270: korkotukilainoitukseen. Maksettu korkotuki oli 1995laskenut 40,3 mrd. markkaan. Vientitakui- 38271: 443 milj. markkaa. Lisäystä oli 102 prosenttia. den osuus kokonaisvastuusta laski 34,4 mrd. 38272: Toiseksi suurin ryhmä oli nuorten oman asunnon markkaan ja valtiontakauksien määrä oli 5,9 38273: hankintaan myönnetyille lainoille maksettu kor- mrd. mk. 38274: kotuki (237 milj. mk). Takuukeskuksen suoriteperusteisen tuloslas- 38275: Yrityksille maksetut korkotuet vähenivät kelman perusteella tilikauden ylijäämä oli 170,7 38276: edellisvuoden 254 milj. markasta 122 milj. mark- milj. mk. Kassaperusteisen tuloslaskelman ali- 38277: kaan. Pk-yrityksille suunnattujen tukimuotojen jäämä pieneni edellisvuodesta 293,6 milj. mark- 38278: johdosta (investointien korkotukilainat ja avus- kaan. Suurimmat alijäämän aiheuttajat olivat 38279: tukset olemassa olevien luottojen korkomenojen entisen Neuvostoliiton ja Wärtsilä Meriteolli- 38280: alentamiseen) maksettavat määräaikaiset korko- suuden velkojen korvaukset 862,7 milj. mk. 38281: tuet vähenivät vuoden 1994 huippulukemasta Maksetut korvaukset olivat 1,2 mrd. mk kerto- 38282: 125 milj. markalla eli 72 %. musvuoden lopussa, mutta takaisinperintä tuotti 38283: 744 milj. mk, josta suurin osa (567,9 milj. mk) oli 38284: takaisinperintää entisen Neuvostoliiton ja Wärt- 38285: silä Meriteollisuuden veloista. Takuutoiminnan 38286: maksetut korvaukset, 207,6 milj. mk supistuivat 38287: edelliseen vuoteen verrattuna. Takaustoiminnan 38288: korvaukset ilman Wärtsilä Meriteollisuuden 38289: korvauksia olivat 101,7 milj. mk. 38290: 38291: 38292: 38293: 6.2. Elinkeinotoiminnan rahoitustuki 38294: Elinkeinotuki sisältää EU:n tasolla suojatun keinotukeen luetaan myös tilapäiseksi luokitelta- 38295: alkutuotannon ja elintarvikesektorin sekä kilpai- va pankkituki. Rahoitustukeen ei lueta verojär- 38296: lulle alttiin jalostus- ja palvelualojen tuen. Elin- jestelmään sisältyviä tukia. Elinkeinotuki on osa 38297: 41 38298: 38299: valtion toimintaa muiden sektoreiden rahoitta- 6.2.1. Alkutuotannon ja elintarvikkei- 38300: jana. Se koostuu valtion maksamista tukipalk- den rahoitustuki 38301: kioista ja sen tekemistä osakepääoma- ja finans- 38302: sisijoituksista. Tukien tavoitteena on vaikuttaa ED-jäsenyys aiheutti kertomusvuonna alku- 38303: markkinoiden toimintaan toivotulla tavalla esi- tuotannon ja elintarvikkeiden tukeen suuria 38304: merkiksi alueeliisin perustein. muutoksia aiempaan verrattuna. Maatalouden 38305: Varsinaisen elinkeinotoiminnan lisäksi val- ja elintarviketeollisuuden entiset tukimuodot 38306: tiolle aiheutuu huomattavia menoja osallistumi- poistuivat ja tilalle astuivat Euroopan unionin 38307: sesta maatalousyrittäjien ja jossakin määrin yhteisen maatalouspolitiikan mukaiset tukimuo- 38308: myös muiden yrittäjien eläketurvan ja lomajär- dot Samalla siirryttiin tuottaja- ja kuluttajahin- 38309: jestelmien rahoitukseen. Valtion koko elinkeino- noissa unionin sisämarkkinahintatasoon. Elin- 38310: tuesta 1l alkutuotannon ja elintarvikkeiden osuus tarvikesektorille maksettiin vuonna 1995 järjes- 38311: on ollut noin kaksi kolmasosaa. telmämuutokseen liittyen kertaluonteinen varas- 38312: Elinkeinotoiminnan rahoitustukia maksettiin tojen hinnanalennuskorvaus (2 282 milj. mk) . 38313: vuonna 1995 yhteensä 17,1 mrd. mk (netto),josta Maksulla korvattiin siirtyminen ED-hintata- 38314: alkutuotannon ja elintarvikkeiden osuus oli soon. 38315: 73 %. Yrittäjien sosiaaliturvan rahoitukseen v. Elintarviketuotannolle maksettu tuki oli ker- 38316: 1995 käytetyistä 3,7 mrd. markasta käytettiin yli tomusvuonna bruttomäärältään 12 470 milj. mk, 38317: 86% maatalousyrittäjien sosiaaliturvaan. mikä on 20 % edellisvuotista korkeampi. Pääosa 38318: tuesta (12 007 milj. mk) kohdistui maatalouteen. 38319: Elintarviketeollisuuden osuus oli 87 milj. mk ja 38320: 1l Tukien laskentamenettelyä on selostettu kertomukses- muun alkutuotannon kuin maatalouden osuus 38321: sa valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna 1993. oli 376 milj. mk. Valtion alkutuotannoita ja elin- 38322: 38323: 38324: 38325: 38326: 26. Alkutuotantoon ja elintarvikkeisiin kohdistuvat valtion menot ja tulot 38327: Menot Tulot Menot miinus tulot 38328: 1994 1995 1994 1995 1993 1994 1995 38329: miljoonaa markkaa 38330: 38331: Maataloustuotanto .................................... 5107 12 007 5506 5107 12 007 38332: Tuotantotuki .............................................. 3872 10 626 3564 3 872 10 626 38333: Maatalouden rakenteen kehittäminen: 38334: Avustukset ................................................. 774 920 793 774 920 38335: Lainatuki ..................................................... 148 166 218 148 166 38336: Muut ........................................................... 313 295 901 313 295 38337: Elintarviketeollisuus .................................. 1 356 87 636 0 14 720 87 38338: Valmisteverot ............................................ 636 -636 38339: Maataloustuotteiden hintatuki .................. 857 43 710 857 43 38340: Muut ........................................................... 499 44 104 499 44 38341: Markkinointi (vienti, sen rahoitus) .......... 3 515 0 1279 0 2 523 2236 0 38342: Maataloustuotteiden vientituki ................. 2 457 2 689 2 457 38343: Viennin liikevaihtoverotuki ....................... 708 712 708 38344: Hinnanerokorvaukset, vienti ..................... 350 551 350 38345: Maatalouden osuutena perityt maksut .... 1 022 -1022 38346: Muut ........................................................... 257 -257 38347: 38348: Elintarviketuotanto yhteensä ................... 9978 12 094 1915 0 8043 8063 12094 38349: 38350: Porotalous ................................................. 19 18 32 19 18 38351: Kalatalous .................................................. 41 74 46 41 74 38352: Yksityismetsätalous ................................... 267 227 255 267 227 38353: Muu alkutuotanto ....................................... 80 57 135 80 57 38354: Alkutuotanto (pl maatalous) yht. ............ 407 376 468 407 376 38355: Yhteensä .................................................... 10385 12470 1 915 0 8 511 8470 12470 38356: 38357: 6 360287M 38358: 42 38359: 38360: tarviketeollisuudelta keräämät maksut poistui- maila tuottajahinnalla ja markkinoi ylijäämän 38361: vat valmisteverojen ja maatalouden vientikus- unionin yhteisin varoin myöhemmin. Viennille 38362: tannusosuuden poistuttua (taulukko 26). EU:n ulkopuolisiin maihin on mahdollista saada 38363: tukea EU:n Maatalouden ohjaus- ja tukirahas- 38364: tosta. Tuki maksetaan viejäliikkeelle. Edellytyk- 38365: Maataloustuotanto senä on se, että saatava vientihinta on riittävän 38366: korkea ja ylittää interventiovarastohinnan. Tätä 38367: Vuoden 1995 alusta voimaan tulleessa EU- varten perustetusta interventiorahastosta mak- 38368: tukijärjestelmässä maatalouden tukea makset- settiin vientitukea, interventio-ostoja ja muita in- 38369: tiin useassa eri muodossa. Käytössä olivat CAP- terventiotoiminnan menoja 10 milj. mk. 38370: tuki, luonnonhaittakorvaus (LF A), ympäristö- 38371: tukija kansallinen tuki. EU-tuet olivatjoko kan- 38372: sallisesti rahoitettavia (kansallinen tuki) tai EU:n Elintarvikesektorin tuki tuotteittain 38373: kokonaan tai osittain (LFA- ja ympäristötuki) 38374: rahoittamia tukia. Maataloustuotannon koko- EU :n myötä poistuivat valtion ja viljelijöiden 38375: naistuesta kansallinen rahoitusosuus oli 3/4 ja maksuosuudet ylituotannon viennistä. Samalla 38376: EU:n rahoittama osuus 1/4. EU maksaa maata- poistuivat valtion maataloudelta vientikustan- 38377: loustuen yhteisestä kassastaan, jonne se kerää nusosuutena keräämät tulot sekä valtion vienti- 38378: varoja jäsenmaksuina jäsenmaista. Maatalouden kustannusmenot. Taulukossa 27 elintarviketuo- 38379: tukijärjestelmään sisältyy vuosittain aleneva vii- tannon menot on jaoteltu eri hyödykkeille. Lu- 38380: sivuotinen siirtymäkauden tuki. Kansalliseen tu- kuihin sisältyvät kaikki maataloudelle maksetut 38381: keen sisältyvä pohjoinen tuki puolestaan kasvaa tuet, mukaan lukien varastojen hinnanalennus- 38382: siirtymäkauden aikana. Nykyisessä EU-tukijär- korvaus ja siirtymäkauden tuki. Hyödykkeille 38383: jestelmässä kullakin tukialueelia olevat tuottajat jakamaHornaan osaan sisältyvät mm. EU:n osal- 38384: saivat yhtä suuren hehtaari- ja kotieläinkohtai- listuminen elintarviketalouden ja maaseudun ke- 38385: sen tuen. Aikaisemmin tuki perustui paljolti tuo- hittämiseen (496 milj. mk), luonnonhaittakorvaus 38386: tantomääriin ts. tuki maksettiin hintatukena. (1134milj.mk)jaympäristötuki(l416milj.mk). 38387: 38388: 38389: Elintarviketeollisuus ja maataloustuotteiden 6.2.2. Jalostus- ja palvelualojen 38390: markkinointi rahoitustuki 38391: Elintarviketeollisuudelle vuonna 1995 makse- Valtio myöntää talousarviosta rahoitustukea 38392: tut tuet olivat vanhanjärjestelmän mukaisia eriä, suoraan yrityksille sekä erityisluottolaitoksille 38393: jotka maksettiin vuoden 1995 puolella. Elintarvi- (Suomen Vientiluotto Oy, Kera Oy), muille ra- 38394: keteollisuudelta kerätyt maksut poistuivat val- hastoille (SITRA, Teollisen yhteistyön rahasto 38395: misteverojen poistumisen myötä. Oy) sekä kehitysyhtiöille. Lisäksi Valtiontakuu- 38396: EU:n sisämarkkinakaupassa ei maatalous- keskuksen kautta myönnetty erityisrahoitus 38397: tuotteille makseta vientitukea. EU ostaa tarvit- (vientitakuut ja takaukset) sisältää tukielemen- 38398: taessa keskeisiä maataloustuotteita interventio- tin. Yritykset saavat myös EU:n kautta tukea 38399: varastoon maailmanmarkkinahintaa korkeam- (nämä tuet eivät sisälly seuraaviin laskelmiin). 38400: 38401: 27. Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistuvat valtion menot ja tulot tuotteittain 38402: Menot Tulot Menot miinus tulot 38403: 1994 1995 1994 1995 1993 1994 1995 38404: miljoonaa markkaa 38405: 38406: Maitotaloustuotteet ................................... 1 710 1 783 83 1 919 1 627 1 783 38407: Kananmunat .............................................. 301 218 4 274 297 218 38408: Liha ............................................................. 1 188 1 763 86 1 213 1 102 1 763 38409: Vilja ............................................................. 1 631 2 026 342 1 672 1 289 2 026 38410: Erikoiskasvit ............................................... 909 340 230 615 679 340 38411: Hyödykkeille jakamaton ............................ 4239 5 964 1 170 2 350 3 069 5 964 38412: Yhteensä .................................................... 9978 12 094 1 915 0 8043 8063 12 094 38413: 43 38414: 38415: 28. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuki tukimuodoittain, netto 38416: 1993 1994 1995 38417: miljoonaa markkaa 38418: 38419: Korkotuet ................................................................................................... 763 438 348 38420: Avustukset ................................................................................................. 3 753 3 498 3 416 38421: Lainatuki ..................................................................................................... 111 191 164 38422: Osakepääomatuki ..................................................................................... 750 617 411 38423: Takuu- ja takaustuki .................................................................................. 607 993 293 38424: Yhteensä .................................................................................................... 5984 5 737 4632 38425: 38426: 38427: 38428: 38429: Vuonna 1995 teollisuus- ja palvelualojen tuen lähteiden käyttöä ja kehittämistä. Pk-yritysten 38430: kokonaismäärä oli 4 632 milj. mk, 19% edellis- tuki kohdistuu etupäässä rahoitusmarkkinoiden 38431: vuotista vähemmän. Avustukset olivat edelleen puutteiden korjaamiseen. Sektorikohtaisella tu- 38432: suurin tukimuoto. ella pyritään turvaamaan (tiettyjen) toimialojen 38433: tai sektoreiden toimintaedellytykset. Tähän 38434: luokkaan luetaan myös vaikeuksissa olevien yri- 38435: Tuki käyttötarkoituksen ja tavoitealueen tysten pelastamiseen jaettava kriisiluonteinen 38436: mukaan tuki. Tutkimus- ja tuotekehitystuen tavoitteena 38437: on edistää tietopääoman leviämistä maassamme. 38438: Valtion tukitoimenpiteillä on hyödyke- ja ra- Työllisyysperusteisilla tuilla pyritään helpotta- 38439: hoitusmarkkinoita täydentävä rooli. Tukien maan työttömyystilannetta. Yrityksille jaettava 38440: avulla pyritään luomaan toimintaedellytyksiä työllistämistuki on pääosin palkkaperusteista. 38441: sellaisille yrityksille ja hankkeille, joita ei muuten Valtionyritysten tuet koostuvat pääosin valtion 38442: toteutettaisi tai joiden toteuttaminen olisi hyvin yhtiöihinsä tekemistä osakepääomasijoituksista. 38443: vaikeaa. Tukien avulla voidaan myös vaikuttaa Viennin edistäminen käsittää mm. yritysten vien- 38444: talouden tulonjakoon tai niitä voidaan käyttää tivalmiuksien kehittämisen ja kansainvälistymi- 38445: suhdannepolitiikan välineinä. sen edistämisen. Ympäristönsuojeluinvestoin- 38446: Aluetuen tavoitteena on edistää kansantalou- teja tukemalla voidaan parantaa ympäristön ti- 38447: den alueellisesti tasapainoista kehitystä. Energia- laa ja lisätä tätä kautta hyvinvointia. Muita tukia 38448: huollon tuella tuetaan mm. kotimaisten energia- ovat mm. joukkoliikenteen kehittämistuet. 38449: 38450: 38451: 38452: 38453: 29. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuki tavoitealueittain 38454: 1993 1994 1995 Muutos 38455: 1995/94 38456: miljoonaa markkaa % 38457: 38458: Aluetuki ............................................................................ 1 064 1 244 1 222 -2 38459: Energiahuolto ................................................................. . 152 156 173 11 38460: Pk-tuki ............................................................................... 397 228 66 -71 38461: Sektorikohtainen tuki ..................................................... . 503 719 405 -44 38462: Tutkimus ja tuotekehitys .............................................. .. 739 621 839 35 38463: Työllisyystuki ................................................................. .. 1 003 861 776 -10 38464: Valtionyritysten tuet ...................................................... . 672 552 364 -34 38465: Viennin edistäminen ...................................................... . 1 066 1 045 484 -54 38466: Ympäristön suojelu ....................................................... .. 88 93 55 -41 38467: Muut tuet ......................................................................... 301 219 248 13 38468: Yhteensä .......................................................................... 5984 5 737 4632 -19 38469: 44 38470: 38471: Kuvio 11. 38472: lUKIEN JAKAUMA JALOSTUS- JA 38473: PALVELUALOILLA VUONNA 1995 38474: Muut tuet 38475: 5% 38476: Ympäristön suojelu 38477: 1% 38478: Viennin edistäminen 38479: 11% 38480: 38481: Valtionyritysten tuet 38482: 8% 38483: 38484: 38485: Energiahuolto 38486: 4% 38487: PK-tuki 38488: 38489: 17% 38490: 9% 38491: 38492: Tutkimus ja tuotekehitys 38493: 18% 38494: 38495: 38496: 38497: 38498: Aluetuen osuus kaikista elinkeinotuista oli Tutkimus- ja tuotekehitystuen määrä oli kerto- 38499: kertomusvuonna 26% eli 1 222 milj. mk. Laskua musvuonna 839 milj. mk. Kasvua edellisvuoteen 38500: edellisvuodesta oli 2 %. Kauppa- ja teollisuusmi- oli 35 %. TEKESin avustukset teollisuuden 38501: nisteriön suoraan maksaman yritystoiminnan T &K-toimintaan kasvoivat edellisvuodesta 700 38502: aluetuen määrä oli 648 milj. mk. Loput tuesta eli milj. markkaan. Suomen itsenäisyyden juhlara- 38503: 574 milj. mk oli KTM:n hallinnonalan tukeen hastoon (SITRA) sijoitetusta peruspääomasta 38504: sisältyvää KERA Oy:lle suunnattua avustus-, syntyvä laskennallinen pääomatuki ja valtion 38505: laina- ja osakepääomatukea. maksamat suorat avustukset SITRAlie merkitsi- 38506: Energiahuoltoon kohdistuva tuki kasvoi 11 % vät yhteensä noin 117 milj. markan tukea yritys- 38507: 173 milj. markkaan. ten riskirahoitukseen. Loppuosa on KTM:n 38508: PK-yritysten tuki väheni kertomusvuonna kautta kohdentuvaa suoraa tutkimus- ja tuoteke- 38509: 71% 66 milj. markkaan. Tämä tuki koostuu ni- hitystukea. 38510: menomaan pk-yrityksille suunnatuista tukiohjel- Työllisyysperusteista tukea myönnettiin vuon- 38511: mista. Erityistä pk-yritysten korkoavustusta na 1995 kaikkiaan 776 milj. mk, mikä oli 10% 38512: maksettiin kertomusvuonna 2 milj. mk. vähemmän kuin edellisvuonna. Varsinaisten 38513: Sektorikohtainen tuki koostuu pääosin meren- suorien palkkaperusteisten tukien lisäksi työlli- 38514: kulkuunja laivanrakennukseen suunnatuista ra- syysperusteinen tuki sisältää myös investointi- 38515: hoitustuista sekä lehdistötuesta. Sektorikohtai- avustuksia. 38516: sen tuen määrä väheni 44 % edellisvuodesta 404 Valtionyritysten tuet olivat kertomusvuonna 38517: milj. markkaan. Lehdistötukea myönnettiin 114 364 milj. mk, josta suurimman osan muodosti 38518: milj. mk vuonna 1995, mikä on 44% pienempi laskennallinen pääomatuki valtionenemmistöi- 38519: kuin edellisvuonna. Merenkulun ja laivanraken- sille osakeyhtiöille (296 milj. mk). Valtion liike- 38520: nuksen tuki laski tarkasteluvuonna 291 milj. laitosten saama pääomatuki aleni olennaisesti 38521: markkaan. Takuukeskuksen alustakuu- ja ta- osakeyhtiöittämisen seurauksena. Viime vuosien 38522: kaustoiminnan tuki oli 145 milj. mk. Suomen liikelaitosuudistuksessa uusimuotoisille valtion 38523: Vientiluotto Oy:lle maksettavan alushankintojen liikelaitoksille on määritelty peruspääoma, joka 38524: korkotuen määrä oli kertomusvuonna -6,6 milj. on valtiolle maksettavien voittojen tuloutusten 38525: mk, joten tältä osalta tukea ei ollut lainkaan. perustana. 38526: 45 38527: 38528: Viennin edistämiseen suunnattu tuki väheni takausten muodossa. Vuoden 1995 tulostavoit- 38529: 54%. Sen määrä oli 484 milj. mk. Takuumuotoi- teiden mukaan pyrittiin lisäämään erityisesti yri- 38530: sen tuen osuus oli 133 milj. mk. Varsinaiset vien- tysten uusperustantaa sekä markkinoinnin ja 38531: nin edistämiseen suunnatut avustukset olivat 206 kansainvälistymisen edistämistä sekä yritysyh- 38532: milj. markkaa. teistyötä edistävää toimintaa. 38533: Yrityksille suuntautunut ympäristönsuojelun 38534: tuki aleni edellisvuoden 93 milj. markasta 55 milj. 38535: markkaan. Tuen jakautuminen toimiaJoittain 38536: Muut tuet nousivat edellisvuoden 219 milj. 38537: markasta 248 milj. markkaan. Siitä liikennemi- Taulukossa 30 on esitetty jalostus- ja palvelu- 38538: nisteriön maksama tuki joukkoliikenteen kehit- alojen rahoitustuista aiheutuvien valtion netto- 38539: tämiseen ja säilyttämiseen oli kertomusvuonna kustannusten jakautuminen eri toimialoille sekä 38540: 217 milj. mk. tuen suhde toimialan tuottamaan arvonlisäyk- 38541: seen. 38542: Selvästi eniten tukea sai rahoitus- ja vakuutus- 38543: Tuki ministeriöittäin toiminta. Tämän jälkeen seuraavaksi eniten tu- 38544: kea saivat metalli-, sähköteknisten tuotteiden ja 38545: Teollisuus- ja palvelualoille maksetuista net- kulkuneuvojen valmistuksen toimialat sekä lii- 38546: totuista noin kaksi kolmasosaa eli 2 861 milj. mk kenne ja liikennettä palveleva toiminta. Näiden 38547: kanavoitui kauppa- ja teollisuusministeriön sekä toimialojen saaman tuen osuus tuen kokonais- 38548: sen hallinnonalaan kuuluvien erityisrahoituslai- määrästä oli kertomusvuonna noin 50%. Mää- 38549: tosten kuten TEKESin, Valtiontakuukeskuksen, rällisesti erityisen vähän rahoitustukia kohdistui 38550: Suomen Vientiluotto Oy:n ja KERA Oy:n kaut- maa-, metsä- ja kalatalouden sekä terveyden- ja 38551: ta. sairaanhoitopalveluiden toimialoille. 38552: Työministeriön kautta myönnetyt tuet laski- Kertomusvuonna tuen suhde jalostusarvoon 38553: vat 480 milj. markkaan. Liikenneministeriön teollisuus- ja palvelualoilla yhteensä oli 1,2 %. 38554: kautta kulkeutunut tuki oli kertomusvuonna 687 ToimiaJoittainen keskimääräinen tuen osuus ja- 38555: milj. mk; joukkoliikennetuki, lehdistötuki sekä lostusarvosta oli 1,7 %. Erityisen suuri tuen 38556: osa liikelaitosten peruspääomatuesta muodosta- osuus jalostusarvosta oli koulutus- sekä tutki- 38557: vat pääosan liikenneministeriön tukikustannuk- mus- ja kehittämistoiminnassa, rahoitus- ja va- 38558: sista. Loppuosa tuesta, 604 milj. markkaa, kana- kuutustoiminnassa sekä puutavaran ja puutuot- 38559: voitui muiden ministeriöiden kautta. teiden valmistuksessa. Elintarvikkeiden valmis- 38560: tuksen kohdalla alkutuotannon tukia ei ole otet- 38561: tu huomioon laskelmissa. 38562: Tuet yrityskokoluokittain Rahoitus- ja vakuutustoiminnan tukia nosta- 38563: vat valtion erityisrahoituslaitoksille myöntämät 38564: PK-yrityksiä tuettiin kertomusvuonna erillis- määrärahat. Toimialan tukiosuus nousee kor- 38565: ten tukiohjelmien avulla. PK-yritykset saivat tu- keaksi, koska erityisrahoituslaitosten edelleen 38566: kea myös työllisyysperusteisen tuen ja aluetuen jakama tuki ei näy nettokustannustiedoissa. 38567: sekä tutkimus- ja tuotekehitystuen ja teollisuus- 38568: 46 38569: 38570: 30. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuki toimiaJoittain 38571: 1993 %jalostus- 1994 %jalostus- 1995 %jalostus- 38572: milj.mk arvosta milj.mk arvosta milj.mk arvosta 38573: 38574: Maatalous, metsätalous, kalatalous ............................ 63 0,3 63 0,3 26 0,1 38575: Kaivannaistoiminta ....................................................... 138 8,2 73 3,8 36 1,9 38576: Erittelemätön teollisuus ............................................... 167 24 28 38577: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus ........ 83 0,6 71 0,6 166 1,3 38578: Tekstiilien, vaatteiden, nahkatuotteiden valmistus ... 86 2.7 76 2,1 72 2,1 38579: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus ...................... 211 3,4 173 2,3 175 2,7 38580: Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus ........ 416 2,7 143 0,8 114 0,5 38581: Kustantaminen ja painaminen ..................................... 262 3,6 240 3,1 137 1,7 38582: Kemian, öljy-, kumi- ja muovituotteiden valmistus ... 309 2,6 169 1,3 183 1,4 38583: Lasi- ja savi- ja kivituotteiden valmistus ..................... 62 1,9 37 1'1 54 1,6 38584: Metallien valmistus ....................................................... 188 2,9 38 0,5 113 1,3 38585: Metalli-, sähkötekn.tuotteiden ja kulkuneuvojen 38586: valmistus .................................................................... 889 2.7 1 167 3,2 717 1,6 38587: Huonekalujen valmistus ja muu teollinen valmistus 100 4,0 63 2,4 46 1,5 38588: Sähköhuolto, lämpö- ja vesihuolto ............................. 256 2,3 238 1,9 182 1,4 38589: Talonrakentaminen sekä maa- ja vesirakentaminen. 170 0,8 133 0,6 92 0,3 38590: Tukku- ja vähittäiskauppa ............................................ 154 0,4 151 0,4 139 0,3 38591: Hotelli- ja ravitsemustoiminta ..................................... 139 1,9 74 1,0 71 0,9 38592: Rautatie-, tie-, vesi- ja ilmaliikenne ............................. 582 2,2 655 2,3 694 2,2 38593: Posti- ja teleliikenne ...................................................... 80 0,8 60 0,6 3 0,0 38594: Rahoitus- ja vakuutustoiminta ..................................... 853 4,9 1 003 6,0 887 5,5 38595: Kiinteistöpalvelu ja puhtaanapito ............................... 47 0,1 60 0,1 60 0,1 38596: Liike-elämän palvelut ................................................... 251 1,4 189 0,9 162 0,7 38597: Koulutus sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta .......... 50 9,1 13 2,5 60 11,2 38598: Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut sekä sosiaali- 38599: palvelut ....................................................................... 16 0,5 25 0,8 17 0,5 38600: Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut . 96 1,1 95 1'1 48 0,5 38601: Erittelemätön ................................................................. 317 703 350 38602: Yhteensä ........................................................................ 5984 1,8 5 737 1,6 4632 1,2 38603: 38604: 38605: 38606: 38607: 6.2.3. Sosiaaliturvan luonteinen tuki Sosiaaliturvan luonteinen tuki jalostus- ja pal- 38608: elinkeinotoiminnalle velualoille oli 520 milj. mk. Vähennystä edellis- 38609: vuodesta oli 7 %. Kertomusvuonna valtion osuus 38610: Maatalousyrittäjien eläkelain ja maatalous- yrittäjien eläkelain mukaisista menoista aleni 390 38611: yrittäjien tapaturmalain piiriin kuuluvalle maa- milj. markkaan. Muita sosiaaliturvan luonteisia 38612: taloudelle ja muulle alkutuotannolle maksettiin tukieriä olivat valtion osuus merimieseläkekas- 38613: valtion osuutena menoista 2 143 milj. mk. Maa- san menoista (129 milj. mk) sekä korvaus pien- 38614: talousyrittäjien lomituskustannuksiin valtio yrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuksista 38615: osallistui 1 078 milj. markalla. Sosiaaliturvan (1 milj. mk). 38616: luonteiset menot alkutuotannon harjoittajille 38617: säilyivät edellisvuoden tasolla. 38618: 47 38619: 38620: 38621: 38622: 38623: 7. VALTION LIIKETOIMINTA 38624: 38625: Valtion liiketoimintaa harjoittavat valtio- budjetoituja, sekä budjettitalouden ulkopuolella 38626: enemmistöisten osakeyhtiöiden lisäksi budjetti- olevat, valtion liikelaitoksista annetun lain mu- 38627: talouteen kuuluvat valtion liiketoimintaa har- kaiset liikelaitokset. 38628: joittavat virastot ja laitokset, jotka ovat netto- 38629: 38630: 38631: 38632: 7.1 Budjettitalouteen kuuluvat virastot ja laitokset 38633: Budjettitalouteen kuuluvia liiketoimintaa nettobudjetoidut virastot ja laitokset. Niiden yh- 38634: harjoittavia virastoja ja laitoksia olivat kaikki teenlaskettu liikevaihto oli 24 milj. markkaa. 38635: 38636: 38637: 38638: 7.2 Liikelaitoslain mukaiset liikelaitokset 38639: Laki valtion liikelaitoksista (627/87) annettiin Painatuskeskus Oy, VTKK-Yhtymä Oy ja Kuli- 38640: vuonna 1987. Ensimmäiset liikelaitokset, Val- naari Ravintolat Oy. Viimeksi mainittu myytiin 38641: tion painatuskeskus, Valtion tietokonekeskus ja yksityiselle omistajalle kesällä 1993 ja VTKK- 38642: Valtion ravitsemuskeskus aloittivat toimintansa Yhtymä Oy vuoden 1995 lopussa. 38643: vuoden 1989 alusta lukien. Karttakeskus ja Posti- ja telelaitos yhtiöitet- 38644: Vuoden 1994 loppuun mennessä on lisäksi tiin vuoden 1994 alusta lukien Karttakeskus Oy 38645: muodostettu seuraavat liikelaitokset: Autorekis- ja Suomen PT Oy-nimisinä valtionyhtiöinä. Val- 38646: terikeskus, Ilmailulaitos, Karttakeskus, Metsä- tionrautatiet yhtiöitettiin 1.7.1995 lukien VR- 38647: hallitus, Posti- ja telelaitos, RASKONEja Valti- Yhtymä Oy:ksi. 38648: onrautatiet. Vuoden 1995 alusta lukien Valtion- Liikelaitokset saavuttivat kertomusvuonna 38649: hallinnon kehittämiskeskus muutettiin Hallin- asetetut palvelu- ja muut toimintatavoitteet sekä 38650: non kehittämiskeskus -nimiseksi liikelaitokseksi yleensä myös tulostavoitteet. Liikelaitosten yh- 38651: ja 1.11.1995 lukien virastomuotoinen teknillinen teenlaskettu peruspääoma kertomusvuonna oli 38652: tarkastuskeskus muutettiin Teknillinen tarkas- 8 695 milj. markkaa. Niiden yhteenlaskettu liike- 38653: tuskeskus -nimiseksi valtion liikelaitokseksi. toiminnan tulos oli 542 milj. markkaa, josta tu- 38654: Liikelaitoksista yhtiöitettiin vuoden 1993 loutettiin valtiolle 400 milj. markkaa. 38655: alusta lukien ensimmäiset kolme liikelaitosta: 38656: 31. Liikelaitoslain mukaiset liikelaitokset vuonna 1995 38657: Liike- Käyttö- Toiminta- Toteutuneet Asetettu Tulos Tuloutus Henkilöstö 38658: vaihto kate vuotta investoinnit tulos- keski- 38659: koskevat tavoite määrin 38660: investointi- 38661: valtuudet 38662: miljoonaa markkaa kpl 38663: 38664: Autorekisterikeskus ....................... 412 52 60 57 56 56 50 1 271 38665: Hallinnon kehittämiskeskus ......... 35 --4 2 0 0 -5 84 38666: llmailulaitos ................................... 735 229 450 301 10 29 1 599 38667: Metsähallitus ................................. 1 140 368 120 118 170 293 200 2 362 38668: RASKONE ...................................... 85 3 10 2 0 0 284 38669: Teknillinen tarkastuskeskus ......... 10 -3 1 -3 173 38670: Valtionrautatiet .............................. 1 710 335 400 230 130 172 150 16 274 38671: 48 38672: 38673: 7.3. Valtionyhtiöt 38674: Valtionyhtiöiden lukumäärä oli kertomus- Valtionyhtiöiden investointikehitys vuonna 38675: vuonna 34. Lukumäärä on kasvanut, kun hallin- 1995 meni päinvastaiseen suuntaan kuin edellä 38676: non kehittämisen myötä toimintoja on kaupallis- tarkasteltu tuloskehitys. Vuonna 1995 teollisuus- 38677: tettu, hallintovirastoja on liikelaitostettu ja edel- ja energiakonsernien bruttoinvestointimäärä oli 38678: leen yhtiöitetty. Valtionyhtiöitä on myös myyty yhteensä 7,8 mrd. markkaa eli 14,3% vähemmän 38679: yksityisille omistajille. Perinteiset valtion teolli- kuin edellisenä vuonna. Investointien osalta ai- 38680: suus- ja energiayhtiöt, jotka kattavat valtaosan noana positiivisena tekijänä voidaan mainita, 38681: valtionyhtiöiden liikevaihdosta, ovat KTM:n että kotimaan investointien osuus väheni ainoas- 38682: toimialalla. Merkittäviä valtionyhtiöitä on lisäk- taan 7% eli huomattavasti kokonaisinvestointi- 38683: si STM:n toimialalla (Alko-yhtiöt), VM:n toimi- määrää vähemmän. Suurimmat investoijat 38684: alueella (Arsenal, Edita, Engel-kiinteistöpalvelu- edellisvuosien tapaan olivat Neste- ja Enso-Gut- 38685: yhtymä, Postipankki, Rahapaja), MMM:n toi- zeit-konsernit, joista Nesteen investoinnit ylitti- 38686: mialalla (Avena yhtiöt), LM:n toimialueella vät 2 mrd. markan ja Enso-Gutzeitin yli 1 mrd. 38687: (Finnairkonserni, Suomen PT-konserni, VR-yh- markan rajan. Lähes miljardin markan inves- 38688: tymä, Yleisradio), PLM:n toimialueella (Lapua toinnit suoritti Kemira. Valtion teollisuus- ja 38689: Oy, Vammas Oy, VPU Pukutehdas), UM:n toi- energiakonsernien bruttoinvestointien koko- 38690: mialauella (Teollisen yhteistyön rahasto) ja naismäärästä kotimaan investointien osuus oli 38691: OPM:n alaisuudessa (Veikkaus). 70,3%. 38692: Valtionyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto Valtion teollisuus- ja energiayhtiöiden henki- 38693: kertomusvuonna oli 157 mrd. mk ja henkilöstöä löstömäärä vuonna 1995 oli 73 706 henkilöä, 38694: oli yhteensä 139 415. Asetetut toiminnalliset ja mikä on 0,3 %edellisvuotta pienempi. Yhtiöiden 38695: tulostavoitteet yleisesti saavutettiin, mihin myö- henkilöstömäärästä työskenteli kotimaassa 38696: tävaikutti hyvä yleinen talouskehitys. Valtion- 72,5 %, mikä on 1,3 % edellisvuotta vähemmän. 38697: yhtiöiden kokonaisuus on kuitenkin kirjava. Yh- Konsernin tasolla henkilöstömääräänsä lisäsivät 38698: tiöiden ja valvovien ministeriöiden toimintaker- Valmet, Imatran Voima, Enso-Gutzeit ja Vapo. 38699: tomukset esittelevät niiden toiminnan yksityis- Suurimmat työllistäjät vuonna 1995 olivat edel- 38700: kohtaisesti. Seuraavassa lyhyt yhteenveto lisvuoden tapaan Enso-Gutzeit, Valmet ja Kemi- 38701: KTM:n alaisten teollisuus- ja energiayhtiöiden ra. Valtionyhtiöiden henkilöstön suhteellinen 38702: toiminnasta kertomusvuonna. osuus Suomen teollisuudessa pieneni yhdellä 38703: Vuosi 1995 oli koko Suomen teollisuudelle prosenttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna. 38704: myönteisen tuloskehityksen aikaa, eräille toimi- Koska valtionyhtiöiden henkilöstön absoluutti- 38705: aloille ja yhtiöille jopa ennätyksellisen tuloksel- nen lukumäärä pysyi lähes edellisvuotisella tasol- 38706: lista. Myös valtionyhtiöiden osalta myönteinen la, niin tästä voidaan päätellä, että valtionyh- 38707: tuloskehitys on havaittavissa. Valtion teollisuus- tiöissä ei syntynyt uusia työpaikkoja siinä määrin 38708: ja energiayhtiöiden yhteenlaskettu liikevoitto kuin yksityisen teollisuuden puolella. 38709: parani edellisestä vuodesta 35 %eli yli 3 200 milj. Valtion teollisuus- ja energiayhtiöiden viennin 38710: markkaa. Edelliseen vuoteen verrattuna vähäi- arvo vuonna 1995 oli 40 mrd. markkaa. Kasvua 38711: nen liikevoiton pieneneminen tapahtui ainoas- edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 6 mrd. 38712: taan Neste- ja Vapo -konserneissa. Liikevoitolla markkaa. Valtionyhtiöiden viennin osuus Suo- 38713: mitattua tulosta pasitiivisempi kehityssuunta on men tavaroiden viennistä oli 23,1 %, mikä on 38714: nähtävissä valtionyhtiöiden osalta, kun tarkas- prosenttiyksikön korkeampi kuin edellisenä 38715: tellaan tulosta rahoituserien jälkeen. Vuonna vuonna. 38716: 1995 yhteenlaskettu tulos rahoituserien jälkeen Valtion suora omistusosuus valtionyhtiöissä 38717: teollisuus- ja energiakonserneissa parani peräti vaihtelee 33,7 %:sta koko osakekannan omistuk- 38718: 72 %:lla eli noin 3 800 milj. markalla. Eniten tu- seen. Pienin omistusosuus valtiolla on Enso-Gut- 38719: lostaan rahoituserien jälkeen paransivat Enso- zeit Oy:ssä, jossa valtion osakeomistus aleni jo 38720: Gutzeit (1 035 milj.mk), Veitsiluoto (799 1992 alle 50 %:n. Tästä huolimatta Enso-Gutzeit 38721: milj .mk) ja Imatran Voima (782 milj.mk). Valtion Oy on valtionyhtiö, koska valtion omistus sen 38722: teollisuus- ja energiakonsernien sijoitetun pää- äänivallasta on 58,1 %eli yli tarvittavan 50 %:n. 38723: oman tuotto oli 13% vuonna 1995 (vuonna 1994 Suurin osakeomistus valtiolla on edelleen Alko- 38724: se oli 9,9 %) ja omavaraisuusaste kohosi lähes yhtiöt Oy:ssä ja Vapo Oy:ssä, joissa se on kum- 38725: 40 %:iin. massakin 100 %, ja Imatran Voima Oy:ssä osake- 38726: omistus on yli 95 %. 38727: 49 38728: 38729: Vuoden 1995 aikana valtionyhtiöistä Neste kaikkiaan viime vuonna kauppa- ja teollisuusmi- 38730: Oy:stä tuli uusi pörssiyhtiö. Marraskuussa 1995 nisteriön alaisissa teollisuus- ja energiayhtiöissä 38731: Neste toteutti kotimaisen suunnatun annin ja 478 miljoonalla markalla. Valtion osuus 38732: samassa yhteydessä valtio myi osakkeitaan. Täl- osakepääoman korotuksista oli 134 miljoonaa 38733: löin valtion omistusosuus aleni 83,6 %:iin. Sa- markkaa, mikä muodostui yksinomaan Enso- 38734: malla Neste Oy listautui Helsingin Arvopaperi- Gutzeit Oy:n vaihtovelkakirjalainojen vaihdosta 38735: pörssiin. Vuoden 1995 tammikuussa Finnair Oy osakkeiksi. Valtio myi viime vuonna 343 miljoo- 38736: toteutti kansainvälisille markkinoille suunnatun nan markan arvosta Neste Oy:n osakkeita, joi- 38737: annin, jonka seurauksena valtion omistus laski den nimellinen arvo oli 45 miljoonaa markkaa. 38738: 10,6% (60,9 %:iin). Helsingin Arvopaperipörs- Valtio vaihtoi lisäksi 3,3 miljoonaa kappaletta 38739: sissä noteerataan valtionyhtiöistä Enso-Gutzeit omistamiaan Veitsiluoto Oy:n nimellisarvoltaan 38740: Oy:n, Finnair Oy:n, Kemira Oy:n, Neste Oy:n, 10 markan A-osakkeita Kansaneläkelaitoksen 38741: Rautaruukki Oy:n ja Valmet Oy:n osakkeet, omistamiin 3,1 miljoonaan Veitsiluoto Oy:n 38742: Enso-Gutzeit Oy:n osakkeet noteerataan myös nimellisarvoltaan 10 markan etuoikeutettuun E- 38743: Lontoon arvopaperipörssissä. Lisäksi Helsingin osakkeeseen. Valtion nimellinen omistus kasvoi 38744: Arvopaperipörssissä noteerataan merkittävistä näin nettomääräisesti viime vuonna 87 miljoo- 38745: valtion osakkuusyhtiöistä Outokumpu Oy:n naa markkaa. 38746: osakkeet. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- 38747: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- alaan kuuluvat teollisuus- ja energiayhtiöt mak- 38748: alaan kuuluvien teollisuus- ja energiayhtiöiden soivat viime vuonna osinkoa keskimäärin noin 38749: (llkpl) yhteenlaskettua osakepääomaa korotet- 9 % osakepääomalle. Kaikki yksitoista yhtiötä 38750: tiin viime vuonna osakeannilla 95 miljoonalla maksoivat osinkoja. Teollisuus- ja energiayhtiöt 38751: markalla 704 miljoonan markan emissiohintaan. maksoivat osinkoja vuonna 1995 edellisen vuo- 38752: Osakeanteja oli vain kahdessa yhtiössä Neste den tuloksestaan yhteensä 868 miljoonaa mark- 38753: Oy:ssä ja Oy Sisu Ab:ssä. Tämän lisäksi viime kaa, josta valtion osuus oli 558 miljoonaa mark- 38754: vuonna osakepääomaa korotettiin vaihtovelka- kaa. Vuonna 1996 teollisuus- ja energiayhtiöt 38755: kirjalainojen vaihdon yhteydessä yhteensä 319 maksavat osinkoja vielä huomattavasti enem- 38756: miljoonalla markalla Enso-Gutzeit Oy:ssä ja män. Ne maksavat vuoden 1995 tuloksistaan yh- 38757: Veitsiluoto Oy:ssä. Veitsiluodossa kirjattiin vii- teensä 1 881 miljoonaa markkaa, josta valtiolle 38758: me vuonna lisäksi osakepääomaksi 64 miljoonaa kertyy 1 105 miljoonaa markkaa, mikä vastaa 38759: markkaa osakeannista,joka toteutettiin edellise- osakepääomaan suhteutettuna 17,5 % tuottoa. 38760: nä vuonna. Osakepääomaa korotettiin näin 38761: 38762: 38763: 38764: 38765: 7 360287M 38766: 50 38767: 38768: 38769: 38770: 38771: 8. VALTIONVELKA 38772: 38773: Valtionvelka oli vuoden 1995 päättyessä eli 16,2 %. Vuonna 1994 velka lisääntyi 20,4 %. 38774: 371 605 milj. mk (ilman alla olevissa taulukoissa Valuuttamääräisen velan osuus oli kertomus- 38775: olevaa oikaisuerää). Vuotta aiemmin valtionvel- vuoden päättyessä 46 % eli yhdeksän prosent- 38776: ka oli 319 823 milj. mk. Lisäys oli 51 782 milj. mk tiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. 38777: 38778: 38779: 38780: 38781: 32. Valtionvelka 11 38782: 1991 1992 1993 1994 1995 Muutos 38783: 1995/94 38784: miljoonaa markkaa % 38785: 38786: Markkamääräinen velka ............... 48406 68895 109 966 143 261 199 304 39 38787: Pitkäaikainen velka ........................ 43 226 54133 87142 110 108 161 440 47 38788: Budjettitalouden velka .............. 39 003 47 316 71 704 93 250 145 183 56 38789: Rahastotalouden velka ............. 4223 6 817 15 438 16 858 16 257 --4 38790: Lyhytaikainen velka ...................... 5 180 14 762 22 824 33153 37 864 14 38791: Budjettitalouden velka .............. 4840 13 646 22 824 33153 37 864 14 38792: Rahastotalouden velka ............. 340 1 116 38793: 38794: Valuuttamääräinen velka ............. 43 646 106 387 155 577 176 562 172 301 -2 38795: Pitkäaikainen velka ........................ 43646 106 387 155 577 176 562 172 301 -2 38796: Budjettitalouden velka .............. 43124 92 021 138 525 161 644 157 932 -2 38797: Rahastotalouden velka ............. 522 14 366 17 052 14918 14 369 --4 38798: Yhteensä ........................................ 92052 175 282 265 543 319 823 371 605 16 38799: 21 6 875 -5 945 38800: 31 31 38801: Oikaisuerä ...................................... -5 609 38802: 38803: Valtiontalouden kokonaisvelka ... 272 418 313 878 365 996 17 38804: 38805: '1 Vuoden lopussa. 38806: 21 Vähennetty valtion eläkerahastolta otettu velka ja lisätty valtion metallirahavastuu, kansainvälisille rahoituslai- 38807: 38808: toksille annetut sitoumukset, velka ydinjätehuoltorahastolle sekä valtion siirtovelat. 38809: 31 Vähennetty valtion eläkerahastolta otettu velka ja lisätty valtion metallirahavastuu, kansainvälisille rahoituslai- 38810: toksille annetut sitoumukset sekä velka ydinjätehuoltorahastolle. 38811: 51 38812: 38813: 33. Valtionvelka lainatyypeittäin 38814: Velka Nostot Kuole- Valuutan- Valuutta- Velka Korko- 38815: 31.12.1994 tukset vaihdot kurssien 31.12.1995 menot 38816: ym. muutokset 38817: miljoonaa markkaa 38818: 38819: Markkamääräinen velka ............... 143 261 197 578 141 535 199 304 13 913 38820: Pitkäaikainen velka ........................ 110 108 68 336 17 004 161 440 11 850 38821: - yleisöobligaatiolainat ............... 93 008 66 586 15 646 143 948 10 657 38822: -muut joukkovelkakirjalainat .... 1 863 634 1 229 191 38823: - velkakirjalainat .......................... 15 237 1 750 724 11 16 263 1 002 38824: Lyhytaikainen velka ...................... 33 153 129 242 124 531 37 864 2 063 38825: - velkasitoumukset ...................... 33 153 109 708 104997 37 864 2 056 38826: -lyhytaikaiset luotot ................... 19 534 19 534 7 38827: 38828: Valuuttamääräinen velka ............. 176 562 8 710 8934 2 273 -6310 172 301 12 784 38829: Pitkäaikainen velka ........................ 176 562 8 710 8 934 2 273 -6310 172 301 12 784 38830: - obligaatiolainat ......................... 160 587 6428 5 093 2 273 -5650 158 545 11 898 38831: -muut joukkovelkakirjalainat .... 9 090 463 3 697 -85 5 771 438 38832: - velkakirjalainat .......................... 6 885 1 819 144 -575 7 985 448 38833: Yhteensä ........................................ 319 823 206 288 150 469 2 273 -6310 371 605 26 697 38834: Oikaisuerä ...................................... 21-5 945 21-5 609 38835: 38836: 38837: Valtiontalouden kokonaisvelka ... 313 878 365 996 38838: 11 Sisältää nettolainanoton ulkopuolelle jäävän VR Eläkesäätiölainan 1 750 milj.mk. 38839: 21 Vähennetty valtion eläkerahastolta otettu velka ja lisätty valtion metallirahavastuu, kansainvälisille rahoituslai- 38840: toksille annetut sitoumukset sekä velka ydinjätehuoltorahastolle. 38841: 38842: 38843: 38844: 38845: Budjettitalouden bruttolainanotto v. 1995 oli Kertomusvuoden päättyessä velkakannan 38846: 204 509 milj. mk ja nettolainanotto 54 640 milj. keskimääräinen nimelliskorko oli 7,3 %ja keski- 38847: mk. Lisäksi valtionvelkaan sisällytettiin VR Elä- määräinen takaisinmaksuaika 4 v. 4 kk. Mikäli 38848: kesäätiölle annettu 1 750 milj. markan määräi- kaikki toteutuneet ja ennakoidut lainakustan- 38849: nen velkakirja. Budjettitalouden velan hoitome- nukset muutetaan vuotuiseksi koroksi, efektiivi- 38850: not ilman kuoletuksia olivat yhteensä 24 594 nen keskikorko oli 7,6 %. 38851: milj. mk eli 17,5% suuremmat kuin v. 1994. Ko- Valtionvelan keskimääräiset efektiiviset kus- 38852: rot olivat kertomusvuonna 23 883 milj. mk ja tannukset ja nimelliskorot ovat vaihdelleet seu- 38853: lainojen liikkeeseenlasku-, lunastus- ym. palk- raavasti: 38854: kiotja kulut 711 milj. mk. Vuonna 1994 vastaa- 38855: vat valtionvelan menot olivat 20 936 milj. mk. 38856: 38857: 38858: 38859: 38860: Vuosi Markkamääräinen Valuuttamääräinen Koko velka 38861: Efekt. Nimellis- Efekt. Nimellis- Efekt. Nimellis- 38862: kust. korko kust. korko kust. korko 38863: 38864: 38865: 1991 ··································································· 10,8 9,2 10,7 8,8 10,8 9,0 38866: 1992 ··································································· 11,4 8,2 11,8 8,3 11,6 8,3 38867: 1993 ··································································· 9,3 7,8 10,7 7,7 10,1 7,7 38868: 1994 .................................................................. . 8,3 7,0 7,7 7,3 7,9 7,2 38869: 1995 ··································································· 8,2 7,5 6,9 7,2 7,6 7,3 38870: 52 38871: 38872: Efektiiviset kustannukset on laskettu ottamal- Velkakannan keskimääräinen takaisinmaksu- 38873: la huomioon kaikki toteutuneet kustannukset aika on ko. vuoden lopussa maksamatta olleen 38874: (myös valuuttakurssimuutokset) ja tarkastelu- kannan mukaan laskettuna kehittynyt seuraa- 38875: hetken jälkeen erääntyvät korot ja kuoletukset. vasti: 38876: Valuuttakursseina on käytetty tarkasteluajan- 38877: kohdan kursseja, minkä vuoksi kustannukset ei- Vuosi Markka· Valuutta· Koko velka 38878: vät sisällä tulevien valuuttakurssimuutosten vai- määräinen määräinen 38879: velka velka 38880: kutuksia. 38881: 1991 ················ 4v Okk 6v 4kk 5v 1kk 38882: 1992 ················ 3v 7kk 6v 3kk 5v 3kk 38883: 1993 ················ 3v 11kk 5v 10kk 5v Okk 38884: 1994 ················ 3v 6kk 5v 10kk 4v9kk 38885: 1995 ················ 3v 7kk 5v 3kk 4v4kk 38886: 38887: 38888: 38889: 38890: 8.1. Valuuttamääräinen valtionvelka 38891: Valuuttamääräinen valtionvelka vähentyi Lainan valuutta- Vasta- Korko Laina- Emissio- Ef.kust. 38892: kertomusvuonna 17 6 562 milj. markasta 172 301 määrä, milj. arvo % aika kurssi % 38893: milj.mk vuotta % 38894: milj. markkaan. Uusia valuuttamääräisiä lainoja 38895: nostettiin 8 710 milj. mk ja kuoletuksia makset- 38896: Obligaatiolainat: 38897: tiin 8 934 milj. mk, josta ennenaikaisesti takaisin- FRF 5 000 4 550 8,50 10 100,61 8,71 38898: maksettujen lainojen osuus oli 3 118 milj. mk. GBP 250 1 878 9,375 15 98,95 9,57 38899: Valuuttakurssien muutosten nettovaikutus ker- 38900: tomusvuoden aikana pienensi valuuttamääräisiä Muut lainat: 38901: velkaa 6 310 milj. markalla. Vuoden aikana pu- JPY 3 000 102 6,00 4 100,00 14,63 38902: rettujen valuutanvaihtosopimusten johdosta ve- JPY 15 000 731 4,95 15 100,00 4,97 38903: JPY 2 000 90 5,21 10 100,00 6,45 38904: lan määrä lisääntyi 2 273 milj. markalla. Valuut- DEM 42 129 9,40 1 100,00 22,04 38905: tamääräisen velan nettovähennys oli siten 4 261 BEF 800 118 6,44 8 100,00 6,06 38906: milj. mk eli 2,4 %. Korkoja maksettiin 12 784 CHF 48 179 5,05 10 100,00 5,05 38907: milj. mk eli 8,9% enemmän kuin v. 1994. CHF 182 678 4,57 10 100,00 4,57 38908: Pitkäaikaista valuuttamääräisiä velkaa nos- USD 20 85 6,40 5 100,00 6,40 38909: tettiin budjettitalouteen eri valuutoissa 8 710 USD 20 84 6,11 5 100,00 6,11 38910: USD 20 86 6,056 7 100,00 6,06 38911: milj. mk. Lainojen noston yhteydessä tehtiin 38912: kaksi valuutanvaihtosopimusta ja kolme koron- 38913: vaihtosopimusta. Näiden lisäksi tehtiin v. 1994 Efektiiviset kustannukset on edellä olevassa 38914: nostettuihin lainoihin yksi valuutanvaihtosopi- taulukossa laskettu ao. lainan nostoajankohta- 38915: mus ja yksi koronvaihtosopimus. na. 38916: Kertomusvuonna otettujen valuuttamääräis- Kertomusvuoden valuuttamääräisestä lainan- 38917: ien pitkäaikaisten lainojen määrät ja lainaehdot otosta oli 5 % lainoja, joiden laina-aika on kor- 38918: olivat seuraavat (vaihdetun lainan osalta mark- keintaan 5 vuotta. Vastaava suhde v. 1994 oli 38919: kamäärät ja efektiiviset kustannukset laskettu 25 %. Uusista lainoista 2% oli laina-ajaltaan 6-- 38920: todellisen nostovaluutan mukaan): 8 vuotta, ja 10 vuoden ja sitä pidempiä lainoja 38921: 53 38922: 38923: nostettiin 93 %. Nostettujen lainojen pääoman Pitkäaikaisen valuuttamääräisen valtionvelan 38924: markkavasta-arvona painotettu keskimääräinen keskimääräinen takaisinmaksuaika vuoden 1995 38925: takaisinmaksuaika oli 11 v. 2 kk, eli 2 v. 7 kk lopussa oli 5 v. 3 kk eli 7 kk lyhempi kuin vuotta 38926: pidempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna 1995 aikaisemmin. Velasta 53% eli 91 694 milj. mk 38927: nostettujen valuuttamääräisten lainojen keski- maksetaan takaisin kuoletusehtojen mukaisesti 38928: määräinen niroelliskorko oli 7,93 %ja keskimää- seuraavan viiden vuoden kuluessa. Kuoletuksia 38929: räinen efektiivinen kustannus 8,32 %. Vuonna erääntyy maksettavaksi 6-10 vuoden kuluttua 38930: 1994 nostettujen valuuttamääräisten lainojen 66 867 milj. mk ja senjälkeen 13 740 milj. mk. 38931: vastaavat luvut olivat 5,89% ja 6,08 %. Kertomusvuoden päättyessä pitkäaikaisen 38932: Kertomusvuoden päättyessä valuuttamääräi- valuuttamääräisen valtionvelan pääoman mark- 38933: sestä velkakannasta oli 92% obligaatiolainoja, kavasta-arvona painotettu nimellinen keskikor- 38934: 3 % muita joukkovelkakirjalainoja ja 5 %velka- ko, 7,17 %, oli 0,12 prosenttiyksikköä edellisvuo- 38935: kirjalainoja. tista alhaisempi. Mikäli toteutuneet valuutta- 38936: Eri valuuttojen osuudet valuuttamääräisestä kurssien muutokset ja lainakustannukset muute- 38937: velkakannasta kertomusvuoden päättyessä oli- taan vuotuiseksi koroksi, oli todellinen keskikor- 38938: vat seuraavat: ko 6,91 %; se on laskettu vuodenlopun valuutta- 38939: kurssien mukaan ja on siis tulevien lainakustan- 38940: DEM 26% nusten osalta ennuste, joka muuttuu valuutta- 38941: FRF 15% kurssikehityksen mukaisesti. 38942: ECU 13% 38943: JPY 11% 38944: GBP 11% 38945: USD 10% 38946: NLG 5% 38947: CHF 5% 38948: muut valuutat 4 % 38949: 38950: 38951: 38952: 38953: 8.2. Markkamääräinen valtionvelka 38954: Vuonna 1995 markkamääräinen valtionvelka Yleisölle tarkoitettuja 2-8 vuoden tuotto- 38955: kasvoi 143 261 milj. markasta 199 304 milj. obligaatiolainoja valtio laski liikkeeseen 11 656 38956: markkaan. Valtion osuus kaikista markkamää- milj. markan arvosta. Tuotto-obligaatioiden 38957: räisistäjoukkolainaemissioista oli 91 %, oltuaan korko vaihteli 5,10 prosentista 8,20 prosenttiin. 38958: edellisvuonna 68 %ja 60 % vuonna 1993. Uusia Lyhytaikaisia valtion velkasitoumuksia emit- 38959: lainoja otettiin 197 578 milj. mk ja kuoletuksia toitiin 109 708 milj. mk. Vuoden lopussa velkasi- 38960: maksettiin 141 535 milj. mk. Pitkäaikaista velkaa toumuskanta oli 37 864 milj. mk eli 14% edellis- 38961: nostettiin 68 336 milj. mk ja kuoletettiin 17 004 vuotista suurempi.Valtion kassavaihteluiden ta- 38962: milj. mk. Pitkäaikaisten lainojen alin nimellis- saamiseksi valtio otti 1-5 päivän lyhytaikaista 38963: korko oli 5,10 %ja ylin 11 %, laina-ajat vaihteli- luottoa 19 534 milj. mk. 38964: vat 2 vuodesta 30 vuoteen. Valtion asuntorahaston velka ei kasvanut, kos- 38965: Valtio laski liikkeeseen 2-15 vuoden sarjaob- ka varainhankinta tapahtui arvopaperistamisella. 38966: ligaatiolainoja yhteismääräitään 54 930 milj. mk. Lainanotosta 77 % oli lainoja, joiden laina- 38967: Ensimmäinen arvo-osuusmuotoinen sarjaobli- aika on enintään 5 vuotta. Vastaava suhdeluku v. 38968: gaatiolaina emittoitiin joulukuussa. 1994 oli 86 %. Uusista lainoista 23 %oli sellaisia, 38969: Valtio tarjosi sijoittajille mahdollisuuden joiden laina-aika on 6-30 vuotta. 38970: vaihtaa maturiteetiltaan lyhyt, vuonna 1996 Vuonna 1995 otettujen lainojen (poislukien 38971: erääntyvä, sarjaobligaatiolaina valtion velkasi- lyhytaikaiset luotot) keskimääräinen nimellis- 38972: toumuksiksi ja vuonna 2001 erääntyviksi sarja- korko oli 3,45 %ja keskimääräinen efektiivinen 38973: obligaatioiksi. Ensimmäisen kerran konvertointi kustannus 6,80 %. Uusista lainoista 55% oli nol- 38974: toteutettiin vuonna 1994. lakorkoisia valtion velkasitoumuksia 38975: 54 38976: 38977: Vuoden päättyessä markkamääräisestä velka- Markkamääräisestä valtionvelasta maksettiin 38978: kannasta 81 % oli pitkäaikaisia ja 19 % lyhytai- korkoa 13 913 milj. mk eli 35% enemmän kuin 38979: kaisia lainoja. edellisenä vuonna. 38980: Markkamääräisen valtionvelan keskimääräi- Kertomusvuoden päättyessä markkamääräi- 38981: nen takaisinmaksuaika vuoden 1995lopussa oli 3 sen valtionvelan nimellinen keskikorko oli 38982: v. 6 kk 27 pv. Edellisenä vuonna se oli 3 v. 6 kk 5 7,47% eli 0,42 prosenttiyksikköä edellisvuotista 38983: pv. Noin 64%, 128 100 milj. mk, maksetaan kuo- suurempi. Jos lainakustannukset muutetaan 38984: letusehtojen mukaisesti takaisin seuraavan vii- vuotuiseksi koroksi, efektiivinen keskikorko oli 38985: den vuoden kuluessa. Kuoletuksia erääntyy 8,17 %, oltuaan edellisenä vuonna 8,26 %. 38986: maksettavaksi 6-30 vuoden kuluttua 71 204 38987: milj. mk. 38988: 55 38989: 38990: 38991: 38992: 38993: Liitteet 38994: 38995: LIITE 1 38996: 38997: 38998: YHDISTELMÄTVALTION TALOUSARVIOISTA JA TILINPÄÄTÖKSISTÄ SEKÄ VALTION TASEET 38999: 39000: 1.1. Yhdistelmät valtion talousarvioista ja tilinpäätöksistä vuosilta 1994 ja 1995 39001: 39002: Talousarvio Tilinpäätös 39003: 1994 1995 1994 1995 39004: miljoonaa markkaa 39005: 39006: 39007: Tulot .................................................................. . 199 908 200 457 198 612 201 372 39008: Menot ................................................................ . 199 903 200 455 196 755 198 332 39009: Ylijäämä ................................................. . 5 2 1858 3040 39010: 39011: 39012: 39013: Tulot 39014: 11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot ............ . 102 596 109 188 104254 108 476 39015: 12 Os. Sekalaiset tulot .................................... . 20 368 29 590 19465 31126 39016: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset ......... . 4465 5 846 4 161 6 303 39017: 15 Os. Lainat ..................................................... 72 479 55 832 70 733 55 466 39018: Tulot yhteensä .................................... . 199 908 200 457 198 612 201 372 39019: 39020: 39021: 39022: Menot 39023: 21 Pl. Tasavallan Presidentti ........................... . 24 25 21 24 39024: 22 Pl. Eduskunta ................................................ 241 248 232 241 39025: 23 Pl. Valtioneuvosto ........................................ 173 172 172 171 39026: 24 Pl. Ulkoasiainministeriö ............................. . 3 230 2 931 3 117 2 848 39027: 25 Pl. Oikeusministeriö .................................... . 2 417 2 383 2 398 2 379 39028: 26 Pl. Sisäasiainministeriö .............................. . 10 322 10 435 10 315 10 442 39029: 27 Pl. Puolustusministeriö .............................. . 9 175 8 336 9 175 8 336 39030: 28 Pl. Valtiovarainministeriö ........................... . 29 503 24 665 29 516 24 580 39031: 29 Pl. Opetusministeriö ................................... . 27 289 27 277 27107 27 202 39032: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriö ............. . 11 928 15 866 11 517 15 426 39033: 31 Pl. Liikenneministeriö ................................. . 9 213 8 300 9 169 8 302 39034: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriö ............ . 5 828 7 995 5 272 7 703 39035: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriö ............... . 53 789 49 151 53 541 49 027 39036: 34 Pl. Työministeriö .......................................... 10 356 12 894 9 683 12 350 39037: 35 Pl. Ympäristöministeriö .............................. . 4 669 4696 4 590 4 717 39038: 36 Pl. Valtionvelka ............................................. 21 747 25 080 20 930 24 585 39039: Menot yhteensä .................................... .. 199 903 200 455 196 755 198 332 39040: 56 39041: 39042: 1.2. Valtion tase 31.12.1994 ja 31.12.1995 39043: 39044: 31.12.1994 31.12.1995 39045: miljoonaa markkaa 39046: 39047: 39048: Vastaavaa 39049: Kassatilit ........................................................................................................................ 11 10 39050: Postisiirtotulotilit .......................................................................................................... 40 2 39051: Postisiirtomenotilit ....................................................................................................... 2 1 39052: Muut pankkitilit ............................................................................................................ 60 55 39053: Varsinaisten saatavien tilit .......................................................................................... 936 1080 39054: Annettujen ennakkojen tilit ......................................................................................... 475 76 39055: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit ................................................................... 88 100 39056: Budjetoimattomien sijoitusten tilit ........................................................................... .. 42 899 41 810 39057: Varastotilit .................................................................................................................... 171 130 39058: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit ........................................................................... 0 39059: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit ............................................................................ 2 2 39060: Tulorästien tilit ............................................................................................................. 867 2 670 39061: Muut varat, aktiivatilit .................................................................................................. 38 097 48 143 39062: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit .................................................................... . 51 57 39063: Selvitystilit .................................................................................................................... 20 39064: 83 721 94137 39065: 39066: Vastattavaa 39067: Varsinaisten velkojen tilit ............................................................................................ 2 976 3 523 39068: Saatujen ennakkojen tilit ............................................................................................. 95 157 39069: Tilitettävien varojen tilit .............................................................................................. 225 401 39070: Budjetoimattomien luottojen tilit ............................................................................... 1 146 988 39071: Tilivirastojen väliset kokoomatilit .............................................................................. 1 265 1 366 39072: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit ................................................................................ 1 645 3 941 39073: Menorästien tilit ........................................................................................................... 1 520 1 237 39074: Siirrettyjen määrärahojen tilit ..................................................................................... 26 852 19 531 39075: Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit ............................................................ . 3 838 5 723 39076: Selvitystilit .................................................................................................................... 13 39077: Muut varat, passiivatilit ............................................................................................... 38 110 48158 39078: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit .................................................................. 134 144 39079: Jäämien kertymä tilivuoden lopussa, ylijäämä ...................................................... .. 5 915 8 954 39080: 83 721 94137 39081: 39082: 39083: 39084: 1.3. Valtion taseen pohjalta laskettu tilinpäätöksen ylijäämä vuonna 1995 39085: 39086: Vastaavaatilien lisäys Vastaavaatilien vä- 39087: tai vastattavaatilien hennys tai vastatta- 39088: vähennys vaatilien lisäys 39089: miljoonaa markkaa 39090: 39091: Kassassa olevat varat vähentyneet ................................................................ . 0 39092: Ps- ja pankkitileillä olevat varat vähentyneet ................................................. 45 39093: Tulorästit lisääntyneet ..................................................................................... 1 803 39094: Menorästit vähentyneet .................................................................................. 284 39095: Siirretyt määrärahat vähentyneet ................................................................... 7 321 39096: Varastot vähentyneet ...................................................................................... 41 39097: Velalliset vähentyneet ..................................................................................... 1 333 39098: Velkojat lisääntyneet ....................................................................................... 628 39099: Virastojen väliset ja sisäiset tilit lisääntyneet ................................................ 2 397 39100: Muut tasetilit lisääntyneet ............................................................................... 1924 39101: Ylijäämä ............................................................................................................ 3 040 39102: 9408 9 408 39103: 57 39104: 39105: LIITE 2 39106: 39107: 39108: 39109: 39110: TALOUSARVION TOTEUTUMINEN VUONNA 1995 39111: 39112: miljoonaa miljoonaa 39113: markkaa markkaa 39114: 39115: 39116: Talousarviot Kassalaskelma 39117: Varsinainen tuloarvio ........................... . 195 835 Tilinpäätöksen tulot .............................. . 201 372 39118: Lisätuloarviot ......................................... . 4 622 Tulorästien ja muiden korjauserien vai- 39119: ------------------ kutus ................................................... -2800 39120: Budjetoidut tulot yhteensä ................... . 200 457 39121: Budjettitalouden kassatulot ................. . 198 572 39122: Varsinainen menoarvio ........................ . 195 833 39123: Lisämenoarviot ..................................... . 4622 Tilinpäätöksen menot ........................... . 198 332 39124: Menorästien vaikutus ........................... . 284 39125: Budjetoidut menot yhteensä ............... . 200 455 Siirrettyjen määrärahojen vaikutus ..... . 7 321 39126: Talousarvion ylijäämä .......................... . 2 Muiden korjauserien vaikutus ............. . -1104 39127: Budjettitalouden kassamenot .............. . 204 833 39128: Budjettitalouden kassaylijäämä ........... . -6261 39129: 39130: Budjettitalouden kassatulot ................. . 198 572 39131: Tilinpäätös Budjetin ulkopuolisten rahastojen tulot, 39132: Tulot budjetoituja suuremmat.............. 915 netto" ............................................... .. 7 972 39133: ---~-~------------- 39134: Tilinpäätöksen tulot .............................. . 201 372 Valtiontalouden kassatulot .................. . 206 544 39135: 39136: Menot budjetoitu ja pienemmät Budjettitalouden kassamenot .............. . 204 833 39137: -säästyneet menot.............................. -3 933 Budjetin ulkopuolisten rahastojen me- 39138: - arviomäärärahojen ylitykset............. 1 810 not, netto 11 ........................................ . 6 566 39139: --------~~---------- 39140: Tilinpäätöksen menot............................ 198 332 Valtiontalouden kassamenot ............... . 211 399 39141: Tilinpäätöksen ylijäämä ........................ 3 040 Valtiontalouden kassaylijäämä ............ . -4855 39142: 39143: 11 liman siirtoja budjetista ja budjettiin. 39144: 39145: 39146: 39147: 39148: 8 360287M 39149: 58 39150: 39151: LIITE 3 39152: 39153: 39154: 39155: 39156: VEROPERUSTEIDEN MUUTOKSET VUODEKSI1995 39157: 39158: Vero, tuotto ja osuus 39159: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 39160: verotuloista v. 1995 39161: 39162: 39163: Tulo- ja varallisuusvero Tulosta ja varallisuudesta suoritetaan valtiolle veroa tuloverolain (1535/92) ja 39164: 37 871 milj. mk varallisuusverolain (1537/92) mukaan. Elinkeinoverotus toimitetaan elinkeino- 39165: 34,8% verolain (360/68) ja maatilatalouden verotus maatilatalouden tuloverolain (543/ 39166: 67) ja niihin myöhemmin tehtyjen muutosten mukaan. Luonnollisten henkilöi- 39167: den tulot jaetaan ansio- ja pääomatuloihin. Pääomatuloihin kohdistui kertomus- 39168: vuonna 25 prosentin suuruinen valtionvero, joka on sama kuin yhteisöverokan- 39169: ta. 39170: 39171: Tuloverotuksen perusteiden Tulo- ja varallisuusveroasteikkoihin tehtiin 2 prosentin inflaatiotarkistus. Keskei- 39172: muutosten arvioitiin johtavan siä muutoksia olivat tuloverotuksessa vähennyskelpoisen työntekijän työeläke- 39173: luonnollisten henkilöiden maksun korotus 3 prosentista 4 prosenttiin, matkakuluvähennyksen omavas- 39174: valtion tulo- ja varallisuusvero- tuuosuuden korottaminen ja tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärän 39175: tuksen tuoton vähenemiseen alentaminen. 39176: 910 milj. markalla. 39177: Uudet henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit tulivat voimaan 1.3.1995 al- 39178: kaen. Tammi-helmikuussa sovellettiin edellisen vuoden henkilökohtaisia pidä- 39179: tysperusteita. 39180: 39181: Ansiotulosta valtiolle suoritettavan veron progressiivinen asteikko v. 1995 oli 39182: (1479/94): 39183: 39184: Verotettava Vero alarajan Vero alarajan 39185: tulo, mk kohdalla, mk ylittävästä 39186: tulosta,% 39187: 42 000- 58 000 50 7 39188: 58 000- 72 000 1170 17 39189: 72 000-102 000 3 550 21 39190: 102 000-160 000 9 850 27 39191: 160 000-285 000 25 510 33 39192: 285000- 66 760 39 39193: 39194: Vuoden 1995 ennakkoperinnän korotuksen eli ns. lainaveron asteikko: 39195: 39196: Verotettava Korotus alarajan Korotus alarajan 39197: ansiotulo, mk kohdalla, mk ylittävästä tulosta,% 39198: 100 000-150 000 0 1 39199: 150 000-275 000 500 3 39200: 275000- 4250 4 39201: 39202: Varallisu usveroasteikko: 39203: 39204: Verotettava Vero alarajan Vero alarajan 39205: varallisuus, kohdalla, ylittävästä varalli- 39206: mk mk suuden osasta, % 39207: 1 100 000 500 0,9 39208: 59 39209: 39210: 39211: Vero, tuotto ja osuus 39212: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 39213: verotuloista v. 1995 39214: 39215: Pääomatulosta tehtävien vähennysten muutokset: 39216: 39217: Kurssitappio: Verovelvollisella on oikeus vähentää tulonhankkimismenona 39218: pääomatuloistaan kurssitappio, joka on johtunut ulkomaan rahan määräisestä 39219: tulonhankkimisvelasta. Korkotulon lähdeverosta annetussa laissa tarkoitettuun 39220: tuloon kohdistuvasta velasta johtuva kurssitappio ei ole vähennyskelpoinen. 39221: 39222: Ansiotulosta tehtävien vähennysten muutokset: 39223: 39224: - Matkakuluvähennyksen omavastuuosuutta korotettiin 2 000 markasta 2 500 39225: markkaan (1465/94). 39226: 39227: - Tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärää alennettiin 2 100 markasta 39228: 1 500 markkaan (1465/94). 39229: 39230: Puhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa tehtävien vähennys- 39231: ten muutokset: 39232: 39233: -Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut ovat vähennyskelpoisia siltä osin 39234: kuin ne ovat verovuonna enintään 10% verovelvollisen verovuoden puhtaasta 39235: ansiotulosta ja enintään 15 000 mk (1465/94). 39236: 39237: Puhtaasta ansiotulosta valtionverotuksessa tehtävien vähennysten muutok- 39238: set: 39239: 39240: - Puhtaasta ansiotulosta valtionverotuksessa tehtävät vähennykset olivat 39241: kertomusvuonna ennallaan. 39242: 39243: Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten muutok- 39244: set: 39245: 39246: - Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset olivat 39247: kertomusvuonna ennallaan. 39248: 39249: Korkotulojen lähdevero Veroperusteita ei muutettu. 39250: 1 229 milj. mk 39251: 1,1% 39252: 39253: Perintö- ja lahjavero Maatilan, muun yrityksen tai näiden osan lahjaluonteisissa Juovutuksissa jäte- 39254: 992 milj. mk tään lahjavero maksuun panematta, jos kauppahinta on enemmän kuin 50% 39255: 0,9% käyvästä arvosta (1110/94). 39256: 39257: 39258: Arvonlisävero Alkutuotevähennysjärjestelmästä luovuttiin ja alkutuottajat säädettiin arvon- 39259: 36 939 milj. mk lisäverotuksessa verovelvollisiksi, joille myönnettiin arvonlisäverotuksessa 39260: 34,0% takautuva vähennysoikeus 1.7.1994 jälkeen tehdyistä investointihyödykkeiden 39261: hankinnoista. Elintarvikkeiden arvonlisäverotuksessa sovelletaan 17 prosentin 39262: verokantaa vuosina 1995-1997. Tarjoilutoimintaan sovelletaan yleistä 22 pro- 39263: sentin verokantaa (1218/94). 39264: 39265: Sisämarkkinakaupan verotusmenettelyyn siirtyminen pienensi kertaluonteises- 39266: ti verokertymää 1 800 milj. mk. EU-maista tapahtuvasta tuonnista veroa ei 39267: kannettu enää tuonnin yhteydessä, vaan vasta myynnin yhteydessä. Verokanta- 39268: rakennetta harmonisoitiin eräiltä osin direktiivimääräyksiin. Veron tilitysaikaa 39269: lyhennettiin 20 päivällä (1486/94). 39270: 39271: Palvelualojen investoinneille myönnetty takautuva vähennysoikeus pienensi 39272: verokertymää 2 400 milj. mk. Kuntien kustannusrasituksen nousun kompensoi- 39273: miseksi kunnille palautettiin niiden maksama arvonlisävero; tästä kuitenkin 39274: 77,5% perittiin takaisin sekalaisena tulona valtiolle. 39275: 60 39276: 39277: 39278: Vero, tuotto ja osuus 39279: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 39280: verotuloista v. 1995 39281: 39282: Kannatusta liikevaihtoverosta 2 400 milj. mk ohjattiin suoraan Kansaneläkelai- 39283: tokselle ja 36 939 milj. mk kirjattiin arvonlisäveromomentille. 39284: 39285: Eräistä vakuutusmaksuista Veroperusteita ei muutettu. 39286: suoritettava vero 39287: 1 551 milj. mk 39288: 1,4% 39289: 39290: Apteekkimaksut Apteekkien liikevaihtoon perustuvan apteekkimaksun progressiivisen taulukon 39291: 357 milj. mk markkamääriä tarkistettiin 4 prosentilla (153/95). Päätöstä sovellettiin ensim- 39292: 0,3% mäisen kerran vuoden 1994 liikevaihdon perusteella kannettavaan apteekki- 39293: maksuun. 39294: 39295: Televero Veroperusteita ei muutettu. 39296: 571 milj. mk 39297: 0,5% 39298: 39299: Tuontitulli Suomen liityttyä EU:n jäseneksi kansallisen tullitariffin ja EU:n tullitariffin ero- 39300: 265 milj. mk tusta vastaava asteittain aleneva osuus kannattavista tulleista tuloutetaan vuo- 39301: 0,2% sina 1995--1997 kansallisena tuontitullina. Muilta osin kannettavat tullit tilite- 39302: tään suoraan EU:IIe (1255/94). Tuontitullia kannettiin kertomusvuonna EU:IIe 39303: Perustemuutoksen 891 milj. mk. 39304: vaikutus --891 milj. mk. 39305: 39306: Tuontimaksut EU-jäsenyyden myötä tuontimaksujen kanto siirtyi EU:IIe. Niitä kertyi 76 milj. 39307: mk. 39308: 39309: Tupakkavero EU:n ja Suomen valmistaverojen harmonisoimiseksi savukkeiden veroa nostet- 39310: 3 085 milj. mk tiin vähittäishinnasta 55,3 prosentista 57,9 prosenttiin, sikareiden veroa lasket- 39311: 2,8% tiin 30,6 prosentista 20 prosenttiin sekä piippu- ja savuketupakan veroa nostet- 39312: tiin 44 prosentista 48 prosenttiin (1470/94). 39313: Perustemuutoksen arvioitu 39314: vaikutus +180 milj. mk. 39315: 39316: Makeisvero Veroperusteisiin ei tehty muutoksia. 39317: 151 milj. mk 39318: 0,1% 39319: 39320: Alkoholijuomavero Alkoholijuomien verotasot pidettiin ennallaan. 39321: 6 807 milj. mk 39322: 6,3% 39323: 39324: Virvoitusjuomavero Veroperusteisiin ei tehty muutoksia. 39325: 164 milj. mk 39326: 0,2% 39327: 39328: 39329: Elintarvikkeiden EU-jäsenyyden myötä elintarvikkeiden valmistaverosta luovuttiin. 39330: valmistevero 39331: 39332: Polttoainevero Moottoribensiinin perusveroa korotettiin 25 pennillä ja polttoaineiden perusve- 39333: 11 628 milj. mk roa 2 prosentilla lukuun ottamatta dieselöljyn polttoaineveron perusveroa. 39334: 10,7% Polttoaineveron lisäveroa korotettiin 71-73 prosentilla (1472/94). Eräiden mui- 39335: den energialähteiden lisäveroa korotettiin 67-73 prosentilla. Polttoturpeen 39336: Perustemuutosten arvioitu lisäveroa alennettiin 3,8 pennillä vuosiksi 1995 ja 1996 ja maakaasun veroa 50 39337: vaikutus+ 1 580 milj. mk. prosentilla (1473/94). 39338: 39339: Leimavero Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia. 39340: 2 030 milj. mk 39341: 1,9% 39342: 61 39343: 39344: 39345: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 39346: verotuloista v. 1995 39347: 39348: 39349: Autovero Maahantuonnin yhteydessä tapahtuvasta verotuksesta veron kantaminen siir- 39350: 2 686 milj. mk rettiin tullirajalta maan sisäiseksi, rekisteröinnin edellä toimitettavaksi verotuk- 39351: 2,5% seksi (1482/94). Veron perusteet pidettiin ennallaan. 39352: 39353: Moottoriajoneuvovero Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia. 39354: 668 milj. mk 39355: 0,6% 39356: 39357: Tilauslentovero Tilauslentoveron kantamisesta luovuttiin kertomusvuoden alusta. 39358: 39359: Arpajaisvero Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia. 39360: 332 milj. mk 39361: 0,3% 39362: 39363: Ajoneuvovero Kertomusvuonna ajoneuvoveroa korotettiin 200 markalla eli sitä maksettiin 500 39364: 1 046 milj. mk mk autosta, joka on ensi kerran merkitty rekisteriin viimeistään 31 päivänä 39365: 1,0% joulukuuta 1993. Myöhemmin ensi kerran rekisteröidyistä autoista vero oli 700 39366: mk (1480/94). 39367: 39368: Lästimaksut Veroperusteisiin ei tehty muutoksia. 39369: 4milj.mk 39370: 0,0% 39371: 39372: Öljyjätemaksu Veroperusteisiin ei tehty muutoksia. 39373: 21 milj. mk 39374: 0,0% 39375: 39376: Muut verotulot Muiden verotulojen momentille kirjataan ne verotulot, joilla ei enää ole omaa 39377: 80 milj. mk momenttia ja joita ei enää varsinaisesti kanneta, vaikka niitä eri syistä vielä 39378: 0,1% kertyy tai palautetaan. 39379: 39380: Varmuusvarastointimaksu Varmuusvarastointimaksu kannettiin budjetin ulkopuoliseen huoltovarmuus- 39381: 238 milj. mk rahastoon. Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia. 39382: 0,2% 39383: 62 39384: 39385: LIITE4 39386: 39387: 39388: 39389: VALTIONTALOUDEN KASSATULOP TULOLAJEITTAIN 39390: 1993 1994 1995 Muutos 39391: Tulolaji 1995/94 39392: miljoonaa markkaa % 39393: 39394: 39395: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ........... . 31 655 34589 40092 16 39396: Tulo- ja varallisuusvero ............................................................ .. 29 069 32198 37 871 18 39397: Korkotulojen lähdevero .............................................................. 1 663 1379 1 229 -11 39398: Perintö- ja lahjavero .................................................................... 923 1 012 992 -2 39399: 39400: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut ........ .. 39 275 39968 39 418 -1 39401: Liikevaihtovero/arvonlisävero ................................................. .. 37 295 37 667 36 939 -2 39402: siitä: Oy Alko Ab .......................................................................... 1 167 1066 39403: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero ........................ .. 1 637 1 549 1 551 0 39404: Apteekkimaksut ........................................................................... 344 346 357 3 39405: Televero ....................................................................................... 405 571 41 39406: 39407: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut .................. 1488 1490 265 --82 39408: Tuontitulli .................................................................................... 1 156 1 206 265 -78 39409: Tuontimaksut .............................................................................. 62 257 39410: Tasausvero .................................................................................. 269 26 39411: 39412: Valmisteverot .............................................................................. 20388 20969 21835 4 39413: Tupakkavero ................................................................................ 3173 3157 3 085 -2 39414: Makeisvero .................................................................................. 145 152 151 ---0 39415: Olutvero ....................................................................................... 2 430 1 391 39416: Alkoholijuomavero ..................................................................... 3 882 5122 6 807 33 39417: Virvoitusjuomavero .................................................................... 115 133 164 24 39418: Elintarviketuotteiden valmistevero ........................................... 208 143 39419: Polttoainevero ............................................................................. 8404 9 815 11 628 18 39420: Ravintorasvavero ........................................................................ 335 263 39421: Sokerivero ................................................................................... 257 230 39422: Sähkövero .................................................................................... 656 56 39423: Lannoitevero ............................................................................... 516 267 39424: Rehujen rasva- ja valkuaisvero .................................................. 267 239 39425: 39426: Muut verot ................................................................................... 5 616 6016 6 761 12 39427: Leimavero .................................................................................... 2 527 2 116 2 030 -4 39428: Luottovero ................................................................................... 198 39429: Autovero ...................................................................................... 1 609 2 054 2 686 31 39430: Moottoriajoneuvovero .............................................................. . 885 844 668 -21 39431: Tilauslentovero ........................................................................... 111 80 39432: Arpajaisvero ................................................................................ 286 304 332 9 39433: Ajoneuvovero .............................................................................. 618 1 046 69 39434: 39435: Muut veronluonteiset tulot ....................................................... 1 981 1471 342 -77 39436: Oy Alko Ab:n ylijäämä ................................................................ 1 133 680 39437: Lästimaksut ................................................................................. 4 4 4 -4 39438: Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismaksut .............. .. 540 515 39439: Erikoiskasvien markkinoimismaksut ......................................... 44 39440: Öljyjätemaksu .............................................................................. 21 19 21 8 39441: Muut verotulot ............................................................................ 241 252 317 26 39442: Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä ................................ .. 100 404 104502 108 713 4 39443: 39444: 39445: 1> Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaisettulot ja rahastojen tulot (pl. budjetin ja rahastojen väliset siirrot) 39446: lisättyinä tulorästien kannan muutoksilla sekä vähennettyinä eräillä maksusuorituksia edustamanomilla erillä. 39447: 63 39448: 39449: 39450: 1993 1994 1995 Muutos 39451: Tulolaji 1995/94 39452: miljoonaa markkaa o/o 39453: 39454: 39455: Sekalaiset tulot .......................................................................... . 20412 17 052 26 716 57 39456: 39457: Korkotulot ja voiton tuloutukset ............................................ .. 8413 7 042 9121 30 39458: 39459: Valtiolle takaisin maksettavat lainat ...................................... .. 7 366 7 306 7 923 8 39460: Tulot ilman lainanottoa ........................................................... .. 136 595 135 902 152 473 12 39461: 39462: Nettolainanotto (+), nettokuoletukset (-) ................................... 84 036 73 191 54 071 -26 39463: Yhteensä ..................................................................................... . 220 631 209 092 206544 -1 39464: 64 39465: 39466: LIITE 5 39467: 39468: 39469: 39470: 39471: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT'i TEHTÄVITTÄIN 39472: 39473: 1993 1994 1995 Muutos 39474: Tehtäväryhmä 1995/94 39475: miljoonaa markkaa % 39476: 39477: 39478: Yleinen hallinto ................................................................................. 8273 9137 14 727 61 39479: 010 Ylin päätöksenteko .................................................................... 314 456 368 -19 39480: 020 Valtiovarainhallinto .................................................................. . 2 247 4273 5 506 29 39481: siitä: Verotustoimi ........................................................................... .. 1 423 1 530 1 527 ---0 39482: 030 Ulkoasiainhoito .......................................................................... 1 626 1 869 1 590 -15 39483: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö .............................................. 1 893 1487 1 446 -3 39484: 050 Muu yleinen hallinto ................................................................ .. 2 192 1 053 1 035 -2 39485: siitä: Rakennushallinto ..................................................................... 1 143 305 405 33 39486: 060 Euroopan unioni ........................................................................ 4 782 39487: 39488: Yleinen järjestys ja turvallisuus .................................................... .. 5 019 5172 5 626 9 39489: 070 Hallinto ........................................................................................ 180 209 89 -57 39490: 080 Poliisitoimi .................................................................................. 2 274 2 354 2 651 13 39491: 090 Oikeudenkäyttö .......................................................................... 982 1 113 1 275 15 39492: 100 Vankeinhoito .............................................................................. 742 705 705 0 39493: 110 Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu ............................ . 95 97 122 26 39494: 120 Rajojen vartiointi ...................................................................... .. 744 693 785 13 39495: 39496: Maanpuolustus ................................................................................. 8480 9043 8594 -5 39497: 150 Hallinto ........................................................................................ 182 39 21 -46 39498: 160 Sotilaallinen maanpuolustus .................................................... 7 873 8419 7 714 -8 39499: 170 Taloudellinen maanpuolustus .................................................. 425 585 858 47 39500: 39501: Opetus. tiede ja kulttuuri ................................................................ . 26 862 25693 26 513 3 39502: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät .......................................... .. 197 196 217 11 39503: 220 Yleissivistävä opetus ................................................................. 8 969 8 659 8460 -2 39504: 230 Ammattiopetus ........................................................................ .. 5 296 5 091 5 601 10 39505: 240 Korkeakouluopetus .................................................................... 4442 3 605 4237 18 39506: 250 Aikuiskoulutus ............................................................................ 1 787 1 805 1 561 -14 39507: 260 Opintotuki ................................................................................... 3 236 3 506 3 681 5 39508: 270 Yleinen tutkimus ...................................................................... .. 536 640 616 -4 39509: 280 Kirjastot, arkistot ja museot ...................................................... 817 776 709 -9 39510: 290 Taide ........................................................................................... 927 837 846 1 39511: 300 Urheilu- ja nuorisotoiminta ....................................................... 626 556 563 1 39512: 310 Kirkollishallinto .......................................................................... 28 22 24 7 39513: 39514: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto .................................................. .. 53 693 53 589 48945 -9 39515: 400 Hallinto ........................................................................................ 326 328 314 -4 39516: 410 Toimeentuloturva ..................................................................... . 28 400 30 537 26 354 -14 39517: 420 Sosiaalipalvelukset .................................................................. .. 24 436 22 277 21 745 -2 39518: 450 Tutkimuslaitokset ...................................................................... . 392 412 464 13 39519: 470 Kansanterveystyö .................................................................... .. 21 26 60 39520: 480 Erikoissairaanhoito .................................................................. .. 117 8 9 10 39521: 39522: 39523: 39524: 39525: 11 Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. budjetin ja rahastojen väliset 39526: 39527: siirrot) lisättyinä siirrettyjen määrärahojen ja menorästien kannan muutoksilla ja vähennettyinä eräillä maksu- 39528: suorituksia edustamattomilla erillä. 39529: 65 39530: 39531: 39532: 1993 1994 1995 Muutos 39533: Tehtäväryhmä 1995/94 39534: miljoonaa markkaa % 39535: 39536: 39537: Asuminen ja ympäristö .................................................................. .. 12 433 10775 10 287 -5 39538: 510 Hallinto ........................................................................................ 86 51 108 39539: 520 Ympäristön- ja luonnonsuojelu ................................................ 323 190 138 -27 39540: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen valvonta ........ .. 31 185 184 -1 39541: 540 Asumisen edistäminen ............................................................ .. 11 081 9 430 9 054 -4 39542: 550 Maanmittaus .............................................................................. 375 226 207 -9 39543: 560 Vesitalous ................................................................................... 537 693 596 -14 39544: 39545: Työvoima ........................................................................................... 7158 8762 11 075 26 39546: 610 Hallinto ........................................................................................ 535 395 355 -10 39547: 620 Työvoiman ohjaus ..................................................................... 6 610 8 367 10 720 28 39548: 630 Erittelemättömät työllisyysmenot .......................................... .. 13 39549: 39550: Maa- ja metsätalous ....................................................................... .. 12 493 11 966 14833 24 39551: 650 Hallinto ........................................................................................ 296 104 131 26 39552: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja tarkastustoiminta ........ .. 309 298 314 5 39553: 670 Maatalous ................................................................................... 10 620 10 664 13 649 28 39554: 680 Metsätalous ................................................................................ 1 018 625 502 -20 39555: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous ........................................... 250 275 238 -14 39556: 39557: Liikenne .............................................................................................. 9140 8971 8420 -6 39558: 710 Hallinto ........................................................................................ 142 112 102 -9 39559: 720 Tieliikenne .................................................................................. 5 447 5 285 4 722 -11 39560: 730 Vesiliikenne ................................................................................ 860 831 906 9 39561: 740 limaliikenne ................................................................................ 222 188 45 -76 39562: 750 Rautatieliikenne .......................................................................... 2 240 2 332 2 491 7 39563: 760 Tietoliikenne ............................................................................... 229 223 155 -31 39564: 39565: Teollisuus ja muut elinkeinot ........................................................ .. 19 956 19 361 20058 4 39566: 810 Hallinto ........................................................................................ 201 200 420 39567: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja tarkastus .. . 235 69 102 48 39568: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutkimustoiminta .. 2434 1 577 2 066 31 39569: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat luottolaitokset .. . 10 112 11 313 10 525 -7 39570: 850 Teollisuuden edistäminen ........................................................ . 3606 2 643 3 290 24 39571: 860 Energiahuolto ............................................................................. 2448 2 828 3 076 9 39572: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ............................................ 131 114 83 -27 39573: 880 Ulkomaankaupan edistäminen ................................................. 788 615 495 -19 39574: 39575: Muut menot ...................................................................................... 34113 38 291 42 321 11 39576: 910 Valtionvelka ................................................................................ 16 091 20 050 23 693 18 39577: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset .............................. .. 11 201 11 543 12 130 5 39578: 960 Yleisavustukset kunnille yms ................................................... 6 762 6 587 6474 -2 39579: 990 Muut erittelemättömät menot .................................................. 58 111 24 -78 39580: Yhteensä ............................................................................................ 197 622 200 759 211 399 5 39581: 39582: 39583: 39584: 39585: 9 360287M 39586: 66 39587: 39588: LIITE 6 39589: 39590: 39591: 39592: 39593: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOP MENOLAJEITTAIN 39594: 1993 1994 1995 Muutos 39595: Menolaji 1995/94 39596: miljoonaa markkaa % 39597: 39598: Kulutusmenot .................................................................................. 46880 48751 51446 6 39599: Eläkkeet ............................................................................................. 11 201 11 543 12 088 5 39600: Puolustusvoimien kaluston hankkiminen .................................... .. 2 941 3 732 3 022 -19 39601: Muut kulutusmenot ......................................................................... 32 738 33 477 36 337 9 39602: 39603: Siirtomenot ...................................................................................... 108 608 108154 113 644 5 39604: Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ym .................................... 42 720 40 389 39 481 -2 39605: Valtionavut elinkeinoelämälle ....................................................... . 16 891 15 975 19 312 21 39606: Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille .......... . 39 422 43981 42488 -3 39607: Siirrot budjetin ulkopuolisille rahastoille ja KELA: IIe .................. . 2 508 763 1168 53 39608: Muut siirrot kotimaahan .................................................................. 4 714 4 798 4 545 -5 39609: Siirrot ulkomaille .............................................................................. 2 353 2249 6649 39610: 39611: Sijoitusmenot ................................................................................... 24058 21624 19 973 --8 39612: 39613: Reaalisijoitukset ............................................................................... 4306 3738 3208 -14 39614: Kaluston hankinta ............................................................................ 340 312 274 -12 39615: Talonrakennukset ............................................................................. 1 603 1204 1 052 -13 39616: Maa- ja vesirakennukset ................................................................ .. 2 363 2 221 1 882 -15 39617: 39618: Lainat ja muut finanssisijoitukset ................................................... 19 752 17886 16 765 --6 39619: Valtion varoista myönnettävät lainat ............................................. 9 928 7 721 7 120 --8 39620: Muut finanssisijoitukset .................................................................. 9 825 10166 9 644 -5 39621: Muutmenot ..................................................................................... 18 076 22229 26 336 18 39622: Valtionvelan korot ja indeksikorotukset ......................................... 17 721 21964 25 799 17 39623: Muut ja erittelemättömät menot .................................................... 0 6 3 -42 39624: Varastojen muutos (kasvu +) ......................................................... . 355 259 534 39625: Yhteensä ........................................................................................... 197 622 200759 211 399 5 39626: 39627: 11 Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. budjetin ja rahastojen väliset 39628: siirrot) lisättyinä siirrettyjen määrärahojen ja menorästien kannan muutoksilla ja vähennettyinä eräillä maksu- 39629: suorituksia edustamanomilla erillä. 39630: 67 39631: 39632: LIITE 7 39633: 39634: 39635: 39636: 39637: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT" TEHTÄVÄ- JA MENOLAJIRYHMITTÄIN VUONNA 1995 39638: 39639: Kulutus- Siirto- Sijoitus- Muut Yhteensä 39640: Tehtäväryhmä/Menolajiryhmä menot menot menot menot 39641: miljoonaa markkaa 39642: 39643: Yleinen hallinto ............................................................. 7 259 6918 547 3 14 727 39644: 010 Ylin päätöksenteko ............................................... 297 64 7 368 39645: 020 Valtiovarainhallinto .............................................. 5 270 207 28 0 5 506 39646: 030 Ulkoasiainhoito .................................................... 1 033 449 107 2 1 590 39647: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö ........................ 1 416 30 1 446 39648: 050 Muu yleinen hallinto ............................................ 659 375 1 035 39649: 060 Euroopan unioni ·················································· 4 782 4 782 39650: 39651: Yleinen järjestys ja turvallisuus .................................. 5142 281 204 -1 5626 39652: 070 Hallinto .................................................................. 87 2 89 39653: 080 Poliisitoimi ............................................................ 2 645 6 2 651 39654: 090 Oikeudenkäyttö .................................................... 1073 202 1 275 39655: 100 Vankeinhoito ......................................................... 559 55 92 -1 705 39656: 110 Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu ....... 93 24 5 122 39657: 120 Rajojen vartiointi .................................................. 686 99 785 39658: 39659: Maanpuolustus ............................................................. 7940 -70 188 536 8594 39660: 150 Hallinto .................................................................. 16 4 1 21 39661: 160 Sotilaallinen maanpuolustus .............................. 7 528 188 -1 7 714 39662: 170 Taloudellinen maanpuolustus ............................ 396 -74 537 858 39663: Opetus, tiede ja kulttuuri ............................................. 6977 19102 435 26 513 39664: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät ...................... 200 12 5 217 39665: 220 Yleissivistävä opetus ........................................... 361 8088 11 8460 39666: 230 Ammattiopetus ..................................................... 2 027 3 399 176 5 601 39667: 240 Korkeakouluopetus .............................................. 4029 208 4 237 39668: 250 Aikuiskoulutus ...................................................... 46 1 515 1 561 39669: 260 Opintotuki ............................................................. 1 3680 3 681 39670: 270 Yleinen tutkimus .................................................. 111 504 1 616 39671: 280 Kirjastot, arkistot ja museot ................................ 145 543 21 709 39672: 290 Taide ...................................................................... 36 799 10 846 39673: 300 Urheilu- ja nuorisotoiminta ................................. 561 2 563 39674: 310 Kirkollishallinto ..................................................... 22 1 24 39675: 39676: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto ................................ 591 48293 61 48945 39677: 400 Hallinto .................................................................. 294 20 314 39678: 410 Toimeentuloturva ................................................ 26 354 26 354 39679: 420 Sosiaalipalvelukset .............................................. 5 21 733 7 21 745 39680: 450 Tutkimuslaitokset ................................................. 262 153 48 464 39681: 470 Kansanterveystyö ................................................ 27 33 60 39682: 480 Erikoissairaanhoito .............................................. 3 6 9 39683: 39684: Asuminen ja ympäristö ................................................ 767 4066 4037 1418 10 287 39685: 510 Hallinto .................................................................. 102 6 108 39686: 520 Ympäristön ja luonnonsuojelu ........................... 138 138 39687: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen 39688: valvonta ................................................................ 63 40 81 184 39689: 39690: n Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. budjetin ja rahastojen väliset 39691: siirrot) lisättyinä siirrettyjen määrärahojen ja menorästien kannan muutoksilla ja vähennettyinä eräillä maksu- 39692: suorituksia edustamatlomilla erillä. 39693: 68 39694: 39695: Kulutus- Siirto- Sijoitus- Muut Yhteensä 39696: Tehtäväryhmä/Menolajiryhmä menot menot menot menot 39697: miljoonaa markkaa 39698: 39699: 540 Asumisen edistäminen ........................................ 40 3 770 3827 1 418 9 054 39700: 550 Maanmittaus ......................................................... 185 22 207 39701: 560 Vesitalous ............................................................. 376 113 107 596 39702: 39703: Työvoima ....................................................................... 2 621 8068 386 11 075 39704: 610 Hallinto .................................................................. 88 265 2 355 39705: 620 Työvoiman ohjaus ............................................... 2 533 7 803 384 10 720 39706: 39707: Maa- ja metsätalous ..................................................... 892 13 602 295 44 14834 39708: 650 Hallinto .................................................................. 23 108 131 39709: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja tarkastus- 39710: toiminta ................................................................. 292 22 314 39711: 670 Maatalous ............................................................. 440 12 935 231 44 13 649 39712: 680 Metsätalous .......................................................... 56 422 24 502 39713: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous ...................... 82 137 19 238 39714: 39715: Liikenne ......................................................................... 4575 2043 1801 8420 39716: 710 Hallinto .................................................................. 63 39 102 39717: 720 Tieliikenne ............................................................. 3229 145 1 346 4 722 39718: 730 Vesiliikenne ........................................................... 493 159 254 906 39719: 740 limaliikenne .......................................................... 11 34 45 39720: 750 Rautatieliikenne .................................................... 796 1 528 167 2 491 39721: 760 Tietoliikenne ......................................................... -6 161 155 39722: 39723: Teollisuus ja muut elinkeinot ...................................... 1795 4858 12 012 1393 20058 39724: 810 Hallinto .................................................................. 231 109 81 421 39725: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja 39726: tarkastus ................................................................ 90 4 8 102 39727: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä 39728: tutkimustoiminta .................................................. 1 159 672 234 2 066 39729: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat 39730: luottolaitokset ....................................................... 96 532 8 585 1 312 10 525 39731: 850 Teollisuuden edistäminen ................................... 99 2 860 331 3 290 39732: 860 Energiahuolto ....................................................... 38 185 2 852 3 076 39733: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ...................... 82 1 83 39734: 880 Ulkomaankaupan edistäminen ........................... 494 495 39735: 39736: Muutmenot .................................................................. 12888 6481 10 22942 42321 39737: 910 Valtionvelka .......................................................... 705 22 987 23 693 39738: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset .......... 12 087 43 12 130 39739: 960 Yleisavustukset kunnille yms .............................. 6474 6474 39740: 990 Muut erittelemättömät menot ............................ 96 7 10 -88 24 39741: Yhteensä .......................................................................... 51446 113 645 19973 26 336 211 399 39742: 69 39743: 39744: LIITE 8 39745: 39746: 39747: 39748: 39749: VALTION BUDJETTITALOUDEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 39750: 39751: 1991 1992 1993 1994 1995 39752: 39753: Virkasuhteiset .................................................................................. 102 012 101 781 98346 96393 94183 39754: Kuukausipaikkaiset .......................................................................... 101 907 101 661 98 271 96 328 94104 39755: - kokoaikaiset .................................................................................. 100 018 99 426 94074 90 658 89 249 39756: -osa-aikaiset .................................................................................. 1 889 2 235 4197 5 670 4855 39757: Tuntipaikkaiset ................................................................................. 105 120 75 65 79 39758: 39759: Työsuhteiset ..................................................................................... 43865 43 319 41540 36 525 30487 39760: Kuukausipaikkaiset .......................................................................... 36217 35 752 34439 32 623 27 663 39761: - kokoaikaiset ................................................................................. 34020 32 736 28 515 26 276 23 221 39762: - osa-aikaiset .................................................................................. 2197 3 016 5 924 6347 4442 39763: Tuntipaikkaiset ................................................................................. 7 648 7 567 7 101 3 902 2824 39764: Yhteensä ........................................................................................... 145 877 145100 139 886 132 918 124 670 39765: Muutos edellisestä vuodesta, % ..................................................... --0,7 --0,5 -3,6 -5,0 -6,2 39766: 39767: 39768: 39769: 39770: LIITE9 39771: 39772: 39773: 39774: 39775: VALTION BUDJETTITALOUDEN PALKKAUSMENOT" 39776: 39777: 1991 1992 1993 1994 1995 39778: miljoonaa markkaa 39779: 39780: Valtion palkkaukset 39781: Virkasuhteiset ................................................................................... 14 277 14 267 13 748 13 613 13 848 39782: Työsuhteiset ..................................................................................... 4917 4804 4 506 4 223 3 818 39783: Yhteensä ........................................................................................... 19194 19 071 18254 17 836 17 666 39784: Muutos edellisestä vuodesta,% ..................................................... 6,6 --0,6 --4,3 -2,3 --0,9 39785: 39786: " Eivät sisällä työnantajan sosiaaliturvamaksuja. 39787: 70 39788: 39789: LIITE 10 39790: 39791: 39792: 39793: 39794: VALTION MAKSAMIEN ELÄKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ JA ELÄKEMENOT 39795: 39796: 1991 1992 1993 1994 1995 39797: 39798: Valtion palvelukseen perustuvat eläkkeet .................................... 180 817 186 546 192 471 199 320 202 931 39799: Omat eläkkeet ................................................................................... 131 901 136 670 142 161 148 404 151 656 39800: Perhe-eläkkeet .................................................................................. 48 916 49 876 50 310 50 916 51 275 39801: 39802: Kunnan, yksityisen ym. palvelukseen perustuvat eläkkeet ........ 31386 33 467 35627 38087 39 965 39803: Omat eläkkeet ................................................................................... 26 843 28 746 30 784 33 089 34 862 39804: Perhe-eläkkeet .................................................................................. 4 543 4 721 4843 4998 5103 39805: 39806: Muut eläkkeet .................................................................................. 3 012 2924 2829 2 746 3162 39807: Omat eläkkeet ................................................................................... 2 097 2 075 2 045 2 026 2 506 39808: Perhe-eläkkeet .................................................................................. 915 849 784 720 656 39809: Eläkkeet yhteensä ............................................................................ 215 215 222 937 230927 240153 246058 39810: Muutos edellisestä vuodesta,% ..................................................... 3,5 3,6 3,6 4,0 2,5 39811: 39812: Eläkemenot, miljoonaa markkaa ................................................... 9775 10 658 11060 11434 11936 39813: Muutos edellisestä vuodesta,% ..................................................... 12,2 9,0 3,8 3,4 4,4 39814: 39815: 39816: 39817: 39818: LIITE 11 39819: 39820: 39821: 39822: 39823: VALTION BUDJETTITALOUDEN VIRKASUHTEINEN HENKILÖSTÖ SIJOITUSPALKKAUSLUOKAN JA SUKUPUO- 39824: LEN MUKAAN MARRASKUUSSA 1995 39825: 39826: Palkkausluokkaryhmä 11 Yhteensä Miehiä Naisia Naisten OSUUS,% 39827: 39828: 1 -A2 ··························· 243 85 158 65 39829: 2 A3-A7 ........................... 2163 464 1 699 79 39830: 3 AB-A 12 .......................... 26959 8 814 18 145 67 39831: 4 A 13-A 17 .......................... 28 391 17 032 11 359 40 39832: 5 A 18-A21 .......................... 17 388 9916 7472 43 39833: 6 A22-A24 .......................... 7 574 4830 2 744 36 39834: 7 A25- .................................. 8 005 6 357 1 648 21 39835: Yhteensä ................................. 90723 47498 43 225 48 39836: 39837: 11 MukanaAja C-palkkausluokkiin sijoitetut. Palkkausluokkaryhmittelyssä on C-palkkausluokat otettu 39838: huomioon seuraavasti: 39839: 3 C32-C38 39840: 4 C39-C47 39841: 5 C48-C 55 39842: 6 c 56-C61 39843: 7 C62 39844: 71 39845: 39846: LIITE 12 39847: 39848: 39849: 39850: 39851: VALTION LAINANANTO 39852: 39853: 12.1. Valtion lainananto tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin 11 39854: 39855: Tehtäväalue Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma- 39856: Lainaryhmä pääoma pääoma 1995 1995 pääoma 1995 muutos 39857: 31.12.1993 31.12.1994 31.12.1995 1995/94 39858: 39859: miljoonaa markkaa % 39860: 39861: Yleinen hallinto ....................... 1327 1059 13 264 807 21 -24 39862: Kehitysluotot ............................ 724 736 13 217 532 5 -28 39863: Lainat Teollisen yhteistyön 39864: rahasto Oy:lle ........................... 109 106 4 102 2 --4 39865: Eläkemaksulainat valtion liike- 39866: laitoksille ................................... 494 217 43 173 14 -20 39867: 39868: Yleinen järjestys ja 39869: turvallisuus .............................. 1 1 0 0 -25 39870: Lainat väestönsuojelua varten 1 1 0 0 -25 39871: 39872: Opetus, tiede ja kulttuuri ....... 468 408 61 347 21 -15 39873: Rakennuslainat peruskouluille 182 159 24 135 9 -15 39874: Lainat yksityisoppikoulujen 39875: muuttamiseksi kunnallisiksi 39876: kouluiksi ................................... 27 25 3 22 1 -11 39877: Rakennuslainat kirjastoille ...... 32 29 2 27 2 -8 39878: Veikkausvoittovaroista myön- 39879: netyt lainat ................................ 224 193 31 162 9 -16 39880: Muut lainat opetuksen, tieteen 39881: ja kulttuurin edistämiseksi ...... 3 2 0 --42 39882: 39883: Asuminen ja ympäristö .......... 51847 54380 3 810 3 834 54357 2167 -0 39884: Valtion asuntorahaston lainat. 51795 54328 3803 3825 54307 2 166 -0 39885: - Vuokratalolainat .................. 33 921 36245 2 402 2 235 36412 1 331 0 39886: - Asunto-osakeyhtiötalolainat 143 53 14 39 5 -26 39887: -Henkilökohtaiset asunto- 39888: osakelainat ........................... 5 556 5 193 123 585 4 731 236 -9 39889: - Omakotitalolainat ................ 6864 6 691 240 651 6 280 316 --6 39890: - Peruskorjaus- ja perus- 39891: parannuslainat ..................... 4999 5 873 1 038 303 6608 266 13 39892: -Muut asuntolainat ............... 213 203 0 12 191 7 --6 39893: - Lämmityslaitoslainat ........... 98 70 24 46 5 -34 39894: Lainat vesihuoltolaitteiden 39895: rakentamiseen .......................... 0 0 --45 39896: Vesiensuojelulainat teollisuu- 39897: delle .......................................... 10 6 3 3 0 --49 39898: Lainat peruskuivatukseen ....... 41 45 7 5 47 1 6 39899: 39900: Työvoima ................................. 0 0 -0 39901: 39902: Maa- ja metsätalous ............... 8924 8482 311 917 7 876 323 -7 39903: Maatilatalouden kehittämis- 39904: rahaston lainat ......................... 7474 7 127 218 728 6617 280 -7 39905: Muut lainat asutustoiminnan 39906: edistämiseen ............................ 122 112 1 11 102 4 -9 39907: Metsänparannuslainat ............. 1 325 1 241 92 178 1155 39 -7 39908: Muut lainat maa- ja metsä- 39909: talouden edistämiseen ............ 3 2 0 2 0 -15 39910: 72 39911: 39912: 39913: Tehtäväalue Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma- 39914: Lainaryhmä pääoma pääoma 1995 1995 pääoma 1995 muutos 39915: 31.12.1993 31.12.1994 31.12.1995 1995/94 39916: 39917: miljoonaa markkaa % 39918: 39919: Liikenne .................................... 25 26 26 2 0 39920: Lainat valtionrautateiden 39921: asuinrakennusten perus- 39922: korjaamiseen ............................ 25 26 26 2 0 39923: 39924: Teollisuus ja muut elinkeinot 3845 3 302 373 460 3 215 115 -3 39925: Tuotekehityslainat .................... 1 014 1 040 208 133 1 115 21 7 39926: Lainat luotto-osakeyhtiöille ..... 1 916 1 622 215 1 407 64 -13 39927: Kauppahintasaatavat valtion 39928: liikelaitoksilta, valtionyhtiöiltä 39929: 437 21 154 23 39930: ja yrityksiltä .............................. 669 58 533 22 39931: Muut lainat teollisuuden edis- 39932: tämiseen ................................... 70 57 10 8 59 0 3 39933: Lainat energiatalouden edis- 39934: tämiseen ................................... 65 50 19 31 3 -38 39935: Lainat yritysten kansain- 39936: välistymiseen ........................... 111 96 27 70 4 -27 39937: Yhteensä .................................. 66439 67 658 31 4 507 41 5 537 66629 2 650 -2 39938: 39939: 39940: n Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahaston lainanantoa. 39941: 2> Ei kassamenoa. 39942: 3> Luku sisältää pääomitettuja korkoja 17 milj.mk. 39943: 4 > Luku sisältää arvopaperistettuja Jainasaamisia 1 548 milj.mk, avustuksiksi muutettujen kehitysluottojen tileistä 39944: 39945: poistoja 206 milj.mk ja muita tileistä poistoja 73 milj.mk. 39946: 73 39947: 39948: 12.2. Valtion lainananto lainansaajasektoreittain' 1 39949: Sektori Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma- 39950: pääoma pääoma 1995 1995 pääoma 1995 muutos 39951: 31.12.1993 31.12.1994 31.12.1995 1995/94 39952: 39953: miljoonaa markkaa % 39954: 39955: Yhteisöyritykset ...................... 3270 2799 387 337 2849 102 2 39956: Julkiset yritykset ...................... 1424 855 168 157 866 44 1 39957: Yksityiset ulkomaalaisten 39958: yritykset .................................... 0 0 0 0 -50 39959: Yksityiset suomalaisten 39960: yritykset .................................... 1 845 1 944 219 180 1 983 58 2 39961: 39962: Rahoituslaitokset .................... 2054 1754 222 1532 68 -13 39963: Yksityiset rahalaitokset ............ 5 4 0 4 0 -11 39964: Vakuutuslaitokset ..................... 23 21 3 18 2 -17 39965: Muut yksityiset 39966: rahoituslaitokset ....................... 1 1 0 1 0 -0 39967: Julkiset rahoituslaitokset ........ 2 025 1 728 219 1 509 66 -13 39968: 39969: Julkisyhteisöt .......................... 2792 2 881 198 242 2837 122 -2 39970: Kaupungit ................................. 1 749 1 839 130 112 1 857 75 1 39971: Muut kunnat ............................. 1 022 1 023 68 127 964 46 -6 39972: Kuntayhtymät ........................... 21 19 3 16 1 -13 39973: 39974: Voittoa tavoittelemattomat 39975: yhteisöt .................................... 34008 36892 3103 2189 37 806 1 385 2 39976: Valtionkirkot ............................. 28 26 5 21 2 -19 39977: Asunto-osakeyhtiöt ja asunto- 39978: osuuskunnat ............................. 2 391 2 552 200 74 2 678 90 5 39979: Asuinkiinteistöyhtiöt ................ 27474 29843 2 516 1 692 30667 1 111 3 39980: Muut asuntoyhteisöt ................ 1 127 1 263 149 92 1 320 51 5 39981: Muut voittoa tavoittelematto- 39982: mat yhteisöt .............................. 2 988 3 208 238 326 3120 131 -3 39983: 39984: Kotitaloudet ............................ 23 591 22596 806 2330 21072 968 -7 39985: Elinkeinonharjoittajien 39986: kotitaloudet ............................... 7 417 7 032 249 733 6548 269 -7 39987: Palkansaajakotitaloudet .......... 15 825 15208 544 1 575 14177 694 -7 39988: Muut kotitaloudet ..................... 349 356 13 22 347 5 -3 39989: 39990: Ulkomaat ................................. 724 736 13 217 532 5 -28 39991: 67 658 21 4507 31 5 537 66629 2 650 -2 39992: Yhteensä .................................. 66439 39993: 39994: 39995: 11 Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahaston lainanantoa. 39996: 21 Luku sisältää pääomitettuja korkoja 17 milj.mk. 39997: 3 Luku sisältää arvopaperistettuja lainasaamisia 1 548 milj.mk, avustuksiksi muutettuja kehitysluottojen tileistä 39998: 39999: poistoja 206 milj.mk ja muita tileistä poistoja 73 milj.mk. 40000: 40001: 40002: 40003: 40004: 10 360287M 40005: 74 40006: 40007: 12.3. Valtion lainananto toimialoittain lainansaajasektoreille nVhteisöyrityksetn ja nEiinkeinonharjoittajien 40008: kotitaloudetn 40009: 40010: Toimiala Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma- 40011: pääoma pääoma 1995 1995 pääoma 1995 muutos 40012: 31.12.1993 31.12.1994 31.12.1995 1995/94 40013: 40014: miljoonaa markkaa % 40015: 40016: Erittelemätön 40017: elinkeinotoiminta .................... 4 27 5 23 1 -15 40018: Maatalous, kala- ja 40019: riistatalous ............................... 6345 6 002 170 586 5586 238 -7 40020: Metsätalous ............................. 1088 1 244 79 170 1153 43 -7 40021: Kaivos- ja kaivannaistoiminta 124 103 22 81 6 -21 40022: Teollisuus ................................ 1060 1047 156 143 1058 26 1 40023: Elintarvikkeiden, juomien ja 40024: tupakan valmistus .................... 32 33 2 6 29 -11 40025: Tekstiilien, vaatteiden ja 40026: nahkatuotteiden valmistus ...... 16 13 6 3 16 0 27 40027: Puutavaran ja puutuotteiden 40028: valmistus .................................. 15 15 2 3 14 0 -9 40029: Massan, paperin ja paperi- 40030: tuotteiden valmistus ................ 88 75 4 17 63 2 -16 40031: Kustantaminen ja painaminen 18 18 1 2 16 1 -S 40032: Kemikaalien ja kemiallisten 40033: tuotteiden sekä kumi- ja 40034: muovituotteiden valmistus ..... 136 145 26 16 155 3 7 40035: Lasi-, savi- ja kivituotteiden 40036: valmistus .................................. 23 21 3 3 20 -1 40037: Metallien valmistus .................. 105 91 6 15 82 -9 40038: Metallituotteiden, koneiden ja 40039: laitteiden, sähköteknisten 40040: tuotteiden ja instrumenttien 40041: sekä kulkuneuvojen valmistus 596 602 104 71 634 15 5 40042: Muu teollisuus .......................... 30 34 2 7 29 1 -14 40043: Energia- ja vesihuolto ............ 108 79 5 29 55 4 -31 40044: Rakentaminen ......................... 441 539 21 27 533 18 -1 40045: Kauppa ..................................... 69 58 99 8 150 1 40046: Majoitus- ja 40047: ravitsemistoiminta ................. 11 10 1 9 1 -13 40048: Kuljetus .................................... 150 137 60 16 181 11 32 40049: Tietoliikenne ............................ 736 50 27 23 3 -54 40050: Kiinteistö-, puhtaus- ja 40051: vuokrauspalvelut .................... 297 295 10 5 300 13 2 40052: Tekninen palvelu ja palvelut 40053: liike-elämälle ........................... 225 213 34 27 221 6 3 40054: Koulutus ja tutkimus .............. 4 3 0 0 3 0 11 40055: Terveys- ja sosiaalipalvelu ..... 1 2 0 2 0 6 40056: Virkistys- ja kulttuuripalvelut 24 22 4 18 1 -18 40057: Järjestö- ja uskonnollinen 40058: toiminta ................................... 1 1 40059: Yhteensä .................................. 10687 9 831 11 636 21 1 070 9 397 371 -4 40060: 1) 40061: Luku sisältää 1 milj. mk pääomitettuja korkoja. 40062: 21 Luku sisältää arvopaperistettuja lainasaamisia 18 milj.mk ja tileistä poistoja 46 milj.mk. 40063: 75 40064: 40065: LIITE 13 40066: 40067: 40068: 40069: 40070: VALTION KORKOTUKILAINAT 40071: 40072: 13.1. Valtion korkotukilainattehtäväalueittain ja lainaryhmittäin 40073: 40074: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus 40075: 40076: Lainaryhmä Laina- Laina· Lisäys Vähennys Laina· Lai· Keskim. Valtion 40077: pääoma pääoma 1995 1995 pääoma nojen korko· maksamat 40078: 31.12.1993 31.12.1994 31.12.1995 keskim. tuki korkotuki· 40079: korko 31.12. menot 40080: 31.12. 199511 1995 40081: 1995'1 40082: miljoonaa markkaa % % mmk 40083: 40084: Yleinen hallinto ................................. 2723 2596 171 343 2424 151 40085: Kehitysmaiden taloudellista kehi- 40086: tystä varten myönnettävät korkotu- 40087: kiluotot .............................................. 2723 2 596 171 2l343 2 424 6,50 6,25 151 40088: 40089: Opetus, tiede ja kulttuuri ................. 7 248 6121 1 716 4405 226 40090: Lukioiden rakentamisen korkotuki- 40091: lainat .................................................. 0 0 0 40092: Kunnallisten ja yksityisten ammatil- 40093: Iisten oppilaitosten rakentamisen 40094: korkotukilainat ................................... 45 18 12 6 7,75 2,00 0 40095: Kansan-, kansalais- ja työväenopis- 40096: tojen rakentamisen korkotukilainat. 13 9 3 6 9,00 2,20 0 40097: Ammatillisten aikuiskoulutuskes- 40098: kusten rakentamisen korkotukilainat 14 11 2 9 9,55 2,20 0 40099: Opintolainojen korkotuki .................. 7 175 6 083 1 699 4384 8,10 3,85 226 40100: 40101: Asuminen ja ympäristö .................... 17 113 20236 5144 2598 22782 836 40102: limansuojelun ja jätehuollon inves- 40103: teintien korkotukilainat ..................... 618 693 10 85 618 9,35 3,10 21 40104: ASP-järjestelmään liittyvät korko- 40105: tukilainat ........................................... 12 318 11 801 1 358 1 708 11 451 6,55 2,05 237 40106: Ylivelkaantuneiden asunnonhank- 40107: kijoiden korkotukilainat .................... 333 1 660 187 248 1 599 9,70 5,00 88 40108: Oman asunnon hankintaan valtion 40109: lainan sijasta myönnettävät korko- 40110: tukilainat ........................................... 3 3 0 3 12,40 5,00 0 40111: Asuntolainojen korkotuki ................. 2 819 5 034 3366 324 8 076 9,20 6,30 443 40112: Lämmityslaitoshankkeiden korko- 40113: tukilainat ........................................... 288 274 44 66 252 10,05 5,00 14 40114: Vesihuoltolaitteiden rakentamisen 40115: korkotukilainat ................................... 412 455 116 103 468 8,45 3,95 20 40116: Yhdyskuntien vesiensuojeluinves- 40117: teintien korkotukilainat ..................... 198 210 63 42 231 8,40 3,95 10 40118: Teollisuuden vesiensuojeluinves- 40119: teintien korkotukilainat ..................... 124 106 22 84 6,55 2,95 3 40120: 40121: Maa- ja metsätalous ......................... 6288 5988 258 831 5415 207 40122: Maataloustuotteiden varastotilojen 40123: rakentamisen korkotukilainat ........... 46 31 0 14 17 10,00 0,90 0 40124: Maatalouden perusluotto ................. 1 1 1 0 31 1,05 0 40125: Maaseutuelinkeinolain ja maatila- 40126: lain mukaiset korkotukilainat ........... 5 151 5 024 254 664 4614 3l3,55 171 40127: 76 40128: 40129: 40130: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus 40131: 40132: lainaryhmä laina- laina- lisäys Vähennys laina- lai- Keskim. Valtion 40133: pääoma pääoma 1995 1995 pääoma nojen korko- maksamat 40134: 31.12.1993 31.12.1994 31.12.1995 keskim. tuki korkotuki- 40135: korko 31.12. menot 40136: 31.12. 1995 11 1995 40137: 199511 40138: 40139: miljoonaa markkaa % % mmk 40140: 40141: Eräiden maatilatalouden luottojen 40142: vakauttamisesta annettujen lakien 40143: mukaiset korkotukilainat .................. 937 817 126 692 314,35 33 40144: Maaseudun pienimuotoisen elin- 40145: keinotoiminnan edistämisestä an- 40146: netun lain mukaiset korkotukilainat 65 50 0 11 39 31 1,85 40147: 40148: Vuoden 1987 satovahinkojen korko- 40149: tukilainat ........................................... 7 2 40150: Ravi- ja ratsastusurheiluhankkeisiin 40151: myönnettävät korkotukilainat .......... 26 18 3 15 31 3,80 40152: Kalatalouden korkotukilainat ........... 55 45 3 11 37 6,45 0,85 40153: 40154: Liikenne............................................. 562 564 55 81 538 26 40155: Tielain mukaiset korkotukilainat ...... 1 0 0 0 5,00 2,50 0 40156: Kauppa- ja teollisuussatamien 40157: rakentamisen korkotukilainat........... 110 74 11 5 80 313,90 3 40158: Lastialusten hankintojen tukemisen 40159: korkotukilainat ................................... 451 490 43 76 457 9,90 4,40 23 40160: Saaristoliikenteen korkotukilainat ... 0 0 1 0 1 5,45 3,80 0 40161: 40162: Teollisuus ja muut elinkeinot .......... 14 802 9833 902 3178 7 557 235 40163: Eräiden kehitysalueilla sijaitsevien 40164: hankkeiden korkotukilainat ............. . 0 0 0 40165: Kera Oy:n myöntämät korkotuki- 40166: lainat.................................................. 4 2 1 1 9,50 4,50 0 40167: Kera Oy:n ottamat korkotukilainat .. 2 475 2 380 1 015 1 365 12,55 6,05 153 40168: Pk-yritysten investointien korko- 40169: tukilainat ........................................... 276 638 579 146 1 071 9,10 5,00 47 40170: Pk-yritysten olemassa olevien luot- 40171: tojen korkomenojen alentaminen ... 4 536 141 31 172 2 40172: Energiainvestointien korkotukilainat 287 266 35 73 228 8,80 3,05 9 40173: Haja-asutusalueiden vähittäis- 40174: kaupan korkotukiluotot ..................... 16 11 6 5 11,75 9,60 40175: Suomen Vientiluotto Oy:n luoton- 40176: oton korkotukilainat .......................... 7 048 6 259 252 41 1 704 4 807 6,25 0,15 17 40177: Turvavarastojen perustamisen ja 40178: ylläpitämisen korkotukilainat ........... 159 136 5 61 80 9,15 5,00 6 40179: 40180: Muutmenot .................................... . 120 242 109 253 10 40181: Kunnan talouden vakauttamisesta 40182: ja kuntaselvityksestä annetun lain 40183: (658/94) mukaiset korkotukilainat .... 120 242 109 253 7,70 5,00 10 40184: Yhteensä ... .... ... ..... .... ... ..... .. .... .... ...... 48 737 45460 6772 8 857 43374 1690 40185: 40186: '1 Keskimääräiset korkoprosentit on laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmän 31.12.1995 takaisin 40187: maksamatta olevalla pääomalla. 40188: 2 40189: 1 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vähennystä 157 milj.mk. 40190: 31 Laskennallinen arvio. 40191: 41 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vähennystä 113 milj. mk. 40192: 77 40193: 40194: 13.2. Valtion korkotukilainat lainansaajasektoreittain 40195: 40196: Sektori Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoma- 40197: pääoma pääoma 1995 1995 pääoma maksamat muutos 40198: 31.12.1993 31.12.1994 31.12.1995 korkotuki- 1995/94 40199: menot 40200: 1995 40201: miljoonaa markkaa % 40202: 40203: Yhteisöyritykset ............................ 6483 2574 721 626 2669 122 4 40204: Julkiset yritykset ........................... 786 647 38 96 589 27 -9 40205: Yksityiset ulkomaalaisten 40206: yritykset .......................................... 6 5 10 2 13 0 40207: Yksityiset suomalaisten yritykset 5691 1 922 673 528 2 067 95 8 40208: Rahoituslaitokset .......................... 9550 8685 253 2 730 6208 172 -29 40209: Vakuutuslaitokset .......................... 13 32 1 33 2 4 40210: Yksityiset rahoituslaitokset .......... 14 14 11 3 0 -75 40211: Julkiset luotto-osakeyhtiöt ........... 9 523 8639 252 11 2 719 6172 170 -29 40212: Julkisyhteisöt ................................ 1088 1138 477 343 1272 58 12 40213: Kaupungit ...................................... 607 690 398 240 848 37 23 40214: Muut kunnat .................................. 413 395 76 88 383 19 -3 40215: Kuntayhtymät ................................ 68 53 3 15 41 2 -22 40216: 40217: Voittoa tavoittelemattomat 40218: yhteisöt .......................................... 2630 4 790 3345 311 7 824 424 63 40219: Valtionkirkot .................................. 2 2 1 0 3 0 62 40220: Asuntoyhteisöt .............................. 2 399 4 557 3 321 257 7 621 412 67 40221: Muut voittoa tavoittelemattomat 40222: yhteisöt .......................................... 229 231 23 54 200 12 -13 40223: Kotitaloudet .................................. 26109 25 512 1805 4483 22834 757 -10 40224: Elinkeinonharjoittajien 40225: kotitaloudet .................................... 6434 6 130 277 855 5 552 209 -9 40226: Palkansaajakotitaloudet ............... 10 899 11 723 1 337 1 721 11 339 289 -3 40227: Muut kotitaloudet .......................... 8776 7 659 191 1 907 5 943 259 -22 40228: Ulkomaat ....................................... 2 878 2 760 171 21364 2 567 158 -7 40229: Yhteensä ........................................ 48737 45460 6772 8857 43374 1 690 -5 40230: 11 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vähennystä 113 milj.mk. 40231: 21 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vähennystä 157 milj. mk. 40232: 78 40233: 40234: 13.3. Valtion korkotukilainat toimialoittain lainansaajasektoreille "Yhteisöyritykset" ja "Eiinkeinonharjoittajien 40235: kotitaloudet" 40236: 40237: Toimiala Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoma- 40238: pääoma pääoma 1995 1995 pääoma maksamat muutos 40239: 31.12.1993 31.12.1994 31.12.1995 korkotuki- 1995/94 40240: menot 40241: 1995 40242: miljoonaa markkaa % 40243: 40244: Erittelemätön elinkeinotoiminta. 170 91 84 53 122 7 35 40245: 40246: Maatalous, kala- ja riistatalous ... 6298 5 997 264 831 5430 206 -9 40247: 40248: Metsätalous ................................... 10 3 0 0 3 0 -13 40249: 40250: Kaivos- ja kaivannaistoiminta ..... 19 12 12 3 21 1 70 40251: 40252: Teollisuus ...................................... 4502 1403 461 379 1485 66 6 40253: Elintarvikkeiden, juomien ja 40254: tupakan valmistus ......................... 346 138 26 78 86 6 -38 40255: Tekstiilien, vaatteiden, nahkatuot- 40256: teiden ja jalkineiden valmistus .... 254 38 13 8 43 2 13 40257: Puutavaran ja puutuotteiden 40258: valmistus ....................................... 604 125 104 39 190 9 51 40259: Massan, paperin ja paperituottei- 40260: denvalmistus ................................ 414 316 44 46 314 11 -1 40261: Kustantaminen ja painaminen ..... 275 53 30 21 62 3 17 40262: Kemikaalien ja kemiallisten tuot- 40263: teiden valmistus sekä kumi- ja 40264: muovituotteiden valmistus .......... 424 209 25 36 198 9 -5 40265: Savi-, lasi- ja kivituotteiden 40266: valmistus ....................................... 188 36 17 17 36 2 2 40267: Metallien valmistus ....................... 247 168 0 16 152 6 -9 40268: Metallituotteiden, koneiden ja 40269: laitteiden, sähköteknisten tuottei- 40270: den ja instrumenttien sekä kulku- 40271: neuvojen valmistus ....................... 1387 284 187 104 367 16 29 40272: Muu teollisuus ............................... 363 36 15 14 37 2 1 40273: Energia- ja vesihuolto .................. 506 638 47 102 583 27 -9 40274: 40275: Rakentaminen ............................... 176 94 19 13 100 5 6 40276: 40277: Kauppa ........................................... 434 123 33 30 126 5 3 40278: Majoitus- ja ravitsemistoiminta .. 162 8 7 4 11 0 34 40279: 40280: Kuljetus .......................................... 189 169 47 30 186 9 11 40281: 40282: Tietoliikenne .................................. 1 0 0 -5 40283: 40284: Kiinteistö-, puhtaus- ja vuokraus- 40285: palvelut .......................................... 132 83 5 12 76 3 ---8 40286: 40287: Tekninen palvelu ja palvelut liike- 40288: elämälle .......................................... 202 31 16 15 32 1 4 40289: 40290: Koulutus ja tutkimus .................... 8 2 0 2 0 -10 40291: 40292: Terveys- ja sosiaalipalvelu ........... 10 13 2 12 0 -9 40293: 40294: Virkistys- ja kulttuuritoiminta ..... 86 20 0 3 17 1 -13 40295: 40296: Muut palvelut ................................ 13 16 2 4 14 0 -10 40297: Yhteensä ........................................ 12 917 8704 998 1481 8221 331 ---6 40298: 79 40299: 40300: LIITE 14 40301: 40302: 40303: 40304: 40305: VALTION MYÖNTÄMÄT TAKAUKSETH 40306: 40307: 14.1. Valtiontakaukset valuutoittain 40308: Voimassa olevat takaukset Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Voimassa olevat takaukset Valuutta- Muutos 40309: 31.12.1994 lisääntynyt vähentynyt markkoina 31.12.1995 määräisten 1995/94 40310: 1995 1995 takausten 40311: Valuutoissa Vasta-arvo markkoina markkoina Valuutoissa Vasta-arvo jakautuma 40312: markkoina 21 markkoina'' valuutoit- 40313: tain 40314: miljoonaa rahayksikköä % % 40315: 40316: Yhteensä ..........•. 20682 1981 5022 -116 17 525 -15 40317: 40318: Markkamääräi- 40319: set yhteensä ...... 18155 1806 4352 15 609 -14 40320: 40321: Valuuttamääräi- 40322: set yhteensä ...... 2527 175 670 -116 1916 -24 40323: 40324: CHF 29 103 CHF 14 52 3 40325: DEM 155 475 DEM 92 282 15 40326: NLG 15 44 NLG 13 36 2 40327: USD 302 1 434 USD 128 558 29 40328: XEU 66 386 XEU 177 989 52 40329: DKK 29 23 40330: FRF 16 14 40331: JPY 184 9 40332: SEK 61 39 40333: 40334: 40335: '' Valtiokonttorin ja KELA:n opintotukikeskuksen hoidossa olevat valtiontakaukset. Taulukko ei sisällä valtiontakuu- 40336: keskuksen hoidossa olevia valtion takauksia, joiden takausvastuun määrä 31.12.1995 oli 23 729 milj. mk 40337: (vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen kokonaisvastuu on 23 978 milj. mk). 40338: 2' Vuosien 1994 ja 1995 lopussa voimassa olleiden valuuttamääräisten valtiontakausten markkavasta-arvoja 40339: 40340: laskettaessa on käytetty jäljempänä mainittuja kursseja. Takausvastuun lisäykset ja vähennykset on arvostettu 40341: Suomen Pankin vuodelle 1995 laskemien keskimääräisten myyntikurssien mukaan. 40342: 40343: 31.12.1994 31.12.1995 40344: CHF 3,618 CHF 3,7884 40345: DEM 3,0615 DEM 3,0435 40346: NLG 2,7337 NLG 2,7185 40347: USD 4,7432 USD 4,3586 40348: XEU 5,815 XEU 5,597 40349: DKK 0,7794 40350: FRF 0,8873 40351: JPY 0,04759 40352: SEK 0,6358 40353: 80 40354: 40355: 14.2. Valtiontakaukset sektoreittain 40356: 40357: Sektori Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Markka- Valuutta- Takaukset Muutos 40358: olevat lisääntynyt vähentynyt määräisten määräisten yhteensä 1995/94 40359: takaukset 1995 1995 lainojen lainojen 31.12.1995 40360: 31.12.1994 takaukset takaukset 40361: 31.12.1995 31.12.1995 40362: miljoonaa markkaa % 40363: 40364: Yhteisöyritykset .... 2200 800 842 -38 1838 283 2121 --4 40365: Julkiset yritykset ... 1 628 800 554 -22 1 713 140 1 853 14 40366: Yksityiset suoma- 40367: laisten yritykset ..... 572 288 -16 125 143 268 -53 40368: 40369: Rahoituslaitokset .. 3995 1005 1272 -14 3435 279 3 714 -7 40370: Julkiset rahoitus- 40371: laitokset .................. 3 995 1 005 1 272 -14 3 435 279 3 714 -7 40372: 40373: Julkisyhteisöt ........ 1 500 1 500 40374: Sosiaaliturva- 40375: rahastot .................. 1 500 1 500 40376: 40377: Kotitaloudet .......... 11 655 11 1320 10 335 10335 -11 40378: Muut kotitaloudet .. 11 655 11 1 320 10 335 10 335 -11 40379: 40380: Ulkomaat ............... 1 332 176 88 -64 2 1354 1 356 2 40381: Yhteensä ................ 20682 1981 5022 -116 15 609 1 916 17 525 -15 40382: 40383: 11 Muutos on esitetty nettomääräisenä. 40384: 81 40385: 40386: 14.3. Valtiontakaukset toimialoittain sektorille "Vhteisöyritykset" 40387: 40388: Toimiala Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Markka- Valuutta- Takaukset Muutos 40389: olevat lisääntynyt vähentynyt määräisten määräisten yhteensä 1995/94 40390: takaukset 1995 1995 lainojen lainojen 31.12.1995 40391: 31.12.1994 takaukset takaukset 40392: 31.12.1995 31.12.1995 40393: miljoonaa markkaa % 40394: 40395: Teollisuus .............. 1470 800 553 -10 1 615 92 1707 16 40396: Massan, paperin ja 40397: paperituotteiden 40398: valmistus ............... 12 2 10 10 -17 40399: Lasi-, savi- ja kivi- 40400: tuotteiden 40401: valmistus ............... 141 40 101 101 -28 40402: Metallien valmistus 318 216 -10 92 92 -71 40403: Koneiden, laitteiden 40404: ja kulkuneuvojen 40405: valmistus ............... 999 800 295 1 504 1 504 51 40406: 40407: Energia- ja vesi- 40408: huolto ..................... 294 85 -15 4 191 195 -34 40409: 40410: Kuljetus .................. 351 181 -12 157 157 -55 40411: 40412: Kiinteistö-, 40413: puhtaus- ja 40414: vuokrauspalvelut .. 83 23 60 60 -28 40415: 40416: Tekninen palvelu 40417: ja palvelut liike- 40418: elämälle .................. 2 0 2 2 -7 40419: Yhteensä ................ 2200 800 842 -38 1838 283 2121 -4 40420: 40421: 40422: 40423: 40424: II 360287M 40425: 82 40426: 40427: LIITE 15 40428: 40429: 40430: 40431: 40432: VALTIONVELKA 40433: 40434: 15.1. Markkamääräinen valtionvelka 11 40435: Lainaryhmä Jakau- Pääoma Otetut Maksetut Pääoma Jakau- Maksetut 40436: tuma 31.12.1994 lainat kuole- 31.12.1995 tuma korot 40437: % tukset % 1995 40438: miljoonaa markkaa 40439: 40440: Pitkäaikainen velka ........................................ 77 110 108 68336 17 004 161 440 81 11850 40441: Yleisöobligaatiolainat .................................... 65 93009 66 586 15 646 143 949 72 10 657 40442: -budjettitalouden yleisöobligaatiolainat .. 56 79 585 66 586 15 646 130 525 65 9194 40443: -valtion asuntorahaston asunto- 40444: obligaatiolainat .......................................... 9 13424 13 424 7 1465 40445: Lainat vakuutusyhtiöiltä, työeläkelaitoksilta 40446: ja eläkesäätiöiltä ............................................. 1 2 038 1 750 654 3134 2 191 40447: Lainat valtion eläkerahastolta ....................... 9 12 300 12 300 6 800 40448: Lainat muilta ................................................... 2 2 761 704 2 057 1 202 40449: 40450: Lyhytaikainen velka ....................................... 23 33153 129 242 124 531 37 864 19 2063 40451: Budjettitalouden velkasitoumukset .............. 23 33153 109 708 104 997 37 864 19 2 056 40452: Lyhytaikainen luotto ....................... ,.............. 19 534 19 534 7 40453: Yhteensä ......................................................... 100 143 261 197 578 141 535 199 304 100 13913 40454: 40455: 40456: 11 Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahastolta otettua velkaa. 40457: 83 40458: 40459: 15.2. Valuuttamääräinen valtionvelka 40460: 40461: Velka 31.12.1994 Velan Ii- Velan vä- Kurssi- Velka 31.12.1995 Mak- 40462: säys 1995 hennys 1995 erot setut 40463: Ulkomaan Vasta- markkoina markkoina mark- Ulkomaan Vasta- Jakau- korot 40464: rahan arvo Lainojen Lainojen koina rahan arvo tuma mark- 40465: määräi- mark- nosto kuoletus määräi- mark- valuut- koina 40466: senä koina (valuutan- (valuutan- senä koina tojen 40467: vaihdot ym.) vaihdot ym.) mukaan' 1 40468: miljoonaa rahayksikköä % 40469: 40470: 40471: Pitkäaikainen velka ...... 176 562 8 710 8934 -6310 172 301 100 12784 40472: (3185) (912) 40473: Dollarilainat (USDI ....... 3 795 17 999 463 -1451 3 903 17 011 10 1 249 40474: Puntalainat (GBPI ......... 2 662 19 724 1 878 -1971 2 912 19 631 11 1469 40475: Ruotsinkruunulainat 40476: (SEK) .............................. 678 431 13 678 444 0 52 40477: Tanskankruunulainat 40478: (DKK) ............................. 1 523 1187 10 1 523 1 197 116 40479: Saksanmarkkalainat 40480: (DEM) ............................ 16 201 49 599 129 3 092 -302 14924 45422 26 3 729 40481: (912) 40482: Floriinilainat (NLG) ....... 3 094 8 457 (419) 100 -62 3 206 8 714 5 658 40483: Belgianfrangilainat 40484: (BEF) .............................. 7 293 1 086 (309) -9 9 353 1 386 86 40485: Luxemburginfrangi- 40486: lainat (LUF) ................... 14 500 2160 -11 14 500 2 149 149 40487: Sveitsi nfra ng i Ia i nat 40488: (CHF) .............................. 2 145 7 761 857 280 372 2 380 9 017 5 495 40489: (307) 40490: Ranskanfrangilainat 40491: (FRF) .............................. 23 233 20 615 4 550 -21 28 233 25144 15 1 775 40492: ltalianliiralainat (ITL) .... 82 380 241 -14 82 380 227 0 26 40493: ltävallanshillinkilainat 40494: (ATS) ............................. 3 000 1 305 -7 3 000 1298 1 95 40495: Jenilainat (JPY) ............ 459 804 21882 731 4054 -1961 442 804 18 748 11 885 40496: (2 150) 40497: ECU-Iainat ..................... 4146 24108 1 407 -896 3 896 21 805 13 1 987 40498: PSC-Iainat ..................... 6 7 1 0 5 6 0 1 40499: FIM-Iainat ...................... 102 102 102 0 12 40500: 40501: Lyhytaikainen velka ..... 40502: Yhteensä ....................... 176 562 8 710 8934 -6310 172 301 100 12784 40503: (3185) (912) 40504: 40505: 1l liman valuutanvaihtosopimuksia koskevien kuoletusten vaikutusta. 40506: 84 40507: 40508: LIITE 16 40509: 40510: 40511: 40512: 40513: VALTIOKONTTORIN HOIDOSSA OLEVATVALTIONOMISTAMAT OSAKKEET, OSUUDET JA MUUT ARVOPAPERIT 40514: 40515: 16.1. Kotimaiset osakkeet, osuudet ja muut arvopaperit 40516: 40517: 31.12.1993 31.12.1994 31.12.1995 40518: Nimellisarvo, miljoonaa markkaa 40519: 40520: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt ................................. . 9883 13 070 16 263 40521: OyAikoAb ........................................................................... 10 10 310 40522: Arsenal Oy ........................................................................... 1 721 2 221 2 721 40523: Avena Oy ............................................................................. 100 40524: Edita Oy ................................................................................ 0 15 30 40525: Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy .................................. .. 1 12 40526: Enso-Gutzeit Oy .................................................................. 40527: -SarjaA ............................................................................. 593 593 842 40528: -Sarja B ............................................................................. 128 128 12 40529: Finnair Oy, Sarja A .............................................................. 234 248 248 40530: Finnish Publie Management Ltd Oy ................................. . 0 40531: Finntech Oy ....................................................................... .. 1 1 1 40532: Imatran Voima Oy ............................................................... 872 872 872 40533: Karttakeskus Oy ................................................................. . 1 1 40534: Kauppatalo Hansel Oy ........................................................ 72 40535: Kemijoki Oy ......................................................................... 40536: -SarjaA ............................................................................. 4 4 4 40537: -Sarja B ............................................................................. 187 187 187 40538: Kemira Oy ............................................................................ 873 873 873 40539: Kera Oy ................................................................................ 460 535 535 40540: Lapuan Patruunatehdas Oy ............................................... 43 43 50 40541: Medivire Työterveyspalvelut Oy ....................................... 5 40542: Neste Oy .............................................................................. 848 868 823 40543: Outokumpu Oy, SarjaA ..................................................... 551 40544: Postipankki Oy ................................................................... .. 630 630 630 40545: Rahapaja Oy ........................................................................ 0 8 16 40546: Rautaruukki Oy .................................................................... 825 825 825 40547: Saimaan Kanavalaivat Oy .................................................. 14 14 14 40548: Oy Sisu-Auto Ab ............................................................... .. 153 272 272 40549: Suomen Arvopaperikeskus Oy .......................................... 7 40550: Suomen PT Oy ................................................................... . 2 400 2400 40551: Suomen Teollisuussijoitus Oy ........................................... 64 40552: Suomen Vientiluotto Oy ..................................................... 59 590 590 40553: Teollisen yhteistyön rahasto Oy ....................................... . 282 282 296 40554: Valmet Oy ............................................................................ 519 498 498 40555: Vaivilla Oy ............................................................................ 28 28 40556: Vammas Oy ......................................................................... 61 61 61 40557: Vapo Oy ............................................................................... 300 300 300 40558: Oy Veikkaus Ab .................................................................. . 1 1 1 40559: Veitsiluoto Oy ...................................................................... 40560: -SarjaA ............................................................................. 439 439 278 40561: -Sarja E ............................................................................. 31 40562: VPU Pukutehdas Oy ............................................................ 35 40563: VR-yhtymä Oy ..................................................................... 2 200 40564: VTKK-Yhtymä Oy ................................................................ 0 75 40565: Oy Yleisradio Ab ............................................................... .. 47 47 47 40566: Asunto-osakeyhtiöt ............................................................ 0 0 0 40567: 85 40568: 40569: 31.12.1993 31.12.1994 31.12.1995 40570: Nimellisarvo, miljoonaa markkaa 40571: 40572: 40573: Muut osakeyhtiöt ............................................................... 322 820 593 40574: Ekokem Oy ........................................................................... 12 12 12 40575: Finnyards Oy ....................................................................... 50 50 50 40576: Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy .................................. . 5 5 5 40577: Outokumpu Oy, SarjaA ..................................................... 498 498 40578: Publie Management Consulting Oy ................................. . 0 0 40579: Suomenlinnan Liikenne Oy ................................................ 3 3 2 40580: Suomen Puututkimus Oy ................................................... 0 0 0 40581: Suomen Säästöpankki -SSP Oy ........................................ . 250 250 40582: TI-Tieto Oy .......................................................................... 24 40583: Vuosaaren Kehitysyhtiö Oy ............................................... 2 2 2 40584: Muut osakkeet ..................................................................... 0 0 0 40585: Osakkeet yhteensä ............................................................. 10205 13 890 16 856 40586: 40587: Muut yhteisöt ...................................................................... 0 0 0 40588: Helsingin Puhelinyhdistys ................................................ .. 0 0 0 40589: Muut ..................................................................................... 0 0 0 40590: Yhteensä .............................................................................. 10205 13 890 16856 40591: 40592: Valtion pääomasijoitukset ................................................. 6998 7448 7442 40593: Liikepankit ............................................................................ 5 730 6180 6180 40594: Osuuspankit ......................................................................... 1 108 1108 1108 40595: Säästöpankit ........................................................................ 160 160 154 40596: Kaikki yhteensä ................................................................. .. 17 203 21338 24298 40597: 86 40598: 40599: 16.2. Valtion osuudet kansainvälisissä rahoituslaitoksissa 40600: Merkitty Maksettu 40601: 31.12.1995 40602: alkuperäi- Osuudet alku- Osuuksien markkavasta-arvot 40603: sessä peräisessä 31.12.1995 Maksupäivän valuutta- 40604: valuutassa" valuutassa valuuttakurssien kurssien mukaan 40605: 31.12.1995 mukaan 31.12.1994 31.12.1995 40606: 40607: miljoonaa yksikköä 40608: 40609: Kansainvälinen Jälleenrakennus- 40610: pankki ............................................. SDR 856 USD 59 255 275 275 40611: Kansainvälinen Rahoitusyhtiö ..... USD 14 USD 14 63 58 63 40612: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö USD 319 USD 319 40613: SDR 150 SDR 150 2 489 2 262 2 410 40614: -Afrikka-rahasto ......................... USD 12 USD 12 52 78 78 40615: Aasian Kehityspankki ................... USD 14 USD 5 40616: SDR 64 SDR 4 44 38 40 40617: Aasian Kehitysrahasto 21 •••••••••••••••• USD 82 USD 82 359 360 380 40618: Latinalaisen Amerikan Kehitys- 40619: pankki ............................................. USD 67 USD 3 15 14 17 40620: -pankin erityisrahasto ............... USD 15 USD 15 63 74 79 40621: Afrikan Kehityspankki ................... UA 66 UA 8 53 42 42 40622: Afrikan Kehitysrahasto ................. FUA 116 FUA 116 691 577 577 40623: EFTA-maiden Portugalin Teollis- 40624: tamisrahasto .................................. SDR 8 SDR 8 53 42 42 40625: Kansainvälinen Maatalouden 40626: Kehittämisrahasto ......................... FIM 96 FIM 96 96 96 96 40627: Länsipohjolan Kehittämisrahasto USD 3 USD 3 12 11 13 40628: Pohjoismaiden Investointipankki ECU 556 ECU 45 252 205 221 40629: Kansainvälinen lnvestointitakaus- 40630: laitos ............................................... SDR 6 USD 1 6 6 6 40631: Perushyödykkeiden yhteisrahasto SDR 2 FRF 8 7 6 6 40632: Pohjoismaiden Ympäristö- 40633: rahoitusyhtiö ................................. ECU 8 ECU 8 46 39 46 40634: Maailmanlaajuinen Ympäristö- 40635: rahasto ........................................... FIM 174 FIM 174 174 140 174 40636: Euroopan Jälleenrakennus- ja 40637: kehityspankki ................................. ECU 38 ECU 38 210 176 218 40638: Teknisen avun rahasto (NIB) ........ ECU 1 ECU 1 6 7 7 40639: Teknisen avun rahasto (NOPEF) .. ECU 1 ECU 1 6 7 7 40640: Euroopan Investointipankki ......... ECU 871 ECU 25 141 141 40641: -rahasto ...................................... ECU 153 ECU 61 343 343 40642: Yhteensä ........................................ 5436 4513 5281 40643: 40644: 40645: 11 Sisältää merkityt vuosiosuudet 31.12.1995 saakka ja sekä maksettavan että takuupääoman. 40646: 21 40647: Aasian Kehitysrahasto on Aasian Kehityspankin rahasto. 40648: Oheinen korjauslehti korvaa kirjan, Valtion tilinpäätös liitteineen 40649: vuodelta 1995, sivun 174. 40650: Det bifogade korrigeringsbladet kompenserar publikationen, 40651: Statsbokslutet jämte bilagor för år 1995, sidan 174. 40652: 40653: 40654: 40655: 40656: 174 40657: 40658: Muut rahastot - Övriga fonder 40659: 40660: 40661: Palosuojelurahasto - Brandskyddsfonden 40662: 40663: 40664: Pääoma - Kapital 1.1.1995 48 294 304,31 40665: Menot - Utgifter 37 798 423,38 40666: Tulot -lnkomster 38 913 351,31 40667: Pääoma - Kapital31.12.1995 49 409 232,24 40668: 40669: 40670: 40671: Radiorahasto - Radiofonden 40672: 40673: 40674: Pääoma - Kapital 1.1.1995 56 595 582,27 40675: Menot - Utgifter 1 622 065 608,31 40676: Tulot -lnkomster 1 644 057 556, 13 40677: Pääoma- Kapital31.12.1995 78 587 530,09 40678: •• •• •• 40679: VALTION TILINPAATOS 40680: LIITTEINEEN 40681: VUODELTA 40682: 1995 40683: STATSBOKSLUTET 40684: •• 40685: JAMT~. Bllf\GOR 40686: FORAR 40687: 1995 40688: 40689: 40690: 40691: 40692: VAlTIOKONTTORI 40693: ISSN 0356-2727 40694: OY EOITAAB, HELSINKI1996 40695: SISÄLLYS - INNEHÅLL 40696: Sivu 40697: Sida 40698: Yhdistelmä valtion budjettitalouden tilinpäätöksestä vuodelta 1995- Sammandrag 40699: av bokslutet av statens budgethushållning för år 1995 .................................................. 5 40700: Yhdistelmä talousarvion toteutumisesta- Sammandrag av budgetens förverk- 40701: ligande.......................................................................................................................... 6 40702: Valtion tase- Statens balansräkning ...................................................................... 7 40703: Valtion tilinpäätös- Statsbokslutet ................................................................................. 9 40704: Talousarvion toteutuminen - Budgetens förverkligande ...................................... 11 40705: Valtion tasetilit- Statens balanskonton .................................................................. 71 40706: Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuloslaskelmat ja taseet- 40707: Statens icke budgeterade fonders resultat- och balansräkningar .......................... 165 40708: Valtion liikelaitosten tuloslaskelmat ja taseet - Statens affärsverkens resultat- 40709: och balansräkningar .................................................................................................... 175 40710: Liitteet- Bilagor ................................................................................................................ 187 40711: Selvitys siirretyistä määrärahoista- Relation angående reserverade anslag ..... 189 40712: Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten tuloslaskelmat ja taseet 40713: - Statens affärsdrivande ämbetsverkens och inrättningarnas resultat- och ba- 40714: lansräkningar ............................................................................................................... 227 40715: Selvitys annetuista lainoista ja muusta tuloa tuottavasta omaisuudesta- Utred- 40716: ning över utgivna lån och annan inkomstbringande egendom .............................. 231 40717: Selvitys valtion velasta - Utredning över statsskulden ......................................... 235 40718: Selvitys valtion takaus- ja muista sitoumuksista - Utredning över statens ga- 40719: ranti- och andra förbindelser ...................................................................................... 241 40720: 40721: 40722: 40723: 40724: 360128P 40725: .. 40726: YHDISTELMA VALTION 40727: .. .. BUDJETTI- 40728: .. .. 40729: TALOUDEN TILINPAATOKSESTA 40730: VUODELTA 40731: 1995 40732: 40733: 40734: SAMMANDRAG AV BOKSLUTET AV 40735: 0 40736: 40737: STATENS BUDGETHUSHALLNING 40738: •• 0 40739: 40740: FORAR 40741: 1995 40742: 6 40743: 40744: Yhdistelmä talousarvion toteutumisesta vuodelta 1995 40745: Sammandrag av budgetens förverkligande för år 1995 40746: Yhdistelmä - Sammandrag 40747: Talousarvio Tilinpäätös 40748: Budget Bokslut 40749: 40750: Tulot- lnkomster ............................................................................................................... 200 456 952 900 201 372 220 755,78 40751: Menot- Utgifter .................................................................................................................. 200 454 948 900 198 332 402 714,55 40752: 40753: Ylijäämä - Överskott .............................................................................. . 2 004000 3 039 818 041,23 40754: 40755: 40756: 40757: Tulot- lnkomster 40758: Osasto- Avdelning 40759: 40760: 11 Verot ja veronluonteiset tulot- Skatter och inkomster av skattenatur ......................... 109188 200 000 108 476 060 920,56 40761: 12 Sekalaiset tulot- lnkomster av blandad natur ............................................................. 29 590 367 900 31126 457 619,76 40762: 13 Korkotulot ja voiton tuloutukset- Ränteinkomster och bokföring av vinster ............ .. 5 845 898 000 6 303 335 362,15 40763: 15 Lainat- Lån ................................................................................................................... 55 832 487 000 55 466 366 853,31 40764: 40765: Tulot yhteensä- Summa lnkomster ............................................................ . 200 456 952 900 201 372 220 755,78 40766: 40767: 40768: 40769: Menot- Utgilter 40770: Pääluokka- Huvudtitel 40771: 40772: 21 Tasavallan Presidentti- Republikens President ......................................................... 24 893 000 23 831 244,32 40773: 22 Eduskunta- Riksdagen .............................................................................................. 248 397 000 240 650 777,34 40774: 23 Valtioneuvosto - Statsrädet ........................................................................................ 172 279000 171 020 305,08 40775: 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala- Utrikesministeriets förvaltningsom räde .......... .. 2 930 773 000 2 847 559 421,36 40776: 25 Oikeusministeriön hallinnonala- Justitieministeriets förvaltningsomräde .................. 2 382 965 000 2 378 642 966,83 40777: 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala- lnrikesministeriets förvaltningsomräde ............ . 10 434 987 000 10 441 905 719,57 40778: 27 Puolustusministeriön hallinnonala- Försvarsministeriets förvaltningsomräde ........ .. 8 336123 000 8 336 362 945,09 40779: 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala- Finansministeriets förvaltningsomräde .......... . 24 664 967 000 24 580 360 228,01 40780: 29 Opetusministeriön hallinnonala- Undervisningsministeriets förvaltningsområde .... .. 27 277 139 000 27 201 556 431 ,59 40781: 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala- Jord- och skogsbruksministeriets 40782: förvaltningsområde ....................................................................................................... 15 865 707 000 15 426194 027,63 40783: 31 Liikenneministeriön hallinnonala- Trafikministeriets förvaltningsomräde .................. 8 300 231 900 8 302 335 723,82 40784: 32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala- Handels- och industriministeriets 40785: förvaltningsområde ....................................................................................................... 7 994 890 000 7 702 856 833,28 40786: 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala- Social- och hälsovårdsministeriets 40787: förvaltningsområde ....................................................................................................... 49151 346 000 49 026 834 676,32 40788: 34 Työministeriön hallinnonala- Arbetsministeriets förvaltningsområde ...................... .. 12 894 325 000 12 350 366 908,30 40789: 35 Ympäristöministeriön hallinnonala- Miljöministeriets förvaltningsområde ................ 4 696 351 000 4 716 837 005,39 40790: 36 Valtionvelka - Statsskulden ........................................................................................ 25 079 575 000 24 585 087 500,62 40791: 40792: Menot yhteen~ä - Summa utgiller .............................................................. . 200 454 948 900 198 332 402 714 ,55 40793: Ylijäämä- Överskott ............................................................................... 2 004 000 3 039 818 041,23 40794: 200 456 952 900 201372 220 755,78 40795: 7 40796: 40797: Valtion tase 31.12.1995 - Statens balansräkning 31.12.1995 40798: VASTAAVAA- AKTIVA 40799: Rahatilit- Penningkonton 40800: Kassatilit- Kassakonton ............................................................................................... 10 107 403,21 40801: Postisiirtotulotilit- Postgiroinkomstkonton .................................................................. 1 609 550,59 40802: Postisiirtomenotilit ::-- Postgiroutgiftskonton .................................................................. 1139 784,67 40803: Muut pankkitilit - Ovriga bankkonton ............................................................................ 55 450 052,67 68 306 791,14 40804: 40805: Saatavien tilit- Fordrlngskonton 40806: Varsinaisten saatavien tilit- Ordinarie fordringskonton ................................................ 1 079 971 440,20 40807: Annettujen enoakkojen tilit- Utgivna förskotts konton ................................................. 75 561 214,48 40808: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit- Mot redovisning utgivna medels konton .... .. 100 470 747,87 40809: Budjetoimattomien sijoitusten tilit- Obudgeterade placeringars konton .................... .. 41 810 254 232,04 43 066 257 634,59 40810: 40811: Varastotilit- Lagerkonton ........................................................................ . 130 019 569,35 40812: 40813: Virastojen väliset ja sisäiset tilit- Verkens inbördes och lnterna konton 40814: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit - Räkenskapsverkens inbördes transaktioners 40815: konton ............................................................................................................................ 89 384,21 40816: Tiliviraston sisäisten tilitoimen tilit- Räkenskapsverkets interna transaktioners konton 1 648 636,76 1 738 020,97 40817: 40818: SIIrtyvien erien tilit - Konton för resultatregleringsposter 40819: Tulorästien tilit- lnkomstresters konton ....................................................................... 2 670 237 073,80 40820: 40821: Muut tasetilit- Övrlga balanskonton 40822: Muut varat, aktiivatilit- Övriga medel, aktivkonton ...................................................... 48142 724 670,12 40823: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit- Fonder och donerade medel, aktivkonton .... .. 57 232 670,46 48 199 957 340,58 40824: 40825: 94 136 516 438,43 40826: 40827: VASTATTAVAA- PASSIVA 40828: Velkojen tilit- Skuldkonton 40829: Varsinaisten velkojen tilit- Ordinarie skulders konton ................................................. 3 522 623 509,47 40830: Saatujen enoakkojen tilit- Erhållna förskottskonton .................................................... 157 426 412,18 40831: Tilitettävien varojen tilit- Redovisningsmedels konton ................................................ 401 442 267,69 40832: Budjetoimattomien luottojen tilit- Obudgeterade krediters konton .............................. 988 266 400,28 5 069 758 589,62 40833: 40834: Virastojen väliset ja sisäiset tilit- Verkens lnbördes och lnterna konton 40835: Tilivirastojen väliset kokoomatilit- Räkenskapsverkens inbördes samlingskonton .... .. 1 366 271 507,67 40836: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit- Räkenskapsverkets interna samlingskonton ........... 3 941 278 470,56 5 307 549 978,23 40837: 40838: Siirtyvien erien tilit- Konton för rasultatreglaringspostar 40839: Menorästien tilit- Utgiftsresters konton ....................................................................... 1 236 603 921,04 40840: Siirrettyjen määrärahojen tilit- Reserverade anslags konton ....................................... 19 531145 026,79 20 767 748 947,83 40841: 40842: Muut tasatilit- Övriga balanskonton 40843: Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit- Utom budgeten stående fonders 40844: kollektivkonton ................................................................................................................ 5 722 695 707,71 40845: Muut varat, passiivatilit- Övriga medel, passivkonton ................................................. 48 158 055 540.08 40846: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit- Fonder och donerade medel, passivkonton. 143 680 989,75 40847: Selvitystilit- Utredningskonton .................................................................................... 12 633 688,59 54 037 065 926,13 40848: 40849: Ylijäämä vuoden alkaessa- ÖverskoH vid årats lngång .. .................................. .. 5 914 574 947,39 40850: Tilivuoden ylijäämä- Radovisningsårets övarskott .......................................... . 3 039 818 041,23 8 954 392 988,62 40851: 40852: 94136 516 430,43 40853: 40854: Helsinki, Valtiokonttori 4. huhtikuuta 1996- Helsingfors, Statskontoret den 4 april1996 40855: 40856: Pääjohtajan sijainen - Ställföraträdare för genaraldlrektören PAAVO HALAVAARA 40857: Finanssijohtaja - Flnanschef Paavo Halavaara 40858: 40859: Yksikönjohtaja- Enhetschef SEPPO KIVELÄ 40860: Seppo Kivelä 40861: VALTION TILINPÄÄTÖS 40862: VUODELTA 40863: 1995 40864: 40865: 40866: STATSBOKSLUTET 40867: •• 0 40868: 40869: FORAR 40870: 1995 40871: TALOUSARVION 40872: TOTEUTUMINEN 40873: 1995 40874: 40875: 40876: BUDGETENS 40877: FÖRVERKLIGANDE 40878: 1995 40879: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 40880: sivu 40881: 11 Os.- Avd. Budgetens förverkligande år 1995 sida 12 40882: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 40883: Budget Bokslut Bokslut - Budget 40884: Mom.-Mom. 40885: Suurempi - Högre % 40886: Pienempi - Lägre (-) 40887: 40888: 40889: 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT- SKAT- 40890: TER OCH INKOMSTER AV SKATTENATUR ....... 109188 200 000 108 476 060 920,56 -712 139 079,44 40891: 40892: 01 TULON JA VARALLISUUDEN PERUSTEELLA KAN- 40893: NETTAVAT VEROT - SKATTER PÅ GRUND AV 40894: INKOMST OCH FÖRMÖGENHET ............... 37 600 000 000 40 091 566 364,13 2 491 566 364,13 7 40895: 01 Tulo- ja varallisuusvero - Skatt på inkomst och 40896: förmögenhet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 350 000 000 37 870 611 434,35 2 520 611 434,35 7 40897: 02 Korkotulojen lähdevero - Källskatt på räntein- 40898: komster................................. 1 300 000 000 1 229 198 356,80 -70 801 643,20 5 40899: 03 Perintö- ja lahjavero - Skatt på arv och gåva .. 950000 000 991 756 572,98 41 756 572,98 4 40900: 40901: 04 LIIKEVAIHDON PERUSTEELLA KANNETTAVAT VE- 40902: ROT JA MAKSUT - SKATTER OCH AVGIFTER PÅ 40903: GRUND AV OMSÄTTNING .................... 41 430 000 000 39 418 284133,78 -2 011 715 866,22 5 40904: 01 Arvonlisävero - Mervärdesskatt ............ 38 800 000 000 36 939 468 654,79 -1 860 531 345,21 5 40905: 02 Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava ve- 40906: ro - Skatt på vissa försäkringspremier ....... 1 650 000 000 1 551 35Q 560,50 -98 649 439,50 6 40907: 03 Apteekkimaksut - Apoteksavgifter ........... 380000000 356 739 654,22 -23 260 345,78 6 40908: 04 Televero - Teleskatt ..................... 600000 000 570 725 264,27 -29 274 735,73 5 40909: 40910: 06 TUONNIN PERUSTEELLA KANNETTAVAT VEROT 40911: JA MAKSUT - PÅ GRUND AV IMPORT UPPBUR- 40912: NA SKATTER OCH AVGIFTER ................. 245000000 264 879 927,22 19 879 927,22 8 40913: 01 Tuontitulli - lmporttull .................... 245000 000 264 879 927,22 19 879 927,22 8 40914: 40915: 08 VALMISTEVEROT- ACCISER ................ 22 500 000 000 21 835 449159,60 -664 550 840,40 3 40916: 01 Tupakkavero - Tobaksaccis ............... 3100 000 000 3 085 096 033,40 -14 903 966,60 0 40917: 02 Makeisvero - Sötsaksaccis ................ 140 000 000 151 080 188,50 11 080 188,50 8 40918: 04 Alkoholijuomavero - Skatt på alkoholdrycker .. 7 150 000 000 6 807179129,50 -342 820 870,50 5 40919: 05 Virvoitusjuomavero - Läskedrycksaccis ...... 110000000 164 081 909,20 54 081 909,20 49 40920: 07 Polttoainevero - Bränsleaccis .............. 12 000 000 000 11 628 011 899,00 -371 988101,00 3 40921: 40922: 10 MUUT VEROT - ÖVRIGA SKATTER ........... 7 350000 000 6 761 311 070,21 -588 688 929,79 8 40923: 01 Leimavero - Stämpelskatt ................. 2200000000 2 029 509 707,14 -170 490 292,86 8 40924: 03 Autovero - Skatt på bilar .................. 2 930000 000 2 685 845 284,67 -244 154 715,33 8 40925: 04 Moottoriajoneuvovero - Motorfordonsskatt .... 890000000 668132 059,56 -221 867 940,44 25 40926: 06 Arpajaisvero - Lotteriskatt ................. 300000000 331 790 557,64 31 790 557,64 11 40927: 07 Ajoneuvovero - Fordonsskatt .............. 1 030 000 000 1 046 033 461 ,20 16033461,20 2 40928: 40929: 19 MUUT VERONLUONTEISET TULOT - ÖVRIGA 40930: INKOMSTER AV SKATTENATUR ............... 63200000 104 570 265,62 41 370 265,62 65 40931: 02 Lästimaksut - Lästavgifter ................. 3200 000 4166189,00 966189,00 30 40932: 08 Öljyjätemaksu - Oljeavfallsavgift ............ 20000000 20 749 197,00 749197,00 4 40933: 09 Muut verotulot - Övriga skatteinkomster ...... 40000000 79 654 879,62 39 654 879,62 99 40934: Talousarvion toteutuminen wonna 1995 40935: sivu 40936: 12 Os.- Avd. Budgetens förvertdigande år 1995 sida 13 40937: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 40938: Budget Bokslut Bokslut - Budget 40939: Mom.-Mom. 40940: Suurempi - Högre % 40941: Pienempi - Lägre (-) 40942: 40943: 40944: 12 SEKALAISET TULOT- INKOMSTER AV BLAN- 40945: DAD NATUR .......................•...•.... 29 590 367 900 31126457619,76 1 536 089 719,76 5 40946: 40947: .24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONA- 40948: LA- UTRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNING- 40949: SOMRÅDE ................................ . 9500000 8 328 003,18 -1171 996,82 12 40950: 99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot - ln- 40951: komster inom utrikesministeriets förvaltningsområ- 40952: de .................................... . 9500000 8328 003,18 -1171 996,82 12 40953: 40954: 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - JUSTI- 40955: TIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .... . 405000000 368 276 226,08 -36 723 n3,92 9 40956: 01 Tuomioistuintulot - Domstolarnas inkomster .. . 200000000 163231 019,93 -36 768 980,07 18 40957: 47 Ulosottomaksut - Utsökningsavgifter........ . 124 000 000 112 975 533,38 -11 024 466,62 9 40958: 50 Vankeinhoitolaitoksen tulot - Fångvårdsväsen- 40959: dets inkomster ......................... .. 76000000 81 207 011,56 5 207 011,56 7 40960: 99 Oikeusministeriön hallinnonalan muut tu- 40961: lot - Ovriga inkomster inom justitieministeriets 40962: lörvaltningsområde ....................... . 5000000 10 862 661,21 5 862 661,21 117 40963: 40964: 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA - IN- 40965: RIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ... 598988000 574 750 721,60 -24 237 278,40 4 40966: 05 Lääninhallitusten suoritteista kertyvät tulot - ln- 40967: komster av länstyrelsernas prestationer . . . . . ... 21 000000 30463 951,15 9463951,15 45 40968: 62 Tulot poliisin lupapalveluista - lnkomster av po- 40969: lisens tillståndservice ..................... . 180 000000 180 636 746,65 636 746,65 0 40970: 64 Ulosottotoimen maksutulot - lnkomster av ut- 40971: mätningsväsendets avgifter ................ . 186000000 168 597 978,59 -17 402 021,41 9 40972: 80 Pelastushallinnon tulot - Räddningsförvalt- 40973: ningens inkomster ....................... . 4068000 3053285,n -1 014 714,23 25 40974: 90 Rajavartiolaitoksen tulot - Gränsbevakningsvä- 40975: sendets inkomster ...................... .. 15 900 000 14 854 205,30 -1 045 794,70 7 40976: 97 Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot 40977: (EU) - lnkomster lrån Europeiska regionala ut- 40978: vecklingsfonden (EU) ...•.................. 182020 000 173 684 693,90 -8 335 306,10 5 40979: 99 Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tu- 40980: lot - Övriga inkomster inom inrikesministeriets 40981: förvaltningsområde .•...................... 10 000 000 3459860,24 -8 540 139,76 65 40982: 40983: 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - 40984: FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ- 40985: DE....................................... . 74 700000 80 389 727,27 5 689 727,27 8 40986: 20 Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden 40987: myynnistä ja vuokrauksesta sekä royalty-rnaksuis- 40988: ta - lnkomster vid föryttring och uthyming av 40989: lörsvarsmaklens lösegendom samt av royaltyav- 40990: gifter. ................................. . 100 000 96 281,10 -3718,90 4 40991: 21 Puolustusministeriön metsätalouden tulot - ln- 40992: komster av försvarsministeriets skogshushållning. 4500000 9204926,65 4 704 926,65 105 40993: 22 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot - 40994: Försvarsförvaltningens byggverks inkomster ... 100000 283093,56 183 093,56 183 40995: 99 Puolustusministeriön hallinnonalan muut tu- 40996: lot - Ovriga inkomster inom lörsvarsministeriets 40997: lörvaltningsområde ...................... .. 70000000 70 805 425,96 805425,96 40998: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 40999: sivu 41000: 12 Os.- Avd. Budgetens lörvertdigande år 1995 sida 14 41001: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 41002: Budget Bokslut Bokslut - Budget 41003: Mom.-Mom. 41004: Suurempi - Högre % 41005: Pienempi - L.ägre (-) 41006: 41007: 41008: 41009: 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA- 41010: FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE . 18 693 788 000 18 368 969 602,59 --324818397,41 2 41011: 07 Siirto valtion eläkerahastosta - Overlöring från 41012: statens pensionsfond . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 100 000 000 6 100 000 000,00 0,00 0 41013: 23 Tulot valtiokonttorin maksullisesta toiminnas- 41014: ta - lnkomster av statskontorets avgiftsbelagda 41015: service . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 733 000 27 283 354,03 -6449645,97 19 41016: 24 Tapaturmavakuutustoimintaa ha~oittavien yhtiöi· 41017: den vakuutusmaksuosuus - Av lörsäkringsbo- 41018: lag, som bedriver olycksfallsförsäkring, erlagd pre- 41019: mieandel. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 500 000 12 004 434,00 -2495 566,00 17 41020: 25 Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksista - 41021: Försäkringsavgifter för skadeersättningar mm.. . . 139 000 000 150 968 609,52 11 968 609,52 9 41022: 28 Kuntien osuudet verotuskustannuksista - Kom- 41023: munemas andelar av beskattningskostnadema . . 494 000 000 471 461 340,00 -22 538 660,00 5 41024: 29 Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuk· 41025: sista - Folkpensionsanstaltens andel av be- 41026: skattningskostnadema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135 000 000 128 600 288,00 -6 399 712,00 5 41027: 30 Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet vero- 41028: tuskustannuksista - Evangelisk-lutherska lör- 41029: samlingamas andelar av beskattningskostnader- 41030: na. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75 000 000 71 951 472,00 -3 048 528,00 4 41031: 49 Tullilaitoksen tulot - Tullverkets inkomster . . . . 30 000 000 45 665 555,63 15 665 555,63 52 41032: 51 Metallirahatulot - lnkomster av metallmynt . . . . 2 000 000 61 637 529,21 59 637 529,21 2982 41033: 52 Tilastokeskuksen tulot - Statistikcentralens in- 41034: komster. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 475 000 1056844,68 581 844,68 122 41035: 64 Kiinteistölaitoksen tulot - Fastighetsverkets in- 41036: komster. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 906 000 000 930 982 964,05 24 982 964,05 3 41037: 87 Rahoitusmarkkinoiden vakauttamisen tulot - ln- 41038: komster av stabiliseringen av finansmarknaden. . 17 000 000 7 258094,93 -9 741 905,07 57 41039: 90 Euroopan unionin traditionaalisten varojen kanto- 41040: palkkiot (EU) - Uppbördsprovision lör Europeis· 41041: ka unionens traditionella egna medel (EU). . . . . . 131 000 000 86 568 384,57 -44 431 615,43 34 41042: 97 Siirtymäkorvaus Euroopan unionista (EU) - Ö· 41043: vergångsersättning från Europeiska unionen (EU). 2 835 000 000 2 700 506 666,67 -134493333,33 5 41044: 98 Takaisinperiitävät arvonlisäveropalautukset - 41045: Mervärdesskatteåterbäringar som återkrävs. . . . 3 000 000 000 2 208 859 354,00 -791140 646,00 26 41046: 99 Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tu- 41047: lot - Övriga inkomster inom finansministeriets 41048: förvaltningsområde .. . . . .. . . . . . .. .. . . .. . .. . 4 781 080 000 5364164711,30 583084711,30 12 41049: 41050: 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - UN- 41051: DERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM· 41052: RÅDE .................................... , 2 n3 521 000 2 841 669149,81 68 148 149,81 2 41053: 01 Opetusministeriön tulot - Undervisningsministe- 41054: riets inkomster........................... 3150 000 22490117,67 19 340117,67 614 41055: 10 Korkeakoulujen tulot - Högskolomas inkomster. 66 626 000 101 047 274,70 34 421 274,70 52 41056: 39 Opintotukitoiminnan tulot - lnkomster från stu· 41057: diestödsverksamheten .. . . . . . . .. . . .. . . . . . .. 129 000 000 178 316 707,54 49 316 707,54 38 41058: 42 Kuntien maksuosuudet ja korvaukset - Kommu- 41059: nemas betalningsandelar och ersättningar. . . . . . 913 000 000 836 225 320,25 -76 n4 679,75 8 41060: 43 Ylioppilastutkintolautakunnan tulot - Studente· 41061: xamensnämndens inkomster . . . . . . . . . . . . . . • . 20 300 000 21 468 231,00 1168 231,00 6 41062: Talousarvion toteutuminen wonna 1995 41063: sivu 41064: 12 Os. - Avd. Budgetens förverkligande år 1995 sida 15 41065: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 41066: Budget Bokslut Bokslut - Budget 41067: Mom.-Mom. 41068: Suurempi - Högre 41069: Pienempi -lägre (-) % 41070: 41071: 41072: 91 Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten 41073: voittovaroista - Statens andel av tippningens 41074: och penninglotteriets vinstmedel. ............ . 1 635 000000 1 675 728 730,56 40 728 730,56 2 41075: 93 Museoviraston tulot - Museiverkets inkomster . 6000000 5872838,99 -127161,01 2 41076: 96 Valtion elokuvatarkastamon tulot - Statens 41077: filmgranskningsbyrås inkomster ............. . 445000 519 929,10 74 929,10 17 41078: 41079: 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNO- 41080: NALA - JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERI· 41081: ETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ................ . 1 692 710 000 2 470 882 116,68 ns172116,6B 46 41082: 01 EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tuki- 41083: osastosta saatavat tulot (EU) - lnkomster från 41084: garantiseklionen vid EU:s utvecklings- och garan- 41085: tifond för jordbruket (EU) ......•............ 751 300000 1 822 214 849,07 1 070 914 849,07 143 41086: 02 EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjaus- 41087: osastosta saatavat tulot (EU) - lnkomster från 41088: utvecklingsseklionen vid EU:s utvecklings- och 41089: garantifond för jordbruket (EU) .............. . 569800000 299 580 304,85 -270 219 695,15 47 41090: 03 EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä 41091: saatavat tulot (EU) - lnkomster från EU:s finan- 41092: sieringsorgan för fiskeriutveckling (EU)........ . 14 306 000 13 322 280,00 -983 720,00 7 41093: 04 EU:Ita saatavat muut tulot (EU) - Andra inkoms- 41094: ter från EU (EU) ......................... . 2262000 947368,78 -1314631,22 58 41095: 30 Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa 41096: saadusta tulosta - Statens andel av inkomsten 41097: av vadhållning vid travtävlingar.............. . 19 000 000 21 464 498,56 2 464 498,56 13 41098: 32 Kasvinjalostusmaksut - Växtförädlingsavgifter . 7000000 6962 720,06 -37279,94 41099: 35 Hirvieläinten metsästysmaksut - Avgifter för jakl 41100: på hjortdjur ............................. . 21300000 12 679 929,62 -8 620 070,38 40 41101: 37 Kalastuksenhoitomaksut - Fiskevårdsavgifter .. 48900000 39205171,06 -9 694 828,94 20 41102: 38 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tulot - 41103: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutets inkomster ... . 7600000 9133 514,93 1 533 514,93 20 41104: 39 Riistanhoitomaksut - Jaktvårdsavgifter ...... . 35352000 35 226 276,53 -125 723,47 0 41105: 40 Vesioikeudelliset kalanhoitomaksut - Vatten- 41106: rättsliga fiskeskyddsavgifter . . . . . . . . . . . . . . ... 5500000 5458408,80 -41 591,20 41107: 41 Tenojoen kalastuslupamaksut - Avgifter för till- 41108: stånd att fiska i Tana älv .................. . 1700000 1472168,50 -227 831,50 13 41109: 65 Geodeettisen laitoksen tulot - Geodetiska insti- 41110: tutets inkomster ........................ .. 600000 394539,60 -205 460,40 34 41111: 70 Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot - Lant- 41112: brukets forskningscentrals inkomster . . . ...... . 24900000 29 659 117,39 4 759117,39 19 41113: 72 Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tu- 41114: lot - Lantbruksekonomiska forskningsanstalt- 41115: ens inkomster ........................... . 840000 868 615,60 28 615,60 3 41116: 76 Metsäntutkimuslaitoksen tulot - Skogsforsk- 41117: ningsinstitutets inkomster .... ; . . . . . . . . ..... . 16 700 000 15 912151,82 -787 848,18 5 41118: BO Poronlihan tarkastustoiminnan maksutulot - ln- 41119: komster av avgifter för besiktning av renkött .... 1 500000 1 222 873,40 -2n 126,60 1s 41120: 83 Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot - ln- 41121: komster tili kontrollcentralen för växtproduklion .. 30800000 23 374 753,86 -7425246,14 24 41122: 84 Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot - ln- 41123: komster tili anstalten för veterinärmedicin och livs- 41124: medel ................................. . 47450000 53 548 708,06 6 098 708,06 13 41125: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 41126: sivu 41127: 12 Os. - Avd. Budgetens förverkligande år 1995 sida 16 41128: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 41129: Budget Bokslut Bokslut - Budget 41130: Mom.-Mom. 41131: Suurempi - Högre o/o 41132: Pienempi - Lägre (-) 41133: 41134: 41135: 99 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan 41136: muut tulot - Övriga inkomster inom jord- och 41137: skogsbruksministeriets förvaltningsområde ..... . 85900000 78 233 866,19 -7 666 133,81 9 41138: 41139: 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA - TRA- 41140: FIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... 606542 000 590 995 392,95 -15 546 607,05 3 41141: 22 Kuntien osuus paikallisteiden kunnossapitome- 41142: noista - Kommunemas andel i underhållet av 41143: bygdevägar ............................. . 70000000 61 817 024,00 --8 182 976,00 12 41144: 23 Kuntien osuus paikallisteiden tekemisestä - 41145: Kommunemas andel i byggandet av bygdevägar. 50000000 50 836 964,00 836964,00 2 41146: 24 Tielaitoksen sekalaiset tulot - Vägverkets in- 41147: komster av blandad natur .................. . 3000 000 3 859 604,51 859604,51 29 41148: 25 Ulkopuolisilta periitävät osuudet tietöiden kustan- 41149: nuksista - Andelar av sådana kostnader för vä- 41150: garbeten vilka uppbärs hos utomstående ...... . 72000 000 84 689 038,51 12 689 038,51 18 41151: 30 Merenkulkulaitoksen tulot - Sjöfartsverkets in- 41152: komster................................ . 402384000 363281821,16 -39 102 178,84 10 41153: 31 Merentutkimuslaitoksen tulot - Havsforskning- 41154: sinstitutets inkomster .................... .. 3300000 2365839,64 -934160,36 28 41155: 52 Telehallintokeskuksen tulot - Teleförvaltnings- 41156: centralens inkomster...................... . 3658000 10 366111,04 6708111,04 183 41157: 58 Radanpidon tulot - lnkomster av banhållningen. 1000000 66000,00 -934 000,00 93 41158: 90 Ratamaksu - Banavgift .................. . 1 000 000 1000000,00 0,00 0 41159: 99 Liikenneministeriön hallinnonalan muut tu- 41160: lot - Övriga inkomster inom trafikministeriets 41161: förvaltningsområde ....................... . 200000 12 712 990,09 12 512 990,09 6256 41162: 41163: 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN- 41164: NONALA - HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTE- 41165: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE............... 1251003000 1 654 987 582,73 403 984 582,73 32 41166: 02 Tulot yrityspalvelun piiritoimistojen maksullisesta 41167: palvelutoiminnasta - lnkomster av avgiltsbe- 41168: lagd service vid distriktsbyråer för företagstjänst . 13 100 000 10 740 868,27 -2359131,73 18 41169: 32 Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen palve- 41170: lutoiminnan tulot - lnkomster av patent- och re- 41171: gisterstyrelsens avgiltsbelagda service......... 6 757 000 8 925 467,02 2168 467,02 32 41172: 40 Geologian tutkimuskeskuksen tulot - Geologis- 41173: ka forskningscentralens inkomster . . . . . . . . . . . . 25 000 000 21 315 051,48 -3 684 948,52 15 41174: 50 Tulot osakemyynneistä - lnkomster från försälj- 41175: ning av aktier . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 000 000 000 1 342 545 932,00 342 545 932,00 34 41176: 80 Siirto valtion ydinjätehuoltorahastosta - Överfö- 41177: ring från statens kärnavlallshanteringsfond . . . . . 111 856 000 111 856 503,08 503,08 0 41178: 99 Kauppa- ja te.~llisuusministeriön hallinnonalan 41179: muut tulot - Ovriga inkomster inom handels- 41180: och industriministeriets förvaltningsområde . . . . . 94 290 000 159 603 760,88 65 313 760,88 69 41181: 41182: 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNO- 41183: NALA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTE- 41184: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE. . . . . . . . . . . . . . . 1 476 228 000 1 721 952 567,84 245 724 567,84 17 41185: 06 Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tu- 41186: lot - lnkomster tili rättsskyddscentralen för häl- 41187: sovården. . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . .. . 1 750 000 4 760 928,03 3 010 928,03 172 41188: 08 Kansanterveyslaitoksen tulot - Folkhälsoinstitu- 41189: tets inkomster. .. . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . 42 000 000 39 508 966,23 -2 491 033,77 6 41190: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 41191: sivu 41192: 12 Os. - Avd. Budgetens förverkligande år 1995 sida 17 41193: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 41194: Budget Bokslut Bokslut- Budget 41195: Mom.-Mom. 41196: Suurempi - Högre % 41197: Pienempi - Lägre (-) 41198: 41199: 41200: 09 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakes- 41201: kuksen tulot - Social- och hälsovårdens pro- 41202: dukttillsynscentrals inkomster ............... . 9263000 15 596 350,24 6 333 350,24 68 41203: 10 Säteilyturvakeskuksen tulot - Strålsäkerhets- 41204: centralens inkomster...................... . 38 215 000 32 463 844,66 -5 751155,34 15 41205: 92 Raha-automaattiyhdistyksen tuotto - Avkast- 41206: ning av penningautomatföreningens verksamhet . 1 251 000 000 1 325 807 000,00 74 807 000,00 6 41207: 98 Valtionapujen palautukset - Aterbäringar av 41208: statsunderstöd .......................... . 130000000 298817164,94 168 817 164,94 130 41209: 99 Sosiaali- i!l terveysministeriön hallinnonalan muut 41210: tulot - Ovriga inkomster inom social- och hälso- 41211: vårdsministeriets förvaltningsområde ......... . 4000000 4 998 313,74 998 313,74 25 41212: 41213: 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - ARBETS- 41214: MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ....... . 825519000 601 216 702,73 -224 302 297,27 27 41215: 40 Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot 41216: (EU) - lnkomster från Europeiska socialfonden 41217: (EU) .................................. . 471 900 000 378 644 867,50 -93 255 132,50 20 41218: 70 Palkkaturvamaksujen palautukset - Aterbä- 41219: ringar av betalningar enligt lönegaranti. ....... . 333119000 163 057 861,12 -170 061138,88 51 41220: 99 Työministeriön hallinnonalan muut tulot - Övri- 41221: ga inkomster inom arbetsministeriets förvaltnings- 41222: område ................................ . 20500000 59 513 974,11 39 013 974,11 190 41223: 41224: 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - 41225: MIWÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ... 20600000 11 362 657,34 -9 237 342,66 45 41226: 25 Vesi- ja ympäristöhallinnon tulot - Vatten- och 41227: miljöförvaltningens inkomster ............... . 600000 1 326 526,11 726 526,11 121 41228: 26 Alueellisten ympäristökeskusten tulot - lnkom- 41229: ster tili regionala miljöcentra ................ . 10 000 000 1 958 677,40 -8 041 322,60 80 41230: 27 Suomen ympäristökeskuksen tulot - Finlands 41231: miljöcentrals inkomster ................... .. 1700 000 0,00 -1 700 000,00 100 41232: 40 Asuntotoimen tulot - Bostadsväsendets in- 41233: komster................................ . 100 000 133 214,97 33214,97 33 41234: 60 Korvaukset ympäristövahinkojen to~untatoimis 41235: ta - Ersättningar för åtgärder för skydd moi mil- 41236: jöskador ............................... . 7000000 6 215 203,33 -784 796,67 11 41237: 99 Ympäri~töministeriön hallinnonalan muut tu- 41238: lot - Ovriga inkomster inom miljöministeriets för- 41239: valtningsområde ......................... . 1200 000 1 729 035,53 529 035,53 44 41240: 41241: 39 MUUT SEKALAISET TULOT - ÖVRIGA INKOMS- 41242: TER AV BLANDAD NATUR ................... . 1162 268 900 1 832 677 168,96 670 408 268,96 58 41243: 01 Sakkorahat - Böter ..................... . 330000000 257 199 706,09 -72 800 293,91 22 41244: 02 Valtiolle tilitettävät viivästyskorot, jäämämaksut ja 41245: veronlisäykset veronmaksun laiminlyömisestä 41246: määräaikana - Dröjsmålsräntor, restavgifter 41247: och skattetillägg för försummad betalning av skatt 41248: inom utsatt tid, vilka skall inlevereras tili staten .. 430000000 481143 805,21 51143 805,21 12 41249: 03 Oikaisurahat - Anmärkningsmedel ......... . 100 000 0,00 -100 000,00 100 41250: 04 Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutuk- 41251: set - lndragning av utgiftsrester och reservera- 41252: de anslag .............................. . 300000000 997 717 099,37 697 717 099,37 233 41253: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 41254: sivu 41255: 12 Os.- Avd. Budgetens lörverkligandt år 1995 sida 18 41256: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 41257: Budget Bokslut Bokslut - Budget 41258: Mom.-Mom. 41259: Suurempi - Högre % 41260: Pienempi - Lägre (-) 41261: 41262: 41263: 05 Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuk- 41264: sian myynti - lnkomst vid föryttring av statsjord 41265: och inkomstbringande rättigheter ............. 40000000 26 523 394,93 -13 476 605,07 34 41266: 07 Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella tu- 41267: loutettavat korvaukset - Ersättningar som bok- 41268: förs som inkomst tili staten utanför statens pen- 41269: sionsfond ............................... 35525000 58 049 962,76 22 524 962,76 63 41270: 09 Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä 41271: sosiaaliturvamaksut - Dag- och moderskaps- 41272: penningar samt socialskyddsavgilter som skall er- 41273: läggas tili staten .......................... 10000000 5683053,32 -4 316 946,68 43 41274: 10 Muut sekalaiset tulot - Övriga inkomster av 41275: blandad natur ............................ 16 643 900 6360147,28 -10 283 752,72 62 41276: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 41277: sivu 41278: 13 Os. - Avd. Budgetens lörverldlgande år 1995 sida 19 41279: Luku· Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös ·Talousarvio 41280: Budget Bokslut Bokslut • Budget 41281: Mom.·Mom. 41282: Suurempi • Högre % 41283: Pienempi • Lägre (-) 41284: 41285: 41286: 13 KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET - 41287: RÄNTEINKOMSTER OCH BOKFÖRING AV VINS- 41288: TER ...................................... 5845898000 6 303 335 362,15 457 437 362,15 8 41289: 41290: 01 KORKOTULOT - RÄNTEINKOMSTER .......... 4609898000 5 046 482 794,47 436 584 794,47 9 41291: 04 Korot valtion lainoista liikelaitoksille - Räntor på 41292: statens lån tili affärsverken . . . . . . . . . . . . . . . ... 14 665 000 13310427,40 -1 354 572,60 9 41293: 05 Korot muista lainoista - Räntor på övriga lån .. 195233000 306 475 002,45 111 242 002,45 57 41294: 07 Korot talletuksista - Räntor på depositioner ... 2 500000000 2 650 604 212,31 150 604 212,31 6 41295: 08 Korot obligaatioista - Räntor på obligationer ... 1 900 000 000 2 076 093152,31 176 093 152,31 9 41296: 41297: 03 OSINKOTULOT - DIVIDENDINKOMSTER ....... 856000000 867 452 567,68 11 452 567,68 41298: 01 Osinkotulot valtionyhtiöistä - Dividendinkomster 41299: av statsbolag ............................ 846000000 796 555164,08 -49 444 835,92 6 41300: 02 Muut osinkotulot - övriga dividendinkomster .. 10 000 000 70 897 403,60 60 897 403,60 609 41301: 41302: 05 VALTION LIIKELAITOSTEN VOITON TULOUTUK- 41303: SET- INTÄKTSFÖRING AV STATENS AFFÄRS· 41304: VERKS VINST .............................. 380000000 389 400 000,00 9400000,00 2 41305: 01 Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset - lntäkts- 41306: föring av statens affärsverks vinst ............ 380000000 389 400 000,00 9400000,00 2 41307: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 41308: sivu 41309: 15 Os. - Avd. Budgetens förverkligande år 1995 sida 20 41310: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 41311: Budget Bokslut Bokslut- Budget 41312: Mom.-Mom. 41313: Suurempi - Högre % 41314: Pienempi - Lägre (-) 41315: 41316: 41317: 15 LAINAT- LÅN ............................. 55 832 487 000 55 466 366 853,31 -366 120 146,69 41318: 41319: 01 VALTIOLLE TAKAISIN MAKSETTAVAT LAINAT- 41320: LÅN SOM ÅTERBETALAS TILL STATEN ......... 607 487 000 826 304 062,30 218 817 062,30 36 41321: 02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksil- 41322: Ie - Aterbetalningar på statens lån tili affärsverk. 27000000 28 083 940,00 1 083940,00 4 41323: 04 ~u!den lainojen lyhennykset - Avkortningar på 41324: ovnga lån ............................... 580487000 798 220 122,30 217 733122,30 38 41325: 41326: 02 VALTION NETTOLAINANOTTO- STATENS NET- 41327: TOUPPLÅNING ............................. 55 225 000 000 54 640 062 791,01 -584 937 208,99 41328: 01 Nettolainanotto - Nettoupplåningen .......... 55 225 000 000 54 640 062 791 ,01 -584 937 208,99 41329: 41330: TULOJEN YHTEISMÄÄRÄ - INKOMSTERNAS TO- 41331: TALBELOPP ................................ 200 456 952 900 201 372 220 755,78 915 267 855,78 0 41332: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 41333: sivu 41334: 21 Pl.- Ht. Budgetens förvertdlgande år 1995 sida 21 41335: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 41336: Budget Bokslut Bokslut - Budget 41337: Mom.-Mom. 41338: Suurempi - Högre % 41339: Pienempi - Lägre (-) 41340: 41341: 41342: 21 TASAVALLAN PRESIDENTTI - REPUBLIKENS 41343: PRESIDENT ................................ 24893000 23 831 244,32 -1 061 755,68 4 41344: 41345: 01 TASAVALLAN PRESIDENTII - REPUBLIKENS 41346: PRESIDENT ................................ 1 583 000 1 334 681,60 -248 318,40 16 41347: 01 Presidentin palkkio ja edustusrahat - Presiden- 41348: tens arvode och representationsanslag ........ 1458 000 1 301 419,80 -156 580,20 11 41349: 21 Presidentin käyttövarat - Presidentens disposi- 41350: tionsmedel .............................. 125 000 33261,80 -91738,20 73 41351: 41352: 02 TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA- REPUB- 41353: LIKENS PRESIDENTS KANSLI ................. 23310 000 22 496 562,72 -813437,28 3 41354: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna- 41355: der (Förslagsanslag) ....................... 23062 000 22 261 410,76 -800589,24 3 41356: 27 Eläkkeellä olevan presidentin menot (Arviomäärä- 41357: raha) - Utgifter för pensionerad president (För- 41358: slagsanslag) ............................. 248000 235151,96 -12 848,04 5 41359: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 41360: sivu 41361: 22 PI.-Ht. Budgetens lörverldigande år 1995 sida 22 41362: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 41363: Budget Bokslut Bokslut - Budget 41364: Mom.-Mom. 41365: Suurempi - Högre % 41366: Pienempi - Lägre (-) 41367: 41368: 41369: 22 EDUSKUNTA - RIKSDAGEN ................ . 248397000 2406som,34 -7 746 222,66 3 41370: 41371: 01 KANSANEDUSTAJAT- RIKSDAGSMÄNNEN .... 77730000 75 466 947,03 -2 263 052,97 3 41372: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna- 41373: der (Förslagsanslag) ...................... . 77730000 75 466 947,03 -2 263 052,97 3 41374: 41375: 02 EDUSKUNNAN KANSLIA - RIKSDAGENS KANS- 41376: LI ...................................... .. 110 565000 107 507 675,08 -3 057 324,92 3 41377: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna· 41378: der (Förslagsanslag) ...................... . 110565000 107 507 675,08 -3 057 324,92 3 41379: 41380: 09 VALTIONTILINTARKASTAJAT- STATSREVISO- 41381: RERNA ................................... . 6068000 5 919 674,08 -148325,92 2 41382: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna- 41383: der (Förslagsanslag) ...................... . 6068000 5919674,08 -148325,92 2 41384: 41385: 14 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES- RIKSDA· 41386: GENS JUSTITIEOMBUDSMAN ................ . 9748000 9 946 799,47 198 799,47 2 41387: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna· 41388: der (Förslagsanslag) ..................... .. 9748000 9946 799,47 198 799,47 2 41389: 41390: 25 POHJOISMAIDEN NEUVOSTON SUOMEN VAL· 41391: TUUSKUNTA- FINLANDS DELEGATION 1 NOR· 41392: DISKA RÅDET ............................. . 11143000 8 730 715,25 -2412284,75 22 41393: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna· 41394: der (Förslagsanslag) ...................... . 11143000 8730 715,25 -2 412 284,75 22 41395: 41396: 30 EDUSKUNNAN KIRJASTO - RIKSDAGSBIBLIO· 41397: TEKET ................................... . 15 531 000 15 400 852,34 -130147,66 41398: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna· 41399: der (Förslagsanslag) ...................... . 15 531 000 15 400 852,34 -130147,66 41400: 41401: 99 EDUSKUNNAN MUUT MENOT - RIKSDAGENS 41402: ÖVRIGA UTGIFTER ......................... . 17 612 000 17 678 114,09 66114,09 0 41403: 21 Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita 41404: varten (Arviomääräraha) - Dispositionsmedel 41405: tili riksdagsgruppema för gruppkansliema (För· 41406: slagsanslag) ............................ . 16612 000 16 725 900,00 113 900,00 41407: 22 Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryhmän käy· 41408: tettäväksi - Tili lörfogande lör Finlands grupp av 41409: lnterpar1amentariska unionen ............... . 1 000 000 952 214,09 -47785,91 5 41410: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 41411: sivu 41412: 23 Pl. - Ht. Budgetens förvertdigande år 1995 sida 23 41413: Luku· Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös ·Talousarvio 41414: Budget Bokslut Bokslut • Budget 41415: Mom.-Mom. 41416: Suurempi· Högre o/o 41417: Pienempi • Lägre (-) 41418: 41419: 41420: 23 VALTIONEUVOSTO- STATSRÅDET .......... . 172 279 000 171 020 305,08 -1 258 694,92 41421: 41422: 01 VALTIONEUVOSTO- STATSRÅDET .......... . 20 158 000 18 350 804,62 -1 807195,38 9 41423: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar 41424: (Förslagsanslag) ......................... . 17 358 000 16 653 409,67 -704590,33 4 41425: 20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsans- 41426: lag) ................................... . 2800000 1 697 394,95 -1102 605,05 39 41427: 41428: 02 VALTIONEUVOSTON KANSLIA- STATSRÅDETS 41429: KANSLI ................................... . 64118000 64118 000,00 0,00 0 41430: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 41431: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 64118000 64 118 000,00 0,00 0 41432: 41433: 03 OIKEUSKANSLERINVIRASTO - JUSTITIEKANS- 41434: LERSÄMBETET ............................ . 13115000 13115 000,00 0,00 0 41435: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 41436: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 13115000 13115 000,00 0,00 0 41437: 41438: 25 VALTIONEUVOSTON EDUSTUS- JA VIRKAHUO- 41439: NEISTOT- STATSRÅDETS REPRESENTA- 41440: TIONS- OCH ÄMBETSLOKALER ............... . 5 013 000 5190 812,46 177 812,46 4 41441: 26 Kalastajatorpan vierastalo (Arviomääräraha) - 41442: Representationslokalitetema i anslutning tili Fis- 41443: kartorpet (Förslagsanslag) ................. . 1 348000 1 525 812,46 177 812,46 13 41444: 74 Valtioneuvoston väestönsuoja (Siirtomääräraha 41445: 3v) - Statsrådets skyddsrum (Reservationsan- 41446: slag 3år) ............................... . 3665000 3665000,00 0,00 0 41447: 41448: 27 POLUniSEN TOIMINNAN AVUSTAMINEN- UN- 41449: DERSTÖDJANDE AV POLITISK VERKSAMHET .... 64200000 63 718 358,00 -481 642,00 41450: 50 Puoluetoiminnan tukeminen - Understödjande 41451: av partiverksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..... . 64200000 63 718 358,00 -481642,00 41452: 41453: 99 VALTIONEUVOSTONMUUTMENOT- STATSRÅ- 41454: DETS ÖVRIGA UTGIFTER. ................... . 5675000 6527330,00 852 330,00 15 41455: 23 Presidentti Lauri Kristian Relanderin muistomerkki 41456: (Siirtomääräraha 2v) - Monument över Lauri 41457: Kristian Relander (Reservationsanslag 2år) ..... 658000 658 000,00 0,00 0 41458: 24 Kunniamerkit (Arviomääräraha) - Ordnar (För- 41459: slagsanslag) . . .......................... . 1 817 000 2669 330,00 852 330,00 47 41460: 25 J. V. Snellmanin kootut teokset (Siirtomääräraha 41461: 3v) - J. V. Snellmans samlade verk (Reservati- 41462: onsanslag 3år) .......................... . 1 600 000 1 600 000,00 0,00 0 41463: 26 Suomen hallintohistoria (Siirtomääräraha 41464: 3v) - Finlands förvaltningshistoria (Reservati- 41465: onsanslag 3år) .......................... . 1 600 000 1 600 000,00 0,00 0 41466: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 41467: sivu 41468: 24PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 24 41469: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 41470: Budget Bokslut Bokslut- Budget 41471: Mom.-Mom. 41472: Suurempi - Högre % 41473: Pienempi - Lägre (-) 41474: 41475: 41476: 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN ttALLINNONA- 41477: LA - UTRIKESMINISTERIETS FORVALTNING- 41478: SOMRÅDE ................................. 2 930773000 2 847 559 421,36 -83 213 578,64 3 41479: 41480: 01 ULKOASIAINHALLINTO- UTRIKESFÖRVALT- 41481: NINGEN ................................... 752135 000 752 135 000,00 0,00 0 41482: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v} - Omkost- 41483: nader (Reservationsanslag 2år} .............. 686735000 686 735 000,00 0,00 0 41484: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v} - Hus- 41485: byggen (Reservationsanslag 3år} ............. 45400000 45 400 000,00 0,00 0 41486: 87 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (Siirto- 41487: määräraha 3v} - Anskaffning av fastigheter och 41488: lokaler (Reservationsanslag 3år} ............. 20000000 20 000 000,00 0,00 0 41489: 41490: 30 KANSAINVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ - IN- 41491: TERNATIONELLT UTVECKLINGSSAMARBETE .... 1 420420 000 1 420 420 000,00 0,00 0 41492: 66 Varsinainen kehitysyhteistyö (Siirtomääräraha 41493: 3v} - Egentligt utvecklingssamarbete (Reserva- 41494: tionsanslag 3år} .......................... 1 420420 000 1 420 420 000,00 0,00 o· 41495: 40 TEOLLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ- INDUST- 41496: RIELLT UTVECKLINGSSAMARBETE ............ 38000000 34 523 671,04 -3 476 328,96 9 41497: 50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle (Ar- 41498: viomääräraha} - Statsbidrag tili Fonden för in- 41499: dustriellt samarbete Ab (Förslagsanslag} ....... 13 000 000 11 303 483,88 -1696516,12 13 41500: 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö 41501: kehitysmaiden kanssa (Arviomääräraha} - Eko- 41502: nomiskt, industriellt och teknologiskt samarbete 41503: med utvecklingsländema (Förslagsanslag} ...... 10 000 000 8220187,16 -1 779 812,84 18 41504: 88 Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n osakepääoman 41505: korottaminen (Siirtomääräraha 3v) - Höjande 41506: av aktiekapitalet för Fonden för industriellt samar- 41507: bete Ab (Reservationsanslag 3år} ............ 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0 41508: 41509: 50 YHTEISTYÖ KESKI- JA ITÄ-EUROOPAN MAIDEN 41510: KANSSA - SAMARBETE MED CENTRAL- OCH 41511: ÖSTEUROPEISKA LÄNDER ................... 98500000 98 498 750,00 -1250,00 0 41512: 61 Lähialuetteistyö ja yhteistyö Baltian maiden 41513: kanssa Siirtomääräraha 3v} - Samarbete med 41514: närliggande områden och de baltiska ländema 41515: (Reservationsanslag 3år) ................... 21 000 000 21 000 000,00 0,00 0 41516: 67 Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja ke- 41517: hityspankin osakepääoman maksamisesta (Arvio- 41518: määräraha} - Finlands andel i aktiekapitalet för 41519: Europeiska baoken för återuppbyggnad och ut- 41520: veckling (Förslagsanslag} ................... 42 500000 42 498 750,00 -1250,00 0 41521: 69 Monenkeskiset ja kahdenväliset rahoitusjMestelyt 41522: (Siirtomääräraha 3v} - Multilaterala och bilate- 41523: rala finansieringsarrangemang (Reservationsan- 41524: slag 3år} ................................ 35000 000 35 000 000,00 0,00 0 41525: 41526: 99 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN 41527: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM UTRI- 41528: KESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM RÅDE .... 621 718 000 541 982 000,32 -79 735 999,68 13 41529: Talousarvion toteutuminen wonna 1995 41530: sivu 41531: 24 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 25 41532: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 41533: Budget Bokslut Bokslut - Budget 41534: Mom.-Mom. 41535: Suurempi - Högre o/o 41536: Pienempi- Lägre (-) 41537: 41538: 41539: 01 Euroopan par1amentin jäsenten palkkaukset (EU) 41540: (Arviomääräraha) - Avtöningar tili medlemmar- 41541: na i Europapar1amentet (EU) (Förslagsanslag) ... 5000000 4 556 289,61 -443710,39 9 41542: 02 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar 41543: (Förslagsanslag) .......................... 36350000 30261169,n ~088830,23 17 41544: 21 Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluis- 41545: sa (Arviomääräraha) - Tillfällig representation 41546: vid intemationella konferenser (Förslagsanslag) .. 38345000 31 546 615,62 ~798384,38 18 41547: 22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitomenot 41548: (Arviomääräraha) - Utgifter för underhåll av de 41549: finska övervakningsstyrkoma (Förslagsanslag) .. 156 500 000 129 792 362,80 -26 707 637,20 17 41550: 25 Kriisinhallinta (Arviomääräraha) - Krishantering 41551: (Förslagsanslag) .......................... 2 500000 1495817,52 -1 004 182,48 40 41552: 26 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomääräraha 41553: 2v) - Forsknings- och utvecklingsverksamhet 41554: (Reservationsanslag 2år) ................... 12110000 12110 000,00 0,00 0 41555: 27 Kansainväliseen yhteistyöhön Suomessa liittyvät 41556: menot (Arviomääräraha) - Utgifter i Finland för 41557: internationellt samarbete (Förslagsanslag) ...... 4800000 4039838,36 -760161,64 16 41558: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 41559: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) .......... 0 0,00 0,00 0 41560: 50 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ...... 4305000 4294000,00 -11 000,00 0 41561: 51 Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen 41562: (Arviomääräraha) - Understöd tili nödställda 41563: finska medborgare (Förslagsanslag) ........... 300 000 240 498,91 -59501,09 20 41564: 66 Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (Arviomää- 41565: räraha) - Vissa medlemsavgifter och finansie- 41566: ringsandelar (Förslagsanslag) ................ 361 408000 321 356 744,23 -40 051 255,77 11 41567: 93 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktua- 41568: tioner (Förslagsanslag) ..................... 100 000 2288663,50 2188 663,50 2189 41569: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 41570: sivu 41571: 25PI.-Ht. Budgetens förvertdigande år 1995 sida 26 41572: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 41573: Budget Bokslut Bokslut - Budget 41574: Mom.-Mom. 41575: Suurempi - Högre % 41576: Pienempi - Lägre (-) 41577: 41578: 41579: 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - JUSTI- 41580: TIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... 2 382965000 2 378 642 966,83 -4 322 033,17 0 41581: 41582: 01 OIKEUSMINISTERIÖ - JUSTITIEMINISTERIET ... 129185 000 129185 000,00 0,00 0 41583: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 41584: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 129185 000 129185 000,00 0,00 0 41585: 41586: 10 YLIMMÄT TUOMIOISTUIMET - DE HÖGSTA 41587: DOMSTOLARNA ............................ 68400000 68 400 000,00 0,00 0 41588: 21 Korkeimman oikeuden toimintamenot (Siirtomää- 41589: räraha 2v) - Högsta domstolens omkostnader 41590: (Reservationsanslag 2år) ................... 30500000 30 500 000,00 0,00 0 41591: 22 Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot 41592: (Siirtomääräraha 2v) - Högsta förvaltningsdom- 41593: stolens omkostnader (Reservationsanslag 2år) .. 37900000 37 900 000,00 0,00 0 41594: 41595: 20 HOVIOIKEUDET- HOVRÄTTERNA ............ 159 500 000 159 500 000,00 0,00 0 41596: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 41597: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 159 500000 159 500 000,00 0,00 0 41598: 41599: 25 LÄÄNINOIKEUDET - LÄNSRÄTTERNA ......... 101 600 000 101 600 000,00 0,00 0 41600: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 41601: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 101 600 000 101 600 000,00 0,00 0 41602: 41603: 30 KÄRÄJÄOIKEUDET- TINGSRÄTTERNA ........ 538500000 538 500 000,00 0,00 0 41604: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 41605: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 538500000 538 500 000,00 0,00 0 41606: 41607: 40 ERITYISTUOMIOISTUIMET - SPECIALDOMSTO- 41608: LARNA .................................... 67000000 67 000 000,00 0,00 0 41609: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 41610: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 67000000 67 000 000,00 0,00 0 41611: 41612: 45 ERÄÄT OIKEUDENHOITOMENOT JA AVUSTUK- 41613: SET- SÄRSKILDA RÄTTVÅRDSUTGIFTER OCH 41614: UNDERSTÖD ............................... 299580000 295 694 391,46 -3 885 608,54 41615: 22 Erityismenot (Arviomääräraha) - Särskilda ut- 41616: gifter (Förslagsanslag) ..................... 29400000 29 947 859,93 547 859,93 2 41617: 27 Oikeuslaitoksen tietojenkäsittely (Siirtomääräraha 41618: 2v) - Rättsväsendets databehandling (Reserva- 41619: tionsanslag 2år) .......................... 61 000 000 61 000 000,00 0,00 0 41620: 50 Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut oikeuden- 41621: hoitomenot (Arviomääräraha) - Fri rättegång 41622: och vissa andra rättsvårdsutgifter (Förslagsans- 41623: lag) .................................... 177 000000 173 974 677,07 -3 025 322,93 2 41624: 51 Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset 41625: (Arviomääräraha) - Vissa ersättningar och un- 41626: derstöd som belalas av staten (Förslagsanslag) . ~2180000 30 771 854,46 -1 408 145,54 4 41627: 41628: 46 SYYTTÄJÄNVIRASTOT- ÅKLAGARÄMBETENA . 35500000 35 500 000,00 0,00 0 41629: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 41630: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 35500000 35 500 000,00 0,00 0 41631: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 41632: sivu 41633: 25 Pl.- Ht. Budgetens förverldigande år 1995 sida 27 41634: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 41635: Budget Bokslut Bokslut - Budget 41636: Mom.-Mom. 41637: Suurempi - Högre % 41638: Pienempi - Lägre (-) 41639: 41640: 41641: 41642: 47 ULOSOTTOVIRASTOT - EXEKUTIONSVERKEN . 141 500 000 141 500 000,00 0,00 0 41643: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 41644: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 141 500 000 141 500 000,00 0,00 0 41645: 41646: 50 VANKEINHOITOLAITOS- FÅNGVÅRDSVÄSEN· 41647: DET ...................................... mo50ooo 777 021 200,00 -28800,00 0 41648: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost· 41649: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 613000000 613 000 000,00 0,00 0 41650: 50 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle lainsää- 41651: däntöön perustuviin tehtäviin (Arviomäärära- 41652: ha) - Statsunderstöd för Kriminalvårdsför- 41653: eningen för uppgifter som grundar sig på lagslift· 41654: ning (Förslagsanslag) ...................... 47500000 47 500 000,00 0,00 0 41655: 51 Valtionapu muun kriminaalihuoltotyön suoriltami· 41656: seen - Statsunderstöd för annat kriminalvård· 41657: sarbete ................................. 6240000 6211200,00 -28800,00 0 41658: 52 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle toimitilo- 41659: jen perustamis- ja perusko~ausmenoihin (Siirto- 41660: määräraha 3v) - Statsunderstöd för Kriminal- 41661: vårdsföreningen för anläggnings- och grundrepa- 41662: rationsutgifter för verksamhetsutrymmen (Reser- 41663: vationsanslag 3år) ........................ 1 260000 1260000,00 0,00 0 41664: 74 Uudisrakennukset ja perusko~aukset (Siirtomää- 41665: räraha 3v) - Nybyggnader och renoveringar 41666: (Reservationsanslag 3år) ................... 43550000 43 550 000,00 0,00 0 41667: 75 Uudisrakennukset ja perusko~aukset avolaitostyö- 41668: nä (Siirtomääräraha 3v) - Nybyggnader och re- 41669: noveringar vilka utförs som arbete i öppen anstalt 41670: (Reservationsanslag 3år) ................... 44400000 44 400 000,00 0,00 0 41671: 77 Työsiirioloille jä~estettävät työt (Siirtomääräraha 41672: 3v) - Arbeten för arbetskolonier (Reservations· 41673: anslag 3år) .............................. 20300000 20 300 000,00 0,00 0 41674: 79 Maa- ja vesirakennukset (Siirtomääräraha 41675: 3v) - Jord- och vattenbyggen (Reservationsan- 41676: slag 3år) ................................ 800000 800000,00 0,00 0 41677: 41678: 60 ERÄÄT VIRASTOT - VISSA VERK ............. 19 400 000 19 400 000,00 0,00 0 41679: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 41680: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 19 400 000 19 400 000,00 0,00 0 41681: 41682: 70 VAALIT - VAL ............................. 45750000 45 342 375,37 -407 624,63 41683: 21 Vaalimenot (osa EU) (Arviomääräraha) - Valui- 41684: gifter (Förslagsanslag) ..................... 45750000 45 342 375,37 -407624,63 41685: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 41686: sivu 41687: 26 Pl.- Ht. Budgetens förvertdlgande år 1995 sida 28 41688: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 41689: Budget Bokslut Bokslut- Budget 41690: Mom.-Mom. 41691: Suurempi - Högre % 41692: Pienempi - Lägre (-) 41693: 41694: 41695: 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA - IN- 41696: RIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ... 10 434 987 000 10441905719,57 6 918 719,57 0 41697: 41698: 01 SISÄASIAINMINISTERIÖ - INRIKESMINISTE- 41699: RIET ......................... ············· 99743000 99 743 000,00 0,00 0 41700: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 41701: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 99743000 99 743 000,00 0,00 0 41702: 41703: 02 ULKOMAALAISVIRASTO - UllÄNNINGSVEJ:I- 41704: KET....................................... 18 000 000 18 000 000,00 0,00 0 41705: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 41706: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 18 000 000 18 000 000,00 0,00 0 41707: 41708: 05 LÄÄNINHALLITUKSET - LÄNSSTYRELSERNA ... 338524000 338 524 000,00 0,00 0 41709: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost• 41710: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 338524000 338 524 000,00 0,00 0 41711: 41712: 06 REKISTERIHALLINTO - REGISTERFÖRVALT· 41713: NINGEN ................................... 113 527 000 113 527 000,00 0,00 0 41714: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 41715: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 113 527 000 113 527 000,00 0,00 0 41716: 41717: 75 POLIISITOIMI- POLISVÄSENDET ............. 2700110000 2 746 813 817,41 46 703 817,41 2 41718: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost· 41719: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 2 575860000 2 575 860 000,00 0,00 0 41720: 23 Erityismenot (Arviomääräraha) - SärskHda ut· 41721: gilter (Förslagsanslag) ..................... 115000000 161 703 817,41 46 703 817,41 41 41722: 74 Eräät rakennustyöt (Siirtomääräraha 3v) - Vis- 41723: sa byggnadsarbeten (Reservationsanslag 3år) ... 9250000 9250000,00 0,00 0 41724: 41725: 80 PELASTUSHALI.INTO- RÄDDNINGSFÖRVALT- 41726: NINGEN ................................... 128 428000 128 336 318,21 -91 681,79 0 41727: 21 Pelastushallinnon toimintamenot (Siirtomääräraha 41728: 2v) - Omkostnader för räddningsförvaltningen 41729: (Reservationsanslag 2år) ................... 78578000 78 575 946,50 -2053,50 0 41730: 22 Erityismenot (Arviomääräraha) - Särskilda ut- 41731: gifter (Förslagsanslag) ..................... 7200000 7110 371,71 -89628,29 41732: 31 Valtionosuudet (Siirtomääräraha 2v) - Statsan- 41733: delar (Reservationsanslag 2år) ............... 26000000 26 000 000,00 0,00 0 41734: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 41735: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 15 400 000 15 400 000,00 0,00 0 41736: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha 41737: 3v) - Anskaffning av fastigheter (Reservatlons- 41738: anslag 3år) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 1 250 000 1250 000,00 0,00 0 41739: 41740: 90 RAJAVARTIOLAITOS- GRÄNSBEVAKNINGSVÄ- 41741: SENDET ................................... 911 273 000 911 273 000,00 0,00 0 41742: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost· 41743: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 859473000 859 473 000,00 0,00 0 41744: 70 Ilma- ja vartioalusten hankinta (Siirtomääräraha 41745: 3v) - Anskaffning av luft· och bevakningsfarkos- 41746: ter (Reservationsanslag 3år) ................ 30900000 30 900 000,00 0,00 0 41747: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 41748: sivu 41749: 26 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 29 41750: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 41751: Budget Bokslut Bokslut - Budget 41752: Mom.-Mom. 41753: Suurempi - Högre o/o 41754: Pienempi - Lägre (-) 41755: 41756: 41757: 74 Rakentaminen (Siirtomääräraha 3v) - Husbyg- 41758: gen (Reservationsanslag 3år) ............... . 17100 000 17100 000,00 0,00 0 41759: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha 41760: 3v) - Anskaffning av fastigheter (Reservations- 41761: anslag 3år) ............................. . 3800000 3800000,00 0,00 0 41762: 41763: 97 AVUSTUKSET KUNNILLE JA ALUEELLINEN KEHIT- 41764: TÄMINEN - UNDERSTÖD ÅT KOMMUNER OCH 41765: DEN REGIONALA UTVECKLINGEN ............ . 6125 382 000 6 085 688 583,95 -39 693 416,05 41766: 31 Kuntien yleiset valtionosuudet (Arviomäärära- 41767: ha) - Allmänna statsandelar tili kommunema 41768: (Förslagsanslag) ......................... . 3 601 000 000 3 563 879 262,00 -37120 738,00 41769: 32 Kuntien yhdistymisavustukset (Arviomäärära- 41770: ha) - Understöd åt kommunema för kommun- 41771: sammanslagning (Förslagsanslag) ........... . 27000000 26 662 437,00 -337 563,00 41772: 33 Kuntien verotulojen täydennys (Arviomäärära- 41773: ha) - Komplettering av kommunemas skattein- 41774: komster (Förslagsanslag) .................. . 1 971 318 000 1 971 317 644,00 -356,00 0 41775: 34. Kuntien harkinnanvarainen avustus - Unders- 41776: töd tili kommunema enligt prövning .......... . 20000000 20 000 000,00 0,00 0 41777: 43 Maakunnan kehittämisraha (osa EU) (Siirtomäärä- 41778: raha 2v) - Landskapsutvecklingspengar (delvis 41779: EU) (Reservationsanslag 2år) ............... . 125 000 000 125 000 000,00 0,00 0 41780: 51 Eräät muut valtionavustukset - Vissa andra 41781: statsunderstöd ......................... .. 680000 670000,00 -10000,00 41782: 61 EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjel- 41783: miin (EU) (Siirtomääräraha 3v) - EU:s deltagan- 41784: de i strukturprogram och regionala utvecklingsp- 41785: rogram (EU) (Reservationsanslag 3år) ........ . 365384000 365 384 000,00 0,00 0 41786: 80 Korkotuet ja velkojen vakautuslainat kunnille (Ar- 41787: viomääräraha) - Räntestöd och konsoliderings- 41788: lån tili kommunema (Förslagsanslag) ......... . 15 000 000 12 775 240,95 -2 224 759,05 15 41789: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 41790: sivu 41791: 27PI.-Ht. Budgetens förvertdigande år 1995 sida 30 41792: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 41793: Budget Bokslut Bokslut - Budget 41794: Mom.-Mom. 41795: Suurempi - Högre % 41796: Pienempi - Lägre (-) 41797: 41798: 41799: 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - 41800: FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ- 41801: DE....................................... . 8 336123 000 8 336 362 945,09 239945,09 0 41802: 41803: 01 PUOLUSTUSMINISTERIÖ- FÖRSVARSMINISTE- 41804: RIET ..................................... . 49373000 49 373 000,00 0,00 0 41805: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 41806: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 42000000 42 000 000,00 0,00 0 41807: 97 Valtion saatavan tileistä poistaminen (Arviomäärä- 41808: raha) - Avskirvning av statens fordringar (För- 41809: slagsanslag) ............................ . 7373000 7373000,00 0,00 0 41810: 41811: 10 PUOLUSTUSVOIMAT- FÖRSVARSMAKTEN .... 8 229 610 000 8 229 610 000,00 0,00 0 41812: 16 Puolustusmateriaalihankinnat (Siirtomääräraha 41813: 3v) - Anskallning av försvarsmateriel (Reserva- 41814: tionsanslag 3år) ......................... . 2682066000 2 682 066 000,00 0,00 0 41815: 21 Puolustusvoimien toimintamenot (Siirtomääräraha 41816: 2v) - Försvarsmaktens omkostnader (Reserva- 41817: tionsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... 5 338444000 5 338 444 000,00 0,00 0 41818: 74 Uudisrakennukset ja perusko~aukset (Siirtomää- 41819: räraha 3v) - Nybyggnader och ombyggnadsar- 41820: beten (Reservationsanslag 3år) ............. . 199100 000 199100 000,00 0,00 0 41821: 87 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (Siirtomäärära- 41822: ha 3v) - lnköp och expropriation av fastigheter 41823: (Reservationsanslag 3år) .................. . 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0 41824: 41825: 30 KANSAINVÄLINEN RAUHANTURVAAMISTOIMIN- 41826: TA- INTERNATIONELL FREDSBEVARANDE 41827: VERKSAMHET ............................. . 52640 000 52 640 000,00 0,00 0 41828: 21 YK:n ja ETYK:n rauhanturvaamistoiminnan toimin- 41829: tamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader 41830: för FN:s och KSSE:s fredsbevarande verksamhet 41831: (Reservationsanslag 2år) .................. . 49000000 49 000 000,00 0,00 0 41832: 24 ETYK:n toimeenpanen ja muun kansainvälisen 41833: yhteistyön menot (Arviomääräraha) - Utgifter 41834: för verkställandet av KSSE och för annat interna- 41835: tionellt samarbete (Förslagsanslag) .......... . 3640000 3640000,00 0,00 0 41836: 41837: 99 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN 41838: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM FÖR- 41839: SVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .. 4500 000 4 739945,09 239 945,09 5 41840: 40 Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapatur- 41841: makorvaukset (Arviomääräraha) - Olycksfall- 41842: sersättningar på grund av olyckan vid Lappo pat- 41843: ronfabrik (Förslagsanslag) ................. . 300000 306 979,60 6979,60 2 41844: 50 Maanpuolustusjä~estöjen toiminnan tukemi- 41845: nen - Understödjande av försvarsorganisatio- 41846: ners verksamhet. ........................ . 4000000 4000000,00 0,00 0 41847: 93 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktue- 41848: ringar (Förslagsanslag) .................... . 200 000 432 965,49 232 965,49 116 41849: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 41850: sivu 41851: 28 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 31 41852: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvjo 41853: Budget Bokslut Bokslut • Budget 41854: Mom.-Mom. 41855: Suurempi • Högre % 41856: Pienempi - Lägre (-) 41857: 41858: 41859: 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA- 41860: FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE . 24 664 967 000 24 580 360 228,01 -84 606 771,99 0 41861: 41862: 01 VALTIOVARAINMINISTERIÖ - FINANSMINISTE- 41863: RIET •..................................... 102534000 102 534 000,00 0,00 0 41864: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 41865: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 102 534000 102 534 000,00 0,00 0 41866: 41867: 03 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKES- 41868: KUS- STATENS EKONOMISKA FORSKNINGS- 41869: CENTRAL .................................. 18611 000 18 611 000,00 0,00 0 41870: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 41871: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 18 611 000 18611000,00 0,00 0 41872: 41873: 05 VALTIOKONTIORI- STATSKONTORET........ 134438000. 134 906 938,12 468 938,12 0 41874: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 41875: nader (Reservationsanslag 2å~ .............. 133000000 133 000 000,00 0,00 0 41876: 22 Työpaikkaterveydenhuollon toimintamenot (Siirto- 41877: määräraha 2v) - Omkostnader för företagshäl- 41878: sovården (Reservationsanslag 2år) ........... 1138 000 1138 000,00 0,00 0 41879: 95 Valtion saatavien turvaaminen (Arviomäärära- 41880: ha) - Tryggande av statens fordringar (Förslag- 41881: sanslag) ................................ 300000 768 938,12 468 938,12 156 41882: 41883: 06 TAPATURMAKORVAUKSET JA MUUT VAHINGON- 41884: KORVAUKSET - OLYCKSFALLSERSÄTININGAR 41885: OCH ÖVRIGA SKADESTÅND .................. 195000000 179 038 580,42 -15 961 419,58 8 41886: 50 Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvauk- 41887: set (Arviomääräraha) - Olycksfallsersättningar 41888: och övriga skadestånd (Förslagsanslag) ....... 195000000 179 038 58Q,42 -15 961 419,58 8 41889: 41890: 07 ELÄKKEET - PENSIONER ................... 12167662000 12 132186 465,60 -35 475 534,40 0 41891: 05 Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntou- 41892: tusmenot (Arviomääräraha) - Ordinarie pensi- 41893: oner, familjepensioner samt rehabiliteringsutgifter 41894: (Förslagsanslag) .......................... 11 839 062 000 11 835136 500,41 -3 925 499,59 0 41895: 06 Ylimääräiset eläkkeet (Arviomääräraha) - Extra 41896: pensioner (Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . ... 132 500000 116 260 501,74 -16 239 498,26 12 41897: 07 Muut eläkemenot (Arviomääräraha) - Övriga 41898: pensionsutgifter (Förslagsanslag) ............. 142100 000 138 065 319,58 -4 034 680,42 3 41899: 61 Korko valtion eläkerahastolle (Arviomäärära- 41900: ha) - Ränta tili statens pensionsfond (Förslag- 41901: sanslag) ................................ 54000000 42 724 143,87 -11275856,13 21 41902: 41903: 10 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO- S- 41904: TATENS REVISIONSVERK .................... 31 000 000 31 000 000,00 0,00 0 41905: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 41906: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 31 000 000 31 000 000,00 0,00 0 41907: 41908: 18 VEROHALLINTO- SKATTEFÖRVALTNINGEN ... 1 527 400000 1 527 400 000,00 0,00 0 41909: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 41910: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 1 527000000 1 527 000 000,00 0,00 0 41911: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 41912: sivu 41913: 28 Pl. - Ht. Budgetens förverkllgande år 1995 sida 32 41914: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 41915: Budget Bokslut Bokslut - Budget 41916: Mom. -Mom. 41917: Suurempi - Högre % 41918: Pienempi - L.ägre (-) 41919: 41920: 41921: 68 Suomen osallistuminen OECD:n toimesta jä~es- 41922: tettävään Keski- ja Itä-Euroopan maiden sekä 41923: Baltian maiden verovirkailijoiden koulutuk· seen 41924: (Siirtomääräraha 2v) - Finlands deltagande i ut- 41925: bildning som OECD ordnar för skattetjänstemän i 41926: de central- och östeuropeiska samt baltiska Iän- 41927: dema (Reservationsanslag 2år) .............. 400000 400000,00 0,00 0 41928: 41929: 39 ERÄÄT SIIRROT AHVENANMAAN MAAKUNNAL· 41930: LE - VISSA ÖVERFÖRINGAR TILL LANDSKAPET 41931: ALAND .................................... 697230000 696 524 039,54 -705960,46 0 41932: 30 Verotaloudellinen tasoitus (Arviomäärära- 41933: ha) - Skattefinansiell uijämning (Förslagsans- 41934: lag) .................................... 643400000 643 399 900,54 -99,46 0 41935: 31 Verohyvitys (Arviomääräraha) - Skattegottgö- 41936: relse (Förslagsanslag) ..................... 49700000 49 645 644,00 -54356,00 0 41937: 40 Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenan- 41938: maan maakunnalle (Arviomääräraha) - Aterbä· 41939: ring av intäktema av lotteriskatten tili landskapet 41940: Aland (Förslagsanslag) ..................... 4130 000 3478495,00 --651 505,00 16 41941: 41942: 40 TULLILAITOS - TULLVERKET ................ 456348000 456 348 000,00 0,00 0 41943: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 41944: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservations- 41945: anslag 2år) .............................. 450228000 450 228 000,00 0,00 0 41946: 66 Kansainvälisen tullijä~estön kautta ohjattava kehl· 41947: tysapu sekä koulutusyhteistyö Venäjän ja Baltian 41948: maiden kanssa (Siirtomääräraha 3v) - Utveck· 41949: lingshjälp som styrs via en intemationell tullorga· 41950: nisation samt utbildningssamarbete med Ryssland 41951: och de baltiska ländema (Reservationsanslag 41952: 3år) .................................... 220000 220000,00 0,00 0 41953: 74 Tullitalojen rakentaminen (Siirtomääräraha 41954: 3v) - Tullhusbyggen (Reservationsanslag 3år). 5900000 5900000,00 0,00 0 41955: 41956: 52 TILASTOKESKUS- STATISTIKCENTRALEN .... 152 980 000 152 980 000,00 0,00 0 41957: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 41958: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 152 980 000 152 980 000,00 0,00 0 41959: 41960: 60 RAKENNUSHALLINTO- BYGGNADSFÖRVALT· 41961: NINGEN ................................... 417 snooo 404 872 338,32 -12 704 661,68 3 41962: 21 Toimintamenot - Omkostnader ............. 112 en ooo 99 972 338,32 -12704661,68 11 41963: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha 3v) - Re- 41964: paration och ombyggnad (Reservationsanslag 41965: 3år) .................................... 120000000 120 000 000,00 0,00 0 41966: 76 Virastotalojen rakentaminen (Siirtomääräraha 41967: 3v) - Byggande av ämbetshus (ReservationS· 41968: anslag 3år) .........................•.... 79900000 79 900 000,00 0,00 0 41969: 87 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkimi· 41970: nen (Siirtomääräraha 3v) - Anskaffning av fas· 41971: tigheter och bostadsaktier (Reservationsanslag 41972: 3år) .................................... 105 000 000 105 000 000,00 0,00 0 41973: 41974: 70 HALLINNON KEHITIÄMISKESKUS- CENTRA· 41975: LEN FÖR FÖRVALTNINGSUTVECKLING ......... 4400000 4400000,00 0,00 0 41976: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 41977: sivu 41978: 28 PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 33 41979: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 41980: Budget Bokslut Bokslut - Budget 41981: Mom.-Mom. 41982: Suurempi - Högre o/o 41983: Pienempi - Lägre (-) 41984: 41985: 41986: 88 Hallinnon kehittämiskeskuksen peruspääoman ko- 41987: rotus - Höjning av Centralens för förvaltningsut- 41988: veckling grundkapital ..................... . 4 400 000 4400000,00 0,00 0 41989: 41990: 80 HALLINNON UUDISTAMINEN JA ERÄÄT HALLIN- 41991: NON TUKITOIMENPITEET- FÖRNYANDE AV 41992: FÖRVALTNINGEN OCH VISSA STÖDÅTGÄRDER 41993: INOM FÖRVALTNINGEN ..................... . 114 957 000 106661117,97 -8 295 882,03 7 41994: 02 Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat 41995: päätökset (Arviomääräraha) - Vissa andra löner 41996: och beslut som gäller villkor i tjänsteförhållande 41997: (Förslagsanslag) ......................... . 1 893 000 322 208,97 -1 570 791,03 83 41998: 20 Kehittämis- ja koulutustoiminta (Siirtomääräraha 41999: 3v) - Utvecklings- och utbildningsverksamhet 42000: (Reservationsanslag 3år) .................. . 18 000 000 18 000 000,00 0,00 0 42001: 21 Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (Siirtomää- 42002: räraha 3v) - Stöd för anpassning av personalen 42003: (Reservationsanslag 3år) .................. . 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0 42004: 22 Integraatiovalmennus ja tietojMestelmien kehittä- 42005: minen (Siirtomääräraha 3v) - lntegrationsutbild- 42006: ning och utvecklande av datasystemen (Reserva- 42007: tionsanslag 3år) ......................... . 9 000 000 9 000 000,00 0,00 0 42008: 23 Työsuojelun edistäminen (Siirtomääräraha 42009: 3v) - Främjande av arbetarskyddet (Reservati- 42010: onsanslag 3år) .......................... . 5 334 000 5334 000,00 0,00 0 42011: 25 Valtion henkilöstöjä~estelyt (Siirtomääräraha 42012: 2v) - Statens personalarrangemang (Reservati- 42013: onsanslag 2år) .......................... . 57 230 000 57 230 000,00 0,00 0 42014: 60 Valtionosuus koulutus- ja erorahastosta johtuvista 42015: menoista (Arviomääräraha) - Statens andel av 42016: utgiftema på grund av utbildnings- och avgångs- 42017: bidragsfonden (Förslagsanslag) ............. . 13 500 000 6774 909,00 -6 725 091 ,00 50 42018: 42019: 81 ERÄÄT HALLINNONALOITTAIN JAKAMATTOMAT 42020: MENOT - VISSA UTGIFTER SOM ICKE FÖRDE- 42021: LAS ENLIGT FÖRVALTNINGSOMR ÅDE ........ . 8200 000 5 366 442,18 -2 833 557,82 35 42022: 01 Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden 42023: palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar för 42024: nationella sakkunniga inom Europeiska unionen 42025: (Förslagsanslag) ......................... . 7000000 3 066 200,99 -3 933 799,01 56 42026: 74 Talonrakennushankkeiden kustannusarvioiden 42027: tarkistuksista aiheutuvat menot (Arviomäärära- 42028: ha) - Utgifter föranledda av justeringar av kost- 42029: nadskalkyler för husbyggnadsprojekt (Förslag- 42030: sanslag) ............................... . 100 000 0,00 -100 000,00 100 42031: 95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita var- 42032: ten talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrä- 42033: rahaa (Arviomääräraha) - På lag eller författ- 42034: ning grundade utgifter för vilka särskilt anslag icke 42035: ingår i budgeten (Förslagsanslag) ........... . 100 000 2 235 339,29 2135 339,29 2135 42036: 96 Edeltä arvaamattomat tarpeet - Oförutsedda ut- 42037: gifter .................................. . 1 000000 64 901,90 -935 098,10 94 42038: 42039: 82 POSTIPANKKI OY - POSTSANKEN AB ........ . 15 000 000 7 971 594,51 -7 028 405,49 47 42040: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 42041: sivu 42042: 28PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 34 42043: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 42044: Budget Bokslut Bokslut - Budget 42045: Mom.-Mom. 42046: Suurempi - HÖgre 42047: Pienempi - Lägre (-) % 42048: 42049: 42050: 43 Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle (Arvio- 42051: määräraha) - Kreditförlustersättning tili Post- 42052: banken Ab (Förslagsanslag) ................ . 15 000 000 7 971 594,51 -7 028 405,49 47 42053: 42054: 83 KANSAINVÄLISET RAHOITUSYHTEISÖT - IN- 42055: TERNATIONELLA FINANSINSTITUT ............ . 6700000 5728818,50 -971181,50 14 42056: 68 Suomen osuus Kansainvälisen rahoitusyhtiön 42057: osakepääoman korottamisesta (Arviomäärära- 42058: ha) - Finlands andel i höjningen av lntematio- 42059: nella finansieringsbolagets aktiekapital (Förslag- 42060: sanslag) ............................... . 6700000 5 728 818,50 -971181,50 14 42061: 42062: 84 POHJOISMAISET RAHOITUSYHTEISÖT - NOR- 42063: DISKA FINANSINSTITUT ..................... . 26300000 25 298 119,32 -1 001 880,68 4 42064: 68 Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristö- 42065: rahoitusyhtiön pääomasta (Arviomääräraha) - 42066: Finlands betalningsandel av Nordiska miljöfinan- 42067: sieringsbolagets kapital (Förslagsanslag) ...... . 8000000 7 742 962,32 -257037,68 3 42068: 69 Suomen maksuosuus Länsipohjola-rahastan pää- 42069: omasta (Arviomääräraha) - Finlands betalning- 42070: sandel i Västnordenfonden (Förslagsanslag) .... 2300000 2130 011,28 -169988,72 7 42071: 88 Osuus Pohjoismaiden Investointipankin peruspää- 42072: oman korottamisesta (Arviomääräraha) - Andel 42073: av höjningen av Nordiska lnvesteringsbankens 42074: grundkapital (Förslagsanslag) ............... . 16 000 000 15 425145,72 -574854,28 4 42075: 42076: 85 SITOUMUSTEN LUNASTAMINEN - INFRIANDE 42077: AV FÖRBINDELSER ........................ . 16 000 000 7126 881,79 ...,-8873118,21 55 42078: 66 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen si- 42079: toumusten lunastaminen (Arviomäärära- 42080: ha) - lnfriande av förbindelser som avgivits tili 42081: intemationella finansinstitut (Förslagsanslag) .... 16 000 000 7126 881,79 -8 873 118,21 55 42082: 42083: 86 SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTO - 42084: JUBILEUMSFONDEN FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄN- 42085: DIGHET .................................. . 100 000 000 100 000 000,00 0,00 0 42086: 60 Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan 42087: rahoittaminen - Finansiering av den verksam- 42088: het som Jubileumsfonden för Finlands självstän- 42089: dighet bedriver .......................... . 100 000 000 100 000 000,00 0,00 0 42090: 42091: 87 RAHOITUSMARKKINOIDEN VAKAUTTAMI- 42092: NEN - STABILISERING AV FINANSMARKNADEN. 300000000 300 000 000,00 0,00 0 42093: 61 Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja taka- 42094: usten hoitomenoihin (Siirtomääräraha 3v) - Er- 42095: sättning tili statens säkerhetsfond för utgi!ter för 42096: skötsel av lån och säkerheter (Reservationsanslag 42097: 3år) ................................... . 300000000 300 000 000,00 0,00 0 42098: 42099: 89 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI (EU) - EURO- 42100: PEISKA INVESTERINGSBANKEN (EU) .......... . 503100 000 484 052 044,65 -19 047 955,35 4 42101: 68 Suomen maksuosuus Euroopan investointipankin 42102: pääomasta (EU) (Arviomääräraha) - Finlands 42103: betalningsandel av Europeiska investeringsban- 42104: kens kapital (EU) (Förslagsanslag) ........... . 503100 000 484 052 044,65 -19 047 955,35 4 42105: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 42106: sivu 42107: 28 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 35 42108: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 42109: Budget Bokslut Bokslut - Budget 42110: Mom.-Mom. 42111: Suurempi - Högre 42112: % 42113: Pienempi- Lägre (-} 42114: 42115: 42116: 42117: 42118: 90 SUOMEN MAKSUOSUUDET EUROOPAN UNIONIL- 42119: LE (EU) - FINLANDS BETALNINGSANDELAR 42120: TILL EUROPEISKA UNIONEN (EU) .............. 4850000000 4 298 435 270,15 -551 564 729,85 11 42121: 66 Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut Euroo- 42122: pan unionille (EU) (Arviomääräraha) - På mer- 42123: värdesskatteunderlaget baserade avgifter tili Eu- 42124: ropeiska unionen (EU) (Förslagsanslag) ........ 3200000000 3 026 555 463,80 -173 444 536,20 5 42125: 67 Bruttokansantuloon perustuvat maksut Euroopan 42126: unionille (EU) (Arviomääräraha) - På bruttona- 42127: tionalinkomsten beräknade avgifter tili Europeiska 42128: unionen (EU) (Förslagsanslag) ............... 1 650000000 1 271 879 806,35 -378120 193,65 23 42129: 42130: 99 VALTIOVARAINMINI$TERIÖN HALLINNONALAN 42131: MUUT MENOT- OVRIGA UTGIFTER INOM Fl- 42132: NANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMR ÅDE .. 2 819 530 000 3 398 918 576,94 579 388 576,94 21 42133: 21 Valtion eläkelautakunnan toimintamenot (Siirto- 42134: määräraha 2v) - Statens pensionsnämnds om- 42135: kostnader (Reservationsanslag 2år) ........... 1 950 000 1950000,00 0,00 0 42136: 22 Metallirahamenot (Arviomääräraha) - Utgifter 42137: för metallmynt (Förslagsanslag) .............. 31 000000 24 750 720,00 -6 249 280,00 20 42138: 23 Arvonlisäveromenot (Arviomääräraha) - Mer- 42139: värdesskatteutgifter (Förslagsanslag) .......... 2 500 000 000 3 304 852 364,58 804 852 364,58 32 42140: 24 Kahdenvälisestä kehitysyhteistyöstä ja lähialueyh- 42141: teistyöstä aiheutuvat arvonlisäveromenot (Arvio- 42142: määräraha) - Mervärdesskatteutgifter för bilate- 42143: ralt utvecklingssamarbete och närområdessam- 42144: arbete (Förslagsanslag) .................... 100000000 24 377 526,84 ---,75622473,16 76 42145: 29 Muut kulutusmenot (Siirtomääräraha 2v) - Övri- 42146: ga konsumtionsutgifter (Reservationsanslag 2år) . 4400000 4400 000,00 0,00 0 42147: 42 Teollisten investointien väliaikainen investointituki 42148: (Arviomääråraha) - Temporårt investeringsstöd 42149: för industriinvesteringar (Förslagsanslag) ....... 150 000000 7 324 746,00 -142 675 254,00 95 42150: 50 Korvaus Sotainvalidien Veljesiiitalie - Ersätt- 42151: ningar åt Krigsinvalidemas Brödraförbund ...... 180000 130 761,00 -49 239,00 27 42152: 61 Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut 42153: verot (Arviomääräraha) - På grund av befrielse 42154: från skatt återbetalda skatter (Förslagsanslag) ... 22000000 21 132 458,52 -867 541,48 4 42155: 83 Laina rakennushallinnon toimintaa jatkamaan pe- 42156: rustetulle valtionyhtiölle - Lån tili det statsbolag 42157: som har bildats för att fortsätta byggnadsförvalt- 42158: ningens verksamhet ....................... 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0 42159: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 42160: sivu 42161: 29 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 36 42162: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 42163: Budget Bokslut Bokslut - Budget 42164: Mom. -Mom. 42165: Suurempi - Högre 42166: % 42167: Pienempi - Lägre {-) 42168: 42169: 42170: 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - UN- 42171: DERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 42172: RÅDE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 277 139 000 27 201 556 431 ,59 -75 582 568,41 0 42173: 42174: 01 OPETUSMINISTERIÖ - UNDERVISNINGSMINIS- 42175: TERIET ................................... . 188147 000 186 857 239,31 -1 289 760,69 42176: 10 Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito 42177: (Siirtomääräraha 3v) - Drift och underhåll av 42178: vissa statliga fastigheter (Reservationsanslag 42179: 3år) ................................... . 11418000 11418000,00 0,00 0 42180: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 42181: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 87 281 000 87 280 999,98 -,02 0 42182: 22 Kehittämistoiminta (EU) (Siirtomääräraha 42183: 2v) - Utvecklingsverksamhet (EU) (Reservati- 42184: onsanslag 2år) .......................... . 62 348000 62 348 000,00 0,00 0 42185: 26 Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset - Vissa 42186: kopierings- och bandinspelningsersättningar ... . 19 800 000 18 538 000,00 -1 262 000,00 6 42187: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ........ . 7 300000 7272239,33 -27760,67 0 42188: 42189: 02 EVANKELIS-LUTERILAINEN KIRKKO - EVANGE- 42190: LISK-LUTHERSKA KYRKAN .................. . 17 474000 17 474 000,00 0,00 0 42191: 21 Tuomiokapitulien toimintamenot (Siirtomääräraha 42192: 2v) - Domkapitlens omkostnader (Reservati- 42193: onsanslag 2år) .......................... . 15174 000 15 174 000,00 0,00 0 42194: 50 Avustus Suomen Merimieslähetysseuralle - 42195: Bidrag tili Finska Sjömansmissionssällskapet ... 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 42196: 51 Avustus Helsingin tuomiokirkon ko~aukseen (Siir- 42197: tomääräraha 3v) - Understöd för reparation av 42198: Helsingfors domkyrka (Reservationsanslag 3år) .. 1 300 000 1 300 000,00 0,00 0 42199: 42200: 05 ORTODOKSINEN KIRKKOKUNTA- ORTODOXA 42201: KYRKOSAMFUNDET ........................ . 8822 000 8822 000,00 0,00 0 42202: 21 Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot 42203: (Siirtomääräraha 2v) - Ortodoxa kyrkostyrel- 42204: sens omkostnader (Reservationsanslag 2år) ... . 8322000 8 322 000,00 0,00 0 42205: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ........ . 500000 500000,00 0,00 0 42206: 42207: 07 OPETUSHALLITUS - UTBILDNINGSSTYRELSEN. 117211000 117 211 000,00 0,00 0 42208: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 42209: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 117211000 117 211 000,00 0,00 0 42210: 42211: 08 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ - INTERNATIO- 42212: NELLT SAMARBETE ........................ . 120227 000 119156146,10 -1 070 853,90 42213: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar 42214: (Förslagsanslag) ......................... . 6780000 5 883161,39 --896 838,61 13 42215: 21 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimin- 42216: tamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader 42217: för centret för intemationellt personutbyte (Reser- 42218: vationsanslag 2år) ....................... . 24267000 24 267 000,00 0,00 0 42219: 22 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot 42220: (Siirtomääräraha 2v) ::- Omkostnader för institu- 42221: te! för Ryssland och Osteuropa (Reservationsan- 42222: slag 2år) ............................... . 3480000 3480 000,00 0,00 0 42223: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 42224: sivu 42225: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 37 42226: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 42227: Budget Bokslut Bokslut - Budget 42228: Mom. -Mom. 42229: Suurempi - Högre % 42230: Pienempi - Lägre (-) 42231: 42232: 42233: 25 Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (Siirtomääräraha 42234: 2v) - lntemationellt kulturellt samarbete (Reser- 42235: vationsanslag 2år) ....................... . 44880 000 44 880 000,00 0,00 0 42236: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ........ . 27 500000 27 443 396,76 -56603,24 0 42237: 66 Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (Ar- 42238: viomääräraha) - Finansieringsandelar tili inter- 42239: nationella organisationer (Förslagsanslag) ..... . 13 320 000 13 202 587,95 -117 412,05 42240: 42241: 10 KORKEAKOULUT - HÖGSKOLORNA ......... . 4 849 340 000 4 849 340 000,00 0,00 0 42242: 21 Korkeakoulujen toimintamenot (osa EU) (Siirto- 42243: määräraha 2v) - Högskolornas omkostnader 42244: (delvis EU) (Reservationsanslag 2år) ......... . 4 636 340 000 4 636 340 000,00 0,00 0 42245: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 42246: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 157 500 000 157 500 000,00 0,00 0 42247: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha 42248: 3v) - Anskaffning av fastigheter (Reservations- 42249: anslag 3år) ............................. . 55 500 000 55 500 000,00 0,00 0 42250: 42251: 11 VALTION HARJOITIELUKOULUT - STATENS 42252: ÖVNINGSSKOLOR .......................... . 243 422 000 242 731 473,84 -690 526,16 0 42253: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 42254: nader (Reservationsimslag 2år) ............. . 224 270 000 224 270 000,00 0,00 0 42255: 22 Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elewård 42256: (Förslagsanslag) ......................... . 14 652 000 13 961 473,84 -690 526,16 5 42257: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 42258: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 4 500 000 4500000,00 0,00 0 42259: 42260: 19 MUUT KORKEAKOULUMENOT- ÖVRIGA HÖG- 42261: SKOLEUTGIFTER .......................... . 101 435 000 100 635 588,49 -799411,51 42262: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar 42263: (Förslagsanslag) ......................... . 42 538 000 41 923 540,02 -614459,98 42264: 21 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomääräraha 42265: 2v) - Forsknings- och utvecklingsverksamhet 42266: (Reservationsanslag 2år) .................. . 26 065 000 26 065 000,00 0,00 0 42267: 23 Lastentarhanopettajien väliaikaisen koulutuksen 42268: järjestäminen - Anordnande av interimistisk 42269: barnträdgårdslärarutbildning ................ . 7 500 000 7 444 231,02 -55 768,98 42270: 24 Tiedotus- ja julkaisutoiminta (Siirtomääräraha 42271: 2v) - lnformations- och publikationsverksamhet 42272: (Reservationsanslag 2år) .................. . 3 500 000 3 500 000,00 0,00 0 42273: 26 Eräät opettajankoulutuksen menot - Vissa utgif- 42274: ter för lärarutbidlning...................... . 8 382 000 8252 817,45 -129182,55 2 42275: 27 Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta (Siirtomää- 42276: räraha 2v) - Högskolomas gemensamma ADB- 42277: verksamhet (Reservationsanslag 2år) ........ . 13 450 000 13 450 000,00 0,00 0 42278: 42279: 39 OPINTOTUKI - STUDIESTÖD ............... . 3 573324000 3 680 609 188,51 107 285 188,51 3 42280: 22 Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toiminta- 42281: menot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader för 42282: besvärsnämnden för studiestöd (Reservationsan- 42283: slag 2år) ............................... . 1 070 000 1 070 000,00 0,00 0 42284: 52 Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (Arvio- 42285: määräraha) - Statsgaranti och räntestöd för stu- 42286: dielån (Förslagsanslag) ................... . 395 000 000 423 408 909,93 28 408 909,93 7 42287: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 42288: sivu 42289: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 38 42290: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 42291: Budget Bokslut Bokslut- Budget 42292: Mom.-Mom. 42293: Suurempi - Högre % 42294: Pienempi - Lägre (-) 42295: 42296: 42297: 55 Opintoraha (Arviomääräraha) - Studiepenning 42298: (Förslagsanslag) ......................... . 2890000000 3 012 683 501 ,68 122683501,68 4 42299: 56 Aikuisopintoraha (Arviomääräraha) - Studie- 42300: penning lör vuxenstudier (Förslagsanslag) ..... . 241000000 199 477 666,90 -41 522 333,10 17 42301: 57 Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (Arviomäårä- 42302: raha) - Måltidsstödet tili högskolestuderande 42303: (Förslagsanslag) ......................... . 41 000 000 38 796 11 0,00 -2 203 890,00 5 42304: 58 Avustus tilakustannusten korvaamiseen - Un- 42305: derstöd för ersättning av kostnader lör lokaliteter. 5254000 5173 000,00 -81000,00 2 42306: 42307: 42 VALTION YLEISSIVISTÄVÄT OPPILAITOK- 42308: SET- STATENS ALLMÄNBILDANDE LÄROANS- 42309: TALTER .................................. . 153 056 000 153 056 000,00 0,00 0 42310: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 42311: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 149 056 000 149 056 000,00 0,00 0 42312: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 42313: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 4000000 4000000,00 0,00 0 42314: 42315: 43 LUKIOT, PERUSKOULUT JA MUSIIKKIOPPILAITOK- 42316: SET - GYMNASIER, GRUNDSKOLOR OCH MU- 42317: SIKLÄROANSTALTER ....................... . 8197 373 000 8 087 770 902,39 -109 602 097,61 42318: 21 Ylioppilastutkintolautakunnan menot (Arviomäärä- 42319: raha) - Studentexamensnämndens utgilter 42320: (Förslagsanslag) ......................... . 17 673 000 18 858 507,33 1185 507,33 7 42321: 25 Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (Siirto- 42322: määräraha 2v) - Utvecklande av den allmänbil- 42323: dande utbildningen (Reservationsanslag 2år) .... 8 790 000 8 789 987,76 -12,24 0 42324: 30 Valtionosuus lukio-opetuksen käyttökustannuksiin 42325: (Arviomääräraha) - Siatsandel lör gymnasieun- 42326: dervisningens driftskostnader (Förslagsanslag) .. 1 343 660 000 1 294 723 035,80 -48 936 964,20 4 42327: 31 Valtionosuus peruskouluopetuksen käyttökustan- 42328: nuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel lör 42329: grundskoleundervisningens driltskostnader (För- 42330: slagsanslag) ............................ . 6 292 220 000 6 231 585 471,00 -60 634 529,00 42331: 34 Valtionosuus yleissivistävien oppilaitosten perus- 42332: tamiskustannuksiin (Siirtomääräraha 3v) - Siat- 42333: sandel för de allmänbildande läroanstaltemas an- 42334: läggningskostnade (Reservationsanslag 3år) .... 285500000 285 500 000,00 0,00 0 42335: 51 Valtionapu yksHyiseen yleissivistävään opetuk- 42336: seen (Arviomääräraha) - Statsunderstöd för pri- 42337: vat allmänbildande undervisning (Förslagsanslag). 39480 000 38 993 950,50 -486049,50 42338: 52 Valtionosuus musiikkioppilaitosten käyttökustan- 42339: nuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel för mu- 42340: sikläroanstaltemas driftskostnader (Förslagsans- 42341: lag) ................................... . 210 050 000 209 319 950,00 -730050,00 0 42342: 42343: 60 VALTION AMMATILLISET OPPILAITOKSET - 42344: STATLIGA YRKESLÄROANSTALTER ........... . 1 970 102 000 1 959 060 593,60 -11 041 406,40 42345: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 42346: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 1 793 942 000 1 782 900 593,60 -11041406,40 42347: 25 Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (Siirto- 42348: määräraha 2v) - Utvecklande av yrkesutbild- 42349: ning (Reservationsanslag 2år) .............. . 24100 000 24 100 000,00 0,00 0 42350: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 42351: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 148 410 000 148 410 000,00 0,00 0 42352: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 42353: sivu 42354: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 39 42355: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 42356: Budget Bokslut Bokslut - Budget 42357: Mom.-Mom. 42358: Suurempi - Högre 42359: Pienempi- Lägre (-) % 42360: 42361: 42362: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha 42363: 3v) - Anskaffning av fastigheter (Reservations- 42364: anslag 3år) .............................. 3650000 3650 000,00 0,00 0 42365: 42366: 65 KUNNALLISET JA YKSITYISET AMMATILLISET OP· 42367: PILAITOKSET - KOMMUNALA OCH PAlVATA VR- 42368: KESLÄROANSTALTER ....................... 3 166170 000 3 101 944 754,93 -64 225 245,07 2 42369: 30 Valtionosuus kunnallisten ammatillisten oppilaitos- 42370: ten käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - 42371: Siatsandel för kommunala yrkesläroanstalters 42372: driltskostnader (Förslagsanslag) .............. 2 577 210 000 2 500 310 272,93 -76 899 727,07 3 42373: 34 Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten 42374: ammatillisten oppilaitosten perustamiskustannuk- 42375: siin (Siirtomääräraha 3v) - Siatsandel och stats- 42376: understöd för kommunala och privata yrkeslä- 42377: roanstalters anläggningskostnader (Reservations- 42378: anslag 3år) .............................. 212 500 000 212 500 000,00 0,00 0 42379: 37 Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan (Siirto- 42380: määräraha 3v) .- Statsunderstöd för fastighet- 42381: sanskaffningar (Reservationsanslag 3år) ....... 3500000 3 500 000,00 0,00 0 42382: 50 Valtionosuus yksityisten ammatillisten oppilaitos- 42383: ten käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - 42384: Siatsandel för privata yrkesläroanstalters drifts- 42385: kostnader (Förslagsanslag) ................. 226220000 232 695 914,00 6475914,00 3 42386: 51 Valtionosuus ammatillisten erityisoppilaitosten 42387: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Stat- 42388: sandel för specialyrkesläroanstalters driltskostna- 42389: der (Förslagsanslag) .............. ·......... 146 740 000 152 938 568,00 6198 568,00 4 42390: 42391: 66 OPPISOPIMUSKOULUTUS- LÄROAVTALSUT- 42392: BJLDNJNG .................................. 347648000 312 338 829,00 -35309171,00 10 42393: 30 Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU) 42394: (Arviomääräraha) - Siatsandel för Järoavtalsut- 42395: bildning (delvis EU) (Förslagsanslag) .......... 347648000 312 338 829,00 -35 309 171 ,00 10 42396: 42397: 69 AJKUISKOULUTUS - VUXENUTBILDNJNG ...... 1 556 742 000 1 546 710 239,00 -10 031 761,00 42398: 21 Opetushallinnon koulutuskeskusten toimintame- 42399: not (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader för ut- 42400: bildningsförvaltningens institut (Reservationsan- 42401: slag 2år) ................................ 10 132 000 10 132 000,00 0,00 0 42402: 22 Opetustoimen henkilöstökoulutus (Siirtomäärära- 42403: ha 2v) - Undervisningsväsendets personalut- 42404: bildning (Reservationsanslag 2år) ............ 30500000 30 500 000,00 0,00 0 42405: 25 Aikuiskoulutuksen kehittäminen (Siirtomääräraha 42406: 2v) - Utvecklande av vuxenutbildningen (Reser- 42407: vationsanslag 2år) ........................ 14 610 000 14610000,00 0,00 0 42408: 30 Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuk- 42409: siin (Arviomääräraha) - Siatsandel för medbor- 42410: garinstitutens driftskostnader (Förslagsanslag) ... 318510000 317 850 367,00 -659 633,00 0 42411: 32 Valtionavustus ja -korvaus ammatillisille aikuis- 42412: koulutuskeskuksille (Arviomääräraha) - Stat- 42413: sunderstöd och -ersättning tili yrkesutbildnings- 42414: centrer för vuxna (Förslagsanslag) ............ 189400 000 182439157,00 -6 960 843,00 4 42415: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 42416: sivu 42417: 29 PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 40 42418: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 42419: Budget Bokslut Bokslut - Budget 42420: Mom. -Mom. 42421: Suurempi - Högre % 42422: Pienempi - Lägre (-) 42423: 42424: 42425: 33 Ammatillinen aikuiskoulutus (Siirtomääräraha 42426: 2v) - Yrkesinriktad vuxenutbildning (Reservati- 42427: onsanslag 2år) .......................... . 443600000 443 600 000,00 0,00 0 42428: 50 Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin 42429: (Arviomääräraha) - Siatsandel för folkhögsko- 42430: lomas driftskostnader (Förslagsanslag) ....... . 328280000 327 764 934,00 -515066,00 0 42431: 51 Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten 42432: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Siat- 42433: sandel för särskilda yrkesläroanstalters driftskost- 42434: nader (Förslagsanslag) .................... . 110 010 000 108 364 500,00 -1 645 500,00 42435: 52 Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perus- 42436: tamiskustannuksiin (Siirtomääräraha 3v) - Siat- 42437: sandel och -understöd för vuxenutbildningens an- 42438: läggningskostnader (Reservationsanslag 3år) ... 5 700000 5 700000,00 0,00 0 42439: 53 Valtionavustus jä~estöille - Statsunderstöd tili 42440: organisationer ........................... . 40000000 40 000 000,00 0,00 0 42441: 55 Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin 42442: (Arviomääräraha) - Siatsandel för studiecentra- 42443: lers driftskostnader (Förslagsanslag) ......... . 58400000 58149 281,00 -250719,00 0 42444: 56 Kesäyliopistojen valtionavustukset - Statsun- 42445: derstöd tili sommaruniversitet och vissa andra 42446: statsunderstöd .......................... . 7600000 7600000,00 0,00 0 42447: 42448: 80 VARASTOKIRJASTO - DEPÅBIBLIOTEKET ..... 18 308 000 18 308 000,00 0,00 0 42449: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 42450: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 6408000 6408000,00 0,00 0 42451: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha 42452: 3v) - Anskaffning av fastigheter (Reservations- 42453: anslag 3år) .... , ........................ . 11 900 000 11 900 000,00 0,00 0 42454: 42455: 82 KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS - 42456: FORSKNINGSCENTRALEN FÖR DE INHEMSKA 42457: SPRÅKEN ................................. . 13 271 000 13 341 000,00 70000,00 42458: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 42459: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 11 663 000 11 663 000,00 0,00 0 42460: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomäärära- 42461: ha) - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .. 1 608000 1 678 000,00 70000,00 4 42462: 42463: 83 ARKISTOLAITOS - ARKIWÄSENDET ......... . 47 517 000 47 517 000,00 0,00 0 42464: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 42465: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 47 517 000 47 517 000,00 0,00 0 42466: 42467: 88 SUOMEN AKATEMIA JA TIETEEN TUKEMINEN- 42468: FINLANDS AKADEMI OCH STÖDJANDE AV VETEN- 42469: SKAPEN .................................. . 566246000 568 057 198,22 1 811198,22 0 42470: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 42471: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 114 788 000 114 788 000,00 0,00 0 42472: 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (Siirto- 42473: määräraha 3v) - Finlands Akademis forskning- 42474: sanslag (Reservationsanslag 3år) ........... . 39 883 000 39 883 000,00 0,00 0 42475: 53 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tie- 42476: teen tukemiseen (Arviomääräraha) - Tippnings- 42477: och penninglotterivinstmedel för främjande av ve- 42478: tenskapen (Förslagsanslag) ................ . 367 475 000 369 695 198,73 2 220198,73 42479: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 42480: sivu 42481: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 41 42482: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 42483: Budget Bokslut Bokslut - Budget 42484: Mom.-Mom. 42485: Suurempi - Högre % 42486: Pienempi - Lägre (-) 42487: 42488: 42489: 66 Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (Ar- 42490: viomääräraha) - Finansieringsandelar tili inter- 42491: nationella organisationer (Förslagsanslag) ...... 43100 000 42 690 999,49 -409 000,51 42492: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 42493: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 42494: 42495: 89 TIETEEN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER 42496: FÖR VETENSKAPEN ......................... 8770000 8620000,00 -150000,00 2 42497: 25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (Siirto- 42498: määräraha 2v) - Utarbetande och anskaffning 42499: av vissa verk (Reservationsanslag 2år) ........ 1 470 000 1 470 000,00 0,00 0 42500: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ......... 7300000 7150 000,00 -150000,00 2 42501: 42502: 90 TAITEEN TUKEMINEN - UNDERSTÖD FÖR 42503: KONST .................................... 779 403 000 792 439 376,13 13 036 376,13 2 42504: 21 Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien 42505: toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 42506: nadema för centralkommissionen för konst och 42507: konstkommissionerna (Reservationsanslag 2år) .. 4 892 000 4892000,00 0,00 0 42508: 31 Valtionosuus teattereiden ja orkestereiden käyttö- 42509: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel 42510: för teatrars och orkestrars driftskostnader (För- 42511: slagsanslag) ............................. 12 240 000 12 240 000,00 0,00 0 42512: 51 Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (Ar- 42513: viomääräraha) - Stipendier åt konstnärer, för- 42514: fattare och översättare (Förslagsanslag) ....... 1 016 000 1 016 000,00 0,00 0 42515: 52 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tai- 42516: teen tukemiseen (Arviomääräraha) - Tippnings- 42517: och penninglotterivinstmedel för främjande av 42518: kansten (Förslagsanslag) ................... 760255 000 773 291 376,13 13 036 376,13 2 42519: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 42520: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 42521: 42522: 92 VALTION TAIDEMUSEO- STATENS KONSTMU- 42523: SEUM ..................................... 22 907000 22 907 000,00 0,00 0 42524: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 42525: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 20 907 000 20 907 000,00 0,00 0 42526: 72 Museokokoelmien kartuttaminen (Siirtomääräraha 42527: 3v) - Utökning av museisamlingar (Reservati- 42528: onsanslag 3år) ........................... 2000000 2 000000,00 0,00 0 42529: 42530: 93 MUSEOVIRASTO JA KULTIUURIPERINNE - MU- 42531: SEIVERKET OCH KULTURARVET .............. 103 476 000 103 421 075,00 -54925,00 0 42532: 21 Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (Siirto- 42533: määräraha 2v) - Omkostnader för förvaltnings- 42534: nämnden för Sveaborg (Reservationsanslag 2år). 13 009 000 13 009 000,00 0,00 0 42535: 22 Museoviraston toimintamenot (Siirtomääräraha 42536: 2v) - Museiverkets omkostnader (Reservations- 42537: anslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... 59 897 000 59 897 000,00 0,00 0 42538: 28 Museoviraston maksullinen palvelutoiminta (Arvio- 42539: määräraha) - Museiverkets avgiftsbelagda ser- 42540: vice (Förslagsanslag) ...................... 1 210 000 1209 975,00 -25,00 0 42541: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 42542: sivu 42543: 29 PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 42 42544: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 42545: Budget Bokslut Bokslut - Budget 42546: Mom.-Mom. 42547: Suurempi - Högre % 42548: Pienempi - Lägre {-) 42549: 42550: 42551: 30 Valtionosuudet ja -avustukset museoille (Arvio- 42552: määräraha) - Statsandelar och -understöd för 42553: museer (Förslagsanslag) .................. . 4 560000 4 560000,00 0,00 0 42554: 40 Avustus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (Arviomää- 42555: räraha) - Understöd tili Suomenlinnan Liikenne 42556: Oy (Förslagsanslag) ...................... . 900000 900000,00 0,00 0 42557: 50 Entistämis- ja ko~ausavustukset (Siirtomääräraha 42558: 3v) - Understöd för restaureringar och repara- 42559: tioner (Reservationsanslag 3år) ............. . 8100 000 8100 000,00 0,00 0 42560: 52 Eräät avustukset - Vissa understöd ........ . 750000 750000,00 0,00 0 42561: 75 Perusparannukset ja talonrakennukset (osa EU) 42562: (Siirtomääräraha 3v) - Grundförbättringar och 42563: husbyggen (delvis EU) (Reservationsanslag 3år). 14 950 000 14 950 000,00 0,00 0 42564: 95 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot 42565: (Arviomääräraha) - Utgifter för skydd av kultur- 42566: miljö (Förslagsanslag) ..................... . 100 000 45100,00 -54 900,00 55 42567: 42568: 94 KIRJASTOTOIMI- BIBLIOTEKSVERKSAMHET... 543822000 545 748 614,37 1 926 614,37 0 42569: 21 Näkövammaisten ki~aston toimintamenot (Siirto- 42570: määräraha 2v) - Omkostnader för biblioteket för 42571: synskadade (Reservationsanslag 2år) ........ . 19282 000 19 282 000,00 0,00 0 42572: 30 Valtionosuus ja -avustus yleisten ki~astojen käyt- 42573: tökustannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel 42574: och -understöd för de allmänna bibliotekens drifts- 42575: kostnade (Förslagsanslag) ................. . 497040000 497 039 226,37 -n3,63 0 42576: 31 Valtionosuus yleisten ki~astojen perustamiskus- 42577: tannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel för 42578: anläggningskostnadema för nya bibliotek (För- 42579: slagsanslag) ............................ . 27 500000 29 427 388,00 1 927 388,00 7 42580: 42581: 95 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO - FINLANDS FIL- 42582: MARKIV .................................. . 12 875 000 12 875 000,00 0,00 0 42583: 21 Suomen elokuva-arkiston toimintamenot (Siirto- 42584: määräraha 2v) - Finlands filmarkivs omkostna- 42585: der (Reservationsanslag 2år) ............... . 12 875 000 12 875 000,00 0,00 0 42586: 42587: 96 KULTTUURIN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIF- 42588: TER FÖR KULTUREN ....................... . 21 001 000 20 995 966,46 -5033,54 0 42589: 21 Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (Siirto- 42590: määräraha 2v) - Statens filmgranskningsbyrås 42591: omkostnader (Reservationsanslag 2år) ....... . 2640000 2640000,00 0,00 0 42592: 30 Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimin- 42593: taan (Arviomääräraha) - Statsandelar och -un- 42594: derstöd för kulturverksamhet i kommunema (För- 42595: slagsanslag) ........................... .. 3035000 3035000,00 0,00 0 42596: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ........ . 15 326 000 15 320 966,46 -5033,54 0 42597: 42598: 98 LIIKUNNAN JA NUORISONKASVATUSTYÖN TUKE· 42599: MINEN - UNDERSTÖD FÖR IDROTI OCH UNG- 42600: DOMSFOSTRINGSARBETE .................. . 529050 000 563 608 246,24 34 558 246,24 7 42601: 50 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat liikun- 42602: nan ja nuorisonkasvatustyön tukemiseen (Arvio- 42603: määräraha) - Tippnings- och penninglotteri- 42604: vinstmedel för stödjande av idrott och ungdoms- 42605: fostringsarbete (Förslagsanslag) ............. . 507270000 541 828 246,24 34 558 246,24 7 42606: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 42607: sivu 42608: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 43 42609: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 42610: Budget Bokslut Bokslut - Budget 42611: Mom. -Mom. 42612: Suurempi - Högre 42613: Pienempi -lägre (-) % 42614: 42615: 42616: 42617: 51 Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen (EU) (Siir- 42618: tomääräraha 2v) - Utvecklande av ungas verk- 42619: stadsverksamhet (EU) (Reservationsanslag 2år) . 10150000 10 150 000,00 0,00 0 42620: 52 Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille - 42621: Statsbidrag åt idrottsutbildningscentrer ......... 11 630 000 11 630 000,00 0,00 0 42622: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 42623: sivu 42624: 30 Pl. - Ht. Budgetens förverldigande år 1995 sida 44 42625: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 42626: Budget Bokslut Bokslut - Budget 42627: Mom.-Mom. 42628: Suurempi - Högre % 42629: Pienempi - Lägre (-) 42630: 42631: 42632: 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNO- 42633: NALA - JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERI- 42634: ETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE. . . . . . . . . . . . . . . . . 15 865 707 000 15 426194 027,63 --439 512 972,37 3 42635: 42636: 01 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ, MAASEU- 42637: TUELINKEINOPIIRIT JA EU:N RAKENNETUKI - 42638: JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET, LANDS- 42639: BYGDSNÄRINGSDISTR IKTEN OCH EU:SK STRUK- 42640: TURSTÖD . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 849 380 000 850 306 816,47 926 816,47 0 42641: 21 Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot 42642: (Siirtomääräraha 2v) - Jord- och skogsbruksmi- 42643: nisteriets omkostnader (Reservationsanslag 2år) . 95 405 000 95 405 000,00 0,00 0 42644: 22 Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen (Siirto- 42645: määräraha 2v) - Utvecklande av data- och sta- 42646: tistiksystem (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . 31 262 000 31 262 000,00 0,00 0 42647: 23 Maaseutuelinkeinopiirien toimintamenot (Siirto- 42648: määräraha 2v) - Landsbygdsnäringsdistriktens 42649: omkostnader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . 92 513 000 92 513 000,00 0,00 0 42650: 25 Eläinlääkintähuolto (Arviomääräraha) - Veteri- 42651: närvård (Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 600 000 6 526 816,47 926 816,47 17 42652: 61 EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maa- 42653: seudun rakennetoimenpiteisiin (EU) (Siirtomäärä- 42654: raha 3v) - EU:s deltagande i strukturpolitiska 42655: åtgärder inom livsmedelshushållningen och på 42656: landsbygden (EU) (Reservationsanslag 3år) . . . . 624 600 000 624 600 000,00 0,00 0 42657: 42658: 02 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPAL- 42659: VELUKESKUS - JORD- OCH SKOGSBRUKSMI- 42660: NISTERIETS INFORMATIONSTJÄNSTCENTRAL. . . 36 600 000 36 600 000,00 0,00 0 42661: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 42662: nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . 36 600 000 36 600 000,00 0,00 0 42663: 42664: 31 MAA- JA PUUTARH~.TALQ)JDEN TULOTUKI (OSA 42665: EUl - INKOMSTSTOD FOR JORDBRUKET OCH 42666: TRADGÅRDSHUSHÅLLNINGEN ( DELVIS EU). . . . . 11 794 000 000 11 433 629 248,29 -360 370 751,71 3 42667: 41 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (EU) 42668: (Siirtomääräraha 2v) - Nationellt stöd för jord- 42669: bruket och trädgårdshushållningen (EU) (Reserva- 42670: tionsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 342 000 000 7 342 000 000,00 0,00 0 42671: 43 EU-tulotuki (EU) (Arviomääräraha) - EU-in- 42672: komststöd (EU) (Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . 1 600 000 000 1 257 841 427,91 -342 158 572,09 21 42673: 44 Satovahinkojen korvaaminen (Siirtomääräraha 42674: 3v) - Ersättning för skördeskador (Reservati- 42675: onsanslag 3år) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 000 000 50 000 000,00 0,00 0 42676: 45 Maatalouden ympäristötuki (EU) (Siirtomääräraha 42677: 2v) - Miljöstöd för jordbruket (EU) (Reservati- 42678: onsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 570 000 000 1 570 000 000,00 0,00 0 42679: 46 Luonnonhaittakorvaus (EU) (Arviomäärära- 42680: ha) - Ersättning för ogynnsamma naturtörhål- 42681: landen (EU) (Förslagsanslag). . . . . . . . . . . . . . . . 1 152 000 000 1 133 787 820,38 -18 212 179,62 2 42682: 47 Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pellonmetsitys- 42683: tuki (EU) (Siirtomääräraha 2v) - Avträdelsestöd 42684: tilllantbruksföretagare och stöd för beskogning av 42685: åker (EU) (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . 80 000 000 80 000 000,00 0,00 0 42686: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 42687: sivu 42688: 30 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 45 42689: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 42690: Budget Bokslut Bokslut - Budget 42691: Mom.-Mom. 42692: Suurempi - Högre 42693: % 42694: Pienempi - Lägre (-) 42695: 42696: 42697: 32 MAATALOUSTUOTTEIDEN MARKKINOINTI JA 42698: TUOTANNON __TASAPAINOTTAMINEN (OSA EU)- 42699: MARKNADSFORING AV LANTBRUKSPRODUKTER 42700: OCH BALANSERING AV PRODUKTIONEN (DELVIS 42701: EU) ······ .......................... ······ 857000000 820 071 291 ,45 -36 928 708,55 4 42702: 40 Maataloustuotteiden ja jalostaitujen elintarvike- 42703: tuotteiden markkinointikustannukset (Arviomäärä- 42704: raha) - Marknadsföringskostnader för lant- 42705: bruksprodukter och förädlade livsmed elsproduk- 42706: ter (Förslagsanslag) ....................... 45000000 33 768 137,83 -11 231 862,17 25 42707: 41 Maataloustuotannon tasapainottamismenot (Siir- 42708: tomääräraha 3v) - Utgifter för balansering av 42709: lantbruksproduktionen (Reservationsanslag 3år) . 292 000 000 292 000 000,00 0,00 0 42710: 42 Luopumiskorvaukset (Arviomääräraha) - Avträ- 42711: delseersättning (Förslagsanslag) ............. 490000000 484 109 718,97 -5 890 281,03 42712: 60 Siirto Interventiorahastoon (EU) - Överföring tili 42713: interventionsfonden (EU) ............ : ...... 30000000 10 193 434,65 -19 806 565,35 66 42714: 42715: 33 MAATILATAL9UDEN RAKENTEEN JA MAASEU- 42716: DUN KEHITTAMINEN (OSA EU) - UTVECKLANDE 42717: AV GÅRDSBRUKETS STRUKTUR OCH LANDSBYG- 42718: DEN (DELVIS EU) ........................... 418770000 388 457 243,92 -30 312 756,08 7 42719: 41 Maataloustuotteiden varastotilojen rakentamisen 42720: korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för 42721: byggande av lagerutrymmen för lantbruksproduk- 42722: ter (Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . ...... 630 000 208 665,46 -421 334,54 67 42723: 43 Maaseudun kehittäminen (EU) (Siirtomääräraha 42724: 3v) - Utvecklande av landsbygden (EU) (Reser- 42725: vationsanslag 3år) ........................ 115 340 000 115 340 000,00 0,00 0 42726: 47 Maatalouden kohdennettujen vakauttamislainojen 42727: korkoavustus (Siirtomääräraha 3v) - Räntestöd 42728: för konsolideringslån som hänför sig tili jordbruket 42729: (Reservationsanslag 3år) ................... 33300000 33 300 000,00 0,00 0 42730: 48 Puutarhayritysten korkoavustus (Siirtomääräraha 42731: 2v) - Räntestöd tili trädgårdsföretag (Reservati- 42732: onsanslag 2år) ........................... 40000000 40 000 000,00 0,00 0 42733: 49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (Arviomää- 42734: räraha) - Räntestödslån för näringsverksamhet 42735: på landsbygden (Förslagsanslag) ............. 229500000 199 608 578,46 -29 891 421,54 13 42736: 42737: 34 MUUT MAATALOUP,EN MENOT (OSA EU)- ÖV- 42738: RIGA UTGIFTER FOR LANTBRUKET (DELVIS EU). 132 620 000 134 656 866,79 2036866,79 2 42739: 40 Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen 42740: (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) - Statsbidrag för 42741: utvecklande av landsbygdsnäringarna (delvis EU) 42742: (Reservationsanslag 3år) ................... 74820000 74 820 000,00 0,00 0 42743: 41 Eräät korvaukset (Arviomääräraha) - Vissa er- 42744: sättningar (Förslagsanslag) ................. 9200000 7 771 756,27 -1 428 243,73 16 42745: 42 Hukkakauran torjunnasta aiheutuvat me- 42746: not - Utgifter för bekämpning av flyghavre .... 200000 169 617;00 -30383,00 15 42747: 44 Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä he- 42748: voskilpailuissa kertyvillä varoilla (Arviomäärära- 42749: ha) - Hästskötselns främjande med medel som 42750: inflyter genom vadhållning vid travtävlingar (För- 42751: slagsanslag) ............................. 18 000 000 21 925 348,45 3 925 348,45 22 42752: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 42753: sivu 42754: 30 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 46 42755: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 42756: Budget Bokslut Bokslut- Budget 42757: Mom.-Mom. 42758: Suurempi • Högre % 42759: Pienempi - Lägre (-) 42760: 42761: 42762: 45 Valtionapu 4H-toimintaan - Statsbidrag för 4H- 42763: verksamhet .............................. 25500000 25 500 000,00 0,00 0 42764: 46 Metsäma~ojen ja sienien käytön edistäminen (Siir- 42765: tomääräraha 3v) - Främjande av användningen 42766: av skogsbär och svamp (Reservationsanslag 3år). 600000 600000,00 0,00 0 42767: 47 Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (Arviomää· 42768: räraha) - Främjande av växtförädlingsverksam- 42769: heten (Förslagsanslag) ..................... 4300000 3870145,07 --429 854,93 10 42770: 42771: 36 KALA·, RIISTA· JA POROTALOUS- FISKERI-, 42772: VILT· OCH RENHUSHÅLLNING ................ 208699000 196 600 486,17 -12 098 513,83 6 42773: 25 Kalakannan hoitovelvoitteet (Arviomäärära- 42774: ha) - Skyldighet att vårda fiskbeståndet (För- 42775: slagsanslag) ............................. 6500000 4882797,45 -1 617 202,55 25 42776: 40 Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (Arvio- 42777: määräraha) - Främjande av jakten och jaktvår- 42778: den (Förslagsanslag) ...................... 35346000 35 340 990,97 -5009,03 0 42779: 41 Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami- 42780: nen (Arviomääräraha) - Ersättning för hjortdjurs 42781: skadegörelse (Förslagsanslag) ............... 21 300 000 12 028 414,35 -9 271 585,65 44 42782: 42 Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami- 42783: nen - Ersättning för rovdjurs skadegörelse .... 6700000 6682 397,40 -17602,60 0 42784: 43 Porotalouden edistäminen (Siirtomääräraha 42785: 2v) - Främjande av renskötseln (Reservations- 42786: anslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .......... 9540000 9540000,00 0,00 0 42787: 44 Pilkintämaksut ja Tenojoen kalastuslupamaksut 42788: (Arviornääräraha) - Pilkfiskeavgifter och avgift· 42789: er för tillstånd tili fiske i Tana älv (Förslagsanslag). 2375000 1187 886,00 -1187114,00 50 42790: 45 Kalatalouden edistäminen (Siirtomääräraha 42791: 2v) - Främjande av fiskerihushållningen (Reser- 42792: vationsanslag 2år) ........................ 47 826000 47 826 000,00 0,00 0 42793: 46 Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakenne- 42794: poliitiikan edistäminen (osa EU) (Siirtomääräraha 42795: 3v) - Främjande av marknadsföringen och 42796: strukturpolitiken inom fiskerinäringen (delvis EU) 42797: (Reservationsanslag 3år) ................... 74 612 000 74 612 000,00 0,00 0 42798: n Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushank- 42799: keet (Siirtomääräraha 3v) - Fiskeriekonomiska 42800: byggnads- och iståndsättningsprojekt (Reservati- 42801: onsanslag 3år) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... 4 500000 4500000,00 0,00 0 42802: 42803: 38 RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS - 42804: VILT· OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITUTET ... 94379000 94 379 000,00 0,00 0 42805: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 42806: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 79079000 79 079 000,00 0,00 0 42807: 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (Siirtomää- 42808: räraha 3v) - Kontraktsodling av vändefisk (Re- 42809: servationsanslag 3år) ...................... 6000000 6000000,00 0,00 0 42810: 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (Siirtomäärära- 42811: ha 3v) - Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal· 42812: ter (Reservationsanslag 3år) ................ 7300000 7 300000,00 0,00 0 42813: 75 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 42814: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 2000000 2000000,00 0,00 0 42815: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 42816: sivu 42817: 30 PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 47 42818: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 42819: Budget · Bokslut Bokslut - Budget 42820: Mom.-Mom. 42821: Suurempi- Högre % 42822: Pienempi- Lägre (-) 42823: 42824: 42825: 65 GEODEETTINEN LAITOS - GEODETISKA INSTI- 42826: TUTET ................................... . 14 912 000 14 912 000,00 0,00 0 42827: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 42828: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 14 512000 14 512 000,00 0,00 0 42829: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 42830: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 400000 400000,00 0,00 0 42831: 42832: 70 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS- LANT- 42833: BRUKETS FORSKNINGSCENTRAL ............ . 168169 000 172 070 088,25 3 901 088,25 2 42834: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 42835: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 139469 000 139 469 000,00 0,00 0 42836: 22 Torjunta-ainetarkastukset (Arviomääräraha) - 42837: Kantroll av bekämpningsmedel (Förslagsanslag) . 2700000 2 700 000,00 0,00 0 42838: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomäärära- 42839: ha) - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .. 16 800 000 20 701 088,25 3 901 088,25 23 42840: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 42841: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 9100 000 9100 000,00 0,00 0 42842: 77 Maa- ja vesirakennustyöt (Siirtomääräraha 42843: 3v) - Jord- och vattenbyggnadsarbeten (Reser- 42844: vationsanslag 3år) ....................... . 100000 100 000,00 0,00 0 42845: 42846: 72 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAI- 42847: TOS - LANTBRUKSEKONOMISKA FORSK- 42848: NINGSANSTALTEN ......................... . 12 000 000 12 000 000,00 0,00 0 42849: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 42850: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 12 000 000 12 000 000,00 0,00 0 42851: 42852: 76 METSÄNTUTKIMUSLAITOS - SKOGSFORSK- 42853: NINGSINSTITUTET ......................... . 169 945 000 169 945 000,00 0,00 0 42854: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 42855: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 157 645 000 157 645 000,00 0,00 0 42856: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 42857: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 11 500 000 11 500 000,00 0,00 0 42858: 77 Metsien perusparannukset (Siirtomääräraha 42859: 3v) - Grundlig förbättring av skog (Reservati- 42860: onsanslag 3år) .......................... . 800000 800000,00 0,00 0 42861: 42862: 83 KASVINTUOTANNON TARKASTUSKESKUS - 42863: KONTROLLCENTRALEN FÖR VÄXTPRODUKTION. 32064000 32 064 000,00 0,00 0 42864: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 42865: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 32064000 32 064 000,00 0,00 0 42866: 42867: 84 ELÄINLÄÄKINTÄ- JA ELINTARVIKELAI- 42868: TOS- ANSTALTEN FOR VETERINARMEDICIN 42869: OCH LIVSMEDEL. .......................... . 103 576 000 107 738 484,95 4162 484,95 4 42870: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 42871: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 61 369 000 61 369 000,00 0,00 0 42872: 22 Lihan ja kalastustuotteiden tarkastuksen toiminta- 42873: menot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader för 42874: köttbesiktningsverksamheten (Reservationsan- 42875: slag 2år) ............................... . 21 987 000 21 987 000,00 0,00 0 42876: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 42877: sivu 42878: 30PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 48 42879: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 42880: Budget Bokslut Bokslut - Budget 42881: Mom.-Mom. 42882: Suurempi - Högre 42883: Pienempi - Lägre (-) 42884: % 42885: 42886: 42887: 28 Rokotteet ja seerumi! (Arviomääräraha) - Vac- 42888: cin och serum (Förslagsanslag) ............. . 14100 000 18 262 484,95 4 162 484,95 30 42889: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 42890: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 6120 000 6120 000,00 0,00 0 42891: 42892: 85 VESIVAROJE;,N KÄYTTÖ J~ HOITO (OSA 42893: EU)- ANVANDNINGOCHSKOTSELAVVATIEN· 42894: TILLGÅNGAR (DELVIS EU) ................... . 107 015 000 101 879 765,79 -5 135 234,21 5 42895: 22 Vesivarojen käytön ja hoidon menot (Siirtomäärä- 42896: raha 2v) - Utgifter för anvädning och skötsel av 42897: vattentillgångar (Reservationsanslag 2år) ...... . 12 365 000 12 365 000,00 0,00 0 42898: 30 Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (Ar- 42899: viomääräraha) - Räntestöd för byggande av 42900: vatten- och avloppsanläggningar (Förslagsan- 42901: slag) .................................. . 22 000000 20 845 508,19 -1154491,81 5 42902: 31 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin 42903: (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) - Understöd för 42904: samhällenas vatten- och avloppsåtgärder (delvis 42905: EU) (Reservationsanslag 3år) ............... . 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0 42906: 43 Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset 42907: (Arviomääräraha) - Vissa ersättningar som sta- 42908: ten åläggs att belala (Förslagsanslag) ........ . 4000 000 19 257,60 -3 980 742,40 100 42909: 48 Avustukset peruskuivatukseen (osa EU) (Siirto- 42910: määräraha 3v) - Bidrag för grundtorrläggning 42911: (delvis EU) (Reservationsanslag 3år) ......... . 2 000000 2 000 000,00 0,00 0 42912: n Vesistö- ja vesihuoltotyöt (osa EU) (Siirtomäärära- 42913: ha 3v) - Vattendrags- samt vatten- och avlopp- 42914: sarbeten (delvis EU) (Reservationsanslag 3år) .. 49 650000 49 650 000,00 0,00 0 42915: 83 Lainat peruskuivatukseen (Siirtomääräraha 42916: 3v) - Lån för grundtorrläggning (Reservations- 42917: anslag 3år) ............................. . 2000000 2000000,00 0,00 0 42918: 42919: 86 YKSITYISMETSÄTALOUS (OSA EU)- DET PRI- 42920: VATA SKOGSBRUKET (DELVIS EU) ........... . 484850000 483 912 583,35 -937 416,65 0 42921: 25 Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto - Skogs- 42922: trädsförädling och fröförsörjning ............. . 21 000 000 20 996 583,35 -3416,65 0 42923: 42 Valtionapu yksityismetsätalouden edistämisorga- 42924: nisaatioille (osa EU) - Statsbidrag tili organisa- 42925: tioner för främjande av privat skogsbruk (delvis 42926: EU) ................................... . 231 500 000 230 566 000,00 -934 000,00 0 42927: 44 Metsänparannustuki (osa EU) (Siirtomääräraha 42928: 3v) - Skogsförbättringsstöd (delvis EU) (Reser- 42929: vationsanslag 3år) ....................... . 197 500 000 197 500 000,00 0,00 0 42930: 50 Eräät metsätalouden valtionavut - Vissa stats- 42931: bidrag för skogsbruket .................... . 14850 000 14 850 000,00 0,00 0 42932: 83 Metsänparannuslainat (Siirtomääräraha 42933: 3v) - Skogsförbättringslån (Reservationsanslag 42934: 3år) ................................... . 20000000 20 000 000,00 0,00 0 42935: 42936: 87 MAANMITIAUSLAITOS- LANTMÄTERIVERKET. 242178 000 241 230 094,09 -947 905,91 0 42937: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 42938: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 227178 000 227 178 000,00 0,00 0 42939: 80 Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat me- 42940: not (Arviomääräraha) - Utgifter för understöd- 42941: jande av fastighetsförrättningar (Förslagsanslag) . 15 000 000 14 052 094,09 -947 905,91 6 42942: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 42943: sivu 42944: 30 PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 49 42945: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 42946: Budget Bokslut Bokslut - Budget 42947: Mom. -Mom. 42948: Suurempi- Högre % 42949: Pienempi- Lägre (-) 42950: 42951: 42952: 42953: 96 ERÄÄT METSÄTALOUDEN MENOT- VISSA UT- 42954: GIFTER FÖR SKOGSBRUKET ................ . 36800000 36 500 000,00 -300 000,00 42955: 24 Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja 42956: yleinen uittoväylätuki (Siirtomääräraha 42957: 3v) - Vissa samhälleliga serviceuppgifter och 42958: stöd för allmänna flottledsarbeten tili skogsbruket 42959: (Reservationsanslag 3år) .................. . 35 000 000 35 000 000,00 0,00 0 42960: 43 Eräät korvaukset (Arviomääräraha) - Vissa er- 42961: sättningar (Förslagsanslag) ................ . 1 800 000 1 500 000,00 -300 000,00 17 42962: 42963: 97 KASVINJALOSTUSLAITOS - VÄXTFÖRÄDLING- 42964: SANSTALTEN ............................. . 11 927 000 11 927 000,00 0,00 0 42965: 21 Kasvinjalostuslaitoksen toimintamenot (Siirtomää- 42966: räraha 2v) - Växtförädlingsanstaltens omkost- 42967: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 11 927 000 11 927 000,00 0,00 0 42968: 42969: 98 SIEMENPERUNAKESKUS - CENTRALEN FÖR 42970: UTSÄDESPOTATIS ......................... . 1 023 000 1 023 000,00 0,00 0 42971: 23 Siemenperunakeskuksen toimintamenot (Siirto- 42972: määräraha 2v) - Centralens för utsädespotatis 42973: omkostnader (Reservationsanslag 2år) ....... . 1 023 000 1 023 000,00 0,00 0 42974: 42975: 99 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN- 42976: NONALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER 42977: INOM JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIETS 42978: FÖRVALTNINGSOMRÅDE .................... . 89 800 000 86 291 058,11 -3 508 941 ,89 4 42979: 25 Kansainvälinen yhteistyö (Arviomäärära- 42980: ha) - lntemationellt samarbete (Förslagsans- 42981: lag) ................................... . 25 600 000 22 091 058,11 -3 508 941 ,89 14 42982: 27 Yhteistutkimukset (Siirtomääräraha 3v) - Sa- 42983: marbetsforskning (Reservationsanslag 3år) ..... 21 000 000 21 000 000,00 0,00 0 42984: 41 Siemenhuollon edistäminen (Siirtomääräraha 42985: 3v) - Främjande av fröförsö~ningen (Reservati- 42986: onsanslag 3år) .......................... . 18 500 000 18 500 000,00 0,00 0 42987: 44 Eräät yhteistyöhankkeet (Siirtomääräraha 42988: 3v) - Vissa samarbetsprojekt (Reservationsan- 42989: slag 3år) ............................... . 20000000 20 000 000,00 0,00 0 42990: 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen 42991: korvaaminen (Siirtomääräraha 2v) - Ersättande 42992: av skador som förorsakats av exceptionella över- 42993: svämningar (Reservationsanslag 2år) ........ . 2700000 2700000,00 0,00 0 42994: 66 Metsäalan kehitysyhteistyö (Siirtomääräraha 42995: 2v) - Utvecklingssamarbete inom skogsb- 42996: ranschen (Reservationsanslag 2år) .......... . 2 000000 2 000 000,00 0,00 0 42997: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 42998: sivu 42999: 31 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande är 1995 sida 50 43000: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 43001: Budget Bokslut Bokslut - Budget 43002: Mom.-Mom. 43003: Suurempi - Högre % 43004: Pienempi - Lägre (-) 43005: 43006: 43007: 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA - TRA- 43008: FIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... 8 300231 900 8 302 335 723,82 2103823,82 0 43009: 43010: 01 LIIKENNEMINISTERIÖ - TRAFIKMINISTERIET ... 48474000 48 474 000,00 0,00 0 43011: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43012: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 48474000 48 474 000,00 0,00 0 43013: 43014: 24 TIELAITOS- VÄGVERKET ................. .. 4452629000 4 463 742 320,36 11 113 320,36 0 43015: 21 Yleisten teiden perustienpito (osa EU) (Siirtomää- 43016: räraha 2v) - Basväghållning av allmänna vägar 43017: (delvis EU) (Reservationsanslag 2år) ......... . 3355629000 3 355 628 298,32 -701,68 0 43018: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 43019: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 25000000 25 000 000,00 0,00 0 43020: 77 Tieverkon kehittäminen (osa EU) (Siirtomääräraha 43021: 2v) - Utvecklande av vägnätet (delvis EU) (Re- 43022: servationsanslag 2år) ..................... . 820000 000 820 000 000,00 0,00 0 43023: 78 Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (Arviomäärära- 43024: ha) - Vägarbeten som utförs åt utomstående 43025: (Förslagsanslag) ......................... . 72 000000 83 151 257,90 11151 257,90 15 43026: 87 Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korva- 43027: ukset (Arviomääräraha) - Anskaffningar av jord- 43028: områden samt ersättningar enligt lagen om all- 43029: männa vägar (Förslagsanslag) .............. . 180 000 000 179 962 764,14 -37 235,86 0 43030: 43031: 25 TIENPIDON VALTIONAVUT- STATSUNDERSTÖD 43032: FÖR VÄGHÅLLNINGEN ...................... . 130000 000 129 374 035,64 --625 964,36 0 43033: 34 Valtionapu katujen rakentamiseen (Siirtomäärära- 43034: ha 3v) - Statsbidrag för anläggande av gator 43035: (Reservationsanslag 3år) .................. . 13 000 000 13 000 000,00 0,00 0 43036: 50 Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon (Ar- 43037: viomääräraha) - Statsbidrag för underhåll av 43038: enskilda vägar (Förslagsanslag) ............. . 103 500 000 102 874 035,64 --625 964,36 43039: 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen (Siirto- 43040: määräraha 3v) - Statsbidrag för byggande av 43041: enskilda vägar (Reservationsanslag 3år) ...... . 13 500 000 13 500 000,00 0,00 0 43042: 43043: 30 MERENKULKULAITOS - SJÖFARTSVERKET .... 719 949 000 719 947 438,70 -1 561,30 0 43044: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43045: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 486672 000 486 672 000,00 0,00 0 43046: 22 Saimaan kanavan hoitokunta (Arviomäärära- 43047: ha) - Förvaltningsnämnden för Saima kanal 43048: (Förslagsanslag) ......................... . 1 027 000 1 025438,70 -1561,30 0 43049: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - An- 43050: skaffning av materiel (Reservationsanslag 3år) .. 184 950 000 184 950 000,00 0,00 0 43051: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 43052: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 7 800000 7 800000,00 0,00 0 43053: 77 Väylätyöt (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) - Far- 43054: ledsarbeten (delvis EU) (Reservationsanslag 3år). 34 800000 34 800 000,00 0,00 0 43055: 79 Saimaan kanavan vuokra-alueen tie (Siirtomäärä- 43056: raha 3v) - Vägen tili arrendeområdet vid Saima 43057: kanal (Reservationsanslag 3år) ............. . 4300000 4300000,00 0,00 0 43058: 87 Maa- ja vesialueiden hankinta (Siirtomääräraha 43059: 3v) - Anskaffning av mark- och vattenområden 43060: (Reservationsanslag 3år) .................. . 400000 400 000,00 0,00 0 43061: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 43062: sivu 43063: 31 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 51 43064: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 43065: Budget Bokslut Bokslut - Budget 43066: Mom.-Mom. 43067: Suurempi- Högre % 43068: Pienempi - Lägre (-) 43069: 43070: 43071: 43072: 31 MERENTUTKIMUSLAITOS - HAVSFORSKNING- 43073: SINSTITUTET ............................... 34 743 900 33 356 806,38 -1 387 093,62 4 43074: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43075: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 31 743 900 31 743 900,00 0,00 0 43076: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomäärära- 43077: ha) - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .. 3000000 1 612 906,38 -1 387 093,62 46 43078: 43079: 32 MERENKULUN JA MUUN VESILIIKENTEEN EDIS- 43080: TÄMINEN - FRÄMJANDE AV SJÖFARTEN OCH 43081: ANNAN SJÖTRAFIK .......................... 158 041 000 156198107,60 -1 842 892,40 43082: 30 Piensatamien rakentaminen (osa EU) (Siirtomää- 43083: räraha 3v) - Byggande av småhamnar (delvis 43084: EU) (Reservationsanslag 3år) ................ 2800000 2800 000,00 0,00 0 43085: 31 Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen kor- 43086: kotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för byg- 43087: gande av handels- och industrihamnar (Förslag- 43088: sanslag) ................................ 3 916 000 2 871147,61 -1 044 852,39 27 43089: 40 Lastialusten hankintojen tukeminen (Arviomäärä- 43090: raha) - Stödjande av anskaffningar av lastfartyg 43091: (Förslagsanslag) .......................... 55000000 49 640 209,03 -5 359 790,97 10 43092: 41 Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkit- 43093: tyjen alusten kilpailuedellytysten turvaaminen (Ar- 43094: viomääräraha) - Tryggande av konkurrensförut- 43095: sättningama för fartyg som är upptagna i en för- 43096: teckning över handelsfartyg i utlandstrafik (För- 43097: slagsanslag) ............................. 92000000 95 450 054,00 3450054,00 4 43098: 44 Saaristoliikenteen avustaminen - Skärgårdstra- 43099: fikens understödjande...................... 800 000 781 086,15 -18 913,85 2 43100: 45 Saaristoliikenteen korkotuki (Arviomääräraha) - 43101: Räntestöd tili skärgårdstrafik (Förslagsanslag) ... 25000 9 610,81 -15389,19 62 43102: 46 Saimaan jäänmurron avustaminen - Unders- 43103: tödjande av isbrytning på Saimen ............ 300 000 300 000,00 0,00 0 43104: 50 Lästimaksuista suoritettavat avustukset (Arvio- 43105: määräraha) - Statsunderstöd ur lästavgiftema 43106: (Förslagsanslag) .......................... 3200000 4346000,00 1146 000,00 36 43107: 43108: 41 AJONEUVOHALLINTO- FORDONSFÖRVALT- 43109: NINGEN ................................... 9926000 2 910 767,93 -7 015 232,07 71 43110: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43111: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 9 926 000 2 910 767,93 -7 015 232,07 71 43112: 43113: 50 ILMATIETEEN LAITOS- METEOROLOGISKA IN- 43114: STITUTET.................................. 126 419 000 126 419 000,00 0,00 0 43115: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43116: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 126419000 126 419 000,00 0,00 0 43117: 43118: 55 VIESTINNÄN KORVAUKSET JA AVUSTUK- 43119: SET - ERSÄTTNINGAR OCH UNDERSTÖD FÖR 43120: KOMMUNIKATION ........................... 164 000 000 163 475 000,00 -525000,00 0 43121: 41 Sanomalehdistön tuki - Understödjande av tid- 43122: ningspressen ............................ 80000000 79 475 000,00 -525000,00 43123: 42 Lehtien maaseutujakalun korvaus - Ersättning 43124: för tidningsdistribution på landsbygden ......... 49000000 49 000 000,00 0,00 0 43125: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 43126: sivu 43127: 31 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 52 43128: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 43129: Budget Bokslut Bokslut - Budget 43130: Mom. -Mom. 43131: Suurempi - Högre % 43132: Pienempi - Lägre {-) 43133: 43134: 44 Sanomalehtien yhteisjakelun tuki (Siirtomääräraha 43135: 3v) - Understöd för samdistribution av tidningar 43136: (Reservationsanslag 3år) ................... 17 000 000 17 000 000,00 0,00 0 43137: 53 Valtionapu Yleisradio Oy:lle Kruunupyyn lähe- 43138: tysaseman rakentamiseen (Siirtomääräraha 43139: 3v) - Statsunderstöd tili Oy Yleisradio Ab för 43140: byggande av Kronoby sändarstation (Reservati- 43141: onsanslag 3år) ........................... 3000 000 3000000,00 0,00 0 43142: 58 Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä aiheutuvat 43143: menot (Siirtomääräraha 3v) - Utgifter för kom- 43144: munikationsarrangemang för undantagsförhållan- 43145: den (Reservationsanslag 3år) ................ 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0 43146: 43147: 57 HENKILÖLIIKENNEPALVELUJEN OSTO JA JULKI- 43148: SEN LIIKENTEEN KEHITTÄMINEN - KÖP AV 43149: PERSONTRAFIKTJÄNSTER OCH UTVECKLANDE 43150: AV DEN OFFENTLIGA TRAFIKEN .............. 511 000 000 511 000 000,00 0,00 0 43151: 34 Valtionapu pääkaupunkiseudun metrojärjestelmän 43152: suunnitteluun ja rakentamiseen (Siirtomääräraha 43153: 3v) - Statsbidrag för planering och byggande av 43154: metrosystemet i huvudstadsregionen (Reservati- 43155: onsanslag 3år) ........................... 23 000 000 23 000 000,00 0,00 0 43156: 61 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen 43157: (Siirtomääräraha 3v) - Köp och utvecklande av 43158: kollektivtrafiktjänster (Reservationsanslag 3år) ... 488000000 488 000 000,00 0,00 0 43159: 43160: 58 RADANPITO JA RADANPITOON LIITTYVÄT VAL- 43161: TIONAVUT - BANHÅLLNING OCH STATSBIDRAG 43162: SOM ANSLUTER SIG TILL BANHÅLLNINGEN .... 1 837 000 000 1 839 496 245,21 2 496245,21 0 43163: 21 Ratahallintokeskus ja perusradanpito (osa EU) 43164: (Siirtomääräraha 2v) - Banförvaltningscentra- 43165: Ien och basbanhållningen (delvis EU) (Reservati- 43166: onsanslag 2år) ........................... 943 000 000 943 000 000,00 0,00 0 43167: 31 Valtionapu tasoristeysten poistamiseen (Siirto- 43168: määräraha 3v) - Statsunderstöd för avlägsnan- 43169: de av plankorsningar (Reservationsanslag 3år) .. 6000000 6000000,00 0,00 0 43170: 62 Valtionrautateiden radanpito (Siirtomääräraha 43171: 2v) - Statsjärnvägarnas banhållning (Reservati- 43172: onsanslag 2år) ........................... 660 000 000 660 000 000,00 0,00 0 43173: 77 Rataverkon kehittäminen (Siirtomääräraha 43174: 2v) - Utvecklande av bannätet (Reservations- 43175: anslag 2år) .............................. 225 000 000 225 000 000,00 0,00 0 43176: 87 Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset 43177: (Arviomääräraha) - Anskaffning av jordområ- 43178: den för bannätet och ersättningar (Förslagsans- 43179: lag) .................................... 3000000 5496 245,21 2 496 245,21 83 43180: 43181: 92 ILMAILULAITOS - LUFTFARTSVERKET ........ 30 000 000 30 000 000,00 0,00 0 43182: 88 llmailulaitoksen peruspääoman korotus - Höj- 43183: ning av Luftfartsverkets grundkapital .......... 30000 000 30 000 000,00 0,00 0 43184: 43185: 93 ILMALIIKENTEEN VALTIONAVUT - STATSBI- 43186: DRAG TILL LUmRAFIKEN ................... 11 000 000 10 945 002,00 -54 998,00 0 43187: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 43188: sivu 43189: 31 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 53 43190: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 43191: Budget Bokslut Bokslut - Budget 43192: Mom. -Mom. 43193: Suurempi- Högre 43194: Pienempi- Lägre (-) % 43195: 43196: 43197: 41 Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen 43198: ja ylläpitoon - Statsunderstöd för byggande och 43199: underhåll av vissa flygplatser ................ 11 000 000 10 945 002,00 -54998,00 0 43200: 43201: 99 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT 43202: MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM TRAFIKMI- 43203: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ......... 67 050 000 66 997 000,00 -53 000,00 0 43204: 22 Tutkimus ja kehittäminen (Siirtomääräraha 43205: 3v) - Undersökning och utveckling (Reservati- 43206: onsanslag 3år) ........................... 26000000 26 000 000,00 0,00 0 43207: 40 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ...... 4 550 000 4497000,00 -53 000,00 43208: 42 Korvaus koulutuksesta - Ersättning för utbild- 43209: ning ................................... 28000000 28 000 000,00 0,00 0 43210: 45 Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avu~taminen 43211: (Siirtomääräraha 3v) - Understöd tili Öst- och 43212: Centraleuropas trafikbransch (Reservationsanslag 43213: 3år) .................................... 8500000 8500 000,00 0,00 0 43214: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 43215: sivu 43216: 32 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 54 43217: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 43218: Budget Bokslut Bokslut - Budget 43219: Mom. -Mom. 43220: Suurempi - Högre 43221: Pienempi - Lägre (-) % 43222: 43223: 43224: 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN- 43225: NONALA - HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTE- 43226: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ............... 7 994 890 o<io 7 702 856 833,28 -292 033166,72 4 43227: 43228: 01 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ - HAN- 43229: DELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET ............ 478838000 482 045 872,86 3207 872,86 43230: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43231: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 120 356 000 120 356 000,00 0,00 0 43232: 22 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja selvitys- 43233: toiminta (Siirtomääräraha 3v) - Tili näringspoli- 43234: tiken ansluten forsknings- och utredningsverksam- 43235: het (Reservationsanslag 3år) ................ 20000 000 20 000 000,00 0,00 0 43236: 26 Kansainvälinen yhteistyö (osa EU) (Arviomäärära- 43237: ha) - lnternationellt samarbete (delvis EU) (För- 43238: slagsanslag) ............................. 74 715 000 78 352 013,98 3637013,98 5 43239: 27 Sähkömarkkinaviranomaistoiminta (Siirtomäärära- 43240: ha 3v) - Myndighetsorganisation för elmarkna- 43241: den (Reservationsanslag 3år) ................ 2200000 2200 000,00 0,00 0 43242: 60 Siirto valtion.. ydinjätehuoltorahastoon (Arviomää- 43243: räraha) - Overföring tili statens kärnavfallshan- 43244: teringsfond (Förslagsanslag) ................ 767000 766 251,61 -748,39 0 43245: 61 Viljan ja nurmikasvien siementen varmuusvaras- 43246: toinnista aiheutuvien kustannusten korvaaminen 43247: (Arviomääräraha) - Ersättande av kostnadema 43248: för säkerhetsupplagring av spannmål och vallfrö 43249: (Förslagsanslag) .......................... 106600 000 106 600 000,00 0,00 0 43250: 66 Kansainvälisten jä~estöjen rahoitusosuudet (Ar- 43251: viomääräraha) - Finansieringsandelar tili inter- 43252: nationella organisationer (Förslagsanslag) ...... 4900000 4900000,00 0,00 0 43253: 74 Teknillinen tarkastuskeskus-nimisen liikelaitoksen 43254: yhtenäisten toimitilojen saneeraus ja käyttöönotto 43255: (Siirtomääräraha 2v) - Sanering och ibrukta- 43256: gande av affärsverket Tekniska kontrollcentralens 43257: enhetliga lokaliteter (Reservationsanslag 2år) ... 7400000 7 400000,00 0,00 0 43258: 92 Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (Arvio- 43259: määräraha) - Ersättning tili statens kämavfalls- 43260: hanteringsfond (Förslagsanslag) .............. 60900000 60 987 909,25 87 909,25 0 43261: 97 Valtion saatavan tileistä poistaminen ja irtisano- 43262: misajan palkkojen kattaminen (Arviomäärära- 43263: ha) ,.... Strykning av statens fordran i räkenska- 43264: perna och betalning av löner under uppsägnings- 43265: tiden (Förslagsanslag) ..................... 81 000 000 80 483 698,02 -516301,98 43266: 43267: 02 KTM YRITYSPALVELUN PIIRITOIMISTOT- DIST- 43268: RIKTSBYRÅERNA FÖR HIM-FÖRETAGSTJÄNST .. 46421 000 46 421 000,00 0,00 0 43269: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 2v) - 43270: Omkostnader (delvis EU) (Reservationsanslag 43271: 2år) .................................... 46421 000 46 421 000,00 0,00 0 43272: 43273: 27 KULUnAJAVIRASTO- KONSUMENTVERKET .. 29351 000 29 351 000,00 0,00 0 43274: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43275: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 25 351 000 25 351 000,00 0,00 0 43276: 50 Valtionavustus kuluttajajä~estöille - Statsun- 43277: derstöd för konsumentorganisationer .......... 4000000 4000000,00 0,00 0 43278: 43279: 28 KULUTIAJAVALITUSLAUTAKUNTA- KONSU- 43280: MENTKLAGONÄMNDEN ...................... 5 313 000 5313 000,00 0,00 0 43281: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 43282: sivu 43283: 32 PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 55 43284: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 43285: Budget Bokslut Bokslut - Budget 43286: Mom.-Mom. 43287: Suurempi - Högre % 43288: Pienempi - Lägre (-) 43289: 43290: 43291: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43292: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 5 313 000 5 313 000,00 0,00 0 43293: 43294: 29 KILPAILUVIRASTO - KONKURRENSVERKET.... 16486000 16 486 000,00 0,00 0 43295: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43296: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 16486000 16 486 000,00 0,00 0 43297: 43298: 30 ELINTARVIKEVIRASTO - LIVSMEDELSVERKET. 10250000 10 250 000,00 0,00 0 43299: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43300: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 10250000 10 250 000,00 0,00 0 43301: 43302: 31 KULUnAJA-ASIAMIEHEN TOIMISTO - KONSU- 43303: MENTOMBUDSMANNENS BYRÅ .............. . 7 221 000 7 221 000,00 0,00 0 43304: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43305: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 7 221 000 7 221 000,00 0,00 0 43306: 43307: 33 KULUnAJATUTKIMUSKESKUS- KONSUMENT- 43308: FORSKNINGSCENTRALEN ................... . 9727 000 9 727 000,00 0,00 0 43309: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43310: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 9 727 000 9727000,00 0,00 0 43311: 43312: 38 MlnATEKNIIKAN KESKUS- MÄnEKNIKCENT- 43313: RALEN ................................... . 19 276 000 19 276 000,00 0,00 0 43314: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43315: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 9276 000 9276000,00 0,00 0 43316: 23 Kansallisen mittanormaalijä~estelmän kehittämi- 43317: nen ja EU:n mittaus- ja testausohjelma (Siirtomää- 43318: räraha 3v) - Utvecklande av ett riksmätsystem 43319: samt EU:s mätnings- och testningsprogram (Re- 43320: servationsanslag 3år) ..................... . 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0 43321: 43322: 39 TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS - TEKNISKA 43323: KONTROLLCENTRALEN ..................... . 23191 000 23191 000,00 0,00 0 43324: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43325: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 15191 000 15 191 000,00 0,00 0 43326: 88 Teknillisen tarkastuskeskuksen peruspääoman 43327: korotus- Höjning av Tekniska kontrollcentralens 43328: grundkapital ............................ . 8000000 8 000 000,00 0,00 0 43329: 43330: 40 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS - GEOLOGIS- 43331: KA FORSKNINGSCENTRALEN ................ . 226662000 221 830 477,85 -4 831 522,15 2 43332: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43333: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 207 212 000 207 212 000,00 0,00 0 43334: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomäärära- 43335: ha) - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .. 19 450 000 14 618 477,85 -4 831 522,15 25 43336: 43337: 41 TURVATEKNIIKAN KESKUS- SÄKERHETSTEK- 43338: NIKCENTRALEN ........................... . 12 194 000 12 194 000,00 0,00 0 43339: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43340: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 12194000 12194 000,00 0,00 0 43341: 43342: 42 VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS - 43343: STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL .... 367140000 367140 000,00 0,00 0 43344: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 43345: sivu 43346: 32 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 56 43347: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 43348: Budget Bokslut Bokslut- Budget 43349: Mom.-Mom. 43350: Suurempi - Högre % 43351: Pienempi - Lägre (-) 43352: 43353: 43354: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43355: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 326440 000 326 440 000,00 0,00 0 43356: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 43357: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 39000000 39 000 000,00 0,00 0 43358: 88 Toimitilojen ostaminen (Siirtomääräraha 43359: 3v) - Köp av lokaliteter (Reservationsanslag 43360: 3år) .................................... 1 700 000 1 700 000,00 0,00 0 43361: 43362: 44 TEKNOLOGIAN KEHITIÄMISKESKUS - TEKNO- 43363: LOGISKA UTVECKLINGSCENTRALEN ........... 1 296 300 000 1 214 588 238,86 --81711 761,14 6 43364: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43365: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 112000000 112 000 000,00 0,00 0 43366: 23 Soveltava tekninen tutkimus (osa EU) (tutkimus- 43367: apulaiset 250 htv) (Arviomääräraha) - Tilläm- 43368: pad teknisk forskning (delvis EU) (Förslagsans- 43369: lag) .................................... 421 300 000 415249361,64 -6 050 638,36 43370: 40 Tuotekehitysavustukset (osa EU) (Arviomäärära- 43371: ha) - Produktutvecklingsunderstöd (delvis EU) 43372: (Förslagsanslag) .......................... 573 000 000 529 823 577,22 --43 176 422,78 8 43373: 83 Tuotekehityslainat (Arviomääräraha) - Produk- 43374: tutvecklingslån (Förslagsanslag) .............. 190 000 000 157 515 300,00 -32 484 700,00 17 43375: 43376: 49 KERA OY - KERA AB ....................... 511 000 000 509 375 152,63 -1 624 847,37 0 43377: 42 Korkotuki Kera Oy:lle (Arviomääräraha) - Rän- 43378: testöd tili Kera Ab (Förslagsanslag) ........... 210000000 209144 392,63 --855 607,37 0 43379: 43 Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen (Arvio- 43380: määräraha) - Ersättande av kredit- och kursför- 43381: luster (Förslagsanslag) ..................... 230000000 230 000 000,00 0,00 0 43382: 45 Yritysten tutkimustoiminnan tukeminen (Arviomää- 43383: räraha) - Stödjande av företagens forsknings- 43384: verksamhet (Förslagsanslag) ................ 1 000 000 230760,00 -769240,00 77 43385: 46 Avustus riskipääomarahastoa varten Kera Oy:l- 43386: Ie - Understöd tili Kera Ab för inrättande av en 43387: riskkapitalfond. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 70000 000 70 000 000,00 0,00 0 43388: 43389: 50 TEOLLISUUDEN JA SITÄ PALVELEVAN TUTKIMUK- 43390: SEN EDISTÄMINEN - FRÄMJANDE AV INDUST- 43391: RIN OCH UNDERSÖKNINGEN TILL STÖD FÖR IN- 43392: DUSTRIN .................................. 3188 340000 3 170 817 542,51 -17 522 457,49 43393: 24 Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehitystyön 43394: edistäminen (Siirtomääräraha 3v) - Främjande 43395: av undersöknings- och utvecklingsarbete tili stöd 43396: för industrin (Reservationsanslag 3år) ......... 26 500 000 26 500 000,00 0,00 0 43397: 40 Vaivilla Oy:n tukeminen (Arviomääräraha) - Un- 43398: derstöd tili Vaivilla Oy (Förslagsanslag) ........ 10 000 000 9 886471,62 -113528,38 43399: 41 Avustukset teollisuuden edistämiseen ja alan yh- 43400: teisöille (Siirtomääräraha 2v) - Understöd tili 43401: främjande av industrin och tili samfund i branschen 43402: (Reservationsanslag 2år) ................... 42 000000 42 000 000,00 0,00 0 43403: 42 Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuo- 43404: tantorakenteen sopeuttamiseen (osa EU) (Siirto- 43405: määräraha 3v) - Stöd tili livsmedelsindustrins 43406: investeringar och anpassning av dess produk- 43407: tionsstruktur (delvis EU) (Reservationsanslag 3år). 149 750 000 149 750 000,00 0,00 0 43408: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 43409: sivu 43410: 32 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 57 43411: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 43412: Budget Bokslut Bokslut - Budget 43413: Mom.-Mom. 43414: Suurempi - Högre 43415: % 43416: Pienempi - Lägre (-) 43417: 43418: 43419: 43 Teollisuuden ja kaupan varastotappioiden korvaa- 43420: minen (EU) (Arviomääräraha) - Ersättande av 43421: industrins och handelns lagerförluster (EU) (För- 43422: slagsanslag) ............................. 950000000 932 595 680,09 -17404319,91 2 43423: 45 Eräiden kehitysalueilla sijaitsevien hankkeiden 43424: korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för vis- 43425: sa projekt inom utvecklingsområdena (Förslag- 43426: sanslag) ................................ 10000 5890,80 -4109,20 41 43427: 60 Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientitakuukorva- 43428: ukset sekä saatavien o~)oon liittyvät jä~estelyt 43429: (Siirtomääräraha 2v) - Overföringar tili statsga- 43430: rantifonden och exportgarantiersättningar samt ar- 43431: rangemang i anslutning tili köp av fordringar (Re- 43432: servationsanslag 2år) ...................... 1 810 000 000 1 810 000 000,00 0,00 0 43433: 88 Osakehankinnat (Siirtomääräraha 3v) - Aktie- 43434: förvärv (Reservationsanslag 3år) ............. 200 000000 200 000 000,00 0,00 0 43435: 95 Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (Arvio- 43436: määräraha) - Jordägamas andel av försvarsav- 43437: gifter (Förslagsanslag) ..................... 80000 79 500,00 -500,00 43438: 43439: 51 YRITYSTOII\:11NNAN ALUEELLISET INVESTOINTI- 43440: JA KEHITIAMISTUET - REGIQNALA INVE~TE- 43441: RINGS- OCH UTVECKLINGSSTOD INOM FORE- 43442: TAGSVERKSAMHETEN ....................... 715 500 000 722 713 044,21 7 213 044,21 43443: 48 Alueellinen kuljetustuki (Arviomääräraha) - Re~ 43444: gionalt transportstöd (Förslagsanslag) ......... 143 500000 119 766 437,00 -23 733 563,00 17 43445: :49 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tu- 43446: keminen (osa EU) (Arviomääräraha) - Stödjan- 43447: de av företagens investerings- och utvecklingsp- 43448: rojekt (delvis EU) (Förslagsanslag) ............ 522 000000 553 979 574,44 31 979 574,44 6 43449: 50 Korkotuki pk-yritysten investointeihin (Arviomäärä- 43450: raha) - Räntestöd för små och medelstora före- 43451: tags investeringa~ (Förslagsanslag) ........... 48000000 46 967 032,77 -1 032 967,23 2 43452: 52 ·Riskisijoitustoiminnan management-tuki (Siirto- 43453: määräraha 2v) - Management-understöd inom 43454: riskinvesteringsverksamheten (Reservationsan- 43455: slag 2år) ................................ 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 43456: 43457: 52 PIENEN JA KESKISUUREN YRITYSTOIMINNAN KE- 43458: HITIÄMINEN- J.JTVECKLANDE AV SMÅ OCH 43459: MEDELSTORA FORETAGS VERKSAMHET ....... 82 500 000 82 500 000,00 0,00 0 43460: 24 Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille yrityksil- 43461: Ie (osa EU) (Siirtomääräraha 2v) - Utvecklings- 43462: service för srnå och medelstora företag (delvis EU) 43463: (Reservationsanslag 2år) ................... 58500000 58 500 000,00 0,00 0 43464: 40 Valtionavustus pk-yritysten kehittämispalvelutoi- 43465: miniaan ja alan yhteisöille (osa EU) (Siirtomäärä- 43466: raha 2v) - Statsunderstöd för utvecklingsservi- 43467: ce för små och medelstora företag och samfund i 43468: branschen (delvis EU) (Reservationsanslag 2år) . 24000000 24 000 000,00 0,00 0 43469: 43470: 55 ENERGIATALOUS - ENERGIHUSHÅLLNING .... 242900000 188522110,63 -54 377 889,37 22 43471: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 43472: sivu 43473: 32PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 58 43474: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 43475: Budget Bokslut Bokslut - Budget 43476: Mom.-Mom. 43477: Suurempi - Högre % 43478: Pienempi - Lägre (-) 43479: 43480: 43481: 21 Eräät energiatalouden tutkimus-, suunnittelu- ja 43482: valvontatoiminnan menot (Siirtomääräraha 43483: 3v) - Vissa utgifter för forsknings-, planerings- 43484: och övervakningsverksamhet angående energi- 43485: hushållningen (Reservationsanslag 3år) ....... . 24400000 24 400 000,00 0,00 0 43486: 22 Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan maiden 43487: kanssa (SiirtomääJ'?raha 3v) - Energisamarbe- 43488: te med ländema i Ost- och Mellaneuropa (Reser- 43489: vationsanslag 3år) ....................... . 6000000 6000 000,00 0,00 0 43490: 27 Energiansäästön ja energian tehokkaan käytön 43491: edistäminen ja energiatiedotus (Siirtomääräraha 43492: 2v) - Främjande av energisparande och effektiv 43493: användning av energi samt energiinformation (Re- 43494: servationsanslag 2år) ..................... . 9000000 9000000,00 0,00 0 43495: 40 Energia-avustukset (osa EU) (Arviomäärära- 43496: ha) - Energiunderstöd (delvis EU) (Förslag- 43497: sanslag) ............................... . 194800000 139 925 950,43 -54 874 049,57 28 43498: 45 Energiainvestointien korkotuki (Arviomäärära- 43499: ha) - Räntestöd för energiinvesteringar (För- 43500: slagsanslag) ............................ . 8 500000 8 996160,20 496160,20 6 43501: 50 Eräät energiataloudelliset avustukset (Siirtomää- 43502: räraha 3v) - Vissa understöd för energihushåll- 43503: ningen (Reservationsanslag 3år) ............ . 200000 200000,00 0,00 0 43504: 43505: 61 KOTIMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - INRIKES- 43506: HANDELNS FRÄMJANDE .................... . 700000 666925,74 -33074,26 5 43507: 40 Korkotuki haja-asutusalueiden vähittäiskaupan in- 43508: vestointeihin (Arviomääräraha) - Räntestöd för 43509: minuthandelns investeringar inom glesbygdsom- 43510: råden (Förslagsanslag) .................... . 700000 666 925,74 -33 074,26 5 43511: 43512: 80 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS - CENTRALEN 43513: FÖR TURISTFRÄMJANDE .................... . 78280000 78 280 000,00 0,00 0 43514: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43515: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 78280000 78 280 000,00 0,00 0 43516: 43517: 85 ULKOMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - UTRIKES- 43518: HANDELNS FRÄMJANDE .................... . 627300000 484 947 467,99 -142 352 532,01 23 43519: 40 Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) (Arvio- 43520: määräraha) - Företags internationalisering (del- 43521: vis EU) (Förslagsanslag) .................. . 241 000 000 206 424 596,26 -34 575 403,74 14 43522: 41 Avustus ulkomaankauppaa edistäville jä~estöil 43523: le - Understöd tili organisationer som främjar 43524: utrikeshandeln .......................... . 20300000 19 900 000,00 -400000,00 2 43525: 45 Avustus Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:l- 43526: le - Understöd tili Finlands Utrikeshandelsför- 43527: bund r.f. ............................... . 160 000 000 149 000 000,00 -11000000,00 7 43528: 47 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle (Arviomäärä- 43529: raha) - Räntestöd tili Finlands Exportkredit Ab 43530: (Förslagsanslag) ......................... . 205000000 108 661 871,73 -96 338128,27 47 43531: 84 Lainat yritysten kansainvälistymiseen (Arviomää- 43532: räraha) - Lån för företags intemationalisering 43533: (Förslagsanslag) ......................... . 1 000 000 961 000,00 -39000,00 4 43534: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 43535: sivu 43536: 33 PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 59 43537: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 43538: Budget Bokslut Bokslut - Budget 43539: Mom.-Mom. 43540: Suurempi- Högre % 43541: Pienempi - Lägre (-) 43542: 43543: 43544: 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNO- 43545: NALA- SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTE- 43546: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE............... 49151 346 000 49 026 834 676,32 -124 511 323,68 0 43547: 43548: 01 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ - SOCIAL- 43549: OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIET . . . . . . . . . . . . . . 127 701 000 127 701 000,00 0,00 0 43550: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 43551: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservations- 43552: anslag 2år). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127 701 000 127 701 000,00 0,00 0 43553: 43554: 02 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KE- 43555: HITIÄMISKESKUS - FORSKNINGS- OCH UT- 43556: VECKLINGSCENTRALEN FÖR SOCIAL- OCH 43557: HÄLSOVÅRDEN. .. . .. .. .. .. .. .. . .. .. .. . .. . . . 86 520 000 85 071 823,50 -1 448 176,50 2 43558: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43559: nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . 86 520 000 85 071 823,50 -1 448 176,50 2 43560: 43561: 03 TYÖTIÖMYYSTURVALAUTAKUNTA- ARBETS- 43562: LÖSHETSNÄMNDEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 000 000 8 000 000,00 0,00 0 43563: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43564: nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . 8 000 000 8000000,00 0,00 0 43565: 43566: 04 TARKASTUSLAUTAKUNTA- PRÖVNINGS- 43567: NÄMNDEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 700 000 7 700 000,00 0,00 0 43568: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43569: nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . 7 700 000 7 700 000,00 0,00 0 43570: 43571: 05 TAPATURMAVIRASTO- OLYCKSFALLSVER- 43572: KET....................................... 45 500 000 45 500 000,00 0,00 0 43573: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43574: nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . 45 500 000 45 500 000,00 0,00 0 43575: 43576: 06 TERVEYDENHUOLLON OIKEUSTURVAKES- 43577: KUS - RÄTISSKYDDSCENTRALEN FÖR HÄLSO- 43578: VÅRDEN.. .. .. .. .. .. . .. .. . .. .. .. . .. .. . .. .. . 9 230 000 9 230 000,00 0,00 0 43579: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43580: nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . 9 230 000 9230 000,00 0,00 0 43581: 43582: 07 TYÖTERVEYSLAITOS - INSTITUTET FÖR AR- 43583: BETSHYGIEN.. . . .. . .. .. .. . .. .. .. .. .. .. . . .. . 153 494 000 153 494 000,00 0,00 0 43584: 50 Valtionapu työterveyslaitoksen menoihin (Siirto- 43585: määräraha 2v) - Statsbidrag för utgifterna vid 43586: institute! för arbetshygien (Reservationsanslag 43587: 2år). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153 494 000 153 494 000,00 0,00 0 43588: 43589: 08 KANSANTERVEYSLAITOS - FOLKHÄLSOINSTI- 43590: TUTET .. .. . .. . . .. . .. .. .. . .. . . .. .. .. .. . .. . . 194 251 000 188 993 450,24 -5 257 549,76 3 43591: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43592: nader (Reservationsanslag 2år).............. 147 451 000 147 451 000,00 0,00 0 43593: 26 Rokotteiden hankinta (Arviomääräraha) - Ans- 43594: kaffning av vaccin (Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . 25 800 000 20 542 450,24 -5 257 549,76 20 43595: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 43596: byggen (Reservationsanslag 3år). . . . . . . . . . . . . 21 000 000 21 000 000,00 0,00 0 43597: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 43598: sivu 43599: 33PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 60 43600: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 43601: Budget Bokslut Bokslut - Budget 43602: Mom.-Mom. 43603: Suurempi - Högre 43604: Pienempi - Lägre (-) % 43605: 43606: 43607: 43608: 43609: 09 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TUOTEVAL- 43610: VONTAKESKUS- SOCIAL- OCH HÄLSOVÅR- 43611: DENS PRODUKTIILLSYNSCENTRAL. .......... . 20 283 000 20 283 000,00 0,00 0 43612: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43613: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 20283000 20 283 000,00 0,00 0 43614: 43615: 10 SÄTEILYTURVAKESKUS - STRÅLSÄKERHETS- 43616: CENTRALEN .............................. . 113 274 000 113 274 000,00 0,00 0 43617: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43618: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 81 774 000 81 774 000,00 0,00 0 43619: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha 43620: 3v) - Fastighetsförvärv (Reservationsanslag 43621: 3år) ................................... . 31 500 000 31 500 000,00 0,00 0 43622: 43623: 11 LÄÄKELAITOS - LÄKEMEDELSVERKET ....... . 2193 000 2193 000,00 0,00 0 43624: 21· Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43625: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 2193 000 2193 000,00 0,00 0 43626: 43627: 12 VALTION KOULUKODIT- STATENS SKOLHEM .. 11 644 000 11 584 000,00 -60000,00 43628: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43629: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 9644 000 9644000,00 0,00 0 43630: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 43631: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 570 000 570000,00 0,00 0 43632: 87 Kiinteistöjen hankinta - Fastighetsförvärv .... . 1430 000 1 370 000,00 -60000,00 4 43633: 43634: 13 JÄRVENPÄÄN SOSIAALISAIRAALA - SOCIAL- 43635: SJUKHUSET 1TRÄSKÄNDA .................. . 2 625 000 2625000,00 0,00 0 43636: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 43637: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 2625000 2625000,00 0,00 0 43638: 43639: 14 VALTION MIELISAIRAALAT- STATENS SINNES- 43640: SJUKHUS ................................. . 25851 000 25 851 000,00 0,00 0 43641: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43642: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 20 771 000 20 771 000,00 0,00 0 43643: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 43644: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 5080000 5080000,00 0,00 0 43645: 43646: 15 PERHEKUSTANNUSTEN TASAUS - UTJÄMNING 43647: AV FAMILJEKOSTNADER .................... . 8779000000 8 786 616 555,00 7 616 555,00 0 43648: 51 Äitiysavustus (Arviomääräraha) - Moderskap- 43649: sunderstöd (Förslagsanslag) ............... . 60000000 60 000 000,00 0,00 0 43650: 52 Lapsilisät (Arviomääräraha) - Barnbidrag (För- 43651: slagsanslag) ............................ . 8 719 000 000 8 726 616 555,00 7 616 555,00 0 43652: 43653: 16 YLEINEN PERHE-ELÄKE - ALLMÄN FAMILJE- 43654: PENSION ................................. . 252000 000 249 399 870,00 -2 600130,00 43655: 50 Yleinen perhe-eläke (Arviomääräraha) - Allmän 43656: familjepension (Förslagsanslag) ............. . 252000 000 249 399 870,00 -2 600130,00 43657: 43658: 17 TYÖTIÖMYYSTURVA- UTKOMSTSKYDD FÖR 43659: ARBETSLÖSA ............................. . 9950000 000 9 996153 864,72 46153 864,72 0 43660: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 43661: sivu 43662: 33 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 61 43663: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 43664: Budget Bokslut Bokslut - Budget 43665: Mom.-Mom. 43666: Suurempi - Högre % 43667: Pienempi - Lägre (-) 43668: 43669: 43670: 50 Valtionosuus työttömyyskassoilla (Arviomäärära- 43671: ha) - Siatsandel tili arbetslöshetskassor (För- 43672: slagsanslag) ............................. 7 100 000 000 7 216153 864,72 116153 864,72 2 43673: 51 Työttömyysturvalain mukainen perusturva (Arvio- 43674: määräraha) - Grundskydd i enlighet med lagen 43675: om utkomstskydd för arbetslösa (Förslagsanslag). 2 850000000 2 780 000 000,00 -70 000 000,00 2 43676: 43677: 18 SAIRAUSVAKUUTUS - SJUKFÖRSÄKRING ..... 10 000 000 1191 300,00 -8 808 700,00 88 43678: 60 Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista me- 43679: noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de 43680: utgifter som föranleds av sjukförsäkringslagen 43681: (Förslagsanslag) .......................... 10000000 1191 300,00 -8 808 700,00 88 43682: 43683: 19 ELÄKEVAKUUTUS- PENSIONSFÖRSÄKRING .. 3 790 000 000 3 734 234 741,27 -55 765 258,73 43684: 50 Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (Ar- 43685: viomääräraha) - Statens andel i sjömanspen- 43686: sionskassans utgifter (Förslagsanslag) ......... 128 000 000 128 721 901 ,34 721 901,34 43687: 51 Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista joh- 43688: tuvista menoista (Arviomääräraha) - Statens 43689: andel i de utgifter som föranleds av lagen om 43690: pension för lantbruksföretagare (Förslagsanslag). 2 047000000 2 048103 788,68 1103 788,68 0 43691: 52 Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista me- 43692: noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de 43693: utgifter som föranleds av lagen om pension för 43694: företagare (Förslagsanslag) ................. 435 000 000 390 339 818,00 -44 660 182,00 10 43695: 60 Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista me- 43696: noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de 43697: utgifter som föranleds av folkpensionslagen (För- 43698: slagsanslag) ............................. 1180 000 000 1 167 069 233,25 -12 930 766,75 43699: 43700: 20 TAPATURMAVAKUUTUS- OLYCKSFALLSFÖR- 43701: SÄKRING .................................. 100 000 000 94 900 000,00 -5 100 000,00 5 43702: 53 Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmava- 43703: kuutuksen kustannuksista (Arviomäärära- 43704: ha) - Statens andel i kostnadema för lantbruks- 43705: företagares olycksfallsförsäkring (Förslagsans- 43706: lag) .................................... 100 000 000 94 900 000,00 -5100 000,00 5 43707: 43708: 21 RINTAMAVETERAANIELÄKKEET- FRONTVETE- 43709: RANPENSIONER ............................ 1 020250 000 1 014 076 266,40 -6 173 733,60 43710: 52 Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (Arviomää- 43711: räraha) - Frontmannapensioner och bostadsbi- 43712: drag (Förslagsanslag) ...................... 1 020000 000 1 013 928 949,00 -6 071 051 ,00 43713: 53 Rintamaveteraanien varhaiseläke (Arviomäärära- 43714: ha) - Förtidspension för frontveteraner (För- 43715: slagsanslag) ............................. 250 000 147 317,40 -102 682,60 41 43716: 43717: 22 SOTILASVAMMAKORVAUKSET JA ERÄÄT KUN- 43718: TOUTUSTOIMINNAN MENOT - ERSÄTINING 43719: FÖR SKADA, ÅDRAGEN 1 MILITÄRTJÄNST OCH 43720: VISSA UTGIFTER FÖR REHABILITERING ....... 2 217150 000 2 075 697 638,78 -141 452 361,22 6 43721: 50 Sotilasvammakorvaukset (Arviomäärära- 43722: ha) - Ersättning för skada, ådragen i militär- 43723: tjänst (Förslagsanslag) ..................... 1 885 000 000 1 747 617174,44 -137 382 825,56 7 43724: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 43725: sivu 43726: 33 PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 62 43727: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 43728: Budget Bokslut Bokslut - Budget 43729: Mom.-Mom. 43730: Suurempi - Högre % 43731: Pienempi - Lägre (-) 43732: 43733: 43734: 51 Valtion korvaus Sotilastapaturmista ja palvelussai- 43735: rauksista (Arviomääräraha) - Statlig ersättning 43736: för olycksfall i militärtjänst och militärtjänstsjukdom 43737: (Förslagsanslag) ......................... . 12 600 000 8530464,34 -4 069 535,66 32 43738: 55 Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökus- 43739: tannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning 43740: för driftskostnader för krigsinvalidemas inrätt- 43741: ningar (Förslagsanslag) ................... . 292 500 000 292 500 000,00 0,00 0 43742: 56 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutus- 43743: toimintaan (Siirtomääräraha 2v) - Statsbidrag 43744: för rehabilitering av makar tili krigsinvalider (Re- 43745: servationsanslag 2år) .................... .. 12 150 000 12 150 000,00 0,00 0 43746: 57 Valtion korvaus ulkomaalaisten vapaaehtoisten 43747: rintamasotilaiden kuntoutukseen ja rintamarahaan 43748: (Siirtomääräraha 3v) - Statlig ersättning för re- 43749: habilitering av och frontpenning tili utländska frivil- 43750: liga frontmän (Reservationsanslag 3år) ....... . 2 900 000 2900000,00 0,00 0 43751: 59 Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimin- 43752: taan (Siirtomääräraha 2v) - Statsbidrag för 43753: frontveteranemas rehabilitering (Reservationsan- 43754: slag 2år) ............................... . 12 000 000 12 000 000,00 0,00 0 43755: 43756: 23 MUU SODISTA KÄRSINEIDEN TURVA- ANNAT 43757: SKYDD FÖR PERSONER SOM LIDIT SKADA AV 43758: KRIGEN .................................. . 32000000 23 173 102,92 -8 826 897,08 28 43759: 30 VaHion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (Ar- 43760: viomääräraha) - Statlig ersättning för vården av 43761: personer som lidit skada av krigen (Förslagsans- 43762: lag) ................................... . 32000000 23 173 102,92 -8 826 897,08 28 43763: 43764: 28 MUU TOIMEENTULOTURVA-ANNAT UT- 43765: KOMSTSKYDD ............................. . 97600000 98 738 749,69 1138 749,69 43766: 30 Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muut- 43767: tavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille an- 43768: netun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustan- 43769: nuksiin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning tili 43770: kommunema för speciella kostnader för utkomst- 43771: stöd tili personer som flyttar tili Finland och för 43772: social- och hälsovård som ges dem (Förslagsans- 43773: lag) ................................... . 45700 000 45 838 749,69 138 749,69 0 43774: 50 Sotilasavustus (Arviomääräraha) - Militärun- 43775: derstöd (Förslagsanslag) .................. . 46000000 47 000 000,00 1 000 000,00 2 43776: 66 Eräät avustukset vanhusten huoltoon (Siirtomää- 43777: räraha 3v) - Vissa understöd för åldringsvård 43778: (Reservationsanslag 3år) .................. . 5 900 000 5900000,00 0,00 0 43779: 43780: 29 PAKOLAISTEN JA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN 43781: VASTAANOTIO- MOTIAGANDE AV FLYK- 43782: TINGAR OCH ASYLSÖKANDE ................ . 312 300 000 312186 387,40 -113 612,60 0 43783: 61 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto 43784: (134,5 henk.) (Arviomääräraha) - Mottagande 43785: av flyktingar och asylsökande (Förslagsanslag) .. 312 300 000 312 186 387,40 -113612,60 0 43786: 43787: 32 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄ SOSIAALI- JA TERVEY- 43788: DENHUOLTO- AV KOMMUNERNA ANORDNAD 43789: SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD .................. . 19 346 500 000 19 330 487 123,Q6 -16012876,94 0 43790: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 43791: sivu 43792: 33 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 63 43793: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 43794: Budget Bokslut Bokslut - Budget 43795: Mom.-Mom. 43796: Suurempi- Högre 43797: % 43798: Pienempi- Lägre (-) 43799: 43800: 43801: 30 Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon 43802: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Siat- 43803: sandel tili kommunema för social- och hälsovår- 43804: dens driftskostnader (Förslagsanslag) . . . . . . . . . 17 944 000 000 17 942 039 481,00 -1 960 519,00 0 43805: 31 Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelu- 43806: jen perustamiskustannuksiin (Arviomäärära- 43807: ha) - Siatsandel tili kommunerna för social- och 43808: hälsovårdsservicens anläggningskostnader (För- 43809: slagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500 000 000 508 505 026,00 8 505 026,00 2 43810: 32 Valtion korvaus yliopistollisten sairaaloiden ope- 43811: tus- ja tutkimustoiminnan kustannuksiin (Arvio- 43812: määräraha) - Statlig ersättning för universitets- 43813: sjukhusens kostnader för undervisning och forsk· 43814: ning (Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 670 300 000 670 299 999,96 -,04 0 43815: 33 Valtion korvaus kunnille lääkäreiden perustervey- 43816: denhuollon lisäkoulutuksesta aiheutuviin kustan- 43817: nuksiin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning tili 43818: kommunerna för kostnadema för fortbildning i pri- 43819: märvård för läkare (Förslagsanslag). . . . . . . . . . . 16 000 000 10 552 652,00 -5 447 348,00 34 43820: 34 Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilais- 43821: ta sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin 43822: (Arviomääräraha) - Statlig ersättning tili kom- 43823: munerna för kostnadema för patienter som sinne- 43824: sundersöks och patientöverföringar (Förslagsan- 43825: slag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 400 000 11 838 307,66 -3 561 692,34 23 43826: 36 Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalvelu· 43827: hankkeiden kustannuksiin (Arviomäärära- 43828: ha) - Statsunderstöd för kostnadema för vissa 43829: social- och hälsovårdsserviceprojekt (Förslag- 43830: sanslag) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 800 000 44 448 378,09 -351 621,91 43831: 38 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja ter- 43832: veyspalvelujen eräisiin käyttökustannuksiin (Arvio· 43833: määräraha) - Slutrat av siatsandel tili kommun- 43834: ema för vissa driftskostnader för social- och häl· 43835: sovårdsservice (Förslagsanslag) . . . . . . . . . . . . . 80 000 000 78 512 450,10 -1 487 549,90 2 43836: 39 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja ter- 43837: veyspalvelujen eräisiin perustamiskustannuksiin 43838: (Arviomääräraha) - Slutrat av siatsandel tili 43839: kommunerna för vissa anläggningskostnader för 43840: social- och hälsovårdsservice (Förslagsanslag) . . 76 000 000 64 290 828,25 -11 709171,75 15 43841: 43842: 53 TERVEYSKASVATUS JA -VALVONTA- HÄLSO· 43843: FOSTRAN OCH -ÖVERVAKNING .............. . 83750000 82 856 729,37 -893270,63 43844: 21 Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja tupa- 43845: koinnin vähentäminen (Siirtomääräraha 43846: 2v) - Hälsofostran och minskande av rusme- 43847: delsbruk och tobaksrökning (Reservationsanslag 43848: 2år) ................................... . 27 400000 27 400 000,00 0,00 0 43849: 23 Terveysvalvonta (Siirtomääräraha 2v) - Hälso- 43850: övervakning (Reservationsanslag 2år) ........ . 2950000 2 950 000,00 0,00 0 43851: 24 Tartuntatautien valvonta (Arviomääräraha) - 43852: övervakning av epidemisjukdomar (Förslagsan- 43853: slag) .................................. . 3400000 3357192,02 -42 807,98 43854: 43 Valtion korvaus eräisiin Oy Alko Ab:n menoihin- 43855: Statlig ersättning för vissa av Oy Alko Ab:s utgifter 50 000 000 49 149 537,35 -850462,65 2 43856: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 43857: sivu 43858: 33 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 64 43859: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 43860: Budget Bokslut Bokslut - Budget 43861: Mom.-Mom. 43862: Suurempi - Högre % 43863: Pienempi - Lägre (-) 43864: 43865: 43866: 57 LOMATOIMINTA - SEMESTERVERKSAMHET ... 1 076 550 000 1 079 362 902,74 2 812 902,74 0 43867: 40 Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalve- 43868: lujan kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig 43869: ersättning för kostnadema för semesteravbytare 43870: för lantbruksföretagare (Förslagsanslag) ....... 1 075000 000 1 078135 976,74 3135 976,74 0 43871: 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjestel- 43872: män kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig 43873: ersättning för kostnadema för semestersystem för 43874: småföretagare (Förslagsanslag) .............. 1 550 000 1226 926,00 -323074,00 21 43875: 43876: 92 RAHA-AUTOMAATIIYHDISTYKSEN TUOTON 43877: KÄYTTÖ- ANVÄNDNINGEN AV AVKASTNINGEN 43878: AV PENNINGAUTOMATFÖRENINGENS VERKSAM- 43879: HET ...................................... 1 251 000 000 1 325 807 000,00 74 807 000,00 6 43880: 50 Avustukset yksityisten sosiaali· ja terveysalan yh- 43881: teisöjen kustannuksiin (Arviomääräraha) - Un- 43882: derstöd tili enskilda sammanslutningar inom soci- 43883: al- och hälsovårdssektom (Förslagsanslag) ..... 1 093 000 000 1167 807 000,00 74 807 000,00 7 43884: 59 Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan me- 43885: not - Utgifter för rehabilitering av frontveteraner. 158000 000 158 000 000,00 0,00 0 43886: 43887: 99 SOSIAALI· JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN- 43888: NONALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER 43889: INOM SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIETS 43890: FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..................... 24980 000 20 452 171 ,23 -4 527 828,77 18 43891: 26 Osuus koulutus- ja tutkimuskeskuksen hankkei- 43892: den kustannuksiin - Andel i kostnadema för ut- 43893: bildnings- och forskningscentralens projekt ..... 720000 720000,00 0,00 0 43894: 67 Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (Ar- 43895: viomääräraha) - lntemationella medlemsavgif· 43896: ter och betalningsandelar (Förslagsanslag) ..... 24260000 19 732 171 ,23 -4 527 828,77 19 43897: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 43898: sivu 43899: 34 Pl.- Ht. Budgetens fÖrverkligande år 1995 sida 65 43900: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 43901: Budget Bokslut Bokslut - Budget 43902: Mom.-Mom. 43903: Suurempi - Högre 43904: o/o 43905: Pienempi - Lägre (-) 43906: 43907: 43908: 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - ARBETS- 43909: MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ........ 12 894 325 000 12 350 366 908,30 -543 958 091,70 4 43910: 43911: 01 TYÖMINISTERIÖ - ARBETSMINISTERIET ...... 826823000 826 823 000,00 0,00 0 43912: 20 Tuottavuuden kehittäminen (Siirtomääräraha 43913: 2v) - Produktivitetsutveckling (Reservationsan- 43914: slag 2år) ................................ 3100000 3100000,00 0,00 0 43915: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43916: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 141 925 000 141 925 000,00 0,00 0 43917: 61 EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiik- 43918: kaan (EU) (Siirtomääräraha 3v) - EU:s delta- 43919: gande i arbetskrafts- och socialpolitiken (EU) (Re- 43920: servationsanslag 3år) ...................... 681 798 000 681 798 000,00 0,00 0 43921: 43922: 03 TYÖSUOJELUN PIIRIHALLINTO - DISTRIKTS- 43923: FÖRVALTNINGEN FÖR ARBETARSKYDDET ...... 103 800 000 103 800 000,00 0,00 0 43924: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 43925: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 103 800 000 103 800 000,00 0,00 0 43926: 43927: 06 TYÖVOIMAPOLITIIKAN TOIMEENPANO - AR- 43928: BETSKRAFTSPOLITIKEN ..................... 11 597 289 000 11 218176 745,23 -379112 254,77 3 43929: 02 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar 43930: (Förslagsanslag) .......................... 1 359254 000 1 091 487 655,01 -267 766 344,99 20 43931: 21 Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnon toimin- 43932: tamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader 43933: inom arbetskraftsärendenas distrikts- och lokalför- 43934: valtning (Reservationsanslag 2år) ............ 568414000 568 414 000,00 0,00 0 43935: 25 Työvoimapalvelujen erityismenot (Arviomäärära- 43936: ha) - Specialutgifter för arbetskraftsservicen 43937: (Förslagsanslag) .......................... 38 078 000 31 561 576,08 -6 516 423,92 17 43938: 29 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalve- 43939: lut (Arviomääräraha) - Köpta tjänster som hänför 43940: sig tili arbetskraftspolitisk vuxenutbildning (För- 43941: slagsanslag) ............................. 814179000 753 363 613,74 -60 815 386,26 7 43942: 30 Valtionapu kunnille ja kuntayhtymille työttömyyden 43943: lieventämiseen (Arviomääräraha) - Siatsandel 43944: tili kommuner och samkommuner för lindrande av 43945: arbetslösheten (Förslagsanslag) .............. 1 259 726 000 1495063171,35 235 337171,35 19 43946: 50 Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistu- 43947: vien opintososiaali- set edut (Arviomäärära- 43948: ha) - Studiesociala förmåner för dem som deltar 43949: i arbetskraftspolitisk vuxenutbildning (Förslag- 43950: sanslag) ................................ 1 374 559 000 1 074 146 069,03 -300 412 930,97 22 43951: 52 Työmarkkinatuki (Arviomääräraha) - Arbets- 43952: marknadsstöd (Förslagsanslag) .............. 3 881 836000 3 997 489 574,50 115 653 574,50 3 43953: 61 Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansalli- 43954: nen osarahoitus valtion osalta (EU) (Siirtomäärä- 43955: raha 3v) - Statens andel av den nationella del- 43956: finansieringen av Europeiska socialfondens mål 43957: (EU) (Reservationsanslag 3år) ............... 763792000 763 792 000,00 0,00 0 43958: 62 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (Arvio- 43959: määräraha) - Statsunderstöd för lindrande av 43960: arbetslösheten (Förslagsanslag) .............. 812 469 000 718 950 315,19 -93 518 684,81 12 43961: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 43962: sivu 43963: 34PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 66 43964: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 43965: Budget Bokslut Bokslut- Budget 43966: Mom. -Mom. 43967: Suurempi - Högre 43968: % 43969: Pienempi - Lägre (-) 43970: 43971: 43972: 63 Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin 43973: (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) - Statsunderstöd 43974: för investeringar i sysselsättningsfrämjande syfte 43975: (delvis EU) (Reservationsanslag 3år) .......... 371220 000 371 220 000,00 0,00 0 43976: 64 Muuttoturva (Arviomääräraha) - Utkomstskydd 43977: vid flyttning (Förslagsanslag) ................ 7762000 6688 770,35 -1 073 229,65 14 43978: n Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (osa EU) 43979: (Siirtomääräraha 3v) - lnvesteringsutgifter för 43980: tryggande av sysselsättningen (delvis EU) (Reser- 43981: vationsanslag 3år) ........................ 346000000 345 999 999,98 -,02 0 43982: 43983: 99 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT ME- 43984: NOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM ARBETSMINIS- 43985: TERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ............. 366413000 201 567 163,07 -164 845 836,93 45 43986: 21 Työvoimaopiston toimintamenot (Siirtomääräraha 43987: 2v) - Arbetskraftsinstitutets omkostnader (Re- 43988: servationsanslag 2år) ...................... 3430000 3430000,00 0,00 0 43989: 22 Työneuvoston toimintamenot (Siirtomääräraha 43990: 2v) - Arbetsrådets omkostnader (Reservations- 43991: anslag 2år) .............................. 800000 800000,00 0,00 0 43992: 23 Siviilipalvelus (Arviomääräraha) - Civiltjänst 43993: (Förslagsanslag) .......................... 12 660 000 13 659 925,77 999925,77 8 43994: 50 Palkkaturva (Arviomääräraha) - Lönegaranti 43995: (Förslagsanslag) .......................... 336 619 000 171 310 003,50 -165 308 996,50 49 43996: 51 Eräät merimiespalvelut (Arviomääräraha) - Vis- 43997: sa fomner av sjömansservice (Förslagsanslag) ... 4553000 4 043 818,17 -509181,83 11 43998: 67 Kansainvälisten jä~estöjen jäsenmaksut ja mak- 43999: suosuudel (Arviomääräraha) - lntemationella 44000: organisationers medlemsavgifter och betalning- 44001: sandelar (Förslagsanslag) .................. 8 351 000 8 323 415,63 -27 584,37 0 44002: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 44003: sivu 44004: 35 Pl.- Ht. Budgetens förvertdigande år 1995 sida 67 44005: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 44006: Budget Bokslut Bokslut - Budget 44007: Mom.-Mom. 44008: Suurempi - Högre % 44009: Pienempi - Lägre (-) 44010: 44011: 44012: 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - 44013: MIWÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .. 4 696351 000 4 716 837 005,39 20 486 005,39 0 44014: 44015: 01 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ - MIWÖMINISTERIET.. 154732000 154 731 231,40 -768,60 0 44016: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 44017: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 84982 000 84 982 000,00 0,00 0 44018: 22 Kehittäminen ja suunnittelu (Siirtomääräraha 44019: 2v) - Utveckling och planering (Reservationsan- 44020: slag 2år) ............................... . 39000000 38 999 231,40 -768,60 0 44021: 24 Kansainvälinen yhteistyö (Siirtomääräraha 44022: 2v) - lnternationellt samarbete (Reservations- 44023: anslag 2år) ............................. . 19 750 000 19 750 000,00 0,00 0 44024: 26 Koulutus, tiedotus ja valistus (Siirtomääräraha 44025: 2v) - Utbildning, information och upplysning 44026: (Reservationsanslag 2år) .................. . 4100 000 4100000,00 0,00 0 44027: 61 Eräät avustukset (osa EU) (Siirtomääräraha 44028: 3v) - Vissa understöd (delvis EU) (Reservati- 44029: onsanslag 3år) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 6900000 6900000,00 0,00 0 44030: 44031: 11 YMPÄRISTÖN SUOJELU- MIWÖVÅRD ....... . 55000000 51 398 250,33 -3 601 749,67 7 44032: 62 Ympäristönsuojelun edistäminen (osa EU) (Siirto- 44033: määräraha 3v) - Främjande av miljövården 44034: (delvis EU) (Reservationsanslag 3år) ......... . 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0 44035: 63 limansuojelun ja jätehuollon investointien korkotu- 44036: ki (Arviomääräraha) - Räntestöd för luflvårds- 44037: och avfallshanteringsinvesteringar (Förslagsans- 44038: lag) ................................... . 25000000 21 398 250,33 -3 601 749,67 14 44039: 64 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (Siirto- 44040: määräraha 3v) - Oljeavfallshantering som fi- 44041: nansieras med oljeavfallsavgift (Reservationsan- 44042: slag 3år) ............................... . 20000000 20 000 000,00 0,00 0 44043: 44044: 13 YMPÄRISTÖYHTEISTYÖ SUOMEN LÄHIALUEEN 44045: MAIDEN KANSSA - MIWÖSAMARBETE MED 44046: LÄNDER 1 FINLANDS NÄROMRÅDEN .......... . 76180000 75 680 000,00 -500 000,00 44047: 40 Suomen lähialueen maiden ympäristönsuojeluin- 44048: vestointien korkotuki (Arviomääräraha) - Rän- 44049: testöd för miljövårdsinvesteringar i Iänder i Fin- 44050: lands närområden (Förslagsanslag) .......... . 500000 0,00 -500 000,00 100 44051: 66 Avustukset ympäristöinvestointeihin Suomen lähi- 44052: alueen maissa (Siirtomääräraha 3v) - Unders- 44053: töd för miljövårdsinvesteringar i Iänder i Finlands 44054: närområden (Reservationsanslag 3år) ........ . 58680000 58 680 000,00 0,00 0 44055: 67 Ympäristöyhteistyön yleinen edistäminen (Siirto- 44056: määräraha 3v) - Allmänt främjande av miljö- 44057: samarbetet (Reservationsanslag 3år) ......... . 17000000 17 000 000,00 0,00 0 44058: 44059: 25 VESI- JA YMPÄRISTÖHALLINTO - VATIEN- OCH 44060: MIWÖFÖRVALTNINGEN ..................... . 144813000 147 098 824,52 2 285 824,52 2 44061: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 44062: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 52 213 000 52 213 000,00 0,00 0 44063: 27 Ympäristövahinkojen to~unta (Arviomäärära- 44064: ha) - Bekämpning av olje- och fartygskemika- 44065: lieskador (Förslagsanslag) ................. . 8200000 9246161,70 1 046 161,70 13 44066: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 44067: sivu 44068: 35 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 68 44069: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 44070: Budget Bokslut Bokslut - Budget 44071: Mom.-Mom. 44072: Suurempi - Högre % 44073: Pienempi- Lägre (-) 44074: 44075: 44076: 30 Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointien korkotuki 44077: (Arviomääräraha) - Räntestöd för samhällenas 44078: vattenvårdsinvesteringar (Förslagsanslag) ..... . 8400000 10 000 000,00 1600000,00 19 44079: 31 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpi· 44080: teisiin (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) - Unders- 44081: töd för samhällenas vattenvårdsåtgärder (delvis 44082: EU) (Reservationsanslag 3år) ............... . 4000 000 4000000,00 0,00 0 44083: 40 Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien korkotuki 44084: (Arviomääräraha) - Räntestöd för industrins 44085: vattenvårdsinvesteringar (Förslagsanslag) ..... . 3 500 000 3139 766,76 -360233,24 10 44086: 44 Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (Arvio- 44087: määräraha) - Ersättningar enligt forsskyddsla- 44088: gen (Förslagsanslag) ..................... . 35000000 34 999 896,06 -103,94 0 44089: 77 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt (osa EU) (Siirto- 44090: määräraha 3v) - Vattendrags- och miljövårdsar- 44091: beten (delvis EU) (Reservationsanslag 3år) ..... 33000000 33 000 000,00 0,00 0 44092: 88 Osakkeiden hankinta (Siirtomääräraha 44093: 3v) - Anskaffning av aktier (Reservationsanslag 44094: 3år) ................................... . 500000 500000,00 0,00 0 44095: 44096: 26 ALUEELLISET YMPÄRISTÖKESKUKSET - RE· 44097: GIONALA MIWÖCENTRALER ................. . 216 308 000 216 308 000,00 0,00 0 44098: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 44099: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 216 308 000 216 308 000,00 0,00 0 44100: 44101: 27 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS - FINLANDS MIL· 44102: JÖCENTRAL. .............................. . 92 860000 92 860 000,00 0,00 0 44103: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 44104: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 92 860000 92 860 000,00 0,00 0 44105: 44106: 30 YHDYSKUNNAT, ALUEIDENKÄYTTÖ JA LUON- 44107: NONSUOJELU - SAMHÄLLEN, ANVÄNDNING AV 44108: OMRÅDEN OCH NATURVÅRD ................ . 197043000 197 043 000,00 0,00 0 44109: 21 Luonnonsuojelun yleismenot (osa EU) (Siirtomää- 44110: räraha 2v) - Allmänna utgifter för naturvården 44111: (delvis EU) (Reservationsanslag 2år) ......... . 3000000 3000000,00 0,00 0 44112: 22 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito 44113: (Siirtomääräraha 3v) - Skötsel och underhåll av 44114: naturskyddsområdena (Reservationsanslag 3år) . 62 043000 62 043 000,00 0,00 0 44115: 37 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön 44116: ohjaukseen (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) - Un- 44117: derstöd för planläggning i kommuner och styrning 44118: av markanvändningen (delvis EU) (Reservations- 44119: anslag 3år) ............................. . 6000000 6000000,00 0,00 0 44120: 61 Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (Siirto- 44121: määräraha 3v) - Vissa ersättningar i samband 44122: med naturvården (Reservationsanslag 3år) ..... 19 000 000 19 000 000,00 0,00 0 44123: 62 Avustukset rakennussuojeluun (osa EU) (Siirto- 44124: määräraha 3v) - Understöd för byggnadsskydd 44125: (delvis EU) (Reservationsanslag 3år) ......... . 17 000 000 17 000 000,00 0,00 0 44126: 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (Siirto- 44127: määräraha 3v) - Husbyggnadsarbeten inom na- 44128: turskyddsområdena (Reservationsanslag 3år) ... 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 44129: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 44130: sivu 44131: 35 PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 69 44132: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 44133: Budget Bokslut Bokslut- Budget 44134: Mom. -Mom. 44135: Suurempi - Högre % 44136: Pienempi - Lägre (-) 44137: 44138: 44139: 87 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (osa EU) 44140: (Siirtomääräraha 3v) - Anskaffning av natur- 44141: skyddsområden (delvis EU) (Reservationsanslag 44142: 3år) ................................... . 89000000 89 000 000,00 0,00 0 44143: 44144: 41 VALTION ASUNTORAHASTO- STATENS BO- 44145: STADSFOND .............................. . 22415 000 22 415 000,00 0,00 0 44146: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 44147: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 22415000 22 415 000,00 0,00 0 44148: 44149: 45 ASUNTO- JA RAKENNUSTOIMI - BOSTADS- 44150: OCH BYGGNADSVÄSENDET ................. . 3 737000000 3 759 302 699,14 22 302 699,14 44151: 53 ASP-jä~estelmään liittyvät palkkiot ja korkotuki 44152: (Arviomääräraha) - Premier i anslutning tili 44153: BSP-systemet och räntestöd (Förslagsanslag) ... 290 000 000 255 473 434,87 -34 526 565,13 12 44154: 54 Asumistuki (Arviomääräraha) - Bostadsbidrag 44155: (Förslagsanslag) ......................... . 2 490 000 000 2 590 000 000,00 100 000 000,00 4 44156: 55 Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden korkotu- 44157: ki (Arviomääräraha) - Räntestöd för överskuld- 44158: satta bostadsköpare (Förslagsanslag) ........ . 90000000 87 841 320,06 -2 158 679,94 2 44159: 56 Avustukset ko~austoimintaan (Siirtomääräraha 44160: 3v) - Understöd för reparationsverksamhet (Re- 44161: servationsanslag 3år) ..................... . 330000000 330 000 000,00 0,00 0 44162: 61 Avustukset vuokrataloille (Siirtomääräraha 44163: 3v) - Understöd tili hyreshus (Reservationsan- 44164: slag 3år) ............................... . 20000000 20 000 000,00 0,00 0 44165: 62 Lämmityslaitoshankkeiden korkotuki (Arviomäärä- 44166: raha) - Räntestöd för värmeanläggningsprojekt 44167: (Förslagsanslag) ......................... . 17 000 000 14340131,11 -2 659 868,89 16 44168: 63 Asuntolainojen korkotuki (Arviomääräraha) - 44169: Räntestöd för bostadslån (Förslagsanslag) ..... 490000000 453102 813,10 -36 897186,90 8 44170: 64 Avustukset asunnottomille ja pakolaisille osoitetta- 44171: viin asuntoihin (Arviomääräraha) - Understöd 44172: för bostäder tili bostadslösa och flyktingar (För- 44173: slagsanslag) ............................ . 10 000 000 8 545 000,00 -1 455 000,00 15 44174: Talousarvion toteutuminen vuonna 1995 44175: sivu 44176: 36 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1995 sida 70 44177: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 44178: Budget Bokslut Bokslut - Budget 44179: Mom.-Mom. 44180: Suurempi - Högre % 44181: Pienempi - Lägre (-) 44182: 44183: 44184: 36 VALTIONVELKA- STATSSKULDEN ........... 25 079 575 000 24 585 087 500,62 -494 487 499,38 2 44185: 44186: 01 MARKKAMÄÄRÄISEN VELAN KORKO- RÄNTA 44187: PÅ SKULDEN 1FINSKA MARK ................. 12 178 900 000 12170 231 597,15 -8 668 402,85 0 44188: 90 Markkamääräisen velan korko (Arviomäärära- 44189: ha) - Ränta på skulden i finska mark (Förslag- 44190: sanslag) ................................ 12 178 900 000 12170231597,15 -8 668 402,85 0 44191: 44192: 03 VALUUTIAMÄÄRÄISEN VELAN KORKO - RÄNTA 44193: PÅ SKULDEN 1UTLÄNDSK VALUTA ............ 11 872175 000 11 712 793 303,54 -159 381 696,46 44194: 90 Valuuttamääräisen velan korko (Arviomäärära- 44195: ha) - Ränta på skulden i utländsk valuta (För- 44196: slagsanslag) ............................. 11872175000 11 712 793 303,54 -159 381 696,46 44197: 44198: 09 MUUT MENOT VALTIONVELASTA- ÖVRIGA UT- 44199: GIFTER FÖR STATSSKULDEN ................. 1 028 500 000 702 062 599,93 -326 437 400,07 32 44200: 21 Palkkiot ja muut menot valtion velasta (Arviomää- 44201: räraha) - Arvoden och andra utgilter lör stats- 44202: skulden (Förslagsanslag) ................... 1 028 500 000 702 062 599,93 -326 437 400,07 32 44203: 44204: MENOJEN YHTEISMÄÄRÄ- UTGIFTERNAS TOTAL- 44205: BELOPP ................................... 200 454 948 900 198 332 402 714,55 -2 122 546 185,45 44206: VALTION TASETILIT 44207: 31.12.1995 44208: 44209: 44210: 44211: STATENS BALANSKONTON 44212: 31.12.1995 44213: Valtion tasetilit 31.12.1995 44214: sivu 44215: Tili • Konto 6111 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 72 44216: 44217: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa • Passiva 44218: 44219: 44220: 611 KASSATILIT 44221: KASSAKONTON 10 107 403,21 44222: 44223: 6111 Kassatili 44224: Kassakanto 10 107 403,21 44225: Asuntorahastovirasto 44226: Bostadsfondsverket 461,80 44227: Eduskunta 44228: Riksdagen 35361,70 44229: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 44230: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 13 347,50 44231: Geologian tutkimuskeskus 44232: Geologiska forskningscentralen 12 949,65 44233: Helsingin kauppakorkeakoulu 44234: Helsingfors handelshögskola 6351,70 44235: Helsingin poliisilaitos 44236: Helsingfors polisinrättning 1 909,90 44237: Helsingin yliopisto 44238: Helsingfors universitet 71 947,40 44239: Hämeen lääninhallitus 44240: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 66 602,85 44241: limatieteen laitos 44242: Meteorologiska institute! 939,70 44243: Joensuun yliopisto 44244: Joensuu universitet 12 416,50 44245: Jyväskylän yliopisto 44246: Jyväskylä universitet 50 620,50 44247: Kansallisarkisto 44248: Arkivväsendet 12161,75 44249: Kansanterveyslaitos 44250: Folkhälsoinstitutet 4186,30 44251: Kasvinjalostuslaitos 44252: Växtförädlingsanstalten 1 078,60 44253: Kauppa- ja teollisuusministeriö 44254: Handels- och industriministeriet 19 903,60 44255: Keski-Suomen lääninhallitus 44256: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 98 753,20 44257: Keskusrikospoliisi 44258: Centralkriminalpolisen 15 037,83 44259: Kilpailuvirasto 44260: Konkurrensverket 2 777,10 44261: Kuluttajavirasto 44262: Konsumentverket 3 355,10 44263: Kuopion lääninhallitus 44264: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 27 925,88 44265: Kuopion yliopisto 44266: Kuopio universitet 22 722,60 44267: Kymen lääninhallitus 44268: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 39 884,30 44269: Lapin lääninhallitus 44270: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 56497,00 44271: Lapin yliopisto 44272: Lapplands universitet 5 057,30 44273: Valtion tasetilit 31.12.1995 44274: sivu 44275: Tili - Konto 6111 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 73 44276: 44277: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 44278: 44279: 44280: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 44281: Villmanstrands tekniska högskola 21 488,50 44282: Liikenneministeriö 44283: Trafikministeriet 7 897,00 44284: Liikkuva poliisi 44285: Rörliga polisen 4 972,00 44286: Länsstyrelsen i landskapet Åland 44287: Länsstyrelsen i landskapet Åland 12 431,90 44288: Maa- ja metsätalousministeriö 44289: Jord- och skogsbruksministeriet 34140,05 44290: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 44291: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 12 699,00 44292: Maanmittauslaitos 44293: Lantmäteriverket 78222,56 44294: Maatalouden tutkimuskeskus 44295: Lantbrukets forskningscentral 11240,75 44296: Matkailun edistämiskeskus 44297: Centralen för turistfrämjande 21 373,85 44298: Merenkulkuhallitus 44299: Sjöfartsstyrelsen 102 949,30 44300: Merentutkimuslaitos 44301: Havsforskningsinstitutet 5 371,00 44302: Metsäntutkimuslaitos 44303: Skogsforskningsinstitutet 32 790,90 44304: Mikkelin lääninhallitus 44305: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 26678,70 44306: Museovirasto 44307: Museiverket 6 502,70 44308: Oikeusministeriö 44309: Justitieministeriet 179130,33 44310: Opetushallitus 44311: Utbildningsstyrelsen 116 353,66 44312: Opetusministeriö 44313: Undervisningsministeriet 9 581,34 44314: Oulun lääninhallitus 44315: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 22 314,71 44316: Oulun yliopisto 44317: Uleåborgs universitet 23034,30 44318: Patentti- ja rekisterihallitus 44319: Patent- och registerstyrelsen 16 350,10 44320: Pelastusopisto 44321: Räddningsinstitutet 1 534,40 44322: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus 44323: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 17 293,80 44324: Poliisikoulu 44325: Polisskolan 7 388,00 44326: Poliisiopisto 44327: Polisinstitutet 2 663,80 44328: Poliisivarikko 44329: Polisdepån 14 081,60 44330: Puolustushallinnon rakennuslaitos 44331: Försvarsförvaltningens byggverk 24 n2,40 44332: Puolustusministeriö 44333: Försvarsministeriet 1 087 886,68 44334: Valtion tasetilit 31.12.1995 44335: sivu 44336: Tili • Konto 6111 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 74 44337: 44338: Vastaavaa • Aktiva Vastattavaa • Passiva 44339: 44340: 44341: Puolustusvoimat 44342: Försvarsmakten 592 321,12 44343: Rajavartiolaitos 44344: Gränsbevakningsväsendet 17 616,10 44345: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 44346: Vilt· och fiskeriforskningsinstitutet 45 846,18 44347: Sibelius-akatemia 44348: Sibelius-akademin 2232,90 44349: Sisäasiainministeriö 44350: lnrikesministeriet 1163,40 44351: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 44352: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 47411,56 44353: Sosiaali- ja terveysministeriö 44354: Social- och hälsovårdsministeriet 13165,30 44355: Suojelupoliisi 44356: Skyddspolisen 4 795,20 44357: Suomenlinnan hoitokunta 44358: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 14 510,10 44359: Svenska handelshögskolan 44360: Svenska handelshögskolan 13 389,40 44361: Säteilyturvakeskus 44362: Strålsäkerhetscentralen 1 769,85 44363: Taideteollinen korkeakoulu 44364: Konstindustriella högskolan 46689,30 44365: Tampereen teknillinen korkeakoulu 44366: Tammerforstekniska högskola 9638,90 44367: Tampereen yliopisto 44368: Tammerfors universitet 29 895,10 44369: Tapaturmavirasto 44370: Olycksfallsverket 3642,95 44371: Tasavallan presidentin kanslia 44372: Republikens presidents kansli 12 238,90 44373: Teatterikorkeakoulu 44374: Teaterhögskolan 5 413,30 44375: Teknillinen korkeakoulu 44376: Tekniska högskolan 1 085,90 44377: Teknologian kehittämiskeskus 44378: Teknologiska utvecklingscentralen 15 825,39 44379: Telehallintokeskus 44380: Teleförvaltningscentralen 23 108,60 44381: Tielaitos 44382: Vägverket 44075,30 44383: Tilastokeskus 44384: Statistikcentralen 4 766,10 44385: Tullihallitus 44386: Tullstyrelsen 847394,00 44387: Turun ja Porin lääninhallitus 44388: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 58890,80 44389: Turun kauppakorkeakoulu 44390: Åbo handelshögskola 12 119,75 44391: Turun yliopisto 44392: Åbo universitet 30 381,20 44393: Työministeriö 44394: Arbetsministeriet 7 281,70 44395: Valtion tasetilit 31.12.1995 44396: sivu 44397: Tili - Konto 6111 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 75 44398: 44399: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 44400: 44401: 44402: Ulkoasiainministeriö 44403: Utrikesministeriet 4607 585,20 44404: Uudenmaan lääninhallitus 44405: Länsstyrelsen i Nylands Iän 119 674,45 44406: Vaasan lääninhallitus 44407: Länsstyrelsen i Vasa Iän 75287,69 44408: Vaasan yliopisto 44409: Vasa universitet 9152,80 44410: Valtiokonttori 44411: Statskontoret 443 126,10 44412: Valtion kiinteistölaitos 44413: Statens fastighetsverket 1 210,50 44414: Valtion taidemuseo 44415: Statens konstmuseum 7026,70 44416: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 44417: Statens tekniska forskningscentral 28 551,10 44418: Valtioneuvoston kanslia 44419: Statsrådets kansli 438,83 44420: Valtiontalouden tarkastusvirasto 44421: Statens revisionsverk 1 794,60 44422: Valtiovarainministeriö 44423: Finansministeriet 1 658,32 44424: Vankeinhoitolaitos 44425: Fångvårdsväsendet 266 779,45 44426: VerohaiiHus 44427: Skattestyrelsen 69380,75 44428: Väestörekisterikeskus 44429: Befolkningsregistercentralen 1 634,00 44430: Ympäristöministeriö 44431: Miljöministeriet 61 774,83 44432: Åboakademi 44433: Åboakademi 22266,50 44434: 44435: 44436: 612 POSTISIIRTOTULOTILIT 44437: POSTGIROINKOMSTKONTON 1 609 550,59 44438: 44439: 6121 Tiliviraston yleinen postisiirtotulotili 44440: Räkenskapsverkets allmänna postgiroinkomstkonto 377 910,70 44441: Keski-Suomen lääninhallitus 44442: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 192 <.48,50 44443: Kuopion lääninhallitus 44444: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 126 801,20 44445: Lapin lääninhallitus 44446: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 2 944,00 44447: Oulun lääninhallitus 44448: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 29777,60 44449: Turun ja Porin lääninhallitus 44450: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 7600,00 44451: Uudenmaan lääninhallitus 44452: Länsstyrelsen i Nylands Iän 21 212,90 44453: VerohaiiHus 44454: Skattestyrelsen 2 673,50 44455: Valtion tasetilit 31.12.1995 44456: sivu 44457: Tili -Konto 6122 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 76 44458: Vastaavaa • Aktiva Vastattavaa • Passiva 44459: 44460: 44461: 6122 Tiliviraston muut postisiirtotulotilit 44462: Räkenskapsverkets övriga postgiroinkomstkonton 171 810,87 44463: Kymen lääninhallitus 44464: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 11 742,26 44465: Länsstyrelsen i landskapet Åland 44466: Länsstyrelsen i landskapet Åland 228,00 44467: Maa- ja metsätalousministeriö 44468: Jord- och skogsbruksministeriet 94060,00 44469: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 44470: Jord· och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 15 380,00 44471: Merenkulkuhallitus 44472: Sjöfartsstyrelsen 10 425,61 44473: Sisäasiainministeriö 44474: lnrikesministeriet 39 975,00 44475: 44476: 6123 Maksupisteen postisiirtotulotili 44477: Betalningspunktens postgiroinkomstkonto 1 059 829,02 44478: Kuopion lääninhallitus 44479: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 7 013,00 44480: Kuopion yliopisto 44481: Kuopio universitet 6186,60 44482: Kymen lääninhallitus 44483: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 19 784,01 44484: Oikeusministeriö 44485: Justitieministeriet 725 774,64 44486: Opetushallitus 44487: Utbildningsstyrelsen 171 556,57 44488: Opetusministeriö 44489: Undervisningsministeriet 129 514,20 44490: 44491: 44492: 613 POSTISIIRTOMENOTILIT 44493: POSTGIROUTGIFTSKONTON 1139 784,67 44494: 44495: 6131 Tiliviraston yleinen postisiirtomenotili 44496: Räkenskapsverkets allmänna postgiroutgiltskonto 43891,63 44497: Kuopion lääninhallitus 44498: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 1 405,65 44499: Opetusministeriö 44500: Undervisningsministeriet 42485,98 44501: 44502: 6132 Tiliviraston muut postisiirtomenotilit 44503: Räkenskapsverkets övriga postgiroutgiltskonton 1 095 893,04 44504: Opetusministeriö 44505: Undervisningsministeriet 378852,97 44506: Puolustusministeriö 44507: Försvarsministeriet 717 040,07 44508: 44509: 44510: 615 MUUT PANKKITILIT 44511: ÖVRIGA BANKKONTON 55 450 052,67 44512: Valtion tasetilit 31.12.1995 44513: sivu 44514: Tili- Konto 6151 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 77 44515: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa - Passiva 44516: 44517: 44518: 44519: 6151 Valtion shekkitili 44520: Statens checkkonto 250000,00 44521: Valtiokonttori 44522: Statskontoret 250000,00 44523: 44524: 6152 tyluut shekkitilit ja käyttötilit 44525: Ovriga checkkonton och bnukskonton 43 889 925,49 44526: limatieteen laitos 44527: Meteorologiska institute! 1133 952,20 44528: Sibelius-akatemia 44529: Sibelius-akademin 312 466,63 44530: Teknologian kehittämiskeskus 44531: Teknologiska utvecklingscentralen 1487 239,31 44532: Ulkoasiainministeriö 44533: Utrikesministeriet 40 956 267,35 44534: 44535: 6159 Muut pankkitilit 44536: Övriga bankkonton 11 810 127,18 44537: Geologian tutkimuskeskus 44538: Geologiska forskningscentralen 115 888,53 44539: Helsingin yliopisto 44540: Helsingfors univarsitai 524 521,72 44541: Joensuun yliopisto 44542: Joensuu univarsitai 151 728,64 44543: Jyväskylän yliopisto 44544: Jyväskylä univarsitai 217094,05 44545: Lapin lääninhallitus 44546: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 100000,00 44547: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 44548: Villmanstrands tekniska högskola 491 632,29 44549: Matkailun edistämiskeskus 44550: Centralen för turistfrämjande 5883887,77 44551: Svenska handelshögskolan 44552: Svenska handelshögskolan 177 666,60 44553: Taideteollinen korkeakoulu 44554: Konstindustriella högskolan 587 051,64 44555: Tampereen yliopisto 44556: Tammerfors univarsitai 105 374,21 44557: Tullihallitus 44558: Tullstyrelsen 1 292,15 44559: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 44560: Statens tekniska forskningscentral 3276 383,68 44561: Åboakademi 44562: Åboakademi 180 190,20 44563: 44564: 44565: 621 VARSINAISTEN SAATAVIEN TILIT 44566: ORDINARIE FORDRINGARS KONTON 1 079 971 440,20 44567: 44568: 6211 Tilisaatavien tili 44569: Kontofordringars konto 927 577 106,04 44570: Valtion tasetilit 31.12.1995 44571: sivu 44572: Tili • Konto 6211 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 78 44573: 44574: Vastaavaa • Aktiva Vastattavaa • Passiva 44575: 44576: 44577: Ajoneuvohallinto 44578: Fördonsförvaltningen 503 401,67 44579: Asuntorahastovirasto 44580: Bostadsfondsverket 2 693,60 44581: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 44582: Anstalten för veterinärrnedicin och livsmedel 2 545686,35 44583: Geologian tutkimuskeskus 44584: Geologiska forskningscentralen 4 772 305,19 44585: Helsingin kauppakorkeakoulu 44586: Helsingfors handelshögskola 4099374,83 44587: Helsingin poliisilaitos 44588: Helsingfors polisinrättning 684 636,41 44589: Helsingin yliopisto 44590: Helsingfors universitet 12 980 732,04 44591: Hämeen lääninhallitus 44592: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 923412,06 44593: limatieteen laitos 44594: Meteorologiska institute! 13 502 805,79 44595: Joensuun yliopisto 44596: Joensuu universitet 3492074,15 44597: Jyväskylän yliopisto 44598: Jyväskylä universitet 5134315,33 44599: Kansallisarkisto 44600: Arkiwäsendet 147 515,44 44601: Kansanterveyslaitos 44602: Folkhälsoinstitutet 11 608 046,48 44603: Kasvinjalostuslaitos 44604: Växtförädlingsanstalten 671144,07 44605: Kauppa- ja teollisuusministeriö 44606: Handels- och industriministeriet 4 792314,78 44607: Keski-Suomen lääninhallitus 44608: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 490882,49 44609: Kilpailuvirasto 44610: Konkurrensverket 1 779,80 44611: Kuluttajavirasto 44612: Konsumentverket 580 102,31 44613: Kuopion lääninhallitus 44614: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 2 311 595,47 44615: Kuopion yliopisto 44616: Kuopio universitet 5472437,69 44617: Kuvataideakatemia 44618: Bildkonstakademin 15 547,40 44619: Kymen lääninhallitus 44620: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 1 512102,89 44621: Lapin lääninhallitus 44622: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 3748 989,75 44623: Lapin yliopisto 44624: Lapplands universitet 1 079 592,96 44625: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 44626: Villmanstrands tekniska högskola 9 477 871,01 44627: Liikkuva poliisi 44628: Rörliga polisen 815,00 44629: Länsstyrelsen i landskapet Aland 44630: Länsstyrelsen i landskapet Åland 8197,00 44631: Valtion tasetilit 31.12.1995 44632: sivu 44633: Tili - Konto 6211 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 79 44634: 44635: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 44636: 44637: 44638: Lääkelaitos 44639: Läkemedelsverket 318124,45 44640: Maa- ja metsätalousministeriö 44641: Jord- och skogsbruksministeriet 1 088176,78 44642: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 44643: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 65n 638,14 44644: Maanmittauslaitos 44645: Lantmäteriverket 66 375 759,03 44646: Maatalouden tutkimuskeskus 44647: Lantbrukets forskningscentral 4151 688,69 44648: Matkailun edistämiskeskus 44649: Centralen för turistfrämjande 4457 543,32 44650: Merenkulkuhallitus 44651: Sjöfartsstyrelsen 33 475 219,12 44652: Merentutkimuslaitos 44653: Havsforskningsinstitutet 3269 004,45 44654: Metsäntutkimuslaitos 44655: Skogsforskningsinstitutet 892 863,54 44656: Museovirasto 44657: Museiverket 938 144,57 44658: Oikeusministeriö 44659: Justitieministeriet 5 273 342,11 44660: Opetushallitus 44661: Utbildningsstyrelsen 20 160 410,91 44662: Opetusministeriö 44663: Undervisningsministeriet 76 570 466,75 44664: Oulun lääninhallitus 44665: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 3 249 250,46 44666: Oulun yliopisto 44667: Uleåborgs universitet 5 666 946,03 44668: Patentti- ja rekisterihallitus 44669: Patent- och registerstyrelsen 394944,27 44670: Pelastusopisto 44671: Räddningsinstitutet 392 285,72 44672: Poliisikoulu 44673: Polisskolan 33 782,30 44674: Poliisiopisto 44675: Polisinstitutet 45 823,10 44676: Poliisivarikko 44677: Polisdepån 9 666 353,95 44678: Puolustushallinnon rakennuslaitos 44679: Försvarsförvaltningens byggverk 97 036 289,68 44680: Puolustusministeriö 44681: Försvarsministeriet 66 795,54 44682: Puolustusvoimat 44683: Försvarsmakten 11105 179,91 44684: Rajavartiolaitos 44685: Gränsbevakningsväsendet 638147,92 44686: Ratahallintokeskus 44687: Banförvaltningscentralen 12 935 861,08 44688: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 44689: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 2 037130,35 44690: Sibelius-akatemia 44691: Sibelius-akademin 421 812,64 44692: Valtion tasetilit 31.12.1995 44693: sivu 44694: Tili- Konto 6211 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 80 44695: 44696: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 44697: 44698: 44699: Sisäasiainministeriö 44700: lnrikesministeriet 441 942,80 44701: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 44702: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 19 971 950,54 44703: Sosiaali- ja terveysministeriö 44704: Social- och hälsovårdsministeriet 992490,55 44705: Suojelupoliisi 44706: Skyddspolisen 174183,96 44707: Suomen ympäristökeskus 44708: Finlands miljöcentral 438 517,59 44709: Suomen Akatemia 44710: Finlands Akademi 1n 591,05 44711: Suomenlinnan hoitokunta 44712: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 502 616,49 44713: Svenska handelshögskolan 44714: Svenska handelshögskolan 848476,50 44715: Säteilyturvakeskus 44716: Strålsäkerhetscentralen 13 406 943,99 44717: Taideteollinen korkeakoulu 44718: Konstindustriella högskolan 1 806 022,15 44719: Tampereen teknillinen korkeakoulu 44720: Tammerforstekniska högskola 29 598 803,94 44721: Tampereen yliopisto 44722: Tammerfors universitet 5 822 201,26 44723: Teatterikorkeakoulu 44724: Teaterhögskolan 617 763,87 44725: Teknillinen korkeakoulu 44726: Tekniska högskolan 62 492 027,42 44727: Teknologian kehittämiskeskus 44728: Teknologiska utvecklingscentralen 726 790,18 44729: Telehallintokeskus 44730: Teleförvaltningscentralen 3707688,20 44731: Tielaitos 44732: Vägverket 15 386 391,33 44733: Tilastokeskus 44734: Statistikcentralen 5 879 656,55 44735: Tullihallitus 44736: Tullstyrelsen 1 763195,70 44737: Turun ja Porin lääninhallitus 44738: Länsstyrelsen i Åbo och Bjömeborgs Iän 2 421 421,71 44739: Turun kauppakorkeakoulu 44740: Åbo handelshögskola 3 584 371,56 44741: Turun yliopisto 44742: Åbo universitet 17 462 636,16 44743: Turvatekniikan keskus 44744: Säkerhetsteknikcentralen 1 359 970,76 44745: Työministeriö 44746: Arbetsministeriet 5n 310,45 44747: Ulkoasiainministeriö 44748: Utrikesministeriet 5275454,43 44749: Uudenmaan lääninhallitus 44750: Länsstyrelsen i Nylands Iän 3 261 581,24 44751: Vaasan lääninhallitus 44752: Länsstyrelsen i Vasa Iän 946 528,31 44753: Valtion tasetilit 31.12.1915 44754: sivu 44755: Tili - Konto 6211 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 81 44756: 44757: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 44758: 44759: 44760: Vaasan yliopisto 44761: Vasa universitet 1231 no,79 44762: Valtiokonttori 44763: Statskontoret 14 228 959,33 44764: Valtion kiinteistölaitos 44765: Statens fastighetsverket 32 976 638,34 44766: Valtion taidemuseo 44767: Statens konstmuseum 517 289,78 44768: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 44769: Statens ekonomiska forskningscentral 73492,30 44770: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 44771: Statens tekniska forskningscentral 188 821 869,46 44772: Valtiovarainministeriö 44773: Finansministeriet 960 926,40 44774: Vankeinhoitolaitos 44775: Fångvårdsväsendet 5 565 766,57 44776: Väestörekisterikeskus 44777: Befolkningsregistercentralen 8252 496,98 44778: Ympäristöministeriö 44779: Miljöministeriet 693 888,10 44780: Åboakademi 44781: Åboakademi 16 810 122,53 44782: 44783: 6212 Muiden saatavien tili 44784: Övriga fordringars kanto 325 657 084,71 44785: Asuntorahastovirasto 44786: Bostadsfondsverket 31 409,99 44787: Eduskunta 44788: Riksdagen 20180,84 44789: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 44790: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 97 739,81 44791: Geologian tutkimuskeskus 44792: Geologiska forskningscentralen 1 003 389,56 44793: Helsingin kauppakorkeakoulu 44794: Helsingfors handelshögskola 419 253,81 44795: Helsingin poliisilaitos 44796: Helsingfors polisinrättning 14 951,72 44797: Helsingin yliopisto 44798: Helsingfors universitet 10 455 485,90 44799: Hämeen lääninhallitus 44800: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 6 633 502,27 44801: limatieteen laitos 44802: Meteorologiska institute! 52 919,00 44803: Joensuun yliopisto 44804: Joensuu universitet 845959,50 44805: Jyväskylän yliopisto 44806: Jyväskylä universitet 5 647 728,68 44807: Kansanterveyslaitos 44808: Folkhälsoinstitutet 332 952,64 44809: Kasvinjalostuslaitos 44810: Växtförädlingsanstalten 53124,97 44811: Kauppa- ja teollisuusministeriö 44812: Handels- och industriministeriet 3 959 734,99 44813: Valtion tasetilit 31.12.1995 44814: sivu 44815: Tili- Konto 6212 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 82 44816: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 44817: 44818: 44819: Keski-Suomen lääninhallitus 44820: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 1 974 217,18 44821: Keskusrikospoliisi 44822: Centralkriminalpolisen 23 524,01 44823: Kilpailuvirasto 44824: Konkurrensverket 105 054,00 44825: Kuluttajavirasto 44826: Konsumentverket 980,25 44827: Kuopion lääninhallitus 44828: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 212 301,02 44829: Kuopion yliopisto 44830: Kuopio universitet 18191,70 44831: Kuvataideakatemia 44832: Bildkonstakademin 10 193,34 44833: Lapin lääninhallitus 44834: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 147 303,35 44835: Lapin yliopisto 44836: Lapplands universitet 50041,75 44837: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 44838: Villmanstrands tekniska högskola 295 743,78 44839: Liikenneministeriö 44840: Trafikministeriet 516 368,37 44841: Liikkuva poliisi 44842: Rörliga polisen 204 841,29 44843: Länsstyrelsen i landskapet Aland 44844: Länsstyrelsen i landskapet Aland 6 767,10 44845: Lääkelaitos 44846: Läkemedelsverket 2352,00 44847: Maa- ja metsätalousministeriö 44848: Jord- och skogsbruksministeriet 12 922 838,54 44849: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 44850: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 122180,38 44851: Maanmittauslaitos 44852: Lantmäteriverket 123 469,91 44853: Maatalouden tutkimuskeskus 44854: Lantbrukets forskningscentral 325 089,43 44855: Matkailun edistämiskeskus 44856: Centralen för turistlrämjande 2 598730,03 44857: Merenkulkuhallitus 44858: Sjöfartsstyrelsen 8 841 575,86 44859: Metsäntutkimuslaitos 44860: Skogsforskningsinstitutet 1175 378,64 44861: Mikkelin lääninhallitus 44862: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 372891,80 44863: Museovirasto 44864: Museiverket 10 526,46 44865: Oikeusministeriö 44866: Justitieministeriet 260175,07 44867: Opetusministeriö 44868: Undervisningsministeriet 57 941 202,14 44869: Oulun lääninhallitus 44870: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 89 084,01 44871: Oulun yliopisto 44872: Uleåborgs universitet 6 849 726,47 44873: Valtion tasetilit 31.12.1995 44874: sivu 44875: Tili - Kanto 6212 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 83 44876: Vastaavaa • Aktiva Vastattavaa • Passiva 44877: 44878: 44879: Patentti- ja rekisterihallitus 44880: Patent- och registerstyrelsen 508872,63 44881: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus 44882: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 1 486 271,61 44883: Poliisikoulu 44884: Polisskolan 2 635,20 44885: Poliisiopisto 44886: Polisinstitutet 38470,00 44887: Poliisivarikko 44888: Polisdepån 1139,58 44889: Puolustushallinnon rakennuslaitos 44890: Försvarsförvaltningens byggverk 29 881,83 44891: Puolustusministeriö 44892: Försvarsministeriet 82 941 906,69 44893: Puolustusvoimat 44894: Försvarsmakten 1156 872,40 44895: Rajavartiolaitos 44896: Gränsbevakningsväsendet 91 955,97 44897: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 44898: Vilt· och fiskeriforskningsinstitutet 65168,06 44899: Sibelius-akatemia 44900: Sibelius-akademin 370005,29 44901: Sisäasiainministeriö 44902: lnrikesministeriet 703 559,91 44903: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 44904: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 555035,94 44905: Sosiaali- ja terveysministeriö 44906: Social- och hälsovårdsministeriet 117 626,40 44907: Suojelupoliisi 44908: Skyddspolisen 12 840,36 44909: Suomen ympäristökeskus 44910: Finlands miljöcentral 663 010,85 44911: Suomen Akatemia 44912: Finlands Akademi 471 623,97 44913: Suomenlinnan hoitokunta 44914: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 32289,54 44915: Svenska handelshögskolan 44916: Svenska handelshögskolan 218 501,17 44917: Säteilyturvakeskus 44918: Strålsäkerhetscentralen 4 871,95 44919: Tampereen teknillinen korkeakoulu 44920: Tammerfors tekniska högskola 156 718,01 44921: Tampereen yliopisto 44922: Tammerfors universitet 311 508,18 44923: Tapaturmavirasto 44924: Olycksfallsverket 12 069,30 44925: Tasavallan presidentin kanslia 44926: Republikens presidents kansli 15 562,41 44927: Teatterikorkeakoulu 44928: Teaterhögskolan 111 873,00 44929: Teknillinen korkeakoulu 44930: Tekniska högskolan 3825475,33 44931: Teknologian kehittämiskeskus . 44932: Teknologiska utvecklingscentralen 387 016,29 44933: Valtion tasetilit 31.12.1995 44934: sivu 44935: Tili • Konto 6212 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 84 44936: Vastaavaa • Aktiva Vastattavaa • Passiva 44937: 44938: 44939: Tielaitos 44940: Vägverket 10 569 004,59 44941: Tullihallitus 44942: Tullstyrelsen 38 525,10 44943: Turun ja Porin lääninhallitus 44944: Länsstyrelsen i Åbo och Bjömeborgs Iän 580120,76 44945: Turun kauppakorkeakoulu 44946: Åbo handelshögskola 60 571,36 44947: Turun yliopisto 44948: Åbo universitet 36 693,02 44949: Työministeriö 44950: Arbetsministeriet 1 918 022,31 44951: Ulkoasiainministeriö 44952: Utrikesministeriet 18 708 670,74 44953: Uudenmaan lääninhallitus 44954: Länsstyrelsen i Nylands Iän 1254 004,00 44955: Vaasan lääninhallitus 44956: Länsstyrelsen i Vasa Iän 3034608,98 44957: Vaasan yliopisto 44958: Vasa universitet 47142,42 44959: Valtiokonttori 44960: Statskontoret 62 203 699,10 44961: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 44962: Statens tekniska forskningscentral 56248,29 44963: Valtiontalouden tarkastusvirasto 44964: Statens revisionsverk 417 828,73 44965: Valtiovarainministeriö 44966: Finansministeriet 268,25 44967: Vankeinhoitolaitos 44968: Fångvårdsväsendet 522 640,54 44969: Verohallitus 44970: Skattestyrelsen 3443 091,99 44971: Väestörekisterikeskus 44972: Befolkningsregistercentralen 15 032,70 44973: Ympäristöministeriö 44974: Miljöministeriet 4036076,86 44975: Åboakademi 44976: Åboakademi 1 395 866,90 44977: 44978: 44979: 6213 Tullisaatavien tili 44980: Tullfordringars konto 173 262 750,55 44981: Tullihallitus 44982: Tullstyrelsen 173 262 750,55 44983: 44984: 44985: 622 ANNETIUJEN ENNAKKOJEN TILIT 44986: UTGIVNA FÖRSKOTIS KONTON 75 561 214,48 44987: 44988: 44989: 6221 Annettujen hankintaannakkojen tili 44990: Utgivna leveransförskotts konto 18942138,48 44991: Helsingin yliopisto 44992: Helsingfors universitet 13 982,65 44993: Valtion tasetilll31.12.1995 44994: sivu 44995: Tili - Konto 6221 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 85 44996: 44997: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 44998: 44999: 45000: limatieteen laitos 45001: Meteorologiska institute! 12 810,00 45002: Kasvinjalostuslaitos 45003: Växtförädlingsanstalten 79000,00 45004: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 45005: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 8800,00 45006: Merenkulkuhallitus 45007: Sjöfartsstyrelsen 852197,11 45008: Opetushallitus 45009: Ulbildningsstyrelsen 2000,00 45010: Puolustusvoimat 45011: Försvarsmaklen 1 294 092,01 45012: Rajavartiolaitos 45013: Gränsbevakningsväsendet 370470,00 45014: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 45015: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 9 012,97 45016: Tampereen teknillinen korkeakoulu 45017: Tammerfors tekniska högskola 7650,00 45018: Tielaitos 45019: Vägverket 13 538 000,00 45020: Turun yliopisto 45021: Åbo universitet 23802,80 45022: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 45023: Statens tekniska forskningscentral 2383 737,64 45024: Verohallitus 45025: Skattestyrelsen 346 583,30 45026: 45027: 6222 Matkaannakkojen tili 45028: Reseförskotts konto 6 713 316,31 45029: Eduskunta 45030: Riksdagen 31 494,00 45031: Eläinlääkinlä- ja elintarvikelaitos 45032: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 11 810,00 45033: Geologian tutkimuskeskus 45034: Geologiska forskningscentralen 9 397,00 45035: Helsingin kauppakorkeakoulu 45036: Helsingfors handelshögskola 71 799,48 45037: Helsingin poliisilaitos 45038: Helsingfors polisinrättning 25 026,40 45039: Helsingin yliopisto 45040: Helsingfors universitet 324 923,83 45041: Hämeen lääninhallitus 45042: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 1 800,00 45043: limatieteen laitos 45044: Meteorologiska institute! 76 750,00 45045: Joensuun yliopisto 45046: Joensuu universitel 25 920,64 45047: Jyväskylän yliopisto 45048: Jyväskylä universitel 38383,02 45049: Kansallisarkisto 45050: Arkiwäsendet 6 724,00 45051: Kansanterveyslaitos 45052: Folkhälsoinstitutet 60056,32 45053: Valtion tasetilit 31.12.1995 45054: sivu 45055: Tili - Konto 6222 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 86 45056: 45057: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 45058: 45059: 45060: Kauppa- ja teollisuusministeriö 45061: Handels- och industriministeriet 41 547,37 45062: Keski-Suomen lääninhallitus 45063: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 15 074,30 45064: Keskusrikospoliisi 45065: Centralkriminalpolisen 62679,20 45066: Kuluttajavirasto 45067: Konsumentverket 194 902,89 45068: Kuopion lääninhallitus 45069: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 37022,20 45070: Kuopion yliopisto 45071: Kuopio universitet 82547,n 45072: Kymen lääninhallitus 45073: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 653,90 45074: Lapin lääninhallitus 45075: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 30845,96 45076: Lapin yliopisto 45077: Lapplands universitet 28578,40 45078: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 45079: Villmanstrands tekniska högskola 8141,00 45080: Liikkuva poliisi 45081: Rörliga polisen 178,50 45082: Länsstyrelsen i landskapet Aland 45083: Länsstyrelsen i landskapet Aland 15116,80 45084: Maa- ja metsätalousministeriö 45085: Jord- och skogsbruksministeriet 47089,86 45086: Maanmittauslaitos 45087: Lantmäteriverket 229,04 45088: Maatalouden tutkimuskeskus 45089: Lantbrukets forskningscentral 46 933,11 45090: Matkailun edistämiskeskus 45091: Centralen för turistfrämjande 34 901,31 45092: Merenkulkuhall~us 45093: Sjöfartsstyrelsen 94 804,05 45094: Merentutkimuslaitos 45095: Havsforskningsinstitutet 206850,00 45096: Metsäntutkimuslaitos 45097: Skogsforskningsinstitutet 50 952,63 45098: Mikkelin lääninhallitus 45099: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 2 251,55 45100: Oikeusministeriö 45101: Justitieministeriet 21 010,03 45102: Opetushallitus 45103: Utbildningsstyrelsen 47064,34 45104: Opetusministeriö 45105: Undervisningsministeriet 52172,21 45106: Oulun lääninhallitus 45107: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 34 328,34 45108: Oulun yliopisto 45109: Uleåborgs universitet 117 939,73 45110: Patentti- ja rekisterihallitus 45111: Patent- och registerstyrelsen 2 910,00 45112: Pelastusopisto 45113: Räddningsinstitutet 152,50 45114: Valtion tasetilit 31.12.1995 45115: sivu 45116: Tili· Konto 6222 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 87 45117: 45118: Vastaavaa • Aktiva Vastattavaa • Passiva 45119: 45120: 45121: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus 45122: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 2300,00 45123: Puolustusministeriö 45124: Försvarsministeriet 35502,20 45125: Puolustusvoimat 45126: Försvarsmakten 1 913 375,53 45127: Rajavartiolaitos 45128: Gränsbevakningsväsendet 23 916,45 45129: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 45130: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 5 689,15 45131: Sibelius-akatemia 45132: Sibelius-akademin 7432,00 45133: Sisäasiainministeriö 45134: lnrikesministeriet 373637,00 45135: Sosiaali· ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 45136: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 51 912,50 45137: Sosiaali· ja terveysministeriö 45138: Social- och hälsovårdsministeriet 24680,32 45139: Suojelupoliisi 45140: Skyddspolisen 102,00 45141: Suomen ympäristökeskus 45142: Finlands miljöcentral 14 129,80 45143: Suomen Akatemia 45144: Finlands Akademi 127 754,50 45145: Suomenlinnan hoitokunta 45146: Förvaltningsnämnden lör Sveaborg 1 660,00 45147: Svenska handelshögskolan 45148: Svenska handelshögskolan 914n,45 45149: Säteilyturvakeskus 45150: Strålsäkerhetscentralen 1 413,78 45151: Taideteollinen korkeakoulu 45152: Konstindustriella högskolan 8572,50 45153: Tampereen teknillinen korkeakoulu 45154: Tammerfors tekniska högskola 57 532,48 45155: Tampereen yliopisto 45156: Tammerfors univarsitai 11105,80 45157: Teatterikorkeakoulu 45158: Teaterhögskolan 2 347,20 45159: Teknillinen korkeakoulu 45160: Tekniska högskolan 29 730,15 45161: Teknologian kehittämiskeskus 45162: Teknologiska utvecklingscentralen 211 909,31 45163: Telehallintokeskus 45164: Teleförvaltningscentralen 67 850,00 45165: Tielaitos 45166: Vägverket 130141,64 45167: Tilastokeskus 45168: Statistikcentralen 4 900,00 45169: Tullihallitus 45170: Tullstyrelsen 56660,00 45171: Turun ja Porin lääninhallitus 45172: Länsstyrelsen i Åbo och Bjömeborgs Iän 1 798,02 45173: Turun kauppakorkeakoulu 45174: Åbo handelshögskola 7754,94 45175: Valtion tasetilit 31.12.1995 45176: sivu 45177: Tili - Konto 6222 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 88 45178: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 45179: 45180: 45181: Turun yliopisto 45182: Åbo universitet 172 991,07 45183: Turvatekniikan keskus 45184: Säkerhetsteknikcentralen 99 594,15 45185: Työministeriö 45186: Arbetsministeriet 245 730,72 45187: Ulkoasiainministeriö 45188: Utrikesministeriet 661 894,12 45189: Uudenmaan lääninhallitus 45190: Länsstyrelsen i Nylands Iän 5267,50 45191: Vaasan lääninhallitus 45192: Länsstyrelsen i Vasa Iän 1 090,00 45193: Vaasan yliopisto 45194: Vasa universitet 4295,00 45195: Valtiokonttori 45196: Statskontoret 835,00 45197: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 45198: Statens ekonomiska forskningscentral 3500,00 45199: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 45200: Statens tekniska forskningscentral 102 757,15 45201: Valtioneuvoston kanslia 45202: Statsrådets kansli 1 300,00 45203: Valtiontalouden tarkastusvirasto 45204: Statens revisionsverk 454,00 45205: Valtiovarainministeriö 45206: Finansministeriet 3164,93 45207: Vankainhoito laitos 45208: Fångvårdsväsendet 15 316,40 45209: Verohallitus 45210: Skattestyrelsen 95356,20 45211: Ympäristöministeriö 45212: Miljöministeriet 73 523,67 45213: 45214: 6223 Muiden annettujen annakkojen tili 45215: Övriga utgivna förskotts konto 49 905 759,69 45216: Eduskunta 45217: Riksdagen 20000,00 45218: Geologian tutkimuskeskus 45219: Geologiska forskningscentralen 2352,65 45220: Helsingin kauppakorkeakoulu 45221: Helsingfors handelshögskola 5854,00 45222: Helsingin poliisilaitos 45223: Helsingfors polisinrättning 4 620,70 45224: Helsingin yliopisto 45225: Helsingfors universitet 406 739,16 45226: Jyväskylän yliopisto 45227: Jyväskylä universitet 100,00 45228: Kansanterveyslaitos 45229: Folkhälsoinstitutet 3 317,10 45230: Kauppa- ja teollisuusministeriö 45231: Handels- och industriministeriet 2500,00 45232: Keski-Suomen lääninhallitus 45233: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän n8,60 45234: Valtion tasetilit 31.12.1995 45235: sivu 45236: Tili - Konto 6223 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 89 45237: 45238: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 45239: 45240: 45241: Keskusrikospoliisi 45242: Centralkriminalpolisen 48404,04 45243: Kuluttajavirasto 45244: Konsumentverket 500,00 45245: Kuopion lääninhallitus 45246: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 5 534,00 45247: Kuopion yliopisto 45248: Kuopio universitet 1 946,99 45249: Kymen lääninhallitus 45250: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 9877,40 45251: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 45252: Villmanstrands tekniska högskola 1 760 494,77 45253: Liikenneministeriö 45254: Trafikministeriet 469,00 45255: Länsstyrelsen i landskapet Åland 45256: Länsstyrelsen i landskapet Åland 400,00 45257: Lääkelaitos 45258: Läkemedelsverket 1 744,90 45259: Maa- ja metsätalousministeriö 45260: Jord- och skogsbruksministeriet 1 060,39 45261: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 45262: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 8400,00 45263: Maanmittauslaitos 45264: lantmäteriverket 463 835,61 45265: Maatalouden tutkimuskeskus 45266: lantbrukets forskningscentral 466 594,29 45267: Matkailun edistämiskeskus 45268: Centralen för turistfrämjande 1 854 582,39 45269: Merenkulkuhallitus 45270: Sjöfartsstyrelsen 2 357 694,56 45271: Metsäntutkimuslaitos 45272: Skogsforskningsinstitutet 5 315,08 45273: Oikeusministeriö 45274: Justitieministeriet 8 499,59 45275: Opetushallitus 45276: Utbildningsstyrelsen 12 012,00 45277: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus 45278: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 30 419,93 45279: Puolustusvoimat 45280: Försvarsmakten 615,60 45281: Rajavartiolaitos 45282: Gränsbevakningsväsendet 14 240,00 45283: Sibelius-akatemia 45284: Sibelius-akademin 2 533,00 45285: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 45286: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 560 311,78 45287: Sosiaali- ja terveysministeriö 45288: Social- och hälsovårdsministeriet 3385,00 45289: Suomen Akatemia 45290: Finlands Akademi 48 915,62 45291: Säteilyturvakeskus 45292: Strålsäkerhetscentralen 1 825,75 45293: Tampereen yliopisto 45294: Tammerfors universitet 800,00 45295: Valtion tasetilit 31.12.1995 45296: sivu 45297: Tili - Konto 6223 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 90 45298: 45299: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 45300: 45301: 45302: Teknologian kehittämiskeskus 45303: Teknologiska utvecklingscentralen 1 515109,02 45304: Tielaitos 45305: Vägverket 9 848676,01 45306: Tullihallitus 45307: Tullstyrelsen 578099,20 45308: Turun yliopisto 45309: Åbo universitet 4419,38 45310: Turvatekniikan keskus 45311: Säkerhetsteknikcentralen 14 500,00 45312: Työministeriö 45313: Arbetsministeriet 23 593,19 45314: Ulkoasiainministeriö 45315: Utrikesministeriet 78928n,89 45316: Uudenmaan lääninhallitus 45317: Länsstyrelsen i Nylands Iän 34 740,02 45318: Valtiokonttori 45319: Statskontoret 20 528 916,90 45320: Valtiovarainministeriö 45321: Finansministeriet 6030,00 45322: Vankeinhoitolaitos 45323: Fångvårdsväsendet 13 953,40 45324: Verohallitus 45325: Skattestyrelsen 66335,00 45326: Ympäristöministeriö 45327: Miljöministeriet 1172 315,58 45328: Åboakademi 45329: Åboakademi 91 077,40 45330: 45331: 45332: 623 TILITYSTÄ VASTAAN ANNETIUJEN VAROJEN TILIT 45333: MOT REDOVISNING UTGIVNA MEDELS KONTON 100 470 747,87 45334: 45335: 6231 Annettujen etukäteisvarojen tili 45336: Utgivna försträckningsmedels konto 100 329 837,89 45337: Eduskunta 45338: Riksdagen 80850,00 45339: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 45340: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 5038,95 45341: Helsingin kauppakorkeakoulu 45342: Helsingfors handelshögskola 202 564,94 45343: Hämeen lääninhallitus 45344: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 1 700,00 45345: Joensuun yliopisto 45346: Joensuu universitet 268278,00 45347: Kansanterveyslaitos 45348: Folkhälsoinstitutet 2045,23 45349: Kauppa- ja teollisuusministeriö 45350: Handels- och industriministeriet 2 876,68 45351: Keski-Suomen lääninhallitus 45352: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 2 321,90 45353: Kuluttajavirasto 45354: Konsumentverket 1 613,89 45355: Valtion tasetilit 31.12.1995 45356: sivu g• 45357: Tili - Konto 6231 Statens balanskonton 31.12.1995 sida • 45358: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 45359: 45360: 45361: Kuopion lääninhallitus 45362: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 16 800,00 45363: Kuvataideakatemia 45364: Bildkonstakademin 1152,53 45365: Lapin lääninhallitus 45366: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 522 847,32 45367: Lapin yliopisto 45368: Lapplands universitet 836,20 45369: Maa- ja metsätalousministeriö 45370: Jord- och skogsbruksministeriet 34 934 387,21 45371: Maatalouden tutkimuskeskus 45372: Lantbrukets forskningscentral 11 675,67 45373: Merenkulkuhallitus 45374: Sjöfartsstyrelsen 11 950,00 45375: Mikkelin lääninhallitus 45376: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 344,80 45377: Museovirasto 45378: Museiverket 45 410,00 45379: Oikeusministeriö 45380: Justitieministeriet 12 122,43 45381: Opetusministeriö 45382: Undervisningsministeriet 9397 084,80 45383: Oulun lääninhallitus 45384: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 1 000,00 45385: Puolustusministeriö 45386: Försvarsministeriet 14 580,07 45387: Puolustusvoimat 45388: Försvarsmakten 161 050,20 45389: Rajavartiolaitos 45390: Gränsbevakningsväsendet 25 547,31 45391: Ratahallintokeskus 45392: Banförvaltningscentralen 3027,80 45393: Sisäasiainministeriö 45394: lnrikesministeriet 17 545,18 45395: Sosiaali- ja terveysministeriö 45396: Social- och hälsovårdsministeriet 54 217 143,65 45397: Suojelupoliisi 45398: Skyddspolisen 44 300,00 45399: Svenska handelshögskolan 45400: Svenska handelshögskolan 21 268,87 45401: Taideteollinen korkeakoulu 45402: Konstindustriella högskolan 21 600,00 45403: Teknologian kehittämiskeskus 45404: Teknologiska utvecklingscentralen 5 176,10 45405: Tielaitos 45406: Vägverket 317 148,49 45407: Tullihallitus 45408: Tullstyrelsen 990,00 45409: Uudenmaan lääninhallitus 45410: Länsstyrelsen i Nylands Iän 31 619,33 45411: Vaasan lääninhallitus 45412: Länsstyrelsen i Vasa Iän 2 356,00 45413: Valtiokonttori 45414: Statskontoret 33 568,00 45415: Valtion tasetilit 31.12.1995 45416: sivu 45417: Tili • Konto 6231 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 92 45418: 45419: Vastaavaa • Aktiva Vastattavaa · Passiva 45420: 45421: 45422: Valtion kiinteistölaitos 45423: Statens fastighetsverket 7 329,10 45424: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 45425: Statens tekniska forskningscentral 41 500,00 45426: Valtioneuvoston kanslia 45427: Statsrådets kansli 8 273,79 45428: Vankeinhoitolaitos 45429: Fångvårdsväsendet 21110,00 45430: Verohallitus 45431: Skattestyrelsen 188196,55 45432: 45433: 6232 Annettujen avustusten ja korvausten tili 45434: Utgivna understöds och ersättningars konto 140 909,98 45435: Työministeriö 45436: Arbetsministeriet 140 909,98 45437: 45438: 45439: 624 BUDJETOIMATTOMIEN SIJOITUSTEN TILIT 45440: OBUDGETERADE PLACERINGARS KONTON 41 810 254 232,04 45441: 45442: 6241 Valtion saatavatili Postipankki Oy:ssä 45443: Statens konto för kontofordringar i Postbenken Ab 1 676141104,10 45444: Valtiokonttori 45445: Statskontoret 1 676141104,10 45446: 45447: 6242 Markkatalletusten tili 45448: Markdepositioners konto 40 079113 127,94 45449: Valtiokonttori 45450: Statskontoret 40 079 113 127,94 45451: 45452: 6245 Annettujen luottojen tili 45453: Utgivna krediters konto 55 000 000,00 45454: Valtiokonttori 45455: Statskontoret 55 000 000,00 45456: 45457: 45458: 631 VARASTOTILIT 45459: LAGERKONTON 130 019 569,35 45460: 45461: 6310 Varastotili 45462: Lagerkonto 130 019 569,35 45463: Puolustushallinnon rakennuslaitos 45464: Försvarsförvaltningens byggverk 5573433,36 45465: Puolustusvoimat 45466: Försvarsmakten 44 923 396,78 45467: Tielaitos 45468: Vägverket 72 891 228,27 45469: Vankeinhoitolaitos 45470: Fångvårdsväsendet 6608 354,66 45471: Valtion tasetilit 31.12.1995 45472: sivu 45473: Tili- Konto 6310 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 93 45474: 45475: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 45476: 45477: 45478: Ympäristöministeriö 45479: Miljöministeriet 23156,28 45480: 45481: 45482: 651 VARSINAISTEN VELKOJEN TILIT 45483: ORDINARIE SKULDERS KONTON 3 522 623 509,47 45484: 45485: 6511 Tilivelkojen tili 45486: Kontoskulders kanto 1 783 368 857,52 45487: Ajoneuvohallinto 45488: Fördonsförvaltningen 2 803 764,81 45489: Asuntorahastovirasto 45490: Bostadsfondsverket 719 371,34 45491: Geologian tutkimuskeskus 45492: Geologiska forskningscentralen 6 455152,29 45493: Helsingin kauppakorkeakoulu 45494: Helsingfors handelshögskola 4 446193,59 45495: Helsingin poliisilaitos 45496: Helsingfors polisinrättning 12 975 583,48 45497: Helsingin yliopisto 45498: Helsingfors universitet 55 418 351,28 45499: Hämeen lääninhallitus 45500: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 13668611,17 45501: limatieteen laitos 45502: Meteorologiska institute! 153 579,26 45503: Joensuun yliopisto 45504: Joensuu universitet 5 445 648,96 45505: Jyväskylän yliopisto 45506: Jyväskylä universitet 8 070 219,21 45507: Kansallisarkisto 45508: Arkiwäsendet 384 679,92 45509: Kansanterveyslaitos 45510: Folkhälsoinstitutet 5 687 347,43 45511: Kasvinjalostuslaitos 45512: Växtförädlingsanstalten 3 309 675,81 45513: Kauppa- ja teollisuusministeriö 45514: Handels- och industriministeriet 27 402 245,04 45515: Keski-Suomen lääninhallitus 45516: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 1 826 842,31 45517: Keskusrikospoliisi 45518: Centralkriminalpolisen 2 085946,22 45519: Kilpailuvirasto 45520: Konkurrensverket 294 435,01 45521: Kuluttajavirasto 45522: Konsumentverket 1 881 509,96 45523: Kuopion lääninhallitus 45524: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 2 814 955,46 45525: Kuopion yliopisto 45526: Kuopio universitet 7 990858,53 45527: Kuvataideakatemia 45528: Bildkonstakademin 309048,70 45529: Kymen lääninhallitus 45530: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 3 599 962,61 45531: Valtion tasetilit 31.12.1995 45532: sivu 45533: Tili - Konto 6511 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 94 45534: 45535: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 45536: 45537: 45538: Lapin lääninhallitus 45539: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 8422 918,69 45540: Lapin yliopisto 45541: Lapplands univarsitai 1 718 937,26 45542: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 45543: Villmanstrands tekniska högskola 3188 582,49 45544: Liikenneministeriö 45545: Trafikministeriet 8 051 436,33 45546: Liikkuva poliisi 45547: Rörliga polisen 2423657,12 45548: Länsstyrelsen i landskapet Åland 45549: Länsstyrelsen i landskapet Åland 2822,00 45550: Lääkelaitos 45551: Läkemedelsverket 2 822 815,03 45552: Maa- ja metsätalousministeriö 45553: Jord- och skogsbruksministeriet 14 363 628,78 45554: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 45555: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 5 710 583,20 45556: Maanmittauslaitos 45557: Lantmäteriverket 7067555,09 45558: Maatalouden tutkimuskeskus 45559: Lantbrukets forskningscentral 46n 486,62 45560: Matkailun edistämiskeskus 45561: Centralen för turistfrämjande 3 093 773,91 45562: Merenkulkuhallitus 45563: Sjöfartsstyrelsen 33 972 413,04 45564: Merentutkimuslaitos 45565: Havsforskningsinstitutet 2800742,15 45566: Metsäntutkimuslaitos 45567: Skogsforskningsinstitutet 2 312 431,60 45568: Mikkelin lääninhallitus 45569: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 952 596,01 45570: Oikeusministeriö 45571: Justitieministeriet 18 757 354,36 45572: Opetushallitus 45573: Utbildningsstyrelsen 130 541 384,59 45574: Opetusministeriö 45575: Undervisningsministeriet 122 818 822,64 45576: Oulun lääninhallitus 45577: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 8609512,48 45578: Oulun yliopisto 45579: Uleåborgs univarsitai 48130,44 45580: Patentti- ja rekisterihallitus 45581: Patent- och registerstyrelsen 18 497 946,49 45582: Pelastusopisto 45583: Räddningsinstitutet 1 594254,56 45584: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus 45585: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 4455012,80 45586: Poliisikoulu 45587: Polisskolan 615 748,22 45588: Poliisiopisto 45589: Polisinstitutet 447 339,61 45590: Poliisivarikko 45591: Polisdepån 4148 986,46 45592: Valtion tasetilit 31.12.1995 45593: sivu 45594: Tili- Kanto 6511 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 95 45595: 45596: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 45597: 45598: 45599: Puolustushallinnon rakennuslaitos 45600: Försvarsförvaltningens byggverk 53 291 476,17 45601: Puolustusministeriö 45602: Försvarsministeriet 9 567 401,19 45603: Puolustusvoimat 45604: Försvarsmakten 347 366 211,65 45605: Rajavartiolaitos 45606: Gränsbevakningsväsendet 1 080 574,11 45607: Ratahallintokeskus 45608: Banförvaltningscentralen 112 448 522,64 45609: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 45610: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 303 660,51 45611: Sibelius-akatemia 45612: Sibelius-akademin 2 526780,22 45613: Sisäasiainministeriö 45614: lnrikesministeriet 40 875 245,22 45615: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 45616: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 8 841 587,29 45617: Sosiaali- ja terveysministeriö 45618: Social- och hälsovårdsministeriet 15 648 383,38 45619: Suojelupoliisi 45620: Skyddspolisen 959189,51 45621: Suomen ympäristökeskus 45622: Finlands miljöcentral 1 742 664,23 45623: Suomen Akatemia 45624: Finlands Akademi 1184155,68 45625: Suomenlinnan hoitokunta 45626: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 2 278 695,13 45627: Svenska handelshögskolan 45628: Svenska handelshögskolan 878710,13 45629: Säteilyturvakeskus 45630: Strålsäkerhetscentralen 6 561 292,14 45631: Taideteollinen korkeakoulu 45632: Konstindustriella högskolan 2 930 758,43 45633: Tampereen teknillinen korkeakoulu 45634: Tammerfors tekniska högskola 11324937,14 45635: Tampereen yliopisto 45636: Tammerfors universitet 10 155 659,26 45637: Tapaturmavirasto 45638: Olycksfallsverket 432 350,38 45639: Tasavallan presidentin kanslia 45640: Republikens presidents kansli 2 986 813,47 45641: Teatterikorkeakoulu 45642: Teaterhögskolan 942546,81 45643: Teknillinen korkeakoulu 45644: Tekniska högskolan 19 872 503,03 45645: Teknologian kehittämiskeskus 45646: Teknologiska utvecklingscentralen 1 993 623,56 45647: Telehallintokeskus 45648: Teleförvaltningscentralen 4 367 345,84 45649: Tielaitos 45650: Vägverket 181 568 737,58 45651: Tullihallitus 45652: Tullstyrelsen 9 915295,90 45653: Valtion tasetilit 31.12.1995 45654: sivu 45655: Tili - Konto 6511 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 96 45656: 45657: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 45658: 45659: 45660: Turun ja Porin lääninhallitus 45661: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 9 267 710,47 45662: Turun kauppakorkeakoulu 45663: Åbo handelshögskola 2 076252,42 45664: Turun yliopisto 45665: Åbo universitet 12 578 407,98 45666: Turvatekniikan keskus 45667: Säkerhetsteknikcentralen 2 979376,44 45668: Työministeriö 45669: Arbetsministeriet 104 378 679,71 45670: Ulkoasiainministeriö 45671: Utrikesministeriet 463009,47 45672: Uudenmaan lääninhallitus 45673: Länsstyrelsen i Nylands Iän 9 391 010,02 45674: Vaasan lääninhallitus 45675: Länsstyrelsen i Vasa Iän 12 063 073,84 45676: Vaasan yliopisto 45677: Vasa universitet 1 299 771,99 45678: Valtiokonttori 45679: Statskontoret 21 242 611,57 45680: Valtion kiinteistölaitos 45681: Statens fastighetsverket 75 309 597,43 45682: Valtion taidemuseo 45683: Statens konstmuseum 932 970,11 45684: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 45685: Statens ekonomiska forskningscentral 510 062,31 45686: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 45687: Statens tekniska forskningscentral 43 352 319,93 45688: Valtioneuvoston kanslia 45689: Statsrådets kansli 4 717 513,66 45690: Valtiontalouden tarkastusvirasto 45691: Statens revisionsverk 584 479,15 45692: Valtiovarainministeriö 45693: Finansministeriet 5 922 776,66 45694: Vankeinhoitolaitos 45695: Fångvårdsväsendet 19 605 198,99 45696: Väestörekisterikeskus 45697: Befolkningsregistercentralen 5202273,74 45698: Ympäristöministeriö 45699: Miljöministeriet 7 702156,07 45700: Åboakademi 45701: Åboakademi 11 883 630,60 45702: 45703: 6512 Muiden velkojen tili 45704: Övriga skulders konto 1 739 254 651,95 45705: Ajoneuvohallinto 45706: Fördonsförvaltningen 6226,50 45707: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 45708: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 853599,50 45709: Geologian tutkimuskeskus 45710: Geologiska forskningscentralen 13206,74 45711: Helsingin kauppakorkeakoulu 45712: Helsingfors handelshögskola 141 424,00 45713: Valtion tasetilit 31.12.1995 45714: sivu 45715: Tili- Konto 6512 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 97 45716: 45717: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 45718: 45719: 45720: Helsingin poliisilaitos 45721: Helsingfors polisinrättning 261468,59 45722: Helsingin yliopisto 45723: Helsingfors universitet 5 952279,54 45724: Hämeen lääninhallitus 45725: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 244,81 45726: limatieteen laitos 45727: Meteorologiska institute! 2 214678,92 45728: Jyväskylän yliopisto 45729: Jyväskylä universitet 767,00 45730: Kauppa- ja teollisuusministeriö 45731: Handels- och industriministeriet 48008,89 45732: Keski-Suomen lääninhallitus 45733: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 18666,07 45734: Kuluttajavirasto 45735: Konsumentverket 2804,30 45736: Kuvataideakatemia 45737: Bildkonstakademin 39187,56 45738: Kymen lääninhallitus 45739: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 386754,39 45740: Lapin lääninhallitus 45741: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 3940,95 45742: Lapin yliopisto 45743: Lapplands universitet 120191,01 45744: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 45745: Villmanstrands tekniska högskola 764596,79 45746: Länsstyrelsen i landskapet Aland 45747: Länsstyrelsen i landskapet Aland 11 785,50 45748: Maa- ja metsätalousministeriö 45749: Jord- och skogsbruksministeriet 100895,86 45750: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 45751: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 15 994,46 45752: Maanmittauslaitos 45753: Lantmäteriverket 6388173,28 45754: Maatalouden tutkimuskeskus 45755: Lantbrukets forskningscentral 50000,00 45756: Matkailun edistämiskeskus 45757: Centrelen för turistfrämjande 19054,15 45758: Merenkulkuhallitus 45759: Sjöfartsstyrelsen 4 375134,57 45760: Metsäntutkimuslaitos 45761: Skogsforskningsinstitutet 77172,80 45762: Mikkelin lääninhallitus 45763: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 30689,56 45764: Museovirasto 45765: Museiverket 5 718 889,07 45766: Oikeusministeriö 45767: Justitieministeriet 173 886,79 45768: Opetusministeriö 45769: Undervisningsministeriet 2 035113,52 45770: Oulun lääninhallitus 45771: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 100 962,09 45772: Oulun yliopisto 45773: Uleåborgs universitet 14 270 018,62 45774: Valtion tasetilit 31.12.1995 45775: sivu 45776: Tili- Konto 6512 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 98 45777: 45778: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 45779: 45780: 45781: Patentti- ja rekisterihallitus 45782: Patent- och registerstyrelsen 1 444 229,00 45783: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus 45784: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 12 654,80 45785: Poliisivarikko 45786: Polisdepån 313 680,65 45787: Puolustushallinnon rakennuslaitos 45788: Försvarsförvaltningens byggverk 389,00 45789: Puolustusministeriö 45790: Försvarsministeriet 539 348,15 45791: Puolustusvoimat 45792: Försvarsmakten 52 366 571 ,98 45793: Rajavartiolaitos 45794: Gränsbevakningsväsendet 19 442 814,24 45795: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 45796: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 9589865,24 45797: Sibelius-akatemia 45798: Sibelius-akademin 60909,91 45799: Sisäasiainministeriö 45800: lnrikesministeriet 63 017,49 45801: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 45802: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 166 554,40 45803: Sosiaali- ja terveysministeriö 45804: Social- och hälsovårdsministeriet 1 336 009 400,59 45805: Suomen ympäristökeskus 45806: Finlands miljöcentral 34060,60 45807: Suomen Akatemia 45808: Finlands Akademi 487000,00 45809: Svenska handelshögskolan 45810: Svenska handelshögskolan 142634,62 45811: Säteilyturvakeskus 45812: Strålsäkerhetscentralen 81,70 45813: Tampereen teknillinen korkeakoulu 45814: Tammerforstekniska högskola 9528,94 45815: Tampereen yliopisto 45816: Tammerfors universitet 24453,75 45817: Teknillinen korkeakoulu 45818: Tekniska högskolan 1 758633,45 45819: Teknologian kehittämiskeskus 45820: Teknologiska utvecklingscentralen 16 802,63 45821: Telehallintokeskus 45822: Teleförvaltningscentralen 369 214,66 45823: Tielaitos 45824: Vägverket 5 564323,90 45825: Tilastokeskus 45826: Statistikcentralen 4 687 021,32 45827: Turun ja Porin lääninhallitus 45828: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 52656,96 45829: Turun yliopisto 45830: Åbo universitet 1 678 503,61 45831: Turvatekniikan keskus 45832: Säkerhetsteknikcentralen 26257,89 45833: Työministeriö 45834: Arbetsministeriet 278,61 45835: Valtion tasetilit 31.12.1995 45836: sivu 45837: Tili - Konto 6512 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 99 45838: 45839: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 45840: 45841: 45842: Ulkoasiainministeriö 45843: Utrikesministeriet 82124011,16 45844: Uudenmaan lääninhallitus 45845: Länsstyrelsen i Nylands Iän 401 325,68 45846: Vaasan lääninhallitus 45847: Länsstyrelsen i Vasa Iän 1 643,55 45848: Valtiokonttori 45849: Statskontoret 855364,85 45850: Valtion kiinteistölaitos 45851: Statens fastighetsverket 345276,40 45852: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 45853: Statens tekniska forskningscentral 10 762 393,65 45854: Van kainhoitolaitos 45855: Fångvårdsväsendet 17 761,96 45856: Verohallitus 45857: Skattestyrelsen 163 126 744,47 45858: Väestörekisterikeskus 45859: Befolkningsregistercentralen 15000,00 45860: Ympäristöministeriö 45861: Miljöministeriet 2 163121,81 45862: Åboakademi 45863: Åboakademi 385304,50 45864: 45865: 45866: 652 SAATUJEN ENNAKKOJEN TILIT 45867: ERHÅLLNA FÖRSKOTTS KONTON 157 426412,18 45868: 45869: 6521 Saatujen hankintaannakkojen tili 45870: Erhållna leveransförskotts konto 12 179 967,79 45871: Helsingin yliopisto 45872: Helsingfors universitet 5414431,12 45873: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 45874: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 300,00 45875: Maanmittauslaitos 45876: Lantmäteriverket 75920,00 45877: Maatalouden tutkimuskeskus 45878: Lantbrukets forskningscentral 1 339 731,02 45879: Metsäntutkimuslaitos 45880: Skogsforskningsinslitutet 3133 573,60 45881: Opetushallitus 45882: Utbildningsstyrelsen 124240,90 45883: Oulun yliopisto 45884: Uleåborgs universitet 178 642,84 45885: Puolustushallinnon rakennuslaitos 45886: Försvarsförvaltningens byggverk 119,60 45887: Puolustusministeriö 45888: Försvarsministeriet 44961,24 45889: Tielaitos 45890: Vägverket 1 704 547,47 45891: Väestörekisterikeskus 45892: Befolkningsregistercentralen 163 500,00 45893: Valtion tasetilit 31.12.1995 45894: sivu 45895: Tili - Konto 6522 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 100 45896: 45897: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 45898: 45899: 45900: 6522 fl:oluiden saatujen annakkojen tili 45901: ÖVriga erhållna förskotts konto 145 246 444,39 45902: Helsingin kauppakorkeakoulu 45903: Helsingfors handelshögskola 4 488 724,41 45904: limatieteen laitos 45905: Meteorologiska institute! 510 318,00 45906: Joensuun yliopisto 45907: Joensuu universitet 694 735,00 45908: Jyväskylän yliopisto 45909: Jyväskylä universitet 14 098 146,78 45910: Kansanterveyslaitos 45911: Folkhälsoinstitutet 7 776946,73 45912: Kauppa- ja teollisuusministeriö 45913: Handels- och industriministeriet 127 242,28 45914: Kuopion yliopisto 45915: Kuopio universitet 494824,58 45916: Lapin yliopisto 45917: Lapplands universitet 394 976,99 45918: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 45919: Villmanstrands tekniska högskola 4124112,08 45920: Maa- ja metsätalousministeriö 45921: Jord- och skogsbruksministeriet 2 500,00 45922: Matkailun edistämiskeskus 45923: Centralen för turistfrämjande 109 114,22 45924: Merentutkimuslaitos 45925: Havsforskningsinstitutet 44200,00 45926: Opetushallitus 45927: Utbildningsstyrelsen 405770,65 45928: Patentti- ja rekisterihallitus 45929: Patent- och registerstyrelsen 247 418,69 45930: Rajavartiolaitos 45931: Gränsbevakningsväsendet 44 723,85 45932: Ratahallintokeskus 45933: Banförvaltningscentralen 3 541 893,55 45934: Sibelius-akatemia 45935: Sibelius-akademin 83 940,00 45936: Suomenlinnan hoitokunta 45937: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 29329,20 45938: Taideteollinen korkeakoulu 45939: Konstindustriella högskolan 160 199,83 45940: Tampereen teknillinen korkeakoulu 45941: Tammerforstekniska högskola 16 277 784,62 45942: Tampereen yliopisto 45943: Tammerfors universitet 5 398 731,13 45944: Teatterikorkeakoulu 45945: Teaterhögskolan 58350,00 45946: Teknillinen korkeakoulu 45947: Tekniska högskolan 28 795 710,21 45948: Tielaitos 45949: Vägverket 108 500,00 45950: Tilastokeskus 45951: Statistikcentralen 706380,00 45952: Tullihallitus 45953: Tullstyrelsen 20 202 241,90 45954: Valtion tasetilit 31.12.1995 45955: sivu 45956: Tili- Konto 6522 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 101 45957: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 45958: 45959: 45960: Turun kauppakorkeakoulu 45961: Åbo handelshögskola 1 772913,35 45962: Turun yliopisto 45963: Åbo universitet 3 636 962,32 45964: Turvatekniikan keskus 45965: Säkerhetsteknikcentralen 24215,16 45966: Valtiokonttori 45967: Statskontoret 884211,79 45968: Valtion kiinteistölaitos 45969: Statens fastighetsverket 3236909,61 45970: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 45971: Statens tekniska forskningscentral 26 756 676,06 45972: Vankeinhoitolaitos 45973: Fångvårdsväsendet 7741,40 45974: 45975: 45976: 653 TILITEITÄVIEN VAROJEN TILIT 45977: REDOVISNINGSMEDELS KONTON 401 442 267,69 45978: 45979: 6531 Eläke- ja avustuskassamaksujen tili (työnantaja) 45980: Pensions- och understödskassebetalningars konto (arbetsgivare) 3 736518,74 45981: Eduskunta 45982: Riksdagen 2 629,49 45983: Helsingin poliisilaitos 45984: Helsingfors polisinrättning 8840,31 45985: Helsingin yliopisto 45986: Helsingfors universitet 28272,48 45987: Hämeen lääninhallitus 45988: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 3 831,07 45989: Kasvinjalostuslaitos 45990: Växtförädlingsanstalten 2555,19 45991: Keski-Suomen lääninhallitus 45992: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 965,91 45993: Keskusrikospoliisi 45994: Centralkriminalpo Iisen 14 726,26 45995: Kuopion lääninhallitus 45996: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 1190,68 45997: Kymen lääninhallitus 45998: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 1 944,65 45999: Liikkuva poliisi 46000: Rörliga polisen 1268,30 46001: Maa- ja metsätalousministeriö 46002: Jord- och skogsbruksministeriet 1 017,50 46003: Matkailun edistämiskeskus 46004: Centralen för turistfrämjande 11 489,94 46005: Merenkulkuhallitus 46006: Sjöfartsstyrelsen 977 638,68 46007: Metsäntutkimuslaitos 46008: Skogsforskningsinstitutet 84,55 46009: Museovirasto 46010: Museiverket 21175,61 46011: Oikeusministeriö 46012: Justitieministeriet 8873,68 46013: Valtion tasetilit 31.12.1995 46014: sivu 46015: Tili- Konto 6531 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 102 46016: 46017: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 46018: 46019: 46020: Opetushallitus 46021: Utbildningsstyrelsen 34667,79 46022: Opetusministeriö 46023: Undervisningsministeriet 10 902,92 46024: Oulun lääninhall~us 46025: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 1416,00 46026: Oulun yliopisto 46027: Uleåborgs universitet 220,00 46028: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 46029: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 1 952,00 46030: Poliisikoulu 46031: Polisskolan 350,00 46032: Puolustushallinnon rakennuslaitos 46033: FörsvarsförvaHningens byggverk 755567,58 46034: Puolustusvoimat 46035: Försvarsmaklen 14 861,66 46036: Sibelius-akatemia 46037: Sibelius-akademin 16 608,02 46038: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 46039: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 1 830,62 46040: Sosiaali- ja terveysministeriö 46041: Social- och hälsovårdsministeriet 719,66 46042: Taideteollinen korkeakoulu 46043: Konstindustriella högskolan 143,00 46044: Tampereen teknillinen korkeakoulu 46045: Tammerfors tekniska högskola 375,98 46046: Tampereen yliopisto 46047: Tammerfors universitet 5286,05 46048: Teatterikorkeakoulu 46049: Teaterhögskolan 2 978,24 46050: Tielaitos 46051: Vägverket 780 708,37 46052: Tullihallitus 46053: Tullstyrelsen 2 600,84 46054: Turun ja Porin lijäninhallitus 46055: Länsstyrelsen i Abo och Björneborgs Iän 437,36 46056: Työministeriö 46057: Arbetsministeriet 689467,18 46058: Vaasan lääninhallitus 46059: Länsstyrelsen i Vasa Iän 57,20 46060: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 46061: Statens tekniska forskningscentral 89,00 46062: Valtioneuvoston kanslia 46063: Statsrådets kansli 150,00 46064: Vankeinhoitolaitos 46065: Fångvårdsväsendet 44186,64 46066: Ympäristöministeriö 46067: Miljöministeriet 330693,55 46068: 46069: 6532 Tilitystä vastaan saatujen varojen tili 46070: Mot redovisning erhållna medels konto 73 041 618,05 46071: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 46072: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 175 739,32 46073: Valtion tasetilit 31.12.1995 46074: sivu 46075: Tili - Konto 6532 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 103 46076: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 46077: 46078: 46079: Geologian tutkimuskeskus 46080: Geologiska forskningscentralen 125329,18 46081: Helsingin yliopisto 46082: Helsingfors universitet 1 810 865,56 46083: limatieteen laHos 46084: Meteorologiska institute! 1133952,20 46085: Joensuun yliopisto 46086: Joensuu universHet 782 610,53 46087: Jyväskylän yliopisto 46088: Jyväskylä universitet 7 633 356,59 46089: Kansallisarkisto 46090: Arkiwäsendet 18408,22 46091: Kansanterveyslaitos 46092: Folkhälsoinstitutet 1 703,60 46093: Kasvinjalostuslaitos 46094: Växtförädlingsanstalten 227 007,77 46095: Kauppa- ja teollisuusministeriö 46096: Handels- och industriministeriet 6276,79 46097: Keski-Suomen lääninhallitus 46098: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 53501,16 46099: Kuluttajavirasto 46100: Konsumentverket 104 461,31 46101: Kuopion lääninhallitus 46102: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 367,30 46103: Kuopion yliopisto 46104: Kuopio universitet 4 799 461,64 46105: Kuvataideakatemia 46106: Bildkonstakademin 2 736,00 46107: Kymen lääninhallitus 46108: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 53 886,58 46109: Lapin yliopisto 46110: Lapplands universitet 536085,42 46111: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 46112: Villmanstrands tekniska högskola 1 312 310,78 46113: Liikenneministeriö 46114: Trafikministeriet 270 814,42 46115: Maa- ja metsätalousministeriö 46116: Jord- och skogsbruksministeriet 48 753,76 46117: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 46118: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 114535,18 46119: Maatalouden tutkimuskeskus 46120: Lantbrukets forskningscentral 2578103,32 46121: Matkailun edistämiskeskus 46122: Centralen för turistfrämjande 850,00 46123: Metsäntutkimuslaitos 46124: Skogsforskningsinstitutet 1 042 234,85 46125: Mikkelin lääninhallitus 46126: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 21 389,54 46127: Oikeusministeriö 46128: Justitieministeriet 165297,56 46129: Opetushallitus 46130: Utbildningsstyrelsen 2 578 658,56 46131: Opetusministeriö 46132: Undervisningsministeriet 2530492,95 46133: Valtion tasetilit 31.12.1995 46134: sivu 46135: Tili - Konto 6532 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 104 46136: Vastaavaa • Aktiva Vastattavaa • Passiva 46137: 46138: 46139: Oulun yliopisto 46140: Uleåborgs universitet 8879397,26 46141: Pelastusopisto 46142: Räddningsinstitutet 35439,16 46143: Poliisiopisto 46144: Polisinstitutet 4642,35 46145: Puolustusvoimat 46146: Försvarsmakten 181 961,93 46147: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 46148: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 285 791,44 46149: Sibelius-akatemia 46150: Sibelius-akademin 325 666,63 46151: Sisäasiainministeriö 46152: lnrikesministeriet 610 748,09 46153: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 46154: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 403247,95 46155: Sosiaali- ja terveysministeriö 46156: Social- och hälsovårdsministeriet 97 274,00 46157: Suomen ympäristökeskus 46158: Finlands miljöcentral 3158 861,58 46159: Suomen Akatemia 46160: Finlands Akademi 525238,10 46161: Svenska handelshögskolan 46162: Svenska handelshögskolan 1 027 081,55 46163: Taideteollinen korkeakoulu 46164: Konstindustriella högskolan 587051,64 46165: Tampereen teknillinen korkeakoulu 46166: Tammerforstekniska högskola 379229,95 46167: Tampereen yliopisto 46168: Tammerfors universitet 2350280,69 46169: Teknillinen korkeakoulu 46170: Tekniska högskolan 4200302,35 46171: Teknologian kehittämiskeskus 46172: Teknologiska utvecklingscentralen 2271 834,49 46173: Tielaitos 46174: Vägverket 59229,94 46175: Tilastokeskus 46176: Statistikcentralen 54864,60 46177: Turun ja Porin liläninhallitus 46178: Länsstyrelsen i Abo och Björneborgs Iän 46387,83 46179: Turun kauppakorkeakoulu 46180: Åbo handelshögskola 208225,04 46181: Turun yliopisto 46182: Åbo universitet 1 728575,64 46183: Työministeriö 46184: Arbetsministeriet 998 982,07 46185: Ulkoasiainministeriö 46186: Utrikesministeriet 229 680,35 46187: Vaasan yliopisto 46188: Vasa universitet 120417,34 46189: Valtion kiinteistölaitos 46190: Statens fastighetsverket 4580097,27 46191: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 46192: Statens tekniska forskningscentral 3 276 380,68 46193: Valtion tasetilit 31.12.1995 46194: sivu 46195: Tili - Kanto 6532 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 105 46196: 46197: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 46198: 46199: 46200: Valtioneuvoston kanslia 46201: Statsrådets kansli 92 706,22 46202: Vankeinhonolaitos 46203: Fångvårdsväsendet 15 046,31 46204: Verohannus 46205: Skattestyrelsen 95426,73 46206: Ympäristöministeriö 46207: Miljöministeriet 3 698 938,41 46208: Åboakademi 46209: Åboakademi 5 207 414,91 46210: 46211: 6533 Jäsenmaksujen tili 46212: Medlemsavgiflers konto 8 681132,81 46213: Asuntorahastovirasto 46214: Bostadsfondsverket 7 023,03 46215: Geologian tutkimuskeskus 46216: Geologiska forskningscentralen 73114,35 46217: Helsingin kauppakorkeakoulu 46218: Helsingfors handelshögskola 26592,54 46219: Helsingin yliopisto 46220: Helsingfors universitet 495 921,46 46221: limatieteen laitos 46222: Meteorologiska institute! 52341,77 46223: Kansallisarkisto 46224: Arkiwäsendet 10 265,69 46225: Kansanterveyslaitos 46226: Folkhälsoinstitutet 39 832,08 46227: Kauppa- ja teollisuusministeriö 46228: Handels- och industriministeriet 19 196,15 46229: Keskusrikospoliisi 46230: Centralkriminalpolisen 53238,39 46231: Kilpailuvirasto 46232: Konkurrensverket 6169,42 46233: Kuopion lääninhallitus 46234: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 9 346,95 46235: Kuopion yliopisto 46236: Kuopio universitet 78 021,57 46237: Kuvataideakatemia 46238: Bildkonstakademin 0,30 46239: Kymen lääninhallitus 46240: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 88 863,65 46241: Lapin lääninhallitus 46242: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 80 302,46 46243: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 46244: Villmanstrands tekniska högskola 31199,80 46245: Liikenneministeriö 46246: Trafikministeriet 8 991,06 46247: Liikkuva poliisi 46248: Rörliga polisen 114801,55 46249: Länsstyrelsen i landskapet Åland 46250: Länsstyrelsen i landskapet Åland 1 053,75 46251: Lääkelanos 46252: Läkemedelsverket 6 991,88 46253: Valtion tasetilit 31.12.1995 46254: sivu 46255: Tili - Konto 6533 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 106 46256: 46257: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 46258: 46259: 46260: Maa- ja metsätalousministeriö 46261: Jord- och skogsbruksministeriet 45,85 46262: Maanmittauslaitos 46263: Lantmäteriverket 189944,52 46264: Matkailun edistämiskeskus 46265: Centralen lör turistfrämjande 12 830,49 46266: Merenkulkuhallitus 46267: Sjölartsstyrelsen 313142,06 46268: Merentutkimuslaitos 46269: Havslorskningsinstitutet 6399,76 46270: Metsäntutkimuslaitos 46271: Skogslorskningsinstitutet 84 698,12 46272: Mikkelin lääninhallitus 46273: L.änsstyrelsen i S:t Michels Iän 56 430,09 46274: Museovirasto 46275: Museiverket 6 858,13 46276: Oikeusministeriö 46277: Justitieministeriet 198 004,28 46278: Opetushallitus 46279: Utbildningsstyrelsen 109472,77 46280: Opetusministeriö 46281: Undervisningsministeriet 49102,42 46282: Oulun lääninhallitus 46283: L.änsstyrelsen i Uleåborgs Iän 115 912,49 46284: Oulun yliopisto 46285: Uleåborgs universitet 225 016,11 46286: Pelastusopisto 46287: Räddningsinstitutet 8042,84 46288: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 46289: L.änsstyrelsen i Norra Karelens Iän 54625,22 46290: Poliisikoulu 46291: Polisskolan 13 029,45 46292: Poliisivarikko 46293: Polisdepån 327,19 46294: Puolustushallinnon rakennuslaitos 46295: Försvarslörvaltningens byggverk 291 581,55 46296: Puolustusministeriö 46297: Försvarsministeriet 12 896,03 46298: Puolustusvoimat 46299: Försvarsmaklen 1 917677,00 46300: Rajavartiolaitos 46301: Gränsbevakningsväsendet 270 536,49 46302: Ratahallintokeskus 46303: Banlörvaltningscentralen 16 902,66 46304: Sibelius-akatemia 46305: Sibelius-akademin 94031,87 46306: Sisäasiainministeriö 46307: lnrikesministeriet 296,48 46308: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 46309: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 129587,87 46310: Sosiaali- ja terveysministeriö 46311: Social- och hälsovårdsministeriet 40345,07 46312: Suojelupoliisi 46313: Skyddspolisen 21 787,31 46314: Valtion tasetilit 31.12.1995 46315: sivu 46316: Tili - Konto 6533 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 107 46317: 46318: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 46319: 46320: 46321: Suomen ympäristökeskus 46322: Finlands miljöcentral 31711,51 46323: Suomen Akatemia 46324: Finlands Akademi 2 083,99 46325: Suomenlinnan hoitokunta 46326: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 8 970,88 46327: Svenska handelshögskolan 46328: Svenska handelshögskolan 14620,21 46329: Taideteollinen korkeakoulu 46330: Konstindustriella högskolan 25 694,27 46331: Tampereen teknillinen korkeakoulu 46332: Tammerforstekniska högskola 53121,44 46333: Tampereen yliopisto 46334: Tammerfors universitet 171 046,73 46335: Tapaturmavirasto 46336: Olycksfallsverket 15 859,14 46337: Tasavallan presidentin kanslia 46338: Republikens presidents kansli 840,19 46339: Teatterikorkeakoulu 46340: Teaterhögskolan 33 536,63 46341: Teknologian kehittämiskeskus 46342: Teknologiska utvecklingscentralen 7 627,48 46343: Telehallintokeskus 46344: Teleförvaltningscentralen 20 218,06 46345: Tielaitos 46346: Vägverket 1 290 901,23 46347: Tullihallitus 46348: Tullstyrelsen 12414,89 46349: Turun ja Porin laäninhallitus 46350: Länsstyrelsen i Abo och Björneborgs Iän 168916,38 46351: Turun kauppakorkeakoulu 46352: Åbo handelshögskola 19 326,76 46353: Turun yliopisto 46354: Åbo universitet 196 292,61 46355: Turvatekniikan keskus 46356: Säkerhetsteknikcentralen 6 934,82 46357: Työministeriö 46358: Arbetsministeriet 301 235,49 46359: Ulkoasiainministeriö 46360: Utrikesministeriet 4 003,29 46361: Vaasan lääninhallitus 46362: Länsstyrelsen i Vasa Iän 113395,93 46363: Vaasan yliopisto 46364: Vasa universitet 27366,57 46365: Valtiokonttori 46366: Statskontoret 59 052,07 46367: Valtion taidemuseo 46368: Statens konstmuseum 13 548,00 46369: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 46370: Statens ekonomiska forskningscentral 2587,89 46371: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 46372: Statens tekniska forskningscentral 175 088,53 46373: Valtioneuvoston kanslia 46374: Statsrådets kansli 17191,54 46375: Valtion tasetilit 31.12.1995 46376: sivu 46377: Tili - Kanto 6533 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 108 46378: 46379: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 46380: 46381: 46382: Valtiontalouden tarkastusvirasto 46383: Statens revisionsverk 5116,81 46384: Vankeinhoitolaitos 46385: Fångvårdsväsendet 88 369,41 46386: Verohallitus 46387: Skattestyrelsen 11,Q4 46388: Väestörekisterikeskus 46389: Befolkningsregistercentralen 7 723,43 46390: Ympäristöministeriö 46391: Miljöministeriet 161 942,06 46392: Åboakademi 46393: Åboakademi 195 900,78 46394: 46395: 46396: 6534 Ulosottojan tili 46397: Utmätningars konto 383 052,61 46398: Helsingin kauppakorkeakoulu 46399: Helsingfors handelshögskola 2 094,20 46400: Helsingin poliisilaitos 46401: Helsingfors polisinrättning 2148,26 46402: Helsingin yliopisto 46403: Helsingfors universitet 121 571,66 46404: Joensuun yliopisto 46405: Joensuu universitet 105,34 46406: Kansanterveyslaitos 46407: Folkhälsoinstitutet 2 696,00 46408: Keskusrikospoliisi 46409: CentralkriminalpoIisen 291,17 46410: Kuopion lääninhallitus 46411: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 1 999,40 46412: Kymen lääninhallitus 46413: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 1 354,50 46414: Lapin lääninhallitus 46415: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 2 323,75 46416: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 46417: Villmanstrands tekniska högskola 2310,00 46418: Liikkuva poliisi 46419: Rörliga polisen 13 475,36 46420: Maanmittauslaitos 46421: Lantmäteriverket 1 799,84 46422: Merenkulkuhallitus 46423: Sjöfartsstyrelsen 34 214,30 46424: Merentutkimuslaitos 46425: Havsforskningsinstitutet 2 497,10 46426: Metsäntutkimuslaitos 46427: Skogsforskningsinstitutet 282,33 46428: Mikkelin lääninhallitus 46429: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 576,32 46430: Oikeusministeriö 46431: Justitieministeriet 3 267,45 46432: Opetushallitus 46433: Utbildningsstyrelsen 13 100,69 46434: Opetusministeriö 46435: Undervisningsministeriet 1731,88 46436: Valtion tasetilit 31.12.1995 46437: sivu 46438: Tili - Konto 6534 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 109 46439: 46440: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 46441: 46442: 46443: Oulun lääninhallitus 46444: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 5 902,98 46445: Oulun yliopisto 46446: Uleåborgs universitet 622,55 46447: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 46448: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 7,57 46449: Puolustushallinnon rakennuslaitos 46450: Försvarsförvaltningens byggverk 40 941,07 46451: Puolustusvoimat 46452: Försvarsmakten 3915,73 46453: Rajavartiolaitos 46454: Gränsbevakningsväsendet 78,66 46455: Ratahallintokeskus 46456: Banförvaltningscentralen 5 580,16 46457: Sisäasiainministeriö 46458: lnrikesministeriet 907,52 46459: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 46460: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 713,00 46461: Sosiaali- ja terveysministeriö 46462: Social- och hälsovårdsministeriet 2037,71 46463: Suojelupoliisi 46464: Skyddspolisen 69,21 46465: Suomen ympäristökeskus 46466: Finlands miljöcentral 3 186,51 46467: Suomenlinnan hoitokunta 46468: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 9647,04 46469: Tampereen yliopisto 46470: Tammerfors universitet 185,52 46471: Tielaitos 46472: Vägverket 60 539,26 46473: Turvatekniikan keskus 46474: Säkerhetsteknikcentralen 1 774,02 46475: Työministeriö 46476: Arbetsministeriet 18 441,73 46477: Vaasan lääninhallitus 46478: Länsstyrelsen i Vasa Iän 1365,09 46479: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 46480: Statens ekonomiska forskningscentral 1 066,60 46481: Valtioneuvoston kanslia 46482: Statsrådets kansli 7516,95 46483: Valtiontalouden tarkastusvirasto 46484: Statens revisionsverk 4274,25 46485: Vankeinhoitolaitos 46486: Fångvårdsväsendet 7 408,65 46487: Ympäristöministeriö 46488: Miljöministeriet 16 749,57 46489: Åboakademi 46490: Åboakademi 704,15 46491: 46492: 46493: 6535 Eläke- ja avustuskassamaksujen tili (työntekijät) 46494: Pensions- och understödskassebetalningars konto (arbetare) 751 424,50 46495: Eduskunta 46496: Riksdagen 956,16 46497: Valtion tasetilit 31.12.1995 46498: sivu 46499: Tili - Konto 6535 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 110 46500: Vastaavaa • Aktiva Vastattavaa • Passiva 46501: 46502: 46503: Helsingin kauppakorkeakoulu 46504: Helsingfors handelshögskola 55,00 46505: Helsingin poliisilaitos 46506: Helsingfors polisinrättning 3214,64 46507: Helsingin yliopisto 46508: Helsingfors universHet 7983,76 46509: Hämeen lääninhallitus 46510: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 1393,12 46511: Kasvinjalostuslaitos 46512: Växtförädlingsanstatten 574,20 46513: Keski-Suomen lääninhaiiHus 46514: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 351,24 46515: Keskusrikospoliisi 46516: Centralkriminalpolisen 8 071,55 46517: Kuopion lääninhallitus 46518: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 1 013,72 46519: Kymen lääninhallitus 46520: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 6 768,20 46521: Lapin lääninhaiiHus 46522: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 3875,00 46523: Liikkuva poliisi 46524: Rörliga polisen 3 749,00 46525: Maa- ja metsätalousministeriö 46526: Jord- och skogsbruksministeriet 370,00 46527: Matkailun edistämiskeskus 46528: Centralen för turistfrämjande 612,50 46529: MerenkulkuhaiiHus 46530: Sjöfartsstyrelsen 25189,52 46531: Metsäntutkimuslaitos 46532: Skogsforskningsinstitutet 19,00 46533: Mikkelin lääninhaiiHus 46534: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 3225,00 46535: Museovirasto 46536: Museiverket 37699,87 46537: Oikeusministeriö 46538: Justitieministeriet 3256,80 46539: Opetushallitus 46540: Utbildningsstyrelsen 20 853,69 46541: Opetusministeriö 46542: Undervisningsministeriet 2 491,75 46543: Oulun lääninhallitus 46544: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 7175,00 46545: Oulun yliopisto 46546: Uleåborgs universHet 80,00 46547: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 46548: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 4975,00 46549: Puolustushallinnon rakennuslaitos 46550: Försvarsförvaltningens byggverk 186320,78 46551: Puolustusvoimat 46552: Försvarsmakten 3339,69 46553: Sibelius-akatemia 46554: Sibelius-akademin 6039,32 46555: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 46556: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 616,17 46557: Valtion tasetilit 31.12.1995 46558: sivu 46559: Tili - Konto 6535 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 111 46560: 46561: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 46562: 46563: 46564: Sosiaali- ja terveysministeriö 46565: Social- och hälsovårdsministeriet 261,70 46566: Suojelupoliisi 46567: Skyddspolisen 725,00 46568: Taideteollinen korkeakoulu 46569: Konstindustriella högskolan 52,00 46570: Tampereen teknillinen korkeakoulu 46571: Tammerforstekniska högskola 136,72 46572: Tampereen yliopisto 46573: Tammerfors univers~et 1 922,20 46574: Teatterikorkeakoulu 46575: Teaterhögskolan 1 083,00 46576: Tielaitos 46577: Vägverket 174065,48 46578: Tullihallitus 46579: Tullstyrelsen 945,76 46580: Turun ja Porin liläninhallitus 46581: Länsstyrelsen i Abo och Björneborgs Iän 13 034,04 46582: Työministeriö 46583: Arbetsministeriet 128 298,81 46584: Vaasan lääninhallitus 46585: Länsstyrelsen i Vasa Iän 5 195,80 46586: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 46587: Statens tekniska forskningscentral 32,36 46588: Vankeinhoitolaitos 46589: Fångvårdsväsendet 10 794,06 46590: Ympäristöministeriö 46591: Miljöministeriet 74 607,89 46592: 46593: 6537 Tullivelkojen tili (A-tili) 46594: Tullskulders konto (A-kontot) 139761971,00 46595: Tullihallitus 46596: Tullstyrelsen 139761971,00 46597: 46598: 6538 Tullivelkojen tili (B-tili) 46599: Tullskulders konto (B-kontot) 1 064 713,00 46600: Tullihallitus 46601: Tullstyrelsen 1 064 713,00 46602: 46603: 6539 Muiden tilitettävien varojen tili 46604: ÖVriga redovisningsmedels konto 174 021 836,98 46605: Asuntorahastovirasto 46606: Bostadsfondsverket 400,00 46607: Geologian tutkimuskeskus 46608: Geologiska forskningscentralen 194535,16 46609: Helsingin kauppakorkeakoulu 46610: Helsingfors handelshögskola 280 003,95 46611: Helsingin yliopisto 46612: Helsingfors universitet 29 961 465,98 46613: Hämeen lääninhallitus 46614: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 254 310,50 46615: Valtion tasetilit 31.12.1995 46616: sivu 46617: Tili - Konto 6539 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 112 46618: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 46619: 46620: 46621: limatieteen laitos 46622: Meteorologiska institute! 3 475 622,56 46623: Joensuun yliopisto 46624: Joensuu universitet 1 999698,51 46625: Kauppa- ja teollisuusministeriö 46626: Handels- och industriministeriet 729 500,00 46627: Keski-Suomen lääninhallitus 46628: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 6 540,00 46629: Kuopion lääninhallitus 46630: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 180215,03 46631: Kymen lääninhallitus 46632: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 19 974,00 46633: Lapin lääninhallitus 46634: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 200,00 46635: Lapin yliopisto 46636: Lapplands universitet 807 585,17 46637: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 46638: Villmanstrands tekniska högskola 52 560,00 46639: Maa- ja metsätalousministeriö 46640: Jord- och skogsbruksministeriet 7721 242,48 46641: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 46642: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 53 706,98 46643: Maanmittauslaitos 46644: Lantmäteriverket 10031,00 46645: Maatalouden tutkimuskeskus 46646: Lantbrukets forskningscentral 19115,09 46647: Metsäntutkimuslaitos 46648: Skogsforskningsinstitutet 9 730,74 46649: Opetushallitus 46650: Utbildningsstyrelsen 249 685,26 46651: Opetusministeriö 46652: Undervisningsministeriet 99 318,01 46653: Oulun lääninhallitus 46654: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 54 700,00 46655: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 46656: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 13835,40 46657: Puolustusvoimat 46658: Försvarsmakten 1 408,03 46659: Rajavartiolaitos 46660: Gränsbevakningsväsendet 2243,00 46661: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 46662: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 812557,46 46663: Sibelius-akatemia 46664: Sibelius-akademin 21011,55 46665: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 46666: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 1 235,20 46667: Tampereen teknillinen korkeakoulu 46668: Tammerfors tekniska högskola 288,00 46669: Tampereen yliopisto 46670: Tammerfors universitet 4814468,80 46671: Teknillinen korkeakoulu 46672: Tekniska högskolan 12 426 354,66 46673: Telehallintokeskus 46674: Teleförvaltningscentralen 78 587 530,09 46675: Valtion tasetilit 31.12.1995 46676: sivu 46677: Tili- Konto 6539 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 113 46678: 46679: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 46680: 46681: 46682: Tullihallitus 46683: Tullstyrelsen 24 302 561,35 46684: Turun ja Porin 1ftninhallitus 46685: Länsstyrelsen i bo och Björneborgs Iän 87677,00 46686: Turun kauppakorkeakoulu 46687: Åbo handelshögskola 145980,50 46688: Turun yliopisto 46689: Åbo universitet 957 225,75 46690: Työministeriö 46691: Arbetsministeriet 2 998 920,18 46692: Ulkoasiainministeriö 46693: Utrikesministeriet 122336,77 46694: Uudenmaan lääninhall~us 46695: Länsstyrelsen i Nylands Iän 55053,92 46696: Vaasan lääninhallitus 46697: Länsstyrelsen i Vasa Iän 52 035,46 46698: Valtiokonttori 46699: Statskontoret 2 320 039,50 46700: Valtioneuvoston kanslia 46701: Statsrådets kansli 565,26 46702: Vankeinho~olaitos 46703: Fångvårdsväsendet 124182,14 46704: Verohallitus 46705: Skattestyrelsen 339 892,58 46706: 46707: 46708: 654 BUDJETOIMATIOMIEN LUOTIOJEN TILIT 46709: OBUDGETERADE KREDITERS KONTON 988 266 400,28 46710: 46711: 6549 Muiden luottojen tili 46712: övriga krediters konto 988 266 400,28 46713: Va~iokonttori 46714: Statskontoret 988 266 400,28 46715: 46716: 46717: 661 TILIVIRASTOJEN VÄLISTEN TILITOINTEN TILIT 46718: RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES TRANSAKTIONERS KON- 46719: TON 89 384,21 46720: 46721: 6611 Lähetteiden tili 46722: Remisskonto 89 384,21 46723: 46724: 46725: 662 TILIVIRASTON SISÄISTEN TILITOINTEN TILIT 46726: RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA TRANSAKTIONERS KON- 46727: TON 1 648 636,76 46728: 46729: 6621 Tiliviraston sisäisten suoritusten tili 46730: Räkenskapsverkets interna betalningars konto 144377,22 46731: Kuopion lääninhallitus 46732: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 104442,74 46733: Valtion tasetilit 31.12.1995 46734: sivu 46735: Tili- Konto 6621 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 114 46736: 46737: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 46738: 46739: 46740: Kymen lääninhallitus 46741: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 5 906,80 46742: Merenkulkuhallitus 46743: Sjöfartsstyrelsen 207,91 46744: Metsäntutkimuslaitos 46745: Skogsforskningsinstitutet 3227,24 46746: Opetusministeriö 46747: Undervisningsministeriet 184662,49 46748: Puolustusvoimat 46749: Försvarsmakten 36102,18 46750: Sosiaali- ja terveysministeriö 46751: Social- och hälsovårdsministeriet 64461,33 46752: Tielaitos 46753: Vägverket 46 318,00 46754: Turvatekniikan keskus 46755: Säkerhetsteknikcentralen 587,26 46756: Työministeriö 46757: Arbetsministeriet 8374,40 46758: Ulkoasiainministeriö 46759: Utrikesministeriet 92357,65 46760: Verohallitus 46761: Skattestyrelsen 8670,00 46762: 46763: 6623 Tiliviraston sisäinen menojen siirtotili 46764: Räkenskapsverkets interna utgiftsgirokonto 2 084845,00 46765: Ulkoasiainministeriö 46766: Utrikesministeriet 2 084845,00 46767: 46768: 6624 Tiliviraston sisäinen tulojen siirtotili 46769: Räkenskapsverkets interna inkomstgirokonto 291 831,02 46770: Kuopion lääninhallitus 46771: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 8699,42 46772: Kymen lääninhallitus 46773: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 7065,00 46774: Opetushallitus 46775: Utbildningsstyrelsen 293 465,44 46776: 46777: 46778: 663 TILIVIRASTOJEN VÄLISET KOKOOMATILIT 46779: RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES SAMLINGSKONTON 1 366 271 507,67 46780: 46781: 46782: 6631 Ennakonpidätysten tili 46783: Förskottsinnehållningars konto 827 315 343,01 46784: Ajoneuvohallinto 46785: Fördonsförvaltningen 125525,00 46786: Asuntorahastovirasto 46787: Bostadsfondsverket 374 410,00 46788: Eduskunta 46789: Riksdagen 3 700 879,00 46790: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 46791: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 1177 289,00 46792: Valtion tasetilit 31.12.1995 46793: sivu 46794: Tili- Konto 6631 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 115 46795: 46796: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 46797: 46798: 46799: Geologian tutkimuskeskus 46800: Geologiska forskningscentralen 2 740 794,80 46801: Helsingin kauppakorkeakoulu 46802: Helsingfors handelshögskola 1 788 707,75 46803: Helsingin poliisilaitos 46804: Helsingfors polisinrättning 6294 787,00 46805: Helsingin yliopisto 46806: Helsingfors universitet 24 438 174,48 46807: Hämeen lääninhallitus 46808: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 6 287 170,00 46809: limatieteen laitos 46810: Meteorologiska institute! 2292 470,00 46811: Joensuun yliopisto 46812: Joensuu universitet 5099 072,00 46813: Jyväskylän yliopisto 46814: Jyväskylä universitet 8102 927,27 46815: Kansallisarkisto 46816: Arkiwäsendet 565 018,00 46817: Kansanterveyslaitos 46818: Folkhälsoinstitutet 2 180 255,00 46819: Kasvinjalostuslaitos 46820: Växtförädlingsanstalten 191 624,50 46821: Kauppa- ja teollisuusministeriö 46822: Handels- och industriministeriet 2376 901,00 46823: Keski-Suomen lääninhallitus 46824: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 2295 726,00 46825: Keskusrikospoliisi 46826: Centralkriminalpolisen 2096 079,95 46827: Kilpailuvirasto 46828: Konkurrensverket 312 563,00 46829: Kuluttajavirasto 46830: Konsumentverket 767 320,00 46831: Kuopion lääninhallitus 46832: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 1674249,17 46833: Kuopion yliopisto 46834: Kuopio universitet 4446 804,00 46835: Kuvataideakatemia 46836: Bildkonstakademin 171 536,00 46837: Kymen lääninhallitus 46838: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 2 838 148,58 46839: Lapin lääninhallitus 46840: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 2825 023,00 46841: . 46842: Lapin yliopisto 46843: Lapplands universitet 1 838455,00 46844: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 46845: Villmanstrands tekniska högskola 1 927640,00 46846: Liikenneministeriö 46847: Trafikministeriet 828 099,00 46848: Liikkuva poliisi 46849: Rörliga polisen 2911 043,00 46850: Länsstyrelsen i landskapet Åland 46851: Länsstyrelsen i landskapet Åland 58 669,00 46852: Lääkelaitos 46853: Läkemedelsverket 517023,00 46854: Valtion tasetilit 31.12.1995 46855: sivu 46856: Tili- Konto 6631 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 116 46857: 46858: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 46859: 46860: 46861: Maa- ja metsätalousministeriö 46862: Jord- och skogsbruksministeriet 3174113,35 46863: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 46864: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 1 284332,00 46865: Maanmittauslaitos 46866: Lantmäteriverket 6 692605,00 46867: Maatalouden tutkimuskeskus 46868: Lantbrukets forskningscentral 2 454592,00 46869: Matkailun edistämiskeskus 46870: Centralen för turistfrämjande 340948,53 46871: Merenkulkuhallitus 46872: Sjöfartsstyrelsen 8936 727,00 46873: Merentutkimuslaitos 46874: Havsforskningsinstitutet 502 329,71 46875: Metsäntutkimuslaitos 46876: Skogsforskningsinstitutet 2 992192,00 46877: Mikkelin lääninhallitus 46878: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 1 773034,00 46879: Museovirasto 46880: Museiverket 890 565,06 46881: Oikeusministeriö 46882: Justitieministeriet 23 297 085,87 46883: Opetushall~us 46884: Utbildningsstyrelsen 10 332 026,18 46885: Opetusministeriö 46886: Undervisningsministeriet 3467 470,35 46887: Oulun lääninhallitus 46888: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 3 706 720,00 46889: Oulun yliopisto 46890: Uleåborgs universitet 11 271 503,00 46891: Patentti- ja rekisterihallitus 46892: Patent- och registerstyrelsen 1 651 519,00 46893: Pelastusopisto 46894: Räddningsinst~utet 346837,00 46895: Pohjois-Karjalan lääninhall~us 46896: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 1 864246,00 46897: Poliisikoulu 46898: Polisskolan 374200,00 46899: Poliisiopisto 46900: Polisinstitutet 233076,00 46901: Poliisivarikko 46902: Polisdepån 191 247,00 46903: Puolustushallinnon rakennuslaitos 46904: Försvarsförvaltningens byggverk 6298 798,00 46905: Puolustusministeriö 46906: Försvarsministeriet 3 511 227,76 46907: Puolustusvoimat 46908: Försvarsmakten 57 286 224,79 46909: Rajavartiolaitos 46910: Gränsbevakningsväsendet 12 553 408,00 46911: Ratahallintokeskus 46912: Banförvaltningscentralen 439052,00 46913: Sibelius-akatemia 46914: Sibelius-akademin 1 798 422,00 46915: Valtion tasetilit 31.12.1995 46916: sivu 46917: Tili- Konto 6631 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 117 46918: 46919: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 46920: 46921: 46922: Sisäasiainministeriö 46923: lnrikesministeriet 1 875 779,94 46924: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 46925: Forsknings- och utvecklingscentr_ för social- och hälsovård. 3 864 978,00 46926: Sosiaali- ja terveysministeriö 46927: Social- och hälsovårdsministeriet 2 786476,30 46928: Suojelupoliisi 46929: Skyddspolisen 677 893,00 46930: Suomen ympäristökeskus 46931: Finlands miljöcentral 2 422 283,00 46932: Suomen Akatemia 46933: Finlands Akademi 2 614 756,00 46934: Suomenlinnan hoitokunta 46935: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 219 586,00 46936: Svenska handelshögskolan 46937: Svenska handelshögskolan 912 855,75 46938: Säteilyturvakeskus 46939: Strålsäkerhetscentralen 1 272 574,00 46940: Taideteollinen korkeakoulu 46941: Konstindustriella högskolan 1183170,70 46942: Tampereen teknillinen korkeakoulu 46943: Tammerforstekniska högskola 4149286,40 46944: Tampereen yliopisto 46945: Tammerfors universitet 7152139,00 46946: Tapaturmavirasto 46947: Olycksfallsverket 576 545,00 46948: Tasavallan presidentin kanslia 46949: Republikens presidents kansli 347 552,00 46950: Teatterikorkeakoulu 46951: Teaterhögskolan 662160,00 46952: Teknillinen korkeakoulu 46953: Tekniska högskolan 8 849347,00 46954: Teknologian kehittämiskeskus 46955: Teknologiska utvecklingscentralen 998571,00 46956: Telehallintokeskus 46957: Teleförvaltningscentralen 1159 397,00 46958: Tielaitos 46959: Vägverket 34 228 296,12 46960: Tilastokeskus 46961: Statistikcentralen 2732035,00 46962: Tullihallitus 46963: Tullstyrelsen 7 337 921,00 46964: Turun ja Porin l~äninhallitus 46965: Länsstyrelsen i Abo och Björneborgs Iän 4 949 252,74 46966: Turun kauppakorkeakoulu 46967: Åbo handelshögskola 1 086 791,10 46968: Turun yliopisto 46969: Åbo universitet 9 611 791,00 46970: Turvatekniikan keskus 46971: Säkerhetsteknikcentralen 503 115,00 46972: Työministeriö 46973: Arbetsministeriet 21 657 554,35 46974: Ulkoasiainministeriö 46975: Utrikesministeriet 7 645302,00 46976: Valtion tasetilit 31.12.1995 46977: sivu 46978: Tili- Konto 6631 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 118 46979: 46980: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 46981: 46982: 46983: Uudenmaan lääninhallitus 46984: Länsstyrelsen i Nylands Iän 6 287 931,07 46985: Vaasan lääninhallitus 46986: Länsstyrelsen i Vasa Iän 3434344,00 46987: Vaasan yliopisto 46988: Vasa universitet 1 426 788,00 46989: Valtiokonttori 46990: Statskontoret 364 878 868,00 46991: Valtion kiinteistölaitos 46992: Statens fastighetsverket 1156 242,00 46993: Valtion taidemuseo 46994: Statens konstmuseum 435 900,00 46995: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 46996: Statens ekonomiska forskningscentral 305 888,00 46997: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 46998: Statens tekniska forskningscentral 12 537 467,23 46999: Valtioneuvoston kanslia 47000: Statsrådets kansli 1 523 912,00 47001: Valtiontalouden tarkastusvirasto 47002: Statens revisionsverk 646 635,00 47003: Valtiovarainministeriö 47004: Finansministeriet 1 810 204,15 47005: Vankeinhoitolaitos 47006: Fångvårdsväsendet 7 832 399,72 47007: Verohallitus 47008: Skattestyrelsen 19 798 043,05 47009: Väestörekisterikeskus 47010: Befolkningsregistercentralen 258564,00 47011: Ympäristöministeriö 47012: Miljöministeriet 8 028195,29 47013: Åboakademi 47014: Åboakademi 4567668,00 47015: 47016: 6632 Sosiaaliturvamaksujen tili 47017: Socialskyddsavgifters konto 100 524 980,97 47018: Ajoneuvohallinto 47019: Fördonsförvaltningen 27265,96 47020: Asuntorahastovirasto 47021: Bostadsfondsverket 69 322,35 47022: Eduskunta 47023: Riksdagen 657 395,02 47024: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 47025: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 262 064,66 47026: Geologian tutkimuskeskus 47027: Geologiska forskningscentralen 615 479,00 47028: Helsingin kauppakorkeakoulu 47029: Helsingfors handelshögskola 375528,40 47030: Helsingin poliisilaitos 47031: Helsingfors polisinrättning 1 407 994,17 47032: Helsingin yliopisto 47033: Helsingfors universitet 5261 757,43 47034: Hämeen lääninhallitus 47035: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 1 354269,47 47036: Valtion tasetilit 31.12.1995 47037: sivu 47038: Tili- Konto 6632 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 119 47039: 47040: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 47041: 47042: 47043: limatieteen laitos 47044: Meteorologiska institute! 463237,64 47045: Joensuun yliopisto 47046: Joensuu universitet 968374,22 47047: Jyväskylän yliopisto 47048: Jyväskylä universitet 1 628 659,30 47049: Kansallisarkisto 47050: Arkiwäsendet 134357,00 47051: Kansanterveyslaitos 47052: Folkhälsoinstitutet 467168,54 47053: Kasvinjalostuslaitos 47054: Växtförädlingsanstalten 40825,09 47055: Kauppa- ja teollisuusministeriö 47056: Handels- och industriministeriet 460379,28 47057: Keski-Suomen lääninhallitus 47058: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 488 926,32 47059: Keskusrikospoliisi 47060: Centralkriminalpolisen 431 545,21 47061: Kilpailuvirasto 47062: Konkurrensverket 59 050,91 47063: Kuluttajavirasto 47064: Konsumentverket 149 439,00 47065: Kuopion lääninhallitus 47066: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 345 406,18 47067: Kuopion yliopisto 47068: Kuopio universitet 929497,94 47069: Kuvataideakatemia 47070: Bildkonstakademin 38899,00 47071: Kymen lääninhallitus 47072: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 623839,88 47073: Lapin lääninhallitus 47074: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 562 054,04 47075: Lapin yliopisto 47076: Lapplands universitet 374081,00 47077: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 47078: Villmanstrands tekniska högskola 403 818,64 47079: Liikenneministeriö 47080: Trafikministeriet 159 952,32 47081: Liikkuva poliisi 47082: Rörliga polisen 622593,61 47083: Länsstyrelsen i landskapet Åland 47084: Länsstyrelsen i landskapet Åland 11 365,00 47085: Lääkelaitos 47086: Läkemedelsverket 27 426,71 47087: Maa- ja metsätalousministeriö 47088: Jord- och skogsbruksministeriet 682941,60 47089: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 47090: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 286 730,09 47091: Maanmittauslaitos 47092: Lantmäteriverket 1513630,85 47093: Maatalouden tutkimuskeskus 47094: Lantbrukets forskningscentral 560363,31 47095: Matkailun edistämiskeskus 47096: Centralen för turistfrämjande 220271,96 47097: Valtion tasetilit 31.12.1995 47098: sivu 47099: Tili - Konto 6632 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 120 47100: 47101: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 47102: 47103: 47104: Merenkulkuhallitus 47105: Sjöfartsstyrelsen 1 915 168,48 47106: Merentutkimuslaitos 47107: Havsforskningsinstitutet 167 383,02 47108: Metsäntutkimuslaitos 47109: Skogsforskningsinstitutet 688869,17 47110: Mikkelin lääninhallitus 47111: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 392539,22 47112: Museovirasto 47113: Museiverket 201 895,29 47114: Oikeusministeriö 47115: Justitieministeriet 4556 024,18 47116: Opetushallitus 47117: Utbildningsstyrelsen 2 202 020,86 47118: Opetusministeriö 47119: Undervisningsministeriet 686 536,71 47120: Oulun lääninhallitus 47121: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 773253,74 47122: Oulun yliopisto 47123: Uleåborgs universitet 2350624,95 47124: Patentti- ja rekisterihallitus 47125: Patent- och registerstyrelsen 356828,16 47126: Pelastusopisto 47127: Räddningsinstitutet 71 856,59 47128: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 47129: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 387255,98 47130: Poliisikoulu 47131: Polisskolan 71 573,46 47132: Poliisiopisto 47133: Polisinstitutet 40686,50 47134: Poliisivarikko 47135: Polisdepån 42 562,40 47136: Puolustushallinnon rakennuslaitos 47137: Försvarsförvaltningens byggverk 1 488 344,03 47138: Puolustusministeriö 47139: Försvarsministeriet 836170,29 47140: Puolustusvoimat 47141: Försvarsmakten 12 730 258,29 47142: Rajavartiolaitos 47143: Gränsbevakningsväsendet 2 770 805,24 47144: Ratahallintokeskus 47145: Banförvaltningscentralen 86470,20 47146: Sibelius-akatemia 47147: Sibelius-akademin 367056,15 47148: Sisäasiainministeriö 47149: lnrikesministeriet 369258,01 47150: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 47151: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 815 656,91 47152: Sosiaali- ja terveysministeriö 47153: Social- och hälsovårdsministeriet 550116,43 47154: Suojelupoliisi 47155: Skyddspolisen 144031,02 47156: Suomen ympäristökeskus 47157: Finlands miljöcentral 486624,26 47158: Valtion tasetilit 31.12.1995 47159: sivu 47160: Tili - Konto 6632 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 121 47161: 47162: Vastaavaa - Aktiva Vastanavaa - Passiva 47163: 47164: 47165: Suomen Akatemia 47166: Finlands Akademi 505 802,51 47167: Suomenlinnan hoitokunta 47168: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 49 854,55 47169: Svenska handelshögskolan 47170: Svenska handelshögskolan 183 892,02 47171: Säteilyturvakeskus 47172: Strålsäkerhetscentralen 256 622,15 47173: Taideteollinen korkeakoulu 47174: Konstindustriella högskolan 269 260,76 47175: Tampereen teknillinen korkeakoulu 47176: Tammerfors tekniska högskola 889 416,46 47177: Tampereen yliopisto 47178: Tammerfors universnet 1482 074,87 47179: Tapaturmavirasto 47180: Olycksfallsverket 115 782,30 47181: Tasavallan presidentin kanslia 47182: Republikens presidents kansli 65 843,39 47183: Teatterikorkeakoulu 47184: Teaterhögskolan 143 723,10 47185: Teknillinen korkeakoulu 47186: Tekniska högskolan 1 856 937,56 47187: Teknologian kehittämiskeskus 47188: Teknologiska utvecklingscentralen 202 148,74 47189: Telehallintokeskus 47190: Teleförvaltningscentralen 213 318,13 47191: Tielaitos 47192: Vägverket 7502 610,44 47193: Tilastokeskus 47194: Statistikcentralen 608 869,31 47195: Tullihallitus 47196: Tullstyrelsen 1 646 586,00 47197: Turun ja Porin liiäninhallitus 47198: Länsstyrelsen i Abo och Björneborgs Iän 1145174,49 47199: Turun kauppakorkeakoulu 47200: Åbo handelshögskola 212162,55 47201: Turun yliopisto 47202: Åbo universitet 1 986 339,00 47203: Turvatekniikan keskus 47204: Säkerhetsteknikcentralen 98 505,00 47205: Työministeriö 47206: Arbetsministeriet 5170 390,40 47207: Ulkoasiainministeriö 47208: Utrikesministeriet 1 584 864,00 47209: Uudenmaan lääninhallitus 47210: Länsstyrelsen i Nylands Iän 1 342254,84 47211: Vaasan lääninhallitus 47212: Länsstyrelsen i Vasa Iän 734 913,58 47213: Vaasan yliopisto 47214: Vasa universnet 293143,33 47215: Valtiokonttori 47216: Statskontoret 817 888,38 47217: Valtion kiinteistölaitos 47218: Statens fastighetsverket 223 825,74 47219: Valtion tasetilit 31.12.1995 47220: sivu 47221: Tili - Konto 6632 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 122 47222: 47223: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 47224: 47225: 47226: Valtion taidemuseo 47227: Statens konstmuseum 93926,23 47228: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 47229: Statens ekonomiska forskningscentral 60 081,42 47230: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 47231: Statens tekniska forskningscentral 2 519 402,44 47232: Valtioneuvoston kanslia 47233: Statsrådets kansli 271 842,90 47234: Valtiontalouden tarkastusvirasto 47235: Statens revisionsverk 125267,36 47236: Valtiovarainministeriö 47237: Finansministeriet 325471,44 47238: VankeinhoHolaitos 47239: Fångvårdsväsendet 1910380,13 47240: Verohallitus 47241: Skallestyrelsen 4593 721,52 47242: Väestörekisterikeskus 47243: Befolkningsregistercentralen 60395,13 47244: Ympäristöministeriö 47245: Miljöministeriet 1 791 546,10 47246: Åboakademi 47247: Åboakademi 934 962,06 47248: 47249: 6633 Edelleen siirrellävien tulojen tili 47250: Vidare överförbara inkomsters konto 31n 093,91 47251: Hämeen lääninhallitus 47252: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 920,00 47253: Keski-Suomen lääninhaiiHus 47254: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 247 637,10 47255: LääkelaHos 47256: Läkemedelsverket 205558,00 47257: Mikkelin lääninhallitus 47258: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 2080,00 47259: Puolustushallinnon rakennuslaHos 47260: Försvarsförvaltningens byggverk 408560,37 47261: Sosiaali- ja terveysministeriö 47262: Social- och hälsovårdsministeriet 8445,53 47263: TullihaiiHus 47264: Tullstyrelsen 20 004,00 47265: Turun ja Porin ll!äninhallitus 47266: Länsstyrelsen i Abo och Björneborgs Iän 71 979,40 47267: Ulkoasiainministeriö 47268: Utrikesministeriet 16131,81 47269: Vaasan lääninhallitus 47270: Länsstyrelsen i Vasa Iän 6350,00 47271: Valtiokonttori 47272: Statskontoret 1 938 673,70 47273: Valtioneuvoston kanslia 47274: Statsrådets kansli 250754,00 47275: 47276: 6634 Edelleen siirrellävien menojen tili 47277: Vidare överförbara utgifters konto 10 742157,18 47278: Valtion tasetilit 31.12.1995 47279: sivu 47280: Tili - Konto 6634 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 123 47281: 47282: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 47283: 47284: 47285: Asuntorahastovirasto 47286: Bostadsfondsverket 32 908,00 47287: Eläinlääkintä- ja elintarvikelattos 47288: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 394 622,55 47289: Helsingin yliopisto 47290: Helsingfors universttet 3344 796,35 47291: Hämeen lääninhallttus 47292: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 46,13 47293: Kansallisarkisto 47294: Arkiwäsendet 19 215,00 47295: Kasvinjalostuslaitos 47296: Växtförädlingsanstalten 43189,14 47297: Kauppa- ja teollisuusministeriö 47298: Handels- och industriministeriet 0,11 47299: Keski-Suomen lääninhallttus 47300: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 37 679,06 47301: Kuopion yliopisto 47302: Kuopio universttet 3473236,00 47303: Kymen lääninhallttus 47304: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 571 512,40 47305: Lapin lääninhallttus 47306: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 628 072,65 47307: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 47308: Villmanstrands tekniska högskola 16 902,78 47309: Maa- ja metsätalousministeriö 47310: Jord- och skogsbruksministeriet 702 244,36 47311: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 47312: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 789405,81 47313: Maanmittauslaitos 47314: Lantmäteriverket 15244,88 47315: Maatalouden tutkimuskeskus 47316: Lantbrukets forskningscentral 132185,16 47317: Merenkulkuhallitus 47318: Sjöfartsstyrelsen 10 456,12 47319: Metsäntutkimuslattos 47320: Skogsforskningsinstttutet 126 516,80 47321: Oikeusministeriö 47322: Justitieministeriet 5112,67 47323: Opetusministeriö 47324: Undervisningsministeriet 4693,40 47325: Oulun lääninhallitus 47326: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 548 993,90 47327: Oulun yliopisto 47328: Uleåborgs universitet 3 299 730,37 47329: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 47330: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 290 449,48 47331: Puolustushallinnon rakennuslaitos 47332: Försvarsförvaltningens byggverk 24107,20 47333: Rajavartiolaitos 47334: Gränsbevakningsväsendet 25 326,66 47335: Sibelius-akatemia 47336: Sibelius-akademin 11 556,33 47337: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 47338: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 1 896 263,30 47339: Valtion tasetilit 31.12.1995 47340: sivu 47341: Tili - Konto 6634 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 124 47342: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 47343: 47344: 47345: Suomen Akatemia 47346: Finlands Akademi 1 004674,65 47347: Taideteollinen korkeakoulu 47348: Konstindustriella högskolan 17 220,96 47349: Tampereen teknillinen korkeakoulu 47350: Tammerforstekniska högskola 449 013,44 47351: Teatterikorkeakoulu 47352: Teaterhögskolan 153 500,63 47353: Teknillinen korkeakoulu 47354: Tekniska högskolan 2 580 000,71 47355: Tielaitos 47356: Vägverket 24488,80 47357: Tilastokeskus 47358: Statistikcentralen 1 454175,05 47359: Turun kauppakorkeakoulu 47360: Åbo handelshögskola 29 789,46 47361: Turun yliopisto 47362: Åbo universitet 9 622 609,43 47363: Turvatekniikan keskus 47364: Säkerhetsteknikcentralen 263 333,42 47365: Työministeriö 47366: Arbetsministeriet 172997,62 47367: Ulkoasiainministeriö 47368: Utrikesministeriet 9159,64 47369: Vaasan lääninhallitus 47370: Länsstyrelsen i Vasa Iän 84020,51 47371: Vaasan yliopisto 47372: Vasa univers~et 196 639,29 47373: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 47374: Statens ekonomiska forskningscentral 24 346,42 47375: Valtioneuvoston kanslia 47376: Statsrådets kansli 185150,53 47377: Vankeinhoitolaitos 47378: Fångvårdsväsendet 24 917,58 47379: Ympäristöministeriö 47380: Miljöministeriet 17925,89 47381: 47382: 47383: 6635 Eläkemaksujen tili (työnantaja) 47384: Pensionavgifters kanto (arbetsgivare) 292 284 577,94 47385: Ajoneuvohallinto 47386: Fördonsförvaltningen 78183,33 47387: Asuntorahastovirasto 47388: Bostadsfondsverket 187 882,51 47389: Eduskunta 47390: Riksdagen 1127117,15 47391: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 47392: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 755295,28 47393: Geologian tutkimuskeskus 47394: Geologiska forskningscentralen 1 767 461,00 47395: Helsingin kauppakorkeakoulu 47396: Helsingfors handelshögskola 1 016192,13 47397: Helsingin poliisilaitos 47398: Helsingfors polisinrättning 4154 823,06 47399: Valtion tasetilit 31.12.1995 47400: sivu 47401: Tili - Konto 6635 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 125 47402: 47403: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 47404: 47405: 47406: Helsingin yliopisto 47407: Helsingfors universitet 15 414 790,72 47408: Hämeen lääninhallitus 47409: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 3 873007,06 47410: limatieteen laitos 47411: Meteorologiska institute! 1143353,58 47412: Joensuun yliopisto 47413: Joensuu universitet 2 954869,79 47414: Jyväskylän yliopisto 47415: Jyväskylä universitet 4215418,61 47416: Kansallisarkisto 47417: Arkivväsendet 382 742,16 47418: Kansanterveyslaitos 47419: Folkhälsoinstitutet 1 350 838,44 47420: Kasvinjalostuslaitos 47421: Växtförädlingsanstalten 110354,85 47422: Kauppa- ja teollisuusministeriö 47423: Handels- och industriministeriet 1 320604,19 47424: Keski-Suomen lääninhallitus 47425: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 1 407 240,79 47426: Keskusrikospoliisi 47427: Centralkriminalpolisen 1 251 956,39 47428: Kilpailuvirasto 47429: Konkurrensverket 168574,85 47430: Kuluttajavirasto 47431: Konsumentverket 426 787,00 47432: Kuopion lääninhallitus 47433: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 1 516 529,71 47434: Kuopion yliopisto 47435: Kuopio universitet 2 298 808,12 47436: Kuvataideakatemia 47437: Bildkonstakademin 102 133,00 47438: Kymen lääninhallitus 47439: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 1790511,25 47440: Lapin lääninhallitus 47441: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 1 633 192,81 47442: Lapin yliopisto 47443: Lapplands universitet 1 064596,80 47444: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 47445: Villmanstrands tekniska högskola 1117 850,98 47446: Liikenneministeriö 47447: Trafikministeriet 457688,85 47448: Liikkuva poliisi 47449: Rörliga polisen 1 783171,76 47450: Länsstyrelsen i landskapet Åland 47451: Länsstyrelsen i landskapet Åland 32501,27 47452: Lääkelaitos 47453: Läkemedelsverket 264 836,98 47454: Maa- ja metsätalousministeriö 47455: Jord- och skogsbruksministeriet 1 941 365,24 47456: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 47457: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 807 687,12 47458: Maanmittauslaitos 47459: Lantmäteriverket 3 862 790,81 47460: Valtion tasetilit 31.12.1995 47461: sivu 47462: Tili - Konto 6635 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 126 47463: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 47464: 47465: 47466: Maatalouden tutkimuskeskus 47467: Lantbrukets forskningscentral 1 621 463,07 47468: Matkailun edistämiskeskus 47469: Centralen för turistfrämjande 152143,28 47470: Merenkulkuhallitus 47471: Sjöfartsstyrelsen 5 043190,58 47472: Merentutkimuslaitos 47473: Havsforskningsinstitutet 213406,01 47474: Metsäntutkimuslaitos 47475: Skogsforskningsinstitutet 1939831,13 47476: Mikkelin lääninhallitus 47477: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 1127 273,60 47478: Museovirasto 47479: Museiverket 566301,21 47480: Oikeusministeriö 47481: Justitieministeriet 12 728 787,69 47482: Opetushallitus 47483: Utbildningsstyrelsen 110 235,24 47484: Opetusministeriö 47485: Undervisningsministeriet 2 001 200,86 47486: Oulun lääninhallitus 47487: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 2130344,10 47488: Oulun yliopisto 47489: Uleåborgs universitet 6274337,16 47490: Patentti- ja rekisterihallitus 47491: Patent- och registerstyrelsen 1 029 728,06 47492: Pelastusopisto 47493: Räddningsinstitutet 198 399,10 47494: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 47495: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 1 099452,64 47496: Poliisikoulu 47497: Polisskolan 160 873,10 47498: Poliisiopisto 47499: Polisinstitutet 104524,53 47500: Poliisivarikko 47501: Polisdepån 98383,22 47502: Puolustushallinnon rakennuslaitos 47503: Försvarsförvaltningens byggverk 3385664,33 47504: Puolustusministeriö 47505: Försvarsministeriet 2386n6,58 47506: Puolustusvoimat 47507: Försvarsmakten 55 270 371,06 47508: Rajavartiolaitos 47509: Gränsbevakningsväsendet 13 878 492,06 47510: Ratahallintokeskus 47511: Banförvaltningscentralen 247 966,01 47512: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 47513: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 0,43 47514: Sibelius-akatemia 47515: Sibelius-akademin 972 931,39 47516: Sisäasiainministeriö 47517: lnrikesministeriet 1 031 329,78 47518: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 47519: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 2429675,54 47520: Valtion tasetilit 31.12.1995 47521: sivu 47522: Tili - Konto 6635 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 127 47523: 47524: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 47525: 47526: 47527: Sosiaali- ja terveysministeriö 47528: Social- och hälsovårdsministeriet 1 515 875,97 47529: Suojelupoliisi 47530: Skyddspolisen 414 003,49 47531: Suomen ympäristökeskus 47532: Finlands miljöcentral 1 236 664,74 47533: Suomen Akatemia 47534: Finlands Akademi 1 314474,82 47535: Suomenlinnan hoHokunta 47536: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 143 690,94 47537: Svenska handelshögskolan 47538: Svenska handelshögskolan 520 432,90 47539: Säteilyturvakeskus 47540: Strålsäkerhetscentralen 730 916,87 47541: Taideteollinen korkeakoulu 47542: Konstindustriella högskolan 740 936,29 47543: Tampereen teknillinen korkeakoulu 47544: Tammerforstekniska högskola 2532 953,98 47545: Tampereen yliopisto 47546: Tammerfors universäet 4100 048,09 47547: Tapaturmavirasto 47548: Olycksfallsverket 326 512,72 47549: Tasavallan presidentin kanslia 47550: Republikens presidents kansli 165 615,54 47551: Teatterikorkeakoulu 47552: Teaterhögskolan 402182,68 47553: Teknillinen korkeakoulu 47554: Tekniska högskolan 4284408,11 47555: Teknologian kehittämiskeskus 47556: Teknologiska utvecklingscentralen 560506,85 47557: Telehallintokeskus 47558: Teleförvaltningscentralen 600 726,35 47559: Tielaitos 47560: Vägverket 21658118,81 47561: Tilastokeskus 47562: Statistikcentralen 1 741 217,43 47563: Tullihallitus 47564: Tullstyrelsen 4493 239,00 47565: Turun ja Porin laäninhallitus 47566: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 3354107,20 47567: Turun kauppakorkeakoulu 47568: Åbo handelshögskola 572 798,20 47569: Turun yliopisto 47570: Åbo universitet 5471 428,51 47571: Turvatekniikan keskus 47572: Säkerhetsteknikcentralen 274020,00 47573: Työministeriö 47574: Arbetsministeriet 10 613 868,00 47575: Ulkoasiainministeriö 47576: Utrikesministeriet 3 994231,00 47577: Uudenmaan lääninhallitus 47578: Länsstyrelsen i Nylands Iän 3661 835,33 47579: Vaasan lääninhallitus 47580: Länsstyrelsen i Vasa Iän 2135 996,50 47581: Valtion tasetilit 31.12.1995 47582: sivu 47583: Tili - Konto 6635 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 128 47584: 47585: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa - Passiva 47586: 47587: 47588: Vaasan yliopisto 47589: Vasa universitet 817 470,40 47590: Valtiokonttori 47591: Statskontoret 2322 995,93 47592: Valtion kiinteistölaitos 47593: Statens fastighetsverket 636 575,00 47594: Valtion taidemuseo 47595: Statens konstmuseum 269 028,02 47596: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 47597: Statens ekonomiska forskningscentral 167 590,80 47598: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 47599: Statens tekniska forskningscentral 5 305110,57 47600: Valtioneuvoston kanslia 47601: Statsrådets kansli 611 644,01 47602: Valtiontalouden tarkastusvirasto 47603: Statens revisionsverk 358 380,20 47604: Valtiovarainministeriö 47605: Finansministeriet 881 321,89 47606: Vankeinhoitolaitos 47607: Fångvårdsväsendet 5 410349,38 47608: Verohallitus 47609: Skattestyrelsen 12 805 575,64 47610: Väestörekisterikeskus 47611: Befolkningsregistercentralen 172 893,87 47612: Ympäristöministeriö 47613: Miljöministeriet 4393 335,14 47614: Åboakademi 47615: Åboakademi 2 587257,42 47616: 47617: 6636 Eläkemaksujen tili (työntekijät) 47618: Pensionavgifters konto (arbetare) 56 148 205,20 47619: Ajoneuvohallinto 47620: Fördonsförvaltningen 16 037,60 47621: Asuntorahastovirasto 47622: Bostadsfondsverket 38 540,43 47623: Eduskunta 47624: Riksdagen 378066,93 47625: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 47626: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 154 932,30 47627: Geologian tutkimuskeskus 47628: Geologiska forskningscentralen 362 586,00 47629: Helsingin kauppakorkeakoulu 47630: Helsingfors handelshögskola 209 746,03 47631: Helsingin poliisilaitos 47632: Helsingfors polisinrättning 822 365,81 47633: Helsingin yliopisto 47634: Helsingfors universitet 2 992 867,91 47635: Hämeen lääninhallitus 47636: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 790 409,68 47637: limatieteen laitos 47638: Meteorologiska institute! 281 675,25 47639: Joensuun yliopisto 47640: Joensuu universitet 606127,08 47641: Valtion tasetilit 31.12.1995 47642: sivu 47643: Tili - Konto 6636 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 129 47644: 47645: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 47646: 47647: 47648: Jyväskylän yliopisto 47649: Jyväskylä universitet 921517,42 47650: Kansallisarkisto 47651: Arkiwäsendet 78511,21 47652: Kansanterveyslaitos 47653: Folkhälsoinstitutet 276405,07 47654: Kasvinjalostuslaitos 47655: Växtförädlingsanstalten 22 636,89 47656: Kauppa- ja teollisuusministeriö 47657: Handels- och industriministeriet 270 893,87 47658: Keski-Suomen lääninhallitus 47659: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 288664,89 47660: Keskusrikospoliisi 47661: Centralkriminalpolisen 256 811,63 47662: Kilpailuvirasto 47663: Konkurrensverket 34579,46 47664: Kuluttajavirasto 47665: Konsumentverket 87 536,66 47666: Kuopion lääninhallitus 47667: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 311388,05 47668: Kuopion yliopisto 47669: Kuopio universitet 537737,66 47670: Kuvataideakatemia 47671: Bildkonstakademin 20 950,39 47672: Kymen lääninhallitus 47673: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 367284,51 47674: Lapin lääninhallitus 47675: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 334 502,11 47676: Lapin yliopisto 47677: Lapplands universitet 218 378,78 47678: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 47679: Villmanstrands tekniska högskola 230 769,09 47680: Liikenneministeriö 47681: Trafikministeriet 93884,98 47682: Liikkuva poliisi 47683: Rörliga polisen 366461,23 47684: Länsstyrelsen i landskapet Åland 47685: Länsstyrelsen i landskapet Åland 6 666,94 47686: Lääkelaitos 47687: Läkemedelsverket 54325,53 47688: Maa- ja metsätalousministeriö 47689: Jord- och skogsbruksministeriet 398229,68 47690: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 47691: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 165 679,55 47692: Maanmittauslaitos 47693: Lantmäteriverket 868042,74 47694: Maatalouden tutkimuskeskus 47695: Lantbrukets forskningscentral 332607,69 47696: Matkailun edistämiskeskus 47697: Centralen för turistfrämjande 70 793,88 47698: Merenkulkuhallitus 47699: Sjöfartsstyrelsen 1 013 706,67 47700: Merentutkimuslaitos 47701: Havsforskningsinstitutet 42302,70 47702: Valtion tasetilit 31.12.1995 47703: sivu 47704: Tili - Konto 6636 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 130 47705: 47706: Vastaavaa • Aktiva Vastattavaa - Passiva 47707: 47708: 47709: Metsäntutkimuslaitos 47710: Skogsforskningsinstitutet 397 817,93 47711: Mikkelin lääninhallitus 47712: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 231 236,43 47713: Museovirasto 47714: Museiverket 118440,33 47715: Oikeusministeriö 47716: Justitieministeriet 2669 790,94 47717: Opetushallitus 47718: Utbildningsstyrelsen 7 025,93 47719: Opetusministeriö 47720: Undervisningsministeriet 383 748,66 47721: Oulun lääninhallitus 47722: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 455 688,56 47723: Oulun yliopisto 47724: Uleåborgs universitet 1 371 439,96 47725: Patentti- ja rekisterihallitus 47726: Patent- och registerstyrelsen 211 226,58 47727: Pelastusopisto 47728: Räddningsinstitutet 54135,53 47729: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 47730: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 225 526,92 47731: Poliisikoulu 47732: Polisskolan 32 999,03 47733: Poliisiopisto 47734: Polisinstitutet 21 440,94 47735: Poliisivarikko 47736: Polisdepån 10386,14 47737: Puolustushallinnon rakennuslaitos 47738: Försvarsförvaltningens byggverk 709 306,81 47739: Puolustusministeriö 47740: Försvarsministeriet 488 168,57 47741: Puolustusvoimat 47742: Försvarsmakten 7512572,50 47743: Rajavartiolaitos 47744: Gränsbevakningsväsendet 1 634 728,26 47745: Ratahallintokeskus 47746: BanförvaHningscentralen 50 864,80 47747: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 47748: ViH- och fiskeriforskningsinstitutet 0,69 47749: Sibelius-akatemia 47750: Sibelius-akademin 199 575,67 47751: Sisäasiainministeriö 47752: lnrikesministeriet 215 070,62 47753: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 47754: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 460 665,34 47755: Sosiaali- ja terveysministeriö 47756: Social- och hälsovårdsministeriet 310 948,97 47757: Suojelupoliisi 47758: Skyddspolisen 84 923,70 47759: Suomen ympäristökeskus 47760: Finlands miljöcentral 277 902,17 47761: Suomen Akatemia 47762: Finlands Akademi 271 420,98 47763: Valtion tasetilit 31.12.1995 47764: sivu 47765: Tili - Konto 6636 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 131 47766: 47767: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 47768: 47769: 47770: Suomenlinnan hoitokunta 47771: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 29 475,00 47772: Svenska handelshögskolan 47773: Svenska handelshögskolan 106496,48 47774: Säteilyturvakeskus 47775: Strålsäkerhetscentralen 149932,16 47776: Taideteollinen korkeakoulu 47777: Konstindustriella högskolan 151 980,18 47778: Tampereen teknillinen korkeakoulu 47779: Tammerfors tekniska högskola 519 580,84 47780: Tampereen yliopisto 47781: Tammerfors universitet 854175,74 47782: Tapaturmavirasto 47783: Olycksfallsverket 66 977,61 47784: Tasavallan presidentin kanslia 47785: Republikens presidents kansli 33 972,40 47786: Teatterikorkeakoulu 47787: Teaterhögskolan 82 499,01 47788: Teknillinen korkeakoulu 47789: Tekniska högskolan 1 077548,56 47790: Teknologian kehittämiskeskus 47791: Teknologiska utvecklingscentralen 114 976,39 47792: Telehallintokeskus 47793: Teleförvaltningscentralen 123226,00 47794: Tielaitos 47795: Vägverket 4315497,54 47796: Tilastokeskus 47797: Statistikcentralen 357172,74 47798: Tullihallitus 47799: Tullstyrelsen 966288,00 47800: Turun ja Porin l~ninhallitus 47801: Länsstyrelsen i Abo och Björneborgs Iän 677742,67 47802: Turun kauppakorkeakoulu 47803: Åbo handelshögskola 117 818,65 47804: Turun yliopisto 47805: Åbo universitet 1151 887,53 47806: Turvatekniikan keskus 47807: Säkerhetsteknikcentralen 56 209,00 47808: Työministeriö 47809: Arbetsministeriet 2 199100,00 47810: Ulkoasiainministeriö 47811: Utrikesministeriet 929 637,00 47812: Uudenmaan lääninhallitus 47813: Länsstyrelsen i Nylands Iän 800 401,01 47814: Vaasan lääninhalfrtus 47815: Länsstyrelsen i Vasa Iän 442696,15 47816: Vaasan yliopisto 47817: Vasa universitet 167686,50 47818: Valtiokonttori 47819: Statskontoret 476129,32 47820: Valtion kiinteistölaitos 47821: Statens fastighetsverket 130 579,00 47822: Valtion taidemuseo 47823: Statens konstmuseum 55185,35 47824: Valtion tasetilit 31.12.1995 47825: sivu 47826: Tili - Konto 6636 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 132 47827: 47828: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 47829: 47830: 47831: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 47832: Statens ekonomiska forskningscentral 34377,75 47833: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 47834: Statens tekniska forskningscentral 1463431,70 47835: Valtioneuvoston kanslia 47836: Statsrådets kansli 152897,39 47837: Valtiontalouden tarkastusvirasto 47838: Statens revisionsverk 73513,90 47839: Valtiovarainministeriö 47840: Finansministeriet 180783,98 47841: Vankeinhoitolaitos 47842: Fångvårdsväsendet 1108465,29 47843: Verohall~us 47844: Skattestyrelsen 2 709 894,62 47845: Väestörekisterikeskus 47846: Befolkningsregistercentralen 35 465,41 47847: Ympäristöministeriö 47848: Miljöministeriet 963 822,29 47849: Åboakademi 47850: Åboakademi 539004,72 47851: 47852: 6637 Työttömyysvakuutusmaksujen tili 47853: Arbetslöshetsförsäkringsavgifters konto 54 040 078,71 47854: Ajoneuvohallinto 47855: Fördonsförvaltningen 14 657,86 47856: Asuntorahastovirasto 47857: Bostadsfondsverket 36090,43 47858: Eduskunta 47859: Riksdagen 354812,15 47860: Eläinlääkintä- ja elintarvikelanos 47861: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 144803,55 47862: Geologian tutkimuskeskus 47863: Geologiska forskningscentralen 335860,00 47864: Helsingin kauppakorkeakoulu 47865: Helsingfors handelshögskola 194 858,94 47866: Helsingin poliisilaitos 47867: Helsingfors polisinrättning 828588,75 47868: Helsingin yliopisto 47869: Helsingfors universitet 2 798 207,99 47870: Hämeen lääninhallnus 47871: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 709 290,54 47872: limatieteen lanos 47873: Meteorologiska institute! 261 441,57 47874: Joensuun yliopisto 47875: Joensuu universitet 550 656,21 47876: Jyväskylän yliopisto 47877: Jyväskylä universitet 843 727,26 47878: Kansallisarkisto 47879: Arkiwäsendet 72460,86 47880: Kansanterveyslaitos 47881: Folkhälsoinstnutet 257 664,21 47882: Kasvinjalostuslaitos 47883: Växtförädlingsanstalten 21 953,46 47884: Valtion tasetilit 31.12.1995 47885: sivu 47886: Tili - Konto 6637 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 133 47887: 47888: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 47889: 47890: 47891: Kauppa- ja teollisuusministeriö 47892: Handels- och industriministeriet 251 795,45 47893: Keski-Suomen lääninhallitus 47894: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 266 949,37 47895: Keskusrikospoliisi 47896: Centralkriminalpolisen 237 626,94 47897: Kilpailuvirasto 47898: Konkurrensverket 30 841,85 47899: Kuluttajavirasto 47900: Konsumentverket 80 614,35 47901: Kuopion lääninhallitus 47902: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 25253,76 47903: Kuopion yliopisto 47904: Kuopio universitet 499 413,54 47905: Kuvataideakatemia 47906: Bildkonstakademin 19915,15 47907: Kymen lääninhallitus 47908: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 355 623,61 47909: Lapin lääninhallitus 47910: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 305135,90 47911: Lapin yliopisto 47912: Lapplands universitet 202 087,64 47913: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 47914: Villmanstrands tekniska högskola 214534,69 47915: Liikenneministeriö 47916: Trafikministeriet 87571,00 47917: Liikkuva poliisi 47918: Rörliga polisen 318999,73 47919: Länsstyrelsen i landskapet Åland 47920: Länsstyrelsen i landskapet Åland 6317,89 47921: Lääkelaitos 47922: Läkemedelsverket 51 060,54 47923: Maa- ja metsätalousministeriö 47924: Jord- och skogsbruksministeriet 375156,91 47925: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 47926: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 152403,92 47927: Maanmittauslaitos 47928: Lantmäteriverket 819195,77 47929: Maatalouden tutkimuskeskus 47930: Lantbrukets forskningscentral 315262,33 47931: Matkailun edistämiskeskus 47932: Centralen för turistfrämjande 39 713,22 47933: Merenkulkuhallitus 47934: Sjöfartsstyrelsen 1 057 256,01 47935: Merentutkimuslaitos 47936: Havsforskningsinstitutet 38572,52 47937: Metsäntutkimuslaitos 47938: Skogsforskningsinstitutet 380 276,71 47939: Mikkelin lääninhallitus 47940: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 221 657,15 47941: Museovirasto 47942: Museiverket 118 001,23 47943: Oikeusministeriö 47944: Justitieministeriet 2 499 500,19 47945: Valtion tasetilit 31.12.1995 47946: sivu 47947: Tili - Konto 6637 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 134 47948: 47949: Vastaavaa - Akliva Vastattavaa - Passiva 47950: 47951: 47952: Opetushallitus 47953: Utbildningsstyrelsen 2240 726,20 47954: Opetusministeriö 47955: Undervisningsministeriet 369 973,10 47956: Oulun lääninhallitus 47957: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 414839,63 47958: Oulun yliopisto 47959: Uleåborgs universitet 1 248 858,66 47960: Patentti- ja rekisterihallitus 47961: Patent- och registerstyrelsen 198453,34 47962: Pelastusopisto 47963: Räddningsinstitutet 38275,03 47964: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 47965: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 117,79 47966: Poliisikoulu 47967: Polisskolan 30 963,37 47968: Poliisiopisto 47969: Polisinstitutet 19 497,90 47970: Poliisivarikko 47971: Polisdepån 23369,72 47972: Puolustushallinnon rakennuslaitos 47973: Försvarsförvaltningens byggverk 782 286,69 47974: Puolustusministeriö 47975: Försvarsministeriet 454168,75 47976: Puolustusvoimat 47977: Försvarsmakten 6967 529,16 47978: Rajavartiolaitos 47979: Gränsbevakningsväsendet 1 462 081,92 47980: Ratahallintokeskus 47981: Banförvaltningscentralen 48 740,61 47982: Sibelius-akatemia 47983: Sibelius-akademin 194578,99 47984: Sisäasiainministeriö 47985: lnrikesministeriet 200179,64 47986: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 47987: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 429357,34 47988: Sosiaali- ja terveysministeriö 47989: Social- och hälsovårdsministeriet 291 882,94 47990: Suojelupoliisi 47991: Skyddspolisen 79577,44 47992: Suomen ympäristökeskus 47993: Finlands miljöcentral 255 967,28 47994: Suomen Akatemia 47995: Finlands Akademi 254 519,03 47996: Suomenlinnan hoitokunta 47997: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 29 200,01 47998: Svenska handelshögskolan 47999: Svenska handelshögskolan 99 434,08 48000: Säteilyturvakeskus 48001: Strålsäkerhetscentralen 139498,22 48002: Taideteollinen korkeakoulu 48003: Konstindustriella högskolan 146 044,71 48004: Tampereen teknillinen korkeakoulu 48005: Tammerforstekniska högskola 489 398,37 48006: Valtion tasetilit 31.12.1995 48007: sivu 48008: Tili - Konto 6637 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 135 48009: 48010: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 48011: 48012: 48013: Tampereen yliopisto 48014: Tammerfors universHet 806 749,97 48015: Tapaturmavirasto 48016: Olycksfallsverket 63 820,34 48017: Tasavallan presidentin kanslia 48018: Republikens presidents kansli 32489,67 48019: Teatterikorkeakoulu 48020: Teaterhögskolan n 531,96 48021: Teknillinen korkeakoulu 48022: Tekniska högskolan 1 001 654,51 48023: Teknologian kehittämiskeskus 48024: Teknologiska utvecklingscentralen 106 710,39 48025: Telehallintokeskus 48026: Teleförvaltningscentralen 1os n4,oo 48027: Tielaitos 48028: Vägverket 3 639 943,70 48029: Tilastokeskus 48030: Statistikcentralen 335 762,63 48031: Tullihallitus 48032: Tullstyrelsen 880372,00 48033: Turun ja Porin liläninhallitus 48034: Länsstyrelsen i Abo och Björneborgs Iän 659447,02 48035: Turun kauppakorkeakoulu 48036: Åbo handelshögskola 104 991,10 48037: Turun yliopisto 48038: Åbo universitet 1 052666,17 48039: Turvatekniikan keskus 48040: Säkerhetsteknikcentralen 51 989,00 48041: Työministeriö 48042: Arbetsministeriet 2223 682,06 48043: Ulkoasiainministeriö 48044: Utrikesministeriet 834 670,00 48045: Uudenmaan lääninhallitus 48046: Länsstyrelsen i Nylands Iän 749 787,88 48047: Vaasan lääninhallitus 48048: Länsstyrelsen i Vasa Iän 428567,50 48049: Vaasan yliopisto 48050: Vasa universHet 152233,12 48051: Valtiokonttori 48052: Statskontoret 346 710,41 48053: Valtion kiinteistölaitos 48054: Statens fastighetsverket 135 622,00 48055: Valtion taidemuseo 48056: Statens konstmuseum 50 971,91 48057: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 48058: Statens ekonomiska forskningscentral 32 200,48 48059: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 48060: Statens tekniska forskningscentral 1 371199,24 48061: Valtioneuvoston kanslia 48062: Statsrådets kansli 144823,95 48063: Valtiontalouden tarkastusvirasto 48064: Statens revisionsverk 68471,25 48065: Valtiovarainministeriö 48066: Finansministeriet 170 812,87 48067: Valtion tasetilit 31.12.1995 48068: sivu 48069: Tili - Konto 6637 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 136 48070: 48071: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa • Passiva 48072: 48073: 48074: Vankeinhoitolaitos 48075: Fångvårdsväsendet 1 039 912,07 48076: Verohallitus 48077: Skattestyrelsen 2 533 722,16 48078: Väestörekisterikeskus 48079: Befolkningsregistercentralen 33 625,33 48080: Ympäristöministeriö 48081: Miljöministeriet 1 008594,64 48082: Åboakademi 48083: Åboakademi 489238,31 48084: 48085: 6638 Tapaturmamaksu 48086: Olycksfallsavgift 22 039 070,75 48087: Ajoneuvohallinto 48088: Fördonsförvaltningen 3177,60 48089: Asuntorahastovirasto 48090: Bostadsfondsverket 7 679,92 48091: Eläinlääkintä- ja elintarvikela~os 48092: AnstaHen för veterinärmedicin och livsmedel 84108,47 48093: Geologian tutkimuskeskus 48094: Geologiska forskningscentralen 254457,00 48095: Helsingin kauppakorkeakoulu 48096: Helsingfors handelshögskola 29 913,94 48097: Helsingin poliisilaitos 48098: Helsingfors polisinrättning 472 564,15 48099: Helsingin yliopisto 48100: Helsingfors universitet 862 443,68 48101: Hämeen lääninhallitus 48102: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 421 852,13 48103: limatieteen laitos 48104: Meteorologiska institute! 57 009,02 48105: Joensuun yliopisto 48106: Joensuu universitet 317968,87 48107: Jyväskylän yliopisto 48108: Jyväskylä universitet 342182,27 48109: Kansallisarkisto 48110: Arkivväsendet 22 331,51 48111: Kansanterveyslaitos 48112: Folkhälsoinstitutet 104 325,73 48113: Kauppa- ja teollisuusministeriö 48114: Handels- och industriministeriet 78445,28 48115: Keski-Suomen lääninhallitus 48116: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 157 174,74 48117: Keskusrikospoliisi 48118: Centralkriminalpolisen 53 220,27 48119: Kilpailuvirasto 48120: Konkurrensverket 6625,95 48121: Kuopion lääninhallitus 48122: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 348317,56 48123: Kuopion yliopisto 48124: Kuopio universitet 203373,26 48125: Kuvataideakatemia 48126: Bildkonstakademin 8109,42 48127: Valtion taselilil31.12.1995 48128: sivu 48129: Tili - Konto 6638 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 137 48130: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 48131: 48132: 48133: Kymen lääninhallitus 48134: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 77 362,02 48135: Lapin lääninhallitus 48136: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 178577,09 48137: Lapin yliopisto 48138: Lapplands universitet 43627,55 48139: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 48140: Villmanstrands tekniska högskola 45 902,15 48141: Liikenneministeriö 48142: Trafikministeriet 19 071,81 48143: Liikkuva poliisi 48144: Rörliga polisen 96309,27 48145: Länsstyrelsen i landskapet Åland 48146: Länsstyrelsen i landskapet Åland 1423,00 48147: Lääkelaitos 48148: Läkemedelsverket 20 988,76 48149: Maa- ja metsätalousministeriö 48150: Jord- och skogsbruksministeriet 219 774,36 48151: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 48152: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 89 864,17 48153: Maanmittausla~os 48154: Lantmäteriverket 254 737,02 48155: Maatalouden tutkimuskeskus 48156: Lantbrukets forskningscentral 402355,33 48157: Matkailun edistämiskeskus 48158: Centralen för turistfrämjande 19 925,74 48159: Merenkulkuhall~us 48160: Sjöfartsstyrelsen 1 017 753,41 48161: Merentutkimuslaitos 48162: Havsforskningsinst~utet 8316,14 48163: Metsäntutkimuslaitos 48164: Skogsforskningsinstitutet 224 780,03 48165: Mikkelin lääninhallitus 48166: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 68583,43 48167: Museovirasto 48168: Museiverket 97 728,70 48169: Oikeusministeriö 48170: Justitieministeriet 771 288,08 48171: Opetushallitus 48172: Utbildningsstyrelsen 1530 089,58 48173: Opetusministeriö 48174: Undervisningsministeriet 82 281,31 48175: Oulun lääninhall~us 48176: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 242 324,67 48177: Oulun yliopisto 48178: Uleåborgs universitet 267626,57 48179: Patentti- ja rekisterihallitus 48180: Patent- och registerstyrelsen 43 022,50 48181: Pelastusopisto 48182: Räddningsinstitutet 22 160,31 48183: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 48184: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 24,55 48185: Poliisikoulu 48186: Polisskolan 18018,71 48187: Valtion tasetilit 31.12.1995 48188: sivu 48189: Tili - Konto 6638 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 138 48190: 48191: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 48192: 48193: 48194: Poliisiopisto 48195: Polisinstitutet 11 360,34 48196: Poliisivarikko 48197: Polisdepån 13532,62 48198: Puolustushallinnon rakennuslaitos 48199: Försvarsförvaltningens byggverk 584936,22 48200: Puolustusministeriö 48201: Försvarsministeriet 118532,75 48202: Rajavartiolaitos 48203: Gränsbevakningsväsendet 860873,33 48204: Ratahallintokeskus 48205: Banförvaltningscentralen 15 080,62 48206: Sibelius-akatemia 48207: Sibelius-akademin 58 350,21 48208: Sisäasiainministeriö 48209: lnrikesministeriet 116 023,08 48210: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 48211: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 173990,57 48212: Sosiaali- ja terveysministeriö 48213: Social- och hälsovårdsministeriet 63236,56 48214: Suojelupoliisi 48215: Skyddspolisen 17 233,89 48216: Suomen ympäristökeskus 48217: Finlands miljöcentral 77 544,02 48218: Suomen Akatemia 48219: Finlands Akademi 55448,69 48220: Suomenlinnan hoitokunta 48221: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 22256,90 48222: Svenska handelshögskolan 48223: Svenska handelshögskolan 21 940,49 48224: Säteilyturvakeskus 48225: Strålsäkerhetscentralen 30425,99 48226: Taideteollinen korkeakoulu 48227: Konstindustriella högskolan 86119,70 48228: Tampereen teknillinen korkeakoulu 48229: Tammerfors tekniska högskola 198503,53 48230: Tampereen yliopisto 48231: Tammerfors universitet 471 426,09 48232: Tapaturmavirasto 48233: Olycksfallsverket 14156,26 48234: Tasavallan presidentin kanslia 48235: Republikens presidents kansli 7149,95 48236: Teatterikorkeakoulu 48237: Teaterhögskolan 58644,90 48238: Teknillinen korkeakoulu 48239: Tekniska högskolan 218208,08 48240: Teknologian kehittämiskeskus 48241: Teknologiska utvecklingscentralen 23 293,48 48242: Telehallintokeskus 48243: Teleförvaltningscentralen 21 968,35 48244: Tielaitos 48245: Vägverket 4472223,41 48246: Tilastokeskus 48247: Statistikcentralen 105121,50 48248: Valtion tasetilit 31.12.1995 48249: sivu 48250: Tili - Konto 6638 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 139 48251: 48252: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 48253: 48254: 48255: Tullihallitus 48256: Tullstyrelsen 360 985,00 48257: Turun ja Porin lijäninhallitus 48258: Länsstyrelsen i Abo och Björneborgs Iän 269101,01 48259: Turun kauppakorkeakoulu 48260: Åbo handelshögskola 22582,44 48261: Turun yliopisto 48262: Åbo universitet 323960,59 48263: Turvatekniikan keskus 48264: Säkerhetsteknikcentralen 7645,00 48265: Työministeriö 48266: Arbetsministeriet 911 672,09 48267: Ulkoasiainministeriö 48268: Utrikesministeriet 261 625,00 48269: Uudenmaan lääninhallitus 48270: Länsstyrelsen i Nylands Iän 308918,24 48271: Vaasan lääninhallitus 48272: Länsstyrelsen i Vasa Iän 131 683,47 48273: Vaasan yliopisto 48274: Vasa universitet 32783,69 48275: Valtiokonttori 48276: Statskontoret 74872,80 48277: Valtion kiinteistölaitos 48278: Statens fastighetsverket 159 642,67 48279: Valtion taidemuseo 48280: Statens konstmuseum 20 984,00 48281: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 48282: Statens ekonomiska forskningscentral 7 016,59 48283: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 48284: Statens tekniska forskningscentral 424 726,13 48285: Valtioneuvoston kanslia 48286: Statsrådets kansli 31 723,09 48287: Valtiontalouden tarkastusvirasto 48288: Statens revisionsverk 14957,08 48289: Valtiovarainministeriö 48290: Finansministeriet 37297,44 48291: Vankeinhoitolaitos 48292: Fångvårdsväsendet 333122,42 48293: Verohallitus 48294: Skattestyrelsen 181,84 48295: Ympäristöministeriö 48296: Miljöministeriet 581 525,62 48297: Åboakademi 48298: Åboakademi 105 285,98 48299: 48300: 48301: 664 TILIVIRASTON SISÄISET KOKOOMATILIT 48302: RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA SAMLINGSKONTON 3 941 278 470,56 48303: 48304: 6641 Tulojen kokoomatili 48305: lnkomsters samlingskonto 14303357,41 48306: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 48307: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 50,00 48308: Valtion tasetilit 31.12.1995 48309: sivu 48310: Tili - Konto 6641 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 140 48311: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 48312: 48313: 48314: Geologian tutkimuskeskus 48315: Geologiska forskningscentralen 243 693,00 48316: Kauppa- ja teollisuusministeriö 48317: Handels- och industriministeriet 80 028,32 48318: Kuopion lääninhallitus 48319: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 75498,50 48320: Kymen lääninhallitus 48321: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 19117,86 48322: Länsstyrelsen i landskapet Åland 48323: Länsstyrelsen i landskapet Åland 0,05 48324: Lääkelaitos 48325: Läkemedelsverket 240 000,00 48326: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 48327: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 2 500,00 48328: Museovirasto 48329: Museiverket 14 990,60 48330: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 48331: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 860,00 48332: Puolustushallinnon rakennuslaitos 48333: Försvarsförvaltningens byggverk 307 280,30 48334: Puolustusministeriö 48335: Försvarsministeriet 1 229 839,56 48336: Puolustusvoimat 48337: Försvarsmakten 8433,20 48338: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 48339: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 368 713,18 48340: Sosiaali- ja terveysministeriö 48341: Social- och hälsovårdsministeriet 3430 969,09 48342: Teknillinen korkeakoulu 48343: Tekniska högskolan 104218,65 48344: Tullihallitus 48345: Tullstyrelsen 2 096 230,58 48346: Turun ja Porin li!äninhallitus 48347: Länsstyrelsen i Abo och Björneborgs Iän 14 915,50 48348: Turun kauppakorkeakoulu 48349: Åbo handelshögskola 18346,50 48350: Uudenmaan lääninhallitus 48351: Länsstyrelsen i Nylands Iän 0,24 48352: Vaasan lääninhallitus 48353: Länsstyrelsen i Vasa Iän 329,95 48354: Verohallitus 48355: Skattestyrelsen 6382349,22 48356: Väestörekisterikeskus 48357: Befolkningsregistercentralen 218387,31 48358: 48359: 6642 Menojen kokoomatili 48360: Utgifters samlingskonto 203 259 291,68 48361: Asuntorahastovirasto 48362: Bostadsfondsverket 183 070,07 48363: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 48364: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 50,00 48365: Geologian tutkimuskeskus 48366: Geologiska forskningscentralen 317104,49 48367: Valtion tasetilit 31.12 .1995 48368: sivu 48369: Tili - Konto 6642 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 141 48370: 48371: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 48372: 48373: 48374: Helsingin yliopisto 48375: Helsingfors universitet 93 769,03 48376: Hämeen lääninhallitus 48377: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 55478,53 48378: limatieteen laitos 48379: Meteorologiska institute! 43 796,70 48380: Kansanterveyslaitos 48381: Folkhälsoinst~utet 20479,82 48382: Keski-Suomen lääninhall~us 48383: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 1 703,00 48384: Keskusrikospoliisi 48385: Centralkriminalpolisen 101 543,74 48386: Kuluttajavirasto 48387: Konsumentverket 268,84 48388: Kuopion lääninhallitus 48389: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 64856,93 48390: Kymen lääninhallitus 48391: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 600,53 48392: Liikenneministeriö 48393: Trafikministeriet 11969557,75 48394: Länsstyrelsen i landskapet Åland 48395: Länsstyrelsen i landskapet Åland 8919,90 48396: Maanmittauslaitos 48397: Lantmäteriverket 80369,16 48398: Merenkulkuhallitus 48399: Sjöfartsstyrelsen 1 648 703,97 48400: Merentutkimusla~os 48401: Havsforskningsinstitutet 347559,40 48402: Mikkelin lääninhallitus 48403: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 36245,98 48404: Museovirasto 48405: Museiverket 16 820,50 48406: Opetushallitus 48407: Utbildningsstyrelsen 1 377 731,03 48408: Oulun yliopisto 48409: Uleåborgs univers~et 24523,82 48410: Pohjois-Karjalan lääninhall~us 48411: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 6831,53 48412: Puolustushallinnon rakennuslaitos 48413: FörsvarsförvaHningens byggverk 54220,69 48414: Puolustusministeriö 48415: Försvarsministeriet 16 274,00 48416: Puolustusvoimat 48417: Försvarsmakten 22 650,78 48418: Rajavartiolaitos 48419: Gränsbevakningsväsendet 9 520,92 48420: Sisäasiainministeriö 48421: lnrikesministeriet 48015,70 48422: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 48423: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 54360,77 48424: Sosiaali- ja terveysministeriö 48425: Social- och hälsovårdsministeriet 3 925,00 48426: Suojelupoliisi 48427: Skyddspolisen 2 815,70 48428: Valtion tasetilit 31.12.1995 48429: sivu 48430: Tili - Konto 6642 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 142 48431: 48432: Vastaavaa • Aktiva Vastattavaa • Passiva 48433: 48434: 48435: Suomen ympäristökeskus 48436: Finlands miljöcentral 19 782,01 48437: Suomen Akatemia 48438: Finlands Akademi 195,50 48439: Säteilyturvakeskus 48440: Strålsäkerhetscentralen 41 541,67 48441: Tampereen yliopisto 48442: Tammerfors universitet 112,30 48443: Tasavallan presidentin kanslia 48444: Republikens presidents kansli 48 815,00 48445: Teknillinen korkeakoulu 48446: Tekniska högskolan 30372,96 48447: Teknologian kehittämiskeskus 48448: Teknologiska utvecklingscentralen 2577,50 48449: Tielaitos 48450: Vägverket 667 873,09 48451: Tullihallitus 48452: Tullstyrelsen 9947,52 48453: Turun kauppakorkeakoulu 48454: Åbo handelshögskola 16758,18 48455: Työministeriö 48456: Arbetsministeriet 33 826,60 48457: Ulkoasiainministeriö 48458: Utrikesministeriet 1 325 054,51 48459: Vaasan lääninhallitus 48460: Länsstyrelsen i Vasa Iän 102 500,43 48461: Vaasan yliopisto 48462: Vasa universitet 10 980,00 48463: VaHion kiinteistölaitos 48464: Statens fastighetsverket 726,00 48465: Valtiovarainministeriö 48466: Finansministeriet 664848,92 48467: Verohallitus 48468: Skattestyrelsen 22 014,50 48469: Ympäristöministeriö 48470: Miljöministeriet 187 441 715,25 48471: 48472: 6643 Verojen kokoomatili 48473: Skatters samlingskonto 3 894 853 781,56 48474: Verohallitus 48475: Skattestyrelsen 3 894 853 781,56 48476: 48477: 6644 Palkkojen aputili 48478: Hjälpkonto för löner 112 688193,46 48479: Asuntorahastovirasto 48480: Bostadsfondsverket 2967,59 48481: Eduskunta 48482: Riksdagen 359 410,41 48483: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 48484: AnstaHen för veterinärmedicin och livsmedel 155123,66 48485: Geologian tutkimuskeskus 48486: Geologiska forskningscentralen 204 738,91 48487: Valtion tasetilit 31.12.1995 48488: sivu 48489: Tili - Konto 6644 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 143 48490: 48491: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 48492: 48493: 48494: Helsingin kauppakorkeakoulu 48495: Helsingfors handelshögskola 644 428,73 48496: Helsingin poliisilaitos 48497: Helsingfors polisinrättning 4277 742,50 48498: Helsingin yliopisto 48499: Helsingfors universitet 7755 626,19 48500: Hämeen lääninhall~us 48501: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 3176 798,31 48502: limatieteen laitos 48503: Meteorologiska institute! 481 857,44 48504: Joensuun yliopisto 48505: Joensuu universitet 1 012 718,60 48506: Jyväskylän yliopisto 48507: Jyväskylä universitet 1 962 136,40 48508: Kansallisarkisto 48509: Arkiwäsendet 3 562,90 48510: Kansanterveyslaitos 48511: Folkhälsoinst~utet 9561,22 48512: Kauppa- ja teollisuusministeriö 48513: Handels- och industriministeriet 284869,79 48514: Keski-Suomen lääninhall~us 48515: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 1 168 989,25 48516: Keskusrikospoliisi 48517: Centralkriminalpo Iisen 296 245,31 48518: Kilpailuvirasto 48519: Konkurrensverket 3 004,88 48520: Kuopion lääninhall~us 48521: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 1 062466,78 48522: Kuopion yliopisto 48523: Kuopio universitet 907 672,42 48524: Kuvataideakatemia 48525: Bildkonstakademin 25 095,42 48526: Kymen lääninhallitus 48527: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 1 520 635,69 48528: Lapin lääninhallitus 48529: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 1 248 997,54 48530: Lapin yliopisto 48531: Lapplands univers~et 580473,05 48532: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 48533: Villmanstrands tekniska högskola 18 830,43 48534: Liikenneministeriö 48535: Trafikministeriet 59480,75 48536: Liikkuva poliisi 48537: Rörliga polisen 2167163,17 48538: Lääkela~os 48539: Läkemedelsverket 23 975,22 48540: Maa- ja metsätalousministeriö 48541: Jord- och skogsbruksministeriet 259 247,85 48542: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 48543: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 205 234,97 48544: Maanmittauslaitos 48545: Lantmäteriverket 15 633,98 48546: Maatalouden tutkimuskeskus 48547: Lantbrukets forskningscentral 108 030,48 48548: Valtion tasetilit 31.12.1995 48549: sivu 48550: Tili - Konto 6644 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 144 48551: Vastaavaa • Aktiva Vastattavaa · Passiva 48552: 48553: 48554: Merenkulkuhallitus 48555: Sjöfartsstyrelsen 12 658 199,56 48556: Merentutkimuslaitos 48557: Havsforskningsinstitutet 11 609,30 48558: Metsäntutkimuslaitos 48559: Skogsforskningsinstitutet 17 241,48 48560: Mikkelin lääninhallitus 48561: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 995 641,79 48562: Museovirasto 48563: Museiverket 165 937,57 48564: Oikeusministeriö 48565: Justitieministeriet 7 086 903,52 48566: Opetushallitus 48567: Utbildningsstyrelsen 989 586,08 48568: Opetusministeriö 48569: Undervisningsministeriet 161 284,50 48570: Oulun lääninhallitus 48571: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 1 639 243,16 48572: Oulun yliopisto 48573: Uleåborgs universitet 2 834 951,95 48574: Patentti- ja rekisterihallitus 48575: Patent- och registerstyrelsen 2 663 676,80 48576: Pelastusopisto 48577: Räddningsinstitutet 6 039,33 48578: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 48579: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 823 462,34 48580: Poliisikoulu 48581: Polisskolan 56 085,30 48582: Poliisiopisto 48583: Polisinstitutet 52 547,34 48584: Rajavartiolaitos 48585: Gränsbevakningsväsendet 10 347 254,25 48586: Ratahallintokeskus 48587: Banförvaltningscentralen 116 411,58 48588: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 48589: ViH- och fiskeriforskningsinstitutet 12 207,90 48590: Sibelius-akatemia 48591: Sibelius-akademin 1 721 371,56 48592: Sisäasiainministeriö 48593: lnrikesministeriet 208525,49 48594: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 48595: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 2292 781,50 48596: Sosiaali- ja terveysministeriö 48597: Social- och hälsovårdsministeriet 913 597,09 48598: Suojelupoliisi 48599: Skyddspolisen 92 009,59 48600: Suomen ympäristökeskus 48601: Finlands miljöcentral 421,57 48602: Suomen Akatemia 48603: Finlands Akademi 60 765,20 48604: Suomenlinnan hoitokunta 48605: FörvaHningsnämnden för Sveaborg 77 741,44 48606: Svenska handelshögskolan 48607: Svenska handelshögskolan 0,06 48608: Valtion tasetilit 31.12.1995 48609: sivu 48610: Tili - Konto 6644 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 145 48611: 48612: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 48613: 48614: 48615: Säteilyturvakeskus 48616: Strålsäkerhetscentralen 38 073,88 48617: Taideteollinen korkeakoulu 48618: Konstindustriella högskolan 311 288,62 48619: Tampereen teknillinen korkeakoulu 48620: Tammerfors tekniska högskola 6 599,64 48621: Tampereen yliopisto 48622: Tammerfors universitet 1503541,47 48623: Tapaturmavirasto 48624: Olycksfallsverket 10 379,48 48625: Tasavallan presidentin kanslia 48626: Republikens presidents kansli 233 751,50 48627: Teatterikorkeakoulu 48628: Teaterhögskolan 403 358,63 48629: Teknillinen korkeakoulu 48630: Tekniska högskolan 1 049090,83 48631: Teknologian kehittämiskeskus 48632: Teknologiska utvecklingscentralen 39 850,72 48633: Telehallintokeskus 48634: Teleförvaltningscentralen 430898,34 48635: Tilastokeskus 48636: Statislikcentralen 794 946,15 48637: Tullihallitus 48638: Tullstyrelsen 2 943 392,48 48639: Turun ja Porin liiäninhallitus 48640: Länsstyrelsen i Abo och Björneborgs Iän 4 258 906,03 48641: Turun kauppakorkeakoulu 48642: Åbo handelshögskola 335 377,05 48643: Turun yliopisto 48644: Åbo universitet 1 361 920,96 48645: Turvatekniikan keskus 48646: Säkerhetsteknikcentralen 57 346,87 48647: Työministeriö 48648: Arbetsministeriet 2220 747,59 48649: Ulkoasiainministeriö 48650: Utrikesministeriet 1153287,82 48651: Uudenmaan lääninhallitus 48652: Länsstyrelsen i Nylands Iän 5 836298,03 48653: Vaasan lääninhallitus 48654: Länsstyrelsen i Vasa Iän 2 651 658,01 48655: Vaasan yliopisto 48656: Vasa universitet 509 319,95 48657: Valtiokonttori 48658: Statskontoret 758168,48 48659: Valtion kiinteistölaitos 48660: Statens fastighetsverket 113 296,16 48661: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 48662: Statens ekonomiska forskningscentral 63 992,81 48663: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 48664: Statens tekniska forskningscentral 717 822,39 48665: Valtioneuvoston kanslia 48666: Statsrådets kansli 275 313,08 48667: Valtiontalouden tarkastusvirasto 48668: Statens revisionsverk 1 632,25 48669: Valtion tasetilit 31.12.1995 48670: sivu 48671: Tili - Konto 6644 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 146 48672: 48673: Vastaavaa • Aktiva Vastattavaa • Passiva 48674: 48675: 48676: Valtiovarainministeriö 48677: Finansministeriet 149306,59 48678: Vankeinhoitolaitos 48679: Fångvårdsväsendet 6 403 431,52 48680: Verohall~us 48681: Skattestyrelsen 1 280 243,77 48682: Ympäristöministeriö 48683: Miljöministeriet 4819,67 48684: Åboakademi 48685: Åboakademi 901 756,74 48686: 48687: 6649 Muu kokoomatili 48688: Övrigt samlingskonto 122 692 429,81 48689: Eduskunta 48690: Riksdagen 270 151,58 48691: Hämeen lääninhall~us 48692: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 59 209,67 48693: limatieteen la~os 48694: Meteorologiska inst~utet 860,00 48695: Kilpailuvirasto 48696: Konkurrensverket 40 797,34 48697: Kuopion lääninhall~us 48698: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 80166,90 48699: Lapin lääninhallitus 48700: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 5 312129,93 48701: Liikkuva poliisi 48702: Rörliga polisen 345290,01 48703: Länsstyrelsen i landskapet Åland 48704: Länsstyrelsen i landskapet Åland 1 208,60 48705: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 48706: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 575682,32 48707: Maanmittauslaitos 48708: Lantmäteriverket 9 721,00 48709: Merenkulkuhallitus 48710: Sjöfartsstyrelsen 26 080,61 48711: Mikkelin lääninhallitus 48712: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 63 715,50 48713: Museovirasto 48714: Museiverket 1 007,76 48715: Oulun lääninhallitus 48716: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 1 583684,79 48717: Oulun yliopisto 48718: Uleåborgs universitet 997 074,37 48719: Patentti- ja rekisterihall~us 48720: Patent- och registerstyrelsen 49935,00 48721: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 48722: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 440 847,80 48723: Puolustushallinnon rakennuslaitos 48724: FörsvarsförvaHningens byggverk 1 367 549,08 48725: Puolustusministeriö 48726: Försvarsministeriet 82574531,69 48727: Puolustusvoimat 48728: Försvarsmakten 39 430 969,95 48729: Valtion tasetilit 31.12.1995 48730: sivu 48731: Tili - Konto 6649 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 147 48732: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 48733: 48734: 48735: Rajavartiolaitos 48736: Gränsbevakningsväsendet 824482,18 48737: Taideteollinen korkeakoulu 48738: Konstindustriella högskolan 23811,10 48739: Tampereen yliopisto 48740: Tammertors universitet 8400,00 48741: Tasavallan presidentin kanslia 48742: Republikens presidents kansli 268,35 48743: Teatterikorkeakoulu 48744: Teaterhögskolan 879,00 48745: Tielaitos 48746: Vägverket 5317,12 48747: Turun yliopisto 48748: Åbo universitet 211 067,94 48749: Uudenmaan lääninhallitus 48750: Länsstyrelsen i Nylands Iän 805616,10 48751: Valtion kiinteistölaitos 48752: Statens fastighetsverket 307234,68 48753: Verohallitus 48754: Skattestyrelsen 509698,90 48755: Ympäristöministeriö 48756: Miljöministeriet 19556,70 48757: 48758: 48759: 671 MENORÄSTIEN TILIT 48760: UTGIFTSRESTERS KONTON 1 236 603 921,04 48761: 48762: 6710 Menorästien tili 48763: Utgiftsresters konto 1 236 603 921,04 48764: Eduskunta 48765: Riksdagen 4 780 045,14 48766: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 48767: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 918448,23 48768: Geologian tutkimuskeskus 48769: Geologiska forskningscentralen 2475,00 48770: Helsingin poliisilaitos 48771: Helsingfors polisinrättning 433375,02 48772: Helsingin yliopisto 48773: Helsingfors universitet 147989,94 48774: Hämeen lääninhallitus 48775: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 719891,29 48776: limatieteen laitos 48777: Meteorologiska institute! 11230,00 48778: Joensuun yliopisto 48779: Joensuu universitet 40 002,35 48780: Jyväskylän yliopisto 48781: Jyväskylä universitet 299472,62 48782: Kansallisarkisto 48783: Arkiwäsendet 8659,03 48784: Kansanterveyslaitos 48785: Folkhälsoinstitutet 6 748198,18 48786: Kauppa- ja teollisuusministeriö 48787: Handels- och industriministeriet 95 930 854,63 48788: Valtion tasetilit 31.12.1995 48789: sivu 48790: Tili - Kanto 671 0 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 148 48791: 48792: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 48793: 48794: 48795: Keski-Suomen lääninhallitus 48796: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 8620,50 48797: Keskusrikospoliisi 48798: Centralkriminalpo Iisen 58689,00 48799: Kuopion yliopisto 48800: Kuopio universitet 31 074,88 48801: Kymen lääninhallitus 48802: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 1 010424,09 48803: Lapin lääninhallitus 48804: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 560310,92 48805: Lapin yliopisto 48806: Lapplands universitet 503 243,93 48807: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 48808: Villmanstrands tekniska högskola 6182,28 48809: Liikenneministeriö 48810: Trafikministeriet 1 060440,00 48811: Liikkuva poliisi 48812: Rörliga polisen 17268,00 48813: Maa- ja metsätalousministeriö 48814: Jord- och skogsbruksministeriet 14 235 680,29 48815: Maanmittauslaitos 48816: Lantmäteriverket 34 332,12 48817: Merenkulkuhallitus 48818: Sjöfartsstyrelsen 40 541,92 48819: Merentutkimuslaitos 48820: Havsforskningsinstitutet 312567,90 48821: Metsäntutkimuslaitos 48822: Skogsforskningsinstitutet 1 760,00 48823: Mikkelin lääninhallitus 48824: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 494526,17 48825: Museovirasto 48826: Museiverket 31 776,50 48827: Oikeusministeriö 48828: Justitieministeriet 11 913 545,80 48829: Opetushallitus 48830: Utbildningsstyrelsen 13 869 938,94 48831: Opetusministeriö 48832: Undervisningsministeriet 179 853 265,36 48833: Oulun lääninhallitus 48834: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 262910,00 48835: Oulun yliopisto 48836: Uleåborgs universitet 109 555,88 48837: Patentti- ja rekisterihallitus 48838: Patent- och registerstyrelsen 6350,00 48839: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 48840: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 2121,90 48841: Poliisikoulu 48842: Polisskolan 9376,00 48843: Puolustushallinnon rakennuslaitos 48844: Försvarsförvaltningens byggverk 310166,26 48845: Puolustusvoimat 48846: Försvarsmakten 449282,73 48847: Rajavartiolaitos 48848: Gränsbevakningsväsendet 27385,00 48849: Valtion tasetilit 31.12.1995 48850: sivu 48851: Tili- Konto 6710 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 149 48852: 48853: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 48854: 48855: 48856: Sisäasiainministeriö 48857: lnrikesministeriet 80 000,00 48858: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 48859: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 29116,00 48860: Sosiaali- ja terveysministeriö 48861: Social- och hälsovårdsministeriet 342 239 357,92 48862: Suojelupoliisi 48863: Skyddspolisen 9 570,00 48864: Suomen ympäristökeskus 48865: Finlands miljöcentral 15 262 340,55 48866: Suomen Akatemia 48867: Finlands Akademi 76 625,40 48868: Taideteollinen korkeakoulu 48869: Konstindustriella högskolan 11 200,00 48870: Tampereen yliopisto 48871: Tammerfors universitet 34 660,00 48872: Tapaturmavirasto 48873: Olycksfallsverket 863 717,00 48874: Teknologian kehittämiskeskus 48875: Teknologiska utvecklingscentralen 23 725 958,68 48876: Tielaitos 48877: Vägverket 38 676 882,06 48878: Tilastokeskus 48879: Statistikcentralen 3194,00 48880: Tullihallitus 48881: Tullstyrelsen 1 893 806,50 48882: Turun ja Porin lläninhallitus 48883: Länsstyrelsen i bo och Björneborgs Iän 1 713 320,64 48884: Turun yliopisto 48885: Åbo universitet 176 188,51 48886: Työministeriö 48887: Arbetsministeriet 359 463 111,66 48888: Ulkoasiainministeriö 48889: Utrikesministeriet 5 820 155,05 48890: Uudenmaan lääninhallitus 48891: Länsstyrelsen i Nylands Iän 522 665,20 48892: Vaasan lääninhallitus 48893: Länsstyrelsen i Vasa Iän 1 484938,93 48894: Valtiokonttori 48895: Statskontoret 63 424 634,80 48896: VaRion taidemuseo 48897: Statens konstmuseum 31109,00 48898: VaRion teknillinen tutkimuskeskus 48899: Statens tekniska forskningscentral 38442,35 48900: Vankeinhoitolaitos 48901: Fångvårdsväsendet 115 342,54 48902: Verohallitus 48903: Skattestyrelsen 311267,17 48904: Ympäristöministeriö 48905: Miljöministeriet 45 334 339,28 48906: 48907: 48908: 672 TULORÄSTIEN TILIT 48909: INKOMSTRESTERS KONTON 2 670 237 073,80 48910: Valtion tasetilit 31.12.1995 48911: sivu 48912: Tili - Konto 6720 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 150 48913: 48914: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa • Passiva 48915: 48916: 48917: 6720 Tulorästien tili 48918: lnkomstresters konto 2 670 237 073,80 48919: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 48920: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 1 624101,94 48921: Geologian tutkimuskeskus 48922: Geologiska forskningscentralen 83 688,00 48923: Helsingin kauppakorkeakoulu 48924: Helsingfors handelshögskola 4009,27 48925: Helsingin poliisilaitos 48926: Helsingfors polisinrättning 117325,00 48927: Helsingin yliopisto 48928: Helsingfors universitet 12 557 297,95 48929: Hämeen lääninhallitus 48930: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 5394,80 48931: Ilmatieteen laitos 48932: Meteorologiska institute! 43383,29 48933: Joensuun yliopisto 48934: Joensuu universitet 50804,69 48935: Jyväskylän yliopisto 48936: Jyväskylä universitet 44958,76 48937: Kansallisarkisto 48938: Arkiwäsendet 10 474,70 48939: Kansanterveyslaitos 48940: Folkhälsoinstitutet 85124,07 48941: Kauppa- ja teollisuusministeriö 48942: Handels- och industriministeriet 7967387,87 48943: Kuluttajavirasto 48944: Konsumentverket 35476,50 48945: Kuopion lääninhallitus 48946: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 1 803,70 48947: Kuopion yliopisto 48948: Kuopio universitet 75342,28 48949: Lapin lääninhallitus 48950: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 99288,00 48951: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 48952: Villmanstrands tekniska högskola 92 846,45 48953: Liikkuva poliisi 48954: Rörliga polisen 13 438,17 48955: Maa- ja metsätalousministeriö 48956: Jord- och skogsbruksministeriet 1 774170 086,95 48957: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 48958: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 384291,77 48959: Maanmittauslaitos 48960: Lantmäteriverket 56593,45 48961: Maatalouden tutkimuskeskus 48962: Lantbrukets forskningscentral 162205,19 48963: Matkailun edistämiskeskus 48964: Centralen för turistfrämjande 510 050,02 48965: Merenkulkuhallitus 48966: Sjöfartsstyrelsen 41 050,30 48967: Mikkelin lääninhallitus 48968: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 1 334 249,16 48969: Museovirasto 48970: Museiverket 26 622,38 48971: Valtion tasetilit 31.12.1995 48972: sivu 48973: Tili - Konto 6720 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 151 48974: 48975: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 48976: 48977: 48978: Oikeusministeriö 48979: Justitieministeriet 13 129 600,47 48980: Opetushallitus 48981: Utbildningsstyrelsen 2963 973,35 48982: Opetusministeriö 48983: Undervisningsministeriet 620 516 802,26 48984: Oulun lääninhallitus 48985: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 334562,11 48986: Oulun yliopisto 48987: Uleåborgs universitet 27 921,71 48988: Puolustushallinnon rakennuslaitos 48989: FörsvarsförvaRningens byggverk 579,50 48990: Puolustusministeriö 48991: Försvarsministeriet 17 341 352,66 48992: Puolustusvoimat 48993: Försvarsmakten 478529,96 48994: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 48995: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 108 064,71 48996: Sisäasiainministeriö 48997: lnrikesministeriet 833,00 48998: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 48999: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 193892,20 49000: Sosiaali- ja terveysministeriö 49001: Social- och hälsovårdsministeriet 202101,22 49002: Suomenlinnan hoitokunta 49003: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 1 890,99 49004: Säteilyturvakeskus 49005: Strålsäkerhetscentralen 91470,00 49006: Taideteollinen korkeakoulu 49007: Konstindustriella högskolan 29860,20 49008: Tampereen teknillinen korkeakoulu 49009: Tammerfors tekniska högskola 1 130 103,80 49010: Tampereen yliopisto 49011: Tammerfors universitet 2 796 401,00 49012: Teknillinen korkeakoulu 49013: Tekniska högskolan 268 718,42 49014: Teknologian kehittämiskeskus 49015: Teknologiska utvecklingscentralen 32161,65 49016: Tielaitos 49017: Vägverket 36 413 227,48 49018: Tilastokeskus 49019: Statistikcentralen 137673,88 49020: Työministeriö 49021: Arbetsministeriet 74 940 823,48 49022: Ulkoasiainministeriö 49023: Utrikesministeriet 1 359 812,14 49024: Uudenmaan lääninhallitus 49025: Länsstyrelsen i Nylands Iän 5 063 787,11 49026: Vaasan lääninhallitus 49027: Länsstyrelsen i Vasa Iän 11737,10 49028: Valtiokonttori 49029: Statskontoret 79 252197,57 49030: Valtion kiinteistölaitos 49031: Statens fastighetsverket 90531,46 49032: Valtion tasetilit 31.12-1995 49033: sivu 49034: Tili - Konto 6720 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 152 49035: 49036: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 49037: 49038: 49039: Va~ion teknillinen tutkimuskeskus 49040: Statens tekniska forskningscentral 808287,15 49041: Valtiovarainministeriö 49042: Finansministeriet 12 517 093,30 49043: Vankeinhoitolaitos 49044: Fångvårdsväsendet 363 683,96 49045: Verohallitus 49046: Skattestyrelsen 8405,30 49047: Ympäristöministeriö 49048: Miljöministeriet 23 700,00 49049: 49050: 49051: 675 SIIRRETTYJEN MÄÄRÄRAHOJEN TILIT 49052: RESERVERADE ANSLAGS KONTON 19 531145 026,79 49053: 49054: 6750 Siirrettyjen määrärahojen tili 49055: Reserverade anslags konto 19 531 145 026,79 49056: Ajoneuvohallinto 49057: Fördonsförvaltningen 1 929 995,13 49058: Asuntorahastovirasto 49059: Bostadsfondsverket 505 713 647,66 49060: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaHos 49061: Ansta~en för veterinärmedicin och livsmedel 13 042 357,88 49062: Geologian tutkimuskeskus 49063: Geologiska forskningscentralen 12 541 915,30 49064: Helsingin kauppakorkeakoulu 49065: Helsingfors handelshögskola 28 772 219,29 49066: Helsingin poliisilaitos 49067: Helsingfors polisinrättning 48 906 302,02 49068: Helsingin yliopisto 49069: Helsingfors universitet 168 665 297,93 49070: Hämeen lääninhaiiHus 49071: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 45 036 474,32 49072: limatieteen laitos 49073: Meteorologiska institute! 19 604 479,09 49074: Joensuun yliopisto 49075: Joensuu universitet 50 098 304,56 49076: Jyväskylän yliopisto 49077: Jyväskylä universitet 53 315 410,56 49078: Kansallisarkisto 49079: Arkiwäsendet 1 642 928,02 49080: Kansanterveyslaitos 49081: FolkhälsoinstHutet 27 926 967,78 49082: Kasvinjalostuslaitos 49083: Växtförädlingsanstalten 6953309,07 49084: Kauppa- ja teollisuusministeriö 49085: Handels- och industriministeriet 1 306 363 655,40 49086: Keski-Suomen lääninhaiiHus 49087: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 15 453 510,47 49088: Keskusrikospoliisi 49089: Centralkriminalpolisen 15 164 750,47 49090: Kilpailuvirasto 49091: Konkurrensverket 1 483 008,74 49092: Valtion tasetilit 31.12.1995 49093: sivu 49094: Tili - Konto 6750 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 153 49095: 49096: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 49097: 49098: 49099: Kuluttajavirasto 49100: Konsumentverket 11 865 626,54 49101: Kuopion lääninhall~us 49102: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 25 347 955,33 49103: Kuopion yliopisto 49104: Kuopio univers~et 16 643 177,46 49105: Kuvataideakatemia 49106: Bildkonstakademin 977166,13 49107: Kymen lääninhallitus 49108: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 32 436 168,47 49109: Lapin lääninhallitus 49110: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 33 321 354,74 49111: Lapin yliopisto 49112: Lapplands universitet 6 043 015,15 49113: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 49114: Villmanstrands tekniska högskola 29 413 547,19 49115: Liikenneministeriö 49116: Trafikministeriet 97 753 428,69 49117: Liikkuva poliisi 49118: Rörliga polisen 7 471 233,76 49119: Länsstyrelsen i landskapet Åland 49120: Länsstyrelsen i landskapet Åland 753 984,54 49121: Lääkela~os 49122: Läkemedelsverket 1019463,11 49123: Maa- ja metsätalousministeriö 49124: Jord- och skogsbruksministeriet 1 712 615 928,64 49125: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 49126: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 14 776 852,38 49127: Maanmittauslaitos 49128: Lantmäteriverket 52 587 617,82 49129: Maatalouden tutkimuskeskus 49130: Lantbrukets forskningscentral 31 447 673,79 49131: Matkailun edistämiskeskus 49132: Centralen för turistfrämjande 8135 876,68 49133: Merenkulkuhall~us 49134: Sjöfartsstyrelsen 111 597 794,91 49135: Merentutkimuslaitos 49136: Havsforskningsinstitutet 4 070 516,91 49137: Metsäntutkimusla~os 49138: Skogsforskningsinst~utet 20 142 040,57 49139: Mikkelin lääninhallitus 49140: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 17 077 813,03 49141: Museovirasto 49142: Museiverket 10 150 054,80 49143: Oikeusministeriö 49144: Justitieministeriet 112 528 385,25 49145: Opetushall~us 49146: Utbildningsstyrelsen 395 555 543,15 49147: Opetusministeriö 49148: Undervisningsministeriet 266 036 417,56 49149: Oulun lääninhallitus 49150: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 61 373 354,21 49151: Oulun yliopisto 49152: Uleåborgs universitet 69 411 961,35 49153: Valtion tasetilit 31.12.1995 49154: sivu 49155: Tili - Konto 6750 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 154 49156: 49157: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 49158: 49159: 49160: Patentti- ja rekisterihaiiHus 49161: Patent- och registerstyrelsen 35 785,11 49162: Pelastusopisto 49163: RäddningsinstHutet 33 326 849,06 49164: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 49165: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 25 255 868,02 49166: Poliisikoulu 49167: Polisskolan 4691486,40 49168: Poliisiopisto 49169: Polisinstitutet 1 599 886,88 49170: Poliisivarikko 49171: Polisdepån 6 696965,50 49172: Puolustusministeriö 49173: Försvarsministeriet 137 556 395,82 49174: Puolustusvoimat 49175: Försvarsmakten 1868588931,17 49176: Rajavartiolaitos 49177: Gränsbevakningsväsendet 266 196 632,85 49178: Ratahallintokeskus 49179: Banförvaltningscentralen 211 121 870,47 49180: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaHos 49181: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 25 505 077,06 49182: Sibelius-akatemia 49183: Sibelius-akademin 10 418 609,11 49184: Sisäasiainministeriö 49185: lnrikesministeriet 185 512 981,42 49186: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehHtämiskeskus 49187: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 49 675 916,23 49188: Sosiaali- ja terveysministeriö 49189: Social- och hälsovårdsministeriet 72 541 022,50 49190: Suojelupoliisi 49191: Skyddspolisen 14 679110,93 49192: Suomen ympäristökeskus 49193: Finlands miljöcentral 11 303 828,27 49194: Suomen Akatemia 49195: Finlands Akademi 131 819618,44 49196: Suomenlinnan hoitokunta 49197: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 9 527 918,13 49198: Svenska handelshögskolan 49199: Svenska handelshögskolan 4 751 390,09 49200: Säteilyturvakeskus 49201: Strålsäkerhetscentralen 13 211 559,21 49202: Taideteollinen korkeakoulu 49203: Konstindustriella högskolan 8 086 753,43 49204: Tampereen teknillinen korkeakoulu 49205: Tammerfors tekniska högskola 35 379196,49 49206: Tampereen yliopisto 49207: Tammerfors universHet 41238211,15 49208: Tapaturmavirasto 49209: Olycksfallsverket 20 549 567,35 49210: Tasavallan presidentin kanslia 49211: Republikens presidents kansli 802347,20 49212: Teatterikorkeakoulu 49213: Teaterhögskolan 5 364158,36 49214: Valtion tasetilit 31.12.1995 49215: sivu 49216: Tili - Konto 6750 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 155 49217: 49218: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 49219: 49220: 49221: Teknillinen korkeakoulu 49222: Tekniska högskolan 100 849 868,03 49223: Teknillinen tarkastuskeskus 49224: Tekniska kontrollcentralen 11 085 860,31 49225: Teknologian kehittämiskeskus 49226: Teknologiska utvecklingscentralen 77 082 865,34 49227: Telehallintokeskus 49228: TeleförvaHningscentralen 52 217,29 49229: Tielaitos 49230: Vägverket 244 689 149,55 49231: Tilastokeskus 49232: Statistikcentralen 20 197 842,45 49233: Tullihallitus 49234: Tullstyrelsen 90 467 964,07 49235: Turun ja Porin l&äninhallitus 49236: Länsstyrelsen i Abo och Björneborgs Iän 30 240 091,81 49237: Turun kauppakorkeakoulu 49238: Åbo handelshögskola 13 041 425,33 49239: Turun yliopisto 49240: Åbo universitet 70 646 647,11 49241: Turvatekniikan keskus 49242: Säkerhetsteknikcentralen 19 039 783,03 49243: Työministeriö 49244: Arbetsministeriet 1 894 846 855,97 49245: Ulkoasiainministeriö 49246: Utrikesministeriet 603 614 088,29 49247: Uudenmaan lääninhallitus 49248: Länsstyrelsen i Nylands Iän 52 450 312,12 49249: Vaasan lääninhallitus 49250: Länsstyrelsen i Vasa Iän 27 924 093,63 49251: Vaasan yliopisto 49252: Vasa universitet 19 303 584,02 49253: Valtiokonttori 49254: Statskontoret 676 616 056,45 49255: Valtion kiinteistölaitos 49256: Statens fastighetsverket 513545586,16 49257: Valtion taidemuseo 49258: Statens konstmuseum 8 737 414,81 49259: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 49260: Statens ekonomiska forskningscentral 2 905111,42 49261: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 49262: Statens tekniska forskningscentral 64 356 770,95 49263: Valtioneuvoston kanslia 49264: Statsrådets kansli 31 719 126,23 49265: Valtiontalouden tarkastusvirasto 49266: Statens revisionsverk 2544094,99 49267: Valtiovarainministeriö 49268: Finansministeriet 5 317 734 880,50 49269: Vankeinhoitolaitos 49270: Fångvårdsväsendet 81 033 986,75 49271: Verohallitus 49272: Skattestyrelsen 427 046 488,20 49273: Väestörekisterikeskus 49274: Befolkningsregistercentralen 10 725 951,09 49275: Valtion tasetilit 31.12.1995 49276: sivu 49277: Tili - Konto 6750 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 156 49278: 49279: Vastaavaa -Aktiva Vastattavaa - Passiva 49280: 49281: 49282: Ympäristöministeriö 49283: Miljöministeriet 424 363 365,03 49284: Åboakademi 49285: Åboakademi 25 677 123,36 49286: 49287: 49288: 691 BUDJETIN ULKOPUOLISTEN RAHASTOJEN YHDYSTILIT 49289: UTOM BUDGETEN STÅENDE FONDERS KOLLEKTIVKONTON 5 722 695 707,71 49290: 49291: 6911 Maatilatalouden kehittämisrahaston yhdysiili 49292: Kollektivkonto för gårdsbrukets utvecklingsfond 1 463 468143,08 49293: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 49294: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 1 463 468143,08 49295: 49296: 6912 Valtiontakuurahaston yhdysiili 49297: Statsgarantifondens kollektivkonto 863 246 647,95 49298: Kauppa- ja teollisuusministeriö 49299: Handels- och industriministeriet 863 246 647,95 49300: 49301: 6914 Huoltovarmuusrahaston yhdysiili 49302: Försörjningsberedskapsfondens kollektivkonto 53 796 762,12 49303: Kauppa- ja teollisuusministeriö 49304: Handels- och industriministeriet 53 796 762,12 49305: 49306: 6915 Maatalouden interventiorahaston yhdysiili 49307: Kollektivkonto för jordbrukets interventionsfond 90 099 710,52 49308: Maa- ja metsätalousministeriö 49309: Jord- och skogsbruksministeriet 90 099 71 0,52 49310: 49311: 6916 Öljysuojarahaston yhdysiili 49312: Oljeskyddsfondens kollektivkonto 12 022 952,95 49313: Ympäristöministeriö 49314: Miljöministeriet 12 022 952,95 49315: 49316: 6917 Asuntorahaston yhdysiili 49317: Bostadsfondens kollektivkonto 2 958 900 948,39 49318: Va~iokonttori 49319: Statskontoret 2 958 900 948,39 49320: 49321: 6918 Valtion ydinjätehuo~orahaston yhdysiili 49322: Statens kärnavfallshanteringsfonds kollektivkonto 121 959,76 49323: Kauppa- ja teollisuusministeriö 49324: Handels- och industriministeriet 121 959,76 49325: 49326: 6919 Valtion eläkerahaston yhdysiili 49327: Stadens pensionsfonds kollektivkonto 281 038 582,94 49328: Valtiokonttori 49329: Statskontoret 281 038 582,94 49330: Valtion tasetilit 31.12.1995 49331: sivu 49332: Tili -Konto 6921 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 157 49333: 49334: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 49335: 49336: 49337: 692 MUUT VARAT, AKTIIVATILIT 49338: ÖVRIGA MEDEL, AKTIVKONTON 48142 724 670,12 49339: 49340: 49341: 6921 Saamamieskirjan tili 49342: Fordringsägarbokens konto 1 635 780 640,50 49343: Valtiokonttori 49344: Statskontoret 1 635 780 640,50 49345: 49346: 6922 Tallelelut ja vieraat varat, aktiivatili 49347: Deponerade och främmande medel, aktivkonto 265 247 585,92 49348: Hämeen lääninhallitus 49349: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 13 438 213,43 49350: Keski-Suomen lääninhallitus 49351: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 6146 709,76 49352: Kuopion lääninhallitus 49353: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 3589332,84 49354: Kymen lääninhallitus 49355: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 2548119,25 49356: Lapin lääninhallitus 49357: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 9 293 516,60 49358: Maa- ja metsätalousministeriö 49359: Jord- och skogsbruksministeriet 175 743,74 49360: Mikkelin lääninhallitus 49361: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 4 092 759,02 49362: Oulun lääninhallitus 49363: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 33814381,60 49364: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 49365: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 512 028,99 49366: Turun ja Porin lftninhallitus 49367: Länsstyrelsen i bo och Björneborgs Iän 4956 903,30 49368: Turun yliopisto 49369: Åbo universitet 502244,16 49370: Uudenmaan lääninhallitus 49371: Länsstyrelsen i Nylands Iän 22 502 267,18 49372: Vaasan lääninhallitus 49373: Länsstyrelsen i Vasa Iän 10 648 285,45 49374: Valtiokonttori 49375: Statskontoret 150 000 000,00 49376: Valtion kiinteistölaitos 49377: Statens fastighetsverket 3 027 080,60 49378: 49379: 6929 Sekalaiset muut varat, aktiivatili 49380: Diverse övriga medel, aktivkonto 46 241 696 443,70 49381: Valtiokonttori 49382: Statskontoret 46 241 696 443,70 49383: 49384: 49385: 693 MUUT VARAT, PASSIIVATILIT 49386: ÖVRIGA MEDEL, PASSIVKONTON 48 158 055 540,08 49387: Valtion tasetilit 31.12.1995 49388: sivu 49389: Tili- Konto 6931 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 158 49390: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 49391: 49392: 49393: 6931 Saamamieskirjaan merkittyjen talletustodistusten tili 49394: 1fordringsägarboken införda depositionsbevis kanto 1 635 780 640,50 49395: Valtiokonttori 49396: Statskontoret 1 635 780 640,50 49397: 49398: 6932 Talletetut ja vieraat varat, passiivatili 49399: Deponerade och främmande medel, passivkonto 280 578 455,88 49400: Hämeen lääninhallitus 49401: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 13 731 370,00 49402: Keski-Suomen lääninhallitus 49403: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 6164259,76 49404: Kuopion lääninhallitus 49405: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 4362223,83 49406: Kymen lääninhallitus 49407: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 2568 763,25 49408: Lapin lääninhallitus 49409: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 10928417,14 49410: Maa- ja metsätalousministeriö 49411: Jord- och skogsbruksministeriet 5218288,43 49412: Mikkelin lääninhallitus 49413: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 4100 705,29 49414: Oulun lääninhallitus 49415: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 36 076 252,41 49416: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 49417: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 538428,42 49418: Tampereen teknillinen korkeakoulu 49419: Tammerforstekniska högskola 11 542,50 49420: Turun ja Porin 11äninhallitus 49421: Länsstyrelsen i bo och Björneborgs Iän 5314545,84 49422: Ulkoasiainministeriö 49423: Utrikesministeriet 130 252,93 49424: Uudenmaan lääninhallitus 49425: Länsstyrelsen i Nylands Iän 25 585128,01 49426: Vaasan lääninhallitus 49427: Länsstyrelsen i Vasa Iän 11 116 024,49 49428: Valtiokonttori 49429: Statskontoret 150 000 000,00 49430: Valtion kiinteistölaitos 49431: Statens fastighetsverket 3044678,60 49432: Vankeinhoitolaitos 49433: Fångvårdsväsendet 1 687 574,98 49434: 49435: 6939 Sekalaiset muut varat, passiivatili 49436: Diverse övriga medel, passivkonto 46 241 696 443,70 49437: Valtiokonttori 49438: Statskontoret 46 241 696 443,70 49439: 49440: 49441: 696 RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, AKTIIVATILIT 49442: FONDER OCH DONERADE MEDEL, AKTIVKONTON 57 232 670,46 49443: Valtion tasetilit 31.12.1995 49444: sivu 49445: Tili- Konto 6961 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 159 49446: 49447: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 49448: 49449: 49450: 6961 Rahastot, aktiivatili 49451: Fonder, aktivkonto 28522041,51 49452: Helsingin kauppakorkeakoulu 49453: Helsingfors handelshögskola 2169 774,23 49454: Helsingin yliopisto 49455: Helsingfors universitet 2604078,84 49456: Opetusministeriö 49457: Undervisningsministeriet 1 585408,57 49458: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 49459: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 12 779,88 49460: Sosiaali- ja terveysministeriö 49461: Social- och hälsovårdsministeriet 3092 788,31 49462: Svenska handelshögskolan 49463: Svenska handelshögskolan 359314,50 49464: Tampereen yliopisto 49465: Tammerfors universnet 3648516,09 49466: Teknillinen korkeakoulu 49467: Tekniska högskolan 7 663 381,66 49468: Turun kauppakorkeakoulu 49469: Åbo handelshögskola 2190 093,79 49470: Turun yliopisto 49471: Åbo universitet 9 535 454,10 49472: 49473: 49474: 6962 Lahjoitetut varat, aktiivatili 49475: Donerade medel, aktivkonto 28 71 0 628,95 49476: Joensuun yliopisto 49477: Joensuu universitet 3 984122,67 49478: Jyväskylän yliopisto 49479: Jyväskylä universitet 460485,68 49480: Kuopion yliopisto 49481: Kuopio universnet 36388,75 49482: Museovirasto 49483: Museiverket 871422,69 49484: Opetushallitus 49485: Utbildningsstyrelsen 364 549,62 49486: Opetusministeriö 49487: Undervisningsministeriet 8234,50 49488: Oulun yliopisto 49489: Uleåborgs universitet 901194,77 49490: Poliisikoulu 49491: Polisskolan 18690,39 49492: Puolustusministeriö 49493: Försvarsministeriet 1111 843,87 49494: Puolustusvoimat 49495: Försvarsmakten 72578,63 49496: Sibelius-akatemia 49497: Sibelius-akademin 9239317,27 49498: Tampereen teknillinen korkeakoulu 49499: Tammerfors tekniska högskola 8870443,59 49500: Vaasan yliopisto 49501: Vasa universnet 1 802360,95 49502: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 49503: Statens tekniska forskningscentral 968 995,57 49504: Valtion tasetilit 31.12.1995 49505: sivu 49506: Tili - Konto 6971 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 160 49507: 49508: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 49509: 49510: 49511: 697 RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, PASSIIVATILIT 49512: FONDER OCH DONERADE MEDEL, PASSIVKONTON 143 680 989,75 49513: 49514: 6971 Rahastot, passiivatili 49515: Fonder, passivkonto 81 998 794,42 49516: Helsingin kauppakorkeakoulu 49517: Helsingfors handelshögskola 2169 774,23 49518: Helsingin yliopisto 49519: Helsingfors universitet 2 604 078,84 49520: Opetusministeriö 49521: Undervisningsministeriet 1 585408,57 49522: Puolustusministeriö 49523: Försvarsministeriet 3 006 767,78 49524: Puolustusvoimat 49525: Försvarsmakten 418 721,31 49526: Sisäasiainministeriö 49527: lnrikesministeriet 49 409 232,24 49528: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 49529: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 12 779,88 49530: Sosiaali- ja terveysministeriö 49531: Social- och hälsovårdsministeriet 3 092 788,31 49532: Svenska handelshögskolan 49533: Svenska handelshögskolan 359 314,50 49534: Tampereen yliopisto 49535: Tammerfors universitet 3 648 516,09 49536: Teknillinen korkeakoulu 49537: Tekniska högskolan 7 663381,66 49538: Turun kauppakorkeakoulu 49539: Åbo handelshögskola 2190 093,79 49540: Turun yliopisto 49541: Åbo universitet 10 177 485,68 49542: 49543: 6972 Lahjoitetut varat, passiivatili 49544: Donerade medel, passivkonto 61 682 195,33 49545: Helsingin kauppakorkeakoulu 49546: Helsingfors handelshögskola 955 831,55 49547: Helsingin yliopisto 49548: Helsingfors universitet 325 036,99 49549: limatieteen laitos 49550: Meteorologiska institute! 232,06 49551: Joensuun yliopisto 49552: Joensuu universitet 5 255 269,28 49553: Jyväskylän yliopisto 49554: Jyväskylä universitet 460 485,68 49555: Kansanterveyslaitos 49556: Folkhälsoinstitutet 200 586,41 49557: Kuopion yliopisto 49558: Kuopio universitet 5 556 760,27 49559: Kuvataideakatemia 49560: Bildkonstakademin 12 863,00 49561: Lapin yliopisto 49562: Lapplands universitet 35 640,51 49563: Valtion tasetilit31.12.1995 49564: sivu 49565: Tili - Konto 6972 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 161 49566: 49567: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 49568: 49569: 49570: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 49571: Villmanstrands tekniska högskola 158499,86 49572: Maatalouden tutkimuskeskus 49573: Lantbrukets forskningscentral 394 633,09 49574: Metsäntutkimuslaitos 49575: Skogsforskningsinstitutet 391272,79 49576: Museovirasto 49577: Museiverket 1 065 516,17 49578: Opetushallitus 49579: Utbildningsstyrelsen 570533,62 49580: Opetusministeriö 49581: Undervisningsministeriet 28564,50 49582: Oulun lääninhallitus 49583: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 279 637,54 49584: Oulun yliopisto 49585: Uleåborgs universitet 6259211,37 49586: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 49587: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 952,95 49588: Poliisikoulu 49589: Polisskolan 18 690,39 49590: Puolustusministeriö 49591: Försvarsministeriet 1111843,87 49592: Puolustusvoimat 49593: Försvarsmakten 1 336 320,50 49594: Rajavartiolaitos 49595: Gränsbevakningsväsendet 32 727,57 49596: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 49597: Vilt- och fiskeriforskningsinstRutet 2 945,22 49598: Sibelius-akatemia 49599: Sibelius-akademin 9340 339,85 49600: Taideteollinen korkeakoulu 49601: Konstindustriella högskolan 6 150,00 49602: Tampereen teknillinen korkeakoulu 49603: Tammerfors tekniska högskola 8923 711,82 49604: Tampereen yliopisto 49605: Tammerfors universitet 4 905 830,39 49606: Teatterikorkeakoulu 49607: Teaterhögskolan 159749,52 49608: Teknillinen korkeakoulu 49609: Tekniska högskolan 2445826,75 49610: Turun yliopisto 49611: Åbo universitet 6308219,59 49612: Työministeriö 49613: Arbetsministeriet 193 024,05 49614: Ulkoasiainministeriö 49615: Utrikesministeriet 4 919,78 49616: Vaasan yliopisto 49617: Vasa universitet 2 451 491,81 49618: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 49619: Statens tekniska forskningscentral 1 313 695,63 49620: Åboakademi 49621: Åboakademi 1175 180,95 49622: Valtion tasetilit 31.12.1995 49623: sivu 49624: Tili- Konto 6991 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 162 49625: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 49626: 49627: 49628: 699 SELVITYSTILIT 49629: UTREDNINGSKONTON 12 633 688,59 49630: 49631: 6991 Epäselvien erien tili 49632: Oklara posters konto 12 633 688,59 49633: Helsingin kauppakorkeakoulu 49634: Helsingfors handelshögskola 25 029,42 49635: Helsingin poliisilaitos 49636: Helsingfors polisinrättning 2393,99 49637: Helsingin yliopisto 49638: Helsingfors universitet 112 024,40 49639: Hämeen lääninhallitus 49640: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 355,00 49641: Jyväskylän yliopisto 49642: Jyväskylä universitet 1 679,00 49643: Kansanterveyslaitos 49644: Folkhälsoinstitutet 6044,56 49645: Keski-Suomen lääninhallitus 49646: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 2 085,40 49647: Keskusrikospoliisi 49648: Centralkriminalpolisen 244,00 49649: Kuopion yliopisto 49650: Kuopio universitet 2 757,42 49651: Kymen lääninhallitus 49652: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 1 457,65 49653: Lapin lääninhallitus 49654: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 29 932,29 49655: Maanmittauslaitos 49656: Lantmäteriverket 4 377,88 49657: Maatalouden tutkimuskeskus 49658: Lantbrukets forskningscentral 249,52 49659: Merenkulkuhallitus 49660: Sjöfartsstyrelsen 2 934 697,27 49661: Museovirasto 49662: Museiverket 254,00 49663: Oikeusministeriö 49664: Justitieministeriet 2500,35 49665: Opetushallitus 49666: Utbildningsstyrelsen 118 838,41 49667: Opetusministeriö 49668: Undervisningsministeriet 350,00 49669: Oulun lääninhallitus 49670: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 1 396,00 49671: Puolustusvoimat 49672: Försvarsmakten 13628,50 49673: Sisäasiainministeriö 49674: lnrikesministeriet 36 308,87 49675: Taideteollinen korkeakoulu 49676: Konstindustriella högskolan 725,90 49677: Tampereen teknillinen korkeakoulu 49678: Tammerfors tekniska högskola 501 853,22 49679: Tampereen yliopisto 49680: Tammerfors universitet 3349,42 49681: Valtion tasetilit 31.12.1995 49682: sivu 49683: Tili- Konto 6991 Statens balanskonton 31.12.1995 sida 163 49684: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 49685: 49686: 49687: Teknologian kehittämiskeskus 49688: Teknologiska utvecklingscentralen 70646,80 49689: Telehallintokeskus 49690: Teleförvaltningscentralen 382 790,61 49691: Tielaitos 49692: Vägverket 49334,53 49693: Tilastokeskus 49694: Statistikcentralen 390,14 49695: Tullihallitus 49696: Tullstyrelsen 2138 629,98 49697: Turvatekniikan keskus 49698: Säkerhetsteknikcentralen 213,50 49699: Työministeriö 49700: Arbetsministeriet 39080,16 49701: Uudenmaan lääninhallitus 49702: Länsstyrelsen i Nylands Iän 26253,28 49703: Vaasan lääninhallitus 49704: Länsstyrelsen i Vasa Iän 1 667,90 49705: Valtiokonttori 49706: Statskontoret 4 731 280,85 49707: Valtioneuvoston kanslia 49708: Statsrådets kansli 45036,30 49709: Valtiovarainministeriö 49710: Finansministeriet 84,00 49711: Vankeinhoitolaitos 49712: Fångvårdsväsendet 21 941,81 49713: Verohallitus 49714: Skattestyrelsen 1 563327,76 49715: Ympäristöministeriö 49716: Miljöministeriet 95390,81 49717: Åboakademi 49718: Åboakademi 28471,39 49719: 49720: 49721: TASETILIT YHTEENSÄ 49722: BALANSKONTON SAMMANLAGT 94136 516 430,43 85182 123 441,81 49723: 49724: 6030 Ylijäämien ja vajausten tili 49725: öVerskotts och underskotts konto 8 954 392 988,62 49726: ~lijäämä vuoden alkaessa 49727: öVerskott vid årets ingång 5 914 574 947,39 49728: Tilivuoden ylijäämä 49729: Redovisningsårets överskott 3 039 818 041,23 49730: 49731: 6040 HALLINNOLLINEN TASETILI 49732: ADMINISTRATIV BALANSKONTON 94136 516 430,43 94 136 516 430,43 49733: TALOUSARVION ULKOPUOLELLA 49734: OLEVIEN VALTION RAHASTOJEN 49735: 49736: TULOSLASKELMAT JA TASEET 49737: 1995 49738: 49739: 49740: STATENS ICKE BUDGETERADE FONDERS 49741: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR 49742: 1995 49743: 166 49744: 49745: Asuntorahasto - Bostadsfonden 49746: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1995 49747: Korkotuotot - Ränteintäkter 49748: Varsinaiset korkotuotot- Ordinarie ränteintäkter 49749: Korot asuntotoimen lainoista- Räntor för bostadsväsendets lån .................................. . 2 174 655 693,06 49750: Muut korkotuotot- Övriga ränteintäkter ......................................................................... 118 440,46 2174 774133,52 49751: 49752: Korkokulut- Räntekostnader 49753: Varsinaiset korkokulut- Ordinarie räntekostnader 49754: Asunto-obligaatiolainoista- Från bostadsobligationslån ................................................ 1 358 735 067,47 49755: Valuuttamääräisistä ulkomaisista pankkilainoista- Av valutamässiga utländska banklån 59 031 040,34 49756: Muista ulkomaisista lainoista- Från övriga utländska lån ............................................ .. 35 778,85 -1 417 801 886,66 49757: Rahoituskate- Finansieringsbidrag .......................................................................................................................... 756 972 246,86 49758: 49759: Muut toimintatuotot- Övriga verksamhetsintäkter 49760: Luovutuskorvaukset- Överlåtelseersättningar ................................................................ 180 143,90 49761: Muut tuotot- Övriga intäkter .......................................................................................... 55 810,99 235 954,89 49762: 49763: Muut toimintakulut- övriga verksamhetskostnader 49764: Lainojen muutokset avustuksiksi- Förändringar av lån tili bidrag ................................. 5 775 417,95 49765: Lainojen hoitomenot- Utgilter för skötsel av lån ............................................................ 139 553,00 49766: Kulut arvopaperistamisesta- Kostnader av värdepapperiseringen ................................ . 8 466 404,54 49767: Muut kulut- Övriga kostnader ....................................................................................... 146 232,46 -14 527 607,95 49768: Luottotappiot- Kreditförluster ............................................................................................................................. -20 232 414.45 49769: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ............................................................................................. 722 448179,35 49770: 49771: 49772: 49773: Tase- Balansräkning 31.12.1995 49774: Vastaavaa-Aktiva 49775: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 49776: Saamiset- Fordringar 49777: Asuntolainasaamiset - .. Bostadslånefordringar ................................................................ 54 306 550 551 ,46 49778: Muut lainasaamiset- Ovriga lånefordringar ................................................................... 16 739 703,50 49779: Korkosaamiset- Räntefordringar ................................................................................... 636 554 864,09 49780: Yhdystilisaatava- Kollektivkontofordringar .................................................................... 2 958 900 948,39 57 918 746 067,44 49781: 49782: Arvostuserät- Värderingsposter 49783: Kurssitappiot- Kursförluster ................................................................................................................................ 1 223 708,33 49784: 57 919 969 775,77 49785: Vastattavaa-Passiva 49786: Oma pääoma- Eget kapital 49787: Sidottu oma pääoma- Sunden eget kapital 49788: Peruspääoma- Grundkapital ....................................................................................... 28 892 912 152,42 49789: Vapaa oma pääoma - Fritt eget kapital 49790: Edellisten tilikausien siirrot talousarviosta ja ylijäämät- Förra räkenskapsperiodens 49791: överlöringar från budgeten och överskott ...................................................................... 12 919 612 680,33 49792: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ................................................ 722 448 179,35 42 534 973 012,10 49793: 49794: Arvostuserät- Värderingsposter 49795: Emissiovoitot- Emissionsvinster ...................................................................................................................... 232 842 758,4 7 49796: 49797: Vieras pääoma- Främmande kapital 49798: Pitkäaikainen- Långfristigt 49799: Asunto-obligaatiolainat- Bostadsobligationslån ......................................................... 13 124 000 000,00 49800: Lainat ulkomaisilta rahoituslaitoksilta- Lån från utländska finansieringsinrättningar .. 683 190 000,00 13 807 190 000,00 49801: Lyhytaikainen- Kortlristigt 49802: Asunto-obligaatioiden lyhennyserät- Bostadsobligations avkortningsrater ............... . 300 000 000,00 49803: 167 49804: 49805: Siirtovelat- Resultatregleringar .................................................................................. 1 038 815 342,31 49806: Muut lyhytaikaiset velat- Övirga kortfristiga skulder ................................................. . 6148 662,89 1 344 964 005,20 49807: 57 919 969 775,77 49808: 49809: 49810: 49811: Huoltovarmuusrahasto - Försörjningsberedskapsfonden 49812: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1995 49813: Liikevaihto - Omsättning .......................................................................................................................................... 280 381 810,76 49814: Liiketoiminnan muut tuotot- Affärens övriga intäkter .............................................................................................. 51 977,90 49815: Myyntiä vastaavat hankintakulut- Anskaffningskostnader som motsvarar försäljningen 49816: Tavarat- Varor ............................................................................................................... 796 065 773,46 49817: Varastojen lisäys -Ökning av lager .................................................................................... -508 079 437,64 49818: Varastointikulut- Lagringskostnader ............................................................................. _ _;9~5-'8-'-78:...5:...0...:6;.;.,5_;_1_ _ _-...:3:.::.83::...;:;86:...4...:8...:42:.:•::::.33 49819: Myyntikate- Försäljningsbidrag ............................................................................................................................... -103 431 053,67 49820: 49821: Kiinteät kulut- Fastna kostnader 49822: Henkilöstökulut- Personalkostnader ........................................................................... 6 399 172,51 49823: Vuokrat- Hyror ........................................................................................................... 195 800,00 49824: Puolutustaloudellinen suunnittelukunta - Försvarsekonomiska planeringskommis- 49825: sionen ........................................................................................................................... 2 475 856,11 49826: Muut kiinteät kulut- övriga fastna kostnader .............................................................. _ ___;.1...:8_;75:...9:..:9:.:..7.::,6.:..0_ _ _-__:.10::..:..94:..:6...:8:::.26:.:,2=2 49827: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... -114 377 879,89 49828: Poistot- Avskrivningar ............................................................................................................................................. -25 809 305,28 49829: Liikevoitto-Affärsvinst ............................................................................................................................................ -140187185,17 49830: 49831: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader 49832: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 3 666 742,45 49833: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... -28 464 264,22 -24 797 521,77 49834: Infrastruktuuri- lnfrastrukturen ............................................................................................................................... -1 365 291 ,42 49835: Turvarastoinnin korkotuki, varastointiavustus - Räntestöd av förvarslagring, lagrings- 49836: bidrag ......................................................................................................................................................................... -6 303 122,55 49837: Tulos ennen satunnaisia eriä- Resultat före extraordinära poster ............................................................................ -172 653120,91 49838: 49839: Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter .............................................................................................................. 1 280 624,77 49840: Rahoituksellinen tulos ennen huoltovarmuusmaksuja - Finansiellt resultat före för- 49841: sörjningsberedskapsavgifter ....................................................................................................................................... -171 372 496,14 49842: Huoltovarmuusmaksu- Fö.fsörjningsberedskapsavgift ...................................................... 237 718 921,00 49843: Siirto budjettitaloudesta- Overföringar från bugetekonomi ............................................... __.:1...:0:.::6..:6.::::00::...0:.:0:.::0:.::,0.:..0_ _ _...::3:..:.44~31:..::8...::9.:..21.:..!.,0~0 49844: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 172 946 424,86 49845: 49846: 49847: 49848: Tase- Balansräkning 31.12.1995 49849: Vastaavaa-Aktiva 49850: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- Anläggningstillgångar och övriga utgifter 49851: med lång verkningstid 49852: Aineenomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar 49853: Aineenomat oikeudet- lmmateriella rättigheter .......................................................... 41 943 334,93 49854: Ennakkomaksut- Förskottsavgifter ............................................................................. 6 000 000,00 47 943 334,93 49855: 49856: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar 49857: Maa-alueet- Jordområden .......................................................................................... 8 030 000,00 49858: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ................................... . 241 596 724,10 49859: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................................................... 568 307,84 49860: Muut aineelliset hyödykkeet- Övriga materiella tillgångar .......................................... 106 407,83 49861: Muut pitkävaikutteiset menot- övriga utgifter med lång verkningstid ....................... . 2 204 186,75 49862: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat- Förskottsbetalningar och pågående 49863: anskaffningar ................................................................................................................. 43 485 817,64 295 991 444,16 49864: 168 49865: 49866: Käyttöomaisuusarvopaperit -värdepapper ingående i anläggningstillgångarna 49867: Puhelinosakkeet- Telefonaktier ..................................................................................... 66 000,00 49868: Osakehuoneisto- Aktielägenheten ................................................................................. 7 808 506,00 7 874 506,00 49869: 49870: Arvostuserät- Värderingsposter 49871: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnigs- och finansieringstillgångar 49872: Tavarat- Varor .................................................................................................................................................. 4 430 218 279,32 49873: 49874: Saamiset- Fordringar 49875: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ........................................................................ 35 896 243,61 49876: ALV-saaminen- MOMS-erhällande ................................................................................ 26 350 969,4 7 49877: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................... 21 846 281 ,87 49878: Ennakkomaksut- Förskottsavgifter ................................................................................ 621 326,08 49879: Muut saamiset- Övriga fordringar ................................................................................. 253 986,20 84 968 807,23 49880: 49881: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa- och banktillgodohavanden .................................................................................. 53 797 061 ,32 49882: 4 920 793 432,96 49883: Vastattavaa-Passiva 49884: Rahastopääoma- Fondkapital 49885: Muu rahastopääoma - Övrigt fondkapital ....................................................................... 3 374 259 537,05 49886: Edellisten tilikausien voitto vuosina -93 ja -94 - Föregäende räkenskapsperiodernas 49887: vinst årena -93 och -94 ................................................................................................... . 704 326 733,1 0 49888: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 172 946 424,86 4 251 532 695,01 49889: 49890: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgängar bundet kapital ......................................................................... 249 380 695,55 49891: Pakolliset varaukset- Obligatoriska reserveringar ................................................................................................... 1 600 000,00 49892: Vieras pääoma- Främmande kapital 49893: Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta -Kortlristiga låner från finansieringsanstalter .............................................. 350 000 000,00 49894: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 66 819 744,47 49895: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 1 156 158,00 49896: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ..................................................... ---'3-'-04-'-'13;..;.9-'-',9-'-3_ _ ____:.68.:. . : :c28:.:0. . ;0. . ;.42::.:,. ;.:.40 49897: 4 920 793 432,96 49898: 49899: 49900: 49901: 49902: Maatalouden interventiorahasto- Gårdbrukets interventionsfond 49903: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1995 49904: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 18 542 970,42 49905: 49906: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader 49907: Aineet, tarvikkeet ja tavarat- Materia!, förnödenheter och varor 49908: Ostot ja arvonalennus- lnköp och värdeminskning .................................................... -44 073 208,98 49909: Varastojen lisäys - Ökning i lager ................................. ......................... ...................... _...:3..:..3. :. 39:. :6. . :8. . ;.42::.:,1.;..:5;___ _-_..;.1..:..0.:.:67.. :6. .:3.:. :66:.:.;,8:.:.3 49910: Myyntikate- Försäljningsbidrag ............................................................................................................................... 7 866 603,59 49911: 49912: Kiinteät kulut- Fastna kostnader 49913: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 95 368,47 49914: Toimistomenot- Byråkostnader ..................................................................................... 31 216,86 -126 585,33 49915: Rahoituskulut- Finansieringskostnader 49916: Korkokulut- Räntekostnader ............................................................................................................................... -1 0 066 849,32 49917: 49918: Budjettisiirto rahastolle- Budgetöverföring tili fonden ............................................................................................. 10 193 434,65 49919: 49920: Muut kiinteät kulut- Övriga fastna kostnader 49921: Varastointi- ja muut tekniset kustannukset- Lagring och övriga tekniska kostnader .... . 5 636 601,75 49922: Tukipalkkiot- Stödpremier ............................................................................................. 404 361 115,65 -409 997 717,40 49923: Tulonsiirrot EU:sta- lnkomstöverlöringar från EU 49924: Julkinen varastointi- Offentlig lagring ............................................................................ 10311227,20 49925: 169 49926: 49927: Tukipalkkiot- Stödpremier ............................................................................................. 404 361115,65 49928: Myyntikatteen tuloutus- lnkomstföring av försäljningsbidrag ....................................... -7 866 603,59 406 805 739,26 49929: Satunnaiset tuotot ja kulut- Tillfälliga intäkter och kostnader 49930: Vakuusperinnät- Säkerhetsärvande ..................................................................................................................... 485 781,24 49931: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ................................................................................................. 5160 406,69 49932: 49933: 49934: 49935: Tase- Balansräkning 31.12.1995 49936: Vastaavaa-Aktiva 49937: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar 49938: Tavarat- Varor ..................................................................................................................................................... 33 396 842,15 49939: 49940: Saamiset- Fordringar 49941: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................... 26 055 683,18 49942: Muut saamiset- Övriga fordringar ................................................................................. 77 926 800,96 103 982 484,14 49943: Rahat - Kassa 90 099 710,52 49944: 227 479 036,81 49945: Vasta tta vaa- Passi va 49946: Oma pääoma - Eget kapital 49947: Interventiorahasto- lnterventionsfonden 49948: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ......................................................................................... 5 160 406,69 49949: Vieras pääoma- Främmande kapital 49950: Lyhytaikainen- Kortfristigt 49951: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 413 043,90 49952: Saadut ennakot- Erhållna förskott ................................................................................. 802 501,83 49953: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 1103 084,39 49954: Lainat- Lån ................................................................................................................... 220 000 000' 00 222 318 630,12 49955: 227 479 036,81 49956: 49957: 49958: 49959: 49960: Maatilatalouden kehittämisrahasto - Gårdsbrukets utvecklingsfond 49961: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1995 49962: Tuotot- lntäkter 49963: Korkotuotot- Ränteintäkter 49964: Maaseutuelinkeinolainoista- Lån beviljade för näringsverksamheten på landsbygden .. 48 053 367,53 49965: Maatilalainoista- Jordlägenhetslån ................................................................................ 199113 843,69 49966: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan lainoista- Lån beviljade för närings- 49967: verksamheten i liten skala på landsbygden ....................................................................... 7 362 962,79 49968: Maankäyttölainoista- Jorddispositionslån ..................................................................... 3 252 672,16 49969: Tilojen kauppahinnois!a- Lägenheters pris .................................................................... 21 395 71 0,07 49970: Muita korkotuloja- Ovriga ränteinkomster ..................................................................... 9 440,69 49971: Provisiot valtiontakauksesta- Provisioner från statsgarantien ....................................... 499 802,91 279 687 799,84 49972: Muut tuotot- övriga intäkter 49973: Vuokratulot- Hyresinkomster ........................................................................................ 767 425,86 49974: Myytyjen tilojen tuottama ylijäämä- Överskott av försålda lägenheter .......................... . 2 242 670,34 49975: Satunnaiset tulot- Extraordinära inkomster .................................................................. . 2 323 516,88 5 333 613,08 49976: 285 021 412,92 49977: Kulut- Kostnader 49978: Varsinaiset kulut- Ordinära kostnader 49979: Palkat, sosiaaliturvamaksut ja matkat- Löner, socialskyddsavgifter och resor ............ .. 24 306,45 49980: Lainojen hoitopalkkiot- Arvoden för skötsel av lån ....................................................... 40 530 082,36 49981: Tilojen hoitomenot- Utgifter för skötsel av lägenheter .................................................. 131 890,01 49982: Verot- Skatter ............................................................................................................... 443 147,39 49983: Taloushallintopalvelut- Ekonomiförvaltningstjänsten .................................................... 2 950 000,00 -44 079 426,21 49984: 170 49985: 49986: Kulutusmenot- Konsumtionsutgifter 49987: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen päätöksen 22.2.1996 49988: nro 1021221 196 perusteella on poistettu tileistä- På grund av jord- och skogsbruks- 49989: ministeriets informationstjänstcentralens beslut nr 102/221/96 den 22.2.1996 49990: har avskrivits från konto ......................................................................................................................................... -146 599 485,45 49991: Omatoiminen tuotto- Aktiv intäkt ........................................................................................................................ 94 342 501,26 49992: 49993: Siirrot- Överföringar 49994: Käyttö tuotannon ohjaamiseen- Bruk tili produktionsstyrning ............................................................................ -6 965 178,30 49995: Tilikauden ylijäämä- Räkneskapsperiodens överskott ............................................................................................. 87 377 322,96 49996: 49997: 49998: 49999: Tase- Balansräkning 31.12.1995 50000: Vastaavaa-Aktiva 50001: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 50002: Varat-Medel 50003: Sitomattomat varat- Obundna medel ............................................................................ 1 122 721 072,91 50004: Sidotut varat- Bundna medel ......................................................................................... 339 826 124,40 50005: Talletetut varat- Deponerade medel ............................................................................... 920 945,77 1 463 468143,08 50006: Lainat- Lån 50007: Rahalaitosten lainat- Penninginrättningslån 50008: Maaseutuelinkeinolainat- Lån beviljade för näringsverksamheten på landsbygden ...... . 1 521 842 161,03 50009: Maatilalainat- Jordlägenhetslån ..................................................................................... 4 365 018 456,28 50010: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan lainat- Lån beviljade för näringsverk- 50011: samheten i liten skala på landsbygden .............................................................................. 124107 018,22 50012: Maankäyttölainat- Jorddispositionslån .......................................................................... 47 683 464,06 6 058 651 099,59 50013: Muut lainat- övriga lån 50014: Maankäyttötilojen myyntihintoihin liitetyt lainat- Lån i samband med köpeskillingar 50015: för jordd ispositionslägenheter .......................................................................................... 1628113,79 50016: Maahankintatilojen myyntihintoihin liitetyt lainat- Lån i samband med köpeskillingar 50017: för jordanskaffningslägenheter ......................................................................................... 1133,37 1 629 247,16 50018: Kauppahinnat- Köpeskillingar 50019: Asutuslain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar förlägenheter, som 50020: sålts med stöd av kolonisationslagen ............................................................................... 94 372,76 50021: Maankäyttölain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för lägenheter, 50022: som sålts med stöd av jorddispositionslagen ................................................................... 6 442 959,44 50023: Maatilalain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för lägenheter, som 50024: sålts med stöd av lagen om gårdsbruksenheter ................................................................ 541159 998,75 50025: Luontaiselinkeinolain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för lägen- 50026: heter, som sålts med stöd av naturnäringslagen ............................................................... 2 213 045,71 50027: Kolttalain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för lägenheter, som 50028: sålts med stöd av skoltlagen ............................................................................................ 7 931,33 50029: Porotalouslain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för lägenheter, 50030: som sålts med stöd av lagen om renhushållning .............................................................. 1 795 391,20 50031: Maaseutuelinkeinolain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat- Köpeskillingar för lägen- 50032: heter, som sålts med stöd av lagen om näringsverksamheten på landsbygden ............... . 5 027 688,67 556 741 387,86 50033: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 50034: Ostetut tilat- Köpta lägenheter ............................................................................................................................. 140 849 034,86 50035: 50036: Erilaatuiset saatavat- Fodringar avolika slag 50037: Parannuskorvaukset- Förbättringsersättningar .............................................................. 4 376,00 50038: Ennakkomaksut- Förskottsavgifter ................................................................................ 9 077 729,03 9 082105,03 50039: 8 230 421 017,58 50040: Vasta tta vaa- Passi va 50041: Vieras pääoma- Främmande kapital 50042: Talletetut varat- Depositioner .............................................................................................................................. 920 945,77 50043: 50044: Oma pääoma - Eget kapital 50045: Pääoma vuoden alussa- Kapital vid årets ingång .......................................................... 8142122 748,85 50046: Tilivuoden ylijäämä- Räkenskapsårets överskott .......................................................... 87 377 322,96 8 229 500 071,81 50047: 8 230 421 017.58 50048: 171 50049: 50050: Valtion eläkerahasto - Statens pensionsfonden 50051: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1995 50052: Tuotot- lntäkter 50053: Työnantajan eläkemaksut- Arbetsgivarens pensionsavgifter 50054: Virastoilta ja laitoksilta- Från ämbetsverk och inrättningar ........................................... 3 831 389 714,95 50055: Liikelaitoksilta - Från affärsverken .................................................................................. 409 975 985,18 50056: Vai- ja Valtavalaitoksilta- StUL och Valtava inrättningar ................................................ 190 983 936,62 50057: Pohjoismaisilta instituuteilta- Från nordiska instituter ................................................. . 2 210 654,53 50058: Painatuskeskus Oy- Tryckericentral Ab ......................................................................... -5 088 463,52 4 429 471 827,76 50059: 50060: Työntekijäin maksut- Arbetstagarens avgifter 50061: Työntekijäin eläkemaksut- Arbetstagarens pensionsavgifter ....................................... .. 1 145 214 243,87 50062: ~yön,tekijäin ty?ttömyysvakuutusmaksut- Arbetstagarens arbetslöshets- 50063: forsaknngsavgJfter ........................................................................................................... 187 958120,75 1 333 172 364,62 50064: 5 762 644 192,38 50065: Siirtymämaksut- Överföringsavgifter ....................................................................................................................... 360 550 426,60 50066: 50067: Korkotuotot- Ränteintäkter 50068: Lainoista valtiolle- Från Iän tili staten ............................................................................ 799 500 000,00 50069: Sijoituksista- Frän placeringar ....................................................................................... 56 878 259,64 50070: Yhdystilisaatavasta- Frän kollektivkontofordringar ....................................................... 39 455 235,16 50071: S!!r~etyistä eläkemak~.uista-:: Från överförda pensionsavgifter ..................................... .. -541 772,96 50072: Vnvastyskorot- Dro)smålsrantor ................................................................................... 485 331,12 895 777 052,96 50073: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ..................................................................................................... 7 018 971 671,94 50074: 50075: 50076: 50077: Tase- Balansräkning 31.12.1995 50078: Vastaavaa-Aktiva 50079: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 50080: Saamiset- Fordringar 50081: Lainasaamiset valtiolta- Lånefordringar från staten ...................................................... 12 300 000 000,00 50082: Saatava Painatuskeskus Oy: Itä- Fordringen från Tryckericentral Ab ............................ . 3 407 639,67 50083: Tulorästit eläkemaksuista- lnkomstrester från pensionsavgifter .................................. . 423 990 331,65 50084: Tulorästit työttömyysvakuutusmaksuista- lnkomstrester från arbetslöshets- 50085: försäkringsavgifter ........................................................................................................... 28 608 169,94 50086: Siirtosaamiset korkotuloista- Resultatregleringar av ränteinkomster ............................ 296 514 384,71 50087: Yhdystilisaatava -Kollektivkontofordringar ........................................................................ 281 038 582,94 13 333 559 108,91 50088: Rahoitusomaisuusarvopaperit- Värdepapper ingående i finansieringstillgångarna 50089: Obligaatiot ja muut joukkovelkakirjalainat- Obligationer och övriga masskuldebrevslån .................................. .. 1 047 946 093,85 50090: 14 381 505 202,76 50091: Vastattava a- Passi va 50092: Oma pääoma - Eget kapital 50093: Pääoma vuoden alussa-:- Kapital i början av året ............................................................ 13 462 265 575,16 50094: Siirrot talousarvioon - Overföringar tili budgeten .......................................................... -6 100 000 000,00 50095: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat .......................................................... .. 7 018 971 671,94 14 381 237 247,10 50096: Vieras pääoma - Främmande _kapital 50097: Muut lyhytaikaiset velat- Ovriga kortfristiga skulder ........................................................................................... 267 955,66 50098: 14 381 505 202,76 50099: 172 50100: 50101: Valtion ydinjätehuoltorahasto - Statens kärnavfallshanteringsfond 50102: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1995 50103: Tuotot -lntäkter 50104: Varsinaiset tuotot- Ordinarie intäkter 50105: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 199 914 216,80 50106: Korvaus valtiolta- Ersättning från staten ........................................................................ 68 009 881,41 267 924 098,21 50107: Kulut- Kostnader 50108: Palkkiot- Arvoden ......................................................................................................... 133 656,00 50109: Henkilösivukulut- Personbikostnader ............................................................................ 35 519,01 50110: Korvaus KTM:IIe- Ersättning tili handels- och industriministeriet ................................ . 37 521,00 50111: Muut kulut- Övriga kostnader ....................................................................................... 69192,40 -275 888,41 50112: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 267 648 209,80 50113: 50114: 50115: 50116: Tase- Balansräkning 31.12.1995 50117: Vastaavaa-Aktiva 50118: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 50119: Yhdystilisaatava valtiolta- Kollektivkontofordring från staten .............................................................................. 121 959,76 50120: Lainasaamiset- Lånefordringar ........................................................................................................................... 2 852 400 000,00 50121: Saatava valtiovarastosta- Fordring från statsförråd ............................................................................................ 970 014 91 0,95 50122: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ..................................................................................................................... 267 924 098,21 50123: 4 090 460 968 '92 50124: Vasta tta vaa- Passi va 50125: Vieras pääoma- Främmande kapital 50126: Lyhytaikainen- Kortfristigt 50127: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 2 477,58 50128: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ..................................................... 10281,54 12 759,12 50129: Oma pääoma - Eget kapital 50130: Imatran Voima Oy:n rahasto-osuus- Fondandelen av Imatran Voima Ab .................... .. 1 088 700 000,00 50131: Teollisuuden Voima Oy:n rahasto-osuus- Fondandelen av Teollisuuden Voima Ab ...... . 2 714 500 000,00 50132: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen rahasto-osuus - Fondandelen av statens 50133: tekniska forskningscentral ................................................................................................ 19 600 000,00 3 822 800 000,00 50134: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst .................................................................................................... 267 648 209,80 50135: 4 090 460 968,92 50136: 50137: 50138: 50139: Valtiontakuurahasto- Statsgarantifonden 50140: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1995 50141: Takuumaksutulot- Garantiavgif1sinkomster ....................................................................... 135 836191,06 50142: Takausmaksutulot- Borgenavgif1sinkomster ...................................................................... 44 072 490,88 179 908 681,94 50143: Hallintokulut- Förvaltningskostnader 50144: Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden ........................................................................... 28 166 477,81 50145: Huoneistokulut- Lokalkostnader ................................................................................... 4 514 203,96 50146: Muut hallintokulut- övriga förvaltningskostnader ......................................................... 9 998 092,26 50147: 42 678 774,03 50148: Muut tuotot- Övriga intäkter .......................................................................................... -618 881,28 --42 059 892,75 50149: Takuu- ja takausmaksukate- Garanti- och borgenavgiftsbidrag ............................................................................... 137 848 789,19 50150: 50151: Korvaukset, takaisin perintä- ja takautumistuotot- Ersättningar, återindrivnings- och 50152: regressintäkter 50153: Takuukorvaukset- Garantiersättningar .......................................................................... 207 616 297,00 50154: Takauskorvaukset- Borgenersättningar ......................................................................... 101 723 640,67 50155: Erikseen seur. korvaukset- Avskides ef1erföljansvärda ersättningar*) .......................... 862 723 920,69 50156: 173 50157: 50158: Peri~~kulut--::- lndrivningsk~stn~de.r ····:···:....................................................................... 3 332 052,02 50159: Taka1s1npenntatuotot- Atenndnvmngsmtäkter ............................................................... -145 364 855,18 50160: Takautumisoikeuteen perustuvat tuotot- På regressrätt baserade intäkter .................. .. -30 642133,91 50161: Eriks. seur. takaisinperintä- Avskides efterföljansvärd återindrivning*) ........................ -567 964 040,18 -431 424 881 '11 50162: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -293 576 091,92 50163: 50164: *)Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n ja ex. Neuvostoliiton takuut ja takaukset- 50165: Wärtsilä Meriteollisuus Ab:s och ex. Sovjetunionens garantier och borgen 50166: 50167: 50168: Tase- Balansräkning 31.12.1995 50169: Vastaavaa - Aktiva 50170: Sijoittamatlomat varat- Oplacerade medel .......................................................................................................... 863 246 647,95 50171: Rahat - Kassa ...................................................................................................................................................... 5 000,00 50172: Ennakot- Förskott ............................................................................................................................................... 50 368,64 50173: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ..................................................................................................................... 595 913,25 50174: Arvopaperit - Värdepapper ................................................................................................................................... 1 840 668,00 50175: 865 738 597,84 50176: Vastattavaa- Passiva 50177: Siirtovelat- Resultatregleringar ................................................................................................................................ 7 712 421,23 50178: Oma pääoma- Eget kapital 50179: Valtiontakuu rahasto - Statsgarantifonden 1.1.1995 ....................................................... 51 602 268,53 50180: Siirrot rahastoon- Överföringar tili fonden .................................................................... 1100 000 000,00 50181: Rahaston alijäämä- Fondens underskott ....................................................................... -293 576 091 ,92 858 026 176,61 50182: 865 738 597,84 50183: 50184: 50185: 50186: Öljysuojarahasto - Oljeskyddsfonden 50187: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1995 50188: Tuotot- lntäkter 50189: Öljysuojamaksut- Oljeskyddsavgifter ....................................................................................................................... 33 607 157,00 50190: 50191: Kulut- Kostnader 50192: Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden ................................................................................ 223 480,46 50193: Matkat- Resor ................................................................................................................... 4 913,16 50194: Sekalaiset kulut- Kostnader av blandad natur .................................................................... 15 053,04 50195: Öljyvahinkokorvaukset- Oljeskadeersättningar 50196: Tulonsiirrot kunnille- lntäkternas överföringar tili kommuner ....................................... 23 224 158,46 50197: Ylläpitokustannukset valtiolle- Underhållskostnader tili staten ..................................... 6 215 203,33 50198: Tulonsiirrot kotitalouksille- lntäkternas överföringar tili hushållen ............................... 55 789,60 50199: Pääomansiirrot kunnille- Kapital överföringar tili kommuner ........................................ _ ___::2. : 2;.; .59:. .7:. .4. : 2:. ;.4. .;.4_ _ _----=.3.:..1.::.;99:..:8..::3:..;.40::.:,~49 50200: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ............................................................................................. 1 608 816,51 50201: 50202: 50203: 50204: Tase- Balansräkning 31.12.1995 50205: Vastaavaa - Aktiva 50206: Rahoitusomaisuus -Finansieringtillgångar 50207: Yhdystilisaatava valtiolta- Kollektivkontofordring från staten .............................................................................. 12 022 952,95 50208: 12 022 952,95 50209: Vastattavaa- Passiva 50210: Vieras pääoma- Främmande kapital 50211: Siirtovelat- Resultatregleringar ........................................................................................................................... 412 394,43 50212: 50213: Oma pääoma- Eget kapital 50214: Pääoma 1.1.1995- Kapital1.1.1995 .............................................................................. 10 001 742,01 50215: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ....................................................... 1 608 816,51 11 610 558,52 50216: 12 022 952,95 50217: 174 50218: 50219: Muut rahastot - övriga fonder 50220: Palosuojelurahasto - Brandskyddsfonden 50221: Pääoma - Kapital 1.1.1995 ....................................................................................................................................... 48 294 304,31 50222: Menot- Utgifter ........................................................................................................................................................ 37 798 423,38 50223: Tulot- lnkomster ..................................................................................................................................................... 38 913 351,31 50224: Pääoma- Kapital31.12.1995 ................................................................................................................................... 49 409 232,24 50225: 50226: 50227: 50228: 50229: Radiorahasto - Radiofonden 50230: Pääoma- Kapital1.1.1995 ....................................................................................................................................... 56 595 582,27 50231: Menot- Utgifter ........................................................................................................................................................ 1 622 065 608,31 50232: Tulot- lnkomster ..................................................................................................................................................... 1 644 057 556,13 50233: Pääoma- Kapital31.12.1995 ................................................................................................................................... 1 700 653 138,40 50234: VALTION LIIKELAITOSTEN 50235: 50236: TULOSLASKELMAT JA TASEET 50237: VUODELTA 50238: 1995 50239: 50240: 50241: STATENS AFFÄRSVERKENS 50242: 50243: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR 50244: .. 0 50245: 50246: FOR AR 50247: 1995 50248: 176 50249: 50250: Autorekisterikeskus - Bilregistercentralen 50251: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1995 50252: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 411 937115,41 50253: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ........................................................................................... 1 495 521,80 50254: 50255: Kulut- Kostnader 50256: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 206 962 136,64 50257: 50258: ~~ u~r~~j; ~Ö~~~g~-k~~i~~d~·;··.·.:·.·.:·.·.·.·.:·.·.·.·.::·.·.·.:·.:·.·.:::·.·.::·.·.·:.·.·.:·.::·.:·.:·.:·.:·:::.·.:·::.::·:::.:·.·::.:·:.:·:::.:·:::.:·.:·. 50259: 0 50260: 1 ~~ ~6~ ~~j:~~ 50261: --~~~~------~~~~ 50262: -361 283 644,03 50263: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 52148 993,18 50264: 50265: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista- Avskrivningar på 50266: anläggningstillgångarna och övriga utgifter med lång verkningstid ............................................................................ -20 729 189,35 50267: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 31 419 803,83 50268: 50269: Rahoitustuotot-ja kulut- Finansiella intäkter och kostnader 50270: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 9 963 647,06 50271: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... -39 707,88 50272: Muut rahoituskulut- Övriga finansiella kostnader ......................................................... ___---'-30'-3'-7-"0.:..:,3_7________9;;_; _89:. :3. .:5. :.68.:c:,.:. ;.81 50273: Tulos ennen tilinpäätössiirtoja- Re~ultat före räkenskapsperiodens överföringar .................................................... 41 313 372,64 50274: Vapaaehtoisten varausten lisäys- Okning av frivilliga reserveringar ........................................................................ 14 741 000,00 50275: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ........................................ ....................... ................................... ...... 56 054 372,64 50276: 50277: 50278: Tase- Balansräkning 31.12.1995 50279: Vastaavaa-Aktiva 50280: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och övriga lång- 50281: fristiga placeringar 50282: Aineetlomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar 50283: Atk-ohjlemat- ABD-program ......................................................................................... 4168 046,95 50284: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med läng verkningstid .......................... . 2 303 244,15 6471291,10 50285: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgängar 50286: Maa-alueet- Jordomräden ............................................................................................. 69 046 312,50 50287: Rakennukset- Byggnader .............................................................................................. 169 227 032,83 50288: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 56 980 253,11 50289: Maarakenteet- Markanläggningar .................................................................................. 1 294 916,79 50290: Keskeneräiset hankinnat- Pågäende anskaffningar ....................................................... 4 249 989,08 300 798 504,31 50291: Käyttöomaisuusarvopaperit- Värdepapper ingående i anläggningstillgångarna 50292: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ............................................................................................................ 3 082 555,16 50293: Saamiset- Fordringar 50294: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ........................................................................ 7 744 735,19 50295: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................... 8 734 808,02 16 479 543,21 50296: Rahoitusomaisuusarvopaperit- Värdepapper ingäende i finansieringstillgängarna 50297: Muut arvopaperit- Övriga värdepapper ............................................................................................................... 140 724 275,33 50298: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa- och banktillgodohavanden .................................................................................. 4 025 719,51 50299: 471 581 888,62 50300: Vastattavaa- Passiva 50301: Oma pääoma- Eget kapital 50302: Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................... 94 000 000,00 50303: Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital .......................................................................... 247 765 409,97 50304: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 56 054 372,64 397 819 782,61 50305: Vieras pääoma- Främmande kapital 50306: Lyhytaikainen- Kortfristigt 50307: Saadut ennakot- Erhållna förskott ................................................................................. 4 590 965,00 50308: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 30 175 016,95 50309: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 29 284 215,84 50310: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ..................................................... 9 711 908,22 73 762 106,01 50311: 471 581 888,62 50312: 177 50313: 50314: Hallinnon kehittämiskeskus- Centralen för förvaltningsutveckling 50315: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1995 50316: Tuotot- lntäkter 50317: Palvelujen myynti- Försäljningen av tjänster ................................................................. 34 391 367,09 50318: Muu myynti - Övrig försäljning ...................................................................................... 1 038 103,05 50319: Sekalaiset tulot- lnkomster av blandad natur ................................................................ 4 487,84 35 433 957,98 50320: Kulut- Kostnader 50321: Palkkiot- Arvoden ......................................................................................................... 8 795 265,77 50322: Palvelutoiminnan matkakustannukset- Resekostnader av anställningsverksamhet ....... 4 356 914,43 50323: Palvelutoiminnan muut menot- Anställningsverksamhets övriga kostnader ................. 2 398 523,30 50324: Palkat ja palkkiot- Löne.r och arvoden ........................................................................... 15 061 991,37 50325: Muut henkilöstökulut- Ovriga personalkostnader ......................................................... 4 157 896,54 50326: Vuokrat - Hyror ....... ........ ..... ... .................... ....... ........... .. ........ .... .................. ................. 484 230,67 50327: Matkat- Resor ............................................................................................................... 359 389,57 50328: Markkinointi- Marknadsföring ....................................................................................... 419 963,29 50329: Posti ja puhelin- Post och telefon ................................................................................. 714 629,88 50330: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter .......................................................... 693 526,99 50331: Toimistopalvelut- Byråtjänster ...................................................................................... 409 738,12 50332: Puhtaanapito ja kunnostus- Renhållning och iståndsättning ........................................ 767 072,06 50333: Atk-palvelut- ADB-tjänster ............................................................................................ 557 797,95 50334: Kokous ja edustuskulut- Möte och representationskostnader ...................................... _ _. .:.1.:::36:.. .3::5:.. :.1:::,2.::.6_ _ _-----=.39:.. .3:.. .1:.:3..:2:.:.91.:. :,2:.::0 50335: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... -3 879 333,22 50336: 50337: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista - Avskrivningar 50338: p~ anlägQningstil.lgånga~na och övriga utgifter med lång verkningstid ....................................................................... -1188 300,00 50339: Lnketapp1o- Rorelseforlust ...................................................................................................................................... -5 067 633,22 50340: 50341: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och kostnader 50342: Tuotot- lntäkter ............................................................................................................. 255 032,30 50343: Kulut- Kostnader ........................................................................................................... -60 597,00 194 435,30 50344: Tilikauden tappio- Räkenskapsperiodens förlust ..................................................................................................... -4873197,92 50345: 50346: 50347: 50348: 50349: Tase - Balansräkning 31.12.1995 50350: Vastaavaa-Aktiva 50351: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och övriga lång- 50352: fristiga placeringar 50353: Aineetlomat oikeudet- lmmateriella rättigheter .............................................................. 30 920,00 50354: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar 50355: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................................................... 1 871 628,31 50356: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset - Värdepapper ingående 50357: i anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar 50358: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar .................................................................... 605 000,00 2 507 548,31 50359: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar 50360: Saamiset- Fordringar 50361: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ........................................................................ 3 909 436,98 50362: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................... 233 615,98 4 143 052,96 50363: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden 50364: Käteiskassa - Kassa ....................................................................................................... 13 282,50 50365: Pankkisaamiset- Bankfordringar ................................................................................... 60 970,58 74 253,08 50366: 6 724854,35 50367: Vasta tta vaa- Passi va 50368: Oma pääoma - Eget kapital 50369: Peruspääoma- .?rundkapital .......................................................................................... 5 000 000,00 50370: Muu pääoma- Ovrigt kapital .......................................................................................... 1 526 091,00 50371: Tilikauden tappio- Räkenskapsperiodens förlust .......................................................... -4 873197,92 1 652 893,08 50372: 178 50373: 50374: Vieras pääoma- Främmande kapital 50375: Pitkäaikaiset velat- Långfristiga skulder 50376: Shekkiluotto- Checkkredit ................................................................................................................................... 1 063 774,52 50377: Lyhytaikaiset velat- Kortfristiga skulder 50378: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 621 719,42 50379: Saadut ennakkomaksut- Erhållna förskottsbetalningar ................................................. 552 092,19 50380: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 1 061 489,95 50381: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ..................................................... 1 772 885,19 4 008 186,75 50382: 6 724854,35 50383: 50384: 50385: 50386: llmailulaitos - Luftfartsverket 50387: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1995 50388: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 735 414 965,32 50389: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ........................................................................................... 4 289 450,89 50390: 50391: Kulut- Kostnader 50392: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter 50393: Ostot tilikauden aikana -lnköp under räkenskapsperioden ............................................ 43 077 294,04 50394: Varastojen vähennys- Minskning av lager ..................................................................... 7 728 866,90 50395: Ulkopuoliset palvelut- Yttre tjänster .............................................................................. 111 849 579,31 50396: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 332 600 898,71 50397: ~uu0u~r~~M ~rÖ~;i·(j~··k~~i~äd~~··.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.:·.:·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·. 1~ ~g~ ~~~:~~ -510 812 363,61 50398: --------~--------------~ 50399: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 228 892 052,60 50400: 50401: Poistot- Avskrivningar 50402: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ...................................... . 61 036181,11 50403: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 74 626 475,63 50404: Maarakenteet- Markanläggningar .................................................................................. 64 400 496,12 50405: Aineetlomat oikeudet- lmmateriella rättigheter .............................................................. 6 010 868,65 50406: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid .......................... . 11 244 732,68 -217 318 754,19 50407: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 11 573 298,41 50408: 50409: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och kostnader 50410: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 16 319 582,47 50411: Muut rahoitustuotot- Övriga finansieringsintäkter ........................................................ 8153 933,79 50412: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... -16 891 453,06 50413: Muut rahoituskulut- Övriga finansieringskostnader ...................................................... -3 497 791,01 4 084 272,19 50414: Voitto ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja- Vinst före extraordinära poster, 50415: reserveringar och skatter ............................................................................................................................................ 15 657 570,60 50416: 50417: Satunnaiset tuotot ja kulut- Extraordinära intäkter och kostnader 50418: Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter .......................................................................................................... 13 021 000,00 50419: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 28 678 570,60 50420: 50421: 50422: 50423: Tase- Balansräkning 31.12.1995 50424: Vastaavaa-Aktiva 50425: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och övriga lång- 50426: fristiga placeringar 50427: Aineenomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar 50428: Aineetlomat oikeudet- lmmateriella rättigheter .......................................................... 6176 653,04 50429: Muut pitkävaikutteiset menot- Ovriga utgifter med lång verkningstid ...................... .. 554 775,18 6 731 428,22 50430: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar 50431: Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden ............................................................. 215 572 102,80 50432: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och kontruktioner .................................... .. 891 421 089,00 50433: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................................................... 326 661 855,58 50434: 179 50435: 50436: Maarakenteet- Markanläggningar ............................................................................... 702 319 732,18 50437: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet- Förskottsbetalningar och pågående 50438: anskaffningar ................................. ... ............................................................................. 318 048 298,78 2 454 023 078,34 50439: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper 50440: ingående i anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar 50441: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ......................................................................................................... 22 654 355,50 50442: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar 50443: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 50444: Valmiit tuotteet/Tavarat- Färdiga produkterNaror ........................................................................................... 390 671,96 50445: Saamiset- Fordringar 50446: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ........................................................................ 60 663 891,64 50447: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................... 48 724 804,34 50448: Muut saamiset- Övriga fordringar ................................................................................. 135 732,37 109 524 428,35 50449: Rahoitusomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper 50450: ingående i finansieringst.[llgångarna och övriga långfristiga placeringar 50451: Muut arvopaperit- Ovriga värdepapper ............................................................................................................... 192 506 859,38 50452: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............................................................................... 2 942 626,04 50453: 2 788 773 447,79 50454: Vastattavaa-Passiva 50455: Oma pääoma- Eget kapital 50456: Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................... 1 072 235 950,00 50457: Aloittamisvaiheen muu oma pääoma- Första skedet av övrigt eget kapital .................. . 1 262 131 049,00 50458: Edellisten tilikausien voitto- Balanserad vinst från tidigare räkenskapsperioden ........... 74 230 492.78 50459: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 28 678 570,60 2 437 276 062,38 50460: Varaukset- Reserveringar 50461: Va~~aeht~iset varauk.~et- Frivilliga re~erveringar 50462: Sttrtymavaraus- Overgångsreservenng ........................................................................................................... 12 827 000,00 50463: Pakolliset varaukset- Obligatoriska reserveringar ............................................................................................... 1 086 487,40 50464: Vieras pääoma - Främmande kapital 50465: Pitkäaikainen - Långfristigt 50466: Lainat valtiolta - Lån från staten ..................................................................................... 15 138 450,00 50467: Lainat rahoituslaitoksita- Lån från penninginrättningar ................................................ 140 000 000,00 155138 450,00 50468: Lyhytaikainen - Kortfristigt 50469: Lainat valtiolta - Lån från staten ..................................................................................... 1 892 310,00 50470: Lainat rahoituslaitoksita- Lån från penninginrättningar ................................................ 54 783 000,00 50471: Saadut ennakot- Erhållna förskott ................................................................................. 1 262 604,00 50472: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 37 214 750,34 50473: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 72 302 152,94 50474: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ..................................................... 14 990 630.73 182 445 448,01 50475: 2 788 773 447,79 50476: 50477: 50478: 50479: 50480: Metsähallitus- Forststyrelsen 50481: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1995 50482: Liikevaihto - Omsättning .......................................................................................................................................... 1140 192 866,76 50483: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ........................................................................................... 18 210 643,74 50484: 50485: Kulut- Kostoader 50486: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter 50487: Ostot tilikauden aikana- lnköp under räkenskapsperioden ......................................... 19 688 235,98 50488: Varastojen vähennys- Minskning av lager .................................................................. 5 120 589,98 50489: Ulkopuoliset palvelut- Yttre tjänster ........................................................................... 301 608 431,89 50490: Henkilöstökulut- Personalkostnader ........................................................................... 343 147 548,99 50491: ~~~~r~~i;rt ~Ö~~iiiå. k~~i~~;j~·r·:·.·.·.·.·.·.·: :.·.·:.·.·: : .·: :.·.·.·.·:.·.·: :.·.·.·: .·:.·.·.:·.·: :.·:.·.·.·:.·.·: .·.·.·.·: : : .·:.·: .·: .·.:·:.·: . 1~ ~ ~~~ ~~~:~: 50492: ----~~~------~~~~ 50493: -79o 688 o84. 7o 50494: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 367 715 425,80 50495: 180 50496: 50497: Poistot- Avskrivningar ............................................................................................................................................. -49 082 727,33 50498: 50499: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 318 632 698,47 50500: 50501: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader 50502: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 20 445 787,99 50503: Muut rahoitustuotot- Övriga finansiella intäkter ............................................................ 504 187,92 50504: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... -11470 525,10 50505: Muut rahoituskulut- övriga finansiella kostnader ......................................................... -491 372,49 8 988 078,32 50506: Voitto ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja- Vinst före extraordinära poster, 50507: reserveringar och skatter ............................................................................................................................................ 327 620 776,79 50508: 50509: Satunnaiset tuotot ja kulut- Extraordinära intäkter och kostnader ........................................................................... 2195 516,98 50510: 50511: Välittömät verot- Direkta skatter 50512: Tilikaudelta- Från räkenskapsperioden .......................................................................... -39 778 459,18 50513: Aikaisemmilta tilikausilta- Från föregående räkenskapsperioderna .............................. . 3 024 807,03 -36 753 652,15 50514: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 293 062 641,62 50515: 50516: 50517: 50518: Tase- Balansräkning 31.12.1995 50519: Vastaavaa-Aktiva 50520: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och övriga lång- 50521: fristiga placeringar 50522: Aineetlomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar 50523: Aineetlomat oikeudet- lmmateriella rättigheter ................................................................................................... 1164 180,28 50524: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid ................................................................. 165 863,00 50525: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar 50526: Maa- ja vesialueet- Jord och vattenom råden ................................................................. 7118 551 416,00 50527: Tiet- Vägar .................................................................................................................... 231114 250,37 50528: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ....................................... 184 420 195,47 50529: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 27180 108,13 50530: Keskeneräiset hankkeet- Halvfärdiga anskaffningar ...................................................... 11 682 626,66 7 572 948 596,63 50531: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper ingående i 50532: anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar 50533: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ............................................................................................................ 11 179 791 ,37 50534: 50535: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar 50536: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 50537: Valmiit tuotteet- Färdiga produkter ...................................................................................................................... 94 708 984,02 50538: 50539: Saamiset- Fordringar 50540: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ........................................................................ 186 279 921,72 50541: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................... 9 336196,36 50542: Muut saamiset- Övriga fordringar ................................................................................. 559 919,88 196 176 037,96 50543: Rahoitusomaisuusarvopaperit- Värdepapper ingående i finansieringstillgångarna .................................................. 276 872 481,27 50544: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden .................................................................................... 4 395 407,27 50545: 8157 611 341,80 50546: Vastattavaa-Passiva 50547: Oma pääoma- Eget kapital 50548: Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................... 4 750 000 000,00 50549: Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital .......................................................................... 2 698 845 285,18 50550: Edellisten tilikausien voitto- Balanserade vinst från tidigare räkenskapsperioderna ..... . 62 798 716,52 50551: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 293 062 641 ,62 7 804 706 643,32 50552: Vieras pääoma- Främmande kapital 50553: Pitkäaikainen- Långfristigt 50554: Lainat valtiolta- Lån från staten ..................................................................................... 171 888 800,00 50555: Muut pitkäaikaiset velat- Övriga långfristiga skulder .................................................... 3 354 000,00 175 242 800,00 50556: Lyhytaikainen- Kortfristigt 50557: Velka valtiolle- Skuld tili staten ...................................................................................... 24 555 600,00 50558: 181 50559: 50560: Saadut ennakot- Erhållna förskott ................................................................................. 3 933 601,74 50561: Ostovelat- Leveratörskulder .......................................................................................... 17 901 897,37 50562: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 127 855 809,77 50563: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ..................................................... 3 414 989,60 177 661 898,48 50564: 8157 611 341,80 50565: 50566: 50567: 50568: 50569: Radanpito- Banhållning 50570: Tuloslaskelma- Resultaträkning 01.01.-30.06.1995 50571: Radanpidon kulut- Banhållnings kostnader 50572: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter 50573: Tilikauden ostot- Räkenskapsperiodens inköp .............................................................. 360 754 366,32 50574: Varastojen muutos- Förändring i lager .......................................................................... -20 852 624,08 50575: Käyttöomaisuusostot- lnköp av anläggningstillgångar ................................................. 62 568 065,61 50576: Ulkopuoliset palvelut- Yttre tjänster .............................................................................. 250 766 079,18 50577: Palkat- Löner ......... ,_. ..................................................................................................... 242 371 355,51 50578: Muut henkilökulut- Ovriga personkostnader ................................................................. 81 591 507,57 50579: Muut kulut- övriga kostnader ....................................................................................... 12 987 446,10 -990 186196,21 50580: Siirto käyttöomaisuuteen- Överföring tili anläggninstillgångar ................................................................................ 645 001 106,43 50581: Poistot- Avskrivningar ............................................................................................................................................. -360 866 887,99 50582: Radanpidon kulut yhteensä- Banhållnings kostnader sammanlagt... ....................................................................... -706 051 977,77 50583: 50584: Radanpidon rahoitus- Finansiering av banhållning 50585: Valtion talousarviorahoitus- ~inansiering av statens budget ......................................... 1 046 592 899,85 50586: Siirto rahoitusomaisuuteen- Overföring tili finansieringstillgångar .............................. . -32 847 540,13 50587: Omaisuuden myyntitulot- Försäljningsintäkter av egendom ......................................... 10 162 485,33 50588: Muut tuotot- Ovriga intäkter .......................................................................................... 12 626 415,18 1 036 534 260,23 50589: Rataomaisuuden nettolisäys- Nettoökning av bantillgångar .................................................................................... 330 482 282,46 50590: 50591: 50592: 50593: 50594: Tase- Balansräkning 30.06.1995 50595: Vastaavaa-Aktiva 50596: Käyttöomaisuuus- Anläggningstillgångar 50597: Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden ................................................................ 218 848 681,56 50598: Rata laitteineen- Bana med anläggningar 50599: Keskeneräiset työt- HaMärdiga arbeten ........................................................................ 936 623 922,81 50600: Radan alusrakenne ja tukikerros- Banas underbyggnad och stödskikt ......................... . 4 318 726 591,15 50601: Rata, ratapihalaitteet, laituri! ja sillat- Bana, bangårdsanläggningar, perronger och broar 3 783 512 766,71 50602: Sähköistys- Elektrifiering .............................................................................................. 817 602 130,07 50603: Ohjaus-, turva- ja vahvavirtalaitteet- Lednings-, säkerhets- och kraftströmsanlägg- 50604: ningar ............................................................................................................................... 632 974 970,14 50605: Rakennukset- Byggnader .................................................................................................. 59 339 785,87 50606: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ...................................................................... 219 691 549,34 10 987 320 397,65 50607: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 50608: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ......................................................... . 110 369 370,74 50609: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar .......................................................................... 34 379 926,00 144 749 296,74 50610: 50611: Saamiset- Fordringar 50612: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ..................................................................................................................... 32 847 540,13 50613: 11164 917 234,52 50614: Vastattavaa- Passiva 50615: Oma pääoma - Eget kapital 50616: Radanpidon pääoma- Banhållnings kapital .................................................................... 9 422 453 789,02 50617: Edellisten tilikausien pääomamuutos- Förra räkenskapsperiodernas förändring i kapital 1 306 696 025,32 50618: Tilikauden pääomamuutos- Räkenskapsperiodens förändring i kapital ........................ . 330 482 282,46 11 059 632 096,80 50619: 182 50620: 50621: Vieras pääoma- Främmande kapital 50622: Valtion talousarviovelka- Finansieringsskuld av statens budget... ................................. 32 847 540,13 50623: Lomapalkkavelat- Semesterlöneskulder ........................................................................ 66 000 000,00 50624: Muut velat- Övriga skulder ............................................................................................ 6 437 597,59 105 285137,72 50625: 11164 917 234,52 50626: 50627: 50628: 50629: RASKONE 50630: Tuloslaskelma-- Resultaträkning 1995 50631: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 85 476 068,79 50632: 50633: Valmistevarastojen lisäys- Ökning av produktlager ................................................................................................. -38070,00 50634: Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk ............................................................................................ 69 227,00 50635: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ........................................................................................... 377177,27 50636: 50637: Kulut- Kostoader 50638: Aineet, tarvikkeet ja tavarat- Materia!, förnödenheter och varor 50639: Ostot tilikauden aikana -lnköp under räkenskapsperioden ......................................... 27 076 014,43 50640: Varaston lisäys- Ökning av lager ................................................................................ -2 260102,52 50641: Ulkopuoliset palvelut- Yttre tjänster .............................................................................. 4 102 265,20 50642: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 42 527 913,14 50643: ~uuou~r~~i;rt ~rö~;;g·~··k~~!~äd;;;·~·.·.·.·.~·.·.·.·.·.·.·.·.·.~·.·.·.·.~·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.~·.·.~·.·.·.·.~·.·.·.·.·.·.·.·.·.~·.·.·.·.~·.·.·.·.~·.·.·.·.·.·.~·.·:.·.~·.·.·.·.~·.·.·.·.·:. ~ m~~~:~~ -82 479 527.33 50644: --------~--------~----~~ 50645: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 3 404 875,73 50646: 50647: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista- Avskrivningar pä 50648: anläggningstillgängar och övriga utgifter med läng verkningstid ··························································~····················· -3 331 665,36 50649: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 73 210,37 50650: 50651: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader 50652: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 110 278,36 50653: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... -210 625,39 -100347,03 50654: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ..................................................................................................... -27136,66 50655: 50656: 50657: 50658: Tase-- Balansräkning 31.12.1995 50659: Vastaavaa - Aktiva 50660: Käyttöomaisuuus ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset- Anläggningstillgängar och övriga 50661: placeringar med lång verkningstid 50662: Aineetlomat hyödykkeet- lmmaterilla förnödenheter 50663: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med läng verkningstid ................................................................. 545 080,18 50664: 50665: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgängar 50666: Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden ................................................................ 10 120 000,00 50667: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ....................................... 43 078 985,62 50668: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 5 920 367,52 50669: Muut aineelliset hyödykkeet- Övriga materiella tillgängar ............................................. 1 604181,65 60 723 534,79 50670: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset- Värdepapper 50671: ingående i anläggningstillgängarna och övriga placeringar med lång verkningstid 50672: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ............................................................................................................ 51 700,00 50673: 50674: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgängar 50675: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgånga 50676: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter .......................................................... 9 800 983,00 50677: Keskeneräiset tuotteet- Halvfärdiga produkter ............................................................... 397 037,00 10198 020,00 50678: Saamiset- Fordringar 50679: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ........................................................................ 5 549195,85 50680: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................... 393 617,76 5 942 813,61 50681: 183 50682: 50683: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden .................................................................................... 2103 683,96 50684: 79 564 832,54 50685: vastattava a- Pa ss iva 50686: Oma pääoma - Eget kapital 50687: Peruspääoma- Grun~kapital .......................................................................................... 15 000 000,00 50688: Muu oma pääoma- Ovrigt eget kapital .......................................................................... 40 975 666,50 50689: Edellisten tilikausien tappio- Balanserade underskotl från tidigare räkenskapsperioden -177 549,43 50690: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ............................................................ -27136,66 55 770 980,41 50691: Varaukset- Reserveringar 50692: Pakolliset varaukset- Obligatoriska reserveringar ............................................................................................... 144 328,00 50693: 50694: Vieras pääoma- Främmande kapital 50695: Pitkäaikainen- Långfristigt 50696: Lainat valtiolta - Lån från staten ..................................................................................... 3 500 000,00 50697: Ostovelat - Leverantörskulder ........................................................................................ 2 735 058,80 6 235 058,80 50698: Lyhytaikainen - Kortfristigt 50699: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 5 443 423,98 50700: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 10 007 206,45 50701: Muut lyhytaikaiset velat- övriga kortfristiga skulder ..................................................... 1 963 834,90 17 414 465,33 50702: 79 564 832,54 50703: 50704: 50705: 50706: Teknillinen tarkastuskeskus -Tekniska kontrollcentralen 50707: Tuloslaskelma- Resullatråkning 01.11.· 31.12.1995 50708: Liikevaihto- Omsätlning ............... ..................................................................................... 9 266 529,61 50709: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ..................................................... 437 000,00 9 703 529,61 50710: Kulut- Kostnader 50711: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 10 341 936,39 50712: ~uuo~r~~lut HyÖ~iigå·k~~t~äd~~··.·.·::.·.·:."."."..."."."."."."."."."."."..."."."."..."."."."."."."."."..."."."."."."..."."."."."."...".".".".".".·.:·::.·."."."."."."."...".".".".".".".".".".".".".". 1 ~6~ ~~~::~ 50713: --~~~~------~~~~ 50714: -12 662 855,23 50715: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... -2 959 325,62 50716: 50717: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutleisista menoista- Avskrivningar på 50718: anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid ................................................................................ -388 814,26 50719: Liiketappio- Rörelseförlust .......................................................................................................................................... -3 348 139,88 50720: 50721: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansiella intäkter och -kostnader 50722: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 9 336,92 50723: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... -1111,87 50724: Muut rahoituskulut- Övriga finansiella kostnader ......................................................... -36000,00 -27 774,95 50725: Tappio ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja- Förlust före extraordinära poster, reser- 50726: veringar och skatler .................................................................................................................................................... -3 375 914,83 50727: 50728: Satunnaiset tuoto ja kulut- Extraordinära intäkter och kostnader 50729: Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter ..................................................................... 62 243,44 50730: Satunnaiset kulut- Extraordinära kostnader ................................................................... -60565,28 1 678,16 50731: Tilikauden tappio - Räkenskapsperiodens förlust ..................................................................................................... -3 374 236,67 50732: 50733: 50734: Tase- Balansråkning 31.12.1995 50735: Vastaavaa - Aktiva 50736: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och övriga 50737: långfristiga placeringar 50738: Aineetlomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar 50739: Aineetlomat oikeudet- lmmateriella rätligheter .............................................................. 289148,98 50740: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar 50741: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 6 379 889,53 50742: 184 50743: 50744: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper ingående i 50745: anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar 50746: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ....................................................................... 82 784,00 6 751 822,51 50747: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar 50748: Saamiset- Fordringar 50749: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ........................................................................ 7 328 093,50 50750: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................... 691 622.47 50751: Muut saamiset- övriga fordringar ................................................................................. 59 319,07 8 079 035,04 50752: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden .................................................................................... 9 498 126,85 50753: 24 328 984,40 50754: Vasta tta vaa- Passi v a 50755: Oma pääoma- Eget kapital 50756: Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................... 9 000 000,00 50757: Muu oma pääoma- övrigt eget kapital .......................................................................... 6106 053,34 50758: Tilikauden tappio- Räkenskapsperiodens förlust .......................................................... -3 374 236,67 11 731 816,67 50759: Vieras pääoma- Främmande kapital 50760: Lyhytaikainen- Kortfristigt 50761: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 1 011 417,82 50762: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 6 692 309,46 50763: Muut lyhytaikaiset velat- övriga kortfristiga skulder ..................................................... 4 893 440,45 12 597167,73 50764: 24 328 984,40 50765: 50766: 50767: 50768: 50769: Valtionrautatiet - Statsjärnvägarna 50770: Tuloslaskelma- Resultaträkning 01.01.-30.06.1995 50771: Liikevaihto- Omsättning 50772: Tavaraliikenne- Godstrafiken ......................................................................................... 1 021136 864,62 50773: Henkilöliikenne- Persontrafiken ..................................................................................... 689 334 998,14 1 710 471 862,76 50774: Valmistus omaan käyttöön- Tillverkning för eget bruk ............................................................................................ 79 387 227,31 50775: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ........................................................................................... 109164901,98 50776: 50777: Kulut- Kostoader 50778: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter 50779: Tilikauden ostot- Räkenskapsperiodens inköp .......................................................... 184141 285,36 50780: Varastojen vähennys- Minskning av reserveringar .................................................... 18142 313,16 50781: Ulkopuoliset palvelut- Yttre tjänster .............................................................................. 93 307 093,58 50782: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 1 188 770 816,00 50783: ~~~~r~~i;~rö~;i·li·å·k~~i~äii~;·:·.::·.::::::·.:::::::::·.:::::::::·.:·.::·:.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·:.·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·:.:·.·.·.·.·.·.:·.·::.·.·.·.:·.·.·.·.:·:.·. ~: m~~U~ 50784: --~~~~----~~~~~ 50785: -1 563 842 219,77 50786: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 335 181 772,28 50787: 50788: Poistot- Avskrivningar ............................................................................................................................................. -229 831 116,41 50789: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 105 350 655,87 50790: 50791: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och kostnader 50792: Osinkotuotot- Dividendintäkter ..................................................................................... 1 031192,00 50793: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 70 425 804,38 50794: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... -5 193 099,34 66 263 897,04 50795: Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter .............................................................................................................. 2199 273,46 50796: Voitto ennen varauksia ja veroja- Vinst före reserveringar och skatter .................................................................... 173 813 826,37 50797: 50798: Välittömät verot- Direkta skatter .............................................................................................................................. -1 213126,70 50799: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 172 600 699,67 50800: 185 50801: 50802: Tase- Balansräkning 30.06.1995 50803: vastaavaa-Aktiva 50804: Käyttöomaisuuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångarna och övriga 50805: långfristiga placeringar 50806: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar 50807: Maa- ja vesialueet- Jord· och vattenområden ................................................................ 996 670 723,00 50808: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ....................................... 1 237 997 424,35 50809: Vetokalusto ja vaunusto- Dragmateriel och vagnar ...................................................... 1 386 561 779,78 50810: Muut koneet ja laitteet- Övriga maskiner och anordningar ........................................... 271 293 393,36 50811: Muut aineelliset hyödykkeet- Övriga materiella tillgångar ............................................. 10 437 872,57 50812: Ennakkomaksut ja keskeneräiset työt- Förskottsbetalningar och halvfärdiga arbeten .. . 298 558 390,81 4 201 519 583,87 50813: Käyttöomaisuusarvopaperit- Värdepapper ingående i anläggningstillgångarna 50814: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ............................................................................................................ 352 694 099,08 50815: 50816: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgängar 50817: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 50818: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter .......................................................... 140 264 354,15 50819: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar .......................................................................... 3 939 537,88 144 203 892,03 50820: Saamiset- Fordringar 50821: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ........................................................................ 357 998 425,06 50822: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................... 79611474,49 437 609 899,55 50823: Rahoitusomaisuusarvopaperit- Värdepapper ingående i finansieringstillgångarna .................................................. 2132 955 416,20 50824: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden .................................................................................... 24 385 765,26 50825: 7 293 368 655,99 50826: Vastattavaa-Passiva 50827: Oma pääoma- Eget kapital 50828: Peruspääoma- Grun~kapital .......................................................................................... 2 750 000 000,00 50829: Muu oma pääoma- Ovrigt eget kapital .......................................................................... 2 947 761 585,30 50830: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 172 600 699,67 5 870 362 284,97 50831: Vapaaehtoiset varauks.~t- Frivilliga reserveringar 50832: Siirtymävaraus- Overgångreserveringar ............................................................................................................. 240 000 000,00 50833: 50834: Vieras pääoma- Främmande kapital 50835: Pitkäaikainen- Långfristigt 50836: Lainat valtiolta - Lån från staten ........................................................................................................................... 100 000 005,00 50837: Lyhytaikainen-, Kortfristigt 50838: Lainat valtiolta - Lån från staten ..................................................................................... 11111110,00 50839: Saadut ennakoi- Erhåll!la törskott ................................................................................. 7 000 423,83 50840: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 311141429,86 50841: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 538 240 988,52 50842: Muut lyhytaikaiset velat- övriga kortfristiga skulder ..................................................... 215 512 413,81 1 083 006 366,02 50843: 7 293 368 655,99 50844: LIITTEET 50845: 50846: BILAGOR 50847: SELVITYS 50848: 50849: SIIRRETYISTÄ MÄÄRÄRAHOISTA 50850: VUODELTA 50851: 1995 50852: 50853: 50854: RELATION ANGÅENDE 50855: 50856: RESERVERADEANSLAG 50857: .. 0 50858: 50859: FOR AR 50860: 1995 50861: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 50862: sivu 50863: 21 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 190 50864: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 50865: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år 50866: Mom.- Mom. vuonna - år 1995 vuonna- år 1995 1996 50867: Vuosi -År 50868: 50869: 50870: 50871: 21 02 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 50872: ventarier ........................ . 4194098,36 4 194 098,36 100 0,00 50873: 21 02 70 93 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 50874: ventarier ........................ . 1 915 530,00 1 915 530,00 100 0,00 50875: 21 02 70 94 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 50876: ventarier ........................ . 0,00 802347,20 0 802347,20 50877: 22 02 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 50878: ventarier ........................ . 438217,79 438 217,79 100 0,00 50879: 22 02 70 93 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 50880: ventarier ........................ . 700 300,21 700 300,21 100 0,00 50881: 22 02 70 94 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 50882: ventarier ........................ . 1 455 847,00 1 455 847,00 100 0,00 50883: 22 14 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 50884: ventarier. ...............•....•... 95 758,30 95 758,30 100 0,00 50885: 22 30 21 94 Kirjallisuuden hankinta ja sidon- 50886: ta - Anskaffning och inbindning av lit- 50887: teratur ........................ .. 95390,68 95 390,68 100 0,00 50888: 22 30 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 50889: ventarier ........................ . 66 798,32 66 798,32 100 0,00 50890: 22 30 70 93 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 50891: ventarier ........................ . 536143,25 536 143,25 100 0,00 50892: 23 02 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 64118 000,00 44 596 784,63 70 19 521 215,37 50893: 23 02 29 94 Muut kulutusmenot - övriga konsumti- 50894: onsutgifter ...................... . 13 859 482,54 13 859 482,54 100 0,00 50895: 23 02 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 50896: ventarier ........................ . 902258,30 902 258,30 100 0,00 50897: 23 02 70 93 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 50898: ventarier ........................ . 3 705140,80 3 705 140,80 100 0,00 50899: 23 02 70 94 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 50900: ventarier ........................ . 1 698 470,45 1 698 470,45 100 0,00 50901: 23 03 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 13 115 000,00 12 248 564,18 93 866435,82 50902: 23 03 29 94 Muut kulutusmenot - Övriga konsumti- 50903: onsutgifter ...................... . 600185,80 600 185,80 100 0,00 50904: 23 25 29 94 Muut kulutusmenot - övriga konsumti- 50905: onsutgifter ...................... . 1130 731,36 1130 731,36 100 0,00 50906: 23 25 74 93 VaRioneuvoston väestönsuoja - Stats- 50907: rådets skyddsrum ................. . 21 623 258,85 21 623 258,85 100 0,00 50908: 23 25 74 94 VaRioneuvoston väestönsuoja - Stats- 50909: rådets skyddsrum ................. . 5220 000,00 0,00 0 5220 000,00 50910: 23 25 74 95 Vattioneuvoston väestönsuoja - Stats- 50911: rådets skyddsrum ................. . 3665 000,00 0,00 0 3 665000,00 50912: 23 25 76 93 Tasavallan Presidentinvirka-asunnon ra- 50913: kennustyöt - Byggnadsarbeten på Re- 50914: publikens Presidents tjänstebostad .... 1 655 695,40 1 655 695,40 100 0,00 50915: 23 99 23 95 Presidentti Lauri Kristian Relanderin 50916: muistomerkki - Monument över Lauri 50917: Kristian Relander ................. . 658000,00 304 000,00 46 354000,00 50918: 23 99 25 94 J. V. Snellmanin kootut teokset - J. V. 50919: Snellmans samlade verk ........... . 1130 951,49 1 020 572,13 90 110 379,36 50920: 23 99 25 95 J. V. Snellmanin kootut teokset - J. V. 50921: Snellmans samlade verk ........... . 1 600 000,00 647 777,11 40 952222,89 50922: 23 99 26 94 Suomen hallintohistoria - Finlands för- 50923: valtningshistoria .................. . 972046,96 949 107,65 98 22939,31 50924: 23 99 26 95 Suomen hallintohistoria - Finlands för- 50925: valtningshistoria .................. . 1 600 000,00 632 413,00 40 967587,00 50926: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 50927: sivu 50928: 23PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 191 50929: PI.-Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 50930: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år 50931: Mom.-Mom. vuonna - år 1995 vuonna - år 1995 1996 50932: Vuosi- Ar 50933: ~ 50934: 50935: 50936: 23 99 27 94 Presidentti Risto Rytin muistomerkki - 50937: Monument över Risto Ryti ........... 17 362,86 17362,86 100 0,00 50938: 23 99 28 93 Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhla- 50939: vuosi - Firandet av 75-årsminnet av 50940: Finlands självständighetsförklaring ..... 76 585,09 76 585,09 100 0,00 50941: 24 01 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 153 809 307,26 153 809 307,26 100 0,00 50942: 24 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 686 735 000,00 499 301 841,47 73 187 433 158,53 50943: 24 01 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 50944: ventarier ......................... 21 290,72 21 290,72 100 0,00 50945: 24 01 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 608697,18 608 697,18 100 0,00 50946: 24 01 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 32 738 300,81 32 738 300,81 100 0,00 50947: 24 01 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 26 406 484,03 7011 902,03 27 19 394 582,00 50948: 24 01 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 45 400 000,00 23 805 232,69 52 21 594 767,31 50949: 24 01 87 92 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi- 50950: nen - Anskaffning av fastigheter och 50951: lokaler .......................... 45 280 268,11 45 280 268,11 100 0,00 50952: 24 01 87 94 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi- 50953: nen - Anskaffning av fastigheter och 50954: lokaler .......................... 13 866 348,72 252 069,30 2 13 614 279,42 50955: 24 01 87 95 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi- 50956: nen - Anskaffning av fastigheter och 50957: lokaler .......................... 20 000 000,00 32 598,04 0 19 967 401,96 50958: 24 30 66 92 Kehitysyhteistyötoiminta - Utveck- 50959: lingssamarbete .................... 13972291,67 13 972 291,67 100 0,00 50960: 24 30 66 93 Varsinainen kehitysyhteistyö - Egent- 50961: ligt utvecklingssamarbete ............ 21 932 602,74 21 932 602,74 100 0,00 50962: 24 30 66 94 Varsinainen kehitysyhteistyö ....:. Egent- 50963: ligt utvecklingssamarbete ............ 142 417 675,36 115 195 945,36 81 27 221 730,00 50964: 24 30 66 95 Varsinainen kehitysyhteistyö - Egent- 50965: ligt utvecklingssamarbete ............ 1 420 420 000,00 1137 201 760.02 80 283 218 239,98 50966: 24 50 61 92 Lähialueyhteistyö sekä yhteistyö Baltian 50967: maiden kanssa - Samarbete med när- 50968: liggande områden samt samarbete med 50969: de baltiska länderna ................ 693209,24 693 209,24 100 0,00 50970: 24 50 61 93 Lähialueyhteistyö ja yhteistyö Baltian 50971: maiden kanssa - Samarbete med när- 50972: liggande områden och de baltiska Iän- 50973: derna ........................... 6 875 363,70 6 875363,70 100 0,00 50974: 24 50 61 94 Lähialueyhteistyö ja yhteistyö Baltian 50975: maiden kanssa - Samarbete med när- 50976: liggande områden och de baltiska Iän- 50977: derna ........................... 20 103 904,08 16 122 292,44 80 3981611,64 50978: 24 50 61 95 Lähialueyhteistyö ja yhteistyö Baltian 50979: maiden kanssa - Samarbete med när- 50980: liggande områden och de baltiska Iän- 50981: derna ........................... 21 000 000,00 9 004 010,91 43 11 995 989,09 50982: 24 50 68 93 Tavara-avun kuljetustuki - Stöd för va- 50983: rutransporter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 790,40 4 790,40 100 0,00 50984: 24 50 69 92 Monen- ja kahdenväliset rahoitusjärjes- 50985: telyt - Multilaterala och bilaterala fi- 50986: nansieringsarrangemang ............ 3156,70 3 156,70 100 0,00 50987: 24 50 69 93 Monen- ja kahdenväliset rahoitusjärjes- 50988: telyt - Multilaterala och bilaterala fi- 50989: nansieringsarrangemang ............ 968143,84 968143,84 100 0,00 50990: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 50991: sivu 50992: 24 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 192 50993: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 50994: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år 50995: Mom.- Mom. vuonna - år 1995 vuonna- år 1995 1996 50996: Vuosi- År 50997: % 50998: 50999: 51000: 24 50 69 94 Monen- ja kahdenväliset rahoitusjärjes- 51001: telyt - Multilaterala och bilaterala fi- 51002: nansieringsarrangemang ............ 12 801 020,76 4 500 000,00 35 8 301 020,76 51003: 24 50 69 95 Monenkeskiset ja kahdenväliset rahoi- 51004: tusjärjestelyt - Mu~ilaterala och bilate- 51005: rala finansieringsarrangemang ........ 35 000 000,00 21 151 430,57 60 13 848 569,43 51006: 24 99 22 94 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito- 51007: menot - Utg~er för underhåll av de 51008: finska övervakningsstyrkorna ......... 43 412 809,27 43 412 809,27 100 0,00 51009: 24 99 26 94 Tutkimus- ja kehittämistoiminta -Forsk- 51010: nings- och utvecklingsverksamhet ..... 2 060 208,47 2 060 208,47 100 0,00 51011: 24 99 26 95 Tutkimus- ja kehittämistoiminta -Forsk- 51012: nings- och utvecklingsverksamhet ..... 12 110 000,00 8 574 742,64 71 3 535 257,36 51013: 24 99 53 93 Suomen valtion lson-Be~in silta-asiassa 51014: saaman korvauksen jakaminen edelleen 51015: lson-Beltin sillan rakentamisesta haittaa 51016: kärsiville yrityksille - Fördelning av 51017: den ersättning som finska staten fått i 51018: frågan om bron över Stora Bält vidare tili 51019: de företag som lider men av brobygget . 72 500 000,00 72 500 000,00 100 0,00 51020: 25 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 129 185 000,00 114 093 805,27 88 15 091 194,73 51021: 25 01 29 94 Muut kulutusmenot - övriga konsumti- 51022: onsutgifter ....................... 1 031 283,91 1 031 283,91 100 0,00 51023: 25 10 21 94 Korkeimman oikeuden toimintame- 51024: not - Högsta domstolens omkostna- 51025: der ............................. 817735,15 817735,15 100 0,00 51026: 25 10 21 95 Korkeimman oikeuden toimintame- 51027: not - Högsta domstolens omkostna- 51028: der ............................. 30 500 000,00 29057051,78 95 1 442 948,22 51029: 25 10 22 94 Korkeimman hallinto-oikeuden toiminta- 51030: menot - Högsta förvaltningsdomsto- 51031: lens omkostnader .................. 1 333 423,51 1 333 423,51 100 0,00 51032: 25 10 22 95 Korkeimman hallinto-oikeuden toiminta- 51033: menot - Högsta förvaltningsdomsto- 51034: lens omkostnader .................. 37 900 000,00 34 719 336,09 92 3180 663,91 51035: 25 20 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 9 048854,20 9048854,20 100 0,00 51036: 25 20 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 159 500 000,00 152 108 216,89 95 7391 783,11 51037: 25 25 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 3105181,12 3105181,12 100 0,00 51038: 25 25 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 101 600 000,00 93 406 501,35 92 8193 498,65 51039: 25 30 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 538 500 000,00 492 844 230,44 92 45 655 769,56 51040: 25 30 29 94 Muut kulutusmenot - övriga konsumti- 51041: onsutgifter ....................... 16 832 805,93 16 832 805,93 100 0,00 51042: 25 40 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 5130 681,24 5130 681,24 100 0,00 51043: 25 40 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 67 000 000,00 62 504 660,78 93 4495339,22 51044: 25 45 27 95 Oikeuslaitoksen tietojenkäsittely - 51045: Rättsväsendets databehandling ....... 61 000 000,00 53 358197,07 87 7641 802,93 51046: 25 46 21 94 Lahden kaupunginviskaalinviraston toi- 51047: mintamenot - Omkostnader för Lahtis 51048: stadsfiskalsämbete ................. 315184,49 315 184,49 100 0,00 51049: 25 46 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 35 500 000,00 32 651 980,05 92 2848019,95 51050: 25 46 29 94 Muut kulutusmenot - övriga konsumti- 51051: onsutgifter ....................... 1 367935,15 1 367 935,15 100 0,00 51052: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 51053: sivu 51054: 25 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 193 51055: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 51056: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili är 51057: Mom. -Mom. vuonna - är 1995 vuonna - år 1995 1996 51058: Vuosi -År 51059: ~ 51060: 51061: 51062: 25 47 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 14 253 743,84 14 253 743,84 100 0,00 51063: 25 47 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 141 500 000,00 134 380 626,55 95 7119373,45 51064: 25 50 21 94 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 38 852 643,53 38 852 643,53 100 0,00 51065: 25 50 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 613 000 000,00 589 607 868,01 96 23 392131,99 51066: 25 50 74 92 Uudisrakennukset ja peruskorjauk- 51067: set - Nybyggnader och grundrepara- 51068: tioner ........................... 5130 926,52 5 130 926,52 100 0,00 51069: 25 50 74 93 Uudisrakennukset ja peruskorjauk- 51070: set - Nybyggnader och grundrepara- 51071: tioner ........................... 739 102,62 739 102,62 100 0,00 51072: 25 50 74 94 Uudisrakennukset ja peruskorjauk- 51073: set - Nybyggnader och renoveringar . 14 903 979,46 13 467 911,48 90 1 436067,98 51074: 25 50 74 95 Uudisrakennukset ja peruskorjauk- 51075: set - Nybyggnader och renoveringar . 43 550 000,00 13 766 748,79 32 29 783 251,21 51076: 25 50 75 94 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset 51077: avolaitostyönä - Nybyggnader och re- 51078: noveringar vilka utförs som arbete i öp- 51079: pen anstalt ...................... 11 661 963,86 11 661 963,86 100 0,00 51080: 25 50 75 95 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset 51081: avolaitostyönä - Nybyggnader och re- 51082: noveringar vilka utförs som arbete i öp- 51083: pen anstalt ...................... 44 400 000,00 34 698 253,04 78 9 701 746,96 51084: 25 50 76 94 Vankilasta vapautuneiden työllistämi- 51085: nen - Sysselsättande av frigivna 51086: fångar ........................... 2 044 267,84 2 044267,84 100 0,00 51087: 25 50 77 94 Työsiirioloille järjestettävät työt - Ar- 51088: beten för arbetskolonier ............. 5 019 568,62 5 019 568,62 100 0,00 51089: 25 50 77 95 Työsiirioloille järjestettävät työt - Ar- 51090: beten för arbetskolonier ............. 20 300 000,00 11 217 003,55 55 9 082 996,45 51091: 25 50 79 93 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och 51092: vattenbyggen ..................... 53 353,92 53 353,92 100 0,00 51093: 25 50 79 94 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och 51094: vattenbyggen ..................... 412 896,39 108 727,32 26 304169,07 51095: 25 50 79 95 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och 51096: vattenbyggen ..................... 800 000,00 320 492,39 40 479 507,61 51097: 25 60 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 4 699 335,36 4699 335,36 100 0,00 51098: 25 60 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 19 400 000,00 11 444 197,25 59 7 955 802,75 51099: 25 99 25 94 Hallinnon ja henkilöstön kehittämi- 51100: nen - Utvecklande av förvaltningen 51101: och personalen ................... 1 269 774,93 1 269 774,93 100 0,00 51102: 25 99 27 94 Automaattinen tietojenkäsittely - Auto- 51103: matisk databehandling .............. 4455 955,76 4 455 955,76 100 0,00 51104: 25 99 70 92 Kaluston hankinta - Anskalfning av in- 51105: ventarier ......................... 9 816,66 9 816,66 100 0,00 51106: 25 99 70 93 Kaluston hankinta - Anskalfning av in- 51107: ventarier ......................... 1 427 857,87 1427 857,87 100 0,00 51108: 25 99 70 94 Kaluston hankinta - Anskalfning av in- 51109: ventarier ......................... 2 442 737,58 906 247,89 37 1 536 489,69 51110: 26 01 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 17227235,47 17 227 235,47 100 0,00 51111: 26 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 99 743 000,00 80 757 081,78 81 18 985 918,22 51112: 26 02 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 18 000 000,00 16 242 664,73 90 1 757 335,27 51113: 26 05 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 45 627 288,51 45 627 288,51 100 0,00 51114: 26 05 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 338 524 000,00 292 341 581,00 86 46182 419,00 51115: 26 06 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 27 761 738,31 27 761 738,31 100 0,00 51116: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 51117: sivu 51118: 26PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 194 51119: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 51120: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år 51121: Mom.-Mom. vuonna- år 1995 vuonna - år 1995 1996 51122: Vuosi- År 51123: ~ 51124: 51125: 51126: 26 06 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 113 527 000,00 70 470 736,13 62 43 056 263,87 51127: 26 75 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 245 935 939,64 245 935 939,64 100 0,00 51128: 26 75 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 575 860 000,00 2 339 774 712,17 91 236 085 287,83 51129: 26 75 74 92 Eräät rakennustyöt - Vissa byggnad- 51130: sarbeten ......................... 53 817,15 53 817,15 100 0,00 51131: 26 75 74 93 Eräät rakennustyöt - Vissa byggnad- 51132: sarbeten ......................... 7 131 637,92 7 131 637,92 100 0,00 51133: 26 75 74 94 Eräät rakennustyöt - Vissa byggnad- 51134: sarbeten ......................... 8 022 209,63 1 960 084,51 24 6062125,12 51135: 26 75 74 95 Eräät rakennustyöt - Vissa byggnad- 51136: sarbeten ......................... 9 250 000,00 0,00 0 9 250 000,00 51137: 26 80 21 94 Koulutuksen toimintamenot - Omkost- 51138: nader för utbildningen .............. 39 791 947,55 39 791 947,55 100 0,00 51139: 26 80 21 95 Pelastushallinnon toimintame- 51140: not - Omkostnader för räddningsför- 51141: valtningen ........................ 78 578 000,00 29 913 032,29 38 48 662 914,21 51142: 26 80 23 94 Muut pelastushallinnon menot - Övri- 51143: ga utgifter inom räddningsförvaltningen . 16111 521,50 16111 521,50 100 0,00 51144: 26 80 31 94 Va~ionosuudet - Statsandelar ...... 10 756 736,82 10 756 736,82 100 0,00 51145: 26 80 31 95 Va~ionosuudet - Statsandelar ...... 26 000 000,00 13 201 035,75 51 12 798 964,25 51146: 26 80 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 1 577 474,64 1 577 474,64 100 0,00 51147: 26 80 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 9 504 997,56 3 777 490,76 40 5 727 506,80 51148: 26 80 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 15 400 000,00 0,00 0 15 400 000,00 51149: 26 80 87 95 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 51150: fastigheter ....................... 1 250 000,00 0,00 0 1 250 000,00 51151: 26 90 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 188 600 535,09 188 600 535,09 100 0,00 51152: 26 90 21 95 Toimintamenot- Omkostnader. ..... 859 473 000,00 650 712 899,56 76 208 760 100,44 51153: 26 90 70 92 Ilma- ja vartioalusten hankinta - Ans- 51154: kaffning av luft- och bevakningsfarkoster. 813397,97 813 397,97 100 0,00 51155: 26 90 70 93 Ilma- ja vartioalusten hankinta - Ans- 51156: kaffning av luft- och bevakningsfarkoster. 8 265 987,86 8 265 987,86 100 0,00 51157: 26 90 70 94 Ilma- ja vartioalusten hankinta - Ans- 51158: kaffning av luft- och bevakningsfarkoster. 47 834 384,85 23 306 260,99 49 24 528 123,86 51159: 26 90 70 95 Ilma- ja vartioalusten hankinta - Ans- 51160: kaffning av luft- och bevakningsfarkoster. 30 900 000,00 28 564 505,23 92 2335494,77 51161: 26 90 74 92 Rakentaminen - Husbyggen ........ 1127246,65 1 127 246,65 100 0,00 51162: 26 90 74 93 Rakentaminen - Husbyggen ........ 19 223 035,01 19 223 035,01 100 0,00 51163: 26 90 74 94 Rakentaminen - Husbyggen ........ 25 896 041 ,80 14 530 286,89 56 11 365 754,91 51164: 26 90 74 95 Rakentaminen - Husbyggen ........ 17 100 000,00 2 832 877,66 17 14 267122,34 51165: 26 90 87 95 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 51166: fastigheter ....................... 3 800 000,00 0,00 0 3 800 000,00 51167: 26 97 43 92 Läänin kehittämisraha - Länsutveck- 51168: lingsbidrag ....................... 696 427,02 696 427,02 100 0,00 51169: 26 97 43 93 Läänin kehittämisraha - Länsutveck- 51170: lingsbidrag ....................... 13430817,18 13 430 817,18 100 0,00 51171: 26 97 43 94 Maakunnan kehittämisraha - Lands- 51172: kapsutvecklingspengar .............. 8848372,04 8 848372,04 100 0,00 51173: 26 97 43 95 Maakunnan kehittämisraha (osa EU) - 51174: Landskapsutvecklingspengar (delvis 51175: EU) ............................. 125 000 000,00 120 573 682,60 96 4 426 317,40 51176: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 51177: sivu 51178: 26 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 195 51179: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 51180: Luku- Kap. Slått tili förfogande AnvänVindraget Tili år 51181: Mom.- Mom. vuonna - år 1995 vuonna - år 1995 1996 51182: Vuosi- År 51183: ~ 51184: 51185: 51186: 26 97 61 95 EU:n osallistuminen rakenne- ja alueke- 51187: hitysohjelmiin (EU) - EU:s deltagande 51188: i strukturprogram och regionala utveck- 51189: lingsprogram (EU) .... 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 365 384 000,00 55 812 862,77 15 309 571137,23 51190: 27 01 21 94 Toimintamenot - Omkostnadero 0 0 0 0 0 6 902 736,47 6 902736,47 100 0,00 51191: 27 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader 0 0 0 0 0 0 42 000 000,00 36 787 387,24 88 5212 612,76 51192: 27 10 16 94 Puolustusmateriaalihankinnat - Ans- 51193: kaffning av försvarsmateriel 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 830 742 449,65 508 156 198,36 61 322 586 251 ,29 51194: 27 10 16 95 Puolustusmateriaalihankinnat - Ans- 51195: kaffning av försvarsmateriel 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 682 066 000,00 1 727 905 290,44 64 954160 709,56 51196: 27 10 21 94 Puolustusvoimien toimintamenot - 51197: Försvarsmaktens omkostnader 0 0 0 0 0 0 0 537 344 364,89 537 344 364,89 100 0,00 51198: 27 10 21 95 Puolustusvoimien toimintamenot - 51199: Försvarsmaktens omkostnader 0 0 0 0 0 0 0 5 338 444 000,00 4 746 414 090,71 89 592 029 909,29 51200: 27 10 74 94 Uudisrakennukset ja peruskorjauk- 51201: set - Nybyggnader och ombyggnad- 51202: sarbeteno 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 88 859 548,05 74 072 661,19 83 14 786 886,86 51203: 27 10 74 95 Uudisrakennukset ja peruskorjauk- 51204: set - Nybyggnader och ombyggnad- 51205: sarbeteno 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 199 100 000,00 89 362 612,56 45 109 737 387,44 51206: 27 10 87 94 Kiinteistöjen osto ja pakkolunas- 51207: tus - lnköp och expropriation av fastig- 51208: hetero0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6328226,84 6328226,84 100 0,00 51209: 27 10 87 95 Kiinteistöjen osto ja pakkolunas- 51210: tus - lnköp och expropriation av fastig- 51211: hetero0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 000 000,00 8132171,20 81 1867 828,80 51212: 27 14 22 92 Vaatetus ja puhtaanapito - Bekläd- 51213: nad, !väli och hygien 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 28658,40 28658,40 100 0,00 51214: 27 14 22 93 Vaatetus ja puhtaanapito - Bekläd- 51215: nad, tväll och hygien 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 488835,52 488835,52 100 0,00 51216: 27 25 16 92 Puolustusmateriaalihankinnat - Ans- 51217: kaffning av försvarsmaterial 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 40 71 0 496,32 40 71 0 496,32 100 0,00 51218: 27 25 16 93 Puolustusmateriaalihankinnat - Ans- 51219: kaffning av försvarsmateriel 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 744 886 350,59 744 886 350,59 100 0,00 51220: 27 25 24 92 Varustuksen käyttö ja kunnossapi- 51221: to - Användning och underhåll av ut- 51222: rustning 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 12 198 493,40 12 198 493,40 100 0,00 51223: 27 25 24 93 Varustuksen käyttö ja kunnossapi- 51224: to - Användning och underhåll av ut- 51225: rustning 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 48 506 265,92 48 506 265,92 100 0,00 51226: 27 27 13 92 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laillei- 51227: den korjaus ja kunnossapito - Repara- 51228: tion och underhåll av byggnader, militä- 51229: rområden och -anläggningar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 39385,91 39385,91 100 0,00 51230: 27 27 13 93 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laillei- 51231: den korjaus ja kunnossapito - Repara- 51232: tion och underhåll av byggnader, militä- 51233: rområden och -anläggningar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 196117,33 2196117,33 100 0,00 51234: 27 27 74 92 Uudisrakennukset ja peruskorjauk- 51235: set - Nybyggnader och grundförbäll- 51236: ringar0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 600 000,00 600 000,00 100 0,00 51237: 27 27 74 93 Uudisrakennukset ja peruskorjauk- 51238: set - Nybyggnader och grundförbäll- 51239: ringar0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 744 705,39 5 744 705,39 100 0,00 51240: 27 27 75 92 Perusparannukset - Grundförbäll- 51241: ringar0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 167 067,50 167 067,50 100 0,00 51242: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 51243: sivu 51244: 27PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 196 51245: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 51246: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtiindraget Tili år 51247: Mom.-Mom. vuonna - år 1995 vuonna - år 1995 1996 51248: Vuosi- År 51249: ~ 51250: 51251: 51252: 27 27 75 93 Perusparannukset - Grundförbätt- 51253: ringar ........................... 2480502,75 2 480 502,75 100 0,00 51254: 27 27 77 92 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennus- 51255: työt - Byggnadsarbeten på militära 51256: områden och anläggningar........... 55949,65 55 949,65 100 0,00 51257: 27 27 77 93 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennus- 51258: työt - Byggnadsarbeten på militära 51259: områden och anläggningar........... 793 990,98 793 990,98 100 0,00 51260: 27 30 21 93 Rauhanturvaamistoiminnan valmius- ja 51261: sotilastarkkailijatehtävät - Bered- 51262: skaps- och militärobservatörsuppgifter i 51263: den fredsbevarande verksamheten .... 5245208,09 5 245 208,0S 100 0,00 51264: 27 30 21 94 YK:n ja ETYK:n rauhanturvaamistoimin- 51265: nan toimintamenot - Omkostnader för 51266: FN:s och KSSE:s fredsbevarande verk- 51267: samhet. ......................... 30 330 744,91 30 330 744,91 100 0,00 51268: 27 30 21 95 YK:n ja ETYK:n rauhanturvaamistoimin- 51269: nan toimintamenot - Omkostnader för 51270: FN:s och KSSE:s fredsbevarande verk- 51271: samhet. ......................... 49 000 000,00 47 760 930,73 97 1 239 069,27 51272: 28 01 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 20 829 614,76 20 829 614,76 100 0,00 51273: 28 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 102 534 000,00 78 740 890,05 77 23 793 109,95 51274: 28 03 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 969 845,19 1 969 845,19 100 0,00 51275: 28 03 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 18 611 000,00 15 710 767,03 84 2900232,97 51276: 28 05 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 43 288 382,51 43 288 382,51 100 0,00 51277: 28 05 21 95 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 133 000 000,00 102 419 276,12 77 30 580 723,88 51278: 28 05 22 94 Työpaikkaterveydenhuollon toimintame- 51279: not - Omkostnader för företagshälso- 51280: vården .......................... 8872495,00 8872 495,00 100 0,00 51281: 28 05 22 95 Työpaikkaterveydenhuollon toimintame- 51282: not - Omkostnader för företagshälso- 51283: vården .......................... 1138000,00 971 781,84 85 166218,16 51284: 28 05 88 92 Osakkeiden hankkiminen - Anskaff- 51285: ning av aktier ..................... 10 000 000,00 10 000 000,00 100 0,00 51286: 28 05 88 93 Osakkeiden hankkiminen - Anskaff- 51287: ning av aktier ..................... 1 000 000,00 1 000 000,00 100 0,00 51288: 28 10 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 3477525,30 3477 525,30 100 0,00 51289: 28 10 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 31 000 000,00 28587184,51 92 2 412 815,49 51290: 28 18 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 336 674 975,12 336 674 975,12 100 0,00 51291: 28 18 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 527 000 000,00 1 099 959 036,08 72 427 040 963,92 51292: 28 18 68 95 Suomen osallistuminen OECD:n toimes- 51293: ta järjestettävään Keski- ja Itä-Euroopan 51294: maiden sekä Battian maiden verovirkaili- 51295: joiden koulutukseen - Finlands delta- 51296: gande i utbildning som OECD ordnar för 51297: skattetjänstemän i de central- och östeu- 51298: ropeiska samt baltiska länderna ....... 400000,00 200 070,00 50 199 930,00 51299: 28 40 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 82 541 067,04 82 541 067,04 100 0,00 51300: 28 40 21 95 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 51301: der (delvis EU) .................... 450 228 000,00 366 506 332,43 81 83 721 667,57 51302: 28 40 66 92 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat- 51303: lava kehitysapu - Utvecklingshjälp 51304: som styrs via en internationell tullorgani- 51305: sation ........................... 217 000,00 217 000,00 100 0,00 51306: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 51307: sivu 51308: 28PI.-Ht. Relalion angående reserverade anslag för år 1995 sida 197 51309: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 51310: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 51311: Mom. -Mom. vuonna - år 1995 vuonna - år 1995 1996 51312: Vuosi- År 51313: 51314: 51315: 51316: 28 40 66 93 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat- 51317: tava kehitysapu - Utvecklingshjälp 51318: som styrs via en internationell tullorgani- 51319: sation .......................... . 220 000,00 220 000,00 100 0,00 51320: 28 40 66 94 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat- 51321: tava kehitysapu - Utvecklingshjälp 51322: som styrs via en internationell tullorgani- 51323: sation .......................... . 220 000,00 0,00 0 220000,00 51324: 28 40 66 95 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat- 51325: tava kehitysapu sekä koulutusyhteistyö 51326: Venäjän ja Baltian maiden kans- 51327: sa - Utvecklingshjälp som styrs via en 51328: internationell tullorganisation samt utbild- 51329: ningssamarbete med Ryssland och de 51330: baltiska länderna ................. . 220 000,00 32639,30 15 187360,70 51331: 28 40 74 92 Tullitalojen rakentaminen - Tullhus- 51332: byggen ......................... . 1270828,08 1 270 828,08 100 0,00 51333: 28 40 74 93 Tullitalojen rakentaminen - Tullhus- 51334: byggen ......................... . 2309 895,38 2 309 895,38 100 0,00 51335: 28 40 74 94 Tullitalojen rakentaminen - Tullhus- 51336: byggen ......................... . 5 463 931,65 4 542 108,56 83 921823,09 51337: 28 40 74 95 Tullitalojen rakentaminen - Tullhus- 51338: byggen ......................... . 5900000,00 0,00 0 5900000,00 51339: 28 52 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 30 523 153,19 30 523153,19 100 0,00 51340: 28 52 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 152 980 000,00 134 322 884,74 88 18 657 115,26 51341: 28 60 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 51187084,17 51187084,17 100 0,00 51342: 28 60 75 93 Perusparannukset - Reparation och 51343: ombyggnad ..................... . 5592 035,36 5 592 035,36 100 0,00 51344: 28 60 75 94 Perusparannukset - Reparation och 51345: ombyggnad ..................... . 32 828 496,86 32 828 496,86 100 0,00 51346: 28 60 75 95 Perusparannukset - Reparation och 51347: ombyggnad ..................... . 120 000 000,00 43 879 926,85 37 76120 073,15 51348: 28 60 76 93 Virastotalojen rakentaminen sekä valtion 51349: talonrakennusten suunnittelu ja koera- 51350: kentaminen - Byggande av ämbets- 51351: hus samt planering av statens husbyg- 51352: gen och experimentellt byggande ..... 27 345 517,79 27 345 517,79 100 0,00 51353: 28 60 76 94 Virastotalojen rakentaminen sekä valtion 51354: talonrakennusten suunnittelu ja koera- 51355: kentaminen - Byggande av ämbets- 51356: hus samt planering av statens husbyg- 51357: gen och experimentellt byggande ..... 92139 839,03 51 771 406,09 56 40 368 432,94 51358: 28 60 76 95 Virastotalojen rakentaminen - Byg- 51359: gande av ämbetshus .............. . 79 900 000,00 22 961 722,53 29 56 938 277,47 51360: 28 60 87 93 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden 51361: hankkiminen - Anskaffning av fastig- 51362: heter och bostadsaktier . . . . . . ...... . 40 000 000,00 40 000 000,00 100 0,00 51363: 28 60 87 94 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden 51364: hankkiminen - Anskaffning av fastig- 51365: heter och bostadsaktier . . . . . . . . . . . . . 57121 254,70 42 279 964,60 74 14841290,10 51366: 28 60 87 95 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden 51367: hankkiminen - Anskaffning av fastig- 51368: heter och bostadsaktier . . . . . . . . . . . . . 105 000 000,00 69 134 861,35 66 35 865 138,65 51369: 28 64 13 92 Korjaukset - Reparationer ........ . 839 953,38 839 953,38 100 0,00 51370: 28 64 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 51371: ventarier ........................ . 4182 270,95 4 182 270,95 100 0,00 51372: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 51373: sivu 51374: 28 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 198 51375: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 51376: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år 51377: Mom.-Mom. vuonna- år 1995 vuonna- år 1995 1996 51378: Vuosi- År 51379: 51380: 51381: 51382: 28 64 76 92 Virastotalojen rakentaminen sekä valtion 51383: talonrakennusten suunnittelu ja koera- 51384: kentaminen - Byggande av ämbets- 51385: hus samt planering av statens husbyg- 51386: gen och experimentellt byggande ..... 34 884 269,58 34 884 269,58 100 0,00 51387: 28 64 87 92 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden 51388: hankkiminen - Anskaffning av fastig- 51389: heter och bostadsaktier . . . . . . ...... . 17 733 263,20 17 733 263,20 100 0,00 51390: 28 70 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 343 748,37 343 748,37 100 0,00 51391: 28 80 20 92 Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut- 51392: vecklings- och utbildningsverksamhet .. 1 813 609,90 1 813 609,90 100 0,00 51393: 28 80 20 93 Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut- 51394: vecklings- och utbildningsverksamhet .. 1 731178,94 1 731 178,94 100 0,00 51395: 28 80 20 94 Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut- 51396: vecklings- och utbildningsverksamhet .. 4945 854,68 2 547 655,37 52 2 398199,31 51397: 28 80 20 95 Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut- 51398: vecklings- och utbildningsverksamhet .. 18 000 000,00 8 692 802,27 48 9307197,73 51399: 28 80 21 93 Virastojen ja laitosten organisaatiomuu- 51400: tosten tukeminen - Stödjande av orga- 51401: nisationsförändringarna inom ämbets- 51402: verken och inrättningarna........... . 1266111,47 1 266111,47 100 0,00 51403: 28 80 21 94 Henkilöstöpoliittiset tukitoimet hallinnon 51404: rationalisoinnin ja säästöpäätösten to- 51405: teuttamisen yhteydessä - Personalpo- 51406: litiska stödåtgärder i samband med ratio- 51407: naliseringen av förvaltningen och ge- 51408: nomförandet av sparbesluten ........ . 32 794127,98 4807078,18 15 27 987 049,80 51409: 28 80 21 95 Henkilöstön sopeuttamisen tukemi- 51410: nen - Stöd för anpassning av persona- 51411: len ............................ . 10 000 000,00 0,00 0 10 000 000,00 51412: 28 80 22 94 Integraatiovalmennus - lntegration- 51413: sutbildning ...................... . 18 850 676,20 14 469 290,93 77 4381 385,27 51414: 28 80 22 95 Integraatiovalmennus ja tietojärjestel- 51415: mien kehittäminen - lntegrationsut- 51416: bildning och utvecklande av datasystem- 51417: en ............................. . 9 000 000,00 7 095 568,54 79 1904431,46 51418: 28 80 23 92 Työsuojelun edistäminen - Främjande 51419: av arbetarskyddet. ............... .. 781 443,74 781 443,74 100 0,00 51420: 28 80 23 93 Työsuojelun edistäminen - Främjande 51421: av arbetarskyddet.. ............... . 1126401,74 1 126 401,74 100 0,00 51422: 28 80 23 94 Työsuojelun edistäminen - Främjande 51423: av arbetarskyddet. ............... .. 3 747391,82 1573341,13 42 2174050,69 51424: 28 80 23 95 Työsuojelun edistäminen - Främjande 51425: av arbetarskyddet.. ............... . 5 334000,00 1 824 446,10 34 3509553,90 51426: 28 80 24 92 Henkilöstöruokailun järjestäminen - 51427: Anordnande av personalmåltider ..... . 34594,85 34 594,85 100 0,00 51428: 28 80 24 93 Henkilöstöruokailun järjestäminen - 51429: Anordnande av personalmåltider ..... . 2 724497,10 2724497,10 100 0,00 51430: 28 80 25 94 Valtion henkilöstöjärjestelyt - Statens 51431: personalarrangemang ............. . 14 324 075,40 14 324 075,40 100 0,00 51432: 28 80 25 95 Valtion henkilöstöjärjestelyt - Statens 51433: personalarrangemang ............. . 57 230 000,00 33 613 677,32 59 23 616 322,68 51434: 28 87 51 93 Pankkitoiminnan tukeminen - Stödjan- 51435: de av bankverksamheten ........... . 3 757 699 900,00 3 757 699 900,00 100 0,00 51436: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 51437: sivu 51438: 28 Pl.- Ht. Relalion angående reserverade anslag för år 1995 sida 199 51439: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 51440: Luku- Kap. Slått tili förfogande AnvänVindraget Tili år 51441: Mom.-Mom. vuonna - år 1995 vuonna - år 1995 1996 51442: Vuosi- År 51443: 51444: 51445: 51446: 28 87 61 94 Korvaus valtion vakuusrahastolle laino- 51447: jen ja takausten hoitomenoihin - Er- 51448: sättning tili statens säkerhetsfond för ut- 51449: gifter för skötsel av lån och säkerheter . 1 416 000 000,00 400 000 000,00 28 1 016 000 000,00 51450: 28 87 61 95 Korvaus valtion vakuusrahastolle laino- 51451: jen ja takausten hoitomenoihin - Er- 51452: sättning tili statens säkerhetsfond för ut- 51453: gifter för skötsel av lån och säkerheter . 300 000 000,00 0,00 0 300 000 000,00 51454: 28 87 88 92 Pääomasijoitukset talletuspankkei- 51455: hin - Kapitalplaceringar i depositions- 51456: banker ......................... . 87 900 000,00 87 900 000,00 100 0,00 51457: 28 87 89 94 Pankkitoiminnan tukeminen - Stödan- 51458: de av bankverksamheten ........... . 8 752 028 963,41 4 827 339 173,89 55 3 924 689 789,52 51459: 28 99 21 94 Va~ion eläkelautakunnan toimintame- 51460: not - Statens pensionsnämnds om- 51461: kostnader ....................... . 259 804,05 259 804,05 100 0,00 51462: 28 99 21 95 Va~ion eläkelautakunnan toimintame- 51463: not - Statens pensionsnämnds om- 51464: kostnader ....................... . 1 950 000,00 1167911,85 60 782088,15 51465: 29 01 10 95 Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja 51466: kunnossaptto - Drift och underhåll av 51467: vissa statliga fastigheter ............ . 11418000,00 8 486 579,95 74 2 931 420,05 51468: 29 01 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 17 718 598,71 17 718 598,71 100 0,00 51469: 29 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 87 281 000,00 69 352 451,99 79 17 928 547,99 51470: 29 01 22 95 Kehittämistoiminta (EU) - Utvecklings- 51471: verksamhet (EU) ................. . 62 348 000,00 867 000,00 61 481 000,00 51472: 29 02 21 95 Tuomiokapitulien toimintamenot - 51473: Domkapitlens omkostnader ......... . 15174 000,00 14 726 262,08 97 447737,92 51474: 29 02 51 95 Avustus Helsingin tuomiokirkon korjauk- 51475: seen - Understöd för reparation av 51476: Helsingfors domkyrka .............. . 1 300 000,00 0,00 0 1 300 000,00 51477: 29 05 21 95 Ortodoksisen kirkollishallituksen toimin- 51478: tamenot - Ortodoxa kyrkostyrelsens 51479: omkostnader .................... . 8322 000,00 7 562 487,42 91 759 512,58 51480: 29 05 70 94 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 51481: ventarier ........................ . 741 499,70 99 800,56 13 641 699,14 51482: 29 05 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 173 469,43 173 469,43 100 0,00 51483: 29 07 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 32 245 107,45 32 245 107,45 100 0,00 51484: 29 07 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 117 211 000,00 82 915 196,61 71 34 295 803,39 51485: 29 07 88 94 Osakkeiden hankkiminen - Anskaff- 51486: ning av aktier .................... . 5 250 000,00 5 250 000,00 100 0,00 51487: 29 08 21 94 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuk- 51488: sen toimintamenot - Omkostnader för 51489: centret för internationellt personutbyte .. 1 724 186,72 1 724 186,72 100 0,00 51490: 29 08 21 95 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuk- 51491: sen toimintamenot - Omkostnader för 51492: centret för internationellt personutbyte .. 24 267 000,00 20 621 107,60 85 3 645892,40 51493: 29 08 22 94 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toi- 51494: mintamenot - Omkostnader för institu- 51495: te! för Ryssland och Östeuropa ...... . 414183,46 414183,46 100 0,00 51496: 29 08 22 95 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toi- 51497: mintamenot - Omkostnader för institu- 51498: te! för Ryssland och Östeuropa ...... . 3 480 000,00 3160 907,33 91 319 092,67 51499: 29 08 25 94 Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö - ln- 51500: ternationellt kulturellt samarbete ...... . 8 769 591,66 8 769 591,66 100 0,00 51501: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 51502: sivu 51503: 29 Pl.- Ht. Relation angäende reserverade anslag för är 1995 sida 200 51504: Pl. -Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 51505: Luku- Kap. Stätt tili förfogande Använl/indraget Tili är 51506: Mom.-Mom. vuonna- är 1995 vuonna - är 1995 1996 51507: Vuosi- År 51508: 51509: 51510: 51511: 29 08 25 95 Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö - ln- 51512: temationellt kulturellt samarbete ...... . 44 880 000,00 35 954 079,57 80 8 925 920,43 51513: 29 08 70 93 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 51514: ventarier ........................ . 40196,83 40 196,83 100 0,00 51515: 29 10 20 92 Muut opetus- ja tutkimusmenot, kaluston 51516: hankin!? sekä kiinteistöjen käyt- 51517: tö - Ovriga undervisnings- och forsk- 51518: ningsutgifter, inventarieanskaffningar 51519: samt fastigheters drift .............. . 16 437 670,24 16 437 670,24 100 0,00 51520: 29 10 20 93 Muut opetus- ja tutkimusmenot, kaluston 51521: hankint~ sekä kiinteistöjen käyt- 51522: tö - Ovriga undervisnings- och forsk- 51523: ningsutgHter, inventarieanskaffningar 51524: samt fastigheters drift.............. . 38 356 469,49 38 356 469,49 100 0,00 51525: 29 10 21 94 Korkeakoulujen toimintamenot - Hög- 51526: skolornas omkostnader ............ . 642 028 146,80 642 028146,80 100 0,00 51527: 29 10 21 95 Korkeakoulujen toimintamenot (osa 51528: EU) - Högskolornas omkostnader 51529: (delvis EU) ...................... . 4 636 340 000,00 3 863 993 614,95 83 772 346 385,05 51530: 29 10 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 11 851 309,22 11 851 309,22 100 0,00 51531: 29 10 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 11 600 648,25 11 600 648,25 100 0,00 51532: 29 10 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 68 486 714,57 56 221 156,06 82 12 265 558,51 51533: 29 10 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 157 500 000,00 79 383 119,79 50 78116 880,21 51534: 29 10 87 92 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 51535: fastigheter ...................... . 490 809,93 490 809,93 100 0,00 51536: 29 10 87 93 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 51537: fastigheter ...................... . 446 936,97 446 936,97 100 0,00 51538: 29 10 87 94 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 51539: fastigheter ...................... . 6 918177,00 5 626 406,50 81 1 291 770,50 51540: 29. 10 87 95 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 51541: fastigheter ...................... . 55 500 000,00 44 121 098,72 79 11 378 901,28 51542: 29 11 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 224 270 000,00 217 625 099,65 97 6644 900,35 51543: 29112994 Muut kulutusmenot - Övriga konsumti- 51544: onsutgifter ...................... . 4 704623,75 4 704 623,75 100 0,00 51545: 29 11 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 1 797 259,68 1 797 259,68 100 0,00 51546: 29 11 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 4 778605,55 4 778 605,55 100 0,00 51547: 29 11 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 450000,00 0,00 0 450 000,00 51548: 29 11 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 4 500 000,00 52 112,54 4 447 887,46 51549: 29 19 21 94 Tutkimus- ja kehittämistoiminta -Forsk- 51550: nings- och utvecklingsverksamhet ..... 6 956 349,37 6 956 349,37 100 0,00 51551: 29 19 21 95 Tutkimus- ja kehittämistoiminta -Forsk- 51552: nings- och utvecklingsverksamhet ..... 26 065 000,00 14840154,25 57 11 224 845,75 51553: 29 19 24 95 Tiedotus- ja julkaisutoiminta - lnfor- 51554: mations- och publikationsverksamhet. .. 3 500 000,00 2 942 062,03 84 557 937,97 51555: 29 19 27 94 Korkeakoulujen yhteinen atk-toimin- 51556: ta - Högskolomas gemensamma 51557: ADB-verksamhet ................. . 531 624,94 531 624,94 100 0,00 51558: 29 19 27 95 Korkeakoulujen yhteinen atk-toimin- 51559: ta - Högskolomas gemensamma 51560: ADB-verksamhet ................. . 13 450 000,00 10 252 802,48 76 3 197 197,52 51561: 29 39 21 94 Valtion opintotukikeskuksen toimintame- 51562: not - Statens studiestödscentrals om- 51563: kostnader ....................... . 231 625,57 231 625,57 100 0,00 51564: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 51565: sivu 51566: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 201 51567: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 51568: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år 51569: Mom.-Mom. vuonna- år 1995 vuonna - år 1995 1996 51570: Vuosi- Ar 51571: ~ 51572: 51573: 51574: 29 39 22 94 Opintotuen muutoksenhakulautakunnan 51575: toimintamenot - Omkostnader för be- 51576: svärsnämnden i studiestödsfrågor ..... 22083,41 22 083,41 100 0,00 51577: 29 39 22 95 Opintotuen muutoksenhakulautakunnan 51578: toimintamenot - Omkostnader för be- 51579: svärsnämnden för studiestöd ......... 1 070 000,00 1 030 326,64 96 39 673,36 51580: 29 42 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 23 725 222,37 23 725 222,37 100 0,00 51581: 29 42 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 149 056 000,00 127 394 690,54 85 21 661 309,46 51582: 29 42 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 4 994 412,90 4 994 412,90 100 0,00 51583: 29 42 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 4 000 000,00 100 986,66 3 3 899 013,34 51584: 29 43 25 94 Yleissivistävän koulutuksen kehittämi- 51585: nen - Utvecklande av den allmänbil- 51586: dande utbildningen ................. 6 914 949,43 6 914 949,43 100 0,00 51587: 29 43 25 95 Yleissivistävän koulutuksen kehittämi- 51588: nen - Utvecklande av den allmänbil- 51589: dande utbildningen ................. 8 790 000,00 4 200 677,04 48 4589310,72 51590: 29 43 32 92 Lukioiden rakentamisen korkotuki- 51591: Räntestöd för byggande av gymnasier .. 78128,38 78 128,38 100 0,00 51592: 29 43 34 95 VaHionosuus yleissivistävien oppilaitos- 51593: Ien perustamiskustannuksiin - Siat- 51594: sandel för de allmänbildande läroanstalt- 51595: ernas anläggningskostnade .......... 285 500 000,00 276204291,00 97 9 295 709,00 51596: 29 50 27 92 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus - 51597: Fortbildning av skolpersonal. ......... 1 270 954,63 1 270 954,63 100 0,00 51598: 29 60 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 640 059 076,45 640 059 076,45 100 0,00 51599: 29 60 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 793 942 000,00 1 575 783 029,31 88 207117 564,29 51600: 29 60 25 94 Ammatillisen koulutuksen kehittämi- 51601: nen - Utvecklande av yrkesutbildning. 9 819 446,86 9 819 446,86 100 0,00 51602: 29 60 25 95 Ammatillisen koulutuksen kehittämi- 51603: nen - Utvecklande av yrkesutbildning. 24 100 000,00 11 916 633,00 49 12183 367,00 51604: 29 60 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 51605: ventarier ......................... 7 102 342,61 7 102 342,61 100 0,00 51606: 29 60 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 6 402 597,43 6 402 597,43 100 0,00 51607: 29 60 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 27 701 953,04 27 701 953,04 100 0,00 51608: 29 60 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 75 682 505,69 54 335 088,22 72 21 347 417,47 51609: 29 60 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 148 410 000,00 81 693 982,01 55 66 716 017,99 51610: 29 60 87 93 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 51611: fastigheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137766,26 137 766,26 100 0,00 51612: 29 60 87 94 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 51613: fastigheter ....................... 2 521 496,93 1 212 727,20 48 1 308 769,73 51614: 29 60 87 95 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 51615: fastigheter ....................... 3 650 000,00 969 491,40 27 2 680 508,60 51616: 29 61 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 51617: ventarier ......................... 284230,95 284 230,95 100 0,00 51618: 29 61 77 92 Perusparannukset - Grundförbättring- 51619: sarbeten ......................... 200 019,79 200 019,79 100 0,00 51620: 29 65 34 93 VaHionosuus ja -avustus kunnallisten 51621: ammatillisten oppilaitosten perustamis- 51622: kustannuksiin - Siatsandel och stats- 51623: understöd för de kommunala läroanstalt- 51624: ernas anläggningskostnader ......... 36 890 296,41 36 890 296,41 100 0,00 51625: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 51626: sivu 51627: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 202 51628: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 51629: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år 51630: Mom.- Mom. vuonna - år 1995 vuonna- år 1995 1996 51631: Vuosi -År 51632: 51633: 51634: 51635: 29 65 34 94 Vattionosuus ja -avustus kunnallisten ja 51636: yksityisten ammatillisten oppilaitosten 51637: perustamiskustannuksiin - Siatsandel 51638: och statsunderstöd för kommunala och 51639: privata yrkesläroanstalters anläggnings- 51640: kostnader ....................... . 49 577 085,20 25 351 568,32 51 24 225 516,88 51641: 29 65 34 95 Vattionosuus ja -avustus kunnallisten ja 51642: yksityisten ammatillisten oppilaitosten 51643: perustamiskustannuksiin - Siatsandel 51644: och statsunderstöd för kommunala och 51645: privata yrkesläroanstatters anläggnings- 51646: kostnader ....................... . 212 500 000,00 172 779 557,00 81 39 720 443,00 51647: 29 65 37 92 Vattionosuus ja -avustus perustamiskus- 51648: tannuksiin - Siatsandel och -under- 51649: stöd för anläggningskostnader ....... . 20 959 719,00 20 959 719,00 100 0,00 51650: 29 65 37 93 Vattionavustus kiinteistöjen hankin- 51651: taan - Statsunderstöd för fastighets- 51652: anskaffni ngar . . . . . . . . . . .......... . 13 500 000,00 13 500 000,00 100 0,00 51653: 29 65 53 93 Valtionosuus ja -avustus yksityisten am- 51654: matillisten oppilaitosten perustamiskus- 51655: tannuksiin - Siatsandel och statsun- 51656: derstöd för privata yrkesläroanstalters 51657: anläggningskostnader ............. . 8985297,19 8 985 297,19 100 0,00 51658: 29 67 57 92 Valtionavustus perustamiskustannuk- 51659: siin - Statsunderstöd för anläggnings- 51660: kostnader ....................... . 6 530 616,00 6 530 616,00 100 0,00 51661: 29 68 57 92 Kansanopistojen sekä kansalais- ja työ- 51662: väenopistojen rakentamisen korkotu- 51663: ki - Räntestöd för byggande av folk- 51664: högskolor samt medborgar- och arbetar- 51665: institut ......................... . 0,51 0,51 100 0,00 51666: 29 69 21 94 Opetushallinnon koulutuskeskusten toi- 51667: mintamenot - Omkostnader för utbild- 51668: ningsförvaltningens institut .......... . 9113 000,00 9113000,00 100 0,00 51669: 29 69 21 95 Opetushallinnon koulutuskeskusten toi- 51670: mintamenot - Omkostnader för utbild- 51671: ningsförvaltningens institut .......... . 10132000,00 324 732,57 3 9 807 267,43 51672: 29 69 22 94 Opetustoimen henkilöstökoulu- 51673: tus - Undervisningsväsendets perso- 51674: nalutbildning ..................... . 20 549 600,05 20 549 600,05 100 0,00 51675: 29 69 22 95 Opetustoimen henkilöstökoulu- 51676: tus - Undervisningsväsendets perso- 51677: nalutbildning ..................... . 30 500 000,00 3 514 933,24 12 26 985 066,76 51678: 29 69 25 94 Aikuiskoulutuksen kehittäminen - Ut- 51679: vecklande av vuxenutbildningen ...... . 6 399347,25 6 399 347,25 100 0,00 51680: 29 69 25 95 Aikuiskoulutuksen kehittäminen - Ut- 51681: vecklande av vuxenutbildningen ...... . 14 610 000,00 9 608 000,18 66 5 001 999,82 51682: 29 69 31 93 Vattionavustus ammatillisten aikuiskou- 51683: lutuskeskusten perustamiskustannuk- 51684: siin - Statsunderstöd för anläggnings- 51685: kostnader för yrkesutbildningscentrer för 51686: vuxna .......................... . 18 612 880,00 18 612 880,00 100 0,00 51687: 29 69 33 94 Ammatillinen aikuiskoulutus - Yrkesin- 51688: riktad vuxenutbildning .............. . 97 457 405,40 97 457 405,40 100 0,00 51689: 29 69 33 95 Ammatillinen aikuiskoulutus - Yrkesin- 51690: riktad vuxenutbildning .............. . 443 600 000,00 327 098 163,93 74 116 501 836,07 51691: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 51692: sivu 51693: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 203 51694: Pl.- Ht. Käy1ettävissä Käy1etty/peruutettu Vuodelle 51695: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år 51696: Mom.-Mom. vuonna- år 1995 vuonna - år 1995 1996 51697: Vuosi -År 51698: 51699: 51700: 51701: 51702: 29 69 52 93 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppi- 51703: laitosten perustamiskustannuksiin - 51704: Statsunderstöd för specialyrkesläroan- 51705: staltemas anläggningskostnader ..... . 5431400,00 5 431 400,00 100 0,00 51706: 29 69 52 94 Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuk- 51707: sen perustamiskustannuksiin - Siat- 51708: sandel och -understöd för vuxenutbild- 51709: ningens anläggningskostnader ....... . 28 659 824,75 21 599 972,46 75 7059852,29 51710: 29 69 52 95 Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuk- 51711: sen perustamiskustannuksiin - Siat- 51712: sandel och -understöd för vuxenutbild- 51713: ningens anläggningskostnader ....... . 5 700000,00 0,00 0 5 700 000,00 51714: 29 69 57 92 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppi- 51715: laitosten perustamiskustan- nuk- 51716: siin - Statsunderstöd för specialyrkes- 51717: läroanstaltemas anläggningskostnader . 4446 m,oo 4 446 171,00 100 0,00 51718: 29 80 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 353449,52 353 449,52 100 0,00 51719: 29 80 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 6408000,00 5 878 529,75 92 529 470,25 51720: 29 80 87 95 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 51721: fastigheter ...................... . 11 900 000,00 11 654 490,00 98 245 510,00 51722: 29 82 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 1104 065,43 1 104 065,43 100 o;oo 51723: 29 82 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 11 663 000,00 11154413,69 96 508 586,31 51724: 29 83 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 1172 694,36 1172 694,36 100 0,00 51725: 29 83 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 47 517 000,00 45 874 071 ,98 97 1 642 928,02 51726: 29 83 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 1 762 026,46 1 762 026,46 100 0,00 51727: 29 84 50 92 Rakennusten entistämisavustuk- 51728: set - Understöd för restaurering av 51729: byggnader ...................... . 33 000,00 33 000,00 100 0,00 51730: 29 84 75 92 Perusparannukset ja talonrakennuk- 51731: set - Grundförbättringar och husbyg- 51732: gen ............................ . 149 071,26 149071,26 100 0,00 51733: 29 88 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 2 580368,26 2 580 368,26 100 0,00 51734: 29 88 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 114 788 000,00 109 821 488,01 96 4 966 511,99 51735: 29 88 50 92 Suomen Akatemian tutkimusmäärära- 51736: hat - Finlands Akademis forskning- 51737: sanslag ........................ . 9 090840,46 9 090 840,46 100 0,00 51738: 29 88 50 93 Suomen Akatemian tutkimusmäärära- 51739: hat - Finlands Akademis forskning- 51740: sanslag ........................ . 28 824 779,93 28 824 779,93 100 0,00 51741: 29 88 50 94 Suomen Akatemian tutkimusmäärära- 51742: hat - Finlands Akademis forskning- 51743: sanslag ........................ . 138 499170,91 44411958,77 32 94 087 212,14 51744: 29 88 50 95 Suomen Akatemian tutkimusmäärära- 51745: hat - Finlands Akademis forskning- 51746: sanslag ........................ . 39 883 000,00 7 609 828,16 19 32273171,84 51747: 29 88 .74 92 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 20216,10 20 216,10 100 0,00 51748: 29 88 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 999 663,70 999 663,70 100 0,00 51749: 29 88 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 1 740 000,00 0,00 0 1 740 000,00 51750: 29 88 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 1 000000,00 0,00 0 1 000 000,00 51751: 29 89 25 94 Eräiden teosten laatiminen ja hankkimi- 51752: nen - Utarbetande och anskaffning av 51753: vissa verk ....................... . 324199,19 324199,19 100 0,00 51754: 29 89 25 95 Eräiden teosten laatiminen ja hankkimi- 51755: nen - Utarbetande och anskaffning av 51756: vissa verk ....................... . 1 470000,00 1129941,33 77 340 058,67 51757: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 51758: sivu 51759: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 204 51760: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 51761: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 51762: Mom.- Mom. vuonna- år 1995 vuonna - år 1995 1996 51763: Vuosi -År 51764: 51765: 51766: 51767: 29 90 21 94 Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimi- 51768: kuntien toimintamenot - Omkostna- 51769: derna för centralkommissionen för konst 51770: och konstkommissionerna .......... . 842 670,33 842 670,33 100 0,00 51771: 29 90 21 95 Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimi- 51772: kuntien toimintamenot - Omkostna- 51773: derna för centralkommissionen för konst 51774: och konstkommissionerna .......... . 4 892 000,00 3 617 812,79 74 1 274 187,21 51775: 29 90 53 93 Eräät avustukset - Vissa understöd .. 101 055,00 101 055,00 100 0,00 51776: 29 90 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 1125 350,88 1125 350,88 100 0,00 51777: 29 90 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 1 990 273,54 1 990 273,54 100 0,00 51778: 29 90 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 2 756 840,60 1 385 628,35 50 1371 212,25 51779: 29 90 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 1 000 000,00 123521,65 12 876 478,35 51780: 29 90 76 94 Oopperatalon rakennustyöt ja kalustami- 51781: nen - Byggnadsarbetena på och in- 51782: redning av operahuset ............. . 2 202 053,84 2 026 429,21 92 175 624,63 51783: 29 92 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 6157155,15 6 157 155,15 100 0,00 51784: 29 92 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 20 907 000,00 12 963180,60 62 7943 819,40 51785: 29 92 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 51786: ventarier ........................ . 1 548263,80 1 548 263,80 100 0,00 51787: 29 92 72 94 Museokokoelmien kartuttaminen - 51788: Utökning av museisamlingar ........ . 296 047,44 296 047,44 100 0,00 51789: 29 92 72 95 Museokokoelmien kartuttaminen - 51790: Utökning av museisamlingar ........ . 2 000 000,00 1 549 764,74 77 450235,26 51791: 29 92 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 18549,18 18549,18 100 0,00 51792: 29 93 21 94 Suomenlinnan hoitokunnan toimintame- 51793: not - Omkostnader för förvaltnings- 51794: nämnden för Sveaborg ............. . 2 491 387,15 2491387,15 100 0,00 51795: 29 93 21 95 Suomenlinnan hoitokunnan toimintame- 51796: not - Omkostnader för förvaltnings- 51797: nämnden för Sveaborg ............. . 13 009 000,00 8 860 746,25 68 4148253,75 51798: 29 93 22 95 Museoviraston toimintamenot - Mu- 51799: seiverkets omkostnader ............ . 59 897 000,00 54 717 016,72 91 5179 983,28 51800: 29 93 29 94 Museoviraston muut kulutusmenot - 51801: Museiverkets övriga konsumtionsutgifter. 2 344 717,25 2 344 717,25 100 0,00 51802: 29 93 50 93 Rakennusten entistämisavustuk- 51803: set - Understöd för restaurering av 51804: byggnader ...................... . 140 167,30 140 167,30 100 0,00 51805: 29 93 50 94 Entistämis- ja korjausavustukset - Un- 51806: derstöd för restaureringar och reparatio- 51807: ner ............................ . 1124554,20 833 451,70 74 291102,50 51808: 29 93 50 95 Entistämis- ja korjausavustukset - Un- 51809: derstöd för restaureringar och reparatio- 51810: ner ............................ . 8 100 000,00 7 177 760,00 89 922 240,00 51811: 29 93 75 93 Perusparannukset ja talonrakennuk- 51812: set - Grundförbättringar och husbyg- 51813: gen ............................ . 337971,30 337 971 ,30 100 0,00 51814: 29 93 75 94 Perusparannukset ja talonrakennuk- 51815: set - Grundförbättringar och husbyg- 51816: gen ............................ . 3 403 222,17 2 934 015,22 86 469 206,95 51817: 29 93 75 95 Perusparannukset ja talonrakennukset 51818: (osa EU) - Grundförbättringar och 51819: husbyggen (delvis EU) ............. . 14 950 000,00 4 864 994,35 33 10 085 005,65 51820: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 51821: sivu 51822: 29PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 205 51823: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 51824: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år 51825: Mom.-Mom. vuonna - år 1995 vuonna - år 1995 1996 51826: Vuosi- Ar 51827: ~ 51828: 51829: 51830: 29 94 21 95 Näkövammaisten kirjaston toimintame- 51831: not - Omkostnader för biblioteket för 51832: synskadade ...................... 19 282 000,00 18 554 482,23 96 727 517,77 51833: 29 95 21 94 Suomen elokuva-arkiston toimintame- 51834: not - Finlands filmarkivs omkostnader. 2 039 739,68 2 039 739,68 100 0,00 51835: 29 95 21 95 Suomen elokuva-arkiston toimintame- 51836: not - Finlands filmarkivs omkostnader. 12 875 000,00 11194122,13 87 1 680 877,87 51837: 29 95 70 93 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 51838: ventarier ......................... 26 900,06 26 900,06 100 0,00 51839: 29 96 21 94 VaHion elokuvatarkastamon toimintame- 51840: not - Statens filmgranskningsbyrås 51841: omkostnader ..................... 549226,15 549 226,15 100 0,00 51842: 29 96 21 95 VaHion elokuvatarkastamon toimintame- 51843: not - Statens filmgranskningsbyrås 51844: omkostnader ..................... 2 640 000,00 2 023 519,79 77 616 480,21 51845: 29 98 51 95 Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen 51846: (EU) - Utvecklande av ungas verk- 51847: stadsverksamhet (EU) .............. 10 150 000,00 10 025 000,00 99 125 000,00 51848: 29 98 75 92 Perusparannukset - Grundliga förbätt- 51849: ringar ........................... 2 200 000,00 2 200 000,00 100 0,00 51850: 30 01 21 94 Maa- ja metsätalousministeriön toiminta- 51851: menot - Jord- och skogsbruksministe- 51852: riets omkostnader.................. 3 780 545,48 3 780 545,48 100 0,00 51853: 30 01 21 95 Maa- ja metsätalousministeriön toiminta- 51854: menot - Jord- och skogsbruksministe- 51855: riets omkostnader.................. 95 405 000,00 86 384 372,25 91 9 020 627,75 51856: 30 01 22 95 Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittämi- 51857: nen - Utvecklande av data- och statis- 51858: tiksystem ........................ 31 262 000,00 17 704 965,22 57 13 557 034,78 51859: 30 01 23 94 Maaseutuelinkeinopiirien toimintame- 51860: not - Landsbygdsnäringsdistriktens 51861: omkostnader ..................... 4586 091,39 4 586 091,39 100 0,00 51862: 30 01 23 95 Maaseutuelinkeinopiirien toiminta me- 51863: not - Landsbygdsnäringsdistriktens 51864: omkostnader ..................... 92 513 000,00 86 405 840,50 93 6 107159,50 51865: 30 01 61 95 EU:n osallistuminen elintarviketalouden 51866: ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin 51867: (EU) - EU:s deltagande i strukturpoli- 51868: tiska åtgärder inom livsmedelshushåll- 51869: ningen och på landsbygden (EU) ...... 624 600 000,00 496 297 891,26 79 128 302 108,74 51870: 30 02 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 643 310,80 643 310,80 100 0,00 51871: 30 02 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 36 600 000,00 28 991 223,37 79 7608 776,63 51872: 30 08 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 1478513,32 1 478 513,32 100 0,00 51873: 30 14 77 92 Maanrakennustyöt - Jordbyggnadsar- 51874: beten ........................... 40152,10 40 152,10 100 0,00 51875: 30 31 41 95 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tu- 51876: ki (EU) - NationeiH stöd för jordbruket 51877: och trädgårdshushållningen (EU) ...... 7 342 000 000,00 6 330 869 419,75 86 1 011 130 580,25 51878: 30 31 44 93 Satovahinkojen korvaaminen - Ersätt- 51879: ning för skördeskador............... 22 395 587,75 22 395 587,75 100 0,00 51880: 30 31 44 95 Satovahinkojen korvaaminen - Ersätt- 51881: ning för skördeskador............... 50 000 000,00 0,00 0 50 000 000,00 51882: 30 31 45 95 Maatalouden ympäristötuki (EU) - Mil- 51883: jöstöd för jordbruket (EU) ............ 1 570 000 000,00 1 415 863 465,36 90 154 136 534,64 51884: 30 31 46 94 Öljykasvituotannon tukeminen - Stöd- 51885: jande av produktionen av oljeväxter .... 43 477 359,16 43477359,16 100 0,00 51886: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 51887: sivu 51888: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 206 51889: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peru utettu Vuodelle 51890: Luku- Kap. Slått tili förfogande AnvänVindraget Tili år 51891: Mom.-Mom. vuonna - år 1995 vuonna - år 1995 1996 51892: Vuosi- År 51893: 51894: 51895: 51896: 30 31 47 95 Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pel- 51897: lonmetsitystuki (EU) - Avträdelsestöd 51898: tili lantbruksföretagare och stöd för be- 51899: skogning av åker (EU) ............. . 80 000 000,00 27 238 143,57 34 52 761 856,43 51900: 30 32 41 92 Maataloustuotannon tasapainottamisme- 51901: not - Utgifter för balansering av lant- 51902: bruksproduktionen ................ . 80 600,93 80 600,93 100 0,00 51903: 30 32 41 93 Maataloustuotannon tasapainottamisme- 51904: not - Utgifter för balansering av lant- 51905: bruksproduktionen ................ . 1 227255,30 1 227 255,30 100 0,00 51906: 30 32 41 94 Maataloustuotannon tasapainottamisme- 51907: not - Utgifter för balansering av lant- 51908: bruksproduktionen ................ . 19 267 934,21 19 267 934,21 100 0,00 51909: 30 32 41 95 Maataloustuotannon tasapainottamisme- 51910: not - Utgifter för balansering av lant- 51911: bruksproduktionen ................ . 292 000 000,00 252 358 067,39 86 39 641 932,61 51912: 30 33 43 95 Maaseudun kehittäminen (EU) - Ut- 51913: vecklande av landsbygden (EU) ...... . 115 340 000,00 44 986 322,08 39 70 353 677,92 51914: 30 33 47 92 Maatalouden kohdennettujen vakautta- 51915: mislainojen korkoavustus - Ränteun- 51916: derstöd för lantbrukets riktade konsolide- 51917: ringslån ........................ . 82 561 292,47 82 561 292,47 100 0,00 51918: 30 33 47 93 Maatalouden kohdennettujen vakautta- 51919: mislainojen korkoavustus - Ränteun- 51920: derstöd för lantbrukets riktade konsolide- 51921: ringslån ........................ . 25 000 000,00 25 000 000,00 100 0,00 51922: 30 33 47 95 Maatalouden kohdennettujen vakautta- 51923: mislainojen korkoavustus - Räntestöd 51924: för konsolideringslån som hänför sig tili 51925: jordbruket. ...................... . 33 300 000,00 0,00 0 33 300 000,00 51926: 30 33 48 92 Avustukset peruskuivatukseen - Bid- 51927: rag för grundtorrläggning ........... . 102 799,15 102 799,15 100 0,00 51928: 30 33 48 93 Avustukset peruskuivatukseen - Bid- 51929: rag för grundtorrläggning ........... . 336053,14 336 053,14 100 0,00 51930: 30 33 48 95 Puutarhayritysten korkoavustus -Rän- 51931: testöd tili trädgårdsföretag .......... . 40 000 000,00 0,00 0 40 000 000,00 51932: 30 33 83 93 Lainat peruskuivatukseen - Lån för 51933: grundtorrläggning ................. . 402607,63 402 607,63 100 0,00 51934: 30 34 40 95 Vattionapu maaseudun elinkeinojen ke- 51935: hittämiseen (osa EU) - Statsbidrag för 51936: utvecklande av landsbygdsnäringarna 51937: (delvis EU) ...................... . 74 820 000,00 71 045 500,00 95 3 774500,00 51938: 30 34 46 93 Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tu- 51939: keminen - Understödjande av lag- 51940: ringen av skogsbär och svamp ...... . 27 587,00 27 587,00 100 0,00 51941: 30 34 46 94 Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tu- 51942: keminen - Understödjande av lag- 51943: ringen av skogsbär och svamp ...... . 1 000 000,00 1 000 000,00 100 0,00 51944: 30 34 46 95 Metsämarjojen ja sienien käy1ön edistä- 51945: minen - Främjande av användningen 51946: av skogsbär och svamp ............ . 600 000,00 599 628,00 100 372,00 51947: 30 36 45 95 Kalatalouden edistäminen - Främjan- 51948: de av fiskerihushållningen .......... . 47 826 000,00 46 312 692,83 97 1 513 307,17 51949: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 51950: sivu 51951: 30PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 207 51952: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 51953: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 51954: Mom.- Mom. vuonna- år 1995 vuonna - år 1995 1996 51955: Vuosi- Ar 51956: Ok 51957: 51958: 30 36 46 95 Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja 51959: rakennepoliitiikan edistäminen (osa 51960: EU) - Främjande av marknadsfö- 51961: ringen och strukturpolitiken inom fiskeri- 51962: näringen (delvis EU) ............... 74 612 000,00 24 198 371 ,39 32 50 413 628,61 51963: 30 36 77 93 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos- 51964: tushankkeet - Fiskeriekonomiska 51965: byggnads- och iståndsättningsprojekt .. 427453,14 427 453,14 100 0,00 51966: 30 36 77 94 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos- 51967: tushankkeet - Fiskeriekonomiska 51968: byggnads- och iståndsättningsprojekt .. 1 006 366,59 783 383,37 78 222 983,22 51969: 30 36 77 95 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos- 51970: tushankkeet - Fiskeriekonomiska 51971: byggnads- och iståndsättningsprojekt .. 4 500000,00 2120 352,98 47 2 379 647,02 51972: 30 37 23 92 Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kala- 51973: talouden kehittäminen - Regional pla- 51974: nering av fiskerihushållningen och ut- 51975: vecklande av fiskerihushållningen ..... 182 528,61 182 528,61 100 0,00 51976: 30 37 77 92 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos- 51977: tushankkeet - Fiskeriekonomiska 51978: byggnads- och iståndsättningsprojekt .. 316 948,68 316 948,68 100 0,00 51979: 30 38 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 6143187,76 6 143187,76 100 0,00 51980: 30 38 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 79 079 000,00 71 589 085,84 91 7 489 914,16 51981: 30 38 24 92 Arvokalojen sopimuskasvatustoimin- 51982: ta - Kontraktsodling av värdefisk .... 3119557,38 3119557,38 100 0,00 51983: 30 38 24 93 Arvokalojen sopimuskasvatustoimin- 51984: ta - Kontraktsodling av värdefisk .... 6 647 886,76 6 647 886,76 100 0,00 51985: 30 38 24 94 Arvokalojen sopimuskasvatustoimin- 51986: ta - Kontraktsodling av värdefisk .... 7 328000,00 33 373,52 0 7 294 626,48 51987: 30 38 24 95 Arvokalojen sopimuskasvatustoimin- 51988: ta - Kontraktsodling av värdefisk .... 6 000 000,00 657,56 0 5 999 342,44 51989: 30 38 74 92 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt - 51990: Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal- 51991: ter ............................. 226 567,13 226 567,13 100 0,00 51992: 30 38 74 93 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt - 51993: Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal- 51994: ter ............................. 990005,62 990 005,62 100 0,00 51995: 30 38 74 94 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt - 51996: Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal- 51997: ter ............................. 7 493 553,91 6 032 365,95 81 1 461187,96 51998: 30 38 74 95 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt - 51999: Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal- 52000: ter ............................. 7 300000,00 6 230758,25 85 1 069 241,75 52001: 30 38 75 92 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 31 566,66 31 566,66 100 0,00 52002: 30 38 75 93 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 3 667,90 3 667,90 100 0,00 52003: 30 38 75 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 1 610 590,32 1 156 612,45 72 453 977,87 52004: 30 38 75 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 2 000 000,00 541 809,66 27 1 458190,34 52005: 30 40 31 92 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi- 52006: menpiteisiin - Understöd för samhälle- 52007: nas vatten- och avloppsåtgärder ...... 918 015,00 918 015,00 100 0,00 52008: 30 40 77 92 Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vatten- 52009: drags- och vattenvårdsarbeten ........ 5 220 216,97 5 220 216,97 100 0,00 52010: 30 65 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 230 518,64 1 230 518,64 100 0,00 52011: 30 65 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 14 512 000,00 12 628 268,59 87 1 883 731,41 52012: 30 65 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 0,10 0,10 100 0,00 52013: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 52014: sivu 52015: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 208 52016: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 52017: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år 52018: Mom.-Mom. vuonna - år 1995 vuonna- år 1995 1996 52019: Vuosi- År 52020: % 52021: 52022: 52023: 30 65 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 7 038 164,70 7 038 164,70 100 0,00 52024: 30 70 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 13 943 879,77 13 943 879,77 100 0,00 52025: 30 70 21 95 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 139 469 000,00 118 858 201,93 85 20 610 798,07 52026: 30 70 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 52027: ventarier ......................... 279140,54 279 140,54 100 0,00 52028: 30 70 70 93 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 52029: ventarier ......................... 1118133,01 1118133,01 100 0,00 52030: 30 70 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 4 871 348,19 4 871 348,19 100 0,00 52031: 30 70 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 380 839,49 359245,69 94 21 593,80 52032: 30 70 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 9 100 000,00 246 624,08 3 8 853 375,92 52033: 30 70 77 92 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och 52034: vattenbyggnadsarbeten ............. 172 947,97 172 947,97 100 0,00 52035: 30 70 77 93 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och 52036: vattenbyggnadsarbeten ............. 111 293,53 111 293,53 100 0,00 52037: 30 70 77 94 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och 52038: vattenbyggnadsarbeten ............. 99 949,25 9 755,42 10 90193,83 52039: 30 70 77 95 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och 52040: vattenbyggnadsarbeten ............. 100 000,00 0,00 0 100 000,00 52041: 30 72 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 247 933,91 247 933,91 100 0,00 52042: 30 72 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 12 000 000,00 10 975 97 4,45 91 1 024 025,55 52043: 30 76 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 16 090 331,83 16 090 331,83 100 0,00 52044: 30 76 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 157 645 000,00 143 348 864,20 91 14 296 135,80 52045: 30 76 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 52046: ventarier ......................... 89 894,45 89 894,45 100 0,00 52047: 30 76 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 495 348,20 495 348,20 100 0,00 52048: 30 76 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 2603114,21 2 603 114,21 100 0,00 52049: 30 76 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 6 449 024,14 6 360 965,63 99 88 058,51 52050: 30 76 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 11 500 000,00 8 716 853,11 76 2 783146,89 52051: 30 76 77 93 Metsien perusparannukset - Grund- 52052: förbättring av skog ................. 42151,65 42151,65 100 0,00 52053: 30 76 77 94 Metsien perusparannukset - Grundlig 52054: förbättring av skog ................. 347 963,68 324 864,89 93 23 098,79 52055: 30 76 77 95 Metsien perusparannukset - Grundlig 52056: förbättring av skog ................. 800 000,00 654 059,44 82 145 940,56 52057: 30 76 87 92 Maan hankkiminen - Markförvärv .... 411 633,42 411 633,42 100 0,00 52058: 30 76 87 93 Maan hankkiminen - Markförvärv .... 500 000,00 500 000,00 100 0,00 52059: 30 83 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 3 693 908,39 3 693 908,39 100 0,00 52060: 30 83 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 32 064 000,00 29118145,57 91 2945 854,43 52061: 30 84 21 94 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 5321617,11 5321617,11 100 0,00 52062: 30 84 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 61 369 000,00 53 313 828,80 87 8055171,20 52063: 30 84 22 94 Lihantarkastustoiminnan toimintame- 52064: not - Omkostnader för köttbesikt- 52065: ningsverksamheten ................ 4 349 706,15 4349 706,15 100 0,00 52066: 30 84 22 95 Lihan ja kalastustuotteiden tarkastuksen 52067: toimintamenot - Omkostnader för kött- 52068: besiktningsverksamheten ............ 21 987 000,00 17 171 385,48 78 4815 614,52 52069: 30 84 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 52070: ventarier ......................... 1 386 783,52 1 386 783,52 100 0,00 52071: 30 84 70 93 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 52072: ventarier ......................... 460 979,55 460 979,55 100 0,00 52073: 30 84 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 1 368 040,09 1 368 040,09 100 0,00 52074: 30 84 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 4 313 305,67 4 313 305,67 100 0,00 52075: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 52076: sivu 52077: 30PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 209 52078: Pl.- Hl. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 52079: Luku- Kap. Slått tili förfogande Använt/indraget Tili år 52080: Mom.-Mom. vuonna - år 1995 vuonna - år 1995 1996 52081: Vuosi- År 52082: % 52083: 52084: 52085: 30 84 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 5832 794,56 3 390 507,31 58 2442287,25 52086: 30 84 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 6 120 000,00 1 055 451,32 17 5 064 548,68 52087: 30 85 22 94 Vesivarojen käytön ja hoidon me- 52088: not - Utgifler för användning och sköt- 52089: sel av vattentillgångar ............. . 4842 267,85 4 842 267,85 100 0,00 52090: 30 85 22 95 Vesivarojen käytön ja hoidon me- 52091: not - Utgifler för anvädning och sköt- 52092: sel av vattentillgångar ............. . 12 365 000,00 8 927 890,18 72 3437109,82 52093: 30 85 31 93 Avustukset yhdyskuntien vesihuoRotoi- 52094: menpiteisiin - Understöd för samhälle- 52095: nas vatten- och avloppsåtgärder ..... . 18 681 369,00 18 681 369,00 100 0,00 52096: 30 85 31 94 Avustukset yhdyskuntien vesihuoRotoi- 52097: menpiteisiin - Understöd för samhälle- 52098: nas vatten- och avloppsåtgärder ..... . 31 492 631,91 24 349 092,91 77 7143539,00 52099: 30 85 31 95 Avustukset yhdyskuntien vesihuoRotoi- 52100: menp~eisiin (osa EU) - Understöd för 52101: samhällenas vatten- och avloppsåtgär- 52102: der (delvis EU) ................... . 15 000 000,00 3 243 565,00 22 11 756 435,00 52103: 30 85 48 94 Avustukset peruskuivatukseen - Bid- 52104: rag för grundtorrläggning ........... . 3 151 137,81 1 716 223,59 54 1 434 914,22 52105: 30 85 48 95 Avustukset peruskuivatukseen (osa 52106: EU) - Bidrag för grundtorrläggning 52107: (delvis EU) ...................... . 2 000 000,00 1 062 125,69 53 937 874,31 52108: 30 85 77 93 Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vatten- 52109: drags- och vattenvårdsarbeten ....... . 20 944 480,88 20 944 480,88 100 0,00 52110: 30 85 77 94 Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vatten- 52111: drags- och vattenvårdsarbeten ....... . 37 592 004,85 27 689 630,15 74 9 902 374,70 52112: 30 85 77 95 Vesistö- ja vesihuoltotyöt (osa EU) - 52113: Vattendrags- samt vatten- och avlopps- 52114: arbeten (delvis EU) ............... . 49 650 000,00 26 912 803,56 54 22 737196,44 52115: 30 85 83 94 Lainat peruskuivatukseen - Lån för 52116: grundtorrläggning ................. . 1 650 985,96 992136,41 60 658 849,55 52117: 30 85 83 95 Lainat peruskuivatukseen - Lån för 52118: grundtorrläggning ................. . 2 000 000,00 751 548,17 38 1 248 451,83 52119: 30 86 44 95 Metsänparannustuki (osa EU) - 52120: Skogsförbättringsstöd (delvis EU) ..... 197 500 000,00 176116339,24 89 21 383 660,76 52121: 30 86 46 94 VaRiontuki puunjalosteiden muotoilun ke- 52122: hittämiseen - Statligt stöd för utveck- 52123: lande av formgivningen gällande träfö- 52124: rädlings produkter ................ . 2 000 000,00 1 500 000,00 75 500 000,00 52125: 30 86 83 94 Metsänparannuslainat - Skogsförbätt- 52126: ringslån ........................ . 14 224 931,25 14224931,25 100 0,00 52127: 30 86 83 95 Metsänparannuslainat - Skogsförbätt- 52128: ringslån ........................ . 20 000 000,00 9 656 180,94 48 10343819,06 52129: 30 87 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 44 353 465,85 44 353 465,85 100 0,00 52130: 30 87 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 227 178 000,00 175 049 758,64 77 52128241,36 52131: 30 96 24 94 Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset 52132: palvelut ja yleinen uittoväylät uki - Vis- 52133: sa samhälliga serviceuppgifler och stöd 52134: för allmänna flottledsarbe Ien tili skogs- 52135: bruket. ......................... . 1 099 000,00 0,00 0 1 099 000,00 52136: 30 97 21 94 Kasvinjalostuslaitoksen toimintame- 52137: not - Växtförädlingsanstaltens om- 52138: kostnader ....................... . 3 704 122,43 3 704 122,43 100 0,00 52139: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 52140: sivu 52141: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 210 52142: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 52143: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/ind raget Tili år 52144: Mom.-Mom. vuonna- år 1995 vuonna- år 1995 1996 52145: Vuosi- År 52146: 52147: 52148: 52149: 30 97 21 95 Kasvinjalostuslaitoksen toimintame- 52150: not - VäxtförädlingsanstaHens om- 52151: kostnader ....................... . 11 927 000,00 5 055 192,86 42 6871807,14 52152: 30 97 88 94 Lajikeoikeuksien yms. hankkiminen - 52153: Förvärv av sorträttigheter m.m....... . 30 880,00 --sG-SB!l,OQ 100 0,00 52154: 30 98 23 95 Siemenperunakeskuksen toimintame- 52155: not - Centralens lör utsädespotatis 52156: omkostnader .................... . 1 023 000,00 902912,18 88 120 087,82 52157: 30 99 27 92 Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk- 52158: ning ........................... . 675 579,00 675 579,00 100 0,00 52159: 30 99 27 93 Yhteistutkimukset - Samarbetslorsk- 52160: ning ........................... . 1 095590,60 1 095 590,60 100 0,00 52161: 30 99 27 94 Yhteistutkimukset - Samarbetslorsk- 52162: ning ........................... . 7 968 763,98 6 662 537,29 84 1 306 226,69 52163: 30 99 27 95 Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk- 52164: ning ........................... . 21 000 000,00 14 881 792,40 71 6 118 207,60 52165: 30 99 41 95 Siemenhuollon edistäminen - Främ- 52166: jande av fröförsörjningen ........... . 18 500 000,00 0,00 0 18 500 000,00 52167: 30 99 44 92 Eräät yhteistyöhankkeet - Vissa sam- 52168: arbetsprojekt . . . ................. . 2 255 074,65 2 255 074,65 100 0,00 52169: 30 99 44 93 Eräät yhteistyöhankkeet - Vissa sam- 52170: arbetsprojekt . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... 4 429 577,18 4 429 577,18 100 0,00 52171: 30 99 44 94 Eräät yhteistyöhankkeet - Vissa sam- 52172: arbetsprojekt .................... . 10 295 721,22 5 703 734,66 55 4591 986,56 52173: 30 99 44 95 Eräät yhteistyöhankkeet - Vissa sam- 52174: arbetsprojekt . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... 20 000 000,00 12 802 824,13 64 7197175,87 52175: 30 99 48 94 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien 52176: vahinkojen korvaaminen - Ersättande 52177: av skador som lörorsakats av exceptio- 52178: nella översvämningar ............. . 5 000 000,00 5 000 000,00 100 0,00 52179: 30 99 48 95 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien 52180: vahinkojen korvaaminen - Ersättande 52181: av skador som förorsakats av exceptio- 52182: nella översvämningar ............. . 2 700 000,00 0,00 0 2700 000,00 52183: 30 99 66 95 Metsäalan kehitysyhteistyö - Utveck- 52184: lingssamarbete inom skogsbranschen .. 2 000000,00 1 261 308,70 63 738 691,30 52185: 31 01 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 154570,23 154570,23 100 0,00 52186: 31 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 48 474 000,00 47 838 859,82 99 635140,18 52187: 31 24 21 94 Yleisten teiden perustienpito - Bas- 52188: väghållning av allmänna vägar ....... . 232 685 874,23 232 685 874,23 100 0,00 52189: 31 24 21 95 Yleisten teiden perustienpito (osa 52190: EU) - Basväghållning av allmänna vä- 52191: gar (delvis EU) ................... . 3 355 629 000,00 3 203 304 185,77 95 152 324 112,55 52192: 31 24 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 357765,62 357 765,62 100 0,00 52193: 31 24 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 1 476 609,25 1 476 609,25 100 0,00 52194: 31 24 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 19092,48 19 092,48 100 0,00 52195: 31 24 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 25 000 000,00 16 855 649,60 67 8144350,40 52196: 31 24 77 94 Tieverkon kehittäminen - Utvecklande 52197: av vägnätet ..................... . 281 062 053,94 281 062 053,94 100 0,00 52198: 31 24 77 95 Tieverkon kehittäminen (osa EU) - Ut- 52199: vecklande av vägnätet (delvis EU) .... . 820 000 000,00 779 813 452,00 95 40 186 548,00 52200: 31 24 88 94 Osakehankinnat - Aktielörvärv ..... . 200000,00 200 000,00 100 0,00 52201: 31 25 34 92 VaHionapu katujen rakentami- 52202: seen - Statsbidrag för anläggande av 52203: gator........................... . 41758,00 41 758,00 100 0,00 52204: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 52205: sivu 52206: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 211 52207: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 52208: Luku- Kap. Stått tili törtogande Använt/indraget Tili år 52209: Mom.- Mom. vuonna - år 1995 vuonna- år 1995 1996 52210: Vuosi- Ar 52211: ~ 52212: 52213: 52214: 31 25 34 94 Valtionapu katujen rakentami- 52215: seen - Statsbidrag för anläggande av 52216: gator............................ 14 572 622,00 14 572 622,00 100 0,00 52217: 31 25 34 95 Valtionapu katujen rakentami- 52218: seen - Statsbidrag för anläggande av 52219: gator. ........................... 13 000 000,00 7 975 531,00 61 5 024 469,00 52220: 31 25 51 92 Valtionapu yksityisten teiden tekemi- 52221: seen - Statsunderstöd för byggande 52222: av enskilda vägar .................. 274 702,00 274 702,00 100 0,00 52223: 31 25 51 93 Valtionapu yksityisten teiden tekemi- 52224: seen - Statsunderstöd för byggande 52225: av enskilda vägar .................. 6 944 886,65 6 944 886,65 100 0,00 52226: 31 25 51 94 Valtionapu yksityisten teiden tekemi- 52227: seen - Statsbidrag för byggande av 52228: enskilda vägar .................... 9 577 662,10 6 868 217,52 72 2709444,58 52229: 31 25 51 95 Valtionapu yks~yisten teiden tekemi- 52230: seen - Statsbidrag för byggande av 52231: enskilda vägar . . . . . . . . . . . . . . . . . ... 13 500 000,00 6835249,00 51 6 664 751,00 52232: 31 30 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 65 643 736,54 65 643 736,54 100 0,00 52233: 31 30 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 486 672 000,00 425 935 169,33 88 60 736 830,67 52234: 31 30 70 94 Kaluston hankinta - Anskaffning av 52235: materiel ......................... 16 321 335,73 16 321 335,73 100 0,00 52236: 31 30 70 95 Kaluston hankinta - Anskaffning av 52237: materiel ......................... 184 950 000,00 162 662 879,68 88 22 287120,32 52238: 31 30 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 387 839,75 387 839,75 100 0,00 52239: 31 30 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 3 335 806,06 2829 798,22 85 506007,84 52240: 31 30 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 7 800000,00 6 760 470,30 87 1 039 529,70 52241: 31 30 77 92 Väylätyöt - Farledsarbeten ......... 268166,83 268166,83 100 0,00 52242: 31 30 77 93 Väylätyöt - Farledsarbeten ......... 1 269 679,45 1269 679,45 100 0,00 52243: 31 30 77 94 Väylätyöt - Farledsarbeten ......... 38 101 069,11 32 656 875,83 86 5444193,28 52244: 31 30 77 95 Väylätyöt (osa EU) - Farledsarbeten 52245: (delvis EU) ....................... 34 800 000,00 22 450 545,76 65 12 349 454,24 52246: 31 30 78 93 Keiteleen-Päijänteen kanava - Keite- 52247: le-Päijännekanalen ................. 2 368 310,08 2368310,08 100 0,00 52248: 31 30 79 94 Saimaan kanavan vuokra-alueen tie - 52249: Vägen tili arrendeområdet vid Saima ka- 52250: nai ............................. 1469477,64 1 469 477,64 100 0,00 52251: 31 30 87 92 Maa- ja vesialueiden hankinta - Ans- 52252: kaffning av mark- och vattenområden .. 28175,19 28175,19 100 0,00 52253: 31 30 87 93 Maa- ja vesialueiden hankinta - Ans- 52254: kaffning av mark- och vattenområden .. 396400,00 396400,00 100 0,00 52255: 31 30 87 94 Maa- ja vesialueiden hankinta - Ans- 52256: kaffning av mark- och vattenområden .. 400000,00 204029,42 51 195 970,58 52257: 31 30 87 95 Maa- ja vesialueiden hankinta - Ans- 52258: kaffning av mark- och vattenområden .. 400 000,00 0,00 0 400000,00 52259: 31 31 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 3 760883,69 3 760883,69 100 0,00 52260: 31 31 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 31 743 900,00 27 673 383,09 87 4 070 516,91 52261: 31 31 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 52262: ventarier ......................... 42 061,00 42061,00 100 0,00 52263: 31 32 30 92 Piensatamien rakentamisen valtiona- 52264: pu - Statsbidrag för byggande av små- 52265: hamnar.......................... 367 930,65 367 930,65 100 0,00 52266: 31 32 30 93 Piensatamien rakentaminen - Byg- 52267: gande av småhamnar .............. 1 023 731,87 1 023 731,87 100 0,00 52268: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 52269: sivu 52270: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag lör år 1995 sida 212 52271: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 52272: Luku- Kap. Stätt tili förfogande Använl/indraget Tili är 52273: Mom.-Mom. vuonna - år 1995 vuonna - är 1995 1996 52274: Vuosi- År 52275: ~ 52276: 52277: 52278: 31 32 30 94 Piensatamien rakentaminen - Byg- 52279: gande av småhamnar .............. 4 281 356,99 1 730 654,20 40 2 550 702,79 52280: 31 32 30 95 Piensatamien rakentaminen (osa 52281: EU) - Byggande av småhamnar (del- 52282: vis EU) .......................... 2 800 000,00 887 557,90 32 1 912 442,10 52283: 31 40 22 94 Ajoneuvohallinnon toimintame- 52284: not - Omkostnader för fordonsförvalt- 52285: ningen .......................... 4872124,76 4 872124,76 100 0,00 52286: 31 41 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 9 926 000,00 980 772,80 10 1 929 995,13 52287: 31 50 21 94 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 12 937 028,83 12 937 028,83 100 0,00 52288: 31 50 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 126 419 000,00 106 909 513,66 85 19 509 486,34 52289: 31 50 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 52290: ventarier ......................... 28,16 28,16 100 0,00 52291: 31 52 21 94 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 6 419 984,67 6419984,67 100 0,00 52292: 31 55 44 94 Sanomalehtien yhteisjakelun tu- 52293: ki - Understöd för samdistribution av 52294: tidningar ......................... 3400,50 3400,50 100 0,00 52295: 31 55 52 94 VaHionapu televisio-ohjelmien välitys- 52296: kustannuksiin Suur-Tukholman alueel- 52297: Ia - Statsunderstöd för kostnaderna 52298: för förmedling av TV-program tili Stor- 52299: Stockholms område ................ 1 814 730,54 1 814 730,54 100 0,00 52300: 31 55 53 93 VaHionapu Oy Yleisradio Ab:lie Kruunu- 52301: pyyn lähetysaseman rakentami- 52302: seen - Statsunderstöd tili Oy Yleisra- 52303: dio Ab för byggande av Kronoby sän- 52304: darstation ........................ 1 500 000,00 1 500 000,00 100 0,00 52305: 31 55 53 94 VaHionapu Oy Yleisradio Ab:lie Kruunu- 52306: pyyn lähetysaseman rakentami- 52307: seen - Statsunderstöd tili Oy Yleisra- 52308: dio Ab för byggande av Kronoby sän- 52309: darstation ........................ 1 500 000,00 0,00 0 1 500 000,00 52310: 31 55 53 95 VaHionapu Yleisradio Oy:lie Kruunupyyn 52311: lähetysaseman rakentamiseen - Stat- 52312: sunderstöd tili Oy Yleisradio Ab lör byg- 52313: gande av Kronoby sändarstation ...... 3000 000,00 0,00 0 3000 000,00 52314: 31 55 58 93 Korvaus poikkeusolojen viestintäjärjeste- 52315: lyistä - Ersättning för kommunikation- 52316: sarrangemang lör undantagsförhålian- 52317: den ............................. 95 746,77 95 746,77 100 0,00 52318: 31 55 58 94 Korvaus poikkeusolojen viestintäjärjeste- 52319: lyistä - Ersättning för kommunikation- 52320: sarrangemang lör undantagsförhålian- 52321: den ............................. 14 978 700,00 12 397 535,14 83 2 581164,86 52322: 31 55 58 95 Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä ai- 52323: heutuvat menot - Utgilter lör kommu- 52324: nikationsarrangemang för undantagsför- 52325: hålianden ........................ 15 000 000,00 0,00 0 15 000 000,00 52326: 31 57 34 93 VaHionapu pääkaupunkiseudun metro- 52327: järjestelmän suunnitteluun ja ra- kenta- 52328: miseen - Statsbidrag för planerig och 52329: byggande av metrosystemet i huvuds- 52330: regionen ......................... 1 965 898,00 1 965 898,00 100 0,00 52331: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 52332: sivu 52333: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 213 52334: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 52335: luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år 52336: Mom.-Mom. vuonna- är 1995 vuonna- år 1995 1996 52337: Vuosi- År 52338: 52339: 52340: 52341: 31 57 34 95 Valtionapu pääkaupunkiseudun metro- 52342: järjestelmän suunnitteluun ja rakentami- 52343: seen - Statsbidrag för planering och 52344: byggande av metrosystemet i huvud- 52345: stadsregionen.................... . 23 000 000,00 10 380 869,00 45 12619131,00 52346: 31 57 61 93 Valtionapu ja korvaus joukkoliikennejär- 52347: jestelmän kehittämiseen ja säilyttämi- 52348: seen - Statsbidrag och ersättning för 52349: utvecklande och bevarande av kollektivt- 52350: rafiksystemet .................... . 3472657,05 3 472 657,05 100 0,00 52351: 31 57 61 94 Valtionapu ja korvaus joukkoliikennejär- 52352: jestelmän kehittämiseen ja säilyttämi- 52353: seen - Statsbidrag och ersättning för 52354: utvecklande och bevarande av kollektivt- 52355: rafiksystemet .................... . 70 930 322,64 66 048 765,96 93 4881 556,68 52356: 31 57 61 95 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehit- 52357: täminen - Köp och utvecklande av kol- 52358: lektivtrafiktjänster ................. . 488 000 000,00 422 385 154,81 87 65614845,19 52359: 31 58 21 95 Ratahallintokeskus ja perusradanpito 52360: (osa EU) - Banförvaltningscentralen 52361: och basbanhållningen (delvis EU) ..... 943 000 000,00 797 972 887,28 85 145027112,72 52362: 31 58 31 94 Valtionapu tasoristeysten poistami- 52363: seen - Statsunderstöd för avlägsnan- 52364: de av plankorsningar .............. . 4 200 000,00 3 950 000,00 94 250000,00 52365: 31 58 31 95 Valtionapu tasoristeysten poistami- 52366: seen - Statsunderstöd för avlägsnan- 52367: de av plankorsningar .............. . 6 000 000,00 0,00 0 6000 000,00 52368: 31 58 33 93 Tahkoluodon radan rakentamisen korko- 52369: tuki - Räntestöd för byggande av Tah- 52370: koluotobanan .................... . 93978,44 93 978,44 100 0,00 52371: 31 58 62 94 Valtionrautateiden radanpito - Stats- 52372: järnvägarnas banhållning ........... . 361 232 000,00 360164533,00 100 ·1 067 467,00 52373: 31 58 77 95 Rataverkon kehittäminen - Utvecklan- 52374: ------ de av bat utätet. .................. . 225 000 000,00 161 252 709,25 72 63 747 290,75 52375: 31 85 88 92 Finnair Oy:n osakepääoman korottami- 52376: nen - Höjning av aktiekapitalet i Fin- 52377: nair Oy ....................... ··· 1 998 870,00 1 998 870,00 100 0,00 52378: 31 92 71 92 lntegroitu lennonvarmistusjärjestel- 52379: mä - lntegrerat flygtrafiktjänstsystem . 481 676,55 481 676,55 100 0,00 52380: 31 92 71 93 lntegroitu lennonvarmistusjärjestel- 52381: mä - lntegrerat flygtrafiktjänstsystem. 3443438,04 3 443 438,04 100 0,00 52382: 31 99 22 92 Tutkimus ja suunnittelu - Undersök- 52383: ning och planering ................ . 445240,00 445 240,00 100 0,00 52384: 31 99 22 93 Tutkimus ja suunnittelu - Undersök- 52385: ning och planering ................ . 232 593,79 232 593,79 100 0,00 52386: 31 99 22 94 Tutkimus ja suunnittelu - Undersök- 52387: ning och planering ................ . 4 735185,45 4 735 185,45 100 0,00 52388: 31 99 22 95 Tutkimus ja kehittäminen - Undersök- 52389: ning och utveckling ............... . 26 000 000,00 8 933 294,50 34 17 066 705,50 52390: 31 99 45 93 Itä- ja Keski-Euroopan liikennef:!lan avus- 52391: taminen - Understöd tili Ost- och 52392: Centraleuropas trafikbransch ........ . 332 753,00 332 753,00 100 0,00 52393: 31 99 45 94 Itä- ja Keski-Euroopan liikennef:!lan avus- 52394: taminen - Understöd tili Ost- och 52395: Centraleuropas trafikbransch ........ . 3 094 822,14 3 094 822,14 100 0,00 52396: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 52397: sivu 52398: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 214 52399: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 52400: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 52401: Mom.-Mom. vuonna - år 1995 vuonna- år 1995 1996 52402: Vuosi- År 52403: 52404: 52405: 52406: 31 99 45 95 Itä- ja Keski-Euroopan liikenne~lan avus- 52407: taminen - Understöd tili Ost- och 52408: Centraleuropas trafikbransch ........ . 8 500 000,00 3 661 204,55 43 4838 795,45 52409: 32 01 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 22 100 055,27 22 100 055,27 100 0,00 52410: 32 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader. .... . 120 356 000,00 83 830 462,50 70 36 525 537,50 52411: 32 01 22 92 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimustoi- 52412: minta - Tili näringspolitiken ansluten 52413: forskningsverksamhet. ............. . 707200,02 707 200,02 100 0,00 52414: 32 01 22 93 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimustoi- 52415: minta - Tili näringspolitiken ansluten 52416: forskningsverksamhet. ............. . 908 704,83 908 704,83 100 0,00 52417: 32 01 22 94 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimustoi- 52418: minta - Tili näringspolitiken ansluten 52419: forskningsverksamhet. ............. . 5255925,50 4 454 230,12 85 801695,38 52420: 32 01 22 95 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja 52421: selvitystoiminta - Tili näringspolitiken 52422: ansluten forsknings- och utredningsverk- 52423: samhet. ........................ . 20 000 000,00 9 043 106,62 45 10 956 893,38 52424: 32 01 27 95 Sähkömarkkinaviranomaistoiminta - 52425: Myndighetsorganisation för elmarkna- 52426: den ............................ . 2 200 000,00 1 682131,86 76 517 868,14 52427: 32 01 74 95 Teknillinen tarkastuskeskus-nimisen lii- 52428: kelaitoksen yhtenäisten toimitilojen sa- 52429: neeraus ja käyttöönotto - Sanering 52430: och ibruktagande av affärsverket Teknis- 52431: ka kontrollcentralens enhetliga lokalite- 52432: ter ............................ . 7 400 000,00 0,00 0 7 400 000,00 52433: 32 01 88 94 Osakehankinnat VaHion hankintakeskuk- 52434: sen yhtiöittämiseksi - Aktieförvärv för 52435: bolagisering av Statens upphandlings- 52436: central ......................... . 233 687,20 233 687,20 100 0,00 52437: 32 02 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 3 980483,77 3 980 483,77 100 0,00 52438: 32 02 21 95 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 52439: der (delvis EU) ................... . 46 421 000,00 41 557 698,99 90 4 863 301,01 52440: 32 27 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 4 652 699,90 4 652 699,90 100 0,00 52441: 32 27 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 25 351 000,00 21 610 437,80 85 3 740562,20 52442: 32 28 21 94 Toimintamenot - Omkostnader. .... . 1 557 359,81 1 557 359,81 100 0,00 52443: 32 28 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 5 313 000,00 3 694 304,10 70 1 618 695,90 52444: 32 29 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 1 787 974,83 1 787 974,83 100 0,00 52445: 32 29 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 16 486 000,00 15 015 228,86 91 1470771,14 52446: 32 30 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 3200176,38 3 200 176,38 100 0,00 52447: 32 30 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 10 250 000,00 7 951 692,85 78 2298307,15 52448: 32 31 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 2079916,80 2 079 916,80 100 0,00 52449: 32 31 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 7 221 000,00 4 823 624,43 67 2397 375,57 52450: 32 32 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 751 000,00 751 000,00 100 0,00 52451: 32 33 21 94 Toimintamenot - Omkostnader. .... . 2 476 171,17 2 476 171 '17 100 0,00 52452: 32 33 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 9 727 000,00 8 051 852,08 83 1 675147,92 52453: 32 38 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 2 807 688,75 2 807 688,75 100 0,00 52454: 32 38 21 95 Toimintamenot - Omkostnader. .... . 9 276 000,00 4 091 088,35 44 5184 911,65 52455: 32 38 23 94 Kansallisten mittauspaikkojen kehittämi- 52456: nen - Utvecklande av riksmätplatser . 2 636 326,25 2 636 326,25 100 0,00 52457: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 52458: sivu 52459: 32PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 215 52460: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 52461: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år 52462: Mom.-Mom. vuonna - år 1995 vuonna - år 1995 1996 52463: Vuosi- År 52464: 52465: 52466: 52467: 32 38 23 95 Kansallisen mittanormaalijärjestelmän 52468: kehittäminen ja EU:n mittaus- ja tes- 52469: tausohjelma - Utvecklande av ett riks- 52470: mätsystem samt EU:s mätnings- och 52471: testningsprogram ................. . 10 000 000,00 3 762 728,52 38 6237 271,48 52472: 32 39 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 15 070 398,83 15 070 398,83 100 0,00 52473: 32 39 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 15191 000,00 4 031 540,86 27 11159459,14 52474: 32 40 21 94 Toimintamenot - Omkostnader. .... . 14 688119,72 14688119,72 100 0,00 52475: 32 40 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 207 212 000,00 194 670 084,70 94 12 541 915,30 52476: 32 41 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 12 194 000,00 4 502 903,84 37 7691096,16 52477: 32 42 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 61 216 678,60 61 216 678,60 100 0,00 52478: 32 42 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 326 440 000,00 267 980 566,62 82 58 459 433,38 52479: 32 42 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 126,74 126,74 100 0,00 52480: 32 42 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 6524583,61 6 524 583,61 100 0,00 52481: 32 42 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 13 783 039,69 13 783 039,69 100 0,00 52482: 32 42 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 39 000 000,00 5 523 575,65 14 33 476 424,35 52483: 32 42 88 94 Toim~ilojen ostaminen - Köp av loka- 52484: liteter .......................... . 595 665,61 595 665,61 100 0,00 52485: 32 42 88 95 Toimitilojen ostaminen - Köp av loka- 52486: liteter .......................... . 1 700 000,00 583 758,39 34 1116241,61 52487: 32 44 21 92 Tavoitetutkimustoiminta - Målsätt- 52488: ningsundersökningar .............. . 11068854,16 11068854,16 100 0,00 52489: 32 44 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 30 777 337,10 30777337,10 100 0,00 52490: 32 44 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 112 000 000,00 64 587 269,72 58 47 412 730,28 52491: 32 44 22 92 Avaruustutkimustoiminta - Rymd- 52492: forskning ....................... . 10 365 729,37 10365 729,37 100 0,00 52493: 32 44 40 92 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuo- 52494: tekehitystoimintaan - Understöd tili in- 52495: dustrins forsknings- och produktutveck- 52496: lingsverksamhet. ................. . 63 993 996,00 63 993 996,00 100 0,00 52497: 32 44 42 92 Avustukset alueellisen teknologiatoimin- 52498: nan edistämiseen - Understöd tili 52499: främjande av regional teknologiverksam- 52500: het. .....•...................... 2979740,00 2 979 740,00 100 0,00 52501: 32 44 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 52502: ventarier ........................ . 201 790,50 201 790,50 100 0,00 52503: 32 44 83 92 Teollisuuden tuotekehityslainat - ln- 52504: dustrins produktutvecklingslån ....... . 78 585 500,00 78 585 500,00 100 0,00 52505: 32 46 22 92 Kansainvälinen teknistaloudellinen yh- 52506: teistyö - lnternationellt tekniskt~kono- 52507: miskt samarbete .................. . 722227,47 722 227,47 100 0,00 52508: 32 46 25 92 Kansallisten mittauspaikkojen sekä mit- 52509: ta- ja turvallisuustekniikan kehittämi- 52510: nen - Utvecklande av riksmätplatser 52511: samt mät- och säkerhetsteknik....... . 578263,71 578 263,71 100 0,00 52512: 32 46 43 92 Avustukset kansainvälisiin teknistalou- 52513: dellisiin yhteistyöhankkeisiin - Un- 52514: derstöd tili internationella tekniskt~kono- 52515: miska samarbete ................. . 1 275 422,83 1 275 422,83 100 0,00 52516: 32 50 23 92 Teollisuustutkimukset - lndustriunder- 52517: sökningar ....................... . 86512,76 86 512,76 100 0,00 52518: 32 50 24 93 Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehi- 52519: tystyön edistäminen - Främjande av 52520: undersöknings- och utvecklingsarbete tili 52521: stöd för industrin ................. . 5 992 975,87 5 992 975,87 100 0,00 52522: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 52523: sivu 52524: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 216 52525: Pl.- Ht Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 52526: Luku- Kap. Stått tili förfogande Anvånt/indraget Tili år 52527: Mom.-Mom. vuonna - år 1995 vuonna- år 1995 1996 52528: Vuosi- År 52529: 52530: 52531: 52532: 32 50 24 94 Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehi- 52533: tystyön edistäminen - Främjande av 52534: undersöknings- och utvecklingsarbete tili 52535: stöd för industrin ................. . 15 658 617,08 9 858 855,73 63 5 799 761,35 52536: 32 50 24 95 Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehi- 52537: tystyön edistäminen - Främjande av 52538: undersöknings- och utvecklingsarbete tili 52539: stöd för industrin ................. . 26 500 000,00 8 545 539,82 32 17 954 460,18 52540: 32 50 41 94 Avustukset teollisuuden edistämi- 52541: seen - Understöd tili främjande av in- 52542: dustrin ......................... . 23 117 879,04 23117879,04 100 0,00 52543: 32 50 41 95 Avustukset teollisuuden edistämiseen ja 52544: alan yhteisöille - Understöd tili främ- 52545: jande av industrin och tili samfund i 52546: branschen ...................... . 42 000 000,00 22 977 613,00 55 19 022 387,00 52547: 32 50 42 94 Tuki elintarviketeollisuuden investointei- 52548: hin ja tuotantorakenteen sopeuttami- 52549: seen - Stöd för livsmedelsindustrins 52550: investeringar och anpassing av produk- 52551: tionsstukturen. . . . . . . . . . . . . . ...... . 69 899 349,54 29 660 372,21 42 40 238 977,33 52552: 32 50 42 95 Tuki elintarviketeollisuuden investointei- 52553: hin ja tuotantorakenteen sopeuttamiseen 52554: (osa EU) - Stöd tili livsmedelsindust- 52555: rins investeringar och anpassning av 52556: dess produktionsstruktur (delvis EU) ... 149 750 000,00 0,00 0 149 750 000,00 52557: 32 50 60 95 Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientita- 52558: kuukorvaukset sekä saatavien ostoon liit- 52559: tyvät järjestelyt - Överföringar tili 52560: statsgarantifonden och exportgarantier- 52561: sättningar sa mt arrangemang i anslut- 52562: ning tili köp av fordringar ........... . 1 810 000 000,00 1 100 000 000,00 61 710 000 000,00 52563: 32 50 88 93 Osakehankinnat - Aktieförvärv ..... . 130 164 040,82 130 164 040,82 100 0,00 52564: 32 50 88 94 Osakehankinnat - Aktieförvärv ..... . 299 654 958,70 0,00 0 299 654 958,70 52565: 32 50 88 95 Osakehankinnat - Aktieförvärv ..... . 200 000 000,00 0,00 0 200 000 000,00 52566: 32 50 89 94 Sijoitukset valtion pääomasijoitusyh- 52567: tiöön - lnvesteringar i statens kapital- 52568: investeringsbolag ................. . 320 000 000,00 320 000 000,00 100 0,00 52569: 32 51 51 92 Pk-yritysten korkoavustus - Räntestöd 52570: lör små och medelstora företag ...... . 241 033,01 241 033,01 100 0,00 52571: 32 51 51 93 Pk-yritysten korkoavustus - Ränteun- 52572: derstöd för små och medelstora företag. 52 083 414,69 52 083 414,69 100 0,00 52573: 32 51 52 94 Riskisijoitustoiminnan management-tu- 52574: ki - Management-understöd inom ris- 52575: kinvesteringsverksamheten ......... . 5 000 000,00 5 000 000,00 100 0,00 52576: 32 51 52 95 Riskisijoitustoiminnan management-tu- 52577: ki - Management-understöd inom ris- 52578: kinvesteringsverksamheten ......... . 2 000000,00 0,00 0 2000 000,00 52579: 32 52 24 94 Kehitlämispalvelut pienille ja keskisuuril- 52580: le yrityksille - Utvecklingsservice för 52581: små och medelstora företag ......... . 9497998,51 9 497 998,51 100 0,00 52582: 32 52 24 95 Kehittämispalvelut pienille ja keskisuuril- 52583: le yrityksille (osa EU) - Utvecklings- 52584: service för små och medelstora företag 52585: (delvis EU) ...................... . 58 500 000,00 29 046 321,26 50 29 453 678,74 52586: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 52587: sivu 52588: 32PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 217 52589: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 52590: Luku- Kap. Stått tili förtogande AnvänVindraget Tili år 52591: Mom.-Mom. vuonna- år 1995 vuonna - år 1995 1996 52592: Vuosi- Ar 52593: 52594: 52595: 52596: 32 52 40 94 VaHionavustus PK-yritysten kehittämis- 52597: palvelutoimintaan ja alan yhteisöil- 52598: le - Statsunderstöd för utvecklingst- 52599: jänsteverksamhet för små och medelsto- 52600: ra företag och samfund i branschen .... 4 522 626,87 4 522 626,87 100 0,00 52601: 32 52 40 95 VaHionavustus pk-yritysten kehittämis- 52602: palvelutoimintaan ja alan yhteisöille (osa 52603: EU) - Statsunderstöd för utvecklings- 52604: service för små och medelstora företag 52605: och samfund i branschen (delvis EU) .. 24 000 000,00 10 249 148,90 43 13 750 851,10 52606: 32 55 21 92 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnit- 52607: telu- ja valvontatoiminnan menot -Vis- 52608: sa utgifter för forsknings-, planerirlgs- 52609: och övervakningsverksamhet angående 52610: energiförsörjningen ................ . 1 431 558,72 1 431 558,72 100 0,00 52611: 32 55 21 93 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnit- 52612: telu- ja valvontatoiminnan menot --Nis- 52613: sa utgifter för forsknings-, planeri~gs 52614: och övervakningsverksamhet angående 52615: energiförsörjningen ................ . 949 378,29 949 378,29 100 0,00 52616: 32 55 21 94 Eräät energiahuollon tutkimus-, su~nit 52617: telu- ja valvontatoiminnan menot is- 52618: sa utgifter för forsknings-, pianeri gs- 52619: och övervakningsverksamhet angående 52620: energiförsörjningen ................ . 9111213,15 5531 485,20 61 3579 727,95 52621: 32 55 21 95 Eräät energiatalouden tutkimus-, suun- 52622: nittelu- ja valvontatoiminnan menot - 52623: Vissa utgifter för forsknings-, planerings- 52624: och övervakningsverksamhet angående 52625: energihushållningen ............... . 24 400 000,00 16 179 524,04 66 8220475,96 52626: 32 55 22 93 Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan 52627: maiden kanssa - Energisamarbete 52628: med länderna i öst- och Mellaneuropa . 1437233,22 1 437 233,22 100 0,00 52629: 32 55 22 94 Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan 52630: maiden kansl?a - Energisamarbete 52631: med länderna i Ost- och Mellaneuropa . 2 730 626,00 1 161 612,26 43 1569 013,74 52632: 32 55 22 95 Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan 52633: maiden kanssa - Energisamarbete 52634: med länderna i öst- och Mellaneuropa . 6 000 000,00 3 608 009,19 60 2 391 990,81 52635: 32 55 27 94 Energiansäästön ja energian tehokkaan 52636: käytön edistäminen ja energia-alan tieto- 52637: huolto - Främjande av energisparan- 52638: de och effektiv användning av energi 52639: samt informationsförsörjning på energins 52640: område ......................... . 2 881 826,56 2 881 826,56 100 0,00 52641: 32 55 27 95 Energiansäästön ja energian tehokkaan 52642: käytön edistäminen ja energiatiedo- 52643: tus - Främjande av energisparande 52644: och effektiv användning av energi samt 52645: energiinformation ................. . 9 000 000,00 5 536 485,83 62 3463514,17 52646: 32 55 41 92 Avustukset maaseudun sähköistämi- 52647: seen - Understöd för landsbygdens 52648: elektrifiering ..................... . 11 965 356,00 11 965 356,00 100 0,00 52649: 32 55 41 93 Avustukset maaseudun sähköistämi- 52650: seen - Understöd för landsbygdens 52651: elektrifiering ..................... . 1116109,00 1 116 109,00 100 0,00 52652: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 52653: sivu 52654: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 218 52655: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutenu Vuodelle 52656: Luku- Kap. Stån tili förfogande Använt/indraget Tili år 52657: Mom.-Mom. vuonna- år 1995 vuonna- år 1995 1996 52658: Vuosi- År 52659: -%- 52660: 52661: 52662: 52663: 32 55 41 94 Avustukset maaseudun sähköistämi- 52664: seen - Understöd för landsbygdens 52665: elektrifiering ..................... . 1 000 000,00 972 099,00 97 27901,00 52666: 32 55 42 92 Avustukset energiataloudellisen tutki- 52667: muksen ja koetoiminnan edistämi- 52668: seen - Understöd för främjande av 52669: forskning och försöksverksamhet inom 52670: energihushållningen ............... . 6 616 096,43 6 616 096,43 100 0,00 52671: 32 55 42 93 Avustukset energiataloudellisen tutki- 52672: muksen ja koetoiminnan edistämi- 52673: seen - Understöd för främjande av 52674: forskning och försöksverksamhet inom 52675: energihushållningen ............... . 22 865 257,47 22 865 257,47 100 0,00 52676: 32 55 50 92 Eräät energiataloudelliset avustuk- 52677: set - Vissa understöd för energihus- 52678: hållningen....................... . 34 785,85 34 785,85 100 0,00 52679: 32 55 50 93 Eräät energiataloudelliset avustuk- 52680: set - Vissa understöd för energihus- 52681: hållningen....................... . 100 000,00 100 000,00 100 0,00 52682: 32 55 50 95 Eräät energiataloudelliset avustuk- 52683: set - Vissa understöd för energihus- 52684: hållningen....................... . 200 000,00 195 000,00 98 5000,00 52685: 32 80 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 13 799 124,59 13 799 124,59 100 0,00 52686: 32 80 21 95 Toimintamenot - Omkostnader. .... . 78 280 000,00 70 144 123,32 90 8135 876,68 52687: 33 01 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 34 843 244,96 34 843 244,96 100 0,00 52688: 33 01 21 95 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 52689: der (delvis EU) ................... . 127701 000,00 86 482 205,43 68 41 218 794,57 52690: 33 02 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 22 185 759,87 22 185 759,87 100 0,00 52691: 33 02 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 86 520 000,00 63 932 055,36 74 21139768,14 52692: 33 02 22 92 Kehittämistoiminta - Utvecklingsverk- 52693: samhet. ........................ . 168 511,66 168511,66 100 0,00 52694: 33 03 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 299 030,41 299 030,41 100 0,00 52695: 33 03 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 8 000 000,00 7760124,17 97 239875,83 52696: 33 04 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 268 552,23 268 552,23 100 0,00 52697: 33 04 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 7 700 000,00 7 381 952,02 96 318047,98 52698: 33 05 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 8 083 236,52 8 083 236,52 100 0,00 52699: 33 05 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 45 500 000,00 34 688 054,76 76 10811945,24 52700: 33 06 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 1 573504,66 1 573 504,66 100 0,00 52701: 33 06 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 9 230 000,00 6 799 217,41 74 2 430 782,59 52702: 33 08 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 31 561105,92 31 561 105,92 100 0,00 52703: 33 08 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 147 451 000,00 119713606,31 81 27 737 393,69 52704: 33 08 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 3 049384,15 3 049 384,15 100 0,00 52705: 33 08 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 141 745,06 141 745,06 100 0,00 52706: 33 08 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 1 000 000,00 1 000 000,00 100 0,00 52707: 33 08 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 21 000 000,00 16 263 814,81 77 4 736185,19 52708: 33 09 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 395 022,07 395 022,07 100 0,00 52709: 33 09 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 20 283 000,00 15 236 409,78 75 5 046590,22 52710: 33 10 21 94 Toimintamenot - Omkostnader. .... . 6804516,15 6 804 516,15 100 0,00 52711: 33 10 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 81 774 000,00 69 274 808,32 85 12499191,68 52712: 33 11 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 1 644 000,00 1 644 000,00 100 0,00 52713: 33 11 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 2193 000,00 1 432 490,46 65 760509,54 52714: 33 12 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 3 860 497,29 3 860 497,29 100 0,00 52715: Selvitys siirrelyistä määrärahoista vuodelta 1995 52716: sivu 52717: 33 PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 219 52718: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 52719: luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 52720: Mom.-Mom. vuonna - år 1995 vuonna - år 1995 1996 52721: Vuosi- År 52722: 52723: 52724: 52725: 33 12 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 9644000,00 835 764,45 9 8808235,55 52726: 33 12 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 1 056 377,Q4 1 056 377,04 100 0,00 52727: 33 12 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 803 982,71 803 982,71 100 0,00 52728: 33 12 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 570000,00 0,00 0 570000,00 52729: 33 13 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 1697711,56 1 697 711,56 100 0,00 52730: 33 13 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 2 625 000,00 2 614 076,61 100 10923,39 52731: 33 14 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 14196 028,73 14 196 028,73 100 0,00 52732: 33 14 21 95 Toimintamenot - Omkostnader. .... . 20 771 000,00 964682,68 5 19 806 317,32 52733: 33 14 70 92 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 52734: ventarier ........................ . 161 999,66 161 999,66 100 0,00 52735: 33 14 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 432174,78 432 174,78 100 0,00 52736: 33 14 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 3564270,22 2 830 331,70 79 733 938,52 52737: 33 14 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 5080 000,00 2 427 330,76 48 2652 669,24 52738: 33 22 56 94 VaHionapu sotainvalidien puolisoiden 52739: kuntoutustoimintaan - Statsbidrag för 52740: rehabilitering av makar tili krigsinvalider. 2033 700,95 2 033 700,95 100 0,00 52741: 33 22 56 95 VaHionapu sotainvalidien puolisoiden 52742: kuntoutustoimintaan - Statsbidrag för 52743: rehabilitering av makar tili krigsinvalider. 12 150 000,00 10 324 965,75 85 1 825034,25 52744: 33 22 57 93 VaHion korvaus ulkomaalaisten vapaa- 52745: ehtoisten rintamasotilaiden kuntoutuk- 52746: seen ja rintamarahaan - Statlig ersätt- 52747: ning för rehabilitering av och frontpen- 52748: ning tili utländska frivilliga frontmän .... 810580,33 810 580,33 100 0,00 52749: 33 22 57 94 VaHion korvaus ulkomaalaisten vapaa- 52750: ehtoisten rintamasotilaiden kuntoutuk- 52751: seen ja rintamarahaan - Statlig ersätt- 52752: ning för rehabilitering av och frontpen- 52753: ning tili utländska frivilliga frontmän .... 4399489,22 204125,68 5 4195363,54 52754: 33 22 57 95 Vattion korvaus ulkomaalaisten vapaa- 52755: ehtoisten rintamasotilaiden kuntoutuk- 52756: seen ja rintamarahaan - Statlig ersätt- 52757: ning för rehabilitering av och frontpen- 52758: ning tili utländska frivilliga frontmän .... 2900000,00 1 645 000,00 57 1 255 000,00 52759: 33 22 59 94 VaHionapu rintamaveteraanien kuntou- 52760: tustoimintaan - Statsbidrag för front- 52761: veteranernas rehabilitering .......... . 2408090,05 2 408 090,05 100 0,00 52762: 33 22 59 95 VaHionapu rintamaveteraanien kuntou- 52763: tustoimintaan - Statsbidrag för front- 52764: veteranernas rehabilitering .......... . 12 000 000,00 9 253 462,62 77 2 746537,38 52765: 33 28 66 94 Eräät avustukset vanhusten huol- 52766: toon - Vissa understöd för åldrings- 52767: vård ........................... . 3 079 410,13 3079410,13 100 0,00 52768: 33 28 66 95 Eräät avustukset vanhusten huol- 52769: toon - Vissa understöd för åldrings- 52770: vård ........................... . 5900000,00 1107 012,95 19 4 792987,05 52771: 33 53 21 94 Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön 52772: ja tupakoinnin vähentäminen - Hälso- 52773: fostran och minskande av rusmedelsbruk 52774: och tobaksrökning ................ . 3877035,63 3 877 035,63 100 0,00 52775: 33 53 21 95 Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön 52776: ja tupakoinnin vähentäminen - Hälso- 52777: fostran och minskande av rusmedelsbruk 52778: och tobaksrökning ................ . 27 400 000,00 16 786 540,42 61 10 613 459,58 52779: 33 53 23 95 Terveysvalvonta - Hälsoövervakning . 2950000,00 2 598 003,69 88 351 996,31 52780: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 52781: sivu 52782: 34 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 220 52783: Pt.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 52784: Luku- Kap. Slått tili förfogande Använt/indraget Tili år 52785: Mom.-Mom. vuonna - år 1995 vuonna- år 1995 1996 52786: Vuosi- År 52787: -%- 52788: 52789: 52790: 52791: 34 01 20 94 Tuottavuuden kehittäminen - Produk- 52792: tiv~etsutveckling 00 • 00 •••••••• 00 •• 00 395272,54 395 272,54 100 0,00 52793: 34 01 20 95 Tuottavuuden kehittäminen - Produk- 52794: tiv~etsutveckling . 00 ••••••••••••• 00 • 3100 000,00 2 597 449,32 84 502550,68 52795: 34 01 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 36 528 002,41 36 528 002,41 100 0,00 52796: 34 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 141 925 000,00 100 198 860,25 71 41 726 139,75 52797: 34 01 61 95 EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaa- 52798: lipol~iikkaan (EU) - EU:s deltagande i 52799: arbetskrafts- och socialpolitikan (EU) .. . 681 798 000,00 78 553 043,08 12 603 244 956,92 52800: 34 03 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 6 789350,72 6 789 350,72 100 0,00 52801: 34 03 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 103 800 000,00 94 960 088,16 91 8 839 911,84 52802: 34 06 21 94 Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallin- 52803: non toimintamenot - Omkostnader 52804: inom arbetskraftsärendenas distrikts- 52805: och lokalförva~ning ....... 00 00 ••••• 54 922 775,19 54 922 775,19 100 0,00 52806: 34 06 21 95 Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallin- 52807: non toimintamenot - Omkostnader 52808: inom arbetskraftsärendenas distrikts- 52809: och lokalförvaltning ....... 00 00 ••••• 568 414 000,00 489 594 976,34 86 78 819 023,66 52810: 34 06 29 94 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen 52811: ostopalvelut - Köpta tjänster som hän- 52812: för sig tili arbetskraftspolitisk vuxenutbild- 52813: ning ........................... . 194 153 180,66 175 767 150,92 91 18 386 029,74 52814: 34 06 61 93 Va~ionapu työttömyyden lieventämi- 52815: seen - Statsunderstöd för lindrande av 52816: arbetslösheten . 00 ••• 00 • 00 • 00 00 00 00 128 679 868,16 128679868,16 100 0,00 52817: 34 06 61 94 Vattionapu työttömyyden lieventämiseen 52818: (momentti sisältää ehdollisen päätök- 52819: sen) - Statsunderstöd för lindrande av 52820: arbetslösheten .. 00 •• 00 • 00 ••••• 00 •• 546 509 997,88 281139 485,96 51 265 370 511,92 52821: 34 06 61 95 Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden 52822: kansallinen osarahoitus valtion osatta 52823: (EU) - Statens andel av den nationella 52824: delfinansieringen av Europeiska social- 52825: fondens mål (EU) ............... 00 • 763 792 000,00 86 580 869,18 11 677211130,82 52826: 34 06 62 94 Työllisyysperusteinen valtionapu inves- 52827: tointeihin - Statsunderstöd för investe- 52828: ringar i sysselsättningsfrämjande syfte .. 237 813 573,12 137 643 362,12 58 100 170 211,00 52829: 34 06 63 95 Työllisyysperusteinen valtionapu inves- 52830: tointeihin (osa EU) - Statsunderstöd 52831: för investeringar i sysselsättningsfräm- 52832: jande syfte (delvis EU) ............. . 371 220 000,00 124 296 429,54 33 246 923 570,46 52833: 34 06 77 92 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamisek- 52834: si - lnvesteringsutgifter för tryggande 52835: av sysselsättningen ............... . 2439326,83 2 439 326,83 100 0,00 52836: 34 06 77 93 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamisek- 52837: si - lnvesteringsutgifter för tryggande 52838: av sysselsättningen .. 00 •••••• 00 00 •• 18 390 044,04 18 390 044,04 100 0,00 52839: 34 06 77 94 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamisek- 52840: si - lnvesteringsutgifter för tryggande 52841: av sysselsättningen ............... . 178 986 444,58 154 418 294,41 86 24 568 150,17 52842: 34 06 77 95 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi 52843: (osa EU) - lnvesteringsutgifter för 52844: tryggande av sysselsättningen (delvis 52845: EU) ............................ . 346 000 000,00 214 000 612,08 62 131 999 387,90 52846: 34 99 21 94 Työvoimaopiston toimintamenot - Ar- 52847: betskraftsinstitutets omkostnader ..... . 677314,14 677314,14 100 0,00 52848: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 52849: sivu 52850: 34 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 221 52851: PI.-Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 52852: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 52853: Mom.-Mom. vuonna - år 1995 vuonna - år 1995 1996 52854: Vuosi- År 52855: -%- 52856: 52857: 52858: 52859: 34 99 21 95 Työvoimaopiston toimintamenot - Ar- 52860: betskraftsinstitutets omkostnader ..... . 3430000,00 2 389123,05 70 1 040 876,95 52861: 34 99 22 94 Työneuvoston toimintamenot - Ar- 52862: betsrådets omkostnader ............ . 340982,81 340 982,81 100 0,00 52863: 34 99 22 95 Työneuvoston toimintamenot - Ar- 52864: betsrådets omkostnader ............ . 800 000,00 503 761,74 63 296238,26 52865: 34 99 52 94 Työttömien aloitteellisuuden tukemi- 52866: nen - Stödjande av arbetslösas före- 52867: tagsamhet ...................... . 5000 000,00 5 000 000,00 100 0,00 52868: 34 99 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 1 500 000,00 1 500 000,00 100 0,00 52869: 35 01 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 7334420,83 7 334 420,83 100 0,00 52870: 35 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 84 982 000,00 76 130 877,84 90 8851122,16 52871: 35 01 22 94 Kehittäminen, suunnittelu, tutkimus ja 52872: valvonta - Utveckling, planering, 52873: forskning och övervakning .......... . 26 051 286,73 26 051 286,73 100 0,00 52874: 35 01 22 95 Kehittäminen ja suunnittelu - Utveck- 52875: ling och planering ................. . 39 000 000,00 14 609 790,51 37 24 389 440,89 52876: 35 01 24 94 Kansainvälinen yhteistyö - lnternatio- 52877: nellt samarbete ................. .. 7293540,45 7 293 540,45 100 0,00 52878: 35 01 24 95 Kansainvälinen yhteistyö - lnternatio- 52879: nellt samarbete .................. . 19 750 000,00 12 162 716,00 62 7587284,00 52880: 35 01 26 94 Koulutus, tiedotus ja valistus - Utbild- 52881: ning, information och upplysning ..... . 1 n9139,08 1 779 139,08 100 0,00 52882: 35 01 26 95 Koulutus, tiedotus ja valistus - Utbild- 52883: ning, information och upplysning ..... . 4100 000,00 2528241,73 62 1 571 758,27 52884: 35 01 61 95 Eräät avustukset (osa EU) - Vissa un- 52885: derstöd (delvis EU) ............... . 6 900 000,00 6 007 682,07 87 892317,93 52886: 35 11 61 92 Saaristo- ja tunturialueiden ympäristön- 52887: suojelun tukeminen - Stödjande av 52888: miljövården i skärgården och fjällen .... 17950,00 17 950,00 100 0,00 52889: 35 11 61 93 Saaristo- ja tunturialueiden ympäristön- 52890: suojelun tukeminen - Stödjande av 52891: miljövården i skärgården och ijällen .... 43215,40 43 215,40 100 0,00 52892: 35 11 61 94 Saaristo- ja tunturialueiden ympäristön- 52893: suojelun tukeminen - Stödjande av 52894: miljövården i skärgården och fjällen .... 476943,68 367 554,82 77 109388,86 52895: 35 11 62 92 Ympäristönsuojelun edistäminen - 52896: Främjande av miljövården .......... . 5553001,63 5553001,63 100 0,00 52897: 35 11 62 93 Ympäristönsuojelun edistäminen - 52898: Främjande av miljövården .......... . 22 854 999,51 22 854 999,51 100 0,00 52899: 35 11 62 94 Ympäristönsuojelun edistäminen - 52900: Främjande av miljövården .......... . 9 852 519,00 3 323 094,50 34 6 529424,50 52901: 35 11 62 95 Ympäristönsuojelun edistäminen (osa 52902: EU) - Främjande av miljövården (del- 52903: vis EU) ......................... . 10 000 000,00 41 245,94 0 9 958 754,06 52904: 35 11 64 92 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte- 52905: huolto - Oljeavfallshantering som fi- 52906: nansieras med oljeavfallsavgilt....... . 9 703 000,00 9 703 000,00 100 0,00 52907: 35 11 64 93 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte- 52908: huolto - Oljeavfallshantering som fi- 52909: nansieras med oljeavfallsavgift ....... . 6 300 100,00 6 300 100,00 100 0,00 52910: 35 11 64 94 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte- 52911: huolto - Oljeavfallshantering som fi- 52912: nansieras med oljeavfallsavgift....... . 10 000 000,00 6 666 049,00 67 3 333 951,00 52913: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 52914: sivu 52915: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag lör år 1995 sida 222 52916: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 52917: Luku- Kap. Stått tili förtogande Använt/indraget Tili år 52918: Mom.-Mom. vuonna - år 1995 vuonna- år 1995 1996 52919: Vuosi- År 52920: Dk 52921: 52922: 35 11 64 95 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte- 52923: huolto - Oljeavfallshantering som Ii- 52924: nansieras med oljeavfallsavgift ........ 20 000 000,00 12 000 000,00 60 8000 000,00 52925: 35 13 66 92 Avustukset ympäristönsuojeluinvestoin- 52926: teihin Itä- ja Keski-Euroopassa - .\Jn- 52927: derstöd för miljövårdsinvesteringar i Ost- 52928: och Centraleuropa ................. 39136 344,45 39 136 344,45 100 0,00 52929: 35 13 66 93 Avustukset ympäristöinvestointeihin Itä- 52930: ja Keski-Euroopan maissa - Unders- 52931: töd för miljövårdsinvesteringar i öst- och 52932: centraleuropeiska stater . . . . . . ....... 17 009 635,98 17 009 635,98 100 0,00 52933: 35 13 66 94 Avustukset ympäristöinvestointeihin Itä- 52934: ja Keski-Euroopan maissa - !Jnders- 52935: töd för miljövårdsinvesteringar i Ost- och 52936: Centraleuropeiska stater ............ 38 119 000,00 2 709 919,33 7 35 409 080,67 52937: 35 13 66 95 Avustukset ympäristöinvestointeihin 52938: Suomen lähialueen maissa - Unders- 52939: töd för miljövårdsinvesteringar i Iänder i 52940: Finlands närområden .............. 58 680 000,00 6 264388,03 11 52415611,97 52941: 35 13 67 92 Ympäristönsuojelun yleinen edistämi- 52942: nen - Allmänt främjande av miljövår- 52943: den ............................. 45641,44 45 641,44 100 0,00 52944: 35 13 67 93 Ympäristöyhteistyön yleinen edistämi- 52945: nen - Allmänt främjande av miljösa- 52946: marbetet. ........................ 2 932 759,16 2 932 759,16 100 0,00 52947: 35 13 67 94 Ympäristöyhteistyön yleinen edistämi- 52948: nen - Allmänt främjande av miljösa- 52949: marbetet. ........................ 7586145,34 3 938133,14 52 3648012,20 52950: 35 13 67 95 Ympäristöyhteistyön yleinen edistämi- 52951: nen - Allmänt främjande av miljösa- 52952: marbetet. ........................ 17 000 000,00 7393379,09 43 9 606 620,91 52953: 35 15 22 93 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnos- 52954: sapito - Skötsel och underhåll av na- 52955: turskyddsområdena ................ 6 515,40 6 515,40 100 0,00 52956: 35 15 32 92 Avustukset virkistysalueiden hankin- 52957: taan - Understöd för anskaffning av 52958: rekreationsområden ................ 3020350,00 3020350,00 100 0,00 52959: 35 15 32 93 Avustukset virkistysalueiden hankin- 52960: taan - Understöd för anskaffning av 52961: rekreationsområden ................ 5000000,00 5000 000,00 100 0,00 52962: 35 15 61 92 Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvauk- 52963: set - Vissa ersättningar i samband 52964: med naturvården .................. 94,00 94,00 100 0,00 52965: 35 15 74 92 Luonnonsuojelualueiden talonrakennus- 52966: työt - Hus~ggnadsarbeten inom na- 52967: turskyddsomr dena ................ 959576,35 959576,35 100 0,00 52968: 35 15 74 93 Luonnonsuojelualueiden talonrakennus- 52969: työt - HusbXggnadsarbeten inom na- 52970: turskyddsomr dena ................ 315,00 315,00 100 0,00 52971: 35 15 87 93 Luonnonsuojelualueiden hankkimi- 52972: nen - Anskaffning av naturskyddsom- 52973: råden ........................... 76,90 76,90 100 0,00 52974: 35 15 88 93 Osakkeiden hankkiminen - Anskaff- 52975: ning av aktier ..................... 925,00 925,00 100 0,00 52976: 35 25 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ...... 35 109 830,79 35 109 830,79 100 0,00 52977: 35 25 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 52 213 000,00 51 796 969,31 99 416030,69 52978: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 52979: sivu 52980: 35PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 223 52981: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 52982: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år 52983: Mom.-Mom. vuonna- år 1995 vuonna - år 1995 1996 52984: Vuosi -Ar 52985: % 52986: 52987: 52988: 35 25 31 92 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu- 52989: toimenpiteisiin - Understöd för sam- 52990: hällenas vattenvårdsåtgärder ........ . 388900,00 388 900,00 100 0,00 52991: 35 25 31 93 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu- 52992: toimenpiteisiin - Understöd för sam- 52993: hällenas vattenvårdsåtgärder ........ . 1 632 000,00 1 632 000,00 100 0,00 52994: 35 25 31 94 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu- 52995: toimenpneisiin - Understöd för sam- 52996: hällenas vattenvårdsåtgärder ........ . 5 013 000,00 2 878 600,00 57 2134400,00 52997: 35 25 31 95 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu- 52998: toimenpiteisiin (osa EU) - Understöd 52999: för samhällenas vattenvårdsåtgärder 53000: (delvis EU) ...................... . 4 000 000,00 178 000,00 4 3 822 000,00 53001: 35 25 74 92 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 202392,00 202 392,00 100 0,00 53002: 35 25 74 93 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 67 967,92 67 967,92 100 0,00 53003: 35 25 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 200 000,00 0,00 0 200 000,00 53004: 35 25 77 92 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt ......IJat- 53005: tendrags- och miljövårdsarbeten .. f .. 883 686,92 883 686,92 100 0,00 53006: 35 25 77 93 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt -lvat- 53007: tendrags- och miljövårdsarbeten .. l ... 1 210 292,80 1 210 292,80 100 0,00 53008: 35 25 77 94 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt -t'at- 53009: tendrags- och miljövårdsarbeten ..... . 16 511 694,08 12867274,15 78 3644 419,93 53010: 35 25 77 95 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt (osa 53011: EU) - Vattendrags- och miljövårdsar- 53012: beten (delvis EU) ................. . 33 000 000,00 8 429 359,73 26 24 570 640,27 53013: 35 25 88 94 Osakkeiden hankinta - Anskaffning av 53014: aktier .......................... . 346 900,00 346 900,00 100 0,00 53015: 35 25 88 95 Osakkeiden hankinta - Anskaffning av 53016: aktier .......................... . 500 000,00 499 217,00 100 783,00 53017: 35 26 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 216 308 000,00 196 411 158,76 91 19 896 841,24 53018: 35 27 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 92 860 000,00 87 565 309,36 94 5294690,64 53019: 35 30 21 94 Luonnonsuojelun yleismenot - All- 53020: männa utgifter för naturvården ....... . 795 953,40 795 953,40 100 0,00 53021: 35 30 21 95 Luonnonsuojelun yleismenot (osa 53022: EU) - Allmänna utgifter för naturvår- 53023: den (delvis EU) .................. . 3 000 000,00 2 098 017,90 70 901 982,10 53024: 35 30 22 94 Luonnonsuojelualueiden hono ja kunnos- 53025: sapno - Skötsel och underhåll av na- 53026: turskyddsområdena ............... . 732 042,92 639 361,57 87 92 681,35 53027: 35 30 22 95 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnos- 53028: sapito - Skötsel och underhåll av na- 53029: turskyddsområdena ............... . 62 043 000,00 59 400 769,75 96 2642 230,25 53030: 35 30 32 94 Avustukset virkistysalueiden hankin- 53031: taan - Understöd för anskaffning av 53032: rekreationsområden ............... . 4 250 000,00 0,00 0 4250 000,00 53033: 35 30 34 94 Avustukset kunnille rakennussuojelukus- 53034: tannuksiin - Understöd för byggnads- 53035: skyddskostnader tili kommunerna ..... 6 307 406,15 1 742 383,23 28 4565 022,92 53036: 35 30 37 94 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja 53037: maankäytön ohjaukseen - Understöd 53038: för planläggning i kommuner och styrning 53039: av markanvändningen ............. . 479471,00 479 471 ,00 100 0,00 53040: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 53041: sivu 53042: 35PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 224 53043: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruu1ettu Vuodelle 53044: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili är 53045: Mom.-Mom. vuonna - år 1995 vuonna - år 1995 1996 53046: Vuosi -År 53047: 53048: 53049: 53050: 35 30 37 95 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja 53051: maankäytön ohjaukseen (osa 53052: EU) - Understöd för planläggning i 53053: kommuner och styrning av markanvänd- 53054: ningen (delvis EU) ................ . 6 000 000,00 3 443 185,47 57 2556 814,53 53055: 35 30 61 94 Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvauk- 53056: set - Vissa ersättningar i samband 53057: med naturvården ................. . 9 225219,68 9 224 083,58 100 1136,10 53058: 35 30 61 95 Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvauk- 53059: set - Vissa ersättningar i samband 53060: med naturvården ................. . 19 000 000,00 8 947 820,32 47 10 052 179,68 53061: 35 30 62 94 Muut .?vustukset rakennussuoje- 53062: luun - Ovriga understöd för byggnads- 53063: skydd .......................... . 4183996,92 1 484 900,09 35 2 699 096,83 53064: 35 30 62 95 Avustukset rakennussuojeluun (osa 53065: EU) - Understöd för byggnadsskydd 53066: (delvis EU) ...................... . 17 000 000,00 2 375 514,20 14 14 624 485,80 53067: 35 30 74 95 Luonnonsuojelualueiden talonrakennus- 53068: työt - Husbyggnadsarbeten inom na- 53069: turskyddsområdena ............... . 1 000 000,00 900 000,00 90 100 000,00 53070: 35 30 87 94 Luonnonsuojelualueiden hankkimi- 53071: nen - Anskaffning av naturskyddsom- 53072: råden .......................... . 13 413 958,80 13401166,80 100 12792,00 53073: 35 30 87 95 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen 53074: (osa EU) - Anskaffning av natur- 53075: skyddsområden (delvis EU) ......... . 89 000 000,00 66 370 610,20 75 22 629 389,80 53076: 35 32 34 92 Avustukset kulttuurihistoriallisesti arvok- 53077: kaiden kohteiden säilyttämiseen - Bid- 53078: rag för bevarande av kulturhistoriskt vär- 53079: defulla objekt .................... . 3438440,56 3 438 440,56 100 0,00 53080: 35 32 34 93 Avustukset kunnille rakennussuojelukus- 53081: tannuksiin - Understöd för byggnads- 53082: skyddskostnader tili kommunerna ..... 3 878113,80 3 878113,80 100 0,00 53083: 35 32 61 92 Muut .. rakennussuojelukustannuk- 53084: set - Ovriga kostnader för byggnads- 53085: skyddet ........................ . 1164 723,00 1164 723,00 100 0,00 53086: 35 32 61 93 Muut .?vustukset rakennussuoje- 53087: luun - Ovriga understöd för byggnads- 53088: skydd .......................... . 4 721218,79 4 721 218,79 100 0,00 53089: 35 41 21 94 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 7 275061,86 7 275 061,86 100 0,00 53090: 35 41 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 22 415 000,00 13 199 008,95 59 9215991,05 53091: 35 45 56 92 Avustukset korjaustoimintaan - Un- 53092: derstöd för reparationsverksamhet ..... 10248981,00 10 248 981,00 100 0,00 53093: 35 45 56 93 Avustukset korjaustoimintaan - Un- 53094: derstöd för reparationsverksamhet. .... 158 471147,62 158 471 147,62 100 0,00 53095: 35 45 56 94 Avustukset korjaustoimintaan - Un- 53096: derstöd för reparationsverksamhet ..... 280 942 671 '70 98 796 364,73 35 182 146 306,97 53097: 35 45 56 95 Avustukset korjaustoimintaan - Un- 53098: derstöd för reparationsverksamhet. .... 330 000 000,00 33 438 501,30 10 296 561 498,70 53099: 35 45 57 94 Arvonlisäveron korvaaminen - Ersätt- 53100: ning för mervärdesskatt ............ . 169 129 607,00 76 197 264,82 45 92 932 342,18 53101: 35 45 61 94 Avustukset vuokrataloille - Understöd 53102: tili hyreshus ..................... . 35 193 800,00 17 555 497,30 50 17 638 302,70 53103: 35 45 61 95 Avustukset vuokrataloille - Understöd 53104: tili hyreshus ..................... . 20 000 000,00 0,00 0 20 000 000,00 53105: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1995 53106: sivu 53107: 35PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1995 sida 225 53108: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 53109: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili är 53110: Mom.-Mom. vuonna- är 1995 vuonna- är 1995 1996 53111: Vuosi- År 53112: ~ 53113: 53114: 53115: VUODELTA - FRÅN ÅR 1994 ...... 26 852 413 183,21 19 999 839 949,64 74 6 852 573 233,57 53116: VUODELTA- FRÅN ÅR 1995 ...... 56 508 196 900,00 43810116 755,75 78 12 678 571 793,22 53117: 53118: YHTEENSÄ - SAMMANLAGT ...... 83 360 610 083,21 63 809 956 705,39 77 19 531145 026,79 53119: LIIKETOIMINTAA HARJOITTAVIEN 53120: VALTION VIRASTOJEN 53121: JA LAITOSTEN 53122: 53123: TULOSLASKELMAT JA TASEET 53124: VUODELTA 53125: 1995 53126: 53127: 53128: STATENS AFFÄRSDRIVANDE 53129: ÄMBETSVERKENS OCH INRÄTTNINGARNAS 53130: 53131: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR 53132: .. 0 53133: 53134: FOR AR 53135: 1995 53136: 228 53137: 53138: Kasvinjalostuslaitos- Växtförädlingsanstalten 53139: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1995 53140: L!!keva.iht.o- Omsänning ............:..........:····: .. ··:···::························· ............................................................................ 9 617 821,78 53141: Luket01mmnan muut tuotot- Affarens ovnga mtakter .............................................................................................. 69 707,26 53142: Liikevaihto- Omsänning .......................................................................................................................................... 9 687 529,04 53143: 53144: Kulut- Kostnader 53145: Aineet, tarvikkeet ja tavarat- Materia!, förnödenheter och varor 53146: Ostot tilikauden aikana -lnköp under räkenskapsperioden ............................................ 2 653 295,81 53147: Varastojen vähennnys- Minskning av lager ................................................................... 2 336 545,00 53148: Ulkopuoliset palvelut- Tjänster av utomstående ............................................................ 1 673 541,67 53149: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 8 841 005,78 53150: ~uu~~r~~j; ~Ö~~i·ii~..kÖsi~äCie·;· .·.:·.:·.·.:·.·.·.·.:·.·.·.·.:·.: ·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.:·.·.·.·.:·.·.·.·.:·.:·.·.:·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·. ~ ~:~ ~:~:~~ 53151: --~~~~------~~~~ 53152: -2o 091 981,88 53153: Käyttökate - Driftsbid rag .. ........ .......... ....... ............. ............ ....... ............................... ...................... ..................... ..... -1 0 404 452,84 53154: 53155: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikuneisista menoista- Avskrivningar på 53156: anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid ................................................................................ -1 584 304,68 53157: Liikealijäämä - Affärsunderskon ............................................................................................................................... -11 988 757,52 53158: 53159: Rahoitustuotot ja kulut- Finansiella intäkter och kostnader 53160: Korkotulot -Ränteinkomster ................................................................................................................................... 15 237,92 53161: Liikealijäämä ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja- Affäsunderskon före 53162: extraordinära poster, reserveringar och skaner .......................................................................................................... -11973519,60 53163: 53164: Satunnaiset tuotot ja kulut- Extraordinära intäkter och kostnader 53165: Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter .......................................................................................................... 118 856,94 53166: 53167: Liikealijäämä ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja- Affäsunderskon före bokslutsöverföringar 53168: och skaner .................................................................................................................................................................. -11854662,66 53169: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskon ........................................................................................... -11 854 662,66 53170: 53171: 53172: 53173: 53174: Tase- Balansräkning 31.12.1995 53175: Vastaavaa-Aktiva 53176: Käyttöomaisuuus ja muut pitkäaikaiset menot- Anläggningstillgångar och övriga 53177: långfristiga utgifter 53178: Aineenomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar 53179: Aineenomat oikeudet- lmmateriella ränigheter ................................................................................................ 2 263 950,00 53180: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar 53181: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................................................... 2 276 368,91 53182: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper 53183: ingående i anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar 53184: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar ............................................................................................................ 33 300,00 53185: 53186: Arvostuserät- Värderingsposter 53187: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsännings- och finansieringstillgångar 53188: Vaihto-omaisuus- Omsänningstillgångar 53189: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ....................................................... 292135,00 53190: Valmiit tuoneeVTavarat- Färdiga produkterNaror ..................................................... 3 701 570,00 53191: Ennakkomaksut- Förskonsbetalningar ....................................................................... 79 000,00 4 072 705,00 53192: Saamiset- Fordringar 53193: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ........................................................................ 671144,07 53194: Muut saamiset- Övriga fordringar ................................................................................. 53 124,97 724 269,04 53195: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden .................................................................................... 1 078,60 53196: 9 371 671,55 53197: 229 53198: 53199: Vastattavaa-Passiva 53200: Oma pääoma - Eget kapital 53201: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............................. . 4 573 618,91 53202: Rahoituspääoma- Finansieringskapital .......................................................................... 20 875 038,57 53203: Edellisten tilikausien alijäämä- Balanserade underskott från tidigare 53204: räkenskapsperioden ......................................................................................................... -7 922 523,26 53205: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ................................................. -11 854 662,66 5 671 471,56 53206: Vieras pääoma- Främmande kapital 53207: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 3 309 675,81 53208: Muut velat- Övriga skulder ............................................................................................ 390 524,18 3 700 199,99 53209: 9 371 671,55 53210: 53211: 53212: 53213: Siemenperunakeskus - Centralen för utsädespotatis 53214: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1995 53215: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 14 162 422,83 53216: 53217: Kulut- Kostnader 53218: Aineet, tarvikkeet ja tavarat- Materia!, förnödenheter och varor 53219: Ostot tilikauden aikana- lnköp under räkenskapsperioden ......................................... 7 951 091,37 53220: Varastojen lisäys- Ökning av lager ............................................................................. -844 396,00 53221: Ulkopuoliset palvelut- Tjänster av utomstående ............................................................ 761 708,92 53222: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 4 086 607,28 53223: ~uu~~r~~lut ~Ö~~i·ii~.k~~t~äii~i·::·.·.·.:·.·.·.·.:·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.:·.:·.·:.·.·.·.·.:·.·.·.·.:·.·.·.·.:·.:·.".".".".:·.:·.".".".".".".".".:·:.:::·.".".".".:·:.:·::.:·::. ~ ~~~ ~~N~ -14 122 005,88 53224: --~~~~------~~~~ 53225: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 40 416,95 53226: 53227: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista- Avskrivningar 53228: på anläggningstillgångarna och övriga utgifter med lång verkningstid 53229: Rakennukset- Byggnader .............................................................................................. 244 489,00 53230: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 447 498,59 53231: Salaojitus- Täckdikning ................................................................................................. 10 803,03 -702 790,62 53232: Liikealijäämä - Affärensunderskott ............................................................................................................................ -662 373,67 53233: 53234: Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter .............................................................................................................. 61154,47 53235: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -601219,20 53236: 53237: 53238: Tase- Balansräkning 31.12.1995 53239: Vastaavaa-Aktiva 53240: Käyttöomaisuuus ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset- Anläggningstillgångar 53241: och övriga placeringar med lång verkningstid 53242: Maa-alueet- Jordområden ............................................................................................. 1 000 000,00 53243: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 1 035 255,19 53244: Salaojitus- Täckdikning ................................................................................................. 97 228,00 53245: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ....................................................................... 28 329,00 2160 812,19 53246: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 53247: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ................................................................................................ 10 249 872,00 53248: 53249: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 53250: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ............................................................................................................. 1 092 770,00 53251: 13 503 454,19 53252: Vastattavaa-Passiva 53253: Oma pääoma - Eget kapital 53254: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............................. . 2160 812,19 53255: Rahoituspääoma- Finansieringskapital .......................................................................... 17152 431,19 53256: Edellisten tilikausien alijäämä- Balanserat underskott från tidigare 53257: räkenskapsperioden ......................................................................................................... -5 486 376,10 53258: 230 53259: 53260: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ................................................. -601 219,20 13 225 648,08 53261: Vieras pääoma- Främmande kapital 53262: Vei-velat- StPL -skulder ................................................................................................. 49 378,70 53263: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 164 988,72 53264: Muut tilitettävät varat- Övriga redovisningsmedel ........................................................ 63 438,69 277 806,11 53265: 13 503 454,19 53266: SELVITYS 53267: 53268: ANNETUISTA LAINOISTA 53269: JA MUUSTA TULOA TUOTTAVASTA 53270: OMAISUUDESTA 53271: VUODELTA 53272: 1995 53273: 53274: 53275: UTREDNING ÖVER 53276: 0 53277: 53278: UTGIVNA LAN 53279: OCH ANNAN INKOMSTBRINGANDE 53280: EGENDOM 53281: •• 0 53282: 53283: FOR AR 53284: 1995 53285: 232 53286: 53287: Valtion lainananto vuonna 1995 - Statens utlåning år 1995 53288: Kertyneet korot ja Kertyneet 53289: kurssihyvitykset Uudet lainat kuoletukset 53290: Lainapääoma vuonna 1995 vuonna 1995 vuonna 1995 Lainapääoma 53291: Lånekapital lntlutna räntor och Nya lån år 1995 lntlutna Lånekapital 53292: kursgottgörelser år amorteringar 53293: 31.12.1994 1995 år 1995 31.12.1995 53294: 53295: mk 53296: 53297: 1 Valtion talousarvion va- 53298: roista myönnetyt lainat - 53299: Lån beviljade av medel i 53300: statsbudgeten ............... 5 668 815 716,41 177 287 310,45 332 249 727,48 915 546 401,24 5 085 519 042,65 53301: 1. Valtiokonttorin hoi- 53302: dossa - Av statskonto- 53303: ret förvaltade ................. 4 271 086 094,61 133 856 160,22 231 781 855,70 722 083 848,51 3 780 784 101,80 53304: 2. Maa- ja metsätalous- 53305: ministeriön tieto palvelu- 53306: keskuksen hoidossa- 53307: Av jord- och skogsbruks- 53308: ministeriets informa- 53309: tionscentral förvaltade .. 111 504 308,52 3 563 334,09 887 500,00 10 678 248,50 101 713 560,02 53310: 3. Lääninhallituksien 53311: hoidossa - Av länssty- 53312: relsen förvaltade ........... 1 286110159,73 39 865 109,84 99 580 371 '78 182 719 304,23 1 202 971 227,28 53313: 4. Sosiaali- ja terveys- 53314: alan tutkimus- ja kehit- 53315: tämiskeskuksen hoidos- 53316: sa - Av forsknings- 53317: och utvecklinscentralen 53318: för social- och hälsovår- 53319: den förvaltade ............... 115153,55 2 706,30 65 000,00 50 153,55 53320: II Maatilatalouden kehittä- 53321: misrahasto - Gårds- 53322: brukets utvecklingsfond 7 126 652 370,36 279 687 799,84 218 499 571 ,33 728 130 207,08 6 617 021 734,61 53323: 111 Asuntorahasto - 53324: Bostadsfonden .............. 54 328 227 716,29 2174 774133,52 3 803 212 825,95 3 824 889 990,7821 54 306 550 551,46 53325: IV Veikkausvoittovaroista 53326: myönnetyt lainat - Lån 53327: beviljade av tippnings- 53328: vinstmedel .................... 193 456 929,94 9 402 053,12 31 630 458,95 161 826 470,99 53329: V Saatavat valtion liikelai- 53330: taksilla - Fordringar av 53331: statens affärsverk .......... 250 113 300,00 13 310 427,40 3 500 000,00 28 083 940,00 225 529 360,00 53332: VI Muu lainananto- Övrig 53333: utlåning ......................... 90 720 182,46 4 600 935,99 150 000 000,00 8 606180,41 232 114 002,05 53334: Yhteensä- Sammanlagt . 67 657 986 215,46 2 659 062 660,32 4 507 462 124,76 5 536 887 178,46 66 628 561161,761)3) 53335: 53336: 1) Valtiokonttorin hoidossa ovat kohdat 11., 111, IV, V ja VI, yhteensä mk 58.706.804.486,30 (88 %) - Punkter 11., 111, IV, V, och VI, sammanlagt 53337: mk 58.706.804.486,30 (88 %), sköts av statskontoret. 53338: 2) Arvopaperistettuja lainasaamisia- Värdepapperiserade lånefordringar mk 1 548 378 526,48 53339: 3) Rästissä olevia lainasaamisia - Lånefordringsrester mk 146165103,18 53340: 233 53341: 53342: 53343: Muu valtion tuloa tuottava omaisuus 31.12.1995 53344: Annan statens inkomstbringande egendom 31.12.1995 53345: Varat 53346: Tillgångar 53347: 31.12.1995 53348: 53349: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar'> ........................................................................................................... 45 703 756 443.70 53350: Debentuurit- Debenturer .................................................................................................................................. 537 940 000,00 53351: Yhteensä- Summa 46 241 696 443,70 53352: 53353: 1) Ei sisällä valtion liikelaitoksista annetun lain (627/87) mukaisten liikelaitosten peruspääomia- Det inte innehåller med stöd av lagen (627/87) överensstämmande 53354: affärsverkens grundkapital 53355: SELVITYS 53356: 53357: VALTION VELASTA 53358: VUODELTA 53359: 1995 53360: 53361: 53362: UTREDNING ÖVER 53363: 53364: STATSSKULDEN 53365: .. 0 53366: 53367: FOR AR 53368: 1995 53369: 236 53370: 53371: Selvitys valtion velasta vuodelta 1995 - 53372: Pääoma 31.12.1994 Kapital 53373: 53374: 53375: 53376: 53377: Ulkomaan mk 53378: Lainaryhmän/lainavaluutan nimi - rahassa 53379: Lånegruppensilånevalutans namn 53380: 53381: 53382: 1 utländsk 53383: mynt 53384: 53385: 53386: 53387: 53388: Ulkomainen velka- Utländsk skuld 53389: 1. Valtion pitkäaikainen velka- Statens längfristiga skuld 53390: 53391: 1.1. Dollarilainat- Dollarlän ...................................................................... USD 2 583 997 573,00 12 256 417 288,26 53392: 1.2. Puntalainat- Pundlän ........................................................................ GBP 2 562 211 305,83 18 983 423 564,90 53393: 1.3. Ruotsinkruunulainat- Län i svenska kronor ...................................... SEK 677 598 109,00 430 816 877,70 53394: 1.4. Tanskankruunulainat- Lån i danska kronor ....................................... DKK 286 550 000,00 223 337 070,00 53395: 1.5. Saksanmarkkalainat- Län i tyska mark .............................................. DEM 14 482 928 149,00 44 339 484 528,17 53396: 53397: 1.6. Floriinilainat- Floriniän ...................................................................... NLG 2 735 482 000,00 7 477 987 143,40 53398: 1.7. Belgianfrangilainat- Län i belgiska franc ........................................... BEF 7 292 696 344,00 1 086 611 755,26 53399: 1.8. Luxemburginfrangilainat- Lån i luxemburgska franc ......................... LUF 14 500 000 000,00 2 160 500 000,00 53400: 1.9. Sveitsinfrangilainat- Schweizerfranclän ............................................ CHF 2 045 015 000,00 7 398 864 270,00 53401: 53402: 1.10. Ranskanfrangilainat- Län i franska franc ......................................... FRF 23 232 618 714,00 20 614 302 584,93 53403: 1.11. ltalianliiralainat- Län i italiensk lire .................................................. ITL 82 380 200 000,00 240 550 184,00 53404: 1.12. ltävallanshillinkilainat- Lån i österrikiska shilling ............................ ATS 1 000 000 000,00 435 100 000,00 53405: 1.13. Jenilainat- Yenlän ........................................................................... JPY 459 804 000 000,00 21 882 072 360,00 53406: 53407: 1.14. ECU-Iainat- Län i ECU ..................................................................... ECU 4145 810 627,23 24 107 888 797,35 53408: 1.15. PSC-Iainat- Lån i PSC ..................................................................... PSC 6 063 031,25 7096171,78 53409: 1.16. FIM-Iainat- Lån i FM ....................................................................... FIM 53410: 53411: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä-Statens längfristiga skuld sammanlagt 161 644 452 595,75 53412: 53413: 53414: 2. Valtion asuntorahaston pitkäaikainen velka- 53415: Statens bostadsfonds längfristiga skuld 53416: 53417: 2.1. Saksanmarkkalainat- Län i tyska mark .............................................. DEM 100 000 000,00 306150 000,00 53418: 2.2. Sveitsinfrangilainat- Schweizerfranclän ............................................ CHF 100 000 000,00 361 800 000,00 53419: 667 950 000,00 53420: 53421: 3. Valtion vakuusrahaston pitkäaikainen velka- 53422: Statens säkerhetsfonds längfristiga skuld 53423: 53424: 3.1. Dollarilainat- Dollarlän ...................................................................... USD 1 21 0 632 000,00 5 742 269 702,40 53425: 3.2. Saksanmarkkalainat- Län i tyska mark .............................................. DEM 1 618 121 700,00 4 953 879 584,55 53426: 3.3. Tanskankruunulainat- Län i danska kronor ....................................... DKK 1 236 000 000,00 963 338 400,00 53427: 3.4. Floriinilainat- Floriniän ...................................................................... NLG 358 100 000,00 978 937 970,00 53428: 3.5. Puntalainat- Pundlän ........................................................................ GBP 100 000 000,00 740 900 000,00 53429: 3.6. ltävallanshillinkilainat- Län i österrikiska shilling .............................. ATS 2 000 000 000,00 870 200 000,00 53430: 14 249 525 656,95 53431: Yhteensä ulkomaista velkaa- Summa utländsk skuld •• ............................... 176 561 928 252.70 53432: 237 53433: 53434: Utredning över statsskulden för år 1995 53435: Pääoma 31.12.1995 Kapital 53436: 53437: Nostettu Kuoletettu 53438: v.1995 v.1995 53439: Valuuttakurssien 53440: Lyftats år Amorteras muutosten vaiku- 53441: 1995 år 1995 tus v. 1995 Ulkomaan 53442: mk mk rahassa mk 53443: 53444: Effekt av 53445: (Valuutan- (Valuutan- ändringar på 1utländsk 53446: vaihdot ym. v. 1995- vaihdot ym. v. 1995- valutakurserna mynt 53447: Valutabytesavtal Valutabytesavtal under år 1995 53448: mm. år 1995) mm. år 1995) 53449: mk mk mk 53450: 53451: 53452: 53453: 53454: 463 387 205,40 -985 549 118,70 USD 2 692 207 446,19 11 734 255 374,96 53455: 1 878 000 000,00 -1 904 307 152,30 GBP 2 812 211 305,83 18 957116 412,60 53456: 12 738 844,45 SEK 677 598 109,00 443 555 722,15 53457: 1 948 540,00 DKK 286 550 000,00 225 285 610,00 53458: 128 625 000,00 3 092 034 190,34 -271 769 847,66 DEM 13 206 047 475,00 40 192 605 490,17 53459: (911 700 000.00) 53460: (418 875 014.24) 100 322 486,60 -55 578 375,16 NLG 2 847 511 972,00 7 740 961 295,88 53461: (309 052 500.00) -9 542 787,08 BEF 9 353 046 344,00 1 386121 468,18 53462: -11 600 000,00 LUF 14 500 000 000,00 2 148 900 000,00 53463: 857 282 311,39 279 502 500,00 354 936 496,56 CHF 2 280 280 051 ,27 8 638 612 946,24 53464: (307 032 368.29) 53465: 4 549 584 200,00 -19 916 558,24 FRF 28 232 618 714,00 25 143 970 226,69 53466: -14 004 634,00 ITL 82 380 200 000,00 226 545 550,00 53467: -2 500 000,00 ATS 1 000 000 000,00 432 600 000,00 53468: 730 650 000,00 4 054 130 000,00 -1 960 271 000,00 JPY 442 804 000 000,00 18 748 321 360,00 53469: (2 150 000 000.00) 53470: 1 407 250 000,00 -895 786 716,74 ECU 3 895 810 627,23 21 804 852 080,61 53471: 1 404 804,35 -174 009,00 PSC 4 850 424,99 5 517 358,43 53472: 102 230 000,00 FIM 102 230 000,00 102 230 000,00 53473: 53474: 8 709 758 716,79 8 934 643 981,2911 -5 761 376 317,87 157 931 450 895,91 53475: (3 184 959 882.53) (911 700 000.00) 53476: 53477: 53478: 53479: 53480: -1 800 000,00 DEM 100 000 000,00 304 350 000,00 53481: 17 040 000,00 CHF 100 000 000,00 378 840 000,00 53482: 15 240 000,00 683 190 000,00 53483: 53484: 53485: 53486: 53487: -465 609 067,20 USD 1 210 632 000,00 5 276 660 635,20 53488: -29126190,60 DEM 1 618 121 700,00 4 924 753 393,95 53489: 8 404 800,00 DKK 1 236 000 000,00 971 743 200,00 53490: -5 443 120,00 NLG 358 100 000,00 973 494 850,00 53491: -66 800 000,00 GBP 100 000 000,00 674100 000,00 53492: -5 000 000,00 ATS 2 000 000 000,00 865 200 000,00 53493: -563 573 577,80 13 685 952 079,15 53494: 8 709 758 716,79 8 934 643 981 ,2911 -6 309 709 895,67 172 300 592 975,06 53495: (3184 959 882.53) (911 700 000 .00) 53496: 238 53497: 53498: Selvitys valtion velasta vuodelta 1995 53499: Pääoma 31.12.1994 Kapital 53500: 53501: 53502: 53503: 53504: Ulkomaan mk 53505: Lainaryhmän/lainavaluutan nimi - rahassa 53506: Lånegruppens/lånevalutans namn 53507: 53508: 1utländsk 53509: mynt 53510: 53511: 53512: 53513: 53514: Kotimainen velka -lnhemsk skuld 53515: 4. Valtion pitkäaikainen velka- Statens långfristiga skuld 53516: 53517: 4.1. Yleisöobligaatiolainat- Obligationslån för allmänheten ...................... 78 234 703 550,00 53518: 4.2. Vakuutuslaitoslainat- Försäkringsanstaltslån .................................... 823 365 500,00 53519: 4.3. Työeläkekassalainat- Arbetspensionskasselån .................................. 118 815 000,00 53520: 4.4. Työeläkelaitoslainat- Arbetspensionsanstaltslån ............................... 873100 150,00 53521: 4.5. Eläkesäätiölainat- Pensionsstiftelselån .............................................. 48 592 900,00 53522: 4.6. Velkakirjalainat eläkesäätiöiltä- Skuldebrevslån av pensionsstiftelser 175 000 000,00 53523: 4.7. Laina valtion eläkerahastolta- Lån av statens pensionsfond .............. 12 300 000 000,00 53524: 4.8. Lainat muilta- Andra lån ................................................................... 675 732 435,97 53525: 53526: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä- Statens långfristiga skuld 53527: sammanlagt ................................................................................................. 93 249 309 535,973) 53528: 53529: 5. Valtion lyhytaikainen velka - Statens kortfristiga skuld 53530: 5.1. Velkasitoumuslainat rahalaitoksilla- Skuldförbindelselån av penning- 53531: anstalte r ....................................................................................................... 33153 318 468,12 53532: 5.2. Lyhytaikainen luotto- Kortfristig kredit .............................................. 0,00 53533: 53534: Valtion lyhytaikainen velka yhteensä- Statens kortfristiga skuld 53535: sammanlagt ................................................................................................. 33153 318 468,12 53536: 53537: 6. Valtion asuntorahaston pitkäaikainen velka- Statens bostadsfonds 53538: långfristiga skuld ......................................................................................... 13 424 000 000,00 53539: 53540: 7. Valtion vakuusrahaston pitkäaikainen velka- Statens säkerhetsfonds 53541: långfristiga skuld ......................................................................................... 3 434 250 316,65 53542: 53543: 8. Valtion viljavaraston pitkäaikainen velka- Statens spannmålsförråds 53544: långfristiga skuld ......................................................................................... 27 000,00 53545: Yhteensä kotimaista velkaa - Summa inhemsk skuld ..................... 143 260 905 320,74 53546: 9. Yhteenveto- Sammandrag 53547: 53548: Yhteensä ulkomaista pitkäaikaista velkaa- Summa utländsk långfristig 53549: skuld ............................................................................................................ 176 561 928 252,70 53550: 53551: Yhteensä kotimaista pitkäaikaista velkaa- Summa inhemsk långfristig 53552: skuld ............................................................................................................ 110 107 586 852,62 53553: Yhteensä kotimaista lyhytaikaista velkaa- Summa inhemsk kortfristig 53554: skuld ............................................................................................................ 33153 318 468,12 53555: Koko valtion velka- Statsskulden inalles .................................... 319 822 833 573,44 53556: 239 53557: 53558: Utredning över statsskulden för år 1995 53559: Pääoma 31.12.1995 Kapital 53560: 53561: Nostettu Kuoletettu 53562: v.1995 v.1995 53563: Valuuttakurssien 53564: Lyftats år Amorteras muutosten vaiku- 53565: 1995 år 1995 tus v. 1995 Ulkomaan 53566: mk mk rahassa 53567: Elieki av mk 53568: (Valuutan- (Valuutan- ändringar på 1utländsk 53569: vaihdot ym. v. 1995- vaihdot ym. v. 1995- valutakurserna mynt 53570: Valutabytesavtal Valutabytesavtal under år 1995 53571: mm. år 1995) mm. år 1995) 53572: mk mk mk 53573: 53574: 53575: 53576: 53577: 66 586 290 000,00 15 645 864 400,00 129 175 129 150,00 53578: 280 333 500,00 543 032 000,00 53579: 41 270 000,00 77 545 000,00 53580: 295 852 150,00 577 248 000,00 53581: 16 820 700,00 31 772 200,00 53582: 1 750 000 000,00 20 000 000,00 1 905 000 000,00 53583: 12 300 000 000,00 53584: 103 062 828,00 572 669 607,97 53585: 53586: 53587: 68 336 290 000,00 16 403 203 578,0041 145182 395 957,9751 53588: 53589: 53590: 53591: 109 708 103 728,91 104 996 972 762,40 37 864 449 434,63 53592: 19 534 099 430,03 19 534 099 430,03 0,00 53593: 53594: 53595: 129 242 203 158,94 124 531 072192,43 37 864 449 434,63 53596: 53597: 13 424 000 000,00 53598: 53599: 53600: 600 944 175,49 2 833 306141,16 53601: 53602: 53603: 27 000,00 53604: 197 578 493158,94 141 535 219 945,92 199 304178 533,76 53605: 53606: 53607: 53608: 53609: 8 709 758 716,79 8 934 643 981,29 -6 309 709 895,67 172 300 592 975,06 53610: (3 184 959 882.53) (911 700 000.00) 53611: 53612: 68 336 290 000,00 17 004 147 753,49 161 439 729 099,13 53613: 53614: 129 242 203 158,94 124 531 072192,43 37 864 449 434,63 53615: 206 288 251 875,73 150 469 863 927 ,21 -6 309 709 895,67 371 604 771 508,82 53616: (3 184 959 882.53) (911 700 000.00) 53617: 240 53618: 53619: 1) Mk 3 118 200 000,- maksettu takaisin ennenaikaisen irtisanomisen perusteella- Mk 3 118 200 000,- har äterbetalats pä grund av 53620: förtidsuppsägning. 53621: 2) Käytetyt valuuttakurssit - Använda valutakurser 31.12.1994 ja- och 31.12.1995 53622: 53623: 31.12.1994 31.12.1995 53624: USD ....... 4,7432 4,3586 53625: GBP ....... 7,409 6,741 53626: SEK ........ 0,6358 0,6546 53627: DKK ....... 0,7794 0,7862 53628: DEM ....... 3,0615 3,0435 53629: NLG ....... 2,7337 2,7185 53630: BEF ........ 0,149 0,1482 53631: LUF ........ 0,149 0,1482 53632: CHF ........ 3,618 3,7884 53633: FRF ........ 0,8873 0,8906 53634: ITL ......... 0,00292 0,00275 53635: ATS ........ 0,4351 0,4326 53636: JPY ........ 0,04759 0,04234 53637: ECU ....... 5,815 5,597 53638: PSC ....... 1,1704 1,1375 53639: 53640: 3) Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamattomia lainoja 47 318 750 markkaa- lnkluderar förfallna, men icke inlösta Iän 47 318 750 mark. 53641: 4) Momentille 15.02.01 on merkitty 140 934 785 100,43 markkaa, johon ei sisälly vanhentuneina velasta poistetut lainat 221 000 markkaa. 53642: Momentille on merkitty 730 330 markkaa kuoletusta lainoista, jotka on aikaisemmin poistettu vanhentuneina velasta- Pä moment 15.02.01 53643: har antecknats 140 934 785 100,43 mark, som inte inkluderar som föräldrade frän skulden avskrivna Iän pä 221 000 mark. 53644: På moment har antecknats 730 330 mark som amortering för Iän, som har tidigare avskrivits som föråldrade frän skulden. 53645: 5) Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamattomia lainoja 43 073 750 markkaa -lnkluderar förfallna, men icke inlösta Iän 43 073 750 mark. 53646: SELVITYS 53647: 53648: VALTION TAKAUS- JA MUISTA 53649: SITOUMUKSISTA 53650: 31.12.1995 53651: 53652: UTREDNING ÖVER 53653: 53654: STATENS GARANTI- OCH ANDRA 53655: FÖRBINDELSER 53656: 31.12.1995 53657: 242 53658: 53659: SELVITYS VALTION TAKAUSVASTUISTA 31.12.1995 1> 53660: UTREDNING ÖVER STATENS GARANTIANSVAR 31.12.1995 1> 53661: 1ValtiokonDorin hoidossa olevat takaukset- Av statskontoret förvaltade garantier 53662: 1. Takaukset kotimaisista lainoista- Garantier lör inhemska Iän 53663: 53664: Valtioenemmistöiset yhtiOt- Bolag med statlig majoritet 53665: Finnair Oy ......................................................................................................... . 156 977 605,56 mk 53666: Kemijoki Oy ........................................................................................................ 3 837 796,47 mk 53667: Kiint. Oy Helsingin Oikeus- ja poliisitalot ........................................................... 37 434 760,00 mk 53668: Sisu-Auto Oy Ab 2> .... 854 198 484,54 mk 53669: Valmet Oy .......................................................................................................... 625 643 592,00 mk 53670: Veitsiluoto Oy .................................................................................................... 10 318 417,33 mk 53671: Finntech Finnish Technology Ltd ....................................................................... 1 523 315.45 mk 1 689 933 971 ,35 mk 53672: 53673: Yksityiset yhtiöt- Privata bo/ag 53674: Finnyards Oy ...................................................................................................... 23 919114,30 mk 53675: Metra Oy Ab ....................................................................................................... 100 587 600,00 mk 124 506 714,30 mk 53676: Julkiset rahoituslaitokset- Offentliga penninginrättningar 53677: Kera Oy .............................................................................................................. 3 435 000 000,00 mk 3 435 000 000,00 mk 53678: 53679: Muut- övriga 53680: Ekokem Oy Ab ................................................................................................... 22 500 000,00 mk 53681: Suomen Vientiluotto Oy (ulkomaat) .................................................................. 1 822 848,00 mk 24 322 848,00 mk 53682: Valtiokonttorin hoidossa olevat kotimaiset takaukset yhteensä- Av statskontoret 53683: lörvaltade inhemska garantler sammanlagt ................................................................................. 5 273 763 533,65 mk 53684: 2. Takaukset ulkomaisista lainoista- Garantier lör utländska Iän 53685: 53686: Valtioenemmistöiset yhtiöt- Bolag med statlig majoritet 53687: Imatran Voima Oy ............................................... . 19 925 000,00 USD 53688: 13 333 300,00 NLG 53689: 3 020 431,63 XEU 139 997 036,88 mk 139 997 036,88 mk 53690: 53691: Yksityiset yhtiöt- Privata bo/ag 53692: Outokumpu Oy ..................................................... 16 519 000,00 ECU 92 456 843,00 mk 53693: Teollisuuden Voima Oy ........................................ 11 650 000,00 USD 50 777 690,00 mk 143 234 533,00 mk 53694: 53695: Julkiset rahoituslaitokset- Offentliga penninginrättningar 53696: MB Corporate Finance ........................................ .. 2 193 205,84 USD 9 559 306,97 mk 53697: Kera Oy ................................................................ 15 500 000,00 USD 53698: 66 333 333,34 DEM 269 443 800,02 mk 279 003106,99 mk 53699: 53700: Muut- Övriga 53701: Pohjoismaiden Investointipankki ........................ .. 157 093 200,00 ECU 879 250 640,40 mk 53702: Suomen Vientiluotto Oy (ulkomaat) .................... . 78 833 418,27 USD 53703: 26165151,50 DEM 53704: 13 671 537,00 CHF 475 030 226,23 mk 1 354 280 866,63 mk 53705: 53706: Valtiokonttorin hoidossa olevat ulkomaiset takaukset yhteensä - Av statskontoret lörvaltade utländska 53707: garantler sammanlagt ........................................................................................................... 1 916 515 543,51 mk 53708: Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset yhteensä- Av statskontoret lörvaltade garantier sammanlagt ...... . 7190 279 077,16 mk 53709: 243 53710: 53711: 11. Valtiontakuukeskus- Statsgarantiecentralen 53712: Valtiontakuurahasto- Statsgarantifonden 53713: 53714: Vientitakuiden voimassa oleva vastuu 31- Ansvaret av exportgarantierna i kraft31.... 18 208 926 000,00 mk 53715: 53716: Valtiontakausten voimassa oleva vastuu- Ansvaret av statsgarantierna i kraft............................................. 5 409 741 000,00 mk 53717: 53718: Muiden takuiden voimassa oleva vastuu 41- Ansvaret av övriga garantierna i kraft41 ....... 110 122 000,00 mk 53719: 53720: 53721: Valtiontakuukeskuksen voimassa olevat vastuu! yhteensä - Av Statsgarantiecentralens ansvaren i krafl 53722: sammanlagt .. .. . . ... . . .. .. .... .. ... . ... .. .. ... .. . ... .. ... .. ... . ........ .... . ..... ... .. ... .. ... ..... .. .. .. .. .... .. .... .. ... . ... .. .. 23 728 789 000,00 mk 53723: 53724: 53725: 111. Valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat takaukset yhteensä - Av Studiestöds- 53726: centralen förvaltade garantier sammanlagt ............................................................................... 10 335 ooo ooo,oo mk 53727: 53728: 53729: IV. Valtion liikelaitoksista annetun lain 12 §:n 3 momentin nojalla valtion liikelaitosten 53730: antamat vakuudet liikelaitoskonserniin kuuluvan tytäryhtiön lainasta- De säkerheter, som 53731: affärsverk har geH för en tili affärsverkskoncernen hörande dotterbolagas lån enligt lagen om 53732: affärsverk 12 § 3 mom. 53733: llmailulaitos- Luftfartsverket 53734: Kiinteistö Oy- Fastighets Ab Lentäjäntie 1 ......................................................................................................... _ __:1.:.:15::..:0::0:::.0.:::00::0:!.:,0:::0..::m.:.:k 53735: 53736: Valtiontakuut yhteensä- Statsgarantler inalles ..................................................................................................... 41 369 068 077,16 mk 53737: 53738: 1) Luettelo ei sisällä asuntotuotantolain 13 a §:ssä tarkoitettuja valtiontakauksia. - Förteckningen innehåller inte 53739: de garantiansvar som avses i 13 a § lagen om bostadsproduktion. 53740: 2) Sisältää ulkomaan rahan määräisiä lainoja vasta-arvoltaan - lnnehåller lån i utländska valutortili ett motvärde 53741: av .......................................................................................................................................................................... 39 598 775,00 mk 53742: 3) Vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen kokonaisvastuu- Det bokföringsmässiga totalansvaret enligt lagen 53743: om exportgaranti .....................................,............................................................................................................. 23 977 614 000,00 53744: 4) Muiden takuiden vastuu muodostuu:- Ovriga garantiernas ansvar formas av: 53745: 53746: - raaka-ainetakuista- råmaterialgarantier ............................................................................................................. 63 603 000,00 mk 53747: - ympäristönsuojelutakuista- miljöskyddsgarantier ............................................................................................. 29 968 000,00 mk 53748: - riskipääomatakuista- riskkapitalgarantier .......................................................................................................... 16 551 000,00 mk 53749: Näiden takuiden kirjanpidolliset kokonaisvastuut ovat:- De här garantiernas bokföringsmässiga totalansvaren är: 53750: - raaka-ainetakuut- råmaterialgarantier ............................................................................................................... 60 777 000,00 mk 53751: - ympäristönsuojelutakuut- miljöskyddsgarantier ............................................................................................... 22 126 000,00 mk 53752: - riskipääomatakuut- riskkapitalgarantier ............................................................................................................ 16 551 000,00 mk 53753: 53754: Käytetyt valuuttakurssit 29.12.1995- 53755: Använda valuuttakurser 29.12.1995 53756: 53757: USD 4,3586 53758: DEM 3,0435 53759: NLG 2,7185 53760: CHF 3,7884 53761: XEU 5,597 53762: 53763: Valtio otti v. 1985 vastattavakseen osasta Vaivilla Oy:n velkoja yhtiön ja velkojien kanssa tekemillään sopimuksilla. 53764: Valtion vastattavaksi siirtyneiden ja aikaisemmin valtion takaamien lainojen osalta valtion takausvastuu samalla lakkasi. 53765: Valtion vastattavien lainojen määrä oli 31.12.1995 4 438 566,00 markkaa.- Enligt överenskommelse mellan staten och Vaivilla Ab samt dess 53766: borgenärer övertog staten år 1985 ansvaret för en del av Vaivilla AB:s skulder. Samtidigt upphörde statens garantiansvar för de övertagna lånen. 53767: Beloppet av de av staten övertagna lånen uppgick 31.12.1995 till4 438 566,00 mark. 53768: 244 53769: 53770: Kansainvälisille rahoituslaitoksille annetut sitoumukset - 53771: Åt internationella finansieringsinstitut utfärdade förbindelser 1> 53772: 53773: Sitoumusten Uusia Lunastettu Sitoumusten 53774: määrä sitoumuksia 1995 1995 määrä 53775: Beloppet av Nya lnfriats Beloppet av 53776: förbindelserna förbindelser år1995 förbindelserna 53777: 31.12.1994 år 1995 31.12.1995 53778: mk mk mk mk 53779: 53780: 53781: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö- lnternationella 53782: Utvecklingsfonden ....................................................................... 627 454 668 - 125 952 000 501 502 668 53783: Aasian Kehityspankki- Asiatiska Utvecklingsbanken ................. - 1165446 1165 446 53784: Aasian Kehitysrahasto- Asiatiska Utvecklingsfonden ................ 156 493 861 20 000 000 14 992 334 161 501 527 53785: Latinalaisen Amerikan Kehityspankki-lnteramerikanska Utveck- 53786: lingsbanken 53787: - peruspääoma- grundkapital ............................................. 1 626 255 3113 591 1 087 247 3 652 599 53788: -erityisrahasto- specialfonden ........................................... 12578814 4 718 959 2 084 708 15 213 065 53789: Afrikan Kehitysrahasto- Afrikanska Utvecklingsfonden ............. 236 664 681 - 20 536 093 216128 588 53790: Kansainvälinen Maatalouden kehittämisrahasto- lnternationella 53791: Utvecklingsfonden för lantbruk .................................................... 62 713 049 - 5 944 884 56 768165 53792: Kansainvälinen Investointitakauslaitos - Multilaterala investe- 53793: ringsgarantiorganet ...................................................................... 2 774 032 - - 2 774 032 53794: Perushyödykkeiden yhteisrahasto- Gemensamma fonden för 53795: råvaror .......................................................................................... 2 884113 - - 2 884 113 53796: Maailmanlaajuinen ympäristörahasto- Världsomfattande miljö- 53797: fonden .......................................................................................... 42 000 000 - 21 000 000 21 000 000 53798: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki - Den Europeiska 53799: uppbyggnads- och utvecklingsbanken ......................................... 24 073 750 21150 000 23 223 750 22 000 000 53800: 1169263223 50 147 996 214821016 1 004 590 203 53801: '' Korottomia, vaadittaessa maksettavia velkakirjoja, jotka annettu jäsenosuusmaksujen käteissuoritusten sijaan- Räntefria, vid anfordran betalbara skuldebrev givna 53802: i stället för kontantprestationer av medlemsandelar. 53803: KERTOMUS 53804: Eduskunnalle niistä toimenpiteistä, 53805: joihin Eduskunnan tekemät muistutukset 53806: valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta 53807: vuonna 1994 ovat antaneet aihetta 53808: 53809: 53810: 53811: 53812: Helsinki 1996 53813: K 15/1996 vp 53814: 53815: 53816: 53817: 53818: KERTOMUS 53819: 53820: Eduskunnalle niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan tekemät muistutukset 53821: valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta vuonna 1994 ovat antaneet aihetta 53822: 53823: 53824: 53825: 53826: HELSINKI 1996 53827: ISSN 0356-0511 53828: 53829: OY EOITA AB, HELSINKI 1996 53830: Eduskunnalle 53831: 53832: 53833: Eduskunnalle annetaan tämän mukana ker- hoidosta ja tilinpidosta vuonna 1994 ovat 53834: tomus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskun- antaneet aihetta. 53835: nan tekemät muistutukset valtiovarain 53836: 53837: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1996 53838: 53839: Tasavallan Presidentti 53840: 53841: 53842: 53843: MARITI AHTISAARI 53844: 53845: 53846: 53847: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö 53848: 53849: 53850: 53851: 53852: 360557F 53853: Eduskunta on 6.6.1996 päivätyn kirjelmän käsittelyn valtioneuvostolle ja edellä mainit- 53854: ohella lähettänyt hallitukselle valtiovarainva- tu mietintö oli lähetetty valtioneuvoston 53855: liokunnan mietinnön n:o 15/1996 vp. val- kanslialle ja kaikille ministeriöille niistä ai- 53856: tiovarain hoidosta ja tilasta sekä valtiontilin- heutuviin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, 53857: tarkastajain kertomuksesta vuodelta 1994 valtiovarainministeriö on pyytänyt valtioneu- 53858: niihin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joi- voston kansliaa ja kaikkia ministeriöitä toi- 53859: hin tehdyt muistutukset ja ehdotukset antavat menpiteistään Eduskunnalle annettavaa ker- 53860: aihetta. Samalla Eduskunta on kehottanut tomusta varten aikanaan valtiovarainministe- 53861: hallitusta antamaan Eduskunnalle kertomuk- riölle ilmoittamaan. 53862: sen näistä toimenpiteistä. Valtioneuvoston kanslian ja asianomaisten 53863: Sitten kun Tasavallan Presidentti 6.9.1996 ministeriöiden vastaukset saatetaan täten 53864: tapahtuneessa esittelyssä oli jättänyt asian Eduskunnan tietoon. 53865: 5 53866: 53867: 53868: Pankkien tukeminen Pankkituen minimoimiseksi on toisaalta 53869: edellytetty kulujen voimakasta karsintaa 53870: Tältä osin valtiovarainministeriö ja valtion tuettavissa pankeissa sekä toisaalta perustettu 53871: vakuusrahasto ovat esittäneet seuraavaa. omaisuudenhoitoyhtiöitä, jolloin on vältytty 53872: ylimääräisiltä vakavaraisuusvaatimusten täyt- 53873: Luopuminen pankkijärjestelmän tukemisesta tämisiltä. Omaisuudenhoitoyhtiöiden perusta- 53874: minen ei sinänsä vähennä ongelmaluotoista, 53875: Valtion vakuusrahaston eduskunnan jä- heikkotuottoisista kiinteistöistä ja muusta 53876: senistä koostunut hallintoneuvosto hyväksyi omaisuudesta aiheutuvia välittömiä tappioita. 53877: vuonna 1992 pankkituen yleisiksi periaat- Sen sijaan joustavat ja mahdollisimman te- 53878: teiksi seuraavaa: hokkaat ja oikea-aikaiset realisoinnit ja luot- 53879: - pankkituki on avointa ja julkista tojärjestelyt takaavat valtion kannalta edulli- 53880: - tuen houkuttelevuus ja julkisten varojen simman toteutustavan. 53881: sitoutuminen pyritään minimoimaan Omistajien taloudellinen vastuu tuettavissa 53882: - omistajien taloudellinen vastuu tuettavas- pankeissa on toteutettu niin laajalti kuin se 53883: sa pankissa toteutetaan niin laajalti kuin on ollut mahdollista. Esimerkiksi Suomen 53884: mahdollista Säästöpankki muutettiin osakeyhtiömuotoi- 53885: -tuen ehtojen tulee edistää pankkijärjestel- seksi pankiksi vakuusrahaston tuen myöntä- 53886: män toiminnan tehokkuutta ja mahdollistaa misen ehtona. Lisäksi Suomen Säästöpank- 53887: tarvittavien rakennemuutosten toteutuminen kiin liittyneiden pankkien omat pääomat 53888: - tukitoimien kilpailua vääristävä vaikutus käytettiin tappioiden kattamiseen ensimmäi- 53889: pyritään minimoimaan sen tukipäätöksen ehtona. 53890: - vääristävää korkokilpailua ei sallita Pankkituen ehtojen perusteella ja tuen 53891: - julkisen vallan mahdollisuudet tuettavan myöntämisen välttämiseksi on varsin tehok- 53892: pankin toiminnan tervehdyttämisestä varmis- kaasti purettu pankkialalla vallinnutta ylika- 53893: tetaan. Erityisesti pyritään varmistumaan pasiteettia, nostettu tuottavuutta ja toteutettu 53894: siitä, ettei tukea käytetä luottojen myöntämi- tarpeellisia rakennemuutoksia. Paitsi tukea 53895: seen tai erääntyneiden luottojen perimättä saaneet pankit myös muut pankit ovat vauh- 53896: jättämiseen tavanomaisesta poikkeavin eh- dittaneet konttoriverkostoihin liittyneiden 53897: doin ym. kiinteiden kulujen karsintaa. 53898: - tuettavan pankin johdon palvelussuhteen Tuen kilpailua vääristävän vaikutuksen 53899: ehtojen on oltava kohtuullisia ja mahdolliset minimoimiseksi vakuusrahasto asetti tiukat 53900: epäoikeudenmukaisuudet poistetaan. tavoitteet mm. SSP:n varainhankinnan hin- 53901: Eduskunta on asettanut pankkituelle vas- noittelulle. Myöhemmin Arsenal on asettanut 53902: taavan sisältöisiä ehtoja. omaisuuden realisoinnille tavoitteet ja aika- 53903: Valtion vakuusrahasto, valtiovarainminis- taulut, joiden realistisuutta säännöllisin vä- 53904: teriö ja valtioneuvosto ovat pankkitukipää- liajoin arvioidaan vakuusrahaston ja val- 53905: töksissään tarkoin pyrkineet noudattamaan tiovarainministeriön toimesta. Realisoinnit 53906: sekä eduskunnan että vakuusrahaston hallin- on määrä toteuttaa aiheuttamatta tarpeetto- 53907: toneuvoston asettamia ehtoja ja periaatteita. mia vääristymiä ja häiriöitä kiinteistö- ja 53908: Tuen vastikkeellisuusvaatimus on tarkoit- pääomamarkkinoille. 53909: tanut sitä, että suorasta pääomatuesta pyri- Suomen Säästöpankin myyminen neljälle 53910: tään saamaan takaisin niin paljon kuin mah- kilpailijapankille toteutettiin kilpailunäkökul- 53911: dollista. masta neutraaleimmalla mahdollisella taval- 53912: Vuonna 1993 otettiin käyttöön mahdolli- la. Skopin eräiden tase-erien ja joidenkin 53913: suus antaa takauksia pankkien oman pää- kotimaisten tytäryhtiöiden myynti Svenska 53914: oman ehtoiselle varainhankinnalle. Takauk- Handelsbankenille tapahtui erittäin mittavan 53915: set, joita pankit eivät valtioneuvoston periaa- tarjouskilpailun seurauksena. 53916: tepäätöksistä huolimatta ole hyödyntäneet, Valtion vakuusrahasto on kaiken aikaa 53917: eivät sido valtion varoja. kiinteästi valvonut sitä, ettei myönnettyä 53918: Pankkituelie asetetut ehdot (ml. erityistar- pankkitukea ole käytetty luottojen myöntä- 53919: kastusten teettäminen tukea hakevissa pan- miseen tai erääntyneiden luottojen perimättä 53920: keissa) ovat nostaneet - säästöpankkiryhmän jättämiseen. 53921: ongelmia lukuun ottamatta - varsin tehok- Vakuusrahastolain mukaisten erityistarkas- 53922: kaasti kynnystä turvautua valtion tukeen. tusten perusteella on puututtu mahdollisiin 53923: 6 53924: 53925: väärinkäytöksiin ja toimivaltojen ylityksiin. en valvontaa tulee syventää rahoitustarkas- 53926: Tarkastusten perusteella on nostettu vahin- tuksen toiminnan kautta. 53927: gonkorvauskanteita 25 Suomen Säästöpank- Vakuusrahaston organisatorisen muutoksen 53928: kiin sulautuneessa säästöpankissa, Skopissa yhteydessä toukokuussa 1996 vakuusrahas- 53929: sekä entisessä STS-Pankissa. Tuomioistuin- ton vanhat toimielimet, eduskunnan ni- 53930: käsittely on meneillään. meämistä Suomen Pankin pankkivaltuute- 53931: tuista koostunut hallintoneuvosto ja pank- 53932: A rsenal Oy :n toiminta kialan asiantuntijoista koostunut johtokunta, 53933: lopettivat toimintansa. Pankkituen parlamen- 53934: Valtiovarainministeriön ja valtion vakuus- taarista valvontaa varten perustettiin valtion 53935: rahaston keskeinen tehtävä Arsenalin toimin- vakuusrahaston valtuusto, jonka jäsenet 53936: nan valvonnassa on varmistaa, että Arsenalin eduskunta valitsee. 53937: toiminnan peruslähtökohta toteutuu. Yhtiön Edellä mainitut organisatoriset muutokset 53938: toiminnan ehdoton periaate on toiminnan mahdollistaneesta vakuusrahastolain muutta- 53939: määräaikaisuus siten, että pankkikriisin jälki- misesta keskusteltaessa tuotiin eduskunnan 53940: hoitoa toteutettaessa Arsenalin toiminnasta taholta esille toivomus lisätä ja tehostaa 53941: aiheutuu valtiolle mahdollisimman vähäinen omaisuudenhoitoyhtiöiden yhteiskunnallista 53942: rasite. Toiminnan suunnittelussa vuoteen seurantaa vastaamaan paremmin omaisuu- 53943: 2000 ulottuvana on tarkasteltu kaikkia vaih- denhoitoyhtiöiden muuttuneita toiminta- 53944: toehtoja eri liiketoiminta-alueiden ja koko olosuhteita. Valtiovarainministeriö on val- 53945: yhtiön alasajon osalta. Suunnittelussa on mistellut asiaa ja päätynyt esittämään tarkas- 53946: selvitetty asiakasliiketoiminnan osalta elvy- tusvaliokunnan asettamista valvomaan Omai- 53947: tettävien asiakkaiden nopeutettua siirtoa ta- suudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n toimintaa. 53948: kaisin pankkijärjestelmään ja on todettu, että Valiokunnan asettaa yhtiön yhtiökokous ker- 53949: pankkijärjestelmä ei ole vielä siinä määrin rallaan enintään eduskunnan vaalikaudeksi. 53950: tervehtynyt, että asiakkaiden nopea siirto Valiokuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä ja 53951: voisi tulla kysymykseen laajassa mittakaa- kolme varajäsentä, joista eduskunnan talous- 53952: vassa. Nopeassa siirrossa luotoista saatava valiokunta nimeää viisi varsinaista ja kaikki 53953: siirtohinta muodostuisi valtiontaloudelle epä- kolme varajäsentä. Kaksi varsinaisista jä- 53954: edulliseksi. Tapauskohtaisesti on kuitenkin senistä edustaa tilintarkastajia ja yksi val- 53955: ryhdytty toimenpiteisiin, joilla siirtoja voi- tiota. 53956: daan nopeuttaa. Kiinteistöliiketoiminnan alu- Valiokunnan tehtävänä on perehtyä yhtiön 53957: eella kiinteistöjen ja muun omaisuuden rea- toimintaan tavoitteena edistää yhtiön toimin- 53958: lisointi toteutetaan mahdollisimman nopeasti nan ja sen saaman tuen käytön parlamentaa- 53959: ja parhaaseen tulokseen pyrkien. Realisoin- rista valvontaa. Valiokunta antaa vuosittain 53960: tiin vaikuttaa oleellisesti kansantalouden eduskunnan talousvaliokunnalle kertomuksen 53961: yleinen kehitys ja realisoinnin tulee tapahtua toiminnastaan. 53962: aiheuttamatta tarpeettomia häiriöitä kiinteis- 53963: tömarkkinoille. Oikeudenkäynnit 53964: Pankkituen valvontajärjestelmä Valtion vakuusrahaston aloitteesta käyn- 53965: nistetyt oikeudenkäynnit ovat perustuneet 53966: Valtion vakuusrahaston siirtäminen touko- vakuusrahastolain mukaisten erityistarkastus- 53967: kuussa 1996 eduskunnan alaisuudesta valtio- ten tuloksiin. Erityistarkastusten yhtenä teh- 53968: neuvoston alaisuuteen perustui osaltaan va- tävänä on ollut selvittää ovatko pankin johto 53969: kuusrahaston tehtävien painopisteen muuttu- ja toimihenkilöt syyllistyneet sellaiseen huo- 53970: misella tukea jo saaneiden omaisuudenhoi- limattomuuteen tai moitittavuuteen, että va- 53971: toyhtiöinä toimivien ja Skopin toiminnan kuusrahaston on edellytettävä toimenpiteitä 53972: valvontaan sekä oikeudenkäyntiprosessien johdon ja toimihenkilöiden saattamiseksi va- 53973: koordinointiin ja ohjeistukseen. hingonkorvausvastuuseen tai rikosoikeudelli- 53974: Valtion vakuusrahaston ja rahoitustarkas- seen vastuuseen. Myös asiakkaiden mahdol- 53975: tuksen työnjaon mukaisesti rahoitustarkastus liset väärinkäytökset on erityistarkastusten 53976: valvoo omaisuudenhoitoyhtiöiden toimintaa yhteydessä ollut selvitettävä. 53977: asiakkaansuojan osalta sekä pankkeja. Valti- Lähtökohta vahingonkorvaustuomioissa on 53978: on vakuusrahaston hallintoneuvosto on ke- se, että tuomioistuin on tuomioissaan ottanut 53979: väällä 1995 esittänyt kantanaan, että pankki- huomioon tuomittavan taloudellisen aseman. 53980: 7 53981: 53982: Valtion vakuusrahaston/valtiovarainministe- neissä, joita käydään useilla paikkakunnilla, 53983: riön tehtävänä ei ole asettua tuomioistuimen on tavoitteena kustannussäästöjen aikaansaa- 53984: asemaan ja ottaen huomioon jo annetut tuo- miseksi ollut saada riittävä asiantuntemus 53985: miot, joiden seurauksena perintätoimet on asianomaiselta paikkakunnalta tai sen lähei- 53986: käynnistetty ja osassa korvaustuomioita syydestä. Vahingonkorvaus- ja rikosoikeu- 53987: myös päästy sovintoratkaisuun, on rahas- denkäynneissä valtion vakuusrahasto on teh- 53988: ton/ministeriön mahdollisuudet rajattu yh- nyt sopimuksen useamman asianajotoimiston 53989: denvertaisuusnäkökohdista johtuen lähinnä kanssa palkkioiden alentamisesta. Arsenalin 53990: mahdollisuuksiin, joissa voidaan tyytyä pää- toiminnassa on lähtökohtana, että yhtiön 53991: luvun mukaisiin sovintoratkaisuihin. Sovin- oma henkilökunta hoitaa yhtiön asiakassuh- 53992: toratkaisuja on toteutettu alioikeuden päätös- teisiin liittyvät juridiset tehtävät. Sen sijaan 53993: ten jälkeen. Rahasto toimii eduskunnan aset- Arsenalin oma henkilökunta ei osallistu kon- 53994: tamien linjausten pohjalta, joiden mukaisesti kurssihallintoon, ei toimi selvittäjänä eikä 53995: vahingon aiheuttaneet on saatava täysimää- pääsääntöisesti edusta yhtiötä varsinaisissa 53996: räiseen vastuuseen teoistaan. Pääluvun mu- oikeudenkäynneissä. Arsenal on ryhtynyt 53997: kaiset sovintoratkaisut on nähty toistaiseksi toimenpiteisiin selvittääkseen mahdollisuuk- 53998: neutraaleimpana vaihtoehtona. Asiakokonai- sia kilpailuttaa asianajotoimistoja tehtävissä, 53999: suus on ongelmallinen ja mikäli tässä suh- jotka koskevat toimimista pesänhoitajana 54000: teessa muihin sovintoratkaisumalleihin pää- konkursseissa, selvittäjänä yrityssaneerauk- 54001: dyttäisiin, edellyttää se eduskunnan antamia sissa, oikeudenkäyntiasiamiehenä, lausunto- 54002: ohjeistuksia ja linjauksia asiassa. jen antajana sekä muissa erikseen sovittavis- 54003: Vahingonkorvauskanteissa sovellettava sa tehtävissä. 54004: juridiikka ei tee eroa ammattijohtajista muo- 54005: dostuvan hallituksen ja maallikkojäsenistä Vakuutustoiminnan valvonta 54006: muodostuvan hallituksen välillä. Hallituksen 54007: jäsenen vastuu on kaikille sama. Tuomiois- Tältä osin sosiaali- ja terveysministeriö on 54008: tuimet ratkaisevat kanteiden kestävyyden. todennut seuraavaa. 54009: Valtion vakuusrahasto on pankkitukivi- Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään 54010: ranomaisena nostanut eduskunnan edellyt- käsitellyt vakuutustoiminnan valvontaa. Va- 54011: tämien erityistarkastusten nojalla vahingon- liokunta näkee valvovalle viranomaiselle 54012: korvauskanteita, joiden linjaukset noudatta- mahdolliseksi kiinnittää yleisemmin huo- 54013: vat eduskunnan tahtoa. Pankkituelie asetetta- miota sijoitusten tuottavuuteen turvaavuuden 54014: via ehtoja määritellessään eduskunta ei ole ohella. Valiokunta pitää myös riskien hajaut- 54015: edellyttänyt tai esittänyt toivomusta, että tamista tehokkaana keinona vaikuttaa turvaa- 54016: hallitusten jäseniä tulisi kohdella aseman tai vuusnäkökohtiin. 54017: asiantuntemuksen perusteella eri tavoin. Vakuutusvalvontaa on kehitetty jatkuvasti. 54018: Vastuuseen saattaminen perustuu aina voi- Vuoden 1996 alusta tulivat voimaan uudet 54019: massa oleviin säädöksiin. Valtion vakuusra- vastuuvelan katetta koskevat säännökset ja 54020: haston toiminta oikeusprosesseissa on ollut määräykset. Nämä vaikuttavat siihen, mihin 54021: aina säädöspohjaista, joka on voinut johtaa ja miten vakuutuslaitokset sijoittavat vastuu- 54022: ulkopuolisen tarkastelussa vaikutelmaan, että velan katteeksi tarkoitetut varat. Vakuu- 54023: eri pankkeja on kohdeltu eri tavoin. Oikeus- tusyhtiöt joutuvat säädetyssä sijoitussuunni- 54024: tapauksia ei voida kuitenkaan yhdenmukais- telmassaan kiinnittämään huomiota mm. kat- 54025: taa. Jokaisessa prosessissa on ollut omia teen varojen hajauttamiseen, monipuolisuu- 54026: piirteitään, jotka vaikuttavat ratkaisevasti teen, tuottoon, varmuuteen ja rahaksimuutet- 54027: mm. siihen voidaanko kannetta ajaa vai ei. tavuuteen. 54028: Vanhentumissäännöksiä vakuusrahasto ei ole Työeläkejärjestelmän varojen sijoittamises- 54029: voinut sivuuttaa, koska vastuukysymyksen ta ja tuottavuuden lisäämisestä on valmistu- 54030: viime kädessä ratkaisee tuomioistuin. nut selvitys ja lainsäädännön muuttamista 54031: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy, Omai- koskeva ehdotus marraskuussa 1996. Työ- 54032: suudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy ja Omai- eläkeyhtiöiden riskipääoman vähäisyys on 54033: suudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy ovat pyr- estänyt huomattavampien sijoitusten teke- 54034: kineet käyttämään kussakin oikeustapaukses- mistä riskipitoisiin, mutta usein korkeampi- 54035: sa parhainta saatavilla olevaa juridista asian- tuottoisiin sijoituskohteisiin, kuten osakkei- 54036: tuntemusta. Etenkin Suomen Säästöpankki - siin. Samalla on selvitetty eläkevakuutusyh- 54037: SSP Oy:n vahingonkorvausoikeudenkäyn- tiön riskipääoman, toimintapääoman lisää- 54038: 8 54039: 54040: mismahdollisuuksia. Näihin selvityksiin pe- luonnonsuojeluohjelmat voitaisiin toteuttaa 54041: rustuen hallitus on antanut esityksen työelä- viimeistään vuoteen 2004 mennessä. Toi- 54042: kevakuutusyhtiöitä koskevan lainsäädännön meenpanon aikataulu olisi siten sama, joka 54043: muuttamisesta. Muutosten on tarkoitus tulla koskee EU:n kannalta tärkeitä Natura 2000- 54044: voimaan vuodenvaihteessa 1996/1997. verkostoon otettavia suojelualueita. 54045: Sen estämiseksi, etteivät vakuutetut ja va- Rahoitusohjelmassa on otettu huomioon 54046: kuutuksenottajat kärsisi menetyksiä vakuu- luonnonsuojeluohjelmien lisäksi myös val- 54047: tusyrityksen mahdollisessa konkurssissa, on tiolle tulevat muut vastaavat velvoitteet, joita 54048: lakisääteisiin vakuutuksiin tarkoitus luoda aiheutuu muun muassa vahvistettujen kaavo- 54049: takuujärjestelmä, jota koskeva hallituksen jen suojeluvarauksista, erityisesti suojeltavi- 54050: esitys on annettu eduskunnalle marraskuussa en lajien suojelusta sekä vanhojen metsien 54051: 1996; lainmuutosten on tarkoitus tulla voi- suojelupäätöksestä. Lisäksi on pyritty varau- 54052: maan samoin vuodenvaihteessa 1996/1997. tumaan joihinkin uusiin kustannuseriin, ku- 54053: Työeläkevakuutuksessahan jo nykyisin on ten Natura 2000-verkon mukanaan tuomiin 54054: työeläkettä harjoittavien vakuutuslaitosten mahdollisiin lisäkustannuksiin. 54055: lakisääteinen yhteisvastuu. Rahoitusohjelma on voimakkaasti etupai- 54056: Lisäksi on asetettu työryhmä, jonka tehtä- notteinen. Siten se antaa hyvät mahdollisuu- 54057: vänä on valmistella vakuutusyhtiöiden vaka- det alueellisille ympäristökeskuksille vastata 54058: varaisuutta ja valvontaa koskeviin säännök- kohtuullisessa ajassa maanomistajien aloittei- 54059: siin ja valvontajärjestelmään tarvittavat muu- siin, maanmyyntitarjouksiin ja korvaushake- 54060: tokset. Samalla työryhmän tulee selvittää sosiaali- muksiin, mikä on maanomistajien oikeustur- 54061: ja terveysministeriön valtuudet puuttua ha- van kannalta ensiarvoisen tärkeää. 54062: vaittuihin epäkohtiin riittävän ajoissa. Muu- EU :n luonnonsuojelualueiden verkosto 54063: tostarpeita arvioitaessa tulee ottaa huomioon Natura 2000 on Suomen osalta valmistelta- 54064: erityisesti sijoitusriskit vana. Ensimmäinen alustava luettelo valtion- 54065: Valtiovarainvaliokunta ei pidä vakuutus- maille sijoittuvista Natura-alueista tehtiin 54066: valvonnan ja rahoitustarkastuksen yhdistä- komissiolle 2.2.1996. Toinen osa Suomen 54067: mistä näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa Natura 2000-esityksestä on tarkoitus saada 54068: tarkoituksenmukaisena; sen sijaan valiokunta valmiiksi vuoden 1997 helmikuussa. Työ on 54069: katsoo, että valvontojen yhteistoiminnan ke- paljolti nojautunut luontodirektiivin liitteiden 54070: hittäminen on hyödyllistä. Tähän valiokun- täydentämisesitykseen pohjoisen luontotyy- 54071: nan kannanottoon voi yhtyä. Vakuutustar- peillä ja lajeilla. Natura-verkon toimeenpano 54072: kastuksen ja rahoitustarkastuksen yhteistoi- ja luontodirektiivin mukaiset toimet voisivat 54073: minnasta voi todeta, että valvontavi- täydennysesityksen hyväksymisen myötä 54074: ranomaiset ovat vuoden 1996 aikana aloitta- palvella kansallisten luonnonsuojelutavoit- 54075: neet monipuolisen selvitystyön yhteistoimin- teiden saavuttamista. 54076: nassa kummankin valvontasektorin toiminto- Yksityisomistuksessa olevien alueiden 54077: jen tehostamiseksi. Vastaavasti tiivistä yh- osalta on Natura 2000-ohjelmaan esitettyjen 54078: teistoimintaa on myös pohjoismaisten val- alueiden tarkoitus pääosin perustua jo vah- 54079: vontaviranomaisten kesken. ETA-alueelle vistettuihin luonnonsuojeluohjelmiin. Val- 54080: syntyneet yhtenäiset eurooppalaiset vakuu- mistelutyön aikana on ollut mahdollista tar- 54081: tusmarkkinat ovat merkinneet ETA-alueen kistaa vanhojen suojeluohjelmien alueiden 54082: vakuutusvalvojien aikaisempaa laajempaa rajauksia ja asettaa alueita luonnonsuojeluta- 54083: yhteistyötä. voitteiden kannalta tärkeysjärjestykseen. Täl- 54084: tä osin valmistelu edesauttaa ympäristömi- 54085: Kansalliset luonnonsuojeluohjelmat ja nisteriössä vuoden 1997 aikana tehtävää 54086: kansainväliset velvoitteet luonnonsuojeluohjelmien toimeenpanostrate- 54087: giaa, jonka avulla tunnistetaan Suomen luon- 54088: Tältä osin ympäristöministeriö on esittänyt nonsuojelun kannalta tärkeimmät ja kiireelli- 54089: seuraavaa. simmät toteuttamiskohteet. Toimeenpano 54090: Talouspoliittinen ministerivaliokunta vah- tehdään kesäkuussa 1996 vahvistetun rahoi- 54091: visti 4.6.1996 luonnonsuojelun rahoitusohjel- tusohjelman kehyksissä. 54092: man vuosille 1996-2007. Rahoitusohjelman Eduskunnassa käsiteltävänä olevan luon- 54093: tavoitteena on varmistaa luonnonsuojeluoh- nonsuojelulain mukaan maanomistajalle tu- 54094: jelmien toimeenpanoon riittävät toteuttamis- lee oikeus vaatia valtiota luonnonsuojeluoh- 54095: varat siten, että valtioneuvostossa vahvistetut jelmaan kuuluvan alueen lunastamista tietyn 54096: 9 54097: 54098: maaraaJan kuluessa, joka Natura 2000-ver- jen jakelujärjestelmää uusittu sekä raportti- 54099: kostoon sisältyvän alueen osalta olisi kuusi ja ohjemalleja kehitetty entistä paremmin 54100: vuotta ja muiden lain mukaisten ohjelmien tarpeita vastaavaksi. ED-asioiden käsittelyn 54101: osalta neljä vuotta. Ennen lain voimaantuloa käytännöllisiä kysymyksiä varten on perus- 54102: vahvistettuja ohjelma-alueita lain mukainen tettu kaikkien ministeriöiden nimeämien ED- 54103: oikeus ei koske. Vastaava mahdollisuus van- koordinaattorien ryhmä. 54104: hojen ohjelma-alueiden nopeaan toimeen- ED-sihteeristön henkilökunnasta noin puo- 54105: panoon sisältyy kuitenkin keskeisenä periaat- let on ulkoasiainministeriöstä ja loput muista 54106: teena vahvistettuun rahoitusohjelmaan. ministeriöistä. ED-sihteeristön päällikkö on 54107: Rahoitusohjelman mukaiset riittävät voi- pääministerin johtaman ED-ministeriva- 54108: mavarat suojelualueiden toimeenpanoon si- liokunnan sihteeri ja ED-asioiden komitean 54109: sältyvät ensimmäistä kertaa eduskunnalle puheenjohtaja. Suomen ED-puheenjohtajuus- 54110: annettuun vuoden 1996 toiseen lisätalousar- kauden, vuoden 1999 jälkimmäisen puolis- 54111: vioesitykseen ja vuoden 1997 talousarvioesi- kon, käytännön järjestelyjä varten ulkoasi- 54112: tykseen. ainministeriöön on perustettu valtiosihteerin 54113: alaisuudessa toimiva puheenjohtajuussihtee- 54114: EU-asioiden valmistelu ristö. 54115: ED -yhteensovittamistehtävien mahdolli- 54116: Tältä osin ulkoasiainministeriö ja valtio- seen siirtoon liittyviä viestintä- tai asiakirja- 54117: neuvoston kanslia ovat todenneet seuraavaa. hallinnon kysymyksiä ei ole valtioneuvoston 54118: Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä kansliassa tarkasti selvitetty eikä tähän ole 54119: 15/1996 vp on käsitelty ED -asioiden yhteen- ollut tarvettakaan, koska kannanotot järjeste- 54120: sovittamista koskevien tehtävien mahdollista lyihin on tehty jo tarkasteltaessa asiaa ylei- 54121: siirtoa ulkoasiainministeriöstä valtioneuvos- seltä kannalta. 54122: ton kansliaan. Valtiovarainvaliokunnan saa- Osana valtioyhteisöhanketta on 8.10.1996 54123: man selvityksen mukaan siirtoon liittyisi perustettu työryhmä selvittämään valtioneu- 54124: ensisijaisesti se ongelma, että sekä elektroni- voston työn kehittämistä. Työryhmän erääksi 54125: sen viestinnän että asiakirjojen paperilla siir- tehtäväksi on annettu ehdotuksen tekeminen 54126: tämisen infrastruktuuri on rakennettu tällä ED-asioiden käsittelynjärjestämiseksi valtio- 54127: hetkellä ulkoasiainministeriön järjestelmien neuvostossa. Ehdotus tulee jättää valtiova- 54128: varaan. Mietinnössä valiokunta painottaa, rainministeriölle 30.9.1997 mennessä. 54129: että yhteensovittamistehtävien siirtoa pois 54130: ulkoasiainministeriöstä ei voi tarkastella Muita huomioita 54131: pelkästään hallinnollisteknisenä kysymykse- 54132: nä. Siirto vaikuttaisi väistämättä myös val- Joukkotyöttömyys ja valtion 54133: tioneuvoston työskentelyyn ja ministerien velkaantuminen 54134: keskinäiseen työnjakoon. 54135: Mahdollinen ED-yhteensovittamistehtävien Tältä osin työministeriö ja valtiovarainmi- 54136: sijoittaminen valtioneuvoston kansliaan on nisteriö ovat esittäneet seuraavaa. 54137: ollut esillä siitä lähtien, kun integraatioasioi- Hallitusohjelmaan on työttömyyden alenta- 54138: den valmisteluorganisaatiota alettiin luoda. minen kirjattu tärkeimmäksi tavoitteeksi. 54139: Ulkoasiainministeriötä on kuitenkin pidetty Sen toteuttamisessa on keskeinen merkitys 54140: toistaiseksi soveltuvimpana vaihtoehtona. valtioneuvoston syksyllä 1995 hyväksymällä 54141: Viimeksi asia on ollut pohdittavana vuoden Suomen työllisyysohjelmalla, joka oli samal- 54142: 1997 valtion talousarviokäsittelyn hallituskä- la ED:n jäsenmailtaan pyytämä monivuoti- 54143: sittelyssä. Talousarvioesityksessä on ehdotus nen työllisyysohjelma. Toteuttamista on seu- 54144: kahden korkeatasoisen viran ja kahden sih- rattu erityisessä valtioneuvoston asettamassa 54145: teerin viran perustamisesta valtioneuvoston työryhmässä, joka on saanut jatkotehtäväk- 54146: kansliaan Suomen ED-puheenjohtajuuskau- seen lisätoimien valmistelun. 54147: den valmistelun ja täytäntöönpanon koor- Työttömyyden kustannukset mukaan luki- 54148: dinointia varten. ED-sihteeristöä ei katsottu en verotulomenetykset on suurin yksittäinen 54149: mahdolliseksi tässä vaiheessa siirtää pois valtion velkaa lamavuosina kasvattanut teki- 54150: ulkoasiainministeriöstä. jä. Ongelman mittavuus tuotiin esille val- 54151: ED-asioiden valmisteluja ja yhteensovitta- tiontilintarkastajain vuoden 1993 kertomuk- 54152: mista on saatujen kokemusten myötä kehitet- sessa, jossa esitettiin työministeriön arvio, 54153: ty. Menettelytapoja on tarkistettu, asiakirja- että työttömyysturva ja menetetyt verotulot 54154: 10 54155: 54156: olivat yhteensä noin 45 miljardia markkaa, tehtävänä on maataloustukiin liittyvän val- 54157: minkä lisäksi tulevat työllisyyden hoidon vonnan tehostaminen. 54158: rahoituksen kustannukset. Taso on vielä Valtiontalouden tarkastusvirasto on valmis- 54159: vuonna 1996 noin 40 miljardia markkaa. tellut raportin työllisyystukien valvonnasta. 54160: Kurnutatiivisesti arvioiden merkittävä osa Kansainvälisten veronkiertom ahdollisuuk- 54161: valtiovelan kasvusta selittyy näin arvioiduilla sien kaventaminen. OECD:ssä on meneillään 54162: työttömyyden kustannuksilla. hanke, jolla pyritään vähentämään vero- 54163: Mm. edellä todetuista syistä valtion bud- keidasvaltioiden aiheuttamia haitallisuuksia. 54164: jettitalouden velka kasvoi vielä vuonna 1993 Tulojen salaam ism ahdollisuuksien vähentä- 54165: yli 50 prosentilla verrattuna vuoteen 1992. minen verotuksessa. Asiaa koskeva ennakko- 54166: Valtion velkaantuminen jatkui seuraavinakio perintälain muutosesitys on annettu eduskun- 54167: vuosina, mutta selvästi hidastuneena. Vuon- nalle. 54168: na 1994 velka kasvoi vielä noin 24 prosent- Arvonlisäveron kiertäm ism ahdollisuuksien 54169: tia ja vuonna 1995 noin 18 prosenttia. Valti- vähentäminen. Asian selvittämistä varten 54170: on velkaantumisen arvioidaan edelleen hi- verohallitus on perustanut työryhmän. 54171: dastuvan ja saavuttavan tilanteen vuonna Tulojen ja toiminnan salaam iseen liittyvän 54172: 1998, jossa valtion velka suhteessa brutto- veropetoksen sanktioinnin tehostaminen. Esi- 54173: kansantuotteeseen pysähtyy tai kääntyy lie- tys on valmis. 54174: vään laskuun. Elinkeinoelämän sisäisten toimenpiteiden 54175: Talouskasvun elpyminen, työttömyyden tukeminen harmaan talouden ja väärinkäy- 54176: vähittäinen lasku ja tehdyt säästöpäätökset tösten torjumiseksi. Valtiovarainministeriös- 54177: pienentävät valtiontalouden alijäämää sekä sä on valmisteltu esitys työryhmän asettami- 54178: valtion velkaantumista vuonna 1997 siten, seksi. 54179: että velan kannan arvioidaan kasvavan enää Julkisten tukien Väärinkäytästen estäminen. 54180: 7 prosenttia vuodesta 1996. Valtiovarainministeriön toimeksiannosta eri- 54181: tyinen selvitysmies selvittää EU :n varojen 54182: Talousrikollisuuden ja ns. harmaan valvonnan tehostamiseen liittyviä asioita. 54183: talouden tmjunta Viranomaisten yhteistoiminnan lisääminen 54184: taloudellisen rikollisuuden ja harmaan talou- 54185: Tältä osin on sisäasiainministeriö esittänyt den paljastamisessa ja valvontaa estävien 54186: seuraavaa. salassapitosäännösten uudistaminen. Oikeus- 54187: Hallituksen talouspoliittinen ministeriva- ministeriössä on valmisteltu esitys uudeksi 54188: liokunta hyväksyi 14.2.1995 sisäasiainminis- julkisuuslainsäädännöksi, joka sisältää ylei- 54189: teriön johdolla laadituo talousrikollisuuden set salassapitosäännökset 54190: torjuntaohjelman. Valtioneuvosto teki asiasta Tietosuojaan liittyviä asioita selvittelee 54191: periaatepäätöksen 1.2.1996. OM:n asettama toimikunta. 54192: Torjuntaohjelmassa sekä periaatepäätökses- Poliisin, veroviranomaisten ja syyttäjien 54193: sä esitetyt toimenpide-esitykset ovat toteutu- yhteistyön tehostaminen. Poliisi-, vero-, 54194: neet eri hallinnonaloilla seuraavasti: tulli-, ulosotto- ja syyttäjäviranomaiset ovat 54195: Kaupparekisteri- ja osakeyhtiölainsäädän- saaneet lisää resursseja. Poliisi on perustanut 54196: nön tarkistaminen. Hallituksen esitys osa- jokaiseen lääniin ryhmän rikoshyödyn jäljit- 54197: keyhtiölain ja eräiden siihen liittyvien lakien tämistä ja takaisinsaantia varten yhdessä 54198: muuttamisesta (HE 89/1996 vp.) on annettu ulosottotoimen ja verohallinnon kanssa. Li- 54199: 31.5.1996. säksi kaikissa lääneissä on yksi tai useampia 54200: Kauppa-ja teollisuusministeriön asettama tutkiotaryhmiä talousrikosten tutkintaa var- 54201: kaupparekisterilakityöryhmä on valmistellut ten. 54202: esityksen uudeksi kaupparekisterilaiksi. Konkursseihin liittyvän valvonnan tehosta- 54203: Julkisten tukien myöntämiseen ja maksa- minen. Konkurssiasiamiehen viraston toi- 54204: miseen liittyvän valvontamenettelyn tarkista- mintaedellytyksiä on parannettu. Samoin 54205: minen. Kauppa- ja teollisuusministeriön toi- verohallinto on lisännyt raukeavien konkurs- 54206: mikunta (kauppa- ja teollisuusministeriön sipesien tarkastusta. 54207: työryhmä- ja toimikuntaraportteja 14/1996) Konkurssilainsäädännön kokonaisuudis- 54208: on valmistellut yritystukien yleisiä ehtoja tusesitys annetaan nykyiselle eduskunnalle. 54209: koskevaa lakia. Oikeusministeriössä on valmisteltu erilli- 54210: Maa- ja metsätalousministeriö sekä tulli nen esitys konkurssisäännön ja konkurssi- 54211: ovat perustaneet yhteisen työryhmän, jonka pesien hallinnon valvonnasta annetun lain 54212: 11 54213: 54214: 7 §:n muuttamisesta. - seurata kehitysvammaisia koskevien pal- 54215: Rahanpesun valvonnan tehostaminen. Val- velusuunnitelmien toteutusta; sekä 54216: tiovarain- ja sisäasiainministeriön asettama - selvittää palvelurakennemuutokseen liit- 54217: työryhmä on saanut asiaa koskevan mietin- tyviä kehittämistarpeita ja lainsäädännöllisiä 54218: tönsä valmiiksi toukokuun lopussa. Asian muutostarpeita. 54219: jatkovalmistelu on käynnissä sisäasiainminis- Työryhmässä oli edustettuina alan järjestö- 54220: teriön johdolla. jä, kuntia, erityishuoltopiirejä, lääninhallituk- 54221: Esitutkintaviranom aisten toim intaedelly- sia, Suomen Kuntaliitto ja Stakes. Työryhmä 54222: tysten parantaminen. OM:njohdolla toimiva on kuullut alan asiantuntijoita. Työryhmän 54223: työryhmä valmistelee asiaa. määräaika päättyi 30.9.1996. 54224: K iljanpitorikoksista aiheutuvia sanktioita Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti eri- 54225: tehostetaan. Oikeusministeriö on tilannut tyishuoltopiirien kuntayhtymille ja kuntien 54226: Optulalta asiaa koskevan perusselvityksen. sosiaalilautakunnille 1.3.1995 päivätyn kir- 54227: Liiketoimintakiellon käyttöä ja toimivuutta jeen, jossa kehitysvammalain säännöksiin 54228: tehostetaan saattamalla voimaan oikeusmi- viitaten todettiin, että palvelurakenteen 54229: nisteriössä valmisteltu esitys liiketoiminta- muuttamisen yhteydessä on edelleenkin tur- 54230: kieltolain muuttamisesta. Liiketoimintakiel- vattava kehitysvammaisen henkilön tarvitse- 54231: tolain muutosesitys (HE 198/1996 vp.) on ma huolenpito. Kehitysvammaisten siirtämi- 54232: annettu eduskunnalle. nen laitoshoidosta avohoitoon tulee toteuttaa 54233: K irjanpitonsa olennaisesti laim inlyöneen suunnitelmallisesti yhteistyössä kuntien, kun- 54234: osakeyhtiön vastuuhenkilön henkilökohtaisen tayhtymien sekä tarvittaessa kehitysvam- 54235: vastuun lisääminen. Verohallitus on käynnis- maisten ja heidän omaistensa kanssa. Tarvit- 54236: tänyt asiaa koskevan verotuslain muutosesi- tava suunnitelmallisuus on mahdollista to- 54237: tyksen valmistelun. teuttaa laatimalla yksilökohtainen palve- 54238: Ulosottoa koskevien säännösten uudistami- 1usuunnitelma. 54239: nen. Esitys ulosottolain muuttamisesta (HE Ministeriö on lisäksi 30.10.1995 lähettä- 54240: 145/1996 vp.) on annettu eduskunnalle. nyt lääninhallituksille kehitysvammaisten 54241: Asenteisiin vaikuttaminen ja viranomaisten palvelusuunnitelmien laatimista ja palvelura- 54242: osaamisen lisääminen. Verohallitus ja työmi- kennemuutoksen toteuttamista koskevan sel- 54243: nisteriö ovat yhdessä valmistelleet kaksi vityspyynnön. Edellämainittu työryhmä tu- 54244: kuukautta kestävän tiedotuskampanjan. lee tekemään palvelusuunnitelmia koskevan 54245: Valtioneuvoston edellä mainitun periaate- ehdotuksen. 54246: päätöksen 1.2.1996 mukaisesti sisäasiainmi- Kehitysvammaisiin kohdistuvia pakkotoi- 54247: nisteriön tehtävänä on raportoida valtioneu- mia koskien ministeriö lähetti 6.9.1996 päi- 54248: vostolle torjuntatyön etenemisestä eri hallin- vätyn kirjeen erityishuoltopiirien kuntayhty- 54249: nonaloilla. Sisäasiainministeriö laatii asiasta mille. Ministeriö totesi kehitysvammalakiin 54250: vuosiraportin, jota varten se on pyytänyt ao. viitaten, että erityishuoltopiirien tulee kiin- 54251: ministeriöiltä ja keskusvirastoilta 15.12.1996 nittää erityistä huomiota pakkotoimenpitei- 54252: mennessä selvitykset niistä hallinnonalaansa siin sekä niiden käytön perusteisiin ja tarkoi- 54253: koskevista talousrikollisuuden ja harmaan tuksenmukaisuuteen. Piirien tulisi tarkistaa 54254: talouden torjuntaa edistävistä hankkeista, pakkohoitoa koskevia ohjeitaan, vaikuttaa 54255: jotka ovat toteutuneet tai joiden toteuttami- henkilökunnan asenteisiin sekä työ- ja toi- 54256: nen on käynnistetty vuoden 1996 aikana. mintatapoihin koulutuksen, työnohjauksen 54257: tai muun kehittämistoiminnan avulla sekä 54258: Kehitysvammaisten ja mielenterveyspo- huolehtia siitä, että tehtävien hoitamiseksi on 54259: tilaiden asema osoitettu riittävästi henkilökuntaa vuorokau- 54260: den kaikkina aikoina. 54261: Tältä osin on sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö on vuosina 54262: todennut seuraavaa. 1993-1996 rahoittanut Palmu-projektin, jon- 54263: Kehitysvammahuolto. Sosiaali- ja terveys- ka tehtävänä on laajasti seurata kehitysvam- 54264: ministeriö asetti 25.4.1995 työryhmän seu- mahuollossa tapahtuvia muutoksia ja arvioi- 54265: raamaan kehitysvammahuollossa tapahtuvaa da muutosten vaikutuksia yksilön, kunnan ja 54266: palvelurakenteen muutosta. Työryhmän teh- yhteiskunnan näkökulmasta. Tutkimus on 54267: tävänä oli tähän liittyen jakautunut kolmeen osaan, joissa selvitellään 54268: - tarkastella kehitysvammahuollon palvelu- muutoksen vaikutuksia yksilön elämänlaa- 54269: rakenteen toimivuutta ja taloudellisuutta tuun, kuntien strategioita kehitysvammaisten 54270: 12 54271: 54272: palveluissa sekä muutoksen taloudellisia vai- Mielekäs elämä! -ohjelma mielenter- 54273: kutuksia. veysavopalvelujen kehittämiseksi yhteistyös- 54274: Projekti on tähän mennessä tuottanut kol- sä kuntien, muiden ministeriöiden ja Stake- 54275: me väliraporttia. Loppuraportit valmistuvat sin kanssa on tarkoitus selvittää ensi vuoden 54276: projektin määräajan päätyttyä 31.12.1996. alkuun mennessä. Sosiaali- ja terveysminis- 54277: Mielenterveyspalvelut. Sosiaali- ja terveys- teriö käyttäisi ohjelman suunnitteluun tutki- 54278: ministeriön toimeksiannosta pääjohtaja Vap- mus- ja kehittämistoiminnan määrärahoja 54279: pu Taipale luovutti 16.4.1996 selvityksensä noin 2 miljoonaa markkaa vuoden 1997 ai- 54280: mielenterveyspalveluiden tilasta. Selvitys kana. 54281: käsitti luonnoksen hallituksen iltakoulukäsit- Raha-automaattiyhdistyksen varojen ohjaa- 54282: telyä varten sekä internetillä olevan laajan minen mielenterveyteen on otettu erääksi 54283: tausta-aineiston. Selvityksestä on lisäksi val- painopistealueeksi ministeriön ja Raha-auto- 54284: mistumassa ajankohtaistettuja tilastotietoja maattiyhdistyksen välisissä tulosneuvotteluis- 54285: sisältävä muistio. Selvityksen pohjalta sosi- sa keväällä 1996. 54286: aali- ja terveysministeriö selvittää syksyn Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee 54287: 1996 aikana mahdollisuutta valtioneuvoston vuoden 1996 loppuun mennessä sosiaali- ja 54288: selontekoon eduskunnalle mielenterveystilan- terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun 54289: teesta. Selonteon varsinainen valmistelu ta- asetuksen muuttamista siten, että mielenter- 54290: pahtuisi kevään 1997 aikana ja se voitaisiin veyspotilaiden asiakasmaksuista aiheutuneita 54291: antaa eduskunnalle mahdollisesti vuoden ongelmia voitaisiin vähentää. 54292: 1997 lopulla. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee myös 54293: Suomen EU-puheenjohtajakauteen liittyvää valtakunnallisen telepsykiatrian kautta etä- 54294: valmistelutyötä tehtäessä on syytä huomioida mielenterveystyön ohjelman käynnistämistä 54295: mielenterveyskysymykset ja sopia niistä val- sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknolo- 54296: tioneuvoston tasolla tavanomaisessa järjes- gian hyödyntämisstrategiassa esitettyjen peri- 54297: tyksessä. aatteiden mukaisesti. 54298: 13 54299: 54300: 54301: 54302: 54303: SISÄLLYSLUEITELO 54304: 54305: Sivu 54306: Pankkien tukeminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 54307: Luopuminen pankkijärjestelmän tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 54308: Arsenal Oy:n toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 54309: Pankkituen valvontajärjestelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 54310: Oikeudenkäynnit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 54311: Vakuutustoiminnan valvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 54312: Kansalliset luonnonsuojeluohjelmat ja kansainväliset velvoitteet . . . . . . . . . . . 8 54313: ED-asioiden valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 54314: Muita huomioita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 54315: Joukkotyöttömyys ja valtion velkaantuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 54316: Talousrikollisuuden ja ns. harmaan talouden torjunta . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 54317: Kehitysvammaisten Ja mielenterveyspotilaiden asema . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 54318: j 54319: 54320: j 54321: 54322: j 54323: 54324: j 54325: 54326: j 54327: 54328: j 54329: 54330: j 54331: 54332: j 54333: 54334: j 54335: 54336: j 54337: 54338: j 54339: K 16/1996vp 54340: 54341: 54342: 54343: 54344: POHJOISMAIDEN NEUVOSTO 54345: SUOMEN VALTUUSKUNTA 54346: 54347: TOIMINTAKERTOMUS 54348: 54349: 54350: 54351: 54352: HELSINKI1997 54353: ISSN 1237-0584 54354: 54355: OY EDITA AB, HELSINKI1997 54356: POHJOISMAIDEN NEUVOSTO 54357: Suomen valtuuskunta 54358: 54359: 54360: 54361: 54362: Eduskunnalle 54363: 54364: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta antaa oheisen kerto- 54365: muksen neuvoston toiminnasta 1996. Kertomuksessa selostetaan 48. 54366: istuntoa 11.-13. marraskuuta sekä esitetään katsaus neuvoston ylei- 54367: seen toimintaan vuoden aikana. 54368: 54369: Helsingissä 15. tammikuuta 1997 54370: 54371: 54372: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puolesta 54373: 54374: 54375: 54376: ]armo Wahlström 54377: puheenjohtaja 54378: 54379: 54380: 54381: 54382: Guy Lindström 54383: pääsihteeri 54384: s s Ä L L V s 54385: 54386: 54387: 54388: 54389: 1 YHTEENVETO ............................... 7 6 PUHEENJOHTAJISTO ................... 22 54390: 1.1 Eurooppa-kokous .......................... 7 6.1 Jäsenet ja kokoukset ..................... 22 54391: 1.2 48. istunto ...................................... 7 6.2 Uusi sihteeristö ja uusi työjärjestys . 22 54392: 1.3 Yhteistyöbudjetti 1997 ................... 8 6.3 Ministerineuvoston budjetti 1997 .. 22 54393: 1.4 Kansainväliset yhteydet ................. 8 6.4 Turvallisuuspolitiikka .................... 23 54394: 1.5 Valiokunnat 8 ................................ 9 6.5 Arktinen yhteistyö ......................... 23 54395: 1.6 Vuoden 1997 alkaessa ................... 9 6.6 Kansainväliset yhteydet ................. 23 54396: 6.7 Sihteerikollegio .............................. 24 54397: 6.8 Puheenjohtajiston budjetti 1997 .... 24 54398: 2 NEUVOSTON ORGANISAATIO .... 10 54399: 7 POHJOLA-VALIOKUNTA .............. 25 54400: 2.1 Yleiskokous ................................... 10 54401: 2.2 Puheenjohtajisto ............................ 10 7.1 48. istunnossa käsitellyt asiat ........ 25 54402: 2.3 Valiokunnat ................................... 10 7.2 Kokoukset ...................................... 26 54403: 2.4 Tarkastuskomitea ........................... 10 7.3 Työryhmät ...................................... 26 54404: 2.5 Vaalikomitea .................................. 11 54405: 2.6 Valtuuskunnat ................................ 11 8 EUROOPPA-VALIOKUNTA ........... 29 54406: 2.7 Puolueryhmät ................................ 11 54407: 8.1 Kokoukset ...................................... 29 54408: 2.8 Pääministerit .................................. 11 54409: 8.2 48. istunnon asiat .......................... 29 54410: 2.9 Yhteistyöministerit ......................... 11 54411: 8.3 Ulko- ja Eurooppa-ministereiden 54412: 2.10 Pohjoismainen yhteistyökomitea .. 11 54413: kuuleminen .................................... 29 54414: 54415: 9 LÄHIALUEVALIOKUNTA .............. 31 54416: 3 SUOMEN VALTUUSKUNTA .......... 12 54417: 9.1 48. istunnon asiat .......................... 31 54418: 3.1 Jäsenet ............................................ 12 Kokoukset .................................. :... 31 54419: 9.2 54420: 3.2 Toiminta ......................................... 13 54421: 10 TARKASTUSKOMITEA .................. 33 54422: 4 EUROOPPA-KOKOUS ................... 16 54423: 11 POHJOISMAIDEN NEUVOSTON 54424: PALKINNOT ................................... 34 54425: 5 48. ISTUNTO ................................. 17 54426: 11.1 Kirjallisuuspalkinto ........................ 34 54427: 5.1 Suomen valtuuskunta .................... 17 54428: 11.2 Musiikkipalkinto ............................ 34 54429: 5.2 Pääministereiden selonteko .......... 17 54430: 11.3 Luonto- ja ympäristöpalkinto ........ 34 54431: 5.3 Ulko- ja turvallisuuspoliittinen 54432: selonteko ....................................... 19 12 TIEDOTUS ..................................... 36 54433: 5.4 Valiokuntien asioista ..................... 20 54434: 5.5 Vuoden 1997 yhteistyöbudjetista .. 21 12.1 Yleistä ............................................ 36 54435: 5.6 Loppupuheenvuoro ....................... 21 12.2 Nordisk Kontakt ............................ 36 54436: 5.7 Yhteistyöministereiden kysely- 12.3 Lehtimiesapurahat ......................... 36 54437: tunti ................................................ 21 12.4 Julkaisut ......................................... 37 54438: 54439: 54440: 5 54441: II 54442: LIITTEET 3. Baltian parlamentaarisen yleisko- 54443: kouksen ja Pohjoismaiden neu- 54444: 1. 48. istunnossa hyväksytyt suosi- voston puheenjohtajistojen yhtei- 54445: tukset, lausunnot ja sisäiset pää- nen lausunto .................................. 47 54446: tökset sekä puheenjohtajiston 4. Itämeren alueen viidennen parla- 54447: 1996 tekemät esitykset.................. 38 mentaarisen yhteistyökokouksen 54448: 2. Arktisen alueen toisen parlamen- päätöslauselma .............................. 49 54449: taarisen kokouksen julkilausuma . 43 54450: 54451: 54452: 54453: 54454: Puolueiden ym. lyhenteet 54455: 54456: 54457: FS Frisinnad Samverkan 54458: Kesk. Suomen Keskusta 54459: Kok. Kansallinen Kokoomus 54460: lib. Liberalerna på Åland 54461: RKP Ruotsalainen kansanpuolue 54462: SDP Suomen Sosialidemokraattinen 54463: Puolue 54464: SKL Suomen Kristillinen Liitto 54465: Vas. Vasemmistoliitto 54466: Vihr. Vihreä Liitto 54467: ÅC Åländsk Center 54468: ÅSD Ålands socialdemokrater 54469: 54470: 54471: 54472: 6 54473: II 54474: 1 54475: YHTEENVETO 54476: 54477: 54478: Vuoden alussa tulivat voimaan neuvoston muus. Pohjoismaisten jäsenmaiden hallituk- 54479: työmuotojen muutokset samalla kun työn sia kehotettiin ajamaan aktiivisesti näitä 54480: sisältöä muutettiin. Uudistuksessa muutet- asioita. 54481: tiin sekä pohjoismaista yhteistyösopimusta Kokoukseen osallistui 33 ministeriä, joi- 54482: sekä neuvoston työjärjestystä. Kertomus- den joukossa pääministereitä, sekä 93 neu- 54483: vuonna keskityttiin paljolti sääntömuutos- voston jäsentä, 25 Euroopan parlamentin 54484: ten käytännön vaikutuksiin. Uudet kolme jäsentä, 18 kansallisten parlamenttien Eu- 54485: valiokuntaa aloittivat oman työnsä kartoitta- rooppa-valiokuntien jäsentä sekä kuusi 54486: malla toimialaansa ja kehittämällä itselleen muuta kansanedustajaa Pohjoismaista. Ko- 54487: sopivia työmuotoja. Tukholmassa ollut pu- koukseen osallistui lehdistö mukaan lukien 54488: heenjohtajiston sihteeristö muutti Kööpen- noin viisi sataa henkeä. 54489: haminaan samaan rakennukseen kuin Poh- Keskustelun jälkeisessä lehdistötilaisuu- 54490: joismaiden ministerineuvoston sihteeristö, dessa pääministerit kertoivat hallituskonfe- 54491: jossa se aloitti työnsä 1. elokuuta. Monien renssia varten laatimastaan strategiasta. Kul- 54492: käytännön muutosten ohella tehtiin myös lakin Pohjoismaalla on oma asia-alansa vas- 54493: oleellisia muutoksia Pohjoismaiden neuvos- tattavanaan. Työnjaossa Ruotsi hoitaa työlli- 54494: ton työjärjestykseen, jota koskevat tärkeim- syyskysymyksiä, Suomi EU:n demokratisoi- 54495: mät päätökset tehtiin Kööpenhaminan is- mista ja Tanska ympäristövaatimuksia. Työ- 54496: tunnossa. Ne tulivat voimaan 1. tammikuuta tä seurataan ministerineuvoston kokouksis- 54497: 1997. sa ja pääministereiden kokouksissa. Eu- 54498: Poliittisista kysymyksistä suurinta huo- rooppa-valiokunnassa on suunnitteilla pie- 54499: miota herättivät Eurooppa-politiikka ja eri- nehkön seurantakokouksen järjestäminen 54500: tyisesti unionin pohjoismaisten jäsenmaiden vuoden 1997 alussa. 54501: toiminta EU :n hallituskonferenssissa sekä 54502: Pohjolaa ja sen lähialueyhteistyötä sivuavat 54503: ajankohtaiset turvallisuuspoliittiset kysy- 1.2 48. istunto 54504: mykset ja vielä kulttuuripolitiikka. 54505: Neuvoston 48. istunto pidettiin Kööpenha- 54506: minassa 11.-13. marraskuuta. Aluksi Nor- 54507: 1.1 Eurooppa-kokous jan pääministeri 7borbjom ]agland selosti 54508: Norjan puheenjohtajakauden ohjelmaa. 54509: 4.-5. maaliskuuta pidettiin Kööpenhami- Han kertoi Norjan siirtyvän puheenjohtajak- 54510: nassa neuvoston Eurooppa-kokous, joka oli si täysin vakuuttuneena siitä, että pohjois- 54511: ensimmäinen suurehko kokous uudistus- mainen yhteisö on tärkeämpi kuin koskaan. 54512: päätösten jälkeen. Sen tarkoituksena oli Euroopan politiikassa Pohjoismaita on pi- 54513: saattaa yhteen unionikysymysten kanssa dettävä esillä maiden välisen yhteistyön 54514: painiskelevat hallitusten edustajat ja kansan- mallina uudessa Euroopassa. Voimme osoit- 54515: edustajat, jotta hallituskonferenssissa saatai- taa, kuinka pohjoismainen yhteistyö toimii 54516: siin esiin niitä asioita, joita pidetään poliitti- ja kuinka se on rakennettu. Pohjola voi olla 54517: sesti Pohjoismaille tärkeinä. Kokouksen inspiraation lähteenä muille sellaisille Eu- 54518: pääaiheita olivat työllisyys, ympäristö, ku- roopan alueille, joilla olisi mahdollisuus ih- 54519: luttajapolitiikka sekä demokratia ja avoi- misen ja ympäristön huomioonottavaan ke- 54520: 54521: 54522: 7 54523: II 54524: hitykseen. Perinteisistä yhteistyöaloista se- ton puheenjohtajamaa. Pohjoismaat olivat 54525: lonteossa nostettiin esiin erityisesti lapsiin ja hyvin esillä myös entisen Jugoslavian jäl- 54526: nuorisoon kohdistuvat toimet ja ennen leenrakentamisessa. IFOR-operaatiossa on- 54527: muuta nuorisovaihdon lisääminen. nistuneen yhteistyön seurauksena Pohjois- 54528: Ympäristöpolitiikka pysyy painopiste- maat olivat valmiita osallistumaan yhdessä 54529: alana vuosiksi 1996-2000 tehdyn ympäris- Bosnian rauhanturvatoimiin, kun IFOR:in 54530: töstrategian vuoksi. Varsinkin lähialueyh- toimikausi päättyy. 54531: teistyössä esiin tulevat ympäristökysymyk- Selontekojen lisäksi istunnossa pidettiin 54532: set pidetään esillä. Tietotekniikkayhteistyöl- ensimmäistä kertaa kyselytunti, jossa yhteis- 54533: lä on keskeinen sija sekä lapsia ja nuoria työministerit vastasivat jäsenten kysymyk- 54534: koskevissa ohjelmissa että koulutus- ja tutki- siin. Kyselytuntia pidettiin erittäin onnistu- 54535: musohjelmissa. Tietoyhteiskuntaa sivuavat neena. 54536: asiat ovat neuvoston kulttuurikonferenssin Vuoden 1997 budjettiesityksen lisäksi 54537: teemana maaliskuussa 1997. Lopuksi pää- käsiteltiin tavalliseen tapaan joukko ministe- 54538: ministeri Jagland totesi, että maailmassa rineuvoston ehdotuksia ja jäsenehdotuksia. 54539: Pohjola otetaan huomioon. Yhdessä meillä Yleiskokous hyväksyi mm. uuden kalastus- 54540: on paljon annettavaa, varsinkin Pohjoismai- alan yhteistyöohjelman sekä uuden lain- 54541: den käytännön yhteistyössä kunYK:ta uu- säädäntöyhteistyöohjelman. Jäsenehdotuk- 54542: distetaan. sia käsiteltiin kahdeksantoista, joista annet- 54543: Dlko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon tiin yhteensä viisitoista uutta suositusta ja 54544: antoi ulkoministeri Tarja Halonen, sillä Suo- tehtiin viisi sisäistä päätöstä. 54545: mi oli puhenjohtajamaa. Aluksi hän selosti Istunnon aikana puheenjohtajistolla ja 54546: pohjoismaista yhteistyötä ED-kysymyksissä. pääministereillä oli yhteinen kokous, ja va- 54547: Yhteistyöhön kuuluu aktiivinen tiedonvaih- liokunnat tapasivat ministerineuvostoja. 54548: to pohjoismaisten ED- ja ETA-maiden välillä. 54549: ED- ja ETA-maiden välisessä poliittisessa 54550: vuoropuhelussa Pohjoismaat ovat sekä mi- 1.3 Yhteistyöbudjetti 1997 54551: nisteri- että virkamiestasolla voineet ottaa 54552: esiin tärkeitä ajankohtaisia asioita, kuten Pohjoismainen 687 miljoonan Tanskan 54553: Euroopan, Venäjän ja entisen Jugoslavian kruunun yhteistyöbudjetti käsiteltiin lop- 54554: turvallisuusrakenteet ja Lähi-idän rauhan- puun Kööpenhaminan istunnossa. Se on 20 54555: prosessin. Pohjoismaisilla ED-mailla on tär- miljoonaa vähemmän kuin 1996. Budjetin 54556: keä tehtävä ylläpitäessään Euroopan unio- valmisteluun vaikutti suuresti ministerineu- 54557: nin kiinnostusta vuoropuheluun ETA-mai- voston selvitys pohjoismaisista yhteistyölai- 54558: den kanssa. Lisäksi yhteinen toiminta poh- toksista (Pohjoismainen hyöty). Selvityksen 54559: joismaisen passi- ja liikkumisvapauden säi- seurauksena laitosten rakennetta muutettiin 54560: lyttämiseksi on kantanut hedelmää Scheng- niin, että yhteistyötä keskitetään entisestään 54561: en-neuvotteluissa. Pohjoismaat pitivättiiviis- ja suunnataan aloille, joilla voidaan saavut- 54562: ti yhteyttä myös EU:n hallituskonferenssia taa mahdollisimman suuri pohjoismainen 54563: koskevissa asioissa. Euroopan vaikeasta hyöty. 54564: työttömyydestä hän totesi, että suuri osa ED- 54565: maista oli valmis ottamaan työllisyyden yh- 54566: deksi sopimustekstin kohdaksi. 1.4 Kansainväliset yhteydet 54567: Selonteossa käsiteltiin myös Itämeren 54568: alueen ja Baltian maiden yhteistyön kehitty- Puheenjohtajisto piti normaaliin tapaan yh- 54569: mistä. Esiin nousivat yhteistyön jatkaminen teyksiä sekä kansainvälisiin eurooppalaisiin 54570: Venäjän kanssa sekä Euroopan unionissa, järjestöihin että Pohjolan lähialueen maihin 54571: Euroopan neuvostossa että eri aluejärjes- ja alueisiin. Huhtikuussa puheenjohtajisto 54572: töissä kuten Itämeren neuvostossa ja Ba- järjesti yhdessä Baltian parlamentaarisen 54573: rentsin neuvostossa. Pohjoismaiden tukea yleiskokouksen kanssa ensimmäisen yhteis- 54574: tarvitaan myös demokraattisen turvallisuu- kokouksen. Syyskuussa neuvosto osallistui 54575: den ja ihmisoikeuksien edistämiseen. Suo- 5:nteen parlamentaariseen Itämeri-kokouk- 54576: mesta oli äskettäin tullut Euroopan neuvos- seen, joka pidettiin Riiassa. 54577: 54578: 54579: 8 54580: II 54581: Parlamentaarisessa arktisen yhteistyön seurantakokouksen. Valiokunnan kokouk- 54582: komiteassa neuvosto toimi aktiivisesti arkti- sissa selostettiin myös kansallisten parla- 54583: sen yhteistyön vahvistamiseksi. Maaliskuus- menttien Eurooppa- tai vastaavien valiokun- 54584: sa komitea järjesti yhdessä Kanadan parla- tien työtä. Työllisyyspolitiikka oli yksi valio- 54585: mentin kanssa toisen parlamentaarikkoko- kunnan keskeisimmistä asioista. 54586: kouksen. Sen tärkeimpiä tavoitteita oli edis- Lähialuevaliokunta piti aktiivisesti yh- 54587: tää arktisen neuvoston perustamista, joka teyttä Pohjolan lähialueisiin, varsinkin Bal- 54588: sitten perustettiin syyskuussa. Parlamentaa- tian maihin. Valiokunta osallistui keskeisesti 54589: rinen komitea osallistuu neuvoston työhön syyskuussa pidetyn 5. Itämeri-konferenssin 54590: tarkkailijana. järjestelyihin. Yhteistyössä Baltian maiden 54591: kanssa valiokunta suunnittelee järjestävänsä 54592: seminaarin, jossa Pohjoismaat kertovat 54593: 1.5 Valiokunnat omistajäsenyysneuvotteluistaan Euroopan 54594: unionin kanssa. Pohjoismaiden ministeri- 54595: Pohjola-valiokunnalla oli neljä työryhmää neuvoston asettama työryhmä laati lähi- 54596: valmistelemassa keskeisimpien osa-alojen aluestrategiaehdotuksen pohjoismaista yh- 54597: asioita. Työryhmät perustettiin taide- ja kult- teistyötä varten. Valiokunta seurasi työn ete- 54598: tuuriyhteistyötä, koulutus- ja tutkimusyh- nemistä ja toi siihen neuvoston näkemykset. 54599: teistyötä, lapsi- ja nuorisokulttuuriyhteistyö- Valiokunta osallistui myös uuden, Pohjois- 54600: tä sekä pohjoismaista hyvinvointimallia var- maiden neuvoston ja Baltian parlamentaari- 54601: ten. Valiokunnassa on suunnitteilla neuvos- sen yleiskokouksen välisen yhteistyösopi- 54602: ton seuraava teemakokous, joka pidetään muksen valmisteluihin. 54603: vuoden 1997 alussa Pohjoismaiden kulttuu- 54604: rista kansainvälisessä paineessa. Lisäksi va- 54605: liokunta teki aloitteen lasten seksuaalisen 1.6 Vuoden 1997 alkaessa 54606: hyväksikäytön estämisestä. Se otti uudel- 54607: leen esiin myös Pohjoismaiden televisioyh- Vuonna 1997 neuvoston puheenjohtaja eli 54608: teistyön, johon voitaisiin hyödyntää vii- presidentti on Suomesta. Kööpenhaminan 54609: meisintä tekniikkaa. istunnossa presidentiksi valittiin maakunta- 54610: Eurooppa-valiokunnassa seurattiin maa- päivien jäsen Olof Salmen Ahvenanmaalta. 54611: liskuussa pidetyssä Eurooppa-kokouksessa Hallitusyhteistyötä johtaa Norja pääministeri 54612: esiin tuotuja asioita. Marraskuun istunnon Tborbjf:Jrn jaglandin johdolla. Uuden toi- 54613: yhteydessä se järjesti erillisen kuulemistilai- mintavuoden alussa neuvoston valiokunnat 54614: suuden, jossa Pohjoismaiden Eurooppa- ja kokoontuvat Helsinkiin tammikuussa. Maa- 54615: ulkoministerit selostivat EU:n hallituskonfe- liskuun alussa pidetään kulttuuripolitiikkaa 54616: renssin työtä. Valiokunta päätti pitää helmi- käsittelevä konferenssi. Neuvoston varsinai- 54617: kuussa 1997 hallituskonferenssin asioiden nen istunto on marraskuussa Helsingissä. 54618: 54619: 54620: 54621: 54622: 9 54623: II 54624: 2 54625: NEUVOSTON ORGANISAATIO 54626: 54627: 54628: Pohjoismaiden neuvostossa tekevät yhteis- lehtii neuvoston juoksevien asioiden hoi- 54629: työtä Pohjoismaiden parlamentit ja halli- dosta istunnoissa ja niiden välillä. Lisäksi se 54630: tukset. Yhteistyön perustana ovat vuonna vastaa ulko- ja turvallisuuspoliittisten kysy- 54631: 1962 solmittu Helsingin sopimus muutoksi- mysten käsittelystä sekä pohjoismaisen yh- 54632: neen ja neuvoston työjärjestys. teistyöbudjetin käsittelystä. 54633: Pohjoismaiden ministerineuvosto on Puheenjohtajisto käsittelee myös ne jä- 54634: Pohjoismaiden hallitusten yhteistyöelin. Se senehdotukset, joita ei lähetetä minkään 54635: panee täytäntöön neuvoston suosituksia ja valiokunnan käsiteltäväksi. Se voi myös toi- 54636: antaa puolestaan neuvostolle hyväksyttä- mia yleiskokouksen asemesta ja tehdä esi- 54637: väksi omia ehdotuksiaan. Ministerineuvosto tyksen tai antaa lausunnon sellaisesta asias- 54638: antaa neuvostolle vuosittain kertomuksen ta, jonka käsittely ei voi odottaa seuraavaan 54639: toiminnastaan sekä seuraavan vuoden bud- istuntoon. Puheenjohtajiston sihteeristö on 54640: jettiehdotuksensa ja toimintasuunnitelman- Kööpenhaminassa. 54641: sa. Ministerineuvoston sihteeristö on Köö- 54642: penhaminassa. 54643: 2.3 Valiokunnat 54644: Neuvostossa on kolme valiokuntaa: Pohjo- 54645: 2.1 Yleiskokous la-valiokunta, Eurooppa-valiokunta ja lähi- 54646: aluevaliokunta. 54647: Neuvoston yleiskokouksen muodostavat 87 Valiokuntien tehtävänä on valmistella 54648: valittua jäsentä sekä noin 80 hallituksen asiat yleiskokouksen tai puheenjohtajiston 54649: edustajaa, jotka kokoontuvat istuntoon ker- päätöksiä varten. Valiokunnat käsittelevät 54650: ran vuodessa syksyisin. jäsenehdotuksia, hallitusten ja ministerineu- 54651: Yleiskokous on neuvoston korkein päät- voston ehdotuksia, pohjoismaisten laitosten 54652: tävä elin. Sen tehtävänä on antaa suosituksia kertomuksia, hallitusten ja ministerineuvos- 54653: ja lausuntoja, vahvistaa neuvoston työjärjes- ton ilmoituksia hyväksytyistä suosituksista 54654: tys, valita puheenjohtajisto, määrätä va- sekä saapuneita kirjelmiä. 54655: liokuntien lukumäärä ja toiminta-alat sekä 54656: päättää seuraavan istunnon aika ja paikka. 54657: Sääntöjen mukaan on mahdollista kutsua 2.4 Tarkastuskomitea 54658: koolle myös ylimääräinen istunto tai teema- 54659: istunto. Äänioikeus neuvostossa on vain Tarkastuskomitean tehtävänä on tarkastaa 54660: valituilla jäsenillä eli parlamentaarikoilla. yhteispohjoismaisin varoin rahoitettavaa 54661: toimintaa ja vastata siitä pohjoismaisen yh- 54662: teistyön tarkastustoiminnasta, josta yleisko- 54663: 2.2 Puheenjohtajisto kous päättää. Komitea vastaa myös Helsin- 54664: gin sopimuksen, muiden pohjoismaista yh- 54665: Neuvoston puheenjohtajiston muodostavat teistyötä koskevien sopimusten, neuvoston 54666: presidentti ja kaksitoista muuta jäsentä, jot- työjärjestyksen jamuiden sisäisten määräys- 54667: ka yleiskokous valitsee. jokaisen viiden ten tulkintaan liittyvistä asioista sekä osallis- 54668: maan valtuuskunta on oltava edustettuna tuu näiden säännöstöjen muutosvalmistelui- 54669: puheenjohtajistossa. Puheenjohtajisto huo- hin. 54670: 54671: 54672: 10 54673: II 54674: 2.5 Vaalikomitea 2.8 Pääministerit 54675: Vaalikomitea valmistelee istunnossa vahvis- Pohjoismaiden pääministereillä on yleisvas- 54676: tettavan luottamuspaikkojen jaon sekä ne tuu yhteistyöstä. He pyrkivät kytkemään 54677: täydennysvaalit, jotka neuvosto valtuuttaa Pohjoismaiden sisäisen yhteistyön euroop- 54678: puheenjohtajiston suorittamaan. Vaalikomi- palaiseen ja muuhun kansainväliseen työ- 54679: teassa on seitsemän jäsentä. hön. 54680: Pääministerit kokoontuvat säännöllisesti 54681: kolme tai neljä kertaa vuodessa. Puheenjoh- 54682: tajamaalla on vastuu kokouksista, jotka voi- 54683: vat olla luonteeltaan varsinaisia tai ylimää- 54684: 2.6 Valtuuskunnat räisiä. Vuonna 1996 ministerineuvoston pu- 54685: heenjohtajamaa oli Suomi. 54686: Kunkin jäsenmaan valitut jäsenet, varajä- 54687: senet ja hallituksen edustajat muodostavat 54688: maansa valtuuskunnan neuvostossa. Suo- 2.9 Yhteistyöministerit 54689: men valtuuskuntaan kuuluu 18 eduskunnan 54690: ja kaksi Ahvenanmaan maakuntapäivien Valtuuskunta toimii tiiviissä yhteistyössä 54691: valitsemaa jäsentä sekä hallituksen määrää- pohjoismaisen yhteistyöministerin ja häntä 54692: mät edustajat. avustavan sihteeristön kanssa. Yhteistyö- 54693: Valituista jäsenistä ja varajäsenistä koos- ministerin tehtäviin kuuluu pohjoismaisen 54694: tuva valtuuskunta järjestäytyy eli valitsee yhteistyön koordinointi hallituksessa sekä 54695: itselleen puheenjohtajan, varapuheenjoh- erityisesti vastuu pohjoismaisen yhteistyön 54696: tajan ja työvaliokunnan sekä laatii ohjeet budjetin käsittelystä. Yhteistyöministeri oli 54697: työlleen. Valtuuskunnalla on oma, eduskun- Eurooppa-ministeri Ole Norrback (RKP). 54698: nan vahvistama budjetti. Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö 54699: (PYS) kuuluu hallinnollisesti ulkoasiainmi- 54700: nisteriöön. Sihteeristöä johti ulkoasiain- 54701: neuvos Peter Stenlund. 54702: 54703: 2.7 Puolueryhmät 54704: Parlamentit valitsevat neuvoston jäsenet ja 54705: 2.10 Pohjoismainen yhteis- 54706: varajäsenet puolueiden voimasuhteiden työkomitea 54707: mukaan. Neuvoston luottamuspaikkojen ja- 54708: koa ja monia käsitehäviä asioita valmistel- Pääministereitä ja yhteistyöministereitä 54709: laan puolueryhmissä ennen neuvoston elin- avustaa Pohjoismainen yhteistyökomitea 54710: ten päätöksiä. Puolueryhmiä oli neljä: keski- (PYK). Se toimii myös Pohjoismaiden 54711: puolueet, sosiaalidemokraatit, konserva- ministerineuvoston sihteeristön ja sen pää- 54712: tiivit ja vasemmistososialistit Puheenjohta- sihteerin hallituksena. Yhteistyökomitean 54713: jisto tukee ryhmiä taloudellisesti. Niillä suomalaisjäsen oli ulkoasiainneuvos Peter 54714: kaikilla on myös oma ryhmäsihteeri. Stenlund. 54715: 54716: 54717: 54718: 54719: 11 54720: II 54721: 3 54722: SUOMEN VALTUUSKUNTA 54723: 54724: 3.1 Jäsenet 54725: Valittu 13. helmikuuta 1996, täydennetty21. toukokuuta, 6. marraskuutaja20. marraskuu- 54726: ta 1996 54727: 54728: 54729: Valitut jäsenet Varajäsenet 54730: 54731: Andersson, J anina, Vihr. Aho, Esko, Kesk. 54732: Erland, Olof, lib. Apukka, Asko, Vas. 54733: Hurskainen, Sinikka, SDP Aula, Maria Kaisa, Kesk. 54734: Hyssälä, Liisa, Kesk. Aura, Matti, Kok. 54735: Kaarilahti, Marjut Kok. Biaudet, Eva, RKP 54736: Kallis, Bjarne, SKL Bryggare, Arto, SDP 54737: Kiljunen, Kimmo, SDP Hellberg, Klaus, SDP 54738: Kiviniemi, Mari, Kesk. Järvilahti, Timo, Kesk. 54739: Korteniemi, Ossi, Kesk. Jääskeläinen, Jouko, SKL 54740: Koskinen, Heikki, Kok. Kemppainen, Hannu, Kesk. 54741: Lapintie, Annika, Vas. Korhonen, Riitta, Kok. 54742: Löv, Pehr, RKP Kurola, Osmo, Kok. 54743: Manninen, Hannes, Kesk. Laine, Reino, Vas. 54744: Metsämäki, Lauri, SDP Luhtanen, Leena, SDP 54745: Nyby, Mats, SDP Olin, Kalevi, SDP 54746: Ojala, Outi, Vas., puheenjohtaja 18.11. Ranta-Muotia, Aulis, Kesk. 54747: saakka Rask, Maija, SDP 54748: Prusti, Riitta, SDP Rothberg, Johan, FS 54749: Salmen, Olof, ÅC Sjöblom, Anne-Helena, ÅSD 54750: Sasi, Kimmo, Kok., varapuheenjohtaja Tuomioja, Erkki, SDP 54751: Vehkaoja, Marjatta, SDP 54752: Wahlström, Jarmo, Vas., puh.joht. 26.11.96 54753: lähtien 54754: 54755: 54756: SUOMALAISJÄSENET VALIOKUNNITIAIN 54757: 54758: Pohjola-valiokunta Eurooppa-valiokunta 54759: 54760: Andersson, Janina, Vihr. Hurskainen, Sinikka, SDP 54761: Erland, Olof, lib. Hyssälä, Liisa, Kesk. 54762: Korteniemi, Ossi, Kesk. Kallis, Bjarne, SKL 54763: Löv, Pehr, RKP Kiljunen, Kimmo, SDP 54764: Prusti, Riitta, SDP Koskinen, Heikki, Kok. 54765: Vehkaoja, Marjatta, SDP Wahlström, Jarmo, Vas. 54766: 54767: 54768: 12 54769: II 54770: Lähialuevaliokunta Vaalikomitea 54771: 54772: Kaarilahti, Marjut, Kok. Salmen, Olof, ÅC 54773: Lapintie, Annika, Vas. 54774: Manninen, Hannes, Kesk. Puheenjohtajiston tiedotusryhmä 54775: Metsämäki, Lauri, SDP 54776: Salmen, Olof, ÅC, varapuh.joht. Wahlström, Jarmo, Vas. 54777: Sasi, Kimmo, Kok., puheenjohtaja 54778: Työvaliokunta 54779: Puheenjohtajisto 54780: Wahlström, Jarmo, Vas., puheenjohtaja 54781: Kiviniemi, Mari, Kesk. Sasi, Kimmo, Kok., varapuh.joht. 54782: Nyby, Mats, SDP Andersson, Janina, Vihr. 54783: Kallis, Bjarne, SKL 54784: Tarkastuskomitea Kiviniemi, Mari, Kesk. 54785: Löv, Pehr, RKP 54786: Löv, Pehr, RKP Nyby, Mats, SDP 54787: Salmen, Olof, ÅC 54788: 54789: 54790: 54791: 54792: 3.2 Toiminta Valtuuskunnan lausuntoa kansainvälis- 54793: ten asioiden työryhmän raportista käsiteltiin 54794: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus- työvaliokunnassa 19. maaliskuuta ja val- 54795: kunta ja sen työvaliokunta ovat molemmat tuuskunta päätti siitä 22. maaliskuuta. Val- 54796: pitäneet kuluneen vuoden aikana seitsemän tuuskunta muistutti lausunnossaan, että 54797: kokousta. pohjoismaisessa yhteistyössä sihteeristön 54798: Valtuuskunta on käsitellyt useassa ko- tehtävät painottuvat substanssikysymysten 54799: kouksessaan eduskunnan kansainvälisiä valmisteluun, mikä edellyttää virkamiesten 54800: asioita haitavien yksiköiden organisaatiota kiinteätä yhteydenpitoa ministeriöihin ja 54801: ja sitä koskevaa työryhmän raporttia. Työva- muihin viranomaisiin. Valtuuskunta korosti, 54802: liokunta edellytti kokouksessaan 15. helmi- että sen tulee uudessakin organisaatiossa 54803: kuuta, että raportin johdosta kuullaan val- saada nykyisen tasoinen sihteeristöapu ja 54804: tuuskuntaa, henkilökuntaa, pohjoismaista muistutti, että valtuuskunnan virkamiehet 54805: yhteistyöministeriä Ole Norrbackia sekä osallistuvat poliittisen päätöksenteon val- 54806: eduskuntaryhmiä. misteluun sekä Pohjoismaiden neuvoston 54807: Valtuuskunta totesi kokouksessaan 29. puheenjohtajistossa että valiokunnissa. Val- 54808: helmikuuta, että valtuuskunnan jäsenten ja tuuskunta edellytti, että se saa kaikki tarvit- 54809: virkamiesten olisi voitava osallistua PN:n semansa kielipalvelut Suomen kielen ase- 54810: kokouksiin ja matkoihin ilman eduskunnan man vahvistaminen on ollut usein esillä sekä 54811: kansliatoimikunnan jokaisesta matkasta Pohjoismaiden neuvostossa että ministeri- 54812: erikseen tekemää päätöstä. Valtuuskunnan neuvostossa. Valtuuskunta piti tärkeänä, 54813: sihteeristön tulisi myös olla edelleen val- että sen talousautonomia säilytetään ja että 54814: tuuskunnan alaisuudessa. Samoin valtuus- silleosoitetaan riittävät käyttövarat, jotta se 54815: kunta totesi, että olisi järkevää, että uusi voi omalta osaltaan sitoutua Pohjoismaiden 54816: kansainvälisten asiain yksikkö olisi koko- neuvoston yhteisiin menoihin. Lisäksi val- 54817: naisuudessaan samoissa tiloissa C-raken- tuuskunta edellytti, että Pohjoismaiden neu- 54818: nuksen 4. kerroksessa. Valtuuskunnalle olisi voston Suomen valtuuskunnan kanslian 54819: varattava yhdistämisen jälkeen riittävät pal- henkilökunta siirretään nykyisin työehdoin 54820: velut ja olisi tärkeätä, että yhteistyö ministe- uuteen yksikköön. 54821: rineuvoston kanssa sujuisi yhtä hyvin kuin Valtuuskunta käsitteli kokouksessaan 54822: tähän asti. 31. toukokuuta eduskunnan vuoden 1997 54823: 54824: 54825: 13 54826: II 54827: talousarvioehdotusta. Todettiin, että ottaes- leenjärjestelyn uskottiin vahvistavan poh- 54828: saan kantaa eduskunnan tulevaan kansain- joismaista yhteistyötä, koska vapautuneet 54829: välisten asioiden organisaatioon, valtuus- varat voitaisiin siirtää uuden valiokuntara- 54830: kunta oli pitänyt tärkeänä taloudellisen itse- kenteen mukaisiin uusiin toimintamuo- 54831: näisyytensä säilymistä. Kansliatoimikunnal- toihin. 54832: le jätetyssä eduskunnan vuoden 1997 ta- Valtuuskunnan kokouksessa 31. loka- 54833: lousarvioehdotuksessa ei oltu otettu huo- kuuta opetusministeriön neuvotteleva vir- 54834: mioon, että valtuuskunnalle pitäisi osoittaa kamies Kristian Slotte selosti Helsinkiin 54835: erillinen määräraha. Työvaliokunta päätti perustettavan pohjoismaisen kulttuuri- ja 54836: lähettää asian johdosta kirjelmän kansliatoi- kielikeskuksen suunnittelua, jonka jatka- 54837: mikunnalle, jossa esitettiin, että valtuuskun- mista varten oltiin perustamassa viiden hen- 54838: nan itsenäisyyden säilyttämiseksi osoitenai- gen organisaatiokomiteaa, jonka on määrä 54839: siin eduskunnan vuoden 1997 talousarvio- aloittaa toimintansa keskuksen hallituksena 54840: ehdotuksessa erillinen 7,4 miljoonan mar- 1. tammikuuta 1997. Keskuksen toiminta- 54841: kan määräraha. Valtuuskunnan kokoukses- kenttä on suunniteltu laajaksi. Siihen tulevat 54842: sa 18. kesäkuuta puheenjohtaja Outi Ojala kuulumaan sekä opetus, kulttuuri että me- 54843: ilmoitti, että vuodeksi 1997 valtuuskunnalle dia. Keskuksen vuoden 1997 budjetti on 4,8 54844: on varattu erillinen määräraha. Useat edus- miljoonaa Tanskan kruunua. 54845: tajat esittivät, että valtuuskunnalla olisi jat- Ulkoasiainneuvos Peter Stenlund selosti 54846: kossakin oltava oma budjetti. valtuuskunnan kokouksessa 18. kesäkuuta 54847: Valtuuskunta ja työvaliokunta korostivat pohjoismaisen yhteistyön budjettia 1997 ja 54848: useissa kokouksissa käännöstoiminnan tär- totesi, että Pohjoismainen yhteistyökomitea 54849: keyttä ja erityisesti tanskan- ja norjankielis- oli käsitellyt ehdotuksen ja että yhteensä 54850: ten asiakirjojen kääntämistä suomen kielel- kaksi miljoonaa Tanskan kruunua oli ehdo- 54851: le. Valtuuskunnan kokouksessa 12. huh- tettu siirrettäväksi sektorilta toiselle. Poh- 54852: tikuuta esiteltiin Pohjoismaiden neuvoston joismainen ympäristörahoitusyhtiö NEFCO 54853: Suomen valtuuskunnan nykyistä käännös- saisi yhden miljoonan kruunun lisärahoituk- 54854: toimintaa ja päätettiin, että nykyisin kään- sen ja kalastusyhteistyölle esitettiin pientä 54855: nettävien asiakirjojen lisäksi suomennettai- lisäystä. 54856: siin valiokuntakokooksien kommentaarit ja Syyskuun 24. päivän kokouksessa ulko- 54857: keskeiset muistiot. asiainneuvos Stenlund selosti ministerineu- 54858: Valtuuskunnan sihteeristön käännöstoi- voston uutta lähialuestrategiaa ja totesi, että 54859: minnan lisäksi valtuuskunta edellytti, että lähialueilla toteutettavien pohjoismaisten 54860: puheenjohtajiston sihteeristöön Kööpenha- projektien ja toimenpiteiden tulee johtaa 54861: minaan perustettaisiin kääntäjän virka. Ke- myös lisäarvoon eli pohjoismaisten arvojen 54862: säkuun 18. päivän kokouksessa todettiin, ja mallien vientiin lähialueille. 54863: että neuvoston puheenjohtajisto tulee päät- Valtuuskunta on käsitellyt kahdessa ko- 54864: tämään kielenkääntäjän viran perustamises- kouksessa neuvoston uutta työjärjestystä ja 54865: ta puheenjohtajiston sihteeristöön, mikä tu- kansallisten sihteeristöjen osallistumista yh- 54866: lee parantamaan nykyisiä käännöspalvelui- teispohjoismaiseen toimintaan. Sihtee- 54867: ta. Uusi virka täytettiin joulukuussa. rikollegion asemaa koskevien määräysten 54868: Valtuuskunnan kokouksessa 29. helmi- poistamista tai heikentämistä on pidetty 54869: kuuta pohjoismainen yhteistyöministeri Ole huolestuttavana, koska se heikentäisi jäsen- 54870: Norrback selosti pohjoismaisista laitoksista ten mahdollisuuksia seurata asioiden val- 54871: tehtyä selvitystä. Yhteistyöministeri totesi, misteluprosessia ja vaikeuttaisi neuvoston 54872: että Pohjoismaiden ministerineuvoston eri sihteeristöjen yhteistyötä tulevaisuudes- 54873: pääsihteerin ehdotus laitosten tulevaisuu- sa. 54874: desta muodosti kokonaisuuden, jonka pur- Valtuuskunta järjesti 13. helmikuuta Fin- 54875: kaminen vaaransi koko uudistuspyrki- landia-talossa juhlaseminaarin sen johdosta, 54876: myksen. Valtuuskunta totesi, että uudistus- että oli kulunut 40 vuotta Suomen liittymi- 54877: prosessi on ollut hyödyllinen, koska mones- sestä Pohjoismaiden neuvostoon. Seminaa- 54878: sa laitoksessa on havaittu tehottomuutta. rin avasi valtuuskunnan puheenjohtaja Outi 54879: Laitosten toiminnan ja rahoituksen uudel- Ojala, joka katsoi päivän vietolla olevan 54880: 54881: 54882: 14 54883: II 54884: symboliarvoa. Hän viittasi neuvoston läpi- JOismainen yhteistyöministeri, Eurooppa- 54885: käymiin suuriin muutoksiin ja katsoi, että ministeri Ole Norrback esitti, että pohjois- 54886: nykyisten organisaatiomuutosten tulee joh- mainen yhteistyö ei perustu ensisijaisesti 54887: taa pohjoismaisen yhteistyön vahvistumi- konventioihin ja traktaatteihin, vaan arvoyh- 54888: seen ja sen tärkeyteen myös eurooppalai- teisöön ja aitoon yhteenkuuluvuuteen, jotka 54889: sessa yhteistyössä. ovat kehittyneet yhteisen historiamme pit- 54890: Islannin presidentti Vigdis Finnboga- kän ajanjakson kuluessa. Tasavallan presi- 54891: dottir käsitteli pohjoismaista identiteettiä ja dentti Martti Ahtisaari kunnioitti tilaisuutta 54892: poliittisen tahdon tärkeyttä pohjoismaisen läsnäolollaan. 54893: yhteistyön moottorina. Hän korosti myös Valtuuskunnan vieraana ovat olleet pu- 54894: kulttuurin tärkeyttä. Pääministeri Paavo Lip- heenjohtajiston sihteeri Berglind Asgeirsd6t- 54895: ponen otti myös kulttuurin esille puhees- tir23.-24.9.1996 ja Ruotsin yhteistyöminis- 54896: saan ja painotti kieliyhteyden merkitystä teri Margareta Winberg 4. lokakuuta 1996. 54897: pohjoismaiselle identiteetille.Tässä yhtey- Valtuuskunnan sihteeristössä ovat työs- 54898: dessä oli syytä korostaa Pohjoismaiden kie- kennelleet pääsihteeri Guy Lindström, apu- 54899: lellisen ymmärryksen lisäämistä, ja tällöin laispääsihteeri Greta Lohi niva, kansainvälis- 54900: olisi kiinnitettävä huomiota erityisesti suo- ten asiain sihteeri Magnus Eriksson, tiedo- 54901: men kielen ja islannin kielen asemaan. Pää- tussihteeri Kari Salo, apulaissihteeri Paula 54902: ministeri Lipponen käsitteli myös laajemmin Kaikkonen, hallinnollinen avustaja Paula 54903: muun Euroopan vaikutusta pohjoismaiseen Husman, osastosihteeri Maarit Immonen, 54904: yhteistyöhön ja katsoi, että pohjoismainen osastosihteeri Leea Kupias, tiedotusavustaja 54905: yhteistyö tukee kansallisia panostuksia laa- Kristiina Tallqvist ja toimistosihteeri Sirpa 54906: jassa eurooppalaisessa yhteistyössä. Poh- Mairue. 54907: 54908: 54909: 54910: 54911: 15 54912: II 54913: 4 54914: EUROOPPA-KOKOUS 54915: 54916: 54917: 4. ja 5. maaliskuuta pidettiin Kööpenhami- EU:lle?" Yleisesti ottaen Pohjoismaissa vallit- 54918: nassa Eurooppa-kokous. Se oli ensimmäi- see yksimielisyys perusarvoista, hyvinvoin- 54919: nen suurehko työmuotojen uudistamisesta tiyhteiskunnasta ja demokratiasta. Pääminis- 54920: tehtyjen päätösten jälkeen järjestetty Poh- terit viittasivat monesti Pohjoismaiden yhtei- 54921: joismaiden neuvoston kokous. Sen tarkoi- siin etuihin varsinkin ympäristöpolitiikassa 54922: tuksena oli saattaa yhteen Pohjoismaiden sekä työllisyyden ja avoimuuden edistämi- 54923: hallitusten ja kansanedustuslaitosten ED- sessä. Pääministerit olivat myös yhtä mieltä 54924: asioista päättävät edustajat keskustelemaan siitä, että unionia tulee kehittää itsenäisten 54925: niistä asioista, joita Euroopan unionin halli- valtioiden yhteenliittymänä. Kolme pohjois- 54926: tusten välisessä konferenssissa pidettiin maista ED-maata haluavat säilyttää vallitse- 54927: Pohjoismaiden kannalta poliittisesti tärkei- van tasapainon pienten ja suurten maiden 54928: nä. Kokouksen keskeisimmät teemat olivat välisessä yhteistyössä ja näin ollen myös 54929: työllisyys, ympäristö, kuluttajapolitiikka pienten maiden suhteellisen yliedustuksen 54930: sekä demokratiaan ja avoimuuteen liittyvät Euroopan parlamentissa ja niiden edullisen 54931: seikat. Pohjoismaisten ED-maiden hallituk- äänimäärän neuvostossa. Perustelut toki 54932: sia kehotettiin ajamaan aktiivisesti näitä vaihtelivat jossain määrin. 54933: asioita hallituskonferenssissa. Keskustelun jälkeen pidetyssä lehdistöti- 54934: Kokoukseen osallistui 33 ministeriä pää- laisuudessa pääministerit kertoivat strate- 54935: ministereiden johdolla, 93 neuvoston jäsen- giasta, jonka he olivat laatineet jatkotoimin- 54936: tä, 25 Euroopan parlamentin jäsentä, 18 nalle hallituskonferenssissa. Kolme pohjois- 54937: kansallisten parlamenttien Eurooppa-valio- maista jäsenmaata vastaa kukin omasta asia- 54938: kuntien jäsentä sekä kuusi muuta kansan- alastaan. Työnjaon mukaan Ruotsi ajaa työl- 54939: edustajaa. Lehdistö mukaan lukien kokouk- lisyyskysymyksiä, Suomi ED:n työn demo- 54940: seen osallistui yhteensä viitisensataa hen- kratisoimista ja Tanska ympäristövaatimuk- 54941: keä. sia. Työtä seurataan ministerineuvoston ja 54942: Tanskalaisen tutkijan Karen Siunen laa- pääministereiden kokouksissa. Eurooppa- 54943: timassa raportissa todetaan, että kokouksen valiokunta suunnittelee järjestävänsä pie- 54944: yleisteemana oli vastata kysymykseen: "Mitä nehkön seurantakokouksen vuoden 1997 54945: Pohjoismaat odottavat EU:lta ja mitä Poh- alussa. 54946: joismaat ja Pohjola yhdessä voivat antaa 54947: 54948: 54949: 54950: 54951: 16 54952: II 54953: 5 54954: 48.1STUNTO 54955: 54956: 54957: 5.1 Suomen valtuuskunta Hänen mielestään Pohjoismaiden tulisi 54958: entistä enemmän toimia maiden välisen yh- 54959: Neuvoston 48. istunto pidettiin 11.-13. teistyön mallina ja verstaana uudessa Euroo- 54960: marraskuuta 1996 Tanskan kansankäräjillä passa. Siitä huolimatta, että Pohjoismailla on 54961: Kööpenhaminassa. Suomen valtuuskuntaan erilaiset yhteistyöjärjestelyt Euroopassa ja ne 54962: kuuluivat: ovat tehneet erilaiset turvallisuuspoliittiset 54963: Hallituksen edustajana: pääministeri ratkaisunsa, maat toimivat läheisessä yhteis- 54964: Paavo Lipponen, Eurooppa-ministeri ja työssä kaikilla tasoilla. Tämän pitäisi olla 54965: pohjoismainen yhteistyöministeri Ole Norr- hyvänä esimerkkinä myös muille. 54966: back, ulkoasiainministeri Tarja Halonen, Maiden tulisi harkita pysyvämpiä poh- 54967: kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kallio- joismaisia järjestelyjä rauhanturvaoperaa- 54968: mäki, työministeri Liisa Jaakonsaari, kulttuu- tioille. Niiden edellytyksiä osallistua kan- 54969: riministeri Claes Andersson ja ympäristömi- sainväliseen rauhanturvaamiseen pitäisi pa- 54970: nisteri Pekka Haavisto. rantaa. Tavoitteena tulisi olla, että tulevai- 54971: Ahvenanmaan maakuntahallituksen suudessa osoitenaisiin yksikköjä, joista voi- 54972: edustajina: maaneuvos Roger Jansson, maa- taisiin muodostaa eri kokoisia pohjoismaisia 54973: kuntahallituksen jäsenet Anders Eriksson ja rauhanturvajoukkoja aina tilanteen ja tar- 54974: Gun Carlsson. peen mukaan. Pohjoismaiden puolustusmi- 54975: Eduskunnan valitsemat jäsenet: kansan- nisterit aikovat v. 1997 tiedottaa Pohjoismai- 54976: edustajat Janina Andersson, Sinikka Hurs- den neuvoston elimille yhteistyön kehityk- 54977: kainen, Liisa Hyssälä, Marjut Kaarilahti, Mari sestä rauhanturvaamisessa. 54978: Kiviniemi, Ossi Korteniemi, Osmo Kurola, Kontakteja aiotaan lisätä kaikilla yhteis- 54979: Pehr Löv, Hannes Manninen, Lauri Metsä- työaloilla ja lähialueiden viranomaisten 54980: mäki, Mats Nyby, Riitta Prusti, Kimmo Sasi, kanssa. Tämä koskee sekä Venäjän keskus- 54981: Erkki Tuomioja, Marjatta Vehkaoja ja Jarmo ja paikallisviranomaisia että Baltian maiden 54982: Wahlström. kansallisia viranomaisia. Vapaaehtoisjärjes- 54983: Ahvenanmaan maakuntapäivien valitse- töjä pitäisi kannustaa verkostoitumaan lähi- 54984: mina: maakuntapäivien jäsenet Olof Erland alueiden kanssa. 54985: ja Olof Salmen. Pohjoismaiden tulisi kehittää nuorisoyh- 54986: teistyötä Pohjoismaiden kesken sekä Pohjo- 54987: lan ja lähialueiden kanssa. Nuorten vaihto- 54988: 5.2 Pääministereiden ohjelmia tulisi parantaa. 54989: Talouspolitiikassa jatketaan läheistä yh- 54990: selonteko teydenpitoa. Erityistä huomiota kiinnitetään 54991: työttömyyteen. Myös hyvinvointiyhteiskun- 54992: Norjan pääministeri Thorbjom]agland an- nan uusiin haasteisiin tullaan puuttumaan. 54993: toi pääministereiden selonteon tulevan vuo- Eurooppalaiset yhteistyökysymykset asete- 54994: den pääministeriryhmän puheenjohtajana. taan etu sijaan. Tavoitteena on, että EU:ssa ja 54995: Jaglandin mielestä pohjoismainen yh- ETA-yhteyksissä esiin tulevista tärkeistä ky- 54996: teistyö on nyt tärkeämpää kuin koskaan. symyksistä keskustellaan ennakkoon. Tässä 54997: Hän muistutti, että Pohjoismaat ovat naapu- suhteessa lainsäädäntöyhteistyö on keskeis- 54998: ruksia, joilla on yhteinen tausta ja paljon tä. Passi- ja matkustusvapauksia tullaan val- 54999: yhteisiä kokemuksia. vomaan. Ympäristöyhteistyötä pidetään 55000: 55001: 55002: 17 55003: II 55004: edelleenkin eräänä pohjoismaisen yhteis- Ympäristöyhteistyötä pidetään vastai- 55005: työn tärkeimmistä aloista. Siinä tarvitaan suudessakin yhtenä pohjoismaisen yhteis- 55006: parempaa koordinaatiota muiden yhteistyö- työn painopistealana. 55007: alojen kanssa, ja varsinkin energiasektori Euroopan unionin laajentumisesta pää- 55008: tulee ottaa mukaan myös ympäristöyhteis- ministeri Lipponen totesi, että Pohjoismaat 55009: työhön. Vähäpäästöisempää sähköä tuotta- edellyttävät, että neuvottelut käynnistetään 55010: via vaihtoehtoisia energialähteitä tulee ke- kaikkien hakijamaiden kanssa samanaikai- 55011: hittää. Kaikkien haitallisimpien energialäh- sesti ja että kaikkia maita kohdellaan objek- 55012: teiden kuten hiilen käytöstä pitäisi pyrkiä tiivisten kriteereiden perusteella. 55013: luopumaan. Energia- ja ympäristökysymyk- Ministeri Claes Andersson (Vas.) totesi, 55014: sistä on käytävä jatkuvaa keskustelua. Ym- että pohjoismaisessa kulttuuriyhteistyössä 55015: päristöongelmat ovat kaikkein vakavimpia joudutaan entistä enemmän toimimaan kan- 55016: lähialueilla ja niihin pitäisi kiinnittää riittä- sainvälisillä näyttämöillä, ensin lähimpien 55017: västi huomiota. Pohjoismaiden investointi- itänaapureiden kanssa ja myös yhteistyössä 55018: pankin uudella ympäristölainajärjestelyllä Euroopan unionissa. 55019: voidaan laajentaa lähialueiden ympäristöyh- Ministerin mukaan joukkoviestimet ovat 55020: teistyötä. keskeisiä kulttuuripolitiikan vaikuttajia. Mi- 55021: Kulttuuriyhteistyössä tulisi arvioida, nisterineuvosto on viime vuosina panosta- 55022: minkälaisilla kulttuurin keinoilla voitaisiin nut tietoisesti sellaisiin toimiin, jotka vahvis- 55023: vastustaa rasismia ja muukalaisvihaa. Yhtei- tavat Pohjolaa eurooppalaisena viestintäalu- 55024: sin hankkein Pohjoismaat saisivat kokemus- eena ja maailmanlaajuisen kulttuuriteolli- 55025: ta ja lisää tietoa asiasta. Tietotekniikan kehit- suuden kohteena. Euroopan unionissa Poh- 55026: täminen haastaa kaikki yhteistyöalat ja myös joismaiden tulee toimia sen puolesta, että 55027: kulttuuriyhteistyön. Erityisen mielenkiintoi- unionissa pantaisiin suurempi paino tuotan- 55028: sia ovat kieli- ja kulttuurikysymykset tieto- non sisältöön. 55029: yhteiskunnassa. Varsinkin lapset ja nuoret ovat multime- 55030: Lopuksi pääministeri Jagland totesi, että diayhteistyön tärkein kohderyhmä. Myös 55031: Norja aikoo puheenjohtajakautenaan pitää kulttuuriyhteistyössä ministerineuvosto pi- 55032: jatkuvasti kiinteitä yhteyksiä Pohjoismaiden tää lapsi- ja nuorisokulttuurin etusijalla. 55033: neuvostoon ja sen valiokuntiin. Hallituksen Kansanedustajajarmo Wahlström (Vas.) 55034: edustajat pyrkivät myös osallistumaan neu- totesi vasemmistososialistisen ryhmän pu- 55035: voston järjestämiin konferensseihin ja koko- heenvuorossa, että pohjoismaisten arvojen 55036: uksiin. ajamiseen Euroopassa ja muissa kansainvä- 55037: Pääministeri Paavo Lipponen (SD P) tote- lisissä yhteyksissä tarvitaan tehokasta poh- 55038: si, että neuvoston uudistaminen on edennyt joismaista yhteistyötä. Pohjoismaiden yh- 55039: hyvin vaikkei kivuttomasti. Tärkeimmistä teistyö voisi samalla olla mallina usein ras- 55040: uudistuksista jäljellä on enää kokonaisval- kassoutuiselle ja ristiriitaiselle eurooppalai- 55041: taisen tutkimuspoliittisen strategian laatimi- selle yhteistyölle. 55042: nen. Itämeri-yhteistyöstä puhuessaan Wahl- 55043: Lipponen totesi, että Suomessa pidetään ström totesi, että Pohjoismaiden on yksissä 55044: tärkeänä pohjoismaista energiapoliittista tuumin päästävä eroon tarpeenomasta ja 55045: yhteistyötä, jossa myös Pohjolan lähialueet haitallisesta kilpailusta siitä, kuka alueen 55046: olisivat mukana. Tavoitteena on, että uudes- yhteistyötä johtaa. 55047: ta energiapoliittisesta selonteosta kehitetään Hänen mielestään yhteistyön jatkuvuus 55048: ohjelma niin pian kuin Ruotsi on tehnyt ja pitkäjännitteisyys tulisi taata. Ilman riittä- 55049: energiapoliittisen linjavalintansa. viä voimavaroja se ei ole mahdollista, minkä 55050: Lähialueyhteistyö kehittyy voimakkaasti. vuoksi vasemmistososialistinen ryhmä vas- 55051: Sitä varten on laadittu mm. uusi lähialuestra- tustaa pohjoismaisen budjetin leikkaamista 55052: tegia. Pohjoismaiset rahoituslaitokset Poh- enempää. 55053: joismaiden investointipankki, ympäristöra- Kansanedustaja Kimmo Sasi (Kok.) kysyi 55054: hoitusyhtiö NEFCO ja Pohjoismainen han- Boråsissa sijaitsevan suomalaisen vapaa- 55055: kevientirahasto NOPEF ovat keskeisiä väli- koulun lakkauttamisesta. Ruotsin ulkomi- 55056: neitä lähialueyhteistyön toiminnassa. nisteri vastasi pääministerin sijaan, että 55057: 55058: 55059: 18 55060: II 55061: Ruotsissa jatketaan vapaakoulujärjestelmää, 55062: mutta kunnilla on siihen vähän rahaa. Minis- 55063: 5.3 Ulko- ja turvallisuuspoliit- 55064: teri totesi, että oppilaan ei ole pakko mennä tinen selonteko 55065: vapaakouluun saadakseen suomenkielistä 55066: opetusta. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon 55067: Maaneuvos Roger Jansson (FS) totesi antoi ulkoasiainministeri Tarja Halonen 55068: puheenvuorossaan, että Euroopassa ja (SDP). Hänen mielestään maantieteellinen 55069: muualla maailmassa konfliktit ovat yhä asemamme pohjoisessa Euroopassa ja Itä- 55070: useammin alueellisia riitoja, jotka syntyvät meren ympärillä tarjoaa meille yhteisen 55071: vähemmistöjen ja pääväestön välisistä risti- pohjan, jonka varaan rakentaa. 55072: riidoista. Ahvenanmaalla ollaan valmiita ED-asioiden yhteistyötä on kehitettävä. 55073: myötävaikuttamaan siihen, että vähemmis- Nykyisin Brysselissä yhteistyöhön kuuluu 55074: töselkkaukset pysäytettäisiin heti alkuunsa aktiivinen tiedonvaihto pohjoismaisten EU- 55075: rauhanomaisin siviilikeinoin. ja ETA-maiden välillä, jolloin esiin otetaan 55076: Kansanedustaja Mari Kiviniemi (Kesk.) tärkeitä ajankohtaisia asioita. Lisäksi Poh- 55077: viittasi Suomessa heränneeseen professori joismaiden yhteinen toiminta passi- ja liik- 55078: Matti Klingen käynnistämään keskusteluun kumisvapauden säilyttämiseksi on kantanut 55079: pohjoismaisesta yhteistyöstä. Vaikka yhteis- hedelmää Schengen-neuvotteluissa. 55080: työssä onkin puutteita, Kiviniemen mielestä Pohjoismaille tärkeät arvot kuten avoi- 55081: se täyttää myös tärkeän tehtävän. Pohjois- muus, tasa-arvo, ympäristö ja työllisyys ovat 55082: maisen identiteetin olennaisin edellytys on, saaneet hyvän jalansijan unionin hallitus- 55083: että kansalaiset haluavat ylläpitää monen- konferenssissa. Sukupuolten välinen tasa- 55084: keskisiä suhteita, joissa pohjoismaiset va- arvo, kestävä kehitys sekä työttömyys ovat 55085: paaehtoisjärjestöt näyttelevät ratkaisevaa muita keskeisiä asioita, jotka on saatu esiin. 55086: osaa. Nuorten osallistuminen yhteistyöhön Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ministeri 55087: on toinen ratkaiseva tekijä. mainitsi Suomen ja Ruotsin yhteisestä aloit- 55088: Myös kansanedustaja Pehr Löv (RKP) teesta, jonka se teki hallituskonferenssille. 55089: tähdensi, että vapaaehtoistyön ja kansa- Sen perusajatus on, että EU:n sotilaallisen 55090: laisyhteiskunnan piilevissä voimavaroissa kriisinhallinnan kapasiteettia lisättäisiin. 55091: on suuri voima. Kaikkien tulisi kantaa vas- EU:n laajentumisesta ja Baltian maista 55092: tuunsa esim. huumekysymyksistä ja lasten- ministeri Halonen totesi, että kaikki pohjois- 55093: suojelusta. Pohjoismaiden neuvoston pa- maiset EU-maat ovat olleet aktiivisesti sillä 55094: nostukset pohjoismaisen identiteetin vah- kannalla, että neuvottelut on käynnistettävä 55095: vistamiseen ovat rahassa mitattuna melko samanaikaisesti kaikkien hakijamaiden 55096: vähäisiä, mutta niillä on suuri vaikutus kan- kanssa. Tämä on erittäin tärkeätä Baltian 55097: salaisyhteiskunnalle. maille ja koko Itämeren alueen kehitykselle. 55098: Lövin mielestä tarvitaan yhteisiä energia- Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyö 55099: poliittisia ratkaisuja, joilla muita Euroopan on sujunut hyvin ja sillä on ollut suuri 55100: maita voitaisiin painostaa siirtymään ympä- merkitys yhteistyön aikaansaamiseksi myös 55101: ristölle parempiin energiaratkaisuihin ja es- Baltian maiden välillä. 55102: tää samalla kilpailuetuja menemästä ympä- Maanosamme vakauden kannalta Venä- 55103: ristönäkökohtien edelle. jän tilanteella on ratkaiseva merkitys, minkä 55104: Kansanedustaja Liisa Hyssälän (Kesk.) vuoksi se tulee saada mukaan eurooppalai- 55105: mielestä on välttämätöntä alkaa noudattaa seen yhteistyöhön. Vastaisuudessa on tär- 55106: työllisyyttä edistävää veropolitiikkaa, joka keätä, että jatkamme yhteistyön tukemista 55107: suosii matala- ja keskituloisia. Työmarkki- Venäjän kanssa sekä Euroopan unionissa, 55108: noilla tarvitaan suurempaa joustavuutta var- Euroopan neuvostossa että erilaisissa alue- 55109: sinkin työajoista ja muista työehdoista sovit- järjestöissä kuten Itämeren neuvostossa ja 55110: taessa. Suuret periaatekysymykset pitäisi Barentsin neuvostossa. 55111: ratkaista ensin ennen kuin pohjoismaiset Itämeri-yhteistyön merkitys kasvaa koko 55112: EU-maat alkavat neuvotella yhteisestä va- ajan. Visbyssä pidetty pääministereiden ko- 55113: luutasta. kous nosti Itämeren neuvoston poliittista 55114: profiilia, jota se tarvitsee turvallisuuden ja 55115: 55116: 55117: 19 55118: II 55119: vakauden ylläpitämiseen pohjoisessa Eu- 5.4 Valiokuntien asioita 55120: roopassa. 55121: Myös arktisessa yhteistyössä on päästy Ympäristöministeri Pekka Haavisto (Vihr.) 55122: aimo askel eteenpäin, kun arktinen neuvos- teki selkoa ympäristöministereiden toimin- 55123: to saatiin perustetuksi. Sen pääasiallisiin nasta. Hänen mukaansa pohjoismaista ym- 55124: yhteistyötehtäviin kuuluvat arktisen ympä- päristöyhteistyötä leimaa entistä enemmän 55125: ristön suojelu ja kestävä kehitys. yhteydenpito muuhun maailmaan. 55126: Puheenjohtajuus on siirtynyt jollekin Pohjoismaisessa ympäristöstrategiassa 55127: Pohjoismaalle mm. Barentsin neuvostossa, vuosiksi 1996-2000 arktiset näkökohdat ja 55128: Euroopan neuvostossa ja Euroopan turvalli- luonnonsuojelu saavat lisäpainoa sekä ym- 55129: suus- ja yhteistyöjärjestössä (ETYJ), mikä päristösektorin yhteistyö muiden sektorei- 55130: lisää maidemme vaikutusmahdollisuuksia. den kanssa. Arktisen ympäristön tilasta on 55131: Ensi vuonna myös Itämeren neuvoston pu- juuri julkaistu kattava raportti, ja arktinen 55132: heenjohtajamaa on Pohjoismaa. neuvosto on alkanut työnsä. Siinä on ympä- 55133: Pohjoismaat ovat ilmoittaneet, että ne ristöasioilla tärkeä sija. 55134: ovat valmiita osallistumaan yhdessä rauhan- Ympäristöministereillä lähialueyhteistyö 55135: turvatoimiin Bosniassa, kun IFOR:in toimi- on ollut tärkeysjärjestyksessä kärjessä. Ym- 55136: kausi lakkaa. päristölainaohjelman perustaminen Pohjois- 55137: Pohjoismaiden läheinen yhteistyö Yhdis- maiden investointipankkiin on yksi askel 55138: tyneissä Kansakunnissa jatkuu. Tanska, tällä tiellä. Ympäristöyhteistyö sekä Itäme- 55139: Ruotsi ja Suomi ovat pyrkineet sopeutta- ren alueella että Barentsin alueella on tiivis- 55140: maan pohjoismaiset näkökohdat yhteiseksi tä. 55141: EU-koordinaatioksi. Ruotsin valitseminen Maa- ja metsätalousalan ympäristöstrate- 55142: YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi oli giaa jatketaan. Kuluneena vuonna käynnis- 55143: ehkä suurin onnistumisemme YK-yhteis- tettiin yhteydenpito uusien sektoreiden 55144: työssä. kanssa, ja vuoropuhelua ja vuorovaikutusta 55145: Kansanedustaja Kimmo Sasi (Kok.) kiin- energia-, elinkeino- ja kuluttajasektoreiden 55146: nitti huomiota konservatiivisen ryhmän te- kanssa jatketaan. 55147: kemään ehdotukseen NATO:n laajentami- Ministeri Antti Kalliomäki (SDP) totesi 55148: sesta ja pohjoismaisen turvallisuuspolitiikan pohjoismaisen ja kansainvälisen kehityksen 55149: analyisoimisesta. Sasi suhtautui myönteises- lisänneen pohjoismaisen yhteistyön tarvetta 55150: ti ehdotukseen. Hänen mielestään NATO:n energiasektorilla. Tämä koskee erityisesti 55151: rauhaa turvaavaa luonnetta tulisi vahvistaa pohjoismaisia sähkömarkkinoita, EU- ja 55152: laajentumisen yhteydessä. ETA-yhteistyötä, ympäristökysymyksiä sekä 55153: Kansanedustaja Hannes Mannisen lähialueyhteistyötä. 55154: (Kesk.) mielestä on Suomen etujen mukais- Lähialuevaliokunnan puheenjohtaja 55155: ta, että lähialueillemme luodaan vakautta. kansanedustaja Kimmo Sasin (Kok.) mieles- 55156: Tässä onnistutaan parhaiten, jos Venäjä ja tä Pohjoismaiden lähialueyhteistyöstä ja Itä- 55157: Keski-Euroopan itäiset maat sitoutuvat yh- meri-yhteistyöstä tulee entistä tärkeämpää. 55158: teisiin Eurooppaa yhdistäviin arvoihin kuten Paljon puhutusta Itämeri-yhteistyön johtaja- 55159: demokratiaan, markkinatalouteen ja ihmis- kilpailusta Sasi totesi, että Ruotsin toimintaa 55160: oikeuksiin. Tässä työssä myös Pohjoismai- voidaan kannattaa aivan samalla tavoin kuin 55161: den neuvostolla on hänen mielestään tärkeä kaikkea muutakin rakentavaa toimintaa. 55162: tehtävä. Lähialueyhteistyötä varten on laadittu 55163: Mannisen mielestä Suomen ei pidä ha- pohjoismainen toimintastrategia, jossa an- 55164: kea NATO:n jäsenyyttä. Suomen turvalli- siokkaasti korostetaan toimintojen välistä 55165: suuspoliittinen perusta nojaa myös tulevai- koordinaatiota. 55166: suudessa kansalliseen puolustus- ja turvalli- Kansanedustaja Marjatta Vehkaojan 55167: suuspolitiikkaan sekä erilaisiin yhteistyöva- (SDP) mukaan sosiaalipoliittiset kysymykset 55168: raisiin turvallisuusjärjestelyihin. ovat keskeisiä pohjoismaisessa yhteistyössä. 55169: Yksi suurista haasteista on pohjoismaisen 55170: hyvinvointimallin puolustaminen. 55171: 55172: 55173: 55174: 20 55175: II 55176: On tärkeätä, että suomalaisia kannuste- 55177: taan osallistumaan pohjoismaisiin kansalais- 55178: 5.6 Loppupuheenvuoro 55179: liikkeisiin. Tulkkien käyttäminen kokouk- Neuvoston vastavalittu puheenjohtaja, maa- 55180: sissa edistäisi tätä. kuntapäivien jäsen Olof Salmen (ÅC) totesi 55181: loppupuheenvuorossaan, että neuvoston 55182: organisaatiossa on edelleenkin joitakin las- 55183: 5.5 Vuoden 1997 yhteistyö- tentauteja, jotka on parannettava. Parlamen- 55184: taarista panosta on vahvistettava mm. luo- 55185: budjetista malla kiinteämmät yhteydet kansallisiin par- 55186: lamentteihin. 55187: Ministeri Ole Norrback teki selkoa vuoden Lähialuevaliokunnan työssä Itämeri-yh- 55188: 1997 yhteistyöbudjetista. Se on 20 miljoonaa teistyöllä on keskeinen sija. Pohjola-valio- 55189: Tanskan kruunua vähemmän kuin tänä kunnassa on ennen muuta puolustettava 55190: vuonna. Siitä huolimatta, että leikkauksilla pohjoismaista hyvinvointimallia. 55191: saavutettaisiin ratianalisointeja ja suurem- Eurooppa-kysymysten merkitys ja niihin 55192: paa tehokkuutta, budjettia ei voida jatkuvas- perehtyminen tulee entistä tärkeämmäksi, 55193: ti leikata, ellei kokonaisia yhteistyösektorei- minkä vuoksi pitäisi ottaa uudelleen keskus- 55194: ta lakkauteta. Jo aiemmin on jouduttu lopet- teltavaksi pohjoismaisen toimiston perusta- 55195: tamaan mm. liikenneyhteistyö, mitä Suo- minen Brysseliin. Toimiston tehtävänä pitäi- 55196: messa pidettiin arvossa. si olla ennen muuta tiedon jakaminen unio- 55197: Ministeri Norrback totesi puheenjohtajis- nissa pohjoismaisesta mallista ja pohjois- 55198: ton esittäneen, että rakennus- ja asuntosek- maisesta yhteistyöstä. 55199: torin yhteistyö lopetettaisiin kokonaan. Hä- 55200: nen mielestään ala on kiintoisa sekä EU:n 55201: näkökulmasta että lähialueyhteistyön näkö- 55202: kulmasta. 55203: 5.7 Yhteistyöministereiden 55204: Itämeri-yhteistyöhön on tullut uutta voi- kyselytunti 55205: maa, ja lähialueita varten on tehty oma 55206: strategia. Sen mukaisesti pyritään kaikenlai- Yhteistyöministerit vastasivat yleiskokouk- 55207: nen hanketoiminta sovittamaan Itämeren sen jäsenten kysymyksiin. Ministereiltä ky- 55208: maiden pääministereiden ja Itämeri-neuvos- syttiin mm. mitä vaikutuksia on sillä, jos 55209: ton päätösten mukaisiin raameihin. jonkun maan parlamentti ei ratifioisikaan 55210: Koska vastaperustetulla arktisella neu- Schengen-sopimusta. Ministeri Ole Norr- 55211: vostolla ei ole omaa budjettia, on tärkeätä, backin mukaan tällaista riskiä on tuskin 55212: että Pohjoismaat ja Pohjoismaiden ministeri- olemassa, mutta todennäköisesti jouduttai- 55213: neuvosto huolehtivat sen toiminnasta ja ra- siin uusiin neuvotteluihin, jos niin kävisi. 55214: hoituksesta arktisen neuvoston suositusten Ministeri Ole Norrback vastasi myös, kun 55215: mukaisesti. kysyttiin pohjoismaisen tiedotustoimiston 55216: Pietarissa olevan pohjoismaisen tiedo- mahdollisesta lakkauttamisesta Pietarissa. 55217: tustoimiston tulevaisuus näyttää synkältä, Norrback totesi, että venäläisviranomaiset 55218: jos Venäjä ei anna sille välttämättömiä toi- eivät olleet järjestäneet tarvittavia toiminta- 55219: mintaedellytyksiä. edellytyksiä. Ellei asia järjesty tämän vuoden 55220: Ministerineuvoston reservistä ministeri aikana, joudutaan tiedotustoimiston kohta- 55221: Norrback totesi, että tarkoituksenmukaisin- loa miettimään uudelleen. 55222: ta olisi pitää kohtuullista reserviä, josta voi- Kansanedustaja Mari Kiviniemi (Kesk.) 55223: taisiin ottaa varat ajankohtaisiin tarpeisiin ja totesi, että hallituspuolueiden asema Poh- 55224: puheenjohtajiston osoittamiin kohteisiin. joismaiden neuvostossa on tullut hallitse- 55225: Kansanedustaja Kimmo Sasi (Kok.) esitti vammaksi. Hän kysyikin, mitä mahdolli- 55226: konservatiivisen ryhmän kannan budjetista. suuksia oppositiolla on vaikuttaa Pohjois- 55227: Ryhmän mielestä mm. kulttuuri- ja koulutus- maiden neuvoston päätöksiin. Ministeri Ole 55228: yhteistyön rahoitusosuutta tulisi kasvattaa, Norrback vastasi, että eri Pohjoismaiden 55229: koska sillä vahvistetaan pohjoismaista iden- hallitukset on poliittisesti eri tavoin koottuja, 55230: titeettiä. mikä estää yksipuoliset hallituspäätökset 55231: 55232: 55233: 21 55234: II 55235: 6 55236: PUHEENJOHTAJISTO 55237: 55238: Toimintavuoden aikana Pohjoismaiden Tukholmasta Kööpenhaminaan samoihin ti- 55239: neuvoston työtä uudistettiin eri elimissä loihin Pohjoismaiden ministerineuvoston 55240: edellisvuonna tehtyjen päätösten mukaises- kanssa. Puheenjohtajiston sihteeristö avat- 55241: ti. Puheenjohtajisto on vastannut päätösten tiin Kööpenhaminassa 1. elokuuta. Muuttol- 55242: täytäntöönpanosta. Käytännössä paljon ai- la haluttiin ratianalisoida yhteistyöorgani- 55243: kaa on mennyt puheenjohtajiston sihteeris- saatiota, tehostaa sihteeristöjen yhteistyötä 55244: tön muuttamiseen Tukholmasta Kööpenha- ja antaa ulospäin selvempi kuva pohjoismai- 55245: minaan sekä neuvoston työjärjestyksen uu- sesta yhteistyöstä. Vuoden lopussa sihteeris- 55246: distamiseen. Samaan aikaan puheenjohtajis- tössä oli viisitoista työntekijää. 55247: to on seurannut uusien valiokuntien työn Pohjoismaisen yhteistyösopimukseen 55248: muotoutumista sen lisäksi, että se on vastan- tehtyjen muutosten ja muiden toiminnassa 55249: nut valiokuntien välisestä koordinaatiosta. tehtyjen muutosten vuoksi neuvostolle laa- 55250: Puheenjohtajiston oma työ on muuttunut dittiin uusi työjärjestys. Puolueryhmien ja 55251: lähinnä siltä osin, että Pohjoismaiden minis- puheenjohtajiston käsiteltyä ehdotuksen, 55252: terineuvoston budjettiesityksen käsittely on yleiskokous hyväksyi uuden työjärjestyksen 55253: siirtynyt sille. Lisäksi puheenjohtajistossa Kööpenhaminan istunnossa. Se tuli voi- 55254: käsiteltiin yleisiä ulko- ja turvallisuuspoliitti- maan 1. tammikuuta 1997. 55255: sia kysymyksiä. 55256: 55257: 55258: 6.1 Jäsenet ja kokoukset 6.3 Ministerineuvoston 55259: budjetti 1997 55260: Puheenjohtajistoon kuului yksitoista jäsen- 55261: tä. Suomea edustivat Mari Kiviniemi (Kesk.) Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 55262: ja Mats Nyby (SDP). 1997 budjetin loppusumma on 687,4 miljoo- 55263: Puheenjohtajisto kokoontui toiminta- naa Tanskan kruunua. Tämä on 20 miljoo- 55264: vuoden aikana 12 kertaa. Istunnon yhtey- naa kruunua vähemmän kuin 1996. Ministe- 55265: dessä se tapasi myös Pohjoismaiden päämi- rineuvoston esitys jätettiin Pohjoismaiden 55266: nisterit. Neuvotteluissa käsiteltiin lähinnä neuvostolle elokuussa, minkä jälkeen pu- 55267: Pohjoismaiden yhteistyötä Euroopan unio- heenjohtajisto käsitteli sen valiokuntien lau- 55268: nissa, pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä ja suntojen pohjalta. Budjetti hyväksyttiin lo- 55269: lähialueyhteistyötä. Lisäksi puheenjohtajisto pullisesti istunnossa (suositus nro 10). 55270: tapasi yhteistyöministerit, joiden kanssa Budjetin valmistelua leimasi voimak- 55271: keskusteltiin tulevasta istunnosta, ministeri- kaasti laitoksista tehty selvitys (Nordisk nyt- 55272: neuvoston lähialuestrategiasta ja ED-yhteis- te). Sen perusteella ministerineuvosto päätti 55273: työstä. lakkauttaa kolmetoista laitosta, muuttaa kol- 55274: men laitoksen toimintaa ja perustaakolme 55275: uutta laitosta. Uudessa rakenteessa yhteis- 55276: 6.2 Uusi sihteeristö ja uusi työtä keskitetään entisestään aloille, joista 55277: työjärjestys saadaan suuri pohjoismainen hyöty ja jotka 55278: ansiokkaasti vaikuttavat pohjoismaisen yh- 55279: Samalla kun päätettiin yhteistyön uudel- teistyön kehitykseen. 55280: leenorganisoimisesta päätettiin myös, että Vuoden 1997 toiminnassa painopistealo- 55281: puheenjohtajiston sihteeristö muutetaan ja ovat kulttuuri, opetus ja tutkimus, ympä- 55282: 55283: 55284: 22 55285: II 55286: ristö, lähialueet ja arktinen yhteistyö. Bud- sestä (A1141/p). Istunnossa hyväksyniinkin 55287: jettiesityksestä antamassaan mietinnössä yksimielisesti sisäinen päätös (nro 1) teema- 55288: puheenjohtajisto oli sitä mieltä, että lisäsiir- kokouksen pitämisestä v. 1997 turvallisuus- 55289: toja tulisi tehdä entisestään lapsiin ja nuoriin kysymyksistä Pohjolassa ja sen lähialueilla. 55290: kohdistuvan toiminnan sekä tutkimuksen Kokous on tarkoitus pitää kesäkuussa Hel- 55291: hyväksi ja että Pohjoismaisen kulttuurira- singissä. Jäsenehdotuksista keskusteltiin 55292: haston varoja tulisi lisätä. ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun 55293: yhteydesä. 55294: 55295: 6.4 Turvallisuuspolitiikka 55296: 6.5 Arktinen yhteistyö 55297: Puheenjohtajisto antoi elokuun kokoukses- 55298: saan mietinnön vasemmistososialistisen Parlamentaarinen arktinen yhteistyökomi- 55299: ryhmän tekemästä turvallisuuspoliittisesta tea jatkoi toimintaansa. Siihen kuuluu Poh- 55300: jäsenehdotuksesta (A 1123/p). Siinä esitet- joismaiden neuvoston sekä Kanadan, Venä- 55301: tiin erinäisiä muutoksia sekä organisaatioon jän, USA:n kansanedustuslaitosten ja Euroo- 55302: että turvallisuuspolitiikkaan samoin kuin pan parlamentin edustajia. Komitean pu- 55303: ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviin asi- heenjohtaja on Islannin yleiskäräjien jäsen 55304: oihin. Organisaation osalta voidaan erityi- Geir H. Haarde ja pääsihteeri Guy Lind- 55305: sesti mainita ehdotukset turvallisuuspoliitti- ström. Komitea järjesti maaliskuussa yhteis- 55306: sesta valiokunnasta ja turvallisuuspoliittisen työssä Kanadan parlamentin kanssa toisen 55307: teemakokouksen järjestämisestä. Puheen- parlamentaarisen kokouksen arktisesta yh- 55308: johtajiston esityksestä yleiskokous ei anta- teistyöstä. Sen pääkysymyksiä olivat kestävä 55309: nut suositusta jäsenehdotuksesta. Mietin- kehitys arktisella alueella, ympäristön saas- 55310: nössä todettiin kuitenkin, että puheenjohta- tuminen, arktisen yhteistyöorganisaation 55311: jisto palaa myöhemmin erillisen turvalli- kehittäminen sekä turvallisuuspoliittiset ky- 55312: suuspoliittisen konferenssin järjestämiseen. symykset. Kokoukseen osallistui satakunta 55313: Syyskuussa myös konservatiivinen ryh- henkilöä: kansanedustajia kahdeksasta ark- 55314: mä jätti oman ehdotuksensa Pohjolan tur- tisen alueen maasta sekä alkuperäisväestö- 55315: vallisuudesta (A1137/p). Siinä ehdotettiin, jen edustajia. 55316: että neuvosto suosittelisi Tanskan, Islannin Kokouksen tarkoituksena oli myös edis- 55317: ja Norjan hallituksia tukemaan aktiivisesti tää Arktisen neuvoston perustamista. Kah- 55318: Naton laajentumista itään ja vaikuttamaan deksan arktisen maan ulkoministerit allekir- 55319: siihen, että kaikki demokraattiset hakija- joittivat syyskuussa neuvoston perustamis- 55320: maat voisivat osallistua prosessiin. Erityisesti julkilausuman. Parlamentaarinen komitea 55321: siinä toivottiin, että toimittaisiin aktiivisesti osallistuu vastaisuudessa Arktisen neuvos- 55322: sen puolesta, että Viro, Latvia ja Liettua ton työskentelyyn tarkkailijana. Komitea 55323: otettaisiin Naton jäseniksi. Lisäksi ryhmä seuraa edelleenkin ns. Rovaniemen proses- 55324: ehdotti, että Suomen ja Ruotsin hallitukset sin (Arctic Environmental Protection Strate- 55325: analysoisivat, mitä merkitystä Baltian mai- gy, AEPS) kehitystä. Kanadassa pidetyssä 55326: den Nato-jäsenyydellä olisi Suomen ja Ruot- konferenssissa hyväksyttiin loppuasiakirja, 55327: sin turvallisuudelle ja että ministerineuvos- jonka ehdotukset suunnattiin arktisten mai- 55328: tolle annettaisiin tehtäväksi järjestää teema- den hallituksille (Liite 2). Komitea pyrkii 55329: kokous Pohjolan uudesta turvallisuuspoliit- toteuttamaan asiakirjaa yhteistyössä halli- 55330: tisesta tilanteesta. tusten kanssa. Se on alkanut jo suunnitella 55331: Jotta molemmista jäsenehdotuksista voi- seuraavaa parlamentaarikkokokousta, joka 55332: taisiin keskustella perusteellisesti, puheen- pidetään Venäjällä vuoden 1997 lopussa. 55333: johtajisto antoi niistä yleiskokoukselle ai- 55334: noastaan välimietinnöt Kummassakin tode- 55335: taan, että puheenjohtajisto jatkaa kumman- 6.6 Kansainväliset yhteydet 55336: kin ehdotuksen käsittelyä. Samalla puheen- 55337: johtajisto ehdotti yleiskokoukselle sisäistä Puheenjohtajistolla oli normaaliin tapaan 55338: päätöstä turvallisuuskokouksen järjestämi- yhteyksiä sekä eurooppalaisiin kansainväli- 55339: 55340: 55341: 23 55342: II 55343: siin järjestöihin että Pohjolan lähialueen pääsihteerit Kollegion tehtävänä on valmis- 55344: maihin ja alueisiin. Baltian ja Itä-Euroopan tella puheenjohtajiston kokoukset ja varsin- 55345: parlamentaarikkojen vaihto-ohjelmaa jat- kin laajat yhteiset asiat. Lisäksi kollegio hoi- 55346: kettiin. Sen tarkoituksena on antaa lähialuei- taa yhteydet Pohjoismaiseen yhteistyökomi- 55347: den parlamentaarikoille tilaisuus tutustua teaan (Pohjoismaiden ministerineuvoston 55348: parlamentaarisiin toimintatapoihin sekä ja- johtava virkamieselin) sekä koordinoi pu- 55349: kaa tietoa taloudellisista ja yhteiskunnallisis- heenjohtajiston sihteeristön ja kansallisten 55350: ta asioista. Vuoden aikana stipendejä myön- sihteeristöjen yhteisiä työtehtäviä. 55351: nettiin yhteensä 21. Huhtikuussa puheen- Sihteerikollegio kokoontui 11 kertaa 55352: johtajisto järjesti yhteistyössä Baltian parla- vuoden 1996 aikana. 55353: mentaarisen yleiskokouksen kanssa ensim- 55354: mäisen yhteiskokouksen. Siinä hyväksyttiin 55355: yhteinen loppuasiakirjayhteistyön jatkami- 55356: sesta (Liite 3). Neuvosto osallistui syyskuus- 55357: 6.8 Puheenjohtajiston 55358: sa viidenteen parlamentaariseen Itämeri-ko- budjetti 1997 55359: koukseen, joka oli Riiassa. Sen pääkysy- 55360: myksiä olivat ympäristöpolitiikka sekä EU:n Puheenjohtajiston budjetin loppusumma 55361: laajentuminen. Kokouksen työstä annettiin 1997 on n. 31 miljoonaa Tanskan kruunua. 55362: päätöslauselma Itämeren maiden hallituksil- Yhteinen sihteeristö on Kööpenhaminassa. 55363: le (Liite 4). Siellä on viisitoista työntekijää. 55364: Tammikuussa puheenjohtajisto tapasi Maiden maksuosuudet budjetista mää- 55365: Euroopan neuvoston puheenjohtajiston räytyvät erityisen jakoperusteen mukaan, 55366: edustajia. Toukokuussa puheenjohtajiston joka lasketaan yhteenlasketun bruttokan- 55367: edustajia osallistui Benelux-parlamentin is- santuotteen perusteella. Vuoden 1996 jako- 55368: tuntoon. perusteen mukaan Suomen maksuosuus on 55369: 16,2 prosenttia. 55370: 55371: 6.7 Sihteerikollegio 55372: Sihteerikollegioon kuuluu puheenjohtajis- 55373: ton sihteeri sekä kansallisten valtuuskuntien 55374: 55375: 55376: 55377: 55378: 24 55379: II 55380: 7 55381: POHJOLA-VALIOKUNTA 55382: 55383: 55384: Pohjola-valiokunnan suomalaisjäsenet oli- vaiheessa, kun komission suunnitelmat ovat 55385: vatjanina Andersson (Vihr.), maakuntapäi- tiedossa. Samalla on ohjelman mukaan in- 55386: vien jäsen Olof Erland Clib.), Ossi Kortenie- formoitava Islantia ja Norjaa direktiivityöstä. 55387: mi (Kesk.), Pehr Löv (RKP), Riitta Prusti Neuvosto hyväksyi ministerineuvoston eh- 55388: (SDP) ja Marjatta Vehkaoja (SDP). dotuksesta suosituksen (nro 11).Valiokunta 55389: Pohjola-valiokunta totesi toimintasuun- käsitteli myös ministerineuvoston ehdotuk- 55390: nitelmassaan, että valiokunnan toimiala kat- sen B 164 Länsi-Pohjolan rahaston tulevai- 55391: taa perinteisen pohjoismaisen yhteistyön suudesta, josta neuvosto antoi suosituksen 55392: alat: vapaan liikkuvuuden, kulttuurin, kou- (nro 12). 55393: lutuksen, tutkimuksen, sosiaaliturvan, tasa- Sosiaalidemokraattinen ryhmä oli tehnyt 55394: arvon, alueellisen ja raja-alueen pohjoismai- jäsenehdotuksen pohjoismaisesta yhteis- 55395: sen yhteistyön ja kansalaiskysymykset. Kos- työstä soveliaan tietotekniikan kehittämi- 55396: ka asia-ala on laaja, valiokunta päätti keskit- seksi (A1125/nord). Siinä esitettiin, että mi- 55397: tyä kysymyksiin, jotka koskivat pohjoismai- nisterineuvosto laatisi pohjoismaisen toi- 55398: sen kulttuurin esittelyä ulkomailla, pohjois- mintasuunnitelman tietotekniikan kehittä- 55399: maista hyvinvointimallia, huumepolitiikkaa, miseksi ja pohjoismaisen yhteistyön käyn- 55400: pohjoismaista lasten- ja nuorten ohjelmaa nistämiseksi sekä laatisi tietotekniikkaa hy- 55401: sekä kulttuuriyhteistyötä. Oikeus työhön, väksi käyttävän kehittämishankeen, jolla 55402: koulutukseen, sosiaaliturvaan ja hyvään nuoret saataisiin mukaan pohjoismaiseen ja 55403: ympäristöön katsottiin myös kuuluviksi hy- kansainväliseen yhteistyöhön. Pohjola-va- 55404: vinvointimalliin. liokunta esitti ehdotuksen mukaista suosi- 55405: Varsinaisen valiokuntakäsittelyn lisäksi tusta ja neuvosto hyväksyi sen (nro 13). 55406: valiokunnan työmenetelmiin kuuluivat ra- Jäsenehdotuksessa A 1128/nord, joka 55407: portointijärjestelmä ja työryhmät. koski Pohjoismaiden reumatutkimuksen ja - 55408: koulutuksen lisäämistä, mm. kansanedusta- 55409: jat Outi Ojala, Riitta Prusti, Jarmo Wahlström 55410: 7.1 48. istunnossa käsitellyt ja Marjatta Vehkaoja esittivät, että ministeri- 55411: neuvosto käynnistäisi ja tukisi Pohjoismai- 55412: asiat den yhteistä tieteidenvälistä reumatutkimus- 55413: ta ja että reumatologien koulutusta lisätään 55414: Pohjola-valiokunta käsitteli Pohjoismaiden ja että reumatologialle annetaan enemmän 55415: ministerineuvoston ehdotuksen B 162 poh- tilaa kaikessa terveyden- ja sairaanhoitohen- 55416: joismaisesta lainsäädäntöyhteistyöohjelmas- kilöstön peruskoulutuksessa. Valiokunnan 55417: ta ja sen toimintasuunnitelmasta, jonka läh- raportoija oli edustaja Pehr Löv ja valiokunta 55418: tökohtana oli pohjoismaisesta hyödystä päätti kannattaa ehdotuksen mukaista suo- 55419: tehty selvitys. Ehdotuksen mukaan pohjois- situsta (nro 14). 55420: maisessa lainsäädännössä pyritään pohjois- Kansanedustajat Sinikka Hurskainen, 55421: maiseen yhdenmukaisuuteen. Tämä ei kui- Pehr Löv, Hannes Manninen, Riitta Prusti, 55422: tenkaan tarkoita sitä, että säädökset olisivat Aulis Ranta-Muotia ja Erkki Tuomioja olivat 55423: yksityiskohdiltaan samanlaiset, vaan että esittäneet, että Pohjoismaiden ministerineu- 55424: niitä noudatettaisiin yhteisten periaatteiden vosto ryhtyisi toimiin perusturvan luomisek- 55425: mukaisesti. ED-yhteistyössä pyritään esittä- si rajat ylittävässä liikenteessä toimiville 55426: mään Pohjoismaiden näkökannat jo siinä pohjoismaisille kuljetustyöntekijöille 55427: 55428: 55429: 25 55430: II 55431: (A1129/nord). Neuvosto hyväksyi valiokun- denturvapaikka-ja pakolaisasioista vastaa- 55432: nan käsittelyn jälkeen ehdotuksen mukai- vien ministereiden kanssa 25. kesäkuuta. 55433: sen suosituksen (nro 15). Pohjola-valiokunta kuuli Tanskan oi- 55434: Jäsenehdotus A 1130/nord käsitteli tule- keusministeriön toimistopäällikköä Chris- 55435: vaisuuden yhteistyötä pohjoismaisten va- tian Rasmussenia Schengenin sopimukses- 55436: paaehtoisjärjestöjen ja virallisten pohjois- ta 5. maaliskuuta ja Pohjoismaiden ministe- 55437: maisten yhteistyöelimien kesken. Pohjola- rineuvoston jaostopäällikköä Stellan Rane- 55438: valiokunnan käsittelyn jälkeen neuvosto bota tietotekniikkaan liittyvistä asioista 22. 55439: hyväksyi ehdotuksesta kaksi sisäistä päätös- elokuuta. Oslossa kuultiin 27. syyskuuta 55440: tä (nrot 4 ja 5). Niissä todettiin, että Pohjolan asiantuntijoita lasten seksuaalisesta hyväksi- 55441: järjestökäräjien järjestämistä jatketaan Poh- käytöstä. 55442: joismaiden neuvoston ja pohjoismaisten 55443: vapaaehtoisjärjestöjen välisen vuoropuhe- 55444: lun ja yhteistyön keskeisenä foorumina ja 7.3 Työryhmät 55445: että Pohjoismaiden neuvosto järjestää tarvit- 55446: taessa teemakokouksia tai kuulemistilai- Pohjola-valiokunta asetti neljä työryhmää 55447: suuksia neuvoston ja vapaaehtoisjärjestöjen käsitelemään yhteistyökysymyksiä, jotka 55448: kanssa. liittyvät pohjoismaiseen hyvinvointimalliin, 55449: Kansanedustajat Pehr Löv ja Riitta Prusti taide- ja kulttuuriyhteistyöhön, pohjoismai- 55450: sekä Ahvenanmaan maakuntapäivien jä- seen lapsi- ja nuorisokulttuuriyhteistyöhön 55451: senet Olof Salmen ja Olof Erland, Johan sekä koulutus- ja tutkimusyhteistyöhön. 55452: Rothberg ja Lasse Wiklöf olivat tehneet jä- 55453: senehdotuksen Pohjoismaiden yhteisestä 55454: järjestelmästä siirtää sairauskertomustietoja 55455: Hyvinvointimalli 55456: maasta toiseen (Al131/nord). Neuvosto hy- Hyvinvointimallityöryhmään kuulunut Suo- 55457: väksyi ehdotuksen mukaisen suosituksen mesta edustaja Marjatta Vehkaoja. Tämän 55458: (nro 16). työryhmän toimeksiantona on arvioida poh- 55459: Sosiaalidemokraattinen ryhmä oli tehnyt joismaista hyvinvointimallia ja sen tulevai- 55460: jäsenehdotuksen Pohjoismaiden yhteistyös- suutta, kuinka hyvinvointi on muuttunut 55461: tä pienten diagnoosiryhmien hoidossa Pohjoismaissa viime vuosina kunkin maan 55462: (A1132/nord), josta neuvosto hyväksyi suo- taloudellisen tilanteen takia ja voidaanko 55463: situksen (nro 17). Lisäksi Pohjola-valiokunta enää ylipäätään puhua pohjoismaisesta hy- 55464: teki valiokuntaehdotuksen A 1140/nord las- vinvointimallista ja halutaanko sitä ylläpitää. 55465: ten seksuaalisen hyväksikäytön vastustami- Työryhmä antaa loppuraporttinsa 1997. 55466: sesta, josta yleiskokous antoi kolmikohtai- 55467: sen suosituksen ministerineuvostolle (nro 55468: 18). 55469: Taide ja kulttuuri 55470: Taide- ja kulttuuriyhteistyötä käsitelleessä 55471: työryhmässä ei ollut suomalaista edustajaa. 55472: 7.2 Kokoukset Työryhmä antoi loppuraporttinsa 26. syys- 55473: kuuta. 55474: Valiokunta kokoontui kuusi kertaa vuoden Työryhmä piti viisi kokousta, joissa se 55475: aikana. Tämän lisäksi eri työryhmät ko- kuuli myös asiantuntijoita. Työryhmä päätti 55476: koontuivat useita kertoja. Pohjola-valiokun- keskittyä Pohjoismaiseen kulttuurirahas- 55477: ta tapasi Pohjoismaiden oikeusministerit 11. toon, TV- ja mediayhteistyöhön, kansalais- 55478: marraskuuta 1996 Kööpenhaminassa, jol- järjestöjen kulttuuriyhteistyöhön, lähialuei- 55479: loin käsiteltiin lasten seksuaalista hyväksi- den kulttuuriyhteistyöhön sekä Pohjoismai- 55480: käyttöä. Kulttuuriministereiden kanssa 12. den esiintuomiseen Euroopassa ja Pohjolas- 55481: marraskuuta pidetyssä kokouksessa käsitel- sa. Työn pohjana oli Pohjoismaiden ministe- 55482: tiin mm. pohjoismaista TV-yhteistyötä. Va- rineuvoston selonteko tulevan kulttuuriyh- 55483: liokunta tapasi samana päivänä myös Poh- teistyön tärkeimmistä aloista ja kulttuurisek- 55484: joismaisen kulttuurirahaston hallituksen. Li- torille siirrettyjen voimavarojen käytöstä 55485: säksi pidettiin yhteinen kokous Pohjoismai- 1994-96. 55486: 55487: 55488: 26 55489: II 55490: Työryhmä ehdotti kansalaisjärjestöjen jonka pitäisi myös näkyä ministerineuvos- 55491: pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön priori- ton hankeavustuksissa ja Pohjoismaisen 55492: sointia korostean erityisesti urheiluyhteis- kulttuurirahaston toiminnassa. Tulevassa 55493: työn, nuorisokulttuurin ja Pohjoismaisen työssä olisi tehtävä yhteistyötä Pohjola- 55494: kulttuurirahaston tärkeyttä. Työryhmä halu- Nordenin ja muiden kansalaisjärjestöjen 55495: si myös, että kansalaisjärjestöjen työ otetaan kanssa sekä kahdenkeskisten rahastojen 55496: omaksi alakseen ministerineuvoston tär- kanssa. Erityisesti kansalaisjärjestöt olisi 55497: keysjärjestysluetteloon. Kansalaisjärjestöjä otettava mukaan yhteistyöhön, joka koskee 55498: tulisi ottaa mukaan erityisesti kulttuurialan pohjoismaista kulttuuriperintöä, kulttuuria 55499: ja tietotekniikkaa sekä monikulttuurista ja tietoyhteiskuntaa sekä monikulttuurista 55500: Pohjolaan koskevaan yhteistyöhön. Pohjolaa. 55501: Pohjoismaista kulttuurirahastoa arvioi- 55502: dessaan työryhmä katsoi, että sen tulisi saa- 55503: da keskeinen asema kulttuurin tukirahoja 55504: Lapsi- ja nuorisokulttuuri 55505: jaettaessa. Kulttuurirahaston tulisi voida hal- 55506: linnaida eri projektivaroja. Ministerineuvos- Lapsi- ja nuorisokulttuuriyhteistyötä käsitel- 55507: ton v. 1995 käyttämättä jääneet varat tulisi leen työryhmän tehtävänä oli seurata alan 55508: myös antaa kulttuurirahaston jaettavaksi. toimintasuunnitelman - Tuleva Pohjola 55509: Elokuva- ja media-alan osalta taide- ja 1996-2000- täytäntöönpanoa. Ministeri- 55510: kulttuurityöryhmä esitti, että etusija-asette- neuvosto jätti syyskuussa neuvostolle sta- 55511: lussa tekijänoikeuskysymysten ratkaisemi- tusraportin suunnitelman toimeenpanosta. 55512: nen tulisi ottaa huomioon, jotta pohjois- Suomen valtuuskuntaa työryhmässä edusti 55513: maalaiset voisivat nähdä toistensa TV-ohjel- ed. Riitta Prusti (SDP). Ryhmän neljässä 55514: mia. Samalla pohjoismaista tarjontaa poh- kokouksessa kuultiin myös asiantuntijoita. 55515: joismaisilla TV-kanavilla ja elokuvateatte- Lapset ja nuoret ovat jo usean vuoden 55516: reissa tulisi lisätä. Lähialueiden kanssa tulisi olleet pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tär- 55517: tehdä yhteistyötä elokuvavaihdon lisäämi- keä kohderyhmä. Toimintasuunnitelmassa 55518: seksi Pohjoismaiden kanssa. lapsi- ja nuorisokulttuuriin luetaan sekä las- 55519: Työryhmä totesi, että kieliyhteistyö on ten ja nuorten itse luoma kulttuuri että kult- 55520: yhteistyöala, joka yksimielisesti käsitetään tuuri, jota aikuiset luovat lapsille ja nuorille. 55521: pohjoismaisen yhteistyön tukipilariksi. Sen Yhteistyön tärkeimpiä tavoitteita on poh- 55522: vuoksi siihen olisi panostettava paljon ny- joismaisen identiteetin vahvistaminen ja 55523: kyistä enemmän. On tärkeätä, että Nordmål- uusien lapsi- ja nuorisoryhmien mukaansaa- 55524: ohjelma vuosiksi 1997-2000 toteutetaan. minen. Niitä ovat mm. yhdistyksiin kuulu- 55525: Taiteen alueella taiteilijoille tulisi luoda mattomat lapset ja nuoret sekä Pohjolan 55526: paremmat toimintamahdollisuudet omassa reuna-alueiden, kuten Suomen, lapset ja 55527: maassa. Myös taidenäyttelytoimintaa tulisi nuoret. 55528: lisätä koko Itämeren alueella ja lähialueilla. Työryhmä kommentoi loppuraportis- 55529: Lisäksi kaivataan historian kirjaa Pohjolasta saan myös ministerineuvoston selontekoa 55530: ja lähialueista. kulttuuriyhteistyön etusijaistuksista ja vuosi- 55531: Myös pohjoismaalaisille olisi annettava na 1994-96 tehtyjä lisäpanostuksia sekä 55532: mahdollisuus nähdä muualla maailmassa pääministereille annettua raporttia aiheesta. 55533: kiertävät pohjoismaiset näyttelyt. Pohjois- Lapsi- ja nuorisoyhteistyön uudet varat oli- 55534: maisen kansansivistysyhteistyön olisi voita- vat yhteensä 13,5 miljoonaa Tanskan kruu- 55535: va osallistua pohjoismaisiin kulttuuritapah- nua ko. kolmivuotiskautena. Työryhmä to- 55536: tumiin ulkomailla, jotta voitaisiin lisätä poh- tesi, että Pohjolan reuna-alueilla, varsinkin 55537: joismaisen taiteen tuntemusta ja kulttuuri- ja Länsi-Pohjolassa oli saavutettu uusia ryh- 55538: kieliyhteisön vahvistamista Pohjoismaiden miä. Sen sijaan varoista hyvin vähän suun- 55539: kansojen kesken. Samalla olisi lisättävä nattiin kieliyhteistyöhön, mikä näkyi mm. 55540: myös yhteyksia Pohjoismaiden ja lähialuei- siinä, että suomenkielisestä Suomesta - 55541: den kesken. joka myös kuuluu reuna-alueisiin- ei osal- 55542: Lopuksi taide- ja kulttuurityöryhmä esitti Iistuttu lähes ollenkaan mihinkään hankkei- 55543: kansalaisjärjestöyhteistyön priorisointia, siin. 55544: 55545: 55546: 27 55547: II 55548: Työryhmä kaipasi statusraportista tietoja Koska ministerineuvosto ilmoitti vuoden 55549: pohjoismaisen toimintasuunnitelman toteu- 1997 budjettiesityksessään, että koko koulu- 55550: tuksesta suhteessa kansallisiin toimiin. Ryh- tus- ja tutkimussektorin rakennetta tullaan 55551: män mielestä oli tärkeätä, että pohjoismaisin muuttamaan 1997, työryhmä päätti ottaa 55552: varoin rahoitetuilla hankkeilla täydennetään yhteyden ministerineuvostoon saadakseen 55553: kansallisia toimia ja kannustetaan niihin. keskustella toimintasuunnitelmien ja ohjel- 55554: Ryhmä piti myös tärkeänä tasa-arvon mien muodollisesta käsittelystä. 55555: edistämistä yhtenä toimintasuunnitelman Työryhmä oli tyytyväinen, kun ministeri- 55556: päätavoitteista. Esim. pojille ja tytöille pitäisi neuvosto oli päättänyt pidentää sekä Nord- 55557: luoda samat mahdollisuudet tietotekniikan plus-Junior- että Nordplus-ohjelmia vuoteen 55558: oppimiseen ja käyttämiseen koulussa. 2000. Nordplus-ohjelmasta haettiin apura- 55559: hoja yhteensä 60 miljoonaa Tanskan kruu- 55560: nua, kun jaettavana oli vain n. 18 miljoonaa. 55561: Koulutus ja tutkimus 55562: Työryhmä ehdotti, että ohjelmassa edelleen- 55563: Koulutus- ja tutkimustyöryhmä arvioi minis- kin keskityttäisiin pohjoismaisiin kieliin ja 55564: terineuvoston heinäkuussa 1995 pääminis- kirjallisuuteen, mutta että sitä kehitettäisiin 55565: tereille jättämää raporttia kulttuuri-, koulu- myös sellaisille uusille aloille, jotka edistäisi- 55566: tus- ja tutkimusyhteistyöhön suunnattujen vät tutkimusta ja olisivat samalla osa koulu- 55567: uusien varojen käytöstä vuosina 1994-96 tusyhteistyötä. 55568: sekä kulttuuriyhteistyön etusijaistuksista ja Ryhmä ehdotti lisäksi, että ministerineu- 55569: uusien varojen käytöstä kulttuurialalla vosto ja neuvosto yhdessä panostaisivat voi- 55570: 1994-96 syyskuussa 1996 annettua selon- mavaroja pohjoismaisesta koulutusyhteisös- 55571: tekoa. tä tiedottamiseen lukiolaisille sekä pääsy- 55572: Suomesta työryhmän työhön osallistui mahdollisuuksista korkeakouluihin Pohjois- 55573: edustaja Pehr Löv (RKP). Ryhmä piti viisi maissa. Pohjoismainen koulutietoverkko 55574: kokousta. ODIN pitäisi ottaa käyttöön kielten opetuk- 55575: Yleisesti todettiin, että koulutus- ja tutki- sessa ja kansansivistystyössä. 55576: musyhteistyöhön suunnaruilla uusilla va- Työryhmä arvosti suuresti Pohjois- 55577: roilla oli saavutettu hyviä tuloksia kyseisen maisen Tutkijakoulutusakatemian (NorFA) 55578: kolmivuotiskauden aikana. vaihto-ohjelmia ja ehdotusta pohjoismaisis- 55579: Työryhmän toimeksiannon loppuvai- ta vierailijaprofessoreista ja tohtoreiden 55580: heessa kävi ilmi, että ministerineuvosto ai- vaihto-ohjelmasta, jotka hyvin sopivat toteu- 55581: koi antaa toimintasuunnitelman tai -ohjel- tettaviksi pohjoismaisesti. Ohjelmassa tulisi 55582: man seuraavista aiheista: pohjoismainen erityisesti tukea naistutkijoita. 55583: kouluyhteistyö, pohjoismainen kansansivis- Koska neuvoston ja ministerineuvoston 55584: tysyhteistyö ja aikuiskoulutus, kansansivis- käsitykset sivistysjärjestöjen pohjoismaisille 55585: tyksen ja aikuiskoulutuksen johtoryhmä yhteiselimille myönnetyistä määrärahoista 55586: sekä tutkimuspoliittinen neuvosto. Työryh- poikkeavat, työryhmä ehdotti, että perustet- 55587: mä oli sitä mieltä, että Pohjola-valiokunnan taisiin erillinen tukijärjestely sivistysjärjes- 55588: tulisi saada suunnitelmien ja ohjelmien sisäl- töille ja muille opintojärjestöille, josta voitai- 55589: löstä tietoa hyvissä ajoin. Toimiva vuoropu- siin tukea sisällöltään pohjoismaisia kursse- 55590: helu rikastuttaisi ja helpottaisi neuvoston ja ja. 55591: ministerineuvoston välistä yhteistyötä ja 55592: mielipiteiden vaihtoa. 55593: 55594: 55595: 55596: 55597: 28 55598: II 55599: 8 55600: EUROOPPA-VALIOKUNTA 55601: 55602: 55603: Eurooppa-valiokunnan suomalaisjäsenet 55604: olivat kansanedustajat Sinikka Hurskainen 55605: 8.3 Ulko- ja Eurooppa-minis- 55606: (SDP), Liisa Hyssälä (Kesk.), Bjarne Kallis tereiden kuuleminen 55607: (SKL), Heikki Koskinen (Kok.), Erkki Tuomi- 55608: oja (SDP) ja ]armo Wahlström (Vas.). Kun Valiokunta järjesti istunnon yhteydessä Eu- 55609: edustaja Tuomioja valittiin 20. marraskuuta rooppa-asioista kuulemistilaisuuden, jossa 55610: valtuuskunnan varajäseneksi, hänen tilal- Pohjoismaiden ulko- ja Eurooppa-ministerit 55611: leen valittiin valiokuntaan Kimmo Kiljunen vastasivat edustajien kysymyksiin. Kansan- 55612: (SDP). edustajista tilaisuuteen oli kutsuttu Euroop- 55613: pa-valiokunnan jäsenet sekä kansallisten 55614: integraatioasioita käsittelevien valiokuntien 55615: puheenjohtajat. Suomen puolesta vastaaja- 55616: 8.1 Kokoukset na oli Eurooppa-ministeri Ole Norrback 55617: (RKP). 55618: Valiokunta kokoontui vuoden aikana kuusi Ministeri Norrbackilta kysyttiin Suomen 55619: kertaa. Kokoukset pidettiin Tukholmassa mielipidettä ranskalaisten ja saksalaisten 55620: 25.-26. tammikuuta, 5. maaliskuuta Köö- esittämistä ajatuksista joustavuudesta, joi- 55621: penhaminassa Eurooppa-kokouksen yhtey- den mukaan jotkut maat etenisivät EU:ssa 55622: dessä, 25.-26. kesäkuuta Tukholmassa, nopeammin kuin toiset ja jotkut Keski- ja 55623: 6.-8. elokuuta Reykjavikissä, 26.-27. Itä-Euroopan maat voisivat osallistua yhteis- 55624: syyskuuta Oslossa ja 10.-11. marraskuuta työhön ennen kuin niistä on tullut unionin 55625: Kööpenhaminassa istunnon yhteydessä. jäseniä. Ministeri Norrback totesi, että Suo- 55626: Valiokunta käynnisti työnsä suunnittelemal- messa tähän ei ole otettu lopullista kantaa, 55627: la toimintaansa, työmuotojaan ja organisaa- vaikka sitä voidaankin jossain määrin ym- 55628: tiotaan sekä perehtymällä Eurooppa-koko- märtää. Rahaliittohan on yksi tällaisten aja- 55629: uksessa 4.-5. maaliskuuta esiintulleisiin tusten ilmentymä. Erot EU:n sisällä eivät 55630: asioihin. kuitenkaan saa kasvaa liian suuriksi. 55631: Ministereiltä kysyttiin, aikovatko Poh- 55632: joismaat sovittaa yhteen näkökantojaan sel- 55633: laisista ruoka-aineiden lisäaineista, joita 55634: 8.2 48. istunnon asiat säännellään unionin lainsäädännössä vaik- 55635: ka ne olisivat terveydelle vaarallisia. Minis- 55636: Valiokunnan käsiteltävänä oli kaksi jäseneh- teri Norrbackin mielestä EU:n lainsäädäntö 55637: dotusta. Toisen oli tehnyt sosiaalidemo- on edistynyt ja että nykyisin tuotteiden laa- 55638: kraattinen puolueryhmä koordinoidusta tuun voidaan luottaa. Ongelma ei ole erityi- 55639: pohjoismaisesta työllisyysstrategiasta (A sesti Pohjoismaiden ongelma, sillä ETA-so- 55640: 1127/euro). Toisen ehdotuksen oli tehnyt pimuksella näitä asioita säänneltiin Pohjois- 55641: konservatiivinen puolueryhmä. Se koski maiden osalta vastaavalla tavalla. 55642: työttömyyden vastustamista (A 1136/euro). Ministeri Norrbackilta kysyttiin, koordi- 55643: Ehdotuksesta annettiin yhteinen mietintö, noivalko Pohjoismaat asioita hallituskonfe- 55644: jonka pohjalta neuvosto suositteli Pohjois- renssissa ja kuinka prosessin ulkopuoliset 55645: maiden hallituksille, että ne antavat vuosit- maat voisivat vaikuttaa siihen. Norrback to- 55646: tain työllisyyspoliittisen selonteon (nro 9). tesi, että Norja ja Islanti ovat olleet erittäin 55647: 55648: 55649: 29 55650: II 55651: aktiivisia ja ne ovat saaneet kaiken olemassa tarvittaisiin enemmän enemmistöpäätöksiä 55652: olevan tiedon. Eräs norjalainen kysyi, ovat- eri aloilla. 55653: ko Pohjoismaiden hallituskonferenssille Maakuntapäivien puhemies Ragnar Er- 55654: esittämät asiat esim. avoimuudesta, työlli- landsson kysyi, aiottiinko itsehallintoalueita 55655: syydestä, ympäristöstä sekä ulko- ja turvalli- hyödyntää käyttämällä niitä mallina kun eri 55656: suuspolitiikasta saaneet jalansijaa. Ministeri puolilla maailmaa yritetään ratkaista vähem- 55657: Norrback totesi turvallisuuspolitiikkaa kos- mistöongelmia. Ministeri Norrbackin mie- 55658: kevan suomalais-ruotsalaisen ehdotuksen lestä tämän tyyppisiä malleja tulisi markki- 55659: saaneen laajaa kannatusta. Yleisesti ottaen noida entistä enemmän. 55660: 55661: 55662: 55663: 55664: 30 55665: II 55666: 9 55667: LAHIALUEVALIOKUNTA 55668: 55669: 55670: Lähialuevaliokunnan suomalaisjäsenet oli- alueista kertovan tiedotuskampanjan Poh- 55671: vat kansanedustaja Kimmo Sasi (Kok.), joismaissa. Valiokunnan mielestäministeri- 55672: maakuntapäivien jäsen Olof Salmen (ÅC) neuvoston tuli selvittää, mitä mahdollisuuk- 55673: sekä kansanedustajat Marjut Kaarilahti sia olisi lisätä tietoa lähialueista kansalaisjär- 55674: (Kok.), Tarja Kautto (SDP), Hannes Manni- jestöjen kautta ja miten kansalaisten välistä 55675: nen (Kesk.) ja Outi Ojala (Vas.). Ed. Ojalan vaihtoa voitaisiin tukea. Neuvosto hyväksyi 55676: tilalle tuli marraskuussa ed. Annika Lapintie asiasta suosituksen nro 5. 55677: (Vas.) ja ed. Kauton tilalle ed. Lauri Metsä- Mm. kansanedustaja Bjarne Kallis (SKL) 55678: mäki(SDP). Valiokunnan puheenjohtaja oli oli ehdottanut uusiutuvien energialähteiden 55679: kansanedustaja Sasi ja varapuheenjohtaja tutkimista ja kehittämistä. Valiokunta käsit- 55680: maakuntapäivien jäsen Olof Salmen. teli ehdotusta yhdessä muiden energiapo- 55681: Valiokunnan työtä sävytti yhtäältä oman liittisten kysymysten kanssa. Niihin kuului- 55682: toiminnan muotoileminen, toisaalta oman vat mm. Pohjoismaiden ministerineuvoston 55683: yhteistyöalan suuntaviivoista ja etusijai- selonteko pohjoismaisesta energiapoliitti- 55684: suuksista sopiminen. Valiokunnan ohjelma- sesta yhteistyöstä. Valiokunta esitti energia- 55685: julistukseen kirjattiin, että lähialuevaliokun- verotuksen harmonisoimista, uusiutuvien 55686: ta on Pohjoismaiden neuvoston elin; jonka energialähteiden tutkimuksen lisäämistä 55687: tehtävänä on edistää parlamentarismin ja sekä ydinturvallisuuden parantamista. Neu- 55688: demokratian kehitystä Pohjolan lähialueilla. vosto hyväksyi suositukset 6, 7 ja 8. 55689: Lisäksi yhteistyössä pyritään edistämään Valiokunta kannatti pohjoismaista kalas- 55690: markkinataloutta, ihmisoikeuksien kunnioi- tusyhteistyön ohjelmaa vuosiksi 1997- 55691: tusta ja vastuunalaista voimavarojen käyt- 2000 sillä edellytyksellä, että ohjelmaa var- 55692: töä. Lähialueyhteistyössä ympäristökysy- ten myönnetään riittävät voimavarat. Neu- 55693: myksillä on keskeinen sija. vosto hyväksyi ohjelman (suositus nro 4). 55694: 55695: 55696: 9.2 Kokoukset 55697: 9.1 48. istunnon asiat 55698: Valiokunta piti toimintavuonna viisi ko- 55699: Kansanedustaja Sinikka Hurskainen (SDP) kousta. Niiden lisäksi valiokunnan puheen- 55700: yhdessä mm. kansanedustajien Eeva Liisa johtajisto kokoontui joitakin kertoja. 55701: Moilasen (SKL), Håkan Nordmanin (RKP), Valiokunnan puheenjohtaja edusti Poh- 55702: Eeva Turusen (Kok.) ja Markku Rossin joismaiden neuvostoa IVY-maiden parla- 55703: (Kesk.) kanssa olivat tehneet jäsenehdotuk- mentaarisessa yleiskokouksessa helmikuus- 55704: sen balttilais-pohjoismaisen tasa-arvofooru- sa Pietarissa. 55705: min järjestämisestä. Koska ministerineuvos- Baltian parlamentaarisen yleiskokouk- 55706: to oli jo päättänyt järjestää tasa-arvokokouk- sen kanssa pidettiin ensimmäistä kertaa yh- 55707: sen Valmierassa elokuussa 1997, valiokunta teiskokous Vilnassa huhtikuussa. Kokouk- 55708: oli sitä mieltä, ettei neuvoston taholta tarvita seen osallistui lähialuevaliokunnan lisäksi 55709: tässä vaiheessa muita toimia. myös Eurooppa- ja Pohjola-valiokuntien 55710: Kansanedustaja Mats Nyhy(SDP) oli teh- puheenjohtajistot. Keskustelun aiheina oli- 55711: nyt muiden sosiaalidemokraattisten kansan- vat mm. Euroopan yhteistyö ja lähialueiden 55712: edustajien kanssa jäsenehdotuksen lähi- turvallisuuskysymykset, taloudellinen kehi- 55713: 55714: 55715: 31 55716: II 55717: tys, ympäristö- ja energia-asiat sekä kulttuu- Kööpenhaminan istunnon yhteydessä 55718: rikysymykset pidetyissä kokouksissa valiokunta tapasi 55719: Valiokunnan puheenjohtaja ja varapu- sekä yhteistyöministerit että ympäristömi- 55720: heenjohtaja osallistuivat Pietarissa pidettyyn nisterit Yhteistyöministereiden kanssa kes- 55721: kokoukseen, jonka teemana oli "Pietari, Itä- kusteltiin ennen muuta pohjoismaisesta lä- 55722: meri ja Euroopan turvallisuus". hialuestrategiasta. Ympäristöministereiden 55723: Valiokunnan puheenjohtajisto lähetti kanssa keskusteltiin mm. ympäristörahoi- 55724: edustajansa Baltian parlamentaariseen yleis- tusseminaarista, joka suunnitellaan pidettä- 55725: kokoukseen, joka kokoontui Riiassa syys- väksi Helsingissä vuoden 1997 alkupuolis- 55726: kuussa. kolla. 55727: 55728: 55729: 55730: 55731: 32 55732: II 55733: 10 55734: TARKASTUSKOMITEA 55735: 55736: 55737: Tarkastuskomiteaan kuuluu viisi jäsentä, Pohjoismaiden ministerineuvoston tilin- 55738: yksi kustakin maasta. Suomea edusti kan- tarkastuskertomusta vuodelta 1995 tarkas- 55739: sanedustaja Pehr Löv (RKP). Komitean pu- taessaan komitea tuli siihen tulokseen, että 55740: heenjohtaja oli Anita Johansson Ruotsista. ministerineuvoston rutiineja on selkeytettä- 55741: Komitea rakensi ennen muuta omaa työ- vä ja johtamisessa ilmenneet puutteet korjat- 55742: tänsä tarkastaen kuitenkin myös joitakin tava. Komitea käsitteli myös Pohjoismaisen 55743: pohjoismaisia laitoksia. Sen pääasiallisena kulttuurirahaston tilintarkastuskertomusta 55744: tehtävänä on harjoittaa niiden toimintojen ja vuodelta 1995. Komitea totesi, että rahaston 55745: pohjoismaisten laitosten parlamentaarista hankkeiden hallinnossa ilmenneet puutteet 55746: tarkastusta, jotka rahoitetaan Pohjoismaiden on korjattava. 55747: ministerineuvoston budjetista, suorittaa eril- Komitealla oli vuoden aikana seitsemän 55748: lisiä tarkastustehtäviä, tarkastaa ja hyväksyä kokousta. Helsingin kokouksessaan komi- 55749: ministerineuvoston toimialan vuosikerto- tea vieraili Pohjoismaisessa kieli- ja tiedotus- 55750: muksia ja tilintarkastuskertomuksia sekä tut- keskuksessa, Pohjoismaiden investointipan- 55751: kia neuvoston tilit ja tarkastuskertomukset kissa, Pohjoismaiden ympäristörahoitusyh- 55752: Lisäksi komitea vastaa neuvoston konstitu- tiössä sekä Pohjoismaiden taidekeskuksessa 55753: tionaalisista asioista. Suomenlinnassa. 55754: 55755: 55756: 55757: 55758: 33 55759: II 55760: 11 55761: POHJOISMAIDEN NEUVOSTON PALKINNOT 55762: 55763: 55764: Pohjoismaiden neuvosto jakaa vuosittain säveltaiteelle, annettiin ensimmäisen kerran 55765: kolme palkintoa: kirjallisuuspalkinnon, mu- v. 1965. Vuoteen 1988 asti se annettiin joka 55766: siikkipalkinnon sekä luonto- ja ympäristö- toinen vuosi ja vuodesta 1990 lähtien joka 55767: palkinnon. Neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuosi. Palkinto myönnetään vuorovuosin 55768: perustivat Pohjoismaiden hallitukset v. luovalle ja esittävälle säveltaiteelle. Pohjois- 55769: 1961. Se jaettiin ensimmäisen kerran v. 1962, mainen musiikkikomitea NOMUS valitsee 55770: jolloin palkintosumma oli 50 000 Tanskan palkinnonsaajan, jonka tänä vuonna piti 55771: kruunua. Neuvoston suosituksesta hallituk- edustaa luovaa säveltaidetta. Saajan tulee 55772: set perustivat v. 1964 samansuuruisen mu- olla elossa oleva pohjoismainen säveltäjä. 55773: siikkipalkinnon. V. 1995perustettiin silloi- Edellytyksenä on, että teos täyttää korkeat 55774: sen ympäristövaliokunnan ja ministerineu- taiteelliset vaatimukset ja että sitä omassa 55775: voston yhteisestä esityksestä luonto- ja ym- lajissaan voidaan pitää uutta luovana. 55776: päristöpalkinto. Nykyisin kaikki palkinnot Palkinnon sai tanskalainen säveltäjä Bent 55777: jaetaan vuosittain samansuurutsma eli Sorensen viulukonsertistaan Sterbende Gär- 55778: 350 000 Tanskan kruunua kukin. ten. 55779: NOMUS asettaa joka vuosi viisijäsenisen 55780: palkintoraadin, jonka jäsenet valitaan pal- 55781: 11.1 Kirjallisuuspalkinto kinnon saantivuorossa olevilta musiikin 55782: aloilta. Suomea edusti Yleisradion toimittaja 55783: Kirjallisuuspalkinto on annettu vuodesta Minna Lindgren. 55784: 1962 lähtien joka vuosi. Se myönnetään Suomen ehdokkaat olivat KaleviAhon 8. 55785: pohjoismaisella kielellä kirjoitetusta teok- sinfonia ja Eero Hämeenniemen mieskuo- 55786: sesta. Palkinnolla halutaan lisätä kiinnostus- rolle kirjoittama teos Nattuvanar. 55787: ta naapurimaiden kieliin ja kirjallisuuteen 55788: sekä vahvistaa pohjoismaista kulttuuriyhtei- 55789: söä. Palkinnonsaajan valitsee pohjoismai- 11.3 Luonto- ja ympäristö- 55790: nen lautakunta, jonka suomalaisjäsenet oli- 55791: vat kirjailija Mary-Ann Bäcksbacka ja kir- palkinto 55792: jallisuusarvostelija Ingmar Svedberg. 55793: Palkinnon sai norjalainen kirjailija 0ys- Neuvoston ympäristövaliokunta ja Pohjois- 55794: tein Lonn novellikokoelmastaaan Hva skal maiden ympäristöministerit sopivat syksyllä 55795: vi gjore i dag? 1994 esittävänsä luonto- ja ympäristöpalkin- 55796: Suomen palkintolautakunta asetti ehdol- non perustamista kahden kulttuuripalkin- 55797: le Matti Yrjänäjoensuun romaanin Harjun- non rinnalle. Sääntöjen mukaan palkinto, 55798: pää ja rakkauden nälkäjajohanBargumin 350 000 Tanskan kruunua voidaan antaa 55799: novellikokoelman Charlie Bay. henkilölle, jonka panos pohjoismaisen 55800: luonnan ja ympäristön hyväksi on merkittä- 55801: vä tai ryhmälle, järjestölle, tiedotusvälineel- 55802: 11.2 Musiikkipalkinto le, yritykselle tai laitkokselle, joka on ottanut 55803: esimerkillisellä tavalla huomioon luonnon ja 55804: Neuvoston musiikkipalkinto, nykyiseltä vi- ympäristön omassa toiminnassaan. 55805: ralliselta nimeltään Pohjoismaiden neuvos- Toisen kerran jaettu palkinto annettiin 55806: ton musiikkipalkinto luovalle ja esittävälle grönlantilaiselle ympäristöjärjestölle Inuit 55807: 55808: 55809: 34 55810: II 55811: Circumpolar Conferenselle (ICC). Perusta- jen yhteistyötä. Ympäristönsuojelun lisäksi 55812: misestaan v. 1980 lähtien järjestö on toimi- järjestö ajaa myös ihmisoikeuskysymyksiä, 55813: nut ainutlaatuisesti alkuperäiskansojen, var- kulttuuriyhteistyötä ja poliittisen strategian 55814: sinkin inuittien kestävää ympäristökehitystä aikaansaamista arktisia alueita varten. 55815: ylläpitävien elinehtojen ja elintapojen puo- Palkintokomitean suomalaisjäsenet oli- 55816: lesta. Järjestö on toiminut aktiivisesti arkti- vat ekologian ja ympäristönhoidon profes- 55817: sen ympäristönsuojelustrategian puitteissa. sori Erkki Leppäkoski Åbo Akademista ja 55818: Sen tavoitteena on lujittaa Alaskan, Kana- ympäristöministeriön tiedotuspäällikkö Siv 55819: dan, Grönlannin ja Venäjän eskimojärjestö- Dahlin Jansson. 55820: 55821: 55822: 55823: 55824: 35 55825: II 55826: 12 55827: TIEDOTUS 55828: 55829: 55830: 12.1 Yleistä yksi liettualainen kansanedustaja. Toinen 55831: ryhmä, kuusi venäläistä paikallisten parla- 55832: Neuvoston yleinen tiedotusstrategia on menttien kansanedustajaa Pietarista, Karja- 55833: organisaatiouudistuksen jälkeen rakentunut lasta ja Murmanskista, kävi lokakuun alussa. 55834: kolmen pääkohdan varaan: uuteen tabloidi- 55835: lehteen, viikoinaiseen uutisfaksiin ja Inter- 55836: net-verkossa olevaan pohjoismaista virallis- 12.2 Nordisk Kontakt 55837: ta yhteistyötä esittelevään kotisivuun. 55838: Neuvoston yleisestä tiedotuksesta vastaa Neuvoston aikakauslehti Nordisk Kontakt 55839: yhdessä kansallisten valtuuskuntien kanssa lakkautettiin kesäkuussa. Parlamentin työ- 55840: puheenjohtajiston sihteeristön tiedotusyk- kautena julkaistusta lehdestä ilmestyi kuusi 55841: sikkö, joka puolestaan tekee yhteistyötä numeroa, joista yksi oli kaksoisnumero. Li- 55842: ministerineuvoston sihteeristön tiedotusyk- säksi ilmestyi yksi teemanumero. Nordisk 55843: sikön kanssa. Yhteisen tiedotuksen lisäksi Kontaktin tilalle pyrittiin kehittämään uusi 55844: Suomen valtuuskunnalla on myös omaa lehti, joka osana neuvoston ja ministerineu- 55845: tiedotustoimintaa. voston yleistä tiedotustoimintaa toimisi pa- 55846: Vuoden aikana valtuuskunnan sihteeris- remmin Pohjoismaiden neuvoston ja minis- 55847: tö mm. laati 19 lehdistötiedotetta, julkaisi terineuvoston äänitorvena. Lehdestä ilmes- 55848: valtuuskunnan toiminnasta kertovan esit- tyi syksyllä koenumero nimellä Norden-leh- 55849: teen suomeksi ja ruotsiksi, suunnitteli ja ti. Sitä painettiin 5 500 kappaletta skandi- 55850: toteutti valtuuskunnan internet-kotisivun naavisena kieliversiona ja 1 500 kappaletta 55851: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, kokosi suomenkielisenä. 55852: suomenkielisen yhteenvedon neuvoston is- Tabloidilehden koenumeroprojektia 55853: tunnossa käsiteltävistä asioista sekä kirjoitti suunnitteli puheenjohtajiston asettama viisi- 55854: artikkeleita eri julkaisuihin. Henkilöstö esi- jäseninen tiedotusryhmä, jonka suomalai- 55855: telmöi vierailijaryhmilleen sekä muiden yh- nen jäsen oli Outi Ojala (Vas.). Ojalan tultua 55856: teisöjen järjestämissä tilaisuuksissa yhteensä valituksi Euroopan parlamentin jäseneksi 55857: puolisensataa kertaa. hänen tilalleen tulijanno Wahlström (Vas.). 55858: Poliittisille toimittajille suunnattuja tiedo- 55859: tustilaisuuksia järjestettiin istuntojen alla 55860: kolme, niistä kaksi yhdessä pohjoismaisen 12.3 Lehtimiesapurahat 55861: yhteistyöministerin kanssa. Marraskuussa 55862: valtuuskunta järjesti lisäksi tiedotusluontei- Neuvoston lehtimiesapurahaa haki Suomes- 55863: sen lounaskokouksen suurimpien päiväleh- sa 49 toimittajaa. Suomen osuus apurahasta 55864: tien päätoimittajille. Tilaisuudessa alustivat (60 000 Ruotsin kruunua) jaettiin yhdeksän 55865: pääministeri Paavo Lipponen ja yhteistyömi- toimittajan kesken. Vapaa toimittaja Tapio 55866: nisteri Ole Norrback. Blinnikka sai stipendin tutustuakseen Ruot- 55867: Valtuuskunta isännöi Suomen osuuden sin Radion digitalisointivalrnisteluihin; toi- 55868: puheenjohtajiston parlamentaarikkostipen- mitussihteeri Bengt Hannus, Ålands Radio 55869: diaattien vierailuohjelmasta. Suomessa vie- och TV, perehtyäkseen islantilaiseen me- 55870: raili kaksi stipendiaattiryhmää. Toukokuun diatarjontaan; vapaa lehtikuvaaja Reijo Hie- 55871: alussa käyneessä ryhmässä oli kaksi virolais- tanen tehdäkseen kuvausmatkan Skandi- 55872: ta ja kaksi latvialaista kansanedustajaa sekä navian äärirajoille; toimittaja Susanna Hir- 55873: 55874: 55875: 36 55876: II 55877: vonen, Itä-Savo, tutustuakseen Kalmarin 55878: Unionin 600-vuotisjuhlien valmisteluun; va- 55879: 12.4 Julkaisut 55880: paa toimittaja Leena järstä perehtyäkseen Pohjoismaiden neuvosto ja ministerineu- 55881: etnisten ryhmien toimintaan Ruotsissa; poli- vosto julkaisivat lähes kaksi sataa nimikettä 55882: tiikan toimittaja Pekka Mikkola, Kaleva, tu- Nord- ja TemaNord-sarjoissa. Kansanedus- 55883: tustuakseen pohjoismaisten tiedotustoi- tajat ja eduskunnan virkamiehet voivat tilata 55884: mistojen toimintaan Tallinnassa ja Riiassa; niitä itselleen listoilta, joita heille lähetettiin 55885: toimittaja Antti Nuortio, A-lehdet, pereh- neljästi. 55886: tyäkseen mm. Ruotsin kotimuseoiden esil- Nord-sarjassa ilmestyi nelisenkymmentä 55887: lepanoon; vapaa toimittaja Matjatta Pelto- nimikettä, joista kaksi suomeksi. Tema- 55888: niemi paneutuakseen ympäristöratkaisui- Nord-sarjassa julkaistiin n. 160 seminaari- ja 55889: hin Kööpenhaminassa sekä Marja Salmela, työraporttia eri yhteistyösektoreilta. Niistä 55890: Helsingin Sanomat, tutustuakseen Juutin- vain neljä julkaistiin myös suomeksi, mutta 55891: rauman siltatyömaahan. useimmissa oli suomenkielinen yhteenveto. 55892: 55893: 55894: 55895: 55896: 37 55897: II 55898: L T E 55899: 55900: 55901: 55902: POHJOISMAIDEN NEUVOSTON 48. ISTUNNOSSA 55903: HYVÄKSYMÄT SUOSITUKSET, LAUSUNNOT JA SISÄISET 55904: PÄÄTÖKSET SEKÄ PUHEENJOHTAJISTON 1996 55905: TEKEMÄT ESITYKSET 1-3 55906: 55907: Esitykset Suositukset 55908: Nro 1 Pohjoismaiden ympäristö- Nro 4 Pohjoismainen kalastusyh- 55909: strategia 1996-2000 teistyön ohjelma 1997-2000 55910: (B163/när) 55911: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 55912: maiden ministerineuvostolle, Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 55913: että se vahvistaa pohjoismaisen ympäris- maiden ministerineuvostolle, 55914: töstrategian vuosiksi 1996--2000 ministeri- että se vahvistaa pohjoismaisen kalastus- 55915: neuvoston ehdotuksen B 158/m mukaisesti yhteistyön ohjelman 1997-2000 ministeri- 55916: ja ympäristövaliokunnan näkökohdat huo- neuvoston ehdotuksen 163/när mukaisesti 55917: mioonottaen. ja lähialuevaliokunnan näkökohdat huo- 55918: mioon ottaen. 55919: 55920: 55921: Nro 2 Pohjoismaisen kehitysrahas- Nro 5 Tiedotuskampanjan järjestä- 55922: ton peruspääoman korotta- misestä Pohjoismaissa 55923: minen lähialueen maista 55924: (A1133/när) 55925: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 55926: maiden ministerineuvostolle, Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 55927: että se korottaa Pohjoismaisen kehitysra- maiden ministerineuvostolle, 55928: haston peruspääoman 250 miljoonasta että se selvittää, mitä mahdollisuuksia 55929: SDR:stä 515 miljoonaan SDR:ään ministeri- olisi kansalaisjärjestöjen kautta lisätä eri ta- 55930: neuvoston ehdotuksen B 160/euro suunta- voin tietämystä lähialueista ja tukea kansa- 55931: viivojen mukaisesti. laisten kanssakäymistä. 55932: 55933: 55934: Nro 6 Energiaverotuksen harmoni- 55935: Nro 3 Pohjoismainen toimintasuun- sointi (A 1135/när) 55936: nitelma kuluttajavalistukses- 55937: ta koulussa 1996-1999 Pohjoismaiden neuvosto suosittelee Poh- 55938: joismaiden hallituksille, 55939: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- että ne teettävät perusteellisen analyysin 55940: maiden ministerineuvostolle, siitä, mitä mahdollisuuksia olisi harmonisoi- 55941: että se hyväksyy pohjoismaisen toimin- da Pohjoismaiden energiaverotusta ja mitä 55942: tasuunnitelman koulun kuluttajavalistusta vaikutuksia siitä olisi, kun tavoitteena olisi 55943: varten vuosiksi 1996--1999. eri energialajien heijastuminen sähkön hin- 55944: taan pohjoismaisilla markkinoilla. 55945: 55946: 55947: 38 55948: II 55949: Nro 7 Uusiutuviin energialähteisiin että se - ydinasetuotantoon liittyvän 55950: liittyvän tekniikan tutkimises- tiedon leviämisen estämiseksi - tukee me- 55951: ta, kehittämisestä ja teollista- neillään olevia hankkeita, joissa tavoitteena 55952: misesta (A 1135/när) on rakentaa tutkimuskeskuksia, joissa aiem- 55953: min Venäjällä ydinaseiden kehittämisen ja 55954: Pohjoismaiden neuvoston suosittelee Poh- tuotannon piirissä työskennelleille tutkijoil- 55955: joismaiden ministerineuvostolle, le voitaisiin antaa muita työtehtäviä, että se 55956: että uusia ja uusituvia energialähteitä tukee muuttamishankkeita ja tekee aloitteita 55957: edistävän tekniikan tutkimus- ja kehitysyh- ydinasetuotannon muuttamiseksi siviilituo- 55958: teistyötä vahvistetaan tähtäimenä T&K-varo- tantoon sekä 55959: jen jakaminen niin, että pohjoismaisten lai- että se tukee varmojen menetelmien ke- 55960: tosten monipuolisuus tulee paremmin hyö- hittämistä ydinaseiden hävittämiseen. 55961: dynnetyksi. Pohjoismaisia uusien ja uusiutu- 55962: vien energialähteiden ja tekniikan esittely- 55963: laitoksia tulee perustaa sinne, missä tarvi- Nro 9 Työllisyyspoliittinen selonte- 55964: taan suunnattuja tiedotus- ja esittelytoirnia, ko vuosittain (A 1127/euro, 55965: että ryhdytään yhteistyöhön, joka johtai- A 1136/euro) 55966: si uusiin ja uusiutuviin energialähteisiin liit- 55967: tyvän tekniikan teolliseen tuotantoon mm. Pohjoismaiden neuvosto suosittelee Poh- 55968: selvittämällä ne keinot, joilla koko Pohjola joismaiden hallituksille, 55969: saataisiin konkreettisten uusiutuvien ener- että ne antavat Eurooppa-valiokunnan 55970: gialaitosten markkinoiksi. Konkreettisista mietinnnön mukaisesti vuosittain työllisyys- 55971: markkinatukijärjestelyistä tiedottaminen, poliittisen selonteon, joka olisi joka vuosi 55972: niiden koordinointi ja yhteistyö Pohjoismai- neuvoston istunnossa käytävän työllisyys- 55973: den kesken ovat tärkeitä sekä markkinoiden keskustelun pohjana ja joka luovutettaisiin 55974: että tuotteiden tunnetuksi tekemiseksi. vähintään viikkoa ennen Pohjoismaiden 55975: neuvoston syyskuun kokouksia. 55976: 55977: Nro 8 Ydinturvallisuuden lisäämi- 55978: nen (A 1135/när) Nro 10 Pohjoismaisen yhteistyön 55979: suunnitelmat ja budjetti 55980: Pohjoismaiden neuvosto suosittelee Poh- vuodeksi 1997 55981: joismaiden ministerineuvostolle, (B 161/p, C2, C1) 55982: että se seuraa ja koordinoi Pohjoismai- 55983: den toimia ja uusia aloitteita ydinturvallisuu- Pohjoismaiden neuvosto suosittelee Poh- 55984: den lisäämiseksi kansainvälisessä yhteis- joismaiden ministerineuvostolle, 55985: työssä, 55986: Uudistusten loppuunsaattaminen 55987: että se jatkaa ponnisteluja ydinturvalli- 55988: suuden parantamiseksi Pohjolan lähialueilla että se saattaa uudistuksen "Pohjoismai- 55989: ja Arktiksessa sekä sitovien kansainvälisten nen yhteistyö uuteen aikaan" loppuun Poh- 55990: sopimusten aikaansaamiseksi kaikenlaisen joismaiden neuvoston mietinnössä B 151/b 55991: ydinteknisen siviili- ja sotilastoiminnan mu- esitetyllä ja panee erityisesti merkille, 55992: kaan lukien käytetyn ydinjätteen yms. lop- että puheenjohtajistolle ja uusille valio- 55993: pusäilytyksen tiukasta kontrolloimisesta, kunnille annetaan mahdollisuus käydä mi- 55994: että se jatkaa toimintaansa ydinkäyttöi- nisterineuvoston kanssa vuoropuhelua etu- 55995: siin aluksiin, aluksilla olevaan materiaaliin ja sija-asettelusta ottaen samalla huomioon ra- 55996: Jäämereen upotettuun materiaaliin liittyvien portin "Nordisk nytte" näkökohdat, 55997: riskien vähentämiseksi, että se ottaa huomioon sen, että neuvos- 55998: että se mitä pikimmin tekee aloitteen tolle ja sen elimille tulee antaa mahdollisuus 55999: sopivanmuotoisen tuen antamiseksi ener- keskustella yhteistyön suunnitelmista, pai- 56000: giaan liittyvän ympäristötilanteen paranta- nopistealoista ja budjettivaikutuksista peri- 56001: miseksi Pohjoismaiden, Itämeren ja Pohjois- aatteelliselta kannalta aikaisessa vaiheessa, 56002: kalotin alueella, joilloin asioihin vielä voidaan vaikuttaa, 56003: 56004: 56005: 39 56006: II 56007: että se ottaa huomioon sen, että ministe- että vuoden 1995 budjetista jääneet va- 56008: rineuvoston tulee toimintavuoden aikana rat, ministerineuvoston mukaan 2 500 000 56009: pitää neuvostoa viivytyksittä ajantasalla Tkr, siirretään Pohjoismaiseen kulttuurira- 56010: edellisvuoden tilinpäätöksestä, hankevaro- hastoon. 56011: jen siirroista ja tilinpäätösennusteista yms., 56012: että poliittisia ohjailukeinoja eli toiminta- Nro 11 Pohjoismaisen lainsäädäntö- 56013: suunnitelmaa ja budjettia muutetaan sekä yhteistyön yhteistyöohjelma 56014: sisällöltään että muodoltaan sellaiseksi, että ja toimintasuunnitelma 56015: ne paremmin vastaavat havainnollisuuden (B162/nord) 56016: vaatimuksia helpottaen näin uudistustyön 56017: jatkamista. Budjetin tehtävä ohjailukeinona Pohjoismaiden neuvosto suosittelee Poh- 56018: on toiminnan suunnan vahvistaminen sekä joismaiden ministerineuvostolle 56019: tyydytettävien tarpeiden ja palvelutason että se hyväksyy pohjoismaista lainsää- 56020: osoittaminen. däntöyhteistyötä varten yhteistyöohjelman 56021: Tulevista toimista eri panostusaloilla ja toimintasuunnitelman 56022: Pohjoismaiden neuvosto haluaa tähdentää että pohjoismaisen lainsäädäntöyhteis- 56023: erityisesti seuraavia: työn toimintasuunnitelma annetaan vuosit- 56024: Lisävaroja Pohjoismaiselle kulttuurira- tain Pohjoismaiden neuvostolle kunkin vuo- 56025: hastolle den istunnon yhteydessä. 56026: Lapset ja nuoret 56027: Kansanvalistus ja aikuiskoulutus 56028: Kansalaisten kulttuuriyhteistyö Nro 12 Länsi-Pohjolan rahasto 56029: Tietotekniikka (IT) (B 164/nord) 56030: Demokratian ja kansalaisliikkeiden edis- 56031: täminen Pohjolan lähialueilla Pohjoismaiden neuvosto suosittelee Poh- 56032: Kestävä kehitys Pohjolan lähialueilla joismaiden ministerineuvostolle 56033: Arktis mukaan lukien että se tekee esitetyt muutokset Länsi- 56034: Puheenjohtajiston ehdotus yleiskokouk- Pohjolan rahaston sääntöihin rahaston toi- 56035: selle vuoden 1997 budjetin muutoksista ver- minnan uudistamisesta 56036: rattuna ministerineuvoston esitykseen mer- että rahaston korkotuottoja ei käytetä 56037: kitsee sitä, Pohjoismaisen Atlantti-yhteistyön komitean 56038: että rakennus- ja asuntosektorille ei pääoman kartuttamiseen. 56039: myönnetä varoja 1997. Vapautuvat varat 56040: jaetaan seuraavasti: Pohjoismainen nuoriso- 56041: komitea 150 000 Tkr, Länsi-Pohjolan ja Nro 13 Pohjoismainen yhteistyö 56042: muun Pohjolan väliseen, sekä Länsi-Pohjo- soveliaan tietotekniikan 56043: lan sisäiseen oppilasvaihtoon 250 000 Tkr ja kehittämiseksi (A1125/nord) 56044: vielä suosituksen nro 8/1994/nord huumei- 56045: den vastaisesta toimintaohjelmasta Pohjois- Pohjoismaiden neuvosto suosittelee Poh- 56046: maissa ja lähialueilla edellyttäviin toimiin joismaiden ministerineuvostolle, 56047: 600 000 Tkr, että se valmistelee kehittämishankkeen, 56048: että Pohjoismaiselta tutkimuspoliittiselta jolla tietotekniikkaa apuna käyttäen lisätään 56049: neuvostolta siirretään 500 000 Tkr "Pohjola ihmisten tietoa tietotekniikasta ja konkreet- 56050: ja Eurooppa" -tutkimusohjelmaan, tisena toimena panostaa siihen, että jokai- 56051: että ministerineuvoston reservistä siirre- sesta yleisestä kirjastosta Pohjoismaissa olisi 56052: tään 400 000 Tkr kansansivistys- ja aikuis- yhteys koulutustietoverkkoihin. 56053: koulutusyhteistyön tukiohjelmaan, 56054: että pääluokassa VI Yhteistyö Pohjois- Nro 14 Pohjoismaisen reumatutki- 56055: maiden lähialueiden kanssa varoja siirtämäl- muksen ja -koulutuksen 56056: lä sopivaksi katsottavalla tavalla ympäristö- lisääminen ( A1128/nord) 56057: yhteistyön määrärahoja nostetaan 1 200 000 56058: Tkr vähentämättä kuitenkaan Nordpraktik- Pohjoismaiden neuvosto suosittelee Poh- 56059: hankkeen varoja, joismaiden ministerineuvostolle, 56060: 56061: 56062: 40 56063: II 56064: että se kehottaa jäsenmaita tarkkaan ar- Nro 18 Lasten seksuaalisen hyväksi- 56065: vioimaan reumatologian erikoislääkäreiden käytön vastustaminen 56066: tarpeen ja ryhtymään tarvittaessa toimiin (A1140/nord) 56067: koulutuksen lisäämiseksi, 56068: että jäsenmaat huolehtivat erityisesti sii- Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 56069: tä, että perusterveydenhuollon henkilöstön maiden ministerineuvostolle 56070: perustietoja reumatologiasta parannetaan, että se nostaisi lasten seksuaalisen hy- 56071: että se asettaa työryhmän, johon kuuluu väksikäytön vastustamisen painopistealaksi 56072: kliinikkoja, tutkijoita, reumaliittojen edusta- ja ryhtyisi tarvittaviin toimiin 56073: jia ja yksi tai kaksi poliitikkoa, laatimaan - kunkin maan lainsäädännön läpikäy- 56074: pohjoismaista kliinisen rematologian tutki- miseksi, jotta säädöksiin voitaisiin tehdä 56075: musohjelmaa mukaan lukien biolääketiede muutoksia, jotka edesauttavat lasten sek- 56076: ja lääkeainekokeilut sekä käynnistää tutki- suaalisen hyväksikäytön ja lapsipomon tor- 56077: mushankkeen kustannusanalyysin tekemi- jumista, 56078: seksi kuntootustoimista ja teknisistä apuvä- -hoidon harkitsemiseksi rangaistuksen 56079: lineistä. ohella lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön 56080: syyllistyneille, 56081: - lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä 56082: Nro 15 Pohjoismaisten kuljetustyön- kertovan tiedon levittämiseksi niille, jotka 56083: tekijöiden perusturva työskentelevät lasten parissa, kuten tervey- 56084: (A 1129/nord) denhoitohenkilöstö ja opettajat, 56085: -tiedon levittämiseksi lapsille seksuaa- 56086: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- lisen hyväksikäytön uhriksi joutumisen vaa- 56087: maiden hallituksille, roista, 56088: että ne ryhtyvät toimeen perusturvan luo- -riittävän avun tarjoamiseksi seksuaali- 56089: miseksi rajat ylittävässä liikenteessä toimivil- sen hyväksikäytön lapsiuhreille, 56090: le pohjoismaisille kuljetustyöntekijöille. että se vastustaa seksimatkailua 56091: - vahvistamalla poliisiyhteistyötä sekä 56092: Pohjoismaiden kesken että muiden maiden 56093: Nro 16 Sairauskertomustietojen kanssa ja palkkaamalla useampia pohjois- 56094: siirtäminen Pohjoismaasta maisia yhdyshenkilöitä, 56095: toiseen (A1131/nord) - kiinnittämällä matkatoimistojen huo- 56096: mion niiden vastuuseen asiassa, 56097: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- että se käynnistää asiaan perehtyneiden 56098: maiden ministerineuvostolle, järjestöjen kuten Unicefin ja Pelastakaa Lap- 56099: että se selvittäisi, mitä mahdollisuuksia set ry:n kanssa suunnatun tiedotuskampan- 56100: olisi luoda yhteinen järjestelmä sairausker- jan, jonka avulla ihmiset saataisiin ymmärtä- 56101: tomustietojen siirtämiseksi Pohjoismaasta mään, kuinka vakava väkivallanteko lasten 56102: toiseen. seksuaalinen hyväksikäyttö on. 56103: 56104: 56105: Nro 17 Pohjoismaiden yhteistyö 56106: pienten diagnoosiryhmien Lausunnot 56107: hoidossa (A1132/nord) 56108: Nro1 Budjetin rakenne ja uudistus- 56109: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- työn jatkaminen 56110: maiden ministerineuvostolle, (B 161/p; C2) 56111: että se kartoittaisi pohjoismaisen yhteis- 56112: työn tarpeen harvinaisten sairauksien hoi- Mitä tulee budjetin rakenteeseen ja uudis- 56113: dossa, tustyön jatkamiseen Pohjoismaiden neuvos- 56114: että se ryhtyisi lisätoimiin yhteistyön to viittaa aiemmin annettuihin tietoihin ja 56115: edistämiseksi harvinaisten sairauksien hoi- päätöksiin ja erityisesti päätökseen ja sen 56116: dossa. ensimmäiseen ja toiseen kohtaan, jonka 56117: 56118: 56119: 41 56120: II 56121: neuvosto teki 47. istunnon yleiskokoukses- Nro 4 Pohjolan järjestökäräjät 56122: sa (C2, B 151/b) budjettivaliokunnan esityk- (A 1130/nord) 56123: sestä 56124: Pohjoismaiden neuvoston kanta on, 56125: että Pohjolan järjestökäräjien järjestämis- 56126: Nro 2 Pohjoismaisen kulttuuri- tä jatketaan Pohjoismaiden neuvoston ja 56127: rahaston hankehaUinto pohjoismaisten vapaaehtoisjärjestöjen väli- 56128: (C5/k) sen vuoropuhelun ja yhteistyön keskeisenä 56129: foorumina, 56130: Pohjoismaiden neuvosto pyytää, että Poh- että vuoden 1998 järjestökäräjien jälkeen 56131: joismaiden ministerineuvosto pitää huolen arvioidaan tapahtuman toimivuutta vuoro- 56132: siitä, että Valtiontarkastusviraston ilmoitta- puhelun ja yhteistyön paikkana. Arviossa 56133: mat puutteet rahaston hankehallinnossa tarkastellaan sekä järjestökäräjien laajuutta, 56134: korjataan. muotoja 56135: että sisältöä, 56136: että Pohjoismaiden neuvosto pitää huo- 56137: len siitä, että Pohjolan järjestökäräjiin - tai 56138: vastaavanlaisiin järjestelyihin - annetaan 56139: Sisäiset päätökset kuitenkin pohjoismaisesta budjetista varoja, 56140: jotta Hvidovren ja Vaasan perinteitä voidaan 56141: Nro1 Teemakokouksen järjestämi- viedä eteenpäin. 56142: nen turvaUisuudesta 56143: (A 1141/p) 56144: Nro 5 Pohjoismaiden neuvoston 56145: Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi puheen- yhteydenpito vapaaehtois- 56146: johtajiston esityksen teemakonferenssin pi- järjestöihin (A1130/nord) 56147: tämisestä v. 1997 turvallisuuskysymyksistä 56148: Pohjolassa ja sen lähialueilla. Pohjoismaiden neuvoston kanta on, 56149: että Pohjoismaiden neuvosto järjestää 56150: tarvittaessa teemakokouksia tai kuuleruisti- 56151: Nro 2 Pohjoismaiden neuvoston laisuuksia neuvoston ja vapaaehtoisjärjestö- 56152: uusi työjärjestys ( A 1139/p) jen kanssa. Aloitteen niiden järjestämiseksi 56153: voivat tehdä sekä järjestöt että Pohjoismai- 56154: Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi Puheen- den neuvosto, 56155: johtajiston esityksen Pohjoismaiden neu- että Pohjoismaiden neuvosto järjestää 56156: voston uudeksi työjärjestykseksi niin, että se järjestöjen ja Pohjoismaiden neuvoston pu- 56157: astuu voimaan 1. tammikuuta 1997 paitsi 7. heenjohtajiston välisiä valmistelukokouksia, 56158: luku, joka astui voimaan heti. kokousten välivuosina Pohjolan järjestökä- 56159: räjillä, 56160: että Pohjoismaiden neuvoston valiokun- 56161: Nro 3 Pohjoismaiden neuvoston tia ja työryhmiä kannustetaan solmimaan 56162: toimintaan kohdistuvan yhteyksiä oman toimialansa pohjoismaisiin 56163: tarkastuksen seuranta järjestöihin, 56164: (C9/k) että kansallisia valtuuskuntia kehotetaan 56165: käynnistämään säännölliset tapaamiset va- 56166: Pohjoismaiden neuvosto pyytää, että tarkas- paaehtoisjärjestöjen kanssa, 56167: tuksessa esiin tulleet puutteet neuvoston että vapaaehtoisjärjestöjä kannustetaan 56168: toiminnan johtamisessa korjataan. verkostoitumaan lähialueiden kanssa. 56169: 56170: 56171: 56172: 56173: 42 56174: II 56175: L T E 2 56176: 56177: 56178: ARKTISEN ALUEEN TOISEN PARLAMENTAARISEN 56179: KONFERENSSIN JULKILAUSUMA 56180: 56181: Me,Islannin, Grönlannin, Kanadan, Norjan, den nykyisten ja tulevien sukupolvien ter- 56182: Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Venäjän parla- veydelle aiheuttamiin uhkiin, sekä arktisten 56183: menttien, saamelaisten parlamenttien, Poh- ympäristöolojen ja biologisten prosessien 56184: joismaiden neuvoston, Länsi-Pohjolan par- aiheuttamat äärimmäiset vaikeudet poistaa 56185: lamentaarisen yhteistyöneuvoston ja arktis- tällaiset saasteet tai torjua niiden vaikutus 56186: ten alkuperäiskansojen kansainvälisten jär- kun ne kerran ovat levinneet arktisille 56187: jestöjen valitsemat edustajat, kokoontues- alueille, 56188: samme 12.-14. maaliskuuta 1996 Yellowk- - että tämä herkkyys ja haavoittuvuus 56189: nifessa, Luoteis-Territorioissa, Kanadassa, sekä monenlaisten arktisten voimavarojen 56190: edustamat haasteet ja mahdollisuudet ko- 56191: rostavat ympäristönsuojelun ja biologisen 56192: palautamme mieleen 56193: monimuotoisuuden säilyttämisen jatkuvaa 56194: - päätösasiakirjan arktisen alueen kan- tarvetta arktisella alueella sekä kestävän ja 56195: sainvälisestä parlamentaarisesta konferens- vastuullisen kehityksen periaatteiden kun- 56196: sista, joka pidettiin Reykjavikissä elokuussa nioittamista hyödynnettäessä alueen luon- 56197: 1993, ja nonvaroja, 56198: 56199: olemme panneet merkille lisäksi olemme panneet merkille 56200: - että arktinen alue on tärkeä paitsi - tarpeen lainsäädännöllisin keinoin li- 56201: arktisten alueiden asukkaille ja kaikkien sätä parlamentaarista vaikutusmahdollisuut- 56202: pohjoisten maiden sosiaaliselle, taloudelli- ta arktisen alueen yleiskehitykseen ja suoje- 56203: selle ja henkiselle hyvinvoinoille ja poliitti- luun sekä hallitusten ja parlamenttien väli- 56204: selle kehitykselle myös kansainvälisille suh- sen arktisista kysymyksistä käytävän aktiivi- 56205: teille maailmanlaajuisesti ja alueelliselle ja sen vuoropuheluun tarpeen, 56206: globaaliselle ympäristölle, 56207: - että kaikilla arktisilla alueilla on tarve 56208: tiedostamme 56209: saavuttaa kestävä tai pitkän aikavälin talou- 56210: dellinen ja kulttuurinen elinvoima, joka pe- - että arktisten ja pohjoisten eri aluei- 56211: rustuu optimaalisessa määrin paikallisiin tai den maantieteellisten, demografisten, kult- 56212: alueellisiin voimavaroihin, edellytyksiin, tai- tuuristen, historiallisten ja poliittisten piirtei- 56213: toihin ja arvoihin sekä tarve ottaa huomioon den laajoista eroista ja vaihteluista huolimat- 56214: arktisten alkuperäiskansojen erityiset ja mo- ta on olemassa yhteisiä ongelmia ja mahdol- 56215: nenlaiset edut ja myötävaikutus, lisuuksia alueelliseen ja kalottiyhteistyöhön, 56216: -tarpeen turvata arktisten alueiden voi- jotka saattavat hyödyttää kaikkia arktisia 56217: mavarojen käyttö ja säilyttäminen siten, että valtioita ja kansoja, 56218: ne antavat optimaalisen hyödyn sekä arktis- - arktisilta alueilta valittujen edustajien 56219: ten ja pohjoisten alueiden asukkaille että velvollisuuden suojella arktista aluetta ja sen 56220: niille valtioille, joissa niitä esiintyy, kansoja ympäristöuhkilta, varojen harkitse- 56221: - arktisten ja pohjoisten alueiden ter- mattomaita ja tuhlaavalta käytöitä ja alueen 56222: restristen ja merellisten ekajärjestelmien kulttuureja tuholta, 56223: herkkyyden ja haavoittuvuuden läheltä ja -että alkuperäiskansoille kertynyt tieto 56224: kaukaa tulleille kemiallisille saasteille, nii- antaa olennaisen panoksen käsiteltäessä 56225: 56226: 56227: 43 56228: II 56229: arktisten alueiden nykyisiä ja vastaisia on- - vahvistaa kollektiivista tai yhteistä 56230: gelmia ja ratkaisuja toteutettaessa, kansainvälistä vastuuta ja mekanismeja, jot- 56231: - tarpeen parantaa tieteellistä tiedonta- ka käsittävät kaikki arktiset valtiot, jotta 56232: soa ja kehittää sopivia tekniikoita pyrittäessä varmistetaan ympäristön ja poliittinen tur- 56233: käsittelemään tyydyttävästi arktisten aluei- vallisuus koko arktisella alueella; tunnustaa 56234: den yhä lisääntyviä vakavia ongelmia, jotka kunkin Pohjoismaan ja kansainvälisen yh- 56235: liittyvät ympäristöön, voimavarojen käyt- teisön vastuun lievittää arktisen alueen ym- 56236: töön, talouteen sekä mahdollisiin terveys- päristöuhkia, mukaan lukien radioaktiiviset 56237: ongelmiin, ja muut ongelmajätteet, joita on upotettu tai 56238: - raportin ja suositukset koskien arkti- laskettu maahan tai mereen tai joita saattaa 56239: sen alueen yhteistyöohjelmaa, jonka Poh- kulkeutua arktisille alueille ilma- tai merivir- 56240: joismaiden ministerineuvosto vahvisti hel- tojen mukana, 56241: mikuussa 1996 ja joka korostaa tiivimmän 56242: yhteistyön ja koordinaation tarvetta arktises- 56243: olemme siksi päättäneet seuraavista 56244: sa toiminnassa ja toimintaperiaatteissa pääl- 56245: suosituksista: 56246: lekkäisten ponnistelujen tai epäjohdonmu- 56247: kaisuuksien välttämiseksi ja jotta saavutet- - Arktisen neuvoston perustaminen, 56248: taisiin optimaalinen tasapaino alueellisen, joka lisäisi kansainvälistä koordinaatiota ja 56249: kansallisen ja koko kaiottialuetta ja arktista yhteistyötä kysymyksissä, jotka liittyvät ark- 56250: aluetta koskevissa ponnisteluissa ja toimin- tiseen politiikkaan, ympäristönsuojeluun, 56251: taperiaatteissa, kestävään talouskehitykseen ja kulttuuri- 56252: - että prosessi Arktisen neuvoston pe- seen monimuotoisuuteen, 56253: rustamiseksi hallitustenväliseksi institutio- - tuki arktisen alueen kehittämiselle ja 56254: naaliseksi kehykseksi edistämään yhteistyö- kansainvälisten ja kansallisten toimien to- 56255: tä arktisen alueen ympäristön suojelemisek- teutuksille sopivin kohdin UNCEDin Agen- 56256: si ja kestäväksi kehitykseksi näyttää etene- da 21:n, varsinkin alkuperäiskansoja koske- 56257: vän kohti päätöstä, van 26:nnen luvun mukaisesti, biologista 56258: monimuotoisuutta koskeva sopimuksen ja 56259: Rion julistuksen periaate 2l:n mukaisesti, 56260: tiedostamme myös 56261: - kansantalous- ja terveyspolitiikan 56262: - että usean Pohjoismaan parlamentaa- huolellinen kehittäminen kaikissa niissä 56263: rikkojen koordinoidut huolenilmaukset ja pohjoisissa maissa, jotka ottavat huomioon 56264: keskustelut helpottavat työtä käsiteltäessä arktisten alueiden erityistarpeet ja -ehdot, 56265: arktisen alueen monimuotoisia ja yhteisiä -yhteistyön edistäminen hallitustenvä- 56266: kysymyksiä, listen elinten ja ei-arktisten valtioiden välillä, 56267: joilla on etuja arktisilla alueilla tai joiden 56268: politiikalla saattaa olla vaikutusta niihin, 56269: olemme päättäneet 56270: kuten Euroopan unioni ja Pohjoismaiden 56271: - ottaa maailman poliittisesta ja ympä- ministerineuvosto, 56272: ristöhistoriallisesta tilanteesta vaarin, kun - sellaisten kansallisten toimintaperi- 56273: kaikilla arktisilla kansoilla yhteistyössä ja aatteiden ja kansainvälisten järjestelyjen hy- 56274: kalottialueen kansoilla erityisesti on tilai- väksyminen, jotka laajentavat arktisia turva- 56275: suus kääntää alueellisten ja kansainvälisten kysymyksiä enimmäkseen sotilaallisesta 56276: tapahtumien kulku eristyneisyydestä ja vas- kohti kollektiivista ympäristöturvallisuutta, 56277: takkainasettelusta kohti visiota, joka sisältää joka sisältää alkuperäisten pohjoisten yhtei- 56278: kalottialueen yhteistyön, kollektiivisen ym- söjen arvot, elämäntavat ja kulttuuri-identi- 56279: päristö- ja sosiaaliturvan sekä yhteisen vas- teetin, 56280: tuun yhteisestä napaseutualueen kodistam- - jatketaan ja laajennetaan käytäntöä, 56281: me, jonka mukaan kansallisiin valtuuskuntiin si- 56282: - suojella ja puolustaa arktista aluetta sällytetään arktisten kansojen edustajia kan- 56283: sen ulkopuolisia ympäristöuhkia vastaan sainvälisissä neuvotteluissa ja tehtäessä pää- 56284: sekä arktisen alueen sisäpuolella tapahtuvia töksiä, jotka vaikuttavat arktisiin yhteisöi- 56285: kestämättömiä toimia vastaan, hin, voimavaroihin ja ekojärjestelmiin, 56286: 56287: 56288: 44 56289: II 56290: - meren elävien voimavarojen ja meri- - varmistamaan, että kaikkiin suunni- 56291: nisäkkäiden kestävä ja järkiperäinen hyö- telmiin ja päätöksiin, jotka saattavat vaikut- 56292: dyntäminen, taa arktisiin maisemiin tai vesiin sisällyte- 56293: - hallitustenvälistä yhteistyötä tiiviste- tään varhaisessa vaiheessa muodollinen 56294: tään kehitettäessä viestintää, kuljetusjärjes- ympäristön arviointi, johon saadaan riittä- 56295: telmiä ja kauppaa koko arktisella alueella västi palautetta paikan päällä asuviha alku- 56296: yhdenmukaisesti ympäristösuojelun ja kult- peräiskansoilta, 56297: tuuri-identiteetin kanssa, - yhteistyössä arktisen alueen eri puo- 56298: lilla asuvien alkuperäiskansojen kanssa ke- 56299: hittämään koordinoidut yhteistyöohjelmat 56300: ja kehotamme hallituksia 56301: ja -toiminnat ilmaisemaan kulttuureja ja his- 56302: - perustamaan mahdollisimman pian toriaa, tunnistamaan oikeudet, henkiset ja 56303: Arktisen neuvoston ja varmistamaan, että inhimilliset arvot ja opit ja parantamaan 56304: kansalliset viranomaiset toimivat neuvoston koko alueen alkuperäiskansojen sosiaalisia 56305: suositusten ja toimien toteuttamiseksi, ja taloudellisia oloja, tunnustaen varsinkin 56306: - sisällyttämään arktisen alueen pysy- naisten erityisen roolin ja heidän antamansa 56307: vän parlamentaarisen komitean osaksi kan- panoksen, 56308: sainvälistä yhteistyörakennetta Arktisen - laatimaan ja vahvistamaan toiminta- 56309: neuvoston kanssa ja ilmaisemaan toiveen periaatteita ja ohjelmia, jotka kannustavat ja 56310: tiiviistä vuoropuhelusta Arktisen neuvoston helpottavat arktisten alkuperäiskansojen 56311: ja pysyvän komitean välillä, aktiivista osallistumista tai johtajuutta tie- 56312: - ehdotetun Arktisen neuvoston turvin teellisessä toiminnassa arktisilla alueilla, eri- 56313: ponnekkaasti jatkamaan asianmukaisin voi- toten sellaisissa aiheissa, jotka pohjoisen 56314: mavaroin ja toimintaperiaatteiden tukema- asukkaat itse ovat tunnistaneet tärkeiksi 56315: na arktisen ympäristönsuojelun strategian ja oman sosiaalisen ja taloudellisen menestyk- 56316: sen alaohjelmien toteuttamista; sensä sekä kulttuurinsa kannalta, 56317: - työskentelemään uutterasti kansain- - yhdessä muiden maiden kanssa pe- 56318: välisten sopimusten ja toimintaohjelmien rustamaan ja tukemaan tieteellisesti päte- 56319: toteuttamiseksi kasvihuonekaasujen vähen- vää, operationaalisesti käytännöllistä tapaa 56320: tämiseksi ja myrkyllisten aineiden päästöjen ehkäistä ja valvoa tätä nykyä arktisille alueil- 56321: valvonnaksi, korostaen niiden erityistä vai- le tai vesistöihin sijoitettujen radioaktiivisten 56322: kutusta pitkällä aikavälillä arktisiin alueisiin jätteiden vahingollisia vaikutuksia arktiseen 56323: ja niiden kansojen hyvinvointiin; merelliseen ja rannikkoympäristöön, 56324: - laatimaan käytäntöjä, joilla kaikista - ylläpitämään ja parantamaan kalotti- 56325: toimintaperiaatteista kaikilla tasoilla, myös alueen ympäristöhavainnoinnin ja seuranta- 56326: kaikista kansainvälisistä sopimuksista, joissa järjestelmien verkostoa, mukaanlukien eri- 56327: valtio on osapuolena, tutkitaan niiden po- tyisesti meteorologiset ja ylemmän ilmake- 56328: tentiaalinen vaikutus arktisiin alueisiin ja hän havainnot, ongelmallisten kemiallisten 56329: kansoihin, ehdolla, että tarvittaessa varmis- aineiden seuranta sekä radioaktiivisuus, 56330: tetaan niiden toteuttamisen sopivuus arkti- - tukemaan ponnisteluja saada aikaan 56331: siin olosuhteisiin, ydinkoekielto ja saattaa kaikki muu siviili- ja 56332: - tukemaan lisääntynyttä kansallista ja sotilaskäyttöön tarkoitettu ydinteknologia ja 56333: kansainvälistä tieteellistä tutkimusta ja ym- ydinmateriaali, myös radioaktiivisen jätteen 56334: päristön seurantaa subarktisilla ja arktisilla käsittely, kansainvälisen seurannan ja val- 56335: alueilla mukaan lukien soveltuvin osin seu- vonnan piiriin, 56336: raavat: kansainvälisen arktisen tiedekomi- - kehittämään ja toteuttamaan mahdol- 56337: tean organisoima kansainvälisen arktisen lisuuksia arktisiin kysymyksiin liittyviin kan- 56338: tutkimussuunnittelun kansainvälisen konfe- sainvälisiin luottamustalooviin toimiin, ase- 56339: renssin tunnistamat tutkimusprioriteetit, valvontaan ja aseistariisuntaan, 56340: UNESCOn pohjoisen tieteen verkoston toi- - laatimaan luettelo arktiseen aluee- 56341: minta sekä muut kansainvälisesti koordi- seen liittyvistä toimista, joihin on ryhdytty 56342: noidut kansalliset tieteelliset toiminnat, jot- tässä julkilausumassa tunnistettujen aihei- 56343: ka liittyvät napa-alueisiin, den suhteen, mukaan lukien alkuperäiskan- 56344: 56345: 56346: 45 56347: II 56348: sojen kulttuurien, kielten ja historian tutki- ten ja pyyntöjen toimeenpanoa, (2) seurata 56349: mus, ja esittämään tulokset seuraavalle par- tiiviisti Arktisen neuvoston perustamista 56350: lamentaariselle konferenssille, sekä varmistaa ja tunnustaa parlamentaarik- 56351: kojen rooli vastaisuudessa heidän helpot- 56352: taessaan neuvoston työtä, (3) tutkia vastaisia 56353: tämän lisäksi 56354: vaihtoehtoja parlamenttien välisen yhteis- 56355: -konferenssi kiittäen hyväksyy Venä- työn järjestämiseksi arktisten maiden kes- 56356: jän ystävällisen esityksen isännöidä seuraa- ken ja antaa raportteja seuraavalle parla- 56357: vaa, viimeistään vuonna 1998 Salehardissa mentaariselle konferenssille, ja ( 4) valmis- 56358: pidettävää parlamentaarista konferenssia, tella yhteistyössä isäntämaan kanssa seuraa- 56359: - konferenssi pyytää arktisen alueen vaa arktista parlamentaarista konferenssia, 56360: pysyvää parlamentaarista komiteaa jatka- - konferenssi pyytää Pohjoismaiden 56361: maan työtään, jonka päätehtävät ovat: (1) neuvostoa ottamaan jatkuvan vastuun komi- 56362: seurata tämän konferenssin hallituksille ja tean sihteeristöstä yhteistyössä seuraavan 56363: kansainvälisille elimille esittämien suositus- konferenssin isäntämaan kanssa. 56364: 56365: 56366: 56367: 56368: 46 56369: II 56370: L T E 3 56371: 56372: 56373: BALTIAN PARLAMENTAARISEN YLEISKOKOUKSEN JA 56374: POHJOISMAIDEN NEUVOSTON PUHEENJOHTAJISTOJEN 56375: YHTEINEN LAUSUNTO 56376: Vilnassa 15.-16. huhtikuuta 1996 järjestetyn yhteisen kokouksen johdosta 56377: 56378: johdanto lisuuksien mukaan koskemaan myös kol- 56379: men parlamentin virkamiehiä. 56380: Baltian parlamentaarinen yleiskokous, jossa Tyytyväisinä panemme myös merkille 56381: on edustajia Viron, Latvian ja Liettuan parla- Baltian maiden ja Pohjoismaiden hallitusten 56382: menteista, Pohjoismaiden neuvoston jäse- välisen sekä bilateraalisen että multilateraa- 56383: niä, jotka edustavat Tanskan, Suomen, Nor- lisen yhteistyön, jota tehdään Baltian minis- 56384: jan ja Ruotsin kansanedustuslaitoksia, sekä terineuvoston ja Pohjoismaiden ministeri- 56385: Ahvenanmaan, Grönlannin ja Pärsaarten it- neuvoston välityksellä. 56386: sehallintoalueiden parlamenttien edustajia 56387: kokoontui Viinaan Liettuaan 15.-16. huhti- 56388: Baltian maiden ja Pohjoismaiden välisen 56389: kuuta 1996 yhteiseen kokoukseen tarkoi- 56390: yhteistyön alueelliset ulottuvuudet 56391: tuksenaan vahvistaa järjestöjen välistä yh- 56392: teistyötä ja keskustella keskeisesti yhteistä Me, Baltian parlamentaarisen yleiskokouk- 56393: etua olevista kysymyksistä. sen ja Pohjoismaiden neuvoston parlamen- 56394: taarikot, myönnämme, että alueellisella par- 56395: lamenttien välisellä yhteistyöllä on perusta- 56396: Baltian ja Pohjoismaiden väliset suhteet 56397: vaa laatua oleva merkitys vakauden, turval- 56398: Me Baltian parlamentaarisen yleiskokouk- lisuuden ja sosiaalisen sekä taloudellisen 56399: sen ja Pohjoismaiden neuvoston parlamen- kehityksen ylläpitämisessä Baltian alueella. 56400: taarikot vakuutamme sitoutuvamme työs- Me korostamme parlamentaaristen Itämeri- 56401: kentelemään alueen turvallisuuden, vakau- konferenssien ja konferensseissa hyväksyt- 56402: den ja hyvinvoinnin sekä maiden yhä lähei- tyjen poliittisten asiapapereiden merkitystä. 56403: sempien kulttuurisiteiden edistämiseksi ra- Olemme iloisia Euroopan komission Itäme- 56404: kentaen yhteistyötä kaikilla tasoilla yhteisen ren alueen yhteistyötä koskevasta aloittees- 56405: perinnön ja yhteisten demokraattisten arvo- ta. 56406: jen pohjalta. Me kehotamme sekä Baltian ja Pohjois- 56407: Me ilmaisemme syvän tyytyväisyytemme maiden hallituksia että Baltian ja Pohjois- 56408: Baltian parlamentaarisen yleiskokouksen ja maiden ministerineuvostoja tekemään par- 56409: Pohjoismaiden neuvoston välisen yhteis- haansa edistääkseen ja kehittääkseen käyn- 56410: työn rakenteeseen, joka vahvistettiin vuon- nissä olevaa yhteistyötä, erityisesti Baltian 56411: na 1992 solmitussa näiden kahden organi- alueen hyvinvoinnille tärkeillä alueilla ku- 56412: saation välistä parlamentaarista yhteistyötä ten ympäristönsuojelu, yhteiset energiapro- 56413: koskevassa sopimuksessa. jektit, tiedonvälityksen infrastruktuuri ja yh- 56414: Yhteistyösopimusta tarkistetaan vuonna teiset kuljetusprojektit, jotka ovat olennaisia 56415: 1996, jotta varmistetaan sen palvelevan yh- myös kansalaistemme hyvien elinolojen 56416: teisiä poliittisia päämääriämme parhaalla kannalta. Tällä yhteistyöllä pyritään mm. 56417: mahdollisella tavalla. Pohjoismaiden neu- rohkaisemaan balttilaisia, pohjoismaisia ja 56418: vosto tulee jatkamaan Baltian maiden parla- eurooppalaisia rahoituslaitoksia koordinoi- 56419: mentaarikoille tarkoitettua stipendiohjel- maan toimintansa Baltian maissa kestävän 56420: maansa tarkoituksena laajentaa sitä mahdol- kehityksen vauhdittamiseksi. 56421: 56422: 56423: 47 56424: II 56425: Edelleen toivomme, että hallitusten yh- minen edistää rauhaa, vapautta, vakautta ja 56426: teisiä koordinoituja toimia vahvistetaan tar- taloudellista hyvinvointia koko Euroopassa. 56427: koituksena varmistaa kestävä kehitys ja vä- Olemme tyytyväisinä panneet merkille 56428: hentää ympäristövaarojen vaikutuksia mu- Pohjoismaiden tuen EU:n laajentumispro- 56429: kaan lukien ydinvoiman käyttöön liittyvät sessissa, joka koskee kolmen Baltian maan 56430: onnettomuudet ja jätteet. Kehotamme myös liittymistä samoilla ehdoilla kuin muut EU:n 56431: parlamentteja ja hallituksia tekemään tiivistä kanssa Eurooppa-sopimuksen solmineet ja/ 56432: yhteistyötä huumausaineiden ja dopingval- tai unionin jäsenyyttä hakeneet maat. Jäse- 56433: misteiden salakuljetuksen ja järjestäytyneen nyysneuvottelut on määrä aloittaa samanai- 56434: rikollisuuden muiden muotojen vähentämi- kaisesti kaikkien jäsenyyttä hakeneiden 56435: seksi. maiden kanssa viimeistään kuusi kuukautta 56436: Samoin kehotamme hallituksia kansain- EU:n hallitusten välisen konferenssin päät- 56437: välistä yhteistyötä tehdessään ryhtymään tymisen jälkeen. 56438: yhteisiin toimenpiteisiin laittoman siirtolai- Kehotamme pohjoismaisia parlamentte- 56439: suuden hillitsemiseksi ja samalla korosta- ja ja hallituksia tukemaan kolmen Baltian 56440: maan yksilöiden tarvetta kansainväliseen maan omia EU:n jäsenyyteen tähtääviä val- 56441: oikeusturvaan ja tunnustamaan ihmisten misteluita, esim. antamalla neuvoja kansalli- 56442: keskinäisen yhteydenpidon arvon alueen sen lainsäädännön sopeuttamisessa EU:n 56443: sisällä, esim. tekemällä poikkeuksia viisumi- säännöstöön ja jakamalla sopivalla tavalla 56444: käytäntöön tai yhtenäistämällä sitä, varsin- tietoa balttilaisille kollegoille EU:n hallitus- 56445: kin mitä tulee Baltian ja Pohjoismaiden väli- ten välisen konferenssin aikana saaduista 56446: sen viisumivapauden hyväksymiseen näi- kokemuksista. 56447: den maiden kansalaisten osalta silloin kun Toteamme balttilaisten osallistuvan poh- 56448: siihen on olemassa edellytykset. joismaiseen pataljoonaan IFOR:in rauhan- 56449: Meidän mielestämme kaikkien väestö- turvajoukoissa, joiden tehtävänä on luoda 56450: ryhmien onnistunut integraatio yhteiskun- rauha Bosniaan ja Herzegovinaan, ja arvos- 56451: tiinsa myötävaikuttaa koko alueen vakau- tamme sitä konkreettisena ilmaisuna yhtei- 56452: teen. Kaikkien kansalaisten täysiarvoiset sistä arvostuksista ja huomattavana ponnis- 56453: yhteiskunnalliset oikeudet vahvistavat hei- teluna luoda rauha ja turvallisuus Bosniaan 56454: dän uskollisuuttaan sille maalle, jossa he ja koko Eurooppaan. 56455: asuvat. 56456: Muistutamme ennen 3.--4. toukokuuta 56457: Tuleva yhteistyö 56458: 1996 Visbyssä pidettävää Itämeren valtioi- 56459: den huippukokousta osallistuvien valtioi- Olemme iloisia Baltian maiden ja Pohjois- 56460: den päämiehiä siitä, kuinka välttämätöntä maiden välisen alueellisen yhteistyön jat- 56461: on saada kansan laajamittainen tuki yhtei- kumisesta sekä parlamentaarisella että halli- 56462: siin hankkeisiin. tusten välisellä tasolla kaavan "viisi-plus- 56463: kolme" mukaan ottaen samalla huomioon, 56464: että jotkut yhteiskuntiimme kohdistuvat 56465: haasteet saattavat vaatia laajemmalla pohjal- 56466: Balttilais-pohjoismaisen yhteistyön 56467: la tehtäviä kansainvälisiä ratkaisuja. 56468: eurooppalainen ulottuvuus 56469: Sitoudumme jatkamaan alueellista parla- 56470: Kuten balttilaiset ja pohjoismaiset hallitus- mentaarista yhteistyötä ja järjestämään sopi- 56471: ten edustajat ovat ilmaisseet, Euroopan van tilaisuuden tullen Baltian parlamentaari- 56472: unionin (EU) laajentuminen tarjoaa histo- sen yleiskokouksen ja Pohjoismaiden neu- 56473: riallisen mahdollisuuden ja tämä laajentu- voston välisiä yhteisiä kokouksia. 56474: 56475: 56476: 56477: 56478: 48 56479: II 56480: L T E 4 56481: 56482: 56483: 56484: ITÄMEREN ALUEEN 56485: VIIDES PARLAMENTAARINEN YHTEISTYÖKOKOUS 56486: Riiassa 10.-11. syyskuuta 1996 56487: 56488: 56489: Päätöslauselma 56490: Itämeren alueen yhteistyön parlamentaaris- alueellisten, paikallisten ja yksityisten järjes- 56491: ten konferenssien mandaatin perusteella töjen käynnistämät eri yhteistyösuunnitel- 56492: Ahvenanmaan, Bremenin, Tanskan, Viron, mat, 56493: Saksan, Färsaarten, Suomen, Grönlannin, 56494: alueen taloudellisten, sosiaalisten, kulttuu- 56495: Hampurin, Islannin, Karjalan, Latvian, Liet- 56496: risten, ympäristöllisten ja poliittisten ongel- 56497: tuan, Mecklenburg-Vorpommernin, Norjan, 56498: mien ja haasteiden yhteennivomisen, 56499: Puolan, Venäjän, Schleswig-Holsteinin ja 56500: Ruotsin kansanedustuslaitosten jäsenet sekä 56501: ottavat huomioon 56502: Baltian yleiskokouksen, Pohjoismaiden 56503: neuvoston ja Euroopan parlamentin jäsenet peruuttamattoman demokraattisen kehityk- 56504: kokoontuivat Riiassa 10.-11. syyskuuta sen tärkeyden parlamentaarista yhteistyötä 56505: 1996 jatkaakseen Itämeren alueen parla- tiivistämällä, 56506: mentaaristen elinten käynnissä olevan yh- 56507: kansainvälisesti tunnustettujen valtionrajo- 56508: teistyön kehittämistä sekä pohtiakseen tär- 56509: keitä alueellisia kysymyksiä. jen loukkaamattomuuden sekä ihmisoi- 56510: keuksien ja vähemmistöjen yhtäläisen koh- 56511: Konferenssin osallistujat telun turvaamisen, 56512: alueen väestön yhteiset historialliset koke- 56513: panevat merkille 56514: mukset ja kulttuuritaustan samankaltaisuu- 56515: jatkuvan myönteisen poliittisen kehityksen, den, 56516: joka osaltaan lisää Itämeren alueen vakautta 56517: tiiviin seurannan ja päättäväisten yhteistyö- 56518: ja turvallisuutta, 56519: pyrkimysten pysyvän ja kiireellisen tarpeen 56520: toukokuussa 1996 järjestettyyn Visbyn huip- alueen selvien ympäristöhaasteiden ratkai- 56521: pukokoukseen johtaneen rakentavan kehi- semiseksi, 56522: tyksen ja kokouksessa hyväksytyt laajat Pu- 56523: Itämeren alueiden välisen ja niiden kesken 56524: heenjohtajan päätelmät, 56525: tehtävän yhteistyön tiivistämisen tärkeyden 56526: Itämeren alueen yhteistyön toimintaohjel- perustana kasvavalle alueelliselle identitee- 56527: mat, jotka hyväksyttiin Itämeren maiden tille, paikallisen demokratian ja itsehallin- 56528: neuvoston Kalmarin kokouksessa heinä- non kehittämiselle ja kestävälle talouskas- 56529: kuussa 1996, vulle, 56530: lukuisat kansalliset ja kansainväliset aloit- Itämeren valtioiden neuvoston taholta esite- 56531: teet, jotka vauhdittavat alueen kestävää kas- tyt aloitteet aluepolitiikkojen koordinoimi- 56532: vua ja taloudellista kehitystä, seksi ja Itämeren alueen etusijaistuksien 56533: määrittelemiseksi, 56534: Itämeren maiden neuvoston demokraattis- 56535: ten laitosten ja ihmisoikeuksien sekä vä- Euroopan unionin "Itämeren alueen aloit- 56536: hemmistöoikeuksien komissaarin tekemän teen", jonka EU:n komissio on valmistellut ja 56537: tärkeän työn, esitellyt Visbyn huippukokouksessa, 56538: 56539: 56540: 49 56541: II 56542: ovat sopineet mahdollistamaan viisumipakon poistamisen 56543: pikimmiten, 56544: jatkavansa alueellista taloudellista yhteistyö- 56545: tä, luopumaan voimakeinojen käytöstä ja muis- 56546: ta uhkaaruistavoista keskinäisissä suhteissa 56547: antavansa täyden kansallisen tuen lainsää- 56548: sekä kannustamaan kollektiivista turvalli- 56549: däntö-, budjetti- ja ratifiointimenettelyjen 56550: suutta ja jatkuvaa aseiden vähentämistä 56551: avulla ympäristönsuojelualan ja kestävän 56552: alueella, 56553: talouskasvun ja kehittämisen yhteistyöohjel- 56554: mille, turvaamaan alueella vakaan ja rauhallisen 56555: poliittisen, taloudellisen, juridisen, sosiaali- 56556: kannustavaosa alueellisia, paikallisia ja yksi- 56557: sen ja ekologisen kehityksen ja huolehti- 56558: tyisiä yhteistyösuunnitelmia, jotka osaltaan 56559: maan siitä, että tässä prosessissa taataan 56560: edistävät alueen demokraattista ja sosiaalis- 56561: vähemmistöille lailliset ja yhtäläiset oikeu- 56562: taloudellista kehitystä, 56563: det, 56564: tukevansa vapaata tiedonkulkua ja -vaihtoa 56565: parantamaan kulttuuristen, koulutuksellis- 56566: sosiaali- ja ympäristöasioissa, 56567: ten ja tieteellisten yhteistyöhankkeiden kes- 56568: taistelevansa järjestäytynyttä rikollisuutta kinäisen ja vapaan vaihdon edellytyksiä, 56569: vastaan, 56570: tukemaan alueen kansallisten ja kansainvä- 56571: auttavaosa sovinismin, rasismin ja muuka- lisesti toimivien kansalaisjärjestöjen toimia 56572: laisvihan vastaista taistelua kaikilla poliitti- ja yhteistyötä, 56573: silla tasoilla, 56574: varmistamaan, että kansalliset, alueelliset ja 56575: helpottavaosa ihmisten, tavaroiden, palve- paikalliset kehittämissuunnitelmat osaltaan 56576: luiden ja pääoman vapaata liikkumista mai- edistävät kestävää talouskasvua ja kehitystä, 56577: den välillä keinona saavuttaa tasapainoinen 56578: ryhtymään tehokkaisiin toimiin vähentääk- 56579: ja yhtäläinen talouskehitys näissä maissa, 56580: seen ydinvoimaloiden ja ydinkäyttöisten 56581: tukevansa parlamentaaristen konferenssien alusten käyttöhäiriöistä sekä ydinjätteiden 56582: toimintakehyksen mukaisten seminaarien ja säilyttämisestä aiheutuvia vaaroja ja riskejä, 56583: muiden vastaavien parlamentaaristen toi- 56584: ryhtymään tehokkaisiin toimiin terveydelle 56585: mintojen järjestämistä eri tasoilla, 56586: haitallisten päästöjen supistamiseksi Itäme- 56587: ren alueella tavoitteena varmistaa tällaisten 56588: kehottavat osallistujamaiden hallituksia 56589: päästöjen lopettaminen yhteistyössä HEL- 56590: syventämään parlamentaaristen kokousten COMin kanssa, 56591: ja Itämeren maiden neuvoston (CBSS) välis- 56592: osoittamaan solidaarisuutta energia-alalla 56593: tä rakentavaa vuoropuhelua, 56594: lyhyellä aikavälillä helpottarualla koko 56595: toimimaan päättäväisesti ja toteuttamaan vii- alueen kattavan toimintakykyisen voima- 56596: vytyksettä Visbyn huippukokouksen ja Kal- verkon perustamista ja tukemalla uudistu- 56597: marin kokouksen päätelmät, vien energialähteiden kaupallista hyödyntä- 56598: mistä, 56599: panemaan etusijalle taistelun kaikin käytet- 56600: tävissä olevin keinoin järjestäytynyttä rikolli- valmistelemaan vaihe vaiheelta alueelle täy- 56601: suutta vastaan ja helpottamaan yhteistyötä sin kehittyneen vapaakauppa-alueen, joka 56602: kansallisten hallintojen ja poliisiviranomais- käsittää valmistuotteet, puolivalmisteet, raa- 56603: ten välillä rajojen yli tapahtuvan rikollisen ka-aineet, energian ja ravintoaineet, sekä 56604: toiminnan torjumiseksi sekä perustamaan helpottamaan yritysten välistä yhteistyötä 56605: tiiviitä ja toimivia yhteistoimintaohjelmia, varmistamalla kauppalainsäädäntöön liitty- 56606: joissa kiinnitetään erityishuomiota huumei- vän avoimuuden, 56607: den ja ihmisten salakuljetukseen, 56608: vahvistamaan yhteistyötä tehokkaan ja vas- 56609: osoittamaan poliittista tahtoa kannustaa tuullisen hallinnan aikaansaamiseksi tarkoi- 56610: alue-, väli- ja paikallistason yhteistyötä Itä- tuksena turvata Itämeren kalatalouden kes- 56611: meren alueella, tävä kehitys, 56612: 56613: 56614: 50 56615: II 56616: kannustamaan alueen tutkimuslaitosten tii- antaa tätä viidettä kokousta valmistelleen 56617: vistä yhteistyötä tarkoituksena varmistaa työryhmän jatkaa toimintaansa pysyvänä 56618: laaja tietokanta ja ja turvata strateginen tutki- parlamentaarisen yhteistyön komiteana ja 56619: mus ja suunnittelu alueen edelleen kehittä- toimia yhdyssiteenä Itämeren maiden neu- 56620: miseksi; vostoon, 56621: varmistaa vuosittaisten parlamentaaristen 56622: ja päättivät konferenssien jatkuvan ja ongelmanoman 56623: toiminnan varaamaHa tähän tarkoitukseen 56624: pyytää Itämeren maiden neuvostoa esittä- 56625: taloudelliset ja henkilöstöresurssit, 56626: mään kunkin vuoden kesäkuun loppuun 56627: mennessä kirjallisen raportin vuosittaisista ilmaista syvän arvostuksensa Latvian parla- 56628: toimintaohjelmistaan osallistuville kansan- mentille Itämeren alueen 5. yhteistyökoko- 56629: edustuslaitoksille ja keskustelemaan siitä uksen järjestämisestä ja osoitetusta vieraan- 56630: parlamentaaristen kokousten jäsenten kans- varaisuudesta, ja 56631: sa näiden vuosittaisissa kokouksissa, 56632: kiittäen hyväksyä Puolan parlamentin kut- 56633: pyytää Itämeren maiden neuvostoa harkit- sun pitää Itämeren alueen 6. parlamentaari- 56634: semaan yhteistä koulutusta Itämeren alueen nen kokous Gdanskissa 15.-16. syyskuuta 56635: valtion-, alue-, ja paikallishallinnon virka- 1997. 56636: miehille tarkoituksena lisätä niin alueellista 56637: kuin eurooppalaistakin tietoisuutta, 56638: 56639: 56640: 56641: 56642: 51 56643: II 56644:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025