<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

103 Käyttäjää paikalla! 0.008868932723999

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1997_1 | A_1997_2 | A_1997_3 | A_1997_4 | A_1997_5 | A_1997_6 | B_1997_1 | B_1997_2 | C_1997_1 | C_1997_2 | D_1997_1 | D_1997_2 | E_1997_1 | E_1997_2 | F_1997_1 | F_1997_2 | F_1997_3 | F_1997_4 | F_1997_5 | Hak_1997 | PTK_1997_1 | PTK_1997_2 | PTK_1997_3 | PTK_1997_4 | PTK_1997_5 | 
1: Vuoden 1997
2:               ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: 81
10: Kertomukset
11: 1-7
12: 
13: 
14: 
15: 
16: EDUSKUNTA
17: HELSINKI
18:   ISSN 0783-9847
19: OY EDITA AB, HELSINKI1998
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: 
24: 
25: Kertomukset 1-7
26: 
27:   Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 1996          5 Eduskunnan tilintarkastajien kertomus vuodelta
28:                                                        1996
29: 2 Suomen itsenäisyydenjuhlarahaston Sitran toimin-
30:   takertomus vuodelta 1996                           6 Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 1996
31: 
32: 3 Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintaker-   7 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toimin-
33:   tomus vuodelta 1996                                  nastaan vuonna 1996
34: 
35: 4 Kertomus hallituksen toimenpiteistä vuonna 1996
36: 
37: 
38: 
39: 
40: 280177
41:           K 1/1997 vp
42: 
43: 
44: 
45: 
46:        EDUSKUNNAN
47: PANKKIVALTUUSTON KERTOMUS
48:            1996
49: 
50:               *
51:         EDUSKUNNAN
52:     TALOUSVALIOKUNNALLE
53: 
54: 
55: 
56: 
57:        HELSINKI 1997
58: ISSN 1237-4334
59: 
60: OY EDITAAB, HELSINKI1997
61:                                                             SISÄLLYS
62: 
63:                                                                 Sivu                                                                      Sivu
64: SUOMEN PANKIN TOIMINTA .......... .                               5    Viitelainamarkkinat kasvoivat ................ .                    2I
65:                                                                        Pörssin vaihto kasvoi ja kurssit nousivat ..                        2I
66: Rahapolitiikka ......................................... .        5
67:                                                                        1o hdannaismarkkina t jatkoivat kasvuaan                            22
68:                                                                        Sijoitusrahastojen suosio kasvoi .............. .                   22
69: Hintakehitys oli rauhallista ..................... .              6    Pääomamarkkinoilla merkittäviä kehitys-
70: Talouskasvu elpyi .................................... .          7       hankkeita ............................................. .        22
71:    Yksityinen kulutus piristi kokonais-                                Sijoituspalveluyrityksiä koskeva laki astui
72:      kysyntää ........................................... .       7       voimaan ............................................... .        23
73:   Kokonaistuotannon kasvu oli nopeaa                                   Eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan tulossa
74:      loppuvuodesta ................................... .          8       muutoksia ............................................ .         23
75:   Työttömyys väheni lievästi .................... .               8
76:   Julkinen sektori täytti Maastrichtin                                 Maksujärjestelmät ................................... .             24
77:      kriteerit ............................................ .     8
78: Rahapolitiikkaa kevennettiin .................. .                 9    Kotimaassa tehtiin tiivistä maksu-
79:   Korot laskivat vuosien 1995~96                                         järjestelmäyhteistyötä .......................... .               24
80:      vaihteessa ......................................... .       9    Suom~n P~nkin sekkitilijärjestelmää
81:   Markka heikkeni vuoden alkupuolella ... .                      10      keh1tettun ............................................ .         24
82:   Huutokauppakorkoa laskettiin edelleen                                Valvontayhteistyötä syvennettiin ............ .                     26
83:      kesällä ja alkusyksystä ...................... .            II    Elektroninen raha kehittyi ...................... .                 26
84:   Suomi liittyi ERMiin lokakuussa .......... .                   I2    Pankkien sekkitililuotolle asetettiin täysi-
85:   Markan vakaus säilyi ERM-kytkennän                                     määräiset vakuudet ............................. .                27
86:      jälkeen .............................................. .    13
87:   Rahapolitiikan ohjausjärjestelmää                                    Maksuvälinehuolto ................................... .             28
88:      ei muutettu ....................................... .       14
89: Y rityste~)~ .~otitalouksien velka ja                                  Käteisrahan määrä kasvoi, mutta on
90:    rahamaara ........................................... .       15      kansainvälisesti vähäinen ..................... .                 28
91:    Vaihtotaseen ylijäämä heijasti yritysten                            Pankkien osuus käteisrahan kysynnästä
92:      ja kotitalouksien rahoitusylijäämää ... .                   15      väheni edelleen ..................................... .           28
93:    Suomen velkaantuneisuus väheni ........... .                  15    Setelistön kiertonopeutta hillitään
94:    Pankkien luottokanta alkoi vaimeasti                                  käsittelymaksulla ................................. .             28
95:      kasvaa .............................................. .     16    Liikkeessä oleva setelistö lisääntyi.. ......... .                  29
96:    Talletusten rakenne muuttui                                         Setelirahavirtojen kasvujatkui ................ .                   29
97:       huomattavasti ................................... .        I6    Metallirahavirrat pienenivät .................... .                 29
98:                                                                        Lakkautettujen rahojen palautukset
99:  Rahoitusmarkkinat .................................. .          17
100:                                                                          olivat vähäisiä ...................................... .          29
101:                                                                        Seteleiden väärennökset vähenivät .......... .                      29
102:  Kotimaisten pankkien tulokset kääntyivät                              Maksullisten rahahuoltopalvelujen piiri
103:    voitollisiksi .......................................... .    I7      laajenee ................................................ .       30
104:  Luottotappiot supistuivat ........................ .            18
105:  Luottokanta alkoi elpyä, käyttelytilien                               Valuuttavaranto ....................................... .           30
106:    merkitys kasvoi .................................... .        I8
107:  Pankkikriisin hoitoa jatkettiin                                       Tilinpäätös ............................................... .       32
108:    vuonna I996 ........................................ .        I9
109:  Rahoituslainsäädännön kehitystyö eteni ..                       19    Tuloslaskelma ......................................... .           32
110:  Pääomamarkkinat kehittyivät vakaasti ....                       2I    Tase ......................................................... .    34
111: 
112:  370007
113: 4
114: 
115:                                                                   Sivu                                                                    Sivu
116: Tilinpäätöksen liitteet .............................. .           36    Euroopan valuuttajärjestelmän valuutta-
117: Tilinpäätöksen kommentit ...................... .                  38       kurssimekanismin rahoitusjärjestely .....                      43
118:   Kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntö ......... .                   38    Italian liittyminen uudelleen Euroopan
119: Tuloslaskelman kommentit ..................... .                   38       valuut~ajä~Jestelmän valuuttakurssi-
120: Taseen kommentit ................................... .             38       mekantsmnn ........................................ .          43
121:                                                                          Bilateraalinen valuuttatukisopimus
122: PANKKIVALTUUSTON
123:                                                                             Norges Bankin kanssa ......................... .               43
124:                                                                          Rahoitusmarkkinoiden vakauden
125:  KÄSITTELEMIÄ ASIOITA .............. .                             41       turvaaminen/Sponda-konserni ............ .                     43
126: SUOMEN PANKKI ............................... .                    41    20 markan setelin ulkoasun muuttaminen                            43
127:                                                                          Osakkeiden merkintä Suomen
128: Tilintarkastus .......................................... .        41       Arvopaperikeskus Oy:stä ..................... .                43
129: Lainausliikkeen ja valuuttakaupan                                        Setee Oy:n toimintakertomus .................. .                  44
130:   tarkastus .............................................. .       41    Suomen Pankin eläkesäännön ja
131: Inventoinnit ja haarakonttorien                                             perhe-eläkesäännön muutoksia ........... .                     44
132:   tarkastukset ......................................... .         41    Henkilöstön rakennemuutospolitiikasta ..                          45
133: Kertomus E. J. Längmanin rahastojen                                      Eläkevarauksen korko 1997 .................... .                  45
134:   toiminnasta .......................................... .         41    Johtokunta .............................................. .       46
135: Peruskorko .............................................. .        41    Haarakanttareiden ja aluetoimiston
136: Suomen Pankin soveltamien korkojen                                        valvojat .................................................. .    46
137:   rajat ..................................................... .    42    Pankkivaltuusto ...................................... .          47
138: Rahalain muutos ..................................... .            42    Tilintarkastajat ........................................ .       47
139: Suomen liittyminen Euroopan valuutta-
140:   järjestelmän valuuttakurssimekanismiin                           42    RAHOITUSTARKASTUS ..................... .                         48
141: 
142: 
143:                                      Kertomuksen luvut perustuvat vuoden 1997
144:                                           helmikuun alussa käytettävissä
145:                                                 olleisiin tietoihin.
146:                                                                                                        5
147: 
148: 
149: 
150: 
151:                               SUOMENPANKIN TOIMINTA
152: 
153:                  Rahapolitiikka                       Kun kotimaiset rahoitusmarkkinat olivat hyvin
154:                                                       likvidit, valtio kykeni rahoittamaan lähes koko
155: Olosuhteet rahapolitiikan harjoittamiselle olivat     alijäämänsä kotimaasta.
156: suotuisat vuonna 1996. Rahatalouden tasapaino             Markan ulkoinen arvo säilyi varsin vakaana.
157: säilyi kaikilta osiltaan hyvänä, ja luottamus va-     Se tosin heikkenijonkin verran vuoden alkupuo-
158: kauden jatkumiseen lisääntyi. Kuluttajahintojen       lella, mutta vahvistui uudestaan vuoden puolivä-
159: nousu oli vähäistä. Siihen myötävaikuttivat osal-     lissä lähes vuoden alun tasolle. Suomen valuutta-
160: taan kotimaisten työkustannusten nousun hidas-        markkinoiden rauhallisuuteen myötävaikutti
161: tuminen, yritysten rahoituskustannusten alene-        kotimaisten tekijöiden ohella myös se, että kan-
162: minen korkojen laskun myötä ja maltillinen            sainväliset rahoitus- ja valuuttamarkkinat olivat
163: tuontihintojen kehitys. EU:n suositusten mukai-       rauhalliset. Ulkomailla valuuttakurssien ja kor-
164: sen väliaikaisen yhdenmukaistetun kuluttajahin-       kojen muutokset olivat vähäisempiä kuin edelli-
165: taindeksin perusteella arvioituna hintojen nou-       sinä vuosina, ja lyhytaikaiset korot laskivat mo-
166: su Suomessa ei poikennut kovinkaan paljon             nissa maissa.
167: ERMin ydinmaiden keskimääräisestä hintakehi-              Vähäisten inflaatio-odotusten myötä rahapo-
168: tyksestä.                                             litiikan ohjauskorot voitiin myös Suomessa alen-
169:    Taantuma sävytti Manner-Euroopan talous-           taa historiallisesti katsoen mataliksi, huutokaup-
170: kehitystä alkuvuodesta, mutta kasvu käynnistyi        pakorko 3 prosenttiin eli samaksi kuin Saksan
171: vientivetoisesti keväällä, tosin vielä melko vai-     lähes vastaava rahapoliittinen korko. Myönteis-
172: meana. Inflaatiopaineet vähenivät, ja ED-mai-         tä oli, että myös Suomen pitkäaikaiset markkina-
173: den väliset inflaatioerot pienentyivät, mikä mah-     korot laskivat kansainvälisestikin vertaillen hy-
174: dollisti kaikissa jäsenmaissa rahapolitiikan ke-      vin alas. Vuoden lopulla ne olivat jo alle 6.5
175: ventämisen. Julkisen talouden alijäämien supis-       prosentin ja ero Saksan vastaavaan korkoon vain
176: taminen eteni tavoiteitua hitaammin. Tästä ai-        noin puoli prosenttiyksikköä.
177: heutunut epävarmuus jarrutti pitkien korkojen             Kotimaisen kysynnän kasvua jarrutti se, että
178: alenemista sekä yksityisen kulutuksen ja inves-       yritykset ja kotitaloudet halusivat vahvistaa edel-
179: tointien kasvua.                                      leen rahoitusasemaansa. Erityisesti yrityssektori
180:     Kokonaistuotannon määrä kääntyi Suomessa          supisti voimakkaasti ulkomaista nettovelkaansa,
181: uudelleen kasvuun vuoden 1996 alussa. Vienti-         mikä näkyi toisaalta suurena vaihtotaseen ylijää-
182: teollisuuden suhdanneherkät alat kärsivät tosin       mänä. Pankkien markkamääräisten luottojen
183: vuoden 1996 alkupuolella edelleen heikosta ky-        määrä kääntyi kuitenkin monen vuoden vähene-
184: synnästä, mikä näkyi vientihintojen laskuna ja        misenjälkeen hitaaseen kasvuun. Pankkitalletus-
185: vaihtosuhteen heikkenemisenä. Kasvua ylläpitä-        ten ja sen myötä rahamäärien kehitys oli osin
186: vät vaikutukset tulivat alkuvuonna kotimaisesta       hyvin poikkeuksellinen, sillä varojen siirtymät eri
187: kysynnästä, erityisesti yksityisestä kulutuksesta.    tilimuotojen välillä olivat suuria.
188: Vuoden jälkipuolella kasvun perusta vahvistui             Kun kansantalouden kasvun, valtiontalouden
189: vientitilausten lisääntymisen ja rakennusinves-       tasapainottumisen ja hintakehityksen näkymät
190: tointien elpymisen myötä. Työttömyys väheni           pysyivat vakaina, Suomi katsoi perustelluksi liit-
191: edelleen hitaasti.                                    tyä Euroopan unionin valuuttakurssimekanis-
192:     Julkisen sektorin rahoitusalijäämä ja julkinen    miin ERMiin 14.10.1996 alkaen. ERM-kytkentä
193: velka supistuivat Maastrichtin sopimuksessa lä-       toteutui markkinahäiriöittä ilman mainittavaa
194: hentymiskriteereiksi asetettujen rajojen alapuo-      markan markkinakurssin muutosta. Valittu
195: lelle. Erityisesti valtiontalouden alijäämä pieneni   markan keskuskurssi ecuun nähden ja vastaava
196: merkittävästi, mutta säilyi silti vielä suurena.      keskuskurssi Saksan markkaan nähden olivat
197: 6
198: 
199: vähän vallinnutta markkinakurssia heikompia.           kauden muutos oli vuoden 1996 joulukuussa
200: Markkinakurssi siirtyi kytkennän jälkeen vähi-         alle 2.0 %. Näin mitattuna Suomen hintakehitys
201: tellen lähemmäs keskuskurssia. ERMiin liityt-          ei poikennut kovinkaan paljon EU-maiden kes-
202: täessä rahapolitiikan peruslinjaus säilyi inflaa-      kimääräisestä hintakehityksestä, vaikka se oli
203: tiotavoitteen kannalta ennallaan, joskin samalla       yhä EU-maiden alhaisimpia (taulukko). Yhden-
204: valuuttakurssivakauden rooli talouspolitiikassa        mukaistettu kuluttajahintaindeksi on tullut tär-
205: korostui.                                              keäksi, koska sitä tullaan käyttämään arvioitaes-
206:                                                        sa EMU-kriteerien täyttymistä.
207:            Hintakehitys oli rauhallista
208:                                                        Taulukko. EU:n väliaikainen yhden-
209: Kotimaisten työkustannusten nousun hidastu-                      mukaistettu kuluttajahintaindeksi
210: minen, kiinteiden kustannusten aleneminen kor-
211:                                                                                                   Joulukuu 1996
212: kojen laskun myötä ja rauhallinen tuontihintojen
213:                                                                                            12 kuukauden prosenttimuutos
214: kehitys pitivät kuluttajahintojen nousun hitaana
215: vuonna 1996. Pohjainflaatioindikaattori, johon         EU 15 ..................................            2.2
216: välilliset verot eivät sisälly, nousi vähemmän
217: kuin muut kuluttajahintoja mittaavat indeksit,         Belgia ..................................           2.6
218: sillä välillisten verojen korotukset eivät näy tässä   Espanja ...............................             3.0
219: indikaattorissa. Lisäksi indikaattoria ovat alen-      Hollanti .. ........... ...... ............         1.9
220: taneet eräät tukipalkkioiden alennukset, jotka         Irlanti .... ...... ... ...... ... .... ... .....   2.3
221: eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet kuluttajahin-        Iso-Britannia.......................                2.8
222: toihin.
223:     Vuoden 1996 kesällä ja syksyllä julkisuudessa      Italia....................................          2.7
224: käytiin keskustelua deflaatiosta, koska hintojen       Itävalta ...... .. ... ...... .... ... .... ....    2.3
225: muutosvauhti oli alle Suomen Pankin noin kah-          Kreikka...............................              7.0
226: den prosentin inflaatiotavoitteen. Merkkejä hin-       Luxemburg..........................                 1.9
227: tatason yleisestä laskusta ei kuitenkaan ollut ha-     Portugali . ........... ....... .... ......         2.9
228: vaittavissa, sillä hintojen aleneminen koski vain
229: tiettyjä hyödykeryhmiä. Esimerkiksi elintarvike-       Ranska................................              1.8
230: hintojen nousu vuoden alkupuolella osoitti ED-         Ruotsi..................................            0.4
231: vaikutuksen jo hävinneen. Huomionarvoista              Saksa...................................            1.3
232: kuitenkin oli, että voimakkaan kilpailun alaisten      Suomi..................................             1.6
233: hyödykkeiden hintojen muutokset olivat varsin          Tanska................................              2.4
234: pieniä.
235:     Huolimatta suhdannenäkymien parantumi-                Koko tavarantuonnin markkamääräiset hin-
236: sesta ja kulutushyödykkeiden kysynnän ripeästä         nat kallistuivat keskimäärin 2.2 %. Tähän myö-
237: kasvusta inflaatio-odotukset säilyivät maltillisi-     tävaikutti markan ulkoisen arvon heikkenemi-
238: na. Loppuvuodesta kotitaloudet arvelivat hinto-        nen runsaalla 3.5 prosentilla vuodesta 1995.
239: jen kohoavan lähimmän vuoden aikana likimain           Markkamääräisten vientihintojen nousu päättyi
240:  1.5 %. Yrityskyselyjen tulokset viittasivat niin      vuoden 1995 lopulla. Keväällä vientihinnat
241: ikään vähäisiin inflaatio-odotuksiin.                  kääntyivät jyrkkään laskuun metsäteollisuus-
242:     Ulkomailta tulleet inflaatiopaineet olivat vä-     tuotteidenja perusmetallien hintojen halpenemi-
243: häisiä. Raaka-aineiden dollarimääräiset hinnat,        sen vuoksi. Joulukuusta 1995 joulukuuhun 1996
244: lukuunottamatta energiaa, kallistuivat vielä al-       vientihinnat alenivat 5.1 %ja vaihtosuhde heik-
245: kuvuodesta. Nousu kuitenkin taittui alkukevääs-        keni 7.2 %. Tuottajahinnat pysyivät keskimäärin
246: tä, mihin vaikutti yrity.~ten pyrkimys supistaa        melko vakaina koko vuoden ajan.
247: raaka-ainevarastojaan. Oljyn maailmanmarkki-              Suomessa syksyllä 1995 tehdyt kaksivuotiset
248: nahinnan lasku osoittautui tilapäiseksi, ja vuo-       maltilliset palkkasopimukset, palkkaliukumien
249: den jälkipuolella hinnat nousivat uudelleen.           pienentyminen ja välillisten työkustannusten lie-
250: Tuottajahinnat pysyivät monissa maissa ennal-          vä alentaminen hidastivat työkustannusten nou-
251: laan tai alenivat. Maltillinen palkkakehitys edes-     sua. Nimellinen ansiotaso oli vuoden 1996lopul-
252: auttoi inflaation hidastumista.                        la keskimäärin 3.3 % korkeampi kuin vuotta
253:     Kuudessa EU:n jäsenmaassa väliaikaisen yh-         aiemmin. Toimialojen väliset ansiotason muu-
254: denmukaistetun kuluttajahintaindeksin 12 kuu-          tosten erot supistuivat huomattavasti. Palkka-
255:                                                                                                          7
256: 
257: liukumien supistumiseen vaikutti osaltaan in-           Myönteiset odotukset rohkaisivat kuluttajia li-
258: flaatio-odotusten säilyminen maltillisina.              säämään kulutustaan ja vähentämään säästämi-
259:     Yksikkötyökustannukset eli palkat ja työn-          sen osuutta tuloista. Kulutusmenojen määrä kas-
260: antajien sosiaalivakuutusmaksut tuotettua tuo-          voikin selvästi enemmän kuin käytettävissä ole-
261: teyksikköä kohti kasvoivat 1. 7 %. Yksikkötyö-          vat reaalitulot. Tulojen kasvua rajoitti kotita-
262: kustannuksia lisäsi tavanomaista vähemmän pa-           louksien saamien tulonsiirtojen supistuminen
263: rantunut keskimääräinen työn tuottavuus. Työn           valtion menojen leikkausten seurauksena. Lisäk-
264: tuottavuuden normaalia hitaampi paraneminen             si vuonna 1995 maksetut kahdet veronpalautukset
265: heijasti tuotannon kasvun painottumista työvai-         näkyivät tulojen kasvun pienentymisenä 1996.
266: taisille aloille ja eräiden vientialojen tuotantovai-   Palkkatulojen reaalinen kasvu jatkui ripeänä.
267: keuksia, joihin yritykset eivät liittäneet työvoi-          Kotitalouksien luottamus talouskehityksen
268: man lomautuksia. Kulutushyödykkeiden tuo-               parantumiseen, velkaantuneisuuden vähenemi-
269: tannossa yksikkötyökustannusten nousu oli vä-           nen ja korkojen lasku näkyivät myös asuntojen
270: häistä. Kun lisäksi tuontihintojen kallistuminen        ostojen lisääntymisenä. Kysynnän painopiste oli
271: kohdistui lähinnä energiaan, tuontihinnoista ei         edelleen vanhoissa asunnoissa, mutta vuodenjäl-
272: tullut merkittävää kuluttajahintoja nostavaa vai-       kipuolella uusienkin asuntojen tuotanto vilkas-
273: kutusta.                                                tui. Huomattava osa asuntoihin käytetystä ra-
274:     Varallisuushintojen kehityksessä ei liioin ollut    hoituksesta suuntautui asuinrakennusten perus-
275:  deflatorisia piirteitä. Korkojen aleneminen lisäsi     korjauksiin, joita osaltaan vilkastutti valtion ra-
276: huomattavasti kiinnostusta asuntosijoituksia            hoitustuki. Asuntoluottojen kanta alkoi kasvaa
277: kohtaan, ja vanhojen asuntojen hinnat koko              alkukesästä, sillä luottokorot alenivat ja epävar-
278:  maassa kääntyivät nousuun vuoden alusta.               muus korkojen kehityssuunnasta väheni.
279:  Tämä myötävaikutti puolestaan asuntokaupan                 Kysynnän elpyminen, yritysten rahoitusra-
280: ja rakentamisen piristymiseen. Kiinteistöjen            kenteiden vahvistuminen, tuotantokapasiteetin
281:  reaalihinnat olivat kuitenkin yhä erittäin mata-       käyttöasteen lisääntyminen ja alentuneet korot
282:  lat, joten hintojen kohoaminen ei lisännyt inflaa-     paransivat merkittävästi yritysten investointi-
283:  tio-odotuksia. Kantohintojen lasku päättyi kesä-       mahdollisuuksia. Metsäteollisuudessa investoin-
284:  kuussa. Uudet sopimukset palauttivat hinnat            tien aloituksia vähensi kuitenkin viennin heikke-
285:  vuoden 1995 syksyn tasolle. Keväällä vallinnut         neminen. Teollisuusinvestointien kasvua ylläpi-
286:  hintataso nousi arviolta 4--5 prosentilla, minkä       tivät lähinnä aikaisemmin käynnistetyt suuret
287:  vuoksi vuoden alkupuolella hiljentynyt puu-            investointihankkeet. Kotimarkkinasektorilla ky-
288:  kauppa vilkastui tuntuvasti.                           synnänja tuotannon määräjäi vielä vuoden 1990
289:                                                         suhdannehuipun määrää pienemmäksi. Koti-
290:                                                         maisen kysynnän kolmatta vuotta jatkunut kas-
291:                 Talouskasvu elpyi                       vu ja tuotantokapasiteetin uusiruistarpeet vauh-
292:                                                         dittivat kuitenkin kotimarkkinayritysten inves-
293:     Yksityinen kulutus piristi kokonaiskysyntää         tointeja.
294:                                                             Yritysten kannattavuus säilyi keskimäärin hy-
295: Kansainvälisen talouden suhdanteita ja Suomen           vänä, vaikka vientihintojen aleneminen heikensi-
296: vientinäkymiä koskeva epävarmuus väheni, kun            kin vientituotannon kannattavuutta edellisen
297: talouskasvu Manner-Euroopassa alkuvuoden                vuoden erittäin hyvään kannattavuuskehityk-
298: jälkeen alkoi hitaasti elpyä. Viennin määrä alkoi       seen verrattuna. Yritykset rahoittivai investoin-
299: kasvaa vuoden 1996 alkukuukausiin saakka kes-           tinsa lähinnä tulorahoituksella. Samalla ne vä-
300: täneen tuntuvan vähenemisen jälkeen. Alkuvuo-           hensivät edelleen velkaantuneisuuttaan.
301: den heikon kehityksen vuoksi tavaran- ja palve-             Julkisen talouden suuren alijäämän ja velan
302: lujen viennin määrä lisääntyi vuonna 1996 vain          takia finanssipolitiikka oli yhä kireää. Valtionta-
303: alle 4 %. Vienti kasvoi eniten metalli- ja kone-        louden tasapainottamiseksi lakisääteisten meno-
304: pajateollisuudessa mm. elektroniikkatuotteiden          jen säästöjä lisättiin noin 10 mrd. markalla. Val-
305: ripeänä jatkuneen viennin ja runsaiden laiva-           tion tulonsiirtoja kunnille supistettiin 4 mrd.
306:  toimitusten vauhdittamana. Metsäteollisuus jäi         markalla. Myös tulonsiirtoja kotitalouksille vä-
307:  kuitenkinjälkeen edellisen vuoden toimitusmää-         hennettiin, minkä vaikutusta kuitenkin lievensi
308:  ristä.                                                 verotuksen keventäminen. Julkinen kysyntä kas-
309:     Kuluttajien luottamus talouden paranemiseen         voi vuonna 1996 vain lievästi. Kuntien investoin-
310:  vahvistui vuoden 1996 huhtikuusta lähtien.             nit lisääntyivät kuitenkin huomattavasti raken-
311: 8
312: 
313: nusten peruskorjausten ja kuntien rahoitusase-       tiilinen palkkaratkaisu sekä verokiilan lievä ka-
314: man usean vuoden ajanjatkuneen vahvistumisen         peneminen ja työmarkkinoiden joustavuuden li-
315: ansiosta. Julkisten menojen (pl. finanssisijoitus-   sääntyminen hallituksen työllisyyspoliittisen oh-
316: menot) osuus bruttokansantuotteesta pieneni          jelman seurauksena.
317: edelleen. Julkisen sektorin kokonaismenot kas-           Vuonna 1996 työllisiä oli keskimäärin noin
318: voivat reaalisesti alle 3.5 %.                       27 400 henkeä enemmän (kausivaihteluista puh-
319:                                                      distettu luku) kuin edellisenä vuonna. Työllisyy-
320:                                                      den paranemisella oli puolestaan myönteinen
321:       Kokonaistuotannon kasvu oli nopeaa             vaikutus kotitalouksien ja yritysten odotuksiin,
322:                 loppuvuodesta                        mikä näkyi mm. yksityisen kulutuksen kasvun
323:                                                      voimistumisessa varsinkin loppuvuodesta. Työl-
324: Taloudessa aiemmin vallinnut kaksijakoisuus          listen määrä lisääntyi eniten palvelualoilla. Myös
325: väheni merkittävästi, kun vientivetoisen teolli-     rakentamisessa työllisyystilanne parani tuntu-
326: suustuotannon kasvun hidastumisen vastapai-          vasti edellisvuotisesta. Alkutuotanto ja teollisuus
327: noksi kotimaiseen kysyntään pohjautuva tuo-          vähensivät kuitenkin työvoimaa huomattavasti.
328: tanto alkoi piristyä. Kevään aikana talouden             Työvoiman tarjonnan kasvun vuoksi työttö-
329: kasvua hidasti erityisesti metsätalouden tuotan-     myys väheni vähemmän kuin työllisyyden lisäys
330: non tuntuva väheneminen. Markkinahakkuiden           olisi edellyttänyt. Kausivaihtelusta puhdistettu
331: supistuminen heijasti metsäteollisuuden tuotan-      työttömyysaste oli joulukuussa 15.6 %. Pitkäai-
332: non pienentymistä heikon markkinatilanteen           kaistyöttömien määrä pysyi edelleen suurena.
333: vuoksi sekä metsäteollisuusyritysten halua alen-     Nuorisotyöttömyys väheni kuitenkin vuoden
334: taa puuraaka-aineen hintaa ja vähentää raaka-        1996 aikana merkittävästi. Aikaisempien vuo-
335: ainevarastojaan.                                     sien tapaan eniten työttömiä oli rakennusalalla.
336:    Loppuvuonna 1996 kokonaistuotanto oli jo
337: 5-6% suurempi kuin edellisen vuoden lopulla.
338: Siihen vaikutti osaltaan teollisuustuotannon kas-      Julkinen sektori täytti Maastrichtin kriteerit
339: vun nopeutuminen tilauskannan lisääntymisen
340: ja vientinäkymien kohenemisen vuoksi. Palvelu-       Kotitalouksien kysynnän ja palkkatulojen kasvu
341: aloilla tuotannon kasvujatkui niin ikään ripeänä     vauhditti verotulojen kertymistäja siten tukijul-
342: toisella vuosipuoliskona. Myös rakennustuotan-       kisen talouden alijäämän pienenemistä. Valtion-
343: to piristyi selvästi loppukesästä lähtien, kun       talouden alijäämä supistui erityisen nopeasti
344: myös uustuotanto alkoi vilkastua.                    vuoden alkupuoliskolla. Loppuvuoteen ajoittui
345:    Vaikka tuotannon kasvu nopeutui varsin sel-       kuitenkin verraten paljon menojen lisäyksiä,
346: västi vuoden aikana, bruttokansantuotteen kas-       osittain työllisyyden hoidon ja pankkituen mak-
347: vu jäi koko vuonna runsaaseen 3 prosenttiin lä-      samisen takia, joten alijäämä lisääntyi jälleen.
348: hinnä sen vuoksi, että edellisen vuoden kasvupe-     Vuonna 1996 valtiontalouden nettorahoitustar-
349: rintö jäi likimain nollaksi. Kapasiteetti ei juuri   ve oli alle 40 mrd. markkaa eli runsaat 20 mrd.
350: rajoittanut tuotannon kasvua. Teollisuuden ja        markkaa pienempi kuin edellisenä vuonna. Kor-
351: Työnantajain Keskusliiton tekemien barometri-        komenot lisääntyivät kuudenneksen. Niiden
352: kyselyjen mukaan kapasiteetista ja työvoimasta       osuus kaikista menoista oli jo runsaat 15 %.
353: oli puutetta vuoden mittaan ainoastaan jonkin        Kotimaisten ja kansainvälisten korkojen alene-
354: verran lähinnä metalliteollisuudessa, jossa tuo-     minen näkyi verraten vähän korkomenoissa,
355: tanto lisääntyi eniten.                              koska valtion velka on suuressa määrin kiinteä-
356:                                                      korkoista.
357:                                                         Sopiessaan vuosien 1997-99 menokehyksistä
358:            Työttömyys väheni lievästi                helmikuussa 1996 hallitus päätti lisätoimenpi-
359:                                                      teistä, joilla valtion taloutta vahvistetaan. Pysy-
360: Työllisyyden hidas paraneminen jatkui vuoden         viä menosäästöjä lisättiin yhteensä 1.7 mrd. mar-
361: 1996 aikana, vaikka kokonaistuotannon lisäys         kalla vuodesta 1997 alkaen. Nämä lisäsäästöt
362: oli melko vähäistä etenkin alkuvuodesta. Kehi-       yhdessä aiemmin päätettyjen menojen leikkaus-
363: tys ilmensi tuotannon painottumista yhä selvem-      ten kanssa kasvattavat säästöjen kokonaismää-
364: min työvaltaisiin teollisuuden toimialoihin ja       rän runsaaseen 23 mrd. markkaan vaalikaudella
365: palveluelinkeinoihin. Työllisyyden parantumista      1995-99. Vuodesta 1991 alkaen säästöt ovat yh-
366: helpottivat osaltaan edellisenä vuonna tehty mal-    teensä lähes 9% bruttokansantuotteesta.
367:                                                                                                            9
368: 
369:     Hallitus jätti syyskuussa EU:n neuvostolle tar-    denlopussa liikkeessä viisi, yhteismääräitään 125
370: kennetun lähentymisohjelmansa. Ohjelman pe-            mrd. markkaa. Lyhytaikaisten velkasitoumusten
371: rusvaihtoehdossa Suomen julkisen sektorin ali-         määrä supistui 1 mrd. markkaa eli vajaaseen 37
372: jäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen piene-         mrd. markkaan.
373: nee 1.4 prosenttiin vuonna 1997. Rahoitusasema             Julkisen talouden rahoitustasapainon parane-
374: muuttuu ylijäämäiseksi vuonna 1999. Julkisen           va suunta näkyi finanssipolitiikan muodostumi-
375: talouden velkasuhteen arvioitiin kasvavan 62           sena suunniteltua hieman vähemmän kiristäväk-
376: prosenttiin vuonna 1996 ja vakiintuvan noin 60         si vuonna 1997. Menojen leikkaukset toteutetaan
377: prosenttiin pari vuotta myöhemmin. Velkasuh-           suunnitelmien mukaisesti. Samalla kuitenkin li-
378: detta koskeva laskelma perustuu mm. oletuk-            sätään työttömyyden vähentämiseen tähtääviä
379: seen, että valtion TEL-rahastoiita ottama velka,       julkisia investointeja ja tukia yksityiselle sektoril-
380: joka julkisen sektorin sisäisenä vähennetään val-      le. Verotuksen keventämistä päätettiin jatkaa
381: tion kokonaisvelasta, on vuosina 1996 ja 1997          vuonna 1997 enemmän kuin alun perin kaavail-
382:  15 mrd. markkaa vuodessa.                             tiin. Julkisen talouden rahoitustasapainon vah-
383:     Valtiontalouden alijäämän varsin ripeä pie-        vistuminen myötävaikuttaa osaltaan myös pit-
384: neneminen yhdessä sosiaaliturvarahastojen suu-         kien markkinakorkojen ja pankkiluottojen kor-
385: ren ylijäämän kanssa riitti supistamaan koko jul-      kojen maltilliseen kehitykseen.
386: kisen sektorin rahoitusalijäämän Maastrichtin
387:  sopimuksen mukaista tavoitearvoa (3% koko-
388: naistuotannon arvosta) pienemmäksi jo vuoden                     Rahapolitiikkaa kevennettiin
389:  1996 aikana. Julkisen velan kriteeri- koko julki-
390:  sen sektorin sulautettu velka enintään 60 % suh-          Korot laskivat vuosien 1995-96 vaihteessa
391: teessa bruttokansantuotteeseen - täyttyi sekin
392:  vuonna 1996. Työeläkerahastot sijoittivat edel-       Suomen Pankki aloitti rahapolitiikan merkittä-
393:  leen suuren osan ylijäämästään valtion obligaa-       vän keventämisen lokakuussa 1995. Huutokaup-
394: tioihin, koska yritykset rahoittivat kiinteät in-      pakorkoa alennettiin 6 prosentista lähtien varsin
395:  vestoinnit pääasiassa tulorahoituksella ja mak-       nopeasti siten, että joulukuun 1995 lopulla se oli
396:  soivat pois aikaisempia velkojaan.                    enää 4.25 %. Joulukuun 19. päivänä 1995 toteu-
397:     Koska pankkituen maksatukseen oli varau-           tettu huutokauppakoron 0.5 prosenttiyksikön
398:  duttu jo aiemmin, valtion velka kasvoi vähem-         alennus perustui vuosien 1996 ja 1997 inflaatio-
399:  män kuin nettorahoitustarve ja oli vuoden 1996        näkymiin: inflaatio näytti olevan jäämässä sel-
400:  lopussa 395.5 mrd. markkaa. Velan kasvua hillit-      västi alle kahden prosentin. Koron laskusta huo-
401:  sivät myös eräät kertaluonteiset tulot mm. omai-      limatta markan valuuttakurssi vahvistui vielä lie-
402:  suuden myynneistäja asuntorahaston arvopape-          västi vuoden 1995 loppupuolella. Suomen mar-
403:  ristamisesta.                                         kan ollessa vahvimmillaan Saksan markka mak-
404:     Valtion valuuttamääräisten luottojen kanta         soi noin 2.97 markkaa. Tässä tilanteessa markki-
405:  pysyi lähes ennallaan 175 mrd. markassa. Suo-         noilla ilmeisesti arveltiin markan vahvistuneen jo
406:  men valtion valuuttavelka on kansainvälisesti         liikaa, ja joulukuusta 1995 alkaen markka alkoi
407:  hyvin suuri, ja sitä olisi pyrittävä supistamaan.     hiljalleen heiketä.
408:  Tähän lähivuosiksi ennakoidut vaihtotaseen yli-          Pitkäaikaiset markkinakorot olivat samaan
409: jäämät luovatkin hyvät mahdollisuudet. Valuut-         aikaan selvästi alenemassa osittain ulkomaisten
410:  tavelan kuoletukset olivat vielä vuonna 1996 suh-     korkojen laskun, osittain kotimaisten tekijöiden,
411:  teellisen pienet, noin 13 mrd. markkaa, mutta         lähinnä inflaation vaimenemisen ja valtiontalou-
412:  kasvavat vuonna 1997 jo noin 30 mrd. mark-            den paranemisen vuoksi. Syksystä 1995 valtion
413:  kaan. Valtio suoritti edelleen valuuttakauppansa      kymmenen vuoden (tosiasiassa tuolloin vajaan 9
414:  Suomen Pankin kanssa,joten valtion valuuttave-        vuoden) obligaatiokorko laski noin 8 prosentista
415:  lan hoito oli tiiviissä yhteydessä valuuttavaranto-   7.20 prosenttiin vuoden 1996 alkuun tultaessa.
416:  politiikkaan.                                         Huutokauppakoron lasku vauhditti markkina-
417:     Valtio lainasi jokseenkin koko rahoitustar-        korkojen alenemista edelleen. Tässä tilanteessa
418:  peensa kotimaisilta obligaatiomarkkinoilta, sillä     myös peruskorkoa päätettiin tammikuun 11. päi-
419:  lainojen kysyntä oli hyvä ja korot laskivat mer-      vänä 1996 alentaa helmikuun alusta lukien 4.75
420:  kittävästi. Liikkeessä olevien yleisöobligaatioi-     prosentista 4.50 prosenttiin.
421:  den määrä kasvoi vuoden aikana 144 mrd. mar-             Vuoden 19951oppupuolella oli korkoja lasket-
422:  kasta 178 mrd. markkaan. Viitelainoja oli vuo-        tu laajasti myös ulkomailla. Korkojen lasku oli
423: 
424: 2 370007
425: 10
426: 
427: kuitenkin varovaisempaa kuin Suomessa. Suo-           tojen yleensä varsin vakaasta tai jopa vahvistu-
428: men huutokauppakoron ero Saksan Bundesban-            vasta kehityksestä. EU:n valuuttakurssijärjestel-
429: kin repokorkoon kapeni vuoden 1995loppukuu-           mässä ERMissä valuutat lähestyivät toisiaan.
430: kausina vajaasta kahdesta prosenttiyksiköstä          Vielä vuoden alussa vahvimman ero heikoim-
431: noin puoleen prosenttiyksikköön. Yhtä paljon          paan, joka tuolloin oli Irlannin punta, oli runsas
432: supistui kolmen kuukauden markkinakorkojen            5 %, mutta kesään mennessä ERM-valuuttojen
433: ero. Vuoden 1996 alussa korkojen lasku ulko-          erot olivat kaventuneet pariin prosenttiin.
434: mailla kuitenkin kiihtyi, kun sekä talouksien kas-       Markkaa heikensivät lähinnä eräät Suomen
435: vu että hintojen nousu osoittautuivat odotettua       taloutta koskeneet odotettua huonommat uuti-
436: vaimeammiksi. Saksan repokorkoa, joka oli             set ja Suomen ERM-kytkentään liittyneet spe-
437: vuoden 1996 alussa 3.75 %, alennettiin tammi-         kulaatiot. Tiedotusvälineissä ja markkinoilla
438: kuun aikana neljä kertaa, ja helmikuun alusta se      esitettiin näkemyksiä, joiden mukaan vallitseva
439: asetettiin 3.30 prosenttiin. ED-maiden ydinryh-       markan markkinakurssi oli liian vahva ERM-
440: mä seurasi tiiviisti Saksan koronlaskuja. Myös        kytkentään. Saksan markan kurssi oli touko-
441: Ruotsin keskuspankki aloitti tammikuussa repo-        kuussa jo suunnilleen 3.16 eli noin 6% joulu-
442: koron laskun pienin askelin. Vuoden alun 8.91         kuun 1995 tasoa korkeampi. Dollarin ja Ruotsin
443: prosentista lähtien Ruotsin repokorko laski var-      kruunun kurssit kohosivat lähes 10 %. Ruotsin
444: sin tasaisesti noin puoli prosenttiyksikköä kuu-      kruunun markkakurssi palasi suunnilleen 70
445: kautta kohden.                                        penniin eli melkein samaan kuin se oli ollut jo
446:    Tammikuun loppupuolella ja helmikuussa             ennen Suomen devalvaatiota marraskuussa
447: Suomen valuutta- ja rahoitusmarkkinoilla esiin-       1991. Ulkomaankauppapainoinen indeksi nousi
448: tyi lievää rauhattomuutta, jonka syyt olivat osit-    noin 7%.
449: tain ulkomailla. Epävarmuutta loi varsinkin               Suomen Pankki jarrutti markan heikkenemis-
450: epäilys Yhdysvaltain korkotason kääntymisestä         tä myymällä jyrkimmissä pudotuksissa ulko-
451: nousuun. Rauhattomuus levisi erityisesti useisiin     maan valuuttoja. Kuitenkaan interventioilla ei
452: EU:n reuna-alueen maihin, muun muassa Ruot-           pyritty kääntämään suuntausta, joka tuli selvästi
453: siin. Todellisuudessa Yhdysvaltain keskuspank-        aidoista markkinapaineista. Eniten interventioi-
454: ki kuitenkin alensi vielä tammikuun lopussa ta-       ta tehtiin tammikuussa, jolloin valuuttaa myytiin
455: voitekorkonsa (fed funds target) 0.50 prosentti-      vajaan 4 mrd. markan arvosta. Yhteensä tammi-
456: yksiköllä 5.25 prosenttiin, missä se sitten pysyi     huhtikuussa myytiin markkinoille valuuttaa 6.8
457: koko vuoden. Toisaalta myös kotimaiset uutiset,       mrd. markan arvosta. Kaikki interventiot toteu-
458: esimerkiksi joulukuun huonot työttömyysluvut          tettiin avistamarkkinoilla. Markan kurssin vaih-
459: ja julkisuudessa esiintyneet pessimistiset arviot     telu oli kellunnan oloissa luonnollista, eikä heik-
460: Suomen talouden kehityksestä lisäsivät epävar-        kenemisen suuruutta pidetty inflaatiotavoitteen
461: muutta. Kolmen kuukauden koron ero Saksan             kannalta vielä ongelmallisena.
462: vastaavaan korkoon kasvoi noin yhteen prosent-            lnterventioiden vaikutuksesta Suomen Pan-
463: tiyksikköön. Kymmenen vuoden korko nousi              kin valuuttavaranto supistui selvästi. Tämä vas-
464: vajaasta 7 prosentista noin 8 prosenttiin, josta se   tasi myös Suomen Pankin tavoitetta, sillä vuosi-
465: helmikuun lopulta kuitenkin alkoi taas alentua.       na 1994 ja 1995 kertynyt varanto koettiin tarpeet-
466:     Markkinatilanteen rauhoituttua Suomen             toman suureksi markan kellunnan aikana. Vuo-
467: Pankki alensi huutokauppakorkoa maaliskuun            den alkaessa varantoa oli 48.9 mrd. markkaa.
468: 13. päivänä puoli prosenttiyksikköä 3.75 pro-         Huhtikuun loppuun mennessä se oli vähentynyt
469: senttiin. Koron alennus perustui ennusteen mu-        42.1 mrd. markkaan.
470: kaiseen inflaation alenemiseen. Inflaatiovauhdin         Toukokuussa markka alkoi uudelleen vahvis-
471: arvioitiin vakiintuvan loppuvuonna 1.5-2 pro-         tua, alkuvaiheessa nopeastikin, niin että kesä-
472: senttiin. Ennustettuun inflaation alenemiseen         kuussa se oli vahvistunut jo puolet siitä, minkä se
473: vaikuttivat sekä samansuuntainen kehitys ulko-        oli alkuvuonna heikentynyt. Saksan markkaan
474: mailla että kotimaiset tekijät.                       nähden markka vahvistui jonkin verran enem-
475:                                                       män kuin kauppapainoiseen indeksiin nähden.
476:                                                       Markan vahvistumista tuki se, että kesäkuun 10.
477:       Markka heikkeni vuoden alkupuolella             päivänä tuli voimaan koko kevään eduskunnassa
478:                                                       valmisteltu rahalain muutos. Rahalaissa ei enää
479: Markka heikkeni vuoden 1996 alkukuukausina            määritelty valuuttakurssijärjestelmää sinänsä,
480: edelleen. Tässä se poikkesi EU:n pienten valuut-      vaan lähinnä vain sitä koskeva päätöksenteko-
481:                                                                                                         11
482: 
483: menettely. Muutoksen merkitys oli ennen kaik-        korkoja. Huutokauppakorko oli heinä-elokuus-
484: kea siinä, että se mahdollisti niin päätettäessä     sa enää 0.20 prosenttiyksikön päässä Saksan re-
485: markan kytkennän EU:n valuuttakurssimeka-            pokorosta, eikä kolmen kuukauden korkojen
486: nismiin ERMiin. Markkaa vahvistivat tässä vai-       erokaan ollut paljon tätä suurempi.
487: heessa erityisesti ulkomaalaisten sijoitukset            Myönteistä oli, että myös täysin markkinoilla
488: markkavaateisiin. Suomen Pankki tasoitti taas        määräytyvät pitkäaikaiset korot lähestyivät Sak-
489: kurssimuutosta, nyt ostamalla ulkomaanvaluut-        san korkoja. Toukokuusta alkaen myös Suomes-
490: toja. Toukokuussa ostot olivat 1.2 mrd. mark-        sa oli liikkeessä valtion 10 vuoden obligaatiolai-
491: kaa. Pieniä määriä ostettiin myös kesäkuukausi-      na, josta tuli virallisesti tilastoitu viitelaina elo-
492: na, yhteensä 1. 7 mrd. markkaa.                      kuussa (mistä aiheutui tilastosarjaan noin 0.3
493:    Valuutan ostoista huolimatta valuuttavaran-       prosenttiyksikön nousu). Tämän lainan mukai-
494: to supistui toukokuussa 6.1 mrd. markkaa.            nen ero Saksan 10 vuoden korkoon kapeni tou-
495: Tämä johtui valtion ulkomaisen velan kuoletus-       kokuun noin 1.2 prosenttiyksiköstä 0.8 prosent-
496: ja korkomaksuista, joita ajoittui poikkeukselli-     tiyksikköön kesäkuussa. Suomen korkokehitys
497: sen paljon toukokuulle. Valuuttavaranto supis-       oli tältä osin hyvä myös suhteessa muihin ED-
498: tui vielä vähän kesän aikana valtion maksujen        maihin, sillä Suomi pystyi vakiinnuttamaan ase-
499: vuoksi, ja heinäkuun lopussa se oli 33.9 mrd.        mansa Tanskan ja Irlannin kanssa eräänlaisessa
500: markkaa. Sitten valuuttavaranto alkoi taas kas-      keskiryhmässä. Tämän ryhmän 10 vuoden korot
501: vaa; varsinkin elokuun jälkeen se kasvoi nimen-      olivat noin yhden prosenttiyksikön verran Sak-
502: omaan valtion uusien ulkomaisten lainojen nos-       san ympärillä olevan ydinryhmän korkojen ylä-
503: tojen vuoksi, mutta Suomen Pankki myös osti          puolella. Useimpien Etelä-Euroopan maiden ja
504: markkinoilta jonkin verran valuuttaa.                Ruotsin pitkät korot olivat alenemisestaan huo-
505:                                                      limatta yhä yli 2 prosenttiyksikköä Saksan pitkä-
506:                                                      aikaisen koron yläpuolella.
507:                                                          Kesällä monien maiden pitkiin korkoihin tuli
508:      Huutokauppakorkoa laskettiin edelleen           uusi lievä nousuvaihe ja korkoero Saksaan kas-
509:            kesällä ja alkusyksystä                   voi. Häiriö tuli taas paljolti Yhdysvalloista ja
510:                                                      dollarin heikentymisestä, joka heikensi muun
511: Ulkomailla koronlaskut olivat keväällä ja alku-      muassa EU:n reuna-alueen maiden valuuttoja.
512: kesästä vähäisiä. Saksa alensi kuitenkin diskont-    Häiriö heijastui lievänä Suomeenkin, mutta jäi
513: to- ja lombardkorkoja huhtikuun 18. päivänä 0.5      hyvin lyhytaikaiseksi. Suomen 10 vuoden korko
514: prosenttiyksiköllä; tällöin diskoottokorko laski     alkoi heinä-elokuun vaihteesta uudelleen laskea,
515: 2.5 prosenttiin ja lombardkorko 4.5 prosenttiin.     vieläpä nopeammin kuin muissa suhteellisen al-
516: Repokoron laskua odotettiin useaan otteeseen,        haisen koron maissa.
517: mutta Bundesbank pidättyi siitä. Ranska ja               Markkinoiden pitkän odotuksenjälkeen Bun-
518: Tanska, joiden ohjauskorot olivat vuoden alussa      desbank alensi viimein elokuun 22. päivänä repo-
519: olleet prosenttiyksikön verran Saksan korkojen       korkoaanjajopa yllättävänkin paljon eli 0.3 pro-
520: yläpuolella, alensivat kuitenkin varovasti korko-    senttiyksikköä 3.0 prosenttiin. Saksan huuto-
521: jaan, joten näiden maiden rahapoliittisten kor-      kauppakoron alentaminen toi lisää tilaa myös
522: kojen ero Saksan repokorkoon kapeni. EU:n            Suomen Pankin huutokauppakoron alennuksil-
523: reuna-alueen maat, joissa ohjauskorot olivat         le, vaikka Saksan korkoa ei sinänsä pidetty Suo-
524: vuoden alussa 9 prosentin tuntumassa, kykenivät      men kannalta alarajana. Elokuun 23. päivänä
525: laskemaan korkojaan tuntuvasti. Merkittävim-         Suomen Pankki alensi kolmannen kerran huuto-
526: min lyhyet korot laskivat edelleen Ruotsissa.        kauppakorkoa kesällä, nyt 3.25 prosenttiin.
527: Ruotsin keskuspankin repokorko laski kesällä jo          Peruskorko oli tähän mennessä jäänyt jo 1 1/4
528: alle 6 prosentin.                                    prosenttiyksikön verran huutokauppakoron ylä-
529:      Kesällä myös Suomen huutokauppakoron            puolelle, ja korot saatettiin paremmin sopusoin-
530: lasku jatkui, mutta nyt pienemmin askelin. Kesä-     tuun päättämällä elokuun 27. päivänä alentaa
531: kuun 14. päivänä huutokauppakorkoa alennet-          peruskorko 4 prosenttiin syyskuun puolivälistä
532:  tiin 0.15 prosenttiyksikköä 3.60 prosenttiin ja     alkaen. Peruskoron merkitys pankkien talletus-
533:  edelleen heinäkuun 5. päivänä 3.50 prosenttiin.     ten ja luottojen viitekorkona oli vuoden aikana
534:  Koron laskun taustalla oli odotus inflaation ale-   edelleen nopeasti vähenemässä, ja vuoden lopul-
535:  nemisesta. Suomen rahapolitiikan ohjauskorot        la siihen sidottujen talletusten ja luottojen osuus
536:  olivat vuoden kuluessa lähestyneet taas Saksan      oli enää vajaa viidennes kaikista.
537: 12
538: 
539:     Syyskuun 18. päivänä huutokauppakorkoa                    Suomi liittyi ERMiin lokakuussa
540: laskettiin vielä 0.15 prosenttiyksikköä 3.10 pro-
541: senttiin ja lokakuun 9. päivänä edelleen 3.0 pro-     Lokakuun 12. päivänä valtioneuvosto päätti
542: senttiin. Koronlaskun taustana todettiin olevan       Suomen markan liittämisestä Euroopan unionin
543: maltillisina säilyneet inflaationäkymät, koti-        valuuttakurssimekanismiin ERMiin. Päätös pe-
544: maisten ja ulkomaisten korkojen eron kaventu-         rustui Suomen Pankin esitykseen. Markan kes-
545: minen ja markkaan kohdistunut luottamus.              kuskurssitasosta sovittiin EU-maiden valtiova-
546:     Lyhimmissä markkinakoroissa näkyi vuoden          rainministeriöiden ja keskuspankkien edustajien
547: kuluessa useaan otteeseen, että markkinat odot-       kanssa ECOFIN-neuvoston alaisessa rahakomi-
548: tivat edelleen pikaista koronlaskua. Toisaalta        teassa (Monetary Committee). Markan keskus-
549: korkotermiinit viittasivat jatkuvasti markkinoi-      kurssiksi suhteessa ecuun tuli 5.80661 markkaa,
550: den odottavan lyhyiden korkojen kääntyvän lä-         jota vastaava keskuskurssi suhteessa Saksan
551: hikuukausina nousuun. Nousuodotus säilyi al-          markkaan oli 3.0400 markkaa. Sovittu kurssi oli
552: kuvuodesta aina seuraavien neljän neljänneksen        lähellä markan ja keskeisten ERM-valuuttojen
553: osalta noin yhden prosenttiyksikön suuruisena,        parin viime vuoden keskimääräistä valuutta-
554: mutta vaimeni syksyllä noin puoleen prosent-          kurssitasoa. Samassa yhteydessä Suomen Pankki
555: tiyksikköön.                                          ja muiden ERM-maiden keskuspankit määritte-
556:     Suomen valtion 10 vuoden obligaation korko        livät tarkat kahdenkeskiset keskuskurssit sekä
557: laski syys-lokakuussa noin 6.5 prosenttiin. Kor-      valuuttojen vaihteluvälien rajat. Liittyminen tuli
558: ko oli hyvin alhainen paitsi Suomen omaan histo-      voimaan maanantaina 14.10.
559: riaan verraten myös suhteessa kansainvälisiin             ERMiin liittymällä Suomi halusi tiivistää va-
560: korkoihin. Ero Saksan vastaavaan korkoon ka-          luuttapoliittista yhteistyötä EU:n muiden jäsen-
561: peni vain noin 0.4 prosenttiyksiköksi eli melkein     maiden kanssa. Mahdollinen jäsenyys talous- ja
562: puolta pienemmäksi kuin jo pitkään rahatalou-         rahaliitossa EMUssa sisältyy eduskunnan rati-
563: deltaan vakaan Tanskan vastaava korkoero.             fioimaan ED-jäsenyyteen, jla se on kirjattu myös
564: Kapenemiseen vaikutti yhä vahvempi odotus             nykyisen hallituksen ohjelmaan. Maiden EMO-
565: Suomen pyrkiruisestä vakavasti mukaan ensim-          kelpoisuutta koskeva päätös tehdään nykynäky-
566: mäisten maiden joukossa EU:n talous- ja raha-         min keväällä 1998. Valuuttakurssia koskevaan
567: liittoon EMUun. Lisäksi näkemykset myös               lähentymiskriteeriin kuuluu Maastrichtin sopi-
568: valtiontalouden EMU-kriteerien täyttymisestä          muksen tekstin mukaan valuuttakurssin säilymi-
569: Suomessa vahvistuivat. Toisaalta pitkien mark-        nen vakaana kaksi vuotta ennen tarkasteluajan-
570: kinakorkojen laskuun Suomessa vaikutti myös           kohtaa ja osallistuminen Euroopan valuuttajär-
571: rahoitusmarkkinoiden likvidi tilanne. Muun            jestelmän EMSin valuuttakurssimekanismiin
572: muassa vakuutuslaitoksilla oli suorastaan ongel-      ERMiin. Suomessa katsottiin kriteereiden muo-
573: mia löytää pitkäaikaisille varoilleen sijoituskoh-    dollinenkin täyttäminen tarpeelliseksi, jotta voi-
574: teita, mikä lisäsi valtion obligaatioiden kysyntää.   tiin varmistaa valintamahdollisuus EMUn kol-
575:     Markka vahvistui kesällä edelleen. Syys-loka-     manteen vaiheeseen siirtymisestä.
576: kuussa varsinkin kotimaiset yritykset vaihtoivat          Suomen Pankki oli arvioinut yhdessä hallituk-
577: runsaasti valuuttoja markoiksi. Alkusyksystä          sen kanssa mahdollisuuksia kytkeä markka
578: kurssi Saksan markkaan nähden pysytteli enim-         ERMiin. Lähtökohtana pidettiin, että vain va-
579: mäkseen muutamia pennejä kolmen markan ylä-           kaan talouskehityksen ja vakaan rahanarvon
580: puolella, mutta vahvistui syys-lokakuussa jo hiu-     kanssa sopusoinnussa olevat ratkaisut voivat tul-
581: kan alle kolmen markan. Ulkomailla, myös              la kysymykseen. Vuosina 1995 ja 1996 Suomen
582: ERM-valuuttojen piirissä, esiintyi kesällä ja al-     talouden tasapainottuminen jatkui, vaikka työt-
583: kusyksystä jonkin verran valuuttakurssipaineita.      tömyys vähenikin tavoiteitua hitaammin. Olo-
584: Näitä liittyi varsinkin Ranskan frangiin, lähinnä     suhteet hintavakauden toteutumiselle olivat suo-
585: maan sisäpoliittisista syistä. Frangi kuitenkin       tuisat, kansantalouden ulkomainen velkaantu-
586: kesti hyvin nämä paineet, eivätkä ERM-valuut-         minen väheni ja valtion velan kasvua kyettiin
587: tojen kurssierot kasvaneet 2-3:a prosenttia suu-      hillitsemään merkittävästi. Markan kurssi oli säi-
588: remmiksi. Kaiken kaikkiaan kehitys ERMissä            lynyt vuosina 1995 ja 1996 varsin vakaana ja
589: vakiintui, mitä heijasti myös ERM-maiden pit-         korkoero keskeisten EU-maiden valuuttoihin oli
590: käaikaisten korkojen selvä lähestyminen toisiaan      kaventunut oleellisesti. Ennusteiden mukaan
591: vuoden kuluessa pienistä, tilapäisistä häiriöistä     myös kehitysnäkymät olivat hyvät.
592: huolimatta.
593:                                                                                                          13
594: 
595:     Suomen Pankki oli täsmentänyt jo helmikuus-            Suomen ERM-kytkentä ei vaikuttanut ecun
596: sa 1993 rahapolitiikan tavoitteeksi vakiinnuttaa        määrittelyyn. Se on edelleen määritelty
597: inflaatio noin kahteen prosenttiin, mikä vastasi        Maastrichtin sopimuksen yhteydessä jäädytetyl-
598: keskeisten ERM-maiden hintavakauden tavoit-             lä tavalla siten, että ecukoriin kuuluvat vain tuo-
599: teita. ERMiin liityttäessä rahapolitiikan perus-        hon aikaan Euroopan unianiin kuuluneiden 12
600: linjaus säilyi tältä osin ennallaan, joskin liittymi-   maan valuutat. Siten vielä Suomen markan
601: nen korosti valuuttakurssin vakauden merkitys-          ERM-kytkennän jälkeenkin ecun painoissa oli-
602: tä. Suomen Pankki on velvollinen huolehtimaan           vat mukana ERMin ulkopuolella olevien Eng-
603: siitä, että markan kurssi suhteessa kaikkiin mui-       lannin, Italian ja Kreikan valuutat, mutta siitä
604: hin järjestelmässä mukana oleviin valuuttoihin          puuttuivat ERMissä mukana olevien Itävallan ja
605: säilyy ERMin mukaisissa ± 15 prosentin vaihte-          Suomen valuutat samoin kuin edelleen ERMin
606: luväleissä. Laaja vaihteluväli on tärkeä spekulaa-      ulkopuolelle jäänyt Ruotsin kruunu.
607: tioiden välttämiseksi, mutta käytännössä kah-              Suomen ERM-kytkentä tässä vaiheessa oli
608: denvälisten valuuttakurssien vaihtelu on selvästi       periaatteessa selvästi sitovampi kuin aikaisempi
609: tätä pienempää.                                         kytkentä olisi ollut, sillä odotettuun EMUn kol-
610:     ERMiin ja siinä olevien valuuttojen vaihtelu-       mannen vaiheen alkamiseen olijäljellä enää run-
611: välin määrittelyyn liittyy monia teknisiä yksityis-     saat kaksi vuotta. Valitut keskuskurssit muodos-
612: kohtia. Vaihteluväli ei ole tosiasiassa täsmälleen      tavat ilmeisen lähtökohdan arvioitaessa toden-
613: ± 15 %. Koska valuuttojen kahdenkeskisten in-           näköistä kiinnityskurssia tulevaan yhteiseen ra-
614: terventiorajojen täytyy olla samat kummankin            haan euroon. Tämä ilmeisesti vakauttijo valuut-
615: valuutan kannalta, päädytään rajoihin, joiden           takurssi-ja korkokehitystä, kun EMUn toteutu-
616: mukaan ERM-valuuttojen hinnat voivat nousta             miseen ja Suomen siihen liittymiseen uskottiin
617: (markka heikkenee) keskuskurssiinsa nähden              varsin voimakkaasti. ERM-kytkentä ei vielä lo-
618: noin 16.12 %, ja ERM -valuuttojen hinnat voivat         pettanut Suomen itsenäisten korkoratkaisujen
619: laskea (markka vahvistuu) keskuskurssiinsa näh-         mahdollisuutta, mutta se rajoittaa niitä. Kovin
620: den noin 13.88 %. Näin esimerkiksi Saksan mar-          aktiivinen korkopolitiikka ei myöskään sovi
621: kan keskuskurssia 3.04 vastaaviksi interventio-         ERM-järjestelmänja EMUn kolmannen vaiheen
622: rajoiksi saatiin arvot 3.53 markkaaja 2.62 mark-        lähestymisen henkeen lukuun ottamatta tilantei-
623: kaa.                                                    ta, joissa markkaan kohdistuu voimakkaita va-
624:     Kaikkia ERM-valuuttoja koskeva kahden-              luuttakurssipaineita.
625: keskinen rajoite aiheuttaa sen, ettei mikään yksit-
626: täinen valuutta voi liikkua keskuskurssinsa suh-
627: teen koko vaihteluvälillä muutoin kuin tietyssä          Markan vakaus säilyi ERM-kytkennänjälkeen
628: ääritapauksessa. Siten esimerkiksi Suomen mar-
629: kan tosiasiallinen vaihteluväli on yleensä olen-        ERM-kytkentä toteutui joustavasti ja rauhalli-
630: naisesti pienempi kuin± 15 %, ja sen rajat vaihte-      sesti, mihin epäilemättä vaikutti se, että sekä kyt-
631: levat koko ajan muiden valuuttojen keskinäisen          kentä sinänsä että sen ajankohta samoin kuin
632: aseman mukaan. Mitä laajempi muiden valuut-             valittu keskuskurssi vastasivat melko hyvin
633: tojen hajonta ERMissä on, sitä vähemmän mar-            markkinoiden odotuksia. Valittu markan ecu-
634: kalla on vaihteluvaraa. Sitä on kuitenkin aina          keskuskurssi ja vastaava Saksan markan keskus-
635: vähintään puolet koko vaihteluvälistä. Tämän            kurssi olivat noin puolitoista prosenttia vallin-
636: teknisen vaihteluvälin rajoitteen lisäksi väliä voi-    neita markkinakursseja heikompia. Saksan mar-
637:  daan tietenkin rajoittaa myös rahapoliittisin pää-     kan markkinakurssi oli kytkennän tapahtuessa
638: töksin.                                                 noin 2.99 markkaa, kun keskuskurssiksi sovittiin
639:     ERM-kytkennän yhteydessä määriteltiin               3.04 markkaa.
640:  markan keskuskurssi myös ecukoriin nähden.                Välittömästi     markkinoiden        avauduttua
641:  Ecu on kuitenkin ERMissä eri asemassa kuin             ERM-kytkennän jälkeen markan kurssin ja pit-
642:  ERMiin kuuluvat eri maiden valuutat, sillä ecun        käaikaisen koron muutokset jäivät vähäisiksi.
643:  suhteen ei vaihteluvälin rajoja määritellä eikä        Suomen markka asettui ERMin vahvimpien va-
644:  sovelleta. Tässäkin suhteessa ERM-kytkentä on          luuttojenjoukkoon, kun valuuttojen arvoa mita-
645:  eri asia kuin Suomen markan ecukytkentä ajan-          taan suhteessa niiden ecukeskuskursseihin. Myö-
646: jaksona 7.6.1991-8.9.1992, jolloin markalle oli         hemmin loka-marraskuussa markka heikkeni
647:  määritelty vaihteluvälin rajat nimenomaan ecu-         hieman, mutta pysyi silti vahvempana kuin ydin-
648:  korin suhteen.                                         maiden valuutat. Saksan markan markkakurssi
649: 14
650: 
651: siirtyi lähelle keskuskurssia, mutta palasi vuoden    Rahapolitiikan ohjausjärjestelmää ei muutettu
652: lopulla taas noin 2.99 markkaan. Suomen pitkä-
653: aikaisen koron ero Saksan vastaavaan korkoon         Rahapolitiikan välineissä ei vuoden 1996 aikana
654: vaihteli vuoden lopulla noin 0.4 prosenttiyksi-      toteutettu merkittäviä muutoksia. Suuria uudis-
655: köstä 0.6 prosenttiyksikköön.                        tuksia oli toteutettu edellisinä vuosina, ja vuonna
656:     Useissa maissa laskettiin rahapoliittisia kor-   1996 pyrittiin lähinnä vakauttamaan uudet jär-
657: koja hiukan vielä vuoden 1996 lopulla. Ruotsin       jestelmät. Keskeisin muutos oli lokakuussa 1995
658: repokorko päätyi 4.10 prosenttiin. Toisaalta         toteutettu siirtyminen vähimmäisvarantovel-
659: kansainvälisissä koroissa alkoi ilmetä merkkejä      voitteen täyttämiseen kuukausikeskiarvon poh-
660: myös noususta. Englanti, joka oli alentanut kes-     jalta ja samassa yhteydessä käyttöön otettu uusi
661: kuspankin peruskorkoa kolme kertaa vuoden            maksuvalmiusjärjestelmä.
662: 1996 alkupuolella, viimeksi kesäkuun 6. päivänä          Maksuvalmiusluoton korkomarginaali huu-
663: 0.25 prosenttiyksikköä 5.75 prosenttiin, nosti       tokauppakorkoon nähden pidettiin koko vuo-
664: peruskoron lokakuun 30. päivänä takaisin 6.0         den 2 prosenttiyksikössä. Vuoden päättyessä
665: prosenttiin. Syynä Englannin koron nostoon oli-      maksuvalmiusluoton korko oli siten 5 %. Luoton
666: vat inflaatiotavoitteeseen nähden suuret inflaa-     pituus pidettiin edelleen koko vuoden ajan 7 päi-
667: tiopaineet. Englanti oli kuitenkin hyvän talou-      vässä. Myös ylimääräisille talletuksille maksetta-
668: dellisen kasvunsa ansiosta eri asemassa kuin         van koron marginaali pidettiin ennallaan, mikä
669: Manner-Euroopan maat. Näissä kasvu ja inflaa-        edellytti jokaisen huutokauppakoron laskun yh-
670: tio säilyivät koko vuoden 1996 alhaisina, vaikka     teydessä erillistä päätöstä. Ylimääräisten talle-
671: kasvu lievästi elpyikin.                             tusten korko oli vuoden päättyessä enää 1 pro-
672:     ERM-kytkennänjälkeen Suomen Pankki teki          sentti.
673: vain vähäisiä valuuttakurssia tasoittavia valuut-        Keskiarvoistetussa järjestelmässä pankit ovat
674: tainterventioita. Niitä tehtiin kumpaankin suun-     voineet käyttää kaikki noin 7 mrd. markan suu-
675: taan. Vuoden loppukuukausina valuuttavaranto         ruiset varantotalletuksensa likviditeettinsä hoi-
676: pysyi lähes ennallaan, ja vuoden lopussa varan-      toon. Varantotalletusten määrä on vaihdellutkin
677: toa oli 36.4 mrd. markkaa. Valuuttamarkkinoi-        voimakkaasti päivittäin. Suurin talletusten mää-
678: den vakaus vuonna 1996 näkyy osaltaan siinä,         rä vuonna 1996 toteutui tammikuun 31. päivänä,
679: ettei Suomen Pankki katsonut tarkoituksenmu-         jolloin talletuksia oli 18.2 mrd. markkaa, ja pie-
680: kaiseksi toimia koko vuonna lainkaan termiini-       nin heinäkuun 24. päivänä, jolloin talletuksia oli
681: markkinoilla. Pankin termiiniasema oli koko          vain 1.0 mrd. markkaa. Uudistus on vähentänyt
682: vuoden nollassa. Näin oli ensi kerran vuonna         selvästi Suomen Pankin tarvetta tasata raha-
683: 1980 tapahtuneen valuuttatermiinimarkkinoi-          markkinoiden likviditeettiä. Ennen uudistusta
684: den vapauttamisen jälkeen.                           vuonna 1995 Suomen Pankkijärjesti huutokaup-
685:     Marraskuun 25. päivänä myös Italian liira        poja rahamarkkinoilla keskimäärin 13 päivänä
686: kytkettiin uudelleen valuuttakurssimekanismiin.      kuukaudessa, mutta vuonna 1996 huutokauppo-
687: Tässä yhteydessä Suomen markan keskuskurssit         ja oli keskimäärin vain 7 päivänä kuukaudessa.
688: ja vaihteluvälin rajat muihin ERM-valuuttoihin       Tavoiteltu yön yli -koron vaihtelun tasoittami-
689: nähden jäivät ennalleen. Sen sijaan ecukeskus-       nen ei kuitenkaan onnistunut kovin hyvin. Alku-
690: kurssi nousi 5.80661 markasta 5.85424 mark-          vaiheessa ja vielä vuoden 1996 alkupuolella vaih-
691: kaan, lähinnä koska liira tuli ERMiin mukaan         telu pieneni, mutta erityisesti loppukesällä yön
692: vahvistuneella keskuskurssilla. Tämä nosti ecu-      yli -korossa oli muutamaan otteeseen suuria
693: korin arvoa suhteessa kaikkiin ERM-valuuttoi-        vaihteluja. Kaiken kaikkiaan keskimääräinen
694: hin.                                                 vaihtelu on säilynyt jokseenkin ennallaan.
695:     Loppuvuodesta ERMin vahvin valuutta oli              Rahamarkkinainterventioita ei tehty avista-
696: Irlannin punta, joka laajensi ERM-valuuttojen        ostoina tai -myynteinä ollenkaan vuonna 1996,
697: vaihteluvälin marras-joulukuussa 7-8 prosent-        vaan kaikki rahamarkkinaoperaatiot toteutet-
698: tiin. Irlannin punnan arvon nousu liittyi ennen      tiin huutokauppoina. Useimmissa tapauksissa
699: kaikkea Englannin punnan vahvistumiseen.             huutokaupat kiristivät likviditeettiä, mutta eri-
700: Myös dollari vahvistui vuoden lopulla edelleen       tyisesti loppuvuonna markkinoita usein myös
701: Saksan markkaan nähden. Vuoden kuluessa dol-         kevennettiin repohuutokaupoilla.
702: larin kurssi nousi 1.43 Saksan markasta 1.55 Sak-        Suomen Pankin edustajat osallistuivat Euroo-
703: san markkaan. Japanin jeniin nähden dollari          pan rahapoliittisen instituutin EMin johdolla
704: vahvistui suhteellisesti vielä enemmän.              Euroopan keskuspankkijärjestelmän rahapoli-
705:                                                                                                      15
706: 
707: tiikan välineiden valmisteluun. Suomen Pankin        Kokonaisuutena yritysten velka on jo suhteelli-
708: nykyinen ohjausjärjestelmä vastaa keskeisiltä        sesti pienempi kuin 1980-luvun alkupuolella.
709: osiltaan ilmeisesti jo melko hyvin sitä järjestel-   Velkaantuneisuuden vähenemiseen ovat vaikut-
710: mää, jota Euroopan keskuspankkijärjestelmä tu-       taneet sekä yritysten investointien supistuminen
711: lee todennäköisesti käyttämään. Silti lähivuosina    että kannattavuuden oleellinen paraneminen.
712: on tarpeen edelleen kehittää Suomen Pankin ra-       Yritysten tulot tosin pienenivät vähän vuonna
713: hapolitiikan välineitä Euroopan keskuspankki-        1996, mutta kannattavuus oli yhä hyvä. Inves-
714: järjestelmän tulevan ratkaisun mukaisiksi.           toinnit voitiin vuonna 1996 rahoittaa valtaosin
715:                                                      tulorahoituksella, sillä yrityssektori oli kokonai-
716:                                                      suutena edelleen huomattavasti rahoitusylijää-
717:                                                      mäinen, eli sen sijoitukset rahoitusvaateisiin kas-
718:                                                      voivat enemmän kuin velat. Melko korkealle jää-
719:  Yritysten ja kotitalouksien velka ja rahamäärä      nyt reaalikorko ja devalvaatiomahdollisuuden
720:                                                      poistuminen näyttävät tekevän yritykset aikai-
721:     Vaihtotaseen ylijäämä heijasti yritysten ja      sempaa varovaisemmiksi ottamaan velkaa jat-
722:         kotitalouksien rahoitusylijäämää             kossakin.
723:                                                         Myös kotitalouksilla oli edelleen jonkin ver-
724: Suomen markan vakauden keskeisiin taustateki-        ran rahoitusylijäämää. Kotitalouksienkin vel-
725: jöihin kuului vuonna 1996 suuri vaihtotaseen         kaantuneisuus on viime vuosina vähentynyt,
726: ylijäämä. Se oli 19.2 mrd. markkaa eli 3.4%          mutta ei yhtä tuntuvasti kuin yrityksien. Sosiaa-
727: kokonaistuotannosta. Merkittävää oli, että suu-      liturvarahastojen ja kuntien ylijäämät pysyivät
728: reen ylijäämään päädyttiin tilanteessa, jossa val-   vuonna 1996likimain edellisvuotisen suuruisina.
729: tiontalouden alijäämä oli 7 % kokonaistuotan-        Rahoitusylijäämän turvin kunnat pystyivät su-
730: nosta ja koko julkisen sektorin alijäämä 2.6%        pistamaan edelleen nettovelkojaan.
731: kokonaistuotannosta. Vaihtotaseen suuri ylijää-
732: mä heijastikin yksityisen sektorin velkaantunei-
733: suuden tuntuvaa vähenemistä.                                 Suomen velkaantuneisuus väheni
734:     Kauppataseen ylijäämäksi vuonna 1996 muo-
735: dostui 43.6 mrd. markkaa. Vientitoimitukset          Suomen ulkomainen kokonaistuotantoon suh-
736: kääntyivät kasvuun toisella vuosineljänneksellä      teutettu nettovelka, joka vuosina 1993-94 kävi
737: osittain laivatoimitusten ajoitusten vuoksi. Kas-    yli 50 prosentissa, oli vuoden 1996 lopussa enää
738:  vuvauhti nopeutui kuitenkin selvemmin vasta         runsaat 40 %. Tämä velkakäsite sisältää myös
739:  loppuvuodesta, kun kysyntä Suomen vienti-           osakesijoitukset markkinahintaisina. Osake-
740:  markkinoilla koheni.                                kurssien voimakkaan nousun vuoksi se kasvoi
741:     Kysynnän rakenteessa tapahtunut muutos li-       vuonna 1996. Ulkomaisen velan supistuminen
742:  säsi tuonnin tarjontaosuutta. Tavaroiden ulko-      on ollut yksityisen velan vähenemistä, ja valtion
743:  maankauppa oli muodostunut aikaisempina             osuus nettovelasta on jo kasvanut kolmeen nel-
744:  vuosina siinä määrin ylijäämäiseksi, että tuonnin   jäsosaan. Valtion ulkomainen velka on melkein
745:  määrän vientiä nopeampi kasvu ja vaihtosuhteen      kokonaan valuuttamääräistä, sillä ulkomailla
746:  tuntuva heikkeneminen supistivat kauppataseen       olevien valtion markkaobligaatioiden kanta oli
747:  ylijäämää ainoastaan lievästi.                      vain runsaat 20 mrd. markkaa. Vuonna 1996
748:     Muista vaihtotaseen eristä palvelutase vahvis-   liikkeeseen lasketut valtion markkaobligaatiot
749:  tui tuntuvasti edellisvuotisesta. Kuljetuksista     jäivät myös lähes kokonaan kotimaahan. Ulko-
750:  saadut tulot lisääntyivät nopeammin kuin ulko-      maalaisten sijoitukset valtion markkaobligaa-
751:  maanmatkailusta ja kuljetuksista aiheutuneet        tioihin kasvoivat vain noin 5 mrd. markkaa.
752:  menot. Valuuttavelkojen supistuminen ja laina-          Vaikka yksityisen sektorin ulkomainen netto-
753:  korkojen aleneminen vahvistivat puolestaan          velka on supistunut vähäiseksi, ovat yritysten
754:  pääomankorvausten tasetta. Tulonsiirtojen tase      bruttomääräiset velat edelleen suuret, jopa suu-
755:  pysyi selvästi negatiivisena, koska mm. EU:lle      remmat kuin valtion. Maksutasetilastointi sisäl-
756:  maksetut jäsenmaksut ylittivät EU :!ta saadut       lyttää velkoihin myös ulkomaalaisten sijoitukset
757:  tuet.                                               suomalaisiin osakkeisiin; tämä olikin edelleen
758:     Erityisesti yrityssektorin rahoitusasema on      vuonna 1996 merkittävästi kasvanut erä. Vuo-
759:  viime vuosina oleellisesti korjaantunut 1990-lu-    den aikana ulkomaalaisten osakesijoitusten arvo
760:  vun alun raskaan ylivelkaantuneisuudenjälkeen.      kasvoi 64 mrd. markasta 109 mrd. markkaan.
761: 16
762: 
763: Kasvusta vain 9 mrd. markkaa oli ulkomaalais-        Näistä kolmen ja kahdentoista kuukauden heli-
764: ten maksamia osakkeiden ostoja ja loppu niiden       borkorot laskivat vuoden aikana runsaan pro-
765: saamaa kurssivoittoa.                                senttiyksikön, edellinen 3.1 prosenttiin ja jälkim-
766:    Viime vuosina yksityiset sijoitukset Suomesta     mäinen 3.4 prosenttiin. Vuosikeskiarvona lasku
767: ulkomaille ovat kääntyneet kasvuun, ja kasvu         oli yli 2 prosenttiyksikköä. Pankkien omat viite-
768: voimistui vuonna 1996. Suomalaisten yritysten        korot olivat vuoden alussa suunnilleen 6 prosen-
769: vilkas investointi ulkomaille jatkui. Suomesta ul-   tissa, mutta vuoden lopulla ne olivat jo 33/4 ja
770: komaille tehtyjen suorien sijoitusten kanta kas-     41/4 prosentin välillä.
771: voi 66 mrd. markasta 83 mrd. markkaan vuoden             Merkittävä oli erityisesti syksyllä 1995 tapah-
772: 1996 aikana. Suorien sijoitusten kanta Suomesta      tunut uuden antolainauksen keskikoron alene-
773: ulospäin oli jo lähes kaksinkertainen Suomeen        minen vajaasta 8 prosentista runsaaseen 6 pro-
774: tehtyihin sijoituksiin nähden. Uudeksi merkittä-     senttiin, minkä vaikutus tuotonkysyntään ajoit-
775: väksi sijoituseräksi tulivat sijoitukset ulkomai-    tui epäilemättä pääosin vasta vuoteen 1996. Vuo-
776: siin joukkovelkakirjalainoihin. Niiden kanta         den mittaan uusien luottojen korkotaso aleni vie-
777: kasvoi 10 mrd. markasta 25 mrd. markkaan.            lä lähes prosenttiyksikön, ja oli vuoden lopulla
778: Osakesijoitukset ulkomaille olivat vähäisempiä.      enää noin 5 %. Keskikorkoa alensivat jonkin ver-
779: Ne kasvoivat vuoden aikana 3 mrd. markasta           ran pankkikonsernien sisäiset luottojärjestelyt.
780: 7 mrd. markkaan.                                     Kotitalousluotot jäivät vuoden lopulla keskiko-
781:    Pankkien pääomanviennistä noin 10 mrd.            roltaan runsaaseen 6 prosenttiin, niistä uudet
782: markkaa johtui siitä, että suomalaiset yritykset     asuntoluotot alle 6 prosenttiin.
783: supistivat nettomääräisesti termiinivaluutan             Uudet luotot sidottiin edelleen pääosin varsin
784: myyntien kantaa. Myös ulkomaalaisten termiini-       herkkäliikkeisiin viitekorkoihin, joten luoton-
785: kaupat suuntautuivat markkaa vastaan. Termii-        ottajat altistuivat periaatteessa korkoriskeille,
786: nimarkkinoihin vaikutti ilmeisesti markan lyhyt-     mikä ehkä vähensi luotonottohalukkuutta. Toi-
787: aikaisten korkojen aleneminen suhteessa ulko-        saalta korkoriski koettiin epäilemättä entistä pie-
788: maisiin korkoihin, mutta myös muun muassa se,        nemmäksi inflaationäkymien vakaantuessa en-
789: että termiinisopimuksia paljon käyttävän metsä-      tistä suotuisammiksi.
790: teollisuuden viennin arvo supistui.
791: 
792:                                                         Talletusten rakenne muuttui huomattavasti
793:   Pankkien luottokanta alkoi vaimeasti kasvaa
794:                                                      Pankkien talletuksien rakenne muuttui merkittä-
795: Pankkiluottojen heikko kysyntä on jo vuosiajar-      västi, ja tällä oli huomattava vaikutus erityisesti
796: ruttanut talouden kasvua ja ollut yksi keskeinen     suppean rahan määrän M 1:n kasvuun. Kokonai-
797: syy pankkien kannattavuusongelmien pitkitty-         suutena pankkitalletukset supistuivat vajaat 3 %.
798: miseen. Vuonna 1996 pankkien markkaluotot            Tämä ilmeni myös laajimpien rahan määrien
799: kasvoivat jo hiukan.                                 kasvun pysähtymisenä. Lavean rahan M2:n
800:    Markkaluottojen kanta oli vuoden lopussa          määrä väheni vuoden 1996 aikana noin 2 %,
801: 270 mrd. markkaa. Yritysten luotot ja asunto-        mikä toteutui pääosin jo vuoden alussa. M3,joka
802: luotot lisääntyivät, kun taas kulutusluotot supis-   sisältää myös yleisön hallussa olevat pankkien
803: tuivat edelleen vähän. Valuuttaluottojen määrä       sijoitustodistukset, supistui noin prosentin.
804: supistui 9 mrd. markkaa 24 mrd. markkaan.                Talletusten rakenteen muutos liittyi ennen
805: Niitä oli enää viidesosa vuosikymmenen alun          kaikkea verottomien korkeakorkoisten talletus-
806: huippumäärästä. Markka- ja valuuttaluottojen         tilien vähittäiseen katoamiseen. Kolmen vuoden
807: yhteismäärä pieneni yhä noin 295 mrd. mark-          määräaikaistalletukset loppuivat periaatteessa
808: kaan. Huipussaan vuoden 1991 lopulla näiden          kokonaan, joskin pieni määrä niitä siirtyi vielä
809: luottojen kanta kävi yli 400 mrd. markassa. On       vuodenvaihteen yli. Niitä purkautui vuoden ai-
810: ilmeistä, että vuosikymmenen alun selvään yli-       kana 14 mrd. markkaa. Lisäksi kahden vuoden
811: velkaantumiseen liittynyt sopeuttaminen alkaa        verottomista talletuksista purkautui huomattava
812: olla lopussa ja velkaantumishalukkaiden ja luot-     osa eli 20 mrd. markkaa, eikä uusia tällaisia talle-
813: tokelpoisten asiakkaiden määrä kasvaa.               tuksia voinut enää tehdä. Kahden vuoden tileille
814:    Luottojen kysyntää elvytti viime vuonna osal-     jäi vuoden lopussa vielä 28 mrd. markkaa. Lisäk-
815: taan luottokorkojen aleneminen. Luottojen ko-        si lähdeverolliset määräaikaistilit vähenivät 20
816: rot seurasivat keskeisten viitekorkojen laskua.      mrd. markkaa.
817:                                                                                                           17
818: 
819:     Kotitalouksien likvidit sekki- ja käyttelytilit      keuksista jatkui, ja kaikki pankkiryhmittymät
820: lisääntyivät puolestaan 25 mrd. markkaa. Tämä            tekivät positiivisen tuloksen. Pankkien kannatta-
821: varojen voimakas siirtymä näkyi suppean rahan            vuuden elpymistä auttoivat ennen kaikkea luot-
822: määrän Ml:n peräti 16 prosentin kasvuna vuo-             totappioiden ja toimintakulujen supistuminen
823: den 1996 aikana. Kasvu jatkui melko tasaisena            sekä muiden tuottojen kasvu. Myös luottokan-
824: läpi vuoden. Siirtymään vaikutti verottomien             nat alkoivat vuoden aikana kasvaa usean vuoden
825: määräaikaistilien loppumisen ohella erityisesti          supistumisen jälkeen. Pankkien rahoituskatteet
826: määräaikaistilien korkojen laskeminen hyvin al-          sen sijaanjatkoivat vuositasolla laskuaan, koska
827: haisiksi yleisen korkotason laskun myötä. Käy-           anto- ja ottolainauksen välinen korkomarginaali
828: tännössä lähes kaikki talletukset tulivat verotto-       supistui edelleen. Vuoden loppupuolella rahoi-
829: mille tileille, sillä tuloverolaissa määritelty verot-   tuskatteen lasku kuitenkin taittui.
830: tomuuden raja pidettiin korkojen laskusta huoli-             Pääomamarkkinoiden kehitys oli vakaata.
831: matta 2 prosentissa. Kun lähdevero oli 28 %, olisi       Korot laskivat kautta vuoden, ja lyhyet korot
832: pankkien ollut maksettava korkoa lähdeveroUi-            olivat vuoden lopussa historiallisen alhaiset. Ero
833: sille tileille yli 2.7 %, mihin niillä ei juuri ollut    suhteessa Saksan korkoihin pieneni kaikkien
834: mahdollisuuksia. Pankkien koko ottolainauksen            maturiteettien osalta, ja lyhimmät heliborkorot
835: keskikorko aleni vuoden 1995 joulukuun 2.69              laskivat alle Saksan korkojen vuoden loppupuo-
836: prosentista 1. 73 prosenttiin vuoden 1996 joulu-         lella. Valtion velanoton painopiste siirtyi entistä
837: kuussa.                                                  enemmän markkamääräiseen velkaan. Valtion
838:     Talletusvaroja alkoi tässä tilanteessa myös          markkamääräisten obligaatioiden kannat kas-
839: siirtyä pois pankeista, joskin siirtymä pysyi vielä      voivat merkittävästi ja painopiste oli aikaisem-
840: suhteellisen vähäisenä. Sijoitusrahastosijoitukset       paa pidempiaikaisessa velanotossa. Myös val-
841: lisääntyivät vuoden aikana kaksinkertaisiksi eli         tion piensijoittajille suuntaamat tuotto-obligaa-
842: noin 12 mrd. markkaan. Kasvu näkyi pääosin               tiot kävivät hyvin kaupaksi.
843: korkorahastoissa vuoden loppukuukausina.                     Osakemarkkinoilla kurssien nousu oli tuntu-
844: Valtion kotitalouksille suuntaamien tuotto-obli-         vaa, ja aikaisemmista vuosista poiketen nousun
845: gaatioiden määrä kasvoi vuoden aikana 18 mrd.            vetureina olivat myös muut kuin Nokian osak-
846: markasta 31 mrd. markkaan. Myös vakuutusyh-              keet. Myös kotimarkkinayritysten osakekurssit
847: tiöt tarjosivat määräaikaistalletuksiin rinnastet-       nousivat. Suomalaisten pörssiyritysten voitot ja
848: tavia sijoituskohteita yhä runsaammin. Epäile-           siten myös maksetut osingot olivat vuodelta 1995
849: mättä määräaikaistalletuksista vapautuneita va-          ennätyssuuret Uuden pääoman hankinta oli
850: roja käytettiin myös kulutukseen ja asuntojen            osakemarkkinoilla vähäistä, ja suuret osakean-
851: hankintaan.                                              nit liittyivät valtion osakeomistusten vähentämi-
852:     Pienessä määrin M 1:n kasvu johtui myös ylei-        seen.
853: sön hallussa olevan setelistön lisäyksestä. Vuosia
854: kestäneen hitaan kasvunjälkeen setelistön määrä
855: on kasvanut parin viime vuoden aikana nopeasti.
856: Osasyy tähän on se institutionaalinen muutos,                     Kotimaisten pankkien tulokset
857: että useimpien pankkien seteliautomaatteja hoi-                      kääntyivät voitollisiksi
858: tamaan perustettiin erillinen yhtiö, jolloin näissä
859: automaateissa oleva setelistö siirrettiin tilastoin-     Kotimaisten talletuspankkien liiketoiminnan tu-
860: nissa pankkien kassoista yleisön hallussa olevak-        los parani merkittävästi vuodesta 1995, ja vuosi-
861: si. Silti setelistön määrä kokonaisuutenakin on          tulos oli voitollinen ensimmäistä kertaa sitten
862: kasvanut, mihin on vaikuttanut talouden elpymi-          vuoden 1990. Talletuspankkien yhteenlaskettu
863: sen ohella ilmeisesti muun muassa pankkien               liikevoitto oli noin kaksi miljardia markkaa, eli
864: konttoriverkon voimakas karsiminen.                      parannusta edellisvuotiseen oli miltei viisi miljar-
865:                                                          dia markkaa. Kaikki kotimaiset pankkiryh-
866:                                                          mittymät olivat voitollisia. Tulostason huomat-
867:                                                          tavasta paranemisesta huolimatta kotimaisten
868:                 Rahoitusmarkkinat                        pankkien oman pääoman tuotto jäi vielä kan-
869:                                                          sainvälisesti pieneksi.
870: Rahoitusmarkkinoiden kannalta vuosi 1996 su-                Talletuspankkien rahoituskate oli koko vuon-
871: jui pääosin myönteisissä merkeissä. Pankkien             na edellisvuotista pienempi, mutta rahoituskat-
872: tervehtyminen pankkikriisin aiheuttamista vai-           teen supistuminen lakkasi vuoden aikana. Ra-
873: 3 370007
874: 18
875: 
876: hoituskate koostuu pankkien korkotuotoista vä-                     Luottotappiot supistuivat
877: hennettynä korkomenoilla. Rahoituskatteeseen
878: vaikuttavat siten sekä luotto- ja talletuskantojen     Talletuspankkien luottotappiot vähenivät sel-
879: kehitys että anto- ja ottolainauksen välinen mar-      västi vuonna 1996. Koko vuoden luottotappiot
880: ginaali. Lisäksi huonotuottoisen omaisuuden            olivat runsaat 3 mrd. markkaa eli noin puolet
881: määrä, erityisestijärjestämättömät saamiset, vai-      edellisvuotisista. Luottotappiot suhteessa toi-
882: kuttaa rahoituskatteeseen.                             minnan laajuuteen olivat kuitenkin edelleen suu-
883:     Markkaluottokanta alkoi vuoden 1996 aika-          remmat kuin kansainvälisesti pidetään tyydyttä-
884: na kasvaa. Tähän vaikuttivat talousodotusten           vänä. Positiivista kehityksessä oli se, että palau-
885: paraneminen ja alhainen korkotaso. Alkuvuo-            tuksia vanhoista luottotappioista tuli aikaisem-
886: desta kasvoivat yritysten markkaluotot, ja lop-        paa enemmän. Lisäksi vakuutena olevan omai-
887: puvuodesta kasvu painottui kotitalouksien luot-        suuden arvo vastasi aikaisempaa paremmin vas-
888: toihin. Erityisesti kotitalouksien uusien asunto-      tuiden määrää, ja suuria tappioita ilmeni entistä
889: luottojen määrä oli merkittävästi edellisvuotista      vähemmän. Luottotappiokehityksen arvioidaan
890: suurempi. Luottokantojen kasvun positiivinen           jatkuvan myönteisenä myös vuoden 1997 aikana.
891: vaikutus rahoituskatteeseen kuitenkin kumou-              Pankkien järjestämättömät saamiset supistui-
892: tui otto- ja antolainauksen välisen korkomargi-        vat edelleen. Alkuvuonna supistuminen oli hi-
893: naalin kaventumisen kautta. Alenevan korkota-          dasta, mutta talouskehityksen vahvistuessa vuo-
894: son vaikutus pankkien marginaaliin oli vanhan          den toisella puoliskolla se nopeutui. Positiivista
895: luottokannan osalta negatiivinen, koska pank-          järjestämättömien saamisten kehityksessä oli se,
896: kien antolainauskorot alenivat enemmän kuin            että yrityksiä ja kotitalouksia siirtyi takaisin
897: niiden ottolainauskorot. Ottolainauksen painot-        maksunsa haitavien asiakkaiden joukkoon.
898: tuminen ennen kaikkea käyttelytileihin vähensi         Edellisvuosina järjestämättömät saamiset supis-
899: ottolainauksen korkoherkkyyttä entisestään,            tuivat miltei yksinomaan luottotappioiden kaut-
900: koska käyttelytilin korot olivat jo varsin matalia.    ta. Pankkikriisin jäljiltä järjestämättömien saa-
901: Kaikki suuret pankkiryhmittymät pyrkivät kui-          misten ja huonotuottoisen omaisuuden osuus
902: tenkin vastaamaan marginaalien kaventumiseen           kotimaisten talletuspankkien taseissa on vielä
903: ilmoittamalla käyttelytilien korkojen alentami-        kansainvälisesti suuri. Huonotuottoisen omai-
904: sesta.                                                 suuden kustannusrasitus kuitenkin väheni kor-
905:     Rahoituskatteen pienenemisestä huolimatta          kotason laskun vuoksi. Myös varallisuushinto-
906: talletuspankkien yhteenlasketut tuotot kasvoi-         jen, varsinkin kiinteistö hintojen, lievä nousu hel-
907: vat, koska muiden tuottojen määrä oli selvästi         potti pankkien tilannetta.
908: suurempi kuin vuonna 1995. Muut tuotot sisältä-           Pankkien toimintakulut vähenivät varsin tun-
909: vät pankkien maksullisen palvelutuotannon tuo-         tuvasti vuonna 1996. Henkilöstön ja kanttarei-
910: tot, arvopaperikaupan katteen sekä erilaiset luo-      den karsiminen on heijastunut toimintakulujen
911: tonantoon liittyvät palkkiot. Muiden tuottojen         määrään viivästymän jälkeen. Kulujen karsimi-
912: kasvuun vaikutti ennen kaikkea arvopaperikau-          nen jatkunee tulevinakin vuosina. Tekninen ke-
913: pan poikkeuksellisen hyvä kehitys vuoden en-           hitys on johtanut konttoriverkoston merkityksen
914: simmäisen puoliskon aikana. Yksittäisistä eristä       vähenemiseen, mikä yhdessä kilpailun kiristymi-
915: suurimmat olivat Tuko Oy:n osakejärjestelyjen          sen kanssa aiheuttaa tarvetta supistaa kanttarei-
916: voitot sekä pankkien hallussa olevien suurten          den ja henkilöstön määrää, varsinkinjos mukaan
917: valtionobligaatiokantojen arvonnousu korkota-          lasketaan pankkipalveluiden tarjonta postikaut-
918: son laskun seurauksena. Muihin tuottoihin kir-         toreiden kautta.
919: jautuvat palkkiot ja provisiot sen sijaan kehittyi-
920: vät maltillisesti. Vuoden loppupuoliskolla erityi-
921:                                                                    Luottokanta alkoi elpyä,
922: sesti kotitalouksien aktiivisuuden lisääntyminen                 käyttelytilien merkitys kasvoi
923: lainamarkkinoilla kerrytti tuloa erilaisten luo-
924: tonantoon liittyvien palkkioiden ja provisioiden       Vuoden aikana sekä kotitalouksien että yritysten
925: kautta. Arvopaperikaupan välityspalkkiot sen           markkaluottokannat alkoivat hienoisesti kas-
926: sijaan supistuivat erityisesti kiristyneen kilpailu-   vaa. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla kotita-
927: tilanteen vuoksi. Myös valuutanvaihdossa kil-          louksien asuntoluottojen kysyntä piristyi selväs-
928: pailun kiristyminen pienensi edelleen pankkien         ti. Kotimaisten talletuspankkien yrityksille välit-
929: tuottoja.                                              tämien valuuttaluottojen kanta sen sijaan supis-
930:                                                        tui edelleen (tarkemmin s. 16).
931:                                                                                                      19
932: 
933:    Luottokannan korkosidonnaisuuksissa jatkui          markkaa ja otti vastattavakseen Sponda Oy:n
934: peruskoron merkityksen vähentyminen. Mark-             lainat. Korkomenetysten korvauksena valtio
935: kinakorkoihin ja primekorkoihin sidottujen lai-        maksoi 1 760 milj. markkaa. Kun Suomen Pan-
936: nojen määrä puolestaan kasvoi edelleen ja oli          kin korkomenetysten lasketaan olleen 2 660 milj.
937: selvästi suurempi kuin vastaaviin korkoihin si-        markkaa, jää pankin nettomääräiseksi korkome-
938: dottujen talletusten määrä.                            netykseksi 900 milj. markkaa.
939:    Verottomien käyttelytilien merkitys pankkien           Skopin haltuunotosta Suomen Pankille aiheu-
940: ottolainauksessa kasvoi (tarkemmin s. 17) Käyt-        tuneeksi lopulliseksi kustannukseksi muodostui
941: telytileillä oleva talletusmäärä oli suuri suhteessa   noin 5 mrd. markan oman pääoman menetys.
942: kansantalouden transaktiotarkoituksiin vaadit-
943: tavaan määrään, joten sen siirtymisestä muihin
944: sijoituskohteisiin on muodostunut pankeille ai-            Rahoituslainsäädännön kehitystyö eteni
945: kaisempaa suurempi riski.
946:    Markkinakorkoihin tai markkinakorkoja               Valtioneuvosto asetti vuonna 1995 työryhmän
947: seuraaviin primekorkoihin sidottujen talletusten       valmistelemaan talletussuojan rajoittamisen
948: määrä pieneni vuoden 1996 aikana. Erityisesti          käytännön toteuttamista. Valtiovarainministe-
949: lähdeveron alaiset tilit menettivät suosiotaan         riön johtama työryhmä jätti mietintönsä
950: korkotason yleisen laskun vuoksi. Lyhyet mark-         5.11.1996. Mietintö sisältää ehdotuksen talletus-
951: kinakorot laskivat niin paljon, että lähdeveron        suojan rajoittamisesta sekä kaikkien pankkien
952: jälkeinen tuotto markkinakorkoon sidotulle tal-        yhteisestä talletussuojarahastosta. Ehdotus laa-
953: letukselle muodostui alhaisemmaksi kuin talle-         dittiin hallituksen esityksen muotoon, ja se on
954: tusten verottomien käyttelytilien enimmäiskor-         tarkoitus antaa eduskunnalle kevään 1997 ku-
955: ko.                                                    luessa. Talletussuojauudistuksen esitetään astu-
956:                                                        van voimaan vuoden 1998 alussa, minkä jälkeen
957:                                                        myös eduskunnan pankkitukiponsi on tarkoitus
958:   Pankkikriisin hoitoa jatkettiin vuonna 1996          peruuttaa. Nykyinenjärjestely,jossa valtio viime
959:                                                        kädessä vastaa pankkisektorin velvoitteiden
960: Kotimaisten pankkien vakavaraisuusongelmat             täyttämisestä, on kansainvälisesti hyvin poik-
961: lievenivät positiivisten tulosten myötä, eikä uutta    keuksellinen.
962: pääomatukea tarvittu. Pankeilla on kuitenkin              Talletussuojauudistuksen tarkoituksena on
963: edelleen valtioneuvoston vuonna 1992 merkitse-         osaltaan parantaa rahoitusjärjestelmän tehok-
964: miä pääomatodistuksia, joiden takaisinmaksu ei         kuutta ja toimivuutta. Samalla yhteiskunnan
965: ole vielä alkanut. Korkoa pääomatodistuksille          vastuita halutaan pienentää. Yleisön talletukset
966: maksettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1995.             ovat ehdotuksen mukaan turvattuja pankin
967:      Valtion omaisuudenhoitoyhtiöt sisältävä Ar-       maksukyvyttömyystilanteissa 150 000 mark-
968: senal-konserni jatkoi omaisuuden myyntiään.            kaan asti tallettajaaja pankkia kohden. Talletus-
969: Uutta pääomatukea Arsenal sai 3.8 mrd. mark-           suojan rajoittaminen siirtää riskiä viime kädessä
970: kaa vuonna 1996. Tämän arvioidaan riittävän            yhteiskunnalta sijoitusluonteisten talletusten
971: toiminnan lopettamiseen. Lisäksi Arsenal-kon-          haltijoille. Suuret pankkitalletukset ovat uudis-
972: sernin varainhankinnan valtiootakuuta pienen-          tuksenjälkeen nykyistä tasa-arvoisemmassa ase-
973: nettiin 28 mrd. markasta 18 mrd. markkaan.             massa muiden sijoituskohteiden kanssa. Tällöin
974:      Suomen Pankille tuli Skopin haltuunoton yh-       myös pankkien riskinotto ja vakavaraisuus vai-
975: teydessä vuonna 1991 suuri määrä omaisuutta,           kuttavat niiden varainhankinnan kalleuteen.
976: joka siirrettiin tarkoitusta varten perustetuille      Toiminnassaan varovainen ja riskiä karttava
977: Suomen Pankin tytäryrityksille, Scopulukselle,         pankki saa rahoituksensa halvemmalla kuin ris-
978:  Spondalle ja Solidiumille. Hallituksen talouspo-      keistä piittaamaton pankki. Talletussuojan säi-
979:  liittinen ministerivaliokunta teki 9.1.1996 pää-      lyttäminen 150 000 markkaan asti turvaa tavalli-
980:  töksen ostaa Suomen Pankilta Sponda-konser-           set talletukset ja normaalin maksuliikenteen häi-
981:  nin, maksaa Suomen Pankin Sponda-konsernille          riöttämän kulun.
982:  myöntämät rahamarkkinoiden vakauttaruislai-              Osuuspankkien yhteenliittymää koskeva lain-
983:  nat takaisin ja korvata Skop-operaatiosta synty-      säädäntö hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuun
984:  neitä korkomenetyksiä. Toukokuun 23. päivänä          1996 alussa. Lainsäädäntö mahdollistaa osuus-
985:  1996 allekirjoitettiin kauppakirja, jossa valtio      pankkien sitoutumisen aikaisempaa kattavam-
986:  maksoi Sponda Oy:n osakkeista 1 232 milj.             paan yhteisvastuuseen. Jokaisen liittyvän osuus-
987: 20
988: 
989:                                                   Pankkituki 1991-96, milj. markkaa
990: 
991:                                                             Suomen         Valtioneuvosto          Valtion            Yhteensä
992:                                                             Pankki                              vakuusrahasto
993:                                                    pääoma       takaus   pääoma      takaus   pääoma    muu      pääoma    takaus
994:                                                                                                                  ja muu
995: 1991
996: Scopu1us, Spondaja So1idium ...                     4 330                                                         4 330
997: 
998: 1992
999: Scopu1us, Spondaja So1idium ...                     9444         600                                              9444       600
1000: Skop ..........................................                             580                3 000              3 580
1001: Suomen Säästöpankki ...............                                       1 094               11400              12 494
1002: Osuuspankit ..............................                                1 108                                   1 108
1003: Postipankki ...............................                                 903                                     903
1004: Kansallis-Osake-Pankki ............                                       1 726                                   1 726
1005: Unitas ........................................                           1 749                                   1 749
1006: OKO .........................................                               422                                     422
1007: Säästöpankkien Vakuusrahasto                                                                    500                 500
1008: Muu ..........................................                             160                                      160
1009: 
1010: 1993
1011: Scopulus, Spondaja Solidium ...                   -2 722        -100                                             -2 722     -100
1012: STS (Silta pankki) ......................                                                      3 036              3 036
1013: Suomen Säästöpankki ...............                                       -844                -2 656             -3 500
1014: Skop ..........................................                            350        300        700              1050       300
1015: Kansallis-Osake-Pankki ............                                                 1 800                                  1 800
1016: Unitas ........................................                                     1 000                                  1 000
1017: Arsenal ......................................                           3442                  1 558              5 000
1018: Liikepankkien ja Postipankki
1019:   Oy:n vakuusrahasto ...............                                                           -357               -357
1020: Säästöpankkien Vakuusrahasto                                                                   -345               -345
1021: 
1022: 1994
1023: Sponda ......................................      -1 220       -500                                             -1 220     -500
1024: Arsenal ......................................                           6 000     28 000                         6000    28 000
1025: Suomen Säästöpankki ...............                                                            -686        232     -454
1026: Skop ..........................................                            450       -174                  256      706     -174
1027: 
1028: 1995
1029: Arsenal ......................................                           8 000                           -579     7 421
1030: Skop ..........................................                                       -36                                    -36
1031: Säästöpankkien Vakuusrahasto                                                                   -155               -155
1032: 
1033: 1996
1034: Arsenal ......................................                           3 800 -10 000                            3 800 -10 000
1035: Spondan osakkeiden myynti ......                  -1 232                 1 232
1036: Lainasaamiset Spondalta ...........               -4 532                                                         -4 532
1037: Skop ..........................................                                       -45                                    -45
1038: 
1039: Yhteensä ....................................       4068             0   30172     20845      15 995       -91   50144    20845
1040: 
1041: Suomen Pankin
1042: lopulliset korkomenot ...............                900
1043: 
1044: Suomen Pankin
1045: lopullinen kokonaistappio .........                 4 968
1046:                                                                                                      21
1047: 
1048: pankin on vielä päätettävä omissa toimielimis-       jäi edelleen varsin vähäiseksi. Lainojen pieni
1049: sään liittymisestä, joten yhteenliittymä aloittaa    koko ei liioin edistä likvidien jälkimarkkinoiden
1050: toimintansa aikaisintaan kesällä 1997. Yhteis-       syntymistä. Lainojen menekki oli kuitenkin
1051: vastuun kautta yhteenliittymään kuuluvia             hyvä, mikä tukee joukkovelkakirjamuotoisen ra-
1052: osuuspankkeja tarkastellaan kokonaisuutena           hoituksen vilkastumista jatkossa.
1053: mm. vakavaraisuuden ja suurten asiakasriskien           Myös rahoituslaitokset laskivat liikkeeseen
1054: osalta. Osuuspankkien omistuksellinen itsenäi-       joukkovelkakirjalainoja vuoden 1996 aikana.
1055: syys säilyy myös yhteenliittymässä. Samalla          Rahoituslaitosten lainat olivat keskimäärin suu-
1056: osuuspankkien keskusliitosta tulee yhteenliitty-     rempia kuin muiden yritysten. Suurimmat lainat
1057: män keskusyhteisö ja Osuuspankkien Keskus-           laski liikkeelle Merita Pankki, joka suuntasi
1058: pankki Oy:stä sen tytäryhtiö. Yhteenliittymästä      markkamääräisen lainan sekä kotimaahan että
1059: näyttää ainakin alkuvaiheessa jäävän ulkopuo-        ulkomaille. Kotimaan laina oli suunnattu institu-
1060: lelle monta pientä osuuspankkia.                     tionaalisille sijoittajille.
1061:     Euroopan yhteisön direktiivien sisällyttämistä      Valtion Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal laski
1062: kotimaiseen luottolaitoslainsäädäntöön jatket-       vuoden aikana liikkeeseen kaksi vuonna 1999
1063: tiin vuonna 1996. Luottolaitoslakityöryhmä laa-      erääntyvää lainaa. Ensimmäinen laina oli 2.5
1064: ti hallituksen esityksen muotoisen ehdotuksen        mrd. markkaaja toinen 500 milj. markkaa. Arse-
1065: omien varojen riittävyydestä annetun direktiivin     nalin lainoilla on valtion omavelkainen takaus.
1066: sisällyttämiseksi luottolaitoslakiin. Eduskunta
1067: hyväksyi lakimuutoksen kesäkuun alussa, ja se
1068: astui voimaan elokuun alussa. Esitys luottolai-               Viitelainamarkkinat kasvoivat
1069: tosten tehostettua valvontaa koskevan direktii-
1070: vin (BCCI) sisällyttämisestä luottolaitoslakiin      Päämarkkinatakaajajärjestelmä kehittyi vakaas-
1071:  annettiin eduskunnalle syyskuussa, ja eduskunta     ti vuonna 1996, kun valtion viitelainojen jälki-
1072:  hyväksyi muutokset joulukuussa. Tehdyt muu-         markkinakaupan volyymi kasvoi selvästi. Kau-
1073: tokset lisäävät luottolaitosten markkinariskien      pankäynti kasvoi sekä päämarkkinatakaajien
1074:  huomioon ottamista niiden omien varojen mää-        välillä että erityisesti päämarkkinatakaajien ja
1075:  rää laskettaessa sekä parantavat luottolaitosten    asiakkaiden välillä.
1076:  valvonnan tehokkuutta mm. tilintarkastajien            Päämarkkinatakaajien lukumäärä lisääntyi
1077:  velvollisuuksia lisäämällä.                         vuoden 1997 alussa yhdellä. Den Danske
1078:                                                      Bankin liittyminen järjestelmään hyväksyttiin
1079:                                                      20.12.1996, ja se aloitti päämarkkinatakaajana
1080:      Pääomamarkkinat kehittyivät vakaasti            15.1.1997.
1081:                                                         Vuonna 1994 käynnistynyt obligaatiotermii-
1082: Markkamääräisten jo ukk ovelkakirjamarkkinoi-        nien kauppa piristyi selvästi vuoden 1996 aikana.
1083: den uudet emissiot painottoivat edellisvuoden        Sekä markkinatakaajien väliset sopimukset että
1084: tapaan valtion obligaatioihin. Valtion markka-       asiakassopimukset lisääntyivät. Varsinkin lop-
1085: määräisten emissioiden määrä oli pienempi kuin       puvuodesta kaupankäynti obligaatiotermiineillä
1086: vuonna 1995. Valtion velan painopiste siirtyi kui-   oli vilkasta, ja soimittojen termiinisopimusten
1087: tenkin yhä enemmän markkamääräiseen velan-           määrä ylitti 40 mrd. markkaa vuoden viimeisinä
1088: ottoon. Valtion obligaatioiden kysyntä säilyi        kuukausina.
1089: huutokaupoissa hyvänä kautta vuoden, joten
1090: uusi velanotto painottunee jatkossakin markka-
1091: määräisiin emissioihin. Myös kotimaisen korko-           Pörssin vaihto kasvoi ja kurssit nousivat
1092: tason alentuminen puoltaa markkamääräisiä lai-
1093: noja.                                                Helsingin Arvopaperipörssin osakemarkkinoilla
1094:     Yritykset lisäsivät vieraan pääoman hankin-      hintakehitys oli koko vuoden 1996 erittäin posi-
1095: taa pääomamarkkinoilta edellisvuotiseen verrat-      tiivinen. HEX-yleisindeksin muutos edellisvuo-
1096: tuna. Useat suuret kotimaiset yritykset laskivat     den lopusta vuoden 1996 loppuun mennessä oli
1097: liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja. Eniten vel-     46.5 %. Vuoden lopussa REX-yleisindeksi oli
1098: karahaa markkamääräisillä joukkovelkakirja-          kaikkien aikojen korkeimmassa arvossaan. Vas-
1099: lainoilla keräsivät Nokia ja Metsä-Serla. Lainat     taavaa kehitystä ilmeni New Yorkissa ja useissa
1100: olivat melko pieniä, joten yritysten pääoma-         Euroopan osakepörsseissä, mikä vaikutti myös
1101: markkinoilta hankkiman rahoituksen määräkin          Helsingin pörssin kehitykseen. Osakehintojen
1102: 22
1103: 
1104: myönteiselle kehitykselle loivat pohjan erityisesti   korko- ja valuuttajohdannaisten sopimusvaihto.
1105: korkojen lasku ja yleinen luottamus talouskehi-       Painopiste rahamarkkinoilla näyttääkin siirty-
1106: tyksen suotuisuuteen. Merkille pantavaa oli           neen sijoitustodistuksista ja valtion velkasitou-
1107: pankkien kurssikehityksen paraneminen vuoden          muksista korkotermiinien suuntaan. Osakejoh-
1108: jälkipuoliskolla, mikä heijasteli vahvistunutta       dannaisten kehitys oli sen sijaan edellisvuotista
1109: luottamusta pankkisektoria kohtaan sen kohen-         maltillisempaa. Markkamääräisten johdannais-
1110: tuneen tuloskehityksen myötä.                         ten selvitys keskittyi yhä enenevästi SOMiin.
1111:     Helsingin Arvopaperipörssin osakevaihdossa        Tehdyistä markkamääräisistä johdannaissopi-
1112: saavutettiin jälleen uusi ennätys. Kokonaisvaih-      muksista selvitettiin keskitetysti miltei kaikki
1113: to vuonna 1996 oli 101.3 mrd. markkaa, mikä oli       SOMin selvitysjärjestelmässä.
1114: 22 %enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu aiheu-
1115: tui muiden kuin Nokian osakkeiden vaihdon
1116: kasvamisesta. Myös osakehintojen nousu kas-                   Sijoitusrahastojen suosio kasvoi
1117: vatti markkamääräistä vaihtoa.
1118:     Yritysten rahoituksen hankinnassa osake-          Suomeen sijoittavien sijoitusrahastojen markki-
1119: markkinoiden merkitys oli melko vähäinen vuo-         na-arvo kasvoi tuntuvasti vuoden 1996 aikana.
1120: den 1996 aikana. Emissioita järjestettiin hyvin       Erilaisten rahastotyyppien välillä oli kuitenkin
1121: vähän. Yritykset saivat uutta pääomaa melko           suuria eroja. Korkorahastot, erityisesti lyhyen
1122: paljon tulorahoituksesta. Investointisuunnitel-       koron rahastot, kasvattivat loppuvuodesta
1123: mat tuleviksi vuosiksi olivat alkuvuodesta kyse-      markkina-arvoaan voimakkaasti. Osakerahas-
1124: lyjen perusteella vähäisemmät kuin esimerkiksi        tojen ja yhdistelmärahastojen markkina-arvot
1125: edellisenä vuonna ilmoitetut. Osakemarkkinoi-         pysyivät kutakuinkin ennallaan.
1126: den merkitys yritysten rahoituksen hankinnassa           Lyhyen koron sijoitusrahastot aloittivat toi-
1127: voi hyvinkin lähivuosina kasvaa, mikäli tulora-       mintansa vuoden 1996 alusta. Nämä rahastot
1128: hoituksen osuus investointien rahoituksesta pie-      sijoittavat varansa pääosin vuoden sisällä erään-
1129: nenee. Suomalaisten yritysten velkaantuneisuus        tyviin jälkimarkkinakelpoisiin velkakirjoihin.
1130: on vähentynyt, mutta on edelleen melko suuri          Tällöin korkomuutosten aiheuttamat hintavaih-
1131: varsinkin suhdanneherkillä aloilla, kuten metal-      telut ja siten myös riskit jäävät pienemmiksi kuin
1132: li- ja metsäteollisuudessa.                           muissa rahastotyypeissä. Lyhyen koron rahasto-
1133:     Suomalaiset yritykset jakoivat voitoistaan        jen kasvu oli koko vuoden nopeaa, ja jo vuoden
1134: edelleen omistajilleen kansainvälistä tasoa pie-      puolivälissä ne olivat suurin rahastotyyppi. Ly-
1135: nemmän osuuden osinkoina. Pörssiyritysten             hyen koron rahastoja suosivat muita rahastoja
1136: maksamien osinkojen määrä tosin kasvoi mer-           enemmän yritykset. Yritysten kassanhallinnan
1137: kittävästi ja oli ennätyksellisen suuri.              välineiksi lyhyen koron rahastot soveltuvatkin
1138:     Valtio jatkoi vuonna 1996 osakeomistustensa       hyvin. Niiden riski on melko pieni ja tuotto yleen-
1139: vähentämistä. Vuoden alkupuolella valtio myi          sä parempi kuin pankkitalletuksien tuotto. Ly-
1140: Valmet Oy:n osakkeita kansainvälisessä annissa.       hyen koron rahastojen voidaan otaksua kasvat-
1141:  Lisäksi yhtiö osti takaisin valtion omistamia        tavan osuuttaan erityisesti yritysten likvidien va-
1142: osakkeita; näin valtion omistusosuus yhtiössä         rojen sijoituskohteina myös tulevina vuosina.
1143: pieneni 20 prosenttiin. Valmetia ei siten enää voi
1144: kutsua valtionyhtiöksi. Kemira Oy järjesti osa-
1145: keannin lokakuussa. Annissa myytiin sekä val-
1146: tion omistamia vanhoja osakkeita että uusia                        Pääomamarkkinoilla
1147: osakkeita. Annin seurauksena valtion omistus-                   merkittäviä kehityshankkeita
1148:  osuus Kemirassa pieneni 72 prosentista alle 54
1149: prosenttiin. Valtio supistanee myös tulevina vuo-     Merkittävä edistysaskel joukkovelkakirjamark-
1150: sina omistuksiaan pörssinoteeratuissa yrityksis-      kinoilla vuonna 1996 oli valtion obligaatioiden
1151: sä.                                                   muuttaminen arvo-osuusmuotoisiksi. Valtio
1152:                                                       aloitti arvo-osuusmuotoisten obligaatioiden
1153:                                                       emittoimisen vuoden 1995 joulukuussa. Vanho-
1154:      Johdannaismarkkinat jatkoivat kasvuaan           jen lainojen muuttaminen arvo-osuusmuotoisik-
1155:                                                       si alkoi vuoden 1996 huhtikuussa. Valtion viite-
1156: Kaikkien johdannaisten sopimusvaihto lisääntyi        lainat muutettiin ensimmäiseksi. Viitelainat
1157: edellisvuotisesta. Erityisen tuntuvasti kasvoi        muodostavat valtaosan valtion markkamääräi-
1158:                                                                                                        23
1159: 
1160: sestä velasta ja ovat koko joukkovelkakirja-                 Sijoituspalveluyrityksiä koskeva laki
1161: markkinoiden tärkein osa. Muutos toteutettiin                            astui voimaan
1162: vaiheittain kevään ja alkukesän aikana. Vuoden
1163: lopussa suurin osa valtion viitelainoista oli          Eduskunta hyväksyi lain sijoituspalveluyrityk-
1164: muutettu arvo-osuusmuotoisiksi. Muuttaminen            sistä kesäkuun alussa, ja se tuli voimaan elokuun
1165: arvo-osuuksiksi koski ensi vaiheessa vain tukku-       alusta 1996. Laki panee Suomessa täytäntöön
1166: markkinoilla kaupattavia viitelainoja. Kotita-         direktiivin sijoituspalvelujen tarjoamisesta arvo-
1167: louksien hallussa olevat tuotto-obligaatiot muu-       paperimarkkinoilla (ISO) sekä direktiivin omien
1168: tetaan arvo-osuusmuotoisiksi myöhemmin.                varojen riittävyydestä (CAD) sijoituspalveluyri-
1169: Myös yritysten liikkeeseen laskemat joukkovel-         tyksissä. Samalla kumottiin laki arvopaperinvä-
1170: kakirjalainat voidaan jatkossa muuttaa ja laskea       litysliikkeistä. Laissa sijoituspalveluyrityksistä
1171: liikkeeseen arvo-osuusmuotoisina.                      säädetään mm. luvanvaraisesta sijoituspalvelus-
1172:      Obligaatioiden muuttaminen arvo-osuuksiksi        ta, yrityksen perustamisesta, pääomavaatimuk-
1173: merkitsee sitä, että paperimuotoiset velkakirjat       sista, toiminnasta, tilinpäätöksestä, riskien hal-
1174: muutetaan elektronisiksi merkinnöiksi arvo-            linnasta sekä valvonnasta. Lupaviranomaisena
1175: osuusjärjestelmässä ylläpidettäville arvo-osuus-       toimii valtiovarainministeriö. Samalla säädettiin
1176: tileille. Valtion obligaatiot laskettiin liikkeeseen   ulkomaisia sijoituspalveluyrityksiä koskeva laki
1177: Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy:n ylläpitä-            palvelujen vapaasta tarjoamisesta. Lainsäädän-
1178: mässä vieraan pääoman ehtoisten arvo-osuuk-            töhankkeet liittyvät EU:n palvelujen vapaan tar-
1179: sien järjestelmässä. Joukkovelkakirjojen muut-         joamisen ja liikkeen perustamisen periaatteiden
1180: taminen arvo-osuusmuotoisiksi parantaa mark-           soveltamiseen rahoituspalveluiden alueella.
1181: kinoiden toimintaedellytyksiä, koska selvityksen           Sijoituspalveludirektiivin täytäntöönpanon
1182:  nopeus, tehokkuus ja turvallisuus kasvavat.           kautta syntyi mahdollisuus saattaa myös Suo-
1183:      Arvopaperien rekisteri- ja selvitystoiminnan      men raha- ja joukkovelkakirjamarkkinat EU:n
1184:  tehostaminen eteni huomattavasti, kun Helsin-         säänneltyjen markkinoiden piiriin. Asiasta päät-
1185:  gin Rahamarkkinakeskuksen ja Suomen Osake-            tää valtioneuvosto. Raha- ja joukkovelkakirja-
1186:  keskusrekisteri Osuuskunnan liiketoiminnat            markkinoita koskeva aloiteoikeus on Suomen
1187:  sekä Helsingin Arvopaperipörssin kaupanselvi-         Pankilla, mikäli asialla on vaikutusta Suomen
1188:  tys päätettiin yhdistää Suomen Arvopaperikes-         Pankin tehtävien hoitoon. Toistaiseksi Suomen
1189:  kus Oy:öön. Osapuolten välinen osakassopimus          Pankki ei ole nähnyt tarpeelliseksi käyttää aloite-
1190:  allekirjoitettiin toukokuussa 1996 ja yhdistettä-     oikeuttaan.
1191:  vien toimintojen myynnistä Suomen Arvopape-
1192:  rikeskus Oy:lle sovittiin marraskuussa. Edus-
1193:  kunta hyväksyi hallituksen esityksen laiksi arvo-
1194:  osuusjärjestelmästä annetun lain muuttamisesta
1195:  ja muuksi kansallisen arvopaperikeskuksen to-                Eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan
1196:  teuttamista koskevaksi lainsäädännöksi. Lain-                       tulossa muutoksia
1197:  säädäntö astui voimaan 1.1.1997, ja Suomen Ar-
1198:  vopaperikeskus Oy:n varsinainen liiketoiminta         Eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaa pohtinut työ-
1199:  käynnistyi vuoden 1997 alussa.                        ryhmä jätti mietintönsä marraskuussa 1996.
1200:       Selvitystoiminnan keskittyminen Suomen Ar-       Työryhmä esittää eläkeyhtiöiden vakavaraisuu-
1201:   vopaperikeskus Oy:öön parantaa selvityksen te-       den lisäämistä ja työeläkevarojen hallinnan ke-
1202:   hokkuutta ja sitä kautta suomalaisten arvopape-      hittämistä, jotta edellytykset monipuolistaa si-
1203:   rimarkkinoiden toimintaedellytyksiä jatkuvasti       joitustoimintaa paranisivat. Työeläkevarojen
1204:   kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Suo-      tuotto on jäänyt jälkeen pääomamarkkinoiden
1205:   men Pankin omistusosuus Suomen Arvopaperi-           keskimääräisestä tuotosta. Muutoksilla pyri-
1206:   keskuksesta on 24.4 %ja koko julkisen sektorin       tään mm. TEL-takaisinlainauksen markkinaeh-
1207:   omistusosuus yhteensä 40 %. Yksityisellä sekto-      toistamiseen ja osakesijoitusten osuuden kasvat-
1208:   rilla on siten enemmistö Suomen Arvopaperi-          tamiseen. Monipuolistamisen katsotaan olevan
1209:   keskuksessa. Keskuksen yksityiset osakkeen-          tarpeen sijoittamisen tuottojen ja riskien nykyis-
1210:   omistajat ovat osakekeskusrekisterin kautta          tä paremmaksi yhteensovittamiseksi. Työryh-
1211:   liikkeeseenlaskijat, Merita Pankki, PSP, OKO,        män ehdotuksella ei odoteta olevan merkittäviä
1212:   Aktia Säästöpankki sekä Helsingin Arvo-osuus-        vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden yleiseen ke-
1213:   keskus.                                              hitykseen.
1214: 24
1215: 
1216:                 Maksujärjestelmät                           Työryhmät pyrkivät parantamaan erityisesti
1217:                                                          pankeille maksujenvälityksestä syntyvän vasta-
1218: Maksujärjestelmien keskeiset muutostrendit               puoliriskin hallintaa. Vastapuoliriski syntyy, mi-
1219: ovat elektronisoituminen, tietoliikenteen hyö-           käli maksunsaajan pankki hyvittää maksun saa-
1220: dyntäminenja erilaistenjärjestelmien tiivis integ-       jan tiliä ennen kuin maksun lähettäjän pankki
1221: roituminen. Toiminnallisesti maksujen käsittely          tekee vastaavan katteensiirron Suomen Pankin
1222: nopeutuu ja kansainvälistyy. Näistä tekijöistä           sekkitilijärjestelmässä. Maksun lähettäjäpankin
1223: aiheutuu muutospaineita sekä pankkien maksu-             selvitystila tai maksuvaikeudet voivat tällaisessa
1224: järjestelmiin että Suomen Pankin sekkitilijärjes-        tilanteessa aiheuttaa saajapankille hyvitetyn
1225: telmään. Muutoksia suunniteltaessa riskienhal-           maksun suuruisen vajeen, ja summa voi muuttua
1226: linta on myös ollut keskeisesti esillä.                  myöhemmin saajapankin tappioksi. Mikäli va-
1227:    Suomen Pankin maksujärjestelmiä koskevas-             jeesta tulee niin suuri, ettei saajapankki kykene
1228: sa työssä korostuivat vuonna 1996 erityisesti ko-        suorittamaan omia maksujaan muille pankeille,
1229: timaisten maksujärjestelmien kehittäminen sekä           siitä saattaa seurata, etteivät nämäkään kykene
1230: EU:n talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen             suorittamaan omia maksujaan. Tällöin pankkien
1231: kotimaisilta maksujärjestelmiltä edellyttämät            välinen maksuliikenne pysähtyy ja yksittäisen
1232: muutokset. Suomen Pankin sekkitilijärjestel-             pankin ongelmat leviävät laajalle alueelle. Tap-
1233: mään liittyviä päätöksiä tehtiin sekä riskienhal-        piot puolestaan voivat aiheuttaa ns. dominoefek-
1234: linnan kehittämiseksi että pankkien likviditeetin        tin, eli myös tappion kärsinyt pankki voijoutua
1235: hallinnan parantamiseksi.                                selvitystilaan. Siten vastapuoliriskin toteutumi-
1236:    Suomen Pankki osallistui aktiivisesti EMin            sella voi olla vaikutuksia sekä maksuliikenteen
1237: maksujärjestelmiä koskevaan valmistelutyöhön.            sujuvuuteen että maksu- ja rahoitusjärjestelmien
1238: Kotimaassa tehdyt rahaliiton kolmannen vai-              vakauteen.
1239: heen valmistelut sitoivat paljon resursseja. ED-             Työryhmät saivat vuoden 1996 aikana val-
1240: alueen kansalliset, yleensä keskuspankkien hal-          miiksi ehdotuksensa sekkitilijärjestelmän kehit-
1241: linnoimat reaaliaikaiset bruttoperiaatteella toi-        tämiseksi. Näiden ehdotusten pohjalta kotimais-
1242: mivat R TGS-maksujärjestelmät yhteen liittä-             ten maksujen välityksen riskejä pystytään olen-
1243: vän TARGET-maksujärjestelmän käyttöönot-                 naisesti pienentämään, ja silti pankkien asiakas-
1244: toa valmisteltiin aktiivisesti, ja sillä oli vaikutuk-   palvelun taso säilyy ennallaan.
1245: sensa myös kotimaisten maksujärjestelmien ke-
1246: hittämiseen.
1247:    Elektroniseen rahaan liittyvää selvitystyötä          Suomen Pankin sekkitilijärjestelmää kehitettiin
1248: tehtiin kansainvälisesti useilla tahoilla: EMin
1249: alaisissa maksujärjestelmätyöryhmässä ja pank-           Suomen Pankin sekkitilijärjestelmän keskeisin
1250: kivalvojien työryhmässä, EU:n komissiossa sekä           kehitysprojekti vuonna 1996 oli valmistelutyö
1251: G 10 -ryhmässä.                                          sekkitilijärjestelmän liittämiseksi osaksi koko
1252:                                                          EU-alueen kattavaa T ARGET -järjestelmää
1253:                  Kotimaassa tehtiin                      (Trans-European Automated Real-time Gross
1254:        tiivistä maksujärjestelmäyhteistyötä              Settlement Express Transfer). Järjestelmä syn-
1255:                                                          tyy, kun EU:n jäsenmaiden kansalliset RTGS-
1256: Suomen Pankin ja Suomessa toimivien pankkien             maksujärjestelmät yhdistetään toisiinsa.
1257: välillä tehtiin tiivistä yhteistyötä suomalaisten           TARGET-järjestelmässä tullaan välittämään
1258: maksujärjestelmien kehittämiseksi ja riskien su-         vain euromääräisiä maksuja, ja myös ne maat,
1259: pistamiseksi. Tämän yhteistyön perustana olivat          jotka eivät heti osallistu talous- ja rahaliiton kol-
1260: vuonna 1995 perustetut maksujärjestelmien oh-            manteen vaiheeseen, voivat liittää RTGS-järjes-
1261: jausryhmäja sen alainen maksujärjestelmien yh-           telmänsä siihen. TARGET-järjestelmän pää-
1262: teistyöryhmä. Vuonna 1996 näiden työryhmien              tehtävä on mahdollistaa rahaliittoon kuuluvien
1263: alaisena toimi lisäksi kaksi asiantuntijaryhmää:         maiden yhteiseen rahapolitiikkaan liittyvien
1264: kotimaisten maksujen katteensiirron kehittämis-          maksujen suorittaminen. Lisäksi se tarjoaa te-
1265: ryhmä ja ulkomaisten markkamaksujen clearin-             hokkaan ja turvallisen tavan suorittaa maksuja
1266: gia ja katteensiirtoa selvittävä lorotyöryhmä.           maasta toiseen. Järjestelmää voidaan siis käyttää
1267: Näissä työryhmissä ovat mukana Suomen Pan-               yhteiseen rahapolitiikkaan liittyvien maksujen li-
1268: kin lisäksi Suomessa toimivat pankit sekä Suo-           säksi myös pankkien välisten ja pankkien asiak-
1269: men Pankkiyhdistys.                                      kaiden maksujen välittämiseen.
1270:                                                                                                            25
1271: 
1272:     Pankkien väliset ja asiakasmaksut kulkevat           pankille lähettämät maksusanomat on vastaan-
1273: TARGET-järjestelmän kautta siten, että mak-              otettu ja että lähetettyjen ja vastaanotettujen
1274: sajapankki lähettää maksusanoman omaan kan-              maksusanomien kokonaisarvot kansallisten kes-
1275: salliseen keskuspankkiinsa, joka lähettää mak-           kuspankkien välillä vastaavat toisiaan.
1276: sunjärjestelmän kautta vastaanottajapankin ko-              Kotimaisen maksujenvälityksen riskienhallin-
1277: timaan keskuspankkiin. Tämä puolestaan suo-              nan tarpeita ajatellen käynnistettiin yhteistyö
1278: rittaa maksun vastaanottajapankille. Asiakkaat           pankkien kanssa. Yhteistyön tuloksena tehtiin
1279: maksavat ja saavat maksunsa pankkien kautta.             päätös, jonka mukaan maksajan pankin tulee
1280:     TARGET-järjestelmän riskittömyys perustuu            siirtää maksua vastaava kate maksunsaajan pan-
1281: siihen, että se on RTGS-järjestelmä. RTGS-jär-           kille ennen kuin saajan pankki hyvittää asiak-
1282: jestelmä (Real-Time Gross Settlement system) on          kaan tiliä. Tällöin pankkien asiakasmaksuliik-
1283: reaaliaikainen bruttoperiaatteella toimiva mak-          keeseen liittyvä vastapuoliriski poistuu.
1284: sujärjestelmä, jossa maksut ovat sopimuspohjai-             Tämän katteensiirtoperiaatteen käyttöönotto
1285: sesti välittömästi lopullisia. Bruttoperiaatteella       edellyttää, että pankkien asiakaspalvelun tason
1286: tarkoitetaan, että kukin maksu suoritetaan kes-          säilyttämiseksi clearingtoimintoja on muutetta-
1287: kuspankkirahalla eikä maksuja nettooteta kes-            va. Nykyisen iltapäiväclearingin (klo 15.45) li-
1288: kenään. Lisäksi järjestelmän toimintaperiaattee-         säksi otetaan tämän vuoksi käyttöön uusi täysin
1289: na on, että maksun saavan pankin tiliä ei hyvitetä       automatisoitu lisäclearing. Lisäclearing toteute-
1290: ennen kuin lähettäjäpankin tiliä on veloitettu.          taan pankkien sulkemisajan jälkeen siten, että
1291:  Siten maksun vastaanottajapankki voi olla var-          päivän aikana tulleet asiakasmaksut voidaan
1292:  ma, että maksu on ehdoton ja peruuttamaton.             selvittää ja katteet siirtää ennen seuraavan
1293:  Näin ollen vastaanottajapankkiin ei kohdistu            pankkipäivän alkua. Tämä mahdollistaa sen,
1294:  luotto- eikä Iikviditeettiriskiä.                       että pankit voivat kirjata edellisen pankkipäi-
1295:     TARGET-järjestelmän kautta on mahdollista            vän maksut saajien tileille ennen kuin pankit
1296:  suorittaa maksuja maasta toiseen nykyistä no-           seuraavana päivänä aukeavat. Tällä ratkaisulla
1297:  peammin. Sen kautta on mahdollista suorittaa            vastapuoliriski poistuu ja pankkien asiakaspal-
1298:  maksu saman päivän aikana, mikä ei ole mah-             velu säilyy nykyisen tasoisena. Uusi lisäclearing
1299:  dollista kaikkien maiden tapauksessa. Tämä no-          on suunniteltu otettavaksi käyttöön syksyllä
1300:  peuttaa näihin maihin meneviä maksuja ainakin           1998.
1301:  päivällä. Koska maksu lisäksi kulkee suoraan                Markkamääräiset yli 50 000 markan arvoiset
1302:  maksun suorittavasta pankista maksunsaaja-              maksut maasta toiseen (loromaksut) selvitetään
1303:  pankkiin näiden maiden keskuspankkien kautta,           tällä hetkellä Meri ta Pankissa ja nettokatteet siir-
1304:  kirjeenvaihtajapankkiketjua ei tarvita.                 retään erillisessä loroclearingissä Suomen Pan-
1305:      Suomen Pankin ja pankkien välisenä yhteis-          kin sekkitilijärjestelmässä. Tästä aiheutuu pan-
1306:  työnä on päädytty ratkaisuun, jossa TARGET-             keille päivänsisäinen vastapuoliriski, koska mak-
1307:  maksut tullaan välittämään Suomen Pankin ja             sut on kirjattu saajien tileille ennen vastaavan
1308:  Suomessa toimivien pankkien välillä swift-sa-           katteen saapumista. Vastapuoliriski on huomat-
1309:  nomina. Koska TARGET-järjestelmä suljetaan              tava, sillä pankkien välillä päivän aikana liikku-
1310:  kaikkialla samaan aikaan, klo 19.00 Suomen ai-          vien loromaksujen kokonaisarvo voi olla suu-
1311:   kaa, myös Sucmen Pankin sekkitilijärjestelmän          rempi kuin kotimaisten asiakasmaksujen koko-
1312:   aukioloaikaa tullaan pidentämään vastaavasti.          naisarvo.
1313:   TARGET-järjestelmän käyttöönoton myötä                     Riskien supistamiseksi loroclearing on päätet-
1314:   myös kansalliset rahamarkkinat ovat avoinna            ty lopettaa ja suorittaa ulkomaiset yli 50 000
1315:   aiempaa pidempään ja entistä useammat maksut           markan arvoiset markkamääräiset maksut tule-
1316:   voidaan suorittaa saman päivän sisällä.                vaisuudessa bruttomääräisinä Suomen Pankin
1317:      Vuoden 1999 alussa varsinaisen keskuspank-          sekkitilijärjestelmässä. Lisäksi otetaan käyttöön
1318:   kitoimintansa aloittava Euroopan keskuspankki          periaate, että maksun saajan tiliä hyvitetään vas-
1319:   (EKP) suorittaa T ARGET -järjestelmässä kun-           ta, kun maksun lähettäjän tiliä on veloitettu.
1320:   kin päivän lopuksi tiettyjä valvonta toimia, joilla    Tämä käytäntö on suunniteltu otettavan käyt-
1321:   varmistetaan päivän aikana suoritettujen mak-          töön vuoden 1998 alkupuoliskolla. Alle 50 000
1322:   sujen käsittelyn oikeellisuus sekä se, että tapahtu-   markan arvoisten Iommaksujen käsittelyä ei
1323:   mien nettosummat vastaavat toisiaan. Samoin            muuteta, vaan maksut tullaan vastedeskin välit-
1324:   tarkistetaan muun muassa, että kaikki kansalli-        tämään Suomessa eteenpäin kotimaisten maksu-
1325:   sen keskuspankin toiselle kansalliselle keskus-        jen tavoin ja niiden nettokatteet siirtämään mak-
1326: 
1327:  4 370007
1328: 26
1329: 
1330: suliikeclearingissä Suomen Pankin sekkitilijär-        selle. Selvityskeskuksilla on Suomen Pankissa
1331: jestelmässä.                                           sekkitilit, joiden kautta suoritetaan osa maksu-
1332:     Isoja ja kiireellisiä kotimaisia maksuja välite-   liikkeestä. Osa maksuliikkeestä hoidetaan pank-
1333: tään ns. POPS-järjestelmässä eli pikasiirtojen ja      kitilejä käyttäen ilman keskuspankin myötävai-
1334: suurten sekkien järjestelmässä. Jatkossa tiettyä       kutusta. Tällöin suoritettaviin maksuihin liittyy
1335: markkamäärää suuremmat POPS-maksut tul-                selvityskeskuksen kannalta vastapuoliriski. Suo-
1336: laan välittämään bruttomääräisinä Suomen               men Pankin, pankkien ja Suomen Pankkiyhdis-
1337: Pankin sekkitilijärjestelmässä. Tätä pienemmät         tyksen yhteistyönä käynnistettiin vuonna 1996
1338: maksut nettoutetaan ja tälle nettosummalle ase-        selvitys, jonka tarkoituksena on selvittää, miten
1339: tetaan limiitti. Kun nettolimiitti saavutetaan,        riskejä voitaisiin vähentää sekä maksunvälitystä
1340: suoritetaan kate bruttomääräisenä Suomen Pan-          nopeuttaa ja tehostaa automatisoimalla selvitys-
1341: kin sekkitilijärjestelmässä. Nettotimiitti asete-      keskusten ja pankkien maksujärjestelmien väli-
1342: taan samaksi kuin bruttoperiaatteella suoritetta-      siä liittymäpintoja.
1343: van maksun pienin määrä, ja pankit sopivat pa-             Suomen Pankin sekkitilijärjestelmään voi kyt-
1344: reittain nettolimiitin ja bruttomäärän alarajan.       keytyä Suomen Pankin toimittaman työasema-
1345: Bruttokäsittely on tarkoitus ottaa käyttöön vuo-       sovelluksen kautta tai suoraan sekkitilinhaltijan
1346: den 1997 puolivälissä ja nettokatteensiirto vuo-       itsensä rakentamaa sovellusta käyttäen. Näistä
1347: den 1998 puolivälissä.                                 pankit käyttävät työasemasovellusta, johon ne
1348:     Ulkomaisten markkamaksujen (loromaksu-             syöttävät tapahtumat manuaalisesti. Bruttomää-
1349: jen), pikasiirtojen ja suurten sekkien myötä tulee     räisinä suoritettavien maksujen määrän kasvu
1350: muutaman seuraavan vuoden kuluessa paljon              luo kuitenkin paineita pankkien järjestelmien ja
1351: aikaisemmin nettomääräisinä suoritettuja mak-          Suomen Pankin sekkitilijärjestelmän välisen liit-
1352: suja suoritettavaksi bruttomääräisinä Suomen           tymäpinnan automatisointiin.
1353: Pankin sekkitilijärjestelmässä. Bruttoperiaattee-
1354: seen siirtyminen luo uusia haasteita pankkien
1355: likviditeetin hallinnalle. Myös maksujen luku-
1356: määrä lisääntyy, mikä lisää Suomen Pankin ja                   Valvontayhteistyötä syvennettiin
1357: pankkien järjestelmille asetettavia vaatimuksia
1358: ja aiheuttaa lisäautomatisoinnin tarvetta.             Suomen Pankin ja Rahoitustarkastuksen val-
1359:     Pankkien likviditeetin hallinnan helpottami-       vontayhteistyötä syvennettiin jo vuonna 1995
1360: seksi ja maksujen sujuvuuden varmistamiseksi           perustetussa MAJAVA-projektissa. Projektissa
1361: Suomen Pankissa tehtiin päätös maksujen jono-          pyritään määrittelemään maksujärjestelmien ris-
1362: tusjärjestelmän rakentamisesta osaksi Suomen           kit ja kehittämään valvontastrategia tämän poh-
1363: Pankin sekkitilijärjestelmää. Järjestelmässä mak-      jalta.
1364: sut asetetaan mm. saapumisjärjestyksensä ja               MAJAVA-projektin yhtenä osana käsiteltiin
1365: prioriteettinsa perusteella jonoon, mikäli mak-        vuonna 1996 valuuttakauppojen selvitysriskiä eli
1366: sajapankilla ei ole maksun suorittamiseen tarvit-      riskiä, ettei osapuoli saa sille kuuluvaa valuutta-
1367: tavaa katetta sekkitilillään Suomen Pankissa.          kauppaan liittyvää vastiketta, vaikka on suorit-
1368: Maksu suoritetaan jonosta automaattisesti riit-        tanut oman maksunsa. Tämän työn pohjana on
1369: tävän katteen saapuessa maksajapankin sekkiti-         G 10 -ryhmän keväällä 1996 julkaisema raportti
1370: lille, mikäli maksunjonotusmääritykset sen salli-      valuuttakauppojen selvitysriskistä ja sen supista-
1371: vat. Jonotusjärjestelmä luodaan sekä kuluvan           miskeinoista. Raportin vuoksi myös useiden
1372: päivän että tulevien päivien maksuille, ja se on       muiden maiden keskuspankit ja muut viran-
1373: tarkoitus ottaa käyttöön ennen vuotta 1999.            omaiset käynnistivät tutkimuksen selvitysriskien
1374:     Suuri osa isojen maksujen maksuliikkeestä          hallinnan parantamiseksi.
1375: liittyy suomalaisten selvityskeskusten toimin-
1376: taan, joten niiden maksuliikkeen riskittömyys on
1377: ensiarvoisen tärkeää. Selvityskeskuksia ovat
1378: Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy, jonka toi-                       Elektroninen raha kehittyi
1379: minnot siirtyivät vuoden 1997 alusta Suomen
1380: Arvopaperikeskus Oy:lle, sekä SOM, Arvopape-           Elektroninen raha on nopeasti kehittyvä uusi
1381: ri- ja johdannaispörssi, selvitysyhtiö. Helsingin      maksuväline, jonka käyttö voi laajentua huo-
1382: Arvopaperipörssin selvitystoiminnot siirrettiin        mattavaksijajoka voi korvata osan perinteisistä
1383: vuoden 1997 alussa Suomen Arvopaperikeskuk-            maksutavoista. On huomattava, ettei erillistä
1384:                                                                                                             27
1385: 
1386: kortti- ja verkkorahaa ole olemassa vaan kysees-         on oltava riittävän kattava suojellakseen käyttä-
1387: sä on elektronisen rahan kaksi erilaista käyttö-         jiä, mutta se ei saa kuitenkaan rajoittaa kilpailua
1388: ympäristöä. Kortilla olevaa elektronista rahaa           ja teknistä kehitystä. Lisäksi sen tulisi olla riittä-
1389: voidaan ennen pitkää siirtää kortinlukijan kaut-         vän yhdenmukainen muiden maiden lainsää-
1390: ta tietokoneen ns. kukkaro-ohjelmaan ja maksaa           dännön kanssa, sillä varsinkin verkkoraha on
1391: sillä maksuja verkossa. Tekniikka tätä varten on         omiaan käytettäväksi maksuissa maasta toiseen.
1392: jo olemassa.                                                 Elektroniseen rahaan liittyvä lainsäädäntö
1393:      Suomessa on jo toiminnassa useita elektroni-        on selkiintymätön myös ulkomailla. EMI antoi
1394: sen rahan järjestelmiä: kolmen suomalaisen pan-          vuonna 1994 suosituksen, että yleiskäyttöisten
1395: kin omistaman Automatia Rahakortit Oy:n                  rahakorttien liikkeeseenlaskuoikeus tulisi rajata
1396: A vant 1, joka on yleiskäyttöiseksi tarkoitettu          vain luotto laitoksille. Tämän suosituksen on kui-
1397: rahakorttijärjestelmä, useita julkisen liikenteen        tenkin sisällyttänyt lainsäädäntöönsä vain muu-
1398:  rahakorttijärjestelmiä ja kaupunkikorttijärjes-         tama Euroopan maa. Niiden lisäksi muutamassa
1399: telmiä sekä yksi verkkorahajärjestelmä. Lisäksi          maassa harkitaan tai on jo luotu elektronisen
1400:  Automatia on kehittänyt uutta yleiskäyttöistä           rahan järjestelmille muunlaista sääntelyä.
1401:  A vant II -rahakorttia, jonka maanlaajuinen                 Elektronisen rahan sääntelyn tarvetta ja sään-
1402:  käyttöönotto on suunniteltu alkavaksi vuoden            telyä tutkitaan kansainvälisesti useilla tahoilla.
1403:  1997 ensimmäisellä neljänneksellä.                      EMissä asiaa selvitetään useissa työryhmissä,
1404:      Suomessa ei ole erityistä elektronista rahaa        ja EU:n komissio tutkii mm., olisiko tällä alueel-
1405:  sääntelevää lainsäädäntöä. Suomen Pankki osal-          la kansallisten lainsäädäntöjen harmonisoinnin
1406:  listui valtiovarainministeriön sähköisen käteisen       tarvetta. EU:n komissio tulee antamaan vuonna
1407:  sääntely -työryhmään, joka antoi ehdotuksensa            1997 sähköistä käteistä koskevan lausunnon.
1408:  elektronisen rahan järjestelmien sääntelystä jou-       Myös G 10 -ryhmän piirissä tehtiin laaja selvitys
1409:  lukuussa 1996.                                          elektronisesta rahasta. Sääntelyn tarpeesta ei
1410:       Työryhmän raportissa esitetyllä sääntelyllä        kuitenkaan vielä päästy yksimielisyyteen, vaikka
1411:  pyrittäisiin turvaamaan käyttäjän asema elektro-        suuri osa G 10 -maista piti jonkinasteista säänte-
1412:  nisen rahan Iiikkeeseenlaskijalie asetettavilla vel-    lyä tarpeellisena.
1413:  voitteilla. Suosituksessa rajattiin yleiskäyttöisen
1414:  ja liikkeessä olevalta ostovoimaitaan mittavan
1415:  elektronisen rahan järjestelmän liikkeeseenlas-
1416:   kuoikeus luottolaitoksille ja maksuvälineyhtei-               Pankkien sekkitililuotolle asetettiin
1417:   söille. Niillä tulee olla riittävä maksuvalmius,                  täysimääräiset vakuudet
1418:   vakavaraisuus sekä tekninen ja organisatorinen
1419:   turvallisuus. Maksuvälineyhteisö on uusi toimi-        Suomen Pankin myöntämä päivänsisäinen sek-
1420:  ja, joka saa harjoittaa ainoastaan elektronisen         kitililuotto muuttui täysin vakuudelliseksi
1421:   rahan liikkeeseenlaskua ja siihen läheisesti liitty-   2.1.1996 lähtien. Täysi vakuudellisuus lisäsi
1422:   vää toimintaa. Ehdotuksen mukaan maksuväli-            pankkien vakuuskustannuksia ja vaikutti osal-
1423:   neyhteisöön sovellettaisiin luottolaitoslainsää-       taan siihen, että pankkien sekkitililimiittien yh-
1424:   däntöä soveltuvin osin.                                teismäärä supistui hieman edellisen vuoden lop-
1425:       Liikkeessä olevalta ostovoimaitaan vähäisiä        pumäärästä. Limiittien käyttöaste vaihteli alku-
1426:   tai yhteen käyttöön tarkoitettuja elektronisen         vuotta lukuun ottamatta jonkin verran enem-
1427:   rahan järjestelmiä työryhmä ei pitänyt tarpeelli-      män kuin vuonna 1995 ja oli keskimäärin edellis-
1428:   sena säädellä lainkaan, tai niille asetettiin hyvin    vuotista pienempi. Käyttöasteen pieneneminen
1429:   kevyt sääntely. Vahvaa sääntelyä ei pidetty tar-       johtui osaltaan siitä, että pankkien vähimmäis-
1430:    peellisena, koska se voisi hidastaa järjestelmien     varantotalletukset siirrettiin lokakuussa 1995
1431:   kehitystä, koska liikkeeseenlaskijan mahdollisen       pankkien sekkitileille Suomen Pankissa eikä li-
1432:    selvitystilan tai maksuvaikeuksien vaikutukset        miittejä kaikissa tapauksissa laskettu samassa
1433:   jäänevät pieniksi ja koska elektronisen rahan          suhteessa. Tämä likviditeetin lisäys näkyy täysi-
1434:    rajoitettu käypyys vähentää houkutusta väärin-        määräisenä vasta vuoden 1996 kokonaisluvussa.
1435:    käytöksiin.                                              Sekkitilijärjestelmän      maksutapahtumien
1436:       Sähköisen käteisen sääntely -työryhmän ra-         markka- ja kappalemäärät pienenivät hieman
1437:    portti on pohjana varsinaiselle lainsäädäntötyö I-    edellisvuotisiin verrattuna. Tämä johtuu osal-
1438:    Ie. Elektronista rahaa koskevan lainsäädännön         taan Kansallis-Osake-Pankin (KOP) ja Suomen
1439:    laatiminen on vaativa tehtävä. Lainsäädännön          Yhdyspankin (SYP) fuusioitumisesta Merita
1440: 28
1441: 
1442: Pankiksi. Fuusio huomioon ottaen sekkitilijär-        käytöstä säästämismuotona sekä myös ulko-
1443: jestelmän maksutapahtumien markka- ja kappa-          mailla olevien markkakassojen pienuudesta. On
1444: lemäärät ovat kuitenkin kasvaneet.                    myös arvioitu, että käteisrahan käyttöä maksu-
1445:                                                       välineenä suosiva ns. harmaa talous olisi Suo-
1446:                                                       messa merkitykseltään suhteellisen vähäinen.
1447:                Maksuvälinehuolto                      Arvio perustuu kahteen Suomen Pankin kysely-
1448:                                                       tutkimukseen (A:87/1993 ja A:97/1996). Niiden
1449: Maksuvälinehuollon toimintaympäristön kehi-           mukaan Suomessa kotitalouksien ja yritysten ta-
1450: tysjatkui edellisten vuosien suuntaisena. Keskei-     vanomaisessa aktiivisessa käytössä on noin puo-
1451: simpiä ympäristötekijöitä viime vuosina ovat ol-      let yleisön hallussa olevasta rahasta, mikä on
1452: leet käteisrahan kansainvälisesti katsoen vähäi-      kansainvälisesti katsoen varsin paljon.
1453: nen käyttö maksuvälineenä, pankkien hallussa
1454: olevien käteiskassojen suhteellinen väheneminen
1455: yleisön hallussa olevaan käteisrahaan verrattuna          Pankkien osuus käteisrahan kysynnästä
1456: sekä lisääntyvä setelistön kierto Suomen Pankin                      väheniedelleen
1457: kautta.
1458:    Suomen Pankki osallistui euromääräisten ra-        Pankkien osuus liikkeessä olevasta käteisrahasta
1459: hojen liikkeeseenlaskun valmisteluun. Valmiste-       pieneni vuonna 1996 edelleen sekä suhteellisesti
1460: lun keskeneräisyydestä huolimatta maksuväline-        että myös absoluuttisesti ja yleisön osuus vastaa-
1461: huollon kehittämishankkeissa on jo nyt pyritty        vasti kasvoi. Vuoden lopussa pankkien hallussa
1462: ennakoimaan mahdollisia tulevia tarpeita.             oli rahaa 3 245 milj. markkaa ja yleisön hallussa
1463:                                                       13 645 milj. markkaa. Koko vuonna pankkien
1464:                                                       osuus oli keskimäärin enää noin 16.5 %, kun se
1465:          Käteisrahan määrä kasvoi,                    vuoden 1991 lopussa oli suurimmillaan lähes
1466:       mutta on kansainvälisesti vähäinen              40%. Tämänsuuntainen kehitys on johtunut lä-
1467:                                                       hinnä käteisvaraluottojärjestelmän lakkauttami-
1468: Yksityisen kulutuksen elpymisen myötä vuonna          sesta sekä pankkien viime vuosien voimakkaista
1469: 1995 alkanut liikkeessä olevan käteisrahan mää-       rationalisointitoimista, erityisesti konttoriver-
1470: rän kasvu jatkui vuoden 1996 aikana. Keskimää-        koston supistamisesta. Historiallisesti ja myös
1471: rin rahaa oli liikkeessä vuonna 1996 noin 15 mrd.     kansainvälisesti pankkien osuus on kuitenkin
1472: markkaa, kun rahamäärä oli koko 1990-luvun            vieläkin huomattavan suuri, joten sen voi odot-
1473: alkupuolen 14 mrd. markan tuntumassa.                 taa edelleen pienenevän.
1474:     Liikkeessä olevan käteisrahan suhde brutto-           Parina viime vuonna pankkien käteisraha-
1475: kansantuotteeseen pysyi vuonna 1996 lähes en-         osuuden väheneminen on osittainjohtunut myös
1476: nallaanja oli noin 2.7 %. Pitkällä aikavälillä suh-   tilastoteknisestä syystä, sillä kesäkuusta 1994
1477: de on maksujärjestelmän kehityksen myötä kui-         lähtien pankit ovat siirtäneet vuoden 1996 lop-
1478: tenkin selvästi pienentynyt lukuun ottamatta          puun mennessä runsaat 90% käteisautomaateis-
1479: 1980-luvun loppupuolelta vuoteen 1993 kestä-          taan yhteisen pankkiautomaattiyhtiön Automa-
1480: nyttä poikkeuksellista kasvua. Kasvuun vaikut-        tia Pankkiautomaatit Oy:n hallintaan. Pankki-
1481: tivat kesäkuuhun 1993 asti voimassa ollut pank-       sektoriin kuulumattoman Automatian käteisra-
1482: kien käteisvaraluottojärjestelmä sekä bruttokan-      ha luetaan tilastoissa yleisön hallussa olevaksi
1483: santuotteen supistuminen vuosina 1991-93. Lä-         rahaksi. Pankkien käteisrahan osuus ei kuiten-
1484: hivuosina voi myös elektronisen kortti- ja verk-      kaan olennaisesti muuttuisi, vaikka Automatian
1485: korahan yleistyminen jossain määrin syrjäyttää        käteisautomaateissa oleva raha edelleenkin luet-
1486: perinteisen käteisrahan käyttöä maksuvälinee-         taisiin pankkisektoriin kuuluvaksi.
1487: nä.
1488:     Suomessa liikkeessä olevan käteisrahan suhde
1489: bruttokansantuotteeseen on Belgian kanssa ra-                     Setelistön kiertonopeutta
1490: haliitossa olevaa Luxemburgia lukuun ottamatta                   hillitään käsittelymaksulla
1491: ED-maista pienin. Muissa ED-maissa tuo suhde
1492: vaihtelee noin kolmesta yli kymmeneen prosent-        Nopeus, jolla liikkeessä oleva setelistö kiertää
1493: tiin. Käteisrahan suhteellisen vähäisyyden katso-     Suomen Pankin kautta, kasvoi vuonna 1996
1494: taan johtuvan paljolti Suomen maksujärjestel-         edelleen ja oli keskimäärin 6.7 kertaa vuodessa,
1495: män kehittyneisyydestä, setelistön vähäisestä         kun se edellisenä vuonna oli 5. 7. Vielä vuonna
1496:                                                                                                       29
1497: 
1498: 1992 kiertonopeus oli 3.5. Muissa EU-maissa           räisesti seteleitä tilattiin 637 milj. kappaletta,
1499: kiertonopeus on yleensä 1.5-3. Kiertonopeuden         joista 100 markan seteleitä oli 79 %. Myös palau-
1500: kasvu on johtunut lähinnä käteisvaraluottojär-        teitujen seteleiden määrä kasvoi; niitä oli 632
1501: jestelmän]akkauttamisesta ja pankkien erilaisis-      milj. kappaletta eli 19.2% enemmän kuin edel-
1502: ta rationalisointitoimista sekä myös Suomen           lisenä vuonna. Markkamääräisesti palautuksia
1503: Pankin vastikkeetta tarjoamasta seteleiden käsit-     oli 63 717 milj. markkaa.
1504: telystä.
1505:     Koska Suomen Pankin viranomaistehtäviin
1506: kuuluu setelistön laadusta ja aitoudesta huolehti-              Metallirahavirrat pienenivät
1507: minen, on tärkeää, että setelistö kiertää riittävän
1508: usein Suomen Pankin kautta. Kansainvälisen            Käyttösarjan metallirahoja Suomen Pankki laski
1509: vertailun pohjalta riittäväksi vuotuiseksi kierto-    liikkeeseen 965 milj. markkaa ja otti vastaan pa-
1510: nopeudeksi on arvioitu noin kolme. Sitä selvästi      lautuksia 895 milj. markkaa. Liikkeeseen lasket-
1511:  useampikertainen kierto ei ole kansantalouden        tu määrä väheni 10.0% ja palautettu määrä
1512: eikä myöskään keskuspankin resurssien käytön          9.2% edellisvuotisesta.
1513:  kannalta järkevää. Tästä syystä Suomen Pankki            Vuoden aikana laskettiin liikkeeseen yksi
1514:  päätti ottaa vuoden 1997 alusta lukien käyttöön      juhlaraha. Sen arvopuolen aiheena on Helene
1515:  maksuperustelain mukaisen, omakustannushin-          Schjerfbeckin omakuva ja tunnuspuolen aiheena
1516:  taan perustuvan setelien käsittelymaksun niiltä      paletti. Hopeisen rahan nimellisarvo on 100
1517:  osin kuin kiertonopeus vuodessa on yli kolme.        markkaa, ja sen lyöntimäärä oli 33 000 kappalet-
1518:     Metallirahojen maksuperustelain mukainen          ta.
1519:  käsittelymaksu tuli voimaan jo 1.3.1995,ja se on         EU:n ministerineuvoston antaman asetuksen
1520:  selvästi hillinnyt metallirahan palauttamista        mukaan EU:njäsenmaan keskuspankilla saa olla
1521:  Suomen Pankin käsiteltäväksi.                        hallussaan enintään 10 %liikkeessä olevasta me-
1522:                                                       tallirahasta. Asetus perustuu Maastrichtin sopi-
1523:                                                       mukseen sisältyvään valtion keskuspankkirahoi-
1524:         Liikkeessä oleva setelistö lisääntyi          tuksen kieltoon. Suomen Pankilla oli enimmil-
1525:                                                       lään metallirahaa 10.0% liikkeessä olevasta
1526: Liikkeessä olevien setelien ja metallirahojen         määrästä 29.2.1996 ja vuoden 1opussa 5. 0 %.
1527: määrän lisäys vuonna 1996 oli 8.2 %,ja määrä oli
1528: vuoden lopussa 16 891 milj. markkaa. Käteisen
1529: rahan määrän lisääntyminen johtui pääasiassa                Lakkautettujen rahojen palautukset
1530: liikkeessä olevan setelistön kasvusta. Setelistön                     olivat vähäisiä
1531: määrä lisääntyi vuoden aikana tasaisesti niin,
1532: että se esimerkiksi 31.10.1996 oli 13 548 milj.       Vuoden 1993 lopussa Suomen Pankki ja valtio-
1533: markkaa, kun se vastaavana ajankohtana vuosi-         varainministeriö lakkauttivat seteleitä ja metalli-
1534: na 1993-95 oli ollut yli 1 000 milj. markkaa pie-     rahoja. Suomen Pankilla on kuitenkin rahalain
1535: nempi.                                                mukaisesti velvollisuus lunastaa näitä rahoja
1536:     Joulukuussa setelistön liikkeessä olevaa mää-     yleisöltä vuoden 2003 loppuun. Vuonna 1996
1537: rää lisäsivät veronpalautukset ja normaali kausi-     Suomen Pankki luuasti näitä seteleitä 3 milj.
1538: vaihtelu. Setelistön määrä lisääntyi 8.7% vuoden      markkaaja metallirahoja 2 milj. markkaa.
1539: 1996 aikana.
1540:     Vuonna 1996liikkeessä olevien metallirahojen
1541: määrä lisääntyi 72 milj. markkaa eli 4.1 %, kun
1542: lisäys edellisenä vuonna oli 6.3 %. Käyttörahat              Seteleiden väärennökset vähenivät
1543: lisääntyivät 70 milj. markkaa ja juhlarahat 2 milj.
1544: markkaa.                                              Suomalaisten seteleiden väärennöksiä tavattiin
1545:                                                       vuonna 1996 vähemmän kuin edellisvuonna, lu-
1546:                                                       kumääräisesti 76 kappaletta. Väärennökset oli-
1547:           Setelirahavirtojen kasvu jatkui             vat pääasiassa yksittäisiä.
1548:                                                          Suomen Pankki järjesti aikaisempien vuosien
1549:  Vuonna 1996 pankit tilasivat Suomen Pankista         tapaan koulutusta ja toimitti materiaalia rahaa
1550:  seteleitä 64 925 milj. markkaa, mikä oli 16.8%       ammattimaisesti käsitteleville seteleiden aitou-
1551:  enemmän kuin edellisenä vuonna. Kappalemää-          den tunnistamiseksi.
1552: 30
1553: 
1554:      Maksullisten rahahuoltopalvelujen piiri          hyväksyttyjen sijoituskohteiden ja vastapuolten
1555:                     laajenee                          valinta. Toimintavaltuuksia rajoitetaan limiiteil-
1556:                                                       lä, joita valvotaan jatkuvasti.
1557: Suomen Pankki peri vuoden 1996 aikana asiak-              Varantoon liittyvistä epävarmuustekijöistä
1558: kailtaan metallirahan käsittelymaksua, jonka          vaikutuksiltaan merkittävin on valuuttariski.
1559: suuruus oli 5 markkaajajoka perittiin asiakkaan       Varannon arvonmuutoksia rajoitetaan hajautta-
1560: ottaessa 20 rullan metallirahapakkauksen taijät-      malla varanto eri valuuttoihin. Valuuttajakau-
1561: täessä 1 000 kappaleen metallirahapussin. Mak-        maa seurataan jatkuvasti ja sen ajantasaisuus
1562: su otettiin käyttöön vuoden 1995 maaliskuussa,        arvioidaan säännöllisesti. Tärkeimmät sijoitus-
1563: ja sen tarkoituksena oli vähentää metallirahalii-     valuutat vuonna 1996 olivat Saksan markka,
1564: kennettä Suomen Pankin ja asiakkaiden välillä.        Yhdysvaltain dollari, Ranskan frangi, Ison-Bri-
1565: Metallirahapakkauksien otot Suomen Pankista           tannian punta ja Japanin jeni.
1566: vähenivät vuonna 1996 edellisvuotisesta 5.8% ja           Korkoriskiä hallitaan mm. hajauttamaila si-
1567: metallirahapussien palautukset 6.3 %. Suomen          joituskohteet sekä asettamalla sijoitustoiminnal-
1568: Pankin perimät maksut vuonna 1996 olivat 5.3          le korkoriskirajat. Korkoriskirajoitteet arvioitiin
1569: milj. markkaa.                                        uudelleen vuoden aikana, mutta ne säilyivät edel-
1570:     Suomen Pankki peri rahahuollon palveluista        leen konservatiivisina varannon arvon turvaami-
1571: rahahuollon tietojenkäsittelyjärjestelmää käyt-       seksi.
1572: täviltä pankeilta 6.7 milj. markkaa, mikä oli 0.8         Varannon likvidiys turvataan käyttämällä
1573: milj. markkaa vähemmän kuin edellisenä vuon-          laajaa likvidien sijoituskohteiden valikoimaa.
1574: na. Vähennys johtui pankkien rahahuollon kes-         Luottoriskiä rajoitetaan sijoittamalla valtaosa
1575: kittymisestä ja konttoriverkoston pienenemises-       varannosta edellä mainittujen valtioiden liikkee-
1576: tä.                                                   seen Iaskemiin arvopapereihin tai näiden arvopa-
1577:     Setelien käsittelymäärien kasvun rajoittami-      pereiden takaisinmyyntisopimuksiin.
1578: seksi Suomen Pankki alkoi periä asiakkailtaan             Vuoden aikana otettiin käyttöön uusi itse ra-
1579: 0.85 markan suuruista setelien käsittelymaksua        kennettu riskienhallinnan ja tuottolaskennan tie-
1580: 1.1.1997 alkaen. Maksu peritään 100 kappaleen         tojärjestelmä. Lisäksi sijoitustoiminnan riskien-
1581: setelierästä samaa rahalajia seteleitä otettaessa     valvontaorganisaatiota selkiytettiin.
1582: tai jätettäessä. Kuten muutkin rahahuollon pal-           Vuoden 1995 kansainvälisten korkojen lasku-
1583: velumaksut, laskettiin tämäkin maksu valtion          suuntaus taittui vuoden 1996 ensimmäisellä puo-
1584: maksuperustelain mukaisesti omakustannushin-          liskolla ja korot lähtivät nousuun useilla markki-
1585: nan perusteella.                                      noilla. Nousu sai alkunsa Yhdysvalloista, jossa
1586:                                                       työllisyys ja yksityinen kulutus kohenivat odotet-
1587:                                                       tua enemmän ja lisäsivät markkinoiden odotuk-
1588:                                                       sia rahapolitiikan kiristämisestä. Tämä kehitys
1589:                  Valuuttavaranto                      heijastui alkuvuonna Eurooppaan, jossa heikko
1590:                                                       talouden tilanne ja alenevat lyhyet korot vetivät
1591: Suomen Pankin tärkeimmät tavoitteet valuutta-         pitkät korot laskuun vasta vuoden toisella puo-
1592: varannon sijoittamisessa ovat likvidiyden tur-        liskolla. Vahvistuvat odotukset talous- ja rahalii-
1593: vaaminen mahdollisten valuuttainterventioiden         ton toteutumisesta aikataulussaan nopeuttivat
1594: varalle ja riskien karttaminen varannon arvon         korkojen laskua. Euroopan yleisestä kehitykses-
1595: turvaamiseksi. Näissä rajoitteissa varannalle py-     tä erkani loppuvuodesta Englanti, jossa keskus-
1596: ritään saamaan mahdollisimman hyvä tuotto.            pankki parantuneiden talousnäkymien vuoksi
1597:    Valuuttavaran to sijoitetaan kansainvälisillä      nosti korkoja inflaatiopaineiden hillitsemiseksi.
1598: rahoitusmarkkinoilla ulkomaisten valuuttojen          Japanissa heikko talouskasvu ja pankkisektorin
1599: määräisiin korkoinstrumentteihin. Varantoa on         vaikeudet pitivät korot alhaisina. Kaiken kaik-
1600: sijoitettuna myös kultaan ja Kansainvälisen           kiaan korkotaso pysyi historiallisesti alhaisena
1601: valuuttarahaston erityisiin nosto-oikeuksiin          vuoden 1996 aikana, mikä heikensi velkakirja-
1602: (SDR).                                                tuottoja.
1603:    Keskeisimmät varannon sijoittamisen riskit             Suomen Pankin vaihdettavan valuuttavaran-
1604: ovat valuutta- ja korkoriski, luottoriski sekä lik-   non määrä laski vuoden aikana 12 467 milj.
1605: vidiysriski. Riskejä hallitaan kokonaisuutena;        markkaa 36 397 milj. markkaan. Varannon mää-
1606: käytännössä tärkeimpiä riskienhallintamenetel-        rä supistui pääasiassa valuuttainterventioiden
1607: miä ovat sijoitusten hajauttaminen sekä tarkka        sekä valtion ulkomaisen velan kuoletus- ja kor-
1608:                                                       31
1609: 
1610: komaksujen johdosta. Vuoden mittaan Suomen
1611: Pankilla ei ollut avoimia valuuttojen termiini-
1612: sopimuksia.
1613:   Vaihdettavan varannon pääerät ja niiden
1614: muutos vuoden 1996 aikana olivat seuraavat:
1615:                         Varanto      Varanto Muutos
1616:                        31.12.1996   29.12.1995
1617:                                      milj. mk
1618: Kulta ..............     1 742       1 742       0
1619: Erityiset nosto-
1620:   oikeudet ......        1 344       1 569    -225
1621: Varanto-osuus
1622:   IMF:ssa ......         1 953       1 685     268
1623: Ecusaaminen
1624:   EMiltä ........       2 541        3 363    -822
1625: Valuutta-
1626:   saamiset ......      28 817       40 506 -11 688
1627: Yhteensä ........      36 397       48 865 -12 467
1628: 32
1629: 
1630: 
1631: 
1632: 
1633:                                                                  Tilinpäätös
1634: 
1635:                                                         Tuloslaskelma, milj. mk
1636:                                                                            1.1.-31.12.1996         1.1.-31.12.1995
1637: Korkotuotot
1638: Kotimaiset (1)
1639: Maksuvalmiusluotoista .................................... .                    6.7                  8.0
1640: Sijoitustodistuksista ......................................... .                                    7.0
1641: Arvopapereiden takaisinmyyntisitoumuksista .. .                            249.8                   201.9
1642: Nettokorot kotimaisista termiinikaupoista ....... .                                                  8.1
1643: KTR-luotoista .................................................. .           6.6                    15.4
1644: Joukkovelkakirjoista ........................................ .            151.2                   226.2
1645: Vakauttamislainoista ........................................ .             16.0
1646: Muista saamisista ............................................. .           25.8       456.1        37.5       504.0
1647: Ulkomaiset (2)
1648: Kansainväliseltä valuuttarahasto!ta ................. .                     107.5                  107.3
1649: Arvopapereista ................................................. .        1 338.9                2 129.9
1650: Muista valuuttasaamisista ................................ .                473.6     1 920.1      739.4     2 976.6
1651: Korkotuotot yhteensä ...................................... .                         2 376.2                3 480.6
1652: 
1653: Korkokulut
1654: Kotimaiset (3)
1655: Päivätalletuksista ............................................. .                                 -29.7
1656: Sijoitustodistuksista ......................................... .         -857.3                -2 046.6
1657: Varantotalletuksista ......................................... .            -5.9                    --4.1
1658: Investointitalletuksista ..................................... .           -14.9                   -34.0
1659: Muista veloista ................................................. .         -0.6      -878.6        -5.2    -2 119.6
1660: Ulkomaiset
1661: Kansainväliselle valuuttarahastolle .................. .                   -37.8                   --43.2
1662: Muista veloista ................................................. .        -19.2       -57.0       -12.6      -55.9
1663: Korkokulut yhteensä ........................................ .                        -935.6                -2 175.5
1664: Korkokate ( 4) .................................................. .                   1 440.6                1 305.2
1665: 
1666: Keskuspankkitoiminnan muut tuotot (5)
1667: Toimitusmaksut ja palkkiot ............................. .                     19.4                 20.6
1668: Muut ............................................................... .         88.4    107.8       107.1       127.7
1669: 
1670: Keskuspankkitoiminnan muut kulut (6)
1671: Palkat .............................................................. .   -149.9                 -146.9
1672: Sosiaalikulut ..................................................... .      -83.8                  -84.7
1673: Setelien hankintakulut ...................................... .            -18.6                  -34.4
1674: Poistot ............................................................. .    -74.7                 -105.1
1675: Muut ............................................................... .     -85.0      --411.9     -88.1      --459.3
1676:                                                                                                                33
1677: 
1678:                                                                              1.1.-31.12.1996     1.1.-31.12.1995
1679: Rahoitustarkastuksen kulut ja tuotot (7)
1680: Palkat .............................................................. .      -26.8               -22.4
1681: Poistot ............................................................. .       -1.2                -0.4
1682: Muut ............................................................... .       -22.3               -22.6
1683: Rahoitustarkastuksen valvontamaksut ............ .                            50.3         0.0    45.5        0.0
1684: 
1685: Kulut ja tuotot rahamarkkinoiden
1686: vakauden turvaamisesta ( 8)
1687: Poistot aktivoiduista menoista ja menetyksistä .                          -1 400.0
1688: Tuotot osakkeiden myynneistä ......................... .                    1 232.2
1689: Korkokorvaus .................................................. .           1 760.0    1 592.2
1690: 
1691: Tulos ennen kurssieroja ja varauksia .................. .                              2 728.7              973.5
1692: Ulkomaisten arvopapereiden kurssierot (9) ...... .                                       298.4              883.9
1693: Valuuttakurssierot (10) ..................................... .                        1 668.8           -2 130.5
1694: Aktivoitujen kurssierojen poisto (10) ................ .                               -865.2
1695: Eläkevarauksen lisäys (11) ................................ .                            -77.2              -95.9
1696: Varauksen (laki Suomen Pankista 30 §)
1697:   lisäys(-)/ purkaminen(+) (II) ...................... .                              -3 753.6              369.0
1698: Tilikauden tulos (1 2) ........................................ .                          0.0                0.0
1699: 
1700: 
1701: 
1702: 
1703: 5 370007
1704: 34
1705: 
1706:                                                                Tase, milj. mk
1707: 
1708: Vastaavaa                                                                       31.12.1996               31.12.1995
1709: Valuuttavaranto ( 1)
1710: Kulta ............................................................... .    1 742.2                    1 742.1
1711: Erityiset nosto-oikeudet ................................... .             1 344.1                    1 569.0
1712: Varanto-osuus Kansainvälisessä
1713:   valuuttarahastossa ........................................ .            1 952.7                    1 685.1
1714: Ecusaaminen Euroopan rahapoliittiselta
1715:   instituutilta ................................................... .      2 541.3                    3 363.1
1716: Valuuttasaamiset .............................................. .         28 817.3     36 397.5      40 505.5   48 864.8
1717: 
1718: Muut ulkomaiset saamiset ( 1)
1719: Markkaosuus Kansainvälisessä
1720:   valuuttarahastossa ........................................ .            3 793.8                    3 910.8
1721: Osuus Euroopan rahapoliittisessa instituutissa .                              59.1       3 852.8         58.2    3 969.1
1722: 
1723: Saamiset rahoituslaitaksi/ta (2)
1724: Arvopaperit takaisinmyyntisitoumuksin .......... .                        11 625.6                    7 075.8
1725: Joukkovelkakirjat ............................................ .             195.8                      416.5
1726: Muut ............................................................... .     1 675.5      13 496.9      1 338.7    8 831.0
1727: 
1728: Saamiset julkiselta sektorilta ( 3)
1729: Valtion metallirahavastuu ................................ .               1 906.5       1 906.5      1 882.4    1 882.4
1730: 
1731: Saamiset yrityksiltä ( 4)
1732: Kotimaisten toimitusten rahoitus (KTR) ......... .                            69.7                      185.2
1733: Muut ............................................................... .     2 196.7       2 266.5      2 700.3    2 885.5
1734: 
1735: Muut saamiset ( 5)
1736: Rahamarkkinoiden vakauttaruislainat ............. .                                                   4 532.0
1737: Siirtosaamiset ................................................... .        489.5                       972.2
1738: Muut ............................................................... .      108.5            598.0      141.0    5 645.2
1739: 
1740: Arvonjärjestelytili ( 13) ..................................... .                                                     643.0
1741: Aktivoidut menot ja menetykset
1742:   rahamarkkinoiden vakauden turvaamisesta ( 6) .                                                                 1 400.0
1743: Yhteensä                                                                               58 518.2                 74 121.0
1744:                                                                                                                                    35
1745: 
1746: 
1747: 
1748: 
1749: Vastattavaa                                                                                    31.12.1996             31.12.1995
1750: Valuuttavelat ( 1) .............................      00 • • • • • • • 00 • • • • • • •                 934.4                1 214.2
1751: Muut ulkomaiset velat ( 1)
1752: Kansainvälisen valuuttarahaston markkatilit ...                                            3 793.8                3 910.9
1753: Osoitetut erityiset nosto-oikeudet .....................                                     951.4     4 745.3      926.5    4 837.5
1754: 
1755: Liikkeessä oleva raha (7)
1756: Setelit ...............................................................                   15 076.2               13 867.9
1757: Metalliraha ........................................................                       1 814.7    16 890.9    1 743.1   15 611.0
1758: 
1759: Sijoitustodistukset (8) .......................................                                       15 530.0              27 090.0
1760: Velat rahoituslaitoksille (9)
1761: Varantotalletukset .............................................                           6 828.7               15 675.7
1762: Muut ................................................................                      1 500.3     8 329.0    1 100.9   16 776.6
1763: 
1764: Velat julkiselle sektorille (JO)
1765: Sekkitilit ............................................................                                              0.0
1766: Valtion vakuusrahaston talletukset ...................                                                              75.2        75.3
1767: 
1768: Velat yrityksille ( 11)
1769: Investointi- ja alushankintatalletukset.. .............                                     574.3       574.3      994.0      994.0
1770: 
1771: Muut velat (12)
1772: Siirtovelat ..........................................................                      192.9                  300.0
1773: Muut ................................................................                        27.4       220.2       26.9      326.9
1774: 
1775: Arvonjärjestelytili ( 13) ......................................                                        260.0
1776:  Varaukset (14)
1777: Eläkevaraus .......................................................                        1 516.3                1 431.4
1778: Muut varaukset .................................................                           3 753.6     5 269.9               1 431.4
1779: 
1780: Oma pääoma ( 15)
1781: Kantarahasto ....................................................                         5 000.0                5 000.0
1782: Vararahasto ......................................................                          764.1                  764.1
1783: Tilikauden voitto ...............................................                             0.0      5 764.1       0.0     5 764.1
1784: Yhteensä                                                                                              58 518.2              74 121.0
1785: 36
1786: 
1787:                                                         Tilinpäätöksen liitteet
1788: 
1789:                                                                         31.12.1996             31.12.1995
1790: Setelinanto, milj. mk
1791: Setelinanto-oikeus ............................................ .       35 874                 48 120
1792: Käytössä .......................................................... .   16 024                 15 170
1793: Setelinantovara ................................................ .      19 850                 32 950
1794: 
1795: Valuuttamääräisetfutuurisopimukset, milj. mk
1796: Ostosopimukset 1> ••••••••••••••••••••••.•••••.••••••••••••••••••          879                     38
1797: Myyntisopimukset 1> •••••••••••••••••••••••••••••••.•••••••••••            429                  6 276
1798: 
1799: Osakkeet ja osuudet, nimellisarvo, milj. mk
1800: (sulkeissa Suomen Pankin omistusosuus)
1801: Scopulus Oy ..................................................... .          2       (100 %)        2       (100 %)
1802: SpondaOy ....................................................... .                                300       (100 %)
1803: SetecOy ........................................................... .       40      (100 %)        40       (100 %)
1804: Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy ................. .                         35       (52%)         35        (52%)
1805: Suomen Arvopaperikeskus Oy ......................... .                      11    (24.44%)
1806: Bank for International Settlements .................. .                     55     (1.67 %)        53       (1.67 %)
1807: Asunto-osakkeet .............................................. .             1                      1
1808: Kiinteistöosakkeet ............................................ .            1                      1
1809: Muut osakkeet ja osuudet ................................ .                  1                      1
1810: Yhteensä .......................................................... .      146                    433
1811: 
1812: Takaukset, milj. mk
1813: Skopin riskikeskittymien siirtoon liittyvät
1814:   tilapäiset takausvastuut ................................ .                                      13
1815: 
1816: Eläkesitoumuksista johtuva vastuu, milj. mk
1817: Suomen Pankin eläkevastuu ............................. .                1 865                  1 772
1818: - tästä varauksilla katettu .............................. .             1 516                  1 431
1819: 1
1820:  1 Kyseisen valuutan vuoden viimeisen pankkipäivän keskikurssiin.
1821:                                                                37
1822: 
1823: Suomen Pankin kiinteistöt
1824: 
1825: Kiinteistö      Osoite               Valmistumis-   Tilavuus
1826:                                      vuosi          noin rm3
1827: Helsinki        Rauhankatu 16        1883/1961       49 500
1828:                 Rauhankatu 19        1954            33 000
1829:                 Unioninkatu 33       1848            17 500
1830:                 Snellmaninkatu 23    1896/1988       27 500
1831:                 Liisankatu 14        1928            48 500
1832:                 Ramsinniementie 34   1920/1983        4500
1833: Joensuu         Torikatu 34          1984            11 000
1834: Kuopio          Kauppakatu 25-27     1912             7 500
1835:                 Puutarhakatu 4       1993            11 900
1836: Mikkeli         Päiviönkatu 15       1965             7 500
1837: Oulu            Kajaaninkatu 8       1973            17 000
1838: Tampere         Hämeenkatu 13        1942            36000
1839: Turku           Linnankatu 20        1914            10 500
1840: Vantaa          Suometsäntie 1       1979           311 500
1841: Inari           Saariselkä           1968/1976        2 000
1842: 38
1843: 
1844:            Tilinpäätöksen kommentit                  4. Korkokate
1845: 
1846:        Kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntö            Korkokate oli 1 441 milj. markkaa.
1847: 
1848: Suomen Pankin tase noudattaa sektorijakoa,           5. Keskuspankkitoiminnan muut tuotot
1849: mikä antaa kuvan keskuspankin ja ulkomaiden
1850: sekä kotimaan sektoreiden välisistä rahoitussuh-     Muut tuotot olivat 108 milj. markkaa. Tähän
1851: teista. Taseessa noudatetut arvostusperiaatteet      sisältyi toimitusmaksuja ja palkkioita 19 milj.
1852: on selostettu kommentoitavien tase-erien yhtey-      markkaa, osinkotuottoja 17 milj. markkaa, kiin-
1853: dessä. Käyttöomaisuus, osakeomistukset ja pit-       teistöjen, osakkeiden ja osuuksien myyntituotto-
1854: kävaikutteiset menot kirjataan kokonaan ku-          ja 36 milj. markkaa ja vuokratuottoja 28 milj.
1855: luiksi hankintavuonna Suomen Pankista anne-          markkaa.
1856: tun lain edellyttämällä tavalla, eivätkä ne niin
1857: ollen sisälly taseeseen. Tilinpäätöksen liitetie-    6. Keskuspankkitoiminnan muut kulut
1858: doissa on luettelo Suomen Pankin omistamista
1859: osakkeista, osuuksista ja kiinteistöistä.            Palkkakulut olivat 150 milj. markkaa. Sosiaali-
1860:    Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat        kulut sisältävät 61 milj. markkaa maksettuja
1861: on muutettu markoiksi tilinpäätöspäivänä voi-        eläkkeitä.
1862: massa olleiden keskikurssien mukaisesti. Kaikki          Setelien hankintakulut olivat 19 milj. markkaa
1863: taseen ulkomaan rahan määräisten saamis- ja          eli 15 milj. markkaa edellisvuotisia pienemmät.
1864: velkaerien sekä taseen ulkopuolisten erien kurssi-       Käyttöomaisuus ja pitkävaikutteiset menot
1865: erot on kirjattu tulosvaikutteisesti.                kirjataan poistoina kuluksi hankintavuonna
1866:    Pankkivaltuusto vahvistaa Suomen Pankista         Suomen Pankista annetun lain mukaisesti. Pois-
1867: annetun lain 17. pykälän 1. momentin 2. kohdan       tot, 75 milj. markkaa, sisältävät siten tilikauden
1868: mukaisesti tilinpäätöksen laatimisessa noudatet-     aikana hankitun käyttöomaisuuden ja muut pit-
1869: tavat perusteet.                                     kävaikutteiset menot kokonaisuudessaan. Pois-
1870:                                                      toihin sisältyy Suomen Arvopaperikeskus Oy:n
1871:                                                      osakkeiden hankintahinta 22 milj. markkaa,
1872:            Tuloslaskelman kommentit                  kahden konttorikiinteistön yhtiöittämisessä teh-
1873:                                                      ty apporttisijoitus 16 milj. markkaa, rakennusten
1874: 1. Kotimaiset korkotuotot                            muutostöistä ja korjauksista johtuvia poistoja 14
1875:                                                      milj. markkaa sekä koneista ja laitteistajohtuvia
1876: Kotimaiset korkotuotot olivat yhteensä 456 milj.     poistoja 19 milj. markkaa.
1877: markkaa. Ne sisältävät korkotuottoja arvopape-
1878: reiden takaisinmyyntisitoumuksista 250 milj.         7. Rahoitustarkastuksen kulut ja tuotot
1879: markkaa, joukkovelkakirjalainoista 151 milj.
1880: markkaa ja vakauttamislainoista 16 milj. mark-       Suomen Pankin tuloslaskelmassa esitetään pan-
1881: kaa.                                                 kin yhteydessä toimivan Rahoitustarkastuksen
1882:                                                      toimintakulut (palkat, poistot, muut) erikseen
1883:                                                      omina erinään. Rahoitustarkastuksen toiminta-
1884: 2. Ulkomaiset korkotuotot                            kulut, 50 milj. markkaa, katetaan valvottavilta
1885:                                                      jälkikäteen perittävillä valvontamaksuilla.
1886: Ulkomaiset korkotuotot olivat 1 920 milj. mark-
1887: kaa, mikä on 1 057 milj. markkaa vähemmän            8. Kulut ja tuotot rahamarkkinoiden vakauden
1888: kuin edellisenä vuonna.                                 turvaamisesta
1889:                                                      Suomen Pankille aiheutuneet menetykset Skopin
1890: 3. Kotimaiset korkokulut                             osakkeiden ja pääomatodistusten myynnistä
1891:                                                      Valtion vakuusrahastolle aktivoitiin taseeseen
1892: Kotimaiset korko kulut, 879 milj. markkaa, sisäl-    vuonna 1992. Tämän tase-erän loppuosa poistet-
1893: tävät Suomen Pankin liikkeeseen laskemien sijoi-     tiin vuoden 1996 tilinpäätöksessä. Skopin hal-
1894: tustodistusten korkokuluja 857 milj. markkaa.        tuunotosta Suomen Pankille jääneet Sponda
1895: Kotimaiset korkokulut olivat 1 241 milj. mark-       Oy:n osakkeet ja saamiset siirrettiin valtiolle tou-
1896: kaa edellisvuotisia pienemmät.                       kokuussa 1996. Valtio maksoi osakkeista 1 232
1897:                                                                                                       39
1898: 
1899: milj. markkaaja korvasi Suomen Pankille omai-          kaan Suomen Pankki on vaihtanut 20 %kulta- ja
1900: suudenhoitoyhtiöiden rahoittamisesta aiheutu-          dollarivarannostaan ecuihin Euroopan rahapo-
1901: neita korkotappioita l 760 milj. markkaa.              liittisen instituutin kanssa. Tämä osuus kulta- ja
1902:                                                        dollarivarannosta esiintyy taseen erässä ecusaa-
1903:                                                        minen Euroopan rahapoliittiselta instituutilta.
1904: 9. Ulkomaisten arvopapereiden kurssierot
1905:                                                            Valuuttasaamisiin sisältyy erityisiä nosto-
1906: Ulkomaisten arvopapereiden kurssierot sisältä-         oikeuksia Kansainvälisessä valuuttarahastossa.
1907: vät arvopapereiden myynnistä syntyneet voitot          Niiden vastaeränä velkapuolella ovat osoitetut
1908: ja tappiot, salkussa olevien arvopapereiden han-       erityiset nosto-oikeudet (SDR). Molemmat erät
1909: kintahinnan ja nimellisarvon välisen preemion          ovat korollisia, ja korkona on SDR:n korko.
1910: tai diskonton jaksotuksen sekä jaksotuksella               SDR-määräinen varanto-osuus sekä markka-
1911: korjatun hankintahinnan ja sitä alemman mark-          osuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa muo-
1912: kinahinnan erotuksen. Ulkomaisten arvopape-            dostavat yhdessä Suomen jäsenosuuden valuut-
1913: reiden kurssieroista syntyi tilivuonna voittoa 298     tarahastossa. Markkaosuuden vastaerä sisältyy
1914: milj. markkaa.                                         ulkomaisissa veloissa erään Kansainvälisen va-
1915:                                                        luuttarahaston markkatilit. Markkaosuus ja sitä
1916:                                                        vastaavat markkatilit on sidottu erityisten nosto-
1917: 10. Valuuttakurssierot                                 oikeuksien kurssiin Kansainvälisen valuuttara-
1918: Valuuttakurssieroihin sisältyvät valuuttakurs-         haston soveltaman käytännön mukaisesti. Mui-
1919: sien muutoksista aiheutuneet saamistenja velko-        hin ulkomaisiin saamisiin sisältyy myös ecumää-
1920: jen sekä taseen ulkopuolisten erien arvon muu-         räinen jäsenosuus Euroopan rahapoliittisessa
1921: tokset sekä valuutanvaihtotuotot nettomääräisi-        instituutissa.
1922: nä. Vuonna 1996 valuuttakurssivoittoja kertyi              Valuuttasaamiset koostuvat pääosin valtioi-
1923:  1 669 milj. markkaa. Edellisenä tilikautena tasee-    den liikkeeseen laskemista tai takaamista ulko-
1924: seen arvonjärjestelytilille kirjatut valuuttakurssi-   maisista arvopapereista sekä ulkomaisista pank-
1925: erot, 865 milj. markkaa, kirjattiin kuluksi tilin-     kitalletuksista. Erään sisältyvät myös ulkomaiset
1926: päätöksessä.                                           avistatilit sekä pankin hallussa olevat ulkomaiset
1927:                                                        maksu välineet.
1928:                                                            Arvopaperit kirjattiin ostohetkellä hankinta-
1929: II. Varausten muutos                                   hintaan ja sen jälkeen hankintahinnan ja nimel-
1930: Eläkevaraukseen siirrettiin vuoden 1996 aikana         lisarvon erotus kirjataan tulosvaikutteisesti
1931: palkoista peritty työntekijäin eläkemaksu, 8 milj.     juoksuajan kuluessa. Tilinpäätöksessä arvopa-
1932: markkaa. Lisäksi eläkevarausta kartutettiin las-       perin jaksotuksella korjattua hankintahintaa
1933: kemalla työntekijäin eläkemaksulle ja edellisinä       verrataan vuoden lopun markkinahintaan. Tase-
1934: vuosina tehdyille eläkevarauksille laskennallista      arvona käytetään markkinahintaa, jos se on al-
1935: korkoa. Laskentakorkona käytettiin peruskor-           haisempi.
1936: koa lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Yhteen-          Valuuttavelat sisältävät kansainvälisten jär-
1937: sä eläkevarausta kartutettiin 85 milj. markalla.       jestöjen ja ulkomaisten pankkien markkasaami-
1938:    Suomen Pankista annetun lain 30. pykälän            set Suomen Pankilta sekä mm. Euroopan unio-
1939: mukaista varausta kartutettiin 3 754 milj. mark-       nin ecumääräisen saamisen.
1940: kaa.
1941:                                                        2. Saamiset rahoituslaitoksilta
1942:  12. Tilikauden tulos
1943:                                                        Maksuvalmiusluotot ovat keskuspankkirahoi-
1944: Tilikauden tuloksena esitettiin nolla markkaa.         tukseen oikeutettujen rahalaitosten lyhytaikaisia
1945:                                                        velkoja Suomen Pankille.
1946:                 Taseen kommentit                           Arvopapereiden takaisinmyyntisitoumuksia
1947:                                                        eli repokauppoja käytetään rahamarkkinainter-
1948:  1. Valuuttavaranto ja muut ulkomaiset erät
1949:                                                        ventioissa. Ne arvostetaan taseessa repokaupan
1950:                                                        nimellismääräisinä. Repokauppoina tehtävien
1951:  Kulta kirjattiin aiempien vuosien tapaan tasee-       interventioiden kohteeksi hyväksytään markka-
1952:  seen arvoon 35 mk/g. Vuoden 1996 viimeisen            määräiset valtion liikkeeseen laskemat velkasi-
1953:  päivän markkinahinta oli 55 mk/g. Kultaa oli          toumukset ja viitelainat, Suomen Pankin liikkee-
1954:  vuoden 1996 lopussa 49 776 kg. Euroopan               seen laskemat sijoitustodistukset sekä Arsenalin
1955:  valuuttajärjestelmää koskevan sopimuksen mu-          velkasi to um ukset.
1956: 40
1957: 
1958:    Rahalaitosten joukkovelkakirjalainat ovat        nimellisarvoon. Nimellisarvon ja emissiohinnan
1959: luonteeltaan pääasiassa sijoitusomaisuutta. Ne      erotus on kirjattu siirtosaamisiin ja jaksotetaan
1960: on arvostettu nimellisarvoon.                       korkomenoihin juoksuajan kuluessa.
1961: 
1962: 3. Saamiset julkiselta sektorilta                   9. Velat rahoituslaitoksille
1963: Valtion metallirahavastuu osoittaa metallirahan     Ne varantovelvolliset, joilla on maksuvalmius-
1964: lunastusvelvollisuudesta johtuvan velan määrän      luotto-oikeus ja sekkitili Suomen Pankissa, täyt-
1965: Suomen Pankille.                                    tävät vähimmäisvarantovelvoitteensa sekkitilin
1966:                                                     päivän lopun saldojen kuukausikeskiarvojen
1967: 4. Saamiset yrityksiltä                             pohjalta. Suomen Pankki voi maksaa vähim-
1968:                                                     mäisvarantovelvoitteen ylittä ville talletuksille
1969: Kotimaisia toimitusluottoja on myönnetty sekä       korkoa. Vuoden 1996 joulukuun lopussa korko
1970: yksittäisvelkakirjalainoina että joukkovelkakir-    oli 1.0 %.
1971: jalainoina. Joukkovelkakirjalainat on arvostettu
1972: nimellisarvoon. Korko vaihtelee pelkästä perus-     10. Velat julkiselle sektorille
1973: korosta 1-2.5 prosenttiyksiköllä lisättyyn perus-
1974: korkoon.                                            Tase-erään sisältyi vuonna 1995 Valtion vakuus-
1975:    Muut-erä sisältää lähinnä sijoitusomaisuu-       rahaston sekkitili ja talletustilit Suomen Pankis-
1976: deksi luokiteltavia arvopapereita, jotka on ar-     sa.
1977: vostettu nimellisarvoon.
1978:                                                     11. Velat yrityksille
1979: 5. Muut saamiset
1980:                                                     Investointi- ja alushankintatalletukset ovat in-
1981: Vuonna 1995 erään sisältyi rahamarkkinoiden         vestointi- ja alushankintavarauksen tehneiden
1982: vakauttamislainoja, joilla oli rahoitettu Skopin    yritysten lakisääteisiä talletuksia Suomen Pan-
1983: haltuunoton yhteydessä sen riskikeskittymien        kissa. Talletukset ovat korollisia, ja korko mää-
1984: purkamista varten perustetun Sponda Oy:n toi-       räytyy investointivarauslain mukaan.
1985: mintaa. Sponda Oy:n osakekaupan yhteydessä
1986: nämä lainat siirtyivät valtion vastattaviksi.       12. Muut velat
1987:    Siirtosaamiset sisältävät pääasiassa korkosaa-
1988: misia. Muihin saamisiin sisältyy myös 98 milj.      Siirtovelat ovat pääasiassa korkojen jaksotuk-
1989: markkaa henkilökunnan asuntolainoja. Asunto-        sesta aiheutuneita eriä.
1990: lainojen korko on vanhoissa lainoissa perusko-         Muut velat sisältävät 9 milj. markkaa liikkeessä
1991: ron suuruinen ja 16.2.1993 jälkeen myönnetyissä     olevan vanhan rahayksikön määräisiä seteleitä.
1992: lainoissa peruskorko lisättynä 2 prosenttiyksi-
1993: köllä.                                              13. Arvonjärjestelytili
1994: 6. Aktivoidut menot ja menetykset rahamark-         Arvonjärjestelytili 31.12.1996 sisältää ecu-swa-
1995:    kinoiden vakauden turvaamisesta                  pin taustalla olevan kullan kirjanpitoarvon ja
1996:                                                     sopimuskurssin välisen erotuksen.
1997: Suomen Pankille aiheutuneet menetykset Skopin
1998: osakkeiden ja pääomatodistusten myynnistä
1999: Valtion vakuusrahastolle vuonna 1992 aktivoi-       14. Varaukset
2000: tiin taseeseen. Vuoden 1996tilinpäätöksessäerän     Suomen Pankin eläkevastuun kokonaismäärä on
2001: loppuosa poistettiin.                               1 865 milj. markkaa,ja tästä on varauksilla katet-
2002:                                                     tu 81 % eli 1 516 milj. markkaa.
2003: 7. Liikkeessä oleva raha                               Muissa varauksissa on Suomen Pankista an-
2004:                                                     netun lain 30. pykälän mukainen varaus, 3 754
2005: Liikkeessä oleva raha on yleisön ja rahalaitosten
2006: hallussa oleva setelistö ja metalliraha.            milj. markkaa.
2007: 
2008: 8. Sijoitustodistukset                              15. Oma pääoma
2009: Suomen Pankin sijoitustodistuksia käytetään ra-     Pankin kantarahasto ja vararahasto säilytettiin
2010: hamarkkinainterventiossa, ja ne on arvostettu       muuttumattomina.
2011:                                                                                                   41
2012: 
2013: 
2014: 
2015: 
2016:                 PANKKIVALTUUSTON KÄSITTELEMIÄ ASIOITA
2017: 
2018:                                         SUOMEN PANKKI
2019: 
2020:                  Tilintarkastus                         Kaikissa haarakonttoreissa on tOimitettu
2021:                                                      Suomen Pankin johtosäännön 2 §:ssä säädetty
2022: Vuoden 1995 valtiopäivillä valitut tilintarkasta-    tarkastus.
2023: jat, verojohtaja Kauko Heikkinen, agrologi Jo-
2024: hannes Leppänen, professori Martti Tiuri, ta-
2025: lousjohtaja Matti Saarinen ja kaupunkitarkasta-           Kertomus E. J. Längmanin rahastojen
2026: ja Iivo Polvi suorittivat 4.-7. maaliskuuta Suo-                      toiminnasta
2027: men Pankin tilinpäätöksen ja kirjanpidon sekä
2028: hallinnon tarkastuksen tilivuodelta 1995.            Kokouksessaan 8. helmikuuta pankkivaltuusto
2029:    Tilintarkastajien lausunnon mukaisesti pank-      merkitsi tiedoksi Suomen Kulttuurirahaston se-
2030: kivaltuusto myönsi kokouksessaan 26. maalis-         lostuksen E. J. Längmanin rahastojen toiminnas-
2031: kuuta johtokunnalle vastuuvapauden pankin            ta 1.10.1994-30.9.1995.
2032: hoidosta vuodelta 1995.
2033: 
2034:                                                                        Peruskorko
2035:   Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus
2036:                                                      Tammikuun 11. päivän kokouksessaan pankki-
2037: Pankkivaltuusto on kertomusvuoden aikana toi-        valtuusto päätti alentaa Suomen Pankin perus-
2038: mittanut johtosääntönsä 5 §:n määräämän pan-         koron 0.25 prosenttiyksiköllä 4. 75 prosentista
2039: kin lainausliikkeen ja valuuttakaupan sekä pan-      4.50 prosenttiin 1.2. 1996. Johtokunnan esitys
2040: kin varojen muiden sijoitusten tarkastuksen sitä     asiasta 10. tammikuuta kuului seuraavasti:
2041: koskevaa menettelytapaa uudistaen seuraavina            "Jäljempänä olevan perusteella Suomen Pan-
2042: päivinä: 8. helmikuuta, 10. huhtikuuta, 5. kesä-     kin johtokunta kunnioittavasti esittää, että
2043: kuuta, 27. elokuuta, 19. syyskuuta, 17.lokakuu-      Pankkivaltuusto Suomen Pankista annetun lain
2044: ta, 14. marraskuuta ja 19. joulukuuta.               17 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla päättäisi,
2045:                                                      että
2046: 
2047:   Inventoinnit ja haarakonttorien tarkastukset                 Suomen Pankin peruskorko alenne-
2048:                                                             taan 4. 75 prosentista 4.50 prosenttiin
2049: Johtosääntönsä 6 §:n mukaisesti pankkivaltuute-             1.2.1996 alkaen.
2050: tut ovat inventoineet pääkonttorin kassat ja kas-
2051: saholvit, laina- ja vakuusasiakirjat sekä pantitja
2052: talletukset. lnventoinneissa ei havaittu aihetta                        Perustelut
2053: muistutuksiin.
2054:    Pankkivaltuutetut ovat valvoneet, että haara-     Joulukuun huutokauppakoron laskun yhteydes-
2055: konttorien valvojat ovat inventoineet haara-         sä Suomen Pankki arvioi, että inflaatiopaineiden
2056: konttorien käsikassat ja holvit kerran kuukau-       väheneminen on jatkunut. Huutokauppakoron
2057: dessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähin-    laskun ja inflaatio-odotusten vaimenemisen an-
2058: tään kolmesti vuodessa.                              siosta myös sekä lyhyet että pitkät markkinako-
2059: 
2060: 6 370007
2061: 42
2062: 
2063: rot ovat laskeneet. Tämä mahdollistaa perusko-      nismiin (Exchange Rate Mechanism, ERM) si-
2064: ron alentamisen edelleen."                          ten, että Suomen markan keskuskurssiksi ecuun
2065:    Elokuun 27. päivän kokouksessaan pankki-         nähden vahvistettaisiin erikseen tehtävällä val-
2066: valtuusto päätti alentaa Suomen Pankin perus-       tioneuvoston päätöksellä 5.80661 markkaa ja
2067: koron 0.50 prosenttiyksiköllä 4.50 prosentista      että valtioneuvoston erikseen nimeämillä neu-
2068: 4.00 prosenttiin 16.9.1996. Johtokunnan esitys      vottelijoilla tarvittaessa olisi oikeus neuvotella
2069: asiasta 27. elokuuta kuului seuraavasti:            tästä kurssista siten, että keskuskurssiksi voi-
2070:    "Johtokunta esittää kunnioittavasti, että        daan vahvistaa enintään 5.84481 markkaaja vä-
2071: Pankkivaltuusto päättäisi Suomen Pankista an-       hintään 5.78751 markkaa. Valtioneuvosto hy-
2072: netun lain 17 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla,      väksyi Suomen Pankin esityksen samana päivä-
2073: että                                                nä. Euroopan unionin rahakomitean (Monetary
2074:                                                     Committee) tehtyä asiasta päätöksen pankkival-
2075:             Suomen Pankin peruskorko alenne-        tuusto teki lokakuun 12. päivän kokouksessaan
2076:          taan 4.5 prosentista 4.0 prosenttiin       johtokunnan ehdotuksesta valtioneuvostolle esi-
2077:          16.9.1996 alkaen.                          tyksen Suomen liittymisestä Euroopan valuutta-
2078:                                                     järjestelmän valuuttakurssimekanismiin (ERM).
2079:                     Perustelut                      Johtokunnan asiaa koskeva esitys 12. lokakuuta
2080:                                                     kuului seuraavasti:
2081: Peruskorko on ollut 1.2.1996 lähtien 4.5 %, min-       "Rahalain 4 §:n 1ja 4 momentin nojalla, sellai-
2082: kä jälkeen lyhyet markkinakorot ovat laskeneet      sina kuin ne ovat 7. päivänä kesäkuuta 1996
2083: noin yhden prosenttiyksikön, mutta pitkät mark-     annetussa laissa (379/96), johtokunta kunnioitta-
2084: kinakorot pysyneet kutakuinkin silloisella tasol-   vasti ehdottaa,
2085: la. Peruskorko on hallinnollinen viitekorko, jon-
2086: ka rooli on pienentynyt merkittävästi viime vuo-              että eduskunnan pankkivaltuusto esit-
2087: sina. Pankkien markkaluottokannasta ja talle-              täisi valtioneuvostolle,
2088: tuskannasta peruskorkoon on sidottu noin 1/5."                että valtioneuvosto päättäisi, että
2089:                                                            Suomen markan ulkoinen arvo määritel-
2090:                                                            lään Euroopan valuuttajärjestelmään
2091:      Suomen Pankin soveltamien korkojen rajat              (EMS) kuuluvan valuuttakurssijärjestel-
2092:                                                            män (ERM) mukaisesti siten, että mar-
2093: Pankkivaltuusto tarkisti kokouksessaan 19.                 kalle määrätään keskuskurssi Euroopan
2094: syyskuuta pankkien keskuspankkiluotoissa ja                yhteisöjen valuuttayksikköön ecuun
2095: -talletuksissa sekä Suomen Pankin pääoma-                  nähden,
2096: markkinatoiminnassa sovellettavien korkojen                   että valtioneuvosto päättäisi vahvistaa
2097: rajat.                                                     markan keskuskurssiksi 1 ecu = 5.80661
2098:                                                            markkaa ja tekisi oheisen ehdotuksen
2099:                                                            mukaisen päätöksen markan ulkoisesta
2100:                  Rahalain muutos                           arvosta,
2101:                                                               että valtioneuvosto kumoaisi markan
2102: Tasavallan presidentti vahvisti 7.6.1996 lain ra-          ulkoisesta arvosta 7. päivänä kesäkuuta
2103: halain (358/1993) 3 §:n kumoamisesta sekä 4, 5 ja          1991 annetun valtioneuvoston päätöksen
2104: 15 §:n muuttamisesta. M uutokset,jotka koskivat            (882/91) siihen myöhemmin tehtyine
2105: markan ulkoisen arvon määräämistä, perustui-               muutoksineenja 13. päivänä marraskuu-
2106: vat pankkivaltuuston ehdotukseen 29.9.1995.                ta 1992 annetun valtioneuvoston päätök-
2107:                                                            sen pysyttää toistaiseksi voimassa Suo-
2108:                                                            men Pankin oikeus olla noudattamatta
2109:       Suomen liittyminen Euroopan valuutta-                markan ulkoisen arvon vaihtelualueen
2110:       järjestelmän valuuttakurssimekanismiin               rajoja, sekä
2111:                                                               että päätös tulisi voimaan 14. päivänä
2112: Lokakuun 11. päivän kokouksessaan pankkival-               lokakuuta 1996.
2113: tuusto tekijohtokunnan ehdotuksesta valtioneu-
2114: vostolle esityksen Suomen liittymisestä Euroo-         Johtokunta toteaa, että tämä asia on pidettävä
2115: pan valuuttajärjestelmään (European Monetary        salassa kunnes valtioneuvoston päätös markan
2116: System, EMS) kuuluvaan valuuttakurssimeka-          ulkoisesta arvosta on tehty."
2117:                                                                                                        43
2118: 
2119:    Valtioneuvosto hyväksyi Suomen Pankin esi-                 Bilateraalinen valuuttatukisopimus
2120: tyksen samana päivänä.                                              Norges Bankin kanssa
2121: 
2122:                                                        Pankkivaltuusto päätti 19. joulukuuta, että
2123:          Euroopan valuuttajärjestelmän                 Norges Bankin ja mm. Suomen Pankin välinen
2124:   valuuttakurssimekanismin rahoitusjärjestely          31.12.1996 asti voimassa oleva valuuttatukisopi-
2125:                                                        mus uusitaan entisin ehdoin vuodeksi.
2126: Kokouksessaan 17. lokakuuta pankkivaltuusto
2127: Suomen Pankista annetun lain (36511925) 17 §:n
2128: 1 momentin 1 ja 6 kohdan nojalla antoi omalta           Rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaaminen 1
2129: osaltaan suostumuksensa Euroopan valuuttajär-                        Sponda-konserni
2130: jestelmään (EMS) kuuluvan valuuttakurssime-
2131: kanismin (ERM) erittäin lyhyen ajan rahoitus-          Pankkivaltuusto käsitteli kertomusvuoden aika-
2132: järjestelmään (Very Short Term Facility, VSTF).        na Sponda Oy:n toimintaa johtokunnan suullis-
2133: ERM on järjestelmä, joka velvoittaa osallistuja-       ten ja kirjallisten raporttien perusteella kokouk-
2134: maiden keskuspankit intervenoimaan vaihtelu-           sissaan 11. tammikuuta, 26. maaliskuuta ja 8.
2135: välin rajoilla. Interventiot tapahtuvat erittäin ly-   toukokuuta sekä 19. joulukuuta. Kokoukses-
2136: hyen ajan rahoitusjärjestelmän (VSTF) avulla.          saan 21. toukokuuta pankkivaltuusto osaltaan
2137: Järjestelmässä keskuspankit antavat toisilleen         hyväksyi Sponda Oy:n osakekannan myymisen
2138: hyvin lyhyeksi ajaksi oman valuutan määräisen          valtiolle noin 1 248 milj. markan kauppahinnasta
2139:  rajattoman luotonsaantimahdollisuuden, jonka          ja sen, että Suomen Pankki vapauttaa Sponda
2140:  avulla valuuttainterventiot toteutetaan. Nor-         Oy:n ja Solidium Oy:n noin 1.9 mrd. markan
2141:  maalisti interventiot tapahtuvat vaihteluvälin si-    laskennallisista korkovastuista, joita yhtiöt eivät
2142:  sällä, jolloin tätä järjestelyä ei aktivoida.         ole Suomen Pankin omistusaikana kyenneet suo-
2143:                                                        rittamaan. Suomen Pankille aiheutuneita korko-
2144:                                                        kustannuksia valtio korvasi siten, että kauppa-
2145:  Italian liittyminen uudelleen Euroopan valuutta-      hinta ja korkokustannukset olivat yhteensä 3 000
2146:       järjestelmän valuuttakurssimekanismiin           milj. markkaa. Korkokorvauksesta huolimatta
2147:                                                        Suomen Pankin tappioksi jäi Skop-operaatiosta
2148: Italian esitettyä maansa uudelleen liittymistä         noin 5 mrd. markkaa.
2149: Euroopan valuuttajärjestelmään (EMS) kuulu-
2150: vaan valuuttakurssimekanismiin (ERM) pank-
2151: kivaltuusto teki kokouksessaan 22. marraskuuta             20 markan setelin ulkoasun muuttaminen
2152: johtokunnan ehdotuksesta valtioneuvostolle esi-
2153: tyksen, että valtioneuvosto valtuuttaisi valtiova-     Eduskunnan pankkivaltuusto päätti kokoukses-
2154: rainministeriön käymään asiaa koskevia neuvot-         saan 17. lokakuuta johtokunnan esityksestä ja
2155: teluja Suomen valtion puolesta sekä tekemään           Suomen Pankkia koskevan lain 17 §:n 1 momen-
2156: päätökset Suomen markan keskuskurssiksi Eu-            tin 4 kohdan nojalla 20 markan setelimallin
2157: roopan yhteisöjen valuuttayksikköön ecuun              muuttamisesta siten, että seteliin lisätään holo-
2158: nähden. Rahalain 5 §:n mukaan neuvotteluihin           grammija sen väritystä tarkistetaan niin, että sen
2159: liittyvät asiat on pidettävä salassa, kunnes valtio-   erottuvuus 100 markan setelistä paranee.
2160: neuvoston päätös on tehty. Johtokunta katsoi,
2161: että salassapitovelvollisuuden tulee olla yleisten
2162: asiakirjain julkisuudesta annetun lain (83/1951)                  Osakkeiden merkintä
2163: 9 §:n 2 momentin nojalla annetun asetuksen 1 §:n              Suomen Arvopaperikeskus Oy:stä
2164:  2a momentin (1558/1994) perusteella voimassa
2165:  pysyvästi päätöksen teon jälkeenkin niiltä osin       Kokouksessaan 17. lokakuuta pankkivaltuusto
2166:  kuin tiedoista saattaisi ilmetä valtiovarainminis-    oikeuttijohtokunnan merkitsemään noin 24 pro-
2167:  teriölle annettu Suomen neuvottelutavoite ja          sentin omistusosuutta vastaavasti Suomen Arvo-
2168:  neuvotteluvaltuuksien rajat.                          paperikeskus Oy:n osakkeita siten, että koko-
2169:     Italian liityttyä valuuttakurssimekanismiin        naissijoitus on 22 milj. markkaa. Pitkään vireillä
2170:  markan keskuskurssiksi ecuun nähden tuli              olleen arvo-osuusympäristön selvitystoimintojen
2171:  5.85424 markkaa, mutta keskuskurssit suhteessa        yhdistymishankkeen viime vaiheessa valtio pe-
2172:  muihin ERM-valuuttoihin säilyivät ennallaan.          rusti joulukuussa 1995 Suomen Arvopaperikes-
2173: 44
2174: 
2175: kus Oy:n. Syksyllä 1995 yhtiön tulevien osak-          20.12.1996 annetulla lailla (1175/1996), joka tuli
2176: kaiden kanssa aloitetut osakassopimusneuvot-           voimaan vuoden vaihteessa 1996-1997. Perhe-
2177: telut johtivat sopimuksen allekirjoittamiseen          eläkelakia muutettiin 5.12.1996 annetulla lailla
2178: 30.5.1996. Sopimuksen allekirjoittivat valtio,         (992/1996), joka tuli voimaan 1.1.1997. Lisäksi
2179: Suomen Pankki, Suomen Osakekeskusrekisteri             valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain
2180: Osuuskunta, Helsingin Arvo-osuuskeskus Oy,             voimaantulosäännöstöä muutettiin 20.12.1996
2181: Meri ta Pankki Oy, Osuuspankkien Keskuspank-           annetulla lailla (1176/1996), joka tuli voimaan
2182: ki Oy, Postipankki Oy ja Aktia Säästöpankki Oy.        30.12.1996.
2183: Osapuolten tarkoituksena on luoda arvopaperi-              Valtion eläkelain muutokset koskivat mm.
2184: keskuksesta kustannuksiltaan tehokas, turvalli-        muutoksenhakumenettelyn tarkentamista ja nk.
2185: nen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen arvo-         tulevan ajan määräytymistä. Valtion perhe-
2186: osuuksien kirjaamis- ja selvittelylaitos, jonka toi-   eläkelain mukaista muutoksenhakumenettelyä
2187: minta perustuu laajaan arvopaperimarkkina-             muutettiin: uuden lain mukaan valitukset ohja-
2188: lainsäädännössä tunnustettavaan arvopaperi-            taan Valtiokonttorin kautta muutoksenhakueli-
2189: markkinoiden itsesääntelyyn. Nykyinen hajau-           melle, joko eläkelautakuntaan tai vakuutusoi-
2190: tettu arvo-osuusjärjestelmä keskitetään arvopa-        keuteen. Samalla lisättiin säännökset Valtio-
2191: perikeskukseen. Euroopan unionin ja erityisesti        konttorin itseoikaisumenettelystä. Lisäksi perhe-
2192: sen talous- ja rahaliiton asettamat vaatimukset        eläkelain indeksiviittausta tarkistettiin työeläke-
2193: otetaan huomioon keskusta kehitettäessä. Osa-          indeksin muututtua kaksijakoiseksi.
2194: kassopimuksessa sovittiin myös yhtiön osake-               Eläkepalkan laskenta muutettiin asteittain
2195: pääoman korottamisesta, osakaspohjan laajen-           nykyisestä 4 viimeisestä kalenterivuodesta pää-
2196: tamisesta ja yhtiön toiminnan aloittamisesta           osin 10 viimeiseksi kalenterivuodeksi. Työeläke-
2197: Suomen kansallisena arvopaperikeskuksena.              indeksi muutettiin kaksijakoiseksi. Työikäisen
2198: Osakassopimuksen mukaan yhtiön 90 milj. mar-           indeksiä sovelletaan sen vuoden loppuun, jonka
2199: kan omasta pääomasta yksityisen sektorin osa-          aikana työntekijä täyttää 65 vuotta. Palkkojen ja
2200: puolten yhteenlasketuksi omistusosuudeksi tulee        hintojen vaikutus indeksiin on 50 %. Eläkeikäi-
2201: 60 % ja julkisen vallan omistusosuudeksi 40 %.         sen indeksi on käytössä sen vuoden alusta, jonka
2202: Osakassopimuksen mukaisesti järjestelyyn liit-         aikana henkilö täyttää 66 vuotta. Hintojen nou-
2203: tyy erillinen Suomen Pankin ja Suomen Arvopa-          sun painoarvo on eläkeikäisen indeksissä 80% ja
2204: perikeskus Oy:n välinen hätäluottojärjestely.          palkkojen 20%. Eläke karttuu myös niin sanotul-
2205:                                                        ta tulevalta ajalta eli eläkeikään jäljellä olevalta
2206:                                                        ajalta työkyvyttömyys-, työttömyys- ja perhe-
2207:           Setec Oy:n toimintakertomus                  eläkkeissä siten, että 1.5 prosentin karttuma
2208:                                                        muuttui 1.2 prosentiksi vuodessa 50 vuoden iästä
2209: Pankkivaltuusto merkitsi tiedoksi kokoukses-           lukien ja 0.8 prosentiksi vuodessa 60vuoden iästä
2210: saan 5. kesäkuuta Setec Oy:n toimintakertomuk-         lukien. Uudeksi edellytykseksi tuli vähintään 12
2211: sen vuodelta 1995.                                     kuukauden toiminta-aika työeläketurvan piiris-
2212:                                                        sä viimeisen 10 vuoden aikana. Kuntoutus tuli
2213:                                                        entistä selvemmin ensisijaiseksi vaihtoehdoksi
2214:         Suomen Pankin eläkesäännön ja                  työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumisen ase-
2215:          perhe-eläkesäännön muutoksia                  mesta. Määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen
2216:                                                        nimi muutettiin kuntoutustueksi. Eläkkeen suu-
2217: Valtion eläkelakia (280/1966, VEL) muutettiin          ruista tukea voidaan korottaa 33 % aktiivisten
2218: 27.10.1995 annetulla lailla (1231/1995),joka tuli      kuntoutusjaksojen ajaksi. Osatyökyvyttömyys-
2219: voimaan 1.11.1995. Valtion perhe-eläkelakia            eläkkeen edellytyksenä ollut osa-aikatyö poistet-
2220: (77411968) muutettiin 27.10.1995 annetulla lailla      tiin. Sen johdosta, että kansaneläkkeen pohjaosa
2221: (1233/1995),joka tuli voimaan 1.11.1995. Lisäksi       muuttui eläkevähenteiseksi, ns. lisäeläketurvan
2222: perhe-eläkelakia muutettiin 22.12.1995 annetul-        yhteensovitukseen tehtiin vastaava muutos val-
2223: la lailla (1672/1995),joka tuli voimaan 1.1.1996.      tion eläkejärjestelmässä. Työeläkelisää pienen-
2224: Niin ikään valtion eläkelakia (28011966) muutet-       nettiin 80 prosenttiin nykyisestä. Eläkepalkan
2225: tiin 22.12.1995 annetulla lailla (167111995), joka     uuden laskentasäännön voimaantuloa tarken-
2226: tuli voimaan 1.1.1996. Vuoden lopulla valtion          nettiin, jotta mm. pitkän sairasloman tai muun
2227: eläkelakia muutettiin 8.11.1996 annetulla lailla       palkattoman poissaolonjohdosta ansiotasoltaan
2228: (83711996), joka tuli voimaan 1.1.1997 ja              heikot vuodet eivät pienentäisi eläkepalkkaa
2229:                                                                                                       45
2230: 
2231: kohtuuttomasti. Ennen muutosta (1.1.1996) voi-         Pankin henkilöstön koulutusrakenne, joka ei
2232: massa olleen laskentasäännön mukaan valituista      tutkintojen vanhentuessa sovellu muuttuviin teh-
2233: vuosista voidaan ottaa huomioon kaksi ansiota-      täviin, ja henkilöstön vähäinen vaihtuvuus aset-
2234: soltaan keskimmäistä vuotta ajalta 1992-1995        tavat tavanomaista mittavampia vaatimuksia
2235: laskettaessa 50 prosentin vuosiansiorajaa. Sa-      henkilöstön uusiutumiselle. Tilanteessa on vai-
2236: moin voidaan ottaa huomioon enintään kaksi          keata samanaikaisesti tavoitella henkilöstömää-
2237: vuotta tältä ajalta määrättäessä valintavuosien     rän hallittua pienentämistä ja riittävän tietotai-
2238: yhteislukumäärää niin sanottua 113-sääntöä so-      don varmistamista tulevaisuudessa.
2239: vellettaessa.                                          Eräissä tapauksissa olisi perusteltua myöntää
2240:    Muutoksilla on pyritty vähentämään työelä-       pankissa pitkään palvelleille henkilöille virkava-
2241: kemaksuun kohdistuvia korotuspaineita ja sa-        pautta eläkeiän täyttymiseen saakka siten, että
2242: malla turvaamaan työeläkkeiden rakenteet. Hal-      pitkä virkavapausaika ei nostaisi eläkeikää. Täl-
2243: lituksen esityksen mukaan pääasiallinen säästö      tä osin virkavapautta myönnettäisiin siis ehdoin,
2244: aikavien eläkkeiden tapauksessa syntyy eläke-       jotka oikeuttavat Suomen Pankin 13.12.1966
2245: palkan laskentatavan muutoksesta. Jo maksetta-      vahvistetun eläkesäännön mukaiseen lisäeläke-
2246: vina olevien eläkkeiden osalta työeläkeindeksin     turvaan (eläkeikään ja karttumaan), joka nor-
2247: muutoksella oli merkittäviä säästövaikutuksia jo    maalisti edellyttää lähes katkeamatonta palvelua
2248: vuonna 1996. Koko työeläkeuudistuksen merkit-       pankissa eläkeiän täyttymiseen saakka.
2249: tävimmät säästöt koituvat vuoden 2030 tasossa          Yksittäisillä ratkaisuilla tavoiteltaisiin organi-
2250: indeksin muutoksesta ja tulevan ajan laskentata-    saation yksiköiden toiminnan tehostamista, so-
2251: van muutoksesta. Tavoitteina on lisäksi edistää     peutumista rahaliiton kolmannen vaiheen seu-
2252: työkyvyn ylläpitämistä, kannustaa työssä pysy-      rauksiin, pankin ja yhteiskunnan kustannusten
2253: miseen ja työuraan nähden oikeudenmukaisen          pienentämistä sekä mahdollisuuksien luomista
2254: eläkkeen saaminen.                                  uusien mielekkäiden asiantuntijatehtävien muo-
2255:     Suomen Pankista annetun lain 17 §:n 1 mo-       dostamiselle."
2256: mentin 22 kohdan ja 24 §:n nojalla pankkival-          Helmikuun 8. päivänä pitämässään kokouk-
2257: tuusto hyväksyi kokouksessaan 8. helmikuuta ja      sessa pankkivaltuusto oikeutti johtokunnan
2258:  19. joulukuuta johtokunnan esitykset vastaavis-    Suomen Pankista annetun lain 17 §:n 1 momen-
2259: ta muutoksista Suomen Pankin 13.12.1966 vah-        tin 20 ja 22 kohtien ja Suomen Pankin 13.12.1966
2260: vistettuun eläkesääntöön ja 3.6.1969 vahvistet-     vahvistetun eläkesäännön 14 a §:n nojalla
2261: tuun perhe-eläkesääntöön.                           31.12.1997 saakka tekemään henkilöstöraken-
2262:                                                     teen uusiutumisen tavoittelemiseksi tavanomai-
2263:                                                     sesta poikkeavin perustein ja ehdoin Suomen
2264:      Henkilöstön rakennemuutospolitiikasta          Pankin edun mukaisia vapaaehtoisiin sopimuk-
2265:                                                     siin perustuvia henkilöratkaisuja.
2266: Pankkivaltuustolle 1. helmikuuta lähettämäs-
2267: sään kirjelmässä johtokunta totesi mm. seuraa-
2268: vaa:                                                           Eläkevarauksen korko 1997
2269:    "Suomen Pankin toiminnan tavoitteiden to-
2270: teuttaminen vastaisuudessa edellyttää henkilös-     Suomen Pankin eläkesääntöjen mukainen henki-
2271: töresurssien painottamista erityisesti perustoi-    löstön eläkevastuu on vakuutusmatemaattisesti
2272: mintoihin eli toimintoihin rahan arvon ja rahoi-    arvioitu noudattaen soveltuvin osin sosiaali- ja
2273: tusjärjestelmän vakauden sekä tehokkaan ja tur-     terveysministeriön eläkesäätiöille antamia las-
2274: vallisen maksujärjestelmän ja maksuvälinehuol-      kentaohjeita. Vastuun katteeksi pankin tasee-
2275: lon edistämiseksi. Erityisenä painopisteenä lähi-   seen on tehty eläkevaraus. Eläkevaraukseen lisä-
2276: vuosina on Euroopan keskuspankkijärjestelmän        tään myös henkilöstöitä peritty lakisääteinen
2277: kehittämiseen osallistuminen (EMI, ECBS).           työntekijäin eläkemaksu. Eläkkeitä koskevan
2278: Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen toteu-      kirjanpitokäytännön kehittämisestä on huomat-
2279: tuessa keskuspankit joutuvat etsimään omat eri-     tava, että kirjanpitolain muuttumisesta annetun
2280: koistumisalueensa. Tehtävien määräytyessä uu-       lain (1572/1992) mukaan kirjanpitolain alaisten
2281: delleen henkilöstölle asetettavat vaatimukset on    yhteisöjen on viimeistään vuodelta 2000 tehtä-
2282: arvioitava uudestaan. Lisäksi on huomattava,        vässä tilinpäätöksessä kirjattava kaikki eläkesi-
2283: että muutenkin pankin toimintoja kehitetään ja      toumuksista aiheutuvat menot tuloslaskelmas-
2284: automatisoidaan voimakkaasti.                       saan tai vaihtoehtoisesti ainakin ilmoitettava
2285: 46
2286: 
2287: vastuuvajaukset tilinpäätöksen liitetiedoissa.          - Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, SIT-
2288: TEL-indekseille vuodeksi 1997 ennakoitavien          RA, hallituksen jäsen *
2289: muutosten perusteella ja viitaten Suomen Pan-           - Valtiontakuukeskus, hallintoneuvoston
2290: kista annetun lain 17 §:n 1 momentin 1 kohtaan       jäsen*
2291: ja pankkivaltuuston 17.12.1992 hyväksymään              - Kansainvälinen valuuttarahasto, hallinto-
2292: Suomen Pankin henkilöstön eläkevastuun katta-        neuvoston varajäsen *
2293: mista koskevaan säännöstöön pankkivaltuusto
2294: päätti hyväksyä kokouksessaan 19. joulukuuta              Johtokunnan jäsen Matti Vanhala
2295: johtokunnan esityksen, että eläkevaraukselle
2296: suoritetaan 1997 korko, jonka määrä on Suomen
2297: Pankin peruskorko lisättynä yhdellä prosentti-            Johtokunnan jäsen Matti Louekoski
2298: yksiköllä.                                                   Enso Oy, hallintoneuvoston puheenjohta-
2299:                                                      ja
2300: 
2301:                    Johtokunta
2302: 
2303: Kokouksessaan 6. maaliskuuta pankkivaltuusto              Haarakonttoreiden ja aluetoimiston valvojat
2304: totesi, että tasavallan presidentti oli 26. helmi-
2305: kuuta pyynnöstä myöntänyt eron pankin johto-         Pankkivaltuuston 19. joulukuuta tekemän pää-
2306: kunnan jäsenelle Kalevi Sorsalle 1. 7.1996 lukien.   töksen perusteella Suomen Pankin haarakontto-
2307: Pankkivaltuusto käsitteli johtokunnan jäsenen        reiden ja aluetoimiston valvojina ja heidän vara-
2308: avoimeksi tulevan viran täyttämistä ja päätti teh-   henkilöinään vuonna 1997 toimivat seuraavat
2309: dä valtioneuvostolle esityksen eduskunnan II va-     henkilöt:
2310: rapuhemiehen varatuomari Matti Louekosken
2311: nimittämisestä tähän virkaan 1. 7.1996 lukien.            Kuopion konttori:
2312: Tasavallan presidentti nimitti Louekosken tehtä-       valvojat agronomi Pauli Uolevi Ilvaja maaoi-
2313: vään 15.3.1996.                                      keustuomari, varatuomari Juha Antero Voutilai-
2314:    Kesäkuun 5. päivänä pitämässään kokoukses-        nen sekä varamies poliisimestari, oikeustieteen
2315: sa pankkivaltuusto vahvisti johtokunnan jäsen-       kandidaatti Martti Tapani Kunnasvuori;
2316: ten tehtävänjaon.
2317:                                                           Oulun konttori:
2318:    Kertomusvuoden päättyessä johtokunnan jä-
2319: senillä oli mm. seuraavat luottamustoimet:               valvojat lääninpoliisineuvos, varatuomari
2320:                                                      Erkki Eino Haikolaja käräjäoikeuden pormesta-
2321:      Johtokunnan puheenjohtaja Sirkka Hämäläi-       ri, oikeustieteen lisensiaatti Lauri Jorma Tirinen
2322: nen                                                  sekä varamiehet kenraaliluutnantti Lasse Erik
2323:   - Kansainvälinen valuuttarahasto, hallinto-        Wächter ja toimitusjohtaja Jouko Antero Simo-
2324: neuvoston jäsen *                                    nen;
2325: 
2326:    Johtokunnanjäsen Harri Holkeri                       Tampereen konttori:
2327:    - Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, hallinto-            valvojat insinööri Pertti Päiviö Sormunen ja
2328: neuvoston jäsen                                      hallintojohtaja, yhteiskuntatieteiden kandidaatti
2329:    - Finnair Oy, hallintoneuvoston puheenjoh-        Seppo Tapio Loimio sekä varamies hallintopääl-
2330: taja                                                 likkö, hallintotieteiden maisteri Markku Veikko
2331:    - Helsingin Puhelin yhdistys, hallituksen pu-     Tapani Uusitalo;
2332: heenjohtaja
2333:    - Henkivakuutusyhtiö Salama, hallintoneu-              Turun aluetoimisto:
2334: voston jäsen                                            valvojat kansleri Jaakko Ilmari Nousiainen ja
2335:                                                      kansliapäällikkö Paavo Aarne Sakari Heinonen
2336:    Johtokunnan jäsen Esko Ollila                     sekä varamies Turun kauppakamarin asiamies,
2337:    - Baltic Investment Fund, Advisory Board,         varatuomari Jari Eerik Lähteenmäki.
2338: jäsen
2339: 
2340: * Suomen Pankin edustajana.
2341:                                                                                                     47
2342: 
2343:                 Pankkivaltuusto                      pankkivaltuustoon. Virpa Puisto määrättiin Ilk-
2344:                                                      ka Kanervan ja Martti Korhonen Johannes Kos-
2345: Pankkivaltuutettuina toimivat vuoden 1996 al-        kisen toiseksi varamieheksi suppeaan pankkival-
2346: kaessa seuraavat eduskunnan valitsijamiesten         tuustoon. Johannes Koskinen toimi pankkival-
2347: valitsemat henkilöt:                                 tuutettujen varapuheenjohtajana 22.11.1996 lu-
2348:                                                      kien.
2349:   Kanerva, Ilkka, valtiotieteen maisteri                Varatuomari Heikki T Hämäläisen pyydettyä
2350:   Puhakka, Matti, maakuntajohtaja                    eroa pankkivaltuuston sihteerin tehtävistä pank-
2351:   Ala-Nissilä, Olavi, kauppatieteiden maisteri       kivaltuusto päätti huhtikuun 10. päivänä pitä-
2352:   Hämäläinen, Tuulikki, ekonomi                      mässään kokouksessa ottaa sihteerikseen vara-
2353:   Seppänen, Esko, kauppatieteiden kandidaatti        tuomari Anton Mäkelän 1.5.1996lukien.
2354:   Jäätteenmäki, Anneli, varatuomari
2355:   Koskinen, Johannes, varatuomari
2356:   Pekkarinen, Mauri, yhteiskuntatieteiden                             Tilintarkastajat
2357:   maisteri
2358:   Sasi, Kimmo, varatuomari.                          Eduskunta toimitti 5. maaliskuuta Suomen Pan-
2359:                                                      kin tilintarkastajien ja heidän varajäsentensä
2360:    Näistä kolme ensin mainittua muodostivat          vaalin ja valitsi tilintarkastajiksi vuoden 1996
2361: suppean pankkivaltuuston.                            tilejä tarkastamaan seuraavat henkilöt:
2362:    Puheenjohtajana toimi pankkivaltuutettu Ilk-
2363: ka Kanerva ja varapuheenjohtajana pankkival-            Heikkinen, Kauko, verojohtaja
2364: tuutettu Matti Puhakka.                                 Leppänen, Johannes, agrologi
2365:    Eduskunta myönsi pyynnöstä vapautuksen               Tiuri, Martti, professori
2366: eduskunnan pankkivaltuuston jäsenyydestä                Saarinen, Matti, sosionomi
2367: Matti Puhakalle 1.3.1996lukien. Helmikuun 23.           Polvi, Iivo, hallintotieteiden maisteri.
2368: päivänä eduskunta toimitti pankkivaltuutettujen
2369: täydennysvaalin ja valitsi valtiotieteen maisteri    Tilintarkastajien varajäsenet:
2370: Pertti Paasion Puhakan sijaan pankkivaltuutet-
2371: tujen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi sekä         Koski, Markku, maanviljelijä
2372: määräsi Paasion kuulumaan suppeaan pankki-              Saario, Väinö, toimitusjohtaja
2373: valtuustoon. Pertti Paasio toimi pankkivaltuu-          Kantalainen, Kari, hallintotieteiden maisteri
2374: tettujen varapuheenjohtajana 1.3.1996 lukien.           Kukkonen, Jorma, pastori
2375:    Eduskunta myönsi pyynnöstä vapautuksen               Luhtanen, Leena, tiedesihteeri.
2376: eduskunnan pankkivaltuuston jäsenyydestä
2377: 15.11. Pertti Paasiolle ja 20.11. Esko Seppäselle.       Edesmenneen Väinö Saarion tilalle tilintar-
2378: Marraskuun 20.ja 22. päivänä eduskunta toimit-       kastajien varajäseneksi valittiin eduskunnan
2379: ti pankkivaltuutettujen täydennysvaalit. Vali-       päätöksellä 17. kesäkuuta varatuomari Ville Itä-
2380: tuiksi tulivat erikoissairaanhoitaja Virpa Puisto    lä.
2381: Pertti Paasion sijaan ja pääluottamusmies Martti         Tilintarkastajat valitsivat 7. toukokuuta pu-
2382: Korhonen Esko Seppäsen sijaan pankkivaltuutet-       heenjohtajakseen verojohtaja Kauko Heikkisen
2383: tujen toimikaudenjäljellä olevaksi ajaksi. Johan-    ja ottivat sihteerikseen professori Kalervo Virta-
2384:  nes Koskinen määrättiin kuulumaan suppeaan          sen.
2385: 48
2386: 
2387:                                        RAHOITUSTARKASTUS
2388: 
2389: Lokakuun 1. päivänä 1993 voimaan tulleen ra-            Matti Louekosken Rahoitustarkastuksen johto-
2390: hoitustarkastuslain (503/1993) mukaan pankki-           kunnan 30.9.1996 päättyvän kolmivuotiskauden
2391: valtuustolla on Suomen Pankin yhteydessä toi-           loppuun.
2392: mivassa Rahoitustarkastuksessa vain hallintoon             - Kokouksessaan 27. elokuuta pankkival-
2393: kuuluvia tehtäviä. Suomen Pankin johtokunnan            tuusto muutti Rahoitustarkastuksen työjärjes-
2394: päätösvalta rajoittuu - Rahoitustarkastuksen            tystä (670/1996) ja nimitti Rahoitustarkastuksen
2395: johtokunnassa olevaa johtokunnan jäsentä lu-            johtajan sijaisiksi kauppatieteiden lisensiaatti
2396: kuun ottamatta - pelkästään resurssihallin-             Kaiju Kallion, ekonomi, varatuomari Anneli Tuo-
2397: toon.                                                   misen ja kauppatieteiden kandidaatti, MBA
2398:     Pankkivaltuusto käsitteli kertomusvuoden ai-        Pirkko Pohjoisaho-Aartin 1.9.1996 lukien sekä
2399: kana Rahoitustarkastukseen liittyviä asioita seu-       vapautti varatuomari Risto Määttäsen Rahoi-
2400: raavasti:                                               tustarkastuksen johtajan sijaisen tehtävistä
2401:    - Kokouksessaan 11. tammikuuta pankki-               31.8.1996 lukien.
2402: valtuusto päätti esittää valtioneuvostolle, että           - Kokouksessaan 19. syyskuuta pankkival-
2403: osastopäällikkö, kauppatieteiden maisteri Kaar-         tuusto nimitti pankinjohtokunnan ehdotuksesta
2404: lo V. Jännäri nimitettäisiin Rahoitustarkastuk-         Rahoitustarkastuksen johtokunnan 1.10.1996
2405: sen johtajaksi 1.2.1996 alkaen 31.1.2001 päätty-        alkavaksi kolmivuotiskaudeksi Suomen Pankin
2406: väksi määräajaksi. Tasavallan presidentti nimitti       edustajana varsinaiseksi jäseneksi pääjohtaja
2407: Jännärin tehtävään 12.1.1996.                           Sirkka Hämäläisen ja hänen henkilökohtaiseksi
2408:     - Kokouksessaan 11. tammikuuta pankki-              varajäsenekseen johtokunnan jäsenen Matti
2409: valtuusto nimitti Rahoitustarkastuksen johto-           Louekosken. Valtiovarainministeriön ehdotuk-
2410: kuntaan Kaarlo Jännärin sijaan varajäseneksi ja         sesta varsinaiseksi jäseneksi nimitettiin hallitus-
2411: varapuheenjohtajaksi Suomen Pankinjohtokun-             neuvos Seppo Kiviniemi ja hänen henkilökohtai-
2412: nan jäsenen Esko Ollilan ja Ollilan sijaan jäse-        seksi varajäsenekseen lainsäädäntöneuvos Ilkka
2413: neksi ja puheenjohtajaksi Suomen Pankin pää-            Harju. Sosiaali- ja terveysministeriön ehdotuk-
2414: johtajan Sirkka Hämäläisen.                             sesta lisäjäseneksi nimitettiin ylijohtaja Tarmo
2415:     - Kokouksessaan 5. kesäkuuta pankkival-             Pukkila ja hänen henkilökohtaiseksi varajäse-
2416: tuusto myönsi Esko Ollilalle eron Rahoitustar-          nekseen hallitusneuvos Jorma Heikkilä. Puheen-
2417: kastuksenjohtokunnan varapuheenjohtajan teh-            johtajaksi valittiin Sirkka Hämäläinen ja vara-
2418:  tävistä ja päätti nimittää hänen tilalleen 1. 7.1996   puheenjohtajaksi Matti Louekoski.
2419: alkaen Suomen Pankin johtokunnan jäsenen
2420: 
2421: 
2422:                                 Helsingissä 6. päivänä maaliskuuta 1997
2423: 
2424: 
2425:                                            ILKKAKANERVA
2426: 
2427:                    JOHANNES KOSKINEN                             OLAVI ALA-NISSILÄ
2428:                    KIMMO SASI                                    VIRPA PUISTO
2429:                    TUULIKKI HÄMÄLÄINEN                           MARTTI KORHONEN
2430:                    MAURI PEKKARINEN                              ANNELI JÄÄTTEENMÄKI
2431: 
2432:                                                                                             Anton Mäkelä
2433:                                           K 2/1997 vp
2434: 
2435: 
2436: 
2437: 
2438:            SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTON
2439:                           SITRAN
2440:                 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1996
2441: 
2442: 
2443:                                       Eduskunnalle
2444: 
2445:    Viitaten 24. päivänä elokuuta 1990 Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta annetun lain (717/90)
2446: 9 §:n 1 momentin 9 kohtaan Suomen itsenäisyydenjuhlarahaston hallintoneuvosto lähettää oheisena
2447: kunnioittaen eduskunnalle kertomuksen Sitran toiminnasta vuodelta 1996.
2448: 
2449:     Helsingissä 5. päivänä maaliskuuta 1997
2450: 
2451:                  Suomen itsenäisyyden juhlarahaston hallintoneuvoston puolesta
2452: 
2453: 
2454:                                          Ilkka Kanerva
2455:                                          puheenjohtaja
2456: 
2457: 
2458: 
2459: 
2460:                                                                              Anton Mäkelä
2461:                                                                              sihteeri
2462: 
2463: 
2464: 
2465: 
2466: 370034
2467: ISSN 1235-6166
2468: OY EDITA AB. HELSINKI 1997
2469:    SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTON SITRAN
2470:   TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1996 EDUSKUNNALLE
2471:     Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta Sitras-          Sitran peruspääoma on 600 miljoonaa mark-
2472: ta annetun lain (717/90) mukaan rahaston hallin-       kaa. Se on lain mukaan sijoitettava turvallisesti ja
2473: toneuvoston muodostaa eduskunnan kulloinkin            tuottavasti. Peruspääoman tuottoa käytetään
2474: asettama pankkivaltuusto. Lain 9 §:n 9 kohdan          toiminnan rahoittamiseen. Muita toiminnan ra-
2475: mukaan hallintoneuvoston on annettava vuosit-          hoituslähteitä ovat rahoitustoiminnan tuotot ja
2476: tain kertomus rahaston toiminnasta eduskunnal-         valtion talousarviosta saatava määräraha. Sijoi-
2477: le.                                                    tustoiminnan nettotuotot vuonna 1996 olivat
2478:     Hallintoneuvosto antaa täten eduskunnalle          216 miljoonaa markkaa ja rahoitustoiminnan
2479: kertomuksen Sitran toiminnasta vuodelta 1996.          tuotot 78 miljoonaa markkaa. Molemmat luvut
2480: Kertomus käsittää tässä olevan hallintoneuvos-         ovat merkittävästi suurempia kuin edellisenä
2481: ton lausuman lisäksi rahaston tilinpäätöksen,          vuonna. Sijoitustoiminnan hyvä tulos johtui en-
2482: eduskunnan valitsemien tilintarkastajien tarkas-       nen kaikkea kotimaisten osakesijoitusten kehi-
2483: tuskertomuksen ja Sitran vuosikertomuksen              tyksestä. Rahoitustoiminnan tuotot taas kasvoi-
2484: vuodelta 1996.                                         vat kohdeyrityksistä saatujen irtautumistuotto-
2485:     Sitraa koskeva laki määrittää rahaston toi-        jen voimakkaan kasvun ansiosta. Valtion talous-
2486: minnan tavoitteet ja yleisesti ne toimintamuodot       arviosta saatu määräraha 20 miljoonaa oli yhtä
2487: ja keinot, joilla tavoitteiden saavuttamiseen pyri-    suuri kuin edellisenä vuonna.
2488: tään. Juhlarahaston tavoitteena on edistää Suo-            Sitran sijoitustoimintaa säätelee hallintoneu-
2489: men vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden       voston vahvistama sijoituspolitiikka, jossa mää-
2490: määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvä-      ritellään sijoitustoiminnan tavoitteet ja sitä kos-
2491: listä kilpailukykyä ja yhteistyötä. Tämän mukai-       kevat rajoitteet. Sijoituspolitiikan mukaisesti Sit-
2492: sesti rahasto toimii tutkimus- ja koulutushank-        ran hallitus on nimittänyt kolme omaisuuden-
2493: keiden käynnistäjänä ja rahoittajana sekä edistää      hoitajaa toteuttamaan käytännön sijoitustoi-
2494: yritystoimintaa eri tavoilla muun muassa myön-         mintaa. Nämä omaisuudenhoitajat ovat Gyllen-
2495: tämällä niin oman kuin vieraan pääoman ehtois-         berg Asset Management Oy, Postipankki Oy ja
2496: ta rahoitusta yrityksille.                             sveitsiläinen investointipankki Lombard Odier
2497:     Sitrasta annettu laki antaa hyvät puitteet ra-     & Cie. Hallituksen apuna sijoitustoiminnan joh-
2498: haston toiminnalle ja sen kehittämiselle. Toimin-      tamisessa toimii omaisuudenhoidon johtoryh-
2499: taa säätelevät tarkemmin hallintoneuvoston vah-        mä,johon kuuluu Sitran yliasiamiehen ja talous-
2500: vistamat työjärjestys, rahoitustoiminnan yleiset       johtajan lisäksi kaksi ulkopuolista asiantuntijaa.
2501: ohjeet ja sijoituspolitiikka. Niitä päivitetään tar-   Sitran peruspääomasijoitusten tasearvo kerto-
2502: peen mukaan, jotta ne muuttuvissa oloissa mah-         musvuoden lopussa oli l 308 miljoonaa mark-
2503: dollistavat rahaston mahdollisimman tehokkaan          kaa.
2504: ja vaikuttavan toiminnan.                                  Hallintoneuvoston mielestä Sitran peruspää-
2505:     Hallintoneuvosto vahvisti lopullisesti vuoden      oma on sijoitettu turvallisella ja tuottavalla ta-
2506:  1996 ensimmäisessä kokouksessaan hallituksen          valla, rahaston talous on vakaana pohjalla ja
2507: hyväksymän Sitran strategian. Rahaston toimin-         toiminta on hyvin hoidettu.
2508:  ta vuonna 1996 tapahtui strategian mukaisesti.           Sitran hallintoelinten, hallintoneuvoston, hal-
2509: Toiminnan päälohkot olivat kasvuyritysten ra-          lituksen ja tilintarkastajien kokoonpano on se-
2510:  hoitus, rahastosijoitukset, teknologian kaupal-       lostettu tähän kertomukseen kuuluvassa halli-
2511:  listaminen ja siemenrahoitus sekä tutkimus ja         tuksen toimintakertomuksessa.
2512:  koulutus. Vuoden toiminnasta on kattava selvi-            Hallintoneuvosto kokoontui kertomusvuo-
2513:  tys tähän kertomukseen kuuluvissa hallituksen         den aikana kuusi kertaa. Ensimmäinen kokous
2514:  toimintakertomuksessa ja vuosikertomuksessa.          pidettiin 28.2.1996. Siinä vahvistettiin rahaston
2515: 4
2516: 
2517: tilinpäätös vuodelta 1995 ja myönnettiin vastuu-        Alueellisten rahastojen käsittelyä jatkettiin edel-
2518: vapaus hallitukselle ja yliasiamiehelle. Kokouk-        lisessä kokouksessa jaetun raportin pohjalta.
2519: sessa hyväksyttiin Sitran toimintakertomus vuo-         Käsittelyä päätettiinjatkaa seuraavassa kokouk-
2520: delta 1995 ja päätettiin toimittaa se eduskunnal-       sessa.
2521: le. Edelleen hyväksyttiin valtiovarainministeriöl-          Vuoden neljännessä kokouksessa 20.9.1996
2522: le toimitettava määrärahaesitys valtion vuoden          päätettiin muutoksesta Sitran sijoituspolitiik-
2523: 1997 talousarvioon. Hallintoneuvosto vahvisti           kaan. Muutoksessa pienennettiin kiinteistösijoi-
2524: kokouksessa niin ikään jo aiemmin pääosin hy-           tusten painotusta kokonaissijoituksista. Koko-
2525: väksymänsä Sitran strategian.                           uksessa jatkettiin keskustelua alueellisista pää-
2526:     Toimintavuoden toinen kokous pidettiin              omarahastoista. Todettiin, ettei niiden kehitys-
2527: 9.5.1996. Silloin vahvistettiin esitys Sitran strate-   ja rahoitusvastuu enää ole ensisijaisesti Sitralla.
2528: gisia rahastosijoituksia koskevaksi toimintastra-           Kokouksessaan 29.11.1996 hallintoneuvosto
2529: tegiaksi. Professori Jorma Routille myönnettiin         päätti muutoksesta työjärjestykseen. Muutoksen
2530: hänen pyynnöstään ero Sitran yliasiamiehen teh-         mukaan Sitran kirjanpito- ja tilinpäätöskäytän-
2531: tävästä 1.7.1996 lähtien. Yliasiamiehen toimi           töä muutetaan. Uusi, kirjanpitolain mukainen
2532: päätettiin julistaa julkisesti haettavaksi. Lisäksi     käytäntö tulee voimaan 1.1.1997. Edelleen koko-
2533: myönnettiin hallintoneuvoston sihteerille Heikki        uksessa hyväksyttiin Sitran talous- ja toiminta-
2534: T. Hämäläiselle hänen pyytämänsä ero sihteerin          suunnitelmat vuodeksi 1997 ja vuosiksi 1998-
2535: tehtävästä 1.6.1996 lukien, kuitenkin niin, että        2003. Hallintoneuvosto valitsi entiset jäsenet Sit-
2536: hän hoitaa sihteerin tehtävää, kunnes uusi sihtee-      ran hallituksen jäseniksi kaksivuotiskaudeksi
2537: ri ottaa toimen vastaan. Kokouksessa esiteltiin         1997-98. Puheenjohtajaksi valittiin valtiosih-
2538: myös alueellisia pääomarahastoja käsittelevä ra-        teeri Raimo Sailas ja varapuheenjohtajaksi kans-
2539: portti. Sen käsittelyä päätettiinjatkaa seuraavas-      liapäällikkö Matti Vuoria.
2540: sa kokouksessa.                                             Vuoden viimeisessä kokouksessaan 7.12.1996
2541:     Kesäkuun 18. päivänä pidetyssä kokouksessa          hallintoneuvosto valitsi Sitran uudeksi yliasia-
2542: käsiteltiin yliasiamiehen valintaa. Hallituksen         mieheksi pääjohtaja, kauppat. toht. Aatto Prih-
2543: esityksen mukaisesti päätettiin, että hallintoneu-      tin 1.1.1997 alkaen.
2544: voston puheenjohtaja ja hallituksen puheenjoh-              Hallintoneuvosto on kokouksessaan 5.3.1997
2545: taja jatkavat yliasiamiesehdokkaiden kartoitta-         tilintarkastajien esityksen mukaisesti vahvista-
2546: mista. Samalla päätettiin, että asiamies Matts          nut Sitran tuloslaskelman ja taseen vuodelta
2547: Andersson jatkaa yliasiamiehen tehtävien hoita-         1996 ja tilinpäätöksen osoittaman 216 314 196,82
2548: mista siihen saakka, kun uusi yliasiamies ottaa         markan ylijäämän siirtämisen edellisten tilikau-
2549: tehtävän vastaan, kuitenkin enintään vuoden             sien ylijäämään sekä myöntänyt hallitukselle ja
2550: 1996 loppuun. Hallintoneuvoston uudeksi sih-            yliasiamiehelle vastuuvapauden vuodelta 1996.
2551: teeriksi valittiin varatuomari Anton Mäkelä.
2552: 
2553:      Helsingissä 5. päivänä maaliskuuta 1997
2554: 
2555:           Ilkka Kanerva                    Johannes Koskinen               Olavi Ala-Nissilä
2556:           Tuulikki Hämäläinen              Anneli Jäätteenmäki             Martti Korhonen
2557:           Mauri Pekkarinen                 Virpa Puisto                    Kimmo Sasi
2558:                                                                            .1. Anton Mäkelä
2559:                                                                                                         5
2560: 
2561: 
2562: 
2563: 
2564:                                          TILINPÄÄTÖS
2565:                     Hallituksen toimintakertomus vuodelta 1996
2566:    Suomen kansantalouden ja myös maailman-             siitä, että Sitra myi osittain omistuksensa kahdes-
2567: talouden kehitystä vuonna 1996leimasi epävar-          sa merkittävässä kohdeyrityksessä. Sitran yli 1,4
2568: muus. Euroopassa taloudellinen kasvu hidastui,         miljardin markan taseesta on omaa pääomaa
2569: Japanissa nousu ei päässyt käyntiin odotetulla         noin 96 prosenttia.
2570: tavalla, mutta Yhdysvalloissa koko 1990-luvun
2571: vallinnut myönteinen suuntaus jatkui viime             Kasvuyritysten rahoitus
2572: vuonnakin. Suomessa kansantalouden kasvu hi-
2573: dastui, mihin vaikutti osaltaan metsäteollisuus-          Sitran kasvuyritysrahoituksen painopistetoi-
2574: tuotteiden heikko kysyntä- ja hintakehitys. Vuo-       mialoja olivat edelleen biotekniikka ja lääketie-
2575: den loppua kohti taloudellinen kasvu kiihtyi uu-       de, materiaalitekniikka ja konepajateollisuus
2576: destaan, ja myönteisen kehityksen odotetaanjat-        sekä informaatiotekniikka. Rahoituspäätöksiä
2577: kuvan vuonna 1997.                                     tehtiin kertomusvuonna 152 miljoonan markan
2578:     Sitran toiminta jatkui samoilla toimintaloh-       arvosta (102 miljoonaa markkaa vuonna 1995).
2579: koilla kuin edellisenä vuonna. Toimintalohkot          Tehdyistä päätöksistä noin 100 miljoonaa mark-
2580: ovat kasvuyritysten rahoitus, rahastosijoitukset,      kaa kohdistui jäljempänä kuvattavaan biotek-
2581: teknologian kaupallistaminen ja siemenrahoitus         niikkarahastoon. Tehtyjen sijoitusten (maksa-
2582: sekä tutkimus ja koulutus. Rahoituspäätösten           tusten) määrä kasvuyrityslohkolla oli 62 miljoo-
2583: määrä kaikilla toimintalohkoilla oli yhteensä 245      naa markkaa (edellisenä vuonna 63,5 miljoonaa
2584:  miljoonaa markkaa. Vastaava luku vuotta aikai-        markkaa). Tehdyistä sijoituksista oli ensisijoi-
2585: semmin oli 152 miljoonaa markkaa. Suurin syy           tuksia 16 miljoonaa markkaa yhteensä 8 yrityk-
2586: kasvuun oli myöhemmin kuvattavaan biotek-              seenjajatkosijoituksia 46 miljoonaa markkaa 29
2587: niikkarahastoon tehtävää sijoitusta koskeva            yritykseen.
2588:  noin 100 miljoonan markan rahoitus päätös. Vas-          Tuotot rahoituskohteista olivat 78 miljoonaa
2589:  taavasti rahoituskohteisiin maksettiin vuonna         markkaa (26 miljoonaa markkaa vuonna 1995).
2590:  1996 yhteensä 98 miljoonaa markkaa, edellisenä        Näistä irtautumistuottoja oli 67 miljoonaa mark-
2591:  vuonna 104 miljoonaa markkaa.                         kaa, kun edellisvuoden luku oli 13 miljoonaa
2592:     Kertomusvuoden alussa hyväksyttiin lopulli-        markkaa. Merkittävimmät irtautumiskohteet
2593:  sesti Sitran lähivuosien toimintaa linjaava strate-   olivat Micronas Semiconductor Hoiding AG ja
2594:  giasuunnitelma. Siinä määritellään selviä muu-        Metorex International Oy, joista kummastakin
2595:  toksia erityisesti kasvuyrityslohkon rakenteeseen     Sitra myi osan omistamistaan osakkeista.
2596: ja toimintaan sekä korostetaan siemenrahoituk-            Edellä mainitussa strategiasuunnitelmassa on
2597:  sen ja tutkimustoiminnan merkitystä Sitran toi-       kuvattu kasvuyritystoiminnan uutta rakennetta.
2598:  minnan painotuksessa. Näitä linjauksia käsitel-       Suunnitelman mukaan kypsän vaiheen saavutta-
2599:  lään seikkaperäisemmin jäljempänä.                    nut pääomasijoitustoiminta pyritään siirtämään
2600:     Sitran taloudellinen tulos turvaa hyvät toi-       juhlarahaston ulkopuolelle. Tavoitteena on saa-
2601:  mintaedellytykset myös tulevaisuudessa. Perus-        da aikaan rakenne,jossa Sitran aloitteesta syntyy
2602:  pääoman tuotto oli osake- ja korkomarkkinoi-          uusia pääomarahastoja, joihin hankitaan enem-
2603:  den erittäin myönteisen kehityksen ansiosta           mistö yksityistä pääomaa.
2604:  poikkeuksellisen hyvä. Lisäksi rahoitustoimin-           Sitra Bioventures Ky -nimisen rahaston perus-
2605:  nasta saatiin aikaisempiin vuosiin verrattuna         tamista valmisteltiin koko toimintavuoden ajan.
2606:  useampikertainen tuotto. Tämä johtui erityisesti      Rahaston perustaminen ja toiminnan aloittami-
2607: 6
2608: 
2609: nen siirtyivät kuitenkin vuoden 1997 alkupuolel-       Teknologian kaupallistaminen ja siemenrahoitus
2610: le. Enemmistösijoittajiksi käynnistysvaiheessa
2611: on tulossa useita suomalaisia instituutioita. Sitra        Strategiasuunnitelman mukaan Sitran toimin-
2612: sijoittaa rahastoon ja sen hallinnointiyhtiöön         nan eräs painopistealue on teknologian kaupal-
2613: merkittävän vähemmistöosuuden. Toimialalle             listaminen ja siemenrahoitus. Tavoitteena on
2614: tyypillisen mallin mukaan hallinnointiyhtiön           varmistaa tutkimustoiminnan ja tuotekehityksen
2615: omistajiksi tulee lisäksi rahaston hallinnoinnista     tuloksena syntyville innovaatioille mahdollisuu-
2616: vastaavia managereita. Rahaston suuruus toi-           det myös kaupalliseen toimintaan. Tämä voi ta-
2617: minnan käynnistyessä on noin 150 miljoonaa             pahtua joko immateriaalioikeuksien suojaami-
2618: markkaa, ja sitä pyritään vielä kasvattamaan           sen ja kaupallistamisen tai yritystoiminnan muo-
2619: vuoden 1997 alkupuoliskolla.                           dossa.
2620:    Biotekniikkarahaston lisäksi suunniteltiin             Siemenrahoituksen ja teknologian kaupallis-
2621: muidenkin rahastojen perustamista. Suunnitel-          tamisen resursseja vahvistettiin toimintavuoden
2622: mien konkretisointi ja toteuttaminen siirtyivät        aikana. Siemenrahoituksen alueellinen yhteistoi-
2623: kuitenkin vuoteen 1997.                                minta neljällä paikkakunnalla toimivien tekno-
2624:    Vuoden 1996lopussa Sitralla oli sijoituksia 66      logian kaupallistamisyhtiöiden kanssa käynnis-
2625: kasvuyrityksessä yhteensä 256 miljoonaa mark-          tettiin vuoden 1994 lopussa laaditun suunnitel-
2626: kaa.                                                   man mukaisesti. Toimintamuotoja ja dokumen-
2627:                                                        taatiota hiottiin vastaamaan tämän toiminnan
2628: Rahastosijoitukset                                     erityispiirteitä.
2629:                                                            Siemenrahoituksen alueellisesta yhteistoimin-
2630:     Sitra oli kertomusvuoden lopussa sijoittajana      nasta saatujen kokemusten perusteella on selvää,
2631: yhteensä 25 pääomarahastossa. Niihin tehtyjen          että alkuvaiheen yritystoiminnan rahoittaminen
2632: sijoitussitoumusten yhteismäärä oli 129 miljoo-        ja muu edistäminen on vaativa toiminta-alue,
2633: naa markkaa, ja niihin oli sijoitettuna 79 miljoo-     jossa voidaan käyttää samankaltaisia toiminta-
2634: naa markkaa. Rahasioista oli kotimaisia 15 ja          malleja kuin varsinaisessa pääomasijoitustoi-
2635: kansainvälisiä 10. Uusia sijoituspäätöksiä vuon-       minnassa. Toisaalta on opittu, että pääomasijoi-
2636: na 1996 tehtiin 63 miljoonan markan arvosta.           tustoiminnassa käytetyt toimintatavat eivät sel-
2637:     Sitran rooli pääomarahastoissa vaihtelee ra-       laisenaan riitä, vaan niitä on edelleen kehitettävä
2638: haston luonteesta riippuen huomattavasti. Stra-        tehokkaan toiminnan ja parhaan lopputuloksen
2639: tegisiksi sijoituksiksi luokitelluissa rahastoissa     saavuttamiseksi. Tällä toimintasektorilla rahoit-
2640: Sitra pyrkii hyödyntämään niistä saatavaa osaa-        tajalta ja pääomasijoittajalta edellytetään rahoi-
2641: mista ja kansainvälisiä kontakteja kotimaisessa        tuksen lisäksi muita merkittäviä kehityspanoksia
2642: pääomasijoitustoiminnassa. Lisäksi sijoituksille       yritystoiminnan organisoimiseksi menestyväksi.
2643: on asetettu korkea tuottotavoite.                      Tukea vaaditaan erityisesti myynnin ja jakelutoi-
2644:     Lähialuerahastoissa Venäjällä ja Baltiassa Sit-    mintojen samoin kuin taloushallinnon ja muiden
2645: ralla on aktiivinen tehtävä myös rahastojen hal-       ohjausjärjestelmien kehittämisessä.
2646: linnointiyhtiöissä. Niiden toiminta käynnistyi             Siemenrahoitusta ja teknologian kaupallista-
2647: varsinaisesti vuonna 1996, jolloin myös ensim-         mista koskevia rahoituspäätöksiä tehtiin vuoden
2648: mäiset sijoitukset toteutuivat. Lähialuerahas-         aikana 22 miljoonan markan arvosta. Niistä 12
2649: toissa Sitra on läheisessä yhteistyössä kansainvä-     miljoonaa markkaa oli edellä mainittua alueellis-
2650: listen organisaatioiden, kuten Euroopan jälleen-       ta yhteistoimintaa koskevia puitepäätöksiä. Uu-
2651: rakennus- ja kehityspankin EBRD:n kanssa.              sia sijoituksia tehtiin 5 miljoonan markan arvos-
2652:     Alueellisten rahastojen verkon rakentamises-       ta yhteensä 11 eri yritykseen.
2653: sa 1990-luvun alkupuolella Sitralla oli aktiivinen
2654: rooli yhdessä Kera Oy:n kanssa. Julkisten pää-         Tutkimus ja koulutus
2655: omasijoittajien vuonna 1996 sovitun työnjaon
2656: mukaisesti Sitra ei enää tee merkittäviä pääoma-           Innovatiiviset hankkeet määritellään strate-
2657: sijoituksia alueellisiin rahastoihin. Sitra osallis-   giasuunnitelmassa Sitran keskeiseksi toiminnak-
2658: tuu kuitenkin edelleen aktiivisesti niiden toimin-     si. Niiden kehittämisessä ja toteutuksessa erityi-
2659: taan muun muassa hallitustyöskentelyn kautta.          sesti tutkimustoiminnalla on keskeinen osuus.
2660: Usein alueellisten rahastojen kanssa tehdään           Strategiassa lähdetään siitä, että Sitran toimin-
2661: myös yhteistyötä uusien sijoitusten syndikoinnin       nan eri osien tulisi mahdollisimman paljon tukea
2662: muodossa.                                              toisiaan. Siten esimerkiksi tutkimustoiminnan
2663:                                                                                                         7
2664: 
2665: tuloksia voitaisiin aiempaa enemmän hyödyntää          kansliapäällikkö Matti Vuoria varapuheenjoh-
2666: Sitran omassa toiminnassa.                             tajana, ylijohtaja Markku Linna, pankinjohtaja
2667:     Strategian mukaisesti alettiin Sitran tutkimus-    Esko Ollila, osastopäällikkö Hannele Pohjola
2668: toimintaa kehittää vuoden 1996 aikana. Perus-          sekä yliasiamies Matts Andersson. Hallituksen
2669: tettiin tutkimusneuvosto, jonka tehtävänä on           sihteerinä toimi johdon assistentti Kirsti Uotila.
2670: kartoittaa uusia tutkimusteemoja ja tehdä esityk-      Hallitus piti vuoden aikana II kokousta.
2671: siä uusien tutkimuskokonaisuuksien toteuttami-            Sitran yliasiamiehenä oli koko vuoden Matts
2672: seksi. Sitra pyrkii tutkimustoiminnassaan entistä      Andersson, ensin entisen yliasiamiehen professo-
2673: selvemmin toimimaan siten, että tunnistetaan ja        ri Jorma Routin virkavapauden ajan 30.6.1996
2674: käynnistetään tutkimuskokonaisuuksia, jotka            saakka ja senjälkeen hallintoneuvoston määrää-
2675: tukevat Sitran perustehtävää eli kartoittavat          mänä vuoden 1996loppuun. Yliasiamies Jorma
2676: kansallisen strategian eri vaihtoehtoja samoin         Routille myönnettiin hänen omasta pyynnöstään
2677: kuin tutkimuksen ja yhteiskunnallisen päätök-          ero yliasiamiehen tehtävästä hänen virkavapau-
2678: senteon sekä tutkimuksen ja talouden yhteyksiä.        tensa päättyessä 30.6.1996. Hallintoneuvosto ni-
2679: Ensimmäisiä tutkimusneuvoston aloitteita on jo         mitti kokouksessaan 7.12.1996 pääjohtaja Aatto
2680: lähdetty toteuttamaan. Tutkimustoiminnan hen-          Prihtin Sitran yliasiamieheksi 1.1.1997 alkaen.
2681: kilöresursseja lisättiin Sitrassa merkittävästi toi-      Eduskunnan valitsemina Sitran tilintarkasta-
2682: mintavuoden aikana.                                    jina olivat verojohtaja Kauko Heikkinen pu-
2683:     Sitran koulutustoiminnan yhtenä tehtävänä          heenjohtajana sekä kansanedustajat Johannes
2684: on tukea edellä kuvattua innovatiivisten hank-         Leppänen, Iivo Polvi, Matti Saarinen ja Martti
2685:  keiden toteuttamista. Siinä koulutus toimii lähei-    Tiuri. Tilintarkastajien sihteerinä toimi professo-
2686:  sessä yhteydessä tutkimustoiminnan kanssa.            ri Kalervo Virtanen.
2687:  Käytännön tasolla koulutustoiminta jatkui ker-           KHT-yhteisö SVH Coopers & Lybrand Oy
2688:  tomusvuonna vakiintuneeseen tapaan. Sitran            vastasi hallintoneuvoston nimeämänä Sitran si-
2689:  omat koulutusohjelmat keskittyivät talouspoli-        säisestä tarkastuksesta ja rahoituskohteiden tar-
2690:  tiikkaan sekä kansantalouden ja kansainvälisen        kastuksesta.
2691:  talouden keskeisiin ja ajankohtaisiin teemoihin.
2692:  Muiden tahojen kanssa toteutettiin kansallista        Peruspääoma ja sijoitustoiminta
2693:  strategiaa sekä toimittajien ED-tietämystä käsit-
2694:  televät kurssit.                                         Sitran 600 miljoonan markan peruspääoma
2695:                                                        on Sitraa koskevan lain mukaan sijoitettava
2696:                                                        tuottavasti ja turvallisesti. Hallintoneuvoston
2697: Hallinto                                               vahvistamassa sijoituspolitiikassa on tarkemmin
2698:    Sitrasta annetun lain mukaan hallintoneuvos-        määritelty sijoitustoiminnan periaatteet ja rajoi-
2699: toon kuuluvat eduskunnan nimeämät pankki-              tukset. Peruspääoma sijoitetaan sijoituspolitii-
2700: valtuuston jäsenet. Hallintoneuvoston jäseninä         kan mukaan pääasiassa osake- ja korkomarkki-
2701: koko vuoden 1996 olivat kansanedustajat Ilkka          noille noteerattuihin arvopapereihin. Lisäksi
2702: Kanerva puheenjohtajana, Johannes Koskinen             kiinteistöt voivat olla sijoituskohteina. Vuoden
2703: (varapuheenjohtajana 20.11.1996 alkaen), Olavi         lopussa sijoitukset jakaantuivat noin puoliksi
2704: Ala-Nissilä, Tuulikki Hämäläinen, Anneli Jäät-         osakkeiden ja korkoinstrumenttien kesken
2705: teenmäki, Mauri Pekkarinen ja Kimmo Sasi. Li-          markkinahinnoin laskettuna. Kiinteistösijoituk-
2706: säksi jäseninä olivat kansanedustajat Matti Pu-        sia valmisteltiin varsinkin vuoden loppupuolel-
2707: hakka Gäsenenä ja varapuheenjohtajana                  la, mutta niiden toteutuminen siirtyi vuodelle
2708: 29.2.1996 saakka), Pertti Paasio Gäsenenä ja va-        1997.
2709: rapuheenjohtajana 29.2.-15.1I.I996), Martti               Sijoitustoiminnan tulos oli myönteisen pörssi-
2710: Korhonen (20.11.1996 alkaen), Virpa Puisto             ja korkokehityksen ansiosta erittäin hyvä. Kulu-
2711: (20.1 1.1996 alkaen) sekä Esko Seppänen                jen jälkeinen sijoitustoiminnan nettotulos oli 216
2712: (15.11.1996 saakka). Hallintoneuvoston sihteeri-       miljoonaa markkaa.
2713: nä toimi varatuomari Heikki T. Hämäläinen                 Käytännössä Sitran sijoitustoimintaa hoita-
2714: 30.6.1996 saakka ja senjälkeen varatuomari An-         vat hallituksen nimeämät omaisuudenhoitajat
2715: ton Mäkelä. Hallintoneuvosto kokoontui vuo-            Gyllenberg Asset Management Oy, Postipankki
2716: den aikana kuusi kertaa.                               Oy ja sveitsiläinen investointipankki Lombard
2717:    Sitran hallitukseen kuuluivat vuonna 1996           Odier & Cie. Hallituksen apuna sijoitustoimin-
2718:  valtiosihteeri Raimo Sailas puheenjohtajana,          nassa on omaisuudenhoidon johtoryhmä, jonka
2719: 8
2720: 
2721: jäseninä ovat Sitran yliasiamies ja talousjohtaja    hoituksen osalta kirjanpitolain tavanomaisia
2722: sekä kaksi ulkopuolista asiantuntijaa.               jaksotus- ja arvostusperiaatteita.
2723:                                                         Vuodenvaihteessa 1995-96 käyttöön otettua
2724: Kirjanpito, tilinpäätös ja järjestelmät              hankeseurantajärjestelmää on kehitetty toimin-
2725:                                                      tavuoden aikana. Rahoitettujen hankkeiden hal-
2726:    Sitraa koskeva laki säätää, että rahaston kir-    linta on olennaisesti parantunut uuden järjestel-
2727: janpidossa noudatetaan kirjanpitolakia soveltu-      män myötä. Tähän on vaikuttanut merkittävästi
2728: vin osin. Toiminnan erityisluonteen vuoksi Sit-      myös Sitran sijoitusprosessia koskeva muu kehi-
2729: ran kirjanpitokäytäntö poikkeaa eräiltä osin ta-     tystyö, joka jatkuu vuonna 1997. Tämä kehitys-
2730: vanomaisesta. Merkittävin poikkeus koskee            työ kattaa pääomasijoitustoiminnan koko
2731: hankkeiden rahoituksen kirjaamista. Hankkei-         alueen sijoitusanalyysistä kohdeyrityssalkun
2732: siin maksettu rahoitus kirjataan maksuvuonna         säännölliseen arvonmääritykseen ja kohteista ir-
2733: kuluksi ja esitetään tuloslaskelmassa kohdassa       tautumiseen saakka.
2734: kulut rahoituskohteista. Keskeisimmät kirjanpi-         Sitran vuoden 1996 tilikauden ylijäämä oli 216
2735: to- ja tilinpäätösperiaatteet on selostettu tilin-   miljoonaa markkaa, edellisen vuoden vastaava
2736: päätöksen liitetiedoissa.                            luku oli 73 miljoonaa markkaa. Hyvään tulok-
2737:    Sitran toiminnan luonteen muutoksen vuoksi        seen vaikuttivat merkittävimmin sijoitustoimin-
2738: käynnistettiin vuonna 1995 selvitystyö, jonka        nasta ja rahoitustoiminnasta saadut tuotot. Val-
2739: tarkoituksena oli selvittää mahdolliset tarpeet      tion talousarviosta Sitra sai 20 miljoonan mar-
2740: kirjanpito- ja tilinpäätöskäytännön muuttami-        kan määrärahan.
2741: seen. Tehtyjen selvitysten perusteella päätettiin       Hallitus esittää, että tilikauden ylijäämä
2742: syksyllä 1996 siirtyä vuoden 1997 alusta alkaen      216 314 196,82 markkaa siirretään edellisten tili-
2743: noudattamaan myös hankkeisiin maksetun ra-           kausien ylijäämän lisäykseksi.
2744:                                                                                                                            9
2745: 
2746: 
2747: 
2748: 
2749:                                                           Tuloslaskelma
2750:                                                                                             1.1.-31.12.1996 1.1.-31.12.1995
2751: Varsinainen toiminta
2752:    Kasvuyritysten rahoitus
2753:       Tuotot rahoituskohteista 1) ...................................... .                   78 432 362,75     25 648 607,04
2754:       Muut tuotot .............................................................. .               41 704,20              0,00
2755:       Kulut rahoituskohteista 2) ........................................ .                -62 601 684,82    -63 501 235,77
2756:       Hankkeisiin liittyvät kulut 10) .................................. .                   -573 906,30        -919 228,92
2757:       Henkilöstökulut 11) .................................................. .              -4 289 786,87     -3 564 133,68
2758:       Muut toimintakulut .................................................. .               -1 766 016,57     -1 574 918,52
2759:                                                                                               9 242 672,39   -43 910 909,85
2760:     Rahastosijoitukset
2761:        Tuotot rahoituskohteista 3) ...................................... .                     45 119,85         71 031,71
2762:        Kulut rahoituskohteista 4) ........................................ .                -5 000 020,00    -10 250 000,00
2763:        Hankkeisiin liittyvät kulut 10) .................................. .                    -8 425 87        -2371114
2764:                                                                                             -4 963 326,02    -10 202 679,43
2765:      Teknologian kaupallistaminen ja siemenrahoitus
2766:         Tuotot rahoituskohteista 5) ...................................... .                   136 847,71        702 835,76
2767:         Kulut rahoituskohteista 6) ........................................ .               -7 745 453,23     -8 993 235,62
2768:         Hankkeisiin liittyvät kulut 10) .................................. .                 -218 726,66         -5 490,00
2769:         Henkilöstökulut 11) .................................................. .             -573 520,76       -458470,45
2770:         Muut toimintakulut .................................................. .              -358 993,50       -167 875,56
2771:                                                                                             -8 759 846,44     -8 922 235,87
2772:      Tutkimukset
2773:         Tuotot rahoituskohteista 7) ...................................... .                   182 720,64        141 223,41
2774:         Kulut rahoituskohteista 8) ........................................ .               -5 023 368,23     -4 885 730,09
2775:         Hankkeisiin liittyvät kulut 10) .................................. .                 -294 271,08       -266 885,44
2776:         Henkilöstökulut 11) .................................................. .             -672 930,32       -402 865,93
2777:         Muut toimintakulut .................................................. .              -215 320,47       -116 604,26
2778:                                                                                             -6 023 169,46     -5 530 862,31
2779:      Koulutus
2780:        Kulut rahoituskohteista 9) ........................................ .                -2 217 882,97     -2 022 456,93
2781:        Hankkeisiin liittyvät kulut 10) .................................. .                          0 00        -7 375 88
2782:                                                                                             -2 217 882,97     -2 029 832,81
2783:      Hallinto
2784:         Tuotot ....................................................................... .       197 233,30        379 928,56
2785:         Henkilöstökulut 11) .................................................. .            -4 222 972,47     -5 190 950,05
2786:         Muut kulut ............................................................... .        -1 756 572,16     -1 797 040,07
2787:                                                                                             -5 782 311,33     -6 608 061 ,56
2788: Kulujäämä ........................................................................... .    -18 503 863,83    -77 204 581,83
2789: Sijoitustoiminta
2790:     Sijoitustoiminnan tuotot 12) .......................................... .               230 744 081,10    163 378 456,56
2791:     Sijoitustoiminnan kulut 13) ............................................ .             -14 760 569,36    -32 556 244,39
2792:                                                                                             215 983 511,74    130 822 212, 17
2793:  Toiminnan tuottojäämä ........................................................ .           197 479 647,91     53 617 630,34
2794:  Määräraha valtion talousarviosta ....................................... .                  20 000 000,00     20 000 000,00
2795:  Suunnitelman mukaiset poistot 14) ..................................... .                  -1 165 451,09     -1 029 390,04
2796:  Ylijäämä 15) ........................................................................ .    216 314 196,82     72 588 240,30
2797: 
2798:  2 370034
2799: 10
2800: 
2801: 
2802: 
2803: 
2804:                                                                 Tase
2805:                                                                                           31.12.1996         31.12.1995
2806: Vastaavaa
2807:   Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset
2808:   sijoitukset 16)
2809:       Aineelliset hyödykkeet
2810:           Koneet ja kalusto ............................................... .            1 394 535,76       1 121 404,85
2811:       Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut
2812:       pitkäaikaiset sijoitukset
2813:           Osakke.~t Ja osuudet ............................................ .           7 341 200,00       6 386 600,00
2814:           Muut SIJOitukset ................................................. .          2 085 652,67       2 307 284,62
2815:    ~ä~ttöomaisuus j~. muut pitkäaikaiset
2816:    SIJOitukset yhteensa ....................................................... .      10 821 388,43       9 815 289,47
2817:   Sijoitusomaisuus 17)
2818:       Strategiset sijoitukset ............................................... .        87 908 059,12      77 367 578,72
2819:       Pitkäaikaiset sijoitukset
2820:           Joukkovelkakirjalainat ....................................... .             487 251 294,54    380 654 593,90
2821:           Osakkeet ja osuudet ............................................ .           465 590 271,95    496 266 515,03
2822:           Rahasto-osuudet ................................................ .           103 412 528,87     20 113 500,00
2823:           Kiinteistösijoitukset ............................................ .          12 399 104,23     13 068 062,84
2824:       Pitkäaikaiset sijoitukset yhteensä ............................. .             1 068 653 199,59    910 102 671,77
2825:       Lyhytaikaiset sijoitukset .......................................... .           239 477 190,23    190 437 797,41
2826:    Sijoitusomaisuus yhteensä ............................................. .         1 396 038 448,94   1177908 047,90
2827:    Rahoitusomaisuus
2828:       Siirtosaamiset 18) ..................................................... .        20 381 952,42      26 712 983,27
2829:       Rahat ja pankkisaamiset .......................................... .               9 902 980,44       4638 241,70
2830:    Rahoitusomaisuus yhteensä .......................................... .               30 284 932,86      31 351 224,97
2831: Vastaavaa yhteensä ............................................................. .   1 437 144 770,23   1 219 074 562,34
2832: 
2833: Vastattavaa
2834:    Omapääoma
2835:        Peruspääoma ........................................................... .       600 000 000,00     600 000 000,00
2836:        Edellisten tilikausi en ylijäämä .................................. .           563 546 258,70     490 958 018,40
2837:        Tilikauden ylijäämä ................................................. .         216 314 196,82      72 588 240,30
2838:    Oma pääoma yhteensä ................................................. ..          1 379 860 455,52   1 163 546 258,70
2839:    Vieras pääoma
2840:        Lyhytaikainen
2841:           Siirtovelat 19) ..................................................... .       57 284 314,71      55 528 303,64
2842: V astattavaa yhteensä .......................................................... .   1 437 144 770,23   1 219 074 562,34
2843:                                                                                                                11
2844: 
2845: 
2846: 
2847: 
2848:                                    Tilinpäätöksen liitetiedot
2849: 
2850: Sitran kirjanpito ja tilinpäätös                       1 Kasvuyritysten rahoitus
2851: 
2852:     Sitraa koskevan lainsäädännön mukaan sen                                                       1996      1995
2853: kirjanpidossa noudatetaan soveltuvin osin kir-         Tuotot rahoituskohteista
2854: janpitolakia, josta saadaan runko kirjanpidolle.       - pääoman palautukset.. ... .              18 403   20104
2855: Rahaston toiminnan erityisluonteen vuoksi on           -korot .............................. .     3 537    3 890
2856: vain rajoitetusti tarkoituksenmukaista noudat-         - myyntivoitot .................. .        55 834    1 507
2857: taa kirjanpitolain yleisesti edellyttämää suorite-     - myyntitappiot ................ .           -17         0
2858: perustetta. Kirjanpidossa käytetään seuraavia          - osingot ........................... .       556      143
2859: laista poikkeavia menettelyjä:                         - muut tuotot ................... .           119        5
2860:     - Sitran rahoituspäätöksiin liittyvien rahoi-                                                 78 432   25 649
2861: tussopimusten pohjalta syntyvä maksuliikenne
2862: kirjataan sekä kulujen että tuottojen osalta mak-      2 Kasvuyritysten rahoitus
2863: superusteisesti.
2864:     - Sitran hankkeisiin maksama rahoitus kir-
2865: jataan maksuvuoden tuloslaskelmaan kuluksi.            Kulut rahoituskohteista
2866:     - Sitran hallituksen strategisiksi sijoituksik-
2867: si määrittelemät, toimintaa edistävät ja tuloa            Kasvuyritysrahoitusta maksettiin 62,6 miljoo-
2868: tuottavat sijoitukset esimerkiksi kotimaisiin tai      naa markkaa. Rahoitusmuodoittain tämä määrä
2869: kansainvälisiin pääomarahastoihin kirjataan ta-        jakaantuu seuraavasti:
2870: seeseen sijoitusomaisuudeksi, kun maksusitou-
2871: mus on tehty.                                          Oman pääoman ehtoinen rahoitus
2872:     - Tilinpäätöksen oleellisena osana olevissa        - osakesijoitukset....... ........ 40 843 34 178
2873: liitetiedoissa esitetään yhteenveto kuluksi kirja-     - pääomalainat ....... ... .. .. .. ..      1 202      0
2874: tusta rahoituksesta. Tuloslaskelman liitteenä on       - vaihto velkakirjalainat .. ... 16 155 17 373
2875:                                                                                                  ---~--=-~
2876: katsaus tilivuoden aikana rahoitettuihin tutki-                                                   58200 51551
2877: mus- ja koulutushankkeisiin. Taseen liitteenä on       Muu kasvuyritysten rahoitus
2878: yhteenveto taseen ulkopuolisista, kuluksi kirja-       - ehdolliset lainat.. ............ .          640  1 041
2879: tuista sijoituksista tilivuoden päättyessä sekä nii-   - muut lainat .................... .        2 900  5 844
2880: den lisäyksistä tilivuoden aikana.                     - muu rahoitus ................. .            862  5 065
2881:     Muilta osin Sitran kirjanpidossa noudatetaan                                                   4 402 II 950
2882: kirjanpitolakia, erityisesti:
2883:     - Sitran hallintoon liittyvät tilitapahtumat       Kasvuyritysten rahoitus
2884: merkitään suoriteperusteisesti tilinpäätökseen.        yhteensä .............................. . 62 602 63 501
2885:     - Sitran kirjanpitoon sisältyvät tutkimus- ja
2886: koulutusmenot jaksotetaan suoriteperusteisesti         3 Rahastosijoitukset
2887: osana Sitran tilinpäätöstä.
2888:                                                        Tuotot rahoituskohteista
2889:                                                        - pääoman palautukset ..... .                  0       71
2890:                                                        - korot ............................. ..      45        0
2891: Tuloslaskelman liitetiedot (1 000 markkaa)
2892: 
2893:    Liitetiedoissa annetaan lisätietona selvitys tu-    4 Rahastosijoitukset
2894: loslaskelman erien sisällöstä. Liitetietojen yhtey-    Kulut rahoituskohteista
2895: dessä esitetty numero viittaa tuloslaskelmaan.         - osakesijoitukset.. ............ .        5 000    10 250
2896: 12
2897: 
2898: 5 Teknologian kaupallistaminen ja siemen-                  - World Forests, Society and Environment
2899:   rahoitus                                                 Pääomasijoitustoiminnan kehittämishank-
2900:                                            1996   1995   keet
2901: Tuotot rahoituskohteista                                   - Pääomasijoittamisen kehittäminen Suo-
2902: - pääoman palautukset......                 28    650    messa
2903: - korot...............................      96     53      - Yksityishenkilöt pääomasijoittajilla
2904: - osingot............................
2905:                                          - - - - - -0
2906:                                             13
2907:                                            137    703    9 Koulutus
2908: 
2909: 6 Teknologian kaupallistaminen ja siemen-                Kulut rahoituskohteista
2910:   rahoitus                                                  Tilikauden aikana rahoitettiin koulutushank-
2911:                                                          keita yhteensä 2,2 miljoonalla markalla. Koulu-
2912: Kulut rahoituskohteista                                  tushankkeet olivat
2913: Oman pääoman ehtoinen rahoitus                              - Kansallisen strategian kehitysohjelma
2914: - osakesijoitukset...............   1 559 4 980             - Talouspolitiikan johtamiskoulutus
2915: - pääomalainat ..................     636     0             - Ekonomistien täydennyskoulutus
2916: - vaihtovelkakirjalainat .....      3 133     0             - Toimittajien Eurooppa- ja kansantalous-
2917:                                    ------                koulutus
2918:                                     5 328 4 980             Rahoituskohteisiin maksettiin yhteensä 82,6
2919: Muu rahoitus                                             miljoonaa markkaa (edellisenä vuonna 89,7 mil-
2920: - ehdolliset lainat...............  1 270     0          joonaa). Sitoumusten määrä (rahoituspäätös
2921: - muu rahoitus ..................   1 147 4 013          tehty, ei vielä maksettu) oli tilikauden lopussa
2922:                                    ------
2923:                                     2417  4013           244,1 miljoonaa markkaa (edellisenä vuonna
2924: Teknologian kaupallistaminen                              117,8 miljoonaa).
2925: ja siemenrahoitus yhteensä...       7 745 8 993
2926:                                                          JO Hankkeisiin liittyvät kulut
2927: 7 Tutkimukset                                               koostuvat asiantuntijapalveluista ja tutkimus-
2928: Tuotot rahoituskohteista                                 julkaisujen painatuskuluista.
2929: - julkaisutoiminta ............. .          148    141
2930: - muut tuotot ................... .          35      0   11 Henkilöstökulut
2931:                                             183    141
2932:                                                                                                    1996   1995
2933: 8 Tutkimukset                                            Henkilökunnan lukumäärä
2934:                                                          tilikauden päättyessä
2935: Kulut rahoituskohteista                                  - kasvuyritysten rahoitus ...               10      9
2936:                                                          - teknologian kaupallista-
2937:    Tilikauden aikana rahoitettiin yhteensä 35                 minen ja siemenrahoitus .              2        1
2938: tutkimushanketta yhteensä 5 miljoonalla mar-             - tutkimukset.. .................. .        2        1
2939: kalla. Esimerkkeinä näistä mainitaan seuraavat:          - hallinto .......................... .    16      15
2940:                                                                                                     30      26
2941:    Julkisen ja yksityisen sektorin kehittämis-
2942: hankkeet:                                                  Hallinnon henkilökunnasta yksi oli hoitova-
2943:   - Kansantalous 2021                                    paalla ja yksi äitiyslomalla.
2944:   - Kiinteistösijoittaminen ja kiinteistömark-
2945: kinat                                                    Henkilöstökulut ja luontoisedut
2946:   - Luonnolliset monopolit ja kilpailu                   -palkat ............................. . 7 077    6 750
2947:   - Länsi-Euroopan rahoitusalue                          - eläkekulut ...................... .   1 285    1511
2948:   - Mitä EU:sta? - HVK '96                               - muut henkilösivukulut ... .           l 396    1 355
2949:   - Suomen historian aikakone
2950:   - Suomi-skenaariot                                                                             9 758    9 616
2951:   - Tietoyhteiskunnan sosiaaliset ja yhteis-             - luontoisedut ................... .      159      179
2952: kunnalliset vaikutukset                                                                          9 917    9795
2953:                                                                                                                    13
2954: 
2955:    Sitrassa t01m1van projektihenkilökunnan                           Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu
2956: määrä oli 9 (edellisenä vuonna 6). Näiden palk-                   käyttöomaisuushyödykkeiden        taloudellisen
2957: ka- ym. henkilösivukulut 2 miljoonaa markkaa                      käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäises-
2958: sisältyvät rahoituskohteiden kuluihin.                            tä hankintahinnasta.
2959: 
2960:                                             1996        1995      Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat
2961: 12 Sijoitustoiminnan tuotot
2962:                                                                   - muut pitkävaikutteiset menot            5 vuotta
2963: Sijoitustoiminnan tuotot ovat:                                    - toimitilojen perusparannukset          10 vuotta
2964: - korkotuotot ................... . 46087 49 997                  - koneet ja kalusto.....................  5 vuotta
2965: - kurssivoitot .................... . 19 575    9 509
2966: - myyntivoitot .................. . 142 885 91 899                   Sijoitusomaisuuden poistot 0,5 miljoonaa
2967: - osinkotuotot .................. . 21 639 11 746                 markkaa on laskettu käyttöomaisuushyödykkei-
2968: - vuokratuotot ................. .        558     227             den poistoja vastaavalla tavalla ja sisällytetty si-
2969:                                       230 744 163 378             joitustoiminnan kuluihin.
2970: 
2971:   Myyntivoitot ovat syntyneet pääosin Nokian
2972: osakkeiden hajauttamisesta.                                       15 Ylijäämä
2973:                                                                      Tilikauden ylijäämä on 216,3 miljoonaa mark-
2974: 13 Sijoitustoiminnan kulut                                        kaa. Ylijäämää kasvattavat osakkeiden myyn-
2975: -   arvonalennukset ............ .        4295       23 068       nistä saadut voitot.
2976: -   myyntitappiot ................ .        706       1 354
2977: -   kurssitappiot .................. .    5 021       4 368
2978: -   omaisuudenhoitokulut ... .            2433        1 862
2979: -   välityspalkkiot ............... .       833         702       Taseen liitetiedot (1 000 markkaa)
2980: -   kiinteistökulut ................ .      749         560
2981: -   muut kulut ..................... .      724         642          Liitetiedoissa annetaan lisätietona selvitys ta-
2982:                                                                   seen erien sisällöstä. Liitetietojen yhteydessä esi-
2983:                                          14 761      32 556       tetty numero viittaa taseeseen.
2984: 
2985: 14 Suunnitelman mukaiset poistot
2986: - muut pitkävaikutteiset menot          110              101      16 Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset
2987: - toimitilojen perusparannukset 364                      354        sijoitukset
2988: -koneetjakalusto ..................... 691               574        Tilikauden aikana on tehty käyttöomaisuus-
2989:                                       1 165            1 029      hankintoja 1,2 miljoonalla markalla.
2990: 
2991: 
2992: 
2993:                                                           Hankintameno         Kert. sumupoist.      Kirjanpitoarvo
2994:                                                                   31.12.1996         31.12.1996          31.12.1996
2995: -   muut pitkävaikutteiset menot ..................... .                 528                 318                 210
2996: -   toimitilojen perusparannukset .................... .               3 643               1 768               1 875
2997: -   koneet ja kalusto ......................................... .      3 469              2074                 1 395
2998:                                                                        7 640              4 160               3 480
2999: 
3000: 
3001: 
3002: Osakkeet ja osuudet ovat:                                           Toimitilaosakkeisiin on siirretty sijoitusomai-
3003:                                             1996        1995      suudesta omaan käyttöön otettu 199 m2:n osuus.
3004: -   toimitilaosakkeet ........... .        7 176       6 222
3005: -   muut osakkeet ............... .          165         165
3006:                                            7 341       6 387
3007: 14
3008: 
3009: 17 Sijoitusomaisuus                        1996      1995    Taseen ulkopuolella olevat sijoitukset osakkuus-
3010:                                                              yrityksiin 31.12.1996
3011: Strategiset sijoitukset ....... .        87908     77 368    (sijoitus osakepääomaan tai vaihtovelkakirja-
3012: Pitkäaikaiset sijoitukset                                    lainaan)
3013: - joukkovelkakirjalainat                487 251   380 655
3014: - kotimaiset osakkeet ... .             353 944   416 936      Aalto Filtration Oy
3015: - ulkomaiset osakkeet .. .              111 647    79 330      Abmin Technologies Oy
3016: - rahasto-osuudet ......... .           103 413    20 113      AboaTech Oy Ab
3017: - kiinteistösijoitukset .... .           12 399    13 068      Ahoa Venture Ky
3018: Lyhytaikaiset sijoitukset                                      Ahoa Venture Management Oy
3019: - joukkovelkakirjalainat                  40 811    62 674     Aplicom Oy
3020: - sijoitustodistukset ...... .           189 949 118 668       Auramatrix IFO Oy
3021: - valuuttatilit ................ .         6 556        57     BenemecOy
3022: - hoitotilit ..................... .       2 160     9 039     Bio-Orbit Oy
3023:                                        1 396 038 1 177 908     Bioka Oy
3024:                                                                BioTie Therapies Oy
3025:   Sijoitusomaisuuteen kuuluvien osakkeiden ja                  CCM lnstruments Ab
3026: osuuksien aktivoitujen hankintamenojen ja                      Cellomeda Oy
3027: markkina-arvon erotus:                                         Cerntech Oy
3028:                                                                Clids Oy
3029: -    markkina-arvo yhteensä 1 056 524 809 164                  Culminatum Oy
3030: -    vastaava kirjanpitoarvo 569 003 516 380                   David Hoiding Oy
3031:                                                                Delisoft Oy
3032: -    erotus........................... 487 521 292 784         Design Power lnc.
3033:                                                                DeskArtes Oy
3034:    Strategiset sijoitukset on kirjattu, kun maksu-             Diabor Oy
3035: sitoumus on tehty. Strategisia sijoituksia on tehty            DIARC-Technology Oy
3036: seuraaviin rahastoihin:                                        Diomed Ltd.
3037:                                                                Erikkilä Nostotekniikkaa Oy
3038:      Advanced European Techno1ogies                            FibroGen Inc.
3039:      Associated Venture Investors                              Fimet Oy
3040:      Baltic Investment Fund, L.P.                              Finnsonic Oy
3041:      Baring Capricorn Ventures Ltd.                            Finntech Finnish Techno1ogy Ltd. Oy
3042:      European Association of Securities Dea1ers                Fluid-Bag Oy Ab
3043:      European Renaissance Capita1, L.P.                        Flui1ogic Systems Oy
3044:      Euroventures Nordica II B.V.                              Galilaeus Oy
3045:      Finnventure II Ky                                         Ganal Venture Ky
3046:      Finnventure III Ky                                        Go Distance Oy Ab Ltd.
3047:      Global Private Equity II                                  Grafisystems Oy
3048:      Hambros Advanced Technology Trust II L.P.                 Haico Oy
3049:      MB Equity Fund Ky                                         Helsingin Tiedepuisto Oy
3050:      North West Russia Regional Venture Fund                   Helsingin Yliopiston Hoiding Oy
3051:      Russian Technology Fund, L.P.                             Hi-Col Oy
3052:                                                                High Speed Tech Oy Ltd.
3053: 18 Siirtosaamiset                                              Hope Finlandia Oy Ltd.
3054:                                                                Indekon Oy
3055:   Sijoitustoiminnan tuottoihin kirjatut siirtyvät              Innoke Oy
3056: korot tilikaudelta ovat 19,5 miljoonaa markkaa.                Innopoli Oy
3057:                                                                Innoventure Oy
3058: 19 Siirtovelat                                                 Instmel Oy
3059:                                                                Intellect Partners, L.P.
3060:    Siirtovelkoihin sisältyy strategisista sijoituk-            Interferm Oy
3061: sista sitoumusten mukaan maksamatta oleva                      lon Blast Oy
3062: määrä 46,5 miljoonaa markkaa.                                  JOT Automation Oy
3063:                                                                                                                              15
3064: 
3065:    Kalottventure Oy                                                        PMJ automec Oy
3066:    Karinvest Oy                                                            Polarmatic Oy
3067:    Kielikone Oy                                                            Powex Oy
3068:    Kone Instruments Oy                                                     Rados Technology Oy
3069:    Labmaster Oy                                                            Ras-Met Oy
3070:    L VC-Group Ltd. Oy                                                      Rauma Materials Technology Oy
3071:    Mail Systems Oy                                                         Roctex Oy Ab
3072:    MAP Medical Technologies Oy                                             RollTest Oy
3073:    Mapvision Oy                                                            SampowerOy
3074:    Mega Elektroniikka Oy                                                   Savon Teknia Oy
3075:    Mega-Epox Oy                                                            Shanghai Fimet Medical Instruments
3076:    Megatrex Oy                                                             Sitrans Oy Ltd.
3077:    Metorex International Oy                                                Skywings Oy Ab
3078:    Microbial Oy                                                            Solid Information Technology Oy
3079:    Micronas Semiconductor Hoiding AG                                       Spinno-seed Oy
3080:    Midinvest Oy                                                            Sysmen Oy
3081:    Modulaire Oy                                                            Tapvei Oy
3082:    Muotoilutoimisto E & D Oy                                               Tassu-Taimisuoja Oy
3083:    Mytek Oy                                                                Tecnomen Data Collection lnc.
3084:    Neorem Magnets Oy                                                       Tecnomen System Solutions Oy
3085:    NeuromagOy                                                              Tekinnova Oy
3086:    Novasso Oy                                                              Teknoventure Oy
3087:    OkmeticOy                                                               TR-Tech Int. Oy
3088:    Optatech Oy                                                             Tuotekehitys Oy Tamlink
3089:    Optonex Oy                                                              Unicraft Oy
3090:    Oulutech Oy                                                             Vakka-Suomen Pääomarahasto Ky
3091:    Pharming Health Care Products B.V.                                      Vista Communication Instruments Oy
3092:    Pikespo Invest Oy
3093: 
3094:    Näihin 104 yritykseen on sijoitettu
3095:                                                                                 1996          ed. vuosina          yhteensä
3096: osakkeet ........................................................... .         47 402             176 872           224 274
3097: pääomalainat ................................................... .              1 838               2 211             4049
3098: vaihtovelkakirjalainat ...................................... .                19 288              41 804            61 092
3099: ehdolliset lainat ................................................ .              140               7134              7 274
3100: muut lainat ....................................................... .           2900               20 676            23 576
3101: yhteensä ........................................................... .         71 568             248 697           320 265
3102: 
3103:     Osakkuusyrityksiä on poistettu tilikauden ai-                        Taseen ulkopuolella olevat lainat, joihin liittyy
3104: kana viisi. Näistä yksi teki konkurssin (sijoitus                        takaisinmaksuvelvollisuus, 31.12.1996
3105: 5,6 miljoonaa markkaa), yksi asetettiin selvitysti-
3106: laan (sijoitus 0,2 miljoonaa) ja kahden yrityksen                           Muihin kuin edellä mainittuihin osakkuusyri-
3107: vaihtovelkakirjalainat (sijoitus yhteensä 1,5 mil-                       tyksiin kohdistuvia lainoja oli tilikauden lopussa
3108: joonaa markkaa) muutettiin ehdollisiksi lainoik-                         yhteensä 47,3 miljoonaa markkaa (edellisenä
3109: si. Yksi yritys myytiin.                                                 vuonna 67 ,0). Lainoista 2,8 miljoonaa (2,2) on
3110:     Uusia osakkuusyrityksiä on 22. Näihin on si-                         sellaisia, joiden takaisinmaksuehto on toteutu-
3111: joitettu yhteensä 23,5 miljoonaa markkaa.                                nut ja takaisinmaksu tapahtuu kiinteän aikatau-
3112:                                                                          lun mukaan, ja 12,1 miljoonaa (28,2) lainoja,
3113:                                                                          joiden takaisinmaksu määräytyy kiinteän aika-
3114:                                                                          taulun sijaan roja1tiperusteisesti. Lainoja, joiden
3115:                                                                          takaisinmaksuehto ei ole toteutunut tai joiden
3116:                                                                          takaisinmaksusta ei ole vielä tehty sopimusta, on
3117:                                                                          yhteensä 32,4 miljoonaa markkaa (36,6).
3118: 16
3119: 
3120: Taseen ulkopuolella olevat kirjaamattomat sitoumukset 31.12.1996
3121: 
3122: Rahoituspäätös tehty, mutta sopimus solmimatta
3123: 
3124: Kasvuyritysten rahoitus
3125: - rahastosijoitukset ....................................... ..         98 720
3126: - osakkeet ...................................................... .     22052
3127: - vaihtovelkakirjalainat ................................. .             5 599
3128: - ehdolliset lainat .......................................... ..          200
3129: - muut lainat ................................................. .        1 863
3130: - muu rahoitus ............................................. ..          1 520           129 954
3131: Rahastosijoitukset ............................................ .                         13 000
3132: :re~nologian ~aupallistaminen
3133: Ja stemenrahottus .............................................. .                       15 997
3134: Tutkimukset ..................................................... .                       2 560
3135: Strategiset sijoitukset ....................................... ..                       62 848    224 359
3136: 
3137: Maksamatta sopimuksista
3138: 
3139: Kasvuyritysten rahoitus
3140: - osakkeet ...................................................... .      5 587
3141: - pääomalainat .............................................. .          1 202
3142: - vaihtovelkakirjalainat ................................ ..             3 720
3143: - muut lainat ................................................. .        1 045
3144: - muu rahoitus ............................................. ..            382            11 936
3145: Rahastosijoitukset ............................................ .                          5 000
3146: :re~nologian ~aupallistaminen
3147: Ja stemenrahottus .............................................. .                           857
3148: Tutkimukset ..................................................... .                        2072
3149: Koulutus .......................................................... .                      1 080    20 945
3150: Sitoumukset yhteensä ...................................... ..                                     245 304
3151: 
3152:   Kirjaamattomia sitoumuksia oli edellisen tilikauden päättyessä yhteensä 117,8 miljoonaa mark-
3153: kaa.
3154: 
3155:        Helsingissä 30. päivänä tammikuuta 1997
3156: 
3157:                              Raimo Sailas                                 Matti Vuoria
3158:                              Markku Linna                                 Esko Ollila
3159:                              Hannele Pohjola                              Aatto Prihti
3160:                                                                                                  17
3161: 
3162: 
3163: 
3164: 
3165:                          TILINTARKASTUSKERTOMUS
3166:     Eduskunnan valitsemina tilintarkastajina           Tilinpäätös,   joka      osoittaa  ylijäämää
3167: olemme suorittaneet Suomen itsenäisyyden juh-       216 314 196,82 markkaa, on laadittu voimassa
3168: larahaston tilinpäätöksen ja kirjanpidon sekä       olevien säännösten mukaisesti.
3169: hallinnon tarkastuksen tilivuodelta 1996 hyvän         Tarkastuksemme perusteella esitämme tulos-
3170: tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa.     laskelmanja taseen vahvistamista sekä vastuuva-
3171:     KHT -yhteisö SVH Coopers & Lybrand Oy on        pauden myöntämistä hallituksen jäsenille ja yli-
3172: suorittanut rahaston sisäisen tarkastuksen ja ra-   asiamiehelle tarkastamaltamme tilivuodelta.
3173: hoituskohteiden tarkastuksen. Olemme perehty-       Puollamme tilikauden ylijäämän käsittelyä halli-
3174: neet tarkastuksista laadittuihin kertomuksiin.      tuksen esittämällä tavalla.
3175: 
3176:      Helsingissä 11. päivänä helmikuuta 1997
3177: 
3178:                                         Kauko Heikkinen
3179:                     Johannes Leppänen                         Iivo Polvi, JHTT, HTM
3180:                     Matti Saarinen                            Martti Tiuri
3181:                                         .1. Kalervo Virtanen, KHT
3182: 
3183: 
3184: 
3185: 
3186: 3 370034
3187:              K 3/1997 vp
3188: 
3189: 
3190: 
3191: 
3192: KANSANELÄKELAITOKSEN VALTUUTETTUJEN
3193:      TOIMINTAKERTOMUS
3194:            VUODELTA 1996
3195: 
3196: 
3197: 
3198: 
3199:             HELSINKI 1997
3200:     ISSN 0355-4996
3201: Oy Edita Ab, Helsinki 1997
3202:    Viitaten 8. kesäkuuta 1956 annettuun kansaneläkelain 54 §:n
3203: 2 momenttiin Kansaneläkelaitoksen valtuutetut lähettävät oheisena
3204: kunnioittaen Eduskunnalle toimintakertomuksensa vuodelta 1996.
3205: 
3206:                 Helsingissä 13. maaliskuuta 1997
3207: 
3208:           Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puolesta:
3209: 
3210: 
3211:                       Jorma Huuhtanen
3212:                         Puheenjohtaja
3213: 
3214: 
3215: 
3216: 
3217:                                              Juhani Rantamäki
3218:                                              Sihteeri
3219: KANSANELÄKELAITOKSEN VALTUUTETTUJEN
3220: TOIMiNTAKERTOMUS VUODELTA 7996
3221: 
3222: 
3223: SISÄLLYS
3224: 
3225: 
3226: 1.   Yleiskatsaus ..................................................................................... ....... 9
3227: 2.   Valtuutetut ... .. .. ....... .... ... .. .. .... .. ... .. ..... ...... .. .. .. .. .. ..... .. .. .. .. .. .. .. ... ... .. .. ... .. .. . 9
3228: 3.   Tilintarkastajat........................................................................................ 9
3229: 4.   Kertomusvuoden toiminta ....................................................................... 10
3230: 5.   Kertomusvuonna annetut lausumat ja kannanotot ................................. 11
3231: 6.   Muita huomioita ..................................................................................... 14
3232: 7.   Liitteet ..................................................................................................... 15
3233: 
3234: Liitteet
3235: Liite 1        Luettelo valtuutetuista ja varavaltuutetuista ................................... 16
3236: Liite 2        Kansaneläkelaitoksen vuosikertomus 1996 ..................................... 19
3237: Liite 3        Tilintarkastuskertomus ................................................................... 43
3238: Liite 4        Lisätyn hallituksen lausunto valtuutetuille ...................................... 44
3239: Liite 5        Kansaneläkelaitoksen hallituksen selvitys valtuutetuille
3240:                toimenpiteistä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön
3241:                n:o 14/96 vp johdosta ...................................................................... 45
3242: Liite 6        Katsaus väestön hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan kehitykseen
3243:                - Kelan tutkimustyön tuloksia vuodelta 1996 .................................. 50
3244: Kansaneläkelaitos toimii Eduskunnan valvon- Kelan 258 toimistoa ympäri Suomea pal-
3245: nassa. Valvontaa suorittavat Eduskunnan va- velee asiakkaita erilaisissa sosiaaliturvaan
3246: litsemat valtuutetut.                       liittyvissä tehtävissä.
3247: 
3248: 
3249: 
3250: 
3251: Lapsen syntymään liittyvät sosiaalietuudet    Kansaneläkelaitoksen valtuutetut kokoukses-
3252: ja vanhempien ihmisten eläketurva ovat        sa Kelassa 13.2.1997.
3253: osa suomalaista hyvinvointia.
3254: 1. Yleiskatsaus                                        nossa. Valtuutetut lausuivat asiasta yksimie-
3255:                                                        lisesti 24.10.1996 tyrmäten ko. hankkeen
3256:     Valtuutetut päättivät toimikautensa alussa         Eduskunnan tahdon vastaisena.
3257: kehittää valvonta- ja tarkastustoimintaansa
3258: sekä parantaa tiedonkulkua Eduskuntaan päin
3259:                                                        2. Valtuutetut
3260: Kelasta ja sen hoitamasta sosiaaliturvasta.
3261: Toiminnan painopisteiksi ja kehittämiskoh-
3262:                                                            Vuoden 1995 maaliskuussa toimitettujen
3263: teiksi määriteltiin seuraavat asiat: 1. Toimin-
3264:                                                        edustajanvaalien jälkeen pidetyillä ensim-
3265: aan yleinen valvonta sekä lakien täytäntöön-
3266:                                                        mäisillä varsinaisilla valtiopäivillä Eduskunta
3267: panon ja organisaation toimivuuden seuran-
3268:                                                         toimitti valtuutettujen ja heidän varamies-
3269: ta, 2. Seuranta ja arviointi, mitä sosiaalitur-
3270:                                                        tensä vaalin. Vuonna 1996 varsinaisina val-
3271: valainsäädäntö ja siihen tehdyt muutokset ai-
3272:                                                        tuutettuina ovat toimineet seuraavat henkilöt:
3273: 1euttavat kansalaisten elämään, 3. Aktiivinen
3274:                                                        kansanedustaja Jorma Huuhtanen, kansan-
3275: iikkuminen paikallistoimistoissa sekä kan-
3276:                                                        edustaja Marjatta Vehkaoja, kansanedustaja
3277: ;alaisten ja toimihenkilöiden keskuudessa,
3278:                                                        Kerttu Törnqvist, kansanedustaja Kari Raja-
3279: L Valtuutettujen Eduskunnalle annettavan
3280:                                                        mäki, kansanedustaja Ilkka Joenpalo, kansan-
3281: certomuksen kehittäminen.
3282:                                                        edustaja Outi Ojala 1.1.- 22.11., kansanedus-
3283:     Valtuutetut ovat toteuttaneet edellä mainit-
3284:                                                        taja Anne Huotari 26.11.lukien, kansanedus-
3285: uja periaatteita. Esimerkkeinä toiminnan ~e­
3286:                                                        taja Ossi Korteniemi, terveydenhuollon tar-
3287: Iittänllsestä mainittakoon tiivistynyt yhtets-
3288:                                                        kastaja Tuula Ikonen, kansanedustaja Kari
3289:  yö tilintarkastajien, myös KHT -tilintarkas-
3290:                                                        Häkämies 1.1. -7.2., kansanedustaja Hanna
3291:  ajan kanssa, jonka valvontatilintarkastus-
3292:                                                        Markkula-Kivisilta 13.2.lukien, kansanedus-
3293:  >hjelma sekä neljännesvuosittaiset valv~n~a­
3294:                                                        taja Timo Ihamäki, kansanedustaja Marjut
3295:  ilintarkastuskertomukset käsitellään tilm-
3296:                                                        Kaarilahti ja kansanedustaja Pehr Löv. Liit-
3297:  arkastajien kokousten lisäksi myös valtuu-
3298:                                                        teenä on luettelo valtuutetuista ja varaval-
3299:  ettujen kokouksissa, lisääntynyt alue- ja pai-
3300:                                                        tuutetuista (liite 1).
3301:  ~allistason tarkastustoiminta sekä Eduskun-
3302:                                                           Valtuutettujen puheenjohtajana on toimi-
3303:  talie annettavan kertomuksen kehittäminen.
3304:                                                        nut Jorma Huuhtanen ja varapuheenjohtajana
3305:     Valtuutetut uudistivat jo vuoden 1995
3306:                                                        Marjatta Vehkaoja. Työvaliokuntaan ovat
3307:  ~duskunnalle antamaansa toimintakertomus-
3308:                                                        kuuluneet puheenjohtajan ja varapuheen-
3309:  a niin sisällöllisesti kuin ulkoasultaankin.
3310:                                                        johtajan lisäksi valtuutetut Timo Ihamäki,
3311:  jitteenä on Kelan hallituksen selvitys mi-
3312:                                                        Pehr Löv, Outi Ojala 1.1. - 22.11. ja Anne
3313:  tin toimenpiteisiin on ryhdytty Eduskunnan
3314:                                                        Huotari 12.12. lukien. Valtuutettujen sihtee-
3315:  'uoden 1995 valtuutettujen kertomuksesta
3316:                                                        rinä on toiminut varatuomari Juhani Ranta-
3317:  ntaman vastauksenjohdosta ja Kelan tutki-
3318:                                                        mäki.
3319:  tmstyön tulokset vuodelta 1996.
3320:     Kertomusvuonna asetettiin työryhmä teke-
3321:                                                        3. Tilintarkastajat
3322:  aään ehdotuksia Kelan aseman muuttami-
3323:  esta valtionhallinnossa. Pyrkimyksenä on
3324:                                                           Tilintarkastajat toimivat valtuutettujen apu-
3325:  1öllentää Kelan suhdetta Eduskuntaan ja vah-
3326:                                                        na valvonta- ja tarkastustoiminnassa. Myös
3327:   istaa valtioneuvoston asemaa Kelan hallin-
3328:                                                        tilintarkastajat ovat kehittäneet toimintaansa
3329: 
3330:                                                    9
3331: ja valtuutettujen ja tilintarkastajien yhteis-      nan painopistealueet; palveluverkon kehittä-
3332: työtä on lisätty. Tilintarkastajat pitävät tar-     missuunnitelmat; asiakaspalvelututkimuksen
3333: kastusvuoden aikana vuositilintarkastuksen          tulokset; työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisu-
3334: lisäksi useita kokouksia ja KHT -tilintarkas-       toiminta, hylkäysprosentit, päätösten perus-
3335: taja ja hänen tilintarkastustoimistonsa muut        telut sekä kansaneläkkeen pohjaosan poistu-
3336: tilintarkastajat suorittavat jatkuvaa valvonta-     misen vaikutukset toimintaan; lääkkeiden
3337: tilintarkastusta.                                   korvauskäytäntö, lääkekorvausten kasvun
3338:    Valtuutetut valitsivat kertomusvuoden ti-        syyt ja lääkkeiden hinnat.
3339: lintarkastajiksi pääjohtaja Tapio Leskisen, va-        Valtuutetut tekivät kertomusvuonna kolme
3340: ralle tarkastusneuvos Hannu Niemisen, kan-          tarkastusmatkaa. Etelä-Suomen vakuutusalu-
3341: sanedustaja Virpa Puiston, varalle kansan-          eella tarkastettiin Heinolan paikallistoimiston
3342: edustaja Asko Apukan, talouspäällikkö Sep-          toimintaa, Itä-Suomen vakuutusalueella tar-
3343: po Bergin, varalle opettaja Pentti Lahden-          kastettiin Itä-Suomen aluekeskuksen sekä
3344: sivun, rouva Raili Puhakan, varalle sairaalan-      Kuopion, Varkauden, Rantasalmen ja Savon-
3345: johtaja Markku Auvisen, kansanedustaja Ee-          linnan paikallistoimistojen toimintaa sekt
3346: ro Lämsän, varalle kunnansihteeri Terttu Hei-       Länsi-Suomen vakuutusalueella Jyväskylär
3347: malan, kansanedustaja Kimmo Sasin, varal-           paikallistoimiston toimintaa. Valtuutetut pe-
3348: le kansanedustaja Kalevi Lammisen, kansan-          rehtyivät myös Kelan yhteistoimintasää-
3349: edustaja Väinö Saarion, varalle valtiotieteen       tiöiden Reumasäätiön ja Kuntoutumis- j::
3350: lisensiaatti Max Arhippaisen, kauppatieteiden       liikuntasäätiö Peurungan toimintaan. Valtuu-
3351: maisteri KHT Yrjö Tuokon ja varalle kaup-           tetut kävivät myös tarkastamassa Helsingir
3352: patieteiden maisteri KHT Hannu T. Koski-            paikallistoimiston kansainvälisten asiain ryh-
3353: sen.                                                män toimintaa, saaden selvityksen ruuhkau·
3354:    Kansanedustaja Väinö Saarion kuoltua             tuneiden hakemusten käsittelyn nopeuttami·
3355: 22.5. valitsivat valtuutetut varsinaiseksi tilin-   sesta.
3356: tarkastajaksi kansanedustaja Sirpa Pietikäi-           Valtuutetut tekivät 24.- 27.4.1996 matkar
3357: sen 29.5. lukien.                                   Roomaan Italian ollessa EU:n puheenjohta
3358:    Tilintarkastajien puheenjohtajana on toimi-      jamaana. Valtuutetut kävivät keskusteluja lta
3359: nut Tapio Leskinen ja varapuheenjohtajana           lian työ- ja sosiaalivakuutusministeriössl
3360: Seppo Berg.                                         EU:n sosiaalipolitiikan kehitysnäkymistä se
3361:                                                     kä tutustuivat Italian valtion sosiaalivakuu
3362:                                                     tuslaitokseen (INPS), missä saatiin selvity:
3363:                                                     Italian eläkeuudistuksen sisällöstä, toteutta
3364:                                                     misvaiheista ja kokemuksista.
3365:    Valtuutetut ovat kertomusvuonna kokouk-             Johtaja Olli Helmisen jäädessä 1.3.1991
3366: sessaan pyytäneet ja saaneet selvityksiä sekä       eläkkeelle, ilmoittautui valtuutettujen esityk
3367: keskustelleet muun muassa seuraavista asi-          sen tekemistä varten Kansaneläkelaitaksel
3368: oista:                                              hallituksen jäsenen virkaan 12 hakijaa. Val
3369:    Kelan tulo- ja menoarviot; Kelan henki-          tuutetut päättivät 8.2.1996 pitämässään ko
3370: löstöpolitiikka, -tarvelaskelmat ja -määrä eri      kouksessa yksimielisesti tehdä Tasavalla1
3371: organisaatiotasoilla; Kelan tutkimustoimin-         Presidentille esityksen kansanedustaja Mat1
3372: >uhakan nimittämiseksi Kansaneläkelaitak-              Kela on viime vuosina tukenut voimak-
3373: en hallituksen jäsenen virkaan. Valtuutetut         kaasti Reumasäätiön sairaalan toimintaedel-
3374: :atsoivat myös, että Matti Puhakka tulisi           lytyksien parantamista. Sairaalassa on suori-
3375: näärätä toimimaan pääjohtajan sijaisena sa-         tettu perusparannus- ja saneerausohjelma,
3376: nasta ajankohdasta lukien.                          jonka seurauksena tilat vastaavat nykyaikai-
3377:    Tasavallan Presidentti nimitti 15.2.1996         sen tutkimus-, hoito- ja kuntootustoiminnan
3378: ekemällään päätöksellä Kansaneläkelai-              vaatimuksia. Sairaalassa on myös käyty läpi
3379: ::>ksen hallituksen jäsenen virkaan kansan-         taloudellinen tervehdyttämisohjelma, joka on
3380:  dustaja Matti Puhakan 1.3.1996 lukien ja           korostanut erityisosaamisen säilyttämisen tär-
3381:  aääräsi samasta ajankohdasta lukien hänet          keyttä. Sairaalaa on pyritty kehittämään koko
3382:  ~ansaneläkelaitoksen pääjohtajan Pekka             reumaryhmän sairauksien kuntootuksen kes-
3383:  'uomiston sijaiseksi.                              kusyksiköksi, jossa toteutetaan niin ammatil-
3384:    Valtuutetut vahvistivat 10.4.1996 Kansan-        lisen, lääkinnällisen kuin sosiaalisenkin kun-
3385:  läkelaitoksen vuoden 1995 tilinpäätöksen           tootuksen toimintoja sekä tehdään kehittämi-
3386:  ekä myönsivät laitoksen hallitukselle ja lisä-     seen tähtäävää tieteellistä tutkimustyötä.
3387:  ylle hallitukselle vastuuvapauden vuodelta            Valtuutettujen mielestä Reumasäätiön sai-
3388:   995. Kertomusvuoden 1996 osalta valtuu-           raala on merkittävin reumasairauksien osaa-
3389:   ~tut ovat kokouksessaan 13.3.1997 myön-           miskeskus. Jatkossa on yhä tarpeellisempaa
3390:   ineet laitoksen hallitukselle ja lisätylle hal-   ohjata reumasairaiden erityispalveluja Reu-
3391:   tukselle vastuuvapauden vuodelta 1996.            masäätiön sairaalaan ottaen huomioon sekä
3392:     Valtuutettujen yleiskokousten pöytäkirjat       sairauden elinikäinen luonne että sen eri vai-
3393:   n saatettu tilintarkastajien, laitoksen halli-    heisiin liittyvä erityisosaaminen. Valtuutetut
3394:   Iksen ja lisätyn hallituksen tietoon.             korostavat myös yhteistyöneuvottelujen tar-
3395:                                                     vetta Reumasäätiön, keskussairaaloiden sekä
3396:                                                     kuntien ja niiden terveyskeskusten välillä,
3397:                                                     jotta työnjako saadaan selkiytettyäja voima-
3398:                                                     varat jaettua oikein. Myös entistä tiiviimpi
3399:                                                     yhteistyö Reumaliiton kanssa on suotavaa.
3400:                                                        Reumasäätiön sairaalan käytössä suuri
3401:                                                     huoli on kuntien lähetekäytäntö. Potilaat ei-
3402:                                                     vät aina pääse terveyskeskuksista ja keskus-
3403:                                                     sairaaloista Reumasäätiön sairaalaan, vaikka
3404:    Kelan valtuutetut ovat 29.5.1996 käynnil-        siellä annettavasta hoidosta olisi asianomai-
3405:  [än Reumasäätiön sairaalassa selvittäneet          sille suurta hyötyä ja kustannukset ovat julki-
3406:  eumasäätiön sairaalan tilannetta ja viime-         seen erikoissairaanhoitoon nähden kilpailu-
3407:   kaista kehitystä. Säätiön hallinnossa ovat        kykyiset.
3408:  tukana Kelan, kuntien ja Tampereen yliopis-           Valtuutettujen mielestä arvonlisäveron
3409:  'n edustajat. Kela kantaa päävastuun sairaa-       kohdistuminen mm. reumasairauksia sairas-
3410:  n toiminnasta sen jälkeen, kun valtio luo-         tavien tarvitsemiin proteeseihin täytyisi sel-
3411:   Ii vuonna 1992 kokonaan sairaansijoista ja        vittää.
3412:  1toi ne Kelan käyttöön.
3413:    8. elokuuta 1996 pitämässään yleiskokouk-        man toimintakertomuksen johdosta lausunu
3414: sessa valtuutetut päättivät yksimielisesti an-      työkyvyttömyyseläkepäätöksistä, että on sel
3415: taa seuraavan sisältöisen kannanoton Kelan          vitettävä syyt työkyvyttömyyseläkehakemus
3416: osakesalkusta sekä toimeentulotukikokei-            ten hylkäävien päätösten kasvuun ja tarvitta
3417: lusta:                                              essa puututtava ratkaisukäytäntöön, jotta ha
3418:                                                     kijoiden yhdenvertaisuus eläkeratkaisuiss.
3419:    Julkisuudessa on viime aikoina esitetty, että    toteutuu. Valtuutetut ovat kokouksessaa1
3420: Kelan tulisi myydä omistamiaan teollisuus-          19.9.1996 saaneet selvityksen työkyvyttö
3421: osakkeita ja muita arvopapereita. Valtuutet-        myysratkaisukäytännön tämänhetkisestä ti
3422: tujen mielestä osakkeiden myyminen ei ole           lasta. Valtuutetut tulevat seuraamaan työ
3423: perusteltua. Vakuutettujen etuuksien turvaa-        kyvyttömyysratkaisukäytännön kehitystä.
3424: miseksi Kelalla on oltava tarpeellinen var-            Kansaneläkkeen muuttuessa eläkevähen
3425: muusvarallisuus. Kelan osakesalkkua tarvi-          teiseksi Kela ei ole enää mukana työkyvyttö
3426: taan myös Kelan toimihenkilöiden eläketur-          myyseläkeratkaisutoiminnassa samassa laa
3427: van takaamiseksi.                                   juudessa kuin aiemmin. Arvioiden mukaa
3428:     Vuonna 1995 aloitetussajaedelleenjatku-         Kelaan tulevat työkyvyttömyyseläkehake
3429: vassa toimeentulotukikokeilussa Kelan pai-          mukset tulevat vähenemään jopa puoleer
3430: kallistoimistot hoitavat toimeentulotuen ns.        Valtuutettujen mielestä työkyvyttömyys
3431: normitetun osan maksamisen. Kokeilussa on           eläkkeiden yhdenmukaisesta ratkaisukäy
3432: mukana 31 kuntaa. Kokeilusta tähän mennes-          tännöstä on pidettävä huolta myös tulevaisuu
3433: sä saadut tulokset osoittavat, että toimeen-        dessa Kelan ratkaisuja yhdenmukaistava
3434: tulotukiasiat voidaan Kelassa hoitaa nopeas-        osuudenjäädessä pois.
3435: ti ja joustavasti. Suurin osa toimeentulotuen          Valtuutetut pitävät tärkeänä, että työkyvy1
3436: saajista saa jo ennestään jotain Kelan maksa-       tömyyseläkkeitä koskevat hylkäyspäätöks{
3437: maa etuutta ja etuustiedot voidaan saada suo-       perustellaan hyvin ja selkeästi niin, että hy:
3438: raan Kelan tiedostoista.                            käysten perusteet käyvät riittävästi ja yrr
3439:     Ennen lopullista päätöksentekoa tulee tar-      märrettävästi ilmi päätöksistä.
3440: koin selvittää siirron vaikutukset kunnan              Valtuutetut pitävät tärkeänä myös sitä, ett
3441: sosiaalityöhön. Jos siirto toteutetaan, Kelal-      Kela eri tavoin huolehtii siitä, että eläkehakt
3442: le on varattava riittävästi valmisteluaikaa,        muksia ratkaisevan henkilöstön tietämys n)
3443: jonka yhteydessä turvataan tarvittavat resurs-      kyammateista, niiden vaatimuksista ja rasi
3444: sit.                                                tavuudesta pysyy ajan tasalla.
3445: 
3446:                                                            24. lokakuuta 1996 pitämässään yleish
3447:   19. syyskuuta 1996 pitämässään yieisko-               kouksessa valtuutetut päättivät yksimieli se:
3448: kouksessa valtuutetut päättivät antaa seuraa-           ti antaa lausuman Kelan asemasta Edw
3449: van sisältöisen lausuman työkyvyttömyys-                kunnan alaisena laitoksena:
3450: eläkkeistä:
3451:                                                            Kelan valtuutetut ovat useasti yksimielise:
3452:    Eduskunta on kirjelmässään Kansaneläke-              ti lausuneet, että Kela tulee jatkossakin sä
3453: laitoksen valtuutettujen vuodelta 1995 anta-            lyttää Eduskunnan alaisena laitoksena. Edu
3454: 
3455: 
3456:                                                    l2
3457: :unnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on ke-           kittävästi.
3458: äkuussa 1996 antamassaan mietinnössä ol-                   Suomessa sovellettavat kansainväliset
3459: ut asiasta samaa mieltä. Eduskunta on täys-            säännökset ovat monimutkaisia ja tulkin-
3460: stunnossaan 4.9.1996 yksimielisesti hyväk-             nanvaraisia. Suomen asumisperusteisen so-
3461: ynyt tämän kannan.                                     siaaliturvajärjestelmän yhteensovittaminen
3462:     Valtuutetut ovat saaneet tiedon 8.10.1996          muiden EU-maiden säädöksiin aiheuttaa
3463: taliintoministeri Jouni Backmanin asetta-              myös osaltaan tulkintaongelmia. Ongelmien
3464: aasta työryhmästä. Työryhmän tehtävänä on              poistamiseksi Suomen tulisi aktiivisesti pyr-
3465:  aatia ehdotuksia Kelan Eduskunnan alaisen             kiä EU :n sosiaaliturva-asetusten yksinkertais-
3466:  seman muuttamiseksi.                                  tamiseen sekä siihen, että asuminen otettai-
3467:     Työryhmän toimeksianto on vastoin Edus-            siin nykyistä paremmin huomioon EU:n so-
3468:  :unnan 4. 9.1996 ilmaisemaa tahtoa. Asiakirja         siaaliturva-asetuksessa.
3469:  1itteineen on lisäksi asenteellinenja yksipuo-           Lisääntynyt kansainvälisten asioiden mää-
3470:  .nen. Asiakirjoista ei myöskään ilmene, mit-          rä, asioiden vaikeus sekä työnkulkujen moni-
3471:   ä tosiasialliset epäkohdat Kelan toiminnas-          mutkaisuus on aiheuttanut Kelassa töiden
3472:  a vaativat muutosta. Kelan toimintaa kas-             ruuhkautumista erityisesti Helsingin toimis-
3473:   evien asiakastutkimusten mukaan Kela on              ton kansainvälisten asioiden ryhmässä. Kä-
3474:   siakasystävällinen ja tehokas ja sen toimin-         sittelyajat erityisesti eläkeasioissa ja sovelta-
3475:   i on laajasti hyväksytty.                            misalalain mukaisissa asioissa ovat erittäin
3476:     Valtuutetut paheksuvat yksipuolista val-           pitkiä. Kansainvälisten asioiden ryhmään on
3477:   Iistelutapaa ja Eduskunnan sekä Kelan val-           tänä vuonna lisätty erityisesti määräaikaista
3478:   mtettujen kannanotoista piittaamattomuut-            työvoimaa ruuhkien purkamiseksi. Eläke-
3479:  L                                                     asioiden valmistelua on myös hajautettu kes-
3480:                                                        kushallintoon ja vakuutusalueille.
3481:   24. lokakuuta 1996 pitämässään yleisko-                 Valtuutettujen mielestä Kelan tulee huoleh-
3482:  ouksessa valtuutetut päättivät antaa seuraa-          tia siitä, että hakemusten käsittelyajat saadaan
3483:  an sisältöisen lausuman Kelan hoitamista              kohtuullisiksi siten, ettei hakijoiden toimeen-
3484:  ansainvälisistä asioista:                             tulo vaarannu pitkien käsittelyaikojen vuok-
3485:                                                        si. Kelan tulee myös pyrkiä arvioimaan mah-
3486:    Kelan valtuutetut ovat tutustuneet kansain-         dollisimman tarkasti lisääntyneen työmäärän
3487:  älisten asioiden käytännön hoitoon Kelassa            hoitamiseen pysyvästi tarvittavat resurssit.
3488:  1 saaneet seikkaperäistä tietoa tämänhet-
3489: 
3490:  isestä tilanteesta.
3491:    Suomen liittyminen ETA-sopimukseen                     21. marraskuuta 1996 pitämässään yleis-
3492:  llonna 1994 sekä ED-jäsenyys ovat lisänneet           kokouksessa valtuutetut päättivät yksimie-
3493:  msainvälisten sosiaaliturva-asioiden mää-             lisesti antaa seuraavan sisältöisen lausuman
3494:  lä huomattavasti. Erityisesti pohjoismaisen           Kelan palvelutoiminnasta:
3495:  >siaaliturvasopimuksen perusteella uudel-
3496:   enlaskettavia eläkkeitä koskevat hakemuk-               Kelassa on valmistunut laaja tutkimus työn
3497:   ~t aiheuttavat runsaasti työtä. Kansainvälis-        tuottavuudesta, asiakaspalvelusta ja työyhtei-
3498:   minen on myös lisännyt etuusmenoja mer-              teisön hyvinvoinnista Kelan paikallistoimis-
3499: 
3500: 
3501:                                                   13
3502: toissa. Valtuutetut ovat kokouksessaan
3503: 24.10.1996 saaneet selvityksen tutkimuk-
3504: sen tuloksista. Tutkimuksen aineistona on             Kela on julkisen hallinnon organisaatiois
3505: lähes 14 000 asiakkaan mielipiteet sekä            ta yksi tarkimmin valvotuimpia ja tarkaste
3506: kaikkien paikallistoimistojen näkemykset.          tuimpia. Valtuutettujen ja tilintarkastajie1
3507:    Asiakaskyselyn perusteella Kelan toimis-        suorittaman valvonnan lisäksi laitoksella 01
3508: tojen palvelutaso on korkea. Yhdeksästä ver-       sisäinen tarkastus, jonka voimavaroja on vii
3509: taillusta palvelulaitoksesta Kelan toimistot       me vuosina lisätty.
3510: saivat parhaan arvosanan. Erityisesti asiak-          Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että Kel
3511: kaat olivat tyytyväisiä niihin palvelutilan-       on kertomusvuonna 1996 hoitanut sille an
3512: teisiin, joissa korostuu asiakkaan ja Kelan        netut tehtävät hyvin. Tätä osoittaa myös ke
3513: toimistojen henkilökunnan vuorovaikutus.           väällä 1996 tehty laaja asiakaspalvelututki
3514: Asiakkaiden käsityksen mukaan toivomisen           mus (otos n. 14 000 asiakasta), missä asiak
3515: varaa sen sijaan on palvelun tehokkuudessa,        kaat antoivat Kelan palvelutoiminnalle vru
3516: joustavuudessa ja nopeudessa. Tyytymättö-          sin hyvän arvosanan. Yhdeksästä vertaillust
3517: myyttä herättävät myös Kelan maksamien             palvelulaitoksesta Kelan toimistot saivat pru
3518: etuuksien ja korvausten taso, asioiden moni-       haan arvosanan.
3519: mutkaisuus ja tiedonsaannin hankaluudet.              Euroopan talous- ja rahaliitto merkitse
3520:    Henkilöstökyselyssä verraten tyytyväisiä        Suomen sosiaaliturvajärjestelmälle ja se
3521: oltiin keskinäisen avun ja tuen saamiseen,         rahoitukselle uutta haastetta. Valtuutettuje
3522: toiminnan tavoitteiden tuntemiseen sekä työ-       mielestä olisikin kiinnitettävä enemmän huc
3523: motivaatioon. Sen sijaan säädösten ja ohjei-       miota sen arvioimiseen, miten EMU vaikUI
3524: den selkeys, henkilöstön riittävyys, toiminta-     taa sosiaaliturvajärjestelmämme tulevaa
3525: menoihin myönnettyjen määrärahojen riittä-         kehittämiseen. EMU-kriteerit, erityisesti va
3526: vyys ja työtehtävien jakautumisen tasapuo-         tion velkaa koskevat määräykset, vaikuttav:
3527: lisuus eivät saaneet yhtä hyviä arvosanoja.        sosiaaliturvan rahoitukseen. Lisäksi on arv
3528:    Valtuutettujen mielestä on tarpeellista, että   oitu, että mahdollisten taloudellisten vaik{
3529: Kela tekee vuosittain sekä ulkoisia että sisäi-    uksien aikana EMU vaikuttaa siten, että me
3530: siä asiakaspalvelututkimuksia. Asiakaspal-         nien nyt käytössä olevien talouspoliittiste
3531: velututkimusten tuloksia tulee käyttää hyväk-      keinojen käyttö estyy ja tarvittava taloude
3532: si kunkin paikkakunnan ja yksikön toimin-          jousto tapahtuu palkkojen ohella sosiaal
3533: nan kehittämistyössä samoin kuin tulosoh-          turvajärjestelmässä. EMU saattaa myös lisi
3534: jausjärjestelmän kehittämisessä. Tutkimusten       tä työvoiman liikkuvuutta jäsenvaltioide
3535: teko on ulotettava myös pääkonttoriin ja           välillä. Sosiaaliturvajärjestelmän määrätieto
3536: aluekeskuksiin. Tutkimusten avulla saadaan         nen kehittäminen siten, että se pystyy vasta:
3537: välttämätöntä tietoa asiakkaiden Kelan toi-        maan muuttuviin yhteiskunnallisiin ja talm
3538: mintaa koskevista käsityksistä ja odotuksis-       dellisiin vaatimuksiin ja samalla takaama:::
3539: ta sekä työyhteisön hyvinvoinnista. Valtuu-        yksilön turvallisuuden edellyttää, että EML
3540: tetut toistavat aiemmat kannanottonsa etuus-       vaikutuksia sosiaaliturvajärjestelmän kanna
3541: lainsäädännön selkeyttäiDisenja yksinkertais-      ta arvioidaan jatkuvasti.
3542: tamisen välttämättömyydestä.
3543:    Liitteenä on luettelo valtuutetuista ja vara-
3544: valtuutetuista (liite 1), Kansaneläkelaitoksen
3545: vuosikertomus toimintavuodelta 1996 ja sii-
3546: hen liittyvä tuloslaskelma ja tase sekä tilin-
3547: tarkastuskertomus ja lisätyn hallituksen lau-
3548: sunto (liitteet 2- 4) sekä Kansaneläkelaitok-
3549: sen hallituksen selvitys valtuutetuille toimen-
3550: piteistä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mie-
3551: tinnön n:o 14/96 johdosta (liite 5).
3552:    Lisäksi liitteenä on tutkimus- ja kehitys-
3553: yksikön laatima katsaus Kelan tutkimustyön
3554: k:eskeisistä tuloksista ja havainnoista vuon-
3555: la 1996 (liite 6).
3556: 
3557: 
3558:      Helsingissä 13. maaliskuuta 1997
3559: 
3560: 
3561:                Jorma Huuhtanen
3562: 
3563: 
3564:    Marjatta Vehkaoja      Kerttu Törnqvist
3565: 
3566: 
3567:    Kari Rajamäki          Ilkka Joenpalo
3568: 
3569: 
3570:    Anne Huotari           Ossi Korteniemi
3571: 
3572: 
3573:    Tuula Ikonen           Hanna Markkula-
3574:                           Kivisilta
3575: 
3576: 
3577:    Timo Ihamäki           Marjut Kaarilahti
3578: 
3579: 
3580:                PehrLöv
3581:                                                                                          Liite 1
3582: 
3583: 
3584: Luettelo valtuutetuista ja                             Markkula-Kivisilta, Hanna, kansanedustaja,
3585: varal•altuutetuista                                       13.2. lukien
3586:                                                           Markkula-Kivisilta, Hanna, kansan-
3587:                                                           edustaja, 1.1.- 12.2.
3588:    Vuoden 1995 maaliskuussa toimitettujen                 Knaapi, Anne, kansanedustaja,
3589: edustajanvaalien jälkeen pidetyillä ensim-                23.2. lukien
3590: mäisillä varsinaisilla valtiopäivillä Eduskunta           Kokkonen, Paula, kansanedustaja
3591: toimitti valtuutettujen ja heidän varamies-            Ihamäki, Timo, kansanedustaja
3592: tensä vaalin.                                             Tulonen, Irja, kansanedustaja
3593:                                                           Nurmi, Tuija, kansanedustaja
3594:    Valtuutettuina ja varavaltuutettuina vuon-
3595:                                                        Kaarilahti, Marjut, kansanedustaja
3596: na 1996 ovat toimineet seuraavat henkilöt:
3597:                                                           Oksala, Ilkka, eduskuntasihteeri
3598:                                                           Pelkonen, Elisa, järjestösihteeri
3599:   Huuhtanen, Jorma, kansanedustaja
3600:                                                        Löv, Pehr, kansanedustaja
3601:      Hyssälä, Liisa, kansanedustaja
3602:                                                           Kukkonen, Ulla-Maj, kansanedustaja
3603:      Komi, Armas, kansanedustaja
3604:                                                           Ryhänen, Matti, kansanedustaja,
3605:   Vehkaoja, Marjatta, kansanedustaja
3606:                                                           1.1.- 8.5.
3607:      Rask, Maija, kansanedustaja
3608:                                                           Hiltunen, Leea, johtava hoitaja,
3609:      Viljamaa, Marja-Leena, kansanedustaja
3610:                                                           10.5. lukien
3611:   Törnqvist, Kerttu, kansanedustaja
3612:      Koski, Valto, kansanedustaja
3613:      Koskinen, Marjaana, kansanedustaja
3614:   Rajamäki, Kari, kansanedustaja
3615:      Mähönen, Raimo, kansanedustaja
3616:      Ojala, Reino, kansanedustaja
3617:   Joenpalo, Ilkka, kansanedustaja
3618:      Peltomo, Pirkko, kansanedustaja
3619:      Rantanen, Jorma, kansanedustaja
3620:   Ojala, Outi, kansanedustaja, 1.1.- 22.11.
3621:   Huotari, Anne, kansanedustaja, 26.11. lukien
3622:      Tiusanen, Pentti, kansanedustaja
3623:      Puhjo, Veijo, kansanedustaja
3624:   Korteniemi, Ossi, kansanedustaja
3625:      Vihriälä, Jukka, kansanedustaja
3626:      Takkula, Hannu, kansanedustaja
3627:   Ikonen, Tuula, terveydenhuollon tarkastaja
3628:      Lindqvist, Maija-Liisa, kansanedustaja
3629:      Karjula, Kyösti, kansanedustaja
3630:   Häkämies, Kari, kansanedustaja, 1.1.- 7.2.
3631: 
3632: 
3633: 
3634: 
3635:                                                   16
3636:                                                      l   .r'
3637:                       '·'
3638: 
3639: 
3640: 
3641: 
3642:                                                      Kelan hallituksen jäsen ja pääjohtajan si-
3643:    Kansaneläkelaitoksen (Kelan) tehtävänä on      jainen Olli Helminen jäi eläkkeelle helmi-
3644: huolehtia Suomessa asuvien sosiaalisesta pe-      kuun lopussa. Tasavallan presidentti nimitti
3645: rusturvasta eri elämäntilanteissa. Kela turvaa    hänen tilalleen hallituksen jäseneksi ja pää-
3646: toimeentulon ja korvaa kustannuksia lapsen        johtajan sijaiseksi kansanedustaja Matti Pu-
3647: syntyessä, opintojen aikana ja jouduttaessa       hakan 1.3. alkaen.
3648: kokemaan sairautta, työkyvyttömyyttä tai             Kelan kokonaismenot olivat 55,1 mrd.
3649: työttömyyttä sekä eläkkeelle siirryttäessä.       markkaa. Tästä sosiaaliturvaetuuksien mak-
3650:    Kelan hoitamia sosiaaliturvaetuuksia ovat      samiseen käytettiin 52,9 mrd. markkaa ja
3651: peruseläketurva, sairausvakuutus, kuntoutus,      toimintamenoihin 2,2 mrd. markkaa. Tuloja
3652: työttömän perusturva, äitiysavustus, lasten       kertyi 54,6 mrd. markkaa, josta yksityisten
3653: kotihoidon tuki, lapsilisät, yleinen asumis-      kansalaisten ja työnantajien vakuutusmaksu-
3654: tuki, sotilasavustus, opintotuki ja vammais-      jen osuus oli 21,3 mrd. markkaa.
3655: etuudet                                              Etuusmenot pienenivät edellisvuodesta
3656:                                                   2, 7 mrd. markkaa eli noin 5 % pääasiassa
3657:                                                   säästöpäätösten seurauksena. Eniten piene-
3658: Eduskunnan valvonnassa                            nivät lasten kotihoidon tuen menot, noin mil-
3659:                                                   jardilla markalla eli kolmanneksella. Myös
3660:    Kela toimii eduskunnan valvonnassa. Lai-       eläke-, työttömyysturva-, lapsilisä-, asumis-
3661: toksen toimintaajohtaa sen hallitus. Periaat-     tuki- ja opintotukimenot pienenivät kukin
3662: teellisesti tärkeät asiat ja eräät nimitykset     useilla sadoilla miljoonilla markoilla.
3663: päättää lisätty hallitus. Laitoksen hallintoaja      Osana valtiontalouden säästötoimenpiteitä
3664: toimintaa valvovat Eduskunnan valitsemat          kansaneläkkeen pohjaosa muutettiin vuoden
3665: 12 valtuutettua ja heidän valitsemansa kah-       alusta eläkevähenteiseksi ja sairausajan
3666: deksan tilintarkastajaa.                          päivärahan vähimmäismäärä tarveharkintai-
3667:                                                   seksi. Näistä aiheutui runsaasti etuusjärjestel-
3668:                                                   mien suunnittelu- ja muutostöitä ja asiakasky-
3669: Lähellä asiakasta                                 selyjä toimistoihin.
3670:                                                      Kelan etuuksia sai valtaosa suomalaisista.
3671:   Sosiaaliturvaetuuksien ratkaisua koskeva        Sairausvakuutusetuuksia maksettiin 3,7 mil-
3672: päätöksenteko on Kelassa hajautettu pai-          joonalle ja työttömyysturvaetuuksia 0,4 mil-
3673: kallistoimistoihin. Ne tekevät ratkaisupää-       joonalle henkilölle. Eläkkeensaajia oli vuo-
3674: tökset lähes kaikista etuuksista. Vain työky-     den lopussa 1, 1 miljoonaa ja lapsilisän saajia
3675: vyttömyyseläkkeet sekä osa opintotuista ja        0,6 miljoonaa. Kelan etuuksia saaneiden
3676: työterveyshuollon korvauksista ratkaistaan        määrä ei muuttunut olennaisesti edellisvuo-
3677: keskitetysti pääkonttorissa.                      desta.
3678:    Edellisenä vuonna alkanutta toimeentulo-
3679: tukikokeilua jatkettiin. Kokeilussa oli muka-
3680: na 33 kuntaa ja 31 Kelan paikallistoirnistoa.                  Eläketurva ja vammaisetuudet
3681:    Tulosohjausta kokeiltiin vakuutusalueilla.
3682: Pilottitoimistoja oli 47. Kokeilua päätettiin                     Vuoden alusta voimaan tulleet lainrnuu-
3683: jatkaa vuonna 1997 ja ottaa kokeiluun mu-                      tokset, erityisesti kansaneläkkeen pohjaosan
3684: kaan myös keskushallinnon yksiköt. Tulos-                      muuttuminen eläkevähenteiseksi, vaikuttivat
3685: ohjausta ja sisäisen toiminnan parantamista                    monella tavalla kansaneläkejärjestelrnään.
3686: varten laadittiin kustannuslaskennan kehittä-                  Kun uusista eläkkeensaajista enää noin puo-
3687: rnissuunnitelrna.                                              let sai kansaneläkettä ja entisiä pohjaosia lei-
3688:    Kelalla oli omia palvelupaikkoja vuoden                     kattiin, kansaneläkkeen saajien lukumäärä ja
3689: lopussa 371. Näistä 258 oli joka päivä avoin-                  eläkemenot kääntyivät laskuun.
3690: na olevia ja 113 rajoitetusti avoinna olevia.                     Kela maksoi eläke- ja vammaisetuuksia yh-
3691: Sen lisäksi Kela oli mukana noin sadassa yh-                   teensä 18 901 rnilj. markkaa. Menot piene-
3692: teispalveluhankkeessa.                                         nivät edellisvuodesta 2,1 % siitäkin huoli-
3693:    Henkilöstön määrä pieneni edelleen hie-                     matta, että eläkkeisiin tehtiin vuoden alussa
3694: man. Vuoden lopussa kokopäivätoirnisia toi-                    0,3 %:n indeksikorotus.
3695: mihenkilöitä oli 5 085 eli 64 vähemmän kuin                       Eläkettä sai vuoden päättyessä 1 118 000
3696: vuotta aikaisemmin.                                            henkilöä, joka on 0, 1 % vähemmän kuin vuot-
3697:    Kelan henkilöstön eläkevastuu oli vuoden                    ta aiemmin. Vain vanhuuseläkkeen, erityisesti
3698: lopussa 5,1 mrd. markkaa. Se katettiin yli-                    varhennetun, saajien lukumäärä kasvoi edel-
3699: määräisenä kertasuorituksena tavoitetasoan-                    lisvuodesta.
3700: sa eli 19 prosentiksi eläkevastuun kokonais-                      Lapsen hoitotukea tai varnrnaistukea sai
3701: määrästä. Tästä syystä myös toimintamenot                      55 900 henkilöä eli 4,7% enemmän kuin
3702: kasvoivat 4 prosentiksi kokonaisrnenoista. Il-                 edellisenä vuonna.
3703: man tätä kertasuoritusta toimintamenojen                          Kela otti vastaan 419 000 hakemusta, jot-
3704: osuus kokonaisrnenoista olisi ollut 3,0 %.                     ka koskivat eläkettä, eläkkeenosaa, vam-
3705:                                                                maisetuutta tai niiden tarkistusta. Näistä
3706: KELA LYHYESTI                                                  14 000 tuli ETA-alueelta. Runsas 100 000
3707:                   1992    1993    1994    1995    1996         hakemusta eli 24 % koski uutta eläkettä tai
3708: Kokonaismenot,                                                 vammaisetuutta. Hakemusten kokonaismäärä
3709: mrd.mk            40,7    47,0    55,4    57,2    55,1
3710:                                                                pieneni 2,1 %edellisvuodesta. Lisäksi Kelaan
3711: Toimintamenot/
3712: kokonaismenot,% 4,1       3,0     2,9     2,8     4,0          saapui 27 800 hakemusta, jotka koskivat poh-
3713:                                                                joismaisen sosiaaliturvasopimuksen perus-
3714: Etuusmenot/
3715: BKT,%             8,2     9,4     10,5    10,2*   9,3*         teella maksettavan eläkkeen uudelleen laske-
3716:                                                                mista. Työeläkehakemuksia Kela vastaanotti
3717: Etuusmenot/
3718: sosiaalimenot,%   22,3    25,0    28,4    28,6*   26,9*        74 000.
3719: Etuusmenot/                                                       Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika
3720: asukas, mk/v      7.700   9.000   10.600 10.900 10.300         oli 46 päivää. Se piteni edellisvuodesta lä-
3721: Henkilöstö 31.12. 5.829   5.804   5.964   5.798 5.765          hinnä ETA-hakemusten vuoksi 5 päivällä.
3722: *Arvio                                                         ETA-hakemusten käsittelyaika oli niiden
3723: 
3724: 
3725:                                                           20
3726: erityisluonteen vuoksi moninkertainen mui-                       kansaneläke, johon kuuluu täysimääräinen
3727: hin hakemuksiin verrattuna.                                      lisäosa, oli ensimmäisessä kuntaryhmässä
3728:    Keskimääräinen kansaneläke oli vuoden                         2 532 markkaa kuukaudessa. Keskimääräinen
3729: 1996 lopussa rintamalisät mukaan luettuina                       eläkkeensaajien asumistuki oli vuoden lopus-
3730: 1 351 markkaa kuukaudessa. Pelkän kansan-                        sa 582 markkaa kuukaudessa.
3731: eläkkeen varassa elävän yksinäisen henkilön
3732: 
3733: 
3734:                                                                      199S           i\'luu!t;<.,
3735:                                                •Hili.              milj. mk             "   {
3736: 
3737: 
3738:  Eläkkeet                                      18 321,7            18 713,5            2,1
3739:   Kansaneläkkeet                               17 131,4            17 451,6            1,8
3740:     Vanhuuseläkkeet                            12 245,9            12 261,7         - 0,1
3741:       Niistä alle 65-vuotiaiden                   125,9                88,6           42,0
3742:     Työkyvyttömyyseläkkeet                      4 510,1             4 714,6         - 4,3
3743:       Niistä yksilölliset varhaiseläkkeet         430,1               506,8         - 15,1
3744:     Työttömyyseläkkeet                            375,4               475,3         - 21,0
3745:   Perhe-eläkkeet                                  245,6               248,9            1,3
3746:   Rintamasotilasetuudet                           944,7             1 013,1         -  6,7
3747:  Muut etuudet                                        14,4              37,8         - 62,0
3748: 
3749:  Eläkkeensaajien lnkumäädi                   31.!2.19'!6         Jl. J2.gl95        Muutm,'ll-
3750:  Eläkkeensaajia yhteensä                      1 118 100           1 119 700         -  0,1
3751:   Kansaneläkkeensaajia                        1 078 300           1 079 600         -  0,1
3752:     Vanhuuseläkkeensaajia                       766 100             749 300            2,2
3753:       Niistä alle 65-vuotiaiden                  15 500              11 000           40,3
3754:     1)'ökyvyttömyyseläkkeensaajia               277 000             291 600         - 5,0
3755:       Niistä yksilöllisiä varhaiseläkkeitä       53 000              60 600         - 12,6
3756:     1)'öttömyyseläkkeensaajia                    35 300              38 700         -  8,9
3757:    Perhe-eläkkeensaajia                          39 800              40 100         -  0,9
3758: 
3759:  Kansaneläkkeiden rakenne                    3 t.l2.1996         31.12.1995         :\luutos '!c
3760:  Kansaneläkkeensaajista oli
3761:   ilman pohjaosaa                                  800
3762:   leikatun pohjaosan saajia                    416 700
3763:   vähennetyn pohjaosan saajia                    3 400
3764:   täyden pohjaosan saajia                      657 300            1 079 600         - 39,1
3765:   täyden lisäosan saaj ia                      131 400              132 700                 1,0
3766:  Kansaneläkkeensaajista sai
3767:   asumistukea                                   154 800            155 800          -    0,6
3768:   eläkkeensaajien hoitotukea                    141 700            140 800               0,7
3769:   rintamalisää                                  196 900            208 400          -    5,5
3770:   ylimääräistä rintamalisää                     114 400            123 400          -    7,3
3771:   puolisolisää                                      300                300          -   17,8
3772:   lapsikorotusta                                 18 100             21 100          -   14,2
3773: 
3774: .. YA!VIMAIS.:f.TUUDE:T
3775:                                                  1996                1995           Muutos
3776:                                                                                         (/1
3777:                                                milj.mk             milj. mk              !O
3778: 
3779:  Lapsen hoitotuet                                410,0                392,8            4,4
3780:  Vammaistuet                                     154,5                157,3         - 1,8
3781:  Vammaisetuuksia
3782:  saavien lukumäärä                           31.12.1996          31.12.1995         1\luutos 'i\
3783:  Lapsen hoitotuet                                44 600              42 100              5,9
3784:  Vammaistuet                                     11 400              11 300              0,6
3785: 
3786: 
3787: 
3788: 
3789:                                                             21
3790: SAIRAUSVAKUUTUS                                                                  Sairauspäiväraharatkaisuja tehtiin kaikki-
3791:                                                                               aan518 OOO(vähennystä3,4 %).Ratkaisujen
3792:    Kela maksoi sairausvakuutusetuuksia                                        keskimääräinen käsittelyaika oli 12 päivää eli
3793: 10 189 milj. markkaa eli 65 milj. mk (0,6%)                                   päivän pidempi kuin edellisenä vuonna.
3794: enemmän kuin edellisvuonna. Työtulokor-                                          Sairaanhoitokorvauksista tutkimus- ja hoi-
3795: vaukset pienenivät 6,1 %ja sairaanhoitokor-                                   tokorvaukset kasvoivat eniten, 15 %. Lääke-
3796: vaukset kasvoivat 11,1 %.                                                     korvaukset ylittivät 3 miljardin markan ra-
3797:    Sairauspäivärahamenot pienenivät jo vii-                                   jan.
3798: dentenä vuonna ja vanhempainpäivärahat                                           Työterveyshuollon menot pienenivät jo toi-
3799: neljäntenä vuonna peräkkäin lähinnä päi-                                      sena vuotena peräkkäin. Ne olivat 553 milj.
3800: värahajärjestelmään kohdistuneiden säästö-                                    markkaa (vähennystä 5,4 %). Työnantajille
3801: toimenpiteiden vuoksi. Vuoden alussa päivä-                                   korvauksia maksettiin 4 7 6 milj. markkaa,
3802: rahojen määräytymisperusteet uudistettiin.                                    Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle 75
3803: Keskimääräinen sairauspäiväraha oli 211                                       milj. markkaa, yrittäjien ja muiden omaa työ-
3804: markkaa ja vanhempainpäiväraha 171 mark-                                      tään tekevien työterveyshuoltokorvauksia 0,3
3805: kaa. Uusia tarveharkintaisia sairauspäivära-                                  milj. markkaa ja korvauksia terveyskeskuk-
3806: hoja maksettiin 600 henkilölle. 24 000 hen-                                   sille 1,4 milj. markkaa. Maatalousyrittäjien
3807: kilön työnantajalle maksettiin vuosiloma-                                     työolosuhdeselvitysten kulut olivat 0,9 milj.
3808: kustannusten korvausta.                                                       markkaa.
3809: 
3810: 
3811: 
3812: 
3813: Kaikki etuudet                                       10 189,0                           10 123,7          0,6
3814: Työtulokorvaukset                                     5 249,0                            5 589,1        - 6,1
3815:     Sairauspäivärahat'                                2 373,2                            2 524,8        - 6,0
3816:     Vanhempainpäivärahat2                             2 875,9                            3 064,3        - 6,1
3817: Sairaanhoitokorvaukset                                4 345,6                            3 909,7         11,1
3818: Muut etuudet                                            594,4                              624,9        - 4,9
3819: 
3820: Kaikki sairaanhoitokorvaukset                         4 345,6                            3 909,7         11,1
3821:     Lääkkeet3                                         3 001,4                            2 706,9         10,9
3822:         Peruskorvatut (50 %)                          1 041,1                              904,3         15,1
3823:         Erityiskorvatut (75 %)                          975,8                              915,1          6,6
3824:         Erityiskorvatut (1 00 %)                        875,0                              803,4          8,9
3825:         Lääkkeiden lisäkorvaukset3                      109,6                               84,1         30,4
3826:     Lääkärinpalkkiot                                    338,6                              300,5         12,7
3827:     Hammaslääkärinpalkkiot                              172,1                              168,6          2,1
3828:     Tutkimus ja hoito                                   305,3                              265,2         15,1
3829:     Matkakustannukset                                   528,2                              468,5         12,8
3830:         Matkojen lisäkorvaukset 3                        78,6                               67,3         16,7
3831: 
3832:     Sisältää myös tartuntatautilain perusteella maksetut päivärahat ja ansionmenetyskorvaukset
3833:     sekä elimen tai kudoksen luovuttajalle maksetut päivärahat.
3834:     Sisältää myös erityishoitorahat ja vuosilomakustannusten korvaukset työnantajalle.
3835:     Lääkkeiden omavastuun kattosumma oli 3 166 mk ja matkojen 900 mk v. 1996.
3836: Kaikki etuudet                  3 671 500         3 616 800                    1,5
3837: Sairauspäivärahat                 275 000           284 400                  - 3,3
3838: Vanhempainpäivärahat              144 000           148 700                  -3,2
3839: Sairaanhoitokorvaukset          3 614 800         3 554 600                    1,7
3840:     Lääkkeet                    3 273 900         3 217 300                    1,8
3841:       Peruskorvatut (50%)       3 123 000         3 055 900                    2,2
3842:       Erityiskorvatut (75 %)      708 000           694 800                    1,9
3843:       Erityiskorvatut (100 %)     336 800           329 700                    2,2
3844:     Lääkkeiden lisäkorvaukset      54 700            41 900                  30,7
3845:     Lääkärinpalkkiot            1 339 900         1 301 600                    2,9
3846:     Hammaslääkärinpalkkiot        287 900           268 500                    7,2
3847:     Tutkimus ja hoito             660 900           633 900                    4,3
3848:     Matkat                        552 700           520 600                    6,2
3849:       Matkojen lisäkorvaukset      25 400            23 900                    6,1
3850: 
3851: 
3852: 
3853: 
3854: KUNTOUTUS JA SAIRAUKSIEN                           Kuntootuksen palveluyksikkö
3855: EHKÄISY
3856:                                                       Kuntoutuksen palveluyksikkö tuotti kun-
3857:    Kelan kuntoutuskulut olivat 1 047 milj.         toutuspalveluja niin Kelan oman organisaa-
3858: markkaa. Kun aiemmat varaukset otetaan             tion kuin ulkopuolisten tilaajien tarpeisiin.
3859: huomioon, Kela maksoi kuntoutukseen kaik-          Kuntoutuspalveluasiakkaiden määrä oli
3860: kiaan 1 022 milj. markkaa (vähennystä              3 300. Asiakasvuorokausia kertyi 32 700,
3861: 1,0 %). Myös kuntoutusrahan määräytymis-           mikä oli 4,4 % enemmän kuin edellisenä
3862: perusteet muuttuivat vuoden alusta. Kuntou-        vuonna. Lisäksi palveluyksikkö tutki 1 400
3863: tusrahaa maksettiin 243 milj. markkaa (vä-         Kelan tutkimus- ja kehitysyksikön asiakasta.
3864: hennystä 12,3 %).
3865:    Kuntoutustoimenpiteitä kustannettiin
3866: 64 800 henkilölle. Heistä 14 900:lle järjestet-    MUU SOSIAALITURVA
3867: tiin vajaakuntoisten ammatillista kuntoutus-
3868: ta, 13 900:lle vaikeavammaisten lääkinnäl-         Työttömyysturva
3869: listä kuntoutusta ja 37 800:lle muuta amma-
3870: tillista ja lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntou-      Kela maksoi työttömyysturvaetuuksia yh-
3871: tusasiakkaiden lukumäärä lisääntyi edellises-      teensä 6 476 milj. markkaa. Etuusmenot
3872: tä vuodesta 3,2 %.                                 pienenivät edellisvuodesta 6,7 %. Perus-
3873:    Kuntoutusrahaa maksettiin 42 000 henki-         päivärahoja maksettiin 943 milj. markkaaja
3874: lölle (lisäystä 6,3 %). Heistä 34 300 henki-       työmarkkinatukia 5 326 milj. markkaa.
3875: löä oli saanut kuntoutuspäätöksen Kelasta.         Edelliseen vuoteen verrattuna peruspäivä-
3876: Kuntoutusraha oli keskimäärin 158 markkaa          rahamenot pienentyivät 65,1 %ja työmark-
3877: päivässä.                                          kinatukimenot kasvoivat 30,2 %. Uusia
3878:                                                    vuorottelukorvauksia maksettiin 0,7 milj.
3879:                                                    markkaa.
3880:    Peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea                kohtaisia kotihoidon tuen lisiä. Tukien mark-
3881: maksettiin vuoden aikana 372 000 henkilöl-             kamääriä pienennettiin vuoden alussa yli vii-
3882: le, peruspäivärahaa 94 000 ja työmarkkina-             denneksellä. Tämän ja työttömyysturvan yh-
3883: tukea 315 000 henkilölle. Edellisenä vuonna            teensovituksen muutoksen vuoksi makset-
3884: etuuden saajia oli 391 000. Vuorottelukor-             tujen tukien määrä pienentyi edellisvuodesta
3885: vauksia sai 100 henkilöä.                              33,2 %. Saajien määrä pienentyi 15,1 %.
3886:    Työmarkkinatuen saajista 75 100 oli vuo-               Lapsilisiä maksettiin 8 398 milj. markkaa.
3887: den aikana ollut työharjoittelussa tai työ-            Määrä on 4,2% vähemmän kuin edellisenä
3888: voimakoulutuksessa. Työmarkkinatukea saa-              vuonna. Lapsilisää saaviaperheitä oli joulu-
3889: neista oli 66 OOO:lle maksettu enimmäisaika            kuussa kaikkiaan 610 000 eli 0,8% vähem-
3890: ansioturvan päivärahaa ja 117 OOO:lle enim-            män kuin vuotta aikaisemmin. Korotettua
3891: mäisaika peruspäivärahaa.                              lapsilisää maksettiin 98 000 yksinhuoltaja-
3892:    Työttömyysturvan keskimääräinen perus-              perheelle. Lapsia, joista maksettiin lapsilisää,
3893: päiväraha oli 119 markkaa ja työmarkkina-              oli vuoden lopussa 1 094 000.
3894: tuki 114 markkaa. Täyttä päivärahaa makset-               Äitiysavustuksia maksettiin 58 100 äidille
3895: tiin vuoden aikana ainakin jonkin aikaa                (edellisvuonna 61 300:lle) yhteensä 55 milj.
3896: 89 %:lle peruspäivärahan saajistaja 84 %:lle           markkaa. Äitiyspakkauksen valitsi 7 4 %
3897: työmarkkinatuen saajista. Peruspäiväraha- tai          avustuksen saajista, ja loput ottivat avustuk-
3898: työmarkkinatukipäiviä kertyi etuudensaajaa             sen rahana, joka oli 760 markkaa.
3899: kohti 147.
3900:    Peruspäiväraha- ja työmarkkinatukiratkai-
3901: suja tehtiin kaikkiaan 760 000. Varsinaisten           Opintotuki
3902: ratkaisujen keskimääräinen käsittelyaika oli
3903: 14 päivää eli päivän pidempi kuin edellisenä              Opintotukea maksettiin 3 415 milj. mark-
3904: vuonna.                                                kaa, joka on 6,4 % vähemmän kuin edellise-
3905:    Työvoimapoliittisia koulutusetuuksia mak-           nä vuonna. Vuoden lopussa opintotukea sai
3906: settiin 205 milj. markkaa. Määrä on 43%                257 000 opiskelijaa, joista korkeakouluopis-
3907: enemmän kuin edellisenä vuonna lähinnä sik-            kelijoita oli 86 000, keskiasteen opiskelijoi-
3908: si, että työmarkkinatuen saajille alettiin mak-        ta 164 000 ja aikuisopiskelijoita 7 000.
3909: saa vuoden alusta opintososiaalisina etuuk-               Syyslukukaudella keskimääräinen opinto-
3910: sina ylläpito- ja majoituskorvauksia. Työ-             raha oli keskiasteen opiskelijoilla 780 mark-
3911: voimapoliittisia koulutusetuuksia sai 51 500           kaa ja korkeakouluopiskelijoilla 1 450 mark-
3912: henkilöä (edellisvuonna 13 100 henkilöä sai            kaa kuukaudessa. Noin kolmasosalle opinto-
3913: työvoimapoliittista koulutustukea).                    rahan saajista myönnetyn asumislisän keski-
3914:                                                        määrä oli 720 markkaa kuukaudessa.
3915:                                                           Keskiasteen opintotukihakemusten keski-
3916: Lapsiperheiden etuudet                                 määräinen käsittelyaika lyhentyi 18 päivällä,
3917:                                                        28 päiväksi, ja korkeakouluopiskelijoiden
3918:   Kela maksoi lasten kotihoidon tukea                  hakemusten 4 päivällä, 27 päiväksi.
3919: 132 000henkilölleyhteensä2 041 milj. mark-
3920: kaa. Tähän sisältyy 95 milj. markkaa kunta-
3921: 
3922: 
3923:                                                   24
3924: Yleinen asumistuki
3925: 
3926:    Yleistä asumistukea maksettiin 2 254               TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA
3927: miljoonaa markkaa. Se on 12,8 % vähemmän              SEKÄ TIETOPALVELU
3928: kuin edellisenä vuonna. Asumistukea saavia
3929: ruokakuntia oli vuoden lopussa 192 000.                   Tutkimus- ja kehitysyksikkö tuki Kelan
3930: Vähennystä oli 10,3 %ja se kohdistui eniten           toimintaa ja kehittämishankkeita tieteellisel-
3931: kahden huoltajan lapsiperheisiin. Kaikkien            lä tutkimuksella ja asiantuntijatyöllä. Ne koh-
3932: lapsiperheiden osuus tuen saajista oli 47 %.          distuivat väestön toimeentuloon, terveyteen
3933: Työttömiä ruokakuntia oli asumistuen saajista         ja hyvinvointiin, niitä turvaaviin etuusjärjes-
3934: 57% ja opiskelijaruokakuntia 22 %. Keski-             telmiin sekä Kelan omaan toimintaan.
3935: määräinen asumistuki oli vuoden lopussa                   Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä harjoi-
3936: 883 rnklkk.                                           tettiin monien pohjoismaisten ja kansainvä-
3937:    Vuoden aikana tehtiin 468 000 yleistä asu-         listen tutkimuslaitosten, yliopistojen sekä Eu-
3938: mistukea koskevaa päätöstä. Hakemukseen               roopan unionin tutkimus- ja kehitystoimi-
3939: perustuvien ratkaisujen keskimääräinen käsit-         joiden kanssa.
3940: telyaika oli 20 päivää, joka on päivän vähem-             Toimeentuloturvan taloustieteellistä tutki-
3941: män kuin edellisenä vuonna.                           musta tehostettiin. Ikääntyneiden pitkäaikais-
3942:                                                       työttömien palvelutarveselvityksen seuranta-
3943:                                                       tutkimus aloitettiin yhteistyönä sosiaali- ja
3944: Muut etuudet                                          terveysministeriön, työministeriön ja Kuntou-
3945:                                                       tussäätiön kanssa. Kelan tulosohjausuudis-
3946:    Sotilasavustuksia maksettiin 50 milj. mark-        tuksen seuranta käynnistettiin Kelan palve-
3947: kaa eli 8,4 % enemmän kuin edellisvuonna.             lujen arviointibarometrin avulla.
3948: Sotilasavustuksen saajia oli 10 100 henkilöä              Terveydenhuollon väestötutkimuksen tut-
3949: (lisäystä 16,9 %). Heistä varusmiehiä oli             kimusaineiston pääosa kerättiin kertomus-
3950: 8 100, siviilipalvelusmiehiä 1 000 ja omai-           vuonna yhteistyössä Sosiaali- ja terveysalan
3951: sia 1 000.                                            tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes)
3952:    Rintamaveteraanien kuntoutusmatkakus-              kanssa.
3953: tannusten korvauksia maksettiin 3,1 milj.                 Kelan sarjajulkaisuissa ilmestyi 10 sosiaa-
3954: markkaa ja maatalousyrittäjien työolosuhde-           li- ja terveysturvan tutkimusta. Lisäksi yksik-
3955: selvityskorvauksia 0,9 milj. markkaa. Ne ei-          kö julkaisi 11 sosiaali- ja terveysturvan kat-
3956: vät sisällä sairausvakuutuslain mukaan mak-           sausta.
3957: settuja korvauksia. Toimeentulotukikokeilun               Kelan tietopalvelu Helsingissä ja Turussa
3958: aikana toimeentulotukea maksettiin 55,3 milj.         vastasi hallintoelinten ja toimihenkilöiden
3959: markkaa.                                              tietohuollosta ja palveli myös ulkopuolisia
3960:                                                       käyttäjiä. Tietopalvelu osallistui kertomus-
3961:                                                       vuonna edelleen Turva CD:n sekä terveys-,
3962:                                                       sosiaali- ja työympäristöalan tietopankin tuot-
3963:                                                       tamiseen. Intemetin käyttöönotto edisti elek-
3964:                                                       tronisen tiedon hyödyntämistä.
3965: 
3966: 
3967:                                                  25
3968: KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ                            Syksyllä avattiin Kelan kotisivu inter-
3969:                                                  netissä. Opintotukiosuus oli siinä käytettävis-
3970:    Kelajatkoi kiinteää yhteistyötä eri maiden    sä jo aikaisemmin. Käyntikertoja Kelan
3971: sosiaalivakuutuslaitosten sekä alan järjestö-    internet-tiedostoissa oli vuoden loppuun men-
3972: jen kanssa. Kela osallistui edelleen aktiivi-    nessä 180 000, joista valtaosa opintotuki-
3973: sesti Kansainvälisen sosiaaliturvajärjestön      osuudessa.
3974: ISSA:n (The International Social Security           Kelan sanomat ilmestyi kertomusvuonna
3975: Association) työhön.                             9 kertaa (numerokohtainen painosmäärä
3976:    EU :n sosiaaliturvalainsäädännön täytän-      900 000 kappaletta), FPA-bladet 7 kertaa
3977: töönpanaan liittyvät etuustehtävät lisääntyi-    (64 000 kappaletta), Yhteispeli 10 kertaa
3978: vät. Kela on myös osallistunut aktiivisesti      (12 000 kappaletta) ja Sosiaalivakuutus 6
3979: EU:ssa vireillä olevaan hankkeeseen, jonka       kertaa (18 000 kappaletta).
3980: tarkoituksena on siirtää etuushakemusliiken-        Suomenkieliset ja ruotsinkieliset Perustur-
3981: ne tapahtuvaksi telemaattisesti.                 va-esitteet (7 kpl) uusittiin, samoin englan-
3982:    Kela osallistui Stavangerissa 12. - 15.6.     ninkielinen A Guide to Benefits. Sosiaali- ja
3983: pidettyyn pohjoismaiseen sosiaalivakuutus-       terveysministeriön kanssa valmistettiin maa-
3984: kokoukseen. Pohjoismainen opintotukikon-         hanmuuttajille tarkoitettu esite Koti Suomes-
3985: ferenssi pidettiin Lappeenrannassa 11. - 14.6.   sa. Työeläkelaitosten kanssa tehtiin kun-
3986:  1996 Kelan opintotukikeskuksen isännöi-         toutusesite Työ kunnosta kiinni. Kelan, Elä-
3987: mänä.                                            keturvakeskuksen (ETK) ja sosiaali- ja ter-
3988:    Sosiaaliturvasopimusneuvotteluja käytiin      veysministeriön yhteistyönä tehtiin esite Ta-
3989: Viron, Latvian, Israelin ja Chilen kanssa. Vi-   kaisin Suomeen. Kelan ja ETK:n yhteinen
3990: ron sosiaaliturvasopimus allekirjoitettiin       esite Työkomennus ulkomaille uusittiin. Kela
3991: 27.9 .1996. Israelin sopimus parafoitiin         oli myös mukana tekemässäYrityksen sosiaa-
3992:  13.2.1996 ja Yhdistyneen Kuningaskunnan         liturvaopasta.
3993: kanssa tehtävä ED-lainsäädäntöä täydentävä          Kela osallistui NextStep-opintomessuille
3994: sopimus 6. 9.1996. Sveitsin kanssa neuvotel-     Turussa ja Helsingissä sekä lukialaisten
3995: tiin nykyisen sopimuksen muuttamisesta mo-       opintomessuille Studia 97:ään Helsingissä,
3996: lempien maiden lainsäädännössä tapahtunei-       Tieto 96 -messuille Helsingissä, erämessuille
3997: den muutosten vuoksi. Kanadan sosiaali-          Riihimäellä, maaseutunäyttelyyn Kokkolassa
3998: turvasopimuksen muutokset tulivat voimaan        ja elomessuille Hämeenlinnassa.
3999:  1.1.1997.
4000: 
4001: TIEDOTUS                                         TIETOJENKÄSITTELY
4002: 
4003:    Me ja mediat -tiedotusopas Kelan henki-          Atk-keskuksen suunnittelutoiminta painot-
4004: löstölle valmistui syksyllä. Opas on tarkoi-     tui yhtenäiskäsittelymallin mukaan rakennet-
4005: tettu antamaan henkilökunnalle valmiuksia ja     tavien järjestelmien ja lainmuutosten toi-
4006: evästyksiä kanssakäymiseen ja yhteydenpi-        meenpanoon. Yhtenäiskäsittelymallin mu-
4007: toon tiedotusvälineiden kanssa.                  kaan toteutettiin työttömyysturvan ja opinto-
4008:                                                  tuen korkoavustusten käsittelyjärjestelmät,
4009: takaisinperintäjärjestelmä vanhempainpäivä-
4010: rahojen osalta sekä eläke- ja vammaisetuuk-
4011: sien maksatusjärjestelmä.
4012:    Merkittävimmät vuoden 1996 aikana to-               Asiakaspalvelua varten Kela on jakanut
4013: teutetut lainmuutokset olivat eläkejärjestel-       maan viiteen vakuutusalueeseen ja ne edel-
4014: mien ja työttömyysturvajärjestelmän lain-           leen vakuutuspiireihin, joita oli vuoden päät-
4015: muutokset, jotka tulivat voimaan 1.1.1997.          tyessä 189. Kussakin piirissä on yksi tai use-
4016:    Tietokonekeskuksessa otettiin käyttöön           ampi paikallistoimisto. Vuoden päättyessä
4017: päätietokoneiden tehon lisäys ja automaattisin      Kelalla oli yhteensä 371 omaa palvelupaik-
4018: nauhavarastoin varustetut kasettinauhalait-         kaa. Näistä 258 oli täyden palvelun toimisto-
4019: teet                                                ja ja 113 sivuvastaanottoja,jotka ovat avoin-
4020:    Toimintavuoden päättyessä käytössä oli           na rajoitetusti. Lisäksi Kela osallistui yhteis-
4021: 5 584 päätetyöasemaa, joista mikrotietoko-          palveluun 104 paikkakunnalla ympäri maa-
4022: neita oli 5 374.                                    ta. Yhteispalvelun sisältö vaihteli paikkakun-
4023:                                                     nittain. Mukana oli muun muassa 33 toimeen-
4024: TILASTOINTI                                         tulotukikokeilua.
4025:                                                        Vuoden aikana yhdistettiin vakuutuspiirejä
4026:    Kansaneläkkeen muuttuminen eläkevä-              ja niiden lukumäärä pieneni yhdeksällä. Sivu-
4027: henteiseksi aiheutti huomattavia muutoksia          vastaanottojen määrä pieneni 15:llä. Palvelu-
4028: eläketilastojärjestelmään. Kelan sisäistä toi-      verkon kehittämisestä valmistui työryhmän
4029: mintaa palvelevien tilastotietojen tarve lisään-    mietintö, josta pyydettiin kuntien lausunnot.
4030: tyi muun muassa tulosohjauskokeilun vuok-           Tavoitteena on edelleen yhdistää vakuutus-
4031: si. Tilastotietokantoihin lisättiin uusia tietoja   piirejä.
4032: ja tietojen hyväksikäyttöä varten kehitettiin
4033: lähinnä paikallistoimistojen tarpeita varten
4034: uusi mikroja hyödyntävä järjestelmä. Johdon
4035:                                                     Vakuutusalue                  Täyden
4036: tietojärjestelmää täydennettiin mm. yleistä                                      palvelun       Sivu-    Toimistot
4037: taloudellista kehitystä kuvaavilla tiedoilla.                                    toimistot   vastaanotat yhteensä
4038:     Kelan tilastollisen vuosikirjan, neljännes-     Pohjois-Suomi ........         38           19          57
4039: vuosittaisen tilastokatsauksen ja taskutilas-       Länsi-Suomi ...........        46           36          82
4040: tojen lisäksi kertomusvuonna ilmestyi tilas-        Itä-Suomi ................     56           20          76
4041: tollisia vuosikatsauksia ja erillisiä tilastoni-    Lounais-Suomi .......          51           30          81
4042: teitä yhteensä 17 sekä tilastotiedotteita 47.       Etelä-Suomi ............       67            8          75
4043: Yhteistyö Eläketurvakeskuksen kanssa jatkui
4044: kokonaiseläketurvan tilastoinnissa. Lääke-          Yhteensä                      258           113        371
4045: laitoksen kanssa laadittiin yhdessä Suomen
4046: lääketilastojulkaisu.                                  Kelan toimistoissa asioitiin noin 17 mil-
4047:                                                     joonaa kertaa, edellisvuonna 19 miljoonaa
4048:                                                     kertaa. Lukuihin sisältyvät asiakaskäyntien
4049:                                                     lisäksi myös postitse ja puhelimitse tapahtu-
4050:                                                     neet asioinnit. Eniten asioitiin työttömyys-
4051: turva-, sairausvakuutus- ja perhe-etuusasi-                 Varhaiskuntoutustyöryhmä jäijesti yksi-
4052: oissa. Näiden osuus oli lähes 70 % kaikista              lökohtaista työkykyä ylläpitävää toimintaaja
4053: asioinneista.                                            varhaiskuntoutusta 65 toimihenkilölle ja 38
4054:                                                          työyhteisössä 401 toimihenkilölle ryhmässä
4055:                                                          tapahtunutta kuntoutusta. Vuoden aikana jär-
4056: HENKILÖSTÖ                                               jestettiin kolme ammatillisesti syvennettyä
4057:                                                          lääkinnällisen kuntoutuksen (ASLAK) kurs-
4058:    Kokopäivätoimisia toimihenkilöitä oli vuo-            sia, joista yksi toteutettiin avo-ASLAK -kurs-
4059: den lopussa 5 085 (64 vähemmän kuin vuosi                sina. Näille kursseille osallistui 29 toimi-
4060: sitten). Heistäoli vakinaisia4 647 (vähennys-            henkilöä. Siten yhteensä 495 kelalaista osal-
4061: tä 69) ja määräaikaisia 438 (lisäystä 5). Li-            listui työkykyä ylläpitävään toimintaan.
4062: säksi vakinaisia osapäivätoimisia oli 615 (li-              Vuonna 1996 124 kelalaistajäi eläkkeelle.
4063: säystä 27) ja määräaikaisia osapäiväisiä 65              Eläkkeistä 40 oli osa-aika- tai osatyökyvyt-
4064: (lisäystä 4).                                            tömyyseläkkeitä ja muita varhaiseläkkeitä 20.
4065: 
4066: Kelan kokopäivähien (vakinaiset
4067: ja_ määräa!kat-,et) henkilöstö
4068:                                                              KOULUTUS
4069:                               31.12.1996   31.12.1995
4070: Keskushallinto. .. .. .. ..       1 189        1 206            Kurssimuotoisia koulutustilaisuuksia jär-
4071: Aluekeskukset.........              232          237         jestettiin 465. Näihin osallistui yhteensä
4072: Paikallistoimistot.....           3 664        3 706         12 416 henkilöä ja kurssihenkilöpäiviä ker-
4073:                                                              tyi 16 289.
4074: Yhteensä..................        5 085        5 149            Henkilöstökoulutuksen painopiste oli
4075:                                                              etuusasioissa, tietotekniikassa ja muutos-
4076:    Koko henkilöstön määrä oli vuoden lopus-                  valmennuksessa. Etuuskoulutuksen tueksi
4077: sa 5 765 (vähennystä 33). Paikallistoimistojen               tarkoitettujen tietokoneavusteisten itseopis-
4078: henkilömäärä väheni 23 henkilöllä, aluekes-                  keluohjelmien valmistamista jatkettiin.
4079: kusten henkilömäärä pysyi samansuuruisena                       Kelan ulkopuolisille lääkäreille järjestet-
4080: ja keskushallinnon henkilömäärä väheni 10                    tiin keväällä työkyvyn arviointiin ja ylläpi-
4081: henkilöllä.                                                  toon liittyvää koulutusta. Siihen osallistui 930
4082:    Toimiehtosopimuksen mukaiset irtisano-                    lääkäriä. Työkyky-teema oli keskeisesti esil-
4083: misperusteet muutettiin yleisen työlainsää-                  lä myös paikallistoimistojen henkilöstön kou-
4084: dännön mukaisiksi. Tasa-arvolain edellyttä-                  lutuksessa.
4085: mä tasa-arvosuunnitelma valmistui joulu-                        Paikallisjohtajien koulutusohjelma käyn-
4086: kuussa.                                                      nistettiin syksyllä.
4087:    Työkykyä ylläpitävään toimintaan käytet-                     Kuudes opiskelijaryhmä suoritti ammatil-
4088: tiin voimavaroja enemmän kuin aikaisemmin.                   lista pätevyyttä lisäävän Kela-tutkinnon. Tut-
4089: Työkykyä ylläpitävää toimintaa ohjaavat pe-                  kinnon on suorittanut tähän mennessä 270
4090: riaatteet jaettiin julkaisuna kaikkiin työyksik-             kelalaista.
4091: köihin.
4092: 
4093: 
4094:                                                         28
4095:                                                          Eläkevakuutuksen omat tuotot eivät riittä-
4096:                                                       neet kulujen rahoitukseen eikä rahaston va-
4097:    Kelan tuotot olivat yhteensä 54 649 milj.          rojen vähimmäistason saavuttamiseen, min-
4098: markkaaja kulut 55 094 milj. markkaa. Tuo-            kä vuoksi sairausvakuutusrahastosta siirret-
4099: tot vähenivät edellisestä vuodesta 2 454 milj.        tiin 1 654 milj. markkaa varoja kansaneläke-
4100: markkaa (4,3 %) ja kulut 2 080 milj. mark-            rahastoon. Siirron jälkeen takuusuoritusta
4101: kaa (3,6 %).                                          valtiolta ei tarvittu.
4102:    Vakuutusmaksut muodostivat tuotoista
4103: 39 %. Valtion suoritusten osuus oli noin 50 %
4104: ja kuntien vajaat 5 %. Loput 6% koostuivat            Sairausvakuutuksen ja kuntootuksen
4105: omaisuuden tuotoista ja takautumissuorituk-           rahoitus
4106: sista sekä kansaneläkerahastoon ohjatusta
4107: arvonlisäveron tuotostajaliikenne- ja tapatur-           Sairausvakuutuksen tuottojen määrä oli
4108: mavakuutuslaitosten maksusta.                         yhteensä 13 409 milj. markkaa. Tuotot kas-
4109:     Vakuutetun kansaneläkevakuutusmaksua              voivat edellisvuodesta 689 milj. markkaa eli
4110: ei peritty. Vakuutetun korotettua sairausva-          5,4 %. Sairausvakuutuksesta rahoitetaan
4111: kuutusmaksua yli 80 000 äyrin tulojen osalta          myös kuntoutus.
4112:  alennettiin. Kansaneläke- ja sairausvakuutus-           Tuotoista kertyi 64 % vakuutettujen ja
4113: rahastojen varojen vähimmäismääriksi oli              35 %työnantajien maksuista. Loput 1 % ker-
4114:  säädetty 8 prosenttia kokonaiskuluista.              tyi omaisuuden tuotoista ja takautumissuo-
4115:                                                       rituksista. Sairausvakuutusrahaston varat ylit-
4116:                                                       tivät vuodelle 1996 säädetyn vähimmäista-
4117: Eläkevakuutuksen rahoitus                             son. Rahastosta voitiin siirtää varoja kansan-
4118:                                                       eläkerahastoon rahaston vähimmäistason saa-
4119:    Eläkevakuutuksen tuotot olivat yhteensä            vuttamiseksi tarvittava määrä.
4120: 18 493 milj. markkaa. Vähennystä edellises-
4121: tä vuodesta oli 770 milj. markkaa eli 4,0 %.
4122: Tuotoista kertyi 42 % työnantajien kansan-            Muun sosiaaliturvan rahoitus
4123: eläkemaksuista, 35 %valtion suorituksista ja
4124: 15 % arvonlisäveron tuotosta ja vakuutuslai-             Valtio rahoitti Kelan haitamaa muuta sosi-
4125: tosten maksusta. Loput 8 % tuotoista olivat           aaliturvaa 20 651 milj. markalla. Kunnat
4126: aikaisemmilta vuosilta tilitettyjä vakuutetun         rahoittivat lasten kotihoidon tuen ja toimeen-
4127: kansaneläkevakuutusmaksuja, kuntien suori-            tulotuen kokeilun kustannuksina yhteensä
4128: tuksia sekä omaisuuden tuottoja.                      2 096 milj. markkaa. Muun sosiaaliturvan
4129:     Kuntien lisäosaosuudet siirtyivät valtion         kulut, yhteensä 22 747 milj. markkaa, vähe-
4130: rahoitettaviksi vuonna 1996. Lisäksi valtio           nivät edellisestä vuodesta 2 374 milj. mark-
4131: rahoitti kokonaan perhe-eläkkeet, rintama-            kaa eli 9,5 %. Suurin vähennys tapahtui las-
4132:  sotilasetuudet, lapsen hoitotuet ja vammais-         ten kotihoidon tuessa, jonka kulut pienenivät
4133:  tuet sekä 56,5 % eläkkeensaajien asumis-             1 012 milj. markalla eli noin 33 %:lla.
4134:  tuista. Kunnat suorittivat 43,5 % eläkkeen-             Työttömyysturvaetuudet vähenivät 463
4135:  saajien asumistuista.                                milj. markalla (6,7 %), lapsilisät 370 milj.
4136: 
4137: 
4138:                                                  29
4139: markalla (4,2 %), yleisen asumistuen kustan-      milj. markkaa eläkevastuurahastolle säädetyn
4140: nukset 331 milj. markalla (12,8 %) ja opinto-     19 %:n tavoitetason nopeutettuna kattami-
4141: tuen kustannukset 235 milj. markalla (6,4 %).     sena. Eläkevastuurahaston tavoitetaso olisi
4142:                                                   tullut saavuttaa viimeistään vuonna 2005.
4143:                                                   Koska nopeutettu kattaminen toteutettiin
4144: Toimintakulut                                     Kelan sijoitusomaisuudella ja siihen tehdyil-
4145:                                                   lä arvonkorotuksilla, ei siitä ole aiheutunut
4146:    Toimintakulujen yhteismäärä oli 2 210          Kelalle rahallista lisämenoa.
4147: milj. markkaa. Niihin sisältyi 578 milj. mark-       Lisäksi rahastoon suoritettiin työntekijän
4148: kaa toimieläkevastuun nopeutetusta kattami-       eläkemaksua 32 milj. markkaa. Rahastosta
4149: sesta aiheutunutta kertasuoritusta. Ilman sitä    maksettiin eläkkeitä yhteensä 146 milj. mark-
4150: toimintakulujen kasvu edellisvuodesta olisi       kaa. Rahaston omaisuuden tuotot olivat 21
4151: ollut 2,1 % ja toimintakulujen osuus koko-        milj. markkaa. Rahasto on omakatteellinen
4152: naiskuluista olisi ollut 3,0 %.                   ja sen varat ovat toimihenkilöistä aiheutuvan
4153:    Palkat ja palkkiot olivat yhteensä 732 milj.   eläkevastuun katteena.
4154: markkaa. Ne lisääntyivät edellisvuodesta
4155: 2,0 %. Henkilöstökulut, jotka sisältävät myös
4156: eläkevastuun nopeutetun kattamisen kerta-
4157: suorituksen, olivat kaikkiaan 1 619 milj.
4158: markkaa. Ostopalvelut, joista suurimmat erät
4159: ovat verotuskustannukset ja apteekkipalkkiot,
4160: olivat 208 milj. markkaa. Ne kasvoivat edel-
4161: lisvuodesta 4,4 %. Muut toimintakulut olivat
4162: 383 milj. markkaa ja ne vähenivät edellisvuo-
4163: desta 1,7 %.
4164: 
4165: 
4166: 
4167: Eläkevastuurahasto
4168: 
4169:    Kelan toimihenkilöiden vakuutustekninen
4170: eläkevastuu oli vuoden lopussa 5 075 milj.
4171: markkaa. Tästä oli alkaneiden eläkkeiden
4172: osuus 1 515 milj. markkaa. Eläkevastuu li-
4173: sääntyi kertomusvuonna 274 milj. markkaa.
4174: Tämä johtui palkkojen noususta ja eläke-
4175: kertymän kasvusta.
4176:   Eläkevastuun kattamiseen käytettiin työn-
4177: antajan kannatusmaksuna yhteensä 638 milj.
4178: markkaa. Tästä 60 milj. markkaa suoritettiin
4179: säännönmukaisena kannatusmaksunaja 578
4180: Kansaneläkevakuutus
4181:                                        1996           1995
4182:                                            % palkoista
4183: 
4184: 
4185: 
4186:     Yksityinen sektori 1
4187:       1 maksuluokka                    2,40          2,40
4188:       II maksuluokka                   4,00          4,00
4189:       m maksuluokka                    4,90          4,90
4190:     Julkinen sektori                   3,95          3,95
4191: 
4192: Sairausvakuutus
4193: 
4194:     Yksityinen sektori                 1,60          1,60
4195:     Valtio ja kunnat                   2,85          2,85
4196:     Seurakunnat                        7,85          7,85
4197: 1   Maksuluokka määräytyy yrityksen tekemien poistojen
4198:     sekä poistojen ja palkkojen suhteen perusteella.
4199: 
4200: 
4201: 
4202: 
4203: Kansaneläkevakuutus
4204:                                        1996          1995
4205:                                        penniä kunnallisvero-
4206:                                        tuksessa vahvistetulta
4207:                                        veroäyriltä.
4208: 
4209: 
4210:     Palkansaajat                       0,00          0,55
4211:     Eläketuloa saaneet                 0,00          1,55
4212: 
4213: Sairausvakuutus
4214: 
4215: 
4216:     Palkansaajat                       1,90          1,90
4217:     - yli 80.000 äyriä
4218:       ylittävän tulon osalta          3,35           3,80
4219:     Eläketuloa saaneet                4,90           4,90
4220:     - yli 80.000 äyriä
4221:       ylittävän tulon osalta           6,35          6,80
4222:                                                                 ,,
4223:                                                                  §             ! .' /'~ ~:, ~'\
4224: KANSANELÄKEVAKUUTUS                                                         1.1.- 31.12.1996                       1.1.- 31.12. 1995
4225:                                                                                1000 mk                                 1000 mk
4226: 
4227: TUOTOT
4228:   Vakuutusmaksut
4229:      Vakuutettujen maksut... ...................... .             317 747                                    2 058 259
4230:      Työnantajien maksut... ........................ .          7 774 070                     8 091 817      7 268 085           9 326 344
4231:   Valtion osuudet etuuksista .................... .                                           6 544 379                          2 424 231
4232:   Kuntien osuudet etuuksista.................. .                                                475 232                          4 702 110
4233:   Erityistnotot .......................................... .                                  2 707 000                          2 730 000
4234:   Sijoitusomaisuuden tuotot ja kulut ...... .                                                   664 844                             45 345
4235:   Rahoitustuotot ja kulut... ...................... .                                             9 023                             33 669
4236:   Muut tuotot ja kulut... ........................... .                                             664                              1 067
4237: 
4238:                                                                                              18 492 959                         19 262 766
4239: KULUT
4240:  Eläke- ja vammaisetuudet .................... .                                             18 886 212                         19 263 663
4241:  Muut etuudet.. ....................................... .                                        14 358                             37 783
4242: 
4243:                                                                                           - 18 900 570                         - 19 301 446
4244: Eläkevakuutuskate                                                                             -407 611                              - 38 680
4245: 
4246: Toimintakulut
4247:   Henkilöstökulut. ...................................... .      994 711                                      403 764
4248:   Muut toimintakulut ................................. .         153 082                                      155 724
4249:   Ostopalvelut ............................................ .     83 434                    - 1 231 227        79 898             - 639 386
4250: 
4251: 
4252: Valtion osuus kansaneläkevakuutuksen
4253: kokonaismenoista ....................................... .                                             +0                               +0
4254: 
4255: Suoritukset Savan ja Kevan välillä .......... .                                            + 1 654 115                            +52 377
4256: 
4257: Ylijäämä/alijäämä ..................................... .                                         +15277                          - 618 689
4258: 
4259: SAIRAUSVAKUUTUS
4260: 
4261: TUOTOT
4262:   Vakuutusmaksut
4263:      Vakuutettujen maksut... ...................... .           8 605 907                                    8 111 985
4264:      Työnantajien maksut. .......................... .          4 621 376                    13 227 283      4 361 577          12 473 562
4265:   Takautumissuoritukset .......................... .                                             40 273                             48 131
4266:   Sijoitusomaisuuden tuotot ja kulut.. .... .                                                     4 569                              5 047
4267:   Rahoitustuotot ja kulut.. ...................... ..                                           135 617                            190 963
4268:   Muut tuotot ja kulut.. ............................ .                                             926                              1 601
4269: 
4270:                                                                                              13 408 738                         12 719 304
4271: KULUT
4272:   Suoritukset vakuutetuille ...................... .                                          9 594 681                          9 498 802
4273:  Työterveyshuolto ................................... .                                         553 431                            585 046
4274:   Kuntoutus ............................................... .                                 1 047 164                          1 029 230
4275:   Muut etuuskulut                                                                                40929                              39 852
4276: 
4277:                                                                                           - 11 236 205                         - 11 152 937
4278: Sairausvakuutuskate                                                                        + 2 172 533                          + 1 566 367
4279: 
4280: Toimintakulut
4281:   Henkilöstökulut. ...................................... .      624 270                                      605 646
4282:   Muut toimintakulut. ................................ .         229 622                                      233 587
4283:   Ostopalvelut. ........................................... .    125 152                          -979 044    119 847             - 959 080
4284: 
4285: Valtion osuus sairausvakuutuksen
4286: kokonaismenoista ....................................... .                                             +0                               +0
4287: 
4288: Suoritukset Savan ja Kevan välillä ...... .                                                - 1 654 115                             -59 377
4289: Alijäämä/ylijäämä ................................... .                                      -460 626                            + 547 910
4290: 
4291: 
4292: 
4293: 
4294:                                                                                    32
4295: MUU SOSIAALITURVA
4296:                                                                    1.1. - 31.12.1996                   1.1.- 31.12.1995
4297:                                                                        1000 mk                            1 000 mk
4298: TUOTOT
4299:   Valtion suoritus etuoksiin                                20 651 437                           22 049 175
4300:   Kuntien suoritukset etuoksiin                              2 095 960            22 747 397      3 072 217          25 121 392
4301: 
4302: 
4303: 
4304: KULUT
4305:   Työttömyysturvaetuudet. ................... .              6 475 501                            6 938 095
4306:   Lapsiperheiden etuudet... ................... .           10 493 076                           11 878 470
4307:  Opintoetuudet...................................... .       3 415 124                            3 650 257
4308:  Asumistuki. .......................................... .    2 254 282                            2 585 264
4309:  Muut etuudet. ..................................... ..        109 414           -22 747 397         69 306        - 25 121 392
4310: Ylijäämä/alijäämä ................................... .                                      0                                  0
4311: 
4312: 
4313: 
4314: ELÄKEVASTUURAHASTO
4315: 
4316: 
4317: TUOTOT
4318:   Kannatusmaksut ................................. .          767 005                              161 578
4319:   Omaisuuden tuotot ............................. ..           20 596                               14 574
4320:   Työntekijöiden eläkemaksut... .......... ..                  31 906                  819 507      29 277                205 429
4321: 
4322: 
4323: 
4324: KULUT
4325:   Toimihenkilöeläkkeet ......................... .            145 589                              134 811
4326:  Muutkulut                                                          2                                    0
4327:   Eläkevastuurahaston katteen lisäys ...                      673 916              - 819 507        70 618            -205 429
4328: 
4329: Ylijäämä/alijäämä ................................... .                                     0                                  0
4330: 
4331: 
4332: 
4333: 
4334:                                                                             33
4335:                                                                           TASE
4336: VAS'IAAVAT
4337:                                                                      31.12.1996                           31.12.1995
4338:                                                                       1000 mk                              1 OOOmk
4339: 
4340: Kansaneläkevakuutus
4341:    Käyttöomaisuus
4342:      Aineelliset hyödykkeet
4343:         Kiinteistöt. ................................... .        1 820                           1 820
4344:         Koneet ja kalusto ......................... .                 1                               1
4345:         Muut aineelliset hyödykkeet. ....... .                        1                               1
4346:      Käyttöomaisuusarvopaperit
4347:         Osakkeet ja osuudet.. ................... .                  2                               2
4348:         Ennakkomaksut. ........................ .                  289                2 113          0                   1 824
4349:    Sijoitusomaisuus
4350:      Osakkeet. ......................................... .                         758 238                             758 365
4351:    Rahoitusomaisuus
4352:      Saamiset
4353:         Tilityssaamiset. ........................... .              47                              61
4354:         Ennakkomaksut.. ........................ .               3 326                           3 022
4355:      Rahat ja pankkisaamiset
4356:         Muut rahoitussaamiset ............... .                700 008                               8
4357:         Rahat ja pankkisaamiset. ........... .                 248 313             951 694     939 532                 942 623
4358: 
4359:                                                                                   1 712 045                        1 702 812
4360: Sairausvakuutus
4361:    Käyttöomaisuus
4362:      Aineelliset hyödykkeet
4363:         Kiinteistöt. ................................ .           1 980                           1 980
4364:    Käyttöomaisuusarvopaperit
4365:         Ennakkomaksut. ........................ .                  433               2413            0                   1 980
4366:    Sijoitusomaisuus
4367:      Lainat... .......................................... .     11 090                          15 670
4368:      Osakkeet. ........................................ .       70 938              82 028      70 938                  86 608
4369:    Rahoitusomaisuus
4370:      Saamiset
4371:         Tilityssaamiset... ....................... .            11 767                          20 247
4372:         Ennakkomaksut ......................... .              219 897                         205 051
4373:      Rahat ja pankkisaamiset
4374:         Muut rahoitussaamiset.. ............. .               2 196 214                              0
4375:         Rahat ja pankkisaamiset... ......... .                  673 271           3 101 149   3 304 402            3 529 700
4376: 
4377:                                                                                   3 185 590                        3 618 288
4378: Muu sosiaaliturva
4379:    Rahoitusomaisuus
4380:      Saamiset
4381:        Tilityssaamiset... ........................ .            80 229                         105 254
4382:        Ennakkomaksut ....................... .                 221 550             301 779     253 055                 358 309
4383: 
4384: Eläkevastuurahasto
4385:    Sijoitusomaisuus
4386:      Lainat. ............................................ .    241 013                         131 227
4387:      Osakkeet ja osuudet... .................... .             695 495             936 508     116 963                 248 190
4388:    Arvostuserät
4389:      Eläkevastuurahaston vajaus ........... .                                            0                             608 142
4390:    Rahoitusomaisuus
4391:      Saamiset
4392:         Tilityssaamiset. ......................... .            61 141                          49 314
4393:      Rahat ja pankkisaamiset
4394:         Muut rahoitussaamiset. .............. .                      0                          30 000
4395:         Rahat ja pankkisaamiset... ......... .                   4 586              65 727         814                  80 128
4396: 
4397:                                                                                   1 002 235                            936 460
4398: 
4399:                                                                                   6 201 649                        6 615 869
4400:                                                                                   TASE
4401: 
4402:                                                                             31.12.1996                              31.12.1995
4403:                                                                              1000 mk                                 1 OOOmk
4404: 
4405: Kansaneläkevakuutus
4406:  Oma pääoma
4407:    Kansaneläkerahasto
4408:       Rahasto vuoden alussa ................... .               1 595 267                                2 213 956
4409:       Tilikauden ylijäämä/alijäämä..... .                         15 277                     1 610 544   - 618 689               1 595 267
4410:  Vieras pääoma
4411:    Lyhytaikainen
4412:       Tilitysvelat. ..................................... .       99 859                                  105 577
4413:       Muut lyhytaikaiset velat... .............. .                 1 642                       101 501      1 968                 107 545
4414: 
4415:                                                                                              1 712 045                           1 702 812
4416: 
4417: Sairausvakuutus
4418:   Oma pääoma
4419:     Sairausvakuutusrahasto
4420:        Rahasto vuoden alussa ................... .              3 178 872                                2 630 962
4421:        Tilikauden alijäämä/ylijäämä ..... .                     -460 626                     2 718 246   + 547 910               3 178 872
4422:   Varaukset
4423:     Sairauksien ehkäiseminen ja
4424:     kuntoutus
4425:        Varaus ............................................. .        640                                    7 720
4426:        Varojen käyttö ................................ .            -640                             0     -7 080                     640
4427:     Kuntoutuslain 4 §
4428:        Varaus ............................................ .     432 014                                   416 246
4429:        Varojen käyttö ................................ .        -372 084                        59 930   - 382 232                 34 014
4430:   Vieras pääoma
4431:     Lyhytaikainen
4432:        Saadut ennakot. ............................. .             2464                                     1 015
4433:        Tilitysvelat. ................................ .          336 701                                  402 665
4434:           Muut lyhytaikaiset velat... ......... .                 68 249                      407 414       1 082                 404 762
4435:                                                                                              3 185 590                       3 618 288
4436: 
4437: 
4438: Muu sosiaaliturva
4439: 
4440:   Vieras pääoma
4441:       Lyhytaikainen
4442:         Saadut ennakot. ......................... .              182 972                                  211 643
4443:           Tilitysvelat ................................ .        118 807                      301 779     146 666                 358 309
4444: 
4445: 
4446: Eläkevastuurahasto
4447: 
4448:   Eläkevastuurahasto
4449:     Katettava vastuu vuoden alussa ..... .                       936 460                                  936 351
4450:     Katettavan vastuun lisäys .............. .                  + 65 775                     1 002 235      + 109                936 460
4451:                                                                                              6 201 649                       6 615 869
4452: 
4453: 
4454: 
4455: 
4456:                                                                                      ,_ ..
4457:                                                   TILINPÄÄTÖKSEN LHTETIEDOT
4458: 1. Tilinpäätöksen perusteet
4459: 
4460: Tilinpäätöksen perusteet noudattavat lisätyn hallituksen päätöksen mukaisesti pääosin maksuperustetta.
4461: Poikkeuksena ovat rahastojen väliset tilitykset, ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut, sairauksien
4462: ehkäisemis- ja kuntoutusvaraus sekä arvonlisäverotilitykset
4463: 
4464: 2. Henkilöstökulut, 1 000 mk
4465: 
4466:                                                                                   1996                 1995                muutos
4467: 
4468: Palkat ja palkkiot. ............................................... .         731 911                717 782              + 14129
4469: Kannatusrnaksut. ................................................. .          767 005                161 578             + 605 427
4470: Toimihenkilöiden sos. vakuutus ........................... .                   68 470                 78 327               - 9 857
4471: Muut sosiaalikulut. ............................................. .            51 595                 51 722                 - 127
4472: 
4473: Henkilöstökulut yhteensä .................................... .              1 618 981              1009409              + 609 572
4474: 
4475: Palkkoihin liittyvien
4476: luontoisetujen verotusarvo .................................. .                   23 569              23 423                + 146
4477: 
4478: 3. Käyttöomaisuus, 1 000 mk
4479: 
4480:                                                                            Hankintameno               Lisäys            Hankintameno
4481:                                                                                                      1.1.1996            31.12.1996
4482: 
4483: Kiinteistöt. ....................................................... .        406 800                                     406 800
4484: 
4485: Toimisto-osakkeet ja
4486: puhelinosuudet. ............................................... .             614 872                   8 056             622 928
4487: 
4488: Koneet ja kalusto ............................................ .              236 907                 27 286              264 193
4489: 
4490: Muut aineelliset hyödykkeet.. ......................... .                          2 073                  20;1               2 276
4491: 
4492:                                                                              1 260 652                35 545             1 296 197
4493: 
4494:                                                                           Tilivuoden poisto         Kertyneet poistot       Tasearvo
4495:                                                                          Kansan-      Sairaus-                             31.12.1996
4496:                                                                           eläke-     vakuutus-
4497:                                                                          rahasto      rahasto
4498: 
4499: Kiinteistöt .......................................................                                     403 000                 3800
4500: 
4501: Toimisto-osakkeet
4502: ja puhelinosuudet...........................................              3 222            4 834        622 926                      2
4503: 
4504: Koneet ja kalusto ...........................................            10 914            16 372       264 192
4505: 
4506: Muut aineelliset hyödykkeet. .........................                   _ _8_1            _m              2 275              _ _1
4507: 
4508:                                                                          14 217            21 328     1 292 393                 3804
4509: 
4510: Tilivuonna hankittu käyttöomaisuus on tilinpäätöksessä poistettu kansaneläkeasetuksen 19 §:ään perustuen kertapoistona.
4511: Poistot sisältyvät kansaneläkerahaston ja sairausvakuutusrahaston muihin toimintakuluihin.
4512: 4. Sijoitusomaisuus
4513: 
4514: Sijoitusomaisuuden osakkeet
4515: 
4516: Osakkeet on kirjattu pääsääntöisesti hank:intamenoonsa. Sijoitusomaisuuden osakkeisiin on tilivuonna tehty
4517: yhteensä 579.5 milj. markan arvonkorotukset Osakkeiden käypä arvo oli vuoden vaihteessa 3 138 milj. markkaa.
4518: 
4519: Sijoitusomaisuuden lainat, 1 000 mk
4520:                                                                                          Kansan-       Sairaus-      Eläke-
4521:                                                                                          eläke-        vakuutus-     vastuu-
4522:                                                                                          rahasto       rahasto       rahasto
4523: 
4524: Obligaatiot ja
4525: muut joukkovelkakirjat. ................................................ .                                          235 113
4526: 
4527: Muut lainat .................................................................... .                      11 090        5 900
4528: 
4529: Yhteensä ........................................................................ .                     11 090      241 013
4530: 
4531: 5. Rahastojen väliset tilityssaamiset ja tilitysvelat, 1 000 mk
4532: 
4533: Tilityssaamiset ja tilitysvelat ovat toiminnallisista syistä johtuvia ja ne maksetaan kuukausittain.
4534: 
4535: Kansaneläkerahasto
4536:       Velka sairausvakuutusrahastolle......................... .                                        11 659
4537:       Velka eläkevastuurahastolle............................... .                                      24 456
4538: 
4539: Sairausvakuutusrahasto
4540:        Velka muulle sosiaaliturvalle.............................. .                                    80 229
4541:        Velka eläkevastuurahastolle ................................ .                                   36 685
4542: 
4543: 6. Sairausvakuutuksen varaukset, 1 000 mk
4544: 
4545: Sairauksien ehkäiseminen ja kuntoutus
4546:        Varaukset 1.1.1996 ............................................ .                                   640
4547:        Varauksen käyttö tilivuonna .............................. .                                      -640
4548: 
4549:            Varaus 31.12.1996                                                                                 0
4550: 
4551: Kansaneläkelaitoksen jäijestämästä kuntoutuksesta
4552: annetun lain 4 §
4553:        Varaukset 1.1.1996 ............................................ .                                34 014
4554:        Varauksen lisäys tilivuonna (kiljattu tulos-
4555:        laskelmassa kuntoutuskuluihin) ........................ .                                       398 000
4556:        Varauksen käyttö tilivuonna .............................. .                                  - 372 084
4557: 
4558:            Varaus 31.12.1996 ............................................ .                             59 930
4559: 
4560: 7. Rahastosiirto, 1 000 mk
4561: 
4562: Rahastosiirto sairausvakuutusrahastosta kansaneläkerahaston vähimmäismäärän saavuttamiseksi
4563: ja rahastojen tiedot yhdistettyinä:
4564:                                                                Keva              Sava                              Yhteensä
4565: 
4566:            Rahasto 1.1.1996 ............................................. .             1 595 267     3 178 872     4 774 139
4567:            Tuotot. .............................................................. .    18 492 959   13 408 738     31 901 697
4568:            Kulut. ............................................................... .   20 131 797    12 215 249     32 347 046
4569:            Rahastosiirto .................................................... .       + 1 654 115   - 1 654 115
4570:            Rahasto 31.12.1996 ......................................... .               1 610 544     2 718 246     4 328 790
4571: 8. Eläkevastuurahasto ja arvostuserät, 1 000 mk
4572: 
4573: Eläkevastuun vakuutusmatemaattisesta määrästä on lain mukaan katettava 19 %.
4574: Lisäksi osa työntekijäin eläkemaksusta käytetään eläkevastuun katteeksi.
4575: 
4576:                                                                                             1996              1995      muutos
4577: 
4578: Henkilöstön eläkevastuu                                                                5 074 837         4 801 118    + 273 719
4579: 
4580: Kannatusmaksulla katettava
4581: tavoitetaso (19 %) ......................................................... .           964 219           912 213     +52 006
4582: +       työntekijäin eläkemaksulla
4583:         katettu osuus ..................................................... .              38 016           24 247     + 13 769
4584:         Eläkevastuurahasto ........................................... .                1 002 235          936 460     + 65 775
4585: 
4586:        Katettu kannatusmaksulla ................................ .                        964 219          304 071    + 660 148
4587:        Katettu työntekijäin eläkemaksulla ................. .                              38 016           24 247     + 13 769
4588:        Katettu yhteensä .............................................. .                1 002 235          328 318    + 673 917
4589: Vastuuvajaus taseen arvostuserissä .............................. .                            0           608 142    - 608 142
4590: Rahaston ulkopuolella oleva
4591: osa kokonaiseläkevastuusta ......................................... .                 4 072 602         3 864 658    + 207 944
4592: 
4593: 9. Lomapalkka-ja leasingvastuut, 1 000 mk
4594:                                                                                             1996              1995      muutos
4595: Vastuu lornapalkoista, lomarahasta
4596: ja säästövapaista                                                                        171 265           171 026        + 239
4597: 
4598: Atk-laitteiden leasingvastuu                                                             269 227           265 838      + 3 389
4599: 
4600: 10. Takaisinperinnässä olevien etuuksien määrä, 1 000 mk
4601:                                                                                             1996              1995      muutos
4602: Etuus
4603: 
4604: Työttömyysturvaetuudet. .............................................. .                  76 950            59 863     + 17 087
4605: Yleinen asumistuki ....................................................... .              68 378            40 935     + 27 443
4606: Opintoraha ja asumislisä .............................................. .                 53 447            32 270     + 21177
4607: Eläke-etuudet.. ............................................................. .           28 706            25 818      +2 888
4608: Muut etuudet ................................................................ .           23 452            20 259      + 3 193
4609: 
4610: Yhteensä                                                                                 250 933           179 145     + 71 788
4611: 
4612: 11. Opintolainojen valtiontakaukset ja takaussaatavat, 1 000 mk
4613:                                                                                             1996              1995      muutos
4614: 
4615: Valtion takausvastuu opintolainoista                                                   10 283 700        11 109 000    - 825 300
4616: Valtion takaussaatavat                                                                    611 500           529 000    + 82 500
4617: 
4618: 
4619: 12. Vakuutusmaksujäämät, 1 000 mk
4620:                                                                                             1996              1995      muutos
4621: 
4622: Lääninverovirastojen jääiDäperinnässä
4623: olevat vakuutusmaksusaatavat                                                            1 851 750         1 935 732    - 83 982
4624: 
4625: 
4626: 
4627:                                                    Helsingissä helmikuunl4. päivänii 1997
4628: 
4629:                                                                            Pekka Thomisto
4630: 
4631:                                                Matti Puhakka                                        PekkaMorri
4632: 
4633:                          Veikko Saarto                                       Helena Pesola            Henry Olander
4634: 
4635:                                                                                   38
4636:           1 F L 1 M E T 1996                    Ala-Harja, Kirsti, kansanedustaja
4637:                                                       Tulonen, Irja, kansanedustaja
4638: HALLITUS                                        Kurola, Osmo, kansanedustaja
4639:                                                      Räsänen, Päivi, kansanedustaja
4640: Tuomista, Pekka, pääjohtaja                     Veteläinen, Maija-Liisa, kansanedustaja
4641: Helminen, Olli, johtaja,                              Karjula, Kyösti, kansanedustaja
4642: pääjohtajan sijainen 1.1.-29.2.                 Pietikäinen, Margareta, kansanedustaja
4643: Puhakka, Matti, johtaja,                              Könkkölä, Kalle, puheenjohtaja
4644: pääjohtajan sijainen 1.3. lukien
4645: Morri, Pekka, johtaja
4646: Saarto, Veikko, johtaja                         VALTUUTETUT
4647: Pesola, Helena, johtaja
4648: Olander, Henry, johtaja                         Huuhtanen, Jorma, kansanedustaja,
4649:                                                      puheenjohtaja
4650: LISÄTTY HALLITUS                                     Varajäsenet:
4651:                                                      Hyssälä, Liisa, kansanedustaja
4652: Hallituksen jäsenten lisäksi lisättyyn               Komi, Armas, kansanedustaja
4653: hallitukseen kuuluivat:                         Vehkaoja, Marjatta, kansanedustaja,
4654:                                                      varapuheenjohtaja
4655: Virtanen, Erkki, budjettipäällikkö                   Rask, Maija, kansanedustaja
4656:      Varajäsen: Tuhkanen, Pertti,                    Viljamaa, Marja-Leena, kansanedustaja
4657:      budjettineuvos                             Törnqvist, Kerttu, kansanedustaja
4658: Pukkila, Tarmo, ylijohtaja                           Koski, Valto, kansanedustaja
4659:      Leppo Kimmo, ylijohtaja                         Koskinen, Marjaana, kansanedustaja
4660: Koivikko, Pentti, johtaja                       Rajamäki, Kari, kansanedustaja
4661:      Hämäläinen Heikki T., varatuomari               Mähönen, Raimo, kansanedustaja
4662: Konttinen, Mauno, ylijohtaja                         Ojala, Reino, kansanedustaja
4663:      Paavolainen, Pekka, ylilääkäri             Joenpalo, Ilkka, kansanedustaja
4664: Kannisto, Tuulikki, johtaja                          Peltomo, Pirkko, kansanedustaja
4665:      Kallinen, Kaija, tutkimussihteeri               Rantanen, Jorma, kansanedustaja
4666: Laatunen, Lasse, johtaja                        Ojala, Outi, kansanedustaja, 1.1.-22.11.
4667:      Piispanen, Pekka, filosofian kandidaatti   Huotari, Anne, kansanedustaja, 26.11. lukien
4668: Nevala, Markku, toiminnanjohtaja                     Tiusanen, Pentti, kansanedustaja
4669:      Ranta-Muotio, Aulis, kansanedustaja             Puhjo, Veijo, kansanedustaja
4670: Roos, Jukka, kansanedustaja                     Korteniemi, Ossi, kansanedustaja
4671:      Rask, Maija, kansanedustaja, 1.1.-14.11.        Vihriälä, Jukka, kansanedustaja
4672:       Pohjola, Tuija, kansanedustaja, 14.11.         Takkula, Hannu, kansanedustaja
4673:       lukien                                    Ikonen, Tuula, terveydenhuollon tarkastaja
4674: Savolainen, Lea, yhteiskuntatiet.kand.               Lindqvist, Maija-Liisa, kansanedustaja
4675:       Ikonen, Teuvo, toiminnanjohtaja                Karjula, Kyösti, kansanedustaja
4676: Leppänen, Pekka, kansanedustaja                 Häkämies, Kari, kansanedustaja, 1.1.-7.2.
4677:       Muttilainen, Kyllikki, projektisihteeri
4678: Markkula-Kivisilta, Hanna, kansanedustaja, 13.2.        JOHTAVAT TOIMIHENKILÖT
4679:      lukien
4680:      Markkula, Hanna, kansanedustaja, 1.1.-13.2         Osastopäälliköt
4681:      Knaapi, Anne, kansanedustaja, 23.2.
4682:      lukien                                             Kämäräinen, Mikko (hallinto-osasto)
4683:      Kokkonen, Paula, kansanedustaja                    Arola, Antti (talousosasto)
4684: Ihamäki, Timo, kansanedustaja                           Ahokas, Eeva (eläke- ja toimeen-
4685:      Tulonen Ilja, kansanedustaja                            tuloturvaosasto)
4686:      Nurmi, Tuija, kansanedustaja                       Ronkainen, Kaarina (terveys- ja toimeen-
4687: Kaarilahti, Marjut, kansanedustaja                           tuloturvaosasto)
4688:      Oksala, Ilkka, eduskuntasihteeri                   Lumento, Risto (tietohallinto-osasto)
4689:      Pelkonen, Elisa, järjestösihteeri                  Meriläinen, Erkki (palveluosasto)
4690: Löv, Pehr, kansanedustaja
4691:      Kukkonen, Ulla-Maj, kansanedustaja                 Muut johtavat toimihenkilöt
4692:      Ryhänen, Matti, kansanedustaja, 1.1.-8.5.
4693:      Hiltunen, Leea, johtava hoitaja, 10.5.             Lumento, Risto, o.t.o atk-päällikkö 1.1. - 30.4.
4694:      lukien                                             Hytönen, Veikko, atk-päällikkö 1.5. lukien
4695:                                                         Kalimo, Esko, Tutkimus- ja kehitysyksikön
4696:                                                               johtaja
4697: TILINTARKASTAJAT                                        Naumanen, Seppo, Opintotukikeskuksen
4698:                                                               johtaja
4699: Leskinen, Tapio, pääjohtaja, tilintarkastajien          Pietilä, Juhani, Kuntoutuksen palveluyksikön
4700:       puheenjohtaja                                           johtaja
4701:       Varajäsen: Nieminen, Hannu,                       Alho, Markku, sisäisen tarkastuksen päällikkö
4702:       tarkastusneuvos                                   Haapa-aho, Jussi, päämatemaatikko
4703: Berg, Seppo, talouspäällikkö, tilintarkastajien         Helin, Tero, henkilöstöpäällikkö
4704:       varapuheenjohtaja                                 Huunan-Seppälä, Antti, ylilääkäri
4705:       Lahdensivu, Pentti, opettaja                      Waal, Jouko, kuntoutuspäällikkö
4706: Tuokko, Yrjö, kauppatieteiden maisteri KHT
4707:       Koskinen, Hannu T., kauppatieteiden               Aluejohtajat
4708:       maisteri KHT
4709: Saaria, Väinö, kansanedustaja, 1.1.- 22.5.              Helevä, Pekka (Pohjois-Suomen aluekeskus)
4710: Pietikäinen, Sirpa, kansanedustaja, 29.5. lukien        Heinonen, Ritva (Länsi-Suomen aluekeskus)
4711:       Arhippainen, Max, valtiotieteen                   Östberg, Harry (Itä-Suomen aluekeskus)
4712:       lisensiaatti                                      Kuusiaho, Heikki (Lounais-Suomen
4713: Sasi, Kimmo, kansanedustaja                                  aluekeskus)
4714:       Lamminen, Kalevi, kansanedustaja                  Ruoppila, Ilkka (Etelä-Suomen aluekeskus)
4715: Puhakka, Raili, rouva
4716:       Auvinen, Markku, sairaalanjohtaja
4717: Puisto, Virpa, kansanedustaja
4718:       Apukka, Asko, kansanedustaja
4719: Iiimsä, Eero, kansanedustaja
4720:       Heimala, Terttu, kunnansihteeri
4721: 
4722: 
4723: 
4724: 
4725:                                                    40
4726:                     L                             Leirisalo-Repo, Marjatta, dosentti
4727:                                                   Myllynen, Pertti, dosentti
4728: Sairausvakuutusasiain neuvottelukunta             Neuvonen, Pertti, professori
4729:                                                   Pentikäinen, Pertti, apulaisprofessori
4730: Morri, Pekka, johtaja, neuvottelukunnan           Samaletdin, Atilla, toiminnanjohtaja
4731:      puheenjohtaja                                Tilvis, Reijo, professori
4732:      Varajäsen: Olander, Henry, johtaja
4733: Pesola, Helena, johtaja, neuvottelukunnan         Eläkeasiain neuvottelukunta
4734:      varapuheenjohtaja
4735:      Saarto, Veikko, johtaja                      Pesola, Helena, johtaja, neuvottelukunnan
4736: Alaranta, Juhani, kansanedustaja                         puheenjohtaja
4737:      Louvo, Anna-Kaarina, hammashuollon           Saarto, Veikko, johtaja, neuvottelukunnan
4738:      erikoishammaslääkäri                                varapuheenjohtaja
4739: Lehkonen, Aarne, tutkimussihteeri                 Ahokas, Eeva, osastopäällikkö
4740:      Kallinen, Kaija, tutkimussihteeri                   Varajäsen: Virtanen, Seppo,
4741: Kairisalo, Anja, vanhempi hallitussihteeri               etuuspäällikkö
4742:      Lamberg, Matti, ylilääkäri                   Haikarainen, Tuulikki, hallitusneuvos
4743: Leppo, Kimmo, ylijohtaja                                 Rossi, Juha, vanhempi hallitussihteeri
4744:      Partanen, Marja-Liisa, vt. apulaisosasto-    Hietala, Pertti, puheenjohtaja
4745:      päällikkö                                           Punkari, Pentti, toiminnanjohtaja
4746: Perälä, Jorma, apulaisosastopäällikkö             Huunan-Seppälä, Antti, ylilääkäri
4747:      Toiviainen,. Matti, apulaisosastopäällikkö          Pirttimäki, Raili, asiantuntijalääkäri
4748: Pylkkänen, Kari, lääketieteen lisensiaatti        Hännikäinen, Martti, osastopäällikkö
4749:      Samaletdin, Atilla, toiminnanjohtaja                Lindell, Christina, matemaatikko
4750: Kaukinen, Kari, asiantuntijalääkäri               Kallinen, Kaija, tutkimussihteeri
4751:      Koponen, Markku, filosofian maisteri               Lehkonen, Aarne, tutkimussihteeri
4752:                                                   Knuuti, Kaarina, valtiotieteen lisensiaatti
4753: Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta               Hyvönen, Keijo, osastonjohtaja, MML
4754:                                                   Liuksia, Veikko, hallitusneuvos
4755: Huunan-Seppälä, Antti, ylilääkäri,                      Thhkanen, Pertti, budjettineuvos
4756:        neuvottelukunnan puheenjohtaja             Paananen, Mauri, puheenjohtaja
4757: Huttunen, Jussi, professori, neuvottelukunnan           Stenroos, Elsa, puheenjohtaja
4758:        varapuheenjohtaja                          Åström, Johan, oikeustieteen kandidaatti
4759: Antti-Poika, Mari, dosentti                             Piispanen, Pekka, filosofian kandidaatti
4760: Horsmanheimo, Maija, professori
4761: Huupponen, Risto, dosentti                        Työterveyshuoltoneuvottelukunta
4762: /sohanni, Matti, professori
4763: Karvonen, Juha, ylilääkäri                        Morri, Pekka, johtaja, neuvottelukunnan
4764: Kivelä, Sirkka-Liisa, professori                         puheenjohtaja
4765: Koivikko, Matti, ylilääkäri                       Ronkainen, Kaarina, osastopäällikkö,
4766: Kujala, Santero, apulaistoiminnanjohtaja                 neuvottelukunnan varapuheenjohtaja
4767:                                                   Huttunen, Matti, työsuojelusihteeri
4768:                                                        Varajäsen: Sairanen, Helinä,
4769:                                                        työterveyshoitaja
4770: Kaukinen, Kari, asiantuntijalääkäri                 Toiviainen, Matti, apulaisosastopäällikkö
4771:      Kaihilahti, Riitta, hallinnollinen                  Haikarainen, Tuulikki, hallitusneuvos
4772:      työterveyshoitaja                              Alaranta, Hannu, dosentti
4773: Kiviluoto, Pekka, työterveyslääkäri, 1.1.-9.5.      Isomäki, Heikki, professori
4774: Rinta-Mänty, Risto, johtava lääkäri, 9.5. lukien    Vilkkumaa, Ilpo, toimitusjohtaja
4775:      Torstila, Ilkka, ylilääkäri                    Knuuti, Kaarina, jaostopäällikkö
4776: Knuuti, Kaarina, valtiotieteen lisensiaatti         Kaukinen, Kari, asiantuntijalääkäri
4777:      Mattila, Ilpo, agronomi                        Toropainen, Markku, asiantuntijalääkäri
4778: Lamberg, Matti E., ylilääkäri
4779:      Humalto, Pekka, nuorempi hallitussihteri       Työttömyysturva-asiain neuvottelukunta
4780: Parvi, Vesa, ylilääkäri
4781:      Aalto, Asko, ylilääkäri                        Morri, Pekka, johtaja, neuvottelukunnan
4782: Tarvainen, Birgitta, puheenjohtaja                       puheenjohtaja
4783:      Sandsund, Mervi, työterveyshoitaja,            Ronkainen, Kaarina, osastopäällikkö,
4784:      1.1.-11.6.                                          neuvottelukunnan varapuheenjohtaja
4785:      Tuhkanen, Taina, johtava työterveyshoitaja,    Hietala, Harri, varatuomari
4786:       11.6. lukien                                  Järvinen, Pasi, tarkastaja
4787: Työläjärvi, Riitta, asiamies                        Knuuti, Kaarina, valtiotieteen lisensiaatti
4788:      Mäntymaa, Leena, toimituspäällikkö             Metsämäki, Janne, lakimies
4789: Vaaranen, Vesa, osastonjohtaja                      Rautiainen, Hannu, varatuomari
4790:      Husman, Kaj, tutkimusprofessori                Talonen, Juhani, toiminnanjohtaja
4791: Wärn, Riitta, varatuomari                           Toiviainen, Matti, apulaisosastopäällikkö
4792:      Koponen, Markku, filosofian maisteri           Wärn, Riitta, varatuomari
4793: 
4794: Kuntootusasiain neuvottelukunta                         Thtkimusasioiden neuvottelukunta
4795: 
4796: Helminen, Olli, johtaja, neuvottelukunnan           Tuomista, Pekka, pääjohtaja, neuvottelukunnan
4797:       puheenjohtaja 1.1.-13.3.                            puheenjohtaja
4798: Puhakka, Matti, johtaja, neuvottelukunnan           Kalimo, Esko, tutkimus- ja kehitysyksikön joh-
4799:       puheenjohtaja 13.3. lukien                          taja, neuvottelukunnan varapuheenjohtaja
4800: Waal, Jouko, kuntoutuspäällikkö, neuvottelu-        Hiden, Mikael, professori
4801:       kunnan varapuheenjohtaja ja jäsen             Hjerppe, Reino, tutkimusjohtaja
4802: Hiila, Helena, toiminnanjohtaja                     Huttunen, Jussi, ylijohtaja
4803:       Varajäsen: Kiviniemi, Pirkko, filosofian      Jallinoja, Riitta, vt. apulaisprofessori
4804:       tohtori                                       Julkunen, Raija, dosentti
4805: Huunan-Seppälä, Antti, ylilääkäri                   Lehto, Markku, kansliapäällikkö
4806:       Korpinen, Vuokko, neuvotteleva                Purola, Tapani, emeritusprofessori
4807:       virkamies                                     Riihinen, Olavi, emeritusprofessori
4808:       Lehmijoki, Pentti, ylitarkastaja              Salavuo, Kari, professori
4809: Ronkainen, Kaarina, osastopäällikkö                 Urponen, Kyösti, professori
4810:       Kalimo, Esko, tutkimus- ja kehitysyksikön
4811:      johtaja
4812: 
4813: 
4814: 
4815: 
4816:                                                    42
4817:                                  TILINT/\PK.ASTUSKERT0!\!1US
4818: 
4819:    Olemme tarkastaneet Kansaneläkelaitok-          - Hallitus ja lisätty hallitus ovat toimin-
4820: sen kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon         nassaan noudattaneet voimassa olevia
4821: tilivuodelta 1996 hyvän tilintarkastustavan          säännöksiä ja määräyksiä.
4822: mukaisesti. Hallituksen laatima tilinpäätös si-    - Valvontatilintarkastuksessa on todettu
4823: sältää toimintakertomuksen sekä kansanelä-           tilivuoden kirjanpito hyvän kirjanpito-
4824: kevakuutuksen, sairausvakuutuksen, muun              tavan mukaiseksi ja rahavarojen hoito
4825: sosiaaliturvan ja eläkevastuurahaston tulos-         huolelliseksi.
4826: laskelmat ja taseet sekä liitetiedot               - Kansaneläkelaitoksen tilinpäätös on laa-
4827:     Tilivuoden valvontatilintarkastuksesta on        dittu kansaneläkelain sekä soveltuvin osin
4828: huolehtinut allekirjoittanut KHT Yrjö Tuok-          kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laati-
4829: ko.                                                  mista koskevien muiden säännösten ja
4830:     Tilinpäätös osoittaa kansaneläkevakuu-           määräysten mukaisesti, kun otetaan
4831: tuksen osalta ylijäämää 15 277 184,20 mark-          huomioon, että tilinpäätöksessä on
4832: kaa ja sairausvakuutuksen osalta alijäämää           noudatettu lisätyn hallituksen päätöksen
4833: 460 626 225,53 markkaa sen jälkeen, kun              mukaisesti pääosin maksuperustetta.
4834: kansaneläkerahaston lakisääteisen vähim-           - Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoi-
4835:  mäismäärän katteeksi on sairausvakuutus-            tetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot toi-
4836:  rahastosta siirretty 1 654 115 233,35 mark-         minnan tuloksesta ja taloudellisesta ase-
4837:  kaa. Muun sosiaaliturvan ja eläkevastuu-            masta, kun otetaan huomioon, että käyt-
4838:  rahaston tuotot kattavat tilivuodelle kohdis-       töomaisuuden hankintamenot on poistettu
4839:  tetut kulut.                                        kertapoistoina ja että maksuperusteisuu-
4840:     Takaisinperinnässä olevien etuuksien ja          desta ja tilinpäätösperiaatteista johtuen
4841:  opintolainojen valtion takausaatavien määrät        tilinpäätökseen ei sisälly täysimääräisesti
4842:  ovat edelleen kasvaneet. Takaisinperinnässä         saamisia ja velkoja eikä vastuita.
4843:  olevat etuudet olivat tilivuoden päättyessä       - Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä
4844:  251 miljoonaa markkaa ja opintolainojen val-        vastuuvapaus myöntää hallituksen ja
4845:  tion takaussaatavat 612 miljoonaa markkaa.          lisätyn hallituksen jäsenille
4846:     Tarkastuksen perusteella esitämme lausun-        tarkastamaltamme tilivuodelta.
4847:  tonamme seuraavaa:
4848: 
4849:                           1-Jdsingissä 2 7. fh'iiviinii he!mi/u.ww /'N /
4850: 
4851: 
4852:                                            Tapio Leskinen
4853:                                            JHTT
4854:                   Seppo Berg                                   Eero Lämsä
4855:                   Sirpa Pietikäinen                            Raili Puhakka
4856:                   Virpa Puisto                                 Kimmo Sasi
4857:                                            Yrjö Tuokko
4858:                                            KHT
4859:                                                43
4860:   Tutustuttuamme Kansaneläkelaitoksen            delta antamaan tilintarkastuskertomukseen
4861: hallituksen laatimaan Kansaneläkelaitoksen       ehdotamme, että tilinpäätös niiden mukaisesti
4862: vuosikertomukseen ja tilinpäätökseen vuo-        vahvistettaisiin.
4863: delta 1996 sekä tilintarkastajien samalta vuo-
4864: 
4865: 
4866: 
4867: 
4868:                                   Pekka Tuomisto
4869: 
4870:                Matti Puhakka                          Veikko Saarto
4871: 
4872:                Helena Pesola                          Henry Olander
4873: 
4874:                Lasse Laatunen                           Pekka Leppänen
4875: 
4876:                Margareta Pietikäinen                    Erkki Virtanen
4877: 
4878:                Tamro Pukkila                            Kaija Kallinen
4879: 
4880:                Jukka Roos                               Osmo Kurola
4881: 
4882:                                Maija-Liisa Veteläinen
4883:                                                            !'
4884: 
4885: 
4886: 
4887: 
4888:    Eduskunnan 4.9.1996 hyväksymässä sosi-          tyneitä myöntöratkaisuja. Vuoden 1996 lo-
4889: aali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä 14/        pussa oli aivan samanlainen tilanne lain-
4890: 1996 vp Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen        muutoksesta johtuen. Hylkäysprosentti oli
4891: toimintakertomuksesta vuodelta 1995 käsitel-       viimeisellä neljänneksellä 24,5. Koko vuo-
4892: lään muun muassa työkyvyttömyyseläkkeitä           den 1996 hylkäysprosenttia 20,9 pitäisikin
4893: koskevaa ratkaisu toimintaa, Kansaneläketai-       verrata vuoden 1994lukuun 20,1. Yksilölli-
4894: toksen tutkimustoimintaa, tietosuojaa, etuus-      sessä varhaiseläkkeessä on hylkäysosuuksissa
4895: lainsäädännön selkeyttämistarpeita sekä toi-       tapahtunut selvä lasku vuoden 1994luvusta
4896: meentulotuen kokeiluja. Kansaneläkelaitok-         46,3 vuoden 1996lukuun 39,4.
4897: sen valtuutetut ovat 19.9.1996 pyytäneet Kan-         Hylkäysprosentin noususta annettiin selvi-
4898: saneläkelaitoksen hallitukselta selvitystä sii-    tys sosiaali- ja terveysministeriölle 14.5.1996.
4899: tä, mihin toimenpiteisiin kertomuksen joh-         Myös eläketurvakeskus antoi selvityksensä
4900: dosta on ryhdytty (pöytäkirja, 11 §).Kansan-       ministeriölle. Kansaneläkelaitoksen antama
4901: eläkelaitoksen hallitus toteaa näiden asioiden     selvitys on jaettu valtuutetuille.
4902: osalta seuraavaa:                                     Kansaneläkkeen eläkevähenteisyyden vai-
4903:                                                    kutuksesta hylkäysosuuksiin ei voi vielä sa-
4904: Työkyvyttömyyseläkehakemukset                      noa mitään. Hakemukset vähenivät vuonna
4905:                                                    1996 vain 13 prosenttia. Vuoden 1997 aika-
4906:    Mietinnössä todetaan, että työkyvyttö-          na hakemukset tulevat todennäköisesti vähe-
4907: myyseläkehakemusten hylkäysprosentti on            nemään enemmän, kun paikallistoimistot saa-
4908: viime vuosina noussut, vaikka lainsäädännös-       vat ennakkotiedon työeläkkeen määrästä ja
4909: sä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia         pystyvät paremmin seulomaan turhat hake-
4910: eikä myöskään lääkäreille annetussa ohjeis-        mukset pois. Liite: Työkyvyttömyyseläkkei-
4911: tuksessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että syyt     den hylkäysosuudet.
4912: hylkäävien päätösten kasvuun selvitetään ja
4913: tarvittaessa puututaan ratkaisukäytäntöön.         Tutkimustoiminta
4914:    Liitteessä ilmenee hylkäysprosentin kehi-
4915: tys 1990-luvulla. Hylkäysprosentin nousu             Tutkimustoiminta Kansaneläkelaitoksessa
4916: 1995 johtuu siitä, ettälainmuutoksenjohdosta       pyrkii erityisesti tuottamaan tietoa laitoksen
4917: ei vuoden 1995 aikana voitu tehdä eläkkeen         vastuulla olevan etuustoiminnanja etuuksien
4918: myöntöratkaisuja, joissa eläke alkoi 1996          kehittämisen tueksi. Tutkimus jakaantuu tut-
4919: puolelta. Hylkäyspäätöksiä sensijaan voitiin       kimus- ja kehitysyksikön tutkimuspoliittisen
4920: tehdä. Tästäjohtuen oli vuoden 1995 viimei-        ohjelman mukaisesti kuudelle painoalalle.
4921: sen neljänneksen hylkäysprosentti työkyvyt-        Näistä kaksi, terveydenja työkyvyn tutkimus
4922: tömyyseläkkeissäjopa yli 30.                       sekä terveyspalvelujen ja kuntoutuksen tut-
4923:    Toisaalta taas vuoden 1996 ensimmäisellä        kimus ovat määrällisesti tutkimustoiminnan
4924: neljänneksellä hylkäysprosentti oli vain 17 ,8,    laajimpia alueita, joskin tutkimusta on aikai-
4925: koska tällöin tehtiin edelliseltä vuodelta siir-
4926: sempaa enemmän suunnattu myös toimeen-            tetaan tietosuojan merkitystä. Jokainen Kan-
4927: tuloturvan, sosiaaliturvan rahoituksen ja sosi-   saneläkelaitokseen työhön tuleva allekir-
4928: aaliturvan kansainvälisen kehityksen tutki-       joittaa vaitiolositoumuksen, jossa toimihen-
4929: mukseen.                                          kilö sitoutuu olemaan paljastamatta työssään
4930:    Viime vuosina sosiaaliturvaan liittyvää tut-   selville saamiaanjonkun henkilön terveyden-
4931: kimustoimintaa on koordinoitu sosiaali- ja        tilaan tai taloudelliseen asemaan liittyviä
4932: terveysministeriön sosiaaliturvan tutkimus- ja    tietoja. Tätä vaativat jo eri etuuslakien salas-
4933: kehittämistoiminnan neuvottelukunnassa,           sapitosäännökset Henkilökunta on tuntenut
4934: jossa myös Kansaneläkelaitoksella on edus-        vastuunsa asiassa hyvin, eikä tietovuotoja ole
4935: tajansa. Tutkimustoiminnan tehtäväjako tu-        tapahtunut.
4936: lee edelleen tehostumaan neuvottelukunnassa          Atk-rekisterien ja asiakirjojen käytöstä on
4937: vuoden 1996lopussa hyväksytyn uuden tutki-        annettu tarkat ohjeet. Vakuutettujen tietoja
4938: muspoliittisen tavoiteohjelman myötä. Tut-        sisältävien atk-rekisterien käyttö perustuu
4939: kimusta on pyritty suuntaamaan Kansan-            työtehtävien mukaan määriteltyihin käyttö-
4940: eläkelaitoksen hoitaman sosiaaliturvan kehit-     valtuuksiin. Käyttövaltuusluokituksella var-
4941: tämisen kannalta keskeisiin alueisiin ja koh-     mistetaan, että tietoihin pääsevät vain ne, joil-
4942: distamaan sitä niin, ettei tehdä päällekkäistä    la on siihen oikeus ja jotka työtehtävissään
4943: tutkimusta muiden laitosten kanssa. Myös          näitä tietoja tarvitsevat.
4944: yhteistoimintaa yliopistojen ja alan muiden          Tietosuojan toteuttamiseen käytetään myös
4945: tutkimuslaitosten kanssa on lisätty toiminnan     käyttöympäristörajauksia, suojausohjelmis-
4946: tehostamiseksi.                                   toa, henkilökohtaisia käyttäjätunnuksia, sala-
4947:    Kansaneläkelaitoksen palvelujen ja orga-       sanoja ja ohjelmallisia tarkistuksia. Tietojen
4948: nisaation toiminnan tutkimusta on vahvistettu     käyttöä valvotaan myös jälkikäteen. Lokitie-
4949: ja aloitettu säännöllisesti toistettava seuran-   dostojen avulla voidaan selvittää, milloin
4950: tatutkimus, jonka avulla voidaan seurata Kan-     käyttäjä on tehnyt päätetapahtumanja kenen
4951: saneläkelaitoksen palvelutoiminnan muutok-        tietoihin se on kohdistunut.
4952: sia ja arvioida sen kehittämistarpeita. Uusi-        Vakuutettuja koskevia asiakirjoja käsitel-
4953: en palvelukäytäntöjen kokeilut, parhaillaan       lään ja säilytetään paikallistoimistoissa. Yh-
4954: muun muassa toimeentulotuen kokeilut, ovat        den vakuutetun asiakirjat muodostavat hen-
4955: olennainen osa Kansaneläkelaitoksen tutki-        kilöaktin. Aktit säilytetään paikallistoimiston
4956: mustoimintaa.                                     arkistotiloissa, joihin pääsevät vain toimis-
4957:                                                   ton toimihenkilöt. Sekä asiakirjoja että rekis-
4958: Tietosuoja                                        teritietoja hävitetään tehokkaasti, jotta van-
4959:                                                   hoja tai tarpeettomia tietoja ei turhaan säi-
4960:    Kansaneläkelaitos tarvitsee tehtäviensä        lytettäisi.
4961: hoitamiseksi vakuutetuista paljon arkaluon-          Tietosuojavaltuutettu Jorma Kuopus suo-
4962: teisiakin tietoja, jotka on välttämätöntä suo-    ritti vuoden 1994 aikana Kansaneläke-
4963: jata. Tietosuoja varmistetaan Kansaneläke-        laitoksen rekisteritoimintojen tarkastuksen.
4964: laitoksessa monin eri tavoin.                     Tarkastuskertomuksensa yhteenvedossa
4965:    Toimihenkilöiden perehdyttämiskoul u-          (30.12.1994) hän toteaa, että tietojenkäsitte-
4966: tuksessa ja muussakin koulutuksessa koros-        lyn ja rekisterinpidon turvaaminen ja tieto-
4967: jen suojaus on hoidettu pääosin hyvin. Tie-         donmukaisesti jatkaa. Eduskunnan käsiteltä-
4968: tosuojavaltuutetun loppuraportissaan esittä-        väksi on 14.2.1997 annettu hallituksen esi-
4969: miä joitakin parannusehdotuksia on toteutet-        tys Kansaneläkelaitoksen hoitamien etuus-
4970: tu tietojärjestelmien uusimisen yhteydessä.         lakien muutoksenhakua, itseoikaisua, päätök-
4971: Lisäksi Kansaneläkelaitoksen tietoturvan ke-        sen poistamista ja virheen korjaamista kos-
4972: hittämis-, seuranta- ja koordinointityötä var-      kevien säännösten muuttamisesta. Esitys, jo-
4973: ten perustettu tietoturvatyöryhmä antaa oh-         hon sisältyy muutosehdotuksia yhteensä 15
4974: jeita ja lausuntoja toimiyksiköille tietosuojan     lakiin, tähtää lueteltuja asioita koskevien
4975: parantamiseksi.                                     säännösten yhdenmukaistamiseen samalla
4976:      Koska Kansaneläkelaitoksella on toimin-        tavoin kuin jo 1.1.1995 voimaan tulleilla
4977: tansa luonteesta johtuen laajat ja osin arka-       laeilla säädettiin eläke- ja vammaisetuuksien
4978:  luonteista tietoa sisältävät henkilörekisterit,    osalta. Esityksessä ehdotetaan lisäksi yhden-
4979: on pidetty tarpeellisena yhtenäistää nykyiset       mukaistettavaksi Kansaneläkelaitoksen hoi-
4980:  eri etuuslaeissa ja osin asetuksen tasolla ole-    tamien etuuksien takaisinperintäsäännökset
4981:  vat tietojen saamista, käyttöä ja luovutusta          Sosiaali- ja terveysministeriö kutsui valio-
4982:  sekä salassapitoa koskevat säännökset ja sää-      kuntaneuvos Pentti Arajärven 11.11.1996
4983:  tää niistä erillinen laki. Nykyiset säännökset     selvitysmieheksi, jonka tehtävänä on "selvit-
4984:  ovat syntyneet eri aikoina eikä niitä valmistel-   tää mahdollisuudet selkeyttää nykyistä toi-
4985:  taessa ole voitu ottaa riittävästi huomioon        meentuloturvalainsäädäntöä ottamalla samal-
4986:  Kansaneläkelaitosta koskevan etuuslainsää-         la huomioon tehtävän kannalta riittävästi
4987:  dännön kokonaisuutta ja tavoitteita mah-           toimeentuloturvan, palvelujen ja sosiaalitur-
4988:  dollisimman yhtenäisiin säännöksiin sekä           van rahoituksen keskinäiset yhteydet sekä
4989:  asioiden yhtenäiseen käsittelyyn. Osa sään-        tehdä esityksensä, millaisilla toimenpiteillä
4990:  nöksistä on perua ajalta ennen tietosuojaa         tähän tavoitteeseen voidaan päästä". Ehdo-
4991:  koskevaa nykyistä yleistä lainsäädäntöä, min-      tuksen tulee sisältää esitys välittömästi to-
4992:  kä lisäksi on tarpeen ottaa huomioon kan-          teutettavista, toimeenpanoa yksinkertaista-
4993:   sainväliset näitä asioita koskevat periaatteet.   vista toimenpiteistä ja muiden tarvittavien
4994:   Kansaneläkelaitoksessa valmisteltu luonnos        toimenpiteiden aikataulutus, etusijajärjestys
4995:   (12.6.1996) laiksi Kansaneläkelaitoksen           sekä mahdollisetjatkoselvitykset Myöhem-
4996:   oikeudesta etuuksia koskevien tietojen saami-     min, 20.12.1996 selvitysmiehelle annettiin
4997:   seen ja luovuttamiseen sekä tietojen salas-       toimeentulotuen kokonaisuutta koskeva teh-
4998:   sapidosta on toimitettu syksyllä 1996 sosiaa-     tävän laajennus, mihin liittyy myös toimeen-
4999:   li- ja terveysministeriöön sekä oikeusmi-         tulotuen ja asumistuen keskinäisten suhtei-
5000:   nisteriöön. Lakiluonnoksen jatkokäsittely         den selvittäminen.
5001:   riippuu mainituista ministeriöistä.                  Selvitysmiehen asettamisen eräänä keskei-
5002:                                                     senä taustana oli Kansaneläkelaitoksen esil-
5003:                                                     lä pitämä tarve kyseisen työn konkreettiseksi
5004:  Lainsäädännön yksinkertaistaminen                  käynnistämiseksi muuallakin kuin laitoksen
5005:                                                     sisällä. Kansaneläkelaitos on ollut yhteydes-
5006:     Valiokunta korostaa mietinnössään, että         sä selvitysmieheen ja ilmoittanut olevansa
5007:  lainsäädännön selkeyttämistyötä tulee joh-         valmis avustamaan hänen haluamallaan ta-
5008: valla. Tällainen työ on jo käynnissä. Kansan-       Hakijoiden siirtyminen kokeilun aikana
5009: eläkelaitos on myös mukana selvitysmiehen        Kansaneläkelaitoksen asiakkaiksi on tapah-
5010: työn johtoryhmässä. Kansaneläkelaitoksen         tunut joustavasti. Kansaneläkelaitoksen pai-
5011: hallituksen asettama etuusasioiden toimeen-      kallistoimistojen ja kuntien sosiaalitoimen
5012: panon koordinointiryhmä, jossa lainsäädän-       yhteistyö on tiivistynyt. Asiakkaiden selvä
5013: nön yhtenäistämiseen ja yksinkertaistamiseen     enemmistö kannattaa kyselytutkimuksen mu-
5014: tähtääviä alustavia suunnitelmia on jo aikai-    kaan toimeenpanon siirtämistä Kansaneläke-
5015: semminkin laadittu, on asettanut 30.1.1997       laitokselle. Näin katsovat myös lähes kaikki
5016: myös laitoksen sisäisen taustaryhmän työn        kokeilukuntien sosiaalijohtajat ja kokeilutoi-
5017: tueksi.                                          mistojen Kansaneläkelaitoksen paikallisjoh-
5018:                                                  tajat.
5019: Toimeentulotuen kokeilut 1995 - 1997                Valtion ja kuntien tehtävien jakoa selvittä-
5020:                                                  nyt selvitysmies Heikki Koski on 4.12.1996
5021:    Vuoden 1995 keväällä alkanutta toimeen-       antamassaan mietinnössä (KM 1996:16) uu-
5022: tulotukikokeilua jatketaan Eduskunnan joulu-     distanut jo keväällä 1996 tekemänsä esityk-
5023: kuussa 1996 hyväksymän lain (1230/1996)          sen, jonka mukaan toimeentulotuen normi-
5024: perusteella vuoden 1997 loppuun. Kokeilun        tettavissa oleva osa siirrettäisiin Kansaneläke-
5025: aikana Kansaneläkelaitoksen paikallistoi-        laitoksen hoidettavaksi ja valtion rahoitta-
5026: mistot myöntävät ja maksavat toimeentulo-        maksi 1.1.1998lukien. Valtioneuvosto tulee
5027: tuen niin sanotun normitetun osan eli perus-     aikanaan käsittelemään selvitysmiehen esitys-
5028: osan, asumismenot ja osan terveydenhuolto-       tä ottaen samalla huomioon toimeentulotuki-
5029: menoista.                                        kokeilusta saadut kokemukset. Kokeilun joh-
5030:    Kokeilussa on 1.2.1997lukien mukana yh-       toryhmän loppuraportti valmistuu huhtikuun
5031: teensä 34 kuntaa ja 32 paikallistoimistoa.       1997 loppuun mennessä.
5032: Kokeilusta on tähän mennessä laadittu kol-          Toimeentulotuen hallinnointikysymys saat-
5033: me kokeilun johtoryhmän väliraporttia. Vii-      taa muiden asioiden ohella tulla käsitellyksi
5034: meisin väliraportti annettiin 16.12.1996 (so-    myös selvitysmies Pentti Arajärven työn
5035: siaali- ja terveysministeriön työryhmämuisti-    yhteydessä. Kansaneläkelaitos kiinnittää tässä
5036: aita 1996:21). Kaikkien väliraporttien mu-       yhteydessä huomiota siihen, että koska toi-
5037: kaan kokeilu on sujunut hyvin ja valtaosa        meentulotuen hallinnoinnista ei ole pitkään
5038: asiakkaista on ollut tyytyväisiä kokeiluun.      jatkuneista kokeiluista huolimatta (keskuste-
5039: Kansaneläkelaitoksessa hakemukset on kä-         luja on käyty ja asiaa koskevia kokeiluja
5040: sitelty nopeasti. Vuonna 1996 hakemusten         järjestetty koko 1990-luvun ajan) vielä pää-
5041: keskimääräinen käsittelyaika oli 2,8 päivää.     tetty ja hallinnointikysymys on edelleen epä-
5042: Käsittelyn mediaaniaika on ollut koko kokei-     selvä, on ollut mahdotonta ottaa toimeen-
5043: lun ajan yksi päivä eli yli puolet hakemuk-      tulotuen mahdollista siirtoa huomioon esi-
5044: sista on käsitelty samana päivänä kuin ne on     merkiksi atk-suunnitteluresursseissa. Niiden
5045: jätetty. Kunnissa sen sijaan pelkästään jano-    osalta lähivuodet tulevat olemaan muista syis-
5046: tusaika sosiaalityöntekijän vastaanotolle kes-   tä erittäin kireät.
5047: tää yleisesti viikosta kahteen viikkoon, jos-
5048: kus jopa yli kuukauden.
5049:                1990            1991             1992             1993            1994              1995          1996
5050: T               15,4            16,3             16,6             18,5           20,1              24,5          20,9
5051: MT/KT            5,2             5,3              5,0              4,5            4,5               4,0           4,2
5052: YTE            34,4            37,9             40,0             43,2            46,3              45,4          39,4
5053: 
5054: 
5055: 
5056:                        1. neljännes                  2. neljännes                3. neljännes                4. neljännes
5057: 
5058:                  -94 -95 -96                 -94      -95 -96               -94 -95 -96                -94 -95 -96
5059: T               19,4 19,1 17,8              20,4     24,5 22,2             20,0 25,1 20,0             20,5 30,4 24,5
5060: MT/KT            4,2  2,8 3,0                3,7      4,4  4,4              4,5  4,5 4,5               6,1  5,1 6,3
5061: YTE             47,5 40,6 37,9              47,8     48,7 43,3             45,6 48,5 40,5             43,9 44,1 36,2
5062: 
5063: 
5064: 
5065: (T = työkyvyttömyyseläke, MT = määräaikainen työkyvyttömyyseläke, KT = kuntoutustuki, YTE = yksilöllinen varhaiseläke)
5066:                                                                                                J.iite 6
5067: Tutkimus- ja kehitysyksikkö
5068: 17.2.1997
5069: 
5070: Katsaus väestön sosiaaliturvan aa hyvinvoinnin kehitvkseen
5071:                                             «7       •                       ~
5072: 
5073: 
5074: 
5075: - Kelan tutiömuslyön tuloksia vuodelta 1996
5076: 
5077: Työttömyys ja toimeentulo
5078: 
5079:    Vuoden 1996 hyvinvointibarometrin mu-                 sa on myös henkilöitä, joiden työkunto on
5080: kaan väestön hyvinvointi ei ole muuttunut                huono 5 • !kääntyneen eli 50 vuotta täyttäneen
5081: paljoa vuodesta 1995. Päällimmäisenä ongel-              työikäisen väestön toimeentulon ja sosiaa-
5082: mana on edelleen työllisten työmarkkina-ase-             liturvan ongelmat ovat maassamme yksi so-
5083: maan liittyvä epävakaisuus ja työttömien                 siaaliturvan järjestämisen suurimmista haas-
5084: heikko tilanne 1• 2 •                                    teista lähivuosina.
5085:    Väestön toimeentulo ei ole ratkaisevasti
5086: heikentynyt yhteiskunnallisista muutoksista              Väestön terveys, työkyky
5087: huolimatta, mikä on suureksi osaksi sosiaa-              ja terveyspalvelujen käyttö
5088: liturvajärjestelmien ansiota. Kotitalouksien
5089: tulonjako on laman aikana muuttunut vain                    Suomalaisten koettu terveydentila on ol-
5090: vähän, koska kotitalouksien saarnat tulonsiir-           lut verrattain vakaa jo muutaman vuosi-
5091: rot ovat hidastaneet tuloerojen kasvua. Per-             kymmenen ajan, ja tämä kehitys on jatkunut
5092: heiden väliset toimeentuloerot alkoivat kui-             myös 1990-luvulla. Vuoden 1996 ennakko-
5093: tenkin kasvaa vuonna 1993 3 •                            tietojen mukaan noin 65 % aikuisväestöstä
5094:    Vaikka taloudellinen kasvu on parin vuo-              arvioi oman terveydentilansa hyväksi tai
5095: den aikana ollut keskimääräistä nopeampaa,               melko hyväksi. Huonoksi tai melko huonok-
5096: työttömyys on vähentynyt vain hitaasti. Huo-             si terveydentilansa arvioi 11 % aikuisista. Sen
5097: lestuttavaa työttömyyskehityksessä on, että              sijaan lääkärin määrittämä, diagnoosiin pe-
5098: työttömyyden pitkäaikaistumisen vaikutukset              rustuva sairastavuus on lisääntynyt. Kasvu on
5099: työttömien elämänuraan ja hyvinvointiin ovat             ollut suhteellisesti suurinta nuorten aikuisten
5100: huomattavia. Seurattaessa pitempään työttö-              ja vanhimpien eli yli 75-vuotiaiden keskuu-
5101: minä olleita on havaittu, että erityisesti työttö-       dessa. Samalla erilaisten psyykkisten oirei-
5102: myyden pitkittyminen useiksi vuosiksi näyt-              den ilmoittaminen on myös yleistynyt6 • Ta-
5103: tää nopeasti lisäävän sekä toimeentuloon että            loudellinen lama yleisenä yhteiskunnallise-
5104: terveydentilaan liittyviä vakavia ongelmia4 •            na ilmiönä ei ole kuitenkaan vienyt suoma-
5105:    Pitkäaikaistyöttömyydestä on tullut myös              laisen yöunia, eikä vireystilan tutkiminen
5106: yhä keskeisempi työikäisten vanhimpia ikä-               paljasta henkisen hyvinvoinnin rapautumisen
5107: luokkia koskettava sosiaalinen ongelma.                  merkkejä7 .
5108: lkääntyneiden pitkäaikaistyöttömien rekiste-                Monien avohoidon terveyspalvelujen käyt-
5109: ritiedot osoittavat, että suurin osa heistä on           tö on viime vuosina edelleen kasvanut. Suo-
5110: ollut ennen työttömäksi joutumistaan vahvas-             malainen aikuinen kävi lääkärissä keskimää-
5111: ti kiinnittynyt työelämään. Useimmat heistä              rin yhden kerran useammin vuonna 1996 kuin
5112: eivät osoita sairauteen liittyviä työkyvyttö-            vuonna 1987. Valtaosa kasvusta ohjautui
5113: myyden ongelmia, vaikka työttömien joukos-               terveyskeskuksiin ja sairaaloiden poliklini-
5114: koille. Yksityislääkärissä käyntien määrä kas-    osiin vai onko muilla elintapatekijöillä osuut-
5115: voi vain vähän, ja työterveyshuollon sai-         ta syöpävaaran vähenemisessä 10•
5116: rauskäyntien määrä pysyi samana. Yksi suo-           Normaalista poikkeavat luuntiheyslöy-
5117: malaisen sosiaaliturvajärjestelmän ansio on       dökset ovat väestössä yleisiä. Markkinoille
5118: se, että taloudelliset syyt vain harvoin estä-    tulee jatkuvasti lisää luukadon tutkimiseen ja
5119: vät tarpeenmukaista terveyspalvelujen käyt-       hoitoon tarkoitettuja menetelmiä, joista mo-
5120: töä. Taloudellisten syiden vuoksi oli joudut-     net ovat varsin kalliitaja saattavat lisätä luu-
5121: tu luopumaan useimmin hammashoidosta              kadon hoitokustannuksia merkittävästi. Luu-
5122: (12% perheistä) 6 •                               kadonja siihen liittyvien luunmurtumien eh-
5123:    Reseptilääkkeitä käyttävien osuus on 1990-     käisemiseksi tulisi vaikuttaa koko väestön
5124: luvulla säilynyt ennallaan, samalla kun käsi-     elintapoihin ja niitä sääteleviin sosiaalisiin ja
5125: kauppalääkkeitä käyttävien määrä on lisään-       taloudellisiin tekijöihin 11 •
5126: tynyt. Keskivertolääkäri määräsi vuodessa            Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen on
5127: lääkkeitä noin 250 000 markalla. Eniten lääk-     havaittu parantavan potilaan mahdollisuuksia
5128: keitä määräävät erikoistumattomat lääkärit,       selvitä sairaudestaan ilman fyysisiä oireita.
5129: ja erikoislääkäreistä suurimmat reseptimäärät     Kuntoutusohjelma voi nopeuttaa suoritus-
5130: tulevat yleislääketieteen sekä sisätautien eri-   kyvyn kohentumista. Kaikki tämä vähentää
5131: koislääkäreiltä. Enimmillään yhden lääkärin       masennusta, parantaa elämisen laatuaja edis-
5132: määräämien lääkkeiden kustannukset olivat         tää työhön paluuta 12, !3, 14 •
5133: lähes 10 miljoonaa markkaa vuodessa8 •
5134:                                                   Laman vaikutukset sosiaaliturvaetuuksien
5135: Terveyteen liittyviä erityiskysymyksiä            käyttöön
5136: 
5137:    Ravitsemus- ja liikuntaohjauksena voidaan         Suomalaisen yhteiskunnan ja sen osana
5138: tutkimusten mukaan vaikuttaa keski-ikäisten       sosiaaliturvajärjestelmien muutokset ovat
5139: miesten terveyskäsityksiin ja sitä kautta edis-   heijastuneet myös Kelan asiakastoimintaan
5140: tää terveeliisiä elintapoja. Tehostettua ohja-    monin tavoin. Eräiden myönnettyjen etuuk-
5141: usta yhden vuoden ajan saaneet uskoivat vielä     sien, erityisesti työttömyysturvaan liittyvien
5142: 14 vuoden kuluttua selvästi enemmän oikean        etuuksien, määrä on kasvanut, ja sosiaali-
5143: ravitsemuksen ja liikunnan terveyttä edistä-      turvaetuuksien merkitys kansalaisten hyvin-
5144: viin vaikutuksiin, söivät hieman terveelli-       voinnin turvaajana on korostunut. Kelan hoi-
5145: semmin ja harrastivat paljon enemmän va-          tamien sosiaaliturvajärjestelmien säästöpää-
5146: paa-ajan liikuntaa kuin miehet, jotka eivät       tökset ovat aiheuttaneet selkeitä muutoksia
5147: olleet saaneet ohjausta. Ohjausta saaneiden       eräiden etuuksien määriin ja kohdentumiseen.
5148: painon ja verenpaineen muutokset olivat ter-         Laman seurauksena Kelan hoitamien sosi-
5149: veyden kannalta hieman parempia kuin muil-        aaliturvaetuuksien ja toimeentulotuen pääl-
5150: la miehillä9 •                                    lekkäisyys on kasvanut. Ongelma näkyy eri-
5151:    Runsas maidonjuonti saattaa suojata vaa-       tyisesti työttömyysturvassa. Vuoden 1996
5152: ralta sairastua rintasyöpään. Tuloksista ei       alussa täydentävää toimeentulotukea haki jo
5153: kuitenkaan voi päätellä, liittyykö suojaava       lähes kolmas työmarkkinatuen tai peruspäivä-
5154: vaikutus yksinomaan maitoon tai sen aine-         rahan saaja. Toimeentulotuen tarve näyttää
5155: lisääntyneen myös niissä perheissä, joissa       Väestön asenteet sosiaaliturvaa kohtaan
5156: toinen vanhemmista on äitiys- tai vanhem-
5157: painlomalla. Tämä johtunee siitä, että nuor-        Väestön asenteet sosiaaliturvaa kohtaan
5158: ten lapsiperheiden asema työmarkkinoilla on      eivät vuoden 1996 aikana muuttuneet olen-
5159: huonontunut pitkittyneen joukkotyöttömyy-        naisesti edellisvuodesta. Kriittisyys hyvin-
5160: den aikana. Se heikentää myös mahdollisuuk-      vointivaltioajatusta kohtaan ei ole lisäänty-
5161: sia päästä ansiosidonnaisten sosiaaliturva-      nyt, ja sosiaaliturva on säilyttänyt laman ai-
5162: etuuksien (työttömyysturva, vanhempainra-        kana eri väestöryhmien laajan tuen. Kansa-
5163: ha) piiriin 15 •                                 laiset edellyttävät edelleen varsin laajasti huo-
5164:                                                  no-osaisista huolehtimista, mutta sen sijaan
5165: Lainsäädännön muutosten vaikutuksia              varsin yleisesti ollaan kriittisiä sosiaaliturvan
5166:                                                  järjestelmiä kohtaan 3 •
5167:    Sosiaaliturvaan tehtiin vuonna 1996 usei-        Erityisesti työttömyyden hoitoon halutaan
5168: ta muutoksia. Niiden vaikutukset tulevat nä-     vaihtoehtoisia strategioita. Vain kaksi pro-
5169: kyviin viiveellä, joten kokonaiskuvaa seura-     senttia kansalaisista pitää nykyistä työttö-
5170: uksista ei vielä ole. Eräitä tutkimustuloksia    myysturvajärjestelmää parempana kuin esi-
5171: on kuitenkin saatavissa. Sairausvakuutuslaki     merkiksi mallia, jossa työttömälle annetaan
5172: muuttui 1.1.1996 siten, että sairauspäivära-     mahdollisuus ottaa vastaan yhteiskunnan ta-
5173: halla alettiin korvata yleensä vain sairauden    kaamaa osa-aikatyötä, josta maksettava vas-
5174: vuoksi menetettyjä ansioita. Muutoksen vai-      tike vastaa kaksinkertaista toimeentulotuki-
5175: kutuksesta sairauspäivärahaa saaneiden hen-      normia. Vaikka parhaana vaihtoehtona työt-
5176: kilöiden määrä vähentyi 2,3% tammi-syys-         tömien keskuudessa pidetäänkin kokopäivä-
5177: kuusta 1995 vastaavaan aikaan vuonna 1996.       työn vastaanottamista, olisi puolet työttömistä
5178: Vastaavasti sairauspäivärahana maksetut kor-     valmiita myös osapäivätyöhön, keikkatöihin
5179: vaukset olivat vähentyneet 108 milj. mark-       ja yleishyödyllisten töiden tekemiseen. Työs-
5180: kaa. Ilman ansiotuloa olevien lisäksi myös       sä käyvien keskuudessa näyttää olevan kohta-
5181: pienituloisten, vuodessa alle 30 000 markkaa     laisen paljon valmiutta työn jakamiseen ja
5182: ansaitsevien päivärahat ovat uuden lain ai-      työaikojen järjestelyyn3 •
5183: kana aikaisempaa pienempiä 16 •
5184:    Lasten kotihoidon tukeen on vuosina 1994-     Sosiaaliturva ja kilpailukyky
5185: 1996 tehty useita muutoksia. Vuonna 1996
5186: kotihoidon tuen piirissä olevien perheiden
5187: vähenemiseen vaikutti erityisesti työttö-           Vuoden 1996 aikana selvitettiin sosiaali-
5188: myysturvalain muutos vuonna 1995. Kotihoi-       turvamaksujen muutosten kilpailukykyvai-
5189: don tuen leikkaukset ovat ilmeisesti lisänneet   kutuksia tilanteessa, jossa ei voida enää käyt-
5190: hieman kunnallisen päivähoidon kysyntää ja       tää valuuttakurssien muuttamista jouston vä-
5191: todennäköisesti kasvattaneet toimeentulo-        lineenä. Sosiaaliturvan soveltamista EU:n
5192: tukimenoja17.                                    toimintaympäristöön ja EMU-ehtoihin kos-
5193:                                                  kevat alustavat tutkimustulokset osoittavat,
5194:                                                  että Suomen kansantalouden rakenteesta
5195: johtuvien suhdannevaihteluiden tasoittami-                   II
5196:                                                                   Impivaara 0. Osteoporoosiin viittaavien
5197: seksi sekä teollisuuden kustannuskilpailuky-                      luuntiheyslöydösten yleisyys väestössä. 13. Turun
5198:                                                                   lääketiedepäivät- Medicin i Åbo 5.-8.11.1996.
5199: vyn ja kannattavuuden säilyttämiseksi saa-
5200:                                                                   Luentolyhennelmät. Abstrakti 1996: 45.
5201: daan sosiaaliturvamaksujen muutoksilla ai-
5202: kaan pienempi vaikutus Suomessa kuin muis-                   12
5203:                                                                   Engblom E, Korpilahti K, Hämäläinen H, Rönnemaa
5204: sa OECD-maissa keskimäärin 18 •                                   T, Puukka P. Quality of life and retum to work five
5205:                                                                   years after coronary artery bypass surgery. Long-term
5206:                                                                   results of cardiac rehabilitation. In press.
5207:      Marski J. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia 1995. Helsinki:         J Cardiopulm Rehab 1996a.
5208:      Kansaneläkelaitos, Sosiaali- ja terveysturvan tutki-
5209:                                                              13
5210:      muksia 15, 1996.                                             Engblom E, Korpilahti K, Hämäläinen H, Puukka P,
5211:                                                                   Rönnemaa T. Effects offive years cardiac rehabilitati-
5212:      Rasinkangas J. Työmarkkinat-                                 on after coronary artery bypass grafting on coronary
5213:      Hyvinvointimarkkinat? Käsikirjoitus 1997.                    risk factors. Am J Cardiol1996b; 78: 1428-31.
5214: 
5215:                                                              14
5216:      Toimeentuloturvakatsaus 1996. Helsinki: STM, Kela,           Smith RT, Hämäläinen H, Kallio V, Rönnemaa RT,
5217:      Stakes. Julkaisuja 1996: 3.                                  Lind J, Puukka P, Arstila M, Vänttinen E. Resource
5218:                                                                   support and recovery after myocardial infarction or
5219:      Tuomikoski H. Työttömien toimeentulo, hyvinvointi            coronary artery bypass surgery: A prospective study.
5220:      ja pitkittyvän työttömyyden yhteiskunnalliset                In press. Int J Rehab Res 1996.
5221:      seuraukset. Käsikirjoitus 1997.
5222:                                                              15
5223:                                                                   Haapola I. Tukea työttömien toimeentuloon kahdelta
5224:      Lind J, Rajavaara M, Viitanen M. Rekisteritietoja 50-        luukulta. Socius 1996; 8: 27-9.
5225:      58-vuotiaista pitkäaikaistyöttömistä toimintaohjelman
5226:                                                              16
5227:      toteutuspaikkakunnilla. Seurantatiedote 9 .12.1996.          Maljanen T, Niemelä H. Sairausvakuutuksen vuoden
5228:                                                                   1996 päivärahauudistuksesta. Käsikirjoitus 1997.
5229:      Arinen S, Aro S, Häkkinen U, Klaukka T, Klavus J,
5230:                                                              17
5231:      Lehtonen R. Suomalaiset terveyspalvelujen käyttäjinä         Korpinen J. Lasten kotihoidon tuki murroksessa:
5232:      vuosina 1987-1996, vuoden 1996 terveydenhuollon              tuettua lasten kotihoitoa kymmenen vuotta, mitä nyt?
5233:      väestötutkimus. Käsikirjoitus 1997.                          Käsikirjoitus 1997.
5234: 
5235:                                                              18
5236:      Hyyppä MT, Kronholm E, Alanen E. Quality of sleep            Rantala 0. Sosiaalivakuutusmaksut, teollisuuden
5237:      during econornic recession in Finland. Soc Sci Med           kansainvälinen kilpailukyky ja kannattavuusvaatimus.
5238:      1997. Painossa.                                              Käsikirjoitus 1997.
5239: 
5240:      Klaukka T, Martikainen J, Koivisto P. Lääkäreiden
5241:      lääkemääräykset vuonna 1995. Tietoja määristä ja
5242:      kustannuksista. Suomen Lääkärilehti 1996; 51:
5243:      3621-89.
5244: 
5245:      Mamiemi J, Seppänen R, Impivaara 0, Järvisalo J,
5246:      Mäki J, Vuori I. Keski-ikäisten miesten terveyskäyt-
5247:      täytyrnisenja terveyden vaaratekijöiden muutokset
5248:      1980-1994. Ravitsemus- ja liikuntaohjauksen
5249:      vaikutukset. Suomen Lääkärilehti 1996; 51: 3839-46.
5250: 
5251: 10   Knekt P, Järvinen R, Seppänen R, Pukkala E, Aromaa
5252:      A. Intake of dairy products and the risk of breast
5253:      cancer. Br J Cancer 1996; 73, 687-91.
5254:                     K 4/1997 vp
5255: 
5256: 
5257: 
5258: 
5259: KERTOMUS HALLITUKSEN TOIMENPITEISTÄ
5260:            VUONNA 1996
5261: 
5262: 
5263:  Annettu Eduskunnalle 1997 vuoden valtiopäivillä
5264:                                Eduskunnalle
5265: 
5266: Valtiopäiväjärjestyksen 29 §: n mukaisesti Eduskunnalle annetaan kertomus
5267: hallituksen toimenpiteistä vuonna 1996, joka sisältää:
5268: 
5269: I.    Hallituksen toimenpiteet vuonna 1996 valtiopäiväpäätösten johdosta;
5270: II.   Muut tärkeimmät tapahtumat valtakunnan hallinnossa ja
5271: III. Suomen suhteet ulkovaltoihin.
5272: 
5273: 
5274: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1997
5275: 
5276: 
5277: 
5278:                              Tasavallan Presidentti
5279: 
5280: 
5281: 
5282: 
5283:                              MARTII AHTISAARI
5284: 
5285: 
5286: 
5287: 
5288:                                                              Pääministeri Paavo Lipponen
5289: 
5290: 
5291: 
5292: 
5293:                                 ISSN 0355-4058
5294:                                  OY EOITA AB, HELSINKI1997
5295:                                                        HAKEMISTO
5296: 
5297:                                                                                                  Osa      HE:n tai luvun
5298:                                                                                                           numero
5299: Aasian kehityspankki ja -rahasto                ...................................... .         III      16.4.2
5300: Afrikan kehityspankki ja -rahasto                 .................................... .         III      16.4.3
5301: Aikuiskoulutus        ................................................................ .         IIIOPM   5.
5302: - korkeakoulujen ................................................................... .           II/OPM   6.4
5303: Ajoneuvokatsastus           .......................................................... .         IILM     5911995 vp
5304: Ajoneuvovero      .................................................................... .         INM      16011994 vp
5305:                                                                                                  INM      15111996 vp
5306: Ajoneuvoveron kantaminen ja veronpalautus                                   ................ .   INM      133/1995 vp
5307: Alaikäisten tahdosta riippumaton hoito                           ........................... .   IISTM    9211992 vp
5308: Alioikeudet ................................................................................ .   II/OM    2.2
5309: Alkoholiasiat ............................................................................. .    IISTM    119/1994 vp
5310:                                                                                                  II/STM   4.6
5311: Alkoholijuomaveron alennus                 .............................................. .      INM      15611995 vp
5312: Alkuperäiskansasopimus, ILO:n .......................................... .                       IIOM     248/1994 vp
5313: Alue- ja valtion paikallishallinnon järjestelmä                            .............. .      II/SM    2.
5314: Alueellinen elinkeinopolitiikka ............................................ .                   IIIKTM   5.3
5315: Alueellinen kehittäminen, rahoitus ja organisointi ............. .                               IISM     9911993 vp
5316: Aluehallinnon uudistaminen                  ............................................. .      IISM     14811996 vp
5317: Alueiden komitean pakollinen kuuleminen                              .................... .      IIUM     S 1:25/1996 vp
5318: Aluepolitiikka .......................................................................... .      II/SM    6.
5319: Aluerakenne ja seutusuunnittelu                      ................................... ..      II/YM    5.2
5320: Aluksen takavarikon välttäminen                       ................................... .      IILM     15811995 vp
5321: Alusjätelainsäädännön uudistaminen                         .............................. .      IIYM     32311994 vp
5322: Alusturvallisuussäännösten uudistaminen                                .................. .      IILM     344/1994 vp
5323: Ammatillinen koulutus            ........................................................ .      II/OPM   4.
5324: Ammatillinen lisäkoulutus                ................................................ .      IIOPM    186/1996 vp
5325: Ammatillisen koulutuksen määrällinen säätely                                ............. .      IIOPM    6211996 vp
5326: Ammatilliset oppilaitokset, toiminnan säätely ...................... .                           IIOPM    25211990 vp
5327: Ammatinvalinnanohjaus ....................................................... .                  II/TM    7.2.1
5328: Ammattikomeakoulu ............................................................. .                IIOPM    31911994 vp
5329: Ammattitutkinnot .................................................................... .          II/OPM   5.2
5330: Antalktis, yhteistyö ................................................................. .         III      12.3
5331: Arava ja kolkotukilainoitus                .............................................. .      IIIYM    6.2
5332: Arava- ja kolkotukilainoitus, laskentaperusteet                           ............... .      IIYM     292/1992 vp
5333: Alktinen neuvosto         ............................................................... .      III      11.3
5334: Alktinen yhteistyö ................................................................. .           III      11.
5335: Alktinen ympäristönsuojelustrategia                        .............................. .      III      11.2
5336: Annahdusasiat ........................................................................... .      II/OM    1.
5337: Arpajaislain muutosvalmistelut                   ........................................ .      IIOPM    124/1996 vp
5338:                                                                                                  IIOPM    103:411996 vp
5339: Arsenal Oy ............................................................................. .       IINM     5.2.2.2
5340: Arvo-osuusjärjestelmä           ........................................................ .       IIOM     10411990 vp
5341: Arvonlisäverotus .................................................................... .          IINM     4.3
5342:                                                                                                  INM      28311994 vp
5343: Arvopapereiden siirtoleimavero ............................................ .                    INM      20/1992 vp
5344: Aseidenriisunta, Euroopan ................................................... .                  IIUM     K 4:111991 vp
5345: Asesulku, asevalvonta ja aseidenriisunta            ......................... .                  III      13.
5346: 370147
5347: 4
5348: 
5349: Asevelvollisten ylläpito ......................................................... .                  IIIPLM 3.5
5350: Asumisoikeusyhdistykset ...................................................... .                      110M   16/1994 vp
5351: Asumistuki                ....................................................................... .   IIIYM  6.3
5352: Asunnot, valtion osatakaukset ................................................. .                     IIIYM  6.5
5353: Asunnottomat              ....................................................................... .   IIIYM  6.1
5354: Asunto-oikeudet ...................................................................... .              II/OM  2.2
5355: Asuntorahaston toiminnan turvaaminen                                    ......................... .   IIYM   8/1996 vp
5356: Asuntorahoitus              ..................................................................... .   IIIYM  6.1
5357: Asuntosäästöpalkkiojäljestelmä                           ........................................ .   IIIYM  6.4
5358: Asuntotoimi ............................................................................... .         IIIYM  6.
5359: Autoverolaki, invalidipalautus .............................................. .                       INM    42/1993 vp
5360: Autoverotus. ............................................................................... .        INM    321/1994 vp
5361: Avohoidon palvelut, maksupolitiikka .................................. .                              IISTM  122:28/1992 vp
5362: Avohoidon palvelut, hoidon priorisointi .............................. .                              IISTM  122:28/1992 vp
5363: Avoimuuskysymys EU :ssa                        .................................................. .   1/UM   S 1:1311996 vp
5364: Avoin korkeakoulu                       ......................................................... .   IIIOPM 6.4
5365: Baltian maat, Suomen suhteet                          ........................................... .   III    5.2
5366: - hallinnonaJoittainen yhteistyö. ................................................ .                  III    5.2.3
5367: - Suomen kauppa                 ................................................................. .   III    5.2.2
5368: Barents-yhteistyö .................................................................. .                III    11.1
5369: CIGIAR              ............................................................................. .   III    12.9.6
5370: Dosenttiopetus, turvaaminen Helsingin yliopistossa ............ .                                     IIOPM 25011990 vp
5371: ECE          .................................................................................... .   III    12.6
5372: ECOFIN .................................................................................. .           IINM   2.
5373: ECOSOC .................................................................................. .           III    12.4.5
5374: Eduskunta ja Euroopan unioni                          ........................................... .   110M   318/1994 vp
5375: Ehdonalainen vapaus                   ........................................................... .   110M   23/1990 vp
5376: Elatusapujen perintä                   .......................................................... .   110M   247/1982 vp
5377: Elinkeinoja edistävä tutkimustoiminta                                  .......................... .   IIIKTM 3.
5378: Elinkeinojen valvonta ja tarkastus                            .................................. ..   IIIKTM 2.
5379: Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimustoiminta                                                       IIIKTM 8.2
5380: Elinkeinopolitiikka, alueellinen ............................................ .                       IIIKTM 5.3
5381: Elinkeinotulon verottaminen                         ............................................. .   I/KTM 81/1994 vp
5382: Elinkeinoverolaki ................................................................... .               INM    198/1993 vp
5383: Elintarvike- ja maatalousjäljestö FAO                                  .......................... .   III    12.4.1
5384: Elintarvikevalvonta ................................................................. .               IIIKTM 2.4
5385: Elintarvikevirasto ................................................................... .              IIIKTM 2.4
5386: Eläinlääkintötoimi ................................................................. .                IIIMMM 7.
5387: Eläinsuojelulaki ......................................................................... .          1/MMM 3611995 vp
5388: Eläintensuojelu HVK:ssa                       ................................................... .   1/UM   S 1:3/1996 vp
5389: El~e~~estelm~ hallinto ..................................................... .                        IISTM  11711993 vp
5390: EläkeJaJJestelmat ................................................................... .               IIISTM 2.1
5391: Eläkekassojen ja eläkesäätiöiden toimintapääoma                                                       IISTM  187,188/1995 vp
5392: Emolehmäpalkkiot                       .......................................................... .   1/MMM 362/1994 vp
5393: El\1S ........................................................................................... .   IINM   5.4
5394: Energ~akys.r.!D~kset, kansainväliset ....................................... .                        III    16.2
5395: Energian saastö ....................................................................... .             IIIKTM 6.2
5396: Energiantuotannon ympäristöhaitat                             ................................... .   IIIKTM 6.6
5397: Energiapoliittinen tilanne                    ................................................... .   IIIKTM 6.1
5398: Energiapolitiikka ................................................................... .               IIIKTM 6.
5399: Energiateknologia .................................................................. .                IIIKTM 6.3
5400: Energiaveron kehittäminen                      .................................................. .   INM    225/1996 vp
5401: Enso-Gutzeit Oy ja Veitsiluoto Oy, sulautuminen                                                       IIKTM 11:7/1995 vp
5402: Erikoishammashuoltopalvelujen saatavuus                                        .................. .   IIOPM 32311993 vp
5403: Erityislukiot               ..................................................................... .   IIOPM 17611993 vp
5404: Erityiscyhmien palveluiden turvaaminen                                    ....................... .   IISTM  152:24/1994 vp
5405:                                                                                                                              5
5406: 
5407: Erityiscybmien rahoitus               ....................................................... .    IISTM    152:27/1994 vp
5408: Erityistason sairaanhoito ...................................................... .                 IIISTM   3.11
5409: ERM        ...................................................................................     IINM     5.4
5410: EräJnaalain täytäntöönpano .................................................. .                    1/YM     42/1990 vp
5411: Etuosto-oikeus, kunnan .......................................................... ..               1/YM     104/1989 vp
5412: ETYJ       .................................................................................. .    111      9.3
5413: ED :n hallinto ........................................................................... .       111      2.7
5414: ED :n laajentuminen ............................................................... .              111      2.10
5415: ED :n oikeushenkilöllisyyden vaikutukset                                 .................... ..   1/UM     S 1:32/1996 vp
5416: ED :n oikeusjäijestelmä, toiminta ja rahoitus                                    ............ ..   1/UM     S 1:17/1996 vp
5417: ED :n perussopimukset, saattaminen ajan tasalle .................. ..                              1/UM     S 1:14/1996 vp
5418: ED :n työllisyyttä edistävät hankkeet                         ................................ .   11/TM    9.
5419: ED -asioiden yhteensovittaminen                       ........................................ .   111      2.5
5420: ED-jäsenyys............................................................................... .       II/UM    1.
5421: ED-kulukorvausten verokohtelu                        ......................................... .   INM      215/1995 vp
5422:                                                                                                    INM      58/1996 vp
5423: ED-maat, Suomen suhteet ................................................... ..                     111      3.
5424: ED-puheenjohtajuus, virkamiesten valmennus                                .................. ..    IINM     6.4
5425: ED-päätösten julkaiseminen ja perusteleminen                                                       1/UM     S 1:211996 vp
5426: ED-rekcytoinnit ....................................................................... .          111      2.8
5427: Euroopan aseidenriisunta                   .................................................. .    1/UM     K 4:1/1991 vp
5428: Euroopan investointipankki ................................................... .                   IINM     2.
5429: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki                                     .............. .    III      5.3.5.1
5430: Euroopan Neuvosto ................................................................ .               III      10.
5431: Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimus                                 ...................... ..    IIUM     S 1:7/1996 vp
5432: Euroopan parlamentin edustajien vaalit                              ........................ ..    110M     297/1994 vp
5433: Euroopan parlamentti, lainsäädäntöasiat .............................. ..                          1/UM     S 1:18/1996 vp
5434: - yhteisöpilarin lainsäädäntöasiat .......................................... ..                   1/UM     S 1:1911996 vp
5435: Euroopan talouskomissio ECE                           ....................................... .    111      12.6
5436: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjäijestö (ETYJ)                                                 111      9.3
5437: Euroopan turvallisuusjäljestelmät                      ...................................... .    II/UM    1.
5438: Euroopan unioni, Suomen jäsenyys .................................... ..                           II/UM    1.
5439: - taloudelliset suhteet .............................................................. .           111      2.3
5440: Euroopan unioni ja eduskunta                     ............................................ .    110M     318/1994 vp
5441: Euroopan unionin kehitysyhteistyö                        .................................... .    111      2.4
5442: Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikka                                                   111      2.2
5443: Euroopan valu!l~urssijäJ;ie.stel~ä, Suomen liittyminen                                             IINM     5.4
5444: Euroopan yhteiSOJen tuomiOistuin                         .................................... .    1/UM     S 1:24/1996 vp
5445: EY :n perustamissopimuksen 235 artikla                               ........................ .    1/UM     S 1:5/1996 vp
5446: FAO ........................................................................................ .     111      12.4.1
5447: Finnlund ................................................................................ .        III      5.3.6
5448: Geologian tutkimuskeskus .................................................... .                    11/KTM   3.1.1
5449: Hallinnon kehittäminen                  ..................................................... .    IINM     7.
5450: Hallintolainkäyttö .................................................................. ..           110M     21711995 vp
5451: Hallituksen teettämät tutkimukset                            ................................ .    INNK     K 4:12/1991 vp
5452: Hallituksen eduskunnalle antamat kertomukset                                                       INNK     K 4:12/1991 vp
5453:  Hallituksen kertomuksen uudistaminen                               ........................ ..    IINNK    2.
5454:  Hallitus     .............................................................................. .     II
5455:  Hallitusten välinen konferenssi 1996                       ................................. .    III      2.9
5456:  Hammashuollon korvaukset .................................................. .                     IISTM    104/1995 vp
5457:  Hammashuolto, kustannukset ................................................. .                    IISTM    178/1989 vp
5458:  - kustannukset                                                                                    IISTM    14511991 vp
5459:  Helsingin yliopiston apteekki- ja kalenterioikeudet                                               IIOPM    25011990 vp
5460:  Helsingin yliopiston kirjasto                 .............................................. .    IIOPM    25011990 vp
5461:  Henkilöliikeune               .............................................................. .    11/LM    2.
5462:  Henkilöstörahastot ................................................................ .             11/TM    6.2
5463: 6
5464: 
5465: Hoitotiede, muu terveydenhuollon opetus ja tutkimus                                                  IISTM  107/1993 vp
5466: Hoitotyön valtakunnallinen kehittäminen                                   ...................... .   11/STM 3.10
5467: Holhouslainsäädäntö                  ........................................................... .   110M   22411982 vp
5468: Holhoustoimen organisaation uudistaminen                                          .............. .   110M   16/1995 vp
5469: Hovioikeudet. ........................................................................... ..         II/OM  2.2
5470: Huoneenvuokralainsäädännön toimivuus                                    ........................ .   1/YM   304/1994 vp
5471: Huumausainelainsäädäntö                       .................................................. .   110M   180/1992 vp
5472: Huumepoliisiyksikkö ........................................................... ..                   IISM   152:211994 vp
5473: HVK 199.6 ................................................................................ ..        111    2.9
5474: HVK, 111 pilari .......................................................................... .         1/UM   S 1:10/1996 vp
5475: Hätäkeskusten eläkejäljestelyt                          ........................................ .   IISM   11111995 vp
5476: IAEA .......................................................................................... .    111    12.5
5477: Thmisoikeuskysymykset ........................................................ .                     111    15.
5478: lkääntyneet pitkäaikaistyöttömät, palvelutarvesuunnitelma                                            1/TM   3:6/1996 vp
5479: lkääntyneiden pitkäaikaistyöttömien kuntoutus                                                        IISTM  88/1996 vp
5480: llmansuojelu            ........................................................................ .   11/YM  4.4
5481: llmasto- ja ilmansuojelu                    .................................................... .   11/YM  4.4
5482: ILO............................................................................................. .   111    12.4.2
5483: lltaopiskelijoiden opintososiaaliset ongelmat                                                        IIOPM 312/1993 vp
5484: Innovaatiojäljestelmä                 ......................................................... ..   IIKTM 72:9/1995 vp
5485: Investointiluontoiset työt ..................................................... ..                  11/TM  10.
5486: Itämeren alueen yhteistyö .................................................... .                     111    5.3.4.3
5487: IVY -maiden ja Suomen suhteet                          ........................................ ..   111    5.1.2
5488: Joukkoliikenne ....................................................................... ..            11/LM  4.
5489: Joustava eläkeikäjäljestelmä                     .............................................. ..   IISTM  26/1993 vp
5490: Jugoslavia, entinen ................................................................. ..             111    5.4
5491: Julkiset eläkkeet, yhteyden purkaminen ................................ .                            1/VM   96/1993 vp
5492: Julkisten eläkkeiden kehittäminen                            .................................. ..   1/VM   110/1992 vp
5493: Julkisuus- ja salassapitosäännökset                              .............................. ..   IISM   57/1994 vp
5494: Junavaunutilaukset, Transtech Oy ...................................... ..                           IIKTM 220:2/1994 vp
5495: Juomapakkausten lisävero                       ................................................. .   1/VM   30/1994 vp
5496: Jäteasiat       ................................................................................ .   IIIYM  4.2
5497: Jätehuolto .................................................................................. .      1/YM   77/1993 vp
5498: Jäteveron laajentaminen                   ...................................................... .   1/VM   48/1996 vp
5499: Jääliikennelaki ....................................................................... .            1/YM   95/1990 vp
5500: Kaapelilähetystoiminta .......................................................... .                  1/LM   10811986 vp
5501: Kahdenvälinen kulttuuriyhteistyö                            .................................... .   111    17.
5502: Kahdenvälinen kehitysyhteistyö                          ........................................ .   111    18.
5503: Kahdenväliset sopimukset                      .................................................. .   II/UM  3.
5504: Kaksoismandaatin kielto ...................................................... .                     110M   351/1994 vp
5505: Kalanviljely, valtion .................................................................. .           1/MMM 72:5/1995 vp
5506: Kalastuslaki. ............................................................................... .      1/MMM 179/1993 vp
5507: Kalatalous .................................................................................. .      11/MMM 4.
5508: Kansainvälinen atomienergiajäljestö IAEA                                    .................... .   111    12.5
5509: Kansainvälinen erityisalojen yhteistyö                               .......................... ..   111    22.
5510: Kansainvälinen kriisinhallinta ja valmiusjoukko                                                      11/PLM 1.2
5511: Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto                                                         111    16.4.5
5512: Kansainvälinen metsäpolitiikka                        .......................................... .   1/MMM K 4:2/1991 vp
5513: Kansainvälinen työjäljestö ILO                          ........................................ .   111    12.4.2
5514: Kansainvälinen valuuttarahasto, IMF                             ................................ .   111    16.5
5515: Kansainvälinen ympäristö- ja kehitysyhteistyö                                      ............ ..   IIUM   S 111995 vp
5516: Kansainväliset energiakysymykset                           ..................................... .   111    16.2
5517: Kansainväliset kulttuurisuhteet                          ...................................... ..   11/0PM 8.5
5518: Kansainväliset oikeusapupyynnöt                          ....................................... .   II/OM  1.
5519: Kansainväliset ympäristörahastot                            .................................... .   111    16.4.7
5520: Kansalaiskeskustelu ja eduskunnan infonnointi, HVK                                                   1/UM   S 1:33/996 vp
5521:                                                                                                                            7
5522: 
5523: Kansallinen tukipaketti ja investointituet           ..................... .                       1/MMM 103:6/1996 vp
5524: Kansallispuistojen hallinta ja hoito .................................... ..                       1/MMM 126:10/1993 vp
5525:                                                                                                    IIMMM 152:21/1994 vp
5526: Kansallisten parlamenttien oikeudet ja velvollisuudet                                              1/UM   S 1:20/1996 vp
5527: Kansallisten parlamenttien yhteistyö                .............................. .               1/UM   S 1:16/1996 vp
5528: Kansallisten parlamenttien neuvoston päätöksenteko                                                 1/UM   S 1:21/1996 vp
5529: Kansaneläkejäijestelmän uudistaminen                     ........................ ..               1/STM  11911995 vp
5530: Kansaneläkkeen pohjaosan vähentäminen                        .................... ..               1/STM  18911996 vp
5531: Kansanopistojen toiminnan tukeminen                  ............................ ..               1/0PM 11011993 vp
5532: Kaupan tekniset esteet ........................................................... .               111    16.7
5533: Kauppa- ja teollisuusministeriö           ........................................ .               1/KTM
5534:                                                                                                    11/KTM
5535: - ED-asiat                                                                                         11/KTM 9.
5536: - komiteat ym                                                                                      11/KTM 10.
5537: Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille yrityksille                                           11/KTM 5.4
5538: Kehitys- ja korkotukiluotot                   ............................................... ..   111    18.2
5539: Kehitysapu, Suomen YK:n kautta kanavoima ........................ .                                111    12.9
5540: Kehitysvammaisten erityishuolto                         ...................................... .   11/STM 3.8
5541: Kehitysyhteistyö, monenvälisen määrärahojen jako .............. ..                                 1/UM   122:2/1992 vp
5542: - kahdenvälinen              ................................................................. .   111    18.
5543: - YK:n             ........................................................................... .   111    12.9
5544: Kehitysyhteistyön kehittäminen                         ....................................... .   1/UM   K 9/1994 vp
5545: Kehitysyhteistyöstrategia, pitkän aikavälin .......................... .                           1/UM   122:1/1992 vp
5546: Keinosiemennystoiminnan valvonta                              ................................ .   1/MMM 8511996 vp
5547: Keitele-Päijänteen kanava                    ................................................ ..   1/LM   57:43/1991 vp
5548: Kemikaali-ja öljyvahinkojen korvausjäijestelmät                                                    1/YM   350/1994 vp
5549: Kemikaalivahingot, öljysuojarahasto ...................................... ..                      1/YM   334/1994 vp
5550: Kera Oy. ......................................................................................    11/KTM 4.
5551: Kera Oy:n myöntämät korkotukilainat                                   ........................ .   1/KTM 72: 10/1995 vp
5552: Kesannointi ................................................................................ .     11/MMM 2.2
5553: Keski- ja Itä-Euroopan yhteistyö                        ...................................... .   1/UM   72:111995 vp
5554: Keski- ja Itä-Euroopan maat, Suomen suhteet .................... .                                 111    5.3
5555: Kestävän metsätalouden rahoitus                          .................................... ..   1/MMM 63/1996 vp
5556: Kestävän kehityksen strategia                    ............................................ ..   11/YM  3.1
5557: KIE-maat ................................................................................. ..      111    5.3.4.4
5558: Kielitutkinnot ............................................................................ .      11/0PM 5.2
5559: Kieltenopetus          ....................................................................... .   11/0PM 3.4
5560: Kihlakuntauudistuksen seuranta                           .................................... ..   1/SM   86/1995 vp
5561: Kihlakuntauudistus ................................................................ .              110M   106/1995 vp
5562: Kiinteistön kunnossa- ja puhtaanapitokustannukset                                                  1/YM   354/1992 vp
5563: Kiinteistörekisteri .................................................................. .           1/MMM 6/1985 vp
5564: Kiinteistövero ......................................................................... ..        10VM   50/1992 vp
5565: Kilpailuvirasto ....................................................................... .          11/KTM 2.3
5566: Kiljastotoimen kehittäminen                      ............................................ ..   11/0PM 8.3
5567: Kiljeopistojen toiminnan tukeminen                            ................................ .   1/0PM 11011993 vp
5568: Kirkolliset asiat ..................................................................... .          11/0PM 2.
5569: Kirkon eläkelain valitusjäijestelmä                           ................................ .   IIOPM 194/1996 vp
5570: KKO:n ja KHO:n lainkäytöllinen asiantuntemus                                                       110M   119/1996 vp
5571: Komission jäsenten valinta ja nimittäminen                                  .................. .   1/UM   S 1:23/1996 vp
5572: Konkurssilainsäädäntö                 ........................................................ .   110M   183/1992 vp
5573:                                                                                                    110M   29/1985 vp
5574: Konserniavustuksen verottaminen ........................................ .                         IIKTM 8111994 vp
5575: Koljausavustukset .................................................................. .             IIIYM  6.6
5576: Korkeakoulujen aikuiskoulutus                ....................................... .             11/0PM 6.4
5577: Korkeakoulujen lisämäärärahojen kohdentaminen                                                      IIOPM 152:1011994 vp
5578: Korkeakoulujen voimavarat           ................................................ .             IIOPM 126:411993 vp
5579: 8
5580: 
5581: Komeakouluopintoihin myönnettävä opintotuki, aika                                             ..   I/OPM 226/1993 vp
5582: Komeakoulut, perustutkinnot ja opiskelijavalinta ................... .                             IIIOPM 6.3
5583: Komeakoulut ja tutkimus                    ................................................... .   II!OPM 6.
5584: Komein oikeus ........................................................................ .           II/OM    2.2
5585: Komein hallinto-oikeus                 ....................................................... .   II/OM    2.2
5586: Korvausten takaisinperintä                     ............................................... .   IIOM     36/1992 vp
5587: Kotieläintuotannon edellytykset                        ....................................... .   IIMMM 145/1994 vp
5588: Kotihoidon tuki, osittainen ....................................................... .              IISTM 77/1990 vp
5589: Kotimaan matkailun edistäminen                         ....................................... .   IIIKTM 7.
5590: Kotimainen puolustustarviketeollisuus                              ........................... .   IIPLM    3:1/1996 vp
5591: Kotimaisen tutkimustoiminnan rahoitus                                ......................... .   I/OPM 57:24/1991 vp
5592: Kotona tapahtuva hoito ......................................................... .                 II!STM 3.4
5593: Kotona työtätekevien sosiaaliturva                           ................................ ..   I!STM    K 10:5/1990 vp
5594: Koulukuljetukset .................................................................... .            I/OPM 126:611993 vp
5595: Koulutus..................................................................................... .    IIOPM 126:4/1993 vp
5596: Koulutus ja kunto otus, vaikutus eläkkeeseen ........................ .                            I/TM     21011996 vp
5597: Kriisinhallinta, YK:n ............................................................ .               111      12.3
5598: Kriminaalihuoltotyö ............................................................... .              II/OM    4.
5599: Kriminaalipotilaat, säännösten uudistaminen ...................... .                               IISTM    22611994 vp
5600: Kulttuurin ja luovuuden erityisprojekti                             .......................... .   IIIOPM 8.2
5601: Kulttuuripolitiikka ................................................................ .             IIIOPM 8.
5602: Kulttuurisuhteet, kansainväliset ........................................... .                     IIIOPM 8.5
5603: Kulttuuriyhteistyö, kahdenvälinen ........................................ .                       111      17.
5604: Kulttuuriympäristön suojelu ja hoito                              ............................ .   IIIYM    5.4
5605: Kuluttaja-asiamies ................................................................. .             IIIKTM 2.5
5606: Kuluttajaneuvonta ................................................................. .              IIIKTM 2.1
5607: Kuluttajatutkimuskeskus                 ...................................................... .   IIIKTM 2.6
5608: Kuluttajavalituslautakunta                 ................................................... .   IIIKTM 2.2
5609: Kuluttajavirasto ....................................................................... .         IIIKTM 2.1
5610: Kunnallinen viranhaltija, palvelussuhdeturva                              .................... .   I/SM     4411996 vp
5611: Kunnallisessa vimasuhteessa olevat, palkkatodistus                                                 I/TM     2411996 vp
5612: Kunnan etuosto-oikeus ......................................................... .                  I!YM     104/1989 vp
5613: Kuntahallinto ......................................................................... .          II/SM    5.
5614: Kuntalain vaikutusten seuranta                         ....................................... .   IISM     192/1995 vp
5615: Kuntatason suunnittelu, rakennettu ympäristö                                      ............ .   IIIYM    5.3
5616: Kuntien valtionosuuslaki                    .................................................. .   IISM     14911996 vp
5617: Kuntien perustuslainsuoja                    ................................................. .   I!OM     LA 86/1994 vp
5618: Kuntien kalleusluokitusjäijestelmä                              .............................. .   INM      16411995 vp
5619: Kuntien valtionosuusjäijestelmä                         ...................................... .   IISM     21411991 vp
5620: Kuntoutus................................................................................... .     IISTM    S 111994 vp
5621: Kuntoutusjäijestelmän kehittäminen                           ................................. .   IISTM    S 111994 vp
5622: Kuntoutusjäijestelmä ............................................................ .                IISTM K 4:9/1991 vp
5623: Kuntootuslainsäädännön vaikutukset                             ............................... .   IISTM    S 1/1994 vp
5624: Kuuden kuukauden sääntö                     .................................................. .   INM      76/1995 vp
5625: Kypros........................................................................................ .   111      5.6
5626: Kyröjoen alajuoksun tulvansuojelu                           .................................. .   IIMMM 3411990 vp
5627: Lainsäädäntökysymykset, EU:n neuvostossa, jäsenvaltioltiBM                                         96/1996 vp
5628:                                                                                                    IIUM     204/1995 vp
5629: Lainvalmistelu ....................................................................... .           II/OM    3.
5630: Lainvalmistelun taso       ........................................................... .           IIOM     K 6:1/1993 vp
5631: Laitoksista asuntoja -projekti              .......................................... .           IIIYM    6.7
5632: Lapsen saattaminen rokotukseen työaikana                          .................... .           I/TM     4411986 vp
5633: Lapsen huolto ja tapaamisoikeus, täytäntöönpano                            ........... .           I!OM     96/1995 vp
5634: Lapsipemeiden tukimuodot, yhteensovitus                       ........................ .           IISTM    28/1995 vp
5635: Lapsipoliittinen selonteko          .................................................. .           I/STM    103:1211996 vp
5636: Lapsipoliittisen selonteon jatkotoimet                   ............................. .           I!STM    S 2/1995 vp
5637:                                                                                                                           9
5638: 
5639: Lasten päivähoito ..................................................................... .         1/STM  21111994 vp
5640:                                                                                                   11/STM 3.5
5641: Lasten hoitojä.J:jestelmien kehittäminen                              ...................... ..   1/STM  31911990 vp
5642: Lasten kotihoidon tuki             ......................................................... .    1/STM  72:1211995 vp
5643: Lastentarllanopettajakoulutus                    ........................................... .    1/0PM 196/1994 vp
5644: Latinalaisen Amerikan kehityspankki                           .............................. ..   111    16.4.4
5645: Lehdistö- ja kulttuuritehtävät, ulkoasiainministeriön                                             II/UM  4.
5646: Lentokentät ............................................................................... ..    11/LM  5.4.
5647: Lentoliikenneturvallisuus               .................................................... .    11/LM  7.4
5648: L!!kenne: ja viestintäyhteistyö, kansainvälinen .................. .                              111    20.
5649: L!!kenneJU?~um~. . ................................................................. .            IIOM   1871992 vp
5650: Lnkennem1msteno ................................................................... .             1/LM
5651:                                                                                                   11/LM
5652: - komiteat ja toimikunnat              .................................................... .     11/LM  11.
5653: Liikenneministeriön hallinnonalan tutkimustoiminta                                                11/LM  12.
5654: Liikenneministeriön hallinnonalan liiketoiminta                                                   11/LM  10.
5655: Liikenneturvallisuus ............................................................... .            11/LM  7.
5656: Liikenneväylät             ................................................................ .     11/LM  5.
5657: Liikenteen ympäristökysymykset                         .................................... .     11/LM  4.
5658: Liikunnan koulutuskeskukset, valtakunnalliset                            .................. .     1/0PM 19411993 vp
5659: Liikunnan ammatillisen koulutuksen rahoitus                                   ............ ..     1/0PM 103:511996 vp
5660: Liikunnan sääntely HVK:ssa                    ............................................ ..     1/UM   S 1:411996 vp
5661: Liikunta         .......................................................................... .     11/0PM 9.1
5662: Lukion määrällisen sääntelyn pmkaminen                                 .................... .     1/0PM 17611993 vp
5663: Luonnonmukainen maataloustuotanto                             ............................. .     11/MMM 2.2
5664: Luonnonmukainen tuotanto ................................................. ..                     1/MMM 103:711996 vp
5665: Luonnonsuojelu ja luonnon virldstyskäyttö                               .................. ..     11/YM  5.5
5666: Luonnonsuojelualueen perustaminen                           ............................... .     1/YM   82/1990 vp
5667: Luonnonsuojelualueiden hoito                   ............................................ .     11/MMM 3.3
5668: Luonnonsuojelulain uudistaminen ...................................... ..                         1/YM   K 7:311988 vp
5669: Luonnonsuojeluohjelmien toimeenpano                             .......................... ..     1/YM   57:57/1991 vp
5670: Luotsausmaksut Saimaan alueella                         .................................. ..     1/LM   103:911996 vp
5671: Luottolaitostoiminta, lain muutos ........................................ ..                     LrVM   38/1996 vp
5672: Luottolaitostoiminta           ............................................................ .     ItrVM  5.3
5673: Lupajä.J:jestelmien karsiminen                  .......................................... ..     LrVM   14111993 vp
5674: Lähialueyhteistyö .................................................................... .          1/UM   72: 111995 vp
5675: L~~ue~hte!styötä hmjoittava ulkomaanyhdistys                                                      1/0PM 152:911994 vp
5676: LähioproJekti ............................................................................ .      11/YM  6.8
5677: Länsi- Euroopan unioni WEU ............................................ ..                        111    9.2
5678: Lääkkeet, kalliiden ja vakiintumattomien korvattavuus .......... .                                1/STM  16711996 vp
5679: Läänikohtainen viehekalastusmaksu                            .............................. .     1/MMM LA 411995 vp
5680: Lääninhallinto ......................................................................... .        II/SM  3.
5681: Lääninoikeudet ......................................................................... .        II/OM  2.2
5682: Maa- ja metsätalousministeriö ............................................ ..                     1/MMM
5683:                                                                                                   11/MMM
5684: - komiteat ym       ................................................................... .         11/MMM 8.
5685: Maa-aineslaki, turvelainsäädäntö                ...................................... ..         1/YM   K 6:2611982 vp
5686: Maailman elintarvikeohjelma WFP                     .................................. ..         111    12.9.5
5687: Maailman kauppajä.J:jestö WTO                 ........................................ ..         111    16.3
5688: Maailman terveysjä.J:jestö WHO                ........................................ ..         111    12.4.3
5689: Maailmanpankki ja muut kehitysrahoituslaitokset                                                   111    16.4
5690: Maailmanpankkiryhmä              ..................................................... ..         111    16.4.1
5691: Maakaariuudistuksesta tiedottaniinen                        .......................... ..         1/0M   12011994 vp
5692: Maanmittaus         ................................................................... .         11/MMM 6.
5693: Maaoikeudet         ................................................................... .         II/OM  2.2
5694: Maaseudun kehittäminen            ..................................................... .         11/MMM 2.4
5695: 10
5696: 
5697: Maaseudun ympäristönsuojelu ja vesiasiat                                  .................... .   II/YM  4.3
5698: Maaseutuelinkeinolaki                 ........................................................ .   IIMMM 311/1994 vp
5699: Maaseutupoliittinen selonteko                     ............................................ .   IISM   S 2/1993 vp
5700: Maatalouden tukijfujestelmät                      ............................................ .   IIMMM 148:1/1994 vp
5701: Maatalouden kehitys .............................................................. .               IIMMM 221/1996 vp
5702: Maatalous................................................................................... .     IIIMMM 2.
5703: Maataloustulon kehittäminen ............................................... .                      IIIMMM 2.1
5704: Maataloustuotteiden mru:kkinointi                       ...................................... .   IIIMMM 2.2
5705: Maataloustuotteiden tuotannon tasapainottaminen                                                    IIIMMM 2.2
5706: Maatalousverotus .................................................................... .            IIVM   173/1994 vp
5707: Maatilatalouden kehittämisrahasto                         .................................... .   IIMMM 205/1993 vp
5708: Maatilatalouden rakenteen kehittäminen                                 ....................... .   IIIMMM 2.3
5709: Maitohygienialain muuttaminen                           ...................................... .   IIMMM 25/1995 vp
5710: Maksuttornai oikeudenkäynnit ............................................. .                       II/OM  2.3
5711: Malta ........................................................................................ .   UI     5.6
5712: Marlddnatuomioistuin                 ......................................................... .   II/OM  2.2
5713: Massatyöttömyys ...................................................................... .           IffM   K 8:11/1992 vp
5714: Matemaattis-luonnontieteellinen koulutus                                 ..................... .   IIIOPM 3.2
5715: Matkailun edistäminen .......................................................... .                 IIIKTM 7.
5716: Matkailun edistämiskeskus .................................................... .                   IIIKTM 7.1
5717: Matkustajaluettelot ............................................................... .              IILM   344/1994 vp
5718: Merenkulkulainsäädännön valitusviranomainen                                                        IILM   68/1996 vp
5719: Merenkulkulaitoksen uudelleenorganisointi                                     ................ .   IIILM  11.
5720: Merenkulun veronhuojennukset                           ....................................... .   IIVM   199/1993 vp
5721: Merijatkoyhteydet Keitele-Päijänteen kanavalla                                     ........... .   IILM   57:43/1991 vp
5722: Meriliikenneturvallisuus                 ..................................................... .   IIILM  7.2
5723: Meripelastustoiminta ............................................................ .                II/SM  10.
5724: Meriympäristön suojelu                  ...................................................... .   UI     21.3
5725: Metsien kunto ja terveydentila                      .......................................... .   IIIMMM 3.1.4
5726: Metsähallitus .......................................................................... .         IIIMMM 3.3
5727: Metsäkeskukset ........................................................................ .          IIMMM 117/1995 vp
5728: Metsälaki ................................................................................... .    IIMMM 63/1996 vp
5729: Metsänhoito- ja perusparannustyöt                           .................................. .   IIIMMM 3.1.3
5730: Metsänhoitoyhdistykset                 ....................................................... .   IIMMM 193/1995 vp
5731: Metsäntutkimus ..................................................................... .             IIIMMM 3.4
5732: Metsäpoliittiset asiat             ........................................................... .   IIIMMM 3.1.2
5733: Metsästys ................................................................................ .       IIIMMM 4.
5734: Metsästyslaki ............................................................................. .      IIMMM 88/1995 vp
5735: Metsätalouden yleiskehitys                    ................................................ .   IIIMMM 3.1
5736: Metsätalous ................................................................................ .     IIIMMM 3.
5737: Metsäviljelyaineiston riittävyys                     ......................................... .   IIMMM 146/1994 vp
5738: Ministerivastuujfujestelmä, uudistaminen                             ......................... .   IIOM   K 8:4/1989 vp
5739: Ministeriöiden pohjoismaiset yhteydet                                ......................... .   III    4.2.3
5740: Mittatekniikan keskus               .......................................................... .   IIIKTM 2.8.1
5741: Moduulirekat ............................................................................ .        IIILM  3.
5742: Monenkeskinen yhteistyö ..................................................... .                    III    5.3.5
5743: Monenvälinen kehitysyhteistyö, määrärahojen jako ........... .                                     IIUM   122:2/1992 vp
5744: Monenväliset sopimukset ..................................................... .                    II/UM  3.
5745: Monitoimimurtajat ................................................................ .               IIILM  5.3
5746: Moottorikelkan käyttölupa                    ................................................. .   I/YM   95/1990 vp
5747: Moottorikeikkojen telamerldnnät                          ..................................... .   I/YM   163/1995 vp
5748: Musiikkioppilaitokset               .......................................................... .   IIIOPM 3.6
5749: Määräenemmistöpäätökset EU :ssa                           .................................... .   IIUM   S 1:22/1996 vp
5750: Naisten vapaaehtoinen asepalvelus                           .................................. .   I/PLM  131/1994 vp
5751: - rajavartiolaitos                                                                                 IISM   131/1994 vp
5752: Nato-yhteistyö. ........................................................................... .      III    9.1
5753:                                                                                                                          11
5754: 
5755: N~u!os~liiton ~dinvoimatuotanto                           ...................................... .   1/KTM 29511994 vp
5756: Nimismiesten virat .................................................................. .              IIOM   83/1995 vp
5757: Nuoriso-ohjelma, kansliapäällikkötyöryhmän ........................ .                                1/TM   11:811995 vp
5758: Nuor!so~vatustyö ................................................................. .                 11/0PM 9.
5759: NUOf!SOty.~··::··············································································        11/0PM 9.2
5760: N uonsotyottömyys. .................................................................... .            1/TM   K 8:10/1992 vp
5761: Nuorten syljäytymisen ehkäiseminen                                 ............................. .   11/0PM 3.3
5762: Nuorten ohjaus koulutukseen                          ........................................... .   1/TM   75/1996 vp
5763: Nuuksion kansallispuisto, alueelle jäävät tontit ...................... .                            1/YM   11111993 vp
5764:                                                                                                      1/YM   11111993 vp
5765: OECD       ................................................................................. .       III    16.1
5766: Oikeudenkäyntimenettely                   .................................................. .       110M   13911993 vp
5767: Oikeusaputoiminta, yleinen                    .............................................. .       II/OM  2.3
5768: Oikeushenkilön rangaistusvastuu                               .............................. .       110M   95/1993 vp
5769: Oikeuslaitos             ................................................................... .       II/OM  2.
5770: Oikeusministeriö                ............................................................ .       110M
5771:                                                                                                      II/OM
5772: - komiteat, toimikunnat, työryhmät... ....................................... .                      II/OM  6.
5773: Oikeusrekisteri-ja perintäasiat              ........................................ .              II/OM  2.3
5774: Oluttuomisten rajoittaniinen             ............................................ .              1/STM  1111996 vp
5775: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy                  ................................... ..              11/VM  5.2.2.2
5776: Omaisuudenhoitoyhtiöiden valvonta                    ................................ .              1/VM   6/1996 vp
5777: Onnettomuuksien tutkiota             ................................................ .              1/0M   107/1996 vp
5778: Opettajankoulutukseen valikoitomineo                        ......................... .              1/0PM K 611995 vp
5779: OpetU\jankoulutuksen vhkavapausjäijestelmä                               ............ .              1/0PM 138/1996 vp
5780: Opettajien sivuaineopinnot ja täydennyskoulutus                                                      1/0PM K 6/1995 vp
5781: Opetusministeriö       .............................................................. .              1/0PM
5782:                                                                                                      11/0PM
5783: - komiteat, toimikunnat ja työryhmät.. .................................... .                        11/0PM 11.
5784: Opinto keskus, toiminnan seuraaminen ..................................... .                         1/0PM 119/1993 vp
5785: Opintotuen kehittäminen      ..................................................... .                 1/STM  110:50/1986 vp
5786:                                                                                                      1/0PM 21:111995 vp
5787: Opintotuki            ....................................................................... .      11/0PM 10.
5788: Oppilaan erottaniinen                    .................................................... .      1/0PM 23/1995 vp
5789: Oppilaanohjaus                ............................................................... .      1/0PM 17611993 vp
5790: Oppisopimuskoulutus                      .................................................... .      1/0PM 20011993 vp
5791: Osuuspankkien yhteenliittymä                        ......................................... .      1/VM   47/1996 vp
5792: Paikallishallinnon uudistaminen                        ...................................... .      IISM   10011990 vp
5793: Paikalliskilpailun avaaminen puhelinliikenteessä                                                     1/LM   180/1995 vp
5794: Pakolais- ja siirtolaispolitiikka                  .......................................... .      111    14.
5795: Pakolais- ja siirtolaisasiat, alue- ja paikallishallinto ........... .                               1/STM  125/1995 vp
5796: Pakolaisten vastaanotto                    .................................................. .      11/STM 3.16
5797: Palkkaturva            ...................................................................... .      11/TM  6.2
5798: - pienyrittäjän .......................................................................... .         1/TM   106:30/1989 vp
5799: Palvelurakenteen uudistaminen, sosiaali- ja terveysalan                                              11/STM 3.9
5800: Palvelussuhteet, eräiden eläkeoike.us ........................................ .                     1/0PM 316/1992 vp
5801: Pankkituki .................................................................................. .      1/VM   37911992 vp
5802:                                                                                                      1/VM   37511992 vp
5803:                                                                                                      11/VM  5.2
5804: Pankkivaltuutettujen tehtävät              ............................................ .            1/VM   32/1992 vp
5805: Patentti- ja rekisterihallitus        ................................................. .            11/KTM 2.7
5806: Pelastushallinto ...................................................................... .            II/SM  8.
5807: Pemehoito, toimeksiantosopimussuhteinen ........................... .                                1/STM  22/1996 vp
5808: Pemekäsite sosialihuollossa            ................................................ .            1/STM  21011994 vp
5809: Pemepoliittiset etuudet                ................................................ .            11/STM 3.2
5810: Perintö- ja lahjaverotus               ................................................ .            1/VM   68/1995 vp
5811: 12
5812: 
5813: Perintö- ja lahjaverolain kokonaisuudistus                             .................... .   1/VM     15/1996 vp
5814: Perunan rengasmätä                  ....................................................... .   IIMMM 8711995 vp
5815: Perushyödykkeet                ............................................................ .   111      16.6
5816: Peruskoulu, valtionosuusperustelut                    ..................................... .   1/0PM 35/1995 vp
5817: Perusparannustoiminta                    .................................................. .   11/YM    6.2
5818: Perustienpidon elvytyshankkeet                       ...................................... .   1/LM     3:2/1996 vp
5819: Perustoimeentuloturva             ......................................................... .   1/STM    K 8:20/1987 vp
5820: Perusturvalautakunnan tehtävät                   .......................................... .   1/STM    K 6:211994 vp
5821: Petoeläinvahinkojen korvaaminen                      ...................................... .   IIMMM 47/1994 vp
5822: Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edistäminen                                               IIIKTM 5.2
5823: Pienten lasten hoitojäijestelmä, kehittäminen                          .................... .   1/STM    208/1996 vp
5824: Pientyönantajien valtakunnallinen palvelukeskus                                                 11/TM    8.4
5825: Pienyrittäjien palkkaturvan kehittäminen                             ...................... .   1/TM     106:30/1989 vp
5826: Pienyritysten pääomahuolto, työeläkelaitosten kautta                                            1/STM    241/1996 vp
5827: Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus                       ..................................... .   1/STM    103:13/1996 vp
5828: Pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneiden palvelutarvesuunnitillffiM                                  3:6/1996 vp
5829: - ikääntyneiden kuntoutus ...................................................... ..             1/STM    88/1996 vp
5830: Pitkän tähtäyksen suunnitelma, hallituksen                           ...................... .   1/VNK LA 22/1992 vp
5831: Pk-yritysten omavaraisuuden parantaminen                                  ................. .   1/VM     106/1996 vp
5832: Pohjois-Suomen vanhat metsät, suojelun kompensaatiot                                            1/YM     103:14/1996 vp
5833: Pohjoismaat, Suomen suhteet                    ........................................... ..   111      4.
5834: Pohjoismaiden kauppapoliittinen yhteistyö                              .................... .   111      4.2.4
5835: Pohjoismaiden kehitysrahasto                    ........................................... .   111      16.4.6
5836: Pohjoismaiden kehitysyhteistyö                   .......................................... .   111      4.2.5
5837: Pohjoismaiden ministerineuvosto                       ..................................... .   111      4.2.2
5838: Pohjoismaiden neuvosto ......................................................... .              111      4.2.1
5839: Pohjoismaiden rauhanturvaamisyhteistyö                              ....................... .   111      4.2.6
5840: Po~~o~smai.set yh~r~et hallitustasolla                         ............................ .   111      4.2
5841: Polns1en virat, maararahat ..................................................... .              1/SM     103:2/1996 vp
5842: Poliisimies-käsite             ............................................................ .   1/SM     57/1994 vp
5843: Pol!!s!n,. ~Iin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminta                                           1/SM     126:2/1993 vp
5844: PoliiSitoimi .............................................................................. .   II/SM    7.
5845: Porotalous          ....................................................................... .   IIIMMM 4.
5846: Postipalvelut         ..................................................................... .   1/LM     103:10/1996 vp
5847: Postipankki Oy:n toiminta                  ................................................ .   1/VM     71/1987 vp
5848: Postitoiminta.............................................................................. .   11/LM    8.4
5849:                                                                                                 1/LM     49/1993 vp
5850:                                                                                                 1/LM     11:5/1995 vp
5851: Potilasvahinkolain uudistaminen                     ....................................... .   1/STM    32611994 vp
5852: Puhelinliikenne, paikalliskilpailu ............................................ .               1/LM     180/1995 vp
5853: Puhelinnumeron siin-ettävyys                    ........................................... .   1/LM     180/1995 vp
5854: Puoluerekisteri ........................................................................... .   II/OM    1.
5855: Puolustushallinnon organisaatio                         ................................... .   11/PLM 2.2
5856: Puolustushallinnon rakennuslaitos                            .............................. .   1/PLM K 6:111994 vp
5857: Puolustusministeriö                ........................................................ .   1/PLM
5858:                                                                                                 11/PLM
5859: Puolustusministeriön kansainvälinen toiminta                               .............. .     11/PLM 2.1
5860: Puolustusvoimat             ............................................................. .     11/PLM 3.
5861: Puolustusvoimien poliisitoiminta                         ................................ .     1/PLM 5711995 vp
5862: Puolustusvoimien koulutus                     ........................................... .     11/PLM 3.4
5863: Puolustusvälineteollisuuden omistusjäijestelyt                               ............ .     11/PLM 2.4
5864: Puolustusvälineteollisuuden toimintaedellytykset                                                1/PLM 132/1996 vp
5865: Puutavaran mittaus                ....................................................... .     IIMMM 14011996 vp
5866: Päihdeasiat        ...................................................................... .     II!STM 4.6
5867: Päihdeolojen kehitys v. 1993 ................................................ .                 1/STM    K 1211994 vp
5868: Päivähoito      ......................................................................... .     1/STM    K 10:3/1990 vp
5869:                                                                                                                        13
5870: 
5871: Radanpito      ......................................................................... .         IIILM  5.2
5872: Raha-automaattivaroin toimivat yhteisöt                       .......................... .         1/STM  20611990 vp
5873: Raha-automaattivaroin toimivat yhdistykset                             ................. .         1/STM  20611990 vp
5874: Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö                                ................ .         1/STM  17011993 vp
5875:                                                                                                    1/STM  126:1811993 vp
5876: Rahalain muuttaminen                  ....................................................... .    INM    17011983 vp
5877: Rahalaitos           ........................................................................ .    IINM   5.
5878: Rahaliiton kolmas vaihe, Suomen liittyminen .................... .                                 INM    135:211994 vp
5879: Rahoitusjfujestelmän tervehdyttäminen, tiedonanto                                                  INM    152:611994 vp
5880: Rahoitusmarkkinoiden valvonta                         ....................................... .    IINM   5.1
5881: Raideliikenneturvallisuus                  .................................................. .    IIILM  7.3
5882: Raittiustyö        .......................................................................... .    11/STM 4.6
5883: Rajavaitiolaitos              ............................................................... .    II/SM  10.
5884: Rakennemuutokset                    ......................................................... .    IIITM  8.2
5885: Rakennettu ympäristö               .......................................................... .    IIIYM  5.3
5886: Rakennettu ympäristö ja rakentaminen                                 ......................... .   IIIYM  7.
5887: Rakennushankkeet, kunnan lisätehtävät                             ............................ .   1/YM   14/1995 vp
5888: Rakennustoimi, valtion                  ..................................................... .    IINM   8.1
5889: Rangaistusten täytäntöönpano                       .......................................... .    1/0M   23/1990 vp
5890: Rauhanturvaamistoiminta, henkilöstön asema                                  .................. .   1/PLM  K 4:3/1991 vp
5891: - YK:n       ................................................................................ .    III    12.3
5892: Rautatiet           ......................................................................... .    IIILM  5.2
5893: Rekisterihallinto          .................................................................. .    II/SM  4.
5894: Rekisteritoimistot ja valtion paikallishallinto                                ............... .   1/SM   15411991 vp
5895: Riistatalous            ..................................................................... .    IIIMMM 4.
5896: Rikoslain täsmentäminen                         ............................................. .    110M   30111994 vp
5897: Rikosrekisteri ........................................................................ .          II/OM  2.3
5898: Riskirahoitus, pienten yritysten                    ......................................... .    1/KTM 152:23/1994 vp
5899: Rokottaminen, lapsen saattaminen työaikana ........................ .                              1/TM   4411986 vp
5900: Saamelaisten asiat                 .......................................................... .    II/OM  5.
5901: Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto                              ............................ .    110M   24811994 vp
5902: Saamen kielen huolto, pohjoismainen yhteistyö ................. .                                  110M   103:111996 vp
5903: Saimaan jäänmmTOn avustaminen                                 ............................... .    1/LM   72:811995 vp
5904: Saimaan sisäinen jäänmurto                     .............................................. .    1/LM   3:3/1996 vp
5905: Sairaala-apteekit ja lääkekeskus, lääkejakelu                              ................... .   1/STM 33711994 vp
5906: Sairauspäivärahajfujestelmä ja kuntoutus, uudistus                                                 1/STM  12411995 vp
5907: Sairausvakuutuksen kehittäminen                       ....................................... .    1/STM K 10:4/1990 vp
5908: Sairausvakuutus                 ............................................................. .    1/STM  14511991 vp
5909: Sairausvakuutusjfujestelmä                  ................................................. .    II/STM 2.1
5910: - rahoitus     .............................................................................. .    1/STM  12911987 vp
5911: Sairausvakuutuslain mukainen matkakorvaus                                       .............. .   1/STM  28/1996 vp
5912: Satamia koskeva kokonaisselvitys                           .................................. .    1/LM   103:1111996 vp
5913: Siemenhuolto               .................................................................. .    1/MMM 20411996 vp
5914: Siemenperunan laatuvaatimukset                                ............................... .    1/MMM 36411994 vp
5915: Siirtolaisuus ja kansainväliset työvoimapalvelut                                                   IIITM  7.4
5916: Sijoituspalveluyritystoiminta                   ............................................. .    IINM   5.3
5917: Sisäasiainministeriö ............................................................... .             IISM
5918:                                                                                                    II/SM
5919: - komiteat, toimikunnat ja työryhmät.. .................................... .                      II/SM  11.
5920: Siviilipalvelusmiesten koulutus ja sijoittaminen                          ........... .            1/TM   811985 vp
5921: Sopimukset, kahdenväliset          .................................................. .            II/UM  3.
5922: - monenväliset ...................................................................... .            II/UM  3.
5923: Sopimushoito, huumeista riippuvaisten .................................... .                       110M   18011992 vp
5924: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujfujestelmä                                                   11/STM 3.
5925: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne                                                       1/STM 72:1111995 vp
5926: 14
5927: 
5928: Sosiaali- ja terveysministeriö                                                                    IISTM
5929:                                                                                                   IIISTM
5930: - komiteat ja työryhmät .......................................................... .              IIISTM   6.
5931: Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilanne kunnissa                      ............... .            IISTM    K 6:211993 vp
5932: Sosiaali- ja terveyspalvelut, lainsäädännön uudistaminen                                          IIISTM   3.14
5933: - laadunvalvonta ................................................................... .            IISTM    2211996 vp
5934: Sosiaali- ja terveyspoliittinen päätöksenteko                   .................... .            IIVM     K 8:711992 vp
5935: Sosiaali- ja terveyspolitiikka, ehkäisevä                   ........................ .            IIISTM   4.
5936: Sosiaalinen ulottuvuus EU :ssa            .......................................... .            IIUM     S 1:1111996 vp
5937: Sosiaaliturvaa koskeva selonteko              ...................................... .            IISTM    188/1994 vp
5938:                                                                                                   IISTM    K 6:2/1994 vp
5939: Sosiaaliturvamaksut              ............................................................ .   IISTM    170/1996 vp
5940: Sosiaaliturvan rahoitus                     ................................................. .   IISTM    237/1993 vp
5941: Sosiaalivakuutuksen kehittäminen                          ................................... .   IISTM    110:50/1986 vp
5942: Sosiaalivakuutus ................................................................... .            II/STM   2.1
5943: Sosiaalivakuutusetuuksien taso                     .......................................... .   IISTM    209/1994 vp
5944: Sosialistimaat, entiset, Suomen kauppa ................................ .                         I!UM     K 6:4/1993 vp
5945: Sotainvalidihuolto            ............................................................... .   II!STM   3.7
5946: Sotainvalidit ja veteraanit, sosiaaliturva .............................. .                       IISTM    57:5311991 vp
5947: Sotaveteraanihuolto .................................................................. .          IIISTM   3.7
5948: Sotilaallinen kriisinhallinta, EU ja WEU ............................. .                          IIUM     s 1:3111996 vp
5949: Sotilaseläkejäijestelmän uudistaminen                              .......................... .   IIPLM    57:3/1991 vp
5950: Sukupuolten välinen tasa-arvo EU :ssa                                ........................ .   I!UM     S 1:811996 vp
5951: Suomen Akatemian tutkimusvarat                          ..................................... .   IIOPM    122:15/1992 vp
5952: Suomen EU-puheenjohtajuus                           ......................................... .   III      2.11
5953: Suomen humanitaariset ja siviilivalmiudet                                .................... .   IIPLM    S 2/1996 vp
5954: Suomen ja IVY -maiden väliset suhteet                                ........................ .   III      5.1.2
5955: Suomen ja Venäjän väliset suhteet ..................................... .                         III      5.1.1
5956: Suomen kansainvälisen toiminnan päälinjat                                  .................. .   III      1.
5957: Suomen kauppa entisten sosialistimaiden kanssa                                                    I!UM     K 6:4/1993 vp
5958: Suomen Keski- ja Itä-Euroopan toimintaohjelma                                                     III      5.3.4
5959: Suomen kielipolitiikka EU :ssa ............................................. .                    III      2.6
5960: Suomen Pankin ohjesääntö                    ................................................. .   IIVM     K 4:1111991 vp
5961: Suomen suhteet Aasian valtioihin                         .................................... .   III      8.
5962: Suomen suhteet Afrikan valtioihin                          .................................. .   III      8.
5963: Suomen suhteet Baltian maihin                           ..................................... .   III      5.2
5964: Suomen suhteet EU-maihin ................................................... .                    III      3.
5965: Suomen suhteet Euroopan ulkopuolisiin maihin                                     ............ .   III      7.
5966: Suomen suhteet Keski- ja Itä-Euroopan maihin                                      ........... .   III      5.3
5967: Suomen suhteet Latinalaisen Amerikan valtioihin                                                   III      8.
5968: Suomen suhteet Lähi-idän valtioihin                          ................................ .   III      8.
5969: Suomen suhteet Pohjoismaihin ........................................... ..                       III      4.
5970: Suomen suhteet ulkovaltoihin                     ............................................ .   III
5971: Suomen taloudelliset suhteet Välimeren maihin                                     ........... .   III      6.
5972: Suomen toiminta Euroopan unionissa                              ............................. .   III      2.
5973: Suomen toiminta HVK:ssa                     ................................................. .   I!UM     S 1:26/1996 vp
5974: Suomen urlleiluopisto ............................................................ .              IIOPM    19411993 vp
5975: Suomi, Venäjä, IVY -maat, kauppasuhteet                               ....................... .   III      5.1.3
5976: - hallinnonaloittainen yhteistyö. ................................................ .              III      5.1.4
5977: Suomi tietoyhteiskunnaksi ................................................... .                   IIIOPM   3.1
5978: Suuronnettomuuksien tutkiota                       .......................................... .   II/OM    1.
5979: Sveitsi     ................................................................................. .   III      5.7
5980: Syijinnän kieltäminen EU :ssa                     ........................................... .   I!UM     S 1:8/1996 vp
5981: Syijäytymisvaarassa olevat nuoret                             ............................... .   IIOPM    72:411995 vp
5982: Syyttäjävirastot            ................................................................. .   II/OM    2.3
5983: Sähkömarkkinalaki                    ........................................................ .   IIKTM    138/1994 vp
5984:                                                                                                                             15
5985: 
5986: Sähkömarlddnoiden uudistus ............................................... .                       IIIKTM   6.4
5987: Sähkövero        .......................................................................... .      1/KTM    138/1994 vp
5988: Säteily ................................................................................... .      II/STM   4.4
5989: Säädöshierarldan toteuttaminen HVK:ssa                                ..................... .      1/UM     S 1:111996 vp
5990: Säästökassatoiminta           ............................................................. .      1/VM     126:311993 vp
5991:                                                                                                    1/VM     11:111995 vp
5992:                                                                                                    IIIVM    5.3
5993: Säästökassojen valvonta                      ............................................... .     1/VM     72:3/1995 vp
5994: Taideopetus        ......................................................................... .     II/OPM   3.6
5995: Taidepolitiikka           .................................................................. .     IIIOPM   8.
5996: Taiteen edistäminen            ............................................................. .     IIIOPM   8.4
5997: Takaajan asema               ............................................................... .     IIOM     183/1992 vp
5998: Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön jäJjestö OECD                                               III      16.1
5999: Talous- ja rahaliittokysymykset HVK:ssa                               ...................... .     1/UM     S 1:6/1996 vp
6000: Talousarvio          ....................................................................... .     IIIVM    3.1
6001: Talousarvioesitysten perustelut                  ........................................... .     1/VM     19411993 vp
6002: Talouskehitys            ................................................................... .     IIIVM    1.
6003: Talouspolitiikka              .............................................................. .     IIIVM    1.
6004: Tapatunnan täyden korvauksen periaate                              ......................... .     1/STM    24811992 vp
6005: Tapatunnavakuutuksen täyskustannusvastuu                                    ................ .     1/STM    17911994 vp
6006: Tasa-arvo Yleisradio Oy:ssä                       .......................................... .     1/LM     124/1993 vp
6007: Tasa-arvo, naisten ja miesten välinen .................................... ..                      IIISTM   5.
6008: Tasa-arvon edistäminen työmarlddnoilla                              ........................ .     IIITM    5.5
6009: Tavaraliikenne             ................................................................. .     II/LM    2.
6010: Teattereiden aseman turvaaminen                        .................................... ..     1/0PM    21511994 vp
6011: TEKES, myöntämisvaltuudet .................................................. .                     1/KTM    72:9/1995 vp
6012: Tekijänoikeuskysymykset                  ................................................... .     II/OPM   7.
6013: Teknillinen tamastuskeskus                  ................................................ .     IIIKTM   2.8.2
6014: Tekninen turvallisuus ja infrastruktuuri                             ....................... .     IIIKTM   2.8
6015: Teknisen ja kaupallisen tutkimuksen tukeminen                                                      II/KTM   3.1.4
6016: Teknologian kehittämiskeskus .............................................. .                      IIIKTM   3.1.3
6017: Teknologian kehittämiskeskuksen resurssit                                  ................. .     1/KTM    3:511996 vp
6018: Teknologiapolitiikka ............................................................. .               IIIKTM   3.1
6019: Teletoiminta. .............................................................................. .     II/LM    8.2
6020: Tenojoen kalastus- ja omistusoikeudet, korvaukset                                                  1/MMM    9711972 vp
6021:                                                                                                    1/MMM    28/1990 vp
6022: Teollisen yhteistyön rahasto OY Finnfund                                ...................... .   III      5.3.6
6023: Teollisuuden ja yritystoiminnan edistäminen                                     .............. .   II/KTM   5.
6024: Teollisuuden valvonta ja tamastus                         .................................... .   IIIKTM   2.
6025: Teollisuuden yleiskehitys ...................................................... .                 IIIKTM   1.
6026: Teollisuus ja yhdennetty ympäristönsuojelu                                 ................... .   IIIYM    4.1
6027: Teollisuuspolitiikka .............................................................. .              IIIKTM   1.
6028: Teollisuutta edistävä tutkimustoiminta                             ........................... .   IIIKTM   3.
6029: Terveydenhuollon ammattihenkilöstö                           ................................. .   IIISTM   3.12
6030: Terveydenhuollon kustannukset, selvitys                             .......................... .   1/STM    178/1989 vp
6031: Terveyspalvelujen kehittäminen                         ....................................... .   II/STM   3.13
6032: Terveyspolitiikka, ehkäisevä                   ............................................... .   IIISTM   4.1
6033: Tiede- ja teknologiapolitiikka, koordinointi                               ................... .   1/0PM    126:411993 vp
6034: Tiedonkemiden vähentäminen ja yhteinäistäminen                                                     1/VM     106/1993 vp
6035: Tielaitoksen uudelleenorganisointi                          .................................. .   II/LM    11.
6036: Tieliikenneturvallisuus                ....................................................... .   II/LM    7.1
6037: Tieliikenteen verotus                    ..................................................... .   IIIVM    4.2
6038: Tiet       ................................................................................... .   II/LM    5.1
6039: Tieteellisen tutkimuksen rahoitus                               .............................. .   1/0PM    152:1611994 vp
6040: Tietojen kemu valtionosuusuudistuksesta                               ........................ .   1/0PM    21511991 vp
6041: Tietostrategiaohjelma ........................................................... .                IIIOPM   6.7
6042: 16
6043: 
6044: Tietoyhteiskunta ja viestintä                  ............................................ .         11/LM    8.
6045: Tilastotoimi, valtion            .......................................................... .         11/VM    8.4
6046: Toimeentulotuki         ................................................................... .         11/STM   3.3
6047: Toissijaisuusperiaate, pöytäkirjan täsmentäminen                              ............. .         1/UM     S 1:1511996 vp
6048: Tmjunta-ainehallinnon kehittäminen                                ......................... .         1/MMM    17011994 vp
6049: Transtech Oy, työllisyys                ................................................... .         1/KTM    220:2/1994 vp
6050: Tullilainsäädäntö             ............................................................. .         1/VM     17811995 vp
6051: Tullitoimi     ............................................................................ .         11/VM    4.
6052: Tuloverolaki         ...................................................................... .         1/VM     200/1992 vp
6053: Tuloverotus      .......................................................................... .         11/VM    4.1
6054: Tuomioistuimet             ................................................................ .         II/OM    2.2
6055: Tuomittujen siirtäminen, Suomen ja vieraan valtion välillä .. .                                       II/OM    1.
6056: Tuoteturvallisuus             ............................................................. .         1/KTM    40/1986 vp
6057: Tupakoinnin vähentäminen                         .......................................... .         1/STM    116/1993 vp
6058: Turldd             ················································································   III      5.5
6059: Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko                            ............... .          11/PLM   1.3
6060: Turvallisuuspolitiikka           ......................................................... .          III      9.
6061: Turvapaikan hakijat               ........................................................ .          II/SM    9.
6062: Turvapaikkalautakunta             ........................................................ .          II/OM    2.3
6063: Turvatekniikan keskus                   .................................................. .          11/KTM   2.8.3
6064: Turvelainsäädäntö              ........................................................... .          1/YM     K 6:26/1982 vp
6065: Tutkijankoulutus             ............................................................. .          11/0PM   6.5
6066: Tutkimuksen ja tuotekehityksen lisääminen                              ................... .          1/0PM    57:1111991 vp
6067: Tutkimus       ........................................................................... .          11/0PM   6.
6068:                                                                                                       11/0PM   6.6
6069: Tytäryhtiön tappioiden vähentäminen                               ........................ .          1/VM     17711995 vp
6070: Työaika, yksilöllinen ............................................................ .                  1/TM     166/1987 vp
6071: Työeläkeuudistus              ............................................................ .          1/STM    118/1995 vp
6072: TyöeläiDä      ........................................................................... .          11/TM    6.
6073: Työhallinnon toiminnan kehittäminen                          ............................. .          11/TM    5.1
6074: Työlainsäädännön kehittäminen                    ......................................... .          11/TM    5.2
6075: Työllistämistuki, kehittäminen                    ........................................ .          1/STM    106/1994 vp
6076: Työllisyyden parantaminen, talouspolitiikka ...................... .                                  11/TM    3.
6077: Työllisyyden hoidon toimenpiteet                      .................................... .          11/TM    8.
6078: Työllisyyskehitys .................................................................... .              11/TM    2.
6079: Työllisyyskoulutus              .......................................................... .          1/STM    151,179/1988 vp
6080: Työllisyyslain muutosten vaikutusten seuranta                                 ............ .          1/TM     210/1996 vp
6081: Työllisyysperusteiset hankinnat, valtion .............................. .                             11/TM    8.3
6082: Työllisyyspolitiikka ............................................................... .                1/TM     126:19/1993 vp
6083: Työllisyystoimenpiteet kunnissa                  ......................................... .          1/TM     152:28/1994 vp
6084: TyömarkkinajäJjestelmän muutokset                           .............................. .          1/TM     17211995 vp
6085: Työmarkkinatuen kehittäminen                    .......................................... .          11/TM    5.2
6086: Työministeriö          ................................................................... .          1/TM
6087:                                                                                                       11/TM
6088: - komiteat, toimikunnat ja työryhmät ...................................... .                         11/TM    12.
6089: Työn arvostus            ................................................................... .        1/TM     K 8:1311992 vp
6090: Työneuvosto           ...................................................................... .        11/TM    6.3
6091: Työnvälitys         ........................................................................ .        11/TM    7.1
6092: Työolot       .............................................................................. .        11/TM    6.1
6093: Työpolitiikan suunnittelu ja kehittäminen                                ................... .        11/TM    5.
6094: Ty~J!?li~ikan ~voitteet               ...................................................... .        11/TM    4.
6095: Tyonitojen SOVIttelu .............................................................. .                 11/TM    6.5
6096: Työsuojelu         ......................................................................... .        11/TM    6.6
6097: Työsuojeluliallinnon henkilöstö                           .................................. .        1/STM    K 10:6/1990 vp
6098: Työsuojeluliallitus ja työterveyslaitos, yhteistyö                              ............ .        1/STM    104:2911988 vp
6099: Työterveyshuolto            ................................................................ .        11/STM   4.5
6100:                                                                                                                           17
6101: 
6102: Työterveyslaitoksen toimintaedellytykset                        ........................ .         1/STM    206/1990 vp
6103: Työttömien aloitteellisuuden tukeminen                          ........................ .         11/TM    8.5
6104: Työttömyys       ....................................................................... .         11/TM    2.4
6105: Ty~tt?.myyseläkkeiden yhdenmukaistaminen                             .................. ..         1/STM    11711994 vp
6106: Tyottömyysturva            ............................................................ ..         1/STM    151,179/1988 vp
6107: Työttömyysturvajätjestelmä, kehittäminen                          ...................... .         1/STM    10611994 vp
6108: Työttömyysturvalautakunnan voimavarat                               .................... .         1/STM    33611992 vp
6109: Työttömyysturvan indeksitaOOstos                    ................................... ..         1/STM    17811994 vp
6110: Työttömyysturvan kehittäminen ......................................... ..                         1/STM    110:5011986 vp
6111:                                                                                                    1/STM    23511993 vp
6112: Työttömyysturvan rahoitus                                                                          1/STM    26811994 vp
6113:                                                                                                    1/STM    33911992 vp
6114:                                                                                                    1/STM    11311984 vp
6115: Työttömyysturvauudistuksen seuranta                       .......................... ..            1/STM    72/1996 vp
6116: Työttömyysvakuutus ............................................................. .                 11/STM   2.3
6117: Työtuomioistuin       ............................................................... .            II/OM    2.2
6118: Työvoimakoulutuksen toimeentuloetuudet                           .................... .            lffM     129/1996 vp
6119: Ty~vo!man kehi~nen               .................................................... .            11/TM    7.3
6120: Tyovo1man kysyntä ............................................................... .                11/TM    2.3
6121: Työvoiman ohjaus ................................................................ .                11/TM    7.2
6122: Työvoiman taljonta ................................................................ .              11/TM    2.2
6123: Työvoimapalvelut ................................................................... ..            11/TM    7.
6124: Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus                  ................................ ..            11/TM    7.3.1
6125: Työvoimapoliittiset toimenpiteet               ...................................... .            11/TM    11.
6126: Työvoimapolitiikan toimeenpano ........................................ ..                         11/TM    4.2
6127: Työvoimatutkimus       .............................................................. .            11/TM    5.4
6128: Työympäristön ja työolojen tutkimus                        .......................... .            11/TM    5.3
6129: Ulko- ja turvallisuuspolitiikka, EU :n               ................................ .            1/UM     S 1:2711996 vp
6130:                                                                                                    1/UM     S 1:30/1996 vp
6131:                                                                                                    1/UM     S 1:2911996 vp
6132: Ulkoasiainministeriö                                                                               1/UM
6133:                                                                                                    II/UM
6134: - lehdistö- ja kulttuuritehtävät                   .......................................... .    II/UM    4.
6135: - komiteat, toimikunnat ja työryhmät                         ................................ .    II/UM    6.
6136: - oikeudelliset tehtävät                .................................................... ..    II/UM    3.
6137: Ulkomaalaisasiat                ............................................................. .    II/SM    9.
6138: Ulkomaalaishallinto                  ........................................................ .    IISM     21911994 vp
6139: Ulkomaanedustus                  ............................................................ .    II/UM    2.
6140: Ulkomaankaupan edistäminen                             ...................................... .    11/KTM   8.
6141: Ulkopolitiikka              ................................................................ ..    II/UM 1.
6142: Ulkovaltain diplomaattinen edustus, muutokset                                 ................ .   II/UM 5.
6143: Ulosottovirastot              ............................................................... .    II/OM 2.3
6144: UNCTAD            ........................................................................... .    111   12.7
6145: UNDP         ................................................................................ .    111   12.9.2
6146: UNESCO           ........................................................................... ..    111   12.4.4
6147: UNFPA          ............................................................................. ..    111   12.9.4
6148: UNICEF          ............................................................................ ..    111   12.9.3
6149: Unionin kansalaisuus, oikeudet                      ........................................ ..    1/UM  S 1:911996 vp
6150: Uppopuiden ja uittojätteiden poistaminen                                     ................ ..   1/MMM 1711995 vp
6151: Vaalit       ................................................................................ .    II/OM 1.
6152: Vaikeasti kehitysvammaisten opetus                             .............................. .    1/0PM 159/1996 vp
6153:  Vaikeavammaiset yrittäjät, arvonlisävero                                   ................ ..    1/VM  152:5/1994 vp
6154:  V akuoksien hoito                ........................................................... .    1/STM 25311994 vp
6155:  Vakuotuskorvausten arvonlisävero-osuus                                      ................ ..   1/VM  16811995 vp
6156:  V akuutusmaksuvero, kansainväliset kilpailuolosuhteet ...... ..                                   1/VM  12811990 vp
6157:  Vakuotusoikeus ..................................................................... .            II/OM 2.2
6158: 18
6159: 
6160: Vakuutussopimuslaki           ......................................................... .       IIOM     114/1993 vp
6161: V akuutustamastuksen voimavarat, kehittäminen                            ............... .      I!STM    24111996 vp
6162: V akuutustamastus      ................................................................ .       IIISTM   2.2
6163: V almiste- ja ympäristöverot, tieliikenteen verotus                                             IIIVM    4.2
6164: V almisteverotus        ............................................................... .       IIVM     237/1994 vp
6165: Valmiusjoukko           ............................................................... .       IIIPLM   1.2
6166: Valmiusjoukon perustaminen                       ...................................... .       IIPLM    185/1995 vp
6167: V altakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset                              ............ .       IIOPM    194/1993 vp
6168: Valtion eläkejärjestelmä          ..................................................... .       IIIVM    6.5
6169: Valtion henkilöstö, oikeusasema                  ...................................... .       IIIVM    6.2
6170: Valtion henkilöstömenot ja -määrä                    .................................. .       IIIVM    6.6
6171: Valtion ja kuntien taloudelliset suhteet                          ..................... .       IIOM     LA 8611994 vp
6172: Valtion kassatalous ................................................................ .          IIIVM    3.3
6173: Valtion kiinteistölaitos ............................................................ .         IIIVM    8.1
6174: Valtion lainanotto ja takaukset               ......................................... .       IIIVM    3.4
6175: Valtion laitokset, sosiaali- ja terveysalan ............................ .                      IIISTM   3.15
6176: Valtion omaisuuden myyntituotot                    .................................... .       IILM     103:811996 vp
6177: Valtion omaisuus, liikenneministeriön hallinnonalan ............ .                              IIILM    9.
6178: Valtion pitkäaikaiset lainat          ................................................. .       IIMMM    11411991 vp
6179: Valtion teknillinen tutkimuskeskus                   .................................. .       IIIKTM   3.1.2
6180: Valtion tilastotoimi     .............................................................. .       IIIVM    8.4
6181: Valtion työnantajatehtävät           .................................................. .       IIIVM    6.
6182: Valtion vakuusrahasto ........................................................... .             IIIVM    5.2.1
6183: Valtion virkaehtosopimuslain muutoksen seuranta                                                 INM      113/1995 vp
6184: Valtion virka- ja työehtosopimukset                     ............................... .       IIIVM    6.1
6185: Valtion virkamiehet, korkeimpien valinta                     .......................... .       IIIVM    6.3
6186: Valtion virkamieslaki               ................................................... .       IIVM     291/1993 vp
6187: V altionapupäätökset, yritysten toimintaedellytykset ............ .                             IIKTM    69:4/1991 vp
6188: V aitioneuvoston johtamisen tietoperusta                      ......................... .       IIIVNK   3.
6189: V aitioneuvoston kanslia ....................................................... .              IIVNK
6190:                                                                                                 IIIVNK
6191: - toimikunnat     ....................................................................... .     IIIVNK   6.
6192: V aitioneuvoston päätöksentekojärjestelmä                            .................... .     IIIVNK   2.
6193: V aitioneuvoston tiedottaminen                ........................................... .     IIIVNK   4.
6194: V aitioneuvoston tietohallinto ja tietopalvelut                          ................ .     IIIVNK   5.
6195: Valtionosuusjärjestelmä            ...................................................... .     IIISTM   3.1
6196: Valtionosuusuudistus              ....................................................... .     I!STM    21611991 vp
6197: - tietojenkeruu vaikutuksista .................................................. .              I!OPM    21511991 vp
6198: V altiontakaukset ................................................................... .         IIIVM    3.4
6199: Valtiontalouden tamastus               .................................................. .     IIIVM    3.5
6200: Valtiontalous .......................................................................... .      IIIVM    3.
6201: Valtionyhtiöiden yksityistäminen                     .................................... .     IIKTM    3:4/1996 vp
6202: Valtionyhtiöt ........................................................................... .     IIIKTM   5.1
6203: Valtiovarainministeriö               .................................................... .     IIVM
6204:                                                                                                 IIIVM
6205: - komiteat, toimikunnat ......................................................... .             IIIVM    9.
6206: V ammaispalvelut              ............................................................. .   IIISTM   3.8
6207: Vammaisten opetus kansanopistoissa                               .......................... .   IIOPM    110/1993 vp
6208: Vanhat metsät Pohjois-Suomen, suojelun kompensaatiot.. .... .                                   IIYM     103:14/1996 vp
6209: Vanhustenhuolto            ................................................................ .   IIISTM   3.6
6210: V ankeinhoito ......................................................................... .       II/OM    4.
6211: Vankilaoikeus           ................................................................... .   II!OM    2.3
6212: Vankilat       ............................................................................ .   II!OM    4.
6213: Vapaaehtoinen maanpuolustus                           ..................................... .   IIIPLM   1.4
6214: Vapaakuntakokeilu              ............................................................ .   II/SM    5.
6215:                                                                                                                         19
6216: 
6217: V arainsiirtoverolain kmjaustalpeet                           ................................ .    INM    121/1996 vp
6218: Vastaostot            ........................................................................ .    1/KTM 57:411991 vp
6219: Veikkaus- ja raha-rupajaisten voittovarat                                ...................... .   1/0PM 274/1996 vp
6220: Veitsiluoto Oy ja Enso-Gutzeit Oy, sulautuminen                                     ........... .   1/KTM 11:711995 vp
6221: Veneilyasiain neuvottelukunta, toiminnan jatkuminen                                                 1/LM   104:20/1988 vp
6222: Venäjän ja Suomen väliset suhteet                               .............................. .    111    5.1.1
6223: Verotuet           ........................................................................... .    IINM   3.2
6224: Verotuksen ja tulonsiirtojen yhteisvaikutus                                .................... .   INM    175/1994 vp
6225: Verotuksessa sovellettavat korot                       ....................................... .    INM    202/1996 vp
6226: Verotus          ............................................................................. .    IINM   4.
6227: Vesilaki          ............................................................................ .    1/YM   55/1989 vp
6228: Vesioikeudet ......................................................................... .            II/OM  2.2
6229: Vesivarojen käyttö ja hoito .................................................. ..                   11/MMM 5.
6230: Vesiylioikeus              ................................................................... .    II/OM  2.2
6231: Veteraanit ja sotainvalidit, sosiaaliturva                            ........................ .    1/STM  57:53/1991 vp
6232: Viennin edistäminen ............................................................. .                 11/KTM 8.
6233: Vieraiden kielten opetus                  .................................................... .    11/0PM 3.4
6234: Vierailut, Suomesta tehdyt                   ................................................. .    111    23.1
6235: - Suomeen tehdyt .................................................................. .               111    23.2
6236: Vieraskielinen opetus                ......................................................... .    11/0PM 3.4
6237: Viestintä           .......................................................................... .    11/LM  8.
6238: Viestintäyhteistyö, kansainvälinen                       ..................................... .    111    20.
6239: Viittomakieli              ................................................................... .    110M   309/1993 vp
6240: Vhka- ja työehtosopimukset, valtion                          ................................. .    IINM   6.1
6241: Vhi<amieslaki               .................................................................. .    INM    291/1993 vp
6242: Virkamiesten EU-puheenjohtajuusvalmennus                                       ................ .   IINM   6.4
6243: Virkistyspalvelut, metsätalouteen liittyvät ........................... .                           11/MMM 3.3
6244: Välimeren maat, Suomen taloudelliset suhteet ..................... .                                111      6.
6245: Välimeri-yhteistyö                   ......................................................... .    111   6.
6246: Väyläpolitiikka               ................................................................ .    11/LM 5
6247: WEU           ................................................................................ .    111   9.2
6248: WFP           .................................................................................     111   12.9.5
6249: WHO           ................................................................................ .    111   12.4.3
6250: WIDER             ............................................................................ .    111   12.9.7
6251: WTO           ................................................................................ .    111   16.3
6252: Ydinjätteiden tuonti .............................................................. .               1/YM  77/1993 vp
6253: Ydinpolttoaineen jälleenkäsittely                          .................................. ..    1/KTM 295/1994 vp
6254: Ydinturvallisuus ja ydinjätehuolto                             ............................... .    11/KTM6.5
6255: Ydinturvallisuus Suomen lähialueilla                            .............................. .    111   21.2
6256: Yhdistyneet Kansakunnat                     .................................................. .    111   12.
6257: Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu                                                       11/YM 5.
6258: Yhdyskuntien ympäristönsuojelu                         ....................................... .    11/YM 4.2
6259: Yhteismetsäosuuksien lunastaminen                              ............................... .    1/MMM 97/1990 vp
6260: Yhteistakuujätjestelmän toimivuus                             ................................ .    1/STM 226/1996 vp
6261: Yhteisöpilarin lainsäädäntöasiat, Euroopan parlamentti                                              1/UM  S 1:19/1996 vp
6262: Yhtiöveron hyvitys, sijoituskäyttäytyminen ........................ .                               INM   109/1993 vp
6263: YK           ................................................................................. .    111   12.
6264: YK:n erityisaloja koskeva toiminta                               ............................. .    111   12.8
6265: YK:n erityisjätjestöt              ........................................................... .    111   12.4
6266: YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijätjestö UNESCO                                                  111   12.4.4
6267: YK:nkauppa-ja kehityskonferenssi UNCTAD                                                             111   12.7
6268: YK:nkehitysohjelma UNDP .................................................. .                        111   12.9.2
6269: YK:n kehitysyhteistyö .......................................................... .                  111   12.9
6270: YK:n konferenssit .................................................................. .              111   12.2
6271: YK:n lastenavunrahasto UNICEF                                 ................................ .    111   12.9.3
6272: YK:n rauhanturvaamistoiminta ja kriisinhallinta                                                     111   12.3
6273: 20
6274: 
6275: YK:n talous- ja sosiaalineuvosto ECOSOC                         ..................... .       III    12.4.5
6276: YK:nväestörahasto UNFPA                   ........................................... .       III    12.9.4
6277: Yksilöllinen työaika ................................................................ .       IffM   16611987 vp
6278: Yksityismetsätalous ............................................................... .         IIIMMM 3.2
6279: Yksityisten ammatillisten oppilaitosten valtionosuudet                                        1/0PM 152:1211994 vp
6280: Yleinen oikeusaputoiminta .................................................... .              II/OM  2.3
6281: Yleisradiolainsäädäntö        ....................................................... .       1/LM   12411993 vp
6282: Yleissivistävä koulutus      ........................................................ .       11/0PM 3.
6283: Ylimmät tuomioistuimet ja lainvalmistelu............................... .                     110M   123/1992 vp
6284: Ylimääräiset eläkkeet        ........................................................ .       1/VM   57:511991 vp
6285: Ylioppilastutkinnon uudistaminen                  ................................... .       11/0PM 3.5
6286: Ympäristöasiat EU :ssa       ........................................................ .       1/UM   S 1:1211996 vp
6287: Ympäristöasiat, kansainväliset           ............................................ .       III    21.
6288: Ympäristöhaitat, energiantuotannon .................................... .                     11/KTM 6.6
6289: Ympäristöministeriö         ......................................................... .       1/YM
6290:                                                                                               11/YM
6291: - komiteat, toimikunnat ja työryhmät.. .................................... .                 11/YM  8.
6292: Ympäristönsuojelu              .......................................................... .   11/YM  4.
6293: - yhdyskuntien       .................................................................... .   11/YM  4.2
6294: - maaseudun       ....................................................................... .   11/YM  4.3
6295: Ympäristönsuojelun lupa- ja ilmoitusjäijestelmä                                               1/YM   K 7:2/1988 vp
6296: Ympäristöpolitiikka ja -tutkimus                 ....................................... ..   11/YM  3.
6297: Ympäristöriskien hallinta              .................................................. .   11/YM  4.5
6298: Ympäristöterveydenhuolto ................................................... .                11/STM 4.3
6299: Ympäristövahinkojen korvaaminen                              ............................ .   1/YM   7711993 vp
6300: Ympäristöverot            ............................................................... .   11/VM  4.2
6301: Ympäristöyhteistyö, maailmanlaajuinen                        ............................ .   111    21.1
6302: - lähialueiden kanssa ............................................................ .          111    21.1
6303: Yrittäjien työttömyysturva                  ............................................. .   1/STM 267/1994 vp
6304: Yrityspalvelu, Seinäjoen paikallistoimisto ............................. .                    1/KTM 152:2211994 vp
6305: Yrityspankki Skop Oy .......................................................... .             11/VM  5.2.2.1
6306: Yritysrahoitus         .................................................................. .   11/KTM 5.5
6307: r ritysten kansainvälistyminen               ............................................ .
6308: ~itiys- tai vanhempainrahan saajan opintolainakorot
6309:                                                                                               11/KTM 8.1
6310:                                                                                               1/0PM 10011995 vp
6311: Qljynto:rjuntavalmius          .......................................................... .   1/YM   128:5111984 vp
6312: Qljynto:rjuntavarusteet             ..................................................... .   1/YM   128:5111984 vp
6313: Qljysuojarahaston korvaukset ja kemikaalivahingot                                             1/YM   33411994 vp
6314: Oljyvahinkojen korvausjäijestelmät                       ................................ .   1/YM   350/1994 vp
6315:      I. HALLITUKSEN TOIMENPITEET VUONNA 1996
6316:           VALTIOPÄIVÄPÄÄTÖSTEN JOHDOSTA
6317: 
6318: 
6319: 1. Toimenpiteet Tasavallan Presidentin esittelyssä
6320: 
6321: 
6322: V aitioneuvoston kanslia
6323: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin
6324: 
6325: 
6326: 
6327: 
6328: 1.2. Eduskunnan kiijelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset
6329: V altiopäiväasia-   Eduskun- Asia                                Toimenpiteet
6330: kirja               nan päätös
6331: 
6332: EK 3711995          20.12.1995 Eduskunnan kirjelmä valtiopäivien Merkitty pöytäkirjaan
6333:                                keskeyttämisestä ja päättymisestä 19.1.1996
6334:                                sekä eduskunnan kokoontumisesta
6335:                                vuoden 1996 valtiopäiville
6336: K 6/1996            EK           Hallituksen kertomus vuodelta   Merkitty pöytäkirjaan
6337:                     1611996*     1994                            20.9.1996
6338: 22
6339: 
6340: 
6341: 
6342: 
6343: Ulkoasiainministeriö
6344: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin
6345: 
6346: 
6347: 
6348: 
6349: Hallituk- Eduskunnan        Asia                          Lain vahvistami- Voimaantu-
6350: sen esi-   vastauksen                                     sen pvm, muu     lopäivä
6351: tyksen nu- numero/vp                                      toimenpide ja
6352: mero/vp                                                   säädöskokoelman
6353:                                                           numero
6354: 
6355: 144/1995    145/1995        Laki Argentiinan kanssa teh- 19.1.1996/273     Asetuksella
6356:                             dyn sijoitusten edistämistä ja
6357:                             mölemminpuolista suojaamis-
6358:                             ta koskevan sopimuksen eräi-
6359:                             denmääräysten hyväksymi-
6360:                             sestä
6361: 145/1995    146/1995        Laki Chilen kanssa tehdyn      19.1.1996/275   Asetuksella
6362:                             sijoitusten edistämistä ja mo-
6363:                             lemminpuolista suojaamista
6364:                             koskevan sopimuksen eräiden
6365:                             määräysten hyväksymisestä
6366: 146/1995    147/1995        Laki Korean tasavallan kanssa 19.1.1996/277    Asetuksella
6367:                             tehdyn sijoitusten edistämistä
6368:                             ja suojaamista koskevan so-
6369:                             pimuksen eräiden määräysten
6370:                             hyväksymisestä
6371: 147/1995    148/1995        Laki Thaimaan kuningaskun- 19.1.1996/341       Asetuksella
6372:                             nan kanssa tehdyn sijoitusten
6373:                             edistämistä ja suojaamista
6374:                             koskevan sopimuksen eräiden
6375:                             määräysten hyväksymisestä
6376: 148/1995    149/1995        Laki Vietnamin kanssa teh-     19.1.1996/279   Asetuksella
6377:                             dyn sijoitusten edistämistä ja
6378:                             molemminpuolista suojaamis-
6379:                             ta koskevan sopimuksen eräi-
6380:                             denmääräysten hyväksymi-
6381:                             sestä
6382: 184/1995    165/1995*       Laki Viron kanssa tehdyn    19.1.1996          Asetuksella
6383:                             Eurooppa-sopimuksen eräiden
6384:                             määräysten hyväksymisestä
6385: 194/1995    166/1995*       Laki Liettuan kanssa tehdyn 19.1.1996          Asetuksella
6386:                             Eurooppa-sopimuksen eräiden
6387:                             määräysten hyväksymisestä
6388:                                                                                   23
6389: 
6390: 195/1995   19/1996    Laki Brasilian kanssa tehdyn      12.4.1996       Asetuksella
6391:                       sijoitusten suojelua ja edistä-
6392:                       mistä koskevan sopimuksen
6393:                       eräiden määräysten hyväksy-
6394:                       misestä
6395: 196/1995   20/1996    Laki Perun kanssa tehdyn          12.4.1996/339   Asetuksella
6396:                       sijoitusten edistämistä ja suo-
6397:                       jaamista koskevan sopimuk-
6398:                       sen eräiden määräysten hy-
6399:                       väksymisestä
6400: 204/1995   21/1996*   Laki Latvian kanssa tehdyn  15.3.1996             Asetuksella
6401:                       Eurooppa-sopimuksen eräiden
6402:                       määräysten hyväksymisestä
6403: 
6404: 5/1996     32/1996    Eduskunnan vastaus hallituk- 3.5.1996
6405:                       sen esitykseen Luoteis-Venä-
6406:                       jän alueellisen riskipääoma-
6407:                       rahaston teknisen avun rahas-
6408:                       toa koskevan sopimuksen
6409:                       eräiden määräysten hyväksy-
6410:                       misestä
6411: 12/1996    79/1996    Laki Yhdistyneiden Kansa-     20.6.1996/524       Asetuksella
6412:                       kuntien merioikeusyleissopi-
6413:                       muksen ja sen XI osan sovel-
6414:                       tamiseen liittyvän sopimuksen
6415:                       eräiden määräysten hyväksy-
6416:                       misestä
6417:                       Laki aluksista aiheutuvan ve- 20.6.1996/522       Asetuksella
6418:                       sien pilaantumisen ehkäisemi-
6419:                       sestä annetun lain muuttami-
6420:                       sesta
6421: 
6422: 52/1996    63/1996    Laki Venäjän kanssa yhteis-       28.6.1996/550   Asetuksella
6423:                       työssä onnettomuuksien eh-
6424:                       käisemiseksi ja niiden seu-
6425:                       rausten torjumiseksi tehdyn
6426:                       sopimuksen eräiden määräys-
6427:                       ten hyväksymisestä
6428: 53/1996    5611996    Laki Viron kanssa yhteistyös- 28.6.1996/552       Asetuksella
6429:                       tä ja keskinäisestä avunannos-
6430:                       ta onnettomuustapauksissa
6431:                       tehdyn sopimuksen eräiden
6432:                       määräysten hyväksymisestä
6433: 
6434: 96/1996    132/1996   Laki Tunisian kanssa tehdyn       15.11.1996      Asetuksella
6435:                       Euro-Välimeri-assosioin-
6436:                       tisopimuksen eräiden mää-
6437:                       räysten hyväksymisestä
6438: 
6439: 101/1996   116/1996   Laki Etelämantereen ympäris- 18.10.1996           Asetuksella
6440:                       tönsuojelusta
6441: 24
6442: 
6443:                           Laki rikoslain muuttamisesta   18.10.1996        Asetuksella
6444: 130/1996    141/1996      Eduskunnan vastaus hallituk- 15.11.1996
6445:                           sen esitykseen Euroopan jäl-
6446:                           leenrakennus- ja kehityspan-
6447:                           kin peruspääoman korottamis-
6448:                           ta ja osakkeiden merkintää
6449:                           koskevan päätöslauselman nro
6450:                           59 eräiden määräysten hyväk-
6451:                           symisestä
6452: 213/1996    188/1996      Eduskunnan vastaus Hallituk- 5.12.1996
6453:                           sen esitykseen Suomen tasa-
6454:                           vallan ja Viron tasavallan
6455:                           välillä merivyöhykerajasta
6456:                           Suomenlahdella ja pohjoisella
6457:                           Itämerellä tehdyn sopimuksen
6458:                           eräiden määräysten hyväksy-
6459:                           misestä
6460: 
6461: 
6462: 
6463: 1.2. Eduskunnan khjelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset
6464: 
6465: Valtiopäiväasia-   Eduskun- Asia                                  Toimenpiteet
6466: kirja              nan päätös
6467: 
6468: A 3/1995           EK 111996 Asetus Yhdistyneiden Kansakun-       Merkitty pöytäkirjaan
6469:                              tien turvallisuusneuvoston Ruan-     26.4.1996
6470:                              daa koskevaan päätökseen perus-
6471:                              tuvien velvoitusten täyttämisestä
6472:                              annetun asetuksen muuttamisesta
6473: A 4/1995           EK 2/1996 Asetus eräistä väliaikaisista poik- Merkitty pöytäkirjaan
6474:                              keuksista Yhdistyneiden Kansa-        4.4.1996
6475:                              kuntien turvallisuusneuvoston Ju-
6476:                              goslavian liittotasavaltaa (Serbia ja
6477:                              Montenegro) ja eräitä Kroatian
6478:                              tasavallan ja Bosnian ja Herzego-
6479:                              vinan tasavallan alueita koskeviin
6480:                              päätöksiin perustuvien vaelvoitus-
6481:                              ten täyttämisestä annetun asetuk-
6482:                              sen soveltamiseen
6483: K 111995           EK 23b/95 Kertomus Euroopan neuvoston          Merkitty pöytäkirjaan
6484:                              Suomen valtuuskunnan Euroopan        12.1.1996
6485:                              neuvoston parlamentaarisen yleis-
6486:                              kokouksen toiminnasta
6487: K 13/1995          EK 8b/96    Kertomus Pohjoismaiden neuvos-     Merkitty pöytäkirjaan
6488:                                ton Suomen valtuuskunnan Poh-      16.8.1996
6489:                                joismaiden neuvoston toiminnasta
6490:                                vuodelta 1995
6491:                                                                                25
6492: 
6493: K 14/1995    EK         Hallituksen kehitysyhteistyökerto-   Merkitty pöytäkirjaan
6494:              19/1996*   mus                                  5.12.1996
6495: VNS 1/1995   EK         Valtioneuvoston selonteko Turva!- Merkitty pöytäkirjaan
6496:              30/1995    lisuus muuttavassa maailmassa -   12.1.1996
6497:                         Suomen turvallisuuspolitiikan
6498:                         suuntaviivat
6499: A 1/1996     EK         Asetus eräistä väliaikaisista poik- Merkitty pöytäkirjaan
6500:              13/1996    keuksista Yhdistyneiden Kansa-        16.8.1996
6501:                         kuntien turvallisuusneuvoston Ju-
6502:                         goslavian liittotasavaltaa (Serbia ja
6503:                         Montenegro) ja eräitä Kroatian
6504:                         tasavallan ja Bosnian ja Herzego-
6505:                         vinan tasavallan alueita koskeviin
6506:                         päätöksiin perustuvien velvoitusten
6507:                         täyttämisestä annetun asetuksen
6508:                         soveltamiseen
6509: A 2/1996     EK         Asetus Yhdistyneiden Kansakun- Merkitty pöytäkirjaan
6510:              1411996    tien turvallisuusneuvoston Jugos-   16.8.1996
6511:                         laviaa koskevaan päätökseen pe-
6512:                         rustuvien velvoitusten täyttämises-
6513:                         tä annetun asetuksen muuttamises-
6514:                         ta
6515: A 3/1996     EK         Asetus Yhdistyneiden Kansakun- Merkitty pöytäkirjaan
6516:              22/1996    tien turvallisuusneuvoston Jugos- 25.10.1996
6517:                         laviaa koskevaan päätökseen pe-
6518:                         rustuvien velvoitusten täyttämises-
6519:                         tä annetun asetuksen kumoamises-
6520:                         ta
6521: A 4/1996     EK         Asetus Yhdistyneiden Kansakun-       Merkitty pöytäkirjaan
6522:              23/1996    tien turvallisuusneuvoston Ruan-     25.10.1996
6523:                         daa koskevaan päätökseen perus-
6524:                         tuvien velvoitusten täyttämisestä
6525:                         annetun asetuksen muuttamisesta
6526: VNS 111996   EK         Valtioneuvoston selonteko Suomen Merkitty pöytäkirjaan
6527:              6/1996*    lähtökohdista ja tavoitteista Eu- 26.7.1996
6528:                         roopan unionin vuoden 1996 hall-
6529:                         tusten välisessä konferenssissa
6530: VNS 6/1996   EK         Valtioneuvoston selonteko Suomen Merkitty pöytäkirjaan
6531:              35/1996    osallistumisesta Bosnia-Herzego- 5.12.1996
6532:                         vinan rauhansopimuksen sotilaalli-
6533:                         sen toimeenpanon jatko-operaati-
6534:                         oon
6535: 26
6536: 
6537: 
6538: 
6539: 
6540: Oikeusministeriö
6541: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin
6542: 
6543: 
6544: 
6545: 
6546: Hallituk- Eduskunnan        Asia                            Lain vahvistami- Voimaautu-
6547: sen esi-   vastauksen                                       sen pvm, muu     lopäivä
6548: tyksen nu- numero/vp                                        toimenpide ja
6549: mero/vp                                                     säädöskokoelman
6550:                                                             numero
6551: 
6552: 
6553: 83/1995     3/1996*         Laki kihlakunnansyyttäjästä     22.3.1996/195   1.12.1996
6554: 
6555:                             Laki rangaistusmääräys me-      22.3.1996/196   1.1.1999
6556:                             nettelystä annetun lain 9 §:n
6557:                             2 ja 3 momentin kumoami-
6558:                             sesta
6559: 96/1995     101/1996*       Laki lapsen huoltoa ja ta-   16.8.1996/619      1.12.1996
6560:                             paamisoikeutta koskevan pää-
6561:                             töksen täytäntöönpanosta
6562:                             Laki lapsen huollosta ja ta-    16.8.1996/620   1.12.1996
6563:                             paamisoikeudesta annetun
6564:                             lain muuttamisesta
6565:                             Laki sosiaalihuoltolain 17 §:n 16.8.1996/621    1.12.1996
6566:                             muuttamisesta
6567:                             Laki avioliittolain 20 §:n      16.8.1996/622   1.12.1996
6568:                             muuttamisesta
6569:                             Laki rangaistusten täytäntöön- 16.8.1996/623    1.12.1996
6570:                             panosta annetun lain 6 luvun
6571:                             12 §:n muuttamisesta
6572:                             Laki uhkasakkolain 2 §:n        16.8.1996/624   1.12.1996
6573:                             muuttamisesta
6574: 106/1995    4/1996*         Laki ulosottolain muuttami-     22.3.1996/197    1.12.1996
6575:                             sesta
6576:                             Laki ulosottotoimesta annetun 22.3.1996/198      1.12.1996
6577:                             lain kumoamisesta
6578:                             Laki osamaksukaupasta an-       22.3.1996/199    1.12.1996
6579:                             netun lain muuttamisesta
6580:                                                                                    27
6581: 
6582:                       Laki maksuttomasta oikeu-        22.3.1996/200   1.12.1996
6583:                       denkäynnistä annetun lain 1
6584:                       §:n muuttamisesta
6585:                       Laki kielilain 10 §:n muutta-    22.3.1996/201   1.12.1996
6586:                       misesta
6587: 10711995   9611995*   Laki suuronnettomuuksien         12.1.1996/6     Asetuksella
6588:                       tutkinnasta annetun lain
6589:                       muuttamisesta annetun lain
6590:                       muuttamisesta
6591:                       Laki valtion rataverkosta, ra-   12.1.1996/7     Asetuksella
6592:                       danpidosta ja rataverkon käy-
6593:                       töstä annetun lain 15 §:n
6594:                       muuttamisesta
6595: 189/1995   12711995   Laki vankeinhoitolaitoksen       26.1.1996/42    1.3.1996
6596:                       työtoiminnassa tuotettujen
6597:                       suoritteiden hinnoittelun pe-
6598:                       rusteista annetun lain kumo-
6599:                       amisesta
6600: 
6601: 19111995   8/1996     Laki Korkeimmasta hallinto- 12.4.1996/250        1.5.1996
6602:                       oikeudesta annetun lain muut-
6603:                       tamisesta
6604: 19811995   1211996    Laki ylikuormamaksusta an-       15.3.19961170   1.4.1996
6605:                       netun lain muuttamisesta
6606: 21311995   15/1996    Laki siviili-ilma-aluksen        22.3.19961176   1.4.1996
6607:                       kaappaukseen syyllistyneiden
6608:                       henkilöiden palauttamisesta
6609:                       eräissä tapauksissa annetun
6610:                       lain kumoamisesta
6611: 214/1995   1611996    Laki lapseksiottamisesta an-     22.3.19961175   Asetuksella
6612:                       netun lain muuttamisesta
6613: 217/1995   7511996*   Hallintolainkäyttölaki           26.7.1996/586   1.12.1996
6614:                       Laki Korkeimmasta hallinto- 26.7.1996/587        1.12.1996
6615:                       oikeudesta annetun lain eräi-
6616:                       den lainkohtien kumoamisesta
6617:                       Laki lääninoikeuslain muut-      26.7.1996/588   1.12.1996
6618:                       tamisesta
6619:                       Laki hallintomenettelylain       26.7.1996/589   1.12.1996
6620:                       muuttamisesta
6621: 28
6622: 
6623: 21811995   76/1996    Laki vesilain muuttamisesta     26.7.1996/590    1.12.1996
6624: 219/1995   17/1996    Laki valtiopäiväjärjestyksen    15.3.1996/167    1.4.1996
6625:                       väliaikaisesta muuttamisesta
6626:                       annetun lain voimaantu-
6627:                       losäännöksen muuttamisesta
6628:                       Laki väliaikaisesta poik-       15.3.1996/168    1.4.1996
6629:                       keuksesta edustajapalkkiosta
6630:                       annettuun lakiin annetun lain
6631:                       2 §:n muuttamisesta
6632:                       Laki kansanedustajain vaaleis- 15.3.19961169     1.4.1996
6633:                       ta annetun lain 91 §:n väliai-
6634:                       kaisesta muuttamisesta
6635: 220/1995   1011996    Laki avoimesta yhtiöstä ja   22.3.1996/177       1.4.1996
6636:                       kommandiittiyhtiöstä annetun
6637:                       lain 10 öuvun 1 § :n muutta-
6638:                       misesta
6639:                       Laki säätiölain 10 §:n muut-    22.3.1996/178    1.4.1996
6640:                       tamisesta
6641: 1/1996     7211996    Laki rikoslain muuttamisesta    16.8.1996/626    1.9.1996
6642:                       Laki rikoksen johdosta tapah- 16.8.1996/628      1.9.1996
6643:                       tuvasta luovuttamisesta Suo-
6644:                       men ja muiden pohjoismaiden
6645:                       välillä annetun lain 2 §:n
6646:                       muuttamisesta
6647: 37/1996    103/1996   Laki lääninoikeuslain muut-     16.8.1996/629    1.9.1996
6648:                       tamisesta
6649: 43/1996    62/1996    Laki Ahvenanmaan itsehal-       12.7.1996/520    1.1.1997
6650:                       lintolain muuttamisesta
6651: 54/1996    11211996   Laki vesilain muuttamisesta     25.10.19961750   1.1.1997
6652: 92/1996    123/1996   Laki ulosottolain muuttami-     1.11.1996/792    1.12.1996
6653:                       sesta
6654:                       Laki rahan, arvo-osuuksien,    1.11.19961793     1.12.1996
6655:                       arvopaperien tai asiakirjain
6656:                       tallettamisesta velan maksuna
6657:                       tai vapautumiseksi muusta
6658:                       suoritusvelvollisuudesta anne-
6659:                       tun lain muuttamisesta
6660:                       Laki kiinteän omaisuuden ja     1.11.19961794    1.12.1996
6661:                       erityisten oikeuksien lunas-
6662:                       tuksesta annetun lain muut-
6663:                       tamisesta
6664:                                                             29
6665: 
6666: Laki vesilain 11 luvun 15 §:n 1.11.1996/795     1.12.1996
6667: muuttamisesta
6668: Laki vesistöhankkeiden joh-     1.11.1996/796   1.12.1996
6669: dosta suoritettavista tilusjär-
6670: jestelyistä annetun lain 17 §:n
6671: muuttamisesta
6672: Laki maanvuokralain 41 §:n      1.11.1996/797   1.12.1996
6673: muuttamisesta
6674: Laki muinaismuistolain 7 §:n    1.11.1996/798   1.12.1996
6675: muuttamisesta
6676: Laki Suomen ja ulkomaan      1.11.1996/799      1.12.1996
6677: viranomaisten yhteistoimin-
6678: nasta oikeudenkäynnissä sekä
6679: ulkomaan tuomioistuimen
6680: päätöksen täytäntöönpanosta
6681: eräissä tapauksissa annetun
6682: lain 17 ja 18 §:n muuttami-
6683: sesta
6684: Laki Pohjoismaiden kesken      1.11.1996/800    1.12.1996
6685: tehdyn yksityisoikeudellista
6686: vaatimusta koskevien tuomi-
6687: oiden tunnustamista ja täytän-
6688: töönpanoa tarkoittavan sopi-
6689: muksen eräiden määräysten
6690: hyväksymisestä ja sopimuk-
6691: sen soveltamisesta annetun
6692: lain 2 §:n muuttamisesta
6693: Laki yksityisoikeudellista      1.11.1996/801   1.12.1996
6694: vaatimusta koskevien poh-
6695: joismaisten tuomioiden tun-
6696: nustamisesta ja täytäntöönpa-
6697: nosta annetun lain muuttami-
6698: sesta
6699: Laki Itävallassa annettujen     1.11.1996/802   1.12.1996
6700: yksityisoikeudellista vaati-
6701: musta koskevien tuomioiden
6702: tunnustamisesta ja täytän-
6703: töönpanosta annetun lain
6704: muuttamisesta
6705: Laki konkurssisäännön 54 §:n 1.11.1996/803      1.12.1996
6706: muuttamisesta
6707: Laki ennakkoperintälain 29      1.11.1996/804   1.12.1996
6708: §:n muuttamisesta
6709: Laki arvonlisäverolain 216      1.11.1996/805   1.12.1996
6710: §:n muuttamisesta
6711: 30
6712: 
6713:                      Laki merimieseläkelain 58      1.11.1996/806     1.12.1996
6714:                      §:n muuttamisesta
6715:                      Laki asumisoikeusasunnoista    1.11.1996/807     1.12.1996
6716:                      annetun lain 38 §:n muutta-
6717:                      misesta
6718:                      Laki kaivoslain 15 ja 65 §:n   1.11.1996/808     1.12.1996
6719:                      muuttamisesta
6720:                      Laki hovioikeuslain 2 §:n      1.11.1996/809     1.12.1996
6721:                      muuttamisesta
6722:                      Laki varallisuusoikeudellisista 1.11.1996/810    1.12.1996
6723:                      oikeustoimista annetun lain
6724:                      17 §:n muuttamisesta
6725:                      Laki maksuttomasta oikeu-      1.11.1996/811     1.12.1996
6726:                      denkäynnistä annetun lain 9
6727:                      §:n muuttamisesta
6728:                      Laki holhouslain 76 §:n        1.11.1996/812     1.12.1996
6729:                      muuttamisesta
6730:                      Laki verojen ja maksujen pe- 1.11.1996/813       1.12.1996
6731:                      rimisestä ulosottotoimin anne-
6732:                      tun lain 9 §:n muuttamisesta
6733:                      Laki vapaaehtoisista huuto-   1.11.1996/814      1.12.1996
6734:                      kaupoista annetun asetuksen 6
6735:                      §:n muuttamisesta
6736:                      Laki sakkorangaistuksen täy- 1.11.1996/815       1.12.1996
6737:                      täntöönpanosta annetun lain 7
6738:                      §:n muuttamisesta
6739:                      Laki kiinteistönmuodostamis-   1.11.1996/816     1.1.1997
6740:                      lain 288 §:n muuttamisesta
6741:                      Laki välimiesmenettelystä      1. 11. 1996/817   1.12.1996
6742:                      annetun lain 43 ja 55 §:n
6743:                      muuttamisesta
6744: 93/1996   124/1996   Laki ulosoton viranomaisia ja 1.11.1996/818      1.12.1996
6745:                      muutoksenhakua sekä ulos-
6746:                      otonhaltijan lakkauttamista
6747:                      koskevan uudistuksen siirty-
6748:                      mäsäännöksistä
6749: 97/1996   115/1996   Laki Pohjoismaiden neuvos- 25.10.19961744        1.1.1997
6750:                      ton Suomen valtuuskunnasta
6751:                      annetun lain 3 ja 4 §:n muut-
6752:                      tamisesta
6753:                                                                                         31
6754: 
6755:                        Laki Euroopan neuvoston       25.10.19961745         1.1.1997
6756:                        Suomen valtuuskunnasta an-
6757:                        netun lain 5 §:n muuttamises-
6758:                        ta
6759:                        Laki arkistolain 1 §:n muut-    25.10.19961746       1.1.1997
6760:                        tamisesta
6761:                        Laki valtion virkamieslain 3    25.10.19961747       1.1.1997
6762:                        ja 65 §:n muuttamisesta
6763:                        Laki yhteistoiminnasta valtion 25.10.19961748        1.1.1997
6764:                        virastoissa ja laitoksissa anne-
6765:                        tun lain 2 §:n muuttamisesta
6766:                        Laki valtion maksuperustelain 25.10.19961749         1.1.1997
6767:                        muuttamisesta
6768: 100/1996   11311996    Laki rikoslain 45 luvun 1 §:n    18.10.1996/722      1.11.1996
6769:                        muuttamisesta
6770: 10211996   125/1996    Laki arvo-osuustileistä anne-   8.11.1996/820        15.11.1996
6771:                        tun lain 29 ja 30 §:n muutta-
6772:                        misesta
6773: 10911996   20611996    Laki nuorisorangaistuksen        12.12.199611058     1.2.1997
6774:                        kokeilemisesta
6775:                        Laki rikoslain voimaan-          12.12.199611059     1.2.1997
6776:                        panemisesta annetun asetuk-
6777:                        sen 15 a §:n muuttamisesta
6778:                        Laki rikoslain 3 luvun muut-     12.12.1996/1060     1.2.1997
6779:                        tamisesta
6780:                        Laki rikosrekisterilain 2 ja 10 12.12.1996/1061      1.1.1997
6781:                        §:n muuttamisesta
6782:                        Laki rikosvahinkojen kor-        12.12.1996/1062     1.1.1997
6783:                        vaamisesta valtion varoista
6784:                        annetun lain 8 §:n muuttami-
6785:                        sesta
6786:                        Laki eräisiin rangaistus-, huolto-12.12.199611 063   1.1.1997
6787:                         ja hoitolaitoksiin otettujen
6788:                        henkilöiden tapaturmakor-
6789:                        vauksesta annetun lain 1 §:n
6790:                        muuttamisesta
6791: 11911996   177/1996*   Laki laintarkastuskunnasta       5.12.1996/948       1.1.1997
6792:                        annetun lain ja asetuksen ku-
6793:                        moamisesta
6794: 120/1996   215/1996    Laki yleisestä oikeusaputoi-     12.12.1996/1034     1.1.1997
6795:                        minnasta annetun lain muut-
6796:                        tamisesta
6797: 32
6798: 
6799: 14411996   204/1996   Laki yhdyskuntapalvelusta         12.12.199611055   1.1.1997
6800:                       Laki rikoslain 2 luvun 1 §:n      12.12.199611056   1.1.1997
6801:                       muuttamisesta
6802:                       Laki rangaistusten täytän-        12.12.199611057   1.1.1997
6803:                       töönpanosta annetun asetuk-
6804:                       sen muuttamisesta
6805: 14611996   168/1996   Laki kriminaalihuollon järjes- 12.12.1996/1035      1.1.1997
6806:                       tämisestä ja rahoituksesta
6807: 182/1996   153/1996   Laki julkisesta notaarista an-    22.11.1996/885    1.12.1996
6808:                       netun lain 1 ja 2 §:n muutta-
6809:                       misesta
6810:                       Laki pakkokeinolain 1 luvun       22.11.1996/886    1.12.1996
6811:                       6 §:n muuttamisesta
6812:                       Laki haastemieslain muutta-       22.11.1996/887    1.12.1996
6813:                       misesta
6814:                       Laki saamen kielen käyttämi- 22.11.1996/888         1.12.1996
6815:                       sestä viranomaisissa annetun
6816:                       lain 9 §:n muuttamisesta
6817:                       Laki tuomioistuinten ja eräi- 22.11.1996/889        1.12.1996
6818:                       den oikeushallintoviranomais-
6819:                       ten suoritteista perittävistä
6820:                       maksuista annetun lain muut-
6821:                       tamisesta
6822: 21411996   216/1996   Laki maakaaren voimaan-           20.12.1996/1125   1.1.1997
6823:                       panosta annetun lain muutta-
6824:                       misesta
6825: 215/1996   24411996   Laki vesilain muuttamisesta       30.12.1996/1278   1.1.1997
6826:                       Laki eräistä naapuruussuhteis- 30.12.1996/1279      1.1.1997
6827:                       ta annetun lain 14 §:n muut-
6828:                       tamisesta
6829:                       Laki jätevesimaksusta annetun 30.12.1996/1280       1.1.1997
6830:                       lain 13 §:n muuttamisesta
6831:                       Laki eräistä vesitilusjärjeste-   30.12.1996/1281   1.1.1997
6832:                       lyistä annetun lain 20 §:n
6833:                       muuttamisesta
6834:                       Laki rajakuntien tilusjärjeste-   30.12.199611282   1.1.1997
6835:                       lylain 43 §:n muuttamisesta
6836:                       Laki rakennuslain muuttami-       30.12.1996/1283   1.1.1997
6837:                       sesta
6838:                                                                                         33
6839: 
6840:                           Laki yksityisistä teistä anne-   30.12.1996/1284   1.1.1997
6841:                           tun lain muuttamisesta
6842:                           Laki uusjakojen tukemisesta      30.12.1996/1285   1.1.1997
6843:                           annetun lain 10 §:n muutta-
6844:                           misesta
6845:                           Laki maaseutuelinkeinolain   30.12.1996/1286       1.1.1997
6846:                           eräiden lainkohtien kumoami-
6847:                           sesta
6848:                           Laki luontaiselinkeinolain       30.12.199611287   1.1.1997
6849:                           muuttamisesta
6850:                           Laki porotalouslain muutta-      30.12.1996/1288   1.1.1997
6851:                           misesta
6852:                           Laki kolttalain muuttamisesta 30.12.1996/1289      1.1.1997
6853: 
6854: 
6855: 1.2. Eduskunnan khjelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset
6856: Valtiopäiväasia-   Eduskun- Asia                                   Toimenpiteet
6857: kirja              nan päätös
6858: K 7/1995           EK          Eduskunnan oikeusasiamiehen toi- Merkitty pöytäkirjaan
6859:                    28b/1996    minnastaan vuonna 1994 antama    5.12.1996
6860:                                kertomus
6861: K 8/1995           EK          Vaitioneuvoston oikeuskanslerin     Merkitty pöytäkirjaan
6862:                    1211996     virkatoimista ja lain noudattamista 12.7.1996
6863:                                koskevista havainnoista antama .
6864:                                kertomus vuodelta 1994
6865: PNE 2/1996         EK          Laki eduskunnan virkamiehistä       Vahvistettu
6866:                    21a/1996    annetun lain muuttamisesta          25.10.1996/743
6867: 
6868: 
6869: 
6870: 
6871: 2 370147
6872: 34
6873: 
6874: 
6875: 
6876: 
6877: Sisäasiainministeriö
6878: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin
6879: 
6880: 
6881: 
6882: 
6883: Hallituk- Eduskunnan        Asia                             Lain vahvistami- Voimaantu-
6884: sen esi-   vastauksen                                        sen pvm, muu     lopäivä
6885: tyksen nu- numero/vp                                         toimenpide ja
6886: mero/vp                                                      säädöskokoelman
6887:                                                              numero
6888: 
6889: 86/1995     2/1996*         Laki poliisin hallinnosta an-    15.3.1996/156   1.12.1996
6890:                             netun lain muuttamisesta
6891: 97/1995     5/1996          Rekisterihallintolaki            15.3.1996/166   1.12.1996
6892: 111/1995    18/1996*        Laki hätäkeskuksia koskevas- 22.3.1996/179       1.4.1996
6893:                             ta kokeilusta annetun lain 7
6894:                             §:n kumoamisesta
6895: 129/1995    6/1996          Laki nimittämisestä kihlakun- 15.3.1996/157      1.4.1996
6896:                             Danvirastojen ja kihlakuntien
6897:                             erillisten virastojen eräisiin
6898:                             virkoihin
6899: 208/1995    85/1996         Eduskunnan vastaus hallituk- 28.6.1996           esitys hylätty
6900:                             sen esitykseen laiksi kuntalain
6901:                             25 §:n muuttamisesta
6902: 30/1996     97/1996         Laki Kuntien takauskeskuk-       28.6.1996/487   1.7.1996
6903:                             sesta
6904:                             Laki kunnallisten viranhalti-    28.6.1996/488   1.7.1996
6905:                             jain ja työntekijäin eläkelain
6906:                             1 §:n muuttamisesta
6907: 44/1996     99/1996*        Laki kunnallisen viranhaltijan 28.6.1996/484     1.7.1996
6908:                             palvelussuhdeturvasta
6909:                             Laki kunnallisen virkaeh-        28.6.1996/485   1.7.1996
6910:                             tosopimuslain 2 §:n muutta-
6911:                             misesta
6912:                             Laki kuntalain 45 §:n muut-      28.6.1996/486   1.7.1996
6913:                             tamisesta
6914: 29/1996     53/1996         Laki rajavartiolaitoksesta an-   28.6.1996/496   15.7.1996
6915:                             netun lain muuttamisesta
6916:                                                                                       35
6917: 
6918: 5511996    8211996     Laki kuntarajojen määräämi-      28.6.1996/483     1.7.1996
6919:                        sestä Suomen aluevesillä
6920: 56/1996    83/1996     Laki ulkomaalaislain muutta-     28.6.1996/511     1.8.1996
6921:                        misesta
6922: 110/1996   15111996    Laki kuntalain muuttamisesta     15.11.1996/844    1.12.1996
6923: 11111996   119/1996    Laki palo- ja pelastustoimesta 15.11.1996/843      1.1.1997
6924:                        annetun lain 10 §:n muutta-
6925:                        misesta
6926: 14911996   22611996*   Kuntien valtionosuuslaki         20.12.1996/1147   1.1.1997
6927:                        Laki kunnan talouden vakaut- 20.12.199611148       1.1.1997
6928:                        tamisesta ja kuntaselvityksestä
6929:                        annetun lain 19 §:n muutta-
6930:                        misesta
6931:                        Laki kuntien yhdistymisavus-     20.12.199611149   1.1.1997
6932:                        tuksista annetun lain 5 §:n
6933:                        muuttamisesta
6934:                        Laki sosiaali- ja terveyden-     20.12.199611150   1.1.1997
6935:                        huollon suunnittelusta ja vai-
6936:                        tionosuudesta annetun lain
6937:                        muuttamisesta
6938:                        Laki opetus- ja kulttuuritoi-    20.12.199611151   1.1.1997
6939:                        men rahoituksesta annetun
6940:                        lain muuttamisesta
6941:                        Laki peruskoululain eräiden      20.12.1996/1152   1.1.1997
6942:                        säännösten kumoamisesta
6943:                        Laki lukiolain muuttamisesta     20.12.199611153   1.1.1997
6944:                        Laki Steiner-koulusta annetun 20.12.199611154      1.1.1997
6945:                        lain muuttamisesta
6946:                        Laki steinerpedagogisista eri-   20.12.199611155   1.1.1997
6947:                        tyiskouluista annetun lain
6948:                        muuttamisesta
6949:                        Laki vieraskielisistä yksi-     20.12.1996/1156    1.1.1997
6950:                        tyisistä kouluista annetun lain
6951:                        muuttamisesta
6952:                        Laki ammattikorkeakou-           20.12.1996/1157   1.1.1997
6953:                        luopinnoista annetun lain
6954:                        muuttamisesta
6955:                        Laki nuorisoasteen koulutuk- 20.12.199611158       1.1.1997
6956:                        sen ja ammattikorkeakoulujen
6957:                        kokeiluista annetun lain 18 ja
6958:                        19 §:n muuttamisesta
6959: 36
6960: 
6961:                       Laki valtionosuutta saavista    20.12.1996/1159   1.1.1997
6962:                       kansanopistoista annetun lain
6963:                       muuttamisesta
6964:                       Laki valtionosuutta saavista  20.12.1996/1160     1.1.1997
6965:                       liikunnan koulutuskeskuksista
6966:                       annetun lain muuttamisesta
6967:                       Laki Anna Tapion koulusta       20.12.1996/1161   1.1.1997
6968:                       annetun lain muuttamisesta
6969:                       Laki opintokeskuslain muut-     20.12.1996/1162   1.1.1997
6970:                       tamisesta
6971:                       Laki eräisiin opetustointa kos- 20.12.1996/1163   1.1.1997
6972:                       keviin lakeihin sisältyvien
6973:                       oppilaan kotikunnan maksuo-
6974:                       suutta koskevien säännösten
6975:                       kumoamisesta
6976:                       Laki liikuntalain muuttami-     20.12.1996/1164   1.1.1997
6977:                       sesta
6978:                       Laki nuorisotyölain 7 §:n       20.12.1996/1165   1.1.1997
6979:                       muuttamisesta
6980:                       Laki museolain muuttamisesta 20.12.1996/1166      1.1.1997
6981: 223/1996   240/1996   Laki Pääkaupunkiseudun yh-      30.12.1996/1269   1.1.1997
6982:                       teistyövaltuuskunnasta
6983:                       Laki ulkoilulain 2 §:n muut-    30.12.1996/1270   1.1.1997
6984:                       tamisesta
6985:                                                                                           37
6986: 
6987: 
6988: 
6989: 
6990: Puolustusministeriö
6991: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin
6992: 
6993: 
6994: 
6995: 
6996: Hallituk- Eduskunnan        Asia                           Lain vahvistami- Voimaantu-
6997: sen esi-   vastauksen                                      sen pvm, muu     lopäivä
6998: tyksen nu- numero/vp                                       toime~ide ja
6999: mero/vp                                                    säädös okoelman
7000:                                                            numero
7001: 
7002: 183/1996    16311996        Laki valtioneuvoston oikeu-      29.11.1996/919   5.12.1996
7003:                             desta luovuttaa Lapuan pat-
7004:                             ruunatehtaan hallinnassa ole-
7005:                             vaa omaisuutta perustettavalle
7006:                             osakeyhtiölle sekä ryhtyä
7007:                             eräisiin muihin yhtiön perus-
7008:                             tamiseen liittyviin järjestelyi-
7009:                             hin annetun lain kumoamises-
7010:                             ta
7011: 
7012: 22411996    21811996        Laki omaisuuden lunastukses- 30.12.1996/1301      1.1.1997
7013:                             ta puolustustarkoituksiin
7014: 
7015: 
7016: 
7017: 1.2. Eduskunnan khjelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset
7018: Valtiopäi väasia-   Eduskun- Asia                                    Toimenpiteet
7019: kirja               nan päätös
7020: 
7021: VNS 2/1996          EK             Valtioneuvoston selonteko Suomen Merkitty pöytäkirjaan
7022:                     1511996*       rauhanturva- ja humanitaaristen  30.12.1996
7023:                                    valmiuksien kehittämisestä
7024: 38
7025: 
7026: 
7027: 
7028: 
7029: Valtiovarainministeriö
7030: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin
7031: 
7032: 
7033: 
7034: 
7035: Hallituk- Eduskunnan        Asia                            Lain vahvistami- Voimaantu-
7036: sen esi-   vastauksen                                       sen pvm, muu     lopäivä
7037: tyksen nu- numero/vp                                        toimentde ja
7038: mero/vp                                                     säädös okoelman
7039:                                                             numero
7040: 
7041: 178/1995    29/1996         Laki tullilain muuttamisesta    20.5.1996/331    1.7.1996
7042:                             Laki valmisteverotuslain 21     20.5.1996/332    1.7.1996
7043:                             §:n muuttamisesta
7044: 205/1995    9/1996          Laki valtion virkamieslain 30   15.3.1996/147    1.4.1996
7045:                             ja 49 §:n muuttamisesta
7046: 209/1995    13/1996         Laki makeis- ja virvoitus-  15.3.1996/148        20.3.1996
7047:                             juomaverosta annetun lain
7048:                             liitteenä olevan virvoitus-
7049:                             juomaverotaulukon muuttami-
7050:                             sesta
7051: 210/1995    14/1996         Laki eräistä väliaikaisista tul- 15.3.1996/149   20.3.1996
7052:                             leista annetun lain liitteenä
7053:                             olevan luettelon muuttamises-
7054:                             ta
7055: 215/1995    24/1996*        Laki tuloverolain 65 §:n        4.4.1996/227     15.4.1996
7056:                             muuttamisesta
7057: 2/1996      25/1996         Laki Kreikan kanssa lahjana     4.4.1996/597     Asetuksella
7058:                             saadun kiinteän omaisuuden
7059:                             vapauttamisesta lahjaverosta
7060:                             eräissä tapauksissa tehdyn
7061:                             sopimuksen eräiden määräys-
7062:                             ten hyväksymisestä
7063: 6/1996      26/1996*        Laki valtion vakuusrahastosta 4.4.1996/245       1.5.1996
7064:                             annetun lain muuttamisesta
7065:                             Laki luottolaitostoiminnasta    4.4.1996/246     1.5.1996
7066:                             annetun lain muuttamisesta
7067: 7/1996      96/1996         Laki sijoituspalveluyrityksistä 26.7.1996/579    1.8.1996
7068:                                                                                     39
7069: 
7070:                      Laki ulkomaisen sijoituspal-       26.7.1996/580   1.8.1996
7071:                      veluyrityksen oikeudesta tar-
7072:                      jota sijoituspalvelua Suomes-
7073:                      sa
7074:                      Laki arvopaperimarkkinalain        26.7.1996/581   1.8.1996
7075:                      muuttamisesta
7076:                      Laki kaupankäynnistä vakioi-       26.7.1996/582   1.8.1996
7077:                      duilla optioilla ja termiineillä
7078:                      annetun lain muuttamisesta
7079: 
7080: 9/1996    5511996    Laki rahalain muuttamisesta        7.6.1996/379    10.6.1996
7081: 1011996   5111996    Laki osuuskuntalain muutta-        14.6.1996/415   1.7.1996
7082:                      misesta
7083:                      Laki osuuskunnan talletukses- 14.6.1996/416        1.7.1996
7084:                      ta antaman vastakirjan ja
7085:                      muun todistuksen kuolettami-
7086:                      sesta annetun lain kumoami-
7087:                      sesta
7088:                      Laki markkinatuomioistui-    14.6.1996/417         1.7.1996
7089:                      mesta annetun lain muuttami-
7090:                      sesta
7091:                      Laki luottolaitostoiminnasta       14.6.1996/418   1.7.1996
7092:                      annetun lain muuttamisesta
7093: 15/1996   8011996*   Laki perintö- ja lahjaverolain 20.6.1996/430       1.7.1996
7094:                      muuttamisesta annetun lain
7095:                      voimaantulosäännöksen muut-
7096:                      tamisesta
7097: 17/1996   4811996    Laki eräistä väliaikaisista tul-   14.6.1996/413   1.7.1996
7098:                      leista annetun lain 1 §:n ja
7099:                      liitteenä olevan luettelon
7100:                      muuttamisesta
7101: 25/1996   4211996    Laki eräiden maa-alueiden          7.6.1996/385    15.6.1996
7102:                      luovuttamisesta Helsingin
7103:                      kaupungille
7104: 3111996   43/1996    Laki valtion talousarviosta        7.6.1996/380    1.7.1996
7105:                      annetun lain 3 a §:n muutta-
7106:                      misesta
7107: 3211996   49/1996    Laki arvonlisä- ja valmisteve- 14.6.1996/414       1.7.1996
7108:                      rotuksen toimittamisesta Ah-
7109:                      venanmaan maakunnan ja
7110:                      muun Suomen välisissä suh-
7111:                      teissa annetun lain muuttami-
7112:                      sesta
7113: 40
7114: 
7115: 38/1996   104/1996*   Laki luottolaitostoiminnasta      26.7.1996/570   1.8.1996
7116:                       annetun lain muuttamisesta
7117:                       Laki ulkomaisen luotto- ja        26.7.1996/571   1.8.1996
7118:                       rahoituslaitoksen toiminnasta
7119:                       Suomessa annetun lain muut-
7120:                       tamisesta
7121:                       Laki rahoitustarkastuslain        26.7.1996/572   1.8.1996
7122:                       muuttamisesta
7123:                       Laki liikepankkilain 8 ja 66      26.7.1996/573   1.8.1996
7124:                       §:n muuttamisesta
7125:                       Laki Postipankki Oy:stä anne- 26.7.1996/574       1.8.1996
7126:                       tun lain 12 §:n kumoamisesta
7127: 39/1996   50/1996     Laki arvonlisäverolain muut-      7.6.1996/381    1.7.1996
7128:                       tamisesta
7129: 4611996   105/1996    Laki keskusverolautakunnasta 26.7.1996/535        1.1.1997
7130:                       Laki verotusmenettelystä an-      26.7.1996/536   1.1.1997
7131:                       netun lain muuttamisesta
7132:                       Laki ennakkoperintälain           26.7.1996/537   1.1.1997
7133:                       muuttamisesta
7134:                       Laki rajoitetusti verovelvolli-   26.7.1996/538   1.1.1997
7135:                       sen tulon ja varallisuuden
7136:                       verottamisesta annetun lain
7137:                       muuttamisesta
7138:                       Laki korkotulon lähdeverosta      26.7.1996/539   1.1.1997
7139:                       annetun lain muuttamisesta
7140:                       Laki perintö- ja lahjaverolain    26.7.1996/540   1.1.1997
7141:                       muuttamisesta
7142:                       Laki kiinteistöverolain muut-     26.7.1996/541   1.1.1997
7143:                       tamisesta
7144:                       Laki arvonlisäverolain muut-      26.7.1996/542   1.1.1997
7145:                       tamisesta
7146:                       Laki eräistä vakuutusmaksuis- 26.7.1996/543       1.1.1997
7147:                       ta suoritettavasta verosta an-
7148:                       netun lain 7 §:n muuttamises-
7149:                       ta
7150:                       Laki arpajaisverolain 15 ja 16 26.7.1996/544      1.1.1997
7151:                       §:n muuttamisesta
7152:                       Laki leimaverolain muuttami- 26.7.1996/545        1.1.1997
7153:                       sesta
7154:                                                                                  41
7155: 
7156:                       Laki moottoriajoneuvoverosta 26.7.1996/546      1.1.1997
7157:                       annetun lain 18 §:n muutta-
7158:                       misesta
7159:                       Laki valmisteverotuslain       26.7.1996/547    1.1.1997
7160:                       muuttamisesta
7161: 
7162: 47/1996   10611996*   Laki osuuspankkilain muut-     26.7.1996/575    1.8.1996
7163:                       tamisesta
7164:                       Laki luottolaitostoiminnasta   26.7.1996/576    1.8.1996
7165:                       annetun lain muuttamisesta
7166: 
7167:                       Laki rahoitustarkastuslain     28.6.1996/577    1.8.1996
7168:                       muuttamisesta
7169:                       Laki kaupparekisterilain       28.6.1996/578    1.8.1996
7170:                       muuttamisesta
7171: 4811996   93/1996*    Jäteverolaki                   28.6.1996/495    1.9.1996
7172: 57/196    9411996     Laki leimaverolain muuttami- 26.7.1996/548      1.8.1996
7173:                       sesta
7174:                       Laki leimaverolain muuttami- 26.7.1996/549      1.8.1996
7175:                       sesta annetun lain voimaantu-
7176:                       losäännöksen muuttamisesta
7177: 
7178: 58/1996   6411996*    Laki tuloverolain 76 §:n       20.6.1996/431    1.7.1996
7179:                       muuttamisesta
7180: 
7181: 59/1996   100/1996    Laki sijoitusrahastolain muut- 26.7.1996/583    1.8.1996
7182:                       tamisesta
7183:                       Laki arvopaperimarkkinalain    26.7.1996/584    1.8.1996
7184:                       muuttamisesta
7185:                       Laki kaupparekisterilain 14    26.7.1996/585    1.8.1996
7186:                       § :n muuttamisesta
7187: 
7188: 82/1996   109/1996    Pohjoismaiden Investointipan- 28.6.1996
7189:                       kin Baltian maiden yrityksille
7190:                       myönnettävien luottojen va-
7191:                       kuudeksi annetun valtion ta-
7192:                       kauksen korottaminen
7193: 83/1996   15911996    Laki yhtiöveron hyvityksestä 29.11.1996/925     13.12.1996
7194:                       annetun lain 1 ja 6 §:n muut-
7195:                       tamisesta
7196:                       Laki elinkeinotulon verotta-   29.11.1996/926   13.12.1996
7197:                       misesta annetun lain muutta-
7198:                       misesta
7199: 42
7200: 
7201:                        Laki tuloverolain muuttami-      29.11.1996/927    13.12.1996
7202:                        sesta
7203: 104/1996   178/1996    Vuoden 1997 veroasteikkola-      29.11.1996/923    1.1.1997
7204:                        ki
7205: 105/1996   179/1996    Laki tuloverolain muuttami-      20.12.1996/1126   1.1.1997
7206:                        sesta
7207:                        Laki verotusmenettelystä an-     20.12.1996/1127   1.1.1997
7208:                        netun lain muuttamisesta
7209: 106/1996   202/1996*   Laki elinkeinotulon verotta-     20.12.1996/1109   1.1.1997
7210:                        misesta annetun lain muutta-
7211:                        misesta
7212:                        Laki elinkeinotulon verotta-     20.12.1996/1110   1.1.1997
7213:                        misesta annetun lain muutta-
7214:                        misesta annetun lain voi-
7215:                        maantulosäännöksen muutta-
7216:                        misesta
7217: 107/1996   180/1996    Laki varallisuusverolain         29.11.1996/924    1.1.1997
7218:                        muuttamisesta
7219: 121/1996   167/1996*   V arainsiirtoverolaki            29.11.1996/931    1.1.1997
7220:                        Laki leimaverolain muuttami- 29.11.1996/932        1.1.1997
7221:                        sesta
7222:                        Laki maakaaren muuttamises- 29.11.1996/933         1.1.1997
7223:                        ta
7224:                        Laki rikoslain 29 luvun 4 §:n 29.11.1996/934       1.1.1997
7225:                        muuttamisesta
7226: 122/1996   126/1996    Vaitioneuvoston lainanotto-      1.11.1996
7227:                        valtuudet vuonna 1997
7228: 133/1996   127/1996    Laki Kiinan kanssa tuloveroja 15.11.1996           Asetuksella
7229:                        koskevan kaksinkertaisen ve-
7230:                        rotuksen välttämiseksi ja ve-
7231:                        ron kiertämisen estämiseksi
7232:                        tehdyn sopimuksen muutta-
7233:                        mista koskevan pöytäkirjan
7234:                        eräiden määräysten hyväksy-
7235:                        misestä
7236: 134/1996   156/1996    Laki viranomaisten määräyk-      12.12.1996/1036   1.1.1997
7237:                        siä ja ohjeita koskevista toi-
7238:                        menpiteistä annetun lain
7239:                        muuttamisesta
7240: 135/1996   128/1996    Laki kansaneläkelaitoksen        15.11.1996/845    1.1.1997
7241:                        rahoituksen väliaikaisesta
7242:                        muuttamisesta vuonna 1997
7243:                                                                                     43
7244: 
7245: 136/1996   145/1996   Laki öljyjätemaksusta annetun 15 .11.1996/846     1.1.1997
7246:                       lain muuttamisesta
7247: 150/1996   189/1996   Laki luottolaitostoiminnasta    5.12.1996/949     15.12.1996
7248:                       annetun lain muuttamisesta
7249:                       Laki sijoituspalveluyrityksistä 5.12.1996/950     15.12.1996
7250:                       annetun lain muuttamisesta
7251:                       Laki sijoitusrahastolain 10 §:n 5.12.1996/951     15.12.1996
7252:                       muuttamisesta
7253:                       Laki rahoitustarkastuslain      5.12.1996/952     15.12.1996
7254:                       muuttamisesta
7255: 
7256: 151/1996   20311996   Laki ajoneuvoverosta            20.12.1996/1111   31.1.1997
7257: 
7258: 152/1996   13411996   Laki Ison-Britannian ja Poh-    15.11.1996        Asetuksella
7259:                       jois-Irlannin yhdistyneen ku-
7260:                       ningaskunnan kanssa tulon ja
7261:                       omaisuuden kaksinkertaisen
7262:                       verotuksen sekä veron kier-
7263:                       tämisen estämiseksi tehdyn
7264:                       sopimuksen muuttamista kas-
7265:                       kevan pöytäkirjan eräiden
7266:                       määräysten hyväksymisestä
7267: 
7268: 15311996   146/1996   Laki Pohjoismaiden välillä      15.11.1996        Asetuksella
7269:                       kaksinkertaisen verotuksen
7270:                       välttämiseksi tehdyn sopi-
7271:                       muksen eräiden määräysten
7272:                       hyväksymisestä
7273: 
7274: 15411996   13511996   Valtion asuntorahaston va-      15.11.1996
7275:                       raiDhankintavaltuudet vuonna
7276:                       1997
7277: 
7278: 155/1996   160/1996   Laki veronkantolain muutta-     22.11.1996/874    1.1.1997
7279:                       misesta
7280: 184/1996   246/1996   Laki arvonlisäverolain muut-    30.12.199611264   1.3.1997
7281:                       tamisesta
7282:                       Laki valmisteverotuslain        30.12.1996/1265   1.3.1997
7283:                       muuttamisesta
7284:                       Laki Ahvenanmaan maakun-        30.12.199611266   1.3.1997
7285:                       taa koskevista poikkeuksista
7286:                       arvonlisävero- ja valmisteve-
7287:                       rolainsäädäntöön
7288: 44
7289: 
7290:                        Laki ulkomaanliikenteessä         30.12.199611267    1.3.1997
7291:                        olevissa matkustaja-aluksissa
7292:                        myytävien tavaroiden verot-
7293:                        tamisesta eräissä tapauksissa
7294:                        annetun lain muuttamisesta
7295: 192/1996   21911996    Laki arvo-osuusjärjestelmästä 20.12.1996/1073        1.1.1997
7296:                        annetun lain muuttamisesta
7297:                        Laki arvo-osuustileistä anne-     20.12.199611074    1.1.1997
7298:                        tun lain muuttamisesta
7299:                        Laki osakeyhtiölain muutta-       20.12.1996/1075    1.1.1997
7300:                        misesta
7301:                        Laki arvopaperimarkkinalain       20.12.199611076    1.1.1997
7302:                        muuttamisesta
7303:                        Laki rahoitustarkastuslain 2      20, 12,199611077   1.1.1997
7304:                        §:n muuttamisesta
7305: 20011996   16111996    Laki indeksiehdon käytön          29.11.1996/922     1.1.1997
7306:                        rajoittamisesta annetun lain
7307:                        muuttamisesta
7308: 202/1996   205/1996*   Ennakkoperintälaki                20.12.199611118    1.1.1997
7309:                        Laki työnantajan sosiaalitur-     20.12.1996/1119    1.1.1997
7310:                        vamaksusta annetun lain
7311:                        muuttamisesta
7312:                        Laki rajoitetusti verovelvolli-   20.12.1996/1120    1.1.1997
7313:                        sen tulon ja varallisuuden
7314:                        verottamisesta annetun lain
7315:                        muuttamisesta
7316:                        Laki veronkantolain muutta-       20.12.1996/1121    1.1.1997
7317:                        misesta
7318:                        Laki verotusmenettelystä an-      20.12.1996/1122    1.1.1997
7319:                        netun lain muuttamisesta
7320:                        Laki arvonlisäverolain muut-      20.12.199611123    1.1.1997
7321:                        tamisesta
7322: 203/1996   162/1996    Laki vaikeavammaisille yrit- 22.11.1996/875          1.1.1997
7323:                        täjille myönnettävistä veron-
7324:                        huojennuksista annetun lain 3
7325:                        §:n muuttamisesta
7326: 216/1996   184/1996    Pohjoismaiden Investointi-        29.11.1996
7327:                        pankin ympäristöinvestointi-
7328:                        lainojen valtiontakaukset
7329: 217/1996   22711996    Laki valtion eläkelain 5 ja 8     20.12.1996/1180    1.1.1997
7330:                        §:n muuttamisesta
7331:                                                                                         45
7332: 
7333: 225/1996    24311996*      Laki nestemäisten polttoai-    30.12.199611259    1.1.1997
7334:                            neiden valmisteverosta anne-
7335:                            tun lain muuttamisesta
7336:                            Laki sähkön ja eräiden polt-   30.12.1996/1260    1.1.1997
7337:                            toaineiden valmisteverosta
7338: 
7339: 238/1996    253/1996       Laki elinkeinotulon verotta-    30.12.199611256   1.1.1997
7340:                            misesta annetun lain muutta-
7341:                            misesta ja 19 §:n väliaikaises-
7342:                            ta muuttamisesta
7343:                            Laki arvonlisäverolain 15 ja   30.12.1996/1257    1.1.1997
7344:                            29 §:n muuttamisesta
7345:                            Laki merenkulun veron-        30.12.199611258     1.1.1997
7346:                            huojennuksista annetun lain 6
7347:                            ja 14 §:n muuttamisesta
7348: 23911996     252/1996      Laki varainsiirtoverolain 64   30.12.1996/1262    1.1.1997
7349:                            §:n muuttamisesta
7350:                            Laki verohallintolain 14 §:n   30.12.199711263    1.1.1997
7351:                            muuttamisesta
7352: 
7353: 
7354: 1.2. Eduskunnan khjelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset
7355: Valtiopäiväasia-   Eduskun- Asia                                   Toimenpiteet
7356: kirja              nan päätös
7357: 
7358: 
7359: HE 72/1995          15.12.1995 Valtion talousarvio vuodelle 1996   Merkitty pöytäkirjaan
7360:                                                                    5.1.1996
7361: K 1011995                      Hallituksen kertomus niitä toimen- Merkitty pöytäkirjaan
7362:                                piteistä, joihin eduskunnan teke-  19.1.1996
7363:                                mät muistutukset valtiovarain hoi-
7364:                                dosta ja tilinpidosta vuonna 1992
7365:                                ovat antaneet aihetta
7366: K 11/1995 ja        6.6.1996   Hallituksen kertomus valtiovarain Merkitty pöytäkirjaan
7367: K 12/1995                      hoidosta ja tilasta sekä valtiontilin- 6.9.1996
7368:                                tarkastajain kertomus vuodelta
7369:                                1994
7370: HE 3/1996           EK          Vuoden 1996 1 lisätalousarvio      Merkitty pöytäkirjaan
7371:                     4/1996*                                        4.4.1996
7372: HE 132/1996         EK          Vuoden 1996 II lisätalousarvio     Merkitty pöytäkirjaan
7373:                     2711996*                                       22.11.1996
7374: HE 228/1996         EK          Vuoden 1996 111 lisätalousarvio    Merkitty pöytäkirjaan
7375:                     31/1996                                        20.12.1996
7376: 46
7377: 
7378: K 2/1996    22.10.1996 Kertomus Suomen Pankin hallin-      Merkitty pöytäkirjaan
7379:                        toa ja tilaa vuodelta 1995 koske-   22.11.1996
7380:                        van tarkastuksen johdosta
7381: K 7/1996    22.10.1996 Hallituksen kertomus niistä toi-    Merkitty pöytäkirjaan
7382:                        menpiteistä, joihin eduskunnan      20.12.1996
7383:                        tekemät muistutukset valtiovarain
7384:                        hoidosta ja tilinpidosta vuonna
7385:                        1993 ovat antaneet aihetta
7386: EK 5/1996   19.4.1996   Valtion vakuusrahaston valtuuston Merkitty pöytäkirjaan
7387:                         vaali                             14.6.1996
7388: EK 7/1996   21.5.1996   Valtion vakuusrahaston valtuuston Merkitty pöytäkirjaan
7389:                         täydennysvaali                    14.6.1996
7390:                                                                                            47
7391: 
7392: 
7393: 
7394: 
7395: Opetusministeriö
7396: l.f. Vastaukset hallituksen esityksiin
7397: 
7398: 
7399: 
7400: 
7401: Hallituk- Eduskunnan        Asia                              Lain vahvistami- Voimaantu-
7402: sen esi-   vastauksen                                         sen pvm, muu     lopäivä
7403: tyksen nu- numero/vp                                          toimenpide ja
7404: mero/vp                                                       säädöskokoelman
7405:                                                               numero
7406: 
7407: 
7408: 
7409: 
7410: 192/1995    158/1995        Laki kirkkolain muuttamisesta 26.1.1996/59         1.2.1996
7411: 216/1995    23/1996         Laki eräistä henkilöstön ase-     26.4.1996/301    1.6.1996
7412:                             maa koskevista järjestelyistä
7413:                             opintotukiasioiden siirryttyä
7414:                             kansaneläkelaitoksen hoidet-
7415:                             taviksi
7416: 18/1996     15511996        Laki tuomiokapitulien ylläpi- 29.11.1996/935       1.1.1997
7417:                             don ja kuurojenpapin virkojen
7418:                             siirtämisestä sekä eräiden
7419:                             tonttien luovuttamisesta Suo-
7420:                             men evankelis-luterilaiselle
7421:                             kirkolle
7422:                             Laki valtion virkamieslain 68     29.11.1996/939   1.1.1997
7423:                             §:n muuttamisesta
7424:                             Laki valtion virkaehtosopi-       29.11.1996/940   1.1.1997
7425:                             muslain 1 §:n muuttamisesta
7426: 19/1996     40/1996         Laki eräiden kiinteistöjen luo- 7.6.1996/393       15.6.1996
7427:                             vuttamisesta Helsingin kau-
7428:                             pungille
7429: 20/1996     41/1996         Laki kiinteistön luovuttami-      7.6.1996/394     15.6.1996
7430:                             sesta perustettavalle kiinteis-
7431:                             töyhtiölle Vaasassa
7432: 
7433: 26/1996     102/1996        Laki Steiner-koulusta annetun 28.6.1996/489        1.7.1996
7434:                             lain muuttamisesta
7435: 36/1996     52/1996         Laki Helsingin kauppakor-         26.7.1996/558    1.1.1997
7436:                             keakoulusta annetun lain
7437:                             muuttamisesta
7438: 48
7439: 
7440:                        Laki Svenska handelshögsko- 26.7.1996/559           1.1.1997
7441:                        lan -nimisestä korkeakoulus-
7442:                        ta annetun lain muuttamisesta
7443: 50/1996    69/1996     Laki Helsingin yliopistosta     26.7.1996/560       1.9.1996
7444:                        annetun lain muuttamisesta
7445: 60/1996    65/1996     Laki eräiden valtion ammatil- 20.6.1996/441         27.6.1996
7446:                        listen oppilaitosten kiinteistö-
7447:                        jen luovuttamisesta kunnalle
7448:                        tai kuntayhtymälle
7449: 61/1996    84/1996     Laki näkövammaisten kirjas-     23.8.1996/          1.9.1996
7450:                        tosta
7451: 62/1996    86/1996*    Laki ammatillisista oppilai-    9.8.1996/612        1.8.1998
7452:                        toksista annetun lain muutta-
7453:                        misesta
7454: 87/1996    88/1996     Laki kotimaisten kielten tut-   26.7.1996/591       1.11.1996
7455:                        kirouskeskuksesta annetun
7456:                        lain muuttamisesta
7457: 90/1996    117/1996    Laki kirkkolain muuttamisesta 25.10.19961771        1.11.1996
7458: 123/1996   121/1996    Laki Suomen kreikkalaiskato- 25.10.19961770         1.1.1997 .
7459:                        lisen kirkkokunnan seurakun-
7460:                        nille suoritettavasta verohyvi-
7461:                        tyksestä annetun lain kumo-
7462:                        amisesta
7463: 124/1996   170/1996*   Laki kuntien kulttuuritoimin-   12.12.1996/1038     1.1.1997
7464:                        nasta annetun lain väliai-
7465:                        kaisesta muuttamisesta anne-
7466:                        tun lain voimaantulosäännök-
7467:                        sen muuttamisesta
7468: 125/1996   171/1996    Laki taiteilijaprofessorin vi-    12.12.1996/1039   1.1.1997
7469:                        roista ja valtion taiteilija-apu-
7470:                        rahoista annetun lain väliai-
7471:                        kaisesta muuttamisesta anne-
7472:                        tun lain voimaantulosäännök-
7473:                        sen muuttamisesta
7474: 126/1996   178/1996    Laki eräistä kirjailijoille ja   12.12.1996/1040    1.1.1997
7475:                        kääntäjille suoritettavista apu-
7476:                        rahoista ja avustuksista anne-
7477:                        tun lain väliaikaisesta muut-
7478:                        tamisesta annetun lain voi-
7479:                        maantulosäännöksen muutta-
7480:                        misesta
7481:                                                                                       49
7482: 
7483: 12711996   17311996    Laki kirjastolain väliaikaisesta 12.12.199611 041   1.1.1997
7484:                        muuttamisesta annetun lain
7485:                        voimaantulosäännöksen muut-
7486:                        tamisesta
7487: 13711996   183/1996    Laki korkeakoululaitoksen       29.11.1996/943      1.1.1997
7488:                        kehittämisestä annetun lain
7489:                        muuttamisesta
7490: 13811996   19711996*   Laki opettajankoulutuslain 11   12.12.199611037     1.1.1997
7491:                        §:n muuttamisesta
7492: 139/1996   15411996    Laki kirkkolain muuttamisesta 29.11.1996/936        1.1.1997
7493: 157/1996   19411996    Laki vieraskielisistä yksi-     5.12.1996           1.1.1997
7494:                        tyisistä kouluista annetun lain
7495:                        2 §:n muuttamisesta
7496: 
7497: 15911996   228/1996*   Laki peruskoululain muutta-     30.12.199611368     1.8.1997
7498:                        misesta
7499:                        Laki kehitysvammaisten eri-     30.12.1996/1369     1.8.1997
7500:                        tyishuollosta annetun lain
7501:                        muuttamisesta
7502:                        Laki opetus- ja kulttuuritoi-   30.12.199611370     1.8.1997
7503:                        men rahoituksesta annetun
7504:                        lain 7 a §:n muuttamisesta
7505: 186/1996   207/1996*   Laki ammatillisen lisäkoulu-    20.12.1996/1138     1.1.1997
7506:                        tuksen rahoituksesta
7507:                        Laki ammatillisista oppilai-    20.12.1996/1139     1.1.1997
7508:                        toksista annetun lain muutta-
7509:                        misesta
7510:                        Laki ammatillisista aikuiskou- 20.12.199611140      1.1.1997
7511:                        lutuskeskuksista annetun lain
7512:                        muuttamisesta
7513:                        Laki oppisopimuskoulutukses- 20.12.199611141        1.1.1997
7514:                        ta annetun lain 1 §:n muutta-
7515:                        misesta
7516: 19311996   185/1996    Laki kirkkolain muuttamisesta 29.11.1996/937        15.12.1996
7517: 194/1996   186/1996*   Laki evankelis-luterilaisen   29.11.1996/938        15.12.1996
7518:                        kirkon eläkelain muuttamises-
7519:                        ta
7520: 50
7521: 
7522: 
7523: 
7524: 
7525: Maa- ja metsätalousministeriö
7526: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin
7527: 
7528: 
7529: 
7530: 
7531: Hallituk- Eduskunnan        Asia                            Lain vahvistami- Voimaantu-
7532: sen esi-   vastauksen                                       sen pvm, muu     lopäivä
7533: tyksen nu- numero/vp                                        toimenpide ja
7534: mero/vp                                                     säädöskokoelman
7535:                                                             numero
7536: 
7537: 36/1995     7/1996*         Eläinsuojelulaki                4.4.1996/247      1.7.1996
7538: 101/1995    72/1995         Laki maatalousyrittäjien luo- 2.2.1996/68         Asetuksella
7539:                             pumistuesta annetun lain 2 ja
7540:                             4 §:n muuttamisesta
7541: 200/1995    28/1996         Laki kalastuslain muuttami-     12.7.1996/526     1.1.1997
7542:                             sesta
7543: 212/1995    22/1996         Laki kiinteistöjen kauppahin- 22.4.1996/300       1.7.1996
7544:                             tarekisteristä ja kauppahintati-
7545:                             lastoista annetun lain muut-
7546:                             tamisesta
7547: 22111995    11/1996         Laki Euroopan yhteisön mai-     15.3.19961150     22.3.1996
7548:                             don ja maitotuotteiden kiin-
7549:                             tiöjärjestelmän täytäntöönpa-
7550:                             nosta annetun lain 5 §:n
7551:                             muuttamisesta
7552: 27/1996     39/1996         Laki maaseutuelinkeinolain      31.5.1996/364     5.6.1996
7553:                             27 §:n muuttamisesta
7554:                             Laki porotalouslain 41 a §:n    31.5.1996/365     5.6.1996
7555:                             muuttamisesta
7556:                             Laki luontaiselinkeinolain 46   31.5.1996/366     5.6.1996
7557:                             §:n muuttamisesta
7558: 33/1996     54/1996         Laki kiinteän omaisuuden ja     20.6.1996/476     1.9.1996
7559:                             erityisten oikeuksien lunas-
7560:                             tuksesta annetun lain muut-
7561:                             tamisesta
7562: 63/1996     209/1996*       Metsälaki                       12.12.1996/1093   1.1.1997
7563:                             Laki kestävän metsätalouden     12.12.1996/1094   1.1.1997
7564:                             rahoituksesta
7565:                                                                                     51
7566: 
7567:                       Laki rikoslain 48 luvun 1 §:n    12.12.199611095   1.1.1997
7568:                       3 momentin muuttamisesta
7569: 64/1996    7011996    Laki maa- ja metsätalouden       20.6.1996/443     1.7.1996
7570:                       rakennepoliittisista toimenpi-
7571:                       teistä annetun lain muuttami-
7572:                       sesta
7573:                       Laki yhdyskuntien vesihuolto- 20.6.1996/444        1.7.1996
7574:                       toimenpiteiden avustamisesta
7575:                       annetun lain muuttamisesta
7576: 65/1996    57/1996    Laki kasvihuonetuotannon ja 20.6.1996/442          1.7.1996
7577:                       omenanviljelyn lopettamis-
7578:                       tuesta annetun lain muuttami-
7579:                       sesta
7580: 8511996    73/1996*   Laki kotieläinjalostuslain 6 ja 23.8.1996/640      1.9.1996
7581:                       15 §:n muuttamisesta
7582: 11211996   148/1996   Laki kiinteistörekisterilain     22.11.1996/876    1.1.1997
7583:                       muuttamisesta
7584: 113/1996   14911996   Laki eräistä vesitilusjärjeste- 22.11.1996/877     1.1.1997
7585:                       lyistä annetun lain 7a ja 8 §:n
7586:                       muuttamisesta
7587: 114/1996   150/1996   Laki kiintestötoimitusmaksus- 22.11.1996/878       1.1.1997
7588:                       ta annetun lain muuttamisesta
7589: 11511996   118/1996   Laki yksityisistä teistä anne- 22.11.1996/879      1.1.1997
7590:                       tun lain 37 §:n muuttamisesta
7591: 14111996   182/1996   Laki kalastuslain muuttami-      5.12.1996/968     1.1.1997
7592:                       sesta
7593: 16211996   200/1996   Laki maatilatalouden kehittä-    12.12.199611046   1.1.1997
7594:                       misrahastosta annetun lain
7595:                       muuttamisesta
7596: 18711996   208/1996   Laki eläinlääkinnällisestä raja- 20.12.199611192   1.1.1997
7597:                       tarkastuksesta
7598:                       Laki eläintautilain 13 ja 15     20.12.1996/1193   1.1.1997
7599:                       §:n muuttamisesta
7600:                       Laki eläinsuojelulain muutta-    20.12.199611194   1.1.1997
7601:                       misesta
7602: 18811996   22011996   Laki maaseutuelinkeinotilas-     20.12.1996/1197   1.1.1997
7603:                       toista
7604: 19511996   22211996   Laki kiinteistönmuodostamis- 20.12.1996            1.1.1997
7605:                       lain muuttamisesta
7606: 52
7607: 
7608: 204/1996   23111996*   Laki siemenkauppalain 3 ja 4 30.12.1996/1344       1.1.1997
7609:                        §:n väliaikaisesta muuttami-
7610:                        sesta
7611: 205/1996   221/1996    Laki yhteismetsälain muutta-     20.12.1996/1198   1.1.1997
7612:                        misesta
7613:                        Laki yhteismetsäosuuksien        20.12.1996/1199   1.1.1997
7614:                        lunastamisesta annetun lain
7615:                        kumoamisesta
7616: 206/1996   217/1996    Laki eläimistä saatavien elin- 20.12.1996/1195     1.1.1997
7617:                        tarvikkeiden elintarvikehygie-
7618:                        niasta
7619: 22111996   238/1996*   Laki maataloustuotannon lo-      30.12.1996/1340   1.1.1997
7620:                        pettamistuesta
7621:                        Laki maatalousyrittäjien elä-    30.12.1996/1341   1.1.1997
7622:                        kelain 16 §:n muuttamisesta
7623:                        Laki maaseutuelinkeinolain       30.12.199611342   1.1.1997
7624:                        muuttamisesta
7625:                        Laki maa- ja puutarhatalou-      30.12.199611343   1.1.1997
7626:                        den kansallisesta tuista anne-
7627:                        tun lain muuttamisesta
7628: 229/1996   24111996    Laki Lapin vajaatuottoisten      30.12.199611348   1.1.1997
7629:                        metsien kunnostamisesta an-
7630:                        netun lain muuttamisesta
7631:                        Laki kiinteistön yhteisomista- 30.12.1996/1349     1.1.1997
7632:                        jien osallistumisesta metsäta-
7633:                        louden rahoituslainsäädännös-
7634:                        sä tarkoitettuun toimenpitee-
7635:                        seen
7636:                        Laki maa- ja metsätalouden       30.12.1996/1350   1.1.1997
7637:                        rakennepoliittisesta toimenpi-
7638:                        teistä annetun lain muuttami-
7639:                        sesta
7640:                        Laki metsän hyönteis- ja sie- 30.12.199611351      1.1.1997
7641:                        nituhojen torjunnasta annetun
7642:                        lain 9 ja 11 §:n muuttamises-
7643:                        ta
7644:                        Laki metsänhoitoyhdistyksistä 30.12.1996/1352      1.1.1997
7645:                        annetun lain 9 §:n muuttami-
7646:                        sesta
7647:                        Laki poronhoitolain muutta-      30.12.1996/1353   1.1.1997
7648:                        misesta
7649:                                                                                    53
7650: 
7651: 
7652: 1.2. Eduskunnan khjelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset
7653: 
7654: Valtiopäiväasia-   Eduskun- Asia                                 Toimenpiteet
7655: kirja              nan päätös
7656: 
7657: LA 411995          EKI         Laki kalastuslain muuttamisesta   Vahvistettu
7658:                    20/1996*                                      12.12.199611045
7659: 54
7660: 
7661: 
7662: 
7663: Liikenneministeriö
7664: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin
7665: 
7666: 
7667: 
7668: 
7669: Hallituk- Eduskunnan        Asia                            Lain vahvistami- Voimaantu-
7670: sen esi-   vastauksen                                       sen pvm, muu     lopäivä
7671: tyksen nu- numero/vp                                        toimenpide ja
7672: mero/vp                                                     säädöskokoelman
7673:                                                             numero
7674: 
7675: 180/1995    30/1996*        Laki teletoimintalain muutta-   24.5.1996/343     1.8.1996
7676:                             misesta
7677: 2111996     56/1996         Laki tieliikennelain 70 ja 108 14.6.1996/429      1.7.1996
7678:                             §:n muuttamisesta
7679: 66/1996     8711996         Vesiliikennelaki                20.6.1996/463     1.7.1996
7680: 67/1996     87/1996         Laki merilain 20 luvun 9 §:n    20.6.1996/462     1.7.1996
7681:                             muuttamisesta
7682: 68/1996     74/1996*        Laki alusturvallisuuden val-    20.6.1996/461     1.7.1996
7683:                             vonnasta annetun lain muut-
7684:                             tamisesta
7685: 207/1996    219/1996        Laki Autorekisterikeskuksen     20.12.1996/1181   1.1.1997
7686:                             muuttamisesta osakeyhtiöksi
7687:                             ja yhtiön eräistä tehtävistä
7688:                             annetun lain 6 §:n 1 momen-
7689:                             tin muuttamisesta
7690: 219/1996    196/1996        Laki vaarallisten aineiden      20.12.1996/1250   1.2.1997
7691:                             kuljetuksesta annetun lain
7692:                             muuttamisesta
7693:                                                                                            55
7694: 
7695: 
7696: 
7697: 
7698: Kauppa- ja teollisuusministeriö
7699: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin
7700: 
7701: 
7702: 
7703: 
7704: Hallituk- Eduskunnan        Asia                              Lain vahvistami- Voimaantu-
7705: sen esi-   vastauksen                                         sen pvm, muu     lopäivä
7706: tyksen nu- numero/vp                                          toimenpide ja
7707: mero/vp                                                       säädöskokoelman
7708:                                                               numero
7709: 
7710: 17111995    168/1995*       Laki eräiden elinkeinoalojen      26.1.1996/51      1.2.1996
7711:                             valtiontakauksista annetun
7712:                             lain 1 §:n muuttamisesta
7713: 411996      33/1996         Sähköturvallisuuslaki             14.6.1996/410     1.9.1996
7714: 51/1996     251/1996        Eduskunnan vastaus hallituk-      30.12.1996        esitys hylätty
7715:                             sen esitykseen laiksi vähit-
7716:                             täiskaupan ja eräiden työliik-
7717:                             keiden liikeajasta
7718: 69/1996     89/1996         Laki kaksikäyttötuotteiden        26.7.1996/562     1.8.1996
7719:                             vientivalvonnasta
7720:                             Laki rikoslain 46 luvun 1 §:n 26.7.1996/563         1.8.1996
7721:                             muuttamisesta
7722: 70/1996     78/1996         Laki Kera Oy -nimisestä osa- 16.8.1996/625          1.9.1996
7723:                             keyhtiöstä annetun lain 2 §:n
7724:                             muuttamisesta
7725: 8611996     90/1996         Laki kuljetusten alueellisesta    9.8.1996/613      1.1.1997
7726:                             tukemisesta annetun lain
7727:                             muuttamisesta
7728: 9411996     114/1996        Laki Kera Oy -nimisestä osa- 18.10.19961723         1.1.1997
7729:                             keyhtiöstä annetun lain 2 §:n
7730:                             väliaikaisesta muuttamisesta
7731: 117/1996    133/1996        Laki ydinenergialain muutta-      12.12.199611078   1.1.1997
7732:                             misesta
7733: 164/1996    164/1996        Laki julkisesti tuettujen vien- 20.12.1996/1136     1.1.1997
7734:                             tiluottojen korontasausyhtiöstä
7735: 165/1996    165/1996        Laki julkisesti tuettujen vien-   20.12.1996/1137   1.1.1997
7736:                             tiluottojen korontasauksesta
7737: 56
7738: 
7739: 240/1996   232/1996   Laki Suomen Vientiluotto       30.12.199611371   1.1.1997
7740:                       Oy:n korkotuesta, valuutta-
7741:                       kurssitappioiden korvaamises-
7742:                       ta ja antolainauksen valtion
7743:                       takauksista annetun lain 1 §:n
7744:                       muuttamisesta
7745:                                                                                         57
7746: 
7747: 
7748: 
7749: 
7750: Sosiaali- ja terveysministeriö
7751: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin
7752: 
7753: 
7754: 
7755: 
7756: Hallituk- Eduskunnan        Asia                            Lain vahvistami- Voimaantu-
7757: sen esi-   vastauksen                                       sen pvm, muu     lopäivä
7758: tyksen nu- numero/vp                                        toimenpide ja
7759: mero/vp                                                     säädöskokoelman
7760:                                                             numero
7761: 
7762: 
7763: 125/1995    91/1996*        Laki turvapaikan hakijoiden     13.9.1996/684   1.10.1996
7764:                             vastaanottoasemista ja - kes-
7765:                             kuksista annetun lain 1 §:n
7766:                             muuttamisesta
7767: 11/1996     34/1996*        Laki alkoholilain 10 §:n        26.4.1996/287   1.5.1996
7768:                             muuttamisesta
7769: 13/1996     35/1996         Laki sairausvakuutuslain 5 a    26.4.1996/281   1.5.1996
7770:                             §:n väliaikaisesta muuttami-
7771:                             sesta
7772:                             Laki lääkelain väliaikaisesta   26.4.1996/282   1.5.1996
7773:                             muuttamisesta
7774:                             Laki sosiaali- ja terveyden-    26.4.1996/283   1.5.1996
7775:                             huollon asiakasmaksuista an-
7776:                             netun lain 5 §:n väliaikaisesta
7777:                             muuttamisesta
7778:                             Laki erikoissairaanhoitolain    26.4.1996/284   1.5.1996
7779:                             56 a §:n väliaikaisesta muut-
7780:                             tamisesta
7781: 22/1996     44/1996*        Laki yksityisten sosiaalipalve- 9.8.1996/603    1.1.1997
7782:                             lujen valvonnasta
7783:                             Laki sosiaalihuoltolain muut-   9.8.1996/604     1.1.1997
7784:                             tamisesta
7785: 
7786: 23/1996     45/1996         Laki sairausvakuutuslain        24.5.1996/350    1.6.1996
7787:                             muuttamisesta
7788: 28/1996     38/1996*        Laki sosiaali- ja terveyden-  31.5.1996/367      1.7.1996
7789:                             huollon asiakasmaksuista an-
7790:                             netun lain 5 §:n muuttamises-
7791:                             ta
7792: 58
7793: 
7794: 71/1996    58/1996     Laki työttömyysturvalain 27     14.6.1996/419     1.7.1996
7795:                        §:n muuttamisesta
7796: 72/1996    107/1996*   Laki työttömyysturvalain       6. 9.1996/666      1.1.1997
7797:                        muuttamisesta ja väliaikaises-
7798:                        ta muuttamisesta
7799: 74/1996    59/1996     Laki sotilastapaturmalain 6     28.6.1996/510     15.7.1996
7800:                        §:n muuttamisesta
7801: 8811996    21111996*   Laki työttömyysturvalain 25     20.12.1996/1221   1.1.1997
7802:                        §:n poikkeuksellisesta sovel-
7803:                        tamisesta
7804:                        Laki työttömyysturvalain 22 20.12.1996/1222       1.1.1997
7805:                        ja 24 §:n muuttamisesta anne-
7806:                        tun lain voimaantulosäännök-
7807:                        sen muuttamisesta
7808: 9111996    190/1996    Laki vakuutusyhtiölain muut-    12.12.1996/1022   1.1.1997
7809:                        tamisesta
7810: 96/1996    19111996    Laki vakuutusyhdistyslain       12.12.1996/1023   1.1.1997
7811:                        muuttamisesta
7812: 95/1996    110/1996    Laki terveydensuojelulain       1. 11.19961777    1.1.1997
7813:                        muuttamisesta
7814: 98/1996    111/1996    Laki Kanadan kanssa sosiaali- 27.9.1996/1309      asetuksella
7815:                        turvasopimuksen muuttami-
7816:                        sesta tehdyn pöytäki~an ja
7817:                        Quebecin kanssa teh yn sosi-
7818:                        aaliturvasopimusjärjestelyn
7819:                        muutoksen eräiden määräys-
7820:                        ten hyväksymisestä
7821: 108/1996   120/1996    Laki merimieseläkelain 1 §:n    1.11.19961776     1.1.1997
7822:                        muuttamisesta
7823: 118/1996   12911996    Laki lääkelain muuttamisesta    22.11.1996/895    1.1.1997
7824:                        Laki apteekkimaksusta anne-     22.11.1996/896    1.1.1997
7825:                        tun lain muuttamisesta
7826: 142/1996   130/1996    Laki erikoissairaanhoitolain    5.12.199611003    1.1.1997
7827:                        muuttamisesta
7828:                        Laki kansanterveyslain 40 §:n 5.12.1996/1004      1.1.1997
7829:                        muuttamisesta
7830:                        Laki Helsingin yliopistollises- 5.12.199111005    1.1.1997
7831:                        ta keskussairaalasta annetun
7832:                        lain 7 §:n muuttamisesta
7833: 14311996   13111996    Laki työntekijäin eläkelain 12 8.11.1996/839      15.11.1996
7834:                        ja 15 §:n muuttamisesta
7835:                                                                                      59
7836: 
7837:                        Laki merimieseläkelain 3 a        8.11.1996/840-   15.11.1996
7838:                        §:n muuttamisesta                 842
7839:                        Laki yrittäjien eläkelain 9 §:n
7840:                        muuttamisesta
7841:                        Laki maatalousyrittäjien elä-
7842:                        kelain 10 §:n muuttamisesta
7843: 167/1996   14311996*   Laki sairausvakuutuslain 5 a      22.11.1996/897   1.1.1997
7844:                        §:n väliaikaisesta muuttami-
7845:                        sesta
7846:                        Laki lääkelain 66 §:n väliai-     22.11.1996/898   1.1.1997
7847:                        kaisesta muuttamisesta
7848:                        Laki sosiaali- ja terveyden-    22.11.1996/899     1.1.1997
7849:                        huollon asiakasmaksuista an-
7850:                        netun lain 5 §:n väliaikaisesta
7851:                        muuttamisesta
7852:                        Laki erikoissairaanhoitolain      22.11.1996/900   1.1.1997
7853:                        56 a §:n väliaikaisesta muut-
7854:                        tamisesta
7855: 168/1996   13711996    Laki kansaneläkelain muutta-      8.11.1996/827-   1.1.1997
7856:                        misesta                           838
7857:                        Laki perhe-eläkelain muutta-
7858:                        misesta
7859:                        Laki rintamasotilaseläkelain
7860:                        muuttamisesta
7861:                        Laki eläkkeensaajien asumis-
7862:                        tukilain muuttamisesta
7863:                        Laki vammaistukilain 8 §:n
7864:                        muuttamisesta
7865:                        Laki sairausvakuutuslain
7866:                        muuttamisesta
7867:                        Laki työttömyysturvalain
7868:                        muuttamisesta
7869:                        Laki työvoimapoliittisesta ai-
7870:                        kuskoulutuksesta annetun lain
7871:                        21 §:n muuttamisesta
7872:                        Laki työntekijäin eläkelain 19
7873:                        aja 19 d §:n muuttamisesta
7874:                        Laki merimieseläkelain 28 b
7875:                        ja 63 a §:n muuttamisesta
7876: 60
7877: 
7878:                        Laki valtion eläkelain 14 ja
7879:                        17 §:n muuttamisesta
7880:                        Laki tapaturmavakuutuslain
7881:                        61 a §:n muuttamisesta
7882: 169/1996   15211996    Laki työttömyysvakuutusmak- 22.11.1996/910-        1.1.1997
7883:                        susta vuonna 1997           912
7884:                        Laki vuodelta 1997 perittä-
7885:                        västä palkansaajan työttö-
7886:                        myysvakuutusmaksusta
7887:                        Laki työttömyyskassalain
7888:                        muuttamisesta ja väliaikaises-
7889:                        ta muuttamisesta
7890: 170/1996   175/1996*   Laki kansaneläkelain muutta-     5.12.1996/994     1.1.1997
7891:                        misesta
7892:                        Laki sairausvakuutuslain         5.12.1996/995     1.1.1997
7893:                        muuttamisesta
7894:                        Laki tuloverolain muuttami-      5.12.1996/996     1.1.1997
7895:                        sesta
7896:                        Laki verotusmenettelystä an-     5.12.1996/997     1.1.1997
7897:                        netun lain muuttamisesta
7898:                        Laki vuodelta 1997 suoritet- 5.12.1997/998         1.1.1997
7899:                        tavista sairausvakuutusmak-
7900:                        suista, työnantajan kansanelä-
7901:                        kemaksusta ja työnantajan
7902:                        lapsilisämaksusta
7903:                        Laki kansaneläkelain 59 §:n      5.12.1996/999     1.1.1997
7904:                        väliaikaisesta muuttamisesta
7905:                        Laki sairausvakuutuslain 59      5.12.199611000    1.1.1997
7906:                        §:n väliaikaisesta muuttami-
7907:                        sesta
7908:                        Laki perhe-eläkelain 36 §:n      5.12.199611001    1.1.1997
7909:                        muuttamisesta
7910:                        Laki eläkkeensaajien asumis- 5.12.1996/1002        1.1.1997
7911:                        tukilain 11 §:n muuttamisesta
7912: 171/1996   19211996    Laki lasten kotihoidon tuesta 20.12.199611135      1.1.1997
7913:                        annetun lain 8 ja 11 §:n poik-
7914:                        keuksellisesta soveltamisesta
7915: 172/1996   212/1996    Laki sairausvakuutuslain 21      20.12.199611210   1.1.1997
7916:                        ja 23 §:n muuttamisesta
7917:                                                                                     61
7918: 
7919:                        Laki kuntoutusrahalain 31 §:n 20.12.199611211     1.1.1997
7920:                        poikkeuksellisesta soveltami-
7921:                        sesta
7922:                        Laki työntekijäin työeläke-     20.12.199611212   1.1.1997
7923:                        maksun ja työttömyysvakuu-
7924:                        tusmaksun huomioon ottami-
7925:                        sesta eräissä päivärahoissa
7926: 17311996   21311996    Laki sairausvakuutuslain 5 ja   20.12.199611213   1.1.1997
7927:                        5 b §:n väliaikaisesta muut-
7928:                        tamisesta
7929: 174/1996   147/1996    Laki tapaturma- ja liikenneva- 22.11.1996/901     1.1.1997
7930:                        kuutuslaitoksilta vuodelta
7931:                        1997 perittävästä maksusta
7932: 175/1996   15711996    Laki maatalousyrittäjien tapa- 22.11.1996/902     1.1.1997
7933:                        turmavakuutuslain muuttami-
7934:                        sesta
7935:                        Laki sairausvakuutuslain mu- 22.11.1996/903       1.7.1997
7936:                        kaisen omavastuuajan kor-
7937:                        vaamisesta maatalousyrittäjille
7938:                        annetun lain 3 ja 5 §:n muut-
7939:                        tamisesta
7940: 
7941: 17611996   13811996    Laki sotilasvammalain muut-     5.12.1996/977     1.1.1997
7942:                        tamisesta
7943: 177/1996   139/1996    Laki rintamaveteraanien kun-    5.12.1996/978     1.1.1997
7944:                        touksesta annetun lain 5 § :n
7945:                        väliaikaisesta muuttamisesta
7946: 18911996   174/1996*   Laki kansaneläkelain muutta-    5.12.1996/979-    1.1.1997
7947:                        misesta                         993
7948:                        Laki kansaneläkelain muutta-
7949:                        misesta annetun lain voi-
7950:                        maantulosäännöksen muutta-
7951:                        misesta
7952:                        Laki eläkkeensaajien asumis-
7953:                        tukilain muuttamisesta
7954:                        Laki perhe-eläkelain muutta-
7955:                        misesta
7956:                        Laki rintamasotilaseläkelain
7957:                        muuttamisesta
7958:                        Laki ulkomaille maksettavasta
7959:                        rintamatisästä annetun lain
7960:                        muuttamisesta
7961: 62
7962: 
7963:                        Laki vammaistukilain 1 ja 8
7964:                        §:n muuttamisesta
7965:                        Laki sotilasavustuslain muut-
7966:                        tamisesta
7967:                        Laki kuntoutusrahalain muut-
7968:                        tamisesta
7969:                        Laki kansaneläkelaissa säädet-
7970:                        tyjen eläkkeiden ja avustusten
7971:                        sitomisesta elinkustannuksiin
7972:                        annetun lain muuttamisesta
7973:                        annetun lain voimaantu-
7974:                        losäännöksen muuttamisesta
7975:                        Laki asumistukilain 1 ja 2 §:n
7976:                        muuttamisesta
7977:                        Laki asumiseen perustuvan
7978:                        sosiaaliturvalainsäädännön so-
7979:                        veltamisesta annetun lain 1
7980:                        §:n muuttamisesta
7981:                        Laki työntekijäin eläkelain 4
7982:                        aja 8 §:n muuttamisesta
7983:                        Laki valtion perhe-eläkelain 3
7984:                        ja 6 §:n muuttamisesta
7985: 
7986:                        Laki työmarkkinatuesta anne-
7987:                        tun lain 2 §:n muuttamisesta
7988: 190/1996   20111996    Maatalousyrittäjien lomitus-     20.12.199611231   1.1.1997
7989:                        palvelulaki
7990: 208/1996   223/1996*   Laki lasten kotihoidon ja yk-    20.12.1996/1128   1.8.1997
7991:                        sityisen hoidon tuesta
7992:                        Laki lasten päivähoidosta an- 20.12.1996/1129      1.8.1997
7993:                        netun lain 11 a §:n muuttami-
7994:                        sesta
7995:                        Laki lasten päivähoidosta an-    20.12.1996/1130   1.8.1997
7996:                        netun lain 11 a §:n väliai-
7997:                        kaisesta muuttamisesta anne-
7998:                        tun lain voimaantulosäännök-
7999:                        sen muuttamisesta
8000:                        Laki työttömyysturvalain         20.12.1996/1131   1.8.1997
8001:                        muuttamisesta
8002:                        Laki työmarkkinatuesta anne- 20.12.1996/1132       1.8.1997
8003:                        tun lain 24 §:n muuttamisesta
8004:                                                                                     63
8005: 
8006:                        Laki opintotuesta annetun lain 20.12.199611133    1.8.1997
8007:                        6 §:n 8 kohdan ja 17 §:n 2
8008:                        momentin kumoamisesta
8009:                        Laki sosiaali- ja terveyden-   20.12.1996/1134    1.8.1997
8010:                        huollon asiakasmaksuista an-
8011:                        netun lain muuttamisesta
8012: 220/1996   23911996    Laki sosiaalihuoltolain väliai- 20.12.199611230   1.1.1997
8013:                        kaisesta muuttamisesta anne-
8014:                        tun lain voimaantulosäännök-
8015:                        sen muuttamisesta
8016: 
8017: 226/1996   23411996*   Laki liikennevakuutuslain      20.12.199611084    1.1.1997
8018:                        muuttamisesta
8019:                        Laki potilasvahinkolain muut- 20.12.199611085     1.1.1997
8020:                        tamisesta
8021:                        Laki tapaturmavakuutuslain     20.12.199611086    1.1.1997
8022:                        muuttamisesta
8023:                        Laki vakuutusyhtiölain muut-   20.12.1996/1087    1.1.1997
8024:                        tamisesta
8025:                        Laki ulkomaisista vakuu-        20.12.199611088   1.1.1997
8026:                        tusyhtiöistä annetun lain 33 ja
8027:                        49 §: n muuttamisesta
8028: 
8029: 22711996   235/1996    Laki tapaturmavakuutuslain     20.12.199611204    1.1.1997
8030:                        muuttamisesta                                     osin 1.1.99
8031:                        Laki tapaturmavakuutuslain     20.12.199611205    1.1.1997
8032:                        perusteella korvattavasta kun-
8033:                        toutuksesta annetun lain 4 §:n
8034:                        muuttamisesta
8035:                        Laki maatalousyrittäjien tapa- 20.12.199611206    1.1.1997
8036:                        turmavakuutuslain 9 ja 22 §:n
8037:                        muuttamisesta
8038:                        Laki vakuutusyhtiölain 2 lu-   20.12.1996/1207    1.1.1997
8039:                        vun 5 §:n muuttamisesta
8040: 
8041: 232/1996   24711996    Laki työntekijäin eläkelain    20.12.1996/1167    1.1.1997
8042:                        muuttamisesta
8043:                        Laki työntekijäin eläkelain 20.12.199611168       30.12.1996
8044:                        muuttamisesta annetun lain
8045:                        voimaantulosäännöksen muut-
8046:                        tamisesta
8047:                        Laki merimieseläkelain muut- 20.12.1996/1169      1.1.1997
8048:                        tamisesta
8049: 64
8050: 
8051:                        Laki merimieseläkelain muut- 20.12.1996/1170      30.12.1997
8052:                        tamisesta annetun lain voi-
8053:                        maantulosäännöksen muutta-
8054:                        misesta
8055:                        Laki eräiden työsuhteessa ole- 20.12.199611171    1.1.1997
8056:                        vien taitelijoiden ja toimittaji-
8057:                        en eläkelain 1 §:n muuttami-
8058:                        sesta
8059:                        Laki lyhytaikaisissa työsuh-  20.12.199611172     1.1.1997
8060:                        teissa olevien työntekijäin
8061:                        eläkelain 7 §:n muuttamisesta
8062:                        Laki maatalousyrittäjien elä-   20.12.1996/1173   1.1.1997
8063:                        kelain 8 k §:n muuttamisesta
8064:                        Laki yrittäjien eläkelain 7 a   20.12.1996/1174   1.1.1997
8065:                        §:n muuttamisesta
8066:                        Laki valtion eläkelain 10 a     20.12.199611175   1.1.1997
8067:                        §:n muuttamisesta
8068:                        Laki valtion eläkelain muut-    20.12.1996/1176   30.12.1996
8069:                        tamisesta annetun lain voi-
8070:                        maantulosäännöksen muutta-
8071:                        misesta
8072: 24111996   248/1996*   Laki vakuutusyhtiölain muut-    30.12.1996/1292   1.1.1997
8073:                        tamisesta                                         osin
8074:                                                                          31.12.96
8075:                        Laki työntekijäin eläkelain     30.12.1996/1293   1.1.1997
8076:                        muuttamisesta
8077:                        Laki lyhytaikaisissa työsuh-    30.12.1996/1294   1.1.1997
8078:                        teissa olevien työntekijäin
8079:                        eläkelain 9 ja 13 a §:n muut-
8080:                        tamisesta
8081:                        Laki merimieseläkelain 3 a      30.12.1996/1295   1.1.1997
8082:                        §:n muuttamisesta
8083:                        Laki vakuutuskassalain 79 §:n 30.12.1996/1296     1.1.1997
8084:                        muuttamisesta
8085:                        Laki eläkesäätiölain 43 §:n     30.12.1996/1297   1.1.1997
8086:                        muuttamisesta
8087:                                                                                         65
8088: 
8089: 
8090: 1.2. Eduskunnan khjelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset
8091: 
8092: V altiopäiväasia-   Eduskun- Asia                                    Toimenpiteet
8093: kirja               nan päätös
8094: 
8095: VNS 2/1995          EK         Valtioneuvoston selonteko Lasten- Merkittylöytäkirjaan
8096:                     311996*    suojelusta kohti lapsipolitiikkaa 31.5.199
8097: K 6/1996            EK         Valtioneuvoston kansanterveyden       Merkitty pöytäkirjaan
8098:                     2611996    tilasta ja kehityksestä antama ker-   22.11.1996
8099:                                tomus
8100: 
8101: 
8102: 
8103: 
8104: 3 370147
8105: 66
8106: 
8107: 
8108: 
8109: 
8110: Työministeriö
8111: t.i. Vastaukset hallituksen esityksiin
8112: 
8113: 
8114: 
8115: Hallituk- Eduskunnan        Asia                           Lain vahvistami- Voimaantu-
8116: sen esi-   vastauksen                                      sen pvm, muu     lopäivä
8117: tyksen nu- numero/vp                                       toimenpide ja
8118: mero/vp                                                    säädöskokoelman
8119:                                                            numero
8120: 
8121: 199/1995    31/1996         Laki merimieslain muuttami-    20.5.1996/333   1.6.1996
8122:                             sesta
8123:                             Laki merimiesten vuosiloma-    20.5.1996/334   1.6.1996
8124:                             lain muuttamisesta
8125:                             Laki merityöaikalain muutta-   20.5.1996/335   1.6.1996
8126:                             misesta
8127:                             Laki työajasta kotimaanliiken- 20.5.1996/336   1.6.1996
8128:                             teen aluksissa annetun lain 8
8129:                             ja 30 §:n muuttamisesta
8130:                             Laki yhteistoiminnasta yrityk- 20.5.1996/337   1.6.1996
8131:                             sissä annetun lain 8 §:n muut-
8132:                             tamisesta
8133: 203/1995    1/1996          Laki työsopimuslain 38 ja 42   26.2.1996/106   1.3.1996
8134:                             §:n muuttamisesta
8135:                             Laki merimieslain 41 ja 45     26.2.1996/107   1.3.1996
8136:                             § :n muuttamisesta
8137: 206/1996    12211996        Kansainvälisen työkonferens- 30.12.1996        23.1.1998
8138:                             sin hyväksymän turvallisuutta
8139:                             ja terveyttä rakentamisessa
8140:                             koskevan yleissopimuksen
8141:                             nro 167 hyväksyminen
8142: 211/1995    60/1996         Laki työsopimuslain 17 ja 55   20.6.1996/466   1.7.1996
8143:                             §:n muuttamisesta
8144: 14/1996     36/1996         Laki vuosilomalain muuttami- 20.5.1996/320     1.6.1996
8145:                             sesta
8146: 24/1996     37/1996*        Laki työsopimuslain 24 ja 54   31.5.1996/368   1.7.1996
8147:                             §:n muuttamisesta
8148: 34/1996     98/1996         Työaikalaki                    9.8.1996/605    23.11.1996
8149:                                                                                     67
8150: 
8151:                        Laki kotitaloustyöntekijän      9.8.1996/606     23.11.1996
8152:                        työsuhteesta annetun lain 9
8153:                        §:n muuttamisesta
8154: 35/1996    77/1996     Laki yhteistoiminnasta yrityk- 9.8.1996/614      22.9.1996
8155:                        sissä annetun lain muuttami-
8156:                        sesta
8157: 4011996    92/1996     Laki lyijyvalkoisen ja lyi-     26.7.1996/564    1.9.1996
8158:                        jysulfaatin käytön kieltämi-
8159:                        sestä eräissä maalaustöissä
8160:                        annetun lain kumoamisesta
8161:                        Laki metsä- ja uittotyönteki-   26.7.1996/565    1.9.1996
8162:                        jäin yhteisasunnoista annetun
8163:                        lain kumoamisesta
8164:                        Laki työneuvostosta ja työ-   26.7.1996/566      1.9.1996
8165:                        suojelun poikkeusluvista an-
8166:                        netun lain 10 b §:n muuttami-
8167:                        sesta
8168:                        Laki työsuojelun valvonnasta 26.7.1996/567       1.9.1996
8169:                        ja muutoksenhausta työsuoje-
8170:                        luasioissa annetun lain 21 §:n
8171:                        muuttamisesta
8172: 41/1996    6111996     Laki nuorista työntekijöistä    14.6.1996/408    22.6.1996
8173:                        annetun lain muuttamisesta
8174: 7511996    108/1996*   Laki työmarkkinatuesta anne- 6.9.1996/665        1.1.1997
8175:                        tun lain muuttamisesta
8176: 76/1996    9511996     Laki työturvallisuuslain 24     26.7.1996/592    15.8.1996
8177:                        §:n muuttamisesta
8178: 77/1996    67/1996     Laki työajasta kotimaanliiken- 14.6.1996/409     1.7.1996
8179:                        teen aluksissa annetun lain
8180:                        muuttamisesta
8181: 99/1996    136/1996    Laki yhteistoiminnasta yrityk- 22.11.1996/906    1.1.1997
8182:                        sissä annetun lain muuttami-
8183:                        sesta
8184: 12911996   14411996*   Laki työvoimapoliittisesta      22.11.1996/909   1.1.1997
8185:                        aikuiskoulutuksesta annetun
8186:                        lain muuttamisesta
8187: 179/1996   140/1996    Laki työneuvostosta ja työ-     15.11.1996/855   23.11.1996
8188:                        suojelun poikkeusluvista an-
8189:                        netun lain muuttamisesta
8190:                        Laki vuosilomalain 2 §:n        15.11.1996/856   23.11.1996
8191:                        muuttamisesta
8192: 68
8193: 
8194:                        Laki yhteistoiminnasta yrityk- 15.11.1996/857    23.11.1996
8195:                        sissä annetun lain 2 §:n muut-
8196:                        tamisesta
8197:                        Laki työturvallisuuslain 7 §:n 15.11.1996/858    23.11.1996
8198:                        muuttamisesta
8199:                        Laki nuorista työntekijöistä   15.11.1996/859    23.11.1996
8200:                        annetun lain 14 §:n muutta-
8201:                        misesta
8202:                        Laki kotitaloustyöntekijän     15.11.1996/860    23.11.1996
8203:                        työsuhteesta annetun lain 3
8204:                        §:n muuttamisesta
8205:                        Laki työaikalain 3 ja 46 §:n   15.11.1996/861    23.11.1996
8206:                        muuttamisesta
8207: 19111996   195/1996    Laki vuosilomalain 6 §:n       12.12.199611047   1.1.1997
8208:                        muuttamisesta
8209:                        Laki palkkaturvalain 12 §:n    12.12.1996/1048   1.1.1997
8210:                        muuttamisesta
8211:                        Laki merimiesten palkkatur-    12.12.199611049   1.1.1997
8212:                        valain 12 §:n muuttamisesta
8213: 210/1996   225/1996*   Laki työllisyyslain muuttami- 30.12.1996/1329    1.1.1997
8214:                        sesta
8215:                                                                                            69
8216: 
8217: 
8218: 
8219: 
8220: Ympäristöministeriö
8221: 1.1. ~astaukset hallituksen esityksiin
8222: 
8223: 
8224: 
8225: 
8226: Hallituk- Eduskunnan        Asia                              Lain vahvistami- Voimaantu-
8227: sen esi-   vastauksen                                         sen pvm, muu     lopäivä
8228: tyksen nu- numero/vp                                          toimentde ja
8229: mero/vp                                                       säädös okoelman
8230:                                                               numero
8231: 
8232: 8/1996      27/1996*        Laki omistusasuntolainojen        28.3.1996/204     1.4.1996
8233:                             valtiontakauksesta
8234:                             Laki asunto-osakeyhtiötalo-       28.3.1996/205     1.4.1996
8235:                             lainojen korkotuesta
8236:                             Laki asuntosäästöpalkkiolain      28.3.1996/206     1.4.1996
8237:                             5 §:n muuttamisesta
8238:                             Laki omistusasuntolainojen        28.3.1996/207     1.4.1996
8239:                             korkotuesta annetun lain 3
8240:                             §:n muuttamisesta
8241:                             Laki valtion asuntorahastosta     28 .3 .1996/208   1.4.1996
8242:                             annetun lain muuttamisesta
8243: 4211996     4611996         Laki Valkmusan kansallis-         16.8.1996/635     1.9.1996
8244:                             puistosta
8245: 7911996     214/1996        Luonnonsuojelulaki                20.12.199611096   1.1.1997
8246:                             Laki rakennuslain muuttami-       20.12.199611097   1.1.1997
8247:                             sesta
8248:                             Laki maa-aineslain 1 §:n          20.12.199611098   1.1.1997
8249:                             muuttamisesta
8250:                             Laki ympäristölupamenettely- 20.12.1996/1099        1.1.1997
8251:                             lain 2 §:n muuttamisesta
8252:                              Laki yleisistä teistä annetun    20.12.199611100   1.1.1997
8253:                              lain 19 §:n muuttamisesta
8254:                              Laki yksityisistä teistä anne-   20.12.1996/1101   1.1.1997
8255:                              tun lain muuttamisesta
8256: 70
8257: 
8258:                       Laki kiinteän omaisuuden ja    20.12.1996/1102    1.1.1997
8259:                       erityisten oikeuksien lunas-
8260:                       tuksesta annetun lain 5 §:n
8261:                       muuttamisesta
8262:                       Laki kaivoslain 71 §:n muut-   20.12.199611103    1.1.1997
8263:                       tamisesta
8264:                       Laki erämaalain 2 §:n muut-    20.12.1996/1104    1.1.1997
8265:                       tamisesta
8266:                       Laki vesilain muuttamisesta    20.12.1996/1105    1.1.1997
8267:                       Laki kiinteistönmuodostamis- 20.12.199611106      1.1.1997
8268:                       lain 35 §:n muuttamisesta
8269:                       Laki valaiden ja arktisten hyl- 20.12.199611107   1.1.1997
8270:                       keiden suojelusta
8271:                       Laki rikoslain 48 luvun 5 §:n 20.12.199611108     1.1.1997
8272:                       muuttamisesta
8273: 80/1996    68/1996    Laki Kolin kansallispuiston    16.8.1996/634      1.9.1996
8274:                       laajentamisesta
8275: 21111996   15811996   Laki rakennuslain muuttami-    29.11.1996/929     1.1.1997
8276:                       sesta
8277: 212/1996   169/1996   Laki kuntien ympäristön-       5.12.1996/1013     1.1.1997
8278:                       suojelun hallinnosta annetun
8279:                       lain muuttamisesta
8280:                       Laki ympäristölupamenettely- 5.12.1996/1014       1.1.1997
8281:                       lain muuttamisesta
8282:                       Laki jätelain muuttamisesta    5.12.1996/1015     1.1.1997
8283:                       Laki meluntorjuntalain muut-   5.12.1996/1016     1.1.1997
8284:                       tamisesta
8285:                       Laki ilmansuojelulain muut-    5.12.1996/1017     1.1.1997
8286:                       tamisesta
8287:                       Laki maastoliikennelain        5.12.1996/1018     1.1.1997
8288:                       muuttamisesta
8289:                       Laki ulkoilulain muuttamises- 5.12.199611019      1.1.1997
8290:                       ta
8291:                       Laki vesilain muuttamisesta    5.12.1996/1020     1.1.1997
8292:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996
8293: 
8294: 
8295: 
8296: 
8297: 2. Muut toimenpiteet valtiopäiväpäätösten johdosta
8298: 
8299:                         V aitioneuvoston kanslia
8300: 
8301: Hallituksen eduskunnalle antamat kertomukset
8302: Hallituksen teettämät tutkimukset, selvitykset yms.
8303: Kertomus n:o 411991 vp.
8304: Talousvaliokuntavaliokunta
8305:       12) Eduskunta hyväksyi 4.6.1992 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
8306:       liitteenä olevassa lausunnossa talousvaliokunta totesi mm.:
8307:       Kertomuksen kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaa koskevassa
8308:       osassa todetaan, että kertomusvuonna hallitus antoi tiede- ja teknologianeu-
8309:       vostolle tehtäväksi valmistella tiedon ja osaamisen kehittämistä koskevan
8310:       kokonaisohjelman ottaen erityisesti huomioon kansaivälistymisen asettamat
8311:       vaatimukset. Tällainen kokonaisohjelma, Tiede- ja teknologiapolitiikan
8312:       suuntaviivat 1990-luvulla, onkin valmistunut vuonna 1990.
8313:       Koska kertomuksia eduskunnassa yleensä käsitellään eduskunnan työjärjes-
8314:       tyksenkin mukaan muiden kiireellisempien asioiden jälkeen, kertomusten
8315:       käsittely usein venyy varsin pitkälle varsinaisen kertomusvuoden jälkeen.
8316:       Valiokunta pitääkin tärkeänä, että hallituksen teettämät tutkimukset, selvi-
8317:       tykset, mietinnöt, suunnitelmat, yms. saatetaan heti valmistuttuaan ainakin
8318:       sen valiokunnan tietoon, jonka toimialaan asia kuuluu. Valiokunnat saavat
8319:       tällaista tietoa, mutta eivät kaikkea.
8320: 
8321: Valtioneuvoston kanslia asetti 17.11.1995 hallituksen eduskunnalle annettavien
8322: kertomusten selvityshankkeen. Hanketta johtaa eri ministeriöiden ja eduskunnan
8323: edustajista asetettu projektiryhmä. Projektiryhmälle esitettävää selvitystä varten
8324: kanslia nimesi selvitysmiehen. Selvitysmies, hallintoneuvos Lauri Tarasti jätti
8325: ehdotuksensa hallituksen kertomusten uudistamiseksi toukokuussa 1996. Ehdotuk-
8326: sesta pyydettiin lausunnot eduskunnan puhemiesneuvostolta, oikeuskanslerinviras-
8327: toltaja ministeriöiltä. Näihin perustuen laadittiin hallituksen esitys kertomusmenet-
8328: telyn uudistamiseksi. Esityksen antaminen eduskunnalle kuitenkin siirtyi vuoden
8329: 1997 puolelle johtuen lausunnoissa ilmenneistä jatkoselvitystarpeista.
8330: Tarkoituksena olisi uudistaa hallituksen toimenpidekertomuksen sisältöä. Sen
8331: oheisaineistona annettaisiin eduskunnalle kehitysyhteistyökertomus, työllisyysker-
8332: tomus ja kansanterveyskertomus. Samanaikaisesti kertomuksen kanssa toimitettai-
8333: siin eduskunnalle kunkin ministeriön tomintakertomus, joka kattaisi ministeriön
8334: koko toimialan.
8335: Lisäksi hallituksen kertomukset eduskunnalle yhdistettäisiin kahteen kertomus-
8336: menettelyyn, joiden sisään mahtuisivat kaikki hallituksen eduskunnalle antamat
8337: kertomukset. Valtiovarainministeriö valmistelee valtiontaloudellisten kertomusten
8338: uudistamista.
8339: 72                           Vaitioneuvoston kanslia
8340: 
8341: 
8342: 
8343: Pitkän tähtäyksen suunnitelma, hallituksen eduskunnalle antama
8344: Lakialoite n:o 22/1992 vp.
8345: Perustuslakivaliokunta
8346:       Eduskunta edellytti 13.10.1992, että hallitus annettuaan eduskunnalle perus-
8347:       tuslakivaliokunnan mietinnössä mainitun pitkän tähtäyksen tulevaisuutta
8348:       koskevan selonteon, pohtii sen käsittelystä saadun kokemuksen valossa
8349:       mahdollisuuksia aikaansaada velvoittavat säännökset vastaavan selonteon
8350:       tuomisesta eduskunnalle vähintään kerran kunkin vaalikauden aikana.
8351: Eduskunta päätti tammikuussa 1995 tulevaisuusvaliokunnan mietinnön (Tulevai-
8352: suusvaliokunnan mietintö. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mietintö eduskunnan
8353: tulevaisuusselonteosta 1994 vp- TuVM 1- VNS 3/1993 vp) pohjalta tulevaisuuden
8354: ennakoinoista seuraavaa:
8355: Tulevaisuuden arvioinnin ja suunnittelun tulee olla keskeisellä sijalla yhteiskunnan
8356: strategisesta ohjauksesta vastaavien viranomaisten - etenkin ministeriöiden -
8357: toiminnassa. Pääministerin aseman vahvistuessa on valtioneuvoston kanslian
8358: vastattava tulevaisuuden arvioinnin ja strategisen suunnittelun kehittämisestä ja
8359: koordinoinnista. On tärkeää, että sillä on läheinen yhteys valtiolliseen päätöksente-
8360: koon. V aitioneuvoston on annettava tulevaisuusselonteko eduskunnalle kerran
8361: vaalikaudessa.
8362: Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelmassa todetaan:" Koulutuksen ja
8363: tutkimuksen merkitys vahvistuu ja tulevaisuuden ennakointi tehostuu... Hallitus
8364: antaa eduskunnalle tulevaisuusselonteon".
8365: Hallituksen iltakoulun päätöksen mukaan selonteko annetaan eduskunnalle kahdessa
8366: osassa. Osa 1 Suomi ja Euroopan tulevaisuus ( V aitioneuvoston tulevaisuusselon-
8367: teko eduskunnalle. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1996/2. 1996 vp-VNS 3)
8368: annettiin 2.10.1996. Osassa II käsitellään Suomen talouden pitkän aikavälin
8369: kehitystä ja riskejä, työn ja työyhteiskunnan tulevaisuutta, suomalaisen tietoyhteis-
8370: kunnan tulevaisuutta, sukupolvien hyvinvointia sekä arvoja ja sosiaalisia suhteita.
8371: Se annetaan eduskunnalle huhtikuussa 1997.
8372: Eduskunnan päätöksen ja hallitusohjelman mukaisesti ministeriöiden strategiatyötä
8373: on tehostettu. Samoin on tehostettu yhteistyötä eri Euroopan maiden hallitusten
8374: tulevaisuustyön sekä OECD:n pääsihteerin esikunnan International Futures Studies
8375: Programme:n ja EU:n komission puheenjohtajan Forward Studies Unit:in kanssa.
8376: Tulevaisuushankkeita on hyödynnetty ylimmän virkamiesjohdon koulutuksessa.
8377:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996
8378: 
8379: 
8380: 
8381: 
8382:                            Ulkoasiainministeriö
8383: 
8384: Euroopan aseidenriisunta
8385: Kertomus n:o 411991 vp.
8386: Ulkoasiainvaliokunta
8387:      1) Eduskunta hyväksyi 4.6.1992 ulkoasiainvaliokunnan          mietinnön, jossa
8388:      valiokunta totesi mm.:
8389:      Yleiset näkökohdat
8390:      Hallituksen kertomuksessa Suomen kansainvälispoliittisen toiminnan tode-
8391:      taan pohjautuneen kertomusvuonna vakiintuneisiin periaatteisiin, mm. aktii-
8392:      visen puolueettomuuspolitiikan harjoittamiseen. Suomen kansainvälispoliitti-
8393:      nen asema pysyi vakaana ja Suomen suhteet ulkovaltoihin hyvinä.
8394:      Euroopassa tapahtuneet perustavaa laatua olevat poliittiset muutokset vuo-
8395:      den aikana merkitsivät edellytysten syntymistä uusille turvallisuusjärjeste-
8396:      lyille Euroopassa, joista eräitä käsitellään tuonnempana tässä mietinnössä.
8397:      Näistä muutoksista seurasi toisen maailmansodan jälkeisessä tilanteessa teh-
8398:      tyjen kansainvälisten sitoumusten osittainen vanheneminen. Suomen osalta
8399:      tämä koski Pariisin rauhansopimusta, jonka III osan sisältämien sotilaallis-
8400:      ten rajoitusten hallitus totesi 21.9. menettäneen merkityksensä. Samassa yh-
8401:      teydessä tasavallan presidentti totesi Suomen ja Neuvostoliiton välisen
8402:      YYA-sopimuksen viittauksen Saksaan mahdollisena hyökkääjänä asiallisesti
8403:      vanhentuneen, mutta sopimuksen muilta osin säilyttäneen merkityksensä.
8404:      Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että kuluvan vuoden aikana on Neuvostoliiton
8405:      kanssa neuvoteltu valmiiksi Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus hy-
8406:      västä naapuruudesta ja yhteistyöstä, joka korvaa YYA-sopimuksen ja on
8407:      hallituksen ilmoituksen mukaan tarkoitus allekirjoittaa, antaa eduskunnan
8408:      käsiteltäväksi ja saattaa voimaan mahdollisimman pian. Naapurisopimus
8409:      vastaa uuden Euroopan periaatteita ja olosuhteita samalla tavoin kuin Neu-
8410:      vostoliiton muiden naapurimaidensa ja muiden Länsi-Euroopan maiden
8411:      kanssa solmimat tai neuvottelemat uudet sopimukset.
8412:       Pohjoismainen yhteistyö jatkui kertomusvuonna kiinteänä. Suomi jatkoi ak-
8413:       tiivista osallistumistaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöprosessiin
8414:       ETYKin puitteissa, jonka maaliskuussa 1992 alkavan neljännen seurantako-
8415:       kouksen maamme tulee isännöimään.
8416:       Suomi toimi kertomusvuoden aikana YK:n turvallisuusneuvoston jäsenenä
8417:       ja pyrki vakiintuneen linjansa mukaisesti edistämään kansainvälisten ristirii-
8418:       tojen ratkaisemista, aseidenriisuntaa ja tasapainoista taloudellista ja sosiaa-
8419:       lista kehitystä kaikkialla maailmassa. Irakin hyökkäyksen Kuwaitiin aiheut-
8420:       tamassa tilanteessa YK osoitti kykyä toimia kollektiivisesti päämääriensä
8421:       puolesta.
8422: 74                            Ulkoasiainministeriö
8423: 
8424:      Ulkoasiainvaliokunta on valinnut kertomuksen käsittelyä varten painopiste-
8425:      alueiksi Euroopan aseidenriisunnan, Itä-Euroopan ja itäisen Kesk1-Euroopan
8426:      kehityksen ja ympäristökysymykset Suomen lähialueilla.
8427:      Euroopan aseidenriisunta
8428:      Ulkoasiainvaliokunta panee myönteisesti merkille kertomusvuoden aikana
8429:      tapahtuneet edistysaskeleet aseidenriisunnan alueella, jotka sekä heijastivat
8430:      että konkretisoivat kylmän sodan rakenteiden purkamista Euroopassa jako-
8431:      ko maailmassa. Hallituksen kertomuksessa mainittujen TAE-sopimuksen ja
8432:      uuden LTL-asiakirjan allekirjoittamisen jälkeen tämä kehitys on jatkunut
8433:      kuluvan vuoden heinäkuun lopussa allekirjoitetun START-sopimuksen ja
8434:      suurvaltojen myöhemmin antamien, yksipuolisia aseriisuntatoimenpiteitä
8435:      koskevien ilmoitusten muodossa.
8436:      Euroopan sotilaspoliittinen murros on paljolti seurausta Neuvostoliiton soti-
8437:      laallisesta muutoksesta. Neuvostoliitto on myötävaikuttanut Varsovan liiton
8438:      purkautumiseen ja on vetäytymässä itäisestä Keski-Euroopasta. Asevoimien-
8439:      sa ja puolustusmenojensa supistusten ohella se on omaksunut uusia lähesty-
8440:      mistapoja mm. toisten valtioiden kanssa solmimissaan turvallisuus- ja yh-
8441:      teistyösopimuksissa ja suhtautumisessaan eräisiin muihin aikaisemmin kan-
8442:      sainvälisiä kiistoja aiheuttaneisiin turvallisuuspoliittisiin erilliskysymyksiin.
8443:      START -sopimus on ydinaseriisunnassa merkittävä askel mm. siksi, että sen
8444:      lasketaan poistavan noin 30 prosenttia ydinkärjistä. Sen sisältämien rajoitus-
8445:      ten tultua voimaan strategisten aseiden tekninen kehittäminen on kuitenkin
8446:      edelleen mahdollista, joten Eurooppa jää yhä ydinaseympäristöön. Ydin-
8447:      suursodan uhka on kuitenkin ratkaisevasti vähentynyt, sillä Yhdysvallat ja
8448:      Neuvostoliitto eivät pidä toisiaan vastustajina, vaan hakeutuvat läheiseen
8449:      yhteistyöhön myös turvallisuuspolitiikassa. Eräänlaisesta uudesta kump-
8450:      panuudesta ydinaseiden alueella tuntuvat todistavan molempien suurvalto-
8451:      jen hiljattain tekemät yksipuoliset aseriisuntaehdotukset, jotka pääosin otet-
8452:      tiin molemminpuolisesti myönteisesti vastaan. Epävarmuustekijöitä tällä
8453:      alueella ovat kuitenkin kysymys ydinaseiden hallinnasta Neuvostoliiton eri
8454:      tasavaltojen alueella ja Yhdysvaltain äskettäin tekemä päätös ryhtyä rakenta-
8455:      maan uudenlaista ohjuspuolustusjärjestelmää.
8456:      Erityisesti Euroopan mannerta koskevassa aseidenriisunnassa tehtiin kerto-
8457:      musvuonna historiallinen ratkaisu, kun sotilasliittoihin kuuluneiden 22 maan
8458:      tavanomaisia asevoimia Euroopassa koskeva TAE-sopimus allekirjoitettiin
8459:      Pariisissa 19.11.1990. Sopimuksella on kolmenlaisia vaikutuksia: se vähen-
8460:      tää tavanomaista aseistusta Euroopassa; se luo alialueelliset katot, jotka pur-
8461:      kavat aseistuksen ryhmityksen pois keskisestä Euroopasta, mutta säätelevät
8462:      myös reuna-alueita; ja siihen sisältyvät laaja-alaiset ja tehokkaat tiedonvaih-
8463:      to- ja todentamismääräykset.
8464:      Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että TAE-sopimus lujittaa myös Euroopan poh-
8465:      joisosien turvallisuutta purkaessaan keskisen Euroopan vastakkainasettelun
8466:      ja vahvistaessaan sitä kautta koko Euroopan vakautta. Sopimus rajoittaa
8467:      myös Neuvostoliiton aseistusta Pohjois-Euroopassa, mutta ei samassa mää-
8468:      rin kuin muilla alueilla. Erityisesti Neuvostoliitolla on alueellinen ylivoima
8469:      ilma-aseen ja ohjuksien osalta. Toisaalta TAE-sopimus lisää ratkaisevasti
8470:      Neuvostoliiton sotilaallisten toimien ja rakenteiden avoimuutta.
8471:      Baltian maiden itsenäistyminen ja Neuvostoliiton asevoimien vetäytyminen
8472:      keventää erityisesti sotilaallista painetta eteläisellä Itämerellä ja Ruotsin
8473:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                          75
8474: 
8475:       suunnalla. Toisaalta se lisää Pietarin alueen ja itäisen Itämeren merkitystä
8476:       Venäjän-Neuvostoliiton turvallisuudelle. Valiokunta toteaa, että Suomen
8477:       etujen mukaista olisi asevoimien vähentämisen ulottaminen muös Euroopan
8478:       pohjoisosiin ja ETYKin Wienin asiakirjassa 1990 sovittujen luottamusta ja
8479:       turvallisuutta lisäävien toimenpiteiden edelleenkehittäminen alialueita ajatel-
8480:       len.
8481:       Suomen turvallisuuden kannalta nykyisessä Euroopan muutoskehityksessä
8482:       on tärkeätä, että Euroopan turvallisuuspoliittisen arkkitehtuurin kehittämistä
8483:       jatketaan. Valiokunta pitää ensisijaisena tehtävänä ETYKin kehittämistä
8484:       kriisinhallintajärjestelmänä, johon Pariisissa marraskuussa 1990 hyväksytty
8485:       uuden Euroopan peruskirja antoi perustaa. ETYKille tulisi valiokunnan kä-
8486:       sityksen mukaan mahdollistaa YK:n toimia täydentävä rauhanturvaamistoi-
8487:       minta. Tämä lisäisi sen käyttökelpoisuutta niiden uudenlaisten, rajoitettujen
8488:       sotilaallisten konfliktien estämisessä ja ratkaisemisessa, jotka ovat nousseet
8489:       esiin "uuden Euroopan" uutena uhkakuvana, konkreettisimmin Jugoslavias-
8490:       sa. Suomen etujen mukaista on myös kaikkien ETYK-maiden yhteisen tur-
8491:       vallisuuspoliittisen foorumin luominen aikaisempien, sotilasliittojen jäsenten
8492:       välisten TAE-neuvottelujen tilalle.
8493: Naton ja entisenVarsovanliiton välillä 1990-luvun alussa neuvotelluu tavanomaisia
8494: asevoimia Euroopassa rajoittavan sopimuksen toimeenpanon tarkastelukokous
8495: pidettiin toukokuussa 1996. Tarkastelukokouksen tavoitteena oli neuvotella ratkaisu
8496: Venäjän sivustasäännösten toimeenpano-ongelmiin ja sopia sopimuksen sopeuttami-
8497: sesta Euroopan muuttuneeseen tilanteeseen. Tarkastelukokous hyväksyi loppu-
8498: asiakirjan, jossa Venäjälle annettiin merkittäviä helpotuksia aiempien sivustamää-
8499: räysten rajoittaman kaluston - panssarivaunujen, panssaroitujen taisteluajoneuvojen
8500: ja tykistöaseiden - määristä ja sijoituksista Venäjän läntisellä sivusta-alueella, joka
8501: koostuu pohjoisessa Leningradin sotilaspiiristä ja etelässä Pohjois-Kaukasuksen
8502: sotilas piiristä. Pohjoisessa vanha sivusta-alue jaettiin kahteen osaan, joiden puitteis-
8503: sa sovittiin uusista sovellettavista katoista. Uusi sivustasopimus mahdollistaa
8504: käytännössä entistä korkeampi en kalustokattojen soveltamisen Suomen lähialueilla.
8505: Venäjä sai lisäaikaa 31.5.1999 saakka suorittaa tarvittavat sivustavähennykset
8506: Tarkastelukokouksessa sovittiin myös neuvotteluprosessin käynnistämisestä, jossa
8507: määriteltäisiin TAE-sopimuksen sopeuttamisen ehdot Euroopan uudessa tilanteessa.
8508: Sopeuttamisneuvottelujen toimeksiannosta sovittiin Lissabonin huippukokouksessa
8509: joulukuussa 1996. Sopimuksen uudistaminen todettiin välttämättömäksi kahden
8510: sotilasliiton vastakkainasetteluun nojanneen tilanteen, entisen Varsovan liiton ja
8511: Neuvostoliiton hajoamisen sekä Naton mahdollisen laajenemisen, luoman sotilas-
8512: strategisen muutoksen johdosta. Toukokuussa sovitun Venäjän sivustasupistamisvel-
8513: voitteiden täytäntöönpanoa koskeneen sopimuksen jatkosta sovittiin niinikään
8514: Lissabonissa. TAE:n sopeuttamista koskevat neuvottelut käynnistyvät Wienissä
8515: vuoden 1997 alussa, ja niiden kestoksi on arvioitu noin kaksi vuotta.
8516: Suomi katsoo edelleen, että TAE-sopimuksen säilyminen voimassa on yksi Euroo-
8517: pan turvallisuuden ja vakauden kulmakiviä. Suomi seuraa tiiviisti sopimuksen
8518: sopeuttamisneuvotteluja, jotka ovat sopimusosapuolten asia.
8519: ETYJin Turvallisuusfoorumissa neuvoteltiin vuoden 1996 aikana tulevaa eurooppa-
8520: laista asevalvontaa ohjaava asevalvontakehys, joka hyväksyttiin Lissabonin huippu-
8521: kokouksessa 3.12.1996. Asevalvontakehyksen tavoitteena on luoda pohja kattavalle
8522: asevalvontasopimusten verkostolle ja mahdollisten uusien asevalvontasopimusten
8523: neuvottelemiselle. Lissabonissahyväksyttiin myös Turvallisuusfoorumin asevalvon-
8524: tatyötä ohjaava asevalvonta-asialista, jossa määritellään kehyksen pohjalta ne
8525: erityisalueet,joiden kehittämiseen Turvallisuusfoorumin työ jatkossa tulee keskitty-
8526: 76                             Ulkoasiainministeriö
8527: 
8528: mään. Näitä ovat ETYJin asevalvontaa sekä luottamusta ja turvallisuutta lisääviä
8529: toimia koskevien sopimusten toimeenpanon kehittäminen, mahdollisista alueellisista
8530: LTL-toimista sopiminen sekä vanhojen ja uusien sopimusen pohjalta syntyvän
8531: verkoston kehittäminen. Asialistassa sovittiin myös aikaisempaa tehokkaammasta
8532: tiedonvaihdosta Turvallisuusfoorumin ja TAE-neuvotteluja käyvän JCG:n (Joint
8533: Consultative Group) kesken.
8534: Ensimmäinen varsinainen alueellista asevalvontaa ETYJ-alueella koskeva sopimus
8535: neuvoteltiin 1996 alkupuoliskon aikana entisen Jugoslavian alueelle Daytonin
8536: rauhansopimuksen ali-alueellisia vakauttamistoimia koskeneen mandaatin pohjalta.
8537: Kaksiosainen LTL-toimia ja TAE-tyyppisiä kalustovähennyksiä koskeva sopimus
8538: syntyi ETYJin puitteissa. Järjestö jatkaa myös sen toimeenpanon valvontaa.
8539: Vuonna 1992 ETYJin 25 jäsenmaata allekirjoittivat Open Skies-sopimuksen
8540: kiintiöjärjestelmään perustuvista sotilaallisista valvontalennoista sopimuspuolten
8541: ilmatilassa. Sopimuksen voimaanastuminen riippuu 20 määritellyn sopimusosapuo-
8542: len ratifioinnista. Vuoden 1996lopulla kaksi tarvittavaa ratifiointia puuttui edelleen
8543: (Venäjä, Ukraina). Sopimuksen ulkopuoliset maat voivat kuuden kuukauden
8544: kuluttua sopimuksen voimaanastumisesta hakea sopimukseen liittymistä. Suomi on
8545: periaatteessa ollut valmis esittämään jäsenhakemuksensa sopimuksen astuttua
8546: voimaan. Puuttuvat ratifioinnit ovat kuitenkin asettaneet sopimuksen lopullisen
8547: voimaansaattamisen kyseenalaiseksi. Sopimuksen väliaikaista voimassaoloa on
8548: toistaiseksi jatkettu määräaikaisesti.
8549: 
8550: Pitkän aikavälin kehitysyhteistyöstrategia
8551: HE n:o 122/1992 vp.
8552: Valtiovarainvaliokunta
8553:       1) Hyväksyessään 14. päivänä tammikuuta 1993 valtion talousarvion vuo-
8554:       delle 1993 eduskunta edellytti luvun 24.30 kohdalla, että hallitus mahdolli-
8555:       simman pian esittää eduskunnalle pitkän aikavälin kehitysyhteistyöstrategi-
8556:       an, ja että hallitus selvittää aikataulun, jolla Suomi jälleen saavuttaa kehi-
8557:       tysavun 0,7 %:n bruttokansantuotetavoitteen.
8558:       Eduskunta edellytti, että Suomen kehitysyhteistyöhankkeissa otetaan huomi-
8559:       oon hankkeen ympäristövaikutukset sekä ihmisoikeustilanne, naisten yhteis-
8560:       kunnallinen asema, demokratian tila ja väestöpolitiikka kohdemaassa.
8561: Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 1992 kehitysyhteistyökertomuksen osana pitkän
8562: aikavälin kehitysyhteistyöstrategian "Suomen kehitysyhteistyö 1990-luvulla.
8563: Strategiset tavoitteet ja keinot". Eduskunnan kannanotto siitä valmistui toukokuussa
8564: 1994. Yleisstrategiaa täydentävät kehitysyhteistyön sisällöllisiä tavoitteita, maa- ja
8565: järjestökohtaista yhteistyötä sekä eri apumuotoja koskevat käytännön toimintaoh-
8566: jeistot. Hallitus antoi eduskunnalle joulukuussa 1995 vuoden 1994 kehitysyhteistyö-
8567: kertomuksen liitteenä maakohtaiset strategiat.
8568: Keväällä 1995 virkaansa astunut hallitus sopi hallitusohjelmassaan, että "hallitus
8569: tekee selvityksen kehitysyhteistyön painopisteistä ja monenkeskisen ja kahdenväli-
8570: sen kehitysyhteistyön sekä eri apukanavien tuloksellisuudesta. Selvityksen perus-
8571: teella hallitus tekee periaatepäätöksen Suomen kehitysyhteistyön suuntaamisesta
8572: sekä suunnitelman aikataulusta, jolla kehitysyhteistyön bruttokansantuoteosuutta
8573: voidaan nostaa." Syksyllä 1995 selvitysmieheksi nimitetty Pertti Paasio jätti
8574: selvityksensä hallitukselle 7 .2.1996.
8575:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       77
8576: 
8577: Pitkän aikavälin kehitysyhteistyöstrategia asettaa Suomen kehitysyhteistyön
8578: päätavoitteiksi köyhyyden vähentämisen, ympäristöuhkien torjumisen sekä ihmisoi-
8579: keuksien, kansanvallan ja tasa-arvon edistämisen.
8580: Valtioneuvosto vahvisti nämä päämäärät edelleen Suomen kehitysyhteistyöpolitii-
8581: kan lähtökohdiksi 12.9.1996 tekemässään kehitysyhteistyön periaatepäätöksessä.
8582: Periaatepäätöksen mukaan hallitus katsoo, että Suomen tulisi pitkällä tähtäimellä
8583: tavoitella kehitysyhteistyön pohjoismaista tasoaja saavuttaa lyhyellä aikavälilläEU-
8584: maiden keskimääräinen taso, jotta maamme vaikutusmahdollisuudet ja uskottavuus
8585: EU:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä voidaan turvata. Panostusta kehi-
8586: tysyhteisyöhön on lisättävä asteittain taloudellisten mahdollisuuksien parantuessa.
8587: Tästä syystä hallitus asetti tavoitteeksi kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämisen
8588: niin, että 0,4 prosentin BKTL-taso saavutetaan vuonna 2000. Suomi pitää edelleen
8589: tavoitteena YK:n suosituksen mukaisen 0,7 prosentin tason saavuttamista pitkällä
8590: aikavälillä.
8591: Osana kehitysyhteistyön periaatepäätäken toimeenpanoa ulkoasianministeriön
8592: tavoitteena on vuoden 1997 aikana huolehtia siitä, että köyhyyden vähentämistä,
8593: ympäristöongelmien ratkaisemista sekä ihmisoikeuksien ja demokratian edistämistä
8594: koskevia kriteereitä ja toimintaperiaatteita määritellään tarkemmin ja selkeytetään
8595: ohjaamaan periaatepäätöksen mukaisesti kaikkea kehitysyhteistyötä. Lisäksi
8596: ulkoasiainministeriö käynnistää tilaustutkimusohjelmia, joiden tarkoituksena on
8597: edesauttaa kehitysyhteistyön suunnittelua sekä palvella sen käytännön tarpeita.
8598: Aihealueita ovat mm. ympäristö, ihmisoikeudet, kulttuuri ja konfliktien ehkäisy
8599: sekä kehityspolitiikan eri ulottuvuudet.
8600: Asia ei näin ollen anna aihetta muihin toimenpiteisiin
8601: 
8602: Monenväliseen kehitysyhteistyöhön osoitetun määrärahan sisäinen
8603: jakosuhde
8604: HE n:o 122/1992 vp.
8605: Valtiovarainvaliokunta
8606:       2) Hyväksyessään 14. päivänä tammikuuta 1993 valtion talousarvion vuo-
8607:       delle 1993 eduskunta edellytti momentin 24.30.66 kohdalla, että hallitus
8608:       käyttäessään monenväliseen kehitysyhteistyöhön osoitettua määrärahaa sekä
8609:       tehdessään monenvälistä kehitysyhteistyötä koskevia lupauksia ja sitoumuk-
8610:       sia ei muuta määrärahan sisäistä jakosuhdetta vuoteen 1992 verrattuna aina-
8611:       kaan YK:n kehitysjärjestöjen - kuten YK:n lastenrahaston (UNICEF), YK:n
8612:       väestörahaston (UNFPA) ja YK:n kehitysohjelman (UNDP) - kannalta epä-
8613:       edulliseen suuntaan, vaan vähentää mieluummin Maailmanpankkiin kuulu-
8614:       valle Kansainväliselle kehitysjärjestölle (IDA) annettavaa rahoitusta, ellei
8615:       kyseisen määrärahan kokonaissumma kasva. Eduskunta edellytti myös, että
8616:       monenvälisen kehitysyhteistyön suunnitelmallisuutta lisätään mahdollista-
8617:       maila monivuotiset rahoitussitoumukset YK-järjestöille.
8618: Eduskunta edellytti käsitellessään vuoden 1993 budjettia, että monenkeskisen avun
8619: sisäistä jakosuhdetta ei vuoteen 1992 verrattuna muuteta YK:n kehitysjärjestöjen
8620: kannalta epäedulliseen suuntaan. Eduskunnan lausuma oli juridisesti sitova vuoden
8621: 1993 osalta.
8622: Vuosina 1992-95 suoritettujen kehitysyhteistyömäärärahojen voimakkaiden leik-
8623: kausten vuoksi hallitus on joutunut laskemaan huomattavasti Suomen osuuksia
8624: 78                             Ulkoasiainministeriö
8625: 
8626: kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten rahoituksessa. Vuonna 1994 käynnistynyt
8627: Kansainvälisen kehitysrahaston lisärahoitus (IDA-10) sekä vuonna 1996 viimeistel-
8628: lyt Kansainvälisen kehitysrahaston (IDA-11) ja Kansainvälinen maatalouden
8629: kehittämisrahaston (IFAD-IV) lisärahoitukset jouduttiin puolittamaan. Suurimman
8630: laskun koki Aasian kehityspankin kuudes kehitysrahasto, jonka hallitus joutui
8631: pudottamaan 3/4 osalla edelliseen rahastoon verrattuna. Ainoastaan Pohjoismaisen
8632: kehitysrahaston (NDF-III) osuus pidettiin ennallan, koska muutpohjoismaateivät
8633: hyväksyneet Suomen osuuden laskua. Suomi vaikutti kuitenkin siihen, että lisära-
8634: hoituksen suuruus pudotettiin puoleen alkuperäisestä esityksestä.
8635: Suomi on lisäksi saanut neuvoteltua ko. rahoituslaitosten kanssa erillisen käteismak-
8636: supohjaisen maksujärjestelmän, jolla maksatusaikataulua on voitu venyttää 6-8
8637: vuoteen aikaisemman 2-4 vuoden sijasta.
8638: Eduskunta edellytti myös, että monenvälisen kehitysyhteistyön suunnitelmallisuutta
8639: lisätään mahdollistamaHa monivuotiset rahoitussitoumukset YK-järjestöille. Kehi-
8640: tysyhteistyön vuosien1993 ja 1994 sitoumusvaltuuksien kohdentamista koskevat
8641: päätökset sisälsivät YK-järjestöjen osalta kolmivuotiset sitoumusvaltuudet Koska
8642: Pohjoismaiden aloitteesta käynnistettyYK:noperatiivisia toimintoja koskeva YK:n
8643: kehitysohjelmien hallinnon ja rahoituksen parantamiseen tähtäävä uudistusprosessi
8644: on rahoitusreformin osalta edelleen kesken, valtioneuvoston tekemät vuosien 1995
8645: ja 1996 sitoumusvaltuuspäätökset eivät sisältäneet monivuotisten valtuuksien
8646: kohdentamista YK-järjestöille. Tarkoitus on kuitenkin pitää avustukset YK:n
8647: kehitysohjelmille vähintään 200 miljoonan markan vuositasolla.
8648: Hallitus aikoo 12.9.1996 tekemänsä periaatepäätöksen mukaisesti vastaisuudessakin
8649: painottaa YK-järjestelmän roolia kansainvälisessä kehitysyhteistyössä ja turvata sen
8650: aseman Suomen kehitysyhteistyön tasavertaisena kanavana kansainvälisten kehitys-
8651: rahoituslaitosten rinnalla.
8652: Asia ei näin ollen anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
8653: 
8654: Suomen kauppa entisten sosialistimaiden (Venäjä, IVY -maat, Baltian maat sekä Keski-
8655:  ja Itä-Euroopan maat) kanssa
8656: Kerlomus n:o 611993 vp.
8657: Ulkoasiainvaliokunta
8658:       Eduskunta hyväksyi 17.6.1994 ulkoasiainvaliokunnan mietinnön, jossa va-
8659:       liokunta totesi mm.:
8660:       4) Suomen idänkaupan piirissä on nykyisin 27 maata ja idänkauppa muo-
8661:       dostaa noin 10 prosenttia Suomen koko ulkomaankaupasta. Suurin, Venäjän
8662:       osuus on tällä hetkellä noin 60 prosenttia idänkaupasta eli 6 prosenttia koko
8663:       ulkomaankaupasta. Seuraavaksi tärkein ryhmä idänkaupan maista ovat itäi-
8664:       sen Keski-Euroopan maat, joista suurin kauppakumppanimme on Puola.
8665:       Seuraavaksi merkittävin on Baltian maiden ryhmä, jossa tärkein on Viro.
8666:       Muut IVY -maat ovat Suomen kannalta pienin idänkaupan ryhmistä.
8667:       Suomi siirtyi Neuvostoliiton-kaupassaan clearing-kaupasta vapaasti vaihdet-
8668:       tavilla valuutoilla käytävään kauppaan vuoden 1991 alusta, jolloin erityisesti
8669:       vienti Neuvostoliittoon putosi voimakkaasti 2,8 prosenttiin viennistämme.
8670:       Kahden viime vuoden aikana Venäjän-kaupan tilanne on kuitenkin nopeasti
8671:       parantunut ja tämän vuoden aikana myönteinen kehitys on jatkunut. Baltian
8672:       maista kauppavaihto Viron kanssa on samoin kasvanut voimakkaasti. Itäisen
8673:                 1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       79
8674: 
8675: Keski-Euroopan maiden osalta vastaavansuuntaiseen kehitykseen ovat vai-
8676: kuttaneet KEVSOS-sopimukset, joiden myönteinen vaikutus tuli esiin sen
8677: jälkeen, kun nämä maat siirtyivät markkinatalousjärjestelmään. Muiden
8678: IVY-maiden kuin Venäjän kanssa Suomen kauppa on toistaiseksi vaatima-
8679: tonta eikä mikään niistä ylitä 0,1 prosentin tasoa Suomen ulkomaankaupas-
8680: ta.
8681: Valiokunta toteaa, että sopimustilanne Suomen ja Venäjän välillä saatettiin
8682: nopeasti tyydyttäväksi Itä-Euroopan mullistusten jälkeen. Venäjän kanssa
8683: Suomella on vuonna 1992 allekirjoitettu uusi kauppasopimus, jolla perustet-
8684: tiin hallitusten välinen talouskomissio. Vuonna 1992 Suomi teki Venäjän
8685: kanssa myös tiede- ja teknologiayhteistyösopimuksen sekä lähialueyhteis-
8686: työsopimuksen, joka koskee Leningradin aluetta, Karjalan tasavaltaa ja
8687: Murmanskin aluetta. Edelleen on voimassa jo Neuvostoliiton kanssa tehty
8688: investointisuojasopimus.
8689: Jossain määrin vaikeuttavana tekijänä Suomen kaupassa Venäjälle ja muus-
8690: sa idänkaupassa ovat olleet vakuus- ja luottokysymykset, ts. riittävien vasta-
8691: takuiden puute. Venäjän taloudellinen lainsäädäntö ei ole mahdollistanut
8692: normaaleja vientitakuita, jotka ovat käytettävissä muussa ulkomaankaupassa.
8693: Toisaalta kaupan lisääntyminen käteismaksupohjalla esim. Suomen lähialu-
8694: eilla on osoittanut, että vientitakuiden ja -luototuksen puutteen ei muiden
8695: suotuisten edellytysten vallitessa tarvitse muodostua ratkaisevaksi esteeksi.
8696: Idänkauppaa käyvien yritysten koostumuksessa on viime vuosina tapahtunut
8697: huomattava muutos. Rahoituksen puutteessa poisjääneiden entisten merkittä-
8698: vien idänviejien tilalle on tullut nopeasti kasvava määrä pieniä ja keskisuu-
8699: ria yrityksiä. Tämä on yhteydessä siihen, että Venäjän ulkomaankauppa on
8700: desentralisoitunut ja että alueiden merkitys Venäjällä on kasvanut. Suomen
8701: tulisi valiokunnan mielestä panostaa aikaisempaa selkeämmin alueisiin vien-
8702: ninedistämistoiminnassaan. Moskovassa ja Pietarissa olevien kaupallisten
8703: sihteereiden lisäksi tällaista toimintaa on Murmanskissa ja Karjalan alueella,
8704: mutta sitä olisi monipuolistettava ja suunnattava muillekin alueille. Va-
8705: liokunta pitää tärkeänä, että vienninedistämistoiminnan eri muotoja vertail-
8706: taan keskenään tehokkaimpien menetelmien löytämiseksi.
8707: Valiokunta toteaa, että ostovoiman lisääntyessä Venäjällä ja Virossa länsi-
8708: maisten tuotteiden kysyntä on lisääntynyt. Tätä kasvua Suomen elintarvike-
8709: teollisuus ja maatalous ovat voineet hyödyntää viime aikoina. Valiokunnan
8710: mielestä on pyrittävä Suomen markkinaosuuden säilyttämiseen Venäjän ja
8711: Viron markkinoilla, joilla länsimaiden kilpailu lisääntyy ja jotka Suomen
8712: mahdollisen EU-jäsenyydenkin puitteissa tulisivat olemaan Suomen luontai-
8713: nen markkina-alue mm. kuljetuskustannusten edullisuuden vuoksi. Va-
8714: liokunta katsoo kuitenkin, että elintarvikeviennin voimakkaan kasvun valos-
8715: sa on ennen ED-jäsenyyden mahdollista toteutumista arvioitava kriittisesti
8716: siihen liittyvien hinnanerokorvausmäärärahojen mitoitusta (valtion talousar-
8717: viossa vuodelle 1994 jalostettujen elintarvikkeiden hinnanerokorvauksiin on
8718: varattu 450 milj.mk). Valiokunta pitää tärkeänä, että asiaa tarkastellaan
8719: myös Venäjän ja Viron oman maatalouden kehittymismahdollisuuksien nä-
8720: kökulmasta.
8721: Valiokunta toteaa erityisesti, että Venäjällä on luoteisosassaan, Barentsinme-
8722: rellä, valtavat luonnonvarat, joiden hyödyntämiseen Suomen pitäisi pyrkiä
8723: osallistumaan yhteistyössä Norjan kanssa, kun edellytykset Venäjällä siihen
8724: ovat riittävässä määrin olemassa.
8725: 80                            Ulkoasiainministeriö
8726: 
8727:      Valiokunnan mielestä on myönteistä, että venäläiset yritykset ovat alkaneet
8728:      tehdä investointeja Suomessa. Tätä toimintaa on edistettävä poistamalla sen
8729:      tiellä olevia tarpeettomia esteitä. Tuonnin lisääntyessä Venäjältä on myös
8730:      kiinnitettävä huomiota siihen, että vältytään epäterveen kilpailun aiheutta-
8731:      milta markkinahäiriöiltä.
8732:      Muiden IVY-maiden kanssa käydyn kaupan koostumus on samanlainen
8733:      kuin Venäjän kaupan ja ongelmat rahoitusvaikeuksineen ovat samoja. Samat
8734:      sopimukset kuin Venäjän kanssa on allekirjoitettu tai parafoitu Valko-Venä-
8735:      jän, Ukrainan, Kazakstanin, Uzbekistanin, Turkmenistanin ja Moldovan
8736:      kanssa.
8737:      Neuvostoliitolta jäänyt velka Suomelle on valiokunnan saaman tiedon mu-
8738:      kaan yhteisarvoltaan noin 6,5 - 7 mrd markkaa. Siihen sisältyvien takaamat-
8739:      tomien yrityssaatavien arviot vaihtelevat 500 miljoonan ja 2 miljardin mar-
8740:      kan välillä. Julkiset saatavat, joita Valtiontakuukeskus hoitaa, ovat noin
8741:      3,6 mrd markkaaja pankkien saatavat noin 2,7 mrd markkaa. Valtiontakuu-
8742:      keskuksen hallinnoimia saatavia hoidetaan Pariisin klubissa ja pankkien saa-
8743:      tavia Lontoon klubissa.
8744:      Valiokunnan mielestä tulisi selvittää mahdollisuuksia velan kuittaamiseen
8745:      tavaratoimituksina tai raaka-aineostoina sekä lähialueiden ympäristöyhteis-
8746:      työprojektien venäläisen osuuden maksuna. Pääministeri Tshernomyrdinin
8747:      11. - 13.3.1994 tapahtuneen Suomen-vierailun aikana allekirjoitettiin sopi-
8748:      mus 500 miljoonan markan suuruisen erän konvertoinnista asetoimituksiin.
8749:      Valiokunta korostaa, että Suomen metsäteollisuuden puukaupoista maksa-
8750:      mat, ympäristöyhteistyöhön tarkoitetut varat on käytettävä niiden oikeaan
8751:      tarkoitukseen, ympäristöyhteistyöprojektien hyväksi.
8752:      V aHokunta toteaa, että Venäjällä nykyisin vallitseviin epävakaisiin oloihin
8753:      liittyvä merkittävä ongelma on rikollisuus, jota sisältyy myös sikäläiseen
8754:      yritystoimintaan. Valiokunta pitää siksi tärkeänä, että suomalaiset viran-
8755:      omaiset kehittävät omasta puolestaan ja yhteistyössä Venäjän viranomaisten
8756:      kanssa valmiuksia suomalaisten yritysten avustamiseksi venäläisiin liike-
8757:      kumppaneihin mahdollisesti liittyvien ongelmien selvittämisessä. Venäläisil-
8758:      le yritysosapuolille tulee vastaavasti olla mahdollista saada tietoja suomalai-
8759:      sista yrittäjistä. Valiokunnan saaman tiedon mukaan tällaista toimintaa on-
8760:      kin liittynyt lähialueyhteistyöhön. Venäjällä on perusteilla mm. luotettavien
8761:      yritysten rekisteri. Suomen ja Venäjän välillä on myös tullut voimaan rikol-
8762:      lisuuden torjunnan yhteistyösopimus, jonka perusteella ollaan käynnistämäs-
8763:      sä neuvotteluja mainituista ongelmista.
8764:      Valiokunta on asiantuntijakuulemisen yhteydessä tutustunut Suomen ns.
8765:      gateway-aseman kehittämiseksi luotuihin suunnitelmiin, jotka voivat toteu-
8766:      tuessaan merkittävästi vaikuttaa idänkauppaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että
8767:      Suomi toimisi eräänlaisena kohtauspaikkana, porttina Venäjälle ja Venäjältä
8768:      länteen. Gateway-aseman syntymiseen vaikuttaneet muutokset ovat johtu-
8769:      neet mm. kansainvälisessä ympäristössä tapahtuneista muutoksista, esimer-
8770:      kiksi siitä, että Suomesta on ETA-sopimuksen vaikutuksesta tullut Euroopan
8771:      sisämarkkinoiden osa. Asiaa käsitellyt toimikunta jätti 2.6.1994 mietintönsä,
8772:      joka sisältää ehdotuksia Suomen gateway-politiikan koordinoimiseksi. Siinä
8773:      gateway-toimintaohjelman hyödyntämismahdollisuudet on jaettu kolmeen
8774:      eri ulottuvuuteen: Suomi liiketoimintakeskuksena, Suomi liikennekeskukse-
8775:      na ja Suomi arktisen toiminnan keskuksena.
8776:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                         81
8777: 
8778:       Valiokunnan mielestä gateway-käsitettä ja siihen sisältyviä mahdollisuuksia
8779:       tulee pyrkiä tehokkaasti hyödyntämään, mutta myös arvioimaan kriittisesti
8780:       esim. liikenteen haittavaikutusten kannalta ja tässä yhteydessä parantamaan
8781:       turvallisuutta vaarallisten kuljetusten osalta. Valiokunta katsoo, että gate-
8782:       way-pyrkimysten yhteydessä olisi selvitettävä venäläisten investointien mah-
8783:       dollisuuksia yhteisiä etuja palvelevan infrastruktuurin rakentamiseen Suo-
8784:       messa.
8785: 
8786:       Gateway-käsitteellä on valiokunnan mielestä joka tapauksessa merkitystä
8787:       myös perinteistä idänkauppaa laajemmissa yhteyksissä. V aliakunta pitää
8788:       mahdollisena, että Euroopan unionin jäsenyyden toteutuminen tekisi Suo-
8789:       men läntisten ja itäisten yritysten sillanpääasemana entistä houkuttelevam-
8790:       maksi. Myös Kaukoidän maiden ja ulkoeurooppalaisten yritysten kiinnos-
8791:       tuksen kasvusta Suomeen sen ED-jäsenyyden myötä on viitteitä.
8792: 
8793:       Valiokunta toteaa, että Suomen EU-jäsenyysneuvottelujen yhteydessä on
8794:       sovittu vapaakaupan jatkumisesta Baltian maiden, mutta ei KEVSOS-mai-
8795:       den kanssa. Valiokunta pitää tärkeänä saada hallitukselta selvitys tästä me-
8796:       nettelystä.
8797:       Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että viisumeiden saamiseen liittyvät
8798:       ongelmat ovat merkittävä kaupan este. V aliakunta käsittelee viisumi-
8799:       kysymystä tuonnempana tässä mietinnössä.
8800: 
8801: Tammi-lokakuussa 1996 Suomen viennin arvo Venäjälle oli 9,0 miljardia markkaa
8802: eli kasvua edellisvuodesta 32 %. Suomen koko viennistä tämä oli 6,1 %. Suomen
8803: tuonnin arvo Venäjältä tammi-lokakuussa 1996 oli 8,0 miljardia markkaa eli kasvua
8804: edellisvuodesta 2 %. Pitkästä aikaa Venäjän-kaupan tase on tullut Suomelle
8805: ylijäämäiseksi.
8806: Suomalaisyritykset ovat kohdanneet Venäjän-kaupassaan vuoden 1996 aikana
8807: tuttuja vaikeuksia: Venäjän lainsäädännön nopeat ja ennakoimattomat muutokset,
8808: sen sattumanvarainen soveltaminen, liikenteeseen ja kuljetuksiin liittyvät ongelmat,
8809: tulli- ja verotuskysymyksiä koskevat pulmat, sekä tuotesertifiointiin liittyvät
8810: kysymykset. Ilmenneitä haittoja on pyritty määrätietoisesti poistamaan sekä
8811: bilateraalisesti että EY:n komission kautta.
8812: 
8813: Suomen ulkomaankauppaliitto on muutaman viime vuoden ajan suomalaisyritysten
8814: kanssa aktiivisesti etsinyt asiakkaita ja yhteistyökumppaneita perinteisten mark-
8815: kinakohteiden, Moskovan ja Pietarin, ulkopuolelta, erityisesti Venäjän teollisuus-
8816: ja raaka-ainealueilla. Samalla on pyritty lisäämään tietoa Venäjän markkinoista ja
8817: vahvistamaan Suomen tarjonnan tunnettavuutta ja teollista imagoa Venäjällä sekä
8818: edistämään suomalaisyritysten etabloitumista Venäjälle. Laajamittaisia Suomen
8819: teollisuutta esitteleviä näyttelyitä on järjestetty Novosibirskissä, Permissä, Nizhnyi
8820: Novgorodissa ja Ufassa.
8821: Viimeisin suuri vientitapahtuma järjestettiin toukokuussa 1996 Tjumenissa Iänsi-
8822: Siperiassa, seuraavana on vuorossa Krasnojarsk itä-Siperiassa toukokuussa 1997.
8823: Ulkomaankauppaliitto avaa vuoden 1997 alussa kiinteän informaatiopisteen Ufassa.
8824: Viranomaisten ja elinkeinoelämän edustajista koostuvan työryhmän puitteissa on
8825: vuoden 1996 aikana pohdittu Suomen alueellisen edustautumisen laajentamista
8826: Venäjällä. Kiinnostuksen kohteeksi on tullut erityisesti Uralilla sijaitseva Jekaterin-
8827: burg.
8828: Vuoden 1996 aikana Suomalais-Venäläinen talouskomissio ja sen alaiset työryhmät
8829: ovat jatkaneet aktiivisesta toimintaansa. Puheenjohtajatapaaminen varapääministeri
8830: 82                               Ulkoasiainministeriö
8831: 
8832: Davydovin ja ministeri Norrbackin välillä pidettiin helmikuussa 1996 Moskovassa
8833: ja toukokuussa 1996 Helsingissä. Suomen ja Venäjän välisen tiede- ja teknolo-
8834: giayhteistyökomission kokous pidettiin kesäkuussa 1996 Helsingissä.
8835: Suomen ja Venäjän välillä on voimassa entisen Neuvostoliiton kanssa vuonna 1989
8836: allekirjoitettu investointisuojasopimus, joka turvaa molempien maiden yritysten
8837: investointeja. Tätä sopimusta ajanmukaistettiin pääministeri Tshernomyrdinin
8838: Suomen- vierailun yhteydessä toukokuussa 1996. Samalla allekirjoitettiin Suomen
8839: ja Venäjän välinen uusi verosopimus. Valtiontakuukeskus on etsinyt uusia muotoja
8840: takuujärjestelyille. Talouskomission alainen investointiyhteistyöryhmä puolestaan
8841: on ottanut tehtäväkseen sopivien investointikohteiden selvittämisen.
8842: Gateway-asema peilaa Suomen varsinkin ED-jäsenyyden myötä muuttunutta
8843: talousmaantieteellistä ja geopoliittista asemaa. Suomen gateway-asemaa hyväksi
8844: käyttäen on pyritty ulkomaisten investointien ja yritysten aktiviteetin lisäämiseen
8845: Suomessa ja siten edesauttamaan Suomen taloudellista ja kilpailukykyistä kehitystä.
8846: Suomen ja Venäjän välillä on allekirjoitettu Suomen tasavallalla entiseltä Neuvosto-
8847: liitolta olevien velkasaatavien osittaista hoitamista koskeva sopimus, jonka mukaan
8848: Venäjä toimittaa Suomelle puolustusvoimien tarvitsemaa kalustoa lähes miljardin
8849: markan arvosta. Velkojen konvertointia koskevia keskusteluja Venäjän kanssa on
8850: tarkoitus jatkaa, jolloin velkoja voitaisiin konvertoida muillakin tavoin.
8851: Valiokunta toteaa kertomuksessaan, että EU-jäsenyysneuvottelujen yhteydessä
8852: sovittiin vapaakaupan jatkamisesta Baltian maiden kanssa mutta ei KEVSOS-
8853: maiden kanssa.
8854: Kauppapolitiikka ja siihen liittyvät sopimusjärjestelyt kuuluvat Rooman sopimuksen
8855: 113 artiklan mukaan yhteisökompetenssiin. Jäsenmailla ei ole mahdollisuutta
8856: kahdenvälisiin kauppapoliittisiin sopimusjärjestelyihin kolmansien maiden kanssa.
8857: Tämän mukaisesti Suomi sitoutui liittymissopimuksen 102 ja 103 artiklojen
8858: mukaisesti liittymään mm. EU:n tekemiin sopimuksiin (Eurooppa-sopimukset tai
8859: ns. Interim-sopimukset) Keski-Euroopan maiden kanssa. Näillä sopimuksilla on
8860: sovittu myös vapaakaupasta ao. maiden ja EU:n välillä. Näin ollen Suomen oli
8861: luovuttava omista KEVSOS-sopimuksistaan, jotka korvautuivat EU:n vastaavilla
8862: vapaakauppajärjestelyillä.
8863: Liittymissopimuksen artiklan 104 perusteella Suomi joutui luopumaan myös
8864: tekemistään vapaakauppasopimuksista Baltian maiden kanssa ja liittymään EU:n
8865: tekemiin järjestelyihin. EU oli jo vuonna 1992 myöntänyt Baltian maille GSP-
8866: etuudet, jotka käytännössä takasivat Baltian maille tullivapaan viennin EU:n
8867: alueelle. Lisäksi EU oli tehnyt Baltian maiden kanssa niinikään vuonna 1992
8868: kauppa- ja yhteistyösopimukset, joilla se antoi näille maille suosituimmuuskohtelun
8869: (MFN) ja poisti kiintiöt eräiltä tuotteilta. Lisäksi EU sitoutui liittymissopimuksen
8870: 105 artiklan perusteella siihen, että mikäli yhteisön ja Baltian maiden välillä
8871: soimittavat uudet kauppasopimukset eivät olisi voimassa liittymispäivään mennessä,
8872: yhteisö toteuttaisi tarvittavat toimenpiteet, joilla taattaisiin Baltian maiden tuotteille
8873: liittymisestä alkaen olemassa olevan tason mukainen pääsy Suomen markkinoille.
8874: Näin ollen EU ei sitoutunut säilyttämään sellaisenaan vapaakauppaa Suomen ja
8875: Baltian maiden välillä, vaan ainoastaan takaamaan omilla toimillaan sen, että
8876: Baltian maiden viennin taso Suomeen säilyisi ennallaan. Käytännössä tämä olisi
8877: voitu toteuttaa esimerkiksi EU:n koko yhteisölle avaamilla tariffikiintiöillä. Tähän
8878: ei kuitenkaan ollut tarvetta, sillä EU :n vapaakauppasopimukset Baltian maiden
8879: kanssa tulivat voimaan samaan aikaan Suomen jäsenyyden myötä
8880:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                          83
8881: 
8882: 
8883: 
8884: 
8885: Kehitysyhteistyön laadullinen ja määrällinen kehittäminen
8886: K 9/1994 vp
8887: Ulkoasiainvaliokunta
8888:       Eduskunta edellytti 13.2.1995, että hallitus esittää suunnitelman siitä, millä
8889:       tavoin kehitysyhteistyötä voidaan vuoteen 2000 mennessä laadullisesti ja
8890:       määrällisesti kehittää.
8891: Keväällä 1995 virkaansa astunut hallitus sopi hallitusohjelmassaan, että hallitus
8892: tekee selvityksen kehitysyhteisyön painopisteistä ja monenkeskisen ja kahdenväli-
8893: sen kehitysyhteistyön sekä eri apukanavien tuloksellisuudesta. Selvityksen perus-
8894: teella hallitus teki 12.9.1996 kehitysyhteistyön periaatepäätöksen.
8895: Periaatepäätöksen mukaan hallitus katsoo, että Suomen tulisi pitkällä tähtäimellä
8896: tavoitella kehitysyhteistyön pohjoismaista tasoaja saavuttaa lyhyellä aikavälillä EU-
8897: maiden keskimääräinen taso, jotta maamme vaikutusmahdollisuudet ja uskottavuus
8898: EU:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä voidaan turvata. Panostusta kehi-
8899: tysyhteisyöhön on lisättävä asteittain taloudellisten mahdollisuuksien parantuessa.
8900: Tästä syystä hallitus asetti tavoitteeksi kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämisen
8901: niin, että 0,4 prosentin BKTL-taso saavutetaan vuonna 2000. Suomi pitää edelleen
8902: tavoitteena YK:n suosituksen mukaisen 0, 7 prosentin tason saavuttamista pitkällä
8903: aikavälillä.
8904: Samalla, kun hallitus esitti tärkeinä pitämänsä määrälliset tavoitteet, se korosti, että
8905: avun määrätavoitteen tulee kaikissa olosuhteissa olla alisteinen avun laadulle ja sitä
8906: kautta luotaville pysyville kehitysvaikutuksille ja että avun määrällinen kehitys voi
8907: perustua vain säännöllisesti hankittuun tietoon avun vaikutuksista sekä kehitysyh-
8908: teistyöstrategian ja periaatepäätöksen toteutumisesta käytännössä.
8909: Kehitysyhteistyöstrategian mukaan Suomen harjoittaman kehitysyhteisyön päämää-
8910: rät ovat:
8911:  - kehitysmaissa vallitsevan köyhyyden vähentäminen
8912: - yleismaailmallisten ympäristöuhkien torjuminen ja kestävä kehitys sekä
8913: - yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistäminen
8914: kehitysmaissa.
8915: Näitä tavoitteita täydentävät Suomen hyväksymä OECD:nkehitysyhteistyöstrategia
8916: (Shaping the21st Century) ja Suomen EUn kehitysyhteistyötä koskeva toimintaohje
8917: (ED-komitea 19.6.1996).
8918: Kehitysyhteistyön periaatepäätöstä toteutetaan seuraavasti:
8919: - Kehitysyhteistyötä käsitellään kiinteänä osana Suomen ulkopolitiikkaa ja kehitys-
8920: maasuhteita. Periaatepäätöksen edellyttämän laajemman kehitysmaapoliittisen
8921: strategian laatiminen vuoden 1997 aikana merkitsee asian laaja-alaista valmistelua
8922: ulkoasiainministeriässä sekä eri ministeriöiden, KESU:n, kansalaisjärjestöjen,
8923: tutkijoiden, talouselämän ja koko suomalaisen yhteiskunnan eri tahojen osallistu-
8924: mista.
8925: - Periaatepäätöksen linjaukset ja painotukset otetaan huomioon talousarvioehdotuk-
8926: sessa ja valtuuspäätöksessä.
8927: - Määritellään ja selkeytetään köyhyyden vähentämistä, ympäristöongelmien
8928: ratkaisemista sekä ihmisoikeuksien ja demokratian edistämistä koskevia kriteereitä
8929: ja toimintaperiaatteita ohjaamaan periaatepäätöksen mukaisesti kaikkea kehitysyh-
8930: teistyötä.
8931: 84                            Ulkoasiainministeriö
8932: 
8933: - Ulkoasiainministeriö käynnistää tilaustutkimusohjelmia, joiden tarkoituksena on
8934: edesauttaa kehitysyhteistyön suunnittelua sekä palvella sen käytännön tarpeita.
8935: Aihealueita ovat esim. ympäristö, ihmisoikeudet, kulttuuri ja konfliktien ehkäisy
8936: sekä kehityspolitiikan eri ulottuvuudet. Yhteyksiä suomalaiseen tutkimuskenttään
8937: tiivistetään.
8938: - Hanke- ja ohjelmatoimintaa ohjaavat suunnittelu-, seuranta- ja evaluointiohjeet
8939: uudistetaan.
8940: Avun laatua ja määrää koskevien yleisten kehitystoimenpiteiden lisäksi periaate-
8941: päätöksen toimeenpano on käynnistynyt päätökseen sisältyvien, eri apuinstrument-
8942: tien (kahdenvälinen apu, monenkeskinen apu, humanitaarinen apu, kansalaisjärjestö-
8943: jen kehitysyhteistyö, korkotuki, jne.) tehokkuuden parantamiseen tähtäävien
8944: toimenpiteiden osalta.
8945: Edellä todetun johdosta asia ei enää anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
8946: 
8947: Ehdotus lähialueyhteistyön hallinto- ja rahoitusmalliksi sekä Suomen kansallisek-
8948: si strategiaksi Keski- ja Itä-Euroopan yhteistyössä
8949: HE 7211995 vp
8950: Valtiovarainvaliokunta
8951:       1) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta
8952:       edellytti luvun 24.50 kohdalla, että hallitus asettaa selvitysmiehen, jonka
8953:       tehtävänä olisi tehdä ehdotus nykyistä tehokkaamman lähialueyhteistyön
8954:       mahdollistavaksi hallinto- ja rahoitusmalliksi ja Suomen kansalliseksi strate-
8955:       giaksi Keski- ja Itä-Euroopan yhteistyössä.
8956: Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokuntahyväksyi 8.3.1996 KIE-määräraho-
8957: jen budjetoinnin keskittämistä koskevan esityksen, jonka mukaan määrärahat
8958: keskitetään vuodesta 1997 alkaen ulkoasiainministeriön pääluokkaan. Muutoksen
8959: tavoitteena on ohjelmoinnin tehostaminen, monivuotisten ohjelmien ja hankkeiden
8960: laatiminen sekä luoda mahdollisuuksia parempaan yhteistyöhön kansainvälisten
8961: rahoituslaitosten kanssa.
8962: Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi 10.5.1996
8963: Suomen lähialueyhteistyön uuden toimintastrategian, jossa määritellään yhteistyön
8964: kohdealueet, tavoitteet, toimintatavat ja rahoituskriteerit Pyrkimyksenä on siirtyä
8965: entistä suurempiin hankekokonaisuuksiin ja keskittyä muutamaan prioriteettialaan.
8966: Lokakuussa 1996 perustettiin hallituksen lähialueministerivaliokunta, jonka puheen-
8967: johtajana toimii pääministeri. Ministerivaliokunta ohjaa lähialueyhteistyötä, luo
8968: toimintalinjat sekä käsittele budjettikysymyksiä.
8969: Edellä mainittujen päätösten jälkeen selvitysmiehen asettaminen ei ole enää
8970: ajankohtaista eikä asia siten anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
8971: 
8972: Jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvat lainsäädäntökysymykset EU :n neuvostossa
8973: HE 20411995 vp
8974: Ulkoasiainvaliokunta
8975:       Eduskunta edellytti 5.3.1996, että valtioneuvosto jäsenvaltion toimivaltaan
8976:       kuuluvissa lainsäädäntökysymyksissä huolehtii EU:n neuvostossa siitä, ettei
8977:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                          85
8978: 
8979:       assosiointineuvostossa päätetä tällaisista asioista ennen kuin niiden järjestä-
8980:       miseen kansallisin lainsäädäntötoimin on ollut kohtuullisesti aikaa.
8981: Tasavallan Presidentti antoi 15.3.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
8982: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
8983: EU asioiden komitean oikeudelliset kysymykset -jaosto on käsitellyt yhteisön
8984: tekemien kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa koskevia päätöksiä. Jaosto
8985: kannattaa pyrkimyksiä laatia selkeät säännöt yhteisön kannan määrittelemisestä
8986: yhteisön tekemän kansainvälisen sopimuksen mukaisen toimielimen päätökseen.
8987: Periaatteena tulisi olla, että sopimuksen hyväksymistä käsiteltäessä kartoitettaisiin
8988: kussakin tapauksessa erikseen sopimuksen sisällön ja sopimuksen mukaisten
8989: toimielinten päätösvallan perusteella tarve ottaa hyväksymispäätökseen tarkempia
8990: säännöksiä menettelystä, jolla yhteisön kanta sopimuksen toimielimen päätöksiin
8991: määritellään. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että jaettuun toimivaltaan tai
8992: jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvien sopimusmääräysten osalta otetaanjäsenvalti-
8993: on toimivalta asianmukaisesti huomioon yhteisökantaa määriteltäessä. Jäsenvaltioi-
8994: den valtiosääntöjen edellyttämien kansallisten menettelyjen helpottamiseksi jäsen-
8995: valtion ja yhteisön välisen toimivallan jakoa tulisi pyrkiä selkeyttämään.
8996: Kun asiaa käsitellään EU -asioiden valmistelun yhteydessä ja ulkoasiainministeriö
8997: siten seuraa lausuman toteutumista, asia ei tässä vaiheessa anna aihetta muihin
8998: toimenpiteisiin
8999: 
9000: Kansainvälinen ympäristö- ja kehitysyhteistyö
9001: Selonteko 111995 vp
9002: Ulkoasiainvaliokunta
9003:       Eduskunta lausui 2.11.1995: Väestönkasvu, köyhyys ja ympäristön saastu-
9004:       minen muodostavat kasvavan uhan koko ihmiskunnalle ja kansojen turvalli-
9005:       suudelle. Rauhanturvatoiminnan rinnalla on tärkeää panostaa nykyistä enem-
9006:       män kansainväliseen ympäristö- ja kehitysyhteistyöhön. Eduskunta edellytti,
9007:       että hallitus ryhtyy selvittämään mahdollisuuksia kansainvälisen ympäristö-
9008:       valmiusjoukon perustamiseksi ja että hallitus lisää Suomen panostusta väes-
9009:       tönkasvun hillitsemiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi sekä kehitysmaissa
9010:       että muilla ongelma-alueilla.
9011: Kansainvälistä yhteistyötä ympäristöonnettomuuksissa sääntelevät monet sopimuk-
9012: set ja muut järjestelyt. Tällaisia ovat mm. sopimus kansainvälisestä yhteistoiminnas-
9013: ta ydinonnettomuustapauksissa (1986), kansainvälinen öljyntorjuntasopimus (1991),
9014: teollisuusonnettomuuksia koskeva yleissopimus (1992) sekä Itämeren suojelusopi-
9015: mus (1974 ja 1992). Lisäksi yhteistoiminnan kehittely on vireillä useiden kansain-
9016: välisten järjestöjen ohjelmissa.
9017: Maapallon laajuisesti yhteistyötä sekä luonnon- että ympäristökatastrofeissa
9018: koordinoi Genevessä sijaitseva YK:n ympäristöavun keskus, joka on perustettu
9019: aikanaan YK:n ympäristöohjelman (UNEP) ja YK:nhumanitaaristen asiain osaston
9020: (DHA) välisellä sopimuksella. Sisäasiainministeriön pelastusosasto osallistuu
9021: keskuksen neuvoa-antavan ryhmän toimintaan. Suomessa kansainvälisten avunpyyn-
9022: töjen päivystäväksi yhteyskeskukseksi on nimetty Helsingin seudun aluehälytyskes-
9023: kus.
9024: Kansainvälistä avustustoimintaa varten on Suomessa perustettu sisäasiaministeriön
9025: alaisuuteen Finnrescueforce-nimeä käyttävä henkilövalmiusyksikkö. Sen 200
9026: 86                             Ulkoasiainministeriö
9027: 
9028: hengen ydinjoukko koostuu lähinnä hälytyskeskusten henkilöstöstä, johon tarvitta-
9029: essa liittyy mukaan erityisasiantuntijoita. Finnrescueforce on mm. osallistunut
9030: Baltian maissa metsäpalojen sammutustoimiin ja öljyvahinkojen torjuntaan.
9031: Suomi osallistuu kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön antamalla myös ympäristö-
9032: alan asiantuntijoita osana kehitysyhteistyövaroin toteutettavaa henkilöapuaan.
9033: Näiden asiantuntijoiden osuutta on määrätietoisesti nostettu viime vuosina.
9034: Ulkoasiainministeriö on asettanut eri hallinnonaloja edustavan työryhmän, jonka
9035: tehtävänä on laatia selvitys Suomen kriisinhallinnan humanitaaristen ja siviilival-
9036: miuksien kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja organisoimisesta. Myös ihmisten
9037: aiheuttamat ympäristökatastrofit kuuluvat työryhmän tehtäviin. Työryhmän mietintö
9038: valmistuu vuoden 1997 alkupuolella.
9039: Hallituksen 12.9.1996 päivätty kehitysyhteistyötä koskeva periaatepäätös asettaa
9040: avun suuntaamista köyhyyden vähentämiseksi ensisijaiseksi tavoitteeksi. Tällöin
9041: erikoisesti nuorten naisten ja tyttöjen tarpeisiin kohdistuva monipuolinen kehitysapu
9042: perusterveydenhuollon ja peruskoulutuksen aloilla ovat keskeisiä keinoja myös
9043: syntyvyyden alentamiseksi ja väestönkasvun hillitsemiseksi. Suomi pyrkii entises-
9044: tään lisäämään kehitysapua tässä tarkoituksessa sekä kahdenvälisen että monenkes-
9045: kisen avun osalta. Suomen tuki YK:nväestörahastolle (UNFPA) oli vuonna 1996
9046: 64 milj mk. Vastaavat luvut edeltävien vuosien 1995 ja 1994 osalta olivat 50,0
9047: milj. mk ja 37,1 milj. mk.
9048: Koska asia liittyy suoranaisesti kehitysyhteistyön kokonaisuuteen, josta hallitus
9049: antaa erillisen kertomuksen, se ei tässä yhteydessä anna aihetta muihin toimenpitei-
9050: siin.
9051: 
9052: Jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvat lainsäädäntökysymykset EU :n neuvostossa
9053: HE 9611996 vp
9054: Ulkoasiainv aliakunta
9055:       Eduskunta edellytti 29.10.1996, että valtioneuvosto jäsenvaltion toimival-
9056:       taan kuuluvissa lainsäädäntökysymyksissä huolehtii EU:n neuvostossa siitä,
9057:       ettei assosiointineuvostossa päätetä tällaisista asioista ennen kuin niiden jär-
9058:       jestämiseen kansallisin lainsäädäntötoimin on ollut kohtuullisesti aikaa.
9059: Tasavallan Presidentti antoi 18.11.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
9060: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
9061: Eduskunta on esittänyt edellä saman sisältöisen lausuman (HE 20411995 vp ), joten
9062: asia ei enää tässä yhteydessä edellytä toimenpiteitä.
9063: 
9064: Säädöshierarkian toteuttaminen HVK:ssa
9065: Selonteko 111996 vp
9066: Ulkoasiainvaliokunta
9067:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9068:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9069:       1) Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että kysymys säädöshierarkian toteuttami-
9070:       sesta on yhteydessä komission asemaa täytäntöönpanossa koskeviin ratkai-
9071:       suihin HVK:ssa. Myös kysymys toissijaisuusperiaatteen soveltamisesta, eri-
9072:                        1997 vp   Hallituksen kertomus 1996                      87
9073: 
9074:       tyisesti säädösten täytäntöönpanotoimivallan jaosta komission ja kansallisten
9075:       viranomaisten välillä, vaikuttaa asiassa otettavaan kantaan.Tämän takia lo-
9076:       pullisen kannan muodostaminen asiaan ei ole mahdollista ennen kuin eri
9077:       ratkaisuvaihtoehdot on yksityiskohtaisemmin selvitetty HVK:ssa.
9078: Asia ei ole noussut HVK-neuvotteluissa varsinaisesti esille. Hallitus ei pisä
9079: säädöshierarkian luomista tarpeellisena.
9080: 
9081: ED-päätösten julkaisemista ja perustelemistakoskevan perustamissopimuksen
9082: 190 artiklan täydentäminen
9083: Selonteko 111996 vp
9084: Ulkoasiainvaliokunta
9085:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9086:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9087:       2) Valiokunta edellyttää päätösten julkaisemista ja perustelemista koskevan
9088:       perustamissopimuksen 190 artiklan täydentämistä viittaoksilla niihin laajasti
9089:       vaikuttaviin perustaruissopimuksen artikloihin, joiden osalta ehdotuksessa
9090:       olisi aina oltava perustelut unionin laaja-alaisten päämäärien huomioon otta-
9091:       misesta ehdotuksessa.
9092: Asia ei ole noussut HVK-neuvotteluissa varsinaisesti esille.
9093: 
9094: Eläintensuojelu HVK:ssa
9095: Selonteko 111996 vp
9096: Ulkoasiainvaliokunta
9097:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9098:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9099:       3) Valiokunnan mielestä HVK:ssa tulisi ottaa eläinsuojelun korkean tason
9100:       velvoittava määräys perustamissopimukseen.
9101: Hallitus tukee HVK-neuvotteluissa tehtyä esitystä, jonka mukaan eläinsuojelu
9102: otettaisiin osaksi Rooman sopimusta sisällyttämällä eläinsuojelu sopimuksen 3
9103: artiklaan. Valiokunnan lausuma ei tässä vaiheessa anna aihetta muihin toimenpitei-
9104: siin.
9105: 
9106: Liikunnan sääntely HVK:ssa
9107: Selonteko 1/1996 vp
9108: Ulkoasiainvaliokunta
9109:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9110:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9111:       4) Valiokunnan mielestä tulisi liikunnan osalta pyrkiä nykyisen kulttuuria
9112:       koskevan perustaruissopimuksen artiklan (128 artikla) kaltaiseen sääntelyyn.
9113:       Ratkaisu merkitsisi yhtäältä liikunnan erityisluonteen tunnustamista kansain-
9114:       välisiä ulottuvuuksia omaavana vapaana kansalaistoimintana ja estäisi toi-
9115:       saalta lainsäädännön yhdenmukaistamisen ja muun toimielinten epäoikeute-
9116:       tun puuttumisen liikunta-alan toimintaan.
9117: 88                              Ulkoasiainministeriö
9118: 
9119: Hallitus tukee mahdollista esitystä rajoitetusta toimi vallasta, jonka yleisenä tavoit-
9120: teena on liikunnan edistäminen sekäjäsenvaltioiden välisen yhteistyön kehittäminen
9121: liikunta-alalla. Asia ei tässä vaiheessa anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
9122: 
9123: EY :n perustamissopimuksen 235 artiklan soveltaminen
9124: Selonteko 111996 vp
9125: Ulkoasiainvaliokunta
9126:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9127:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9128:       5) Valiokunnan mielestä 235 artiklan kaltainen joustava järjestely tarvitaan
9129:       myös tulevaisuudessa. Kuitenkin olisi 235artikla palautettava vastaamaan
9130:       alkuperäistä tarkoitustaan, mikä edellyttäisi vanhentuneen käsitteen yhteis-
9131:       markkinat korvaamista sisämarkkinoiden käsitteellä. Samalla olisi analysoi-
9132:       tava ne tapausryhmät, joissa artiklaan on jouduttu turvautumaan sisämark-
9133:       kinoiden toiminnan turvaamiseen objektiivisesti liittymättömissä tapauksis-
9134:       sa. Näitä tapauksia varten olisi perussopimuksiin otettava täsmällisen toimi-
9135:       valtaperustanosoittavat erityismääräykset.
9136: Perustamissopimuksen 234 artiklan soveltamisalaa on HVK-neuvotteluissa käsitelty
9137: vain siltä osin, tulisiko sitä muuttaa korvaamalla yksimielisyysvaatimus määrä-
9138: enemmistöllä tai vahvistetulla määräenemmistöllä. Hallituksen mukaan artiklaa ei
9139: tältä osin pidä muuttaa.
9140: 
9141: Varautuminen talous- ja rahaliittoa (EMU) koskevien kysymysten esiintuloon
9142: HVK:ssa
9143: Selonteko 111996 vp
9144: Ulkoasiainvaliokunta
9145:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9146:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9147:       6) Valiokunta katsoo, että Suomen tulee varautua talous- ja rahaliiton lähen-
9148:       tymisperusteita, aikataulua ja muita edellytyksiä koskevien kysymysten
9149:       esiintuloon myös HVK:ssa. Valiokunta korostaa, että EMUn toteuttaminen
9150:       Maastrichtin sopimukseen kirjatussa aikataulussa ei saa olla sellainen poliit-
9151:       tinen itseisarvo, jonka takia lähentymisperusteiden ja aikataulun yhteensovit-
9152:       tamisvaikeudet ratkaistaisiin oikeudellisesti arvostelua herättävällä tavalla tai
9153:       rahaliiton taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset sivuuttaen.
9154: Hallitus on muiden jäsenvaltioiden tapaan lähtenyt siitä, että HVK:ssa ei tulisi
9155: käsitellä talous- ja rahaliittoon liittyviä kysymyksiä.
9156: 
9157: Yhteisön liittyminen Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimukseen
9158: Selonteko 111996 vp
9159: Ulkoasiainvaliokunta
9160:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9161:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9162:                        1997 vp   Hallituksen kertomus 1996                         89
9163: 
9164:       7) Valiokunta edellyttää, että Suomi asettaa tavoitteekseen yhteisön liittymi-
9165:       sen Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja tämän edellyttämien perussopi-
9166:       musmuutosten toteuttamisen HVK:ssa.
9167: Hallitus on ajanut perusoikeuksien suojan vahvistamista erityisesti siten, että
9168: Euroopan yhteisö liittyisi Euroopan Neuvoston ihmisoikeusso,;>imukseen ja että
9169: tämän edellyttämät sopimusmuutokset toteutetaan HVK:ssa. V ahokunnan lausuma
9170: ei siten tässä vaiheessa anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
9171: 
9172: Syijinnän kieltäminen ja sukupuolten välinen tasa-anro
9173: Selonteko 111996 vp
9174: Ulkoasiainvaliokunta
9175:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9176:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9177:       8) Valiokunta yhtyy selonteossa syrjinnän kieltämisen ja sukupuolten väli-
9178:       sen tasa-arvon osalta omaksuttuihin tavoitteisiin. Samalla se viittaa syrjintä-
9179:       kiellon ulottuvuuden ja muotoilun osalta suuren valiokunnan lausunnossa
9180:       esitettyihin näkökohtiin.
9181: Hallitus on kannattanut syrjintäkiellon kirjaamista EU :n perussopimuksiin. Hallitus
9182: on toiminut aktiivisesti sukupuolten välisen tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseksi.
9183: Peruslinjaoksissa on korostettu tosiasiallisen tasa-arvon edistämistä ja läpäisyperi-
9184: aatteen sisällyttämistä yhteisön kaikkeen toimintaan. Hallitus pitää tärkeänä, että
9185: perustamissopimus sallii positiivisten erityistoimenpiteiden käyttämisen tosiasialli-
9186: sen tasa-arvon edistämiseksi.
9187: Asian ei edellä todetun johdosta katsota edellyttävän muita toimenpiteistä.
9188: 
9189: Oikeuksien sisällyttäminen unionin kansalaisuuteen
9190: Selonteko 111996 vp
9191: Ulkoasiainvaliokunta
9192:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9193:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9194:       9) Valiokunnan käsityksen mukaan unionin kansalaisuuteen ei tulisi sisällyt-
9195:       tää sellaisia oikeuksia, joiden sisällön osalta lainsäädäntövalta kuuluu jäsen-
9196:       valtioille tai joiden toteutumista unioni tai jäsenvaltiot eivät voi tosiasiassa
9197:       taata. Unionin kansalaisuuteen liittyvien sosiaalisten oikeuksien osalta va-
9198:       liokunta viittaa perustuslakivaliokunnan kantaan, jossa todetaan tarve tarkas-
9199:       tella näitä oikeuksia yhteydessä unionin sosiaalisen ulottuvuuden kehittämi-
9200:       seen.
9201: Hallitus suhtautuu avoimesti kansalaisuus-käsitteen sisällön laajentamiseen ja voi
9202: harkita uusien unionin kansalaisuuteen liittyvien oikeuksien sisällyttämistä perusso-
9203: pimukseen. Näiden oikeuksien ei tule kuitenkaan olla luonteeltaan perusoikeuksia,
9204: jotka tulisi taata kaikille. EY:n perustamissopimukseen tulisi kirjata, ettei unionin
9205: kansalaisuus korvaa jäsenvaltioiden kansalaisuutta, vaan täydentää sitä.
9206: 90                             Ulkoasiainministeriö
9207: 
9208: HVK:ssa m pilarin osalta esille tulevat vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
9209: Selonteko 111996 vp
9210: Ulkoasiainvaliokunta
9211:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9212:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9213:       10) Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle selontekoa
9214:       yksityiskohtaisempia tietoja HVK:ssa III pilarin osalta esille tulevista vaih-
9215:       toehdoista ja niiden vaikutuksista, jotta eduskunta voi ottaa kantaa tämän
9216:       keskeisen yhteistyöalankehitykseen ennen sitä koskevien Suomen neuvotte-
9217:       lukantojen vahvistamista.
9218: V aitioneuvosto antoi 1.11.1966 eduskunnalle Euroopan unionin vuoden 1996
9219: hallitusten välistä konferenssia koskevan selvityksen konferenssissa esille tulleista
9220: III pilarin vaihtoehdoista. Valiokunnan lausuma ei näin ollen anna aihetta muihin
9221: toimenpiteisiin.
9222: 
9223: Sosiaalinen ulottuvuus
9224: Selonteko 111996 vp
9225: Ulkoasiainvaliokunta
9226:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9227:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9228:       11) Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kannanottoon ja tähdentää erityisesti
9229:       sosiaalipöytäkirjan ja siihen liittyvän sopimuksen saattamista kaikkia jäsen-
9230:       valtioita velvoittavaksi, jotta nykytilanteesta johtuva päätöksentekojärjestel-
9231:       män monimutkaisuus ja kilpailuolojen vääristyminen voitaisiin korjata.
9232: Hallitus on HVK-neuvotteluissa ajanut sosiaalipolitiikkaa koskevan pöytäkirjan ja
9233: liitesopimuksen sisällyttämistä kaikki jäsenvaltiot kattavasti perussopimukseen.
9234: Hallitus on ajanut sosiaalista ulottuvuutta myös asiakohdan "muut politiikat"
9235: yhteydessä.
9236: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
9237: 
9238: Ympäristöasioiden huomioonottaminen
9239: Selonteko 1/1996 vp
9240: Ulkoasiainvaliokunta
9241:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9242:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9243:       12) Valiokunta kannattaa ympäristönäkökohdan sisällyttämistä perustamis-
9244:       sopimukseen kirjaamaHa siihen hyvä ympäristö EU:n kansalaisoikeudeksi,
9245:       kestävän kehityksen periaate ja korkean ympäristönsuojelun taso yhteisöpo-
9246:       litiikkojen täytäntöönpanossa sektoreittain sekä ympäristövaikutusten arvi-
9247:       oinnin tulosten käyttövelvoite rahastojen toiminnassa.
9248:       Ottaen huomioon ympäristötavoitteiden keskeisyyden valiokunta edellyttää
9249:       Suomen toimivan siten, että ympäristönsuojelun sekä ympäristö- ja ener-
9250:       giaverotuksen vähimmäistasoa koskevat ratkaisut voidaan tehdä määräenem-
9251:       mistöllä. EY:n perustamissopimuksen 100 aartiklan 4 kohdan mukaisesti
9252:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         91
9253: 
9254:       mahdollisuus unionin sääntöjä tiukempaa kansalliseen normistoon tulee tur-
9255:       vata ja ympäristönsuojelun ensisijaisuus tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen
9256:       nähden on tunnustettava.
9257: Hallitus on myötävaikuttanut siihen, että unionisopimuksen ja EY:n perustamisso-
9258: pimukseen tavoiteartikloihin lisätään kestävän kehityksen periaate. Ympäristön-
9259: suojelua koskevat vaatimukset on määrä sisällyttää horisontaalisena läpäisyperiaat-
9260: teena kaikkien yhteisön poliitiikkojen määrittelyyn ja toteuttamiseen.
9261: Hallituksen ED-ministerivaliokunta hyväksyi 25.10.1996 kannanoton, jonka mukaan
9262: eteneminen päätöksenteon tehostamisessa on keskeinen tekijä arvioitaessa, miten
9263: 100 a artiklaa on konferenssissa tarvetta muuttaa. Mitä enemmän asioista voitaisiin
9264: sopia yhteisötasolla, sitä vähemmän on tarvetta erillisiin kansallisiin poikkeusnor-
9265: meihin. Perustamissopimuksen 100 a artiklan 4 kohdan määrityksiä voidaan
9266: kuitenkin täsmentää. Suomi on ilmoittanut olevansa valmis keskustelemaan
9267: seuraavista elementeistä:
9268: - Jäsenvaltion mahdollisuus nojautua 100 a 4 artiklaan olemassaolevien säädösten
9269: ylläpitämiseksi ei saa olla riippuvainen siitä, onko jäsenvaltio äänestänyt direktiiviä
9270: vastaan
9271: - Säädöksiä voidaan ylläpitää tai uusia säätää, jos kysymyksessä on alueellinen.
9272: tieteellisesti todennettavissa oleva ympäristöhaitta eivätkä säädökset ole keino
9273: mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittami-
9274: seen. Todistustaakka asiassa olisi jäsenvaltiolla, joka haluaa ylläpitää säädöksiä
9275: taikka säätää uusia.
9276: - Jäsenvaltiolla olisi oikeus säätää uusia, yhteisölainsäädäntöä tiukempia kansalli-
9277: sia toimenpiteitä, jos niiden tarve on ilmennyt ko. säädöksen säätämisen jälkeen.
9278: - Komission ja jäsenvaltioiden artiklan mukaisille toimenpiteille asetettaisiin
9279: määräaika sekä parannettaisiin ennakoilista valvontaa säätämällä jäsenvaltioiden
9280: kuulemisesta ennen kuin komissio tekee asiasta päätöksen.
9281: - Suomi on lisäksi todennut, että ympäristönsuojelu voidaan mainita 36 artiklassa
9282: siitä lähtökohdasta, että kyseessä on nykyisen oikeuskäytännön kodifiointi, jolla ei
9283: puututa nykyistä enemmän sisämarkkinoiden toimivuuteen. Se, että kysymyksessä
9284: on vain oikeuskäytännön kodifiointi, voidaan todeta vasta, kun neuvoston oikeudel-
9285: lisen osaston meneillään oleva asiaa koskeva analyysi on valmistunut.
9286: 
9287: Avoimuuskysymys
9288: Selonteko 1/1996 vp
9289: Ulkoasiainvaliokunta
9290:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9291:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9292:       13) Valiokunta edellyttää, että Suomen ensisijaisen tavoitteen tulee avoi-
9293:       muuskysymyksessä olla kansalaisten tiedonsaanti oikeudenja siihen liittyvän
9294:       asiakirjajulkisuuden turvaaminen. Neuvoston äänestyksiin liittyen tulee jä-
9295:       senvaltioiden äänestyskäyttäytyminen ja annetut äänestysselitykset ja muut
9296:       julistukset julkistaa.
9297: Hallitus on toiminut aktiivisesti avoimuuskysymyksessä. Tavoitteena on ollut, että
9298: avoimuusperiaate tunnustetaan tavoitetasolla unionisopimuksen A artiklassaja uusi,
9299: avoimuutta koskeva 192 a artikla sisällytetään EY :n perustamissopimukseen. Suomi
9300: on ajanut kolmiportaista järjestelmää, jonka mukaan EY :n perustamissopimukseen
9301: sisällytetään erityinen avoimuusartikla, jota täydennetään avoimuutta koskevalla
9302: neuvoston asetuksella. Asetuksella luodaan yksi yhteinen kaikkia yhteisön toimieli-
9303: 92                             Ulkoasiainministeriö
9304: 
9305: miä sitova ja työjärjestyksiä hierarkisesti korkeamman tasoinen yhteisölainsäädän-
9306: nön normisto. Toimielimet täydentäisivät asetusta omissa työjärjestyksissään.
9307: Suomi tukee esitystä, jonka mukaan neuvoston toimiessa lainsäätäjän ominaisuu-
9308: dessa äänestystulos ja äänestysselitykset sekä pöytäkirjaan merkityt lausumat
9309: julkistetaan poikkeuksetta.
9310: Asia ei edellä todetun johdosta anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
9311: 
9312: Perussopimusten saattaminen ajan tasalle ja kansalaisille entistä paremmin ym-
9313: märrettävään muotoon
9314: Selonteko 1/1996 vp
9315: Ulkoasiainvaliokunta
9316:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9317:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9318:       14) Valtioneuvoston selonteossa kannatetaan perussopimusten saattamista
9319:       ajan tasalle ja kansalaisille paremmin ymmärrettävään muotoon. Valiokunta
9320:       korostaa tämän asian tärkeyttä. Jäsenvaltioiden välille olisi voitava luoda
9321:       hankkeen onnistumisen edellyttämää luottamusta, jotta asiaan liittyvät epäi-
9322:       lykset ja vaikeudet voitaisiin voittaa.
9323: Hallitus pyrkii siihen, että nykyiset perussopimukset saatetaan ajan tasalle ja
9324: kansalaisille paremmin ymmärrettävään muotoon. Tätä tarkoitusta varten neuvoston
9325: sihteeristö ja jäsenvaltioiden edustajat ovat perustaneet sopimustekstien yksinker-
9326: taistamista ja konsolidointia käsittelevän työryhmän, joka raportoi pohjatyöstään
9327: maaliskuun 1997 aikana.
9328: Ulkoasiainvaliokunnan kannanotto ei tässä vaiheessa anna aihetta enempiin
9329: toimenpiteisiin.
9330: 
9331: Toissijaisuusperiaatetta koskevan pöytäkh:jan täsmentäminen
9332: Selonteko 111996 vp
9333: Ulkoasiainvaliokunta
9334:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9335:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9336:       15) Valiokunta esittää, että mahdollisessa toissijaisuusperiaatetta koskevassa
9337:       pöytäkirjassa täsmennettäisiin myös, mitä vaatimuksia suhteellisuusperiaat-
9338:       teesta seuraa yhteisön yksinomaisen toimivallan piirissä harjoitettavalle
9339:       sääntelylle. Pöytäkirjassa olisi myös selkeästi tuotava ilmi, että se ei rajoita
9340:       jäsenvaltioiden ja unionin velvollisuutta huolehtia ymp~stö- ja sosiaalipo-
9341:       liittisten tavoitteiden kaltaisten perustamissopimusten tavoitteiden toteutta-
9342:       misesta.
9343: Hallitus on kannattanut toissijaisuusperiaatteen selkeyttämistä ja asianmukaisen
9344: soveltamisen varmistamista siten, että Edinburghin julistuksen pohjalta laadittava
9345: pöytäkirja läheisyysperiaatteesta sisällytettäisiin perussopimuksiin. Asian käsittely
9346: ei tässä vaiheessa edellytä muita toimenpiteitä.
9347:                        1997 vp   Hallituksen kertomus 1996                         93
9348: 
9349: Kansallisten parlamenttien yhteistyön institutionalisointi
9350: 
9351: Selonteko 1/1996 vp
9352: Ulkoasiainvaliokunta
9353:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9354:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9355:       16) Valiokunta suhtautuu torjuvasti jäsenvaltioiden kansallisten parlament-
9356:       tien yhteistyön institutionalisointiin. Toissijaisuusperiaatteen soveltamisen
9357:       valvonta ei poliittisesta tärkeydestään huolimatta anna aihetta muuttaa tätä
9358:       periaatekantaa. Valiokunta suhtautuu jäsenvaltioiden valtiosääntöautonomian
9359:       turvaamiseen liittyvien perusteiden nojalla kielteisesti myös siihen, että tois-
9360:       sijaisuusperiaatteen soveltamista jäsenvaltioiden tasolla säänneltäisiinp erus-
9361:       tamissopimuksessa. Sama koskee sitä, että alueidenkomitealle annettaisiin
9362:       kanneoikeus yhteisön tuomioistuimeen tapauksissa, joissa se katsoo neuvos-
9363:       ton päätöksen Ioukkaavan toissijaisuusperiaatetta.
9364: Hallituksen mielestä on tarkoituksenmukaista, että kansallisten parlamenttien
9365: mahdollisuudet vaikuttaa unionin toimintaan kanavoituvatjäsenvaltiotden perustus-
9366: lakien ja sen myötä hallitusten kautta. Näin ollen jäsenvaltioiden hallitukset
9367: vastaavat tiedonkulusta kansallisille parlamenteille perustuslakiensa mukaisesti.
9368: Asia ei siten anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
9369: 
9370: Unionin oikeusjäijestelmän, toiminnan ja rahoituksen perusteita koskeva päätös-
9371: valta
9372: Selonteko 1/1996 vp
9373: Ulkoasiainvaliokunta
9374:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9375:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9376:       17) Valiokunnan mielestä unionin oikeusjärjestyksen, toiminnan ja rahoituk-
9377:       sen perusteita koskeva päätösvalta on pysytettävä jäsenvaltioilla ja niiden
9378:       parlamenteilla. Valiokunta korostaa myös tässä yhteydessä tarvetta täsmen-
9379:       tää artiklan 235 soveltamisalaa.
9380: Hallitus ei kannata määräenemmistöpäätöksiin siirtymistä EY:n näkökulmasta
9381: perustuslaillisissa kysymyksissä eikä kysymyksissä, jotka edellyttävät kaikkien
9382: jäsenvaltioiden ratifiointia.
9383: 
9384: Euroopan parlamentin osallistuminen eräiden lainsäädäntöasioiden käsittelyyn
9385: 
9386: Selonteko 111996 vp
9387: Ulkoasiainvaliokunta
9388:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9389:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9390:       18) Valiokunta pitää perusteltuna lähtökohtana sitä, että Euroopan parla-
9391:       mentti osallistuu yhteispäätösmenettelyn mukaisesti niiden lainsäädäntöasi-
9392:       oiden käsittelyyn, joissa neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä. Tä-
9393:       mä edellyttää kuitenkin näiden tapausten läpikäyntiä ja arviointia eduskun-
9394:       nassa ennen Suomen neuvottelutavoitteiden vahvistamista tässä asiassa siltä
9395:       osinkuin sovitaan määräenemmistöpäätösten lisäämisestä.
9396: 94                             Ulkoasiainministeriö
9397: 
9398: 
9399: Tässä yhteydessä viitataan ulkoasiainvaliokunnan seuraavana olevaan 19. lausu-
9400: maan ja siihen annettuun vastaukseen.
9401: 
9402: Euroopan parlamentin päätöksentekomenettelyt yhteisöpilarin lainsäädäntö-
9403: asioissa
9404: Selonteko 111996 vp
9405: Ulkoasiainvaliokunta
9406:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiaivaliokunnan
9407:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9408:       19) V aliakunnan mielestä päätöksentekomenettelyt yhteisöpilarinlainsäädän-
9409:       töasioissa olisi rajoitettava kuulemismenettelyyn ja yhteispäätösmenettelyyn.
9410:       Kansainvälisiä sopimuksia koskevissa asioissa tulisi lisäksi kysymykseen
9411:       hyväksymismenettely.
9412: Hallitus pitää hyvänä lähtökohtana, että Euroopan parlamentti osallistuu yhteispää-
9413: tösmenettelyn mukaisesti niiden hyväksyntä-, kuulemis-, tai yhteistoimintamenette-
9414: lyssä olevien asioiden käsittelyyn, joissa neuvosto tekee päätöksensä määräenem-
9415: mistöllä. Käytännössä tämä tarkoittaisi päätöksentekomenettelyjen vähentämistä
9416: kolmeen: yhteispäätösmenettely, kuulemismenettely ja hyväksyntä. Yhteispäätös-
9417: menettelyn laajentaminen kytkeytyy myös keskeisesti menettelyn yksinkertaistami-
9418: seen.
9419: Hallitus antoi 15.11.1996 eduskunnalle Euroopan unionin vuoden 1996 hallitusten
9420: välistä konferenssia koskevan selvityksen määräenemmistöpäätösten laajentamisesta
9421: 1 ja 111 pilarissa sekä yhteispäätösmenettelyn soveltamisalan laajentamisesta 1
9422: pilarissa.
9423: Lopulliset neuvottelukunnat vahvistetaan kevään 1997 kuluessa.
9424: 
9425: Kansallisten parlamenttien oikeudet ja velvollisuudet perussopimusten mää-
9426: räyksissä
9427: Selonteko 111996 vp
9428: Ulkoasiainvaliokunta
9429:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9430:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9431:       20) Valiokunta suhtautuu kielteisesti sellaisiin ehdotuksiin, joissa kansalliset
9432:       parlamentit mainittaisiin perussopimusten määräyksissä oikeuksien tai vel-
9433:       vollisuuksien välittömänä kohteena.
9434: Suomi ei kannata kansallisten parlamenttien mainitsemista perussopimusten
9435: määräyksissä oikeuksien tai velvollisuuksien välittömänä kohteena. Asia ei täten
9436: anna tässä vaiheessa aihetta muihin toimenpiteisiin.
9437:                      1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                           95
9438: 
9439: Kansallisten parlamenttien neuvoston päätöksentekoa koskevien sääntöjen
9440: vahvistaminen perustamissopimuksessa
9441: 
9442: Selonteko 111996 vp
9443: Ulkoasiainvaliokunta
9444:      Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9445:      mietinnön mukaisen lausunnon:
9446:      21) Valiokunta katsoo, että neuvoston kokousten asialistojen tulisi olla sito-
9447:      via ja julkisia ja että päätösten pohjana olevat asiakirjat pitäisi olla saatavil-
9448:      la kaikilla virallisilla kielillä tietyn määräajan ennen päätöksen tekemistä.
9449:      Perustamissopimuksen tasolla olisikin vahvistettava se periaate, että neuvos-
9450:      tonpätöksenteko säännöt eivät koske pelkästään sen sisäistätoimintaa, vaan
9451:      niillä on olennainen merkitys kansallisten parlamenttien ja ylipäänsä kansa-
9452:      laisten mahdollisuuksille vaikuttaa unionin päätöksentekoon.
9453: Kysymys neuvoston kokousten asialistojen julkisuudesta ei ole noussut varsinaisesti
9454: esille konferenssissa. Hallitus on myötävaikuttanut ehdotuksiin, joiden tavoitteena
9455: on, että neuvoston päätöksen pohjana olevat asiakirjat olisivat saatavilla kaikilla
9456: virallisilla kielillä neljä viikkoa ennen päätösten tekemistä.
9457: 
9458: Määräenemmistöpäätöksiin siirtymisen hyväksyminen
9459: 
9460: Selonteko 111996 vp
9461: Ulkoasiainvaliokunta
9462:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9463:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9464:       22) Valiokunta edellyttää, että eduskuntaa kuullaan ennen kuin Suomen yk-
9465:       sityiskohtaiset neuvottelukannat vahvistetaan sen suhteen, missä 1 pilarin
9466:       asioissa on perusteltua hyväksyä siirtyminen määräenemmistöpäätöksiin.
9467: Suomi kannattaa määräenemmistöpäätösten lisäämistä 1pilarissa. Valtioneuvosto on
9468: antanut 18.11. eduskunnalle kirjallisen selvityksen määräenemmistöpäätösten
9469: soveltamisalan laajentamisesta 1 ja III pilarissa sekä yhteispäätösmenettelyn
9470: soveltamisalan laajentamisesta 1 pilarissa. Lopulliset neuvottelukannat vahvistetaan
9471: kevään 1997 kuluessa.
9472: 
9473: Komission jäsenten valinta ja nimittäminen
9474: 
9475: Selonteko 111996 vp
9476: Ulkoasiainvaliokunta
9477:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9478:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9479:       23) Valiokunta pitää parhaimpana nykyistä käytäntöä, jonka mukaan jokai-
9480:       sesta jäsenvaltiosta valittaisiin vähintään yksi komission jäsen. Valiokunta
9481:       suhtautuu kielteisesti eritasoisten komission jäsenten nimittämiseen. Va-
9482:       liokunta yhtyy myös selonteon kantaan, jonka mukaan komission jäsenten
9483:       ja puheenjohtajan nykyistä valintatapaa on pidettävä tarkoituksenmukaisena.
9484: Hallitus katsoo, että kaikista jäsenvaltioista tulee olla jäsen komissiossa. Hallitus
9485: suhtautuu kielteisesti asemaltaan eri tasoisten komission jäsenten nimittämiseen.
9486: Ulkoasiainvaliokunnan lausuma ei siten edellytä muita toimenpiteitä.
9487: 96                             Ulkoasiainministeriö
9488: 
9489: 
9490: Euroopan yhteisöjen tuomioistuin
9491: 
9492: Selonteko 1/1996 vp
9493: Ulkoasiainvaliokunta
9494:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9495:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9496:       24) Valiokunta katsoo selontekoon yhtyen, että jokaisesta jäsenvaltiosta pi-
9497:       tää olla edelleenkin tuomari ja että tuomioistuimen tuomarien nimitysmenet-
9498:       tely on nykymuodossaan asianmukainen. V aliakunta kuitenkin kannattaa
9499:       tuomareiden virkakauden pidentämistä 9 vuoteen ilman mahdollisuutta uu-
9500:       delleennimitykseen.
9501: Suomen hallitus pitää tuomioistuimen tuomareiden nykyistä nimittämismenettelyä
9502: ja virkakauden pituutta asianmukaisena.
9503: 
9504: Alueiden komitean pakollisen kuulemisen laajentaminen perussopimuksissa
9505: 
9506: Selonteko 1/1996 vp
9507: Ulkoasiainvaliokunta
9508:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9509:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9510:       25) Valiokunnan mielestä alueiden komitean pakollista kuulemista olisi ai-
9511:       heellista pyrkiä laajentamaan perussopimuksissa siten, että se kattaisi kaikki
9512:       ne lainsäädäntöalat, joiden osalta unionin lainsäädäntö koskisi Suomessa
9513:       kuntien ja maakuntien toimialaa.
9514: Hallitus katsoo, että alueiden komitean toimintaa neuvoa antavana elimenä on
9515: jatkettava nykyiseltä pohjalta. Alueiden komitean toimivaltaa tulisi kuitenkin
9516: laajentaa siten, että alueiden komiteaa kuultaisiin maakuntien ja maakuntien
9517: liittojen toimivaltaan kuuluvissa kysymyksissä.
9518: 
9519: Suomen toiminta hallitusten välisessä konferenssissa
9520: 
9521: Selonteko 111996 vp
9522: Ulkoasiainvaliokunta
9523:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9524:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9525:       26) Ulkoasiainvaliokunta edellyttää, että Suomi toimii hallitustenvälisessä
9526:       konferenssissa siten, etteivät siellä päätetyt ratkaisut ole ristiriidassa Suomen
9527:       sotilaallisen liittoutumattomuuden Ja itsenäisen puolustuksen kanssa. Tämän
9528:       mukaisesti Suomen tulee rakentavasti osallistua yhteisen ulko- ja turvalli-
9529:       suuspolitiikan kehittämiseen sen hallitustenvälisen luonteen säilyttävällä ta-
9530:       valla.
9531: Irlannin joulukuussa esittämässä sopimusluonnoksessa ei ole sellaisia ehdotuksia,
9532: jotka olisivat ristiriidassa Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden ja itsenäisen
9533: puolustuksen kanssa. Neuvotteluissa on lähtökohtaisesti otettu huomioon j äsenmai-
9534: den erilaiset puolustussitoumukset Hallitusten välisessä konferenssissa turvallisuu-
9535: den ja puolustuksen alalla on kekitytty EU:n toimintakyvyn parantamiseen kriisin-
9536: hallinnassa. Suomi ja Ruotsi ovat esittäneet tätä koskevan aloitteen.
9537:                      1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         97
9538: 
9539: Asia ei tässä yhteydessä anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
9540: 
9541: UTP hallitusten välisessä yhteistyössä ja unionin toiminnan tehostaminen
9542: Selonteko 1/1996 vp
9543: Ulkoasiainvaliokunta
9544:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9545:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9546:       27) Valiokunta tukee valtioneuvoston selonteossa ilmaistua kannanottoa,
9547:       että UTP tulee säilyttää hallitusten välisenä yhteistyönä, joka perustuu jä-
9548:       senmaiden keskinäiselle luottamukselle ja yhteisvastuulle, ja että unionin
9549:       toimintaa tehostettaessa kaikkien jäsenvaltioiden edut tulee ottaa tasavertai-
9550:       sesti huomioon.
9551: Suomi on neuvotteluissa kannattanut johdonmukaisesti UTP:n säilyttämistähallitus-
9552: ten välisenä yhteistyönä. EU:n piiarirakenteen säilyttämisestä vallitsee jäsenmaiden
9553: kesken pitkälle menevä yhteisymmärrys. Toiminnan tehostamisen peruslähtökohtana
9554: on neuvotteluissa pidetty kaikkienjäsenvaltioiden tasavertaista kohteluaja yhtäläis-
9555: tä osallisturuisoikeutta UTP:n alalla.
9556: Ulkoasiainvaliokunnan lausuma ei edellä todetun johdosta anna tässä vaiheessa
9557: aihetta muihin toimenpiteisiin.
9558: 
9559: EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevan määräenemmistö-
9560: päätöksenteon laajentaminen
9561: Selonteko 1/1996 vp
9562: Ulkoasiainvaliokunta
9563:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9564:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9565:       28) Valiokunta katsoo, että kysymystä siitä, tulisiko yhteisen ulko- ja tur-
9566:       vallisuuspolitiikan osalta määräenemmistöpäätöksentekoa laajentaa muihin
9567:       kuin toimeenpanoon liittyviin kysymyksiin, on arvioitava siltä pohjalta, että
9568:       jos yksimielisyysedellytyksestä luovutaan, on samalla todettava,ettei niitä
9569:       jäsenvaltioita, jotka eivät katso voivansa tällaiseen päätöksentekoon osallis-
9570:       tua, myöskään voida velvoittaa osallistumaan näiden päätösten täytäntöön-
9571:       panoon tai niistä aiheutuvien kustannusten kattamiseen.
9572: Päätöksenteon uudistamiseen tähtäävät neuvottelut ovat vielä kesken ja menettely-
9573: tapojen muutosten yksityiskohdat kaipaavat selventämistä. Neuvottelujen tässä
9574: vaiheessa Suomi on ollut valmis tutkimaan määräenemmistöpäätösten käyttämistä
9575: muissa kuin turvallisuutta ja puolustusta koskevissa kysymyksissä Eurooppa-
9576: neuvoston antamien suuntaviivojen pohjalta siten, että kansallisesti elintärkeissä
9577: intresseissä olisi mahdollisuus käyttää veto-oikeutta. Neuvotteluissa on ollut esillä
9578: myös rakentava pidättyminen, joka sallisi jäsenvaltion jäämisen yksittäisen päätök-
9579: sen toimeenpanon ulkopuolelle. Turvallisuuden ja puolustuksen alalla päätökset
9580: edellyttäisivät jatkossakin yksimielisyyttä.
9581: 
9582: 
9583: 
9584: 
9585: 4 370147
9586: 98                            Ulkoasiainministeriö
9587: 
9588: EU :n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkyvyyden parantaminen
9589: 
9590: Selonteko 1/1996 vp
9591: Ulkoasiainvaliokunta
9592:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9593:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9594:       29) Valiokunta katsoo, että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan näky-
9595:       vyyttä voidaan ja tulee parantaa sopivin keinoin, mm. tehostamalla jo käy-
9596:       tettyjä menetelmiä. Pysyvän UTP-edushenkilön valitsemista valiokunta ei
9597:       pidä oikeana ratkaisuna
9598: Unionin toiminnan näkyvyyden, johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
9599: ulkosuhteiden alalla on ollut neuvotteluissa tärkeällä sijalla. Näissä kysymyksissä
9600: on edetty varsin hyvin. UTP:n valmistelussa, toimeenpanossa ja edustamisessa
9601: ollaan puheenjohtajan avuksi nostamassa neuvoston pääsihteeri. Tehokas ja
9602: johdonmukainen toiminta ulkosuhteiden kaikilla osa-alueilla vaatii entistä tiiviimpää
9603: koordinaatiota mm. komission kanssa. Kaikki tehostamistoimet eivät vaadi muutok-
9604: sia EU :n perustamissopimuksiin.
9605: 
9606: EU:n suunnittelu- ja analyysikapasiteettia sekä UTP:n toimeenpanoon liitty-
9607: vää rahoitusta koskevat ehdotukset ja informointi UTP:stä
9608: 
9609: Selonteko 1/1996 vp
9610: Ulkoasiainvaliokunta
9611:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9612:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9613:       30) Valiokunta tukee selonteossa esitettyjä ehdotuksia yhteisen suunnittelu-
9614:       ja analyysikyvyn luomisesta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla ja
9615:       sen sijoittamista neuvoston sihteeristöön, samoin ehdotusta joustavan ja no-
9616:       pean menettelyn kehittämisestä UTP:n toimeenpanoon liittyvään rahoituk-
9617:       seen.Kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin informointia UTP:-
9618:       stä tulee tehostaa.
9619: Euroopan unionin yhteisen analyysi- ja suunnittelukapasiteetin vahvistaminen on
9620: yksi UTP:n tehostamisen tärkeimpiä elementtejä. Neuvottelujen tässä vaiheessa
9621: vallitsee laaja yhteisymmärrys uuden analyysi- ja suunnitteluyksikön sijoittamisesta
9622: neuvoston sihteeristöön. UTP:n rahoitusta käsitellään budjettikysymysten tarkaste-
9623: lun yhteydessä. Euroopan parlamentin informointia on oltu valmiita parantamaan.
9624: Edellä todetun johdosta ja kun hallitus seuraa asian kehittymistä, valiokunnan
9625: lausuma ei tässä yhteydessä anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
9626: 
9627: Suomen osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan sekä EU:n ja WEU:n
9628: väliset suhteet
9629: 
9630: Selonteko 111996 vp
9631: Ulkoasiainvaliokunta
9632:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9633:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9634:       31) Valiokunta pitää valtioneuvoston selonteon turvallisuus- ja puolustuspo-
9635:       litiikkaa koskevien kannanottojen peruslähtökohtia perusteltuina. Sotilaallis-
9636:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                          99
9637: 
9638:       ta kriisinhallintaa tulee käsitellä osana yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiik-
9639:       kaa. Valiokunta katsoo, että Suomen tulee edistää toimia, joilla vahvistetaan
9640:       EU:n kykyä tukea siviiliyhteiskunnan kriisienjälkeistä jälleenrakentamista.
9641:       Valiokunta edellyttää, että Suomi sotilaallisesti liittoutumattomana valtiona
9642:       osallistuu sotilaalliseen kriisinhallintaan vain, jos sillä säilyy oikeus it-
9643:       senäiseenpäätöksentekoon omaa turvallisuutta koskevissa kysymyksissä.Sa-
9644:       moin on säilytettävä unionin jäsenvaltioiden tasavertaisuus kriisinhallintaa
9645:       koskevassa päätöksenteossa, johon sisältyy mahdollisuus itsenäiseen päätök-
9646:       seen kuhunkin operaatioon osallistumisesta.
9647:       Valiokunnan mielestä EU:n ja WEU:n väliset suhteet tulee ottaa tarkaste-
9648:       luun siten, että WEU voisi toimia EU:n poliittisenjohdonalaisena kriisinhal-
9649:       linta- ja rauhanturvaamistehtävien yhteistyöjärjestönä.
9650: Suomi ja Ruotsi tekivät huhtikuussa 1996 aloitteen EU :n kriisinhallintakapasiteetin
9651: vahvistamiseksi. Aloitteen keskeisenä sisältönä on kriisinhallintatehtävien kirjaami-
9652: nen osaksi yhteisen puolustuspolitiikan määrittelyä, WEU:n valtuuttaminen toteutta-
9653: maan EU:n päättämiä sotilaallisia kriisinhallintatehtäviä sekä kaikkien EU:n
9654: jäsenvaltioiden tasavertainen osallistumismahdollisuus operaatioista päättämiseen ja
9655: toimeenpanoon WEU:ssa.
9656: Neuvottelujen tässä vaiheessa kriisinhallintatehtävät ollaan kirjaamassa unionisopi-
9657: mukseen suurelta osin Suomen ja Ruotsin yhteisaloitteen pohjalta. Kriisinhallinta-
9658: tehtävää koskevat päätökset, kuten muutkin turvallisuutta ja puolustusta koskevat
9659: päätökset tehtäisiin yksimielisesti. Osallistuminen kuhunkin operaatioon ratkaistaan
9660: viime kädessä kansallisesti.
9661: Ulkoasiainvaliokunnan lausuma ei edellytä tässä yhteydessä muita toimenpiteitä.
9662: 
9663: Unionin oikeushenkilöllisyyden vaikutukset
9664: 
9665: Selonteko 111996 vp
9666: Ulkoasiainvaliokunta
9667:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9668:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9669:       32) Valiokunta edellyttää, että unionin oikeushenkilöllisyyden vaikutuksista
9670:       tehdään perusteelliseen tutkimukseen tukeutuva selvitys eikä Suomen tule
9671:       kannattaa muutoksia ennen selvityksen valmistumista ja eduskunnan kuule-
9672:       mista asiassa.
9673: Hallitus on toimittanut eduskunnalle 1.11.1996 Euroopan unionin vuoden 1996
9674: hallitustenvälistä konferenssia koskevan valtioneuvoston selvityksen Euroopan
9675: unionin mahdollisesta oikeushenkilöllisyydestä. Asia ei näin ollen tässä vaiheessa
9676: anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
9677: 100                            Ulkoasiainministeriö
9678: 
9679: Kansalaiskeskustelun edellytysten turvaaminen ja eduskunnan informointi
9680: HVK:ssa käsiteltävistä asioista
9681: 
9682: Selonteko 1/1996 vp
9683: Ulkoasiainvaliokunta
9684:       Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan
9685:       mietinnön mukaisen lausunnon:
9686:       33) Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto turvaa edellytykset laajalle
9687:       kansalaiskeskustelulle HVK:ssa käsiteltävistä asioista. Valiokunta edellyttää,
9688:       ettävaltioneuvosto antaa suurelle valiokunnalle ja ulkoasiainvaliokunnalle ne
9689:       lisäselvitykset, joita tässä mietinnössä on edellytetty, ja että mainituille va-
9690:       liokunnille taikoko eduskunnalle annetaan mahdollisuus ennalta ottaa kantaa
9691:       unionin kehittämiseen liittyviin konferenssissa esille tuleviin konkreettisiin
9692:       vaihtoehtoihin ja niihin liittyviin Suomen yksityiskohtaisiin neuvottelukan-
9693:       toihin.
9694: V aitiopäiväjärjestyksen 54 g pykälän veloitteen mukaisesti eduskuntaa on informoi-
9695: tu säännöllisesti HVK:n etenemisestä. Lisäksi HVK- asioita on esitelty eduskunnal-
9696: le Eurooppa-neuvoston kokousvalmistelujen osalta sekä näiden huippukokousten
9697: tulosten yhteydessä.
9698: Eduskunnanlie on annettu erityiset selvitykset unionin oikeushenkilöllisyydestä,
9699: määräenemmistöpäätösten soveltamisalan laajentamisesta 1 ja III pilareissa sekä
9700: yhteispäätösmenettelyn soveltarnisalan laajentamisesta 1 pilarissa, EU:n hallitusten
9701: välisessä konferenssissa esille tulleista 111 pilarin vaihtoehdoista, taloudellisista
9702: ulkosuhteista sekä tavaroiden liikkuvuuden ja ympäristön välisestä suhteesta.
9703: Kansalaiskeskustelun edistämiseksi valtioneuvosto asetti 21.9.1995 tekemällään
9704: päätöksellä 60-jäsenisen neuvottelukunnan vuoden 1996 hallitusten välistä konfe-
9705: renssia varten. Lisäksi ulkoministeriön Eurooppa-tiedotuksen kuukausittain julkais-
9706: tavassa HVK-tietoa lehtisessä tarjottaan tietoa konferenssin etenemisestä.
9707:                        1997 vp   Hallituksen kertomus 1996
9708: 
9709: 
9710: 
9711: 
9712:                              Oikeusministeriö
9713: 
9714: Holhouslainsäädäntö
9715: 
9716: HE n:o 224/1982 vp.
9717: Lakivaliokunta
9718:       Eduskunta edellytti 8.2.1983 että, jollei holhoustoimen hallinnon koko-
9719:       naisuudistukseen ole valtiontaloudellisia mahdollisuuksia, hallitus viivyttele-
9720:       mättä ryhtyy osauudistukseen, jolla holhouslautakuntaa koskevat säännökset
9721:       mahdollisimman pitkälle saatetaan vastaamaan muita kunnallisia lautakuntia
9722:       koskevia säännöksiä.
9723:       Eduskunta edellytti lisäksi, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin
9724:       holhouslain 39 ja 40 §:n säännösten tarkistamiseksi niin, että näissä sään-
9725:       nöksissä otetaan huomioon asunto-osakkeiden myynti sekä muutkin nyky-
9726:       ajan käytännön elämässä esiintyvät yleisimmät oikeustoimet
9727: Ehdotus holhouslainsäädännön kokonaisuudistukseksi valmistui oikeusministeriössä
9728: vuoden 1993 alussa. Esitys ei kuitenkaan johtanut lainsäädäntötoimiin holhoustoi-
9729: men hallinnon järjestämiseen liittyvien erimielisyyksien vuoksi. Tämän johdosta
9730: oikeusministeriössä valmisteltiin holhouslain osauudistus, joka muun ohella sisälsi
9731: holhouslain 39 ja 40 §:n tarkistamisen. Laki holhouslain muuttamisesta (1151/95)
9732: tuli voimaan 1.12.1995.
9733: Oikeusministeriö asetti 11.12.1996 työryhmän valmistelemaan ehdotusta holhous-
9734: lainsäädännön uudistamiseksi. Toimeksiannon mukaan holhouslautakuntien nykyiset
9735: tehtävät siirretään kihlakuntien maistraateille. Tämä vastaa valtion ja kuntien
9736: tehtävänjaossa noudatettavia periaatteita. Edellä sanotun vuoksi asia ei anna enää
9737: aihetta toimenpiteisiin.
9738: 
9739: Elatusapujen perintä
9740: 
9741: HE n:o 24711982 vp.
9742: Toinen lakivaliokunta
9743:       Lakiehdotuksen mukaan asetuksella voidaan joustavasti säätää tehtäväksi
9744:       muiden kuin yleissopimukseen Iiittyneiden valtioiden kanssa kahdenkeskisiä
9745:       järjestelyjä elatusapujen perimiseksi. Saadun selvityksen mukaan tarvetta
9746:       tällaisiin järjestelyihin on erityisesti Amerikan Yhdysvaltojen, Kanadan ja
9747:       Australian kanssa.
9748:       Eduskunta edellytti 1.2.1983 hallituksen huolehtivan siitä, että elatusapujen
9749:       perimistä koskevien sopimusneuvottelujen aloittamista mainittujen valtioi-
9750:       den kanssa kiirehditään.
9751: Elatusapujen perintää koskevat vastavuoroisuusjärjestelyt Suomen ja Kanadan
9752: Ontarion provinssin kesken ovat tulleet noudatettaviksi 31.10.1989 lukien. Kana-
9753: dasta saatujen tietojen mukaan Kanadassa harkitaan lakia, jonka perusteella
9754: keskushallinto voisi hyväksyä ja saattaa voimaan vastavuoroisuusjärjestelyt elatus-
9755: 102                              Oikeusministeriö
9756: 
9757: maksujen perinnässä kaikissa provinsseissa yhtä aikaa. Tällainen järjestely on jo
9758: saatettu voimaan Amerikan Yhdysvalloissa tämän vuoden aikana. Elatusapujen
9759: perintää koskevat pitkäaikaiset neuvottelut vastavuoroisuusjärjestelyistä Suomen ja
9760: Amerikan Yhdysvaltojen välillä saatiin keväällä päätökseen ja ulkoasiainministeriön
9761: ilmoitus vastavuoroisuudesta annettiin 18.7.1996 ja vastavuoroisuus tuli voimaan
9762: 1.9 .1996. Australia on alkuvuodesta ilmoittanut halukkuutensa vastavuoroisuusneu-
9763: vottelujen uudelleen aloittamiseen, mutta kesällä saatujen tietojen mukaan Australia
9764: olisi liittymässä myös Haagissa vuonna 1973 tehtyyn yleissopimukseen elatusapua
9765: koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta. Tällöin ei olisi aihetta
9766: vastavuoroisuusjärjestelyyn. Kanadan ja Australian tilanteestahankitaan varmistusta
9767: heti tulevan vuoden alussa. Suomessa tullaan seuraamaan tilannetta ja odotetaan
9768: uudistuksia, jotka toisivat muutoksia nykyiseen monimutkaiseen perintäjärjestel-
9769: mään. Oikeusministeriön päätti, että mainittujen seikkojen johdosta asia ei enää
9770: anna aihetta toimenpiteisiin.
9771: 
9772: Konkurssilainsäädäntö
9773: HE n:o 2911985 vp.
9774: Toinen lakivaliokunta
9775:       Eduskunta edellytti 12.11.1985, että hallitus antaa pikaisesti konkurssilain-
9776:       säädännön uudistamiseen liittyvät ehdotukset eduskunnalle. Erityisen tärkeä-
9777:       nä eduskunta piti muun muassa pesänhoitajan asemaa, velvollisuuksia ja
9778:       velvollisuuksien täyttämistä koskevien säännösten uudistamista.
9779: Konkurssi- ja muussa maksukyvyttömyyslainsäädännössä on toteutettu viime
9780: vuosina laajoja ja merkittäviä uudistuksia. Myös väliaikaista pesänhoitajaa koskevat
9781: säännökset on uudistettu 1.3.1995 voimaan tulleella lailla. Tällöin tulivat voimaan
9782: myös konkurssipesän hallinnon valvontaa koskevat säännökset. Oikeusministeriössä
9783: lokakuussa 1996 valmistuneessa mietinnössä ehdotetaan uudistettaviksi pesänhoita-
9784: jan tehtävään määräämistä sekä pesänhoitajan esteellisyyttä ja kelpoisuutta sekä
9785: tehtävästään vapauttamista koskevat säännökset. Parhaillaan on valmisteilla uusi
9786: konkurssilaki, jolla korvattaisiin vuodelta 1868 oleva konkurssisääntö. Tarkoitus on,
9787: että esitys uudeksi konkurssilaiksi voitaisiin antaa eduskunnalle vuoden 1998
9788: aikana.
9789: 
9790: Ministerivastuujfujestelmän uudistaminen
9791: Kertomus n:o 811989 vp.
9792: Perustuslakivaliokunta
9793:       4) V aitioneuvoston jäsenet ovat sekä oikeudellisessa että poliittisessa vas-
9794:       tuussa. Ministereiden oikeudellista vastuunalaisuutta sääntelee laki eduskun-
9795:       nan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenen ja oikeuskanslerin virka-
9796:       tointen lainmukaisuutta (274/22; ns. ministerivastuulaki), joka korvasi aiem-
9797:       man, vuonna 1918 asiasta annetun lain. Ministerivastuulain mukaisia oikeu-
9798:       delliseen vastuuseen saattamisen menetelmiä on tarkoitus käyttää vain sil-
9799:       loin, jos on syytä epäillä valtioneuvoston jäsenen syyllistyneen lainvastai-
9800:       seen toimeen tai laiminlyöntiin. Poliittisen vastuunalaisuuskysymyksen esil-
9801:       le ottaminen ministerin tai ministeristön eduskunnassa nauttiman luottamuk-
9802:       sen mittaamiseksi on periaatteessa mahdollista lähes milloin tahansa.
9803:       Valtioneuvoston jäsenen oikeudellista vastuuta koskeva asia käsitellään mi-
9804:       nisteri vastuulain mukaan aina eduskunnan perustuslakivaliokunnassa ja sen
9805:                 1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        103
9806: 
9807: mietinnön pohjalta täysistunnossa. Ministerin poliittisen vastuun mittaami-
9808: nen sen sijaan tapahtuu miltei poikkeuksetta yksistään eduskunnan täysis-
9809: tunnossa ilman valiokuntavalmistelua.
9810: On ilmeistä, että ministerivastuukysymys on joskus saatettu nostaa ilman
9811: selkeää epäilystä ministerin toiminnan lainvastaisuudesta pyrkien enemmän-
9812: kin valiokuntakäsittelyn avulla saamaan lisäselvitystä hallituksen tai minis-
9813: terin toiminnasta ja sen syistä sekä arvioimaan asiaa laillisuuden ohella - tai
9814: nimenomaisestikin - poliittisen tarkoituksenmukaisuuden kannalta. Ministe-
9815: rivastuumuistutuksen tekemiseen on saattanut vaikuttaa se, että ministeri-
9816: muistutuskirjelmän tekijät ovat ehkä joissakin tilanteissa katsoneet, ettei asia
9817: ole perusteellisesti selvitettävissä muilla keinoilla, kuten kysymysinstituuti-
9818: on avulla.
9819: Valiokunnan mielestä on periaatteellisista syistä tärkeää, että ministerivas-
9820: tuulaki olisi tosiasiallisestikin käytössä ainoastaan ministereiden oikeudelli-
9821: sen vastuunalaisuuden tutkimisvälineenä. Tästä käsityksestä ei seuraa sitä,
9822: että ministereiden toiminnan poliittisen tarkoituksenmukaisuuden selvittelyn
9823: olisi säännönmukaisesti oltava erotettuna valiokuntien tehtävistä. Päinvas-
9824: toin valiokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei meillä ole monissa muissa
9825: maissa omaksuttua erityistä menettelytapaa, jossa parlamentin valiokunta
9826: voi tutkia ja arvioida ministerin ja yleisemminkin hänen johtamansa hallin-
9827: nonalan toimintaa muutoinkin kuin tiukan laillisuusvalvonnan näkökulmasta
9828: eli myös toiminnan poliittisen järkevyyden tai tarkoituksenmukaisuuden
9829: kannalta.
9830: Valiokunta korostaa, että edellä esitetty käsitys ei merkitse kannanottoa
9831: kussakin tapauksessa erikseen asetettavien tutkimusvaliokuntien puolesta.
9832: Toisenlaisena esimerkkinä voidaan mainita Ruotsi, jossa valtiopäivien
9833: perustuslakivaliokunta (konstitutionsutskottet) hallitusmuodon 12 luvun
9834: 1 §:n mukaan tarkastaa ministereiden virkatoimintaa ja hallitusasioiden
9835: käsittelyä. Siellä perustuslakivaliokunnan tarkastustoiminta, joka aiemmin
9836: keskittyi paljolti pöytäkirjojen ja asiakirjojen tarkistukseen, on 1970-luvulta
9837: lähtien kehittynyt uusille urille etupäässä siksi, että valiokunnat vuodesta
9838: 1971 alkaen ovat voineet kutsua ministereitä kuultaviksi kokouksiinsa.
9839: Valiokuntien saatua vielä vuonna 1988 mahdollisuuden päättää kokouksensa
9840: kuuleruisvaiheen julkiseksi on perustuslakivaliokunnan valvontatehtävä
9841: muodostunut täysin toisenlaiseksi niistä ajoista, jolloin ministereiden
9842: virkatoimintaa ja hallitusasioiden käsittelyä tarkastettiin asiakirjojen
9843: perusteella. Joidenkin arvioiden mukaan poliittisluonteinen elementti on
9844: tullut etualalle perustuslakivaliokunnan tarkastustehtävässä, johon
9845: muodollis-juridisesti ja historiallisesti liittyy se, että valiokunnan asiana on
9846: päättää ministerisyytteen nostamisesta.
9847: Suomen oloja ajatellen perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen,
9848: että tarkoitetunlainen tutkimustehtävä on myös sovitettavissa valiokuntien
9849: säännönmukaisiin tehtäviin niiden tavanomaisia toimialoja seuraten. Tältä
9850: osin on aihetta viitata myös eduskunnan valiokuntalaitoksen uudistamis-
9851: suunnitelmiin, jotka on tarkoitus toteuttaa siten, että uudistus olisi voimassa
9852: seuraavan vaalikauden alussa. Puhemiesneuvoston hyväksymän uudistuseh-
9853: dotuksen mukaan asianomaisen ministeriön tulee antaa erikoisvaliokunnalle
9854: sen pyytämä selvitys kysymyksestä, joka kuuluu valiokunnan toimialaan.
9855: Selvityksen johdosta valiokunta voisi tarvittaessa antaa ministeriölle lausun-
9856: non.
9857: 104                             Oikeusministeriö
9858: 
9859:       Perustuslakivaliokunnan mielestä tämäntapainen menettelytapa saattaa tarjo-
9860:       ta sopivan mahdollisuuden ottaa ministereiden toiminnan poliittisen tarkoi-
9861:       tuksenmukaisuuden arviointiin kuuluvat kysymykset esille erikoisvaliokun-
9862:       nissa. Mikäli uudistus johtaa tähän, on se myös omiaan keventämään pai-
9863:       neita turvautua ministerivastuulain käyttämiseen tapauksissa, joissa ei ole
9864:       todellista syytä epäillä ministerivastuulain tarkoittaman lainvastaisuuden
9865:       tapahtuneen.
9866:       Valiokunnan käsityksen mukaan hallituksen on kuitenkin valiokuntalaitok-
9867:       sen uudistamissuunnitelmista riippumatta käynnistettävä selvitystyö, joka
9868:       tähtää sen arvioimiseen, millaiset tutkimismenetelmät eduskunnalla tulisi
9869:       olla valtioneuvoston ja ministereiden poliittisen vastuunalaisuuden piiriin
9870:       kuuluvissa kysymyksissä. Selvitystyössä olisi mahdollisuuksien mukaan
9871:       otettava huomioon tulevasta valiokuntalaitosuudistuksesta saatavat koke-
9872:       mukset.
9873:       Edellä tarkoitetun selvitystyön yhteydessä tai erillisenä asiana on mahdollis-
9874:       ta arvioida myös nykyistä ministerivastuulakia.
9875: Selvitystyö liittyy uuden yhtenäisen perustuslain valmisteluun, jota varten valtio-
9876: neuvosto asetti 18.1.1996 Perustuslaki 2000 -komitean. Koska lausuma liittyy
9877: valtiosäännön laajempaan kokonaisuudistukseen, asiaa selostetaan myöhemmissä
9878: kertomuksissa tuossa yhteyksissä.
9879: 
9880: Rangaistusten täytäntöönpano
9881: Ehdonalainen vapaus
9882: HE n:o 23/1990 vp.
9883: Lakivaliokunta
9884:       Eduskunta edellytti 6.4.1990, että hallituksen tulee tehdä selkeä ratkaisu
9885:       ehdonalaisessa vapaudessa olevien valvonnan kehittämisestä selvästi vaivat-
9886:       tavaa tukevaksi ja hänen sopeutumismahdollisuuksiaan lisääväksi. Samalla
9887:       hallituksen tulee myös selvittää valvonnan merkitystä toisaalta rikollisuuden
9888:       ennaltaehkäisevänä toimintana ja toisaalta jälkihuoltoa edistävänä järjestel-
9889:       mänä.
9890: Oikeusministeriön kanta on, että valvonnan asema seuraamusjärjestelmässä tulee
9891: säilyttää nykyisenkaltaisena. Valvonnan tulisi siis edelleen olla pakollinen osa
9892: ehdonalaista vapautta niillä vapautetuilla vangeilla, jotka valvontaan on määrätty.
9893: Tämänsisältöinen valvontasäännös on tarkoitus sisällyttää keväällä 1997 annetta-
9894: vaan rikoslain vankeussäännöksiä koskevaan hallituksen esitykseen.
9895: Kysymys valvontaan valikoitumisesta ja valvonnan konkreettisesta sisällöstä vaatii
9896: oman selvitystyönsä. Tämä työ on tarkoitus käynnistää oikeusministeriössä sitten,
9897: kun eduskunta on hyväksynyt valvontaa koskevan perussäännöksen.
9898: 
9899: Arvo-osuusjäJjestelmä
9900: HE n:o 104/1990 vp.
9901: Pankkivaliokunta
9902:       Eduskunta edellytti 10.12.1990, että hallitus seuraa, ettei arvo-osuusrekiste-
9903:       rin pitäminen loukkaa kilpailuneutraliteettiä.
9904:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                          105
9905: 
9906: Vuoden 1997 alusta tuli voimaan arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain muutos,
9907: jolla luodaan lainsäädännölliset edellytykset arvopaperikeskuksen toiminnalle.
9908: Tarkoitus on, että arvo-osuusjärjestelmään liittyvät rekisteritoiminnot vuoden 1998
9909: lopussa päättyvän siirtymäajan kuluessa keskitetään arvopaperikeskukseen. Tämän
9910: keskittämisen vuoksi kysymys arvo-osuusrekisterin pitämisen mahdollisesta
9911: vaikutuksesta kilpailuneutraliteettiin menettää suureksi osaksi merkityksensä eikä
9912: eduskunnan lausuma anna aihetta niin muodoin enempiin toimenpiteisiin.
9913: 
9914: Liikennejuopumus
9915: 
9916: HE n:o 1811992 vp.
9917: Lakivaliokunta
9918:       Eduskunta edellytti 21.6.1994, että uuden järjestelmän käyttöön ottamisessa
9919:       toimitaan huolellisesti ja hallitusti siten, että 1) hankittavat laitteet täyttävät
9920:       mm. toimintavarmuudeltaan korkeat laatuvaatimukset ja niiden toiminnan
9921:       seuranta on järjestetty, 2) poliisille annetaan riittävät ohjeet puhalluttamises-
9922:       ta sekä niistä tilanteista, joissa veren alkoholipitoisuus on todettava veriko-
9923:       kein, 3) syyttäjät ja oikeuslaitos saavat riittävän informaation uusista sään-
9924:       nöksistä ja 4) uusien laitteiden käyttöönotosta ja uudesta mittaustavasta jär-
9925:       jestetään yleisölle suunnattu riittävä tiedotuskampanja yleisissä tiedotusväli-
9926:       neissä.
9927: Sisäasiainministeriö on asettanut työryhmän, jolle on annettu tehtäväksi järjestää ja
9928: valvoa laitteiden käyttökokeilu, tehdä esitys käyttöön otettavasta laitemerkistä,
9929: perustaa laitteiden käyttöjärjestelmä, valmistella ohjeet laitteen käyttämisestä, tehdä
9930: esitys laitteen käyttökoulutuksenjärjestämisestä ja organisoidalaadituo käyttöjärjes-
9931: telmän toimivuuden seuranta.
9932: Tähänastisessa työssään työryhmä on muuan muassa määritellyt laitteille asetettavat
9933: vaatimukset ja sen pohjalta pyytänyt laitevalmistajilta tarjouksia. Laitevertailu on
9934: vielä kesken ja esitys käyttöön otettavasta laitemerkistä tehdään kokeilun päätyttyä
9935: keväällä 1997. Järjestelmän lopullinen käyttöönotto tapahtunee vuoden 1997 aikana.
9936: 
9937: Konrausten takaisinperintä
9938: 
9939: HE n:o 3611992 vp.
9940: Maa- ja metsätalousvaliokunta
9941:       Eduskunta edellytti 2.6.1992, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla lain-
9942:       säädäntömme eri aloilla olevat korvausten takaisinperintää koskevat sään-
9943:       nökset yhtenäistetään siten, että säännökset velvoittavat yhtenäisillä perus-
9944:       teilla takaisinperintään.
9945: Oikeusministeriössä on ollut vireillä perusteettoman edun palauttamista koskeva
9946: lainsäädäntöhanke. Asiassa on vuonna 1996 jatkettu perusselvitysten tekemistä.
9947: Tarkoituksena on, että hallintomenettelylakia tarkistettaessa siihen otetaan myös
9948: perusteettoman edun takaisinperintää koskevat säännökset.
9949: 106                              Oikeusministeriö
9950: 
9951: Ylimmät tuomioistuimet ja lainvalmistelu
9952: HE n:o 123/1992 vp.
9953: Lakiv aliakunta
9954:       Eduskunta edellytti 18.12.1992 hyväksyessään lain laintarkastuskunnasta
9955:       annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta, lain Korkeimmasta oikeudesta
9956:       annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja lain Korkeimmasta hallinto-oikeudesta
9957:       annetun lain 2 §:n muuttamisesta, että viivyttelemättä selvitetään, miten
9958:       ylimpien tuomioistuinten asiantuntemus voidaan nykyistä tarkoituksenmu-
9959:       kaisemmin käyttää hyödyksi periaatteellisesti merkittävissä lainsäädäntö-
9960:       hankkeissa.
9961: Oikeusministeriön asiaa selvittämään asettama työryhmä sai työnsä valmiiksi
9962: 29.4.1996. Selvityksensä pohjalta työryhmä ehdotti laintarkastuskunnan lakkautta-
9963: mista sekä esitti useita kannanottoja ylimpien tuomioistuinten asiantuntemuksen
9964: hyödyntämisestä, oikeusministeriön tarkastustoimiston toiminnasta ja säädösvalmis-
9965: telun yleisestä kehittämisestä. Myös valtioneuvoston 30.5.1996 tekemään periaate-
9966: päätökseen valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisohjelmaksi sisältyy eräänä
9967: kohtana ylimpien tuomioistuinten asiantuntemuksen hyödyntäminen lainvalmistelus-
9968: sa.
9969: Työryhmän ehdotusten pohjalta laadittiin vuoden 1997 talousarvioesitykseen liittyen
9970: hallituksen esitys laiksi laintarkastuskunnasta annetun lain ja asetuksen kumoami-
9971: sesta (119/1996 vp). eduskunnan hyväksymä laki (948/1996 vp) tuli voimaan
9972: vuoden 1997 alusta.
9973: Eduskunta on hyväksynyt asiasta uuden lausuman ja asiaa selostetaan seuraavissa
9974: kertomuksissa tuossa yhteyksissä.
9975: 
9976: Huumausainelainsäädäntö
9977: Sopimushoito
9978: HE n:o 180/1992 vp.
9979: Lakivaliokunta
9980:       Eduskunta edellytti 30.11.1993, että asianomaiset ministeriöt yhteistyössä
9981:       huolehtivat edellytysten luomisesta huumausainerikossäännöksissä säädetylle
9982:       hoitoon sitoutumiselle niin, että toimiva hoitoonohjausjärjestelmä saadaan
9983:       aikaan ja käyttöön ja että hoitoa varten varataan riittävät resurssit, jotta eri-
9984:       tyisesti nuorilla huumausaineista riippuvaisilla rikoksentekijöillä on tosi-
9985:       asialliset mahdollisuudet hoitopalvelujen käyttämiseen.
9986:       Eduskunta edellytti, että selvitetään mahdollisuudet täydentää seuraamusjär-
9987:       jestelmäämme uudella seuraamuksella, jossa rangaistukseen voidaan sisällyt-
9988:       tää hoitojakso.
9989: Vankeinhoitolaitoksessa vankien päihdeongelmiin puuttumista on kehitetty konk-
9990: reettisella tavalla sekä laitosten omalla toiminnalla että yhteistyössä ulkopuolisten
9991: tahojen kanssa. Vankeinhoidon koulutuskeskus on järjestänyt päihdetyötä koskevaa
9992: koulutusta vankiloiden henkilökunnalle. Ulkopuolisetjärjestöt ovat Raha-automaat-
9993: tiyhdistyksen tuella käynnistäneet vankien päihdeprojektin, johon kuuluu muun
9994: muassa henkilökunnan koulutusta ja päihdekuntoutusta vangeille. Muun muassa
9995: Keravan nuorisovankilan päihteettömän osaston vankeja on osallistunut kursseille
9996: Järvenpään sosiaalisairaalassa.
9997:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        107
9998: 
9999: Hoitoon ohjausta itsenäisenä seuraamuksena (niin sanottu sopimushoito) selvitetään
10000: oikeusministeriössä, kun rikoslain kokonaisuudistustyöstä vapautuu tähän työvoi-
10001: maa.
10002: 
10003: Takaajan asema
10004: Konkurssilainsäädäntö
10005: HE n:o 183/1992 vp.
10006: Lakivaliokunta
10007:       Eduskunta edellytti 21.12.1992, että hallitus erikseen huolehtii taimajan ase-
10008:       man järjestämisestä nykyistä kohtuullisemmaksi velkojan tiedonantovelvolli-
10009:       suutta ja huolellisuusvelvoitetta lisäämällä.
10010:       Lisäksi eduskunta edellyttää, että konkurssilainsäädännön jatkovalmistelun
10011:       yhteydessä viipymättä selvitetään, miten velallisen asuntoa suojataan myös
10012:       konkurssimenettelyn yhteydessä tässä esityksessä omaksuttujen periaatteiden
10013:       mukaisesti.
10014: Velkojan tiedonantovelvollisuutta ja huolellisuusvelvoitetta takaajaa ja sivullispantin
10015: antajaa kohtaan on lisätty 1.9.1994 voimaan tulleella lailla kauppakaaren 10 luvun
10016: muuttamisesta (540/94). Lausuma ei tältä osin anna aihetta enempiin toimen-
10017: piteisiin.
10018: Velallisen aseman suojaaminen tulee selvitettäväksi uutta konkurssilakia valmistel-
10019: taessa. Työ on vireillä oikeusministeriössä.
10020: 
10021: Oikeushenkilön rangaistusvastuu
10022: HE 9511993 vp ja 230/1994 vp
10023: Lakivaliokunta
10024:       Eduskunta edellytti 31.1.1995, että hallitus seuraa oikeushenkilön rangais-
10025:       tusvastuun soveltamista tuomioistuimissa ja arvioi sen jälkeen, onko aihetta
10026:       säätää yhteisösakko pakolliseksi seuraamukseksi.
10027: Oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.9.1995.
10028: Käytännön toimet oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevan oikeuskäytännön
10029: senraamiseksi on tarkoitus aloittaa, kun valtakunnansyyttäjänviraston toiminta on
10030: saatu käynnistetyksi. Tarkoituksena on tiedustella syyttäjiltä, ovatko he esittäneet
10031: tuomioistuimelle yhteisösakkovaatimuksia ja jos ovat, miten vaatimus on edennyt
10032: tuomioistuinkäsittelyssä.
10033: 
10034: Vakuutussopimuslaki
10035: HE n:o 11411993 vp.
10036: Talousvaliokunta
10037:       Eduskunta kiinnitti 17.5.1994 huomiota siihen, että 30- 32 §:n säännökset
10038:       saattavat johtaa pitkittyviin oikeudenkäynteihin ja hankaluuksiin vahinkoa
10039:       kärsineen osalta. Eduskunta edellytti,että hallitus seuraa asiaa ja ryhtyy tar-
10040:       vittaessa lainsäädännöllisiin toimiin syyttämän osapuolen oikeuksien var-
10041:       mistamiseksi.
10042: 108                             Oikeusministeriö
10043: 
10044: Uusi laki on ollut voimassa vasta niin vähän aikaa ettei sen soveltamisesta ole
10045: ehtinyt syntyä oikeuskäytäntöä. Siten toistaiseksi ei voida arvioida mainittuihin
10046: säännöksiin liittyviä mahdollisia epäkohtia.
10047: 
10048: Oikeudenkäyntimenettely
10049: 
10050: HE n:o 13911993 vp.
10051: Lakivaliokunta
10052:       Eduskunta edellytti 7.12.1993, että oikeudenkäyntimenettelyä koskevien
10053:       säännösten uudistamista kiirehditään. Mikäli siinä yhteydessä havaitaan, että
10054:       hovioikeuden uudessa organisaatiossa ja uusissa työskentelytavoissa on
10055:       puutteita, ne on samalla korjattava ennen hovioikeusprosessin voimaantuloa.
10056: Hovioikeuden oikeudenkäyntimenettelyä koskevien säännösten uudistamisen
10057: edellytyksenä on pidetty alioikeuden rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn
10058: muuttamista, jota koskeva hallituksen esitys on annettu eduskunnalle 15.9.1995.
10059: Oikeudenkäyntiä hovioikeudessa koskeva hallituksen esitys on valmisteltu oi-
10060: keusministeriössä ja annettaneen eduskunnalle alkuvuodesta 1997. Hovioikeuden
10061: organisaation ja työskentelytapojen mahdolliset puutteet voidaan korjata vasta, kun
10062: tiedetään tulevan menettelyuudistuksen sisältö.
10063: 
10064: Viittomakieli
10065: 
10066: HE 309/1993 vp
10067: Perustuslakivaliokunta
10068:       Eduskunta edellytti 13.6.1995, että hallitus mahdollisimman nopeasti selvit-
10069:       tää, miten viittomakieltä käyttävät saavat turvatun, tasavertaisen aseman
10070:       muiden kieli- ja kulttuurivähemmistöjen kanssa.
10071: Oikeusministeriö asetti 20.2.1996 työryhmän selvittämään asiaa. Työryhmän
10072: mietintö valmistuu tammikuussa 1997.
10073: 
10074: Lainvalmistelun taso
10075: 
10076: Kertomus n:o 6/1993 vp.
10077: Perustuslakivaliokunta
10078:       Eduskunta hyväksyi 17.6.1994 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jossa
10079:       valiokunta edellytti:
10080:       1) hallituksen ryhtyvän tarvittaviin toimenpiteisiin lainvalmistelun arvostuk-
10081:       sen ja tason nostamiseksi ja ministeriöiden johdon vastuullisuuden varmista-
10082:       miseksi lainvalmistelun tuloksista.
10083: Ponnessa esille tuodut kysymykset ovat olleet esillä useissa eri yhteyksissä kerto-
10084: musvuoden aikana. Valtwneuvosto hyväksyi 30.5.1996 periaatepäätöksellä valtio-
10085: neuvoston lainvalmistelun kehittämisohjelman (Oikeusministeriön lainvalmiste-
10086: luosaston julkaisu 3/1996). Ohjelmassa edellytetään, että lainvalmistelun tarpeet on
10087: otettava huomioon kunkin ministeriön toimintaa suunniteltaessa ja tulostavoitteita
10088: määriteltäessä. Lainvalmistelunjohtaminen on ohjelman mukaan otettava ministeri-
10089: ön toiminnan kehittämisen osa-alueeksi. Seuraavien kolmen vuoden aikana kunkin
10090: ministeriön yhdeksi tulostavoitteeksi otetaan lainvalmistelun laadun parantaminen.
10091:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        109
10092: 
10093: Tulostavoitteiden asettamisessa ja seurannassa on otettava huomioon lainsäädäntö-
10094: hankkeet ja niiden edellyttämä resurssitarve.
10095: Ohjelmassa on yhteensä 33 eri toimenpidekohtaa. Niissä korostetaan hyvälle laille
10096: ja Iainvalmistelulie asetettavia vaatimuksia sekä muun ohessa vaatimusta valmistel-
10097: tavien lakien vaikutusten arvioinnista ja siitä, ettäjokaisella lainvalmisteluhankkeel-
10098: la on oltava realistinen aikataulu ja resursointi. Oikeusministeriö, valtiovarainminis-
10099: teriö ja valtioneuvoston kanslia seuraavat ja yhteensovittavat lainvalmistelun
10100: kehittämisohjelman toteuttamista.
10101: Ohjelman mukaisesti oikeusministeriö on asettanut kertomusvuonna työryhmän
10102: laatimaan ehdotukset lainvalmistelukoulutuksen kehittämiseksi ja järjestämiseksi.
10103: Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän selvittämään OECD:n vuonna 1995
10104: hyväksymän lainsäädännön laatua koskevan suosituksen toimeenpanoa ja säädös-
10105: valmistelua koskevan tarkistuslistan laatimista sekä toisen työryhmän selvittämään
10106: ja kehittämään säädösehdotusten taloudellisten vaikutusten arviointia. Y mpäristömi-
10107: nisteriössä on asetteilla työryhmä laatimaan ohjeita säädösehdotusten ympäristövai-
10108: kutusten arvioinnista.
10109: Kertomusvuoden lokakuussa ilmestyi oikeusministeriön julkaisema lakitekniikan
10110: käsikirja Lainlaatijan opas, joka sisältää lakitekniikkaa, Iainlaatijan lainoppia ja
10111: säädöskieltä koskevat suositukset.
10112: Lausumassa tarkoitetut hallituksen toimenpiteet jatkuvat seuraavien vuosien aikana
10113: lainvalmistelun kehittämisohjelman puitteissa. Lainvalmistelun kehittäminen kuten
10114: muukin ministeriöiden toiminnan kehittäminen on jatkuvaa toimintaa. Näin ollen
10115: asia ei tässä yhteydessä enää anna aihetta toimenpiteisiin, vaan lainvalmistelun
10116: kehittämistoimia selostetaan tarvittaessa kertomuksen II osassa.
10117: 
10118: Asumisoikeusyhdistykset
10119: HE n:o 16/1994 vp.
10120: Ympäristövaliokunta
10121:       Eduskunta edellytti 20.9.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että ympäristö-
10122:       ministeriö ja oikeusministeriö seuraavat tarkoin asumisoikeusyhdistysten
10123:       toimintaa ja toimivuutta ja ryhtyvät tarvittaessa toimiin lainsäädännön edel-
10124:       leen kehittämiseksi.
10125: Laki asumisoikeusyhdistyksistä tuli voimaan 1.3.1995. Syyskuun 1996 loppuun
10126: mennessä kaupparekisteriin oli rekisteröity vasta neljä asumisoikeusyhdistystä,joten
10127: tarvetta lainsäädännön kehittämiseen ei ole vielä ilmennyt.
10128: 
10129: Maakaariuudistuksesta tiedottaminen
10130: HE 120/1994 vp
10131: Lakivaliokunta
10132:       Eduskunta edellytti 17 .2.1995, että kaupanvahvistajat veivoitetaan antamaan
10133:       erityisesti määräalan ostajille riittävät ohjeet maakaaren uusista säännöksis-
10134:       tä, kuten myyjän tiedonantovelvollisuudesta ja ostajan intressissä olevasta
10135:       selonottovelvollisuudesta, lainhuudon hakemisvelvollisuudesta sekä muista
10136:       vastaavista seikoista.
10137: 110                               Oikeusministeriö
10138: 
10139: Oikeusministeriössä on tehty esite, jossa selostetaan vuoden 1997 alusta voimaan
10140: tulevia säännöksiä kiinteistön kaupasta. Esitettä on maksutta saatavilla kaupanvah-
10141: vistajilta sekä myös käräjäoikeukststa, maanmittaustoimistoista ja kuntien rakennus-
10142: viranomaisilta. Kaupanvahvistaja-asetuksen 6 §:n mukaan kaupanvahvistajan on
10143: lisäksi annettava kiinteistön tai sen määräalan ostajalle kirjalliset ohjeet lainhuudon
10144: hakemista varten.
10145: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
10146: 
10147: Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto
10148: ILOn:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioiminen
10149: 
10150: HE 24811994 vp
10151: Perustuslakivaliokunta
10152:       Eduskunta edellytti 16.6.1995 hallituksen laativan mitä pikimmin selvityk-
10153:       sen siitä, millä tavoin ja millaisin käytännön vaikutuksin esteet ILO:n alku-
10154:       peräiskansasopimuksen ratifioimiselle ovat poistettavissa. Valtiopäiväjärjes-
10155:       tyksen 53 §:n 2 momentin säännöksiin viitaten eduskunta edellyttää perus-
10156:       tuslakivaliokunnan saavan selvityksen välittömästi käsiteltäväkseen. Lisäksi
10157:       sivistysvaliokunnan lausuntoon viitaten eduskunta edellyttää hallituksen sel-
10158:       vittävän, miten voitaisiin saamelaiskäräjien yhteiskunnallisia vaikutusmah-
10159:       dollisuuksia edelleen kehittää ja turvata saamelaiskäräjille riittävät voimava-
10160:       rat tehtäviensä hoitamiseksi.
10161:       Eduskunta totesi, ettei uudistus merkitse muutosta siihen, ketkä saavat har-
10162:       joittaa poronhoitoa, metsästystä, kalastusta tai muitakaan elinkeinoja perin-
10163:       teisillä saamelaisalueilla.
10164: Työministeriö ja oikeusministeriö ovat 17.4.1996 päivätyllä yhteisellä kirjeellään
10165: toimittaneet ministeriöiden välisenä yhteistyönä laaditun, osaltaan myös saamelais-
10166: valtuuskunnan ja Suomen ILO-neuvottelukunnan sopimusjaoston kannanottoihin
10167: pohjautuvan ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioimisen esteiden poistamista
10168: koskevan selvityksen perustuslakivaliokunnalle.
10169: Kirjeellään 12.3.1995 oikeusministeriö on tilannut Lapin yliopiston pohjoisen
10170: ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutilta muistion muotoon laadittavan
10171: selvityksen siitä, miten saamelaiskäräjien yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia
10172: voitaisiin edelleen kehittää. Saadun tiedon mukaan selvitys on valmistumassa
10173: kevääksi 1997.
10174: Oikeusministeriö pyrkii valtion talousarviokäsittelyn yhteydessä vuosittain varaa-
10175: maan saamelaiskäräjien käyttöön riittävät määrärahat.
10176: 
10177: Euroopan parlamentin edustajien vaalit
10178: 
10179: HE n:o 29711994 vp.
10180: Perustusvaliokunta
10181:       Eduskunta edellytti 12.12.1994, että ensimmäisiin Suomessa toimitettaviin
10182:       Euroopan parlamentin edustajien vaaleihin mennessä tulee käytännön ratkai-
10183:       suin pystyä estämään edustajien kaksoismandaatit. Tarvittaessa asia on hoi-
10184:       dettava lainsäädäntötoimin.
10185:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                        111
10186: 
10187: Oikeusministeriö antoi 9.5.1995 vaalilakityöryhmä 95:n lisätehtäväksi asiassa
10188: tarvittavien säännösten valmisteluun. Työryhmä antoi mietintönsä 3.10.1995. Työ-
10189: ryhmän enemmistö ehdotti ryhdyttäväksi toimenpiteisiin EY:n vaalisäädöksen 5
10190: artiklan muuttamiseksi siten, että jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus kieltää kaksois-
10191: mandaatti. Enemmistö tähdensi sitä, että siihen saakka, kunnes vaalisäädös saadaan
10192: muutetuksi, Suomen lainsäädännön tulee olla voimassaolevan vaalisäädöksen
10193: mukainen. Kaksi työryhmän jäsentä oli valmis kieltämään kaksoismandaatin
10194: suoraan lailla heti.
10195: Työryhmän mietinnön ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta annettiin 2.2.1996
10196: hallituksen esitys samanaikaista toimimista kansanedustajana ja Euroopan parla-
10197: mentin edustajana koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi (HE 21911995 vp).
10198: Esityksessä ehdotettiin, että vuoden 1996 Euroopan parlamentin edustajien vaalei-
10199: hin saakka voimassa olevaksi säädetyn samanaikaisesta toimimisesta kansanedusta-
10200: jana ja Euroopan parlamentin edustajana aiheutuvan niin sanotun kaksoismandaatin
10201: haittavaikutusten torjumiseksi tarkoitetun lainsäädännön voimassaoloaikaajatkettai-
10202: siin yli vuoden 1999 vastaavien vaalien. Esityksen pohjalta eduskunta hyväksyi
10203: 5.3.1996 lain valtiopäiväjärjestyksen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain
10204: voimaantulosäännöksen muuttamisesta (16711996), lain väliaikaisesta poikkeuksesta
10205: edustajanpalkkiosta annettuun lakiin annetun lain 2 §:n muuttamisesta (168/1996)
10206: ja lain kansanedustajain vaaleista annetun lain 91 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
10207: (16911996). Lait annettiin 15.3.1996 ja niistä kaksi ensiksi mainittua tuli voimaan
10208: 1.4.1996 ja viimeksi mainittu laki, jolla säädettiin lain voimaantulosta lukien
10209: kumottavaksi 16.12.1994 annettu samanniminen laki (1188/1994), 24.10.1996. Lait
10210: ovat voimassa siihen saakka, kunnes vuonna 1999 Suomessa toimitetuissa Euroo-
10211: pan parlamentin edustajien vaaleissa valittujen edustajien valtakirjat on hyväksytty
10212: Euroopan parlamentissa.
10213: Suomi on ottanut esiin kaksoismandaatin kiellon EU:n hallitusten välisessä konfe-
10214: renssissa sen käsitellessä Euroopan parlamentin vaalimenettelyn yhdenmukaistamis-
10215: ta, mutta toistaiseksi asia on edelleen auki kaikkien muiden neuvottelukysymysten
10216: tavoin.
10217: 
10218: Rikoslain täsmentäminen
10219: HE 301/1994 vp
10220: Talousvaliokunta
10221:       Eduskunta edellytti 17 .2.1994, että hallitus ensi tilassa antaa esityksen rikos-
10222:       lain 46 luvun 1 §:n 9 kohdan täsmentämiseksi.
10223: Ponnessa tarkoitettu lainkohta koskee Euroopan yhteisöjen antamaan säädökseen
10224: perustuvan säännöstelymääräyksen rikkomista Säädettäessä kaksikäyttötuotteiden
10225: vientivalvonnasta annettua lakia (562/96) rikoslain 46 luvun 1 §:ään lisättiin uusi
10226: 10 kohta, joka osaltaan selkeyttää lakia. Tämän vuoksi oikeusministeriö päätti, ettei
10227: ponsi anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
10228: 
10229: Eduskunta ja Euroopan unioni
10230: HE n:o 318/1994 vp.
10231: Perustuslakivaliokunta
10232:       Eduskunta totesi 20.12.1994, että koko uudistuksen ja varsinkin 54 d §:n
10233:       2 momentin henkeen sopisi hyvin, että asianomaisen ministerin olisi pyyn-
10234: 112                              Oikeusministeriö
10235: 
10236:       nöstä tehtävä jälkikäteen selkoa suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainva-
10237:       liokunnalle äänestyskäyttäytymisestään Euroopan unionin neuvoston ko-
10238:       kouksessa. Eduskunta ei ole nähnyt tarvetta tämän seikan erilliseen säänte-
10239:       lyyn, vaan asia voi jäädä parlamentaaristen menetelmien varaan. Eduskunta
10240:       edellytti kuitenkin valtioneuvoston omaksuvan tällaisen käytännön Euroopan
10241:       unionin jäsenyyden alusta alkaen.
10242:       Eduskunta korosti, että hallituksen on eduskunnan asianomaisia valiokuntia
10243:       Euroopan unionin elimissä esille tulevista asioista informoidessaan annetta-
10244:       va valiokuntien käyttöön kaikki ne tiedot, joilla on merkitystä asian arvioi-
10245:       miselle ja valiokunnan mahdollisen lausunnon valmistelulle. Eduskunta
10246:       edellytti, että valiokunnan lausunto on ohjeeilinen lähtökohta Suomen edus-
10247:       tajien kannanotoille ED-päätöksenteossa, ja että milloin siitä joudutaan esi-
10248:       merkiksi muuttuneiden olosuhteiden vuoksi poikkeamaan, on menettelyn
10249:       perusteet tarkoin selvitettävä eduskunnan asianomaiselle valiokunnalle.
10250: Oikeusministeriö on 9.9.1996 antanut uudet ohjeet Euroopan unionia koskevien
10251: asioiden käsittelystä yhdessä eduskunnan kanssa. Ohjeet korvaavat 14.6.1995
10252: annetut ohjeet. Uusissa ohjeissa on otettu huomioon suuren valiokunnan valtioneu-
10253: vostolle osoitettu lausunto Euroopan unionin asioiden käsittelystä suuressa va-
10254: liokunnassa ja sille lausunnon antavissa erikoisvaliokunnissa (SuVL 3/1995 vp)
10255: sekä perustuslakivaliokunnan lausunto 2011996 vp. Suullisessa ohjauksessa ja
10256: säädösvalmistelukoulutuksessa oikeusministeriö on korostanut valtiopäiväjärjestyk-
10257: sen mukaista velvollisuutta viivytyksettä toimittaa yhteisön säädösehdotukset
10258: eduskunnalle. Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
10259: 
10260: Kaksoismandaatin kielto
10261: 
10262: HE 351/1994 vp
10263: Perustuslakivaliokunta
10264:       Eduskunta edellytti 10.2.1995 hallituksen välittömästi käynnistävän nyt hy-
10265:       väksyttyä lakia täydentävän sellaisen lainsäädännön valmistelun, joka estää
10266:       sen, että eduskuntaan valittu kansanedustaja toimisi samanaikaisesti Euroo-
10267:       pan parlamentin jäsenenä. Valmistelussa on erityisesti arvioitava vuodelta
10268:       1976 olevan EU:n vaalisäädöksen nykyistä todellista merkitystä ja sitä, on-
10269:       ko kansallinen lainsäädäntö mainitusta kysymyksestä asianmukaista toteut-
10270:       taa perustuslain vai poikkeuslain tasolla. Asiasta on viipymättä annettava
10271:       esitys seuraavissa vaaleissa valittavalle eduskunnalle. Välttämättömänä ta-
10272:       voitteena on saada täydentävät säännökset voimaan hyvissä ajoin ennen en-
10273:       simmäisiä Euroopan parlamentin jäsenten suoria vaaleja.
10274: Oikeusministeriö antoi 9.5.1995 vaalilakityöryhmä 95:n lisätehtäväksi asiassa
10275: tarvittavien säännösten valmisteluun. Työryhmä antoi mietintönsä 3.10.1995. Työ-
10276: ryhmän enemmistö ehdotti ryhdyttäväksi toimenpiteisiin EY:n vaalisäädöksen 5
10277: artiklan muuttamiseksi siten, että jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus kieltää kaksois-
10278: mandaatti. Enemmistö tähdensi sitä, että siihen saakka, kunnes vaalisäädös saadaan
10279: muutetuksi, Suomen lainsäädännön tulee olla voimassaolevan vaalisäädöksen
10280: mukainen. Kaksi työryhmän jäsentä oli valmis kieltämään kaksoismandaatin
10281: suoraan lailla heti.
10282: Työryhmän mietinnön ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta annettiin 2.2.1996
10283: hallituksen esitys samanaikaista toimimista kansanedustajana ja Euroopan parla-
10284: mentin edustajana koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi (HE 219/1995 vp).
10285: Esityksessä ehdotettiin, että vuoden 1996 Euroopan parlamentin edustajien vaalei-
10286:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      113
10287: 
10288: hin saakka voimassa olevaksi säädetyn samanaikaisesta toimimisesta kansanedusta-
10289: jana ja Euroopan parlamentin edustajana aiheutuvan niin sanotun kaksoismandaatin
10290: haittavaikutusten torjumiseksi tarkoitetun lainsäädännön voimassaoloaikaajatkettai-
10291: siin yli vuoden 1999 vastaavien vaalien. Esityksen pohjalta eduskunta hyväksyi
10292: 5.3.1996 lain valtiopäiväjärjestyksen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain
10293: voimaantulosäännöksen muuttamisesta (167/1996), lain väliaikaisesta poikkeuksesta
10294: edustajanpalkkiosta annettuun lakiin annetun lain 2 §:n muuttamisesta (168/1996)
10295: ja lain kansanedustajain vaaleista annetun lain 91 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
10296: (16911996). Lait annettiin 15.3.1996 ja niistä kaksi ensiksi mainittua tuli voimaan
10297: 1.4.1996 ja viimeksi mainittu laki, jolla säädettiin lain voimaantulosta lukien
10298: kumottavaksi 16.12.1994 annettu samanniminen laki (1188/1994), 24.10.1996. Lait
10299: ovat voimassa siihen saakka, kunnes vuonna 1999 Suomessa toimitetuissa Euroo-
10300: pan parlamentin edustajien vaaleissa valittujen edustajien valtakirjat on hyväksytty
10301: Euroopan parlamentissa.
10302: Suomi on ottanut esiin kaksoismandaatin kiellon EU:n hallitusten välisessä konfe-
10303: renssissa sen käsitellessä Euroopan parlamentin vaalimenettelyn yhdenmukaistamis-
10304: ta, mutta toistaiseksi asia on edelleen auki kaikkien muiden neuvottelukysymysten
10305: tavoin.
10306: 
10307: Kuntien perustuslainsuoja sekä valtion ja kuntien taloudelliset suhteet
10308: LA 86/1994 vp
10309: Perustuslakivaliokunta
10310:       Eduskunta hyväksyi 10.2.1995 toivomuksen, että hallitus valmistelisi esityk-
10311:       sen kuntien itsehallintoa koskevien hallitusmuodon säännösten ja tähän liit-
10312:       tyvän valtion ja kuntien taloudellisten suhteiden perusteita koskevan lainsää-
10313:       dännön uudistamisesta.
10314: Kysymys perustuslainsuojasta ratkaistaan uuden, yhtenäisen perustuslain valmiste-
10315: lun yhteydessä. Valtion ja kuntien taloudellisia suhteita koskeva kehittämistyö on
10316: vireillä sisäasiainministeriössä. Tältä osin voidaan viitata selvitysmies Heikki
10317: Kosken mietintöön Kansalainen, kunta ja valtio (KM 1996: 16).
10318: 
10319: Holhoustoimen organisaation uudistaminen
10320: HE 16/1995 vp
10321: Lakivaliokunta
10322:       Eduskunta edellytti 6.9.1995, että holhoustoimen organisaation uudistami-
10323:       nen toteutetaan alkaneen vaalikauden aikana.
10324: Oikeusministeriö asetti 11.12.1996 työryhmän valmistelemaan ehdotusta holhous-
10325: lainsäädännön uudistamiseksi. Holhoustoimen hallintoa uudistettaessa työryhmän
10326: tulee ottaa huomioon valtion ja kuntien tehtäväjaon uudistamisessa noudatettavat
10327: periaatteet. Työryhmän määräaika päättyy 31.8.1997.
10328: 114                              Oikeusministeriö
10329: 
10330: Nimismiesten virat
10331: HE 83/1995 vp
10332: Lakivaliokunta
10333:       Eduskunta edellytti 13.2.1996 hallituksen huolehtivan siitä, että nimismie-
10334:       hen virkojen perustamisessa, jos siihen ryhdytään, noudatetaan suurta pidät-
10335:       tyvyyttä siten, että perustamiseen ryhdytään vasta, kun on selvitetty, että
10336:       kihlakunnanvirastossa käsiteltävien ulosotto-ja syyteasioiden lukumäärä on
10337:       vähäinen ja että syyttäjäntoimen hoidon järjestäminen lain 5 §:n 2 mukai-
10338:       sesti yhteistoiminnassa ei ole tarkoituksenmukaista.
10339: Tasavallan Presidentti antoi 22.3.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
10340: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
10341: Poliisin hallinnosta annetun lain 6 a §:n (156/96) nojalla valtioneuvoston yleisistun-
10342: to voi erityisistä syistä ottaen huomioon kihlakunnan harvan asutuksen, pitkät
10343: etäisyydet, hankalat kulkuyhteydet, kieliolot tai muut niihin rinnastettavat perusteet
10344: päättää, että kihlakunnanvirastoon perustetaan nimismiehen virka poliisi- ja
10345: ulosotto-osastojen päälliköiden tehtävien hoitamista varten. Nimismies voidaan
10346: määrätä hoitamaan myös syyttäjäosaston päällikön tehtäviä.
10347: V aitioneuvosto on sisäasiainministeriön esittelystä, huomioon ottaen pitkät etäisyy-
10348: det ja vähäiset asiamäärät, päätöksellään perustanut nimismiehen virat Käsivarren
10349: ja Kittilän kihlakuntiin poliisi-, ulosotto-ja syyttäjäntoimen tehtäviin sekä Tornion-
10350: jokilaakson, Kuhmon, Sodankylän, Rannan ja Inarin kihlakuntiin poliisi- ja
10351: ulosottotoimen tehtäviin. Näin ollen oikeusministeriö päätti, ettei asia anna aihetta
10352: enempiin toimenpiteisiin.
10353: 
10354: Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpano
10355: HE 96/1995 vp
10356: Lakivaliokunta
10357:       Eduskunta edellytti 18.6.1996, että oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveys-
10358:       ministeriö yhteistyössä laativat tarvittavan ohjeiston ja lomakkeiston, sovit-
10359:       telijoille järjestetään valtakunnallinen perehdyttämiskoulutus, tuomareille
10360:       järjestetään niin ikään asianmukainen koulutus ja lain toteuttamisvaihetta
10361:       varten varataan riittävät määrärahat.
10362:       Eduskunta edellytti, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää selvitys-
10363:       työn, jossa selvitetään mahdollisuudet tarkoituksenmukaisen sovittelun oh-
10364:       jausjärjestelmän luomiseen, ja tarvittaessa avustaa tällaisen järjestelmän to-
10365:       teuttamisessa.
10366: Tasavallan Presidentti antoi 16.8.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
10367: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
10368: Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun
10369: lain (916/96) nojalla on annettu asetus lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan
10370: päätöksen täytäntöönpanosta (729/96). Mainitun asetuksen nojalla oikeusministeriö
10371: on antanut ulosottomiehille ja täytäntöönpanosovittelijoille yksityiskohtaiset ohjeet
10372: nautamenettelystä ja väliaikaisista turvaamistoimista (18.1 0.1996, ohjekokoelma
10373: 3553/36/96 OM). Tuomioistuinten tuomiolauselma- ja perintäjärjestelmään on tehty
10374: asian vaatimat muutokset ja annettu niitä koskevat ohjeet (22.11.1996, 4002/31/96
10375:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       115
10376: 
10377: OM). Oikeusministeriö on uudistanut sovittelijoiden kertomuslomakkeiston ja siitä
10378: on laadittu atk-sovellutus eri tekstinkäsittelyjärjestelmille. Oikeusministeriö on
10379: järjestänyt kaikille ulosottomiehille ja käräjäoikeuksille asianmukaisen perehdyttä-
10380: miskoulutuksen marraskuussa 1996. Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt
10381: käynnistää 1.12.1996 nimettyjen uusien täytäntöönpanosovittelijoiden koulutuksen.
10382: Myös oikeusministeriö tulee osallistumaan sovittelijoiden kouluttamiseen.
10383: Oikeusministeriö päätti, ettei asia enää anna aihetta toimenpiteisiin.
10384: 
10385: Kihlakuntauudistus
10386: 
10387: HE 106/1995 vp
10388: Lakivaliokunta
10389:       Eduskunta edellytti 13.2.1996 hallituksen huolehtivan siitä, että nimismie-
10390:       hen virkojen perustamisessa, jos siihen ryhdytään, noudatetaan suurta pidät-
10391:       tyvyyttä siten, että perustamiseen ryhdytään vasta, kun on selvitetty, että
10392:       kihlakunnanvirastossa käsiteltävien ulosottoasioiden lukumäärä on vähäinen
10393:       ja että ulosottotoimen hoidon järjestäminen lain 1 luvun 3 §:n 2 momentin
10394:       mukaisesti yhteistoiminnassa ei ole tarkoituksenmukaista.
10395: Tasavallan Presidentti antoi 22.3.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
10396: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
10397: Poliisin hallinnosta annetun lain 6 a §:m (156/96) nojalla valtioneuvoston yleisis-
10398: tunto voi erityisistä syistä ottaen huomioon kihlakunnan harvan asutuksen, pitkät
10399: etäisyydet, hankalat kulkuyhteydet, kieliolot tai muut niihin rinnastettavat perusteet
10400: päättää, että kihlakunnanvirastoon perustetaan nimismiehen virka poliisi- ja
10401: ulosotto-osastojen päälliköiden tehtävien hoitamista varten. Nimismies voidaan
10402: määrätä hoitamaan myös syyttäjäosaston päällikön tehtäviä.
10403: V aitioneuvosto on sisäasiainministeriön esittelystä, huomioon ottaen pitkät etäisyy-
10404: det ja vähäiset asiamäärät, päätöksellään perustanut nimismiehen virat Käsivarren
10405: ja Kittilän kihlakuntiin poliisi-, ulosotto-ja syyttäjäntoimen tehtäviin sekä Tornion-
10406: jokilaakson, Kuhmon, Sodankylän, Ranuan ja Inarin kihlakuntiin poliisi- ja
10407: ulosottotoimen tehtäviin. Näin ollen oikeusministeriö päätti, ettei asia anna aihetta
10408: enempiin toimenpiteisiin.
10409: 
10410: Hallintolainkäyttö
10411: 
10412: HE 21711995 vp
10413: Lakivaliokunta
10414:       Eduskunta edellytti 10.6.1996, että nyt hyväksyttävän hallintolainkäyttölain
10415:       tarkoituksen ja periaatteiden toteutumiseksi kullakin hallinnonalalla erikseen
10416:       tarkistetaan yhteistyössä hallintotuomioistuintoimikunnan ja oikeusministeri-
10417:       ön kanssa voimassa oleviin eri lakeihin ja asetuksiin sisältyvät valitus-
10418:       menettelysäännökset Ne on tilanteen mukaan joko yhdenmukaistettava hal-
10419:       lintolainkäyttölain kanssa, poistettava tarpeettomina tai muutettava tarpeelli-
10420:       silta osin viittauksiksi hallintolainkäyttölain säännöksiin. Esitykset on koh-
10421:       tuullisessa ajassa annettava eduskunnan käsiteltäviksi.
10422: Tasavallan Presidentti antoi 26.7.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
10423: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
10424: 116                             Oikeusministeriö
10425: 
10426: Oikeusministeriö on kirjeellään 20.8.1996 Dno 2833/41/96 tiedottanut muille
10427: ministeriöille hallintolainkäyttölaista ja siihen liittyvästä eduskunnan lausumasta.
10428: Kirjeessä kiinnitetään huomiota keskeisiin muutoksenhakusäännösten tarkistamis-
10429: tarpeisiin ja v.yydetään ilmoittamaan 1.2.1997 mennessä oikeusministeriölle, mihin
10430: toimenpiteisiin ministeriöt ovat ryhtyneet eduskunnan lausuman johdosta. Erityisla-
10431: kien muutoksenhakusäännökset yhdenmukaistetaan hallintolainkäyttölain kanssa
10432: vähitellen. Muutoksenhakusäännösten tarkistamisen seurantaa on tarkoitus jatkaa
10433: vuonna 1997.
10434: 
10435: Saamen kielen huoltoa koskeva pohjoismainen yhteistyö
10436: HE 103/1996 vp
10437: Valtiovarainvaliokunta
10438:       1) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskunta
10439:       edellytti momentin 2545.51 kohdalla, että vuoden 1997 aikana saamelaiskä-
10440:       räjille turvataan riittävä määräraha saamen kielen huoltoa koskevaan poh-
10441:       joismaiseen yhteistyöhön osallistumista varten.
10442: Oikeusministeriö selvittää asian yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa ja ottaa sen
10443: tarvittaessa esille vuoden 1997 lisätalousarvioesityksen valmistelun yhteydessä.
10444: 
10445: Onnettomuuksien tutkinta
10446: HE 10711996 vp
10447: Hallintovaliokunta
10448:       Eduskunta edellytti 10.11.1995 hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin myös
10449:       vesiliikenneonnettomuuksien tutkinnan järjestämiseksi onnettomuuksien tut-
10450:       kinnasta annetun lain mukaisessa järjestyksessä sekä selvittävän eri tahojen
10451:       vapaaehtoisuuteen perustuvan nykyisen tieliikenneonnettomuuksien tutkinta-
10452:       järjestelmän osalta säädöspohjan tarpeellisuuden.
10453: Tasavallan Presidentti antoi 12.1.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
10454: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
10455: Hallitus on antanut 4.10.1996 Eduskunnalle esityksen laeiksi onnettomuuksien
10456: tutkinnasta annetun lain sekä merilain 18 luvun muuttamisesta (HE 14711996 vp).
10457: Esityksen mukaan vesiliikenneonnettomuudet ryhdyttäisiin tutkimaan onnettomuuk-
10458: sien tutkinnasta annetun lain mukaisessa järjestyksessä. Esitys on valmisteltu
10459: yhteistyössä liikenneministeriön kanssa. Eduskunta on hyväksynyt sanotut lait
10460: 5.11.1996. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1.3.1997.
10461: Liikenneministeriö on asettanut 30.12.1996 työryhmän tieliikenneonnettomuuksien
10462: tutkintajärjestelmän säädöspohjan tarpeellisuutta selvittämään. Työryhmän tehtävänä
10463: on myös laatia ehdotus tarvittaviksi säädöksiksi. Työryhmän määräaika päättyy
10464: 31.10.1997.
10465:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      117
10466: 
10467: KKO:n ja KHO:n lainkäytöllinen erityisasiantuntemus lainvalmistelussa
10468: 
10469: HE 11911996 vp
10470: Lakivaliokunta
10471:       Eduskunta edellytti 20.11.1996, että korkeimman oikeuden ja korkeimman
10472:       hallinto-oikeuden lainkäytöllistä erityisasiantuntemusta käytetään lainvalmis-
10473:       telussa hyödyksi valmisteltaessa eri oikeuden alojen keskeistä lainsäädäntöä
10474:       mm.
10475:       - joustavalla lausuntomenettelyllä, jossa lausunnon antaminen jää korkeim-
10476:       pien oikeuksien tapauksittain harkittavaksi niin, ettei se häiritse oikeuksien
10477:       päätehtävää lainkäyttötoimintaa, sekä
10478:       - käyttämällä oikeuksien jäseniä riittävän aikaisessa valmisteluvaiheessa
10479:       suostumuksensa perusteella komiteoiden, toimikuntien ja työryhmien työs-
10480:       kentelyssä puheenjohtajina, jäseninä ja selvitysmiehinä tai ulkopuolisina
10481:       asiantuntijoina asiantuntijamääräyksellä.
10482:       Lisäksi eduskunta edellytti, että ylimpien tuomioistuinten resursseista huo-
10483:       lehditaan siten, että niillä on myös käytännön edellytykset ja voimavarat
10484:       tällaisiin tehtäviin.
10485: Tasavallan Presidentti antoi 5.12.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
10486: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
10487:                                 Sisäasiainministeriö
10488: 
10489: 
10490: 
10491: 
10492:                             Sisäasiainministeriö
10493: 
10494: Paikallishallinnon uudistaminen
10495: HE n:o 100/1990 vp.
10496: Laki- ja talousvaliokunta
10497:       Eduskunta edellytti 15.2.1991, että aluejakoa toteutettaessa paikalliset ja
10498:       kielelliset suhteet otetaan huomioon palvelujen toimivuuden varmistamisek-
10499:       si.
10500:       Eduskunta totesi, että toiminnallisesti ulosottotoimi liittyy läheisesti oi-
10501:       keushallintoon. Tämän vuoksi eduskunta edellytti hallituksen selvittävän
10502:       mahdollisuutta ulosottotoimen erottamisesta kokonaisuudessaan oikeusmi-
10503:       nisteriön alaiseksi itsenäiseksi organisaatiokokonaisuudeksi.
10504:       Lisäksi eduskunta edellytti, että hallitus tarkoin seuraa alueellisen palvelu-
10505:       tason säilymistä maan eri osissa ja tarvittaessa ryhtyy viipymättä asian vaa-
10506:       timiin lainsäädäntötoimiin.
10507: Valtion paikallishallinnon uudistamisen perustana on vuonna 1992 voimaan tullut
10508: laki valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista (126/92). Lakia sovelletaan
10509: poliisitoimen, syyttäjäntoimen, ulosottotoimen ja yleishallintotehtävien, sekä sen
10510: mukaan kuin erikseen säädetään, muiden valtion paikallishallintotehtävien järjestä-
10511: miseen. Uudelleenjärjestely koskee rekisterihallintolain (166/1996 vp) mukaan
10512: myös rekisteritoimistoja.
10513: Valtion paikallishallinto järjestetään valtioneuvoston tekemän kihlakuntapäätöksen
10514: ( 1464/92) mukaan kihlakunnittain, joihin perustetaan joko yhtenäisjärjestelmän mu-
10515: kaiset kihlakunnanvirastot tai erilliset virastot. Kihlakuntajaon valmistelussa on
10516: otettu huomioon eri alueiden erityispiirteet, kuten asukasmäärä, asukastiheys, laa-
10517: juus, liikenneyhteydet, kieliolot sekä kuntien vakiintuneet yhteistyösuhteet ja
10518: toiminnalliset aluekokonaisuudet Kihlakunnanvirastot, jotka aloittavat tomintansa
10519: 1.12.1996, jakaantuvat poliisitointa, syyttäjäntointa, ulosottotointa ja rekisteritointa
10520: hoitaviin varsin itsenäisiin yksikköihin, jotka toiminnallisesti ovat ao. ministeriöi-
10521: den alaisia.
10522: Kihlakuntauudistuksen valmistelussa on keskeisenä lähtökohtana ollut palvelujen
10523: laadun parantaminen ja palvelujen tasapuolisen saatavuuden turvaaminen maan eri
10524: osissa.
10525: Uudistuksen yhteydessä tullaan säilyttämään nykyiset poliisipiirien kansliat ja
10526: rekisteritoimistot Poliisipiirien kanslioista muodostetaan kihlakunnanvirastojalenl-
10527: lisiä virastoja tai niiden palveluyksiköitä. Samoin rekisteritoimistoista muodostetaan
10528: joko kihlakunnanvirastojen yksiköitä/erillisiä virastoja tai niiden palveluyksiköitä.
10529: Muihin kihlakuntaan kuuluviin kuntiin, palvelujen tarpeesta riippuen, perustetaan
10530: hallinnonalojen yhteisiä yhteispalveluyksiköitä. Yhteispalveluyksikköjen perusta-
10531: minen on tehty mahdolliseksi lokakuussa 1993 voimaan tulleella lailla julkisen
10532: hallinnon asiakaspalvelujen järjestämisestä yhteisissä asiakaspalvelupisteissä
10533: (802/93). Sisäasiainministeriö asetti tammikuussa 1993 paikallishallinnon palvelu-
10534: toimistohankkeen tukemaan paikallisten yhteispalveluyksikköjen perustamista ja jo
10535:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        119
10536: 
10537: toimivien yhteispalveluyksikköjen kehittämistä. Hankkeesta saaduista myönteisistä
10538: kokemuksista johtuen sisäasiainministeriö asetti tammikuussa 1996 yhteispalvelu-
10539: hankkeen jatkamaan ja tehostamaan yhteispalvelun edistämistä.
10540: Eduskunta on hyväksynyt asiasta 13.2.1996 uuden lausuman ja asiaa selostetaan
10541: seuraavissa kertomuksissa tuossa yhteydessä.
10542: 
10543: Rekisteritoimistojen yhdistäminen valtion paikallishallintoon
10544: HE n:o 15411991 vp
10545: Hallintovaliokunta
10546:       Eduskunta edellytti 16.1.1992, että valtion paikallishallinnon palvelujen pa-
10547:       rantamiseksi, tehokkuuden ja samalla taloudellisuuden lisäämiseksi kihla-
10548:       kunnanvirastoihin ja erillisiin virastoihin hankitaan nykyaikaiseen tietotek-
10549:       niikkaan perustuvat laitteet ja kunnolliset muut työskentelyssä tarvittavat
10550:       välineet kaikkien lakiehdotuksen mukaisten tehtävien hoitamista varten.
10551:       Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän mahdollisimman pian mahdolli-
10552:       suudet valtion paikallishallinnon kokoamiseen yhteen nyt käsittelyssä olevaa
10553:       lakiehdotusta laajemmin soveltaen yhden luukun periaatetta siten, että ensi-
10554:       tilassa kytkettäisiin ainakin kihlakuntien erilliset virastot ja nykyisten rekis-
10555:       teritoimistojen väestökirjatehtävät kihlakunnan virastojärjestelmään koko
10556:       maassa.
10557: Hallitus antoi eduskunnalle 17.12.1993 esityksen rekisterihallintolaiksi (HE 310/93).
10558: Rekisterihallinnon paikallisviranomaiset liitetään uudistettuun paikallishallintojär-
10559: jestelmään kihlakunnanvirastojen aloittaessa toimintansa. Rekisteriviranomaiset
10560: toimisivat kihlakunnanvirastojen yksikköinä tai eräissä suurissa kaupungeissa
10561: erillisinä virastoina.
10562: Eduskunta ei ehtinyt käsitellä asiaa loppuun 14.3.1995 päättyneellä vaalikaudella.-
10563: Hallitus antoi eduskunnalle 22.9.1995 uuden, pääosin edellä mainitun esityksen
10564: mukaisen esityksen rekisterihallintolaiksi (HE 97/95).
10565: Rekisterihallintolaki (166/1996) tuli voimaan 1.12.1996. Rekisterihallinnon paikal-
10566: lisviranomaiset liitettiin valtion uudistettuun paikallishallintojärjestelmään. Uudis-
10567: tuksen yhteydessä rekisterihallinnon paikallisviranomaisista muodostettiin aiempaa
10568: suurempia yksiköitä ja niiden nimi muutettiin maistraatiksi. Maistraatteja perustet-
10569: tiin 37. Niistä 24 toimii kihlakunnanviraston yksikköinä. Erillisenä virastona toimii
10570: 13 maistraattia niissä kaupungeissa, joissa valtion paikallishallintoa muutoinkin
10571: hoitavat erilliset virastot. Rekisterihallinnon peruspalveluja on saatavilla maistraat-
10572: tien päätoimipaikkojen ja palveluyksiköiden lisäksi myös kihlakunnanvirastojen
10573: palvelutoimistoista ja muista viranomaisten yhteispalvelupisteistä. Ahvenanmaan
10574: maakunnassa rekisterihallinnon paikallisviranomaiset tehtävät hoitaa lääninhallitus.
10575: Kihlakuntahallinnon edelleen kehittämiseksi sisäasiainministeriö on asettanut
10576: tammikuussa 1997 kihlakuntauudistuksen arviointi- ja seurantaryhmän. Työryhmän
10577: määräaika on 31.12.1998. Vuonna 1999 tullaan puolestaan asettamaan työryhmä
10578: selvittämään mahdollisuuksia kihlakuntien erillisten virastojen kytkemisestä
10579: kihlakuntavirastojärjestelmään.
10580: 120                            Sisäasiainministeriö
10581: 
10582: Kuntien valtionosuusjäijestelmä
10583: HE n:o 21411991 vp
10584: Hallintovaliokunta
10585:       Eduskunta edellytti 15.6.1992 hallituksen huolehtivan siitä, että ennen ta-
10586:       sauskertoimen kuntakohtaista vahvistamista lähetetään tasauskertoimen pe-
10587:       rusteena olevat tiedot kullekin kunnalle.
10588:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että ensi tilassa käynniste-
10589:       tään valtionosuustehtävien hoitamista koskevien normien kokonaistarkastelu
10590:       tavoitteena mahdollisimman pian ja laajalti poistaa kuntien toimintavapautta
10591:       tarpeettomasti rajoittavia normeja.
10592:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että uuden valtionosuus-
10593:       järjestelmän voimaan tullessa tietojärjestelmiä kevennetään ensi tilassa siten,
10594:       että kunnat joutuvat keräämään ja ylläpitämään vain ehdottoman välttämät-
10595:       tömiä tietoja ja että ne kerätään mahdollisimman pian uudistuksen voi-
10596:       maantulon jälkeen koko valtionosuusjärjestelmässä Tilastokeskuksen kautta
10597:       tai muutoin yleisesti käytettävistä tilastoista noudattaen yleisesti käytössä
10598:       olevia luokituksia ja että samalla tietojärjestelmistä aiheutuvat kustannukset
10599:       oleellisesti pienenevät.
10600:       Eduskunta edellytti, että seurannan ja kehittämisen nimissä ei saa synnyttää
10601:       uutta tarpeetonta byrokratiaa.
10602:       Eduskunta edellytti, että hallitus antaa uuden lainsäädännön oltua voimassa
10603:       kolme vuotta, mahdollisimman pian vuoden 1996 alussa eduskunnalle se-
10604:       lonteon valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen vaikutuksista. Edus-
10605:       kunta edellytti, että selonteon yhteydessä arvioidaan perusteellisesti uudis-
10606:       tuksen vaikutuksia muun muassa yleisen valtionosuuden määräytymisperus-
10607:       teiden kuntakohtaisten vaikutusten ja tasausjärjestelmän näkökulmasta.
10608:       Eduskunta edellytti, että harkinnanvaraisia avustuksia voidaan käyttää myös
10609:       uuden valtionosuusjärjestelmän mahdollisesti aiheuttamien kohtuuttomien
10610:       kuntakohtaisten taloudellisten vaikeuksien helpottamiseen.
10611: Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta antoi eduskunnan päätökseen liittyen
10612: joulukuussa 1993 valtiovarainministeriön ja sisäasiainministeriön tehtäväksi
10613: selvittää, miten tietojen keruuta tullaan vähentämään kunnista eduskunnan päätök-
10614: sen mukaisesti. Tavoitteeksi asetettiin tietojen keruun vähentäminen noin kolman-
10615: neksella vuodesta 1991 vuoteen 1995. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelu-
10616: kunta (JUHTA) on käynnistänyt tietojen keruista selvityksen, jonka tulokset ovat
10617: käytettävissä keväällä 1997. Joulukuussa 1995 asetettiin säädöstyöryhmä selvittä-
10618: mään yhdessä asianomaisten ministeriöiden kanssa valtuuksien rajaamista. Säädös-
10619: ryhmän raportti (VM 1996:20) käsiteltiin ja hyväksyttiin hallinnon kehittämisen
10620: ministerityöryhmässä 13.12.1996.
10621: Sisäasiainministeriö asetti 17.2.1995 työryhmän valmistelemaan eduskunnalle
10622: annettavaa selontekoa valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksesta. Työryhmän
10623: tehtävänä oli laatia eduskunnalle annettava selonteko 31.12.1995 mennessä.
10624: Työryhmässä ovat edustettuina opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö,
10625: sisäasiainministeriö sekä valtiovarainministeriö.
10626: Sisäasiainministeriö asetti 4.5.1995 valtion ja kuntien välisten suhteiden uudista-
10627: misprojektin, joka jatkaa valtionosuusjärjestelmän uudistamista siten, että uusi
10628:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        121
10629: 
10630: järjestelmä tulee voimaan vuoden 1997 alussa. Koska uuden valtionosuusjärjestel-
10631: män valmistelu on meneillään, hallitus on todennut, ettei ole tarkoituksenmukaista
10632: antaa eduskunnalle selontekoa vuoden 1993 valtionosuusuudistuksesta.
10633: Kertomusvuonna sovellettiin yhteen kuntaan lakia kunnan talouden vakauttamisesta
10634: ja kuntaselvityksestä (658/94). Lain perusteella myönnettiin korkotukea, jonka
10635: määrä on noin 12,0 miljoonaa markkaa.
10636: Tasavallan presidentin vahvistettua 20.12.1996 kuntien valtionosuuslain ja siihen
10637: liittyvät muut lait (1147-1166/1996) asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
10638: 
10639: Alueellisen kehittämisen rahoitus ja organisointi
10640: 
10641: HE n:o 99/1993 vp.
10642: Hallintovaliokunta
10643:       Eduskunta edellytti 30.11.1993 hallituksen huolehtivan siitä, että maakun-
10644:       nan kehittämisrahaan kootaan varoja muun muassa eri hallinnonalojen alu-
10645:       eellisesti kohdennetuista elinkeinotoiminnan kehittämisvaroista siten, että
10646:       määrärahan suuruus vuonna 1995 on noin 200 miljoonaa markkaa.
10647:       Eduskunta edellytti kunnallislain kokonaisuudistuksen jatkovalmistelussa
10648:       hallituksen huolehtivan siitä, että kuntayhtymien luottamushenkilöhallinnos-
10649:       sa otetaan vallitsevat poliittiset voimasuhteet huomioon mahdollisimman
10650:       hyvin kaikissa toimielimissä eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamien ääni-
10651:       määrien suhteessa.
10652:       Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän kuntien yhteistoimintaa rajoitta-
10653:       vien säännösten väljentämistä.
10654:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että aluekehitysvaroista
10655:       varataan kuntayhtymien käyttöön erillismäärärahoja, jotta lääninsuunnittelu-
10656:       yksiköiden aluekehitystehtävissä ammattikokemusta hankkinutta henkilökun-
10657:       taa voidaan siirtää niiden maakunnan liittojen palvelukseen, missä siihen on
10658:       tarvetta.
10659:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että valtion eri piirihallin-
10660:       toviranomaisilla on riittävästi toimivaltaa ja toiminnan edellyttämiä resurs-
10661:       seja mukaan lukien aluekehitysrahat, jotta piirihallintoviranomaiset voivat
10662:       tehokkaasti osallistua ohjelmasopimusmenettelyyn sekä siitä, että aluekehi-
10663:       tysrahat nimetään jo valtion talousarvioesityksessä riittävän yksilöidysti hal-
10664:       linnonaloittain kunkin pääluokan kohdalla.
10665:       Eduskunta edellytti, että hallitus antaa kolmen vuoden kuluttua eduskunnal-
10666:       le selonteon siitä, miten laissa asetetut alueiden kehittämistavoitteet ovat
10667:       toteutuneet.
10668: Valtion vuoden 1997 talousarviossa maakunnan kehittämisraha oli yksi valtionta-
10669: louden tasapainottamisen kohteista. Talousarvioon varattiin 104,5 miljoonaa
10670: markkaa maakunnan kehittämisrahaa. Tästä summasta varattiin 70 miljoonaa
10671: markkaa EU:n rakennerahastoista osarahoitettavien tavoiteohjelmien kansallista
10672: osarahoitusta varten, josta aluekehitysrahaston osuus on 53,8 miljoonaa markkaa ja
10673: sosiaalirahaston osuus 16,2 miljoonaa markkaa.
10674: 122                              Sisäasiainministeriö
10675: 
10676: Kuntalailla (365/95) on lisätty kuntien toimintavapautta ja toteutettu varsin pitkälle
10677: kuntien organisoitumisvapaus. Kuntien yhteistoimintaa koskevat säännökset
10678: uudistettiin kokonaan. Niiden valmistelun aikana valmisteltiin myös erityislakeihin
10679: perustuvien yhteistoimintaa koskevien säännösten uudistamista, mutta valmistelu ei
10680: johtanut hallituksen esityksen antamiseen. Poliittisten voimasuhteiden huomi-
10681: oonottamista kuntayhtymien luottamushenkilöhallinnossa koskevat säännökset on
10682: sisällytetty kuntalakiin. Sen 81 §:n 4 momentin mukaan muun kuin päätösvaltaa
10683: käyttävän ylimmän toimielimen kokoonpano on sovittava sellaiseksi, että se vastaa
10684: jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa
10685: saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteelli-
10686: suusperiaatteen mukaisesti.
10687: Maakunnan liitot ovat vuoden 1994 maakunnan kehittämisrahalla voineet palkata
10688: lääninsuunnitteluyksiköissä ammattikokemusta hankkineita henkilöitä. Määrärahalla
10689: on voitu maksaa vuosina 1994-1995 1-2 henkilön noin 1 vuoden palkkakus-
10690: tannukset jokaisessa maakunnallisessa liitossa. Vuoden 1995 aikana osa näin
10691: siirtyneistä henkilöistä on saanut vakinaisen työpaikan maakunnan liitoissa. Vuoden
10692: 1996 aikana maakunnan kehittämisrahaa ei tähän tarkoitukseen enää käytetty. Asia
10693: ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
10694: Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta hyväksyi 11.11.1994 kannanoton
10695: toimenpiteistä aluehallinnon tulosohjauksen kehittämiseksi ja aluehallinnon toimin-
10696: taedellytysten parantamiseksi. Tavoitteeksi kannanotossa asetettiin muun muassa
10697: päätösvallan siirtäminen aluehallinnolle siten, että alueelliset viranomaiset voisivat
10698: päättää kaikista niistä alueelle sijoittuvista hankkeista, joilla ei ole valtakunnallista
10699: merkitystä. Ensi vaiheessa alueellisten viranomaisten päätösvaltaa lisättäisiin siten,
10700: että siihen kuuluvat enintään 10 miljoonan markan hankkeet. Lisäksi kannanottoon
10701: sisältyi lukuisia hallinnonaloittain täsmennettyjä toimenpiteitä. Kannanoton toteu-
10702: tusta koskevan seurannan mukaan varsin monet alueellisten viranomaisten päätös-
10703: vallan lisäämistä koskevat toimenpiteet on toteutettu tai toteutumassa.
10704: Valtion vuoden 1996 talousarvion yleisperusteluissa on yksilöity ministeriöittäin ne
10705: määrärahat, jotka kuuluvat aluekehityslain 6 §:n mukaisesti aluekehitysrahoihin.
10706: Kaikkiaan 25 momenttia on tämän johdosta joko kokonaan tai osittain nimetty
10707: aluekehitysrahoiksi. Niiden yhteismäärä on noin 3,2 mrd markkaa. Vuoden 1997
10708: talousarviossa kaikkiaan 37 momenttia on joko kokonaan tai osittain nimetty
10709: aluekehitysrahoiksi. Niiden yhteismäärä on noin 3,3 mrd. markkaa.
10710: Eduskunnan edellyttämää selontekoa aluekehityslain tavoitteiden toteutumisesta on
10711: valmisteltu. Selonteko perustuu pääosin alueellisen kehityksen tasapainoisuutta ja
10712: omaehtoista alueellista kehitystä kuvaaviin raportteihin, jotka ovat valmistuneet
10713: marraskuussa. Selonteko annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 1997.
10714: 
10715: Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminta
10716: HE n:o 12611993 vp.
10717: Valtiovarainvaliokunta
10718:       2) Hyväksyttäessä 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskunta
10719:       edellytti luvun 26.75 kohdalla, että poliisin, tullilaitoksen ja rajavartiolaitok-
10720:       sen toimintojen tehostamiseksi edelleen yhteistyötä niiden välillä lisätään ja
10721:       että viranomaisten keskinäinen tietojenvaihto ja rekisterien joustava käyttö
10722:       tehdään mahdolliseksi.
10723:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         123
10724: 
10725:       Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy rikollisuuden epäsuotuisan kehi-
10726:       tyksen estämiseksi tarvittaessa nopeisiin toimiin poliisin taloudellisten toi-
10727:       mintaedellytysten turvaamiseksi.
10728: Poliisin, tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen yhteistoimintaa passintarkastuksessa on
10729: kehitetty vuosina 1993 - 1995 voimakkaasti. Asetus passintarkastajista annettiin 29.
10730: joulukuuta 1994. Asetuksen mukaan passintarkastusviranomaisena toimii rajavartio-
10731: laitos ja sen ohella poliisi. Niillä passintarkastus- ja rajanylityspaikoilla, joilla
10732: rajavartiolaitos tai poliisi ei huolehdi passintarkastuksesta, voi passintarkastusvi-
10733: ranomaisena toimia myös tulliviranomainen siten kuin sisäasiainministeriö tullilai-
10734: tosta kuultuaan määrää. Passintarkastuksen yleisvastuu on vuoden 1995 alusta
10735: lukien siirretty rajavartiolaitokselle.
10736: Ulkomaalaisten tunnistamisrekisteri ja tarkastuskorttirekisteri on perustettu. Rekis-
10737: tereistä on säädetty poliisin henkilörekisterilaissa ja -asetuksessa.
10738: Ulkomaalaisrekisteristä säädetään ulkomaalaisasetuksessa. Viisumirekisteristä ei ole
10739: säännöksiä. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaisasioiden tietojärjestelmästä on
10740: annettu 22.12.1994 eduskunnalle. Ehdotus sisälsi säännökset ulkomaalaisrekisteristä
10741: ja viisumirekisteristä. Eduskunta on vastauksessaan 13.2.1995 ilmoittanut hylän-
10742: neensä esityksen. Uutta esitystä ei ole vielä annettu uudelle eduskunnalle.
10743: Sisäasiainministeriön hallinnonalan tulossuunnitelmassa 1997 - 1999 on yhdeksi
10744: tulostavoitteeksi asetettu Helsinki-Vantaan lentoasemalla tapahtuvan passintarkas-
10745: tuksen siirtäminen rajavartiolaitoksen hoidettavaksi.
10746: 
10747: Maaseutupoliittinen selonteko
10748: Selonteko 211993 vp.
10749: Hallintovaliokunta
10750:       Eduskunta hyväksyi 8.6.1994 hallintovaliokunnan mietinnön hallituksen
10751:       maatalouspoliittisesta selonteosta. Valiokunta edellytti, että hallitus ottaa
10752:       huomioon myös mietinnön liitteenä olevien erityisvaliokuntien lausunnot.
10753: Eduskunnan vastausta maaseutupoliittiseen selontekoon on käsitelty maaseutupoli-
10754: tiikan neuvottelukunnassa,joka on valtioneuvoston asettama ja sisäasiainministeriön
10755: nimittämä eri hallinnonalan edustajista koottu maaseutupoliittinen yhteistyöelin.
10756: Kooste eduskunnan vastauksesta on 11.10.1994 lähetetty tiedoksi ja toimenpiteitä
10757: varten niille ministeriöille ja organisaatioille, joille neuvottelukunta katsoi eduskun-
10758: nan edellyttämien jatkotoimien kuuluvan.
10759: Valmistelu jatkuu maaseutupolitiikan yhteistyöryhmissä ja sen alaisissa teemaryh-
10760: missä.
10761: Selonteon viitoittaman maaseutupolitiikan valmistelua on jatkettu eri hallinnonalo-
10762: jen ja muiden intressitahojen yhteistyönä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmässä,
10763: jokajatkaa aiemmin toimineen maaseutupolitiikan neuvottelukunnan työtä. Maaseu-
10764: tupolitiikan yhteistyöryhmän tehtävänä on yhteensovittaa maaseudun kehittämistoi-
10765: mia sekä edistää maaseutuun kohdistuvien voimavarojen tehokasta käyttöä. Valtio-
10766: neuvoston 30.3.1995 asettaman yhteistyöryhmän toimikausi kestää 30.4.1998
10767: saakka.
10768: Selonteko ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
10769: 124                            Sisäasiainministeriö
10770: 
10771: Julkisuus- ja salassapitosäännösten uudistaminen sekä poliisimies- käsitteen
10772: korvaaminen
10773: HE n:o 5711994 vp.
10774: Hallintovaliokunta
10775:       Eduskunta edellytti 17.2.1995 hallituksen ryhtyvän pikaisesti toimenpiteisiin
10776:       julkisuus- ja salassapitosäännösten uudistamiseksi, jolloin määritellään ko-
10777:       konaistarkastelun perusteella kriteerit viranomaisten oikeudelle saada tietoja
10778:       toisilta viranomaisilta ja muilta tahoilta ottaen samalla huomioon yksityisyy-
10779:       den suojaan liittyvät kysymykset sekä keinot tiedon luovuttamiseen ja salas-
10780:       sapitoon liittyvien kollisiotilanteiden ratkaisemiseen.
10781:       Eduskunta edellytti, että poliisia koskeva lainsäädäntö uusitaan siten, että
10782:       käsitteen "poliisimies" sijasta käytetään sanaa "poliisi".
10783: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta ja
10784: siihen liittyviksi laeiksi on valmisteltavana oikeusministeriössä. Tarkoituksena on,
10785: että esitys annetaan eduskunnalle kuluvan vuoden aikana. Esityksessä on tarkoitus
10786: ottaa lakiin viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta säännökset niistä yleisistä
10787: perusteista, joiden nojalla salassapidettäviä tietoja voidaan luovuttaa toiselle
10788: viranomaiselle, minkä lisäksi esitykseen sisällytetään ehdotukset eri hallinnonalojen
10789: tietojen luovuttamista koskevien erityissäännösten muuttamisesta.
10790: Poliisilain hyväksymisen jälkeen on tullut voimaan perusoikeusuudistus, joka on
10791: otettava huomioon tehtäessä poikkeuksia yksityiselämän suojaamiseksi säädetyistä
10792: salassapitosäännöksistä.
10793: Poliisimies -käsitteen muuttaminen poliisilainsäädäntöön ja lukuisiin muihin
10794: säännöksiin edellyttää laajaa selvitystä. Tarkoituksensenmukaisinta on toteuttaa
10795: uudistus siinä yhteydessä, kun poliisilakia seuraavan kerran joudutaan muuttamaan.
10796: 
10797: Naisten vapaaehtoinen asepalvelus
10798: HE 13111994 vp
10799: Puolustusvaliokunta
10800:       Eduskunta edellytti 31.1.1995, että hallitus antaa rajavartiolaitoksesta anne-
10801:       tun lain muuttamista koskevan esityksen eduskunnalle siten, että naisten
10802:       nimittäminen rajavartiolaitoksen sotilasvirkoihin on mahdollista samasta
10803:       ajankohkasta lukien kuin puolustusvoimissa.
10804: Ensimmäiset vapaaehtoiseen asepalvelukseen puolustusvoimiin hakeutuneista
10805: naisista vapautuivat asepalveluksen suoritettuaan syyskuussa 1996. Laki rajavar-
10806: tiolaitoksesta annetun lain muuttamisesta (496/1996) tuli voimaan 15.7.1996.
10807: 
10808: Huumepoliisiyksikkö
10809: HE 15211994 vp
10810: Valtiovarainvaliokunta
10811:       2) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
10812:       edellytti luvun 26.75 kohdalla, että hallitus selvittää erillisen huumepolii-
10813:       siyksikön muodostamistarpeen.
10814:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       125
10815: 
10816: Poliisin huumausainerikollisuuden selvittämiseen ja valvontaan liittyvät yksiköt
10817: ovat jo pitkään painottaneet toimintaansa suurten huumausaine-erien paljastamiseen
10818: ja sitä kautta tarjonnan rajoittamiseen. Viime vuosina poliisi on painottanut
10819: aikaisempaa enemmän huumausainerikollisuuteen liittyvää kenttävalvontaa etenkin
10820: Helsingissä ja eräissä muissa suurimmissa kaupungeissa. Tämä on tapahtunut
10821: siirtämällä huumeiden käyttäjätason valvontaa entistä enemmän järjestyspoliisille.
10822: Tavoitteena on huumausaineiden kysynnän vähentäminen.
10823: Lähipoliisitoiminnassa, joka on otettu poliisin keskeisimmäksi tulevaisuuden
10824: toimintamuodoksi, poliisin toiminnan painopistettä siirretään jo tapahtuneiden
10825: rikosten tutkinnasta kohti ennakoivaa ja aloitteellista toimintaa siten, että rikoksia
10826: ja häiriöitä estetään ennakolta vaikuttamalla niiden taustalla oleviin syihin. Lähipo-
10827: liisitoiminnan kohteina ovat erityisesti nuoret. Toiminnan odotetaan vaikuttavan
10828: torjuvasti myös huumerikollisuuteen.
10829: Vuoden 1995 aikana on käynnistetty toimenpiteet toimikunnan asettamiseksi, jonka
10830: tehtävänä olisi laatia pikaisesti hallituksen toimenpideohjelma huumeiden leviämi-
10831: sen ja käytön estämiseksi. Eri ministeriöiden tehtävänä olisi toimenpideohjelman
10832: hyväksymisen jälkeen käynnistää omalta osaltaan huumerikollisuuden torjuntastra-
10833: tegioiden laatiminen.
10834: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 28.2.1996, asian oltua valmistavasti valtioneu-
10835: voston raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä, eri viranomaistahaista koostuvan
10836: toimikunnan valmistelemaan ehdotusta kansalliseksi huumausaineohjelmaksi.
10837: Toimikunnan määräaikaa on pidennetty 28.12.1997 asti. Toimikunnan tehtävänä on
10838: muun muassa määritellä periaatekannanotot huumausaineiden väärinkäytön ja
10839: huumausainerikollisuuden torjumiseksi sekä periaatteet eri viranomaisten välisestä
10840: yhteistyöstä ja tehtäväjaosta. Toimikunnan keskeisenä tehtävänä on laatia ehdotus
10841: hallituksen toimenpideohjelmaksi huumausaineiden leviämisen ja käytön ehkäisemi-
10842: seksi.
10843: Ohjelmassa on tarkoitus käsitellä muun ohella huumausainerikollisuuteen liittyvän
10844: viranomaisvalvonnan kehittämistarpeita. Poliisin valmiuksien kehittämiseen ja
10845: mahdollisiin huumausainerikollisuuden edellyttämiin organisatorisiin kysymyksiin
10846: on tarkoituksenmukaisinta ottaa kantaa sen jälkeen kun huumausaineohjelma on
10847: hallituksessa käsitelty.
10848: 
10849: Kuntalain vaikutusten seuranta
10850: HE 19211995 vp ja toivomusaloite 208/1991 vp
10851: Hallintovaliokunta
10852:       Eduskunta edellytti 10.2.1995 hallituksen antavan eduskunnalle selonteon
10853:       uuden kuntalain soveltamisen vaikutuksista kuntien hallintoon ja toimintaan
10854:       sekä muista lain soveltamiseen liittyvistä esiin tulleista kysymyksistä vuo-
10855:       den 1999 loppuun mennessä.
10856:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että ongelmallisina pidet-
10857:       tävistä rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää täydentävistä kunnallisista
10858:       järjestyssäännöistä luovutaan mahdollisimman pian kokonaan ja että järjes-
10859:       tyssääntöjä vastaavat tarpeelliset normit, joiden rikkomisesta saattaa seurata
10860:       rangaistus, otetaan lakitasoiseen säädökseen.
10861:       Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että tarkkaan seurataan
10862:       vaalikelpoisuutta ja esteellisyyttä koskevien säännösten soveltamista ja että
10863: 126                             Sisäasiainministeriö
10864: 
10865:       ryhdytään tarvittaessa lisätoimenpiteisiin kunnallishallinnon uskottavuuden
10866:       turvaamiseksi.
10867:       Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että pikaisesti valmistel-
10868:       laan, mahdollisuuksien mukaan kolmikantaisesti, lakiehdotus ainakin kun-
10869:       nan viranhaltijoiden irtisanomisperusteista ja muusta palvelussuhdeturvasta.
10870:       Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että pikaisesti ja olennai-
10871:       sesti helpotetaan erityisesti KHT- ja HTM -tilintarkastajien mahdollisuutta
10872:       päästä JHTT -tutkintoon sekä että ryhdytään toimenpiteisiin yhteen tilintar-
10873:       kastajatutkintoon siirtymiseksi julkisyhteisöjen ja yksityisoikeudellisten yh-
10874:       teisöjen tilintarkastuksessa.
10875: Kunnallisten järjestyssääntöjen rangaistusseuraamuksen sisältävien normien siirtä-
10876: mistä lakitasoiseen säännökseen on pidettävä välttämättömänä. Sisäasiainministe-
10877: riössä valmisteilla olevista mittavista uudistushankkeista johtuen, muun muassa
10878: paikallishallintouudistuksen toteuttaminen ja Sehengen sopimukseen valmistautumi-
10879: nen, ei asiaa ole vielä voitu ottaa valmisteluun. Tarkoituksena on käynnistää
10880: kyseisen lainsäädännön valmistelu vuoden 1997 aikana.
10881: Kunnanjohtajan irtisanomisperusteita koskevaa kuntalain 25 §:n 1 momenttia
10882: esitettiin tarkistettavaksi (HE 208/1995 vp.), mutta eduskunta hylkäsi lakiehdotuk-
10883: sen (EV 85/1996 vp.). Kuntalain 79 §:n 2 momenttia muutettiin siten, että pakko-
10884: kuntayhtymän perussopimusta voidaan muuttaa jäsenkuntien yksimielisyyttä
10885: vaatimatta jäsenkuntien kahden kolmasosan enemmistöllä, kun niiden asukasluku
10886: on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta
10887: (844/1996). Laki Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta (1269/1996)
10888: uudistettiin kokonaan. Sitovia organisaatiota ja luottamushenkilöhallintoa koskevia
10889: säännöksiä kevennettiin ja väljennettiin. Tehtävänantaa yksinkertaistettiin siten, että
10890: jäsenkunnat voivat antaa aikaisempaa joustavarumin sen hoidettavaksi tehtäviä joko
10891: yhdessä tai erikseen. Valtuuskunta voi myös ottaa tehtäväkseen toimialaansa
10892: kuuluvien palvelujen tuottamisen muille kunnille ja kuntayhtymille. Viittaukset
10893: uudistettiin muuttuneen kunnallislainsäädännön mukaisiksi ja lakiin tehtiin myös
10894: teknisiä muutoksia.
10895: Kuntaliitto antoi suosituksen kuntalain vaalikelpoisuutta koskevien uusien säännös-
10896: ten soveltamisesta. Kunnallisvaalien ehdokasasettelussa Kuntaliitto antoi neuvontaa
10897: tarpeen mukaan. Uusien säännösten tulkintaa pidettiin jossain määrin vaikeana ja
10898: valituksia kunnallisvaalista tehtiin oikeusministeriön lääninoikeuksilta keräämien
10899: tietojen mukaan noin 40. Valitusten ratkaisut siirtyivät pääosin vuodelle 1997.
10900: Kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annettiin uusi laki (484/1996) sen
10901: johdosta, että vuonna 1995 voimaantulleen hallitusmuodon 15 §:n 3 momentin
10902: mukaan ketään ei saa erottaa työstä ilman lakiin perustuvaa syytä.
10903: Valtiovarainministeriössä selvitetään JHTT -järjestelmän kehittämistä, missä yh-
10904: teydessä tutkinnon pätevyysvaatimukset tulevat esiin. Kyseinen asia liittyy osana
10905: tähän selvitystyöhön samoin kuin vireillä olevaan hankkeeseen KHT-, HTM- ja
10906: JHTT-tilintarkastusjärjestelmien yhteensovittamisesta. Parhaillaan selvitetään
10907: tarvetta ja mahdollisuuksia yhteen tilintarkastajatutkintoon siirtymiseksi tilintarkas-
10908: tusjärjestelmien yhtenäistäruistyöryhmä 1994:n muistiossa esitetyltä pohjalta.
10909:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        127
10910: 
10911: Ulkomaalaishallinto
10912: 
10913: HE 21911994 vp
10914: Hallintovaliokunta
10915:       Eduskunta edellytti 18.11.1994, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpitei-
10916:       siin, joilla kootaan hajanainen ulkomaalaishallinto yhteen sisäasiainministe-
10917:       riön hallinnonalalle.
10918: Sisäasiainministeriö asetti 18.10.1995 toimikunnan, jonka tehtävänä on laatia
10919: hallitukselle ulkomaalais- ja pakolaispoliittinen ohjelma. Toimikunnan tuli myös
10920: arvioida nykyistä toimivaltajakoa ja selvittää, onko toimivaltaa perusteltua nykyistä
10921: enempää koota. Toimikunnan määräaika päättyi 31.12.1996 ja mietintö luovutettiin
10922: 9.1.1997. Mietinnössä esitetään kahden pilarin mallia, jossa päävastuu ulkomaa-
10923: laisasioista on sisäasiainministeriöllä ja työministeriöllä.
10924: 
10925: Kihlakuntauudistuksen seuranta
10926: 
10927: HE 8611995 vp
10928: Hallintovaliokunta
10929:       Eduskunta edellytti 13.2.1996 hallituksen huolehtivan uudistuksen toimeen-
10930:       panon tarkasta seurannasta ottaen tällöin huomioon muun ohella eri toi-
10931:       mialojen palvelujen riittävän ja tasapuolisen saatavuuden maan eri osissa,
10932:       erityisesti poliisi-, ulosotto- ja syyttäjätehtävien järjestämisen ja hoitamisen
10933:       kihlakunnittain, yhteistoiminnan laadun ja laajuuden, eri toimialojen yhteis-
10934:       toiminta-alueiden keskinäisen alueellisen yhteneväisyyden ja yhteisen avus-
10935:       tavan henkilöstön riittävyyden sekä antavan vuoden 1999 loppuun mennessä
10936:       eduskunnalle selonteon kihlakuntauudistuksen toteuttamisesta.
10937: Tasavallan Presidentti antoi 15.3.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
10938: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
10939: Sisäasiainministeriö käynnisti kihlakuntauudistuksen seurannan ja arvioinnin
10940: tammikuussa 1997 asettamalla tätä tehtävää varten seuranta- ja arviointiryhmän,
10941: jossa ovat edustettuina sekä keskus-, alue- että paikallistaso.
10942: Suoritettavan työn tarkoituksena on kihlakuntahallinnon edelleen kehittämiseksi
10943: sekä eduskunnalle annettavaa selontekoa varten tuottaa asiantuntevaa ja riippuma-
10944: tonta tietoa kihlakuntauudistukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta ja
10945: uudistuksen vaikutuksista sekä hallinnon että kansalaisten näkökulmasta.
10946: Seuranta- ja arviointiryhmän tehtävänä on kihlakuntahallinnon yhteistyöryhmän
10947: ohjauksessa suunnitella ja toteuttaa kihlakuntahallintoa koskeva seuranta sekä laatia
10948: kihlakuntauudistuksen arviointia koskevan tutkimuksen toimeksianto, valita
10949: tutkimuksen kohteeksi otettavat alueet sekä seuranta ja suunnata tutkimusta.
10950: Suoritettavan seurannan ja tutkimuksen pohjalta ryhmän tulee tehdä ehdotukset
10951: muun muassa poliisi-, ulosotto-, syyttäjän- ja rekisteritoimen palvelujen laadun ja
10952: saavutettavuuden parantamisesta; kihlakunnanvirastossa yhteisesti hoidettavista
10953: tehtävistä, niiden organisoinoista sekä yhteisen henkilöstön määrästä; kihlakuntahal-
10954: linnon tulosohjausjärjestelmän kehittämisestä ja kihlakuntajaon tarkistamisesta sekä
10955: laatia myös ehdotus eduskunnalle annettavasta selonteosta kihlakuntauudistuksen
10956: toteuttamisesta. Työryhmän määräaika on 31.12.1998.
10957: 128                              Sisäasiainministeriö
10958: 
10959: Hätäkeskusten eläkejäijestelyt mahdollisen valtiollistamisen yhteydessä
10960: HE 11111995 vp
10961: Sosiaali- ja teroeysvaliokunta
10962:       Eduskunta edellytti 5.3.1996, että hallitus hätäkeskusten mahdollisen pysy-
10963:       vän valtiollistamisen yhteydessä yhteistoimin Kuntien eläkevakuutuksen
10964:       kanssa huolehtii siitä, että niiden henkilöiden asema säilytetään kohtuullise-
10965:       na, joille aiheutuu menetyksiä hätäkeskusten toiminnan valtiollistamisen
10966:       vuoksi.
10967: Tasavallan Presidentti antoi 22.3.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
10968: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
10969: Hätäkeskuskokeilu on alkanut 1.4.1996. Kokeilu kestää enintään viisi vuotta. Kun
10970: kokeilu on edennyt pitemmälle, tulee ajankohtaiseksi päättää hätäkeskusten mahdol-
10971: lisesta pysyvästä valtiollistamisesta. Samassa yhteydessä selvitetään eläkejärjestelyt
10972: 
10973: Kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvalainsäädännön rakenne ja kir-
10974: joittamistapa
10975: HE 4411996 vp
10976: Hallintovaliokunta
10977:       Eduskunta edellytti 18.6.1996, että kunnallisen viranhaltijan palvelussuhde-
10978:       turvalainsäädännön muuttamista valmisteltaessa noudatetaan muun muassa
10979:       virkasuhteen luonteesta johtuen työsopimuslain sijasta olemassa olevan vir-
10980:       kamieslainsäädännön rakennetta ja kirjoittamistapaa.
10981: Tasavallan Presidentti antoi 28.6.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
10982: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
10983: 
10984: Poliisien virat, määrärahat
10985: HE 103/1996 vp
10986: Valtiovarainvaliokunta
10987:       2) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskunta
10988:       edellytti momentin 26.75.21 kohdalla, että hallitus selvittää mahdollisuudet
10989:       lisätä poliisitoimen ehdotettua toimintamäärätahaa jo vuoden 1997 aikana
10990:       siten, että poliisin virat voitaisiin mahdollisimman suurelta osin pitää täytet-
10991:       tyinä läpi vuoden.
10992: Sisäasiainministeriö selvittää eduskunnan edellyttämällä tavalla poliisin määrärahan
10993: lisäämismahdollisuuksia.
10994: 
10995: Aluehallinnon uudistaminen
10996: HE 14811996 vp
10997: Hallintovaliokunta
10998:       Eduskunta edellytti 10.12.1996 hallituksen huolehtivan siitä, ettei uudistuk-
10999:       sen toimeenpanossa lisätä hallinnon portaita eikä muutoinkaan byrokratiaa
11000:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       129
11001: 
11002:       sekä että unioniasioissa noudatetaan normaalia ED-asioiden päätöksenteko-
11003:       menettelyä.
11004:       Eduskunta edellytti, että keskuksia perustetaan viisitoista ja että ne ovat seu-
11005:       raavilla toimialueilla: Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Etelä-Häme,
11006:       Pirkanmaa, Kymi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi,
11007:       Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi.
11008:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että lakiehdotuksiin ja nii-
11009:       den perusteluihin aluehallinnon uudistamisen toimeenpanoa ohjataan ja seu-
11010:       rataan tarkkaan kiinnittäen muun muassa erityistä huomiota työvoima- ja
11011:       elinkeinokeskusten tehokkaaseen poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ja koor-
11012:       dinaatioon sekä keskusten yhteistyöhön maakunnan liittojen ja muiden yh-
11013:       teistyötahojen kanssa ja että hallitus antaa eduskunnalle selonteon uudistuk-
11014:       sen toimeenpanosta vuoden 2000 loppuun mennessä.
11015: Tasavallan Presidentti antoi 199 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskunnan
11016: lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
11017: 
11018: Kuntien valtionosuuslaki
11019: HE 149/1996 vp
11020: Hallintovaliokunta
11021:       Eduskunta edellytti 10.12.1996, että hallitus seuraa tarkoin valtionosuusuu-
11022:       distuksen vaikutuksia ja kohdentomista sekä antaa tarvittaessa pikaisesti
11023:       eduskunnalle näitä koskevat muutosehdotukset
11024:       Eduskunta edellytti, että hallitus antaa eduskunnalle kahden vuoden kuluttua
11025:       valtionosuusuudistuksen voimaantulosta selvityksen sen toimivuudesta ja
11026:       tarkoituksenmukaisuudesta.
11027:       Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää pikaisesti yhteisöveron nykyistä
11028:       oikeudenmukaisemmat jakoperusteet ja selvittää samalla voimalaitoskuntien
11029:       osalta voimalaitosten aiheuttamat pysyväisluonteiset haitat sekä ryhtyy sel-
11030:       vitysten edellyttämiin korjaustoimenpiteisiin.
11031:       Eduskunta edellytti, että hallitus antaa vuoden 1997 aikana esityksen lasten-
11032:       suojelusta sekä ulkomaalaisten ja erityisen vaikeavammaisten hoidosta ai-
11033:       heutuvien poikkeuksellisen suurten kustannusten tasausjärjestelmästä.
11034:       Eduskunta edellytti, että kuntayhtymän ja yksityisen ylläpitäjän rahoituksen
11035:       myöntämiseen ja maksamiseen liittyvän uuden järjestelmän toimivuutta seu-
11036:       rataan ja että tarpeelliseksi havaittaviin lainsäädäntötoimiin ryhdytään välit-
11037:       tömästi.
11038: Tasavallan Presidentti antoi 20.12.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
11039: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
11040: Sosiaali- ja terveysministeriön 18.12.1995 asettama työryhmä esitti 26.2.1996
11041: valmistuneessa väliraportissaan, että sosiaalihuoltoon luotaisiin suurten kustannusten
11042: tasausjärjestelmä vuoden 1997 alusta lukien. Tasausjärjestelmä koskisi lastensuoje-
11043: lun suuria kustannuksia. Hallitus päätti vuoden 1997 talousarvioesityksen valmiste-
11044: lun yhteydessä, että ehdotettua tasausjärjestelmää ei toteuteta vuonna 1997. Selvi-
11045: tysmies Heikki Koski esitti 4.12.1996 luovutetussa mietinnössään, että tasausjärjes-
11046: 5 370147
11047: 130                           Sisäasiainministeriö
11048: 
11049: telmä toteutettaisiin vuoden 1998 alusta lukien siten, että kunnat rahoittaisivat
11050: tasauksen kokonaisuudessaan.
11051: Muualla kuin Suomessa asuville järjestetyn sairaanhoidon mahdollisten suurten
11052: kustannusten tasaamista selvitettiin sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa
11053: työryhmässä, jonka mietintö luovutettiin 1.4.1996. Työryhmä esitti, että valtio
11054: korvaisi eräissä tapauksissa sairaanhoidon aiheuttamat kustannukset. Lisäksi
11055: työryhmä esitti, että sairaanhoitopiirit voisivat eräissä tapauksissa soveltaa jo
11056: olemassa olevaa tasausjärjestelmää siten, että ulkomailla asuville järjestetyn
11057: sairaanhoidon osalta sovellettaisiin alempia tasausrajoja kuin Suomessa asuville
11058: järjestetyn hoidon kustantamiseen. Työryhmän ehdotusten toteuttamismahdollisuuk-
11059: sia selvitetään.
11060:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996
11061: 
11062: 
11063: 
11064: 
11065:                             Puolustusministeriö
11066: Sotilaseläkejfu:jestelmän uudistaminen
11067: 
11068: HE n:o 5711991 vp.
11069: Valtiovarainvaliokunta
11070:       3) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvion
11071:       vuodelle 1992 eduskunta edellytti pääluokan 27 perusteluissa, että soti-
11072:       laseläkejärjestelmää kehitettäessä otetaan huomioon puolustusjärjestel-
11073:       mämme erityistarpeiden lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös puolustus-
11074:       voimien palkkaus- ja virkarakenteen kehittämisen tavoitteet. Sotilaseläkejär-
11075:       jestelmästä tehtävään selvitystyöhön tulee varata riittävä aika.
11076: Puolustusvoimien eläkejärjestelmät on yhtenäistetty kaikkien henkilöstöryhmien
11077: osalta ja sotilaseläkejärjestelmä uudistettu vuoden 1996 loppuun mennessä.
11078: Sotilaseläkejärjestelmän uudistamiseen liittyvät palkkaus- ja virkarakenteen muutok-
11079: set on toteutettu sopimallajärjestelyistä asianomaisten henkilöstöjärjestöjen kanssa.
11080: Muutokset ovat painottuneet upseereiden ja opistoupseereiden osalta alkupalkkauk-
11081: sen parantamiseen sekä kaikkien sotilaiden osalta palkkaus- ja virkajärjestelmän
11082: huomattavaan yksinkertaistamiseen.
11083: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
11084: 
11085: Rauhanturvaamistoiminta
11086: 
11087: Kertomus n:o 4/1991 vp.
11088: Puolustusvaliokunta
11089:       3) Eduskunta hyväksyi 4.6.1992 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
11090:       liitteenä olevassa lausunnossa puolustusvaliokunta totesi mm.:
11091:       Rauhanturvaamishenkilöstön rekrytointi
11092:       Puolustusvaliokunta on vuoden 1987 hallituksen kertomuksesta perustuslaki-
11093:       valiokunnalle antamassaan lausunnossa (PuVL 111989) todennut, että YK-
11094:       rauhanturvaamishenkilöstön valintojen päämääränä on taata mahdollisimman
11095:       korkeatasoisen henkilöstön saatavuus rauhanturvaamistehtäviin.
11096:       Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rauhanturvaamistehtäviin hakeutu-
11097:       van, kelpoisuusehdot täyttävän ammattihenkilöstön määrä laskee huolestut-
11098:       tavalla tavalla. Työllisyystilanteen heikentyminen ei ole lisännyt hyväksytty-
11099:       jen hakemusten määrää. Kun 1980-luvulla hakijoista hylättiin noin 50 %, on
11100:       hylkäysprosentti viimeisen puolentoista vuoden aikana noussut yli 60:n ja
11101:       oli toukokuun 1991 hakukierroksella jo yli 67.
11102:       Valiokunta pitää todennäköisenä, että hylättyjen hakemusten määrän kasvu
11103:       on merkki rauhanturvaamistehtävien taloudellisen houkuttavuuden vähene-
11104:       misestä. Rekrytointitilanteen huononeminen osoittaa, että nykyisellä palk-
11105:       kauksella ei onnistuta houkuttelemaan riittävästi päteviä hakijoita näihin tehtäviin.
11106: 132                            Puolustusministeriö
11107: 
11108:       Merkittävä ongelma ammattihenkilöstön rekrytoinnissa on myös työsuhde-
11109:       turvan puuttuminen. Ainoastaan valtion palveluksessa olevat säilyttävät pal-
11110:       velussuhteensa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuosittain arviolta
11111:       100 kunnan ja 500 yksityisen palveluksesta lähtevää henkilöä joutuu ir-
11112:       tisanoutumaan tehtävistään.
11113:       Tilanteen korjaamisessa valiokunta kiinnittää huomiota puolustusministeriön
11114:       keväällä 1991 asettaman ja 31.5.1991 mietintönsä jättäneen työryhmän kan-
11115:       nanottoihin erityisesti siltä osin kuin ne koskevat palkkausjärjestelmän uu-
11116:       distamista, valvontajoukoissa palveleville maksettavia päivärahoja, lomara-
11117:       haa ja lomakorvausta sekä työsuhdeturvaa.
11118:       Rauhanturvaamishenkilöstön palvelussuhteen ehtojen kehittäminen
11119:       Rauhanturvaamishenkilöstön palkkausjärjestelmä perustuu palvelusarvoittain
11120:       vahvistettuihin palkkausluokkiin. Valvontajoukkojen palvelusarvot määrää
11121:       tosiasiassa YK:n keskusorganisaatio. Tämä on johtanut useissa tapauksissa
11122:       eri operaatioissa rinnasteisissa tehtävissä olevan henkilöstön palkkaukselli-
11123:       seen eriarvoisuuteen.
11124:       Myös rauhanturvaamishenkilöstön työ- ja vapaa-aikajärjestelyt pohjautuvat
11125:       YK-organisaation antamiin määräyksiin. Rauhanturvaamishenkilöstöllä ei
11126:       palvelussuhteen perusteella ole oikeutta vuosilomalain mukaiseen vuosilo-
11127:       maan, lomakorvaukseen eikä lomarahaan.
11128:       Valiokunta edellyttää rauhanturvaamishenkilöstön palkkausjärjestelmän uu-
11129:       distamista vaiheittain siten, että valvontajoukkojen henkilöstön palkkaus
11130:       määräytyisi kunkin rauhanturvaajan tehtävän eikä asianomaisen palvelusar-
11131:       von perusteella. YK-tehtävään liittyvät poikkeukselliset olosuhteet, epäta-
11132:       vanomaiset työjärjestelyt ja tehtävien vaarallisuus tulee kompensoida suo-
11133:       raan ansiotasossa erityisesti alimpien tehtävien osalta.
11134:       Rauhanturvaamishenkilöstölle maksettavan päivärahan tarkoituksena on
11135:       muodostaa kokonaisansian osa, jolla rauhanturvaamistehtävän erityisluonne,
11136:       poikkeukselliset olosuhteet ja ulkomaantyöstä aiheutuvat erityiset kulut
11137:       kompensoidaan henkilöstölle. Saadun selvityksen perusteella juuri päivära-
11138:       han tason oikealla määrittämisellä voidaan todennäköisesti lisätä YK-tehtä-
11139:       viin sopivien hakeutujien määrää- varsinkin, kun päivärahaa ei ole korotet-
11140:       tu vuoden 1987 jälkeen.
11141:       Valiokunta pitää asianmukaisena, että valtion palveluksessa olevien lomara-
11142:       ha määräytyisi rauhanturvaamispalveluksessa maksettavan palkan perusteel-
11143:       la. Niille, joiden taustapalvelussuhteen työnantajana on joku muu kuin val-
11144:       tio, lomakorvaus maksettaisiin vuosilomalain mukaan.
11145:       Työsuhdeturva tulisi valiokunnan käsityksen mukaan niin ikään lisäämään
11146:       YK-palvelukseen hakeutuvien määrää nykyisestään. Lakisääteinen työsuhde-
11147:       turva tulee ulottaa koskemaan yksityisten työnantajien palveluksesta rauhan-
11148:       turvatehtäviin tulevia henkilöitä.
11149:       Muuttoautomääräykset
11150:       Yhä useammassa tapauksessa on YK-rauhanturvaamistehtävissä toimivan
11151:       henkilöstön palkkauksessa olevien puutteiden vuoksi todelliseksi lisäpalkak-
11152:       si muodostunut verouoman auton tuontimahdollisuus. Näitä ns. muuttoauto-
11153:       ja koskevat useita vuosia esillä olleet lainmuutoshankkeet ja tulkintalinjojen
11154:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       133
11155: 
11156:       äkilliset muutokset ovat aiheuttaneet epätietoisuutta, joka todennäköisesti
11157:       osaltaan vähentää ammattihenkilöstön hakemusten määrää. Valiokunta ei
11158:       hyväksy pyrkimyksiä heikentää YK -rauhanturvaamishenkilöstön edellytyk-
11159:       siä muuttoauton hankintaan ja edellyttää, että näitä koskevat mahdolliset
11160:       muutokset kytketään po. henkilöstön palkkausjärjestelmän kokonaisuudis-
11161:       tukseen.
11162: Reserviläishenkilöstön osalta rauhanturvaamistehtävään hakeutuvan, kelpoisuuseh-
11163: dot täyttävän miespuolisen ammattihenkilöstön määrä on kertomusvuoden aikana
11164: laskenut edelleen. Rauhanturvaamistehtävään on kertomusvuonna hakeutunut
11165: yhteensä 6 289 henkilöä, joista 5 260 miehiä ja 1 029 naisia. Edellisvuoteen
11166: verrattuna hakijamäärä on laskenut yhteensä vajaalla 800:lla eli miesten osalta
11167: 471 :llä ja naisten osalta 325:llä. Miesten osalta hakijamäärä on näin ollen laskenut
11168: edelliseen vuoteen verrattuna 8 %:lla ja naisten neljänneksellä.
11169: Myös kantahenkilökunnan irrottaminen rauhanturvatehtäviin on vaikeutunut
11170: hakijoiden vähennyttyä siinä määrin, että tehtävien täyttäminen on aikaisempaan
11171: nähden selvästi vaikeampaa. Tämä koskee erityisesti majurin ja sitä ylempiä
11172: tehtäviä sekä eräitä opistoupseerien tehtäviä.
11173: Puolustusministeriö on käynnistänyt selvitystyön, jonka tarkoituksena on selvittää
11174: hallinnonalan henkilöstön käyttö ulkomaanpalveluksessa siinä noudatettavine
11175: palvelussuhteen ehtoineen, palvelussuhteen sääntelyjärjestelmä sekä näihin liittyvät
11176: kehittämistarpeet. Lisäksi selvitetään myös mahdollisuudet siirtyä tehtäväkohtaiseen
11177: palkkaukseen suomalaisissa rauhanturvajoukoissa. Palkkaus määräytyisi tehtävien
11178: vaativuuden ja vaarallisuuden perusteella, eikä yksinomaan sotilasarvon mukaan.
11179: 
11180: Puolustushallinnon rakennuslaitos
11181: 
11182: Kertomus 6/1994 vp
11183: Puolustusvaliokunta
11184:       1) Eduskunta hyväksyi 25.1.1995 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
11185:       liitteenä olevassa lausunnossa puolustusvaliokunta lausui:
11186:       Puolustusvaliokunta edellyttää, että strateginen selvitystyö puolustushallin-
11187:       non rakennustoimen organisaation toimivuuden parantamiseksi käynniste-
11188:       tään välittömästi siten, että pahimmat epäkohdat voidaan poistaa viimeistään
11189:       vuoden 1996 alusta.
11190: Puolustusministeriö teki 29.3. 1996 päätöksen puolustushallinnon kiinteistö- ja
11191: rakennustoimen jatkokehittämisestä. Päätöksellä selkeytetään kiinteistö- ja raken
11192: nustoimen organisointia, tehtäviä ja yhteistyömuotoja. Järjestelyn lähtökohtana on
11193: omistajan, käyttäjän ja palvelun tuottajan roolien erottaminen selkeästi toisistaan.
11194: Päätöksen pohjalta on käynnistetty yksityiskohtainen jatkovalmistelutyö.
11195: 
11196: Puolustusvoimien poliisitoiminta
11197: 
11198: HE 5711995 vp
11199: Hallintovaliokunta
11200:       Eduskunta edellytti 27.10.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että mahdolli-
11201:       simman pian voidaan ottaa puolustusvoimien poliisitoimintaan liittyvät mui-
11202:       den viranomaisten hallussa olevien tietojen luovuttamisen sallivat säännök-
11203: 134                              Puolustusministeriö
11204: 
11205:       set puolustusvoimia koskevan varsinaisen oman lainsäädännön sijaan tietoja
11206:       luovuttavaa viranomaista koskevaan lainsäädäntöön.
11207:       Lisäksi eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan lain soveltamisen ja sen
11208:       toimivuuden seurannasta kiinnittäen erityistä huomiota asianosaisten oikeus-
11209:       turvaan ja tietosuojaan rikostutkinnassa liittyviin kysymyksiin, tutkittavien
11210:       rikosten laatuun, toimivaltuuksen käyttöön ja mahdollisiin päällekkäisyyk-
11211:       siin poliisin tehtäviin nähden sekä että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpi-
11212:       teisiin havaittujen epäkohtien korjaamiseksi arvioiden samalla puolustusvoi-
11213:       mien poliisitoimintaa koskevan erillislainsäädännön tarpeellisuutta tulevai-
11214:       suuden näkökulmasta.
11215: Puolustusministeriö on saattanut ensimmäisen lausuman asianomaisten ministeri-
11216: öiden tietoon, jotta nämä hallinnonalansa säädöksiä valmistellessaan sisällyttäisivät
11217: omaan lainsäädäntöönsä tietojen luovuttamista puolustusvoimille koskevat sään-
11218: nökset, jotka nyt sisältyvät lakiin poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimis-
11219: sa (1251195). Muuhun lainsäädäntöön ei ole kuitenkaan toistaiseksi tehty sellaisia
11220: muutoksia, jotka tekisivät viimeksi mainitun lain säännökset tietojen saamisesta
11221: muiden viranomaisten rekistereistä tarpeettomiksi. Näin ollen asia ei tässä vaiheessa
11222: anna aihetta muihin toimenpiteisiin puolustusministeriön puolelta.
11223: Runsaan vuoden voimassa ollut laki poliisin tehtävien suorittamisesta puolustus-
11224: voimissa luo asianmukaisen säädöspohjan poliisin tehtävien hoitamiselle. Päällek
11225: käisyyksiä poliisin tehtävien kanssa ei ole ollut. Joitakin asioita pääesikunnan
11226: tutkintaosasto on tutkinut yhdessä poliisin kanssa. Kertomusvuonna tutkintaosaston
11227: tutkittavaksi ei ole tullut yhtään sellaista asiaa, jonka tutkinta olisi teon vakavuuden
11228: vuoksi tullut siirtää poliisille. Eräissä tapauksissa tutkinta on kuitenkin siirretty
11229: poliisille, jotta on voitu eliminoida kaikki tutkinnan puolueettomuuteen mahdolli-
11230: sesti kohdistuvat epäilyt. Poliisitehtäviä varten pidettävien henkilörekistereiden
11231: rekisteriselosteet on toimitettu tietosuojavaltuutetulle. Tietosuojavaltuutettu on
11232: pääesikunnalle lähettämässään kirjeessä todennut rekisterien perustuvan lakiin eikä
11233: hänellä ole ollut huomauttamista rekisteriselosteiden johdosta.
11234: Laki poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa on tarpeellinen ja tarkoi
11235: tuksenmukainen. Lain nojalla pääesikunnan tutkintaosasto on voinut jatkaa jo
11236: vakiintunutta, aiemmin asetuksen tasoiseen sääntelyyn perustunutta toimintaansa.
11237: Näköpiirissä ei ole asioita, jotka tekisivät puheena olevan erillislainsäädännön
11238: tarpeettomaksi. Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
11239: 
11240: Valmiusjoukon perustaminen
11241: 
11242: HE 18511995 vp
11243: Ulkoasiainvaliokunta
11244:       Eduskunta edellytti 12.12.1995, että kysymys mahdollisen valmiusjoukon
11245:       perustamisesta on saatettava erikseen eduskunnan päätettäväksi.
11246: Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 18.4.1996 selonteon Suomen rauhanturva- ja
11247: humanitaaristen valmiuksien kehittämisestä (VNS 2/1996 vp ). Selonteossa valtio-
11248: neuvosto esitti rauhanturva- ja humanitaarisia valmiuksia kehitettäviksi rauhantur-
11249: vaamistoiminnan osalta siten, että aloitetaan sotilaalliseen kriisinhallintaan tarkoite-
11250: tun valmiusjoukon kouluttaminen osana puolustusvoimien koulutusjärjestelmää ja
11251: humanitaaristen valmiuksien osalta henkilöstöä kouluttamalla ja kartoittamalla
11252: voimavarat, jotka ovat käytettävissä erilaisiin kriisinhallinnan tehtäviin. Eduskunta
11253:                        1997 vp   Hallituksen kertomus 1996                       135
11254: 
11255: on 18.6.1996 päivätyllä kirjelmällään ilmoittanut hyväksyvänsä selonteon johdosta
11256: ulkoasiainvaliokunnan mietinnön mukaisen lausunnon.
11257: 
11258: Kotimainen puolustustarviketeollisuus
11259: HE 3/1996 vp
11260: Valtiovarainvaliokunta
11261:       1) Hyväksyessään 27.3.1996 vuoden 1996 lisätalousarvion eduskunta edel-
11262:       lytti momentin 27.10.16 kohdalla, että hallitus jatkovalmistelussa ottaa huo-
11263:       mioon puuttuvan tilausvaltuuden puolustustarviketeollisuudelle aiheuttamat
11264:       ongelmat.
11265: Vuoden 1997 talousarviossa myönnettiin momentilla 27.10.16 (Puolustusmateriaa
11266: lihankinnat) arvoltaan 2, 7 mrd. markan tilausvaltuus kotimaisen teollisuuden tuo-
11267: tekehittelyn, tuotannon monipuolistamisen ja turvaamisen, tutkimustoiminnan ke-
11268: hittämisen sekä vuosikymmenen lopulla aikavien hankintojen aloittamisen edelly-
11269: tysten luomista varten. Tilausvaituoden maksut ajoittuvat vuosille 1997 - 2001.
11270: Koska tämän tilausvaituoden hankinnoilla voidaan parantaa kotimaisen puolus-
11271: tustarviketeollisuuden tuotantoedellytyksiä, asia ei anna aihetta muihin toimenpi-
11272: teisiin.
11273: 
11274: Puolustusvälineteollisuuden toimintaedellytykset
11275: HE 132/1996 vp
11276: Valtiovarainvaliokunta
11277:       Hyväksyessään 12.11.1996 vuoden 1996 toisen lisätalousarvion eduskunta
11278:       edellytti luvun 27.99 kohdalla, että puolustusvälineteollisuuden toiminta-
11279:       edellytykset turvataan osoittamalla vuosittaisissa talousarvioissa riittävät
11280:       määrärahat hankintoihin kotimaiselta puolustustarviketeollisuudelta.
11281: Vuoden 1997 talousarviossa myönnettiin momentilla 27.10.16 (Puolustusmateriaali-
11282: hankinnat) arvoltaan 2,7 mrd. markan tilausvaltuus kotimaisen teollisuuden tuoteke-
11283: hittelyn, tuotannon monipuolistamisen ja turvaamisen, tutkimustoiminnan kehittämi-
11284: sen sekä vuosikymmenen lopulla aikavien hankintojen aloittamisen edellytysten
11285: luomista varten. Tilausvaituoden maksut ajoittuvat vuosille 1997 - 2001. Koska
11286: tämän tilausvaituoden hankinnoilla voidaan parantaakotimaisen puolustustarvikete-
11287: ollisuuden tuotantoedellytyksiä, asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
11288: 
11289: Suomen humanitaaristen ja siviilivalmiuksien kehittäminen
11290: 
11291: Selonteko 211996 vp
11292: Ulkoasiainvaliokunta
11293:       Eduskunta edellytti 18.6.1996, että valtioneuvosto antaa sille pikaisesti eril-
11294:       lisen selvityksen Suomen humanitaaristen ja siviilivalmiuksien kokonaisval-
11295:       taisesta kehittämisestä ja organisoimisesta.
11296: Tasavallan Presidentti antoi 30.12.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
11297: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
11298: Ulkoasiainministeri on 12.9.1996 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ko.
11299: selvitys. Selvitys valmistuu vuoden 1997 alkupuolella.
11300:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996
11301: 
11302: 
11303: 
11304: 
11305:                          V aitio varainminis teri ö
11306: 
11307: Rahalain muuttaminen
11308: 
11309: HE n:o 170/1983 vp.
11310: Pankkivaliokunta
11311:       Eduskunta edellytti 7.12.1983, että hallitus seuraa rahalain 2 § :n muutoksen
11312:       vaikutuksia ja toimivuutta sekä ryhtyy tarpeen vaatiessa toimenpiteisiin
11313:       mahdollisten uudistukseen liittyvien epäkohtien poistamiseksi.
11314: Rahalakia muutettiin 10.6.1996 voimaan tulleella lailla rahalain muuttamisesta
11315: (379/1996) siten, että markan liittäminen Euroopan valuuttajärjestelmään kuuluvaan
11316: valuuttakurssijärjestelmään (Exchange Rate Mechanism) tuli mahdolliseksi.
11317: Valtioneuvosto päätti 12.10.1996 Suomen Pankin esityksestä, että markan ulkoinen
11318: arvo määritellään Euroopan valuuttajärjestelmään (European Monetary System)
11319: kuuluvan valuuttakurssijärjestelmän (Exchange Rate Mechanism, ERM) mukaisesti
11320: siten, että markalle määrätään keskuskurssi Euroopan yhteisöjen valuuttayksikköön
11321: ecuun (European Currency Unit) nähden. Päätöksessä määriteltiin ecu-keskuskurs-
11322: sin lisäksi ERM-järjestelmään osallistuvien maiden ecu-keskuskursseista lasketut
11323: valuuttojen kahdenväliset keskuskurssit Valtioneuvoston päätös markan arvon
11324: kiinnittämisestä ERM-järjestelmään tuli voimaan 14.10.1996.
11325: Italian liittyessäERM -järjestelmään valtiovarainministeriön päätöksellä, joka tehtiin
11326: valtioneuvoston Suomen Pankin esityksestä antaman valtuutuksen nojalla, muutet-
11327: tiin 25.11.1996 ecu-keskuskurssi ja määriteltiin kahdenvälinen keskuskurssi Italian
11328: liiraan nähden.
11329: Asia ei siten enää anna aihetta toimenpiteisiin.
11330: Postipankki Oy:n toiminta
11331: 
11332: HE n:o 7111987 vp.
11333: Pankkivaliokunta
11334:       Eduskunta edellytti 1.12.1987, että Postipankki Oy:n pääomahuollon turvaa-
11335:       miseksi sen osakepääomaa korotetaan pankin toimintaa vastaavalle tasolle.
11336:       Tässä yhteydessä on myös valtion takuun tarpeellisuus ja tarkoituksenmu-
11337:       kaisuus harkittava uudelleen.
11338:       Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa nyt hyväksytyn lainsäädännön vai-
11339:       kutuksia pankkien väliseen kilpailutilanteeseen ja ryhtyy tarvittaessa toimen-
11340:       piteisiin myös säädöksiä muuttamalla.
11341: Laitosmuotoisen Postipankin muuttuessa vuoden 1988 alusta Postipankki Oy:ksi oli
11342: perusteltua erikseen seurata uuden osakeyhtiömuotoisen talletuspankin vakavarai-
11343: suuden kehittymistä sekä sen toiminnan vaikutuksia pankkien väliseen kilpailutilan-
11344: teeseen.
11345: 138                           Valtiovarainministeriö
11346: 
11347: Postipankki Oy:n toimittua lähes kymmenen vuotta, voidaan todeta tilanteen
11348: vakiintuneen. Postipankki Oy:täkoskevat samat lainsäädännöstäjohtuvat vaatimuk-
11349: set kuin muitakin talletuspankkeja eikä siten ole enää aihetta seurata sitä muista
11350: talletuspankeista poikkeavalla tavalla.
11351: Asia ei siten anna aihetta enää toimenpiteisiin.
11352: 
11353: Vakuutusmaksuvero
11354: HE n:o 12811990 vp.
11355: Valtiovarainvaliokunta
11356:       Eduskunta totesi 20.11.1990, että vakuutuspalvelujen kaupan vapautuessa
11357:       Euroopan integraatiokehityksessä korostuu kilpailuedellytysten yhdenmukai-
11358:       suuden vaatimus. Suomen vakuutusmaksuvero saattaa muodostaa suomalais-
11359:       ten vakuutusyhtiöiden osalta kilpailuhaittatekijän, jos se poikkeaa useimmis-
11360:       sa EY -maissa noudatettavista vakuutusmaksuihin kohdistuvista verosään-
11361:       nöksistä. Sen vuoksi eduskunta edellytti, että hallitus selvittää, miten voi-
11362:       daan parhaiten luoda yhdenmukaiset kilpailuolosuhteet sekä selvittää, voi-
11363:       daanko ulkomailta otettujen vakuutusten osalta tehostaa verovalvontaa.
11364: ET A-vakuutusyhtiöiltä edellytetään vakuutusmaksu verolakiin tehdyn muutoksen
11365: mukaan, että niillä on Suomessa veroedustaja vakuutusmaksuverosta aiheutuvien
11366: velvollisuuksien mm. verontilitysvelvollisuuden varmistamiseksi.
11367: Ulkomailta Suomeen ostettujen vakuutusten osalta suoritettavasta vakuutusmaksu-
11368: verosta on vakuutuksenottaja verovelvollinen. Verohallitus on tiedotustoiminnassaan
11369: kiinnittänyt yritysten huomiota em. veronsuorittamisvelvollisuuteen. Verotarkastus-
11370: ten yhteydessä selvitetään myös veronsuoritusvelvollisuuden täyttäminen.
11371: V akuotustoiminnan verokysymyksiä tullaan jatkossa selvittämään ottaen huomioon
11372: kansainväliset kilpailuolosuhteet Vakuotusmaksu veron lisäksi selvitystyö kohdistuu
11373: vakuutustoiminnan ja vakuutussäästämisen tuloverotukseen.
11374: 
11375: Ylimääräiset eläkkeet
11376: 
11377: HE n:o 5711991 vp.
11378: Valtiovarainvaliokunta
11379:       5) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvion
11380:       vuodelle 1992 eduskunta totesi momentin 28.07.06 kohdalla, että sen mie-
11381:       lestä hallituksen toimesta olisi selvitettävä ylimääräisten eläkkeiden tarpeel-
11382:       lisuus ja eläkepoliittinen tarkoituksenmukaisuus.
11383: Vuoden 1993 samoin kuin vuosien 1994 ja 1995 valtion talousarvion momentin
11384: 28.07.06 selvitysosan mukaan ylimääräisten eläkkeiden määrärahan mitoituksessa
11385: on vähennyksenä otettu huomioon se, että vuosittain myönnettävien taiteilija- ja
11386: sanomalehtimieseläkkeiden lukumäärää vähennetään vuodesta 1993 lukien siten,
11387: että vuonna 1995 taitelijaeläkkeitä myönnettäisiin 35 ja sanomalehtimieseläkkeitä
11388: 10. Samalla luodaan taiteilijoiden ja sanomalehtimiesten elämäntyön palkitsemista
11389: varten valtionpalkintojärjestelmä. Lisäksi selvitetään, missä laajuudessa vuoden
11390: 1995 jälkeen näitä ylimääräisiä eläkkeitä on tarpeen myöntää. Edellä mainittua
11391: valtionpalkintojärjestelmää on jo vuodesta 1993 lähtien toteutettu. Lisäksi taiteili-
11392: joiden sosiaali-ekanomista asemaa on selvittänyt opetusministeriön asettama
11393:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       139
11394: 
11395: toimikunta. Selvityksen piiriin on kuulunut myös taiteilijoiden eläketurvaan liittyvät
11396: kysymykset. Toimikunta ei päässyt yksimielisyyteen taiteilijaeläkkeiden tulevasta
11397: kehittämisestä. Sen vuoksi jatkoselvittely on siirretty opetusministeriöön virkatyönä
11398: tehtäväksi.
11399: Muiden ylimääräisten eläkkeiden osalta eduskunnan edellyttämä selvitys on
11400: tarkoitus käynnistää edellä mainitun selvitystyön valmistuttua.
11401: Asiassa on selvitys aloitettu keräämällä tietoja ylimääräisistä eläkkeistä.
11402: 
11403: Suomen Pankin ohjesääntö
11404: Kertomus n:o 4/1991 vp.
11405: Talousvaliokunta
11406:       11) Eduskunta hyväksyi 4.6.1992 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
11407:       liitteenä olevassa lausunnossa talousvaliokunta totesi mm.: Eduskunta on
11408:       useita kertoja pyytänyt selvittämään ja kiirehtinyt Suomen Pankkia koskevi-
11409:       en säädösten uudistamista. Hallituksen esitys laiksi Suomen Pankista on
11410:       ollut jo pitkähkön aikaa valmisteltavana, mutta eduskunnalle sitä ei ole vie-
11411:       läkään annettu. Valiokunta jälleen kiirehtii hallituksen esityksen antamista.
11412: Valtiovarainministeriö asetti 29.5.1992 työryhmän selvittämään myöhemmin
11413: tapahtuvaa jatkovalmistelua varten niitä Suomen Pankin valtiosääntöoikeudelliseen
11414: asemaan liittyviä muutostarpeita, jotka johtuvat Suomen mahdollisesta liittymisestä
11415: euroopan valuuttajärjestelmään, EMS:iin ja osallistumisesta Euroopan talous- ja
11416: rahaliittoon, EMU:un.
11417: Työryhmä ehdotti muistiossaan (Työryhmämuistio 1992; VM 22) muun ohella
11418: komitean tai toimikunnan asettamista valmistelemaan Suomen Pankkia koskevan
11419: säädöskokonaisuuden uudistamista.
11420: Valtioneuvosto asetti 11.2.1993 komitean, jonka tehtävänä on ehdottaa Suomen
11421: Pankin asemaa ja toimintaa koskeviin säädöksiin ne tarkistukset ja niiden toteutta-
11422: misajankohta, jotka aiheutuvat Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen
11423: voimaantulosta ja sen jälkeisestä mahdollisesta vaiheittain tapahtuvasta syvemmästä
11424: osallistumisesta Euroopan taloudelliseen yhdentymiseen.
11425: Komitea ehdotti 31.8.1994 jättämässään mietinnössä (Komiteamietintö 1994:12)
11426: Suomen Pankkia koskevan säädöskokonaisuuden uudistamista. Asiaa on jatkoval-
11427: misteltu valtiovarainministeriössä mietinnön ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta.
11428: Ministeriössä valmistui vuoden 1996 aikana ehdotus hallituksen esitykseksi. Esitys
11429: annettiin eduskunnalle 17.1.1997.
11430: Asia ei siten enää anna aihetta toimenpiteisiin.
11431: 
11432: AIVopapereiden siirtoleimavero
11433: HE n:o 2011992 vp.
11434: Valtiovarainvaliokunta
11435:       Eduskunta edellytti 28.4.1992, että hallitus selvittää pikaisesti mahdollisuu-
11436:       det leimaveron poistamiseen tai alentamiseen OTC- ja meklarilistan arvopa-
11437: 140                             Valtiovarainministeriö
11438: 
11439:       perikauppojen osalta ja antaa tarvittavan esityksen siten, että eduskunta ehtii
11440:       käsitellä esityksen vielä kevätistuntokauden 1992 aikana.
11441: Arvopaperimarkkinalain mukaisen arvopaperienjulkisen kaupankäynnin määrittely-
11442: jä muutettiin siten, että arvopaperimarkkinalain aikaisemmasta kolmiportaisesta
11443: jaottelusta pörssi-arvopapereihin, OTC-listalla oleviin arvopapereihin ja meklarilis-
11444: talla oleviin arvopapereihin luovuttiin. Aikaisemmin OTC-listallaja meklarilistalla
11445: olevia arvopapereita ei ole enää estettä ottaa pörssilistoille eikä myöskään arvopa-
11446: peripörssin ylläpitämän muun kaupankäynnin kohteeksi. Leimaverolakia muutettiin
11447: tämän mukaisesti 1 päivänä elokuuta 1996 voimaan tulleella lailla (548/96) siten,
11448: että näistä arvopapereista ei ole suoritettava leimaveroa. Samansisältöinen säännös
11449: sisältyy vuoden 1997 alusta voimaan tulleeseen varainsiirtoverolakiin (931/96),
11450: johon sisältyvät arvopaperien siirrosta suoritettavaa varainsiirtoveroa koskevat
11451: säännökset. Kun lakia on muutettu eduskunnan edellyttämällä tavalla, lausuma ei
11452: anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
11453: 
11454: Pankkivaltuutettujen tehtävät
11455: 
11456: HE n:o 3211992 vp.
11457: Talousvaliokunta
11458:       Eduskunta lausui 28.4.1992: Pankkivaltuutetut valvovat Suomen Pankin
11459:       hallintoa ja liikettä sekä eduskunnan vastattavana olevien rahstojen hallin-
11460:       toa. Pankkivaltuutetu toimivat Suomen itsenäisyyden juhlarahaston hallinto-
11461:       neuvostona. Nyt hyväksytyn lain mukaan pankkivaltuutetu toimivat myös
11462:       valtion vakuusrahaston hallintoneuvostona. Näiden ohella pankkivaltuute-
11463:       tuille on kaavailtu vielä lisää tehtäviä uudistettavassa rahoitustarkastuksessa.
11464:       Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää, ovatko pankkivaltuutettujen ny-
11465:       kyiset ja mahdollisesti tulevat tehtävät sopusoinnussa keskenään. Jos epä-
11466:       kohtia havaitaan, hallituksen tulee selvittää, miten tehtävät järjestetään uu-
11467:       delleen ja mitä muutoksia ne aiheuttavat säädöksiin.
11468:       Hyväksyessään talletuspankkien toiminnasta annetun lain 51 §:n muutoksen
11469:       eduskunta edellytti, että hallitus ja pankkitarkastusvirasto seuraavat tarkoin
11470:       pankkiryhmien kannatusmaksujen vähimmäis- ja enimmäismäärien korotuk-
11471:       sen vaikutuksia ja ryhtyvät toimenpiteisiin, jos toimeenpannut maksujen
11472:       korotukset sinällään muodostavat tekijän, joka vie yksittäisiä pankkeja ta-
11473:       loudellisiin vaikeuksiin.
11474: Pankkivaltuutettujen asema ja tehtävät olivat selvityksen kohteena 11.2.1993
11475: asetetussa Suomen Pankin asemaa ja toimintaa selvittävässä komiteassa, joka jätti
11476: mietintönsä 31.8.1994 (Komiteanmietintö 1994:12). Asiaa on jatkovalmisteltu
11477: valtiovarainministeriössä mietinnön ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta. Ministe-
11478: riössä valmistui vuoden 1996 aikana ehdotus hallituksen esitykseksi. Esitys
11479: annettiin eduskunnalle 17 .1.1997.
11480: Pankkivaltuuston asemaa ja tehtäviä selvitettiin vuonna 1994 valtiovarainministeri-
11481: ön työryhmässä (työryhmämuistio 1994:12), joka ehdotti valtion vakuusrahaston
11482: siirtämistä eduskunnan alaisuudesta valtioneuvoston alaisuuteen. Hallitus antoi
11483: 8.3.1996 eduskunnalle hallituksen esityksen (HE 6/1996 vp) valtion vakuusrahaston
11484: siirtämisestä eduskunnan alaisuudesta valtioneuvoston alaisuuteen. Eduskunta
11485: hyväksyi lainmuutoksen 26.3.1996 ja laki valtion vakuusrahastosta annetun lain
11486: muuttamisesta (245/1996) tuli voimaan 1.5.1996, jolloin valtion vakuusrahasto
11487: siirtyi eduskunnan alaisuudesta valtioneuvoston alaisuuteen.
11488:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        141
11489: 
11490: Valtiovarainministeriön Rahoitustarkastustyöryhmä (työryhmämuistio 1996: 17),
11491: joka jätti muistionsa 13.12.1996, ehdotti, että rahoitustarkastuslakia muutetaan siten,
11492: että rahoitustarkastuksen hallinnon ja toiminnan valvonta uskottaisiin eduskunnan
11493: pankkivaltuustolle. Pankkivaltuusto mm. antaisi vuosittain eduskunnalle kerto-
11494: muksen rahoitustarkastuksen toiminnasta ja hallinnosta sekä pankkivaltuuston
11495: käsittelemistä tärkeimmistä asioista.
11496: Pankkiryhmien vakuusrahastojen kannatusmaksut mitoitetaan kunkin vakuusrahas-
11497: ton velvoitteiden mukaisesti. Liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahaston
11498: kannatusmaksu on lain mukaisen vähimmäismäärän suuruinen. Säästöpankkien
11499: vakuusrahaston kannatusmaksu on hieman vähimmäismäärää suurempi, mutta
11500: selvästi alempi kuin lain sallima enimmäismäärä. Vain osuuspankkien vakuusrahas-
11501: ton kannatusmaksu on enimmäismäärän suuruinen, mikä johtuu vakuusrahaston
11502: velkaantumisesta vakuusrahastoon kuuluville pankeille. Vakuusrahastojen kanna-
11503: tusmaksujen suuruus ei ole muodostanut tekijää, joka olisi vienyt yksittäisiä
11504: pankkeja taloudellisiin vaikeuksiin.
11505: 
11506: Kiinteistöveron määräytymisperusteet
11507: HE n:o 5011992 vp.
11508: Valtiovarainvaliokunta
11509:       Eduskunta edellytti 15.6.1992, että hallitus seuraa kiinteistöveron määräyty-
11510:       misen perusteena olevien verotusarvojen kehitystä ja pitää huolta siitä, että
11511:       tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin verotusarvojen saattamiseksi oikeu-
11512:       denmukaisiksi ja kohtuullisiksi.
11513:       Eduskunta edellytti 15.6.1992, että hallitus selvittää mahdollisuudet luoda
11514:       ainakin voimalaitoksia koskevan kiinteistöverotuksen osalta ennakkoperintä-
11515:       järjestelmä.
11516: Valtiovarainministeriö vahvistaa vuosittain rakennusten ja vesivoimalaitosten
11517: jälleenhankinta-arvot Verotusarvojen kehitystä seurataan rakennuskustannusindek-
11518: sin avulla. Rakennusten jälleenhankinta-arvopäätöksen rakenteellisen uudistamisen
11519: tarvetta selvitetään verohallituksessa. Verohallitus antaa lisäksi rakennusmaan vero-
11520: tusarvon laskemisesta sitovat kuntakohtaiset ohjeet, jotka perustuvat valtion
11521: teknillisen tutkimuskeskuksen laatimiin kunnittaisiin tonttihintakarttoihin. Ohjeet
11522: annetaan vuosittain, jolloin rakennusmaan hintakehitys otetaan huomioon.
11523: Ennakkoperinnän luominen kiinteistöveron osalta tulee ratkaistavaksi suunnitellun
11524: ennakkoperintäjärjestelmän kokonaisuudistuksen yhteydessä.
11525: 
11526: Julkisten eläkkeiden kehittäminen
11527: HE n:o 11011992 vp.
11528: Sosiaali- ja telVeysvaliokunta
11529:       Eduskunta edellytti 21.12.1992, että määräaikaisissa palvelussuhteissa, per-
11530:       hepoliittisista syistä katkenneissa palvelussuhteissa sekä vailla palvelussuh-
11531:       detta apurahoilla työskentelevien asema tulee selvittää ja ryhtyä tarvittaviin
11532:       toimenpiteisiin.
11533:       Lisäksi eduskunta edellytti, että valtion uusien palvelussuhteiden eläkkeitä
11534:       koskevia muutoksia vastaavat muutokset tehdään muun muassa Suomen
11535: 142                            Valtiovarainministeriö
11536: 
11537:       Pankin ja kansaneläkelaitoksen eläkkeitä koskevaan säännöstöön. Myös kan-
11538:       sanedustajien eläkelain tavoitetasoa koskeva, valtion uusien palvelussuhtei-
11539:       den tavoitetasoa vastaava muutos on tarpeellinen ja toteutettava pikaisesti.
11540: Valtion uusien palvelussuhteiden eläkkeitä koskevia muutoksia vastaavat muutokset
11541: on toteutettu Suomen Pankin ja Kansaneläkelaitoksen eläkkeitä koskevaan säännös-
11542: töön. Myös lausumassa edellytetty kansanedustajien eläkelain tavoitetasoa koskeva
11543: muutos on toteutettu.
11544: Lausumassa edellytettyjä muita asioita selvitetään valtion eläkeneuvottelukunnan
11545: asettamassa jaostossa, jossa myös työntekijäjärjestöillä on edustus. Selvitystyö on
11546: vielä kesken.
11547: Vuoden 1996 alusta lukien muutettiin valtion eläkelakia siten, että jos palvelussuh-
11548: de on enintään vuoden katkenneena, karttuu eläketurvaa kuitenkin tältä ajalta. Tämä
11549: uudistus hoitaa suurelta osin apurahoilla työskentelevien ja perhepoliittisista syistä
11550: katkenneiden palvelussuhteiden ongelman. Määräaikaisten palvelussuhteiden osalta
11551: eläketurvaa selvitetään parhaillaan koko työeläkejärjestelmässä ja asia selviää tätä
11552: kautta.
11553: Lausuma ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
11554: 
11555: Tuloverolaki
11556: 
11557: HE n:o 20011992 vp.
11558: Valtiovarainvaliokunta
11559:       Hallituksen veropoliittinen ministerivaliokunta päätti 26.11.1992, että niiden
11560:       metsävaltaisten kuntien, joissa sijaitsee runsaasti valtion metsiä, erityison-
11561:       gelmat selvitetään vuoden 1993 tammikuun loppuun mennessä. Ministeriva-
11562:       liokunnan päätöksen mukaan edellä mainittujen kuntien asema ei saa hei-
11563:       kentyä verouudistuksen johdosta keskimääräistä enempää sen vuoksi, että
11564:       valtio siirtyy pinta-alaverotuksesta puun myyntitulon verotukseen.
11565:       Eduskunta edellytti 18.12.1992, että hallitus antaa välittömästi selvityksen
11566:       valmistuttua asiaa koskevan esityksen eduskunnalle.
11567:       Eduskunta edellytti 18.12.1992, että hallitus selvittää peiteltyyn osingonja-
11568:       koon liittyvät ongelmat.
11569:       Ylimääräinen korkovähennys myönnetään puolisolle vuoden 1992 tilanteen
11570:       perusteella. A viaerotapauksissa asunto tai siihen liittyvät velat saattavat siir-
11571:       tyä toiselle puolisolle ja kuolemantapauksessa perhe voi menettää vähen-
11572:       nyksen kokonaan. Tällöin tilanne muodostuu epäoikeudenmukaiseksi eikä
11573:       vastaa kompensaatiotarvetta.
11574:       Eduskunta edellytti 18.12.1992, että hallitus valmistelee esityksen, jolla
11575:       edellä mainitut ongelmat ratkaistaan oikeudenmukaisesti.
11576:       Eduskunta edellytti 18.12.1992, että hallitus pikaisesti selvittää ansiotulon
11577:       enimmäismäärään liittyvät kysymykset ja antaa asiasta eduskunnalle asian-
11578:       tuntijaryhmän muistion (Valtiovarainministeriön työryhmämuistiaita
11579:       1991:28) mukaisen esityksen, jossa ansiotulolle asetetaan 600 000 markan
11580:       katto.
11581:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        143
11582: 
11583:       Lisäksi eduskunta edellytti 18.12.1992, että verotuksen muuttuessa hallitus
11584:       seuraa verotuksen ja sosiaalisten tulonsiirtojen yhteisvaikutusta erityisesti
11585:       lapsiperheiden ja asuntovelkaisten osalta.
11586: Metsävaltaisia kuntia koskeva selvitys valmistui 31.1.1993. Selvitys osoitti, että
11587: yhteisöveron jakojärjestelmä ei pidemmällä aikavälillä saata valtiometsävaltaisia
11588: kuntia muihin kuntiin nähden keskimääräistä heikompaan asemaan. Järjestelmän
11589: voimaantulovaiheessa katsottiin kuitenkin aiheutuvan eräille kunnille verotulojen
11590: tilapäisestä alentumisesta siinä määrin ongelmia, että vuoden 1993 kolmessa
11591: lisätalousarviossa varattiin näiden ongelmien hoitamiseen 50 miljoonaa markkaa.
11592: Vuodesta 1993 alkaen yhteisöverojen tuotto ja siten myös kuntien osuus siitä on
11593: ollut voimakkaassa kasvussa. Metsävaltaisten kuntien asema on tämän vuoksi
11594: suhteellisesti vahvempi kuin ennen verouudistusta. Asia ei enää anna aihetta
11595: toimenpiteisiin.
11596: Yleisesti voidaan pitää perusteltuna, että peitellyn osingon kokonaisverorasitus on
11597: avoimesti jaetun osingon kokonaisverorasitusta korkeampi. Nykyistä kahdenkertais-
11598: ta verotusta voidaan kuitenkin pitää ankarana seuraamuksena niissä tilanteissa,
11599: joissa peitellyn osingonjaon verotus seuraa esimerkiksi aidosta tulkinnallisuudesta
11600: jonkin edun arvostamisessa. Verotuksen ennakkotietojärjestelmä on muutettu siten,
11601: että verovelvollisilla on mahdollisuus saada lääninverovirastolta ennakkotieto myös
11602: arvostamiskysymyksistä. Tämä vähentää peiteltyä osinkoa koskevan säännöksen
11603: soveltamisen vaaraa tulkinnanvaraisissa tilanteissa. Tarkoituksena on silti selvittää
11604: vuonna 1997 peitellyn osingonjaon säännöstöön vielä liittyvät, korjausta vaativat
11605: ongelmat.
11606: Tuloverolakia on 1.1.1994 voimaan tulleella lailla (1502/93) muutettu siten, että
11607: ylimääräinen korkovähennys voi avioero- ja kuolemantapauksissa siirtyä toiselle
11608: puolisolle. Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
11609: Ansiotulo-osuuden ylärajan puuttumisella pienyritysten osakkaiden verotuksessa ei
11610: ole käytännön elämässä ollut olennaista merkitystä, vaan yrittäjien kannalta
11611: olennaisiksi ovat muodostuneet ansiotulo-osuuden määrittämiseen liittyvät yleiset
11612: kysymykset. Osakeyhtiöiden osakkaiden osingon ansiotulo-osuuden määrään
11613: vaikuttavaa liikeosakkeiden arvon laskentaperusteita koskevaa valtiovarainministeri-
11614: ön päätöstä on uudistettu vuonna 1994 (VMp 1539/94). Henkilöyhtiöiden osakkai-
11615: den ja yksityisten elinkeinonharjoittajien verotuksessa keskeiseksi ongelmaksi on
11616: koettu se, että ansiotulon verotus koskee myös yrityksessä pidettävää tuloa.
11617: Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotukset
11618: säännöksiksi, joiden nojalla myös näissä yritysmuodoissa voitaisiin pidättää voittoa
11619: yhteisöverokannan mukaisella verorasituksella.
11620: Verotuksen ja sosiaalisten tulonsiirtojen muutosten yhteisvaikutusta eri tulonsaaja-
11621: ryhmien asemaan seurataan jatkuvasti muun muassa valtiovarainministeriön ja
11622: valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tulonjakovaikutuksia koskevana selvitystyö-
11623: nä. Asia on ollut esillä erityisesti vuodesta 1995 alkaen, jolloin käynnistettiin niin
11624: sanottu kannustinloukkuselvitys. Selvitys ehdotuksineen valmistui syksyllä 1996 ja
11625: sen pohjalta on valmisteltu ja osin toteutettukin muutoksia, joilla verotuksen ja
11626: sosiaalisten tulonsiirtojen työnteon kannustavuutta heikentävää yhteisvaikutusta
11627: voidaan lieventää.
11628: 144                           Valtiovarainministeriö
11629: 
11630: Pankkituki
11631: 
11632: HE n:o 37511992 vp.
11633: Valtiovarainvaliokunta
11634:       1) Eduskunta edellytti 2.2.1993, että valtion vaikutusvallan takaavan omis-
11635:       tuksen hankinnan tulee olla ensisijainen tuen myöntämisen muoto. Omistus-
11636:       oikeuden noustessa tavoiteltavaan merkittävään määräysvaltaan, voidaan
11637:       pääomatodistuksia ja takauksia käyttää joko pääomasijoituksen ohella tai
11638:       sijasta.
11639:       2) Eduskunta edellytti, että ennen omistuksen hankintaa, joka voi tapahtua
11640:       mm. osakeannin kautta, on huolehdittava, että valtion omistusosuus tulee
11641:       oikeaan suhteeseen arvoaan menettäneeseen vanhaan omistukseen nähden.
11642:       Oikean suhteellisuuden toteuttamiseksi mahdollisesti tarpeellinen oman pää-
11643:       oman nimellisarvon leikkaus on toteutettava ennen osakemerkintää.
11644:       3) Eduskunta edellytti, että valtion omistuksen tasapuolisuuden vuoksi on
11645:       osakeanti tehtävä vanhaan omistukseen verrattavilla osakkeilla eikä esimer-
11646:       kiksi äänivanaltaan rajatuilla osakesarjoilla, jotta niillä hankittava päätösval-
11647:       ta olisi yhdenvertainen vanhojen omistajien oikeuksiin nähden.
11648:       4) Eduskunta edellytti, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle tiedonantona
11649:       suunnitelmansa rahoitusjärjestelmän tervehdyttämisestä, tervehdyttämiseen
11650:       käytettävistä keinoista ja julkisen tuen palauttamisesta valtiolle niin, että
11651:       tiedonanto voidaan käsitellä eduskunnassa vuoden 1993 valtiopäivien syys-
11652:       istuntokaudella.
11653:       5) Velallisten suojan parantamiseksi ja yksityishenkilön velkajärjestelystä
11654:       annetun lain tarkoituksen toteutumisen turvaamiseksi eduskunta pitää tar-
11655:       peellisena, että velallisen pantua vireille hakemuksensa velkajärjestelystä on
11656:       laissa tarkoitettu toimenpidekielto pantava voimaan jo ennen velkajärjeste-
11657:       lyn alkamista ja siitä ajankohdasta, jolloin velallinen on velkojapankilleen
11658:       ilmoittanut käynnistävänsä velkajärjestelymenettelyn. Tämän tarkoituksen
11659:       saavuttamiseksi tulee yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua lakia tar-
11660:       peellisilta osin kiireellisesti muuttaa. Eduskunta edellyttikin, että hallitus
11661:       käynnistää lainmuutoshankkeen välittömästi edellä tarkoitetun velallisen
11662:       oikeusaseman parantamiseki sekä antaa asiaa koskevan lakiesituksen edus-
11663:       kunnalle kevätistuntokauden 1993 aikana.
11664:       6) Eduskunta edellytti, että hallitus välittömästi ryhtyy tarvittaviin toimenpi-
11665:       teisiin niin, että pankit noudattavat yhtenäistä luottotappioiden kirjaamiskäy-
11666:       täntöä.
11667: Eduskunta hyväksyessään 12 päivänä lokakuuta 1993 valtion vuoden 1993 neljän-
11668: nen lisätalousarvioesityksen, muutti ensimmäisessä kappaleessa olevaa lausumaa
11669: siten, että takaus ja muu mainitun lisätalousarvion momentilla 28.87.51 (Pankkitoi-
11670: minnan tukeminen) tarkoitettu sitoumus voi olla pankille ensisijaisen tuen myöntä-
11671: misen muoto.
11672: Kappaleisiin 2-3 ja 5-6 sisältyvät lausumat koskivat vuoden 1993 ensimmäisessä
11673: lisätalousarviossa myönnettyjä määrärahoja ja valtuuksia. Koska määräraha muutet-
11674: tiin vuoden 1993 neljännellä lisätalousarviolla siirtomäärärahaksi (3 v), tulivat
11675: lausumiin sisältyvät ehdot otettavaksi huomioon määrärahaa koskevia valtioneuvos-
11676: ton tai ministeriön päätöksiä tehtäessä. Pankkitarkastusvirasto lakkautettiin
11677: 1.10.1993 voimaan tulleella rahoitustarkastuslailla, jolloin sen tehtävät siirrettiin
11678:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       145
11679: 
11680: Suomen Pankin yhteydessä toimivalle rahoitustarkastukselle. Rahoitustarkastus on
11681: antanut luottotappioiden kirjaamista koskevat määräykset. Asia ei näin ollen enää
11682: anna aihetta toimenpiteisiin kappaleessa 6 olevan lausuman osalta.
11683: Kappaleeseen neljä sisältyvän lausuman tarkoittaman tiedonannon hallitus antoi
11684: eduskunnalle 2.12.1993. Asia ei siten enää anna aihetta toimenpiteisiin.
11685: Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukaan perintä- ja maksukielto
11686: alkaa, kun tuomioistuin on päättänyt velkajärjestelyn aloittamisesta. Kiireellisissä
11687: tapauksissa velallinen voi pyytää väliaikaista perintä- ja täytäntöönpanokieltoa jo
11688: velkajärjestelyä hakiessaan. Mahdollisuus saada väliaikainen kielto antaa siten
11689: velalliselle turvaa. Tämän vuoksi viidennessä kappaleessa tarkoitettua erillistä ja
11690: kiireellisesti toteutettavaa lainmuutosta ei ole pidetty aiheellisena. Lain soveltami-
11691: sesta saatujen kokemusten perusteella voidaan lainsäädännön tarkistustyön yh-
11692: teydessä arvioida, onko lausumassa edellytetty muutos välttämätön.
11693: Valtion vuoden 1994 talousarviossa momentilla 28.87.89 (Pankkitoiminnan
11694: tukeminen, 3 vuoden siirtomääräraha) pankkitoiminnan tukemiseen varattujen
11695: määrärahojen käyttöoikeus päättyi vuonna 1996. Vuoden 1996 talousarviossa
11696: varattujen takaus- ja muiden valtuuksien käytön edellytykset ovat samat kuin mitä
11697: vuonna 1993 edellytettiin.
11698: 
11699: Pankkituki
11700: HE n:o 37911992 vp.
11701: Talousvaliokunta
11702:       Eduskunta edellytti 23.2.1993, että Suomen valtio takaa sen, että suomalai-
11703:       set pankit pystyvät hoitamaan sitoumuksensa ajallaan kaikissa olosuhteissa.
11704:       Tarpeen vaatiessa eduskunta tulee myöntämään riittävät määrärahat ja val-
11705:       tuudet hallituksen käyttöön sitoumusten täyttämiseen.
11706: Valtion vuoden 1993 ensimmäisessä ja neljännessä lisätalousarviossa on varattu
11707: 15 000 miljoonan markan määräraha ja 35 000 miljoonan markan takaus-, takuu-
11708: ja sitoumusvaltuudet pankkitoiminnan tukemiseen. Eduskunta hyväksyi lokakuussa
11709: 1993 valtion vakuusrahastosta annetun lain muutoksen, joka mahdollistaa omaisuu-
11710: denhoitoyhtiöiden perustamisen. Omaisuudenhoitoyhtiöstä aiheutuviin menoihin
11711: annettiin vuoden 1993 neljännessä lisätalousarviossa sitoumus kattaa tulevien
11712: vuosien menoja enintään 30 000 miljoonalla markalla. Lisäksi vuoden 1994
11713: talousarviossa on varattu 10 000 miljoonan markan määräraha.
11714: Vuoden 1993 määräraha on käytetty kokonaisuudessaan. Vuoden 1994 määrärahan
11715: käyttöoikeus päättyi vuonna 1996. Määrärahaa jäi käyttämättä 116 miljoonaa
11716: markkaa. Takausvaltuuksia on vuoden 1996 lopussa käyttämättä 3 000 miljoonaa
11717: markkaa. Takauksia, takuita ja muita sitoumuksia saa antaa siten, että niiden
11718: yhteenlaskettu pääomamäärä yhdessä vuosina 1993-96 annettujen sitoumusten
11719: kanssa on enintään 35 000 miljoonaa markkaa tai yhdessä vuosina 1993-96
11720: momenteilta 28.87.89 ja vuoden 1993 ensimmäisen lisätalousarvion momentilta
11721: 28.87.51 myönnetyn muun tuen kanssa pääomamäärältään enintään 60 000 miljoo-
11722: naa markkaa.
11723: 146                           Valtiovarainministeriö
11724: 
11725: Sosiaali- ja terveyspoliittinen päätöksenteko
11726: Kertomus 8/1992 vp.
11727: Sosiaali- ja te1Veysvaliokunta
11728:       7) Eduskunta hyväksyi 10.6.1993 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
11729:       liittenä olevassa lausunnossa sosiaali- ja terveysvaliokunta lausuu mm.:
11730:       Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtion siirtyminen niin sanottuun
11731:       kehysbudjetointiin on ainakin alkuvaiheessa aiheuttanut ongelmia sen joh-
11732:       dosta, että hallinnonalakohtaisilla, kehysbudjetin sisällä tehtävillä säästöillä
11733:       on saatettu aiheuttaa menojen lisääntymistä muilla hallinnonaloilla. Tällöin
11734:       yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on saatettu aiheuttaa tuhlausta. Saadun
11735:       tiedon mukaan menettely on kuitenkin parantunut järjestelmästä saatujen
11736:       kokemusten myötä. Kehysbudjetointi ilman ministeriöiden välistä tarkaste-
11737:       lua vaikeuttaa kokonaisarvion tekemistä kustannuksista. Valiokunta kiinnit-
11738:       tää tämän vuoksi huomiota tarpeeseen luoda kokonaisuuden koordinoimi-
11739:       seksi arviointijärjestelmä, joka mittaa valtion menojen kokonaisuutta ja
11740:       myös eri vaihtoehtojen aiheuttamat kustannukset kunnalliselle sektorille,
11741:       elinkeinoelämälle ja kotitalouksille.
11742:       Samalla kun luodaan kokonaisuuden koordinoinnin menetelmää, tulee asian-
11743:       tuntijaministeriöiden asemaa vahvistaa oman hallinnonalansa linjan luojana.
11744:       Näiden menetelmien yhteensovittamisella voidaan välttyä tilanteista, joissa
11745:       esimerkiksi asumistuen tai opintotuen taikka muun sosiaali- ja terveyden-
11746:       huollon järjestelmän ulkopuolella olevan palvelun tai tulonsiirron kustannus-
11747:       ten säästöt siirtyvät jopa suurempina lisäkustannuksina sosiaali- ja ter-
11748:       veydenhuollon hallinnonalalle tai sosiaali- ja terveydenhuollosta muille hal-
11749:       linnonaloille. Vastaava menettelytapa tulee saada aikaan myös kunnallisessa
11750:       päätöksenteossa, jossa ilmenee samantapaista suuntausta.
11751: Kehysbudjetoinnin käyttöönoton myötä kunkin ministeriön vastuu oman hallin-
11752: nonalansa määrärahojen käytön suunnittelusta on korostunut, mikä oli uudistuksen
11753: eräs tarkoituskin. V astuu koskee luonnollisesti myös säästöpäätösten valmistelua.
11754: Tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole ollut tarkoitus muuttaa niitä ohjeita ja vakiintu-
11755: neita menettelytapoja, joiden mukaan esitettävistä hankkeista tulee esittää myös eri
11756: tahoille aiheutuvat taloudelliset vaikutukset. Samoin valtiovarainministeriön rooliin
11757: kuuluu edelleen, myös kehysbudjetoinnin yhteydessä tarkastella ehdotusten heijas-
11758: tusvaikutuksia mm. eri pääluokkien välillä, suhteessa valtion tuloihin, suhteessa
11759: kunnallistalouteen ja niin edelleen.
11760: Valtion taloussuunnittelujärjestelmän on tarkoitus toimia lausuman tarkoittamana
11761: koordinoivana järjestelmänä, joka arvioi ja yhteensovittaa esityksiin liittyvät eri
11762: näkökulmat. Valtiovarainministeriössä käynnissä oleva selvitys taloussuunnittelun
11763: ja menokehysten valmistelun menettelytapojen ja sisällön kehittämisestä tähtää
11764: myös siihen, että järjestelmää voitaisiin edelleen kehittää.
11765: Säästötoimenpiteiden kokonaisvaikutuksia tarkastellaan myös hallituksen ministeri-
11766: ryhmien sekä valtioneuvoston asettamien komiteoiden, toimikuntien ja työryhmien
11767: työssä.
11768: Lausumassa korostetaan lisäksi asiantuntijaministeriöiden aseman vahvistamista.
11769: Kuten edellä on todettu, tämä on ollut yksi kehysbudjetoinnin käyttöönoton tavoite.
11770: Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan tavoite on verrattain hyvin toteutunut-
11771: kin. Ministeriöiden aseman vahvistumisen myötä koordinointitarve saattaa korostua
11772:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        147
11773: 
11774: lausumassa kuvatulla tavalla. Valtiovarainministeriön suorittamassa taloussuunnitte-
11775: lujärjestelmän kehittämistyössä pyritään löytämään ratkaisuja myös tähän haas-
11776: teeseen. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että asiantuntijaministeriöt omassa
11777: valmistelutyössään entistä paremmin ottaisivat eri näkökohdat asianmukaisesti
11778: huomioon. Erityisesti asiantuntijaministeriöiden tulisi tehostaa esitysten valmistelus-
11779: sa keskinäistä yhteydenpitoaan sekä yhteydenpitoa niihin tahoihin, joita valmistelu
11780: merkittävästi koskee.
11781: Lausunnossa kiinnitetään huomiota erityisesti niihin koordinointiongelmiin, joita on
11782: ilmennyt tehtäessä säästöjä kehysbudjetoinnin yhteydessä. Koska valtiontalouden
11783: poikkeuksellisen nopean velkaantumisen katkaisemiseksi tarvitut menojen leikkauk-
11784: set on pääosin toteutettu, koordinointiongelmien ajankohtaisuus siltä osin kuin se
11785: koskee säästötoimenpiteiden kokonaisvaikutusten tarkastelua on kuitenkin vähenty-
11786: nyt. Tähän ja edellä mainittuun kehittämistyöhön viitaten asia ei anna enää aihetta
11787: toimenpiteisiin.
11788: 
11789: Vammaisten henkilöiden autoveron huojentaminen
11790: HE n:o 4211993 vp.
11791: Valtiovarainvaliokunta
11792:       Eduskunta edellytti 22.6.1993 hallituksen pikaisesti selvittävän, miten inva-
11793:       lidien omaan käyttöön tulevien pakettiautojen vero voidaan kompensoida
11794:       invalideille niissä tapauksissa, joissa autoveron yleistä invalidipalautusta ei
11795:       voida soveltaa.
11796:       Eduskunta edellytti lisäksi, että autoverolain 17 §:ssä tarkoitettu autoveron
11797:       invalidipalautusjärjestelmä kokonaisuudessaan uudistetaan.
11798: Sosiaali- ja terveysministeriö on 28.3.1996 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on
11799: muun muassa selvittää vammaisten henkilöiden autoveroon ja mahdollisesti
11800: muuhun verotukseen liittyvät uudistusehdotukset siten, että valitut ratkaisut tukevat
11801: vammaisten henkilöiden työ- ja toimintakykyä. Työryhmän määräaika päättyy
11802: 28.2.1997. Työryhmä selvittää muun muassa mahdollisuuksia korvata nykyinen
11803: autoveron palautus muilla tukimuodoilla.
11804: Pakettiautojen verotusta koskevaa laajennusta ei ole syytä käsitellä erilliskysymyk-
11805: senä, vaan asia tulee käsitellyksi mainitun työryhmän työn yhteydessä.
11806: 
11807: Julkisten eläkkeiden yhteyden purkaminen
11808: HE n:o 9611993 vp. ja LA n:o 5511993 vp.
11809: Sosiaali- ja te1Veysvaliokunta
11810:       Eduskunta edellytti 21.12.1993 viitaten muun muassa perustuslakivaliokun-
11811:       nan lausuntoon hallituksen huolehtivan siitä, että julkisen sektorin eläkkei-
11812:       den yhteyden purkaminen, yli kuukauden katkosta valtion palvelussuhteiden
11813:       välillä aiheutuva siirtyminen niin sanotuksi uudeksi edunsaajaksi ja laitok-
11814:       sen ylläpitäjän mahdollisesta muuttumisesta aiheutuvat ongelmat selvitetään
11815:       yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa ja ryhdytään tarpeellisiin säädös-
11816:       muutoksiin, jotta voidaan varmistaa edunsaajien kannalta kohtuulliset ratkai-
11817:       sut.
11818: 148                            Valtiovarainministeriö
11819: 
11820: Asiaa on selvitelty valtiovarainministeriössä. Valtion oppilaitosten kunnallistamisen
11821: osalta päädyttiin ratkaisuun, jossa kunnalliseen palvelukseen siirtyneet henkilöt
11822: säilyttävät valtion eläkejärjestelmässä ns. lisäeläketurvan mukaisen eläkkeensä
11823: samoin ehdoin, kuin jos he olisivat pysyneet valtion palveluksessa. Vastaavasti
11824: kuntapuolella on eri tyisratkaisuin huolehdittu siitä, ettei kohtuuttomia edunmenetyk-
11825: siä siirtotilanteissa synny. Muilta osin lausumassa edellytetty selvitystyö jatkuu.
11826: Julkisen sektorin välisissä siirroissa on tähän mennessä edunmenetykset valtion
11827: eläkejärjestelmästä vältetty erillisjärjestelyin ja näin tapahtunee jatkossakin.
11828: Yli kuukauden katkoksesta aiheutuu ongelmia lähinnä opetusalalla. Kunnallinen
11829: työmarkkinalaitos on antanut kunnille ohjeen, että aiheettomia katkoksia jatkuvissa
11830: palveluksissa pitää välttää. Koska opetustoimi on lähinnä kunta-alalla tapahtuvaa
11831: toimintaa, ei hallitus voi vaikuttaa asiaan. Hallituksen tiedossa ei ole, että ongelmia
11832: olisi aiheutunut.
11833: Lausuma ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
11834: 
11835: Tiedonkemiden vähentäminen ja yhtenäistäminen
11836: 
11837: HE n:o 10611993 vp.
11838: Hallintovaliokunta
11839:       Eduskunta edellytti 17.12.1993 hallituksen pikaisesti tekevän selvityksen
11840:       erillisten tilastoja laativien viranomaisten tarpeesta ja tämän pohjalta anta-
11841:       van eduskunnalle esityksen kaikkien tiedonkeruun yleisvaltuutusten poista-
11842:       misesta lainsäädännöstä ja erityisvaltuutusten selkeästä rajaamisesta.
11843: Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta edellytti kannanotossaan 17.12.1993
11844: ministeriöitä ryhtymään toimenpiteisiin hallinnonalansa tiedonkeruiden vähentä-
11845: miseksi, hallinnonalansa erityislainsäädäntöön sisältyvien tiedonkeruun yleisval-
11846: tuutusten poistamiseksi ja erityisvaltuutusten selkeäksi rajaamiseksi sekä selvittävän
11847: tilastoja laativien viranomaisten tarpeen.
11848: Valtiovarainministeriö ja sisäasiainministeriö selvittivät vuonna 1994 tiedonke-
11849: ruiden ja tilastotuotannon tilaa, tekivät toimenpide-ehdotuksia eduskunnan lausuman
11850: ja hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnan kannanoton toteuttamiseksi sekä
11851: raportoivat toimenpiteiden edistymisestä hallinnon kehittämisen ministerivaliokun-
11852: nalle 18.11.1994, Joka päätti rationalisointitoimenpiteiden jatkamisesta.
11853: Valtiovarainministeriö, sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus laativat 30.11.1995
11854: yhteistyönä tilannekatsauksen eduskunnan lausuman toteutumisesta. Tämän pohjalta
11855: valtiovarainministeriö, asian oltua valmistavasti käsiteltävänä hallinnon kehittämisen
11856: ministeri työryhmässä, 8.12.1995 asetti työryhmän tukemaan ministeriöitä tiedonke-
11857: ruun yleisvaltuutusten poistamiseksi ja erityisvaltuutuksien rajaamiseksi. Työryh-
11858: män työ päättyi 2.12.1996. Työryhmä ehdottaa muun ohella, että valtioneuvosto
11859: tekisi periaatepäätöksen tiedonkeruun rationalisoimisesta tai että tiedonkeruuta
11860: koskevat periaatteet sisällytettäisiin muuhun tietohallintoa koskevaan periaate-
11861: päätökseen.
11862:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                         149
11863: 
11864: Yhtiöveron hyvitys, sijoituskäyttäytyminen
11865: HE n:o 109/1993 vp.
11866: Valtiovarainvaliokunta
11867:       Eduskunta edellytti 29.10.1993, että hallitus seuraa tiiviisti nyt hyväksytyn
11868:       lainmuutoksen vaikutusta vakuutusyhtiöiden, vakuutusyhdistysten, eläkesää-
11869:       tiöiden, eläkekassojen ja sijoitusrahastojen kotimaiseen sijoituskäyttäytymi-
11870:       seen ja jos kotimaisen elinkeinoelämän rahoitustilanne tämän vuoksi vaikeu-
11871:       tuu, ryhtyy tilanteen vaatiessa pikaisiin toimiin verotusjärjestelmän tarkista-
11872:       miseksi.
11873: Suomalaisen elinkeinoelämän rahoitustilanne on vuonna 1996 parantunut tuntuvasti.
11874: Pörssikurssit nousivat yli 40 prosenttia, ja rahoitustilanteen kohentuminen on
11875: näkynyt selvästi myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Vuoden 1996 lopussa
11876: uudistettiin eläkelaitoksia koskevia vakavaraisuussäännöksiä tavalla, joka parantaa
11877: asianomaisten yhteisöjen mahdollisuuksia sijoittaa varojaan elinkeinoelämän
11878: toimintaedellytyksiä vahvistavana tavalla. Hallitus antoijoulukuussa 1996 eduskun-
11879: nalle esityksen myös tähän uudistukseen liittyvistä verolainsäädännön muutoksista.
11880: 
11881: Säästökassatoiminta
11882: HE n:o 12611993 vp.
11883: V aitiovaroinvaliokunta
11884:       3) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskunta
11885:       edellytti momentin 28.87.89 kohdalla, että on selvitettävä ensisijaisesti sääs-
11886:       tökassan ja koko konsernin johdon vastuu, toiseksi konsernin ja säästökas-
11887:       san tilintarkastajien vastuu sekä myös säästökassatoimintaa valvovan val-
11888:       tiovarainministeriön vastuu.
11889:       Eduskunta edellytti, että valtio turvaa tuen avoimuuden julkistamaila riittä-
11890:       vät tiedot annetun tuen määrästä ja jakautumisesta sekä tuen lopullisista
11891:       kustannusvaikutuksista sekä antaa eduskunnalle aikanaan selvityksen siitä,
11892:       että tehdyt ratkaisut ovat yhteiskunnan kannalta olleet edullisimmat.
11893: Valtiovarainministeriön vastuun selvittämiseksi valtioneuvoston oikeuskansleri
11894: pyysi marraskuussa 1993 eräitten kanteluitten johdosta valtiovarainministeriötä
11895: hankkimaan valvonnasta vastuullisilta selvitykset lain edellyttämään säästökassatoi-
11896: minnan valvontaan kuuluneista toimenpiteistä ja päätöksistä ja niiden toimeen-
11897: panosta sekä noudatetun menettelyn perusteista. Tämän selvityksen ja vielä sen
11898: täydennykseksi tammikuussa 1994 pyydetyn lisäselvityksen saatuaan oikeuskansleri
11899: 11.10.1994, pitäen tarpeellisena vielä esitutkinnan keinoin saada selvitystä valtiova-
11900: rainministeriön virkamiesten mahdollisesta vastuusta, pyysi keskusrikospoliisin
11901: suorittamaan asiassa tutkinnan. Keskusrikospoliisi toimitti lokakuussa 1995 tutkin-
11902: nan tuloksen oikeuskanslerille. Oikeuskansleri antoi asiassa päätöksensä 12.3.1996.
11903: Päätöksessä oikeuskansleri totesi, että säästökassan ja koko EKA-konsernin johdon
11904: oikeudellinen vastuu myös osuuskunnan varainhankintaan liittyvässä toiminnassa
11905: on ensisijainen. Oikeuskansleri katsoi valtiovarainministeriössä suoritetussa osuus-
11906: kunta Eka-yhtymän säästökassatoiminnassa olleen kuitenkin tallettajien etujen
11907: kannalta puutteita. Tämän johdosta hän antoi yhdelle virkamiehelle vakavan huo-
11908: mautuksen. Lisäksi oikeuskansleri arvosteli ministeriön menettelyä tiedottamisessa
11909: sekä esitti valtioneuvostolle erillisellä kirjeellä säännösten ja menettelyn tarkistamis-
11910: ta. Asia ei antanut oikeuskanslerin taholta aihetta enempiin toimenpiteisiin.
11911: 150                            Valtiovarainministeriö
11912: 
11913: Kun vain osa niistä kysymyksistä, joitten selvittämistä eduskunta on pitänyt
11914: tarpeellisena, tuli edellä todetuin tavoin tutkittavaksi, valtiovarainministeriö katsoi
11915: aiheelliseksi tehdä keskusrikospoliisille tutkimuspyynnön, jotta kaikki mainitut
11916: kysymykset kokonaisuutena saataisiin asianmukaisesti tutkituiksi.
11917: Valtiovarainministeriö pyysi keskusrikospoliisia tutkimaan, oliko syyllistytty 1)
11918: petokseen, 2) velallisen rikokseen, 3) kirjanpitorikokseen taikka säästökassari-
11919: kokseen tai rikkomukseen. Jos tutkinnassa käy ilmi, että asiassa on syyllistytty
11920: rikokseen tai rikkomukseen, asiassa pyydettiin ryhtymään syytetoimiin.
11921: Keskusrikospoliisin suorittaman tutkinnan perusteella eräitä Osuuskunta EKA-
11922: yhtymän ja sen säästökassan johtoon kuuluneita vastaan nostettiin syksyllä 1995
11923: syytteet Helsingin käräjäoikeudessa markkinointi- ja säästökassarikoksista.
11924: Lokakuussa 1993 säästökassatoimintaa harjoittavassa Osuuskunta EKA-yhtymässä
11925: aloitettiin yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/93) tarkoitettu saneeraus-
11926: menettely. Osuuskunta EKA-yhtymä oli vastaanottanut säästökassatalletuksia noin
11927: sadattatuhannelta jäseneltään. Säästökassatoimintaa kohtaan tunnetun luottamuksen
11928: vahvistamiseksi hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi tallettajien saamisten
11929: turvaamisesta säästökassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnassa. Eduskunta
11930: hyväksyi lain joulukuussa ja se tuli voimaan 1.1.1994.
11931: Valtiokonttori on lain perusteella lunastanut Osuuskunta EKA-yhtymän säästökas-
11932: saan tehtyjä talletuksia yhteensä 1 177 mrd markan määrästä. Valtion lopullinen
11933: meno talletusten lunastamisesta riippuu yrityssaneerauksen onnistumisesta ja
11934: realisoitavista talletusten vakuuksista.
11935: 
11936: LupajäJjestelmien karsiminen
11937: 
11938: HE n:o 141/1993 vp.
11939: V aitiovaroinvaliokunta
11940:       Eduskunta edellytti 12.11.1993 hallituksen pikaisesti selvittävän, mistä ny-
11941:       kyaikaan soveltumattomasta turhasta viranomaisten antamia lupia koskevas-
11942:       ta käytännöstä voidaan luopua ja ryhtyvän tarpeellisiin lainsäädäntötoimen-
11943:       piteisiin.
11944: Valtioneuvosto teki 10.11.1994 periaatepäätöksen lupamenettelyjen keventämisestä
11945: ja karsimisesta. Pääsääntönä on, että lupamenettely perustuu suoraan lakiin.
11946: Alemmanasteisilla normeilla voidaan säätää tai määrätä toiminta luvanvaraiseksi
11947: ainoastaan laissa riittävän täsmällisesti määritellyissä rajoissa. Päätöksen mukaan
11948: yksittäisiä kansalaisia ja yhteisöjä koskevat luvat on pääsääntöisesti käsiteltävä
11949: paikallis- ja aluehallinnossa. Samaa toimintaa tai toimenpidettä koskevat luvat on
11950: yhdistettävä menettelyllisesti, jolloin eri luvat voidaan myöntää saman tai yhdellä
11951: viranomaisen päätöksellä. Lupamenettelyjä on myös kevennettävä ja tarpeettomista
11952: menettelyistä luovuttava. Elinkeinotoimintaa ohjaavat ja kilpailua rajoittavat luvat
11953: on korvattava muilla menettelyillä.
11954: Lupamenettelyjen karsimista ja keventämistä jatketaan valtioneuvoston periaate-
11955: päätöksen mukaisesti.
11956:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                     151
11957: 
11958: Talousanrioesitysten perustelut
11959: HE n:o 19411993 vp.
11960: V aitiovaroinvaliokunta
11961:       Eduskunta edellytti 8.12.1993, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpitei-
11962:       siin valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 23 todettujen epäkohtien kor-
11963:       jaamiseksi eduskunnan yksimielisen tahdon mukaisesti siten, että toimenpi-
11964:       teet otetaan huomioon jo päätettäessä lopullisesti vuoden 1994 talousarvios-
11965:       ta.
11966: Valtiovarainministeriö on eri yhteyksissä mm. toiminta- ja taloussuunnitelmien ja
11967: talousarvioehdotusten laadintamääräyksissä kiinnittänyt ministeriöiden ja virastojen
11968: huomiota eduskunnan lausumaan ja siinä tarkoitettujen epäkohtien korjaamiseen
11969: talousarvion perusteluissa.
11970: Talousarvioesityksen valmistelun ohjeistamisen ohella on panostettu valtion
11971: virastojen ja laitosten kirjanpidon ja muun laskentatoimen uudistamiseen sekä
11972: niiden toimintaa ja taloutta koskevien kertomusmenettelyjen kehittämiseen. Tilivi-
11973: rastot on vuodesta 1993 alkaen velvoitettu laatimaan varainhoitovuosittain toiminta-
11974: kertomuksen. Kertomusvuonna on ministeriöt velvoitettu valtion talousarviosta
11975: annetun asetuksen muutoksella (1042/1996) laatimaan koko niiden toimialaa
11976: koskevat kertomukset edelliseltä varainhoitovuodelta. Ministeriöiden uudensisältöi-
11977: set toimintakertomukset laaditaan ensimmäisen kerran vuodelta 1997. Lisäksi on
11978: tarkoitus osana eduskunnalle annettavien hallituksen toimenpidekertomusten
11979: uudistamista muuttaa valtiovarain hoidosta ja tilasta annettavan kertomuksen sisältö
11980: ja ajoitus paremmin eduskunnan budjettikäsittelyä tukevaksi. Nämä uudistukset
11981: parantavat sekä hallituksen budjettivalmistelun että eduskunnan budjettikäsittelyn
11982: tausta- ja vertailutietopohjaa.
11983: Tarkoituksena on parantuvia tausta- ja vertailutietoja käyttäen jatkaa edelleen
11984: talousarvioesityksen perustelujen kehittämistä asteittain eduskunnan päätöksenteon
11985: vaatimusten mukaisesti. Lausuma ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
11986: 
11987: Pakollisten varausten ja johtajavakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus
11988: HE n:o 198/1993 vp.
11989: Valtiovarainvaliokunta
11990:       Eduskunta edellytti 29.11.1993, että hallitus saattaa välittömästi päätökseen
11991:       pakollisten varausten verokohtelua koskevan valmistelutyön ja että asiaa
11992:       koskeva hallituksen esitys annetaan siten, että se voidaan käsitellä vuoden
11993:       1994 valtiopäivien kevätistuntokaudella.
11994:       Eduskunta edellytti, että niin sanotun johtajavakuutuksen verotusta koskeva
11995:       valmistelutyö saatetaan pikaisesti loppuun ja että asiaa koskeva hallituksen
11996:       esitys annetaan välittömästi valmistelutyön päätyttyä.
11997: Kirjanpidon pakollisten varausten verokohtelun muutoksia on valmisteltu valtiova-
11998: rainministeriön asettamassa varaus- ja poistojärjestelmän uudistamistyöryhmässä
11999: (Valtiovarainministeriön työryhmämuistiaita 1995: 17). Työryhmä on tarkastellut
12000: verotuksen ja kirjanpidon tuloksenlaskennan eroavuuksia paitsi pakollisten varaus-
12001: ten myös verotuksen poistojärjestelmään sisältyvien varaustyyppisten erien osalta. -
12002: Työryhmä ehdotti pakollisten varausten vähennyskelpoisuuden laajentamista
12003: verotuksessa ja toisaalta verotuksen poistojärjestelmän uudistamista siten, että
12004: 152                           V altiovarainrninisteriö
12005: 
12006: poistoihin nykyisin sisältyvä tuloksentasausmahdollisuus poistettaisiin. Hallitus ei
12007: ole kuitenkaan toistaiseksi tehnyt päätöksiä työryhmän ehdottamien uudistusten
12008: toteuttamisesta.
12009: Niin sanotun johtajavakuutuksen perusteella maksettujen vakuutusmaksujen vähen-
12010: nyskelpoisuutta on laajennettu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttami-
12011: sesta annetulla lailla 926/1996. Lausuma ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
12012: 
12013: Merenkulun veronhuojennukset
12014: HE n:o 19911993 vp.
12015: Valtiovarainvaliokunta
12016:       Eduskunta edellytti 30.11.1993, että hallitus pikaisesti selvittää mahdollisuu-
12017:       det ottaa käyttöön merenkulkuelinkeinon verotuksessa ehdotettua tasapuoli-
12018:       semmin kaikkia merenkulkuelinkeinoelämän eri lohkoja kohteleva veron-
12019:       huojennuslainsäädäntö esimerkiksi jälleenhankintavarausta käyttämällä.
12020: Eduskunnan lausuma liittyi hallituksen esitykseen merenkulun veronhuojennuksista
12021: annetun lain muuttamisesta, jossa ehdotettiin merenkulkuelinkeinoa tuettavaksi jää-
12022: maksuluokkavähennyksen avulla vuosina 1995 ja 1996. Veronhuojennusjärjestelmää
12023: on sittemminjatkettu merenkulun veronhuojennuslain muuttamisesta annetulla lailla
12024: (1258/1996) siten, ettäjäämaksuluokkavähennys saadaan tehdä vielä vuosina 1997
12025: ja 1998 tilattujen alusten perustella. Hallitus katsoo, että merenkulun tukijärjestel-
12026: mien kansainvälisten sopimusneuvottelujen ollessa kesken ei tällä hetkellä ole tar-
12027: koituksenmukaista ottaa käyttöön uudentyppisiä merenkulun veronhuojennuksia.
12028: Jälleenhankintavarauksen kehittäminen liittyy osaltaan verotuksen poistojärjestel-
12029: män mahdolliseen uudistamiseen. Lausuma ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
12030: 
12031: Valtion virkamieslaki
12032: HE n:o 29111993 vp.
12033: Hallintovaliokunta
12034:       Eduskunta edellytti 21.6.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että selvitetään,
12035:       koskeeko Euroopan yhteisön ns. liikkeenluovutusdirektiivi, valmisteilla ole-
12036:       va direktiivin muutos huomioon ottaen, valtion virkamiehiä, ja että selvitys-
12037:       työn perusteella ryhdytään tarpeellisiin lainvalmistelutoimenpiteisiin.
12038: Valtiovarainministeriö on tehnyt alustavan selvityksen, jonka mukaan ns. liikkeen-
12039: luovutusdirektiivi ei koske valtion virkamiehiä. Valmisteilla ollut kyseisen direktii-
12040: vin muutos ei ole edennyt.
12041: Valtiovarainministeriö on 13.12.1995 asettanut ministeriön ja valtion henkilöstön
12042: keskusjärjestöjen edustajista koostuvan työryhmän, jonka tehtävänä oli 31.12.1996
12043: mennessä selvittää, onko valtion henkilöstön palvelussuhdeturva järjestetty siten,
12044: että valtion henkilöstö on yhdenvertaisessa asemassa yksityisen sektorin palveluk-
12045: sessa olevien työntekijöiden kanssa ja tehdä ehdotukset tarvittaviksi muutoksiksi.
12046: Työryhmässä käsitellään myös liikkeenluovutusdirektiivin soveltamisalaan liittyviä
12047: kysymyksiä.
12048: Työryhmän määräaikaa on jatkettu siten, että se päättyy 31.5.1997.
12049:                        1997 vp   Hallituksen kertomus 1996                       153
12050: 
12051: Juomapakkausten lisävero
12052: HE n:o 3011994 vp.
12053: V aitiovaroinvaliokunta
12054:       Eduskunta edellytti 14.6.1994, että juomapakkausten elinkaaritutkimuksen
12055:       valmistuttua hallitus ottaa uudelleen harkittavaksi alkoholijuomapakkauksille
12056:       nyt asetettavan lisäveron oikeellisuuden ja antaa tarvittaessa lisäveron muut-
12057:       tamista tarkoittavan esityksen.
12058: Juomapakkausten elinkaaritutkimuksen mukaan lainsäädäntöä ei sinänsä ole
12059: muutettava. Juomatölkkien lisäveron alennus neljästä markasta yhteen markkaan
12060: litralta on ollut mahdollista voimassa olevan lainsäädännön puitteissa. Elinkaaritut-
12061: kimuksesta ja voimassa olevasta lisäverojärjestelmästä tehtiin kuitenkin pyynnöstä
12062: selvitys Euroopan yhteisöjen komissiolle sen arvioimiseksi, täyttääkö järjestelmä
12063: yhteisölainsäädännön edellyttämät vaatimukset. Komissio ei toistaiseksi ole ottanut
12064: asiaan kantaa.
12065: Lisäverojärjestelmää selvittänyt ympäristötaloustyöryhmän asettama pakkausjaosto
12066: totesi järjestelmässä eräitä muita kuin yhteisölainsäädännöstä johtuvia muutostar-
12067: peita. Näihin liittyvää muutosesitystä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista tehdä
12068: ennen kuin komissio on ilmoittanut kannanottonsa mahdollisiin yhteisölainsäädän-
12069: nöstä johtuviin vaatimuksiin.
12070: 
12071: Suomen mahdollinen liittyminen rahaliiton kolmanteen vaiheeseen
12072: HE n:o 13511994 vp.
12073: Ulkoasiainvaliokunta
12074:       2) Eduskunta edellytti, että Suomen mahdollisesta liittymisestä rahaliiton
12075:       kolmanteen vaiheeseen päätetään aikanaan eduskunnassa hallituksen erilli-
12076:       sen esityksen perusteella, jolloin hallituksen on arvioitava Suomen osallistu-
12077:       mista mm. mietinnössä mainittujen seikkojen valossa.
12078: Euroopan unionin perustamissopimuksen katsotaan oikeudellisesti velvoittavan
12079: jäsenvaltioita (poisluettuna Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta) osallistumaan
12080: talous- ja rahaliiton (EMU) kolmanteen vaiheeseen, mikäli ne täyttävät tarpeelliset
12081: ehdot. Sopimuksen mukaan EMU :n kolmas vaihe voi aikaisintaan toteutua vuonna
12082: 1997 ja se alkaa viimeistään vuoden 1999 alussa. Jäsenvaltiot jotka eivät vielä
12083: tuolloin täytä kolmanteen vaiheeseen osallistumiselle tarpeellisia ehtoja, voivat
12084: osallistua siihen myöhemmin täytettyään nuo ehdot. Päätöksen siitä, mitkäjäsenval-
12085: tiot voivat osallistua kolmanteen vaiheeseen, tekee EU:n neuvosto kokoontuneena
12086: valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla. Hallitus tulee saattamaan EMU:n
12087: kolmanteen vaiheeseen osallistumisen aikanaan eduskunnan käsiteltäväksi. Myös
12088: hallitusohjelmassa on todettu, että Suomen mahdollisesta liittymisestä rahaliiton
12089: kolmanteen vaiheeseen päätetään eduskunnassa hallituksen erillisen esityksen
12090: perusteella.
12091: Hallituksen 16 päivänä kesäkuuta 1995 julkaistun talous- ja rahaliittoa koskevan
12092: kannanoton mukaan Suomen osallistuminen EMU:n kolmanteen vaiheeseen
12093: saatetaan eduskunnan päätettäväksi. Hallitus antaa asiasta eduskunnalle joko
12094: valtiopäiväjärjestyksen 69 § 2 momentin mukaisen esityksen tai tiedonannon, jossa
12095: esitetään arvio kolmanteen vaiheeseen osallistumisen vaikutuksista ja hahmotelma
12096: kolmannen vaiheen edellyttämistä kotimaisista lainsäädäntömuutoksista. Asia
12097: annetaan eduskunnan päätettäväksi ennen sitä neuvoston kokousta, jossa komission
12098: 154                           Valtiovarainministeriö
12099: 
12100: ja Euroopan rahapoliittisen instituutin raporttien pohjalta todennäköisesti päätetään
12101: EMU:n kolmannen vaiheen aloittamisesta.
12102: Neuvoston kolmannen vaiheen aloittamista koskevan päätöksen jälkeen annetaan
12103: eduskunnalle hallituksen esitys tarvittavista kansallisen lainsäädännön muutoksista.
12104: Ennen näitä lopullisia päätöksentekovaiheita ryhdytään valmisteleviin toimenpitei-
12105: siin, jolloin hallitus mm. pitää eduskuntaa täysin informoituna EMU-prosessin
12106: edistymisestä VJ 4 a luvun menettelytapasäännösten mukaisesti.
12107: 
12108: Vaikeavammaisten yrittäjien arvonlisäverovelvollisuus
12109: HE 15211994 vp
12110: Valtiovarainvaliokunta
12111:       5) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
12112:       lausui pääluokan 28 kohdalla:
12113:       Taloudellisen toiminnan elpymisen myötä yhteiskunnan erityisiin velvolli-
12114:       suuksiin kuuluu, että kaikille taloudellisesta lamasta ja työttömyydestä kärsi-
12115:       mään joutuneille tarjotaan mahdollisimman yhdenvertaiset mahdollisuudet
12116:       työllistää ja siten elättää itsensä. Tämä edellyttää muun muassa vammaisten
12117:       osalta erityisiä toimia. Kokemus on osoittanut, että mitä suurempi työttö-
12118:       myys, sitä vaikeampi on vammaisen työnhakijan työllistyä. Siirtyminen ar-
12119:       vonlisäverojärjestelmään merkitsisi muiden vaikeavammaisten (työkyvyn
12120:       alentuminen vähintään 70 prosenttia) kuin sokeiden arvonlisäverokohtelun
12121:       merkittävää muuttumista huonompaan suuntaan, mikä johtanee siihen, että
12122:       2000 - 3000 tällaista itsensä ja perheensä tähän saakka elättänyttä vammais-
12123:       ta yrittäjää menettää mahdollisuuden jatkaa tuotannollista toimintaansa. Yh-
12124:       teiskunnan kokonaisedun mukaista on, ettei näin tapahdu.
12125:       Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää pikaisesti, miten vapautus arvon-
12126:       lisäveron maksamisesta voidaan palauttaa vamman laadusta riippumatta kai-
12127:       kille sellaisille vaikeavammaisille yrittäjille, joiden työ- ja toimintakyky on
12128:       alentunut vähintään 70 prosenttia.
12129: Vaikeavammaiset yrittäjät on vapautettu arvonlisäverovelvollisuudesta lailla
12130: (1393/95), joka on voimassa vuosina 1995 ja 1996. Sosiaali- ja terveysministeriö
12131: asetti 28.3.1996 työryhmän, jonka tehtävänä oli muun muassa selvittää vaihtoehtoi-
12132: sia tapoja turvata vaikeavammaisten henkilöiden yritysten toimintaedellytykset
12133: tukijärjestelmien kautta. Työryhmän suunnittelemat tukia koskevat uudistukset eivät
12134: ole toteutettavissa vuoden 1997 alusta lukien. Tämän vuoksi vaikeavammaisten
12135: henkilöiden harjoittaman yritystoiminnan arvonlisäverovapautta jatkettiin lailla
12136: (875/1996) koskemaan myös vuotta 1997.
12137: 
12138: Rahoitusjfujestelmän teiVehdyttämistä koskeva tiedonanto
12139: HE 15211994 vp
12140: Valtiovarainvaliokunta
12141:       Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
12142:       edellytti momentin 28.87.89 kohdalla, että hallitus antaa eduskunnalle selvi-
12143:       tyksen pankkituelle asetettujen ehtojen täyttymisestä kaikilta osin sekä
12144:       pankkituen valvonnan ja tarkastuksen tehokkuudesta. Eduskunta korosti
12145:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       155
12146: 
12147:       myös, että pankkitukea koskevassa päätöksenteossa ja valvonnassa vältetään
12148:       esteellisyystilanteiden syntyminen.
12149:       Eduskunta edellytti, että hallitus antaa vuoden 1995 valtiopäivien syysistun-
12150:       tokaudella eduskunnalle uuden tiedonannon suunnitelmasta rahoitusjärjestel-
12151:       män tervehdyttämiseksi, tervehdyttämiseen käytettävistä keinoista ja julkisen
12152:       tuen palauttamisesta valtiolle.
12153: Pankkitukijärjestelmän purkamiseen liittyvä valtion vakuusrahaston jäljelle jäänei-
12154: den tehtävien uudelleenjärjestely tapahtui kuitenkin keväällä 1996. Ehdotukset talle-
12155: tusten suojan uudistamiseksi ja uudistuksen toteuttamisajankohdaksi valmistuivat
12156: vuoden 1996 kesäkuun lopussa mennessä. Tämän vuoksi oli perusteltua, että
12157: tiedonannon antaminen eduskunnalle siirrettiin kevääksi 1996.
12158: Valtioneuvosto on antanut 14 päivänä toukokuuta 1996 eduskunnalle uuden
12159: tiedonannon suunnitelmastarahoitusjärjestelmän tervehdyttämiseksi, tervehdyttämi-
12160: seen käytettävistä keinoista ja julkisen tuen palauttamisesta valtiolle.
12161: Saatuaan tiedonannon eduskunta on lähettänyt sen valmistelevasti käsiteltäväksi
12162: talous valiokuntaan, joka on antanut siitä mietintönsä n:o 26/1996 vp. Eduskunta on
12163: hyväksynyt valiokunnan ehdotuksen siirtymisestä päiväjärjestykseen.
12164: Asia ei siten enää anna aihetta toimenpiteisiin.
12165: 
12166: Ajoneuvovero
12167: 
12168: HE n:o 160/1994 vp.
12169: Valtiovarainvaliokunta
12170:       Eduskunta edellytti 21.12.1994, että hallitus selvittää pikaisesti mahdollisuu-
12171:       det siirtyä järjestelmään, jossa verokausi olisi 12 kuukauden jakso laskettu-
12172:       na rekisteröimiskuukaudesta.
12173:       Eduskunta edellytti hallituksen pikaisesti selvittävän, voidaanko ja millaisen
12174:       järjestelmän puitteissa invalidit ja muut vastaavat erityisryhmät vapauttaa
12175:       ajoneuvoverosta.
12176: Hallitus antoi 4.10.1996 eduskunnalle esityksen laiksi ajoneuvoverosta (HE
12177: 15111996 vp ). Laki ajoneuvoverosta tulee voimaan 31.1.1997 (111111996). Asia
12178: on tullut käsitellyksi tuon esityksen yhteydessä, joten lausuma ei anna aihetta
12179: enempiin toimenpiteisiin.
12180: 
12181: Maatalousverotus
12182: 
12183: HE n:o 17311994 vp.
12184: Valtiovarainvaliokunta
12185:       Eduskunta edellytti 18.11.1994, että hallitus seuraa tiiviisti nyt hyväksytyn
12186:       lain 149 a §:n 5 momentin soveltamista käytäntöön. Mikäli momentissa tar-
12187:       koitettu tuen takaisinperintä ei kohdennu oikeudenmukaisesti, eduskunta
12188:       edellyttää hallituksen ryhtyvän pikaisesti toimenpiteisiin tuen takaisinperin-
12189:       tää koskevan säännöksen tarkistamiseksi.
12190: 156                           Valtiovarainministeriö
12191: 
12192: Hallituksen tietoon ei ole tullut, että takaisinperintää koskevan säännöksen sovelta-
12193: misessa olisi ollut ongelmia. Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
12194: 
12195: Verotuksen ja tulonsiirtojen yhteisvaikutus
12196: HE n:o 175 ja LA :t 67 ja 7511994 vp.
12197: Valtiovarainvaliokunta
12198:       Eduskunta lausui 21.12.1994: Palkkatulon verotusta, tulonsiirtoja ja sosiaali-
12199:       perusteisia maksuja ei ole Suomessa koskaan tietoisesti yhteensovitettu. Nii-
12200:       den valmistelu on tapahtunut toisistaan erillään ja vain kunkin järjestelmän
12201:       omat vaikutukset huomioon ottaen. Tämä on johtanut siihen, että on synty-
12202:       nyt loukkuja, joissa palkkatulon kasvu selvästi johtaa kotitalouden käytettä-
12203:       vissä olevan tulon pienenemiseen.
12204:       Eduskunta katsoo, että työnteon on aina oltava kannattavaa ja kannustavaa.
12205:       Verotus ja sosiaaliturvajärjestelmä on yhteensovitettava siten, että tämä to-
12206:       teutuu.
12207:       Myös tasavallan presidentin työllisyystyöryhmä esittää, että "valtioneuvosto
12208:       asettaa selvitysmiehen valmistelemaan ehdotusta verotuksen ja tulonsiirtojen
12209:       yhteensovittamiseksi siten, että sosiaaliturvalaukkuja ei synny, jolloin ansio-
12210:       työhön meno on kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varassa eläminen".
12211:       Eduskunta edellytti, että hallitus asettaa työryhmän pikaisesti selvittämään
12212:       verotuksen ja tulonsiirtojen yhteisvaikutuksia tavoitteena työnteon kannatta-
12213:       vuuden turvaaminen kaikissa tilanteissa ja että työryhmän selvityksen aika-
12214:       taulu asetetaan sellaiseksi, että sen työn tuloksia voidaan käyttää perustana
12215:       jo vuoden 1996 verotusperusteista ja tulonsiirroista päätettäessä.
12216: Tulo- ja kannustinlaukkuongelman ratkaisemista koordinoimaan perustettiin vuoden
12217: 1995 syksyllä ministerin johtama ohjausryhmä. Ohjausryhmän työ perustui halli-
12218: tusohjelman kirjauksiin, joissa todetaan muun muassa, että verot, tulonsiirrot ja
12219: palvelumaksut mitoitetaan yhteensovittaen siten, että ne kannustavat aina työnte-
12220: koon. Ohjausryhmän ehdotuksista toimenpiteiksi hallitus sopi iltakoulussaan
12221: 2.5.1996. Lakiesitykset samoin kuin ohjausryhmän loppuraportti annettiin eduskun-
12222: nalle vuoden 1997 budjettiesityksen yhteydessä.
12223: 
12224: V almisteverotus
12225: HE n:o 23711994 vp.
12226: Valtiovarainvaliokunta
12227:       Eduskunta edellytti 21.12.1994 hallituksen selvittävän, mitä voidaan pitää
12228:       pienpanimotoiminnan tarkoituksenmukaisena rajana ja veronalennuksen
12229:       määränä tarkoituksena pienpanimotoiminnan edistäminen.
12230:       Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän sähkön kansainväliseen kauppaan
12231:       liittyvät verotukselliset ongelmat.
12232:       Eduskunta edellytti hallituksen pikaisesti selvittävän mahdollisuudet netto-
12233:       tuontiperiaatteeseen siirtymiseen.
12234:                      1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        157
12235: 
12236: Pienpanimot. Pienpanimaiden oikeutta veronalennukseen laajennettiin lailla
12237: alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 9 §:n muuttamisesta (1540/95).
12238: Muutoksella pyrittiin edistämään pienpanimotoimintaa. Veronalennuksella ei ole
12239: todettu olevan haitallisia kilpailuvaikutuksia. Lausuma ei anna aihetta lisätoi-
12240: menpiteisiin.
12241: Sähkön verotus. Hallitus antoi 15.11.1996 esityksen energiaverotusta koskevan
12242: lainsäädännön uudistamiseksi (HE 22511996 vp) siten, että sähkön energialähteiden
12243: verottamisesta luovutaan ja siirrytään lopputuotteen eli sähkön verottamiseen.
12244: Sähkön vero kannetaan pääsääntöisesti verkonhaltijalta sähköä Suomessa kulutuk-
12245: seen luovutettaessa, joten sähkön kansainväliseen kauppaan liittyvät verotukselliset
12246: ongelmat poistuvat. Esityksen perusteella vahvistettiin 30.12.1996laki nestemäisten
12247: polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta ja laki sähkön ja eräiden
12248: polttoaineiden valmisteverosta, joten sähkön verotusta koskevat lausumat eivät enää
12249: aiheuta toimenpiteitä. Mainittuihin verolakeihin liittyen eduskunta kuitenkin
12250: hyväksyi uusia lausumia. Näihin liittyviä toimenpiteitä selostetaan tulevissa
12251: kertomuksissa.
12252: 
12253: Arvonlisä verotus
12254: 
12255: HE n:o 28311994 vp.
12256: Valtiovarainvaliokunta
12257:       Eduskunta edellytti 21.12.1994, että hallitus selvittää mahdollisuudet ottaa
12258:       käyttöön Suomen Pankin noteeraaman keskikurssin kuukausikeskiarvo
12259:       muuntokurssiksi.
12260:       Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän liittymämaksujen verotussäännös-
12261:       ten muutoksen vaikutukset ja tarpeen siirtokelpoisten liittymämaksujen ar-
12262:       vonlisäverokohtelua koskevien säännösten tarkistamiseen.
12263:       Eduskunta edellytti hallituksen ottavan pakkauksia koskevan hajanaisen ja
12264:       moniin lakeihin sisältyvän säännöstön uudelleen tarkasteltavaksi pakkausten
12265:       elinkaariselvityksen valmistuttua ja selvittävän tässä yhteydessä mahdolli-
12266:       suudet pakkauksia koskevan erillislain säätämiseen.
12267:       Eduskunta edellytti hallituksen seuraavan henkilöstövuokrauksen arvon-
12268:       lisäverotuksen toteutumista eri ammattialoilla ja erityisesti sosiaali- ja ter-
12269:       veydenhuollon alalla ja ryhtyvän tarvittaessa lainsäädännön selventämiseen.
12270:       Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa polttopuun kilpailukykyä muihin
12271:       pohtoaineisiin nähden ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin puun kilpailuky-
12272:       vyn säilyttämiseksi.
12273: Valuuttakurssisäännös. Arvonlisäverolain 80 a §:n mukaan ulkomaan valuutassa
12274: ilmaistu rahamäärä muunnetaan Suomen markoiksi pääsääntöisesti veron suoritta-
12275: misvelvollisuuden syntyajankohdan viimeisimmän liikepankin julkaiseman myynti-
12276: kurssin perusteella. Säännös perustuu kuudennen arvonlisäverodirektiivin
12277: 11 artiklan C kohdan pääsääntöön. Valtiovarainministeriön tarkoituksena on
12278: selvittää tarve ja mahdollisuudet valuutanmuutonsäännöksen joustavoittamiseksi.
12279: Liittymämaksut. Liittymämaksujen arvonlisäverovapautta koskeva erityissäännös
12280: kumottiin vuoden 1995 alusta lukien. Palautuskelpoiset liittymämaksut säilyivät
12281: verottomina pääomasuorituksenluonteisinakorvauksina. Korkein hallinto-oikeus on
12282: 158                           Valtiovarainministeriö
12283: 
12284: ratkaisussaan 21.12.1995 ta1tio n:o 5303 (ATK-B) katsonut myös siirtokelpoiset
12285: mutta palautuskelvottomat liittymämaksut verottomiksi pääomasuorituksiksi.
12286: Pakkauksia koskeva lainsäädäntö. Palautettavien pakkausten arvonlisäverokohtelua
12287: koskevat säännökset liittyvät kiinteästi arvonlisäverojärjestelmään. Niitä ei tämän
12288: vuoksi ole perusteltua yhdistää juomapakkausten valmisteverotusta koskevaan
12289: lainsäädäntöön. Asia ei siten arvonlisäverotuksen osalta anna aihetta toimenpiteisiin.
12290: Juomapakkausten elinkaariselvityksen vaikutukset pakkauksia koskevaan
12291: lainsäädäntöön käsitellään kertomuksen juomapakkausten lisäveroa koskevassa
12292: kohdassa.
12293: H enkilöstövuokraus. Henkilöstövuokraus on arvonlisäverotuksen yleisten sääntöjen
12294: mukaan verollista riippumatta siitä, mihin toimintoihin vuokrattua henkilökuntaa
12295: käytetään. Myös verotuksen ulkopuolelle jäävää terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa
12296: tai sosiaalihuoltotoimintaa varten tapahtuva henkilöstövuokraus on verollista. Tästä
12297: on aiheutunut neutraalisuusongelmia terveydenhuoltoalalla. Valtiovarainministeriön
12298: tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet näiden ongelmien poistamiseksi.
12299: Polttopuun kilpailukyky. Arvonlisäverolakia muutettiin EU:n jäsenyyden johdosta
12300: vuoden 1995 alusta lukien siten, että puuperäisille polttoaineille arvonlisäverotuksen
12301: kautta annetusta tuesta luovuttiin. Samanaikaisesti tehdyissä energiaveroratkaisuissa
12302: puuperäiset polttoaineet jäivät edelleenkin energiaverotuksen ulkopuolelle samalla
12303: kuin muiden energialähteiden veroa korotettiin. Energia-avustusmäärärahoista
12304: myönnettiin kertaluonteisesti tukea kotimaista polttoainetta käyttäville
12305: kaukolämpökeskuksille toiminnan sopeuttamiseen arvonlisäverotuksen ja
12306: valmisteverotuksen muutosten kustannusvaikutuksiin vuosina 1995 ja 1996.
12307: Puupolttoaineen kilpailukykyä on pyritty parantamaan myös bioenergian
12308: tutkimusohjelman avulla. Lisäksi mm. metsänparannusvaroja on osoitettu
12309: energiapuun korjuuseen ja lähiku1jetukseen.
12310: Energiaverotus uudistettiin vuoden 1997 alusta voimaan tulleella sähkön ja eräiden
12311: polttoaineiden valmisteverosta annetulla lailla siten, että sähkön energialähteiden
12312: verottamisesta luovuttiin ja siirryttiin sähkön verottamiseen.
12313: Arvonlisäverotuksen osalta asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. Puun energiakäytön
12314: kannattavuuden kehittämistä tarkastellaan kertomuksen energiaverotusta koskevassa
12315: kohdassa.
12316: Vakuutuskorvausten verokohtelu. Valtiovarainministeriössä on tarkoitus selvittää
12317: tarve ja mahdollisuudet vakuutuskorvausten verokohtelun yksinkertaistamiseksi.
12318: 
12319: Autoverotus
12320: 
12321: HE n:o 321/1994 vp.
12322: Valtiovarainvaliokunta
12323:       Eduskunta edellytti 20.12.1994 hallituksen selvittävän vähäpäästöisen ajo-
12324:       veuvon määrittelyn ja vähäpäästäisyyden perusteella myönnettävän autove-
12325:       ron vähennyksen oikean suuruuden siten, että uusia säännöksiä voidaan so-
12326:       veltaa samanaikaisesti vuoden 1997 alusta tapahtuvan henkilöautojen pääs-
12327:       tänormien tiukentamisen kanssa.
12328:       Eduskunta edellytti hallityksen selvittävän, mitkä ovat ne liikenneturvalli-
12329:       suutta tehostavat lisälaitteet, jotka tulisi jättää autoverotuksen ulkopuolelle
12330:       tai joista tulisi myöntää erityinen vähennys autoverosta.
12331:                      1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                        159
12332: 
12333:       Eduskunta edellytti, että hallitus suorittaa pikaisesti kokonaisselvityksen
12334:       siitä, miten invalidien autoveron palautusjärjestelmä uudistetaan tai korva-
12335:       taan muulla järjestelmällä, ja antaa pikaisesti eduskunnalle tarvittavat esityk-
12336:       set.
12337:       Eduskunta edellyttää hallituksen pikaisesti selvittävän autoverouudistuksen
12338:       käyttöönoton vaikutukset sekä uuden autoverolain mahdolliset epäselvyydet
12339:       ja tulkinnanvaraisuudet.
12340:       Eduskunta edellyttää hallituksen antavan vuoden 1995 alkukuukausina edus-
12341:       kunnalle esityksen uuden autoverolain epäkohtien, epäselvyyksien ja tulkin-
12342:       nanvaraisuuksien poistamiseksi.
12343: Lausumassa tarkoitettu hallituksen esitys on annettu eduskunnalle 5.12.1996 (HE
12344: 244/1996 vp). Lausuma ei tältä osin anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
12345: Ympäristövähennyksiä ja turvallisuusperusteisia vähennyksiä selvitetään edelleen.
12346: Sosiaali- ja terveysministeriö on 28.3.1996 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on
12347: muun muassa selvittää vammaisten henkilöiden autoveroon ja mahdollisesti
12348: muuhun verotukseen liittyvät uudistusehdotukset siten, että valitut ratkaisut tukevat
12349: vammaisten henkilöiden työ- ja toimintakykyä. Työryhmän määräaika päättyy
12350: 28.2.1997. Työryhmä selvittää muun muassa mahdollisuuksia korvata nykyinen
12351: autoveron palautus muilla tukimuodoilla.
12352: 
12353: Säästökassatoiminta
12354: 
12355: HE n:o 11/1995 vp.
12356: Valtiovarainvaliokunta
12357:       1) Hyväksyessään 21.6.1995 lisätalousarvion eduskunta edellytti momentin
12358:       28.87.89 kohdalla, että momentin käsittelyn yhteydessä aiemmin hyväksyt-
12359:       tyjä perusteluja ja niiden mukaisia ehtoja sovelletaan soveltuvin osin myös
12360:       käsiteltävänä olevassa Osuusliike Elantoa koskevassa asiassa.
12361: Maaliskuussa 1995 säästökassatoimintaa harjoittavassa Osuusliike Elannossa
12362: aloitettiin yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/93) tarkoitettu saneeraus-
12363: menettely. Osuusliike Elanto oli vastaanottanut säästökassatalletuksia noin neljältä-
12364: kymmeneltätuhannelta j äseneltään. Säästökassatallettajien yhdenvertaisen kohtelun
12365: turvaamiseksi hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi tallettajien saamisten
12366: turvaamisesta säästökassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnassa annetun lain
12367: 13 §:n muuttamisesta (HE 34/1995 vp). Eduskunta hyväksyi lain kesäkuussa ja se
12368: tuli voimaan 1.7.1995.
12369: Vuoden 1995 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä momentin 29.87.89 (pankki-
12370: toiminnan tukeminen) perusteluja muutettiin siten, että vuoden 1994 talousarviossa
12371: momentille myönnettyä määrärahaa saa käyttää myös tallettajien saamisten turvaa-
12372: misesta säästökassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnassa annetun lain ( 13 61/93),
12373: sellaisena kuin se on muutettuna, nojalla tehtävistä valtioneuvoston tai valtiovarain-
12374: ministeriön päätöksistä valtiolle aiheutuvien yhteensä enintään 621 miljoonan
12375: markan menojen maksamiseen.
12376: Valtiokonttori on lain perusteella lunastanut Osuusliike Elannon säästökassaan
12377: tehtyjä talletuksia vuoden 1996 loppuun mennessä yhteensä noin 568 miljoonan
12378: 160                           Valtiovarainministeriö
12379: 
12380: markan määrästä. Valtion lopullinen meno talletusten lunastamisesta riippuu
12381: yrityssaneerauksen onnistumisesta ja realisoitavista talletusten vakuuksista.
12382: Valtiovarainministeriö on pyytänyt 29.5.1996 keskusrikospoliisia tutkimaan, onko
12383: Osuusliike Elannon säästökassatoiminnassa syyllistytty 1) petokseen, 2) velallisen
12384: rikokseen, 3) kirjanpitorikokseen taikka säästökassarikokseen tai rikkomukseen. Jos
12385: tutkinnassa käy ilmi, että asiassa on syyllistytty rikokseen tai rikkomukseen, asiassa
12386: pyydettiin ryhtymään syytetoimiin.
12387: Valtiovarainministeriön, Osuusliike Elannon ja sen säästökassan johdon sekä
12388: osuuskunnan tilintarkastajien vastuun selvittäminen oli kertomusvuoden lopussa
12389: kesken.
12390: 
12391: Perintö- ja lahjaverotus
12392: 
12393: HE n:o 68/1995 vp
12394: Valtiovarainvaliokunta
12395:       Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän, voidaanko perintö- ja lahjavero-
12396:       tuksessa laajentaa ehdotettua avopuolisoiden käsitettä.
12397:       Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän, onko perusteltua syytä siirtyä
12398:       perintö- ja lahjaverotuksessa kahteen veroluokkaan.
12399:       Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän sukupolvenvaihdostilanteita kos-
12400:       kevien perintö- ja lahjaverosäännösten uudistamistarpeen kokonaisuudes-
12401:       saan. Selvitystyössä on kiinnitettävä huomiota erityisesti varallisuuden ar-
12402:       vostuskysymyksiin, mahdollisuuteen ottaa käyttöön sukupolvenvaihdostilan-
12403:       teissa tavanmukaista olennaisesti pitemmät veron maksuajat sekä siihen, että
12404:       veroviranomaisille säädettäisiin velvollisuus antaa verovelvollisille ennen
12405:       verotuksen toimittamista selvitys mahdollisuudesta sukupolvenvaihdossään-
12406:       nösten soveltamiseen.
12407: Perintö- ja lahjaverolakiin eduskunnan lisääiDä avopuolisaa koskeva säännös ottaa
12408: huomioon ne avopuolisoiden perintöveroa koskevat tilanteet, joissa lievemmän
12409: verotuksen voidaan katsoa olevan kohtuullista. A vopuolisolla ei ole lain mukaan oi-
12410: keutta perintöön, vaan saanto perustuu aina testamenttiin. Tehtyjen tutkimusten
12411: mukaan kaikista tehdyistä testamenteista vain vajaa 1 prosentti on tehty avopuo-
12412: lison hyväksi. Nykyistä laajempi avopuolison käsitteen määrittely laissa toisi muka-
12413: naan käytännössä ilmeneviä rajanveto-ongelmia ja hankalia näyttökysymyksiä.
12414: Hallituksen käsityksen mukaan ei tässä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista laajentaa
12415: perintö- ja lahjaverolaissa olevaa avopuolison käsitettä.
12416: Perintö- ja lahjaverotuksen uudistamisen valmisteluvaiheessa oli harkittavana myös
12417: mahdollisuus siirtyä kahteen veroluokkaan, jolloin myös avopuolisoita koskevat
12418: ongelmat olisivat tulleet ratkaistuiksi. Kun tässä yhteydessä ehdotettiin myös
12419: luovuttavaksi kunnallisverotuksen sivuperintöä koskevista säännöksistä, olisi
12420: kaukaisempien sukulaisten ja vieraiden perintö- ja lahjaverotus lieventynyt suhteet-
12421: toman paljon verrattuna lähisukulaisten verotukseen. Kun vuoden 1996 alusta
12422: voimaan tullut perintö- ja lahjaverolain muutos kevensi nimenomaan kolmanteen
12423: veroluokkaan kuuluvien verotusta samalla kun muiden verotus kiristyi ja kun
12424: säännökset ovat olleet voimassa vasta näin lyhyen ajan, hallituksen käsityksen
12425: mukaan lain muuttaminen tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista.
12426:                      1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       161
12427: 
12428: Sukupolvenvaihdostilanteita koskevien perintö- ja lahjaverosäännösten uudistamis-
12429: tarpeita on viimeksi selvitetty vuonna 1993. Valtiovarainministeriön asettaman
12430: työryhmän tekemät ehdotukset eivät kuitenkaanjohtaneet lainsäädännön muuttami-
12431: seen. Sukupolvenvaihdostilanteissa myönnettäviä huojennuksia on arvioitava siten,
12432: että verotuksen tasapuolisuus ja yritystoimintaa jatkavien aseman helpottamista
12433: koskevat näkökohdat ovat keskenään tasapainossa. Kun jo voimassa olevat huojen-
12434: nukset merkitsevät huomattavaa veroetua muihin perinnönsaajiin verrattuna, hallitus
12435: ei tässä vaiheessa näe erityistä tarvetta sukupolvenvaihdossäännösten uudistamiseen.
12436: 
12437: Säästökassojen valvonta
12438: lfE n:o 7211995 vp
12439: Valtiovarainvaliokunta
12440:       3) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta
12441:       edellytti pääluokan 28 kohdalla valtiovarainministeriön selvittävän, onko
12442:       syytä säilyttää säästökassojen valvonta valtiovarainministeriön tehtävänä, ja
12443:       ryhtyvän tarvittaessa toimenpiteisiin.
12444: Hallitus antoi eduskunnalle 15.3.1996 esityksen laeiksi osuuskuntalain ja eräiden
12445: siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 10/1996 vp). Esityksessä ehdotettiin
12446: muun muassa uudistettaviksi säästökassatoimintaa koskevat osuuskuntalain sään-
12447: nökset. Eduskunta hyväksyi esityksen 28.5.1996 ja laki osuuskuntalain muuttami-
12448: sesta (41511996) tuli voimaan 1.7.1996.
12449: Lainmuutoksen mukaan säästökassatoimintaa valvoo erityinen säästökassatarkastaja.
12450: Säästökassatarkastajana toimii osuuskunnan kokouksen valitsema Keskuskauppaka-
12451: marin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Jos
12452: osuuskunnalla on keskusliike, säästökassatarkastajaksi on valittava keskusliikkeen
12453: nimeämä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Säästökassatoiminnan valvonta ei
12454: enää ole valtiovarainministeriön tehtävänä.
12455: Asia ei siten enää anna aihetta toimenpiteisiin.
12456: 
12457: Kuuden kuukauden sääntö
12458: 
12459: lfE n:o 7611995 vp
12460: Valtiovarainvaliokunta
12461:       Eduskunta edellytti, että hallitus antaa esitykset nyt hyväksyttävien sään-
12462:       nösten muuttamiseksi välittömästi, mikäli hyväksytyt muutokset johtavat
12463:       projektiviennin heikkenemiseen.
12464: Hallituksen käsityksen mukaan tuloverolain kuuden kuukauden sääntöön tehdyt
12465: muutokset eivät ole vaikuttaneet projektivientiä heikentävästi. Lausuma ei anna
12466: aihetta toimenpiteisiin.
12467: 
12468: 
12469: 
12470: 
12471: 6 370147
12472: 162                           Valtiovarainministeriö
12473: 
12474: Valtion virkaehtosopimuslain muutoksen seuranta
12475: 
12476: HE n:o 113/1995 vp.
12477: H alfintovaliokunta
12478:       Eduskunta edellytti 29.11.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että nyt hyväk-
12479:       sytyn lain käytännön soveltamista ja vaikutuksia seurataan, ja että tarvittaes-
12480:       sa ryhdytään toimenpiteisiin epäkohtien poistamiseksi.
12481: Valtion virkaehtosopimus lakia muutettiin siten, että valtiovarainministeriö voi antaa
12482: yleisohjeita virastoille niiden päättäessä virkamiestensä palkkauksista. Valtiovarain-
12483: ministeriö ei ole antanut sellaisia ohjeita.
12484: 
12485: Ajoneuvoveron kantaminen ja veronpalautus
12486: 
12487: HE n:o 133/1995 vp
12488: Valtiovarainvaliokunta
12489:       Eduskunta edellytti 28.11.1995 hallituksen ryhtyvän maaliskuun 1996 lop-
12490:       puun mennessä tarvittaviin toimenpiteisiin ajoneuvoveron kantamiseksi
12491:       vuotta lyhyemmiltä ajanjaksoilta ja vammaisten käyttämien ajoneuvojen
12492:       veronpalautuksen tai verovapauden toteuttamiseksi.
12493: Hallitus antoi 4.10.1996 eduskunnalle esityksen laiksi ajoneuvoverosta (HE
12494: 151/1996 vp ). Laki ajoneuvoverosta tulee voimaan 31.1.1997 (1111/1996). Asia
12495: on tullut käsitellyksi tuon esityksen yhteydessä, joten lausuma ei anna aihetta
12496: enempiin toimenpiteisiin.
12497: 
12498: Alkoholijuomaveron alennus
12499: 
12500: HE n:o 156/1995 vp
12501: Valtiovarainvaliokunta
12502:       Eduskunta edellytti 5.12.1995, että hallitus seuraa nyt hyväksytyn muutok-
12503:       sen vaikutuksia kilpailun näkökulmasta, ja edellytti hallituksen ryhtyvän
12504:       toimenpiteisiin, mikäli olennaisia kilpailuhaittoja käytännössä esiintyy.
12505: Panimo, jonka vuosituotanto on yli 1 miljoonaa, mutta alle 5,5 miljoonaa litraa, on
12506: vuoden 1996 alusta saanut alkoholijuomaverosta 10 prosentin alennuksen. Alennuk-
12507: sella ei ole todettu olevan haitallisia vaikutuksia panimoiden kilpailukykyyn.
12508: Hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin, mikäli kilpailuhaittoja esiintyy. Lausuma ei
12509: anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
12510: 
12511: Kuntien kalleusluokitusjärjestelmä
12512: 
12513: HE n:o 164/1995 vp
12514: H alfintovaliokunta
12515: 
12516:       Eduskunta edellytti 21.11.1995 hallituksen huolehtivan osaltaan siitä, että
12517:       ryhdytään sellaisiinlainvalmistelu-ja muihin toimenpiteisiin, jotka mahdol-
12518:       listavat kalleusluokitusjärjestelmästä luopumisen kokonaan vuoden 2000
12519:       alusta.
12520:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                         163
12521: 
12522: Kuntien kalleusluokitusjärjestelmä jäädytettiin vuosiksi 1996-1999 lailla (1341/95)
12523: samaksi kuin se oli vuonna 1995. Eduskunta hyväksyi tässä yhteydessä lausuman,
12524: jonka perusteella järjestelmästä tulisi kokonaan luopua lain voimassaolon päättyes-
12525: sä. Hallitus antoi lakiesityksen vuosia 1996-1997 koskevan talous-, työllisyys- ja
12526: työmarkkinapoliittisen sopimuksen valmistuttua.
12527: Kalleusluokitusjärjestelmän perusteella määräytyi mm. julkisen sektorin alueelliset
12528: palkkauserot Periaatteellisena kysymyksenä on kuitenkin epäselvää miksi palk-
12529: kauksen pitäisi heijastaa elinkustannuksia ja miksi se ei olisi vain korvaus tehdystä
12530: työstä. Käytännön ongelmana on huomattava, että asumis- ja työpaikkakunnat eivät
12531: useassa tapauksessa ole samoja. Mm. nämä seikat puoltavat järjestelmästä luopu-
12532: mista.
12533: Toisaalta on otettava huomioon, että yksityisenkin sektorin palkkataso vaihtelee
12534: alueellisesti ja että tähän vaihteluun osittain vaikuttavat myös alueelliset elinkustan-
12535: nuserot Useat näkökohdat puolustavat sitä, että julkisen sektorin palkkarakenne ei
12536: erkaannu liiaksi yksityisen sektorin palkkarakenteesta. Nykyinen kalleusluokitusjär-
12537: jestelmä heijastaa kuitenkin näitä tekijöitä varsin heikosti. Lisäksi on vähintäänkin
12538: epäselvää, miksi alueellisten palkkauserojen pitäisi perustua lakiin sopimuksien
12539: sijaan.
12540: Kalleusluokitusjärjestelmän perusteella määrätään lisäksi useat julkiset tulonsiirrot.
12541: Lisäksi se vaikuttaa välillisesti palkkojen porrastuksen kautta mm. työeläkkeisiin,
12542: ansioon suhteutettuihin päivätahoihin ja muihin etuuksiin.
12543: Järjestelmästä luopumista on tavoiteltu aiemminkin. Esteenä järjestelmästä luopu-
12544: miselle on kuitenkin toistuvasti ollut pelko siitä, että luokituksesta luopuminen
12545: voisi johtaa työvoimakustannusten ja tulonsiirtojen sekä siten julkisten menojen
12546: kasvuun.
12547: Valtiovarainministeriön työryhmämuistio 1995:24 "Kuntien yleinen kalleusluokitus"
12548: on viimeisin selvitys kuntien kalleusluokitusjärjestelmästä. Selvitys- ja lainvalmiste-
12549: lutyötä silmälläpitäen vuotta 2000 ei ole kertomusvuonna vielä aloitettu, mutta
12550: asian laajakantoisuuden vuoksi selvitystyö on tarkoitus aloittaa hyvissä ajoin ennen
12551: nykyisen lain voimassaolon päättymistä. Palkkauksen osalta kysymys on pitkälle
12552: työmarkkinakysymys ja on perusteltua nostaa se esille seuraavien palkkaratkaisujen
12553: yhteydessä. Eläke- yms. etuuksien osalta on selvitettävä, miten nykyisestäjärjestel-
12554: mästä voidaan irtaantua kustannusneutraalilla tavalla.
12555: 
12556: Vakuutuskorvausten arvonlisävero-osuuden palautusoikeus
12557: 
12558: HE n:o 168/1995 vp
12559: Valtiovarainvaliokunta
12560:       Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän vakuutuskorvausten verokohtelua
12561:       koskevan menettelyn yksinkertaistamista siten, että vakuutuslaitoksille
12562:       myönnetään palautusoikeus vakuutuskorvausten arvonlisävero-osuudesta,
12563:       jolloin ne voisivat maksaa vakuutuskorvaukset arvonlisäverovelvollisille
12564:       yrityksille veron määrällä lisättynä.
12565: Vakuutuslaitoksille myönnettävä palautusoikeus edellyttäisi, että vakuutuksen piiriin
12566: kuuluvia hankintoja varten luodaan yleisistä tilitys- tai vähennyssäännöistä poik-
12567: keava menettely, jossa vakuutusyhtiön palautusoikeus määräytyisi toisen yrityksen
12568: olosuhteiden perusteella. Menettelystä aiheutuisi sekä verohallinnolle että vakuutus-
12569: laitoksille ylimääräisiä hallinnollisia kustannuksia. Menettelyn toteuttamiskelpoi-
12570: 164                            Valtiovarainministeriö
12571: 
12572: suutta arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon EY -lainsäädännön kansalliselle
12573: päätöksenteolle asettamat rajoitukset.
12574: Valtiovarainministeriössä on tarkoituksena selvittää mahdollisuudet helpottaa
12575: vakuutuskorvausten verokohtelusta pienyrityksille aiheutuvia rahoitusvaikeuksia.
12576: Palautusmenettelyyn liittyvien ongelmien vuoksi rahoitusvaikeudet tulisi kuitenkin
12577: ensisijaisesti pyrkiä poistamaan verotuksellisten keinojen asemesta vaikuttamalla
12578: vakuutusyhtiöiden käytäntöön joustavien rahoitusjärjestelyjen kehittämiseksi.
12579: V akuotusyhtiöiden keskusliitto onkin jo antanut tätä tukevan suosituksen. Nykyinen
12580: lainsäädäntökään ei asettane esteitäjoustavalle vakuuksien arvioinnille kohtuuttomi-
12581: en yksittäisten tilanteiden syntymisen estämiseksi.
12582: 
12583: Tytäryhtiön tappioiden vähentäminen
12584: 
12585: HE n:o 17711995 vp
12586: Valtiovarainvaliokunta
12587:       Eduskunta edellytti, että hallitus antaa pikaisesti esityksen, jossa säännellään
12588:       tappioiden vähentämisestä muutettaessa ulkomaisen yhtiön Suomessa sijait-
12589:       seva kiinteä toimipaikka tytäryhtiöksi.
12590: Ulkomaisen yhtiön Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan verotuksessa vahvis-
12591: tettujen tappioiden vähentäminen sen toimintaa jatkamaan perustetun tytäryhtiön
12592: verotettavasta tulosta on tehty mahdolliseksi tuloverolain muuttamisesta annetulla
12593: lailla (927/1996). Lausuma ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
12594: 
12595: Tullilainsäädäntö
12596: 
12597: HE n:o 17811995 vp
12598: Hallintovaliokunta
12599:       Eduskunta edellytti 19.4.1996 hallituksen huolehtivan siitä, että tullilainsää-
12600:       däntö otetaan kokonaisuudessaan pikaisesti tarkistettavaksi perusoikeusuu-
12601:       distuksen johdosta ja saatetaan myös vastaamaan paremmin uutta poliisila-
12602:       kia ja siitä, että tullilain soveltamista ja sen toimivuutta seurataan kiinnittä-
12603:       en erityistä huomiota asianosaisten oikeusturvaan ja tietosuojaan rikosten
12604:       torjunnassa ja tutkinnassa liittyviin kysymyksiin, tutkittavien rikosten laa-
12605:       tuun, toimivaltuuksien käyttöön ja mahdollisiin päällekkäisyyksiin poliisin
12606:       tehtäviin nähden sekä siitä, että ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin ha-
12607:       vaittujen epäkohtien korjaamiseksi.
12608: Tasavallan Presidentti antoi 20.5.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
12609: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
12610: Tullihallitus selvittää tullilaisäädännön muutostarpeita. Hallituksen esitystä tullilain-
12611: säädännön muuttamisesta ryhdytään valmistelemaan selvityksen valmistuttua. Tulli-
12612: lain uusien valtuuksien soveltamisesta rikosten torjunnassa on vielä vähän koke-
12613: muksia. Teknistä valvontaa ja teknistä tarkkailua koskevia valtuuksia ryhdytään
12614: laajemmin soveltamaan vasta kun uutta kalustoa saadaan käyttöön vuoden 1997
12615: alussa. Siltä osin kuin toimenpiteitä on suoritettu ei säännösten soveltamisessa ja
12616: toimivuudessa ole havaittu epäkohtia. Tullin ja poliisin tehtävät ovat osittain pääl-
12617: lekkäisiä, koska poliisi on rikostorjunnan yleisviranomaisena toimivaltainen myös
12618: tullirikosasioissa. Tämän vuoksi myös viranomaisten toimivaltuuksissa on päällek-
12619:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        165
12620: 
12621: käisyyttä. Asiantila ei kuitenkaan ole uusi, eikä siitä ole todettu aiheutuvan mainit-
12622: tavia ongelmia.
12623: 
12624: EU -kulukorvausten verokohtelu
12625: 
12626: HE n:o 21511995 vp
12627: Valtiovarainvaliokunta
12628:       Eduskunta edellytti 19.3.1996, että hallitus pikaisesti selvittää EU:n eri toi-
12629:       mielimissä toimivien kaikkien luottamus- ja virkamiesten verotuskysymyk-
12630:       sen kokonaisuudessaan ja antaa ensi tilassa eduskunnalle uuden esityksen
12631:       mainittujen verotuskysymysten kokonaisvaltaiseksi ratkaisuksi.
12632: Tasavallan Presidentti antoi 4.4.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
12633: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
12634: Hallitus antoi 10.5.1996 esityksen (HE 5 811996 vp ), jossa ehdotettiin, että Suomes-
12635: ta Euroopan yhteisöjen komission palvelukseen määrättävien niin sanottujen
12636: kansallisten asiantuntijoiden sekä alueiden komitea ja talous- ja sosiaalikomitean
12637: jäsenten Euroopan yhteisöitä saarnat kulukorvaukset olisivat verosta vapaata tuloa.
12638: Eduskunta hyväksyi esityksen ja laki tuloverolain 76 §:n muuttamisesta astui
12639: voimaan 1.7.1996. Lainvalmistelun yhteydessä selvitettiin myös, onko muilta osin
12640: tarvetta kulukorvausten verokohtelun tarkistuksiin. Tässä vaiheessa tarvetta ei
12641: ilmennyt, joten lausuma ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
12642: 
12643: Omaisuudenhoitoyhtiöiden valvonta
12644: 
12645: HE n:o 6/1996 vp
12646: Talousvaliokunta
12647:       Eduskunta edellytti 26.3.1996, että omaisuudenhoitoyhtiöissä olevan arvok-
12648:       kaan omaisuusmassan kansantaloudellisen merkityksen vuoksi omaisuuden-
12649:       hoitoyhtiöiden hallinnointi järjestetään niin, että yhtiöiden yhteiskunnallista
12650:       valvontaa vahvistetaan. Eduskunta kiirehtii järjestelyn toteuttamista.
12651: Tasavallan Presidentti antoi 4.4.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
12652: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
12653: Valvonnan tehostamiseksi Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:öön perustetaan
12654: vuoden 1997 alussa tarkastus valiokunta, jonka jäsenistä enemmistö nimetään edus-
12655: kuntaryhmien ehdottamista henkilöistä. Asia ei siten enää anna aihetta toimenpitei-
12656: siin.
12657: 
12658: Perintö- ja lahjaverolain kokonaisuudistus
12659: 
12660: HE n:o 1511996 vp
12661: Valtiovarainvaliokunta
12662:       Eduskunta edellytti 10.6.1996 hallituksen ryhtyvän pikaisiin toimenpiteisiin
12663:       perintö- ja lahjaverolain kokonaisuudistuksen toteuttamiseksi.
12664: Tasavallan Presidentti antoi 20.6.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
12665: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
12666: 166                          Valtiovarainministeriö
12667: 
12668: Perintö- ja lahjaverolakia muutettiin vuoden 1996 alusta voimaan tulleella lailla
12669: (1392/95), jolloin hallitusohjelmassa edellytetyn asteikkojen kiristämisen lisäksi
12670: lakiin tehtiin eräitä veropohjan laajentamista koskevia muutoksia sekä poistettiin
12671: eräitä vähennyksiä, joilla ei enää nyky-yhteiskunnassa ole merkitystä. Muutoksilla
12672: pyrittiin lisäämään verotuksen oikeudenmukaisuutta ja edistämään verotuksen
12673: yhdenmukaisuutta sekä yksinkertaistamaan verotusta. Kun perintö- ja lahjaverola-
12674: kiin tehtiin ne muutokset, joita aikaisemmin tehdyissä selvityksissä on ehdotettu ja
12675: kun nämä muutokset ovat olleet voimassa vasta tämän vuoden ajan, hallitus ei tässä
12676: vaiheessa pidä perintö- ja lahjaverotuksen kokonaisuudistusta tarpeellisena.
12677: 
12678: Luottolaitostoiminnasta annetun lain muutos
12679: 
12680: HE n:o 3811996 vp
12681: Talousvaliokunta
12682:       Eduskunta edellytti 18.6.1996, että hallitus pikaisesti antaa uuden esityksen,
12683:       jolla korvataan ehdotuksesta nyt poistettu luottolaitoslain 68 §:n 2 momen-
12684:       tin muutos.
12685: Tasavallan Presidentti antoi 26.7.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
12686: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
12687: 
12688: Osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön säännöt
12689: 
12690: HE n:o 4711996 vp
12691: Talousvaliokunta
12692:       Eduskunta edellytti 18.6.1996, että ennen kuin valtiovarainministeriö vah-
12693:       vistaa keskusyhteisön säännöt, ministeriön tulee saada rahoitustarkastukselta
12694:       lausunto siitä, että keskusyhteisön riskienhallinta on järjestetty rahoitustar-
12695:       kastuksen hyväksymällä tavalla ja että rahoitustarkastus on saanut luottolai-
12696:       tostoiminnasta annetun lain 10 §:ssä tarkoitetun selvityksen keskusyhteisön
12697:       omistajista ja hallintohenkilöistä ja varmistunut siitä, että keskusyhteisöä
12698:       tullaan johtamaan ammattitaitoisesti sekä terveiden ja varovaisten liikeperi-
12699:       aatteiden mukaisesti.
12700: Tasavallan Presidentti antoi 26.7.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
12701: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
12702: Kertomusvuoden aikana valtiovarainministeriölle ei tehty hakemusta keskusyhteisön
12703: sääntöjen vahvistamisesta.
12704: 
12705: Jäteveron laajentaminen
12706: 
12707: HE n:o 48/1996 vp
12708: Valtiovarainvaliokunta
12709:       Eduskunta edellytti 18.6.1996 hallituksen huolehtivan jäteverolain jatkoval-
12710:       mistelusta siten, että verotus kohtelee tasapuolisesti kaikkia kaatopaikkoja.
12711:       Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän välittömästi lain tultua voimaan
12712:       lain vaikutukset jätehuoltoon, työllisyyteen ja ympäristöön sekä ryhtyvän
12713:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        167
12714: 
12715:       pikaisesti toimenpiteisiin lain muuttamiseksi vastaamaan paremmin lain tar-
12716:       koitusta.
12717: Tasavallan Presidentti antoi 28.6.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
12718: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
12719: Hallituksen tarkoituksena on käynnistää selvitystyö mahdollisuuksista laajentaa
12720: jätevero koskemaan kaikkia kaatopaikkoja. Verolain jatkovalmistelu edellyttää
12721: yksityiskohtaisten tietojen keräämistä erityisesti yksityisille kaatopaikoille ja
12722: varastoalueille toimitettavien jätteiden määrästä ja laadusta sekä niiden hyöty käyt-
12723: tömahdollisuuksista. Lain vaikutuksia kartoitetaan selvitystyön yhteydessä.
12724: 
12725: EU-kulukorvausten verokohtelu
12726: 
12727: HE n:o 58/1996 vp
12728: Valtiovarainvaliokunta
12729:       Eduskunta edellytti 4.6.1996, että tässä yhteydessä unionin virkamiesten ja
12730:       myös ns. kansallisten asiantuntijoiden verotuskohtelu arvioidaan.
12731: Tasavallan Presidentti antoi 20.6.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
12732: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
12733: Eduskunnan valtiovarainvaliokunta totesi hallituksen esityksestä 58/1996 vp
12734: antamassaan mietinnössä VaVM 14/1996 vp, että Suomi on asettanut tavoitteeksi
12735: EU: ssa unionin virkamiesten palkkauksen uudelleen arvioinnin. V aliakunta edell yt-
12736: ti, että tässä yhteydessä unionin virkamiesten ja myös ns. kansallisten asiantuntijoi-
12737: den verotuskohtelu arvioidaan. Unionin virkamiesten palkkauksessa ei tähän
12738: mennessä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, joilla voisi olla vaikutusta unionin
12739: virkamiesten tai ns. kansallisten asiantuntijoiden kansallisen verotuskohtelun
12740: arviointiin. Hallitus seuraa edelleen Suomen tavoitteiden toteutumista EU:ssa sekä
12741: ottaa unionin virkamiesten ja kansallisten asiantuntijoiden verotuskohtelun uudel-
12742: leen arvioitavaksi, kun mainitut tavoitteet toteutuvat.
12743: 
12744: Pk-yritysten omavaraisuuden parantaminen
12745: 
12746: HE n:o 106/1996 vp, LA 6211995 vp, LA 45/1996 vp
12747: Valtiovarainvaliokunta
12748:       Eduskunta edellytti 3.12.1996, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin,
12749:       joilla edistetään erityisesti pk-sektorin yritysten omavaraisuutta.
12750: Tasavallan Presidentti antoi 20.12.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
12751: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
12752: 
12753: Varainsiirtoverolain korjaustarpeet
12754: 
12755: HE n:o 121/1996 vp
12756: Valtiovarainvaliokunta
12757:       Eduskunta edellytti 13.11.1996 hallituksen selvittävän, syntyykö kiinteistön
12758:       käyttöä pysyvästi palvelevan rakennuksen tai rakennelman määrittelyssä
12759: 168                           Valtiovarainministeriö
12760: 
12761:       ongelmia, ja tarvittaessa ryhtyvän toimenpiteisiin säännösten selventämisek-
12762:       si.
12763: Tasavallan Presidentti antoi 29.11.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
12764: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
12765: Eduskunta edellytti hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin sukupolvenvaihdostilan-
12766: teisiin liittyvän leimaverovapaussäännöksen siirtämiseksi maa- ja metsätalouden
12767: rakennepoliittisista toimenpiteistä annetusta laista (1303/94) varainsiirtoverolakiin.
12768: Rakennuksen ja rakennelman määrittelyssä mahdollisesti syntyviä ongelmia seura-
12769: taan. Sukupolvenvaihdostilanteisiin liittyvää leimaverovapautta koskeva säännös
12770: tullaan siirtämään varainsiirtoverolakiin sopivassa yhteydessä. Verovelvollisten
12771: kannalta asialla ei ole käytännössä merkitystä.
12772: 
12773: Ajoneuvovero
12774: 
12775: HE n:o 151/1996 vp
12776: Valtiovarainvaliokunta
12777:       Eduskunta edellytti 3.12.1996, että hallitus vuoden 1997 aikana selvittää,
12778:       miten voidaan vapauttaa kalenterivuoden aikana seisontavakuutuksessa ole-
12779:       vat autot ajoneuvoverosta.
12780: Tasavallan Presidentti antoi 20.12.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
12781: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
12782: 
12783: Verotuksessa sovellettavat korot
12784: 
12785: HE n:o 20211996 vp
12786: Valtiovarainvaliokunta
12787:       Eduskunta edellytti 3.12.1996, että valtiovaraisnministeriön on erikseen sel-
12788:       vitettävä korkotasoon liittyvät kysymykset. Tällöin on syytä ottaa harkitta-
12789:       vaksi viivästysseuraamuksena perityn koron oikea suuruus nykyisen korko-
12790:       tason vallitessa.
12791: Tasavallan Presidentti antoi 20.12.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
12792: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
12793: Valtiovarainministeriön ja verohallituksen yhteistyönä on tarkoitus käynnistää sel-
12794: vitys erilaisten verotuksessa sovellettavien korkojen yhtenäistämiseksi. Asiasta on
12795: sovittu valtiovarainministeriön ja verohallituksen välisessä vuoden 1997 tulosta-
12796: voitesopimuksessa.
12797: 
12798: Energiaveron kehittäminen
12799: 
12800: HE n:o 22511996 vp
12801: Valtiovarainvaliokunta
12802:       Eduskunta edellytti 13.12.1996, että hallitus välittömästi ottaa käsiteltäväk-
12803:       seen linjauksensa EU:n ympäristöverotuksen kehittämisessä ja asettaa ta-
12804:       voitteekseen sellaisen yhdenmukaisen ympäristöverojärjestelmän aikaansaa-
12805:                      1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      169
12806: 
12807:       misen, jonka ensisijainen tavoite on päästöiltään edullisimpien polttoainei-
12808:       den suosiminen ja että hallitus pikaisesti selvittää, onko Pohjoismaiden kes-
12809:       ken mahdollista ennen EU:a luoda edellä mainitut tavoitteet täyttävä yhden-
12810:       mukainen pohjoismainen ympäristöverojärjestelmä.
12811: Tasavallan Presidentti antoi 30.12.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
12812: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
12813: Eduskunta edellytti, että mikäli turpeen käyttö vähenee energiaverouudistuksen joh-
12814: dosta enemmän kuin 5 prosenttia nykytasosta, hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
12815: turpeen kilpailukyvyn parantamiseksi.
12816: Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa uudistuksen ympäristö- ja työllisyys-
12817: vaikutuksia, jatkaa energiaverotuksen kehittämistä edelleen ja pyrkii selvitysten
12818: avulla uudistuksiin, jotka lisäävät energiaverotuksen ympäristöohjaavuotta ja työl-
12819: lisyyden edistämistä.
12820: Eduskunta edellytti, että hallitus kiirehtii toimenpideohjelmaa energiapuun korjuun
12821: sekä puun energiakäytön kannattavuuden kehittämiseksi mm. verotuksellisin ja
12822: työllisyyspoliittisin keinoin. Toimenpideohjelman ehdotusten on sisällyttävä
12823: viimeistään valtion vuoden 1998 talousarvioon ja siihen liittyviin lakiehdotuksiin.
12824: Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää ennen vuoden 1998 budjettiesityksen
12825: valmistumista, onko tarkoituksenmukaista jatkaa maakaasun verohelpotusta ja luo-
12826: pua siitä asteittain.
12827: Eduskunta edellytti, että hallitus kotimaisin toimin sekä vaikuttamalla EU-tasolla
12828: toimii tehokkaasti bioenergian edelleen kehittämiseksi.
12829: Maa- ja metsätalousministeriö on 22.10.1996 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä
12830: on selvittää mahdollisuuksia ja tehdä ehdotuksia energiapuun korjuun ja käytön
12831: edistämiseksi. Määräaika päättyy 31.3.1997.
12832: Muiden lausumien osalta ei ole vielä ryhdytty välittömiin toimenpiteisiin. Halli-
12833: tuksen tarkoituksena on seurata uudistuksen vaikutuksia.
12834:                                   Opetusministeriö
12835: 
12836: 
12837: 
12838: 
12839:                               Opetusministeriö
12840: 
12841: Helsingin yliopiston apteekki- ja kalenterioikeudet
12842: Helsingin yliopi<>tl:m khjasto
12843: Dosenttiopetuksen turvaaminen Helsingin yliopistossa
12844: 
12845: HE n:o 25011990 vp.
12846: Sivistysvaliokunta
12847:       Eduskunta lausui 11.2.1991: Dosenttiopetuksen turvaamiseksi ja myöntei-
12848:       seksi kehittämiseksi eduskunta edellyttää nyt Helsingin yliopistosta hyväk-
12849:       sytyn lain 25 pykälän johdosta, että dosenttien oikeudellinen asema selvite-
12850:       tään ja turvataan riittävät voimavarat dosenttiopetuksen järjestämiseen.
12851: Opetusministeriössä on valmisteilla laki yliopistoista ja niiden toiminnoista.
12852: Dosenttiopetuksen järjestäminen käsitellään tämän lainsäädännön yhteydessä. Asia
12853: ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12854: 
12855: Ammatilliset oppilaitokset, toiminnan säätely
12856: 
12857: HE n:o 252/1990 vp.
12858: Sivistysvaliokunta
12859:       Eduskunta edellytti 18.12.1990, että pikaisesti valmistellaan tarvittavat esi-
12860:       tykset päätöksentekotasojen vähentämiseksi ja koulutuksen järjestämisen
12861:       joustavuuden lisäämiseksi.
12862: Ammatillisista oppilaitoksista annettuun lakiin sisältyvät oppilaitoksen ylläpitämis-
12863: lupaa ja koulutustehtävää sekä ammatillisen koulutuksen mitoittamista koskevat
12864: säännökset uudistettiin lailla 612/1996. Tasavallan Presidentti vahvisti lakiin
12865: liittyvän asetuksen ammatillisen peruskoulutuksen koulutusaloista 12.12.1996.
12866: Uudistuksella kevennettiin ammatillisten oppilaitosten toiminnan säätelyä. Samalla
12867: lisättiin ammatillisten oppilaitosten itsenäistä päätösvaltaa koulutuksen järjestämi-
12868: sessä sekä selkeytettiin ja yksinkertaistettiin hallintoa ja päätöksentekoa. Oppilai-
12869: tosten ylläpitämisluvasta sekä koulutustehtävästä ja siihen sisältyvistä ylläpitäjäkoh-
12870: taisista koulutuksen mitoittamisen perusteista päättävät valtioneuvosto ja opetusmi-
12871: nisteriö. Muista asioista päättää oppilaitoksen ylläpitäjä sille asetetun koulutusteh-
12872: tävän rajoissa. Opetushallituksella ja lääninhallituksella ei ole enää hallinnollista
12873: päätösvaltaa oppilaitoksen koulutustehtävää ja koulutuksen mitoittamistakoskevissa
12874: asioissa.
12875: Uudet säädökset tulevat voimaan 1.1.1998 alkaen.
12876: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12877:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      171
12878: 
12879: Tutkimuksen ja tuotekehityksen lisääminen
12880: HE n:o 5711991 vp.
12881: V aitiovaroinvaliokunta
12882:       11) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvi-
12883:       on vuodelle 1992 eduskunta kiinnitti huomiota siihen, että teollisuuden ja
12884:       palvelutoimintojen monipuolistamiseksi tutkimusta ja tuotekehitystä on Suo-
12885:       messa lisättävä tiede- ja teknologianeuvoston suositusten mukaisesti. Kan-
12886:       sainvälisten tutkimusyhteistyösopimusten hyödyntäminen edellyttää myös
12887:       kotimaassa tehtävän tutkimuksen lisäämistä.
12888: Pääministerin johtama valtion tiede- ja teknologianeuvosto on 17.12.1996 hyväk-
12889: synyt valtion tutkimusrahoituksen vuosina 1997-1999 toteutettavan 1,5 miljardin
12890: markan lisäyksen käyttösuunnitelman. Lisäys luo edellytykset sille, että kansallinen
12891: tutkimuspanos kasvaa lähes 20 miljardiin markkaan vuoteen 2000 mennessä. Lisäys
12892: tehostaa kansallisen innovaatiojärjestelmän toimintaa talouden, yritystoiminnan ja
12893: työllisyyden hyväksi. Yliopistoissa tehtävän tutkimustyön perusedellytykset
12894: vahvistuvat ja Suomen Akatemian mahdollisuudet rahoittaa tieteellisesti kor-
12895: keatasoista tutkimustyötä lisääntyvät merkittävästi. Edellä olevaan viitaten minis-
12896: teriö toteaa, että asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12897: 
12898: Kotimaisen tutkimustoiminnan rahoitus
12899: HE n:o 5711991 vp.
12900: Valtiovarainvaliokunta
12901:       24) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvi-
12902:       on vuodelle 1992 eduskunta totesi luvun 29.88 kohdalla, että jo tehtyjen
12903:       kansainvälisten tutkimusyhteistyösopimusten mukaiset kansainväliset jäsen-
12904:       maksut kasvavat lähivuosina nopeasti. Jotta niistä saataisiin toivottu hyöty,
12905:       on kotimaista tutkimustoiminnan rahoitusta lisättävä vastaavasti. Se on mah-
12906:       dollista valtion tiede- ja teknologianeuvostossa hyväksytyn tutkimus- ja tuo-
12907:       tekehitysvarojen lisäysohjelman puitteissa.
12908: Pääministerin johtama valtion tiede- ja teknologianeuvosto on 17.12.1996 hyväk-
12909: synyt valtion tutkimusrahoituksen vuosina 1997 - 1999 toteutettavan 1,5 miljardin
12910: markan lisäyksen käyttösuunnitelman. Lisäys luo edellytykset sille, että kansallinen
12911: tutkimuspanos kasvaa lähes 20 miljardiin markkaan vuoteen 2000 mennessä. Lisäys
12912: tehostaa kansallisen innovaatiojärjestelmän toimintaa talouden, yritystoiminnan ja
12913: työllisyyden hyväksi. Yliopistoissa tehtävän tutkimustyön perusedellytykset
12914: vahvistuvat ja Suomen Akatemian mahdollisuudet rahoittaa tieteellisesti kor-
12915: keatasoista tutkimustyötä lisääntyvät merkittävästi. Edellä olevaan viitaten minis-
12916: teriö toteaa, että asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12917: 
12918: Tietojen keruu valtionosuusuudistuksen vaikutuksista
12919: HE n:o 21511991 vp.
12920: Hallintovaliokunta
12921:       Eduskunta edellytti 15.6.1992 hallituksen huolehtivan siitä, että uuden val-
12922:       tionosuusjärjestelmän voimaan tullessa tietojärjestelmiä kevennetään ensi
12923:       tilassa siten, että kunnat joutuvat keräämään ja ylläpitämään vain ehdotto-
12924:       man välttämättömiä tietoja ja että ne kerätään mahdollisimman pian uudis-
12925: 172                              Opetusministeriö
12926: 
12927:       tuksen voimaantulon jälkeen koko valtionosuusjärjestelmässä Tilastokeskuk-
12928:       sen kautta tai muutoin yleisesti käytettävistä tilastoista noudattaen yleisesti
12929:       käytössä olevia luokituksia ja että samalla tietojärjestelmistä aiheutuvat kus-
12930:       tannukset oleellisesti pienenevät.
12931:       Eduskunta edellytti, että seurannan ja kehittämisen nimissä ei saa synnyttää
12932:       uutta tarpeetonta byrokratiaa.
12933:       Eduskunta edellytti lisäksi, että hallitus antaa uuden lainsäädännön oltua
12934:       voimassa kolme vuotta mahdollisimman pian vuoden 1996 alussa eduskun-
12935:       nalle selonteon valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen vaikutuksista.
12936: Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistettu vuoden 1997 alusta. Tähän liittyen
12937: annettiin muun ohella laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
12938: muuttamisesta (1151/96). Tämän vuoksi ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi antaa
12939: eduskunnalle erikseen selontekoa vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen vaikutuk-
12940: sista, mistä on ilmoitettu eduskunnalle keväällä 1996. Vuoden 1997 alusta toteutet-
12941: tavan uudistuksen myötä valtionosuusjärjestelmän edellyttämän tietojenkeruun tarve
12942: opetustoimessa vähentyy. Oppilaita ei enää tarvitse ilmoittaa valtionapuviranomai-
12943: selle henkilötunnuksen tarkkuudella. Opetushallinnon ja Tilastokeskuksen työnjakoa
12944: tietojen keruussa on selkeytyetty. Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
12945: 
12946: Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
12947: HE n:o 12211992 vp.
12948: Valtiovarainvaliokunta
12949:       15) Hyväksyessään 14. päivänä tammikuuta 1993 valtion talousarvion vuo-
12950:       delle 1993 eduskunta edellytti momentin 29.88.50 kohdalla, että Suomen
12951:       Akatemian tutkimusmäärärahoja lisätään tulevaisuudessa tarvetta vastaavas-
12952:       ti.
12953: Pääministerin johtama valtion tiede- ja teknologianeuvosto on 17.12.1996 hyväk-
12954: synyt valtion tutkimusrahoituksen vuosina 1997-1999 toteutettavan 1,5 miljardin
12955: markan lisäyksen käyttösuunnitelman. Lisäys luo edellytykset sille, että kansallinen
12956: tutkimuspanos kasvaa lähes 20 miljardiin markkaan vuoteen 2000 mennessä. Lisäys
12957: tehostaa kansallisen innovaatiojärjestelmän toimintaa talouden, yritystoiminnan ja
12958: työllisyyden hyväksi. Yliopistoissa tehtävän tutkimustyön perusedellytykset
12959: vahvistuvat ja Suomen Akatemian mahdollisuudet rahoittaa tieteellisesti kor-
12960: keatasoista tutkimustyötä lisääntyvät merkittävästi. Edellä olevaan viitaten minis-
12961: teriö toteaa, että asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
12962: 
12963: Määräaikaisissa tai perllepoliittisista syistä katkenneissa
12964: palvelussuhteissa työskennelleiden eläkeoikeus
12965: HE n:o 316/1992 vp.
12966: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
12967:       Eduskunta edellytti 21.12.1992, että määräaikaisissa palvelussuhteissa ja
12968:       perhepoliittisista syistä katkenneissa palvelussuhteissa työskentelevien ase-
12969:       ma tulee selvittää ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.
12970: Kuluvan vuosikymmenen aikana on tehty lukuisia muutoksia eri sektoreiden
12971: eläkelainsäädäntöön ja miltei kaikkien virka- ja työntekijäryhmien eläke-etuja on
12972:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       173
12973: 
12974: leikattu. Periaatteena luonnollisesti aina on, että jos muutosten havaitaan aiheutta-
12975: van joidenkin ryhmien kohdalla odottamattomia epäkohtia, niitä pyritään mahdolli-
12976: suuksien mukaan välittömästi korjaamaan. Evankelis-luterilaisen kirkon osalta
12977: voidaan todeta, että kirkon virka- ja työntekijäsuhteissa sovelletaan kirkon eläkelain
12978: lisäksi soveltuvin osin valtion eläkelakia. Kun valtion eläkelakiin tehdään esimer-
12979: kiksi nyt kysymyksessä olevia mahdollisia epäkohtia koskevat korjaukset, tulevat
12980: ne samalla voimaan myös kirkon hallinnossa.
12981: Vuoden 1996 alusta lukien muutettiin valtion eläkelakia siten, että jos palvelus-
12982: suhde on enintään vuoden katkenneena, karttuu eläketurvaa kuitenkin tältä ajalta.
12983: Tämä uudistus hoitaa suurelta osin perhepoliittisista syistä katkenneiden palve-
12984: lussuhteiden ongelman. Määräaikaisten palvelussuhteiden osalta eläketurvaa selvite-
12985: tään parhaillaan koko työeläkejärjestelmässä ja asia selviää tätä kautta.
12986: Lausuma ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
12987: 
12988: Kansanopistojen ja khjeopistojen toiminnan tukeminen
12989: Vammaisten opetus kansanopistoissa
12990: HE n:o 110/1993 vp.
12991: Sivistysvaliokunta
12992:       Eduskunta edellytti 29.11.1993, että rahoitusjärjestelmän muutoksen toteutu-
12993:       mista seurataan ja tehdään selvitys sen vaikutuksista kansanopistojen ja kir-
12994:       jeopistojen toimintaan ja talouteen. Tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpitei-
12995:       siin epäkohtien korjaamiseksi.
12996:       Eduskunta edellytti, että vammaisille opetusta antavien kansanopistojen yk-
12997:       sikköhinnassa otetaan huomioon koulutuksen kustannuksia nostavat tekijät
12998:       ja yksikköhinnat määrätään niin, että vammaisten koulutus kansanopistoissa
12999:       turvataan ja vaikeavammaisille opetusta antavien erityiskansanopistojen yk-
13000:       sikköhinta vahvistetaan likimäärin ammatillisten erityisoppilaitosten yksik-
13001:       köhintaa vastaavaksi. Tarvittaessa on myönnettävä lisäavustuksia.
13002:       Eduskunta edellytti, että niiden kansanopistojen, joilla on huomattavia ra-
13003:       kentamisesta aiheutuneita velkoja, toimintaedellytykset turvataan myös siir-
13004:       tymäkauden jälkeen ylimääräisillä rakennusavustuksilla.
13005: Opetusministeriön 25.3.1994 asettaman kansanopistolain seurantaryhmän muistio
13006: on valmistunut ja luovutettu ministerille (Opetusministeriön työryhmien muistiaita
13007: (41:1996). Muistiossa on tarkasteltu ennen kaikkea kansanopistojen talous-
13008: kysymyksiä. Valtionosuusjärjestelmän muutoksen vaikutus ei ole kovin suuri.
13009: Useimpien kansanopistojen yksikköhinnat ovat melko lähellä keskimääräisiä
13010: yksikköhintoja tai sitä alempia, jolloin laskennallisuuden vaikutus on jäänyt
13011: vähäiseksi. Sen sijaan muutamat opistot ovat menettäneet valtionosuutta huomat-
13012: tavan paljon. Näitä on osittain voitu kompensoida siirtymäkauden lisäavustuksilla.
13013: Vammaisten koulutusta autavien kansanopistojen yksikköhintaa on erityisopistojen
13014: kohdalla korotettu 75 %:lla ja erityisiinjoilla 20 %. Erityisopistojen kohdalla
13015: porrastus on osoittautunut täysin riittäväksi.
13016: Työryhmä on toiminnan kestäessä tehnyt erillisen velkaselvityksen, minkä perus-
13017: teella erityisesti vuonna 1996 on voitu eräille pahimmin velkaantuneille opistoille
13018: myöntää sellaisia rakennusavustuksia, jotka ovat parantaneet tilannetta. Opistojen
13019: velkaantuminen on muutenkin vähentynyt. Vuokra-arvojärjestelmän purkamisen
13020: 174                              Opetusministeriö
13021: 
13022: siirtymäkausi on vielä meneillään. Työryhmä on kiinnittänyt muistiossaan huomiota
13023: rakennusavustusten tarpeeseen myös siirtymäkauden jälkeen.
13024: Lausuma ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
13025: 
13026: Opintokeskus, toiminnan seuraaminen
13027: HE n:o 119/1993 vp.
13028: Sivistysvaliokunta
13029:       Eduskunta edellytti 16.11.1993, että uudistuksen vaikutuksia opintokeskuk-
13030:       sen toimintaan huolellisesti seurataan ja että hallituksen tulee tarvittaessa
13031:       ryhtyä toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi.
13032: Opetusministeriön asettaman seurantatyöryhmän muistio on valmistunut. Opinto-
13033: keskuksiin laskennallisen valtionosuusjärjestelmän vaikutus on ollut suuri. Muu-
13034: tamat opintokeskukset ovat menettäneet huomattavan paljon valtionosuutta. Tätä on
13035: voitu vain osittain kompensoida siirtymäkauden aikana myönnetyillä lisäavustuk-
13036: silla. Samaan aikaan toteutettujen valtiontalouden säästötoimien vaikutus on samoin
13037: ollut opintokeskusten kohdalla suuri. Muutos on vaikuttanut ennen kaikkea opin-
13038: tokeskusten alueverkoston supistamiseen. Työryhmä on myös todennut opetustun-
13039: nin toiminnan laskentayksikkönä ongelmalliseksi järjestelmässä, jossa opintokes-
13040: kukset jakavat keskenään rajattua resurssia. Koska kaikkien opintokeskusten
13041: toimintaluvut vaikuttavat kokonaisuuteen, on valtionosuuden ennakoiminen
13042: muodostumassa vaikeaksi. Toiminnan kasvattaminen on johtanut myös siihen, että
13043: valtionosuuden pohjana olevien ja toteutuneiden opetustuntien välinen ero on
13044: muodostunut huomattavan suureksi.
13045: Lausuma ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
13046: 
13047: Koulutus, taso, saatavuus, jäJjestäminen
13048: Komeakoulujen voimavarat
13049: Tiede- ja teknologiapolitiikka, koordinointi
13050: HE n:o 12611993 vp.
13051: Valtiovarainvaliokunta
13052:       4) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskunta
13053:       edellytti pääluokan 29 kohdalla, että hallitus huolehtii selvityksen tekemi-
13054:       sestä kaikilla koulutustasoilla siitä, miten toteutetut uudistukset ja säästötoi-
13055:       menpiteet ovat vaikuttaneet koulutuksen tasoon, sen saatavuuteen sekä jär-
13056:       jestämiseen.
13057:       Eduskunta edellytti, että korkeakoulujen ja Suomen Akatemian voimavaroja
13058:       lisätään viimeistään vuodesta 1995 alkaen siten, että kansallisen innovaa-
13059:       tiojärjestelmän toimivuus turvataan kasvatettaessa tutkimuksen ja tuotekehi-
13060:       tyksen BKT-osuutta kohti 2,7 prosentin tavoitetta, joko siten, että korkea-
13061:       koululaitokselle, Suomen Akatemialle, valtion eri tutkimuslaitoksille ja Tek-
13062:       nologian kehittämiskeskukselle muodostetaan oma riittävän suuri kehys, tai
13063:       että opetusministeriön kehykseen tulee tarkoitusta varten lisävaroja.
13064:       Eduskunta edellytti, että selvitetään, onko Suomessa tarkoituksenmukaista
13065:       vahvistaa ja koordinoida tiede- ja teknologiapolitiikkaa siten, että tulevai-
13066:       suudessa yhden valtioneuvoston jäsenen vastuualueeksi tulevat korkeakou-
13067:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      175
13068: 
13069:       lut, valtion eri tutkimuslaitokset, Suomen Akatemia ja Teknologian kehittä-
13070:       miskeskus.
13071: Valtioneuvosto on 21.12.1995 hyväksynyt Koulutuksen ja korkeakouluissa har-
13072: joitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 1995 - 2000.
13073: Pääministerin johtama valtion tiede- ja teknologianeuvosto on 17.12.1996 hyväk-
13074: synyt valtion tutkimusrahoituksen vuosina 1997-1999 toteutettavan 1,5 miljardin
13075: markan lisäyksen käyttösuunnitelman. Lisäys luo edellytykset sille, että kansallinen
13076: tutkimuspanos kasvaa lähes 20 miljardiin markkaan vuoteen 2000 mennessä. Lisäys
13077: tehostaa kansallisen innovaatiojärjestelmän toimintaa talouden, yritystoiminnan ja
13078: työllisyyden hyväksi. Yliopistoissa tehtävän tutkimustyön perusedellytykset
13079: vahvistuvat ja Suomen Akatemian mahdollisuudet rahoittaa tieteellisesti kor-
13080: keatasoista tutkimustyötä lisääntyvät merkittävästi. Edellä olevaan viitaten minis-
13081: teriö toteaa, että asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
13082: 
13083: Koulukuljetukset
13084: 
13085: HE n:o 126/1993 vp.
13086: Valtiovarainvaliokunta
13087:       6) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskunta
13088:       edellytti luvun 29.43 kohdalla, että hallitus ryhtyy pikaisesti tarvittaviin
13089:       muutostoimenpiteisiin koulukuljetusten pysyväksi järjestämiseksi.
13090: Valtioneuvosto on 11.5.1994 antanut periaatepäätöksen lukion ja ammatillisten
13091: oppilaitosten oppilaidenkoulumatka-ja majoitusedun siirtämisestä osaksi opintotu-
13092: kea. Periaatepäätöksen mukaan säännökset laskennallisen valtionosuuden myöntä-
13093: misestä ja kotikuntien maksuosuudesta lukion ja ammatillisten oppilaitosten
13094: oppilaiden koulumatkoista ja majoituksista aiheutuviin kustannuksiin poistetaan ja
13095: edut myönnetään valtion varoista osana opintotukea. Tukea koulumatkasta aiheutu-
13096: viin kustannuksiin on tarkoitus myöntää niille lukion ja ammatillisten oppilaitosten
13097: oppilaille, joiden koulumatka ylittää säädettävän vähimmäispituuden. Tuen määrä
13098: porrastetaan koulumatkan pituuden perusteella. Opetusministeriö asetti työryhmän
13099: valmistelemaan valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanoa. Työryhmä sai
13100: työnsä päätökseen 14.3.1995.
13101: Vuoden 1996 valtion talousarvion valmistelussa päätettiin jättää kysymys ratkaista-
13102: vaksi valtionosuusuudistuksen yhteydessä, joka on tarkoitus toteuttaa vuoden 1997
13103: alusta.
13104: Hallituksen esitys laiksi lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden
13105: koulumatkatuesta on annettu Eduskunnalle vuoden 1997 talousarvioesityksen
13106: yhteydessä. Eduskunta on hyväksynyt esityksen. Laki on tarkoitettu tulemaan
13107: voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1997.
13108: Asiaa ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
13109: 176                              Opetusministeriö
13110: 
13111: Oppilaanohjaus
13112: Lukion määrällisen sääntelyn pwkamisen vaikutukset
13113: Erityislukiot
13114: HE n:o 17611993 vp.
13115: Sivistysvaliokunta
13116:       Eduskunta edellytti 7.12.1993 hallituksen jatkavan toimenpiteitä oppilaanoh-
13117:       jauksen turvaamiseksi muun muassa siten, että itsenäisen opiskelun ohjauk-
13118:       seen sekä oppilaanohjaukseen varataan riittävät voimavarat oppilaitoksissa.
13119:       Eduskunta edellytti hallituksen seuraavan lukion määrällisen sääntelyn pur-
13120:       kamisen vaikutuksia lukiokoulutukseen ja muuhun keskiasteen koulutukseen
13121:       hakeutumiseen, ja jos vinoutumia ilmenee, ryhtyvän toimenpiteisiin valta-
13122:       kunnallisten sisäänottovaatimusten säätämiseksi.
13123:       Eduskunta edellytti, että hallitus huolehtii vuoden 1995 talousarvion valmis-
13124:       telun yhteydessä erityislukioiden tuntikehystarpeista niin, että musiikki-,
13125:       urheilu-ja kuvataidelukiot sekä kansainväliset lukiot voivat säilyä ja kehittyä
13126:       niille annetuissa erityistehtävissä.
13127: Asetus lukioasetuksen muuttamisesta (107/94) on antanut koulujen ylläpitäjille
13128: aiempaa enemmän liikkumavaraa opetuksen järjestämisessä ja opetukseen käytettä-
13129: vissä olevien voimavarojen kohdentamisessa. Oppilaanohjauksen asemaan ovat
13130: vaikuttamassa myös virkaehtosopimuksin tehdyt ratkaisut. Opinto-ohjaajien
13131: virkaehtosopimuksen mukaan opinto-ohjaajien työaika on muutettu vuotuiseksi
13132: työajaksi. Koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä kiinnitetään
13133: erityistä huomiota oppilaan ohjaukseen.
13134: Lukion määrällisen sääntelyn purkamisen vaikutuksista ei ole vielä tehtävissä
13135: pitkälle meneviä johtopäätöksiä suhteellisen lyhyen tarkasteluaikavälin vuoksi.
13136: Lukion oppilasmäärä on lievästi kasvanut. Tilannetta tullaan seuraamaan ja ryhty-
13137: mään tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli vinoutumia ilmenee.
13138: Erityislukioiden perusrahoitus on otettu huomioon talousarvioon sisällytetyn
13139: lakisääteisen valtionosuuden mitoituksessa. Erityisen tehtävän saaneita lukioita on
13140: tällä hetkellä 47. Vuoden 1996 aikana lupa on myönnetty kolmelle lukiolle.
13141: 
13142: Valtakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset
13143: Suomen Urlleiluopisto
13144: HE n:o 19411993 vp.
13145: Valtiovarainvaliokunta
13146:       Eduskunta edellytti 8.12.1993 momentin 29.98.50 kohdalla, että lisäavustuk-
13147:       sia myönnettäessä ehtona tulee olla realistiset tervehdyttämisohjelmat, joi-
13148:       den toteutumista tulee myös valvoa. Edellytyksenä tulee olla myös liikun-
13149:       nan koulutuskeskuksen omarahoitusosuuden kasvattaminen.
13150:       Eduskunta edellytti, että Suomen Urheiluopistolle poikkeuksellisesti liikun-
13151:       tapaikkojen rakentamisvaroista myönnettävän avustuksen ehtona on terveh-
13152:       dyttämisohjelma, joka takaa saneerauksen toteutumisen, koska poikkeus-
13153:       menettelyn jatkaminen ei tule kysymykseen.
13154:                         1997 vp   Hallituksen kertomus 1996                      177
13155: 
13156: Opetusministeriö on 30.12.1993 myöntänyt harkinnanvaraiset lisäavustukset
13157: valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille niiden taloudellista tilannetta
13158: koskevan selvityksen sekä vuosia 1994-96 koskevan talouden tervehdyttämisohjel-
13159: man perusteella. Valtionapupäätöksessä koulutuskeskuksilta on edellytetty vuosit-
13160: tain vuosia 1993-96 koskien selvitykset koulutuskeskuksen taloudellisesta tilantees-
13161: ta sekä tervehdyttämisohjelman toteutumisesta. Kunkin vuoden tuloslaskelma ja
13162: tase tulee toimittaa opetusministeriölle niiden valmistuttua. Valtionavustuksen
13163: ehdoksi asetettiin myös koulutuskeskuksen omarahoitusosuuden kasvattaminen,
13164: minkä tulee käydä ilmi vuosittaisesta selvityksestä. Vuotta 1996 koskevat selvityk-
13165: set saadaan maaliskuun 1997 loppuun mennessä.
13166: Vuosina 1993-95 valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten yhteenlasketun
13167: vieraan pääoman määrä on laskenut 287,1 miljoonasta markasta 195,1 miljoonaan
13168: markkaan. Valtionosuudet sekä kotikuntien maksuosuudet olivat vuonna 1993
13169: keskimäärin noin 49,9% ja vuonna 1995 noin 46,5 % koulutuskeskusten liikevaih-
13170: dosta.
13171: Opetusministeriö myönsi 30.12.1993 Suomen Urheiluopiston kannatusosakeyhtiölle
13172: 12 000 000 markan valtionavustuksen käytettäväksi aikaisempina vuosina opiston
13173: rakentamisesta aiheutuneitten lainojen hoitoon. Avustuksen ehdoksi asetettiin
13174: realistisen saneerausohjelman lisäksi yhtiön omistuksen ja hallinnon uudelleenjärjes-
13175: tely, jolla yhtiön toiminta ja talous irrotetaan Suomen Valtakunnan Urheiluliitto
13176: ry:n toiminnasta ja taloudesta, Postipankilta otetun 25 miljoonan markan jälleen-
13177: lainauksen saattaminen osakeyhtiölain edellyttämään tilaan sekä opiston ulkopuolis-
13178: ten 41 miljoonan markan vastuiden vapauttaminen. Lisäksi saneerausohjelmaan
13179: liittyen edellytetään pääomarakenteen tervehdyttämistä noin 30 miljoonalla markal-
13180: la. Opetusministeriö seuraa saneerausohjelman toteutumista säännöllisesti ja
13181: aktiivisesti.
13182: Vuoden 1994 aikana avustusehdot ovat toteutuneet seuraavasti: realistinen yhtiön
13183: ja päävelkojien hyväksymä saneerausohjelma on laadittu, yhtiön omistus ja hallinto
13184: on järjestetty uudelleen, yhtiön toiminta ja talous on irrotettu SVUL:n toiminnasta
13185: ja taloudesta, Postipankilta otettu 25 miljoonan markan jälleenlainaus on saatettu
13186: yhtiölain edellyttämään tilaan ja opisto on vapautettu ulkopuolisista 41 miljoonan
13187: markan vastuista.
13188: 
13189: Oppisopimuskoulutus
13190: HE n:o 200/1993 vp.
13191: S iv isty svaliokunta
13192:       Eduskunta edellytti 29.11.1993, että työvoimahallinnon ja opetushallinnon
13193:       yhteistyön parantaminen selvitetään siten, että työvoimahallinnon tukeman
13194:       koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen väliltä poistetaan epäsuhtainen kil-
13195:       pailutilanne niin, että nämä kaksi järjestelmää tukevat toisiaan kaikin puo-
13196:       lin. Eduskunta korostaa oppisopimuskoulutuksen etuja sen koulutuksellisten
13197:       tavoitteiden vuoksi.
13198:       Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin vammaisten
13199:       oppisopimusten solmimisen helpottamiseksi.
13200:       Eduskunta edellytti, että uudistuksen toteutumista ja muodostuvaa käytäntöä
13201:       seurataan. Tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohtien korjaami-
13202:       seksi esimerkiksi lainsäädäntömuutaksin niin, että koulutuskorvausta koske-
13203:       vat määräykset palautetaan.
13204: 178                             Opetusministeriö
13205: 
13206: Työhallinnon osuutta oppisopimuskoulutuksen edistämisessä on tehostettu. Op-
13207: pisopimuskoulutus on profiloitunut selkeästi tutkintoon johtavaksi koulutukseksi,
13208: eikä kilpailutilannetta työhallinnon tukeman koulutuksen kanssa näyttäisi juuri
13209: olevan. Työhallinnossa on yksinkertaistettu tukijärjestelmiä ja luovuttu kilpailua
13210: aiheuttaneista muun muassa perehdyttämistuki-järjestelmistä.
13211: Opetushallitus on selvittänyt vammaisten oppisopimuskoulutuksen määrää, koulu-
13212: tukseen pääsyn esteitä ja koulutuksen kehittämisehdotuksia (Opetushallituksen
13213: raportit: Erityisopetuksen tila/Arviointi 7/96) ja Syrjäytymisriskien ehkäisy,
13214: syrjäytyneiden koulutuspalvelut ja ohjaustoiminta/Arviointi 2/96). Raporttien
13215: pohjalta opetushallitus on esittänyt opetusministeriölle toimenpide-ehdotukset.
13216: Opetushallituksen tukemana on käynnistetty erityisopetuksen kehittämishanke,
13217: jonka tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla erityistukea tarvitsevat opiskelijat
13218: voivat hyödyntää oppisopimuskoulutusta, sekä selvittää millaisin kustannuksin ja
13219: resurssein oppisopimuskoulutus on järjestettävissä erityisryhmille.
13220: Opetushallitus on seurannut oppisopimuskoulutuksen kustannuksia menolajeittain.
13221: Työnantajille maksettavien koulutuskorvausten kustannuskehitys/vuosittainen
13222: opiskelijapaikka vuosina 1993 - 1995 oli seuraava:
13223:                         1993              1994             1995
13224: Peruskoulutus         12 640            12 050            9 120
13225: Lisäkoulutus           7 840             8 530            5 322
13226: Selvitys osoittaa, että vuonna 1995 maksetut koulutuskorvaukset olivat peruskoulu-
13227: tuksessa noin 28 %ja lisäkoulutuksessa noin 32 %pienemmät kuin vuonna 1993.
13228: Tapahtuneeseen kehitykseen on vaikuttanut teorianopetuksen kustannusten kasvu ja
13229: toisaalta ammattitutkintolain mukaisten tutkintojen suorittamisesta aiheutuvat
13230: menot. Vuoden 1996 kustannustiedot eivät ole vielä valmistuneet.
13231: 
13232: Komeakouluopintoihin myönnettävän opintotuen enimmäisaika
13233: HE n:o 22611993 vp.
13234: Sivistysvaliokunta
13235:       Eduskunta edellytti 7 .12.1993, että selvitetään korkeakouluopiskelijoiden
13236:       mahdollisuuksia erityisistä syistä saada yhden vuoden pidennys opintotuki-
13237:       aikaan kuitenkin niin, että muutokset eivät johtaisi opintoaikojen yleiseen
13238:       pidentymiseen.
13239:       Eduskunta edellytti, että pikaisesti toteutetaan säännösmuutokset, joilla pää-
13240:       toimisesti opiskelevat iltaopiskelijat saatetaan opintotuen piiriin.
13241: Korkeakouluopintoihin voidaan myöntää opintotukea enintään 70 kuukaudeksi ja
13242: ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen enintään 55 kuukaudeksi. Opetusmi-
13243: nisteriö asetti vuoden 1995 lopussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
13244: erityisesti ylemmän korkeakoulututkinnon osalta opintotuen enimmäisaikaa koskevi-
13245: en säännösten muutostarve. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen opintotuki-
13246: lain muuttamisesta siten, että ylempää korkeakoulututkintoa varten tarkoitettua 55
13247: kuukauden opintotuen enimmäisaikaa voidaan pidentää tutkinnon tai koulutusoh-
13248: jelman laajuuden vuosi tai silloin kun opinnot ovat viivästyneet opintojen edistymi-
13249: seen merkittävästi vaikuttaneen sairauden tai muun erityisen painavan syyn vuoksi.
13250: Eduskunta on hyväksynyt esityksen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
13251: 1.3.1997.
13252:                         1997 vp   Hallituksen kertomus 1996                         179
13253: 
13254: Valtion vuoden 1995 talousarviossa on määräraha päätoimisesti opiskelevien
13255: iltaopiskelijoiden saattamiseksi opintotuen piiriin 1.1.1995 alkaen. Opintotukia-
13256: setusta muutettiin vastaavasti.
13257: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
13258: 
13259: lltaopiskelijoiden opintososiaaliset ongelmat
13260: HE n:o 312/1993 vp.
13261: S iv isty svaliokunta
13262:       Eduskunta edellytti 3.5.1994 toimenpiteitä iltaopiskelijoiden opintososiaalis-
13263:       ten ongelmien ratkaisemiseksi ja erityisesti aikuisopintotuen ja työttömyys-
13264:       turvan yhteensovittamiseksi.
13265: Vuoden 1995 talousarviossa varattiin määräraha opintotuen myöntämiseksi päätoi-
13266: misesti opiskeleville iltaopiskelijoille vuoden 1995 alusta lukien. Opintotukeen on
13267: oikeutettu opiskelija, joka on siirtynyt päiväopiskelijasta jatkamaan samoja opintoja
13268: iltalinjalla tai iltaoppilaitoksessa. Muuten iltaopiskelijat katsotaan edelleen sivutoi-
13269: misiksi opiskelijoiksi, jolloin työtön iltaopiskelija yleensä on oikeutettu työttömyys-
13270: turvaan.
13271: Aikuisopintojen tukijärjestelmien kehittämis- ja yhtenäistämismahdollisuuksia
13272: kartoitettiin opetusministeriön joulukuussa 1994 asettamassa toimikunnassa, joka
13273: totesi, että sen työn jatkaminen ei ollut mahdollista, koska hallituksen säästötoimen-
13274: piteiden vuoksi myös aikuisopiskelijoiden etuuksia jouduttiin jo vuonna 1995
13275: leikkaamaan. Aikuisopintotuen ja työttömyysturvan yhteensovitusta selvitetään
13276: edelleen osana hallituksen työllisyysohjelmaa. Hallituksen asettamat koulutusvakuu-
13277: tuksen selvittäjät antavat ehdotuksensa työttömien toimeentuloturvan parantamisesta
13278: ammatillisen koulutuksen aikana vuoden 1997 alussa.
13279: 
13280: Valtion tuki lähialueyhteistyötä hmjoittaville ulkomaanyhdistyksille
13281: HE 15211994 vp
13282: Valtiovarainvaliokunta
13283:       9) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
13284:       edellytti momentin 29.08.50 kohdalla pikaista selvitystä siitä, miten valtion
13285:       tuki jatkossa suunnataan lähialueyhteistyötä harjoittaville ulkomaanyhdistyk-
13286:       sille, jotta niiden tehtävänä olevat kansainvälisistä sopimuksista tai muista
13287:       velvoitteista johtuvat toiminnot voidaan turvata.
13288: Valtion talousarvion momentilta 29.08.50 (Eräät avustukset) on lähialueilla toimi-
13289: vien ulkomaanyhdistysten sekä Pohjola-Nordenin toimintaa varten myönnetty
13290: seuraavat määrärahat:
13291: 180                               Opetusministeriö
13292: 
13293: 
13294:                                                  1995                 1996
13295:  Pohjola-Norden ry                                2 850 000           2 850 000
13296:  Suomi-Venäjä Seura ry                            6 350 000           5 930 000
13297:  Tuglas-seura ry                                     980 000          1 100 000
13298:  Donelaitis-seura -Liettuan ystävät ry                80 000              80 000
13299:  Rozentals-seura rv                                  190 000             190 000
13300: 
13301: Lisäksi on Viro-yhdistysten liitolle myönnetty momentilta 29.08.25 v. 1995
13302: 135 000 mk ja v. 1996 190 000 mk. V. 1997 Viro-yhdistysten liiton avustus on
13303: tarkoitus osoittaa momentilta 29.08.50.
13304: Vuonna 1997 on tarkoitus rahoittaa mainittuja yhteisöjä samojen perusteiden
13305: mukaan kuin v. 1996.
13306: 
13307: Korkeakoulujen lisämäärahojen kohdentaminen laite-, kilja-
13308: ja julkaisuhankintoihin
13309: HE 15211994 vp
13310: Valtiovarainvaliokunta
13311:       10) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
13312:       edellytti luvun 29.10 kohdalla, että seuraavien vuosien talousarviossa osoite-
13313:       taan korkeakouluille lisämäärärahat, jotka ovat tarkoitetut erityisesti laite-,
13314:       kirja- ja julkaisuhankintoihin.
13315: Korkeakoulujen määrärahat ovat vuosina 1993 - 94 supistuneet noin 16 %. Tämän
13316: johdosta korkeakoulut ovat joutuneet rakenteellisten muutosten ohella säästämään
13317: erityisesti laite- ja kirjallisuushankinnoissaan suurimman osan määrärahoista ollessa
13318: sidottuja palkkauksiin ja tilakustannuksiin.
13319: Vuoden 1995 talousarviossa korkeakoulujen määrärahat ovat kasvaneet siten, että
13320: korkeakoulujen kehittämislain 3 § on voitu pitää voimassa. Määrärahojen tarkempi
13321: kohdentaminen kuuluu korkeakoulujen omaan toimivaltaan. Vuotta 1996 koskevissa
13322: tulosneuvotteluissa on sovittu erikseen useista laitehankintoja sisältävistä hankkeista
13323: painoaloilla, mm. tietotekniikan opetuksessa ja tutkimuksessa. Hallituksen esityk-
13324: sessä vuoden 1997 talousarvioksi on esitetty kustannustason nousua vastaava lisäys.
13325: 
13326: Yksityisten ammatillisten oppilaitosten valtionosuuksien loppuerät
13327: HE 15211994 vp
13328: Valtiovarainvaliokunta
13329:       12) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
13330:       edellytti luvun 29.65 kohdalla, että yksityisten ammatillisten oppilaitosten
13331:       valtionosuuksien loppuerien maksatuksen siirtämisen vaikutuksia seurataan,
13332:       ja jos osoittautuu, että päätöksestä aiheutuu näille oppilaitoksille kohtuutto-
13333:       mia vaikeuksia, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen korjaamisek-
13334:       si.
13335:                          1997 vp   Hallituksen kertomus 1996                        181
13336: 
13337: Opetushallitus on selvittänyt maksatuksen siirtämisen vaikutuksia.
13338: Selvityksen perusteella yksityisille ammatillisille valtionapulaitoksille olisi aiheu-
13339: tunut kohtuuttomia vaikeuksia valtionosuuksien maksatusten siirtämisen vuoksi.
13340: Loppuerien maksamisessa edetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun
13341: lain 49 §:n (29.12.199411445) mukaisesti. Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
13342: 
13343: Tieteellisen tutkimuksen rahoituksen painopisteen siirtäminen budjettivaroilla
13344: tapahtuvaksi
13345: HE 15211994 vp
13346: Valtiovarainvaliokunta
13347:       16) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
13348:       edellytti luvun 29.88 kohdalla, että tieteellinen tutkimus rahoitetaan pääosin
13349:       normaaleilla budjettivaroilla, kuten on tehty vuoteen 1991 asti.
13350: Vuoden 1966 alussa Suomen Akatemian voimavarojen mitoituksessa on otettu
13351: huomioon eduskunnan kannanotot Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen pitkä-
13352: jänteisyyden lisäämiseksi. Akatemian tutkimusrahoituksessa on siirrytty vuoden
13353: 1996 alussa myöntämisvaltuusmenettelyyn mikä on merkittävästi lisännyt tutki-
13354: musmäärärahojen käytönjoustavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Edellä olevan perusteella
13355: ministeriö toteaa, että asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
13356: 
13357: Lastentarltanopettajakoulutus
13358: HE n:o 196/1994 vp.
13359: S iv isty sv oliokunta
13360:       Eduskunta edellytti 2.12.1994, että hallitus huolehtii järjestelyistä, joilla tur-
13361:       vataan väliaikaisen lastentarhanopettajakoulutuksen henkilökunnan sijoittu-
13362:       minen uuden koulutuksen tehtäviin tai yliopiston muihin tehtäviin.
13363:       Eduskunta edellytti, että uudistuvan lastentarhanopettajakoulutuksen kehittä-
13364:       minen, toimintaedellytykset ja erityistarpeet turvataan.
13365: Väliaikaisen henkilöstön osalta henkilöstöpoliittiset päätökset tekee virkamieslain
13366: (750/94) 25 §:n 6 momentin johdosta virasto, jonka palveluksessa henkilöstö on.
13367: Väliaikaisen lastentarhanopettajakoulutuksen henkilöstön sijoittaminen uudistettuun
13368: koulutukseen tapahtuu siten lain nojalla asianomaisen yliopiston päätöksillä.
13369: Lastentarhanopettajakoulutuksen määrärahasiirrot on otettu huomioon hallituksen
13370: talousarvioesityksessä vuodelle 1995 siten, että momentilta 29.60.2 on siirretty
13371: 16 miljoonaa markkaa ja momentilta 29.19.23 (lastentarhanopettajien väliaikainen
13372: koulutus) 4,5 miljoonaa markkaa korkeakoulujen toimintamenomomentille ajaksi
13373: 1.8.-31.12.1995. Vuoden 1996 talousarvioon määrärahat on mitoitettu koko
13374: vuodeksi.
13375: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
13376: 182                                 Opetusministeriö
13377: 
13378: Teattereiden aseman turvaaminen
13379: HE n:o 21511994 vp.
13380: Sivistysvaliokunta
13381:       Eduskunta edellytti 28.11.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että Teatteri
13382:       Pienen Suomen, Unga Teaternin ja alueteattereiden toimintaedellytykset tur-
13383:       vataan ja että lisäksi lasten- ja nuortenteattereiden erityistarpeista tehdään
13384:       selvitys.
13385:       Eduskunta edellytti että Svenska Teaternin ja Tampereen Työväen Teatterin
13386:       erityisasema valtakunnallisesti merkittävinä teattereina turvataan.
13387: Opetusministeriö asetti 6.6.1995 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää Tampe-
13388: reen Työväen Teatterin taloudellinen tila ja teatterirakennuksen ylläpito- ja kunnos-
13389: tusvelvoitteet sekä teatterin saavan valtionavun kehittämistarpeet. Selvityksen
13390: pohjalta työryhmän oli laadittava tarvittavat säädösehdotukset perusteluineen.
13391: Työryhmän tuli myös selvittää esittämiensä säädösmuutosten vaikutukset Svenska
13392: Teaternin saamaan valtionapuun.
13393: Työryhmän työn määräaika oli 30.11.1995. Työryhmän esitykset ovat jatkoselvitte-
13394: lyn kohteena opetusministeriössä.
13395: Teatteri ja orkesterilaki (L 730/1992), joka tuli voimaan vuoden 1993 alusta, otti
13396: huomioon ja turvasi korkeamman valtionosuuden valtakunnallisesti tai alueellisesti
13397: merkittäville teattereille, joihin otsikossa merkityt teatterit kuuluvat. Alkujaan tämä
13398: toteutettiin säätämällä näille teattereille mahdollisuus saada val- tionosuus korotet-
13399: tuna prosenttiosuutena siihen nähden mitä niille kantokykyluokan mukaan kuuluisi
13400: (lain 5 § 1 ja 2 mom.) Kun lain antamien mahdollisuuksien toteuttaminen huomat-
13401: tiin kovin vaivaHoiseksi käytännössä, säädettiin lainmuutoksella (L 1277/1994)
13402: 6 a §.n 2 momentti seuraavasti: "Opetusministeriö voi valtion talousarvion rajoissa
13403: päättää, että valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäville teattereille ja orkestereil-
13404: le myönnetään ylimääräistä valtionavustusta". Tampereen Työväen Teatterin ja
13405: Svenska Teaternin valtionosuus pysyi 60 %:ssa (lain 5 § 1 mom) senjälkeen kun
13406: avustusprosenttia ei enää laskettu kantokykyluokituksen mukaisesti vaan kaikki
13407: teatterit saivat 37 % valtionosuuden. Tällöin poistettiin lain 5 §:n 2 mom. (L
13408: 1460/1995) kokonaan.
13409: Lain 6 a §:n 2 momentin mukainen erityisavustus oli vuonna 1996 5,5 milj.mark-
13410: kaa ja on vuonna 1997 6,5 milj.markkaa Tampereen Työväen Teatterin asemaa on
13411: parannettu siten, että se saa uuden teatterirakennuksensa kunnossapitokustannuksiin
13412: erikseen varoja sekä valtiolta että Tampereen kaupungilta. Vuoden 1997 valtion-
13413: osuuden jaossa pyrittiin siihen, että kumpikin erityisasemassa oleva teatteri, sekä
13414: Tampereen Työväen Teatteri, että Svenska Teatern sai valtionosuutensa toteutunei-
13415: den henkilötyövuosimäärien mukaan. Näillä toimenpiteillä toteutettiin opetusminis-
13416: teriön 6.6.1995 asettaman työryhmän esitykset.
13417: Asia ei näin ollen anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
13418:                           1997 vp   Hallituksen kertomus 1996                       183
13419: 
13420: Veikkaus- ja raha-rupajaisten voittovarat
13421: HE 27411994 vp
13422: Hallintovaliokunta
13423: 
13424:        Eduskunta edellytti 21.2.1994, hallituksen selvittävän, onko perusteltua sää-
13425:        tää Oy Veikkaus Ab:n rahapelitoiminnan ylijäämän jakosuhteista edunsaaja-
13426:        tahojen kesken asetuksen sijasta lailla.
13427:        Eduskunta edellytti hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin Oy Veikkaus Ab:n
13428:        rahapelitoiminnan ylijäämän jakamiseksi pitäen tavoitteena, että urheilu- ja
13429:        liikuntakasvatuksen tukemiseen osoitetaan vuosittain 36,6 prosenttia.
13430: Päättäessään vuosittain valtion talousarviosta eduskunta samallahyväksyy veikkaus-
13431: voittovarojen jaon. Eduskunnan päätös on toteutettu muuttamalla vastaavasti raha-
13432: arpa- ja veikkauspelien ylijäämän käyttämisestä annettua asetusta väliaikaisesti.
13433: Veikkausvoittovarojen jakosuhde on vuosittain näin tullut eduskunnan päätettäväksi
13434: eikä säädöstasolla siten ole ollut vaikutusta jakosuhteeseen. Opetusministeriö on
13435: selvittänyt kysymystä siitä, tulisiko jakosuhteista säätää asetuksen sijasta lailla.
13436: Selvityksen mukaan veikkausvoittovarojen edunsaajien etu on, että valtiovalta
13437: turvaa näiden varojen ohjautumisen urheilun, liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen
13438: ja nuorisokasvatustyön tukemiseen. Välttämätöntä on, että varojen jakaminen on
13439: parlamentaarisesti ohjattua ja avointa ja että varojen suuntaaminen on tavoitteellista.
13440: Tämä ei kuitenkaan välttämättä edellytä, että varojen jakosuhteita tulisi säätää lailla.
13441: Mainitut tavoitteet voidaan myös saavuttaa kehittämällä nykyjärjestelmää vuosittais-
13442: ten tulo- ja menokehysten valmistelussa valtioneuvoston tasolla.
13443: Sisäasiainministeriö asetti 11.10.1996 hankkeen valmistelemaan arpajaislainsäädän-
13444: nön kokonaisuudistusta. Tässä yhteydessä tullaan myös selvittämään kysymystä
13445: siitä, millä tasolla rahapelitoiminnan ylijäämän jakosuhteista olisi tarkoituksenmu-
13446: kaisinta säätää.
13447: Veikkaus- ja raha-arpajaisten voittovaroja on vuosina 1992-1996 julkisen talouden
13448: tasapainon parantamiseksi jouduttu siirtämään lakisääteisten menojen rahoittami-
13449: seen. Opetusministeriön tarkoituksena on palata aiempaan käytäntöön, jonka
13450: mukaan urheilu- ja liikuntakasvatuksen tukemiseen osoitetaan 36,6 prosenttia
13451: ylijäämästä, valtion taloudellisen tilanteen sen salliessa.
13452: 
13453: Ammattikm.Xeakoulu, ylläpitäjämalli, laadunvalvonta, rahoitusjfujestelmä,
13454: opettajankoulutus
13455: HE 31911994 vp
13456: S iv isty sv aliok unta
13457:        Eduskunta edellytti 17 .2.1995, että ammattikorkeakoulujen ylläpitäjä- ja
13458:        hallintomallien osalta tutkitaan vaihtoehtoisia malleja niin sanotun instituu-
13459:        tiomallin rinnalle koulutuksen laadun kehittämiseksi sekä hallinnon jousta-
13460:        vuuden ja taloudellisuuden lisäämiseksi.
13461:        Eduskunta edellyttää, että pikaisesti luodaan yhtenäinen laadunvalvontajär-
13462:        jestelmä.
13463:        Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa ammattikorkeakoulujen rahoitusjär-
13464:        jestelmän toteuttamista ja tarvittaessa, mikäli epäkohtia ilmenee, ryhtyy toi-
13465: 184                              Opetusministeriö
13466: 
13467:       menpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi siten, että ammattikorkeakoulujen toiminta-
13468:       ja kehittämismahdollisuudet voidaan turvata.
13469:       Eduskunta edellytti, että hallitus valmistelee opettajankoulutusta koskevan
13470:       kokonaisratkaisun siten, että tarvittavat lainsäädäntötoimet saadaan tehtyä
13471:       mahdollisimman pikaisesti.
13472: Ammattikorkeakoulujen ylläpito- ja hallintomallien kehittäminen on eräiden
13473: ammattikorkeakoulujen kohdalla edelleen vireillä. Tästä syystä valtioneuvosto on
13474: muun muassa asettanut eräille ammattikorkeakouluille toimiluvassa asiaan liittyviä
13475: kehittämisvelvoitteita. Niiden täyttämisen yhteydessä on tarkoitus selvittää erilaisia
13476: vaihtoehtoisia malleja ylläpito- ja hallintoratkaisun löytämiseksi. Opetusministeriö
13477: on ammattikorkeakoulujen toimilupaan sisältyvien määräysten perusteella pyytänyt
13478: vakinaistuneilta ammattikorkeakouluilta vuoden 1997 loppuun mennessä arvion
13479: toiminnan käynnistämisestä. Ammattikorkeakoulujen tulee sisällyttää raporttiin
13480: kuvaus ylläpitojärjestelmästä ja arvio ylläpitojärjestelmästä ja ammattikorkeakoulun
13481: hallinnosta.
13482: Korkeakoulujen arviointineuvostosta annetun asetuksen (1320/95) mukaan opetus-
13483: ministeriön yhteydessä on sekä yliopistosektoria että ammattikorkeakoulusektoria
13484: varten korkeakoulujen arviointineuvosto. Neuvoston tehtävänä on toimia opetusmi-
13485: nisteriön apuna ammatti- ja muiden korkeakoulujen laadun arvioinnissa. Neuvoston
13486: tehtävänä on myös huolehtia ammattikorkeakoulujen toimilupahakemusten arvioin-
13487: nista. Opetusministeriö asetti 20.12.1995 korkeakoulujen arviointineuvoston
13488: neli vuotiskaudeksi 1996-1999, joka työllään luo perustan korkeakoulujen laadunval-
13489: vontajärjestelmälle. Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
13490: Vakinaisten ammattikorkeakoulujen rahoitusta koskevat uudet säännökset tulivat
13491: voimaan 1.1.1997. Opetusministeriö tulee tarkoin seuraamaan ammattikorkeakoulu-
13492: jen rahoitusjärjestelmän toteutumista.
13493: Hallitus antoi esityksen eduskunnalle laiksi ammatillisesta opettajankoulutuksesta
13494: ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 4911996). Laki ammatillisesta opettajan-
13495: koulutuksesta (45211996) tuli voimaan 1.8.1996. Ammatillinen opettajankoulutus
13496: on sijoitettu viiden ammattikorkeakoulun yhteydessä toimiviin ammatillisiin
13497: opettajankorkeakouluihin. Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
13498: 
13499: Opintotuen kehittäminen
13500: 
13501: HE 2111995 vp
13502: Sivistysvaliokunta
13503:       Eduskunta kannatti 19.6.1995 hallituksen suunnittelemia opintotuen kehittä-
13504:       misen jatkotoimenpiteitä ja edellytti, että
13505:       1) opintolainajärjestelmää kehitetään siten, että opintolaina olisi opiskelijalle
13506:       korkoriskiitään kohtuullinen vaihtoehto toimeentulon täydentämiseksi,
13507:       2) opintotuen tulokontrollia ja tulorajoja muutetaan siten, että nykyinen por-
13508:       taittainen leikkuri muutetaan lineaariseksi ja loivemmaksi, sekä 3) muualla
13509:       kuin kotona asuvien täyden opintotuen 20 vuoden ikärajan koulutuspoliitti-
13510:       set ja taloudelliset vaikutukset selvitetään ja tämä keinotekoinen raja poiste-
13511:       taan heti kun se valtiontaloudellisesti on mahdollista.
13512:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       185
13513: 
13514:       Eduskunta totesi, että sisaruskorotusten poistaminen vanhempien tulorajoista
13515:       heikentää monilapsisista perheistä tulevien opiskelijoiden toimeentuloa ja
13516:       edellytti, että tämän muutoksen kielteiset vaikutukset selvitetään.
13517: Opetusministeriön esityksestä opintolainojen turvallisuutta on lisätty ottamalla myös
13518: markkinakorkoisten opintolainojen kohdalla käyttöön menettely, jossa opintolainan
13519: erääntyneet korot voidaan maksaa valtion varoista, jos lainansaaja opiskelee
13520: parhaillaan tai on äskettäin päättänyt opintonsa ja saa äitiys- tai vanhempainrahaa
13521: eikä ole koron erääntymiskuukauden aikana saanut opintorahaa tai aikuisopintora-
13522: haa. Myös työttömän lainansaajan korko voidaan maksaa valtion varoista valtioneu-
13523: voston erikseen vahvistamin perustein. Opintotukilain muutos tuli voimaan vuoden
13524: 1996 alusta lukien.
13525: Opetusministeriön asettaman työryhmä selvitti opintotuen tulokontrollin kehittä-
13526: mistarpeita. Työryhmän tulee antoi ehdotuksensa kesäkuussa 1996. Hallituksen
13527: esitys opintotukilain muuttamisesta on tarkoitus antaa vuoden 1997 aikana.
13528: Opetusministeriö yhtyy eduskunnan käsitykseen siitä, että alle 20-vuotiaiden
13529: opintorahan korottaminen samalle tasolle 20 vuotta täyttäneiden opintorahan kanssa
13530: on opintotuen ensisijainen kehittämistavoite, joka tulee toteuttaa heti valtionta-
13531: loudellisten edellytysten salliessa. Eduskunta on hvyäksynyt opintotukilain muutok-
13532: sen, jonka perusteella 19 -vuotta täyttäneet muualla kuin vanhempiensa luona
13533: asuvat opiskelijat ovat oikeutettuja täysimääräiseen opintorahaan 1.8.1997 lukien.
13534: Vastaava uudistus on 1.8.1998 lukien tarkoitus ulottuu 18 -vuotiaisiin.
13535: Sisaruskorotosten poistamisen merkitystä on toistaiseksi vaikea arvioida. Kysymys
13536: on tullut esille opintotuen muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi tulleissa
13537: yksittäisissä valituksissa. Sisarkorotus myönnettiin lukuvuonna 1994-95 opiskelijoil-
13538: le joilla oli opiskelevia sisaruksia, jotka eivät olleet oikeutettuja täysimääräiseen
13539: opintorahaan tai lapsilisään. Tällaisia opiskelijoita on noin 9 000. Alle 20 -vuotiai-
13540: den opintorahan tason korottaminen vähentää ongelmaa.
13541: 
13542: Muutoksenhaku, oppilaan erottaminen, lääninoikeuden asiantuntijajäsen
13543: 
13544: HE 2311995 vp
13545: Sivistysvaliokunta
13546:       Eduskunta edellytti 19.6.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että selvitetään,
13547:       onko tarkoituksenmukaista ulottaa lääninoikeuslain 11 §:ssä tarkoitettu
13548:       asiantuntijajärjestelmä oppilaan erottamista ja koulunkäynnistä pidättämistä
13549:       koskeviin asioihin lääninoikeuksissa.
13550: Opetustoimen muutoksenhakujärjestelmää tarkastellaan kokonaisuudessaan koulu-
13551: tuksen lainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä. Kokonaisuudistus on
13552: tarkoitus toteuttaa vuonna 1998.
13553: 
13554: Peruskoulu, valtionosuusperustelut
13555: 
13556: HE 3511995 vp
13557: Sivistysvaliokunta
13558:       Eduskunta edellytti 19.6.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että lain vaiku-
13559:       tusta kuntien erityisopetuksen järjestämiseen seurataan ja selvitetään muun
13560:       muassa,
13561: 186                             Opetusministeriö
13562: 
13563:       - turvataanko peruskoulun yleisopetuksen osana annettava erityisopetus niin,
13564:       että päätökset perustuvat erityisopetusta saavien lasten etuun ja todellisiin
13565:       tarpeisiin, sekä
13566:       - turvataanko kunnissa vammaisten koulutuksen järjestäminen niin, että ope-
13567:       tus järjestetään peruskoululain 3 §:n edellyttämällä tavalla.
13568:       Eduskunta edellytti, että opetusministeriö käyttää opetus- ja kulttuuritoimen
13569:       rahoituksesta annetun lain 12 §:ssä säädettyä mahdollisuutta korottaa kun-
13570:       nan peruskoulun valtionosuuden perusteena olevaa yksikköhintaa, jos kun-
13571:       nan peruskoulumenot ovat esimerkiksi kunnan koosta ja harvasta asutukses-
13572:       ta, saaristoisuudesta, kaksikielisyydestä, saamenkielisestä opetuksesta tai
13573:       muusta niihin verrattavasta erityisestä syystä keskimääräistä korkeammat
13574:       eikä kunta muutoin pysty turvaamaan asianmukaisen opetuksen antamista.
13575:       Eduskunta pitää lisäksi tärkeänä, että päätökset korotetusta valtionosuudesta
13576:       voidaan tehdä useammaksi vuodeksi kerrallaan, jolloin kunnat pystyvät ar-
13577:       vioimaan niille tulevia valtionosuuksia pidemmällä aikavälillä.
13578:       Eduskunta edellytti hallituksen seuraavan peruskoulun käyttökustannuksia
13579:       varten myönnettävien valtionosuuksien uudistusta koskevan lainsäädännön
13580:       vaikutuksia opetuksen järjestämiseen kunnissa ja antavan asiaa koskevan
13581:       selvityksen sivistysvaliokunnalle kahden vuoden kuluttua sekä ryhtyvän tar-
13582:       vittaessa toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi.
13583: Opetusministeriön ja opetushallituksen tekemän vuotta 1995 koskevan tulossopi-
13584: muksen mukaan opetushallitus antoi arvionsa erityisopetuksen tilasta vuonna 1996.
13585: Kokonaisarvion pohjalta käynnistetään tarvittavat kehittämistoimenpiteet vuonna
13586: 1997. Vaikeimmin kehitysvammaisten oppivelvollisuusikäisten lasten opetus
13587: siirretään peruskoulussa annettavaksi 1. 7.1997 lähtien (HE 15911996 vp ).
13588: Opetusministeriö teki 14.11.1996 päätökset yhteensä 18 kunnan peruskoulun sekä
13589: Juutalaisen koulun yksikköhinnan harkinnanvaraisesta korottamisesta. Päätökset
13590: tehtiin vuodeksi 1997.
13591: Valtionosuusperusteet muuttuvat 1.1.1997. Opetusministeriö seuraa opetustoimen
13592: kustannuskehitystä ja valtionosuuslainsäädännön vaikutuksia. Koska lausuma liittyy
13593: valtionosuuslainsäädännön uudistamiseen, asiaa selostetaan seuraavissa kertomuk-
13594: sissa.
13595: 
13596: Syijäytymisvaarassa olevien nuorten asema
13597: Työllisyysmäärärahojen kohdentaminen koulu-, liikunta- ja kulttuurilaitosten
13598: perusparannuksiin
13599: HE 72/1995 vp
13600: Valtiovarainvaliokunta
13601:       4) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta
13602:       edellytti pääluokan 29 kohdalla, että valtion tulevissa talousarvioissa turva-
13603:       taan kansallisen innovaatiojärjestelmän tehokas toiminta lisäämällä korkea-
13604:       koulujen, Suomen Akatemian, ammattikorkeakoulujen ja alemman korkea-
13605:       kouluasteen oppilaitosten opetus- ja tutkimusresursseja erityisesti kasvavilla
13606:       tulevaisuuden aloilla. Resurssien lisäämisen tulee tapahtua innovaatiojärjes-
13607:       telmän kokonaisuuden huomioon ottavan ohjelman puitteissa.
13608:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        187
13609: 
13610:       Eduskunta edellytti, että syrjäytymisen vaarassa olevien nuorten asemaa ja
13611:       ongelmia selvitetään sekä opiskelumahdollisuuksia parannetaan mahdolli-
13612:       simman pikaisesti.
13613:       Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin työllisyys-
13614:       määrärahojen kohdentamiseksi koulu-, liikunta- ja kulttuurilaitosten perus-
13615:       parannuksiin.
13616: Opetusministeriö tuki edelleen vuonna 1996 nuorten työpajatoimintaa, jonka
13617: tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä koulutuksesta ja työmarkkinoilta
13618: aktivoimalla ja opastamalla nuoria oman elämänsä hallintaan. Opetusministeriö
13619: myönsi vuonna 1996 16,7 mmk kehittämistukea EU:n sosiaalirahaston tavoite 3
13620: ohjelmaan sisältyvien innovatiivisten nuorten työpajahankkeiden tukemiseen.
13621: Yhdessä työvoimahallinnon kanssa tuettiin ESR-määrärahasta 94 työpajan kehittä-
13622: mishanketta, joille asetetut tavoitteet nuorten työllistämisessä toteutuivat yli
13623: 150 %:sti.
13624: Lisäksi opetusministeriö myönsi nuorisotyön määrärahasta 4,8 mmk ED-rahoituk-
13625: sen ulkopuolella olevien 78:n työpajan perustamis- ja kehittämiskustannuksiin.
13626: Nuorten työpajoja on eri puolilla Suomea yli 300 ja niissä työskentelee nuoria 6
13627: kuukauden jaksoissa noin 6 000.
13628: Nuorisotutkimusseura ry. julisti joulukuussa 1995 haettavaksi Nuorisotutkimus
13629: 2000 -ohjelman tutkimusavustukset vuodelle 1996. Nuorisotutkimusohjelma 2000:n
13630: rahoittaa opetusministeriö. Ohjelman tutkimusteema vuonna 1996 oli nuorten
13631: elämähallinta ja syrjäytyminen. Tutkimuksissa selvitettiin mm. seuraavia kysymyk-
13632: siä: nuorten elämänhallinta ja järjestöt, nuorten alueellinen syrjäytyminen, nuorten
13633: syrjäytyminen työmarkkinoilta, nuorten sukupuolinen syr-jäytyminen, rikollisuus ja
13634: nuorten syrjäytyminen, nuorten koulutuksellinen syr-jäytyminen sekä nuorten
13635: perhe-elämän muutosten hallinta.
13636: Suomen hallitus käsitteli 31.1.1996 rasismia, suvaitsevaisuuden lisäämistä ja hyvien
13637: etnisten suhteiden edistämistä. Hallitus nimesi kulttuuriministeri Claes Anderssonin
13638: asioista vastaavaksi koordinaatioministeriksi ja perusti rasismin ehkäisemiseen
13639: keskittyvän ministerityöryhmän. Ministeriryhmää avustaa opetusministeriön
13640: nimeämä eri ministeriöiden edustajista koottu rasismin ehkäisy -työryhmä.
13641: Työryhmä laati rasismia ehkäisevistä toimenpiteistä muistion, jonka ministeriryhmä
13642: hyväksyi ja nimesi rasismin vastaiseksi toimenpideohjelmaksi 14.5.1996. Ohjel-
13643: maan sisältyy toimenpiteitä useilla eri hallinnonaloilla, muun muassa opetustoimes-
13644: sa, rasismiin liittyvän rikollisuuden ehkäisemisessä, rasisminvastaisen kansalaistoi-
13645: minnan tukemisessa, elinkeinotoiminnassa ja asumisessa.
13646: Nuorisoasiainneuvottelukunnan aloitteesta työministeriö asetti 22.3.1996 työryhmän,
13647: jonka tehtävänä oli kartoittaa nuorten työmarkkina-asemassa tapahtuneita muutoksia
13648: sekä laatia esityksiä nuorten työmarkkina-aseman parantamiseksi. Työryhmä antoi
13649: raporttinsa työministerille 18.6.1996.
13650: Vuonna 1996 myönnettiin hallitusohjelman työllisyysohjelman mukainen 20 mmk:n
13651: määräraha liikuntapaikkojen ja liikunnan valtakunnallisten koulutuskeskusten
13652: peruskorjaukseen. Samoin perustein myönnettiin 1 mmk valtakunnallisten nuo-
13653: risokeskusten peruskorjaukseen.
13654: 188                              Opetusministeriö
13655: 
13656: Äitiys- tai vanhempaimahan saajan opintolainan korkojen maksaminen
13657: HE 10011995 vp
13658: Sivistysvaliokunta
13659:       Eduskunta lausui 7.11.1995: Äitiys- tai vanhempainrahan saajan korkoavus-
13660:       tuksen edellytyksenä on muun muassa, että lainansaaja ei ole saanut opinto-
13661:       tukea kyseisen lukukauden aikana. Hyväksyessään lakiehdotuksen eduskunta
13662:       edellyttää, että tämän ehdon vaikutuksia opiskelijan toimeentuloturvaan seu-
13663:       rataan, ja jos epäkohtia ilmenee, hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin
13664:       niiden poistamiseksi.
13665: Äitiys- tai vanhempainrahan saajan opintolainan korot voidaan maksaa valtion
13666: varoista vuoden 1996 alusta lukien. Opintolainan erääntyvät korot lisätään lainapää-
13667: omaan silloin, kun lainansaaja on erääntymislukukauden aikana saanut opintotukea.
13668: Tällöin koron maksamisesta ei aiheudu välitöntä taloudellista rasitusta. Opetusmi-
13669: nisteriön tietoon ei ole tullut, että menettelystä olisi kielteisiä vaikutuksia.
13670: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
13671: 
13672: Opettajankoulutukseen valikoituminen
13673: Opettajien sivuaineopinnot ja täydennyskoulutus
13674: Kerlomus 611995 vp
13675: Sivistysvaliokunta
13676:       Eduskunta hyväksyi 3.9.1996 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka liit-
13677:       teenä olevassa lausunnossa sivistysvaliokunta edellytti hallituksen ryhtyvän
13678:       toimenpiteisiin, joilla tuetaan opettajankoulutuksen valintaperusteiden laa-
13679:       jentamista niin, että valinnassa huomioidaan muun muassa työelämän koke-
13680:       mus ja lisäopinnot sekä painotetaan nykyistä enemmän soveltuvuustyyppisiä
13681:       menetelmiä ja taide- ja taitoaineiden hallintaa.
13682:       Valiokunta edellytti selvityksen tekemistä siitä, olisiko tarkoituksenmukais-
13683:       ta, että valikoituminen aineenopettajakoulutukseen tapahtuisi jo yliopistoon
13684:       pyrittäessä.
13685:       V aHokunta edellytti, että opettajankoulutuslaitoksille luodaan mahdolli-
13686:       simman tasavertaiset mahdollisuudet ja riittävät voimavarat sivuaineopinto-
13687:       jen toteuttamiseen eri paikkakunnilla ja eri tiedekunnissa.
13688:       Valiokunta edellytti nopeasti selvitettäväksi, olisiko tarkoituksenmukaista
13689:       lisätä opettajien pitkäkestoista täydennyskoulutusta esimerkiksi siten, että
13690:       koulutyössä jo toimiville opettajille järjestettäisiin täydennysjaksoja opetta-
13691:       jankoulutuslaitoksissa, ja heidän sijaisinaan opettajaksi opiskelevat voisivat
13692:       suorittaa osan opetusharjoitteluun kuuluvasta ns. kenttäharjoittelusta. Samal-
13693:       la tulee selvittää opetusharjoittelun ohjaamisesta aiheutuvat lisäkustannukset.
13694:       Näin myös yhteistyö perus- ja täydennyskoulutuksen kanssa vahvistuisi.
13695: Opettajankoulutukseen valikoitumista sekä opettajankouluttajien ja muun ope-
13696: tushenkilöstön täydennyskoulutusta koskevat kysymykset sisältyvät opetusminis-
13697: teriössä tekeillä olevaan opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaan. Koulutukseen
13698: valikoitumisen perusteiden ja valintamenetelmien eri vaihtoehtojen selvittäminen
13699: ovat osa kehittämisohjelman valmistelutyötä. Tähän liittyy myös aineenopetta-
13700: jankoulutukseen valikoitumisajankohdan selvitys. Opettajankouluttajien vaihtoeh-
13701:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      189
13702: 
13703: toiset täydennyskoulutusjärjestelyt sekä opettajien pitkäkestoisen täydennyskoulu-
13704: tuksen toteutus käyttäen opetusharjoittelun kenttäharjoitteluosuutta sijaisuuksien
13705: hoidossa kuuluvat yllä mainitun kehittämisohjelman täydennyskoulutusosaan.
13706: Tasavertaiset sivuaineopintomahdollisuudet eri opettajankoulutuslaitoksissa pyritään
13707: varmistamaan yliopistojen kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa käsiteltäessä
13708: opettajankoulutukseen liittyviä kysymyksiä. Erilaisten etä- ja monimuoto-opetus-
13709: ratkaisujen avulla voidaan parantaa ja monipuolistaa sivuaineopintojen tarjontaa
13710: opettajankoulutuksessa.
13711: 
13712: Ammatillisen koulutuksen määrällinen säätely
13713: HE 62/1996 vp
13714: Sivistysvaliokunta
13715:       Eduskunta edellytti 13.6.1996, että lain vaikutuksia jatkuvasti seurataan ja
13716:       että opetusministeriö suorittaa kolmen vuoden kuluttua perusteellisen selvi-
13717:       tyksen lain toimivuudesta. Tässä yhteydessä on erityisesti selvitettävä,
13718:       - onko laki johtanut työvoimatarpeen kannalta alueellisesti tarkoitusenmu-
13719:       kaiseen koulutustarjontaan;
13720:       - miten uuden lainsäädännön jälkeen on onnistuttu ratkaisemaan mahdollisia
13721:       ristiriitatilanteita koulutusta mitoitettaessa paikallisesti ja alueellisesti;
13722:       - miten paikallinen tai talousaluekohtainen eri tahojen yhteistyö on amma-
13723:       tillisen koulutuksen koordinointi- ja ohjaustehtävässä toiminut.
13724: Tasavallan Presidentti antoi 9.8.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
13725: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
13726: Opetusministeriö on sisällyttänyt ministeriön ja opetushallituksen väliseen tulos-
13727: sopimukseen vuodelle 1997 ammatillisen koulutuksen määrällisen säätelyn uudis-
13728: tamisen edellyttämän seuranta- ja arviointijärjestelmän rakentamisen. Opetushallitus
13729: valmistelee samalla suunnitelman vuonna 1998 toteutettavista arviointihankkeista.
13730: 
13731: Arpajaislain muutosvalmistelut
13732: HE 103/1996 vp
13733: Valtiovarainvaliokunta
13734:       4) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskunta
13735:       edellytti lukuryhmän 29.88, 90 ja 98 kohdalla, että hallitus kiirehtii ajan-
13736:       mukaistetun arpajaislainsäädännön valmistelua ja antaa esityksen eduskun-
13737:       nalle niin, että uusi lainsäädäntö voidaan saattaa voimaan viimeistään vuo-
13738:       den 1998 alusta. Tässä yhteydessä tulee ratkaista pysyvästi myös veikkaus-
13739:       ja raha-arpapelien tuoton käyttäminen.
13740: Sisäasiainministeriön asettama Rahapelitoimikuntajätti mietintönsä 28.2.1995 (KM
13741: 1995:5). Toimikunta ei tehtävän laajuus ja käytettävissä ollut aika huomioon ottaen
13742: voinut laatia säädösehdotuksia hallituksen esityksen muotoon. Sen vuoksi toimi-
13743: kunta esitti mietinnössään vain kannanottonsa ja ehdotuksensa. Sisäasiainministeriö
13744: asetti 11.10.1996 hankkeen valmistelemaan arpajaislainsäädännön kokonaisuudistus-
13745: ta. Hankkeen työskentelyn lähtökohtana on Rahapelitoimikunnan mietintö ja siitä
13746: saadut lausunnot. Säädösehdotukset tulee laatia hallituksen esityksen muotoon.
13747: Työ tulee saada valmiiksi 31.10.1997 mennessä.
13748: 190                              Opetusministeriö
13749: 
13750: Liikunnan ammatillisen koulutuksen rahoitus
13751: 
13752: HE 103/1996 vp
13753: Valtiovarainvaliokunta
13754:       5) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskunta
13755:       edellytti momentin 29.98.52 kohdalla, että liikunnan ammatillinen koulutus
13756:       jatkossa rahoitetaan yleisistä budjettivaroista kuten muukin ammatillinen
13757:       koulutus.
13758: Liikunnan koulutuskeskuksissa järjestettävän ammatillisen koulutuksen kustannuk-
13759: set vuonna 1997 ovat noin 38 miljoonaa markkaa. Valtionosuuksiin on vuoden
13760: 1997 talousarviossa osoitettu yleisistä budjettivaroista 15 327 000 markkaa. Siten
13761: veikkausvoittovaroista jää ammatillisen koulutuksen valtionosuuksista katettavaksi
13762: noin 23 miljoonaa markkaa.
13763: Vuoden 1997 alusta koulutuskeskuksissa järjestettävä ammatillinen lisäkoulutus
13764: siirtyi ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta annetun lain nojalla rahoitetta-
13765: vaksi lääninhallitusten ostojärjestelmän kautta eikä tarkoitukseen käytetä vuodesta
13766: 1997 lähtien enää veikkausvoittovaroja.
13767: Mikäli suunnitteilla oleva koulutuslainsäädännön kokonaisuudistus toteutuu, siir-
13768: tynevät liikunnan koulutuskeskuksissajärjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen
13769: kustannukset vuoden 1998 alusta rahoitettavaksi ammatillisesta opetuksesta
13770: annettavan lain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukai-
13771: sesti eikä niiden valtionrahoitukseen enää käyttäisi veikkausvoittovaroja. Liikun-
13772: nanohjaajakoulutuksen muuttuessa ammattikorkeakoulutukseksi myös sitä koskeva
13773: valtionrahoitus siirtyy asianomaisen lainsäädännön mukaiseksi.
13774: Edellä esitetyn perusteella liikunnan koulutuskeskuksissa järjestettävän ammatillisen
13775: koulutuksen valtionosuudet rahoitettaneen vuonna 1998 todennäköisesti koko-
13776: naisuudessaan yleisistä budjettivaroista.
13777: 
13778: Arpajaislain muutosvalmistelut
13779: 
13780: HE 12411996 vp
13781: Sivistysvaliokunta
13782:       Eduskunta edellytti 20.11.1996 hallituksen pikaisesti saattavan loppuun ar-
13783:       pajaislain muutosvalmistelut, joilla voidaan turvata rahapelien tuoton käyttä-
13784:       minen kansallisen kulttuurin ja yleishyödyllisen toiminnan turvaamiseen.
13785:       Tässä yhteydessä tulee ratkaista pysyvästi myös veikkaus- ja raha-arpapelien
13786:       tuoton käyttäminen.
13787: Tasavallan Presidentti antoi 12.12.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
13788: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
13789: Sisäasiainministeriön asettama Rahapelitoimikunta jätti mietintönsä 28.2.1995 (KM
13790: 1995:5). Toimikunta ei tehtävän laajuus ja käytettävissä ollut aika huomioon ottaen
13791: voinut laatia säädösehdotuksia hallituksen esityksen muotoon. Sen vuoksi toimi-
13792: kunta esitti mietinnössään vain kannanottonsa ja ehdotuksensa. Sisäasiainministeriö
13793: asetti 11.10.1996 hankkeen valmistelemaan arpajaislainsäädännön kokonaisuudistus-
13794: ta. Hankkeen työskentelyn lähtökohtana on Rahapelitoimikunnan mietintö ja siitä
13795: saadut lausunnot. Säädösehdotukset tulee laatia hallituksen esityksen muotoon. Työ
13796: tulee saada valmiiksi 31.10.1997 mennessä.
13797:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       191
13798: 
13799: 
13800: Opettajankoulutuksen vhkavapausjäijestelmä
13801: HE 138/1996 vp
13802: Sivistysvaliokunta
13803:       Eduskunta edellytti 26.11.1996, että opettajankoulutusyksiköiden ja harjoit-
13804:       telukoulujen rehtoreiden ja lehtoreiden virkavapausjärjestelmää pikaisesti
13805:       kehitetään kokonaisuutena ottaen huomioon myös muut kouluttautumismah-
13806:       dollisuudet, muun muassa opettajankouluttajien erikoistumisohjelma (PD-
13807:       koulutus) ja muu täydennyskoulutus sekä vuorotteluvapaa.
13808: Tasavallan Presidentti antoi 12.12.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
13809: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
13810: Opettajankoulutukseen valikoitomista sekä opettajankouluttajien ja muun ope-
13811: tushenkilöstön täydennyskoulutusta koskevat kysymykset sisältyvät opetusminis-
13812: teriössä tekeillä olevaan opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaan. Koulutukseen
13813: valikoitomisen perusteiden ja valintamenetelmien eri vaihtoehtojen selvittäminen
13814: ovat osa kehittämisohjelman valmistelutyötä. Tähän liittyy myös aineenopetta-
13815: jankoulutukseen valikoitumisajankohdan selvitys. Opettajankouluttajien vaihtoeh-
13816: toiset täydennyskoulutusjärjestelyt sekä opettajien pitkäkestoisen täydennyskoulu-
13817: tuksen toteutus käyttäen opetusharjoittelun kenttäharjoitteluosuutta sijaisuuksien
13818: hoidossa kuuluvat yllä mainitun kehittämisohjelman täydennyskoulutusosaan.
13819: Tasavertaiset sivuaineopintomahdollisuudet eri opettajankoulutuslaitoksissa pyritään
13820: varmistamaan yliopistojen kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa käsiteltäessä
13821: opettajankoulutukseen liittyviä kysymyksiä. Erilaisten etä- ja monimuoto-opetus-
13822: ratkaisujen avulla voidaan parantaa ja monipuolistaa sivuaineopintojen tarjontaa
13823: opettajankoulutuksessa.
13824: 
13825: Vaikeasti kehitysvammaisten opetus
13826: HE 159/1996
13827: Sivistysvaliokunta
13828:       Eduskunta edellytti 10.12.1996, että koulutuksen lainsäädännön kokonaisuu-
13829:       distuksen yhteydessä selvitetään vaikeasti kehitysvammaisten koulunkäyn-
13830:       tiin ja erityisopetukseen liittyvät avustajakysymykset ja että samassa yh-
13831:       teydessä annetaan esitys tehtävään koulutettujen koulunkäyntiavustajien
13832:       paikkaamisesta vaikeimmin kehitysvammaisten koulunkäynnin tukemiseksi.
13833:       Eduskunta edellytti, että vaikeimmin kehitysvammaisten opetuksesta vastaa
13834:       lehtorin, luokanopettajan tai erityisluokanopettajan tai erityisopettajan päte-
13835:       vyysvaatimukset täyttävä henkilö ellei oppilaan tarpeesta johtovasta erityi-
13836:       sestä syystä ole perusteltua, että opetusta antaa muu viranhaltija.
13837: Tasavallan Presidentti antoi 30.12.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
13838: kunnan lausumista aiheutuviin toimenpiteisiin.
13839: Eduskunnan lausumat otetaan huomioon valmisteltaessa koulutuksen lainsäädännön
13840: kokonaisuudistusta. Kokonaisuudistusta koskeva esitys annetaan eduskunnalle
13841: vuoden 1997 aikana.
13842: 192
13843: 
13844: Ammatillinen lisäkoulutus
13845: HE 186/1996 vp
13846: Sivistysvaliokunta
13847:       Eduskunta edellytti 3.12.1996, että lääninhallitukset hankintapäätösten teki-
13848:       jöinä korostavat koulutuksen laatua ja edistävät oppilaitosten verkostomaista
13849:       yhteistyötä. Mikäli tarvittavan koulutuksen laatu tai sisältö sitä edellyttävät,
13850:       tulee koulutusta voida käytännössäkin ostaa miltä tahansa lain sallimaita
13851:       oppilaitokselta.
13852:       Eduskunta edellytti hallituksen tekevän kolmen vuoden kuluttua lain voi-
13853:       maantulosta selvityksen uuden rahoitusjärjestelmän toimivuudesta ottaen
13854:       huomioon myös mahdolliset valtion aluehallinnon uudistukset sekä ryhtyvän
13855:       tarvittaessa toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi.
13856: Tasavallan presidentti antoi 20.12.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
13857: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
13858: 
13859: Khkon eläkelain valitusjäJjestelmä
13860: HE 19411996 vp
13861: Hallintovaliokunta
13862:       Eduskunta edellytti 19.11.1996, että hallitus ryhtyy selvittämään mahdolli-
13863:       suutta muuttaa evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain valitusjärjestelmä kak-
13864:       siportaiseksi siten, että kirkkohallituksen päätöksestä valitettaisiin ensim-
13865:       mäisenä valitusasteena lautakuntaan.
13866: Tasavallan Presidentti antoi 29.11.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
13867: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
13868: Opetusministeriö on kirjelmässään 9.12.1996 saattanut eduskunnan lausuman
13869: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tietoon pyytäen samalla kirkkoa osaltaan
13870: ryhtymään lausumassa tarkoitettuun selvitykseen sekä ilmoittamaan aikanaan
13871: selvityksen tuloksesta ministeriölle.
13872:                        1997 vp   Hallituksen kertomus 1996
13873: 
13874: 
13875: 
13876: 
13877:                    Maa- ja metsätalousministeriö
13878: 
13879: Tenojoen kalastus- ja omistusoikeuksien sekä korvaustrupeen selvittäminen
13880: HE n:o 9711972 vp.
13881: Ulkoasiainvaliokunta
13882:       Eduskunta edellytti 20.6.1972, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen selvit-
13883:       tämiseksi, aiheutuuko Suomen ja Norjan välisen Tenojoen kalastuspiirin
13884:       yhteistä kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja sen liitteenä olevan kalas-
13885:       tussäännön soveltamisesta mahdollisesti vahinkoa yksityisille ja, mikäli sel-
13886:       vitys antaa siihen aihetta, korvauksen suorittamiseksi vahinkoa kärsineille.
13887: Suomen ja Norjan välistä sopimusta Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastus-
13888: säännöstä on tarkistettu lailla vuosina 1979 (23.2.1979/285) ja 1982
13889: (3.12.1982/993).
13890: Sopimuksen muutoksiin liittyy pyrkimys myös kalastusoikeuksien selvittämiseen.
13891: Maa- ja metsätalousministeriön 23.5.1984 asettama Tenojoen kalastustoimikunta on
13892: jättänyt 31.1.1986 mennessä kaksi mietintöä. Niistä ensimmäinen (KM 1985:9)
13893: sisältää selvityksen Tenojoen kalastussopimukseen ja -sääntöön tehtävistä muutok-
13894: sista. Toiseen (KM 1986:3) sisältyy mm. esitys Tenojoen kalastuskorttivarojen
13895: jakamisesta vesialueiden omistajille sekä esitys selvittää kalastussopimuksen ja -
13896: säännön soveltamisesta kalastusoikeuden omistajille aiheutuvia taloudellisia
13897: menetyksiä.
13898: Norjan kanssa käydyt neuvottelut Tenojoen kalastuspiirin yhteistä kalastussääntöä
13899: koskevan sopimuksen ja kalastussäännön uusimisesta päättyivät joulukuussa 1988.
13900: Laki Norjan kanssa Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä tehdyn
13901: sopimuksen ja siihen liittyvän kalastussäännön eräiden määräysten hyväksymisestä
13902: (1197/89) annettiin 1.12.1989 ja uusi sopimus (SopS 93/89) siihen liittyvine
13903: kalastussääntöineen tuli voimaan 1.1.1990. Tähän liittyen maa- ja metsätalousmi-
13904: nisteriö on mietinnön (KM 1986:3) pohjalta valmistellut esityksen (He 2811990 vp.)
13905: edellä mainituksi korvauslaiksi. Valmistelu on tapahtunut Tenojoen kalastustoimi-
13906: kunnan toisessa mietinnössä (KM 1986:3) esitetyltä pohjalta. Laki Tenojoen
13907: kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden määräysten
13908: aiheuttamien menetysten korvaamisesta (501191) on annettu 8.3.1991 ja tullut
13909: voimaan 1.4.1991. Lain mukainen korvaustoimitus on Lapin maanmittaustoi-
13910: mistossa vireillä.
13911: SuomenjaNorjan välisen Tenojoen kalastuspiirin yhteistä kalastussääntöä koskevan
13912: sopimuksen mukaan Suomen valtiolle tulevista kalastuslupatuloista on maksettu
13913: vuosien 1973-1995 osalta alueen kalastuskunnille ja yksityisille vesialueen omista-
13914: jille heidän osuutensa. Määrärahat tähän tarkoitukseen ovat valtion talousarviossa.
13915: Vuoden 1996 osuudet maksetaan vuoden 1997lopussa tuloutetuista varoista valtion
13916: talousarvion momentilla 30.36.44 (Tenon kalastuslupamaksut ja viehekalastusmak-
13917: sut). Kun myös omistusoikeuksien selvittely on vireillä Lapin maanmittaustoimis-
13918: tossa Tenojoen kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden
13919: määräysten aiheuttamien menetysten korvaamisesta annetun lain (50 1191) perusteel-
13920: la, hallitus katsoo eduskunnan ponnen edellyttämien tavoitteiden toteutuneen.
13921: Asia ei näin ollen anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
13922: 7 370147
13923: 194                         Maa- ja metsätalousministeriö
13924: 
13925: Kiinteistörekisteri
13926: HE n:o 6/1985 vp.
13927: Laki- ja talousvaliokunta
13928:       Eduskunta edellytti 10.4.1985 hallituksen huolehtivan siitä, että kiireellisesti
13929:       ryhdytään sellaisiin toimenpiteisiin, jotka tekisivät pysyvän kiinteistötunnuk-
13930:       sen käyttöönoton mahdolliseksi. Tämän mahdollisuuden toteuttaisi atk-pe-
13931:       rusteinen kiinteistö- ja kirjaamisrekisteri.
13932: Maa- ja metsätalousministeriö antoi 30.8.1985 kiinteistönmuodostamistyöryhmän
13933: tehtäväksi selvittää, millä tavoin on mahdollista säilyttää kantatilan rekisterinumero
13934: muuttumattomana lohkomistoimituksissa, ja sisällyttää tarvittavat säännökset
13935: ehdotukseensa kiinteistönmuodostamislainsäädännöksi. Työryhmä on saanut työnsä
13936: tältä osin valmiiksi 1987. Tuolloin selvityksessä todettiin, että kantatilan ja vastaan-
13937: ottavan tilan rekisterinumero voidaan säilyttää muuttumattomana lohkomisessa
13938: ilman, että voimassa olevaanjakolakiin tai kiinteistörekisterilakiin tehdään muutok-
13939: sia. Vaikka uuteenjärjestelmään siirtyminen olisi ollut tarkoituksenmukaistakytkeä
13940: atk-perusteisen kiinteistörekisterin käyttöönottoon koko maassa, tätä ei voitu vielä
13941: toteuttaa, koska vuoden 1997 alusta tulivat voimaan uusi maakaari (540/95) ja
13942: kiinteistönmuodostamislaki (554/95), joiden täytäntöönpanaan liittyvien tietojär-
13943: jestelmien toimivuus halutaan ensin varmistaa.
13944: Edellä mainittujen lakien täytäntöönpanaan liittyen annettiin vuoden 1996 lopulla
13945: vuoden 1997 alusta voimaan tuleva kiinteistörekisteriasetus (970/96), jonka 4 §:ään
13946: sisältyvät säännökset kiinteistötunnuksen muuttumisesta kiinteistötoimituksien ja
13947: kiinteistöjen yhdistämisen johdosta. Sanotun pykälän mukaan kiinteistötoimitukses-
13948: sa muodostetuille kiinteistöille ja muille rekisteriyksiköille annetaan uusi kiinteistö-
13949: tunnus. Jos lohkomisen emäkiinteistö on yhteinen alue tai muu kiinteistö kuin tila,
13950: emäkiinteistön tunnus annetaan kantakiinteistölle. Kun kiinteistön osuus yhteiseen
13951: alueeseen tai osa sanotusta osuudesta muodostetaan tilaksi tai siirretään toiseen
13952: kiinteistöön, luovuttavan ja vastaanottavan kiinteistön tunnusta ei muuteta. Yhdistä-
13953: mällä muodostetulle kiinteistölle annetaan uusi kiinteistötunnus, jos yhdistettävät
13954: kiinteistöt ovat samaa laatua. Kun lunastus- tai pakkolunastusyksikköön yhdistetään
13955: muun laatuinen kiinteistö, muodostettavalle kiinteistölle annetaan vastaanottavan
13956: kiinteistön tunnus. Yhdistämällä muodostetulle yleiselle alueelle antaa kiinteistötun-
13957: nuksen kiinteistörekisterin pitäjä.
13958: Asia ei anna nykyisessä tilanteessa aihetta toimenpiteisiin.
13959: 
13960: Tenojoen kalastus- ja omistusoikeuksien sekä korvaustarpeen selvittäminen
13961: HE n:o 2811990 vp.
13962: Laki- ja talousvaliokunta
13963:       Eduskunta edellytti 22.1.1991 hallituksen selvittävän, onko ennen vuotta
13964:       1972 voimassa olleiden määräysten aiheuttaman menetyksen johdosta syn-
13965:       tynyt merkittävä taloudellinen vahinko sellainen, että se kohtuusyistä olisi
13966:       korvattava.
13967: Tenojoen kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden mää-
13968: räysten aiheuttamien menetysten korvaamisesta annettu laki (50 1/91) on tullut
13969: voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1991.
13970:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      195
13971: 
13972: Mainitun lain 2 §:n mukaisessa korvaustoimituksessa selvitetään korvausvelvolli-
13973: suus, suoritettavan korvauksen määrä sekä korvaukseen oikeutetut kalastusoikeuden
13974: haltijat. Toimitus on vireillä Lapin maanmittaustoimistossa.
13975: Ennen vuotta 1972 voimassa olleiden määräysten aiheuttamat menetykset voidaan
13976: arvioida vasta sen jälkeen, kun korvaukseen oikeutetut kalastusoikeuden haltijat on
13977: ensin selvitetty edellämainitussa toimituksessa.
13978: Asia ei toistaiseksi anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
13979: 
13980: Kyrönjoen al~uoksun tulvasuojelu
13981: 
13982: HE n:o 34/1990 vp.
13983: Laki- ja talousvaliokunta
13984:       Eduskunta edellytti 15.2.1991 hallituksen huolehtivan siitä, että Kyrönjoen
13985:       alajuoksun tulvasuojelutyö saatetaan loppuun.
13986: Kyrönjoen alajuoksun tulvasuojelutyöhön kuuluvat pengerrysalueet luovutettiin
13987: käyttö- ja kunnossapitovelvoitteineen järjestely-yhtiölle kesällä 1995. Tulvasuoje-
13988: lutyöhön liittyvät perkaustyöt saatiin valmiiksi marraskuussa 1996. Luiskien
13989: vahvistamistyöt tehdään vuonna 1997 sekä viimeistelyt osin vielä vuonna 1998.
13990: Töiden rahoitus on järjestyksessä.
13991: Asia ei anna enää aihetta enempiin toimenpiteisiin.
13992: 
13993: Yhteismetsäosuuksien lunastaminen
13994: 
13995: HE n:o 9711990 vp.
13996: Maa- ja metsätalousvaliokunta
13997:       Eduskunta edellytti 20.11.1990, että yhteismetsäosuuksien lunastamista kos-
13998:       kevan lain uudistamistarve ja uudistamismahdollisuudet selvitetään mahdol-
13999:       lisimman nopeasti.
14000: Uusi kiinteistönmuodostamislaki on annettu 12.4.1995. Laki tulee voimaan
14001: 1.1.1997. Kiinteistönmuodostamislaki edellyttää muutoksia yhteismetsälainsäädän-
14002: töön, jotka on tarkoitus toteuttaa vuoden 1996 aikana. Tässä yhteydessä selvitettiin
14003: myös yhteismetsäosuuksien lunastamisesta annetun lain muutostarpeet
14004: Eduskunta hyväksyi 3.12.1996 lain yhteismetsäosuuksien lunastamisesta annetun
14005: lain kumoamisesta. Tasavallan Presidentti vahvisti lain 20.12.1996 ja määräsi sen
14006: tulemaan voimaan 1.1.1997.
14007: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
14008: 
14009: Valtion pitkäaikaiset lainat
14010: 
14011: HE n:o 11411991 vp.
14012: Maa- ja metsätalousvaliokunta
14013:       Eduskunta edellytti 3.12.1991 hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin koko-
14014:       naisvaltaisen selvityksen tekemiseksi siitä, miten pitkillä maksuajoilla
14015: 196                      Maa- ja metsätalousministeriö
14016: 
14017:       myönnetyistä valtionlainoista koituvia periruiskustannuksia ja muita kustan-
14018:       nuksia voitaisiin alentaa, tarvittaessa vapaaehtoiseen lainojen nopeutettuun
14019:       takaisinmaksuun kannustaen, lainoista johtuvien valtiontaloudellisten rasi-
14020:       tusten keventämiseksi.
14021: Valtioneuvoston päätös metsänparannuslainojen kertasuoritusten alennusperusteista
14022: ja kannosta oli annettu 15.6.1994 (503/94). Päätöksen mukaan kertasuoritus vastaa
14023: jäljellä olevien säännönmukaisten vuotuismaksujen 7 prosentin mukaan laskettua
14024: nykyarvoa.
14025: Metsänparannuslain korvaavaan, 1.1.1997 voimaan tulevaan lakiin kestävän
14026: metsätalouden rahoituksesta (1094/96) on sisällytetty valtuus, joka mahdollistaa
14027: edellä tarkoitetun nopeutetun takaisinperinnän. Menettelyä on tarkoitus jatkaa.
14028: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
14029: 
14030: Kansainvälinen metsäpolitiikka
14031: Kertomus n:o 411991 vp.
14032: Maa- ja metsätalousvaliokunta
14033:       2) Eduskunta hyväksyi 4.6.1992 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
14034:       liitteenä olevassa lausunnossa maa- ja metsätalousvaliokunta totesi mm.:
14035:       Hallituksen toimenpiteistään vuonna 1990 antama kertomus ei anna maa- ja
14036:       metsätalousvaliokunnan toimialaan liittyvien asioiden osalta aihetta varsinai-
14037:       siin huomautuksiin. Tämä koskee myös kertomusta siltä osin kuin siinä on
14038:       kosketeltu Metsäntutkimuslaitoksen ja metsähallituksen kehittämistä. Va-
14039:       liokunta kiinnittää kuitenkin huomiota kestävän metsätalouden kehittämisen
14040:       merkitykseen. Nyt vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa metsätalouden
14041:       kansantaloudellinen merkitys on jälleen korostunut.
14042:       Maamme metsien tuottaman raaka-aineen tuotannollista ja taloudellista hy-
14043:       väksikäyttöä tulee voida tehostaa. Kun metsävarojen sijainti kattaa lähes
14044:       koko maan, olisi metsävarojen tehokkaammalla hyväksikäytöllä aluepoliitti-
14045:       sesti laaja-alainen merkitys. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä sitä, että
14046:       tällä hetkellä vuotuiset laskennalliset hakkuusäästöt verrattuna kestäviin
14047:       hakkuumahdollisuuksiin ovat ainakin 20 - 30 miljoonaa kiintokuutiometriä.
14048:       Tämä johtuu osaksi siitä, ettei metsäteollisuus pysty hyväksikäyttämään
14049:       etenkään harvennushakkuista kertyvää pienpuuta.
14050:       Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Suomessa tulisi kehittää uu-
14051:       distuvien luonnonvarojen hyväksikäyttöä. Teollisuudessa se tarkoittaisi eri-
14052:       tyisesti metsäteollisuuden ja sen tuotevalikoiman kehittämistä. Metsäteolli-
14053:       suus elää pääasiassa viennin varassa ja toimii maailmanmarkkinoilla avoi-
14054:       messa kilpailuasetelmassa. Kansainvälisen yhteistyön keinoin Suomen viran-
14055:       omaiset voisivat etsiä keinoja, joilla parannetaan uudistuvien luonnonvaro-
14056:       jen suhteellista kilpailuasemaa uudistumattomien luonnonvarojen käyttöön
14057:       verrattuna. Metsäteollisuus ja muut metsäsektorin osapuolet puolestaan voi-
14058:       sivat lisätä uudistuvien luonnonvarojen merkitystä tuotantoprosesseissa. Si-
14059:       ten metsäsektori voisi palvella kestävää kehitystä ja elintason kohottamista
14060:       samanaikaisesti.
14061:       Asiantuntijakuulemisen yhteydessä valiokunta on saanut selvitystä Euroo-
14062:       passa vireillä olevasta metsien käyttöä ja suojelua koskevasta yhteistyöstä.
14063:       Strasbourgissa Ranskassa järjestettiin 18.-19.12.1990 Euroopan metsän-
14064:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      197
14065: 
14066:       suojelua käsittelevä ministeritason konferenssi. Konferenssissa päätettiin,
14067:       että seuraava kokous pidetään Suomessa vuoden 1993 alussa. Tuolloin yh-
14068:       teistyön aihepiiriä on tarkoitus laajentaa. Merkittävää metsäntutkimuksemme
14069:       kannalta on myös vuonna 1995 Tampereella järjestettävä IUFRO:n 20. maa-
14070:       ilmankongressi.
14071:       Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1992 on varattu kahden mil-
14072:       joonan markan määräraha Euroopan metsäinstituutin perustamiseksi Suo-
14073:       meen. Instituutin päätehtävänä on tutkia ja analysoida Euroopan metsävaro-
14074:       ja, puuraaka-aineen tarjontaa ja metsien terveydentilaa sekä niihin vaikutta-
14075:       via tekijöitä ja laatia ennusteita Euroopan metsien tulevasta kehityksestä.
14076:       Edellä selostettu kansainvälinen yhteistyö antaa Suomelle mahdollisuuden
14077:       maamme metsäosaamisen tunnetuksi tekemiseen. Valiokunta korostaakin
14078:       kansainvälisen yhteistyön edelleenkehittämisen merkitystä ja pitää sen vuok-
14079:       si tärkeänä, että hallitus jatkaa yhteistyön kannustamista.
14080: YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi, UNCED hyväksyi 14.6.1992 metsiin
14081: liittyvän kansainvälisen toimintaohjelman sekä kannanoton metsien kestävän
14082: hoidon, käytön, suojelun ja kestävän kehityksen periaatteista. Nämä periaatteet on
14083: sisällytetty soveltuvin osin sekä yksityismetsien että valtionmetsien hallinnollista
14084: ohjausta varten annettuihin tulosohjausasiakirjoihin, sekä lakiin ja asetukseen
14085: Metsähallituksesta. Lisäksi periaatteet on sisällytetty uuteen metsälakiin sekä
14086: kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin.
14087: Kansainvälistä metsäpolitiikkaa ja UNCEDin seurantaa varten on perustettu
14088: ministerityöryhmä ohjaamaan kansainvälisen yhteistyön tehostamisessa tarvittavaa
14089: asiantuntijavalmistelua. Ministeriryhmän apuna toimii ministeriöiden virkamiesten
14090: muodostama valmisteluryhmä. Asiantuntijaelimenä toimii kansainvälisen metsäpoli-
14091: tiikan neuvottelukunta.
14092: Suomen ja Portugalin johdolla tapahtunut Euroopan metsäministerikonferenssin
14093: seurantatyö on vauhdittanut kaikissa Euroopan maissa käynnistynyttä metsäpolitii-
14094: kan kehittämistä. Helsingissä pidetyn metsäministerikonferenssin seurannan
14095: keskeisenä tavoitteena oli luoda yhteiset kriteerit konferenssin päätöslauselmissa
14096: määriteltyjen kestävän metsätalouden keskeisten periaatteiden muuntamiseksi
14097: operatiiviseen muotoon kuvaamaan kussakin maassa ja koko Euroopassa tapah-
14098: tunutta kehitystä. Konferenssin ensimmäisessä virallisessa seurantakokouksessa
14099: Genevessä kesäkuussa 1994 ja toisessa kokouksessa Antalyassa tammikuussa 1995
14100: Euroopan maat sopivat kestävän metsätalouden määrällisistä kriteereistä ja mitatta-
14101: vista indikaattoreista, joita tullaan soveltamaan kaikissa Euroopan maissa kansalli-
14102: sen tason kestävyyden kuvaajina. Yhteisten kriteerien ja indikaattoreiden aikaansaa-
14103: miseksi ja niiden kehittämiseksi tieteellisesti ja käytäntöön soveltamista varten on
14104: laadittu yleiseurooppalaiset seurantaraportit, jotka julkaistiin maaliskuussa 1995
14105: sekä elokuussa 1996. Ensimmäistä seurantaraporttia jaettiin muun muassa YK:n
14106: kestävän kehityksen toimikunnan (CSD) istunnossa huhtikuussa 1995 ja toista
14107: seurantaraporttia hallitusten välisen metsäpaneelin (IPF) kolmannessa istunnossa
14108: syyskuussa 1996. Kriteeri- ja indikaattorityötä jatketaan paitsi maailmanlaajuisella
14109: ja yleiseurooppalaisella myös kansallisella ja paikallisella tasolla.
14110: Suomi järjesti hallitusten välisen kansainvälisen seminaarin kestävän metsätalouden
14111: kriteereistä ja indikaattoreista (ISCI) Helsingissä 19.-22.8.1996. Seminaari tuki
14112: YK:nkestävän kehityksen toimikunnan asettaman hallitusten välisen metsäpaneelin
14113: työtä kestävän metsätalouden kriteerien ja indikaattorien edelleen kehittämiseksi
14114: niiden käytäntöön soveltamista varten.
14115: 198                       Maa- ja metsätalousministeriö
14116: 
14117: Seminaari oli Suomen osalta merkittävä panos kansainväliseen metsäyhteistyöhön.
14118: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
14119: 
14120: Kansallispuistojen hallinta ja hoito
14121: 
14122: HE n:o 12611993 vp.
14123: Valtiovarainvaliokunta
14124:       10) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskun-
14125:       ta edellytti luvun 30.95 kohdalla, että hallitus selvittää mahdollisuudet kes-
14126:       kittää kansallispuistojen hallinta ja hoito yhdelle viranomaiselle.
14127: Maa- ja metsätalousministeriö asetti 28.6.1996 työryhmän, jonka tulee huolehtia
14128: aiempien työryhmien, kuten Valtionmetsäin työryhmän (MMM 1996:13) ja Valtion
14129: metsäomaisuuden hallinnan keskittämistä selvittäneen työryhmän (VM 1996:9),
14130: ehdotusten toimeenpanon seurannasta. Työryhmän tulee myös tehdä ehdotuksensa
14131: valtion metsäomaisuuden tarkoituksenmukaisesta keskittämisestä Metsähallitukselle,
14132: luonnonsuojeluohjelmien toteuttamisen edellyttämän rahoituksen turvaamisesta
14133: valtion alueiden ja metsäomaisuuden myynneillä sekä tarvittavista hallinnansiirrois-
14134: ta ja niiden edellyttämistä toimenpiteistä laitoksittain ja hallinnonaloittain, ottaen
14135: huomioon Valtion omaisuuden myynnistä saatavien tulojen käyttöä selvitelleen
14136: työryhmän ehdotukset (KTM 1996:9). Työryhmässä tultaneen myös käsittelemään
14137: luonnonsuojelualueiden hallinnan rationalisointimahdollisuuksia. Työryhmän tulee
14138: jättää esityksensä maa- ja metsätalousministeriölle 31.3.1997 mennessä.
14139: 
14140: Kalastuslaki
14141: 
14142: HE n:o 179/1993 vp.
14143: Maa- ja metsätalousvaliokunta
14144:       Eduskunta edellytti 3.12.1993, että virkistyskalastuksen lupajärjestelmän
14145:       edelleen kehittämiseksi käynnistetään välittömästi selvitystyö, jonka tavoit-
14146:       teena on luoda kalastuskortin yhteyteen läänikohtainen viehekortti eri mak-
14147:       susta. Selvityksessä läänikohtaisesta viehekortista on kalastusmahdollisuuk-
14148:       sien lisäämisen ohella otettava huomioon sen vaikutus ammattikalastajien
14149:       elinkeinonharjoittamiseen, vaikutukset vesien omistajiin sekä erityisesti vai-
14150:       kutukset luonnonsuojelullisiin tekijöihin (muun muassa hylkeet ja harvinai-
14151:       set vesilinnut).
14152:       Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotka mahdollistavat
14153:       kalastuksen harjoittamista koskevien laintasoisten säännösten kokoamisen
14154:       yhteen lakiin koko maan osalta.
14155: Maa- ja metsätalousministeriö asetti 1.3.1994 työryhmän selvittämään eduskunnan
14156: lausumassa tarkoitettuja virkistyskalastuksen lupajärjestelmän kehittämismahdolli-
14157: suuksia. Työryhmä, joka otti nimekseen vapakalastustyöryhmä, sai mietintönsä
14158: valmiiksi 14.2.1995 (Työryhmämuistio MMM 1995:1). Maa- ja metsätalousminis-
14159: teriössä on laadittu työryhmän esityksen mukainen luonnos hallituksen esitykseksi
14160: kalastusaluekohtaiseksi viehekalastuslupajärjestelmäksi. Esitystä ei kuitenkaan ole
14161: viety eteenpäin, koska eduskunnassa on käsiteltävänä lakialoitteen LA 4/1995 vp
14162: mukainen lakiesitys läänikohtaiseksi viehekalastusmaksujärjestelmäksi.
14163:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       199
14164: 
14165: Vuoden 1997 alusta on tullut voimaan laki kalastuslain muuttamisesta (1045/96),
14166: joka hyväksyttiin eduskunnassa lakialoitteen 4/1995 vp. pohjalta. Lainmuutos
14167: sisältää säännökset läänikohtaisesta viehekalastusmaksusta.
14168: Kalastuksen harjoittamista koskevien laintasoisten säännösten kokoaminen yhteen
14169: lakiin koko maan osalta edellyttää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueella
14170: vielä voimassa olevan vuoden 1951 kalastuslain (503/51) kumoamista ja vuoden
14171: 1982 kalastuslain (286/82) täydentämistä. Hallituksen esitys em. muutoksista on
14172: tarkoitus saattaa eduskunnan käsiteltäväksi kuluvan vuoden 1997 aikana.
14173: 
14174: Maatilatalouden kehittämisrahasto
14175: HE n:o 20511993 vp.
14176: Maa- ja metsätalousvaliokunta
14177: 
14178:       Eduskunta edellytti 22.11.1993, että Maatilatalouden kehittämisrahaston
14179:       käytettävissä olevien varojen määrällinen taso turvataan.
14180: Vuosina 1994-1996 Maatilatalouden kehittämisrahaston käyttösuunnitelma on
14181: ylittänyt miljardin markan. Vuosina 1995 ja 1996 käyttösuunnitelman mukaiset
14182: menot eivät kuitenkaan ole kaikilta osin toteutuneet. Kysymyksessä olevat vuodet
14183: ovat olleet rahaston varojen käytön kannalta poikkeukselliset, sillä liittyminen EU :n
14184: jäseneksi aiheutti huomattavan pitkän katkoksen rahaston toiminnassa. Vasta
14185: vuoden 1996 jälkipuoliskolla rahaston varoja alettiin laajemmassa määrin sitoa
14186: uusiin hankkeisiin. Vuonna 1996 käyttösuunnitelma oli 1 224,0 milj. mk. Siitä oli
14187: osoitettu sijoitusmenoihin 805,0 milj. mk ja kulutusmenoihin 419,0 milj. mk. Koska
14188: rahoitustoiminta ei toiminut täysipainoisesti, vaan tukipäätösten antaminen hake-
14189: muksiin siirtyi vuoteen 1997, varoja siirtyi käytettäväksi seuraavana vuonna. Koska
14190: rahaston tilinpäätös ei ole vielä valmistunut, siirtyvien varojen tarkka määrä ei ole
14191: tiedossa, mutta sen arvioidaan nousevan noin 1 600 milj. markkaan. Rahaston varat
14192: ovat nykyisellään riittävät siihen tuki- ja rahoitustoimintaan, johon rahaston varat
14193: on tarkoitettu. Tämäjohtuu siitä, että tukijärjestelmät ovat edelleen valtionlainapai-
14194: notteisia. Avustuksia käytetään rakennetukina vähemmän. Vuonna 1994 rahastosta
14195: siirrettiin 252 milj. mk tuotannon ohjaamiseen. Vuosina 1995 ja 1996 rahaston
14196: varoja ei ole käytetty muuhun kuin rakennetukeen rahaston pääasiallisen käyttötar-
14197: koituksen mukaisesti.
14198: 
14199: Petoeläinvahinkojen korvaaminen
14200: HE n:o 4711994 vp.
14201: Valtiovarainvaliokunta
14202:       Hyväksyessään 20.6.1994 vuoden 1994 toisen lisätalousarvion eduskunta
14203:       lausui:
14204:       1) Momentti 30.36.42 Eduskunta viittaa valtiovarainvaliokunnan kuluvan
14205:       vuoden talousarviosta antamaan mietintöön n:o 8111993 vp. ja edellyttää,
14206:       että hallituksen tulisi selvittää pikaisesti mahdollisuudet siirtyä petoeläinten
14207:       aiheuttamien vahinkojen korvaamisessa Ruotsissa käyttöön otettavan menet-
14208:       telyn mukaiseen korvausjärjestelmään, joka perustuu petoeläinkantojen mää-
14209:       rään.
14210: Maa- ja metsätalousministeriö asetti syyskuussa 1994 työryhmän selvittämään
14211: petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmien kehittämismahdollisuuk-
14212: sia.
14213: 200                       Maa- ja metsätalousministeriö
14214: 
14215: Ruotsin uuden korvausjärjestelmän käyttöönotto on siirtynyt vuoden 1996 alkuun
14216: ja järjestelmän toimivuuden seuraamiseksi em. työryhmän määräaikaa on jatkettu
14217: vuoden 1996 toukokuun loppuun.
14218: 
14219: Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmien kehittämismahdollisuuk-
14220: sia selvittänyt työryhmä jätti 31.5.1996 maa- ja metsätalousministeriölle muistionsa
14221: (MMM 1996: 15). Selvityksen mukaan eduskunnan lausumassa mainittu korvausjär-
14222: jestelmä ei sovellu Suomessa käyttöönotettavaksi. Työryhmä esitti kuitenkin
14223: korvausjä.tjestelmien tarkistamista muutoin mm. vahingon aiheuttaneen petoeläimen,
14224: korvauksen määrän, vahingon arvioinnin sekä korvauksen maksatuksen osalta.
14225: Näiltä osin korvaussäännösten uusiminen on maa- ja metsätalousministeriössä
14226: edelleen vireillä.
14227: 
14228: 
14229: Kotieläintuotannon edellytykset
14230: HE n:o 14511994 vp.
14231: Maa- ja metsätalousvaliokunta
14232:       Eduskunta edellytti 18.11.1994, että maidontuotantoa koskevien kiintiöiden
14233:       määräytymisen perusteista ja muista elinkeinonharjoittajien tuotanto-oikeuk-
14234:       siin olennaisesti vaikuttavista seikoista säädetään jäsennyystilanteessa lain
14235:       tasolla.
14236: 
14237:       Eduskunta edellytti, että tukiehdoilla ja vastaavilla toimenpiteillä huolehdi-
14238:       taan siitä, että siirtymävaihe sika- ja siipikarjatalouden aloilla tapahtuu hal-
14239:       litusti, tuotannon rakennetta parantaen, ja että kokonaistuotannon määrä ei
14240:       nykyisestään kasva.
14241: Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta
14242: on säädetty lailla (355/95) ja vastaavasti on säädetty emolehmä-ja uuhipalkkioiden
14243: kiintiöistä lailla (274/95). Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
14244: 
14245: Vuonna 1996 sika- ja siipikarjatalouden kansallinen tuki koostui koko maassa
14246: maksettavasta siirtymäkauden tuesta ja tukialueilla C2p, C3 ja C4 maksetusta
14247: pohjoista eläinyksikkötuesta. Komission päätöksen mukaisesti vuoden 1996 alussa
14248: kotieläintalouden siirtymäkauden tuet muuttuivat eläinkohtaisiksi tuiksi. Tuet on
14249: maksettu teurastuksen yhteydessä lihasioille ja lihasiipikarjalle sekä eläinmäärän
14250: perusteella emakoille ja kanoille. Kanoista maksettavaa tukea maksettiin kuitenkin
14251: enintään 20 000 kanasta tuen saajaa kohti.
14252: Sika- ja siipikarjatalouden kansallinen investointituki, joka perustuu liittymissopi-
14253: muksen artiklaan 140 hyväksyttiin komissiossa kesäkuussa 1996. Vuoden aikana
14254: tehtiin noin 300 sikatalouden kehittämistä koskevaa investointitukipäätöstä ja noin
14255: 40 siipikarjataloutta koskevaa päätöstä. Investointituen enimmäismäärä oli 30 %.
14256: 
14257: Kokonaistuotannon määrää seurataan jatkuvasti ja komissiolle toimitetaan säännöl-
14258: lisesti seuraavat selvitykset: kaksi kertaa vuodessa sianlihan ja kananmunien
14259: tuotantokapasiteettitiedot, kerran vuodessa siipikarjan tuotantokapasiteettitiedot,
14260: kerran kuukaudessa sikojen ja siipikarjan teurastetun yksilömäärän tiedot sekä
14261: pakattujen kananmunien lukumäärätiedot
14262:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       201
14263: 
14264: Metsänviljelyaineiston riittävyys
14265: HE n:o 14611994 vp.
14266: Maa- ja metsätalousvaliokunta
14267:       Eduskunta edellytti 18.11.1994, että maa- ja metsätalousministeriö jatkossa
14268:       seuraa ja koordinoi kotimaisen metsänviljelyaineiston tuotantoa ja vientiä
14269:       sekä ulkomaisen aineiston tuontia ja huolehtii kaikissa tilanteissa siitä, että
14270:       siemeniä ja taimia on riittävästi saatavissa metsänviljelyyn.
14271:       Eduskunta edellyttää, että uudistettaessa metsänviljelyaineiston pitämisestä
14272:       kaupan annettua neuvoston direktiiviä (66/404/ETY) pyritään turvaamaan
14273:       se, että metsikkösiemenen käyttö olisi mahdollista myös siirtymäajan jäl-
14274:       keen.
14275: Maa- ja metsätalousministeriö huolehtii metsäpuiden kotimaisen siemen- ja
14276: taimituotannon samoin kuin metsänviljelyaineiston tuonnin ja viennin seurannasta.
14277: Ministeriö ohjaa ja tukee jalostettujen siementen tuotantoa, Pohjois-Suomen
14278: siemenhuoltoa ja siementen varmuusvarastointia valtion talousarviossa tarkoituk-
14279: seen osoitettujen määrärahojen puitteissa. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo,
14280: ettei asia anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
14281: EU:n komission on tarkoitus antaa esitys metsänviljelyaineiston pitämisestä kaupan
14282: annetun neuvoston direktiivin (66/404/ETY) uudistamiseksi vuoden 1997 syyskuun
14283: alkuun mennessä. Uusi direktiivi tullee voimaan vuoteen 2000 mennessä, jolloin
14284: Suomelle myönnetty siirtymäaika päättyy. Metsikkösiemenen käytön mahdollista-
14285: van alkuperäluokan sisällyttäminen uuteen direktiiviin on hallituksen keskeisenä
14286: tavoitteena.
14287: Hallitus ei katso asian antavan aihetta muihin toimenpiteisiin.
14288: 
14289: Maatalouden tukijäJ:jestelmät
14290: HE 14811994 vp.
14291: Maa- ja metsätalousvaliokunta
14292:       Eduskunta edellytti 22.11.1994, että tukijärjestelmiä valmisteltaessa ja niistä
14293:       päätettäessä huomiota kiinnitetään erityisesti seuraaviin seikkoihin:
14294:       1) tukijärjestelmien tulee mahdollistaa maa- ja puutarhatalouden rakenneke-
14295:       hitys, 2) järjestelmien tulee antaa edellytykset tuotannon ja jalostuksen säi-
14296:       lymiseen nykyisillä tuotantoalueilla. Ne eivät kuitenkaan saa rohkaista tuo-
14297:       tannon siirtymiseen epäedullisille alueille. Erikoiskasvien tuotantomahdolli-
14298:       suudet on turvattava neuvottelutuloksen antamassa laajuudessa, 3) järjestel-
14299:       mien tulee tukea yrittäjäsuuntautunutta toimintaa ja niissä tulee mahdolli-
14300:       suuksien mukaan välttää yritystoimintaa passivoivia tukimuotoja. 4) tukijär-
14301:       jestelyitä ei pidä nähdä ainoastaan selviytymistukena, vaan niiden avulla
14302:       Suomen maa- ja puutarhatalous on pyrittävä saamaan tehokkaaksi ja kilpai-
14303:       lukykyiseksi niin, että sillä pitkällä aikavälillä on mahdollisuus menestyä
14304:       EU-jäsenyydesssä ja muussa kansainvälisessä kilpailussa.
14305:       Eduskunta edellytti, että peruselintarvikkeiden tuotannossa tulee vastaisuu-
14306:       dessa olla tavoitteena pääasiallinen omavaraisuus. Hallituksen tulee tarkoin
14307:       seurata maa- ja puutarhatalouden sopeutumista jäsenyyteen ja tarvittaessa
14308:       aloittaa neuvottelut ED-järjestelmässä. Eduskunta edellytti lisäksi, että edus-
14309: 202                        Maa- ja metsätalousministeriö
14310: 
14311:       kunta kytketään jatkossa tiiviisti kansallisia tukia ja niiden muuttamista kos-
14312:       kevaan valmisteluun.
14313: V aitioneuvosto on päättänyt maatalouden kansallisesta tuesta valtioneuvoston
14314: toukokuussa 1994 tekemän periaatepäätöksen suuntaviivojen, komission vuoden
14315: 1995 alussa tekemien päätösten ja valtiontalouden säästötoimien johdosta tehtyjen
14316: päätösten mukaisesti. Tukipäätösten valmistelussa on otettu huomioon eduskunnan
14317: lausumassa esitetyt näkökohdat.
14318: Maatalouden tukijärjestelmän vaikutuksia on selvitetty muiden muassa maa- ja
14319: metsätalousministeriön rahoittaman Maa- ja puutarhatalouden ED-sopeutumista
14320: selvittävän MATEUS-tutkimusohjelman tutkimuksissa. Vuoden 1996 aikana
14321: valmistui lukuisia ohjelmaan kuuluvia tutkimuksia ja selvityksiä. Lisäksi alkuvuo-
14322: desta 1996 käytyjen ns. vakavien vaikeuksien tukineuvotteluiden yhteydessä
14323: selvitettiin laajasti maatalouden tulokehitystä eri tuotantosuunnissa, erityisesti Etelä-
14324: Suomen alueella. Vuonna 1996 on toimitettu komissiolle raportit siirtymäkauden
14325: tuesta ja pohjoisesta tuesta vuoden 1995 osalta.
14326: Vuotta 1997 koskevan kansallisen tuen valmistelussa on otettu huomioon eduskun-
14327: nan lausumassa esitetyt näkökohdat, komission kansallisia tukia koskevat päätökset
14328: ja valtiontalouden säästöistä johtuva yksikkötukien tarkistustarve. Tukitasoihin
14329: tehdyt tarkistukset on pyritty tekemään eri tuotantosuuntien ja alueiden välillä
14330: tasapainoisesti.
14331: Hallitus seuraa tukijärjestelmän vaikutuksia edellä mainituista tutkimuksista ja
14332: selvityksistä saatavan tiedon perusteella. Lisäksi tukivaikutuksia ja mahdollisia
14333: kehittämistarpeita arvioidaan maa- ja metsätalousministeriön 20.10.1995 asettamas-
14334: sa maatalouspolitiikan tavoitteita selvittävässä työryhmässä.
14335: 
14336: Kansallispuistojen hallinta ja hoito
14337: 
14338: HE 152/1994 vp
14339: Valtiovarainvaliokunta
14340:       21) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
14341:       edellytti luvun 30.95 kohdalla, että hallitus selvittää mahdollisuudet keskit-
14342:       tää kansallispuistojen hallinta ja hoito yhdelle viranomaiselle.
14343: Maa- ja metsätalousmiisteriö asetti 28.6.1996 työryhmän, jonka tulee huolehtia
14344: aiempien työryhmien, kuten Valtionmetsäin työryhmän (MMM 1996:13) ja Valtion
14345: metsäomaisuuden hallinnan keskittämistä selvittäneen työryhmän (VM 1996:9),
14346: ehdotusten toimeenpanon seurannasta. Työryhmän tulee myös tehdä ehdotuksensa
14347: valtion metsäomaisuuden tarkoituksenmukaisesta keskittämisestä Metsähallitukselle,
14348: luonnonsuojeluohjelmien toteuttamisen edellyttämän rahoituksen turvaamisesta
14349: valtion alueiden ja metsäomaisuuden myynneillä sekä tarvittavista hallinnansiirrois-
14350: ta ja niiden edellyttämistä toimenpiteistä laitoksittain ja hallinnonaloittain, ottaen
14351: huomioon Valtion omaisuuden myynnistä saatavien tulojen käyttöä selvitelleen
14352: työryhmän ehdotukset (KTM 1996:9). Työryhmässä tultaneen myös käsittelemään
14353: luonnonsuojelualueiden hallinnan rationalisointimahdollisuuksia. Työryhmän tulee
14354: jättää esityksensä maa- ja metsätalousministeriölle 31.3.1997 mennessä.
14355:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       203
14356: 
14357: T01junta-ainehallinnon kehittäminen
14358: 
14359: HE 17011994 vp.
14360: Maa- ja metsätalousvaliokunta
14361:       Eduskunta edellytti 18.11.1994, että eri hallinnonalojen yhteistyönä mahdol-
14362:       lisimman pian arvioidaan lainsäädännön kokonaisuudistuksen, erityisesti
14363:       torjunta-aineiden hyväksymis- ja rekisteröimishallinnon kehittämisen tarve.
14364: Hallituksen esitys sisälsi sen, että torjunta-ainelakia muutetaan EU:n kasvinsuojelu-
14365: aineiden hyväksymistä ja rekisteröintiä koskevan direktiivin edellyttämällä tavalla.
14366: Siltä osin kuin torjunta-ainelaki koskee muita torjunta-aineita kuin kasvinsuojeluai-
14367: neita niiden hyväksymis- ja rekisteröimishallinto jätettiin ennalleen. Muita torjunta-
14368: aineita ovat lähinnä niin sanotut biosiidit. Niiden hyväksymis- ja rekisteröimishal-
14369: linnointia koskevaa direktiiviä on valmisteltu EU:ssa.
14370: Säädösvalmistelu ja siihen liittyvän hallinnon järjestäminen on tarkoitus aloittaa
14371: viimeistään direktiivin tultua hyväksytyksi. Vuoden 1996 lopussa voidaan arvioida,
14372: että biosiididirektiivi hyväksyttäneen aikaisintaan kevään 1997 aikana ja tulisi siinä
14373: tapauksessa voimaan aikaisintaan kesällä 1999.
14374: Lausuma ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
14375: 
14376: Maaseutuelinkeinolaki
14377: 
14378: HE 31111994 vp
14379: Maa- ja metsätalousvaliokunta
14380:       Ottaen huomioon lainalausuntojen suuren merkityksen lainanhakijoille edus-
14381:       kunta edellytti 25.1.1995, että tältä osin seurataan oikeusturvan toteutumista
14382:       muutoksenhaussa ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin muutoksenhaun
14383:       ulottamiseksi ylimmässä asteessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
14384: Sellaisia lainalausuntoja, joihin muutetun maaseutuelinkeinolain 51 b §:n (169/95)
14385: nojalla voitaisiin hakea muutosta, ei ole juurikaan annettu. Suomen liityttyä EU :n
14386: jäseneksi maaseutuelinkeinolakia ei vuonna 1995 voitu lainkaan toimeenpanna ja
14387: vuonna 1996 tukitoiminta pääsi käyntiin täysipainoisesti vasta vuoden loppupuolel-
14388: la. Lisäksi EU:n tukisäännöksistä johtuen käytäntö muuttui siten, etteivät viran-
14389: omaiset enää anna tuetuista lainoista lausuntoja, vaan lainaan sisältyvä tuki myön-
14390: netään hallintopäätöksellä, josta valitetaan normaalissa hallintolainkäyttöjärjestyk-
14391: sessä maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan. Valituslautakunta on toistaiseksi
14392: käsitellyt vasta toistakymmentä sellaista valitusta, jossa on ollut kysymys lainan
14393: myöntämisestä. Niiden perusteella ei ole vielä mahdollista päätellä, onko tarpeen
14394: ryhtyä toimenpiteisiin valitusmahdollisuuden ulottamiseksi myös korkeimpaan
14395: hallinto-oikeuteen.
14396: 
14397: Emolehmäpalkkiot
14398: 
14399: HE 36211994 vp
14400: Maa- ja metsätalousvaliokunta
14401:       Eduskunta edellytti 16.2.1995, että maa- ja metsätalousministeriö neuvotte-
14402:       lee viipymättä uudelleen Euroopan yhteisöjen komission kanssa Ruotsin
14403:       järjestelyä vastaavasta poikkeuksesta, jolla sellaiset maitorotuiset emoleh-
14404: 204                        Maa- ja metsätalousministeriö
14405: 
14406:       mät, joille on Suomen aikaisemmassa järjestelmässä voitu maksaa emoleh-
14407:       mäpalkkiota, voidaan ottaa huomioon emolehmäkiintiöitä vahvistettaessa.
14408: Maa- ja metsätalousministeriö on todennut, että asia voidaan hoitaa ilman uusia
14409: neuvotteluita Euroopan yhteisöjen komission kanssa. Maitorotuiset emolehmät on
14410: otettu huomioon emolehmäkiintiötä vahvistettaessa. Asiasta on määrätty maa- ja
14411: metsätalousministeriön yleiskirjeessä emolehmäpalkkiokiintiöiden hakemisesta,
14412: vahvistamisesta ja valvonnasta (20/95, 9.3.1995). Maitorotuisille emolehmille ei
14413: kuitenkaan voida maksaa Euroopan yhteisön emolehmäpalkkiota, vaan ne ovat
14414: oikeutettuja kansallisiin kotieläintukiin. Kansallisista kotieläintuista on määrätty
14415: maa- ja metsätalousministeriön yleiskirjeessä kansallisista peltoala- ja kotieläintuista
14416: vuonna 1995 (33/95, 25.4.1995) ja vuonna 1996 (58/96, 26.4.1996).
14417: Asia ei siten anna enää aihetta toimenpiteisiin.
14418: 
14419: Siemenperunan laatuvaatimukset
14420: 
14421: HE 36411994 vp
14422: Maa- ja metsätalousvaliokunta
14423:       Eduskunta edellytti 16.2.1995, että välittömästi ryhdytään maa- ja metsäta-
14424:       lousvaliokunnan mietinnössä selostettuihin toimiin siemenperunan korkean
14425:       laatuluokan tuotantoalueelle asetettavien erityisvaatimusten täyttämiseksi
14426:       kasvukauteen mennessä ja samalla luodaan edellytykset tuotannon korkean
14427:       tason ylläpitämiseen.
14428: Maa- ja metsätalousministeriö antoi 31.3.1995 päätöksellään (29/95) tarkemmat
14429: määräykset siemenperunakeskuksen tuotantoalueelia noudatettavista perunanviljelyn
14430: vaatimuksista. Tämä päätös perustuu lakiin ja komission päätöksiiän high grade
14431: alueilla noudatettavista perunanviljelyn vaatimuksista (93/231/ETY, 95/21/ETY,
14432: 95176/ETY). Määräykset edellyttävät pääosin valiokunnan mietinnössä selostettuja
14433: toimia.
14434: Suuritöisin tehtävä lausumassa tarkoitettujen erityisvaatimusten täyttämisestä kasvu-
14435: kauden 1995 alkuun mennessä oli kaiken alueella käytettäväksi tarkoitetun siemen-
14436: perunan tarkistaminen ja tarkastaminen, sen selvittämiseksi, että alueella istutetta-
14437: vaksi käytetty siemenperuna täyttää asetetut kasvinterveyden vaatimukset. Muille
14438: perunanviljelijöille kuin siemenperunan viljelijöille on maksettu valtion varoista
14439: korvausta korkean laatuluokan siemenperunan käyttämisestä aiheutuneista lisäkus-
14440: tannuksista, niin kuin maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä edellytetään.
14441: Alueelle on sijoitettu Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tarkastaja, jonka tehtävä
14442: on valvoa, että alueella voimassa olevia perunanviljelyä koskevia vaatimuksia
14443: noudatetaan.
14444: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
14445: 
14446: Uppopuiden ja uittojätteiden poistaminen
14447: 
14448: HE n:o 1711995 vp.
14449: Ympäristövaliokunta
14450:       Eduskunta edellytti 7.11.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että alueelliset
14451:       ympäristökeskukset ryhtyvät tarvittaessa toimenpiteisiin vesistön käyttöä
14452:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       205
14453: 
14454:       haittaavien tai vaaraotavien uppopuiden tai muiden uittojätteiden poistami-
14455:       seksi vesistöstä vesilain 99 a §:n nojalla sekä siitä, että valtion talousarvion
14456:       momentille 30.85.77 osoitetaan uppopuiden ja muiden uittojätteiden poista-
14457:       miseen riittävät määrärahat.
14458: Maa- ja metsätalousministeriön ja alueellisten ympäristökeskusten välisissä tulos-
14459: neuvotteluissa syksyllä 1995 ja 1996 käsiteltiin uppopuidenja muiden uittojätteiden
14460: poistamista ja sovittiin toimintaan liittyvistä menettelytavoista. Valtion vuoden 1996
14461: talousarvion momentin 30.85.77 (Vesistö- ja vesihuoltotyöt) perustelujen mukaan
14462: momentin määrärahaa saa käyttää myös vesistön käyttöä haittaavien uppopuiden ja
14463: muiden uittojätteiden poistamiseen sellaisissa vesistöissä, joissa uitto on lakannut
14464: eikä toimivaa uittoyhdistystä ole. Poistamisesta aiheutuvat kustannukset jäävät
14465: valtion lopullisiksi menoiksi. Lisäksi käynnistettiin vuonna 1996 EU:n tavoite 6-
14466: hankkeena uppopuiden poistomenetelmien kehittäminen. Ministeriö antoi uppopuu-
14467: asiasta myös menettelytapaohjeita alueellisille ympäristökeskuksille keväällä 1996.
14468: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
14469: 
14470: Laki maitohygienialain 23 § :n muuttamisesta
14471: HE 2511995 vp
14472: Maa- ja metsätalousvaliokunta
14473:       Eduskunta edellytti 19.6.1995, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpitei-
14474:       siin ympäristöterveydenhuollon maksujärjestelmiä, päätösvallan siirtoa, oi-
14475:       keusturvaa ja pakkotoimia koskevan säännöstön yhdenmukaistamiseksi.
14476: 
14477: Tarvittavat muutokset valmisteltiin virkatyönä Suomen Kuntaliiton, maa- ja
14478: metsätalousministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, sosiaali- ja terveysminis-
14479: teriön, elintarvikeviraston ja eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen kesken.
14480: Maa- ja metsätalousministeriö on toteuttanut eduskunnan lausuman mukaiset
14481: toimenpiteet lailla eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta
14482: (1195/96), joka tuli voimaan vuoden 1997 alusta. Sosiaali- ja terveysministeriön
14483: hallinnonalalla toimenpiteet sisältyvät lakiin terveydensuojelulain muuttamisesta
14484: (777/96), joka niinikään tuli voimaan vuoden 1997 alusta. Kauppa- ja teollisuusmi-
14485: nisteriön hallinnonalan osalta toimenpiteet edellyttävät elintarvikelain (361195)
14486: muuttamista. Tätä koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa vuoden 1997
14487: aikana.
14488: 
14489: Eläinsuojelulaki
14490: HE 3611995 vp
14491: Maa- ja metsätalousvaliokunta
14492:       Eduskunta edellytti 5.3.1996, että maa- ja metsätalousministeriö seuraa tar-
14493:       koin turkistarhauksessa tapahtuvia muutoksia ja laatii tilanteen niin vaaties-
14494:       sa tarvittavat säädösmuutokset
14495:       Eduskunta edellytti, että uutta eläinsuojelulakia toimeenpantaessa kielletään
14496:       munivien kanojen pitäminen munitustarkoituksessa häkeissä 1 päivästä tam-
14497:       mikuuta 2005 lukien, ellei EU:ssa tai Pohjoismaissa vallitseva käytäntö
14498:       puolla pidempää siirtymäaikaa. Mikäli ED-lainsäädäntö kieltää häkkikana-
14499: 206                        Maa- ja metsätalousministeriö
14500: 
14501:       loiden käytön aikaisemmin, tulee näin menetellä Suomessakin. lnvestointi-
14502:       tuet tulee suunnata vaihtoehtoisia tuotantotapoja edistäväHä tavalla.
14503:       Eduskunta edellytti, että ennen asetuksen antamista maa- ja metsätalousmi-
14504:       nisteriö toimittaa maa- ja metsätalousvaliokunnalle selvityksen mikrosirun
14505:       käytöstä eläinten merkitsemisessä ja tunnistamisessa ja siihen liittyvistä
14506:       mahdollisista haittavaikutuksista.
14507:       Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää, millaista säädöspohjaa tuotanto-
14508:       eläinten pitoon liittyvän valvonnan järjestäminen omavalvontasuunnitelman
14509:       avulla suurehkoissa eläintenpitoyksiköissä vaatii ja mitä siitä seuraa, sekä
14510:       saattaa esityksensä säädöstason sitä vaatiessa eduskunnan käsiteltäväksi.
14511: Turkistarhausta koskevan ponnen osalta maa- ja metsätalousministeriö on perehty-
14512: nyt laajalti turkiseläinten hyvinvointia ja pito-olosuhteita selvittävään tutkimustoi-
14513: mintaan. Ministeriö on osallistunut tiiviisti Euroopan neuvoston tuotantoeläinten
14514: hyvinvointia koskevan sopimuksen pysyvän toimikunnan työhön, joka parhaillaan
14515: käsittelee turkiseläinten pidolle asetettavien eläinsuojeluvaatimusten uudistamista.
14516: Turkiseläinten pidolle uuden eläinsuojelulain nojalla asetettavat kansalliset vähim-
14517: mäisvaatimukset ovat myös valmistumassa.
14518: Munivien kanojen munitustarkoituksessa häkeissä pitämistä koskevan ponnen osalta
14519: eläinsuojeluasetuksen (396/96) 20 §:ssä on säädetty eduskunnan edellyttämä
14520: munivien kanojen häkissä pitämistä koskeva kielto siten, että asiaa koskevan
14521: pykälän voimaantulosta säädetään erikseen. Tarkoitus on säätää voimaantulo
14522: vuoden 2005 alusta, ellei EU:ssa tai Pohjoismaissa vallitseva käytäntö puolla
14523: pitempää siirtymäaikaa. Mikäli häkkikielto tulee voimaan unionissa ennen vuotta
14524: 2005, seuraa Suomi luonnollisesti tätä uutta nopeampaa aikataulua. Investointitukia
14525: on maassamme suunnattu siten, että ne edistävät kananmunien ns. vaihtoehtoisia
14526: tuotantotapoja.
14527: Eläinten mikrosirulla merkitsemistä koskevan ponnen osalta maa- ja metsätalousmi-
14528: nisteriö on toimittanut eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle selvityksen
14529: mikrosirun käytöstä eläinten merkitsemisessä ja tunnistamisessa ja siihen liittyvistä
14530: mahdollisista haittavaikutuksista. Ministeriö on toimittanut kyseisen selvityksen
14531: valiokunnalle 27.5.1996 ja eläinsuojeluasetus on annettu 7.6.1996.
14532: Tilojen omavalvontaa koskevan ponnen osalta maa- ja metsätalousministeriö on
14533: ryhtynyt selvittämään, millaista säädöspohjaa tuotantoeläinten pitoon liittyvän
14534: valvonnan järjestäminen omavalvontasuunnitelman avulla suurehkoissa eläintenpito-
14535: yksiköissä vaatii. Lisäksi selvitetään millaisia eläinten hyvinvointiin liittyviä asioita
14536: omavalvontasuunnitelma sisältäisi, miten järjestelmän toimivuutta viranomaisten
14537: taholta valvottaisiin, millaisia eläintenpitoyksiköitä valvontasuunnitelma koskisi ja
14538: miten aiheutuvat kustannukset katettaisiin.
14539: 
14540: Valtion kalanviljely
14541: 
14542: HE 7211995 vp
14543: Valtiovarainvaliokunta
14544:       5) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta
14545:       edellytti luvun 30.38 kohdalla, että eteläisimmän Suomen kalanviljely ja
14546:       tutkimus jatkuu rehevöityvissä ja muuttuvissa vesissä harjoitetun kalatalou-
14547:       den kehittämiseksi.
14548:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        207
14549: 
14550: Porlan kalanviljelylaitoksen toiminta lakkautettiin. Tavoitteena ei ollut eteläisimmän
14551: Suomen rehevöityvissä ja muuttuvissa vesissä harjoitettavan kalatalouden kehittä-
14552: mistä palvelevan kalanviljelyn eikä tutkimustoiminnan lopettaminen tai alasajo,
14553: vaan toiminnan rationalisointi. Ministeriö edellytti, että riista- ja kalatalouden
14554: tutkimuslaitos ryhtyy välittömästi Porlassa toteutettavan ja siellä toteutetuksi aiotun
14555: viljelytoiminnan siirtämiseen tarkoituksenmukaisessa laajuudessa muilla kalanvilje-
14556: lylaitoksilla hoidettavaksi.
14557: Porlan kalanviljelylaitoksen toiminnat siirrettiin Laukaan ja Evon kalanviljelylai-
14558: toksille. Näiden laitosten tuotanto siirrettyjen lajien osalta oli jo vuonna 1996
14559: suurempi kuin Porlan laitoksen vuosina 1994-1995. Porlan laitoksen toiminnan
14560: lakkauttamisella ei ole ollut vaikutusta Etelä-Suomen rehevöityneiden vesien
14561: kalataloudelliseen tutkimustoimintaan.
14562: Asia ei edellytä enempiä toimenpiteitä.
14563: 
14564: 
14565: Perunan rengasmätä
14566: HE 8711995 vp
14567: Maa- ja metsätalousvaliokunta
14568:       Eduskunta edellytti 7 .11.1995, että maa- ja metsätalousvaliokunnan mietin-
14569:       nössä n:o 4111994 vp ja maa- ja metsätalousministeriön 13.10.1995 päivä-
14570:       tyssä selvityksessä esitetyt toimenpiteet, niitä tarpeen vaatiessa vielä tehos-
14571:       taen, toteutetaan välittömästi pyrkimyksenä luoda Suomesta rengasmädästä
14572:       vapaa alue kolmessa vuodessa.
14573: Maa- ja metsätalousministeriön 13.10.1995 maa- ja metsätalousvaliokunnalle sen
14574: pyynnöstä esittämässä selvityksessä esitettiin suunnitelma, jonka mukaan rengasmä-
14575: dän hävittäminen maassamme suoritetaan. Suunnitelma perustuu EU:n direktiiviin
14576: (93/85/ETY), joka velvoittaa jäsenvaltiot hävittämään rengasmädän alueeltaan.
14577: Direktiivin mukaan on aluksi tehtävä virallinen valtakunnallinen rengasmädän
14578: kartoitus. Siinä todetut rengasmädän esiintymät on eristettäväja ryhdyttävä toimen-
14579: piteisiin rengasmädän hävittämiseksi. Tehdyn suunnitelman mukaan kaikilla
14580: ammattimaisesti perunaa tuottavien tilojen peltojen kartoittamiseen kuluu, viljely-
14581: kierrot huomioon ottaen, kolme vuotta. Ministeriön selvityksessä todetaan, että
14582: suunniteltua hävittämisohjelmaa perusteellisempaa ei muissa jäsenmaissa ole tehty.
14583: Kolmea vuotta lyhyemmässä ajassa valtakunnan kaikkien perunanviljelymaiden
14584: kartoittaminen ei ole mahdollista vaikka resursseja käytettäisiin moninkertainen
14585: määrä nykyiseen verrattuna.
14586: 
14587: Ministeriö tulee antamaan eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle sen
14588: uudelleen joulukuussa 1996 pyytämän selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty
14589: Suomen luomiseksi rengasmädästä vapaaksi alueeksi.
14590: Ministeriö katsoo, että asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
14591: 
14592: Metsästyslaki
14593: HE 88/1995 vp ja LA 2611995 vp
14594: Maa- ja metsätalousvaliokunta
14595: 208                       Maa- ja metsätalousministeriö
14596: 
14597:       Eduskunta edellytti 21.11.1995, että hallitus saattaa vuoden 1997 loppuun
14598:       mennessä eduskunnan tietoon kokemukset nyt hyväksytyn laajennuksen
14599:       käytäntöön soveltamisesta.
14600: Vuonna 1996 momentilta 30.36.40 myönnettävät valtionavut on jaettu metsästyslain
14601: 56 §:n muuttamisesta annetun lain (1399/95) mukaisesti.
14602: 
14603: Metsäkeskukset
14604: HE 11711995 vp
14605: Maa- ja metsätalousvaliokunta
14606:       Eduskunta edellytti 29.11.1995, että lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu maa-
14607:        ja metsätalousministeriön metsäkeskuksiin kohdistuva ohjaustehtävä rajoit-
14608:       tuu pääsääntöisesti tulosohjaukseen ja viranomaistehtävien hoitoon ja että
14609:       erityistä asiantuntemusta vaativat, tarpeellisiksi osoittautuneet ohjaustehtävät
14610:       kanavoidaan toimeksiantoina kehittämiskeskukselle.
14611:       Eduskunta edellytti, että muodostettavien metsäkeskusten kokonaislukumää-
14612:       rä ei ylitä yhtätoista, ja edellytti niin ikään, että toimipaikkoja määrättäessä
14613:       noudatetaan hallinnon taloudellisimman ja tehokkaimman järjestämisen peri-
14614:       aatetta.
14615:       Eduskunta edellytti, että asetukseen otetaan säännökset, joiden mukaan met-
14616:       säkeskusten johtokunnassa on kaksi valtion nimeämää edustajaa, joista yksi
14617:       voi edustaa ympäristönsuojelullista asiantuntemusta. Lisäksi toisen valtion
14618:       edustajista tulee edustaa Metsähallitusta niissä metsäkeskuksissa, joiden toi-
14619:       minta-alueen metsätalousmaasta merkittävä osa on Metsähallituksen hallin-
14620:       nassa olevia valtion maita. Muista jäsenistä kolme on määrättävä asianomai-
14621:       sen metsäkeskuksen toimialueen edustaviropien metsänomistajajärjestöjen,
14622:       yksi edustaviropien metsätyöntekijöiden tai metsäkoneurakoitsijoiden järjes-
14623:       töjen ja yksi edustavimman metsäteollisuuden järjestön ehdottamista henki-
14624:       löistä. Mitä tässä on sanottu jäsenistä, koskee vastaavasti varajäseniä.
14625:       Eduskunta edellytti, että johtokuntaan tulevia metsänomistajien edustajia ei
14626:       nimitetä metsänhoitoyhdistysten puheenjohtajien muodostaman kokouksen
14627:       ehdottamista henkilöistä, vaan nimitysmenettelyssä tulee noudattaa yhdistys-
14628:       ten sääntöjä ja yleistä lakimääräistä päätöksentekojärjestystä.
14629: Metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain (1474/95)
14630: tultua voimaan 1.3.1996 maa- ja metsätalousministeriö on keskittynyt metsäkes-
14631: kuksiin kohdistuvassa ohjaustehtävässään eduskunnan lausuman mukaisesti metsä-
14632: keskusten tulosohjaukseen ja viranomaistehtävien hoidon ohjaamiseen. Metsäkes-
14633: kusten toiminnan operatiivinen ohjausvastuu on ollut metsäkeskusten johtokunnilla
14634: ja johtajilla. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion mahdollista roolia metsäkes-
14635: kusten ohjauksessa selvitetään maa- ja metsätalousministeriön ja Tapion tulosneu-
14636: vottelujen yhteydessä.
14637: Käsitellessään hallituksen esitystä 14811996 vp. valtion aluehallintoa koskevan
14638: lainsäädännön uudistamiseksi eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta (MmVL
14639: 2311996 vp), työasiainvaliokunta (TyVI 15/1996 vp) ja hallintovaliokunta (HaVM
14640: 25/1996 vp) ovat mietinnöissään kiinnittäneet huomiota metsäkeskusten ja työvoi-
14641: ma- ja elinkeinokeskusten yhteistyömahdollisuuksien kehittämiseen ja esittäneet
14642: lisäksi, että selvitetään edellytykset metsäkeskusten sisällyttämiselle työvoima- ja
14643: elinkeinokeskuksiin. Vastaavan selvityksen tarpeellisuuteen on viitannut eduskun-
14644:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       209
14645: 
14646: nan valtiovarainvaliokunta (VaVM 46/1996 vp) käsitellessään hallituksen esitystä
14647: (103/1996 vp) valtion talousarvioksi vuodelle 1997. Edellä mainitun lisäksi maa-
14648: ja metsätalousvaliokunta on lähettänyt maa- ja metsätalousministeriölle 19.12.1996
14649: päivätyn puheena olevaa asiaa koskevan selvityspyynnön.
14650: Maa- ja metsätalousministeriön tarkoituksena on selvittää vuoden 1997 aikana
14651: metsäkeskusten ja työvoima- ja elinkeinokeskusten yhteistyön kehittämismahdolli-
14652: suuksiin ja edellytyksiä metsäkeskusten sisällyttämiseksi työvoima- ja elinkeinokes-
14653: kuksiin.
14654: Mainitun selvitystyön ja sen seikan huomioon ottaen, että vuoden 1997 alusta
14655: voimaan tulleessa uudessa metsälainsäädännössä annetaan metsäkeskuksille
14656: merkittäviä uusia tehtäviä, hallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena, että metsäkes-
14657: kusten lukumäärää vähennettäisiin tässä vaiheessa nykyisestä neljästätoista edus-
14658: kunnan lausumassa edellytettyyn yhteentoista.
14659: Valtioneuvoston metsäkeskuksista antaman päätöksen (1755/95) mukaisesti
14660: metsäkeskusten toimipaikat sijaitsevat seuraavilla paikkakunnilla, joita määrättäessä
14661: on otettu huomioon hallinnon taloudellisimman ja tehokkaimman järjestämisen
14662: periaate: Rannikon metsäkeskus - Helsinki, Lounais-Suomen metsäkeskus - Turku,
14663: Hämeen-Uudenmaan metsäkeskus- Lahti, Kymen metsäkeskus- Kotka, Pirkan-
14664: maan metsäkeskus -Tampere, Etelä-Savon metsäkeskus -Mikkeli, Etelä-Pohjan-
14665: maan metsäkeskus - Seinäjoki, Keski-Suomen metsäkeskus - Jyväskylä, Pohjois-
14666: Savon metsäkeskus - Kuopio, Pohjois-Karjalan metsäkeskus - Joensuu, Keski-
14667: Pohjanmaan metsäkeskus - Kokkola, Kainuun metsäkeskus - Kajaani, Pohjois-
14668: Pohjanmaan metsäkeskus - Oulu ja Lapin metsäkeskus - Rovaniemi.
14669: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
14670: Mitä metsäkeskusten johtokuntien kokoonpanoon ja jäsenten ehdotusmenettelyyn
14671: tulee niin hallitus toteaa, että metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuk-
14672: sesta annetun asetuksen (93/96) 3 § sisältää eduskunnan lausuman mukaiset
14673: säännökset asiasta.
14674: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
14675: 
14676: Metsänhoitoyhdistykset
14677: HE 19311995 vp
14678: Maa- ja metsätalousvaliokunta
14679:       Eduskunta edellytti 12.12.1995, että metsänhoitoyhdistyksiä koskeva laki
14680:       uudistetaan niin, että se on sopusoinnussa muun uuden metsälainsäädännön
14681:       kanssa.
14682: Maa- ja metsätalousministeriö asetti 7.6.1996 työryhmän, jonka tehtävä on laatia
14683: ehdotus metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain uudistamiseksi. Työryhmän tulee
14684: tehdä ehdotuksensa 28.2.1997 mennessä. Tarkoituksena on, että uudistettu laki
14685: tulisi voimaan vuoden 1998 alusta.
14686: 210                        Maa- ja metsätalousministeriö
14687: 
14688: Läänikohtainen viehekalastusmaksu
14689: LA 4/1995 vp
14690: Maa- ja metsätalousvaliokunta
14691:       Eduskunta edellytti 8.11.1996, että maaseutuelinkeinopiirit ja Riista- ja ka-
14692:       latalouden tutkimuslaitoksen kalantutkimus luovat yhdessä seurantajärjestel-
14693:       män, jolla seurataan koko maassa läänikohtaisen viehekorttijärjestelmän
14694:       käytännön toimivuutta ja vaikutusta petokalakantoihin. Vuosiraportit tulee
14695:       toimittaa maa- ja metsätalousvaliokunnalle tiedoksi.
14696:       Eduskunta edellytti, että maaseutuelinkeinopiirit kalatalousyksiköidensä
14697:       asiantuntemukseen nojautuen määrittävät lohi- ja siikapitoisten vesistöjen
14698:       kosket ja virtapaikat ja merkitsevät ne kalastuksen ohjausta varten tarkoituk-
14699:       senmukaisella tavalla.
14700:       Eduskunta edellytti, että maa- ja metsätalousministeriön toimesta selvitetään
14701:       viehekalastusuudistuksen muille kalanpyyntimuodoille aiheuttamien kielteis-
14702:       ten vaikutusten laajuus ja taloudellinen merkitys.
14703:       Kalastuksenhoitomaksun kertymän voidaan arvioida vähentyvän kaikkien
14704:       onkijoiden, pilkkijöiden sekä 65 vuotta täyttäneiden kalastuksen harjoittajien
14705:       vapautuessa kalastuksenhoitomaksun suorittamisesta. Tämän vuoksi edus-
14706:       kunta edellytti, että kalastuslakia tarkistetaan siten, etteivät kalastuksenhoi-
14707:       tomaksuista kalatalouden edistämiseen valtion talousarviossa osoitetut varat
14708:       vähene.
14709: Tasavallan Presidentti antoi 12.12.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
14710: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
14711: Maa- ja metsätalousministeriö on tulosohjauksen yhteydessä edellyttänyt maaseu-
14712: tuelinkeinopiireiltä ja riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta viehekalastusmaksu-
14713: järjestelmän käyttöönotosta aiheutuvien seurausten selvittämistä ja sitä koskevaa
14714: raportointia. Tutkimusohjelmien suunnittelu on käynnissä. Kalastusasetuksen
14715: muuttamisesta 10.1.1997 annettuun asetukseen on otettu säännökset lohi- ja
14716: siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikkojen merkitsemisestä.
14717: 
14718: Metsälaki ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta
14719: HE 63/1996 vp
14720: Maa- ja metsätalousvaliokunta
14721:       Eduskunta edellytti 3.12.1996, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin vuoden
14722:       1886 metsälain kumoamiseksi.
14723:       Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa metsälainsäädäntöön sisältyvien
14724:       metsän uudistamista koskevien säännösten täytäntöönpanoa ja ryhtyy tarvit-
14725:       taessa toimenpiteisiin lainsäädännön kehittämiseksi niin, että mahdolliset
14726:       uudistamistoiminnassa esiintyvät epäkohdat voidaan poistaa.
14727:       Eduskunta edellytti, että metsälain 10 §:ssä tarkoitetut erityisen tärkeät eli-
14728:       nympäristöt kartoitetaan viipymättä lain voimaantulon jälkeen ja niiden
14729:       elinympäristöjen määrittelyssä noudatetaan tiukasti hallituksen esityksen
14730:       perusteluja.
14731:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      211
14732: 
14733:      Eduskunta edellytti, ettei metsälain 11 §:ssä poikkeuslupamenettelyä sovel-
14734:      leta siten, että kestävän metsätalouden rahoituksesta hyväksytyn lain 19 §:n
14735:      mukaiset tukitoimenpiteet sivuutetaan vaarantaen metsäluonnon monimuo-
14736:      toisuuden turvaaminen.
14737:      Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa kestävän metsätalouden rahoituk-
14738:      sesta hyväksyttyyn lakiin sisätltyvien töiden rahoittamista koskevien sään-
14739:      nösten täytäntöönpanoa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön
14740:      kehittämiseksi niin, että toiminnassa mahdollisesti esiintyvät epäkohdat voi-
14741:      daan poistaa. Metsätaloustoimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen vähim-
14742:      mäistason ja tarkoituksenmukaisuuden turvaamiseksi eduskunta edellyttää
14743:      lisäksi, että töiden rahoittamiseen liittyviä alemmanasteisia säännöksiä ja
14744:      määräyksiä valmisteltaessa erityistä huomiota kiinnitetään laatu-, taloudelli-
14745:      suus- ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseen metsätaloustoimenpi-
14746:      teiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.
14747:       Eduskunta edellytti, että toteutettaessa kestävän metsätalouden rahoituksesta
14748:       hyväksytyn lain 9 §:n mukaista vyöhykejakoa Kemin, Keminmaan, Simon,
14749:       Tervolan ja Tornion kunnat sijoitetaan samaan vyöhykkeeseen kuin muut
14750:       Lapin läänin ja Koillismaan kunnat sekä Keiteleen kunta sijoitetaan toiseen
14751:       vyöhykkeeseen.
14752:       Eduskunta edellytti, että valtion talousarvion laatimisen yhteydessä huoleh-
14753:       ditaan riittävien määrärahojen osoittamisesta metsälainsäädännön mukaisiin
14754:       tarkoituksiin.
14755:       Eduskunta edellytti, että metsäkeskusten metsälainsäädännön uudistamisen
14756:       johdosta lisääntyvät ja muuttuvat tehtävät otetaan huomioon niiden henkilö-
14757:       voimavaroihin vaikuttavia päätöksiä tehtäessä.
14758:       Eduskunta edellytti, että metsä-, ympäristö- ja työvoimaviranomaisten väli-
14759:       seen yhteistyöhön kiinnitetään erityistä huomiota metsälainsäädännön täy-
14760:       täntöönpanoa ohjattaessa ja lainsäädäntöä täytäntöönpantaessa.
14761: Hallitus selvittää edellytykset vuoden 1886 metsälain kumoamiseksi ja ryhtyy
14762: selvityksen edellyttämiin toimenpiteisiin.
14763: Metsälaki ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta sekä niiden nojalla annetut
14764: asetukset tulivat voimaan 1.1.1997.
14765: Eduskunnan edellyttämällä tavalla maa- ja metsätalousministeriö on kiinnittänyt eri-
14766: tyistä huomiota metsälainsäädäntöön sisältyvien metsän uudistamista koskevien
14767: säädösten täytäntöönpanaan metsäkeskusten kanssa käymissään tulosneuvotteluissa
14768: ja tätä koskevia tavoitteita on tarkoitus ottaa metsäkeskusten kanssa tehtäviin
14769: tulossopimuksiin. Ministeriö tulee eri tavoin seuraamaan mainittujen tavoitteiden
14770: toteutumista. Ministeriö tulee vuoden 1997 alussa antamaan metsälain nojalla sen
14771: täytäntöönpanoa koskevia yleisiä määräyksiä ja niihin on tarkoitus sisällyttää myös
14772: metsänuudistamista koskevia yksityiskohtaisia normeja.
14773: Kertomusvuoden aikana on kartoitettu metsälaissa tarkoitettuja metsien biologiselle
14774: monimuotoisuudelle tärkeitä elinympäristöjä. Tarkoitukseen on maa- ja metsäta-
14775: lousministeriö myöntänyt noin 5 miljoonaa markkaa valtion vuoden 1996 talousar-
14776: vion momentilta 30.86.26 (Metsäluonnon hoidon edistäminen). Mainittua kartoitus-
14777: työtä on tarkoitus jatkaa ja myöntää sen toteuttamiseen suuruudeltaan vuotta 1996
14778: vastaava rahoitus.
14779: 212                       Maa- ja metsätalousministeriö
14780: 
14781: Metsälain 10 §:n 4 momenttiin sisältyvän valtuutuksen nojalla on metsäasetuksen
14782: 7 §:ssä säädetty tarkemmin mainitussa pykälässä tarkoitetuista elinympäristöistä.
14783: Asetuksen säädöksessä on eduskunnan edellyttämällä tavalla noudatettu hallituksen
14784: esityksen perusteluja.
14785: Hallituksen tarkoituksena on varata tarkoitukseen riittävät määrärahat, jotta poik-
14786: keuslupamenettelyä jouduttaisiin soveltamaan vain vähäisen menetyksen ylittävään
14787: haittaan silloin, kun maanomistaja ei ole halukas hakemaan ympäristötukea.
14788: Lausumassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi ollaan kehittämässä rahoituspää-
14789: tösten perusteeksi ja toiminnan seurantaa varten suunnittelun ja toteutuksen laatu-,
14790: taloudellisuus- ja ympäristövaatimukset käsittävää laatujärjestelmää, jota sovellet-
14791: taisiin yhtenäisesti kaikkiin töiden suunnittelijoihin ja toteuttajiin.
14792: Kestävän metsätalouden rahoituksesta 30.12.1996 annetussa asetuksessa on tuki-
14793: vyöhykkeissä otettu huomioon eduskunnan lausuma lukuunottamatta Keiteleen
14794: kuntaa, joka on sijoitettu 1. tuki vyöhykkeeseen, samoin kuin valiokunnalle toimite-
14795: tussa asetusluonnoksessa 2. vyöhykkeeseen alustavasti sijoitettuna ollut Pielaveden
14796: kun takin.
14797: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
14798: Eduskunta on hyväksyessään valtion vuoden 1997 talousarvion lisännyt momentin
14799: 30.86.42 (Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille) määrä-
14800: rahaa 18 000 000 markalla. Lausuma on tarkoitus jatkossa ottaa huomioon valmis-
14801: teltaessa valtion vuoden 1998 talousarvioesitystä. Uusien metsälakien mukaiset
14802: tehtävät otetaan huomioon sekä alueittain että tehtävittäin päätettäessä metsäkeskus-
14803: ten tulostavoitteista ja niitä vastaavista voimavaroista.
14804: Metsälain täytäntöönpanoa kertomusvuonna edeltävissä toimenpiteissä kuten
14805: alemmanasteisten normien valmistelussa sekä kentällä tapahtuneessa koulutuksessa
14806: ja tärkeiden luontokohteiden kartoituksessa ovat metsä- ja ympäristöviranomaiset
14807: toimineet hyvässä yhteistyössä. Yhteistyötä jatketaan erityisesti metsäkeskusten
14808: laatiessa metsälaissa tarkoitettuja metsätalouden alueellisia tavoiteohjelmia.
14809: 
14810: Keinosiemennystoiminnan valvonta
14811: 
14812: HE 85/1996 vp
14813: Maa- ja metsätalousvaliokunta
14814:       Eduskunta edellytti 10.6.1996, että maa- ja metsätalousministeriö toimittaa
14815:       maa- ja metsätalousvaliokunnalle vuoden 1997 loppuun mennessä selvityk-
14816:       sen keinosiemennystoiminnan valvonnan järjsetämisestä sekä lakiehdotuk-
14817:       siin sisältyvien muutosten vaikutuksista keinosiemennystoimintaan.
14818: Tasavallan Presidentti antoi 23.8.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
14819: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
14820:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       213
14821: 
14822: Kansallinen tukipaketti ja investointituet
14823: 
14824: HE 103/1996 vp
14825: V aitiovaroinvaliokunta
14826:       6) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskunta
14827:       edellytti luvun 30.31 kohdalla, että hallitus seuraa kansallisen tukipaketin ja
14828:       investointitukien soveltamisen vaikutuksia maatilojen toimeentuloon maan
14829:       eri osissa ja eri tuotantosuuntien välillä.
14830: 
14831: Luonnonmukainen tuotanto
14832: 
14833: HE 103/1996 vp
14834: V aitiovaroinvaliokunta
14835:       7) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskunta
14836:       edellytti momentin 30.34.40 kohdalla, että hallitus huolehtii luonnonmukai-
14837:       sesti viljeltyjen tuotteiden ja erikoistuotteiden tuotannon, jalostuksen ja
14838:       markkinoinnin kehittämisestä ja rahoituksesta koko maassa.
14839: 
14840: Puutavaranmittaus
14841: HE 140/1996
14842: Maa- ja metsätalousvaliokunta
14843:       Eduskunta edellytti 20.11.1996, että lain täytäntöönpanossa huolehditaan
14844:       alemman tason säännöksillä siitä, että luovutusmittausasiakirjaan tulee mer-
14845:       kittäväksi myös sen henkilön nimi, joka toteuttaa mittauksen.
14846: Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee puutavaranmittauslain muutoksen
14847: johdosta annettavaa vastaavan asetuksen muutosta, joka on tarkoitettu tulemaan
14848: voimaan samanaikaisesti lain muutoksen kanssa. Uuteen asetukseen on tarkoitus
14849: ottaa eduskunnan lausuman edellyttämä säännös.
14850: 
14851: Siemenhuolto
14852: 
14853: HE 20411996 vp
14854: Maa- ja metsätalousvaliokunta
14855:       Eduskunta edellytti 12.12.1996, että hallitus ryhtyy kiireellisiin toimenpitei-
14856:       siin maamme siemenhuollon toimivuuden ja Suomen oloissa käyttökelpoi-
14857:       sen siemenen perinnöllisen monimuotoisuuden säilymisen turvaamiseksi
14858:       ottaen huomioon maa- ja metsätalousvaliokunnan tässä asiassa antamassa
14859:       mietinnössä ja mietinnössään n:o 28/1992 vp esittämät tavoitteet ja näkö-
14860:       kohdat.
14861:       Eduskunta edellytti, että hallitus saattaa seuraavien varsinaisten valtiopäivi-
14862:       en kokoontumiseen mennessä eduskunnan käsiteltäväksi esityksen kylvö-
14863:       siemenen markkinointia koskevien vahingonkorvaussäännösten uudistami-
14864:       sesta.
14865: Tasavallan Presidentti antoi 30.12.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
14866: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
14867: 214                      Maa- ja metsätalousministeriö
14868: 
14869: 
14870: Maatalouden kehitys
14871: HE 22111996 vp
14872: Maa- ja metsätalousvaliokunta
14873:       Eduskunta edellytti 13.12.1996, että maa- ja metsätalousministeriö toimittaa
14874:       maa- ja metsätalousvaliokunnalle vuoden 1997 tammikuun loppuun mennes-
14875:       sä selvityksen maatalouden sisäisistä rahavirroista vuosilta 1995-1996 sekä
14876:       arvion kyseisistä rahavirroista vuoden 1997 osalta.
14877:       Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa maataloustuotantomme kustannus- ja
14878:       tuloskehitystä samoin kuin siinä mahdollisesti ilmeneviä tuotekohtaisia ja
14879:       alueellisia eroavaisuuksia sekä toimittaa seurannan havainnoista vuosittain
14880:       selvityksen eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle.
14881:       Eduskunta edellytti, että investointitukea myönnettäessä valtioneuvosto var-
14882:       mistaa tukivarojen riittävyyden huolehtimalla tukivarojen mahdollisimman
14883:       tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Korkotukilainojen osuutta voidaan lisätä
14884:       rahoituksessa. Korkotukea ei kuitenkaan saa myöntää, jos korkotukilainan
14885:       kokonaiskorko ylittää vastaavaan tarkoitukseen myönnetyn normaaliehtoisen
14886:       lainan kokonaiskoron. Maa- ja metsätalousministeriön tulee toimittaa maa-
14887:       ja metsätalousvaliokunnalle vuoden 1998 alussa selvitys siitä, miten inves-
14888:       tointitukea on myönnetty ja investointituen vaikutuksista soveltamisalueen
14889:       maatilojen toimeentuloedellytyksiin.
14890:       Eduskunta edellytti, että hyvissä ajoin ennen vuotta 1999 aloitetaan neuvot-
14891:       telut Euroopan yhteisöjen komission kanssa korotetun siirtymäkauden tuen
14892:       saattamisesta pysyväksi kotieläintalouden sekä kasvihuonetuotannon ja puu-
14893:       tarhatuotteiden varastointituen osalta.
14894:       Eduskunta edellytti, ettei aktiivitilojen meijerimaidon tilakohtaisten viite-
14895:       määrien korvauksettomaan leikkaamiseen ryhdytä.
14896: Tasavallan Presidentti antoi 30.12.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
14897: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
14898:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996
14899: 
14900: 
14901: 
14902: 
14903:                             Liikenneministeriö
14904: 
14905: Kaapelilähetystoiminta
14906: HE n:o 10811986 vp.
14907: Liikennevaliokunta
14908:       Eduskunta edellytti 27.1.1987 hallituksen tarkoin seuraavan kaapelilähetys-
14909:       toiminnan kehitystä ja ryhtyvän tarvittaessa toimenpiteisiin kaapelilähe-
14910:       tystoiminnan keskittymisen estämiseksi sekä kansallisen, alueellisen ja
14911:       paikallisen ohjelmatarjonnan edistämiseksi.
14912: Paikallinen ohjelmatoiminta on käynnistynyt useilla paikkakunnilla ja saavuttanut
14913: vakiintuneen aseman. Osalla toimiluvanhaitijoista on oma paikalliskanava. PTV-
14914: kanavaa on mahdollista vastaanottaa noin 650 000 taloudessa. Kanavaa, jossa
14915: lähetetään paikallista tai itse tuotettua ohjelmaa, on mahdollista katsella noin
14916: 150 000 taloudessa.
14917: Liikenneministeriö seuraa yhdessä Telehallintokeskuksen kanssa kaapelilähetystoi-
14918: minnan kehitystä. Toiminnanharjoittajat on mm. velvoitettu toimittamaan valvovalle
14919: viranomaiselle vuosittain ilmoitukset toiminnastaan. Lisäksi kaapelilähetystoiminnan
14920: harjoittajien on toimitettava vuosittain seloste viikkojen 12 ja 46 ohjelmistostaan
14921: sekä tarvittaessa ohjelmatallenteita nähtäväksi. Vuonna 1996 liikenneministeriö
14922: julkaisi raportin kaapelitelevisiotoiminnasta Suomessa vuonna 1995, johon on
14923: kerätty ilmoitusten perusteella saadut tiedot kaapelilähetystoiminnasta.
14924: Vuoden 1996 lopussa oli voimassa 190 toimilupaa, toimiluvanhaltijoita oli 105
14925: kappaletta. Jokaisessa toimiluvassa on myös määritelty alue, jolla toimiluvan haltija
14926: saa harjoittaa kaapelilähetystoimintaa. Tällä hetkellä kaapelilähetystoimintaa
14927: harjoitetaan noin puolessa maamme kunnista.
14928: Liikenneministeriö seuraa kaapelilähetystoiminnan toimiluvanhaltijoiden omistus-
14929: suhteita.
14930: 
14931: Veneilyasiain neuvottelukunnan toiminnan jatkuminen
14932: HE n:o 10411988 vp.
14933: Valtiovarainvaliokunta
14934:       20) Hyväksyessään 17. päivänä joulukuuta 1988 valtion tulo-ja menoarvion
14935:       vuodelle 1989 eduskunta edellytti momentin 32.10.29 kohdalla, että hallitus
14936:       turvaa veneilyasiain neuvottelukunnan toiminnan jatkumisen.
14937: Valtioneuvosto asetti 31.1.1991 veneilyasiain neuvottelukunnan 1.2.1991 alkavaksi
14938: kolmi vuotiskaudeksi.
14939: Neuvottelukunta saa tiedotus- ja valistustoimintaan varoja merenkulkuhallituksen
14940: kautta. Vuonna 1989 valistustoimintaan käytettiin yhteensä noin 1,2 milj.mk,
14941: vuonna 1990 noin 1,75 milj.mk, vuonna 1991 noin 2 milj.mk ja vuosina 1992 -
14942:  1996 kunakin noin 1,8 milj.mk.
14943: 216                             Liikenneministeriö
14944: 
14945: Liikenneministeriön tarkoituksena on esittää neuvottelukunnan asettamista uudes-
14946: taan 1.2.1997 alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Neuvottelukunnan hoitamaan tiedo-
14947: tus- ja valistustoimintaan varataan vuosittain valtion talousarvioon merenkul-
14948: kuhallituksen lukuun riittävät määrärahat.
14949: 
14950: Merijatkoyhteyksien suunnittelu Keitele-Päijänteen kanavalla
14951: 
14952: HE n:o 5711991 vp.
14953: Valtiovarainvaliokunta
14954:       43) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvi-
14955:       on vuodelle 1992 eduskunta totesi momentin 31.30.78 kohdalla, että Keite-
14956:       leen - Päijänteen kanavan valmistumisen myötä on ryhdyttävä suunnittele-
14957:       maan tarvittavia merijatkoyhteyksiä.
14958: Liikenneministeriö asetti 30.4.1996 työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
14959: Kymijoen kanavan, Mäntyharjun kanavan sekä niiden muodostaman kanavaverkos-
14960: ton investointikustannukset, hankkeen kannattavuus, rahoitusmahdollisuudet ja
14961: yhteiskuntataloudelliset vaikutukset sekä arvioida mahdollisen toteutuksen jälkeiset
14962: nettokustannuksen vaikutukset valtiontaloudellle. Työryhmän työlle asetettu
14963: määräaika on 28.2.1997.
14964: Liikenneministeriön ja merenkulkuhallituksen käynnistämän selvityksen "Suomen
14965: ja Euroopan väliset integroidut vesitiekuljetukset" 1. vaihe on valmistunut. Selvi-
14966: tyksessä tarkasteltiin kuljetusjärjestelmän nykytilaa ja kartoitettiin sen taustalla
14967: vaikuttavia tekijöitä. Selvityksen 2. vaihe on tarkoitus käynnistää vuoden 1997
14968: alkupuolella. Työssä tultaisiin tarkastelemaan kuljetusvaihtoehtoja ja niiden
14969: kilpailukykytekijöitä nykyisten ja tulevien kuljetusten osalta.
14970: 
14971: Postitoiminta
14972: 
14973: HE n:o 4911993 vp.
14974: Liikennevaliokunta
14975:       Eduskunta edellytti 8.10.1993, että jos muun postitoiminnan harjoittajan
14976:       kuin perustettavan osakeyhtiön Postin toiminta vaikuttaa olennaisesti sano-
14977:       tun yhtiön hoitamaan maanlaajuiseen peruspalveluun kuuluvan kirjeliiken-
14978:       teen taloudellisiin edellytyksiin tai muuten on omiaan olennaisesti haittaa-
14979:       maan tämän peruspalvelun toteuttamista, liikenneministeriö asettaa tällaisel-
14980:       le kilpailevalle toiminnalle ehtoja ja rajoituksia turvatakseen peruspalvelujen
14981:       yleisen saatavuuden. Toiminnan ehdoissa voidaan muun ohella määrätä, että
14982:       kilpailevan toiminnan harjoittaja osallistuu taloudellisesti tai toiminnallisesti
14983:       harvaan asutun alueen kannattamaUoman postitoiminnan hoitamiseen.
14984: Liikenneministeriö seuraa postitoiminnan kehitystä ja ottaa asian tarpeellisilta osin
14985: huomioon mahdollisesti myönnettävien toimilupien ehdoissa.
14986:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       217
14987: 
14988: Yleisradiolainsäädäntö
14989: HE n:o 12411993 vp.
14990: Liikennevaliokunta
14991:       Eduskunta edellytti 13.12.1993, että hallitus seuraa yleisradiotoimintaa ja
14992:       sähköistä viestintää koskevan lainsäädännön ajanmukaisuutta siten, että se
14993:       vastaa alalla tapahtuvaa teknistä ja muuta kehitystä, ja tarvittaessa ryhtyy
14994:       toimenpiteisiin alaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.
14995:       Eduskunta edellyttää, että Yleisradio Oy:n hallintoneuvosto huolehtii siitä,
14996:       että yhtiön henkilöstöpolitiikassa kaikilla tasoilla turvataan miesten ja nais-
14997:       ten välinen tasa-arvo.
14998:       Eduskunta edellyttää, että Yleisradio ohjelmatoiminnallaan vaikuttaa osal-
14999:       taan naisten ja miesten välisen tasa-arvon lisääntymiseen suomalaisessa yh-
15000:       teiskunnassa.
15001: Yleisradio on toiminnassaan sitoutunut tasa-arvotavoitteisiin ja tasa-arvon edistämi-
15002: nen on integroitu osaksi yhtiön varsinaista toimintaa. Tietoisen ja läpäisyperiaatteel-
15003: la (mainstreaming) tehtävän työn tuloksena miesten ja naisten välisen tasa-arvon
15004: edistäminen on muotoutumassa osaksi johtamiskulttuuria, jonka suuntaviivat ja
15005: tavoitteet on yhteisesti hyväksytty Henkilöstöstrategisessa toimintamallissa (1996)
15006: ja Työsuojelun toimintaohjelmassa (1996).
15007: Yhtiön johto- ja hallintoelimet täyttävät tasa-arvolain asettamat vaatimukset. Koko
15008: kuukausipaikkaisesta henkilöstöstä (4754) oli vuoden 1996 päättyessä naisia 40,4
15009: prosenttia.
15010: Yleisradion tasa-arvosuunnitelma (1991) on luonteeltaan toistaiseksi voimassa oleva
15011: puiteohjelma. Se on jaettu tiedoksi kaikille työntekijöille ja sen toteutumista valvo-
15012: taan jatkuvasti.
15013: Yhtiön vuosiksi 1994-98 käynnistämän Nais- ja mieskuvaprojektin tehtävänä on
15014: osaltaan selvittää, millainen on se näkymä, jonka Yleisradion ohjelmat tarjoavat
15015: sukupuolesta (portrayal). Projektilla on yhteistyökumppaneita eri maiden julkisen
15016: palvelun yleisradioyhtiöissä.
15017: Näin ollen asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
15018: 
15019: Alusturvallisuussäännösten uudistaminen
15020: Matkustajaluettelot
15021: 
15022: HE 34411994 vp
15023: Liikennevaliokunta
15024:       Eduskunta edellytti 3.2.1995, että hallitus selvittää kysymyksessä olevan
15025:       lainsäädännön mahdolliset epäselvyydet ja tulkinnanvaraisuudet ja jatkaa
15026:       alusturvallisuussäännösten uudistamisen valmistelua asian merkittävyyden
15027:       edellyttämällä perusteellisuudella, jotta mahdolliset epäselvyydet voidaan
15028:       jatkossa pikaisesti poistaa.
15029:       Eduskunta edellytti, että hallitus valmistelee kiireellisesti merenkulkua ja
15030:       vesiliikennettä koskevan lainsäädännön soveltamisalan täsmentämistä koske-
15031: 218                             Liikenneministeriö
15032: 
15033:       van ohjeistamisen siten, että alusten turvallisuusvaatimukset vastaavat niiden
15034:       käyttötarkoitusta.
15035:       Eduskunta edellytti, että tietoja matkustajaluettelosta saa antaa vain onnetto-
15036:       muuden selvittämiseksi ja vain viranomaiselle ja että luettelot hävitetään
15037:       välittömästi aluksen saavuttua turvallisesti määräsatamaan.
15038: Asetukset, jotka koskevat alusturvallisuutta ja sen valvontaa koskevien lakien voi-
15039: maantuloa (61/1996), matkustaja-alusten matkustajaluetteloita (6511996), helikopte-
15040: ritoimintaa aluksella (6411996) ja laivanisännän turvallisuusjohtamisjärjestelmää ja
15041: aluksen turvalliseen käyttöön liittyviä johtamisjärjestelyjä (6611996) on annettu
15042: 26.1.1996.
15043: Lisäksi 20.6.1996 on annettu uusi vesiliikennelaki (463/1996) ja asetus eräiden
15044: huviveneiden turvallisuudesta (46411996). Asetuksella on saatettu voimaan Euroo-
15045: pan yhteisön huvivenedirektiivi. Parhaillaan on valmisteilla vesiliikenneasetus,
15046: Merenkulkuhallitukselle on annettu tehtäväksi selvittää alusten ja veneiden rekiste-
15047: röintiä koskevia kysymyksiä.
15048: Matkustajaluetteloita koskevassa asetusluonnoksessa on huomioitu eduskunnan
15049: lausumassa edellytetyt asiat.
15050: 
15051: Postitoiminta
15052: 
15053: HE 1111995 vp
15054: Valtiovarainvaliokunta
15055:       5) Hyväksyessään 21.6.1995 vuoden 1995 lisätalousarvion eduskunta edel-
15056:       lytti momentin 31.55.42 kohdalla, että postitoiminnan harjoittamisen toimi-
15057:       luvissa ja niiden ehdoissa otetaan huomioon postin saajien tasavertainen
15058:       asema koko maassa.
15059: Asia otetaan huomioon mahdollisesti myönnettävien toimilupien ehdoissa.
15060: 
15061: Saimaan jäänmurron avustaminen
15062: Kymijoen ja Mäntyhm:jun kanavat
15063: 
15064: HE 7211995 vp
15065: Valtiovarainvaliokunta
15066:       8) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta
15067:       edellytti luvun 31.32 kohdalla, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin korvauk-
15068:       sen suorittamiseksi varustamolle, joka huolehtii Saimaan vesistön jäänmur-
15069:       rosta kanavan ollessa suljettuna.
15070:       Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää Kymijoen kanavan, Mäntyharjun
15071:       kanavan sekä niiden muodostaman kanavaverkoston kuljetustaloudelhset
15072:       vaikutukset sekä suorittaa Kymijoen kanavan osalta myös rakentamis- ja
15073:       muiden kustannusten tarkennuksen sekä perusteellisen ympäristövaikutusten
15074:       arvioimisen.
15075: Liikenneministeriön asettama Saimaan jäänmurtotyöryhmä ehdotti keväällä 1996,
15076: että merenkulkulaitos vastaisi vuodesta 1997 lukien kokonaisuudessaan Saimaan
15077: talviaikaisesta jäänmurrosta ostamalla jäänmurtopalveluja ulkopuolisilta yrittäjiltä.
15078:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       219
15079: 
15080: Valtion vuoden 1996 toiseen lisätalousarvioon momentille 31.30.21 sisältyy
15081: 300 000 markan määräraha edellä mainittuun tarkoitukseen. Vastaava 300 000
15082: markan määräraha sisältyy vuoden 1997 talousarvioon.
15083: Liikenneministeriö asetti 30.4.1996 työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
15084: Kymijoen kanavan, Mäntyharjun kanavan sekä niiden muodostaman kanavaverkos-
15085: ton investointikustannukset, hankkeen kannattavuus, rahoitusmahdollisuudet ja
15086: yhteiskuntataloudelliset vaikutukset ja arvioida mahdollisen toteutuksen jälkeiset
15087: nettokustannusvaikutukset valtiontaloudelle. Selvityksen tuli valmistua 28.2.1997
15088: mennessä.
15089: 
15090: Ajoneuvokatsastus
15091: HE 59/1995 vp
15092: Liikennevaliokunta
15093:       Eduskunta edellytti 29.11.1995, että Autorekisterikeskuksen yhtiöittämisen
15094:       jälkeen varmistetaan riittävä ja liikenneturvallisuuden takaava katsastustoi-
15095:       minnan palvelutaso ja kuljettajantutkintojen järjestämisen valvonta valtakun-
15096:       nan eri osissa.
15097:       Eduskunta edellytti, että katsastuksia suorittavan henkilöstön tarkoituksen-
15098:       mukaiset pätevyysvaatimukset pikaisesti selvitetään ja että lähitulevaisuu-
15099:       dessa asianomaiselta henkilöstöitä vaaditaan ammattitaidon takaava erityi-
15100:       nen katsastustutkinto.
15101: Katsastustoiminnan kilpailun käynnistyttyä on katsastuspalvelujen saatavuus
15102: kokonaisuudessaan parantunut. Vuoden 1996 lopussa oli käynnissä 29 yksityistä ja
15103: niin sanotut matkapaikkakunnat mukaan lukien 140 Suomen Autokatsastus Oy:n
15104: katsastustoimi paikkaa. Vuoden aikana on toimipaikkojen määrä kokonaisuudessaan
15105: lisääntynyt 20. Liikenneministeriö on antanut Ajoneuvohallintokeskukselle katsas-
15106: tustehtävien toimilupiin liittyvien säädettyjen valvontatehtävien lisäksi tehtäväksi
15107: seurata katsastuspalvelujen alueellista saatavuutta sekä katsastuksen laatua ja sen
15108: vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Myös liikenneministeriö seuraa liikenneturvalli-
15109: suuden takaavien katsastuspalvelujen alueellista saatavuutta.
15110: Lakia Autorekisterikeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi ja yhtiön eräistä
15111: tehtävistä (159111995) on 20.12.1996 annetulla lailla (118111996) muutettu siten,
15112: että Autorekisterikeskuksen toimintaa jatkamaan perustettu Suomen Autokatsastus
15113: Oy voi jatkaa kuljettajantutkintojen vastaanottamista vuoden 1998 loppuun, jolloin
15114: tehtävät voidaan siirtää niistä jatkossa vastaavalle organisaatiolle.
15115: Edellä esitetyn johdosta katsastustoiminnan palvelutasoa ja kuljettajantutkintojen
15116: järjestämisen valvontaa koskeva lausuma ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
15117: Liikenneministeriön toimeksiannosta on vuoden 1996 lopussa valmistunut selvitys
15118: ja ehdotus katsastuksia suorittavilta henkilöiitä edellytettävästä koulutuksesta. Saatu
15119: selvitys on jatkovalmistelussa. Mahdolliset katsastuksia suorittavien henkilöiden
15120: pätevyysvaatimuksia ja katsastajan tutkintoa koskevat säädösehdotukset pyritään
15121: valmistelemaan loppuun vuoden 1997 aikana.
15122: 220                             Liikenneministeriö
15123: 
15124: Suomen ja Venäjän välinen sopimus aluksen takavarikon välttämiseksi
15125: HE 15811995 vp
15126: Liikennevaliokunta
15127:       Eduskunta edellytti 10.11.1995, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpitei-
15128:       siin irtisanoakseen Suomen ja Venäjän välisen sopimuksen aluksen takavari-
15129:       kon välttämisestä (SopS 18/89).
15130: Ulkoasiainministeriön ilmoituksen mukaan Suomi on 5.6.1996 irtisanonut edellä
15131: mainitun sopimuksen. Sopimuksen määräysten mukaan sen voimassaolo lakkaa
15132: 4.6.1997.
15133: 
15134: Puhelinnumeron siirrettävyys
15135: Paikalliskilpailun avaaminen puhelinliikenteessä
15136: HE 18011995 vp
15137: Liikennevaliokunta
15138:       Eduskunta edellytti 2.5.1996, että liikenneministeriö antaa puhelinnumeron
15139:       siirrettävyyttä koskevat tarpeelliset määräykset heti kun se on teknisesti
15140:       mahdollista.
15141:       Eduskunta edellytti, että kilpailun avaamista myös paikallispuheluista jatke-
15142:       taan nopeassa aikataulussa.
15143: Tasavallan Presidentti antoi 24.5.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
15144: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
15145: Liikenneministeriö määräsi 19.6.1996 annetussa televerkkojen numeroinnista
15146: annetussa liikenneministeriön päätöksessä (50011996), että numeron siirrettävyys
15147: tulee ottaa rajoitetusti käyttöön kiinteissä televerkoissa 1.6.1997 mennessä ja
15148: myöhemmin valtakunnallisesti Telehallintokeskuksen määräämällä tavalla. Telehal-
15149: lintokeskus antoi siirrettävyyden toteuttamisesta 19.6.1996 päätöksen, jonka mukaan
15150: telelaitosten on aloitettava siirrettävyyden testaukset 1.11.1996 mennessä ja
15151: siirrettävyyden tulee olla toteutettu koko maassa viimeistään 30.9.1998 mennessä.
15152: Asia ei anna enää aihetta enempiin toimenpiteisiin.
15153: Hallitus antoi 4.10.1996 eduskunnalle esityksen telemarkkinalaiksi (HE 163/96 vp ).
15154: Esityksellä kiihdytettäisiin kilpailua erityisesti paikallisissa telepalveluissa muun
15155: muassa lisäämällä paikallisten teleyhtiöiden velvollisuuksia markkinavoimaitaan
15156: huomattavina teleyrityksinä, helpottamalla alalle pääsyä, sääntelemällä tilaajayhtey-
15157: den vuokrahintoja, vaatimalla televerkkojen ja telepalveluiden eriyttämistä sekä
15158: laajentamalla verkon vuokrausvelvollisuutta. Liikenneministeriö on käynnistänyt
15159: paikalliskilpailun kehittymisen jatkoseurannan pyytämällä 10.10.1996 paikallisilta
15160: teleyrityksiltä selvityksiä yhteisörakenteensakehittymisen edistämisestä ja toimialu-
15161: eensa kilpailutilanteen kehittymisestä.
15162: Asia ei anna enää aihetta enempiin toimenpiteisiin.
15163:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       221
15164: 
15165: Perustienpidon elvytyshankkeet
15166: HE 3/1996 vp
15167: Valtiovarainvaliokunta
15168:       2) Hyväksyessään 27.3.1996 vuoden 1996 lisätalousarvion eduskunta totesi
15169:       luvun 31.24 kohdalla, että menettelyä, jossa jo aloitettujen hankkeiden lop-
15170:       puunsaattamisesta ei huolehdita, ei voida pitää hyväksyttävänä. Eduskunta
15171:       viittasi vuoden 1996 talousarvioesitystä koskevaan mietintöönsä ja kiinnitti
15172:       erityistä huomiota pitkäjänteisen suunnittelun merkitykseen hankkeita ja
15173:       niiden rahoitusta suunniteltaessa. Mitä tulee edellä mainittuihin keskeneräi-
15174:       siin hankkeisiin, eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lisä-
15175:       rahoituksen osoittamiseksi sekä määrärahojen kohdentamiseksi ns. perus-
15176:       tienpidon elvytyshankkeiden loppuunsaattamiseen.
15177: Tielaitokselle ei osoitettu vuonna 1996 lisärahoitusta ns. perustienpidon elvy-
15178: tyshankkeiden loppuunsaattamiseksi, vaan rahoitus sopeutettiin Eduskunnan vuoden
15179: 1996 talousarviossa perustienpitoon osoittamien määrärahojen puitteisiin. Vuonna
15180: 1996 näihin elvytyshankkeisiin käytettiin noin 60 milj.mk. Hankkeet toteutetaan
15181: vuoden 1997 aikana kokonaisuudessaan valmiiksi. Asia ei näin ollen anna enää
15182: aihetta toimenpiteisiin.
15183: 
15184: Saimaan sisäinen jäänmurto
15185: HE 311996 vp
15186: Valtiovarainvaliokunta
15187:       3) Hyväksyessään 27.3.1996 vuoden 1996 lisätalousarvion eduskunta edel-
15188:       lytti luvun 31.32 kohdalla, että hallitus ottaa Saimaan sisäisen liikenteen
15189:       edellyttämän jäänmurron määrärahatarpeen huomioon seuraavassa lisäta-
15190:       lousarvioesityksessä tai että se muilla toimenpiteillä huolehtii eduskunnan
15191:       lausumassa tarkoitetun korvauksen suorittamisesta.
15192: Liikenneministeriön asettama Saimaan jäänmurtotyöryhmä ehdotti keväällä 1996,
15193: että merenkulkulaitos vastaisi vuodesta 1997 lukien kokonaisuudessaan Saimaan
15194: talviaikaisesta jäänmurrosta ostamalla jäänmurtopalveluja ulkopuolisilta yrittäjiltä.
15195: Valtion vuoden 1996 toiseen lisätalousarvioon momentille 31.30.21 sisältyy
15196: 300 000 markan määräraha edellä mainittuun tarkoitukseen. Vastaava 300 000
15197: markan määräraha sisältyy vuoden 1997 talousarvioon.
15198: 
15199: Merenkulkulainsäädännön valitusviranomainen
15200: HE 6811996 vp
15201: Liikennevaliokunta
15202:       Eduskunta edellytti 10.6.1996, että hallitus selvittää pikaisesti tulisiko me-
15203:       renkulkulainsäädännössä säätää erikseen valitusviranonmaisesta.
15204: Tasavallan Presidentti antoi 20.6.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
15205: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
15206: Liikenneministeriö on yhdessä oikeusministeriön kanssa selvittänyt kysymystä
15207: merenkulkulainsäädännön valitusviranomaisesta.
15208: 222                            Liikenneministeriö
15209: 
15210: Alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain (370/1995) osalta päädyttiin hallinto-
15211: lainkäyttölaista poikkeavaan valitustiehen. Voimassa olevan lain 18 § :n mukaisesti
15212: merenkulkupiirin päätöksestä haetaan muutosta merenkulkuhallitukselta ja meren-
15213: kulkuhallituksen päätöksestä korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Perusteena valitus-
15214: tien valitsemiselle on nopeusvaatimus ja se, että asian käsittely vaatii erityistä
15215: merenkulkualan teknistä asiantuntemusta.
15216: 
15217: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
15218: 
15219: 
15220: Valtion omaisuuden myyntituotot
15221: 
15222: HE 10311996 vp
15223: Valtiovarainvaliokunta
15224:       8) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskunta
15225:       edellytti momentin 31.24.79 kohdalla, että valtion omaisuuden myyntituot-
15226:       toja suunnataan myös tien- ja radanpidon hankkeiden lisärahoitukseen.
15227: Valtion omaisuuden myyntituottojen käyttäminen tien- ja radanpitoon ratkaistaan
15228: valtion talous- ja lisätalousarvioiden yhteydessä. Kysymykseen tulevina hankkeina
15229: olisivat mm. tieverkon suurten kehittämishankkeiden aikaistaminen ja ratojen
15230: perusparantamisen nopeuttaminen korvausinvestointeja lisäämällä. Valtion talousar-
15231: viot hyväksyy eduskunta. Asia ei näin ollen anna enää aihetta toimenpiteisiin.
15232: 
15233: 
15234: Luotsausmaksujen korotus Saimaan alueella
15235: 
15236: HE 10311996 vp
15237: Valtiovarainvaliokunta
15238:       9) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskunta
15239:       edellytti momentin 31.30.21 kohdalla, että luotsausmaksuihin vuodelle 1997
15240:       suunniteltua korotusta ei kohdisteta Saimaan kanavassa tai Saimaan vesistö-
15241:       alueella kulkeviin aluksiin.
15242: 
15243: Liikenneministeriö on 18.12.1996 tekemällään päätöksellä muuttanut luotsausmak-
15244: sut sisältävän luotsaustaksan siten, että maksuja on korotettu 10 %:lla valtion
15245: vuoden 1997 talousarvioesityksen ja meerenkulkuhallituksen esityksen mukaisesti.
15246: Päätöksen mukaan sellaiselta alukselta, joka kulkee Saimaan kanavassa tai Saimaan
15247: vesistöalueella, luotsausmaksuista peritään 50 %. Lisäksi on huomattava, että
15248: esimerkiksi vuonna 1994 luotsaustoiminnan kustannusvastaavuus Järvi-Suomen
15249: merenkulkupiirissä oli 38 %.
15250: Saimaan liikenteen kehitykseen vaikuttavat monet muutkin syyt kuin luotsausmak-
15251: sujen taso. Liikenneministeriö on 1.11.1996 asettanut työryhmän selvittämään
15252: Saimaan liikenteen merkitystä, nykytilaa, kehitysnäkymiä ja maksupolitiikkaa
15253: Saimaan vesistön alueella ja Saimaan kanavan kautta tapahtuvan tavaraliikenteen
15254: osalta. Työryhmän määräaika päättyy 31.5.1997.
15255:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       223
15256: 
15257: 
15258: Postipalvelut
15259: HE 10311996 vp
15260: Valtiovarainvaliokunta
15261:       10) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskun-
15262:       ta edellytti luvun 31.55 kohdalla, että hallitus selvittää mahdollisuudet te-
15263:       hostaa postin kaltaisten laitosten työllisyyttä ja palvelujen laatua koskevaa
15264:       ohjausjärjestelmää.
15265: Suomen Posti Oy on kaikessa kehitystoiminnassaan noudattanut kestävää henkilös-
15266: töpolitiikkaann uudelleen kouluttamalla ja kohdistamalla henkilöstöä muuttuvien
15267: tarpeiden mukaan. Kansainvälisessä vertailussa Postin palvelujen taso on erittäin
15268: korkea niin laadun, edullisen hinnan kuin varmuudenkin suhteen. Esimerkiksi 1.
15269: luokan kirjeistä peräti yli 94 % saavuttaa kohteensa kaikkialla maassa jo lähettämis-
15270: tä seuraavana työpäivänä. Myös kuluttajatutkimuksissa Postin palvelut on arvioitu
15271: sangen myönteisesti. Menestyvä ja kannattava Posti takaa parhaalla tavalla myös
15272: työllisyyden. Postitoimintalain toimialasäännökset sekä valtioneuvoston myöntämä
15273: Suomen Posti Oy:n toimilupa taasen takaavat myös postin palvelujen alueellisen
15274: saatavuuden.
15275: 
15276: Satamia koskeva kokonaisselvitys
15277: HE 10311996 vp
15278: Valtiovarainvaliokunta
15279:       11) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskun-
15280:       ta edellytti momentin 31.99.77 kohdalla, että hallitus laatii vuoden 1997
15281:       aikana satamien toimintakapasiteettia, tavaravirtojen jakaantumista ja sata-
15282:       mien kehittämistarpeita koskevan kokonaisselvityksen.
15283: Valtioneuvoston asettaman satama-asiain neuvottelukunnan tehtävänä on lausunto-
15284: jen antaminen ja esitysten tekeminen satamien valtakunnalliseen kehittämiseen
15285: liittyvissä asioissa mukaanluettuna väylä- ja maayhteydet Tässä tarkoituksessa
15286: neuvottelukunnan tulee edistää satamapolitiikan, erityisesti satamien valtakunnalli-
15287: sen kehittämisohjelman laadintaaja toteuttamista.
15288: Neuvottelukunta on laatinut jo toisen satamapoliittisen ohjelman "Satamien kehittä-
15289: misohjelma 1995". Ohjelma sisältää muun muassa satamien kapasiteettiaja niiden
15290: kehitysnäkymiä koskevan tarkastelun sekä neuvottelukunnan toimenpide-ehdotukset
15291: satamapolitiikan kehittämiseksi. Ohjelma on ollut laajalla lausuntokierroksella.
15292: Liikenneministeriössä valmistellaan parhaillaan ohjelman ja siitä saatujen lausunto-
15293: jen perusteella satamapoliittista periaatepäätöstä.
15294: Tavaravirrat Suomesta lähtevän ja Suomeen tulevan liikenteen osalta sekä Suomen
15295: ja ulkomaiden välillä on selvitetty merenkulkulaitoksen vuosittain julkaisemassa
15296: selvityksessä "Meriliikenne Suomen ja ulkomaiden välillä" satamittain ja tuoteryh-
15297: mittäin. Satamatoimintoihin liittyviä selvityksiä tuotetaan vuosittain useita ja
15298: tällainen tutkimustoiminta on jatkuvaa.
15299: Näin ollen hallitus ei näe tarkoituksenmukaiseksi, että laaditaan uusi satamia
15300: koskeva kokonaisselvitys. Lausuma ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
15301:                           Kauppa- ja teollisuusministeriö
15302: 
15303: 
15304: 
15305: 
15306:                     Kauppa- ja teollisuusministeriö
15307: 
15308: Tuoteturvallisuus
15309: HE n:o 40/1986 vp.
15310: Talousvaliokunta
15311: 
15312:       Eduskunta edellytti 14.10.1986 hallituksen selvittävän mahdollisuudet tuote-
15313:       turvallisuuslainsäädännön soveltamiseksi myös Suomesta vietäviin tavaroi-
15314:       hin ottaen huomioon vastaanottavan maan kuluttajansuojalainsäädännön.
15315: Tuoteturvallisuuslain (914/1986) laajaa, vuonna 1993 toteutettua uudistusta
15316: (539/1993) valmisteltaessa selviteltiin myös mahdollisuudet kieltää terveysvaaran
15317: aiheuttavien kulutustavaroiden maastavienti. Kun valmisteella olleesta lakiehdotuk-
15318: sesta tiedotettiin etukäteen GATT-sopimuksen mukaisesti, kävi ilmi, että Euroopan
15319: yhteisön komissio suhtautui kielteisesti ehdotetun kaltaiseen vientikieltoon tuotetur-
15320: vallisuuslaissa. Kulutustavaroiden maahantuonnin ja maastaviennin sääntelyä
15321: katsottiin tämän vuoksi olevan syytä selvittää vielä erikseen.
15322: Suomen ED-jäsenyyden toteuduttua ei sellaista tavaraa, jonka valmistus tai kaupan-
15323: pito on kielletty Suomessa, saa viedä Suomesta muualle sisämarkkina-alueelle.
15324: Kysymys siitä, miten on meneteltävä sellaisten kolmansista maista tulevien vaaral-
15325: listen tavaroiden osalta, joita ei voi laskea vapaaseen liikkeeseen sisämarkkinoilla,
15326: on ratkaistava yhteisölainsäädännössä. Suomi pyrkii vaikuttamaan sellaisen yh-
15327: teisölainsäädännön aikaansaamiseksi, jonka avulla vaaralliseksi havaittujen
15328: tavaroiden vienti sisämarkkina-alueen ulkopuolelle voidaan estää.
15329: Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä toimivakuluttaja-asiain neuvottelukun-
15330: ta julkisti 27.11.1996 kuluttajapoliittisen ohjelman vuosille 1997 - 1999. Ohjelmas-
15331: sa todetaan muun muassa, että vuonna 1992 säädettyä yleistä tuoteturvallisuusdirek-
15332: tiiviä olisi täydennettävä säännöksellä, jonka perusteella erittäin vaarallisten
15333: tuotteiden vienti EU :n sisämarkkina-alueen ulkopuolelle voidaan estää. Suomi tulee
15334: toimimaan tämän tavoitteen saavuttamisen puolesta.
15335: Vaarallisten tuotteiden vientiin liittyvät kysymykset ovat myös esillä Maailman
15336: kauppajärjestössä (WTO) käytävässä keskustelussa.
15337: 
15338: Vastaostot
15339: HE n:o 5711991 vp.
15340: Valtiovarainvaliokunta
15341: 
15342:       4) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvion
15343:       vuodelle 1992 eduskunta piti momentin 27.25.16 kohdalla tärkeänä kotimai-
15344:       sen puolustustarviketeollisuuden tuotantoedellytysten ja työllisyyden turvaa-
15345:       mista puolustusmateriaalihankintojen yhteydessä. Eduskunta on korostanut
15346:       pienen ja keskisuuren teollisuuden sekä korkean teknologian ja tutkimuksen
15347:       osuutta torjuntahävittäjien hankinnan edellytykseksi asetetuissa vastaostois-
15348:       sa.
15349:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                        225
15350: 
15351: Torjuntahävittäjien hankintaan liittyviä vastakauppoja on vuoden 1996 loppuun
15352: mennessä hyväksytty yhteensä vajaan 2,3 miljardin US-dollarin arvosta, eli noin
15353: kaksi kolmasosaa kokonaisvelvoitteesta on tullut täytetyksi. Velvoite on täyttynyt
15354: selvästi nopeammin kuin vastaostosopimus edellyttää. Kokonaissummasta ns.
15355: suorien vastakauppojen osuus on 450 miljoonaa dollaria. Suorilla vastakaupoilla
15356: tarkoitetaan itse hävittäjiin Suomessa tehtävää kokoonpano- ja osavalmistustyötä,
15357: tähän liittyvää teknologian siirtoa, koulutusta jne. Suorat vastakaupat ovat siten
15358: kotimaista puolustustarviketeollisuutta tukevaa toimintaa.
15359: Muiden, ns. epäsuorien vastakauppojen summa vuoden 1996 lopussa oli runsaat 1,8
15360: miljardia dollaria. Epäsuorien vastakauppojen painopistealueina ovat olleet kehitty-
15361: neiden teollisuudenalojen viennin edistäminen, teknologian siirto Suomeen sekä pk-
15362: sektorin edistäminen. Epäsuorista vastakaupoista 69 % on ollut vientiä, 16 %
15363: teknologian siirtoa, 10 % markkinointiapua ja 5 % muuta. Pk-sektorin osuus
15364: vuoden lopussa olin. 18 %.
15365: 
15366: V aidonapupäätökset
15367: 
15368: HE n:o 6911992 vp.
15369: Valtiovarainvaliokunta
15370:       4) Hyväksyessään 18.6.1992 valtion II lisätalousarvion eduskunta lausui:
15371:       Momentti 32.49.47
15372:       Eduskunta edellyttää, että määrärahaa käytettäessä tarkkaan harkitaan ne
15373:       tukea saavat yritykset, joilla katsotaan olevan pysyvät toimintaedellytykset,
15374:       ja eduskunnalle annetaan jälkikäteen selvitys siitä, miten määrärahaa on
15375:       käytetty ja mitä käytännön vaikutuksia sillä on ollut.
15376: Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntäessään tästä määrärahasta valtionapua
15377: Kera Oy:lle käytettäväksi Matkailunkehitys Nordia Oy:n toimintaan edellyttänyt
15378: valtionapupäätösten ehdoissa, että rahoitusta kohdistettaessa on tarkkaan harkittava
15379: onko rahoituksen kohteella riittäväksi katsottavat pysyvät toimintaedellytykset.
15380: Nordia on käyttänyt myönnetystä määrärahasta tähän mennessä 28 milj. mk.
15381: Sijoitus Saariselälle tehtiin vuonna 1993. Vuonna 1994 toteutuivat sijoitukset
15382: Nurmeksen matkailukaupunkiin ja Muoniossa Otostunturi Oy:hyn. Kuusamon
15383: Tropiikki Oy:hyn tehtiin jatkosijoitus, joka on osa suurempaa rahoituksellista
15384: kokonaisjärjestelyä. Vugden 1995 aikana tehtiin merkittävä yritysjärjestely Ylläksen
15385: alueella yhdistämällä Akäshotelli Oy:n ja Ylläs-Ski Oy:n konkurssipesien sekä
15386: Hotelli Ylläskaltion liiketoiminta uuteen yhtiöön, johon Nordia teki sijoituksen
15387: yhdessä alueen yrittäjän kanssa.
15388: Kaikilla nykyisillä sijoituksilla arvioidaan olevan tulevaisuudessa pysyvät toiminta-
15389: edellytykset. Sijoituskohteille on asetettu liiketaloudelliset tavoitteet, joita mitataan
15390: esim. käyttökatteella. Kohteista Saariselkä ja Kuusamo kuuluvat tällä hetkellä
15391: toimialansa kärkiyrityksiin. Nurmeksen ja Oloksen osalta kehittämistoimet ovat
15392: vielä kesken. Näiden kohteiden uskotaan saavuttavan asetetut tavoitteet viimeistään
15393: vuoden 1996 aikana. Ylläksen sijoitus on vasta käynnistysvaiheessa.
15394: Matkailunkehitys Nordia Oy:n toiminta on valtakunnallistettu vuoden 1996 alusta.
15395: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
15396: 
15397: 
15398: 
15399: 8 370147
15400: 226                        Kauppa- ja teollisuusministeriö
15401: 
15402: Elinkeinotulon verottaminen
15403: Konserniavustuksen verottaminen
15404: HE n:o 81/1994 vp.
15405: Talousvaliokunta
15406:       Eduskunta edellytti 1.11.1994 hallituksen ryhtyvän enemmittä viivytyksittä
15407:       eduskunnan vastaukseen hallituksen esitykseen laeiksi elinkeinotulon verot-
15408:       tamisesta annetun lain ja konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain
15409:       muuttamisesta (HE 203/1992 vp) sisältyvän ensimmäisen perustelulausuman
15410:       edellyttämiin toimenpiteisiin.
15411: Valtioneuvosto teki 13.12.1995 päätöksen huoltovarmuuden tavoitteista. Tämän
15412: nojalla kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 21.12.1995 työryhmän jonka tehtävänä
15413: on 15.3.1996 mennessä laatia esitys huoltovarmuusmaksujärjestelmän kehittämises-
15414: tä ja monipuolistamisesta tavoitepäätöksen edellyttämän n. 300 miljoonan markan
15415: rahoitustason saavuttamiseksi.
15416: Tässä yhteydessä työryhmä tulee käsittelemään talousvaliokunnan lausuman ja
15417: valmistelemaan ehdotuksen asian ratkaisemiseksi.
15418: Huoltovarmuusmaksutyöryhmän 12.6.1996 kauppa- ja teollisuusministeriölle jättä-
15419: män mietinnön pohjalta on ministeriössä valmisteltu tuontipolttoaineiden velvoite-
15420: varastoinnista annetun lain (1070/94) sekä lääkkeiden velvoitevarastoinnista
15421: annetun lain (402/84) muutosesitykset Ensiksimainittuun lainsäännökseen liittyy
15422: kuitenkin elimellisesti syksyllä eduskunnalle annettu energiaverotuksen uudistamis-
15423: säädökset, jonka vuoksi eduskunnan lausuman edellyttämät muutokset on voitu
15424: viimeistellä vasta eduskunnan hyväksyttyä joulukuussa energialaisäännökset.
15425: Velvoitevarastointia koskevat säännö!<set annetaan eduskunnalle yhtäaikaisesti
15426: tammikuussa 1997.
15427: 
15428: Junavaunutilaukset
15429: Transtech Oy, työllisyys
15430: HE n:o 220/1994 vp.
15431: Valtiovarainvaliokunta
15432:       2) hyväksyessään 9.12.1994 vuoden 1994 UI lisätalousarvion eduskunta
15433:       lausui: Momentti 32.50.88
15434:       Hyväksyessään valtion osakkeiden myynnin Rautaruukki Oy:ssä eduskunta
15435:       edellytti, että hallitus osaltaan antaa Transtech Oy:n tehtaiden tulevaisuuden
15436:       ja työllistämisedellytysten varmistamiseksi tukensa junavaunutilausten saa-
15437:       miseksi kotimaasta ja ulkomailta sekä ryhtyy lisäksi muihin tarvittaviin eri-
15438:       tyistoimiin.
15439: Oy Transtech Ltd teki Valtionrautateiden kanssa 26.6.1995 sopimuksen yhteensä 42
15440: Intercity-matkustaja- ja palveluvaunun toimittamisesta. Tämän seurauksena Rauta-
15441: ruukki Oy on päättänyt jatkaa kiskokalustoliiketoimintaansa ainakin vuoden 1997
15442: loppuun saakka. Rautaruukki on varmentanut kiskokalustoliiketoiminnan rahoituk-
15443: sellista pohjaa fuusioimalla Transtech Oy:n Rautaruukki Oy:öön. Lisäksi poistojen
15444: kohdalla on menetelty siten, että Transtech Oy:n käyttöomaisuudesta on tehty
15445: 200 milj. markan kertapoisto.
15446: Tuotekehitys- koulutusavustuksesta on ensimmäinen erä 25 milj. mk sisällytetty
15447: vuoden 1995 talousarvioon siten, että 15 milj. mk on kauppa- ja teollisuusminis-
15448:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      227
15449: 
15450: teriön pääluokassa ja 10 milj. mk työministeriön pääluokassa. Koska avustuksen
15451: myöntämisehdot voidaan katsoa tulleen täytetyksi, on tarkoitus toinen 25 milj. mk:n
15452: avustuserä sisällyttää seuraavaan talousarvioon. Sen osalta menetellään samoin kuin
15453: vuoden 1995 talousarviossa eli sisällytetään 15 milj. mk kauppa- ja teollisuusminis-
15454: teriön pääluokkaan ja 10 milj. mk työministeriön pääluokkaan.
15455: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
15456: 
15457: Ydinpolttoaineen jälleenkäsittely
15458: Neuvostoliiton ydinvoimatuotanto
15459: 
15460: HE n:o 29511994 vp.
15461: Ympäristövaliokunta
15462:       Eduskunta edellytti 21.12.1994, että hallitus selvittää, onko käytetyn ydin-
15463:       polttoaineen jälleenkäsittely koko ketjun huomioon ottaen ihmisten ja ympä-
15464:       ristön kannalta parempi vaihtoehto kuin käytetyn ydinpolttoaineen suora
15465:       loppusijoittaminen.
15466:       Eduskunta edellytti, että hallitus osallistuu määrätietoisesti kansainväliseen
15467:       yhteistyöhön, jolla pyritään ratkaisemaan entisen Neuvostoliiton alueen soti-
15468:       laallisen ja muun ydinvoimantuotannon aiheuttamia mittavia ongelmia.
15469: 1. Käytetyn polttoaineen jälleenkäsittely/suora loppusijoitus
15470: Kauppa- ja teollisuusministeriö tilasi eduskunnan lausumassa tarkoitetun turvalli-
15471: suuspainotteisen vertailuselvityksen Valtion teknilliseltä tutkimuskeskukselta.
15472: Selvitys "Käytetyn ydinpolttoaineen suoraan loppusijoitukseen ja jälleenkäsittelyyn
15473: perustuvien huoltovaihtoehtojen säteily- ja ympäristöturvallisuus" valmistui alku-
15474: vuodesta 1996 ja on julkaistu ministeriön julkaisusarjassa "tutkimuksia ja raportte-
15475: ja" numerolla 8/1996.
15476: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
15477: 2. Entisen Neuvostoliiton alueen ydintuotannon aiheuttamat ongelmat
15478: Suomi on osallistunut vuodesta 1992 lähtien voimallisesti entisen Neuvostoliiton
15479: alueen ydinalan heikkouksien parantamiseen. Toimintakohdistuu neljään osa-aluee-
15480: seen: ydinreaktoreiden turvallisuus, ydinvoimalaitosten ympäristön säteilynmittaus-
15481: ja hälytysjärjestelmät, ydinjätteet ja ydinmateriaalivalvonta (ydinsulku). Näistä
15482: kolmen ensiksi mainitun toiminta on keskittynyt Suomen lähialueeseen. Suurin pa-
15483: nos on annettu ydinreaktoreiden turvallisuuden lisäämiseen (Sosnovyj Borin ja
15484: Kuolan ydinvoimalaitokset). Viime vuosina on ydinjätehankkeiden osuus lisäänty-
15485: nyt samalla kun IaitosparannusteD osalta toiminta on siirtymässä suunnitelmien laa-
15486: dinnasta niiden paljon kansainvälistä pääomaa vaativaan toteuttamiseen.
15487: Kahdenkeskisen toiminnan lisäksi Suomi osallistuu aktiivisesti entisen Neuvostolii-
15488: ton alueen ydinalan kansainväliseen kehitystoimintaan Euroopan jälleenrakennus-
15489: pankin (EBRD), Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) ja Euroopan unionin
15490: toiminnan kautta. Lisäksi useita hankkeita toteutetaan pohjoismaisena yhteistyönä.
15491: Yhteistyöllä voidaan toteuttaa paljon rahaa vaativia laitteistoparannuksia sekä myös
15492: välttää päällekkäisyyttä.
15493: Toiminta on nykyisin jo vakiintunutta eikä lausuma anna enää jatkossa aihetta
15494: uusiin toimenpiteisiin.
15495: 228                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
15496: 
15497: 
15498: Sähkömarlddnalaki
15499: Sähkövero
15500: HE 13811994 vp
15501: Talousvaliokunta
15502:       Eduskunta edellytti 10.2.1995, että hallitus pyrkii Euroopan yhteisön säänte-
15503:       lyyn, joka turvaa sähkön saannin ja hinnoittelun samanlaisin verotuksellisin
15504:       ja ympäristönsuojelullisin edellytyksin kaikissa yhteisön jäsenmaissa.
15505:       Eduskunta edellytti, että hallitus antaa ensi tilassa esityksen sähkömark-
15506:       kinalain täydentämisestä pakottavilla, kuluttajansuojelun kannalta keskeisillä
15507:       vähimmäissäännöksillä.
15508:       Eduskunta esitti sähkömarkkinalain säätämisen yhteydessä lausumat, jotka
15509:       koskivat sähköverojen yhtenäistämistä Euroopan yhteisön alueella, käyttö-
15510:       omaisuuden arvostusta sähköyrityksen taseessa, kuluttajansuojelua koskevi-
15511:       en säännösten täydentämistä sähkömarkkinalaissa ja sähkömarkkina-asetus-
15512:       luonnoksen 6 §:n tarkistamista.
15513: Sähköverojen yhtenäistäminen Euroopan yhteisön alueella
15514: Valtioneuvosto teki 21.12.1995 periaatepäätöksen, jonka mukaisesti Suomi tukee
15515: aktiivisesti pyrkimyksiä harmonoidun, ympäristöperusteisen energiaverotuksen
15516: käyttöönottamiseksi Euroopassa. Hallitus antoi 15.11.1996 eduskunnalle esityksen
15517: energiaverotusta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi, jossa Suomi sopeuttaa
15518: omaa verotusjärjestelmäänsä paremmin yhteensopivaksi muiden Pohjoismaiden
15519: kanssa.
15520: Asia ei enää tässä vaiheessa anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
15521: Kuluttajansuojelua koskevien säännösten täydentäminen sähkömarkkinalaissa
15522: Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 23.5.1995 työryhmän, jonka tehtävänä oli
15523: tehdä ehdotus sähkömarkkinalain täydentämisestä eduskunnan lausuman edellyttä-
15524: millä pakottavilla, kuluttajansuojan kannalta keskeisillä vähimmäissäännöksillä.
15525: Työryhmä luovutti ehdotuksensa ministeriölle 2.12.1996. Työryhmän ehdotuksen
15526: ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta valmistellaan hallituksen esitys sähkömark-
15527: kinalain muuttamisesta, joka pyritään antamaan eduskunnalle vuoden 1997 aikana.
15528: 
15529: Yrityspalvelun Seinäjoen paikallistoimisto
15530: HE 15211994 vp
15531: Valtiovarainvaliokunta
15532: 
15533:       22) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
15534:       edellytti luvun 32.02 kohdalla, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimiin KTM
15535:       yrityspalvelun Seinäjoen paikallistoimiston muuttamiseksi piiritoimistoksi
15536: Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun Seinäjoen paikallistoimiston
15537: muuttaminen piiritoimistoksi oli mukana vuoden 1996 talousarvion valmistelutyös-
15538: sä. Hallituksen talousarvioesitykseen sitä ei kuitenkaan sisällytetty. Asiaan vaikutti
15539: samaan aikaan käynnistetty ns. aluehallinto 2000 -hanke, jonka tavoitteeksi on
15540:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       229
15541: 
15542: asetettu tehtävien edellyttämän, selväpiieteisen ja alueiden omaleimaisuuden
15543: huomioon ottavan aluehallinnon luominen. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös
15544: KTM yrityspalvelun palveluiden sijoittumista.
15545: Vuonna 1995 on tehty yhden yritystutkijan vakanssin siirto Vaasan piiritoimistosta
15546: Seinäjoen paikallistoimistoon Seinäjoen paikallistoimiston palvelukyvyn tehostami-
15547: seksi.
15548: Asia ei anna enää aihetta erityistoimenpiteisiin KTM yrityspalvelun Seinäjoen
15549: paikallistoimiston osalta eduskunnan hyväksyttyä 10.12.1996 esityksen valtion
15550: aluehallintoa koskevan lainsäädännön uudistamisesta.
15551: 
15552: Riskirahoitus, pienten yritysten
15553: HE 152/1994 vp
15554: Valtiovarainvaliokunta
15555:       23) Hyväksyessään 13.1.995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
15556:       edellytti momentin 32.50.60 kohdalla hallituksen seuraavan Valtiontakuu-
15557:       keskuksen ja muiden rahoituslaitosten toimintaa pienten ja keskisuurten yri-
15558:       tysten riskirahoituksen saatavuuden parantamiseksi
15559: Takuukeskuksella oli marraskuun 1996 lopussa 2500 pk-asiakasta, joista 85 % oli
15560: pieniä alle 50 työntekijän yrityksiä. Takuukeskuksen kokonaisvastuut pk-yritysten
15561: koti- ja ulkomaisesta liiketoiminnasta olivat marraskuun 1996 lopussa 3664 milj.
15562: markkaa. Takuu- ja takaushakemuksia pk-yritykset esittivät Takuukeskukselle 1630
15563: kappaletta yhteensä 1480 milj. markan arvostajoulukuun 1996loppuun mennessä.
15564: Takuukeskuksen toiminnan keskeinen tavoite on kehittää tuotteita, jotka parantavat
15565: yksityisen rahoituksen saatavuutta pk-yrityksille ja nopeuttavat rahoitushakemusten
15566: käsittelyä. Pieniä yrityksiä hyödyttäviä tuotekehitysprojektien tuloksia ovat starttita-
15567: kaus ja riskijakojärjestely.
15568: Starttitakaus on suunniteltu aloittavien ja pienten yritysten rahoituksen helpottami-
15569: seksi. Riskinjakojärjestely nopeuttaa erityisesti pienten yrityksien rahoitus- ja
15570: takaushakemuksien käsittelyä poistamalla rahoittajan ja takaajan päällekäistä työtä
15571: sekä lyhennyttämällä käsittelyaikoja.
15572: Takuukeskus on vuoden 1996 aikana kehittänyt pk-takausta, jonka avulla yritys voi
15573: kattaa kaikki rahoitustarpeensa yhdellä valtion omavelkaisella takauksella. Se on
15574: myös vuoden 1996 aikana kehittänyt luottovakuutustyyppisten vientitakuiden
15575: tarjontaa ja käsittelyä pk-yrityksille sekä niiden käyttöä vakuuselementtinä pk-
15576: yritysten rahoituksessa.
15577: Takuukeskus on myöntänyt pk-yritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen
15578: edistämiseksi ns. riskipääomatakuita. Riskipääomatakuulakia jatkettaneen vielä
15579: vuoteen 2000 asti, mikäli eduskunta hyväksyy sen jatkamista ja muutoksia koske-
15580: van lakiesityksen.
15581: Takuukeskus on kehittänyt yhdessä EIF:n kanssa kahta pk-yrityksille suunnattua
15582: rahoitus- ja takausjärjestelyä, joista toinen koskee ympäristönsuojelu- ja energian-
15583: säästöinvestointien rahoittamista. Tämän lisäksi Takuukeskus on kehittänyt valmiut-
15584: taan toimia asiantuntijana Euroopan Unionin Phare- ja Tacis-projekteissa, jotka
15585: hyödyttävät pk-yrityksiä.
15586: 230                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
15587: 
15588: Takuukeskuksen lisäksi myös Kera voi myöntää takauksia pk-yrityksille (palvelu-
15589: yritykset).
15590: Vuoden 1996 seurannan jälkeen asia ei enää tässä vaiheessa anna aihetta muihin
15591: toimenpiteisiin.
15592: 
15593: Enso-Gutzeit Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n sulautuminen
15594: HE 1111995 vp
15595: V aitiovaroinvaliokunta
15596:       7) Hyväksyessään 21.6.1995 vuoden 1995 lisätalousarvion eduskunta edel-
15597:       lytti momentin 32.50.88 kohdalla hallituksen huolehtivan siitä, että Enso-
15598:       Gutzeit Oy sitoutuu jatkossa omalta osaltaan kehittämään Oulun tehtaan
15599:       lisäksi myös Kemin ja Kemijärven tehtaita. Erityisesti eduskunta edellytti,
15600:       että KTM ja Enso-Gutzeit Oy sitoutuvat Enso-Gutzeit Oy:n ja Veitsiluoto
15601:       Oy:n fuusion ehtona viipymättä laatimaan ja toteuttamaan viime joulukuus-
15602:       sa osakassopimuksessa sovitun Veitsiluoto Oy:n Kemijärven tehtaiden jat-
15603:       kokehitysohjelman.
15604: Enso-Gutzeit Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n hallintoneuvostojen yhteisellä päätöksellä
15605: yhtiöt käynnistivät 11.5.1995 Ouluun sijoitettavan paperikoneinvestoinnin. Ra-
15606: kennustyöt aloitettiin vuoden 1995 lopussa ja rakentaminen vuonna 1996 sujui
15607: aikataulun mukaisesti ja koneen käyntiinlähtö ajoittuu kevät-kesään 1997. Uuden
15608: päällystettyä hienopaperia valmistavan koneen kapasiteetti on 360 000 t/a ja hank-
15609: keen kustannusarviO on noin 2,7 mrd markkaa.
15610: Enso-Gutzeit ilmoitti kauppa- ja teollisuusministeriölle, että se sitoutuu omalta
15611: osaltaan kehittämään Kemin ja Kemijärven tehtaita liiketaloudellisten periaatteiden
15612: pohjalta. Kemissä saatiin vuoden lopussa valmiiksi noin 170 milj. markan inves-
15613: toinnit paperikoneen uudistamiseksi. Kemijärven tehtaalla käynnistyi syyskuussa
15614: lähes 300 milj. markkaa maksanut uudistettu kuitulinja, jonka rakentamisesta
15615: päätettiin välittömästi valtion ja Enso-Gutzeit Oy:n välillä vuoden 1994 marras-
15616: kuussa allekirjoitetun osakassopimuksen jälkeen. Tämän investoinnin ansiosta Ke-
15617: mijärven tehtaan elinikä jatkuu vuosikymmenen loppuun asti.
15618: Kemijärvellä tapahtuvan puunjalostuksen jatkokehittämisvaihtoehdot selvitti
15619: tehtävää varten asetettu yhtiön sisäinen työryhmä, joka jätti raporttinsa 26.9.96.
15620: Selvityksen mukaan mm. sellutehtaan toiminnan jatkaminen ensi vuosikymmenen
15621: alkupuolella vaatii vielä lisäinvestointeja. Tehdyn selvitystyön pohjalta tulee
15622: jatkossa arvioida ja päättää, miten puunjalostuksen kehittämistä on tarkoituksenmu-
15623: kaista Kemijärvellä jatkaa.
15624: 
15625: TEKES, myöntämisvaltuudet
15626: Innovaatiojäijestelmä
15627: HE 7211995 vp
15628: Valtiovarainvaliokunta
15629: 
15630:       9)Hyväksyessään 15.12. valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta edel-
15631:       lytti luvun 32.44 kohdalla, että tulevissa talousarvioissa TEKESin myöntä-
15632:       misvaltuudet soveltavan tutkimuksen ja tuotekehitystuen rahoitukseen turva-
15633:       taan osana kansallista innovaatiojärjestelmää.
15634:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       231
15635: 
15636: T&k-toiminnan tukeminen on eräs kauppa- ja teollisuusministeriön painopistealue.
15637: Tekesin sekä soveltavan tutkimuksen että tuotekehityksen rahoitus on olennainen
15638: osa kansallista innovaatiojärjestelmää ja sen kehittämistä. Ministeriön budjettike-
15639: hyksiäja niihin sisältyviä elinkeinotukia, ml. Tekesin myöntämisvaltuudet, leikattiin
15640: hallitusohjelman mukaisesti vuoden 1996 talousarviossa.
15641: Vuoden 1996 1 lisätalousarviossa Tekesille myönnettiin 70 Mmk käytettäväksi
15642: oman pääomanehtoisena tuotekehityslainana. Laina on tarkoitettu ensisijaisesti
15643: aloittaville pk-yrityksille ja sen tavoitteena on vahvistaa yritysten pääomarakennetta
15644: Vuoden 1996 II lisätalousarviossa Tekesin myöntämisvaltuuksia lisättiin 170
15645: miljoonalla markalla. Lisärahoitus kohdistuu sekä soveltavaan tekniseen tutkimuk-
15646: seen että tuotekehitysavustuksiin.
15647: Valtioneuvoston päätöksen mukaan valtion yhtiöiden omistuksesta saatavia varoja
15648: ohjataan t&k-toiminnan tukemiseen siten, että Suomen t&k-panostus on vuonna
15649: 1999 2,9 % bruttokansantuotteesta. Tämä merkitsee sekä julkisen että yksityisen
15650: sektorin merkittävää lisäpanostusta t&k-toimintaan. Kysymyksessä on innovaatiojär-
15651: jestelmän toimivuuden kannalta erittäin merkittävä päätös.
15652: Valtion tiede- ja teknologianeuvosto on tehnyt esityksen em. lisärahoituksen
15653: jakamisesta. Merkittävä osa siitä kanavoituu Tekesin kautta.
15654: 
15655: KERA Oy:n myöntämät korkotukilainat
15656: HE 7211995 vp
15657: Valtiovarainvaliokunta
15658:       10) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskun-
15659:       ta edellytti momentin 32.49.42 kohdalla, että Kera Oy:n johtokunnalle tulee
15660:       sallia poikkeustapauksissa oikeus myöntää korkotukilainoja kehitysalueelle
15661:       ja rakennemuutosalueilla myös muille kuin pk-yrityksille silloin, kun se on
15662:       erityisen perusteltua työllisyyden ja sitä turvaavan yritystoiminnan rakenteen
15663:       monipuolistamisen kannalta.
15664: Valtioneuvosto päättää Kera Oy:lle momentilla 32.49.42 olevan korkotuen tarkem-
15665: mista ehdoista ns. korkotukisitoumuksessa Kera Oy:lle. Valtion vuoden 1996
15666: talousarvioon sisältyvät muutokset otetaan huomioon vuoden 1996 alussa tehtävässä
15667: valtioneuvoston päätöksessä, jolla korkotukisitoumusta tarpeellisilta osiltaan
15668: muutetaan.
15669: Vaitioneuvosto on Kera Oy:lle antamansa korkotukisitoumuksen muuttamista
15670: koskevassa päätöksessään lisännyt sitoumuksen tätä koskevan ehdon.
15671: 
15672: Valtionyhtiöiden yksityistäminen, periaatteet
15673: HE 3/1996 vp
15674: Valtiovarainvaliokunta
15675: 4) Hyväksyessään 27.3.1996 vuoden 1996 lisätalousarvion eduskunta edellytti
15676: pääluokan 32 kohdalla, että hallituksen on saatettava eduskunnan käsiteltäväksi
15677: valtionyhtiöiden yksityistämisessä noudatettavat periaatteet. Hallituksen tulee
15678: huolehtia siitä, että nykyistä olennaisesti merkittävämpi osuus tuloista käytetään
15679: 232                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
15680: 
15681: välittömästi taloudellista toimeliaisuutta palveleviin hankkeisiin, erityisesti teol-
15682: lisen toiminnan edellytysten kehittämiseen ja rakenteen uusimiseen.
15683: Valtioneuvosto antoi eduskunnalle marraskuussa 1996 elinkeinopoliittisen selonte-
15684: on. Tässä selonteossa on saatettu eduskunnan käsiteltäväksi valtionyhtiöiden yksi-
15685: tyistämisessä noudatettavat periaatteet sekä osakemyynneistä saatavien tulojen
15686: käyttösuunnitelmat
15687: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
15688: 
15689: Teknologian kehittämiskeskuksen resurssit
15690: 
15691: HE 3/1996 vp
15692: Valtiovarainvaliokunta
15693:       5) Hyväksyessään 27.3.1996 vuoden 1996 lisätalousarvion eduskunta edel-
15694:       lytti luvun 32.44 kohdalla, että hallitus kiinnittää edelleen riittävää huomiota
15695:       Teknologian kehittämiskeskuksen resurssien riittävyyteen. Eduskunta katsoi,
15696:       että huipputeknologian kuten sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kasvu edel-
15697:       lyttää lisäinvestointeja alan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja korkeakoulu-
15698:       tukseen.
15699: Vuoden 1996 I lisätalousarviossa osoitettiin Tekesille määräraha myönnettäväksi
15700: oman pääomanehtoisena tuotekehityslainana, jonka avulla vahvistetaan varsinkin
15701: aikavien pk-yritysten rahoitusta ja siten kannustetaan uusien, teknologiapainotteisten
15702: yritysten perustamiseen.
15703: Valtioneuvoston päätöksen mukaan valtion omaisuuden omistuspohjan laajentami-
15704: sesta saatavia varoja ohjataan t&k -toiminnan vahvistamiseen siten, että t&k:n
15705: osuus on vuonna 1999 2,9 % bruttokansantuotteesta. Päätös edellyttää myös
15706: yksityisen sektorin merkittävää lisäpanostusta t&k -toimintaan.
15707: Valtion tiede- ja teknologianeuvosto teki 17.12.1996 päätöksen em. varojen jaosta:
15708: varat tullaan käyttämään ensisijaisesti tutkimus- ja kehitystyön ja korkeakoulutuk-
15709: sen tukemiseen Suomen Akatemian ja Tekesin kautta.
15710:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996
15711: 
15712: 
15713: 
15714: 
15715:                     Sosiaali- ja terveysministeriö
15716: 
15717: Työttömyysturvan rahoitus
15718: HE n:o 113/1984 vp.
15719:       Eduskunta hyväksyi 21.12.1984 hallituksen esityksen n:o 113 johdosta lain
15720:       vuodelta 1985 suoritettavasta julkisoikeudellisen työnantajan kansaneläke- ja
15721:       sairausvakuutusmaksusta.
15722:       Eduskunta edellytti samalla hallituksen antavan kevätistuntokauden 1985
15723:       kuluessa eduskunnalle esityksen työttömyysturvan rahoittamisen pysyväksi
15724:       järjestämiseksi. Järjestelmän tulee kohdella kuntia tasapuolisesti ja siten, että
15725:       menettelyyn ei sisälly kunnallisten palvelujen kehittämisen kannalta haital-
15726:       lisia vaikutuksia.
15727: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 29.1.1992 toimikunnan selvittämään työttö-
15728: myysturvajärjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita mukaan lukien rahoitus.
15729: Mietintö valmistui 6.4.1993 (KM 1993:16). Mietinnön pohjalta työttömyysturvan
15730: rahoituksessa on toteutettu muutoksia vuoden 1994 alusta lukien muun muassa
15731: siten, että rahoituspohjaa on laajennettu ja rahoitusvastuuta on siirretty työnantajilta
15732: työntekijöille.
15733: Vuonna 1994 aloitettuja rahoituksen muutoksia on jatkettu vuosille 1995 - 1997
15734: yksivuotisilla laeilla.
15735: Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelman mukaan työttömyysturvassa to-
15736: teutetaan vuoden 1997 alusta lukien kokonaisuudistus, joka valmistellaan yhdessä
15737: työmarkkinajärjestöjen kanssa.
15738: Työttömyysturvan sisältöä koskevat lainmuutokset on hyväksytty ja ne tulevat
15739: voimaan vuoden 1997 alusta. Rahoitusta on samassa yhteydessä osittain uudistettu
15740: ja uudistamista jatketaan tulevina vuosina niin sanottuun koulutusvakuutukseen
15741: liittyen.
15742: Eduskunta on hyväksynyt asiasta uuden lausuman ja asiaa käsitellään myöhemmis-
15743: sä kertomuksissa tuossa yhteydessä.
15744: 
15745: Sosiaalivakuutuksen, työttömyysturvan ja opintotuen kehittäminen
15746: HE n:o 110/1986 vp.
15747: V aitiovaroinvaliokunta
15748:       50) Eduskunta on luvun 33.27 kohdalla edellyttänyt, että hallitus kiireelli-
15749:       sesti valmistelee ja antaa tarpeelliset lakiesitykset sosiaalivakuutuksen, työt-
15750:       tömyysturvan ja opintotuen kehittämisestä siten, että ne antavat riittävän
15751:       perustoimeentuloturvan erilaisissa perhetilanteissa aiheuttamatta sosiaali-
15752:       huoltolain mukaisen toimeentuloturvan tarvetta.
15753: Sosiaalietuoksien takaaman vähimmäistoimeentulon riittävyyttä ja parantamista on
15754: selvitetty perustoimeentulotyöryhmän muistiossa (sosiaali- ja terveysministeriö,
15755: 234                        Sosiaali- ja terveysministeriö
15756: 
15757: työryhmämuistio 1986:2). Lisäksi toimeentulotukityöryhmän tehtävänä oli selvittää
15758: toimeentulotuen kehittämistarvetta osana perustoimeentuloturvajärjestelmää sekä
15759: toimeentulotuen myöntämis- ja maksamismenettelyn kehittämistä (sosiaali- ja
15760: terveysministeriö, työryhmämuistio 1988:32).
15761: Sosiaali- ja terveysministeriö on 15.1.1992 asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä
15762: on valmistella lasten kotihoidon tuen ja lapsilisän, sotilasavustuksen, elatustuen,
15763: äitiysavustuksen asumistuen ja opintotuen siirtämistä kansaneläkelaitokselle. Lasten
15764: kotihoidon tuen p lapsilisän maksatus siirrettiin vuoden 1993 alusta lukien Kan-
15765: saneläkelaitokselle. Toimikunnan toimeksiannon mukaan sotilasavustus, elatustuki,
15766: äitiysavustus, asumistuki ja opintotuki siirrettiin vuoden 1994 alusta lukien. Sosiaa-
15767: lihuoltolakia muutettiin 1.1.1993 alkaen väliaikaisesti siten, että mahdollistetaan
15768: toimeentulon myöntämistä ja takaisinperintää koskevien tehtävien siirtäminen
15769: määräajaksi Kansaneläkelaitokselle. Saatujen kokemusten perusteella päätetään
15770: jatkotoimista toimeentulotuen osalta.
15771: Opetusministeriön 21.9.1992 asettamassa työryhmässä on selvitetty opintotuen ja
15772: työttömyysturvan yhteensovittamista. Vuoden 1994 alusta lukien voimaan tulleet
15773: työttömyysturva-ja opintotukilainsäädännön muutokset merkitsevät eräiltä osiltaan
15774: vähimmäisturvan paranemista ja yhtenäisempää määrittelyä.
15775: Opetusministeriö asetti 16.12.1994 toimikunnan, jonka tehtävänä on kartoittaa
15776: mahdollisuudet aikuisopiskelijoiden opintotuen ja työttömyysturvan tason saattami-
15777: seksi nykyistä lähemmäksi toisiaan ja tehdä ehdotus aikuiskoulutuksen opintojen
15778: tukijärjestelmien kehittämiseksi ja selkeyttämiseksi.
15779: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 16.11.1995 työryhmän, jonka tehtävänä oli
15780: tehdä ehdotus työmarkkinatuen, toimeentulotuen ja opintotuen yhteensovittamiseksi
15781: siten, että niistä muodostuu nykyistä johdonmukaisempi vähimmäisturva. Työryh-
15782: mä, jonka työ valmistui 15.12.1995, teki ehdotuksia erityisesti alle 20-vuotiaita
15783: koskevien etuusjärjestelmien yksinkertaistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi.
15784: Lisäksi työryhmän ehdotukset koskivat toimeentulotuen, työttömyysturvan ja
15785: asumistuen nykyistä parempaa yhteensovittamista, opintotukijärjestelmän kehittä-
15786: mistä lähinnä eräiden erityiskysymysten osalta sekä vähimmäisturvan verottamista.
15787: Opintotukilakia on muutettu siten, että 19-vuotiaiden muualla kuin vanhempiensa
15788: luona asuvien opiskelijoiden opintoraha nostetaan samalle tasolle 20 vuotta
15789: täyttäneiden opintorahan kanssa 1.8.1997 lukien.
15790: Sosiaali- ja terveysministeriö tekee eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan
15791: vaatimuksen mukaisesti todelliseen aineistoon perustuvan selvityksen hallitusmuo-
15792: don 15 a §:n 2 momentissa tarkoitetuissa sosiaalisissa riskitilanteissa maksettavista
15793: perustoimeentulon turvaa toteuttavista etuuksista, etuuksien tosiasiallisesta tasosta
15794: sekä henkilöiden turvautumisesta toimeentulotukeen näiden etuuksien rinnalla.
15795: 
15796: Kuntarahoitus sairausvakuutuksen hammashuollossa sekä sairausvakuutuksen
15797: taksat
15798: HE n:o 12911987 vp.
15799: Sosiaalivaliokunta
15800:       Eduskunta hyväksyi 2.12.1987 hallituksen esityksen n:o 129 johdosta lain
15801:       sairausvakuutuslain muuttamisesta, lain kansanterveyslain 14 §:n muuttami-
15802:       sesta, lain kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n muuttami-
15803:       sesta ja lain lasten kotihoidon tuesta annetun lain 6 ja 7 §:n muuttamisesta.
15804:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        235
15805: 
15806:       Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimiin sairausvakuutuksen
15807:       korvauksen perustana olevien taksojen korottamiseksi vastaamaan palvelu-
15808:       jen käytöstä aiheutuneita todellisia kustannuksia.
15809:       Hyväksyessään hallituksen esityksen eduskunta edellytti, että hallitus seuraa
15810:       hyväksyttyjen lakien täytäntöönpanoa ja ryhtyy tarvittaessa muutostoimen-
15811:       piteisiin, mikäli ilmenee, että nyt omaksuttava uusi rahoitusjärjestely kun-
15812:       tien ja kuntainliittojen osallistumisesta sairausvakuutuskorvausten maksami-
15813:       seen osoittautuu monimutkaiseksi ja vaikeuttaa järjestelmällisen ham-
15814:       mashuollon tarkoituksenmukaista toteuttamista.
15815: Eduskunta on hyväksynyt asiasta uuden lausuman ja asiaa selostetaan seuraavissa
15816: kertomuksissa tuossa yhteydessä.
15817: 
15818: Perustoimeentuloturva
15819: 
15820: Kertomus n:o 8/1987 vp.
15821: Sosiaalivaliokunta
15822:       20) Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että lasten vaikutus tuen tasoon
15823:       on eri toimeentulojärjestelmissä varsin erilainen. Lasten aiheuttamia kuluja
15824:       ja niiden korvaamista sosiaaliturvan eri järjestelmissä onkin selvitettävä se-
15825:       kä pyrittävä riittävään ja perusteltuun tasoon ja yhtenäisyyteen.
15826:       Valiokunnan saamien selvitysten mukaan perheen koon ohella asumisen
15827:       kustannukset ovat merkittävä eroja luova tekijä elinkustannuksissa ja toi-
15828:       meentuloturvan tarpeessa. Tästä syystä on selvitettävä asumistukijärjestel-
15829:       män tarkoituksenmukaisuus mukaan lukien eläkkeensaajien asumistukilain-
15830:       säädäntö. Myös opiskelijoiden asumislisän kehittämisen tarpeet on selvitet-
15831:       tävä samassa yhteydessä.
15832:       Eduskunta on vuoden 1987 tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä edel-
15833:       lyttänyt, että "hallitus kiireellisesti valmistelee ja antaa tarpeelliset lakiesi-
15834:       tykset sosiaalivakuutuksen, työttömyysturvan ja opintotuen kehittämisestä
15835:       siten, että ne antavat riittävän perustoimeentuloturvan erilaisissa perhetilan-
15836:       teissa aiheuttamatta sosiaalihuoltolain toimeentuloturvan tarvetta".
15837: Perhekustannusten nykyistä tasausjärjestelmää ja sen pidemmän aikavälin kehittä-
15838: mistarvetta on selvitetty perhepoliittisen työryhmän muistiossa (sosiaali- ja terveys-
15839: ministeriö, työryhmämuistio 1987:43). Perhekustannusten tasausta on kehitetty
15840: perhepoliittisen työryhmän ehdottamalla tavalla kehittämällä ensisijaisesti kaikkiin
15841: lapsiperheisiin kohdistuvaa tasausta.
15842: Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1990 asettama perheturvan rakennetyöryhmä
15843: jätti mietintönsä keväällä 1991. Työryhmä kartoitti perhepoliittisten tulonsiirtojen
15844: kohdentumista lapsiperheille ja teki esityksiä perhepoliittisen tukijärjestelmän
15845: yksinkertaistamiseksi. Työryhmä ehdotti muun muassa luovuttavaksi perhepoliitti-
15846: sista verovähennyksistä ja niihin sisältyneen tuen maksamista perheille lapsilisän
15847: muodossa. Hallituksen periaatepäätöksessä 14.10.1992 todetaan, että perhepoliittista
15848: tukea muutetaan vuodesta 1994 lukien siten, että lapsilisä säilytetään nykyisen
15849: suuruisena ja verovapaana tulona ja perhepoliittisista vähennyksistä sekä sosiaa-
15850: lietuuksien lapsikorotuksista muodostetaan erityislapsilisä, joka on veronalaista
15851: tuloa.
15852: 236                        Sosiaali- ja terveysministeriö
15853: 
15854: Toimikunnan työn pohjalta hallitus antoi toukokuussa 1993 perhetuen uudistamista
15855: koskevan hallituksen esityksen, jonka mukaisesti perhepoliittisista verovähennyk-
15856: sistä esitettiin luovuttavaksi ja niihin sisältyvä tuki siirrettäväksi verottomaan
15857: lapsilisään. Eduskunta on hyväksynyt tämän perhepoliittisen tuen merkittävää
15858: uudelleenkohdentamista merkitsevän uudistuksen eräin muutaksin tulemaan
15859: voimaan vuoden 1994 alusta.
15860: Sosiaalietuoksien takaaman vähimmäistoimeentulon riittävyyttä ja parantamista on
15861: selvitetty erityisesti perustoimeentulotyöryhmän muistiossa (sosiaali- ja terveysmi-
15862: nisteriö, työryhmämuistio 1986:2) sekä toimeentulotukityöryhmän muistiossa
15863: (sosiaali- ja terveysministeriö, työryhmämuistio 1988:32). Vuoden 1995 alussa on
15864: jättänyt mietintönsä vähimmäisturvatyöryhmä.
15865: Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesityksen yleisperusteluissa todetaan:
15866: "Sosiaaliturvahallinnon yksinkertaistamiseksi, palvelujen saatavuuden parantami-
15867: seksi ja kansalaisten oikeusturvan varmistamiseksi lasten kotihoidon tuen, lapsilisi-
15868: en, äitiysavustusten, opintotuen, asumistuen, sotilasavustuksen, elatustuen ja
15869: soveltuvin osin toimeentulotuen maksatus ja toimeenpano valmistellaan siirrettä-
15870: väksi Kansaneläkelaitokselle."
15871: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 15.1.1992 toimikunnan tekemään tätä valmiste-
15872: lutyötä. Lasten kotihoidon tuen ja lapsilisän maksatus siirrettiin vuoden 1993 alusta
15873: lukien Kansaneläkelaitokselle. Sotilasavustus, äitiysavustus, asumistuki ja opintotuki
15874: siirtyivät vuonna 1994. Sosiaalihuoltolakia muutettiin 1.1.1993 alkaen väliaikaisesti
15875: siten, että mahdollistetaan toimeentulon myöntämistä ja takaisinperintää koskevien
15876: tehtävien siirtäminen määräajaksi Kansaneläkelaitokselle. Kokeilua jatkettiin
15877: aiempaa laajempana vuosina 1995-1996.
15878: Opetusministeriön 21.9.1992 asettamassa työryhmässä on selvitetty opintotuen ja
15879: työttömyysturvan yhteensovittamista. Selvitystyön pohjalta on yhteensovitusta
15880: toteutettu opinto-, tuki- ja työmarkkinatukiuudistusten yhteydessä.
15881: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 16.11.1995 työryhmän, jonka tehtävänä oli
15882: tehdä ehdotus työmarkkinatuen, toimeentulotuen ja opintotuen yhteensovittamiseksi
15883: siten, että niistä muodostuu nykyistä johdonmukaisempi vähimmäisturva. Työryhmä
15884: sai ehdotuksensa valmiiksi joulukuussa 1995.
15885: Toukokuussa 1996 sai valmiiksi esityksensä hallituksen asettama ministeriötason
15886: ohjausryhmä (Kannustinloukkutyöryhmän loppuraportti, VNK 1996/5), jonka
15887: mietintö on toimitettu myös eduskunnalle tiedoksi vuoden 1997 valtion talousarvio-
15888: esityksen antamisen yhteydessä.
15889: Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut päätöksellään 11.11.1996 selvitysmiehen
15890: selvittämään mahdollisuudet selkeyttää toimeentuloturvalainsäädäntöä. Selvitysmie-
15891: hen tulee saada työnsä päätökseen 30.6.1997 mennessä.
15892: 
15893: Työsuojeluhallituksen ja työterveyslaitoksen yhteistyö
15894: HE n:o 10411988 vp.
15895: Valtiovarainvaliokunta
15896:       29) Hyväksyessään 17. päivänä joulukuuta 1988 valtion tulo- ja menoarvion
15897:       vuodelle 1989 eduskunta viittasi luvun 34.03 perusteluissa hallituksen esi-
15898:       tykseen, jossa on todettu, että työasioiden hallinnon uudelleenjärjestelyyn
15899:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       237
15900: 
15901:       liittyen selvitetään työsuojeluhallituksen ja työterveyslaitoksen yhteistyön
15902:       järjestäminen.
15903:        Eduskunta edellytti, että yhteistyön pääpaino on työsuojelupiirien ja alue-
15904:       työterveyslaitosten yhteistyön kehittämisessä, missä yhteydessä huolehdi-
15905:       taan riittävien alueellisten resurssien turvaamisesta niin työsuojeluhallinnon
15906:       kuin työterveyshuollonkin puolella.
15907: Sosiaali- ja terveysministeriö on 7.4.1989 asettanut yhteistyöelimen 1.6.1989
15908: alkavaksi kaksivuotiskaudeksi. Yhteistyöelimessä ovat edustettuina sosiaali- ja
15909: terveysministeriö, työministeriö, työterveyslaitos sekä työsuojeluhallitus. Yhteys-
15910: henkilöiden tulee raportoida yhteistyön kehittymisestä ja ongelma-alueista edusta-
15911: milleen tahoille vähintään kahdesti vuodessa.
15912: Yhteyshenkilöt ovat raportoineet työryhmän tehtäväksiannon mukaisesti edustamil-
15913: leen tahoille yhteistyön kehittymisestä. Yhteistyöelimen määräaika päättyi
15914: 31.5.1991. Yhteistyöelintä ei katsottu tarpeelliseksi asettaa uudestaan. Työsuojelu-
15915: hallinnon organisaatiota on uudistettu vuonna 1993. Asia liittyy myös hallinnon
15916: kehittämiseen, josta sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausuntonsa hallinnon
15917: kehittämisen ministerivaliokunnalle.
15918: Hallinnon kehittäminen oli edelleen valmisteilla vuonna 1994.
15919: Työterveyslaitos on sosiaali- ja terveysministeriön alainen itsenäinen julkisoikeu-
15920: dellinen yhteisö. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa Työterveyslaitoksen toimintaa
15921: tulossopimusmenettelyn avulla. Vuosittain käytäviin sosiaali- ja terveysministeriön
15922: ja Työterveyslaitoksen välisiin tulosneuvotteluihin osallistuu lisäksi työministeriö.
15923: Valtion talousarvion 1997 mukaan työministeriön hallinnonalalta siirretään sosiaali-
15924: ja terveysministeriöön työsuojeluhallinto tehtävineen ja tukitoimenpiteineen
15925: 1.4.1997 lukien. Siirrosta johtuvia järjestelyjä selvitetään.
15926: 
15927: Työttömyysturvalaki, muuttaminen
15928: Työllisyyskoulutus, lain muuttaminen
15929: 
15930: HE n:o 151 ja 17911988 vp.
15931: Sosiaalivaliokunta
15932:       Eduskunta edellytti 7.12.1989 hallituksen vuoden 1989 kevään aikana anta-
15933:       van esityksen, jonka nojalla osa-aikatyötä tekevien työttömyysturvaa paran-
15934:       netaan helpottamalla työttömyysturvan saamisen ehtoja muun muassa otta-
15935:       malla työsopimuslailla yksipuolisesti osa-aikaistetut työttömyysturvan pii-
15936:       riin.
15937:       Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työttömyysturvan
15938:       rahoitusjärjestelmän rahoitusosuuksien uudistamiseen järjestelmän saattami-
15939:       seksi työvoimavaltaista yritystoimintaa suosivaksi ja eri rahoittajien
15940:       osuuksien selvittämiseksi.
15941: Työsopimuslailla yksipuolisesti osa-aikaistetut on saatettu työttömyysturvan piiriin
15942: 1. 7.1990 voimaan tulleella työttömyysturvalain muutoksella.
15943: Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelman mukaan työttömyysturvassa to-
15944: teutetaan vuoden 1997 alusta lukien kokonaisuudistus, joka valmistellaan yhdessä
15945: 238                         Sosiaali- ja terveysministeriö
15946: 
15947: työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tässä yhteydessä uudistetaan myös työttömyystur-
15948: van rahoitus. Työttömyysturvan sisältöä koskevat lainmuutokset on hyväksytty ja
15949: ne tulevat voimaan vuoden 1997 alusta. Rahoitusta on samassa yhteydessä osittain
15950: uudistettu ja uudistamista jatketaan tulevina vuosina niin sanottuun koulutusvakuu-
15951: tukseen liittyen.
15952: Eduskunta on hyväksynyt työttömyysturvan rahoituksesta uuden lausuman ja asiaa
15953: käsitellään myöhemmissä kertomuksissa tuossa yhteydessä, joten asia ei anna enää
15954: aihetta enempiin toimenpiteisiin.
15955: 
15956: Terveydenhuollon kustannukset, selvitys
15957: Hammashuolto, kustannukset
15958: HE n:o 17811989 vp.
15959: Sosiaalivaliokunta
15960:       Eduskunta edellytti 5.12.1989, että hallitus jo valtion vuoden 1991 tulo- ja
15961:       menoarvion yhteydessä purkaa nykyisen järjestelmän, jossa kunnat osallis-
15962:       tuvat sairausvakuutuksen kustannuksiin hammashuollon osalta. Ham-
15963:       mashuollon korvaaminen työterveyshuoltona tulee selvittää.
15964:       Omavastuiden korottamisen ja matkakustannusten vuotuisen omavastuu-
15965:       osuuden laskentatavan muutokseen liittyen eduskunta edellyttää, että hallitus
15966:       tekee kokonaisselvityksen terveydenhuollon maksuista, korvauksista ja oma-
15967:       vastuista, jotta voidaan luoda johdonmukainen, sairaalle enintään kohtuulli-
15968:       set kustannukset asettava järjestelmä.
15969: Vuoden 1992 alusta lukien tuli voimaan laki sairausvakuutuslain muuttamisesta
15970: (1714/91). Lain mukaan terveyskeskusta ylläpitävät kunnat ja kuntainliitot eivät ole
15971: enää velvolliset korvaamaan sairausvakuutusrahastoon kustannuksia, jotka syntyvät
15972: järjestelmällisen hammashuollon korvauksista.
15973: Eduskunta on hyväksynyt asiasta uuden lausuman ja asiaa selostetaan seuraavissa
15974: kertomuksissa tuossa yhteydessä.
15975: 
15976: Osittainen kotihoidon tuki
15977: HE n:o 77/1990 vp.
15978: Sosiaalivaliokunta
15979:       Eduskunta edellytti 19.6.1990, että hallitus selvittää mahdollisuudet työajan
15980:       lyhenemisestä aiheutuvan ansiotulojen aleneman korvaamiseen osittaisella
15981:       kotihoidon tuella tai sitä vastaavilla järjestelyillä niin, että tosiasialliset mah-
15982:       dollisuudet osittaisen hoitovapaan käyttämiseen paranevat.
15983: Tasavallan Presidentti vahvisti uuden pienten lasten hoitojärjestelmää koskevan
15984: lainsäädäntöuudistuksen 20.12.1996. Uudistus on valmisteltu hallituksen asettaman
15985: kannustinlaukkutyöryhmän esitysten pohjalta. Asiaa tullaan selostamaan myöhem-
15986: missä kertomuksissa eduskunnan uuden lausuman perusteella, joten asia ei anna
15987: aihetta enempiin toimenpiteisiin.
15988:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      239
15989: 
15990: 
15991: 
15992: Raha-automaattivaroin toimivat yhteisöt ja yhdistykset
15993: Työterveyslaitoksen toimintaedellytykset
15994: HE n:o 206/1990 vp.
15995: Sosiaalivaliokunta
15996:       Eduskunta edellytti 10.12.1990, että Raha-automaattiyhdistyksen rahoituk-
15997:       sen varassa toimivien yhteisöjen ja yhdistysten toiminta turvataan. Erityises-
15998:       ti eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että mm. nuo-
15999:       risoasuntojen rakentamisesta, vanhusten ja vammaisten itsenäisen asumisen
16000:       tukipalveluista, kotipalvelutoiminnan kehittämisestä ja mielenterveystyön
16001:       kriisikeskusten toiminnan edellytyksistä huolehditaan. Myös investoin-
16002:       tiavustusten maksatuksia on nopeutettava muun muassa järjestöjen korko-
16003:       tappioiden ehkäisemiseksi.
16004:       Työterveyslaitoksen toimintaedellytysten parantaminen on tärkeää työsuoje-
16005:       lun ja kuntoutuksen edistämiseksi mm. Euroopan yhdentymisen työikäisille
16006:       asettamien uusien haasteiden vuoksi. Tästä syystä eduskunta edellyttää halli-
16007:       tuksen varaavan vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän määrä-
16008:       rahan työterveyslaitoksen uusien toimitilojen rakentamiseksi.
16009: Työterveyslaitos on valmistellut vuonna 1992 uusien toimitilojen alustavia toimin-
16010: nallisia suunnitelmia. Suunnittelutyö on jatkunut vuosina 1993, 1994, 1995 ja 1996.
16011: 
16012: Lasten hoitojfujestelmien kehittäminen
16013: HE n:o 319/1990 vp.
16014: Sosiaalivaliokunta
16015:       Eduskunta edellytti 12.2.1991, että hallitus jatkaa lasten kotihoidon tuen
16016:       kehittämistä laajentamalla tukeen oikeutettujen perheiden piiriä alle kou-
16017:       luikäisten lasten osalta, nostamalla edelleen kotihoidon tuen tasoa lisäten
16018:       näin perheiden valinnanmahdollisuuksia sekä selvittämälläjärjestelmän mui-
16019:       ta kehittämistarpeita. Lasten hoitojärjestelmien kehittämisessä on luotava
16020:       entistä paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon työelämän ja perhe-elä-
16021:       män yhteensovittaminen. Kaikissa järjestelmissä on otettava huomioon
16022:       myös suunnitelmat esiopetuksen kehittämiseksi siten, että näin voidaan tu-
16023:       kea lasten koulunkäynnin edellytyksiä. Painoa on pantava myös kuntien
16024:       päivähoidon sellaisille toimintamuodoille, joilla voidaan tukea ja auttaa
16025:       muun päivähoidon sisällön kehittymistä. Eduskunta korostaa myös eri päi-
16026:       vähoitomuotojen yhteensovittamista ja keskinäistä joustavuutta. Kotihoidon
16027:       tuen piiriä tulee laajentaa ensi vaiheessa koskemaan vammaisia ja pitkäai-
16028:       kaisesti sairaita lapsia.
16029: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön
16030: kelpoisuusehtoja sekä lasten päivähoidon ja lastensuojelun ryhmäkokoa selvitellyt
16031: työryhmä jätti muistionsa joulukuussa 1991. Päivähoitoa käsitelleessä osuudessaan
16032: työryhmä päätyy esittämään joustavuuden lisäämistä päivähoidon järjestämisessä.
16033: Työryhmä esittää tiukoista ryhmäkokosäännöksistä luopumista ja siirtymistä
16034: paremmin alueellisenjahoitoyksikkökohtaisen tarpeen huomioivaan suhdelukuperi-
16035: aatteeseen lasten ja hoitohenkilökunnan välillä.
16036: 240                        Sosiaali- ja terveysministeriö
16037: 
16038: Päivähoitoasetuksen 1.1.1993 voimaan tulleella muutoksella (806/92) lisättiin
16039: päivähoidon järjestämisen joustavuutta kuntatasolla, siirtymällä tiukoista ryhmäko-
16040: konormeista lasten ja hoitohenkilökunnan suhdelukuperiaatteella toimivaan päivä-
16041: hoitoyksiköiden kokomäärittelyyn.
16042: Lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n muutos (630/91) tuli voimaan
16043: 1.1.1996. Muutos laajentaa päivähoito-oikeuden koskemaan kaikkia lapsia äitiys-,
16044: isyys- ja vanhempainpäivärahakauden jälkeen siihen saakka kunnes lapsi siirtyy
16045: kouluun.
16046: Lasten kotihoidon tuen perusosan tasoa muutettiin vuoden 1996 alusta voimaan
16047: tulleella lakimuutoksella (1525/95), jonkajälkeen perusosan määrä kuukaudessa on
16048: 1 500 mk.
16049: Pienten lasten hoitojärjestelmän kehittämistyöryhmä on esittänyt loppuraportissaan
16050: (STM 1994:11) hoitojärjestelmän kehittämistä kunnallisen päivähoidon, lasten
16051: kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tukena maksettavan palvelurahan koko-
16052: naisuutena. Samoin työryhmä esitti, että kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus
16053: vähintään yksi vuosi ennen varsinaisen peruskoulun aloittamista järjestelmälliseen
16054: ja tavoitteelliseen esiopetukseen päivähoidon piirissä.
16055: Vaihtoehtoisten päivähoidon järjestämistapojen selvittämiseksi sosiaali- ja terveys-
16056: ministeriö toteuttaa päivähoidon palvelurahakokeilun 1.3.1995 -31.7.1997 välisenä
16057: aikana. Kokeilussa on mukana 33 kuntaa.
16058: Tasavallan Presidentti vahvisti uuden pienten lasten hoitojärjestelmää koskevan
16059: lainsäädäntöuudistuksen (1128/1996) 20.12.1996. Uudistus on valmisteltu hallituk-
16060: sen asettaman kannustinlaukkutyöryhmän esitysten pohjalta. Uudessa laissa
16061: säädetään oikeudesta kunnan järjestämälle päivähoitopaikalle vaihtoehtoisiin
16062: taloudellisen tuen muotoihin eli lasten kotihoidon tukeen tai lasten yksityisen
16063: hoidon tukeen. Molempiin tukimuotoihin voi kuulua hoitoraha ja tulosidonnainen
16064: hoitolisä. Kotihoidon tuen maksamisen edellytyksenä on, että perheessä on alle
16065: kolmevuotias lapsi. Tukea voidaan maksaa tietyin edellytyksin myös tätä vanhem-
16066: masta lapsesta. Tuen hoitoraha on lapsikohtainen ja se on porrastettu lapsen iän
16067: mukaan. Tuen hoitolisä maksetaan yhdestä lapsesta. Tuki maksetaan lapsen
16068: vanhemmalle tai muulle huoltajalle ja se on veronalaista tuloa. Yksityisen hoidon
16069: tukea maksetaan perheen kaikista alle kouluikäisistä lapsista. Edellytyksenä on, ettei
16070: perheen kenenkään lapsen osalta käytetä oikeutta kotihoidon tukeen. Tuki makse-
16071: taan hoidon tuottajalle. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain
16072: (1128/1996) 13 §:n mukaan osittaista hoitorahaa maksetaan Suomessa asuvalle
16073: virka- tai työsuhteessa olevalle alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmalle, mikäli
16074: viikoittainen työaika on lapsen hoidon järjestämiseksi enintään 30 tuntia viikossa.
16075: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) (muut.
16076: 1134/1996) 7 a ja 10 a §:ssä säädetään päivähoitomaksuista siten, että maksut
16077: määräytyvät perheen tulojenjakoon mukaan prosenttiperusteisena enimmäismaksu-
16078: na. Korkein päivähoitomaksu on 1 000 markkaa kuukaudessa. Alle 100 markan
16079: päivähoitomaksua ei peritä.
16080: Sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön kesken on virkamiestyönä
16081: valmisteltu osana koulutuksen kokonaislainsäädännön uudistamista esiopetusta
16082: koskevaa lainsäädäntöä. Tavoitteena on, että oikeus saada esiopetusta olisi kaikilla
16083: lapsilla vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista 3.8.1999 alkaen.
16084: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin ja opetushallituksen
16085: yhteistyössä laatimat esiopetuksen suunnitelman perusteet vahvistettiin 16.2.1996
16086: opetushallituksen julkaisuna.
16087:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       241
16088: 
16089: 
16090: 
16091: Päivähoito
16092: Kertomus n:o 1011990 vp.
16093: Sosiaalivaliokunta
16094:       3) Eduskunta hyväksyi 17.1.1991 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
16095:       liitteenä olevassa lausunnossa sosiaalivaliokunta lausui:
16096:       Alle 3-vuotiaitten lasten osalta on toteutettu oikeus saada kunnallista päivä-
16097:       hoitoa tai lasten kotihoidon tukea yksityisen päivähoidon järjestämiseksi
16098:       taikka lapsen vanhemman tai muun henkilön avulla järjestettävää hoitoa
16099:       varten. Valiokunta pitää tärkeänä, että alle kouluikäisten päivähoitojärjestel-
16100:       mää kehitetään edelleen ja että kunnallinen päivähoitopaikka taataan lapsille
16101:       vanhempien niin halutessa. Erityisesti on varmistettava lapsen mahdollisuus
16102:       saada esiopetusta peruskoulunkäyntiä edeltävän vuoden aikana. Samalla on
16103:       huolehdittava lastenhoitojärjestelmien kehittämisestä yleisesti siten, että van-
16104:       hempien käytössä on monipuolisesti eri vaihtoehtoja. Myös kotihoidon tu-
16105:       kea on näin muodoin kehitettävä.
16106: Alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmilla on vuoden 1990 alusta lukien ollut oikeus
16107: valintansa mukaan joko lasten kotihoidon tukeen tai kunnalliseen päivähoitopaik-
16108: kaan. Vuoden 1993 alusta lukien valintaoikeus oli tarkoitettu laajennettavaksi
16109: koskemaan kaikkia niitä perheitä, joissa on alle nelivuotias lapsi, mutta oikeutta
16110: siirrettiin ensiksi tulemaan voimaan vasta vuoden 1995 elokuun alusta valtion ja
16111: kuntien taloudellisen tilanteen vuoksi ja edelleen vuoden 1996 alusta. Voimaantuloa
16112: on uudelleen siirretty lakimuutoksilla (1526/95) ja (1527/95) vuoden 1998 alkuun.
16113: Päivähoidon järjestämisvelvoite laajeni vuoden 1996 alusta lukien kaikille sellaisille
16114: perheille, joissa on alle kouluikäinen lapsi.
16115: Osittaista hoitovapaata koskeva järjestelmä on laajennettu 1.8.1990 lukien siten, että
16116: osittaiselle hoitovapaalle voi jäädä myös neljä vuotta täyttäneen alle kouluikäisen
16117: lapsen vanhempi tai muu huoltaja sen vuoden loppuun saakka, jona lapsi aloittaa
16118: peruskoulun.
16119: Pienten lasten hoitojärjestelmän kehittämistyöryhmä esitti loppuraportissaan
16120: (STM 1994:11) hoitojärjestelmän kehittämistä kunnallisen päivähoidon, lasten
16121: kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tukena maksettavan palvelurahan koko-
16122: naisuutena. Samoin työryhmä esitti, että kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus
16123: vähintään yksi vuosi ennen varsinaisen peruskoulun aloittamista järjestelmälliseen
16124: ja tavoitteelliseen esiopetukseen päivähoidon piirissä.
16125: Vaihtoehtoisten päivähoidonjärjestämistapojen selvittämiseksi sosiaali- ja terveys-
16126: ministeriö toteuttaa päivähoidon palvelurahakokeilun 1.3.1995 - 31.7.1997 välisenä
16127: aikana. Kokeilussa on mukana 33 kuntaa. Kokeilun väliraportti julkaistiin
16128: 24.4.1996 (STM:n monisteita 1996:5).
16129: Tasavallan Presidentti vahvisti uuden pienten lasten hoitojärjestelmää koskevan
16130: lainsäädäntöuudistuksen (112811996) 20.12.1996. Uudistus on valmisteltu hallituk-
16131: sen asettaman kannustinlaukkutyöryhmän esitysten pohjalta. Uudessa laissa
16132: säädetään oikeudesta kunnan järjestämälle päivähoitopaikalle vaihtoehtoisiin
16133: taloudellisen tuen muotoihin eli lasten kotihoidon tukeen tai lasten yksityisen
16134: hoidon tukeen. Molempiin tukimuotoihin voi kuulua hoitoraha ja tulosidonnainen
16135: hoitolisä. Kotihoidon tuen maksamisen edellytyksenä on, että perheessä on alle
16136: kolmevuotias lapsi. Tukea voidaan maksaa tietyin edellytyksin myös tätä vanhem-
16137: masta lapsesta. Tuen hoitoraha on lapsikohtainen ja se on porrastettu lapsen iän
16138: 242                        Sosiaali- ja terveysministeriö
16139: 
16140: mukaan. Tuen hoitolisä maksetaan yhdestä lapsesta. Tuki maksetaan lapsen
16141: vanhemmalle tai muulle huoltajalle ja se on veronalaista tuloa. Yksityisen hoidon
16142: tukea maksetaan perheen kaikista alle kouluikäisistä lapsista. Edellytyksenä on, ettei
16143: perheen kenenkään lapsen osalta käytetä oikeutta kotihoidon tukeen. Tuki makse-
16144: taan hoidon tuottajalle. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain
16145: (1128/1996) 13 §:n mukaan osittaista hoitorahaa maksetaan Suomessa asuvalle
16146: virka- tai työsuhteessa olevalle alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmalle, mikäli
16147: viikoittainen työaika on lapsen hoidon järjestämiseksi enintään 30 tuntia viikossa.
16148: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) (muut.
16149: 1134/1996) 7 a ja 10 a §:ssä säädetään päivähoitomaksuista siten, että maksut
16150: määräytyvät perheen tulojenjakoon mukaan prosenttiperusteisena enimmäismaksu-
16151: na. Korkein päivähoitomaksu on 1 000 markkaa kuukaudessa. Alle 100 markan
16152: päivähoitomaksua ei peritä.
16153: Sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön kesken on virkamiestyönä
16154: valmisteltu osana koulutuksen kokonaislainsäädännön uudistamista esiopetusta
16155: koskevaa lainsäädäntöä. Tavoitteena on, että oikeus saada esiopetusta olisi kaikilla
16156: lapsilla vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista 3.8.1999 alkaen.
16157: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin ja opetushallituksen
16158: yhteistyössä laatimat esiopetuksen suunnitelman perusteet vahvistettiin 16.2.1996
16159: opetushallituksen julkaisuna.
16160: 
16161: Sairausvakuutuksen kehittäminen
16162: 
16163: Kenomus n:o 1011990 vp.
16164: Sosiaalivaliokunta
16165:       4) Eduskunta hyväksyi 17.1.1991 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
16166:       liitteenä olevassa lausunnossa sosiaalivaliokunta lausui:
16167:       Sairausvakuutuksen palautustaksojen korjaamisessa voitiin muutama vuosi
16168:       sitten edetä. Kuitenkin varsin nopeasti on jääty uudelleen jälkeen taksoissa.
16169:       Valiokunnan saaman selvityksen mukaan suorakorvausjärjestelmän käyt-
16170:       töönotto liittyy palautustaksojen korjaukseen, verovähennysten poistamiseen
16171:       ja verotuksen kokonaisuudistukseen sekä yksityisen terveydenhuollon voi-
16172:       mavaroihin toteuttaa suorakorvausjärjestelmä. Valiokunta pitää tärkeänä,
16173:       että jatketaan selvitystyötä palautustaksojen jälkeenjääneisyyden korjaami-
16174:       seksi. Erityisesti on löydettävä menettelyt, joilla palautustaksoja voidaan
16175:       seurata ja joilla toisaalta korvausjärjestelmä ei vaikuta taksoja korottavasti.
16176:       Sosiaalivaliokunta pitää tärkeänä, että verouudistuksen yhteydessä selvite-
16177:       tään mahdollisuudet siirtyä sairausvakuutuksen suorakorvausjärjestelmään.
16178:       Samalla on varmistettava kunnallisten hammashuollon palvelujen riittävyys.
16179:       Sosiaalivaliokunta edellyttää, että hallitus viimeistään valtion vuoden 1992
16180:       tulo- ja menoarvion yhteydessä purkaa nykyisen järjestelmän, jossa kunnat
16181:       osallistuvat sairausvakuutuksen kustannuksiin hammashuollon osalta.
16182: Sosiaali- ja terveysministeriön 12.2.1992 asettama toimikunta, jonka tehtävänä oli
16183: selvittää, miten terveydenhuoltopalveluksien kustannuksia korvaava sairausvakuu-
16184: tusjärjestelmä ja julkisen sektorin tuottamat tai ostamat palvelut kytketään toisiinsa
16185: siten, että niistä yhdessä muodostuu toimiva ja taloudellinen palvelujärjestelmä, on
16186: jättänyt mietintönsä sosiaali- ja terveysministeriölle 30.6.1993 (1993:29). Osana
16187: toimikunnan ehdotuksia sosiaali- ja terveysministeriö on 14.9.1994 antanut 1.5.1995
16188: voimaan tulleet päätökset lääkäripalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon korvaa-
16189: mista koskevan taksan perusteista ja 1.1.1995 voimaan tulleen päätöksen ham-
16190:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       243
16191: 
16192: mashoidon korvaamista koskevan taksan perusteista (826-828/94). Päätökset
16193: mahdollistivat taksojen rakenteen yksinkertaistamisen voimassa olevan sairausva-
16194: kuutuslain ja -asetuksen puitteissa sekä taksojen uudistamisen korvausten saajien
16195: kannalta selkeämmiksi, korvausten yhdenmukaistamisen sekä korvauskäsittelyn
16196: toimivuuden parantamisen.
16197: Vuoden 1992 alusta lukien tuli voimaan laki sairausvakuutuslain muuttamisesta
16198: (1714/91 ). Lain mukaan terveyskeskusta ylläpitävät kunnat ja kuntainliitot eivät ole
16199: enää velvolliset korvaamaan sairausvakuutusrahastoon kustannuksia, jotka syntyvät
16200: järjestelmällisen hammashuollon korvauksista.
16201: Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii sairausvakuutusjärjestelmää kokonaisuutena
16202: sekälääkekorvaus-ja työterveyshuollon korvausjärjestelmää kehittämällä suuntaa-
16203: maan käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa sairausvakuutuksen korvaukset
16204: siten, että ne kohdistuvat oikein. Tähän liittyen sosiaali- ja terveysministeriö on
16205: käynnistänyt selvityksen lääkkeiden hinnanmuodostuksen perusteista sekä hintojen
16206: sääntelyn ja sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän käytössä olevista mahdolli-
16207: suuksista lääkekustannusten hillitsemiseen niin, että samalla turvataan väestön
16208: mahdollisuudet saada tarvitsemansa lääkkeet kohtuulliseen hintaan. Lisäksi sosiaali-
16209: ja terveysministeriö käynnistää selvityksen julkisen terveydenhuollon ja sosiaaliva-
16210: kuutusetuuksien yhteensovittamisesta.
16211: 
16212: Kotona työtä tekevien sosiaalitwva
16213: Kettomus n:o 1011990 vp.
16214: Sosiaalivaliokunta
16215:       5) Eduskunta hyväksyi 17.1.1991 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
16216:       liitteenä olevassa lausunnossa sosiaalivaliokunta lausui:
16217:       Sosiaalivaliokunnassa on useita kertoja ollut esillä kotona työtä tekevien
16218:       sosiaaliturvan parantaminen. Varsinaisena eläkejärjestelmänä näissä tapauk-
16219:       sissa on kansaneläke. Tämän lisäksi tulee näissä tapauksissa selvittää se,
16220:       miten työeläkkeiden eläkekertymässä voidaan ottaa huomioon lastenhoidon
16221:       sekä vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten hoidon sekä mui-
16222:       den työstä poissaoloa merkitsevien järjestelmien vaikutukset eläkevuosien
16223:       kertymään. Tavoitteena tulee olla kokonaisuuden kannalta oikeudenmukai-
16224:       nen järjestelmä, joka sisältää kohtuullisessa määrin eläkevuosina huomioon
16225:       otettavia palkkatyöstä poissaoloa merkitseviä vuosia, tai työeläkkeiden ker-
16226:       tymäajan lyhentäminen siten, että yleiset perustellut nykyistä kertymäaikaa
16227:       lyhentävät poissaolot eivät merkitse menetyksiä täyden eläkkeen tasossa.
16228: Kotona hoitotyötä tekevien sosiaaliturvan parantaminen aloitettiin muuttamalla
16229: 1. 7.1991 lukien työntekijäin eläkelakia siten, että pienen lapsen hoidon takia ei
16230: vanhempien eläketurva alene hoitovapaan tai äitiysloman aikana. Eläkkeen perus-
16231: teena oleva palkka lasketaan enintään neljästä sellaisesta vuodesta, johon ei sisälly
16232: palkatonta lapsenhoitoaikaa. Kotona hoitotyötä tekevien Sosiaaliturvalie merkitsi
16233: parannusta myös 1.1.1992 voimaan tullut perhehoitajalaki ja 1.7.1993 voimaan
16234: tullut omaishoitajaa koskeva lainsäädäntö.
16235: Lapsenhoitoajan sosiaaliturvan työryhmän muistiossa (1992:18) on selvitetty
16236: erityisesti pientä lasta kotona haitavien henkilöiden eläketurvaa. Selvitykset
16237: koskevat sekä työeläkejärjestelmän että työeläkejärjestelmää täydentävän järjestel-
16238: män kehittämistä. Työryhmän mietintö on ollut laajalla lausuntokierroksella.
16239: Asiasta saadut lausunnot eivät olleet yksimielisiä. Kiireellisimpänä lapsenhoitoa
16240: 244                         Sosiaali- ja terveysministeriö
16241: 
16242: koskevana uudistuskohteena todettiin eläketurvan karttuminen alle yksivuotiaan
16243: lapsen kotihoidon osalta.
16244: 
16245: Hallitusohjelmaan liittyen on alettu selvittää kotitaloustyön merkitystä työllistävänä
16246: toimenpiteenä. Samoin on saatu valmiiksi kotihoidontukijärjestelmä, joka toteute-
16247: taan 1.8.1997lukien. Tarkoituksena on selvittää, mitä nämä uudistukset merkitsevät
16248: kotona hoitotyötä tekevien sosiaaliturvalle. Kysymykseen liittyy myös ns. lyhyiden
16249: työsuhteiden eläketurva, josta ehdotus valmistuu toukokuun alkuun 1997 mennessä.
16250: 
16251: Työsuojeluhallinnon henkilöstö
16252: Kertomus n:o 10/1990 vp.
16253: Sosiaalivaliokunta
16254:       6) Eduskunta hyväksyi 17.1.1991 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
16255:       liitteenä olevassa lausunnossa sosiaalivaliokunta lausui:
16256:       Sosiaalivaliokunta pitää tärkeänä, että työsuojeluhallinnon käytettävissä on
16257:       riittävät voimavarat tehtävien hoitamiseksi. Meneillään olevissa työsuojelu-
16258:       hallinnon työ- ja johtotapojen uudistamisessa sekä organisaation muutoksis-
16259:       sa on pidettävä huolta siitä, että samalla järjestelmän tehokkuus paranee ja
16260:       olemassa olevat voimavarat voidaan käyttää parhaalla mahdollisella tavalla
16261:       hyödyksi.
16262: Eduskunta hyväksyi 20.11.1996 (EV 17611996) hallituksen esityksen laiksi työ-
16263: suojeluhallinnosta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE
16264: 17811996). Työsuojeluhallinto tehtävineen ja tukitoimineen siirretään työministeriön
16265: hallinnonalalta sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle 1.4.1997lukien. Siirto
16266: perustuu valtioneuvoston kanslian asettaman selvitysmiehen ehdotukseen. Muutok-
16267: sella työntekijöiden terveydenhuoltoon ja turvallisuuden ylläpitoon kohdistuvat
16268: toiminnot keskitetään samalle hallinnonalalle. Työsuojeluyhteistyö ja viranomaisval-
16269: vonta liittyvät olennaiseksi osaksi sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Työelämän turvallisuus-
16270:  ja terveyskysymykset muodostavat sosiaali- ja terveysministeriössä yhtenäisen
16271: lainsäädäntökokonaisuuden. Uudistus tukee näin ollen toiminnan tehostumista ja
16272: voimavarojen tarkoituksenmukaista käyttöä.
16273: Asia ei näin ollen anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
16274: 
16275: Veteraanien ja sotainvalidien ja heidän puolisoidensa sosiaaliturva
16276: HE n:o 5711991 vp.
16277: V aitiovaroinvaliokunta
16278:       53) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoar-
16279:       vion vuodelle 1992 eduskunta edellytti luvun 33.21 kohdalla, että heikoim-
16280:       massa taloudellisessa asemassa olevien veteraanien ja sotainvalidien sekä
16281:       heidän puolisoidensa sosiaaliturvan parantamista jatketaan.
16282: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 15.1.1992 toimikunnan, jonka tehtävänä oli
16283: laatia kokonaissuunnitelma niistä toimenpiteistä, joita vielä tarvitaan vuosien 1939 -
16284: 1945 sotien rintamaveteraanien vähimmäiseläkkeiden riittävän tason turvaamiseksi.
16285: Rintamaveteraanien vähimmäiseläketoimikunta sai työnsä valmiiksi 24.3.1993
16286: (KM 1993:18). Toimikunta päätyi siihen, että veteraanien vähimmäiseläkkeen
16287:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       245
16288: 
16289: korottaminen voitaisiin toteuttaa tarkoituksenmukaisimmin nykyisin maksettavaa
16290: ylimääräistä rintamalisäjärjestelmää kehittämällä. Pelkän kansaneläkkeen varassa
16291: elävälle veteraanille ylimääräinen rintamalisä olisi 45 prosenttia kansaneläkkeen
16292: lisäosasta. Lisäosatulojen noustessa 1 000 markkaanlkk ylimääräisen rintamalisän
16293: määräytymisprosentti alenisi 45 prosentista nykyiseen 25 prosenttiin
16294: kansaneläkkeen lisäosasta. Toimikunta lähti siitä, että ratkaisumallia ryhdytään
16295: toteuttamaan heti, kun taloudellinen tilanne sallii eläkemenoja lisääviä toimenpitei-
16296: tä. Kansantalous on viime vuosina kokenut poikkeuksellisen syvän ja sitkeän
16297: talouskriisin. Tämän johdosta eläkemenoja lisääviä toimenpiteitä ei ole voitu
16298: toteuttaa.
16299: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Veteraaniprojekti -97, jonka tehtävänä oli
16300: laatia Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuoteen 1997 liittyen esitykset vete-
16301: raaniväestöä koskevista toimenpiteistä, käsitteli mietinnössään (STM 1996: 17)
16302: muun muassa veteraanijärjestöjen esittämät aloitteet. Tuossa yhteydessä selvitettiin
16303: myös edellä mainitun toimikunnan ehdotuksen toteuttamismahdollisuudet. Vuoden
16304: 1993 jälkeen eläkelainsäädäntöön on tehty merkittäviä muutoksia, joiden tarkoituk-
16305: sena on vakauttaa eläkkeiden pitkän aikavälin rahoitus ja etuuksien taso. Vuoden
16306: 1996 alusta voimaan tulleiden uudistusten yhteydessä muun muassa kansaneläkkeen
16307: pohjaosa muuttui eläkevähenteiseksi ja vuoden 1997 alusta poistettiin pohjaosaa ja
16308: lisäosaa koskevat nimitykset sekä eriytettiin rintamaJisien kytkentä kansaneläkkee-
16309: seen. Tämän johdosta toimikunnan aikanaan esittämän mallin vaikutukset ja
16310: yhteydet muihin etuuksiin ovat uudistusten myötä muuttuneet siten, että arviot
16311: uudistuksen vaikutuksista eivät kaikilta osin pitäneet enää paikkaansa. Veteraani-
16312: projekti -97 katsoi, että pikaisesti tulisi selvittää rintamaveteraanien vähimmäiselä-
16313: ketoimikunnan ehdottaman vähimmäiseläkemallin toimivuus eläkelainsäädännössä
16314: toteutettujen uudistusten jälkeen.
16315: Sosiaali- ja terveysministeriö on todennut ylimääräisen rintamalisän korottamisen
16316: kustannusvaikutuksen, vuositasolla 72 miljoonaa markkaa, vaikuttavan ministeriön
16317: menokehyksiin. Ylimääräisen rintamalisän korottamismalliin liittyi myös tulolouk-
16318: kuilmiö. Ministeriö selvittää parhaillaan erilaisten tuloloukkujen purkamista.
16319: Samassa yhteydessä on selvitettävä mahdollisen tuloloukkuilmiön seuraukset
16320: rintamalisien ja asumistuen osalta.
16321: 
16322: Sairausvakuutus
16323: 
16324: HE n:o 14511991 vp.
16325: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
16326:       Eduskunta edellytti 21.12.1991, että hallitus seuraa erityisen huolellisesti
16327:       sairauskulujen verovähennyksen poiston vaikutusta avohoitona tapahtuvan
16328:       hoidon ja kuntoutuksen kehitykseen, koska on odotettavissa, että muun
16329:       muassa itse kustannettu kuntoutus vähenee vähentäen myös ihmisten oma-
16330:       vastuuta ja että tämä aiheuttaa myös heikkenemistä alan työllisyyteen.
16331:       Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sairausvakuutuspa-
16332:       lautustaksojen korottamiseksi niin, että ihmisillä on mahdollisuus käyttää
16333:       terveytensä ja työkykynsä palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi tarvittavia hoi-
16334:       topalveluja.
16335:       Eduskunta edellytti, että hallitus huolehtii sairausvakuutuksen korvauksen
16336:       ulottamisesta ensisijaisesti koskemaan eläkeläisväestön hammasproteeseja.
16337:       Nykyisen joustavan käytännön mukainen menettely, jossa henkilö on suo-
16338: 246                        Sosiaali- ja terveysministeriö
16339: 
16340:       raan voinut saada proteesinsa erikoishammasteknikoiden kautta, saatetaan
16341:       ilman kohtuutonta byrokratiaa sairausvakuutuksen korvattavaksi.
16342:       Eduskunta edellytti, että hammashuoltouudistuksen terveyspoliittisia sekä
16343:       kustannusvaikutuksia seurataan ja että toimenpiteet kohdistetaan riittävän
16344:       tehokkaasti niihin väestönosiin, joiden hammashuollon puutteesta aiheutuvat
16345:       suurimmat terveyspoliittiset haittavaikutukset, erityisesti vähävaraisten, joilla
16346:       on runsaasti hoidettavia hammassairauksia, ohjautumista korjaustoimenpi-
16347:       teiden piiriin tulee edistää. Hammashuolto ei saa viedä kohtuuttomasti voi-
16348:       mavaroja muilta terveydenhuollon osa-alueilta.
16349: Sosiaali- ja terveysministeriön 12.2.1992 asettama toimikunta, jonka tehtävänä oli
16350: selvittää, miten terveydenhuoltopalveluksien kustannuksia korvaava sairausvakuu-
16351: tusjärjestelmä ja julkisen sektorin tuottamat tai ostamat palvelut kytketään toisiinsa
16352: siten, että niistä yhdessä muodostuu toimiva ja taloudellinen palvelujärjestelmä, on
16353: jättänyt mietintönsä sosiaali- ja terveysministeriölle 30.6.1993. Osana toimikunnan
16354: ehdotuksia sosiaali- ja terveysministeriö on 14.9.1994 antanut 1.5.1995 voimaan
16355: tulleet päätökset lääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon korvaamista
16356: koskevan taksan perusteista ja 1.1.1995 voimaan tulleet päätöksen hammashoidon
16357: korvaamista koskevan taksan perusteista (826-828/94). Päätökset mahdollistivat
16358: taksojen rakenteen yksinkertaistamisen voimassa olevan sairausvakuutuslain ja
16359: -asetuksen puitteissa sekä taksojen uudistamisen korvausten saajien kannalta
16360: selkeämmiksi, korvausten yhdenmukaistamisen sekä korvauskäsittelyn toimivuuden
16361: parantamisen.
16362: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 6.2.1996 työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä
16363: ehdotus aikuisväestön hammashuollon järjestämisestä, sitä koskevasta korvaus- ja
16364: maksujärjestelmästä sekä uudistuksen toteuttamisaikataulusta. Ehdotuksen valmiste-
16365: lussa työryhmän oli otettava huomioon kuntien hammashuoltopalvelujen tehosta-
16366: mismahdollisuus ja eri ikäluokkien tasapuolinen kohtelu sekä kiinnitettävä huo-
16367: miota niihin ryhmiin, joiden terveyden ylläpitämiselle hampaiston kunnolla on
16368: erityistä merkitystä. Työryhmä jätti 31.5.1996 mietintönsä sosiaali- ja terveysminis-
16369: teriölle (STM 1996:13). Eduskunta on 3.12.1996 hyväksynyt hallituksen esityksen
16370: laiksi sairausvakuutuslain 5 ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 17311996
16371: vp, laki 1213/1996). Lainmuutoksen mukaan aikuisten järjestelmällisen ham-
16372: mashuollon korvaamisen laajentaminen lykätään 1.1.2000 saakka, kuitenkin siten,
16373: että 1.10.1997 alkaen vuonna 1955 ja sitä ennen syntyneet voivat saada sairausva-
16374: kuutuskorvausta hampaiden tutkimuksesta ja siihen liittyvästä ehkäisevästä hoidosta
16375: enintään kerran kolmessa vuodessa. Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää väliai-
16376: kaisen lain voimassaollessa mahdollisuudet hoitaa yleinen hammashuolto sairausva-
16377: kuutusjärjestelmän ja kuntien palvelujärjestelmän avulla nykyisten voimavarojen
16378: puitteissa. Lailla rintamaveteraanien hammashuollon järjestämisestä ja korvaamises-
16379: ta (67811992) on rintamaveteraanit saatettu tuetun hammashuollon piiriin. Tällöin
16380: tuetun hammashuollon piiriin kuuluu muun muassa protetiikkaan liittyvä kliininen
16381: työ.
16382: Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii sairausvakuutusjärjestelmää kokonaisuutena
16383: sekä lääkekorvaus-ja työterveyshuollon korvausjärjestelmää kehittämällä suuntaa-
16384: maan käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa sairausvakuutuksen korvaukset
16385: siten, että ne kohdistuvat oikein. Tähän liittyen sosiaali- ja terveysministeriö on
16386: käynnistänyt selvityksen lääkkeiden hinnanmuodostuksen perusteista sekä hintojen
16387: sääntelyn ja sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän käytössä olevista mahdolli-
16388: suuksista lääkekustannusten hillitsemiseen niin, että samalla turvataan väestön
16389: mahdollisuudet saada tarvitsemansa lääkkeet kohtuulliseen hintaan. Lisäksi sosiaali-
16390: ja terveysministeriö käynnistää selvityksen julkisen terveydenhuollon ja sosiaaliva-
16391: kuutusetuuksien yhteensovittamisesta.
16392:                        1997 vp   Hallituksen kertomus 1996                        247
16393: 
16394: 
16395: 
16396: 
16397: Valtionosuusuudistus
16398: 
16399: HE n:o 216/1991 vp.
16400: Hallintovaliokunta
16401:       Eduskunta edellytti 15.6.1992 hallituksen huolehtivan siitä, että uuden val-
16402:       tionosuusjärjestelmän voimaan tullessa tietojärjestelmiä kevennetään ensi
16403:       tilassa siten, että kunnat joutuvat keräämään ja ylläpitämään vain ehdotto-
16404:       man välttämättömiä tietoja ja että ne kerätään mahdollisimman pian uudis-
16405:       tuksen voimaantulon jälkeen koko valtionosuusjärjestelmässä Tilastokeskuk-
16406:       sen kautta tai muutoin yleisesti käytettävistä tilastoista noudattaen yleisesti
16407:       käytössä olevia luokituksia ja että samalla tietojärjestelmistä aiheutuvat kus-
16408:       tannukset oleellisesti pienenevät.
16409:       Eduskunta edellytti, että hallitus ratkaisee ongelman, joka voi kohdata kun-
16410:       tia yllättävien ja suurten sosiaali- ja terveydenhuollon menojen muodossa.
16411:       Saadun selvityksen mukaan tällaiset, esimerkiksi suuresta liikenneonnetto-
16412:       muudesta johtuvat menot voivat yhtä kuntaa kohdatessaan saattaa erityisesti
16413:       pienen kunnan vaikeaan taloudelliseen asemaan. Tällaisesta syystä aiheutu-
16414:       vat taloudelliset vaikutukset on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista korvata
16415:       erillismenettelyin. Tämä on mahdollista muun muassa kuntien valtionosuus-
16416:       lain mukaisilla harkinnanvaraisilla avustuksilla. Samoin tulisi sairaanhoito-
16417:       piireissä ja sosiaalitoimen kuntainliitoissa maksujärjestelyillä ja tasausrahas-
16418:       toilla varautua poikkeuksellisen suuriin kustannuksiin.
16419:       Eduskunta edellytti, että seurannan ja kehittämisen nimissä ei saa synnyttää
16420:       uutta tarpeetonta byrokratiaa.
16421:       Eduskunta edellytti, että hallitus antaa uuden lainsäädännön oltua voimassa
16422:       kolme vuotta mahdollisimman pian vuoden 1996 alussa eduskunnalle selon-
16423:       teon valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen vaikutuksista. Eduskunta
16424:       edellytti selonteossa sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kiinnitettäväksi
16425:       erityistä huomiota valtionosuuden laskennallisten perusteiden oikeellisuuteen
16426:       ja vaikutuksiin kuntien tosiasialliseen palvelujen tasoon, asiakkaiden aseman
16427:       kehittymiseen, valtion ja kuntien kustannustenjaon tosiasiallisiin muutoksiin,
16428:       sosiaali- ja terveydenhuoltoon kokonaisuudessaan käytettyjen voimavarojen
16429:       muutoksiin ja niiden suhteeseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kehitty-
16430:       misen kansantaloudellisesti myönteisiin vaikutuksiin.
16431: 1) Sosiaali- ja terveydenhuollon seurannan uudistusta on valmisteltu muutaman
16432: vuoden ajan hallintovaliokunnan mietinnössä esitettyjen periaatteiden mukaisesti.
16433: Jo vuoden 1993 alusta tietojenkeruu-, ylläpito- ja seurantajärjestelmiä rationalisoi-
16434: tiin huomattavasti poistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamissuunnitelmat
16435: ja käyttökustannusten valtionosuusselvitykset Lisäksi kertomustietojärjestelmää
16436: kevennettiin.
16437: Seurannan kokonaisuudistus toteutettiin pääosin vuoden 1994 alusta. Sosiaali- ja
16438: terveysministeriön ylläpitämästä kertomustietojärjestelmästä luovuttiin kokonaan.
16439: Tilastotietojen kerääminen on keskitetty Tilastokeskukseen ja sosiaali- ja ter-
16440: veysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseen (Stakes). Tietojen keruussa olleet
16441: päällekkäisyydet on karsittu pois. Lisäksi tietosisällöt on tarkistettu ajan tasalle.
16442: 248                        Sosiaali- ja terveysministeriö
16443: 
16444: Seurantaan liittyvä palautetietojärjestelmä on myös uudistettu. Vuonna 1995 otettiin
16445: käyttöön Stakesin ylläpitämä sosiaali- ja terveydenhuollon tilastotietokanta SOT-
16446: KA, johon on kerätty eri tilastoista kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon
16447: kannalta keskeiset tiedot. Tiedot ovat kuntakohtaisina ja ne ovat kaikkien kuntien
16448: sekä muiden tiedontarvitsijoiden käytössä.
16449: 2) Erityisen suurten yllättävien kustannusten aiheuttamien riskien estämiseksi on
16450: erikoissairaanhoitolakia muutettu 1.1.1993 voimaan tulleella lailla (1487/92), joka
16451: velvoitti sairaanhoitopiirit perustamaan viimeistään 1995 tasausrahaston tällaisten
16452: kustannusten tasaamiseksi. Lain edellyttämät tasausrahastot on perustettu.
16453: Sosiaalihuollon ja kansanterveystyön piirissä vastaavia kustannuksia voidaan
16454: yksittäistapauksissa kattaa kuntien valtionosuuslain (688/92) 18 §:n mukaisella
16455: harkinnanvaraisella avustuksella silloin, kun kunta on poikkeuksellisten tai tilapäis-
16456: ten vaikeuksien vuoksi lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa kunnan koko talous
16457: huomioon ottaen. Harkinnanvarainen avustus ei kuitenkaan ole osoittautunut
16458: tyydyttäväksi ratkaisuksi esimerkiksi lastensuojelun suurten kustannusten tasaami-
16459: seksi. Tämän vuoksi valtion vuoden 1996 talousarvioesityksen valmistelun yh-
16460: teydessä sovittiin, että selvitysmies Heikki Kosken valtion ja kuntien välisten
16461: suhteiden selvittämisprojektissa tarkastellaan määrärahan mitoittamista ja osoitta-
16462: mista myös kuntien lastensuojelumenoihin.
16463: Sosiaali- ja terveysministeriön 18.12.1995 asettama työryhmä esitti 29.2.1996
16464: valmistuneessa väliraportissaan (STM 1996:2), että sosiaalihuoltoon luotaisiin
16465: suurten kustannusten tasausjärjestelmä vuoden 1997 alusta lukien. Ehdotuksen
16466: mukaan tasausjärjestelmä olisi ainakin ensi vaiheessa koskenut lastensuojelun suuria
16467: kustannuksia. Selvitysmies Heikki Koski esitti muistiossaan 15.5.1996, että
16468: sosiaalihuollon suurten kustannusten tasausjärjestelmä toteutettaisiin sosiaali- ja
16469: terveysministeriön työryhmän esityksen mukaisesti. Näiden ehdotusten mukaisen
16470: tasausjärjestelmän keskeinen ajatus oli, että tasaus rahoitettaisiin puoliksi käyttö-
16471: kustannusten valtionosuudesta erotettavalla osuudella ja puoliksi kuntien rahoituk-
16472: sella.
16473: Hallitus päätti valtion vuoden 1997 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä,
16474: että ehdotettua tasausjärjestelmää ei toteuteta vuonna 1997. Tämän jälkeen selvitys-
16475: mies Koski esitti 4.12.1996luovutetussa mietinnössään Kansalainen, kunta ja valtio
16476: (komiteanmietintö 1996:16), että tasausjärjestelmä toteutettaisiin vuoden 1998
16477: alusta lukien siten, että kunnat rahoittaisivat sen kokonaisuudessaan. Mainittujen
16478: ehdotusten pohjalta selvitetään vuoden 1997 aikana mahdollisuudet toteuttaa
16479: tasausjärjestelmä vuoden 1998 alusta lukien.
16480: Muualla kuin Suomessa asuville järjestetyn sairaanhoidon mahdollisten suuren
16481: kustannusten tasaamista selvitettiin sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa
16482: työryhmässä, jonka 1.4.1996 luovutetussa muistiossa (STM 1996:7) esitettiin, että
16483: valtio korvaisi eräissä tapauksissa sairaanhoidosta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi
16484: työryhmä ehdotti, että sairaanhoitopiirit voisivat eräissä tapauksissa soveltaa jo
16485: olemassa olevaa tasausjärjestelmää siten, että ulkomailla asuville järjestetyn
16486: sairaanhoidon osalta sovellettaisiin alempia tasausrajoja kuin Suomessa asuville
16487: järjestetyn hoidon kustantamiseen. Näitä työryhmän esityksiä ei ole toistaiseksi
16488: päätetty toteuttaa.
16489: Hallituksen esitykseen kuntien valtionosuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE
16490: 149/1996 vp) antamassaan vastauksessa (EV 226/1996 vp) eduskunta edellytti, että
16491: hallitus antaa vuoden 1997 aikana esityksen lastensuojelusta sekä ulkomaalaisten
16492: hoidosta ja erityisen vaikeavammaisten hoidosta aiheutuvien poikkeuksellisten
16493: suurten kustannusten tasausjärjestelmästä.
16494:                        1997 vp   Hallituksen kertomus 1996                        249
16495: 
16496: 3) Uudistettaessa seurantajärjestelmät edellä kohdassa 1 todetun mukaisesti, on
16497: tämä merkinnyt toistaiseksi olemassa olevien järjestelmien karsimista ja tiedon
16498: keruun keskittämistä Stakesiin ja Tilastokeskukseen, mikä vähentää hallinnollista
16499: työtä sekä kunnissa että valtiolla.
16500: 4) Hallitus ja eduskunta ovat sopineet, että valtionosuusuudistuksen vaikutuksista
16501: ei anneta selontekoa eduskunnalle. Uudistuksen vaikutuksia on kuitenkin selvitetty
16502: sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, jonka muistio luovutettiin 17.4.1996
16503: (STM 1996:8). Työryhmän muistiossa tehdyt ehdotukset on saatettu selvitysmies
16504: Heikki Kosken tietoon hänen valmistellessaan ehdotustaan valtionosuusjärjestelmän
16505: uudistamiseksi.
16506: Lausuma liittyy kuntien valtionosuuslain ja siihen liittyvän lainsäädännön uudista-
16507: miseen. Tätä koskevaan hallituksen esitykseen antamassaan vastauksessa (EV
16508: 226/1996 vp) eduskunta on kiinnittänyt huomiota osittain samoihin asioihin, jotka
16509: sisältyvät tähän lausumaan. Kun eduskunta on lisäksi edellyttänyt, että hallitus
16510: antaa eduskunnalle kahden vuoden kuluessa valtionosuusuudistuksen voimaantulos-
16511: ta selvityksen sen toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta, asiaa selostetaan
16512: tarpeellisilta osin tuossa yhteydessä.
16513: 
16514: Kuntoutusjäijestelmä
16515: 
16516: Kntomus n:o 411991 vp.
16517: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
16518:       9) Eduskunta hyväksyi 4.6.1992 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
16519:       liitteenä olevassa lausunnossa sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi mm.:
16520:       Kuntootus
16521:       Valiokunta kiinnittää huomiota eräisiin kuntootusjärjestelmän edelleen ke-
16522:       hittämisen yksityiskohtiin. Vajaakuntoisten suojatyölainsäädäntöä tulee ke-
16523:       hittää siten, että suojatyön kuntoottava merkitys korostuu. Kuntoutusta on
16524:       myös tarvittavassa määrin yksilöllisesti sovitettuna voitava järjestää pienille,
16525:       usein monivammaisille vammaisryhmille. Vanhustenhuollon kuntoutukseen
16526:       on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Erityisravintomenot on saatettava tar-
16527:       koituksenmukaisella tavalla korvattaviksi vammaistukena tai eläkkeensaajien
16528:       hoito tukena.
16529: Suojatyötä järjestävien työkeskusten asemaa selvittänyt työryhmä jätti muistionsa
16530: 9.6.1993 (sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistio 1993:19). Työryhmä
16531: ehdotti, että työkeskusten toimintaa uudistetaan siten, että ne suuntautuvat kuntou-
16532: tustavoitteiseen työllistämiseen ja työhönkuntootuksen palvelujen järjestämiseen.
16533: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen projekti pienten ja
16534: harvinaisten vammaisryhmien palveluiden saannin koordinoimiseksi saatettiin
16535: päätökseen vuonna 1996. Työn tuloksena valmistui mm. opaskirja kuntien ja
16536: vammaisjärjestöjen työntekijöiden käyttöön. Harvinaisten vammaisryhmien palvelu-
16537: jajärjestäviä resurssikeskuksia tuetaan Raha-automaattiyhdistyksen varoin. Vanhus-
16538: ten toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtäävää kuntoutusta kehitetään osana sosiaali-
16539: ja terveysministeriössä valmisteltavana olevaa vanhuspoliittista tavoite- ja strate-
16540: giasuunnitelmaa.
16541: Euroopan unionin vammaisten ja muiden heikossa asemassa olevien henkilöiden
16542: työllistymistä koskevassa Horizon-aloitteessa yhtenä kansallisen toimintaohjelman
16543: 250                        Sosiaali- ja terveysministeriö
16544: 
16545: painopisteenä on siirtyminen suojatyö- ja toimintakeskuksista normaaliin työelä-
16546: mään. Horizon-projektit ovat käynnistyneet vuonna 1995. Kehittämis- ja kokeilu-
16547: projektien tulosten pohjalta on tarkoitus virkatyönä valmistella tarvittavat muutokset
16548: suojatyötä koskevaan lainsäädäntöön.
16549: Sosiaali- ja terveysministeriö on asettamassa toimikunnan, jonka tehtävänä on
16550: vammaisten aseman selvittäminen mm. ravinnon erityiskustannusten korvausjärjes-
16551: telmien osalta.
16552: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 28.3.1996 työryhmän, jonka tehtävänä on
16553: selvittää mm. vammaisten yrittäjien arvonlisäverotusta sekä tulonsiirto- ja maksupo-
16554: litiikan kokonaisuutta siten, että ne kannustavat vammaisten henkilöiden työ- ja
16555: toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä toimivat joustavasti niin, ettei väliinputoamista
16556: aiheudu. Työryhmän määräaika päättyy 28.2.1997.
16557: Koska sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausumassa mainituista yksityiskohdista
16558: työryhmä tulee antamaan ehdotuksensa, lausuma ei anna aihetta enempiin toimenpi-
16559: teisiin.
16560: 
16561: Alaikäisten tahdosta riippumaton hoito
16562: HE n:o 9211992 vp.
16563: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
16564:       Eduskunta edellytti 29.9.1992, että hallitus seuraa lain vaikutuksia alaikäi-
16565:       sen hoitoon määräämiseen, hoitoon määräämisen perusteita sekä järjestelyn
16566:       tarkoituksenmukaisuutta mielenterveyden hoidon ja alaikäisten hoitotulosten
16567:       kannalta ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi.
16568: Lailla mielenterveyslain 8 §:n muuttamisesta (954/92), joka tuli voimaan vuoden
16569: 1993 alusta, saatettiin säännös sanamuodoltaan vastaamaan Suomen ratifioimaa
16570: lapsen oikeuksia koskevaa yleissopimusta. Mielenterveyslain 8 §:n mukaan tahdosta
16571: riippumatta annettavassa hoidossa olevia alaikäisiä hoidetaan erillään aikuisista,
16572: jollei lapsen etu muuta vaadi.
16573: Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspal-
16574: veluja käsittelevän johtoryhmän muistiossa, joka jätettiin 12.6.1992, esitetään
16575: toimintalinjoja, joilla edistetään palvelujärjestelmän sisäistä yhteistyötä ongelmista
16576: kärsivien nuorten tarkoituksenmukaisen hoidon turvaamiseksi. Tehtyyn selvitykseen
16577: liittyen on käynnistetty kokeiluja ja kehittämishankkeita.
16578: Kokeiluissa ja kehittämishankkeissa seurataan alaikäisten tahdosta nippumattomaan
16579: hoitoon määräämistä ja hoidon vaikutuksia.
16580: 
16581: Maksupolitiikan vaikutukset avohoidon palvelujen käyttöön ja
16582: hoidon piiorisoinnin ongelmat
16583: HE n:o 122/1992 vp.
16584: Valtiovarainvaliokunta
16585:       28) Hyväksyessään 14. päivänä tammikuuta 1993 valtion talousarvion vuo-
16586:       delle 1993 eduskunta edellytti luvun 33.32 kohdalla, että maksupolitiikalla
16587:       ei estetä avohoidon palveluiden käyttöä siten, että tarve epätarkoituksenmu-
16588:       kaisen laitoshoidon käyttöön kasvaa
16589:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        251
16590: 
16591:       Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa valtionosuusuudistuksen vaikutuksia
16592:       erikoissairaanhoidon järjestämiseen erityisesti hoidon priorisoinnin aiheutta-
16593:       mien lääkintäeettisten ongelmien kannalta ja turvaa valtakunnallisten erityis-
16594:       laitosten toiminnan jatkumisen.
16595: Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusten vaikutuksista annetaan eduskunnan
16596: edellyttämin tavoin selonteko vuoden 1996 alussa. Tämän johdosta sosiaali- ja
16597: terveysministeriö jatkuvasti seuraa valtionosuusjärjestelmän uudistuksen vaikutuksia
16598: sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmätoimintaan ja asiakkaiden asemaan.
16599: Seurannassa ei ole tullut esiin seikkoja, joiden perusteella olisi voitu todeta
16600: terveydenhuollon maksupolitiikan aiheuttaneen estettä avohoidon palveluiden
16601: käytölle tai johtaneen epätarkoituksenmukaiseen laitoshoidon käyttöön.
16602: Erikoissairaanhoidon palvelujen satavuus on valtionosuusuudistuksen jälkeen
16603: parantunut. Tämä johtuu toiminnan tehostumisesta ja uusien hoitomenetelmien
16604: käyttöönotosta, minkä johdosta hoitojaksot ovat lyhentyneet. Erikoissairaanhoidon
16605: käyttömenot ovat laskeneet 15 prosenttia vuoteen 1991 verrattuna. Lisäksi kunnat
16606: saadakseen aikaan säästöjä pyrkivät tuottamaan yhä enemmän erikoissairaanhoidon
16607: palveluja itse tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Tavoitteena on vähentää
16608: sairaanhoitopiireiltä ja yksityiseltä sektorilta astettavien erikoissairaanhoidon
16609: palvelujen määrää.
16610: Vuoden 1993 lokakuussa järjestettiin seminaari terveydenhuollon valinnoista.
16611: Sosiaali- ja terveysministeriö osallistui seminaarin valmisteluun. Seminaarin
16612: kannanoton mukaan maamme terveydenhuoltojärjestelmää koskevat ratkaisut ja
16613: valinnat on toteutettavissa siten, että potilaskohtaiset valinnat voidaan välttää. Tämä
16614: edellyttää toimenpiteitä, joiden avulla terveydenhuollon kuluja voidaan vähentää,
16615: ilman että palvelujen saatavuus tai laatu huononee. Näitä keinoja on muun muassa
16616: palvelurakenteen kehittäminen, päällekkäisten toimintojen estäminen ja purkaminen,
16617: alueellinen yhteistoiminta, voimavarojen käytön tehostaminen, terveydenhuollon
16618: porrastuksen kehittäminen sekä tutkimus- ja hoitomenetelmien jatkuva arviointi.
16619: Erikoissairaanhoitolain nojalla sosiaali- ja terveysministeriö on antanut uudistetut
16620: ohjeet erityistason sairaanhoidon järjestämisestä, jotka ovat tulleet voimaan
16621: 1.1.1997. Ohjeet sisältävät suositukset niistä sairauksista, joiden sairaanhoito on
16622: tarkoituksenmukaista keskittää yliopistolliseen sairaalaan tai muuhun vastaavan-
16623: tasoiseen sairaalaan. Ohjeissa on otettu huomioon myös julkisen sektorin ulkopuo-
16624: listen valtakunnallisten erityislaitosten toiminta.
16625: Valtakunnallisten erityislaitosten toimintaa ja asemaa on selvitelty useissa eri
16626: työryhmissä -ja toimikunnissa. Ne on huomioitu arvioitaessa ja suunniteltaessa
16627: toiminnan järjestämistä ja kehittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama
16628: reumapotilaiden palvelujen saatavuutta selvitellyt työryhmä on jättänyt mietintönsä
16629: helmikuussa 1994. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvitysmies jätti
16630: mietintönsä keväällä 1996. Invalidisäätiön asemasta on valmistunut työryhmäselvi-
16631: tys parisen vuotta sitten. Laitoksen erityisosaamista on viime aikoina hyödynnetty
16632: sodan vammauttamien pakolaisten hoidossa.
16633: 252                        Sosiaali- ja terveysministeriö
16634: 
16635: Tapatunnan täyden korvauksen periaate
16636: HE n:o 24811992 vp.
16637: Valtiovarainvaliokunta
16638:       Eduskunta edellytti 17.12.1992, että hallituksen esityksen mukainen järjes-
16639:       telmä on vain yksivuotinen.
16640: Ministeriö on jatkanut pysyvän täyskustannusvastuujärjestelmän toteuttamisvaih-
16641: toehtojen selvittelyä 28.12.1994 asetetun liikenne- ja tapaturmapotilaiden kustan-
16642: nusten kohdentamistyöryhmän 20.12.1995 antaman muistion pohjalta. Työryhmä
16643: selvitti pääasiallisina vaihtoehtoina välillistä korvaamista, jonka mukaan vakuu-
16644: tusyhtiöiltä kerättävä täyskustannusvastuumaksu kohdennettaisiin laskennallisin
16645: perustein julkiselle terveydenhuoliolle ja suoraa laskutusta, jossa vakuutusyhtiöt
16646: korvaisivat kustannukset, suoraan julkiselle terveydenhuollolle. Työryhmä, joka
16647: pidättäytyi ottamasta kantaa vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuteen, katsoi molem-
16648: piin malleihin sisältyvän sekä hyviä että huonoja puolia. Ensin mainitun ongelmana
16649: on mm. liikenne- ja työtapaturmien satunnaisuudesta johtuvien suurten kustannusten
16650: riskin tasaaminen erityisesti pienten kuntien osalta. Ministeriö tulee vielä selvittä-
16651: mään kuntien erikoissairaanhoidon suurten lääkekustannusten väliaikaisen tasausjär-
16652: jestelmän soveltuvuutta liikenne- ja työtapaturmien suurten hoitokustannusten
16653: tasausmallina kuntien välillä.
16654: 
16655: Työttömyysturvalautakunnan voimavarat
16656: HE n:o 33611992 vp.
16657: Sosiaali- ja teJVeysvaliokunta
16658:       Eduskunta edellytti 21.12.1992, että hallitus huolehtii työttömyysturvalauta-
16659:       kunnan voimavaroista muutoksenhakijoiden oikeusturvan takaamiseksi.
16660: Asuntohallituksesta siirrettiin työttömyysturvalautakuntaan 1.10.1993 lukien kaksi
16661: henkilöä. Näiden lisäksi työttömyysturvalautakunnalla oli vuoden 1993 aikana kaksi
16662: esittelijää ja yksi toimistosihteeri työllisyysvaroin palkattuna. Vuoden 1993 talous-
16663: arviossa valitusratkaisuja arvioitiin käsiteltävän 6 300, mutta edellä mainittujen
16664: toimenpiteiden sekä lisätalousarviossa varatun määrärahan ansiosta valituksia
16665: käsiteltiin noin 7 500.
16666: Työttömyysturvalautakuntaan siirrettiin tapaturmavirastosta 1.3.1994 yksi esittelijä
16667: ja yksi toimistosihteeri sekä 1.9.1994 yksi esittelijä ja yksi notaari. Työttömyystur-
16668: valautakuntaan siirrettiin tapaturmavirastosta 1.2.1995 yksi esittelijä ja 1.3.1995
16669: yksi notaari sekä 1.5.1995 yksi esittelijä. Työllisyysvaroin on työttömyysturvalauta-
16670: kunnassa ollut myös vuosina 1994 - 1995 palkattua lisähenkilöstöä. Työttömyystur-
16671: valautakunnassa on lisäksi vuosina 1994 - 1996 toteutettu järjestelyjä, joilla on
16672: lisätty tuottavuutta.
16673: Vuoden 1996 aikana lautakunnassa on ollut työllisyysvaroin palkattuna kaksi
16674: esittelijää ja yksi toimistotyöntekijä.
16675: Edellä mainituilla toimenpiteillä lautakunnan valitusruuhkaa on pystytty purkamaan
16676: huolimatta voimakkaasti kasvaneesta valitusmäärästä. Vuoden 1995 aikana valituk-
16677: sia ratkaistiin noin 11 300, kun valituksia tuli vireille lähes 10 900. Vastaavasti
16678: vuonna 1996 valituksia saapui noin 10 800 ja ratkaisiin noin 11 700.
16679:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         253
16680: 
16681: Sosiaali- ja terveysministeriön ja työttömyysturvalautakunnan välisen vuoden 1997
16682: tulossopimuksen tavoitteena on, että valituksia ratkaistaan 11 500 ja että nykyinen
16683: runsaan 7 kuukauden käsittelyaika alenee 6 kuukauteen vuoden 1997 aikana.
16684: Näinollen asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
16685: 
16686: Työttömyysturvan rahoitus
16687: HE n:o 339/1992 vp.
16688: Sosiaali- ja teJVeysvaliokunta
16689:       Eduskunta edellytti 21.12.1992, että hallitus selvittää vaihtoehtoiset mallit
16690:       työttömyysturvan pitkän jänteen rahoitusjärjestelmäksi yhteistyössä työ-
16691:       markkinajärjestöjen kanssa.
16692: 
16693: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 29.1.1992 toimikunnan selvittämään työttö-
16694: myysturvajärjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita mukaan lukien rahoitus.
16695: Mietintö valmistui 6.4.1993 (KM 1993:16). Mietinnön pohjalta työttömyysturvan
16696: rahoituksessa on toteutettu muutoksia vuoden 1994 alusta lukien muun muassa
16697: siten, että rahoituspohjaa on laajennettu ja rahoitusvastuuta on siirretty työnantajilta
16698: työntekijöille.
16699: Vuonna 1994 aloitettuja rahoituksen muutoksia on jatkettu vuosille 1995 - 1997
16700: yksivuotisilla laeilla.
16701: Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelman mukaan työttömyysturvassa to-
16702: teutetaan vuoden 1997 alusta lukien kokonaisuudistus, joka valmistellaan yhdessä
16703: työmarkkinajärjestöjen kanssa.
16704: Työttömyysturvan sisältöä koskevat lainmuutokset on hyväksytty ja ne tulevat
16705: voimaan vuoden 1997 alusta. Rahoitusta on samassa yhteydessä osittain uudistettu
16706: ja uudistamista jatketaan tulevina vuosina niin sanottuun koulutusvakuutukseen
16707: liittyen.
16708: 
16709: Joustava eläkeikäjfujestelmä
16710: HE n:o 2611993 vp.
16711: Sosiaali- ja teJVeysvaliokunta
16712:       Eduskunta edellytti 22.6.1993, että hallitus yhteistoimin työmark-
16713:       kinaosapuolten kanssa valmistelee osa-aikaeläkkeen ja yksilöllisen var-
16714:       haiseläkkeen ikärajojen eriyttärnistä koskevan esityksen niin, että osa-aika-
16715:       eläkkeen ikäraja on alempi, pyrkimyksenä eläkejärjestelmän toimivuus ja
16716:       eläkekustannusten nousun hillintä. Toimiva varhaiskuntoutus sekä työolojen
16717:       kehittäminen terveellisemmiksi ja viihtyisemmiksi on tärkeää työkyvyn me-
16718:       nettämisen ja ennenaikaisen eläkkeellehakeutumisen vähentämiseksi.
16719: Osa-aikaeläkkeisiin liittyviä ongelmakohtia selvitettiin Eläketurvakeskuksen,
16720: yksityisten työeläkelaitosten, Kuntien eläkevakuutuksen ja Vaitiokonttorin edustajis-
16721: ta kootussa osa-aikaeläketyöryhmässä, jonka selvitys valmistui maaliskuussa 1996.
16722: Selvityksessä todettiin osa-aikaeläkkeen karttumiseen liittyvänä ongelmana lähinnä
16723: osa-aikaeläkkeen rinnalla tehty osa-aikatyö ja siihen liittyvän tulevan ajan määräy-
16724: tyminen. Työryhmän mukaan tällä on merkitystä myös yksilölliselle varhaiseläk-
16725: keelle hakeutumisessa. Muun muassa näitä asioita käsitellään sosiaali- ja terveys-
16726: 254                         Sosiaali- ja terveysministeriö
16727: 
16728: ministeriön 12.5.1995 asettamassa työryhmässä, jonka määräaika päättyy 31.5.1997.
16729: Tämän työryhmän työssä pääpaino on löytää sellaisia ratkaisuja, joilla työntekijän
16730: jäljellä oleva työkyky voitaisiin hyödyntää mahdollisimman hyvin vanhuuselä-
16731: keikään saakka paitsi joustavin eläkeikäjärjestelyin niin erityisesti kuntoutusjärjes-
16732: telmää kehittämällä.
16733: 
16734: Hoitotieteen ja muun terveydenhuollon opetuksesta ja
16735: tutkimustoiminnasta maksettavat korvaukset
16736: HE n:o 10711993 vp.
16737: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
16738:       Eduskunta edellytti 12.11.1993, että hallitus selvittää pikaisesti yliopistollis-
16739:       ta sairaalaa ylläpitäville sairaanhoitopiireille hoitotieteen ja muun ter-
16740:       veydenhuoltoalan yliopistotasoisesta opetuksesta ja tieteellisestä tutkimus-
16741:       toiminnasta johtuvat ylimääräiset kustannukset. Selvitysten pohjalta tulee
16742:       viipymättä valmistella tarvittavat muutosesitykset erikoissairaanhoitolakiin
16743:       siitä, miten edellä mainitut kustannukset otetaan huomioon jaettaessa valtion
16744:       varoista korvausta sairaanhoitopiirien kuntayhtymille. Lisäksi eduskunta
16745:       edellyttää, että hallitus selvittää myös muut sairaanhoitopiireille opetus- ja
16746:       tutkimustoiminnasta johtuvat ylimääräiset kustannukset ja niiden korvaami-
16747:       sen.
16748:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että muuttuva jakoperuste
16749:       turvaa Helsingin yliopistolliselle keskussairaalalle ja Turun yliopistolliselle
16750:       keskussairaalalle vähintään samansuuruisen korvauksen kuin mitä hallituk-
16751:       sen esityksessä selostettu korvausmenettely tarkoitti.
16752: Erikoissairaanhoitolakia, kansanterveyslakia ja Helsingin yliopistollisesta keskus-
16753: sairaalasta annettua lakia on 5.12.1996 annetuilla laeilla, jotka tulevat voimaan
16754: 1.1.1997, muutettu seuraavasti.
16755: Sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, jossa on yliopistollinen sairaala, suoritetaan
16756: valtion varoista korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat lääkärin perus- ja
16757: erikoistumiskoulutuksesta sekä yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoi-
16758: minnasta, jota toteutetaan yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella olevissa
16759: terveydenhuollon toimintayksiköissä. Koulutustoiminnan osalta korvaus perustuu
16760: lääkäritutkintojen painotettuun lukumäärään ja tutkimustoiminnan osalta tieteellisten
16761: julkaisujen painotettuun lukumäärään. Yliopistollinen sairaala yhteensovittaa
16762: terveystieteellistä tutkimustoimintaa muiden terveydenhuollon yksiköiden kanssa ja
16763: käyttää sille suoritettua korvausta muun terveydenhuollon toimintayksikön tutki-
16764: mustoiminnasta johtuviin kustannuksiin.
16765: Silloin kun lääkärin peruskoulutusta annetaan muussa terveydenhuollon toimintayk-
16766: sikössä kuin yliopistollisessa sairaalassa, suorittaa yliopistollista sairaalaa ylläpitävä
16767: kuntayhtymä korvausta asianomaiselle kuntayhtymälle, kunnalle tai muulle palvelu-
16768: jen tuottajalle.
16769: Muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden kuin yliopistollisten sairaaloiden
16770: osalta, joita yliopisto käyttää lääkärin erikoistumiskoulutukseen, suoritetaan valtion
16771: varoista laskennallisin perustein korvausta yliopiston hyväksymän koulutusohjelman
16772: mukaisesti erikoistumiskoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Korvaus perustuu
16773: toteutuneisiin koulutuskuukausiin. Sairaanhoitopiiriä tai terveyskeskusta ylläpitäväl-
16774: le kunnalle tai kuntayhtymälle suoritetaan valtion varoista laskennallisin perustein
16775: korvausta lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta annetun asetuksen
16776:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        255
16777: 
16778: (1435/93) 4 §:ssä tarkoitetusta koulutuksesta johtuviin kustannuksiin. Korvaus
16779: perustuu lääkäreiden ja koulutuskuukausien määrään.
16780: Sosiaali- ja terveysministeriö määrää lääkäritutkintojen ja tieteellisten julkaisujen
16781: painoarviot sekä yksikköhinnat ja antaa muut määräykset korvauksen perusteista ja
16782: tutkimustoimintaan tarkoitetun korvauksen käytöstä.
16783: Helsingin ja Turun yliopistolliset sairaalat ovat saaneet eduskunnan edellyttämän
16784: suuruisen korvauksen vuosina 1994 - 1996.
16785: 
16786: Tupakoinnin vähentäminen
16787: 
16788: HE n:o 11611993 vp.
16789: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
16790:       Eduskunta edellytti 23.6.1994, että hallitus ryhtyy kiireellisesti valmistele-
16791:       maan tupakkalain muuttamista siten, että ravintoloissa on asiakastila, jossa
16792:       asiakas ei joudu altistumaan tupakansavulle.
16793:       Hyväksyessään lakiehdotukset toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi
16794:       annetun lain ja markkinatuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta edus-
16795:       kunta edellyttää hallituksen toimivan niin, että tupakkavalmisteveron arvioi-
16796:       dusta vuotuisesta tuotosta nykyinen 0,45 prosentin osuus nostettaisiin Maa-
16797:       ilman terveysjärjestön suosittelemaan yhteen prosenttiin. Tästä summasta
16798:       vähintään puolet on käytettävä tupakointia koskevaan ehkäisy-, tutkimus-,
16799:       seuranta- ja valistustoimintaan.
16800:       Eduskunta edellytti, että hallitus tutkii ja tekee selvityksen, olisiko tupakan-
16801:       savu otettava syöpävaarallisten aineiden luetteloon.
16802:       Eduskunta edellytti, että sosiaali- ja terveysministeriö seuraa huolellisesti
16803:       nyt hyväksyttyjen tupakoinnin vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden
16804:       toteutumista ja tuloksellisuutta ja että mm. sosiaali- ja terveysvaliokunta voi
16805:       harkita mahdollisiin lisätoimenpiteisiin ryhtymistä.
16806: Vuoden 1996 valtion talousarviossa tupakointia koskevaan ehkäisy-, tutkimus-,
16807: seuranta- ja valistustoimintaan muun ohella varattu määräraha vastasi 0,75 %
16808: tupakkavalmisteveron tuotosta.
16809: Hotelli- ja ravintolaneuvosto on yhteistyössä ministeriön kanssa valmistellut
16810: erilaisin hankkein ravintoloiden savuttomuuden lisäämistä luoden samalla pohjaa
16811: lainsäädännöllisten toimenpiteiden hyväksynnälle. Ravintoloille on mm. tuotettu
16812: materiaalia siitä, miten ravintoloiden ilma saadaan mahdollisimman savuttomaksi
16813: ja raikkaaksi. Keuhkovammaliitto on julkaissut luettelon savuttomista ravintoloista
16814: sekä ravintoloista, joissa on savuttornia tiloja.
16815: Ympäristön tupakansavun syöpävaarallisuutta selvittävä aineisto on valmis ja sen
16816: pohjalla voitaneen tehdä päätös. Asia edellyttää vielä terveyspoliittisten ja työsuoje-
16817: lullisten näkökohtien yhteistä punnitsemista.
16818: Sosiaali- ja terveysministeriö on tarkasti seurannut tupakkalain toteutumista.
16819: Seurantatietojen mukaan laki on otettu vastaan myönteisesti. Altistuminen tupakan-
16820: savulle työpaikoilla on merkittävästi vähentynyt. Lain myönteisenä tuloksena
16821: voidaan pitää miesten tupakoinnin vähenemistä 33 %:sta 27 %:iin ja naisten
16822: tupakoinnin vähenemistä 22 %:sta 18 %:iin. Sensijaan lasten ja nuorten tupakoin-
16823: 256                        Sosiaali- ja terveysministeriö
16824: 
16825: nissa ei ole tapahtunut muutoksia ja lain tueksi tarvittava nuorten tupakoinnin
16826: aloittamisen ehkäisyohjelma on valmisteltu v. 1996 useiden lasten ja nuorten kanssa
16827: tekemisissä olevien tahojen yhteistyönä.
16828: Terveyskasvatusmääräraha on vuoden 1997 talousarviossa 0,75 % tupakkavalmiste-
16829: veron arvioidusta tuotosta.
16830: 
16831: Eläkejäijestelmän hallinto
16832: HE n:o 11711993 vp.
16833: Sosiaali- ja teJVeysvaliokunta
16834:       Eduskunta edellytti 2.11.1993 hallituksen seuraavan lakisääteisen työeläke-
16835:       järjestelmän turvaavuuden säilymistä ja ryhtyvän tarvittaessa ripeisiin toi-
16836:       menpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi, jos ongelmia vakuutettujen eläk-
16837:       keiden varmistamisessa esiintyy. Eläkesäätiöiden toimintaedellytykset on
16838:       turvattava edellä sanottu huomioon ottaen. Niiden on voitava toimia kilpai-
16839:       lukykyisenäjäljestämisvaihtoehtona vakuutusyhtiöiden ja eläkekassojen rin-
16840:       nalla. Eläkesäätiölainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä on kiinni-
16841:       tettävä erityistä huomiota säätiöiden toimintaedellytysten varmistamiseen ja
16842:       eläkkeiden turvaamiseen.
16843: Sosiaali- ja terveysministeriö päätti 5.12.1994 selvityttää lakisääteisen työeläkejär-
16844: jestelmän toimivuuden varmistamiseksi vaadittavat kiireelliset lainsäädäntötoimen-
16845: piteet ja lähiajan muut kehittämistarpeet. Tässä tarkoituksessa ministeriö asetti
16846: työeläkejärjestelmän selvitysmiehen.
16847: Selvitysmiehen muistio (STM 1995:6) julkaistiin 9.5.1995. Jatkoselvittelyä varten
16848: sosiaali- ja terveysministeriö asetti 8.9.1995 uuden selvitysmiehen. Hänen tehtävä-
16849: nään oli myös valmistella hallituksen esityksen muotoon ehdotus työeläkevakuu-
16850: tusyhtiöitä koskevaksi laiksi tai muuten tarpeelliseksi nähtävästä työeläkeyhtiöiden
16851: asemaa koskevan lainsäädännön muutoksista.
16852: Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistunut eläkesäätiölain kokonaisuudistus,
16853: joka perustuu eläkesäätiötoimikunnan mietintöön (komiteanmietintö 1994:11).
16854: Asiaa koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 10.11.1995 (HE 187/95).
16855: Uudistettu eläkesäätiölaki tuli voimaan vuoden 1996 alusta. Siinä otettiin huomioon
16856: eduskunnan lausuma.
16857: Selvitysmiehen muistioon (Muistio työeläkeyhtiöistä 1996: 15) perustuvat ehdotuk-
16858: set esitettiin toteutettavaksi eduskunnalle marraskuussa 1996 eläkelaitosten vakava-
16859: raisuussäännösten uudistamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 241/96)
16860: yhteydessä sekä varsinaisesti hallituksen esityksessä laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä
16861: ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 25511996), joka annettiin eduskunnalle
16862: 20.12.1996. Viimeksi mainittuun hallituksen esitykseen sisältyivät erityisesti
16863: lakisääteistä eläkevakuutusliikettä harjoittavien vakuutusyhtiöiden hallinnon ja
16864: sijoitustoiminnan järjestämistä tarkentavat muutosehdotukset
16865:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       257
16866: 
16867: Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö valtion menoja
16868: säästäviin kohteisiin
16869: HE n:o 126/1993 vp.
16870: Valtiovarainvaliokunta
16871:       18) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskun-
16872:       ta edellytti luvun 33.92 kohdalla, että Raha-automaattiyhdistyksen tuoton
16873:       käyttö valtion menoja vähentäviin kohteisiin päättyy vuonna 1995 ja sen
16874:       jälkeen määrärahat palautetaan valtion talousarvioon.
16875: Valtioneuvoston 14.10.1992 tekemän julkisen talouden tasapainon parantamista
16876: koskevan päätöksen mukaan raha-automaattivaroilla rahoitettavaksi siirrettiin
16877: vuodesta 1993 lukien uusia toimintoja niin, että toimenpiteiden toteutunut säästö-
16878: vaikutus valtiontalouteen oli vuonna 1993 100 milj. mk, vuonna 1994
16879: 175 milj. mk ja vuonna 1995 233 milj. mk.
16880: Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelman 10.4.1995 lisäpöytäkirjan
16881: mukaisesti on jatkettu valtion menojen säästämistä raha-automaattivaroja uudelleen
16882: suuntaamaila niin, että säästövaikutus valtiontalouteen oli vuonna 1996 363 milj.
16883: mk. Vuoden 1997 säästövaikutus on noin 400 milj. mk.
16884: Raha-automaattiyhdistyksen vuotuinen puhdas tuotto on kasvanut vuoden 1992
16885: 1.060 milj. markasta vuoden 1996 1.616 milj. markkaan. Sosiaali- ja terveysalan
16886: järjestöjen toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen myönnetyt avustukset ovat
16887: samaan aikaan lisääntyneet vuoden 1992 noin 500 milj. markasta vuoden 1996 noin
16888: 750 milj. markkaan. Investointien rahoittaminen on sitä vastoin tänä aikana
16889: vähentynyt noin 580 milj. markasta noin 450 milj. markkaan.
16890: Vuoden 1996 säästökohteista suurin oli tapaturmaviraston käyttöön osoitettu 165
16891: milj. mk rintamaveteraanien kuntootuksen menoihin. Siirron vuoksi on väliaikaises-
16892: ti vuodesta 1994 alkaen vuosittain muutettu rintamaveteraanien kuntoutuksesta
16893: annettua lakia (1184/88). Vuodesta 1996 alkaen on raha-automaattiavustuksilla
16894: rahoitettu osa sotainvalidien sairaskotien käyttökustannuksista. Vuonna 1996 tämä
16895: määrä oli 130 milj. mk ja vuonna 1997 se tulee olemaan 160 milj. mk. Lisäksi on
16896: myönnetty raha-automaattiavustuksia aiemmin valtion yleisiltä budjettimomenteilta
16897: rahoitettuihin määrältään pienempiin kohteisiin, joita ovat olleet mm. sotainvalidien
16898: sairaskotien perustamiskustannusten jälkirahoitus ja Y-säätiön asuntojen hankinta.
16899: Lausuma ei siten anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
16900: 
16901: Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö veteraanikuntootuksen menoihin
16902: HE n:o 170/1993 vp.
16903: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
16904:       Eduskunta edellytti 9.11.1993 hallituksen huolehtivan siitä, että Raha-auto-
16905:       maattiyhdistyksen tuoton käyttö valtion menoja vähentäviin kohteisiin päät-
16906:       tyy vuoteen 1995 ja sen jälkeen valtion talousarvioon palautetaan määrära-
16907:       hat. Veteraanikuntootus on hoidettava kokonaisuudessaan valtion varoin.
16908: Valtioneuvoston 14.10.1992 tekemän julkisen talouden tasapainon parantamista
16909: koskevan päätöksen mukaan raha-automaattivaroilla rahoitettavaksi siirrettiin
16910: vuodesta 1993 lukien uusia toimintoja niin, että toimenpiteiden toteutunut säästö-
16911: 
16912: 9 370147
16913: 258                        Sosiaali- ja tenreysministeriö
16914: 
16915: vaikutus valtiontalouteen oli vuonna 1993            100 milj. mk,   vuonna    1994
16916: 175 milj. mk ja vuonna 1995 233 milj. mk.
16917: Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelman 10.4.1995 lisäpöytäkirjan
16918: mukaisesti on jatkettu valtion menojen säästämistä raha-automaattivaroja uudelleen
16919: suuntaamaHa niin, että säästövaikutus valtiontalouteen oli vuonna 1996 363 milj.
16920: mk. Vuoden 1997 säästövaikutus on noin 400 milj. mk.
16921: Raha-automaattiyhdistyksen vuotuinen puhdas tuotto on kasvanut vuoden 1992
16922: 1 060 milj. markasta vuoden 1996 1 616 milj. markkaan. Sosiaali- ja terveysalan
16923: järjestöjen toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen myönnetyt avustukset ovat
16924: samaan aikaan lisääntyneet vuoden 1992 noin 500 milj. markasta vuoden 1996 noin
16925: 750 milj. markkaan. Investointien rahoittaminen on sitä vastoin tänä aikana
16926: vähentynyt noin 580 milj. markasta noin 450 milj. markkaan.
16927: Vuoden 1996 säästökohteista suurin oli tapaturmaviraston käyttöön osoitettu 165
16928: milj. mk rintamaveteraanien kuntootuksen menoihin. Siirron vuoksi on väliaikaises-
16929: ti vuodesta 1994 alkaen vuosittain muutettu rintamaveteraanien kuntoutuksesta
16930: annettua lakia (1184/88). Vuodesta 1996 alkaen on raha-automaattiavustuksilla
16931: rahoitettu osa sotainvalidien sairaskotien käyttökustannuksista. Vuonna 1996 tämä
16932: määrä oli 130 milj. mk ja vuonna 1997 se tulee olemaan 160 milj. mk. Lisäksi on
16933: myönnetty raha-automaattiavustuksia aiemmin valtion yleisiltä budjettimomenteilta
16934: rahoitettuihin määrältään pienempiin kohteisiin, joita ovat olleet mm. sotainvalidien
16935: sairaskotien perustamiskustannusten jälkirahoitus ja Y -säätiön asuntojen hankinta.
16936: Lausuma ei siten anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
16937: 
16938: Työttömyysturvan kehittäminen
16939: HE n:o 23511993 vp.
16940: Sosiaali- ja te1Veysvaliokunta
16941:       Eduskunta edellytti 7.12.1993 hallituksen huolehtivan siitä, että työttömyy-
16942:       den aikana on mahdollisuus opiskeluun ottamalla työvoimapoliittisen aikuis-
16943:       koulutuksen koulutustuen tasossa huomioon opiskelusta aiheutuvat kustan-
16944:       nukset sekä tuen korottamisen motivoiva merkitys. Ilman työttömyysturvaa,
16945:       työvoimapoliittista aikuiskoulutustukea tai opintotukea jäävien ja opintoja
16946:       harjoittavien henkilöiden asema on selvitettävä. Lyhytaikaisten töiden vas-
16947:       taanottamista on edistettävä varmistamalla, ettei se johda kohtuuttomiin me-
16948:       netyksiin myöhemmässä työttömyysturvassa. Kiireellisesti on myös selvitet-
16949:       tävä, miten lasten kotihoidon tuki järjestetään silloin, kun edunsaaja on yk-
16950:       sinhuoltaja tai kun perheen molemmat huoltajat ovat työttömiä, jotta se ei
16951:       vaikuta työttömyyspäivärahaan.
16952:       Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää, johtaako osittainen työmark-
16953:       kinatuki muun lainsäädännön periaatteiden kanssa ristiriitaiseen huoltovel-
16954:       vollisuuteen kahden sukupolvan asuessa samassa taloudessa.
16955: Suomen työllisyysohjelman edellyttämistä toimenpiteistä 18.10.1995 annetun
16956: valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan hallitus valmistelee yhdessä työmark-
16957: kinajärjestöjen kanssa esitykset työttömyysturvan ansioturvan 600 miljoonan
16958: markan rakenteellisista säästöistä valtion menoissa ja 300 - 500 miljoonan markan
16959: käyttämisestä työttömien oikeuteen saada ansioturvan tasoista toimeentuloturvaa
16960: koulutuksen ajalta. Työttömyysturvan uudistamista koskevan 8.5.1996 tehdyn
16961: täsmentävän hallituksen päätöksen mukaan selvitetään työttömän henkilön oikeu-
16962:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         259
16963: 
16964: teen saada ansioon suhteutettua päivärahaa vastaavaa toimeentuloturvaa ammatilli-
16965: sen koulutuksen ajalta koskevan uudistuksen jatkamista vuonna 1998.
16966: Valtioneuvoston kanslia nimesi 4.6.1996 selvittäjät, joiden tehtävänä oli valmistella
16967: ehdotukset työttömän henkilön oikeudesta saada ansioon suhteutettua työttömyys-
16968: päivärahaa vastaavaa toimeentuloturvaa työvoimakoulutusta pidempikestoisemman
16969: omaehtoisen ammatillisen aikuiskoulutuksen ajalta. Selvittäjien ehdotus tuli
16970: valmistella 31.12.1996 mennessä.
16971: Työttömyysturvalain 27 a §:n muutoksella, joka tuli voimaan 1.11.1995, täsmennet-
16972: tiin lasten kotihoidon tuen ja työttömyysajan toimeentuloturvan yhteensovittamista
16973: koskevia säännöksiä. Muutoksen tarkoituksena oli saattaa samassa asemassa olevat
16974: perheet samanlaiseen asemaan työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen saamisen
16975: kannalta riippumatta siitä, onko toinen huoltajista työelämässä vai ovatko molem-
16976: mat vanhemmat tai huoltajat työttömiä. Pienten lasten hoidon tukijärjestelmää
16977: muutettiin vuonna 1996 siten, että kotihoidontuki korvataan hoitotuella, joka
16978: jakautuu hoitorahaan ja tulosidonnaiseen hoitolisään. Yhteensovitus työttömyys-
16979: etuuksien kanssa uudistettiin samassa yhteydessä. Lainmuutokset tulevat voimaan
16980: 1.8.1997.
16981: 
16982: Sosiaaliturvan rahoitus
16983: HE n:o 23711993 vp.
16984: Sosiaali- ja teroeysvaliokunta
16985:       Eduskunta edellytti 8.12.1993 hallituksen huolehtivan siitä, että ylimääräi-
16986:       sen työttömyysturvamaksun tai sitä vastaavan menettelyn mahdollisesti jat-
16987:       kuessa vuoden 1994 jälkeen, luodaan yhteistoiminnassa työmarkkinaosapuo-
16988:       lien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa menettely, joka ei muodostu kohtuuttomaksi
16989:       aloilla, joille markkinoiden rakenteesta johtuen on tyypillistä ajoittainen
16990:       työntekijöiden lomauttaminen, joka tekee työntekijöiden päätökseen perustu-
16991:       van lomautusten keskinäisen kierrättämisen mahdolliseksi ja joka ei tee ir-
16992:       tisanomisesta Iomauttamista edullisempaa järjestelmää. Samassa yhteydessä
16993:       on myös luotava yrittäjien työttömyysturva.
16994:       Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa tiiviisti lain toimivuutta ja tarkoituk-
16995:       senmukaisuutta. Eduskunta katsoo, että mikäli ylimääräisen työttömyysva-
16996:       kuutusmaksun perintää on tarkoitus jatkaa vuoden 1994 jälkeen, on hallituk-
16997:       sen esitettävä saatujen käytännön kokemusten perusteella järjestelmään tar-
16998:       kistuksia, joissa huomioidaan eri alojen ja erikokoisten yritysten eri-
16999:       tyisongelmat.
17000:       Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee pikaisesti ratkaisut, joilla ke-
17001:       vennetään palkkasidonnaisten sosiaaliturvamaksujen aiheuttamaa taakkaa
17002:       työllistävälle pk-yritystoiminnalle. Sosiaaliturvan sisältöön ja rahoitukseen
17003:       tässä yhteydessä tehtävien muutosten on kannustettava yrittämistä ja työnte-
17004:       koa. Lisäksi hallituksen tulisi selvittää mahdollisuudet työnantajan työttö-
17005:       myysvakuutusmaksun väliaikaisesta käyttämisestä lisätyövoiman palkkaa-
17006:       miseen.
17007: Yrittäjien oikeus työttömyysturvan peruspäivärahaan ja ansioon suhteutettuun
17008: päivärahaan toteutettiin vuoden 1995 alusta voimaan tulleella lainsäädännöllä.
17009: Ylimääräistä työttömyysvakuutusmaksua ei ole jatkettu enää vuoden 1996 jälkeen.
17010: 260                       Sosiaali- ja tenreysministeriö
17011: 
17012: Kysymystä palkkaperusteisina kerättävien sosiaaliturvamaksujen rahoitusjärjestel-
17013: män uudistamisesta on selvitetty useassa työryhmässä. Viimeksi asiaa on selvittänyt
17014: sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvitysmies. Selvitysmies ehdotti raportis-
17015: saan (STM 1993:28), että ainoastaan ansiosidonnaisia etuuksia rahoitettaisiin
17016: työnantajan palkkaperusteisilla sosiaaliturvamaksuilla. Tällöin luovuttaisiin työnan-
17017: tajan kansaneläkemaksusta sekä työnantajan sairausvakuutusmaksusta siltä osin,
17018: kuin se liittyy vähimmäispäivärahojen ja sairaanhoitokorvausten rahoittamiseen.
17019: Selvitysmies ehdotti, että uudistus rahoitettaisiin arvonlisäveroa korottamalla,
17020: yleisillä verovaroilla sekä tulevaisuudessa myös energia- ja ympäristöveroilla.
17021: Sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt tutkimuksen työnantajan sosiaalivakuu-
17022: tusmaksujen porrastamisen ja alentamisen vaikutuksista työllisyyteen. Tutkimus
17023: valmistui marraskuussa 1995. Työnantajan sosiaaliturvamaksun rahoitusjärjestelmän
17024: uudistaminen vaatii kuitenkin vieläjatkoselvittelyä erityisesti korvaavan rahoituksen
17025: osalta. Myös uudistuneen verolainsäädännön vaikutukset sekä verotuksen, sosiaalis-
17026: ten tulonsiirtojen ja maksujen yhteisvaikutukset tulee selvittää. Niin sanottua
17027: tulolaukkuselvitystä valmistelleen ministerityöryhmän ehdotusten pohjalta on muun
17028: muassa uudistettu työttömyyspäivärahan sovitelluu päivärahan määräytymisperustei-
17029: ta, työmarkkinatuen tarveharkintaa koskevia säännöksiä, toimeentulotuen ja
17030: asumistuen yhteensovitusta sekä pienten lasten hoidon tukijärjestelmää.
17031: Sosiaaliturvaa on vuodesta 1993 alkaen rahoitettu osittain liikevaihtoveron ja
17032: sittemmin arvonlisäveron tuotolla. Hallitus alensi pientyönantajien työttömyysva-
17033: kuutusmaksua vuoden 1993 heinäkuun alusta lukien. Alennus rahoitettiin korotta-
17034: malla suurimpien työnantajien kansaneläkemaksua. Vuodelta 1995 perittävän
17035: työnantajien työttömyysvakuutusmaksun määrää alennettiin keskimäärin yhdellä
17036: prosenttiyksiköllä samalla kun työttömyysvakuutusmaksun porrastusta muutettiin
17037: pientä ja keskisuurta yrityssektoria suosivaksi.
17038: Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut selvitysmiehen tehtäväksi selvittää
17039: mahdollisuus uudistaa työsuhde- ja palkkatulorekisteritiedot siten, että ne mahdol-
17040: listavat työnantajamaksujen määräytymisperusteet siten, että ne nykyistä paremmin
17041: tukevat työllisyyttä etenkin pieni- ja keskisuuren yritystoiminnan ja matalapalkka-
17042: alojen osalta.
17043: 
17044: Sosiaali- ja tenreyspalvelujen tilanne kunnissa
17045: Kenomus n:o 6/1993 vp.
17046: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
17047:       Eduskunta hyväksyi 17.6.1994 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
17048:       liitteenä olevassa lausunnossa sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi:
17049:       2) Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kuntiin ja kan-
17050:       santerveystyön kuntayhtymiin suuntaaman kyselyn mukaan kaksi kol-
17051:       masosaa raporttiin vastanneista kunnista arvioi sosiaalihuollon asiakkaiden
17052:       oikeusturvan heikkenevän ja 55 prosenttia kunnista ja kuntayhtymistä vas-
17053:       taavaa kehitystä tapahtuvan kansanterveystyössä. Luvut ovat huolestuttavan
17054:       suuria ja viittaavat siihen, että taloudellisesta tilanteesta johtuvat leikkauk-
17055:       set, muutokset henkilöstön määrässä ja toimenkuvissa sekä henkilöstömuu-
17056:       toksista aiheutuvat kesäsulkemiset, vastaanottopisteiden ja -aikojen supistuk-
17057:       set sekä muut vastaavat toimet vaikuttavat varsin voimakkaalla tavalla sosi-
17058:       aali- ja terveydenhuollon toimintoihin ja tätä kautta asiakkaiden oikeustur-
17059:       vaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla tapahtuvan kilpailuttamisen heik-
17060:       koutena on yksityisten palvelujen laadun valvonnan rajallisuus.
17061:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       261
17062: 
17063:      Sosiaali- ja terveydenhuollon leikkauksien johdosta näyttävät kantelut
17064:      lisääntyneen, joskin myös kanteluiden aiheet ovat muuttuneet. Valtion-
17065:      osuusuudistuksen yhteydessä luotiin sosiaali- ja terveysministeriöön perus-
17066:      turvalautakunta. Valiokunnan saaman tiedon mukaan lautakunta ei toistai-
17067:      seksi ole ottanut käsittelyyn yhtään tapausta. Perusturvalautakunnan toimin-
17068:      taedellytykset, toimintateho ja muut sen toimintaan liittyvät tekijät tulee
17069:      arvioida perusteellisesti, jotta voidaan taata maassa asuvien sosiaali- ja ter-
17070:      veydenhuollon asianmukaisuus, yhdenvertaisuus ja muut vastaavat seikat.
17071:      Niin sanottu puhelainsäädäntö näyttää lama-aikana muodostavan ongelman,
17072:      kun palvelujen purkaminen ei näytä välttämättä tapahtuvan vähiten vahin-
17073:      koa tuottavalla tavalla, vaan sillä saatetaan jopa luoda uusia kustannuksia
17074:      kokonaisuuden toisissa osissa. Palvelujen purkaminen on myös pitkällä ai-
17075:      kavälillä siten ongelmallista, että tarpeellisten uusien osien rakentaminen
17076:      saattaa muodostua huomattavan kalliiksi.
17077:      Edellä esitetyistä syistä on tärkeää, että kunnat voivat päättää palvelujen
17078:      etusijajärjestyksestä monipuolisen ja kattavan kunnallisen keskustelun avulla
17079:      osana yhteiskunnassa yleisesti käytävää sosiaali- ja terveydenhuollon prio-
17080:      risointikeskustelua. Tässä yhteydessä on myös tärkeää, että esimerkiksi ter-
17081:      veydenhuollon akuutit tilanteet voidaan hoitaa ja ettei potilasturvallisuudesta
17082:      tingitä. Vastuu potilaan saamasta hoidosta ja sairaanhoitopalvelujen kustan-
17083:      nustietoisesta ja tarkoituksenmukaisesta käytöstä on perusterveydenhuollolla.
17084:      Sen mahdollisuuksia selviytyä hyvin tästä tehtävästä on vahvistettava ja pa-
17085:      rannettava.
17086:      Psykiatrisen sairaanhoidon laitospainotteisuutta puretaan avohoitopainottei-
17087:      seksi. Avohoito ilman riittäviä voimavaroja, tukipalveluja ja esimerkiksi
17088:      asunto-olojen järjestämistä ei ole tehokasta, vaan johtaa kasvaviin ongel-
17089:      miin. Asiaan on kiinnitettävä pikaisesti huomiota ja ryhdyttävä tarpeellisiin
17090:      toimenpiteisiin.
17091:       Yhden osan psykiatrisen hoidon ongelmista muodostaa lisääntyvä menette-
17092:       ly, jossa kriminaalipotilaat otetaan hoitoon kunnallisiin laitoksiin kustannus-
17093:       syistä. Vailla riittävää oikeuspsykiatrista hoitoa ja tutkimusta ei menettely
17094:       ole asianmukaista, vaan vaarantaa oikeusturvaa ja yleistä turvallisuutta.
17095:      Kriminaalihuollon asema on uhattuna siten, että vapautuvat vangit eivät
17096:      enää saa tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia palveluja, mikä myös pidem-
17097:      mällä aikavälillä saattaa voimakkaastikin lisätä yhteiskunnan kustannuksia.
17098:      Muutoksenhakuelinten taloudellisesta syystä johtuvat henkilöstömuutokset
17099:      ovat aiheuttaneet muun muassa käsittelyaikojen pitenemistä tavalla, jota ei
17100:      voida pitää tyydyttävänä. Muun muassa työttömyysturvalautakunnan päätök-
17101:      set viipyvät kohtuuttomia aikoja ja samalla on kyse henkilön toimeentulon
17102:      järjestämisestä. Kohtuuttamiksi venyneet muutoksenhakuajat on saatava ly-
17103:      henemään.
17104: Sosiaali- ja terveysministeriö on seurannut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen
17105: kehitystä jatkuvasti muun muassa osana valtionosuusuudistuksen vaikutuksista
17106: eduskunnalle annettavan selonteon valmistelua. Ministeriö asetti 12.1.1995 työryh-
17107: män valmistelemaan selontekoa. Työryhmän määräaika päättyi 31.1.1996. Työryh-
17108: män muistiossa tullaan kuvaamaan laajasti vuoden 1993 jälkeen tapahtunut kehitys
17109: sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
17110: 262                         Sosiaali- ja terveysministeriö
17111: 
17112: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) on vuonna 1995
17113: julkaissut ensimmäisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsauksen, joka antaa
17114: perusteellisen kuvan siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuolto on toiminut laman
17115: oloissa ja supistuvien voimavarojen antamin rajoittein.
17116: Sosiaali- ja terveysministeriö on korostanut lääninhallitusten kunnalliseen toimin-
17117: taan kohdistuvaa valvontaa asettamalla niiden keskeiseksi tulostavoitteeksi "toi-
17118: meentuloturvan ja palvelujen riittävyyden ja asianmukaisuuden seurannan ja
17119: lainmukaisuuden valvonnan".
17120: Sosiaalihuollon asiakkaan aseman ja oikeuksien parantamiseksi on valmisteltu
17121: lainsäädäntöä, joka sisältää asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan
17122: liittyvät periaatteet ja varmistaa entistä paremmin erityisesti sellaisten asiakas-
17123: ryhmien asemaa, joilla itsellään on heikot edellytykset pitää huolta omista oikeuk-
17124: sistaan. Yksityisen toiminnan valvonnan edellytysten parantamiseksi on vuonna
17125: 1996 annettu laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta, ja se tulee voimaan
17126: 1.1.1997 (1208/1996).
17127: Sosiaali- ja terveydenhuollon priorisointikeskustelua on jatkettu eri foorumeilla.
17128: Sosiaalihuollon osalta priorisointikeskustelua on käyty keskushallinnon, kuntien ja
17129: järjestöjen välillä Stakesin toimeenpanemissa seminaareissa. Stakesin toimesta on
17130: vuonna 1995 valmistunut tutkimus kuntien päättäjien ja työntekijöiden sekä
17131: kuntalaisten käsityksistä sosiaalihuollon palvelujen etusijajärjestyksestä. Vuoden
17132: 1995 aikana voimaantullut perusoikeusuudistus on merkinnyt sosiaalisten oikeuksi-
17133: en entistä tarkempaa huomioon ottamista priorisoinneista käytävissä keskusteluissa.
17134: Valtionosuusuudistuksen yhteydessä perustetussa perusturvalautakunnassa on
17135: vuonna 1995 käsitelty yksi lasten päivähoitopalveluja koskeva tapaus. Päätöksessä
17136: todettiin kunnan päivähoitopalveluissa olleen vakavia puutteita kunnasta johtuvasta
17137: syystä, mutta koska kunta oli jo ryhtynyt toimenpiteisiin puutteiden korjaamiseksi,
17138: ei lautakunta katsonut olevan syytä suosituksen antamiseen. Perusturvalautakunnalle
17139: osoitettujen aloitteiden johdosta sosiaali- ja terveysministeriö on edelleen pyytänyt
17140: kunnilta ja lääninhallituksilta selvityksiä. Selvityspyynnöt sinänsä ovat yleensä
17141: johtaneet tilanteiden k01jaamisiin siten, että tapauksia ei ole ollut perusteltua saattaa
17142: vireille perusturvalautakunnassa. Yleisemminkin perusturvalautakunta-instituutio
17143: sellaisenaan näyttää toimivan jossain määrin ennaltaehkäisevästi. Lautakunnan
17144: toiminnasta on valmisteltu arvio valtionosuusuudistusta koskevan selonteon
17145: valmistelun yhteydessä.
17146: Terveydenhuollossa akuuttien tilanteiden hoito ja potilasturvallisuus tässä mielessä
17147: on säilynyt hyvänä. Päivystysjärjestelyissä on rationalisoitu terveyskeskusten ja sai-
17148: raaloiden päivystysyksiköiden toimintaa siellä, missä se on ollut paikallisiin oloihin
17149: soveltuvaa. Näin on saavutettu taloudellisia säästöjä samalla kun potilas on voitu
17150: hoitaa ensimmäisessä päivystyspisteessä mahdollisimman tehokkaasti.
17151: Palvelurakennemuutosta on seurattu jatkuvasti sosiaali- ja terveysministeriön
17152: seurantaryhmässä. Laitoshoidon käyttö väheni edelleen vuonna 1993, terveyden-
17153: huollon avohoitokäynnit lisääntyivät ja erilaisia asumispalveluja lisättiin, mutta
17154: korvaavaa avohoitoa ei kaikilta osin rakennettu tilalle. Henkilöstösiirtoja ei juuri
17155: toteutettu. Vuonna 1994 paineet avohuollossa kasvoivat, mutta niihin on myös rea-
17156: goitu mm. ottamalla käyttöön uusia palvelu- ja tukimuotoja. Tilannetta seurataan
17157: jatkuvasti. Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi antanut perusteet avo- ja
17158: laitoshoidon määrittelemiseksi. Mielenterveyspalvelujen tilaa selvitetään sosiaali- ja
17159: terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on
17160: myös pyytänyt selvityshenkilöä selvittämään maaliskuun loppuun 1996 mennessä
17161:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                        263
17162: 
17163: mielenterveyspalvelujen tilaa Suomessa ja tekemään asiasta tarpeelliset toimenpide-
17164: ehdotukset.
17165: Valtion mielisairaaloissa (Niuvanniemen sairaala ja Vanhan Vaasan sairaala)
17166: hoidetaan erityisen vaarallisia tai erityisen vaikeahoitoisia potilaita sekä rikoslain
17167: perusteella rangaistukseen tuomitsematta jätettyjä, täyttä ymmärrystä vailla olevia
17168: mielisairaita henkilöitä. Lisäksi niissä hoidetaan sellaisia potilaita, joita sairaanhoi-
17169: topiirit eri syistä lähettävät niihin hoidettavaksi. Sosiaali- ja terveysministeriössä on
17170: jatkettu valtion mielisairaaloiden aseman selvittämistä. Tarkoituksena on lisätä ter-
17171: veydenhuollon oikeusturvakeskuksen mahdollisuuksia määrätä kriminaalipotilaiden
17172: hoitopaikka sekä toisaalta lisätä kuntien osuutta valtion mielisairaaloiden hallinnos-
17173: sa. Asiasta annettiin hallituksen esitys (231/1996 vp).
17174: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama toukokuussa 1994 mietintönsä jättänyt
17175: työryhmä, jonka tehtävänä oli erityisesti kartoittaa vankien sosiaali- ja terveyden-
17176: huollon vastuunjaon epäselvyyksiäkuntien ja vankeinhoitoviranomaisten välillä, on
17177: tehnyt ehdotuksia myös vapautuvien vankien aseman turvaamiseksi. Työryhmä on
17178: ehdotuksissaan painottanut erityisesti vangin kotikunnan vastuuta toimeentuloturvan
17179: ja palvelujen järjestämisessä sekä katsonut, että keskeinen osa vapauteen valmenta-
17180: mista on yhteydenpidon lisääminen vangin ja kotikunnan viranomaisten välillä jo
17181: vankeusaikana. Sosiaali- ja terveysministeriö ja oikeusministeriö ovat kesällä 1995
17182: nimenneet epävirallisen yhteistyöryhmän huolehtimaan mainitun työryhmän
17183: ehdotusten eteenpäinviemisestä.
17184: Eri selvitysten perusteella voidaan yhteenvetona todeta, että palveluissa on tapahtu-
17185: nut merkittäviä muutoksia viimeisten vuosien aikana. Muutokset ovat olleet osittain
17186: positiivisia, osittain myös palvelujen käyttäjien kannalta negatiivisia.
17187: Positiivisista vaikutuksista voidaan todeta palvelurakenteen uudistuminen avopalve-
17188: lupainotteisemmaksi, jolloin palvelujen tarpeessa olevat henkilöt voivat saada ne
17189: kotiinsaeivätkähenkilöt joudu siirtymään laitokseen. Lisäksi erikoissairaanhoidossa
17190: toimintaa on pystytty kehittämään muun muassa hoitomenetelmien uudistamisella
17191: ja toimintojen rationoinnilla siten, että palveluja tuotetaan aikaisempaa enemmän
17192: aikaisempaa pienemmin kustannuksin.
17193: Negatiivista kehitys on sen sijaanjoissakin kunnissa ja joidenkin palvelujen kohdal-
17194: la. Selvitysten mukaan esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaiden janotusajat sosiaali-
17195: toimistoon ovat erityisesti kaupunkikunnissa pidentyneet merkittävästi. Tämäjohtuu
17196: ensisijassa asiakasmäärien nopeasta kasvusta laman aikana. Samoin esimerkiksi
17197: janotusajat terveyskeskukseen ovat paikoitellen pidentyneet. Myös mielenter-
17198: veyspotilaiden ja päihdeasiakkaiden laitoskuntoutuspalvelujen saatavuus on paikoi-
17199: tellen heikentynyt.
17200: Kokonaisuutena ottaen kaikki selvitykset osoittavat kuitenkin, että kunnallisia sosi-
17201: aali- ja terveyspalveluja on kyetty tuottamaan koko maassa pääosin väestön tarvetta
17202: vastaavasti. Paikallisia eroja palvelujen saatavuudessa on, mutta erot ovat pitkälti
17203: riippuvaisiakunkin kunnan valitsemasta toimintapolitiikasta. Lisäksi voidaan todeta,
17204: että palveluissa oli merkittäviä eroja kuntien välillä myös 80-luvulla. Tehtyjen
17205: selvitysten perusteella ei voida päätellä, että erot olisivat ainakaan merkittävästi
17206: kasvaneet.
17207: Työttömyysturvalautakunnan henkilöstövoimavaroja on lisätty vuosina 1993, 1994
17208: ja 1995.
17209: 264                       Sosiaali- ja terveysministeriö
17210: 
17211: Työttömyysturvajfujestelmän ja työllistämistuen kehittäminen
17212: HE n:o 106/1994 vp.
17213: Sosiaali- ja te1Veysvaliokunta
17214:       Eduskunta edellytti 23.6.1994, että hallitus yhteistoimin työmark-
17215:       kinaosapuolten kanssa kehittää työttömyysturvajärjestelmää siten, että se
17216:       yhteensovitetaan työnteon ja opiskelun kanssa aktiivisuuteen lyhytkestoisen
17217:       työn vastaanottoon kannustavaksi kokonaisuudeksi. Työllisyysasetusta ja
17218:       harkinnanvaraisten työllistämistukien myöntämisperusteita on muutettava
17219:       siten, että lyhytkestoisten työsuhteiden vastaanottaminen ei estä työllistymis-
17220:       tä työllistämistukien avulla. Sovitellun päivärahan järjestelmä on uudistetta-
17221:       va oikeudenmukaiseksi eri palkansaajaryhmien kesken.
17222: Työttömyysturvassa on toteutettu vuoden 1997 alusta lukien kokonaisuudistus,
17223: jonka keskeisenä lähtökohtana ja tavoitteena on kehittää työttömyysturvajärjestel-
17224: mää siten, että painopistettä siirretään passiivisesta toimeentulotuen maksamisesta
17225: aktiivisten työmarkkinatilannetta parantavien toimenpiteiden tukemiseen. Lyhytai-
17226: kaisen työn vastaanottaminen on aikaisempaa kannattavampaa sekä toimeentulon
17227: että työttömyysturvaoikeuden uusimisen kannalta. Työssäoloehdon täyttymisessä
17228: työvoimakoulutusaika voidaan jatkossa rinnastaa työssäoloon enintään 16 viikon
17229: ajalta. Soviteltu päiväraha kohtelee eri työaikamuotoja neutraalisti ja on aikaisem-
17230: paa kannustavampi, kun työttömyysaikana ansaittu tulo alentaa päivärahaa 50 %
17231: aikaisemman 80 %:n sijasta.
17232: Työllisyysasetusta ja työllistämistukien myöntämisperusteita on muutettu 1.4.1995
17233: lukien. Muutosten seurauksena lyhytkestoisten työsuhteiden vastaanottaminen ei
17234: estä työllistymistä työllistämistukien avulla.
17235: Koska eduskunta on uudessa lausumassaan edellyttänyt sosiaali- ja terveysministeri-
17236: ön järjestävän yhdessä työministeriön kanssa tarkan seurannan työttömyysturvan
17237: lainmuutosten vaikutuksista ja ryhtyvän tarvittaessa toimenpiteisiin, asiaa seloste-
17238: taan seuraavissa kertomuksissa tuossa yhteydessä, joten asia ei anna aihetta
17239: enempiin toimenpiteisiin.
17240: 
17241: Työkyvyttömyyseläkkeiden yhdenmukaistaminen
17242: HE n:o 11711994 vp.
17243: Sosiaali- ja te1Veysvaliokunta
17244:       Eduskunta lausui 23.9.1994:
17245:       Työeläkelakien mukaan työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vain, jos
17246:       työkyvyttömyyden arvioidaan jatkuvan yhdenjaksoisesti vähintään vuoden
17247:       ajan. Kansaneläkelaissa ei ole vastaavaa ajallista vaatimusta. Eduskunta
17248:       edellytti, että hallitus selvittää tarvittavat muutokset eläkelakeihin ja muu-
17249:       hun lainsäädäntöön väliinputoamisen ehkäisemiseksi.
17250: Kysymys työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyksistä ja työkyvyttömyyden
17251: vaikutuksesta eläkkeen karttumiseen on vireillä sosiaali- ja terveysministeriön
17252: 12.5.1995 asettamassa työryhmässä, jonka määräaika päättyy 31.5.1997.
17253:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       265
17254: 
17255: Alkoholiasiat
17256: HE n:o 119/1994 vp.
17257: Sosiaali- ja teJVeysvaliokunta
17258:       Eduskunta edellytti 7.12.1994 hallituksen seuraavan alkoholimainonnan toi-
17259:       meenpanoa ja vaikutuksia ja ryhtyvän kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin
17260:       alkoholimainonnan pitämiseksi terveyspolitiikan tavoitteiden kannalta riittä-
17261:       vän suppeamuotoisena. Huomioon on otettava myös kuluttajaviranomaisen
17262:       osallistuminen mainonnan valvontaan.
17263:       Eduskunta edellytti, että henkilöstön asemaan vaikuttavat järjestelyt hoide-
17264:       taan hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa.
17265:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan alkoholin haittojen tehokkaasta
17266:       tiedottamisesta ja alkoholivaurioita ehkäisevän toiminnan, terveyskasvatuk-
17267:       sen, valistuksen ja tutkimuksen riittävyydestä sekä terveiden elämäntapojen
17268:       edistämisestä.
17269:       Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa tarkoin muun muassa mainontaa ja
17270:       anniskelulupien myöntämistä koskevien lainsäädäntömuutosten vaikutuksia
17271:       maamme alkoholiolojen kehitykseen pitäen tavoitteena Maailman terveys-
17272:       järjestön suosituksen mukaisesti alkoholin kulutuksen ja sen aiheuttamien
17273:       haittojen vähentämistä.
17274: Hallituksen käyttämät määrärahat alkoholihaittatiedotukseen sekä alkoholivaurioita
17275: ehkäisevään toimintaan, terveyskasvatukseen, valistukseen, tutkimukseen ja
17276: terveiden elämäntapojen edistämiseen on säilytetty ennallaan.
17277: Alkoholilain muutoksella (1281/95) alkoholiyhtiön alkoholipoliittisista tehtävistä
17278: tutkimus, tiedotus ja alkoholiolojen seuranta siirrettiin 1.5.1996 lähtien osaksi
17279: sosiaali- ja terveysalan muiden tutkimus-, kehittämis- ja valvontaorganisaatioiden
17280: toimintaa. Toimintaan käytetty määräraha säilytettiin entisen suuruisena. Alkoho-
17281: liolojen seurannan järjestämisessä käytettiin apuna asianosaisista koostuvaa epävi-
17282: rallista työryhmää. Siirtopäätösten hallinnolliseksi toteuttamiseksi sosiaali- ja
17283: terveysministeriössä perustettiin 28.8.1995 työryhmä, jonka jäseninä on sekä
17284: ministeriön ja sen laitosten että asianosaisten Alko-Yhtiöt Oy:n yksikköjen edusta-
17285: jia.
17286: Alkoholin ja huumeiden haittojen vähentämiseen on lisäksi käytetty sosiaali- ja
17287: terveysministeriön vuoden 1995 terveyskasvatusmäärärahaa lähes 3 miljoonaa
17288: markkaa, joista 2,5 miljoonaa markkaa tulee raittiustyölain 10 §:n mukaisista
17289: varoista ja loput tupakkalain 27 §:n mukaisista varoista. Määrärahoilla on tuettu
17290: nuorten päihteidenkäytön ehkäisyn tehostamista, päihteiden käytön ehkäisyyn
17291: liittyvää koulutustoimintaa ja ehkäisevän päihdetyön kehittämistä, päihdevalistusta,
17292: kampanjoita ja ohjelma- ja aineistotuotantoa, päihdeongelmaisten hoidon kehittä-
17293: mistä, liikenneraittiuden edistämistä ja päihdetutkimuksen perustan organisointia.
17294: Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus on antanut lääninhallituksille
17295: ohjeet otettavaksi huomioon alkoholimainonnan valvonnassa. Ohjeen tarkoituksena
17296: on luoda yleiset toimintaperiaatteet yhtenäisen valvontakäytännön aikaansaamiseksi
17297: koko maassa.
17298: Alkoholimainonnan valvonnassa painopiste on ollut puhelimitse ja kirjallisesti
17299: alkoholielinkeinolle ja mainostajille annetussa neuvonnassa ja ohjauksessa. Tällaista
17300: neuvontaa ja ohjausta on annettu niin etukäteen mainonnan suunnittelussa kuin
17301: 266                        Sosiaali- ja terveysministeriö
17302: 
17303: myös jälkikäteen epäkohtien poistamiseksi. Lisäksi on annettu alkoholilain 48 §:n
17304: 1 momentin tarkoittamia kirjallisia ohjeita ja toimenpiteisiin tähtääviä selvityspyyn-
17305: töjä.
17306: Alkoholilainsäädännön ja lupapolitiikan tarkkoja vaikutuksia alkoholiolojen
17307: muutokseen on vaikea arvioida täsmällisesti, kun muutoksesta on kulunut vain
17308: kaksi vuotta. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseen vuoden
17309: 1996 aikana sii1tyneessä alkoholipoliittisessa tutkimuslaitoksessa on muutoksiin
17310: liittyen tehty selvitykset mm. tilastoimattomasta alkoholin kulutuksesta ja raja-
17311: kaupan muutoksesta.
17312: Uuden alkoholilain (1143/1994) myötä alkoholiin liittyvät viranomaistehtävät
17313: loppuivat Alko-Yhtiöt Oy:ssa vuoden 1994lopussa. Viranomaistehtäviä hoitamaan
17314: perustettiin uusi viranomainen nimeltään sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvon-
17315: takeskus. Uuden viranomaisen toimintaa suunnitteli työryhmä, jossa oli mukana
17316: ministeriön ja Alko-Yhtiöt Oy:n asianomaisten yksikköjen edustajia. Kaikille Alko-
17317: Yhtiöt Oy:ssä näitä tehtäviä hoitaneille henkilöille tarjottiin mahdollisuus tulla
17318: uuden viranomaisen palvelukseen.
17319: Alko-Yhtiöt Oy:n tehtävistä alkoholipoliittinen ja biolääketieteellinen tutkimus,
17320: tiedotus ja alkoholiolojen seuranta lakkautettiin yhtiössä alkoholilain muutoksella
17321: (128111995) ja siirrettiin 1.5.1996 sosiaali- ja terveysministeriön alaiseen hallintoon
17322: eli lähinnä kansanterveyslaitokseen ja sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-
17323: miskeskukseen. Myös tässä tapauksessa siirtopäätös toteutettiin työryhmässä, jossa
17324: oli edustajat sekä ministeriöstä, sen alaisista laitoksista ja Alko-Yhtiöiden asian-
17325: omaisista yksiköistä, minkä lisäksi kaikki halukkaat Alko-Yhtiöt Oy:ssä näitä
17326: tehtäviä hoitaneet henkilöt saivat töitä uusissa viranomaisissa.
17327: Tuotevalvontakeskus on jatkanut mainonnan valvontaa ja antanut lääninhallituksille
17328: ohjeistuksen valvonnan suorittamiseksi. Yleiseen lupapolitiikkaan liittyen sosiaali-
17329: ja terveysministeriö antoi omat ohjeensa anniskelulupien myöntämisestä 25.1.1996.
17330: Lääninhallitusten, kuntien ja järjestöjen toteuttamia nuorten päihteiden käytön
17331: ehkäisyhankkeita tuettiin sekä kerättiin tietoja kunnissa käynnissä olevista nuorten
17332: päihteiden käytön ehkäisyhankkeista.
17333: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
17334: 
17335: Erityisryhrnien palveluiden turvaaminen
17336: HE 15211994 vp
17337: Valtiovarainvaliokunta
17338:       24) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
17339:       edellytti pääluokan 33 kohdalla, että hallitus selvittää, tulisiko valtionosuus-
17340:       lainsäädäntöön tehdä erityisryhmien osalta poikkeus tai tarvitaanko uutta
17341:       lainsäädäntöä taikka muuta erityisnormistoa minimihoitotason turvaamiseksi
17342:       erityisryhmille.
17343: Hallitus on eri yhteyksissä todennut, että on tarpeen luoda järjestely, jolla turvataan
17344: myös pienten kuntien asukkaille sosiaalihuollon kalliit erityispalvelut (esimerkiksi
17345: lasten huostaanotto tai vaikeasti kehitysvammaisen hoito). Valtioneuvoston se-
17346: lonteossa "Lastensuojelusta kohti lapsipolitiikkaa" (VNS 2/1995 vp) on todettu, että
17347: on tarpeen selvittää, miten turvataan lasten oikeus saada tarvitsemansa erityispalve-
17348: lut myös pienissä kunnissa ja että pidemmällä aikavälillä on tavoitteena kehittää
17349:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        267
17350: 
17351: kuntien toiminnallista yhteistyötä. Hallituksen vuoden 1996 talousarvioneuvotte-
17352: luissa sovittiin, että määrärahan mitoitusta ja osoittamista myös kuntien lastensuoje-
17353: lumenoihin tarkastellaan selvitysmies Heikki Kosken valtion ja kuntien välisten
17354: suhteiden selvittämisprojektissa.
17355: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 18.12.1995 työryhmän, jonka tehtävänä oli
17356: selvittää, miten sosiaalihuollon suuria kustannuksia voitaisiin tasata kuntien kesken.
17357: Työryhmä esitti muistiossaan (1996:2) toteutettavaksi lastensuojelun suurten
17358: kustannusten tasausjärjestelmän toteuttamista vuoden 1997 alusta. Selvitysmies
17359: Heikki Koski on samoin esittänyt 15.6.1996 päivätyssä ehdotuksessaan STM:n
17360: työryhmän esityksen mukaisesti lastensuojelun tasausjärjestelmän toteuttamista.
17361: Hallituksen käsitellessä valtion vuotta 1997 koskevaa talousarvioesitystä päätettiin
17362: kuitenkin luopua tasausjärjestelmän toteuttamisesta vuoden 1997 talousarvion
17363: yhteydessä.
17364: Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan hallituksen esitystä laiksi sosiaali-
17365: huollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Lain tarkoituksena on vahvistaa erityi-
17366: sesti sosiaalihuollon sellaisten asiakasryhmien asemaa ja oikeusturvaa, joilla
17367: itsellään on erityisen heikot edellytykset huolehtia omista eduistaan ja oikeuksis-
17368: taan. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 1997 kevätistuntokauden
17369: aikana.
17370: 
17371: Erityiscyhmien kuntootus
17372: HE 152/1994 vp
17373: Valtiovarainvaliokunta
17374:       27) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
17375:       edellytti momentin 33.22.59 kohdalla, että hallitus selvittää mahdollisuudet
17376:       tarjota kuntootuspalveluja myös tällä hetkellä ilman veteraanitunnusta ole-
17377:       ville, erilaisissa sodanajan tehtävissä palvelleille kansalaisryhmille.
17378: Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 20.9.1995 selvitysmiehen tehtäväksi laatia
17379: selvitykset ja niihin liittyvät ehdotukset tarpeellisiksi katsottaviksi toimenpiteiksi
17380: erityisen tunnuksen myöntämisestä ja kuntootuspalvelujen järjestämisestä eräille
17381: lähinnä rintamaolosuhteisiin rinnastettavissa sodanajan ja välittömästi sotaan
17382: liittyneissä erityisen raskaissa ja vaarallisissa tehtävissä palvelleille kansalaisryh-
17383: mille.
17384: Selvitysmies jätti asiassa alustavan ehdotuksensa sosiaali- ja terveysministeriölle
17385: 31.12.1995. Asiaa on valmisteltu selvitysmiehen ehdotusten pohjalta ottaen
17386: tarpeelliselta osin huomioon asiasta annetut lausunnot.
17387: 
17388: Työttömyysturvan indeksitarldstus
17389: HE n:o 17811994 vp.
17390: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
17391:       Eduskunta edellytti 29.11.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että myös työt-
17392:       tömyysturvajärjestelmässä siirrytään käyttämään indeksiä perusteena korjat-
17393:       taessa etuoksien markkamääriä. Näin menettely olisi samanlainen kuin
17394:       muissa sosiaalivakuutusjärjestelmissä.
17395: 268                        Sosiaali- ja terveysministeriö
17396: 
17397:       Eduskunta edellytti myös, että hallitus selvittää indeksileikkauksien vaiku-
17398:       tukset työttömien asemaan ja ryhtyy asian vaatimiin toimenpiteisiin työttö-
17399:       mien taloudellisen tilanteen parantamiseksi.
17400: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 10.8.1994 työryhmän selvittämään indeksitar-
17401: kistusjärjestelmien uudistustarpeita. Työryhmän ehdotusten mukaan automaattisten
17402: indeksitarkistusten käyttöä vähennettäisiin, mutta ne säilyisivät kuitenkin pääasialli-
17403: sen toimeentulon turvaavissa pitkäaikaisesti maksettavissa etuuksissa. Muiden
17404: etuuksien, muun muassa työttömyysturvan, osalta siirryttäisiin harkinnanvaraisiin
17405: tarkistuksiin.
17406: Sosiaali- ja terveysministeriö tekee eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan
17407: vaatimuksen mukaisesti todelliseen aineistoon perustuvan selvityksen hallitusmuo-
17408: don 15 a §:n 2 momentissa tarkoitetuissa sosiaalisissa riskitilanteissa maksettavista
17409: perustoimeentulon turvaa toteuttavista etuuksista, etuoksien tosiasiallisesta tasosta
17410: sekä henkilöiden turvautumisesta toimeentulotukeen näiden etuoksien rinnalla.
17411: 
17412: Tapatunnavakuutuksen täyskustannusvastuu
17413: HE n:o 17911994 vp.
17414: Valtiovarainvaliokunta
17415:       Eduskunta edellytti 25.11.1994 hallituksen yhdessä Työterveyslaitoksen ja
17416:       tapaturmavakuutusjärjestelmän edustajien kanssa selvittävän, miten Työter-
17417:       veyslaitoksen osallistuminen ammattitautitutkimuksiin ja muiden työlääke-
17418:       tieteellisten palveluiden järjestäminen voidaan myös jatkossa turvata.
17419: Julkisen terveydenhuollon ja Työterveyslaitoksen välistä ammattitautitutkimusten
17420: järjestämisvastuuta koskevaa selvitystyötä on ministeriön johdolla jatkettu. Selvitys-
17421: työ on edelleen kesken.
17422: 
17423: Sosiaaliturvaa koskeva selonteko
17424: HE n:o 188/1994 vp.
17425: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
17426:       Eduskunta edellytti 20.12.1994, että hallitus antaa sosiaaliturvaa koskevan
17427:       selonteon vuoden 1995 syyskuun loppuun mennessä. Selonteossa tulee käsi-
17428:       tellä tulonsiirtojen ja palvelujen kokonaisuus, kehittäminen ja tulevaisuuden-
17429:       näkymät mukaan lukien rahoitus.
17430: Valtioneuvosto on antanut eduskunnan edellyttämän selonteon 5.11.1996,joten asia
17431: ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
17432: 
17433: Sosiaalivakuutusetuuksien taso
17434: HE n:o 209/1994 vp.
17435: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
17436:       Eduskunta edellytti 21.12.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että sairausva-
17437:       kuutuslainsäädännössä ja muussa sosiaaliturvaa koskevassa lainsäädännössä
17438:       työelämän muutokset, jotka merkitsevät usein työsuhteiden muuttumista
17439:       lyhytkestoisemmiksi, eivät saa johtaa kohtuuttomiin menetyksiin sosiaalitur-
17440:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        269
17441: 
17442:       vassa. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että ansiosidonnaisissa
17443:       etuuksissa noudatetaan pääsääntöisesti vakuutusperiaatteita. Silloin kun tar-
17444:       kastellaan tulojen muutosta etuuden tason korottamiseksi, on perustana käy-
17445:       tettävä luotettavana tavalla arvioituja jatkuvia tuloja ja estettävä etuuden
17446:       heikentyminen perusteettomasti sairauden, työttömyyden, opiskelun tai
17447:       muun vastaavan syyn johdosta.
17448:       Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän mahdollisuudet siihen, että lapsen
17449:       siirtyessä aikana, jolta maksetaan hänen syntymänsä johdosta äitiys-, isyys-
17450:       tai vanhempainrahaa, muun henkilön huoltoon perheenomaisiin olosuhtei-
17451:       siin, myös oikeudet mainittuihin etuuksiin siirtyvät lapsen huollosta vastaa-
17452:       ville henkilöille.
17453: Sosiaali- ja terveyspalvelut, ansiosidonnainen sosiaaliturva ja vähimmäisturva
17454: muodostavat hyvinvointiyhteiskunnan ytimen. Niiden turvaamiseksi etuusjärjestel-
17455: missä tarvitaan rakenteellisia muutoksia ja menojen karsintaa. Etuusjärjestelmiä
17456: kehitetään siten, että työn tekeminen parantaa aina taloudellista tilannetta. Toimen-
17457: piteet toteutetaan siten, että ei heikennetä kaikkein heikko-osaisimpien turvaa. Tämä
17458: on otettu huomioon myös 1.1.1996 voimaan tulleessa sairauspäivärahauudistuksessa
17459: (1500/1995) ja 1.6.1996 voimaan tulleessa erityishoitorahan omavastuuajan
17460: poistamista koskeneessa muutoksessa (350/1996).
17461: Eduskunta on 3.12.1996 hyväksynyt 1.1.1997 voimaan tulevan hallituksen esityksen
17462: sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE 17211996 vp, laki 1210/1996). Lainmuu-
17463: toksella mm. parannetaan ottolasten vanhempien päivärahaoikeutta. Lasten huoltoon
17464: kohdistuvat erityiskysymykset tullaan selvittämään kokonaisuudessaan hallitusohjel-
17465: maan liittyen.
17466: 
17467: Perliekäsite sosiaalihuollossa
17468: HE n:o 210/1994 vp.
17469: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
17470:       Eduskunta edellytti 20.12.1994, että sosiaalialan eri lakien perhekäsitteet
17471:       yhtenäistetään mahdollisimman suuressa määrin. Perhe on kuitenkin vai-
17472:       keasti ja eri tilanteissa eri lailla määriteltävä käsite, joten yhtenäiseen mää-
17473:       ritelmään pääseminen on vaikeaa. Määritelmän tulisi olla myös sellainen,
17474:       ettei se toisaalta aiheuta väliinputoamisia etuuksia myönnettäessä ja toisaalta
17475:       anna perusteettornia mahdollisuuksia järjestellä esimerkiksi maksuvelvolli-
17476:       suutta. Käsitteen selvittelyä on kuitenkin jatkettava pyrkimyksenä yksi yh-
17477:       tenäinen perheen käsite.
17478: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama perhekäsitetyöryhmä julkaisi 5.1.1994
17479: muistionsa (STM, työryhmämuistio 1993:26), jossa pohdittiin asiaa laajalti ja
17480: tehtiin ehdotus perhelaiksi. Muistio lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle, josta
17481: tehdyn yhteenvedon jälkeen jatkotoimia on kartoitettu oikeusministeriön ja sosiaali-
17482: ja terveysministeriön kansliapäälliköiden toimeksiannosta mainittujen ministeriöiden
17483: asiantuntijoista koostuneessa epävirallisessa työryhmässä.
17484: Työryhmä totesi, ettäläheissuhteiden huomioon ottaminen lainsäädännössä perustuu
17485: moniin erilaisiin syihin. Tämän vuoksi työryhmä ei pitänyt realistisena tavoitteena
17486: pyrkimystä sellaiseen yhtenäiseen perhekäsitteeseen, jota voitaisiin soveltaa
17487: samanlaisena kaikessa lainsäädännössä. Työryhmä piti kuitenkin mahdollisena, että
17488: erilaisten perhekäsitteiden käyttö yksityisoikeudessa ja toisaalta sosiaalioikeudessa
17489: saattaa aiheuttaa sääntelyyn epäjohdonmukaisuutta ja johtaa ei-toivottuihin yhteis-
17490: 270                       Sosiaali- ja terveysministeriö
17491: 
17492: vaikutuksiin. Tämä seikka olisi säädösvalmistelussa otettava huomioon selvittämällä
17493: kunkin valmisteluhankkeen yhteydessä, ettei poikkeavista perhekäsitteistä aiheudu
17494: sellaisia haittoja tai epäkohtia, jotka ylittävät ratkaisulla tavoitellut hyödyt.
17495: Erilaisten perhekäsitteiden käyttö, erityisesti poikkeaminen yksityisoikeudellisissa
17496: perussäännöksissä omaksutuista ratkaisuista, olisi asianmukaisesti perusteltava.
17497: Oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö toimittivat em. työryhmämuistion
17498: huomioon otettavaksi omille säädösvalmistelijoilleen ja muille ministeriöille. Näin
17499: ollen asia ei aiheuta enempiä toimenpiteitä.
17500: 
17501: Lasten päivähoito
17502: HE n:o 21111994 vp.
17503: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
17504:       Eduskunta edellytti 20.12.1994, että hallitus huolehtii päiväkotien perusta-
17505:       mishankkeiden tukemisesta kunnissa, joissa on erityistä vaikeuksia päivä-
17506:       hoitolain velvoitteen toteuttamisessa. Pääsy päivähoidon palvelurahakokei-
17507:       lun piiriin on tehtävä mahdolliseksi kaikille siitä kiinnostuneille kunnille,
17508:       joilla on osoittaa kokeilun toteuttamisesta asianmukainen suunnitelma.
17509:       Suunnitelma esiopetuksen järjestämisestä esikouluikäisille on valmisteltava
17510:       ripeästi opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön sekä kuntien yh-
17511:       teistyönä.
17512: Valtakunnallisessa suunnitelmassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
17513: vuosina 1997 - 2000 valtioneuvosto esittää toimintaperiaatteena perustamishank-
17514: keiden toteuttamiselle, että lasten päivähoitovelvoitteen laajentumisen edellyttämien
17515: päivähoitopaikkojen rakentaminen otetaan huomioon.
17516: Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa lasten päivähoidon palvelurahakokeilun
17517: 1.3.1995 - 31.7.1997. Kokeiluun osallistuu 33 kuntaa. Kokeilun väliraportti
17518: julkaistiin 24.4.1996 (STM:n monisteita 1996:5).
17519: Sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön kesken on virkamiestyönä
17520: valmisteltu osana koulutuksen kokonaislainsäädännön uudistamista esiopetusta
17521: koskevaa lainsäädäntöä. Tavoitteena on, että oikeus saada esiopetusta olisi kaikilla
17522: lapsilla vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista 1.8.1999 alkaen.
17523: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesinja opetushallituksen
17524: yhteistyössä laatimat esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet vahvistettiin
17525: 16.2.1996 opetushallituksen julkaisuna.
17526: 
17527: Kriminaalipotilaita koskevien säännösten uudistaminen
17528: HE n:o 22611994 vp.
17529: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
17530:       Eduskunta edellytti 21.12.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että Suomessa
17531:       vireillä olevan rikosoikeudellisten syyntakeisuussäännösten uudistamisen
17532:       yhteydessä harkitaan myös kriminaalipotilaita koskevien säännösten laaja-
17533:       alaista uudistamista kansainvälisten kokemusten pohjalta.
17534: Asiaa on selvitetty virkatyönä vuoden 1996 aikana.
17535:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        271
17536: 
17537: Oikeusministeriössä ei ole pidetty mahdollisena asian käsittelemistä rikoslain
17538: kokonaisuudistukselle asetetun aikataulun puitteissa.
17539: 
17540: V akuuksien hoito
17541: HE 25311994 vp
17542: Talousvaliokunta
17543:       Eduskunta edellytti 25.11.1994, että sosiaali- ja terveysministeriö Eläke-
17544:       Kansan asioiden selvityksen yhteydessä tarkoin tutkii myös vakuuksien hoi-
17545:       toa koskevien toimien lainmukaisuuden ja vastuut.
17546: Eläke-Kansa on luovuttanut 5.5.1995 Eläkevakuutusosakeyhtiö Kansan erityisen
17547: selvityspesän, Eläkevakuutusosakeyhtiö Kansan konkurssipesän, Kansa-Yhtymä
17548: Oy:n konkurssipesän, Vahinkovakuutusosakeyhtiö Kansan ja Eläkekassa Tuen
17549: välillä solmitun vakuuksienjakosopimuksen mukaisesti Eläkekassa Tuelie sovitut
17550: pantit, jotka on luovutustilaisuudessa luovutettu Vahinko-Kansan hallinnaitavaksi
17551: ja huolehdittavaksi erillisen Vahinko-Kansan ja Eläkekassa Tuen sopiman hallin-
17552: nointisopimuksen mukaisesti.
17553: Eläke-Kansan konkurssia koskeva asia on kesken. Konkurssipesän osalta on
17554: kertomusvuoden aikana annettu lopullinen kertomus erityistilintarkastuksesta.
17555: 
17556: Yrittäjien työttömyysturva
17557: HE n:o 26711994 vp.
17558: Sosiaali- ja teJVeysvaliokunta
17559:       Eduskunta edellytti 2.12.1994 hallituksen selvittävän tarvittavat lainmuutok-
17560:       set, jotta siirtyminen palkansaajakassan ja yrittäjäkassan välillä voi tapahtua
17561:       joustavasti ja jotta osittain yrittäjänä, osittain palkansaajana toimivan henki-
17562:       lön työttömyysturva on tyydyttävästi järjestetty.
17563:       Eduskunta edellytti, että hallitus pikaisesti antaa tarvittavat esitykset yrittä-
17564:       jien työttömyysturvan vaikutuksista yksityisen ja julkisen sektorin eläkkei-
17565:       den työeläkelisiin.
17566: Yksityisen ja julkisen sektorin eläkkeitä koskevia säännöksiä muutettiin siten, että
17567: työttömyysturvalain 1 a §:n 1 momentin 1-3 kohdissa tarkoitetulle yritystoimintaa
17568: harjoittaneelle henkilölle annettiin oikeus työeläkelisään. Työeläkelisään ei kuiten-
17569: kaan ole oikeutta niillä varsinaisilla yrittäjillä, jotka kuuluvat yrittäjien eläkelain
17570: piiriin. Lainmuutokset tulivat voimaan 1.1.1996.
17571: Yrittäjien ansioon suhteutetun työttömyysturvajärjestelmän kehittämistarpeita
17572: selvitetään edelleen niiden käytännön kokemusten perusteella, jotka saadaan
17573: järjestelmän täysitehoisesta toiminnasta vuoden 1997 alusta lukien.
17574: 
17575: Työttömyysturvan rahoitus
17576: 
17577: HE n:o 26811994 vp.
17578: Sosiaali- ja teJVeysvaliokunta
17579:       Eduskunta edellytti 2.12.1994, että hallitus ryhtyy kiireellisesti toimenpitei-
17580:       siin ja tarvittaviin lainsäädäntömuutoksiin työttömyysturvan rahoituksen
17581: 272                       Sosiaali- ja terveysministeriö
17582: 
17583:       saattamiseksi vakaaksi ja eri suhdannevaiheissa tasaisemmaksi. Sosiaalitur-
17584:       vajärjestelmän rahoituksen kokonaisuudessa on pyrittävä työllisyyden kan-
17585:       nalta myönteisiin vaikutuksiin sekä viennin ja tuonnin aseman huomioon
17586:       ottamiseen. On myös selvitettävä uusien rahoitusmahdollisuuksien käyttö-
17587:       kelpoisuus. Maksujen porrastus on selvitettävä ottaen huomioon mainitut
17588:       näkökohdat. Työttömyysturvassa on selvitettävä, miten tarkoituksenmukai-
17589:       simmin voidaan saada aikaan rahastoiva järjestelmä, jolla voidaan tasata
17590:       maksurasitusta eri suhdannevaiheissa.
17591: Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelman mukaan työttömyysturvassa to-
17592: teutetaan vuoden 1997 alusta lukien kokonaisuudistus, joka valmistellaan yhdessä
17593: työmarkkinajärjestöjen kanssa.
17594: Työttömyysturvan sisältöä koskevat lainmuutokset on hyväksytty ja ne tulevat
17595: voimaan vuoden 1997 alusta. Rahoitusta on samassa yhteydessä osittain uudistettu
17596: ja uudistamista jatketaan tulevina vuosina niin sanottuun koulutusvakuutukseen
17597: liittyen. Työttömyyskassalakia on muutettu vuoden 1997 alusta lukien siten, että
17598: Työttömyyskassojen Keskuskassassa voi olla maksuvalmiuden turvaamiseksi
17599: suhdannerahasto. Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi antanut selvitysmiehen
17600: tehtäväksi selvittää mahdollisuus uudistaa työsuhde- ja palkkatulorekisteritiedot
17601: siten, että ne mahdollistavat työnantajamaksujen määräytymisperusteet siten, että ne
17602: nykyistä paremmin tukevat työllisyyttä etenkin pieni- ja keskisuuren yritystoimin-
17603: nan ja matalapalkka-alojen osalta.
17604: 
17605: Potilasvahinkolain uudistaminen
17606: HE 326/1994 vp
17607: Sosiaali- ja te1Veysvaliokunta
17608:       Eduskunta edellytti 31.1.1995, että hallitus pikaisesti selvittää potilasvahin-
17609:       kolain, erityisesti sen soveltamisalan ongelmat ja kehittämistarpeet ja ryhtyy
17610:       tarvittaviin toimenpiteisiin yhteistyössä eri osapuolten kanssa.
17611: Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän selvittämään potilasvahinko-
17612: lain uudistamisen tarvetta. Työryhmän määräaika päättyy 28.2.1997.
17613: 
17614: Sairaala-apteekkien ja lääkekeskuksen lääkejakelu
17615: HE 33711994 vp
17616: Sosiaali- ja te1Veysvaliokunta
17617:       Eduskunta edellytti 13.2.1995, että lain 62 §:n 4 momenttia sovelletaan sup-
17618:       peasti ja että siinä otetaan huomioon potilaan hoidon joustava järjestäminen
17619:       ja apteekkipalvelujen säilyminen.
17620: Lääkelain 62 §:ä muutettiin 1.4.1995 voimaan tulleella lailla (416/1995). Hallituk-
17621: sen esityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi
17622: muun muassa, että sairaala-apteekkien ja lääkekeskusten mahdollisuuksiin toimittaa
17623: lääkkeitä on kiinnitettävä huomiota, kun lääkelakia uudistetaan, koska muutosesitys
17624: sisälsi eräitä ongelmia. Kertomusvuonna eduskunta on hyväksynyt hallituksen
17625: esityksen 118/1996 vp. lääkelain ja apteekkimaksulain muuttamisesta. Esitys sisälsi
17626: myös 62 §:n muutosehdotuksen. Lainmuutokset tulevat voimaan 1.1.1997. Asia ei
17627: anna enää aihetta toimenpiteisiin.
17628:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       273
17629: 
17630: Sosiaaliturvaa koskeva selonteko sekä perusturvalautakunnan tehtävät
17631: Kertomus 6/1994 vp
17632: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
17633:       2) Eduskunta hyväksyi 25.1.1995 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
17634:       liitteenä olevassa lausunnossa sosiaali- ja terveysvaliokunta lausui:
17635:       Valiokunta toistaa mietinnössään n:o 36 hallituksenesityksestä n:o 188 esit-
17636:       tämänsä kannanoton, joka mukaan hallituksen tulee antaa sosiaaliturvaa kos-
17637:       keva selonteko vuoden 1995 syyskuun loppuun mennessä. Selonteossa tulee
17638:       käsitellä tulonsiirtojen ja palvelujen kokonaisuus, kehittäminen ja tulevai-
17639:       suuden näkymät mukaan lukien rahoitus. Samalla on selvitettävä perustur-
17640:       valautakunnan tehtävät ja toimivuus. Valiokunta viittaa myös hallituksen
17641:       esityksestä n:o 208 laatimaansa mietintöön n:o 40, jossa valiokunta on laa-
17642:       jemmin käsitellyt sosiaalivakuutusjärjestelmän rahoittamisen periaatteita ja
17643:       merkitystä.
17644: Valtioneuvoston selonteko sosiaaliturvasta annettiin eduskunnalle 5.11.1996 (VNS
17645: 4/1996 vp). Selonteon käsittely on kesken ja se jatkuu vuoden 1997 valtiopäivillä.
17646: Perusturvalautakunnan asemaa on arvioitu selvitysmies Heikki Kosken 4.12.1996
17647: luovuttamassa mietinnössä Kansalainen, kunta ja valtio (komiteanmietintö 1996: 16).
17648: Selvitysmies esitti muun muassa, että perusturvalautakunnan toimivaltaa ja asemaa
17649: on selkeytettävä, asioiden vireillepanomahdollisuutta laajennettava sekä toiminta-
17650: edellytyksiä ja menettelyn tunnettavuotta parannettava. Perusturvalautakunnan
17651: roolin kehittämistä joko selvitysmiehen ehdotusten mukaisesti tai muulla tavoin on
17652: perusteltua arvioida sen jälkeen kun mietinnöstä on annettu mahdolliset kommentit.
17653: 
17654: V aitioneuvoston kertomus päihdeolojen kehityksestä vuonna 1993
17655: Kertomus 1211994 vp
17656: Sosiaali- ja te1Veysvaliokunta
17657:       Eduskunta edellytti 10.2.1995, että hallitus laatii vuonna 1995 toimenpide-
17658:       ohjelman huumeiden leviämisen ja käytön ehkäisemiseksi. Painopisteen tu-
17659:       lee olla ehkäisevässä toiminnassa.
17660:       Eduskunta totesi, että vastuu päihdepolitiikan toteuttamisesta kuuluu edus-
17661:       kunnalle ja hallitukselle. Siksi eduskunta edellytti, että hallitus lisää sosiaa-
17662:       li- ja terveysministeriön osuutta Oy Alko Ab:n rinnalla päihteiden käytöstä
17663:       aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen vähentämisessä ja koh-
17664:       distaa toimenpiteet erityisesti nuorison päihteidenkäytön ehkäisemiseen.
17665:       Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa uuden alkoholilain vaikutuksia ylei-
17666:       sen järjestyksen ylläpidon kannalta ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin
17667:       säännösten muuttamiseksi niin, että alkoholijuomien nauttiminen on kiellet-
17668:       ty julkisella paikalla.
17669: Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman kansainvälisiä huumausaineita koor-
17670: dinoivan viranomaisyhteistyöryhmän (CND-työryhmä) tehtäväksi annettiin vuoden
17671: 1995 loppuun mennessä laatia valtioneuvoston päätöksen muotoon ehdotus huu-
17672: mausaineiden käytön ehkäisemiseksi viranomaisten yhteistyönä ottaen erityisesti
17673: huomioon kansainvälinen yhteistyö ja lähialueyhteistyö. Työryhmä toimitti sosiaali-
17674: ja terveysministeriölle asiasta 22.12.1995 ehdotuksen valtioneuvoston päätökseksi.
17675: 274                       Sosiaali- ja terveysministeriö
17676: 
17677: Tarkoituksena on, että työryhmän perustyöhön liittyen vuoden 1996 aikana laadi-
17678: taan eduskunnan edellyttämä toimenpideohjelma huumausaineiden leviämisen ja
17679: käytön ehkäisemiseksi.
17680: Vuoden 1995 aikana hallitus on osoittanut budjetistaan 50 miljoonaa markkaa
17681: alkoholilain 36 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta tutkimus-, tiedotus- ja
17682: valistustoiminnasta sekä terveyskasvatuksesta aiheutuvien menojen korvaamiseen
17683: Oy Alko Ab:lle. Eduskunta hyväksyi vuonna 1995 alkoholilain muutoksen
17684: (1281195), jonka mukaan edellä mainittu alkoholiyhtiön harjoittama sosiaali- ja
17685: terveyspoliittinen tutkimus-, valistus- ja seurantatoiminta siirtyvät sosiaali- ja
17686: terveysministeriön hallinonalaan kuuluville sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
17687: kehittämiskeskukselle, kansanterveyslaitokselle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
17688: tuotevalvontakeskukselle. Mainittuun toimintaan käytettävät varat säilyvät ennal-
17689: laan, kun muutos astuu voimaan 1.5.1996.
17690: Alkoholiyhtiön sosiaali- ja terveyspoliittista toimintaa on mahdollista seurata
17691: edelleen sen vähittäismyyntinsä kehityksestä sosiaali- ja terveysministeriölle
17692: antaman kertomuksen välityksellä.
17693: Sosiaali- ja terveysministeriö käytti alkoholin ja huumeiden haittojen vähentämiseen
17694: vuonna 1995 raittiustyölain sekä tupakkalain mukaisia määrärahoja lähes 3 miljoo-
17695: naa markkaa. Määrärahoilla on tuettu nuorten päihteidenkäytön ehkäisyn tehosta-
17696: miseen liittyvää toimintaa noin 1,3 miljoonalla markalla.
17697: Yleisen järjestyksenpidon osalta hallitus on halunnut painottaa Euroopan unionin
17698: läheisyysperiaatetta ja jättää paikallisen järjestyksenpidon kunnan järjestyssäännön
17699: varaan. Kuntalain (365/95) 7 §:ssä mainitaan, että kunnanvaltuusto voi yleisen
17700: järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi hyväksyä järjestyssääntöjä, joista on
17701: ennen hyväksymistä hankittava lääninhallituksen lausunto ja joiden rikkomisesta
17702: voidaan tuomita sakkoihin sen mukaan mitä erikseen säädetään. Kuntaliitto on
17703: valmistanut kunnille mallijärjestyssääntöluonnoksen, jonka harkinnanvaraisiin
17704: säännöksiin kuuluu myös mahdollisuus kieltää alkoholijuomien nauttiminen
17705: julkisilla paikolla. Monilla paikkakunnilla on myös toteutettu tämäjärjestyssäännön
17706: muutos.
17707: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 28.2.1996 huumausainepoliittisen toimikunnan
17708: jonka tehtävänä on laatia ehdotus kansalliseksi huumausaineohjelmaksi. Toimikun-
17709: nan puheenjohtaja on ylijohtaja K.J. Lång oikeusministeriöstä. Toimikunnan
17710: määräaika päättyy 28.2.1997. Työnsä puitteissa toimikunta arvioi huumausaineiden
17711: käytöstä aiheutuvien haittojen laajuutta, huumausaineisiin liittyvän rikollisuuden
17712: kehitystä, sekä kansallisesta huumausainepolitiikasta saatuja tuloksia. Toimeksian-
17713: toon kuuluu periaatekannanottojen määritteleminen huumausaineiden väärinkäytön
17714: ja rikollisuuden torjumiseksi sekä viranomaistahojen yhteistyöstä ja työnjaosta
17715: huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan rajoittamisessa, jota viimeksimainittua on
17716: valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa kansainvälisiä huumeasioita
17717: koordinoivassa ns CND-työryhmässä.
17718: 
17719: Kuntootuslainsäädännön vaikutukset ja kuntoutusjfujestelmän kehittäminen
17720: Selonteko 111994 vp.
17721: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
17722:       Eduskunta hyväksyi 21.10.1994 sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön,
17723:       jossa valiokunta lausui:
17724:                 1997 vp   Hallituksen kertomus 1996                       275
17725: 
17726: Kuntoutuksen keskeiset kehittämisalueet
17727: Sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsityksen mukaan seuraavat näkökohdat ja
17728: toiminta-alueet ovat keskeisiä kuntoutuksen kehittämisessä:
17729: - voimavarojen riittävyyden ja tehokkaan käytön varmistaminen kaikilla
17730: osa-alueilla,
17731: - ehkäisevän ja tomiotakykyä ylläpitävän toiminnan painottaminen sekä oi-
17732: kea-aikaisuudesta huolehtiminen,
17733: - kuntoutujan oman vastuun korostaminen ja sen osana mahdollisuus osal-
17734: listua kaikkeen omaa kuntoutumistaan koskevaan päätöksentekoon,
17735: - kuntoutusajan toimeentulon turvan kehittäminen kannustavaksi,
17736: - kuntoutuksen kattavuuden ja menetelmien parantaminen,
17737: - kuntoutuksen opetuksen ja tutkimuksen voimavarojen lisääminen,
17738: - kuntoutuksen hallinnollisten päällekkäisyyksien purkaminen erityisesti
17739: kansaneläkelaitoksen ja terveydenhuollon väliltä sekä menettelytapojen ke-
17740: hittäminen ja yksinkertaistaminen, sekä
17741: - kansallisen ja kansainvälisen vertailtavuuden aikaansaaminen toiminnan
17742: tuloksellisuudesta ja kustannuksista.
17743: Yleisiä näkökohtia
17744: Valiokunta korostaa jokaisen vastuuta omasta itsestään ja mahdollisuuksien
17745: luomista oman elämän hallinnalle. Kuntoutus on osa hoitoa. Kuntoutuksella
17746: on kiinteä yhteys motivaatioon kuntoutua ja myös haluun pysyä työelämäs-
17747: sä. Oikeus kuntoutukseen on usein nähtävä eräänlaisena työhön liittyvänä
17748: oikeutena. Samalla on kuitenkin otettava huomioon, että kuntoutuksen kes-
17749: keisiä tehtäviä on työelämään osallistumisesta riippumaton pyrkimys toimin-
17750: takyvyn ylläpitämiseen. Henkilökohtainen sitoutuminen kuntoutukseen edel-
17751: lyttää myös sitä, että henkilö saa tietoa kuntoutuksesta ja osallistuu kunto-
17752: tustaan koskevaan päätöksentekoon. Tämä korostaa työelämän kehittämistä
17753: ja työterveyshuollon voimavarojen turvaamista.
17754: Työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja palauttamiseen voidaan vaikuttaa
17755: parhaiten kuntoutuksen varhaisella toimeenpanolla. Kuntoutuksen viivästy-
17756: minen heikentää paitsi kuntoutuksen onnistumista myös motivaatiota. Se
17757: vaikeuttaa usein kuntoutusta tarvitsevan toimeentuloa, mikä voi johtaa pas-
17758: sivoitumiseen ja toivattomuuteen sekä lisätä eläkehakuisuutta. Maan nykyi-
17759: sessä taloudellisessa tilanteessa on tärkeää myös ottaa huomioon ihmisten
17760: vaikeudet osallistua kuntoutukseen siitä syystä, että pelätään vajaakuntoisuu-
17761: den tunnustamisen vaarantavan työpaikan, tai siitä, että ammatillinen tai
17762: muu kuntoutuminen ei johda työllistymiseen. Viimeksi mainittu näkökohta
17763: korostaa myös kuntoutuksen jälkeisten tukitoimenpiteiden merkitystä.
17764: Kuntoutuksen inhimillisen ja taloudellisen merkityksen huomioon ottaen
17765: valiokunta pitää tarpeellisena, että eduskunnalle annetaan vuonna 1998 uusi
17766: selonteko kuntoutusjärjestelmän vaikutuksista ja kehittämistarpeista.
17767: Kuntoutuslainsäädännön ja sen tulkinnan välittömät muutostarpeet
17768: 276                       Sosiaali- ja terveysministeriö
17769: 
17770:       Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen n:o 207 laeiksi kansaneläkelai-
17771:       toksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain, kuntoutusrahalain ja saira-
17772:       usvakuutuslain 18 a §:n muuttamisesta. Esityksestä on kuitenkin jätetty pois
17773:       sellaiset selonteossa ehdotetut välittömät lainmuutokset, jotka aiheuttavat
17774:       kustannuksia. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus antaa kiireelli-
17775:       sesti seuraavat esitykset kuntoutuslainsäädännön muuttamiseksi:
17776:       1. Työelämässä olevien kuntoutuksen aloittamiseksi riittävän varhain tulee
17777:       täsmentää työeläkejärjestelmän vastuuta. Kansaneläkelaitoksen ammatillista
17778:       kuntoutusta koskevia säännöksiä tulee tarkistaa siten, että ammatilliseen
17779:       kuntoutukseen voidaan ryhtyä nykyistä aikaisemmin silloin, kun on kyse
17780:       kuntoutustarpeen arvioinnista tai ikääntyvien työkykyä ylläpitävästä ja pa-
17781:       rantavasta valmennuksesta sekä ammatillisista, työssä selviytymistä edistä-
17782:       vistä varhaisista kuntoutusmuodoista.
17783:       2. Kuntoutusrahalain mukaisen kuntoutusrahan kattavuutta laajennetaan si-
17784:       ten, että myös työtä vailla olevilla päihdeongelmaisilla on samanlainen mah-
17785:       dollisuus kuin työssä olevilla saada kuntotusrahaa päihdehuoltolain mukai-
17786:       sen laitoskuntoutuksen ajalta, kun kuntotuksen tavoitteena on työelämään
17787:       palaaminen. Muutoksen aiheuttamat vähäiset lisäkustannukset ajoittuisivat
17788:       usealle vuodelle. Samalla sairauspäivärahoissa saataisiin jonkin verran sääs-
17789:       töä.
17790:       3. Kansaneläkelaitoksen järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kun-
17791:       toutuksen saamisen edellytyksiä on tarkistettava siten, että kaikilla vai-
17792:       keavammaisilla on mahdollisuus saada välttämätön kuntoutus. Nykyiset
17793:       muihin etuuksiin sidotut kuntoutuksen saannin ehdot tulee muuttaa tätä ta-
17794:       voitetta vastaavasti.
17795:       Lisäksi on tulkinnallisesti hoidettava asiantila sellaiseksi, että mielenter-
17796:       veyspotilaiden lääkinnällinen, ammatillinen ja sosiaalinen kuntoutus saate-
17797:       taan asianmukaiselle toialle ja rinnasteiseksi muiden kuntoutujien kuntou-
17798:       tuksen kanssa.
17799:       Kuntoutuksen laatu ja tehokkuus
17800:       Kuntoutuksen toimeenpanossa on tärkeää sen oikea-aikaisuus, tehokkuus ja
17801:       laatu. Riittävän aikaisessa vaiheessa, ensisijaisesti jo ehkäisevänä aloitettu
17802:       kuntoutus tarjoaa parhaat, tehokkaimmat ja taloudellisimmat tulokset.
17803:       Varhaisessa vaiheessa toteutettu kuntoutus ehkäisee myöhempiä, mahdolli-
17804:       sesti huomattavastikin kalliimpia kuntoutus-, hoito- ja toimeentulomenoja.
17805:       Lisäksi varhainen kuntoutus merkitsee myös inhimillisesti ja yksilöllisesti
17806:       täysipainoisempia mahdollisuuksia elämiselle. Se merkitsee taloudellisesti-
17807:       kin yksilön parempaa selviytymistä sen ohella, että yhteiskunnan ja eri jär-
17808:       jestelmien menot vähenevät.
17809:       Kuntoutuksen laatu sekä laadunseuranta ovat tärkeitä ja keskeisiä näkökoh-
17810:       tia. Kuntoutuksen laatuun liittyy muun muassa se, että kuntoutusta annetaan
17811:       sen eri muodoissa siten, että kokonaisuus muodostuu kuntoutujan kannalta
17812:       häntä mahdollisimman hyvin palvelevaksi. Tämä tarkoittaa myös omaisten
17813:       ja läheisten huomioon ottamista, perhekuntoutuksen aseman vahvistamista
17814:       ja kuntoutusta tukevien eri toimenpiteiden, kuten suojatyön, työtoiminnan ja
17815:       vammaisten asumisen kehittämistä.
17816:       Kuntoutuksen, erityisesti kansaneläkelaitoksen kustantaman kuntoutuksen
17817:       kustannukset näyttävät kasvaneen samanaikaisesti kuin kuntoutujien määrä
17818:                 1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       277
17819: 
17820: on pysynyt suurin piirtein ennallaan. Tämä johtuu kuntoutusrahan käyt-
17821: töönotosta sekä vaikeavammaisten kuntoutuksen siirtämisestä kansaneläke-
17822: laitoksen vastuulle ja toisaalta myös kuntoutusjärjestelmän hajanaisuudesta
17823: ja yhteistyön tehottomuudesta.
17824: Valiokunnan saaman selvityksen mukaan näyttää siltä, että kuntoutuslain
17825: voimaantulon jälkeen kuntoutus on eriytynyt hoidosta. Terveydenhuollossa
17826: potilaiden hoito ja kuntoutussuunnitelma tehdään mittatilaustyönä ja kuntou-
17827: tuja itse on mukana suunnitelman teossa. Varsinainen kuntoutuspäätös ta-
17828: pahtuu kansaneläkelaitoksessa viranomaispäätöksellä eikä kuntoutuja voi
17829: osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Selvitysten nojalla näyttää
17830: siltä, että terveydenhuollon ja kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuk-
17831: sen kesken ei ole syntynyt toimivaa yhteistyötä, vaan tapahtuu päällekkäistä
17832: tutkimusta, joka lisää kustannuksia ja synnyttää viivästymistä kuntoutuksen
17833: oikea-aikaisessa aloittamisessa. Samalla se saattaa johtaa tilanteeseen, jossa
17834: kuntoutuja ei pääse järjestelmän sisällä kuntoutuksen kannalta parhaaseen ja
17835: tarkoituksenmukaisimman toimintayksikön järjestämään kuntoutukseen.
17836: Valiokunta katsoo, että kuntoutuksen kannalta on tärkeätä, että kansanelä-
17837: kelaitos tehdessään hallinnollisen päätöksen poikkeaa vain erityisestä syystä
17838: terveydenhuollon tekemästä suunnitelmasta. Tällöin kansaneläkelaitoksen on
17839: ilmoitettava hoitavalle yksikölle yksilöidyt perustelut, miksi sen on hylännyt
17840: kuntoutuksen, jo siitäkin syystä, että kuntoutujan jatkohoito ja kuntoutus
17841: varmistettaisiin kuntoutuslainsäädännön hengen mukaan. Kansaneläkelaitok-
17842: sen päätös hylätä kuntoutus ei välttämättä tule riittävän ajoissa kuntoutujalle
17843: eikä lainkaan hoidosta vastaavalle.
17844: Kuntoutus ehkäisevänä ja toimintakykyä ylläpitävänä toimintana on asetet-
17845: tava sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten etusijajärjestyksessä korkeal-
17846: le tasolle. Tehokkuuden parantamisen ohella on voimavaroja lisättävä ja
17847: kohdennettava siten, että kuntoutuksen kehittyminen varmistuu huomioon
17848: ottaen terveydenhuollon taitotieto ja kuntoutujan jatkohoidon toteutuminen.
17849: Tässä tarkoituksessa on myös hyödynnettävä kansainvälisiä kokemuksia ja
17850: suoritettava kansainvälisiä vertailuja.
17851: Kuntoutuksen järjestämisen muodot
17852: Kuntoutuslainsäädäntö ei näytä riittävässä määrin painottavan avohoitoa. Avo-
17853:  ja laitoskuntoutuksesta sekä niihin liittyvästä kotihoidosta on nivottava sau-
17854: maton kokonaisuus, joka joustavasti voi tarjota palveluja erilaisissa kuntou-
17855: tumisen tarpeissa. Kuntoutuksen on myös muodostettava kokonaisuus, joka
17856: joustavasti seuraa kuntoutujan elämäntilanteita ja luo edellytykset jatkuvalle
17857: kuntoutumiselle. Lainsäädännön aiheuttamat karikot tulee selvittää. Selvitet-
17858: tävään kokonaisuuteen on liitettävä myös kansaneläkelaitoksen ja julkisten
17859: palvelujen välisen suhteen selvittäminen siten, että päästään tarkoituksenmu-
17860: kaiseen ja taloudellisesti hallittavaan kokonaisuuteen.
17861: Tavoitteena tulee olla käyttää täysimääräisesti kuntien mahdollisuudet tarjo-
17862: ta palveluja, eikä toisaalta luoda järjestelmää, jossa lähinnä rahoituksesta
17863: johtuvista syistä pyritään siirtämään vastuuta organisaatioita toiselle. Selvi-
17864: tyksen yhteydessä tulee ottaa huomioon muuttuneen valtionosuusjärjestel-
17865: män vaikutukset ja merkitys sekä palvelujen tarkoituksenmukainen tuotta-
17866: minen siten, että se kuntoutujan kannalta on mahdollisimman tehokasta.
17867: Apuvälineet sekä niiden huolto ja käytön OJ?etus ovat osa kuntoutusta. V a-
17868: liokunnan saaman tiedon mukaan apuvälineiden saannissa ja niiden aiheut-
17869: 278                       Sosiaali- ja terveysministeriö
17870: 
17871:       tamissa kustannuksissa kuntoutujille on suurta eroavuotta eri kunnissa.
17872:       Vaikka lainsäädäntö ei ole muuttunut ja apuvälineet ovat edelleen maksut-
17873:       tomia kuntoutujille, ovat kunnat ruvenneet perimään kuntoutujilta omavas-
17874:       tuuosuutta ja joissakin kunnissa yksinkertaisten apuvälineiden, esimerkiksi
17875:       sokeain valkoisen kepin saatavuutta on rajoitettu. Valiokunta toteaa, että
17876:       apuvälineet ovat maksuttornia ja kuntoutujien tasapuolisen kohtelun vuoksi
17877:       olisi luotava apuvälinehuoltoon yhtenäinen käytäntö.
17878:       Työeläkejärjestelmä ja työterveyshuolto
17879:       Työeläkejärjestelmä ja työterveyshuolto ovat osallistuneet suhteellisen vä-
17880:       häisessä määrin kuntootuksen toimeenpanoon. Kuitenkin työterveyshuollon
17881:       kautta voidaan suhteellisen varhaisessa vaiheessa ja nykyisiä järjestelmiä
17882:       käyttäen seuloa kuntotustarvetta. Tämä edellyttää yritysten, työterveyshuol-
17883:       lon ja työeläkejärjestelmän aktiivista keskinäistä konsultointia. Työterveys-
17884:       huollon itsenäinen asema tulee säilyttää.
17885:       Työterveyshuollon ja työeläkejärjestelmän yhteistyössä rahoittamana kun-
17886:       toutuksella voidaan torjua ja ehkäistä kuntootustarvetta ja työkyvyttömyys-
17887:       eläkkeiden tarvetta. Asiaan tulee kiinnittää huomiota työmarkkinaosapuolten
17888:       kehittäessä työeläkejärjestelmän toimeenpanemaa kuntoutusta.
17889:       Kuntoutujien määrittely
17890:       Kuntootuslainsäädäntö merkitsi kuntoutusta tarvitsevien aseman kohentu-
17891:       mista ja uusien ryhmien ottamista uusin järjestelyin kuntootuksen piiriin.
17892:       Saadun selvityksen nojalla näyttää kuitenkin siltä, että kuntoutukseen otta-
17893:       misen käytäntöä tulee laajentaa siten, että eräät ongelmalliset ryhmät saa-
17894:       daan nykyistä paremmin kuntoutukseen.
17895:       Mielenterveyden ongelmista kärsivien oikeudessa saada knutotusta ja heidän
17896:       kuntoutuksensa järjestämisessä on puutteita. Kuntootuksen kesto on riittä-
17897:       mätöntä ja hoidon ja kuntootuksen rajanveto on epäselvä. Kuitenkin kun-
17898:       toottaminen on keskeisiä edellytyksiä siirtää psykiatrisen hoidon painopis-
17899:       tettä avohallan suuntaan, joten asiassa tulee ryhtyä toimenpiteisiin. Tärkeää
17900:       on avohoidossa selviytymistä tukeva työ- ja toimintakykyä ylläpitävä kun-
17901:       tootus sekä avohoidon voimavarojen riittävyys. Mielenterveysongelmista
17902:       kärsivien kuntoutuksessa tulee käyttää myös sellaisia lyhytkestoisen terapian
17903:       muotoja, jotka ovat tehokkaita.
17904:       Mielenterveyden ongelmista kärsivien samoin kuin työkyvyn alenemisen
17905:       uhan alaisena olevien kuntoutuksella on paitsi inhimillistä myös erityistä
17906:       taloudellista merkitystä, koska näin voidaan monessa tapauksessa välttää
17907:       työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen. Myös pitkäaikaistyöttömien kuntou-
17908:       tuksella on merkitystä ja vaikutusta työkyvyn ylläpitämiseksi ja niiden fyy-
17909:       sisten ja psyykkisten vaikeuksien torjumiseksi, joita pitkäaikaisesta työttö-
17910:       myydestä seuraa.
17911:       Niin terveydenhuoliolla kuin sosiaalitoimellakin on mahdollisuus ja jopa
17912:       velvollisuuskin järjestää päihdeongelmista kärsivien kuntoutusta. Päihdeon-
17913:       gelmaa ei tule nähdä vain sosiaalisena ongelmana, vaan myös lääkinnällisen
17914:       kuntootuksen piiriin kuuluvana kuntoutusperusteena.
17915:       Erityisesti elämän laadun parantamiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen
17916:       perustuen tulee selvittää 65 vuotta täyttäneiden, suojattua vammaistukea
17917:       saavien vaikeavammaisten henkilöiden ja erittäin vaikeavammaisten sekä
17918:                 1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        279
17919: 
17920: erilaisten tukien johdosta kuntoutuksen ulkopuolelle jäävien kuntoutuksen
17921: järjestelyjen parantaminen. Ongelmana näyttää olvevan muun muassa, että
17922: eräiden etuuksien saaminen aiheuttaa esteen saada kuntoutusta. Myös kehi-
17923: tysvammaisten osalta on ilmennuyt vaikeuksia toisaalta kuntoutuksen jäl-
17924: keen työkykyisten ja toisaalta vaikeasti vammaisten kuntoutukseen pääsyssä.
17925: Paitsi inhimilliset tekijät myös näissä tapauksissa taloudelliset tekijät puol-
17926: tavat kuntoutuksen saamista, koska näin tuetaan itsenäistä selviytymistä ja
17927: voidaan välttää laitoshoidon tarvetta.
17928: Kuntoutusta tulee aktiivisesti suunnata myös erilaisille pienille ryhmille,
17929: jotka tarvitsevat erikoisosaamista vaativaa ja täysin omaa tyyppiään olevaa
17930: kuntoutusta ja joiden kohdalla ryhmän pienuus johtaa siihen, ettei riittävää
17931: kuntoutusta muutoin tarjota.
17932: Lasten asema on kuntoutuksen kokonaisuudessa jäänyt vähäiselle huomiol-
17933: le, vaikka eri selvitysten mukaan varsin huomattava osa muun muassa kou-
17934: luikäisistä tarvitsisi psykiatrista tukea. Lasten ja perheiden kuntoutuksella
17935: saavutetaan pitkäaikaisia vaikutuksia, vältetään ehkä vuosikymmenien lai-
17936: tos- ja hoitokierteitä ja saadaan aikaan perheiden ja yksilöiden kannalta erit-
17937: täin myönteinen lopputulos. Lasten kuntoutuksen tulee koskea paitsi fyysis-
17938: tä myös psyykkistä ja psykiatrista kuntoutusta. Kuntoutuksen on oltava kiin-
17939: teässä yhteistyössä opetustoimen kanssa.
17940: Kuntoutujan asema
17941: Kuntoutujaa saatetaan kuntoutusprosessin aikana käsitellä toiminnan kohtee-
17942: na eikä aktiivisena itsenäisenä toimijana. Kuntoutujan oikeus osallistua kun-
17943: toutumistaan koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon on turvattava
17944: myös käytännön toiminnassa. Myös kuntoutujan valitusoikeuden kehittämi-
17945: nen häntä koskevissa päätöksissä on tärkeä osa kuntoutujan oikeusturvan
17946: kehittämistä, ja se luo osaltaan edellytyksiä itsenäisen vastuun ottamiselle
17947: kuntoutumisesta.
17948: Kansaneläkelaitos on käytännössä tärkeä ja keskeinen kuntoutuksen rahoit-
17949: taja ja toimeenpanija. Saadun selvityksen mukaan vammaisjärjestöt eivät
17950: kuitenkaan voi osallistua laitoksen asiaa koskevien ohjeiden valmisteluun
17951: toisin kuin yleensä hallinnossa, jossa säädöksiä joko valmistellaan työryh-
17952: missä, joissa etujärjestöt ovat edustettuina, tai etujärjestöille annetaan mah-
17953: dollisuus lausunnon antamiseen. Valiokunta kiinnittää tähän kansaneläkelai-
17954: toksen huomiota.
17955: Kansaneläkelaitoksen ohjeet ovat periaatteessa julkisia, mutta käytännössä
17956: niiden saatavuus on ollut heikko. Valiokunnan mielestä kansaneläkelaitok-
17957: sen ohjeet tulee saattaa muiden asianomaisten viranomaisten ja vammaisjär-
17958: jestöjen käyttöön ja hallinnon avoimuus edellyttää myös kuntoutujan mah-
17959: dollisuutta tutustua viranomaisohjeisiin, jotka vaikuttavat hänen hoitoon
17960: pääsyynsä ja kuntoutumiseensa.
17961: Kuntoutuksen alan koulutus ja tutkimus
17962: Kuntoutusta koskevaa tutkimusta tehdään paitsi yliopistoissa myös erillisissä
17963: laitoksissa. Kuntoutustutkimusta on suunnattava muun muassa eri kuntou-
17964: tusmuotojen tuloksellisuuteen, kuntoutuksen kustannusten ja hyötyjen arvi-
17965: ointiin sekä kuntoutuksen laadunvarmistukseen. Kuntoutustutkimuksen on
17966: oltava kansainväliset kriteerit täyttävää, ja kansallista ja kansainvälistä ver-
17967: 280                        Sosiaali- ja terveysministeriö
17968: 
17969:       tailua on harjoitettava. Tällaisen tutkimuksen riittävä rahoitus on turvattava,
17970:       jotta saadut kokemukset ja tiedot voidaan käyttää hyödyksi täysimääräisesti.
17971:       Kuntoutuksen tulee sisältyä sosiaali- ja terveydenhuollon opetukseen kaikil-
17972:       la opetuksen tasoilla ja erityisesti lääkärien ja erikoislääkärien koulutukseen.
17973:       Ehkäisevän kuntoutuksen ja psykiatrian opetusta ei korkeakoulutasaisena
17974:       ole riittävästi jätjestetty. Tällaisella opetuksen järjestämisellä olisi kuitenkin
17975:       suuri merkitys silmällä pitäen alan kehitystä, joten asiassa tulee ryhtyä toi-
17976:       menpiteisiin esimerkiksi professuurin perustamiseksi.
17977:       Kuntoutusta palvelevat toimenpiteet
17978:       Kuntoutuksen yhteydessä on erityistä merkitystä suojatyöllä, työtoiminnalla
17979:       ja palveluasumisen tai asumispalvelujen järjestämisellä. Suojatyölainsäädän-
17980:       nön uudistaminen on kiireellisesti saatettava loppuun. Vajaakuntoisten työl-
17981:       listymistä ja siihen liittyviä työvoimapalveluja on tehostettava ja työtoimin-
17982:       taa ylläpidettävä. Samanaikaisesti voidaan selvittää myös uusia mahdollisia
17983:       järjestelyjä muun muassa kansainvälisiä kokemuksia hyväksi käyttäen. Yh-
17984:       den mahdollisuuden saattaa tarjota kunnan ylläpitämä yhtiö, joka työllistää
17985:       vammaisia ja kuntoutujia.
17986:       Kuntoutujan toimeentulo
17987:       Kuntoutujan toimeentulo tulee järjestää riittävänä ja sen tulee olla aktiivi-
17988:       suutta ja kuntoutumista suosiva. Lainsäädäntöä pitäisi kehittää niin, että
17989:       kuntoutusmahdollisuudet on perusteellisesti selvitetty ennen työkyvyttö-
17990:       myyseläkepäätöksen antamista. Tämä edellyttää sairauspäivärahaa ja kun-
17991:       toutusrahaa koskevien säännösten muuttamista siten, että niitä voidaan käyt-
17992:       tää joustavasti ilman väliinputoamisen vaaraa.
17993:       Valiokunta esittää sopimukseen perustuvan eläkejärjestelmien neuvottelu-
17994:       menettelyn piiriin otettavaksi myös kuntoutusmahdollisuuksien selvittämi-
17995:       sen. Työkyvyttömyyseläkepäätöksiin tulisi sisällyttää maininta kuntoutustar-
17996:       peen selvittämisestä ja tehdyistä johtopäätöksistä. Paikallisten asiakastyöryh-
17997:       mien toimintaa tulee kehittää ja antaa niiden ehdotuksille nykyistä enemmän
17998:       painoa kuntoutus- ja eläkeratkaisuja tehtäessä kansaneläkelaitoksessa ja va-
17999:       kuutusyhtiöissä.
18000:       Kuntoutujane aiheutuvien kustannusten tulee olla kohtuulliset. Valiokunnan
18001:       käsityksen mukaan tulisi selvittää, onko tarkoituksenmukaista asettaa kun-
18002:       toutumiskustannuksille katto.
18003: Valtioneuvosto asetti 29.10.1994 kuntoutusasiain neuvottelukunnan 1.10.1994
18004: alkavalle kolmivuotiskaudelle. Kuntoutusta järjestävien viranomaisten ja yhteisöjen
18005: yhteistyöelimenä neuvottelukunnan keskeisenä tehtävänä on edistää ja yhteensovit-
18006: taa valtioneuvoston kuntoutusselontekoon ja eduskunnan siitä antamaan lausuntoon
18007: sisältyvien kuntoutusta koskevien kehittämisehdotusten toteutumista.
18008: Kuntoutusasiain neuvottelukunta on uudistanut Kansainvälisen työjätjestön ILO:n
18009: yleissopimukseen nro 159 perustuvaa kansallista toimintaohjelmaa vajaakuntoisten
18010: henkilöiden amm<itillisesta kuntoutuksesta ja työllistämisestä. Neuvottelukunnan
18011: tehtävänä on edistää toimintaohjelman toimeenpanoa ja seurata sen toteutumista ja
18012: vaikutuksia. Valtioneuvoston periaatepäätös 19.10.1995 työllisyyttä edistävistä
18013: Suomen työllisyysohjelman 1996 - 1999 mukaisista toimenpiteistä sisältää toimin-
18014: taohjelman tavoitteita tukevia toimenpiteitä työttömien vaJaakuntoisten koulutta-
18015: miseksi ja työllistämiseksi.
18016:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         281
18017: 
18018: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 20.10.1995 kaksi selvitysmiestä selvittämään
18019: keinot kunnallisen terveydenhuollon ja kansaneläkelaitoksen tehtävänjaon yhteis-
18020: työn kehittämiselle siten, että kuntoutus on osa vaikeavammaisten muuta hoitoa ja
18021: palvelua ja että kuntoutujan mahdollisuudet osallistua kuntoutumistaan koskevaan
18022: suunnitteluun on turvattu. Selvitysmiesten 31.1.1996 luovuttama raportti Vai-
18023: keavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen tehtävänjako ja yhteistyö (STM 1996:5)
18024: sisälsi useita ehdotuksia yhteistyön, sitovuuden ja kuntoutujan vaikutusmahdolli-
18025: suuksien lisäämiseen. Selvitysmiehet muun muassa ehdottivat sairaanhoitopiirikoh-
18026: taisen vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen toteuttamissuunnitelman
18027: laatimista. Suuriin, toiminnan rakenteita ja perusteita koskeviin muutoksiin ei
18028: selvitysmiesten mukaan ole tarvetta. Yleisesti on todettu, että kansaneläkelaitoksen
18029: kuntoutus kohdistuu melko kattavasti niihin vaikeavammaisiin, joita lainsäädännös-
18030: sä on tarkoitettu. Yleinen vastuu kuntoutuksen järjestämisestä on kunnallisella
18031: terveydenhuollolla. Selvitysmiehet esittivät kuitenkin tarkennettavaksi eräitä
18032: vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen edellytyksiä. Monet selvitysmiesten
18033: ehdotukset on otettu jatkotoimenpiteiden kohteeksi kuntoutuksen toteuttajatahoilla.
18034: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 28.3.1996 työryhmän, jonka tehtävänä on
18035: selvittää muun muassa tulonsiirto- ja maksupolitiikan kokonaisuus vammaisten
18036: henkilöiden kannalta kiinnittäen erityisesti huomiota siihen, miten tulonsiirrot ja
18037: maksupolitiikka kannustavat työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja mitenjärjestel-
18038: mät toimivat joustavasti niin, ettei väliinputoamisia aiheudu. Työryhmän työn tulee
18039: valmistua 28.2.1997 mennessä. Koska kyseisessä työryhmässä kartoitetaan muun
18040: muassa hoito- ja vammaistukien kohdentuminen, tulee edellä tarkoitettu selvitys-
18041: miesten ehdotus pohdittavaksi myös tältä osin.
18042: Työeläkejärjestelmän uudistamista koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.1996.
18043: Tähän liittyi myös laaja työeläkejärjestelmän työkyvyn arvioinnin koulutushanke.
18044: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 12.5.1995 ns. LETKA-työryhmän, jonka
18045: tehtävänä on selvittää muun muassa hallitusohjelman vaikutukset työkyvyttömyys-
18046: eläkkeen alkamisajankohtaan, niin sanottuun työkyvyttömyyden jakamattomuuden
18047: periaatteeseen liittyvät näkökohdat sekä eri eläkejärjestelmien työkyvyttömyysmää-
18048: ritelmien erilaisuus ja tarve niiden selkeyttämiseen. Työryhmän työn valmistumisel-
18049: le asetettu määräaika päättyy 31.5.1997. Työryhmä tulee työnsä aikana laatimaan
18050: kansaneläkelaitoksen ja työeläkelaitosten välisen kuntoutuksen työnjakoa koskevan
18051: ehdotuksen. Työryhmän tarkoituksena on myös pohtia keinoja kuntoutustarveselvi-
18052: tyksen varhentamiseksi.
18053: Valtioneuvoston periaatepäätökseen 19.10.1995 Suomen työllisyysohjelman 1996 -
18054:  1999 edellyttämistä toimenpiteistä liittyen käynnistettiin heinäkuussa 1996 ikäänty-
18055: neiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarveprojekti. Selvitystyö käynnistyi kymme-
18056: nellä paikkakunnalla ja se kohdistuu 50 - 58-vuotiaisiin yli vuoden työttömänä
18057: olleisiin. Projektin tarkoituksena on erityisesti selvittää mahdolliset työllistymisen
18058: esteet. Osa projektiin osallistuneista tarvitsee työllistyäkseen hoitoa, kuntoutusta tai
18059: koulutusta. Joissakin tapauksissa myös eläkevaihtoehtoja on tarpeen selvittää.
18060: Hanketta jatketaan vuonna 1997.
18061: 
18062: Lapsi pemeiden tukimuotojen yhteensovittaminen
18063: HE 2811995 vp
18064: Sosiaali- ja teJVeysvaliokunta
18065:       Eduskunta edellytti 19.6.1995, että hallitus seuraa lapsiperheiden toimeen-
18066:       tulon kehitystä ottaen huomioon erilaiset perherakenteet sekä eri tukimuo-
18067:       dot, verotuksen ja tulosidonnaiset palvelumaksut Tarvittaessa tulee ryhtyä
18068: 282                        Sosiaali- ja terveysministeriö
18069: 
18070:       lainsäädäntötoimenpiteisiin lapsiperheiden toimeentulon tukemiseksi kehit-
18071:       tämällä niin tulonsiirto- kuin palvelujärjestelmiä.
18072: Tasavallan Presidentti vahvisti pienten lasten hoitojärjestelmää koskevan lainsää-
18073: däntöuudistuksen 28.12.1996. Uudistus on valmisteltu hallituksen asettaman
18074: kannustinlaukkutyöryhmän esitysten pohjalta.
18075: Eduskunta edellytti lakia hyväksyessään, että hallitus seuraa lasten kotihoidon tuen
18076: ja yksityisen hoidon sekä päivähoidon maksujärjestelmän toimivuutta ja taloudellis-
18077: ta kehitystä ja ryhtyy tarvittaessa asian edellyttämiin toimenpiteisiin. Lisäksi
18078: eduskunta edellytti myös, että toimenpiteissä on otettava huomioon erityisesti
18079: työllisyyden muutosten vaikutukset eri hoitomuotojen kysyntään.
18080: Asiaa tullaan selostamaan myöhemmissä kertomuksissa eduskunnan uuden lausu-
18081: man perusteella, joten asia ei anna enää aihetta enempiin toimenpiteisiin.
18082: 
18083: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen
18084: 
18085: HE 72/1995 vp
18086: Valtiovarainvaliokunta
18087:       11) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskun-
18088:       ta edellytti pääluokan 33 kohdalla, että osana sosiaali- ja terveydenhuollon
18089:       porrastusta kiinnitetään erityishuomio kattavan avohoidon järjestämiseen.
18090:       Lisäksi eduskunta edellyttää omais- ja perhehoidon lisääntyvää käyttämistä
18091:       ja katsoo, että näitä hoitomuotoja on edelleen kehitettävä ja huolehdittava
18092:       hoidon laadun korkeasta tasosta.
18093: Kunnat ja kuntayhtymät ovat jatkaneet vuosikymmenen loppuun jatkuvan avopalve-
18094: lujen ja asumispalvelujen vahvistamiseen ja laitosvaltaisuuden vähentämiseen
18095: tähtäävää prosessia. Olemassa on lukuisia esimerkkejä palvelurakennettaan menes-
18096: tyksellisesti muuttaneista kunnista. Niissä kehittämistyötä on tehty pitkään palvelu-
18097: jen järjestämisestä vastuussa olevien tahojen ja henkilöstön työorientaatiota
18098: muuttamalla.
18099: Sosiaali- ja terveysministeriön 11.4.1995 asettama palvelurakennemuutoksen
18100: koordinaatioryhmä on jatkanut sitä edeltäneiden palvelurakennetyöryhmän (STM,
18101: Työryhmämuistio 1992:17), selvitysmieshankkeen (STM, Työryhmämuistio 1993:7)
18102: ja palvelurakennemuutoksen seurantaryhmän (STM, Monisteita 1994:8 ja 1994:29)
18103: työtä. Koordinaatioryhmän tehtävänä on seurata ja tukea muutosprosessin etenemis-
18104: tä kunnissa ja kuntayhtymissä. Tärkeimmät koordinaatioryhmän käynnistämät
18105: toimenpiteet koottiin vuoden 1996 lopussa loppuraportiksi. Raportti julkaistaan
18106: alkuvuodesta 1997.
18107: Kertomusvuonna kehittämistyön painopistettä on edelleen pyritty siirtämään
18108: palvelujen riittävyydestä palvelujen laadun ja sisällön kehittämiseen painopistealu-
18109: eena asumisen kehittäminen.
18110: Osana palvelurakenteen muutosprosessia on kehitetty myös perhe- ja omaishoitoa.
18111: Perhehoitoa koskeva lainsäädäntö uudistettiin 1.7.1992 lukien. Uudistuksella
18112: pyri~tiin perh_ehoidon kehittämiseet:t Y,hten~stämälJä perhehoi~on ~isä~lölliset
18113: tavoitteet seka parantamalla perhehottaJten otkeudelhsta asemaa Ja sostaahturvaa.
18114:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       283
18115: 
18116: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen, Stakesin, sosiaali- ja
18117: terveysministeriön toimeksiannosta tekemä vuonna 1995 julkaistu perhehoitouudis-
18118: tusta koskeva selvitys (Stakes, Aiheita nro 8/95) tuotti tärkeää palautetta perhe-
18119: hoitopalvelujen tuottamisesta vastuussa olevilta tahoilta. Hoidettavien määrä on
18120: lisääntynyt. Hoitopalkkioiden maksaminen on yleistynyt ja hoitajien sosiaaliturva
18121: parantunut. Perhehoitopalvelut ovat positiivisella tavalla monipuolistaneet sosiaali-
18122: palvelujen tarjontaa.
18123: Omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö uudistettiin 1. 7.1993 lukien. Stakes teki
18124: sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta vuonna 1995 julkaistun selvityksen
18125: uudistuksen toteutumisesta kunnissa (Stakes, Raportteja 172/95).
18126: Keskimääräiset hoitopalkkiot olivat nousseet ja omaishoitajien sosiaaliturva parantu-
18127: nut. Kunnissa ollaan tavoittelemassa uudistuksen erästä keskeistä tavoitetta,
18128: omaishoidon tuen hahmottamista kokonaisuutena, johon kuuluvat hoitopalkkio,
18129: hoitoa tukevat palvelut ja vapaa. Hoidettavien määräksi arvioidaan nyt noin 17 000
18130: eli heidän määränsä on lisääntynyt.
18131: Omaishoidon tukemiseksi on myös toteutettu lyhytaikaisen omaishoidon kokeilu
18132: (STM, Selvityksiä 1995:6). Keskeinen tulos oli, että myös lyhytaikainen omaishoi-
18133: don tukeminen äkillisen sairauden, terminaalihoidon tai muussa vastaavassa
18134: yhteydessä on tarkoituksenmukaista. Kokeilun tuloksia on viety tässä vaiheessa
18135: eteenpäin lähinnä informaatio-ohjauksen ja koulutuksen keinoin. Seuraavan
18136: omaishoitoa koskevan selvityksen yhteydessä on tarkoitus arvioida toimenpiteiden
18137: riittävyys. Selvityksen tekeminen ajoittunee vuoteen 1997 tai 1998.
18138: Syksyn 1995 aikana käynnistyneen omaishoidon palvelusetelikokeilun tavoitteena
18139: on etsiä toimintamuotoja, joilla tuetaan omaistaan kotona hoitavan henkilön
18140: mahdollisuutta irrottautua hoitotehtävästä uupumuksen välttämiseksi. Mukana on
18141: noin 20 kuntaa, useita sosiaali- ja terveysalan järjestöjä sekä Raha-automaattiyh-
18142: distys. Kokeilutulokset raportoidaan vuonna 1997.
18143: Avohuollon toimintamalleja kehitetään osana 15.6.1994 asetetun lähipalvelutyöryh-
18144: män työskentelyä. Työryhmä julkaisi vuonna 1995 lähipalvelujen lähtökohdista ja
18145: kehittämistarpeista väliraportin Verkostoituvat lähipalvelut (STM, Selvityksiä
18146: 1995:5). Sen ehdotusten pohjalta on käynnistetty kolme osaprojektia, joissa
18147: lähipalveluiden kehittämiseen paneudutaan seuraavista näkökulmista: asiakaslähtöi-
18148: sen, moniammatillisen työtavan kehittäminen, monitoimijaisen lähipalveluverkoston
18149: luominen ja erityispalveluiden tuki lähipalveluille. Mukana kehittämistyössä on
18150: noin 40 kuntaa. Tulokset raportoidaan vuonna 1998.
18151: Perhehoidon ja omaishoidon kehittämistä jatketaan. Kertomusvuonna vahvistettiin
18152: sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellut 1.1.1997 voimaan tulevat laki yksityis-
18153: ten sosiaalipalvelujen valvonnasta ja laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta sekä
18154: jatkettiin sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia koskevan hallituksen
18155: esityksen valmistelua. Lakiehdotus on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokau-
18156: della 1997. Uudistukset ovat osaltaan omiaan varmistamaan ja parantamaan myös
18157: perhe- ja omaishoidon laatutasoa.
18158: Lasten kotihoidon tuki
18159: 
18160: HE 7211995 vp
18161: Valtiovarainvaliokunta
18162:       12) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskun-
18163:       ta edellytti luvun 33.32 kohdalla, että hallitus seuraa kotihoidontuen säästö-
18164: 284                       Sosiaali- ja terveysministeriö
18165: 
18166:       jen julkistaloudellisia ja perheisiin kohdistuvia vaikutuksia ja esittää niistä
18167:       selvityksen eduskunnalle kevätistuntokaudella 1996.
18168: Selvitys lasten kotihoidon tuen muutosten vaikutuksista luovutettiin eduskunnalle
18169: 2.9.1996 (STM:n monisteita 1996:12). Selvityksessä kuvataan lasten kotihoidon
18170: tukilain muutoksia, säästöjen julkistaloudellisia ja perheisiin kohdistuvia vaikutuk-
18171: sia.
18172: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
18173: 
18174: Hammashuollon korvaukset
18175: HE n:o 10411995 vp.
18176: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
18177:       Eduskunta edellytti 21.11.1995, että hallitus tekee vuoden 1997 talousarvio-
18178:       esitykseen liittyen ehdotuksen aikuisväestön hammashuollon järjestämisestä,
18179:       sitä koskevasta korvaus- ja maksujärjestelmästä sekä uudistuksen toteutta-
18180:       misaikataulusta. Ehdotuksen valmistelussa on otettava huomioon kuntien
18181:       hammashuoltopalvelujen tehostamismahdollisuus ja eri ikäluokkien tasapuo-
18182:       linen kohtelu sekä kiinnitettävä huomiota niihin ryhmiin, joiden terveyden
18183:       ylläpitämiselle hampaiston kunnolla on erityistä merkitystä.
18184: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 6.2.1996 työryhmän, jonka toimeksianto
18185: noudatti eduskunnan 21.11.1995 antamaan vastaukseen hallituksen esitykseen
18186: sairausvakuutuslain muuttamisesta sisältynyttä lausumaa. Työryhmä jätti 31.5.1996
18187: mietintönsä sosiaali- ja terveysministeriölle (STM 1996:13). Eduskunta on
18188: 3.12.1996 hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi sairausvakuutuslain 5 ja 5 b §:n
18189: väliaikaisesta muuttamisesta (HE 173/1996 vp, laki 121311996). Lainmuutoksen
18190: mukaan aikuisten järjestelmällisen hammashuollon korvaamisen laajentaminen
18191: lykätään 1.1.2000 saakka, kuitenkin siten, että 1.10.1997 alkaen vuonna 1955 ja
18192: sitä ennen syntyneet voivat saada sairausvakuutuskorvausta hampaiden tutkimuk-
18193: sesta ja siihen liittyvästä ehkäisevästä hoidosta enintään kerran kolmessa vuodessa.
18194: Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää väliaikaisen lain Voimassaoloajan puitteissa
18195: mahdollisuudet hoitaa yleinen hammashuolto sairausvakuutusjärjestelmän ja kuntien
18196: palvelujärjestelmän avulla nykyisten voimavarojen puitteissa.
18197: 
18198: Työeläkeuudistus 1996
18199: HE n:o 11811995 vp.
18200: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
18201:       Eduskunta edellytti 28.11.1995, että hallitus selvittää mahdollisuudet ottaa
18202:       huomioon eläkkeen karttumassa muun muassa 23 vuotta nuorempana työs-
18203:       kentely ja useimmiten naisten eläketasoa alentavien tekijöiden korjaaminen.
18204:       Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa kahdesta erillisestä indeksistä mah-
18205:       dollisesti aiheutuvia ongelmia ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin ongel-
18206:       mien ratkaisemiseksi.
18207: Syksyn 1995 tulopoliittisessa ratkaisussa työmarkkinaosapuolet sopivat työeläketur-
18208: van ulkopuolelle jääviä työsuhteita ja palkkoja koskevasta selvityksestä, jonka
18209: perusteella osapuolet neuvottelevat ja sopivat työeläkevakuuttamisen rajoitusten
18210: muutostarpeista. Tätä varten Eläketurvakeskus asetti syyskuussa 1995 tutkimuspro-
18211:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       285
18212: 
18213: jektin sekä nimesi työmarkkinajärjestöjen ja eläkelaitosten edustajista tukiryhmän.
18214: Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa selvitettiin työeläkelakien karenssisäännösten
18215: eli työn kestoa ja palkkaa koskevien rajoitusten sekä 23 vuoden ikää koskevan
18216: rajoituksen vuoksi vanhuuseläketurvan karttumisen ulkopuolelle jäävien töiden
18217: määrä. Tämän selvitystyön valmistuttua toimitusjohtaja Kari Puron johdolla
18218: käydyissä työmarkkinaosapuolten välisissä neuvotteluissa osapuolet sopivat, että
18219: lyhyistä alle vuoden pituisista työsuhteista järjestetään vuoden 1998 alusta työeläke-
18220: turva ns. LEL-tekniikkaa hyväksi käyttäen. Tässä vaiheessa ei katsottu aiheelliseksi
18221: ryhtyä erikseen toimenpiteisiin alle 23 vuoden ikää koskevan rajoituksen muuttami-
18222: seksi. Lyhyitä työsuhteita koskevan jatkoselvityksen tekee Eläketurvakeskuksessa
18223: toimiva työryhmä, jonka on tarkoitus tehdä yksityiskohtainen ehdotuksensa asiasta
18224: 31.5.1997 mennessä. Ehdotuksen pohjalta valmistetaan hallituksen esitys eduskun-
18225: nalle siten, että se voisi tulla voimaan vuoden 1998 alusta.
18226: Kahden erillisen TEL-indeksin järjestelmä otettiin käyttöön vuoden 1996 alusta.
18227: Vuonna 1996 alle 65-vuotiaiden indeksi merkitsi noin 2,8 %ja yli 65-vuotiaiden
18228: noin 1,5 % eläketurvan nousua vuoteen 1995 verrattuna. Vuonna 1997 eläketurva
18229: nousee vuoteen 1996 verrattuna alle 65-vuotiailla noin 1,8 %ja yli 65-vuotiailla
18230: noin 1 %. Jatkossa alle 65-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden indeksitarkistusten ero
18231: tulee supistumaan ansiotason reaalimuutoksen pienenemisen myötä. Sosiaali- ja
18232: terveysministeriö tulee edelleen seuraamaan kahden erillisen indeksin kehittymistä
18233: ja toimivuutta.
18234: 
18235: K~aneläkejäJjestelmän uudistaminen
18236: 
18237: HE 11911995 vp
18238: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
18239:       Eduskunta edellytti 28.11.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että kansan-
18240:       eläkkeiden ja työeläkkeiden yhteensovituksella aiemmin hoidettu työkyvyt-
18241:       tömyyseläkekäytäntöjen yhdenmukaisuus turvataan tarkoituksenmukaisilla
18242:       järjestelyillä.
18243: Kysymys on selvitettävänä sosiaali- ja terveysministeriön 12.5.1995 asettamassa
18244: työryhmässä. Työryhmän tehtäväksi annettiin selvittää
18245: 1) hallitusohjelman vaikutukset työkyvyttömyyseläkkeen alkamisaikaan,
18246: 2) niin sanottuun työkyvyttömyyden jakamattomuuden periaatteen soveltamiseen
18247: liittyvät näkökohdat,
18248: 3) eri eläkejärjestelmien työkyvyttömyysmääritelmien erilaisuus ja tarve niiden
18249: selkiyttämiseen,
18250: 4) työkyvyttömyyseläkkeen aikana tehdyn työn vaikutukset eläkkeen karttumiseen
18251: sekä eläkkeen määrään ja jatkuvuuteen sekä
18252: 5) tehdä selvityksensä perusteella tarpeelliset muutosehdotukset eläkelainsäädän-
18253: töön.
18254: Työryhmä on selvittänyt ensimmäisessä kohdassa mainitut kysymykset 15.6.1995
18255: mennessä. Muiden kohtien osalta työryhmän työ jatkuu 31.5.1997 saakka.
18256: 286                        Sosiaali- ja terveysministeriö
18257: 
18258: SairauspäivärahajäJjestelmän ja kuntootuksen uudistus
18259: HE 124/1995 vp
18260: Sosiaali- ja te1Veysvaliokunta
18261:       Eduskunta edellytti 29.11.1995, että hallitus seuraa lainsäädännön vaikutuk-
18262:       sia sairaiden ja kuntootettavien asemaan sekä erityisesti tarveharkintaisen
18263:       päivärahan toimivuutta ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön
18264:       muuttamiseksi.
18265: Eduskunnan 29.11.1995 antamaan vastaukseen hallituksen esitykseen sairauspäivä-
18266: rahajärjestelmän ja kuntootuksen uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi stsälty-
18267: neeseen lausumaan liittyen eduskunta on 14.5.1996 hyväksynyt hallituksen esityk-
18268: sen sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE 23/1996 vp, laki 35011996), joka on
18269: korjannut erityishoitorahaa koskeneen epäkohdan. Kansaneläkelaitos on keväällä
18270: 1996 käynnistänyt selvitystyön lainsäädännön vaikutuksista sairaiden ja kuntootetta-
18271: vien asemaan sekä erityisesti tarveharkintaisen päivärahan toimivuuteen. Lain
18272: soveltamiseen tulevat vaikuttamaan myös muutoksenhakuasteiden kannanotot.
18273: Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa lainmuutosten vaikutuksia ja ryhtyy, jos tilanne
18274: vaatii, tarvittaviin toimenpiteisiin.
18275: 
18276: Pakolais- ja siirtolaisasioiden alue- ja paikallishallinnon jäJjestäminen
18277: HE 12511995 vp
18278: Hallintovaliokunta
18279:       Eduskunta edellytti 18.6.1996 hallituksen huolehtivan siitä, että ulkomaa-
18280:       laishallinnon toimivuutta seurataan pakolaisasioiden ja siirtolaisasioiden
18281:       osalta sekä omalta osaltaan siitä, että pakolaisasioiden ja siirtolaisasioiden
18282:       alue- ja paikallishallinto tehtävineen järjestetään lailla.
18283:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että ulkomaalaisvirastolle
18284:       turvataan riittävät resurssit, jotta virasto voi huolehtiva tehtävistään asian-
18285:       mukaisella tavalla.
18286: Tasavallan Presidentti antoi 13.9.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
18287: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18288: 
18289: Eläkekassojen ja eläkesäätiöiden toimintapääoma
18290: HE 187, 18811995 vp
18291: Sosiaali- ja te1Veysvaliokunta
18292:       Eduskunta edellytti 19.12.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että eri eläke-
18293:       laitosten varojen sijoittamista koskevat säännökset saatetaan kilpailusyistä
18294:       yhtäläisiksi siinä määrin kuin se turvaavuoden sekä yhtiöiden, säätiöiden ja
18295:       kassojen kannalta on mahdollista. Asia on otettava huomioon annettaessa
18296:       eläkesäätiölain johdosta asetusta. Meneillään olevan tomintapääomia koske-
18297:       van selvittelyn johtaessa tuloksiin on ryhdyttävä myös lainsäädännön muut-
18298:       tamiseen siten, että kilpailuneutraliteetti toteutuu mahdollisimman laajasti.
18299:       Eläkekassojen osalta on selvitettävä kassan liiketuloksen perusteella määräy-
18300:       tyvän vastuun käsittely vakuutusmaksuvastuuna. Tarvittavat selvitykset la-
18301:       kiehdotuksineen on annetteva eduskunnalle toukokuun 1996 loppuun men-
18302:       nessä.
18303:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                        287
18304: 
18305:       Eduskunta edellytti hallituksen ryhtyvän ripeisiin lainsäädäntötoimenpitei-
18306:       siin, jotta siirrettäessä eläkesäätiön tai eläkekassan ylikatetta työnantajalle
18307:       tai osakkaalle ei synny kaksinkertaista verotusta.
18308:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että päätettäessä eläkesää-
18309:       tiön sääntöjen muutoksella eläke-etujen heikentämisestä päätöksenteossa ja
18310:       sääntöjen vahvistamisessa riittävällä tarkkuudella todetaan, miten ja mistä
18311:       syystä muutos on säätiön toiminnan jatkamisen kannalta välttämätön, mikäli
18312:       ne henkilöt, joita muutos koskee, eivät ole antaneet muutokseen suostumus-
18313:       taan.
18314: Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle on annettu 25.2.1996 selonteko ylläolevan
18315: lausuman johdosta.
18316: Eläkekassojen vakavaraisuussäännöksiä valmisteleva työryhmä asetettiin 7.3.1996
18317: ja se antoi väliraporttinsa 15.5.1996. Väliraportissa on kartoitettu ne erityiset asiat,
18318: jotka on otettava huomioon valmisteltaessa lainsäädäntöä eläkekassojen toiminta-
18319: pääomaa ja muita vakavaraisuusvaatimuksia koskeviksi säännöksiksi sekä eläkekas-
18320: sojen liiketuloksen perusteella määräytyvän vastuun käsittelystä vakuutusmaksuvas-
18321: tuuna. Työryhmän toimeksiannon toisessa vaiheessa työryhmän tulee tehdä tarvitta-
18322: vat ehdotukset vakuutuskassalain muuttamiseksi. Toisen vaiheen toimeksiannon
18323: valmistumiseksi on annettu määräaika 30.5.1997 saakka. Vastaavasti eläkesäätiöi-
18324: den toimintapääomaa ja muita vakavaraisuusvaatimuksia koskevien ehdotusten
18325: valmistelemiseksi on asetettu 31.12.1996 työryhmä, jonka määräaika loppuu
18326: 31.8.1997.
18327: 
18328: Lapsipoliittisen selonteon jatkotoimet
18329: Selonteko 211995 vp
18330: Sosiaali- ja te1Veysvaliokunta
18331:       Eduskunta edellytti 22.3.1996 sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön
18332:       sisältyvään perustelulausumaan yhtyen hallituksen talousarvion ja lainsää-
18333:       dännön valmistelussa huolehtivan lasten, nuorten ja lapsiperheiden aseman
18334:       oikeudenmukaisesta kehittämisestä. Lasten ja nuorten tulevaisuudelle ovat
18335:       koulu ja maksuton esiopetus keskeisiä palveluja ja tärkeä väylä elämänhal-
18336:       linnan saavuttamiseen. Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon erityisosaami-
18337:       nen on voitava säilyttää väestövastuista palvelurakennetta kehitettäessä.
18338:       Näin taataan perheille, lapsille ja nuorille palvelut, jotka ehkäisevät erityisen
18339:       tehokkaasti ongelmia ja ohjaavat varhaisessa vaiheessa hoitoon. Ne ovat
18340:       siksi kokonaistaloudellisesti perusteltuja.
18341:       Eduskunta edellytti, että hallitus ottaa asianmukaisesti huomioon, mitä sosi-
18342:       aali- ja terveysvaliokunnan mietinnön liitteenä olevassa sivistysvaliokunnan
18343:       lausunnossa on sanottu.
18344: Tasavallan Presidentti antoi 31.5.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
18345: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18346: Sosiaali- ja terveysministeriössä on muiden ministeriöiden ja yhteistyötahojen
18347: kanssa jatkettu lapsipoliittisessa selonteossa ja sen kanssa rinnan valmistuneessa
18348: lapsioikeudellista päätöksentekojärjestelmää selvittäneen työryhmän mietinnössä
18349: (KM 1995:12) edellytettyjen jatkotoimien valmistelua. Työryhmän tekemiä muu-
18350: tosehdotuksia tarkastellaan ja sovitetaan yhteen lapsipoliittisen selonteon pohjalta
18351: tarpeellisiksi todettavien säädös- ja muiden muutosten kanssa. Sosiaali- ja terveys-
18352: 288                        Sosiaali- ja terveysministeriö
18353: 
18354: ministeriö on myös asettanut työryhmän arvioimaan lastensuojelulain mukaisia
18355: pakotteita koskevien säädösten muutostarpeita sekä arvioimaan tarvetta mahdolli-
18356: seen lastensuojelulain nojalla toteutettavan suljetun hoidon järjestämiseen. Työryh-
18357: mien ehdotusten pohjalta ja muutoin tarpeelliseksi arvioidut lastensuojelulain ja
18358: siihen läheisesti liittyvän lainsäädännön muutokset on tarkoitus valmistella siten,
18359: että ne ovat esiteltävissä syysistuntokaudella 1997.
18360: Lapsipoliittisessa selonteossa esitettyjä lapsivaltuutetun viran ja lastensuojelun
18361: suurten kustannusten tasausjärjestelmän perustamista on valmisteltu sosiaali- ja
18362: terveysministeriössä. Niitä ei kuitenkaan sisällytetty valtion vuoden 1997 talousar-
18363: vioesitykseen.
18364: Valtioneuvoston 2.9.1996 hyväksymässä valtakunnallisessa suunnitelmassa sosiaali-
18365: ja terveydenhuollon järjestämisestä vuosina 1997 - 2000 on yhdeksi viidestä
18366: keskeisimmäksi kehittämisen painopistealueeksi otettu lasten ja nuorten tasapainoi-
18367: sen kehityksen tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy.
18368: 
18369: Oluttuomisten rajoittaminen
18370: 
18371: HE 1111996 vp
18372: Sosiaali- ja teJVeysvaliokunta
18373:       Eduskunta edellytti 23.4.1996 hallituksen aktiivisesti vaikuttavan Euroopan
18374:       unionin elimissä siihen, että Suomi voi poikkeusmenettelynä valmistevero-
18375:       tuslain nojalla rajoittaa maahan tuotavan oluen määrän kuuteen litraan.
18376: Tasavallan Presidentti antoi 26.4.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
18377: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18378: Valtiovarainministeriö toimitti komissiolle 25.6.1996 päivätyn kirjeen, jossa
18379: pyydetään komissiota ryhtymään toimenpiteisiin ED-säädösten muuttamiseksi siten,
18380: että Suomi voi rajoittaa kolmansista maista matkustajatuomisina tuotavan oluen
18381: määrän kuuteen litraan. Lisäksi valtiovarainministeriö esittää, että kolmansista
18382: maista alkoholijuomatuomisina tuotavan oluen määrä voidaan erottaa sisämark-
18383: kinatuomisten määrästä.
18384: Komissio on alkanut käsitellä näitä kysymyksiä yhdessä Suomen viranomaisten eli
18385: lähinnä valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Asian
18386: käsittely on komissiossa vielä kesken.
18387: 
18388: Toimeksiantosopimussuhteisen perllehoidon tila
18389: 
18390: HE 2211996 vp
18391: Sosiaali- ja teJVeysvaliokunta
18392:       Eduskunta edellytti 28.5.1996, että sosiaali- ja terveysministeriö selvittää,
18393:       missä määrin perhehoidossa on sosiaalihuoltolain 26 a §:n 1 ja 2 momentis-
18394:       sa säädetyistä hoidettavien enimmäismääristä poikettu, missä määrin eri
18395:       asiakasryhmiin kuuluvia on sijoitettu samoihin koteihin sekä miten valvonta
18396:       on järjestetty erityisesti niissä tapauksissa, joissa asiakkaat on sijoitettu koti-
18397:       kuntansa ulkopuolella olevaan perhekotiin. Jos selvityksessä ilmenee epä-
18398:       kohtia, joiden korjaamien edellyttää lainsäädäntömuutoksia, sosiaali- ja ter-
18399:       veysministeriön tulee pikaisesti valmistella tarvittavat muutosehdotukset
18400:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       289
18401: 
18402:       Eduskunta edellytti sosiaali- ja terveysministeriön huolehtivan siitä, että yk-
18403:       sityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien toiminnan laadunvalvonta
18404:       järjestetään kunnissa asianmukaisella tavalla.
18405: Tasavallan Presidentti antoi 9.8.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
18406: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18407: Kertomusvuonna vahvistetut 1.1.1997 voimaan tulevat laki yksityisten sosiaalipal-
18408: velujen vai vonnasta (603/1996) ja laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta (604/1996)
18409: eivät koske perhehoitajalain (312/1992) mukaista toimeksiantosopimussuhteen
18410: perusteella annettavaa perhehoitoa. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti kerto-
18411: musvuoden loppupuolella eduskunnan uudistukseen antamaan vastaukseen sisälty-
18412: vän lausuman tarkoittaman selvityksen.
18413: Lääninhallitukset keräävät vuoden 1997 alkupuolella kunnista ja kuntayhtymistä
18414: selvitettäväksi edellytetyt tiedot ja kokoavat niistä läänikohtaiset yhteenvedot.
18415: Yhteenvedot toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriölle, jossa arvioidaan mahdol-
18416: listen säädösmuutosten tarpeellisuus.
18417: 
18418: Sairausvakuutuslain mukainen matkak01vaus
18419: HE 2811996 vp
18420: Sosiaali- ja ten;eysvaliokunta
18421:       Eduskunta edellytti 7.5.1996 sairausvakuutuslain säännöksiä selkeytettäväksi
18422:       siten, että jos potilas kuljetetaan häntä sisäänkirjoittamatta kotoa ensiapuyk-
18423:       sikköön ja sieltä edelleen annetun ensiavun, tehdyn tutkimuksen tai tarvitta-
18424:       van tarkkailuajan jälkeen muualle hoitoon, tällainen kuljetus katsotaan yh-
18425:       deksi yhdensuuntaiseksi kuljetukseksi ja siitä peritään potilaalta vain yksi
18426:       sairausvakuutuslain mukainen omavastuu.
18427: Eduskunnan 7.5.1996 antamaan vastaukseen hallituksen esitykseen laiksi sosiaali-
18428: ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta (laki
18429: 367/1996) sisältynyt lausuma liittyy kysymykseen julkisten liikennepalvelujen sekä
18430: valtion ja kuntien muiden henkilökuljetusten tehostamisesta sekä niistä tehtyihin
18431: selvityksiin. Liikenneministeriön 20.10.1995 asettama työryhmä, jossa sosiaali- ja
18432: terveysministeriö ja kansaneläkelaitos sekä Suomen Kuntaliitto oli mukana, on
18433: 31.5.1996liikenneministeriölle jättämässään mietinnössä (LM 25/96) mm. esittänyt
18434: muutettavaksi sairausvakuutuslain ja kansaneläkelaitoksenjärjestämästä kuntoutuk-
18435: sesta annetun lain omavastuusäädöksiä siten, että huomiota kiinnitettäisiin nykyistä
18436: tarkemmin käytettävissä olevan matkustustavan edullisuuteen ja liikenneolosuhtei-
18437: den perusteella myönnettävän korvauksen määrään sekä jatkettavaksi omavastuita
18438: koskevia kokeiluja kokemuksen saamiseksi lainsäädännön muutosta varten. Työryh-
18439: män selvitystyön pohjaltajatketaan sosiaali- ja terveysministeriön, liikenneministe-
18440: riön ja kansaneläkelaitoksen yhteistyötä joukkoliikenteen kehittämiseksi. Tässä
18441: yhteydessä, tarkasteltaessa kansaneläkelaitoksen soveltaman etuuslainsäädännön
18442: matkakorvauskysymyksiä, tullaan myös eduskunnan lausumaan sisältynyt asia
18443: ottamaan huomioon.
18444: 
18445: 
18446: 
18447: 
18448: 10 370147
18449: 290                        Sosiaali- ja terveysministeriö
18450: 
18451: Työttömyysturvauudistuksen seuranta
18452: HE 72/1996 vp
18453: Sosiaali- ja terveysministerö
18454:       Eduskunta edellyttää 18.6.1996 hallituksen huolehtivan siitä, että opetusmi-
18455:       nisterön johdolla yhteistyössä työministerön kanssa järjestetään tarkka seu-
18456:       ranta lainmuutoksen vaikutuksista nuorten työllistymiseen ja ammattiin kou-
18457:       luttautumiseen ja työllisyyskoulutuksen laadusta.
18458:       Eduskunta edellytti sosiaali- ja terveysministeriön järjestävän yhteistyössä
18459:       työministeriön kanssa tarkan seurannan erityisesti työssäoloehdon täyttymis-
18460:       tä, päivärahan uudelleen määrittelyä, lisäpaiväoikeuden ikärajan nostamista
18461:       ja lomakorvauksen jaksotusta koskevien lainmuutosten vaikutuksista ja ryh-
18462:       tyvän tarvittaessa toimenpiteisiin. Vastaavasti tulee selvittää pikaisesti, mi-
18463:       ten 18 §:n mukainen sovitelluu päivärahan uudistus käytännössä toimii.
18464: Tasavallan Presidentti antoi 6.9.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
18465: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18466: 
18467: Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien kuntootus
18468: HE 88/1996 vp
18469: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
18470:       Eduskunta edellytti 3.12.1996 hallituksen huolehtivan siitä, että kansanelä-
18471:       kelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain (610/91) mukaisen
18472:       harkinnanvaraisen kuntoutuksen 40 miljoonan markan määrärahasta ikäänty-
18473:       neiden pitkäaikaistyöttömien kuntoutustarveselvityksiin ja kuntootustutki-
18474:       mukseen käytetään yhdeksän miljoonaa markkaa kuntoutustoimenpiteisiin
18475:       henkilöille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heiken-
18476:       tyneet. Seulonnassa esille tulleet muut kuntootustarpeet tulee toteuttaa voi-
18477:       massa olevien kuntoutusjärjestelmien mukaisesti. Projektin toteuttaminen ei
18478:       kuitenkaan saa johtaa kansaneläkelaitoksen järjestämisvelvollisuuden piiriin
18479:       kuuluvan vajaakuntoisten ammatillisen kuntootuksen edellytysten heikkene-
18480:       miseen.
18481: Tasavallan Presidentti antoi 20.12.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
18482: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18483: Valtioneuvoston periaatepäätökseen 19.10.1995 Suomen työllisyysohjelman 1996-
18484: 1999 edellyttämistä toimenpiteistä liittyen käynnistettiin heinäkuussa 1996 ikäänty-
18485: neiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarveprojekti. Selvitystyö käynnistyi kymme-
18486: nellä paikkakunnalla ja se kohdistuu 50 - 58-vuotiaisiin yli vuoden työttömänä
18487: olleisiin. Projektin tarkoituksena on erityisesti selvittää mahdolliset työllistymisen
18488: esteet. Osa projektiin osallistuneista tarvitsee työllistyäkseen hoitoa, kuntoutusta tai
18489: koulutusta. Joissakin tapauksissa myös eläkevaihtoehtoja on tarpeen selvittää.
18490: Hanketta jatketaan vuonna 1997. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt kansan-
18491: eläkelaitosta laatimaan ehdotuksensa kuntoutustoimenpiteiden sisällöksi.
18492:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        291
18493: 
18494: Lapsi poliittinen selonteko
18495: 
18496: HE 10311996 vp
18497: Valtiovarainvaliokunta
18498:       12) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskun-
18499:       ta edellytti pääluokan 33 kohdalla, että hallitus huolehtii lapsipoliittisen se-
18500:       lonteon jatkotyöstä eduskunnan antamien suuntaviivojen mukaisesti.
18501: Lausuma ehdotetaan poistettavaksi, koska lapsipoliittisen selonteon jatkotoimia on
18502: selostettu ja tullaan myöhemmissä kertomuksissa selostamaan sosiaali- ja terveys-
18503: valiokunnan samaa asiaa koskevan lausuman (Selonteko 2/1995 vp) yhteydessä.
18504: 
18505: Pitkäaikaistyöttömien kuntootus
18506: 
18507: HE 103/1996 vp
18508: Valtiovarainvaliokunta
18509:       13) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskun-
18510:       ta edellytti momentin 33.18.60 kohdalla, että ikääntyville pitkäaikaistyöttö-
18511:       mille tehtävään kuntoutustarveselvitykseen varatusta 40 milj. markan määrä-
18512:       rahasta mahdollisesti säästyvä osa voidaan käyttää tarpeelliseksi todettuon
18513:       ammatilliseen ja työkykyä tukevaan lääkinnälliseen kuntoutukseen.
18514: Valtioneuvoston periaatepäätökseen 19.10.1995 Suomen työllisyysohjelman 1996-
18515: 1999 edellyttämistä toimenpiteistä liittyen käynnistettiin heinäkuussa 1996 ikäänty-
18516: neiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarveprojekti. Selvitystyö käynnistyi kym-
18517: menellä paikkakunnalla ja se kohdistuu 50 - 58-vuotiaisiin yli vuoden työttömänä
18518: olleisiin. Projektin tarkoituksena on erityisesti selvittää mahdolliset työllistymisen
18519: esteet. Osa projektiin osallistuneista tarvitsee työllistyäkseen hoitoa, kuntoutusta tai
18520: koulutusta. Joissakin tapauksissa myös eläkevaihtoehtoja on tarpeen selvittää.
18521: Hanketta jatketaan vuonna 1997. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt kan-
18522: saneläkelaitosta laatimaan ehdotuksensa kuntootustoimenpiteiden sisällöksi.
18523: 
18524: Kalliiden ja vakiintumattomien lääkkeiden korvattavuus
18525: 
18526: HE 16711996 vp
18527: Sosiaali- ja teroeysvaliokunta
18528:       Eduskunta edellytti 8.11.1996 hallituksen huolehtivan siitä, että eduskunnal-
18529:       le annetaan kevään 1997 aikana esitys väliaikaisen lääkekorvausjärjestelmän
18530:       muuttamisesta pysyväksi järjestelmäksi.
18531: Tasavallan Presidentti antoi 22.11.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
18532: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18533: 292                       Sosiaali- ja terveysministeriö
18534: 
18535: Sosiaaliturvamaksut
18536: HE 17011996 vp
18537: Sosiaali- ja teJVeysvaliokunta
18538:       Eduskunta edellytti 20.11.1996 hallituksen huolehtivan siitä, että vuonna
18539:       1998 voidaan alentaa eläkkeensaajien ylimääräistä sairausvakuutusmaksua
18540:       vähintään yhdellä pennillä veroäyriltä.
18541:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että sosiaaliturvamaksujen
18542:       kokonaisuus pyritään muodostamaan sellaiseksi, että se tukee työllistymistä
18543:       ja helpottaa erityisesti pientyönantajien toimintaa. Maksujen ohella on otet-
18544:       tava huomioon myös verotus ja rahoituskulujen kokonaisuus.
18545: Tasavallan Presidentti antoi 5.12.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
18546: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18547: 
18548: Kansaneläkkeen pohjaosan vähentäminen
18549: HE 189/1996 vp
18550: Sosiaali- ja teJVeysvaliokunta
18551:       Eduskunta edellytti 20.11.1996, että hallitus tarkoin seuraa hallituksen esi-
18552:       tykseen sisältyvän toisen lakiehdotuksen muutosta, jonka perusteella kenen-
18553:       kään nettomääräinen eläke ei saa alentua. Yleisenä tavoitteena ja varsinkin
18554:       vähennyksen korottamista koskevissa asioissa on toisaalta pidettävä huolta
18555:       siitä, että mahdollisimman tarkoin noudatetaan kansaneläkelain muuttami-
18556:       sesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain (149/95) yhteydessä hyväk-
18557:       syttyä menettelyä ja aikataulua pohjaosaa alennettaessa.
18558: Tasavallan Presidentti antoi 5.12.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
18559: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18560: Hallitus on 30.12.1996 antamanaan valtioneuvoston päätöksellä määrännyt, että
18561: sellaisilla II kuntaryhmässä asuvilla 65 vuotta täyttäneillä naimisissa olevilla
18562: eläkkeensaajilla, joiden kansaneläkkeeseen vaikuttavat työeläketulot ovat
18563: 46 510-49 800 markkaa vuodessa, vähennetään kansaneläkettä 78 markan sijasta 64
18564: markkaa helmikuun alusta 1997 lukien. Näin turvataan se, ettei heidän nettoeläk-
18565: keensä alene enemmän kuin 20 % kansaneläkeuudistuksen vaiheittaiseen täytän-
18566: töönpanaan liittyen.
18567: 
18568: Pienten lasten hoitojfujestelmän kehittäminen
18569: HE 20811996 vp
18570: Sosiaali- ja teJVeysvaliokunta
18571:       Eduskunta edellytti 10.12.1996 hallituksen seuraavan lasten kotihoidon tuen
18572:       ja yksityisen hoidon tuen uudistuksen sekä päivähoidon maksujärjestelmän
18573:       toimivuutta ja taloudellista kehitystä ja ryhtyvän tarvittaessa toimenpiteisiin.
18574:       Toimenpiteissä on otettava huomioon paitsi itse järjestelmien mahdolliset
18575:       ongelmat myös muut niihin vaikuttavat muutokset kuten työllisyyden muu-
18576:       toksen vaikutukset eri hoitomuotojen kysyntään, kuntien erillisratkaisut ja
18577:       perheiden ennakoimattomien valintojen aiheuttama kustannuskehitys.
18578:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      293
18579: 
18580: Tasavallan Presidentti antoi 20.12.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
18581: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18582: Valtioneuvosto ryhtyy vuonna 1997 lausunnon edellyttämiin toimenpiteisiin.
18583: 
18584: Yhteistakuujäijestelmän toimivuus
18585: 
18586: HE 22611996 vp
18587: Sosiaali- ja tetveysvaliokunta
18588:       Eduskunta edellytti 12.12.1996 hallituksen seuraavan ja valvovan kiinteästi
18589:       yhteistakuuta koskevan järjestelmän toimivuutta ja sitä, että kotimaiset ja
18590:       ulkomaiset yhtiöt ovat mahdollisimman samanlaisessa asemassa, ja ryhtyvän
18591:       tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi. Tapaturmavakuu-
18592:       tuksen perusteella kartutetut yhteistakuuerät tulee eritellä tapaturmavakuu-
18593:       tuslain mukaista vakuutusta harjoittavien vakuutusyhtiöiden taseluettelossa.
18594: Tasavallan Presidentti antoi 20.12.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
18595: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18596: 
18597: Työeläkelaitosten kautta tapahtuva pienyritysten pääomahuollon kehittäminen
18598: V akuutustarl<astuksen voimavarojen kehittäminen
18599: 
18600: HE 24111996 vp
18601: Sosiaali- ja tetveysvaliokunta
18602:       Eduskunta edellytti 19.12.1996, että hallitus pikaisesti selvittää yhteistoi-
18603:       minnassa työmarkkinajärjestöjen ja yrittäjäjärjestöjen kanssa pienyritysten
18604:       työeläkelaitosten kautta tapahtuvan pääomahuollon kehittämisen. Huomiota
18605:       on kiinnitettävä mahdollisuuksiin luoda pienyrityksiä varten tehokas takaus-
18606:       järjestelmä.
18607:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että vakuutustarkastuksella
18608:       ja järjestelmän valvonnassa ja seurannassa on käytettävissä riittävät voima-
18609:       varat ja asiantuntemus. Eduskunnalle on annettava selvitys uudistetusta lain-
18610:       säädännöstä saaduista kokemuksista.
18611: Tasavallan Presidentti antoi 30.12.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
18612: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
18613:                                     Työministeriö
18614: 
18615: 
18616: 
18617: 
18618:                                  Työministeriö
18619: 
18620: Siviilipalvelusmiesten koulutus ja sijoittaminen
18621: HE n:o 811985 vp.
18622: Puolustusvaliokunta
18623:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että siviilipalvelusmiesten
18624:       sijoituspaikkoja määrättäessä ei työssä olevien työ- tai virkasuhteita vaaran-
18625:       neta.
18626:       Eduskunta edellytti lisäksi hallituksen huolehtivan siitä, että koulutuspaikko-
18627:       ja suunnitellaan tarvittaessa muillekin hallinnonaloille kuin hallituksen esi-
18628:       tyksessä mainituille pelastushallinnon ja sosiaali- ja terveyshallinnon hallin-
18629:       nonaloille.
18630: Siviilipalveluslaitokset määräävät siviilipalvelusmiehille useimmiten vain sellaisia
18631: tehtäviä, joihin ei ole osoitettavissa virkoja tai palkattavissa työntekijöitä. Toisaalta
18632: siviilipalvelusmiehiä toivotaan väliaikaisena ratkaisuna auttamaan työruuhkissa tai
18633: projekteissa. Säästötoimenpiteiden seurauksena siviilipalvelusmiesten sijoittuminen
18634: on vaikeutunut. Suuri osa palveluspaikoista on kuntasektorilla.
18635: Työministeriön tietoon ei ole tullut yhtään sellaista tilannetta, jossa työssäolevien
18636: työ- tai virkasuhde olisi siviilipalvelusmiehen työpalvelun takia vaarantunut.
18637: Noudatettavat käytännöt ja tehostunut valvonta varmistavat asialliset menettelyt.
18638: Siviilipalveluslain (1723/91) mukaan siviilipalvelukseen sisältyy koulutus, jonka
18639: tarkoituksena on antaa perusteet työpalvelun suorittamiselle ja tukea yleistä
18640: kansalaiskasvatusta. Työpalvelu suoritetaan lähinnä sosiaalihuolto- tai terveyden-
18641: huoltoalalla taikka ympäristönsuojeluun tai pelastusalaan liittyvissä tehtävissä.
18642: Koulutus annetaan siviilipalvelusasetuksen (1725/91) 3 §:ssä (1453/93) mainitussa
18643: siviilipalveluskeskuksessa, jona 1.1.1994 alkaen on toiminut Vaasan ammatillinen
18644: aikuiskoulutuskeskus. Asetuksen mukaan koulutukseen on sisällytettävä ainakin
18645: kansainvälisyys-, rauhan- ja ympäristökysymyksiä koskevia sekä kansalaisvalmiuk-
18646: siin liittyviä samoin kuin työpalveluun valmentavia aineita.
18647: Vaikka enemmistö työpalvelupaikoista edelleenkin on sosiaali- ja terveystoimen
18648: hallinnonaloilla, ovat työpalvelupaikat koulu-, kulttuuri- ja ympäristötoimen alueilla
18649: lisääntyneet. Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.
18650: 
18651: Lapsen saattaminen rokotukseen työaikana
18652: HE n:o 44/1986 vp.
18653: Sosiaalivaliokunta
18654:       Eduskunta edellytti 17.6.1986 hyväksyessään tartuntatautilain ja lain saira-
18655:       usvakuutuslain muuttamisesta hallituksen huolehtivan siitä, että lapsen huol-
18656:       tajana on oikeus käyttää työaikaa hänen saattaessaan lasta rokotukseen tai
18657:       tarkastukseen.
18658:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        295
18659: 
18660: Vuoden 1988 elokuun alussa voimaan tulleen työsopimuslain muutoksen (284/88)
18661: mukaan turvataan alle kymmenen vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa toiselle
18662: vanhemmista tilapäinen, enintään neljä työpäivää kestävä hoitovapaa, jonka ajalta
18663: työnantajalla ei ole lakiin perustuvaa palkanmaksuvelvollisuutta. Lapsen saattami-
18664: sesta rokotukseen työaikana on neuvoteltu työmarkkinaosapuolten kanssa osana
18665: tilapäisen hoitovapaan laajentamistarpeiden selvittämistä. Valtioneuvosto on asetta-
18666: nut syksyllä 1995 työsopimuslain kokonaisuudistusta selvittävän komitean. Komite-
18667: an tulee saada työnsä valmiiksi 31.10.1997 mennessä. Lausuma tulee edelleen
18668: selvitettäväksi työsopimuslain uudistuksen yhteydessä.
18669: 
18670: Yksilöllinen työaika
18671: HE n:o 166/1987 vp.
18672: Sosiaalivaliokunta
18673:       Eduskunta edellytti 26.2.1988 hyväksyessään lain työsopimuslain muuttami-
18674:       sesta, lain työaikalain muuttamisesta ja lain kauppaliikkeiden ja toimistojen
18675:       työaikalain muuttamisesta hallituksen seuraavan työntekijän yksilöllistä työ-
18676:       aikaa koskevan lainsäädännön vaikutuksia ja saatujen kokemusten perusteel-
18677:       la ryhtyvän yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa toimenpiteisiin jär-
18678:       jestelmien kehittämiseksi.
18679: Hallitus on yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa selvittänyt yksilöllistä
18680: työaikaa koskevan lainsäädännön vaikutuksia. Järjestelmän kehittämiseen tähtäävät
18681: toimenpiteet on käynnistetty asettamalla vuonna 1990 tulopoliittiseen ratkaisuun
18682: liittyen työaikakomitea selvittämään työaikalainsäädännön kokonaisuudistusta.
18683: Komitea on luovuttanut mietintönsä (komiteanmietintö 1993:2) keväällä 1993.
18684: Hallitus antoi esityksen työaikalainsäädännön uudistamiseksi keväällä 1996. Uusi
18685: työaikalaki astui voimaan 23.11.1996. Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin.
18686: 
18687: Pienyrittäjien palkkaturvan kehittäminen
18688: HE n:o 106/1989 vp.
18689: Valtiovarainvaliokunta
18690:       30) Hyväksyessään 21.12.1989 valtion tulo- ja menoarvion vuodelle 1990
18691:       eduskunta edellytti momentin 34.99.49 kohdalla, että hallitus selvittää edel-
18692:       lytykset antaa esitys pienyrittäjien palkkaturvan kehittämisestä vuoden 1990
18693:       aikana.
18694: Työministeriössä valmisteltiin vuonna 1991 luonnos hallituksen esitykseksi pien-
18695: yrittäjien ansioturvalaiksi. Esityksen pohjalta asiaa käsiteltiin myös palkkaturva-
18696: asiain neuvottelukunnassa, jossa työmarkkinoiden keskusjärjestöt olivat edustettui-
18697: na. Esitysluonnoksessa pienyrittäjien ansioturva ehdotettiin rahoitettavaksi valtion
18698: varoista. Koska valtiontalouden tila edellyttää julkisten menojen jatkuvaa karsimis-
18699: ta, hallitus ei ole katsonut mahdolliseksi antaa valtion menoja lisäävää pienyrittäjien
18700: ansioturvaa koskevaa lakiesitystä eduskunnalle. Asia ei anna enää aihetta toimenpi-
18701: teisiin.
18702: 296                                Työministeriö
18703: 
18704: Nuorisotyöttömyys
18705: 
18706: Kertomus 811992 vp.
18707: Työasiainvaliokunta
18708:       10) Eduskunta hyväksyi 10.6.1993 työasiainvaliokunnan mietinnön, jossa
18709:       valiokunta lausuu mm.:
18710: 
18711:       Valiokunta päätti käsitellä lausunnossaan toimialansa lukuisista erittäin tär-
18712:       keistä asioista ainoastaan työttömyyttä ja siitäkin tämän hetken ja mahdolli-
18713:       sesti pitkään tulevankin yhteiskuntamme erästä vaikeinta ongelmaa eli nuo-
18714:       risotyöttömyyttä. Taloudellis-yhteiskunnallinen tilanne on hallituksen kerto-
18715:       muksen kohdevuodesta 1991 aivan olennaisesti muuttunut. Työttömyyden
18716:       syyt ovat osoittautuneet osin perimmiltään työelämän ja yhteiskunnan ra-
18717:       kenteellisesta murroksesta johtuviksi. Näin ollen valiokunta tarkastelee nuo-
18718:       risotyöttömyyttä tämän päivän ja tulevaisuuden näkökulmasta.
18719: 
18720:       Työttömyys painottuu nuoriin. 468 500 työttömästä alle 25-vuotiaita on lä-
18721:       hes 90 000. Nuorten työttömyysaste on 34 %, kun vastaava luku koko työ-
18722:       voiman kohdalla on 19 %. Joka kolmas nuori on työtä vailla. On ennustet-
18723:       tu, että työttömyyden jatkuessa tai syvetessä syksyllä 1993 ylitetään
18724:       100 OOO:n raja. Vaikka koulutuspaikkoja on lisätty, viime syksynä jäi noin
18725:       60 000 hakijaa, joista suurin osa nuoria, koulutuspaikkojen ulkopuolelle. Jos
18726:       ratkaisevaa käännettä parempaan suuntaan ei tule, kokonaisia nuorten ikä-
18727:       luokkia on syrjäytymässä työelämästä ja yhteiskunnasta.
18728: 
18729:       Valiokunta korostaa nuorison työllisyystilanteen karjaantuvan pysyvästi vas-
18730:       ta yleisen taloudellisen tilanteen parantuessa. V aliakunnan mielestä nuorten
18731:       työttömyys on kuitenkin jo nyt niin hälyttävää, että talouden tervehtymistä
18732:       ei voida jäädä odottamaan ilman lisätoimenpiteitä. Nuorisotyöttömyyden
18733:       hoitamiseen tulisi kiinnittää päähuomio työllisyyspolitiikassa. Näin siitä
18734:       huolimatta, että on realistisesti nähtävä, että nuoriin kohdistetut erityistoimet
18735:       vaikeuttavat jossakin määrin muiden väestöryhmien työllistämistä.
18736: 
18737:       Lähiajan tavoitteista ja käytännön toimenpiteistä
18738:       Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että uusi työllisyyslaki
18739:       ja -asetus antavat hyvän lainsäädännöllisen perustan nuorisotyöttömyyden
18740:       hoitoon. Esitettyjä nuorisotyöttömyyden käytännön ratkaisukeinoja on run-
18741:       saasti ja ne ovat varsin monipuolisia. Uuden työllisyysasetuksen nojalla voi-
18742:       daan nuorten työttömyyttä lieventää muun muassa seuraavilla toimenpiteillä:
18743:       työharjoittelutuki työnantajalle, harjoittelutuki työttömälle, vastavalmistunei-
18744:       den tuki, nuorten kesätyötuki, starttiraha ja omatoimisen työllistymisen tuki.
18745: 
18746:       Valiokunta kannattaa näiden keinojen käyttöä, mutta on saamansa selvityk-
18747:       sen perusteella huolestunut tarvittavien harkinnanvaraisten määrärahojen
18748:       riittävyydestä. Nuorten työllistäminen vaikeutuu käytännössä myös siksi,
18749:       että työvoimatoimistojen työpanos menee lähes täysin työttömyysturvaan
18750:       liittyvien pakollisten hallinnollisten tehtävien hoitoon.
18751: 
18752:       Valiokunta korostaa nuorisosta vastaavien viranomaistahojen yhteistyön tär-
18753:       keyttä. Työvoima-, opetus- sekä sosiaali- ja terveysministeriön on valmistet-
18754:       tava nuorisoa koskevat asiat yhteistyössä. Esimerkkinä nuorison ongelmien
18755:       riittävän laaja-alaisesta tarkastelusta valiokunta pitää opetushallinnon alalla
18756:       sitä, että hallinnonalan siirtyessä tulosohjaukseen nuorten elämäntilanne ase-
18757:       tetaan yhdeksi tulosalueeksi.
18758:                 1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       297
18759: 
18760: Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää erityisen tärkeinä niitä
18761: toimenpiteitä, jotka perustuvat nuorten omaehtoiseen aktiiviseen toimintaan.
18762: Tällaista uutta toimintamuotoa edustavat Nuorten Taikoot -kampanja ja
18763: nuorten työpajat. Työpajojen toimintaa voidaan tukea sijoittamalla ohjaajien
18764: palkkaukseen varoja ja antamalla työpajojen käyttöön ammatillisten oppilai-
18765: tosten tiloja ja välineitä niiden ollessa vapaina. Tulisi selvittää myös työpa-
18766: jojen kehittäminen oppisopimuskoulutukseen valmentaviksi, jolloin ne osal-
18767: taan tukisivat nyt liian heikosti laajenevaa oppisopimustoimintaa.
18768: Pitemmälle menevistä rakenteellisista esityksistä valiokunta kannattaa aja-
18769: tusta välillisten työvoimakustannusten alentamisesta ja porrastamisesta.
18770: Nuorten kohdalla sosiaaliturvamaksuja voitaisiin alentaa tilapäisesti yli-
18771: menokauden ajaksi sillä ehdolla, että nuorten työttömyys-, eläke- ja muuta
18772: toimeentulon turvaa ei kohtuuttomasti heikennetä suhteessa muihin väestö-
18773: ryhmiin. Koska nuorelle on ensisijaisen tärkeää saada ensimmäinen työpaik-
18774: ka, valiokunta pitää oikeansuuntaisena sitä, että useilla aloilla on jo esimer-
18775: kiksi työehtosopimuksiin perustuen käytössä harjoittelijan palkka, joka on
18776: alasta riippuen 40 - 60 % normaalipalkasta. Vastaava järjestely tulisi saada
18777: kaikille aloille.
18778: Mahdollisuuksia alentaa nuorten työhönottokynnystä tilanteessa, jossa vaih-
18779: toehtona on työttömyys, tulee ennakkoluulottomasti edelleen selvittää. Va-
18780: liokunta suhtautuu periaatteessa myönteisesti ajatuksiin nuorisotyöttömyy-
18781: den keventämisestä työn jakamisen ja osa-aikaistamisen kautta, mutta koros-
18782: taa, että nämä työelämän rakenneuudistukset vaativat toimeentulon ja sosi-
18783: aaliturvan varmistamista. Niiden valmistelun tulee tapahtua pohjoismaista
18784: perinnettä noudattaen valtion ja työmarkkinaosapuolten yhteistyönä.
18785: Valiokunta korostaa myös, että uudistettaessa nuorten työllisyyden paranta-
18786: miseksi työelämän rakenteita on varottava myötävaikuttamasta sellaiseen
18787: kehitykseen, jossa nuorten työmarkkinat eriytyvät matalan palkan, heikon
18788: sosiaaliturvan ja ohuen työturvallisuuden työmarkkinoiksi. Samoin on kou-
18789: lutettaessa ja aktivoitaessa nuoria yrittäjiksi kerrottava avoimesti alan hai-
18790: toista ja riskeistä (mm. tavanomaista heikommasta työttömyys- ja muusta
18791: sosiaaliturvasta).
18792: Julkisen sektorin saneerauksen johdosta kasvavan nuoriso- ja naistyöttömyy-
18793: den vähentämiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että kotitalouksien mahdolli-
18794: suuksia työllistää lisätään keventämällä työnantajan työvoimakustannuksia.
18795: Koulutuspaikkoja on olennaisesti lisätty nuorisotyöttömyyden jatkuessa ja
18796: syvetessä. Ongelmana on lähes kaikilla aloilla koulutuksen jälkeinen työttö-
18797: myys, joka asettaa opinto- ja mahdollisesti myös asuntovelkaiset nuoret erit-
18798: täin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen useaksi vuodeksi. Koulutushaluk-
18799: kuutta laskee osittain myös se, että osa nuorista kokee työttömyysturvan
18800: ainakin lyhyellä tähtäyksellä edullisemmaksi vaihtoehdoksi. Jos koulutus-
18801: paikkojen alueellisesta hajautuksesta ei huolehdita, kynnys koulutukseen
18802: hakeutumiselle nousee helposti harvaan asutuilla alueilla liian suureksi.
18803: Esillä on ollut myös nykyistä joustavampi siirtyminen eläkkeelle eräänä kei-
18804: nona työpaikkojen avaamiseksi nuorille. Toisaalta on esitetty epäilyjä siitä,
18805: että kansan- ja valtiontaloudellisesti tämä olisi raskas vaihtoehto ja että
18806: usein eläkkeelle siirtyvien tilalle ei palkatakaan uusia nuoria työntekijöitä.
18807: Tämän vaihtoehdon hyödyt, haitat ja kustannusvaikutukset on selvitettävä
18808: perusteellisesti, mihin valiokunnalla ei tässä vaiheessa ollut mahdollisuuk-
18809: 298                               Työministeriö
18810: 
18811:       sia. Näin ollen valiokunta ei vielä ota kantaa asiaan, vaan esittää asian pe-
18812:       rusteellista ja mahdollisimman nopeaa selvittämistä.
18813:       Valiokunta korostaa, että esityksiä työelämän rakenteellisista uudistuksista
18814:       tehtäessä on selvitettävä erittäin huolellisesti niiden yhteiskunnalliset, ta-
18815:       loudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Haitalliset sivuvaikutukset saattavat
18816:       ilmetä vasta varsin myöhään tulevaisuudessa ja ne saattavat kohdistua eri
18817:       kohderyhmiin varsin eri lailla. Valiokunta pitää tärkeänä myös, että tehtyjen
18818:       uudistusten vaikutuksia seurataan.
18819:       Yhteisvastuusopimus nuorisosta
18820:       Valiokunta pitää nuorten aseman turvaamista yhteiskunnassa vallitsevassa
18821:       erittäin vaikeassa tilanteessa niin tärkeänä, että esittää harkittavaksi val-
18822:       tiovallan, puolueiden, elinkeinoelämän, ammattiyhdistysliikkeen ja muiden
18823:       tärkeiden yhteiskuntaryhmien valmisteltavaksi eräänlaista nuorten yhteisvas-
18824:       tuusopimusta. Nuorille taattaisiin vaikeissakin taloudellisissa oloissa työ-,
18825:       koulutus- taikka harjoittelupaikka. Näin varmistettaisiin, että Suomessa säi-
18826:       lyy aktiivinen ja osaava nuoriso.
18827:       Yhteiskunnan turvatessa mahdollisuuden työhön tai koulutukseen on arvioi-
18828:       tava uudelleen velvoite tehdä työtä taikka osallistua koulutukseen. Lavea
18829:       tulkinta oikeudesta kieltäytyä työstä, jos se ei vastaa saatua koulutusta, han-
18830:       kittua ammattitaitoa taikka ammattiasemaa, on tulevaisuudessa tuotannollis-
18831:       teknologisen muutosvauhdin kiihtyessä entistä ongelmallisempi. Ammattia
18832:       on ehkä vaihdettava useita kertoja elinaikana, mikä vaatii erittäin suurta ak-
18833:       tiivisuutta ja mukautumiskykyä.
18834:       Valiokunta katsoo, että koska nuoret ovat halukkaita tekemään töitä, yhteis-
18835:       vastuusopimuksen yleisenä periaatteena tulee olla, ettei yhteiskunta osoita
18836:       vastikkeetonta rahaa terveille ja työkykyisille nuorille. Valiokunta korostaa,
18837:       että ei ole kysymys pakosta työhön taikka koulutukseen velvottamisesta,
18838:       koska nuorille jää lopullisen ratkaisun tekeminen siitä, vastaanottaako hän
18839:       työttömyyspäivärahan vai työharjoittelu- taikka koulutuspaikan. Työttö-
18840:       myysturvaa vastaan suoritettava eräänlainen yhteiskuntapalvelu ei tarkoittai-
18841:       si myöskään, että nuoren on pakko ottaa vastaan mikä tahansa työ ja kuinka
18842:       pitkäksi aikaa tahansa. Tarjottavista vastaanotettavista töistä voidaan tehdä
18843:       järkeviä ja vaihtelevia kokonaisuuksia. Vähemmän arvostetut työtkin on
18844:       yhteiskunnassa tehtävä, mutta niitä voidaan määräaikaistaa ja kierrättää.
18845:       Tärkeintä on, ettei nuoren yhteys työelämään huonoina taloudellisina aikoi-
18846:       na katkea ja mahdollinen yhteiskunnasta vieraantumiskierre pääse alkuun.
18847:       Tavoitteena on, että nuoret siirtyvät mahdollisimman pian normaaleihin työ-
18848:       suhteisiin.
18849:       Edelleen yhteiskuntatakuun periaatteena tulee olla, että työ ja opiskelu on
18850:       tehtävä työttömyyttä ja joutenoloa houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi. Yh-
18851:       teiskunnan maksaman työttömyysturvan taso olisi mitoitettava oikein suh-
18852:       teessa kulloinkin elettävään aikakauteen. Jos nuori työllistää itsensä, mutta
18853:       työstä saatava palkka ei riitä toimeentuloon, sitä tulisi täydentää työllistä-
18854:       mistuella tai muulla toimeentuloturvalla. Hyödyllistä ja järkevää työtä on
18855:       tarjolla ilman usein raskasta ja kallista erillisorganisointia ja nykyisellään
18856:       esimerkiksi vapaaehtois- ja järjestötehtävissä, ympäristönsuojelussa, koti- ja
18857:       hoitotehtävissä sekä rakennus-, kunnostus- ja puhtaanapitohankkeissa. Nuo-
18858:       riso on osoittanut kiinnostusta myös perinteisiä käsityöläisammatteja koh-
18859:       taan, joissa kuitenkin täysimääräisen toimeentulon hankkiminen on mark-
18860:       kinoiden pienuuden takia erittäin vaikeaa nimenomaan aloittelijalle.
18861:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      299
18862: 
18863: Mietintö on käsitelty pääministeri Ahon 6.9.1993 asettamassa opetusministeriön,
18864: työministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikköjen työryhmässä.
18865: Pääministeri Ahon antama tehtäväkoski jatko-opintomahdollisuuksienjärjestämistä
18866: peruskoulusta pääseville nuorille. Kansliapäällikköjen työryhmä totesi, että työ-
18867: asiainvaliokunnan mietintö ja ehdotukset ovat pitkälti samansuuntaisia kuin
18868: pääministeri Ahon antama tehtävä. Työasiainvaliokunta tähdensi koulutuksen lisäksi
18869: nuorten harjoittelu- ja työllistämistoimenpiteiden tuntuvaa lisäämistä.
18870: Kansliapäällikkötyöryhmän esittämä nuorten työttömien koulutus- ja työllisyysoh-
18871: jelma "Vaihtoehto työttömyydelle 2" aloitettiin vuoden 1994 jälkipuoliskolla, kun
18872: eduskunta oli myöntänyt II LTA:ssa sen toimeenpanoon 620 milj.mk Oh'jelmasta
18873: toteutui vuoden loppuun mennessä n. 18 OOOkoulutus- ja työharjoittelupaikan lisäys
18874: eli runsaat 60 %. Tämä näkyi nuorisotyöttömuuden tuntuvana laskuna tammikuun
18875: 1995 tilastossa, jonka mukaan nuoria työttömiä oli 79 500. Vuoden 1994 vastaa-
18876: vaan ajankohtaan verrattuna erotus oli 18 000.
18877: Työministeriö ja opetusministeriö ovat vuoden 1996 TAE:ssä asettaneet tavoitteeksi
18878: kansliapäällikkötyöryhmän nuoriso-ohjelman täysimittaisen toteuttamisen. Tämä
18879: merkitsee 30 000 koulutuspaikkaa, joista noin puolet on ammatillista lisäkoulutusta.
18880: Työministeriön tavoitteena on järjestää 20 000 keskimäärin puolen vuoden työhar-
18881: joittelupaikkaa mm. ammatillisista oppilaitoksista valmistuville.
18882: Suomen työllisyysohjelma 1996 - 1999 sisältää esityksen ammatillisen peruskoulu-
18883: tuksen lisäyksistä oppilaitoksissa ja oppisopimuskoulutuksessa neljän vuoden ajalle.
18884: Tämä merkitsee, että nuorten koulutus- ja työllisyysohjelman kesto pitenee vuoteen
18885: 1999 saakka. Koulutuspaikkojen tarpeeseen vaikuttaa vuonna 1996 voimaan tuleva
18886: päätös työmarkkinatuen rajoituksista alle 20-vuotiaille, mikä edellyttää huomattavaa
18887: paikkojen lisäystä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tavoitteena on, että kaikille
18888: peruskoulusta pääseville voidaan tarjota mahdollisuus jatko-opintoihin toisen asteen
18889: ammatillisessa koulutuksessa.
18890: Nuorten työvoimapalveluissa on painotettu työllisyysohjelman toimenpiteitä kuten
18891: työharjoittelua työpaikoilla ja nuorisoverstaissa sekä ammatillista koulutusta.
18892: Oppisopimuskoulutuksessa oli lokakuun lopussa työllistämistuen piiriin kuuluvia
18893: nuoria runsaat 4 000. Marraskuussa OPM ja TM laativat oppisopimustoimistoille
18894: ja työvoimatoiroistoille kirjeen, jonka tarkoitus on tehostaa oppisopimuspaikkojen
18895: hankintaa sekä parantaa ESR-ohjelman ja kansallisen työllisyysohjelman koor-
18896: dinointia.
18897: Vuoden 1994 alussa nuorten työttömien määrä oli 96 000 ja lokakuun lopussa 1996
18898: 60 000. Kehitykseen ovat vaikuttaneet nuorten kysynnän kasvu sekä koulutustoi-
18899: menpiteiden lisääminen. Kysyntä on kohdistunut voimakkaana opinnoista valmistu-
18900: neisiin. Jos otetaan huomioon myös 25-29 -vuotiaat työnhakijat, joissa on runsaasti
18901: korkeakouluista valmistuneita, on alle 30 -vuotiaiden työttömyys parantunut em.
18902: ajanjaksona 55 000 hengellä. Mikäli nuorten työvoiman kysyntä säilyy ennallaan,
18903: nuorisotyöttömyys puolittuu vuoden 1997 loppuun mennessä.
18904: 
18905: Vaara massatyöttömyyden rakenteellisesta luonteesta ja pysyvyydestä
18906: Massatyöttömyys
18907: Kertomus 811992 vp.
18908: Työasiainvaliokunta
18909:       11) Eduskunta hyväksyi 10.6.1993 työasiainvaliokunnan mietinnön, jossa
18910:       valiokunta lausuu mm.:
18911: 300                               Työministeriö
18912: 
18913:       Valiokunta kiinnittää huomiota myös muutamaan keskeiseen tulevaisuuden
18914:       näkymään, vaikka niissä onkin kysymys koko Euroopan yhteisistä ongel-
18915:       mista.
18916:       On melko todennäköistä, että Euroopan ja Suomen työllisyystilanne ei para-
18917:       ne ainakaan ratkaisevasti talouden elpyessä, koska työttömyys on osittain
18918:       lamasta riippumatonta. Se on rakenteellista, tuotantotapojen tehostumisesta
18919:       johtuvaa. Yhä useammin ennakoidaan tuotannon nopean kasvun, automaati-
18920:       on ja keskittymisen aiheuttavan Eurooppaan pysyvän, pahimmillaan jopa
18921:       20 %:n massatyöttömyyden tulevina vuosikymmeninä.
18922:       1900-luvulla työttömyyttä on pystytty Euroopassa ja etenkin Pohjoismaissa
18923:       hoitamaan elvyttämällä tuontantoelämää, tukemalla investointeja, säätele-
18924:       mällä talouden toimintoja, tukemalla kotitalooksia ja vaikuttamalla tulonja-
18925:       koon. Nämä keinot eivät enää ole samassa määrin käytettävissä taikka ne
18926:       eivät tehoa. Kansainvälisen kilpailun kiristyminen vaatii tehostamaan tuo-
18927:       tantomenetelmiä ja laskemaan tuotantokustannuksia. Automaatio etenee
18928:       kaikkialla Euroopassa. Liikkeenjohdon instituutit ovat arvioineet jokaisen
18929:       automatisoidun tehtaan korvaavan 5 - 6 vanhaa työvoimavaltaista tehdasta.
18930:       Suomessa palkkakustannusten osuus on noin 30 % teollisuustuotteen teh-
18931:       dashinnasta. Palveluelinkeinoissa vastaava luku on 50- 70 %. Paperi- ja
18932:       puunjalostusteollisuudessa on jo koettu kehitysvaiheita, joissa tuotanto on
18933:       moninkertaistunut, mutta henkilökunta vähentynyt olennaisesti. Palvelualoil-
18934:       la automaatio on Suomessakin ehkä vasta tulossa.
18935:       Kun nykyisessä yhteiskunnassa sosiaalinen turvallisuus ja arvostus, ylipää-
18936:       tään elämä, on niin vahvasti kytketty työn tekemiseen, on niukaksi käyvää
18937:       työtä jaettava. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että nuoret ihmiset pääse-
18938:       vät edes osittain työelämään ja tätä kautta yhteiskuntaan mukaan. Olennaista
18939:       on ensimmäisen työpaikan saaminen.
18940:       Työn laajamittaiseenkin jakamis- ja osittamistarpeeseen tulisi varautua etu-
18941:       käteen. Palkkaus-, eläke- ja työttömyysturvajärjestelmät ja muut yhteiskun-
18942:       nan etuudet ja toiminnot perustuvat nykyisellään ehkä liian yksioikoisesti
18943:       kokopäiväiseen ja pysyvään työsuhteeseen. Myös tuotanto- ja työtapoihin
18944:       on kiinnitettävä huomiota. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan huo-
18945:       mattava osa teollisesta työstä on työprosessiltaan sellaista, että osa-aikainen
18946:       työskentely ei ole mahdollista ilman työn uudelleenorganisointia.
18947:       Jos pysyvän massatyöttömyyden vaihtoehto toteutuu, on työn käsitettä laa-
18948:       jennettava ja työhön liittyviä arvostuksia muutettava työttömien eristäytymi-
18949:       sen ja vakavien yhteiskunnallisten konfliktien välttämiseksi. Tuotannollisen,
18950:       voittoa tuottavan ansiotyön ohella on kiinnitettävä huomiota nykyisten kan-
18951:       santaloudellisten laskelmien ulkopuolella tehtävään muuhun hyödylliseen ja
18952:       arvokkaaseen työhön. Valiokunta korostaa kuitenkin, että on olennaista yllä-
18953:       pitää tietoutta siitä, että toistaiseksi taloudellinen kasvu ja vauraus on mah-
18954:       dollista korkean koulutustason ja teknologian sekä kilpailukykyisen teollisen
18955:       tuotannon ja siinä tehtävän taikka sitä tukevan työn kautta.
18956:       Samalla kun varaudutaan torjumaan huonoa työllisyyskehitystä, valiokunta
18957:       korostaa positiivisen taloudellisen kehityksen mahdollisuutta. Suomi on niin
18958:       pieni kansantalous, vain muutama prosentti Euroopan taloudesta, että vaati-
18959:       matonkin taloudellinen nousu vientimarkkinoillamme voi johtaa työllisyy-
18960:       temme olennaiseen kohentumiseen. Talouden kääntyessä nousuun on tärke-
18961:       ää saada yleinen ilmapiiri myönteiseksi ja innostuneeksi mahdollisimman
18962:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       301
18963: 
18964:       nopeasti, sillä talouden kehittyminen on vahvasti sidoksissa myös henkiseen
18965:       aktiviteettiin. Epätoivolie ei saa antaa sijaa laskunkaan aikana.
18966:       V aliakunnan saaman selvityksen mukaan nuoret työllistyvät huomattavasti
18967:       nopeammin kuin muut työttömien ryhmät taloudellisen tilanteen parantues-
18968:       sa. He ovat haluttua työvoimaa ja he pystyvät mukautumaan uusiin olosuh-
18969:       teisiin joustavasti. Ihmisten arkielämän rakentuessa kuitenkin toistaiseksi
18970:       vahvasti työn ympärille lyhytkin aika työelämän ulkopuolella on useille
18971:       nuorille liian vaikea. Tutkimusten mukaan jo kuuden kuukauden työelämäs-
18972:       tä ja koulutuksesta syrjäytyminen voi aiheuttaa ongelmia.
18973: Kansainvälisen kilpailun kiristyminen näkyy työn tuottavuuden nousuna. Laman
18974: aikana tuottavuus onkin noussut niin paljon, että nykyään sama tuotanto saadaan
18975: aikaan paljon vähemmillä työtunneilla kuin 1980-luvulla. Tuottavuuden kasvu
18976: merkitsee samalla myös kilpailukyvyn kasvua kansainvälisillä markkinoilla.
18977: Korkea työttömyys vaatii nopeita ratkaisuja. Pysyvien työpaikkojen luominen
18978: perinteisiin elinkeinoihin voi tapahtua vain hitaasti. Nyt olisi pyrittävä etenemään
18979: kahdella suunnalla, eli luotava edellytyksiä omatoimiseen itsensä työllistämiseen ja
18980: työn jakamiseen lisäämällä osa-aikatyötä.
18981: Työttömiä on ryhdyttävä aktivoimaan erilaisiin rooleihin, työosuuskuntiin jne.
18982: Samalla on pyrittävä poistamaan lainsäädännölliset ja muut esteet, jotka haittaavat
18983: omatoimisen työllistymisen syntymistä.
18984: Vuonna 1994 on otettu käyttöön osa-aikalisäjärjestelmä. Osa-aikatyön laajentamisen
18985: esteitä on mm. se, että työpaikasta osa-aikaiseksi tai vapaalle lähtevät pelkäävät,
18986: että samalla menettävät huonossa tapauksessa myös työpaikkansa.
18987: Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen hallitusohjelmassa on muun muassa
18988: maininta siitä, että selvitetään mahdollisuudet työn järjestämiseen muullakin tavalla
18989: kuin perinteisesti työsuhteessa tapahtuvana työnä. Lisäksi hallitusohjelmassa
18990: kiinnitetään huomiota työttömien omatoimiseen työllistymiseen, paikalliseen
18991: aloitteellisuuteen myös työllisyysasioissa sekä olemassaolevan työn jakamiseen
18992: useampien henkilöiden kesken. Uutena työskentelymuotona on jo aikaisemmin
18993: otettu käyttöön ilman työsuhdetta tapahtuva työharjoittelu, jonka määrää on lisätty
18994: ja sitä on tarkoitus edelleen lisätä muun muassa työllistämistuki- ja työmarkkinatu-
18995: kijärjestelmän avulla. Työttömien paikallista aloitteellisuutta on lisätty myöntämällä
18996: yksityisille yhteisöille omatoimisuusavustusta. Omatoimisuusavustusjärjestelmää
18997: jatkettiin vuonna 1996. Samoin jatkettiin osa-aikalisäjärjestelmän kokeilua. Vuorot-
18998: teluvapaakokeilusta annettu laki tuli voimaan vuoden 1996 alussa. Työn jakamis-
18999: malleista saadut kokemukset on tarkoitus kartoittaa myöhemmin erillisessä selvityk-
19000: sessä.
19001: Valtioneuvoston 19.10.1995 hyväksymä Suomen työllisyysohjelma sisältää 52 eri
19002: toimenpidekokonaisuutta, joista useimmat on jo toteutettu. Työaikalakia on muutet-
19003: tu työaikajoustojen lisäämiseksi ja samalla ylitöiden enimmäismäärää on rajoitettu.
19004: Työaikamalleja monipuolistetaan. Työaikakokeilujen tukemiseksi kunnalle tai
19005: kuntayhtymälle voidaan myöntää työllistämistukea, kun se sopii viranhaltijoiden ja
19006: työntekijöiden kanssa työaikakokeilusta, jossa lyhennetään työaikaa ja samalla
19007: palkataan työaikaansa lyhentävien henkilöiden lisäksi työttömiä. Koulutuspaikkoja
19008: lisätään merkittävästi. Vuodelle 1996 lisäys on yhteensä 7 500 opiskelupaikkaa.
19009: Työharjoittelua on lisätty huomattavasti. Kymen työvoimapiiriin on perustettu
19010: valtakunnallinen pientyönantajien palvelukeskus. Kuntien ja työvoimatoimistojen
19011: välisiä aiesopimuksia on tehty siten, että heinäkuun loppuun mennessä niitä oli
19012: yhteensä 90 työvoimatoimistolla 140 kunnassa. Työttömien aloitteellisuuden
19013: 302                               Työministeriö
19014: 
19015: tukemisesta on annettu asetus, jolloin tukea voidaan myöntää myös uus- ja työ-
19016: osuuskuntien välittömiin perustamiskustannuksiin. Kotitalouksien työllistämismah-
19017: dollisuuksia on edistetty.
19018: Tavoitteeksi asetettiin, että työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on vuoden
19019: 1996 aikana keskimäärin 125 000 henkilöä. Valtion talousarvion määrärahat on mi-
19020: toitettu tämän tason saavuttamiseksi. Ohjelman avulla voidaan välittömin toimin
19021: alentaa korkealla pysyvää työttömyyttä. Toimenpiteillä lievennetään erityisesti
19022: pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorisotyöttömyyttä. Ohjelma on likipitäen toteutunut.
19023: Pitkäaikaistyöttömien palvelua on parannettu perustamalla suurimpiin työvoimatoi-
19024: mistoihin pitkäaikaistyöttömien asiantuntijaryhmiä. Työttömiä vajaakuntoisia on
19025: sijoitettu koulutustoimenpiteisiin ja työllistämistoimenpiteisiin entistä enemmän.
19026: 
19027: Kustannusten uudelleen jakaminen ja ihmisen tekemän työn arvostuksen
19028: nostaminen
19029: Työn arvostus
19030: Kenomus 811992 vp.
19031: Työasiainvaliokunta
19032:       13) Eduskunta hyväksyi 10.6.1993 työasiainvaliokunnan mietinnön, jossa
19033:       valiokunta lausuu mm.:
19034:       Jo tällä hetkellä, ja varsinkin, jos ennustettu rakenteellinen massatyöttömyys
19035:       toteutuu, työn ja työttömyyden kustannuksia on jaettava uudelleen. Työttö-
19036:       myyden ja siitä seuraavien sosiaalisten ongelmien hoitamiseen vaadittavat
19037:       varat eivät näytä muuten riittävän. Ihmisen tekemään työhön kohdistetut
19038:       kustannukset tulisi arvioida uudelleen.
19039:       Nykyisin kustannusten pääpaino on työssä verrattuna muihin tuotannonteki-
19040:       jöihin. Raskaimman kustannusvastuun kantavat toisaalta ansiotyötä tekevät
19041:       palkansaajat ja toisaalta työvoimavaltaiset pienet ja keskisuuret yritykset
19042:       verrattuna kansainvälistyviin, pääomavaltaistuviin ja automatisoituviin suur-
19043:       yrityksiin. Kustannusten maksun rasitusta voitaisiin siirtää työstä kohti tuo-
19044:       tantoa ja jalostusastetta ja ihmisen työstä kohti konetyötä. Tulevien ehkä
19045:       nopeastikin kasvavien sosiaalisten ongelmien rahoittamisen lisäksi tämän-
19046:       suuntaineo kustannusten uudelleenjako nostaisi ihmisen tekemän työn arvos-
19047:       tusta.
19048: Suomen työllisyysohjelman edellyttämistä toimenpiteistä on päätetty työttömyysva-
19049: kuutusmaksun pitämisestä keskimäärin 2,9 prosenttina palkoista. Sairausvakuutuk-
19050: sen maksurasitus putoaa vv. 1996 - 1997 2,05 prosentista 1,75 prosentiin palk-
19051: kasummasta. Myös kansaneläkevakuutusmaksu putoaa keskimääräisestä 3,45
19052: prosentista 3,25 prosenttiin. Ikääntyvien työllistymisedellytysten parantamista
19053: selvittänyt komitea (1996: 14) ehdotti, että hallitusohjelman mukaisesti yritysten
19054: työn tekemiseen liittymättömien sosiaaliturvamaksujen asteittainen poistaminen
19055: aloitetaan poistamalla mainitut työnantajamaksut esim. 50 vuotta täyttäneiden
19056: työntekijöiden osalta.
19057:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       303
19058: 
19059: Työllisyyspolitiikka
19060: HE n:o 12611993 vp.
19061: V aitiovaroinvaliokunta
19062:       19) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskun-
19063:       ta edellytti luvun 34.06 kohdalla, että hallitus laatii aktivoivan, tuotannolli-
19064:       siin ja pysyviin työpaikkoihin tähtäävän koulutus- ja työllisyyspoliittisen
19065:       ohjelman, jossa kiinnitetään erityistä huomiota pitkäaikaistyöttömyyden kat-
19066:       kaisuun ja nuorten koulutus- ja työpaikkojen luomiseen.
19067: Hallituksen tarkoituksena on nimenomaan vuoden 1994 alusta voimaan tulleen
19068: työmarkkinatukijärjestelmän avulla pyrkiä aktiivisin koulutus- ja muin toimenpitein
19069: sekä pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun että nuorten, vasta ensimmäistä kertaa
19070: työmarkkinoille tulevien henkilöiden kouluttamiseen ja harjaannuttamiseen työelä-
19071: mään. Tämän lisäksi ovat edelleen käytettävissä perinteiset koulutustoimenpiteet ja
19072: työllisyyden hoidon erityistoimenpiteet, jotka pyritään eduskunnan talousarvion
19073: perusteluissa hyväksymien painotustenmukaisesti kohdentamaan erityisesti pitkäai-
19074: kaistyöttömiin ja nuoriin sekä vajaakuntoisiin työnhakijoihin. Keskeisten ministeri-
19075: öiden kansliapäälliköt ovat lisäksi valmistelleet erityisen nuoriin työttömiin kohdeu-
19076: nettavan toimenpideohjelman. Toimenpideohjelman mukaisesti työllistämistukea on
19077: nuorten työllistämisen edistämiseksi suunnattu uudelleen siten, että 21.9.1994
19078: alkaen määrärahoja on voitu käyttää vastavalmistuneiden ja oppisopimuskoulutuk-
19079: sen tukemiseen.
19080: Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen hallitusohjelman keskeisenä tavoitteena on
19081: työttömyyden puolittaminen vaalikauden aikana. Tämän tavoitteen saavuttamiseen
19082: tähtäävistä yhteensä 52 erityistoimenpiteestä hallitus teki periaatepäätöksen
19083: 19.10.1995. Toimenpiteiden tavoitteena on muun muassa pitää toistaiseksi työhal-
19084: linnon erityistoimenpiteiden ja työhallinnon hankkiman työvoimapoliittisen aikuis-
19085: koulutuksen piirissä viisi prosenttia työvoimasta eli yhteensä 125 000 henkilöä.
19086: Hallituksen periaatepäätöksessä asetettiin vuodelle 1996 tavoitteeksi, että työvoima-
19087: poliittisten toimenpiteiden piirissä on keskimäärin 125 000 henkilöä. Valtion ta-
19088: lousarvion määrärahat mitoitettiin tämän tason saavuttamiseksi. Ohjelma sisältää
19089: palkkaperusteiset työllistämistuet, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, työharjoit-
19090: telun ja koulutuksen työmarkkinatuella, vuorotteluvapaakokeilun, Euroopan
19091: sosiaalirahaston tavoitteen 3 toimenpiteet, työllisyysperusteiset investoinnit ja
19092: Euroopan aluekehitysrahaston työllisyysperusteiset investoinnit. Ohjelman avulla
19093: voidaan välittömin toimin alentaa korkealla pysyvää työttömyyttä. Toimenpiteillä
19094: lievennetään erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorisotyöttömyyttä. Ohjelma on
19095: likipitäen toteutunut.
19096: Hallituksen periaatepäätöksen mukaisesti ammatillisia koulutuspaikkoja on lisätty
19097: 5 500 paikalla. Tarkoituksena on, että vuosina 1997 ja 1998 koulutuspaikkojen
19098: lisäys molempina vuosina on 5 000. Tulopoliittiseen sopimukseen liittyen koulutus-
19099: tarjontaa lisätään siten, että vuosina 1996-1998 toteutetaan 4 000 uuden opiskelijan
19100: sisäänotto kunakin syksynä. Vuonna 1996 tämän johdosta on lisätty 2 000 koulu-
19101: tuspaikkaa.
19102: 304                               Työministeriö
19103: 
19104: Kansliapäällikkötyöryhmän nuoriso-ohjelma
19105: 
19106: HE 1111995 vp
19107: Valtiovarainvaliokunta
19108:       8) Hyväksyessään 21.6.1995 vuoden 1995 lisätalousarvion eduskunta edel-
19109:       lytti luvun 34.06 kohdalla, että sekä opetus- että työministeriö jatkavat ns.
19110:       kansliapäällikkötyöryhmän nuoriso-ohjelman mukaisesti nuorten koulutus-
19111:       paikkojen lisäämistä turvaamalla tähän tarvittavat resurssit, jo korosti op-
19112:       pisopimusmuotoista koulutusta yhtenä erityisesti ammattikouluttamattomille
19113:       nuorille tarjottavana kouluttautumismahdollisuutena vaikeassa työttömyysti-
19114:       lanteessa.
19115: Opetus-, työ- sekä sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikköjen valmistelema
19116: ohjelma "Vaihtoehto työttömyydelle 2" valmistui maaliskuussa 1994. Saman
19117: vuoden II LTA:ssa eduskunta myönsi ohjelman aloittamiseen 620 milj.mk. Vuoden
19118: 1994 loppuun mennessä em. määrärahalla lisättiin ammatillisen koulutuksen ja
19119: korkeakoulujen aloituspaikkoja sekä oppisopimuskoulusta yhteensä lähes 20 000
19120: oppilaspaikalla. Tämä näkyi nuorisotyöttömyyden tuntuvana laskuna tammikuun
19121: 1995 tilastossa, jonka mukaan nuoria työttömiä oli 79 500. Vuoden 1994 vastaa-
19122: vaan ajankohtaan verrattuna työttömien määrä oli 18 000 vähemmän. Nuorten
19123: työttömien määrä oli vuoden 1996 tammikuussa 71 500 ja saman vuoden lopussa
19124: 60 000.
19125: Vuoden 1996 TAE valmisteltiin OPM:nja TM:n osalta Suomen työllisyysohjelman
19126: 1996 - 1999 mukaisesti, jolloin kansliapäällikkötyöryhmän esitykset otettiin
19127: huomioon. Oppisopimuskoulutuksen osalta tämä merkitsi 6 OOO:n perus- ja 6 OOO:n
19128: lisäkoulutuspaikan rahoitusta. Työllisyysohjelman mukaisia nuorten koulutuspaikko-
19129: ja sisältyi vuoden 1996 TAE:een yhteensä 11 000 ammatillisen peruskoulutuksen
19130: ja 14 000 lisä- ja täydennyskoulutuksen aloituspaikkaa. Lisäksi työhallinto varautui
19131: rahoittamaan 20 000 nuorten työharjoittelupaikkaa ja oppisopimuspaikkojen
19132: työllistämistukiosuudet. Oppisopimuspaikkojen lisäämisessä ei ole kysymys
19133: yksinomaan koulutuskorvauksiin ja työllistämistukeen osoitettujen määrärahojen
19134: riittävyydestä. Olennainen kasvun edellytys on panostus paikkojen hankintaan ja
19135: yhteistyö yritysten kanssa. Tämä toiminta vaatii tuntuvia voimavaroja työvoima-
19136: ja oppisopimustoimistoilta.
19137: Työhallinto on tukenut oppisopimuskoulutusta vuoden 1994 lokakuusta alkaen
19138: maksamalla oppisopimuksen tehneelle työnantajalle työllistämistukea, jos oppilas
19139: on työtön sopimusta solmittaessa. Työllistämistuen piiriin kuuluvia oppisopimuksia
19140: oli lokakuun lopussa 1996 6 400, joista noin 4 000 nuorten työttömien kanssa
19141: tehtyjä sopimuksia. Työllisyysvaroin tuettujen oppisopimusten nettomääräinen
19142: kasvu on ollut vuonna 1996 noin 300 kuukaudessa.
19143: Oppisopimuspaikkojen kasvu on ollut maan eri osissa epätasaista. Esteenä oppisopi-
19144: musten nopealle kasvulle ovat työnantajien puutteelliset tiedot oppisopimuskoulu-
19145: tuksesta sekä kouluttamiseen kykenevän henkilökunnan puute työpaikoilla. OPH on
19146: käynnistänyt työpaikkakouluttajien valmennusohjelman,jonka tarkoitus on parantaa
19147: työpaikkakoulutuksen laatua. Huolimatta oppisopimuskoulutuksen valtiontuesta
19148: edellyttää paikkojen lisäys, että yrityksessä on nähtävissä kasvavaa työvoiman
19149: kysyntää ja että löytyy sopivia ehdokkaita pitempiaikaiseen työsuhteeseen. Työmi-
19150: nisteriö ja opetusministeriö ovat marraskuussa 1996 korostaneet yhteisessä kirjeessä
19151: toimenpiteitä, joiden tavoitteena on tehostaa oppilaspaikkojen hankintaa sekä
19152: parantaa oppisopimuskoulutuksen tukirahoituksen koordinointia opetus- ja työvoi-
19153: maviranomaisten kesken. Opetusministeriö on asettanut 1.8.1996 laajapohjaisen
19154: johtoryhmän oppisopimuskoulutuksen määrällisten tavoitteiden ja toisen asteen
19155:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        305
19156: 
19157: ammatillisiin tutkintoihin liitettävien työssä oppimisjaksojen toteuttamista ja seuran-
19158: taa varten.
19159: 
19160: Työllisyystoimenpiteet kunnissa
19161: HE 15211994 vp
19162: Valtiovarainvaliokunta
19163:       28) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta
19164:       edellytti pääluokan 34 kohdalla, että työllisyysasetusta uudistettaessa turva-
19165:       taan kuntien mahdollisuudet toimia tehokkaasti työllistäjinä.
19166: Työllisyysasetuksen muutos (273/95) tuli voimaan 1.4.1995 lähtien.
19167: Kunnat ovat vuoden 1996 tammi-marraskuun aikana työllistäneet tukitoimin
19168: keskimäärin 28 300 henkilöä. Tämä oli keskimäärin lähes 1 000 henkilöä enemmän
19169: kuin vuonna 1995. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien osalta oli edelleen sitouduttu
19170: siihen, että työvoimatoimistot voivat maksaa pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi
19171: 70 prosentilla korotetun työllistämistuen. Vuoden 1996 tammi-marraskuussa kunnat
19172: työllistivät keskimäärin 19 150 pitkäaikaistyötöntä, mikä oli noin 1 500 enemmän
19173: kuin vuotta aikaisemmin. Nuoria työllistettiin vastaavasti keskimäärin 4 400
19174: henkilöä. Lisäksi ESR-projekteissa työllistettiin kuntasektorilla vuoden 1996 tammi-
19175: marraskuussa keskimäärin 2 600 henkilöä, joista oli 1 100 nuorta ja 1 150 pitkäai-
19176: kaistyötöntä.
19177: Valtioneuvoston 19.10.1995 hyväksymässä Suomen työllisyysohjelmassa on
19178: todettu, että valtio rohkaisee kunnissa toteutettavia ensimmäisiä laajamittaisia
19179: työaikamallikokeiluja. Työaikakokeilujen tukemiseksi työllisyysasetusta muutettiin
19180: väliaikaisesti (467/1996). Muutos on voimassa 1.7.1996 ja 31.12.1998 välisenä
19181: aikana. Asetuksen mukaan kunnalle tai kuntayhtymälle voidaan myöntää työl-
19182: listämistukea, kun se sopii viranhaltijoiden ja työntekijöiden kanssa työaikakokei-
19183: lusta, jossa lyhennetään työaikaa ja samalla palkataan työaikaansa lyhentävien
19184: henkilöiden lisäksi työttömiä. Työllistämistuki voi olla enintään 50 prosenttia
19185: työaikakokeiluun palkattavien työttömien työllistämisestä aiheutuvista hyväk-
19186: syttävistä palkkauskustannuksista. Tukea voidaan myöntää samaan työaikakokeiluun
19187: enintään kahden vuoden ajaksi.
19188: Joulukuun puoleen väliin mennessä työministeriölle oli tullut 27 työaikakokeiluha-
19189: kemusta, joista ministeriö on valinnut viisi kokeilua tuettavaksi ja hylännyt yhden.
19190: Muiden hakemusten osalta käsittely on vielä kesken.
19191: 
19192: Työmarlddnatukijfujestelmän muutokset
19193: HE 17211995 vp
19194: Sosiaali- ja teJVeysvaliokunta
19195:        Eduskunta edellytti 29.11.1995, että hallitus huolehtii lain työvoima- ja kou-
19196:        lutuspoliittisten tavoitteiden toteutumisesta, voimavarojen riittävyydestä ja
19197:        oikeasta ohjautumisesta sekä seuraa sen vaikutuksia kansantalouteen, val-
19198:        tiontalouteen ja yksilöiden taloudelliseen asemaan sekä yhteiskuntapoliittisia
19199:        vaikutuksia ennen kaikkea nuoriin.
19200: Työmarkkinatukijärjestelmän muutokset alle 20 -vuotiaiden osalta tulivat voimaan
19201: vuoden 1996 alussa. Marraskuusta 1995 vuoden 1996 vastaavaan ajankohtaan ko.
19202: 306                               Työministeriö
19203: 
19204: ikäluokan työttömyys on alentunut noin 41 prosentilla eli yli 9 000 henkilöllä.
19205: Siten hallituksen esityksessä kuvattu säästövaikutus toteutui.
19206: Koulutukseen hakeutuminen on lisääntynyt merkittävästi. Kevään yhteishakuun
19207: osallistui 10 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.
19208: Työmarkkinatuen saantiedellytysten muutosten vaikutuksesta työministeriö on
19209: käynnistänyt laajan seurantatutkimuksen, jonka on tarkoitus valmistua helmikuussa
19210: 1997.
19211: 
19212: Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarvesuunnitelma
19213: HE 3/1996 vp
19214: Valtiovarainvaliokunta
19215:       6) Hyväksyessään 27.3.1996 vuoden 1996 lisätalousarvion eduskunta edel-
19216:       lytti momentin 34.06.21 kohdalla, että jokaiselle ikääntyneelle pitkäaikais-
19217:       työttömälle on laadittava henkilökohtainen työllistämis-, koulutus- tai kun-
19218:       toutussuunnitelma.
19219: Työllisuuslain mukaan työvoimatoimiston on tehtävä yhteistyössä työnhakijan ja
19220: tarvittaessa opetus-, sosiaali- ja muiden viranomaisten kanssa työllistymissuunnitel-
19221: ma viimeistään siinä vaiheessa, kun työnhakijan työttömyys on kestänyt kuusi
19222: kuukautta.
19223: Työministeriö käy vuosittain tulostavoiteneuvottelut työvoimapiirien toimistojen
19224: kanssa. Näissä neuvotteluissa sovitaan muun muassa työvoimapiireille yhteisistä
19225: valtakunnallisista tulostavoitteista. Keskeisenä tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien
19226: määrän alentaminen tehostamalla pitkäaikaistyöttömien palveluja ja kohdentamalla
19227: tähän ryhmään työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Toiminnan tuloksellisuuden
19228: edellytyksenä on pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden palvelutarpeiden selvittäminen
19229: ja työllistymissuunnitelmien laatiminen yhdessä asiakkaan kanssa.
19230: Työministeriö on pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi laatimassaan ohjelmassa
19231: edellyttänyt, että suurimpiin työvoimatoimistoihin perustetaan asiantuntijatiimejä
19232: edistämään ja kehittämään pitkäaikaistyöttömien palveluja. Tässä tarkoituksessa
19233: työministeriö asetti kertomusvuonna työryhmän tukemaan asiantuntijatiimien työtä.
19234: Asiantuntijatiimejä on kertomusvuonna perustettu 25 suurimpaan työvoimatoimis-
19235: toon, joiden alueilla on määrällisesti eniten pitkäaikaistyöttömiä. Heidän palveluis-
19236: saan kiinnitetään erityistä huomiota ns. palvelukokonaisuuksien tulokselliseen
19237: kohdentamiseen, asiakkaan omatoimisuuden edistämiseen sekä palvelujen sisällön
19238: ja palvelumenetelmien kehittämiseen. Lisäksi on kertomusvuonna aloitettu erityises-
19239: ti ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien työllistymisedellytysten sekä koulutus- ja
19240: kuntootustarpeiden selvittäminen kymmenellä paikkakunnalla, joilla yli 50-vuotiaita
19241: pitkäaikaistyöttömiä on eniten. Tässä hankkeessa, johon liittyy myös laaja seuranta-
19242: tutkimus, selvitetään jokaisen yli 50-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän yksilölliset
19243: palvelutarpeet sekä työkyky ja ammatilliset valmiudet ottaa vastaan työtä tai
19244: koulutusta.
19245: Työministeriön näkemyksen mukaan pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden työvoima-
19246: palveluja voidaan varsin suuressa osassa maata edelleen kehittää meneillään
19247: olevien, yllä kuvattujen kehittämishankkeiden avulla sekä asettaa tavoitteeksi, että
19248: myöskin jokaiselle ikääntyneelle pitkäaikaistyöttömälle laaditaan henkilökohtainen
19249: työllistämis-, koulutus- tai kuntoutussuunnitelma.
19250:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      307
19251: 
19252: Kunnallisessa vilkasuhteessa olevien henkilöiden palkkatodistuksen saanti
19253: HE 2411996 vp
19254: Työasiainvaliokunta
19255:       Eduskunta edellytti 7.5.1996, että kunnallisessa virkasuhteessa olevien hen-
19256:       kilöiden palkkatodistusten saantiin liittyvät epäkohdat selvitetään ja ryhdy-
19257:       tään tarvittaessa asian vaatimiin toimenpiteisiin.
19258: Tasavallan Presidentti antoi 31.5.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
19259: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
19260: Asia on hoidettu kunnallisten työmarkkinaosapuolten tekemällä kunnallisella
19261: virkaehtosopimuksella, joka on tullut voimaan 1.9.1996.
19262: Asian hoitaminen kuuluu sisäasiainministeriölle.
19263: 
19264: Nuorten ohjaus koulutukseen
19265: HE 7511996 vp
19266: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
19267:       Eduskunta edellytti 18.6.1996, että työvoimatoimistoille taataan mahdolli-
19268:       suudet antaa nuorille tavanomaista enemmän yksilökohtaista neuvontaa ja
19269:       ohjausta koulutusvalinnoissaan työtehtäviä uudelleen suuntaamalla, koulu-
19270:       tuksella ja tarvittaessa lisäresursseja varaamalla.
19271:       Eduskunta edellytti, että työ- ja opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveys-
19272:       ministeriön on yhteistoiminnassa järjestettävä seuranta lainmuutoksen vaiku-
19273:       tuksista työllisyyskoulutuksen laatuun, nuorten toimeentuloon ja työmark-
19274:       kinoille sijoittumiseen.
19275:       Eduskunta edellytti, että kiirehditään erityisesti alle 20-vuotiaiden opin-
19276:       tososiaalisiin etuoksiin liittyvien epäkohtien korjaamista.
19277: Tasavallan Presidentti antoi 6.9.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
19278: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
19279: Vuosina 1996 ja 1997 toimeenpannut lainmuutokset alle 20 -vuotiaiden ammatti-
19280: taidottomien työnhakijoiden oikeudesta työmarkkinatukeen koskevat yhteensä noin
19281: 20 000 nuorta. Työllisyysohjelman mukaisesti on ammatillisen koulutuksen
19282: oppilaspaikkoja lisätty tuntuvasti. Arvion mukaan em. nuorten työttömien ryhmästä
19283: noin puolet hakeutuu ammatilliseen koulutukseen käytettävissä olevien työvoima-
19284: palvelujen kuten tiedotuksen, neuvonnan ja ohjauksen avulla.
19285: Työministeriön asettama useita hallinnonaloja edustanut työryhmä jätti muistionsa
19286: "Nuoret työmarkkinoilla" 14.6.1996 työministerille. Lähtökohtanaan hallituksen
19287: työllisyysohjelman kohta 19/3 ja työmarkkinatukea koskevan lain muutokset
19288: työryhmä teki ehdotuksen nuorten ohjauspalvelujen tehostamisesta oppilaanohjauk-
19289: sessa, ammatinvalinnanohjauksessa ja nuorten työpajoissa. Työryhmä esitti vuoden
19290: 1997 TAE:een työhallinnolle 5 miljoonan markan määrärahaa 15 ammatinvalinta-
19291: psykologin palkkausta varten. Vuosille 1997 - 1999 työryhmä esitti yhteensä 50
19292: henkilön paikkaamista ohjaustehtäviin. Tarkoitus on saada nuoret käyttämään
19293: ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia, mikä pidemmällä aikavälillä on tehok-
19294: kain tapa ehkäistä työmarkkinoilta syrjäytymistä.
19295: 308                               Työministeriö
19296: 
19297: Työryhmän ehdotus ei ole toistaiseksi johtanut tulokseen.
19298: 
19299: Työvoimakoulutuksen toimeentuloetuoksien kehittäminen
19300: HE 12911996 vp
19301: Työasiainvaliokunta
19302:       Eduskunta edellytti 5.11.1996, että nykyisten säännösten epäkohdat selvite-
19303:       tään ja säännökset muutetaan nykyistä joustavammiksi, oikeudenmukaisem-
19304:       miksi ja työllistymistä edistäviksi.
19305: Tasavallan Presidentti antoi 22.11.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
19306: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
19307: Lainmuutos, johon lausuma liittyi, vahvistettiin 22.11.1996 ja tähän liittyvä asetus
19308: 5.12.1996. Säädökset tulivat voimaan 1.1.1997. Kertomusvuonna ei lausuman
19309: edellyttämiin toimenpiteisiin näin ollen voitu ryhtyä. Asiaa selostetaan myöhemmis-
19310: sä kertomuksissa.
19311: 
19312: Työllisyyslain muutosten vaikutusten seuranta
19313: HE 21011996 vp
19314: Työasiainvaliokunta
19315:       Eduskunta edellytti 10.12.1996, että koulutukseen tai kuntoutukseen osallis-
19316:       tuvan henkilön tulevan ajan eläkeoikeuden turvaamiseksi työttömälle selvi-
19317:       tetään myös kirjallisesti eri vaihtoehdot ja niiden vaikutukset.
19318:       Eduskunta edellytti, että lisätuen maksuperusteiden muutoksesta säästyneet
19319:       rahat käytetään työllisyyden hoitoon ja että hallituksen esityksen vaikutuk-
19320:       sia seurataan ja mahdolliset epäkohdat poistetaan.
19321: Tasavallan Presidentti antoi 30.12.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus-
19322: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
19323: Työministeriö on lähettänyt piiri- ja paikallishallinnolleen tiedon eduskunnan
19324: lausumasta. Työministeriö selvittää yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön ja Eläke-
19325: turvakeskuksen kanssa, miten työnhakijoita pystytään palvelemaan eduskunnan
19326: lausuman edellyttämin tavoin. Koulutuksen ja kuntootuksen vaikutuksista tulevan
19327: ajan eläkkeeseen pyritään laatimaan kirjallinen esite.
19328: Lisätuen maksamisperusteiden muutoksesta vapautuva määräraha käytetään erityi-
19329: sesti pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin. Työttömien
19330: palvelussa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaan palvelutarpeen perusteelliseen
19331: arviointiin, asiakkaan motivointiin sekä pidemmän atkavälin työllistymissuunnitel-
19332: man laatimiseen ja palvelukokonaisuuksien suunnitteluun. Työllistymissuunnitelmi-
19333: en laatimista seurataan mm. tilastojen ja sisäisen tarkastuksen avulla.
19334:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996
19335: 
19336: 
19337: 
19338: 
19339:                           Ympäristöministeriö
19340: 
19341: Maa-aineslaki ja turvelainsäädännön tarpeellisuus
19342: Kertomus n:o 6/1982 vp.
19343: Toinen lakivaliokunta
19344:       26) Kesäkuussa 1981 hyväksytty maa-aineslaki tuli voimaan vuoden 1982
19345:       alusta. Hyväksyessään lain eduskunta edellytti muun muassa, että hallitus
19346:       viipymättä valmistelee ja antaa eduskunnalle esityksen turpeen ottamista
19347:       koskevaksi laiksi, jonka nojalla voidaan toteuttaa soiden suojelun ja turpeen
19348:       tarkoituksenmukaisen hyväksi käytön tavoitteet.
19349:       Valiokunnan saaman selvityksen mukaan turpeenottolainsäädäntö on komi-
19350:       tean valmisteltavana. V aHokunta kiirehti asiaa koskevan hallituksen esityk-
19351:       sen antamista, sillä turvetuotannon ja soiden suojelun etujen yhteensovitta-
19352:       minen vaatii pikaista ratkaisemista. Valiokunta katsoo, ettei lainsäädännön
19353:       valmistelussa ole edetty sillä ripeydellä, jota eduskunnan edellä mainitussa
19354:       lausumassa edellytetään.
19355:       Maa-aineslaista saadun selvityksen mukaan on lain soveltamisessa esiinty-
19356:       nyt käytännössä ongelmia. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan epäsel-
19357:       vyydet ovat ainakin osaksi johtuneet uuden lainsäädännön tulkinnanvarai-
19358:       suuksista. Tästä syystä valiokunta pitää tarpeellisena niitä sisäasiainministe-
19359:       riön toimenpiteitä, joilla lainsäädännön tulkinnallisuuksia pyritään selventä-
19360:       mään sekä kiirehtimään lupa-asioiden käsittelyä niin kunnissa kuin läänin-
19361:       hallituksissakin. Eräs keskeinen käytännön epäselvyys poistunee lain siirty-
19362:       mäsäännöstä selkiytyvällä tulkinnalla, jonka mukaan maa-ainesten ottaminen
19363:       saajatkua vuoden 1983 puolellakin, jos vanhan ainesten ottopaikan lupaha-
19364:       kemus on jätetty ennen vuoden 1982 loppua, vaikka sitä ei olisi ehditty kä-
19365:       sitellä. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että kunnanhallitus voi lain
19366:       mukana pidentää erityisestä syystä lupahakemuksen tekemiselle säädettyä
19367:       määräaikaa vuodella.
19368:       Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hallituksen tarkoituksena on antaa
19369:       maa-aineslain teknisluonteista korjaamista koskeva esitys eduskunnalle.
19370:       Koska maa-aineslaki on ollut vasta vajaan vuoden voimassa, ei valiokunnan
19371:       mielestä saatujen kokemusten perusteella voida vielä riittävän luotettavasti
19372:       arvioida lainsäädännön laajemman muuttamisen tarvetta. Lain soveltamista
19373:       on edelleen seurattava ja ohjattava sekä viranomaisia että maa-ainesten otta-
19374:       jia käyttämään sen suomia mahdollisuuksia joustavan ja tarkoituksenmukai-
19375:       sen käytännön aikaansaamiseksi. Pitempiaikaisen kokemuksen perusteella
19376:       tulee sitten arvioida, onko tarpeen kehittää lainsäädäntööä vastaamaan pa-
19377:       remmin maa-ainesten käytön ja luonnonsuojelun tarpeita.
19378: Ympäristöneuvoston maa-ainesjaosto on tehnyt vuonna 1995 ehdotuksen maa-
19379: aineslain tarkistamiseksi. Hallituksen esitys eduskunnalle maa-aineslain muutta-
19380: miseksi on annettu 29.11.1996 (HE 242/1996 vp.). Turpeenoton saattaminen luvan-
19381: varaiseksi ei sisältynyt ehdotukseen, koska turpeen käyttöä ohjataan jo vesilain,
19382: ennakkotoimenpideasetuksen ja luonnonsuojelulain perusteella. Turpeenoton säänte-
19383: lyn tarve selvitetään vielä erikseen. Ympäristö- ja luonnonvarainneuvoston on
19384: 310                             Ympäristöministeriö
19385: 
19386: määrä tehdä asiasta luonnonsuojelun tarpeet huomioon ottava ehdotus vuoden 1997
19387: aikana. Ympäristöministeriö ottaa asian jatkovalmistelussa huomioon eduskunnan
19388: lausumassa esitetyt näkökohdat.
19389: Lausuma esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
19390: 
19391: Öljyntoljuntavarusteet
19392: 
19393: HE n:o 128/1984 vp.
19394: Valtiovarainvaliokunta
19395:       Eduskunta lausui 11.1.1985 mm.:
19396:       51) Eduskunta on luvun 35.26 kohdalla edellyttänyt hallituksen välittömästi
19397:       ryhtyvän sellaisiin toimenpiteisiin, että merellä ja saaristoalueilla suoritetta-
19398:       vaan öljyntorjuntaan voidaan hankkia varusteita ja välineitä vähintään siinä
19399:       määrin kuin Itämeren sopimus Suomen osalta edellyttää.
19400: Valtion ja kuntien 1980-luvulla suorittamien öljyntorjunta-alus- ja torjuntamateri-
19401: aalihankintojen johdosta maamme öljyntorjuntavalmius vastaa pääosin Helingin
19402: sopimuksessa ja siihen liittyvissä Helsingin Komission suosituksissa kansalliselle
19403: öljyntorjuntavalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Maamme torjuntavalmiudessa
19404: avomerellä on vielä puutteita itäisellä Suomenlahdella.
19405: Ympäristöministeriön sekä öljyntorjunta-asioissa virka-apua antavien muiden
19406: hallinnonalojen toiminta- ja taloussuunnitelmiin sisältyvien, torjuntaan käytettävien
19407: alusten hankintaohjelmien mukaan saadaan Helsingin sopimuksen ja siihen liittyvi-
19408: en suositusten mukainen torjuntavalmius kaikilta osin hankituksi suunnilleen
19409: vuosituhannen vaihteeseen mennessä.
19410: Lausuma esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
19411: 
19412: Ympäristönsuojelun lupa- ja ilmoitusjäijestelmän uudistaminen
19413: 
19414: Kertomus n:o 711988 vp.
19415: Laki- ja talousvaliokunta
19416:       Eduskunta hyväksyi 26.5.1989 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
19417:       liitteenä olevassa lausunnossa laki- ja talousvaliokunta totesi mm.:
19418:       2) Valiokunta toteaa, että ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista on säädet-
19419:       ty useissa eri laeissa ja että lakeihin sisältyvät lupa- ja ilmoitusmenettelyt
19420:       ovat varsin epäyhtenäisiä. Valiakunta pitää erittäin tärkeänä, että ympäris-
19421:       tönsuojeluun liittyviä lupa- ja ilmoitusjärjestelmiä yhdenmukaistaviin käy-
19422:       tännön toimiin päästään nopeimmalla mahdollisella aikataululla.
19423: Syyskuun 1 päivänä 1992 voimaan tulleella ympäristölupamenettelylailla yhdistet-
19424: tiin tärkeimpien ympäristönsuojeluun liittyvien lupien, ilmoitusten ja suunnitelmien
19425: käsittely. Ympäristölupauudistusta jatketaan selvittämällä muun muassa mahdolli-
19426: suudet yhdistää vesilain mukaiset luvat muihin ympäristölupiin. Tätä varten
19427: ympäristöministeriö asetti vuonna 1994 toimikunnan, joka jätti mietinnön
19428: 14.6.1996. Mietinnöstä saatiin lausunnot 15.11.1996 mennessä. Ehdotuksen
19429: valmistelua jatketaan lausuntojen pohjalta ja tarvittavat hallituksen esitykset
19430: lainsäädännöstä annetaan eduskunnalle viivytyksettä.
19431: Lausuma esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
19432:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       311
19433: 
19434: 
19435: Luonnonsuojelulain uudistaminen
19436: Kenomus n:o 711988 vp.
19437: Laki- ja talousvaliokunta
19438:       Eduskunta hyväksyi 26.5.1989 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka
19439:       liitteenä olevassa lausunnossa laki- ja talousvaliokunta totesi mm.:
19440:       3) Luonnonsuojelulainsäädännön kokonaisuudistaminen on viivästynyt. Va-
19441:       liokunta kiirehtiikin luonnonsuojelulainsäädännön kokonaisuudistamista ja
19442:       pitää tärkeänä, että mikäli lain kokonaisuudistuksen toteuttaminen vieläkin
19443:       siirtyy, on perusteltua jatkaa tarpeellisten ja kiireellisinä pidettävien luon-
19444:       nonsuojelulain osauudistusten valmistelua ja toteuttamista.
19445: Hallituksen esitys luonnonsuojelulainsäädännön uudistamiseksi annettiin edus-
19446: kunnalle 10.5.1996 (HE 79/1996 vp), uusi lainsäädäntö vahvistettiin 20.12.1996 ja
19447: se tuli voimaan 1.1.1997.
19448: Lausuma esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
19449: 
19450: Vesilaki, muuttaminen
19451: HE n:o 5511989 vp.
19452: Laki- ja talousvaliokunta
19453:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että ympäristöministeriö ja
19454:       maa- ja metsätalousministeriö toimivat kiinteässä yhteistyössä nyt hyväksy-
19455:       tyn lain 21 luvun 1 §:n mukaisia määräyksiä ja ohjeita antaessaan, jotta yh-
19456:       denmukainen valvontalinja voidaan varmistaa.
19457: Vesilain 21 luvun 1 § on muutettu 24.1.1995 lailla nro 7911995, joka on tullut
19458: voimaan 1.3.1995. Säännöksen tarkoittama laillisuusvalvontavelvollisuus on
19459: alueellisilla ympäristökeskuksilla. Ympäristöministeriö voi tarvittaessa antaa
19460: alueellisille ympäristökeskuksille laillisuusvalvontaa koskevia ohjeita.
19461: Maa- ja metsätalousministeriölle ei enää kuulu säännöksen tarkoittamien ohjeiden
19462: antaminen. Ympäristöministeriö ei ole toistaiseksi antanut asiaa koskevia ohjeita.
19463: Ympäristöministeriö antaa tarvittaessa ohjeita asiassa, neuvoteltuaan mm. maa- ja
19464: metsätalousministeriön kanssa.
19465: Lausuma esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
19466: 
19467: Kunnan etuosto-oikeus
19468: HE n:o 104/1989 vp.
19469: Laki- ja talousvaliokunta
19470:       Eduskunta edellytti 19.6.1990, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin alkuperäi-
19471:       sen ostajan aseman turvaamiseksi siten, että ostajalle korvataan kaikki ne
19472:       todelliset kustannukset, jotka aiheutuvat kunnan etuosto-oikeuden käyttämi-
19473:       sestä.
19474:       Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa kunnan etuosto-oikeuden laajetessa
19475:       tarkkaan kunnille myönnetyn etuosto-oikeuden käyttämistä etuostolain tar-
19476: 312                            Ympäristöministeriö
19477: 
19478:       koitusten mukaisesti sekä ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin mahdollisesti
19479:       ilmenevien ongelmien korjaamiseksi.
19480:       Eduskunta edellytti hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin sen selvittämiseksi,
19481:       voidaanko sitä määräaikaa lyhentää, missä ajassa kunnan tulee kirjallisesti
19482:       ilmoittaa etuosto-oikeuden käyttämisestä ostajalle, myyjälle ja alioikeudelle.
19483: Jo nykyisellään etuostolaki edellyttää, että ostajalle korvataan kaikki kustannukset,
19484: jotka aiheutuvat kunnan etuosto-oikeuden käyttämisestä.
19485: Ympäristöministeriö seuraa tarkoin etuostolain soveltamista ja ryhtyy lausumassa
19486: tarkoitettujen ongelmien ilmetessä tarvittaviin toimenpiteisiin.
19487: Kunnista saatujen tietojen mukaan ei ainakaan tällä hetkellä ole edellytyksiä
19488: etuosto-oikeuden käytölle varatun määräajan lyhentämiseen.
19489: Lausuma esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
19490: 
19491: Erämaalain täytäntöönpano
19492: 
19493: HE n:o 42/1990 vp.
19494: Laki- ja talousvaliokunta
19495:       Eduskunta edellytti 16.11.1990, että erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunni-
19496:       telma laaditaan mahdollisimman huolellisesti, mutta samalla kiireellisesti.
19497:       Tämän vuoksi eduskunta edellytti myös, että suunnitelman tekemiseen on
19498:       käytettävissä riittävä henkilöstö ja henkilöstön palkkaamiseen tarvittavat
19499:       varat.
19500:       Eduskunta edellytti, että hoito- ja käyttösuunnitelmassa tulee tarkkaan mää-
19501:       ritellä aluekohtaisesti luonnonmukaisesti hoidettavien metsien sallitut met-
19502:       sänkäsittelymenetelmät ja muut metsien hoidon vuoksi taikka muutoin salli-
19503:       tut toimenpiteet, jotta voidaan turvata alueiden säilyminen erämaalain ta-
19504:       voitteiden mukaisesti mahdollisimman luonnonmukaisina.
19505:       Eduskunta edellytti myös, että erämaa-alueiden perustamisen johdosta me-
19506:       netettävät työpaikat korvataan ja että työpaikkojen säilymistä tarkoin seura-
19507:       taan sekä että tarvittaessa ryhdytään asian vaatimiin toimenpiteisiin.
19508:       Eduskunta edellytti myös, että erämaalain täytäntöönpanoa on aktiivisesti
19509:       seurattava lainsäädännön asianmukaisen toteuttamisen turvaamiseksi.
19510:       Hyväksyessään lakiehdotuksen eduskunta edellytti, että erämaa-alueiden
19511:       hakkuista pidättäydytään kokonaan siihen saakka, kun ympäristöministeriön
19512:       toimesta on vahvistettu aluekohtaisesti hoito- ja käyttösuunnitelmissa luon-
19513:       nonmukaisesti hoidettavien metsien sallitut käsittelymenetelmät erämaalain
19514:       tarkoittamilla alueilla.
19515: Erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia laaditaan metsähallituksessa. Metsän-
19516: hakkuista pidättäydytään siihen saakka, kunnes hoito- ja käyttösuunnitelmat ovat
19517: valmiit. Hoito- ja käyttösuunnitelmat vahvistetaan ympäristöministeriössä, joka
19518: seuraa erämaalain asianmukaista täytäntöönpanoa ja lainsäädännön vaikutuksia mm.
19519: työllisyystilanteeseen.
19520: Lausuma esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
19521:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                         313
19522: 
19523: 
19524: Luonnonsuojelualueen perustamisesta johtuvat työpaikkamenetykset
19525: HE n:o 8211990 vp.
19526: Laki- ja talousvaliokunta
19527:      Eduskunta edellytti 13.11.1990, että luonnonsuojelualueiden perustamisen
19528:      johdosta menetettävät pysyvät työpaikat näillä alueilla korvataan ja että alu-
19529:      eiden kehitystä ja pysyvien työpaikkojen säilymistä tarkoin seurataan sekä
19530:      tarvittaessa ryhdytään asian vaatimiin toimenpiteisiin.
19531: Luonnonsuojelualueiden perustamista koskevien hallitusten esitysten perusteluissa
19532: esitetään hankkeen taloudelliset vaikutukset, kuten mahdolliset työpaikkamenetyk-
19533: set. Suojelutoimilla rajoitetaan yleensä alueen käyttöä metsätalouteen, mistä
19534: työpaikkamenetyksetkin tavallisesti syntyvät. Niiden tarkka arviointi on erittäin
19535: vaikeaa, sillä työllisyyteen vaikuttavat monet seikat, eikä vähiten metsätalouden
19536: omat rationalisointitoimenpiteet
19537: Luonnonsuojelualueiden hoito ja käyttö osaltaan myös lisää työpaikkojen määrää.
19538: Toisaalta luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja luonnonsuojelualueiden
19539: perustaminen ovat yhä selkeämmin muodostuneet sellaisiksi kansainvälisiksi
19540: velvoitteiksi, joiden asianmukainen hoitaminen turvaa osaltaan metsätalouden ja
19541: muun taloudellisen tuotannon kilpailukykyä ja työpaikkoja.
19542: Valtioneuvosto teki 27.6.1996 päätöksen Pohjois-Suomen vanhojen metsien
19543: suojelusta. Samassa yhteydessä vahvistettiin myös usean ministeriön yhteistyönä
19544: valmisteltu kompensaatio-ohjelma suojelun aiheuttamien taloudellisten menetysten
19545: korvaamiseksi paikallisella ja alueellisella tasolla.
19546: Eduskunta on hyväksynyt edellä mainittujen kompensaatioiden toteuttamisesta
19547: uuden lausuman ja asiaa selostetaan seuraavissa kertomuksissa tuossa yhteydessä.
19548: Lausuma esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
19549: 
19550: Jåäliikennelaki, moottorikelkan käyttölupa
19551: HE n:o 9511990 vp.
19552: Liikennevaliokunta
19553:       Eduskunta edellytti 5.2.1991, että hallitus antaa pikaisesti eduskunnalle esi-
19554:       tyksen lainsäädännöksi, joka koskee moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttä-
19555:       mistä jääpeitteisellä vesialueella.
19556:       Eduskunta edellytti, että hallitus huolehtii siitä, että metsähallitus tai muu
19557:       valtion viranomainen myöntää Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kunnissa pysy-
19558:       västi asuville pitkäaikaisia alueellisia lupia moottorikelkan käyttöön valtion
19559:       mailla edellyttäen, että luvista ei aiheudu nyt hyväksytyn maastoliikennelain
19560:       5 §:ssä tarkoitettua vahinkoa.
19561: Uudella maastoliikennelailla (1710/1995) säädetään myös moottorikäyttöisten
19562: ajoneuvojen liikenteestä jäällä. Erillistä jääliikennelakia ei siten tarvita. Moottorikel-
19563: kan käyttöoikeudesta on säädetty maastoliikennelaissa.
19564: Maastoliikennelain 4 §:n maan omistaja tai haltija voi myöntää luvan liikkua
19565: maastossa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla. Tämän säännöksen perusteella metsä-
19566: 314                            Ympäristöministeriö
19567: 
19568: hallinto on myöntänyt myös Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnissa paikalliselle
19569: väestölle lupia sekä talvi- että kesäliikennettä varten. Hakemuksia ei ole hylätty.
19570: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi
19571: kertomuksesta.
19572: 
19573: Luonnonsuojeluohjelmien toimeenpano
19574: 
19575: HE n:o 5711991 vp.
19576: Valtiovarainvaliokunta
19577:       57) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvi-
19578:       on vuodelle 1992 eduskunta katsoi luvun 35.15 kohdalla, että valtioneuvos-
19579:       ton vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien toimeenpanoon tulee varata riit-
19580:       tävät resurssit ja korosti luonnonsuojelualueiden hankkimisen kohdentamista
19581:       alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.
19582: Talouspoliittinen ministerivaliokunta vahvisti 4.6.1996luonnonsuojelun rahoitusoh-
19583: jelman vuosille 1996-2007. Rahoitusohjelman tavoitteena on varmistaa luonnon-
19584: suojeluohjelmien toimeenpanoon riittävät toteuttamisvarat siten, että valtioneuvos-
19585: tossa vahvistetut luonnonsuojeluohjelmat voitaisiin toteuttaa viimeistään vuoteen
19586: 2004 mennessä.
19587: Rahoitusohjelmassa on otettu huomioon luonnonsuojeluohjelmien lisäksi myös
19588: valtiolle tulevat muut vastaavat velvoitteet, joita aiheutuu mm. vahvistettujen
19589: kaavojen suojeluvarauksista, erityisesti suojeltavien lajien suojelusta sekä vanhojen
19590: metsien suojelupäätöksestä. Lisäksi on pyritty varautumaan joihinkin tuleviin
19591: kustannuseriin, kuten Natura 2000 -verkon mukanaan tuomiin mahdollisiin lisäkus-
19592: tannuksiin.
19593: Rahoitusohjelma on voimakkaasti etupainotteinen. Siten se antaa hyvät mahdolli-
19594: suudet alueellisille ympäristökeskuksille vastata kohtuullisessa ajassa maanomistaji-
19595: en aloitteisiin, maanmyyntitarjouksiinja korvaushakemuksiin, mikä on maanomista-
19596: jien oikeusturvan kannalta ensiarvoisen tärkeää.
19597: Rahoitusohjelman mukaiset riittävät voimavarat suojelualueiden toimeenpanoon
19598: sisältyvät ensimmäistä kertaa vuoden 1996 toiseen lisätalousarvioon ja vuoden 1997
19599: talousarvioon.
19600: Lausuma esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
19601: 
19602: Arava- ja korlmtukilainoituksen laskentaperusteet
19603: HE n:o 29211992 vp.
19604: Ympäristövaliokunta
19605:       Eduskunta edellytti 8.12.1992, että hallitus ryhtyy valmistelemaan budje-
19606:       tointikäytännön muuttamista siten, että aravalainoituksen ja korkotukilainoi-
19607:       tuksen laskentaperusteet olisivat toisiaan vastaavat.
19608: Ympäristöministeriössä on vuoden 1993 syksyllä valmistuneet uudet vuokra-
19609: asuntolainojen korkotukiehdot Tuen suuruuden määrittelyssä on otettu rinnalla
19610: huomioon myös aravalainoihin sisältyvä valtion tuki sekä tuen vaikutus asumiskus-
19611: tannusten suuruuteen.
19612:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                           315
19613: 
19614: Vuoden 1994 talousarviossa korkotukeen tarvittavat määrärahat on otettu omalle
19615: momentille. Sen sijaan aravalainojen alikorkoisuuden kattavaa määrärahan siirtoa
19616: ei ole sisällytetty talousarvioon vuodelle 1994. Vuosien 1995-1997 talousarvioissa
19617: on jatkettu vuoden 1994 budjetointimenettelyä.
19618: Vuoden 1994 alusta on otettu käyttöön vuokra-asuntojen pitkäaikainen korkotuki.
19619: Korkotuen ehdot on määritelty valtioneuvoston päätöksellä 17.3.1994/207 ja niitä
19620: on tarkistettu päätöksillä 15.9.1994/821 ja 1.12.1994/1089 sekä 18.5.1995/793.
19621: Laki omistusasuntolainojen korkotuesta (1204/93) ja laki asumisoikeustalojen
19622: korkotuesta (1205/93) ovat tulleet voimaan 1.1.1995. Korkotuen ehdot on määrätty
19623: valtioneuvoston päätöksellä omistusasuntolainojen korkotukilainojen yleisistä
19624: ehdoista 24.11.1994/1056 ja valtioneuvoston päätöksellä asumisoikeustalojen
19625: korkotukilainojen yleisistä ehdoista 24.11.1994/1057.
19626: Asuntorahoituksen kehittämistä koskevan lakipaketin yhteydessä asuntolainojen
19627: korkotuet siirrettiin 1.4.1996lukien maksettaviksi valtion talousarvion ulkopuolisen
19628: Valtion asuntorahaston varoista. Samassa yhteydessä hallitus päätti, että sosiaalisia
19629: vuokra- ja asumisoikeusasuntoja varten vuosina 1996 ja 1997 myönnettävien
19630: aravalainojen ja korkotukien ehdot säilytetään suhdanne- ja työllisyyssyistä ennal-
19631: laan.
19632: Vuoden 1998 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä selvitetään, miten valtion
19633: tukemien asuntolainajärjestelmien tuki on tarpeen mitoittaa ottaen huomioon muun
19634: muassa asunto- ja rahoitusmarkkinoiden muutokset.
19635: Lausuma esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
19636: 
19637: Kiinteistön kunnossa- ja puhtaanapitokustannukset
19638: HE n:o 35411992 vp.
19639: Hallintovaliokunta
19640:       Eduskunta edellytti 26.3.1993 hallituksen huolehtivan sen selvittämisestä,
19641:       voitaisiinko kustannusten perintää vastaisuudessa yksinkertaistaa esimerkiksi
19642:       siten, että varsinaisesta taksamenettelystä voitaisiin luopua ja kiinteistön kunnossa-
19643:        ja puhtaanapidosta aiheutuvat kustannukset voitaisiin periä kyseiseltä ton-
19644:       tinomistajalta korotettuna kiinteistöverona.
19645: Kunnossa- ja puhtaanapitolain muutos tuli voimaan 17.5.1993 ja vasta sen jälkeen
19646: kunnissa on voitu tehdä päätöksiä siitä, peritäänkö kunnissa tontinomistajalle
19647: kuuluvista tehtävistä huolehtimisesta maksu ja minkä suuruisia maksut olisivat.
19648: Kuntaliiton kanssa selvitetään kunnalle aiheutuvia kustannuksia, taksojen suuruutta
19649: ja kuinka laajalti kunnat ovat tehneet päätöksiä perimättä jättämisestä. Tämän
19650: jälkeen voidaan arvioida, onko tarkoituksenmukaista luopua taksamenettelystä ja
19651: harkita sen liittämistä esim. kiinteistöveron yhteyteen.
19652: 316                             Ympäristöministeriö
19653: 
19654: Ympäristövahinkojen korvaaminen ja ydinjätteiden tuonti sekä jätehuolto
19655: HE n:o 7711993 vp.
19656: Ympäristövaliokunta
19657:       Eduskunta edellytti 16.11.1993, että hallituksen tulee kiireellisesti valmistel-
19658:       la ja antaa eduskunnalle esitys erityisen vakuutus- tai rahastojärjestelmän
19659:       luomisesta ympäristövahinkojen korvaamista varten.
19660:       Eduskunta edellytti, että hallitus huolehtii eduskunnan tahdon toteutumisesta
19661:       neuvotellessaan Suomen jäsenyydestä Euroopan yhteisöissä ja sopii siitä,
19662:       että Suomi voi säilyttää nykyisen oikeutensa vapaasti harkita, salliiko se
19663:       alueellaan ulkomaisen ydinjätteen kuljettamisen, varastoimisen ja lop-
19664:       pusijoittamisen, sekä tarvittaessa lisäksi valmistelee ja antaa eduskunnalle
19665:       esityksen, jolla kielletään ydinjätteen tuonti Suomeen.
19666:       Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää, onko kaivostoiminnan jätteistä
19667:       tarkoituksenmukaista säätää erikseen kaivoslaissa, jolloin jätelain sovelta-
19668:       misalaan voitaisiin tehdä EY:n jätedirektiivin mukainen rajaus.
19669:       Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, ettei lain 29 §:n 2 momen-
19670:       tin nojalla kunnissa ryhdytä perimään kiinteää perusmaksua jätehuollon eri-
19671:       tyispalveluista.
19672: Ympäristöministeriö asetti 8.11.1993 työryhmän valmistelemaan hallituksen
19673: esityksen muotoon ehdotusta ympäristövahinkojen toissijaiseksi korvausjärjestel-
19674: mäksi. Työryhmä jätti 20.6.1995 ympäristöministeriölle osamietinnön, joka sisälsi
19675: ehdotuksen toissijaista ympäristövakuutusta koskevaksi lainsäädännöksi. Ympäristö-
19676: ministeriö on saanut työryhmän ehdotuksesta pyytämänsä lausunnot ja esityksen
19677: valmistelua on jatkettu virkatyönä. Tarkoituksena olisi saada asiaa koskeva hallituk-
19678: sen esitys eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 1997. Vanhojen saastuneiden alueiden
19679: kunnostukseen tarvittama valtion lisärahoitus voidaan toteuttaa osana hallituksen
19680: työohjelmaa.
19681: Neuvotteluissa Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa on vahvistettu, että kukin
19682: maa päättää itse radioaktiivisten jätteiden maahantuonnista. Päätökset eivät saa
19683: syrjiä muita maita ja ne on tehtävä kussakin tapauksessa erikseen. Suomi on
19684: ilmoittanut kantanaan, ettei se tulevaisuudessakaan salli radioaktiivisten jätteiden
19685: maahantuontia.
19686: Ydinenergialain muuttamisesta annetulla lailla (1420/94) on lainsäädäntöä muutettu
19687: lausumassa esitetyllä tavalla siten, että ydinjätteitä, jotka ovat syntyneet muualla
19688: kuin Suomessa tapahtuneen ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena, ei saa
19689: käsitellä, varastoida tai sijoittaa pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomessa.
19690: Kaivoslakia on muutettu 17.2.1995 annetulla lailla (208/1995) siten, että lain 40 §:n
19691: 2 momentin mukaan kaivostoiminnassa syntyviä maanpoistomassoja, louhittua
19692: sivukiveä ja rikastushiekkaa, jotka varastoidaan kaivospiirin alueelle tai sen
19693: apualueelle ja joilla on käyttöä kaivostoiminnassa tai joita voidaan jalostaa edel-
19694: leen, pidettäisiin kaivoslain mukaisena kaivostoiminnan sivutuotteena. Kaivos-
19695: toiminnassa syntyviin sivutuotteisiin, joita pidetään jätelaissa ( 1072/93) tarkoitettui-
19696: na jätteinä, sovelletaan lisäksi jätelain säännöksiä. Jäteasetuksen ( 1390/93) mukaan
19697: jätehuollon hyväksymismenettelyjä ei kuitenkaan sovelleta kaivostoiminnan
19698: jätehuoltoon liittyvissä, ympäristönsuojelun kannalta vähämerkityksellisissä tapauk-
19699: sissa.
19700:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       317
19701: 
19702: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi
19703: kertomuksesta.
19704: Jätelain 29 §:n 2 momentin soveltamisessa ei ole havaittu ongelmia. Kattaakseen
19705: jätehuollosta aiheutuvat kustannukset kunnalla on jätelain mukaan oikeus kantaa
19706: jätemaksua. Kunta voi kuitenkin periä jätemaksua vain järjestämästään jätehuollosta
19707: ja siihen liittyvistä tehtävistä. Kunnalla ei ole oikeutta esimerkiksi muodostaa
19708: sellaisia rahastoja, joiden varoilla katettaisiin kunnan menoja, jotka eivät liity
19709: jätehuoltoon. Myös asumisessa syntyvän ongelmajätteen ja hyödynnettävän jätteen
19710: keräämisen aiheuttamat erityispalvelumenot voidaan kattaa jätelaissa säädetyin
19711: jätemaksuin. Maksuja näistä erityispalveluista on peritty, jos palvelut on järjestetty
19712: kattavasti koko kunnassa ja jätteen haltijoilla on tilaisuus tai velvollisuus käyttää
19713: hyväkseen kunnan tarjoamaa etua. Tällöin ei ole kysymys lausumassa tarkoitetusta
19714: piiloveron luonteisesta maksusta.
19715: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi
19716: kertomuksesta.
19717: 
19718: Nuuksion kansallispuiston alueelle jäävien tonttien vuokrasopimukset
19719: HE n:o 11111993 vp.
19720: Ympäristövaliokunta
19721:       Eduskunta hyväksyi 17.12.1993 toivomukset:
19722:       että hallitus huolehtii Nuuksion kansallispuistosta annetun lain nojalla an-
19723:       nettavan asetuksen valmistelusta niin, ettei siinä kielletä jatkamasta kansal-
19724:       lispuiston alueelle jäävien tonttien vuokrasopimuksia; ja
19725:       että hallitus huolehtii sellaisten vuokrasopimusten, joiden mukaan tontin
19726:       vuokra-aika päättyy viimeistään vuonna 2010, uusimisesta nykyisten vuok-
19727:       ralaisten tai heidän perheidensä niin halutessa.
19728: Nuuksion kansallispuistosta annetussa asetuksessa (119/1994) ei ole kielletty
19729: jatkamasta vuokrasopimuksia eikä vuokrasopimuksia ole irtisanottu. Näin on
19730: tarkoitus menetellä myös vastaisuudessa, jolleivät vuokraoikeuden haltijat itse halua
19731: luopua vuokraoikeudestaan.
19732: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi
19733: kertomuksesta.
19734: 
19735: Huoneenvuokralainsäädännön toimivuus ja vaikutukset
19736: HE n:o 30411994 vp.
19737: Ympäristövaliokunta
19738:       Eduskunta edellytti 17 .2.1995, että hallitus tarkoin seuraa uuden huoneen-
19739:       vuokralainsäädännön toimivuutta ja nopeasti tapahtuvan sääntelyn purkami-
19740:       sen ja vuokratason kehityksen vaikutuksia erityisesti vuokralaisten asemaan
19741:       ja oikeuksiin sekä ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin mahdollisesti ilmenevi-
19742:       en epäkohtien korjaamiseksi.
19743: Huoneenvuokralainsäädännön uudistamisen yhteydessä vuokrasääntely purettiin
19744: kokonaan 1.5.1995 muiden asuinhuoneistojen vuokrasuhteista kuin aravavuokra-
19745: 318                            Ympäristöministeriö
19746: 
19747: asunnoista. Purkaminen toteutettiin asteittain. Purku aloitettiin jo vuonna 1991
19748: Pohjois-Suomesta ja laajennettiin 1.2.1992 koko maahan, mutta tällöin vain uusiin
19749: sopimus suhteisiin.
19750: Sääntelyn puron vaikutuksia on seurattu koko ajan sekä erillistutkimuksin että
19751: vuosittain huhtikuun vuokrien tilastoinuin yhteydessä. Seurannasta huolehtivat
19752: ympäristöministeriö ja asuntoneuvoston vuokrajaosto yhteistyössä tilastokeskuksen
19753: kanssa. Viimeisimmät tiedot on kerätty huhtikuulta 1996. Vuokratilastojen tilasto-
19754: pohjaa on myös laajennettu ja tulostustapoja kehitetty sekä seurattu vuokrasuhteen
19755: ehtojen muuttumista. Erityisesti on seurattu asumistukea saavien vuokrien kehitystä.
19756: Yleisesti voidaan sanoa, että vapaarahoitteiset vuokrat ja aravavuokrat ovat keski-
19757: määrin muuttuneet lähes saman verran, mutta on toki paikkakunta- ja asuntokohtai-
19758: sia eroja. Vapaarahoitteiset vuokrat keskimäärin ovat yleisesti ottaen kuitenkin
19759: hieman korkeampia kuin aravavuokrat keskimäärin, mutta on paikkakuntia ja
19760: asuntotyyppejä, joissa aravavuokrat ovat korkeampia.
19761: Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan vuokra-asuntokanta oli huhtikuussa
19762: 1996 noin 650 000 asuntoa. Vapaarahoitteisen vuokranmäärityksen piirissä on
19763: hieman yli puolet ja aravavuokranmäärityksen piirissä vajaa puolet. Sääntelyn
19764: puron aikana vapaarahoitteisen vuokra-asuntokannan nettolisäys on ollut noin 48
19765: 500 asuntoa.
19766: Hallitus seuraa edelleen niin vuokrien kehitystä kuin vuokrasuhteen ehtojenkin
19767: muutoksia vuokramarkkinoilla ja niiden vaikutusta vuokralaisen asemaan. Tällä
19768: hetkellä huoneenvuokrasuhdetta koskevaan lainsäädäntöön ei näytä olevan tarvetta
19769: esittää tehtäväksi muutoksia.
19770: Lausuma esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
19771: 
19772: Alusjätelainsäädännön uudistaminen
19773: HE n:o 323/1994 vp.
19774: Ympäristövaliokunta
19775:       Eduskunta edellytti 17.12.1994, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin alusjäte-
19776:       lainsäädännön uudistamiseksi siten, että aluksissa syntyvien jätteiden ja jäte-
19777:       vesien haitalliset vesistövaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
19778: Yksittäisiä tätä koskevia lainsäädäntöhankkeita ei ole vireillä. Ympäristöministe-
19779: riössä on kuitenkin selvitetty asiaa, ja vuoden 1997 alkupuolella asetetaan työryh-
19780: mä, joka tehtävänä olisi selvittää satamien mahdollisuuksia vastaanottaa entistä kat-
19781: tavammin niissä käyvien alusten jätteet ja jätevedet, sekä vastaanotettujen jätteiden
19782: ja jätevesien mahdollisimman tehokas käsittely.
19783: 
19784: Öljysuojarahaston korvaukset ja kemikaalivahingot
19785: HE n:o 33411994 vp.
19786: Ympäristövaliokunta
19787:       Eduskunta edellytti 3.2.1995, että hallitus asiaa käsitellessään selvittää myös
19788:       mahdollisuudet öljysuojarahastosta maksettujen korvausten tehokkaaksi ta-
19789:       kaisinperimiseksi sekä vahingon aiheuttajan viimekätisen korvausvelvolli-
19790:       suuden täsmentämiseksi.
19791:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       319
19792: 
19793:       Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää, onko tarkoituksenmukaista yhdis-
19794:       tää kemikaalivahinkojen ja öljyvahinkojen torjuntaa koskeva säännöstö ja
19795:       korvausrahasto.
19796: Ympäristöministeriö on jatkuvasti tehostanut öljysuojarahastosta maksettujen
19797: torjuntakustannusten korvausten takaisinperintää ja tarvittaessa osallistunut kor-
19798: vausasiaa koskevaan oikeudenkäyntiin. Ministeriö on parasta aikaa laittamassa
19799: takaisinperintään muutaman viimevuoden korvausasiat Tällä hetkellä suurimmat
19800: ongelmat liittyvät öljykuljetuksista aiheutuneiden öljyvahinkojen korvaamiseen,
19801: koska liikennevakuutusyhtiöt muuttivat korvauskäytäntönsä muutama vuosi sitten.
19802: Yksi korvausasia on parasta aikaa käsiteltävänä Korkeimmassa oikeudessa.
19803: Ympäristöministeriössä on valmisteltavana hallituksen esitys toissijaista ympäristö-
19804: vahinkovakuutusta koskevaksi lainsäädännöksi. Tämä laki kattaisi ympäristövahin-
19805: kojen korvaamisesta annetun lain (737/94) mukaisesti ympäristövahingot sekä
19806: vahingontorjunta- ja ennallistamiskustannukset silloin, kun korvausta ei ole saatu
19807: perityksi vahingonaiheuttajalta tai vahingonaiheuttajaa ei ole saatu selvitetyksi.
19808: Lisäksi ympäristöministeriössä on valmisteltavana hallituksen esitys öljyvahinkojen
19809: torjuntaa koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Tarkoituksena on tässä yhteydessä
19810: esittää aluksista aiheutuvan vesien pilaantomisen ehkäisemisestä annettuun lakiin eli
19811: alusjätelakiin (300/79) myös aluksista aiheutuvien kemikaalivahinkojen torjunnan
19812: järjestämistä koskevat säännökset.
19813: Kemikaalivahinkojen korvaamista koskevan rahaston perustaminen erillisenä tai
19814: nykyistä öljysuojarahastoa laajentamalle ei näytä olevan mahdollista. Rahasto tulisi
19815: perustaa perustuslain säätämisjärjestyksessä ja alan teollisuus on jyrkästi uutta
19816: kemikaalisuojamaksua vastaan. Asiaan saadaan kuitenkin lähivuosina korjaus
19817: kansainvälisesti sen jälkeen, kun kansainvälisen merenkulkujärjestön kutsusta
19818: huhtikuussa 1996 pidetyssä diplomaattikonferenssissa hyväksytty kansainvälinen
19819: yleissopimus vaarallisten kemikaalien merikuljetuksiin liittyvistä vahingoista
19820: johtuvista vastuista ja niiden korvaamisesta tulee voimaan.
19821: Lausuma esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
19822: 
19823: Kemikaali- ja öljyvahinkojen korvausjfujestelmät
19824: 
19825: HE n:o 35011994 vp.
19826: Ympäristövaliokunta
19827:       Eduskunta edellytti 31.1.1995, että hallitus selvittää vastaavan järjestelmän
19828:       luomista kemikaalivahinkojen torjuntaan sekäkemikaali-ja öljyvahinkojen
19829:       korvausjärjestelmien yhdistämistä.
19830: Ympäristöministeriössä on parhaillaan valmisteltavana hallituksen esitys öljyvahin-
19831: kojen torjuntaa koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Tarkoituksena on tässä
19832: yhteydessä esittää aluksista aiheutuvan vesien pilaantomisen ehkäisemisestä
19833: annettuun lakiin eli alusjätelakiin (300/79) myös merellä tapahtuvien kemikaaliva-
19834: hinkojen torjunnan järjestämistä koskevat säännökset.
19835: Kemikaalivahinkojen korvaamista koskevan rahaston perustaminen erillisenä tai
19836: nykyistä öljysuojarahastoa laajentamalle ei näytä olevan mahdollista. Rahasto tulisi
19837: perustaa perustuslain säätämisjärjestyksessä ja alan teollisuus on jyrkästi uutta
19838: kemikaalisuojamaksua vastaan. Asiaan saadaan kuitenkin lähivuosina korjaus
19839: kansainvälisesti sen jälkeen, kun kansainvälisen merenkulkujärjestön kutsusta
19840: 320                            Ympäristöministeriö
19841: 
19842: huhtikuussa 1996 pidetyssä diplomaattikonferenssissa hyväksytty kansainvälinen
19843: yleissopimus vaarallisten kemikaalien merikuljetuksiin liittyvistä vahingoista
19844: johtuvista vastuista ja niiden korvaamisesta tulee voimaan.
19845: Lausuma esitetään poistettavaksi kertomuksesta.
19846: 
19847: Kunnan lisätehtävät rakennushankkeessa
19848: HE n:o 1411995 vp.
19849: Ympäristövaliokunta
19850:       Eduskunta edellytti 13.6.1995, että kunnalle ei tule asettaa sellaista lisäteh-
19851:       tävää, josta vastuu kuuluu lähinnä tuotteen valmistajalle ja hänen edustajal-
19852:       leen sekä rakennushankkeen toteuttajalle.
19853: Lausuma liittyy EU:n rakennustuotedirektiivin mukaiseen markkinavalvontaan. Tätä
19854: koskevat järjestelyt ovat valmisteltavina. Siinä yhteydesä ei kuntien tehtäviä lisätä
19855: siitä, mitä asiasta rakennuslaissa on jo säädetty. Nähtävissä ei myöskään ole, että
19856: nämä tehtävät lisääntyisivät rakennuslain vireillä olevan uudistamisen yhteydessä.
19857: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi
19858: kertomuksesta.
19859: 
19860: Moottorikeikkojen telamerldnnät
19861: HE n:o 163/1995 vp.
19862: Ympäristövaliokunta
19863:       Eduskunta edellytti 5.12.1995, että hallitus pikaisesti selvittää moottorikeik-
19864:       kojen telamerkinnän tekniset toteuttamismahdollisuudet ja sen käyttökelpoi-
19865:       suuden, ja että hallitus selvitysten valmistuttua antaa asiaa koskevan esityk-
19866:       sen eduskunnalle, jos se niiden perusteella päätyy telamerkintää kannatta-
19867:       maan.
19868: Ympäristöministeriö selvitti telamattomerkinnän käytännön mahdollisuuksia
19869: yhteistyössä liikenneministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja Autorekisteri-
19870: keskus OY :n kanssa. Selvitys on jätetty vielä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
19871: arvioitavaksi. Tämä arviointi valmistuu tammikuussa 1997, jonkajälkeen päätetään
19872: asian jatkotoimista.
19873: 
19874: Asuntorahaston toiminnan turvaaminen
19875: HE 811996 vp.
19876: Ympäristövaliokunta
19877:       Eduskunta edellytti 26.3.1996 hallituksen huolehtivan siitä, että tiettyihin
19878:       voimaantulopäivämääriin sidotut lakiehdotukset annetaan eduskunnalle niin
19879:       hyvissä ajoin, että eduskunnalle jää riittävästi aikaa niiden käsittelyyn.
19880:       Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää nyt hyväksyttyjä lakeja koskevan
19881:       hallituksen esityksen perusteluissa lausuttua tarkemmin, miten asuntora-
19882:       haston toiminta aiotaan tulevaisuudessa turvata.
19883:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       321
19884: 
19885: Tasavallan Presidentti antoi 28.3.1996 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun-
19886: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin.
19887: Hallitus pyrkii jatkossa varaamaan eduskunnalle riittävän ajan lakiehdotusten
19888: käsittelyä varten. Asiaan kiinnitetään huomiota kutakin lakiehdotusta annettaessa ja
19889: varsinkin silloin, kun ehdotus sisältää voimaantulopäivämääriä.
19890: Asuntorahaston toiminnan turvaamiseen kiinnitetään huomiota valtion vuotuisia
19891: talousarvioita valmisteltaessa. Lisäksi on tarkoituksena tehdä pidemmän aikavälin
19892: selvitys siitä, miten rahaston toiminnan ja siitä aiheutuvien velvoitteiden arvioidaan
19893: kehittyvän tulevaisuudessa ja miten ne voidaan kattaa.
19894: 
19895: Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelun kompensaatiot
19896: 
19897: HE 10311996 vp.
19898: Valtiovarainvaliokunta
19899:        14) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskun-
19900:        ta edellytti luvun 35.30 kohdalla, että Pohjois-Suomen vanhojen metsien
19901:        kompensaatiotoimenpiteistä vastaavat ministeriöt esittävät mahdollisimman
19902:        pikaisesti suunnitelmansa, mihin määrärahat kohdennetaan.
19903: Kun valtioneuvosto teki 27.6.1996 periaatepäätöksen Pohjois-Suomen vanhojen
19904: metsien suojelusta, vahvistettiin samassa yhteydessä usean ministeriön yhteistyönä
19905: valmisteltu kompensaatio-ohjelma suojelun aiheuttamien paikallisten ja taloudellis-
19906: ten menetysten korvaamiseksi. Kompensaatiotoimenpiteitä tehdään maa- ja metsäta-
19907: lousministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, liikenneministeriön, työministeri-
19908: öin, opetusministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalalla ministeriöiden
19909: menokehysten puitteissa suuntaamaila määrärahoja uudelleen kompensaatio-
19910: ohjelman mukaisesti. Valtioneuvoston kanslia on asettanut työryhmän seuraamaan
19911: kompensaatio-ohjelman toteutumista.
19912: 
19913: 
19914: 
19915: 
19916: II 370147
19917:    II. Muut tärkeimmät tapahtumat vuonna 1996 val-
19918:                  takunnan hallinnossa
19919: 
19920: Hallitus
19921: 
19922: Hallitustehtäviä hoiti 13.4.1995 nimitetty ja osittain 2.2.1996 muutettu hallitus,
19923: jonka kokoonpano oli seuraava:
19924: pääministerinä puolueen puheenjohtaja, valtiotieteen kandidaatti Paavo Tapio
19925: Lipponen ja hänen esityksestään
19926: pääministerin sijaisenaja oikeusministerinä 2.2.1996 asti, jolloin siirretty valtiova-
19927: rainministeriksi, puolueen puheenjohtaja, hovioikeudenneuvos, kansanedustaja Sauli
19928: Väinämö Niinistö,
19929: ulkoasiainministerinä ay-lakimies, oikeustieteen kandidaatti, kansanedustaja Tarja
19930: Kaarina Halonen,
19931: ulkoasiainministeriön, valtioneuvoston kanslian ja kauppa- ja teollisuusministeriön
19932: toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrättynä ministerinä puolueen puheen-
19933: johtaja, toiminnanjohtaja, opettaja, kansanedustaja Johan Ole Norrback,
19934: oikeusministerinä 2.2.1996 lukien varatuomari, kansanedustaja Kari Pekka Häkä-
19935: mies
19936: sisäasiainministerinä valtiotieteen maisteri, kansanedustaja Jan-Erik Enestam,
19937: sisäasiainministeriön ja valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittele-
19938: mään määrättynä ministerinä yhteiskuntatieteiden ylioppilas, kansanedustaja Jouni
19939: Ensio Backman,
19940: puolustusministerinä sosiaalityöntekijä, yhteiskuntatieteiden maisteri, kansanedustaja
19941: Anneli Kristiina Taina,
19942: valtiovarainministerinä diplomi-insinööri, kansanedustaja Iiro Tahvo Juhani
19943: Viinanen 2.2.1996 asti, josta lukien Sauli Niinistö,
19944: valtiovarainministeriön, valtioneuvoston kanslian ja sosiaali- ja terveysministeriön
19945: toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrättynä ministerinä valtiotieteen
19946: kandidaatti, sairaanhoitaja, kansanedustaja Arja Inkeri Alho,
19947: opetusministerinä oikeustieteen kandidaatti, kansanedustaja Olli-Pekka Heinonen,
19948: opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrättynä ministerinä
19949: puolueen puheenjohtaja, psykiatrian erikoislääkäri, kansanedustaja Claes-Johan
19950: Rudolf Andersson,
19951: maa- ja metsätalousministerinä erityisasiantuntija, maatalous- ja metsätieteiden toh-
19952: tori, agronomi Matti Kalevi Hemilä,
19953:                                                                                   323
19954: 
19955: liikenneministerinä valtiotieteen maisteri, kansanedustaja Tuula Maj-Lis Linnain-
19956: maa,
19957: kauppa- ja teollisuusministerinä liikunnanopettaja, kansanedustaja Antti Tapani Kal-
19958: liomäki,
19959: sosiaali- ja terveysministerinä ja ympäristöministeriön toimialaan kuuluvia asioita
19960: käsittelemään määrättynä ministerinä lääketieteen ja kirurgian tohtori, apulaisylilää-
19961: käri, kansanedustaja Taru Sinikka Mönkäre,
19962: sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsitte-
19963: lemään määrättynä ministerinä sosiaalijohtaja, kansanedustaja Terttu Aulikki Huttu-
19964: Juntunen,
19965: työministerinä toimittaja, kansanedustaja Liisa Anneli Jaakonsaari ja
19966: ympäristöministerinä ja ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittele-
19967: mään määrättynä ministerinä puolueen puheenjohtaja, päätoimittaja Pekka Olavi
19968: Haavisto.
19969:                               V aitioneuvoston kanslia
19970: 
19971: 
19972: 
19973: 
19974:                         V aitioneuvoston kanslia
19975: 
19976: V aitioneuvoston kanslian toimintaan ovat vaikuttaneet samat yleiset kehitystrendit
19977: kuin muidenkin ministeriöiden toimintaan. Yleinen kehitys oli vuonna 1996
19978: myönteisempi kuin aikaisempina vuosina. Myös valtioneuvoston kanslian toimin-
19979: nassa näkyi Suomen aktiivinen rooli Euroopan unionin jäsenenä.
19980: 
19981: 
19982: 1. Yleinen ja taloushallinto
19983: Vuoden 1996 alusta valtioneuvoston kansliassa siirryttiin uuteen organisaatioon,
19984: jossa toimintayksiköiden määrä oli pienempi kuin edellisenä vuonna. Toiminnallista
19985: ratkaisuvaltaa ja varainkäyttöpäätöksiä siirrettiin toimintayksiköille. Tulostavoitteet
19986: ja sisäinen budjetti muodostuivat keskeisiksi jotamisvälineiksi kanslian hallinnolli-
19987: selle johdolle. Muutoin valtioneuvoston kanslia keskittyi työjärjetyksen mukaisten
19988: palvelujen tuottamiseen.
19989: Kanslian työn tarkoituksena on varmistaa tasavallan presidentin ja valtioneuvoston
19990: päätöksenteon sujuvuus sekä pääministerin toimintaedellytykset antamalla poliitti-
19991: sia, toiminnallisia ja hallinnollisia palveluita.
19992: Valtioneuvoston kansliaa koskevan asetuksen ja työjärjestyksen muutos valmistel-
19993: tiin kertomusvuoden aikana. Muutokset aiheutuivat 1996 valtion vuoden 1997
19994: talousarvion yhteydessä päätetystä Suomen Euroopan unionin puheenjohtajuuskau-
19995: den kansainvälisen ja kansallisen valmistelun ja täytäntöönpanon yleisen yhteenso-
19996: vittamistehtävän osoittamisesta valtioneuvoston kanslialle.
19997: Samanaikaisesti edellä mainitun muutoksen kanssa päätettiin talousneuvoston
19998: sihteeristön siirrosta valtiovarainministeriöstä valtioneuvoston kanslian alaisuuteen.
19999: Käytännössä siirto tarkoitti talousneuvoston pääsihteerin viran sekä yhden avustajan
20000: viran siirtämistä valtioneuvoston kansliaan. Asia valmisteltiin vuoden 1996 aikana
20001: yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa.
20002: Loppuvuodesta valmisteltiin uusi kanslian hallintoasetus ja työjärjestys, jotka tulivat
20003: voimaan 1.1.1997. Kanslia esitteli kertomusvuonna myös tasavallan presidentin
20004: kanslian kansliasäännön ja tasavallan presidentin arkistoa koskevan asetuksen
20005: uusimisen.
20006: Prosit/Open -taloushallintojärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 1996 alusta.
20007: Edellisen vuoden tilinpäätös tehtiin kuitenkin vanhalla järjestelmällä. Uusi järjestel-
20008: mä sopeutettiin kanslian tarpeisiin ja aloitettiin kanslian raportointijärjestelmän
20009: kehittäminen sekä ulkoisen että sisäisen laskennan osalta. Tämä kehittämistyö
20010: johdon ja toimintayksiköiden osalta jatkuu vuoden 1997 aikana.
20011: 
20012: 
20013: 2. Toimintajärjestelmät
20014: Kertomusvuoden aikana toteutettiin olennainen valtioneuvoston istuntomenettelyjen
20015: muutos. Istunnoissa siirryttiin menettelyyn, jossa esittelijä ei ole läsnä valtioneuvos-
20016: ton yleisistunnossa silloin, kun asia ratkaistaan keskustelutta hänen kirjallisen
20017: ratkaisuehdotuksensa mukaisesti ns. päätöslistamenettelyssä. Menettelytavan muutos
20018:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       325
20019: 
20020: tuli mahdolliseksi valtioneuvoston päätöksentekoa palvelevan atk-pohjaisen
20021: päätöksentekojärjestelmän (PTJ) avulla.
20022: Selvitysmies Lauri Tarasti jätti ehdotuksensa hallituksen kertomusten uudistamisek-
20023: si 29.5.1996. Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot eduskunnan puhemiesneuvostolta,
20024: oikeuskanslerinvirastolta ja ministeriöiltä. Näihin perustuen laadittiin hallituksen
20025: esitys kertomusmenettelyn uudistamiseksi. Esityksen antaminen eduskunnalle on
20026: kuitenkin siirtynyt vuoden 1997 puolelle johtuen lausunnoista ilmenneistä jatkosel-
20027: vi ttel ytarpeesta.
20028: 
20029: 
20030: 3. V aitioneuvoston johtamisen tietoperusta
20031: Joulukuussa 1995 hallituksen iltakoulussa hyväksytty hallituksen hankesalkku päivi-
20032: tettiin valtioneuvoton kanslian valtiosihteerinjohdolla vuonna 1996 kahdesti, huhti-
20033: kuussaja lokakuussa. Kunkin hankkeen kuvaukseen liitettiin etenemistiedot. Halli-
20034: tustasolla loppuunsaatetut hankkeet poistettiin iltakoulukäsittelyssä salkusta, ja
20035: siihen liitettiin muutama uusi hanke.
20036: Hankesalkun päivityksen yhteydessä ministeriöiden kansliapäälliköiltä pyydettiin
20037: lyhyt yhteenveto hallitusohjelman toimeenpanosta hallinnonalalla. Ne samoin kuin
20038: valtioneuvoston kanslian valtiosihteerin yhteenveto pääministeri Paavo Lipposen
20039: hallituksen ohjelman toimeenpanosta jaettiin iltakoululle.
20040: Päivitetty hankesalkku ja raportti hallitusohjelman toimeenpanosta toimitettiin
20041: ministeriöille ja hallituspuolueille ja jaettiin myös tiedotusvälineille.
20042: Kansliapäällikkökokouksia oli yhteensä 13, osa näistä seminaareja. Kansliapäällik-
20043: kökokouksen puheenjohtajana on valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri ja sihteeri-
20044: nä kehittämisyksikön virkamies. Kokouksissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita kuten
20045: hallinnon kehittämishankkeita, hallitusohjelman toimeenpanoa sekä talouden ja
20046: työllisyyden kysymyksiä. Kansliapäälliköt vierailivat toukokuussa Satakunnan len-
20047: nostossa ja joulukuussa Tallinnassa (Suomen Viron instituutti ja Suomen suurlähe-
20048: tystö).
20049: Hallituksen tulevaisuusselonteon valmistelu alkoi kertomusvuoden alussa kanslian
20050: asettamassa johtoryhmässä ja kahdessa työryhmässä, ja se jatkui koko vuoden.
20051: Selonteon osa 1: Suomi ja Euroopan tulevaisuus (Valtioneuvoston kanslian jul-
20052: kaisusarja 1996/2, 1996 vp-VNS 3) annettiin eduskunnalle 2.10.1996. Selonteon
20053: osa II: Suomen talouden, työllisyyden ja hyvinvoinnin tulevaisuudesta annetaan
20054: huhtikuussa 1997.
20055: Lisäksi vuonna 1996 järjestettiin tylevaisuustyöhön liittynyt seminaari Generations
20056: and Welfare-problems, prospects and policies.
20057: Strategiatyö jatkui tiiviissä yhteistyössä eri ministeriöiden strategiahankkeisiin
20058: (muun muassa YM, TM, LM ja VM:n hallinnoima tietoyhteiskuntastrategia).
20059: Yhteistyötä eri maiden hallitusten tulevaisuusyksiköiden kanssa jatkettiin. Erityisen
20060: merkittävää on ollut tulevaisuusselonteon valmisteluun liittyen yhteistyö OECD:n
20061: (International Futures Programme) ja EU:n komission puheenjohtajan (Forward
20062: Studies Unit) tulevaisuusyksiköiden kanssa.
20063: 326                          Vaitioneuvoston kanslia
20064: 
20065: 4. Tiedotus
20066: Kertomusvuonna toimintaa pyrittiin jatkamaan entisellä laatutasolla tilapäisestä
20067: resurssien puutteesta ja toimintayksikön koko johdon vaihtumisesta huolimatta.
20068: Uusi tiedotuspäällikkö nimitettiin syksyllä ja alkukeväällä nimitettiin apulaistiedo-
20069: tuspäällikkö vastaperustettuun uuteen virkaan. Apulaistiedotuspäällikön tehtäviin
20070: kuuluu ED-ministerivaliokunnan tiedotus, viikoittaisten ED-asioiden taustabriefin
20071: järjestäminen, EU:n puheenjohtajakauden tiedotuksen koordinointi, suunnittelu ja
20072: koulutus.
20073: Eurooppa-neuvoston kokouksia pidettiin toimintavuonna neljä kertaa. Tiedotusyk-
20074: sikkö vastasi kokousten tiedotuksesta Suomessa ja paikan päällä yhdessä Suomen
20075: Brysselissä olevan ED-edustuston kanssa. Pääministerin muutkin ulkomaanvierailut
20076: sekä ministeritason tapaamiset kotimaassa työllistivat yksikköä koko vuoden.
20077: Valtioneuvoston päätöksentekoon liittyvä tiedotus hoidettiin kuten aikaisemminkin
20078: samoin säännöllinen yhteistyö muiden ministeriöiden kanssa ja muut valtioneuvos-
20079: ton tiedotusyksikön säännöllisiin tehtäviin kuuluvat asiat.
20080: Virallisen lehden Valtioneuvoston Viikko -liitteen toimittamisessa ja päätösjake-
20081: lussa sopeuduttiin päätöksentekojärjestelmän (PTJ) aiheuttamiin muutoksiin.
20082: Tiedotejakelussa alettiin hyödyntää yhä enemmän sähköisiä mahdollisuuksia.
20083: Hallituksen neuvottelujen, ministerivaltiokuntien ja iltakoulun päätösten tiedottami-
20084: sesta huolehdittiin. Tietokantoja istuntopäätöksistä (HESE, ISTU), luovutetuista
20085: mietinnöistä ja keskeisistä hallituksen tiedotteista (TIED), ministereistä ja heidän
20086: tiedoistaan (MIKO) sekä valtiohallinnon tiedottajista (V ATl) ylläpidettiin.
20087: Erityistilanteiden harjoitteluun osallistuttiin laajasti; Lento-onnettomuusharjoitus
20088: (SAR) huhtikuussa, Pohjoismainen pelastusharjoituskonferenssi (NORDRED-96)
20089: kesäkuussa. Marraskuussa aloitettim valmistelut Suomessa huhtikuussa 1997
20090: pidettävään Kansainväliseen ydinvoimalaonnettomuusharjoituksen (INEX-2-FIN).
20091: Jokelan junatormassa huhtikuussa saatiin käytännön kokemusta erityistilanteiden
20092: tiedottamisesta.
20093: 
20094: 
20095: 5. Tietohallinto ja tietopalvelut
20096: Valtioneuvoston kanslian tietotekniikkastrategia 1998 valmistui lokakuussa 1996.
20097: Strategiassa määriteltiin valtioneuvoston kanslian tietohallinnon sekä valtioneuvos-
20098: ton tietoverkon kehittämistavoitteet lähivuosille. Tietohallintotehtävät organisoitiin
20099: uudelleen ja trategiassa määriteltyjen hankkeiden toteuttaminen aloitettiin.
20100: Valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö sopivat keskinäisestä työnjaosta
20101: valtion tietohallinnossa. Sen mukaan valtiovarainministeriö vastaa koko valtioyh-
20102: teisön tietohallinnon yhteensovittamisesta, kun taas valtioneuvoston kanslia vastaa
20103: valtioneuvoston toimintaa tukevien ja valtioneuvoston tietoverkon käyttöön liitty-
20104: vien tietojärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta yhteistyössä ministeriöiden
20105: kanssa.
20106: Työnjaon mukaisesti valtiovarainministeriö asetti valtion tietohallinnon johtoryhmän
20107: Vattin käsittelemään valtionhallinnon tietohallintoasioita. Ryhmässä on varapuheen-
20108: johtajana valtioneuvoston kanslian edustaja. Loppuvuonna asetettiin johtoryhmän
20109: alainen valtioneuvoston tietoverkon ja yhteisten järjestelmien työryhmä Valtti.
20110: Valtin tehtävänä on käsitellä valtioneuvoston yhteistyökysymyksiä käytännön tieto-
20111: hallintotehtävissä. Työryhmän puheenjohtaja ja sihteeri ovat valtioneuvoston kans-
20112:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       327
20113: 
20114: liasta. Valtioneuvoston tietopalvelun yhteistyökysymyksiäkäsittelee valtiovarainmi-
20115: nisteriön asettama Valtipa-työryhmä.
20116: Kehittämisyksikkö hoiti operatiivisen tason tietohallintotoimintoja entisen vastuu-
20117: jaon (valtioneuvoston tietoverkko/valtioneuvoston kanslian tietohallinto) mukaisesti:
20118: Valtioneuvoston tietoverkkoon liittyvä toiminta painottui peruspalvelujen ylläpitoon
20119: ja kehittämiseen. Tietoverkon peruspalveluina huolehdittiin tietoliikenneverkon,
20120: sanomanvälityksen, ilmoitustaulujen, hakemistapalvelujen ja WWW-palvelujen
20121: toimivuudesta.
20122: Tietoliikenneverkon tekniikan uudistamistarpeista ja -mahdollisuuksista tehtiin
20123: selvitys. Sähköpostipuolella kehittämiskohteena oli viestinnän mahdollistaminen In-
20124: ternet-verkkoon. Hakemistaasiaa edistettiin teettämällä X.500-tarveselvitys yhdessä
20125: sisäasiainministeriön ja työministeriön kanssa.
20126: Valtioneuvoston WWW-palvelun hoito siirrettiin ulkoisen palveluntuottajan
20127: vastuulle. Samalla aloitettiin käytettävien WWW-tekniikoiden uudistaminen
20128: ajanmukaisiksi niin ulkoisen kuin sisäisenkin WWW-palvelun osalta.
20129: VN-Faktan toteuttaminen päätettiin käynnistää vuoden 1997 alussa.
20130: Valtioneuvoston kanslian keskitettyä tietohallintotoimintaa on koordinoinut kehittä-
20131: misyksikkö yhdessä hallinto- ja talousyksikön kanssa. Toimintaa on hankaloittanut
20132: vastuuhenkilöiden vaihtuminen. Painopistealueeksi on muodostunut laitteiden ja
20133: sovellusten asentaminen ja ylläpito sekä kanslian yksiköiden tukeminen tietojärjes-
20134: telmien käytössä ja kehittämisessä. Henkilökohtaisia työasemia kansliassa oli
20135: vuoden lopussa noin 150 kappaletta.
20136: 
20137: 
20138: 6. Toimikunnat
20139: Kertomusvuoden aikana valtioneuvoston kanslia asetti tulopoliittisen selvitystoimi-
20140: kunnan kahdeksi seuraavaksi vuodeksi, selvittäjät koulutusvakuutuksen kehittämistä
20141: varten sekä toimikunnan valvomaan vanhojen metsien suojelupäätökseen liittyvän
20142: kompensaatio-ohjelman toteutumista.
20143: Maaherra Kalevi Kivistö ja johtaja Tuulikki Petäjäniemi nimettiin 4.6.1996
20144: koulutusvakuutuksen selvittäjiksi, joiden tehtävänä oli hallituksen 8.5.1996 tekemän
20145: työttömyysturvan uudistamista koskevan täsmentävän päätöksen ja siihen liittyvän
20146: periaatemuistion mukaisesti valmistella ehdotukset työttömän henkilön oikeudesta
20147: saada ansioon suhteutettua työttömyysrahaa vastaavaa toimeentuloturvaa työvoima-
20148: koulutusta pidempikestoisemman omaehtoisen ammatillisen aikuiskoulutuksen
20149: ajalta. Heidän raporttinsa Selvitys työttömän omaehtoisen koulutuksen tuesta ja
20150: aikuiskoulutustuesta julkaistiin 8.1.1997 Valtioneuvoston kanslian julkaisusarjassa
20151: numerolla 199711.
20152: Valtioneuvoston kanslia asetti toimikunnan suunnittelemaan Suomen itsenäisyyden
20153: 80.juhlavuoden ohjelmaa ja huolehtimaan sen toteutuksesta. Toimikunnan puheen-
20154: johtajaksi kutsuttiin opetusministeri Olli-Pekka Heinonen.
20155:                                Ulkoasiainministeriö
20156: 
20157: 
20158: 
20159: 
20160:                            Ulkoasiainministeriö
20161: 
20162: 1. Hallinnonalan toimintaympäristö
20163: ED-jäsenyyden myötä ulkoasiainhallinnon tehtävät ovat olennaisesti lisääntyneet ja
20164: muuttaneet luonnettaan. Vuoden 1996 keskeisiä ED-asioita ovat olleet osallistumi-
20165: nen hallitusten väliseen konferenssiin sekä EU :n ulkosuhteiden ja niihin liittyvien
20166: strategioiden ja ohjelmien valmistelu ml. laajentuminen. EU:n sisämarkkinat ovat
20167: Suomen tärkein markkina-alue, jonka osuus on lähes 60 % maan ulkomaankaupas-
20168: ta. Suomen vuoden 1999 puheenjohtajakauden ja troikkakauden valmistelut on
20169: käynnistetty.
20170: Rinnakkain ED-jäsenyyden kanssa yhteistyö Pohjoismaiden kanssa on ollut tiivistä.
20171: Suomi toimi vuoden 1996 Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana.
20172: Venäjän merkitys Suomen ulkosuhteiden hoidossa on kertomusvuonna säilynyt ja
20173: aktiivista dialogia sen kanssa jatketaan. Lähialueyhteistyö on tärkeä osa suhteiden
20174: hoitoa. Suhteita IVY-maihin on syvennetty vuonna 1996.
20175: Vuoden 1996 aikana Suomi on jatkanut Baltian maiden demokratian ja mark-
20176: kinatalouden vahvistamista. Baltian integroitumista läntisiinjärjestelmiin edistetään.
20177: Suomen kaupallis-taloudellisia etuja Venäjällä ja muissa IVY-maissa, Keski-
20178: Euroopassa ja Baltian maissa on vaalittu ja edistetty EU :n ulkosuhdesopimusten
20179: puitteissa.
20180: EU:n ja NATO:n laajentumisprosessien myötä Keski-Euroopan merkitys Suomen
20181: ulkopolitiikan hoidossa on korostunut. Ex-Jugoslavian alueen kriisitilanne on ollut
20182: edelleen keskeisimpiä ja kipeimpiä EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
20183: kysymyksiä.
20184: Euroopan ulkopuolisista teollisuusmaista Yhdysvallat ja Japani, samoin Kanada ja
20185: Australia, ovat poliittisesti ja taloudellisesti merkittäviä kumppaneita, joiden kanssa
20186: on pidetty jatkuvaa tiivistä keskusteluyhteyttä.
20187: Lähi-idässä painopiste oli kertomusvuonna rauhanprosessin tukemisessa. Aasiassa
20188: ja Afrikassa toteutettiin paitsi Suomen kansallisia päämääriä myös EU:n yleisiä
20189: tavoitteita, jotka liittyvät demokratiakehitykseen ja Ihmisoikeuksien kunnioittami-
20190: seen. Itä- ja Kaakkois-Aasian maat muodostavat merkittävän painopistealueen
20191: suomalaiselle vientiteollisuudelle. Latinalaisen Amerikan suhteita on tehostettu
20192: vierailuvaihtoa lisäämällä.
20193: Euroopan turvallisuusjärjestelmien rakentaminen on yksi lähivuosien tärkeimmistä
20194: tehtävistä. Käytännössä se toteutuu toisiaan täydentävien järjestelmien välityksellä.
20195: Näistä keskeisimmät ovat EU, Pohjois-Atlantin liitto (NATO) ja sen rauhankump-
20196: panuus (PfP), Länsi-Euroopan Unioni (WEU), Euroopan turvallisuus- ja yhtesityö-
20197: järjestö (ETYJ) ja Euroopan Neuvostoa (EN).
20198: Suomi on kertomusvuonna tiivistänyt osallistumistaan NATO:n laajennettuun
20199: rauhankumppanuusyhteistyöhön. EU:n jäsenenä ja WEU:n tarkkailijana Suomi
20200: osallistuu eurooppalaisen kriisinhallintavalmiuden kehittämiseen.
20201:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       329
20202: 
20203: YK:ssa voimavaroja on kohdennetto Suomen tärkeinä pitämiin kysymyksiin, joita
20204: ovat ihmisoikeudet, kriisinhallinta, sosiaalinen kehitys, naisten aseman parantami-
20205: nen, työ kestävän kehityksen hyväksi ja YK-järjestelmän toimivuuden tehostami-
20206: nen.
20207: Ihmisoikeuspolitiikan painoarvo Suomen ulkopolitiikassa kasvaa. Ihmisoikeuspoli-
20208: tiikan yhteys mm. kehitysyhteistyöhön ja kauppapolitiikkaan on edellyttänyt entistä
20209: koordinoidumpaa lähestymistapaa. EU :n reagointi ihmisoikeustilanteisiin on laajaa
20210: ja nopeaa, mikä on merkinnyt kertomusvuonna aktiivista ja aloitteellista osallistu-
20211: mista. ETYJ, EN ja YK säilyvät merkittävinä ihmisoikeuspolitiikan foorumeina.
20212: 
20213: 
20214: 2. Yleinen hallinto
20215: Vuoden 1996lopussa Suomi oli tunnustanut 186 valtiota. Diplomaattisuhteet Suomi
20216: oli solminut 168 valtion kanssa. Näistä viimeisimmät olivat 1993 tunnustetut
20217: Eritrea ja entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia. Vuonna 1996 diplomaattisuhteet
20218: solmittiin Haitin kanssa.
20219: Suurlähettilään johtamat suurlähetystöt perustettiin Filippiineille Manilaan ja
20220: Singaporeen, joissa olivat va. asiainhoitajan johtamat suurlähetystöt Saksan Iiitto-
20221: tasavallassa Mtinchenissa sijainnut lähetetyn pääonsulin virasto lakkautettiin.
20222: Konsulitehtäviä ryhtyi tämän jälkeen jatkamaan kunniakonsuli.
20223: Vuoden 1996 lopussa Suomella oli 61 suurlähetystöä sekä pysyvät edustustot
20224: Euroopan Neuvostossa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä, Euroopan
20225: unionissa, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä, Yhdistyneissä Kansa-
20226: kunnissa ja Genevessä olevissa kansainvälisissä järjestöissä. Asetuksella perustettiin
20227: uusi suurlähettiläänjohtama pysyvä edustusto YK:nGeneven Aseidenriisuntakonfe-
20228: renssiin, jonka jäseneksi Suomi valittiin 17 .6.1996. Asetus tulee voimaan 1.2.1997.
20229: Pääkonsulinvirastoja oli kahdeksan. Muita toimipisteitä, joissa on Suomesta
20230: lähetettyä henkilöstöä, oli 14. Neljä kiertävää suurlähettilästä oli akkreditoitu
20231: Helsingistä käsin kuuteen Länsi-Afrikan, kuuteen Keski-Aasian, kolmeen Keski-
20232: Amerikan ja kahteen ex-Jugoslavian rauhanprosessiin kuuluvaan maahan.
20233: Kertomusvuoden lopussa Suomella oli 56 kunniapääkonsulia, 322 kunniakonsulia
20234: ja 18 kunniavarakonsulia sekä kaksi konsuliasiamiestä.
20235: Kertomusvuoden talousarvion mukaan ulkoasiainministeriön hallinnonalan menot
20236: olivat 2940,1 miljoonaa markkaa, mikä oli koko talousarvisota 1,5 prosenttia.
20237: Hallinnonalan menoista noin puolet, 1435,1 miljoonaa markkaa, oli tarkoitettu
20238: ulkoasiainhoidon tehtäviin (030) 1505 miljoonan markan kuuluessa kansainväliseen
20239: ja teolliseen kehitysyhteistyöhön sekä yhteistyöhön Keski- ja Itä-Euroopan maiden
20240: kanssa (040). Ulkoasiainhoitoon osoitetut varat olivat siten 0,7 % talousarvion
20241: kaikista menoista.
20242: Kertomusvuoden lopussa ulkoasiainhallinnossa oli 1626 virkaa, joiden haitijoista
20243: määräaikaisia oli 221. Viroista 994 oli sijoitettu ulkoasiainministeriöön ja 632
20244: ulkomaanedustukseen. Lisäksi ministeriössä työskenteli 54 ja ulkomaanedustuksessa
20245: 29 lähetettyä työsopimussuhteista henkilöä sekä noin 750 asemamaasta palkattua
20246: työsopimussuhteista henkilöä.
20247: Kertomusvuonnakehitettiin edelleen ulkoasiainhallinnon tulosohjauksen muotojaja
20248: menetelmiä. Samoin jatkettiin ulkoasiainministeriön organisaation ja henkilöstön
20249: kehittämistä.
20250: 330                             Ulkoasiainministeriö
20251: 
20252: Suomen jäsenyys Euroopan unionissa sekä entistä kiinteämpi yhteistyö muiden
20253: kansainvälisten järjestöjen kanssa on mullistanut ministeriön tietohallinnon. Se on
20254: edellyttänyt yhteisiä tietoverkkoja sekä oman toimistojärjestelmän täydellistä
20255: uudistamista. Uuden, Microsoftin tuotteisiin perustuvan toimistojärjestelmän
20256: UH99:n käyttöönotto aloitettiin kesällä 1996 ja vanhasta toimistojärjestelmästä
20257: päästään eroon kesäkuussa 1997. Vuoden 1998 aikana uusi verkko kattaa useimmat
20258: edustustot ja mahdollistaa myös etätyöskentelyn kodista tai virkamatkalta. Verkon
20259: tehokas käyttö edellyttää tekstituotannon integraatiota ja se puolestaan standardoin-
20260: tiainformaation elinkaaren kaikissa vaiheissa. Ulkoasiainhallinnon asiakirjatuotanto
20261: on uudistettu kokonaan siltä pohjalta, että asiakirjojen valmistus, jakelu, rekisteröin-
20262: ti, arkistointi ja uudelleen hyödyntäminen tapahtuvat elektronisesti. Ministeriön ja
20263: keskeisten edustustojen tietokantoja yhdistämällä vältytään organisaation sisäiseltä
20264: päällekkäiseltä työltä.
20265: Ulkoasiainhallinnon oman asiakirjajärjestelmän toisena linjana on EU:ssa tapahtuva
20266: säädösvalmistelu. Sitä varten otettiin vuoden 1995 alustakäyttöön Eurodoc-niminen
20267: rekisteri ja tekstietietokanta, jotka ovat ulkoasiainministeriön hallinnassa sen omilla
20268: tietokoneella. Se on käytössä kaikissa ministeriöissä ja eduskunnassa. Sen hyväksi-
20269: käyttöä tehostetaan vuonna 1997 www- käyttöliittymällä.
20270: EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön vuoksi ministeriö on liittynyt EU:n
20271: omaan verkkoon sekä laajentanut omia salajärjestelmiään kaikkiin omiin edustustoi-
20272: hin. Samalla on kehitetty myös hf-radioverkkoa kustannusten alentamiseksi ja
20273: turvallisuuden lisäämiseksi.
20274: EU:n muutkin yhteistyöalueet ovat merkinneet tietotekniikan nopeaa uudistamistar-
20275: vetta. Vuonna 1996 aloitettiin viisumijärjestelmän uusiminen, mitä tuleva EU:n
20276: yhtenäisviisumi edellyttää. Samalla viisuminautoaja rajavalvontaa pyritään tehosta-
20277: maan. ED-passin käyttöönotto vuoden 1997 alusta edellyttää myös ministeriön
20278: passijärjestelmän uusimista.
20279: Vuonna 1996 ulkoasiainministeriö hankki valtion omistukseen Seoulissa kiinteistön
20280: suurlähettilään virka-asunnoksi. Kauppaan varattiin oheiskustannuksineen 14
20281: miljoonaa markkaa. Canberrassa hankittiin valtion hallintaan 99 vuoden vuok-
20282: rasopimuksella nykyisen suurlähetystökiinteistön naapuritontti kanslian uudisraken-
20283: nushanketta varten. Hallintaoikeudesta maksettiin kertakorvauksena noin 2,4
20284: miljoonaa markkaa. Berliinissä luovutettiin edellisvuonna valtion omistukseen
20285: hankittu suurlähetystötontti yhteispohjoismaiseen omistukseen noin yhdeksän
20286: miljoonan markan kauppahintaan.
20287: Berliiniin tulevan yhteispohjoismaisen suurlähetystökiinteistön kansainvälisen
20288: arkkitehtikilpailun ratkettua vuosien 1995 ja 1996 vaihteessa järjestettiin kansalli-
20289: nen arkkitehtikilpailu Suomen suurlähetystön suunnittelusta. Kilpailun tulos
20290: julistettiin kesäkuussa ja lopullinen suunnittelu käynnistettiin voittaneen ehdotuksen
20291: pohjalta. Rakennustyöt on tarkoitus käynnistää vuonna 1997 ja niiden arvioidaan
20292: valmistuvan vuonna 1999. Hankkeen kustannusarvio vuoden 1997 talousarviossa on
20293: 46,5 miljoonaa markkaa.
20294: Tukholman suurlähetystön kanslian suunnittelu on edennyt siten, että rakennustyöt
20295: käynnistyvät vuoden 1997 alussa ja valmistuvat vuonna 1998. Hankkeen kustan-
20296: nusarvio on vuoden 1997 talousarviossa 38,55 miljoonaa markkaa.
20297: Suomi päätti osallistua Abujaan tulevaan ED-maiden suurlähetystöhankkeeseen.
20298: Suomen arvioitu osuus kustannuksista on 16 miljoonaa markkaa ja hankkeen
20299: arvioidaan valmistuvan vuonna 2000.
20300:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       331
20301: 
20302: Merkittävistä ulkomaisista rakennushankkeista valmistuivat kertomusvuonna
20303: Tallinnassa ja Riiassa olevien suurlähetystöjen peruskorjaushankkeet Edellisen
20304: kustannusarvio oli noin 34,2 miljonaa markkaa ja jälkimmäisen 21,4 miljoonaa
20305: markkaa. Brysselissä oleva suurlähetystö muutti uusiin toimi tiloihin, joiden korjaus-
20306: ja muutostöiden kustannusarvio oli 5,4 miljoonaa markkaa. Wienissä olevan
20307: suurlähettilään virka-asunnon peruskorjaushanke saatettiin päätökseen. Kokonais-
20308: kustannuksiksi muodostui runsaat neljä miljoonaa markkaa.
20309: Seuraavassa käsitellään ulkoasiainministeriön oikeudellisiin tehtäviin liittyviä
20310: kysymyksiä sekä lehdistö- ja kulttuuritehtäviä. Suomen toimintaa Euroopan
20311: unionissa sekä hallinnonalan kansainvälispoliittista toimintaa kuten myös kauppapo-
20312: liittisia kysymyksiä käsitellään kertomuksen kolmannessa Suomen suhteita ulkoval-
20313: toihin koskevassa osassa. Siinä käsitellään myös Suomen suhteita Pohjoismaihin,
20314: Yhdistyneitä Kansakuntia, kehitysyhteistyötä eräiltä osin sekä muiden ministeriöi-
20315: den kansainvälisiä suhteita. Kansainvälisen kehitysyhteistyön muilta osin viitataan
20316: vuosittain annettavaan kehitysyhteistyökertomukseen.
20317: 
20318: 
20319: 3. Oikeudelliset tehtävät
20320: Vuoden 1996 aikana Suomi on käynyt muiden Pohjoismaiden kanssa neuvotteluja
20321: Schengenin sopimusten osapuolten kanssa kokonaisratkaisusta, jolla voidaan
20322: varmistaa pohjoismaisen passi- ja liikkumisvapauden jatkuvuus Schengenin
20323: sopimusten tultua voimaan ja osan Pohjoismaista liittyessä Schengenin sopimuksiin,
20324: joihin voivat liittyä osapuoliksi vain Euroopan unionin jäsenvaltiot. Schengenin
20325: osapuolia ovat Saksa, Ranska, Benelux-valtiot, Espanja, Portugali, Italia, Kreikka
20326: ja Itävalta, joista kolme viimeksi mainittua eivät vielä sovella sopimuksia. Sopi-
20327: musten keskeinen sisältö on henkilöiden rajatarkastusten lakkauttaminen sopimus-
20328: maiden välisiltä rajoilta ja tarkastusten keskittäminen alueen ulkorajoille. Ne
20329: sisältävät lisäksi määräyksiä ns. korvaavista toimenpiteistä, joilla tiedonkulkua ja
20330: viranomaisyhteistyötä tehostamalla torjutaan vapaasta liikkuvuudesta yleiselle
20331: järjestykselle ja turvallisuudelle mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Neuvottelut
20332: pohjoismaisesta ratkaisusta saatiin päätökseen kertomusvuoden syksyn aikana.
20333: Suomi, Ruotsi ja Tanska liittyivät 19.12.1996 allekirjoitetulla sopimuksella Schen-
20334: genin sopimusten osapuoliksi ja Islanti ja Norja tekivät samanaikaisesti yhteis-
20335: työsopimuksen, joka mahdollistaa niiden osallistumisen Schengenin toimintaan
20336: liitännäisjäseninä. Keskeinen neuvottelutavoite saatiin näin varmistetuksi ja samalla
20337: luotiin perusta laajan vapaan liikkuvuuden alueelle Euroopassa. Schengenin
20338: sopimusten soveltaminen edellyttää lukuisia järjestelyjä, mm. yhteiseen tietojätjes-
20339: telmään kytkeytymistä, lentoasemien uudelleenjärjestelyjä liikenteen erottelemiseksi
20340: sekä useita lamsäädännön muutoksia. Lisäksi sopimukset on ratifioitava kaikissa
20341: vanhoissa jäsenvaltioissa. Niiden soveltaminen Pohjoismaiden osalta voitaneen
20342: aloittaa aikaisintaan vuoden 1999 alussa.
20343: Suomi ratifioi kertomusvuonna YK:n merioikeusyleissopimuksen ja sen XI osan
20344: soveltamiseen liittyvän sopimuksen ja osallistui aktiivisesti sekä yleissopimuksella
20345: perustetun Kansainvälisen merenpohjajärjestön että Kansainvälisen merioikeus-
20346: tuomioistuimen työn käynnistämiseen.
20347: Suomi ja Viro tekivät kertomusvuonna sopimuksen merivyöhykerajasta Suomenlah-
20348: della ja pohjoisella Itämerellä. Sopimuksessa määrätään raja yhtäältä Suomen
20349: mannetjalustan ja kalastusvyöhykkeen ja toisaalta Viron talousvyöhykkeen välillä.
20350: Sopimus vahvistaa Suomen ja Viron välillä väliaikaisesti sovelletun rajan, joka
20351: määräytyi neljän Suomen ja SNTL:n välillä aikanaan tehdyn sopimuksen (SopS
20352: 20/1966, 11/1968, 43/1980 ja 88/1986) perusteella. Rajaa täydennetään sopimuk-
20353: sessa lisäksi tähän saakka määräämättä olleella osuudella Bogskäristä kaakkoon
20354: 332                            Ulkoasiainministeriö
20355: 
20356: sijaitsevalla alueella. Rajasta on edelleen jätetty määräämättä sen aivan itäisin ja
20357: läntisin osuus, kunnes rajaviivojen kohtauspisteistä on sovittu yhtäältä Venäjän ja
20358: toisaalta Ruotsin kanssa.
20359: Baltian maiden viisumivapauteen tähtääviäjärjestelyjä on kertomusvuonna jatkettu.
20360: Viron kanssa on käyty neuvotteluja viisumivapaussopimuksesta, jonka sisällöstä on
20361: sovittu lukuunottamatta viisumivapauden alkamisajankohtaa. Viisumivapaudesta
20362: sopimisen edellytyksenä olleet sopimusjärjestelyt, sopimukset yhteistyöstä rikosten
20363: torjunnassa sekä laittomasti maahan tulleiden ja maassa oleskelevien henkilöiden
20364: takaisinottamisesta, ovat tulleet voimaan. Viisumivapauden toteuttamisen edellyttä-
20365: mät tekniset järjestelyt, keskitetyn atk-pohjaisen passirekisterin luominen Viroon ja
20366: passien koneellinen luettavuus, liittyvät Suomen ja Viron välisen matkustajaliiken-
20367: teen suuresta volyymistä seuraavaan tarpeeseen järjestää rajanylitys tavalla, joka
20368: turvaa passintarkastusten nopeuden ja luotettavuuden. Tältä osin sovittujen toimen-
20369: piteiden täytäntöönpano on alkanut Suomen tuella kertomusvuonna ja mikäli se
20370: toteutuu odotetulla tavalla, viisumivapaus tulee voimaan ennen vuoden 1997 kesää.
20371: Latvian kanssa on allekirjoitettu sopimukset rikosten torjunnasta ja takaisinottami-
20372: sesta vuoden 1996 aikana ja keskustelut viisumivapaudesta voidaan aloittaa vuonna
20373: 1997. Liettuan kanssa on sovittu molempien mainittujen sopimusten sisällöstä,
20374: mutta niitä ei ole vielä allekirjoitettu. Viisumivapaushankkeet Baltian maiden
20375: kanssa ovat luonteeltaan uraauurtavia niin Euroopan unionin kuin Schengeninkin
20376: piirissä, minkä vuoksi Suomi on pyrkinyt valmistelemaan ne erityisen huolellisesti
20377: tukeakseen siten myös Baltian maiden edelleen integroitumista Eurooppaan. Viron
20378: kanssa on kertomusvuonna saatettu voimaan sopimus yhteistyöstä ja keskinäisestä
20379: avunannosta onnettomuustapauksissa, joka luo oikeudellisen perustan maiden
20380: pelastusviranomaisten väliselle yhteistyölle.
20381: Sopimussuhteiden järjestämistä Neuvostoliiton, Jugoslavian ja Tsekkoslovakian
20382: hajoamisen seurauksena syntyneiden valtioiden kanssa on jatkettu. Vuonna 1996
20383: sovittiin Slovakian kanssa niistä Tsekkoslovakian kanssa tehdyistä sopimuksista,
20384: jotka ovat voimassa maiden välisissä suhteissa.
20385: Venäjän kanssa on saatettu voimaan sopimus yhteistyöstä onnettomuustapauksissa,
20386: joka muodostaa oikeudellisen pohjan pelastusviranomaisten väliselle yhteistyölle.
20387: Rajaviranomaisten välisen yhteistyön pohjan saattamiseksi ajan tasalle on sovittu
20388: vuoden 1960 rajajärjestyssopimuksen muuttamista koskevasta pöytäkirjasta, joka on
20389: tarkoitus allekirjoittaa vuoden 1997 alussa. Vuonna 1993 tehtyä sopimusta yhteis-
20390: työstä rikosten torjumiseksi on kertomusvuonna muutettu yhteistyön tehostamiseksi
20391: laajentamalla toimivaltaisten viranomaisten piiriä Venäjän osalta. Lisäksi on
20392: valmisteltu useita sopimuksia, jotka aikanaan valmistuttuaan korvaavat vastaavat
20393: Neuvostoliiton kanssa tehdyt sopimukset. Vireillä on sopimushankkeita, jotka
20394: koskevat ydinalaan, ympäristönsuojeluun, pelastustoimeen, liikenteeseen, verotuk-
20395: seen, investointeihin, oikeusapuun ja sairaanhoitoon liittyviä kysymyksiä. Kerto-
20396: musvuonna on myös irtisanottu eräitä aikanaan Suomen ja SNTL:n välillä tehtyjä
20397: sopimuksia, joita ei ole enää pidetty tarpeellisina tai Suomen muiden kansainvälis-
20398: ten velvoitteiden mukaisina. Ukrainan kanssa on kertomusvuonna allekirjoitettu
20399: sopimus ydinonnettomuuksien ilmoittamisesta ja ydinlaitoksia koskevasta tietojen-
20400: vaihdosta sekä valmisteltu sopimusta tulliviranomaisten yhteistyöstä. Muiden IVY-
20401: maiden kanssa yhteydet oikeudellisissa kysymyksissä ovat olleet vähäisiä ja uusia
20402: sopimuksia on valmisteltu, mikäli käytännön tarpeita on ilmennyt.
20403: Saksan kanssa suunnitellun kaksoiskansalaisten ase- ja siviilipalveluksen keskinäistä
20404: korvaavuutta koskevan sopimuksen tekemisestä on kertomusvuonna luovuttu ottaen
20405: huomioon Euroopan Neuvostossa valmisteilla oleva kansalaisuutta koskeva yleisso-
20406: pimus.
20407:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       333
20408: 
20409: Suomi allekirjoitti NATO/PfP SOFA -sopimuksen joulukuussa 1996. Sopimus
20410: pyritään saattamaan voimaan kevään 1997 aikana. Sopimukseen on tarkoitus tehdä
20411: varauma.
20412: Suomi osallistui kertomusvuonna aktiivisestiYK:noikeudellisen komitean (VI ko-
20413: mitea) alaisen, pysyvän kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamista valmiste-
20414: levan toimikunnan työhön. YK:n yleiskokous päätti 51. istunnossaan, että rikos-
20415: tuomioistuimen perustamista käsittelevä diplomaattikonferenssi kutsutaan koolle
20416: vuonna 1998. Suomi osallistui aktiivisesti myös kansainvälisten vesistöjen muuta
20417: kuin liikennekäyttöä koskevan yleissopimuksen valmisteluun YK:n VI komiteassa.
20418: Sopimusvalmistelu, joka on aloitettu aikoinaan kansainvälisen oikeuden toimikun-
20419: nassa Suomen aloitteesta, jatkuu keväällä 1997.
20420: Kertomusvuonna muutettiin eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenenä
20421: kuuluvien velvoitusten täyttämisestä annetun lain nojalla annettuja Irakia, Jugoslavi-
20422: an liittotasavaltaa ja eräitä Kroatian tasavallan ja Bosnian ja Hertsegovinan tasaval-
20423: lan alueita sekä Ruandaa koskevia asetuksia (SäädK 151/1996, 679/1996, 72411996,
20424: 135611996). Jugoslaviaa koskevaa asevientiasetusta on kertomusvuonna ensin
20425: muutettu (152/1996) ja sittemmin se on kumottu (493 11996). Kertomusvuonna on
20426: valmistunut hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden Suomelle Yhdistyneiden
20427: Kansakuntien jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä annetun lain muuttami-
20428: sestaja laiksi rikoslain 46 luvun 1 §:n muuttamisesta. Esitys annetaan eduskunnalle
20429: tammikuussa 1997.
20430: Suomi on myös kertomusvuonna osallistunut IAEA:n piirissä ydinenergian rau-
20431: hanomaiseen käyttöön liittyvien kansainvälisten sopimusjärjestelyjen valmisteluun.
20432: Suomi on liittynyt vuonna 1996 osapuoleksi ydinturvallisuutta koskevaan yleisso-
20433: pimukseen, joka tuli myös kansainvälisesti voimaan lokakuussa 1996. Kysymykses-
20434: sä on puitesopimus, joka määrittelee osapuolia sitovat periaatteet ja velvoitteet
20435: ydinvoimalaitosten rakentamisessa ja niiden käytön turvallisuusvalvonnassa.
20436: Maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä
20437: tehty yleissopimus tuli voimaan 6.10.1996 ja Yhdistyneiden kansakuntien yleisso-
20438: pimus aavikoitumisen ehkäisemisestä erityisesti sellaisissa maissa, joita koettelee
20439: vakava kuivuus ja/tai aavikoituminen 26.12.1996. Suomi hyväksyi kertomusvuonna
20440: Etelämannerta koskevaan sopimukseen liittyvän ympäristönsuojelupöytäkirjan.
20441: Vieraiden valtioiden harjoittama merentutkimus Suomen kalastusvyöhykkeellä on
20442: ilmoituksenvaraista. Sen sijaan Suomen aluevesillä tapahtuvaa tutkimusta varten
20443: vaaditaan diplomaattiteitse pyydettävä lupa. Vuonna 1996 ulkoasiainministeriö
20444: vastaanotti eri maista kuusi tutkimusaluksia koskevaa lupa-anomusta. Vastaavasti
20445: Suomi esitti samana aikana 19 eri tutkimusmatkaa koskevat lupapyynnöt Vuoden
20446: aikana Venäjän viranomaiset pysäyttivät suomalaisen tutkimusaluksen Venäjän
20447: aluevesillä todentaakseen suoritettujen tieteellisten tutkimusten lainmukaisuuden.
20448: Italian vuonna 1993 Suomelle esittämään selvityspyyntöön suomalaisaluksen
20449: mahdollisesta alusten aiheuttaman meren pilaantomisen ehkäisemisestä tehdyn
20450: kansainvälisen yleissopimuksen (MARPOL) rikkomisesta vastattiin ilmoittamalla,
20451: että asiassa on tehty syyttämättäjättämispäätös. Saksan kertomusvuoden aikana
20452: esittämä vastaavanlainen selvityspyyntö on vielä vireillä.
20453: Suomi esitti kertomusvuonna EY:n tuomioistuimelle kirjallisia huomautuksia
20454: kahdeksassa vireillä olevassa ennakkoratkaisuasiassa. Ennakkoratkaisupyynnöt
20455: koskivat tavaroiden vapaata liikkuvuutta (feta-juusto nimikkeen käyttö), miesten ja
20456: naisten tasa-arvoa työelämässä, kansainvälisiä urheilukilpailujakoskevien sääntöjen
20457: yhteisöoikeudenmukaisuutta, ns. kotimyyntidirektiivin tulkintaa, ensimmäisen
20458: 334                             Ulkoasiainministeriö
20459: 
20460: yhteisöoikeudellisen direktiivin tulkintaa, ns. jätedirektiivin tulkintaa, Suomen
20461: energiaveron yhteisöoikeudenmukaisuutta sekä eri jäsenvaltioiden sosiaaliturvan
20462: soveltamista ns. liikkuvaan työntekijään. Lisäksi Suomi osallistui kolmessa eri
20463: ennakkoratkaisuasiassa suulliseen käsittelyyn ja täydensi kirjallisissa huomautuksis-
20464: sa esittämäänsä. Suulliset käsittelyt koskivat kolmannen vahinkovakuutusdirektiivin
20465: tulkintaa, ns. TV -direktiivin tulkintaa sekä alkoholijuomien vähittäiskaupan
20466: yksinmyyntioikeuden yhteisöoikeudenmukaisuutta.
20467: Suomi ei ollut kantajana tai vastaajana yhdessäkään EY:n tuomioistuimessa vireillä
20468: olleessa asiassa. Suomi teki väliintulon Belgian Espanjaa vastaan nostamassa
20469: jutussa. Suomi tuki Belgian kannetta, jonka mukaan Espanja on jättänyt täyttämättä
20470: EY:n perustamissopimuksen 34 artiklan velvoitteet pitäessään voimassa asetuksen,
20471: jonka mukaan alkuperänimitykseen oikeutettu viini on puHotettava tuotantoalueen
20472: sisällä.
20473: Vuonna 1996 komissio on käynnistänyt Suomea vastaan EY:n perustamissopimuk-
20474: sen 169 artiklan mukaisen valvontamenettelyn viidessä asiassa. Valvontamenettelyt
20475: koskevat Suomen työtapaturmajärjestelmän yhteisöoikeudenmukaisuutta, vaarallisia
20476: tai ympäristöä pilaavia aineita kuljettavien alusten vähimmäisvaatimuksia, eräiden
20477: öljysäiliöalusten painolastitilojen vetoisuuden mittaamista, luonnonsuojelualueista
20478: muodostettavan ns. Natura 2000- verkon toimeenpanoa sekä 286 direktiivin toi-
20479: meenpanoa.
20480: Suomi toimitti kertomusvuonna EY:n komissiolle direktiivin täytäntöönpanoa
20481: koskevia ilmoituksia (notifikaatiota) Ahvenanmaan osalta 752 ja valtakunnan osalta
20482: 264.
20483: Suomi antoi kertomusvuoden lokakuussa Euroopan neuvostolle toisen määrä-
20484: aikaisraportin Euroopan sosiaalisen peruskirjan toteutumisesta. Suomi oli kertomus-
20485: vuonna kuultavana neljässä YK:n sopimuskomiteassa, joissa tarkasteltiin Suomen
20486: eri ihmisoikeussopimuksista antamia määräaikaisraportteja. Tammikuussa Suomi oli
20487: kuultavanaYK:nlapsen oikeuksien komiteassa, maaliskuussa kaikkinaisen rotusyr-
20488: jinnän vastaisessa komiteassa, toukokuussa kidutuksen vastaisessa komiteassa ja
20489: marraskuussa taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevässä
20490: komiteassa.
20491: YK:n työryhmissä, joissa laaditaan lisäpöytäkirjoja voimassa oleviin ihmisoi-
20492: keussopimuksiin, Suomi painotti erityisesti naisten ja lapsen oikeuksia. Suomi
20493: osallistui aktiivisesti erityisesti kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan
20494: yleissopimuksen valitusoikeutta koskevan lisäpöytäkirjan valmistelutyöhön sekä
20495: lapsen oikeuksien yleissopimukseen laadittavien lasten myyntiä ja lapsiprostituu-
20496: tiota sekä lapsia aseellisissa konflikteissa koskevien lisäpöytäkirjojen valmisteluun.
20497: Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen
20498: (Euroopan ihmisoikeussopimus) yhdestoista pöytäkirja ratifioitiin 12.1.1996.
20499: Pöytäkirjan odotetaan tulevan voimaan vuoden 1999 aikana. Pöytäkirjalla uudiste-
20500: taan perusteellisesti yleissopimuksella perustettu ihmisoikeuksien valvontajärjestel-
20501: mä lakkauttamaHa nykyiset osa-aikaisesti toimivat valvontaelimet, Euroopan
20502: ihmisoikeustoimikunta ja tuomioistuin, sekä korvaamalla ne uudella pysyvästi
20503: toimivalla Euroopan ihmisoikeustuomioistuimella.
20504: Hallinto lainkäyttölain tultua voimaan 1.12.1996 Suomi osittain peruutti 20.12.1996
20505: Euroopan ihmisoikeussopimukseen tekemänsä varauman, joka koskee suullista
20506: käsittelyä lääninoikeuksissa, korkeimmassa hallinto-oikeudessa sekä vesiylioikeu-
20507: dessa.
20508:                         1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         335
20509: 
20510: VIkaasiainministeriö järjesti Euroopan neuvoston kanssa Venäjän hallituksen
20511: edustajille ihmisoikeusseminaarin, jossa käsiteltiin Venäjän liittymistä Euroopan
20512: ihmisoikeussopimukseen.
20513: Kertomusvuonna Euroopan ihmisoikeustoimikunta rekisteröi 117 valitusta Suomea
20514: vastaan, jätti tutkittavaksi ottamatta 65 valitusta, otti tutkittavaksi kaksi valitusta ja
20515: antoi kaksi raporttia. Toimikunta lähetti Suomen hallitukselle vastinetta varten 14
20516: valitusta. Suomi oli vastaajana yhdessä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa
20517: vireillä olevassa jutussa. Lisäksi Suomi osallistui yhteen Euroopan ihmisoikeustoi-
20518: mikunnassa pidettyyn suulliseen käsittelyyn.
20519: Helmikuussa ulkoasiainministeriö asetti toimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia
20520: selvitys konsulipalveluja koskevista säädöksistä ja määräyksistä sekä yleisistä
20521: periaatteista, tehdä kartoitus kaikista konsulipalveluista sekä vertailla annettavia
20522: konsulipalveluja muiden maiden antamiin palveluihin. Selvityksessä arvioitiin mm.
20523: konsulipalvelujen tasoaja tehtiin esityksiä lainsäädännön muuttamisesta ja konsuli-
20524: palvelujen tason parantamisesta. Selvityksen laatimista varten pyydettiin ministeriön
20525: eri osastoilta ja edustustoilta lausunnot. Selvitys luovutettiin 30.9.1996.
20526: Selvityksen yhteydessä ryhdyttiin valmistelemaan asetuksen antamista hädänalai-
20527: seen asemaan ulkomailla joutuneen Suomen kansalaisen taloudellisesta avustami-
20528: sesta. Tarkoituksena oli mm. säätää asetustasaisesti ne periaatteet, joita noudatetaan
20529: avustettaessa hädänalaiseen asemaan joutunutta Suomen kansalaista. Asetus
20530: annettiin 20.12.1996.
20531: VIkaasiainministeriö antoi vuoden alussa alustavat ohjeet EU:n kansalaisten
20532: avustamisessa kolmansissa maissa. A vustaminen perustuu Euroopan unionista
20533: tehdyn sopimuksen 8c -artiklaan sekä kahteen neuvoston vuoden 1995 lopulla
20534: tekemään päätökseen. Neuvoston avustamisesta tekemät päätökset tulevat voimaan,
20535: kun kaikki jäsenvaltiot ovat ne valtionsisäisesti hyväksyneet. Päätökset eivät tulleet
20536: voimaan vielä vuoden 1996 aikana.
20537: EU :n konsuliasiain työryhmässä on lisäksi käsitelty väliaikaisen matkustusasiakirjan
20538: hyväksymistä. Vuoden aikana tehtiin päätös yhdenmukaisesta asiakirjasta, jonka
20539: painattaminen on jäsenvaltioiden vastuulla. Kuten kansalaisten avustamista koskevat
20540: päätökset, väliaikaisen matkustusasiakirjan voimaantulo edellyttää kaikkien jäsen-
20541: valtioiden hyväksymistä. Päätös ei tullut voimaan vuoden 1996 aikana.
20542: EU:n konsuliasiain työryhmässä on käsitelty myös EU:n kansalaisten evakuointia
20543: kolmansista maista, vankilaolosuhteita ja lapsikaappauksia.
20544: Hädänalaiseen asemaan ulkomailla joutuneille Suomen kansalaisislle välitettiin
20545: varoja kertomusvuonna 281 (edellisenä vuonna 435) tapauksessa. Avustustapausten
20546: huomattavaan vähenemiseen edellisestä vuodesta on vaikuttanut pankkipalvelujen
20547: sekä matkatoimistojen vastuualueeseen kuuluvien tehtävien laajentuminen. Ministe-
20548: riön tietoon on tullut kertomusvuonna 62 Suomen kansalaiselle sattunutta sairasta-
20549: pausta. Ulkomailla kuolleita Suomen kansalaisia kotiutettiin 163. Valtion varoin
20550: takaisinmaksusitoumusta vastaan kotiutettaessa edustuston ei nykyisin tarvitse
20551: alistaa asiaa ulkoasiainministeriölle, joten näitä kysymyksiä käsiteltiin ministeriössä
20552: kertomusvuonna vain kolmessa tapauksessa. Ulkomailla tilapäisesti oleskelevia
20553: Suomen kansalaisia koskevia olosuhdetiedusteluja, joissa matkustaja oli jäänyt
20554: palaamatta kotimaahan tai häneen ei muutoin oltu normaalisti saatu yhteyttä, tehtiin
20555: 35.
20556: Edellisiltä vuosilta maksamatta jääneitä takaisinmaksusitoumuksin annettuja
20557: avustuksia on kertomusvuoden aikana pyritty perimään suoraan velallisilta 12
20558: 336                            Ulkoasiainministeriö
20559: 
20560: tapauksessa ja ulosottohakemuksin 29 tapauksessa. Perintätapaukset ovat edellisiin
20561: vuosiin verrattuna vähenemässä, koska viime vuosina on määrätietoisesti pyritty
20562: vähentämään takaisinmaksusitoumuksiin perustuvia avustuksia. Hädänalaisten
20563: Suomen kansalaisten avustamiseen varatun määrärahan sallimissa puitteissa
20564: poistettiin tileistä kertomusvuoden lopussa 26 henkilölle annettua takaisin saamatta
20565: jäänyttä avustusta vuosilta 1989-1992. Ulkomailla asuvia hädänalaisessa tilanteessa
20566: eläviä Suomen kansalaisia avustettiin pysyväisluonteisin kuukaisiavustuksin 15
20567: tapauksessa noin 70 000 markalla.
20568: Vuoden 1996 aikana tuli ulkoasiainministeriön tietoon runsaat 150 tapausta, joissa
20569: Suomen kansalainen tai Suomessa vakinaisesti asuva ulkomaalainen oli pidätettynä
20570: tai vangittuna Pohjoismaiden ulkopuolella. Tapauksista 39 oli huumausainerikoksia,
20571: 20 väkivaltarikoksia, seitsemän rahanpesuun, rahaväärennöksiin ja valuutan
20572: salakuljetukseen liittyviä, neljä aseiden salakuljetukseen tms.liittyviä sekä yhdeksän
20573: varastettujen autojen salakuljetusta koskevia. Kertomusvuoden lopulla oli pidätetty-
20574: jä, vangittuja ja rangaistusta kärsiviä runsaat 80 henkilöä. Lukumäärään sisältyvät
20575: myös ehdonalaiseen vapauteen päässeet sekä vapaalla jalalla oikeudenkäyntiä
20576: odottavat. Rikoksista suurin osa on huumausainerikoksia. Pohjoismaiden ulkopuo-
20577: lelta karkotettiin runsaat 30 Suomen kansalaista tai Suomessa vakinaisesti asuvaa
20578: ulkomaalaista. Rikoksentekijän luovuttamistapauksia oli 21 ja tuomitun siirtoa
20579: koskevia tapauksia kolme. Suomen poliisi- ja muiden viranomaisten niille esitetty-
20580: jen ulkomatsten asiakirjojen aitoutta ja laillisuutta koskevat virka-apupyynnöt ovat
20581: jatkuvasti lisääntyneet. Epäilyksenalaisissa tilanteissa asiakirjat ovat tutkittaessa
20582: osoittautuneet varsin usein väärennöksisksi.
20583: Kertomusvuonna ulkoasiainministeriö vastaanotti ja tilitti edustustojen välityksellä
20584: jäämistävaroja ulkomailta 31 asiassa noin 4,5 miljoonaa markkaa. Suurin osa
20585: välitettiin Yhdysvalloista (noin 2,3 milj. mk) ja Kanadasta (noin 1,7 milj. mk).
20586: Vuonna 1996 tuli vireille 47 uutta jäämistöasiaa, joista 24 on edelleen käsiteltävinä.
20587: Edellisvuosina alkaneita jäämistäasioita on vireillä noin 40.
20588: Vuoden 1996 aikana tuli vireille 106 isyyden selvittämis- ja 147 elatusapuasiaa
20589: (elatusapujen perintä ja elatussopimukset). Edellisinä vuosina alkaneita isyyden
20590: selvittämistapauksia oli vireillä 28 ja elatusapuasioita 163. Elatusapujen perintäta-
20591: pauksia oli vireillä eniten Saksassa (55) ja runsaasti myös Englannissa, Virossa ja
20592: Venäjällä. Isyysasiat jakaantuvat varsin tasaisesti eri maiden osalle. Lapsen luvaton-
20593: ta haltuunottoa koskevia tapauksia oli kertomusvuoden aikana käsiteltävänä
20594: kahdeksan.
20595: Opetusministeriölle on annettu vuoden aikana 12 lain edellyttämää lausuntoa
20596: papeille ulkomailla myönnettävää vihkimisoikeutta varten.
20597: Asiakirjojen tiedoksiautoja ulkomaille hoidettiin noin 370. Ulkomailta hankittavia
20598: virkatodistuksia, sukuselvityksiä ym. vastaavia asiakirjoja koskevia uusia toimek-
20599: siantoja tuli kertomusvuonna noin 300. Osoite- ja henkilötiedusteluja tehtiin
20600: ulkomaille noin 200. Edustustoilta saatiin ko. aikana vastaus yli 400 toimeksian-
20601: toon, joista toimitusmaksu sekä aiheutuneet kulut perittiin asiakkaalta noin 260
20602: tapauksessa.
20603: Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys toimitettiin ulkomailla 188 edustustossa 82
20604: maassa ja 26 laivalla 9.-12.1996. Epävirallisesti laskettuna ennakkoääniä annettiin
20605: ulkomailla 9 255. Virallisen tilaston laatii tilastokeskus.
20606: EU:n asetuksen (EY) n:o 1683/95 mukainen koneellisesti luettava EU-tarra otettiin
20607: käyttöön eniten viisumeita myöntävissä Suomen edustustoissa Pietarissa, Mosko-
20608:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                         337
20609: 
20610: vassa, Tallinnassa ja Tarttossa. Tarra otetaan käyttöön kaikissa viisuminantopisteis-
20611: sä sitä mukaan kun uusi viisumi-atk-järjestelmä niihin asennetaan.
20612: Maahantulolupia Venäjällä olevat edustustot myönsivät noin 276 000. Määrä on
20613: runsaat 40 000 suurempi kuin vuonna 1995. Baltian maissa myönnettyjen lupien
20614: määrä sen sijaan hieman laski ja oli noin 105 000 (114 000 vuonna 1995).
20615: Kertomusvuonna saatettiin voimaan 58 sopimusta tai sopimuksen muutosta. Näiden
20616: lisäksi Suomi allekirjoitti tai hyväksyi 75 sopimusta ja sopimusmuutosta, jotka
20617: tulevat voimaan kertomusvuoden jälkeen.
20618: Vuoden alusta siirrettiin valtiovarainministeriölle verotusta ja tulliyhteistyötä sekä
20619: sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaaliturvaa sekä sairaanhoitoa ja muuta ter-
20620: veydenhoitoalaa koskevien sopimusten valmistelu ja voimaansaattaminen. Oikeus-
20621: ministeriölle siirrettiin 30.12.1996 annetulla valtioneuvoston ohjesäännön muutok-
20622: sellaEU:n III-pilarin oikeusasioita, Sisäasiainministeriölie EU:n III-pilarin sisäasioi-
20623: ta sekä liikenneministeriölle liikennettä koskevien sopimusten valmistelu ja voi-
20624: maansaattaminen. Muutos tuli voimaan 1.1.1997.
20625: Vuonna 1996 sopimuksia saatettiin voimaan seuraavasti:
20626: 
20627: a)   Monenväliset sopimukset
20628: 
20629: Asetuksen pvm                                                                 SopS
20630: 26.02.1996     Yleissopimus Eurooppapatenttien myöntämisestä
20631:                (Euroopan Patenttisopimus)                                    8/1996
20632: 08.03.1996     Vuoden 1995 kansainväliseen viljasopimukseen
20633:                sisältyvä elintarvikeapua koskeva yleissopimus                11/1996
20634: 22.03.1996     Tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan
20635:                 Madridin sopimukseen liittyvä pöytäkirja              12/1996
20636: 10.05.1996     Merellä käytettäviin aluksiin kohdistuvaatakavarikkoaja
20637:                sitä vastaavia toimenpiteitä tarkoittavien säännösten
20638:                yhtenäistämistä koskeva yleissopimus (1952)            28/1996
20639: 10.05.1996     Suomen hallituksen, Norjan hallituksen ja Ruotsin
20640:                hallituksen sekä Euroopan jälleenrakennus- ja
20641:                Kehityspankin sopimus Luoteis-Venäjän teknisen avun
20642:                rahastosta 3 päivänä maaliskuuta 1995
20643:                Sopimus Luoteis-Venäjän alueellisen riskipääoma-
20644:                rahaston teknisen avun rahastosta                              29/1996
20645: 20.05.1996     Muutokset Latinalaisen Amerikan Kehityspankin
20646:                johtokunnan jäsenten valintaa koskeviin sääntöihin            30/1996
20647: 24.05.1996      Ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974
20648:                 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen
20649:                 muutokset                                                    36/1996
20650:  14.06.1996     Vuoden 1992 pöytäkirja öljyn aiheuttamien pilaantumis-
20651: 338                         Ulkoasiainministeriö
20652: 
20653:              vahinkojen kansainvälisen korvausrahaston perustamista
20654:              koskevan vuoden 1971 kansainvälisen yleissopimuk-
20655:              sen muuttamisesta                                      41-4211%
20656: 14.06.1996   Vuoden 1992 pöytäkirja öljyn aiheuttamasta pilaantumis-
20657:              vahingosta johtuvasta siviilioikeudellisesta vastuusta
20658:              vuonna 1969 tehdyn kansainvälisen yleissopimuk-
20659:              sen muuttamisesta                                      43/1996
20660: 14.06.1996   Laki ja asetus öljyn aiheuttamasta pilaantumisvahingosta
20661:              johtuvasta siviilioikeudellisesta vastuusta ja öljyn
20662:              aiheuttamien pilaantumisvahinkojen kansainvälisen
20663:              korvausrahaston perustamisesta tehtyjen kansainvälisten
20664:              yleissopimusten eräiden määräysten hyväksymisestä
20665:              sekä viimeksi mainitun yleissopimuksen soveltamisesta
20666:              annetun lain kumoamisesta annetun lain voimaantulosta 44-45/1996
20667: 20.06.1996   Lisäpöytäkirja Viron tasavallan, Suomen tasavallan ja
20668:              Ruotsin kuningaskunnan väliseen sopimukseen
20669:              M/S Estoniasta                                           46/1996
20670: 12.07.1996   10 päivänä joulukuuta 1982 tehty Yhdistyneiden Kansa-
20671:              kuntien merioikeusyleissopimus                        49-5Q'1996
20672: 12.07.1996   10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansa-
20673:              kuntien merioikeusyleissopimuksen XI osan soveltamiseen
20674:              liittyvä sopimus                                      49-5G'1996
20675: 26.07.1996   Palvelukaupan yleissopimuksen kolmas pöytäkirja          5611996
20676: 23.08.1996   Kansainvälistä tietoliikennetekokuujärjestö
20677:              INTELSATia koskevaan toimintasopimukseen tehdyt
20678:              muutokset                                                6111996
20679: 23.08.1996   Palvelukaupan yleissopimuksen toinen pöytäkirja          62/1996
20680: 06.09.1996   Eurooppalaisen radioviestintätoimiston (ERO)
20681:              perustamista koskeva yleissopimus                        63/1996
20682: 20.09.1996   Pohjoismainen sosiaalipalvelusopimus                     68-69/1996
20683: 20.09.1996   Yleissopimus maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja
20684:              kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä           7111996
20685: 18.10.1996   Ydinturvallisuutta koskeva yleissopimus                  74/1996
20686: 25.10.1996   Vuoden 1990 pöytäkirja 9 päivänä toukokuuta 1980
20687:              allekirjoitetun kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan
20688:              yleissopimuksen (COTIF) muuttamisesta                      7511996
20689: 01.11.1996   Kansainvälisistä pääliikenneväylistä tehdyn eurooppalaisen
20690:              yleissopimuksen liitteeseen I tehdyt muutokset           76/1996
20691: 05.12.1996   Ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974
20692:              tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteeseen tehdyt
20693:              muutokset                                                8911996
20694:                      1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      339
20695: 
20696: 12.12.1996   Asetus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi
20697:              tehdyn yleissopimuksen ja siihen liittyvien lisäpöytä-
20698:              kirjojen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen
20699:              ja lisäpöytäkirjojen eräiden määräysten hyväksymisestä
20700:              annetun lain voimaantulosta annetun asetuksen 2 §:n
20701:              muuttamisesta                                          9111996
20702: 20.12.1996    Kansainvälisen televiestintäliiton peruskirjaan tehdyt
20703:               muutokset. Kansainvälisen televiestintäliiton yleis-
20704:               sopimukseen tehdyt muutokset. Kansainvälisen tele-
20705:               viestintäliiton peruskirjaan, Kansainvälisen televiestintä-
20706:               liiton yleissopimukseen sekä hallinnollisiin ohjesääntöihin
20707:               liittyvien riitojen pakollista ratkaisua koskevaan
20708:               valinnaiseen pöytäkirjaan tehdyt muutokset                  94/1996
20709: 
20710: b)   Kahdenväliset sopimukset
20711: 
20712: 19.01.1996    Venäjän kanssa tehty sopimus Suomen tasavallalla
20713:               entiseltä Neuvostoliitolta olevien velkasaatavien
20714:               osittaisesta hoitamisesta                                 111996
20715: 04.04.1996    Yhdysvaltojen kanssa tehty sopimus vastaanottaja-
20716:               valtioon virkatehtäviin määrättyjen lähettäjävaltion
20717:               virkamiesten perheenjäsenten työskentelystä               13/1996
20718: 22.04.1996    Pakistanin kanssa tehty sopimus tuloveroja koskevan
20719:               kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron
20720:               kiertämisen estämiseksi                                   14-15/19%
20721: 26.04.1996    Argentiinan kanssa tehty sopimus investointien
20722:               edistämisestä ja molemminpuolisesta suojaamisesta         20-21119%
20723: 26.04.1996   Chilen kanssa tehty sopimus sijoitusten edistämisestä
20724:              ja molemminpuolisesta suojaamisesta                        22-23/19%
20725: 26.04.1996    Korean tasavallan kanssa tehty sopimus investointien
20726:               edistämisestä ja suojaamisesta                            24-25/19%
20727: 26.04.1996    Vietnamin kanssa tehty sopimus sijoitusten edistä-
20728:               misestä ja molemminpuolisesta suojaamisesta               26-27/19%
20729: 24.05.1996    Perun kanssa tehty sopimus sijoitusten edistämisestä
20730:               ja suojaamisesta                                          32-33'19%
20731: 24.05.1996    Thaimaan kanssa tehty sopimus sijoitusten edistä-
20732:               misestä ja suojaamisesta                                  34-35/19%
20733: 31.05.1996    Venäjän kanssa tehty sopimus ydinonnettomuutta
20734:               koskevasta pikaisesta ilmoittamisesta ja ydinlaitoksia
20735:               koskevasta tietojenvaihdosta                              38/1996
20736: 14.06.1996    Romanian kanssa tehty sopimus Suomen ja Romanian
20737:               alueiden välistä ja niiden kautta edelleen tapahtuvaa
20738:               lentoliikennettä koskevan sopimuksen muuttamisesta        39/1996
20739: 340                            Ulkoasiaimninisteriö
20740: 
20741: 28.06.1996    Ukrainan kanssa tehty lentoliikennesopimus                  4711996
20742: 26.07.1996    Venäjän kanssa tehty sopimus yhteistyöstä onnetto-
20743:               muuksien ehkäisemiseksi ja niiden seurausten
20744:               torjumiseksi                                                51-5211996
20745: 26.07.1996    Viron kanssa tehty sopimus yhteistyöstä ja keskinäi-
20746:               sestä avunannosta onnettomuustapauksissa                    53-5411996
20747: 26.07.1996    Macaon kanssa tehty lentoliikennesopimus                    55/1996
20748: 09.08.1996    Kreikan kanssa tehty sopimus lahjana saadun kiinteän
20749:               omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä
20750:               tapauksissa                                                 58-5911996
20751: 16.08.1996    Ruotsin kanssa tehty sopimus yhteistyöstä ulkomaan-
20752:               opetuksen alalla                                            60/1996
20753: 20.09.1996    Viron kanssa tehty sopimus laittomasti maahan
20754:               saapuneiden ja maassa oleskelevien henkilöiden takaisin-
20755:               ottamisesta                                              70/1996
20756: 27.09.1996    Alankomaiden kanssa tehty sopimus rikoksen johdosta
20757:               tapahtuvaa luovuttamista koskevan eurooppalaisen
20758:               yleissopimuksen soveltamisalan laajentamisesta      7211996
20759: 01.11.1996    Intian kanssa tehty lentoliikennesopimus                    77/1996
20760: 08.11.1996    Latvian kanssa tehty sopimus yhteistyöstä kulttuurin,
20761:               opetuksen ja tieteen alalla                                 83/1996
20762: 15.11.1996    Argentiinan kanssa tehty sopimus tulo- ja varallisuus-
20763:               veroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttä-
20764:               miseksi                                                     84-8511996
20765: 20.12.1996    Norjan kanssa tehty sopimus norjalaisten alusten
20766:               oikeudesta meriliikenteen kabotaasin harjoittamiseen
20767:               Suomessa                                                    9511996
20768: 20.12.1996     Korean tasavallan kanssa tehty lentoliikennesopimus        9611996
20769: 30.12.1996    Kanadan kanssa tehty pöytäkirja sosiaaliturvasopimuk-
20770:               sen muuttamisesta ja Quebecin kanssa tehdyn sosiaali-
20771:               turvajärjestelyn muuttaminen                          97-9&11996
20772: 30.12.1996    Viron kanssa tehty sopimus merivyöhykerajasta
20773:               Suomenlahdella ja pohjoisella Itämerellä                    99/1996
20774: 30.12.1996    Thaimaan kanssa tehdyn lentoliikennesopimuksen
20775:               muuttamisesta tehty sopimus                                 100/1996
20776: 
20777: 
20778: 4. Lehdistö- ja kulttuuritehtävät
20779: Suomen ajallisesti suhteellisen uusi jäsenyys Euroopan unionissa on vuoden 1996
20780: aikana ollut ulkoasiainministeriön tiedotus- ja kulttuuritoimintaan jatkuvasti eniten
20781:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      341
20782: 
20783: aikuttanut tekijä. Suomea kohtaan esiintynyt kiinnostus unionimaissa on jatkunut
20784: tasaisesti. Tätä on pyritty hyödyntämään tehokkaasti. Suomen ED-jäsenyyden
20785: myötä on tarjoutunut myös uusia mahdollisuuksia tehdä Suomea tunnetuksi unionin
20786: lisäksi kolmansissakin maissa.
20787: Jo kahtena edellisenä vuotena aloitettua Euuroopan unionimaiden lehtimiehille sekä
20788: muille tiedotus- ja vaikuttajapiireille tarkoitettua tietoiskukamppanjaa on jatkettu
20789: vuonna 1996 valikoiduille kohderyhmille Roomassa. Samanaikaisesti valmistui
20790: italiankielinen erikoisjulkaisu nimeltään "A BRACCIA APERTE - DALLA
20791: FINLANDIA". Tässä seminaarissa suomalaiset asiantuntijat kertoivat laajasti
20792: Suomesta, sen taloudesta ja historiasta. Tarkoitus on järjestää vastaavanlaisia
20793: tilaisuuksia jatkossa vähintään kerran jokaisessa EU:n "vanhassa" jäsenmaassa
20794: ennen Suomen puheenjohtajuutta vuonna 1999.
20795: Suomeen kutsuttiin 319 ulkomaista tiedotusvälineiden edustajaa sekä yksittäisinä
20796: vieraina että ryhmissä eli selvästi enemmän kuin edellisvuotena. Runsaasti yli
20797: puolet heistä edusti kulttuurialaa. Kutsuttavien määrää on budjettisyistä kuitenkin
20798: ryhdytty supistamaan ja Suomen edustustoille on annettu ojeet, joiden mukaan
20799: niiden tulisi pyrkiä aktivoimaan asemamaittensa meediaedustajia vierailemaan
20800: entistä enemmän Suomessa omaehtoisesti, jolloin ulkoasiainministeriö laatii heille
20801: ohjelman ja vastaa eräistä osakustannuksista heidän Suomessa olonsa aikana.
20802: Edustustoilie on tässä mielessä määrätty omat vierailukiintiöt, joiden yhteisluku-
20803: määrä vuodelle 1997 on 259. Vuonna 1996 sopimuksia saatettiin voimaan seuraa-
20804: vasti:
20805: Ulkoasiainministeriön yleisötiedotuksessa merkittävä osa tapahtuu lntemetin
20806: välityksellä. Ministeriön kotisivujen lukijakertojen määrä nousi vuoden 1996
20807: aikana noin miljoonaan. Entistä tehokkaampi ja nopeampi keskuspalvelin on
20808: parantanut maailmanlaajuisen lukijakunnan mahdollisuuksia kartuttaa Suomi-
20809: tietoutta. Kansainväliset erikoislehdet katsoivat sivujen kuuluvan hallitusten
20810: tuottamista sivuista viiden parhaan joukkoon. Suomen edustustoista kahdeksalla on
20811: oma Intemetin kotisivu.
20812: Suomen vientiteollisuutta esittelevä uusi video "Made in Finland - Proudly" jaettiin
20813: kymmenellä eri kielellä edustustoille. Finnish Perspective-sarjassa tuotettiin mm.
20814: naisten äänioikeuden 90-vuotispäivän johdosta kirjasia samoin kuin Finnish
20815: Features-nimellä suomalaista yhteiskuntaa kuvaavia esitteitä. Kirjoja, levyjä,
20816: valokuvia, julisteita ja muuta tiedotusaineistoa on edelleen hankittu eri kielisinä
20817: edustustojen ja Suomessa vierailevien toimittajien käyttöön.
20818: Ulkoasiainministeriön lehdistö- ja kulttuuriosaston yhteydessä toimiva Eurooppa-
20819: tiedotus keskittyi tiedottamisessaan laajan yleisön ja tiedotusvälineiden palvelemi-
20820: seen monipuolisella Euroopan unioniin ja Suomen jäsenyyteen liittyvällä tiedolla.
20821: Tiedottamistehtävää hoitivat jokaisessa maakunnassa toimivat Eurooppa-tiedotuksen
20822: 19 aluetiedottajaa. Toimintaan saatiin tukea EU:lta. Tuen määrä on noin 20
20823: prosenttia ED-tiedotuksen budjetista. Kansalaistiedottamisen ohella toinen keskei-
20824: nen toimintamuoto oli laaja julkaisutuotanto. Siinä keskityttiin kansantajuisiin
20825: yleisesityksiin ja tietosivuihin ajankohtaisista ED-kysymyksistä kuten erityisesti
20826: hallitusten välisestä konferenssista HVK:sta sekä talous- ja rahaliitosta EMUsta.
20827: Suomalaisen kulttuurin eri alojen esittelyä on jatkettu määrätietoisesti. Ulkoasiain-
20828: ministeriö tuotti yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa Suomen vesistöjä ja
20829: niiden suojelua esittelevän valokuvausnäyttelyn "Tuhansien järvien maa". Näyttely
20830: suunnattiin ensisijaisesti Välimeren alueen maihin. Kierrossa ovat edelleen olleet
20831: "Suomi 500 vuotta Euroopan kartalla", valokuvanäyttely "Suomalainen kivi" sekä
20832: valokuvaaja Jussi Tiaisen suomalaista nykyarkkitehtuuria esittelevä näyttely ja
20833: 342                            Ulkoasiainministeriö
20834: 
20835: taiteilija Kempaksen akvarellinäyttely "Maisema valitsee minut". Stefan Lindforsin
20836: muotoilunäyttely on ollut esillä Washingtonissa ja Los Angelesissa. Kertomus-
20837: vuonna järjestettiin useita ED-maiden yhteisiä kulttuuri tapahtumia, lähinnä näytte-
20838: lyitä, elokuvafestivaaleja ja musiikkitapahtumia, myös Kauko-Idässä. Suomessa
20839: vieraili ministeriön kutsumana ja avustamana vajaat 200 kulttuurivaikuttajaa ja -
20840: toimittajaa. Kertomusvuonna toteutettiin ensimmäinen yhteishanke Helsingin
20841: kaupungin kulttuurikaupunki-kampanjassa kutsumalla yhteisesti noin 40 toimittajaa
20842: Euroopan muista vuoden 2000 kulttuurikaupungeista
20843: 
20844: 
20845: 5. Muutokset ulkovaltain diplomaattisessa edustuksessa
20846: Kazakstanin ensimmäinen Suomeen akkreditoitu suurlähettiläs jätti Tasavallan
20847: Presidentille valtuuskirjeensä 16.8.1996. Suurlähettiläs toimii Moskovasta käsin.
20848: Marokko avasi toukokuussa Helsingissä va. asiainhoitajanjohtaman suurlähetystön.
20849: Suurlähettiläs toimii edelleen Tukholmasta käsin.
20850: Suurlähettiläiden si vuakkreditoinneissa tapahtui kertomusvuonna seuraavat muutok-
20851: set: Bangladesh siirtyi Moskovasta ja Kuuba Riiasta Tukholmaan, Bolivia Tukhol-
20852: masta Lontooseen sekä Luxemburg Moskovasta ensin väliaikaisesti Roomaan ja
20853: sitten Kööpenhaminaan.
20854: Helsingissä on 52 edustustoa (49 suurlähetystöä ja kolme kansainvälistä järjestöä).
20855: Helsinkiin oli sivuakkreditoitu 96 suurlähettilästä seuraavasti: Tukholmasta 41,
20856: Moskovasta 15, Lontoosta 12, Kööpenhaminasta kahdeksan, Bonnista kuusi,
20857: Brysselistä viisi, Haagista kolme sekä Genevestä, Oslosta, Pariisista, Riiasta,
20858: Librevillestä ja Brazzavillestä kustakin yksi.
20859: 
20860: 
20861: 6. Komiteat, toimikunnat ja työryhmät
20862: Komiteat, toimikunnat ja merkittävimmät työryhmät, jotka ovat kertomusvuoden
20863: aikana aloittaneet tai lopettaneet toimintansa:
20864: Ulkoasiainministeriö asetti 25.1.1996 toistaiseksi työryhmän, jonka tehtävänä on
20865: valmistella varastettuja tai laittomasti maasta vietyjä kulttuuriesineitä koskevan
20866: UNIDROITin yleissopimuksen ratifiointia ja mahdollista liittymistä UNESCOn
20867: yleissopimukseen kulttuuriesineiden laittoman kaupan ehkäisemisestä.
20868: Ulkoasiainministeriö asetti Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyön kehittämisryhmän
20869: alaisuuteen toistaiseksi neljä ulkoasiainministeriön johtamaa alueellista ryhmää
20870: (Suomen ja Pietarin välinen ryhmä, Suomen ja Murmanskin välinen ryhmä,
20871: Suomen ja Karjalan tasavallan välinen ryhmä, Suomen ja Leningradin alueen
20872: välinen ryhmä).
20873: Ulkoasiainministeriö on asettanut kertomusvuonna eri hallinnonaloja edustavan
20874: työryhmän, jonka tehtävä on laatia selvitys Suomen kriisinhallinnan humanitaaristen
20875: ja siviilivalmiuksien kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja organisoinnista. Myös
20876: ihmisen aiheuttamat ympäristökatastrofit kuuluvat työryhmän tehtäväkenttään.
20877: Työryhmän mietintö valmistuu vuoden 1997 alkupuolella.
20878: Ulkoasiainministeriön 1994 YK:n 50. juhlavuoteen liittyviä tapahtumia valmistele-
20879: maan ja koordinoimaan asettama toimikunta lopetti kertomusvuonna toimintansa.
20880:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996
20881: 
20882: 
20883: 
20884: 
20885:                               Oikeusministeriö
20886: 
20887: 1. Yleistä
20888: Organisaatio. Oikeusministeriön yhteyteen perustettiin onnettomuuksien tutkintaa,
20889: onnettomuustutkinnan yleistä järjestämistä, suunnittelua ja koulutusta varten
20890: 1.3.1996 onnettomuustutkintakeskus. Sakkojen täytäntöönpanoa ja eräitä muita
20891: täytäntöönpanotehtäviä sekä eräiden oikeusrekisterien ylläpitotehtäviä varten
20892: perustettiin 1.3.1996 oikeusministeriön alaisuuteen oikeusrekisterikeskus. Syyttäjä-
20893: ja ulosottotoimen paikallinen organisaatio uudistettiin 1.12.1996 toteutetun paikal-
20894: lishallintouudistuksen yhteydessä.
20895: Vaalit. Euroopan parlamentin edustajien vaalit (europarlamentti vaalit) ja kunnallis-
20896: vaalit toimitettiin samanaikaisesti 20.10.1996. Ensimmäistä kertaa Suomessa
20897: toimitetuissa europarlamenttivaaleissa oli. äänioikeutettuja 4 108 703, joista 191 114
20898: ulkomailla asuvia Suomen kansalaisia. Aänestäneitä oli 2 366 504, joista 816 623
20899: äänesti ennakkoon. Suomessa asuvien ääni- oikeutettujen äänestysprosentti oli 60,3
20900: ja ulkosuomalaisten 2,8. Kokonaisäänestysprosentti oli 57,6. Euroopan parlament-
20901: tiin valittujen 16 edustajan paikat jakaantuivat puolueiden kesken seuraavasti:
20902: Suomen Keskusta neljä, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue neljä, Kansallinen
20903: Kokoomus neljä, Vasemmistoliitto kaksi, Vihreä liitto yksi ja Ruotsalainen kansan-
20904: puolue yksi edustaja. Kunnallisvaaleissa oli äänioikeutettuja 3 941 019. Vaalien
20905: tuloksen ennakkolas.~ennan mukaan äänestäneitä oli 2 409 245, joista 843 730
20906: äänesti ennakkoon. Aänestysprosentti oli 61, 1.
20907: A rmahdusasiat. Kertomusvuoden aikana (suluissa vuoden 1995 luvut) oikeusminis-
20908: teriössä on käsitelty 412 (411) armonanomusta, joista Tasavallan Presidentti on
20909: ratkaissut 302 (330). Korkeimman oikeuden lausunto saatiin 74 (71) tapauksessa.
20910: Puoluerekisteriin merkittiin kaksi uutta yhdistystä eikä siitä poistettu yhtään
20911: puoluetta. Rekisterissä oli vuoden lopussa 17 (15) puoluetta. Vuoden 1987 alussa
20912: voimaan tulleen puoluelain muutoksen (1048/86) edellyttämässä laajuudessa
20913: oikeusministeriössä on tarkastettu puolueiden toimintaa ja varainkäyttöä vuonna
20914: 1995. Todetut vähäiset puutteet ja epäkohdat on saatettu puolueiden tietoon.
20915: Kansainvälisiä oikeusapupyyntöjä sellaisissa asioissa, joissa asianomaisten sopi-
20916: musten mukaan keskusviranomaisena Suomessa toimii oikeusministeriö, käsiteltiin
20917: kertomusvuonna 1294 (1192).
20918: Tuomittujen siirtämistä koskevan yleissopimuksen (SopS 13/87) määräysten
20919: mukaisesti Suomeen ei siirretty yhtään (3) henkilöä jatkamaan vieraassa valtiossa
20920: tuomitun vapausrangaistuksen suorittamista. Suomesta ei siirretty yhtään (-)
20921: henkilöä vieraaseen valtioon jatkamaan Suomessa tuomitun vapausrangaistuksen
20922: suorittamista siellä. Suomen ja Venäjän välillä vapausrangaistukseen tuomittujen
20923: keskinäisestä siirtämisestä rangaistuksen suorittamista varten tehdyn sopimuksen
20924: (SopS 81/93) mukaisesti ei siirretty yhtään (1) henkilöä Venäjältä Suomeen
20925: jatkamaan Venäjällä tuomitun vapausrangaistuksen suorittamista täällä.
20926: Suuronnettomuuksien tutkinta. Suuronnettomuuksien tutkinnasta annettua lakia
20927: (373/85; nykyisin laki onnettomuuksien tutkinnasta) muutettiin vuonna 1996 siten,
20928: että valtioneuvosto asettaa suuronnettomuuden tai siihen rinnastettavan tilanteen
20929: 344                              Oikeusministeriö
20930: 
20931: tutkintalautakunnanja oikeusministeriö vastaavasti laissa tarkoitetun muun onnetto-
20932: muuden tutkintalautakunnan. Valtioneuvosto asetti lain nojalla 2 (4) tutkintaiauta-
20933: kuntaa ja oikeusministeriö vastaavasti 3 tutkintalautakuntaa. Oikeusministeriö on
20934: määrännyt lain siirtymäsäännösten mukaisesti 8 ilmailulai-toksen asettamaa
20935: tutkintalautakuntaa onnettomuuksien tutkinnasta asetetun lain mukaiseksi tutkinta-
20936: lautakunnaksi. Edellä mainituista tutkintalautakunnista 2 on antanut laissa tarkoite-
20937: tuntutkintaselostuksen.
20938: Oikeusministeriön hallinnonalalla aloitti 1.1.1996 toimintansa saamelaiskäräjät.
20939: Saamelaiskäräjien laatima kertomus (L saamelaiskäräjistä 974/96, 7 §)on liitteenä.
20940: 
20941: 
20942: 2. Oikeuslaitos
20943: 2.1 Yleistä
20944: Käräjäoikeuksien toiminnassa painopistealueina ovat olleet velkajärjestelyasioissa
20945: ja laajojen riita-asioiden käsittelyssä syntyneiden ruuhkien purkaminen. Näiden
20946: tavoitteiden toteuttamiseksi pahimmin ruuhkautuneisiin käräjäoikeuksiin osoitettiin
20947: ylimääräistä tuomari- ja kansliahenkilökuntaa. Summaansissa velkomusasioissa
20948: työtilanne on saatu tasapainoon lähes kaikissa käräjäoikeuksissa ja käsittelyajat ovat
20949: lyhentyneet.
20950: Vuoden 1996 aikana käräjäoikeuksissa valmistauduttiin vuonna 1997 toteutettavien
20951: suurten lainsäädännön uudistusten edellyttämiin muutoksiin. Vuoden 1997 alussa
20952: voimaan tullut maakaariuudistus edellytti, että kaikissa käräjäoikeuksissa saatiin
20953: valmiiksi kiinteistötietojärjestelmän tallentaminen vuoden 1996loppuun mennessä
20954: ja että järjestelmä on otettu viralliskäyttöön. Maakaariuudistuksen toteuttamisen
20955: johdosta käräjäoikeuksien kaikille henkilöstöryhmille järjestettiin huomattava määrä
20956: koulutusta. Lisäksi uudistukseen valmistautuminen edellytti käräjäoikeuksissa
20957: kiinteistöasioissa käsittelyn uudelleenorganisointia.
20958: Toinen merkittävä vuoden 1997 aikana toteutettava uudistus on rikosoikeudenkäyn-
20959: timenettelyn uudistaminen. Siihen valmistava koulutus käynnistettiin vuoden 1996
20960: aikana. Koulutusta suunnattiin käräjäoikeuksien kaikille henkilöstöryhmille.
20961: Koulutus painottui vuoden 1996 kevääseen ja alkusyksyyn. Vuoden 1997 loppu-
20962: puolella voimaan tulevan uudistuksen toteuttamiseksi useissa käräjäoikeukissa on
20963: kertomusvuoden aikana ryhdytty yhteistyössä syyttäjien kanssa noudattamaan
20964: uusimuotoista rikosprosessia. Uudistukseen valmistautuminen on edellyttänyt
20965: käräjäoikeuksien toimintatapojen arviointia ja esimerkiksi tiedoksiantotehtävien
20966: uudelleensuunnittelua.
20967: Kaikkien hovioikeuksien asiaruuhkat saatiin kertomusvuoden aikana puretuiksi.
20968: Hovioikeuksiin saapui noin 1 200 asiaa vähemmän kuin edellisenä vuonna.
20969: Ratkaistujen asioiden määrä laski noin 3 300 asialla edellisestä vuodesta, jolloin
20970: määrä oli poikkeuksellisen suuri ruuhkien purkamiseen suunnattujen lisäresurssien
20971: ja hovioikeuden päätösvaltaisesta kokoonpanosta annetun väliaikaislain ansiosta.
20972: Nämä seikat samoin kuin saapuvien asioiden määrän lasku vaikuttivat edelleenkin
20973: työtilanteen suotuisaan kehitykseen. Myös asioiden keskimääräinen käsittelyaika
20974: lyheni 9,6:sta 7,4:ään kuukauteen.
20975: Kertomusvuoden syyskuun alussa muodostettiin lääninoikeuksille viisi yhteistä
20976: tuomiopiiriä siten, että yksi tai useampi lääninoikeus toimii yhteistoiminnassa toisen
20977: lääninoikeuden kanssa työmäärien tasaamiseksi.
20978:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       345
20979: 
20980: 
20981: 2.2 Tuomioistuimet
20982: Korkeimpaan oikeuteen saapui kertomusvuonna 5 241 (5 183) uutta asiaaja siellä
20983: ratkaistiin 5 086 (5 074) asiaa. Ratkaisemattomia asioita siirtyi seuraavaan vuoteen
20984: 1 923 (1 768).
20985: Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui 4 377 (4 807) uutta asiaa ja siellä ratkaistiin
20986: 4 526 (5 909) asiaa. Ratkaisemattomia asioita siirtyi seuraavaan vuoteen 2 742
20987: (2 913). Suuren asiamäärän johdosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa toimi koko
20988: vuoden kolmen vakinaisen jaoston lisäksi ylimääräinen jaosto.
20989: Hovioikeuksiin saapui kertomusvuonna 14 965 (16 193) uutta asiaa ja hovioikeudet
20990: ratkaisivat 18 138 (21 502) asiaa. Ratkaisemattomien asioiden määrä oli vuoden
20991: lopussa 6 186 (9 357). Kuudessa hovioikeudessa oli yhteensä 21 osastoa.
20992: Lääninoikeuksiin saapui 19 380 (19 815) asiaa, niissä ratkaistiin 21 522 (28 592)
20993: asiaa ja 9 806 (12 050) asiaa siirtyi seuraavaan vuoteen.
20994: Vesiylioikeuteen saapui kertomusvuonna 198 (185) uutta asiaa ja se ratkaisi 220
20995: (210) asiaa. Ratkaisemattomien asioiden määrä oli vuoden lopussa 53 (75).
20996: Maaoikeuksia on toiminut neljä ja niissä yhteensä kahdeksan jaostoa. Kertomus-
20997: vuonna saapui maaoikeuksiin 651 (769) asiaa ja niissä ratkaistiin 752 (864) asiaa.
20998: Vuoden lopussa oli ratkaisematta 391 (491) asiaa.
20999: Vesioikeuksia on kolme ja niissä kertomusvuoden päättyessä yhdeksän vakinaista
21000: jaostoa. Vesioikeuksiin saapui 854 (752) uutta asiaa, niissä ratkaistiin 781 (772)
21001: asiaa ja seuraavalle vuodelle siirtyi ratkaisemattomia asioita 547 (486).
21002: Vakuutusoikeuteen saapui 12 273 (12 735) ja asioita ratkaistiin 12 531 (11 605).
21003: Ratkaisemattomia asioita siirtyi seuraavaan vuoteen 9 350 (9 608).
21004: Työtuomioistuimeen saapui kertomusvuonna 104 (111) asiaa mukaan luettuina
21005: muiden tuomioistuimien lausuntopyynnöt niissä vireillä olevissa asioissa. Asioita
21006: ratkaistiin 114 (80) ja ratkaisemattomina siirtyi seuraavalle vuodelle 34 (44) asiaa.
21007: Markkinatuomioistuimeen saapui 35 (28) ja siellä ratkaistiin 40 (33) asiaa ja 18
21008: (23) asiaa siirtyi seuraavaan vuoteen.
21009: 2.3 Muu oikeudenhoito
21010: Syyttäjäosastot ja syyttäjänvirastot. Valtion paikallishallintouudistukseen liittyvä
21011: syyttäjälaitoksen uusi organisaatio toteutettiin 1.12.1996 lukien. Tällöin koko
21012: syyttäjälaitos siirtyi oikeusministeriön hallinnonalalle. Kihlakunnansyyttäjät toimivat
21013: joko kihlakunnaviraston syyttäjäosastossa tai kihlakunnan syyttäjänvirastossa.
21014: Erilliset syyttäjänvirastot perustettiin 13 kihlakuntaan. Käsivarren ja Kittilän
21015: kihlakunnassa syyttäjänä toimii nimismies. Ahvenanmaan maakunnassa on edel-
21016: leenkin maakunnansyyttäjänvirasto. Syyttäjäpiirejä on koko maassa yhteensä 78.
21017: Oikeusministeriön hallinnonalalla oli kertomusvuoden päättyessä paikallisia
21018: syyttäjiä 236 ja avustavaa henkilökuntaa noin 170. Lisäksi hallituksen kertomus-
21019: vuonna käynnistämään talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaiseen toiminta-
21020: ohjelmaan liittyen määrättiin 12 syyttäjää talousrikosasioihin.
21021: 346                               Oikeusministeriö
21022: 
21023: Paikallissyyttäjille saapui kertomusvuonna yhteensä 65 766 (68 869) asiaa. Asioita
21024: ratkaistiin 67 534 (68 430), joita 18 061 (17 788) päättyi syyttäjällä ja 49 473
21025: (50 642) käräjäoikeudessa. Vuoden päättyessä oli vireillä yhteensä 18 277 (20 446)
21026: asiaa.
21027: 
21028: Ulosottov irastot. Oikeusministeriön hallinnonalalla toimi kertomusvuonna
21029: 30.11.1996 saakka kaupunginvoudinvirasto 25 kaupungissa ja lisäksi Ahvenanmaan
21030: maakunnanvoudinvirasto. Valtion paikallishallinnon uudistukseen liittyen ulosoton
21031: paikallisorganisaatio uudistettiin 1.12.1996. Tämän mukaisesti oikeusministeriön
21032: hallinnonalalla toimii 13 kihlakunnan ulosottovirastoa, Ahvenanmaan maakunnan-
21033: voudinvirasto ja 49 kihlakunnanviraston ulosotto-osastoa sekä lisäksi Lapin ja
21034: Oulun läänissä yhteensä 7 nimismiehen johtamaa kihlakunnanviraston ulosotto-
21035: osastoa. Kahden viimeksi mainitun ulosottopiirityypin rahoitus tulee osittain
21036: sisäasiainministeriön hallinnonalalta.
21037: 
21038: Ulosottoon saapuneiden asioiden määrä on vähentynyt edelleen. Vähennystä
21039: vuodesta 1994 vuoteen 1995 oli keskimäärin 5 %. Vuotta 1996 koskevien ennakko-
21040: tietojen mukaan asiamäärät laskevat edelleen runsaat 15 %. Perittäväksi saapuneet
21041: markkamäärät ovat edelleen suuria.
21042: 
21043: Kertomusvuonna valmistuneiden tilastojen mukaan ulosottoon saapui vuonna 1995
21044: koko maassa yhteensä 2 779 000 (3 261 000) asiaa. Samana vuonna ulosottovi-
21045: ranomaiset tilittivät perittyjä varoja ja maksuja 1 676 (1 907) milj.mk, yksityisoi-
21046: keudellisia saatavia 1 937 (1 787) milj.mk sekä sakkoja ja korvauksia 88 (76)
21047: milj.mk sekä ulosottomaksuja valtiolle 232 (247) milj. mk eli yhteensä 3 984
21048: (4 017) milj.mk.
21049: Twvapaikkalautakuntaan, joka ulkomaalaislain (378/91) 56 §:n mukaisesti toimii
21050: oikeusministeriön yhteydessä muutoksenhakuelimenä turvapaikkaa ja pakolaisuuden
21051: lakkaamista koskevissa asioissa, saapui kertomusvuonna 82 (75) ja siirtyi edelliseltä
21052: vuodelta 24 (129) turvapaikkavalitusta, joista ratkaistiin 73 (180). Ulkomaalaislain
21053: 34 §:ssä tarkoitettuja lausuntoja on annettu 103 (94) tapauksessa.
21054: 
21055: Vankilaoikeus käsitteli kertomusvuonna yhteensä 484 (537) asiaa, joista vaarallisia
21056: rikoksenuusijoita koskevia oli 56 (78) ja nuoria rikoksentekijöitä koskevia 428
21057: (459).
21058: Yleinen oikeusaputoiminta Kertomusvuoden päättyessä oli toiminnassa 160 (163)
21059: yleistä oikeusaputoimistoa. Yleinen oikeusaputoiminta kattaa koko maan.
21060: 
21061: Maksuttomiin oikeudenkäynteihin käytettiin kertomusvuonna noin 97 (89)
21062: miljoonaa markkaa ja yksityishenkilön velkajärjestelyasioihin noin 80 (45)
21063: miljoonaa markkaa.
21064: 
21065: Oikeusrekisteri- ja perintäasiat. Oikeusrekisterikeskus pitää rekisteriä avioehto-
21066: asioista, asianajajista, kaupanvahvistajista, lahjoitusasioista, velkajärjestelyasioista,
21067: konkurssi- ja yrityssaneerausasioista sekä liiketoimintakielloista. Näihin rekisterei-
21068: hin on tallennettu tiedot kaikkiaan 137 006 asiasta. Näistä oli konkurssi- ja
21069: yrityssaneerausasioita 11 187 kappaletta sekä velkajärjestelyasioita 38 920 kappalet-
21070: ta. Uusia rekisteröintiasioita saapui kaikkiaan 19 623 kappaletta. Kaikkiaan näistä
21071: rekistereistä luovutettiin 138 988 otetta tai muuta tietoa, otteista oli maksullisia
21072: 98 959 kappaletta.
21073: Rikosrekisteristä luovutettiin yhteensä 197 763 otetta, näistä viisumeita ja työlupia
21074: varten 4 472 otetta. Muita tietoja rikosrekisteristä on luovutettu 113 132 kappaletta.
21075:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      347
21076: 
21077: Tuomioistuimissa tuomittuja sakkoja, saamisia, rangaistusmääräyssakkoja, rikesak-
21078: koja, ylikuormamaksuja ja rikosvahinkokorvauksia otettiin perittäviksi yhteensä
21079: 477 938 kappaletta. Rahaa edellä mainituista perintäasioista kertyi 223 930 000
21080: markkaa. Perintäasioista lähetettiin 212 152 maksukehotusta ja ulosottohakemuksia
21081: tehtiin 180 97 4 kappaletta. Sakkoja ja saamisia koulutettiin 55 517 kappaletta.
21082: Liikennerikos-ja tullirikosilmoituksia sekä muita ilmoituksia oikeuskanslerille ja
21083: eräille muille viranomaisille lähetettiin 290 959 kappaletta.
21084: Tietosuojavaltuutetun toimistoon saapui 690 asiaa (655) ja toimistossa käsiteltiin
21085: 660 asiaa (843). Tietosuojalautakunta käsitteli 47 asiaa (45).
21086: 
21087: 
21088: 3. Lainvalmistelu
21089: Suomen valtiosäännön kehittämistä on jatkettu. Tavoitteena on saada uusi yhtenäi-
21090: nen perustuslaki voimaan 1.3.2000. Niin ikään on käynnistetty vaalilakien kokoa-
21091: miseen tähtäävä valmistelutyö. Edelleen on jatkettu perusoikeusuudistukseen liittyen
21092: useiden perusoikeuksien täsmentämistä tavallisella lainsäädännöllä.
21093: Paikallishallintouudistukseen liittyvä ulosottoviranomaisia ja muutoksenhakua
21094: ulosottoasioissa koskeva laki tuli voimaan 1.12.1996.
21095: Merkittäviä lainvalmisteluosaston valmistelutyön perusteella eduskunnalle annettuja
21096: hallituksen esityksiä olivat esitys hallintolainkäyttölaista, joka tuli voimaan
21097: 1.12.1996 sekä esitykset hallitusmuodon ylintä syyttäjää koskevien säännösten
21098: muuttamisesta, rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyä alioikeuksissa koskevan
21099: lainsäädännön uudistamisesta sekäosakeyhtiölainsäädännön uudistamisesta. Oikeus-
21100: ministeriön lainvalmisteluosastossa suoritetun valmistelutyön pohjalta annettiin
21101: eduskunnalle kaikkiaan 27 (19) esitystä. Valmisteltavina olleista lainsäädäntöhank-
21102: keista voidaan tärkeimpinä mainita:
21103: 1) perustuslaki 2000 -hanke,
21104: 2) vaalilainsäädännön kokoaminen,
21105: 3) kokoontumislaki,
21106: 4) sananvapauden käyttämistä koskeva lainsäädäntö,
21107: 5) hallintolainkäyttölaki
21108: 6) virkamiesten esteellisyyttä koskevan lainsäädännön kehittäminen,
21109: 7) julkisuus- ja salassapitolainsäädännön uudistaminen,
21110: 8) henkilörekisterilain tarkistaminen,
21111: 9) rikoslain kokonaisuudistuksen kolmas vaihe,
21112: 10)ulosmittauksen tehostamista koskeva lainsäädäntö,
21113: 11)muutoksenhakua hovioikeuteen koskeva uudistus
21114: 12)ryhmäkannetta koskeva lainsäädäntö,
21115: 13 )konkurssilainsäädännön kokonaisuudistus,
21116: 14)osakeyhtiölain uudistaminen,
21117: 15)perheoikeutta koskeva kansainvälisyksityisoikeudellinen säännöstö
21118: 16)takausta koskevat säännökset.
21119: 17)saatavien perintää koskeva lainsäädäntö,
21120: 18)hedelmöityshoitoja koskeva lainsäädäntö,
21121: 19)lakisääteisiä panttioikeuksia koskevan lainsäädännön tarkistaminen sekä
21122: 20)päätöksentekojärjestelmä ympäristöasioissa.
21123: Lainvalmisteluosaston julkaisusarjassa ilmestyi kertomusvuoden aikana 5 (8)
21124: julkaisua.
21125: 348                             Oikeusministeriö
21126: 
21127: Valtioneuvosto hyväksyi 30.5.1996 periaatepäätöksenä valtioneuvoston lainvalmis-
21128: telun kehittämisohjelman. Sen mukaan lainvalmistelun laadun parantaminen otetaan
21129: seuraavien kolmen vuoden aikana ministeriöiden yhdeksi tulostavoitteeksi.
21130: Lainvalmisteluosaston tarkastustoimisto tarkasti kertomusvuonna 786 (604) sää-
21131: dösehdotusta. Lokakuun alussa ilmestyi tarkastustoimistossa laadittu lakitekniikan
21132: käsikirja Lainlaatijan opas. Laintarkastuskunta, jonka toiminta oli ollut vuodesta
21133: 1993 keskeytyneenä, lakkautettiin kertomusvuoden joulukuussa annetulla lailla
21134: (948/1996) vuoden 1997 alusta.
21135: Lainvalmisteluosaston Eurooppa-oikeuden yksikölle kuuluvat ED-oikeudelliset
21136: tehtävät ovat koskeneet kansallisen lainvalmistelun ohjaamista, yhteisön lainsäädän-
21137: nön valmisteluun liittyviä kysymyksiä, Euroopan komission käynnistämää valvonta-
21138: menettelyä sekä Suomen kannanottoja EY -tuomioistuimessa vireille tulevissa
21139: asioissa. Yksikkö on avustanut ministeriöitä ED-oikeuden asiantuntemusta edellyttä-
21140: vissä tehtävissä ja osallistunut Suomen kannanottojen valmisteluun ja yhteensovitta-
21141: miseen EU-oikeudellisisa asioissa. Yksikkö on myös osallistunut Euroopan unionin
21142: vuoden 1996 hallitusten välisen konferenssin (HVK) edellyttämään valmistelutyö-
21143: hön sekä Euroopan rahaliittoa (EMU) koskevaan valmisteluun. Yksikössä on
21144: maksullisena palvelutoimintana EY -tuomioistuimen kanssa tehdyn sopimuksen
21145: perusteella suomennettu ennen vuotta 1995 annettuja EY -tuomioistuimen ratkaisuja.
21146: 
21147: 
21148: 4. V ankeinhoito
21149: Vankeinhoidon laitoskannassa ja käytettävissä olevien vankipaikkojen määrässä ei
21150: ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Oikeusministeriössä valmistui suunnitelma
21151: laitoskannan kehittämisestä ja sen edellyttämistä rakennusinvestoinneista seuraavien
21152: 10-15 vuoden aikana.
21153: Vankien päivittäinen keskimäärä on edelleen jonkin verran vähentynyt. Vankiloihin
21154: rangaistustaan suorittamaan tulleiden määrään vaikutti ennen muuta yhdyskuntapal-
21155: velun entistä laajempi käyttö lyhyehköjen vankeusrangaistusten vaihtoehtona.
21156: Vankiloiden järjestys ja turvallisuus on säilynyt kokonaisuutena ottaen hyvänä.
21157: Rikollistilanteessa tapahtuneiden muutosten seurauksena vankiloissa oli aiempaa
21158: enemmän huumausainerikoksista tuomittuja vankeja sekä toisiinsa vihamielisesti
21159: suhtautuvia vankiryhmiä, minkä vuoksi järjestyksen ylläpito on vaatinut entistä
21160: enemmän vankien sijoitteluun, valvontaan ja vankilatoimintojen järjestämiseen
21161: liittyviä erityistoimia.
21162: Vangeille järjestettävän toiminnan sisältöä on monipuolistettu vuonna 1995
21163: voimaan tulleessa uudistetussa rangaistusten täytäntöönpanolaissa määritettyjen
21164: tavoitteiden ja vankien osallistumisvelvollisuutta koskevien säännösten mukaisesti.
21165: Ulkomaalaisten vankien määrä on edelleen suhteellisen vähäinen vaikka se onkin
21166: vuoden 1989 jälkeen lisääntynyt melko tasaisesti noin kymmenellä vangilla
21167: vuosittain. Kertomusvuoden lopussa maamme vankiloissa oli ulkomaalaisia vankeus-
21168:  ja tutkintavankeja yhteensä 103 (91).
21169: Vankiloihin saapui kertomusvuonna yhteensä 6 594 (7 755) rangaistustaan
21170: suorittamaan passitettua tai tutkintavankeuteen määrättyä henkilöä. Vankien
21171: päivittäinen keskimäärä oli 3 197 (3 248). Sakon muuntorangaistusta suorittavia oli
21172: keskimäärin 13 2 ( 173 ). Kertomusvuoden päättyessä oli pakkolaitokseen eristettyjä
21173: yhteensä 17 (15).
21174:                         1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         349
21175: 
21176: Vuoden 1996 lopussa oli vankiloissa yhteensä 2 976 (3 248) vankia, jotka jakaan-
21177: tuivat seuraaviin ryhmiin:
21178: vankeusvankeja                          2 465                    (2 727)
21179: sakkovankeja                               88                      (122)
21180: pakkolaitokseen eristettyjä                17                       (15)
21181: nuorisovankeja                             89                       (81)
21182: tutkintavankeja                           317                      (303)
21183:                                         2 976                    (3 248)
21184: Ehdonalaiseen vapauteen päästettiin tasavallan presidentin armahduksen nojalla 11
21185: (3), ministeriön päätöksellä 42 (132) ja vankiloiden johtokuntien päätöksellä 4 272
21186: (4 480) vankia. Vankilaoikeuden päätöksellä päästettiin 1 (1) pakkolaitokseen
21187: eristetty ehdonalaiseen vapauteen.
21188: Kertomusvuonna karkasi vankiloista 48 (35) vankia. Karkuteillä oli vuoden lopussa
21189: 6 (7) vankia.
21190: Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikostuomioiden
21191: täytäntöönpanossa annetussa laissa (326/63) tarkoitettuja täytäntöönpanepyyntöjä
21192: muista pohjoismaista on otettu vastaan yhteensä 66 (77). Vastaavasti Suomessa
21193: tuomitun rangaistuksen tai muun seuraamuksen täytäntöönpanoa muissa pohjois-
21194: maissa koskevia asioita tuli vireille 97 (99).
21195: Vankiloiden työtoiminta Vankiloiden teollisessa tuotannossa ja maatilataloudessa
21196: työskenteli päivittäin keskimäärin 670 (675) vankia. Tärkeimmät työalat olivat puu-
21197: ja metalliteollisuus, liikennemerkkien valmistus, tekstiili työt, käsi- ja taideteollisuus
21198: sekä maa- ja metsätalous. Vankiloiden uudisrakennus-, perusparannus- ja kunnossa-
21199: pitotöissä sekä taloushuoltoon liittyvissä tehtävissä on tämän lisäksi työskennellyt
21200: päivittäin keskimäärin noin 750 (770) vankia.
21201: Vankiloiden rakennustoiminta.         V ankeinhoitolaitoksen rakennustoiminnan
21202: investointimenot olivat kertomusvuonna 85 mmk. Tästä summasta 50 mmk
21203: käytettiin työsiirtola- ja muihin avolaitostöihin. Vankeinhoitolaitoksen omien
21204: rakennushankkeiden       investointimenot    olivat    35   mmk.     Suurimmat
21205: vankeinhoitolaitoksen omat, pääosin vankityövoimalla toteutetut rakennuskohteet
21206: olivat Helsingin keskusvankilan, Sukevan keskusvankilan, Vilppulan varavankilan
21207: ja Sulkavan kurssikeskuksen perusparannustyöt sekä Oulun lääninvankilan
21208: lisärakennustyöt
21209: Maa- ja metsätalous. V ankeinhoitolaitoksen hallinnassa on maata yhteensä noin
21210: 9 300 ha, joista viljeltyä on noin 1 300 ha, metsätalousmaata noin 4 000 ha sekä
21211: turvetuotantoon vuokrattua tai luovutettua maata noin 1 600 ha. Maa- ja metsä-
21212: taloutta harjoitetaan yhteensä yhdeksässä laitoksessa, joista kolmessa myös karjata-
21213: loutta. Viljelyalasta 75 % oli luonnonmukaisessa viljelyssä tai siirtymävaiheen
21214: viljelyssä. Maa- ja metsätaloudessa työskenteli päivittäin keskimäärin 105 vankia.
21215: Vankien koulutus. Rangaistuslaitoksessa tai oppilaitoksessa rangaistuslaitoksen
21216: ulkopuolella opiskeli yhteensä 1 930 (2 011) vankia. Opiskelevista vangeista n. 62
21217: (60) %harjoitti ammatillisia opintoja ja 19 (20) %suoritti peruskoulun oppimäärää.
21218: Peruskoulu- ja lukio-opetusta järjesti 9 (9) vankilassa aikuislukio tai muu oppilai-
21219: tos. Peruskoulun oppimäärän suoritti 11 (23) ja ylioppilastutkinnon 10 (3) vankia.
21220: Kaikkiaan 26 (23) rangaistuslaitoksessa järjestettiin yhteensä 125 (126) eri opinto-
21221: alojen ammatillista tai valmentavaa kurssia tai opintokokonaisuutta. Oppisopimus-
21222: koulutusta järjestettiin 8 vankilassa yhteensä 10 eri työalalla.
21223: 350                               Oikeusministeriö
21224: 
21225: A volaitokset. Vuoden lopussa oli avolaitoksina 7 (7) avovankilaa, 7 (6) avovanki-
21226: laosastoa ja 7 (8) työsiirtolaa. Avolaitospaikkoja oli vuoden lopussa 1 129 (1 258)
21227: ja niihin sijoitettuna 776 (895) vankia.
21228: Vuoden aikana perustettiin Oulun lääninvankilaan avovankilaosasto ja lakkautettiin
21229: Pansion työsiirtola.
21230: Avovankiloissa ja avovankilaosastoissa tehtiin rakennusalan, puu- ja metallialan,
21231: maa- ja karjatalouden sekä lujitemuovialan töitä. Avovankilayksiköissä oli vuoden
21232: lopussa 496 (559) vankia, joista naisia 41 (32).
21233: Työsiirtolaissa tehtiin mm. lentoaseman rakennustöitä sekä entistämis- ja talonra-
21234: kentamistöitä. Vuoden lopussa työsiirtolaissa oli 280 (336) rangaistusta suorittavaa
21235: vankia.
21236: Avolaitoksissa oli päivittäin keskimäärin 910 (873) vankia, joista avovankiloissa
21237: keskimäärin 573 (511). Avolaitoksiin saapui vuoden aikana vapaudesta ja vankilois-
21238: ta kaikkiaan 3 001 (3 508) henkilöä.
21239: Teroeydenhuolto. Vankeinhoitolaitoksen omissa laitossairaaloissa hoidettiin kerto-
21240: musvuonna 987 (831) vankia. Hoitopäiviäkertyi 36 529 (34 980). Vankeinhoitolai-
21241: toksen ulkopuolisissa sairaaloissa oli hoidettavana 336 (212) vankia, joista kertyi
21242: hoitopäiviä 1 414 (844). Yleissairauksien osalta on selvästi kohonnut erikois-
21243: sairaanhoidon tarve ulkopuolisissa sairaaloissa. Ulkopuolisissa psykiatrisissa
21244: sairaaloissa oli hoidettavana 28 (48) vankia. Edellisestä kertyi hoitopäiviä 305
21245: (361).
21246: Avohoitokäyntejä vankeinhoitolaitoksen ulkopuolisiin yleissairauksien yksiköihin
21247: oli 3 713 (3 339). Psykiatrisiin ulkopuolisiin hoitoyksiköihin oli potilaskäyntejä 33
21248: (23). Vankilalääkärin vastaanotolle tehtiin 25 797 (23 200) potilaskäyntiä. Ham-
21249: mashoitoa annettiin 10 161 (10 142) hoitokertaa.
21250: Kertomusvuonna kuoli 8 (11) vankia.
21251: Henkilökunta Vuoden 1996 lopussa vankeinhoito-osaston alaisissa laitoksissa oli
21252: 2 602 (2 631) virkaa. Lisäksi oli työsuhteisia toimihenkilöitä tai työntekijöitä 21
21253: (24) ja sivutoimista henkilökuntaa 36 (36).
21254: Henkilökunnan koulutus. Perus- ja jatkokoulutus. Vankeinhoidon koulutuskeskus
21255: järjesti vuoden aikana alan tutkintoon johtavaa opetusta yhteensä 129 (124)
21256: henkilölle. Vankeinhoidon valvonta- ja ohjaustehtäviin valmentavassa koulutuksessa
21257: opiskeli yhteensä 81 (81) henkilöä. Lisäksi järjestettiin pätevöitymiskoulutusta
21258: vartijan ammattiin 28 (23) vankeinhoitolaitoksen palveluksessa olevalle henkilölle.
21259: Esimieskoulutuksessa opiskeli yhteensä 20 (20) virkamiestä. Koulutettavapäiviä oli
21260: perus- ja jatkokoulutuksessa kaikkiaan 11 824 (10 873) ja ne jakautuivat seuraavas-
21261: ti:
21262: -valvonta- ja ohjaustehtäviin valmentava koulutus (vankeinhoidon perustutkinto):
21263: 8 391 (8 215)
21264: - pätevöitymiskoulutus vartijan ammattiin: 1 313 (1 218)
21265: - esimieskoulutus (vankeinhoitotutkinto): 2 120 (1 440)
21266: Täydennyskoulutus. Vankeinhoidon koulutuskeskus järjesti yhteensä 131 (126)
21267: pitkäkestoista koulutushanketta tai yksittäistä koulutustilaisuutta henkilöstölle, josta
21268: kertyi 313 (332) koulutuspäivää. Koulutukseen osallistui kaikkiaan 2 783 (2 807)
21269: vankeinhoidon ja sen lähialueiden virkamiestä ja työntekijää. Koulutettavapäiviä oli
21270: yhteensä 6 294 (7 067).
21271:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        351
21272: 
21273: Kriminaalihuoltotyö. Julkisoikeudellinen Kriminaalihuoltoyhdistys vastasi yhdys-
21274: kuntaseuraamusten toimeenpanosta koko maassa. Yhdyskuntaseuraamuksia ovat
21275: ehdollisesti rangaistujen nuorten rikoksentekijöiden valvonta, ehdonalaiseen
21276: vapauteen päästettyjen vankien valvonta ja yhdyskuntapalvelu. Yhdyskuntaseuraa-
21277: musten tukipalveluista olivat asumispalvelut merkittävimmät. Aluetoimistoissa
21278: tehtiin seuraamusvalintaa palvelevia henkilötutkintoja lähinnä yli 18-vuotiaista
21279: nuorista. Vuoden aikana valmistauduttiin nuorisorangaistuksen toimeenpanoon
21280: työskentelyohjelmia kehittämällä.
21281: Ehdollisesti rangaistuista nuorista rikoksentekijöistä toimitettiin oikeusministeriölle
21282: 1 648 (1 906) tuomioilmoitusta. Ehdonalaisesti vapautuneita määrättiin valvontaan
21283: 845 (839).
21284: Ehdottoman vankeusrangaistuksen vaihtoehtona käytettävää yhdyskuntapalvelua
21285: alkoi vuoden aikana suorittaa 3 023 (2 350) tuomittua. Vuoden aikana rangaistuk-
21286: sen suoritti loppuun 2 511 (1 698) henkilöä. Yhdyskuntapalvelua suoritettiin
21287: kertomusvuoden aikana 244 000 (169 000) tuntia.
21288: Kriminaalihuoltoyhdistyksellä on 21 (21) aluetoimistoa, 11 (9) paikallistoimistoa ja
21289: 1 (1) toimintakeskus. Kriminaalihuoltoyhdistyksen valtionavulla palkatun henkilös-
21290: tön määrä oli 258 henkilötyövuotta.
21291: 
21292: 
21293: 5. Saamelaiskäräjien kertomus vuodelta 1996
21294: 5.1 Yleistä
21295: Saamelaiskäräjälain (97 4/95) mukaisesti saamelaiskäräjät laatii vuosittain valtioneu-
21296: vostolle hallituksen kertomuksen laatimista varten kertomuksen siitä, mitä merkittä-
21297: vää on tapahtunut saamelaisia erityisesti koskevien asioiden kehityksessä.Saamelais-
21298: käräjät kiinnittää kertomuksessaan huomiota saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa
21299: koskevan esityksen (HE 248/1994 vp) mukaisesti siihen, miten eduskunnan ja sen
21300: erityisvaliokuntien toivomat ja edellyttämät asiat ovat toteutuneet, miten saamelais-
21301: ten kielelliset ja kulttuuriset olot sekä saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ovat
21302: saamelaisten mielestä kehittyneet ja mitkä tärkeät lainsäädäntöhankkeet tulisi
21303: saattaa eduskunnan käsiteltäviksi.
21304: Saamelaisvaltuuskunnan keräämien tietojen mukaan Suomessa oli vuonna 1995
21305: noin 6900 saamelaista. Heistä runsaat 4000 asui saamelaisten kotiseutualueella, joka
21306: käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylässä Lapin paliskunnan
21307: alueen. Noin 2300 saamelaista asui muualla Suomessa ja loput ulkomailla.
21308: Suomessa on käytössä kolme saamen kieltä: pohjoissaame, inarinsaame ja koltan-
21309: saame. Saamelaisvaltuuskunnan vuonna 1995 keräämien tietojen mukaan saamea
21310: äidinkielenään puhui 2450 saamelaista. Saamelaisten kielilain (516/91) mukaan
21311: saamelaiset voivat vuodesta 1992 lähtien ilmoittaa myös väestökirjoihin äidinkie-
21312: lekseen saamen. Väestökirjoihin saamen oli vuonna 1995 ilmoittanut äidinkielek-
21313: seen 1726 henkeä. Pohjoissaamea puhuu 70-80 % kaikista saamea puhuvista
21314: Suomessa ja pohjoismaissa. Inarinsaamen ja koltansaamen puhujia on kumpaakin
21315: muutama sata.
21316: Oikeusministeriön hallinnonalalla aloitti 1.1.1996 toimintansa saamelaiskäräjät, joka
21317: korvasi vuonna 1973 perustetun saamelaisvaltuuskunnan. Käräjien avajaiset
21318: pidettiin 2.3.1996 Utsjoella Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaaren ja korkea-
21319: arvoisen kutsuvierasjoukon läsnäollessa. Saamelaiskäräjät on saamelaisten edustajis-
21320: to, jonka saamelaiset valitsevat vaaleilla keskuudestaan neljäksi vuodeksi kerrallaan.
21321: 352                                Oikeusministeriö
21322: 
21323: Käräjien toiminta rahoitetaan valtion varoin. Saamelaiskäräjät on sitä koskevan
21324: esityksen mukaan luonteeltaan itsehallinnollinen elin, jolle on tarkoitus antaa
21325: hallitusmuodossa säädetyissä asioissa kunnalliseen itsehallintoon rinnastettava
21326: asema. Tästä lähtökohdasta käräjät hoitaa saamelaisten kulttuuri-itsehallintoon
21327: kuuluvina tehtävinä saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten
21328: asemaa alkuperäiskansana koskevat asiat. Lisäksi käräjät edustaa saamelaisia
21329: kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä.
21330: Saamelaiskäräjillä on 21 jäsentä ja neljä varajäsentä. Käräjien puheenjohtaja on
21331: päätoiminen. Käräjillä on sihteeristö, joka jakautuu yleiseen toimistoon, saamen
21332: kielen toimistoon ja koulutus- ja oppimatenaalitoimistoon.
21333: Kertomusvuonna käräjillä oli viisi kokousta. Eduskunnan erityisvaliokunnat
21334: kuulivat käräjiä neljä kertaa. Käräjät antoi 33 lausuntoa, teki kahdeksan esitystä tai
21335: aloitetta, laati 10 kannanottoa, lausumaa, muistiota tai kantelua sekä teki kolme
21336: sopimusta valtion ja kunnan viranomaisen kanssa. Käräjillä oli pysyvä edustus
21337: 16:ssa kansallisessa ja viidessä kansainvälisessä toimielimessä ja se oli edustettuna
21338: 21:ssä yksittäisessä kansallisessa ja kahdeksassa kansainvälisessä tilaisuudessa.
21339: 5.2 V aitiovallan kulttuuripoliittiset lähtökohdat
21340: Sivistysvaliokunnan mietinnössä n:o 911993 vp valtioneuvoston kulttuuripoliittisesta
21341: selonteosta (VNS 1/1993 vp) todettiin, että valtiovallan lähtökohtana on nykyään
21342: saamelaisten kulttuurin ja kielen turvaaminen kulttuuriautonomian perustalta, jotta
21343: saamelaiset voisivat tulevaisuudessakin elää oman identiteettinsä ja elämäntapansa
21344: mukaisesti monikielisessä ja monikulttuurisessa yhteiskunnassamme. Eduskunta
21345: hyväksyi samassa yhteydessä 1.10.1993 sivistysvaliokunnan esittämän lausuman,
21346: jossa edellytettiin saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien riittävän tason
21347: turvaamista kulttuuriautonomian perustalta. Myös tulevaisuusvaliokunta on mietin-
21348: nössään n:o 111994 vp valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta (VNS 3/1993 vp)
21349: asettanut saman tavoitteen.
21350: Puitteet saamelaisten perusoikeuksien ja kulttuuri-itsehallinnon kehittämiselle on
21351: sittemmin luotu hallitusmuodon säännöksin.
21352: 5.3 Saamelaisten perusoikeudet
21353: Suomen Hallitusmuodon 14 §:n 3 momentin mukaisena perusoikeutena (969/95)
21354: astui 1.8.1995 voimaan säännös saamelaisten oikeudesta alkuperäiskansana ylläpitää
21355: ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
21356: Sivistysvaliokunnan lausunnossa n:o 3/1994 vp perusoikeuksia koskevasta hallituk-
21357: sen esityksestä (HE 309/1993 vp) kiinnitettiin huomiota siihen, että saamelaisille
21358: alkuperäiskansana turvattu perusoikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja
21359: kulttuuriaan laajenee perinteisten kulttuurimuotojen ja elinkeinojen - kuten esityk-
21360: sen mukaisten poronhoiton, kalastuksen ja metsästyksen - turvaan. Kun julkiselle
21361: vallalle on valtiosäännössä asetettu yleinen velvoite edistää perusoikeuksien
21362: toteutumista, valiokunnan mielestä voidaan katsoa, että vähemmistöryhmien
21363: elinolosuhteiden kehittämisellä niiden kulttuuriperinnettä kunnioittaen on val-
21364: tiosääntöoikeudellinen perusta.
21365: Perustuslakivaliokunnan mietinnössä n:o 25/1994 vp perusoikeusuudistuksesta
21366: todettiin perusoikeuksien sitovan vaikutuksen ilmenevän muun muassa siinä, että
21367: oikeudet toisaalta rajoittavat eduskunnan toimintaa lainsäätäjänä ja toisaalta niistä
21368: voi johtaa lainsäätäjään kohdistuvia aktiivisia toimintavelvoitteita. Lisäksi perusoi-
21369: keudet on otettava huomioon eduskunnan käyttäessä budjettivaltaa. Esityksen
21370:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       353
21371: 
21372: mukaisesti Suomen oikeusjärjestys vastaa yleensä varsin hyvin ehdotettujen
21373: perusoikeussäännösten vähimmäisvaatimuksia. VaHokunnan mielestä lainsäädännön
21374: tarkistamistyöhön on ryhdyttävä pikaisesti oikeusministeriön johdolla niissä
21375: tapauksissa, jolloin ristiriitaa uusien perusoikeussäännösten kanssa voidaan epäillä
21376: ilmenevän ja perustuslainmukaisuusnäkökohdat tulee väistämättä selvittää myös
21377: aikaisempia lakeja muutettaessa osittain tai uusittaessa kokonaan.
21378: 5.3.1 Saamelaisten kielilaki
21379: Saamelaisten kielilain mukaan saamelaisten kielelliset oikeudet on turvattu kääntä-
21380: misellä ja tulkitsemisella, jos asiaa käsittelevä virkamies ei osaa saamea.
21381: Sivistysvaliokunnan lausunnossa n:o 411990 vp esityksestä saamelaisten kielilaiksi
21382: (HE 18011990 vp) oli lähtökohtana, että kielellisiin ihmisoikeuksiin luetaan oikeus
21383: äidinkielen täydelliseen kirjalliseen ja suulliseen osaamiseen sekä mahdollisuus
21384: äidinkielen käyttöön kaikilla elämän alueilla. Valiokunnan mielestä esityksen
21385: mukainen kielilaki oli kielellisten oikeuksien turvaamisen kannalta tärkeä välitoi-
21386: menpide. Lausunnossaan n:o 211991 hallituksen vuoden 1990 kertomuksenjohdosta
21387: sivistysvaliokunta piti saamelaiskulttuurin kannalta valtion tärkeimpinä toimenpitei-
21388: nä saamen kielen aseman vahvistamista saamen kielilain pohjalta.
21389: Kertomusvuonna saamelaisten kielilaki on monin tavoin edistänyt myönteistä
21390: suhtautumista saamen kieleen ja kirjoitetun saamen kielen näkyvän aseman
21391: vahvistumista saamelaisten kotiseutualueen opasteissa, kuulutuksissaja lomakkeis-
21392: sa. Kielilain mukainen kääntämiseen ja tulkitsemiseen perustuva järjestely ei
21393: kuitenkaan edistä saamen kielen asemaa käyttökielenä siten, että saamelaisten
21394: kielelliset ihmisoikeudet toteutuisivat. Mainitusta syystä saamelaisten kielilakia
21395: tulisi uudistaa nostamalla saamelaisten kielellisten oikeuksien tasoa.
21396: 5.3.2 Perinteiset saamelaiselinkeinot
21397: Poronhoito. Saamelaisten oikeuksia poronhoitoon ei otettu poronhoitolaissa
21398: (848/90) huomioon, koska asian selvittäminen oli kesken. Perustuslakivaliokunnan
21399: lausunnossa n:o 311990 vp poronhoitokiehdotuksesta (HE 24411989 vp) korostettiin
21400: poronhoidon tärkeyttä saamelaisten kulttuurimuodon osana ja kiirehdittiin samalla
21401: saamelaisten maahan kohdistuvia oikeuksia koskevan saamelaislakiehdotuksen
21402: valmistelua ja asian saattamista eduskunnan käsiteltäväksi. Valiokunnan mielestä
21403: samassa yhteydessä on mahdollista tarpeen mukaan muuttaa poronhoitolakia
21404: sopusointuun säädettävän saamelaislain kanssa. Maa- ja metsätalousvaliokunta
21405: viittasi mietinnössään n:o 7/1990 vp perustuslakivaliokunnan lausuntoon ja yhtyi
21406: sen ehdotuksiin saamelaisten aseman järjestämiseksi poronhoidossa.
21407: Sittemmin poronhoitolakia muutettiin esityksen (HE 192/1992 vp) mukaisesti siten,
21408: että Suomessa pysyvästi asuvat ETA-valtioiden kansalaiset saavat omistaa poroja
21409: samoilla edellytyksillä kuin Suomen kansalaiset. Perustuslakivaliokunnan lausun-
21410: nossa n:o 8/1993 vp asiasta ei nähty estettä sillekään saamelaisvaltuuskunnan
21411: ehdottamalle ratkaisulle, jonka mukaan saamelaisten kotiseutualueella poronomis-
21412: tusta koskevan sääntelyn perustaksi otettaisiin kansallisuus eli saamelaisten etninen
21413: ryhmä. Maa- ja metsätalousvaliokunta mietinnössään n:o 8/1993 ei pitänyt tarkoi-
21414: tuksenmukaisena tässä vaiheessa täydentää poronhoitolakia säännöksillä porojen
21415: omistusoikeudesta saamelaisten kotiseutualueella, vaan kiirehti saamelaislain
21416: valmistelua.
21417: Metsästyslaki. Saamelaisten oikeutta metsästykseen ei ole turvattu metsästyslaissa
21418: (615/93). Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä n:o 7/1993 ei katsottu
21419: olevan aihetta esittää muutoksia hallituksen esityksiin saamelaisten osalta, joiden
21420: 
21421: 12 370147
21422: 354                                Oikeusministeriö
21423: 
21424: asemaaja oikeuksia perustuslakivaliokunta on käsitellyt lausunnoissaan n:o 3/1990
21425: vp ja 8/1993 vp.
21426: Kalastuslaki. Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa sovelletaan vuoden 1951
21427: kalastuslakia (503/51 ),jossa saamelaisten kalastusoikeuksien asemaa ei ole järjestet-
21428: ty. Soveltamisratkaisu pohjautuu perustuslakivaliokunnan lausuntoon n:o 30/1981
21429: vp, jonka mukaan nykyisin voimassa olevan kalastuslain yhteydessä ei voitu
21430: vaikeuksitta järjestää niitä oikeuksia kalastukseen, joita noilla alueilla oli luontaista-
21431: loudesta huomattavan osan elannostaan saavilla maataomistamattomilla asukkailla,
21432: joista valtaosa kuului saamelaisväestöön. Tuolloin valiokunta viittasi aikaisempaan
21433: lausuntoansa n:o 7/1978 vp, jossa valiokunta katsoi kyseisen väestönosan kalastuk-
21434: sen perustuvan vähintään nautintaanja nauttivan hallitusmuodon 6 §:ssä tarkoitettua
21435: omaisuudensuojaa.
21436: Kertomusvuonna saamelaisten oikeuksia kulttuurimuotoonsa kuuluviin elinkeinoihin
21437: ei ole vielä järjestetty lailla sopusointuun saamelaisten perusoikeuksien kanssa.
21438: 5.4 Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto
21439: Suomen Hallitusmuodon 51 a §:ssä (973/95) saamelaisille alkuperäiskansana
21440: turvattu kulttuuri-itsehallinto kieltään ja kulttuuriaan koskevissa asioissa saamelais-
21441: ten kotiseutualueella astui voimaan 1.1.1996. Sitä toteuttaa saamelaiskäräjät.
21442: Sivistysvaliokunnan lausunnossa n:o 9/1994 vp kulttuuri-itsehallintoesityksestä
21443: toistettiin valtiovallan saamelaisia koskevat kulttuuripolittiset lähtökohdat vuodelta
21444: 1993. V aHokunta totesi, että kulttuuri -itsehallintoa koskevalla hallituksen esityksellä
21445: luodaan hallinnolliset puitteet perusoikeuksien toteutumiselle. Valiokunta lausui,
21446: että käräjille on tulossa monia uusia tehtäviä kansallisissa, pohjoismaisissa ja
21447: kansainvälisissä yhteyksissä. Jotta saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutuminen
21448: ei vaarantuisi, oli tarkoituksena tehostaa saamelaisten kielilain mukaisia käännös-,
21449: tulkkaus- ja neuvontapalveluja saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon perustalta.
21450: Tämän vuoksi oli tärkeätä tarvittaessa lisätä määrärahoja näiden tehtävien hoitami-
21451: seen. Valiokunta piti tärkeänä myös sitä, että saamelaisalueen kunnilla olisi riittävät
21452: opetustoimen voimavarat järjestää koulutusta. Valiokunta liitti lausuntoansa
21453: lausuman.
21454: Perustuslakivaliokunnan mietinnössä n:o 17/1994 vp yhdyttiin esityksen mukaisesti
21455: siihen, että saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvat saamelaisten perinteiset
21456: elinkeinot kuten perusoikeusuudistuksessa. Saamelaiskäräjistä annettavana lailla ei
21457: kuitenkaan muuteta niitä nykyisiä lainsäädäntöjärjestelyjä, joiden mukaan määräy-
21458: tyy, ketkä saavat harjoittaa mainittuja elinkeinoja perinteisillä saamelaisalueilla.
21459: Saamelaiskäräjille on hyvän hallinnon vaatimusten mukaisesti varattava viranomais-
21460: menettelyssä tilaisuus tulla kuulluksi ja mahdollisuus neuvotella vireillä olevasta
21461: asiasta samaan tapaan kuin asianosaisella on oikeus. Valiokunta katsoi myös, että
21462: saamelaiskäsite jäi joiltain osin tulkinnanvaraiseksi. Uudistus ei myöskään poistanut
21463: kaikkia esteitä ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioinnille. Valiokunta liitti
21464: mietintöönsä lausuman.
21465: Eduskunta edellytti 14.2.1995 perustuslakivaliokunnan lausuman mukaisesti
21466: hallituksen Iaativan mitä pikimmin selvityksen siitä, millä tavoin ja millaisin
21467: käytännön vaikutuksin esteet ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioimiselle ovat
21468: poistettavissa. Valtiopäiväjärjestyksen 53 §:n 2 momentin säännöksiin viitaten
21469: eduskunta edellytti perustuslakivaliokunnan saavan selvityksen välittömästi käsitel-
21470: täväkseen. Lisäksi sivistysvaliokunnan lausuntoon viitaten eduskunta edellytti
21471: hallituksen selvittävän, miten voitaisiin saamelaiskäräjien yhteiskunnallisia vaiku-
21472:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       355
21473: 
21474: tusmahdollisuuksia edelleen kehittää ja turvata saamelaiskäräjille riittävät voimava-
21475: rat tehtäviensä hoitamiseen.
21476: 5.4.1 Saamelaiskäräjät
21477: Kertomusvuonna toimintansa aloittanut saamelaiskäräjät on turvannut saamelaisten
21478: asemaa kulttuuri-itsehallinnon perustalta. Käräjien toimintaa rajoittivat kuitenkin
21479: tulkinnanvaraisen saamelaiskäsitteen aiheuttamat ongelmat. Osa saamelaisalueen
21480: pääväestöä vaikeutti saamelaisväestön oloja ja pyrki syrjäyttämään saamelaiskäräjät
21481: toiminnastaan vaatimalla uusia vaaleja. Saamelaismääritelmä tulisikin muuttaa
21482: saamelaisten kielilain mukaisesti saamen kieleen perustuvaksi. Saamelaiskäräjien
21483: henkilö- ja toimintaresurssit lisääntyivät saamelaiskouluhallinnon eräiden virkojen
21484: siirtyessä Lapin lääninhallituksesta käräjiinja saamenkielisen oppimateriaalimäärä-
21485: rahan käytön tullessa käräjien päätettäväksi. Käytännössä käräjien toimintaa rajoitti
21486: kuitenkin resurssien puute. Käräjille valtion talousarviossa varattu määräraha
21487: (2 378 000 FIM) oli riittämätön käräjien lainmukaisten tehtävien hoitoon kansalli-
21488: sissa, pohjoismaisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Erityisesti saamen kielen
21489: toimistolta puuttui resursseja. Myös pohjoismaisessa vertailussa käräjien määräraha
21490: oli vähäinen verrattuna Norjan saamelaiskäräjien toimintamäärärahaan (78 260 000
21491: NOK) ja Ruotsin saamelaiskäräjien 18. kuukauden määrärärahaan (16 166 000
21492: SEK). Vertailu on perustelua, koska äänioikeutettujen määrä kaikissa käräjävaaleis-
21493: sa on samaa suuruusluokkaa (n. 5000-8000), käräjillä on yhtäläinen lainsäädännölli-
21494: nen asema ja tehtävät eivätkä käräjät tuota palveluja.
21495: 5.4.2 Opetustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus kunnissa
21496: Kertomusvuonna kuntien valtionosuuuslain (688/92) ja opetus- ja kulttuuritoimen
21497: rahoituksesta annetun lain (958/95) mukaiset järjestelyt eivät vielä turvaa saamen
21498: kielen opetusta ja saamenkielistä opetusta saamelaisten kotiseutualueen kunnissa
21499: sivistysvaliokunnan toivomusten mukaisesti. Aikaisemmin hyvin alkanut kouluope-
21500: tus on jopa vaarassa taantua. Kuntien yleisen valtionosuuden korotus ei tuo
21501: tarvittavaa lisää saamenkielisten palvelujen tuottamiseksi niin sanotun tasausjärjes-
21502: telmän vuoksi. Kyseinen laki ei myöskään velvoita käyttämään saatua lisää suoraan
21503: saamenkielisiin palveluihin. Käräjien mielestä Inarin kunnalle tulisi maksaa
21504: korotettua yleistä valtionosuutta sellainen määrä, että saamenkieliset palvelut
21505: voidaan toteuttaa kaikilla kolmella saamen kielellä. Opetus- ja kulttuuritoimen
21506: rahoitusta koskevaan lakiin tulisi sisällyttää periaate, jonka mukaan kunnalle
21507: maksettaisiin täysimääräistä valtionosuutta kunnan järjestämän saamen kielen
21508: opetuksen ja saamenkielisen opetuksen todellisten menojen perusteella esi-, perus-
21509: ja lukioasteella.
21510: Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/92)
21511: saamenkielisten palvelujen rahoitusta ei ole vielä otettu huomioon. Sivistysva-
21512: liokunnan edellä (2) mainitussa mietinnössä n:o 911993 vp todetaan valtion
21513: tehtäväksi vähemmistöjen kielellisestä moninaisuudesta huolehtiminen. Tässä
21514: tehtävässä päävastuu syrjäytymisen estäruisestä ja vähemmistöjen kulttuurista on
21515: sosiaali- ja terveysministeriöllä. Tästä lähtökohdasta sosiaali- ja terveydenhuoltoa
21516: koskevassa valtionosuuslaissa tulisi osoittaa ylimääräinen valtionapu saamelais-
21517: alueen kunnille saamenkielisten palvelujen tuottamiseen.
21518: 5.4.3 ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifiointiedellytykset
21519: Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä n:o 26/1990 vp ILO:n alkuperäiskansasopimusta
21520: koskevan esityksen johdosta (HE 306/1990 vp) yhdyttiin hallituksen käsitykseen
21521: siitä, että sopimusta ei tässä vaiheessa hyväksyttäisi, koska Suomen lainsäädännön
21522: ei voida katsoa vastaavan yleissopimuksen määräyksiä lähinnä saamelaisten maahan
21523: 356                               Oikeusministeriö
21524: 
21525: kohdistuvien oikeuksien osalta. Eduskunnan 14.2.1995 edellyttämästä ja hallituksen
21526: 17.4.1996 perustuslakivaliokunnalle osoittamasta ILO:n alkuperäiskansasopimuksen
21527: selvityksestä käy ilmi, että sopimuksen ratifiointi vaatii lainsäädäntötoimia, jotka on
21528: vuonna 1993 annettu saamelaisvaltuuskunnan selvitettäviksi.
21529: Kertomusvuonna saamelaisten oikeuksien ja hallinnon perusteet alkuperäiskansana
21530: oli turvattu kahdessa hallitusmuotomme säännöksessä. Saamelaiskäräjien mielestä
21531: olisi perusteltua selvittää, miten saamelaisille alkuperäiskansana voitaisiin laissa
21532: turvata ILO:n alkuperäiskansasopimuksen edellyttämät oikeudet. Saamelaiskäräjät
21533: on valmis jatkamaan tätä selvitystyötä.
21534: 
21535: 5.5 Saamelaiset ja Euroopan unioni
21536: Tammikuun 1. päivänä 1995 toteutui Suomen jäsenyys Euroopan unionissa.
21537: Suomen liittymisasiakirjaan liittyi saamelaisväestön erityisasemaa koskeva pöytäkir-
21538: ja N.o 3, jolla sopimuspuolet tunnustavat Ruotsilla ja Suomella kansallisen ja
21539: kansainvälisen oikeuden mukaan olevat velvoitteet ja sitoumukset saamelaisiin
21540: nähden saamelaisten elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilyttämiseksi
21541: ja kehittämiseksi sekä katsovat, että perinteinen saamelaiskulttuuri ja saamelaiselin-
21542: keinot ovat riippuvaisia luontaiselinkeinosta kuten poronhoidosta saamelaisten
21543: perinteisillä alueilla.
21544: Perustuslakivaliokunnan lausunnossa n:o 1411994 vp EU-liittymisasiakirjaa koske-
21545: vasta esityksestä (HE 135/1994 vp) todetaan, että pöytäkirjan 1 artiklan määräyksen
21546: mukaan saamelaisväestölle voidaan EY :n perustamissopimuksen määräysten
21547: estämättä myöntää perinteisillä saamelaisalueilla yksinoikeuksia poronhoidon
21548: harjoittamiseen Norjan ja Ruotsin tapaan. Tämä uudistus voidaan toteuttaa kansalli-
21549: sesti Suomessa ilman EU:n toimielinten suostumusta.
21550: Sivistysvaliokunnan lausunnossa n:o 7/1994 vp samasta asiasta todetaan, että
21551: Euroopan unioni ei pyri yhdenmukaistamaan kulttuureja ja niiden ominaispiirteitä.
21552: Sivistysvaliokunnan aloitteesta ulkoasiainvaliokunta otti mietintöönsä n:o 9/1994 vp
21553: lausuman, jonka mukaan saamelaisia koskevat kehittämistoimet tulisi suunnitella ja
21554: toteuttaa saamelaisten kulttuuriautonomian lähtökohdista.
21555: Suuren valiokunnan lausunnossa n:o 2/1996 Suomen lähtökohdista Euroopan
21556: unionin vuoden 1996 hallitusten välisessä konferenssissa (VNS 111996) todettiin,
21557: että sangen merkittävä osa unionin väestöstä kuuluu vakiintuneisiin historiallisiin
21558: kansallisiin vähemmistöihin, joista yksi - Suomen ja Ruotsin saamelaiset - on
21559: kansainvälisen oikeuden tarkoittama alkuperäiskansa.
21560: 5.5.1 Poronhoidon EU-sopeutus
21561: Kertomusvuonna poronhoitoa sopeutettiin osana EU :n maataloutta päättämällä lakia
21562: alemmanasteisilla päätöksillä poronomistajille maksettavan tuen perusteista ja
21563: suurimpien sallittujen poromäärien vähennyksestä saamelaispaliskunnissa.
21564: Valmisteltaessa näitä lainsäädännöllisiä, hallinnollisia ja rahoituksellisia muutoksia,
21565: saamelaiskäräjiä ei ole kuultu, sen kanssa ei ole neuvoteltu eikä käräjille ole
21566: annettu päätöksiä tiedoksi. Perustuslakivaliokunnan mietinnössä (PeVM 111994 vp)
21567: hallituksen kertomuksesta (K 611993 vp) kiinnitettiin huomiota siihen, että saame-
21568: laisia tulee kuulla valmisteltaessa heitä erityisesti koskevia asioita sekä siihen, että
21569: valiokunta on muutaman kerran joutunut huomauttamaan asianomaista ministeriötä
21570: kuulemisen laiminlyönnistä (PeVL 8 ja 30/1993 vp).
21571: Saamelaiskäräjien mielestä poronhoidon EU-sopeutusta on tehty ottamatta huomi-
21572: oon poronhoidon asemaa saamelaisten kulttuurimuodon perustana. Käräjät katsoo,
21573:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      357
21574: 
21575: että saamelaisten perusoikeuksien, kulttuuri-itsehallinnon ja EU:n pöytäkirjan n:o
21576: 3 tavoitteisiin tulee pyrkiä myös saamelaisten niiden perusoikeuksien osalta, joista
21577: Suomen oikeusjärjestys vielä vaikenee.
21578: 
21579: 
21580: 6. Komiteat, toimikunnat ja työryhmät
21581: Luettelo komiteoista, toimikunnista ja eräistä työryhmistä, jotka ovat kertomusvuo-
21582: den aikana aloittaneet toimintansa tai luovuttaneet mietinnön:
21583: Julkiset oikeusapupalvelut Asetettu 14.2.1996. Mietintö 18.12.1996.
21584: Kahden apulaisoikeusasiamiehen järjestelmää sekä oikeusasiamiehen asemaa ja
21585: tehtäviä selvittävä työryhmä. Asetettu 22.5.1995. Osamietintö 21.8.1995. Mietintö
21586: 18.6.1996.
21587: Vaalilakien yhtenäistämistoimikunta. Asetettu 27.3.1996. Määräaika 31.10.1997.
21588: Henkilötietotoimikunta. Asetettu 4.10. 1995. Määräaika 31.3.1997
21589: Sananvapauden käyttämistä koskevaa lainsäädäntöä selvittävä toimikunta. Asetettu
21590: 24.8.1995. Välimietintö luovutettu 12.2.1996. Määräaikaa jatkettu 14.2.1997
21591: saakka.
21592: Perustuslaki 2000 -komitea. Asetettu 18.5.1996. Määräaika 31.3.1997.
21593: Ulosotto 2000 -toimikunta. Asetettu 5.6.1996. Määräaika 31.12.1997.
21594: Takaustoimikunta. Asetettu 2.2.1994. Mietintö luovutettu 6.3.1996 (Komitean-
21595: mietintö 1996: 3)
21596: Ympäristöoikeustoimikunta. Asetettu 13.4.1994. Yhteinen väliraportti YM:n
21597: ympäristölupatoimikunnan kanssajätetty 14.6.1996 (Komiteanmietintö 1996: 11 ja
21598: 12).
21599: Säädöstieto 95 -työryhmä. Asetettu 7.9.1995. Muistio 29.2.1996.
21600: Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamista valmisteleva työryhmä.
21601: Asetettu 21.4.1994. Mietintö luovutettu 24.4.1996.
21602: Timeshare-työryhmä. Asetettu 21.2.1995. Mietintö luovutettu 31.5.1996.
21603: Rikosvahinkotyöryhmä. Asetettu 28.2.1995. Mietintö luovutettu 14.6.1996.
21604: Rakennusvirhevakuustyöryhmä. Asetettu 15.8.1995. Mietintö jätetty 19.1.1996.
21605: Eräiden avioliittoa ja perimystä koskevien kansainvälisen yksityisoikeuden alaan
21606: kuuluvien säännösten uudistamista selvittävä työryhmä. Asetettu 31.8.1995.
21607: Mietintö luovutettu 20.9.1996.
21608: Ympäristömuutoksenhakutyöryhmä. Asetettu 25.10.1995. Mietintö luovutettu
21609: 1.11.1996.
21610: Nettoutustyörymä. Asetettu 20.3.1996. Ehdotus arvo-osuuksien maksusuojasta
21611: valmistui kesäkuussa 1996.
21612: 358                           Oikeusministeriö
21613: 
21614: Rakennusvirhevakuustyöryhmä II. Asetettu 23.5.1996. Muistio 18.12.1996.
21615: Hedelmöityshoitotyöryhmä. Asetettu 15.10.1996. Määräaika 10.5.1997.
21616: Holhouslainsäädännön uudistamistyöryhmä. Asetettu 11.12.1996. Määräaika
21617: 31.8.1997.
21618: Konkurssilainsäädännön uudistamista valmisteleva työryhmä. Mietintö konkurs-
21619: sisäännön osittaisuudistukseksi jätetty 25.10.1996.
21620:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996
21621: 
21622: 
21623: 
21624: 
21625:                             Sisäasiainministeriö
21626: 
21627: 
21628: 1. Yleistä
21629: Sisäasiainministeriön yhteydessä toimiva julkisen hallinnon tietohallinnon neuvotte-
21630: lukunta (JUHTA) on kertomusvuonna jatkanut valtion ja kuntien välisen tietotek-
21631: niikkayhteistyön kehittämistä. Sanomavälitteisen tiedonsiirron toteuttamisedellytys-
21632: ten parantamiseksi on saatu valmiiksi yleinen käyttöliittymä, joka voidaan ottaa
21633: käyttöön vuoden 1997 alussa. Sähköisen asioinnin ja sähköpostin käytön edistämi-
21634: seksi on laadittu muun muassa sähköpostin käyttöopas ja suositus sähköpostiosoit-
21635: teista. Asiakirjan siirtoa on kertomusvuonna kokeiltu eduskunnan johdolla tehdyn
21636: suunnitelman mukaisesti. Perusrekistereiden tietopalveluista on valmistunut selvitys,
21637: joka merkitsee rekisterinpitäjien yhteistyön tiivistymistä. Lisäksi on selvitetty
21638: tietojen keruun valtuudet eduskunnan päätöksen mukaisesti.
21639: 
21640: 
21641: 2. Alue- ja paikallishallinnon järjestelmä
21642: Kihlakuntauudistuksen toimeenpanon valmistelua on jatkettu kertomusvuonna
21643: sisäasiainministeriön, oikeusministeriön ja oikeuskanslerinviraston yhdessä sopimien
21644: tavoitteiden ja linjausten mukaisesti. Uudistus koskee poliisi-, syyttäjän- ja ulosotto-
21645: tointa, paikallistason yleishallintotehtäviä sekä rekisteritointa.
21646: Hallitus antoi syksyllä 1995 eduskunnalle edellisen vaali- ja hallituskauden aikana
21647: rauenneiden lakiesitysten pohjalta uudet toimialalakiesitykset Eduskunta hyväksyi
21648: lakiesitykset 13.2.1996 muuttaen muun muassa poliisihallintolakiesitystä siten, että
21649: jokaisessa kihlakunnassa tulee olla ainakin poliisipäällikön virka.
21650: Koska hyväksytyllä kihlakuntajaolla olisi syntynyt tehtäviltään liian suppeita
21651: kihlakunnanvirastoja ja koska palvelujen turvaaminen väestömäärältään kovin
21652: pienissä kihlakunnissa olisi myös ollut epävarmaa, katsottiin tarpeelliseksi arvioida
21653: kihlakuntajakoa uudelleen jo ennen uudistuksen voimaantuloa. Valtioneuvosto
21654: muutti kihlakuntajakopäätöstä 2.5.1996 (30811996) yhdistämällä toimintaedellytyk-
21655: siltään ja palvelutasoltaan pääosin heikoiksi muodostuvia kihlakuntia siten, että
21656: yhdistämisten jälkeen kihlakuntien määrä on 90.
21657: Poliisin hallinnosta annetun lain nojalla valtioneuvosto on päättänyt, että nimismie-
21658: het hoitavat poliisi- ja ulosottotehtäviä Kuhmon, Inari-Utsjoen, Sodankylän, Ranua-
21659: Posion ja Tornionlaakson kihlakunnissa sekä poliisi-, ulosotto-ja syyttäjäntehtäviä
21660: Käsivarren ja Kittilän kihlakunnissa.
21661: Kihlakuntauudistus tuli voimaan 1.12.1996. Tällöin nykyiset nimismiespiirit, ns.
21662: vanhojen kaupunkien erillisorganisaatiopiirit ja kihlakunnat korvattiin 90 uudella
21663: kihlakunnalla. Yhtenäisjärjestelmän mukaiset kihlakunnanvirastot perustettiin 77
21664: kihlakuntaan ja erilliset virastot 13 kihlakuntaan.
21665: Kihlakuntauudistuksen yhteydessä säilytettiin nykyiset nimismiespiirien kansliat ja
21666: niiden palvelupisteet, erilliset virastot sekä rekisteritoimistot Niistä muodostettiin
21667: kihlakunnanvirastojen osastoja, erillisiä virastoja tai palvelutoimistoja. Lääninhalli-
21668: 360                              Sisäasiainministeriö
21669: 
21670: tusten päätösten mukaan palvelutoimistoja on yhteensä 167. Myös kihlakuntaan
21671: kuuluviin suurimpiin kuntiin, joissa paikallishallinnon palveluja ei juurikaan ole, on
21672: perusteilla tai suunnitteilla eri hallinnonalojen yhteisiä asiakaspalveluyksiköitä,
21673: yhteispalveluyksiköitä.
21674: Sisäasiainministeriö asetti vuosiksi 1993-1995 paikallishallinnon palvelutoimisto-
21675: hankkeen tukemaan sellaisten palveluyksikköjen muodostumista, joista asiakkaat
21676: saisivat nykyistä nopeammin ja taloudellisemmin useimmat tarvitsemistaan paikal-
21677: listason palveluista.
21678: Palvelutoimistohankkeen tuen piirissä olevissa yhteispalveluyksiköissä saavutetuista
21679: hyvistä tuloksista johtuen sisäasiainministeriö asetti tammikuussa 1996 yhteispalve-
21680: luhankkeen vuosiksi 1996-1997 jatkamaan ja tehostamaan sekä luomaan edellytyk-
21681: siä yhteispalveluyksikköjen perustamiselle että antamaan tukea perusteilla ja
21682: toiminnassa oleville palveluyksiköille.
21683: Kertomusvuoden aikana ovat hankkeessa mukana olevat viranomaiset sitoutuneet
21684: yhteispalvelumalliin. Lisäksi on sovittu ao. keskushallintoviranomaisten kanssa
21685: yhteispalvelun kehittämistä koskevien tavoitteiden sisällyttämisestä alue- ja paikal-
21686: listason kanssa tehtäviin tulossopimuksiin. Hanke julkaisee myös yhteispalveluleh-
21687: teä ja on teettänyt yhteispalvelun merkin ja logon. Yhteispalvelun edistämiseksi on
21688: syksyn 1996 aikana järjestetty yhteispalveluseminaari kussakin läänissä. Lisäksi
21689: lääninhallitukset sekä kihlakunnanvirastot on kytketty mukaan yhteispalvelun
21690: käytännön edistämistyöhön.
21691: Syksyn 1996 aikana on hankkeen toimesta käynnistetty myös kaksi tietoteknistä
21692: projektia. Yhteispalvelun tietoteknisen pilotoinnin tavoitteena on yhteispalvelupis-
21693: teiden käytössä olevien työvälineiden kehittäminen ja käytännön tietoteknisten
21694: ratkaisujen soveltaminen siten, että se edistäisi viranomaisten välisen yhteistyön
21695: edelleen kehittämistä. Yhteispalvelun tietoteknisen konsultointiprojektin tavoitteena
21696: on edistää viranomaisten yhteispalvelutoimintaa laatimalla verkkopalveluiden
21697: edellyttämiä tietoteknisiä ohjeita ja suosituksia.
21698: Toiminnassa olevia yhteispalvelupisteitä, joilla tarkoitetaan sellaista yhtenäistä tilaa,
21699: jossa on tarjolla kahden tai useamman palvelutuottajan palveluja joko erillisinä tai
21700: yleisvirkailijan antamina, oli vuoden 1996 lopussa yli sata. Lisäksi oli suunnitteilla
21701: tai vireillä useita yhteispalvelupisteitä. Yhteispalvelupisteiden osapuolina on
21702: yleisimmin KELA, kunta, poliisipiiri, työvoimatoimisto, verotoimisto, rekisteritoi-
21703: misto ja seurakunta.
21704: 
21705: 
21706: 3. Lääninhallinto
21707: Valtioneuvoston 14.9.1995 asettama Aluehallinto 2000-hanke valmisteli valtion
21708: aluehallinnon uudistamista. Hankkeen osana valmistui ehdotus valtion alueellisten
21709: hallinto-, tuki- ja turvallisuustehtävien kokoamisesta lääninhallitusten yhteyteen.
21710: Samalla valmistui ehdotus lääninhallitusten lukumäärästä ja aluejaosta. Hankkeen
21711: lääninhallintoa koskevaan, 15.5.1996 jätettyyn raporttiin (komiteamietintö 1996:7)
21712: sisältyivät tarvittavat säädösehdotukset
21713: Eduskunta hyväksyi uuden lääninhallituslain 10.12.1996. Hyväksyttyjen lakien
21714: mukaan 1.9.1997 lukien perustetaan seuraavat läänit: Etelä-Suomen lääni, Ah-
21715: venanmaan lääni, Länsi-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Oulun lääni ja Lapin
21716: lääni.
21717:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        361
21718: 
21719: Lääniuudistuksen tavoitteena on vahvistaa lääninhallitusten asemaa alueellisena
21720: monitoimialaisena viranomaisena. Voimia kokoamalla pyritään myös kehittämään
21721: lääninhallitusten henkilöstörakennetta siten, että syntyy vahvaa toimialakohtaista
21722: erityisasiantuntemusta. Lääninhallitusten tehtävät painottuvat hallinnollisten lupien
21723: myöntämiseen, valvontaan ja tarkastukseen sekä sisäisen turvallisuuden tehtäviin
21724: mukaan lukien poikkeusoloihin varautuminen. Lääninhallitusten tehtävänä on
21725: paikallishallinnon informaatio-ohjaus, kihlakunnanvirastojen ohjaus sekä alueellinen
21726: seuranta ja arviointi lääninhallitusten tehtäväalueilla. Lääninhallitus edistää valtion
21727: keskushallinnon valtakunnallisia ja alueellisia tavoitteita.
21728: Läänin liikuntalautakunnan ja nuorisolautakunnan tehtävät siirtyvät uudistuksen
21729: myötä lääninhallitukselle. Uudistus ei aiheuta muutoksia lautakuntien henkilöstön
21730: asemaan.
21731: Uudistus ei vähennä lääninhallitusten palvelupisteiden määrää. Lääninhallituslain
21732: mukaan lakkaava lääninhallitus jää alueelliseksi palveluyksiköksi, josta on saatavis-
21733: sa lääninhallituksen peruspalvelut.
21734: Kertomusvuoden aikana on jatkettu henkilöstön ja muiden voimavarojen sopeutta-
21735: mista lääninhallitusten muuttuneita tehtäviä vastaamaan. Luonnollista poistumaa ja
21736: uudelleen kohdennuksia hyväksikäyttäen henkilöstön määrää on supistettu noin 140
21737: henkilötyövuodella edellisestä vuodesta. Vuodesta 1993 henkilöstön määrä on
21738: vähentynyt noin 680 henkilötyövuodella eli 35 prosentilla. Taloudellisista syistä
21739: tapahtuneita irtisanomisia ei ole tarvinnut toteuttaa.
21740: Sisäasiainministeriö päätti 7.11.1995 johtokuntakokeilun järjestämisestä Uuden-
21741: maan, Oulun ja Lapin lääninhallituksissa. Kokeilun tarkoituksena oli selvittää
21742: erityisesti, miten johtokunta voisi tehostaa lääninhallituksen johtamista tuomalla
21743: siihen lisää asiantuntemusta ja viraston ulkopuolisia näkemyksiä, mitenjohtokunnan
21744: toiminnalla voitaisiin lisätä lääninhallitusten toiminnan avoimuutta ja julkisuutta
21745: sekä kehittää lääninhallituksen yhteistyösuhteita. Johtokuntakokeilua varten asetet-
21746: tiin seurantaryhmä. Seurantaryhmä totesi raportissaan, että kokemukset ovat
21747: myönteisiä ja selvityksiä johtokuntajärjestelmän soveltuvuudesta lääninhallituksiin
21748: on syytä jatkaa. Seurantaryhmä katsoi kuitenkin, että oikeudellisesti toimivaltaisen
21749: ja vastuunalaisen johtokunnan perustaminen lääninhallituksiin voi aluehallintouudis-
21750: tuksen johdosta ja huomioon ottaen perustuslakiuudistuksen aikataulun tulla
21751: kyseeseen vasta aluehallintouudistuksen siirtymäkauden loppupuolella eli vuoteen
21752: 2001 mennessä.
21753: Johtokuntakuntakokeilun tähänastiset tulokset on tarpeen analysoida tarkasti.
21754: Lääninhallitusten vakiinnutettua toimintansa nykymuotoisen johtokuntakokeilun
21755: jatkaminen voisi olla mahdollista. Lisäksi tulisi selvittää vaihtoehdot johtokuntajär-
21756: jestelmälle, esimerkiksi voisiko tiedonvälitys- ja asiantuntijaneuvottelukunta korvata
21757: johtokunnan. Mainitut selvitykset voitaneen tehdä lääniuudistuksen toimeenpanon
21758: valmistelun yhteydessä.
21759: 
21760: 
21761: 4. Rekisterihallinto
21762: Rekisterihallinnon paikallisviranomaisten organisaatiota uudistettiin 1.12.1996
21763: voimaan tulleella rekisterihallintolailla (16611996). Paikallisviranomaisista muodos-
21764: tettiin aiempaa suurempia yksikköjä ja ne liitettiin valtion uudistettuun paikallishal-
21765: lintojärjestelmään. Samalla rekisterihallinnon paikallisviranomaisten nimi muuttui
21766: rekisteritoimistosta maistraatiksi.
21767: 362                            Sisäasiainministeriö
21768: 
21769: Maistraatteja perustettiin 37, joista 24 toimii kihlakunnanviraston yksikkönä ja 13
21770: erillisenä virastona. Toimialueena on yksi tai useampia kihlakuntia. Maistraateilla
21771: on lisäksi yhteensä 21 palveluyksikköä, joissa on saatavilla kaikkia rekisterihallin-
21772: non palveluja. Niissä kihlakunnissa, joissa ei ole maistraatin omia toimipisteitä,
21773: rekisterihallinnon peruspalveluja on saatavilla kihlakunnanvirastojen palvelutoimis-
21774: toista ja muista viranomaisten yhteispalvelupisteistä. Ahvenanmaan maakunnassa
21775: rekisterihallinnon paikallisviranomaisen tehtävät hoitaa lääninhallitus.
21776: Organisaatiouudistuksen yhteydessä aloitti toimintansa rekisterihallinnon yhteistyö-
21777: ryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä rekisterihallinnon laaja-alaisten kehittämishank-
21778: keiden ohjausta ja seurantaa sekä eri hallinnonaloille kuuluvien toimintojen
21779: yhteensovittamista koskevia asioita. Toimikaudeksi 1.12.1996- 30.11.1999 asete-
21780: tussa työryhmässä ovat edustettuina sisäasiainministeriö, oikeusministeriö, kauppa-
21781: ja teollisuusministeriö, väestörekisterikeskus, lääninhallitukset ja maistraatit.
21782: Väestötietojärjestelmän tietoteknisen ratkaisun kokonaisuudistusta valmisteltiin
21783: VTJ-2000 hankkeessa väestörekisterikeskuksen johdolla. Uudet ylläpito- ja tietopal-
21784: velujärjestelmät on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain vuoden 1999 alkuun
21785: mennessä.
21786: Toimikaudeksi 1995 - 1997 asetettu väestökirja-asiain neuvottelukunta valmisteli
21787: väestökirjanpitoa koskevia järjestelyjä valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon sekä
21788: ortodoksisen kirkkokunnan välillä. Neuvottelukunta selvitti erityisesti, miten
21789: kirkolliskokouksissa vuonna 1994 esille tuotuja näkökohtia voidaan ottaa huomioon
21790: väestökirjanpidon hallintoa ja menetelmiä uudistettaessa.
21791: 
21792: 
21793: 5. Kuntahallinto
21794: Kertomusvuonna toimitetuissa kunnallisvaaleissa sovellettiin uuden kuntalain
21795: (365/1995) vaalikelpoisuusäännöksiäensimmäistä kertaa. Kuntaliitto antoi suosituk-
21796: sen säännösten soveltamisesta ja antoi tarpeen mukaan neuvontaa. Säännöksiä
21797: pidettiin jossain määrin vaikeina tulkita ja myös valituksia tehtiin melko runsaasti.
21798: Valitusten ratkaisut lääninoikeuksissa siirtyivät pääosin vuoteen 1997. Kuntalain
21799: 10 §:n 2 momentin nojalla Houtskari, Iniö, Kodisjoki ja Velkua päättivät valita 13
21800: valtuutettua ja Maksamaa, Utsjoki ja Värtsilä 15 valtuutettua. Yhdistyneessä
21801: Heinolassa valtuutettuja valittiin kuntajaosta annetun lain 15 a §:n nojalla 51 .
21802: Eduskunnan oikeusasiamiehen katsottua, että kuntalain 25 §:n 1 momentin säännös
21803: kunnanjohtajan irtisanomisperusteista ei ilmeisesti ollut sopusoinnussa työnantajan
21804: toimesta tapahtuvaa palvelussuhteen päättymistä koskevan Kansainvälisen työjärjes-
21805: tön (ILO) yleissopimuksen kanssa, eduskunnan käsiteltäväksi oli annettu hallituksen
21806: esitys n:o 208/1995 vp. säännöksen muuttamisesta. Eduskunta kuitenkin hylkäsi
21807: lakiehdotuksen (EV 85/1996 vp ).
21808: Kun myös ns. pakkokuntayhtymissä vaadittiin kuntalain 79 §:n 2 momentin
21809: mukaan jäsenkuntien yksimielisyyttä, perussopimusten muuttaminen määräaikaan
21810: vuoden 1996 loppuun mennessä ei näyttänyt mahdolliselta, kun yhdenkin jäsenkun-
21811: nan vastustus esti muutoksen. Tämän johdosta kertomusvuonna muutettiin 79 §:n
21812: 2 momentin säännöstä niin, että pakkokuntayhtymissä voidaan perussopimusta
21813: muuttaa jäsenkuntien yksimielisyyttä vaatimatta, kun kaksi kolmasosaajäsenkunnis-
21814: ta sitä kannattaa ja niiden yhteenlaskettu asukasluku on vähintään puolet j äsenkun-
21815: tien asukasluvusta.
21816: Kertomusvuonna annettiin laki kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta
21817: (484/1996). Lain valmistelu oli tarpeellinen sen johdosta, että vuonna 1995
21818:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       363
21819: 
21820: voimaantulleen hallitusmuodon 15 §:n 3 momentin mukaan ketään ei saanut erottaa
21821: työstä ilman lakiin perustuvaa syytäjakunnallisen viranhaltijan irtisanomisperusteet
21822: oli määrätty kunnanvaltuuston antamalla virkasäännöllä.
21823: Kertomusvuonna korvattiin Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta annettu
21824: laki uudella lailla (1269/1996). Lailla toteutettiin yhteistyövaltuuskunnan hallinnon
21825: väljentämistä ja joustavoittamista koskeva uudistus vastaavasti samoin kuin kuntien
21826: osalta ja uudistettiin viittaussäännökset uuden kuntalain mukaisiksi. Yhteistyöval-
21827: tuuskunnalle tehtiin mahdolliseksi sen toimialaan kuuluvien palvelujen tuottaminen
21828: myös muille kunnille ja kuntayhtymille.
21829: Kertomusvuonna annetulla lailla Kuntien takauskeskuksesta (48711996) perustettiin
21830: uusi julkisoikeudellinen laitos. Tarkoituksena on turvata kuntien yhteinen varain-
21831: hankinta ja kehittää sitä. Takauskeskus voi myöntää takauksia kuntien suoraan tai
21832: välillisesti omistamien tai kuntien määräämisvallassa olevien luottolaitosten
21833: sellaiselle varainhankinnalle, jota käytetään antolainaukseen kunnille ja kuntayhty-
21834: mille sekä kuntien kokonaan omistamille tai niiden määräämisvallassa oleville
21835: yhteisöille. Takauskeskuksen jäsenyhteisöjä ovat kunnat. Kunta voi olla liittymättä
21836: takauskeskuksen jäsenyhteisöksi ilmoittamalla siitä kolmen kuukauden kuluessa lain
21837: voimaantulosta. Viisitoista kuntaa ilmoitti päättäneensä olla liittymättä jäsenyh-
21838: teisöksi. Sosiaalisen asuntotuotannon rahoituksen saattaminen saman rahoitusjär-
21839: jestelmän piiriin kaikkien kuntien kanssa yhteistyötä harjoittavien yleishyödyllisten
21840: rakennuttajayhteisöjen ei ollut mahdollista takauskeskuksesta annetun lain nojalla,
21841: minkä vuoksi hallitus antoi esityksen lain muuttamisesta niin, että Kuntien takaus-
21842: keskus voisi tarkoituksensa toteuttamiseksi myöntää takauksia myös kuntien
21843: suoraan tai välillisesti omistamien tai kuntien määräämisvallassa olevien luottolai-
21844: tosten sellaiselle varainhankinnalle, jota käytetään antolainaukseen valtion viran-
21845: omaisten nimeämille asuntojen vuokraamista ja tuottamista ja ylläpitoa sosiaalisin
21846: perustein harjoittaville yhteisöille (HE 24511996 vp.)
21847: Vapaakuntakokeilu päättyi vuoden 1996lopussa. Syysistuntokaudelle annettiin vielä
21848: eräitä pysyviä lainmuutoksia, joilla tehtiin mahdolliseksi kunnan omaan päätösval-
21849: taan perustuva hallinnon järjestäminen vastaavasti samoin kuin vapaakuntakokeilus-
21850: sa.
21851: Kertomusvuonna tehtiin kolme kuntien kokonaistiitaksia koskevaa päätöstä, joilla
21852: Lohjan kaupunki ja Lohjan kunta, Heinolan kaupunki ja Heinolan maalaiskunta
21853: Porvoon kaupunki ja Porvoon maalaiskunta liitettiin yhteen. Muita kuntajaon
21854: muutoksia tehtiin 14. Kuntien yhdistymisavustuslain (89/94) voimassaoloaikaa
21855: jatkettiin yhdellä vuodella.
21856: Kuntatalous
21857: Kokonaisuutena kunnallistalouden tila rahoituslaskelmalla arvioituna säilyi kerto-
21858: musvuonna hyvänä. Edelliseen vuoteen verrattuna kuntien vuosikate kuitenkin
21859: pieneni. Katetta paransi verotulojen kasvu, erityisesti kasvoi kuntien osuus yh-
21860: teisöveron tuotosta, mutta verotulot kasvoivat myös kunnallisverotuksen kiristymi-
21861: sen takia. Kuntien tulorahoituksessa verotulojen osuus on kasvanut ja valtionosuuk-
21862: sien merkitys on pienentynyt valtionosuuksien leikkausten takia. Palvelutuotannon
21863: rahoitus on siirtynyt kunnallisveron piiriin. Kunnat ovat korottaneet myös palvelu-
21864: maksujaan. Kuntien investointitoiminta on pysynyt matalalla tasolla. Vaikka kuntien
21865: rahoitustilanne säilyi kokonaisuutena hyvänä, kuntakohtaiset erot rahoitustilanteessa
21866: ovat huomattavat.
21867: Kertomusvuonna kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistui siten, että kantokyky-
21868: luokitus ja verotulojen täydennys poistuivat. Uudessa järjestelmässä kuntien välisiä
21869: 364                             Sisäasiainministeriö
21870: 
21871: taloudellisia eroja alettiin tasata kuntien verotulojen perusteella. Valtionosuuksien
21872: muut määräytymiskriteerit säilyivät kertomusvuonna ennallaan. Uuden järjestelmän
21873: aiheuttamat kunnittaiset valtionosuuksien muutokset olivat enimmillään +1- 200
21874: markkaa asukasta kohti. Järjestelmän muutoksen aiheuttamia menetyksiä lievennet-
21875: tiin myöntämällä heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleville kunnille harkin-
21876: nanvaraista rahoitusavustusta. Avustusta sai 62 kuntaa yhteensä 70 milj.markkaa.
21877: Kuntien valtionosuuksia vähennettiin kertomusvuonna 3 800 milj.markalla. Säästö
21878: toteutettiin vähentämällä kaikkien kuntien valtionosuuksia 749 markkaa asukasta
21879: kohti. Tämän lisäksi valtionosuuksien kustannustarkistuksista luovuttiin. Tämä
21880: merkitsi arviolta 720 miljoonan markan menetystä kunnille.
21881: Sisäasiainministeriön 4.5.1995 asettama valtion ja kuntien välisten suhteiden
21882: uudistamisprojekti teki ehdotuksen vuoden 1997 alusta toteutettavaksi valtion-
21883: osuusjärjestelmäksi. Vuoden 1997 valtion talousarvioesityksen yhteydessä annettiin
21884: eduskunnalle esitys kuntien valtionosuuslaiksi ja siihen liittyväksi muuksi lainsää-
21885: dännöksi (HE 149/1996 vp). Esitykseen sisältyivät myös ehdotukset kunnan
21886: talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä annetun lain sekä kuntien yhdisty-
21887: misavustuksista annetun lain Voimassaoloajan jatkamisesta yhdellä vuodella.
21888: Valtionosuusjärjestelmä koostuu yleisestä valtionosuudesta, tehtäväkohtaisista
21889: opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudesta.
21890: Valtionosuuksia tasataan kunnan laskennallisen verotulon perusteella. Lisäksi
21891: järjestelmään kuuluvat investointien valtionosuudet, jotka määräytyvät kunnan
21892: laskennallisen verotulon perusteella.
21893: Tehtäväkohtaiset valtionosuudet määräytyvät palvelujen tarvetta ja kustannuksia
21894: kuvaavien tekijöiden perusteella. Kunnittaiset valtionosuudet määräytyvät kunnan
21895: laskennallisten kustannusten ja kaikille kunnille yhtäsuuren vakioidun kunnan
21896: omarahoitusosuuden erotuksena.
21897: Esityksellä toteutetaan myös kuntien valtionosuuksien 2 500 milj.markan vähennys
21898: vuonna 1997 sekä 1 300 milj.markan vähennys vuonna 1998. Vuonna 1997 kaikilta
21899: kunnilta vähennetään uusien määräytymisperusteiden mukaista valtionosuutta 491
21900: markkaa asukasta kohti ja vuonna 1998 vähennys on 255 mk/asukas. Valtionosuuk-
21901: sia tarkistetaan vuonna 1997 myös valtion ja kuntien välisen tehtävien siirron
21902: mukaisesti.
21903: Uuden järjestelmän siirtymäkautena 1997 - 2001 kuntakohtaisia vaikutuksia
21904: rajoitetaan siten, että muutos voi olla vuosina 1997 - 1998 enintään +1- 200
21905: mk/asukas, vuonna 1999 +1- 300 mk/asukas sekä vuosina 2000 - 2001 enintään +1-
21906: 350 mk/asukas. Muutoksen aiheuttamia sopeutumisvaikutuksia tasataan myös
21907: harkinnanvaraisella avustuksella.
21908: 
21909: 
21910: 6. Aluepolitiikka
21911: Aluepoliittisessa ohjelmatyössä pääpaino on kertomusvuonna ollut EU:n raken-
21912: nerahastojen ohjelmien toimeenpanossa ja tehokkaan toiminnan varmistamisessa.
21913: Hallinnonalojen välistä yhteistyötä jatkettiin Sisäasiainministeriön, maakunnan
21914: liittojen ja eri sektoriministeriöiden kesken. Sisäasiainministeriön hallinuoimien ta-
21915: voite 6, 2 ja 5b-ohjelmien seurantakomiteat kokoontuivat kertomusvuonna 2-4 ker-
21916: taa.
21917: EU :n rakennerahastojen ohjelmatyön arviointi käynnistettiin ulkopuolisten evalu-
21918: aattoreiden valinnalla ja evaluaatiosuunnitelmien valmistelulla.
21919:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       365
21920: 
21921: Suomen esitys uudeksi tavoite 2-ohjelmaksi toimitettiin komissiolle elokuussa -96.
21922: Komissio hyväksyy uuden tavoiteohjelman vuosiksi 1997 - 1999 tammikuun -97
21923: loppupuolella.
21924: EU:n alueellisten ohjelmien kautta ohjautuva rahoitus oli vuonna 1996 suuruu-
21925: deltaan 1.9 mrd markkaa. Tästä summasta tavoite 6 -ohjelman osuus on n. 54 %,
21926: tavoite 2-ohjelman 24 % ja tavoite 5b -ohjelman osuus 22 %.
21927: Valtioneuvosto jakoi päätöksellään 15.2.1996 valtion 1996 talousarviossa alueiden
21928: kehittämiseen momentilla 26.98.43 osoitetusta 104 500 000 markan siirtomäärära-
21929: hasta aluekehitysviranomaisille yhteensä 86 miljoonaa markkaa. Lisäksi Lapin
21930: lääninhallitukselle myönnettiin 1 mmkBarentsinalueen yhteistyöhön. Määrärahasta
21931: varattiin 2,5 mmk sisäasiainministeriön käytettäväksi useampaa kuin yhtä maakun-
21932: taa koskeviin ja valtakunnallisesti tärkeisiin alueellisiin kehittämishankkeisiin.
21933: Lisäksi määrärahasta varattiin 15 mmk valtioneuvoston nimeämien osaaruiskeskus-
21934: ten kehittämishankkeisiin.
21935: Työtä EU:n rakennerahastoista osarahoitettavien hankkeiden budjetoinnin ja
21936: hallinnoinuin yksinkertaistamiseksi jatkettiin. Sisäasiainministeriö asetti 20.2.
21937: työryhmän selvittämään budjetointiin liittyviä ongelmia. Työryhmä jätti ehdotuk-
21938: sensa toukokuussa -96. Työ jatkuu mm. valtiovarainministeriön syksyllä -96
21939: asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on selvittää EU:n rakennerahastojen
21940: hallinnoinuin yksinkertaistamista yrityshankkeiden budjetoinnin osalta.
21941: Maakunnan liittojen vuonna 1994laatimien aluekehittämisohjelmien tarkistaminen
21942: käynnistettiin. Maakunnan liitot tarkistavat aluekehittämisohjelmansa siten, että ne
21943: laativat yhden koko maakuntaa käsittävän kehittämisohjelman. Uudet aluekehittä-
21944: misohjelmat valmistuvat 30.11.1997 mennessä.
21945: Valtioneuvosto päätti toisen kerran alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/93)
21946: 4 §:n 1 momentin mukaisista tavoiteohjelmista ja 6 §:n 3 momentin mukaisista
21947: aluekehitysrahojen suuntaamisen yleisistä perusteista 25.4.1996. Päätöksellä
21948: suunnattiin ja yhteensovitettiin alueellista kehittämistyötä vuonna 1996 ja määritel-
21949: tiin perusta alueelliselle kehittämiselle ja sitä koskevalle valmistelutyölle vuonna
21950: 1997.
21951: Maaseutu- ja kaupunkipolitiikan valmistelua jatkettiin. Kaupunkien kehittämistyö-
21952: ryhmä luovutti loppuraporttinsa 12.6.1996. Muistio kaupunkien kehittämistä kos-
21953: kevista jatkotoimenpiteistä oli hallituksen iltakoulun käsittelyssä 13.11.1996. Työtä
21954: jatkaa kaupunkipoliittinen yhteistyöryhmä, joka asetettiin joulukuussa -96. Työryh-
21955: män toimiaika on vuoden -99 loppuun. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä jatkaa
21956: työtään 30.4.1998 saakka.
21957: Osaamiskeskusohjelmatyötä jatkettiin mm. laajentamalla osaamiskeskusten osaa-
21958: misaloja. Vuoden -96 alussa käynnistettiin osaamiskeskus- ja teknologiakeskustoi-
21959: minnan kansallinen kehittämishanke yhdessä opetusministeriön, kauppa- ja teolli-
21960: suusministeriön ja työministeriön kanssa. Osaamiskeskusohjelman arviointihanke
21961: sai työnsä päätökseen vuoden -96 lopussa. Sisäasiainministeriö asetti 28.2.1996
21962: osaamiskeskustyötä varten asiantuntijatyöryhmän, joka jatkaa samana ajankohtana
21963: loppuraporttinsa luovuttaneen osaamiskeskusohjelmatyöryhmän työtä. Työryhmän
21964: toimiaika päättyy 31.12.1998.
21965: Suomen kaikki seitsemän INTERREG II A -ohjelmaa hyväksyttiin komissiossa
21966: 30.7.1996. Ohjelmien seuranta- ja hallintokomiteat nimettiin ja ne pitivät ensim-
21967: mäiset kokouksensa syksyllä -96. Ohjelmien toteuttaminen käynnistyi.
21968: 366                            Sisäasiainministeriö
21969: 
21970: INTERREG II C -yhteisöaloitteen osalta päästiin sopimukseen yhdestätoista
21971: yhteistyöalueesta, joista Suomi on mukana kahdessa. Nämä yhteistyöalueet ovat
21972: Pohjoinen periferia ja Itämeren alue. Ohjelmien valmistelua ao. maiden kanssa
21973: jatkettiin. Ohjelmaehdotukset toimitetaan komissiolle 10.1.1997 mennessä.
21974: Raja-alueyhteistyö vakiintui osaksi Suomen aluepolitiikkaa. Suomen ja Venäjän
21975: sekä Suomen ja Viron välinen lähialueyhteistyö oli kiinteää. Viron ja Suomen
21976: maakuntien välinen toimiva yhteistyö käynnistettiin. Samoin tehtiin avaus yhteis-
21977: työn käynnistämiseksi Latvian kanssa. Liettua, Puola ja Unkari tekivät aloitteita
21978: aluepoliittisesta yhteistyöstä Suomen kanssa.
21979: Joensuun URBAN -ohjelma hyväksyttiin komissiossa 30.7.1996. Sisäasiainminis-
21980: teriö solmi Joensuun kaupungin kanssa elokuussa -96 sopimuksen URBAN -
21981: yhteisöaloiteohjelmaan liittyvistä valvonta- ja vastuukysymyksistä. Seurantakomitea
21982: piti ensimmäisen kokouksensa Joensuussa 29.-30.10.1996.
21983: Komissio myönsi kesällä -96 Suomelle lisämäärärahan URBAN-yhteisöaloitteeseen.
21984: URBAN II -ohjelma suuntautuu kaupunkialueiden kehittämiseen. Suomen esitys
21985: Helsingin ja Vantaan lähiöiden kehittämisprojektiksi, jätettiin komissiolle vuoden
21986: vaihteessa.
21987: Laki (1135/93) ja asetus (1315/93) alueiden kehittämisestä tulivat voimaan vuoden
21988: 1994 alusta. Lain hyväksymisen yhteydessä eduskunta hyväksyi ponnen, joka
21989: edellyttää, että hallitus antaa kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta selonte-
21990: on, miten laissa asetetut alueelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Selonteon pohjana
21991: olevat selvitykset omaehtoisen kehittämisen ja alueellisesti tasapainoisen kehityksen
21992: tavoitteiden toteutumisesta valmistuivat vuoden -96 lopulla. Selonteko annetaan
21993: eduskunnalle kevätistuntokaudella 1997.
21994: Valmistautuminen rakennerahastouudistukseen sekä Suomen tulevaan EU -puheen-
21995: johtajuuteen käynnistettiin. Sisäasiainministeriö asetti 25.9. työryhmän, jonka
21996: tehtävänä on valmistella Suomen kantoja rakennerahastouudistukseen ministerityö-
21997: ryhmälle. Rakennerahastouudistuksen valmistelu edellyttää tiivistä kanssakäymistä
21998: muiden jäsenmaiden kanssa niiden kantojen selvittämiseksi sekä Suomen kantojen
21999: esiin tuomiseksi. Rakennerahastouudistusta koskevat päätökset tullaan hyvin
22000: mahdollisesti tekemään Suomen ollessa EU:n puheenjohtajamaana vuoden 1999
22001: loppupuolella. Rakennerahastouudistus tulee olemaan vuosien 1997 - 1999 aluepo-
22002: litiikan keskeinen hanke. Rakennerahastojen kokonaismäärärahojen osuus EU :n
22003: bruttokansantuotteesta on 0,46 %. Rakennerahastot ja niihin liittyvät säädökset uu-
22004: distetaan ohjelmakaudeksi 2000 - 2005.
22005: 
22006: 
22007: 7. Poliisitoimi
22008: Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta uutena ilmiönä alkoi kertomusvuon-
22009: na esiintyä eräiden alakulttuurien, muun muassa eräiden moottoripyöräkerhojen ja
22010: joidenkin eläinsuojelun nimissä toimivien ryhmittymien rikollisia tekoja.
22011: Poliisin toimintavalmiustavoitteena on ollut 10 minuuttia hälytyksen saapumisesta
22012: poliisipartion paikalle saapumiseen. Tämä tavoite on toteutunut. Koko maan
22013: keskiarvo on 9,5 minuuttia ja esimerkiksi Helsingissä 8,1 minuuttia.
22014: Lähipoliisitoiminta saatettiin alkuun noin 50 poliisipiirissä. Tämä toiminta, joka
22015: painottaa rikosten ja häiriöiden taustalla oleviin syihin puuttumista sekä viranomais-
22016: ten ja yhteisöjen yhteistoimintaa, on tarkoitus ottaa käyttöön koko maassa yhtenä
22017: poliisin yleisenä toimintamallina.
22018:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       367
22019: 
22020: 
22021: Poliisin tietoon tulleiden rikosten kokonaismäärä on ollut hieman laskussa. Kaikki-
22022: en rikosten määrä on vähentynyt runsaat 2 prosenttia edellisestä vuodesta. Rikosla-
22023: kirikasten määrä on vähentynyt 3,5 prosenttia..
22024: Poliisin tietoon tulleiden talousrikosten määrä näyttää kasvavan. Erityisesti
22025: kirjanpitorikosten ja verorikosten määrät ovat olleet kasvussa. Ilmitulleiden rikosten
22026: lisääntymistä selittänee muun muassa vero- ja ulosottoviranomaisten sekä poliisin
22027: lisääntynyt yhteistoiminta ja valvonnan kehittäminen. Talousrikollisuuden torjunta-
22028: ohjelma hyväksyttiin ja totetuttaminen aloitettiin hyvin tuloksin kertomusvuoden
22029: aikana.
22030: Tärkeiden huumausainerikostapausten määrä on kasvanut 1Y2 kertaiseksi edelliseen
22031: vuoteen verrattuna. Huumausainerikoksista kirjattujen rikosilmoitusten ja huu-
22032: mausainerikoksista epäiltyjen henkilöiden määrä kasvoi noin 50 prosenttia edelli-
22033: seen vuoteen verrattuna. Huolestuttavaa on, että kyselytutkimukset osoittavat huu-
22034: mausaineiden käytön lisääntyneen selvästi. Tartuntatautitilanteen paheneminen
22035: suoneosisäisesti huumeita käyttävien keskuudessa kertoo huumetilanteen pahenemi-
22036: sesta. Tehtyjen tutkimusten mukaan huumerikosten liitännäisrikollisuuden määrä on
22037: lisääntynyt. Arvioidaan, että tehdyistä rikoksista 40 prosenttia liittyy huumausai-
22038: neiden hankintaan yms.
22039: Suomen liittyminen Schengen -sopimuksen tarkkailijajäseneksi 1.5.1996 ja liitty-
22040: missopimuksen allekirjoittaminen 19.12.1996 ovat lisänneet poliisin kansainvälisiä
22041: yhteyksiä entisestään. Poliisin edustaja on mukana lähes kaikissa Schengen -
22042: yhteistyötä toteuttavissa työryhmissä. Liittymissopimuksen allekirjoittamisen myötä
22043: Suomi on mukana sopimusvaltioitten välisessä päätöksenteossa. Liittymissopimuk-
22044: sen voimaantulo ja sen aiheuttamat toimenpiteet ovat vielä avoinna.
22045: Hätäkeskuskokeilu aloitettiin yhdessä pelastushallinnon ja eräiden muiden viran-
22046: omaisten kanssa. Kokeilun tarkoituksena on saada kokemuksia siitä, onko tarkoi-
22047: tuksenmukaista ja taloudellista yhdistää eri viranomaisten päivystys- ja hälytyskes-
22048: kustoiminta koko maassa.
22049: Viranomaisten yhteisen radioverkon toteuttamiseksi Sisäasiainministeriölie myönnet-
22050: tiin vuoden 1996 toisessa lisätalousarviossa 87 milj. mk:n tilausvaltuus ja vuoden
22051: 1997 talousarviossa valtuus käyttää vuonna 1996 käyttämättä jäänyttä valtuutta I
22052: osaverkon toteuttamista varten.
22053: Poliisin henkilöstöä koskevista hankkeista jatkettiin palkkausjärjestelmän uudista-
22054: mishanketta ja saatettiin toimiva työyhteisöhanke poliisin alue- ja piiritasolla
22055: hoidettavaksi.
22056: Poliisiopiston muuttamista poliisikorkeakouluksi jatkettiin siten, että poliisin
22057: päällystökoulutuksen nostaminen korkeakoulutasoiseksi voisi alkaa 1.8.1997.
22058: 
22059: 
22060: 8. Pelastushallinto
22061: Sisäasiainministeriön asettama pelastustoimen lainsäädännön uudistamista valmistel-
22062: lut työryhmä luovutti 24.5.1996 mietintönsä, joka sisältää ehdotuksen palo- ja
22063: pelastustoimesta annetun lain sekä väestönsuojelulain korvaavaksi pelastustoimilaik-
22064: si. Ehdotuksesta saatiin eri tahoilta lausunnot, joiden perusteella käynnistettiin
22065: ehdotuksen jatkovalmistelu syksyllä 1996 virkamiestyönä ja tarpeen mukaan
22066: asiantuntijoita kuullen. Samalla aloitettiin lakiehdotukseen liittyvän asetuksen
22067: valmistelu.
22068: 368                             Sisäasiainministeriö
22069: 
22070: Valtion kokeiluhätäkeskukset aloittivat toimintansa kertomusvuoden huhtikuun
22071: alussa Keski-Suomenja Pohjois-Karjalan lääneissä sekä Jokilaaksojen (Ylivieskan)
22072: alueella ja Salon Seudulla. Viisivuotisessa kokeilussa on tarkoitus hankkia koke-
22073: muksia eri viranomaisten hätäkeskustoimintojen yhdistämisen tarkoituksenmukai-
22074: suudesta ja taloudellisuudesta. Pelastusviranomaisten ja poliisin keskinäinen
22075: yhteistyö on ollut kokeiluaikana erittäin positiivista.
22076: Hälytysalueita on uudistettu hätäkeskuskokeilun ja vuonna 1991 tehdyn häly-
22077: tysaluejaon uudis~uksen perusteella. Vuonna 1996 päätettiin Nurmeksen, Saari-
22078: järven, Jämsän, Aänekosken, Haapajärven, Raahen sekä Forssan ja Riihimäen
22079: hälytysalueiden lakkauttamisesta ja alueiden kuntien liittämisestä Pohjois-Karjalan,
22080: Keski-Suomen, Jokilaaksojen sekä Hämeenlinnan hälytysalueisiin.
22081: Väestönsuojelun toimintaorganisaatiot on kunnissa uudistettu. Tähän liittyen
22082: annettiin kertomusvuonna ohje organisaatioiden muodostamisesta ja käyttöperi-
22083: aatteista. Valtion osalta väestönsuojelun hälytyskeskusten ja lääninjohtokeskusten
22084: organisaatiot on tarkistettu vuoden aikana. Sisäasiainministeriön poikkeusolojen
22085: johtamisvalmiuksia on parannettu saneeraamalla johtokeskusten tieto- ja vies-
22086: tijärjestelmiä.
22087: Metsäpalojen satelliittivalvontajärjestelmän pilottikokeilua jatkettiin 27.7. ja 15.9.
22088: välisenä aikana. Valvonta-alue käsitti Suomen (Lappia lukuun ottamatta), Karjalan
22089: tasavallan, Viron ja Latvian alueet.
22090: Vuoden 1996loppuun mennessä arviolta 80 prosenttia kunnista on laatinut kunnan
22091: riskianalyysin ja noin puolet lääninhallituksista on laatinut läänin riskianalyysin.
22092: Riskianalyyseillä selvitetään kunnan alueella esiintyvät riskikohteet ja myöskin
22093: todennäköiset onnettomuustapahtumat
22094: Onnettomuustilastointijärjestelmään liittyvän koko maan käsittävän tietokannan
22095: (ONTIKA) käyttö on kertomusvuonna vakiinnutettu lääninhallituksissa sekä myös
22096: muutamien laitosten tutkimustoiminnassa.
22097: Pelastuspalvelun alalla pidettiin vuoden 1996 aikana ministerineuvoston kokous,
22098: jossa käsiteltiin neuvoston päätöstä pelastuspalvelun toimintaohjelmaksi ja kahta
22099: päätösehdotusta Keski- ja Itä-Euroopan maiden yhteistyöksi pelastuspalvelun alalla
22100: ja pelastuspalvelun tutkimusohjelmaksi. Toukokuussa pidetyssä ministerineuvoston
22101: kokouksessa ko. ehdotukset kaatuivat joidenkin jäsenmaiden vastustukseen.
22102: Hallitusten välisessä konferenssissa on vuoden aikana pelastuspalvelun asema
22103: perustamissopimuksessa ollut pöydällä muutaman kerran. Hallitus on ehdottanut
22104: harkittavaksi pelastuspalvelun siirtämistä perustamissopimuksen ensimmäisestä
22105: piiarista sen kolmanteen pilariin. Suomi on esittänyt tämän kannan ja se on saanut
22106: tukea muutamilta jäsenmailta, mutta asia on vielä toistaiseksi päättämättä.
22107: Pelastuspalveluasioita komissiossa hoitaa oma yksikkönsä ja sen toimialueella
22108: vuoden aikana on aktiivisesti toiminut useita yhteistyöryhmiä. Myös pelastuspalve-
22109: lusta vastaavat ylijohtajat ovat kokoontuneet vuoden aikana ja pohtineet ajankohtai-
22110: sia aiheita.
22111: Myös muilla hallinnonaloilla, kuten ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousmi-
22112: nisteriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön alalla on ollut pelastushallintoa
22113: koskevia asioita työn alla. Näistä tärkeimpinä voitaneen mainita vuoden lopulla
22114: päätökseen saatu teollisuusonnettomuusdirektiivi (Seveso II) ja metsäpaloasetuksen
22115: jatkaminen uudeksi viisivuotiskaudeksi sekä tavaroiden vapaata liikkumista ja
22116: sisämarkkinoita koskevia direktiivejä.
22117:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        369
22118: 
22119: 
22120: 
22121: 9. Ulkomaalaisasiat
22122: Sisäasiainministeriö vastaa Euroopan unionisopimuksen VI osaston oikeus- ja
22123: sisäasioiden yhteistyöhön kuuluvista maahanmuuttoon ja turvapaikkaan liittyvistä
22124: kysymyksistä. Sisäasiainministeriö on vastuussa myös näiden asioiden kansallisesta
22125: koordinoinnista, jossa ED-asioiden komitean jaosto 6:n puheenjohtajuus on
22126: sisäasiainministeriöllä.
22127: 
22128: Kertomusvuonna Euroopan unionin neuvosto teki päätöksen kiireellisestä menette-
22129: lystä asuinseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden vastaanotosta ja väliaikai-
22130: sesta oleskelusta aiheutuvan vastuun jakamisesta, antoi suosituksen kolmansien
22131: maiden kansalaisten laittoman työteon torjumisesta, antoi päätöslauselman jäsenval-
22132: tioiden alueella pitkäaikaisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten
22133: asemasta, hyväksyi yhteisen toiminnan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3
22134: artiklan perusteella lentokenttien kauttakulkujärjestelystä. Lisäksi neuvosto määritte-
22135: li yhteisen kannan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella
22136: pakolaisten oikeusasemaa koskevan 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn Geneven
22137: yleissopimuksen 1 artiklassa tarkoitetun 'pakolainen'-käsitteen yhdenmukaistetusta
22138: soveltamisesta sekä kannan, jonka neuvosto on hyväksynyt Euroopan unionista
22139: tehdyn sopimuksen K.3 artiklan 2 kohdan a alakohdan perusteella kolmansissa
22140: maissa rajan ylityksen yhteydessä suoritettavasta avustus- ja perehdyttämistoimin-
22141: nasta.
22142: Suomi hyväksyttiin 18.4.1996 pidetyssä Schengenin toimeenpanevan komitean
22143: kokouksessa Schengenin sopimusten tarkkailijajäseneksi 1.5.1996lukien. Sopimus
22144: Suomen liittymisestä Schengenin sopimuksiin allekirjoitettiin 19.12.1996. Suomi on
22145: kertomusvuonna osallistunut sopimuksiin liittyvien työryhmien toimintaan.
22146: Kertomusvuonna sisäasiainministeriön asettama maahanmuutto-ja pakolaispoliitti-
22147: nen toimikunta valmisteli hallitukselle ulkomaalais- ja pakolaispoliittista ohjelmaa.
22148: Toimikunta laati välimietinnön, joka luovutettiin 4.4.1996 sekä erityistoimeksianto-
22149: na osamietinnön inkerinsuomalaisten paluumuutosta, joka luovutettiin 30.1.1996.
22150: Toimikunnan määräaika päättyi kertomusvuoden lopussa ja mietintö luovutettiin
22151: tammikuussa 1997.
22152: Kertomusvuoden aikana ulkomaalaislakia muutettiin lisäämällä siihen uusi 18 a §
22153: (511/96), joka koski edellytyksiä oleskeluluvan myöntämiselle entisen Neuvostolii-
22154: ton alueelta peräisin olevalle henkilölle, jolla on suomalainen syntyperä. Asiaa
22155: koskeva hallituksen esitys oli laadittu maahanmuutto-ja pakolaispoliittisen toimi-
22156: kunnan työn pohjalta ja laki tuli voimaan 1.8.1996. Asetus ulkomaalaisasetuksen
22157: muuttamisesta ( 1/96) annettiin 5.1.1996. Asetuksella muutettiin tutkintaa koskevaa
22158: säännöstä     uuden poliisilain voimaantulon johdosta. Muutos tuli voimaan
22159: 15.1.1996. Asetus kansalaisuusasetuksen        muuttamisesta (1373/96) annettiin
22160: 30.12.1996. Asetuksen muutoksella vähennettiin kansalaisuushakemuksenjohdosta
22161: hankittavia lausuntajaja muutoinkin yksinkertaistettiin asioiden käsittelyä. Muutok-
22162: sen tavoitteena on estää hakemusten käsittelyaikojen venyminen kohtuuttoman
22163: pitkiksi.
22164: Maahanmuutto jatkui samansuuruisena kuin edellisenä kertomusvuonna ja ulkomaa-
22165: laisten määrä Suomessa lisääntyi n. 7 000 henkilöllä. Ulkomaalaisviraston toimin-
22166: nassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia.
22167: 
22168: Ulkomaalaisvirasto joutui elokuussa työskentelemään ilman omia toimitiloja, kun
22169: toimitilat asetettiin kosteus- ja homevaurioista henkilökunnan terveydelle aiheutu-
22170: 370                             Sisäasiainministeriö
22171: 
22172: neen välittömän vaaran johdosta käyttökieltoon. Syksyn virasto toimi väliaikaisissa
22173: tiloissa. Virastossa pystyttiin kuitenkin tekemään ratkaisuja vireille tulleisiin
22174: n. 20 000 asiaan jonkin verran enemmän kuin edellisenä kertomus vuonna. Pahiten
22175: ovat edelleen ruuhkautuneet kansalaisuusasiat, joista hakemuksia tuli vireille 725
22176: aikaisempaa vuotta enemmän. Kaikkiaan vireillä on n. 13 000 asiaa, joista yli
22177: puolet kansalaisuusasioita.
22178: Turvapaikanhakijoita tuli kertomusvuonna Suomeen 72 eri kansalaisuutta. Hakijoita
22179: oli yhteensä 711. Eniten hakijoita tuli Somaliasta (140), Irakista (72) ja Venäjältä
22180: (63). Hakijoista oli alaikäisiä yksin tulleita 88 ja huoltajan mukana tulleita alle 15-
22181: vuotiaita 107. Naisia oli hakijoista 242 ja miehiä 466.
22182: 
22183: Vuoden aikana tehtiin 744 henkilöä koskevat turvapaikkapäätökset, joista 151
22184: hakijalle tehtiin raukeamispäätös hakemuksen peruuttamisen tai maasta poistumisen
22185: vuoksi. Turvapaikan saaneita ensimmäisessä asteessa oli 11. Lisäksi 334 turvapai-
22186: kanhakijalle myönnettiin oleskelulupa, joista suojelun tarpeen vuoksi myönnettiin
22187: 16, painavasta humanitaarisesta syystä 305 ja muista syistä 13. Turvapaikkahake-
22188: muksia oli vireillä vuoden lopussa 571.
22189: Ulkomaalaisvirasto osallistui myös kiintiöpakolaisten valintaan haastattelumatkoilla
22190: Jordaniaan, Irakiin, Saudi-Arabiaan, Turkkiin ja Latviaan. Yhteensä näiltä matkoilta
22191: valittiin Suomeen 429 henkilöä. Kiintiön puitteissa valittiin myös 176 bosnialaisia
22192: UNHCR:n asiakirjojen perusteella.
22193: Pakolaisten ja vastaavien perheenyhdistämistä haki 796 henkilöä, joista 454 oli
22194: alaikäisiä. Eniten hakijoita oli Somaliasta (535) ja Bosnia-Hertsegovinasta.
22195: Myönteisiä lausuntoja annettiin 226 henkilölle ja kielteisiä 513.
22196: 
22197: Karkottamisesityksiin tehtiin päätöksiä 198. Suomesta päätettiin karkottaa 116
22198: henkilöä. Käännyttämispäätöksiä tehtiin 191. Suomi teki muille Pohjoismaille 66
22199: ja muut Pohjoismaat Suomelle 79 pyyntöä ulkomaalaisen takaisinotos ta. Pakolaisen
22200: matkustusasiakirjoja myönnettiin 1 144 henkilölle ja muukalaispasseja 2 082
22201: henkilölle.
22202: Ulkomaalaisvirastossa tehtiin ensimmäistä oleskelulupaa koskevia päätöksiä 5 198,
22203: myönteisiä näistä oli 84 %. Työluparatkaisuja tehtiin 925, myönteisiä näistä oli
22204: 88 %. Suomen ulkomaanedustustoille annettiin 5 927 lausuntoa oleskelu- ja
22205: työluparatkaisuja varten. Näistä 89 % oli myönteisiä. Eniten lupia haettiin Venäjältä
22206: ja Virosta. Ulkomaalaisviraston henkilökuntaan kuuluvat tekivät edustustoissa
22207: inkerinsuomalaisten paluumuuttajien haastatteluja n. 1 100 päähakijalle, yhteensä
22208: n. 1 500 henkilölle.
22209: 
22210: Suomen kansalaisuus myönnettiin hakemuksesta 846 henkilölle, näistä ehdollisina
22211: 194. Kielteisiä päätöksiä tehtiin 5 ja 26 henkilön hakemus raukesi. Suomen
22212: kansalaisuuden säilytti hakemuksesta 16 henkilöä ja suoraan lain perusteella 187.
22213: Suomen kansalaisuudesta vapautui hakemuksesta 2 henkilöä ja suoraan lain
22214: perusteella sen menetti 1 791 henkilöä. Ilmoituksesta Suomen kansalaisuuden sai
22215: 313 henkilöä ja 23 henkilön kansalaisuusilmoitus hylättiin tai se raukesi. Kansalai-
22216: suutta koskeviin tiedusteluihin ja selvityksiin annettiin 1 373 vastausta. Suomen
22217: kansalaisuutta haki 2 431 henkilöä, ilmoituksia tuli vireille 317 ja tiedusteluja
22218: 1 322.
22219:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         371
22220: 
22221: 10. Rajavartiolaitos
22222: Rajavartiolaitoksen toimintaa henkilöiden maahantulon ja maastalähdön valvonnas-
22223: sa on lisätty edelleen valtioneuvoston 21.12.1989 ja 17.6.1993 tekemien periaate-
22224: päätösten mukaisesti. Kertomusvuoden aikana rajavartiolaitokselle siirrettiin
22225: passintarkastus Helsinki-Malmin,Turun, Kruunupyyn, Kemi-Tornion, Enontekiön,
22226: Rovaniemen ja Oulun lentoasemilla. Lisäksi on päätetty siirtää Maarianhaminan
22227: lentoaseman passintarkastus rajavartiolaitokselle 1.1.1997lukien. Tämän toimenpi-
22228: teen jälkeen rajavartiolaitos huolehtii passintarkastuksesta kaikilla itärajan rajanyli-
22229: tyspaikoilla, matkustaja-alussatamissa sekä 15 lentoasemalla.
22230: 
22231: Suomi allekirjoitti 19.12.1996 Luxemburgissa sopimuksen liittymisestä Schengenin
22232: sopimusten osapuoleksi. Sopimuksen allekirjoittamisesta alkaen Suomi osallistuu
22233: Schengenin toimintaan ja päätöksentekoon, mutta sopimusten soveltaminen
22234: käynnistyy myöhemmin erikseen sovittavan siirtymäajan päätyttyä. Sopimusten
22235: voimaantulo edellyttää niiden ratifiointia kaikissa sopimusvaltioissa sekä sovelta-
22236: misedellytysten täyttymistä, joista rajavartiolaitoksen kannalta merkittävimpiä ovat
22237: ulkorajojen tehokas valvonta ja siihen liittyvä kytkeytyminen Schengenin tietojär-
22238: jestelmään sekä yhtenäinen rajatarkastuskäytäntö.
22239: 
22240: Rajavartiolaitoksen toiminnan ja organisaation sopeuttamista Schengen-jäsenyyden
22241: edellytysten täyttämiseksi on jatkettu. Tulevien Schengen-ulkorajojen valvontaa
22242: itärajalla ja Helsingin satamassa on tehostettu lisäämällä henkilöstön määrää ja
22243: hankkimalla teknisiä valvontajärjestelmiä. Tulevilla Schengenin sisärajoilla Lapissa
22244: on jatkettu organisaation keventämistä muun muassa vähentämällä toimipisteitä ja
22245: siirtämällä henkilöstöä ulkorajoille. Helsinki-Vantaan lentoaseman passintarkastuk-
22246: sen siirtämisen valmistelua poliisilta rajavartiolaitokselle on jatkettu siten, että
22247: tehtävän siirto vuoden 1998 kuluessa olisi mahdollista.
22248: Maahantulo- ja maastalähtöedellytykset tarkastettiin kaikilta Euroopan unionin
22249: ulkorajan ylittäviltä matkustajitta. EU:n sisärajalla sekä Suomen ja Norjan välisellä
22250: Pohjoismaisella sisärajalla tarkastukset toteutettiin pistokokein. Suomen ja Ruotsin
22251: sekä Suomen ja Norjan välisillä maarajoilla tullilaitos suoritti passintarkastusta
22252: rajavartiolaitoksen ohella.
22253: 
22254: Rajanylikulkuliikenne vilkastui edelleen, vaikka toukokuun alusta voimaan tulleet
22255: rajoitukset alkoholijuomien tuonnista hidastivat Venäjän maantieliikenteen ja Viron
22256: laivaliikenteen kasvua. Maamme itärajan ja samalla Euroopan unionin ulkorajan
22257: ylitti 4 miljoonaa matkustajaa, mikä merkitsi 7 %:n kasvua vuoteen 1995 verrattuna
22258: (v 94-95**83 % ). Matkustajista oli suomalaisia 59 % (v 95**64 %) ja venäläisiä
22259: 35 % (v 95**31 %). Ulkorajaliikenne Helsingin satamassa kasvoi 4,7 miljoonaan
22260: henkilöön, kasvua oli edellisvuoteen verrattuna 20 %. Rajavartiolaitoksen passintar-
22261: kastusvastuulla olevilla lentoasemilla tehtiin 53 000 maahantulo- ja maastalähtötar-
22262: kastusta. Sisärajaliikenteen määrä rajavartiolaitoksen valvonnassa olevissa matkusta-
22263: ja-alussatamissa oli hieman edellisvuotta vähäisempi, 8,6 miljoonaa henkilöä (v
22264: 95**-9 milj.).Näistä tarkastettiin pistokokein 3 %.
22265: 
22266: Rajavartioviranomaiset käännyttivät valtakunnan rajoilta yhteensä 1 166 (v 95
22267: -1 246) henkilöä. Käännytysperusteena oli useimmiten maahantuloon vaadittavan
22268: passin, viisumin tai oleskeluluvan puuttuminen. Rajavartioviranomaiselle ilmoittau-
22269: tui turvapaikanhakijoiksi Suomeen 11 henkilöä. Tarkastusten yhteydessä havaittiin
22270: 3 646 rikkomusta, joista ulkomaalaislain rikkomuksia oli 2 640. Poliisin kuulutta-
22271: mia henkilöitä havaittiin 1 162 ja varastetuksi ilmoitettuja autoja 29 kpl.
22272: Merkittävimmät havainnot henkilöiden maahantulon ja maastalähdön valvonnassa
22273: liittyivät laittoman maahantulon järjestämisen selvään lisääntymiseen erityisesti
22274: 372                             Sisäasiainministeriö
22275: 
22276: Venäjältä ja Virosta Suomeen. Suomen kansalaisen vuosina 1994 - 1996 tekemät
22277: kurdien salakuljetukset rekka-autossa selvitettiin. Syksyllä 1996 saatiin vahvoja
22278: viitteitä tapahtuneista Sri Lankan kansalaisten salakuljetuksista Venäjältä Suomeen
22279: ja edelleen Norjaan.
22280: Rajanylityspaikkojen välialueilla todettujen rajatapahtumien määrä oli edellisvuoden
22281: tasoa. Ne olivat pääasiassa vähäisiä rajajärjestyssopimuksen rikkomuksia. Tapahtu-
22282: mat eivät vaarantaneet valtakunnan turvallisuutta.
22283: Rajavartiolaitos on osallistunut merellä toimivien viranomaisten yhteistoiminnan ja
22284: organisaatioiden kehittämistyöryhmän (METO) selvitystyön (SM:n julkaisu 3/94)
22285: yksityiskohtaiseksi toteuttamiseksi perostettuihin työryhmiin. Rajavartiolaitoksen,
22286: merenkulkulaitoksen ja puolustushallinnon edustajista koostuvien valtakunnallisten
22287: ja alueellisten METO-yhteistyöryhmien toiminnan tulokset ovat olleet konkreettisia,
22288: käytännön toimintoja järkiperäistäviä sekä kustannuksia säästäviä. Merellisten
22289: viranomaisten yhteistyön tiivistämistä jatketaan edelleen.
22290: Meripelastuksen johtamisjärjestelmä uusittiin 1.1.1996 alkaen. Turun meripelastus-
22291: keskuksesta muodostettiin valtakunnallinen meripelastuskeskus ja Helsingissä sekä
22292: Vaasassa sijainneet meripelastuskeskukset nimettiin lohkokeskuksiksi. Samalla
22293: kaikkien näiden johtopaikkojen toimintakykyä parannettiin. Meripelastuksen
22294: koulutusjärjestelmä uusittiin ja meripelastusorganisaation ammattitaitoa kehitettiin
22295: järjestämällä meripelastusharjoituksia. Suomen, Venäjän ja Viron rajavalvontayh-
22296: teistyöhön liittyen osallistuttiin Suomenlahdella 4.6.1996 Venäjän järjestämään
22297: yhteiseen meripelastusharjoitukseen. Meripelastuslainsäädännön kokonaisuudistusta
22298: valmistelemaan asetettiin 20.5.1996 toimikunta, jonka esitys valmistuu vuoden
22299: 1997 toukokuussa. Kertomusvuonna on pelastustoimia edellyttäviä meripelastusta-
22300: pahtumia ollut aikaisempien vuosien tasaisesti.
22301: Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelu on
22302: meneillään. Lakiesitys pyritään antamaan eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 1997
22303: kevätistuntokauden aikana. Lakiesityksen keskeisenä tarkoituksena on säätää
22304: rajavartiomiehen toimivaltuudet laissa niin, että henkilöiden maahantulon ja
22305: maastalähdön valvonta ja siihen liittyvät toiminnot voidaan toteuttaa rajavartiolai-
22306: toksen toimenpitein.
22307: Rajavartiolaitoksen ilma-aluskalustoa uusittiin hankkimalla yksi kevyt kaksimootto-
22308: rinen Agusta Bell412 EP-helikopteri. Se otettiin vastaan 6.12.1996. Helikopterissa
22309: on uuden sukupolven valvonta- ja etsintäjärjestelmät, jotka tehostavat rajavalvontaa
22310: sekä pelastuspalvelun etsintöjä maa- ja merialueilla.
22311: 
22312: 
22313: 11. Komiteat, toimikunnat ja työryhmät
22314: Paikallishallinnon palvelutoimistohanke
22315: Asettamisaika: 15.1.1993
22316: Määräaika: Hanke toteutetaan vuosina 1993-95
22317: Tehtävä: - selvittää kihlakunnanvirastojen ja erillisten paikallishallintoviranomaisten
22318: toimistojen yhteisten sekä myös valtion viranomaisten ja kuntien yhteisten palvelu-
22319: toimistojen ja palvelupisteiden muodostamista ja organisointia, myös kokeiluja
22320: hyväksi käyttämällä sekä tehdä suosituksia monitoimialaisten palvelutoimistojen
22321: palvelujen sisällöstä sekä toiminta- ja organisointitavoista.
22322: Mietinnön jättämisaika: Loppuraportti 15.2.1996
22323:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        373
22324: 
22325: KIHTI-työryhmä
22326: Asettamisaika: 20.5.1994
22327: Määräaika: 31.12.1996
22328: Tehtävä: - selvittää kihlakunnanvirastoihin liittyvien toimintayksiköiden käytössä
22329: olevat tietotekniset ratkaisut, tietojärjestelmät ja tietoliikenneratkaisut, sekä tehdä
22330: tältä pohjalta ehdotus kehittämisen toimintalinjoiksi;
22331: - selvittää kihlakunnanvirastoihin liittyvien toimintayksiköiden tietoteknisen tuen ja
22332: tietohallinnon tilanne, sekä tehdä ehdotukset tietohallinnon järjestelyistä kihlakun-
22333: nanvirastojen syntyessä.
22334: Mietinnön jättämisaika: Suositus 3.12.1996
22335: Y hteispalveluhanke
22336: Asettamisaika: 17.1.1996
22337: Määräaika: Hanke toteutetaan vuosina 1996-97
22338: Tehtävä: - tukea eri viranomaisten yhteisten, monitoimialaisten ja tietotekniikkaa
22339: laajasti hyödyntävien yhteispalveluyksikköjen perustamista sekä jo toimivien
22340: palveluyksikköjen kehittämistä paikallistason palvelujen tason ja saatavuuden
22341: turvaamiseksi.
22342: K ihlak untauudistuksen koordinointiryhmä
22343: Asettamisaika: 17.1.1996
22344: Määräaika: 31.10.1996
22345: Tehtävä: - ohjata kihlakuntauudistuksen toimeenpanon valmistelua.
22346: Mietinnön jättämisaika:
22347: Kihlakuntauudistus voimaan 1.12.1996
22348: Kihlakunnanvirastojen taloushallinto-ja toimitilatyöryhmä
22349: Asettamisaika: 17.1.1996
22350: Määräaika: 15.4.1996
22351: Tehtävä: -laatia ehdotus kihlakuntien talousarvion rakenteesta, tilivirasto-organisaa-
22352: tiosta ja taloushallinnon tehtävien hoitamisesta sekä kihlakunnanviratojen ja
22353: erillisten virastojen toimitilaratkaisuista.
22354: Mietinnön jättämisaika: 15.4.1996
22355: Peruspalvelujen arvioinnin tehostamista suunnitteleva työryhmä
22356: Asettamisaika: 13.10.1995
22357: Määräaika: 31.1.1996
22358: Tehtävä: Suunnitella arviointiraportin rakennetta ja valmistella lääninhallituksille
22359: yhtenäiset raporttien laatimisohjeet.
22360: Mietintö jätetty 7.2.1996
22361: Aluehallinto 2000-hanke
22362: Asettamisaika: 18.10.1995
22363: Määräaika: Tehtävä 1 31.3.1996 mennessä
22364: Tehtävä 2 30.6.1996 mennessä
22365: Tehtävä 3 31.12.1996 mennessä
22366: Tehtävä: 1) tehdä ehdotukset alueellisten elinkeinotukitehtävien kokoamisesta
22367: yhteen alueorganisaatioon ja sen aluejaosta sekä valmistella tarvittavat säädösmuu-
22368: tokset kiinnittäen erityistä huomiota palvelujen saatavuuteen, laatuun ja aluekehitys-
22369: tehtävien asettamiin vaatimuksiin.
22370: 374                             Sisäasiainministeriö
22371: 
22372: Tehtävä 2) tehdä ehdotukset valtion alueellisten hallinto-, tuki-, turvallisuus- ja
22373: mahdollisten muiden tehtävien kokoamisesta lääninhallitusten yhteyteen sekä
22374: läänien ja lääninhallitusten lukumäärästä ja aluejaosta ja valmistella tarvittavat
22375: säädösmuutokset
22376: Tehtävä 3) tehdä ehdotukset muista toimenpiteistä valtion aluehallinnon kokoami-
22377: seksi, tehtävien kehittämiseksi ja organisaatioiden vähentämiseksi sekä valmistella
22378: tarvittavat säädösmuutokset ottaen huomioon eri tehtävien vaatiman alueellisen
22379: palvelutason ja alueelliset erityispiirteet. Aluejaot tulee suunnitella siten, että
22380: voidaan varmistaa yksiköiden riittävä asiantuntemus ja toiminnan taloudellisuus.
22381: Mietintö jätetty:
22382: Tehtävä 1) 23.4.1996
22383: Tehtävä 2) 15.5.1996
22384: Tehtävän 3 osalta mietintö valmistunut mutta jätetään vuoden 1997 puolella.
22385: Lääninhallituksen johtokuntakokeilu
22386: Asettamisaika: 22.12.1995
22387: Määräaika: 31.12.1996
22388: Tehtävä: Koota lääninhallituksen johtokuntakokeilusta seurantatietoja, arvioida
22389: kokeilun etenemistä ja laatia raportti kokeilun tuloksista.
22390: Mietintö jätetty 31.12.1996
22391: Lääniuudistuksen toimeenpanon johtoryhmä
22392: Asettamisaika: 14.10.1996
22393: Määräaika: 31.12.1997
22394: Tehtävä: Toimia lääninhallinnon uudistuksen toimeenpanon johtoryhmänä, edistää
22395: ja yhteensovittaa manner-Suomen läänien toiminnallista yhdistämistä viideksi
22396: lääninhallitukseksi.
22397: Mietinnön jättämisaika: 31.12.1997
22398: Itä-Suomi -työryhmä
22399: Asettamisaika: 19.1.1996
22400: Määräaika: 30.9.1996
22401: Tehtävä: - tarkastella tehtyjen selvitysten pohjalta erityisesti Kainuun, Pohjois-
22402: Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakuntien yritystoiminnan tilaa, sen
22403: ongelmia ja kehittämismahdollisuuksia, sekä
22404: - laatia esitys Itä-Suomen elinkeinorakenteen ja yritystoiminnan edistämiseksi
22405: tarvittavista erityistoimenpiteistä. Näillä erityistoimenpiteillä voidaan täydentää
22406: alueella toteutettavia EU :n rakennerahastojen tai kansallisia ohjelmia. Työryhmä voi
22407: tehdä myös ehdotuksia näiden ohjelmien suuntaamisesta ja maakunnille yhteisistä
22408: hankkeista. Työryhmän esityksen tulee vahvistaa maakuntien yhteistyötä, niiden
22409: kansainvälistymistä ja kilpailukykyä. Esitysten tulee olla kestävän kehityksen
22410: mukaisia.
22411: Välimietintö: 5.6.1996
22412: Loppumietintö jätetty: 4.10.1996
22413: Rakennerahastojen budjetointityöryhmä
22414: Asettamisaika: 20.2.1996
22415: Määräaika: 15.5.1996
22416: Tehtävä: - selvittää rakennerahastoista osarahoitettavien ohjelmien ja hankkeiden
22417: määrärahojen budjetointiin liittyviä ongelmia, sekä
22418: - tehdä ehdotus, kuinka rakennerahastovarat ja niihin liittyvät kansalliset määrärahat
22419: tulisi ottaa huomioon valtion talousarviossa. Ehdotuksen tuli parantaa budjetointijär-
22420:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       375
22421: 
22422: jestelmää siten, että rakennerahastoista osarahoitettavien ohjelmien ja hankkeiden
22423: toteuttaminen on nykyistä selkeämpää ja joustavampaa.
22424: Mietintö jätetty: 15.5.1996
22425: Rakennerahastotyöryhmä
22426: Asettamisaika: 25.9.1996
22427: Tehtävä: - valmistella ministeriryhmälle Suomen kommentteja Euroopan unionin
22428: rakennerahastouudistuksesta. Tämän tehtävän suorittamiseksi työryhmä:
22429: 1) kokoaa työryhmässä edustettuina olevien eri tahojen näkemykset koskien EU:n
22430: rakennerahastouudistusta, 2) keskustelee erilaisista uudistusvaihtoehdoista ja arvioi
22431: niiden vaikutuksia sekä Suomen että EU:n kannalta ja 3) kehittää erilaisia pohja-
22432: analyysejä ja toimintamalleja ministerityöryhmää varten.
22433: 
22434: Pelastuslakityöryhmä
22435: Asettamisaika: 28.2.1995
22436: Tehtävä: valmistella nykyisen palo- ja pelastustoimen sekä väestönsuojelun
22437: lainsäädännön korvaava pelastustoimilaki.
22438: Mietintö jätetty: 24.5.1996
22439: Merialueiden sääpalvelun kehittämisprojektin työryhmä.
22440: Asettamisaika: 25.4.1996
22441: Tehtävät: Tehdä selvitys merionnettomuustilanteissa ja niihin liittyvissä
22442: pelastuspalvelutilanteissa tarvittavan meteorologisen ja oseanografisen
22443: palvelun operatiivisen valmiuden ja vastuunjaon järjestelyistä.
22444: Mietintö jätetty: 19.12.1996
22445: Maahanmuutto-ja pakolaispoliittinen toimikunta
22446: Asettamisaika: 18.10.1995
22447: Määräaika: 31.12.1996
22448: Tehtävä: Laatia hallitukselle ulkomaalais- ja pakolaispoliittinen ohjelma
22449: Mietinnön jättämisaika: 7.1.1997
22450:                                  Puolustusministeriö
22451: 
22452: 
22453: 
22454: 
22455:                             Puolustusministeriö
22456: 
22457: 1. Yleiskatsaus
22458: 1.1 Kansainvälinen toiminta
22459: Puolustushallinnon kansainvälinen toiminta lisääntyi vuoden 1996 aikana. Hallinto
22460: osallistui turvallisuuspoliittiseen toimintaan YK:ssa ja ETYJ:issä, sekä NATO:n
22461: rauhankumppanuusohjelmaan ja Pohjois-Atlantin yhteistyöneuvoston (NACC)
22462: toimintaan. Suomen tarkkailija-aseman perusteella puolustushallinto osallistui
22463: Länsi-Euroopan Unionin (WEU) kokouksiin ja työryhmätyöhön. Puolustushallinto
22464: osallistui myös Euroopan Unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämistä
22465: koskeviin neuvotteluihm hallitusten välisessä konferenssissa, olemalla mukana
22466: ulkoasiainhallinnon johtamissa HVK!UTP-asioita sekä EU :n laajentumista koskevis-
22467: sa työryhmissä.
22468: Aserajoitusfoorumeilla osallistuttiin Genevessä keväällä 1996 loppuunsaatettuun
22469: neuvotteluprosessiin epäinhimillisistä aseista. Neuvotteluissa saavutettiin lopputulos,
22470: joka rajoittaa jalkaväkimiinojen käyttöä tavoitteena estää siviilitappiot konfliktialu-
22471: eilla.
22472: 1.2 Kansainvälinen kriisinhallinta ja valmiusjoukko
22473: Puolustushallinnossa kehitettiin edelleen Suomen mahdollisuuksia osallistua
22474: erilaisiinYK:ntai ETYJ :n päätöksellä toimeenpantaviin kriisinhallintaoperaatioihin.
22475: Puolustusministeriön esittelystä    valtioneuvosto antoi eduskunnalle selonteon
22476: Suomen rauhanturva-ja humanitaaristen valmiuksien kehittämisestä (VNS 211996
22477: vp).
22478: Selonteossa esitetty valmiusjoukkokoulutus aloitettiin Porin Prikaatissaja Panssari-
22479: prikaatissa heinäkuussa 1996.
22480: 
22481: 1.3 Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko
22482: Puolustusneuvosto asetti 1995 joulukuussa puolustusministeriön kansliapäällikön
22483: johdolla toimivan virkamiestyöryhmän valmistelemaan turvallisuus- ja puolustuspo-
22484: liittista selvitystä. Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan päätöksen
22485: mukaisesti tehtävää muutettiin lokakuussa 1996 siten, että selvityksen sijasta
22486: eduskunnalle annetaan turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko alkuvuodesta
22487: 1997. Selonteossa käsitellään Euroopan turvallisuuskehitystä, Suomen turvallisuus-
22488: ja puolustuspolitiikan tavoitteita ja toimintalinjaa sekä puolustuksen pitkän aikavä-
22489: lin kehittämistä.
22490: 
22491: 1.4 Vapaaehtoinen maanpuolustus
22492: Kansalaisten maanpuolustustahto on mielipidemittausten mukaan korkealla.
22493: Kertomusvuoden syksyllä tehdyn tutkimuksen mukaan 79 % suomalaisista vastasi
22494: myönteisesti tehtyyn kysymykseen "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suoma-
22495: laisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos
22496: näyttäisi epävarmalta". Kansainvälisesti verrattuna tämä suhdeluku on erittäin
22497: korkea. Puolustusvoimien kykyä puolustaa maata pidettiin annetuissa vastauksissa
22498:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      377
22499: 
22500: uskottavana, sillä aseellista puolustautumista kannatti miehistä 87 % ja naisista
22501: 72 %. Aseellista puolustautumista vastusti 16 %.
22502: Puolustusministeri päätti vapaaehtoisen maanpuolustustyön kehittämislinjoista. Sen
22503: mukaan keskeisenä periaatteena on tarjota kaikille maanpuolustustyöstä kiinnostu-
22504: neille sotilaallisen valmiuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyviä tehtäviä ja
22505: toimintaa sekä yksilön että joukon tasolla. Vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestelmä
22506: jakaantuu kahteen kokonaisuuteen: sodan ajanjoukkoihin sijoitettujen omaehtoiseen
22507: koulutukseen ja muun väestön osalta vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön.
22508: 
22509: 
22510: 2. Puolustusministeriö
22511: 2.1 Puolustusministeriön kansainvälinen toiminta
22512: Suomalaisia sotilastarkkailijoita osallistui YK:n rauhanturvatehtäviin Kashmirissä,
22513: Lähi-Idässä (Jerusalemissa, Etelä-Libanonissa ja Golanilla), Kroatiassaja Kuwaitis-
22514: sa. Suomalaisia rauhanturvajoukkoja toimi YK:n rauhanturvatehtävissä Etelä-
22515: Libanonissa, FYR -operaatiossa Makedoniassa ja Bosniassa. Rauhanturvatehtävissä
22516: toimineiden sotilastarkkailijoiden määrä oli kertomusvuoden lopussa 31 henkilöä ja
22517: valvontajoukkojen vahvuus 1 204 henkilöä, joista Etelä-Libanonissa 497, Make-
22518: doniassa 339 ja Bosniassa 430.
22519: Suomen osallistumisesta IFOR:n (Implementation Force) supistettuunjatko-operaa-
22520: tioon SFOR:iin (Stabilisation Force) Bosniassa tehtiin eduskunnalle asiasta annetun
22521: selonteon (VNS 6/1996 vp) pohjalta päätös joulukuussa 1996. Bosniassa olevan
22522: pohjoismaidenja Puolan muodostaman prikaatin vahvuutta päätettiin vähentää noin
22523: 1 200:lla rauhanturvaajalla. Prikaatin henkilövahvuus on tämän jälkeen noin 2 300.
22524: Suomalainen rakentajapataljoona muutettiin jääkäripataljoonaksi ja samalla sen
22525: mieslukua vähennettiin lOO:lla eli 291 rauhanturvaajaan. Pataljoonaan kuuluu
22526: esikunta- ja huoltokomppania, pioneerikomppania ja jääkärikomppania. Pataljoo-
22527: nan lisäksi suomalaisia rauhanturvaajia toimii erilaisissa prikaatin esikunta- ja
22528: huoltotehtävissä. Suomalaisten rauhanturvaajien määrä SFOR-operaatiossa on
22529: vuoden 1997 alussa yhteensä noin 340.
22530: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) luottamusta ja turvallisuutta
22531: lisäävistä toimista tehdyn sopimuksen mukaisesti puolustushallinto osallistui
22532: tarkastuskäynteihin Venäjälle tammikuussa ja Valko-Venäjälle huhtikuussa.
22533: Vastaavasti Venäjä suoritti tarkastuskäynnin Suomeen Kymi-harjoituksen yhteydes-
22534: sä helmikuussa. Italia teki Wienin asiakirjan mukaisen arviointikäynnin Karjalan
22535: lennostoon lokakuussa. Suomessa järjestettiin ETYJ-maiden tarkkailijoille Wienin
22536: asiakirjan mukainen vierailu Panssariprikaatiin Parolassa.
22537: 
22538: Puolustushallinto antoi Wienin asiakirjan mukaisesti asevoimia ja sotilaallista
22539: suunnitteluakoskevan sekä yleiseen sotilaalliseen tiedonvaihtoon liittyvän ilmoituk-
22540: sen. Puolustushallinnon edustajat osallistuivat joulukuussa Euroopan turvallisuus-
22541: ja yhteistyöjärjestön seurantakokoukseen Lissabonissa. Valmisteluja Open Skies-
22542: sopimukseen liittymisestä jatkettiin ja parannettiin koulutuksella teknisiä ja henki-
22543: löstön valmiuksia.
22544: Puolustushallinto osallistui toukokuussa 1996 ulkoasiainministeriön johtamiin
22545: NATO:n kanssa käytyihin ns. syventäviin keskusteluihin (lntensified Dialogue),
22546: joissa käsiteltiin erityisesti NA TO:n laajentumisen vaikutuksia Itämeren ja Pohjois-
22547: Euroopan alueella.
22548: 378                             Puolustusministeriö
22549: 
22550: Viron maanpuolustuksen kehittämiseksi annettiin Viron puolustusvoimille asiantun-
22551: tija-apua. Virolaisia upseerioppilaita osallistui edelleen upseerikoulutukseen
22552: Maanpuolustuskorkeakoulussa.
22553: Puolustusministeriö tuki Baltian maiden kriisinhallinta- ja puolustuskykyä kehittä-
22554: vää BaltBat-projektia. Projektin käyttöön asetettiin kouluttajia Latvian Adazissa
22555: sijaitsevassa koulutuskeskuksessa sekä pataljoonan Viron komppanian koulutuskes-
22556: kuksessa Paldiskissa.
22557: Kansainvälisestä toiminnasta on todettu myös edellä kohdassa 1.1.
22558: 
22559: 2.2 Puolustushallinnon organisaation kehittäminen
22560: Puolustushallinnon aiemmin hyväksytyn rauhan ajan organisaation rationalisointi-
22561: ja kehittämisohjelman toteuttamista jatkettiin siten, että tarvittavat hallinnolliset
22562: päätökset on tehty kaikista ohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä. Pääosin uudistuk-
22563: set astuvat voimaan 1.1.1997 mennessä. Puolustusvoimien toiminta loppui koko-
22564: naisuudessaan Kokkolan Pikiruukin alueella ja Kuuskajaskarin linnakkeella sekä
22565: supistui merkittävästi Ylämyllyn kasarmialueella. Helsingissä, Haminassa ja
22566: Oulussa yhdistettiin joukko-osastoja. Utissa toimineesta Kuljetuslentolaivueesta
22567: siirrettiin osa henkilöstöä ja kiinteäsiipiset koneet Tikkakoskelle, jonne perustettiin
22568: Tukilentolaivue. Laivueen Uttiin jääneestä Helikopterilentueesta, Laskuvarjojääkäri-
22569: koulusta ja Panssariprikaatiin kuuluneesta Sotilaspoliisikoulusta muodostettiin uusi
22570: joukko-osasto, Utin Jääkärirykmentti 1.1.1997 alkaen. Helikopterikaluston sijoitta-
22571: misella rykmenttiin pyritään tehostamaan helikopterien maavoimien toiminnan
22572: tukitehtäväluonnetta ja samalla luomaan edellytykset maavoimien helikopteritoimin-
22573: nan ja -kaluston kehittämiselle.
22574: Kertomusvuonna tehtiin lisäksi päätös puolustusvoimien tietotekniikkalaitoksen
22575: perustamisesta sekä toteutettiin eräitä sotilassoittokuntiin liittyviä järjestelyitä.
22576: Puolustusministeriön ja pääesikunnan yhteistyönä alettiin valmistella sellaista
22577: puolustushallinnon rationalisointisuunnitelmaa, jolla saavutetaan todelliset ja
22578: pysyvät säästöt puolustushallinnon toimintamenoissa. Suunnitelman tulee sisältää
22579: myös kattavan selvityksen säästöjen vaikutuksista puolustuskykyyn.
22580: Puolustusministeriö teki keväällä päätöksen puolustushallinnon kiinteistö- ja
22581: rakennustoimen jatkokehittämisestä. Päätöksellä selkeytetään kiinteistö- ja raken-
22582: nustoimen organisointia, tehtäviä ja yhteistyömuotoja. Järjestelyn lähtökohtana on
22583: omistajan, käyttäjän ja palvelun tuottajan roolien erottaminen selkeästi toisistaan.
22584: Päätöksen pohjalta on käynnistetty yksityiskohtainen jatkovalmistelutyö.
22585: 
22586: 2.3 Puolustushallinnon henkilöstöhallinto
22587: Hallinnonalan henkilöstökehys oli 20 001, joista sotilashenkilöstöä oli noin 9 300.
22588: Todellinen henkilöstömäärä on ollut viime vuosina hallinnonan kehystä pienempi,
22589: koska henkilöstömenojen säästämiseksi virkoja ja tehtäviä on jouduttu pitämään
22590: avoimina ja koska aiemmin toteutettujen kadettikurssien pienentämisestä ja opis-
22591: toupseerien peruskurssin väliinjättämisestä johtuen virkoja ei ole voitu täyttää.
22592: Puolustusvoimien eläkejärjestelmien yhtenäistäminen on saatettu loppuun kaikissa
22593: henkilöstöryhmissä.
22594: Henkilöstöjärjestelmän uudistyö jatkui kertomusvuonna. Opistoupseerien virkara-
22595: kenne yksinkertaistettiin siten, että aiemmat seitsemän virkatyyppiä, opistoupseeri
22596:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      379
22597: 
22598: 1-6 luokka ja E-luokka, yhdistettiin kahdeksi virkatyypiksi, opistoupseerin perusvi-
22599: raksi ja opistoupseerin ylemmäksi viraksi.
22600: Samalla yksinkertaistettiin palkkausjärjestelmää, poistamalla muistutusjärjestelmä.
22601: Erikoisupseerien eläkejärjestelmän muutokseen liittyen yhdistettiin erikoisupseerin
22602: virkoja ja poistettiin muistutukset. Nämä toimenpiteet osaltaan edesauttavat
22603: meneillään olevaa palkkausjärjestelmien kehittämistyötä.
22604: Työnantajaorganisaation koulutus on aloitettu, sekä alueellisella että paikallisella
22605: tasolla. Palvelussuhdejärjestelmää on kehitetty siltä pohjalta, että tulevaisuudessa
22606: määräaikainen palvelussuhde olisi käytössä kaikissa henkilöstöryhmissä.
22607: 
22608: 2.4 Puolustusvälineteollisuuden omistusjfujestely
22609: Kauppa- ja teollisuusministeriön sekä puolustusministeriön kesken on selvitetty
22610: puolustusvälineteollisuuden nykytilaa, kehitysnäkymiä ja valmisteltu suunnitelma
22611: alan kehittämiseksi. Ministeriöt sopivat valtionyhtiöiden Lapua Oy:n, Vammas
22612: Oy:n, Sisu Defence Oy:n, Finavitec Oy:n ja Vihtavuori Oy:n uusista omistusjärjes-
22613: telyistä. Sen mukaan perustetaan valtion 100 prosenttisesti omistama ja kauppa- ja
22614: teollisuusministeriön ohjauksessa toimiva holding-yhtiö, jonka omistukseen mainitut
22615: yhtiöt siirtyvät. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan otettua asiaan myönteisen
22616: kannan, tehtiin järjestelyitä koskeva päätös. Valtion omistusosuus konserniin
22617: kuuluvissa yrityksissä oli kertomusvuoden lopussa seuraava: Lapua Oy 100 %,
22618: Vammas Oy 78,5 %, Sisu Defence Oy 100 %, Finavitec Oy 50,1 %ja Vihtavuori
22619: Oy 50,1 %. Uuden konsernin operatiivinen toiminta käynnistyi vuoden 1997 alusta.
22620: 
22621: 
22622: 3. Puolustusvoimat
22623: 3.1 Yleistä
22624: Puolustusvoimat saavutti pääpiirteissään kertomusvuodelle asetetut tulostavoitteet
22625: Tavoitteiden mitoituksessa oli otettu huomioon valtion rahoitustilanne, mikä
22626: merkitsi toiminnan laajuuden supistumista edellisvuosista, samoin kuin usean
22627: vuoden suunnittelutavoitteista. Valmisteilla oleva, eduskunnalle vuonna 1997
22628: annettava turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, sen pohjalta käytävä
22629: keskustelu ja mahdollisesti tehtävät linjaukset tulevat antamaan perusteita maan-
22630: puolustuksen ja puolustusvoimien tulevalle kehittämiselle.
22631: 
22632: 3.2 Operatiivinen valmius
22633: Aluevalvontakyky sekä tunnistus- ja torjuntavalmius säilyivät pääosin vuoden 1995
22634: tasolla. Tutkailmavalvonta jouduttiin kuitenkin rahoitussyistä painottamaan pää-
22635: asiassa virka-aikaan. Merivalvontakyky parani pintavalvonnan osaltajonkin verran
22636: edellisvuodesta, mutta kattavaan valvontaan ei päästy edes tärkeimmillä merialueil-
22637: la. Johtamisjärjestelmää tehostamaan kehitettyjen operatiivisen johtamisen tietojär-
22638: jestelmien testauksia ja käyttöönottoa jatkettiin. Uuden tyyppisten maavoimien
22639: yhtymien sekä kansainvälisen valmiusjoukon organisaation, varustuksen ja koulu-
22640: tuksen suunnittelua jatkettiin.
22641: 3.3 Materiaalinen valmius
22642: Puolustusmateriaalihankintoihin myönnettiin lisätalousarviot ml. varoja yhteensä 3
22643: 654 milj. mk, josta aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista aiheutuviin
22644: menoihin sitoutui 2 893 milj. mk, indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutu-
22645: 380                             Puolustusministeriö
22646: 
22647: viin menoihin 243 milj. mk, uusinta- ja täydennyshankintoihin 270 milj. mk sekä
22648: ammuslaboratorion tuotanto- ja ylläpitomenoihin 15 milj. mk. Uusia tilausvaltuuk-
22649: sia ei kertomusvuonna aloitettu.
22650: Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen painopiste oli edelleen ilmavoimien
22651: torjuntahävittäjähankinnassa. Vuoden loppuun mennessäilmavoimille oli toimitettu
22652: yhteensä 13 Hornet-torjuntahävittäjää,joista seitsemän Yhdysvalloissa valmistettua
22653: kaksipaikkaista konetta ja kuusi Suomessa kokoonpantua yksipaikkaista konetta.
22654: Merivoimien materiaalisen kehittämisen painopiste oli ohjus- ja miinoitusyksiköi-
22655: den toimintavarmuuden parantamisessa vara- ja vaihtolaitehankinnoin. Maavoimien
22656: materiaalitoimintojen painopiste oli koulutusmateriaalin ja keskeisen tärkeän
22657: sotavarustuksen kunnossapidossa, materiaalisen kehittämisen rajoittuessa olemassa-
22658: olevien järjestelmien täydentämiseen.
22659: Kertomusvuoden lopussa alkoivat uuden BUK-M1 -aluetorjuntaohjusjärjestelmän
22660: toimitukset Venäjältä Suomeen. Hankinta perustui 1995 allekirjoitettuun Suomen
22661: ja Venäjän hallitusten väliseen, velkojen järjestelyitä koskevaan sopimukseen, jonka
22662: mukaan Venäjä toimittaa Suomelle noin yhden miljardin markan arvosta puolustus-
22663: materiaalia. Tästä noin 850 milj.mk on Venäjän velan lyhennystäja loput, noin 150
22664: milj.mk tavaratoimituksia Venäjälle.
22665: Saksasta hankitun materiaalin kunnostustöitä ja varastointia jatkettiin kertomus-
22666: vuonna. Hankintaan sisältyneiden ampumatarvikkeiden ja ajoneuvojen tarkastus- ja
22667: huoltotoimenpiteet tulevat jatkumaan vuosikymmenen loppuun saakka.
22668: Koulutusmateriaalin kunnon turvaamiseksi kehitettiin materiaalin kierrätysjärjestel-
22669: mää ja ohjeistusta sekä laadittiin tärkeimmille kalustotyypeille taloudellisen
22670: elinkaaren suunnittelumenetelmät
22671: Materiaalin varastointia kehitettiin laatimalla vuoteen 2008 ulottuva varastoinnin
22672: kehittämissuunnitelma, jonka keskeisimpiä tavoitteita ovat varastoinnin turvallisuu-
22673: den ja taloudellisuuden sekä materiaalin käyttökelpoisuuden ja toimintakuntoisuu-
22674: den säilymisen parantaminen. Varastointia heikentää varastojen riittämättömyys ja
22675: vanhojen varastojen heikko kunto.
22676: Koulutusampumatarvikkeita ei voitu hankkia koulutuksen edellyttämää tarvetta
22677: vastaavasti, minkä johdosta jouduttiin käyttämään kriisiaikaa varten varastoituja
22678: ampumatarvikkeita noin 200 milj. mk:n arvosta. Myös varaosavarastojen niukkuus
22679: on vaikuttanut osaltaan siihen, ettei ajoneuvoja ja taisteluvälineitä ole voitu
22680: riittävässä määrässä käyttää koulutuksessa. Varaosien vajauksen poistaminen
22681: edellyttäisi noin 200 milj. markan kertahankintaa ja riittävän varaosakannan
22682: säilyttäminen noin 70 milj. markan vuosittaisia investointeja.
22683: Keskeinen puolustustarviketeollisuutemme on lähes täysin riippuvainen puolustus-
22684: voimien hankinnoista. Tämän teollisuuden elinvoimaisuudella on myös merkitystä
22685: puolustusvoimille, erityisesti sen hankinta-, korjaus-, modifiointi- ja kehittämistoi-
22686: minnalle. Vahva puolustustarviketeollisuus on myös osa kansallista huoltovarmuut-
22687: tamme.
22688: Puolustusvoimien hankinnat tältä teollisuudelta ovat olleet viime vuosina noin 500
22689: milj.markan luokkaa, mikä on ollut 100-200 milj.mk alle sen tason, mikä tehtyjen
22690: selvitysten mukaan olisi vähimmäistaso vielä taloudellisesti kannattavalle toiminnal-
22691: le. Ongelma on myös ollut se, etteivät puolustusvoimien tilaukset ole antaneet
22692: riittävää pohjaa tuotekehittelylle, mikä on heijastunut yritysten tuotevalikoimaan ja
22693: kilpailuasemaan. Vuoden 1997 talousarviossa myönnetyn 2,7 mrd.markan tilausval-
22694:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                        381
22695: 
22696: tuoden avulla pyritään mm.lisäämään kotimaista tuotekehittelyä, monipuolistamaan
22697: tuotevalikoimaa ja ylläpitämään teollisuusalan hankintavolyymiä, mutta hankinta-
22698: tason lisäämiseen ei ole mahdollisuuksia.
22699: Puolustusmateriaalihankinnoissa kotimaisten hankintojen osuus on laskenut 1980-
22700: luvun loppuvuosien ja tämän vuosikymmenen alun 50-60 %:n tasolta alle 20 %:n.
22701: Koska torjuntahävittäjähankinnan maksut pysyvät korkeina ensi vuosituhannen
22702: vaihteeseen saakka ja kun valtion menoja supistetaan, mahdollisuudet kotimaisuus-
22703: asteen kohottamiseen ovat rajoitetut.
22704: 
22705: 3.4 Puolustusvoimien koulutus
22706: Maanpuolustuskorkeakoulun toiselta nelivuotiselta kadettikurssilta valmistui 77
22707: uutta upseeria. Upseerin perustutkintoon johtavat opinnot aloitti 120 suomalaista,
22708: joista yksi oli nainen, ja 8 virolaista kadettia. Esiupseerikurssin suoritti 95 upseeria
22709: ja ylemmille kursseille osallistui yhteensä 73 upseeria.
22710: Opistoupseerien peruskurssilta valmistui 131 uutta opisto upseeria. Sotilasammatilli-
22711: silla täydennyskursseilla koulutettiin 159 erikoisupseeria. Sotilasammattihenkilöstön
22712: kuudella peruskurssilla koulutettiin 40 henkilöä, joista neljä oli naisia. Siviilihenki-
22713: löstön toimialajobtoiseen täydennyskoulutukseen osallistui noin 6 500 henkilöä.
22714: Varusmiespalveluksen aloitti noin 31 500 henkilöä, joista naisia oli 294. Vuonna
22715: 1995 palvelukseen astuneita oli 30 237, joista naisia oli 24. Maa- ja ilmavoimissa
22716: palvelukseen astui kaksi ja merivoimissa kolme saapumiserää.
22717: Kertausharjoitusten määrä oli 180 000 kertausharjoitusvuorokautta, mikä oli 10 000
22718: edellisvuotta pienempi ja alle puolustusvoimien määrittämän kertausharjoitusten
22719: 200 000 vuorokauden minimitason. Harjoituksiin osallistui noin 35 000 reserviläistä
22720: (1995: 36 000). Suuria joukkojen harjoituksia ei voitu järjestää. Ainoastaan eräät
22721: valmiuden ja johtamisjärjestelmän kannalta kriittisten joukkojen sekä ampumaleiri-
22722: en yhteydessä koulutettavien joukkojen harjoitukset voitiin toteuttaa suunnitellussa
22723: laajuudessa.
22724: Kertomusvuonna käynnistettiin vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestelmä, joka
22725: käsittää reserviyksikkötoiminnan, paikallisosastotoiminnan sekä naisten vapaaehtoi-
22726: sen maanpuolustustoiminnan. Paikallisosastotoiminta aloitettiin noin 70 kunnassa.
22727: Naisten neuvottelukunta organisoi jokaiseen sotilaslääniin alueelliset naisten
22728: neuvottelukunnat Naisten sekä miesten rekrytointi paikallisosastoihin käynnistettiin.
22729: Kotiotetusta varusmiehistä noin 30-35 % ilmoitti olevansa kiinnostuneita varus-
22730: mieskoulutukseen liittyvästä reserviyksikkötoiminnasta.
22731: Puolustusvoimien johtamien vapaaehtoisten harjoitusten määrä oli noin 10 000
22732: vuorokautta ja niihin osallistui arviolta 7 500 reserviläistä. Vuonna 1995 vapaaeh-
22733: toisiin harjoituksiin käytettiin 5 275 vuorokautta ja niihin osallistui 2 490 reservi-
22734: läistä.
22735: Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tukemiseen osoitettiin valtion tukea 2
22736: milj.mk. Määrä oli edellisvuonna sama. Maanpuolustuskoulutus ry:n noin 400
22737: kurssille osallistui noin 8 000 henkilöä. Edellisvuonna järjestettiin 318 kurssia,
22738: joille osallistui 8 620 henkilöä.
22739: 382                             Puolustusministeriö
22740: 
22741: 3.5 Asevelvollisten ylläpito
22742: Varusmiehen päiväraha oli 240 palveluspäivää palvelevilla 19 mk ja tätä pidemmäl-
22743: tä palvelusajalta 19,50 mk. Reserviläiselle maksettava päiväraha oli 19,50 mk.
22744: Päivärahat ovat pysyneet tällä tasolla vuodesta 1991 lähtien.
22745: 
22746: Virkamiespalkkaluokkien mukaan määräytyvää reserviläispalkkaa korotettiin
22747: 1.10.1996 virkaehtosopimuksen mukaisesti upseereilla 248 markkaan, aliupseereilla
22748: 237 markkaan ja miehistöllä 229 markkaan kertausharjoitusvuorokautta kohden.
22749: 
22750: Asevelvollisten matkoihin käytettiin 93 milj.mk, josta sosiaalisena etuutena
22751: annettujen maksuttomien lomamatkojen osuus oli noin 85 %. Suomessa kirjoilla
22752: olevat asevelvolliset saivat kutakin palveluskuukautta kohden kaksi maksutonta
22753: lomamatkaa, mikä kattoi kaksi kolmasosaa heidän loma- ja vapaa-aikaohjeistuksen
22754: mukaisista vapaista viikonlopuistaan.
22755: 
22756: Vuoden alussa lakkautettiin sairausvakuutuslain muutoksella sairaudesta tai
22757: vammasta kotihoitoon toipumaan lähetyille varusmiehille KELA:n maksama
22758: vähimmäispäiväraha (noin 65 mk päivässä). Se korvattiin puolustusmäärärahoin
22759: kustannetulla (yhteensä noin 2,5 milj.mk vuodessa) varusmiehen kotihoidon
22760: ruokarahalla, jonka suuruus on 53 mk päivässä. Muutos paransi kotihoitoon lähetyn
22761: varusmiehen taloudellista tilannetta, koska puolustusvoimat maksaa etuuden
22762: kotihoidon ensimmäisestä päivästä alkaen ilman sairausvakuutuslain omavastuu-
22763: päiviä. Lainmuutos ei koske KELA:n isyysvapaalla olevalle varusmiehelle maksa-
22764: maa 60 mk/pv isyysrahaa. Vuosina 1992 ja 1994 säädettyihin, ns. uusimuotoista
22765: opintotukea koskeviin lakeihin ei sisältynyt varusmiehelle palvelusaikanaan
22766: maksettavaa markkinakorkoisen opintolainan korko tukea. Tämä epäkohta poistettiin
22767: 1.1.1996 voimaantulleella sotilasavustuslain muutoksella.
22768: 
22769: Puolustusvoimien palveluksessa oli 16 vakinaista ja 6 työllisyysvaroin palkattua
22770: sosiaalikuraattoria sekä yksi vakinainen sosiaalihoitaja.
22771: 
22772: Muonituksessa siirryttiin keskitetystä muonitusvarojen käytöstä tulosjohtamisen
22773: periaatteiden mukaiseen varojen jakoon suoraan tulosyksiköille. Pääesikunnan
22774: suorittamistakeskitetyistä elintarvikehankinnoista luovuttiin ja samalla lakkautettiin
22775: puolustusvoimien elintarvikealuevarastot Joukot hankkivat 1tse pääosan muonituk-
22776: sessa tarvittavista elintarvikkeistaan pääesikunnan neuvottelemien hintasopimusten
22777: mukaisesti.
22778: 
22779: Muonitusalalla otettiin käyttöön uusittu ravintosisältöluokitus
22780: 
22781: Vaatetusalalla jatkettiin yksipukujärjestelmään siirtymiseen liittyvää maavoimien
22782: joukkojen varustamista maastopuku m/91:llä sekä muulla pukukokonaisuuteen
22783: kuuluvalla vaatetusmateriaalilla. Varustamatta on vielä yhdeksän maavoimien
22784: joukko-osastoa.
22785: 
22786: 
22787: 4. Puolustushallinnon kiinteistöhallinto
22788: Kiinteistöhallinnon päämääränä on ollut täyttää valmiuden, koulutuksen sekä henki-
22789: löstö- ja materiaalihallinnon tarpeet ottaen huomioon myös kriisiaikojen toiminta-
22790: edellytykset. Puolustushallinnon kiinteistö- ja rakennushallinnon kehittämistä
22791: jatkettiin.
22792:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       383
22793: 
22794: 4.1 Kiinteistöjen käyttö
22795: Vuonna 1996 hoidettiin ja kunnossapidettiin puolustusvoimien rakennuksia yhteen-
22796: sä 18,6 milj. m 3. Lisäksi hoidettiin ja kunnossapidettiin aluerakenteet sekä tekniset
22797: järjestelmät Ja verkostot. Lämmitettäviä rakennuksia koko rakennuskannasta oli
22798: 13,9 milj. m .
22799: Kiinteistöjen hoitoon käytettiin yhteensä 1 450 henkilötyövuotta. Työllisyysvaroilla
22800: palkatun henkilöstön määrä on ollut keskimäärin 100 henkilöä. Kiinteistönhoitoon
22801: on käytetty yhteensä 420 milj. mk ja kunnossapitoon 130 milj. mk.
22802: 
22803: Toimisto- ja varastotilojen vuokraukseen käytettiin varoja yhteensä 30 milj. mk.
22804: 
22805: 4.2 Kiinteistöjen hankinta
22806: Vuoden 1996 alussa ministeriöllä oli hallinnassaan maa- ja vesialueita 89 000 ha
22807: sekä käyttöoikeusalueita 218 000 ha.
22808: 
22809: Kertomusvuoden aikana on hankittu omistusoikeuksin 150 ha käsittävät maa-ja
22810: vesialueet
22811: Puolustushallinnon rauhanajan rationalisointi- ja kehittämisohjelmaan liittyen
22812: ministeriö luopui 1 900 hehtaarin suuruisista maa-alueista pääasiassa metsähallituk-
22813: sen hyväksi keskinäiseen yhteistoimintasopimukseen nojautuen.
22814: 
22815: Valtion kiinteistölaitokselle on luovutettu puolustusvoimille tarpeettomaksi käynyttä
22816: kiinteistökantaa ja toimitiloja Kokkolassa, Raumalla ja Porissa.
22817: 
22818: Atk-pohjaisen kiinteistötietojärjestelmän kehittämistä jatkettiin.
22819: 
22820: 4.3 Rakennus- ja koijaustoiminta
22821: Vuonna 1996 valmistui pääasiassa erilaisia huolto- ja varastorakennuksia yhteensä
22822: 85 000 m 3 kustannuksiltaan 48 milj. mk, rakennusten peruskorjauksia 110 000 m 3
22823: kustannuksiltaan 63 milj. mk sekä muita rakennusten ja rakenteiden perusparannus-
22824: töitä kokonaiskustannuksiltaan 32 milj. mk. Näiden lisäksi valmistui alue-, verkos-
22825: to- ja muita rakenteita kokonaiskustannukseltaan 52 milj. mk.
22826: 
22827: Rakennus- ja korjaustoimintaan myönnettiin kertomusvuonna varoja yhteensä 242,7
22828: milj. mk, joista työllisyysvaroja 8,2 milj. mk ja oikeusministeriön avolaitoksiin -
22829: osoitettuja varoja 10,5 milj.mk. Rakennus- ja korjaustoiminnassa oli työntekijöitä
22830: keskimäärin 300.
22831: Huomattavimmat rakennuskohteet olivat Kirkkonummella, Helsingissä ja Hattulas-
22832: sa.
22833: 
22834: 4.4 Metsätalous
22835: Metsätaloustoiminnan tehtävänä on hoitaa ja kehittää puolustusministeriön hallin-
22836: nassa olevien metsä- ja maa-alueita siten, että ne soveltuvat mahdollisimman hyvin
22837: sotilaalliseen käyttötarkoitukseensa. Toiminnassa otetaan huomioon myös metsien
22838: tuottomahdollisuudet sekä metsien monimuotoisuus- ja luonnonsuojelulliset
22839: näkökohdat.
22840: Puolustusministeriöoja metsähallituksen välille laadituo yhteistoiminnan puitesopi-
22841: muksen pohjaltajatkettiin yhteistyömuotojen kehittämistä. Puukaupan yhteistyöllä,
22842: 384                          Puolustusministeriö
22843: 
22844: jossa metsähallitus on markkinoinut puolustusministeriön alueilta hakattavan
22845: puutavaran, on saavutettu valtiontalouden kannalta hyvä kokonaistulos.
22846: Toiminta on nettobudjetoitu. Toimintaan käytettiin kertomusvuotena varoja 16,5
22847: milj. mk ja tuloja kertyi 25,1 milj. mk. Ylijäämä oli 8,6 milj. mk. Toimintaan
22848: osallistuva henkilöstömäärä oli 70 henkilötyövuotta.
22849:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996
22850: 
22851: 
22852: 
22853:                           Valtiovarainministeriö
22854: 
22855: 1. Talouskehitys ja talouspolitiikka
22856: Suomen kansantalouden elpyminen vuosikymmenen alussa koetus ta lamasta jatkui
22857: kertomusvuonna, kuitenkin hieman hitaammin kuin edeltävinä vuosina. Kokonais-
22858: tuotanto lisääntyi ennakkoarvioiden mukaan runsaat 3 prosenttia. Kahtena edeltävä-
22859: nä vuonna bruttokansantuotteen kasvu oli yltänyt yli 4 prosentin. Kasvu kiihtyi
22860: kuitenkin vuoden loppua kohden.
22861: Työllisyyden lisääntyminen jatkui vaikka talouskasvu jäikin vaimeaksi. Tämä
22862: johtui siitä, että tuotannon lisääntyminen painottui kotimaisen kysynnän varassa
22863: toimi ville ja työvoimaa runsaasti käyttäville aloille. Teollisuustuotannon kasvuvauh-
22864: ti näyttää sen sijaanjääneen 3,11z prosenttiin ja metsätalouden arvonlisäyksen arvioi-
22865: daan laskeneen peräti kymmenyksen verrattuna edelliseen vuoteen. Keskimääräinen
22866: työttömyysaste laski vajaalla prosenttiyksiköllä 16,3 prosenttiin työvoimasta.
22867: Myönteisestä kehityksestä huolimatta työttömyys on yhä keskeisin yhteiskunnalli-
22868: nen ongelma, jonka ratkaisemiseen on talouspolitiikassa pitkälle keskitytty.
22869: Kotimainen kysyntä kasvoi kertomusvuonna ensimmäistä kertaa 1990-luvulla
22870: nopeammin kuin kokonaistuotanto, vaikka julkisessa taloudessa toteutettiin mittavat
22871: menoleikkaukset Kotimarkkinoiden piristymisestä huolimatta vaihtotaseen ylijää-
22872: mää kertyi lähes 20 mrd mk eli 3 Y2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
22873: Tämä on vähemmän kuin vuonna 1995, mutta Suomen ulkomainen velkaantuminen
22874: supistui edelleenkin nopeaa vauhtia. Nettovelan arvioidaan olleen vuoden 1996
22875: lopussa 246 mrd mk eli 43 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon.
22876: Kansainvälisen talouskehityksen heikentyminen vuoden 1995 aikana heijastui
22877: voimakkaasti puunjalostusteollisuuden vientiin ja kokonaistuotantoon kertomus-
22878: vuonna. Viennin määrien suhteen loppuvuosi oli myönteisempi, mutta toimialan
22879: kokonaistuotanto jäi selvästi alle vuoden 1995 tuotannon tason. Metalliteollisuus
22880: sen sijaan jatkoi kasvuaan noin 6 prosentin vauhdilla; tuotanto on viidessä vuodessa
22881: lähes kaksinkertaistunut. Muun teollisuuden osalta kasvu säilyi edelleen hitaanaja
22882: tuotanto pysyttelee 1980-luvun lopun tasolla.
22883: Maltillisten palkankorotusten ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksun alentami-
22884: sen ansiosta teollisuuden hintakilpailukyky vahvistui kertomus vuonna, eikä työkus-
22885: tannuksista aiheutunut painetta hintatasoon. Kun kustannuspaineet pysyivät muuten-
22886: kin vähäisinä teollisuuden tuottajahinnat alenivat. Myös kuluttajahinnat kohosivat
22887: vain vähän, ja palkansaajien ostovoima lisääntyi maltillisista palkakorotuksista
22888: huolimatta selvästi. Myönteisen työllisyyskehityksen turvaamiseksi palkankorotuk-
22889: set tulisi jatkossakin pyrkiä mitoittamaan siten, että yritysten kilpailukyky ja
22890: kannattavuus voidaan turvata.
22891: EU -jäsenyyden vuoksi lisääntyneen kilpailun ja kokonaisuutena katsoen maltillisen
22892: kustannuskehityksen ansiosta kuluttajahinnat nousivat kertomusvuonna vain 0,6
22893: prosenttia edellisvuodesta.
22894: Hallitus toteutti yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työllisyyttä parantavia
22895: rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoilla. Työaikajärjestelyt muuttuvat joustavam-
22896: miksi, mutta ylitöiden määrää samalla rajoitetaan. Työttömyysturvaa on uudistettu
22897: ja tulolaukkuja on päätetty purkaa. Lisäksi verotusta on kevennetty verokiilan
22898: 
22899: 13 370147
22900: 386                           Valtiovarainministeriö
22901: 
22902: kaventamiseksi. Uudistukset astuvat osin voimaan vasta vuonna 1997 ja niiden
22903: vaikutuksen arvioidaan kohdistuvan pääasiallisesti vasta seuraaviin vuosiin.
22904: Hallitusta muodostettaessa sovittiin julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävästä
22905: ohjelmasta. Tämän mukaisesti toteutettiin valtion vuoden 1996 talousarviossa
22906: runsaan 10 mrd markan menovähennykset Menovähennyksiä toteutuu hallituksen
22907: ohjelman mukaisesti lähivuosina vielä runsaat 10 mrd mk.
22908: Menoleikkausten ja talouden elpymisen ansiosta valtiontalouden alijäämä pieneni
22909: merkittävästi kertomusvuonna. Valtion nettorahoitustarve jäi noin 37 '12 mrd
22910: markkaan eli runsaat 20 mrd mk edellisvuotista pienemmäksi. Myönteisestä
22911: kehityksestä huolimatta valtion velka nousi 395 mrd markkaan vuoden lopussa eli
22912: lähes 70 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon.
22913: Kohentuva talous- ja työllisyystilanne, supistuva valtiontalouden alijäämä ja erittäin
22914: hidas inflaatio vahvistivat Suomen talouteen kohdistuvaa luottamusta. Korot
22915: laskivat kaikkien maturiteettien osalta. Valtion 4-7 vuoden lainoista maksama korko
22916: oli vuoden 1996 lopulla lähellä 5 prosentin tasoa, kun se vuotta aiemmin oli 7
22917: prosentin tuntumassa. Vaikka myös muiden ED-maiden korkotasot ovat olleet
22918: laskussa, korkoero esimerkiksi Saksan korkoihin nähden on kutistunut lähes
22919: olemattomiin.
22920: Korkojen lasku ED-maissa heijastelee inflaation hidastumisen ohella EMU-suunni-
22921: telman lisääntynyttä uskottavuutta. Madridin huippukokouksen päätös hankkeen
22922: aikataulusta vuoden 1995 lopulla ja kertomusvuoden aikana parantuneet odotukset
22923: koskien lähentymiskriteerien täyttymistä ovat lisänneet uskoa Euroopan talouskehi-
22924: tyksen vakaantumiseen. Dublinin huippukokouksessa aikaansaatu ratkaisu EMUn
22925: toteuttamisen yksityiskohdista varmistaa sen aikataulussa pysymisen.
22926: Suomi liittyi Euroopan valuuttakurssijärjestelmään ERM:iin 14.10.1996 kun
22927: talouden vakautumisesta voitiin olla riittävän varmoja. Ylijäämäisen vaihtotaseen,
22928: kohtuullisen hintakilpailukyvyn ja parantuvan valtiontalouden oloissa liittymiskurs-
22929: sin voidaan katsoa olevan sopusoinnussa lähivuosina tarvittavan vakaan kasvukehi-
22930: tyksen kanssa.
22931: ERM-päätöksellä varmistettiin, että Suomi voi osallistua EU:n talous- ja rahaliiton
22932: EMU:n kolmanteen vaiheeseen niin päätettäessä heti sen alusta lukien. Suomi
22933: täyttänee muutkin EMU :n lähentymiskriteerit. Jäsenyyden käytännöllisten kotimais-
22934: ten valmistelujen vuoksi valtiovarainministeriöön perustettiin erillinen EMU-
22935: projekti, joka valmistelee tarvittavia lainsäädännöllisiä muutoksia, koordinoi
22936: viranomaisten ja yksityisen sektorin yhteistoimintaa ja huolehtii tarpeellisesta
22937: tiedotustoiminnasta.
22938: Kokonaisuutena katsoen kertomusvuosi oli taloudellisesti suotuisa. Suuri työttö-
22939: myys ja siihen kiinteästi liittyvä valtiontalouden alijäämäisyys säilyvät jatkossakin
22940: talouspolitiikan keskeisinä ongelmina. Korkotason alentuminen, miltei olematon
22941: inflaatio ja taloutta koskevien odotusten merkittävä paraneminen vuoden loppukuu-
22942: kausina muodostavat lupaavan lähtökohdan myös näiden ongelmien ratkaisemiseksi.
22943: 
22944: 
22945: 2. Toiminta Euroopan unionissa
22946: Valtiovarainministeri osallistui vuoden 1996 aikana kahteen Eurooppa-neuvoston
22947: kokoukseen sekä yhdeksään talous- ja valtiovarainministereiden neuvoston (ECO-
22948: FIN) viralliseen tai epäviralliseen kokoukseen. EU :n budjettineuvoston kahteen
22949: kokoukseen osallistui valtiovarainministeriön valtiosihteeri.
22950:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       387
22951: 
22952: Kertomusvuoden alkupuolella Italian puheenjohtajuuskaudella Eurooppa-neuvoston
22953: kokous pidettiin kesäkuussa Firenzessä. Eurooppa-neuvosto kehotti neuvostoa,
22954: komissiota ja Euroopan rahapoliittista instituuttia jatkamaan kukin toimivaltansa
22955: mukaisesti talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen valmistelun ja rahatalouden
22956: vakauden hyväksi tehtävää työtä. Myös kasvusta ja työllisyydestä käytiin perusteel-
22957: linen keskustelu, jonka tähtäimenä oli luoda sysäys työpaikkojen luomista koskeval-
22958: le strategialle.
22959: Dublinin Eurooppa-neuvostossa tehtiin vuoden lopulla merkittäviä päätöksiä
22960: EMU :n kolmannen vaiheen valmisteluista. Eurooppa-neuvosto sopi uuden valuutta-
22961: kurssimekanismin rakenteesta. Euron käyttöönottoa koskevat oikeudelliset kysy-
22962: mykset ratkaistiin pääpiirteittäin ja vakaus- ja kasvusopimuksen periaatteista ja
22963: pääkohdista päästiin sopimukseen. Eurooppa-neuvosto kehotti kaikkia asianosaisia
22964: valmistautumaan EMU:n kolmannen vaiheen alkamiseen 1.1.1999.
22965: Talous- ja valtiovarainministereiden neuvosto ECOFIN kokoontui ensimmäisen
22966: kerran vuonna 1996 tammikuussa, jolloin käytiin läpi Italian puheenjohtajakauden
22967: ja komission vuoden 1996 työohjelmat Maaliskuun kokouksen yhteydessä pidettiin
22968: rakenteellinen vuoropuhelu KIE-maiden kanssa niiden maatalouskysymyksistä.
22969: Talouspolitiikan yleislinjat, jäsenvaltioiden liialliset alijäämät ja EMU :n kolmannen
22970: vaiheen valmistelu olivat keskeisesti esillä kesäkuun ECOFINissa.
22971: Irlannin puheenjohtajakauden ohjelman esittely avasi ECOFIN-neuvoston loppuvuo-
22972: den kokousten sarjan heinäkuussa. Esillä kokouksessa olivat myös sekä Itävallan
22973: lähentymisohjelma että jäsenvaltioiden julkisten talouksien liiallisia alijäämiä
22974: koskevat suositukset, jotka hyväksyttiin. Kokouksen yhteydessä käytiin vuoden
22975: toinen rakenteellinen vuoropuhelu KIE-maiden kanssa. Aiheena oli KIE-maiden
22976: eläkejärjestelmien uudistaminen. Uutta takuujärjestelmää, joka koskee EIP:n
22977: lainanantaa kolmansiin maihin, valmisteltiin neuvoston kokouksissa alkaen heinä-
22978: kuun kokouksesta, mutta ratkaisua ei syksyn aikana löytynyt. Marraskuussa EMU :n
22979: kolmannen vaiheen valmistelut olivat esillä neuvoston asialistalla. Myös SEM-2000
22980: työryhmän loppuraportti esiteltiin neuvostolle. Joulukuussa pidetyistä kahdesta
22981: ECOFIN -neuvoston kokouksesta ensimmäisessä päätettiin Pohjoismaiden matkusta-
22982: jatuomisia koskevien poikkeusjärjestelmien jatkamisesta ja asteittaisesta lopettami-
22983: sesta. Samassa kokouksessa päätettiin myös ALV -minimiverokannan voimassaolon
22984: pidentämisestä. Jälkimmäinen ECOFIN-neuvoston kokous pidettiin Eurooppa-
22985: neuvoston kokoukselle annettavan EMU:n kolmannen vaiheen valmisteluja kuvaa-
22986: van raportin viimeistelemiseksi.
22987: ECOFINin kevään epävirallinen kokous pidettiin huhtikuussa Veronassa. Kokouk-
22988: sen aiheena oli talous- ja rahaliiton III vaiheeseen siirtymisen valmistelut, joissa
22989: saavutettiin edistystä. Euron sadasosan nimeksi sovittiin "sentti". Kokoukseen
22990: osallistuivat myös keskuspankkien pääjohtajat. Syyskuussa epävirallinen ECOFIN-
22991: neuvosto jatkoi Dublinissa keskusteluja EMU:n 111 vaiheen valmisteluista, jolloin
22992: pääpaino oli vakaussopimuksen valmisteluissa.
22993: Budjettineuvoston heinäkuussa pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin vuoden 1997
22994: EY:n yleinen talousarvioesitys, jonka maksumäärärahojen loppusumma oli runsaat
22995: 81 mrd ecua. Tämä tarkoitti sitä, että neuvosto antoi tukensa sellaiselle esitykselle,
22996: jolla talousarvion menojen (maksumäärärahoina ilmaistuna) kasvu olisi pysähtynyt
22997: ja siten jäsenmailta omina varoina perittävien maksujen määrä olisi jäänyt vuoden
22998: 1996 maksujen tasolle. Marraskuun kokouksessa neuvosto hyväksyi osaltaan
22999: talousarvioesityksen vuodelle 1997. Tässäkin kokouksessa neuvosto antoi tukensa
23000: talousarvion menojen nollakasvulle. Euroopan parlamentin toisen lukemisen
23001: muutoksilla korjatun lopullisen talousarvion maksumäärärahojen menojen summa
23002: 388                          Valtiovarainministeriö
23003: 
23004: oli 82,4 mrd ecuaja kasvuprosentti noin 0,5 verrattuna vuoden 1996 talousarvioon.
23005: Rahapoliittinen komitea, jonka jäseninä Suomesta olivat kertomusvuonna valtiova-
23006: rainministeriön alivaltiosihteeri ja Suomen Pankin johtokunnan jäsen, kokoontui
23007: noin kerran kuussa. Komitean tehtävänä oli valmistella ECOFIN-neuvoston
23008: kokouksia.
23009: Euroopan investointipankki
23010: Euroopan unionin jäsenenä Suomesta tuli myös Euroopan investointipankin jäsen.
23011: Suomi on merkinnyt osuutenaan Euroopan investointipankin pääomasta 871 milj.
23012: ecua eli noin 5,0 mrd mk. Osuudesta maksetaan rahana 65,3 milj. ecua eli noin 374
23013: milj. mk ja loppu velkasitoumuksina. Suomi maksaa lisäksi pääomaosuuttaan
23014: vastaavan osuuden pankin rahastoista eli 153 milj. ecua eli noin 878 milj. mk.
23015: Suomi suoritti vuonna 1996 pääomasta 25 milj. ecua eli noin 146 milj. mk ja
23016: osuutenaan pankin rahastoista 61 milj. ecua eli noin 357 milj. mk.
23017: Kertomusvuonna Euroopan investointipankki myönsi Suomen valtiolle kolmannen
23018: infrastruktuurilainan suuruudeltaan 1,15 mrd. mk yleiseurooppalaiseen verkkoon
23019: kuuluvien tiehankkeiden Koskenkylä-Loviisa, Kehä 1/Helsinki-Vantaan lentoasema,
23020: Kehä II/Helsinki ja Hämeenlinna-Tampere rahoittamiseen. Lainasta nostettiin
23021: kertomusvuonna n. 400 milj. mk. Lisäksi valtio nosti tieosuuksille Turku-Paimio ja
23022: Kehä II/Helsinki vuonna 1994 myönnetystä tielainasta n. 197 milj. markan suurui-
23023: sen viimeisen erän. Ratahankkeiden Turku-Helsinki, Helsinki-Tikkurila ja Riihimä-
23024: ki-Lahti rahoittamiseen vuonna 1995 myönnetystä lainasta valtio nosti loppuosan
23025: eli yhteensä noin 773 milj. mk. Valtion Euroopan investointipankilta saamille
23026: infrastruktuurilainoille EU:n komissio on myöntänyt kertomusvuonna ns. TEN-
23027: korkotukea, jonka suuruus on n. 2 % kertomusvuoden korkomenoista.
23028: Suomen edustajana Euroopan investointipankin hallintoneuvostossa toimi ministeri
23029: Arja Alho.
23030: 
23031: 
23032: 3. Valtiontalous
23033: 3.1. Talousarvio
23034: Talousarvioesitys laadittiin pitäen lähtökohtana suotuisaa suhdannetilannetta,
23035: kotimainen kysyntä mukaan lukien, sekä korkeana jatkuvaa työttömyyttä. Talous-
23036: arvioesitys sisälsi vuodeksi 1995 päätettyjen menoleikkausten jatkamisen lisäksi
23037: uusia, jo hallitusohjelman lisäpöytäkirjassa määriteltyjä, säästöjä runsaalla 10 mrd
23038: markalla. Lisäksi talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä tarkennettiin myös niin
23039: ikään jo hallitusohjelmassa päätetyt vuosia 1997-99 koskevat rakenteelliset menojen
23040: supistukset.
23041: Vuoden 1996 aikana annettiin kolme lisätalousarviota. Ensimmäisellä lisätalousar-
23042: viona lisättiin määrärahoja työllisyyden hoitoon osoittamalla mm. noin 500 milj.
23043: mk julkisten rakennusten peruskorjausohjelman toteutuksen aloittamiseen. Ensim-
23044: mäiseen lisätalousarvioon sisältynyt menojen nettolisäys ei aiheuttanut lisäystä
23045: valtion nettolainanotossa lisääntyneiden voiton tuloutusten sekä myynti- ja osinko-
23046: tulojen johdosta.
23047: Toisella lisätalousarviona lisättiin määrärahoja mm. työllisyyden hoitoon noin 1,2
23048: mrd mk, Sponda Oy:n omaisuuden hankintaan 1,0 mrd mk sekä korkotappioiden
23049: korvaamiseen Suomen Pankille 1,76 mrd mk. Lisätalousarvioon sisällytettiin myös
23050:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       389
23051: 
23052: lisämäärärahat menoihin, jotka aiheutuivat varsinaisessa talousarviossa oletettua
23053: heikommasta tuotannon kasvusta ja korkeammasta työttömyydestä. Määrärahojen
23054: nettolisäys oli 6 874 milj. mk ja vastaavasti tulojen nettolisäys 3 291 milj. mk.
23055: Näin ollen toinen lisätalousarvio oli tasapainotettavissa noin 3,6 mrd markan
23056: nettolainanoton lisäyksellä. Toiseen lisätalousarvioon sisältyi myös Suomen ED-
23057: jäsenyyteen liittyviä tarkistuksia lähinnä rakennerahasto-ohjelmiin saataviin EU-
23058: osuuksiin ja EU:n budjettiin suoritettaviin maksuihin liittyen.
23059: Toisen lisätalousarvion mukaiset arviot ED-jäsenyyden vaikutuksista budjettita-
23060: louteen vuonna 1996:
23061:                                                    milj. mk
23062: TULOT
23063: Tulot EU:lta
23064: 1) Yhteinen maatalouspolitiikka                       2 679
23065: 2) Rakennerahastot                                    1 856
23066: 3) Siirtymäkauden tuki                                  945
23067: 4) Kantopalkkiot                                        169
23068: 5) Muut tulot                                            84
23069: Yhteensä                                              5 733
23070: MENOT
23071: Maksut EU:lle
23072: ALV-maksu                                             3 019
23073: BKTL-maksu                                            1 797
23074: Muut maksut
23075: EIP, EHTY, EKR, EURATOM                                 577
23076: Yhteensä                                              5 393
23077: Lisäksi EU:lta tulevia yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyviä tuloja tuloutuu
23078: suoraan budjetin ulkopuolisiin rahastoihin yhteensä 729 milj. mk (interventiorahasto
23079: 700 milj. mk, MAKERA 29 milj. mk)
23080: Kolmas lisätalousarvio sisälsi pelkästään valtiolle kertyviin myyntituloihin liittyviä
23081: lisäyksiä. Kemira Oy:n osakeannin sekä TT Tieto Oy:n myynnin seurauksena
23082: myyntituloja tuloutettiin 1,46 mrd mk. Valtion nettolainanottoa pienennettiin
23083: vastaavalla summalla.
23084: Budjettitalouden nettolainanotto nousi vuonna 1996 yhteensä 34,5 mrd. markkaan.
23085: Koko valtiontalouden nettolainanotto jäi hiukan budjettitalouden nettolainanottoa
23086: pienemmäksi, 33,8 mrd. markaksi. Vuoden 1996 todellinen valtiontalouden
23087: nettorahoitustarve nousi jonkin verran nettolainanottoa suuremmaksi. Tämä johtui
23088: pääasiassa aiemmin budjetoidun pankkituen maksamisesta vuoden 1996 aikana.
23089: Valtiontalouden hoidossa oli vuonna 1996 pyrkimyksenä pysäyttää valtionvelan
23090: kasvu ja saattaa valtiontalous Euroopan talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen
23091: edellyttämään kuntoon. Talousarvion ja lisätalousarvioiden laatiminen hallituksen
23092: ensimmmäisen toimintavuoden aikana päättämän säästöohjelman ja lähentymisoh-
23093: jelman mukaisesti edesauttoi myös korkojen alentumista ja sitä kautta edisti
23094: talouden toimeliaisuutta ja kasvua. Hallitus pyrki myös työllisyysohjelmansa
23095: mukaisesti kohdeotamaan voimavaroja työllisyyttä edistäviin tarkoituksiin valtionta-
23096: louden liikkumavaran sallimissa rajoissa.
23097: 390                            Valtiovarainministeriö
23098: 
23099: Finanssipolitiikka oli vuonna 1996 kokonaisuutena talouden toimeliaisuuden
23100: kannalta kireähköä, minkä seurauksena valtionvelan kasvu hidastui olennaisesti
23101: edellisiin vuosiin verrattuna. Tämä yhdessä korkojen laskun kanssa myötävaikutti
23102: siihen, että hallituksen tavoite hillitä valtionvelan korkomenoja toteutui ja finanssi-
23103: politiikan liikkumavara pitemmällä aikavälillä lisääntyi.
23104: 3.2. V erotuet
23105: Verojärjestelmään sisältyy tukea, joka ei suoraan ilmene talousarvion tulo- tai
23106: menopuolella. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen verotukilaskelmat, jotka
23107: sisältyvät vuoden 1997 talousarvion liitteeseen 2, osoittavat valtion menettäneen
23108: vuonna 1994 verotuen muodossa tuloja noin 20 mrd mk. Verotuet vähenivät 16
23109: prosenttia eli prosentuaalisesti jonkin verran enemmän kuin valtion siirtomenot.
23110: Verotukien ja siirtomenojen yhteismäärä aleni noin 20 mrd mk. Koko julkisen
23111: vallan verotuet olivat 41 mrd mk.
23112: 3.3. Valtion kassatalous
23113: Kertomusvuoden aikana valtion maksuvalmius on ollut hyvä. Likvidien kassavaro-
23114: jen riittävyys pysyi jotakuinkin edellisvuoden tasolla. Kertomusvuoden aikana
23115: valtion kassareservien keskisaldo olisi riittänyt 34 päivän keskimääräisten kassasta-
23116: maksujen maksamiseen. Vuoden 1995 aikana keskimääräiset kassareservit riittivät
23117: 33 päivän menojen maksamiseen.
23118: 3.4. Valtion lainanotto ja takaukset
23119: Lainanotto
23120: Valtioneuvosto sai vuodelle 1996 valtuudet enintään 40 mrd markan määräiseen
23121: valtion talousarvion tasapainottamiseksi tarvittavaan nettolainanottoon kuitenkin
23122: siten, että uusien laina-ajaltaan yli 12 kuukauden pituisten valtiolainojen bruttomää-
23123: rä on yhteensä enintään 85 mrd mk ja siten, että lainoja ottaessa laina-ajaltaan
23124: enintään 12 kuukauden pituisten lainojen muodostama lyhytaikaisen velan määrä
23125: saa olla enintään 70 mrd mk. Valtion budjettitalouden tarpeisiin otetun netto-
23126: lainanoton määrä oli 34 502 milj. mk.
23127: Vuoden 1996 budjettitalouden bruttolainanoton kokonaismäärä oli 166 468 milj.
23128: mk. Tähän määrään sisältyy lyhytaikaisia velkasitoumuksia, joita on kuoletettu
23129: vuoden aikana sekä lyhytaikaista luottoa. Budjetin kattamiseen tarkoitetun bruttove-
23130: lanoton määrä oli 114 201 milj. mk. Budjettitalouden markkamääräisen brutto-
23131: lainanoton kokonaismäärä oli 153 025 milj. mk, josta kantaan jäävä osuus 100 760
23132: milj. mk.
23133: Valtio laski vuonna 1996 kotimaassa liikkeeseen seitsemäntoista yleisön merkittä-
23134: väksi tarkoitettua tuotto-obligaatiolainaa yhteismääräitään 18 313 milj. mk. Pääosa
23135: lainanotosta toteutui kuitenkin yritysten merkittäväksi tarjotun kolmen vuonna 1992
23136: aloitettuun markkinatakausjärjestelmään liittyvän ns. viitelainan ja vuonna 1995
23137: liikkeeseen lasketun sarjaobligaatiolainan määriä kasvattamalla sekä laskemalla
23138: liikkeeseen uusi 10 vuoden pituinen sarjaobligaatiolaina. Näillä sarjaobligaa-
23139: tiolainoilla otettiin lainaa yhteensä 43 826 milj. markan määrästä. Lainat laskettiin
23140: liikkeeseen tarjousmenettelyä käyttäen. Valtio otti ulkomaisilta sijoittajilta EMTN-
23141: ohjelman puitteissa kaksi markkamääräistä lainaa yhteismääräitään 1 000 milj. mk.
23142: Lisäksi valtio otti velkasitoumuslainoja yhteensä 71 118 milj. mk, joita kuoletettiin
23143: vuoden aikana 34 298 milj. mk. Kantaan jäi 36 820 milj. mk.
23144:                         1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                          391
23145: 
23146: Budjettitalouden tarpeisiin valtio otti vuonna 1996 kansainvälisiltä pääomamark-
23147: kinoilta 17 lainaa tai lainaerää, joiden määrä oli yhteensä 13 443 milj. mk. Näistä
23148: seitsemän oli kansainvälisille sijoittajille tarkoitettujajulkisesti noteerattuja lainoja.
23149: Kuusi lainaa oli ns. private placement tyyppisiä lainoja. Valtion EMTN-ohjelman
23150: puitteissa laskettiin liikkeeseen seitsemän valuuttamääräistä lainaa. Euroopan
23151: investointipankin myöntämistä lainoista nostettiin neljä erää. Kun kuoletusten määrä
23152: oli 13 075 milj. mk, oli ulkomainen nettolainanotto 368 milj. mk. Valuuttakurssi-
23153: muutosten johdosta ulkomaisen velan määrä kasvoi 1 712 milj. markalla. Ta-
23154: kaisinostoihin liittyvät järjestelyt kasvattivat velan määrää 341 milj. markalla.
23155: Budjettitalouden lainanotto oli vuonna 1996 näin ollen seuraava:
23156:                                               Brutto                           Netto
23157:                                             Milj. mk                        Milj. mk
23158: Markkamääräinen                              153 025                          34 134
23159: josta kantaan jäävä                          100 760
23160: V aluuttamääräinen                            13 443                              368
23161: Yhteensä                                     166 468                          34 502
23162: josta kantaan jäävä                          114 203
23163: Valtionvelan määrä 31.12. oli seuraava:
23164:                                              Milj. mk                        %-osuus
23165: Markkamääräinen                              220 479                               56
23166: V aluuttamääräinen                           175 008                               44
23167: Yhteensä                                     395 487                              100
23168: 
23169: Valtionvelan määrä oli 69% ennakoidusta bruttokansantuotteesta. Valtion ulkomai-
23170: sen velan osuus koko maan pitkäaikaisesta ulkomaisesta nettovelasta oli noin 70 %.
23171: Valtioneuvosto sai vuodelle 1996 valtuudet hankkia varoja asuntorahastolle valtion
23172: asuntorahastosta annetun lain 2 §:n 2 momentin mukaisesti lainanotolla tai saman
23173: pykälän 3 momentissa tarkoitetulla tavalla arvopaperistamaila yhteensä enintään
23174: 2 030 000 000 markan nettomäärään asti kuitenkin siten, että bruttomääräinen
23175: varainhankinta on enintään 3 500 000 000 markkaa.
23176: Valtion asuntorahaston varainhankinta tapahtui kertomusvuonna yksinomaan
23177: arvopaperistaruismenettelyä käyttäen. Tällä tavoin hankittiin varoja 1 507 milj. mk.
23178: Arvopaperistaruisella tapahtuva varainhankinta ei lisää valtion velkaa.
23179: Valtiontakaukset
23180: Vuonna 1996 annettiin viisi valtiontakausta markkamääräisten lainojen vakuudeksi
23181: arvoltaan yhteensä noin 2 120 milj. markkaa. Vuoden aikana perittyjen takausmak-
23182: sujen tulokertymä oli noin 9,3 milj. markkaa.
23183: Eduskunnan antamiin takausvaltuuksiin ja niiden nojalla annettuihin valtioneuvos-
23184: ton päätöksiin perustuva takauskanta oli vuoden lopussa tasoltaan noin 6,0 mrd.
23185: mk, josta ulkomaisten takausten osuus oli noin 1,1 mrd. mk.
23186: 392                            Valtiovarainministeriö
23187: 
23188: 3.5. Valtiontalouden tarkastus
23189: Valtiontalouden tarkastus jakaantuu valtiontilintarkastajien ja valtiontalouden
23190: tarkastusviraston suorittamaan ulkoiseen tarkastukseen sekä ministeriöiden ja
23191: muiden virastojen ja laitosten vastuulla olevaan sisäiseen valvontaan. Suomen
23192: jäsenyys Euroopan unionissa on merkinnyt uusia tehtäviä ja kehittämistarpeita sekä
23193: ulkoiselle tarkastukselle että sisäiselle valvonnalle.
23194: Eduskunnan puhemiesneuvoston asettama valtiontalouden tarkastuksen kehittä-
23195: mistoimikunta jätti 19.4.1996 mietintönsä valtiontalouden ulkoisen tarkastuksen jär-
23196: jestämisestä. Mietinnön ehdotuksiin sekä kertomusvuonna asetetun valtioyhteisötoi-
23197: mikunnan tehtävään liittyen valtiovarainministeriö käynnisti 8.10.1996 valtioyh-
23198: teisöhankkeen osahankkeen, jossa selvitetään valtioyhteisön tarkastuksen, valvonnan
23199: ja arvioinnin kehittämistä ja organisointia. Työryhmän työ päättyy 31.5.1997.
23200: Valtiontalouden tarkastusvirasto suoritti kertomusvuonna tilintarkastuksen kaikissa
23201: tili virastoissa. Tarkastusvirasto suuntasi toiminnantarkastuksia erityisesti hallinnon
23202: taloudellisiin ohjausjärjestelmiin, kuten elinkeinoelämän, järjestöjen ja kotitalouk-
23203: sien tukeen sekä pankkitukeen. Tarkastusviraston tilintarkastustoiminnasta teetettiin
23204: vaikuttavuusselvitys.
23205: Tarkastusvirasto toimii Euroopan tilintarkastustuomioistuimen yhteistyöviran-
23206: omaisena Suomessa. Vuonna 1996 virasto osallistui tarkkailijana kaikkiin tilin-
23207: tarkastustuomioistuimen tarkastuksiin Suomessa.
23208: Valtiontalouden tarkastuksesta annettuun asetukseen lisättiin (73311996) 18 a §,
23209: jonka mukaan, jos valtion viranomaisen tai laitoksen hoitamissa varoissa on havait-
23210: tu väärinkäytös, tulee sen viivytyksettä ilmoittaa siitä tarkastusvirastolle. Asetus-
23211: muutos tuli voimaan 1.11.1996.
23212: Tarkastusvirastoon perustettiin kertomusvuonna erillinen yksikkö, jonka tehtävänä
23213: on selvittää virastolle kohdistettuja kanteluita ja avustaa tarkastuksissa havaittujen
23214: väärinkäytösten selvittämistä.
23215: Valtiovarainministetiössä jatkettiin kertomusvuonna valtiontalouden sisäisen
23216: valvonnan kehittämisen ja samalla ED-varojen valvonnassa edellytettävien toimen-
23217: piteiden keskitettyä selvittämistä. Valtiovarainministeriön 15.3.1996 asettaman sel-
23218: vitysmiehen tehtäväksi annettiin 31.1.1997 mennessä selvittää sektorikohtaisesti,
23219: mitä vaatimuksia Euroopan yhteisöjen taloudenhoidon valvontaa koskevat sään-
23220: nökset asettavat käytännössä Suomen tilivirastojen sisäisille valvontajärjestelmille
23221: ja niiden toimivuudelle, tilivirastojen tähänastiset toimenpiteet ja niiden riittävyys
23222: asiassa ja tarve ja mahdollisuudet poikkihallinnollisen keskitetyn sisäisen valvonnan
23223: yksikön perustamiseen ja muihin vastaaviin koordinointijärjestelyihin silmällä
23224: pitäen EU:n komission ja Suomen välistä yhteydenpitoa valvonnassa.
23225: Selvitysmiehen tehtävänä oli lisäksi selvittää valtiovarainministeriön asettaman si-
23226: säisen valvonnan työryhmän 30.6.1995 jättämässä muistiossa olevien ehdotusten ja
23227: niistä saatujen lausuntojen perusteella mahdollisesti tarvittavat jatkotoimenpiteet
23228: virastojen ja laitosten sisäisen valvonnan kehittämiseksi. Tämä selvitysmiehen osa-
23229: selvitys valtion virastojen ja laitosten sisäisestä valvonnasta valmistui 19.7.1996.
23230: Osaselvitykseen sisältyviä ehdotuksia toteutettiin 1.1.1997 lukien voimaan tulleella
23231: asetuksella valtion talousarviosta annetun asetuksen muuttamisesta (1 04211996). Vi-
23232: raston ja laitoksen johdon tehtävänä on huolehtia sisäisen valvonnan asianmukai-
23233: sesta järjestämisestä. Viraston ja laitoksen vuosittaiseen toimintakertomukseen tulee
23234: sisällyttää sisäisen valvonnan järjestämistä koskeva selostus ja valvontatoiminnan
23235: yleiskatsaus sekä taloussääntöön määräykset varainsiirto- ja -hallintajärjestelmien
23236:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       393
23237: 
23238: varmistus-, tarkkailu- ja raportointijärjestelmistä samoin kuin järjestelmien ja muun
23239: toiminnan tarkastuksista.
23240: 
23241: 
23242: 4. Verotus ja tullitoimi
23243: 4.1. Tuloverotus
23244: Hallitusohjelman mukaisesti kertomusvuonna 1996 aloitettiin ansiotulojen verotuk-
23245: sen keventäminen. Koska valtiontalouden velkaantuminenjatkui edelleenkin varsin
23246: mittavana, kevennykset oli rahoitettava lähinnä verojärjestelmän sisäisiä painotuksia
23247: muuttamalla. Kevennyksiä on päätetty jatkaa myös vuonna 1997.
23248: 
23249: Tuloverokevennykset suunnattiin erityisesti pieni- ja keskituloisille alentamalla
23250: vakuutetun maksuja. Kansaneläkevakuutusmaksu poistui kokonaan ja sairausvakuu-
23251: tusmaksun porrastus ta alennettiin. Myös palkansaajan ja työnantajan työttömyysva-
23252: kuutusmaksuja alennettiin. Vero- ja maksurasitusta keventävät muutokset olivat
23253: yhteensä lähes 7 miljardia markkaa, joista varsinaisten verojen ja veronluontoisten
23254: maksujen osuus oli noin 3,5 mrd mk.
23255: 
23256: Vuoden 1996 veronkevennykset rahoitettiin nostamalla pääomatulojen ja yhteisöjen
23257: verokanta 25 prosentista 28 prosenttiin, supistamalla ylimääräistä korkovähennystä
23258: sekä korottamalla polttoaineveroja ja perintö-ja lahjaveroa.
23259: Yksityisten elinkeinonharjoittajien, maataloudenharjoittajien ja henkilöyhtiöiden
23260: verotukseen tehtiin pääasiassa yritysten tulorahoitusmahdollisuuksia vahvistavia
23261: muutoksia. Nämä toteutettiin tarkistamaila perusteita, joilla yrityksen tulo jaetaan
23262: ansiotuloon ja pääomatuloon.
23263: Verotuksen ennakoitavuotta parannettiin laajalla ennakkotietojärjestelmän uudistuk-
23264: sella. Tuloverotukseen tuli keskusverolautakunnan ennakkoratkaisujen lisäksi
23265: mahdollisuus saada lääninverovirastosta sitova ennakkotieto siitä, miten tietty
23266: kysymys ratkaistaan verotuksessa. Uudistus tuli voimaan vuoden 1997 alussa.
23267: 
23268: Kiinteistöjen ja arvopaperien siirtoleimavero korvattiin vuoden 1997 alusta uudella
23269: laajapohjaisella varainsiirtoverolla. Kiinteistöjen luovutuksiin sovellettavaksi
23270: yhtenäiseksi verokannaksi säädettiin 4 %. Samalla verotusmenettelyä selkiytettiin
23271: olennaisesti. Uudistus liittyi osaltaan uuden maakaaren voimaantuloon.
23272: Verotusmenettelyn uudistamistyötä jatkettiin myös kertomus vuonna. Vuoden 1996
23273: alusta voimaan tullut laki verotusmenettelystä sai seuraajakseen uuden ennakkope-
23274: rintälain, joka astui voimaan vuoden 1997 alusta. Uudistus oli pitkälti tekninen ja
23275: sen tarkoituksena oli selkeyttää veroviranomaisten toimivaltaa koskevia säännöksiä.
23276: Merkittävin asiallinen muutos oli ennakonpidätyksen säätäminen ensisijaiseksi
23277: ennakkoperinnän muodoksi, mikä vastaa pitkälti jo aiemmin vallinnutta tosiasiallis-
23278: ta tilannetta.
23279: 
23280: 4.2. Valmiste- ja ympäristöverot sekä tieliikenteen verotus
23281: Hallitusohjelmassa olevan veropoliittisen peruslinjauksen mukaisesti verotuksen
23282: painopistettä siirrettiin ansiotulojen verotuksesta välillisen verotuksen suuntaan.
23283: Tämän toteuttamiseksi korotettiin vuoden 1996 alusta moottoribensiinin ja tupakka-
23284: tuotteiden valmisteveroja. Lisäksi selvitettiin mahdollisuuksia ottaa käyttöön
23285: ympäristöperusteisia tuote- ja muita veroja. Veronkantoon ja verovalvontaan
23286: liittyvien ongelmien vuoksi jäteveron lisäksi ei kuitenkaan päädytty ottamaan
23287: käyttöön muita uusia ympäristöveroja. Jäteveroa koskeva hallituksen esitys annet-
23288: 394                            Valtiovarainministeriö
23289: 
23290: tiin eduskunnalle kertomusvuoden toukokuussa ja jäteverolaki tuli voimaan syys-
23291: kuun alusta. Veroa kannetaan yleisille kaatopaikoille toimitetusta jätteestä 90 mk
23292: tonnilta. Eräät jäteryhmät, kuten maa- ja kivi aines, kompostoitavat biojätteet ja voi-
23293: malaitosten rikinpoistojätteet, on vapautettu verosta.
23294: Energiaverotusta on uudistettu vuoden 1997 alusta voimaan tulleella lailla. Muutok-
23295: sen arvioidaan lisäävän valtion verotuloja arviolta 1,1 mrd markalla. Energiavero-
23296: tuksen rakenne muuttuu samalla siten, että sähkön energialähteiden verottamisen
23297: sijasta verotetaan itse sähköä. Vero on porrastettu siten, että teollisuus ja ammat-
23298: timaiset kasvihuoneviljelijät suorittavat alempaa, ja muut sähkön käyttäjät kor-
23299: keampaa veroa. Pienvoimalaitoksissa tuotetulle sähkölle myönnetään tukea valtion
23300: varoista.
23301: Valmisteverojen osalta valtiovarainministeriö on Euroopan unionissa osallistunut
23302: muun muassa energia- ja hiilidioksidiveroa koskevan direktiiviehdotuksen käsitte-
23303: lyyn sekä neuvotteluihin, joilla Suomen erityisjärjestelyjä alkoholijuomien ja
23304: tupakkatuotteiden matkustajatuomisten rajoittamiseksi sisämarkkinoilla jatketaan
23305: vuoden 2003 loppuun.
23306: Laki ajoneuvoverosta uudistettiin vuonna 1996. Tämä vero kannetaan vuodesta
23307: 1997 alkaen ajoneuvoon kiinnitettävän veromerkin sijasta verolipulla, joka lähete-
23308: tään verokauden alussa auton rekisteriin merkitylle omistajalle tai haltijalle. Vero
23309: kannetaan edelleen samoilta ajoneuvoilta ja saman suuruisena kuin vuonna 1996
23310: sovelletussa ajoneuvoverotuksessa. Uudessa laissa on kuitenkin otettu käyttöön
23311: muun muassa veron palauttaminen vammaisuuden perusteella.
23312: 4.3. Arvonlisäverotus
23313: Kertomusvuonna 1996 Ahvenanmaan ja muun Suomen välille säädettiin yh-
23314: teisölainsäädännön edellyttämä arvonlisä- ja valmisteverotusta koskeva veroraja.
23315: Muutos aiheutui Euroopan unianiin liittymisen yhteydessä Ahvenanmaan maakun-
23316: nalle neuvotellusta erityisasemasta. Veroraja merkitsi sitä, että Ahvenanmaan ja
23317: muun Suomen välisiin tavaroiden ja palvelujen myynteihin ja siirtoihin alettiin
23318: soveltaa samoja sääntöjä kuin Suomen ja Euroopan yhteisön ulkopuolisten maiden
23319: välillä. Siten mm. Ahvenanmaan ja muun Suomen välisessä kaupassa vienti
23320: vapautettiin arvonlisäverosta ja vastaavaa maahantuontia ryhdyttiin verottamaan.
23321: Tullilaitos huolehtii rajaverotuksesta ja -valvonnasta Ahvenanmaan ja muun
23322: Suomen välillä. Verovapaa matkustajamyynti laiva- ja lentoliikenteessä laajeni
23323: tietyin edellytyksin koskemaan Ahvenanmaan ja muun Suomen välillä matkustavia.
23324: Samalla pohjoismaisilla linjoilla liikennöivien vesialusten muonituksen arvonlisäve-
23325: rokohtelua selkeytettiin. Veroraja ja siihen liittyvät muutokset tulivat voimaan
23326: vuoden 1997 maaliskuun alusta.
23327: Arvonlisäverotusmenettelyä uudistettiin vuoden 1997 alusta lukien eriyttämällä
23328: verotuksen maksu- ja valvontatiedot Samalla arvonlisäveron ja muiden oma-
23329: aloitteisesti maksettavien verojen valvontatietojen samanaikainen ilmoittaminen
23330: yhteisellä lomakkeella tehtiin mahdolliseksi.
23331: V aikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain
23332: voimassaoloaikaa jatkettiin vuoden 1997 loppuun.
23333: Lisäksi arvonlisäverolakiin tehtiin kertomusvuonna eräitä lähinnä teknisluonteisia
23334: muutoksia, joilla selkeytettiin palautettavien pakkausten sekä ns. jälkirahoitusmallil-
23335: la toteutettavan tie- tai rautatiehankkeen verokohtelua.
23336:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       395
23337: 
23338: Euroopan unionissa hyväksyttiin kertomusvuonna kaksi verokantoja koskevaa
23339: direktiiviä. Yleisen verokannan tasoa koskevan 20.12.1996 annetun neuvoston
23340: direktiivin mukaan minimiverotasona säilyy 15 prosenttia vuosina 1997-1998.
23341: Neuvoston pöytäkirjalausuman mukaan jäsenvaltiot tekevät lisäksi kaikkensa
23342: välttääkseen mainittuna aikana laajentamasta nykyisin sovellettavien yleisten
23343: verokantojen vaihteluväliä. Alennettuja verokantoja koskevan 25.6.1996 annetun
23344: neuvoston direktiivin 96/42/EYmukaan jäsenvaltiot voivat soveltaa alennettua
23345: verokantaa elävien kasvien ja eräiden muiden maataloustuotteiden luovutuksiin ns.
23346: yhteisön lopulliseen arvonlisäverojärjestelmään siirtymiseen saakka. Direktiivit eivät
23347: aiheuta muutoksia Suomen arvonlisäverolainsäädäntöön.
23348: Lisäksi vuoden 1996 aikana aloitettiin kullan arvonlisäverokohtelua koskevan
23349: komission ehdotuksen käsittely (COM 92 441 final 27.10.1992).
23350: Komissio antoi vuoden 1996 heinäkuussa uuteen yhteiseen arvonlisäverojärjestel-
23351: mään siirtymistä koskevan tiedonannon (KOM (96) 328), joka sisältää usealle
23352: vuodelle aikataulutetun lainsäädäntöohjelman alkuperämaaperiaatteelle rakentuvaan
23353: uuteen arvonlisäverojärjestelmään siirtymisen edellyttämistä toimenpiteistä.
23354: 
23355: 
23356: 5. Rahalaitos
23357: 5.1. Rahoitusmarlddnoiden valvonta
23358: Rahoitusmarkkinoiden ja niillä toimivien valvontaa jatkaa Suomen Pankin yh-
23359: teydessä toimiva rahoitustarkastus, joka antaa kertomuksen toiminnastaan suoraan
23360: eduskunnalle. Rahoitustarkastus ei kuulu valtiovarainministeriön hallinnonalaan.
23361: 
23362: 5.2. Pankkituki
23363: 5.2.1. Valtion vak:uusrahasto
23364: Valtion vakuusrahasto siirrettiin 1.5.1996 voimaan tulleella lainmuutoksella
23365: eduskunnan alaisuudesta valtioneuvoston alaisuuteen. Valtion vakuusrahaston omat
23366: tukivaltuudet käytettiin loppuun keväällä 1993. Sen jälkeen pankkien tukeminen
23367: siirtyi tapahtuvaksi valtion talousarvioon varatuista määrärahoista. Siitä lähtien
23368: vakuusrahaston toiminta on ollut osallistumista valtion talousarviossa pankkitukeen
23369: varattujen määrärahojen ja valtuuksien käyttöä koskevien päätösten valmisteluun
23370: sekä myönnetyn tuen hallinnointiin ja tukiehtojen noudattamisen valvontaan.
23371: Vakuusrahaston hallintoneuvosto, johtokunta ja henkilöstön palvelussuhteet
23372: lakkautettiin ja pankkituen käytännön valvonta- ja hallinnointitehtävät siirrettiin
23373: valtiovarainministeriölle, joka hoitaa rahastoa. Eduskunta hyväksyi hallituksen
23374: esityksen muutettuna siten, että valtion vakuusrahaston valtuuston valitsee valtio-
23375: neuvoston yleisistunnon sijasta eduskunta. Hallituksen esityksen käsittelyn yh-
23376: teydessä hallitus ilmoitti selvittävänsä erikseen, miten omaisuudenhoitoyhtiöiden
23377: hallintoa ja valvontaa tulee uudistaa vastaamaan yhtiöiden muuttunutta ja laajen-
23378: tunutta toimintaa. Valvonnan tehostamiseksi Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:öön
23379: perustetaan vuoden 1997 alussa tarkastusvaliokunta, jonka jäsenistä enemmistö
23380: nimetään eduskuntaryhmien ehdottamista henkilöistä.
23381: 5.2.2. Kertomusvuoden tukitoimenpiteet
23382: 5.2.2.1. Yrityspankki Skop Oy
23383: Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki (Skop) muutti nimensä vuonna 1996 Yritys-
23384: pankki Skop Oy:ksi. Pankki, joka ei ole tarvinnut valtion pääomatukea joulukuun
23385: 396                           Valtiovarainministeriö
23386: 
23387: 1994 jälkeen, on tarkoitus muuttaa myöhemmin valtion vakuusrahastosta annetun
23388: lain mukaiseksi omaisuudenhoitoyhtiöksi.
23389: 5.2.2.2. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy
23390: Valtioneuvosto päätti 14.6.1996 myöntää yhtiölle pääomatukea vuoden tappioiden
23391: kattamiseen yhteensä 1 500 milj. mk siten, että osakepääomaa korotettiin 100 milj.
23392: markalla ja loput siirrettiin vararahastoon.
23393: Arsenalin tulevien vuosien tappioiden kattamiseksi ja riittävän oman pääoman
23394: turvaamiseksi valtioneuvosto päätti 19.12.1996 myöntää lisätukea 2 300 milj. mk.
23395: Valtio merkitsi yhtiön osakkeita 100 milj. markalla. Vararahastoon siirrettiin 2 200
23396: milj. markkaa. Toteutettujen päätöstenjälkeen valtio omistaa Omaisuudenhoitoyhtiö
23397: Arsenal Oy:n osakkeista 78,95 %ja valtion vakuusrahasto 21,05 %.
23398: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy on kertomusvuoden loppuun mennessä saanut
23399: julkista pankkitukea yhteensä 22 800 milj. mk ja tämän lisäksi yhtiön varainhankin-
23400: taa varauduttiin takaamaan 28 000 milj. markkaan asti. Takausmäärästä oli vuonna
23401: 1995 rajattu 2 000 milj. mk Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal - SSP Oy:n hyväksi.
23402: V aitioneuvosto päätti hyväksyä 19.12.1996 takauksen kokonaismäärän alentamisen
23403: 10 000 milj. markalla siten, että takaosta on jäljellä Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal
23404: Oy:n hyväksi 16 900 milj. mk ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal - SSP Oy:n
23405: hyväksi 1 100 milj. mk.
23406: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal - SSP Oy :n osakepääomaa alennettiin 27.12.1996
23407: tappioiden kattamiseksi 3 024 milj. markalla.
23408: Vuoden 1996 lopussa Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal - SSP Oy:n saama julkisen
23409: tuen määrä oli 9 061 milj. mk, joka sisältää edellä selostetun 1 100 milj. markan
23410: takauksen.
23411: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal- Silta Oy:lle myönnetty tuki on alkuperäisen 3 036
23412: milj. markan määräinen. Myönnetystä tuesta arvioidaan saatavan takaisin 900 milj.
23413: mk. Tarkoituksena on lopettaa yhtiön itsenäinen toiminta vuoden 1997 aikana.
23414: 5.2.2.3. Käytettävissä olevat määrärahat ja niiden käyttö
23415: Valtion vuoden 1993 I ja IV lisätalousarvioissa pankkitoiminnan tukemiseen
23416: momentille 28.87.51 oli varattu 15 000 milj. mk kolmen vuoden siirtomäärärahana.
23417: Määräraha on käytetty loppuun vuoden 1995 aikana. Valtion vuoden 1994 talousar-
23418: viossa pankkitoiminnan tukemiseen momentille 28.87.89 oli varattu 10 000 milj.
23419: mk kolmen vuoden siirtomäärärahana. Määrärahaa jäi käyttämättä 116 milj. mk.
23420: Vuoden 1996 talousarviossa takauksia, takuita ja muita momentilta 28.87.89
23421: tarkoitettuja sitoumuksia saa antaa siten, että niiden yhteenlaskettu pääomamäärä
23422: yhdessä vuosina 1993-95 annettujen sitoumusten kanssa on enintään 35 000 milj.
23423: mk tai yhdessä tältä momentilta ja vuoden 1993 ensimmäisen lisätalousarvion
23424: momentilta 28.87.51 myönnetyn muun tuen kanssa pääomamäärältään enintään
23425: 60 000 milj. mk.
23426: V aitioneuvosto oli tehnyt kertomusvuoden loppuun mennessä takauspäätöksiä
23427: 28 300 milj. markan edestä ja periaatepäätöksiä mahdollisesti myöhemmin myön-
23428: nettävistä takaoksista ja takuista yhteensä 3 700 milj. markan edestä. Valtioneuvos-
23429: to päätti joulukuussa 1996 alentaa Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:lle ja Omai-
23430: suudenhoitoyhtiö Arsenal - SSP Oy:lle myönnettyjen takausten enimmäismääriä
23431: 28 000 milj. markasta 18 000 milj. markkaan. Osuuspankkien vakuusrahastolle
23432:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         397
23433: 
23434: annettu 900 milj. markan periaatepäätös mahdollisesta myöhemmästä takauksesta
23435: raukesi 31.12.1996. Takausvaltuuksia oli kertomusvuoden lopussa käyttämättä
23436: 3 000 milj. mk.
23437: Valtion vakuusrahaston ottamien lainojen ja niiden korkojen ja lainoista maksetta-
23438: vien muiden menojen maksamiseenjarahaston takausvelvoitteiden täyttämiseen oli
23439: vuoden 1994 talousarviossa varattu 1 540 milj. mk ja vuoden 1995 talousarviossa
23440: 300 milj. mk sekä vuoden 1996 talousarviossa 800 milj. mk kolmen vuoden
23441: siirtomäärärahoina. Vuoden 1994 määräraha on käytetty kokonaisuudessaan ja
23442: vuoden 1995 määrärahasta 236 milj. mk.
23443: 5.2.2.4. Myönnetyn tuen yhteismäärä
23444: Myönnettyä pankkitukea oli maksettu nettomääräisesti vuoden 1996 loppuun
23445: mennessä 50 144 milj. mk. Kertomusvuoden aikana maksettua tukea palautui
23446: nettomääräisesti 732 milj. mk. Lukuihin sisältyy Suomen Pankin, valtion vakuus-
23447: rahaston ja valtioneuvoston valtion talousarvion kautta myöntämä tuki. Lisäksi
23448: valtioneuvosto oli kertomusvuoden loppuun mennessä tehnyt takauspäätöksiä
23449: yhteensä 32 000 milj. markan edestä, joista päätöksistä takausten enimmäismääriä
23450: alennettiin kertomusvuoden aikana yhteensä 10 000 milj. markalla ja periaatepää-
23451: töksistä raukesi 900 milj. mk.
23452: 5.3. Muut pankkitoimintaan liittyvät asiat
23453: Osuuskuntalain säästökassatoimintaa koskevat säännökset uudistettiin 1. 7.1996
23454: voimaan tulleella lainmuutoksella. Säännöksiä osuuskunnan oikeudesta harjoittaa
23455: säästökassatoimintaa tarkennettiin. Säästökassatoimintaa harjoittavan osuuskunnan
23456: velvollisuus järjestää jäsensijoitukseen perustuvan saamisen turvaamiseksi valtiova-
23457: rainministeriön hyväksymä takaus tai muu vastaava vakuus poistettiin. Vakuuksien
23458: hyväksymismenettely korvattiin säästökassatoimintaa harjoittavalle osuuskunnalle
23459: asetetulla jäsensijoituksen arvoon vaikuttavia seikkoja koskevalla tiedonantovelvol-
23460: Iisuudella. Säästökassatoiminnan tarkastusta ja valvontaa koskevat säännökset
23461: uudistettiin siten, että vastuu säästökassatoiminnan tarkastuksesta on säästökassatar-
23462: kastajalla. Säästökassatarkastajalla on aktiivinen toimintavelvollisuus, jos hän
23463: havaitsee, että osuuskunnan säästökassatoiminnassa ei noudateta säästökassatoimin-
23464: taa koskevia säännöksiä tai määräyksiä.
23465: Luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin tehtiin pääasiallisesti luottolaitosten osalta
23466: Euroopan yhteisöjen sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen
23467: riittävyydestä annetun direktiivin (93/6/ETY) edellyttämät muutokset. Muutoksessa
23468: oli keskeistä vaadittavien omien varojen määrää ja riskien laskentaa koskevat lisätyt
23469: vaatimukset. Lisäksi muutettiin ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta
23470: Suomessa annettuun lakia, rahoitustarkastuslakia, liikepankkilakia ja Postipankki
23471: Oy:stä annettuun lakia. Muutokset tulivat voimaan 1.8.1996.
23472: Osuuspankkien yhteenliittymää koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.8.1996.
23473: Pääasiallisesti osuuspankkilakiin tehdyillä muutoksilla Suomen lainsäädäntöön on
23474: otettu säännökset EU:n luottolaitosdirektiivien mukaisesta yhteisvastuuseen perustu-
23475: vasta osuuspankkien yhteenliittymästä. Sen mukaan toistensa puolesta yhteisvas-
23476: tuussa olevia luottolaitoksia, jotka kuuluvat niitä yhdistävään keskus yhteisöön, eivät
23477: sellaisenaan koske tietyt luottolaitoskohtaiset säännökset. Tällöin säännösten
23478: noudattamisesta vastaa valvonnallinen kokonaisuus, yhteenliittymä, jonka muodos-
23479: tavat kyseessä olevat luottolaitokset ja niiden keskusyhteisö.
23480: Sijoituspalveluyrityksiä koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.8.1996. Tässä yh-
23481: teydessä säädettiin uusi laki sijoituspalveluyrityksistä, laki ulkomaisen sijoituspalve-
23482: 398                           Valtiovarainministeriö
23483: 
23484: luyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa ja muutettiin arvopaperi-
23485: markkinalakia ja kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annettua
23486: lakia. Mainituilla laeilla saatettiin kansallisesti voimaan Euroopan yhteisöjen
23487: direktiivi sijoituspalvelujen tarjoamisesta arvopaperimarkkinoilla (93/22/ETY) ja
23488: sijoituspalveluyritysten osalta sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien
23489: varojen riittävyydestä annettu direktiivi (93/6/ETY).
23490: 
23491: Sijoitusrahastostolakia, rahoitustarkastuslakia ja kaupparekisterilain 14 §:ää muutet-
23492: tiin 1.8.1996lukien. Muutoksilla täsmennettiin ja täydennettiin Euroopan yhteisöjen
23493: sijoitusrahastodirektiivin (85/611/ETY) pakottavien säännösten täytäntöönpanoa
23494: sijoitusrahastolaissa. Suomalaisten sijoitusrahastojen kansainvälisen kilpailukyvyn
23495: parantamiseksi ja ylläpitämiseksi myös otettiin käyttöön eräitä sijoitusrahastodirek-
23496: tiivin valinnaisia säännöksiä.
23497: 
23498: Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden valvontaa tehostettiin
23499: 15.12.1996 voimaan tulleilla luottolaitostoiminnasta annetun lain, sijoituspalveluyri-
23500: tyksistä annetun lain, sijoitusrahastolain ja rahoitustarkastuslain muutoksilla.
23501: Muutoksilla saatettiin kansallisesti voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston
23502: antama direktiivi 95/26/EY luottolaitosalan direktiivien 771780/ETY ja
23503: 89/646/ETY, vahinkovakuutusalan direktiivien 73/239/ETY ja 92/49/ETY, henkiva-
23504: kuutusalan direktiivien 79/267/ETY ja 92/96/ETY, sijoituspalveluyritysten alan
23505: direktiivin 93/22/ETY sekä arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa
23506: harjoittavien yritysten (yhteissijoitusyritysten) alan direktiivin 85/611/ETY muutta-
23507: misesta toiminnan vakauden valvonnan tehostamiseksi.
23508: 
23509: Eduskunta hyväksyi joulukuussa 1996 säännökset kansallisen arvopaperikeskuksen
23510: toteuttamiseksi. Arvo-osuusjärjestelmästä annettua lakia muutettiin siten, että arvo-
23511: osuusyhdistyksen ja osakekeskusrekisteriä hoitavan osuuskunnan tehtävät sekä
23512: arvo-osuusyhdistyksen vakuusrahasto siirrettiin arvopaperikeskukselle. Arvopaperi-
23513: keskus pitää yllä arvo-osuusjärjestelmän keskustietojärjestelmää ja toimii arvopape-
23514: rikauppojen selvityskeskuksena, minkä lisäksi se on velvollinen pitämään arvo-
23515: osuusrekisteriä. Muutoksella pyrittiin vahvistamaan kotimaisten arvopaperimark-
23516: kinoiden rakennetta ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä keventämään mm. valtion
23517: joukkolainojen liikkeeseenlaskukustannuksia. Lainmuutokset tulivat voimaan
23518: 1.1.1997.
23519: Valtiovarainministeriö ratkaisi kertomusvuoden aikana lukuisia luottolaitos- ja
23520: arvopaperimarkkinalainsäädäntöön perustuvia hakemusasioita. Ministeriö käsitteli
23521: mm. toimilupa-asioita ja pankkien sulautumista koskevia hakemuksia.
23522: 
23523: 5.4. Liittyminen Euroopan valuuttakurssijärjestelmään
23524: Valtioneuvosto päätti 12.10.1996 Suomen Pankin esityksestä Suomen liittymisestä
23525: Euroopan valuuttajärjestelmän (EMS) valuuttakurssijärjestelmään (ERM). Päätös
23526: tuli voimaan 14.10.1996.
23527: 
23528: Markan kiinteäksi keskuskurssiksi suhteessa ecuun sovittiin muiden EU-maiden
23529: kanssa käydyissä neuvotteluissa 5,80661 markkaa. Keskuskurssin avulla on
23530: määritelty myös markan kiinteät kahdenväliset kurssit suhteessa muiden ERM-
23531: maiden valuuttoihin. Samalla tuli voimaan molemminpuolinen interventiovelvoite
23532: ja Suomi sai oikeuden osallistua ERM:ään liittyviin rahoitusjärjestelyihin. Keskinäi-
23533: set valuuttakurssit saavat valuuttakurssijärjestelmässä poiketa keskuskurssista
23534: enintään +/- 15 %.
23535: 
23536: ERM:ään liittymällä Suomi tiivisti valuuttapoliittista yhteistyötä muiden ED-
23537: jäsenmaiden kanssa. Lisäksi Maastrichtin sopimuksen valuuttakurssia koskevan
23538:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       399
23539: 
23540: lähentymiskriteeriin kuuluu valuuttakurssin säilyminen vakaana kaksi vuotta ennen
23541: tarkasteluajankohtaa ja osallistuminen ERM:ään. Valuuttakurssijärjestelmään
23542: liittymällä Suomi haluaa varmistaa, että se täyttää kaikki talous- ja rahaliiton
23543: kolmannen vaiheen lähentymiskriteerit. Suomen odotetaan täyttävän julkista taloutta
23544: koskevat EMU -kriteerit vuonna 1997. Inflaatio- ja korkokriteerit täytettiin selkeästi
23545: jo kertomusvuonna.
23546: 
23547: 
23548: 6. Valtion työnantajatehtävät
23549: 6.1. Sopimustoiminta
23550: Vuoden 1996 aikana olivat voimassa syksyllä 1995 tehdyt keskustason virka- ja
23551: työehtosopimukset, jotka perustuvat vuosille 1996-1997 tehtyyn talous-, työllisyys
23552: ja työmarkkinapoliittiseen sopimukseen. Sopimukset ovat voimassa 31.1.1998 saak-
23553: ka. Vuonna 1996 palkkoja korotettiin 1.10. lukien keskimäärin 1,5 prosentin
23554: suuruisella yleiskorotuksella. Lisäksi 1.10.1996 lukien oli käytettävissä nais- ja
23555: matalapalkkaerä. Naispalkkaerän keskimääräinen korotusvaikutus oli 0,3 % ja
23556: matalapalkkaerän 0,1 %. Erän käytöstä sovittiin virastotason virka- ja työehtosopi-
23557: muksin.
23558: 
23559: Sopimuksiin sisältyy indeksiehto, jonka mukaan, mikäli kuluttajahintaindeksin
23560: nousu elokuusta 1995 heinäkuuhun 1996 olisi ylittänyt 2,6 %, palkkoja olisi
23561: korotettu ylitettä vastaavalla määrällä 1.10.1996lukien. Tulopoliittinen selvitystoi-
23562: mikunta, jonka tehtävänä oli todeta kuluttajahintaindeksin muutoksen ja mahdolli-
23563: sen indeksikorotuksen suuruus, totesi, ettei indeksikynnys ylittynyt.
23564: 
23565: Sopimuksiin sisältyy myös ansiokehityslauseke, jonka mukaan sopimuksen tavoit-
23566: teiden mukaista on mahdollisimman tasainen ansiokehitys. Sopimuksen mukaan
23567: työmarkkinoiden keskusjärjestöt kokoontuivat elokuussa 1996 tarkastelemaan
23568: tavoitteiden toteutumista. Tällöin selvitettiin, miten kaikkien palkansaajien ja eri
23569: sektoreiden tai sopimusalojen ansiot ovat sopimuskauden aikana kehittyneet. Selvi-
23570: tystyössä käytettiin apuna tulopoliittista selvitystoimikuntaa. Selvitystyön ja eräitä
23571: aloja koskeneiden lisäselvitysten ja ratkaisulautakuntapäätösten jälkeen todettiin,
23572: että ansiokehitys on vastannut sopimuksessa asetettuja tavoitteita eikä siten käy-
23573: tettävissä olevien tietojen perusteella anna syksyllä 1996 aihetta toimenpiteisiin.
23574: 
23575: Tarkoitus on, että virastojen palkkausjärjestelmät uudistetaan sovittujen, oikeuden-
23576: mukaisuuteen ja tasa-arvoon perustuvien sekä tuloksellisuutta edistävien palkkapo-
23577: liittisten perusteiden mukaisesti. Palkkausjärjestelmän uudistuksesta on jo tehty
23578: sopimukset kuudessa virastossa noin 6 000 henkilön osalta. Virastokohtainen
23579: valmistelu on vuonna 1996 jatkunut laaja-alaisena ja sen piirissä on suurin osa
23580: valtion budjettitalouden henkilöstöstä. Vuoden 1996 aikana on myös keskustasolla
23581: valtiovarainministeriön ja pääsopijajärjestöjen välillä käyty jatkuvia neuvotteluja
23582: palkkausjärjestelmäuudistuksen edellytysten parantamisesta, mutta nämä neuvottelut
23583: eivät ole johtaneet vielä tavoiteltuihin tuloksiin. Niinpä vuoden 1996 aikana ei ole
23584: allekirjoitettu yhtäkään uutta virastokohtaista sopimusta palkkausjärjestelmän
23585: uudistamisesta.
23586: Joulukuussa 1996 on tehty virka- ja työehtosopimukset matkakustannusten korvaus-
23587: määristä vuodelle 1997. Valtiolla on toteutettu työsopimuslain muutosta vastaavat
23588: enintään vuoden kestäneiden työ- ja virkasuhteiden irtisanomisaikojen lyhentämiset
23589: keskustason virka- ja työehtosopimusten muutoksilla.
23590: 
23591: Tulopoliittiseen sopimukseen sekä valtioneuvoston 26.10.1995 tekemään Suomen
23592: työllisyysohjelman edellyttämiä toimenpiteitä koskevaan periaatepäätökseen sisältyy
23593: 400                            Valtiovarainministeriö
23594: 
23595: työelämän uudistushankkeita. Valtion keskustason virka- ja työehtosopimukset
23596: sisältävät tulopoliittisen sopimukseen liittyvät kehittämishankkeet, jotka edellyttävät
23597: alakohtaisia tai valtionhallintoon soveltuvia järjestelyjä. Valtion työmarkkinalaitos
23598: on osallistunut työelämän uudistushankkeiden kolmikantavalmisteluun muun
23599: muassa työsopimuslakikomiteassa sekä työaikojen monipuolistamista ja vuorottelu-
23600: vapaata käsittelevissä työryhmissä. Myös epätyypillisiä työsuhteita ja kansainvälisiä
23601: työsopimuksia koskeviin kolmikantavalmisteluihin on osallistuttu.
23602: Työaikalainsäädännön uudistus oli valtiotyönantajan kannalta merkittävin vuonna
23603: 1996 toteutuneista työelämän kehittämishankkeista. Aikaisemmasta poiketen lähes
23604: koko valtion henkilöstö kuuluu uuden lain piiriin, myös valtion virastoissa työsken-
23605: televä henkilöstö. Valtion työmarkkinalaitos on huolehtinut valtiotyönantajan
23606: näkökulman esilläotosta työministeriönjohdolla suoritetussa työaikalain valmistelu-
23607: työssä. Lain soveltamisalaa täsmennettiin valtiovarainministeriöstä esitellyllä valtion
23608: virkamiesten työaika-asetuksella (82211996). Virastoj aja laitoksia perehdytettiin uu-
23609: teen työaikalakiin järjestämällä koulutusta sekä antamalla asiasta ohjeet. Valmiste-
23610: lutyö on edellyttänyt neuvotteluja myös valtion pääsopijajärjestöjen kanssa. Neu-
23611: vottelut tarvittavista sopimusmuutoksista on myös käynnistetty.
23612: 6.2. Valtion henkilöstön oikeusasema
23613: Eduskunnalle on annettu valtion virkamieslain muuttamista koskevat hallituksen
23614: esitykset 25.10.1996 (HE 20111996 vp) ja 29.11.1996 (HE 236/96 vp). Ensiksi
23615: mainitussa esityksessä ehdotetaan 31.12.1999 asti voimassa olemaan tarkoitetulla
23616: säännöksellä poistettavaksi virkamieslaista maininta nimittämisestä määräajaksi
23617: ilman pätevää syytä toistuvasti peräkkäin. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että Suo-
23618: mesta Euroopan parlamenttiin valittu virkamies olisi lain nojalla virkavapaana sen
23619: ajan, jonka hän on edustajana parlamentissa, sekä säädettäväksi viranomaiselle
23620: velvollisuus antaa virkamiehelle pyynnöstä palkkatodistus.
23621: Jälkimmäisessä esityksessä ehdotetaan muun muassa säädettäväksi virkatehtävien
23622: kannalta merkittävien sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuus valtion korkeimpiin
23623: virkoihin ja tehtäviin nimitettäviksi esitettäville henkilöille. Lisäksi ehdotetaan
23624: säädettäväksi viran hakijoita koskeva terveydentilan selvittämisvelvollisuus viran-
23625: omaisen sitä pyytäessä ja viranomaiselle oikeus päättää virkamiehen jatkamisesta
23626: virassa tai tehtävässä enintään kaksi vuotta eroamisiän jälkeen.
23627: Valtiovarainministeriön henkilöstöosaston yhteydessä toimivaan virkamieslautakun-
23628: taan on toimintavuoden aikana tullut vireille yhteensä 116 ja ratkaistu yhteensä 114
23629: oikaisu- ja korvausvaatimusta.
23630: 6.3. Korkeimpien virkamiesten valinnan uudistaminen
23631: Valtiovarainministeriön 16.6.1995 korkeimpien virkamiesten valintaa kehittämään
23632: asettama työryhmä luovutti 1.10.1996 mietintönsä valtiovarainministeriölle.
23633: Työryhmän ehdotuksen mukaan valtion korkeimpia virkamiehiä valittaessa tulisi
23634: aiempaa enemmän painottaa ihmisten johtamiseen liittyviä kykyjä, taitoja ja
23635: ominaisuuksia, henkilön kehittymispotentiaalia, kokemuksen monipuolisuutta sekä
23636: vuorovaikutustaitoja ja yhteistyökykyjä. Näitä ominaisuuksia arvioitaessa tulisi
23637: myös käyttää nykyistä monipuolisempia valintamenetelmiä. Lisäksi työryhmä
23638: ehdotti jo aiemmin luovuttamassaan välimietinnössä, että korkeimpiin virkoihin
23639: nimitettävien olisi ennen nimitystä ilmoitettava viran hoidon kannalta merkitykselli-
23640: set sidonnaisuutensa.
23641: Sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuutta koskeva hallituksen esitys valtion virka-
23642: mieslain muuttamiseksi annettiin eduskunnalle marraskuun lopussa. Samanaikaisesti
23643:                       1997 vp Hallituksen kertomus 1996                        401
23644: 
23645: aloitettiin myös valintaperusteiden ja -menettelyn uudistamisesta annettavan
23646: valtioneuvoston periaatepäätöksen valmistelu.
23647: 
23648: 6.4. ED-puheenjohtajuuden edellyttämä valmennus
23649: Virkamiesten valmennus ED-puheenjohtajuuteen käynnistyi vuoden 1996 aikana.
23650: Valmennuksen strateginenjohtaminen ja rahoituksen varaaminen on valtiovarainmi-
23651: nisteriön vastuulla. Kukin ministeriö vastaa osaltaan valmennettaviensa valinnasta,
23652: valmennuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Valmennettavia eri ministeriöissä ja
23653: niiden hallinnonaloilla on noin 900. Tämän lisäksi suunnitteilla on tilaisuuksia
23654: ministeriöiden ylimmälle johdolle.
23655: Puheenjohtajuusvalmennuksen tarkoituksena on kehittää ja tukea jokaista puheen-
23656: johtajakauden tehtäviin osallistuvaa siten, että hän osaltaan edistäisi Suomen
23657: puheenjohtajakauden tavoitteiden toteutumista parhaalla mahdollisella tavalla.
23658: 
23659: 6.5 Valtion eläkejäijestelmä
23660: Valtion eläkelakiin tuli varsin suuria muutoksia vuoden 1996 alusta. Muutokset
23661: perustuivat osittain hallitusohjelmaan ja osaksi työmarkkinaosapuolten toukokuussa
23662: 1995 muodostamaan yhteiseen näkemykseen siitä, miten työeläkejärjestelmää tulisi
23663: muuttaa työeläkemaksuun kohdistuvan korotuspaineen alentamiseksi. Keskeiset
23664: muutokset olivat:
23665: * Eläkepalkka lasketaan viimeisen kymmenen vuoden perusteella, aiemmin
23666: viimeisen neljän vuoden perusteella.
23667: * Vuoden 1996 alusta indeksi muuttuu siten, että sen vuoden loppuun, jona henkilö
23668: täyttää 65 vuotta sovelletaan ns. työikäisen indeksiä, joka on sama kuin nykyinen
23669: indeksi. Indeksi on 50 % palkkojen noususta ja 50 % hintojen noususta. Sen vuo-
23670: den alusta, jona henkilö täyttää 66 vuotta, sovelletaan ns. eläkeikäisen indeksiä,
23671: jossa hintojen nousun painoarvo on 80 % ja palkkojen nousun painoarvo 20 %.
23672: *Valtion eläkejärjestelmässä eläkettä karttuu 1,5 %vuodessa ja ennen vuotta 1940
23673: syntyneillä 2,2 % vuodessa. Vuoden 1995 jälkeen eläkkeelle jäävillä tulevan ajan
23674: karttuma alenee siten, että 50 vuoden iästä lukien tulevan ajan karttuma on 1,2 %
23675: vuodessa ja 60 vuoden iästä lukien 0,8 % vuodessa.
23676: Pyrkimyksenä on jo ennalta estää työkyvyn alenemaa ja henkilön ajautumista
23677: työkyvyttömyyseläkkeen hakijaksi. Kuntouttamisen edistämiseksi määräaikaisen
23678: työkyvyttömyyseläkkeen nimi muutettiin kuntoutustueksi ja sen käyttö rajattiin ta-
23679: pauksiin, joissa ryhdytään aktiivisiin kuntoutustoimiin tai joissa sairauden tai
23680: vamman voidaan olettaa paranevan asianmukaisella hoidolla. Jos kuntoutus epäon-
23681: nistuu ja työkyvyttömyys jatkuu, tuki muuttuu toistaiseksi jatkuvaksi työkyvyttö-
23682: myyseläkkeeksi. Kuntoutustuki olisi työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen ja sen
23683: määrää voitaisiin aktiivisten kuntoutusjaksojen ajaksi korottaa 33 prosentilla.
23684: Työnantajalle eli valtiolle indeksijärjestelmän muutokset säästävät vuonna 1996
23685: 280 milj. mk. Kaikkien muutosten kokonaissäästö on vuonna 2000 noin 435 milj.
23686: mk, vuonna 2010 noin 1 010 milj. mk, vuonna 2020 noin 1 500 milj. mk ja
23687: vuonna 2030 noin 1 700 milj. mk.
23688: 
23689: 6.6. Valtion henkilöstömenot ja -määrät
23690: Vuoden 1995 ja vuoden 1996 syksyn sopimuskorotustenjohdosta valtion budjettita-
23691: louden työvoimakustannukset kääntyivät nousuun. Sopimusratkaisu korotti kustan-
23692: 402                            Valtiovarainministeriö
23693: 
23694: nuksia vuonna 1995 74 milj.mk ja vuonna 1996 lisäksi 469 milj. mk (yhteensä
23695: +2,7 %). Työvoimakustannusten kokonaismäärä vuonna 1996 oli noin 23,4 mrd
23696: mk. Hallituksen 10.9.1995 talous-, työllisyys- ja tulopoliittista sopimusta vuosille
23697: 1996 - 1997 koskevan kannanoton mukaan vuoden 1996 talousarviossa on otettu
23698: huomioon korotuksia vastaavat lisäykset asianomaisilla momenteilla.
23699: 
23700: Valtion henkilöstön ansiotasoindeksin keskimääräisen nousun vuodesta 1995
23701: vuoteen 1996 arvioidaan olevan 4,3 %. Tästä runsas 3/4 johtuu sopimuskorotuksista
23702: ja 114 sopimusten soveltamisesta ja rakennemuutoksesta.
23703: 
23704: Henkilöstömäärän sääntely talousarviossa vahvistetuin, sitovin hallinnonalakohtaisin
23705: henkilöstökehyksin päättyi vuoden 1996lopussa. Lähinnä valtioneuvoston vuosina
23706: 1989- 1991 tekemien säästöpäätösten seurauksena budjettitalouden virastojen sisäi-
23707: nen henkilöstövähennys on ollut viiden viimeksikuluneen vuoden aikana runsaat
23708: 13 000. Vuoden 1996 loppuun mennessä arvioidaan henkilöstön edelleen vä-
23709: henneen 122 000 henkeen.
23710: 
23711: 
23712: 7. Hallinnon kehittäminen
23713: Julkisen hallinnon kehittämisen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti yh-
23714: teiskunnan peruspalvelujen turvaaminen koko maassa. Hallitus tukee monipuolis-
23715: tuvaa ja tasapainoista alueellista kehitystä, joka pohjautuu maan eri alueiden
23716: osaamisvahvuuksiin. Päämääränä on ihmisten elinehtojen turvaaminen asuinpaikasta
23717: riippumatta. Hallinnon tehokkuutta, toimivuutta ja palvelualttiutta lisätään ja
23718: kaikilla hallintotasoilla vahvistetaan kansalaisten todellisia vaikutusmahdollisuuksia
23719: ja hallinnon julkisuutta. Ministeriöiden, keskusvirastojen, väliportaan hallinnon ja
23720: kunnallishallinnon välinen työnjako ja rahoitusjärjestelmä selkeytetään.
23721: 
23722: Hallituksen iltakoulussaan 20.9.1995 asettamassa hallinnon kehittämisen ministe-
23723: rityöryhmässä käsiteltiin kertomusvuonna valmistavasti merkittävien hallinnonuu-
23724: distamishankkeiden toimeksiannot ennen niiden asettamista sekä valtioneuvoston
23725: käsittelyyn menevät julkisen hallinnon kehityksen kannalta merkittävät laki- ja
23726: muut säädösehdotukset sekä seurattiin ja ohjattiin muutenkin julkisen sektorin
23727: uudistamista.
23728: 
23729: Valtioneuvoston syyskuussa 1995 asettama Aluehallinto 2000- hanke laati kerto-
23730: musvuonna ehdotukset valtion alueellisten elinkeino-organisaatioiden kokoamisesta
23731: yhteen alueorganisaatioon ja sen aluejaosta ja tarvittavista säädösmuutoksista sekä
23732: ehdotukset valtion alueellisten hallinto-, tuki-, turvallisuus- ja muiden tehtävien
23733: kokoamisesta lääninhallitusten yhteyteen sekä läänien lukumäärästä ja aluejaosta.
23734: Hallitus antoi eduskunnalle kertomusvuoden lokakuun alussa esityksen valtion
23735: aluehallintoa koskevan lainsäädännön uudistamisesta, jonka eduskunta kertomus-
23736: vuonna hyväksyi. Tämän mukaisesti elinkeinojen ja työvoima-asioiden alueellista
23737: edistämistä varten perustetaan 15 työvoima- ja elinkeinokeskusta ja läänien määrä
23738: vähennetään Manner-Suomessa yhdestätoista viiteen.
23739: 
23740: Valtion paikallishallintoa uudistettiin kertomusvuonna siten, että 1.12.1996 lukien
23741: maa on jaettu poliisi-, syyttäjän-, ulosotto-ja rekisteritointa varten 90 kihlakuntaan.
23742: Kihlakunnat korvaavat aikaisemmat sisäasiainministeriön hallinnonalan nimismies-
23743: piirit ja kihlakunnat sekä oikeusministeriön hallinnonalan kaupunginviskaalin-, ja
23744: kaupunginvoudinvirastot.
23745: 
23746: V aitioneuvosto asetti kertomusvuoden toukokuussa hankkeen valmistelemaan
23747: valtioneuvoston hallintopolitiikan linjauksia. Työn tavoitteena on selkeyttää
23748: tehtävien, toimivallan ja vastuun periaatteita valtioneuvoston, hallintovirastojen,
23749:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       403
23750: 
23751: liikelaitosten ja osakeyhtiöiden kesken niin, että eduskunnalla ja valtioneuvostolla
23752: säilyy ylin valta ja vastuu valtioyhteisön suuntalinjojen, päämäärien ja tavoitteiden
23753: asettelusta. Hankkeen määräaika on vuoden 1997 loppuun ja se muodostuu useista
23754: osahankkeista. Hankkeen johtamisesta vastaavat hallintoministeri ja hallinnon
23755: kehittämisen ministerityöryhmä, sen ohjausryhmänä toimii kansliapäällikkökokous
23756: ja valmistelusta vastaa valtioyhteisötoimikunta. Hankkeen tehtäviin kuuluu myös
23757: valmistella kevätistuntokaudella 1998 eduskunnalle annettava hallinnon uudistami-
23758: sen selonteko.
23759: Valtioneuvoston vuoden 1995 keväällä asettamassa selvitysmiehen johtamassa
23760: projektissa laadittiin kertomusvuonna hallituksen esityksen muotoon ehdotus
23761: vuoden 1997 alusta toteutettavasta valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Hallitus
23762: antoi kertomusvuoden lokakuun alussa esityksen valtionosuusjärjestelmän koko-
23763: naisuudistuksesta, jonka eduskunta hyväksyi.
23764: V aitioneuvosto hyväksyi kertomusvuoden toukokuussa lainvalmistelun kehittä-
23765: misohjelman lainvalmistelun ja lainsäädännön parantamiseksi. Vastuu ohjelman
23766: toteuttamisesta on ministeriöillä. Valtiovarainministeriö asetti kertomusvuoden
23767: syyskuussa työryhmän, jonka määräaika on vuoden 1997 helmikuun loppuun, sel-
23768: vittämään lainsäädännön laatua koskevan OECD:n suosituksen toimeenpanoa Suo-
23769: messa.
23770: Valtiovarainministeriön vuonna 1995 asettaman liikelaitoslainsäädännön kehittä-
23771: mistarpeita selvittäneen työryhmän ehdotukset valmistuivat kertomusvuoden
23772: toukokuussa. Valtiovarainminiosteriön asettaman kilpailukykyiseen palvelutuotan-
23773: toon tähtäävässä tutkimus-ja kehittämishankkeessa tuettiin uudenlaisia palvelujen
23774: tuotantotapoja koskevia hankkeita sekä arvioitiin markkinaohjauksen käytännön
23775: vaikutuksia.
23776: Valtiovarainministeriö asetti kertomusvuoden maaliskuussa selvitysmiehen teke-
23777: mään ehdotukset valtion virastojen ja laitosten sisäisen valvonnan kehittämiseksi
23778: sekä samasta ajankohdasta selvitysmiehen tekemään selvityksen valtion talousarvion
23779: rakenteen uudistamisesta. Kertomusvuonna valmistuivat selvitysmiehen ehdotukset
23780: eduskunnalle annettavien hallituksen kertomusten uudistamiseksi.
23781: Osana valmistautumista ED-puheenjohtajuuteen vuonna 1999 kertomusvuonna
23782: käynnistettiin valtiovarainministeriön johdolla laaja hanke, jonka puitteissa noin 900
23783: pääasiassa ministeriöiden virkamiestä valmennetaan puheenjohtajuuden edellyttämiä
23784: tehtäviä varten. Kertomusvuonnajatkettiin myös nuorten EU-valmennusta valtion-
23785: hallinnossa sekä aloitettiin johtamisen kehittämistä selvitelleen työryhmän ehdotus-
23786: ten toimeenpano ja käynnistettiin tiimityön käyttöä valtionhallinnossa edistävä
23787: hanke.
23788: Valtioneuvosto asetti kertomusvuoden toukokuussa tietoyhteiskunta-asiain neu-
23789: vottelukunnan edistämään keskustelua ja yhteistyötä sekä tekemään aloitteita
23790: suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämiseksi. Valtiovarainministeriö kutsui
23791: neuvottelukunnan avuksi Tietoyhteiskuntafoorumiksi yhteiskunnan eri osapuolia
23792: edustavat yli viisikymmentä asiantuntijaa. Kertomusvuonna jatkettiin uusien
23793: tietotekniikkaa ja tietoverkkoja tehokkaasti hyödyntävien palvelujen kehittämistä
23794: sekä julkisen hallinnon sisäiseen käyttöön että hallinnon tuottamiin kansalaispalve-
23795: luihin.
23796: Kertomusvuonna jatkettiin valtion tilastotoimen uudistamista Euroopan unionin
23797: säädösten ja sitoumusten toteuttamiseksi sekä osallistuttiin EU:n käynnistämiin
23798: tilastoalan säädöshankkeisiin. Kertomusvuonna osallistuttiin myös vuoden alussa
23799: asetetun EU:n IDA-komitean (Interchange of Data between Administrations)
23800: 404                            Valtiovarainministeriö
23801: 
23802: työskentelyyn, jossa tavoitteena on luoda edellytyksiä sähköisen asiankäsittelyn
23803: kehittämiselle EU- hallinnossa. Lisäksi osallistuttiin eurooppalaisen tietoyhteis-
23804: kunnan kehittämiseen ja EU:n tietoyhteiskuntafoorumiin sekä useiden asiantunti-
23805: jaryhmien työskentelyyn.
23806: 
23807: 
23808: 
23809: 8. Muut tehtävät
23810: 8.1. Valtion kiinteistölaitos
23811: Vuosi 1996 oli Valtion kiinteistölaitoksen ensimmäinen kokonainen toimintavuosi.
23812: Kiinteistölaitos perustettiin 1.5.1995 tarkoituksena valtion kiinteistövarallisuuden
23813: käytön ja tuoton tehostaminen. Kiinteistölaitoksen tehtävänä on huolehtia sille
23814: siirretyn kiinteistövarallisuuden hallinnasta, käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä
23815: sekä kiinteistövarallisuuden hankkimisesta ja luovuttamisesta sekä alan asiantuntija-
23816: tehtävistä. Kiinteistölaitoksen hallinnassa olevien toimitilojen osalta on käytössä
23817: vuokrajärjestelmä.
23818: 
23819: Kiinteistölaitoksen tuloutus tarkistettiin II lisätalousarviossa 1 183 milj. markaksi
23820: sisältäen kunnossapidon.
23821: 
23822: Kiinteistölaitoksen käyttöön uudisrakentamista sekä kiinteistöjen ja huoneisto-
23823: osakkeiden hankkimista varten oli varattu vuoden 1996 talousarviossa ja lisäta-
23824: lousarvioissa yhteensä noin 650 milj. mk, josta noin 150 milj. mk on Sponda
23825: Oy:ltä hankittujen kiinteistöjen kauppahintaa. Kiinteistölaitoksen hallinnassa olevien
23826: rakennusten peruskorjauksiin oli lisäksi varattu noin 350 milj. mk.
23827: 
23828: Toimintavuonna 1996 kiinteistölaitoksen hallussa oli vuokrattavia tiloja yhteensä
23829: noin 4,2 milj.m2 ja vuokrausaste oli 95 %.
23830: Kiinteistölaitoksen vaihto-omaisuudeksi on määritelty sellainen omaisuus, jolla ei
23831: ole valtion pitkäaikaista käyttötarkoitusta. Tästä omaisuudesta kiinteistölaitos pyrkii
23832: aktiivisesti eroon myynnin ja vaihtojen avulla. Tulossopimuksessa asetettiin
23833: vuodelle 1996 tavoitteeksi myydä tätä omaisuutta 90 milj. markan edestä, joka
23834: tavoite toteutuu.
23835: 
23836: Energiatalouden osalta asetettu lämmön ominaiskulutustavoite 40 kWh/m 3 ylittyi 2
23837: kWh:lla.
23838: 
23839: Uudisrakentamisessa saavutettiin asetetut tavoitteet, joiden mukaan rakennushank-
23840: keiden suunnittelua ja toteutusta ohjataan siten, että rakennuskustannukset eivät
23841: nouse vuodesta 1995 sekä että talousarviossa ja työohjelmassa päätetyt hankkeet
23842: toteutetaan kustannusarvioiden puitteissa.
23843: 
23844: Valtiovarainministeriön asettama henkilötyövuosikehys kiinteistölaitokselle vuodelle
23845: 1996 oli 220. Toteutuneet henkilötyövuodet olivat 218. Kiinteistölaitoksen vakitui-
23846: sen henkilöstön määrä oli toimintavuonna 176. Loput 42 henkilötyövuotta muodos-
23847: tuvat määräaikaisesta henkilöstöstä sekä kesäloma-apulaisista. Edellä esitetyn lisäksi
23848: oli kiinteistölaitoksen palveluksessa noin 20 henkilöä palkattuna työministeriön
23849: työllistämistuella.
23850: 
23851: 8.2. Valtion tilastotoimi
23852: Kertomusvuonna jatkettiin Euroopan unionin säädösten ja muiden sitoumusten
23853: edellyttämien tilastojen kehittämistä sekä osallistuttiin useisiin EU :n käynnistämiin
23854:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       405
23855: 
23856: tilastoalan säädöshankkeisiin. Kertomusvuoden alussa valtiovarainministeriö asetti
23857: tilastoasioiden johdonmukaiseksi valmistelemiseksi sekä niiden hoitamisen helpotta-
23858: miseksi tilastoalan ED-asioiden yhteistyöryhmän käsittelemään tilastotoimen yleisiä
23859: ED-asioita, tilastoalan koordinaatiota hallinnonalojen kesken sekä Suomen kan-
23860: nanottojen valmistelua tilastosäädösten osalta.
23861: Kertomusvuonna jatkettiin tiedonkeruiden rationalisointia valtion tilastotoimen
23862: tuloksellisuuden parantamiseksi sekä tilastotoimen työnjakojen täsmentämistä.
23863: Kertomusvuoden lopulla valmistuivat valtiovarainministeriön asettaman tiedonke-
23864: ruun yleisvaltuutusten poistamista ja erityisvaltuutusten rajaamista selvittäneen työ-
23865: ryhmän ehdotukset. Valtion tilastotoimen sisäistä tehokkuutta parannettiin muun
23866: muassa lisäämällä tiedon koneiskeruuta sekä tehostamalla tietevarantojen monikäyt-
23867: töisyyttä. Tilastokeskuksessa suoritettiin järjestyksessä kolmas sisäinen laatukartoi-
23868: tus sekä selvitettiin toimenpiteitä viraston harjoittaman kansainvälisen konsultoinnin
23869: selkiinnyttämiseksi sekä konsultoinnin ja sen organisoinnin kehittämiseksi.
23870: 
23871: 
23872: 9. Komiteat, neuvottelukunnat ja toimikunnat
23873: Luettelo komiteoista, neuvottelukunnista ja toimikunnista, jotka ovat kertomusvuon-
23874: na luovuttaneet mietintönsä tai aloittaneet toimintansa:
23875: Toimikunta Valtioyhteisön hallintopolitiikka -hankkeen käytännöllisen työn
23876: johtoon. Hankkeen tehtävänä on valmistella hallintopolitiikan strategisia linjauksia.
23877: Asetettu 30.5.1996, määräaika 31.12.1997.
23878: Talousneuvosto. Asetettu 25.4.1996, toimikausi 8.5.1996-7 .5.1998.
23879: Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta. Tehtävänä on käynnistää keskustelua ja
23880: edistää tiedonkulkua tietoyhteiskunnan kehityksestä ja vaikutuksista, seurata
23881: tietoyhteiskunnan edistämishankkeita kansallisella tasolla ja toimia uusien aloittei-
23882: den aikaansaamiseksi, edistää alan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä, suorittaa
23883: sille erikseen annettavia muita tehtäviä. Asetettu 2.5.1996, toimikausi 15.5.1996-
23884: 15.5.1999.
23885: Kulukorvausasiain neuvottelukunta. Asetettu 23.9.1996, toimikausi 1.1.1996-
23886: 31.12.1998.
23887: Valtiontyöterveys-ja työturvallisuusneuvottelukunta. Asetettu 31.10.1996, toimi-
23888: kausi 1.11.1996-31.10.1999.
23889: Yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauslautakunta. Asetettu 30.8.1996, toimikausi
23890: 1.9.1996-31.8.2000.
23891:                                   Opetusministeriö
23892: 
23893: 
23894: 
23895: 
23896:                               Opetusministeriö
23897: 
23898: 1. Yleistä
23899: Opetusministeriön toimialan merkittävimpiä painoalueita ovat olleet Euroopan
23900: unionin koulutus-, tutkimus-, kulttuuri- ja vapaa-aikapolitiikkaohjelmien sekä
23901: rakennerahasto-ohjelmien valmistelu ja toimeenpano, Suomi tietoyhteiskunnaksi-
23902: ohjelman toteutus, Suomen työllisyysohjelman toimenpiteet, elinikäisen oppimisen
23903: periaatteen konkretisointi sekä valtionosuusjärjestelmän uudistus.
23904: Hallituksen työllisyysohjelmassa tarkoitetut opetusministeriön hallinnonalalle
23905: kuuluvat toimenpiteet käynnistettiin ja osin toteutettiin. Toimenpiteet kohdistuvat
23906: erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen alueille. Työllisyys-
23907: ohjelman perusteella laadittaviin julkisten rakennusten peruskorjausohjelmiin on
23908: liitetty liikunta-, vapaa-aika-, kulttuuri- ja koulurakennusten peruskorjaushankkeet
23909: Euroopan unionin toimintaa ja kehittämistä läpäisevistä tekijöistä opetusministeriö
23910: kiinnitti Suomen toisena jäsenyysvuonna erityistä huomiota ED :n perussäännöksiä
23911: käsittelevään hallitusten väliseen konferenssiin ja osallistui useita aloja koskevaan
23912: kansalliseen valmisteluun ja taustatyöhön. Ministeriö aloitti oman toimialansa osalta
23913: järjestelmällisen valmistautumisen Suomen ED-puheenjohtajuuteen. Ministeriö on
23914: osallistunut myös ED :n tulevaan laajentumiseen liittyviä kysymyksiä selvittävän,
23915: ulkoasiainministeriön johdolla työskentelevän epävirallisen virkamiestyöryhmän
23916: toimintaan ja antoi kertomusvuonna sille lausuntonsa laajenemisen vaikutuksista
23917: opetusministeriön toimialan kysymyksiin. Eduskunnan suurta valiokuntaa ja
23918: sivistysvaliokuntaa informoitiin ministeriön toimialan keskeisistä ED-hankkeista.
23919: Ministeriön toimialan kannalta tärkeimpien komission pääosastojen pääjohtajat
23920: vierailivat Suomessa.
23921: Vuosi 1996 oli Euroopan unionin julistama elinikäisen oppimisen teemavuosi.
23922: Suomessa teemavuoden toteutuksesta vastasi opetushallinto. Erityisesti kiinnitettiin
23923: huomiota ammatillisen koulutuksen lähentämiseen työelämään. Valtioneuvoston
23924: päätöksellä asetettu elinikäisen oppimisen komitea valmisteli välimietintöä.
23925: Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelman toteutus on ollut käynnissä. Määrärahojen
23926: suuntaamisessa keskeistä on ollut yhtäältä tietotekniikka-alojen koulutuksen ja
23927: tutkimuksen laajentaminen ja toisaalta tietoteknisen infrastruktuurin kehittäminen.
23928: Tieteellisten kirjastojen ja arkistojen tietotekniikkaan perustuvia kehittämishankkeita
23929: tuettiin. Kulttuurin tietoyhteiskunta-toimenpideohjelma painottuu yleisten kirjasto-
23930: jen sähköisen tietopalvelun kehittämiseen, museoiden kokoelmien saatavuuden
23931: parantamiseen sekä tekijänoikeudellisten ratkaisujen kehittämiseen.
23932: Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatkettiin sopien toimenpiteistä tulossopi-
23933: musneuvottelujen yhteydessä. Korkeakoululaitoksen piirissä on nimetty erikseen
23934: tutkimuksen ja opetuksen huippuyksiköt ja niiden toimintaedellytyksiin on kiinnitet-
23935: ty erityistä huomiota. Huippuyksiköt ovat eräänä arviointiperusteena korkeakoulujen
23936: tuloksellisuusmäärärahojen kohdentamisessa.
23937: Opintotukijärjestelmää kehitettiin vuonna 1996 siten, että uuden opintotukilain
23938: mukaisten opintolainojen korot on voitu maksaa valtion varoista, jos lainansaaja on
23939: työtön tai saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Asevelvollisuutta suorittavan opintolai-
23940:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        407
23941: 
23942: nan korot on samasta ajankohdasta lukien voitu maksaa sotilasavustuksen yhteydes-
23943: sä. Työryhmätyöskentelyn pohjalta laadittiin esitykset ylemmän korkeakalututkin-
23944: non opintotuen enimmäisajan pidentämisestä sekä lukion ja ammatillisten oppilai-
23945: tosten opiskelijoiden koulumatkatuesta. Vanhan opintolainan enimmäiskorkoa
23946: laskettiin ja valmisteltiin edelleen enimmäiskoron ja opiskelijan korko-osuuden
23947: kohtuullistamista koskevat esitykset.
23948: Syrjäytymisvaarassa olevien ja jo syrjäytyneiden nuorten osalta painopiste on
23949: nuorten työpajojen kehittämisessä. Ohjelmakaudella 1995 - 1999 kehittämispajojen
23950: piirissä arvioidaan olevan 10 600 nuorta, joista alle 20 -vuotiaita on noin puolet.
23951: Vuositasolla tämä merkitsee noin 2 100 uuden työttömän nuoren pääsemistä
23952: mukaan työpajatoimintaan. Kaikkiaan noin 300:ssa työpajassa työskentelee kuuden
23953: kuukauden jaksoissa vuodessa noin 6 000 - 7 000 nuorta.
23954: 
23955: 
23956: 2. Kirkolliset asiat
23957: Pitkään vireillä ollut hanke ev.lut.kirkon tuomiokapitulilaitoksen ylläpidon siirtämi-
23958: sestä kokonaan valtiolta kirkolle toteutettiin 29.11.1996 vahvistetulla lailla tuo-
23959: miokapitulien ylläpidon ja kuurojenpapin virkojen siirtämisestä sekä eräiden
23960: tonttien luovuttamisesta Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle ja siihen liittyvillä
23961: kirkkolain ja valtion virkamieslain muutoksilla. Ratkaisu perustuu valtion ja kirkon
23962: väliseen sopimukseen, jonka mukaan valtio korvaa neljän vuoden ajan tuomiokapi-
23963: tulien ylläpidon ja kuurojenpappien virkojen siirrosta aiheutuvat kustannukset.
23964: Tämä toteutetaan alentamalla seurakuntien sairausvakuutusmaksua yhdellä prosent-
23965: tiyksiköllä vuoden 1997 alusta. Valtio luovuttaa vastikkeetta kirkolle eräät kiinteis-
23966: töt Turussa, Oulussa ja Porvoossa sekä Tampereen piispantalon.
23967: Tuomiokapitulien siirto toteutetaan 1.1.1997 lukien.
23968: Valtion ja kirkon välisiä taloudellia suhteita selvittämään asetettiin 4.4.1996
23969: molempien osapuolten edustajista koottu toimikunta, jonka yhtenä tehtävänä on
23970: laatia ehdotus siitä, miten tuomiokapitulien ylläpidosta aiheutuvat kustannukset
23971: korvataan kirkolle edellä mainitun neljän vuoden siirtymäkauden jälkeen.
23972: Hallitus on entiseen tapaan lähettänyt edustajansa evankelis-luterilaisen kirkon
23973: kirkolliskokoukseen kevät ja syysistuntokaudelle. Myös ortodoksisen kirkkokunnan
23974: kirkolliskokouksissa oli läsnä hallituksen määräämä edustaja.
23975: Sodassa ja sotavankeudessa kadonneiden kohtaloiden selvittämistä on jatkettu
23976: maastoetsinnäin ja arkistotutkimuksin. Venäjän alueelta vuonna 1996 löydetyt
23977: yksittäiset kentälle jääneet suomalaiset kaatuneet on siirretty Suomeen ja haudattu
23978: Joensuun sankarihautausmaalle sotilaallisin kunnianosoituksin. Luovutetun alueen
23979: tuntemattomien kaatuneiden kenttähautausmaille Viipuriin, Äyräpäähän, Taipaleen-
23980: joelle ja Kailaalle pystytettiin muistomerkit samoin kuin Tuulokseen haudattujen
23981: kaatuneiden hautapaikalle.
23982: Sodan seurauksena luovutetun alueen sankari- ja siviilihautausmaiden kunnostamis-
23983: työtä on jatkettu myöntämällä työtä tekeville pitäjäyhteisöille ja muille tahoille
23984: valtion avustuksia.
23985: Suomen ja Venäjän vuoden 1992 valtiosopimuksen mukaista yhteistyötä kaatunei-
23986: den muiston vaalimisessajohtava hallitusten välinen työryhmä kokoontui Pietarissa
23987: ja Helsingissä. Sotavankeudessa menehtyneitä koskevia tietoja vaihdettiin ja
23988: arkistoyhteistyötä sovittiin edelleen jatkettavaksi.
23989: 408                              Opetusministeriö
23990: 
23991: 
23992: 3. Yleissivistävä koulutus
23993: Lukuvuoden 1996- 1997 alussa oli toiminnassa 4 391 peruskouluasteen kouluaja
23994: niissä opiskeli esiopetus ja lisäopetus mukaan luettuna noin 585 000 oppilasta.
23995: Esiopetukseen osallistui noin 5 000 oppilasta. Peruskoulun ala-asteen koulujen
23996: määrä vähentyi edellisestä vuodesta 76:lla.
23997: Lukiaita oli lukuvuoden 1996 - 1997 alussa 448 sekä aikuislukioita ja lukioiden
23998: aikuislinjoja 51. Päivälukioiden oppilasmäärä oli noin 109 800 ja aloituspaikkojen
23999: määrä 37 153. Aikuislukioiden ja aikuislinjojen opiskelijoita aineopiskelijat
24000: mukaanlukien oli noin 25 400. Erityistehtävän saaneita lukiaita oli toiminnassa 47.
24001: Opetus- ja opiskelujärjestelyjen joustavuutta ja oppilaiden opinto-ohjelmien
24002: valinnaisuutta lisättiin laajentamalla Steiner-koulun opetussuunnitelman mukaan
24003: toteutettua lukio-opetusta. Aikuisten lukio-opintojen suorittamismahdollisuuksia
24004: pyrittiin laajentamaan kehittämällä opetushallituksen ja yleisradion yhteistyönä
24005: aikuislukion etäopetusta. Hankkeen tarkoituksena on monipuolistaa aikuisten
24006: mahdollisuuksia lukiotutkinnon suorittamiseen ja erillisten oppiaineiden opiskeluun.
24007: samalla kehitetään itsenäiseen työskentelyyn soveltuvia opetusmenetelmiä ja tuetaan
24008: elinikäisen oppimisen edellytyksiä.
24009: Erityisen tehtävän valmistaa oppilaita International Baccalaureate (IB) -tutkintoon
24010: sai kertomusvuonna kaksi lukiota sekä yksi harjoittelukoulu. Suomessa toimi tämän
24011: jälkeen yhteensä kuusi IB-linjaa, joiden opetus on saatettu vakinaiselle pohjalle.
24012: Tämän lisäksi järjesti mainittua opetusta yksi lukio vielä kokeiluna sekä yksi
24013: vieraskielinen koulu. Lukuvuoden 1996- 1997 alussa opiskeli yhteensä 400
24014: oppilasta edellä mainituissa IB-lukioissa. Opetusministeriön työryhmän selvityksen
24015: (OPM 33:1996) mukaan suomalaisissa IB-lukioissa saavutetut tulokset vuosina
24016: 1993 - 1996 ovat olleet selvästi kansainvälistä keskitasoa paremmat.
24017: Ylioppilastutkintoon osallistui keväällä 1996 40 469 kokelasta ja syksyllä 18 429
24018: kokelasta eli yhteensä 58 898 kokelasta, joista 37 495 osallistui suorittaakseen koko
24019: ylioppilastutkinnon. Uusia ylioppilaita valmistui yhteensä 34 681. Tutkinto oli
24020: kertomusvuonna mahdollista suorittaa ensimmäisen kerran ajallisesti hajautettuna.
24021: 3.1 Suomi tietoyhteiskunnaksi
24022: Opetusministeriö käynnisti 3-vuotisen ohjelman osanakansallista Suomi tietoyhteis-
24023: kunnaksi -hanketta. Ohjelma jakaantuu kolmeen osaan:
24024:       - verkottamisohjelmaan, jossa valtionavustuksilla tuetaan koulujen ja
24025:       oppilaitosten varustelua ja liittymistä tietoverkkoihin
24026:       - opetusmenetelmien ja materiaalien kehittämisohjelmaan, jossa on tarkoitus
24027:       pystyttää kolmivuotisia kokeilu- ja kehittämishankkeita ja tuottaa oppimate-
24028:       riaalia sekä tietoverkkoihin että CD-ROMille
24029:       - opettajien täydennyskoulutusohjelmaan, joka sisältää lähinnä viiden opin-
24030:       toviikon mittaista tieto- ja tietotekniikkaan liittyvää pedagogista koulutusta
24031: Verkottamisohjelma jakaantuu puolestaan kahteen osuuteen, atk-laiteavustukseen
24032: tietoverkkojen rakentamiseen ja mikrotietokoneiden yhteishankintaan.
24033:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       409
24034: 
24035: Tietoverkkoyhteyksien rakentamista varten opetushallitukselta haettiin vuonna 1996
24036: tukea 75 miljoonaa markkaa 150 miljoonan markan arvoisiin hankintoihin. Määrä-
24037: rahaa tähän tarkoitukseen oli käytettävissä yhteensä 19,6 miljoonaa markkaa.
24038: Mikrotietokoneiden yhteishankinnassa haettiin mikrotietokoneita 198 miljoonan
24039: markan arvosta yhteensä 12 246 kpl. Kertomusvuonna oli käytettävissä tähän
24040: tarkoitukseen 14,4 miljoonaa markkaa, jolla voitiin avustaa noin 2 700 mikrotieto-
24041: koneen hankintaa.
24042: Opetusmenetelmien ja materiaalien käynnistämisohjelmalla käynnistettiin valtakun-
24043: nallisiksi piloteiksi soveltuvia verkostomaisia kehittämis- ja kokeiluhankkeita.
24044: Samoin oli mahdollista käynnistää opetusaineistojen tekoa Internetiin ja muutama
24045: CD-ROM-pohjainen multimedia-tuote.
24046: Opettajien täydennyskoulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa viiden opintoviikon
24047: mittaisella tietotekniikan täydennyskoulutusohjelmalla jokaiseen oppilaitokseen
24048: vähintään yksi opettaja vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämän lisäksi jokaisel-
24049: le opettajalle on tarkoitus järjestää mahdollisuus osallistua lyhytkestoiseen täyden-
24050: nyskoulutukseen. Päävastuu viimemainitusta koulutuksesta on oppilaitosten
24051: ylläpitäjänä.
24052: 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen opetus
24053: Matemaatiikan ja luonnontieteiden opetusta on kehitetty voimakkaasti. Opetushalli-
24054: tus on valinnut hankkeeseen 25 pilottikuntaa, joista on mukana peruskouluja,
24055: lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia. Lisäksi yhdeksän normaalikoulua osallistuu
24056: hankkeeseen. Opettajien koulutus on käynnistynyt laajan ohjelman puitteissa
24057: sisältäen sekä täydennyskoulutusta että arvosana-koulutusta. Koulutukseen on
24058: osallistunut 1 300 opettajaa syksyllä 1996.
24059: Opetushallitus on arvioinut pilottioppilaitosten luonnontieteiden opetustilat ja -
24060: välineet yhdessä opettajien kanssa. Samalla on tehty matematiikan ja luonnontietei-
24061: den osaamisen lähtötason arvioinnit pilottioppilaitoksissa ja vertailuryhmissä 7.
24062: luokalla ja peruskoulun jälkeisten opintojen alussa. Hanketta koskevat tutkimukset
24063: käynnistyvät vuoden 1997 aikana.
24064: Matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen kannalta keskeiset sidosryhmät
24065: Uärjestöt, teollisuus, oppilaitokset ja yliopistot) ovat julkaisseet toimenpide- ja
24066: tukiohjelmia, joissa on eri tavoin sitouduttu toimimaan hankkeen hyväksi. Opetus-
24067: ministeriön johtama tukiryhmä käsittelee kehittämisehdotuksia, seuraa hankkeen
24068: edistymistä ja hoitaa tiedottamista.
24069: 
24070: 3.3 Nuorten syijäytymisen ehkäiseminen
24071: Nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä koskevassa asiassa opetusministeriö on tehnyt
24072: valmisteluja eri ministeriöiden välisen säännöllisen yhteistyön aikaansaamiseksi.
24073: Pohja-aineistoksi on tässä tarkoituksessa laadittu opetusministeriön toimesta selvitys
24074: "Koulu ja syrjäytyminen".
24075: Opetushallituksen julkistamassa kehittämisohjelmassa on syrjäytymisriskien
24076: ehkäiseminen ja ohjaustoiminta yhtenä painopistealueena. Erityistoimenpiteinä on
24077: esitetty:
24078: 1) Opetushallitus kehittää seurantaa ja ohjausmallin oppilaitoksen ja kunnan tason
24079: toimintaa varten ja tukee sen toteutumista järjestämällä tietopalvelua oppilaiden
24080: uran seuraamiseksi.
24081: 410                              Opetusministeriö
24082: 
24083: 2) Opetushallitus laatii yhdessä Stakesin kanssa oppilashuoltopalveluja tehostavan
24084: toiminta- ja koulutusohjelman.
24085: 3) Opinto-ohjausjärjestelmän ja koulutustiedotuksen kehittämistä selvitetään
24086: erikseen.
24087: Uudelleenjärjestelyissä kehitetään menetelmiä ja kohdistetaan voimavaroja syrjäyty-
24088: misen ehkäisyyn.
24089: 
24090: 3.4 Vieraiden kielten opetus ja vieraskielinen opetus
24091: Vuoden 1996 aikana valmisteltiin kielenopetuksen ja koulutuksen kansainvälistymi-
24092: sen strategiaohjelma. Ohjelman avulla toimeenpannaan koulutuksen ja korkeakou-
24093: luissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 1995 - 2000
24094: linjatut koulutuksen kansainvälistymisen ja kielenopetuksen kehittämisen tavoitteet.
24095: Vieraiden kielten ja kulttuurien opetuksen vaikuttavuutta parannetaan ja maan
24096: kielitaitovarantoa monipuolistetaan. Ohjelman lähtökohtana on erityisesti saksan,
24097: ranskan, venäjän ja espanjan kielten opetuksen lisääminen sekä vieraskielisen
24098: opetuksen kehittäminen.
24099: Peruskoululain 25 §:n (261/91) ja lukiolain 17 §:n (269/91) nojalla voidaan
24100: peruskoulussa ja lukiossa antaa vieraskielistä opetusta sekä yksittäisissä oppiaineis-
24101: sa että pysyvästi vieraskieliseksi muodostetuilla luokilla. Vieraskielisiä peruskoulu-
24102: luokkia toimi kertomusvuonna lähinnä englannin kielellä ja vain pienessä määrin
24103: saksan ja ranskan kielellä. Suomenkielisessä peruskoulussa toimi lisäksi ruotsinkie-
24104: lisiä luokkia lähinnä ruotsinkieliseen kielikylpyyn osallistuneita oppilaita varten.
24105: Saamenkielistä opetusta annettiin kertomusvuonna pohjoissaamen ja koltan saamen
24106: kielillä eräissä saamelaisten kotiseutualueen peruskouluissa. Intemational Bacca-
24107: laureate -tutkintoon johtavien lukiolinjojen lisäksi annettiin muutamassa lukiossa
24108: englanninkielistä opetusta.
24109: Oman ryhmän muodostavat niin sanotut vieraskieliset koulut, joita kertomusvuonna
24110: oli yhteensä viisi: Englantilainen koulu, Helsingin kansainvälinen koulu, Helsingin
24111: Saksalainen koulu, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ja Suomalais-venäläinen
24112: koulu. Kaikki mainitut koulut käsittävät peruskoulun ja lukion. Kertomusvuonna oli
24113: näissä kouluissa yhteensä noin 2 540. oppilasta.
24114: 3.5 Ylioppilastutkinnon uudistaminen
24115: Mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto ajallisesti hajautettuna sekä valintaoikeuk-
24116: sien laajentaminen aine- ja tasovalintojen osalta astui voimaan kertomusvuoden
24117: kevään tutkinnossa. Yhteensä 9.929 kokelasta käytti hyväkseen hajauttamismahdol-
24118: lisuutta. Selvitys kielten ja matematiikan tasovalinnoista suhteessa opiskeltuihin
24119: oppimääriin valmistuu kevään 1997 aikana.
24120: Opetusministeriö laajensi kertomusvuonna englanninkielistä ylioppilastutkintokokei-
24121: lua koskemaan yhteensä neljää lukioasteen oppilaitosta.
24122: 3.6 Musiikkioppilaitokset ja muu taideopetus
24123: Valtionosuutta saavien musiikkioppilaitosten lukumäärä on kaikkiaan 88. Vuoden
24124: 1996 aikana tehtiin päätökset kahden uuden musiikkioppilaitoksen ottamisesta
24125: valtionosuuden piiriin. Musiikkioppilaitoksista on musiikkiopistoja 77 ja konserva-
24126: torioita 11. Lisäksi 18 oppilaitosta sai harkinnanvaraista valtionavustusta.
24127:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                        411
24128: 
24129: Lukuvuonna 1995 - 1996 on tullut voimaan uusi musiikkioppilaitoksia koskeva
24130: lainsäädäntö. Se merkitsi musiikkioppilaitosten rakenteen selkiintymistä ja toimin-
24131: nan joustavoittamista sekä mahdollisti opetuksen sekä opintojen sisällön monipuo-
24132: listamisen oppilaitoksissa. Samalla säädökset tarjosivat oppilaitoksille mahdollisuu-
24133: den laajempaan kokeilu- ja kehittämistoimintaan. Vuoden 1996 aikana kolmessa
24134: konservatoriossa oli käynnissä musiikin perustutkintoa koskeva kokeilu.
24135: Vuoden 1996 aikana konservatorioissa saatiin päätökseen opetusministeriön
24136: johtaman arviointiprojektin kansallinen vaihe ja vuonna 1997 suoritettavan kansain-
24137: välisen arvioinnin toimeenpanon valmistelut. Tehtävää varten koottiin kansainväli-
24138: nen asiantuntijaryhmä. Hankkeen tavoitteena on arvioidakonservatorioidenjärjestä-
24139: män koulutuksen tuloksellisuus ja saada lisätietoa musiikin ja tanssin ammatillisen
24140: koulutuksen suunnittelua, kehittämistä ja koordinointia koskevan päätöksenteon
24141: tueksi.
24142: Kertomusvuonna aloitettiin lasten ja nuorten taidekasvatusta koskevan arvioinnin
24143: valmistelut yhteistyönä opetushallituksen ja muiden sidosryhmien kanssa. Tarkoi-
24144: tuksena on arvioida sekä peruskoulujen, taiteen perusopetuksen että muun taiteen
24145: ja kulttuurin opetuksen ja harrastamisen nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia
24146: sekä kehittää koululaitoksen kulttuuritehtävää taideaineiden ja koko koulun toimin-
24147: nan osalta.
24148: 
24149: 
24150: 4. Ammatillinen koulutus
24151: 4.1 Yleiskatsaus
24152: Vuonna 1996 jatkettiin oppilaitosverkoston kehittämistä, ammattikorkeakoulujen
24153: vakinaistamista sekä työllisyysohjelman edellyttämien toimenpiteiden toteuttamista.
24154: 4.2 Ammatillinen koulutus
24155: Kertomusvuonna ammatillisten oppilaitosten määrä väheni ja omistuspohja muuttui.
24156: Yhteensä 57 oppilaitoksesta muodostettiin yhdistämällä 17 laajempaa ja monialai-
24157: sempaa yksikköä. Ammatillisten oppilaitosten määrä oli kertomusvuoden lopussa
24158: 348, kun se vuotta aikaisemmin oli 403. Valtion oppilaitosten määrä väheni 52:sta
24159: kahteen. Yhteensä 45 valtion oppilaitosta kunnallistettiin, yksityistettiin tai yhdistet-
24160: tiin.
24161: Kunnallisten oppilaitosten määrä lisääntyi 294:stä 310:een. Lukumäärää kasvatti
24162: valtion oppilaitosten kunnallistaminen, vaikka oppilaitosten määrä toisaalta väheni
24163: yhdistämisen vuoksi.
24164: Yksityisten oppilaitosten määrä kasvoi 49:stä 57:ään.
24165: 4.3. Koulutustarjonta, kysyntä ja työllisyys
24166: Nuorisoasteen ammatilliseen koulutukseen varattiin vuonna 1996 yhteensä 72 820
24167: aloituspaikkaa, joista 8 550 oli työllisyysohjelman mukaisia lisäaloituspaikkoja.
24168: Vieraskielistä koulutusta varten oli nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa
24169: varattu 631 aloituspaikkaa. Tämä oli 15 % enemmän kuin edellisenä vuonna.
24170: Opetuskielenä oli yleisimmin englanti. Venäjänkieliseen koulutukseen varattiin 60
24171: ja saksankieliseen koulutukseen 16 aloituspaikkaa.
24172: 412                             Opetusministeriö
24173: 
24174: Kevään yhteishaussa oli mukana yli 169 000 hakijaa ja valituksi tuli 100 000 eli
24175: lähes 60 %.
24176: Ennakkotietojen mukaan ammatillisissa oppilaitoksissa nuorten ammatillisessa
24177: peruskoulutuksessa opiskeli yhteensä 159 900 opiskelijaa.
24178: Nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa oli oppisopimuksia huhtikuussa 3 286
24179: ja elokuussa 3 522.
24180: 
24181: 4.4. Ammatillisen koulutuksen uudet opetussuunnitelmat ja kokeilut
24182: Ammatillisen koulutuksen peräkkäisen koulutusrakenteen toisen asteen sekä opisto-
24183: asteen uudet opetussuunnitelmat olivat käytössä.
24184: Nuorisoasteen koulutuskokeilua jatkettiin.
24185: 
24186: 4.5. Kansainvälistyminen
24187: LEONARDO-ohjelman toisella hakukierroksella hyväksyttiin 3 ammatilliseen
24188: peruskoulutukseen, 5 ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä 2
24189: syrjäytyneiden henkilöiden ammatilliseen koulutukseen liittyvää pilottiprojektia.
24190: SOKRATES-ohjelman COMENIUS 1-osiossa eli koulujen eurooppalaisissa yhteis-
24191: työhankkeissa suomalaiset ammatilliset oppilaitokset olivat mukana 2 hankkeessa
24192: koordinaattorina ja 7 hankkeessa partnerina. Ammatilliset oppilaitokset saivat
24193: COMENIUS1-tukea 5 valmistelevaa vierailua varten.
24194: SOKRATES-ohjelman LINGUA E-osion (nuorten yhteistyöprojektit käytännön
24195: kielitaidon kohentamiseksi) puitteissa ammatillisille oppilaitoksille myönnettiin
24196: tukea 12 projektia ja 10 valmistelevaa vierailua varten.
24197: SOKRATES-ohjelman ERASMUS-apurahoja myönnettiin 446 ammatillisen
24198: oppilaitoksen opiskelijalle. Iso-Britannia ja Saksa olivat edelleen suosituimmat
24199: kohdemaat. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeli yhteensä 689 ulkomaalaista
24200: opiskelijaa.
24201: 
24202: 
24203: 5. Aikuiskoulutus
24204: 5.1. Opiskelijamäärät
24205: Aikuiskoulutuksen tarjonta ja opiskelijamäärät ovat vuoden 1996 aikana nousseet.
24206: Kansanopistojen lukumäärä oli kertomusvuonna 90. Vuoden 1996 alusta aloitti yksi
24207: uusi opisto toimintansa. Opiskelijaviikkojen määrä nousi vuoden 1995 358 000
24208: opiskelijaviikosta noin 370 000 opiskelijaviikkoon. Valtionosuutta myönnettiin
24209: laskennalliseen 332 000 opiskelijaviikkoon.
24210: Kansalaisopistoja oli kertomusvuonna 275. Valtionosuuden laskennallisena perus-
24211: teena olevia opetustunteja oli 2 000 000. Todellisten tuntien määrä oli opistojen
24212: arvioiden mukaan noin 2 100 000.
24213: Kertomusvuonna toiminnassa oli 11 opintokeskusta, Opintokerhotuntien lukumäärä
24214: oli arvion mukaan noin 370 000 ja muun opintotoiminnan opetustuntien noin
24215:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       413
24216: 
24217: 204 000. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytetyt vastaavat tuntimäärät
24218: olivat 350 000 ja 135 500.
24219: Maan 21 kesäyliopiston opetustuntien määrä oli arviolta noin 80 000.
24220: Aikuisten ammatiilisen peruskoulutuksen ja jatkolinjojen opiskelijamäärän arvioi-
24221: daan olleen noin 45 000. Myös täydennyskoulutus on ollut laajaa. Vuoden aikana
24222: perustettiin yksi uusi ammatillinen aikuiskoulutuskeskus.
24223: 5.2. Ammattitutkinnot ja kielitutkinnot
24224: Vuoden 1996 aikana on jatkettu ammattitutkintolain toimeenpanoa. Vuoden
24225: loppuun mennessä on vahvistettu kaikkiaan 218 tutkinnon perustetta. Tutkintora-
24226: kenteeseen on vahvistettu yhteensä 290 tutkintonimikettä, joista ammatillisia
24227: perustutkintoja 72, ammattitutkintoja 130 ja erikoisammattitutkintoja 88. Tutkinto-
24228: järjestelmä on päätetty ottaa käyttöön kaikilla työelämän lohkoilla. Tutkintotoimi-
24229: kuntia on asetettu 216 ja sopimusoppilaitoksia on vajaa 244. Tutkintoon tähtääviin
24230: koulutusohjelmiin osallistui vuonna 1996 noin 25 000 henkilöä. Tutkintoja suoritet-
24231: tiin noin 10 000.
24232: Yleisiä kielitutkintoja suoritettiin vuoden aikana kahdeksassa kielessä noin 1 900.
24233: 5.3. Lainsäädäntö ja rahoitusjfujestelmä
24234: Vuoden 1996 aikana valmisteltiin laki ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta.
24235: Se tuli voimaan vuoden 1997 alussa. Aikaisempi hajanainen rahoitusjärjestelma
24236: koottiin kokonaisuudeksi, jossa rahoitus perustuu lääninhallitusten sekä oppilaitos-
24237: ten ja muiden koulutuksen järjestäjien välillä tehtäviin hankintasopimuksiin.
24238: Kuntien maksuosuuksista luovuttiin. Samassa yhteydessä muutettiin ammatillisista
24239: aikuiskoulutuskeskuksista annettua lakia niin, että sen piiriin tulivat myös valtakun-
24240: nalliset erikoisoppilaitokset.
24241: 5.4. Kansainvälistäminen
24242: Kansanopistot ovat jatkaneet kansainvälistämisohjelmaa, joka niille myönnetyn
24243: kehittämismäärän avulla mahdollistaa opistokohtaisten kansainvälistämisohjelmien
24244: laatimisen. Kansalaisopistoissa on käynnistetty vastaava ohjelma.
24245: Myös aikuiskoulutuksen osalta Suomen ED-jäsenyys on merkinnyt uusia haasteita.
24246: Leonardo- ja Socrates -koulutusohjelmien hakukierroksiila suomalaiset aikuisoppi-
24247: laitokset ovat menestyneet hyvin. Rakennerahastojen kautta rahoitettavissa hank-
24248: keissa huomattava osa on aikuiskoulutushankkeita. Myös EU:n Elinikäisen oppimi-
24249: sen vuoden 1996 tapahtumia on järjestetty runsaasti kertomusvuoden aikana.
24250: Valtioneuvosto asetti kertomusvuonna komitean laatimaan kansallisen elinikäisen
24251: oppimisen strategian.
24252: 
24253: 
24254: 6. Korkeakoulut ja tutkimus
24255: 6.1. Mitoitus, suunnittelu ja hallinto
24256: Korkeakoululaitoksen keskeisimmät tavoitteet on asetettu laissa korkeakoululaitok-
24257: sen kehittämisestä (1052/86) ja valtioneuvoston 21.12.1995 vahvistamassa koulu-
24258: tuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa
24259: vuosiksi 1995 - 2000.
24260: 414                               Opetusministeriö
24261: 
24262: Kehittämissuunnitelmassa yliopistojen tutkintoon tähtäävän koulutuksen aloituspaik-
24263: katavoite on noin 20 000, joista runsaat 15 000 on suunnattu nuorisoikäisille ja
24264: 4 000 - 5 000 toista tutkintoa suorittaville tai muille aikuistavoitteisesti opiskelevil-
24265: le. Vuonna 1996 yliopistoissa aloitti opintonsa 17 400 uutta opiskelijaa, opiskelijoi-
24266: ta on kaikkiaan yli 135 000.
24267: Ammattikorkeakouluopetusta annettiin vuonna 1996 9 vakinaisessa ja 19 väliaikai-
24268: sessa ammattikorkeakoulussa. Valtioneuvosto myönsi toimiluvan 7 uudelle vakinai-
24269: selle ammattikorkeakoululle 1.8.1997 alkaen ja päätti kokeilujen laajentamisesta.
24270: Näin vuonna 1997 tulee olemaan 16 vakinaista ja 14 väliaikaista ammattikor-
24271: keakoulua.
24272: Väliaikaisissa ja vakinaisissa ammattikorkeakouluissa aloitti vuonna 1996 tutkin-
24273: toon johtavat opinnot noin 20 000 opiskelijaa, joista nuorten koulutuksessa vajaat
24274: 15 000 ja aikuiskoulutuksessa runsaat 5 000. Nuorten opiskelijamäärä vuonna 1996
24275: oli vajaat 37 000. Kehittämissuunnitelman mukaan ammattikorkeakouluihin tullaan
24276: ottamaan vuonna 2000 noin 32 600 opiskelijaa. Aloituspaikoista on nuorisoikäisille
24277: varattu noin 24 000 paikkaa ja aikuisikäisille noin 8 600 paikkaa.
24278: Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että opiskelupaikka yliopistoissa tai ammatti-
24279: korkeakouluissa tarjotaan 60 - 65 %:lle ikäluokasta.
24280: Opetusministeriö ja yliopistot tekivät vuonna 1996 tulossopimukset kaudelle 1997 -
24281:  2000. Sopimuksissa määriteltiin sekä yliopistolaitoksen yleiset että yliopistokohtai-
24282: set toiminnan tavoitteet ja sovittiin yliopistojen määrärahojen jaosta kehyksen
24283: puitteissa. Tavoitteena kaudella 1997 - 2000 on mm. keskimäärin 10 700 maisteri-
24284: tason tutkintoa vuodessa ja 890 tohtorin tutkintoa vuodessa.
24285: Yliopistolaitoksen tulosohjausta arvioitiin vuonna 1996 opetusministeriön ja
24286: yliopistojen yhteisessä työryhmässä. Tulosohjausta tullaan kehittämään työryhmän
24287: ehdotusten pohjalta mm. siirtymällä vuodesta 1998 alkaen kolmevuotiseen sopimus-
24288: kauteen, lisäämällä tavoitteiden ja määrärahojen välistä yhteyttä sekä selkeyttämällä
24289: tuloksellisuusrahanjaon kriteereitä.
24290: Yliopistojen toimintamenojen määräytymisperusteita kehitettiin vuonna 1996 siten,
24291: että vuoden 1997 budjetista alkaen perusrahoi tus jaetaanyliopistoille laskennallisel-
24292: la menettelyllä. Laskennallinen perusrahoitusmalli perustuu koulutusaloittain
24293: kustannuspainotettuihin tutkintotavoitteisiin. Mallia kehitetään edelleen.
24294: Opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen välillä käytiin tavoite- ja tulosneuvot-
24295: telut ja laadittiin sopimukset vuoden 1997 tavoitteista. Sopimuksiin sisältyivät
24296: ammattikorkeakouluJen yhteiset tavoitteet sekä ammattikorkeakoulukohtaiset
24297: tavoitteet ja toimenpiteet keskeisillä painopistealueilla. Sopimusten liitteenä on
24298: myös ammattikorkeakoulun oma arvio toiminnastaan ja tuloksistaan edelliseltä
24299: kaudelta.
24300: Ammattikorkeakoulusektorin ja yliopistosektorin tavoite- ja tulosohjausjärjestelmiä
24301: on yhteensovitettu kansallisen korkeakoulupolitiikan kehittämiseksi.
24302: 
24303: 6.2. Rakenteellinen kehittäminen
24304: Yliopistojen rakenteellista kehittämistä jatkettiin vuonna 1996. Tavoitteena on, että
24305: yliopistot kehittävät omaa profiloitumistaanja sopeuttavat koulutus- ja tutkimustoi-
24306: mintansa taloudellisten edellytysten mukaiseksi. Rakenteellinen kehittäminen,
24307: rationalisointi ja arviointi on pysyvä osa yliopistojen toimintaa. Yliopistot kohden-
24308: sivat rakenteellisen kehittämisen kautta vapautuvia voimavaroja painoaloilleen.
24309:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        415
24310: 
24311: Yliopistoissa jatkettiin valtioneuvoston 18.6.1993 päättämän rakenteellisen kehittä-
24312: misohjelman toteuttamista vuonna 1996 siten, että
24313: * Kuopion yliopiston hammaslääketieteellinen tiedekunta lakkautettiin
24314: * Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistojen lääketieteen voimavaravähennyksiä
24315: toteutettiin, vähennysohjelma jatkuu vuoden 1998 loppuun asti
24316: * Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen korkeakoulun yhteistoiminnan
24317: kehittämisprojektia jatkettiin
24318: * Rovaniemen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos liitettiin Lapin yliopistoon
24319: * Kaikissa yliopistoissa toteutettiin tavoitetta siirtää vuoden 1996loppuun mennes-
24320: sä opetuksen ja tutkimuksen vapautuvista voimavaroista 5 % vahvuusaloille ja
24321: 10 % tukitoimien vapautuvista voimavaroista perustoimintoihin
24322: * Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan rakentamistekniikan osasto tullaan
24323: lakkauttamaan vuoden 2000 loppuun mennessä
24324: Kehittämissuunnitelman mukaan ammattikorkeakoulu-uudistus toteutetaan vuosina
24325: 1996 - 2000. Ammattikorkeakouluopetukseksi kehitetään kaikki ammatillinen
24326: korkea-asteen koulutus ja suurin osa opistoasteen koulutuksesta. Opistoaste nyky-
24327: muodossaan poistuu.
24328: Ammattikorkeakoulukokeiluja laajennetaan niin, että kaikki potentiaalinen koulutus
24329: on vakinaisen tai väliaikaisen ammattikorkeakoulujärjestelmän piirissä vuonna
24330: 1998. Vakinaisten ammattikorkeakoulujen toimilupien myöntämisessä edetään
24331: laadun sekä kokeilu- ja kehittämistoiminnassa osoitetun näytön perusteella.
24332: Korkeakoulujen arviointia koskevissa asioissa korkeakouluja ja opetusministeriötä
24333: avustamaan perustettiin vuoden 1996 alussa opetusministeriön yhteyteen korkea-
24334: koulujen arviointineuvosto.
24335: 
24336: 6.3. Perustutkinnot ja opiskelijavalinta
24337: Yliopistollisten tutkintojen uudistamistyötä jatkettiin valmistelemalla uudet
24338: tutkintoasetukset oikeustieteelliselle koulutusalalle ja psykologian koulutusalalle.
24339: Asetukset tulivat voimaan 1.8.1996. Tutkintorakenteen uudistustyö saatetaan
24340: loppuun vuoden 1997 aikana. Uudistuksella tähdätään kansainvälisesti vertailukel-
24341: poisen tutkintorakenteen aikaansaamiseen, kansallisen ja kansainvälisen opiskelija-
24342: liikkuvuuden edistämiseen, joustavaan opintojen yhdistelymahdollisuuteen sekä
24343: opintojen kulun jäntevöittämiseen.
24344: Hallitusohjelman mukaisesti opetusministeriö käynnisti ohjelman suomalaisten
24345: matematiikan ja luonnontieteiden osaamistason nostamiseksi OECD-maiden
24346: parhaaseen neljännekseen. Ohjelma toteutetaan vuosina 1996 - 2002. Siitä vastaavat
24347: opetus- ja tutkimusviranomaiset, minkä lisäksi ohjelmaa toteuttamaan on kutsuttu
24348: alan järjestöt sekä teollisuus ja tiedotusvälineet.
24349: Kertomusvuoden aikana valmisteltiin koulutuksen kansainvälistymisen ja kiel-
24350: tenopetuksen kehittämisen toimenpideohjelma, jonka toimeenpano käynnistetään
24351: vuoden 1997 alusta.
24352: Opetusministeriön Venäjä-ohjelman toimeenpanoa jatkettiin perustamalla valtakun-
24353: nallinen Venäjä-keskus Helsingin yliopistoon ja aloittamalla alan verkosto-yliopis-
24354: ton valmistelu. Aasia-ohjelman toimeenpanoa jatkettiin perustamalla verkostoyli-
24355: opisto.
24356: Yliopistojen kansainvälistä yhteistyötä sekä opiskelija-, opettaja- ja asiantuntijavaih-
24357: toa laajennettiin edelleen. Myös Suomeen tulevien ulkomaisten vaihto-opiskelijoi-
24358: 416                               Opetusministeriö
24359: 
24360: den määrä on nousussa. Yliopistojen kansainvälisen toiminnan laajuutta kuvaava
24361: seurantajärjestelmä valmisteltiin ja sen toimeenpano aloitettiin.
24362: Kertomusvuoden aikana on osallistuttu EU :n neuvoston ja komission tutkimusta,
24363: koulutusta ja tutkintojen tunnustamista koskevien komiteoiden ja työryhmien
24364: työskentelyyn. Lisäksi on osallistuttu rakennerahastoihin liittyvään valmisteluun ja
24365: toimintaan. Yliopistojen uusi kaksiportainen tutkintorakenne on toimeenpanovai-
24366: heessa, tavoitteina kansainvälinen vertailukelpoisuus, koulutusohjelmien laaja-
24367: alaisuus, joustava sivuaineopiskelu sekä toimivat työelämäyhteydet Uusi asetus
24368: korkeakoulututkintojen järjestelmästä on valmisteltu.
24369: Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämislinjat on sovittu ja koulutuspaikkojen
24370: käytön seurantaa valmisteltu tavoitteena se, että kukin yliopistoon opiskelijaksi
24371: hyväksytty käyttää samana vuonna vain yhden opiskelupaikan. Haku- ja valintavai-
24372: heen koordinaatiota ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä on parannettu.
24373: Vuonna 1996 käyttöönotetun uuden ylioppilastutkinnon painoarvoa on pyritty
24374: lisäämään ja korkeakoulujen valintakokeita keventämään.
24375: 6.4. Komeakoulujen aikuiskoulutus
24376: Yliopistojen toteuttaman täydennyskoulutuksen nykytilannetta luonnehtivat määräl-
24377: linen kasvu, opetusratkaisujen kehittyminen ja vakiintuminen osaksi yliopistojen
24378: toimintaa.
24379: Täydennyskoulutuskurssien lukumäärä on kasvanut kolmessa vuodessa yli 50 %,
24380: vuonna 1995 kursseja järjestettiin 3 680. Opiskelijoita oli lähes 100 000.
24381: Määrällisen kasvun rinnalla on tapahtunut voimakasta kehitystä kurssien tuotevali-
24382: koimassa. Lyhytkurssitoiminta ei enää ole yleisin koulutuksen toteutusmuoto, vaan
24383: sen rinnalla on kasvavassa määrin sekä pitkiä kursseja että laajoja koulutusohjel-
24384: mia. Vuonna 1995 pitkien kurssien ja koulutusohjelmien osuus oli kurssien
24385: lukumääränä arvioiden noin 50 %ja opetustunteina yli 90 %.
24386: Täydennyskoulutuksen tarjonta suuntautuu erityisesti opetus-, sosiaali- ja terveys-
24387: sektoreille, joilla toteutetaan lähes puolet kaikista kursseista. Koska työhallinnon
24388: tilaama koulutus ei massatyöttömyyden vallitessa kohdistu tarvittavassa määrin
24389: akateemiseen ryhmään, järjestettiin omaehtoista täydennyskoulutusta noin 3000
24390: työttömälle korkeakoulututkinnon suorittaneelle.
24391: Avoimen yliopisto-opetuksen kehittymistä kuvaavat opiskelijamäärän kasvu,
24392: opiskelumenetelmien kehittyminen ja opetustarjonnan alueellinen laajeneminen.
24393: Vuonna 1995 opiskelijoita oli noin 73 000. Opetusta toteutetaan noin 200 kunnassa,
24394: yhteistyössä 300 oppilaitoksen kanssa. Vuodesta 1993 avoimen yliopisto-opetuksen
24395: tarjontaa on lisätty huomattavasti työllisyyspoliittisin perustein, samalla poistettiin
24396: ikäraja ja oppiainevalikoimaa kehitettiin vastaamaan erityisesti nuorten ikäluokkien
24397: koulutustarpeita. Kasvava avoimen yliopisto-opetuksen muoto on myös ikäihmisten
24398: yliopisto.
24399: Avoimessa yliopisto-opetuksessa on vuodesta 1987 tehty määrätietoista monimuoto-
24400: opetuksen kehittämistyötä. Huomattava osa opetuksesta toteutetaan jo monimuotoi-
24401: sesti. Opetuksessa käytetään kasvavassa määrin sähköisiä viestimiä.
24402: 6.5. Tutkijankoulutus
24403: Tohtorin tutkinnon suorittaneiden määrä on 1990-luvulla kasvanut asetettujen
24404: tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 1995 suoritettiin 765 tohtorin tutkintoa.
24405:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       417
24406: 
24407: Tutkijankoulutuksen laatu ja tohtoriopintojen tehostuminen ovat merkittävästi
24408: lisääntyneet nelivuotisen tutkijakoulujärjestelmän käynnistyttyä vuonna 1995.
24409: Yhteensä 93 valtakunnallisessa tai tieteenalakohtaisessa tutkijakoulussa on kaikki-
24410: aan 3 500 jatko-opiskelijaa, joista opetusministeriön rahoituksella 950 opiskelijaa
24411: ja Suomen Akatemian rahoituksella noin 500 jatko-opiskelijaa. Loput saavat
24412: rahoituksensa yliopistojen ja säätiöiden kautta. Tutkijakoulut tarjoavat opiskelu-
24413: mahdollisuuden noin 20 %:lle kaikista jatko-opiskelijoista.
24414: Tutkijakoulujärjestelmää perustettaessa päätavoitteina olivat koulutuksen laadun ja
24415: tehokkuuden kohottaminen, kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön ja verkottumi-
24416: sen lisääminen sekä jatko-opiskelun päätoimisuuden avulla toteutuva väittelijäiden
24417: keski-iän alentuminen.
24418: Tutkijakoulujen perustamisen myötä Suomeen on luotu tärkeimmät tutkimusalueet
24419: kattava tutkijakoulu verkosto, joka muodostuu toisaalta yhteen laitokseen tai yhdelle
24420: paikkakunnalle keskittyvistäja toisaalta valtakunnallisista usean laitoksen yhteisistä
24421: tutkijakouluista. Tutkijakoulujen opiskelijoista 80 %tekee väitöskirjaansa päätoimi-
24422: sesti. Sukupuolten tasa-arvo tutkijaksi kouluttautumisen mahdollisuuksissa on
24423: tutkijakouluissa toteutunut hyvin, tutkijaopiskelijoista 48 % on naisia.
24424: Tutkijakoulujärjestelmän kehittämiseksi tehtiin vuonna 1996 kaksi selvitystä,
24425: tutkijakoulujen johtajille sekä tutkijaopiskelijoille. Kyselytutkimusten perusteella
24426: voidaan todeta, että suurin osa tutkijakouluista toimii hyvin ja tehokkaasti. Vuonna
24427: 1995 käynnistyneet tutkijakoulut arvioidaan vuoden 1998 aikana ja uudet nelivuoti-
24428: set tutkijakoulut käynnistyvät vuoden 1999 alussa.
24429: 
24430: 6.6. Tutkimus
24431: Suomen Akatemiassa valmistellaan parhaillaan selvitystä suomalaisen tieteen tilasta,
24432: tulevaisuudennäkymistä ja kehittämistarpeista. Selvitys valmistuu vuoden 1997
24433: aikana ja tulee olemaan tärkeä arvioitaessa vuosituhannen vaihteen koko tiedejärjes-
24434: telmää koskevia kehittämistoimenpiteitä ja suuntauksia.
24435: Tutkimustyön edellytyksiin ja tutkijaryhmien muodostamiseen yliopistoissa on
24436: kiinnitetty erityistä huomiota: opetusministeriö asetti vuonna 1996 työryhmän
24437: selvittämään tutkimusympäristöjen kehittämiseen liittyviä ongelmia sekä väitöskirja-
24438: työn jälkeisen tutkijankoulutuksen ja nuorten tutkijanuran kehittämiseen liittyviä
24439: kysymyksiä.
24440: Kansainvälisten yhteyksien lisäämiseksi yliopistoille on luotu selkeät kansainvälisen
24441: yhteistyön toimintalinjat, joilla pyritään kansainvälisyyden lisäämiseen yliopistojen
24442: toimintojen kaikilla tasoilla. EU :n tutkimusohjelmiin osallistumisen helpottamiseksi
24443: on järjestetty tukipalveluja ja tehostettu tutkimusohjelmiin osallistuvien suomalais-
24444: ten organisaatioiden toimintaa sekä selkeytetty niiden välistä työnjakoa. Euroopan
24445: unionin IV tutkimuksen puHeohjelmaan suomalaiset yliopistot ovat osallistuneet
24446: aktiivisesti. Kansainvälisen tutkimusyhteistyön kehittäminen Itämeren piirissä,
24447: erityisesti Baltian maiden kanssa on tullut yhä ajankohtaisemmaksi. Venäjän
24448: tutkimusta koskeva tutkimusohjelma on meneillään Suomen Akatemiassa.
24449: Yliopistojen tutkimustoiminnan kehittämisessä on otettu huomioon erityisesti sellai-
24450: set tutkimusalat,joiden avulla voidaan tehokkaasti tukeakansainvälisesti kilpailuky-
24451: kyisen teollisuuden kasvua Suomessa. Määrärahoja on suunnattu korkeakoulujen
24452: ja yritysten yhteisiin koulutus- ja tutkimushankkeisiin kotimaista tuotantoa edistä-
24453: vääojakansantalouden tuotantorakenteen monipuolistamiseen tähtäävään tutkimus-
24454: toimintaan.
24455: 
24456: 14 370147
24457: 418                               Opetusministeriö
24458: 
24459: Hallituksen syyskuussa 1996 tekemä päätös valtion tutkimusrahoituksen kasvatta-
24460: misesta vuosina 1997 - 1999 noin 1,5 miljardilla markalla antaa edellytykset
24461: huippuluokan tieteellisen työn kehittymiselle niin, että mahdollisimman monilla tie-
24462: teenaloilla voitaisiin saavuttaa korkeatasoisia kansainväliseen kärkeen yltäviä
24463: tuloksia. Päätöksellä pyritään samalla työllisyyden ja kestävän kasvun edellytysten
24464: turvaamiseen.
24465: Valtion tutkimuspanostuksen nostaminen tarkoittaa samalla sitä, että Suomi nousee
24466: vuosituhannen loppuun mennessä 2,9 %:n BKT-osuudellaan Euroopan merkittä-
24467: vimpien tutkimustoimintaan panostavien maiden rinnalle. Saman suuruusluokan
24468: panostukset ovat tutkimustoimintaan käytettävissä vain Saksassa, Sveitsissä ja
24469: Ruotsissa. Muista OECD -maista vain Yhdysvallat ja Japani panostavat yhtä
24470: voimakkaasti T&K -toimintaan.
24471: Lakia ja asetusta kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta muutettiin 1.11.1996
24472: lukien siten, että tutkimuskeskuksen tehtäviin lisättiin suomalaisen viittomakielen
24473: ja romanikielen tutkimus ja huolto. Tutkimuskeskukseen perustettavien suomalaisen
24474: viittomakielen ja romanikielen lautakuntien tehtävänä on toimia asiantuntijaeliminä,
24475: jotka alallaan päättävät kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista tai yleisluontei-
24476: sista suosituksista.
24477: 6.7. Tietostrategiaohjelma
24478: Tietoyhteiskuntaohjelmaa toteutettiin Koulutuksen ja tutkimuksen tietostratef;iassa
24479: ja Kulttuurinen tietoyhteiskunta -strategissa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Toi-
24480: menpideohjelma käsittää vuodet 1995 - 1999. Vuonna 1996 osoitettiin ohjelmalle
24481: runsaat 240 milj. mk, josta pääosa käytettiin tietoteknisten laitteistojen uusimiseen
24482: ja lisäämiseen sekä tietoverkkojen kehittämiseen koulutus- ja tutkimuslaitoksissa,
24483: kirjastoissa ja museoissa.
24484: Tieto- ja tietoliikennetekniikan sekä sähkö- ja elektroniikkatekniikan koulutusta ja
24485: tutkimusta lisättiin. Elinikäisen oppimisen tavoitteiden mukaisesti tuettiin tietoverk-
24486: koja hyödyntävien opetussovellusten ja opetusmenetelmien sekä opettajakoulutuk-
24487: sen kehittämistä.
24488: Tietovarantojen saattamista verkkojen välityksellä käyttöön edistettiin tukemalla
24489: digitaalista uustuotantoa ja olemassa olevien aineistojen siirtämistä digitaaliseen
24490: muotoon.
24491: 
24492: 
24493: 7. Tekijänoikeuskysymykset
24494: Tekijänoikeusasioiden painopiste oli kertomusvuonna tekijänoikeuden kansainväli-
24495: sen sopimusjärjestelmän kehittämisessä. Maailman henkisen omaisuuden järjestön
24496: WIPO:n toimesta järjestetty diplomaattinen konferenssi hyväksyi joulukuussa kaksi
24497: uutta alan yleissopimusta. Sopimusten kulttuuripoliittinen ja taloudellinen merkitys
24498: on huomattava. Ne sisältävät määräyksiä mm. tekijänoikeudellisesti suojatun
24499: aineiston käyttämisestä tietoverkoissa. Suomen asema sopimuksen valmistelussa ja
24500: konferenssiin johtaneissa neuvotteluissa oli keskeinen. Diplomaattikonferenssin
24501: käsittelyn pohjana olleet sopimusehdotukset valmisteltiin opetusministeriössä
24502: kevään ja kesän aikana.
24503: EU:n neuvoston henkisen omaisuuden työryhmä keskittyi kertomusvuoden aikana
24504: WIPO:n diplomaattikonferenssia varten tehtävien yhteisön ehdotusten valmisteluun
24505: ja neuvottelukantojen koordinointiin. Suomi osallistui työryhmän toimintaan
24506: aktiivisesti.
24507:                         1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                         419
24508: 
24509: EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät tietokantojen oikeudellista
24510: suojaa koskevan direktiivin 11.3.1996. Komissio antoi 13.3.1996 kuvataiteen teki-
24511: jöiden jälleenmyyntikorvausta koskevan direktiiviehdotuksen, jonka käsittely ei
24512: edennyt kertomusvuoden aikana. Komissio antoi lisäksi marraskuussa tiedonannon
24513: vuonna 1995 julkaistuun vihreään kirjaan "tekijänoikeudet tietoyhteiskunnassa"
24514: liittyvistä yhteisön lainsäädäntöaikeista.
24515: Tekijänoikeuslain ja tekijänoikeusasetuksen kehittämisen painopiste oli vuoden
24516: aikana informaatio- ja kommunikaatioteknologian aiheuttamien muutostarpeitten
24517: selvittämisessä. Selvitystyö niveltyi käynnissä olleeseen kansainvälisen tekijänoi-
24518: keusjärjestelmän kehittämiseen. Opetusministeriön asettama tekijänoikeustoimikunta
24519: järjesti lokakuussa laajan kuulemistilaisuuden WIPO:n diplomaattikonferenssin
24520: sopimusehdotuksista.
24521: Hallitus antoi lokakuussa eduskunnalle tekijänoikeuslain muuttamista koskevan
24522: esityksen äänitteiden välillistä käyttöä koskevan sääntelyn selventämiseksi (HE
24523: 185/96). Esitys oli eduskunnan käsiteltävänä kertomusvuoden päättyessä.
24524: 
24525: 
24526: 8. Kulttuuri- ja taidepolitiikka
24527: 8.1. Yleistä
24528: Kulttuuri- ja taidepolitiikan lähivuosien yleistavoitteita ja kehittämisen suuntaviivo-
24529: ja on laajemmin käsitelty valtioneuvoston eduskunnalle keväällä 1993 antamassa
24530: kulttuuripoliittisessa selonteossa sekä eduskunnan syksyllä 1993 kertomuksessa
24531: antamassa vastauksessa. Hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset on kehittämistyössä
24532: myös otettu huomioon. Vuoden 1996 talousarvioon otetut tulostavoitteet saavutet-
24533: tiin yleisesti ottaen tai tavoitteissa edettiin lähelle tavoitteita. Seuraavassa tarkastel-
24534: laan tarkemmin asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumista:
24535: 
24536: 8.2. Kulttuurin ja luovuuden erityisprojekti
24537: Opetusministeriö jatkoi vuonna 1995 käynnistettyä kolmivuotista kulttuurin ja
24538: luovuuden erityisprojektia, jonka tavoitteena on kulttuurin arvostuksen ja painoar-
24539: von lisääminen nostamalla esiin ja tukemalla merkittäviä käytännön kulttuurihank-
24540: keita. Projekti perustuu suosituksiin, joita eduskunnan sivistysvaliokunta antoi
24541: vuoden 1993 kulttuuripoliittisesta selonteosta käydyn keskustelun yhteydessä ja sen
24542: toteutusta on valmisteltu kansanedustajista ja opetusministeriön virkamiehistä
24543: koostuvassa asiantuntijatyöryhmässä.
24544: Valtion vuoden 1996 talousarviossa erityisprojektia varten oli 8 miljoonan markan
24545: määräraha, joka on käytetty korkeaa laatua tavoitteleviin pilottiprojekteihin.
24546: Kuluvana vuonna käynnistettiin myös KEPPI-projektin raportointihanke, jota
24547: toteuttamaan valittiin opetusministeriön ulkopuolinen raportointiryhmä. Kulttuurin
24548: ja luovuuden erityisprojektin loppuraportti ilmestyy osana Suomen itsenäisyyden
24549: 80-vuotisjuhlavuoden viettoa ja se luovutetaan eduskunnalle eduskunnan juhlais-
24550: tunnossa joulukuussa 1997.
24551: 
24552: Kulttuurin ja luovuuden erityisprojekti jakautui seuraaviin teema-alueisiin vuonna
24553: 1996:
24554: 1. Lastenkulttuuri
24555: KEPPI-projektin lastenkulttuurille osoitetulla määrärahalla (1 650 000) tuettiin
24556: kaikkiaan 30 lastenkulttuurihanketta eri puolilla maata. Tukea myönnettäessä
24557: etusijalla olivat hankkeet, joissa lapset ovat itse mukana tekijöinä ja kokijoina sekä
24558: 420                               Opetusministeriö
24559: 
24560: hankkeet, jotka tavoittavat syrjäseutujenkin lapset. Lastenkulttuurihankkeista suurin
24561: osa jatkuu 1997.
24562: 2. Mestaruuden kynnyksellä
24563: Opetusministeriö hyväksyi "Mestaruuden kynnyksellä" -projektin piiriin 20 hanket-
24564: ta, joita avustettiin kaikkiaan 1 550 000 markalla. Tuetut hankkeet ovat luonteel-
24565: taan nuorten taiteilijaryhmien koulutus- ja työskentelyprojekteja, joista suurin osa
24566: jatkuu vuoteen 1997.
24567: 3. Kirjastoista tiedontalo- projekti
24568: Opetusministeriö myönsi 1.5 milj. markkaa kirjastojen Tiedon talo-projektia varten
24569: Suomen Kirjastoseuralle käytettäväksi yleisten kirjastojen tukemiseen elektronisen
24570: aineiston käyttöönotossa ja uuden kotimaisen verkkoaineiston tuotannon tukemi-
24571: seen.
24572: Vuosi 1996 oli projektin toinen toimintavuosi.
24573: Kirjastoseura jakoi 15.3.1996 avustuksia aineistotuotantoon 31 hakijalle.
24574: Tiedon talo-projektissa on 19.2.1996 alkaen toiminut kolme päätoimista suunnitteli-
24575: jaa. Suunnittelijoiden tehtäviin kuuluu mm. Internetin sisällön jäsentäminen ja
24576: tiedonhaun kehittäminen yleisten kirjastojen käyttöä varten, kirjastojen Internet-työn
24577: koordinointi ja seuranta, kansainvälisten yhteyksien ylläpitäminen sekä Suomen
24578: yleisten kirjastojen www-sivujen (SYKE) ylläpitäminen. Sivujen ylläpitoon liittyy
24579: Internetin sisällön seurantaa ja seulontaa sekä erilaisten työvälineiden testausta ja
24580: arviointia.
24581: Projekti järjesti vuonna 1996 kaksi Tiedon talo-työkokousta, toisen Tampereella ja
24582: toisen Oulussa.
24583: Vuoden 1996 loppuun mennessä lähes 60 % Suomen yleisistä kirjastoista käyttää
24584: Internet- tietoverkkoa.
24585: Projekti jatkuu vielä vuonna 1997.
24586: 4. Audiovisuaaliset hankkeet 1 Kulttuuria kanaville
24587: Projektin tavoitteena on välittää taiteen ja kulttuurielämän ilmiöitä televisiokanavil-
24588: la ja muilla audiovisuaalisilla keinoilla kansalaisten saataville. Vuoden 1996 aikana
24589: on valmisteltu pilottihankkeita ja sopimusmallia, jolla televisioyhtiöt ja kulttuurilai-
24590: tokset voivat sopia pidemmällä tähtäyksellä ooppera- ja tanssiesitysten transmis-
24591: sioinnista. Tämän lisäksi on tuettu kahta korkeatasoista audiovisuaalista hanketta
24592: kaikkiaan 80 000 markalla.
24593: 5. Monikulttuurisuus ja kulttuuriperintö
24594: 5.1 Monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus
24595: Monikulttuurisuotta ja suvaitsevaisuutta sekä rasismin vastaisuutta edistäviä
24596: hankkeita tuettiin vuonna 1996 kaikkiaan 1 350 000 markalla. Määrärahasta suurin
24597: osa eli 1 000 000 mk myönnettiin Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:lle Euroo-
24598: pan neuvoston rasismin, vierasvihan, antisemitismin ja suvaitsemattomuuden
24599: vastaisen nuorisokampanjan jatkamiseen.
24600: 5.2 Perinnekulttuuri ja käden taitojen elvyttäminen
24601: Vuonna 1996 käynnistettiin uusi projekti "Kädenjälki", jonka kautta tuetaan mm.
24602: perinteisten käsityötaitojen ja ammattien ylläpitoon tähtääviä koulutushankkeita.
24603: 500 000 markan suuruisen määrärahan jakoi Käsi- ja taideteollisuusliitto kaikkiaan
24604: 13 paikalliselle hankkeelle.
24605: 6. Kulttuurin sisällöllisten vaikutusten tutkimus
24606: KEPPI-rahoituksen turvin on tuettu yhteensä 500 000 markalla viittä tutkimushan-
24607: ketta, jotka käsittelevät kulttuurin merkitystä ihmisen henkiselle kasvulle. Kaikki
24608: mukaanotetut tutkimushankkeet jatkuvat vuonna 1997.
24609:                         1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                           421
24610: 
24611: 
24612: 
24613: 8.3. Kirjastotoimen muu kehittäminen
24614: Työryhmä sai valmiiksi ehdotuksensa uudeksi kirjastolaiksi. Ehdotuksessa kirjasto-
24615: palvelujen järjestäminen esitetään kunnan tehtäväksi, valtion alueelliseksi hallintovi-
24616: ranomaiseksi esitetään säädettäväksi lääninhallitus, kirjastopalvelujen arviointi
24617: esitetään kunnan ja opetusministeriön tehtäväksi, henkilöstön kelpoisuusehtoja
24618: esitetään säädettäviksi aiempaa yksityiskohtaisemmin ja kuntien välistä yhteistyötä
24619: korostetaan.
24620: Vuoden 1995 kirjastotilastot osoittivat, että kirjastojen käyttö on edelleen hieman
24621: kasvanut (1 %). Käyttömenojen osalta oli nähtävissä pientä talouden elpymistä,
24622: mutta esim. kirjallisuuden hankintaan tarkoitetut määrärahat vähenivät vieläkin noin
24623: 3%.
24624: Vuonna 1996 kirjastoille myönnettiin kirjallisuuden ostotukirahoitusta 1 100 000
24625: mk ja kulttuurilehtien tilaustukea 150 000 mk.
24626: Suomi tietoyhteiskunnaksi -projektin varoista myönnettiin avustuksia 231 hankkeelle
24627: yhteensä 10 milj. mk. Tällä rahalla on palkattu jokaiseen maakuntakirjastoon
24628: alueellinen verkkoasiantuntija avustamaan alueen kirjastoja tietoverkkoasioissa.
24629: Pienet alle 2000 asukkaan kunnat saivat avustusta myös laitehankintoihin. Muuten
24630: avustuksia voi käyttää henkilöstön koulutukseen, tietoliikennekustannuksiin ja
24631: verkkoyhteyksien kehittämiseen. EU:n rakennerahastorahoitusta myönnettiin vuoden
24632: aikana 8 kirjastohankkeelle, joiden sisältö liittyi tietoverkkojen käyttöön. Opetusmi-
24633: nisteriö rahoitti 31 kokeiluhanketta, joissa teemana oli Kirjasto kulttuurisena koh-
24634: taamispaikkana, yhteensä 900 000 markalla.
24635: Kirjastotilojen rakentaminen ja tilojen peruskorjaus oli vilkasta. Vuonna 1996
24636: valtionosuutta myönnettiin 26 rakennushankkeelle ja 9 kirjastoauton hankintaan.
24637: 
24638: 8.4. Taiteen edistäminen
24639: Taiteilijan sosiaalista asemaa selvittäneen toimikunnan (1 0: 1995) ja sitä seuranneen
24640: verotuskysymyksiin keskittyneen virkamiestyöryhmän (39: 1995) esityksiä toteutet-
24641: tiin talousarvion puitteissa. Taiteilijakäsite määriteltiin hallinnon tarpeisiin taiteilijan
24642: verotuskohtelun yhdenmukaistamiseksi, sekä freelance taiteilijoiden verotuksen
24643: erityiskysymykset selvitettiin. Lisäksi kehitettiin taidetoimikuntien välistä yhteistyö-
24644: tä. Opetusministeriön esitys taiteilijan menovarauksen toteuttamiseksi ei ole edennyt
24645: jatkokäsi ttel yssä.
24646: Taiteilijoista hyvin heikossa asemassa oleville kuvataiteen tekijöille luotiin uusi
24647: näyttökorvausapurahajärjestelmä (HE 158/1996), jota koskeva laki tulee voimaan
24648: vuoden 1997 syksystä lähtien.
24649: 8.5. Kansainväliset kulttuurisuhteet
24650: Euroopan unionin jäsenenä Suomi on osallistunut EU:ssa tapahtuvaan kulttuuripo-
24651: liittiseen valmisteluun. Keskeisin hanke on ollut joulukuussa hyväksytty päätöslau-
24652: selma, joka sisältää ohjeet kulttuurinäkökohtien huomioonottamisesta yhteisön
24653: toiminnassa. Myös kaikki EU:n tukitoimet kulttuurin alueella (Kaleidoskooppi -
24654: ohjelma sekä Rafael- ja Ariane -pilottiohjelmat) ovat kertomusvuonna olleet
24655: avoimia suomalaisille hakijoille ja niistä on saatu tukea kymmeniin hankkeisiin,
24656: joissa suomalaiset ovat mukana. EU:n neuvostossa on osallistuttu uusien kulttuu-
24657: riohjelmien valmisteluun. Kaleidoskooppi -ohjelmalla pyritään yhteistyön avulla
24658: edistämään taiteellista ja luovaa toimintaa sekä Euroopan kulttuurin tuntemusta.
24659: 422                               Opetusministeriö
24660: 
24661: Rafael -ohjelman tavoitteena on Euroopan kiinteän ja irtaimen kulttuuriperinnön
24662: vaaliminen ja tukeminen. Ariane -ohjelma tähtää kirjallisuuden käännösten ja muun
24663: kirja-alan yhteistyön lisäämiseen EU:ssa. Audiovisuaalisen alan Media II -ohjelma
24664: pyrkii edistämään alan koulutusta, tuotantojen kehittelyä ja jakelua.
24665: Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2000 yhdessä kahdeksan muun kaupun-
24666: gin kanssa valittu Helsinki on jatkanut tapahtuman valmistelua. Opetusministeriö
24667: asetti marraskuussa 1996 korkean tason työryhmän selvittämään valtion osallistu-
24668: mista hankkeeseen.
24669: 
24670: 
24671: 9. Liikunta ja nuorisonkasvatustyö
24672: 9 .1. Liikunta
24673: Vuoteen 2000 kestävä opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön
24674: yhteinen terveysliikunnan ohjelma Kunnossa kaiken ikää käynnistettiin vuonna
24675: 1995. Tavoitteena on saada 150 000 uutta liikunnanharrastajaa aikuisväestössä.
24676: Ohjelman toteuttamiseen myönnettiin kertomusvuonna opetusministeriön urheilu-
24677: budjetista 3 milj. mk ja sosiaali- ja terveysministeriön budjetista 850 000 mk.
24678: Opetusministeriö asetti syyskuussa 1996 työryhmän uudistamaan liikuntalakia.
24679: Työryhmän tehtävänä on laatia helmikuun loppuun mennessä 1997 esitys uudeksi
24680: liikuntalaiksi sekä arvioida ehdotusten kustannusvaikutukset.
24681: Opetusministeriö jatkoi vuonna 1994 alkanutta projektia sukupuolten tasa-arvon ja
24682: moniarvoisuuden edistämiseksi liikunnassa ja urheilussa. Tasa-arvohankkeisiin
24683: osoitettiin projektirahoitusta sekä myönnettiin Piikkarit-tunnustuspalkinto.
24684: Valtionavustusta saavia liikuntajärjestöjä oli vuonna 1996 yhteensä 115, näistä
24685: valtakunnallisia järjestöjä 107 ja alueellisia liikuntajärjestöjä kahdeksan. Järjestöille
24686: myönnettiin toiminta-avustuksina yhteensä 131,3 milj. mk. Lajiliittojen tulospe-
24687: rusteista valtionavustusjärjestelmää kehitettiin opetusministeriön asettamassa
24688: työryhmässä, jossa olivat edustettuina myös liikuntajärjestöt.
24689: Valtionosuutta saavia valtakunnallisia liikunnan koulutuskeskuksia on 11 ja
24690: alueellisia koulutuskeskuksia kolme. Valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksil-
24691: le myönnettiin valtionosuuksina ja -avustuksina vuonna 1996 yhteensä 87,2 milj.
24692: mk, josta veikkausvoittovaroja 77,5 milj. mk ja yleisiä budjettivaroja 9,7 milj. mk.
24693: Alueellisille liikunnan koulutuskeskuksille myönnettiin valtionosuutta 1,2 milj. mk.
24694: Kuntien liikuntatoimintaan myönnettiin valtionosuuksina veikkausvoittovaroista
24695: noin 108 milj. mk. Kuntien liikuntatoimen hallintorakenteessa on viime vuosina
24696: tapahtunut muutoksia, kun liikuntalautakunnista on siirrytty laaja-alaisempiin vapaa-
24697: aika- tai sivistystoimen lautakuntiin.
24698: Opetusministeriö myönsi liikuntatieteelliseen tutkimukseen yhteensä 18,3 milj. mk.
24699: Määrärahasta tuettiin liikuntatieteellisiä yhteisöjä ja liikuntatieteellisiä tutkimuspro-
24700: jekteja. Kertomusvuonna valmistui liikuntatieteen kehittämisohjelma "Liikuntatie-
24701: teen suunta vuoteen 2000".
24702: Vuoden 1996 valtion talousarvioissa osoitettiin liikuntalain tarkoittamien liikunta-
24703: paikkojen perustamishankkeiden avustamiseen 61 milj. mk. Määrärahasta 17 milj.
24704: mk oli hallituksen työllisyysohjelman mukaista peruskorjausrahaa. Peruskorjauksiin
24705: opetusministeriö osoitti yhteensä 22,6 milj. mk. Määrärahasta käytettiin 1,5 milj.
24706:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        423
24707: 
24708: mk liikuntapaikkarakentamiseen liittyvien kokeilu- ja tutkimusprojektien rahoittami-
24709: seen.
24710: 
24711: 9.2 Nuorisotyö
24712: Nuorisotyölaissa (235/95) laajennettiin nuorisotyön toimialuetta siten, että nuoriso-
24713: toiminnan tukemisen ohella toiseksi keskeiseksi alueeksi määriteltiin nuorten
24714: elinolojen parantaminen. Opetusministeriöllä on tässä työssä valtionhallinnon
24715: koordinaatiovastuu. Opetusministeriön asiantuntijaeliminä ovat toimineet nuo-
24716: risoasiain neuvottelukunta ja valtakunnallisten nuorisojärjestöjen valtioapuja
24717: valmisteleva toimikunta.
24718: Hallitusohjelmaan sisältyvää nuorten syrjäytymisen ehkäisyä on toteutettu siten, että
24719: pääpaino on ollut EU:n sosiaalirahaston tavoite 3-ohjelmaan sisältyvien innovatii-
24720: visten nuorten työpajojen kehittämisen tukemisessa. Vuoden 1996 aikana tuettiin 94
24721: EU-pajahanketta yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa. Kehittämistukea pajoille
24722: myönnettiin 16,7 milj. mk. Lisäksi käytettiin 4,8 milj. mk puhtaasti kansallisten
24723: (rahoitus) pajahankkeiden perustamiseen ja kehittämiseen. Nuorten työpajojen
24724: määrä oli vuonna 1996 noin 300 ja niissä työskenteli noin 6 000 nuorta kuuden
24725: kuukauden jaksoissa.
24726: Nuorten kesätyöllistämiseen pääosin yhteistyössä 4-H järjestön kanssa käytettiin 2,2
24727: milj. mk, jolla työllistyi noin 2000 koululaista ja opiskelijaa keskimäärin 2-4 viikon
24728: ajaksi.
24729: Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tuettiin erilaisiakehittämis- jakokeiluprojek-
24730: teja.Nuorisotutkimusohjelma 2000 teemana oli vuonna 1996 nuorten elämänhallinta
24731: ja syrjäytyminen. 1 milj. mk:lla on työskennellyt 11 apurahatutkijaa (8 htv) ja tutki-
24732: musteemoja on ollut 7. Lisäksi nuorisotutkimusmäärärahoista tuettiin suvaitse-
24733: vaisuutta käsitteleviä nuorisotutkimuksia 400 000 markalla (8 hanketta).
24734: Vuoden 1996 aikanajatkettiin nuorten elinolojen parantamiseen liittyvien verkosto-
24735: jen rakentamista kokeilu- ja kehittämishankkeilla kunnissa ja aluetasolla. Lisäksi
24736: arvioitiin nuorisoasian neuvottelukunnan toimintaa.
24737: Euroopan neuvoston nuorisokomitealle valmisteltiin pilottihankkeena Suomen
24738: nuorisopolitiikan maatutkinnan kansallinen raportti. Lisäksi nuorisoasiain neuvotte-
24739: lukunta tuotti yhteistyössä tilastokeskuksen kanssa kaksi nuorten elinoloja ja
24740: yhteiskunnallisia käsityksiä kuvaavaa barometriä.
24741: Opetusministeriö osallistui aluehallinnon kehittämiseen läänin nuorisotoimen osalta.
24742: Toimialueen peruspalveluina huolehdittiin kertomusvuoden aikana muun muassa
24743: seuraavista toimintakokonaisuuksista:
24744: A vustettiin 63 valtakunnallisen nuorisojärjestön ja niiden 193 piirijärjestön, kuuden
24745: palvelujärjestön ja 14 muun nuorisotyötä tekevän järjestön toimintaa 40 milj. mk:lla
24746: ja kehitettiin edelleen järjestöjen tulosperusteista tukijärjestelmää. Valtakunnallisten
24747: nuorisokeskusten (9) rakentamista tuettiin veikkausvoittovaroista 3,8 mmk:lla ja
24748: työllisyysvaroista 0,7 milj. mk:lla. Keskusten toimintaa tuettiin pääosin tulosperus-
24749: teisesti 6,7 milj. mk:lla. Keskusten käyttö on edelleen kasvanut ja toiminta-
24750: avustusten perusteena olevia nuorisokäyttövuorokausia ja kurssipäiviä oli vuonna
24751: 1996 noin 80 000 ja keskimääräinen tuki noin 80 mk/vrk.
24752: 424                              Opetusministeriö
24753: 
24754: Nuorisotyön valtionosuutena maksettiin kunnille laskennallisesti vuonna 1996 noin
24755: 43 milj. mk. Selvitysmies Kosken ehdotusten perusteella annettiin syksyllä nuoriso-
24756: työlain muutosesitys, jolla nuorisotyön valtionosuuksien laskentaperusteeksi
24757: ehdotettiin otettavaksi alle 29-vuotiaiden asukkaiden määrä ja samalla nuorisotyön
24758: valtionosuuden käyttö sidottiin periaatetasolla kuntien nuorisotoimintaan. Kuntien
24759: nuorisotyössä painopiste on siirtynyt edelleen perinteisestä vapaa-aikatoiminnasta
24760: nuorten elinolojen parantamiseen ja erityisesti nuorten työpajatoiminnan kehittämi-
24761: seen sekä muuhun nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.
24762: 
24763: 
24764: 10. Opintotuki
24765: Opintotukea myönnettiin lukuvuonna 1995 - 1996 noin 298 900 opiskelijalle.
24766: Näistä opintorahaa sai 281 200, aikuisopintorahaa 13 600, asumislisää 109 200 ja
24767: opintolainan valtiontakauksen 120 600. Opintotuen saajien määrä on laskenut
24768: edellisvuodesta 8400:lla, elin. 3 prosentilla. Lainatakauksen saajamäärä laski 9 700
24769: henkilöllä.
24770: Opintorahamenot laskivat 56 milj.mk ja olivat 2 938 milj.mk.                     Ai-
24771: kuisopintorahamenot olivat 155 milj. mk väheten 40 milj. mk:lla.
24772: Valtion takaaman opintolainakannan suuruus oli lukuvuoden päättyessä 10.6
24773: miljardia mk, josta uusimuotoisten lainojen osuus oli 2.2 miljardia mk. Luku-
24774: vuonna 1995 - 1996 myönnettiin uusia opintolainan valtion takauksia n. 1.4
24775: miljardia mk. Lukuvuoden päättyessä uutta opintolainaa oli 170 000 henkilöllä,
24776: joista 80 % opiskeli päätoimisesti. Vanhaa lainaa oli 332 450 henkilöllä. Korkotuen
24777: piirissä oleva lainakanta pieneni 1.6 miljardia mk, jonka seurauksena valtion
24778: korkotukimenot laskivat 96 miljoonalla mk:lla 130 miljoonaan markkaan. Valtio
24779: maksoi opintolainojen takaajana pankeille 128 miljoonaa markkaa. Vähennys oli
24780: noin 24 miljoonaa markkaa. Valtion korkoavustusmenot alenivat vuoden 1995 40
24781: miljoonasta markasta 35 miljoonaan markkaan.
24782: Opintotukimenot olivat noin 3 463 miljoonaa markkaa, jossa laskua edelliseen
24783: vuoteen verrattuna noin 5 % eli noin 192 miljoonaa markkaa. Opintotukimenojen
24784: aleneminen aiheutui säästötoimista ja korkotuen piirissä olevan opintolainakannan
24785: pienenemisestä.
24786: Vanhan opintolainan enimmäiskorkoa laskettiin 1.1.1996lähtien 0.5 prosenttiyksik-
24787: köä ja edelleen 1. 7.1996 lähtien 7.5 prosentista 7 prosenttiin. Koron määräytymis-
24788: perusteita selvitettiin edelleen ja päätettiin enimmäiskoron laskemisesta 1.1.1997
24789: lähtien 7 prosentista 6 prosenttiin ja opiskelijan korko-osuuden alentamisesta 4.25
24790: prosentista 3.75 prosenttiin. Muualla kuin vanhempiensa luona asuvien opiskelijoi-
24791: den täyteen opintotukeen oikeuttavaa ikärajaa päätettiin alentaa 1.8.1997lähtien 19
24792: vuoteen ja edelleen 1.8.1998 lähtien 18 vuoteen. Korkojen maksaminen valtion
24793: varoista laajennettiin vuoden 1996 alusta lähtien koskemaan myös äitiys- ja
24794: vanhempainrahan saajien ja työttömien uuden opintotukilain mukaisten lainojen
24795: korkoja. Opiskelijan omien tulojen perusteella tapahtuvan tarveharkinnan ja
24796: ylempää korkeakoulututkintoa varten tarkoitetun opintotuen enimmäisajan pidentä-
24797: mistä koskevien säännösten uudistustarpeita selvitettiin opetusministeriön asetta-
24798: massa työryhmässä, jonka työn pohjalta annettiin ylemmän korkeakoulututkinnon
24799: suorittamista varten tarkoitetun opintotuen enimmäisajan pidentämistä koskeva
24800: hallituksen esitys. Valtionosuusuudistuksen osana valmisteltiin lukion ja ammatillis-
24801: ten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatukea koskeva hallituksen esitys.
24802: Hallituksen säästöohjelman mukaisen 300 miljoonan markan opintotukimenojen
24803: leikkaukset vaikuttivat 1996 koko vuoden ajalta.
24804:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       425
24805: 
24806: 
24807: 
24808: 
24809: 11. Komiteat, toimikunnat ja työryhmät
24810: Luettelo eräistä komiteoista, toimikunnista ja työryhmistä, jotka ovat kertomusvuo-
24811: den aikana aloittaneet toimintansa tai luovuttaneet mietinnön tahi muistion.
24812: 
24813: Komiteat:
24814: Elinikäisen oppimisen komitea
24815: Asetettu 21.2.96, määräaika 30.9.97.
24816: Tehtävät mm.:
24817:       laatia kansallisen elinikäisen oppimisen strategia
24818: 
24819: Toimikunnat:
24820: Kansallisten kulttuuriesineiden lainsäädäntötoimikunta
24821: Asetettu 12.6.1996, määräaika 31.3.1997.
24822: Tehtävät mm.:
24823:       selvittää kulttuuriesineitä koskevan kansallisen lainsäädännön muutostarpeet
24824: Koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudistusta selvittävä toimikunta
24825: Asetettu 26.1.95, määräaika 29.2.96, muistio (1996:4).
24826: Tehtävät mm.:
24827:       selvittää koulutusta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen toteuttami-
24828:       sen edellytykset
24829: Valtion ja kirkon välisiä taloudellisia kysymyksiä käsittelevä toimikunta
24830: Asetettu 4.4.1996, määräaika 31.3.1997.
24831: Tehtävät mm.:
24832:       tehdä selvitys valtion ja kirkon taloudellisten suhteiden kehityksestä sekä sen
24833:       pohjalta tehdä ehdotus kustannusten kokonaisjaosta valtion ja kirkon kesken
24834:       ottaen huomioon kirkon maksettavien sosiaaliturvamaksujen perusteet,
24835:       kirkollisten rakennusten kiinteistöverotuksen sekä väestökirjanpidon, hautaus-
24836:       toimen ja tuomiokapitulilaitoksen kustannukset sekä muut mahdolliset
24837:       kustanusvaikutukset.
24838: 
24839: Työryhmät:
24840: Arkkitehtuuripoliittinen ohjelmatyöry hmä.
24841: Asetettu 8.2.1996, määräaika 4.5.1997
24842: Tehtävät mm.:
24843:       tehdä selvitys kansainvälisistä vastaavista ohjelmista ja arvioida niitä suoma-
24844:       laisen kulttuurin kannalta.
24845: Erikoislääkärityöryhmä
24846: Asetettu 12.6.1995, määräaika 31.5.1996, muistio (1996:31).
24847: Tehtävät mm.:
24848:       selvittää EU:n piirissä meneillään olevat erikoislääkärikoulutusta ja erikois-
24849:       lääkärin tutkintojen tunnustamista koskevat tavoitteet ja kehittämissuunnitel-
24850:       mat.
24851: Elokuva JOO-vuotta työryhmä
24852: Asetettu 3.2.1994, määräaika 28.6.1996, muistio (1996:38).
24853: Tehtävät mm.:
24854: 426                               Opetusministeriö
24855: 
24856:       vaikuttaa elokuvan ja elokuvakulttuurin aseman parantamiseen maassamme
24857:       siten, että näkökulmana on elokuvan historia, nykypäivä ja tulevaisuus.
24858: 
24859: Elokuvan rahoitustyöryhmä
24860: Asetettu 11.1.1996, määräaika 30.4.1996, raportti (1996:25).
24861: Tehtävät mm.:
24862:       kartoittaa !:'uomalaisen elokuvan tuotantoedellytysten parantamismahdolli-
24863:       suuksia.
24864: Helsinki-Euroopan kulttuuripääkaupunki -työryhmä
24865: Asetettu 22.11.1996, määräaika 28.2.1997.
24866: Tehtävät mm.:
24867:       valmistella ehdotus valtion osallistumisesta Helsinki-Euroopan kulttuuripää-
24868:       kaupunki 2000- hankkeen rahoitukseen
24869: Opetusministeriön tehtävien ja organisaation uudistamistyöryhmä
24870: Asetettu 21.12.1995, määräaika 31.3.1996.
24871: Tehtävät mm.:
24872:       laatia analyysi ministeriön tehtävistä sekä tehdä ehdotukset organisaation
24873:      kehittämisestä ja henkilöstöstrategiasta.
24874: Korkeakouluopiskelijoiden opintotuen tarveharkinnan kehittämistmpeiden työryhmä
24875: Asetettu 12.12.1995, määräaika 31.5.1996, muistio (1996:27).
24876: Tehtävät mm.:
24877:       selvittää korkeakouluopiskelijoiden opintotuen enimmäisaikaa sekä opiskeli-
24878:      jan omien tulojen perusteella suoritettavaa tarveharkintaa koskevien säännös-
24879:       ten kehittämistarpeita.
24880: Kätilöopetustyöryhmä
24881: Asetettu 20.12.1995, määräaika 31.3.1996, muistio (1996:24).
24882: Tehtävät mm.:
24883:       selvittää kätilökoulutuksen käytännön opetuksen/harjoittelun toteuttamisvaih-
24884:       toehdot ottaen huomioon kätilönkoulutuksesta annettujen direktiivien sekä
24885:       yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajankoulutuksessa annettujen
24886:       direktiivien koulutusrakenteelle ja harjoittelun järjestämiselle asettamat
24887:       vaatimukset ja tehdä käytännön opetuksen/harjoittelun toteuttamistapaa
24888:       koskevat tarvittavat ehdotukset
24889: Mediataiteen toimintakenttää selvittävä työryhmä
24890: Asetettu 22.5.1995, määräaika 29.2.1996, muistio (1996:13).
24891: Tehtävät mm.:
24892:       selvittää miten mediataiteen tuotantorakenteita ja rahoitusta voitaisiin kehittää
24893: Opiskelijavalinnan henkilötietotyöryhmä
24894: Asetettu 6.9.1995, määräaika 30.6.1996, muistio (1996:28).
24895: Tehtävät mm.:
24896:       selvittää minkälaisia henkilötietoja on tarpeen ja asianmukaista kerätä kou-
24897:       luosaston toimialaan kuuluvien oppilaitosten opiskelijavalinnassa ja mitä
24898:       tietoja saadaan rekisteröidä; selvityksessä tulee kiinnittää huomiota myös
24899:       Euroopan yhteisöjen lainsäädännön henkilötietojen tietosuojaa koskeviin
24900:       säännöksiin.
24901: Suomen ja venäjänkielisen peruskoulun ja lukion perustamistyöryhmä
24902: Asetettu 14.12.1995, määräaika 29.2.1996, muistio (1996:15).
24903: Tehtävät mm.:
24904:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      427
24905: 
24906:       tehdä esitys tarkoituksenmukaisesta koulumuodosta joko kunnan tai yksityise-
24907:       nä kouluna, koulun sijainnista sekä muista perustamiseen liittyvistä seikoista
24908: 
24909: Työväen keskusmuseotyöryhmä
24910: Asetettu 7. 5.1996, määräaika 31.10.1996.
24911: Tehtävät mm.:
24912:       tehdä esitys Työväen keskusmuseon pysyvästä sijaintipaikasta Tampereella,
24913:       esityksen tulee sisältää suunnitelma huonetilaohjelmasta, toteuttamisaikatau-
24914:       lusta, laitoksen perustamiskustannuksista käsittäen sekä rakennus- että
24915:       toimintakustannukset ja rahoituksesta.
24916: Venäjää koskevan opetuksen ja tutkimuksen verkostoyliopistohanke
24917: Asetettu 28.10.1996, määräaika 31.12.1997.
24918: Tehtävät mm.:
24919:       laatia ehdotus Venäjää koskevan tutkimuksen ja opetuksen verkostoyhteistyön
24920:       toiminta-ohjelmaksi ja toimenpiteiksi
24921: 
24922: Yliopistojen pernsrahoitustyöryhmä
24923: Asetettu 1.6.1996, määräaika 31.10.1996, muistio (1996:39).
24924: Tehtävät mm.:
24925:       laatia ehdotus menettelytavoista, joilla tutkimuksen osuus yliopistojen
24926:       rahoitusmallissa nykyistä paremmin voitaisiin ottaa huomioon.
24927:                            Maa- ja metsätalousministeriö
24928: 
24929: 
24930: 
24931: 
24932:                     Maa- ja metsätalousministeriö
24933: 
24934: 1. Yleistä
24935: Kertomusvuosi oli sääoloiltaan maataloustuotannolle koko maata ajatellen melko
24936: normaali. Peltoa oli viljelyksessä noin 1 946 100 hehtaaria eli 22 900 hehtaaria
24937: enemmän kuin edellisenä vuonna. Viljelyala kasvoi koska kesannointiala supistui
24938: noin 20 %. Puutarhasektorin avomaa-ala supistui, kasvihuoneala pysyi ennallaan ja
24939: omenoiden ja marjojen tuotantoala kasvoi.
24940: Viljan kokonaissato oli 3 711 milj. kiloa, mikä on 11 % edellisvuotta suurempi.
24941: Sen sijaan perunan, öljy kasvien, kuivaheinän, säilörehun, sokerijuurikkaan avomaa-
24942: vihannesten ja omenan satotasot laskivat. Ennakkotietojen mukaan lihan kokonais-
24943: tuotanto kasvoi kaikkiaan vajaat 5 %ja kulutus noin 2 %. Sianlihan ja naudanlihan
24944: tuotanto kasvoi vajaa 3 %, mutta siipikarjanlihan lähes 17 %. Sen sijaan maidon
24945: tuotanto väheni noin 1,5 %ja lampaanlihan tuotanto noin 14 %edelliseen vuoteen
24946: verrattuna. Kananmunien tuotanto laski edellisen vuoden vastaavasta ajasta 6 %ja
24947: kulutus noin 8 %. Kananmunien kulutuksen palautuminen vuoden 1994 tasoon
24948: johtuu mm. siitä, että hinnat nousivat noin viidenneksellä.
24949: Toisen jäsenyysvuoden myötä Suomi vakiinnutti paikkansa Euroopan unionin
24950: jäsenmaiden joukossa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla siirryttiin
24951: ensimmäisen vuoden totuttelusta rutiinien mukaiseen toimintaan. Ministeriön
24952: virkamiehet tekivät vuoden aikana yhteensä lähes 1 600 kokousmatkaa neuvoston
24953: ja komission valmistelu- ja päätöksentekoelinten kokouksiin, mikä on keskimäärin
24954: 30 kokousta jokaista työviikkoa kohden.
24955: Vuodelle 1996 ajoittuivat ennalta sovitun mukaisesti komission kanssa käydyt
24956: neuvottelut viimeisestä avoinna olleesta liittymissopimuksen mukaisesta maa- ja
24957: puutarhatalouden tukijärjestelystä, artiklan 141 nojalla maksettavasta ns. vakavien
24958: vaikeuksien tuesta. Alkuvuoden neuvottelujen jälkeen Suomi notifioi 3.6.1996
24959: komissiolle artiklan 141 nojalla kansallisen tuen Aja B tukialueille. Se perustui
24960: keskeisiltä osin viljelyssä oleville peltohehtaareille ja tuotannossa oleville eläimille
24961: maksettavaan tukeen. Jatkoneuvottelujenjälkeen komissio teki artiklan 141 mukai-
24962: sen tukipäätöksen 30.7.1996.
24963: 141-tukipaketti koostuu seuraavista kansallisista osista: kasvinviljelyn kansallinen
24964: tuki, korotettu investointituki, väliaikainen tulotuki tuotantosuuntaa muutettaessa,
24965: tuotannon monipuolistamistuki, maataloustuotannon lopettamistuki, korotettu
24966: siirtymäkauden tuki sekä tuki laatujärjestelmien kehittämiseen.
24967: Kertomusvuoden jälkipuoliskolla käytiin komission kanssa neuvottelut myös
24968: muutoksista liittymissopimuksen artiklan 142 mukaisen pohjoisen tuen ehtoihin.
24969: Niiden osalta komission lopullinen päätös siirtyi yli vuodenvaihteen.
24970: EU-osarahoitteiset horisontaaliset tavoite 5a-toimenpiteet, lähinnä maatalouden
24971: investointitukijärjestelmä ja nuorten viljelijöiden aloittamistuki, otettiin Suomessa
24972: käyttöön kertomusvuoden alkupuolella. Kokonaan kansallisin varoin tapahtuva
24973: rahoitustukitoiminta edellytti lukuisia komission notifiointipäätöksiä. Viimeiset
24974: valmistuivat kertomusvuoden lopulla.
24975:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       429
24976: 
24977: Vuoden 1996 eurooppalaista maatalouspolitiikkaa hallitsi BSE-tauti (ns. hullun
24978: lehmän tauti). Sen seurauksena, pidettiin mahdollisena BSE-taudin tarttumista myös
24979: ihmiseen, naudanlihan kulutus laski EU:ssa keskimäärin 10 %. Tautikriisin yh-
24980: teydessä annettiin brittiläisten naudanlihatuotteiden vientikieltoakoskeva komission
24981: päätös ja naudanliha-alan tuottajille maksettiin markkinatilanteen huonontumisen
24982: johdosta ylimääräisiä tukia. Maatalousministerit joutuivat kevään aikana kokoontu-
24983: maan kaksi ylimääräistä kertaa kriisin johdosta. Lokakuussa 1996 ministerit
24984: päättivät myös ensimmäisistä toimista, joiden tarkoituksena on vähentää naudanli-
24985: han ylituotantoa EU:ssa. Suomessa BSE-tautia ei ole esiintynyt. Lisäksi päätettiin,
24986: että Britanniasta 1980-luvulla Suomeen tuotuja nautaeläimiä ei käytetä ihmisen tai
24987: eläinten ravinnoksi.
24988: Muita merkittäviä maatalousalalla saavutettuja ratkaisuja vuoden 1996 aikana olivat
24989: mm. hedelmien ja vihannesten uudistetusta markkinajärjestelystä päättäminen,
24990: hormonien käyttökielto lihantuotannossa sekä hormoneilla tuotetun lihan yhteisön
24991: alueelle tuonnin kieltäminen.
24992: 
24993: Vuonna 1996 käynnistyi maaseudun kehittämistoiminta mittavammin kuin koskaan
24994: aikaisemmin. Määrärahoja sekä valtakunnalliseen, että erityisesti alueelliseen
24995: toimintaan oli käytettävissä ED-rahoituksen ansiosta moninkertaisesti aikaisempiin
24996: vuosiin verrattuna.
24997: Maaseutupolitiikan asiantuntijoista koostuva maaseututyöryhmä sai työnsä valmiiksi
24998: alkuvuodesta 1996. Tuloksena oli kokonaisvaltainen maaseudun kehittämisohjelma,
24999: jossa esitettiin yhteensä 92 toimenpidettä maaseudun kehittämiseksi. Toimenpiteet
25000: kattavat maaseutupolitiikan laidasta laitaan. Vuoden 1996 loppuun mennessä oli
25001: maaseutuohjelman ehdotuksista toteutunut 23 ja lähes 60 ehdotuksen toteuttaminen
25002: lähtenyt liikkeelle.
25003: Pääosa Suomen maaseutualueista kuuluu EU :n tavoite 5b- ja 6-alueisiin, joille on
25004: laadittu maaseutualueiden kehittämisohjelmat maaseudun elinvoimaisuuden kehittä-
25005: miseksi. Vuonna 1996 alueellisten tavoiteohjelmien varsinainen toimeenpano alkoi
25006: ja vuoden lopussa oli rahoitettu EU:n maatalousrahaston osarahoituksella noin
25007: 1 000 alueellista kehittämishanketta. Vuonna 1996 hyväksyttiin myös Suomen
25008: esitys LEADER-yhteisöaloitteen toteuttamisesta. Yhteisöaloite mahdollistaa 22
25009: paikallisen toimintaryhmän toiminnan ja täydentää siten tavoite 5b- ja 6-ohjelmia.
25010: Metsätaloudessa keskeisiä asioita olivat 1.3.1996 voimaan tulleen metsätalouden
25011: toimeenpano- ja valvontaorganisaatiota koskevan lain soveltaminen käytäntöön,
25012: metsälain ja lain kestävän metsätalouden rahoituksesta jatkovalmistelu ja hyväksyn-
25013: tä eduskunnassa, kahteen viimeksi mainittuun lakiin kytkeytyvien liitännäislakien
25014: uudistaminen sekä alemmanasteisten säädösten ja määräysten antaminen. Eduskun-
25015: nalle annettiin 27.9.1996 hallituksen esitys puutavaranmittauslain muuttamisesta,
25016: millä on tarkoitus saattaa yleistymässä oleva raakapuun tehdasmittaus lain piiriin.
25017: Metsälainsäädännöstä on enää valmistelematta metsänhoitoyhdistyksiä ja yhteismet-
25018: siä koskevat lait. Edellinen työ on alkanut ja jälkimmäinen käynnistyy vuoden 1997
25019: aikana.
25020: Puun mekaanisen käytön ja jalostusasteen kohottamisen edistämiseksi toteutettiin
25021: pääministerin johdolla Puun Vuoden kampanjaa, jota on tarkoitus jatkaa Puun Ajan
25022: nimellä vuoteen 2000 saakka. Kertomusvuoden lopulla toteutetun energiaverouudis-
25023: tuksen mahdollisten kielteisten vaikutusten torjumiseksi maa- ja metsätalousministe-
25024: riö asetti energiapuutyöryhmän.
25025: Metsäsektoriin vaikutti edelleen erityisesti kansainvälisten luonnonsuojeluliikkeiden
25026: toiminta. Kiistoja syntyi vanhoista, varsinkin Kuusamon yhteismetsän sekä Itä-
25027: 430                       Maa- ja metsätalousministeriö
25028: 
25029: Karjalan metsistä sekä niistä mahdollisesti hakattavasta puusta. Ongelmien ratkaise-
25030: miseksi asetettiin useita työryhmiä. Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristömi-
25031: nisteriö asettivat 10.4.1996 maa- ja metsätalousministerin ja ympäristöministerin
25032: johdolla työskentelevän metsätuotteiden sertifiointijärjestelmän kansainvälistä
25033: kehittämistä pohtivan toimikunnan. Sertifioinnin mahdollisuuksia selvitettiin
25034: edelleen myös muiden Pohjoismaiden kanssa ja asia oli esillä EU :n piirissä.
25035: 
25036: Kansainvälisessä metsäpolitiikassa keskeisessä asemassa oli YK:n kestävän kehityk-
25037: sen toimikunnan (CSD) asettama hallitustenvälinen metsäpaneeli (IPF). Suomi
25038: järjesti elokuussa 1996 hallitustenvälisen asiantuntijaseminaarin (ISCI) kestävän
25039: metsätalouden kriteereistä ja indikaattoreista yhteistyössä metsäpaneelin sihteeris-
25040: tön, FAO:n ja muiden järjestöjen kanssa.
25041: 
25042: Euroopan toisen metsäministerikonferenssin metsien suojelemiseksi Euroopassa
25043: (Helsinki 1993) seuranta on ohjannut yleiseurooppalaista keskustelua metsien
25044: kestävästä hoidosta ja käytöstä. Uuden metsälainsäädännön valmistelussa on otettu
25045: huomioon sekä metsäministerikonferenssin tulokset että Rion ympäristö- ja kehitys-
25046: konferenssin (1992) ns. metsäperiaatteet
25047: Suomi on osallistunut aktiivisesti kestävän metsätalouden kehittämistä koskevaan
25048: kansainväliseen yhteistyöhön. Järjestöistä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö
25049: (FAO), YK:nEuroopan talouskomission (ECE) kauppaosaston puutavarajaosto ja
25050: Kansainvälinen trooppisen puun järjestö (ITTO) ovat ne, joiden toiminnan seuraa-
25051: minen EU :n ja Pohjoismaiden yhteistyöhön osallistumisen lisäksi on ollut keskeistä.
25052: Osana metsien kestävän hoidon ja käytön edistämistä on erityisesti seurattu ja otettu
25053: osaa sitä koskevaan, mm. sertifioinnin ja ympäristömerkkien kehittämistä EU:ssa
25054: käytävään keskusteluun sekä osallistuttu myös kansainvälisten ympäristösopimusten
25055: seurantaan metsiä koskeviita osilta.
25056: 
25057: 
25058: 2. Maatalous
25059: 2.1. Maataloustulon kehittäminen
25060: Maataloustulon kehitys vuosina 1993 - 1996, mrd.mk:
25061: 
25062:                          1993      1994      1995       1996
25063: 
25064: Maatalousyrittäjien työ- 5.8         7.7       7.0      6.7*
25065: ja pääomatulo
25066: 
25067: Nimellinen maatalouden11.4          12.1      10.5      11.4
25068: nettoarvonlis.(EUROSTAT)
25069: 
25070: *ennakkoarvio
25071: Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen (MTTL) kokonaislaskelman mukaan
25072: maatalousyrittäjien työ- ja pääomatulo eli maataloustulo laski kertomusvuonna noin
25073: 4,0 %. MTTL on arvioinut, että tilakohtaiset tulot eivät ole laskeneet, koska tukia
25074: hakeneiden tilojen määrä väheni 7 %. EUROSTAT:in maataloustulolaskelman
25075: mukaan Suomen nimellinen maatalouden nettoarvonlisäyksen kasvu oli kertomus-
25076: vuonna 7,8 %. EUROSTAT:in maataloustulon tuloindikaattori 1:n mukaan Suomen
25077: maatalouden reaalinen nettoarvonlisäyksen muutos vuosityöpanoksen muutosta
25078: kohti kasvoi vuonna 1996 noin 10,9 %.
25079:                      1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       431
25080: 
25081: Kertomusvuonna viljelijöille maksettiin vuoden 1996 maataloustuotantoon kohdis-
25082: tettua tukea kaikkiaan 7,9 mrd.mk. EU:n varoista maksetut tuet olivat 2,6 mrd.mk
25083: ja kansallisista varoista maksetut tuet 5,3,mrd.mk. Vuoden 1996 maataloustuotan-
25084: toon kohdistuneista tuista siirtyi vuonna 1997 maksettavaksi kaikkiaan 1,3 mrd.mk.
25085: Hallituksen päätöksen mukaisesti maatalouden kansallisesta tuesta säästettiin
25086: kertomusvuonna 750 milj.mk.
25087: Kansallista siirtymäkauden tukea maksettiin kaikille keskeisille maa- ja puutarhata-
25088: loustuotteille. Komission päätöksen mukaisesti tuotantomäärään sidotut kotieläinta-
25089: louden tuotantotuet muutettiin maidolle maksettavaa tuotantotukea lukuunottamatta
25090: eläinkohtaiseksi tueksi. Kasvintuotannon siirtymäkauden tukea maksettiin mm.
25091: pinta-alaperusteisena ja tuotannon määrään perustuvana tuotantotukena, puutarha-
25092: tuotteiden varastotukena ja kasvihuonetukena. Pohjoista kansallista tukea maksettiin
25093: mm. maidon tuotantotukena, eläinyksikkötukena, tuotannossa olevan peltoalan
25094: hehtaaritukina ja puutarhatuotteiden varastointitukena. Kaikkiaan vuoden 1996
25095: maataloustuotannosta maksettavaa siirtymäkauden tukea ja pohjoista tukea makset-
25096: tiin kertomusvuoden aikana 3,3 mrd.mk. Tätä tukea jäi 1,1 mrd.mk. maksettavaksi
25097: vuonna 1997.
25098: Kertomusvuonna maatalouden ympäristötukeen oli käytettävissä 1,57 mrd mk.
25099: Tukea maksettiin Euroopan komission hyväksymän maatalouden ympäristötukioh-
25100: jelman mukaisesti. Tuki maksettiin pääosin peltoalaperusteisena perustukena koko
25101: maassa. Perustuki aleni siirryttäessä etelästä pohjoiseen. Ohjelmaan liittyviä
25102: erityistukihakemuksia, mm. luomutuotantoon liittyviä, tuli vireille huomattavasti
25103: edellisvuotta enemmän. Maa- ja metsätalousministeriö jätti tämän johdosta EU:n
25104: komissiolle hakemuksen liittymissopimuksessa määritellyn ympäristötukimäärära-
25105: han korottamiseksi. Ohjelmaan liittyviä kokeiluhankkeitarahoitettiin sekä alueellisi-
25106: na että valtakunnallisina hankkeina. EU rahoittaa puolet ympäristötuen kustannuk-
25107: sista.
25108: Luonnonhaittakorvaus, ns. LFA-korvaus on tarkoitettu turvaamaan maaseutuelinkei-
25109: nojen jatkuvuus ja säilyttämään maaseutu asuttuna epäsuotuisilla alueilla. Suomen
25110: peltoalasta 85 % kuuluu LFA-tuen piiriin. Vuoden 1996 maataloustuotantoon
25111: kohdistettua LFA-tukea maksettiin kertomusvuoden aikana 1,59 mrd mk. EU
25112: rahoitti LFA-tuesta keskimäärin (27) prosenttia.
25113: CAP-reformitukea maksettiin mm. kesantoalan, vilja-, valkuais-, öljykasvien- ja
25114: tärkkelysperunan viljelyalan sekä emolehmien-, sonnien-ja uuhien määrän mukaan.
25115: Vuoden 1996 tuotantoon kohdistuvaa CAP-tukea maksettiin kertomusvuoden aikana
25116: 1,33 mrd mk. CAP-tukea jäi 0,25 mrd mk maksettavaksi vuonna 1997. CAP-tuki
25117: on kokonaan EU :n rahoittamaa.
25118: 2.2. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottami-
25119: nen
25120: ED-jäsenyyden aikana tuotantoa tasapainotetaan viemällä tuotteita EU:n maksamal-
25121: la vientituella, ostamalla tuotteita interventiovarastoon ja maksamalla erityisten
25122: tukiohjelmien mukaisia tuotanto-, jalostus- ja kulutustukia. Vientitukien maksami-
25123: nen vauhdittui vuoden 1996 aikana ja oli yhteensä noin 576 milj. mk. Interven-
25124: tiovarastoinnin kustannukset olivat noin 10,3 milj. mk. Uutena interventiovarastoin-
25125: tituotteena tuli vuoden aikana mukaan naudanliha. Sianlihalie ja lampaanlihalle
25126: alettiin maksaa yksityisen varastoinnin tukea. Varoja yksityisen varastoinnin
25127: tukemiseen käytettiin kaikkiaan 31 milj. mk. Ruoka-aputoiminta käynnistyi
25128: varsinaisesti keväällä 1996 ja toimintaan kului 10,2 milj. mk. Erilaisiin tuotantotu-
25129: kiin (sokeri, tärkkelys) ja maidon tukiohjelmiin (koulumaito-ohjelma, voin myynti
25130: 432                      Maa- ja metsätalousministeriö
25131: 
25132: elintarviketeollisuudelle, rasvattoman maitojauheen ja kaseiinin tuki) käytettiin
25133: vuoden aikana 91 milj. mk.
25134: Kaiken kaikkiaan ministeriön interventioyksikkö maksoi EU:n rahoittamia tukia
25135: 719 milj. mk. Tuetrahoitetaaninterventiorahastosta, mihinrahastollaon 1 500 milj.
25136: markan lainanottovaltuus. Korko- yms. kuluja rahastolle aiheutui 10,7 milj. mk,
25137: mikä rahoitetaan kansallisista varoista.
25138: Luonnonmukaisen tuotannon tarkastustoiminta lisääntyi voimakkaasti tarkastusvuo-
25139: den aikana. Tarkastettavien tilojen lukumäärä oli vuonna 1995 2 800 ja vuonna
25140: 1996 jo 4 600 kpl. Tarkkailun piirissä oleva viljelyala kasvoi vuodesta 1995 noin
25141: kaksinkertaiseksi, ollen vuonna 1996 noin 106 000 hehtaaria.
25142: Edellisvuosien tapaan panostamista puutarhatuotteiden menekinedistämiseen on
25143: jatkettu. Varoja tähän tarkoitukseen myönnettiin 12 milj. mk.
25144: Peltoa kesannoitiin kaikkiaan noin 180 000 ha. Tästä alasta CAP-kesantoa oli noin
25145: 168 000 ha. Kesannon osuus pellonkäytöstä laski noin 20 % edellisvuoden alasta.
25146: Metsitystä haettiin noin (11 000) hehtaarin alalle ja myönteinen päätös annettiin
25147: 6 800 hehtaarin metsittämiseen. Tästä noin 770 ha on luopumiseläkejärjestelmän
25148: mukaista metsitystä. Kertomusvuoden metsitysalat jäivät metsitysohjelmassa
25149: asetettuja tavoitteita pienemmiksi ollen noin 3 800 ha. Metsitettävän alanjääminen
25150: tavoitetta pienemmäksi mahdollisti metsitykseen osoitettujen varojen käytön
25151: maatalouden ympäristöohjelman lisärahoittamiseen.
25152: Maidontuotantoa EU :ssa ohjataan sekä meijerimaidon- että suoramyyntimaidon
25153: enimmäiskiintiöin. Suomen meijerimaidon toimituskiintiöön lisättiin runsaat
25154: 13 milj. kg niin kutsuttuja 'slom'-kiintiöitä, joten kiintiö on tällä hetkellä
25155: 2 355 milj. kg ja suoramyyntimaidon 10 milj. kg. Koska tiloilla olevien kiintiöiden
25156: yhteismäärä on suurempi kuin koko Suomen toimituskiintiö, niin meijerimaidon
25157: kiintiöitä on poistettava tuotannosta vuoden 1997 huhtikuun alkuun mennessä, jotta
25158: EU :lta saadussa maakiintiössä pysytään. Suoramyyntimaidon kiintiöitä on tuottajilla
25159: runsaat 8 milj. kiloa eli runsaasti yli tämänhetkisen tarpeen.
25160: EU -säännösten mukaista maatalousyrittäjien luopumistukea maksettiin kertomus-
25161: vuonna 1 838 eläkkeensaajalle kaikkiaan 67,7 milj. mk. Maatalousyrittäjien
25162: luopumistuki on korvannut aiemman luopumiskorvauslain ja sukupolvenvaihdoselä-
25163: kelain mukaiset järjestelmät. Aiempien luopumiskorvauslakien ja sukupolvenvaih-
25164: doseläkelakien mukaisia eläkemaksuja maksettiin kertomusvuonna valtion varoista
25165: kaikkiaan 532,7 milj. mk.
25166: 
25167: 2.3. Maatilatalouden rakenteen kehittäminen
25168: Vuoden 1995 jäätyä maatalouden investointien osalta välivuodeksi saatiin inves-
25169: tointitukijärjestelmä lähes kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 1996 aikana.
25170: Ainoastaan puutarhatalouden ja pienyritystoiminnan investointitukien säädöksiä ei
25171: saatu vielä vuoden 1996 aikana hyväksytyiksi EU :n komissiossa.
25172: Ympäristönsuojeluhankkeisiin myönnettiin eniten tukia,vajaa 4 000 kpl. Tukea
25173: myönnettiin noin 1 300 asuntotilan hankintaan ja noin 1 200 lisämaakauppaan.
25174: Nuorten viljelijöiden käynnistystukea myönnettiin noin 930 viljelijälle. Kotieläinra-
25175: kennuksiin myönnettiin investointitukia 300 sikalalle, 190 navetalle ja 30 broiler-
25176: hallille. Nuorten viljelijöiden tuki ja investointituki navettojen uudisrakentamiseen
25177: ja laajentamiseen ovat EU-osarahoitteisia tukia.
25178:                      1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       433
25179: 
25180: Osana EU-sopeutusta alennettiin maatilalain mukaisten valtionlainojen korkoja
25181: kertomusvuonna. Puutarhayritysten velkakustannuksia kevennettiin myöntämällä
25182: korkotukea noin 450 milj. markan lainamäärälle.
25183: Yrityssaneerauksia ja yksityishenkilön velkajärjestelyjä on ollut vireillä kertomus-
25184: vuonna yhteensä noin 130 kpl. Maa- ja metsätalousministeriö on valvonut näissä
25185: pääasiassa maksamatloman kauppahinnan saatavia. Maaseutuelinkeinolain mukaisia
25186: velkajärjestelyjä on viimeisen kolmen vuoden aikana tehty runsaalla 160 tilalla.
25187: Uusia tapauksia tuli vireille kertomusvuonna aikaisempia vuosia vähemmän.
25188: 
25189: 2.4. Maaseudun kehittäminen
25190: Vuonna 1996 käynnistyi maaseudun kehittämistoiminta mittavammin kuin koskaan
25191: aikaisemmin. Määrärahoja sekä valtakunnalliseen, että erityisesti alueelliseen
25192: toimintaan oli käytettävissä ED-rahoituksen ansiosta moninkertaisesti aikaisempiin
25193: vuosiin verrattuna.
25194: Pääosa Suomen maaseutualueista kuuluu myös EU:n tavoite 5b- ja 6-alueisiin,
25195: joille on laadittu maaseutualueiden kehittämisohjelmat. Ohjelmat on laadittu
25196: maakunnittain ja niissä pyritään ottamaan käyttöön kunkin alueen omat voimavarat
25197: maaseudun elinvoimaisuuden ja työpaikkojen säilyttämiseksi, toimeentulolähteiden
25198: monipuolistamiseksi sekä luonnonvarojen hyödyntämiseksi EU:n maatalouspolitii-
25199: kan johtaessa tuottajahintojen alenemiseen perusmaataloudessa.
25200: Tavoite 5b-alueeseen kuuluu maaseutumaisia seutukuntia Turun saaristosta Pohjois-
25201: Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle. Toimenpiteet kohdistuvat alueen pienyritystoimin-
25202: taan, työllisyyteen, osaamisen kohottamiseen sekä maaseudun elinkeinorakenteen
25203: monipuolistamiseen. Tavoite 6-alueeseen kuuluvat Pohjoisen ja Itä-Suomen
25204: maakunnat sekä Suomenselkä. Ohjelmaan sisältyvän maaseutupaketin rahoituksella
25205: voidaan tukea samoja maaseudun kehittämisen toimenpiteitä kuin tavoite 5b-
25206: ohjelmassa.
25207: Maa- ja metsätalousministeriö vastaa EU:n maatalousrahaston osallistumisesta
25208: maaseudun kehittämistoimenpiteisiin sekä vastaavasta valtion julkisesta rahoitukses-
25209: ta. EU:n osuus ohjelmien julkisesta rahoituksesta on 37 - 50 %. Tämä merkitsee
25210: ohjelmakaudella 1995-1999 yhteensä noin 800 milj. markan rahoitusosuutta ja
25211: yhdessä kansallisen vastinrahoituksen kanssa noin 1,5 mrd markan rahoitusta
25212: maaseudun kehittämistoimintaan. Alueellisesta toimeenpanosta vastaavat maaseu-
25213: tuelinkeinopiirit yhdessä muiden alueen viranomaisten kanssa.
25214: Vuonna 1996 alkoi alueellisten tavoiteohjelmien 5b ja 6 varsinainen toimeenpano.
25215: Rahoitusjärjestelmien hyväksyntä EU:n komissiossa osoittautui kuitenkin hitaaksi
25216: ja ED-varojen käyttöönotto viivästyi heinäkuulle Kehittämishankkeita oli vuoden
25217: 1996 lopussa meneillään kuitenkin jo noin 1 000 kappaletta. Alueellisia kehittä-
25218: mishankkeita rahoitettiin vuodelta 1995 osittain siirtyneillä ja vuodelle 1996
25219: osoitetuilla, yhteensä noin 250 milj. markalla. Osa alueille osoitetuista varoista
25220: siirtyy käytettäväksi edelleen vuonna 1997. Vuonna 1997 hankkeiden maksatusten
25221: arvioidaan kohoavan osoitettavien rahoituskiintiöiden tasolle.
25222: Vuonna 1996 hyväksyttiin Suomen esitys LEADER-yhteisöaloitteen toteuttamisesta
25223: Suomessa. Yhteisöaloite mahdollistaa paikallisten aktiivisten toimintaryhmien
25224: toiminnan ja täydentää siten tavoite 5b- ja 6-ohjelmia. Toiminta käynnistettiin 22
25225: paikallisessa, lähinnä seutukunnan laajuisessa toimintaryhmässä vuonna 1996.
25226: LEADER-ohjelman rahoitus on yhteensä noin 162 milj. markkaa vuosille 1996-
25227: 1999. Ryhmien toiminnan ja rahoituksen käynnistyminen täydessä mitassa tapahtuu
25228: vuonna 1997.
25229: 434                      Maa- ja metsätalousministeriö
25230: 
25231: Koska kaikki Suomen maaseutualueet eivät kuulu EU:n tavoitealueisiin, osoitettiin
25232: näillä alueilla tapahtuvaan kansalliseen maaseudun kehittämistyöhön maaseutuelin-
25233: keinopiirien käyttöön yhteensä 13 milj. markkaa.
25234: Valtioneuvoston asettama Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on jatkanut työtään
25235: vuonna 1996. Yhteistyöjärjestelyllä on tuettu valtakunnallista, alueellista ja paikal-
25236: lista maaseudun kehitystyötä sekä lisätty valmiuksia osallistua Euroopan unionin
25237: aluekehitys-ja rakenneohjelmiin.
25238: Yhteistyöryhmän tehtäviin on kuulunut valtioneuvoston asettamien useita hallin-
25239: nonaloja koskevien maaseutupoliittisten valmistelu, maaseutupoliittisten kannanotto-
25240: jen ja ehdotusten tekeminen sekä maaseutupolitiikan kansainväliseen yhteistyöhön
25241: osallistumisen koordinointi. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on paneutunut
25242: yhteistyön edistämiseen, erityisesti uusien toimintatapojen luomiseen ja toteutta-
25243: miseen asioissa, jotka ovat usean hallinnonalan yhteisiä tai jotka uusina asioina
25244: jäävät ilman riittävää huomiota.
25245: Yhteistyöryhmä on koonnut asiantuntijoita ja toteuttajaorganisaatioiden vastuuhen-
25246: kilöitä teemaryhmiksi. Tärkeimpiä vuonna 1996 toimineita teemaryhmiä olivat
25247: Ympäristöteemaryhmä, Etätyön teemaryhmä II, Naisteemaryhmä, Ruoka-Suomi II,
25248: Maaseutumatkailun teemaryhmä, LEADER-teemaryhmä, Pilottikyläryhmä sekä
25249: maaseudun kehittämishankkeita valmisteleva hankeryhmä.
25250: Maa- ja metsätalousministeriö on osallistunut maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän
25251: toimintaan sekä sen esittämien valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittä-
25252: mishankkeiden rahoitukseen. Kaikkiaan hakemuksia oli 460 kappaletta. Myönteisen
25253: päätöksen sai 132 kehittämishankettaja 62 tutkimushanketta. Hankkeisiin myönnet-
25254: tiin rahoitusta runsaat 31 milj. markkaa. Luonteeltaan hankkeet olivat merkittäviä,
25255: koko maahan kohdistuvia kehittämishankkeita, joissa vastuunkantajana oli pääsään-
25256: töisesti useampi eri kehittäjäorganisaatio-, tutkimuslaitos-, neuvontajärjestö- tai
25257: keskusorganisaatio. Hankeen "kotipaikka" ja vaikutusalue on useimmiten koko maa
25258: eikä jokin tietty maaseutuelinkeinopiiri tai maakunta.
25259: Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen aloitettua työnsä keväällä 1995 käynnistyi
25260: laaja keskustelu maatalouden ja koko maaseudun tulevaisuudesta. Perusteellisen
25261: keskustelun jälkeen hallitus asetti kesällä 1995 maaseutupolitiikan asiantuntijoista
25262: koostuvan työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin kokonaisvaltaisen maaseudun
25263: kehittämisohjelman laatiminen.
25264: Maaseututyöryhmä sai työnsä valmiiksi alkuvuodesta 1996. Työryhmä esitti 92
25265: toimenpidettä maaseudun kehittämiseksi. Toimenpiteet kattavat maaseutupolitiikan
25266: laidasta laitaan. Ehdotuksissa korostuivat verkostoituminen, maaseudun ja kaupun-
25267: gin välinen vuorovaikutus sekä maaseudun uusi yritystoiminta. Työssä käynti
25268: toisella paikkakunnalla, suoramarkkinointi, etätyö, osahankinta, loma- ja kak-
25269: kosasuminen, palvelujen uudelleen organisointi seutukunnissa ja mm. kylien ja
25270: lähiöiden väliset suorat yhteistyösopimukset ovat ohjelman mukaan asioita, joiden
25271: tietoinen nostaminen yhteisen kehitystyön kohteeksi palvelee niin maaseutu- kuin
25272: kaupunkipolitiikan päämääriä.
25273: Työryhmän ehdotusten kokonaiskustannukset ovat 510 milj. mk vuodessa. Vuoden
25274: 1996 loppuun mennessä oli maaseutuohjelman ehdotuksista toteutunut 23 ja lähes
25275: 60 ehdotuksen toteuttaminen on lähtenyt liikkeelle. Hallitus määräsi maaseutupoli-
25276: tiikan yhteistyöryhmän yhdeksi tehtäväksi maaseutuohjelman eteenpäin viemisen.
25277: Maaseutuohjelman rahoitusta vaativat toimenpiteet toteutetaan pääosin vuosien
25278: 1997-1999 TTS:n kehysten mukaisesti. Osa kustannuksista voidaan kattaa eri
25279: hallinnonalojen jo olemassa olevien määrärahojen uudelleen kohdentamisella.
25280:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        435
25281: 
25282: 2.5. Muu toiminta
25283: Kasvinterveyden tila on voitu säilyttää ennen Euroopan unioniin liittymistä vallin-
25284: neelia tasolla, niin kuin eduskunta on liittymisneuvotteluissa edellyttänyt. Perunan
25285: rengasmädän hävittäminen jatkui siitä tehdyn suunnitelman mukaan. Kasvien ja
25286: kasvituotteiden tarkastus- ja valvontatehtävät ovat samalla lisääntyneet huomatta-
25287: vasti. Rehuvalmisteiden hyvä hygieeninen laatu on voitu säilyttää ennen liittymistä
25288: vallinneella tasolla. Kertomusvuoden lopussa siirryttiin kaikkien peltokasvien
25289: kylvösiementuotanto-ja markkinointisäännösten osalta noudattamaan ED-siemen-
25290: tuotanto- ja markkinointisäännöksiä. Tuotettu siementavara oli näin ollen pääosin
25291: sertifioitua siementä. Sen johdosta, että virallisesti tarkastetun siementavaran osuus
25292: käytetystä kylvösiemenestä on ollut huolestuttavan alhainen, maa- ja metsätalousmi-
25293: nisteriö asetti kolmivuotisen siemenmarkkinoiden tervehdyttämishankkeen.
25294: Maatalouden tutkimuskeskuksen kansainvälinen arviointi on tehty. Arvioinnin
25295: kansallinen tukiryhmä tekee vuoden 1997 maaliskuun loppuun mennessä maa- ja
25296: metsätalousministeriölle ehdotuksen raportin suositusten toteuttamisesta.
25297: Maataloudellisen tutkimuksen neuvottelukunta on asetettu ajalle 1.6.1996-
25298: 31.5.1999. Neuvottelukunta on painottanut tutkimusrahoitusta suunnatessaan ED-
25299: sopeutumista, maidontuotannon, luonnonmukaisen tuotannon, maatalouden ympäris-
25300: tökysymysten ja kotieläinten tuotantoympäristön kehittämistä edistävää tutkimusta.
25301: Hallinnonalan maataloudelliset tutkimuslaitokset ovat osallistuneet enenevässä
25302: määrin maa- ja metsätalousministeriön vastuulla olevaan, ED:n IV tutkimuksen ja
25303: kehittämisen puHeohjelmaan kuuluvaan FAIR -tutkimusohjelmaan. FAIRin alueella
25304: on osallistuttu ED:n 5. tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puHeohjelman
25305: (1999-2003) kansalliseen valmisteluun maa- ja metsätalousministeriön toimialalla.
25306: Valtion osuutena vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saadusta tulosta kertyi
25307: 22,2 milj. mk. Kasvua edelliseen vuoteen on noin 3 %. Pääpaino valtion osuuden
25308: käytössä oli edelleen hevoskasvatustoiminnan tukemisessa.
25309: Kertomusvuoden aikana maa- ja metsätalousministeriö laati yhteistyössä Maaseutu-
25310: keskusten Liiton, Svenska lantbrukssällskapens förbundin sekä maatalouden
25311: erikoisneuvontajärjestöjen (Puutarhaliiton, Suomen Hippoksen, Suomen Kotieläinja-
25312: lostusosuuskunnan, Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML:n, Suomen Siipikarjalii-
25313: ton, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton ja Työtehoseuran maatalousosaston)
25314: kanssa tulossopimuksen, joka sisälsi mm. yhteisesti sovittuja vaikuttavuustavoitteita.
25315: Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta maaseutukeskukset laativat
25316: alueelliset neuvontaohjelmat, joissa asetettiin alueellisia tavoitteita seuraavalle
25317: toiminta- ja taloussuunnitelmakaudelle. Neuvonnan valtionapu oli kertomusvuoden
25318: aikana kaikkiaan 69 milj. mk pienentyen 8 % edellisvuodesta.
25319: 
25320: 
25321: 3. Metsätalous
25322: 3.1. Metsätalouden yleiskehitys
25323: 3.1.1. Kansainväliset asiat
25324: 
25325: Suomi toimi aktiivisesti kansainvälisessä metsäpoliittisessa valmistelussa. YK:n
25326: kestävän kehityksen toimikunnan (CSD) huhtikuussa 1995 perustama hallitusten
25327: välinen metsäpaneeli (IPF) muodostui keskeiseksi kansainväliseksi metsiä käsittele-
25328: väksi foorumiksi. Metsäpaneelin tavoitteena on edistää yhteisymmärrystä ja
25329: valmistella koordinoituja toimenpide-ehdotuksiaYK:nkestävän kehityksen toimi-
25330: 436                       Maa- ja metsätalousministeriö
25331: 
25332: kunnalle. Suomi on tukenut paneelin työtä ja osallistunut aktiivisesti sen toimintaan
25333: eri tavoin. Paneelin työn yhtenä keskeisenä asiakokonaisuutena on kestävän
25334: metsätalouden laiteerien ja indikaattoreiden kehittäminen. Metsäpaneelin työhön
25335: liittyen Suomi järjesti kansainvälisen seminaarin tästä aiheesta elokuussa 1996.
25336: Helsingissä pidettyyn seminaariin osallistui 155 asiantuntijaa 55 maasta ja 20
25337: kansainvälisestä järjestöstä.
25338: Suomi jatkoi edelleen Euroopan metsäministerikonferenssin (Helsinki 1993)
25339: kansainvälisen seurannan ohjausta yhdessä Portugalin kanssa. Helsingin metsämi-
25340: nisterikonferenssin ensimmäinen seurantaraportti julkistettiin keväällä 1995 ja
25341: toinen raportti elokuussa 1996, minkä jälkeen se toimitettiin mm. metsäpaneelin
25342: syyskuussa pidetylle kolmannelle istunnolle.
25343: Pohjoismaiden ministerineuvoston vahvistama maa- ja metsätaloutta koskeva
25344: toimintaohjelma vuosiksi 1996-2000 merkitsee pohjoismaisen yhteistyön voimistu-
25345: mista yleensä, mutta erityisesti metsätaloutta koskevissa kysymyksissä. Erityisaihei-
25346: na metsätalouden alalla mainitaan mm. tutkimustoiminta, siemen- ja taimisektorin
25347: yhteistyö sekä kansainväliset metsäkysymykset
25348: Suomen ja Venäjän välisessä metsätalouden yhteistyössä käynnistettiin laaja
25349: Luoteis-Venäjän kestävän metsätalouden ja biodiversiteetin suojelun kehittämisoh-
25350: jelma hallituksen lähialueministerivaliokunnan 1.11.1996 tekemällä päätöksellä.
25351: 3.1.2. Keskeiset metsäpoliittiset asiat
25352: Metsälaki ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta valmisteltiin niin, että ne
25353: tulivat voimaan 1.1.1997. Metsälaki korvaa yksityismetsälain ja suoj ametsälain, kun
25354: taas kestävän metsätalouden rahoituslaki korvaa metsänparannuslain. Keskeisin
25355: muutos on lakeihin kirjattu periaate taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti
25356: kestävästä metsätaloudesta. Periaate johtaa siihen, että metsät antavat kestävästi
25357: hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Lakiuu-
25358: distuksiin liittyen käynnistettiin laaja toimeenpanon valmistelu sekä koulutus- ja
25359: viestintäkampanja.
25360: Metsälaki koskee kaikkia talousmetsiä, kun yksityismetsälaki koski vain yksityis-
25361: metsiä. Laissa säilyy velvoite saada aikaan uusi puusto uudistushakkuun jälkeen,
25362: mutta yleistä metsänhoitovelvoitetta ei aseteta. Eduskunta sisällytti metsälakiin
25363: myös rajoitetun velvoitteen asettaa vakuus uuden puuston aikaansaamiseksi.
25364: Metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaiset elinympäristöt tulee säilyttää.
25365: Uutena tehtävänämetsäkeskukset laativat metsätalouden alueelliset tavoiteohjelmat,
25366: joissa tarkastellaan sekä puuntuotantoa että ympäristönhoitoa alueen metsissä.
25367: Metsänomistajaa koskeva hallintomenettely kevenee. Metsälakiin liittyvä seuraa-
25368: musjärjestelmä perustuuyleiseen rikosoikeudelliseen sääntelyyn ja yksityismetsälain
25369: mukaisesta metsän rauhoituksesta luovutaan.
25370: Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista valtion tukea ja lainaa käytetään
25371: puuntuotannon kestävyyden tai metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseen
25372: tai metsäluonnon hoitohankkeisiin yksityismetsissä. Puuntuotannon kestävyyden
25373: turvaamiseksi tuettavat työlajit säilyvät pääpiirteissään ennallaan. Biologisen
25374: monimuotoisuuden osalta tuen käyttöalaa laajennetaan toimenpiteisiin, joilla
25375: huolehditaan metsien monimuotoisuuden ylläpitämisestä ja ehkäistään puuntuotan-
25376: non kestävyyttä turvaavista toimenpiteistä aiheutuvia ympäristöhaittoja
25377: Kahden keskeisimmän metsäalan lain uudistaminen aiheutti muutoksia myös Lapin
25378: vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annettuun lakiin, maa- ja metsätalouden
25379: rakennepoliittisista toimenpiteistä annettuun lakiin, metsien hyönteis- ja sienituhojen
25380:                      1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       437
25381: 
25382: torjunnasta annettuun lakiin, metsänhoitoyhdistyksistä annettuun lakiin ja poronhoi-
25383: tolakiin. Lisäksi uudistettiin laki kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta
25384: metsätalouden rahoituslainsäädännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen, jolla kumot-
25385: tiin tilan yhteisomistajien osallistumisesta metsänparannushankkeeseen annettu laki.
25386: 1.1.1997 voimaan tulleeseen kiinteistönmuodostamislakiin liittyen yhteismetsälakia
25387: muutettiin ja yhteismetsäosuuksien lunastamisesta annettu laki kumottiin. Metsän-
25388: omistajien omaehtoisin sopimuksin perustettavien yhteismetsien syntymistä edistet-
25389: tiin poistamalla yhteismetsäosuuden luovuttamista koskevat rajoitukset. Lisäksi
25390: luovutaan tällaisten yhteismetsien myymistä tai jakamista sekä maan luovutusta ja
25391: lisämaan hankkimista koskevista viranomaisluvista. Kaikkien yhteismetsien
25392: valvontaa kevennettiin.
25393: Markkinapuuta hakattiin kaikkien omistajaryhmien metsistä yhteensä noin
25394: 47 milj. m3. Tästä yksityismetsien osuus oli noin 40 milj. m3. Hakkuumäärä laski
25395: noin 10 % edellisvuodesta, mutta oli hieman 10 vuoden keskitason yläpuolella.
25396: Yksityismetsien puukauppa oli loppuvuodesta erityisen vilkasta, mutta koko vuoden
25397: puunmyyntimäärä laski edellisen vuoden ennätystasolta noin viidenneksen.
25398: Yksityismetsien metsänhoitotöiden kokonaismäärä lisääntyi hieman vuodesta 1995.
25399: Metsänviljely- ja muut uudistamistyöt lisääntyivät aikaisemmin kasvaneiden
25400: hakkuiden takia. Aiempien vuosien uudistamisrästejä ei kuitenkaan saatu kurotuksi
25401: umpeen. Peltoja metsitettiin noin 9 000 ha, mikä oli aikaisempaan enemmän mutta
25402: vuositavoitetta vähemmän. Kunnostusojituksen määrä väheni vuodesta 1995 noin
25403: viidenneksen ja tienrakentamisen määrä noin neljänneksen. Taimikonhoitoa ja
25404: nuoren metsän kunnostusta tehtiin ennakkoarvion perusteella noin 140 000 ha,
25405: mikä vastaa edellisten vuosien keskitasoa. Vuotuinen tarve on 30 % enemmän.
25406: Vuoden aikana jatkettiin Euroopan maatalousrahastosta osittain maksettavien
25407: metsänparannustöitä sisältävien ohjelmien toteuttamista. Tällaisia ohjelmia ovat
25408: ohjelma maatalouden metsätoimenpiteiksi, 5b-ohjelma ja 6-ohjelma.
25409: Puun energiakäyttöä pyrittiin edelleen edistämäänohjaamalla metsänparannusvaroja
25410: taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen yhteydessä saatavan energiapuun
25411: kasaukseen ja lähikuljetukseen. Työllisyysasetusta oli muutettu 1.1.1996 alkaen
25412: niin, että jatkossa myös työllisyysvaroja oli mahdollista osoittaa näihin töihin.
25413: Metsänhoidollisilla töillä työllistettiin näin n. 1 000 henkilöä kuukausittain.
25414: 3.1.3. Metsänhoito- ja perusparannustyöt
25415: Metsänparannusvaroilla rahoitettavien töiden suoritemäärät olivat seuraavat:
25416: Metsänviljely                                  21 700 ha
25417: Kulotus                                        520 ha
25418: Taimikonhoito                                  53 000 ha
25419: Nuoren metsän kunnostus                        27 000 ha
25420: Metsänterveyslannoitus                         900 ha
25421: Kunnostusojitus (sis. uudisojitusta 10 000 ha) 60 600 ha
25422: Metsäteiden rakentaminen                       1 236 ha
25423: Metsänparannustöiden työohjelmassa asetetut tavoitteet saavutettiin ja ylitettiin
25424: metsänuudistamisessa, terveyslannoituksessa ja tienrakentamisessa. Taimikonhoidos-
25425: sa jäätiin 15 % alle tavoitteiden.
25426: Metsänparannustöiden työllisyysvaikutus oli noin 1 873 henkilötyövuotta, josta
25427: puolet syntyi taimikonhoito-ja nuoren metsän kunnostustöistä.
25428: 438                      Maa- ja metsätalousministeriö
25429: 
25430: Metsänparannusvaroja käytettiin yhteensä 200,5 milj. mk. Varoista oli valtion tukea
25431: 177,7 milj. mk, metsänparannuslainaa 12,5 milj. mk ja EU:n maatalousrahaston
25432: tukiosasta lisäksi rahoitusta 10,3 milj. mk. Lisäksi EU:n maatalousrahston oh-
25433: jausosaston varoja käytettiin 6,2 milj.mk. Maatalouden tasapainottamisesta annetun
25434: lain mukaisiin peltojen metsityksiin käytettiin 3,4 milj. mkjaEU:n osarahoittamaan
25435: pellonmetsitykseen 31,0 milj.mk, mistä EU:n osuus on 50%. Metsänparannustöi-
25436: den kokeilu- ja selvitystoimintaan käytettiin 1,1 milj. mk.
25437: 3.1.4. Metsien kunto ja terveydentila
25438: 
25439: Sekä havu- että lehtipuiden harsuuntuminen pysyi edellisvuoteen verrattuna
25440: suunnilleen ennallaan. Mäntyjen keskimääräinen harsuuntumisaste oli noin 9 %,
25441: kuustennoin 18 %ja lehtipuiden noin 12 %. Vuodesta 1986 alkaneen seurantajak-
25442: son aikana havupuiden harsuuntumisaste on lisääntynyt 3 prosenttiyksikköä.
25443: Kertomusvuoden sääolot suosivat erityisesti metsäpuiden sienitautien esiintymistä.
25444: Laaja-alaisia hyönteistuhoja ei todettu. Muista tuhoista merkittäviä olivat lumen ja
25445: tykyn aiheuttamat tuhot Lapissa ja Pohjois-Karjalassa.
25446: 3.2. Yksityismetsätalous
25447: Yksityismetsätalouden edistämisorganisaatiolle, metsäkeskuksille ja Metsätalouden
25448: kehittämiskeskus Tapiolle asetetut tulostavoitteet saavutettiin pääosin. Alueellista
25449: metsäsuunnittelua laadittiin noin 715 000 hehtaarilla ja tilakohtaisia, osa ns.
25450: monitavoitteisia suunnitelmia noin 8 500 kpl. Lainvalvonta- ja verotarkastuksia
25451: suoritettiin noin 12 700.
25452: Metsänhoitoyhdistyksen lukumäärä oli kertomusvuoden alussa 285. Tehtyjen
25453: yhteensulautumispäätösten avulla yhdistysten lukumäärä väheni vuoden aikana
25454: 265 :een. Metsänhoitoyhdistysten toiminta painottui puukauppaan ja metsänomistaji-
25455: en tarvitsemien muiden peruspalveluiden tuottamiseen ja yhdistysten puukaupallis-
25456: ten valmiuksien kehittämiseen.
25457: 3.3. Metsähallitus
25458: Metsähallituksen liikevaihto oli 1 187 milj. mk (ennakkoarvio). Tulos oli
25459: 336 milj. mk (ennakkoarvio), mikä on 43 milj. mk (ennakkoarvio) enemmän kuin
25460: edellisenä vuonna. Tuloksen paraneminen johtui liikevaihdon kasvusta sekä
25461: lisääntyneistä kiinteistöjen myyntivoitoista.
25462: Metsähallituksen toiminta kertomusvuonna oli seuraavanlaista:
25463: Metsätalous. Puun hinta kertomusvuonna pysyi vuoden 1995 tasolla ja oli siten
25464: ennakoitua parempi. Puutavaran myyntimäärä kasvoi edellisvuodesta jonkin verran.
25465: Metsähallituksen hakkuiden koko maan koneellistamisaste oli tavoitetta noin 5 %
25466: suurempi eli 55 %. Luontoarvot otettiin huomioon talousmetsien käsittelyssä.
25467: Kaikki hakkuukohteet olivat osana alue-ekologista suunnittelua. Jokaisen hakkuun
25468: osalta tarkistettiin erikseen mahdolliset luontokohteet sekä muut luonnonhoidon ja
25469: alue-ekologisen suunnittelun kannalta tärkeät seikat. Alue-ekologisia suunnitelmia
25470: valmistui noin 140 000 hehtaarin alalla ja suunnittelu on meneillään noin 700 000
25471: hehtaarin alalla.
25472: Kainuun alueen luonnonvarasuunnitelma ja Länsi-Suomen alueiden päätulokset
25473: valmistuivat kertomusvuonna. Pohjois-Suomen vanhojen metsien luontoarvojen
25474: inventointi tehtiin metsätalouden ja luonnonsuojelun yhteistyönä.
25475:                      1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        439
25476: 
25477: Luonnonsuojelu. Metsähallitus osallistui Suomen kansallispuistojen juhlavuoteen
25478: kymmenin tilaisuuksin eri puolilla maata sekä valmistamaila tiedotusaineistoa.
25479: Luontokeskuksissa järjestettiin valtakunnallinen luontotempaus, jolla tuotiin esille
25480: kansallispuistojen tarjoamia mahdollisuuksia luonto-opetukselle.
25481: Metsähallitus valmisteli valtion maiden osalta Natura 2000 -suojelualueverkoston
25482: II vaiheen ehdotuksen, joka sisälsi 711 valtaosin valtionmailla sijaitsevaa kohdetta
25483: (Metsähallituksen alueita yhteensä 3,3 milj. ha). Luonnonsuojelutoiminta osallistui
25484: sekä alue-ekologista suunnittelua ohjaavien metsätalouden ympäristöryhmien
25485: työskentelyyn että alueiden luontoarvojen inventointiin erityisesti alustavista
25486: vanhojen metsien suojeluvaraoksista poistetuilla alueilla.
25487: Metsähallitus oli mukana kahdessa vuonna 1996 aloitetussa Euroopan unionin
25488: rahoittamassa Life-hankkeessa: Nuuksion kansallispuiston kehittäminen sekä
25489: Pihlajaveden suojelusuunnitelman toteuttaminen.
25490: Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen luontokartoituksessa inventoitiin 1 060 000 hehtaaria
25491: eli noin puolet koko inventointialueesta.
25492: Virkistyspalvelut. Virkistyspalveluiden liiketoiminnassa painotettiin voimakkaasti
25493: mainontaa ja markkinointia. Tulos oli kokonaisuudessaan voitollinen. Metsästys- ja
25494: kalastuslupia tarjottiin kestävän käytön puitteissa. Välttämättömät yhteiskunnalliset
25495: palvelut säilytettiin vuoden 1995 tasolla.
25496: Kiinteistöpalvelut. Metsähallitus myi kertomusvuonna maa-alueita noin 33 milj.
25497: markalla (ennakkoarvio). Maa-alueiden myyntituloista noin 22 milj.mk (ennakko-
25498: arvio) käytettiin luonnonsuojelualueiden hankintaan. Luonnonsuojelualueita Metsä-
25499: hallitus hankki noin 6 200 ha, arvoltaan noin 87 milj. mk. Summasta noin 65 milj.
25500: markkaa oli maan vaihtoja. Luonnonsuojeluvaihdoissa Metsähallitus luovutti maata
25501: noin 8 000 ha.
25502: Metsätalouden harjoittamista ja muuta liiketoimintaa varten Metsähallitus osti
25503: kertomusvuonnamaa-alueita noin 13 000 ha, arvoltaannoin 100 milj. mk. Metsäta-
25504: louden tilusrakennetta parantavissa vaihdoissa Metsähallitus luovutti hallinnassaan
25505: olevia maa- ja vesialueita noin 1 700 haja sai alueita vastaavasti noin 2 000 ha.
25506: Ympäristöministeriö siirsi Metsähallituksen hallintaan vajat 6 400 ha maa-alueita
25507: ja 2 500 ha vesialueita. Maa- ja metsätalousministeriö siirsi metsä- ja maatalousop-
25508: pilaitosten opetus- ja havaintometsiä noin 17 000 ha Metsähallituksen hallintaan,
25509: jotka metsät jäivät oppilaitosten korvauksettomaan käyttöön.
25510: Maa- ja vesiomaisuuden nettolisäys oli kertomusvuonna noin 36 000 ha.
25511: Siemen- ja taimituotanto. Siemen- ja taimituotannon liiketoiminnallinen tulos oli
25512: 4 milj. mk, mikä oli 2 milj. mk yli tavoitteen. Taimia myytiin 33 milj. kpl ja
25513: siemeniä 5 000 kg. Pohjois-Suomen metsänomistajia varten kerättiin 3 000 kg
25514: männyn siemenviljelyssiementä ja aloitettiin käpyjen metsikkökeräys. Siemenvilje-
25515: lysohjelmaa ja koeviljelystoimintaa toteutettiin suunnitelmien mukaan.
25516: 
25517: 3.4. Metsäntutkimus
25518: Osana sektoritutkimuksen kehittämistä on vuoden aikana valmisteltu Metsäntutki-
25519: muslaitoksen kansainvälistä arviointia siten, että se voidaan suorittaa loppuun
25520: vuoden 1997 aikana.
25521: 440                      Maa- ja metsätalousministeriö
25522: 
25523: Budjettileikkausten edellyttämän Metsäntutkimuslaitoksen sopeuttamisohjelman
25524: toteuttamiseksi laitoksen voimavaroja on vähennetty sellaisilta alueilta, joita ei ole
25525: pidetty ensisijaisina laitokselle asetettujen tutkimuksellisten painotusten kannalta.
25526: Laitoksen henkilötyövuosien määrä väheni vuonna 1996 kaikkiaan noin 20 henkilö-
25527: työvuotta.
25528: Metsäntutkimuslaitos käynnisti vuoden alussa metsätalouden ympäristökuormitus -
25529: tutkimusohjelman. Muilla tutkimuksen painoaloilla on käynnissä metsäluonnon
25530: monimuotoisuuden, metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamisen, puuvarojen
25531: käyttömahdollisuuksien ja metsätalouden ympäristökuormituksen tutkimusohjelmat
25532: Metsäympäristön seurantaa on kehitetty kansainvälisten sopimusten edellyttämällä
25533: tavalla. Tällä hetkellä Metsäntutkimuslaitos vastaa metsien elinvoimaisuuden
25534: seurannasta (EU/Level1), metsäekasysteemien intensiivisestä jatkuvasta seurannasta
25535: (EU/Level2), yhdennetystä seurannasta (ICP Effects) ja raskasmetallikartoituksesta
25536: bioindikaattoreiden avulla.
25537: Vuonna 1993 maa- ja metsätalousministeriön käynnistämä Euroopan Metsäinstituut-
25538: ti ry on saavuttanut tunnustetun aseman kansainvälisessä tutkimusyhteisössä.
25539: Yhdistykseen kuului vuoden 1996lopulla 67 jäsentä 35 eri maasta. Jäsenistä suurin
25540: osa oli yliopistoja ja eri tutkimusorganisaatiota. Yhdistyksen jäsenistö on laajentu-
25541: massa metsäteollisuuteen, metsänomistajiin ja luonnonsuojeluorganisaatioihin.
25542: Yhdistyksen kokonaisbudjetista noin puolet kertyi Suomen maksaman valtionavun
25543: ulkopuolelta, kun vastaava suhde edellisenä vuonna oli noin kolmannes. Suomen
25544: valtion tuki yhdistykselle oli 6,0 milj. mk.
25545: 
25546: 
25547: 4. Kala-, riista- ja porotalous
25548: Ammattikalastuksessa tärkeimpien talouskalojemme saaliissa ei tapahtunut sanotta-
25549: via muutoksia. Kokonaissaalis oli tasolla n. 150 milj. kg, jolla se on ollut 1990-
25550: luvulla. Silakan osuus saaliista oli noin 100 milj. kg. Koko ammattikalastuksen
25551: saalis oli noin 110 milj. kg. Rekisterissä olevia ammattikalastajia oli merialueella
25552: 1 750 ja lisäksi sisävesialueella toimin. 250 ammattikalastajaa. Vapaa-ajankalastus-
25553: ta kuvaavat tilastot osoittavat noin 2 miljoonan kansalaisen harrastavan vuosittain
25554: kalastusta ja he pyydystävät noin 40 % osuuden valtakunnan kokonaissaaliista.
25555: Kalatalouden 5a-rakenneohjelma saatiin pääosin käyntiin, joskin eteneminen eri
25556: toimenpidekokonaisuuksien kesken on ollut epätasaista. Suomen PESCA-yhteisö-
25557: aloiteohjelman ED-komissio hyväksyi 13.3.1996, mutta sen alkuunsaattaminen
25558: siirtyi vuodelle 1997.
25559: Lohen saalis oli Itämeren kansainvälisen kalastuskomission suosituksesta kiintiöity.
25560: Asetuksella rajoitettiin edelleen lohenkalastusta keväällä, jotta luonnonlohi voisi
25561: vaeltaa kutujokiinsa. Kalanviljelyelinkeinon harjoittamista vaikeutti edelleen
25562: arvonlisäveron vaikutus.
25563: EU solmi uudet ns. EU -15 kalastussopimukset Baltianmaiden kanssa. Näissä
25564: sopimuksissa ovat nyt mukana myös Suomi ja Ruotsi, joilla kummallakin oli
25565: aiemmin erilliset sopimukset ko. maiden kanssa.
25566: Kalastuksenhoitomaksuja lunastettiin yhteensä 512 440 kpl.
25567: Hirvieläinten pyyntilupia myönnettiin 20 095 kpl (25 806 kpl vuonna 1995).
25568: Hirvivahinkoja aiheutui 13,8 milj. markan edestä, mistä maataloudelle 2,1 milj. mk,
25569: metsätaloudelle 6,5 milj. mk ja liikenteelle 2,8 milj. mk. Vahingot korvataan
25570:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         441
25571: 
25572: hirvieläinten metsästysluvista ja valtion lukuun myydyistä hirvistä kertyvistä
25573: varoista. Näitä varoja käytettiin lisäksi vahinkojen ehkäisemiseen ja tähän liittyvään
25574: tutkimukseen 1,5 milj. mk.
25575: Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen käytettiin kertomusvuonna
25576: 8,0 milj. mk, mistä 7,3 milj. mk oli korvauksia porotaloudelle ja 0,5 milj. mk
25577: muille kotieläimille aiheutuneista vahingoista. Vahinkojen estämiseen sekä pe-
25578: toeläinkantojen suojelemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin käytettiin lisäksi
25579: 0,2 milj. mk.
25580: Runsaan 6 960 poronomistajan eloporojen määrä oli 212 851 kpl poronhoitovuonna
25581: 1995-1996. Luettuja poroja oli kaikkiaan 333 500, joista vuoden aikana teurastettiin
25582: yhteensä 120 702 poroa. Poronlihaa tuli markkinoille noin 2,73 milj. kg, mikä
25583: vastaa noin 71,8 milj. markan tuottoa.
25584: 
25585: 
25586: 5. Vesivarojen käyttö ja hoito
25587: Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat vesivaratehtävät on 1.3.1995
25588: alkaen hoidettu yleishallinnollisesti ympäristöministeriön alaisissa 13 alueellisessa
25589: ympäristökeskuksessa ja Suomen ympäristö keskuksessa. Kertomusvuonna vakiinnu-
25590: tettiin valtakunnallisten vesiviranomaistehtävien hoito maa- ja metsätalousministe-
25591: riössä ja kehitettiin ympäristökeskusten vesivaratehtävien tulos- ja muun ohjauksen
25592: ja niihin liittyvän seurannan toimivuutta.
25593: Suomen liityttyä EU :n jäseneksi vesistö- ja vesihuoltotöillä on edistetty myös EU :n
25594: tuella toteutettavien ohjelmien tavoitteita. Tähän liittyen valmisteltiin ja saatettiin
25595: voimaan lainmuutokset, jotka mahdollistavat myös yhdyskuntien vesihuoltoavustus-
25596: ten osoittamisen Euroopan aluekehitysrahaston tuella toteutettaviin vesihuoltohank-
25597: keisiin. Maa- ja metsätalousministeriö osoitti kertomusvuonna EU:n tuella toteutet-
25598: taviin vesivarahankkeisiin 20 milj. mk Euroopan aluekehitysrahaston varoja ja
25599: 10 milj. mk kansallisena rahoitusosuutena valtion osalta.
25600: Vesihuollon kansallista rahoitustukea suunnattiin erityisesti haja-asutusalueiden
25601: vedenhankintaa ja viemäröintiä palveleviin hankkeisiin sekä kuntien välisiin
25602: yhteishankkeisiin poikkeusolojen vedenhankinnan turvaamiseksi ja talousveden
25603: laadun parantamiseksi. Yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin myönnettiin
25604: avustuksia lähes 23 milj. mk. Uusia korkotukilainoja vesihuoltolaitteiden rakentami-
25605: seen hyväksyttiin lähes 120 milj. mk. Ministeriön hallinnonalalle kuuluvia valtion
25606: vesihuoltotöitä valmistui kaikkiaan 23. Niistä 3 oli työllisyysvaroin ja 5 EU:n tuella
25607: toteutettuja. Hankkeiden yhteenlaskettu kokonaiskustannusarvio oli 190 milj. mk ja
25608: valtion osuus 60 milj. mk. Uusia valtion vesihuoltotöitä aloitettiin 15, näistä 2
25609: työllisyysvaroin ja 7 EU:n tuella.
25610: Valmistuneista vesistötöistä merkittävin oli Taasianjoen järjestely. Hankkeen
25611: toteutuksessa otettiin tulvasuojelutavoitteiden ohella monipuolisesti huomioon
25612: alueen ihmisten toiveet ja muuttuneet ympäristövaatimukset
25613: Vesistön säännöstelyjen vaikutusten selvittämistä ja säännöstelyjen kehittämistä
25614: jatkettiin erityisesti Päijänteellä ja sen alapuolisessa Kymijoen vesistössä. Vuotok-
25615: sen tekojärvihankkeen vesioikeudelliseen käsittelyyn osallistuttiin korostaen
25616: hankkeen myönteisiä vaikutuksia erityisesti Kemijoen vesistön käyttötoimintaan ja
25617: tulvasuojeluun.
25618: Uusien peruskuivatusta sekä tulvasuojelua ja vesistötoimenpiteitä koskevien
25619: säädösten viimeistelyä ja patoturvallisuusohjeiden tarkistamista jatkettiin. Kansain-
25620: 442                      Maa- ja metsätalousministeriö
25621: 
25622: välistä yhteistyötä vesiasioissa tehostettiin. Lähialueyhteistyöhön liittyvä Karjalan
25623: tasavallan vedenhankinnan kehittämisohjelma valmistui. Myös Suomen kannanotto-
25624: jen valmisteluun EU:n vesivara-asioissa osallistuttiin ja vaikutettiin.
25625: 
25626: 
25627: 6. Maanmittaus
25628: Maanmittauslaitoksessa tuli vireille 25 800 maanmittaustoimitusta. Vuoteen 1995
25629: verrattuna vireilletulleiden määrä kasvoi 16 %. Toimituksia valmistui 24 400 eli
25630: noin saman verran kuin edellisenä vuonna. Toimitusten keskimääräinen kestoaika
25631: lyheni noin 15 %vuoteen 1995 verrattuna. Lohkomisen keskimääräinen kestoaika
25632: oli 8,5 kuukautta.
25633: Yleisissä kartastotehtävissä on siirrytty kauttaaltaan numeeriseen kartantuotantoon
25634: ja tietokantamuotoiseen tietojen tallennukseen. Vuoden 1996lopussa oli maanmit-
25635: tauslaitoksen vastuulla olevalla alueella numeerisen aineiston kattavuus maastotie-
25636: doista 56 % ja maastokartan 1:50 000 tiedoista 52 %. Pohjakarttatuotantoalueista
25637: oli valmiina noin 65 %.
25638: Maanmittauslaitos julkaisi maastokarttaa 1:20 000 painettuna 274 karttalehteä ja
25639: maastokarttaa 1:50 000 painettuna 40 karttalehteä. Koko maasta valmistui uusi
25640: painettu kartta 1:500 000-mittakaavassa.
25641: Kiinteistörekisteriin liittyvää numeerista kiinteistörekisterikarttaa oli valmiina ja
25642: jatkuvassa ajantasallapidossa vuoden 1996 lopussa 83 % koko maan pinta-alasta,
25643: mikä on noin 6 %-yksikköä enemmän kuin vuonna 1995. Kiinteistörekisterin
25644: sisältöä täydennettiin niin, että puuttuneista yhteisistä alueista oli vuoden 1996
25645: lopussa 85 % ja yleisistä teistä 73 % rekisteröitynä. Lähes joka toisella jakokunnan
25646: yhteisellä vesialueena oli valmis osakasluettelo.
25647: Paikkatietojen yhteiskäytön edistämiseksi järjestettiin yli 2 000 kävijää koonneet
25648: paikkatietomarkkinat, paikkatietohakemistoa laajennettiin kattamaan kuntien
25649: aineistojaja paikkatietojen palvelukeskustoimintaa kehitettiin vastaamaan verkkoit-
25650: sepalvelun vaatimuksia. Paikkatietojen hinnoitteluun, käyttösopimuksiin, tie-
25651: tosuojaan, hakemista- ja tietopalveluihin sekä standardointiin liittyviä asioita
25652: käsitellyt paikkatietojen yhteiskäytön yhteistyöryhmä PYRY sai työnsä päätökseen.
25653: Geodeettisen laitoksen osalta valtakunnallinen GPS-tuki- ja seurantaverkko valmis-
25654: tui ja kaikki sen 12 asemaa olivat toiminnassa kertomusvuoden loppuun mennessä.
25655: Geodeettinen laitos toimitti differentiaalista GPS-signaalia Yleisradion verkkoon
25656: siviilikäyttöä varten.
25657: Metsähovin avaruusgeodeettinen tutkimusasema jatkoi toimintaansa kansainvälises-
25658: sä GPS-satelliittien seurantaverkossa. Painovoiman ajallisia vaihteluita koskevia
25659: mittauksia jatkettiin aseman suprajohtavalla vuoksigravimetrillä.
25660: Geodeettinen laitos suoritti kolmanteen valtakunnalliseen tarkkavaaitukseen
25661: kuuluvia mittauksia kaikkiaan 415 km. Valtakunnallisen painovoimaverkon
25662: tihentämiseksi mitattiin 802 uutta painovoimapistettä ja ensimmäisen luokan
25663: kolmiopisteitä tarkistettiin 25 pisteellä.
25664: Selkämeren ja Itämeren pääaltaan merigravimetrinen mittaus norjalaisella merenmit-
25665: tausaluksella Haakon Mossbyllä toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Lisäksi
25666: Pohjanlahden jäälle mitattiin 94 uutta painovoimapistettä.
25667:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         443
25668: 
25669: 7. Eläinlääkintätoimi
25670: EY -lainsäädännön valmisteluun osallistuminen työllisti kertomusvuoden aikana
25671: eläinlääkintä- ja elintarvikeosastoa erityisesti BSE-taudin vastustustoimenpiteiden
25672: osalta. Uusi eläinsuojelulaki vahvistettiin keväällä 1996. Kansalliseen lainsäädän-
25673: töön liittyen osastolla valmisteltiin ja esiteltiin myös hallituksen esitykset laiksi
25674: eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta, eläinlääkinnällistä
25675: rajatarkastusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi eläinlääkärintoimen harjoitta-
25676: misesta annetun lain muuttamisesta. Mainitut lait, mukaan lukien eläinlääkinnälli-
25677: seen rajatarkastukseen liittyvät eläintauti- ja eläinsuojelulakien muutokset tulivat
25678: voimaan vuoden 1997 alusta.
25679: Lisäksi kertomusvuonna valmisteltiin uusi eläinsuojeluasetus ja asetukset eläinten
25680: kuljetuksesta, eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta, valtion
25681: lihantarkastushenkilökunnasta ja eläintautien vastustamisesta Euroopan yhteisön
25682: sisämarkkinoilla sekä viennissä kolmansiin maihin sekä koe-eläintoimintaa koske-
25683: van asetuksen muutos.
25684: Eläinlääkkeiden käyttöä, luovutusta ja määräämistä koskeva lainsäädäntö uudistet-
25685: tiin. Kaikkiaan osastolta annettiin noin 50 maa- ja metsätalousministeriön tai sen
25686: eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöstä. Nämä päätökset koskivat mm. toimen-
25687: piteitä tarttuvien eläintautien vastustamiseksi, eläinten lääkitystä, liha- ja kalahy-
25688: gieniaa, sisämarkkinakaupan ja kolmasmaatuonnin eläintauti-ja hygieniavaatimuk-
25689: sia sekä eläinten pidolle, kohtelulle, käsittelylle ja kuljetukselle asetettavia eläin-
25690: suojeluvaatimuksia. Lisäksi annettiin maa- ja metsätalousministeriön päätös
25691: eläinlääkinnällisistä rajatarkastuksista perittävistä maksuista.
25692: Kansallinen salmonellavalvontaohjelma toimi kertomusvuonna suunnitellusti.
25693: Siipikarjan saimonellavalvonta jatkuu nykyisessä muodossaan EY :n komissiolle
25694: toimitetun yhteenvetoraportin pohjalta. Työn ja kustannusten jakoa saimonellatutki-
25695: musten osalta on selkeytetty elinkeinoelämän ja tuottajien kanssa. Mikrobilääketyö-
25696: ryhmän raportti mikrobilääkeaineiden käytöstä eläimille valmistui. Eläinlääkäreille
25697: ja muille sidosryhmille jaettiin tietoa uusista lääkesäädöksistä ja mikrobilääkkeiden
25698: käyttöä koskevista suosituksista.
25699: Suomi osallistui Euroopan neuvoston eläinten kuljettamista koskevan sopimuksen
25700: ja koe-eläinsopimuksen edellyttämien, tulossa olevien monenkeskisten neuvottelujen
25701: valmistelutyöhön sekä eri tuotantoeläinten pitämistä ja hoitoa koskevien eläinsuoje-
25702: luvaatimusten laatimiseen. Uuden eläinsuojelulain edellyttämät valvontajärjestelmät
25703: on käynnistetty ja eläinlääkäreitä sekä muita valvontaviranomaisia on koulutettu
25704: laajasti uusiin valvontatoimenpiteisiin. Koe-eläintoimintaa harjoittavien laitosten
25705: lukumäärä oli vuoden lopussa 137. Koe-eläimiä käytettiin edellisvuoden aikana
25706: yhteensä 140 000 eläintä sellaisissa eläinkokeissa, joista voi eläimille aiheutua
25707: kipua ja tuskaa. Suurin osa käytetyistä koe-eläimistä oli jyrsijöitä ja kaloja.
25708: Suunnitelmat pysyvien rajatarkastusasemien osalta valmistuivat ja asemien rakenta-
25709: minen Vaalimaalle, 1valoon ja Helsinkiin aloitettiin. Vaalimaan elintarviketarkastus-
25710: tilat ja Ivalon rajatarkastusasema valmistuivat kertomus vuonna. Rajatarkastuseläin-
25711: lääkäreitä ja tulliviranomaisia perehdytettiin eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen
25712: suorittamiseen.
25713: Kartoitustutkimuksia tarttuvien eläintautien varalta naudoilla, sioilla, lampailla,
25714: siipikarjalla ja kalanviljelylaitoksilla jatkettiin. Tutkimuksia lampaiden scrapie-
25715: taudin varalta laajennettiin. Rokotesyöttejä levitettiin aiempien vuosien tavoin maan
25716: itärajallaraivotaudin ennaltaehkäisemiseksi. EU myönsi tukea rokotteiden levittämi-
25717: seksi.
25718: 444                      Maa- ja metsätalousministeriö
25719: 
25720: Tilanne tarttuvien eläintautien suhteen säilyi toimintavuonna hyvänä. Luonnonvarai-
25721: sissa linnuissa todettiin kuitenkin Neweastlen tautia, mutta tartunnat rajoitettiin
25722: paikallisiksi eikä virus levinnyt siipikarjaan. Valmiuksia eksoottisten eläintautien
25723: vastustamiseksi tehostettiin mm. kouluttamalla eläinlääkäreitä ja valmistelemalla
25724: läänikohtaisesti suunnitelmia toimenpiteistä mahdollisten uusien eläintautien
25725: leviämisen estämiseksi ja hävittämiseksi.
25726: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos johti eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygieni-
25727: an valvontaa mm. kouluttamalla kunnan valvontaviranomaisia ja tarkastuseläinlää-
25728: käreitä sekä lisäämällä tiedotusta sidosryhmille. Erityisesti panostettiin sisämark-
25729: kinakaupan ja kalahygienian valvonnan tehostamiseen ja tiedonvaihdon parantami-
25730: seen muiden EY:n jäsenvaltioiden kanssa. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden
25731: hygieeninen laatu pysyi maassa pääosin hyvänä. Toisistajäsenvaltioista saapuneissa
25732: lihaerissä löytyi kuitenkin jonkin verran salmonellaa.
25733: 
25734: 
25735: 8. Komiteat, toimikunnat ja työryhmät
25736: EU-koordinaatioryhmä. Asetettu 3.7.1995. Määräaika toistaiseksi.
25737: Tehtävä: Toimia EU -asioissa käytännön tason yhteydenpitoelimenä.
25738: Euroopan unionin maataloustuotteiden vientituki-, tuonti- ja tarkastustehtävien
25739: hallinnointityöryhmä. Asetettu 14.8.1996. Määräaika 31.12.1998.
25740: Tehtävä: Euroopan unionin maataloustuotteiden vientituki-, tuonti- ja tarkastustehtä-
25741: vien hallinnointi.
25742: Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmäneuvottelukunta.
25743: Asetettu 2.11.1995. Määräaika toistaiseksi.
25744: Tehtävä: Valmistella Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestel-
25745: män täytäntöönpanosta annetun lain (355/95) 10 §:ssä tarkoitettua kiintiöjärjestel-
25746: mää.
25747: H evostalousneuvottelukunta. Asetettu 26.1.1996. Määräaika 31.3.1999.
25748: Tehtävä: Hevostalousneuvottelukunnasta annetun asetuksen (17/96) 1 §:ssä tarkoite-
25749: tut tehtävät.
25750: Kansainvälisten maatalousasiain neuvottelukunta. Asetettu 15.12.1994. Määräaika
25751: 31.12.1997.
25752: Tehtävä: Asetuksen (151/68, muut. 1248/80) mukaiset tehtävät.
25753: Kasvigeeniresurssityöryhmä. Asetettu 10.2.1995. Määräaika 1995-1997.
25754: Tehtävä: Käsitellä maa- ja elintarviketalouden kasvigeeniresurssien säilyttämiseen
25755: ja käyttöön liittyviä kansainväliseen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön sisältyviä
25756: kysymyksiä.
25757: Kasvilajikelautakunta. Asetettu 30.10.1995. Määräaika 31.10.1998.
25758: Tehtävä: Kasvinjalostajanoikeudesta annetun lain (789/92) 9 §:ssä ja kasvilajike-
25759: lautakunnasta annetussa asetuksessa (906/92) tarkoitetut tehtävät.
25760: Keräilymarkkinatyöryhmä. Asetettu 14.7.1995. Määräaika 31.12.1997.
25761: Tehtävä: Luonnonmarjojen, yrttikasvien ja ruokasienten talteenoton, käytön ja
25762: markkinoinnin edistäminen sekä keräilytuotteiden sertifioinnin järjestäminen.
25763: Koordinaatiokomitea. Asetettu 4.3.1996. Määräaika toistaiseksi.
25764: Tehtävä: Toimia Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston rahoitusjärjestel-
25765: mään kuuluviin toimenpiteisiin kohdistuvista jäsenvaltioiden suorittamista tarkas-
25766:                      1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       445
25767: 
25768: tuksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) 4045/89 11 §:ssä tarkoitetun erityisyk-
25769: sikön pysyvänä koordinaatiokomiteana.
25770: 
25771: Kotieläinjalostuksen neuvottelukunta. Asetettu 28.7.1994. Määräaika 31.7.1997.
25772: Tehtävä: Kotieläinjalostuslain (794/93) 17 §:n mukaiset tehtävät.
25773: Kotimaisten elintarvikkeiden ja ravinnon ravitsemuksellinen laatu, turvallisuus ja
25774: kilpailukykytekijät -työryhmä. Asetettu 18.6.1996. Määräaika toistaiseksi.
25775: Tehtävä: Toimia Kotimaisten elintarvikkeiden ja ravinnon ravitsemuksellinen laatu
25776: ja kilpailukykytekijät -tutkimushankkeen seurantatyöryhmänä.
25777: Kylvösiemenhuollon edistämisprojekti + ohjausryhmä. Asetettu 14.5.1996. Määräai-
25778: ka 31.12.1998.
25779: Tehtävä: Toimintaohjelman mukaisesti edistää tarkastetun siemenen käyttöä
25780: maataloudessa. Lisäksi projektin tulee selvittää kylvötarkoitukseen käytettävän
25781: siemenen laatutekijöitä, ristisiittoisten lajien ja hybridien lajike- kustannusten
25782: kehittämistä sekä siemenkaupan ja pakkaamaiden valvonnan ja kirjanpidon tarkas-
25783: tusmenetelmiä.
25784: Lannoitteiden kadmiumsäännöksien tarkistamistyöryhmä. Asetettu 26.9.1996.
25785: Määräaika toistaiseksi.
25786: Tehtävä: Valmistella Suomen kannanottoja lannoitteiden kadmiumsäännöksien
25787: tarkistamiseksi siten, kuin Suomen liittymisestä Euroopanunioniin tehdyn sopimuk-
25788: sen 84 artiklassa edellytetään. Työryhmän tulee olla yhteistyössä niiden toimielinten
25789: kanssa, jotka Itävallassa ja Ruotsissa valmistelevat vastaavia kannanottoja.
25790: Luomusiementuotannon kehittämisprojekti + ohjausryhmä. Asetettu 14.5.1996.
25791: Määräaika 31.12.1997.
25792: Tehtävä: Selvittää luonnonmukaisen maataloustuotannon lisäysmateriaalihuollon
25793: nykytila ja ongelmat sekä suunnitella toimenpiteet luonnonmukaisesti tuotetun
25794: lisäysmateriaalihuollon kehittämiseksi.
25795: Luontoyrittämisen toimintaohjelman laatimistyöryhmä. Asetettu 4.12.1996. Määräai-
25796: ka 15.9.1997.
25797: Tehtävä: Tehtävänä on hallituksen hyväksymässä maaseutuohjelmassa esitetyn
25798: mukaisesti virkatyönä laatia ehdotus luontoyrittämisen toimintaohjelmaksi tavoittee-
25799: na uusien työpaikkojen syntyminen. Ryhmän tulee erityisesti selvittää toimenpiteet
25800: muun muassa luonnonantimiin ja elämyksiin perustuvan yrittämisen edellytysten
25801: parantamiseksi ja yritystoiminnan esteiden poistamiseksi.
25802: Maailman elintarvikehuippukokouksen ohjausryhmä. Asetettu 5.6.1996. Määräaika
25803: 31.12.1996.
25804: Tehtävä: Seurata Suomen huippukokoukseen osallistumisen valmisteluja sekä
25805: arvioida kokouksen tulosten merkitystä.
25806: Maa- ja metsätalousministeriön ja tullin hallinnaimien vakuuksien yhdistämistä
25807: selvittävä työryhmä. Asetettu 4.9.1995. Määräaika 31.03.1996. Julkaisunro 1996:7
25808: Annettu 29.3.1996.
25809: Tehtävä: Maa- ja metsätalousministeriön ja tullilaitoksen välisen Euroopan yhteisön
25810: vientituki-, tuonti- ja näitä koskevien tarkastustehtävien yhteistyön kehittäminen.
25811: Maaseutuelinkeinolainsäädännön uudistamistyöryhmä. Asetettu 29.8.1996. Määräai-
25812: ka 28.2.1997.
25813: 446                      Maa- ja metsätalousministeriö
25814: 
25815: Tehtävä: Laatia ehdotus maaseutuelinkeinolainsäädännön kokonaistarkistukseksi
25816: samalla tavoitteena yhtenäistää soveltuvin osin kansallisten ja EU-rahoitteisten
25817: tukimuotojen rahoitusehdot ja hallinnolliset menettelyt.
25818: 
25819: 
25820: Maaseutuneuvonnan neuvottelukunta. Asetettu 16.2.1996. Määräaika 31.12.1998.
25821: Tehtävä: Maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavusta annetun valtioneuvoston
25822: päätöksen (1472/92) 4 §:n mukaiset tehtävät.
25823: Maataloudellisen tutkimuksen neuvottelukunta. Asetettu 1.6.1996. Määräaika
25824: 31.5.1999.
25825: Tehtävä: Maataloustutkimuksen ja maatalouteen liittyvän elintarviketalouden
25826: tutkimuksen suunnittelu, koordinointi ja arviointi.
25827: Maatalouden tutkimuskeskuksen arviointitukityö ryhmä. Asetettu 13.9.1995. Määrä-
25828: aika 31.3.1997. Julkaisu nro 5/1996 (suom.+engl.). Annettu 1.10.1996.
25829: Tehtävä: Avustaa arvioijiaheidän työssään ja saattaa arvioijien tietoon tutkimuskes-
25830: kuksen toimialueeseen liittyviä sidosryhmien tutkimuspoliittisia näkökantoja ja -
25831: tarpeita.
25832: Maatalouden ympäristöohjelman toteutumista seuraava työryhmä. Asetettu
25833: 5.9.1995. Määräaika 31.3.1997. Julkaisu nro 1996:18. Annettu 2.9.1996.
25834: Tehtävä: Seurata maatalouden ympäristöohjelman toteutumista, tuen käyttöä ja
25835: ohjelman mukaisten toimenpiteiden vaikutuksia ympäristön tilaan.
25836: Maatalous- ja elintarviketuotantoon kohdistuvat valvonta- ja testaustarpeet -
25837: työryhmä. Asetettu 24.7.1996. Määräaika 31.10.1996.
25838: Tehtävä: 1. selvittää kokomaatalous-ja elintarviketuotantoon kohdistuvat valvonta-
25839: ja testaustarpeet; ja 2. tehdä selvitystulosten perusteella ehdotus elintarvikkeiden ja
25840: maataloustuotannon valvontaaja tarkastusta koskevan valtion hallinnon muutostar-
25841: peista.
25842: Maatalouskonemuseotoiminnan     aloittaminen. Asetettu 8.11.1996. Määräaika
25843: 31.12.1996.
25844: Tehtävä: Selvittää maatalouskonemuseotoiminnan aloittamista Loimaan seudulla.
25845: Maatalouspoliittinen työryhmä. Asetettu 20.10.1995. Määräaika 31.12.1996.
25846: Julkaisu nro 1996:14. Annettu 12.6.1996.
25847: Tehtävä: Tehdä ehdotukset siitä, mitä tavoitteita Suomen tulee asettaa käynnistyväl-
25848: le Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiselle. Samoin työryh-
25849: män on valmisteltava perusteita Suomen hallituksen kannanottoihin Euroopan
25850: unionin laajentumisprosessin yhteydessä esille tuleviin maatalouspoliittisiin kysy-
25851: myksiin.
25852: Maaseutuelinkeinohallinnon valtio-kuntasuhteitten kehittämistyöryhmä. Asetettu
25853: 30.5.1995. Määräaika 31.3.1996. Julkaisunro 1996:9. Annettu 2.4.1996.
25854: Tehtävä: Selvittää Suomen ED-jäsenyydestä aiheutuvat muutokset valtion ja
25855: kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten yhdessä hoitamissa tehtävissä.
25856: Maatilojen velkatyöryhmä. Asetettu 18.10.1995. Määräaika 31.1.1996. Julkaisunro
25857: 1996:8. Annettu 10.4.1996.
25858: Tehtävä: Selvittää maaseutuelinkeinolain mukaista velkajärjestelytoimintaa koskevat
25859: lainsäädännölliset kehittämistarpeet sekä tehdä tarvittavat muutosehdotukset Lisäksi
25860: työryhmän tulee arvioida velkaantuneiden maatilojen lainanhoito-ongelmien
25861: vaikutus maatilatalouden kehittämisrahastoon.
25862:                      1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                        447
25863: 
25864: Maa- ja metsätalousministeriön strategia ja toimintalinja lähialueyhteistyössä EU-
25865: jäsenyyden ja ensi vuoden alussa tapahtuvien hallinnollisten muutosten jälkeen -
25866: työryhmä. Asetettu 7.11.1996. Määräaika 31.1.1997.
25867: Tehtävä: Laatia maa- ja metsätalousministeriön strategia ja toimintalinja lähialueyh-
25868: teistyössä EU-jäsenyydenja ensi vuoden alussa tapahtuvien hallinnollisten muutos-
25869: ten jälkeen. Työryhmän tulee ottaa huomioon työssään myös Tacis- ja Phare-
25870: ohjelmat.
25871: Neuvonnan tulosohjaustyöryhmä. Asetettu 9.2.1995. Määräaika 31.10.1995.
25872: Julkaisunro 1996:2. Annettu 31.1.1996.
25873: Tehtävä: Suunnitella ne toimenpiteet, joilla maa-ja metsätalousministeriö voi
25874: yhdessä maaseutukeskusten ja niiden keskusjärjestön sekä vastaavien ruotsinkielis-
25875: ten järjestöjen kanssa sopia neuvonnan sisällöstä ja tavoitteista tulosohjauksen
25876: keinoin.
25877: Nimisuojatyöryhmä. Asetettu 30.10.1995. Määräaika 31.10.2000.
25878: Tehtävä: Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimisuojasta annetun maa- ja
25879: metsätalousministeriön päätöksen (933/95) 13 §:ssä tarkoitetut tehtävät.
25880: Peltolohkojärjestelmän toteuttamistyöryhmä. Asetettu 8.5.1996. Määräaika toistai-
25881: seksi.
25882: Tehtävä: Koordinoida ja avustaa Euroopan unionin asetusten 3508/92 (ETY) ja
25883: 3887/92 (ETY) määrittelemään yhdennettyyn hallintoja valvontajärjestelmään
25884: sisältyvän peltolohkojärjestelmän toteuttamista Suomessa.
25885: Puutarhapoliittinen toimintaohjelmatyöryhmä. Asetettu 5.10.1995. Määräaika
25886: 31.10.1997.
25887: Tehtävä: Selvittää puutarhatuotannon EU:n ja kotimaisten tukien merkitystä,
25888: puutarhamarkkinoiden ja -tuotannon ja tuotannon rakenteen kehitystrendejä sekä
25889: tehdä esitys puutarhapolitiikan painopistealueista ja valtion toimenpiteistä jatkossa.
25890: Satovahinkoneuvottelukunta. Asetettu 22.8.1996. Määräaika 31.8.1999.
25891: Tehtävä: Satovahinkojen korvaamisesta annetun asetuksen 17 § :n mukaiset tehtävät.
25892: Torjunta-ainelautakunta. Asetettu 22.2.1996. Määräaika 28.2.1999.
25893: Tehtävä: Torjunta-ainelain 4 f § :n mukaiset tehtävät.
25894: Metsäpolitiikan neuvottelukunta. Asetettu 10.3.1994. Määräaika kolme vuotta.
25895: Tehtävä: Toimia maa- ja metsätalousministeriön apuna metsäpolitiikan kannalta
25896: tärkeiden asioiden valmistelussa.
25897: Puutavaranmittauksen neuvottelukunta. Asetettu 16.6.1994. Määräaika 30.6.1997.
25898: Tehtävä: Puutavaranmittausasetuksen (365/91) 1 §:nnojallaasetettu neuvottelukun-
25899: ta.
25900: Metsätalouden ympäristöohjelman seuranta -työryhmä. Asetettu 14.10.1994.
25901: Määräaika 31.12.1997. Väliraportti 23.3.1995 ja 13.3.1996.
25902: Tehtävä: Seurata MMM:n ja YM:n 13.7.1994 vahvistaman metsätalouden
25903: ympäristöohjelman toimeenpanoa ja toteutumista.
25904: Lapin metsästrategiatyöryhmä. Asetettu 1.11.1994. Määräaika 29.2.1996. Välira-
25905: portti 10.5.1995. Mietintö 28.2.1996.
25906: Tehtävä: Valmistella Lapin metsien tulevaa käyttöä, hoitoa ja suojelua koskeva
25907: metsästrategia.
25908: 448                       Maa- ja metsätalousministeriö
25909: 
25910: Valtion maa- ja vesialueiden virkistyskäyttö -työryhmä. Asetettu 18.4.1995.
25911: Määräaika 31.1.1996. Muistio 24.5.1996.
25912: Tehtävä: Selvittää valtion ja erityisesti Metsähallituksen hallinnassa olevien maa-
25913: ja vesialueiden virkistyskäytön päälinjaukset.
25914: 
25915: Metsänsuojelun ja työllisyyden rahoitustoimikunta. Asetettu 23.3.1995. Määräaika
25916: 30.4.1996. Mietintö 8.5.1996.
25917: Tehtävä: Laatia taloudellisesti, ekologisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän
25918: metsätalouden edellyttämän metsänsuojelun tavoiteohjelma vuoteen 2100 ja työllisyys-
25919:  ja rahoitusohjelma vuoteen 2010 ottaen huomioon Suomen kansainväliset si-
25920: toumukset.
25921: Puun Vuosi 1996 -kampanjan johtoryhmä. Asetettu 23.11.1995 (VNp). Määräaika
25922: 30.6.1997.
25923: Tehtävä: Johtaa Puun Vuosi 1996 -kampanjaa apunaan maa- ja metsätalousministe-
25924: riöstä asetettava laaja-alainen kampanjaryhmä.
25925: Puun Vuosi 1996 -kampanjaryhmä (toimikunta). Asetettu 29.11.1995. Määräaika
25926: 30.6.1997.
25927: Tehtävä: Laatia ja vahvistaa toimintaohjelma Puun Vuosi 1996 -kampanjalle.
25928: Kansainvälisen metsäpolitiikan neuvottelukunta. Asetettu 25.1.1996. Määräaika
25929: 31.12.1997.
25930: Tehtävä: Toimia Suomen kansainvälistä metsäpolitiikkaa koordinoivana asiantunti-
25931: ja- ja neuvotteluelimenä.
25932: Metsätalouden lähialuetyöryhmä. Asetettu 15.2.1996. Määräaika 31.1.1997.
25933: Tehtävä: Valmistella ja koordinoida suomalaisen osapuolen osalta Suomen ja
25934: Venäjän lähialueiden, Baltian maiden, Valkovenäjän sekä Ukrainan välisiä metsäta-
25935: loutta edistäviä yhteistyöprojekteja.
25936: Metsien sertifiointitoimikunta. Asetettu 10.4.1996. Määräaika 31.1.1997.
25937: Tehtävä: Selvittää Suomen rooliaja tavoitteita metsätuotteiden sertifiointijärjestel-
25938: män kansainvälisessä kehittämisessä sekä selvittää Suomen olosuhteisiin sopivan ja
25939: laajasti hyväksyttävän sertifiointijärjestelmän edellytyksiä ja perusteita.
25940: Luonnon monimuotoisuuden suojelua Venäjän kanssa harjoitettavassa metsäta-
25941: lousyhteistyössä käsittelevä työryhmä. Asetettu 25.4.1996. Määräaika 31.3.1998.
25942: Tehtävä: Edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua osana Suomen ja Venäjän
25943: välistä yhteistyötä.
25944: Kuusamo-työryhmä II. Asetettu 29.5.1996. Määräaika 1.3.1997.
25945: Tehtävä: Sopia Kuusamon yhteismetsän omistuksessa olevien luonnonsuojelullisesti
25946: arvokkaiden vanhojen metsien ja Metsähallituksen hallinnassa olevien valtion
25947: maiden välisistä vaihdoista.
25948: M etsänhoitoyhdistyslakityöryhmä. Asetettu 7.6.1996. Määräaika 28.2.1997.
25949: Tehtävä: Laatia ehdotus metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain uudistamiseksi.
25950: Valtion metsäomaisuuden hallinnan rationalisointi ja keskittäminen -työryhmä.
25951: Asetettu 28.6.1996. Määräaika 31.3.1997. Väliraportti 13.12.1996.
25952: Tehtävä: Seurata aikaisempien vastaavien työryhmien ehdotusten toimeenpanoa ja
25953: luonnonsuojeluohjelmien toteuttamiseksi tehdä ehdotus valtion alueiden ja kiinteis-
25954: töjen myyntitavoitteista ja hallinnansiirroista laitoksittain ja hallinnonaloittain.
25955:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         449
25956: 
25957: Energiapuutyöryhmä. Asetettu 22.10.1996. Määräaika 31.3.1997.
25958: Tehtävä: Selvittää mahdollisuuksia ja tehdä ehdotuksensa energiapuun korjuun ja
25959: käytön edistämiseksi.
25960: 
25961: 
25962: Petovahinkotyöryhmä. Asetettu 21.9.1994. Määräaika 31.12.1995 ja 31.5.1996.
25963: Muistio 31.5.1996 (MMM 1996:15)
25964: Tehtävä: Selvittää petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmien
25965: kehittämismahdollisuuksia.
25966: Porotalouden EU-seurantatyöryhmä. Asetettu 10.2.1995. Määräaika 31.12.1996.
25967: Väliraportti 31.12.1996.
25968: Tehtävä: Kartoittaa ED-jäsenyyden siirtymävaiheen porotaloudelle aiheuttamia
25969: vaikutuksia sekäjäsenyyden mahdollistamia mahdollisuuksia porotalouden kehittä-
25970: miseksi.
25971: Elinkeinokalatalouden EU-seurantatyöryhmä. Asetettu 30.3.1995. Määräaika
25972: 30.11.1995. Muistio 31.1.1996 (MMM 1996:3).
25973: Tehtävä: Seurata elinkeinokalatalouden toimintaedellytysten muutoksia ja ED-
25974: sopeutuksessa toteutettavia toimenpiteitä ED-jäsenyyden toteuduttua. Työryhmän
25975: tulee lisäksi tehdä tarvittaessa toimenpide-esityksiä kalatalouspolitiikan muutoksista.
25976: Kalastonsuojelutyöryhmä. Asetettu 9.11.1995. Määräaika 31.5.1996. ja 30.6.1996.
25977: Muistio 3.10.1996 (MMM 1996:19).
25978: Tehtävä: Selvittää Suomen kalaston suojelun ajanmukaistamisen edellyttämät
25979: mahdolliset lainsäädännölliset, hallinnolliset ym. toimenpiteet. Työryhmän esityksen
25980: tulee sisältää myös ehdotus menettelystä, jonka avulla tarkistetaan voimassa olevien
25981: suojelusopimusten ja -säädösten pohjalta kalalajien ja kalakantojen uhanalaisuus,
25982: mahdollinen suojelutarve sekä suojelun edellyttämät mahdolliset toimenpiteet.
25983: Lohenkalastusrajoitusten     korvaustyöryhmä. Asetettu 28.12.1995. Määräaika
25984: 29.2.1996. Muistio 6.2.1996 (MMM 1996:6).
25985: Tehtävä: Laatia selvitys ja ehdotukset siitä miten lohen ammattikalastajille mahdol-
25986: lisesti aiheutuvat tulonmenetykset voidaan korvata, mikäli lohityöryhmä 1995:n
25987: esittämät kalastusrajoitukset toteutetaan 1996.
25988: Kalastuksen 5a-rakennepolitiikan seurantakomitea. Asetettu 16.11.1995.
25989: Tehtävä: Seurata ja valvoa kalatalouden 5a-rakennepolitiikan toteuttamista ja
25990: rakennetukivarojen käyttöä.
25991: Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyjen kehittämisselvitysten seuranta-
25992: ryhmä. Asetettu 19.10.1995. Määräaika 31.12.1998.
25993: Tehtävä: Ohjata Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyjen kehittämiseksi
25994: tehtäviä selvityksiä.
25995: Patoturvallisuusohjetyöryhmä. Asetettu 3.11.1995. Määräaika 15.5.1996. Muistio
25996: 15.5.1996 (MMM 1996:11).
25997: Tehtävä: Tarkistaa ja saattaa ajantasalle vesi- ja ympäristöhallituksen 12.6.1991
25998: hyväksymät patoturvallisuusohjeet
25999: Paikkatietojen yhteiskäytön yhteistyöryhmä. Asetettu     10.6.1993. Määräaika
26000: 31.7.1996.
26001: Tehtävä: Toimia yhteistyöelimenä paikkatietojen yhteiskäytön edistämiseksi LIS-
26002: projektin vuosina 1985-1991 valmistelemien periaatteiden pohjalta.
26003: 
26004: 15 370147
26005: 450                       Maa- ja metsätalousministeriö
26006: 
26007: Kiinteistötietojärjestelmän   yhteistyöryhmä. Asetettu 31.5.1996. Määräaika
26008: 31.5.1999.
26009: Tehtävä: Toimia valtioneuvoston 30.5.1996 tekemän kiinteistötietojärjestelmän
26010: hallintoa, ylläpitoa ja kehittämistä koskevassa periaatepäätöksessä tarkoitettuna
26011: valtion viranomaisten ja kuntien keskusjärjestön yhteistyö- ja neuvotteluelimenä.
26012: Asianosaisten kannatusta uusjaossa selvittävä työryhmä. Asetettu 12.2.1996.
26013: Määräaika 31.10.1996 ja 30.11.1996. Muistio 27.11.1996 (MMM 1996:20).
26014: Tehtävä: Selvittää, miten asianosaisten kannatus otetaan nykyistä enemmän
26015: huomioon uusjakotoimituksen edellytyksistä päätettäessä. Työryhmän tulee työssään
26016: ottaa huomioon erityisesti, ettei uusjaon suoritusaika pitene, eivätkä uusjaon
26017: suorittamisesta aiheutuvat kustannukset nouse entisestään.
26018: Nautojen ja sikojen terveydenhuollon koordinointia käsittelevä työryhmä. Asetettu
26019: 19.5.1995. Määräaika 31.12.1995 ja 31.12.1996. Muistio 31.12.1996
26020: (MMM 1996:24).
26021: Tehtävä: Laatia esitys nautojen ja sikojen terveydenhuoltoon liittyvien tietojen
26022: valtakunnallisen rekisteröinnin järjestämisestä ja näiden tietojen hyväksikäytön
26023: tehostamisesta kyseisten tuotantoeläinten terveydenhuollossa sekä nautojen ja
26024: sikojen terveydenhuollon koordinoimisesta.
26025: Sikojen merkintää ja rekisteröintiä käsittelevä työryhmä. Asetettu 21.10.1996.
26026: Määräaika 15.3.1997.
26027: Tehtävä: Valmistella ehdotus EY -lainsäädännön edellyttämästä sikojen valtakunnal-
26028: lisesta merkinnästä ja rekisteröinnistä.
26029: Mikrobilääketyöryhmä. Asetettu 8.3.1995. Määräaika 31.12.1995 ja 30.4.1996.
26030: Muistio 30.4.1996 (MMM 3:1996).
26031: Tehtävä: Laatia suositukset antibioottien käytöstä eläimille ja bakteerien lääkeresis-
26032: tenssin valvonnan tehostamisesta.
26033: Eläinsuojelutyöryhmä. Asetettu 31.1.1996. Määräaika 31.12.1998.
26034: Tehtävä: Periaatteellisissa ja laajakantoisissa eläinsuojelun alaan kuuluvissa asioissa
26035: tarvittaessa tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja.
26036:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996
26037: 
26038: 
26039: 
26040: 
26041:                              Liikenneministeriö
26042: 
26043: 1. Yleiskatsaus liikenteen ja viestinnän vuoteen 1996
26044: Kertomusvuonna koko julkishallinnon keskeisinä tavoitteina olivat edelleen julkisen
26045: velan kasvun taittaminen, työttömyyden alentaminen sekä kansantalouden vahvan
26046: kasvun turvaaminen. Liikenneministeriö on kansantaloutta tukevaa liikennepolitiik-
26047: kaa harjoittamalla ollut vastaamassa näihin suuriin, useita vuosia jatkuviin haastei-
26048: siin.
26049: Liikenneministeriön hallinnonalalla jatkuivat edelleen tehokkuutta lisäävät hallinnon
26050: keventämiseen tähtäävät ja kilpailua edistävät toimet. Ehdotukset Tie- ja Merenkul-
26051: kulaitosten uudelleenorganisoimiseksi valmistuivat. Tielaitoksen osalta esitetään
26052: muodostettavaksi Tiehallinto ja valtion liikelaitos. Merenkulkulaitosta esitetään
26053: kehitettäväksi nettobudjetoiduksi liiketoimintaorganisaatioksi niin, että alusturvalli-
26054: suus eriytetään liiketoiminnasta. Samoin kertomusvuonna valmistui selvitys
26055: Raskoneen yhtiöittämisen edellytyksistä. Kuljettajantutkintojen sekä kuljettajaope-
26056: tuksen valvonnan osalta selvitettiin niiden pysyvää organisointia.
26057: Valtion talouden säästöjen jatkuessa ja rahoitusresurssien niuketessa on etsitty ja
26058: valmisteltu uudenlaisten rahoitusmuotojen käyttöä liikenneväylähankkeiden rahoitta-
26059: miseksi. Liikenneministeriössä valmistui kertomusvuonna selvitys yksityisen
26060: rahoituksen käyttöönottamiseksi Järvenpää-Lahti moottoritiehankkeen toteuttamisek-
26061: si. Kertomusvuoden aikana hanketta valmisteltiin niin, että Suomessa ensikertaa
26062: toteutettavan jälkirahoitushankkeen sopimus allekirjoitettiin helmikuussa 1997.
26063: Kertomusvuonna tehdyissä liikenneinvestointiratkaisuissa keskeisenä lähtökohtana
26064: oli edelleen niukkenevien voimavarojen optimaalinen kohdentaminen. Perusväylän-
26065: pidon tavoitteita kehitettiin ja kaikille liikennemuodoille liikenneministeriö asetti
26066: tavoitteet sujuvuuteen, turvallisuuteen, taloudellisuuteen, ympäristöön sekä väylien
26067: rakenteen kuntoon. Uusien hankkeiden määrärahat kohdennettiin liikenne- ja
26068: yhteiskuntataloudellisesti kannattaviin hankkeisiin. Erityisesti tienpidon määrärahat
26069: ovat niukentuneet. Päätieverkon kunto on pystytty säilyttämään, mutta alemman
26070: tieverkon kunto on heikkenemässä. Radanpidossa kyettiin turvaamaan teollisuuden
26071: kuljetusten sujuva hoitaminen ja henkilöliikenteen kehittämisedellytykset. Vesi-
26072: väylien osalta ei kertomusvuonna tullut suuria muutoksia edelliseen vuoteen
26073: verrattuna. Loppusyksystä hallitus teki päätöksen uuden monitoimimurtajan
26074: tilausvaltuuden myöntämisestä.
26075: Liikenne- ja viestintäalan yritysten kansainvälistä kilpailukykyä kohentavia toimen-
26076: piteitä on jatkettu. Erityisesti huomiota on kiinnitetty tuotantotoimintamme kannalta
26077: keskeisten kuljetus- ja logististen kustannusten alentamiseen. Kertomusvuoden
26078: aikana varmistui, että kansallisessa liikenteessä voidaan edelleen säilyttää nykyisen
26079: mittaiset rekat, kun sallitaan myös nykyistä hieman pidemmät rekat tietyn siirtymä-
26080: ajan kuluessa.
26081: Joukkoliikenteen markkinaosuutta varmistavia toimenpiteitä jatkettiin. Esimerkiksi
26082: seutulippualueiden lisääntyminen on lisännyt joukkoliikennematkustusta. Myös
26083: erilaiset palveluita parantavat ja maksamista helpottavat telematiikkahankkeet
26084: jatkuivat eri puolilla maata.
26085: 452                             Liikenneministeriö
26086: 
26087: Toimenpiteitä eri liikennemuotojen turvallisuuden parantamiseksi jatkettiin.
26088: Kertomusvuonna valmistui liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan laatima
26089: liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 1997 000. Suunnitelman tavoitteena on
26090: vähentää liikennekuolemien määrä puoleen vuoden 1989 tasosta vuoteen 2000
26091: mennessä. Raideliikenneturvallisuustoimia jatkettiin ja raideliikenneturvallisuuden
26092: tilasta ja sen parantamismahdollisuuksista valmistui kattava selvitys.
26093: Telekilpailun laajentamista jatkettiin. Kertomusvuonna tuli voimaan säätelyä
26094: keventävä ja yritysten alallepääsyä helpottava teletoimintalain muutos. Myös esitys
26095: telemarkkinalaiksi valmisteltiin ja annettiin eduskunnalle kertomusvuonna. Lailla
26096: vauhditetaan kilpailua erityisesti kotitalouksien paikallispuheluista. ED-yhteistyön
26097: lisäksi myös muita tele- ja tietoliikennealan yritysten kansainvälistä kilpailukykyä
26098: vahvistavia tietoyhteiskunnan kehittämishankkeiden toimenpiteitä jatkettiin.
26099: Euroopan unioni panosti kertomusvuonna tietoyhteiskunta-asioihin aiempaa
26100: enemmän edistäen aktiivisesti eurooppalaista tietoyhteiskuntakehitystä.
26101: Kertomusvuonna tehtiin merkittäviä viestintäpoliittisia ratkaisuja. Kertomusvuonna
26102: myönnettiin viisivuotinen toimilupa neljättä analogista televisiokanavaa varten.
26103: Toimilupa myönnettiin myös valtakunnalliseen analogiseen mainosradiotoimintaan.
26104: Ministeriön päätöksentekoaja tutkimuslaitosten kehittämistä palvelevat kansainväli-
26105: set arvioinnit käynnistyivät kertomusvuonna. Ilmatieteen laitoksen ja Merentutki-
26106: muslaitoksen arviointiraportit valmistuvat alkuvuodesta 1997.
26107: 
26108: 
26109: 2. Kasvua henkilöliikenteessä ja loppuvuonna myös tavara-
26110: liikenteessä
26111: Talouden kasvu kiihtyi syksyllä odotettua heikomman alkuvuoden jälkeen. Loppu-
26112: vuonna teollisuustuotannon kasvu voimistui ja kotimarkkinoillakin oli havaittavissa
26113: selvää piristymistä kotimaankaupan ja rakennustoiminnan elpymisen myötä.
26114: Kuluttajien luottamus myönteiseen talouskehitykseen on vahvistunut ja yksityinen
26115: kulutus kääntyikin loppuvuonna nousuun, vaikka työllisyys koheneekin kovin
26116: hitaasti. Kertomusvuonna inflaatio oli vähäistä. Syksyllä myös palvelupuoli alkoi
26117: elpyä. Investoinnit kasvoivat edelleen voimakkaasti. Syksyn aikana myös teollisuu-
26118: den suhdanneodotukset kehittyivät entistä myönteisempään suuntaan. Teollisuus-
26119: tuotannon koko vuoden kasvu oli reilut kolme prosenttia. Alkuvuoden hitaasta
26120: kasvusta huolimatta loppuvuonna vauhdittunut tuotanto nostaa koko vuoden
26121: kokonaistuotannon kasvun yli kolmeen prosenttiin.
26122: Kansantalouden kasvuvauhdin piristyminen loppuvuonna näkyi myös kuljetusmää-
26123: rissä. Merikuljetusten määrä väheni kertomusvuonna noin prosentin - loppuvuonna
26124: merikuljetustenkin osalta kysyntä kääntyi kasvuun. Suomen satamien kautta
26125: tapahtuva Venäjän kauttakulkuliikenne vähentyi kertomusvuonna melkein viiden-
26126: neksen edellisvuotisesta. Transitovienti vähentyi liki kolmanneksen. Toisaalta
26127: kokonaisvolyymiltaan vähäisempi transitotuonti lisääntyi noin kolmanneksen.
26128: Suomalaiset alukset vahvistivat kertomusvuonna markkinaosuuksiaan merikuljetuk-
26129: sissa. Suomalaisten markkinaosuudet vahvistuivat erityisesti merituontikuljetuksissa,
26130: mutta myös vientikuljetuksissa tonnistomme markkinaosuus on kohentunut.
26131: Kertomusvuonna rautateiden tavaraliikenteen kokonaismäärä oli noin 38 miljoonaa
26132: tonnia eli reilut viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Myös rautateillä
26133: talouden elpyminen näkyi loppuvuonna kysynnän kääntyessä kasvuun. Kansainväli-
26134: set kuljetukset vähenivät kertomusvuonna vajaa kahdeksan prosenttia ja kotimaan
26135:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        453
26136: 
26137: kuljetukset 1,5 prosenttia. Kuljetusmäärien vähenemiseen on vaikuttanut mm.
26138: transitoliikenteen siirtyminen Baltian maiden kautta kulkevaksi.
26139: Maanteitse Suomen kautta kulkevan Venäjän ulkomaankaupan kuljetusten kasvu
26140: jatkui kertomusvuonna. Venäjältä päin tuleva tuontitransito lisääntyi noin 50
26141: prosenttia, sen sijaan vientitransito väheni noin neljänneksen edellisestä vuodesta.
26142: Vuonna 1996 tuontitransiton määrä oli 1,2 miljoonaa tonnia ja vientitransiton 0,1
26143: miljoonaa tonnia. Kaiken kaikkiaan transitoliikenne maanteillä lisääntyi 40
26144: prosenttia edellisestä vuodesta.
26145: Tieliikenteen määrä kasvoi noin yhden prosentin vuonna 1995, kertomusvuonna
26146: liikennemäärissäjäätiin koko tieverkolla keskimäärin edellisvuoden tasolle. Pääteil-
26147: lä liikenne lisääntyi kertomusvuonna yli prosentin ja raskas liikenne yli kolme
26148: prosenttia. Edelleen liikennemäärät yleisillä teillä ovat tuntuvasti vuoden 1990
26149: huippulukuja vähäisemmät.
26150: Lentoliikenteen kokonaismatkustajamäärät kasvoivat kertomusvuonna reilut
26151: kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen liikenteen matkustajamäärät kasvoivat
26152: kertomusvuonna 7,7 prosenttia. Kasvu oli tilauslentoliikenteessäerityisen voimakas-
26153: ta, sen sijaan kansainvälisen reittiliikenteen määrä pysyi lähes ennallaan. Kotimaan
26154: liikenteen kasvu ylitti odotukset. Kotimaan säännöllisen liikenteen matkustajien
26155: määrä kasvoi 9,2 prosenttia.
26156: Rautateillä henkilöliikenteen kasvu jatkui kolmatta vuotta peräkkäin. Lisäystä
26157: liikennesuoritteessa oli kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilölii-
26158: kenteen myönteistä kehitystä selittävät mm. kotimaisen ja kansainvälisen matkailun
26159: piristyminen sekä kaupunkirataliikenteen aloittaminen välillä Helsinki-Tikkurila.
26160: Henkilöliikenne Suomen ja Venäjän välillä kasvoi voimakkaasti: liikenne lisääntyi
26161: edelliseen vuoteen verrattuna 8,5 prosenttia. Jatkossakin liikenteen kasvunäkymät
26162: ovat hyvät, liikenteen nopeutuessa maitten välillä, kun tulli- ja rajamuodollisuudet
26163: hoidetaan liikkuvassa junassa.
26164: Laivamatkustus lisääntyi toista vuotta peräkkäin. Matkustajamäärän kasvu laimeni
26165: loppuvuotta kohti mm. alkuvuonna voimaan tulleiden alkoholin tuontimääräysten
26166: muututtua. Tallinnan liikenteen matkustajamäärät kasvoivat kertomusvuonna reilun
26167: viidenneksen edellisestä vuodesta. Laivamatkustus väheni vuoden viimeisinä
26168: kuukausina edellisen vuoden määristä. Suomalainen tonnisto on vahvistanut
26169: markkina-asemiaan myös matkustajaliikenteessä.
26170: 
26171: 
26172: 3. Päätös moduulirekoista
26173: Tehokkaan logistiikan merkitys kilpailukykytekijänä on korostunut entisestäänkin
26174: kilpailun lisäännyttyä. Liikenneministeriön tavoitteena kuljetustoiminnan osalta on
26175: vahvistaa suomalaisen tuotannon kilpailukykyä niin, että tarvittavat kuljetukset
26176: voidaan hoitaa mahdollisimman vähäisellä liikenteellä ja tehokkaalla logistiikalla.
26177: Logistiikan tehokkuuden lisäämisessä päävastuu on yrityksillä. Liikenneministeriö
26178: on asettanut tavoitteeksi, että vuosina 1995-1999logistisissa kustannuksissa saadaan
26179: aikaan yhteensä 12-16 miljardin markan säästöt. Toimia logististen kustannusten
26180: alentamiseksi on jatkettu. Parhaillaan liikenneministeriö selvittää, ovatko logistiset
26181: kustannukset viime vuosina alentuneet, miten alan tuottavuus on kehittynyt ja mitä
26182: lisätoimenpiteitä tarvitaan kustannusten alentamiseksi ja kilpailijamaiden etumatkan
26183: kiinnikuromiseksi.
26184: Euroopan unionin ministerineuvosto hyväksyi kertomusvuoden kesällä uuden
26185: rekkadirektiivin lopullisesti. Päätöksen mukaan Suomi voi säilyttää nykyiset 22
26186: 454                             Liikenneministeriö
26187: 
26188: metrin yhdistelmänsä kansallisessa liikenteessä, kun viimeistään vuoden 2003
26189: loppuun mennessä sallitaan 25,25 metriä pitkät moduulirekat. Mahdollisesti uudet
26190: yhdistelmät voisivat aloittaa liikenteessä jo ensi kesänä. Moduuliyhdistelmien on
26191: arvioitu edellyttävän suomalaisilta kuljetusyrityksiltä 300 miljoonan markan inves-
26192: tointeja ajoneuvoihin. Toisaalta vuotuiset kuljetuskustannukset alenevat noin 400
26193: miljoonalla markalla. Pakokaasupäästöt vähenevät muutaman prosentin. Myös
26194: liikenneturvallisuus paranee.
26195: Suomen itärajan ylittävä kuorma-autoliikenne on lisääntynyt lähes kolminkertaiseksi
26196: viimeisen neljän vuoden aikana. Suomalaisten osuus maahamme saapuvasta
26197: kuorma-autoliikenteestä on pienentynyt vuoden 1993 liki 50 prosentista kertomus-
26198: vuoden noin 36 prosenttiin. Venäläiset kuorma-autot ovat vastaavasti lisänneet
26199: osuuttaan noin 50 prosenttiin. Suomalaisten markkinaosuus on pienentynyt, mutta
26200: suomalaisen kaluston kuljetusmäärät ovat kasvaneet neljässä vuodessa liki 80
26201: prosenttia. Liikenteen kasvun myötä rajalle muodostuneet rekkajonot ovat aiheutta-
26202: neet ongelmia. Suomen ja Venäjän liikenneviranomaiset eivät päässeet kertomus-
26203: vuoden aikana ratkaisuun suomalaisten rekkojen ylipaino- ja ylimittamaksuista. Sen
26204: sijaan tullikysymyksissä, poliisitoiminnassa ja rajaliikennettä sujuvoittavassa Tedim-
26205: hankkeessa edistyttiin.
26206: 
26207: 
26208: 4. Joukkoliikenteessä haastavat tavoitteet
26209: Liikenneministeriön tavoitteena on ollut joukkoliikenteen palveluiden parantaminen
26210: ja julkisen liikenteen markkinaosuuden säilyminen noin viidenneksessä koko
26211: henkilöliikennesuoritteesta. Jaukkoliikenteen markkinaosuutta varmistavia toimenpi-
26212: teitä jatkettiin. Esimerkiksi seutulippualueiden lisääntyminen on lisännyt joukkolii-
26213: kennematkustusta. Myös erilaiset palveluita parantavat ja maksamista helpottavat
26214: telematiikkahankkeet jatkuivat eri puolilla maata.
26215: Jaukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksia selvitettiin laajapohjaisessa työryhmäs-
26216: sä. Työryhmä esittää mietinnössään kolmisenkymmentä tapaa kehittää joukkoliiken-
26217: nettä. Työryhmä ehdotti mm. suunnittelun, toimintatapojen, kilpailuttamisen ja
26218: oikeanlaisen kaluston käytön tehostamista. Työryhmä korosti myös telematiikkaa
26219: laajasti hyödyntävää kutsuohjatun joukkoliikenteen kehittämistä. Työryhmän
26220: ehdotusten mukaan kaikkien käytettävissä olevaa joukkoliikennettä kehittämällä
26221: voidaan säästää jopa kymmeniä miljoonia markkoja.
26222: Unionitasolla aloitettiin keskustelu joukkoliikennejärjestelmän kehittämisestä
26223: yhteisötasolla kansalaisten verkkoa käsittelevän Vihreän kirjan pohjalta. Euroopan
26224: unioni valmistelee henkilöliikenteen kabotaasin vapauttamista. Euroopan yhteisöjen
26225: komissio julkaisi kertomusvuonna myös rautatieliikenteen kehittämisestä koskevan
26226: Valkoisen kirjan, jossa linjataan rautatiekuljetusten kilpailukyvyn parantamismah-
26227: dollisuuksia. Ehdotuksen painopisteitä ovat markkinoiden avaaminen, julkisten
26228: palvelujen kehittäminen sekä kansallisten järjestelmien yhteensovittaminen. Komis-
26229: sio esittää, että tavaraliikenteen ja henkilöliikenteen kansainvälinen liikenne sekä
26230: tavaraliikenteen kabotaasi avattaisiin kilpailulle. Suomi suhtautuu ehdotuksiin
26231: pääosin myönteisesti.
26232: Kertomusvuonna Suomen ajokorttisäännökset yhdenmukaistettiin Euroopan unionin
26233: ajokorttidirektiivin määräysten kanssa. Uusien säännösten mukaan ED-maiden
26234: ajokortit ovat sellaisenaan voimassa kaikissa EU -maissa. Suomessa uusien ajokortti-
26235: lomakkeiden ulkonäkö muuttuu direktiivin mukaiseksi vuoden 1998 alusta.
26236:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       455
26237: 
26238: Liikenneministeriön pyöräilyn edistämistä selvittänyt työryhmä sai työnsä valmiiksi.
26239: Työryhmä ehdottaa pyöräliikenteen määrän kaksinkertaistamista vuoden 1986
26240: tasosta vuoteen 2005 mennessä.
26241: 
26242: 
26243: 5. Pitkäjänteisempää väyläpolitiikkaa
26244: Liikenneinfrastruktuuri on merkittävä osa kansallisvarallisuutta. Liikenneministe-
26245: riössä on osittain liikennejärjestelmien kokonaisvaltaisen kehittämisen, osittain
26246: valtiontaloudellisesti kireän tilanteen vuoksi panostettu pitkän tähtäimen suunnitte-
26247: luun ja strategioiden laatimiseen. Liikenneinfrastruktuurinpidon päämääränä on
26248: liikennejärjestelmä, joka perustuu eri liikennemuotojen saumattomaan yhteistyöhön
26249: niin, että kunkin liikennemuodon vahvuuksia hyödynnetään maksimaalisesti.
26250: Tarvittavat henkilö- ja tavarakuljetukset hoidetaan mahdollisimman vähäisellä
26251: liikenteellä ja koko yhteiskunnan kannalta edullisinta kuljetusmuotoa tai -ketjua
26252: käyttäen. Oikeilla liikenneverkkoratkaisuilla ja kunnossapitotoimilla on voitu ja
26253: voidaan alentaa Suomen kilpailijamaita korkeampia logistisia kustannuksia.
26254: Liikenneinfrastuktuuria koskevan päätöksenteon pitkäjänteisyyttä pohtinut työryhmä
26255: toteaa kertomusvuonna valmistuneessa loppuraportissaan, että liikennejärjestelmän
26256: kehitystä ohjaamaan tarvitaan tulevaisuuden visio ja liikennepoliittisia pitkän
26257: aikavälin yleistavoitteita. Yleistavoitteet annettaisiin eduskunnan käsiteltäväksi
26258: selontekona ja hallitus voisi muotoilla liikennepolitiikkansa painottamalla yleista-
26259: voitteita. Suunnittelun aikajännettä on työryhmän mielestä syytä pidentää kattamaan
26260: 10-15 vuoden aikaväli. Liikennejärjestelmän suunnittelun tarkastelukulmaa tulee
26261: siirtää kohti liikennejärjestelmän kokonaisuutta ja toimenpiteiden vaikutusten
26262: toteutumisen seurannan on oltava luonnollinen osa jokaista hanketta.
26263: Euroopan laajuista TEN-verkkoa koskevasta suuntaviivapäätöksestä saavutettiin
26264: sovittelutulos neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä ja päätös voitiin lopullises-
26265: ti hyväksyä syyskuussa 1996. TEN-tukea saatiin 67 miljoonaa markkaa.
26266: 5.1. Tiehankkeessa kokeillaan jälkirahoitusmallia
26267: Tieverkon laajuus on lähes riittävä ja alueellinen kattavuus hyvä. Puutteita on
26268: lähinnä teiden teknisessä tasossa. Osin päätieverkko on mitoitukseltaan puutteelli-
26269: nen. Tieverkon kunto on säilynyt pääteillä hyvänä. Rahoituksen supistumisesta
26270: johtuen alemman tieverkon kuntotasosta on jouduttu tinkimään. Pääteilläkin on
26271: jouduttu tekemään entistä kevyempiä toimenpiteitä. Liikenneministeriön Tielaitok-
26272: selle asettamat tulostavoitteet toteutuivat hyvin.
26273: Kertomusvuonna aloitettiin kolme tieverkon kehittämishanketta: valtatien 7 välin
26274: Koskenkylä-Loviisaparantaminen moottori tieksi, Kehä I:n ja Tuusulan moottoritien
26275: eritasoliittymän parantaminen sekä valtatien 5 välin Koskenmylly-Seppälänjoki
26276: parantaminen. Käynnissä olevia hankkeita voitiinjatkaa kertomusvuonna suunnitel-
26277: mien mukaisesti. Mittavin kehityskohde on Eurooppatien E18 kehittäminen, joka
26278: koostuu useista osaprojekteista, joista kaikki eivät ole vielä käynnistyneet.
26279: Kertomusvuoden aikana valmisteltiin yksityisrahoituksen käyttöönottoa Järvenpää-
26280: Lahti moottoritien rakentamiseksi ja kunnossapitämiseksi. Sopimus hankkeen
26281: toteuttamisesta allekirjoitettiin alkuvuonna 1997. Järjestelyn edut nykyiseen
26282: käytäntöön verrattuna syntyvät kilpailuttamisesta, mittakaavaedusta sekä rakentami-
26283: sen ajankohdan ja pituuden optimoinnista. Valtio maksaa yritykselle tienpito-
26284: palvelun tuottamisesta vuosittain liikennemäärään perustuvan korvauksen.
26285: 5.2. Radanpidossa painopiste perusradanpidossa
26286: 456                             Liikenneministeriö
26287: 
26288: Rautatieverkon laajuus on riittävä. Rataverkon nykytilan pääongelma on verkon
26289: ikääntyneisyys. Nykyisen rataverkon heikko kunto ja monilla rataosilla kapasiteetin
26290: loppuminen heikentävät palvelutason parantamismahdollisuuksia. Ratahallintokes-
26291: kus valmisteli tilaamiensa töiden kilpailuttamisen lisäämistä.
26292: Radanpidon painopiste on perusradanpidossa. Noin puolet rataverkon päällysraken-
26293: teesta on yli 30 vuoden ikäistä ja siten ylittänyt taloudellisen pitoaikansa. Vanhen-
26294: tunut verkko on aiheuttanut korvausinvestointikasauman, jonka meneillään oleva
26295: purkaminen on välttämätöntä, jotta radat voidaan pitää liikennöitävässä kunnossa.
26296: Merkittävimmät kehittämiskohteet olivat tason nostohankkeet osuuksilla Helsinki-
26297: Tampere ja Helsinki-Turku, töiden loppuun saattaminen Helsinki-Tikkurila neljän-
26298: nellä raiteella, kapasiteetin lisääminen rataosalla Tampere-Seinäjoki, sähköistystyöt
26299: rataosalla Tampere-Pori/Rauma, lisäraiteen rakentaminen osuudelle Inkeroinen-
26300: Juurikorpi sekä automaattisen kulunvalvonnan ja tasoristeysjärjestelyiden jatkami-
26301: nen.
26302: Liikenneministeriön asettama rataverkkotyöryhmä arvioi radanpidolle asetettavia
26303: tavoitteita ja radanpidon rahoituskysymyksiä sekä selvitti rataverkon nykytilaa ja
26304: sen kehittämistarpetta, ratamaksun perusteita, erilaisia rahoitusmahdollisuuksia sekä
26305: henkilöliikenteen nopeuksien noston aiheuttamia teknisiä, taloudellisia ja liikenteel-
26306: lisiä vaikutuksia.
26307: Kertomusvuonna määriteltiin rataverkon käytöstä perittävän ratamaksun perusteet.
26308: Vuoden 1997 alusta maksu koostuu muuttuvasta maksusta ja perusmaksusta.
26309: Muuttuvalla maksulla katetaan junaliikenteen määrästä johtuvia yhteiskuntataloudel-
26310: lisia rajakustannuksia, joita ovat rataverkon välittömät kunnossapitokustannukset
26311: sekä päästö- ja onnettomuuskustannubet. Kiinteällä perusmaksulla katetaan
26312: radanpidon kiinteitä kustannuksia.
26313: 5.3. Päätös uuden monitoimimurtajan tilaamisesta
26314: Meriväylänpidon painopiste on siirtymässä väylien syventämisestä väylästön
26315: ylläpidon ja liikenneturvallisuuden parantamisen suuntaan. Meriväylät ovat pääosin
26316: liikenteeseen nähden kohtalaisen hyvässä kunnossa. Kertomusvuoden aikana
26317: valmistui Rauman Rihtniemen väylä. Liikenneministeriön kertomusvuonna perusta-
26318: man työryhmän tehtävänä on selvittää Kymijoen Mäntyharjun kanavointihankkei-
26319: den toteutusmahdollisuuksia ja vaikutuksia. Selvitys valmistuu alkuvuonna 1997.
26320: Meriliikenteen vuonna 1995 alkanut supistuminen jatkui edelleen kertomusvuonna
26321: niin, että koko vuoden liikennemäärässä jäätiin noin 70 miljoonaan tonniin. Tästä
26322: ja liikenteen rakenteen muuttumisestajohtuen myös väylämaksutulot jäivät huomat-
26323: tavasti arvioitua pienemmiksi. Vuoden 1997 alusta väylämaksuja korotettiin 20
26324: prosenttia vuonna 1996 perittyihin maksuihin verrattuna. Liikenneministeriö asetti
26325: loppuvuonna työryhmän selvittämään väylämaksujärjestelmän ja väylämaksujen
26326: kustannusvastaavuuslaskentatavan muutostarpeita.
26327: Tällä hetkellä on käytössä kahdeksan jäänmurtajaa, joiden kapasiteetti riittää
26328: normaalitalven olosuhteisiin. Jääolosuhteiltaan talvi 1995-96 oli hieman normaalia
26329: kovempi ja kaikki kahdeksan jäänmurtajaa olivat käytössä. Loppusyksystä hallitus
26330: teki päätöksen uuden monitoimimurtajan tilausvaltuuden myöntämisestä. Uuden
26331: jäänmurtajan avulla voidaan lyhentää alusten odotusaikoja.
26332: Luotsaustoiminnan tehostamiseksi ja kustannusten alentamiseksi jatkettiin luot-
26333: siasemien yhdistämistä ja päivystyksen keskittämistä. Helsingin alusliikenteen
26334: ohjauskeskus (VTS) aloitti toimintansa lokakuussa 1996. Järjestelmä lisää oleelli-
26335: sesti alusliikenteen turvallisuuttaHelsinkiinjohtavilla väylillä. Merenkulkulaitoksen
26336:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                          457
26337: 
26338: Navi2003-projektin asettamat tavoitteet ohjaavat merikartoitukseen liittyviä toimin-
26339: toja. Merikartaston uusimista jatkettiin.
26340: Satama-asiain neuvottelukunta valmisteli ehdotuksen Suomessa noudatettaviksi
26341: satamapoliittisiksi periaatteiksi.
26342: 
26343: 5.4. Mittavat lentokenttäinvestoinnit jatkuvat
26344: Lentokentistä huolehtii liikelaitoksena toimiva Ilmailulaitos. Laitos on liikelaitos-
26345: kaudellaan parantanut lentoasemien ja lennonvarmistusjärjestelmän infrastruktuuria
26346: enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Lentoliikenteeltä perittävät maksut ovat
26347: kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Ilmailulaitos ylläpiti edelleen 25 lentoasemaa ja
26348: kahta lennonvarmistuskeskusta. Kertomusvuonna Ilmailulaitos investoi yhteensä
26349: noin 270 miljoonalla markalla. Merkittävimpinä investointikohteina olivat Etelä-
26350: Suomen lennonvarmistuskeskuksen uusinnan jatkaminen siihen liittyvine lennonvar-
26351: mistushankkeineen sekä Helsinki - Vantaan lentoaseman ulkomaan ja kotimaan
26352: terminaalien välisen keskusosan rakentaminen. Terminaali valmistui kertomusvuo-
26353: den syksyllä.
26354: Helsinki-Vantaan lentoasemalle rakennetaan uusi kiitotie. Hankkeen on määrä
26355: valmistua 5-6 vuoden kuluttua. Ilmailulaitokselle myönnettiin kertomusvuonna
26356: rakennuslupa ja oikeus lunastaa tarvittavat maa-alueet.
26357: 
26358: 
26359: 6. Liikenteen ympäristökysymykset
26360: Liikenneministeriön ja sen hallinnonalan ympäristötyötä ohjaavan toimenpideohjel-
26361: man mukaisia toimia jatkettiin. Ympäristöasiat olivat vahvasti esillä myös kansain-
26362: välisissä yhteyksissä.
26363: Komissio julkaisi Vihreän kirjan liikenteen oikeudenmukaisesta ja tehokkaasta
26364: hinnoittelusta vuoden lopulla. Komission mukaan ulkoiset kustannukset olisi
26365: hinnoiteltava ja niiden aiheuttamisesta tulisi periä maksu. Näin ulkoisia kustannuk-
26366: sia vähennettäisiinja liikenteen yhteiskunnallista tehokkuutta parannettaisiin. Suomi
26367: on suhtautunut periaatteessa myönteisesti Vihreän kirjan tavoitteisiin, mutta on
26368: samalla muistuttanut, että hinnoittelussa on otettava huomioon reuna-alueiden ja
26369: harvaan asuttujen seutujen ongelmat. Konkreettinen ehdotus Vihreän kirjan pohjalta
26370: oli eurovinjettidirektiivin uudistaminen, jonka käsittely aloitettiin kertomusvuoden
26371: lopussa.
26372: Kuorma- ja linja-autojen pakokaasu-ja melupäästärajoitukset tiukkenivat oleellisesti
26373: lokakuun 1996 alusta. Pakettiautojen pakokaasupäästörajoituksia tiukennettiin
26374: vuoden 1997 lokakuun alusta voimaan tulevalla asetuksella. EY:n komission
26375: ehdotuksen mukaan rajoitukset kiristyvät jatkossa edelleen vuosina 2000 ja 2005.
26376: Komission vaatimuksesta poistettiin vuoden 1997 alusta voimaan tulleella asetuk-
26377: sella käytettynä maahan tuoduille ajoneuvoille asetetut tekniset uusajoneuvovaati-
26378: mukset.
26379: Vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä annettiin uusi asetus. Poliisiviranomais-
26380: ten lisäksi tullilaitos ja rajavartiolaitos alkavat valvoa vaarallisten aineiden tiekulje-
26381: tuksia. Uuden asetuksen myötä vaarallisten aineiden luokat muutetaan vaarallisten
26382: tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn sopimuksen mukaisiksi.
26383: Tielaitos nimesi vuoden 1996 ympäristövuodekseen. Vuoden aikana mm. tarkistet-
26384: tiin laitoksen ympäristöohjelma.
26385: 458                             Liikenneministeriö
26386: 
26387: Merenkulkulaitos julkaisi oman ympäristöpolitiikkansa ja -ohjelmansa. Meriympä-
26388: ristön suojelutoimenpiteitä jatkettiin mm. pakattujen vaarallisten aineiden kuljetuk-
26389: siin kohdistuvin pistokokein ja kaikkia ulkomaisia aluksia koskevilla alusten
26390: öljypäiväkirjojen tehotarkastuksella.
26391: 
26392: 
26393: 7. Liikenneturvallisuustyö
26394: 7 .1. Uusi liikennetmvallisuussuunnitelma tieliikenneturvallisuutta pa-
26395: rantamaan
26396: Liikenneturvallisuustyön tavoitteena kertomusvuonna oli, ettei tieliikenneonnetto-
26397: muuksissa kuolleiden määrä nouse vuosien 1991-92 tasosta liikenteen kasvusta
26398: huolimatta. Lopullisena tavoitteena on liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrän
26399: puolittaminen vuoden 1989 tasosta (734 liikennekuolemaa) 1990-luvun loppuun
26400: mennessä. Kertomusvuonna tieliikenteessä kuoli alle 400 henkilöä. Liikenneturval-
26401: lisuustyö perustuu valtioneuvoston vuonna 1993 tekemään periaatepäätökseen
26402: tieliikenteen turvallisuutta parantavista toimenpiteistä. KertomusvuonnaJatkettiin ja
26403: käynnistettiin uusia valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisia toimenpiteitä.
26404: Ajoneuvon rakennetta koskevilla asetusmuutoksilla säädettiin henkilöautoihin
26405: ajonestolaite pakolliseksi. Henkilöautojen tulee myös täyttää etutörmäyksen sekä
26406: henkilö- ja pakettiautojen sivutörmäystä koskevat vaatimukset. Linja-autoihin tulee
26407: asentaa turvavyöt.
26408: Kertomusvuonna valmistui myös liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan
26409: laatima liikenneturvallisuussuunnitelman vuosille 1997-2000. Suunnitelman
26410: tavoitteena on vähentää liikennekuolemien määrä puoleen vuoden 1989 tasosta
26411: vuoteen 2000 mennessä. Vuodelle 2005 tavoitteena on, että henkilövahingot
26412: vähenevät edelleen nopeasti ja Suomessa lähennytään Ruotsin ja Norjan turvalli-
26413: suustasoa. Liikenteessä kuolleiden määrän pitäisi tuolloin olla jo alle 250:n.
26414: Liikenneministeriön asettama kevyen liikenteen liikennesääntöjen uudistamistarvetta
26415: selvittänyt työryhmä teki ehdotuksensa. Työryhmän ehdotusten pohjalta kevyen
26416: liikenteen sääntöjä ehdotetaan muutettaviksi. Esitys tieliikennelain muuttamisesta
26417: annettiin loppuvuodesta eduskunnalle. Esityksen mukaan polkupyöräilijän ja
26418: mopoilijan täytyy pyörätien ja ajoradan risteyksessä väistää risteävää ajoneuvolii-
26419: kennettä, jollei kärkikolmio tai stop-merkki velvoita autoilijaa väistämään. Väistä-
26420: missäännön muuttamista perustellaan pyöräilijöiden turvallisuudella ja säännön
26421: selkeydellä.
26422: Kuljettajantutkintojen sekä kuljettajaopetuksen valvonnan osalta selvitettiin niiden
26423: organisointia ja päädyttiin siihen, että ne hoidetaan vuoden 1998 kesäkuun loppuun
26424: Suomen Autokatsastus Oy:ssä, jonka jälkeen tehtävät siirretään Ajoneuvohallinto-
26425: keskuksen hoidettavaksi.
26426: 7 .2. Meriturvallisuuden edistämiseksi unionitason ehdotuksia
26427: Vuoden 1996 aikana merenkulkulaitokselle ilmoitettiin 42 suomalaisille tai Suomen
26428: aluevesillä liikkuneille ulkomaisille aluksille sattunutta merionnettomuutta. Onnetto-
26429: muuksien määrä pieneni edellisestä vuodesta. Ihmishenkiä ei menetetty eikä
26430: huomattavia ympäristöhaittoja syntynyt.
26431: Hallituksen periaatepäätöksen mukaisia meriturvallisuusohjelman toimia jatkettiin.
26432: Kaikki keulaportilliset ra-ra-matkustaja-alukset on saatettu täyttämään luokituslai-
26433:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        459
26434: 
26435: tosten uudet keulaporttimääräykset 1. 7.1996 mennessä. Merenkulun turvallisuuden
26436: valvonnassa on painopiste satamatarkastusten lisäksi ollut tehtävissä, jotka liittyvät
26437: turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöönottoon suomalaisilla aluksilla. Matkustajien
26438: luettelointi matkustaja-aluksilla tuli pakolliseksi.
26439: Huviveneitä koskevan EU:n direktiivin edellyttämä kansallinen lainsäädäntö eli
26440: vesiliikennelaki ja asetus eräiden huviveneiden turvallisuudesta tulivat voimaan
26441: 1.7.1996. Vuonna 1997 annetulla asetuksella on tarkoitus tarkemmin säädellä
26442: huviveneiden varusteista, esimerkiksi pelastusliiveistä.
26443: Euroopan unioni etsii keinoja parantaakseen merenkulkualan kilpailukykyä ja
26444: meriturvallisuutta. Merenkulun strategioista Euroopan komissio antoi päätöslausel-
26445: man, jossa käsitellään mm. yhteisön kilpailukyvyn parantamista, valtiontuki-
26446: kysymyksiä sekä merenkulun turvallisuuden ja kansainvälisen kilpailun edistämistä.
26447: Suomi on suhtautunut tiedonantoon myönteisesti. Suomi kannattaa mm. sitä, että
26448: alusten rekisteröintiä koskevia vähimmäisvaatimuksia yhdenmukaistetaan ja että
26449: lippuvaltioiden alusten valvontaa tehostetaan maailmanlaajuisesti. Kansainvälisen
26450: merenkulkujärjestön IMO:n päätöslauseimien tekemistä yhteisötasolla sitoviksi olisi
26451: kuitenkin harkittava tapauskohtaisesti erikseen.
26452: 
26453: 7 .3. Raideliikenteen turvallisuus eurooppalaista tasoa
26454: Keväällä 1996 sattui pääradalla Jokelassa yksi kaikkien aikojen vakavimmista
26455: junaonnettomuuksista Suomessa. Pikajunan suistuminen täydessä vauhdissa
26456: kiskoilta, johti neljän henkilön kuolemaan ja noin 50 henkilöä loukkaantumiseen.
26457: Kertomusvuoden lopulla valmistui tutkimus rautatieliikenteen turvallisuudesta.
26458: Tutkimuksen mukaan turvallisuus on Suomessa eurooppalaista ja pohjoismaista
26459: keskitasoa ja turvallisuus on kokonaisuutena parantunut viimeisen kymmenen
26460: vuoden aikana. Turvallisuuden edelleen parantamiseksi on päätetty mm. uudistetuis-
26461: ta junaturvallisuusnormeista, henkilöstön koulutuksen uudistamisesta ja ratatöiden
26462: valvonnan tehostamisesta. Inhimillisten virheiden eliminoimiseksi rakennetaan
26463: parhaillaan junien automaattista kulunvalvontajärjestelmää. Koko päärataverkon
26464: järjestelmä kattaa vuoteen 2002 mennessä. Tasoristeysturvallisuutta parannetaan
26465: poistamalla edelleen tasoristeyksiä eritasojärjestelyin sekä varustamalla vartioimat-
26466: tomia tasoristeyksiä turvalaittein. Huonokuntoisten rataosien turvallisuus varmiste-
26467: taan mm. liikennöintirajoituksilla.
26468: 
26469: 7 .4. Eu etsii keinoja tehostaa lentoturvallisuutta
26470: Lentoturvallisuutta koskeva lainsäädäntö ajantasaistui kertomusvuoden alusta
26471: voimaan tulleen uuden ilmailulain myötä. Lentoturvallisuuden kannalta vuosi 1996
26472: oli suomalaiselle ilmailulle kohtalaisen hyvä. Koko maailman raskaalle lentoliiken-
26473: teelle vuosi on ollut lentoturvallisuuden kannalta huono. Erityisesti niin sanottujen
26474: kolmansien maiden lentoyhtiöiden toiminta on noussut esille useissa onnettomuuk-
26475: sissa. EU:n liikenneministerineuvosto päätti asettaa korkean tason työryhmän
26476: selvittämään mahdollisuuksia tehostaa lentoliikenteen turvallisuuden valvontaa
26477: unionin alueella. Komission on tarkoitus esittää kuluvana vuonna ehdotus direktii-
26478: viksi, jossa edellytetään, että jäsenvaltiot huolehtivat lentoliikenteen turvallisuuteen
26479: liittyvistä ns. ramp-tarkastuksista ja muusta tiedonkeruusta ja -jakamisesta sekä
26480: tukevat Euroopan siviili-ilmailukonferenssin (ECAC) ja Euroopan ilmailuvi-
26481: ranomaisten yhteistyöjärjestön (JAA) jo käynnistämiä toimenpiteitä lentoturvallisuu-
26482: den parantamiseksi.
26483: 460                              Liikenneministeriö
26484: 
26485: 8. Tietoyhteiskunta ja viestintä
26486: 8.1. Tietoyhteiskunnan edistäminen eteni unionitasolla
26487: Liikenneministeriössä jatkettiin kansallisten tietoyhteiskuntaohjelmien ja niiden
26488: alahankkeiden toteuttamista. Liikenneministeriö mm. teetti yhteistyössä kauppa- ja
26489: teollisuusministeriön kanssa selvityksen Suomen tietoliikenneteollisuuden kasvusta
26490: ja kilpailukyvystä. Selvityksen mukaan menestys telealalla perustuu tulevaisuudessa
26491: yhä enemmän korkeatasoiseen osaamiseen ja tuotekehitykseen. Edistääkseen
26492: tietoverkkojen hyötykäyttöä liikenneministeriö julkaisi myös multimediaa laajasti
26493: käsittelevän kirjan Multimedialla tiedon valtatielle. Julkaisu sisältää tietoa multime-
26494: diasta, digitaalisesta mediasta ja Intemetistä ja siinä on käsitelty seikkaperäisesti
26495: multimediateknologiaa, sen standardeja ja multimedian sovellusalueita.
26496: Euroopan unionin panostus kertomusvuonna tietoyhteiskunta-asioihin osoitti sen,
26497: että unioni pyrkii omalta osaltaan edistämään eurooppalaista tietoyhteiskuntakehi-
26498: tystä. Kertomusvuoden lokakuussa pidettiin tietoyhteiskunta-asioista teollisuusmi-
26499: nisterineuvosto, jossa selvitettiin mm. yhteisön suuntaviivoja ja tavoitteita tällä
26500: alalla. Tietoyhteiskuntaan liittyen kertomusvuonna nousi EU:n viestintäpoliittisessa
26501: keskustelussa keskeiseksi aiheeksi tietoverkkoihin ja av-viestintään liittyvä, erityi-
26502: sesti lapsiin kohdistuva, haitallinen sisältöaineisto. Tähän liittyen komissio julkaisi
26503: tiedonannon Intemetin laittomasta ja vahingollisesta sisällöstä ja vihreän kirjan
26504: alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta audiovisuaali- ja tietopalveluissa. Neuvosto
26505: hyväksyi puolestaan päätöslauselman koskien intemetin laitonta ja haitallista
26506: sisältöä. Suomi on antanut tukensa näille yhteisöaloitteille. Suomi on kuitenkin
26507: korostanut sitä, että viestinnän sisältöön tulee puuttua harkiten, pitäen lähtökohtina
26508: sananvapauden ja palveluiden vapaan tarjonnan periaatteita.
26509: Euroopan unioni on käynnistämässä uutta yleiseurooppalaisten verkostojen kehittä-
26510: miseen kuuluvaa ohjelmaa. TEN-TELECOM-ohjelman tavoitteena on kehittää
26511: yleiseurooppalaisten televerkostojen sekä palvelujen ja sovellusten yhteentoimivuut-
26512: ta. Ohjelman tarkoituksena on edistää tiettyihin sovellusalueisiin, sovellusten
26513: perustana oleviin perus- ja varuspalveluihin sekä tiettyihin avainteknologioihin
26514: liittyvien hankkeiden käyttöönottoaja soveltamista. Ohjelma ulottuu vuosituhannen
26515: vaihteeseen.
26516: 
26517: 8.2. Voimaan uusi teletoimintalaki - kilpailun lisäämiseksi valmisteltu
26518: telemarlddnalakia
26519: Kertomusvuonna jatkettiin telekilpailun laajentamista. Kertomusvuoden elokuussa
26520: voimaan tulleella teletoimintalain muutoksella kevennettiin säätelyä. Yritysten
26521: pääsyä telealalle helpotettiin, samoin kilpailevien telelaitosten teleyhteyksien
26522: vuokraamista verkon omistavalta telelaitokselta. Lisäksi kertomusvuonna valmistel-
26523: tiin ja annettiin eduskunnalle esitys telemarkkinalaiksi. Telelainsäädännön koko-
26524: naisuudistuksen tarkoituksena on edelleen edistää telekilpailua erityisesti paikallisis-
26525: sa televerkoissa ja kehittää telemarkkinoiden sääntelyä ottaen myös huomioon
26526: valmisteltavana oleva yhteisölainsäädäntö.
26527: Valmisteltu ja eduskuntaan annettu esitys telemarkkinalaiksi on tarkoitettu tulemaan
26528: voimaan vuoden 1997 kesäkuun alusta. Lailla kiihdytettäisiin eri tavoin kilpailua
26529: erityisesti kotitalouksien ja muiden pienkäyttäjien paikallispuheluista. Uutta olisi
26530: erityisesti se, että markkinavoimaitaan huomattavat teleyritykset joutuisivat muita
26531: tiukemman sääntelyn kohteiksi. Niiden hinnoittelua ja markkinakäyttäytymistä
26532: säänneltäisiin erityisesti silloin, kun ne vuokraavat televerkon yhteyksiä kilpaileville
26533: teleyrityksille. Niiden olisi muun muassa myös eriytettävä taloudellisesti toisistaan
26534:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         461
26535: 
26536: televerkkojen ja telepalveluiden tarjontaa koskeva liiketoimintansa. Myös luvanva-
26537: raisen teletoiminnan alaa supistettaisiin. Vain matkaviestinverkkojen tarjonta jäisi
26538: toimiluvan varaiseksi teletoiminnaksi. Oikeusharkintaiset luvat myönnettäisiin
26539: nykyisestä poiketen määräajaksi ja sen jälkeen, kun ne on julistettu haettavaksi.
26540: Telekilpailun edistämistä jatkettiin kertomusvuoden aikana myös alemmanasteisia
26541: säädöksiä kehittämällä. Erityisesti kehitettiin sellaisten telelaitosten toimintaedelly-
26542: tyksiä, jotka tarjoavat telepalveluita toisen telelaitoksen verkkojen kautta. Kerto-
26543: musvuonna tehdyllä päätöksellä päätettiin toteuttaa vuoteen 1997 mennessä
26544: numeron siirrettävyys. Valmisteilla olevan yhteisölainsäädännön mukaan kilpailun
26545: kannalta välttämätön numeron siirrettävyys tulee rajoitetusti toteuttaa suurimmissa
26546: väestökeskuksissa vuoteen 2003 mennessä.
26547: Kertomusvuoden aikana myönnettiin uusia toimilupia televerkkojen tarjontaan.
26548: Merkittävin toimilupapäätös oli Telivo Oy:n toimiluvan laajentaminen paikalliseen
26549: teletoimintaan kiinteissä televerkoissa.
26550: Suomen sijoitus telepalveluiden kansainvälisissä hinta- ja laatutasovertailuissa säilyi
26551: hyvänä. Suomen telemaksut kuuluvat maailman edullisimpiin ja palvelutaso
26552: maailman korkeimpiin. Matkaviestinverkkojen tilaajamäärät kasvoivat edelleen
26553: voimakkaasti. Matkapuhelintiheydessä Suomi on maailman kärkimaiden joukossa,
26554: sillä kertomusvuoden lopulla Suomessa oli 1,5 miljoonaa matkaviestintä - eli noin
26555: 29 liittymää sataa asukasta kohti. Kertomusvuoden aikana myytiin lähes puoli
26556: miljoonaa uutta matkaviestinliittymää. Myös muiden radiolaitteiden määrä kasvoi
26557: edelleen. Huolimatta radiolähettimien määrän voimakkaasta kasvusta palvelutaso on
26558: kyetty säilyttämään pääosin hyvänä.
26559: Suomen televerkon suuntanumerot muuttuivat 12.10.1996, jolloin 74 verkkoryhmää
26560: poistui käytöstä ja tilalle tuli 13 yleensä lääninrajoja noudattavaa numerointialuetta.
26561: Kertomusvuonna jatkettiin vuoden 1998 alusta liberalisoituvan teletoiminnan
26562: yhteisölainsäädännön uudistamista.
26563: 
26564: 8.3. Suuria viestintäpoliittisia ratkaisuja
26565: Yleisradiotoiminnan osalta keskeisimpinä haasteina kertomusvuonna olivat valmis-
26566: tautuminen radio- ja televisiotoiminnan digitalisointiin. Digitaalinen radiotoiminta
26567: on Suomessa kokeilu vaiheessa. Suomessa - kuten useimmissa muissakin Euroopan
26568: maissa- asiaa seuraa, koordinoi ja kehittää alan monipuolisesti edustama DAB-Fo-
26569: rum. Kertomusvuonna digitaaliset radiotaajuudet saatiin Suomessa koordinoitua
26570: naapurimaiden kanssa. Valtakunnallisesta radiotoiminnan digitaalitoimiluvasta oli
26571: kiinnostunut 11 yrittäjää ja alueellisesta toimiinvasta 29. Televisiotoiminnan
26572: digitalisointiin valmistauduttiin mm. seuraamalla kansainvälistä alan kehitystä.
26573: Liikenneministeriön johdolla työskenteli asiaa selvittänyt työryhmä.
26574: Kertomusvuonna myönnettiin viisivuotinen toimilupa Oy Ruutunelonen Ab:lle
26575: neljättä analogista televisiokanavaa varten. Hakijoita oli kaikkiaan yhdeksän.
26576: Toimilupa myönnettiin kymmeneksi vuodeksi myös valtakunnalliseen analogiseen
26577: mainosradiotoimintaan. Luvan sai seitsemän hakijan joukosta Suomen Uutisradio
26578: Oy.
26579: Paikallista televisiotoimintaa varten jätettiin kertomusvuonna kuusi hakemusta, joita
26580: ei kuluneena vuonna ratkaistu. Kaapelitelevisiotoimintaan myönnettiin kertomus-
26581: vuonna neljä toimilupaa kolmelle toimiluvanhaltijalle. Valtioneuvosto on kertomus-
26582: vuonna myöntänyt yhden pitkäaikaisen ja 25 lyhytaikaista toimilupaa paikallisra-
26583: diotoimintaan.
26584: 462                             Liikenneministeriö
26585: 
26586: Televisiolupien maara lisääntyi kertomusvuonna edelleen. Vuoden lopussa oli
26587: voimassa reilut 1,9 miljoonaa televisiolupaa. Kertomusvuoden alusta lähtien
26588: siirryttiin yhteen lupalajiin, kun mustavalkolupa ja TV 4-alueen lisämaksu poistui-
26589: vat. Kilpailuvirasto teki kertomusvuonna liikenneministeriölle aloitteen julkisen
26590: palvelun maksusta luopumiseksi.
26591: Audiovisuaalialalla saavuttiin vuonna 1996 yhteinen kanta TV -direktiiviehdotukses-
26592: ta. Koska asiasta ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen Euroopan parlamentin
26593: kanssa, ehdotusta joudutaan käsittelemään yhteispäätösmenettelyn mukaisella
26594: sovittelumenettelyllä.
26595: 8.4. Postitoiminnan lupahakemusten käsittely jatkui
26596: Postitoimintalain tavoitteena on turvata postitoiminnan sujuvuus ja jatkuvuus koko
26597: maassa sekä Suomen osalta myös kansainvälisessä liikenteessä. Tavoitteessa on
26598: onnistuttu. Liikenneministeriö teetti kertomusvuonna tutkimuksen, jossa selvitettiin
26599: postipalveluiden tämänhetkistä tasoa. Tutkimus osoitti, että postitoimintaa pidetään
26600: luotettavana ja laadukkaana. Kielteisiä arvioita esitettiin postitoimipaikkojen määrän
26601: vähenemisestä. Tarkoitus on toistaa vastaavantyyppinen tutkimus säännöllisin
26602: väliajoin toimialan kehityksen seuraamiseksi.
26603: Kertomusvuonna jatkettiin vuonna 1995 jätetyn ensimmäisen uuden postitoiminta-
26604: lain mukaisen toimilupahakemuksen käsittelyä valtioneuvostossa, mutta asiaa ei
26605: vielä ratkaistu. Käsittelyssä oli myös toinen, kertomusvuoden aikana jätetty
26606: toimilupahakemus, jonka hakija kuitenkin peruutti.
26607: Postitoiminnassa Euroopan unionin neuvosto saavutti loppuvuodesta periaatteellisen
26608: yhteisen kannan postitoimintadirektiiviehdotuksesta, jonka käsittely oli ajautunut jo
26609: lähes umpikujaan. Suomi ei kannattanut direktiiviä, koska Suomen mielestä
26610: direktiiviehdotuksessa ei oteta riittävästi huomioon kansallisia erityistarpeita, eikä
26611: tavoitteita postitoiminnan kehittämiseksi ja vapauttamiseksi tulevaisuudessa.
26612: 
26613: 
26614: 9. Liikenneministeriön hallinnonalalla suurin osa valtion
26615: omaisuudesta
26616: Kertomusvuonna tehdyt säästöpäätökset ovat vähentäneet budjettivaroista rahoitetta-
26617: van toiminnan taloudellisia voimavaroja. Liikenneministeriön hallinnonalalla
26618: taloudellisuuden ja tuottavuuden edistämistoimenpiteitä jatkettiin kertomus vuonna.
26619: Osana valmistautumista vuoden 1998 alusta uuteen liikekirjanpidon mukaiseen
26620: kirjanpitojärjestelmään koko hallinnonalalla valmistui kertomusvuonna omaisuuden
26621: inventointityön ensimmäinen vaihe. Inventointi tehtiin kaikissa hallinnonalan
26622: virastoissa ja laitoksissa ensi kertaa yhtäläisin perustein. Omaisuus arvostettiin
26623: vuoden 1995 lopun käypään arvoon.
26624: Liikenneministeriön hallinnonala hallinnai yhteensä 125 miljardin markan omai-
26625: suutta, josta suurin osa on käyttöomaisuutta. Käyttöomaisuudesta suurimman osan
26626: muodostavat maa-alueet, tie- ja rautatierakenteet, väylät ja kanavat, koneet ja
26627: laitteet sekä käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset. Liikenne-
26628: ministeriön hallinnonalan osuus koko valtion käyttöomaisuudesta on noin 62
26629: prosenttia.
26630: Tielaitoksen omaisuus on inventoinnin mukaan noin 98 miljardia markkaa, Ratahal-
26631: lintokeskuksen noin 15 miljardia markkaa ja Merenkulkulaitoksen reilut neljä
26632:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       463
26633: 
26634: miljardia markkaa. Liikenneministeriön omaisuus on vajaat kahdeksan miljardia
26635: markkaa, josta merkittävä osa on yhtiöiden ja liikelaitosten osake- tai peruspää-
26636: omaa.
26637: Omaisuuden inventoinnin tuloksia on käytetty laskemalla pääomakustannukset, eli
26638: taloudellisen pitoajan mukaiselle ajanjaksolle on laskettu vuotuiset poistot ja
26639: väyläomaisuuteen sitoutuneen pääoman korko. Pääomakustannuslaskennan perus-
26640: teella voidaan todeta, että mikäli nykyinen rahoitustaso jatkuu pitkään nykyisellään,
26641: alenee vesiväylien ja jäänmurtokaluston pääoma-arvo pikkuhiljaa, samoin käy
26642: tieverkolle, mutta poistoja suurempien investointien takia rataverkon nyt kovin
26643: alhainen pääoma-arvo lisääntyy hitaasti.
26644: Liikenneministeriön pääluokkaan eduskunta myönsi käytettäväksi yhteensä 8,2
26645: miljardia markkaa. Vuonna 1995 määrärahoja käytettiin 8,3 miljardia markkaa.
26646: Liikenneministeriön pääluokan rahoitustaso oli kertomusvuonna niroellisarvoisesti
26647: viidenneksen alempana verrattuna vuoden 1992 tasoon. Kertomusvuodelle myönne-
26648: tyistä määrärahoista suurin osa eli noin 86 prosenttia käytettiin väylänpitoon.
26649: Yleisten teiden tienpitoon myönnettiin määrärahoja noin 4,5 miljardia markkaa
26650: työllisyysmäärärahat ja EU:n rakennerahaston määrärahat mukaan lukien. Tienpidon
26651: rahoitus väheni jo neljäntenä vuonna peräkkäin. Vähennystä edellisvuodesta oli
26652: noin 100 miljoonaa markkaa. Perustienpidon rahoitus väheni edellisestä vuodesta
26653: reilut noin kuusi prosenttia, sen sijaan tieverkon kehittämisen määrärahoja oli
26654: käytössä noin 16 prosenttia enemmän, mitä vuonna 1995 käytettiin. Kertomusvuo-
26655: den alusta valtionapu yksityisteille muuttui harkinnanvaraiseksi. Radanpitoon
26656: myönnettiin kertomusvuonna yhteensä vajaat kaksi miljardia markkaa. Siirtyneet
26657: määrärahat ja työllisyysmäärärahat mukaanlukien oli radanpitoon käytettävissä
26658: yhteensä 2,2 miljardia markkaa. Radanpidon rahoitus lisääntyi edellisestä vuodesta.
26659: Merenkulkulaitoksen toimintaan ja merenkulkuelinkeinon edistämiseen määrärahaa
26660: oli myönnetty 0,9 miljardia markkaa. Henkilöliikenteen palveluiden ostoon
26661: määrärahaa oli myönnetty 0,5 miljardia markkaa.
26662: 
26663: 
26664: 10. Liiketoiminta kannattavaa
26665: Liikenneministeriön hallinnonalan yhtiöiden ja liikelaitosten yhteenlaskettu liike-
26666: vaihto on noin kolme kertaa hallinnonalan budjettirahoituksen yhteissumma.
26667: Vuoden 1995 heinäkuun alusta yhtiöitetyn VR-konsernin ensimmäisen 12 kuukau-
26668: den liikevaihto oli noin 5,8 miljardiaja tulos 316 miljoonaa markkaa. VR Osakeyh-
26669: tiön liikevaihto oli kolme miljardia markkaa. Henkilöliikenteessä kasvu jatkui, sen
26670: sijaan tavaraa rautateillä kuljetettiin vähemmän kuin edellisen vuoden mittaisen
26671: kauden aikana. Oy Pohjolan Liikenne Ab:n liikevaihto oli 770 miljoonaa markkaa
26672: ja Oy VR-Rata Ab:n liikevaihto oli 1,8 miljardia markkaa. Konsernin investoinnit
26673: olivat yhteensä runsaat 660 miljoonaa markkaa. Tavara- ja henkilöliikenteen
26674: loppuvuoden kehitys eivät tuoneet suuria muutoksia koko tilikauden tuloskehityk-
26675: sen suuntaan. Konsernin ensimmäisen 18 kuukauden mittaisen tilikauden liikevaihto
26676: on ennakkotietojen mukaan noin kahdeksan miljardia markkaa.
26677: Ennakkotietojen mukaan Ilmailulaitos saavutti valtioneuvoston asettamat tulos-,
26678: palvelu- ja muut toimintatavoitteet Liiketoiminnalle asetettu 38 miljoonan markan
26679: tulostavoite ylitettiin ennakkotietojen mukaan noin 27 miljoonalla markalla.
26680: Lentoliikenteen kasvusta ja kaupallisen toiminnan laajentumisesta sekä monipuolis-
26681: tumisesta johtuen liikevaihto kasvoi noin 11 prosentilla vuodesta 1995 ja nousi yli
26682: 820 miljoonaan markkaan. Ilmailulaitokselle ei oltu asetettu tuloutusvaadetta
26683: valtiolle vuodelta 1996. Kertomusvuonna Ilmailulaitoksen peruspääomaa korotettiin
26684: 464                             Liikenneministeriö
26685: 
26686: 25 miljoonalla markalla. Peruspääoman korotuksella on osaltaan rahoitettu Ilmailu-
26687: laitoksen laajaa investointiohjelmaa.
26688: Kertomusvuoden alusta aloitti toimintansa Autorekisterikeskuksen katsastustoimin-
26689: taa jatkamaan perustettu Suomen Autokatsastus Oy. Katsastusalalle avattu kilpailu
26690: pienensi Suomen Autokatsastuksen liikevaihtoa ennakkotietojen mukaan liki
26691: kolmanneksen edellisvuodesta ja tuloskinjäänee edellisvuoden tasosta. Ennakkotie-
26692: tojen mukaan yhtiön liikevaihto on noin 280 miljoonaa markkaa.
26693: Liikelaitos Raskoneen liikevaihto aleni ennakkotietojen mukaan edellisvuotisesta
26694: noin kymmeneksen ja tuloskin jäänee hieman tappiolliseksi. Valtioneuvosto oli
26695: asettanut sille nollatulostavoitteen. Raskoneen pääasiakkaan Tielaitoksen osuus on
26696: edelleen vähentynyt kokonaistyömäärissä.
26697: Suomen PT Oy-konsernin ennakoitu liikevaihto on noin kymmeneksen edellisvuotta
26698: suurempi. Postitoiminnassa volyymit kasvoivat noin prosentin. Matkapuhelintoimin-
26699: ta kasvoi merkittävästi. Sen sijaan paikallisteleliikenne ja ulkomaanpuhelin liikenne
26700: alenivat hieman.
26701: Finnair-konsernin taloudellinen tulos oli tilikauden (1.4-30.9.1996) ensimmäisellä
26702: puolivuotisjaksolla selvästi edellisvuotta heikompi. Kauden liikevaihto oli 3,7
26703: miljardia markkaa, mikä on noin 1,2 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa
26704: enemmän. Toimintakulut kasvoivat liikevaihdon kasvua nopeammin. Voitto ennen
26705: veroja oli 234 miljoonaa markkaa, kun se edellisenä vuonna oli 463 miljoonaa
26706: markkaa. Tilikauden aikana omavaraisuusaste on hieman kohentunut ja se oli
26707: syyskuun lopussa 38,6 prosenttia. Vuoden 1996 huhti -joulukuussa Finnairin
26708: myydyt henkilökilometrit kasvoivat vain 1,7 prosenntia edellisen vuoden vastaavaan
26709: ajankohtaan verrattuna. Ulkomaan säännöllisessä liikenteessä oli laskua 2,5 pro-
26710: senttia. Tilauslennoissa kasvua oli 14,3 prosenttia. Kotimaan liikenne kasvoi 9,9
26711: prosenttia.
26712: 
26713: 
26714: 11. Ehdotukset tie- ja merenkulkulaitosten uudelleenorgani-
26715: soimiseksi valmistuivat
26716: Liikennealalla hallinnon rakenteiden uudistaminen aloitettiin vuosikymmenen
26717: taitteessa ja se jatkui myös kertomusvuonna.
26718: Kertomusvuonna valmistuivat ehdotukset Tie- ja Merenkulkulaitosten uudelleenor-
26719: ganisoimiseksi. Tielaitoksen uudelleen organisointia valmisteltiin kertomusvuonna
26720: laajapohjaisessa työryhmässä. Työryhmän ehdotusten ja muiden selvitysten pohjalta
26721: liikenneministeriö valmisteli edelleen organisaatiouudistuksen toteuttamista.
26722: Tielaitoksen osalta esitetään muodostettavaksi Tiehallinto ja valtion uusimuotoinen
26723: liikelaitos. Samalla kilpailu laajennettaisiin vaiheittain vuosina 1998-2000 siihen
26724: osaan tietuotantoa, joka ei vielä ole kilpailtua. Valmisteluvaiheessa erityisesti
26725: kehitetään Tielaitoksen tuotannon valmiuksia toimia liiketaloudellisten periaatteiden
26726: mukaisesti.
26727: Merenkulkulaitoksen uudelleen organisointia valmistellut työryhmä ehdotti Meren-
26728: kulkulaitoksen muuttamista liikelaitokseksi. Ehdotuksen mukaan Merenkulkulaitos
26729: saisi käyttöönsä väylämaksun, jolla katettaisiin väylänpidon jajäänmurron menoja.
26730: Valtion talousarviosta osoitettaisiin määrärahat väylämaksun ja luotsausmaksun
26731: alijäämäisyyteen, rannikon matalaväylien ja muun vesiliikenteen väylänpitoon sekä
26732: viranomaistehtävien hoitoon. Viranomaistehtävät organisoitaisiin erilleen laitoksen
26733: sisälle. Ehdotusta valmisteltiin edelleen jatkotyöryhmässä, joka esitti Merenkulku-
26734:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       465
26735: 
26736: laitosta kehitettäväksi nettobudjetoiduksi liiketoimintaorganisaatioksi vuoden 1998
26737: alusta lukien niin, että alusturvallisuuteen liittyvät viranomaistehtävät eriytetään
26738: liiketoiminnasta. Lisäksi organisaatiorakennetta kehitetään organisaation sisällä
26739: edelleen tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti. Hankkeissa on tarkoitus edetä toteutuk-
26740: seen tähtäävään päätöksentekoon vuonna 1997.
26741: Kertomusvuonna selvitettiin Raskoneen yhtiöittämisen edellytyksiä. Työkannan
26742: voimakkaasta supistumisesta sekä muista epävarmuustekijöistä johtuen Raskoneen
26743: yhtiöittämistä edeltävää siirtymäkautta kuitenkin vielä jatkettiin.
26744: Ajoneuvohallintokeskus aloitti kertomusvuoden alusta toimintansa uutena liikenne-
26745: ministeriön alaisena virastona. Siihen yhdistettiin erillisenä virastona toiminut
26746: ajoneuvohallinto sekä Autorekisterikeskukselle kuulunut rekisteriröintitoimiala.
26747: Ajoneuvohallintokeskuksen tehtävänä on vastata ajoneuvojen ja ajokorttien rekiste-
26748: röinnistä, hoitaa tyyppikatsastukset sekä EY -tyyppihyväksyntäasioita sekä edistää
26749: liikenneturvallisuutta ja tieliikenteen tietopalvelua sekä vähentää ajoneuvojen
26750: aiheuttamia ympäristöhaittoja. Keskus hoitaa myös ajoneuvojen verotusasioita.
26751: Suomen Autokatsastus Oy aloitti toimintansa yhtiömuotoisena kertomusvuoden
26752: alussa. Perustetun Suomen Autokatsastus Oy:n toimialana on ajoneuvojen katsastus-
26753: toiminta ja siihen liittyvä muu liiketoiminta. Kertomusvuoden päättyessä Suomen
26754: Autokatsastus Oy:llä oli 100 katsastusasemaa ja 40 palvelupistettä. Suomen
26755: Autokatsastus on avannut kilpailun avaamisen jälkeen yhteensä 22 uutta katsastus-
26756: paikkaa. Yksityisiä katsastustoimipaikkoja oli kertomusvuoden päättyessä 29
26757: kappaletta, kun niitä vuosi aikaisemmin oli 22 kappaletta. Katsastuksia suoritettiin
26758: kertomusvuonna lähes yhtä paljon kuin edellisvuonna. Ajoneuvojen rekisteröinti-
26759: tehtäviä hoiti kertomusvuoden päättyessä 98 Suomen Autokatsastus Oy:n asemaa
26760: ja 17 yksityistä katsastustoimipaikkaa.
26761: Kuljettajantutkintojen sekä kuljettajaopetuksen valvonnan osalta selvitettiin kerto-
26762: musvuonna niiden pysyvää organisointia. Nämä tehtävät on tarkoitus siirtää vuoden
26763: 1999 alusta lukien Ajoneuvohallintokeskuksen hoidetavaksi. Siihen asti niistä
26764: huolehtii Suomen Autokatsastus Oy.
26765: 
26766: 
26767: 12. Tutkimuslaitoksille kansainvälinen arviointi
26768: Liikenneministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia
26769: valmistui kertomusvuoden keväällä. Sen pohjalta käynnistyi syksyllä 1996 pitkäjän-
26770: teisten tutkimusohjelmien laatiminen. Liikenneministeriö aloitti liikenne- ja viestin-
26771: täjärjestelmää koskevan vuoteen 2020 ulottuvan vision valmistelun. Tavoitteena on
26772: laatia kuvaus tulevaisuuden tahtotilasta ja sen hyödyntäminen päätöksenteossa ja
26773: toiminnassa.
26774: Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen kansainvälinen arviointi käynnistyi
26775: alkusyksyllä 1996. Tulosten halutaan palvelevan sekä ministeriön päätöksentekoa
26776: että edistävän laitosten kehittämistä. Arviointiraportit valmistuvat alkuvuodesta
26777: 1997.
26778: Ilmatieteen laitoksessa jatkettiin havaintotoiminnan automatisointia erityisesti
26779: merialueilla. Alueellista sääpalvelua rationalisoitiin toiminnan kustannusvastaavuu-
26780: den parantamiseksi. Taloudellisen toimeliaisuuden vilkastuminen lisäsi ja monipuo-
26781: Iisti laitoksen maksullisen palvelutoiminnan kysyntää. Vuoden alusta toteutettu
26782: organisaatiouudistus edisti tutkimustoiminnan kehittymistä erityisesti meteorologi-
26783: sen tutkimuksen osalta. Myös ilmanlaadun ja geofysiikan tutkimus on tehostunut.
26784: Ilmatieteen laitos menestyi hyvin EU :n tutkimushankkeissa: laitos on mukana
26785: 466                             Liikenneministeriö
26786: 
26787: yhteensä 14 EU-rahoitteisessa hankkeessa. Lisäksi laitoksella on merkittävä osuus
26788: Euroopan avaruusjärjestön ja muun kansainvälisen avaruustutkimusyhteistyön
26789: puitteissa tutkimuslaitteiden ja tietojärjestelmien kehittämisessä.
26790: Kansainvälisen arvioinnin mukaan laitosten palvelutuotteiden laatu ja monipuoli-
26791: suus ovat korkeinta eurooppalaista tasoa. Hinnoittelun läpinäkyvyyttä tulisi edelleen
26792: lisätä ja tuotantoprosesseja automatisoida. Laitoksen ilmanlaadun ja geofysikaalisen
26793: avaruustutkimuksen osalta arvioinnissa todettiin niiden olevan korkeaakansainvälis-
26794: tä tasoa. Edelleen arvioinnissa todettiin mm., että laitoksen ylläpitämä havaintover-
26795: kosto on erittäin hyvä, mutta havaintoautomaatiota tulisi lisätä.
26796: Merentutkimuslaitoksen tutkimustoiminnassa palvelutoiminnan edellyttämien
26797: ennustemallien kehittämistä jatkettiin. Vuoden aikana otettiin käyttöön jään
26798: kulkeutumisen ja ahtautumisen ennustemalli. Itämeren aallokkoennustemallia
26799: kehitettiin laajassakansainvälissä hankkeessa. Merentutkimuslaitos aloitti pohjoisen
26800: Itämeren alueen reaaliaikainen aallokkopalvelun yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen
26801: kanssa. Hydrodynaamis-ekologista mallia laajennettiin koko Itämerelle ja verifioi-
26802: tiin havaintojen avulla Suomenlahdella ja Riianlahdella. Meren liikkeiden ja
26803: sisäisten vuorovaikutuksien tutkimuksen painopiste on erityisesti pohjoisen Itäme-
26804: ren ja Suomenlahden tutkimuksissa. Merentutkimuslaitos vastaa edelleen Suomen
26805: osuudesta kansainvälisessä avomerialueiden tilan seurannassa.
26806: 
26807: 
26808: 13. Komiteat ja toimikunnat
26809: Luettelo komiteoista, toimikunnista ja työryhmistä, jotka ovat kertomusvuoden
26810: aikana aloittaneet toimintansa tai jättäneet mietintönsä
26811: Dmailupolitiikan neuvottelukunta
26812: Asetettu 19.12.1996. Määräaika 31.12.1999.
26813: Julkisen liikenteen neuvottelukunta
26814: Asetettu 10.12.1996. Määräaika 31.12.2000.
26815: Lehdistötukilautakunta
26816: Asetettu 4.12.1996. Määräaika 31.12.1997.
26817: Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta
26818: Asetettu 19.12.1996. Määräaika 1999.
26819: Saimaan kanavan hoitokunta
26820: Asetettu 7.6.1996. Määräaika 30.6.2001.
26821: Vaarallisen aineiden kuljetusasiain neuvottelukunta
26822: Asetettu 6.6.1996. Määräaika 5.6.1999.
26823: 
26824: Työryhmä tehtävänään tehdä ehdotukset merenkulkulaitoksen liikelaitostamisen
26825: edellyttämiksi toimenpiteiksi.
26826: Asetettu 20.6.1996. Määräaika 28.2.1997.
26827: Tienpidon kehittämishankkeita selvittävän työryhmän asettaminen
26828: Asetettu 13.8.1996. Määräaika 28.2.1997.
26829: Työryhmä, jonka tehtävänä on huolehtia riittävästä tiedonvälityksestä eri viran-
26830: omaisten kesken, tehdä ehdotuksia ilmaautuvien ongelmien poistamiseksi ja seurata
26831:                      1997 vp   Hallituksen kertomus 1996                    467
26832: 
26833: ehdotusten täytäntöönpanon vaikutuksia Suomen ja Venäjän välisissä maantiekulje-
26834: tuksissa
26835: Asetettu 11.12.1996. Määräaika toistaiseksi.
26836:                           Kauppa- ja teollisuusministeriö
26837: 
26838: 
26839: 
26840: 
26841:                    Kauppa- ja teollisuusministeriö
26842: 
26843: 1. Yleistä
26844: 
26845: Teollisuus- ja koko elinkeinopolitiikassa on painotettu yritysten yleisten toimin-
26846: taedellytysten turvaamista ja parantamista. Elinkeinopolitiikan keskeisenä tavoit-
26847: teena on vaikuttaa elinkeinoelämän toimintaympäristöön siten, että Suomessa
26848: toimivilla yrityksillä on hyvät edellytykset ylläpitää ja parantaa kansainvälistä
26849: kilpailukykyään. Elinkeinopolitiikassa on korostettu markkinoiden toimintaon-
26850: gelmien vähentämistä.
26851: Kertomusvuonna laadittiin useita elinkeino- ja teollisuuspoliittisia selvityksiä, joista
26852: keskeisimpiä olivat Teollisuuspoliittinen visio, Pk-yrityspoliittinen ohjelma,
26853: palvelusektorin kilpailukyvyn ja työllisyyden kehittämismahdollisuuksia koskeva
26854: raportti Toimivaan palveluyhteiskuntaan ja eduskunnalle annettu Valtioneuvosten
26855: elinkeinopoliittinen selonteko. Näissä selvityksissä korostuu yrittäminen keskeisenä
26856: osana kansantalouden perustaa. Myös työllisyyden parantamisessa yrittäjyyden
26857: edistäminen on avainasemassa. Elinkeinopolitiikan tehtävänä on huolehtia siitä, että
26858: yhteiskunnan kokonaiskehitystä tukevat yrittämisen edellytykset ovat kaikilla
26859: sektoreilla mahdollisimman suotuisat. Yrittäjyyden edistämistä on toteutettava
26860: yhteiskunnan kaikissa muutosprosesseissa. Erityisen tärkeä tämä lähestymistapa on
26861: elinkeinopolitiikan painopisteen kohdistuessa teollisuuden lisäksi palveluelin-
26862: keinojen kehittämiseen.
26863: Inhimillinen pääoma ja teknologia ovat tulevaisuuden tärkeimmät tuotannontekijät
26864: Jatkuva taloudellinen kehitys ja edelleen työllisyys perustuvat ihmisten taitoihin ja
26865: osaamiseen, ei enää työvoiman ja luonnonvarojen runsauteen. OECD:n mukaan
26866: keskeisimpänä menestystekijänä on kyky tuottaa ja soveltaa uutta tietoa ja kehittää
26867: siihen perustuvaa tieto- ja osaamisintensiivistä tuotantoa. Uudet työpaikat syntyvät
26868: tiedon tuottamiseen, jalostamiseen, siirtämiseen ja hyödyntämiseen liittyvissä
26869: tehtävissä. Panostaminen korkeaan osaamiseen on ainoa keino, jolla voidaan taata
26870: kansainvälisen kilpailukyvyn säilyminen ja paraneminen.
26871: Teknologiapolitiikka oli kertomusvuonna hallinnonalan keskeinen painopistealue.
26872: Teknologista tutkimusta ja kehitystä lisättiin ja samanaikaisesti parannettiin
26873: tutkimustulosten hyödyntämisedellytyksiä. Teknistä tarkastusta ja turvallisuutta
26874: kehitettiin kansainvälisiä vaatimuksia vastaaviksi. Lisäksi pyrittiin vaikuttamaan
26875: koulutuksen kehittämiseen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi.
26876: Eräänä teknologiapolitiikan avaintehtävänä on huolehtia resurssien riittävyydestä ja
26877: samalla kehittää innovaatiojärjestelmää kokonaisuutena. Innovaatiojärjestelmän
26878: kehittäminen on keskeisessä asemassa taloudellisen tehokkuuden ja kestävän kasvun
26879: edistämisessä. Teollisuuden rakennetta uudistetaan teknologisen tutkimuksen ja
26880: kehittämisen kautta. Tämä edellyttää tutkimuksen tehokkuutta, hyödynnettävyyttä
26881: ja vaikuttavuutta sekä sen suuntaamista teollisuutta ja muita elinkeinoja entistä
26882: paremmin palvelevaan suuntaan. Nämä seikat korostuivat vuonna 1996 tutkimus-
26883: ja kehittämistoiminnan rahoituksen kääntyessä uudelleen nousujohteiseksi.
26884: Hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan 6.9.1996 tekemä päätös kasvattaa
26885: valtion tutkimusrahoitusta vuoteen 1999 mennessä siten, että kokonaistutkimus-
26886:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       469
26887: 
26888: menot kasvavat nykyisestä lähes 2,6 %:sta noin 2,9 %:iin bkt:stä, on merkittävä
26889: teollisuus- ja teknologiapoliittinen linjaus, jolla vahvistetaan työllisyyden kestävän
26890: kasvun edellytyksiä. Päätöksen toteutuminen edellyttää sekäjulkisen että yksityisen
26891: sektorin huomattavaa lisäpanostusta t&k-toimintaan. Valtion panostus kasvaa
26892: asteittain siten, että se on vuonna 1999 noin 7,5 miljardia mk eli merkittävästi
26893: aikaisemmin suunniteltua korkeampi. Valtion tiede- ja teknologianeuvosto teki
26894: joulukuussa 1996 päätöksen lisärahoituksen jakamisesta. Huomattava osa lisärahoi-
26895: tuksesta kanavoidaan Teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin kautta Suomen
26896: elinkeinoelämää hyödyttävän tutkimus- ja kehitystyön tukemiseen.
26897: Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti vuonna 1996 yhteistyössä hallinnonalan
26898: laitosten ja teollisuuden kanssa Suomen teknologiamahdollisuuksia kartoittavan
26899: työn. Tavoitteena on laatia näkemys niistä teknologioista ja teknologisista kehitys-
26900: tarpeista, jotka ovat avainasemassa Suomen taloudellisen kehityksen turvaamisessa.
26901: Ministeriön hallinnonalaan kuuluvat laitokset ovat yhdessä ministeriön kanssa
26902: avainasemassa maamme elinkeinotoiminnan kilpailukyvyn turvaamisessa ja
26903: parantamisessa. Myös teknologiapolitiikkaa toteuttavien laitosten (Tekes, VTT ja
26904: GTK) toiminnan kehittäminen ja kansainvälinen teknologiayhteistyö korostuivat
26905: vuonna 1996. Tekesin toimintaa kehitettiin edellisvuonna valmistuneen kansainväli-
26906: sen arvioinnin tulosten perusteella. GTK:n kansainvälinen arviointi valmistui
26907: marraskuussa 1996.
26908: Teknologian kehittämisessä pyrkimyksenä on globaalisen tason ja kilpailukyvyn
26909: saavuttaminen. Jotta innovaatiojärjestelmä pystyisi mahdollisimman tehokkaasti
26910: ottamaan käyttöön uutta teknologista tietoa, tarvitaan verkostoja, joissa ovat
26911: mukana uutta teknologiaa soveltavien yritysten lisäksi teknologiarahoittajat,
26912: tutkimuslaitokset, teknologian siirtoon erikoistuneet yritykset, teknologiakeskukset
26913: sekä alueelliset osaaruiskeskukset Eri tahojen välinen, toimiva yhteistyö on
26914: välttämätöntä niin alueellisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.
26915: Erityistä huomiota kiinnitettiinkin kertomusvuonna eri teknologia-alueiden välistä
26916: vuorovaikutusta edistäviin verkostohankkeisiin ja laajoihin yritysvetoisiin, klusteri-
26917: pohjaisiin teknologiaohjelmiin.
26918: Kansainvälinen teknologiayhteistyö on olennainen osa kansallisiin lähtökohtiin
26919: perustuvaa teknologiapolitiikkaamme ja sen merkitys teollisuutemme kilpailukyvyn
26920: kehittämisessä on yhä kasvamassa. Kansainvälistä teknologiayhteistyötä edistettiin
26921: Euroopassa ja muualla maailmassa huomioiden elinkeinoelämämme tarpeet ja kan-
26922: sainvälisten sopimusten asettamat velvoitteet.
26923: EU :n tutkimusohjelmat muodostavat erään keskeisen osan kansainvälisestä teknolo-
26924: giayhteistyöstä. Suomalaisten osapuolien osallistuminen EU:n tutkimusohjelmiin
26925: lisääntyi edelleen kertomusvuonna ja suomalaisten saama maksupalaute ylittää
26926: selvästi laskennallisen maksuosuutemme. Erityisen positiivista on ollut elinkeinoelä-
26927: män kasvanut kiinnostus EU:n tutkimusohjelmien tarjoamiin yhteistyömahdolli-
26928: suuksiin.
26929: Suomessa aloitettiin vuonna 1996 valmistelut aktiiviselle osallistumiselle EU:n
26930: tulevan tutkimuspolitiikan suunnitteluun. Konsultoimalla laajasti eri sidosryhmiä -
26931: laadittiin Suomen kannanotto EU:n tutkimuksen viidenteen puiteohjelmaan, jonka
26932: lisäksi julkaistiin "Suomen EU tutkimusstrategia".
26933: Teknisen infrastruktuurin ja turvallisuuden kehittäminen painottui teknisen lainsää-
26934: dännön uudistamiseen, organisaatiouudistusten jatkotoimiin, yhteisölainsäädännön
26935: uudistamiseen ja toimeenpanoon sekä laadun perusrakenteiden vahvistamiseen.
26936: Uusien turvallisuus- ja tarkastusalan organisaatioiden, Turvatekniikan keskuksen
26937: 470                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
26938: 
26939: (TUKES) ja Teknillisen tarkastuskeskuksen (TTK), hallinnolliset käynnistystoimet
26940: saatiin läpiviedyksi ja organisaatioiden toiminta vakiintui kauppa- ja teollisuusmi-
26941: nisteriön tulosohjausjärjestelmän puitteisiin. Sähköturvallisuuslainsäädännön
26942: uudistus eteni merkittävästi ja uusi sähköturvallisuuslaki muine säännöksineen tuli
26943: voimaan syyskuun alussa. Sähköalan tekninen tarkastustoiminta ja viranomaistoi-
26944: minta erotettiin selkeästi toisistaan. Samalla tarkastustoiminta muuttui kaupalliseksi
26945: liiketoiminnaksi. Muun teknisen tarkastuksen palvelutoiminnan kilpailulle avaamista
26946: sekä valvontatoiminnan uudistusta valmisteltiin edelleen keskeisillä tarkastusloh-
26947: koilla. Laadun perusrakenteiden alueella toteutettiin Mittatekniikan keskuksen
26948: (MIKES) kansainvälinen arviointi. Arvioinnin tulokset julkistetaan vuoden 1997
26949: alussa.
26950: Teollisoikeuksien suojan alalla Suomi liittyi kahteen merkittävään kansainväliseen
26951: sopimusjärjestelmään. Maaliskuun alusta Suomi liittyi Euroopan patenttisopimuk-
26952: seen, jonka seurauksena Suomessa alkaa vähitellen tulla voimaan Euroopan
26953: patenttiviraston (EPO) hyväksymiä eurooppapatentteja. EPO:n hyväksymisen
26954: jälkeen eurooppapatentti saatetaan voimaan kansallisella tasolla EPO:n jäsenmaissa
26955: patentinhaltijan valinnan mukaan. EPO:öön liittyminen merkitsee kansallisen
26956: patenttiviraston eli patentti- ja rekisterihallituksen tehtävien muuttumistajajossakin
26957: määrin myös vähentymistä patenttien myöntämisessä.
26958: Kertomusvuoden alussa Suomi liittyi tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä
26959: koskevaan Madridin sopimukseen liittyvään pöytäkirjaan, jonka mukainen järjestel-
26960: mä käynnistyi samaan aikaan kuin pöytäkirja tuli Suomea sitovaksi eli 1.4.1996.
26961: Järjestelmän ansiosta tavaramerkinhaltijan saaman suojan ulottaminen muihinkin
26962: järjestelmässä mukana oleviin maihin yksinkertaistuu huomattavasti.
26963: Suomalaisyritysten viennin rahoituksen kehittämiseksi ministeriössä valmisteltiin
26964: uuden valtionyhtiön perustamiseen liittyviä toimenpiteitä (laki julkisesti tuettujen
26965: vientiluottojen korontasausyhtiöstä). Perustettavan yhtiön, Fide Oy:n, toiminnan
26966: tarkoituksena on toimia Suomesta tapahtuvan viennin rahoituksen edistämiseksi ja
26967: kehittämiseksi ensisijaisesti hallinnoiroalla julkisesti tuettuun luotonantoon liittyvää
26968: korontasausjärjestelmää (ns. OECD-ehtoiset vientiluotot). Yhtiön toiminnan
26969: tarkoituksena on lisätä vientiluototuksen tehokkuutta ja kilpailukykyä sekä avata
26970: vientiluottojen myöntäminen Suomen Vientiluotto Oy:n ohella myös muille
26971: suomalaisille ja ulkomaisille rahoituslaitoksille.
26972: Kauppa- ja teollisuusministeriö selvitti ja valmisteli kansainvälisen projektirahoituk-
26973: sen ja EU-hankerahoituksen toiminnan kehittämistä yhdessä keskeisimpien sidos-
26974: ryhmien kanssa. Projekti- ja rahoitusneuvontayksikkö (PRO) ja EU-hankeneuvon-
26975: tayksikkö (EUHN) yhdistettiin uudeksi Hankeneuvontayksiköksi 1.1.1997 alkaen.
26976: Hankeneuvontayksikön pääasialliset tehtävät ovat kehityspankkien rahoittamien ja
26977: EU:n avustusohjelmien avulla toteutettavien hankkeiden seuranta ja niistä tiedotta-
26978: minen yrityksille. Uutena tehtävänä on YK:n hankinnoista tiedottaminen. Tärkeä
26979: osa toimintaa on myös yritysten neuvonta ja koulutus hankkeisiin liittyvistä
26980: menettelytavoista ja vaatimuksista.
26981: Valtiontakuukeskuksen mahdollisuuksia myöntää takuita Venäjälle ja muihin IVY-
26982: maihin sekä Baltiaan lisättiin antamalla Valtiontakuukeskukselle valtuudet myöntää
26983: enintään 1,2 miljardin määrästä vientitakuulain 2 a §:n mukaisia erityisriskinottoon
26984: perustuvia takuita em. maihin.
26985:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         471
26986: 
26987: 2. Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja tarkas-
26988: tus
26989: 2.1. Kuluttajavirasto
26990: Tuoteturvallisuusvalvonnassa ilmoituksia tuotteiden puutteellisesta turvallisuudesta
26991: tuli kertomusvuonna 140. Tuotteita on tutkittu vuoden aikana valmistuneissa 11:sta
26992: kartoitustutkimuksessa 296. Kansainväliseen tietojenvaihtojärjestelmään kuuluvia
26993: ilmoituksia tuotteiden vaarallisuudesta tuli 52.
26994: Lääninhallitusten ja kuntien kanssa yhteistyössä tehtävässä markkinavalvonnassa
26995: tarkastettiin lokakuun loppuun mennessä yhteensä 3 165 eri tuotetta, joista määrä-
26996: ysten vastaisia oli 1 032. Palvelujen turvallisuutta koskevissa projekteissa tarkastet-
26997: tiin 1 914 kohdetta.
26998: Tuotevahinkorekisterin osalta koti- ja vapaa-ajan tapaturmia koskevia tietoja
26999: kerättiin EHLASS- järjestelmän (European Home and Leisure Accident Surveillan-
27000: ce System) mukaisesti neljässä sairaalassa, joista kolmeen saadaan tukea EU:n
27001: komissiolta. Kertomusvuoden aikana on marraskuun alkuun mennessä saatu tiedot
27002: yhteensä 12 359 tapaturmasta.
27003: Kertomusvuoden aikana tehtiin 17 hintavertailua. Erityisinä vertailujen aiheina
27004: olivat elintarvikkeiden hinnat ja EU :n vaikutus niihin. Hintamerkintöjen valvontaa
27005: tehostettiin yhdessä lääninhallitusten kanssa.
27006: Kuluttajavirasto tuotti kertomusvuonna tietoa ympäristöä vähemmän kuormittavista
27007: valinnoista. Muita keskeisiä aiheita olivat tiedon tuottaminen uusista asumismuo-
27008: doista, asumisen rahoituksesta sekä asuntojen terveyshaitoista.
27009: Suomessa järjestettiin ensimmäistä kertaa 12-14 -vuotiaille nuorille tarkoitettu
27010: kuluttaja-aiheinen kilpailu, joka järjestetään kaikissa ED-maissa. Kilpailutehtävänä
27011: oli valmistaa yhteiskunnallinen viesti aiheesta "Kuluttajan käyttäytymisen vaikutus
27012: ympäristöön".
27013: Valmismatkaliikkeistä pidettävään rekisteriin on rekisteröity 430 valmismatka-
27014: liikkeen harjoittajaa. Näistä 83 on matkanvälittäjiä ja 347 on matkanjärjestäjiä tai
27015: sekä matkanjärjestäjiä että matkanvälittäjiä. Kertomusvuonna rekisteriin ilmoittautui
27016: kaikkiaan 114 valmismatkaliikkeen harjoittajaa. Rekisteristä poistettiin 8 toimintan-
27017: sa lopettanutta valmismatkaliikettä. Kuluttajavirasto teki kaksi kieltopäätöstä ja
27018: asetti päätösten tehosteeksi 100 000 markan uhkasakot
27019: Kuluttajalehti ilmestyi kertomusvuonna kahdeksan kertaa. Tilaajamäärä on vuoden
27020: aikana kasvanut 42,3 %. Vuoden lopussa lehden tilausmäärä on noin 18 500.
27021: Lisäksi lehteä on voinut ostaa irtonumeroina.
27022: Kuluttajaneuvojia on kunnissa 196, joista 66 on ilmoitettu päätoimisiksi. Muut
27023: neuvojat toimivat oman toimensa ohella. Kuluttajaneuvojan tehtävään yhdistettyjä
27024: erilaisia nimikkeitä on 49. Kuluttajaneuvojille järjestettiin koulutusta ja toimitettiin
27025: säännöllisesti uutta aineistoa ja tietoa.
27026: 
27027: 2.2. Kuluttajavalituslautakunta
27028: Kuluttajavalituslautakunnan käsittelyajat vaihtelivat vuoden 1996 lopulla 4 ja 10
27029: kuukauden välillä. Uusia valituksia saapui noin 2 500 kpl. Lautakunnan neuvonta-
27030: 472                        Kauppa- ja teollisuusministeriö
27031: 
27032: puhelimeen tuli noin 10 000 puhelua. Lisäksi annettiin muulla tavoin neuvontaa
27033: kuluttajaneuvojille ja riidan osapuolena oleville kuluttajille ja elinkeinonharjoittajil-
27034: le.
27035: Uusista valituksista myyjän ja ostajan välisiä, asuntokauppoja koskevia riitoja oli
27036: vajaat sata, joista yli puolet saapui vuoden viimeisen kolmen kuukauden aikana.
27037: Yhteistyötä muiden kuluttajaviranomaisten kanssa on kauppa- ja teollisuusministeri-
27038: ön antamien ohjeiden mukaisesti tehostettu loppuvuonna 1996.
27039: 
27040: 2.3. Kilpailuvirasto
27041: Uusia kotimaisia kilpailunrajoitustapauksia tuli vireille lähes 400. Määrälliset
27042: tavoitteet saavutettiin hyvin ja virasto ratkaisi yIi 400 asiaa kertomusvuoden aikana,
27043: mikä oli yli 10 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Viraston loppusuoritteet
27044: muodostuivat päätöksistä, poikkeuslupapäätöksistä, hallinnollisista kirjeistä,
27045: lausunnoista ja aloitteista muille viranomaisille. Lukuisa määrä tapauksia hoidettiin
27046: neuvotteluteitse loppuun.
27047: Kotimaisten kilpailunrajoitustapausten lisäksi Kilpailuvirastoon tuli kertomusvuonna
27048: noin 520 ilmoitusta Euroopan komission käsittelyyn tulleista tapauksista. Virasto
27049: antoi Euroopan komissiolle viisi lausuntoa ja osallistui Euroopan komission 10
27050: kuulemistilaisuuteen ja 16 neuvoa-antavan komitean kokoukseen, joissa käsiteltiin
27051: Rooman sopimuksen artiklojen 85 ja 86 alaan kuuluvia kilpailunrajoitustapauksia
27052: ja yrityskeskittymiä. Merkittävimmät näistä olivat Kesko/Tuko-yrityskauppaa ja
27053: puukaupan poikkeuslupia koskeneet asiat.
27054: Kesko Oy hankki toukokuussa Tuko Oy:n osake-enemmistön ja nousi ylivoimaises-
27055: ti merkittävimmäksi tekijäksi päivittäis- ja erikoistavarakaupassa. Kilpailuvirasto
27056: saattoi keskittymän Euroopan unionin komission tutkittavaksi, joka 20.11.1996
27057: antamassaan päätöksessä totesi keskittymän yhteismarkkinoille soveltumattomaksi.
27058: Komissio tekee alkuvuonna 1997 erillisen päätöksen siitä, missä laajuudessa Kesko
27059: Oy:n ja Tuko Oy:n varat on erotettava toisistaan. Erottaminen tulee koskemaan
27060: ilmeisesti vain päivittäistavarakauppaa.
27061: Paperiteollisuuden Finnpap -markkinointiyhdistyksessä harjoittama hintayhteistyö
27062: jätettiin kilpailuneuvoston päätösharkintaan seuraamusmaksujen määrääiDiseksi ja
27063: yhteistyön kieltämiseksi.
27064: Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Metsäteollisuus ry muuttivat
27065: raakapuukaupan sopimusjärjestelmäänsä ja saivat joulukuussa Euroopan komission
27066: hallinnollisella kirjeellä luvan yrityskohtaisista hinta-odotuksista sopimiseen. Uuteen
27067: puukauppamalliin tarvitaan vielä Kilpailuviraston poikkeuslupa.
27068: Metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lainsäädännön uudistamista on valmisteltu maa-
27069: ja metsätalousministeriössä. Kilpailuvirasto on esittänyt pakollisesta metsänhoito-
27070: maksusta luopumista yhdistysten puukaupalliseen toimintaan liittyvien kilpailuvää-
27071: ristymien poistamiseksi.
27072: Kilpailuneuvosto määräsi Neste Oy:lle kahden miljoonan markan seuraamusmaksun
27073: hintasyrjinnästä, joka kohdistui Suomalaiseen Energiaosuuskuntaan vuonna 1993.
27074: Korkeimman hallinto-oikeuden ja kilpailuneuvoston päätökset selkiinnyttävät
27075: määräävässä asemassa olevien yritysten kilpailuoikeudellisia velvoitteita asiakkai-
27076: taan kohtaan.
27077:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       473
27078: 
27079: Sähkömarkkinoilla viraston toiminta on painottunut viranomaisyhteistyöhön
27080: toimivien sähkömarkkinoiden luomiseksi sekä poikkeuslupa-asioihin.
27081: Kilpailuvirasto teki aloitteen liikenneministeriölle Yleisradio Oy:n käyttöön
27082: perittävän julkisen palvelun maksun poistamiseksi. Valtiovarainministeriölle tehtiin
27083: aloite vallitsevan leimaverokäytännön muuttamiseksi siten, että esim. pankkiluotto-
27084: jen tai muiden saamistodisteiden siirtäminen kilpaileviin rahoituslaitoksiin ei
27085: johtaisi leimaveron uudelleenperimiseen.
27086: Selvitys terveydenhuollon laite- ja tarvikekaupasta sekä ostopalveluista saatettiin
27087: päätökseen. Kilpailuvirasto teki myös aloitteet sekä Suomen Kuntaliitolle että
27088: Sosiaali- ja terveysministeriölle kilpailun lisäämiseksi terveydenhuollon alalla.
27089: Kilpailuvirasto teki esityksen Kilpailuneuvostolle, jotta se toteaisi Säveltäjäin
27090: Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n syyllistyneen määräävän markkina-aseman
27091: väärinkäyttöön periessään ilman kustannusperusteita samoilla markkinoilla Teoston
27092: asiakkaina kilpaileviita Yleisradio Oy:ltä ja MTV Oy:ltä eri suuruisia tekijänoikeus-
27093: korvauksia ja vaati kilpailuneuvostoa määräämään Teoston lopettamaan kilpailuma-
27094: joituslain vastaisen menettelyn.
27095: Korkein Hallinto-oikeus antoi Kilpailuviraston valituksen johdosta päätöksensä,
27096: jonka mukaan Vihanoin taksiautoilijat olivat syyllistyneet koululaiskuljetuksia
27097: koskevaan tarjouskartelliin ja menettelyä ei voitu pitää vähäisenä. Helsingin
27098: ympäristössä, Turussa, Tampereella ja Kuopiossa toimivien taksien tilausväli-
27099: tyskeskusten ja taksiautoilijoiden välisiin sopimuksiin on saatu neuvottelujen
27100: tuloksena muutokset, joiden seurauksena autoilijoita ei enää kielletä vahvistettujen
27101: ajovuorojen ulkopuolisena aikana ottamasta vastaan ajotilauksia toisesta tilausväli-
27102: tyskeskuksesta.
27103: Kilpailuneuvostolle tehtiin esitys Valio Oy:n aikaansaamien kilpailunrajoitusten -
27104: kilpailijoiden toimintaa estävien tai rajoittavien sitovien alennusehtojen - poistami-
27105: seksi.
27106: Kilpailuvirasto antoi Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle
27107: lausuntonsa havaitsemistaan Alko-Yhtiön toimintaan liittyvistä kotimaista valmis-
27108: tusta suosivistaja kilpailulle avattuja tuonti- ja tukkumyyntimarkkinoita vääristävis-
27109: tä kilpailunrajoituksista. Alko-Yhtiöt muutti vuoden 1996 aikana toimintaansa siten,
27110: että osa havaituista epäkohdista on poistunut.
27111: Öljy-yhtiöiden, ympäristöministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteinen hanke
27112: saastuneiden maa-alueiden puhdistamiseksi sisälsi sopimuskohtia,joiden toteuttami-
27113: nen olisi merkinnyt toimialarationalisointia kaavoituskäytännön kautta. Lausuntojen
27114: ja neuvottelujen avulla nämä kilpailua rajoittavat kohdat sopimuksista poistettiin.
27115: 
27116: 2.4. Elintarvikevirasto
27117: Elintarvikevalvonnan tehtävissä työskenteli vuonna 1995 yhteensä noin 1 150
27118: henkilöä ja heistä valtaosa kunnissa tai kuntayhtymissä. Tarkastuskäyntejä elin-
27119: tarvikkeiden valmistus-, varastointi- ja myyntipaikkoihin tehtiin 116 155. Vuoden
27120: aikana tarkastettiin kaksi kolmasosaa kaikista tarkastuskohteista. Niistä joka kym-
27121: menennessä tarkastaja löysi puutteita, jotka elinkeinonharjoittajan tuli korjata
27122: määräystenmukaiseksi. Yleisimpiä syitä puutteellisuuksiin olivat laitoksen tai jake-
27123: lupaikan riittämätön hygienia ja toisaalta elintarvikepakkauksissa tai niiden myyn-
27124: nin ja markkinoinnin yhteydessä esitetyt virheelliset merkinnät ja tiedot tuotteesta.
27125: 474                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
27126: 
27127: Näytteitä valvonnan yhteydessä kerättiin yhteensä 44 850. Niistä määräysten
27128: vastaisia oli 13,8 %. Eniten määräystenvastaisia näytteitä, 26,6 %, kertyi lihasta ja
27129: lihavalmisteista.
27130: Valvontaan liittyviä laboratoriotutkimuksia tehtiin koko maassa yhteensä 76 705.
27131: Niistä 9,1 % oli määräystenvastaisia. Yleisin hylkäyssyy oli elintarvikkeen mikro-
27132: biologinen laatu.
27133: Virasto antoi vuonna 1996 kahdeksan koko maata kattavaa valmistus-, myynti- tai
27134: markkinointikieltoa. Ne koskivat väärennettyjä poronlihavalmisteita, BSE-taudin
27135: vuoksi kiellettyjä brittiläisiä naudanlihatuotteita sekä eräiden muiden lihatuotteiden,
27136: jäätelön, hunajan ja erityisvalmisteiden pakkausmerkintöjä ja markkinointia.
27137: Vuonna 1995 aloitetut kunnallisten laboratorioiden akkreditointivalmiuksien esi-
27138: tarkastukset, auditoinnit saatettiin loppuun kun Mittatekniikan keskus suoritti
27139: vuonna 1996 arvioinnit vielä kahdeksassa laboratoriossa. Kaikkiaan 52 Suomen 54
27140: kunnallisesta elintarviketutkimuslaitoksesta osallistui esiarviointihankkeeseen. Niistä
27141: puolet on hakenut Mittatekniikan keskukselta varsinaista akkreditointia.
27142: Vuoden 1996 lopussa Suomessa oli 16 akkreditoitua kunnallista elintarvikelabo-
27143: ratoriota ja kymmenen laboratorion akkreditointihakemus on käsiteltävänä.
27144: Virasto on jatkanut elintarvikelaboratorioiden tukemista myös järjestämällä henki-
27145: löstön täydennyskoulutusta, laatimalla menetelmien validointiohjeita ja tukemalla
27146: rahallisesti interkalibrointitutkimuksia.
27147: Yritysten lakisääteisen omavalvonnan edistäminen on ollut keskeistä viraston
27148: työssä. Mm. toimialasta riippuen omavalvonnan toteutuminen yrityksissä on kui-
27149: tenkin vaihtelevaa. Yleisintä se on suurissa tai suurehkoissa teollisuuslaitoksissa ja
27150: vähäistä pienissä vähittäismyymälöissä ja jakelupisteissä.
27151: Esimerkkinä omavalvonnan edistämisestä on elintarvikkeen kanssa kosketukseen
27152: joutuvien pakkausmateriaalien valmistuksen ja myynnin valvonta. Siinä lääninhalli-
27153: tusten elintarviketarkastajat koulutettiin tukemaan kunnan viranomaisten suoritta-
27154: maa pakkausmateriaalivalvontaa ja siinä yritysten omavalvontaa.
27155: ED-komissio suositteli jäsenvaltioiden ottavan näytteitä ja tekevän tarkastuksia
27156: vuonna 1996 seuraavista valvonta-aiheista: lihatuotteiden mikrobiologinen laatu,
27157: jäähdytettyjen elintarvikkeiden lämpötila, pehmittimien siirtyminen elintarvikkeisiin
27158: sekä bentso(a)pyreenin pitoisuus savustetuissa sianlihatuotteissa. Aiheet ovat olleet
27159: Elintarvikeviraston vuoden 1996 ohjelmassa ja niistä raportoidaan komissiolle.
27160: Elintarvikevirasto osallistui aktiivisesti myös alan tieteelliseen yhteistyöhön
27161: (SCOOP) ja toimi siinä Suomen yhteysviranomaisena. Yhteistyöohjelmassa on mm.
27162: kerätty kansalaisten altistumislukuja ja valvontatietoja elintarvikkeiden nitraatti-,
27163: kadmium-, okratoksiini- ja aflatoksiinipitoisuuksista. Lisäksi lähinnä raja-arvojen
27164: asettamista varten komissio pyysi jäsenmaita tekemään salaatin nitraattimäärityksiä
27165: vuodenaikavaihtelujen ja jäsenmaiden eroavuuksien selvittämiseksi.
27166: ED-komissio suoritti syksyllä 1996 virallista elintarvikevalvontaa koskevien direk-
27167: tiivien 89/397 ja 93/99/ETY edellyttämän Suomen elintarvikevalvonnan tarkastuk-
27168: sen.
27169: Kuluttajien kiinnostus elintarvikevalvontaan oli vuoden aikana poikkeuksellisen
27170: suurta. Laajaa julkisuutta saaneet myyntikiellot aiheuttivat runsaasti yhteydenottoja
27171: virastoon. Erityisesti Iso-Britanniasta peräisin olevan lihan asettaminen myyn-
27172:                         1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                          475
27173: 
27174: tikieltoon ja siihen liittynyt ristiriitainen julkisuus huolestutti kuluttajia. Kuluttajille
27175: suunnatun kyselytutkimuksen mukaan luottamus valvontaan on pysynyt kuitenkin
27176: samalla tasolla kuin vuonna 1995.
27177: Kuluttajille tuotettiin uutta aineistoa elintarvikkeista, mm. informoitiin korvasienten
27178: oikeasta käsittelytavasta useilla eri kielillä. Kuluttajia informoitiin myös infopu-
27179: helimen välityksellä sekä osallistumalla viiteen messutapahtumaan. Vuoden alussa
27180: alettiin julkaista Elintarvikevalvonta-lehteä, joka tiedottaa lainsäädännöstä ja alan
27181: ajankohtaisaiheista viranomaisille ja yrityksille. Viraston muukin julkaisutoiminta
27182: on ollut vilkasta ja julkaisujen kysyntä kasvanut.
27183: 
27184: 2.5. Kuluttaja-asiamies
27185: Kuluttaja-asiamies on kuluttajaoikeuden asiantuntija. Kuluttaja-asiamiehellä on
27186: vastuu siitä, että eri hallinnonalojen lainvalmisteluhankkeisiin liittyvät kuluttajan
27187: oikeussuojan kannalta keskeiset näkökohdat selvitetään lainvalmistelijoille ja
27188: päätöksentekijöille,
27189: Kertomusvuoden aikana kuluttaja-asiamies on lausunnoissaan painottanut seuraavia
27190: seikkoja:
27191: - välttämättömyyspalvelujen tuottajien yhteiskunnallinen vastuu
27192: - peruspankkipalvelujen käsitteen vakiinnuttaminen ja saatavuuden varmistaminen
27193: - tietoyhteiskuntaan liittyvien hankkeiden koordinointi kuluttajansuojan osalta.
27194: 
27195: 2.6. Kuluttajatutkimuskeskus
27196: Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimustoiminnan tulostavoitteet ovat kertomusvuonna
27197: rakentuneet viiden tutkimuskokonaisuuden ja niissä toteutettujen useiden eritasois-
27198: ten projektien varaan. Tutkimuskokonaisuudet ovat olleet seuraavat:
27199: - Kulutusyhteiskunnan kehitys ja kuluttajapolitiikan haasteet
27200: - Kotitalouksien kulutusedellytykset ja arjen hallinta
27201: - Jakelujärjestelmän ja palvelusektorin kehitys
27202: - Integraatiokehityksen ja kansainvälisen kaupan kuluttajavaikutukset
27203: - Kestävän tuotekulttuurin edellytykset.
27204: Tutkimuksissa on tarkasteltu monista eri näkökulmista kulutusyhteiskunnan
27205: kehitystä ja kulutuksen modemisoitumista sekä kulutuksen trendejä. Samoin on
27206: arvioitu kansainvälistymisen vaikutuksia kulutukseen ja kuluttajapolitiikan sekä
27207: erityisesti kuluttajakasvatuksen ja valistuksen haasteisiin. Julkisten palvelujen
27208: yksityistämiskehityksen sekä menoleikkausten vaikutuksista käynnistettiin tutki-
27209: mushankkeita, joissa vaikutuksia arvioidaan kuluttajien arkipäivän sekä palvelutar-
27210: peiden näkökulmasta. Laman vaikutuksia arvioitiin kotitalouksien kulutusedellytys-
27211: ten sekä talousneuvonnan näkökulmasta. Kaupan tutkimuksissa arvioitiin keskitty-
27212: misen vaikutuksia palvelujen saatavuuteen, kaupan kilpailuun ja kuluttajien
27213: asiointikustannuksiin. Integraatiotutkimuksissa saatettiin loppuun yhteistyössä muun
27214: kuluttajahallinnon kanssa toteutettu EU :n vaikutukset elintarvikkeiden hintamuutok-
27215: siin -seurantahanke. Kansainvälisen kaupan pitkäntähtäyksen kuluttajavaikutuksia
27216: tullaan lähivuosina tarkastelemaan usean tutkimuslaitoksen kanssa yhteistyössä
27217: kehitetyn mallin avulla, jonka ensimmäisiä sovelluksia voitiin hyödyntää toiminta-
27218: vuoden integraatiotutkimuksissa. Kestävän tuotekulttuurin tutkimusohjelmassa
27219: arvioitiin eri tuoteryhmien ja palvelukokonaisuuksien ympäristövaikutuksia sekä
27220: energia- ja ympäristömerkintöjen kehittämistarvetta. Samoin toteutettiin useasta
27221: 476                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
27222: 
27223: osahankkeesta koostuva kulutuksen ohjauskeinoja ja erityisesti informaatio-ohjauk-
27224: sen mahdollisuuksia selvittävä tutkimus yhteistyössä tilastokeskuksen sekä Helsin-
27225: gin kauppakorkeakoulun kanssa. Hankkeeseen saatiin rahoitusta kansallisen
27226: rahoituksen lisäksi myös Pohjoismaiden ministerineuvostolta.
27227: Tutkimuskeskuksen kehittämistoiminnassa on pyritty laajojen yhteistoimintaverkos-
27228: tojen luomiseen, jotta tutkimusten suorittamiseen turvattaisiin paras mahdollinen
27229: asiantuntemus. Tutkimuskeskus toteuttaa myös tutkimuskokonaisuuksiinsa liittyvien
27230: jatko-opiskelijoiden sekä opinnäytetöiden tekijöiden ohjausta ja muuta valtakunnal-
27231: lista kuluttajatutkimuksen koordinointia. Tutkimustoiminnan tuloksina on julkaistu
27232: tutkimuskeskuksen omissa sarjoissa yhteensä 34 raportti tai kirjaa. Artikkeleita
27233: kotimaisissa tai kansainvälisissä aikakausi- yms. sarjoissa on julkaistu toimintaker-
27234: tomusvuonna yhteensä 35 kappaletta.
27235: Tutkimuskeskuksen tietopalvelun ja kehittämistoiminnan tulostavoitteina ovat olleet
27236: tutkimustulosten hyväksikäytön ja vaikuttavuuden edistäminen. Tämän toiminnan
27237: tulokset ovat näkyneet mm. tutkimustulosten pohjalta käytynä lisääntyneenä
27238: keskusteluna tiedotusvälineissä sekä julkisessa päätöksenteossa ja muussa kehittä-
27239: mistoiminnassa. Tutkimuskeskuksen tietopalvelun tavoitteena on ollut vastata
27240: kaiken kansallisen kuluttajatutkimustiedon välittämisestä eri intressitahojen käyt-
27241: töön. Tietopalvelun tarpeisiin on koottu useita tietokantoja sisältävä tutkimusrekiste-
27242: ri, joka toimintavuonna avattiin myös INTERNET -yhteyksien kautta uusille
27243: käyttäjäryhmille. Toimintavuonna on sekä kansallinen että kansainvälinen tutki-
27244: musyhteistyö ja tiedonvälitys lisääntynyt voimakkaasti, mikä on myös vastaavasti
27245: lisännyt tietopalvelun
27246: Kuluttajatutkimuksen kehittämiseksi järjestettiin yksi laaja tutkijaseminaari sekä
27247: useita suppeita teemaseminaareja tutkimuskeskuksen eri tutkimushankkeista sekä
27248: vierailuluentoja kuluttajatutkimuksen eri aihepiireistä.
27249: 2. 7. Patentti- ja rekisterihallitus
27250: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää
27251: kaupparekisterilainsäädännön uudistustarpeet, jätti muistionsa huhtikuussa 1996.
27252: Työryhmä ehdottaa, että kaupparekisterilainsäädäntöä uudistetaan säätämällä
27253: kokonaan uusi kaupparekisterilaki, mikä selkeyttäisi kyseistä lainsäädäntöä yksin-
27254: kertaistamaila sen rakennetta ja sisältöä. Suuri osa kaupparekisteriä koskevista ny-
27255: kyisistä aineellisista säännöksistä ehdotetaan otettavaksi mukaan uuteen kauppare-
27256: kisterilakiin ja sen nojalla annettavaan asetukseen. Ehdotuksen mukaan kauppare-
27257: kisteriä koskeva säätely olisi kolmiportaista säädösten joustavan tarkistamismenette-
27258: lyn aikaansaamiseksi.
27259: Patentti- ja rekisterihallitus ja Verohallitus käynnistivät projektin, jonka tavoitteena
27260: on määritellä yhtenäisen tunnusjärjestelmän käyttöönotto verohallinnossa sekä
27261: kauppa-, yhdistys- ja säätiörekistereissä siten, että tunnisteena käytetään liike- ja
27262: yhteisötunnusta. Lisäksi tavoitteena on määritellä liike- ja yhteisötunnusten antamis-
27263: menettely luonnollisten henkilöiden elinkeinotunnukseksi. Projekti päättyi ja
27264: päätökset jatkotoimenpiteistä tehdään vuonna 1997.
27265: Patentti- ja rekisterihallitus alkoi varautua merkittävään muutokseen yritysten
27266: tilinpäätöstietojen keräämisessä, arkistoinnissa ja tilinpäätöksiin liittyvän tietopalve-
27267: lun järjestämisessä. Tätä varten tilattiin KT-Tietokeskus Oy:ltä esiselvityksenä
27268: alustava määritys kaupparekisterin tilinpäätöstietojen käsittelyjärjestelmästä ja sen
27269: teknisistä ratkaisu vaihtoehdoista. Järjestelmän tarve johtuu osakeyhtiöiden tilinpää-
27270: töstietojen ilmoitusvelvollisuuden tulosta kattavaksi uuden lain myötä.
27271:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       477
27272: 
27273: Kertomusvuonna valmistui patenttilain muuttamista koskeva lainsäädäntöehdotus.
27274: Ehdotus muuttaisi muun muassa patentin väitemenettelyä,ja vahvistaisi patentinhal-
27275: tijan asemaa sekä yhdenmukaistaisi väitemenettelyn Euroopan patenttivirastossa
27276: noudatetun menettelyn mukaiseksi.
27277: Suomesta tuli Euroopan patenttiorganisaation jäsen 1.3.1996. Liittyminen merkitsee
27278: virastolle jätettyjen patenttihakemusten lukumäärän huomattavaa pienenemistä
27279: tulevina vuosina. Samalla tehtävät neuvonta- ja palvelupuolella lisääntyvät, jolloin
27280: erityisesti on otettava huomioon pk-teollisuuden kasvavat tarpeet.
27281: Tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskeva Madridin pöytäkirja tuli
27282: Suomessa voimaan 1.4.1996. Lisäksi Espanjan Alicanteen perustettu EU:n tavara-
27283: merkkijärjestelmä (viralliselta nimeltä EU :n sisämarkkinoilla toimiva yhdenmukais-
27284: tamisvirasto, OHIM) aloitti toimintansa 1.4.1996. Järjestelmän suosio on ylittänyt
27285: kaikki esitetyt arviot, ja vuoden loppuun mennessä hakemuksia tehtäneen kaikkiaan
27286: noin 40 000. Tämä on samalla merkinnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle tehtyjen
27287: tavaramerkkihakemusten määrän vähenemistä. Madridin pöytäkirjaan ja EU-tavara-
27288: merkkijärjestelmään liittyvät tehtävät kuitenkin kasvoivat virastosta riippumat-
27289: tomista syistä oletettua hitaammin.
27290: ED-toimintojen lisäksi virasto on osallistunut laajasti maailman henkisen omaisuu-
27291: den liiton WIPO:n sekä muiden alan kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Myös
27292: joitakin vuosia sitten käynnistynyttä lähialueyhteistyötä on kehitelty aktiivisesti
27293: erityisesti Baltian maiden ja Pietarin talousalueiden kanssa.
27294: Patentti- ja rekisterihallitus oli yhteistyössä eri julkisen sektorin ja yksityisen
27295: sektorin organisaatioiden kanssa alettaessa valmistella vuoden 1997 INNOSUOMI -
27296: kampanjoita. Tasavallan presidentti jakoi vuoden 1996 INNOSUOMI -palkinnot
27297: joulukuussa. INNOSUOMI- projektilla pyritään edistämään luovuutta, osaamista ja
27298: yrittäjyyttä sekä parantamaan tätä kautta työllisyyttä maassamme.
27299: Viraston palveluiden kysyntä laski edellisvuodesta 17 %. Tilanteeseen vaikutti
27300: osakeyhtiölain käsittelyn ennakoituahitaampi eteneminen eduskunnassa, liittyminen
27301: Euroopan patenttiorganisaatioon sekä edellä mainitut kansainväliset muutokset
27302: tavaramerkkijärjestelmissä.
27303: Kysynnän arvioitua suuremman laskun sekä uusiin toimitiloihin muuton vuoksi
27304: työn tuottavuus laski, mutta pysyi kuitenkin pitkän aikavälin tavoitteellisen tason
27305: lähellä. Käsittelyaikatavoitteet saavutettiin suunnitelmien mukaisesti. Yhdistysre-
27306: kisterissä keskimääräiset käsittelyajat lyhenivät yli kolmanneksella verrattuna
27307: edellisvuoteen.
27308: Patentti- ja rekisterihallitus aloitti muuton kahdeksasta eri toimipisteestä uusiin
27309: yhtenäisiin toimitiloihin, mikä merkitsee erityisesti asiakaspalvelun paranemista.
27310: Toukokuussa avattiin uusissa toimitiloissa yhtenäinen PatRek-asiakaspalvelukeskus,
27311: missä asiakkaat saavat samasta paikasta kaikkia aikaisemmin monessa eri pisteessä
27312: annettuja palveluita.
27313: 
27314: 2.8. Tekninen turvallisuus ja infrastruktuuri
27315: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan teknisen turvallisuushallinnon tehtä-
27316: viin (sähköturvallisuus, teollinen kemikaaliturvallisuus, paineastiaturvallisuus,
27317: räjähdeturvallisuus, kaasu- ja öljylaitteiden turvallisuus, kaivosturvallisuus, jalome-
27318: tallituotteiden ja mittaamisvälineiden luotettavuus) sekä laadun perusrakenteiden
27319: (metrologia, tarkastus, testaus ja sertifiointi, akkreditointi sekä standardisointi)
27320: kehittämistehtäviin kuuluu toisaalta yhteiskunnan tarpeiden seuranta ja järjestelmien
27321: 478                        Kauppa- ja teollisuusministeriö
27322: 
27323: muutostarpeiden arviointi sekä toisaalta ohjauskeinojen kuten lainsäädännön ja
27324: tarkastusjärjestelmien kehittäminen. Kehittämiseen ja ylläpitoon liittyy tiivis kan-
27325: sallinen ja kansainvälinen yhteistyö, erityisesti ED-yhteistyö.
27326: Ministeriötä avustivat teknistä tarkastusta koskevien asioiden kehittämisessä
27327: turvallisuustekniikan neuvottelukunta, kaivoslautakunta, akkreditointiasiain neuvot-
27328: telukunta sekä metrologian neuvottelukunta. Sähköturvallisuuslainsäädännön
27329: uudistamisen yhteydessä perustettiin uusi sähköturvallisuuden neuvottelukunta.
27330: Hallinnonalan neuvottelukuntarakenteen kehittämistä koskeva selvitys tehtiin
27331: valvonta- ja testaustoimen kehittämishankkeen yhteydessä. Hallinnon kehittämisen
27332: ministerityöryhmä hyväksyi uudistamisehdotukset. Tämän pohjalta aloitettiin uuden
27333: laatupolitiikan ja valvontatoimen neuvottelukunnan valmistelu.
27334: Teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden viranomaistehtävistä vastaa Turvateknii-
27335: kan keskus (TUKES). Sähköalan viranomaistehtävät siirtyivät kokonaisuudessaan
27336: TUKESille huhtikuun 1996 alussa. Hallinnonalan varsinaista teknistä tarkastusta
27337: sähköalan tarkastusta lukuun ottamatta suorittaa Teknillinen tarkastuskeskus (TTK).
27338: Metrologia- ja akkreditointipalveluista huolehtii Mittatekniikan keskus (MIKES).
27339: Standardisointitoimintaa hoitaa Suomen Standardisoimisliitto ry, jonka vastuulla
27340: olevia infrastruktuuritehtäviä täsmennettiin vuoden aikana. Hallinnonalan organisaa-
27341: tioiden (MIKES, TUKES, TTK ja SFS:n peruspalvelut) ohjauksen tehostamiseksi
27342: uudistettiin tulosohjausmenettelyjä. Suoritettu MIKESin ja koko metrologiajärjes-
27343: telmän kansainvälinen arviointi liittyy osaltaan tulosohjausmenettelyjenkin kehittä-
27344: miseen.
27345: Teknisen tarkastustoiminnan yleistä kehittämistä jatkettiin sisämarkkinaperiaatteiden
27346: mukaisesti. Teknisen tarkastustoiminnan viranomaistehtävien ja teknillisten tehtä-
27347: vien eriyttämistäjatkettiin. Samalla selvitettiin, kuinka valvontatoimintaa voitaisiin
27348: kootaja tehostaa. Tätä koskevat peruslinjaukset vahvistettiin hallinnon kehittämisen
27349: ministerityöryhmässä. Markkinavalvontajärjestelmän toimivuutta kehitettiin erityi-
27350: sesti Turvatekniikan keskuksen vastuulla olevilla tarkastuslohkoilla.
27351: Lisäksi annettiin määräykset räjähdysvaarallisiin iiroaseoksiin tarkoitetuista laitteista
27352: ja suojausjärjestelmistä. Näillä määräyksillä saatettiin Suomessa voimaan vastaava
27353: EY -direktiivi.
27354: Kansainvälinen yhteistyö toimialalla oli vuonna 1996 vilkasta. Ministeriön kansain-
27355: välinen toiminta lisääntyi erityisesti EU:n komission ja ministerineuvoston osalta.
27356: Ministerineuvoston työryhmissä osallistuttiin painelaite-, jalometalli-, mittalaite- ja
27357: suuronnettomuusdirektiivien valmisteluun. Komission toimielimissä osallistuttiin
27358: paineastioita, aerosolej a, vaakoja, kaasulaitteita ja sähkölaitteita koskevien asioiden
27359: käsittelyyn. Myös tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja Standardisointia
27360: käsittelevän komission työryhmän (Senior officials group for standardization poli-
27361: cies), EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa laadittavia sopimuksia käsittelevän
27362: komission työryhmän (art. 113/MRA-työryhmä), KIE-maiden teknisten perusraken-
27363: teiden kehittämistä koskevaan työhön (PHARE/PRAQ), teknisten määräysten ja
27364: standardien tietojenvaihtoa koskevaan työhön (83/189-komitea) sekä Euroopan
27365: testaus- ja sertifiointijärjestön (EOTC) työhön on osallistuttu.
27366: Ministeriö osallistui myös ECEn Standardisointia käsittelevän komitean toimintaan
27367: ja OECD:n kemikaalityöryhmän toimintaan sekä standardisointi- ja sertifiointi-
27368: kysymyksiä käsittelevän Suomen ja Venäjän välisen talouskomission työryhmän
27369: työhön. Ministeriö osallistui yhteistyöhön Viron tasavallan kansallisen laatupolitii-
27370: kan valmistelemiseksi. Ministeriön lisäksi kansainväliseen yhteistyöhön osallistuivat
27371: myös Turvatekniikan keskus, Teknillinen tarkastuskeskus ja Mittatekniikan keskus.
27372:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        479
27373: 
27374: 
27375: 2.8.1. Mittatekniikan keskus
27376: Mittatekniikan keskuksessa suoritettiin kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta
27377: kertomusvuoden aikana kansainvälinen arviointi. Arvioinnin tulokset valmistuvat
27378: vuoden 1997 alkupuolella.
27379: Akkreditointien määrässä on tapahtunut voimakasta kasvua. Laboratorioiden
27380: akkreditointien kumulatiivinen määrä (109) kasvoi runsaalla kolmanneksella ja
27381: vaivattavien akkreditoitujen laboratorioiden määrä (75) lisääntyi puolella.
27382: EMAS-todentajien akkreditointiin on kehitetty menettelytavat eurooppalaisena
27383: yhteistyönä. Muun pätevyyden arvioinnin kuin akkreditoinnin osalta on osallistuttu
27384: ministeriöiden ja viranomaisten arvioinnin menettelytapojen suunnitteluun ja
27385: valmisteltu arvioinnin toteuttamista.
27386: Mittatekniikan keskus toimii EU:n standardit, mittaukset ja testaus-ohjelman
27387: suomalaisena vastuutahana ja on hoitanut ohjelmaan liittyvää tiedotusta sekä
27388: kotimaiset rahoitusratkaisut
27389: Kansallisen mittanormaalijärjestelmän ylläpitoon, kehittämiseen ja laajentamiseen
27390: suunnattu määräraha (8 milj. mk) on jaettu metrologian neuvottelukunnan lausun-
27391: non mukaisesti. Tavoitteena on saada kansalliset mittauspaikat tasolle, joka takaa
27392: jäljitettävyyden ja riittävän mittaustarkkuuden tärkeimmille elinkeinoelämän
27393: tarvitsemille mittauksille ja joka mahdollistaa mittaustulosten kansainvälisen
27394: vertailukelpoisuuden ja uskottavuuden.
27395: 2.8.2. Turvatekniikan keskus
27396: Turvatekniikan keskus aloitti toimintansa 1.11.1995. Vuosi 1996 oli sen ensimmäi-
27397: nen täysi toimintavuosi. Vuoden aikana saatettiin päätökseen toiminnan aloittami-
27398: seen liittyvät talous- ja hallintoasiat Päärakennuksen peruskorjaus valmistui
27399: aikataulun mukaisesti ja tilapäisissä toimitiloissa olleet yksiköt pääsivät vuoden
27400: lopulla muuttamaan yhteisiin tiloihin.
27401: Erilaisten kehittämistoimintojen organisointi käynnistettiin mukaanlukien laatujär-
27402: jestelmän rakentaminen.
27403: Sähkötarkastuskeskuksen lopettamisen jälkeen 1.4.1996 lukien siirtyivät sähkö- ja
27404: hissiturvallisuuden valvontatehtävät kokonaisuudessaan turvatekniikan keskukselle.
27405: Sähköalan kenttätarkastajat tekivät noin 2 600 valvontakäyntiä sähkötuotteiden
27406: vähittäismyyjien, maahantuojien ja valmistajien luokse. Epäiltyjen turvallisuuspuut-
27407: teiden vuoksi hankittiin tarkempia testejä varten noin 650 laitetyyppiä. Suoritettujen
27408: testien perusteella annettiin 242 huomautusta ja 75 toimituskieltoa. Vapaaehtoisia
27409: markkinoilta poistamisia suoritettiin 64 kpl.
27410: Paineastiaturvallisuuden markkinavalvontaa varten on hankittu testattavaksi
27411: yksinkertaisia painesäiliöitä, käsisammuttimia ja aerosoliastioita. Lakisääteisten
27412: mittausten ja jalometallituotteiden osalta on kehitetty markkinavalvontaa koko maan
27413: kattavaksi alan valvontatoiminnaksi.
27414: Suurelle yleisölle on suunnattu tiedotuskampanjoita sähköasennusten turvallisesta
27415: suorittamisesta sekä nestekaasun ja ilotulitteiden turvallisesta käsittelystä. Välineinä
27416: tiedotuskampanjoissa on käytetty painotuotteita, maksettuja ilmoituksia lehdissä ja
27417: sähköisiä tiedotusvälineitä.
27418: 480                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
27419: 
27420: Toimintavuoden aikana on käsitelty 60 suuronnettomuusvaarallisten laitosten
27421: turvallisuusselvitystä. Turvallisuusselvitys on tietyistä teollisuuslaitoksista aiheutu-
27422: vaa suuronnettomuusvaaraa koskevan direktii vin (82/50 1/EEC) toimeenpanemisesta
27423: annetussa suomalaisessa lainsäädännössä edellytetty yhtenäinen ja järjestelmällinen
27424: erityisselvitys, jossa on yksityiskohtaisesti käsitelty laitoksista aiheutuvia vaaroja,
27425: onnettomuuksien mahdollisuuksia ja niiden seurausvaikutuksia sekä onnettomuuksi-
27426: en ennaltaehkäisyä.
27427: 
27428: Turvatekniikan keskus on osallistunut kertomusvuonna mittalaite-direktiivin
27429: kehitystyöhön, suuronnettomuusvaaraa koskevan direktiivin uudistamistyöhön,
27430: paineastiadirektiivin valmistelutyöhön, yksinkertaisia painesäiliöitä koskevan
27431: direktiivin ja räjähdedirektiivin toteutumisen seurantaryhmiin.
27432: 
27433: 
27434: 3. Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutkimustoi-
27435: minta
27436: 3.1. Teknologiapolitiikka
27437: Teknologiapolitiikka on kauppa- ja teollisuusministeriön keskeinen painopisteala.
27438: Sen tavoitteena on toisaalta tukea olemassa olevan teollisuutemme teknologisen
27439: kilpailukyvyn kehittämistä ja toisaalta luoda edellytyksiä kansainvälisesti kilpailu-
27440: kykyiselle yritystoiminnalle. Uuteen tietoon ja teknologiaan perustuvan teollisuuden
27441: kehittyminen on välttämätöntä asetettujen kasvu- ja työllisyystavoitteiden saa-
27442: vuttamiseksi.
27443: 
27444: Vuonna 1996 kokonaispanostuksen tutkimukseen ja kehittämiseen arvioidaan olleen
27445: noin 14,8 mrd markkaa eli 2,6 % bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin osuus
27446: siitä oli noin 33 %. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla talousarvion
27447: nettomenot teknologian kehittämiseen, geologian tutkimukseen sekä energiatutki-
27448: mukseen olivat kertomusvuonna runsaat 2 mrd markkaa. Tekesille osoitetut
27449: teknologiarahoituksen myöntämisvaltuudet vähenivät vuoden 1996 varsinaisessa
27450: talousarviossa, mutta niitä lisättiin myöhemmin lisätalousarvioissa.
27451: 
27452: Kansainvälinen yhteistyö on kiinteä osa kansallisiin lähtökohtiin perustuvaa
27453: teknologiapolitiikkaamme ja sen merkityksen kasvu on jatkunut. Kansainvälisen
27454: yhteistyön mahdollisuudet uuden tiedon ja osaamisen hankintaan ja uusien yhteis-
27455: työkumppaneiden löytämisessä on tiedostettu yhä laajemmin niin teollisuudessa
27456: kuin tutkimusyhteisön piirissä. Kansainvälisen tutkimusyhteistyön merkitys teolli-
27457: suutemme kansainväliselle kilpailukyvylle on kiistaton, ja ministeriö on jatkanut
27458: sen edistämistä lähtien erityisesti elinkeinoelämän tarpeista.
27459: 
27460: EU :n tutkimusohjelmien ohella merkittäviä kansainvälisiä yhteistyömuotoja ovat
27461: EUREKA-yhteistyö, COST-yhteistyö, Euroopan avaruusjärjestön ESAn tutki-
27462: mushankkeet sekä useat bilateraalisiin suhteisiin perustuvat hankkeet niin Euroopas-
27463: sa kuin muualla maailmassa.
27464: 
27465: Vuoden 1996 kesäkuussa julkaistiin Avaruusalan neuvottelukunnan laatima
27466: "Avaruusalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansallinen strategia vuosille 1996-
27467: 1998". Strategian tavoitteena on antaa suuntaviivat avaruusalan tutkimus- ja
27468: kehittämistoiminnan kehittämiselle osana kansallista tiede- ja tutkimuspolitiikkaa
27469: huomioiden erityisesti vuoden 1995 alusta toteutunut täysjäsenyys Euroopan
27470: avaruusjärjestössä ESAssa.
27471:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       481
27472: 
27473: Kauppa- teollisuusministeriön alaiset laitokset valtion teknillinen tutkimuskeskus
27474: (VTT), teknologian kehittämiskeskus (Tekes) sekä geologian tutkimuskeskus (GTK)
27475: ovat keskeisiä teknologiapolitiikan toteuttajia. Niiden toimintaa suunnattiin ja
27476: kehitettiin tulosohjauksena sekä laitosten ja toimintojen arvioinneilla. Tulosohjaus-
27477: menettelyitä kehitettiin edelleen.
27478: VTT:n toiminnan kokonaisvolyymi oli kertomusvuonna suunnilleen edellisen vuo-
27479: den tasolla. Strategisessa tutkimustoiminnassa keskityttiin teknologioihin, joilla on
27480: pitkällä aikajaksolla lupaavia soveltamismahdollisuuksia elinkeinoelämälle ja
27481: yhteiskunnalle. VTT on suomalaisen tutkimusyhteisön edelläkävijäkansainvälisessä
27482: yhteistyössä. VTT on varteenotettava tutkimuslaitos kansainvälisten yritysten
27483: hakiessa tutkimuspartnereita ja on oletettavissa, että VTT:n rooli tässä suhteessa
27484: kasvaa. VTT on myös luonnollinen yhteistyöpartneri, kun suomalaiset yritykset
27485: lisäävät kansainvälistä tutkimusyhteistyötään. Kansainvälisessä yhteistyössä korostui
27486: osallistuminen EU:n neljänteen puiteohjelmaan. Hankkeiden, joissa VTT on
27487: osapuolena, hyväksymisprosentti oli jopa odotettua parempi. VTT:llä on keskeinen
27488: rooli teknologian siirtäjänä ja pk-yritysten teknologisen kilpailukyvyn kehittäjänä.
27489: Pk-yritystoiminnan kehittämiseksi jatkettiin muutamissa VTT:n yksiköissä klinikka-
27490: toimintaa yhteistyössä Tekesin kanssa.
27491: Julkiselle sektorille asettaa erityisiä vaatimuksia teknologian kehittämisen jatkuva
27492: turvaaminen. Hallinnonalan teknologiamäärärahoista pääosa suuntautui edelleen
27493: Tekesin toiminta-alueelle. Uutena rahoitusmuotona otettiin käyttöön oman pää-
27494: omanehtoinen tuotekehityslaina. Erityistä huomiota kiinnitettiin eri teknologia-
27495: alueiden välistä vuorovaikutusta edistäviin verkostohankkeisiin ja laajoihin yritys-
27496: vetoisiin, klusteripohjaisiin teknologiaohjelmiin. Kertomusvuonna eräs Tekesin
27497: tärkeimmistä tehtävistä oli suomalaisten osapuolten aktivointi osallistumaan EU:n
27498: tutkimus- ja kehitystoimintaan, missä saavutettiinkin erittäin hyviä tuloksia. Tekesin
27499: toiminnan kansainvälisen kokonaisarvioinnin tulosten perusteella jatkettiin toi-
27500: minnan ja organisaation kehittämistä edelleen vuonna 1996.
27501: GTK:n toiminnan volyymi kasvoi hieman edellisvuoden tasosta johtuen Pohjois-
27502: Suomen malminetsinnän tehostamiseen osoitetuista lisämäärärahoista sekä maksulli-
27503: sen palvelutoiminnan kysynnän lisääntymisestä ED-jäsenyyden seurauksena. GTK:n
27504: Sodankylän Pahtavaarasta löytämän kultaesiintymän hyödyntämiseksi avattiin
27505: kaivos syyskuussa 1995. Toimintaa kehitettiin tarkastelujaksolla asiakkaiden
27506: tarpeita entistä paremmin palveleviksi ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa lisättiin.
27507: GTK:n kansainvälinen arviointi toteutettiin vuonna 1996.
27508: Suomen kallioperään kohdistuva etsintätoiminta hyödynnettävien esiintymien
27509: löytämiseksi pysyi kertomusvuonna edelleen voimakkaana ja monipuolisena
27510: ulkomaisten yhtiöiden jatkaessa etsintätoimintaa ja laajentaen sitä varsinkin
27511: teollisuusmineraalien osalta. Uusien valtausten hakeminen jatkui vilkkaana hake-
27512: musten määrän noustessa noin viiteensataan. Kertomusvuoden aikana valmistunut
27513: kaivosrekisterin tietokoneistuminen on mahdollistanut nopean rekisteripalvelun
27514: yksityisille kansalaisille ja etsintäorganisaatioille. Etsintätoiminnan tehokkuutta
27515: kuvaa se, että runsaan vuoden aikana saatiin selvitetyksi satoja valtauksia ja yhtiöt
27516: pääsevät keskittymään lupaavimpien aiheiden tutkimuksiin. Valtiolle kertyvät tulot
27517: varausten, valtausten ja kaivospiirien maksuista, leimaveroista sekä kaivosrekis-
27518: teripalvelusta ovat kertomusvuodelta 4,7 milj. markkaa.
27519: 3.1.1. Geologian tutkimuskeskus
27520: Geologian tutkimuskeskuksen kansainvälinen kokonaisarviointi valmistui kertomus-
27521: vuoden syksyllä. Sisällöltään myönteiseen arviointiin liittyi useitajatkotoimenpide-
27522: ehdotuksia, joita toteuttamalla tutkimuskeskuksen valmiuksia voidaan kehittää
27523: 16 370147
27524: 482                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
27525: 
27526: vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Ehdotusten toimeenpanon seurantaa varten
27527: kauppa- ja teollisuusministeriö asetti laajapohjaisen työryhmän. Syksyn aikana
27528: valmisteltiin tutkimuskeskuksen hallintotoimintojen uudelleenorganisointi, joka
27529: toteutettiin vuoden 1997 alusta.
27530: Tutkimuskeskuksen toimintojen ja palvelutuotannon kehittämisessä edistettiin sekä
27531: kotimaista että kansainvälistä yhteistyötä. Tutkimuskeskuksen ensimmäisten ED-
27532: tutkimushankkeiden toteuttaminen käynnistyi, ja useita uusia hankkeita laitettiin
27533: vireille. Maksullisen toiminnan tulokertymä vastasi asetettua tavoitetasoa. Ana-
27534: lyysipalvelujen myynti kasvoi edelleen huomattavasti ja vientihankkeista merkittä-
27535: vimpiä oli aerogeofysikaalisia mittauksia koskeva tilaus Ghanasta.
27536: Raaka-ainehuollon tulosalueella jatkettiin vuonna 1995 aloitettua Pohjois-Suomen
27537: malminetsinnän tehostusprojektia. Pääpaino oli Lapin kerrosintruusiotutkimuksissa
27538: ja kerrosintruusioihin liittyvien malmien paikannuksessa. Toinen merkittävä
27539: tutkimuskohde oli arkeeisten vihreäkivivyöhykkeiden malmipotentiaali. Hyvin
27540: tuloksin edenneen toiminnan seurauksena tutkimuksia keskitettiin uusiin merkittä-
27541: viin malmiaiheisiin. Geologian tutkimuskeskus raportoi vuoden 1996 aikana
27542: KTM:lle kahdeksan (8) taloudellisesti merkittävää malmiaihetta; Kälviän Koivusaa-
27543: rennevan ilmeniittiesiintymän, neljä Juvan alueen nikkeli-kuJ?.arimalmiaihetta,
27544: Kittilän Hirvilavanmaan Ja Kuusamon Hankilehdon kultamalmiaiheet sekä Sotka-
27545: mon Alasen talkkimalmiaiheen.
27546: Vuoden aikana siirrettiin kansainvälisten tarjouskilpailujen tuloksena Keivitsan
27547: alueen valtaukset Outokumpu Metals & Resources Oy:lle, Ilomantsin kultavyöhyk-
27548: keen pohjoisosien valtaukset Endomines Oy:lle, Juvan Ni-malmiaiheiden valtaukset
27549: Outokumpu Finnmines Oy:lle, Hirvilavanmaan kultavaltaus TerraMining Oy:lle ja
27550: Alasen talkkimalmivaltaukset Talc de Luzenac:lle.
27551: Merkittävin metallimalmiaiheiden tutkimuskohde on ollut Kittilän Suurikuusikon
27552: kulta-aihe, jonka malmimäärä ja pitoisuus on huomattava. Alasen talkkimalmiai-
27553: heen myynti Talc de Luzenac:lle oli historiallinen siinä mielessä, että se oli
27554: ensimmäinen kerta, kun KTM myi malmiaiheen tutkimuslisenssin puhtaasti
27555: ulkomaiselle yhtiölle. Rakennuskivisektorin huomattavin hanke on Etelä- ja
27556: Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa aloitetut ED :n rahoittamat rakennuskivihank-
27557: keet, jotka jatkuvat vuoteen 2000.
27558: Tutkimuskeskusten valtausten ja valtausvarausten määrä lisääntyi edelleen. Kerto-
27559: musvuoden lopussa (19.12) oli voimassa 299 (31.12.1995,221) valtausta ja 106 (80)
27560: valtausvarausta. Lisäksi oli vireillä 22 valtaushanketta.
27561: Perustiedon tuottamisessa keskityttiin raaka-aine- ja ympäristönhuollon tietotarpei-
27562: siin. Geofysiikan sovellusten käyttöä etenkin ympäristönhuollossa edistettiin
27563: kehittämällä mittaus- ja tulkintamenetelmiä sekäetsimällä perinteisille menetelmille
27564: uusia sovelluksia. Tutkimus- ja kartoitustulosten hyödyntämiseen liittyvää kehitys-
27565: työtä, esim. teemakarttojen tuotekehittelyä, jatkettiin. Pitkäaikaiset kartoitusohjelmat
27566: etenivät suunnitelmien mukaisesti.
27567: Ympäristönhuollon alueella ydinjätteiden sijoitustutkimuksia jatkettiin entisessä
27568: laajuudessaan ja Palmotun analogiatutkimushanke laajentui vuoden alussa ED-
27569: hankkeeksi. Syksyllä käynnistyi ED-hankkeena BASYS-ohjelmaan kuuluva
27570: Itämeren ympäristögeologinen tutkimus. Pohjaveden laadun seurantaohjelmaa
27571: jatkettiin, samoin talousvetenä käytettävän pohjaveden arseeni- ja raskasmetallitut-
27572: kimusta.
27573:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        483
27574: 
27575: 3.1.2. Valtion teknillinen tutkimuskeskus
27576: Maan talouden paraneminen ja yritysten tutkimuskysynnän myönteinen kehitys
27577: loivat hyvät toimintaedellytykset keskukselle kertomus vuonna. Strateginen tutkimus
27578: kohdistui teollisiin yhteishankkeisiin vientiä tukevilla elektroniikan, tietotekniikan,
27579: biotekniikan, kemian ja energian aloilla. Keskuksen 20 tutkimusohjelmaa suunnat-
27580: tiin strategisesti tärkeiden perusteknologioiden (mm. piiteknologia), teollisuusalojen
27581: tekniikoiden (mm. metsäteollisuuden kemikaalikierrot) sekä pkt:n teknologioiden
27582: (mm. synteettiset materiaalit ja järjestelmät) kehittämiseen.
27583: TEKESin kansallisiin teknologiaohjelmiin osallistuttiin laajasti yritysten kanssa. T
27584: & k- ja testauspalvelujen saatavuutta tehostavien klinikoiden toiminta kehittyi
27585: myönteisesti. Teknillisiä tarkastuspalvelujakehitettiin valikoivasti pk- ym. teollisuu-
27586: den tuotteiden kansainvälistä hyväksyntää varten. Yhteistyötä korkeakoulujen
27587: kanssa syvennettiin mm. 1997 aloittavan mikroelektroniikkakeskuksen puitteissa
27588: sekä kansainvälisessä toiminnassa.
27589: Konsernimaista ja asiakaslähtöistä toimintatapaa parannettiin osaamista tuotteista-
27590: maHa, myynti- ja markkinointikoulutuksella sekä organisatorisilla ratkaisuilla.
27591: Keskuksen osaamisen monialaisuuden hyödyntämistä tehostettiin. Tulosjohtamisessa
27592: painotettiin kokonaisvaltaista laatujohtamista. Kertomusvuonna toteutettiin kahden
27593: tutkimusyksikön ulkopuoliset arvioinnit.
27594: 3.1.3. Teknologian kehittämiskeskus
27595: Vuonna 1996 Teknologian kehittämiskeskus rahoitti yhteensä 1647 tutkimus- ja
27596: tuotekehityshanketta (2064 vuonna 1995). Yritysten tuotekehityshankkeisiin
27597: käytettiin 0,85 miljardia markkaa ja tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen tutki-
27598: mushankkeisiin 0,53 miljardia markkaa. Tuotekehitykseen ja tutkimukseen sijoite-
27599: tulla 1,4 miljardin markan rahoituksella vaikutettiin 2,8 miljardin markan hankkei-
27600: den käynnistymiseen. Tekesin rahoitusosuus oli keskimäärin 48 %. Tuotekehi-
27601: tysavustuksistaja-lainoista 60 %suuntautui pk-yrityksille (henkilökunta alle 500).
27602: EU:n käyttämän yrityskokoluokituksen mukaan pk-osuus oli 39 %. Vuonna 1996
27603: otettiin käyttöön pääomaehtoinen tuotekehityslaina.
27604: Tekesin vuosina 1993 - 1996 myöntämisvaltuuksiinsa perustuen tekemistä rahoi-
27605: tuspäätöksistä aiheutuu valtiolle yhteensä 2 miljardin markan menot vuosina 1997 -
27606:  2000.
27607: Tekesin rahoituksella pyritään viennin kasvattamiseen ja monipuolistamiseen sekä
27608: työllisyyden pysyvään parantamiseen.
27609: Tekesin vastuulla on EU:n tutkimuksen ja kehityksen neljännen puiteohjelman 8
27610: ohjelmaa sekä yhteinen tutkimuskeskus (Joint Research Centre, JRC). Tekes rahoitti
27611: vuonna EU:lle jätettävien projektitarjousten valmistelua. Edistämään kansainvälistä
27612: energia-alan tutkimustietoa perustettiin Tekesiin OPET-keskus (Organisation for the
27613: Promotion of Energy Technologies ). Tutkimusta ja tuotekehitystä rahoitettiin myös
27614: EU :n rakennerahastoista.
27615: Euroopan avaruusjärjestön ohjelmien koordinointi Suomessa on Tekesin vastuulla.
27616: Tekes rahoitti ESAn ohjelmiin osallistumista.
27617: COST-yhteistyö lisääntyi ja EUREKA-yhteistyötä jatkettiin.
27618: Tekesin kansainvälisen arvioinnin pohjalta Tekes ja kauppa- ja teollisuusministeriö
27619: ovat ryhtyneet toimenpiteisiin arvioitsijoiden ehdotusten toteuttamiseksi. Valtion
27620: 484                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
27621: 
27622: tiede- ja teknologianeuvosto päätti valtion yhtiöiden yksityistämisestä saatavien
27623: varojen huomattavasta suuntaamisesta Tekesin kautta teollisuuden ja tutkimusorga-
27624: nisaatioiden tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tämän arvioidaan kasvattavan
27625: Tekesin myöntämisvaltuudet nykyisestä 1,5 miljardista markasta 2,4 miljardiin
27626: markkaan vuoteen 1999 mennessä.
27627: 3.1.4. Teknisen ja kaupallisen tutkimuksen tukeminen
27628: 
27629: Teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi tuettiin yhteensä n. 5,5 milj.
27630: markalla taitotietoa lisääviä teollisuuden alakohtaisten yhteistyö- ja palveluorgani-
27631: saatioiden kehittämisprojekteja, testaustoiminnan kehittämishankkeita sekä mineraa-
27632: listen raaka-aineiden etsintä- ja tutkimustoimintaa.
27633: Teknologian hyödyntämisedellytyksiä parannettiin mm. tukemalla keksijäyrittäjien
27634: ja yksityisten keksijöiden keksintötoimintaa ja kehittämishankkeita Keksintösäätiöl-
27635: le myönnetyllä 16,5 milj. markan avustuksella. Kertomusvuonna Keksintösäätiössä
27636: arvioitiin runsaat 900 saapunutta keksintöehdotusta, joista hankekohtaista tukea sai
27637: 280 hanketta eli noin 30 %hakijoista. Keksintösäätiön aiemmin tukemista projek-
27638: teista hyödynnettiin hakijan omassa valmistuksessa 27 hanketta sekä optio-, kauppa-
27639:  tai lisenssisopimuksella 29 hanketta. Valtionavulla tapahtuvaa toimintaa suunnattiin
27640: Keksintösäätiön ja ministeriön välisellä tulosohjauksella.
27641: Standardisoimistoimintaa edistettiin myöntämällä 6,5 milj. markkaa valtionapua
27642: Suomen Standardisoimisliitto ry:lle, jonka kautta standardisointitoimintaan osallistu-
27643: vat yhteisöt saivat tukea työhönsä. Valtionavulla tapahtuvaa toimintaa ohjattiin SFS
27644: ry:n ja ministeriön välisillä tulosneuvotteluilla.
27645: Vuonna 1996 sektorikohtaisen selvitys- ja kehittämistoimen painopisteenä oli
27646: edelleen ympäristöteknologia. Ekatuotteita viedään noin 25 miljardilla markalla,
27647: mikä on viidennes Suomen koko tavaraviennistä. Edellisvuonna mietintönsäjättänyt
27648: ekavientitoimikunta arvioi, että vuonna 2010 ekovienti saattaa olla jopa koko
27649: nykyisen viennin suuruinen. Toimikunnan työn seurauksena käynnistyi vuonna
27650: 1996 useita alueellisia ja alakohtaisia kehityshankkeita. Lisäksi valmisteltiin
27651: suomalaisen ympäristöosaamisen esittelyaineisto, joita hyödynnettiin suuren
27652: paikallisen suosion saaneissa Etelä-Koreassa ja Thaimaassa järjestetyissä seminaa-
27653: reissa.
27654: Suomessa järjestettiin keväällä 1995 UNCTADin asiantuntijakokous, jossa pohdit-
27655: tiin kansainvälisen yritysyhteistyön merkitystä teknologian siirrossa ja kehittyvien
27656: maiden teknologisen kilpailukyvyn kehittämisessä. Kokoukseen osallistui 40
27657: asiantuntijaa eri puolilta maailmaa.
27658: Kansainvälisen teknistaloudellisen yhteistyön painopistealueita olivat vuonna 1996
27659: USA:n ohella Kaukoidän ja siirtymätalousmaat sekä polaanalueiden yhteistyö.
27660: Lisäksi Saksan opetus-, tiede- ja teknologiaministerin Suomen vierailun aikana
27661: sovittiin maiden välisen yhteistyön aktivoinnista. Yhteistyö Koiliis-Aasian maiden
27662: kanssa jatkui laajapohjaisena. Korkean tason vierailuja toteutettiin mm. Kaakkois-
27663: Aasiaan ja Intiaan.
27664: Suomen ja USA:n yhteistyö energiateknologian, kaivos- ja mineraalitekniikan,
27665: lääketieteellisen tutkimuksen sekä metsätalouden alueilla jatkui aktiivisena. Energia-
27666: alan yhteistyömuistio uudistettiin joulukuussa 1996. Energia-alan yhteistyö käsittää
27667: IEA:n hankkeiden lisäksi kahdenkeskistä yhteistyötä korkeakoulujen, VTT:n sekä
27668: yritysten ja niiden amerikkalaisten yhteistyökumppanien välillä. Yhteensä energia-
27669: alan yhteistyöhankkeita on nelisenkymmentä.
27670:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        485
27671: 
27672: Siirtymätalousmaiden yhteistyön painopisteitä vuonna 1996 olivat Baltian maista
27673: Viro, Venäjällä Luoteis-Venäjän ja Pietarin alueet sekä eräät muut taloudellisesti
27674: merkittävät alueet. Strategian mukaisesti Venäjän yhteistyötä toteutettiin lähinnä
27675: hallinnon- ja viranomaisyhteistyönä. Lisäksi osallistuttiin hankkeisiin, joiden avulla
27676: parannetaan suomalaisten kaupan, teollisuuden ja palvelualan yritysten kilpailuky-
27677: kyä ja toimintaedellytyksiä siirtymätalousmaissa.
27678: Viron kanssa jatkettiin kertomusvuonna viranomaisyhteistyötä mm. teknologia-,
27679: teollisuus- ja laatupolitiikan aloilla, jotka ovat olennaisia Viron kehittäessä organi-
27680: saatioitaan ED-integraation edellyttämällä tavalla.
27681: Siirtymätalousmaita koskevaan kansainvälisten rahoituslaitosten toimintaan ja ED-
27682: ohjelmiin pyrittiin vaikuttamaan eri keinoin. Suomalaisyritysten ja asiantuntijoiden
27683: taitotietoa hyödynnettiin sekä lisättiin suomalaisen teknologian käyttöä monenkeski-
27684: sissä kansainvälisissä hankkeissa. Suurten kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa
27685: tai monikansallisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden toteutusta jatkettiin.
27686: Toimintaa ED:n erilaisten rahoitusresurssien hyödyntämisessä lisättiin, lähinnä
27687: Tacis- ja Phare-ohjelmissa.
27688: Suomen ja Venäjän TT-komission mannerjalusta-ja rakennustyöryhmien Suomen
27689: osapuolen hallinto-, koordinointi- ja sihteeristötehtävät siirrettiin alkuvuonna 1996
27690: ulkoasiainministeriöstä kauppa- ja teollisuusministeriön vastuulle yhteisen päätök-
27691: sen mukaisesti. Mainittu tehtäväalue täydentää jo vuodesta 1987 lähtien KTM:ssä
27692: hoidettavaa Suomen pohjoisten arktisten alueiden kansainvälistä yhteistyötä. Kesällä
27693: 1996 Suomen ja Venäjän TT-komissio perusti lisäksi uusiutuvia energialähteitä
27694: käsittelevän työryhmän, jonka sihteeristötehtävät myös hoidetaan KTM:ssä.
27695: Suomen arktista ja antarktista toimintaa ja kansainvälistä yhteistyötä toteutettiin
27696: vuosille 1993 - 1997 laaditun ohjelman mukaisesti. Etelämantereelle tehtiin kerto-
27697: musvuonna pohjoismainen retki Suomen järjestämänä Merentutkimuslaitoksen
27698: tutkimusalus Arandalla. Edellisvuonna valmistuneen kansainvälisen arvioinnin
27699: pohjalta valmisteltiin esityksiä Suomen Etelämanner-toiminnan kehittämiseksi.
27700: Suomen palaaritoiminnan painopiste pysyi vuonna 1996 arktisten alueiden yhteis-
27701: työssä. Suomi osallistui Barentsin euroarktisen neuvoston työhön ja jatkoi talous-
27702: työryhmän Luoteis-Venäjän projektien valmistelua sekä osallistui niiden esittelyyn
27703: kansainvälisille rahoituslaitoksille. Suomen ja Venäjän välisenä TT-yhteistyönä
27704: jatkettiin mannerjalustatyöryhmän tutkimuksia Venäjän arktisilla alueilla tavoitteena
27705: vahvistaa suomalaisyritysten mahdollisuuksia osallistua Venäjän arktisten luonnon-
27706: varojen hyödyntämiseen.
27707: Erityisesti on kiinnitetty huomiota siihen, että ED:lta puuttuu pohjoisille alueille
27708: suuntautuva politiikka. Palaarineuvottelukunta ryhtyi kertomusvuonna valmistele-
27709: maan pohjoisten alueiden toiminnalleen kehittämissuuntia ottaen huomioon ED-
27710: toimintaympäristön.
27711: 
27712: 
27713: 4. Kera Oy
27714: Kera Oy myönsi kertomusvuonna investointi- ja käyttöpääomalainoja 1 337 milj.
27715: mk. Kehittämislainoja yhtiö myönsi 177 milj. mk ja perustamislainoja 63 milj. mk
27716: sekä antoi takauksia yhteensä 159 milj. mk, josta uusia palvelualojen takauksia 48
27717: milj. mk. Osakepääoman sijoituksia yhtiö teki 5,5 milj. markalla osittain tai
27718: kokonaan omistettuihin kehitys- ja riskisijoitusyhtiöihin. Lisäksi yhtiö myönsi
27719: vaihtovelkakirjalainoja yhteensä 3,8 milj. mk.
27720: 486                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
27721: 
27722: Kera Oy:n myöntämän riskirahoituksen osuus yhtiön myöntämistä uusista rahoi-
27723: tuksista nousi 96 %:iin vuoden 1995 89 %:sta. Vuoden 1994 vastaava prosent-
27724: tiluku oli 88. Kertomusvuoden aikana Kera Oy:stä tuli yksinomaan riskirahoi-
27725: tukseen keskittyvä erityislaitos valtioneuvoston tehtyä tätä koskevat muutokset
27726: yhtiölle annettuihin luotto- ja takaustappioiden korvaamista koskeviin sitoumuksiin.
27727: Uutena rahoitusmuotona yhtiö alkoi 1.9.1996 lukien myöntää palvelualojen
27728: takauksia. Myös uuden tyyppiset aivan pienten yritysten pienlainat otettiin käyt-
27729: töön. Rahoitustoiminnassa on yhtiö erityisesti huomioinut pienet ja keskisuuret
27730: yritykset. Yhtiö on painottanut toimintaansa aluepoliittisten tavoitteiden mukaan.
27731: Kera Oy on harjoittanut kasvavassa määrin oman pääoman ehtoista pk-yritysten
27732: rahoitusta. Rahoitus on kanavoitu lähes kokonaan tytär- ja osakkuusyhtiöiden
27733: kautta. Näistä Start Fund of Kera Oy on tärkein. Kera Oy on kauppa- ja teolli-
27734: suusministeriön pääomasijoitustoiminnan työnjakoakoskevan linjauksen mukaisesti
27735: ottanut kehittämisvastuun ns. alueellisista pääomasijoitusrahastoista, joissa se on
27736: vähemmistöosakkaana.
27737: 
27738: 
27739: 5. Teollisuuden ja yritystoiminnan edistäminen
27740: 5.1. Valtionyhtiöt
27741: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan kuuluvien tuotannollista toimintaa
27742: harjoittavien valtionyhtiöiden osakehankintoihin käytettiin kertomusvuonna varoja
27743: 320 milj. markkaa. Valtio osti Valmet Lentokoneteollisuus Oy:n (nykyisin Finavi-
27744: tec Oy) osake-enemmistön Valmet Oy:ltä ja Sisu Defence Oy:n osakekannan Oy
27745: Sisu Ab:ltä. Valtio teki myös sopimuksen Vihtavuori Oy:n osake-enemmistön
27746: ostamisesta Kemira Oy:ltä. Kertomusvuonna perustettiin myös Suomen Puolustus-
27747: väline Oy, johon on tarkoitus liittää puolustusvälineitä valmistavat valtionyhtiöt.
27748: Muilta sijoittajilta valtionyhtiöt saivat riskipääomaa 380 milj. markkaa.
27749: Osinkoja tuotannollista toimintaa harjoittavat valtionyhtiöt maksoivat 1 015 milj.
27750: markkaa. Lisäksi Vientiluotto Oy maksoi 47,2 milj. markkaaja valtion osakkuusyh-
27751: tiö Outokumpu Oy 89,6 milj. markkaa osinkoina valtiolle.
27752: Valtio sai nettotuloja tuotannollista toimintaaharjoittavien valtionyhtiöiden osakkei-
27753: den myynnistä ja lunastuksista yhteensä 3 240 milj. markkaa. Valmet Oy:ssä
27754: valtion omistusosuus laski 20,3 prosenttiin. Kertomusvuonna toteutui myös Enso-
27755: Gutzeit Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n kombinaatiofuusio Enso Oy:ksi.
27756: 5.2. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edistäminen
27757: Valtioneuvosto teki kertomusvuoden toukokuussa periaatepäätöksen pk-yrityspoliit-
27758: tisen ohjelman 1996 toteuttamisesta. Valtioneuvoston päätöksen mukaan ohjelman
27759: toteutumisen seuranta kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriölle. Kutakin asiakohtaa
27760: koskeva jatkovalmistelu edellytettiin asianomaisten ministeriöiden toimesta tehtä-
27761: väksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö valmistelee yhdessä pk-yritystoiminnan
27762: neuvottelukunnan kanssa vuosittaisen selvityksen ohjelman toteutumisesta sekä
27763: tarvittavista uusista toimenpiteistä.
27764: Kauppa- ja teollisuusministeriön ja KTM yrityspalvelun piiritoimistojen neuvonta-,
27765: koulutus- ja rahoituspalveluja on kohdistettu pk-yritysten kehittämistoimintoihin nii-
27766: den kilpailukyvyn parantamiseksi ja alueellisen elinkeinorakenteen kehittämiseksi.
27767: Yrityspalvelukeskusten kehittämistyötä on jatkettu. Kauppa- ja teollisuusministeriön
27768: hallinnonalan pientä ja keskisuurta yritystoimintaa edistävien organisaatioiden yh-
27769:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       487
27770: 
27771: teistyönä on muodostettu yhteispalvelupisteitä, missä neuvotaan yrityksiä alueellisen
27772: ja valtakunnallisen rahoitus- ja yrityspalveluverkoston hyväksikäytössä.
27773: Yritystuesta annetun lain mukaisia rahoitustoimenpiteitä on suunnattu pk-yrityksiin
27774: ja lisäksi on otettu käyttöön pk-yritysten toimintaympäristötuki.
27775: Pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia tuetaan myöntämällä valtion tukea Kera Oy:lle
27776: korkotuen ja luottotappiokorvausten muodossa. Kera Oy:n investointi- ja kehittä-
27777: mistakaustoimintaa on laajennettu kattamaan palvelualan yritykset. Kera Oy on
27778: myös käynnistänyt kuluvan vuoden huhtikuussa uuden lainainstrumentin ns. pien-
27779: lainan. Kera Oy on Euroopan investointirahaston osakas, jonka perustehtävä on
27780: myöntää pitkäaikaisia takuita ja taata pk-sektorille myönnettyjä luottoja. Kera Oy
27781: toimii yhtenä rahaston välittäjäorganisaatioista Suomessa.
27782: Pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiseen tähtäävää hallinnon kehittämistä on
27783: jatkettu osana pk-yrityspoliittisen ohjelman toteuttamista. Erityistä huomiota on
27784: kiinnitetty pk-yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen.
27785: Erilaisilla kehittämishankkeiden edistämistoimilla on myös pyritty parantamaan pk-
27786: yritysten kilpailukykyä. Kertomusvuonna on toteutettu ja valmisteltu alueellisia
27787: ohjelmia EU :n rakennerahastojen varojen kohdentamiseksi pk-yritysten kehittämistä
27788: tukeviin hankkeisiin.
27789: Kertomusvuonna on valmistunut vuoden 1996 pk-yritysraportti sekä kevään ja syk-
27790: syn pk-yritysbarometrit, joiden tarkoituksena on antaa kuva pk-yritysten viimeaikai-
27791: sesta kehityksestä ja tämänhetkisestä tilasta sekä kiinnittää huomiota pk-yritysten
27792: toiminnan kannalta tärkeisiin tekijöihin ja noudatettavan pk-politiikan painopistealu-
27793: eisiin.
27794: 
27795: 5.3. Alueellinen elinkeinopolitiikka
27796: EU :n rakennerahastojen merkitys on korostunut alueellisessa elinkeinopolitiikassa.
27797: Toimenpiteitä on sopeutettu osaksi EU :n rakennerahastojen toimenpidekokonaisuut-
27798: ta ja otettu käyttöön uusi yritysten toimintaympäristön parantamiseen tähtäävä
27799: tukimuoto. Kauppa- ja teollisuusministeriön yritystukien karsimisen johdosta
27800: yritystukia on suunnattu enenevässä määrin pk-yrityksiin ja tukia on kohdistettu
27801: entistä valikoidummin sellaisiin hankkeisiin, joilla pyritään saamaan aikaan
27802: merkittäviä muutoksia yrityksen toiminnassa. Kehitysalueelle ja rakennemuutosalu-
27803: eelle myönnettävää kehitysalueen investointitukea on suunnattu sellaisiin yritysten
27804: kannalta merkittäviin hankkeisiin, jotka edistävät kilpailukykyisen yrityskannan ja
27805: tuotantotoiminnan lisäämistä. Erityistä huomiota on myös kiinnitetty investointi-
27806: hankkeiden työllistämisvaikutuksiin.
27807: Kera Oy:n toiminnassa maan eri osien kehittyneisyyserot otetaan huomioon yhtiön
27808: eri rahoitustoimenpiteitä ja niiden ehtoja sovellettaessa siten, että valtion varoista
27809: yhtiölle myönnettävän luottotappiokorvauksen sekä korkotuen suuruus on alueelli-
27810: sesti porrastettu. Luottotappiokorvaus vaihtelee tämän mukaisesti 70-50 %:n välillä
27811: ja ns. lisäkorkotuen suuruus on 2 tai 1 %.
27812: 
27813: 5.4. Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille yrityksille
27814: Pk-yrityksille tarkoitetut kehittämispalvelut muodostuvat KTM yrityspalvelun
27815: järjestämästä yrittäjäkoulutuksesta, alueellisista elinkeinojen kehittämishankkeista,
27816: tuotteistetuista neuvontapalveluista, tapauskohtaisesti pk-yrityksille hankittavista
27817: asiantuntijapalveluista sekä toimialakohtaisesta neuvonnastaja informaatiopalvelus-
27818: ta. Kehittämispalveluiden painopisteitä vuonna 1996 olivat yritysten uusperustan-
27819: 488                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
27820: 
27821: nan, yritysten liikkeenjohto- ja markkinointitaitojen sekä kansainvälistymisen
27822: edistäminen sekä uuden tekniikan käyttöönoton, tuotekehityksen ja tuottavuuden
27823: edistäminen.
27824: 
27825: Vuoden 1996 aikana toteutettiin arviolta noin 2000 koulutuspäivää ja saman verran
27826: yrityskohtaisia konsultointipäiviä. Lisäksi tuotteistetuilla neuvontapalveluilla ana-
27827: lysoitiin uusia yritysideoita ja aikavien yritysten toimintamahdollisuuksia sekä laa-
27828: dittiin toiminnassa oleville yrityksille yritystoiminnan kehittämisohjelmia. Merkittä-
27829: vä osa ao. neuvontapalveluista toteutettiin EU-osarahoitteisten projektien osana.
27830: Lisäksi KTM yrityspalvelun oman henkilöstön toimin edistettiin yritystoimintaa
27831: antamalla yrityksille yleisneuvontaa, uusien yritysten perustamiseen liittyvää
27832: neuvontaa sekä pk-yritysten investointien ja rahoituksen suunnitteluun liittyvää
27833: neuvontaa.
27834: Kertomusvuoden aikana panostettiin erityisesti myös uusien koulutustuotteiden
27835: kehittämiseen ja käyttöön ottoon. Vuoden aikana käynnistettiin aikavien yritysten
27836: toiminnan käynnistämistä tukevan PostStart -ohjelman toteutus sekä pk-yritysten
27837: rahoituksellisen aseman analysoimiseksi ja kehittämiseksi tarkoitettu Balanssi-
27838: ohjelma. Myös toimialaraporttien julkaisemista jatkettiin. Raporttien myyntiä
27839: tehostettiin sekä lisättiin toimialaosaamisen hyödyntämistä KTM yrityspalvelun
27840: neuvonta-, koulutus- ja rahoitustoimenpiteissä.
27841: 
27842: Vuoden 1996 aikana valmistuivat Tuottavuusanalyysia, Kuntoanalyysia ja pk-
27843: yritysten liiketoimintamatkoja koskevat selvitykset. Vastaavanlaiset selvityshankkeet
27844: käynnistettiin ProStart -ohjelman ja KEKOhankkeiden vaikuttavuudesta ja toimi-
27845: vuudesta.
27846: 
27847: Kertomusvuoden aikana rahoitettiin julkisten hankintojen hyödyntämistä, käsi- ja
27848: taideteollisuusalan yritysten edistämistä sekä sähkö- ja elektroniikka-alan yritysten
27849: verkottomista koskevia projekteja.
27850: Kertomusvuoden aikana osallistuttiin työministeriön koordinoiman EU :n sosiaa-
27851: lirahaston tavoitteiden 3 ja 4 valtakunnallisten ohjelmien ja toimenpidekokonai-
27852: suuksien sekä näihin tavoitteisiin liittyvien EMPLOYMENT- ja ADAPT-yhteisö-
27853: aloitteiden käytännön toimeenpanoa ja toteutuksen seurantaa ja evaluointia koske-
27854: vaan työskentelyyn yhteistyössä eri partnership-ministeriöiden kanssa. EU:n
27855: aluekehitysrahastotoimintaan osallistuttiin alueohjelmien 2, 5b ja 6 sisältämien
27856: sosiaalirahastotoimenpiteiden ohjelmatyöskentelyn osalta sekä erityisesti SME-
27857: yhteisöaloitteen ohjelmatyöskentelyyn ko. aloitteen ohjelman laadinnasta ja koor-
27858: dinoinnista vastaavana ministeriönä.
27859: Kertomusvuonna jatkettiin vuonna 1995 käynnistettyjen Euroopan sosiaalirahaston
27860: osarahoittamien hankkeiden toteutusta ja käynnistettiin muutamia uusia hankkeita.
27861: Hankkeet painottuvat ensisijaisesti yrittäjyyden ja yritysten uusperustannan edistä-
27862: miseen sekä pk-yritysten kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen parantamiseen.
27863: Lisäksi tavoiteohjelmien 3 ja 6 osana toteutettiin ns. KEKOprojekteja, joissa tekni-
27864: sen tai taloudellisen koulutuksen saaneet työttömät asiantuntijat toteuttavat liikkeen-
27865: johdon konsultin ohjauksessa pk-yritysten kehittämishankkeita.
27866: 
27867: Yrityskehitysosasto on ollut rahoittamassa vuonna 1995 käynnistynyttä Y rittäjyys-
27868: vuosikymmen 1995 - 2005 -hanketta, jonka puitteissa edistetään koordinoidusti eri
27869: ministeriöiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa yrittäjyyttä. Hankkeen alkuvai-
27870: heessa on keskitytty tiedotuksen lisäämiseen.
27871: 
27872: Pk-yritystoiminnan edistämisyhteisöille mm. Pienen ja Keskisuuren Teollisuuden
27873: Edistämissäätiö ry, Syke ry, Suomen Taideteollisuusyhdistys ry, Kansainvälinen
27874:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       489
27875: 
27876: Naisjohtajainstituutti WoM~p ry, Suomen Jobs and Society ry, Södra Finlands
27877: Företagarförening r.f. sekä Osterbottens Företagarförening r.f. myönnettiin avus-
27878: tusta.
27879: 5.5. Yritysrahoitus
27880: Yritystukien (pk- ja alueperuste) myöntämiseen on vuonna 1996 ollut käytettävissä
27881: kansallista myöntämisvaltuutta 350 milj. mk, mistä 250 milj. mk varattiin kansal-
27882: lisena osuutena Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamiin yrityshankkeisiin tavoite
27883: 2, 5b ja 6-alueille. Kansallista osuutta vastaava Euroopan aluekehitysrahaston
27884: osuus, joka osoitettiin yritystukilain (1136/93) mukaisiin hankkeisiin oli 140 milj.
27885: mk. Yhteensä myöntämisvaltuutta on vuonna 1996 ollut käytettävissä 450 milj. mk.
27886: Valtuudesta kiintiöitiin tavoite 6-alueen ED-hankkeisiin 236,9 milj. mk, tavoite 5b-
27887: alueen ED-hankkeisiin 54 milj. mk ja tavoite 2-alueen ED-hankkeisiin 94,5 milj.
27888: mk. EU:n rakennerahastojen osarahoitus yrityshankkeisiin on lisännyt yritystukien
27889: käsittelyyn liittyviä hallinnollisia toimenpiteitä sekä monimutkaistanut käsittely-
27890: menettelyjä.
27891: Yritystukea myönnettiin investointi-, pk-yritysten kehittämis- ja yritysten toi-
27892: mintaympäristötukena. Investointitukia myönnettiin yhteensä 347 milj. mk. Inves-
27893: tointituista kehitysalueen investointitukea myönnettiin lähes 270 milj. mk ja pien-
27894: yritystuen investointitukea myönnettiin yhteensä 77 milj. mk. Investointihankkeista
27895: oli tuotteita ja tuotantoa parantavia hankkeita 63 %. Pk-yritysten kehittämistukea
27896: myönnettiin 80 milj. mk. Investointihankkeissa arvioidaan syntyvän uusia työ-
27897: paikkoja 4 000 kpl. Kehittämishankkeista 53 %oli tuotteita ja tuotantoa parantavia.
27898: Uutena tukimuotona otettiin syyskuussa 1996 käyttöön tuki yritysten toimintaympä-
27899: ristön parantamiseen. Toimintaympäristötukea myönnettiin lähes 35 milj. mk
27900: yritysten toimintapuitteita parantaviin hankkeisiin.
27901: KTM yrityspalvelun piiritoimistot tekivät pääosan yritystukipäätöksistä eli 99 %ja
27902: tukien yhteenlasketusta markkamäärästä 88 %.
27903: Alueellisen kuljetustuen avulla on tarkoitus alentaa kehitysalueyritysten kuljetuskus-
27904: tannuksia ja siten parantaa niiden toimintaedellytyksiä. Talousarviossa oli tarkoituk-
27905: seen varattu 48 milj. mk.
27906: Pk-yritysten teollisten investointien korkotuen myöntäminen päättyi vuonna 1995,
27907: mutta korkotukea maksettiin vuonna 1996 vielä 55 milj. mk. Korkotuella on pyritty
27908: käynnistämään ja kehittämään teollista tuotantoa ja edistämään kilpailukykyisen
27909: tuotannon kasvua.
27910: 
27911: 
27912: 6. Energiapolitiikka
27913: 6.1. Energiapoliittinen tilanne
27914: Energiapoliittista tilannetta leimasivat mm. energiastrategian valmistelutyön
27915: aloittaminen, sähkömarkkinoiden vapauttamisen jatkaminen, energiaverotuksen
27916: rakenteen uudistaminen, energian säästöohjelman toimeenpanon käynnistäminen,
27917: ilmastopolitiikan linjaus ja EU:n tuomat tehtävät
27918: Hallituksen energiastrategian valmistelutyö aloitettiin kesän alussa. Työn tarkoituk-
27919: sena on pohjustaa hallituksen pitkän aikavälin energialinjauksia. Tarkastelujakso
27920: ulottuu noin 20-30 vuoden päähän. Energiastrategian taustatyö tehdään osin
27921: virkatyönä ja osin konsulttityönä siten, että strategiaselvitykset saadaan hallituksen
27922: 490                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
27923: 
27924: käsittelyyn 1997 aikana. Hallitus antaa selonteon eduskunnalle ennen toimikautensa
27925: loppua.
27926: Marraskuussa 1995 vapautetut sähkömarkkinat ovat toimineet runsaan vuoden.
27927: Uudistuksesta vuoden aikana saadut kokemukset ovat olleet odotetun mukaisia.
27928: Kuluneen vuoden aikana on selvitetty keinoja parantaa edelleen markkinoiden
27929: toimivuutta, poistaa jäljellä olevia kilpailun esteitä ja laajentaa markkinoita koske-
27930: maan yhä pienempiä sähkönkäyttäjiä. Marraskuussa valtio ja voimayhtiöt perustivat
27931: uuden valtakunnallisen kantaverkkoyhtiön,joka aloittaa toimintansakeväällä 1997.
27932: Pienkäyttäjien markkinoille pääsyä selvittänyt työryhmä jätti loppuraporttinsa
27933: joulukuun alussa.
27934: Hallitus antoi marraskuun puolivälissä eduskunnalle esityksen energiaverotusta
27935: koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Eduskunta hyväksyi lain joulukuun
27936: lopussa. Energiaverotuksen rakenne muuttuu siten, että sähkön tuotannon verotuk-
27937: sesta siirrytään lopputuotteeseen eli sähköön perustuvaan veroon. Lämmön tuotan-
27938: non pohtoaineista kannetaan edelleen veroa siten, että vero määräytyy polttoainei-
27939: den hiilisisällön perusteella. Verorakenteen uudistuksen yhteydessä korotetaan
27940: energiaverojen kertymää noin miljardilla markalla. Verouudistus saattaa suomalai-
27941: sen energiaverotuksen lähemmäksi kansainvälistä käytäntöä ja parantaa suomalais-
27942: ten tuottajien asemaa pohjoismaisilla energiamarkkinoilla. Samalla huomioidaan
27943: kuitenkin myös uusiutuvan energian ja pientuotannon asema.
27944: V aitioneuvosto teki 21.12.1995 periaatepäätöksen energiansäästön toteuttamisesta.
27945: Periaatepäätöksellä vahvistettiin uusi energiansäästöohjelma, jonka mukaisilla
27946: toimenpiteillä jatketaan ja tehostetaan energiansäästöä. Vuoden 1996 aikana
27947: ohjelman tavoitteiden mukainen toiminta käynnistyi kaikilla osa-alueilla.
27948: Energian ympäristökysymyksistä oli esillä erityisesti ilmastopolitiikan valmistelu eri
27949: hallinnonalojen kesken silmälläpitäen alkavia Rion sopimuksen pöytäkirjaneuvotte-
27950: luja.
27951: 
27952: 6.2. Energian säästö
27953: Energiansäästöä koskevan periaatepäätöksen toimeenpano on ollut energiansäästö-
27954: politiikan keskeinen toiminta-alue vuonna 1996.
27955: Kauppa- ja teollisuusministeriön projektirahoituksella toimiva energiansäästön
27956: palvelukeskus Motiva on edistänyt energiansäästöä informaatiotoiminnalla, ener-
27957: giakatselmustoimintaa kehittämällä ja käynnistämällä uuden teknologian kaupallis-
27958: tamishankkeita. Periaatepäätöksen mukaisesti on valmisteltu Motivan vakinais-
27959: tamista, joka on tarkoitus saattaa loppuun kevään 1997 aikana.
27960: Energiakatselmustoiminnan volyymi pysyi suunnilleen edellisen vuoden tasolla.
27961: Katselmustoiminnan jatkuvuuden turvaamista selvittänyt kauppa- ja teollisuusminis-
27962: teriön työryhmäjätti mietintönsä helmikuussa 1996. Työryhmä ehdottaa katselmus-
27963: toiminnan edistämisen keskeisiksi uusiksi keinoiksi vapaaehtoisia energiansäästö-
27964: sopimuksia ja rakennusten energiatodistusten käyttöönottoa. Tavoitteena on
27965: vähentää tulevaisuudessa toimintaan suunnattavaa julkista tukea.
27966: Energiansäästösopimusten laajempaan käyttöönottoon ja sitovuuden lisäämiseen
27967: liittyvä valmistelu on käynnistynyt yhteistyössä teollisuuden, energia-alan ja
27968: kuntasektorin kanssa. Tarkoituksena on saada sopimuksia aikaan keskeisillä
27969: sektoreilla vuoden 1997 aikana.
27970:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       491
27971: 
27972: Kauppa- ja teollisuusministeriön asetti huhtikuussa 1996 työryhmän valmistelemaan
27973: lakia, joka mahdollistaa kotitalouslaitteiden ja mahdollisesti myös muiden laittei-
27974: den, EU :n säätämien, energiatehokkuusvaatimusten antamisen. Työryhmä sai
27975: ehdotuksensa valmiiksi joulukuussa.
27976: 
27977: EU:n energiansäästöohjelmiin on osallistuttu aktiivisesti. Suomalaiset osapuolet
27978: pääsivät merkittävällä osuudella mukaan mm. SAVE- ja THERMIE-ohjelmien
27979: puitteissa rahoitettaviin energiansäästöprojekteihin.
27980: 
27981: 6.3. Energiateknologia
27982: Energiateknologian kehittämisellä on tärkeä rooli energiapolitiikan välineenä. Se
27983: kuuluu olennaisena osana valtioneuvoston joulukuussa 1995 antamaan periaatepää-
27984: tökseen energiapolitiikasta. Ministeriön vastuualueeseen sisältyy tutkimustiedon ja
27985: uusien energiateknologisten ratkaisujen käyttöönoton edistäminen tukemalla
27986: investointeja ja niihin liittyviä selvityksiä. Vastaavasti energiateknologisen tutki-
27987: muksen hallinnointi on TEKESin hoidossa.
27988: 
27989: Ministeriö on edelleen tukenut uuden energiateknologian demonstraatiohankkeita
27990: investointiavustuksin. Demonstraatioita ja kaupallistamishankkeita tuettiin kerto-
27991: musvuonna noin 50 milj. markalla.
27992: 
27993: Energiatutkimuksen ja -koetoiminnan kansainvälinen yhteistyö on entisestään
27994: laajentunut. Ministeriö on yhdessä TEKESin kanssa koordinoinut Suomen osallis-
27995: tumista EU:n JOULE-THERMIE-ohjelmaan sekä kansainvälisen energiajärjestön
27996: IEA:n tutkimussopimuksiin.
27997: 
27998: 6.4. Sähkömaikkinoiden uudistus
27999: Kertomusvuotta edeltävänä vuonna maahan luotiin sähkömarkkinat (sähkömark-
28000: kinalaki 385/95). Kertomusvuonna kaikki isot sähkönkäyttäjät (ostoteho yli 500
28001: kW) saivat käytännössä oikeuden ostaa sähköä keneltä myyjältä tahansa. Pienem-
28002: mät sähkönkäyttäjät saavat oikeuden ostaa sähköä markkinoilta vasta vuoden 1997
28003: alussa.
28004: Uudistuksen vaikutuksia selvitettiin viranomaisten toimesta. Alkuvuoden aikana 5 -
28005:  10 % isoista sähkönkäyttäjistä oli vaihtanut myyjää. Heidän maksaman sähkön
28006: hinta oli laskenut 15 %. Lisäksi suuri joukko asiakkaista oli neuvotellut uudet
28007: aiempaa edullisemman sopimukset entisten myyjien kanssa.
28008: Sähkömarkkinakeskus kiinnitti huomiota sähkön siirtohintojen suureen vaihteluun
28009: ja siirron kallenteen jakeluverkoissa. Hintojen kohtuullisuuden arviointi on kuiten-
28010: kin vielä kesken. Ensimmäiset ratkaisut siirtohintojen oikeellisuudesta saadaan vasta
28011: vuoden 1997 aikana.
28012: Kertomusvuotena käynnistettiin useita jatkokehityshankkeita, joiden tarkoituksena
28013: on parantaa ja täydentää sähkömarkkinoiden toimivuutta. Mm. sähköverkkojen
28014: siirtotariffien rakennetta, sähköpörssin sääntelyä, sähköalan vertikaalisen integroitu-
28015: misen haittavaikutusten estämistä, pohjoismaista sähkökauppaa, sähkötaseiden
28016: hallintaa, pienten kuluttajien asemaa ja kuluttajasuojaa sähkömarkkinoilla, kanta-
28017: verkkojen yhdistämistä sekä sähköveroratkaisuja selvitettiin. Lisäksi sähkösisämark-
28018: kinoiden luomisesta Euroopan Unioniin luotiin linjaukset.
28019: 
28020: Kertomusvuoden aikana kauppa- ja teollisuusministeriön asettama työryhmä teki
28021: ehdotuksen tavasta, jolla myös pienimmät sähkönkäyttäjät voisivat kannattavasti
28022: ostaa sähköä markkinoilta. Ehdotus lähtee siitä, että alle korkeintaan 3*63 ampeerin
28023: 492                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
28024: 
28025: pääsulakkeilla varustetut kulutuspaikat voisivat ostaa sähköä markkinoilta ilman
28026: uusien ja entistä kalliimpien sähkömittareiden hankintaa.Ehdotuksen tarkoituksena
28027: on varmistaa osaltaan, että pienimpien käyttäjien sähkölasku ei nousisi sähkömark-
28028: kinauudistuksen myötä. Ehdotus on lausuntokierroksella. Ehdotus vaatii pienen
28029: muutoksen sähkömarkkinalakiin ja on teknisesti mahdollista saattaa voimaan vasta
28030: vuoden 1998 alusta.
28031: Joulukuussa Imatran Voima Oy, Pohjolan Voima Oy ja kauppa- ja teollisuusminis-
28032: teriö allekirjoittivat osakas- ja yhtiösopimukset Niiden luomien periaatteiden
28033: mukaan maahan luodaan yksi kantaverkkoyhtiö yhdistämällä IVO Voimansiirron
28034: ja Teollisuuden Voimansiirron verkot. Uusi yhtiö aloittanee käytännön toimintansa
28035: kevään 1997 aikana. Ehdotukseen liittyvä verohuojennuslaki ehdotus jätettiin edus-
28036: kuntaan. Yhtiö vastaisi myös sähkönsiirrosta valtakunnan rajojen yli.
28037: Syksyllä hallitus jätti eduskunnalle lakiehdotuksen energian valmisteverojen
28038: muuttamisesta niin, että sähkön tuotantoon liittyvistä energia- ja hiilidioksidiverois-
28039: ta luovutaan sähköntuotannossa ja siirrytään sähkön kulutuksen verottamiseen.
28040: Ilman muutosta suomalainen sähköntuotanto olisi joutunut muita pohjoismaisia
28041: tuottajia heikompaan asemaan pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.
28042: Kesäkuussa Euroopan Unionin energiaministerineuvosto hyväksyi ensimmäisessä
28043: käsittelyssä yhteisen kannan sähkösisämarkkinoihin. Suomi oli mukana tekemässä
28044: yksimielistä päätöstä asiasta. Suomi jätti kuitenkin yhdessä Englannin ja Hollannin
28045: kanssa lausuman, jossa mm. pidettiin ratkaisua hyvänä mutta vaatimattomana
28046: askeleena ja jossa korostettiin tarvetta tarkkaan seurata kehitystä. Euroopan parla-
28047: mentti hyväksyi osaltaan ehdotuksen toisessa käsittelyssä muuttamattomana joulu-
28048: kuussa. Direktiivi avaa sähkösisämarkkinat kaikkein suurimpien käyttäjien osalta 6-
28049: 8 vuoden sisällä.
28050: 6.5. Ydinturvallisuus ja ydinjätehuolto
28051: Vuoden 1996 aikana on sekä ydinenergialakiin että sen nojalla annettuihin asetuk-
28052: siin ja valtioneuvoston päätöksiin tehty ydinjätehuollon taloudellista varautumisjär-
28053: jestelmää koskevia teknisluonteisia muutoksia. Ydinenergia-asetukseen on tehty
28054: EU :n lainsäädännön edellyttämiä muutoksia. Lisäksi on saatettu voimaan vuonna
28055: 1994 tehty ydinenergialain muutos, joka edellyttää kaiken Suomessa syntyvän
28056: käytetyn polttoaineen sijoittamista Suomeen.
28057: Kauppa- ja teollisuusministeriö on tehnyt päätökset siitä, että Olkiluodon ja Lo-
28058: viisan voimalaitosten modernisointihankkeet edellyttävät ympäristövaikutusten
28059: arviointia sekä antanut niiden arviointiohjelmista lausunnot.
28060: Voimayhtiöiden vastuulla oleva ydinjätehuollon taloudellinen varautuminen ja
28061: ydinjätehuollon tutkimus ja toteutus ovat edenneet kauppa- ja teollisuusministeriön
28062: valvonnassa lainsäädännön ja hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti.
28063: Ministeriö on myös edelleen koordinoinut Suomen osallistumista Kansainvälisen
28064: atomienergiajärjestön (IAEA) piirissä jatkuvaan työhön ydinjätehuoltoa koskevan
28065: yleissopimuksen aikaansaamiseksi.
28066: Kertomusvuonna oli käynnissä kaksi ydinturvallisuuteen ja yksi ydinjätehuoltoon
28067: liittyvä kauppa- ja teollisuusministeriön organisoima tutkimusohjelma, joiden
28068: rahoittamiseen ministeriö osallistui entisessä laajuudessa. Samoin ministeriö on
28069: edelleen osallistunut pohjoismaisen ydinturvallisuusalan tutkimusyhteistyön
28070: rahoittamiseen. Ministeriö on myös vastannut Suomen osallistumisesta EU :n
28071: neljännen puiteohjelman ydinfissio-turvallisuusohjelman hallinnointiin.
28072:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      493
28073: 
28074: Kuolan ja Sosnovyi Borin ydinvoimalaitosten turvallisuuden parantamiseen
28075: tähtääviä kansallisia avustusohjelmia on jatkettu suunnilleen edellisvuosien laajuu-
28076: dessa.
28077: 
28078: 6.6. Ympäristöhaittojen hallinta ja vähentäminen
28079: Energiantuotannon rikkipäästöt ovat alentuneet edelleen ja Suomi on jo saavuttanut
28080: 80 %:n päästävähennystavoitteen vuodesta 1980. Tällä hetkellä päähuomio keskit-
28081: tyykin saavutettujen hyvien tulosten ylläpitämiseen. Typen oksidien päästöt
28082: alenivat myös hieman muutaman vuoden tasaisen vaiheen jälkeen. Kehitys on
28083: myönteinen siitä huolimatta, että energiankulutus on jälleen ollut kasvussa. Hiili-
28084: dioksidipäästöt ovat kasvaneet vuoteen 1990 verrattuna runsaalla 10 %:lla. Niiden
28085: määrissä vuosittaisiin vaihteluihin vaikuttaa paljon vesivoiman ja sähköntuonnin
28086: määrä. Vuonna 1996 Suomesta vietiin runsaasti sähköä pohjoismaihin ja se lisäsi
28087: hiilidioksidipäästöjen määrän kasvua.
28088: 
28089: Ministeriön edustajat ovat osallistuneet Kansainvälisen ilmastosopimuksen (UN/-
28090: FCCC) ja kestävän kehityksen (UN/CSD) edistämistä valmistelevien YK:n komite-
28091: oiden ja sopimusosapuolten kokouksiin Suomen valtuuskunnissa. Samoin on osal-
28092: Iistuttu sopimusosapuolten kokouksille tehtyjen maaraporttien valmisteluun.
28093: Uusien teknisten ratkaisujen saamista käytäntöön ympäristöhaittojen hallinnassa on
28094: tuettu rahoittamana perustiedon tuottamista, teknologian kehitystyötä ja selvityksiä
28095: sekä teknisten ratkaisujen koevaiheen investointeja.
28096: 
28097: 
28098: 7. Matkailun edistäminen
28099: 7.1 Matkailun edistämiskeskus
28100: Matkailun kokonaiskehittämisen kannalta merkittävää oli kauppa- ja teollisuusmi-
28101: nisteriön teettämänä valmistunut vuoteen 2000 ulottuvan kansallisen matkailustrate-
28102: gian valmistuminen. Se määrittelee konkreettisen tavoiteaselannan matkailun
28103: kehittämiselle ja ohjaa Matkailun edistämiskeskuksen toimintaa keskeisten tavoittei-
28104: den saavuttamiseksi. Kansallinen matkailustrategia korvaa aiemmat valtioneuvoston
28105: periaatepäätöksinä annetut suuntaviivat matkailun kehittämisestä ja matkailuelinkei-
28106: non kilpailukyvyn parantamisesta.
28107: Tilastokeskuksen mukaan kesämatkailun vähenemisestä huolimatta oli tammi-
28108: marraskuun yöpymismäärä 0,7 % edellisvuotta suurempi. Kotimaisten matkai-
28109: lijoiden yöpymiset kasvoivat 1,1 %ja ulkomaisten yöpymisten väheneminen jäi
28110: 0,7 %:iin.
28111: Vuotta 1996 leimasi Ruotsin, Venäjän ja Iso-Britannian matkailijoiden yöpymis-
28112: määrän yli 10 % lisäys ja saksalaisten yöpymisten lähes 20 % lasku. Matkai-
28113: lijamäärien muutokset muista tärkeimmistä lähtömaista olivat pienehköjä.
28114: Yöpymisten kasvu tammi-marraskuussa oli merkittävintä Ahvenanmaalla sekä
28115: Vaasan, Keski-Suomen ja Uudenmaan lääneissä. Yöpymiset vähenivät Pohjois-
28116: Karjalassa peräti 18 prosenttia. Myös Lapin ja Oulun lääneissä oli huomattavaa
28117: laskua. Ennakkotiedot joulukuutta näiden läänien osalta viittaavat kuitenkin
28118: kasvuun.
28119: Suomen Pankin ennakkotietojen mukaan Suomen matkustustulot (ilman matkalip-
28120: putuloja) tammi-marraskuussa kasvoivat 119 miljoonaa markkaa. Vastaavasti
28121: matkustusmenot kasvoivat 382 miljoonaa markkaa.
28122: 494                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
28123: 
28124: Arvonlisäverolaissa on matkailun kannalta eräitä selkeitä muutos tarpeita. Näitä ovat
28125: mm. ruokatarvikkeiden myynnin erilainen verotus siitä riippuen, nautitaanko annos
28126: paikan päällä vai otetaanko se mukaan muualla nautittavaksi. Matkatoimistoja ja
28127: matkojen välittäjiä koskevat säännökset marginaaliverosta ja välittäjän määrittelemi-
28128: sestä ovat aiheuttaneet eri puolilla maata erilaisia tulkintoja ja jopa erisisältöisiä
28129: ennakkopäätöksiä.
28130: 
28131: 
28132: 8. Ulkomaankaupan edistäminen
28133: 8.1. Yritysten kansainvälistyminen
28134: Yritysten kansainvälistymistukia koskeva päätöksenteko on kertomusvuoden alusta
28135: delegoitu kokonaisuudessaan ministeriön alaisen piiriorganisaation vastuulle.
28136: Delegoidut valtuudet sisältävät yrityskohtaista ns. nolla-alueen kansainvälisty-
28137: mistukea sekä Euroopan Unionin aluekehitysrahaston kansallisen tukiosuuden ja
28138: EU :n rahoitusosuuden. Kansainvälistymistukien osalta toiminnan painopiste oli
28139: siten kertomusvuoden aikana piiriorganisaation kouluttamisessa sekä muissa dele-
28140: goimiseen liittyvissä tehtävissä. Tukien käytön seurantajärjestelmien uusiminen niin
28141: kansainvälistymistukien kuin EU :n osarahoittamien tukien osalta on aloitettu yhteis-
28142: työssä yrityskehitysosaston kanssa.
28143: Yritysten kansainvälistymiseen osoitettiin kertomusvuonna tukea yhteensä 183 milj.
28144: mk. Euroopan Unionin aluekehitysrahaston eri tavoitealueiden toimenpideohjelmien
28145: mukaisiin hankkeisiin myönnettiin tukea 30 milj. mk ja Euroopan sosiaalirahaston
28146: hankkeisiin 4,3 milj. mk. Elintarviketeollisuuden pääosin Euroopan Unionin alueel-
28147: la toteuttamia hankkeita tuettiin 28,5 milj. markalla. Käytettävissä olleesta 210 milj.
28148: markan tuesta piiriorganisaatio myönsi 70 milj. mk. Ministeriö myönsi edelleen
28149: elintarviketeollisuuden määräaikaiset tuet samoin kuin Suomen Ulkomaankauppalii-
28150: ton kautta yrityksille kanavoitavan tuen.
28151: Yritysten kansainvälistymistukea on lisäksi myönnetty 4,8 milj. mk muihin EU:n
28152: pk-yritysohjelmiin kuten kesäkuussa 1996 järjestettyyn laajaan yhteispohjoismai-
28153: seen Europartenariat hankkeeseen osallistumiseen. Tukea osoitettiin 4,3 milj. mk
28154: myös erilhsiin Suomi-kuvahankkeisiin, jotka liittyivät korkean tason vierailuihin tai
28155: valtuuskuntamatkoihin. Maailmannäyttelyiden toteutuksen valmisteluun on myön-
28156: netty 3,4 milj. mk. Kertomusvuoden toisen lisätalousarvion lisävaltuudet delegoitiin
28157: yksinomaan eteläisen Suomen ns. 0-alueella käytettäväksi.
28158: Suomen Ulkomaankauppaliiton arviointityö valmistui kertomusvuoden joulukuussa.
28159: Arvioinnin tulokset konkretisoidaan johtopäätöksiksi ja toimenpidesuosituksiksi
28160: siten, että muutosesitykset voidaan tehdä vuotta 1998 koskevaan talousarvioon.
28161: Ulkomaisten investointien edistämisyksikkö irrotettiin kertomusvuoden lopulla Suo-
28162: men Ulkomaankauppaliiton alaisuudesta säätiöksi, jonka toiminnan kuluista minis-
28163: teriö vastaa kokonaisuudessaan.
28164: 8.2. Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja selvitystoiminta
28165: Ministeriö on kertomusvuonna teettänyt talousarviossa osoitetuilla varoilla elinkei-
28166: noelämään ja kuluttajiin liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä. Tutkimusvaroja on
28167: suunnattu mm. Euroopan talous- ja rahaliiton vaikutusten selvittämiseen. Myös eri
28168: elinkeinoalojen ja kuluttajien sopeutumisedellytykset ja -mahdollisuudet toimin-
28169: taympäristön jatkuvasti muuttuessa ovat nostaneet esiin uusia tutkimustehtäviä.
28170:                        1997 vp   Hallituksen kertomus 1996                        495
28171: 
28172: 9. ED-asiat
28173: 9.1. Sisämarlddna-asiat
28174: Sisämarkkinoiden rooli EU:n työllisyysstrategiassa korostui kertomusvuoden aikana,
28175: kun sisämarkkinoiden toiminta ja täydentäminen koettiin tärkeäksi osaksi Euroopan
28176: kilpailukyvyn ja työllisyyden vahvistamista. Konkreettisia toimia olivat EY -lainsää-
28177: dännön yksinkertaistaminen ja sisämarkkinalainsäädännön voimaansaattamisen
28178: seuranta. Komission raportti yhtenäismarkkinoiden vaikutuksista ja tehokkuudesta
28179: annettiin neuvostolle kertomusvuoden lopulla.
28180: Kansalaisten tietämystä EU:n sisämarkkinoista lisättiin Kansalaisena Euroopassa -
28181: tiedotushankkeella, joka valmisteltiin ja käynnistettiin kertomusvuoden aikana
28182: komission ja jäsenvaltioiden välisenä yhteistyönä.
28183: Alkuvuoden merkittävin kysymys oli lainsäädännön yksinkertaistaminen. Sisämark-
28184: kinaneuvosto hyväksyi asiaa koskevan päätöslauselman toukokuun kokouksessaan,
28185: mitä seurasi komission käynnistämä EY -lainsäädännön yksinkertaistamista koskeva
28186: SLIM -hanke. Sen puitteissa työskennelleet työryhmät valmistelivat ehdotukset mm.
28187: rakennustuotteita, sisämarkkinakaupan tilastointia sekä tutkintojen tunnustamista
28188: koskevan EY -lainsäädännön yksinkertaistamiseksi. Suomi oli edustettuna kahdessa
28189: työryhmissä. Sisämarkkinaneuvosto antoi kertomusvuoden lopulla tukensa SLIM-
28190: hankkeen jatkolle.
28191: Jäsenvaltiot ovat antaneet sitoumuksensa sisämarkkinalainsäädännön voimaansaatta-
28192: mistilanteen parantamisesta kertomusvuoden loppuun mennessä. Suomi saavutti
28193: edistystä monilla sektoreilla varsinkin vuoden viimeisten kuukausien aikana.
28194: Erityisen merkittävää oli Ahvenanmaata koskevan voimaansaattamistilanteen paran-
28195: tuminen vuoden loppuun asti jatkuneiden ponnistelujen tuloksena.
28196: Kertomusvuoden lopulla valmistunut komission raportti yhtenäismarkkinoiden
28197: vaikutuksista ja tehokkuudesta oli sisämarkkinoiden jatkokehittämisen kannalta
28198: tärkeä asiakirja. Dublinin huippukokouksessa sovittiin, että komissio laatii raportin
28199: perusteella ehdotuksen sisämarkkinoita koskevaksi toimintaohjelmaksi.
28200: 9.2. Kuluttaja-asiat
28201: Kertomusvuonna kuluttaja-asiain neuvottelukunta julkisti uuden kuluttajapoliittisen
28202: ohjelman vuosille 1997-1999. Ohjelma sisältää keskeiset tavoitteet sekä kansal-
28203: liselle kuluttajapolitiikalle että Suomen tavoitteet EU:n kuluttajapolitiikalle.
28204: Ministeriö on kertomusvuonna selvittänyt muun muassa talous- ja rahaliiton
28205: yhteisen rahan merkitystä kuluttajille ja jatkanut yhdessä kuluttajaviranomaisten
28206: kanssa selvitystyötä ED-jäsenyyden vaikutuksista elintarvikkeiden hintoihin
28207: Suomessa.
28208: Suomi teki EU:n hallitusten välisessä konferenssissa aloitteen yhteisön perustamis-
28209: sopimuksen täydentämisestä siten, että kuluttajapolitiikka ja kuluttajansuoja saisivat
28210: nykyistä vahvemman aseman yhteisössä.
28211: EU:ssa jatkettiin mm. etämyyntiä, vertailevaa mainontaa, hintamerkintöjä ja kulu-
28212: tusluottoja koskevien direktiivien uudistamistyötä. Lisäksi käsiteltiin kieltokanteita
28213: sekä kulutustavaroiden kauppaa ja takuita koskevia direktiiviehdotuksia. Esillä ovat
28214: olleet myös kuluttajariitojen ratkaisemista yhteismarkkinoilla koskeva komission
28215: toimintasuunnitelma sekä rahoituspalveluita ja kaupallista viestintää sisämark-
28216: 496                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
28217: 
28218: kinoilla koskevat komission vihreät kirjat. Lisäksi yhteisössä on keskusteltu
28219: kuluttajien etujen suojaamisesta tietoyhteiskunnassa.
28220: 
28221: 9.3. Kilpailuasiat
28222: Kertomusvuonna ministeriön asettamassa työryhmässä selvitettiin kansallisen
28223: kilpailulainsäädäntömme kehittämistarvetta. Työ tapahtui ED-kilpailusääntöjen,
28224: hallitusohjelman, kilpailuviraston arviointiselvityksen ja lain soveltamisesta saatujen
28225: kokemusten pohjalta.
28226: Kilpailuviranomaisten ratkaistaviksi tulevien tapausten määrä lisääntyi kertomus-
28227: vuoden aikana. Uusia kotimaisia kilpailunrajoitustapauksia tuli kilpailuvirastossa
28228: vireille lähes 400. Lisäksi virastoon tuli 520 ilmoitusta komission käsittelyyn
28229: tulleista tapauksista. Merkittävimmät näistä olivat puukaupan poikkeuslupaa koske-
28230: nut kysymys ja Kesko/Tuko-yrityskauppa, josta kilpailuvirasto teki komissiolle
28231: tutkimuspyynnön.
28232: Myös kilpailuneuvostossa käsiteltävien tapausten määrä lisääntyi, mikä johtui erityi-
28233: sestijulkisiin hankintoihin liittyvistä valituksista. Kertomusvuonna kilpailuneuvosto
28234: ja korkein hallinto-oikeus määräsivät ensi kertaa yrityksille kilpailunrikkomismak-
28235: suja kilpailulainsäädännön vastaisista toimenpiteistä.
28236: Kertomusvuonna EU:ssa aloitettiin yrityskeskittymien valvonnasta annetun asetuk-
28237: sen uudistamistyö. Lisäksi EU:ssa käsiteltiin komission esityksiä komission ja
28238: jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä koskevaksi tiedonannoksi ja vähämerkityksellisiä
28239: kilpailunrajoituksia koskevan tiedonannon muuttamiseksi. EU :n hallitusten välisessä
28240: konferenssissa olivat esillä muun muassa julkisten palvelujen kilpailuoikeudellinen
28241: asema, EU-kilpailuviraston perustaminen ja maatalouden kilpailukysymykset
28242: Ministeriö ilmoitti valtiontoista ja -tukijärjestelmistä EU:n komissiolle ja WTO:lle.
28243: Kertomusvuoden lopulla kahdeksan notifikaation käsittely oli kesken komissiossa.
28244: EU:ssa aloitettiin valtiontukivalvonnan uudistamistyö,jonka pyrkimyksenä on suun-
28245: nata komission rajalliset voimavarat nykyistä tehokkaammin kaupan ja kilpailun
28246: kannalta olennaisiin tapauksiin.
28247: 
28248: 9 .4. Elintarvikeasiat
28249: Kertomusvuonna EU:ssa oli valmisteilla yli 30 ministeriön toimialaan kuuluvaa
28250: elintarvikesäädöstä, joista saatiin valmiiksi 10.
28251: Doselintarvikkeita koskeva asetusehdotus ja pakkausmerkintädirektiivin muutoseh-
28252: dotus herättivät eniten keskustelua poliittisella tasolla ja julkisuudessa. Molemmat
28253: säädökset jouduttiin viemään sovittelumenettelyyn. Pakkausmerkintäsäädöksessä
28254: saavutettiin sopuratkaisu ensimmäisessä käsittelyssä. Uuselintarvike-ehdotuksen
28255: sisällöstä päästiin sovintoon täpärästi määräajan puitteissa. Muodollinen päätöksen-
28256: teko näiden osalta siirtyi vuodenvaihteen yli.
28257: Muista kertomusvuoden aikana valmistuneista EU-säädöksistä voidaan todeta mm.
28258: erityisruokavalmisteita koskeva kehysdirektiivin muutos sekä äidinmaidonkorvikkei-
28259: ta, muita lastenruokia ja laihdutusvalmisteita koskevat erilliset direktiivit. Lisäksi
28260: jatkettiin vierasainesäädöksistä kontaminantteja koskevien enimmäispitoisuusra-
28261: jojen valmistelua. Samoin aloitettiin seitsemän ns. vertikaalidirektiivin valmistelu
28262: komission laatimien aloitteiden pohjalta. Pitkään lepäämässä ollut ionisoivaa
28263: säteilyä koskeva direktiiviehdotus otettiin neuvoston työryhmässä uudelleen
28264: valmisteluun.
28265:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                        497
28266: 
28267: Uudesta yhteisölainsäädännöstä pantiin Suomessa täytäntöön useita erillisiä
28268: säädöksiä elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista, torjunta-
28269: aineiden jäämistä sekä elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä sekä muita lisäaineita
28270: kuin värejä ja makeutusaineita koskeva säädös.
28271: Komission edustajat tekivät kertomusvuonna tarkastuskäynnin Suomeen selvittääk-
28272: seen, vastaako elintarvikevalvontamme EU :n kansalliselle elintarvikevaivonnalle
28273: asettamia vaatimuksia. Tarkastuksen tulos oli Suomelle varsin myönteinen.
28274: 9.5. Kauppapolitiikka
28275: Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvat ulkomaankaupan sääntelyn
28276: hallintotehtävät, erityisesti kauppapoliittisten instrumenttien hallinnointi sekä
28277: vientivalvonta. EU:n politiikkaan on vaikutettu Suomen kauppapoliittisten peruslin-
28278: jausten mukaisesti.
28279: Polkumyyntitullit ovat yhteisön käytetyin kauppapoliittinen instrumentti. EY:ssä oli
28280: vuoden 1995 lopussa voimassa 147 polkumyynnin vastaista toimenpidettä, jotka
28281: koskivat vajaata prosenttia yhteisön kokonaistuonnista. Komission kertomusta
28282: vuodelta 1996 ei ole vielä käytettävissä. Kauppa- ja teollisuusministeriössä on
28283: valmisteltu vajaat sata kantaa polkumyyntiasioihin liittyviin komission esityksiin.
28284: Periaatteessa Suomi ei vastusta polkumyynnin vastaisten toimien käyttämistä.
28285: Kuitenkin edellytämme vastatoimien käyttämisen perusteitavuotta eli esitetyn
28286: näytön vahvuutta.
28287: Kertomusvuonna ministeriö on yhdessä ulkoministeriön kanssa valmistellut Suomen
28288: kannat EU:n ja Venäjän, Ukrainan sekä Kazakstanin terässopimusten neuvottelu-
28289: mandaatteihin sekä tekstiilien ja vaatetustuotteiden toisen vaiheen integrointiin
28290: Maailman kauppajärjestön tekstiilisopimuksen piiriin. Neuvottelut uudesta terässopi-
28291: muksesta Venäjän kanssa alkavat tammikuussa. Suomen tavoitteena on aiempaa
28292: joustavampien terässopimusten aikaansaaminen ja neuvottelumandaatteihin saatiin
28293: Suomen aloitteesta tähän tähtäävät muutokset.
28294: Markkinoillepääsyn parantaminen kolmansiin maihin on EU:n uusia prioriteetteja.
28295: Komissioon perustettiin kertomusvuoden keväällä markkinoillepääsykysymysten
28296: yksikkö tavoitteena aktiivinen strategia vientimarkkinoiden avaamisessa. Ministeri-
28297: ön kauppaosastolle ryhdyttiin vastaavasti luomaan kaupanesterekisteriä, johon
28298: kerätään tiedot Suomen kannalta tärkeistä viennin esteistä. Tietoa kerätään ja
28299: hyödynnetään tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien sekä komission kanssa.
28300: Ministeriö käynnisti kertomusvuoden syksyllä markkinoillepääsyyn liittyen Suomen
28301: elinkeinoelämän intressien kartoittamisen tullinalennuskysymyksiin. Kartoitus liittyi
28302: Singaporen ministerikokouksen valmisteluissa esille nousseisiin aloitteisiin lisätul-
28303: linalennuksista. Näistä on Suomen teollisuuden kannalta ollut erityisen tärkeä
28304: informaatioteknologiatuotteiden tullien poistamishanke, jossa Singaporessa päästiin
28305: kertomusvuoden lopulla komission ja USA:n yhteistyön ansiosta periaatepää-
28306: tökseen.
28307: Singaporen kokouksen tulokset ministeriön korostamissa uusissa aiheissa kuten
28308: kauppa ja kilpailu sekä kauppa ja investoinnit tulevat vaikuttamaan työkenttäämme.
28309: EU:n taloudellisiin yhteistyöstrategioihin oltiin vaikuttamassa erityisesti markkinoil-
28310: lepääsykysymysten osalta Suomen teollisuuden edut huomioon ottaen. Tärkeimmät
28311: markkina-alueet olivat kertomusvuonna Aasiaja USA. Lisäksi osallistuttiin Meksi-
28312: kon ja Etelä-Afrikan vapaakauppa-aluehankkeita koskevaan valmistelutyöhön
28313: selvittämällä Suomen elinkeinoelämän intressejä.
28314: 498                       Kauppa- ja teollisuusministeriö
28315: 
28316: Sekä kauppa- että ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvassa vientivalvonnassa
28317: tavoitteena on kansainvälisten velvoitteiden toteuttaminen sekä kansallisella että
28318: ED-tasolla. Hallitus antoi kertomusvuonna eduskunnalle esityksen uudeksi vienti-
28319: valvontalaiksi. Laki kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta tuli voimaan loppu-
28320: kesällä. Siihen liittyvä asetus sekä kauppa- ja teollisuusministeriön päätös annettiin
28321: kertomusvuoden syksyllä.
28322: 9.6. Teknologiapolitiikka
28323: Ministeriö toimii Suomen ED-tutkimuspolitiikan koordinaattorina. Kertomusvuonna
28324: luotiin edellytyksiä aktiiviselle ja koordinoidulle osallistumiselle ED:n tulevan tut-
28325: kimuspolitiikan suunnitteluun. Perustuen laajaan sidosryhmien konsultaatioon laa-
28326: dittiin Suomen kannanotto ED:n tutkimuksen viidenteen puiteohjelmaan, jonka vi-
28327: rallinen valmistelu käynnistyy ED :n eri toimielimissä vuoden 1997 aikana. Osallis-
28328: tumistamme valmisteluun tukee myös kertomusvuonna julkaistu "Suomen ED-tut-
28329: kimusstrategia".
28330: Suomen elinkeinoelämän ja tutkimusyhteisön osallistuminen ED:n käynnissä ole-
28331: vaan tutkimuksen neljänteen puiteohjelmaan on jatkunut aktiivisena. Suomalaisten
28332: saama palaute ylittää edelleen selvästi laskennallisen maksuosuutemme. Projektien
28333: jatkuessa tullaan panostamaan yhä enemmän niiden hyödyn arvioimiseen, joka on
28334: laskennallista palautumaa huomattavasti tärkeämpi mittari.
28335: 
28336: 
28337: 10. Komiteat, toimikunnat ja työryhmät
28338: 10.1. Eräitä kauppa- ja teollisuusministeriön kertomusvuoden aikana
28339: asettamia toimikuntia ja työryhmiä
28340: 
28341:                                                                   Asetettu
28342: Aluehallinto 2000-hanke, henkilöstöhallinto                       10.12.1996
28343: Aluehallinto 2000-hanke, johtamisjärjestelmät                     10.12.1996
28344: Aluehallinto 2000-hanke, kv ja ED-asiat sekä
28345: aluetason vaikutukset                                             10.12.1996
28346: Aluehallinto 2000-hanke, taloushallinto ml. budjetointi,
28347: valvonta, tarkastus                                               10.12.1996
28348: Aluehallinto 2000-hanke, tietojärjestelmät ml. tietopalvelut      10.12.1996
28349: Aluehallinto 2000-hanke, työvoima- ja elinkeinokeskukset          26.11.1996
28350: EMD-ohjausryhmä                                                   05.03.1996
28351: Energiatehokkuuslakityöryhmä                                      12.04.1996
28352: GTK:n arvioinnin toimenpiteiden toteutuksen
28353: arviointityöryhmä                                                 18.10.1996
28354: Kansallisen teknologiavision valmistelutyöryhmä                   31.05.1996
28355:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                   499
28356: 
28357: Kauppa 2010-projekti                                         01.01.1996
28358: Mittatekniikan keskuksen arvioinnin tukityöryhmä             15.08.1996
28359: Rakennusalan työryhmä                                        02.09.1996
28360: Sopimusvakuuksien käyttö ja yhteiset pelisäännöt             02.04.1996
28361: Suomalais-norjalaista teollisuusrahastoa koskeva hanke-esitys 05.06.1996
28362: Suomi-Kiina energia- ja ympäristötyöryhmä                    07.02.1996
28363: Sähköenergian pörssikaupan säätely ja valvonta               02.04.1996
28364: Sähköyritysten vertikaali-integraation haittavaikutukset
28365: sähkömarkkinoilla                                            14.06.1996
28366: Tuotuo-työryhmä - hallituksen kestävän kehityksen ohjelman
28367: valmistelu                                                 08.08.1996
28368: Valtion omaisuuden myynnistä saatavien tulojen
28369: käyttökohteet                                                26.02.1996
28370: Valtion omistamien osakkeiden yms. myynti- yms.
28371: toimenpiteet                                                 18.12.1996
28372: Ydinjätehuollon tutkimusohjelma                              03.05.1996
28373: Y ritystukilakitoimikunta - YLA -toimikunta                  07.02.1996
28374: 10.2. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla asetetut
28375: komiteat, toimikunnat ja työryhmät, jotka ovat kertomusvuoden aikana
28376: jättäneet mietintönsä
28377:                                                              Mietintö 1 raportti
28378:                                                              jätetty
28379: Yritystukilakitoimikunta- YLA-toimikunta                     31.05.1996
28380: Energiakatselmustoiminnan jatkuvuuden turvaaminen - työryhmä          12.02.1996
28381: Huoltovarmuusmaksutyöryhmä                                   12.06.1996
28382: Julkisista hankinnoista annetun lain muuttamista valmisteleva
28383: työryhmä                                                      01.10.1996
28384: KTM 1 KERA-työryhmä                                          29.02.1996
28385: Kuluttajahallintotyöryhmä                                    06.03.1996
28386: Sopimusvakuuksien käyttö ja yhteiset pelisäännöt - kovenantti-
28387: työryhmä                                                     31.10.1996
28388: Suomalais-norjalaista teollisuusrahastoa koskeva hanke-esitys 27.09.1996
28389: 500                    Kauppa- ja teollisuusministeriö
28390: 
28391: Suomen matkailustrategian laatiminen vuoteen
28392: 2000 mennessä                                             12.03.1996
28393: Suvira-työryhmä                                           29.03.1996
28394: Sähkön varmuus-työryhmä                                   30.08.1996
28395: TEKES-työryhmä                                            31.01.1996
28396: Toimivaan palveluyhteiskuntaan - selvitysmiehet           30.06.1996
28397: Tuotuo-työryhmä - hallituksen kestävän kehityksen ohjelman
28398: valmistelu                                                 26.11.1996
28399: Valtion omaisuuden myynnistä saatavien tulojen
28400: käyttökohteet                                             30.04.1996
28401: Valtiontakuukeskuksen seurantatyöryhmä                    28.03.1996
28402: Ydinjätehuollon tutkimusohjelma                           02.09.1996
28403:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996
28404: 
28405: 
28406: 
28407: 
28408:                     Sosiaali- ja terveysministeriö
28409: !.Yleistä
28410: Kertomusvuonna sosiaali- ja terveysministeriön toiminnassa painottoivat edelleen
28411: hallitusohjelman ja sen lisäpöytäkirjan toteuttamisen edellyttämien toimenpiteiden
28412: valmistelu ja toimeenpano. Ministeriö jatkoi toimeentuloturvaa sekä sosiaali- ja
28413: terveyspalveluja koskevien säästöjen toteuttamista. Yksivuotisiin budjettilakeihin
28414: pohjaavien säästöjen ja rahoitusjärjestelyjen kokonaisvaikutus oli vuonna 1996
28415: 10,3 mrd markkaa.
28416: Ministeriö jatkoi aikaisempina vuosina aloitettua sosiaaliturvan lähivuosien linjauk-
28417: sia koskevaa strategiatyötä siten, että kertomusvuonna valmisteltiin eri osa-alueita
28418: koskevia strategisia asiakirjoja sekä katsauksia. Ministeriö valmisteli hallitukselle
28419: sosiaaliturvaa koskevan selonteon, joka annettiin eduskunnalle marraskuussa.
28420: Ministeriö on myös jatkanut koko hallinnonalan toimintapolitiikan ja ohjauksen
28421: kehittämistä, konsernistrategian kiinteyttämistä sekä ministeriön oman päätöksente-
28422: on valmistelun ja työkäytäntöjen kehittämistä.
28423: Tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvoasiain neuvottelukunta sekä ulkomaalaisvaltuutettu
28424: antavat erikseen vuosikertomukset toiminnastaan.
28425: 
28426: 
28427: 2. Sosiaalivakuutus ja vakuutustarkastus
28428: 2.1. Sosiaalivakuutus
28429: Kertomusvuoden alusta tulivat voimaan hallitusohjelmaan liittyen laajat sosiaaliva-
28430: kuutusjärjestelmän muutokset, joiden tarkoituksena on varhaisen eläköitymisen
28431: estämiseksi kannustaa työnteon jatkamista nykyistä pitempään ja tehdä ansiotyöllä
28432: saatu toimeentulo parempaa toimeentuloturvaa antavaksi kuin sosiaaliturvan varassa
28433: eläminen.
28434: Työeläkejärjestelmään toteutettiin eläkkeen tulevan ajan supistamista koskevat
28435: muutokset siten, että alle 50-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle jäävä saa eläkettä
28436: 6,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin täysimääräistä vanhuuseläkettä saava.
28437: Eläkepalkan laskentatapa muuttui siten, että eläkepalkka määräytyy 10 viimeisen
28438: vuoden ansion perusteella aiemman neljän vuoden sijasta. Muutos tulee voimaan
28439: asteittain siten, että eläkepalkan laskentatavan muutos vaikuttaa vasta 2005 päätty-
28440: vissä työsuhteissa.
28441: Työeläkkeiden indeksijärjestelmässä käyttöön otettiin kaksi eri indeksiä. TEL-
28442: indeksiä, joka määräytyy puoliksi ansio- ja puoliksi hintatason muutoksen perus-
28443: teella, sovelletaan tarkistettaessa alle 65-vuotiaiden eläketurvaa sekä eläkepalkan
28444: laskennassa ja ansaittujen eläkeoikeuksien arvon tarkistamisessa. Tätä vanhempien
28445: eläkkeitä tarkistetaan indeksillä, jossa hintatason muutoksen osuus on 80 % ja
28446: ansiotason muutoksen osuus 20 %.
28447: Myös työkykyä ja kuntoutusta ylläpitävien ja tukevien etuoksien tasoa nostettiin.
28448: Työeläkejärjestelmän antaessa kuntoutusta etuuden määrä on 33 % korkeampi kuin
28449: 502                        Sosiaali- ja terveysministeriö
28450: 
28451: työkyvyttömyyseläke. Myös osatyökyvyttömyyseläkkeelle hakeutumista selkeytet-
28452: tiin.
28453: Työeläkeuudistusten tarkoituksena oli eläkelainsäädännön muutoksilla saada aikaan
28454: työeläkemaksujen ja etujen välinen tasapaino 1990-luvun loppuun ja samalla
28455: huolehtia työeläkejärjestelmän pidemmän aikavälin tasapainosta.
28456: Kertomusvuoden alusta kansaneläke tuli kokonaisuudessaan eläkevähenteiseksi.
28457: Vuoden 1996 alusta kansaneläkettä ei enää myönnetty, jos työeläkkeen määrä ylitti
28458: asuinkunnasta ja perhesuhteista riippuen 5 294 - 4 488 markkaa kuukaudessa. Tätä
28459: pienemmillä työeläketuloilla kansaneläkkeen määrä oli työeläkkeen suuruudesta
28460: riippuen 60 markasta 2 532 markkaan kuukaudessa. Vanhaa pohjaosaa saavien
28461: kansaneläkettä vähennetään asteittain siten, että vuoteen 2001 mennessä kansan-
28462: eläkkeen määrä pienenee 20 %:11a vuodessa.
28463: Myös sairausvakuutusjärjstelmään tuli muutoksia. Vuoden 1996 alusta lukien
28464: sairausvakuutuspäiväraha korvaa vain menetettyä ansiota. Sairausvakuutuspäivära-
28465: haa ei makseta lainkaan, jos työtulot ovat 5 000 mk pienemmät. Tulottomille ja
28466: vähävaraisille sairauspäivärahaa voidaan maksaa tarveharkintaisena, jos sairauden
28467: aiheuttama työkyvyttömyys on niin pitkäaikainen, että se kestää yli 60 päivää.
28468: Kertomusvuotena jouduttiin edelleenkin valtiotaloudellisista syistä toteuttamaan
28469: eräitä säästötoimenpiteitä kansaneläkelaitoksen kuntoutusta koskeviin menoihin.
28470: Tapaturmavakuutuksen osaltajatkettiin tapaturmavakuutuslainsäädännön muutosten
28471: valmistelua vakuutetun aseman turvaamiseksi EU :n edellyttämien kilpailusäännös-
28472: ten johdosta.
28473: 
28474: 2.2. Vakuutustmkastus
28475: Kertomusvuoden keväällä annettiin eduskunnalle hallituksen esitys laiksi vakuu-
28476: tusyhtiölain muuttamisesta (HE 91/1996 vp.), jolla vakuutusyhtiölaki sopeutettiin
28477: rahoitusalan yrityksiä koskevien direktiivien muuttamisesta toiminnan vakauden
28478: valvonnan tehostamiseksi annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin
28479: 95/26/EY. Vakuutusyhtiölakiin ehdotettiin tällöin lisättäväksi edellä mainitun
28480: direktii vin mukainen läheistä sidos ta koskeva määritelmä. Jos merkittävän sidonnai-
28481: suuden arvioitaisiin olennaisesti vaarantavan sosiaali- ja terveysministeriön suoritta-
28482: maa yhtiön valvontaa, toimilupaa ei myönnettäisi. Lisäksi ehdotettiin säädettäväksi,
28483: että suomalaisen vakuutusyhtiön pääkonttorin olisi sijaittava Suomessa ja että
28484: vakuutusyhtiön tilintarkastajalla ohsi velvollisuus ilmoittaa sosiaali- ja terveysmi-
28485: nisteriölle toimensa yhteydessä ilmenneistä vakuutusyhtiötä koskevista seikotsta ja
28486: päätöksistä, jotka esimerkiksi saattavat vaarantaa vakuutusyhtiön toiminnan jatku-
28487: misen. Hallituksen esitykseen sisältyvä lainmuutos tulee voimaan 1.1.1997.
28488: Hallituksen esitys laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä ja eräiksi siihen liittyviksi
28489: laeiksi (HE 25511996 vp.) annettiin eduskunnalle 20.12.1996. Tässä esityksessä
28490: ehdotettiin toteutettavaksi ne lakisääteistä eläkevakuutusliikettä harjoittavien
28491: vakuutusyhtiöiden hallinnon ja sijoitustoiminnan järjestämistä koskevat selvitysmies
28492: Matti Louekosken muistiaan (STM:n työryhmämuistio työeläkeyhtiöistä 1996: 15)
28493: perustuvat ehdotukset, joita ei ehdotettu toteutettavaksi eduskunnalle jo marraskuus-
28494: sa 1996 eläkelaitosten vakavaraisuussäännösten uudistamisesta annetun hallituksen
28495: esityksen (HE 241/1996 vp.) yhteydessä. Uuteen säädettäväksi ehdotettuun lakiin
28496: sisältyvät myös kaikki hallituksen esityksessä 24111996 vp. vakuutusyhtiölakiin
28497: otettavaksi ehdotetut säännökset. Ehdotetuilla säännöksillä pyritään lisäämään
28498: lakisääteistä eläkevakuutusliikettä harjoittavien vakuutusyhtiöiden toiminnan,
28499: erityisesti sijoitustoiminnan, itsenäisyyttä samaan yhtiöryhmään kuuluviin vakuu-
28500:                        1997 vp Hallituksen kertomus 1996                          503
28501: 
28502: tusyhtiöihin, omistajiin, muihin lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittaviin vakuu-
28503: tusyhtiöihin ja pankkeihin nähden sekä tiukentamaan tällaisten vakuutusyhtiöiden
28504: johdon pätevyysvaatimuksia. Työeläkevakuutusyhtiöistä annettavaan lakiin ehdo-
28505: tetaan koottavaksi lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavia vakuutusyhtiöitä eli
28506: työeläkevakuutusyhtiöitä koskevat yhtiöoikeudelliset erityissäännökset. Tarkoitus
28507: on, että työeläkevakuutusyhtiöihin sovellettaisiin toissijaisesti edelleen vakuutusyh-
28508: tiölain henkivakuutusta ja henkivakuutusyhtiötä koskevia säännöksiä ja osakeyh-
28509: tiölakia. Eräisiin muihin lakeihin ehdotetaan tehtäväksi työeläkevakuutusyhtiöistä
28510: annettavan lain johdosta tarvittavat muutokset.
28511: Kertomusvuoden syksyllä annettiin eduskunnalle edellä mainittua vakuutusyhtiöitä
28512: koskevaa hallituksen esitystä (HE 9111996 vp.) vastaava hallituksen esitys laiksi
28513: vakuutusyhdistyslain muuttamisesta (HE 196/1996 vp.), jolla vakuutusyhdistyslaki
28514: sopeutettiin rahoitusalan yrityksiä koskevien direktiivien muuttamisesta toiminnan
28515: vakauden valvonnan tehostamiseksi annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston
28516: direktiiviin 95/26/EY. Tämä hallituksen esitys vastaa sisällöltään pääosin mainittua
28517: vakuutusyhtiölakia koskevaa esitystä. Hallituksen esitykseen sisältyvä lainmuutos
28518: tulee voimaan 1.1.1997.
28519: Kertomusvuonna eduskunnalle annettiin lakisääteisten vahinkovakuutusten takuujär-
28520: jestelmää koskeva hallituksen esitys. Esityksessä ehdotettiin muutettavaksi liikenne-
28521: vakuutuslakia, potilasvahinkolakia ja tapaturmavakuutuslakia siten, että näiden
28522: lakien mukaiset korvaukset turvattaisiin vakuutusyhtiön jouduttua selvitystilaan tai
28523: konkurssiin perimällä tarvittaessa vuosittain yhteistakuumaksu niiltä vakuutusyhti-
28524: öiltä, jotka harjoittavat liikennevakuutusta, potilasvakuutusta tai lakisääteistä
28525: tapaturmavakuutusta. Esityksen mukaan suomalaisten ja ns. kolmannen maan
28526: vakuutusyhtiöiden olisi liikennevakuutuksen ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen
28527: osalta varauduttava ennakolta yhteistakuumaksusta mahdollisesti aiheutuvaan
28528: maksurasitukseen sisällyttämällä taseeseensa erityinen yhteistakuuerä käytettäväksi
28529: mainittuun tarkoitukseen. Esityksen mukaan selvitystilaan tai konkurssiin ajautu-
28530: neen vakuutusyhtiön vakuutuksenottaja voitaisiin tietyin edellytyksin velvoittaa
28531: maksamaan lisävakuutusmaksua. Hallituksen esitykseen sisältyvät lait tulevat voi-
28532: maan 1.1.1997.
28533: Kertomusvuonna Vakuutusturvan takuujärjestelmätyöryhmä luovutti loppumuistion-
28534: sa sosiaali- ja terveysministeriölle (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuisti-
28535: aita 1996:9). Loppumuistiossaan työryhmä selvitti takuujärjestelmän tarvetta ja
28536: mahdollisuuksia vapaaehtoisissa vakuutuksissa. Työryhmä päätyi siihen, että
28537: takuujärjestelmien aiheuttamien kilpailua vääristävien niin sanottujen moral hazard-
28538: vaikutusten sekä Suomen vakuutusalan keskittyneisyyden vuoksi vakuutusyhtiöiden
28539: keskinäiseen yhteisvastuuseen perustuvaa takuujärjestelmää ei ole tarkoituksenmu-
28540: kaista luoda vapaaehtoisissa vakuutuksissa. Työryhmä ei myöskään pitänyt
28541: tarkoituksenmukaisena valtion vastuuseen perustuvan takuujärjestelmän luomista.
28542: Sen sijaan työryhmä ehdotti, että selvitystilaan tai konkurssiin menneen vakuu-
28543: tusyhtiön vakuutuksenottajilta perittävällä lisämaksulla turvataan yhtiön kuluttajan
28544: asemassa olevien korvauksensaajien edut. Työryhmä ehdotti myös, että niin
28545: sanottujen riskihenkivakuutusten siirtäminen selvitystilaan tai konkurssiin asetetusta
28546: vakuutusyhtiöstä johonkin toiseen vakuutusyhtiöön tulee nykyistä joustavammaksi.
28547: Lisäksi työryhmä ehdotti vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimusten kehittämistä,
28548: valvontajärjestelmän tehostamista sekä sosiaali- ja terveysministeriön valtuuksien
28549: parantamista puuttua havaittuihin epäkohtiin.
28550: Kertomusvuonna muutettiin vakuutusyhtiölakia, työntekijäin eläkelakia, lyhytaikai-
28551: sissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelakia, merimieseläkelakia, eläkesäätiöla-
28552: kia ja vakuutuskassalakia siten, että ne mahdollistavat yksityisten alojen ansioelä-
28553: kejärjestelmään muutoksia, joita sijoitusympäristön muutokset ja korkotason
28554: 504                       Sosiaali- ja terveysministeriö
28555: 
28556: aleneminen edellyttävät. Työeläkeyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksia korotettiin ja
28557: koko vakavaraisuuden valvontamekanismi uudistettiin. Lisäksi katkaistiin sijoitusten
28558: tuottotason ja vakuutusmaksutason välitön riippuvuus työeläkejärjestelmässä.
28559: Uudistusten avulla on mahdollista saattaa työeläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuus
28560: ja vakavaraisuusvaatimukset muuttuneen toimintaympäristön edellyttämälle tasolle
28561: ja parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja työeläkkeiden tulevan rahoitus-
28562: pohjan kehitystä. Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen vakavaraisuusvaatimuksia
28563: koskevat säädösehdotukset on tarkoitus antaa mahdollisimman pian yllämainittujen
28564: lainmuutosten voimaantulon jälkeen.
28565: Kertomusvuoden aikana sosiaali- ja terveysministeriö on edelleen neuvotellut
28566: Euroopan komission kanssa Suomen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen asemasta
28567: suhteessa Euroopan unionin kolmannen vahinkovakuutusdirektiivin soveltamisalaan.
28568: Suomi on aiemman näkemyksensä mukaisesti katsonut lakisääteisen tapaturmava-
28569: kuutuksen kuuluvan lakisääteiseen sosiaaliturvaan, minkä johdosta kolmatta
28570: vahinkovakuutusdirektiiviä ei voida Suomen näkemyksen mukaan vakuutukseen
28571: soveltaa. Kertomusvuoden lopulla on eduskunnalle annettu hallituksen esitys (HE
28572: 22711996 vp.) tapaturmavakuutuslainsäädännön muuttamisesta siten, että myös
28573: ulkomaisilla ETA-vakuutusyhtiöillä on oikeus harjoittaa lainmuutoksissa todetun
28574: siirtymäajan jälkeen, lopullisesti vuoden 1999 alusta Suomessa tapaturmavakuutus-
28575: liikettä. Hallituksen esitykseen sisältyvät lainmuutokset tulevat voimaan 1.1.1997.
28576: Konkurssissa olevien Eläkevakuutusosakeyhtiö Kansan, Henkivakuutusosakeyhtiö
28577: Kansan, V akuotusosakeyhtiö Kansa Internationalin ja Jälleenvakuutusosakeyhtiö
28578: Kansan selvitystä jatkettiin kertomusvuoden aikana. Kunkin konkurssipesän osalta
28579: on kertomusvuoden aikana annettu lopulliset kertomukset erityistilintarkastuksista.
28580: Vakuutustarkastustoimiston organisaatiota kehitettiin edelleen ja toimiston henkilös-
28581: töä lisättiin kertomusvuoden aikana. Lisävoimavarat kohdennettiin vakuutuslai-
28582: tosten valvontaan ja vakuutustarkastuksen kansainvälisluonteisiin tehtäviin.
28583: 
28584: 2.3. Työttömyysvakuutus
28585: Kertomusvuonna valmisteltiin vuoden 1997 alussa voimaan tuleva työttömyystur-
28586: vauudistus. Työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa ja
28587: ansiopäivärahan edellyttämää työttömyyskassan jäsenyysaikaa pidennettiin 6
28588: kuukaudesta 10 kuukauteen, palkan määrittelyä muutettiin siten, että päiväraha
28589: määritellään työssäoloehdon täyttävän työn palkasta, sovitellun työttömyyspäivära-
28590: han laskukaavaa muutettiin ja ikääntyneiden lisäpäiväoikeutta rajoitettiin.
28591: Saadakseen työttömyyspäivärahaa palkansaajan on oltava ennen työttömyyttä
28592: vähintään 43 viikkoa (noin 10 kuukautta) työssä 24 kuukauden tarkastelujakson
28593: aikana. Työssäoloehtoon luetaan jokainen viikko, jossa työaika on ollut vähintään
28594: 18 tuntia. Työssäoloehtoon voidaan lukea myös sellainen neljän viikon jakso, jossa
28595: työssäoloa on yhteensä 80 tuntia. Työssäoloehdon täyttävältä työltä edellytetään,
28596: että palkka on työehtosopimuksen mukainen tai, jollei alalla ole työehtosopimusta,
28597: vähintään peruspäivärahan 40-kertainen määrä. Jos henkilö on ollut hyväksyttäväs-
28598: tä syystä poissa työmarkkinoilta, tarkastelujaksoa voidaan vastaavasti pidentää.
28599: Aiemmin tarkastelujaksoa voitiin pidentää rajoittamattomasti; nyt pidennys rajattiin
28600: enintään seitsemään vuoteen.
28601: Työttömyyspäivärahaa maksetaan edelleenkin enintään 500 päivältä, mutta enim-
28602: mäismaksuaikaa ei enää sidota neljään peräkkäiseen kalenterivuoteen.
28603: 500 päivän enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta, kun henkilö on ollut työssä
28604: vähintään 43 viikkoa 24 kuukauden sisällä. Aiemmin tämä niin sanottu paluuehto
28605:                        1997 vp   Hallituksen kertomus 1996                       505
28606: 
28607: edellytti 6 kuukauden työssäoloa 8 kuukauden aikana. Työssäoloehtoon lasketaan
28608: mukaan myös enintään 16 viikkoa sellaista aikaa, jolloin henkilö on ollut työvoi-
28609: mapoliittisessa aikuiskoulutuksessa ja saanut koulutustukea. Tämä mahdollisuus on
28610: voimassa vuoden 1997 alusta vuoden 1998 loppuun.
28611: Ansiopäivärahan suuruus määräytyy työssäoloehdon täyttävästä työstä. Kun henkilö
28612: täyttää uudelleen työssäoloehdon, päiväraha määritellään aina uudelleen. Päivärahan
28613: suuruus suojataan kuitenkin niin, että se on vähintään 80 % edellisestä päivärahasta
28614: ja vähintään peruspäivärahan suuruinen.
28615: Omavastuuaika pidennettiin 5 päivästä 7 päivään. Se lasketaan kuitenkin vain
28616: kerran 500 päivän enimmäiskestoa kohti.
28617: Oikeutta työttömyyspäivärahaan rajoitettiin siten, että päivärahaa ei makseta ajalta,
28618: jonka työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus kattaa.
28619: Sovitelluu työttömyyspäivärahan tasoa muutettiin siten, että työtulosta otetaan
28620: huomioon päivärahaa pienentävänä 50 %, kun aiemmin pienentävä osuus on ollut
28621: 80 % 750 markan ylittävän tulon osasta. Soviteltuun päivärahaan oikeuttavaa
28622: työaikaa alennettiin 75 %:iin kokoaikaisesta työstä (aiemmin 80 %). Vuonna 1997
28623: jatketaan edelleen käytäntöä, jonka mukaan maksettavia soviteltuja päivärahoja ei
28624: lasketa sovitelluu päivärahan enimmäismääriin.
28625: Ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien niin sanottua lisäpäiväoikeutta rajoitettiin
28626: nostamalla 500 päivän jälkeisiin lisäpäiviin oikeuttava ikäraja 55 vuodesta 57
28627: vuoteen. Oikeus saada lisäpäiviä 55 vuoden iän perusteella taattiin kuitenkin niille
28628: työttömille, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 1944 ja joilla on lain voimaantullessa
28629: oikeus työttömyyspäivärahaan tai koulutustukeen tai jotka ovat hyväksyttävästä
28630: syystä poissa työmarkkinoilta tai jotka ovat saaneet työttömyyspäivärahaa tai
28631: koulutustukea yhteensä vähintään 100 päivältä vuoden 1996 aikana. Suojasäännös
28632: koskee kuitenkin vain henkilöitä, jotka on irtisanottu tai 1omautettu viimeistään
28633: 1.6.1996.
28634: Työttömyysturvan peruspäivärahaan ja lapsikorotuksiin ei tehdä palkkatason
28635: noususta aiheutuvaa tarkistusta vuonna 199'i. Laissa säädetyt markkamäärät
28636: vastaavat vuoden 1996 ensimmäisen neljänneksen tasoa.
28637: Työttömyysturvalakia muutettiin siten, ettäkunnallinen luottamushenkilöeläke,joka
28638: maksetaan kertasuorituksena, ei vaikuta vähentävästi työttömyyspäivärahan mää-
28639: rään.
28640: Työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 1997 vahvistettiin saman suuruisiksi kuin
28641: vuonna 1996. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,5 % bruttopalkasta.
28642: Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 1 % palkkasumman 5 miljoonaan
28643: markkaan asti ja 4 % yli 5 miljoonan markan palkkasummasta. Osaomistajan
28644: palkansaajamaksu on 0,75 % bruttopalkasta ja työnantajan maksu osaomistajille
28645: maksettujen työpalkkojen määrästä 1 %. Valtion liikelaitosten työttömyysvakuutus-
28646: maksu on 1 % ensimmäisen 5 miljoonan markan osalta ja 2 % tämän ylittävältä
28647: palkkasumman osalta.
28648: Työnantajien osuutta päivärahojen rahoitukseen lisättiin. Vuonna 1997 valtionosuus
28649: palkansaajan ansiopäivärahoihin ja vuorottelukorvauksiin on 54,5 % ja lomau-
28650: tusajalta maksettaviin päivärahoihin 27 %. Työnantajan osuus on lomautusajan
28651: päivärahoihin 67,5 %ja muihin päivärahoihin 40 %. Työttömyyskassojenjäsenten
28652: osuus pysyy 5,5 %:na. Valtionosuutta pienentämään käytetään osa palkansaajan
28653: työttömyysvakuutusmaksun tuotosta.
28654: 506                       Sosiaali- ja terveysministeriö
28655: 
28656: 
28657: 
28658: 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä
28659: 3.1. Valtionosuusjäljestelmä
28660: Vuonna 1993 uudistettua valtionosuusjärjestelmää uudistettiin siten, että valtion-
28661: osuuksien porrastamisesta kuntien kantokykyluokkien mukaan luovuttiin vuoden
28662: alusta lukien. Kertomusvuonna valmisteltiin edelleen valtionosuusjärjestelmän
28663: edelleen uudistamista osana valtion ja kuntien välisten suhteiden uudistamisprojek-
28664: tia. Tähän liittyen lainsäädäntö muuttuu vuoden 1997 alusta siten, että valtion-
28665: osuuden määrittelyssä käytettävät laskennalliset perusteet uudistuvat vastaamaan
28666: viimeisimpiä tutkimustuloksia. Lisäksi valtionosuudet määritellään kunnalle jatkossa
28667: määriteltyjen laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoitusosuuden erotukse-
28668: na.
28669: Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja valtionosuuslain perusteella valtioneu-
28670: vosto hyväksyy vuosittain kunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaavan
28671: valtakunnallisen suunnitelman. Kertomusvuonna suunnitelman sisältö uudistettiin
28672: kokonaan siten, että siinä nostetaan aikaisempaa selvemmin esiin muutama keskei-
28673: nen kehittämisen painopistealue. Suunnitelman painopistealueet ovat lasten ja
28674: nuorten terveen kehityksen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy, avopalvelujen ja
28675: hoito- ja palvelukäytäntöjen kehittäminen, sosiaalityö ja toimeentulotuki sekä
28676: kunnat ja työllisyys.
28677: 
28678: 3.2. Pemepoliittiset etuudet
28679: Valtion talouden tasapainottamiseksi lasten kotihoidon tukijärjestelmän kokonais-
28680: kustannuksia madallettiin vuositasolla 700 miljoonaa markkaa vuonna 1996. Lasten
28681: kotihoidon tukien taso aleni edellisestä kertomusvuodesta noin 22,5 %.
28682: 
28683: 3.3. Toimeentulotuki
28684: Toimeentulotuen osittaista siirtämistä kansaneläkelaitokselle koskeva kokeilu
28685: päättyy vuonna 1997. Kokeiluun osallistui vuoden 1996 aikana 33 kuntaa. Valtion
28686: ja kuntien tehtävien jakoa selvittänyt selvitysmies Heikki Koski esitti 4.12.1996
28687: antamassaan mietinnössä toimeentulotuen ns. normitettavissa olevan osan
28688: siirtämistä kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi ja valtion rahoittamaksi 1.1.1998
28689: lukien. V aitioneuvosto päättänee mahdollisesta siirrosta keväällä 1997.
28690: 3.4. Kotona tapahtuva hoito
28691: Omaishoitajien vapaan järjestäruisvaihtoehtojen lisäämiseksi on meneillään palve-
28692: lusetelikokeilu, joka päättyy vuonna 1997. Lyhytaikaisen omaishoidon tuen muotoja
28693: on kehitetty yhteistyössä järjestöjen kanssa.
28694: Kertomusvuonna vahvistettiin 1.1.1997 voimaan tulevalaki yksityisten sosiaalipal-
28695: velujen valvonnasta ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta. Uudistus ei koske perhe-
28696: hoitajalain mukaista toimeksiantosuhteista perhehoitoa. Eduskunta edellytti vas-
28697: tauksessaan perhehoidon tilan selvitystä siltä osin kuin hoidettavien määrässä on
28698: poikettu säädetyistä enimmäismääristä. Selvitys käynnistettiin kertomusvuonna.
28699: 
28700: 3.5. Lasten päivähoito
28701:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       507
28702: 
28703: Lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n muutos (30/1991) tuli voimaan
28704: 1.1.1996. Muutos laajensi päivähoito-oikeutta koskemaan kaikkia lapsia äitiys-,
28705: isyys- ja vanhempainrahakauden jälkeen siihen saakka, kunnes lapsi siirtyy kou-
28706: luun. Lain toteutumista varten tehdyssä seurantaselvityksessä elokuussa 1996
28707: todettiin, että päivähoidosta puuttui 1 800 hoitopaikkaa, joista suurin osa oli
28708: Uudenmaan läänin alueella.
28709: Kertomusvuonna jatkettiin vaihtoehtoisen päivähoidon järjestämistapojen selvittämi-
28710: seksi toteutettavaa valtakunnallista lasten päivähoidon palvelurahakokeilua, joka
28711: toteutettiin 1.3.1995-31.7.1996 välisenä aikana. Kokeiluun osallistui 33 kuntaa.
28712: Kertomusvuonna vahvistettiin pienten lasten hoitojärjestelmää koskeva lakiuudistus
28713: (112811996). Uudessa laissa säädetään oikeudesta kunnan järjestämälle päivähoito-
28714: paikalle vaihtoehtoisiin taloudellisen tuen muotoihin eli lasten kotihoidon tai
28715: yksityisen hoidon tukeen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa
28716: laissa (734/1992), (muut. 1134/1996) säädetään päivähoitomaksuista siten, että
28717: maksut määräytyvät perheen tulojen ja koon mukaan prosenttiperusteisena kuu-
28718: kausimaksuna. Korkein päivähoitomaksu on 1 000 markkaa. Lakiuudistus tulee
28719: voimaan 1.8.1997.
28720: 3.6. Vanhustenhuolto
28721: Suomen vanhuspoliittinen tavoite- ja strategiatoimikunnan mietintö (Komitean-
28722: mietintö 1996: 1) valmistui maaliskuussa 1996. Toimenpideohjelman mukainen
28723: jatkotyöskentely on aloitettu.
28724: Avohuollon ja kotona annettavien palvelujen kehittämiseksi käynnistetty vanhusten
28725: perhepäivähoitokokeilu päättyi vuonna 1996 (STM:n selvityksiä 1996:3).
28726: Ruotsin ja Suomen valtioiden välistä potilassiirtokäytäntöä on jatkettu. Viron
28727: sosiaali- ja terveysministeriön kanssa on tehty yhteistyötä vanhusten avohuollon
28728: palvelujen kehittämiseksi Viroon. lnkeriläisiä vanhuksia on tuettu heidän asuinsi-
28729: joillaan.
28730: 3. 7. Sotainvalidi- ja veteraanihuolto
28731: Osana Veteraaniprojekti -97:ää sotilasvammalakia muutettiin siten, että sotainvalidi-
28732: en asunnon muutostöiden korvaukseen oikeuttavia edellytyksiä lievennetään
28733: 1.1.1997 alkaen. Tasa-arvon toteuttamiseksi sotilasvammalakia muutettiin siten, että
28734: korvauksen saajilla on sukupuolesta riippumatta yhdenmukainen oikeus myönnettä-
28735: viin korvauksiin.
28736: Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettua lakia muutettiin väliaikaisesti siten,
28737: että veteraanikuntoutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin voidaan käyttää myös
28738: Raha-automaattiyhdistys r.y:n tuottoa. Lakia sovelletaan suoritettaessa korvauksia
28739: vuodelta 1997.
28740: 3.8. Kehitysvammaisten erityishuolto ja vammaishuolto
28741: Sosiaali- ja terveysministeriö kiinnitti erityishuoltopiirien kuntayhtymien huomiota
28742: pakkotoimenpiteiden käyttöön ja käytön perusteisiin kehitysvammaisten erityishuol-
28743: lossa. Ministeriö kehotti piirejä tarkistamaan pakkohoitoa koskevia ohjeitaan,
28744: vaikuttamaan henkilökunnan asenteisiin ja työ- ja toimintatapoihin sekä huolehti-
28745: maan siitä, että tehtävien hoitamiseksi on osoitettu riittävästi henkilökuntaa.
28746: 508                         Sosiaali- ja terveysministeriö
28747: 
28748: Ministeriön vuonna 1995 asettaman kehitysvammahuollon palvelurakennetta
28749: seuraavan työryhmän määräaikaa on pidennetty. Työryhmän raportti valmistuu
28750: alkuvuodesta 1997.
28751: EU:n vammaisten toimintaohjelma Helios II päättyi vuonna 1996. Uutta toiminta-
28752: ohjelmaa ei ole tässä vaiheessa tarkoitus hyväksyä.
28753: 3.9. Palvelurakenteen uudistaminen
28754: Painopiste koordinaatioryhmän työskentelyssä kertomusvuonna oli erilaisten asu-
28755: misolosuhteisiin ja asumisympäristöihin liittyvien kysymysten selvittämisessä.
28756: Alkuvuodesta 1996 järjestettiin tutkimus- ja tilastotiedon asiantuntijaseminaari,
28757: jonka tuloksenahankkeeseen liittyvä uusin tieto koottiin artikkelijulkaisuksi "Sosiaali-
28758:  ja terveyspalvelujen rakennemuutos -Laitoshoidon vähentämisestä avopalveluiden
28759: kehittämiseen" (sosiaali- ja terveysministeriön ja sosiaali- ja terveysalan tutkimus-
28760:  ja kehittämiskeskuksen yhteisjulkaisu, Stakes, Raportteja 192). Julkaisun tavoittee-
28761: na on tukea kunta-, lääni- ja valtakunnantason työtä.
28762: Tärkeimmät koordinaatioryhmän käynnistämät toimenpiteet koottiin vuoden 1996
28763: lopussa loppuraportiksi. Raportti julkaistaan tammikuussa 1997.
28764: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista on seurattu ja tuettu
28765: aktiivisesti. Palvelujärjestelmän kehitystä on seurattu paitsi laajoin selvityksin
28766: myös erityisen ajantasaseurannan avulla. Sosiaali- ja terveydenhuollon uusi kunta-
28767: kohtainen tietokanta otettiin käyttöön kertomusvuoden aikana. Lääninhallitukset
28768: seuraavat palvelurakennetta lääninsä alueella tietokantaan perustuvien kuntakorttien
28769: avulla.
28770: Sosiaali- ja terveysministeriön lähipalvelutyöryhmä, jonka tehtävänä on edistää
28771: sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillisen toimintatavan yleistymistä,
28772: asukasosallistumista, erityisasiantuntijuuden turvaamista sekä monihallinnollista
28773: yhteistyötä, toteutti kertomusvuonna lähipalveluprojekteja osana palvelurakenteen
28774: uudistamistyötä.
28775: 3.10. Hoitotyön valtakunnallinen kehittäminen
28776: Sosiaali- ja terveysministeriö jatkoi vuonna 1995 käynnistettyä hoitotyön valtakun-
28777: nallista kehittämisprojektia, joka tukee palvelurakennemuutosta ja uudistettua TK-
28778: 2000-ohjelmaa. Projektisuunnitelman mukaan käytännön kehittämistyö tapahtuu
28779: lääninhallitusten koordinoimana kunnissa vuosina 1995 - 1997. Kehittämistyön
28780: tulokset kootaan valtakunnalliseksi hoitotyön kehittämisohjelmaksi.
28781: Osana WHO:n Euroopan alueen hoitotyön kehittämisprojektia sosiaali- ja terveys-
28782: ministeriö osallistui Stakesin hoitotyön asiantuntijaryhmässä maamme hoitotyön
28783: sekä sen opetuksen ja hoitotieteellisen tutkimuksen nykytilaa koskevan raportin
28784: laatimiseen. Projektiajatkettiin hoitotyön kansallisen toiminta- ja kehittämissuunni-
28785: telman laatimisella. Suunnitelma on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 1997 alku-
28786: puoliskolla.
28787: 3.11. Erityistason sairaanhoito
28788: Sosiaali- ja terveysministeriö antoi vuoden 1997 alusta voimaan tulevan ohjeen
28789: (STM:n määräyksiä 1996:25) erityistason sairaanhoitoon kuuluvista tutkimuksista,
28790: toimenpiteistä ja hoidosta. Tämän erityisen vaativan erikoissairaanhoidon keskittä-
28791: misen perusteena on laadullisesti riittävän korkeatasoisen toiminnan edellyttämän
28792: erityisosaamisen varmistaminen.
28793:                       1997 vp Hallituksen kertomus 1996                          509
28794: 
28795: 3.12. Terveydenhuollon ammattihenkilöstö
28796: Valtioneuvoston asettama terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 41 §:n
28797: ja asetuksen 18 §:n tarkoittama neuvottelukunta on kertomusvuoden aikana seuran-
28798: nut ja arvioinut uudistetun lainsäädännön toimivuutta.
28799: 
28800: 3.13. Terveyspalvelujen kehittäminen
28801: Terveyspalveluja koskevia kysymyksiä selvitettiin kertomusvuonna virkatyönä.
28802: Osana hallinnonalansa strategisia linjauksia ministeriö valmisteli Terveydenhuollon
28803: suuntaviivat -asiakirjan. Se sisältää asiakkaiden asemaa, terveyspalvelujen järjestä-
28804: mistä, ohjausta ja valvontaa sekä terveydenhuollon menokehitystä koskevia
28805: linjauksia. Valmistelua jatketaan asiakirjan linjausten pohjalta vuonna 1997.
28806: 3.14. Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lainsäädännön uudistaminen
28807: Kertomusvuonna vahvistettiin laki ja annettiin asetus yksityisten sosiaalipalvelujen
28808: valvonnasta. Lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.1997. Lainsäädännön avulla tehoste-
28809: taan yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien ja viranomaisten välistä yhteistyötä
28810: asiakkaan aseman turvaamiseksi ja palvelujen laadun varmistamiseksi.
28811: Terveydenhuollon lainsäädännön uudistamista selvitettiin kertomusvuonna osana
28812: terveyspalvelujen kehittämistyötä.
28813: Kertomusvuonna annettiin asetus pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen voi-
28814: maansaattamisesta ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaan-
28815: tulosta. Sopimus ja sen yhteispohjoismaiset soveltamisohjeet tulivat voimaan
28816: 1.10.1996.
28817: 3.15. Valtion laitokset
28818: Valtion mielisairaaloiden, Niuvanniemen sairaala Kuopiossa ja Vanhan Vaasan
28819: sairaala Vaasassa, hallinnollisen aseman jakriminaalipotilaiden hoidonjärjestämistä
28820: selvitettiin kertomusvuonna. Sen tuloksena todettiin tarve lisätä terveydenhuollon
28821: oikeusturvakeskuksen mahdollisuuksia määrätä kriminaalipotilaan hoitopaikka ja
28822: vahvistaa kuntien osallistumista valtion mielisairaaloiden hallintoon. Asiasta
28823: annettiin hallituksen esitys (HE 231/1996 vp.).
28824: Valtion koulukoteja on seitsemän. Ne toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon tutki-
28825: mus- ja kehittämiskeskuksen alaisina laitoksina.
28826: Osana valtion keskushallinnon toimivallan jaon ja tehtävärakenteen muutosta
28827: tapaturmavirasto liitettiin valtiokonttoriin valtiovarainministeriön hallinnonalalle
28828: 1.10.1996. Viraston yhteydessä toiminut sotilaslääkintäarkisto siirrettiin sota-
28829: arkistoon puolustusministeriön hallinnonalalle.
28830: 3.16. Pakolaisten vastaanotto
28831: Maahanmuuttoasioiden lupahallintoon liittyvät kysymykset hoidetaan sisäasiainmi-
28832: nisteriön ja ulkoasiainministeriön hallinnonalalla. Vastaanotto- ja palvelu- sekä
28833: tukijärjestelmiin liittyvät kysymykset hoidetaan ns. normaalipalvelujen puitteissa
28834: asianomaisissa ministeriöissä. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja
28835: palvelujen osalta tehtävääkoordinoidaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Maahan-
28836: muuttoasioita hoitavien ministeriöiden kansliapäälliköiden muodostama ulkomaa-
28837: laispoliittinen yhteistyöryhmä koordinoi maahanmuuttoon liittyviä asioita. Lisäksi
28838: 510                        Sosiaali- ja terveysministeriö
28839: 
28840: pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukuntaan kuuluvat maahanmuuttoasioita
28841: hoitavien ministeriöiden edustajat ja työjaostoon kaikki ao. kansliapäälliköt.
28842: Hallitus esitti talousarvioesityksessään vuodelle 1997 sosiaali- ja terveysministeriöl-
28843: le kuuluvien pakolaisasioiden siirtoa työministeriöön. Siirto sisältyy eduskunnan
28844: hyväksymään vuoden 1997 talousarvioon.
28845: Sosiaali- ja terveysministeriö on osallistunut sisäasiainministeriön asettaman
28846: maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen toimikunnan työskentelyyn. Vuoden 1996
28847: aikana valmisteltu toimikunnan mietintö antaa uusia suuntaviivoja pakolaisten
28848: vastaanottotyöhön.
28849: Kiintiöpakolaisten vastaanottamisessa on tehty yhteistyötä UNHCR:n kanssa.
28850: Kiintiövalinnoissa on otettu huomioon humanitaariset näkökohdat, pakolaistaustan
28851: vahvuus ja Suomeen sopeutumismahdollisuudet. Suuri osa Suomeen saapuneista
28852: pakolaisista oli ollut pitkään pakolaisleirillä.
28853: Vuoden 1996 pakolaiskiintiö oli 1 000 henkilöä. Siitä oli tarkoitettu 500 entisen
28854: Jugoslavian alueen pakolaisille. Kiintiöpakolaisia on saapunut kertomusvuoden
28855: loppuun mennessä yhteensä 5 350 henkilöä, joista 840 vuoden 1996 aikana.
28856: Kertomusvuonna pakolaiset ovat olleet pääasiassa iranilaisia, irakilaisia, Iranin ja
28857: Irakin kurdeja. Entisen Jugoslavian alueelta tuli 314 henkilöä.
28858: Perheenyhdistämismenettelyn kautta maahamme saapui noin 200 henkilöä.
28859: Turvapaikanhakijoita oli 708.
28860: Valtioneuvoston periaatepäätöksen nojalla myönnetyn tilapäisen oleskeluluvan
28861: turvin Suomeen vastaanotettiin noin 10 henkilöä sairaanhoitoa varten lähinnä
28862: entisen Jugoslavian alueelta.
28863: Kertomusvuonna kuntiin muutti noin 1 700 pakolaista. Kunnat olisivat ilmoituksen-
28864: sa mukaan olleet valmiit vastaanottamaan 2 500 pakolaista.
28865: Suomen entisestä Jugoslaviasta vastaanottamista pakolaisista palasi takaisin
28866: kotimaahansa, lähinnä Bosnia-Hertsegovinaan, vuoden 1996 aikana viitisenkym-
28867: mentä pakolaista. Eniten palaajia oli Sarajevon alueelle. Palaajille maksettiin
28868: paluumuuttoavustus valtioneuvoston päätöksen (1607 /92) mukaisesti.
28869: Pakolaisten korkea työttömyys, yli 70 %, on edelleen vaikeuttanut ja hidastanut
28870: heidän yhteiskuntaan integroitumistaan. Tästä syystä ministeriö on aktiivisesti
28871: tukenut maahanmuuttajien aktivointi- ja työllistämisprojekteja.
28872: 
28873: 
28874: 4. Ehkäisevä sosiaali- ja terveyspolitiikka
28875: 4.1. Ehkäisevä terveyspolitiikka
28876: Valtioneuvosto antoi 9.5.1996 eduskunnalle kertomuksen kansanterveyden tilasta
28877: ja kehityksestä (Kansanterveyskertomus 1996), jossa selvitetään terveyden edelly-
28878: tyksiä ja terveyspolitiikan toimintaympäristöä sekä kansanterveyden kehityssuuntia.
28879: Kertomus sisältää lisäksi selvityksen eri hallinnonalojen terveyteen vaikuttavista
28880: toimista sekä terveyspolitiikan lähiajan haasteita, joihin esitetään toimenpidesuosi-
28881: tuksia.
28882: Kertomusvuonna valmistui asiantuntijaryhmän laatima ensimmäinen ravitsemusti-
28883: lanteen seurantajärjestelmän raportti Ravitsemuskertomus 1995, jossa selvitetään
28884:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         511
28885: 
28886: ruuankäytön ja ravinnonsaannin kehitystä 1990-luvulla. Syksyllä valmistui myös
28887: ministeriön asettaman TULES-työryhmän raportti Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
28888: Suomessa (STM:n työryhmämuistio 1996:18), jossa työryhmä esittää strategian
28889: tuki- ja liikuntaelinsairausongelman hallintaan.
28890: Uudistetun Terveyttäkaikille vuoteen 2000 -yhteistyöohjelman toimenpidesuosituk-
28891: sia toteutettiin eri tahojen kanssa yhteistyössä. Erityisesti painottui kuntien johdon
28892: ja luottamushenkilöiden sitouttaminen terveyden edistämiseen kunnallisessa
28893: päätöksenteossa ja suunnittelussa. Terveyttä kaikille -kuntaprojektien kokemuksia
28894: hyödynnettiin ja jatkuvuutta varmistettiin verkostoitumisella. Järjestöjen terveyttä
28895: edistävän toiminnan koordinointia ja yhteistyömahdollisuuksia kehitettiin.
28896: Lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi seurattiin nuorten terveystapojen kehitys-
28897: tä sekä kehitettiin kouluyhteisöjen terveyttä ja turvallisuutta. Nuorten ihmissuhde-
28898: ja sukupuolikasvatusta kehitettiin Perhesuunnittelu 2000 -projektissa. 16-vuotiaille
28899: ja heidän vanhemmilleen lähettiin aineistoa nuorten seksuaalisuudesta. Päihteiden
28900: käyttöä koskevaa aineistoa lähetettiin 7-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen.
28901: Päiväkotiruokailun laadun varmistamiseksi uudistettiin lasten ravitsemussuositukset
28902: Imeväisikäisten ruokintaa koskeva selvitys valmistui ja Vauvamyönteinen sairaala
28903: -ohjelman koulutusta toteutettiin alueellisten yhteistyötahojen kanssa.
28904: Vuonna 1995 uudistettuun tupakkalakiin liittyvä tupakkatuotteiden kulutuksen vä-
28905: heneminen jatkui vuonna 1996. Tupakointi väheni aikuisväestön keskuudessa,
28906: mutta muutokset lasten ja nuorten tupakoinnissa ovat olleet vähäisemmät. Tämän
28907: takia valmisteltiin nuorten tupakoinnin aloittamisen ehkäisyohjelmaa useiden lasten
28908: ja nuorten kanssa tekemisissä olevien tahojen yhteistyönä. Tupakkatuotteiden
28909: myyntikiellon noudattamista selvitettiin useissa hankkeissa. Ympäristön tupakansa-
28910: vualtistuksen poistamista koskevien tupakkalain säännösten täytäntöönpanon ja
28911: valvonnan yhdenmukaistamiseksi valmisteltiin opas "Vuosi uutta tupakkalakia",
28912: joka jaettiin työsuojelutarkastajille, työsuojeluorganisaatioiden jäsenille ja kunnalli-
28913: sille terveystarkastajille.
28914: Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti yhdessä EU:n komission ja EU-syöpäohjelman
28915: asiantuntijaryhmän kanssa Helsingissä kokouksen EU:n tupakoinninvähentämispoli-
28916: tiikan kehittämiseksi. Kokouksen ehdotukset loivat pohjaa terveysneuvoston
28917: tupakkapäätöslauselmalle ja komission tupakkapoliittiselle suunnitelmalle. Osana
28918: lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamisen ehkäisyä sovittiin EU:n syöpäohjelman
28919: lasten ja nuorten tupakoinnin vähentämisverkoston koordinaatiotehtävien hoito
28920: Suomelle.
28921: Vuonna 1993 käynnistettyä valtakunnallista koti- ja vapaa-ajan tapaturmien
28922: ehkäisykampanjaa jatkettiin yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa. Samoin
28923: jatkettiin vuonna 1995 opetusministeriön kanssa yhteistyössä käynnistettyä viisivuo-
28924: tista Kunnossa kaiken ikää -terveysliikuntaohjelmaa, johon liittyviä tuettuja
28925: paikallistason terveysliikuntahankkeita oli käynnissä vuoden 1996 lopussa lähes
28926: 250. Valtakunnallisen itsemurhien ehkäisyprojektin toteutusvaihe saatettiin loppuun
28927: ja aloitettiin projektin toiminnallinen arviointi. Valtakunnallisen Astmaohjelma
28928:  1994-2004:n toteuttamisen tukemista ja seuraamista varten sosiaali- ja terveysminis-
28929: teriö asetti työryhmän, jokajärjesti ohjelman ensimmäisen valtakunnallisen seuran-
28930: tatilaisuuden syksyllä 1996.
28931: Tartuntatautien ilmoitus- ja rekisterimenettelyn laatua arvioitiin, ja käynnistettiin
28932: valmistelu toimenpiteisiin menettelyn parantamiseksi. Yhteistyötä lähialueiden
28933: kanssa tartuntatautien torjunnassa lisättiin.
28934: 512                        Sosiaali- ja terveysministeriö
28935: 
28936: Terveyden edistämisen ja ehkäisevän terveyspolitiikan osaamisen vahvistamiseksi
28937: järjestettiin kymmenkunta valtakunnallista koulutustilaisuutta keskeisistä ajankohtai-
28938: sista aiheista eri tahojen kanssa yhteistyössä. Tupakkalain mukaisella määrärahalla
28939: tuettiin kertomusvuonna noin 150 terveyspoliittisesti tärkeää terveyden edistä-
28940: mishanketta.
28941: EU :ssa osallistuttiin aktiivisesti neuvoston terveyspoliittisen päätöksenteon valmis-
28942: teluun ja komission työryhmien työskentelyyn kansanterveysohjelmien toteuttami-
28943: seksi.
28944: 
28945: 4.2. Ehkäisevä sosiaalipolitiikka
28946: Ehkäisevän sosiaalipolitiikan kuntaprojekti 17 kunnassa päättyy vuoden 1996
28947: loppuun. Päättymiseen mennessä kunnat ovat laatineet ehkäisevän kuntapolitiikan
28948: kuntakohtaisen toimenpideohjelman. Projektin tutkimukset valmistuvat vuoden
28949: 1997 alussa. Projektin Johto ja jatkotoimet on siirretty Stakesille, jonka kanssa on
28950: tulosopimuksella sovittu, että projektin kokemuksia levitetään kaikkiin kuntiin
28951: koulutuksella ja kehittämistyöllä. Ehkäisevän sosiaalipolitiikan valtakunnallisen
28952: toimenpideohjelman ja ehkäisevän sosiaalipolitiikan kehittämiseksi on suunniteltu
28953: annettavaksi valtioneuvoston periaatepäätös. Päätöksen valmistelu on siirretty
28954: vuoden 1997 puolelle. Ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain perusteella on
28955: tarkoitus antaa ohjeet sosiaalisten vaikutusten arvioinnista.
28956: Vuoden 1996lopulla on valmisteltu ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan strate-
28957: gia-asiakirjaa. Kyseisellä asiakirjalla halutaan mm. täsmentää ehkäisevän politiikan
28958: asemaa ja merkitystä sosiaalipolitiikassa ja suunnata ehkäisevän politiikan toimenpi-
28959: teitä vaikuttavuuden kannalta paremmin.
28960: 4.3. Ympäristöterveydenhuolto
28961: Terveydensuojelulakia (763/94) muutettiin (777/96) kunnallisten viranomaisten
28962: päätöksentekoa koskevien menettelytapojen ja delegoinnin osalta sekä talousvettä
28963: ja elintarvikehygieniaa koskevien säännösten osalta.
28964: Sosiaali- ja terveysministeriö antoi päätöksellään 10.12.1996 (1027/96) uuden
28965: vaarallisten aineiden luettelon, joka sisältää noin 2 500 vaarallisen aineen luokituk-
28966: sen ja merkinnät.
28967: 
28968: 4.4. Säteily
28969: Hallitus antoi 25.10.1996 esityksen eduskunnalle laiksi säteilylain 72 §:n kumoami-
28970: sesta (HE 209/96). Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi säteilylain 72 §, jossa on
28971: valtuus asetuksella säätää sairaalassa ja terveyskeskuksessa työskentelevien henki-
28972: löiden vuosilomasta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta
28973: 1998. Tästä syystä voimassa olevan määräaikaisen sairaaloissa ja
28974: terveyskeskuksissa säteilyn käyttötehtävissä työskentelevien henkilöiden vuosilo-
28975: masta annetun asetuksen voimassaoloaikaajatkettiin 31 päivään maaliskuuta 1998.
28976: 
28977: 4.5. Työterveyshuolto
28978: Työelämän ja tuotantoelämän rakenteellista muutosta tukevat työterveyshuollon
28979: kokeilut, joissa on mukana 52 työterveyshuoltoyksikköä, jatkuvat vuoteen 1998
28980: saakka. Kokeilujen avulla seurataan vuonna 1995 alusta voimaan tulleen työter-
28981: veyshuollon korvausuudistuksen vaikutuksia työterveyshuoltopalvelujen toteutumi-
28982: seen sekä kehitetään runsaasti terveysriskejä sisältävien pientyöpaikkojen ja
28983: yrittäjien työterveyshuoltoa.
28984:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        513
28985: 
28986: Maaliskuussa 1996 järjestettiin valtakunnallinen työkykyä ylläpitävää toimintaa
28987: koskeva seminaari, jossa esiteltiin käytännössä toteutettuja tyky-malleja. Lisäksi
28988: osallistuttiin Työeläkelaitosten liiton "Huomisen työkyky" koulutusprojektin
28989: suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan.
28990: Vuoden 1996lopussa valmistui Työterveyshuollon valtakunnalliset kehittämislinjat
28991: -asiakirjan seurantaraportti, jonka pohjalta asiakirja uudistetaan vuonna 1997.
28992: 4.6. Alkoholi, päihdeasiat ja raittiustyö
28993: Suomen alkoholilainsäädäntö uudistettiin kokonaisuudessaan vuoden 1995 alusta
28994: lukien. Säädöstöä täydennettiin vuoden 1995 aikana lähinnä sosiaali- ja terveysmi-
28995: nisteriön päätöksillä. Työtä jatkettiin myös kertomusvuonna antamalla sosiaali- ja
28996: terveysministeriön ohjeet alkoholijuomien anniskeluluvan myöntämisedellytysten
28997: soveltamisesta ja lupaharkinnan käyttämisestä (25.1.1996), muuttamalla sosiaali-
28998: ja terveysministeriön päätöstä sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen
28999: maksullisista suoritteista (146 ja 766/1996) sekä muuttamalla sosiaali- ja terveys-
29000: ministeriön päätöstä väkevien alkoholijuomien mainonnasta (72811996).
29001: Kertomusvuoden aikana alkoholilain (1477/94) 10 §:ää muutettiin siten, että asetuk-
29002: sella voidaan rajoittaa Euroopan talousalueen ulkopuolelta saapuvien henkilöiden
29003: oikeutta tuoda maahan omaa tarvetta varten alkoholijuomia (28711995). Tämän
29004: valtuutuksen nojalla annetulla asetuksella alkoholijuomista ja väkiviinasta annetun
29005: asetuksen muuttamisesta (288/1996) rajoitettiin Euroopan talousalueen ulkopuolelta
29006: tuotavien alkoholijuomien tuomista omaan käyttöön. Jos henkilö asuu pysyvästi
29007: Suomessa, hänen täytyy olla matkalla vähintään 20 tuntia voidakseen tuoda
29008: alkoholijuomia omaan käyttöön. Euroopan talousalueen ulkopuolella asuvan
29009: henkilön matkan Suomeen tulee kestää vähintään 3 vuorokautta, jotta hän voisi
29010: tuoda omaa käyttöä varten alkoholijuomia Suomeen. Nämä määräykset tulivat
29011: voimaan 1.5.1996.
29012: Samoin 1.5.1996 tuli voimaan alkoholilain muutos (1281/1995), jolla alkoholiyh-
29013: tiön harjoittama alkoholitutkimus, alkoholiolojen käytön seuranta sekä alkoholin
29014: käytöstä aiheutuvia haittoja koskeva tiedotus, valistus ja muu terveyskasvatus
29015: siirtyivät Alkosta sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskukselle,
29016: kansanterveyslaitokselle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuk-
29017: selle.
29018: Kertomusvuonna annetulla asetuksella alkoholijuomien vähittäismyynnistä lähettä-
29019: mällä niitä tilaajalle tai ostajalle (68011996) mahdollistettiin se, että alkoholiyhtiö
29020: voi lähettää alkoholijuomia niin sanottujen luovutuspaikkojen kautta. Tuotevalvon-
29021: takeskuksen myöntämän luvan nojalla alkoholiyhtiö voi perustaa jonkin liikkeen
29022: yhteyteen luovutuspaikan, joka välittää asiakkaiden tilaukset alkoholiyhtiön
29023: myymälään ja sieltä tulleet alkoholijuomat edelleen asiakkaalle.
29024: Hallitus käsitteli iltakoulussaan 27.3.1996 laajasti alkoholipoliittisia kysymyksiä.
29025: Kannanottonaan hallitus totesi muun muassa, että suomalaisen alkoholipolitiikan
29026: tulee jatkossakin perustua alkoholista aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten
29027: haittojen ehkäisemiseen. Hallitus totesi edelleen, että tehokas keino alkoholihait-
29028: tojen ehkäisyssä on nykyisen vähittäismyyntijärjestelmän säilyttäminen ja sen
29029: sosiaali- ja terveyspoliittisten tehtävien korostaminen. Hallituksen mukaan sosiaali-
29030: ja terveyspoliittisesti on perusteltua säilyttää nykyinen alkoholijuomien vähittäis-
29031: myyntimonopoli.
29032: Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 2.5.1996 päihde- ja raittiusasiain neuvottelukun-
29033: nan tehtäväksi ryhtyä valmistelemaan laatimansa kansallisen alkoholiohjelmaesi-
29034: 17 370147
29035: 514                        Sosiaali- ja terveysministeriö
29036: 
29037: tyksen (sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 1995:28) perusteella ehdotukset
29038: tämän ohjelman toimeenpanemiseksi. Työssään neuvottelukunnan tulee erityisesti
29039: ottaa huomioon edellä mainitussa ohjelmaesityksessä määritellyt painopistealueet,
29040: kuten vastuullisen kansalaisnäkökulman kehittäminen korostamalla yksilön oman
29041: elämän hallinnan taitoja sekä kansalaisen, kuluttajan ja paikallisen päätöksentekijän
29042: vastuuta alkoholiasioita koskevissa valinnoissa.
29043: Ehkäisevän päihdetyön painopistealueena oli nuorten päihteiden käytön ehkäisy.
29044: Sosiaali- ja terveysministeriö tuki lääninhallitusten, kuntien ja järjestöjen toteutta-
29045: mia nuorten päihteiden käytön ehkäisyhankkeita. Vuoden 1996 aikana kerättiin
29046: tietoja kunnissa käynnissä olevista nuorten päihteiden käytön ehkäisyhankkeista.
29047: Kerätyistä tiedoista laaditaan yhteenveto vuoden 1997 alussa. Lääninhallitukset
29048: laativat selvityksen lääneissä vuosina 1993-1996 toteutetusta nuorten päihteiden
29049: käytön ehkäisyn tehostamisohjelmasta. Yhteistyössä lääninhallitusten kanssa
29050: järjestettiin useita nuorten huumausaineiden käytön ehkäisyä koskevia koulutustilai-
29051: suuksia nuorten parissa toimiville ammattityöntekijöille. Koulujen kautta jaettiin
29052: kaikille 11-12-vuotiaiden lasten vanhemmille nuorten päihteiden käyttöä koskeva
29053: esite.
29054: 
29055: 
29056: 5. Naisten ja miesten välinen tasa-arvo
29057: Kertomusvuonna EU :n neuvosto hyväksyi 2.12.1996 suosituksen naisten ja miesten
29058: tasapuolisesta osallistumisesta päätöksentekoon. Komissio antoi kertomusvuonna
29059: neuvostolle kaksi direktiiviehdotusta: ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin
29060: 76/207/ETY muuttamiseksi (KOM/96) 93lopull.) ja ehdotus neuvoston direktiiviksi
29061: todistustaakasta sukupuoleen perustuvissa syrjintätapauksissa. Suomi osallistui
29062: molempien ehdotusten käsittelyyn.
29063: Suomi osallistui kertomusvuonna Euroopan komission tuella EU :n kolmannen tasa-
29064: arvon toimintaohjelman (1991 - 1995) toteuttamiseen EU:n tasa-arvolainsäädäntöä
29065: ja tasa-arvopolitiikkaa koskevan tiedotuskampanjan muodossa. Ohjelman toteutta-
29066: miseksi laadittiin kansallinen suunnitelma, johon sisältyi kaksi samapalkkaseminaa-
29067: ria (yksi tuomioistuintuomareille ja yksi työmarkkinaosapuolille) sekä positiivisia
29068: erityistoimenpiteitä koskeva seminaari. Naisjärjestöille jaettiin hakemusten perus-
29069: teella 200 000 markkaa EU:n tasa-arvopolitiikasta ja -lainsäädännöstä tiedottami-
29070: seen.
29071: Kertomusvuonna aloitettiin naisten ja miesten tasa-arvoisia mahdollisuuksia
29072: koskevan keskipitkän toimintaohjelman (1996 - 2000) toteuttaminen. Suomi
29073: osallistui kertomusvuonna ohjelman toteuttamiseksi asetetun hallintokomitean
29074: työskentelyyn. Lisäksi Suomi osallistui komission tasa-arvoasioiden neuvoa-
29075: antavan komitean työskentelyyn.
29076: Kertomusvuoden aikana valmisteltiin Suomen hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa, joka
29077: on tarkoitus hyväksyä vuoden 1997 alussa.
29078: 
29079: 
29080: 6. Suunnittelu- ja kehittämistoiminta
29081: Kansantalouden ongelmat, korkealla pysynyt työttömyys sekä valtiontalouden
29082: rahoituksen epätasapaino heijastuivat kertomusvuonna edelleen sosiaaliturvan
29083: kehittämislinjauksiin. Näiden ongelmien voittamiseksi ministeriö on valmistellut ja
29084: toimeenpannut hallitusohjelman ja sen lisäpöytäkirjan edellyttämiä toimenpiteitä.
29085: Erityisesti ministeriö on jatkanut toimeentuloturvaa sekä sosiaali- ja terveyspalvelu-
29086:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                        515
29087: 
29088: ja koskevien säästöjen toteutumista. Yksivuotisiin budjettilakeihin pohjaavia
29089: rahoitusjärjestelyjä on jatkettu ja niiden kokonaisvaikutus on vuonna 1996 10,3
29090: mrd mk. Ministeriö on toteuttanut osuutensa säästöpäätösten toimeenpanosta. Vain
29091: maatalouden lomituspalvelujen säästöjen toteutumisessa on jonkin asteista viivettä.
29092: Ministeriö on jatkanut vuoden aikana sosiaaliturvan eri kehittämisvaihtoehtoja
29093: koskevaa strategista suunnittelua siten, että kertomusvuonna on valmisteltu useita
29094: strategian osa-alueita koskevia asiakirjoja sekä katsauksia. Vuoden 1996 aikana
29095: sosiaali- ja terveysministeriössä valmistui sosiaaliturvan selonteko, jonka valtioneu-
29096: vosto antoi eduskunnalle marraskuun alussa. Selontekoasiakirjassa kuvataan
29097: lyhyesti sosiaaliturvan kehittymisen päälinjauksia, 1990-luvulla suoritettujen
29098: leikkausten päävaikutuksia sekä esitetään näkemys lähivuosien sosiaaliturvan
29099: kehittämislinjauksista. Erityisesti selonteossa painotetaan sosiaaliturvan merkitystä
29100: kansantaloudessa, tulevaisuuden haasteita sekä toimenpiteitä, joilla sosiaalimenojen
29101: osuutta kansantaloudessa voidaan hallitusti alentaa.
29102: Edellä mainittuun selontekoon liittyen ministeriö valmisteli erillisiä selvityksiä,
29103: joista julkaistiin useita raportteja: Sosiaaliturvan suunta -raportti, Toimeentuloturva-
29104: katsaus, Sosiaaliturvan selonteon yhteenvetoraportti sekä Valtionosuusselonteon
29105: raportti. Näissä raporteissa on käyty yksityiskohtaisemmin lävitse sosiaaliturvan
29106: kehitys viimeisen kymmenen vuoden ajalta sekä esitetty erilaisia kehittämislinjauk-
29107: sia.
29108: Vuoden 1996 aikana on edelleen kehitetty hallinnonalan tulosohjausta. Hallin-
29109: nonalalla pidettiin keväällä 1996 kaikkien virastojen ja laitosten kanssa tulosneuvot-
29110: telut ja kirjattiin tulossopimukset Tulossopimukset julkaistiin yhtenäisenä asiakirja-
29111: na. Tavoitteena kehittämistyössä on ollut tarkentaa organisaatiokohtaisia tavoitteita,
29112: tilivelvollisuutta sekä varmistaa yhtenäinen ohjauskäytäntö hallinnonalalla. Erityise-
29113: nä vaatimuksena on ollut uudistaa tulosohjausjärjestelmä siten, että laitoskohtaisesta
29114: tulosarvioinnista muodostuu keskeinen tapahtuma. Tätä varten vuoden aikana
29115: virastojen ja laitosten kanssa yhteistyössä on valmisteltu seuraavalle ohjauskierrok-
29116: selle uusi tulosohjausjärjestelmä, jossa selkeästi tulosarviointi erotetaan omaksi ta-
29117: pahtumaksi keväällä 1997 ja varsinainen tulossopimusneuvottelu käydään budjetin
29118: eduskunnalle antamisen jälkeen syyskuussa 1997. Tähän kehittämistyöhön on
29119: liittynyt läheisesti hallinnonalan konsernin johtoryhmätyö sekä virastojen ja
29120: laitosten tulosohjauspäivä, joka järjestettiin marraskuussa.
29121: Ministeriön johtamisjärjestelmää kehitettiin parantamalla päätöksenteon valmistelua,
29122: uudistamalla työkäytäntöjä sekä toteuttamalla laadunvarmistusprojekti tulosmat-
29123: riisitekniikkaa hyväksikäyttäen. Taustana tälle kehittämistyölle oli muun muassa
29124: tyytyväisyysbarometri, joka toteutettiin helmikuussa ja jolta pohjalta tuli keskeisiä
29125: kehittämistavoitteita sekä tulosmatriisiin että toimintasuunnitelmaan vuodelle 1996.
29126: Tulosmatriisin toteuttamiseen liittyi laajajohtoryhmätyöskentely sekä osastokohtai-
29127: nen tulosmattiisien laadinta ja siihen liittyvä seminaarityöskentely.
29128: Ministeriönjohtamisjärjestelmää uudistettiin myös parantamalla toiminnan suunnit-
29129: telua sekä sitä tukevaa määräaikaisseurantaa. Toimintasuunnitelman sisältöä ja
29130: tavoiteasettelua tarkistettiin. Vuodelle 1997 valmisteltiin edelleen uudistettu
29131: toimintasuunnitelman rakenne ja sisältö.
29132: Vuonna 1996 laadittiin toisen kerran ministeriön toimintakertomus, jossa kiinnitet-
29133: tiin erityistä huomiota tulostavoitteiden arviointiin sekä henkilöstön kehittämiseen
29134: liittyvien tavoitteiden toteutumiseen. Ministeriössä toteutettiin sisäinen tarkastus,
29135: josta laadittiin erillinen tarkastussuunnitelma sekä tarkastuskertomus. Erityinen
29136: huomio sisäisessä tarkastuksessa on kiinnitetty koko hallinnonalan tarkastustoimin-
29137: nan valmiuteen sekä valtiontalouden tarkastusviraston esittämiin huomautuksiin.
29138: 516                        Sosiaali- ja terveysministeriö
29139: 
29140: Ministeriössä on toteutettu vuoden 1996 aikana taloushallintojärjestelmän koko-
29141: naisvaltainen uudistamistyö, joka on toteutunut laaditun aikataulun mukaisesti siten,
29142: että vuoden 1996 tilinpäätös voidaan tehdä uudella järjestelmällä.
29143: Vuoden 1996 lopulla järjestettiin hallinnonalan tutkimuslaitosten kolmas yhteinen
29144: neuvottelupäivä, jossa käsiteltiin sosiaaliturvan tutkimus- ja kehittämistoiminnan
29145: neuvottelukunnan valmisteleroaa ensimmäistä koko hallinnonalaa koskevaa tutki-
29146: muspoliittista ohjelmaa sekä käynnistettiin tutkimusohjelman evaluoinnin valmiste-
29147: lu.
29148: Kannustin- ja tuloloukkujen purkaminen on noussut keskeiseksi sosiaaliturvan
29149: kehittämislinjaksi.
29150: Ministeriön tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitetulla määrärahalla on tuotettu
29151: lisäksi mm. EU :n sosiaalisen ulottuvuuden ja pohjoismaisen hyvinvointimallin sekä
29152: työttömyyden ja syrjäytymisen eri ulottuvuuksia ja vaikutuksia käsitteleviä selvityk-
29153: siä sekä päätöksenteon taustapapereita. Palvelurakenteen kehittämisprojekteja on
29154: toteutettu aikaisemman mukaisesti painottaen erityisesti mielenterveyspalvelujen
29155: kehittämistä. Ehkäisevän sosiaalipolitiikan osalta on saatu päätökseen laaja paikal-
29156: listason kehittämisohjelma.
29157: Sosiaaliturvan kehittämisen kannustinnäkökulmasta on pyritty ottamaan huomioon
29158: myös vanhuus- ja vammaispolitiikassa. Sosiaaliturvajärjestelmiä on kehitetty
29159: kannustamaan ikääntyneiden työntekijöiden työssäjatkamista sekä työ- ja toiminta-
29160: kyvyn ylläpitämistä ja kuntoutusta. Vuoden 1996 alussa eläkelainsäädännössä tuli
29161: voimaan tätä edistäviä uudistuksia kuten esim. määräaikaisen työkyvyttömyyseläk-
29162: keen muuttaminen kuntoutustueksi.
29163: Vuonna 1996 valmisteltiin eduskunnalle selvitys lasten kotihoidon tuen säästöjen
29164: julkistaloudellisista ja perheisiin kohdistuvista vaikutuksista.
29165: Sosiaaliturvan rahoitukseen liittyvää selvitystyötä on tehty erityisesti työnantajan
29166: sosiaaliturvamaksujen progressiivisesta, tulojen mukaan tapahtuvasta porrastuksesta.
29167: Sosiaali- ja terveysministeriö kutsui selvitysmiehen, jonka tehtävänä on selvittää
29168: mahdollisuuksia uudistaa työsuhde- ja palkkarekisteritiedot niin, että ne mahdollis-
29169: tavat työnantajamaksujen määrääntymisperusteiden uudistamisen työllisyyttä
29170: tukevasti.
29171: Sosiaaliturvan kohdentumista ja sen tulovaikutuksia koskevaa seurantaa on jatkettu
29172: kuluneen vuoden aikana. Tulonjaossa ja eri väestöryhmien tulokehityksessä 1990-
29173: luvun alkupuolella tapahtuneita muutoksia kuvattiin julkaistussa Toimeentuloturva-
29174: katsaus 1996 yhteydessä. Mikrosimulaatiomallien käyttöä säästöpäätösten ja muiden
29175: keskeisten säädösmuutosten kohdentumisvaikutusten selvittämiseksi kehitettiin
29176: edelleen.
29177: Sosiaali- ja terveysjohdon koulutusohjelmat käynnistettiin yhteistyössä yliopistojen
29178: kanssa sosiaali- ja terveysjohtamisen täydennyskoulutustyöryhmän muistion
29179: suuntaviivojen mukaisesti. Koulutusohjelmissa on tällä hetkellä mukana kahdeksan
29180: yliopistoa sekä lukuisa joukko muita koulutusta antavia yksikköjä.
29181: Sosiaali- ja terveysministeriö on osallistunut EU:n rakennerahastojen tutkimus- ja
29182: kehittämistoiminnan hallinnointiin ja koordinointiin. Rakennerahastoista keskeisiä
29183: ovat sosiaalirahasto (ESR) ja aluekehitysrahasto (EARK), joiden keskeinen tavoite
29184: on työllisyyden parantaminen. Rakennerahastojen kautta sosiaali- ja terveysministe-
29185: riö on pyrkinyt tukemaan sellaisia hankkeita, jotka tukevat paitsi kansallista
29186: toimintapolitiikkaa ovat myös laajemmin eurooppalaiselta kannalta kiinnostavia,
29187:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                      517
29188: 
29189: pohjoismaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa edustavia esimerkkejä kuten työ- ja
29190: perhe-elämän yhteensovittaminen, syrjäytyneiden integroiminen yhteiskuntaan ja
29191: työmarkkinoille sekä uusien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamistapojen kehittä-
29192: minen.
29193: Sosiaali- ja terveysministeriö on osallistunut OECD:n sosiaalipoliittiseen toimin-
29194: taan. Vuoden 1996 alussa valmistui neljää maata (Australia, Iso-Britannia, Ruotsi
29195: ja Suomi) koskeva selvitys, joka käsiteltiin työllisyys- ja sosiaaliasiain komiteassa
29196: lokakuussa. Raportti on ilmestynyt OECD:n julkaisuna.
29197: NOSOSKO (Pohjoismainen sosiaalitilastokomitea) ja NOMESKO (Pohjoismainen
29198: lääketieteellinen tilastokomitea) jatkoivat toimintaansa vuonna 1996. Molemmat
29199: toimivat pohjoismaisen ministerineuvoston alaisina pysyvinä komiteoina ja tuottivat
29200: ja koordinoivat alan tilastotuotantoa.
29201: 
29202: 
29203: 7. Komiteat ja työryhmät
29204: Luettelo eräistä toimikunnista ja työryhmistä, jotka ovat kertomusvuoden aikana
29205: aloittaneet toimintansa tai luovuttaneet mietintönsä tai muistionsa.
29206: Toimikunnat:
29207: Naisjärjestötoimikunta
29208: Asetettu 6.4.1995. Määräaika 31.5 .1996.
29209: Mietintö (1996:13) on luovutettu 5.9.1996.
29210: Tehtävä: Selvittää naisjärjestöjen asemaa, rahoitusta ja osallistumista kansainväli-
29211: seen yhteistyöhön sekä naisten äänioikeuden 90. merkkivuoden viettoa.
29212: Suomen vanhuspoliittinen tavoite- ja strategiatoimikunta
29213: Asetettu 17.2.1993. Määräaika 31.12.1995.
29214: Mietintö 1996: 1 on luovutettu 16.2.1996.
29215: Tehtävä: Laatia Suomen vanhuspoliittinen tavoite- ja strategiasuunnitelma vuoteen
29216: 2001 jne.
29217: Huumausainepoliittinen toimikunta
29218: Asetettu 28.2.1996. Määräaika 28.2.1997.
29219: Tehtävä: Laatia ehdotus kansalliseksi huumausaineohjelmaksi.
29220: Täydet poliittiset oikeudet naisille ja miehille 90 vuotta -toimikunta
29221: Asetettu 28.2.1996. Määräaika 31.12.1996.
29222: Tehtävä: Muun muassa koordinoida yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 90. juhla-
29223: vuoden viettämistä yhteistyössä eduskunnan, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten
29224: kanssa.
29225: Työryhmät:
29226: Liikenne- ja tapaturmapotilaiden kustannusten kohdentamistyöryhmä
29227: Asetettu 28.12.1994. Määräaika 31.12.1995.
29228: Muistio 1995:22 on luovutettu 18.1.1996.
29229: Tehtävä: Aikaisempien selvitysten pohjalta tehdä selvitykset toimenpiteistä, joiden
29230: avulla lakisääteisessä liikenne- ja tapaturmavakuutuksessa syntyneissä vahingoissa
29231: niinsanottu täyskustannusvastaavuus myös julkiselle terveydenhuoliolle aiheutuvien
29232: kustannusten osalta voitaisiin toteuttaa laskumenettelyä käyttäen jne.
29233: Toimeentulotuen, opintotuen ja työmarkkinatuen yhteensovitustyöryhmä
29234: Asetettu 16.11.1995. Määräaika 15.12.1995.
29235: Muistio 1995:24 on luovutettu 25.1.1996.
29236: 518                       Sosiaali- ja terveysministeriö
29237: 
29238: Tehtävä: Tehdä ehdotus toimeentulotuen, opintotuen ja työmarkkinatuen yhteenso-
29239: vittamiseksi siten, että niistä muodostuu nykyistä johdonmukaisempi vähimmäistur-
29240: va.
29241: 
29242: Säteilylomatyöryhmä -95
29243: Asetettu 17.5.1995. Määräaika 29.2.1996.
29244: Muistio 1996:1 on luovutettu 29.4.1996.
29245: Tehtävä: Tehdä selvitys siitä, miten sairaalassa tai terveyskeskuksessa työskentele-
29246: vien säteilylomaan oikeutettujen lukumäärä on muuttunut vuosina 1991-1994 sekä
29247: - selvittää voidaanko ja millä edellytyksillä säteilyloman myöntäminen siirtää
29248: työmarkkinaosapuolten kesken neuvoteltavaksi ja tehdä tarvittavat ehdotukset.
29249: Sosiaalihuollon erityisosaamista selvittävä työryhmä
29250: Asetettu 18.12.1995. Määräaika 28.2.1997.
29251: Väliraportti 1996:2 on luovutettu 3.6.1996.
29252: Tehtävä: Selvittää, miten sosiaalihuollon suuria kustannuksia voitaisiin tasata
29253: kuntien kesken ja miltä osin on tarpeen luoda edellytyksiä ylikunnalliseen toimin-
29254: nalliseen yhteistyöhön.
29255: Yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuusjärjestelmän kehittäminen
29256: Asetettu 27.11.1995. Määräaika 15.3.1996.
29257: Muistio 1996:3 on luovutettu 27.3.1996.
29258: Tehtävä: Selvitysmies valmistelemaan ehdotus lääkäreiden koulutustoimintaa ja
29259: terveydenhuollon tieteellistä tutkimustoimintaa koskevan korvausjärjestelmän
29260: uudistamisesta yhteistyössä asianomaisten tahojen kanssa jne.
29261: Kohti sopimusaikaa ja yhteistyötä
29262: Uudenmaan erikoissairaanhoidon selvitystehtävä
29263: Asetettu 17.11.1995. Määräaika 31.1.1996.
29264: Muistio 1996:4 on luovutettu 3.6.1996.
29265: Tehtävä: Selvitysmies selvittämään, millaisia tuloksia 31.8.1994 päivätyssä ULH:n
29266: erikoissairaanhoidon toimenpideohjelmassa tehtyjen ehdotusten toiminnallisessa,
29267: taloudellisessa ja hallinnollisessa jatkovalmistelussa on saavutettu jne.
29268: Sairaanhoidon korvaaminen kunnille ja kuntien välillä kansainvälisissä ja eräissä
29269: muissa tilanteissa
29270: Asetettu 8.9.1995. Määräaika 31.3.1996.
29271: Muistio 1996:7 on luovutettu 31.3.1996.
29272: Tehtävä: Selvittää, miten kunnille voidaan ohjata ne suoritukset, jotka ETA-maissa
29273: ja maista, jonka kanssa Suomi on tehnyt sosiaaliturva- ja tai sairaanhoitosopimuk-
29274: sen, maksetaan Kansaneläkelaitokselle korvauksena näiden maiden sosiaaliturvajär-
29275: jestelmän piiriin kuuluneiden henkilöiden täällä saamasta sairaanhoidosta ja tehdä
29276: tarvittavat ehdotukset.
29277: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusuudistuksen vaikutusten selvittäminen
29278: Asetettu 12.1.1995. Määräaika 31.1.1996.
29279: Muistio 1996:8 on luovutettu 3.6.1996.
29280: Tehtävä: Valmistella eduskunnalle annettava selonteko.
29281: Vakuutusturvan takuujärjestelmätyöryhmä
29282: Asetettu 22.6.1994. Määräaika 31.3.1996.
29283: Muistio 1996:9 on luovutettu 2.5.1996.
29284: Tehtävä: Muun muassa valmistella ehdotus lakisääteisen tai vaikutuksiltaan siihen
29285: rinnastettavan takuujärjestelmän toteuttamisesta liikennevakuutuksessa, potilasva-
29286: kuutuksessa ja lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa.
29287:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      519
29288: 
29289: Barbertyöryhmä
29290: Asetettu 19.1.1996. Määräaika 30.4.1996.
29291: Muistio 1996:12 on luovutettu 14.6.1996.
29292: Tehtävä: Valmistella valtioneuvoston kirjelmä eduskunnan informoimiseksi
29293: ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun
29294: periaatteiden toteuttamiseksi ammatillisissa sosiaaliturvajärjestelmissä annetun
29295: direktiivin 86/378/ETY muuttamisesta ym.
29296: Aikuisväestön hammashuoltotyöryhmä
29297: Asetettu 6.2.1996. Määräaika 31.5.1996.
29298: Muistio 1996:13 on luovutettu 10.6.1996.
29299: Tehtävä: Tehdä ehdotus aikuisväestön hammashuollon järjestämisestä, sitä koske-
29300: vasta korvaus- ja maksujärjestelmästä sekä uudistuksen toteuttamisaikataulusta.
29301: Valtion mielisairaalatyöryhmä
29302: Asetettu 6.3.1995. Määräaika 30.5.1996.
29303: Muistio 1996:14 on luovutettu 14.6.1996.
29304: Tehtävä: Selvittää, voidaanko kuntien osallistumista terveydenhuollon oikeusturva-
29305: keskuksen oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnan toimintaan ja valtion mie-
29306: lisairaaloiden hallintoon lisätä.
29307: Työeläkevakuutusyhtiölainsäädännön kehittämistä koskeva selvitystehtävä.
29308: Asetettu 8.9.1995. Määräaika 31.5.1996.
29309: Muistio 1996:15 on luovutettu 5.7.1996.
29310: Tehtävä: Selvitysmies, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen muo-
29311: toon laadittu ehdotus laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä tai muuten tarpeellisiksi
29312: nähtävistä työeläkeyhtiöiden asemaa koskevan lainsäädännön muutoksista.
29313: Veteraaniprojekti -97.
29314: Asetettu 25.10.1995. Määräaika 15.9.1996.
29315: Muistio 1996:17 on luovutettu 26.9 .1996.
29316: Tehtävä: Laatia veteraanijärjestöjen esittämien aloitteiden pohjalta vuonna 1997
29317: vietettävän maamme itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuoden hankkeisiin liitettäväksi
29318: ehdotukset.
29319: Tules-työryhmä (Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Suomessa)
29320: Asetettu 4.10.1995. Määräaika 30.6.1996.
29321: Muistio 1996:18 on luovutettu 5.12.1996.
29322: Tehtävä: Selvittää tärkeimpien tuki- ja liikuntaelinten (TUKE) sairauksien ja niiden
29323: aiheuttaman toiminnanvajavuuden esiintyminen Suomessa sekä esiintymiseen
29324: vaikuttavat tekijät jne.
29325: Mielenterveyspalvelujen tilaa Suomessa koskeva selvitystehtävä,
29326: Mielekäs elämä
29327: Asetettu 28.11.1995. Määräaika 29.3.1996.
29328: Muistio 1996:20 on luovutettu 29.3.1996.
29329: Tehtävä: Selvitettävä lasten ja aikuisten mielenterveyspalvelujen tilaa Suomessa ja
29330: tehdä tarpeelliset toimenpide-ehdotukset.
29331: Toimeentulotukikokeilu 1995-1996
29332: Asetettu 6.1 0.1994. Määräaika 30.4.1997.
29333: Muistio 1996:10 (2-osaraportti) muistio 1996:21 (3-osaraportti)
29334: Tehtävä: Työttömien vähimmäistoimeentuloturvaa koskevaa kokeilua varten
29335: asetettu johtoryhmä.
29336: Työnantajamaksujen maksutyöryhmä
29337: 520                        Sosiaali- ja terveysministeriö
29338: 
29339: Asetettu 23.1.1996. Määräaika 30.11.1996.
29340: Tehtävä: Selvittää, kuinka voidaan yksinkertaistaa työnantajan pakollisten sosiaali-
29341: vakuutusmaksujen keräämiseen liittyviä maksu- ja muita menettelyjä.
29342: Eläkekassojen vakavaraisuustyöryhmä
29343: Asetettu 7.3.1996. Määräaika 30.5.1997.
29344: Tehtävä: Kartoittaa ne erityiset asiat, jotka on otettava huomioon valmisteltaessa
29345: lainsäädäntöä
29346: 1) eläkekassojen toimintapääomaa ja muita vakavaraisuusvaatimuksia koskeviksi
29347: säännöksiksi sekä
29348: 2) eläkekassojen liiketuloksen perusteella määräytyvän vastuun käsittelystä vakuu-
29349: tusmaksuvastuuna.
29350: V ammaistyöryhmä 1996
29351: Asetettu 28.3.1996. Määräaika 28.2.1997.
29352: Tehtävä: Selvittää muun muassa vammaisten yrittäjien arvonlisäverotukseen sekä
29353: vammaisten henkilöiden autoveroon ja mahdollisesti muuhun verotukseen liittyvät
29354: uudistusehdotukset siten, että valitut ratkaisut tukevat vammaisten henkilöiden työ-
29355: ja toimintakykyä.
29356: Ruotsinkielisen koulukotitoiminnan kehittämistyöryhmä
29357: Asetettu 10.4.1996. Määräaika 30.11.1996.
29358: Tehtävä: Arvioida ruotsinkielisten koulukotipalvelujen määrällistä tarvetta ym. ja
29359: laatia suunnitelma valtion ruotsinkielisen koulukotitoiminnan järjestämiseksi niin,
29360: että se määrällisesti, sisällöllisesti ja alueellisesti vastaa olemassa olevaa tarvetta.
29361: Lääkekustannustyöryhmä
29362: Asetettu 10 .4.1996. Määräaika 31.5.1997.
29363: Tehtävä: Selvittää lääkkeiden hinnanmuodostuksen perusteet sekä hintojen säänte-
29364: lyn ja sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän käytössä olevat mahdollisuudet
29365: lääkekustannusten hillitsemiseen niin, että samalla turvataan väestön mahdollisuudet
29366: saada tarvitsemansa lääkkeet kohtuulliseen hintaan. Selvitystyössä otetaan huomi-
29367: oon hoitokustannuksiltaan merkittävistä ja käyttötarkoitukseltaan vielä vakiintumat-
29368: tomista lääkkeistä mahdollisesti aiheutuvat erityisongelmat.
29369: Astmatyöryhmä
29370: Asetettu 7.5.1996. Määräaika 31.12.1998.
29371: Tehtävä: Seurata ja tukea Astmaohjelma 1994-2004:n toimenpiteiden ja tavoitteiden
29372: toteutumista ja tässä tarkoituksessa tukea ohjelmaan toteutettavien tahojen yhteis-
29373: työtä, kehittää valtakunnallisesti soveltuvat seurantamenetelmät tavoitteiden
29374: toteutumisen arviointia varten sekä arvioida ohjelman eri toimenpiteiden tulokselli-
29375: suutta.
29376: Sosiaalihuollon ammatinharjoittamislainsäädännön selvittämistyöryhmä
29377: Asetettu 6.6.1996. Määräaika 31.1.1997.
29378: Tehtävä: Selvittää ammatinharjoittamislainsäädännön tarve.
29379: Maatalousyrittäjien työterveyshuollon kehittämistyöryhmä
29380: Asetettu 26.6.1996. Määräaika 31.12.1996.
29381: Tehtävä: Pohtia maatalousyrittäjien työterveyshuollon kehittämistä.
29382: Työeläkevakuutusyhtiöiden lainsäädännön kehittäminen
29383: Asetettu 8.9.1995. Määräaika 31.5.1996.
29384: Muistio 1996:15 on luovutettu 28.6.1996.
29385:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                        521
29386: 
29387: Tehtävä: Selvitysmies, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen muo-
29388: toon laadittu ehdotus laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä tai muuten tarpeellisiksi
29389: nähtävistä työeläkeyhtiöiden asemaa koskevan lainsäädännön muutoksista.
29390: Veteraanikuntootuksen kehittämistä edistävä johtoryhmä
29391: Asetettu 16.9.1996. Määräaika 31.12.1999.
29392: Tehtävä: Johtaa, koordinoida ja valmistella viranomaisten, kuntien ja järjestöjen
29393: yhteistyöllä toteutettavaa valtakunnallista "Ikääntyvä veteraani ja itsenäinen
29394: selviytyminen" -projektia.
29395: Työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää, miten pääomatulojen ja omaisuuden tulisi
29396: vaikuttaa sosiaaliturvaan. Työryhmän tulee selvittää, miten sosiaalivakuutuksen
29397: tulokäsitteissä pääomatulot tulisi huomioida ja onko eläkkeissä tarvetta tarkentaa
29398: pääomatulojen vaikutusta kansaneläkkeen tasoon.
29399: Asetettu 23.9.1996. Määräaika 31.5.1997.
29400: Selvitysmies, jonka tehtävänä on selvittää mahdollisuus uudistaa työsuhde- ja
29401: palkkatulorekisteri tiedot siten, että ne mahdollistavat työnantajamaksujen määräyty-
29402: misperusteiden uudistamisen työllisyyttä tukevasti ja siten, että se edistää harmaan
29403: työn torjuntaa, etuuksien väärinkäytön valvontaa ja yksinkertaistaa hallintoa.
29404: Asetettu 24.9.1996. Määräaika 31.1.1997.
29405: Työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää henki-, eläke- ja vahinkovakuutusyhtiöiden
29406: vakavaraisuutta ja yhtiöiden valvontaa koskevien säännösten ja määräysten muutos-
29407: tarve ottaen huomioon vakuutusturvan takuujärjestelmätyöryhmän loppumuistios-
29408: saan (1996:9) tekemät ehdotukset.
29409: Asetettu 11.11.1996. Määräaika 30.9.1997.
29410: Selvitysmies, jonka tehtävänä on selvittää mahdollisuudet selkeyttää nykyistä
29411: toimeentuloturvalainsäädäntöä ottamalla samalla huomioon tehtävän kannalta
29412: riittävästi toimeentuloturvan, palvelujen ja sosiaaliturvan rahoituksen keskinäiset
29413: yhteydet sekä tehdä esityksensä, millaisilla toimenpiteillä tähän tavoitteeseen
29414: voidaan päästä.
29415: Asetettu 11.11.1996. Määräaika 30.6.1997.
29416: Työryhmä, jonka tehtävänä on arvioida lastensuojelulain mukaisten pakotteita,
29417: rajoituksia ja erityisiä rajoituksia sekä sijaishuollon aikaista yhteydenpidon rajoitta-
29418: mista koskevien säädösten muutostarpeita sekä arvioida tarvetta mahdolliseen
29419: lastensuojelulain nojalla toteutettavan suljetun hoidon järjestämisen.
29420: Asetettu 4.12.1996. Määräaika 31.3.1997.
29421:                                    Työministeriö
29422: 
29423: 
29424: 
29425: 
29426:                                 Työministeriö
29427: 
29428: 1. Yleistä
29429: Työttömyys aleni koko kertomusvuoden ajan, mutta odotettua hitaammin. Työttö-
29430: myysaste aleni vajaan prosenttiyksikön verran ollen 16,3 prosenttia vuonna 1996.
29431: Vuoden alkupuoliskolla, jolloin talouskasvu oli vaimeaa, työttömyyden vähenemi-
29432: nen perustui korostuneesti työhallinnon koulutus- ja tukitoimenpiteisiin, jotka
29433: nostettiin maksimitasolle.Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä oli vuonna
29434: 1996 kaikkiaan keskimäärin 122 500 henkilöä eli 4,9 % työvoimasta. Aktiivisten
29435: työvoimapoliittisten toimenpiteiden taso oli yhtä korkea ED-maista vain Ruotsissa.
29436: Vuoden jälkipuoliskolla talouskasvun taas nopeuduttua myös aito työmarkkinoiden
29437: kysyntä alkoi laskea työttömyyttä.
29438: Positiivisin piirre kertomusvuoden työllisyyskehityksessä oli nuorisotyöttömyyden
29439: muuta työttömyyttä nopeampi aleneminen. Toinen merkillepantava myönteinen
29440: piirre kertomusvuoden työttömyyden kehityksessä oli se, että myös pitkäaikaistyöt-
29441: tömyys saatiin viimein käännettyä laskuun ja pitkäaikaistyöttömyys on kertomus-
29442: vuoden aikana vähentynyt runsaalla 10 OOO:lla. Ongelmallinen kehityssuunta on se,
29443: että työttömyys ja sen kesto kasvaa voimakkaasti vanhemmmissa ikäryhmissä
29444: muusta työttömyydestyä poiketen. Ikääntyvien työpanoksen täysipainoista hyödyn-
29445: tämistä työelämässä on selvitetty komiteassa, joka jätti ehdotuksensa kertomusvuo-
29446: den aikana.
29447: Työllisyyden edistämisen perustana on ollut valtioneuvoston periaatepäätös Suomen
29448: työllisyysohjelmasta 1996-1999, jonka ohjelman kaikkiaan 52 toimenpiteen toteutus
29449: ajoittui pääosin vuodelle 1996. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan asettaman
29450: seurantaryhmän arvion mukaan kertomusvuoden aikana työllisyysohjelma toteutet-
29451: tiin lähes kokonaisuudessaan.
29452: Työhallinnon organisaatiossa on tapahtumassa merkittäviä vuonna 1996 valmisteltu-
29453: ja muutoksia. Työsuojelun tehtävät siirtyvät 1.4.1997 alkaen sosiaali- ja terveysmi-
29454: nisteriön hallinnonalalle, Aluehallinto 2000 -hankkeen mukaisesti perustetaan
29455: 1.9.1997 lukien työvoima- ja elinkeinokeskukset Pakolais- ja siirtolaisasiat siirtyvät
29456: 1. 3.1997 alkaen sosiaali-ja terveysministeriön hallinnonalalta työministeriön hallin-
29457: nonalalle.
29458: Kertomusvuoden aikana on toteutunut laaja työaikalain kokonaisuudistus. Työttö-
29459: myysturvauudistukseen liittyen on valmisteltu vuoden 1997 alusta voimaan tuleva
29460: työllisyyslain muutos tarkoituksena lisätä ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien
29461: oikeuksia aktiivisiin toimenpiteisiin. Nuorten työttömien aktivoimiseksi toteutettiin
29462: vuoden 1996 alusta työmarkkinatukilain muutos, jossa ammatillista koulutusta
29463: vailla olevien alle 20 -vuotiaiden työmarkkinatukioikeutta rajoitettiin. Vuoden 1997
29464: alusta rajoitukset tulevat koskemaan myös alle 25 vuotiaita.
29465:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        523
29466: 
29467: 2. Työllisyyskehitys
29468: 2.1. Taloudellinen kehitys
29469: Reaalitalouden kehitys. Kokonaistuotannon kasvu jatkui hitaana alkuvuoden
29470: läntisissä markkinatalousmaissa. Näkymät parantuivat kuitenkin vuoden loppua
29471: kohden ja tuotannon kasvu alkoi vahvistua myös Euroopassa. Kasvu nopeutui ED-
29472: alueella alkuvuoden runsaasta prosentista noin kahteen prosenttiin vuoden loppu-
29473: puoliskolla. Työttömyys pysyi kuitenkin EU-maissa keskimäärin lähes ennallaan 11
29474: prosentin tuntumassa. Vuonna 1997 EU-maiden talouksien kehittämiseen vaikuttaa
29475: pyrkimys täyttää EMU :n lähentymiskriteerit.
29476: Suomessa kokonaistuotannon kasvu jäi vuoden alkupuoliskolla vain 1 1/2 prosent-
29477: tiin. Kasvu vahvistui selvästi vuoden lopulla niin, että vuoden keskimääräinen
29478: kasvu nousi lähelle 3 prosenttia. Tehdasteollisuuden tuotannon kasvu jäi tammi-
29479: syyskuussa 2 prosenttiin vuoden alkukuukausien heikkouden vuoksi. Kasvua oli
29480: kuitenkin syyskuussa jo 5 prosenttia ja lokakuussa lähes 7 % edelliseen vuoteen
29481: verrattuna.
29482: Vaikka vientisektorin pohja on pysynyt vahvana, viennin kehitys oli vaisua
29483: erityisesti alkuvuodesta. Tavaraviennin arvo kasvoi tammi-syyskuussa vain 2 1/2
29484: prosenttia viime vuodesta. Tämä johtui lähinnä metsäteollisuuden viennin supistu-
29485: misesta. Viennin arvon hitaaseen kasvuun vaikutti osaltaan vientihintojen lasku.
29486: Hinnat laskivat metsäteollisuustuotteiden ohella mm. perusmetallissaja elektroniik-
29487: ka- ja sähköteollisuudessa. Metalliteollisuudessa vientinäkymät pysyivät varsin
29488: hyvinä koko vuoden. Vuoden lopulla oli nähtävissä vientikysynnän kohentumista
29489: myös paperiteollisuudessa.
29490: Tuontihinnat nousivat sen sijaan tuntuvasti vuoden aikana, mikä yhdessä vientihin-
29491: tojen laskun kanssa heikensi vaihtosuhdetta selvästi. Koska tuonnin määrän kasvu
29492: oli kuitenkin melko maltillista, tuonnin arvo pysyi kohtuullisena ulkoisen tasapai-
29493: non kannalta. Tuonnin arvo kasvoi tammi-syyskuussa lähes 7 prosenttia.
29494: Kauppa- ja vaihtotase pysyivät edelleen vahvasti ylijäämäisinä. Kauppataseen
29495: ylijäämä oli arviolta 44 miljardia markkaa ja vaihtotaseen ylijäämä noin 20
29496: miljardia markkaa.
29497: Investoinnit kasvoivat vahvasti vuoden jälkipuoliskolla mutta investointiaste pysyi
29498: edelleen varsin matalana. Erityisesti kone- ja laiteinvestoinnit lisääntyivät nopeasti.
29499: Investointien kohdentumisessa tapahtui kuitenkin muutoksia. Samalla kun teollisuu-
29500: dessa investointitoiminta vähitellen tasaantui, investointien kasvu alkoi levitä
29501: muille toimi aloille. Asuinrakennusten aloitukset lisääntyivät ja talonrakennusinves-
29502: toinnit ylipäätään alkoivat kasvaa muuallakin kuin teollisuusrakentamisen alueella,
29503: jolla kasvu jossain määrin vaimentui.
29504: Yksityinen kulutus kääntyi vuoden jälkipuoliskolla uuteen nousuun yhtäältä
29505: reaalitulojen kasvun ansiosta ja toisaalta kotitalouksien velkasopeutuksen päättymi-
29506: sen ja säästämisalttiuden laskun vuoksi. Koska kulutuksen kasvu suuntautui paljolti
29507: kestokulutustavaroiden hankintoihin, talouskasvun painopiste ei vielä siirtynyt
29508: selvästi vientisektorilta kotimarkkinoille. Tosin palveluiden kysyntä alkoi myös
29509: vilkastua syksyn mittaan.
29510: Tulo- ja hintakehitys. Ansiotulojen verokevennykset ja sosiaalivakuutusmaksujen
29511: alennukset lisäsivät palkkojen ja eläkkeiden nousun ohella kotitalouksien ostovoi-
29512: maa selvästi ja loivat perustaa kulutuksen kasvulle. Yksityisen kulutuksen määrä
29513: kasvoikin noin 3 1/2 prosenttia. Hintataso kohosi kulutuksen kasvusta huolimatta
29514: 524                               Työministeriö
29515: 
29516: odotettuakin hitaammin. Kuluttajahintaindeksi kohosi keskimäärin 0,6 prosenttia
29517: edellisestä vuodesta. Alhaiseen inflaatioon vaikuttivat kansainvälisen inflaation
29518: alentumisen ohella keskeisesti korkojen lasku ja kaksivuotisen tuloratkaisun
29519: ansiosta toteutunut työkustannusten vakaus.
29520: Inflaatio-odotusten vaimeus vaikutti myönteisesti myös raha- ja valuuttamarkkinoi-
29521: hin. Markan ulkoinen arvo pysyi vakaana, mikä mahdollisti markan liittämisen
29522: Euroopan valuuttakurssimekanismiin ERM:iin lokakuussa. Samaan aikaan korkoero
29523: Saksan markkaan kaventui edelleen.
29524: Julkinen talous. Valtiontalouden alijäämäisyys pysyi tärkeimpänäjulkisen talouden
29525: ongelmana. Valtiontalouden rahoitusasema kohentui kuitenkin hieman enemmän
29526: kuin aiemmin arvioitiin. Valtiontalouden nettorahoitustarve jäi hiukan alle 40
29527: miljardin markan. Lisätuloja kertyi mm. osakemyynneistä ja valtion asuntolainojen
29528: ennenaikaisista takaisinmaksuista.
29529: Kunnallistalous ja sosiaaliturvarahastot olivat rahoitusylijäämäisiä. Koko julkisen
29530: sektorin rahoitusalijäämä laski siten lähelle EMU:n lähentymiskriteerien mukaista
29531: alijäämää, 3 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen.
29532: 2.2. Työvoiman trujonta
29533: Vuonna 1996 työikäiseen eli 15 - 74-vuotiaaseen väestöön kuului keskimäärin
29534: 3 850 000 henkilöä. Näistä lukeutui työvoimaan vajaat 65 % eli lähes 2 500 000
29535: henkilöä. Työvoimasta oli miehiä hieman yli 1 300 000 ja naisia vajaat 1 200 000.
29536: Työikäisen väestön määrä lisääntyi vuonna 1996 runsaat 10 000 henkilöä ja
29537: työvoiman tarjonta noin 5 000 henkilöä. Työvoiman tarjonnan kasvu perustui
29538: pääosin naistyövoiman lisäykseen. Vuonna 1996 työvoimaan kuuluvien naisten
29539: määrä kohosi arviolta noin 5 OOO:lla. Miestyövoima puolestaan säilyi liki edellis-
29540: vuotisella tasollaan.
29541: Vuonna 1995 ja vielä vuoden 1996 ensimmäisellä neljänneksellä työvoiman
29542: tarjonta selvästi lisääntyi. Vuonna 1995 työvoiman tarjonta kohosi keskimäärin
29543: 17 000 henkilöä. Vuoden 1996 ensimmäisellä neljänneksellä lisäys oli jo 24 000
29544: henkilöä. Toisesta neljänneksestä alkaen työvoiman tarjonta kääntyi kuitenkin
29545: lievään laskuun. Tarjonnan kasvu voimistui uudelleen vuoden lopulla. Kaksisuun-
29546: taisen kehityksen seurauksena tarjonnan keskimääräinen lisäys jäi edellisvuotista
29547: pienemmäksi. Syinä työvoiman tarjonnan kääntymiseen laskuun vuoden toisella ja
29548: kolmannella neljänneksellä olivat talouskasvun hidastumisen ohella koulutustoimien
29549: lisääntyminen sekä työmarkkinatuen saantiehtojen kiristyminen alle 20-vuotiaiden
29550: työnhakijoiden osalta.
29551: Työvoiman tarjonta väheni vuonna 1996 nuoremmissa ikäluokissa, mutta lisääntyi
29552: puolestaan yli 50-vuotiaiden ryhmässä. Tähän kehitykseen vaikuttivat edellä
29553: mainittujen koulutustoimien ja työmarkkinatuen sääntömuutosten lisäksi demograa-
29554: fiset syyt. Edelliseen vuoteen verrattuna eniten työvoiman tarjonta väheni 25 - 29-
29555: vuotiaiden osalta, mikä merkittävässä määrin selittyy 1970-luvun alun ns. pienten
29556: ikäluokkien asteittaisella siirtymisellä tähän ryhmään. Vastaavasti 45 - 49-vuotiai-
29557: den työvoiman tarjonnan väheneminen ja yli 50-vuotiaiden tarjonnan kasvu
29558: aiheutuivat olennaisilta osin suurten ikäluokkien vaikutuksesta. Vanhimmissa
29559: ikäryhmissä vähentynyt siirtyminen varhaiseläkkeelle on lievästi nostanut työ-
29560: hönosallistumista. Esimerkiksi 55 - 59-vuotiaiden työhönosallistumisaste nousi
29561: vuonna 1996 yli prosenttiyksikön verran. Vastaava nousu 60- 64-vuotiaiden
29562: ryhmässä oli vajaat 2 prosenttiyksikköä.
29563:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       525
29564: 
29565: Vuonna 1996 työvoimaan kuulomattornia työikäisiä oli keskimäärin noin
29566: 1 350 000. Määrä oli vajaat 10 000 suurempi kuin edellisenä vuonna. Nousu
29567: aiheutui ensisijaisesti opiskelun lisääntymisestä. Työvoimaan kuulomattomista oli
29568: opiskelijoita lähes 400 000 eli liki 10 000 enemmän kuin edellisenä vuonna.
29569: Opiskeluaktiivisuus on 1990-luvun alkupuoliskolla merkittävästi voimistunut, sillä
29570: kertomusvuonna opiskelijoita oli noin 100 000 enemmän kuin vuonna 1990.
29571: OECD:n joulukuussa 1996 julkistaman selvityksen mukaan koulutusmenot ovat
29572: Suomessa kansantuotteeseen suhteutettuna järjestön jäsenmaiden kärkiluokkaa.
29573: Selvitys koski vuotta 1993. Tuolloin OECD-maat käyttivät koulutukseen keskimää-
29574: rin 5,9 % bruttokansantuotteesta. Suomessa osuus oli 7,3 %ja se oli kärkisijoitus
29575: yhdessä Kanadan kanssa. Työllisyyssyistä panostusta varsinkin aikuiskoulutukseen
29576: ollaan edelleen lisäämässä.
29577: Kotitaloustyöntekijöitä työvoimaan kuulumattomasta väestöstä oli noin 105 000.
29578: Määrä väheni edellisestä vuodesta noin 3 OOO:lla. Työvoiman ulkopuolisesta
29579: työikäisestä väestöstä noin 780 000 oli työkyvyttömiä tai eläkeläisiä. Siirtyminen
29580: varhaiseläkkeelle on viime vuosina kuitenkin hidastunut ja hakemusten hylkäys-
29581: prosentit ovat olleen noususuunnassa. Varhaiseläkkeelle pääsyn ehtoja on myös
29582: kiristetty mm. ikärajoja korottamalla. Vuonna 1994 nostettiin yksilöllisen var-
29583: haiseläkkeen alaikärajaa 55:stä 58:aan vuoteen. Muutos toteutuu asteittain vuoteen
29584: 1998 mennessä. Kertomusvuonna työttömyysturvalakiin sisältyvän lisäpäiväoikeu-
29585: den alaikärajaa korotettiin 55:stä 57:ään vuoteen. Tätä koskeva työttömyysturvalain
29586: muutos tuli voimaan vuoden 1997 alusta. Lisäpäiväoikeus antaa ikääntyneelle
29587: henkilölle mahdollisuuden siirtyä työttömyyden kautta varhaiseläkkeelle. Em.
29588: ikärajan ylittäneelle henkilölle voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa 60-vuotiaaksi
29589: saakka ilman 500 päivän enimmäisrajaa, jos töitä ei löydy. Käytännössä työttö-
29590: myyskorvauksen lisäpäiväoikeuden kautta eläkkeelle päätyminen on ollut mahdol-
29591: lista jopa kahta vuotta ko. alaikärajaa aikaisemmin. Täytettyään 60-vuotta lisäpäivä-
29592: oikeudella ollut työnhakija on yleensä voinut siirtyä työttömyyseläkkeelle. Järjestel-
29593: mä on luotu turvaamaan työttömäksi joutuneen ikääntyneen henkilön asemaa
29594: työmarkkinoilla. !kääntyneen työttömän sijoittuminen uudelleen työelämään on
29595: yleensä melko vaikeaa. Jo 45 - 49-vuotiailla työttömyyden keskimääräinen kesto oli
29596: marraskuussa 1996 yli vuoden mittainen ja sitä vanhemmilla vielä pitempi.
29597: Työttömyyseläkkeen saajia oli kertomusvuonna työnvälitystilaston mukaan keski-
29598: määrin lähes 38 000. Määrä väheni edellisestä vuodesta vajaalla 2 OOO:lla. Vähen-
29599: nys ajoittui alkuvuoteen. Elokuusta alkaen työttömyyseläkkeen saajien määrä ylitti
29600: jo edellisvuotisen tason. Marraskuussa työttömyyseläkkeellä oli jo yli 39 000
29601: henkilöä eli 2 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin
29602: Sosiaaliturvaetuoksilla joko yksin tai yhdessä verotuksen ja muiden maksujen
29603: kanssa voi olla työhönmenoa vähentäviä kannustinvaikutuksia varsinkin matalilla
29604: tulotasoilla. Työhönmenosta saatavat ansiot voivat sosiaalietuoksien menetykset,
29605: verotuksen ja lastenhoitomaksut huomioonottaenjäädä niin vähäisiksi, ettäkäytettä-
29606: vissä olevat tulot eivät sanottavasti lisäänny. Sosiaaliturva voi siten joissakin
29607: tapauksissa tarjota sellaisen toimeentulovaihtoehdon, että ansiotyöhön meno ei ole
29608: taloudellisesti kannattavaa. Näitä ongelmia kuvataan erilaisilla kannustinloukkukä-
29609: sitteillä. Koska työnteon kannustinvaikutukset ovat vähäisempiä matalilla tulotasoil-
29610: la, puhutaan usein myös köyhyysloukuista.
29611: Kertomusvuonna laukkuongelmiin etsittiin aktiivisesti ratkaisukeinoja. Yleisesti
29612: hyväksyttävien ratkaisumallien löytäminen osoittautui vaikeaksi, mutta joillakin
29613: osa-alueilla saavutettiin myös tuloksia. Marraskuun lopulla eduskunnan sosiaali- ja
29614: terveysvaliokunnan myötävaikutuksella saatiin valmiiksi kunnallisen päivähoidon
29615: maksuja ja kodinhoidontukea koskevat lainmuutosesitykset Nämä muutokset on
29616: tarkoitettu osaksi laajempaa kokonaisuutta, jolla pyritään yhteensovittamaan
29617: 526                                Työministeriö
29618: 
29619: hoitotuet, asumisen tukeminen, toimeentulotuki, työttömyysturva ja verotus niin,
29620: että ne olisivat nykyistä paremmin työntekoon kannustavia. Näillä toimenpiteillä on
29621: vaikutusta työvoiman tarjontaan, mutta sen suuruutta on tässä vaiheessa vielä
29622: vaikea arvioida. Kannustinloukkujen purkamisen tavoitteena on työnteon ja
29623: työvoiman tarjonnan lisääminen.
29624: 
29625: 2.3. Työvoiman kysyntä
29626: Työllistä työvoimaa oli vuonna 1996 keskimäärin 2 096 000, joista miehiä
29627: 1 099 000 ja naisia 997 000. Talouskasvun hidastuttua myös työvoiman kysynnän
29628: kasvu kertomusvuonna laantui. Työllinen työvoima lisääntyi vuonna 1996 keski-
29629: määrin noin 28 OOO:lla. Vastaava lisäys vuonna 1995 oli 44 000. Kertomusvuoden
29630: lopulla talouskasvu taas nopeutui ja työvoiman kysyntä alkoi vahvistua.
29631: Työllisyys kohenee huomattavasti hitaammin kuin tuotanto. Tuotannon määrä on
29632: jo saavuttamassa lamaa edeltäneen tason mutta työllisyyden osalta siitä ollaan vielä
29633: kaukana. Laman aikana, vuodesta 1990 vuoteen 1994, joka työllisyyden osalta oli
29634: laman pohjavuosi, työvoiman kysyntä väheni yhteensä noin 440 000 työpaikkaa.
29635: Kun työllisyys on kohentunut viimeisten parin vuoden aikana yhteensä noin
29636: 70 OOO:lla, on työpaikkojen menetyksistä näin saatu takaisin vasta vain joka kuudes
29637: työpaikka.
29638: Vuosina 1995 ja 1996 syntyneistä työpaikoista noin 50 000 on ollut miesten ja
29639: 20 000 naisten työpaikkoja. Naisten työllisyyden hitaampi koheneminen on
29640: johtunut siitä, että uudet työpaikat ovat syntyneet miesvaltaisille viennistä nippuvil-
29641: le aloille, pääasiassa teollisuuteen. Palvelutoimialojen tuotanto on lisääntynyt
29642: tasaisesti parin kolmen vuoden ajan, mutta työvoiman kysynnän elpyminen on
29643: kestänyt odotettua pitempään.
29644: Kertomusvuonna työvoiman kysynnän painopiste kuitenkin jo selvästi siirtyi
29645: lisääntyneen kulutuskysynnän myötä kotimarkkinoille ja palvelusektoriin, jonka
29646: työllisistä noin 60 % on naisia. Työllisyyden kasvusta kuitenkin enemmistö oli
29647: edelleen miehiä, joiden työllisyys koheni kertomusvuonna myös palveluelinkeinois-
29648: sa nopeammin kuin naisilla. Tämä johtui suurelta osin työllisyyden hitaasta
29649: kasvusta julkisella sektorilla, jossa työvoimasta yli kaksi kolmasosaa on naisia.
29650: Naisten heikompaa työllisyyskehitystä selittää myös se, että naiset ovat menettäneet
29651: runsaasti työpaikkoja pankkien ja vakuutusyhtiöiden saneerauksissa. Toisaalta
29652: naisten työllisyys on kasvanut erityisesti kaupan ja henkilökohtaisten palvelujen
29653: toimialoilla. Miesten osalta työpaikat ovat lisääntyneet eniten liike-elämän palve-
29654: luissa.
29655: Uudet työpaikat näyttävät syntyneen kasvukeskuksiin. Työllisyyden lisäyksestä
29656: vuonna 1996 noin kaksi kolmasosaa tuli Uudellemaalle, jossa työllisten määrä
29657: kasvoi noin 18 000: lla. Työvoiman kysyntä kasvoi selvästi myös Turun, Vaasan ja
29658: Oulun työvoimapiireissä. Useimmilla alueilla työllisten määrä jäi kertomusvuonna
29659: edellisvuoden tasolle. Vaikeimmilla alueilla kuten Lapissa ja Kainuussa työpaikko-
29660: jen määrä jopa hieman väheni edellisvuodesta.
29661: Palveluelinkeinoissa työllisten määrä kasvoi vuonna 1996 noin 31 OOO:lla. Kasvu-
29662: vauhti voimistui edellisestä vuodesta, jolloin palveluelinkeinojen työpaikat lisääntyi-
29663: vät 19 OOO:lla. Kehitys palvelualoilla oli kuitenkin epäyhtenäistä. Julkisissa ja
29664: muissa palveluissa, joiden työpaikoista kolme neljännestä on julkisessa sektorissa,
29665: työpaikkojen määrä kasvoi aikaisempaa hitaammin (+9 000, +1,4 %), pääosan
29666: kasvusta ollessa yksityisissä palveluissa. Voimakkaimmin työvoimaansa lisäsivät
29667: kauppa (+14 000, +4,3 % ) ja yrityspalvelut (+15 000, +17 %). Sitävastoin
29668: työlhsten määrä väheni pankki- ja vakuutusalalla (-3000) sekä liikenteessä (- 4000).
29669:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       527
29670: 
29671: Jalostuselinkeinoissa työllisyyden kasvu jäi kertomusvuonna vähäiseksi. Teollisuu-
29672: dessa työpaikkojen määrä lisääntyi enää 4 OOO:lla, kun vastaava kasvu vuonna 1995
29673: oli 30 000. Useat teollisuuden alat vähensivät työvoimaansa. Ainoastaan metallite-
29674: ollisuudessa työllisyys lisääntyi. Vuoden lopulla teollisuuden tuotanto piristyi ja
29675: myös työvoiman kysyntä alalla alkoi taas hieman kasvaa. Pitemmällä aikavälillä
29676: teollisuudessa tuotannon kasvun työllistävä vaikutus on ollut varsin vähäistä.
29677: Rakentamisen työllisyys pysyi kausivaihtelusta puhdistettuna lähes samalla tasolla
29678: koko kertomusvuoden ajan. Työllisten määrä lisääntyi edellisvuodesta vain noin
29679: 1 OOO:lla. Vuoden jälkipuoliskolla tapahtunut voimakas kasvu rakennuslupien ja
29680: aloitettujen rakennuskohteiden määrissä ei vielä vuonna 1996 näkynyt alan työlli-
29681: syydessä.
29682: Alkutuotannon työllisten määrä supistui vuonna 1996 suurinpiirtein pitkän aikavälin
29683: kehitystrendin mukaisesti. Maataloudessa työpaikat vähenivät noin 8 OOO:lla ja
29684: metsätaloudessa noin 2 OOO:lla.
29685: Työvoiman kysyntä työnvälityksen kautta vilkastui kertomusvuonna jonkin verran.
29686: Viime vuosikymmenen lopun suhdannehuipun tasosta ollaan kuitenkin vielä selvästi
29687: jäljessä.
29688: 2.4. Työttömyys
29689: Työttömyys aleni koko kertomusvuoden ajan, mutta odotettua hitaammin. Vuoden
29690: alkupuoliskolla, jolloin talouskasvu oli vaimeaa työttömyyden väheneminen
29691: perustui korostuneesti työhallinnon koulutus- ja tukitoimenpiteisiin, jotka nostettiin
29692: maksimitasolle. Vuoden jälkipuoliskolla talouskasvun taas nopeuduttua myös aito
29693: työmarkkinoiden kysyntä alkoi laskea työttömyyttä. Kertomusvuoden lopulla
29694: työttömyys työnvälitystilaston mukaan oli noin 50 000 henkeä korkeampi kuin mitä
29695: työttömyyden puolittamisura edellyttäisi.
29696: Työttömyyden alentamista hidasti heikentyneen talouskehityksen ohella myös
29697: koulutuksesta ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden piiristä avoimille työmark-
29698: kinoille pyrkivien aikaisempaa suurempi määrä. Työvoiman kysynnän ollessa vielä
29699: vaimeata suuri osa heistä joutui uudelleen työttömäksi. Toistuvaistyöttömyyttä lisäsi
29700: myös lyhyiden työsuhteiden yleistyminen avoimilla työmarkkinoilla. Uusia työttö-
29701: myysjaksoja alkoi näin kertomusvuonna kaikkiaan noin 5 % enemmän kuin vuonna
29702: 1995. Alkaneiden työttömyysjaksojen määrä on laman jälkeen jatkuvasti kasvanut
29703: asettaen lisääntyneitä paineita työvoimapalvelujen järjestämisessä. Toisaalta
29704: kuitenkin myös päättyneitä työttömyysjaksoja kirjattiin kertomusvuonna aikaisem-
29705: paa enemmän (+6 %) ja kun niiden kestot lyhenivät lisääntyneen työvoiman
29706: kysynnän ja tehostettujen tukitoimenpiteiden ansiosta (vanhempia ikäryhmiä
29707: lukuunottamatta) niin työttömyys keskimäärin jonkin verran aleni.
29708: Työttömien työnhakijoita oli työministeriön työnhakijarekisterin mukaan vuonna
29709: 1996 keskimäärin 447 000 henkilöä, mikä oli 19 000 vähemmän kuin vuonna
29710: 1995. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuonna 1996
29711: keskimäärin 408 000 eli 22 000 vähemmän kuin vuonna 1995. Työttömyysaste
29712: aleni vuoden 1995 keskimäärin 17,2 prosentista vajaan prosenttiyksikön verran eli
29713: keskimäärin 16,3 prosenttiin vuonna 1996.
29714: 528                               Työministeriö
29715: 
29716: 
29717: 
29718: Yhteenveto työllisyystilanteesta keskimäärin vuosina 1992-1996
29719: 
29720:                               1.222      1993       1994        1995         1996*
29721: Työnhakija-asiakkaat yht 538 600      680 400 721 000       694 600        692 000
29722: -Työttömät työnhakijat 363 100        480 200 494 200       466 000        692 000
29723: -Työttömyyseläkeläiset    46 500       45 500 44 800         39 800         38 000
29724: -Muut työnhakijat        129 000      152 700 182 000       188 800        208 000
29725: 
29726: Työttöm~~n ~önhakjjoiden
29727: osuus tyovozmasta o           14,3        19,3      19,9        18,8           17,9
29728: Työttömät työvoimatut-
29729: kimuksen mukaan        328 000        444 000 455 800       429 600        408 000
29730: Työttömyysaste, %             13,1        17,9      18,4        17,2           16,3
29731: Avoimet työpaikat            7 100      5 900      7 400       8 300        10 200
29732: Työvoimakoulutuksessa
29733: olevat                      26 300     27 200     28 400      33 900        42 200
29734: Palkkaperusteisilla toimen-
29735: piteillä sijoitetut        52 100      56 800     66 400      63 600        65 000
29736: *arvio
29737: Työvoimapolitiikan eri toimenpiteillä oli keskeinen merkitys työttömyyden alenemi-
29738: sessa. Työhallinnon järjestämän tuki työllistämisen, työvoimakoulutuksen ja työhar-
29739: joittelun piirissä sekä vuorotteluvapaan työpaikkoihin työllistettynä oli vuonna 1996
29740: yhteensä keskimäärin 118 900 henkilöä, mikä oli noin 15 500 enemmän kuin
29741: vuonna 1995. Lisäksi työllisyysperusteisilla investoinneilla, työllisyyspoliittisella
29742: rakennetuella ja eräillä Euroopan Sosiaalirahaston hankkeilla työllistettyjä oli
29743: arviolta keskimäärin vajaat 3 000 henkilöä. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden
29744: piirissä oli näin vuonna 1996 kaikkiaan keskimäärin 122 500 henkilöä eli 4,9 %
29745: työvoimasta. Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden taso oli yhtä korkea
29746: ED-maista vain Ruotsissa.
29747: Työttömyyden aleneminen kohdistui voimakkaammin miehiin kuin naisiin. Työvoi-
29748: matutkimuksen mukaan miehiä oli kertomusvuonna työttömänä keskimäärin
29749: 212 000 ja naisia 196 000, mikä vastasi kummankin sukupuolen osalta noin 16,3
29750: prosentin työttömyysastetta. Miesten työttömyys aleni edellisestä vuodesta noin
29751: 20 OOO:llaja naisten työttömyys noin 2 OOO:lla. Työnvälityksen työnhakijarekisterin
29752: mukaan miehiä oli työttömänä työnhakijana vastaavasti keskimäärin 241 000 ja
29753: naisia 206 000. Vähennystä edellisestä vuodesta oli vastaavasti miehillä 14 000 ja
29754: naisilla 5 000 henkilöä.
29755: Työvoiman kysyntä on toistaiseksi kasvanut voimakkaammin miesvaltaisilla
29756: toimialoilla ja ammateissa mutta palveluelinkeinojen piristymisen voidaan odottaa
29757: jatkossa parantavan naisten työllisyyttä. Naisten suhteellisessa työmarkkina-asemas-
29758: sa lamavuosina tapahtunutta heikkenemistä selittävät kuitenkin myös eräät muut
29759: suhdanteesta riippumattomat tekijät. Työt jakautuvat edelleen jyrkästi sukupuolen
29760: mukaan ja naisten työt ovat ammattihierarkiassa usein tehtäviä, joihin rationalisoin-
29761: nit ja määräaikaiset työsuhteet ovat viime vuosina voimakkaimmin kohdistuneet.
29762:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        529
29763: 
29764: Varsinkin julkisella sektorilla yleistyneet määräaikaiset työsuhteet koskevat enem-
29765: män naisia kuin miehiä aiheuttaen työsuhteiden välillä toistuvia työttömyysjaksoja.
29766: 
29767: Työmarkkinoiden muuttuminen näkyy naisten osalta erityisesti kesäkuukausiin
29768: ajoittuvana korkeana työttömyytenä. Vuoden 1996 kesällä kausityöttömien naisten
29769: määrä oli arviolta 20 000 - 30 000. Ennen lamaa naisten kesäaikainen kausityöttö-
29770: myys oli vähäistä mutta se on viime vuosina jatkuvasti lisääntynyt. Ilmiö näyttää
29771: johtuvan osittain koulutuksesta tulevien naisten jäämisestä työttömäksi miehiä
29772: useammin sekä siitä, että työvoiman joustava käyttö on yleistynyt naisvaltaisissa
29773: ammateissa. Esimerkiksi opettajien työsuhteiden solmiminen entistä useammin
29774: lukuvuoden mittaiseksi on lisännyt naisten kesäaikaista työttömyyttä.
29775: 
29776: Heikko koulutus altistaa työttömyydelle. Koulutustason mukaan tarkastellen
29777: valtaosa työttömistä (runsaat 70 %) oli keskiasteen alemman tai pelkän perusasteen
29778: koulutuksen saaneita. Ongelma ei selity nuorempien ikäluokkien korkeammalla
29779: koulutusasteella, koska työttömien työnhakijoiden määrissä ei ole ikäryhmittäin
29780: tarkastellen merkittäviä eroja alle 20- ja yli 60 -vuotiaita lukuunottamatta.
29781: 
29782: Positiivisin piirre kertomusvuoden työllisyyskehityksessä oli nuorisotyöttömyyden
29783: muuta työttömyyttä nopeampi aleneminen. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli vuonna
29784: 1996 työvoimatutkimuksen mukaan keskimäärin 70 000. Työnvälitykseen ilmoittau-
29785: tuneita nuoria työttömiä työnhakijoita oli vastaavasti 68 500. Edellisestä vuodesta
29786: nuorisotyöttömyys laski työvoimatutkimuksen mukaan noin 7 OOO:lla (-9 %) ja
29787: työnvälitystilaston mukaan noin 12 OOO:lla (-15 %).
29788: Keskeinen syy nuorisotyöttömyyden nopeaan vähenemiseen vuonna 1996 oli
29789: vuoden alusta voimaan tulleet työmarkkinatuen saannin ehtoihin tehdyt rajoitukset,
29790: joilla pyrittiin siirtämään vailla ammatillista koulutusta olevia alle 20-vuotiaita
29791: työttömiäpassiivisesta työttömyysturvasta ammatilliseen koulutukseen ja aktiivisten
29792: työvoimapoliittisten toimenpiteiden piiriin. Nuorten työttömyysturvan saannin
29793: rajoitusten vastapainona nuorille suunnattua koulutustoimintaa ja työharjoittelua
29794: tuntuvasti lisättiin.
29795: Nuorisotyöttömyyden kehityksen valossa työmarkkinatuen uudistus näyttää olleen
29796: onnistunut. Tätä kuvastaa se, että teini-ikäisillä, alle 20-vuotiailla, joihin uudistus
29797: ensivaiheessa kohdistui, työttömien työnhakijoiden määrä aleni vuoden aikana -
29798: marraskuusta 1995 marraskuuhun 1996- yli 9 OOO:lla eli yli 40 %. Myös 20 - 24
29799: vuotiailla nuorilla aikuisilla työttömien työnhakijoiden määrä laski suhteellisesti
29800: noin kaksikertaa nopeammin kuin työttömyys keskimäärin. Vuoden 1996 aikana
29801: laskua oli noin 5 000 henkilöä eli 10 %. Nuorisotyöttömyyden aleneminen nopeutui
29802: erityisesti vuoden jälkipuoliskolla koulutusta lisätessä. Kertomusvuoden lopulla alle
29803: 25-vuotiaiden työttömyys oli saatu laskettua jo noin 60 OOO:een. Marraskuussa
29804: työvoimapoliittisten toimien piirissä oli yli 32 000 nuorta.
29805: 
29806: Nuorten työllisyysongelma, joka ilmenee vaikeutena sijoittua koulun jälkeen
29807: vakaalle työuralle, ei kuitenkaan ole vielä helpottunut vastaavassa määrin kuin mitä
29808: nuorisotyöttömyyttä on saatu laskettua. Työttömyyden aleneminen on perustunut
29809: toistaiseksi opiskelijoiden määrän ja työharjoittelun lisäämiseen. Sitävastoin
29810: pysyvämmin työmarkkinoille sijoittuneiden nuorten määrä on kasvanut noususuh-
29811: danteen vuosina vasta vähän. Työllisiä nuoria oli vuonna 1996 noin keskimäärin
29812: 186 000, mikä on vain noin 13 000 enemmän kuin paria vuotta aikaisemmin.
29813: Ennen lamaa, vuonna 1990, työllisiä nuoria oli keskimäärin runsaat 330 000. On
29814: myös huomattava, että työvoimatutkimuksen mukaan nuorisotyöttömyyden alenemi-
29815: nen jäi kertomusvuonna huomattavasti vähäisemmäksi kuin mitä työnvälityksen
29816: työnhakijarekisterin perusteella. Ilmeisesti suuri osa alle 20-vuotiaista työttömistä
29817: ei enää ilmoittautunut työvoimatoimistoihin menetettyään oikeuden työmarkkinatu-
29818: 530                               Työministeriö
29819: 
29820: keen. Alle 20-vuotiaiden työttömyys väheni työnhakijarekisterin mukaan vuonna
29821: 1996 keskimäärin 7 OOO:lla mutta työvoimatutkimuksen mukaan vain noin
29822: 3 OOO:lla.
29823: 
29824: Toinen merkillepantava myönteinen piirre kertomusvuoden työttömyyden kehityk-
29825: sessä oli se, että myös pitkäaikaistyöttömyys saatiin viimein käännettyä laskuun.
29826: Vuoden lopulla (marraskuussa) yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli
29827: 128 700 henkilöä. Vuoden aikana pitkäaikaistyöttömyys on näin vähentynyt
29828: runsaalla 10 OOO:lla.
29829: 
29830: Pitkäaikaistyöttömien työhönsijoittuminen on entisestään vaikeutunut. Vain pieni
29831: osa, noin 10-15 %, yli vuoden työttömänä olleita sijoittuu enää avoimille työmark-
29832: kinoille. Työvoimapolitiikan toimien suuntaaminen pitkäaikaistyöttömyyden
29833: alentamiseen oli tästä syystä kertomusvuonna työhallinnon keskeisenä tulostavoit-
29834: teena ja sijoitettujen pitkäaikaistyöttömien määrä oli koko vuoden 1996 ajan
29835: korkeana, keskimäärin 34 000 henkilöä. Lisäksi työvoimakoulutuksessa oli vuonna
29836: 1996 keskimäärin noin 7 000 pitkäaikaistyötöntä. Kun toimenpidejaksojen kesto oli
29837: noin puoli vuotta, katkaistiin toimenpiteiden avulla kertomusvuonna arviolta yli
29838: 80 000 pitkäaikaistyöttömän työttömyys. Pitkäaikaistyöttömyyden alenemiseen
29839: edesauttoi myös työvoiman kysynnän kasvu sikäli, että entistä pienempi osa
29840: työttömäksi joutuneista ajautui pitkäaikaistyöttömäksi. Kertomusvuoden lopulla tuli
29841: uusia pitkäaikaistyöttömiä kuukausittain enää keskimäärin runsaat 8 000 henkilöä,
29842: kun määrä oli pahimmillaan yli 13 000 paria vuotta aikaisemmin.
29843: Muista ikäryhmistä poikkeavasti ikääntyneiden työttömyys jatkoi kasvuaan koko
29844: kertomusvuoden ajan. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli vuonna 1996 keskimäärin
29845: 104 500, mikä oli 11 300 (+ 12 %) enemmän kuin vuonna 1995. Yli 50-vuotiaiden
29846: osuus työttömistä oli kertomusvuoden lopulla jo yli neljännes. Ikääntyneistä
29847: työttömistä runsas puolet oli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäai-
29848: kaistyöttömiä ja noin 30 % oli ollut työttömänä yli kaksi vuotta.
29849: Työttömyyden kesto kasvaa voimakkaasti iän myötä. Kertomusvuoden marraskuus-
29850: sa työttömänä olleilla alle 20-vuotiailla työttömyys oli kestänyt keskimäärin 14
29851: viikkoa ja 20 - 24-vuotiailla 22 viikkoa. Tätä vanhemmilla kestot jatkuvasti
29852: kasvoivat siten, että 50 - 54 vuotiailla keskimääräinen työttömyyden kesto oli 56
29853: viikkoaja 55 - 59-vuotiailla 97 viikkoa. Mahdollisuus päästä työttömyyseläkkeelle
29854: laskee kuitenkin 60 vuotta täyttäneiden työttömyyden keskimääräistä kestoa, joka
29855: oli marraskuussa 7 5 viikkoa.
29856: Vuodesta 1995 työttömyyden kesto kasvoi voimakkaasti vanhemmissa ikäryhmissä
29857: mutta lyheni alle 45-vuotiailla. Nuorilla työttömillä työttömyyden kesto oli vuoden
29858: 1996 lopulla 3 - 4 viikkoa lyhyempi kuin vastaavasti vuonna 1995. Keskisissä
29859: ikäryhmissä, 25 - 45-vuotiailla, kesto oli lyhentynyt noin 1 - 2 viikolla mutta
29860: kasvanut tätä vanhemmilla 45 - 54 vuotiailla noin viikolla ja 55 - 64-vuotiailla noin
29861: 9 viikolla.
29862:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      531
29863: 
29864: 
29865: 
29866: 
29867: Työnvälityksen työttömät työnhakijat (ilman lomautettuja) ja palkkaperusteisin
29868: toimenpitein työllistetyt ikäryhmittäin marraskuussa 1996.
29869: 
29870: Ikä      Työttömät       Työttöm.     Pitkäaikais- Palkkaperus- Työvoima- Ikä-
29871:          työnhakijat     keskim.      työttömien teisin toimin koulutuk- ryhm.
29872:          henkilöä        kesto        osuus        työllistetyt* sessa ole- osuus
29873:                         viikkoa            %       henkilöä       vat**     tyött.
29874:                                                                  henkilöä    %
29875: 
29876: 15-19         13 500             14          2          9 098       1 525       3,2
29877: 20-24         45 307             22          9         15 023        6 620     10,9
29878: 25-29         48 704             32         18                       7 168     11,7
29879: 30-34         49 845             38         23                       7 849     12,0
29880: 35-39         47 644             43         26                       7 344     11,4
29881: 40-44         50 233             48         30                       7 149     12,1
29882: 45-49         52 367             53         33         48 952        5 998     12,6
29883: 50-54         41 409             56         35                       2 760     10,0
29884: 55-59         57 778             97         63                         546     13,9
29885: 60-64          9 047             75         58                          44      2,2
29886: yli 64            63             88         78                           9      0,0
29887: Yht.         415 897             49         30         73 073       47 012    100,0
29888: *) sisältää myös työmarkkinatuen työharjoittelussa olevat
29889: **) ei sisällä ryhmäilmoituksella rekisteröityjä oppilaita (koskee lähinnä lomao-
29890: tusaikana annettavaa koulutusta)
29891: Lähde: Työnvälitystilasto
29892: Työttömyyden keston voimakas kasvu ikääntyneillä merkinnee, että suurin osa yli
29893: 55-vuotiaista työttömistä ei kykene enää sijoittumaan avoimille työmarkkinoille ja
29894: he ovat työttöminä työnhakijoina pelkästään toimeentuloturvan takia. Myöskään
29895: työllisyystoimenpiteitä ja työvoimakoulutusta ei kovin suuressa määrin kohdenneta
29896: enää yli 55-vuotaisiin. Vuoden 1996 alkupuoliskolla aloitti työvoimakoulutuksen tai
29897: tukityön yhteensä noin 1 500 yli 55-vuotiasta työtöntä eli toimenpiteistä kohdennet-
29898: tiin kertomusvuonna vain noin 1 % tähän vaikeimpaan työttömien ryhmään.
29899: Alueelliset erot hieman kasvoivat, kun työttömyys laski eniten matalimpien
29900: työttömyysasteiden alueilla mutta pysyi edellisvuoden tasolla tai hieman lisääntyi
29901: alueilla, joissa työttömyysasteet olivat maan korkeimmat. Uudenmaan, Turun ja
29902: Vaasan työvoimapiireissä työttömiä oli kertomusvuonna keskimäärin 6 - 7 %
29903: vähemmän kuin vuonna 1995. Pohjois-Karjalan ja Lapin työvoimapiireissä työttö-
29904: myys oli edellisvuoden tasolla ja Kainuun työvoimapiirissä työttömyys hieman
29905: kasvoi (+3 %). Työttömyysasteet olivat työttömien työnhakijoiden määrällä
29906: mitattuna matalimmat Uudenmaan (14,5 %), Turun (15,0 %) ja Vaasan (15,7 %)
29907: työvoimapiireissä ja korkeimmat Pohjois-Karjalan (23,8 %), Kainuun (25,2 %) ja
29908: Lapin (26,0 %) työvoimapiireissä.
29909: Alueellisten erojen hienoinen kasvu johtui osin työllistämis- ja koulutustoimenpitei-
29910: den lisäysten suuntaamisesta painokkaimmin Eteläisen Suomen taajama-alueille,
29911: joilla on paljon pitkäaikaistyöttömiä. Esimerkiksi Uudenmaan, Turun, Kymen ja
29912: Satakunnan työvoimapiireissä tukitoimenpiteiden määrä kasvoi edellisvuotisesta
29913: noin 20 - 30 %. Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa, joissa työllisyyskehitys
29914: 532                                Työministeriö
29915: 
29916: oli heikointa, toimenpiteiden volyymia lisättiin sitävastoin vain 5 - 10 %. Toimen-
29917: piteiden suhteellisia työttömyyseroja tasaava vaikutus oli kuitenkin edelleen
29918: huomattava. Lapissa ja Kainuussa toimenpiteiden piirissä on suhteellisesti lähes
29919: kolminkertainen määrä työttömiä Uudenmaan työvoimapiiriin verrattuna. Toimenpi-
29920: teiden piirissä oli kertomusvuonna Pohjois-Karjalan työvoimasta noin 7 % ja
29921: Kainuussa ja Lapissa noin 9 % työvoimasta. Etelä-Suomen työvoimapiireissä
29922: vastaava osuus vaihteli 3 prosentista 5 prosenttiin.
29923: 
29924: Ammattiryhmittäin tarkasteltuna muutokset olivat vähäisiä lukuunottamatta raken-
29925: nustyötä ja muualla luokittelemattoman työn ammattiryhmää. Rakennustyön eri
29926: ammateissa työttömiä työnhakijoita oli yhteensä keskimäärin 45 000, mikä oli 9 %
29927: vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Alan työttömyyttä ovat vähentäneet työvaltai-
29928: sen korjausrakentamisen lisääntyminen, uustuotannon kasvu vuoden lopulla sekä
29929: alan työvoiman siirtyminen muihin ammatteihin.
29930: 
29931: Eniten työttömyys laski työmarkkinatuen uudistamisen ja lisättyjen koulutustoimen-
29932: piteiden vaikutuksesta muualla luokittelemattoman työn ammattiryhmässä, joka
29933: sisältää pääasiassa ammattitaidottomia nuoria. Tämän ryhmän työttömyys aleni
29934: keskimäärin 11 %. Koulutuksen voimakkaasta laajentamisesta huolimatta suurin
29935: yksittäinen "työttömien ammattiryhmä" vuoden lopulla edelleenkin oli vailla
29936: ammattia olevat, joita oli yhteensä noin 38 000 henkilöä. Teknisen, luonnontieteel-
29937: lisen työn ja hallinnollisen työn ammattiryhmässä, joka sisältää korkeasti koulutet-
29938: tuja toimihenkilöt, työttömyys väheni kertomusvuonna noin 5 %. Muissa ammatti-
29939: ryhmissä muutokset olivat vähäisiä.
29940: 
29941: 
29942: 3. Talouspolitiikan tavoitteet ja toimintalinjat työllisyyden
29943: parantamiseksi vuonna 1996
29944: Talouspolitiikan lähtökohdat vuodelle 1996. Paavo Lipposen hallituksen ohjelman
29945: mukaisesti talouspolitiikan lähtökohtana on ollut työttömyyden puolittaminen
29946: vaalikauden aikana edistämällä talouden nopeaa ja ympäristön kannalta kestävää
29947: kasvua. Lähtökohtana on lisäksi ollut se, että työllisyyden kohentuminen edellyttää
29948: tuotantorakenteen monipuolistamista ja kasvun ulottamista viennin ohella työvoima-
29949: valtaisiin palveluihin.
29950: 
29951: Kestävän kasvun edellytyksiin on kuulunut valtiontalouden tasapainottaminen ja
29952: valtion velan bruttokansantuoteosuuden kääntäminen laskuun vaalikauden aikana,
29953: mikä on muodostanut keskeisen tekijän korkojen laskussa. Hallitusohjelman mukai-
29954: sesti reaalikoron alentamiseksi on myös pyritty pitämään vaihtotase ylijäämäisenä
29955: ja nivomaan yhteen talouspolitiikan eri osat, raha-, finanssi- ja työmarkkinapolitiik-
29956: ka.
29957: Hallitus tehostaa työvoimapoliittisia toimia lisäämällä voimavaroja työllisyyden
29958: hoitoon. Talouskasvun avulla ja aktiivisella työvoimapolitiikalla avointa työttö-
29959: myyttä alennetaan. Kansallisella rahoituksella toteutettavien ohjelmien piirissä
29960: olevien henkilöiden osuus työvoimasta nostetaan vähintään viiteen prosenttiin.
29961: Työvoimapolitiikan toimenpiteet kohdistetaan nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin.
29962: Työmarkkinoilta syrjäytyminen estetään tehostamalla yhteiskunnan järjestämien
29963: työ- ja koulutuspaikkojen tarjontaa.
29964: Talouspoliittiset toimet vuonna 1996. Vuoden 1997 talousarvioesityksen valmiste-
29965: lussa hallitus jatkoi hallitusohjelmassa määritellyn ja myöhemmillä päätöksillä
29966: täsmennetyn valtion menojen säästöohjelman toteuttamista. Vaalikaudella toteutetta-
29967: vaksi päätetyistä yhteensä noin 23 miljardin markan menojen supistuksista sisälly-
29968:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       533
29969: 
29970: tettiin talousarvioon toimenpiteet, joiden valtion menoja vähentävä vaikutus on noin
29971: 6 miljardia markkaa. Eduskunta hyväksyi talousarvioesityksen menoleikkausten
29972: osalta lähes sellaisenaan.
29973: Hallituksen talousarvioesityksessään noudattama pitkäjänteinen finanssipolitiikka
29974: myötävaikutti osaltaan korkojen laskun jatkumiseen ja edellytysten parantumiseen
29975: työllisyyden kasvulle. Talousarvioesitykseen sisältyneet toimet tuloverotuksen
29976: keventämiseksi vahvistivat kotitalouksien odotuksia ostovoiman kehityksestä ja
29977: tukivat työllisyyden kasvua.
29978: Hallitus hyväksyi samanaikaisesti talousarvioesityksen käsittelyn kanssa Suomen
29979: lähentymisohjelman tarkistuksen osana valmistautumista talous- ja rahaliiton
29980: kolmanteen vaiheeseen. Ohjelmassa tarkasteltiin julkisen talouden tasapainon ja
29981: velkaantuneisuuden kehitystä sekä esitettiin ajanmukaistettu arvio lähentymiskritee-
29982: rien täyttymisestä. Ohjelmassa arvioitiin, että julkisen sektorin alijäämän kansan-
29983: tuoteosuus alittaa 3 prosentin lähentymiskriteerin jo vuonna 1996 ja julkinen
29984: velkaantuneisuus kääntyy laskuun vuoden 1996 jälkeen.
29985: Hallituksen talouspolitiikassa oli toisena toimintalinjana julkisen talouden tasapai-
29986: nottamisen rinnalla talouden rakennemuutoksen edistäminen. Tähän liittyen hallitus
29987: päätti, että valtion omaisuuden myynnistä saatavia tuloja kohdeunetaan valtion
29988: tutkimusrahoitukseen. Päätöksen mukaan kokonaistutkimusmenot kasvavat nykyi-
29989: sestä noin 2,5 prosentista noin 2,9 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 1999
29990: mennessä ja valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostus vuonna 1999 on
29991: noin 1,5 mrd. mk suurempi kuin aiemmin oli suunniteltu.
29992: Kolmantena toimintalinja hallituksen talouspolitiikassa oli työllisyyden hoidon
29993: toimenpiteiden tehostaminen. Vuonna 1995 hyväksytyn työllisyysohjelman toteutta-
29994: misen seurantaaja jatkotoimenpiteiden valmistelua toteutettiin valtiosihteeri Saaren
29995: johtamassa työryhmässä.
29996: 
29997: 
29998: 4. Työpolitiikan tavoitteet vuonna 1996
29999: 4.1. Työvoimapolitiikan tavoitteet hallitusohjelmassa ja Suomen työlli-
30000: syysohjelmassa
30001: Hallitusohjelma Keväällä 1995 toimintansa aloittanut uusi hallitus nosti hallitusoh-
30002: jelmassaan työttömyyden puolittamisen vaalikauden keskeiseksi tavoitteekseen.
30003: Tavoitteen saavuttamisen katsottiin edellyttävän vahvan ja ympäristön kannalta
30004: kestävän talouskasvun lisäksi hyvääkilpailukykyä ja vienninjatkumista voimakkaa-
30005: na, alhaista reaalikorkoa sekä ripeää investointien ja kulutuksen lisääntymistä.
30006: Lisäksi hallitusohjelmassa todettiin työllisyystavoitteen edellyttävän elinkeinopoli-
30007: tiikkaa, jolla luodaan edellytykset korkealle osaamiselle perustuvalle uusteollistami-
30008: selle ja pk-yritysten toiminnan kehittymiselle.
30009: Työttömyyden alentamiseksi hallitusohjelma painottaa
30010: -toimenpiteitä, joilla tehostetaan aktiivista työvoimapolitiikkaa,
30011: -pienten ja keskisuurten yritysten työllistämismahdollisuuksien parantamista,
30012: -työhallinnon palvelujen tehostamista yksilöllisempien työvoimapalvelujen takaami-
30013: seksi,
30014: -työllisyysnäkökohdat huomioon ottavien työmarkkinasopimusten merkitystä,
30015: -työlainsäädännön uudistamista siten, että työllistämistä ja työhön menoa estäviä
30016: jäykkyystekijöitä puretaan,
30017: -edellytysten luomista työn uudelleen jakamiseksi,
30018: 534                               Työministeriö
30019: 
30020: -työnteon kannustimien vahvistamista mitoittamalla ja yhteensovittamalla verot,
30021: tulonsiirrot ja palvelumaksut työntekoa suosiviksi,
30022: -työpaikkojen luomista kierrätykseen ja muille ympäristöliiketoiminnan aloille.
30023: Hallitusohjelma sisältää myös lukuisia työllisyyttä ja työelämän kehitystä tukevia
30024: toimenpiteitä, joista mainittakoon kansalliset tuottavuus- ja työelämän kehittämisoh-
30025: jelmat, koulutuksen kehittäminen, työttömyysturvan ja tukijärjestelmien uudistami-
30026: nen sekä yrittäjyyden tukeminen.
30027: Suomen työllisyysohjelma vuosille 1996-1999 ja sen seuranta. Valtioneuvosto teki
30028: 19.10.1995 periaatepäätöksen Suomen työllisyysohjelman edellyttämistä toimenpi-
30029: teistä. Työllisyysohjelmassa ehdotetut päätoimenpiteet liittyivät työntekijöiden
30030: verotuksen keventämiseen, työnantajan työllistämiskynnyksen alentamiseen,
30031: työyhteisöjen toimivuuden parantumiseen, työn jakamiseen, ammatillisen koulutuk-
30032: sen määrälliseen ja laadulliseen kehittämiseen, yrittäjyyteen kannustamiseen,
30033: rakentamiseen sekä työvoimapolitiikan painopisteen siirtämiseen työttömyystorvasta
30034: aktiivisiin toimenpiteisiin. Kuhunkin päätoimenpiteeseen liittyi useita alakohtia.
30035: Yhteensä työllisyysohjelma sisälsi 52 toimenpidettä, joiden toteutus ajoittui pääosin
30036: vuodelle 1996.
30037: Talouspoliittisen ministerivaliokunnan 31.10.1995 asettama työttömyyden puolitta-
30038: mistavoitteen saavuttamiseksi annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen seuranta-
30039: ryhmä laati kuusi seurantaraporttia periaatepäätöksen toimeenpanosta. Kertomus-
30040: vuoden aikana työllisyysohjelma toteutettiin lähes kokonaisuudessaan. Talouspoliit-
30041: tinen ministeri valiokunta antoi seurantaryhmälle 24.9.1996 lisätoimeksiannon
30042: selvittää työllisyyttä parantavia toimenpiteitä verotuksen, työn jakamisen, pitkäai-
30043: kaistyöttömyyden, työvoimapolitiikan, työelämän kehittämisen ja investointitoimin-
30044: nan osalta. Lisätoimeksiannon osalta seurantaryhmä raportoi talouspoliittiselle
30045: ministerivaliokunnalle tammikuussa 1997.
30046: 4.2. Työvoimapolitiikan toimeenpano - työhallinnon tavoitteet
30047: Työhallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 1996 - 1999 täsmennettiin
30048: hallinnon lähivuosien strategiaa ottaen huomioon hallitusohjelman ja Suomen
30049: työllisyysohjelman linjaukset.
30050: Strategia rakentuu neljän toisiaan tukevan linjauksen pohjalle:
30051: -työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen aktiivista työvoimapolitiikkaa vahvis-
30052: tamalla,
30053: -pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen,
30054: -tuottavuuden ja työelämän laadun kohottaminen kansallisen työelämän kehittä-
30055: misohjelman avulla,
30056: -työhallinnon organisaation, ohjausjärjestelmän ja henkilöstöstrategian uudistami-
30057: nen.
30058: Strategiassa painotetaan työvoimapolitiikkaa kasvupolitiikan osana ja työhallinnon
30059: roolia työmarkkinoiden toimivuuden edistäjänä. Työvoimapolitiikan keskeisenä
30060: tehtävänä nähdään toisaalta talouskasvun tukeminen ja toisaalta kasvun kautta
30061: avautuvien työllistymismahdollisuuksien hyödyntäminen. Työnantajiin suuntautu-
30062: vassa palvelussa korostuu peruslinjauksena työvoiman saatavuuden ja laadun
30063: turvaaminen, työpaikkojen laadukas täyttäminen työnvälityksen avulla ja työvoima-
30064: varojen kehittäminen koulutuksellisin toimenpitein rekrytoivien yritysten tarpeisiin.
30065: Työnhakijoiden palvelussa strategia korostaa yleisille työmarkkinoille sijoittumisen
30066: ensisijaisuutta. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden volyymia on nostettu samalla
30067: painottaen toimenpiteiden jälkeistä työhönsijoittumista ja tavoitetta kehittää
30068:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         535
30069: 
30070: toimenpiteiden avulla työttömien työmarkkinavalmiuksia. Edelleen strategiassa
30071: painotetaan toiminnan ohjautumista toimintaympäristön ja asiakkaiston tarpeista
30072: sekä yksilöllisesti laadittujen työllistämissuunnitelmien merkitystä.
30073: Työttömyyden rakenteesta ja syrjäytymiskehityksestä johtuen strategiaan sisältyy
30074: myös sosiaalipoliittinen ulottuvuus, vaikeimmin työllistyvien tilanteen helpottami-
30075: nen työvoimapolitiikan keinoin. Talouden ja työmarkkinoiden tarpeista lähtevän
30076: linjauksen lisäksi strategian toisena keskeisenä tavoitteena on alentaa pitkäaikais-
30077: työttömyyttä ja lieventää syrjäytymiskehitystä mm. suuntaamaila työvoimapoliittisia
30078: toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömiin. Myös pitkäaikaistyöttömien kohdalla koroste-
30079: taan yleisille työmarkkinoille sijoittumisen ensisijaisuuttajoko suoraan tai toimenpi-
30080: teiden jälkeen.
30081: Strategian tuloksellisuus on sidoksissa luonnollisesti toimintaympäristön kehityk-
30082: seen. Toimintaympäristössä avautuvien mahdollisuuksien hyödyntäminen ja
30083: toiminnan tuloksellisuuden parantaminen on kuitenkin vahvasti sidoksissa myös
30084: organisaation toimintakykyyn tilanteessa, jossa työhallintoon kohdistuu keskenään
30085: ristikkäisiä paineita ja jossa palvelujen kysyntä on edelleen korkealla tasolla.
30086: Tämän vuoksi strategian eräänä peruslinjauksena on organisaation toimivuuden
30087: parantaminen uudistamalla työhallinnon organisaatiota, ohjausjärjestelmää ja
30088: henkilöstöstrategiaa.
30089: 
30090: 
30091: 5. Työpolitiikan suunnittelu ja kehittäminen
30092: 5.1. Työhallinnon toiminnan kehittäminen
30093: Työhallinnon organisaatiomuutokset. Kertomusvuoden aikana päätettiin työministe-
30094: riön työsuojeluosastolle ja työsuojelun piirihallinnolle kuuluvien tehtävien siirrosta
30095: sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle 1.4.1997lukien. Tämä merkitsee 578
30096: henkilötyövuotta vastaavaa henkilöstön ja määrärahojen siirtoa sosiaali- ja terveys-
30097: ministeriön hallinnonalalle.
30098: Eduskunta päätti 10.12.1996 valtion aluehallintoa koskevan lainsäädännön uudista-
30099: misen yhteydessä 15 työvoima- ja elinkeinokeskuksen perustamisesta 1.9.1997
30100: alkaen. Tavoitteena on koota valtion nykyinen alueellinen työvoima- ja elinkeino-
30101: hallinto yhteen ja kehittää uusista keskuksista ko. tehtäviä tehokkaasti koordinoiva
30102: organisaatio.Työministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä maa- ja metsäta-
30103: lousministeriö valmistelevat yhdessä toiminnan käytännön toteuttamista kehittä-
30104: mishankkeena, jota varten perustettiin 28.10.1996 yhteensovittava työryhmä sekä
30105: useita jaostoja ja muita valmisteluryhmiä.
30106: Pakolais- ja siirtolaisuusasiat siirtyvät 1.3.1997 sosiaali- ja terveysministeriön
30107: hallinnonalalta työministeriön hallinnonalalle. Tavoitteena on asiantuntemuksen
30108: kohottaminen maahan- ja maastamuuttoa koskevissa kysymyksissä ottaen huomioon
30109: työvoimapoliittisten tavoitteiden lisäksi myös pakolaispolitiikan erityistehtävät siten,
30110: että kyetään vastaamaan myös EU:n ja muiden hallitusten välisten järjestöjen
30111: edellyttämiin kansainvälisiin haasteisiin.
30112: Hallinnon kehittäminen ja henkilöstö. Hallinnon kehittämistä varten on valmisteltu
30113: henkilöstöstrategia, jolla määritetään henkilöstön kehittämisen toimenpiteet pidem-
30114: mällä aikavälillä. Palkkausjärjestelmän kehittämistä on jatkettu työn vaativuuden
30115: arviointijärjestelmän kokeilulla. Loppuvuodesta on ryhdytty valmistelemaan vuoden
30116: vaihteen jälkeen tapahtuvaa työn vaativuuden arviointijärjestelmän laajentamista
30117: koko hallintoon. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmää on kokeiltu
30118: 536                                Työministeriö
30119: 
30120: ja kokeilun perusteella järjestelmään on tehty muutoksia. Tulospalkkaus on ollut
30121: käytössä ministeriössä ja useimmissa piireissä.
30122: Henkilöstön hyvinvoinnin kehittämistä varten toteutettiin ensimmäisen kerran koko
30123: henkilöstön kattava työolojen kartoitus - henkilöstöbarometri -, joka tullaan
30124: toistamaan vuosittain. Tällä työhallinnon kehittämällä menetelmällä saadaan
30125: henkilöstön arvio voimavaroistaan, työnsä kokemisesta sekä työyhteisöstään.
30126: Tuloksia käytetään työolojen kehittämisen lähtökohtana.
30127: Työhallinnossa on käynnistetty hallinnon laatuprojektin tekemän valmistelutyön
30128: mukaan syksyllä 1996laatutyön kehittäminen. Ensimmäisenä vaiheena on hallinnon
30129: kattavana vuoden mittainen koulutusohjelma, johon sisältyy alueittaisia laatuhank-
30130: keita.
30131: Työhallinnon henkilötyövuodet saivat budjetissa asetetun henkilötyövuosikehyksen
30132: mukaan olla vuoden 1996 lopussa 3 740 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien
30133: jakautuma kehyksen mukaan oli: ministeriö 358, työvoimaopisto 7, työneuvosto 1,
30134: työsuojelupiirit 466 ja työvoimapiirit 2 908.
30135: Lisäksi hallinnonalalla sai olla 3 henkilötyövuotta EU:n jäsenyyteen liittyvien
30136: tehtävien johdosta ministeriössä, 80 henkilötyövuotta pitkäaikaistyöttömien tehostet-
30137: tuun palveluun työvoimapiireissä, 80 henkilötyövuotta Euroopan sosiaalirahaston
30138: ohjelmien tuottamiseksi työvoimapiireissä, 4 henkilötyövuotta Kansallisen työelä-
30139: män kehittämisohjelmaan ministeriössä ja 1 henkilötyövuosi työvoimapoliittisen
30140: aikuiskoulutuksen ostopalveluihin ministeriössä eli yhteensä sallittu henkilötyö-
30141: vuosimäärä sai vuoden 1996 lopulla olla 3 908 henkilötyövuotta. Vuoden 1996
30142: lopussa henkilötyövuosien määrä jäi 3 660:een johtuen rahoituksen riittämättömyy-
30143: destä.
30144: Asetelmassa eivät ole mukana työhallintoon tukityöllistetyt henkilöt. Vuonna 1996
30145: työhallinnossa oli keskimäärin arvioilta 1 050 henkilöä tukityöllistettynä työvoima-
30146: piireissä, 30 henkilöä ministeriössä ja 25 henkilöä työsuojelupiireissä.
30147: Virkojen ja tehtävien täyttökielto on edelleen jatkunut. Ministeriö on antanut
30148: määräaikaisia täyttölupia erityisesti asiakaspalvelutehtäviin, mutta pysyvät täyttölu-
30149: vat ovat olleet poikkeuksellisia. Työvoimatoimistoja oli kertomusvuonna 184.
30150: 5.2. Lainsäädännön kehittäminen 1996
30151: Työllisyyslain ja -asetuksen muutokset. Työllisyyslaki muuttuu vuoden 1997 alusta
30152: siten, että sellaiselle 55 vuotta täyttäneelle työttömälle, joka on syntynyt vuonna
30153: 1942 tai sen jälkeen, ja jolta työttömyysturvalain muutoksen vuoksi poistuu
30154: työttömyysturvan lisäpäi väoikeus, turvataan mahdollisuus työllistymistä edistävään
30155: koulutukseen tai kuntoutukseen. Koulutuksessa työttömällä on koulutusaikana
30156: oikeus työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuihin
30157: opintososiaalisiin etuuksiin.
30158: Jos työttömälle ei voida järjestää hänelle soveltuvaa koulutusta tai kuntoutusta eikä
30159: häntä voida työllistää avoimille työmarkkinoille, on kunnan järjestettävä työvoima-
30160: viranomaisen osoituksesta hänelle työntekomahdollisuus 10 kuukauden ajaksi
30161: (työllistämisvelvollisuus). Työttömyysturvan saantia koskevan kahden vuoden
30162: tarkastelujakson aikana tehty työ ja työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, joka neljän
30163: kuukauden osalta kelpaa työssäoloehtoon, vähentää 10 kuukauden työllistämisvel-
30164: vollisuutta. Työntekomahdollisuuden järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin
30165: kunnalla on oikeus saada työllisyysmäärärahoista normaali työllistämistuki 80
30166: prosentilla korotettuna.
30167:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                        537
30168: 
30169: Lisäksi työllisyyslain kuntien lisätukea koskeva säännös muuttuu vuoden 1997
30170: alusta. Lisätuen alkuperäisenä tarkoituksena on ollut kannustaa kuntia lisätyöllistä-
30171: miseen. Kuntien tukityöllistämisen taso on noussut, mutta pääosin muista syistä
30172: kuin lisätuen ansiosta. Lisätuki ei enää lisää työllistämistä, vaan tosiasiallisesti vain
30173: nostaa kuntien tukityöllistämisen yksikköhintaa. Tämä johtuu siitä, että nykyisten
30174: säännösten perusteella lisätuki ulottuu prosenttirajan ylittämisen jälkeen kaikkiin
30175: tuella työllistettyihin. Lisätukijärjestelmään tehtävien muutosten tarkoituksena on
30176: kohdistaa lisätuki nykyistä tarkoituksenmukaisemmin niin, että lisätuki ulottuu vain
30177: määrätyn prosenttirajan ylittävään osaan työllistetyistä eikä kaikkiin työllistettyihin.
30178: Toinen muutos on se, että lisätuen määräytymisperustetta tarkastellaan kuukausit-
30179: tain eikä neljännesvuosittain kuten nyt.
30180: Työllisyyslain muuttamisen vuoksi työllisyysasetukseen sisällytettiin säännökset
30181: kuntoutus-, koulutus- ja työtekomahdollisuuden järjestämisestä sekä työllistämis-
30182: menettelystä. Työllisyysasetuksen 7 a luvussa on säännökset osa-aikalisästä eli
30183: työllistämistuesta osa-aikatyöhön. Osa-aikalisä käynnistyi kokeiluna 1.3.1994
30184: lukien. Järjestelmä vakinaistuu vuoden 1997 alusta. Samalla työllisyysasetusta on
30185: muutettu siten että 12 kuukauden kokoaikatyön sijasta osa-aikalisän hakijalta
30186: edellytetään, että hänen kokoaikainen palvelusuhteensa samaan työnantajaan on
30187: yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään vuoden välittömästi ennen osa-aikatyöhön
30188: siirtymistä. Myös pitkäaikaistyöttömien työllistämispalvelu vakinaistuu vuoden
30189: 1997 alusta.
30190: Työmarkkinatuen kehittäminen. Vuoden 1996 alusta tuli voimaan
30191: työmarkkinatuesta annetun lain muutos, jolla rajoitettiin alle 20-vuotiaan,
30192: ammatillista koulutusta vailla olevan nuoren oikeutta saada työmarkkinatukea
30193: työttömyysajalta. Työmarkkinatukioikeuden rajoittamisen vastapainona lisättiin
30194: tuntuvasti alle 20-vuotiaille suunnattua koulutustoimintaa sekä työvoimapoliittisia
30195: toimenpiteitä.
30196: Lainmuutoksella tuetaan aktiivisia työllistämistoimenpiteitä ja estetään nuoria
30197: totuttautumasta sosiaalituen varassa elämiseen. Ensimmäistä kertaa työmarkkinoille
30198: tulevat alle 20-vuotiaat nuoret eivät kertomusvuonna enää automaattisesti saaneet
30199: työmarkkinatukea. Lain mukaan tukea ei saa, jos hakijalla ei ole ammatillista
30200: koulutusta tai jos hän ei aktiivisesti hakeudu koulutukseen tai osallistu työvoimapo-
30201: liittiseen toimenpiteeseen. Työmarkkinatuen muutosten avulla edistetään nuorten
30202: työmarkkinavalmiuksia. Tarkoituksena on lievittää nuorisotyöttömyyttä, joka johtuu
30203: ammattitaidon ja koulutuksen puutteesta.
30204: Työmarkkinatuen saantiehtojen muuttaminen yhdessä koulutustoimien ja parantu-
30205: neen työllisyystilanteen kanssa on merkittävästi alentanut nuorisotyöttömyyttä. Alle
30206: 20-vuotiaita työttömiä oli lokakuussa 1996 yli 9 000 vähemmän kuin vuotta
30207: aiemmin. Vähennys on runsaat 40 %. Vastaavana ajankohtana työharjoittelussa
30208: olevien työmarkkinatuen saajien (12 050) oli liki 4 300 suurempi kuin vuosi sitten.
30209: Tämä merkitsee runsaan 52 prosentin lisäystä.
30210: Työttömyysturvan kokonaisuudistukseen liittyen Eduskunta hyväksyi kesäkuussa
30211: 1996 uuden lain työmarkkinatuen muuttamisesta. Muutos tulee voimaan 1.1.1997.
30212: Se laajensi alle 20-vuotiaita koskevat työmarkkinatuen saamisoikeuden rajoitukset
30213: koskemaan myös 20 - 24 -vuotiaita ammatillista koulutusta vailla olevia sekä
30214: muuttaa tarveharkintaa koskevia säännöksiä työtulojen hankkimista suosivammaksi.
30215: Hallituksen esityksessä, joka annettiin Eduskunnalle 10.5.1996, nuorten tukioikeu-
30216: den muutoksen säästövaikutukseksi arvioitiin 200 mmk. ja tarveharkintasäännösten
30217: muutosten valtion menoja lisääväksi vaikutukseksi 50 mmk. Nuorten tukioikeuden
30218: rajoittamisen vastapainona on tuntuvasti lisätty heille suunnattua koulutustoimintaa
30219: ja työvoimapoliittisia toimenpiteitä.
30220: 538                                 Työministeriö
30221: 
30222: Vuoden 1997 alusta voimaan tulleeseen työmarkkinatukilakiin tehdyn rajoituksen
30223: arvioidaan koskevan noin 11 000 vailla ammatillista koulutusta olevaa alle 20 - 24
30224: -vuotiasta työtöntä henkilöä. Työmarkkinatuen tilalle heille tarjotaan ammatillista
30225: peruskoulutusta. Valtion vuoden 1996 talousarviossa koulutuksen tarjontaa lisättiin
30226: 5 000 uudella vuosittaisella ammatillisen peruskoulutuksen paikalla. Lisäksi tulopo-
30227: liittista sopimusta koskevan neuvottelutuloksen mukaisesti toteutetaan ajanjaksona
30228: 1996 - 1998 noin 4 000 opiskelijan vuosittainen sisäänotto. Nuorten ammatillisen
30229: koulutuksen valintaperusteiden muutoksella etusija valinnoissa annetaan ensisijai-
30230: sesti alle 20- ja toissijaisesti alle 25-vuotiaille. Hakuun tulevat lisäpaikat tähtäävät
30231: nimenomaan ammatillisiin perustutkintoihin. Huomattava osa koulutuspaikoista on
30232: kone-, metalli-, sähkö- ja elektroniikka-aloilla, joilla on parhaillaankin pulaa
30233: ammattitaitoisesta työvoimasta. Suomen työllisyysohjelman mukaisesti opetusminis-
30234: teriön budjettikehystä vuodelle 1997 nostettiin. Kehyksen nostoa käytetään 20 - 24
30235: -vuotiaiden koulutustarjonnan lisäämiseen aluksi 5 000 paikalla, jota tarvittaessa
30236: korotetaan. Alle 20 - 24-vuotiaille kohdeunetaan muiden työvoimapoliittisten
30237: toimenpiteiden ohella myös 2 000 uutta työharjoittelupaikkaa.
30238: Kaikille alle 25-vuotiaille ammatillisesta koulutuksesta valmistuneille työttömille
30239: maksetaan työmarkkinatukea. Vanhempien luona asuvalle työmarkkinatuki on
30240: enimmillään 60 % täydestä tuesta, joka on 118 markkaa päivältä. Työmarkkinatuki
30241: maksetaan tällöinkin täysimääräisenä,jos nuori osallistuujohonkin työvoimapoliitti-
30242: seen toimenpiteeseen. Näitä ovat työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, työharjoittelu,
30243: työkokeilu tai työhallinnon järjestämä kuntoutus. Jos 18 - 24 -vuotiaalla ei ole
30244: tutkintotodistusta ammatillisesta oppilaitoksesta, voi hän silti saada työmarkkinatu-
30245: kea osallistumalla johonkin työvoimapoliittiseen koulutukseen. Jos työttömänä
30246: ollessaan on kieltäytynyt, eronnut tai jättänyt hakeutumatta ammatilliseen toimeen,
30247: on oikeutettu työmarkkinatukeen vasta kun on täyttänyt 25 vuotta tai on esittänyt
30248: selvityksen ammatillisen koulutuksen suorittamisesta tai on työpoliittisten toimenpi-
30249: teiden piirissä.
30250: Työaikalain muutos Uusi työaikalaki vahvistettiin 9.8.1996 ja astui voimaan
30251: marraskuun 23. päivänä 1996. Työaikalain kokonaisuudistuksella yksinkertaistetaan
30252: ja selkiytetään lainsäädäntöä. Uudistus korvaa nykyisen työaikalain, kauppaliikkei-
30253: den ja toimistojen työaikalain, maatalouden työaikalain, talonmiesten työaikalain ja
30254: leipomotyöaikalain. Lisäksi kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annettu laki muuttuu.
30255: Siirtyminen yhteen lakiin selkeyttää yksittäisen työnantajan ja työntekijän osalta
30256: työaikasäännösten soveltamista. Aiemmin ei aina ollut edes selvää, mitä lakia
30257: johonkin työhön on sovellettava. Uutta on myös se, että laki koskee pääsääntöisesti
30258: myös valtion, kuntien, kirkon ja julkisyhteisöjen virkamiehiä.
30259: Uuden lain mukaan työehtosopimuksissa sovittuja työaikajoustoja voivat soveltaa
30260: myös järjestäytymättömät työnantajat. Jos järjestäytymättömässä yrityksessä ei ole
30261: luottamusmiestä, voi muu henkilöstön edustaja tai työntekijät yhdessä sopia
30262: työaikajoustoista työnantajan kanssa alakohtaisen sopimuksen rajoissa.
30263: Työpaikoilla säännöllisestä työajasta voidaan sopia siten, että se on enintään 9
30264: tuntia vuorokaudessa ja 45 tuntia viikossa, ellei työehtosopimuksista nimenomaan
30265: muuta johdu. Työajan pitää tasoittua 40 tuntiin neljän viikon aikana nykyisen
30266: kolmen asemesta. Jaksotyön osalta enimmäisajat ovat kolmen viikon pituiselta
30267: ajalta 120 tuntia ja kahden viikon pituiselta ajalta 80 tuntia.
30268: Ylitöiden enimmäismäärä vähenee 250 tuntiin entisen 320 tunnin sijaan ja ylimää-
30269: räisen ylityön määrä 80 tuntiin aiemman 160 tunnin sijaan. Tästä 80 tunnista on
30270: sovittava työpaikalla, siihen ei voi hakea erityislupaa työsuojeluviranomaisilta.
30271:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                        539
30272: 
30273: Ylityötä ei kuitenkaan saa teettää 138 tuntia enempää minään 4 kuukaudenjaksona,
30274: mikä johtuu EU:n työaikadirektiivistä.
30275: Laissa on selkeät määräykset sekä työntekijän suostumuksesta ylityöhön että
30276: mahdollisuudesta sopia ylityökorvauksen vaihdosta vastaavaan vapaaseen. Liukuvan
30277: työajan käytön rajat laajenevat. Yötyön määritelmä muuttuu 23.00-6.00 väliseksi
30278: ajaksi. Aiemmin yötyö alkoi kello 22.00.
30279: Laki sisältää myös suosituksen mahdollisuudesta siirtyä tilapäisesti osa-aikatyöhön.
30280: Jos työntekijä haluaa sosiaalisista tai terveydellisistä syistä tehdä osa-aikatyötä,
30281: työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että se on mahdollista.
30282: Lepoajat muuttuvat siten, että työpaikoilla voidaan sopia vähintään puolen tunnin
30283: ruokailutauko. Ruokailutauon saa jo kuuden tunnin työpäivänä. Aiemmin lepoai-
30284: kaan oikeutti seitsemän tunnin työpäivä. Vuorokausilepoa koskevissa säännöksissä
30285: pääsäännön mukaan vuorokausilevon pituus tulee olla vähintään 11 tuntia ja
30286: jaksotyössä eli entisessä periodityössä 9 tuntia. Viikkolevon pituus muuttuu 35
30287: tuntiin. Aiemmin työaikalain mukaisissa töissä viikkolevon pituus oli 30 tuntia ja
30288: kauppatyöaikalain mukaisissa töissä 38 tuntia.
30289: Mahdollisissa lakitulkintoihin liittyvissä riitatapauksissa kanne on nostettava kahden
30290: vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona vaatimus syntyi. Esimer-
30291: kiksi vuoteen 1996 kohdistuva vaade on esitettävä viimeistään vuoden 1999
30292: viimeisenä päivänä.
30293: 5.3. Tilastot, ennusteet ja selvitykset
30294: Kertomusvuonna työministeriö tuotti kuukausittain työnvälitystoimintaa, työllistä-
30295: mistoimenpiteitä sekä työvoimapoliittista aikuiskoulutusta kuvaavia poikkileikkaus-
30296: ja virtatilastoja.Näiden tilastojen keskeiset tiedot julkistettiin mahdollisimman
30297: pikaisesti kuukausittaisissa työllisyyskatsauksissa sekä myöhemmässä vaiheessa
30298: laajemmin työministeriön tilastojulkaisuissa. Työnvälitystoimintaa, työllistämistoi-
30299: menpiteitä sekä työvoimapoliittista aikuiskoulutusta kuvaavia virtatilastoja tuotettiin
30300: myös puolivuosi- ja vuositasolla. Vuositilaston tietoja julkistettiin kolmessa
30301: tilastokatsauksessa. Työmarkkinoita koskevia ajankohtaisia artikkeleita ja sekä
30302: kattavan työvoimatilasto-osan sisältävää työpoliittista aikakauskirjaa julkaistiin neljä
30303: numeroa.
30304: Tilastojen sisältöä kehitettiin kertomusvuonna ohjaus- ja seurantajärjestelmien
30305: tarpeisiin. Laajaa suorakäyttöön tarkoitettua aikasarjatietokantaa ylläpidettiin ja
30306: täydennettiin mm. Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) tukitoiminnan seurantatiedoilla.
30307: ESR:n projektikohtainen seuranta toteutettiin. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden
30308: vaikuttavuuden seuranta otettiin osaksi jatkuvaa tilastotuotantoa. Vuorotteluvapaan
30309: tilastointi toteutettiin ja työmarkkinatuen tilastointia kehitettiin edelleen. Tilastore-
30310: kisteristä suoritettiin erillisselvityksiä sekä työministeriön että ulkopuolisten tahojen
30311: käyttöön. Tilastojen luotettavuutta pyrittiin edelleen parantamaan suorittamalla
30312: useita lisätarkistuksia tilastorekisterissä.
30313: Sekä työhallinnon tilastoihin että muihin tietolähteisiin nojautuen laadittiin kerto-
30314: musvuonna ennusteita työllisyystilanteen kehityksestä ja selvityksiä työmarkkinoi-
30315: den erityisaiheista. Hallituksen työllisyystavoitteiden toteutumisen kotimaista
30316: seurantaa varten valmisteltiin kertomusvuonna kaikkiaan kolme raporttia. Lisäksi
30317: laadittiin työllisyysohjelman seurantaraportti Eurooppa-neuvoston käyttöön. Myös
30318: valtion talousarvioon sisältyvien menojen työllisyysvaikutuksia selvitettiin.
30319: 540                                 Työministeriö
30320: 
30321: 5.4. Tutkimukset
30322: Työministeriön tutkimustoiminta on jaettu kolmeen lohkoon, jotka ovat: 1) työvoi-
30323: matutkimus, 2) työympäristön sekä työolojen tutkimus ja 3) työsuojelututkimus.
30324: Kolmikantaedustukselle rakentuva työelämän tutkimuspolitiikan neuvottelukunta
30325: avustaa työministeriötä tutkimusasioissa. Neuvottelukunta laatii tutkimusta ohjaa-
30326: maan kolmivuotisen tutkimus ohjelman ja käsittelee sen toteutukseen liittyvät
30327: periaateluonteiset kysymykset. Kertomusvuonna tutkimustoiminta perustui vuosille
30328: 1994 - 1996 laadittuun ohjelmaan. Uusi neuvottelukunta asetettiin ajalle 1.9.1995 -
30329:  31.8.1998 ja se laati tutkimusohjelman vuosiksi 1996- 1998. Valtaosa tutkimuk-
30330: sista teetetään korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Valtion tiede- ja teknologia-
30331: neuvostonjohdollajatkettiin eri ministeriöiden toimeenpanevaa sektoritutkimuksen
30332: kehittämistyötä.
30333: Kertomusvuonna valmistui 76 työpoliittista tutkimusta tai selvitystä. Korkeakouluis-
30334: sa ja tutkimuslaitoksissa teetettäviin työpoliittisiin tutkimuksiin oli käytettävissä 8,7
30335: miljoonaa markkaa. Tuottavuudella tulevaisuuteen -ohjelmaan oli käytettävissä 3,1
30336: miljoonaa markkaa ja työelämän kehittämisohjelmaan 11,9 miljoonaa markkaa.
30337: Nämä kaksi ohjelmaa eivät sinänsä ole tutkimusohjelmia, mutta ne sisältävät
30338: tutkimusavusteisia osioita. Ministeriön Työpoliittinen tutkimus -sarjassa julkaistiin
30339: 38 tutkimusta. Tutkimusten tuloksien julkistamista tehostettiin, samoin tulosten
30340: viemistä käytännön sovellutuksiin. Tutkimusten tiivistelmät julkaistiin ruotsiksi ja
30341: englanniksi Työpoliittisessa aikakauskirjassa.
30342: Työvoimapolitiikan alalta valmistuneet tutkimukset selvittivät muun muassa
30343: työvoimakoulutuksen ja työllistämistukien tuloksellisuutta, rakennetuen vaikutta-
30344: vuutta, työosuustoimintaa, paikallista kumppanuutta, nuorten työttömyyttä ja
30345: pitkäaikaistyöttömyyttä sekä työvoimatoimistojen palvelujen laatua. Pohjoismaisessa
30346: tutkimusyhteistyössä painoalueina oli nuorten työmarkkinat, tulosohjaus ja työvoi-
30347: matoimistojen tehokkuus.
30348: Työelämän muutosten seurannanjärjestämiseksi ministeriö on jatkanut "Työpaikka
30349: Suomessa - Työpaikka Euroopassa" tutkimusohjelmaa, jossa on selvitetty suoma-
30350: laisten työpaikkojen vahvuuksia ja heikkouksia tietoyhteiskuntaan siirtymisen
30351: paineessa. Tavoitteena on lisätä tuottavuutta ja tuottavaa työllisyyttä, kohentaa
30352: työelämän laatua, kehittää osaamista ja parantaa joustavaa sopeutumista kansainvä-
30353: liseen kilpailuun sekä luoda kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkkoja työelä-
30354: män tutkijoiden ja kehittäjien välille. Kuluneena vuonna ohjelman laajin projekti on
30355: ollut OECD:nosaprojekti "Joustava yritys", jossa selvitetään myös pohjoismaista
30356: vertailua tehden yritysten käyttämien joustojen muotoja ja työvoiman käytön
30357: monimuotoistumista.
30358: Yhteistyössä tutkimuslaitosten ja rahoittajien kanssa ministeriö on käynnistänyt
30359: 'Työympäristötutkimus Suomessa ja sen painoalueet' -ohjelman uusimisen. Ohjelma
30360: valmistuu vuoden 1997 alussa ja siinä on esitetty työsuojelututkimuksen valtakun-
30361: nalliset painoalueet ja muita tutkimuksen koordinaatioon liittyviä näkökohtia.
30362: Tämän perusteella vaikutetaan työsuojelututkimuksen suuntaamiseen ja painottami-
30363: seen verkostoyhteistyönä tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimusten tulosten hyödynnet-
30364: tävyyden parantamiseksi on käynnistetty yhteistyö rahoittajien ja tutkimuslaitosten
30365: kanssa.
30366: Työsuojelututkimusta on painotettu työpaikkavalvonnan suuntaamiseen ja työyh-
30367: teisön toimivuuden parantamiseen. Yksittäiset tutkimushankkeet ovat kohdistuneet
30368: työssä esiintyviin terveysriskeihin, työyhteisöjen toimintakykyyn, työterveyshuol-
30369: toon, työkyvyn ylläpitoon, työsuojelun laatujärjestelmiin sekä työsuojelun taloudel-
30370:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        541
30371: 
30372: Iisten vaikutusten arviointiin. Tutkimus- ja kehittämishankkeita on suunnattu
30373: erityisesti PKT-sektorille.
30374: Kertomusvuoden aikana valmistui lähes 30 työsuojelututkimusta. Huomiota on
30375: kiinnitetty erityisesti tutkimustulosten hyödynnettävyyteen työpaikoilla eri menetel-
30376: miä hyväksikäyttäen.
30377: Kertomusvuoden aikana ministeriö aloitti Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoite
30378: 3:n ja tavoite 4:n mukaisten ohjelmien vaikuttavuusarvioinnin. Arvioinnin suoritta-
30379: jiksi ESR:n seurantakomitea valitsi tarjouskilpailun perusteella 11 eri tutkimuslai-
30380: tosta. Työministeriön päätöksillä sidottiin arviointiin vuosien 1996-1997 ajaksi
30381: runsaat 9 milj. markkaa.
30382: ERS tavoite 4 sisältää ns. ennakointiprioriteetin. Tarkoitus on, että ennakointipriori-
30383: teettiin osoitetuilla määrärahoilla (n. 100 milj.mk v.1995-1999) ennustetaan ja
30384: arvioidaan rakennemuutoksia ja niistä koituvia osaamistarpeita lähinnä pk-sektorilla.
30385: Käynnissä on noin 50 projektia, joista useimmat aloittivat vuonna 1996. Ennakoin-
30386: tiin määrärahoja oli vuoden loppuun mennessä sidottu noin 28 miljoonaa markkaa.
30387: 
30388: 5.5. Tiedotus ja viestintä
30389: Hallinnon omaa viestintäjärjestelmää kehitettiin Viestintä 2000 -projektilla. Tavoit-
30390: teena on kiteyttää työvoimatoimiston vahvuudet ja niitä kuvaavat perusviestit
30391: selviksi. Hankkeen avulla luodaan työvoimatoiroistoille yhtenäinen viestintäsuunni-
30392: telma ja -järjestelmä.
30393: Työhallinto oli yksi maan merkittävimmistä yhteiskunnallisen markkinointiviestin-
30394: nän toteuttajista. Vuoden aikana oli neljä isoa tiedotuskampanjaa, joihin liittyi myös
30395: niiden seurantatutkimukset. Tammikuussa käynnistettiin Euroopan sosiaalirahastoa,
30396: (ESR) tunnetuksi tekevä tiedotuskampanja. Maaliskuussa toteutettiin yhteistyössä
30397: työnantajajärjestöjen kanssa työnantajakampanja, jonka tavoitteena oli tehostaa
30398: yritysten ja työvoimatoimistojen yhteistyötä. Syyskuussa käynnistettiin vuorottelu-
30399: vapaakokeilua tunnetuksi tekevä kampanja.
30400: Loppuvuonna toteutettiin mittava harmaan talouden vastainen tiedotuskampanja
30401: sanomalehdissä, tv:ssä, ulkomainontana ja esittein. Vastuullisina toteuttajina olivat
30402: verohallitus ja työministeriö ja tiedotuskampanjan yhteistyöhön saatiin mukaan
30403: poikkeuksellisen laaja joukko viranomaisia ja järjestöjä. Suomalaisten asenteet
30404: harmaata taloutta kohtaan kartoitettiin tutkimuksin ennen ja jälkeen kampanjan.
30405: Harmaata taloutta vastustavat asenteet olivat jo syyskuussa varsin voimakkaat,
30406: mutta kampanja oli vahvistanut niitä entisestään. Noin puolet vastaajista jopa
30407: ilmoitti, että kampanja on todennäköisesti muuttanut heidän käyttäytymistapojaan
30408: harmaaseen talouteen liittyen.
30409: 5.6. Tasa-arvon edistäminen työmarlddnoilla
30410: Naisten työhönosallistuminen on Suomessa korkea. Kertomusvuonna naisten
30411: työvoimaosuus oli 61 %. Miehillä vastaava luku oli 69 %. Vuoden aikana miesten
30412: työttömyys laski jonkin verran, mutta naisten työttömyys pysyi edellisvuotisella
30413: tasolla. Kertomusvuonna miesten ja naisten keskimääräiset työttömyysasteet olivat
30414: likimain yhtä suuret.
30415: Osa-aikatyön osuus on kertomusvuoden aikana lievästi laskenut. Vuonna 1996 noin
30416: 8 % työllisistä teki osa-aikatyötä ja näistä on naisia 70 %. Lisäksi naiset ovat
30417: miehiä useammin epätyypillisissä, esim. määräaikaisissa työsuhteissa.
30418: 542                                Työministeriö
30419: 
30420: Työvoimapoliittisissa tukitoimenpiteissä naisten osuus oli 55 %, mikä on suhteelli-
30421: sesti suurempi kuin heidän osuutensa työttömistä. Työvoimapoliittisen aikuiskoulu-
30422: tuksen aloittaneista oli naisia 46 %. Ammatinvalinnanohjauksen asiakkaista noin
30423: 68 % oli naisia.
30424: Työministeriö asetti elokuussa naisten työllistymisedellytysten parantamista
30425: käsittelevän työryhmän, joka sai tehtäväkseen selvittääyleisesti ja eri ammattialoilla
30426: naisten työttömyyden kehittymistä, sen syitä ja niitä rakenteita koulutuksessa ja
30427: yrittäjyyden tukemisessa, mitkä mahdollisesti heikentävät naisten asemaa työmark-
30428: kinoilla. Työryhmä luovuttaa mietintönsä ministeriölle tammikuussa 1997.
30429: Työministeriö on osallistunut hallituksen tasa-arvo-ohjelman valmisteluun ja siinä
30430: tullaan ottamaan kantaa myös työhallinnon lähiajan tasa-arvon edistämistoimenpi-
30431: teisiin. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma, joka perustuu Pekingin naiskonferenssin
30432: hyväksymään toimenpideohjelmaan, annettaneen keväällä 1997.
30433: 
30434: 
30435: 6. Työelämä
30436: 6.1.Työolot
30437: Kertomusvuonna on hallitusohjelman mukaisesti jatkettu työelämän sisällöllistä ja
30438: rakenteellista uudistamista yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa Valmistellen
30439: sekä ottaen huomioon Suomen Euroopan unionin jäsenyydestä johtuvat velvollisuu-
30440: det.
30441: Työlainsäädäntö. Työministeriö valmisteli kertomusvuonna hallituksen esityksen
30442: työaikalaiksi ja laiksi kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annetun lain 9 §:n muutta-
30443: misesta. Uusi työaikalaki tuli voimaan 23.11.1996. Työaikalain uudistamista
30444: käsiteltiin tarkemmin luvussa 5.2.
30445: Työsopimuslain muutos irtisanomissuojan muutoksista astui voimaan 1.3.1996.
30446: Lain mukaan enintään vuoden kestäneissä työsuhteissa työnantajan noudatettava
30447: irtisanomisaika lyhenee kahdesta kuukaudesta kuukauteen ja työntekijän vastaava
30448: irtisanomisaika lyhenee kuukaudesta 14 päivään.
30449: Tasavallan presidentin työllisyystyöryhmän esitys vuonna 1994 ja Suomen työlli-
30450: syysohjelma vuosille 1996 -1999 sisälsivät ehdotuksen yhteistoimintalain tarkistuk-
30451: sesta. Tämän mukaisesti hallitus on antanut esityksen yhteistoimintalain mukaisten
30452: neuvotteluaikojen lyhentämisestä, neuvottelumenettelyn selkeyttämisestä sekä
30453: henkilöstön edustajien tiedonsaanti-ja vuorovaikutusmahdollisuuksien parantami-
30454: sesta (99/1996). Laki tulee voimaan 1.1.1997.
30455: Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken on
30456: laadittu 29.2.1996 valmistunut selvitys epätyypillisiin työsuhteisiin liittyvistä
30457: ongelmista ja niiden korjausmahdollisuuksista. Selvitykseen perustuen hallitus on
30458: antanut useita esityksiä. Esityksillä on pyritty toisaalta lisäämään työmarkkinoiden
30459: joustavuutta ja madaltamaan työllistämiskynnystä. Toisaalta taas on pidetty tärkeänä
30460: epätyypillisessä työssä työskentelevien turvan lisäämistä ja näiden työntekijöiden
30461: saattamista mahdollisimman pitkälle tasa-arvoiseen asemaan normaalissa työsuh-
30462: teessa työskentelevien kanssa.
30463: Kesäkuun 1. päivänä 1996 tuli voimaan vuosilomalain muutos, jolla parannettiin
30464: saman työnantajan palveluksessa erittäin lyhyissä työsuhteissa työskennelleiden
30465: asemaa. Lisäksi hallitus on antanut esityksen eräistä epätyypillisiä työsuhteita
30466: koskevista lainsäädäntömuutoksista, joilla työsopimuslakia muutettaisiin siten, että
30467:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        543
30468: 
30469: toistuvien määräaikaisten työsopimusten tekemistä koskevaa sääntel yä yksinkertais-
30470: tetaan, helpotettaisiin määräaikaisten työsopimusten solmimista, parannettaisiin
30471: työturvallisuutta vuokratyössä, lisättäisiin jo lyhyen aikaa työskennelleiden oikeutta
30472: opintovapaaseen ja sairausajan palkkaan (7811996). Hallituksen esitys muuttui
30473: kuitenkin eduskuntakäsittelyssä siten, että sairausajan palkkaa koskeva esitys jäi
30474: pois ja määräaikaisten sopimusten solmimista helpotettiin edelleen palvelualoja
30475: koskevalla lisäyksellä.
30476: Eduskunta hyväksyi työsopimuslain 2 §:n muutoksen jolla pyrittiin helpottamaan
30477: määräaikaisten työsuhteiden käyttöä palvelualoilla. Lainmuutoksen mukaan määrä-
30478: aikainen työsopimus voidaan tehdä myös, jos työnantajana on palvelujen kysynnän
30479: vakiintumattomuudesta johtuen perusteltu syy työn määräaikaisuuteen. Lakimuutok-
30480: sen tarkoituksena on lisätä palvelusektorin työllistämisedellytyksiä. Sen sijaan
30481: vuonna 1995 alusta voimaan astunut pitkäaikaistyöttömiä koskenut väliaikainen
30482: poikkeus määräaikaisten työsuhteiden sopimisesta päättyi vuonna 1996.
30483: Laki vuorotteluvapaakokeilusta tuli voimaan 1.1.1996. Lailla on lisätty työtilaisuuk-
30484: sia ja joustavuutta työn järjestelyissä. Järjestely edellyttää, että vuorotteluvapaan
30485: myöntävä työnantaja palkkaa vuorotteluvapaalle lähtevän tilalle työttömän työnha-
30486: kijan. Sijaista ei kuitenkaan tarvitse palkata samoihin tehtäviin kuin missä vuorotte-
30487: luvapaalle lähtevä on työskennellyt. Seurantatutkimuksen mukaan työvuorotteluko-
30488: keilu on käynnistynyt melko ripeästi. Lokakuun loppuun mennessä vuorotteluva-
30489: paata oli käyttänyt yhteensä noin 4 900 palkansaajaa. Suurin vuorotteluvapaalla
30490: ollut ryhmä oli kunnallisella sektorilla sosiaali- ja terveydenhoitoalalla työskentele-
30491: vät naiset. Tällä hetkellä vuorottelukorvaus on 60 prosenttia työttömyysturvasta,
30492: mutta enintään 4 500 markkaa kuukaudessa. Omaehtoiseen ammatilliseen koulutuk-
30493: seen osallistuva voi saada vuorottelukorvauksen lisäksi osittaista ammattikoulutus-
30494: rahaa 1 000 markkaa kuukaudessa verottomana koulutuskaudelta. Vuorotteluvapaa
30495: voi kestää kolmesta kuukaudesta yhteen vuoteen. Kustannukset jakautuvat kuten
30496: työttömyysturvankin kustannukset valtion, työnantajien ja työttömyyskassojen
30497: kesken.
30498: Kansallinen tuottavuusohjelma Talousneuvosto käynnisti helmikuussa 1993
30499: kolmikantaisesti ohjatun Kansallisen tuottavuusohjelman vuosille 1993 - 1996. Sen
30500: yleisenä tavoitteena oli nopeuttaa suomalaisten yritysten ja muiden organisaatioiden
30501: tuottavuuskehitystä ja edistää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä, työllisyyttä
30502: sekä työyhteisöjen toimivuutta. Ohjelman ensimmäinen vaihe, joka kesti vuoden
30503: 1995 loppuun koostui 12 projektikokonaisuudesta. Toinen vaihe aloitettiin maalis-
30504: kuussa 1996 käsittäen kymmenen pääprojektia sekä yksityisellä että julkisella
30505: sektorilla. Ohjelman toinen vaihe pyrkii edistämään tuottavuutta monin keinoin.
30506: Projektien tulee edistää suomalaisten yritysten ja julkisyhteisöjen tuottavuutta ja
30507: toiminnan laatua kehittämällä, kokeilemalla, arvioimalla ja levittämällä tätä
30508: palvelevia kehittämis-, mittaus- ja analyysimenetelmiä ja tilastoja. Projektien ja
30509: niissä mukana olevien tahojen kesken on luotu verkostoja, joiden avulla on voitu
30510: välittää kokemuksia ja levittää projektien myötä syntynyttä osaamista. Menetelmiä
30511: on pyritty tuotteistamaan niiden leviämisen edistämiseksi.
30512: Projektien toteuttamisen ohella ohjelmaan on sisältynyt tiedotusta tuottavuustyön
30513: merkityksestä, seminaarien järjestämistä ja kansainvälistä yhteistyötä. Ohjelman
30514: ensimmäisestä vaiheesta on tarkoitus tehdä asiantuntija-arvio vuonna 1997. Jatkossa
30515: kansallinen tuottavuusohjelma toimii yhteistyössä kansallisen työelämän kehittä-
30516: misohjelman kanssa. Molempien ohjelmien määräaika päättyy vuoden 1999
30517: lopussa.
30518: Kansallinen työelämän kehittämisohjelma Talousneuvosto asetti maaliskuussa 1996
30519: kolmikantaisen valmistelun pohjalta hallitusohjelmaan kuuluvan Kansallisen
30520: 544                                 Työministeriö
30521: 
30522: työelämän kehittämisohjelman 1996 - 1999. Kolmikantaiseen yhteistyöhön perustu-
30523: van ja työministeriön hallinnoiman ohjelman tavoitteena on parantaa tuottavuutta
30524: ja työelämän laatua edistämällä henkilöstön osaamista ja innovatii visuutta suomalai-
30525: silla työpaikoilla. Tutkimusavusteisella kehittämisohjelmalla tuetaan työpaikkaläh-
30526: töisiä projekteja, luodaan ja pidetään yllä tietoa ja osaamista välittäviä yhteistyöver-
30527: kostoja, lisätään kansainvälistä tiedonvaihtoa, vauhditetaan työpaikkalähtöistä
30528: aloitteellisuutta ja vahvistetaan tutkimuksen hyväksikäyttöä työelämän kehittämises-
30529: sä.
30530: Ohjelma voi myöntää asiantuntijatukea työpaikkalähtöisille kehittämisprojekteille
30531: tai suppeammille perusanalyyseille. Hakijana voi olla työorganisaatio, jossa hanke
30532: toteutetaan, tai hanketta toteuttava asiantuntijaosapuoli kuten yliopisto, korkeakoulu,
30533: muu tutkimus- tai koulutuslaitos jne. Edellytyksenä on kuitenkin, että hanke lähtee
30534: työpaikan tai niiden muodostaman verkoston tarpeista. Mukana ohjelmassa ovat
30535: kaikki toimialat Projektien pitää mm. edistää tuottavuuden ja työelämän laadun
30536: samanaikaiseen parantamiseen tähtäävää toimintatavan muutosta työorganisaatiossa
30537: sekä olla johdon ja henkilöstön yhteistyössä käynnistämiä ja toteuttamia. Ohjelman
30538: johtoryhmä on määritellyt vuodeksi 1996 seuraavat painopistealueet (1) uusien
30539: työnteon ja työn organisoinnin muotojen edistäminen, (2) johtamis- ja yhteistyötai-
30540: tojen kehittäminen, (3) inhimillisten voimavarojen kehittäminen, (4) ikääntyneenja
30541: nuoren työvoiman aseman sekä eri-ikäisen työvoiman keskinäisen vuorovaikutuksen
30542: edistäminen ja (5) tasa-arvon edistäminen.
30543: Ohjelman tukemia hankkeita on käynnistynyt 44 vuoden 1996 aikana ja näihin on
30544: sidottu määrärahoja noin 9 mmk. Aktiivisimmin ohjelma on tehnyt toistaiseksi
30545: yhteistyötä teollisuuden ja kuntien kanssa, joiden osuus hankkeista on toistaiseksi
30546: ollut suurin. Hankkeiden määrä tulee vuositasolla jatkossa nousemaan selvästi.
30547: Kunkin hankkeen kokemuksista raportoidaan ja hankkeet arvioidaan. Ohjelma
30548: pyrkii myös laajaan hankkeista syntyvän uuden tiedon ja osaamisen levittämiseen
30549: suomalaisessa työelämässä. Tarkoituksena on saada aikaan laajaa vuoropuhelua
30550: työelämän tutkimusavusteiseen kehittämiseen liittyvissä asioissa erityisesti tutkimus-
30551: ja koulutuslaitosten, työpaikkojen, viranomaistahojen ja työmarkkinajärjestöjen
30552: kesken.
30553: Työaikakokeilut. Suomen työllisyysohjelmassa vuosille 1996- 1999 on todettu, että
30554: valtio rohkaisee kunnissa toteutettavia ensimmäisiä laajamittaisia työaikamallikokei-
30555: luja. Lisäksi tulopoliittisissa neuvotteluissa sovittiin, että työehtosopimuskauden
30556: aikana edistetään nykyistä monipuolisempien työaikamallien käyttöönottoa niin
30557: henkilöstön yksilöllisten työaikatarpeiden kuin yritysten sekä julkisten virastojen ja
30558: laitosten toiminta- ja palveluaikojen huomioon ottamiseksi. Vapaaehtoisuuden
30559: pohjalta on uusia työaikamalleja pyrittävä kokeilemaan mahdollisimman pian jo
30560: kuluvan sopimuskauden aikana. Hallitus ryhtyi neuvottelemaan Kuntaliiton ja
30561: työntekijäjärjestöjen kanssa käynnistettävien kokeilujen yksityiskohdista.
30562: Työaikakokeilujen tukemiseksi työllisyysasetusta muutettiin väliaikaisesti 20.6.1996
30563: annetulla (467 /1996) ja 1. 7.1996 voimaan tulleella asetuksella. Asetus on voimassa
30564: 31.12.1998 asti. Asetuksen mukaan kunnalle tai kuntayhtymälle voidaan myöntää
30565: työllistämistukea, kun se sopii viranhaltijoiden ja työntekijöiden kanssa työaikako-
30566: keilusta, jossa lyhennetään työaikaa ja samalla palkataan työaikaansa lyhentävien
30567: henkilöiden lisäksi työvoimatoimiston osoittamia työttömiä työnhakijoita. Työllistä-
30568: mistuki voi olla emntään 50 prosenttia työaikakokeiluun palkattavien työttömien
30569: työllistämisestä aiheutuvista hyväksyttävistä palkkauskustannuksista. Tukea voidaan
30570: myöntää samaan työaikakokeiluun enintään kahden vuoden ajaksi. Työaikakokeilu-
30571: jen tukemista koskeva hakemus tehdään työministeriölle, joka päättää siitä, mitä
30572: työaikakokeiluja työllistämistuella tuetaan. Ministeriön päätettyä tuettavista työaika-
30573: kokeiluista, se toimittaa päätöksensä tiedoksi sille työvoimatoimistoille, jonka
30574:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       545
30575: 
30576: toimialueella työpaikat sijaitsevat. Ministeriön päätöksen saatuaan ao. työvoimatoi-
30577: misto päättää työllistämistuen myöntämisestä.
30578: Työaikakokeiluun otetaan mukaan enintään 20 kuntaa tai kuntayhtymää hakemusten
30579: perusteella. Kokeilukunnat valitsee työministeriö. Joulukuun 1996 puoleen väliin
30580: mennessä työministeriölle oli tullut 27 työaikakokeiluhakemusta. Vuoden loppuun
30581: mennessä ministeriö on ennättänyt valita viisi kokeilua tuettavaksi ja hylännyt
30582: yhden. Muiden hakemusten osalta käsittely on vielä kesken.
30583: Työministeriön rahoittama Työaikamuotojen tutkimusprojekti on edennyt kolman-
30584: teen vaiheeseen. Tutkimusprojekti päättyy helmikuun lopussa 1997. Tutkimuksen
30585: kohteena ovat innovatiiviset työaikaratkaisut neljässä case-yrityksessä, joiden
30586: raportoinnissa keskitytään työaikojen muutoksiin sekä yrityksen että henkilöstön
30587: näkökulmasta katsottuna. Toisena tutkimuskohteena 6+6 -mallin kokeilut yksityisel-
30588: lä sektorilla ja niiden aloittamisesta käydyt neuvottelut eräissä kunnissa. Kolmante-
30589: na tutkimuskohteena on työaikamuotojen kartoitus ja sen trendit. Lisäksi meneillään
30590: on Euroopan sosiaalirahaston "Flexibility through 6-hour shift" - hanke, jossa
30591: seurataan 92 yrityksessä ja kolmessa työaikakokeilukunnassa 6+6 -mallin toteutu-
30592: mista.
30593: 6+6 -työaikamallin mukaista järjestelmää kokeilee vapaaehtoisella pohjalla yli
30594: kymmenen yksityistä yritystä. 6+6 -mallin työaikakokeilut ovat alkaneet myös
30595: julkisella sektorilla seitsemässä työvoimatoimistossa, joissa työskennellään kuuden
30596: tunnin vuoroissa. Heinäkuun alussa voimaan tulleen työllisyysasetuksen muutoksen
30597: ansiosta kokeilu laajenee myös kuntasektorille. Kuntakokeiluissa on mahdollista
30598: ottaa käyttöön myös muita lyhennetyn työajan malleja. Yleisemmin sovellettu
30599: vaihtoehto oli nelipäiväinen työviikko.
30600: Työaikakokeiluja seurataan Jyväskylän yliopiston tutkimusprojekteissa, joita
30601: rahoittavat työministeriön lisäksi Euroopan sosiaalirahasto sekä eräät yksityiset
30602: rahastot. Työaikahankkeiden koordinoimiseksija laajan yhteiskunnallisen vuorovai-
30603: kutuksen aikaansaamiseksi työministeriö on asettanut kesäkuussa 1996 Työaikapo-
30604: liittisen työryhmän.
30605: 6.2.Palkkaturva ja henkilöstörahastot
30606: Palkkatwvana maksetut määrät pysyivät entisen suurulSlna edelliseen vuoteen
30607: verrattuna. Vuonna 1996 palkkaturvaa maksettiin valtion varoista noin 164 milj.
30608: markkaa. Työnantajilta saatiin samaan aikaan perittyä takaisin noin 47 milj.
30609: markkaa. Lisäksi työnantajilta perittiin korkoina noin 31 milj. markkaa, joka jäi
30610: valtiolle palkkaturvajärjestelmästä aiheutuvien hallintomenojen kattamiseksi.
30611: Palkkaturvasaatavien etuoikeuden poistuminen konkursseissa näkyy takaisinperin-
30612: nässä. Vuonna 1996 saadaan takaisinperittyä 28 prosenttia palkkaturvana maksetuis-
30613: ta määristä, kun edellisenä vuonna takaisinperintäprosentti oli vielä 52. Työttö-
30614: myyskassan keskuskassan velvollisuus on korvata valtiolle vuosittain jälkikäteen
30615: palkkaturvana maksettujenja työnantajilta takaisinperittyjen pääomamäärien erotus.
30616: Palkkaturvahakemusten käsittelyajat ovat vuonna 1996 edelleenkin lyhentyneet.
30617: Koko maan palkkaturvahakemuksista 82 prosenttia käsiteltiin alle kahdessa
30618: kuukaudessa. Useissa työvoimapiireissä on päästy alle kuukauden keskimääräisiin
30619: käsittelyaikoihin. Palkkaturvaa maksettiin kertomusvuonna noin 11 000 työntekijäl-
30620: le. Toimialoittain palkkaturvaa maksettiin eniten rakennusalan työntekijöille,
30621: seuraavaksi eniten kaupan alalla ja kolmanneksi eniten metalliteollisuudessa.
30622: Kertomusvuoden alussa tuli voimaan merimiesten palkkaturvalain muutos, jonka
30623: perusteella merimiesten palkkaturvahakemusten käsittely siirtyi työministeriöstä
30624: 18 370147
30625: 546                                Työministeriö
30626: 
30627: Uudenmaan läänin työvoimapiirin toimistolle. Samassa yhteydessä myös merimies-
30628: ten palkkaturvalain menettelytapoja koskevat säännökset yhdenmukaistettiin
30629: palkkaturvalain säännöksiä vastaaviksi. Kertomusvuoden alussa tuli voimaan myös
30630: palkkaturva-asetuksen muutos, jolla korotettiin palkkaturvan enimmäismäärä yhtä
30631: työntekijää kohden samalle työnantajalle tehdyn työn perusteella 50 000 markasta
30632: 75 000 markkaan. Tarkoituksena oli lisätä palkkaturvan kattavuutta ja siten
30633: kompensoida vuoden 1995 alussa toteutunutta työpalkkasaatavien etuoikeuden
30634: poistumista työnantajan maksukyvyttömyystilanteissa.
30635: Henkilöstörahastot. Työministeriö pitää rekisteriä henkilöstörahastoista ja valvoo
30636: niiden toimintaa. Rekisteröityjä, toiminnassa olevia rahastoja oli vuoden 1996
30637: lopussa 40 eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Niiden jäseninä oli noin
30638: 93 000 työntekijää. Vuosilta 1990 - 1995 rahastoihin on kertynyt voittopalkkioita
30639: yhteensä 823 milj. markkaa. Vuodelta 1995 voittopalkkiota kertyi 240 milj., joka
30640: oli 2 milj. vähemmän kuin edellisenä vuonna.
30641: Vuoden 1996 alussa voimaantulleella henkilöstörahastolain muutoksella lakia
30642: muutettiin niin, että rahastoon kertynyttä jäsenosuutta voidaan ryhtyä nostamaan
30643: entisen 10 vuoden sijasta jo viiden vuoden kuluttua jäsenyyden alkamisesta, ja
30644: vuosittain nostettavissa olevaa rahasto-osuutta korotettiin 10 prosentista 15 prosent-
30645: tiin. Henkilöstörahastosta saadun tulon verotusta kevennettiin 15.4.1996 voimaan-
30646: tulleella tuloverolain muutoksella niin, että rahastosta saadusta tulosta 80 prosenttia
30647: on veronalaista ansiotuloa ja 20 prosenttia verosta vapaata tuloa. Lakia sovelletaan
30648: ensimmäisen kerran jo vuodelta 1996 toimitettavassa verotuksessa. Näillä lainmuu-
30649: toksilla, joilla pyrittiin tekemään henkilöstörahastoista houkuttelevampia taloudelli-
30650: sen osallistumisen ja kannustamisen muotoja yrityksissä, ei ole merkittävästi
30651: onnistuttu lisäämään rahastojen määrää. Kertomusvuoden aikana perustettiin kolme
30652: uutta rahastoa, joiden piirissä on yli 11 000 jäsentä.
30653: Vuoden 1996 syksyllä on käyty vilkasta keskustelua henkilöstörahastojen ympärillä.
30654: Erityisesti palkansaajajärjestöt ovat vaatineet lisää henkilöstörahastoja yrityskohtai-
30655: siksi suhdannepuskureiksi valmistauduttaessa mahdolliseen Emu-jäsenyyteen.
30656: Toisaalta eräät isot rahastoyritykset tekivät kertomusvuonna päätöksen lakkauttaa
30657: voittopalkkioiden maksamisen rahastoilleen.
30658: 6.3. Työneuvosto
30659: Työneuvosto on vuonna 1996 antanut yhdeksän ratkaisua, neljä lausuntoa sekä
30660: yhden ratkaisun ja lausunnon. Työneuvosto on käsitellyt neljä poikkeuslupaa, joista
30661: kaksi on ollut valitusta ja kaksi alistusta.
30662: Työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista annettua lakia (608/46) ja eräitä
30663: siihen liittyviä lakeja koskevat muutokset tulivat voimaan 23.11.1996. Samalla
30664: kumottiin työneuvoston käsiteltävistä asioista annettu asetus (485179) sekä työneu-
30665: voston ja työsuojelun poikkeusluvista annetun asetuksen (609/46) 1 ja 2 §. Muutos-
30666: ten myötä työneuvosto voi antaa erikseen säädettyjen työlakien soveltamisesta ja
30667: tulkinnasta lausuntoja. Aiemmin työneuvostolla oli mahdollisuus antaa myös sitovia
30668: ratkaisuja. Lisäksi työneuvoston kokoonpanoa muutettiin. Työneuvostossa ei ole
30669: enää erikseen yleisjäseniä ja eri aloja edustavia jäseniä, vaan pelkästäään jäseniä.
30670: Jäsenet osallistuvat kaikkien asioiden käsittelyyn työneuvostossa.
30671: 6.5. Työriitojen sovittelu
30672: Työriitojen sovittelua varten on kaksi valtakunnansovittelijan virkaa, joista toinen
30673: on kertomusvuonna ollut täytettynä. Lisäksi on paikallisten työriitojen sovittelua
30674:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                         547
30675: 
30676: varten 6 sivutoimista piirisovittelijaa, joista 1 piirin piirisovittelija on toiminut
30677: valtakunnansovittelijan varamiehenä.
30678: Kertomusvuonna soviteltiin 7 työriitaa, joista valtakunnansovittelijalla oli 4, 1
30679: piirissä yksi ja V piirissä yksi. Soviteltuihin työriitoihin sisältyi kaksi työnseisausta.
30680: 6.6. Työsuojelu
30681: Kertomusvuoden aikana päätettiin työministeriön työsuojeluosastolle ja työsuojelun
30682: piirihallinnolle kuuluvien tehtävien siirrosta sosiaali- ja terveysministeriön hallin-
30683: nonalalle 1.4.1997 lukien.
30684: Kertomusvuonna on hallitusohjelman mukaisesti jatkettu työelämän kehittämistä
30685: yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Työsuoje-
30686: luosasto on osallistunut tiiviisti EU:n työsuojeluvaatimusten valmisteluun ja
30687: kansalliseen täytäntöönpanoon. Tuotteiden markkinavalvonta ja yhteistyö viran-
30688: omaisten kesken on toteutettu. Kehitys- ja tutkimustoiminnalla on tuotettu tietoa ja
30689: toimintamalleja työolojen kehittämiseksi.
30690: Työsuojeluhallinnon valvontatietojärjestelmässä oli kertomusvuonna noin 230 000
30691: työpaikkaa. Työpaikoille tehtiin noin 30 000 tarkastusta, jotka kohdistuivat 20 000
30692: työpaikalle.Toiminta on kohdistunut erityisesti muutosvaiheissa oleviin ja pk-
30693: yrityksiin. Kemiallisten tuotteiden osalta on kehitetty työpaikkojen omaa riskienhal-
30694: lintavalmiutta. Uusien altisteiden, kuten homeiden ja entsyymien työpaikkakohtai-
30695: seen torjuntavalmiuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Työsuojelun painopisteenä
30696: on ollut edelleen myös vakavien tapaturmien torjunta ja työkykyä ylläpitävä
30697: toiminta. Työoloja kuvaavien mittarien mukaan ammattitaudit sekä tuki- ja liikunta-
30698: elinsairaudet ovat edelleen vähentyneet. Työtapaturmat ovat lievästi lisääntyneet.
30699: Henkistä kuormitusta ja työyhteisöjen toimivuutta on leimannut polarisoituminen.
30700: Toisaalta kuormitus on vähentynyt ja innovatiivisuus lisääntynyt. Osin tilanne on
30701: ollut päinvastainen.
30702: Asetukset ja muut alemmanasteiset säädökset Kertomusvuonna valmisteltiin ja
30703: esiteltiin kolme asetusta. Panostaja-asetuksen muuttamisella (120/96) täsmennettiin
30704: räjähdysaineen hallussapitovaatimuksia. Nuorten työntekijäin suojelusta annettu
30705: asetus muutettiin (755/96) vastaamaan Neuvoston asianomaisen direktiivin vaati-
30706: muksia. Nuorilta kiellettyjen ja vaarallisten töiden määrää lisättiin. Lisäksi annettiin
30707: asetus työympäristötyön erityisansio- ja ansiomitalista.
30708: Kertomusvuonna annettiin valtioneuvoston päätökset räjäytys- ja louhintatyön
30709: järjestysohjeiden (121/96), puunkorjuutyön järjestysohjeiden (610/96), rakennustyön
30710: turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen (611/96) ja henkilönsuojaimista
30711: annetun valtioneuvoston päätöksen liitteen muuttamisesta. Lisäksi kumottiin kolme
30712: valtioneuvoston päätöstä. Kertomusvuonna annettiin seitsemän työsuojelua koske-
30713: vaa työministeriön päätöstä.
30714: 
30715: 
30716: 7. Työvoimapalvelut
30717: Työvoimapalvelulain yleisissä säännöksissä mmmtaan, että työmarkkinoiden
30718: toimivuuden parantamiseksi valtio järjestää ja kehittää työvoimapalveluja tukemaan
30719: yksityisten henkilöiden (henkilöasiakas) ammatillista kehitystä ja työhön sijoittu-
30720: mista sekä turvaamaan työnantajien (työnantaja-asiakas) työvoiman saantia.
30721: Työvoimapalvelut on järjestettävä siten, että ne perustuvat asiakkaan tarpeisiin ja
30722: vapaaseen valintaan ja että niillä edistetään pysymistä vapailla työmarkkinoilla
30723: samoin kuin työnantajan työvoiman saamista ja henkilöstön kehittämistä. Laissa
30724: 548                               Työministeriö
30725: 
30726: tarkoitettuja työvoimapalveluja ovat: työnvälitys, ammatinvalinnanohjaus, työvoi-
30727: mapoliittinen aikuiskoulutus, koulutus- ja ammattitietopalvelu sekä ammatillinen
30728: kuntoutus.
30729: 
30730: 7.1 Työnvälitys
30731: 7.1.1 Julkinen työnvälitys
30732: Julkisen työnvälityksen toiminta-ajatuksena on huolehtia siitä, että avoimet työpai-
30733: kat täyttyvät nopeasti ja laadukkaasti ja että työpaikkaa vaihtavat tai työttömät
30734: työnhakijat saavat mahdollisimman nopeasti itselleen sopivaa työtä. Työnvälitys
30735: välittää avoimia työpaikkoja ja työnhakijoita koskevaa tietoa, neuvoo ja ohjaa
30736: työnhakijoita ja työnantajia työn ja työvoiman hankintaan liittyvissä kysymyksissä
30737: sekä tarjoaa työtä ja tekee avoimiin paikkoihin ehdolleasettelua.
30738: Kertomusvuoden aikana työvoimatoimistoihin ilmoittautui työnhakijoiksi - sama
30739: henkilö kertaalleen tilastoituna- kaikkiaan arviolta 1 011 000 henkilöä. Verrattuna
30740: edelliseen vuoteen työnhakijoiden kokonaismäärä hieman aleni. Vuonna 1995
30741: työnhakijoiksi ilmoittautuneita oli 1 023 000. Suurin osa työnhakijoista oli työttö-
30742: miä. Vuonna 1996 työttömiä työnhakijoita arvioidaan olleen yhteensä 801 000.
30743: Vastaava luku vuonna 1995 on noin 808 000. Työnhakijoista oh työttömyyseläke-
30744: läisiä vuonna 1996 kaikkiaan noin 53 000 ja työpaikan vaihtajia tai työvoiman
30745: ulkopuolisia yhteensä 157 000.
30746: Työvoimatoimistoihin ilmoitettiin kertomusvuonna kaikkiaan arviolta 185 000
30747: avointa työpaikkaa. Vastaava luku vuonna 1995 oli noin 170 000. Uusien avoimien
30748: työpaikkojen kokonaismäärä oli vuonna 1996 edellisvuotista pienempi vain
30749: Kainuun työvoimapiirissä. Avoimien työpaikkojen lisäys oli suurinta Uudenmaan,
30750: Vaasan ja Oulun työvoimapiireissä. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna avoimet
30751: työpaikat lisääntyivät ensisijaisesti kaupallisen työn, teollisen työn ja terveyden-
30752: huollon ammattialoilla.
30753: Työvoimatoimistoihin avoimeksi ilmoitetuista työpaikoista täyttyi vuonna 1996
30754: noin 166 000. Näistä työvoimatoimiston hakijalla täyttyi noin 99 000 työpaikkaa.
30755: Työvoimatoimiston hakijana täyttyneiden työpaikkojen osuus oli vuonna 1996
30756: kuten myös vuonna 1995 noin 60 %. Täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto
30757: oli kertomusvuonna keskimäärin 16 vuorokautta. Vuonna 1995 avoinnaolon kesto
30758: oli hieman pitempi eli 17 vuorokautta.
30759: 7 .1.2. Työnantajapalvelut
30760: Työministeriö seuraa yritysten työvoiman hankintaa ja työnvälityksen asemaa
30761: Tilastokeskuksen otospohjaisen työnantajahaastattelun avulla. Tiedustelun mukaan
30762: vuonna 1996 otosryhmästä hieman alle puolet oli hakenut työvoimaa toimipaikan
30763: ulkopuolelta (poislukien tukityöllistetyt). Haetusta työvoimasta noin 80 % oli
30764: määräaikaisia ja vain 20 % vakinaisia. Työpaikan täyttö toimipaikassa poikkesi
30765: työvoiman hausta, sillä toimipaikassa viimeksi täytetty työpaikka oli vain 50 %:ssa
30766: määräaikaisesti täytetty. Noin 15 %vuonna 1996 hankitusta työvoimasta tekee tai
30767: teki osa-aikatyötä (osa-aikainen työ saattoi olla myös määräaikainen).
30768: Avoimien työpaikkojen täyttäminen sovittuun ajankohtaan mennessä on asetettu
30769: työvoimatoimistojen tulostavoitteiksi. Vuonna 1996 työnvälitykseen ilmoitetuista
30770: avoimista työpaikoista (poislukien haku ja provisiopaikat) 92 % täyttyi työn
30771: sovittuun alkamispäivään mennessä. Vuonna 1995 vastaava luku oli 90 % Noin
30772: 92 %:ssa työpaikoista työn alkamispäivä on voitu määritellä.
30773:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         549
30774: 
30775: Työnvälityksen tulostavoitteena on ollut lisäksi korkea markkinaosuus. Työvoima-
30776: toimiston markkinaosuutta mitataan työvoiman ulkoisessa hakuprosessissa. Työvoi-
30777: man ulkoiseen hakuprosessiin ei sisälly työvoiman hankinta, joka on tapahtunut
30778: sisäisesti toimipaikan sisältä tai työvoiman ulkoinen hankinta ns. suorien kontaktien
30779: avulla. Vuonna 1996 ulkoisessa hakuprosessissa olleista työpaikoista noin 2/3 oli
30780: ilmoitettu työvoimatoimistoon.
30781: Oppilaitosten, yhdistysten tai järjestöjen välityspalveluja on kaikista työvoimaa
30782: hankkineista toimipaikoista käyttänyt noin 5 %. Yksityisten työvoiman hankintaliik-
30783: keiden käyttö on ollut hyvin vähäistä; alle prosentti työvoimaa hankkineista
30784: toimipaikoista on käyttänyt yksityisten työvoiman hankintaliikkeiden palveluja.
30785: Työministeriö selvittää työvoimatoimistoilta vuosittain rekrytointiongelmien
30786: esiintymistä. Viimeisimmän syyskuussa 1996 tehdyn tiedustelun mukaan oli noin
30787: 2 500 paikkaa, joiden täyttämisessä oli ollut ongelmia. Tämä on noin 10 % kaikista
30788: tänä aikana työvoimatoimistoissa auki olleista työpaikoista. Eniten rekrytointiongel-
30789: mia oli edelleen teollisen työn ja kaupallisen työn ammattiryhmissä. Rekrytointion-
30790: gelmien syyt vaihtelevat ammattialoittain: teollisessa työssä rekrytointiongelmien
30791: tärkein syy oli riittämätön peruskoulutus tai työkokemus, kaupallisella alalla
30792: ongelmia aiheutti palkkaus ja palvelutyössä työn osa-aikaisuus.
30793: Työvoimatoimistojen työnantajapalvelun kehittämistoimina vuonna 1996 on:
30794: - perustettu työvoimatoimistoihin lisää erillisiä työnantajapalveluyksiköitä tai
30795: tiimejä, joita yhteensä on yli 50 työvoimatoimistossa
30796: - panostettu palvelujen markkinointiin mm. Yritysten ja työvoimatoimistojen
30797: yhteistyö (YTY) kampanjan muodossa
30798: - kehitetty tilapäistyön välitystä lisäämällä tähän erikoistuneiden yksikköjen määrää
30799: -uusina toimintamuotoina kehitetty henkilöstönvuokraus ja maksulliset yrityspalve-
30800: lut
30801: - lisätty räätälöityjen toimenpidekokonaisuuksien toteuttamista
30802: - toteutettavana uusi asiakaspalvelun tietojärjestelmä, joka otetaan käyttöön vuosina
30803: 1997-98.
30804: Työnantaja-asiakkaiden tyytyväisyyttä on systemaattisesti kysytty kaikissa maan
30805: työvoimatoimistoissa vuosina 1995-96 tehdyillä kyselyillä. Molempina tutkimus-
30806: vuosina työnantajien yleisarvosanojen keskiarvo oli 8.0 kouluarvosanoin mitattuna.
30807: Yritysten ja työvoimatoimiston yhteistyö -projekti (YTY) -pyrkii yritysten ja
30808: työnvälityksen ja yhteistyön kehittämiseen. Tavoitteena on, että työvoiman
30809: rekrytoinnissa työvoimatoimistoa käytetään laajemmin ja työvoimatoimiston
30810: palveluja kehitetään entistä paremmin yritysten tarpeiden mukaisiksi. YTY-
30811: projektiin liittyen käynnistettiin 8.3.1996 yhteistyössä työnantaja- ja
30812: yrittäjäjärjestöjen kanssa kampanja, jonka tavoitteena oli tehdä työvoimatoimiston
30813: työnantajapalvelujen      monipuolisuus      tunnetuksi     tälle   kohderyhmälle.
30814: Työvoimatoiroistoille laadittiin projektia varten kampanjaesite ja toteutettiin lehti-
30815: ja TV -mainontaa. YTY-projektin puitteissa on myös kehitetty menetelmiä yritysten
30816: rekrytointivaikeuksien ratkaisemiseksi ja työntekijöiden yrityskohtaisen
30817: erityisosaamisen kehittämiseksi.
30818: Tilapäistyöpaikkojen osuus työmarkkinoilla on lisääntynyt. Jotta työhallinto pystyisi
30819: vastaamaan tähän palvelutarpeeseen, on muutamaan suureen työvoimatoimistoon
30820: perustettu erillinen tilapäisen työn välityspiste. Erillispisteiden toiminta on kytketty
30821: joko työnantajapalveluyksiköiden tai työtorien yhteyteen. Ne ottavat vastaan
30822: kaikkien alojen paikkoja.
30823: 550                                 Työministeriö
30824: 
30825: Lähes kaikissa tilapäistyönvälityspisteissä on perustettu erillinen rekisteri sellaisista
30826: henkilöistä, jotka ovat valmiit lähtemään tilapäistöihin. Rekistereihin on ilmoittautu-
30827: nut sekä työttömiä että opiskelijoita, myös yrittäjiä on hakijoina jonkin verran.
30828: Hakijoita yhdessä rekistenssä on noin 100 - 300.
30829: Henkilöstövuokraus on työhallinnon uusi palvelumuoto työnantajille. Se alkoi
30830: kokeiluna Turun työvoimatoimistossa, ja kokeilua laajennettiin 1.4.1996 Helsingin
30831: ja Tampereen työvoimatoimistoihin. Tavoitteena on luoda työnantajille nopea ja
30832: helppo tapa hankkia työntekijöitä tilapäisiin työvoiman tarpeisiin ja siten alentaa
30833: työllistämiskynnystä. Työnhakijoilla on vuokrauksen avulla mahdollisuus hankkia
30834: työkokemusta, pitää yllä työtaitojaan ja näyttää osaamistaan. Näin voidaan parantaa
30835: myös työttömien henkilöiden työhönsijoitusmahdollisuuksia ja edistää heidän
30836: pysyvää työllistymistään.
30837: Kokeilun tarkoitus on selvittää, miten työvoiman vuokraus sopii työvoimahallinnon
30838: palvelukuvaan. Erityisesti seurataan vuokrauksen kysyntää ja kannattavuutta.
30839: Saatujen kokemusten perusteella työministeriö päättää toiminnan vakiinnuttamisesta
30840: ja alueellisesta ja toimialakohtaisesta laajuudesta vuoden 1997 loppuun mennessä.
30841: Työhallinto on kehittänyt yritysten eritystarpeisiin maksullisiayrityspalveluja, jotka
30842: täydentävät työhallinnon peruspalveluja työvoiman hankintaan ja kehittämiseen
30843: liittyvissä kysymyksissä. Tärkeimmät palvelutuotteet ovat henkilöstön rekrytointiin
30844: liittyvät soveltuvuudenarvioinnit, jotka voivat pohjautua haastatteluihin ja/tai
30845: testaukseen sekä uudelleensijoittumisvalmennus niille henkilöille, jotka yritys
30846: joutuu irtisanomaan. Muita maksullisia palvelutuotteita ovat esimerkiksi tiimival-
30847: mennus sekä yritysten toimivuuden analyysit.
30848: Maksullisia yrityspalveluja tarjotaan 35 työvoimatoistossa. Tehdyistä toimeksian-
30849: noista kerätään palaute yrityksiltä, saatu palaute on ollut erittäin myönteistä.
30850: Yrityspalveluissa on vireillä laatuhanke, jonka avulla on tarkoitus saada tuotteille
30851: selkeät laatukriteerit ja varmistaa toiminnan tasalaatuisuus maksullisia palveluja
30852: tuottavissa työvoimatoimistoissa. Kehittämistyössä saatuja tuloksia hyödynnetään
30853: myös muissa työnvälityspalveluissa. Maksullisen toiminnan tulot olivat kertomus-
30854: vuonna noin 10 milj. markkaa.
30855: 7 .1.3. Työnhakija-asiakkaiden palvelu
30856: 
30857: Vuonna 1996 tehdyn asiakaspalautekyselyn mukaan työnhakija-asiakkaat ovat
30858: erityisen tyytyväisiä palvelun ystävällisyyteen, hienotunteisuuteen ja henkilöstön
30859: asiantuntemukseen. Osa asiakkaista oli tyytymättömiä työvoimakoulutuksen
30860: valintamenettelystä ja ehdolleasettelusta kertomiseen, itsepalvelupäätteiden vähyy-
30861: teen ja tiedonsaantiin tukityöllistämisestä. Myös tarjotun työn sisällöstä ja työsuh-
30862: teen ehdoista haluttiin saada enemmän tietoja työnvälitykseltä.
30863: Henkilöasiakkaiden palvelun parantamiseksi on toteutettu tai käynnistetty seuraavia
30864: hankkeita:
30865: - käynnistetty laatuhankkeita eri työvoimatoimistoissa
30866: - kehitetty rekrytointipalveluja yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten, ammatti-
30867: korkeakoulujen ja korkeakoulujen kanssa
30868: - kehitetty ja lisätty asiakasryhmäpalveluja
30869: - kehitetty asteittain syvenevä palvelumalli
30870: - kehitetty pitkäaikaistyöttömien yksilöllisen työllistämissuunnitelman laatimisen
30871: malli
30872: - työnhakijoille avattu mahdollisuus hakea työtä Intemetin avulla
30873: - jatkettu työnvälityksen valtakunnallisen tietojärjestelmän kehittämistä
30874:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        551
30875: 
30876: Ryhmäpalvelujen käyttö on kertomusvuonna edelleen lisääntynyt ja ne ovat tulleet
30877: keskeiseksi osaksi työvoimatoimiston palvelumallia. Kertomusvuonna työvoimatoi-
30878: mistoissa toimi noin 6 300 ryhmää, joihin osallistui lähes 95 000 asiakasta.
30879: Edellisvuonna ryhmiä oli 6 759 ja niihin osallistui lähes 115 000 asiakasta. Suurin
30880: osa asiakasryhmistä oli tiedottavia ryhmiä. Niiden avulla on pystytty ratianalisoi-
30881: maan työvoimatoimistojen toimintaa ja lisäämään henkilökohtaisten palvelujen
30882: saatavuutta. Ohjaukselliset pienryhmät ovat puolestaan parantaneet palvelun laatua
30883: ja ne on sisällytetty osaksi asiakkaan palvelukokonaisuutta.
30884: Uusi palvelumalli. Vuonna 1995 aloitettu palvelumallihanke päättyi kertomusvuo-
30885: den huhtikuun lopussa. Hankkeen pohjalta on pyritty löytämään työvoimatoimisto-
30886: jen tehtäväjärjestelyihin soveltuvia perusratkaisuja ja ratkaisuvaihtoehtoja. Yhtenä
30887: tavoitteena oli saada enemmän aikaa henkilökohtaiselle asiakaspalvelulle, sillä sen
30888: merkitys on pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyessä korostunut.
30889: Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistoimet. Suomen työllisyysohjelma 1996-1999
30890: edellyttää toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Pitkäaikaistyöttö-
30891: miä oli marraskuussa 1996 noin 128 700. Edellisvuoden marraskuuhun verrattuna
30892: yli vuoden työttömänä olleiden pitkäaikaistyöttömien määrä oli laskenut lähes 7 %,
30893: eli noin 10 000 henkilöä. Noin 30 %työttömistä työnhakijoista oli ollut yhtäjaksoi-
30894: sesti työttömänä yli vuoden. Yli kaksi vuotta työttömänä olleiden osuus kasvaa
30895: hitaasti, heitä oli noin 45 % pitkäaikaistyöttömistä.
30896: Pitkäaikaistyöttömyyden lieventämiseksi perustettiin kertomusvuonna työryhmä,
30897: jonka tehtävänä on tukea työvoimatoimistoihin perustettavien asiantuntijaryhmien
30898: työtä, laatia pitkäaikaistyöttömyyden kehityksen seurantamenetelmiä, kehittää
30899: pitkäaikaistyöttömille tehtävien palvelukokonaisuuksien vaikuttavuusarviointi-
30900: menetelmiä, tukea paikallista verkostotyötä ja seuratakansainvälisiä pitkäaikaistyöt-
30901: tömyyteen liittyviä hankkeita. Työryhmään kuului jäseniä työministeriön työvoima-
30902: palveluosastolta ja työllisyysosastolta. Lisäksi työryhmässä oli mukana työvoimatoi-
30903: mistojen edustajia Espoosta ja Vantaalta.
30904: Kertomusvuonna perustettiin pitkäaikaistyöttömyydeltään 25 suurimpaan työvoima-
30905: toimistoon asiantuntijaryhmät, jotka koulutettiin tehtäviinsä. Työvoimatoimistoissa
30906: olevien asiantuntijaryhmien tehtävänä on löytää keinoja pitkäaikaistyöttömyyden
30907: vähentämiseksi.
30908: Tilastoseurantaa on kehitetty niin, että saadaan laajasti tietoa pitkäaikaistyöttömyys
30909: -tilanteesta. Uusia seurantatietoja ovat mm. tiedot työttömyyden yhtäjaksoisesta
30910: kestosta aina viiteen vuoteen asti ja työvoimatoimistokohtaiset tiedot solmituista
30911: palvelukokonaisuuksista.
30912: Kertomusvuonna aloitettiin yli 3 vuotta työttömänä olleiden kartoittaminen.
30913: Kartoituksen perusteella käynnistetään pitkäaikaistyöttömille tarkoitettujaaktivoivia
30914: ryhmiä osana työvoimatoimistojen ryhmäpalvelua. Toimintaa kokeillaan muutamas-
30915: sa työvoimatoimistossa. Saatujen kokemusten perusteella laaditaan aktivoivan
30916: ryhmän sisältörunkoja työvoimatoimistojen käyttöön.
30917: Suomen työllisyysohjelman edellyttämien toimenpiteiden mukaisesti on valmisteltu
30918: hanke ,jonka tarkoitus on ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien työllistymisedellytys-
30919: ten sekä koulutus- ja kuntoutustarpeiden selvittäminen tai eläkevaihtoehtojen
30920: arvioiminen. Hanketta varten valtion vuoden 1996 lisätalousarviossa osoitettiin
30921: määrärahaa 50 työvoimavirkailijan määräaikaiseen palkkaamiseen työvoimatoimis-
30922: toihin. Kansaneläkelaitokselle osoitettiin 20 milj. markan lisärahamäärä harkinnan-
30923: varaiseen kuntoutukseen. Hanke käynnistyi 1. 7 .1996lukien kymmenellä paikkakun-
30924: nalla: Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Pori, Tampere, Lahti, Jyväskylä, Oulu ja
30925: 552                                Työministeriö
30926: 
30927: Imatra. Haastatteluihin kutsuttavia asiakkaita oli ko. kymmenen paikkakunnan
30928: työvoimatoimistoissa yhteensä 15 300. Heistä miehiä oli 53 % ja naisia 47 %.
30929: Työvoimatoimiston haastattelun perusteella asiakas voidaan ohjata mm. terveyden-
30930: huollon tutkimuksiin työ- ja toimintakyvyn sekä hoidon- ja kuntoutustarpeen
30931: selvittämiseksi taikka ohjata kuntoutusselvityksiin Kansaneläkelaitoksen paikallis-
30932: toimiston toimesta. Asiakas voidaan ohjata myös muihin tarvitsemiinsa työvoima-
30933: palveluihin sekä mahdollisuuksien mukaan työhön tai koulutukseen. Hankkeeseen
30934: liittyy seurantatutkimus, jonka toteuttavat Kansaneläkelaitos ja Kuntoutussäätiö
30935: yhteistyössä työministeriön sekä sosiaali-J' a terveysministeriön kanssa. Seurantatut-
30936: kimuksen tehtävänä on tuottaa ikääntynei en pitkäaikaistyöttömien palvelutarvesel-
30937: vitystä täydentävää asiakaskohtaista seurantatietoa sekä arvioida eri palvelujärjestel-
30938: mien toimintaa.
30939: Sähköisen viestinnän työvoimapalvelut. Syyskuussa aloitettiin Intemetissä työhallin-
30940: non kotisivulla Paikanhakijat-palvelun kokeilu. Siinä työnhakijat voivat markkinoi-
30941: da omaa osaamistaan. Kokeilusta saatujen myönteisten palautteiden pohjalta
30942: toiminta päätettiin vakinaistaa alkuvuodesta 1997.
30943: Valtakunnallinen puhelinpalvelu (Työlinja) osoittautui kaksivuotisen kokeilun
30944: aikanamerkittäväksi työnvälityksen tiedonvälittäjäksi,ja sen toiminta vakinaistettiin
30945: marraskuun alusta. Työlinjaan tulee noin 2 300 puhelua viikossa. Valtaosa soittajis-
30946: ta kysyy tietoja avoimista työpaikoista.
30947: Muuttoturva Kertomusvuonna työvoiman liikkuvuuden edistämiseen tarkoitettua
30948: muuttoturvajärjestelmää rationalisoitiin ja maksatusmenettelyä yksinkertaistettiin
30949: muuttamalla työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista annettua asetusta. Liikku-
30950: vuusavustuksena korvattavia matkakustannuksia, yöpymiskustannuksia lukuunotta-
30951: matta, ei enää makseta valtion virkaehtosopimuksen matkustussäännön mukaisesti.
30952: Matkakustannusten korvausperusteena on kilometrimäärä kerrottuna 0,75 mk:lla.
30953: Kertomusvuoden lokakuun loppuun mennessä liikkuvuusavustuksia myönnettiin
30954: 10 900 henkilölle. Vuonna 1995 avustuksia myönnettiin 12 750 henkilölle. Liikku-
30955: vuusavustusmäärärahoja käytettiin lokakuun loppuun mennessä 5,8 milj. markkaa;
30956: vastaava määrä edellisvuonna oli 3,9 milj. markkaa.
30957: Yhteistyö sidosryhmien kanssa. Kertomusvuonna on painottunut erityisesti ope-
30958: tushallinnon kanssa tehtävä yhteistyö. Tavoitteena on tehostaa ohjaus- ja neuvonta-
30959: palveluja yhteistyössä oppilaitosten kanssa ja edistää valmistuvien koulutuksen
30960: jälkeistä työllistymistä. Yhteistyötä yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen kanssa
30961: tehdään 11 paikkakunnalla. Täsmällisiä tietoja toiminnan volyymista ei ole saatavis-
30962: sa. Työvoimatoimistojen korkeakouluneuvojia, jotka toimivat yhteistyössä yliopisto-
30963: jen ura- ja rekrytointipalvelujen kanssa, on koulutettu yhteistyöhön ja uudentyyppi-
30964: seen, ennakoivaan työtapaan.
30965: Vastaavankaltaiset ura- jarekrytointipalvelut aloitetaan ammatillisissa oppilaitoksis-
30966: sa ja ammattikorkeakouluissa. Kertomusvuonna on yhdessä opetusministeriön ja
30967: opetushallituksen kanssa käynnistetty pilottikokeilut kuudella paikkakunnalla. Siitä
30968: saatujen kokemusten perusteella toiminta vakiinnutetaan normaaliksi käytännöksi.
30969: Ruotsinkieliset palvelut. Ruotsinkielisen väestönosan työvoimapalveluja on kerto-
30970: musvuonna kehitetty käymällä neuvotteluja kaksikielisten työvoimapiirien ja
30971: työvoimatoimistojen kanssa palvelun laadun parantamiseksi. Kaikkiin em. toimipis-
30972: teisiin on nimetty ruotsinkielisen palvelun vastuuhenkilö, jonka tehtävänä mm. on
30973: valvoa ruotsinkielisen palvelun kattavuutta, riittävää saatavuutta ja laatua.
30974:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         553
30975: 
30976: 7 .2. Työvoiman ohjaus
30977: 7 .2.1. Ammatinvalinnanohjaus
30978: Ammatinvalinnanohjauksessa oli kertomusvuonna 46 000 asiakasta, joista 52 % oli
30979: alle 25-vuotiaita nuoria. Nuorten asiakkaiden osuus on jonkin verran pienentynyt
30980: ja vastaavasti aikuisten osuus kasvanut. Nuoret haluavat tietoja ja ohjausta koulu-
30981: tusratkaisuihin. Aikuiset haluavat ohjausta pääasiassa ammatinvaihtoa ja sen
30982: edellyttämää lisäkoulutusta koskevissa kysymyksissä. Ammatinvalinnanohjauksen
30983: asiakkaista oli työttömiä noin 20 000 eli 45 %. Työttömistä asiakkaista neljännes
30984: oli ollut työttömänä yli vuoden.
30985: Ammatinvalinnanohjauksen asiakkaista keskimäärin 69 % päätyi koulutusratkaisuun
30986: ja 18 % työhönsijoittumisratkaisuun. Muiden asiakkaiden kanssa päädyttiin muihin
30987: kuin ammatinvalintaratkaisuihin tai ratkaisua ei tehty. Varttuneiden aikuisten eli 40
30988: vuotta täyttäneiden ikäryhmässä koulutusratkaisuun päätyi 47 %ja työhönsijoittu-
30989: misratkaisuun 31 % asiakkaista.
30990: Kireässä työmarkkinatilanteessa "aktiiviratkaisujen" pitäminen korkealla tasolla
30991: vaatii kasvavaa asiakaskohtaista työpanosta. Lähes jokaisen ohjausasiakkaan
30992: kohdalla tarvitaan yhteistyötä työnvälityksen, koulujen, kuntootuslaitosten tai
30993: yritysten kanssa. Psykologisia tutkimuksia tehdään joka kolmannelle eli 15 000
30994: asiakkaalle. Ammatinvalinnanohjaus on lisännyt tuntuvasti panostaan pitkäaikais-
30995: työttömille tarkoitettujen palvelujen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Kysymys on
30996: ryhmäpalveluista ja syvennetyistä työvoimapalveluista, joissa laaditaan työllistymis-
30997: suunnitelma ja urapolkuja.
30998: Asiakkaiden antama palaute saamastaan ohjauksesta on ollut myönteistä. Erityisesti
30999: on arvostettu palvelun luottamuksellisuutta ja henkilökohtaisten toiveitten huomi-
31000: oonottamista. Neljä asiakasta viidestä katsoo, että ohjauksesta on ollut apua ja että
31001: se on rohkaissut heitä ammatinvalintaa koskevissa pulmakysymyksissä.
31002: Kertomusvuonna on valmisteltu ammatinvalinnanohjauksen asiakastiedosto ja
31003: tilastointiohjelma työhallinnon uuteen URA-järjestelmään. Uusi järjestelmä parantaa
31004: tietojen saantiaja tietojen vaihtoa palvelutilanteessa sekä sallii mm. atk-avusteisten
31005: ohjausmenetelmien käytön asiakastyössä.
31006: 7 .2.2. Koulutus- ja ammattitietopalvelu
31007: Koulutus- ja ammattitietopalvelu edistää asiakkaiden tiedonsaantia koulutuksesta ja
31008: työelämästä. Työvoimatoimiston tietopalveluun on järjestelmällisesti koottu tietoja
31009: koulutusmahdollisuuksista, opintojen rahoituksesta, työmarkkinoista sekä ammat-
31010: tialojen ja ammattien sisällöstä.
31011: Koulutukseen hakeutuminen ja koulutusta koskevan tiedon kysyntä jatkui voimak-
31012: kaana koko kertomusvuoden ajan. Työvoimatoimistojen koulutus- ja ammattitieto-
31013: palvelun neuvontatapahtumien määrä oli yli 650 000. Lukumäärä on noussut
31014: edellisestä vuodesta noin 5 %. Myös työvoimatoimistojen ryhmäpalvelujen määrä
31015: on lisääntynyt kertomusvuoden aikana.
31016: Työvoimatoimistojen valmiuksia vastata asiakkaiden lisääntyvään tarpeeseen saada
31017: tietoja opiskelu- ja harjoittelumahdollisuuksista ulkomailla on lisätty lisäämällä
31018: tietoaineistojen hankintaa ja järjestämällä virkailijoille aiheeseen liittyvää koulutus-
31019: ta.
31020: 554                                Työministeriö
31021: 
31022: Koulutus- ja ammattitietopalvelun uusittu atk-järjestelmä saatettiin asiakkaiden
31023: käyttöön kertomusvuoden alussa. Myös intemet-palveluna tarjottava noin 900
31024: ammatinkuvauksen esittely on uudistettu.
31025: 
31026: 7 .3. Työvoiman kehittäminen
31027: 7.3.1. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus
31028: Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus on pääasiassa aikuisten ammatillista koulutusta,
31029: jota työhallinto hankkii aikuiskoulutuskeskuksilta, muilta ammatillisilta oppilaitok-
31030: silta, korkeakouluilta ja muilta koulutuspalvelujen tuottajilta. Työhallinto määritte-
31031: lee koulutustarpeen, kilpailuttaa hankinnat ja hankkii koulutuksen sekä valitsee
31032: opiskelijat. Pääosan koulutuksesta hankkivat työvoimapiirien toimistot.
31033: Koulutuksen määrärahat. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintaan oli
31034: vuonna 1996 käytettävissä yhteensä 1,07 mrd markkaaja opiskelijoiden opintososi-
31035: aalisiin etuoksiin 1,35 mrd markkaa. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen
31036: keskimääräisen hankintahinnan arvioidaan vuonna 1996 olevan samalla tasolla kuin
31037: edellisenä vuonna, eli noin 130 markkaalopiskelijatyöpäivä. Lisäksi koulutusta on
31038: rahoitettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoitteiden toteuttamiseen varatuilla
31039: määrärahoilla.
31040: Koulutuksen määrä ja kohdentaminen. Korkealla tasolla pysyneen työttömyyden
31041: vuoksi kokonaan kansallisella rahoituksella toteutettavan työvoimapoliittisen
31042: aikuiskoulutuksen määrällistä tasoa on nostettu edellisestä vuodesta. Vuoden 1996
31043: hankintatavoite on ollut noin 8,4 milj. opiskelijatyöpäivää, kun vastaava tavoite
31044: edellisenä vuonna oli vajaa 7,6 milj. opiskelijatyöpäivää. Kertomusvuoden 8,4 milj.
31045: opiskelijatyöpäivän tavoite saavutettaneen.
31046: Suomen työllisyysohjelman mukaan työvoimapoliittisten toimenpiteiden tavoitetaso
31047: on kertomusvuonna keskimäärin 125 000 henkilöä, josta kokonaan kansallisen
31048: työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen osuus on 36 500. Asetettu tavoitetaso
31049: saavutetaan. Kertomusvuonna koulutuksessa arvioidaan olevan kuukausittain
31050: keskimäärin 42 000 opiskelijaa, joista noin 5 000 ESR-ohjelmiin kuuluvassa
31051: koulutuksessa. Koulutuksen aloittaneita arvioidaan olevan kaikkiaan noin 110 000.
31052: Vuonna 1995 aloittaneita oli 93 000.
31053: Koulutuksen kysyntä on edelleen ollut mittavaa. Koulutushakemuksia arvioidaan
31054: kertomusvuonna jätettävän noin 215 000. Edellisenä vuonna hakemusten määrä oli
31055: 193 000. Koulutukseen pääsyn arvioidaan kertomusvuonna hieman helpottuneen
31056: edellisestä vuodesta. Arvion mukaan hieman yli puolet jätetyistä hakemuksista
31057: johtaa koulutuksen aloittamiseen, kun edellisenä vuonna vain 48 % hakemuksista
31058: johti koulutuksen alkamiseen.
31059: V altaosa työvoimakoulutuksesta on kohdistunut työttömiin ja työttömyysuhan
31060: alaisiin. Marraskuun loppuun mennessä koulutuksen aloittaneista noin 90 % oli
31061: työttömiä, työttömyysuhan alaisia tai lomautettuja. Osuus oli vastaava myös vuonna
31062: 1995.
31063: Yhtenä koulutuksen keskeisenä kohderyhmänä ovat pitkään työttömänä olleet.
31064: Marraskuun loppuun mennessä työvoimakoulutuksen aloittaneista oli pitkäaikais-
31065: työttömiä 18 000, kun heitä vuotta aikaisemmin oli 14 000. Koko kertomusvuoden
31066: aikana koulutuksen aloittavien pitkäaikaistyöttömien määräksi arvioidaan noin
31067: 20 000.
31068:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       555
31069: 
31070: Noin kolmasosa koulutuksen aloittaneista oli 40-vuotiaita tai vanhempia, kuten
31071: edellisenäkin vuonna. Noin 40 %:lla koulutuksen suorittaneista ei ollut aikaisempaa
31072: ammatillista koulutusta.
31073: Y hteishankintakoulutus. Työvoimaviranomaisilla on mahdollisuus hankkia
31074: koulutusta työnantajien kanssa yhteishankintana silloin kun koulutetaan työnantajan
31075: palveluksessa olevia tai palvelukseen tulevia työntekijöitä. Tällöin myös työnantaja
31076: osallistuu koulutuksen rahoitukseen. Kokonaan kansallisella rahoituksella toteutettu-
31077: jen yhteishankintojen määrä on hieman kasvanut edellisestä vuodesta, mutta osuus
31078: kaikista hankinnoista on hieman laskenut. Aiempina vuosina yhteishankintojen
31079: osuus kaikista hankituista opiskelijatyöpäivistä on ollut runsaat 5 %. Kertomus-
31080: vuonna osuus jää hieman alle 5 %:n.
31081: Pk-yritysten kehittämiskoulutus jayrittäjäkoulutus. Kauppa- ja teollisuusministeriön
31082: ja työministeriön yhteistyönä toteutetaan kehittämiskoulutushankkeita (KEKO),
31083: joissa yhdistyvät työttömän erityiskoulutetun osaamisen kehittäminen ja pk-yrityk-
31084: sen kehittämistarve. KEKO-koulutusta toteutetaan sekä osana Euroopan sosiaalira-
31085: haston (ESR) että kokonaan kansallisin varoin. Suomen työllisyysohjelmassa on
31086: asetettu tavoitteeksi, että työvoimakoulutuksena toteutettavan pk-yritysten kehittä-
31087: miskoulutuksen sekä yrittäjäkoulutuksen määrää lisätään. KEKO-koulutuksen osalta
31088: asetettiin 2 000 aloittavan määrällinen tavoite, joka tultaneen saavuttamaan.
31089: Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamana KEKO-koulutuksen aloittaneita oli
31090: marraskuun loppuun mennessä runsas tuhat ja kokonaan kansallisella rahoituksella
31091: aloittaneita noin 800. Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti syyskuussa 1996
31092: KEKO-kehittämiskoulutusta koskevan vaikuttavuustutkimuksen, jonka tulokset ovat
31093: käytettävissä elokuussa 1997.
31094: Myös yrittäjäkoulutuksen määrässä on lisäystä. Yrittäjäkoulutuksen aloittaneita on
31095: noin 8 300, mikä on 1 400 enemmän kuin edellisenä vuonna. ESR-projekteissa
31096: aloittaneista on noin 2 000.
31097: Koulutus ulkomaisiin työtehtäviin Työvoimapoliittisena koulutuksena järjestetään
31098: myös erilaisia ulkomaille tähtääviä kursseja. Koulutuksesta vastaavat eräät aikuis-
31099: ja täydennyskoulutuskeskukset Kursseilla opetetaan mm. kohdemaan kieliä,
31100: maatietoutta sekä työ- ja tapakulttuuria.
31101: Työvoimakoulutuksen vaikuttavuus. Työvoimakoulutuksen jälkeinen työhönsijoittu-
31102: minen on edelleenjonkin verran parantunut. Syyskuun loppuun mennessä koulutuk-
31103: sen suorittaneista 44 % on sijoittunut työhön kahden kuukauden kuluttua koulutuk-
31104: sen päättymisestä. Tällä tasolla arvioidaan työhönsijoittumisosuuden olevan myös
31105: koko kertomusvuoden osalta. Vuonna 1995 vastaava työhönsijoittumisluku oli
31106: 39 %. Työhön sijoittumisen paranemiseen on osittain vaikuttanut yrityskohtaisen
31107: koulutuksen lisääntyminen.
31108: Kertomusvuonna päättyi vuonna 1993 alkanut työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta
31109: selvittänyt tutkimusprojekti, jossa kolmella eri tutkimuksella selvitettiin työvoima-
31110: koulutuksen vaikutuksia yksilön, yritysten ja työvoimapolitiikan näkökulmasta.
31111: Työvoimakoulutuksen makrotason vaikuttavuutta koskevan tutkimuksen loppura-
31112: portti sekä koulutuksen yksilötasoista vaikuttavuutta selvittäneen tutkimuksen
31113: toinen osaraportti julkaistiin kertomusvuoden alussa.
31114: Yksilötason osaraportissa tarkasteltiin opiskelijoiden tilannetta vuoden kuluttua
31115: koulutuksen päättymisestä. Vuoden kuluttua työvoimakoulutuksen päättymisestä
31116: koulutetut ovat menestyneet vertailuryhmään verrattuna työmarkkinoilla paremmin;
31117: useampi oli työssä tai yrittäjänä ja lisäksi jatkoi muussa koulutuksessa. Opiskelijat
31118: arvioivat koulutuksella olleen myönteinen vaikutus itsetuntoon, ammattitaitoon ja
31119: 556                               Työministeriö
31120: 
31121: elämäntilanteeseen. Yksilötason vaikuttavuustutkimuksen loppuraportti julkaistaan
31122: vuoden 1997 alussa.
31123: Työvoimapolitiikkatasoa koskevien tutkimustulosten mukaan työvoimakoulutus on
31124: alentanut työttömyyttä, lyhentänyt työttömyyden kestoa, parantanut uudelleensijoit-
31125: tumisen todennäköisyyttä ja vähentänyt työttömyysuhkaa. Työvoimakoulutukseen
31126: osallistuneet ovat menestyneet myöhemmin työmarkkinoilla selvästi paremmin kuin
31127: vastaavana aikana työttömänä olleet; koulutetuilla on ollut enemmän työssäolo- ja
31128: vähemmän työttömyyskuukausia seuraavina vuosina. Työttömyysturvan vuoksijopa
31129: yli puolet julkistalouden nettokuluja työttömien kouluttamisesta koituisi joka
31130: tapauksessa, vaikka koulutusta ei olisi järjestettykään.
31131: Koulutuksen vaikuttavuutta on pyritty parantamaan lisäämällä yhteistyötä yritysten
31132: kanssa sekä käynnistämällä koulutustarpeen arviointiin liittyviä ennakointihankkeita.
31133: Työvoimakoulutuksen laadun kehittäminen. Kertomusvuonna on käynnistetty
31134: koulutuksen laadun kehittämishanke. Tavoitteena on löytää keinoja koulutuksen
31135: laadun varmistamiseksi, hakea toimintamalleja koulutuksen yksilöllisyyden ja
31136: työelämäläheisyyden lisäämiseksi sekä arvioida ja kehittää koulutuksen toteuttamis-
31137: prosessien toimivuutta ja tehokkuutta lähtien koulutuksen suunnitteluvaiheesta ja
31138: päätyen koulutuksen jälkeiseen sijoittumiseen.
31139: Koulutusetuudet ja niiden muutokset. Työvoimakoulutuksen koulutusaikaisia
31140: taloudellisia etuoksia ovat työttömyyspäivärahan suuruinen koulutustuki tai työ-
31141: markkinatuki sekä ylläpito- ja majoituskorvaus. Ylläpitokorvaus on ateria- ja
31142: matkakustannusten korvausta ja sen suuruus on 30 markkaa päivässä. Myös
31143: majoituskorvaus on 30 markkaa päivässä. Molemmat ovat verottomia etuuksia.
31144: Opiskelijalla, joka saa täysimääräistä koulutustukea tai täysimääräistä työmark-
31145: kinatukea, on oikeus ylläpito- ja majoituskorvaukseen koulutusajalta. Opiskelijalle,
31146: joka ei saa koulutustukea eikä työmarkkinatukea, ei makseta ylläpito- eikä majoi-
31147: tuskorvausta. Opiskelijat, joiden koulutustuki tai työmarkkinatuki maksetaan
31148: vähennettynä, eivät myöskään saa ylläpito- ja majoituskorvausta. Koulutustuen sekä
31149: ylläpito- ja majoituskorvauksen maksaminen perustuu lakiin työvoimapoliittisesta
31150: aikuiskoulutuksesta.
31151: Työmarkkinatuella opiskeleviin sovelletaan sen sijaan työttömyysturvalain 5
31152: luvussa määriteltyjä sovittelusäännöksiä. Soviteltua työttömyyspäivärahaa koskevia
31153: säännöksiä on työttömyysturvauudistuksen yhteydessä muutettu poistamalla 750
31154: markan suojaosa ja alentamalla sovitteluprosentti 80 prosentista 50 prosenttiin.
31155: Muutos tuli voimaan 1.1.1997. Koulutusaikaiset tulot vaikuttavat siis eri tavalla
31156: koulutustukeen ja työmarkkinatukeen.
31157: Kertomusvuonna vahvistettiin laki työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun
31158: lain muuttamisesta (909/1996) sekä -asetus (953/1996), jotka tulevat voimaan
31159: 1.1.1997. Muutoksilla yhteensovitettiin työttömyysturvajärjestelmään tehdyt
31160: muutokset koulutustukijärjestelmään. Muutosten jälkeen koulutustuen piiriin
31161: kuuluvien henkilöiden tulee täyttää 10 kuukauden työssäoloehto aikaisemman
31162: kuuden kuukauden sijaan. Toisaalta koulutustukea saavat opiskelijat voivat käyttää
31163: enintään 16 viikon ajanjakson hyväkseen työttömyysturvan mukaisen työssäoloeh-
31164: don kartuttamiseen. Tältä osin laki on voimassa kaksi vuotta. Työttömyysturvasään-
31165: nöksistä poiketen koulutusaikaisten tulojen vaikutus koulutustuen määrään säilyy
31166: nykyisellään, eli koulutustuki maksetaan vähennettynä jos tulot kuukaudessa
31167: ylittävät 750 markkaa. Tämän suojaosan ylittävästä osasta 80 %vähentää koulutus-
31168: tukea.
31169:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       557
31170: 
31171: Asetuksen muutoksella turvattiin, ettei työmarkkinatuella opiskelevien alle 750
31172: mk:n työtulot vaikuta koulutusaikana työmarkkinatukea vähentävästi, kuten
31173: työttömyysturvauudistuksen soveltaminen olisi merkinnyt. Myös ylläpito- ja
31174: majoituskorvausta maksetaan niille opiskelijoille joiden sovitellussa työmark-
31175: kinatuessa huomioon otettava työtulo on alle 750 mk kuukaudessa.
31176: 7 .3.2. Ammatillinen kuntootus
31177: Työhallinnon ammatillinen kuntootus on pääasiassa vajaakuntoisten ammatinvalin-
31178: nanohjausta, työhönsijoittumiseen ja koulutukseen liittyvää neuvontaa sekä ohjaa-
31179: mista, työvoimakoulutusta sekä erilaisia työhönsijoittamisen ja ammatinvalinnanoh-
31180: jauksen tukitoimenpiteitä. Vajaakuntoisia työnhakijoita oli kertomusvuonna
31181: keskimäärin noin 53 000 henkilöä. Edellisenä vuonna vastaava määrä oli 49 000
31182: henkilöä. Pääosa vajaakuntoisista on aikuisia, parhaassa työiässä olevia henkilöitä.
31183: Yli 50-vuotiaiden osuus on jatkuvasti noussut työvoiman ikääntymisen seurauksena.
31184: Tämän ryhmän osuus on noin 30 % kaikista vajaakuntoisista työnhakijoista.
31185: Vajaakuntoisista työnhakijoista oli työttömiä vuonna 1996 keskimäärin 34 000.
31186: Edellisenä vuonna määrä oli 32 600. Vajaakuntoisten osuus kaikista työttömistä oli
31187: noin 8 %, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Vajaakuntoisia
31188: asiakkaita oli ammatinvalinnanohjauksessa yli 15 000 henkilöä, mikä on noin 35 %
31189: kaikista ammatinvalinnanohjauksen asiakkaista.
31190: A voimille työmarkkinoille ilman tukitoimenpiteitä sijoittui kertomusvuonna
31191: kaikkiaan yli 17 000 vajaakuntoista työnhakijaa, mikä on noin 1/4 kaikista vajaa-
31192: kuntoisista työnhakijoista. Työvoimakoulutuksen aloitti noin 6 000 vajaakuntoista
31193: ja muuhun koulutukseen ohjattiin yli 1 000 vajaakuntoista työnhakijaa. Työvoima-
31194: koulutuksen aloittaneiden määrä on noussut tuntuvasti edelliseen vuoteen verrattu-
31195: na. Lisäksi kertomusvuonna oli tukitoimenpitein sijoitettuna keskimäärin 5 600
31196: vajaakuntoista työnhakijaa. Työttömien vajaakuntoisten päättyneistä työttömyysjak-
31197: soista noin 2/3 päättyi työhönsijoitus- tai koulutustoimenpiteisiin.
31198: Suomen työllisyysohjelmassa 1996-1999 vajaakuntoisten osalta tavoitteeksi
31199: asetettiin se, että ammattikoulutuksen aloittaa vuosittain vähintään 5 000 työtöntä
31200: vajaakuntoista työvoimakoulutuksenaja 2 000 kansaneläkelaitoksen kustantamana
31201: ammattikoulutuksena. Työvoimakoulutuksen osalta asetettu tavoite saavutettiin.
31202: Vajaakuntoisten asiakkaiden työhönsijoittamisen ja ammatinvalinnanohjauksen
31203: tukitoimenpiteisiin oli kertomusvuonna käytettävissä yhteensä 39,3 milj. markkaa
31204: arviomäärärahaa. Määrärahallajärjestettiin mm. työkunnon tutkimuksia, kuntoutus-
31205: tutkimuksia, työkokeiluja työpaikalla, työ- ja koulutuskokeiluja sekä koulutuskokei-
31206: luja, yhteensä noin 7 500 tukitoimenpidettä, joiden tarve näyttää vajaakuntoisten
31207: asiakkaiden palveluissa edelleen kasvavan.
31208: Painopisteinä vajaakuntoisten asiakkaiden palveluissa olivat kertomusvuonna
31209: Suomen työllisyysohjelman 1996-1999 vajaakuntoisia henkilöitä koskevien tavoit-
31210: teiden toteuttaminen, Euroopan sosiaalirahaston sosiaalisesti syrjäytyvien työllisyys-
31211: polkujen kehittäminen sekä EMPLO YMENT-yhteisöaloitteen HORIZON -alaohjel-
31212: man mukaisten vammaisia ja muita heikossa asemassa olevien projektien käynnistä-
31213: minen monikansallisena yhteistyönä. Lisäksi kuntoutukseen liittyvän yhteistyön
31214: kehittämistä jatkettiin valtioneuvoston asettamassa kuntootusasiain neuvottelukun-
31215: nassa, joka valmisteli kertomusvuonna keskeiset kehittämisehdotuksensa vajaakun-
31216: toisten henkilöiden ammatillisen kuntootuksen ja työllistymisen edistämiseksi.
31217: 558                                Työministeriö
31218: 
31219: 7 .4. Siirtolaisuus ja kansainväliset työvoimapalvelut
31220: Suomessa asui vuoden 1996 joulukuussa yhteensä 74 000 ulkomaan kansalaista.
31221: Viime vuoden vastaavasta ajankohdasta heidän määränsä on kasvanut noin 5 700
31222: henkilöllä. Suurimmat ulkomaalaisryhmät olivat IVY-maiden kansalaiset, joita asui
31223: Suomessa noin 17 000, Viron kansalaisia oli noin 9 000, Pohjoismaiden kansalaisia
31224: noin 8 200 ja Somalian kansalaisia noin 4 500. Suomesta muutti ulkomaille vuonna
31225: 1996 marraskuuhun mennessä yhteensä noin 8 400 henkilöä ja Suomeen muutti
31226: noin 11 000. Heistä muutti Pohjoismaihin noin 3 600 ja muihin ED-maihin noin
31227: 3 000 henkilöä.
31228: Työmarkkinoille tuleva ulkomainen työvoima koostui pääasiassa paluumuuttajista
31229: ja pakolaisista, joiden maahanmuuttoa ei säädellä työvoimapoliittisten näkökohtien
31230: perusteella. IVY:n ja Baltian maista on Suomeen muuttanut vuosina 1990-1996
31231: noin 15 000 suomalaista syntyperää olevaa, joista valtaosa on inkerinsuomalaisia.
31232: Vuonna 1996 näiden paluumuuttajien määrä oli noin 1 000.
31233: ETA -sopimuksen/EU-jäsenyyden soveltaminen työnvälityksessä Kertomusvuoden
31234: aikana tehostettiin työvoimatoimistojen tiedotus- ja neuvontapalveluja erityisesti
31235: ED:n komission EDRES-järjestelmän avulla. Työvoimatoimistojen 16 euroneuvo-
31236: jasta komissio koulutti kertomusvuonna kuusi. Tuhannet suomalaiset työnhakijat
31237: saivat tietoja ETA-maiden työpaikoista sekä henkilökohtaista neuvontaa työnhakuun
31238: liittyvissä kysymyksissä. Suomeen hakeutui Pohjoismaiden ulkopuolisista ETA-
31239: maista arviolta muutamia kymmeniä henkilöitä. Koska työvoima voi liikkua
31240: vapaasti ko. alueella, ei Suomesta lähtevien ja Suomeen saapuvien lukumääriä ole
31241: mahdollista seurata.
31242: Pakolais- ja siirtolaisuuspolitiikka Työministeriön yhteydessä toimii poikkihallin-
31243: nollinen pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunta, joka toimii esityksiä
31244: tekevänä ja lausuntoja antavana yhteistyöelimenä maahanmuuttoasioissa. Eri
31245: ministeriöiden lisäksi neuvottelukunnassa ovat edustettuina kunnat, Suomen
31246: evankelis-luterilainen kirkko, työmarkkinaosapuolet, eräät kansalaisjärjestöt (mm.
31247: Suomen Punainen Risti) ja maahanmuuttajat.
31248: Neuvottelukunnan vuonna 1994 aloitetusta Suvaitsevaan Suomeen -projektista on
31249: rahoitettu useita erilaisia hankkeita, jotka ovat koskeneet esim. maahanmuuttajien
31250: omatoimista työllistymistä sekä rasismin seurantajärjestelmän luomista. Vuonna
31251: 1996 hankkeita valittaessa on kiinnitetty erityistä huomiota työllisyyteen. Neuvotte-
31252: lukunta on lisäksi osallistunut Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän
31253: syrjintää koskevaan projektiin.
31254: Neuvottelukunnan sosiaali- ja työllisyysasiainjaosto on valmistellut maahanmuutta-
31255: jien työllisyyttä koskevan tavoiteohjelman. Myös muissa jaostoissa, kuten koulutus-
31256: jaostossa, maahanmuuttajanaisten asemaa selvittävässä työryhmässä, Maahanmuut-
31257: tajien oikeudet -työryhmässä ja monikulttuurijaostossa on kiinnitetty huomiota
31258: maahanmuuttajien työllisyyteen ja erityisesti työelämän syrjintään. Vuonna 1996 on
31259: valmistunut selvitys maahanmuuttajien oikeuksista palvelujärjestelmään Euroopan
31260: eri maissa.
31261: Maahanmuuttajien työllisyyteen liittyvät asiat ovat olleet esillä myös parlamentaari-
31262: sessa maahanmuutto- ja pakolaispoliittisessa toimikunnassa, joka vuoden 1996
31263: loppuun mennessä valmistelee hallitukselle ehdotuksen ulkomaalais- ja pakolaispo-
31264: liittiseksi ohjelmaksi.
31265: Työluvat. Työlupia (ED-maiden ulkopuolelta tuleville) myönnetään työvoimapoliit-
31266: tisilla perusteilla ammattitaitoisille työntekijöille ammattitaitoa vaativiin tehtäviin
31267:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        559
31268: 
31269: silloin, kun kotimaista tai maassa jo olevaa ulkomaista työvoimaa ei ole saatavilla.
31270: Ulkomaalainen voi saada työluvan myös muilla perusteilla, joita ovat mm. suoma-
31271: lainen syntyperä ja muut siteet Suomeen, humanitääriset syyt, työtehtävän kansain-
31272: välinen luonne sekä koulutus ja työharjoittelu. Kertomusvuoden aikana edustustojen
31273: myöntämien ensimmäisten työlupien määräksi voidaan arvioida noin 5 000, mikä
31274: vastaa edellisen vuoden tasoa. Voimassa olevia työlupia oli kertomusvuoden
31275: lopussa arviolta noin 10 000, mikä vastaa edeltävän vuoden tasoa.
31276: Työvoimapalvelut paluumuuttajille ja ulkomaalaisille. Marraskuun lopussa oli
31277: työvoimatoimistoissa työnhakijoina noin 20 000 ulkomaan kansalaista, joista noin
31278: 13 000 oli työttömiä. Työnhakijat edustivat 136 eri kansalaisuutta. Eniten työnhaki-
31279: joina oli IVY -maiden ja Viron kansalaisia, joista valtaosa oli paluumuuttajia. Heitä
31280: oli pyritty sijoittamaan työmarkkinoille lähinnä työvoimakoulutuksen ja erilaisten
31281: työllistämistoimenpiteiden avulla. Nykyisin paluumuuttajien suomenkielen taito on
31282: melko puutteellinen, joten työmarkkinoille pääsy edellyttää lähes kaikkien kohdalla
31283: suomen kielen opiskelua. Suomea puhuvien inkerinsuomalaisten kielitaitoa sekä
31284: Venäjän ja Viron olosuhteiden tuntemusta on pyritty hyödyntämään suomalaisyri-
31285: tysten vientihankkeissa.
31286: Paluumuuttajille on järjestetty neuvontaa Tukholmassa toimivassa Finnjobb-
31287: neuvontapisteessä, Suomen pääkonsulinvirastossa Pietarissa ja Suomen suurlähetys-
31288: tössä Tallinnassa. Paluumuuttajien henkilökohtaista neuvontaa on täydennetty ns.
31289: muuttovalmennuskurssilla, johon sisältyy suomen kielen ja suomalaisen yhteiskun-
31290: tatiedon opetusta. Elokuussa 1996 voimaan astunut ulkomaalaislain muutos
31291: edellyttää, että kaikki paluumuuttajina Suomeen aikovat osallistuvat näille noin
31292: kolme kuukautta kestäville kursseille. Pietarissa on toimeenpantu koulutusta, jolla
31293: valmennetaan inkerinsuomalaisia ja myös suomea puhuvia venäläisiä toimimaan
31294: Suomen ja Venäjän kaupan avustajina ja asiantuntijoina. Koulutuksen saaneita on
31295: työllistetty Pietarin alueella toimiviin suomalaisyrityksiin ja siten tarjottu heille
31296: vaihtoehto Suomeen muutolle.
31297: Kansainvälinen haJjoittelu. Kansainvälisen harjoittelun toimeenpanosta vastaa
31298: opetusministeriön alainen kansainvälisen henkilönvaihdon keskus (CIMO) yhteis-
31299: työssä eräiden järjestöjen ja työhallinnon kanssa. Työhallinnon piiri- ja paikallishal-
31300: linto huolehtii omalta osaltaan harjoittelupaikkojen hankkimisesta ulkomaisille
31301: harjoittelijoille sekä vapaa-ajan ohjelmien järjestämisestä heille, suomalaisten
31302: hakijoiden ohjaamisesta hakumenettelyssä sekä harjoittelijainvaihtoa koskevasta
31303: alueellisesta ja paikallisesta tiedotustoiminnasta.
31304: Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn hoitamien harjoitteluvaihto-
31305: ohjelmien kautta Suomeen saapui vuonna 1996 runsaat 1 000 harjoittelijaa ja
31306: vastaavasti Suomesta lähti ohjelmien kautta noin 600 harjoittelijaa. Eniten harjoitte-
31307: lijoita tuli Virosta, Saksasta ja Venäjältä ja Suomesta lähdettiin eniten Saksaan,
31308: USA:han ja Englantiin.
31309: Tilastoissa ilmenevä määrällinen lasku ei ole tosiasiallista. Aikaisemmin EU -maissa
31310: työskennelleet tarvitsivat työharjoitteluluvan, minkä saadakseen he tarvitsivat
31311: kansainvälisen harjoittelun palveluja. Kertomusvuoden aikana nämä ryhmät ovat
31312: hakeutuneet vastaavanlaisiin tehtäviin joko omatoimisesti tai työvoimatoimistojen
31313: eurovälityksen kautta.
31314: 560                                Työministeriö
31315: 
31316: 8. Työllisyyden hoidon toimenpiteet
31317: 8.1. Palkkaperusteiset toimenpiteet
31318: Työllisyyslain toimeenpanossa korostetaan työvoimapalvelujen ensisijaisuutta ja
31319: työllisyyden hoidon toimenpiteiden sopeuttamista työvoiman kysyntätilanteen
31320: mukaan. Määräaikaisin työllisyyden hoidon erityistoimenpitein vahvistetaan
31321: työttömien mahdollisuuksia sijoittua pysyvästi avoimille työmarkkinoille. Toimin-
31322: nassa korostetaan erityisesti palvelukokonaisuuksien tarjoamista työttömille
31323: toimenpiteiden vaikuttavuuden lisäämiseksi. Samalla on kuitenkin asetettu korkeat
31324: määrälliset tavoitteet tukityöllistämiselle.
31325: Vuoden 1996 tammi -marraskuussa kansallisilla työllisyyden hoidon palkkaperustei-
31326: silla toimenpiteillä työllistettiin keskimäärin 60 250 henkilöä, mikä on noin 2 600
31327: vähemmän kuin vuonna 1995. Valtion varsinaisessa talousarviossa arvioitiin
31328: työllistettävän tukitoimin 57 800 henkilöä. Toteutunut taso on alkuperäistä arviota
31329: suurempi, koska kuluvana vuonna tarkoitukseen on osoitettu lisämäärärahoja ja
31330: lisäksi käytössä on ollut edellisiltä vuosilta siirtyneitä määrärahoja.
31331: Nuorten työttömyys pysyi vaikeana koko kuluvan vuoden ajan, vaikkakin työttömi-
31332: en määrä on edelliseen vuoteen nähden vähentynyt noin 14 100 henkilöllä ja oli
31333: marraskuun lopussa 58 807 henkilöä. Työttömyyden suurimpia ongelmia ovat
31334: ensimmäisen työpaikan saannin vaikeus, lyhytaikaiset työsuhteet sekä osalla
31335: nuorista koulutuksen ja joissakin tapauksissa myös koulutusmotivaation puute.
31336: Työllisyyslain tarkoituksena on tukea nuorten koulutusta ja työllistymistä avoimille
31337: työmarkkinoille.
31338: Nuoria sijoitettiin tukitöihin tammi-marraskuun aikana arviolta keskimäärin 9 550
31339: henkilöä, joista 4 650 yksityiselle sektorille ja 4 400 kuntiin. Kansallisissa toimen-
31340: piteissä nuorten työllistäminen on kokonaisuudessaan vähentynyt selvästi edellisestä
31341: vuodesta eli yli 3 650 henkilöllä. Vähennyksestä yksityisen sektorin osuus oli
31342: kolme viidesosaa ja kuntasektorin osuus loput. Luvuissa eivät ole mukana nuoret
31343: pitkäaikaistyöttömät.
31344: N s. nuorisokansliapäällikkötyöryhmän esityksiä toteutettiin edelleen kertomusvuon-
31345: na. Työhallinnon toimenpiteillä on työllisyysasetuksen mukaisesti tuettu koulutuk-
31346: sesta valmistuneitten työllistymistä sekä oppisopimukseen perustuvaa ammatillista
31347: perus- ja lisäkoulutusta. Oppisopimuksen työllistämistukea maksetaan työnantajalle,
31348: joka tekee työttömän nuoren kanssa oppisopimuksen. Työllistämistuki maksetaan
31349: normaalin oppisopimuksen valtionosuuden lisäksi. Marraskuun loppuun mennessä
31350: oli tehty 3 500 oppisopimuksen työllistämistukipäätöstä. Lisäksi työharjoittelussa
31351: ilman työsuhdetta oli sijoitettuna runsaasti nuoria eli marraskuun loppuun mennessä
31352: yhteensä 4 750 henkilöä. Näissä tapauksissa työllistämistuki maksetaan henkilölle
31353: itselleen.
31354: Pitkäaikaistyöttömyys on ollut koko kertomusvuoden aikana korkealla tasolla.
31355: Kuitenkin työttömien määrä on kääntynyt laskuun mm. työllistämistoimenpiteiden
31356: vaikutuksesta. Pitkäaikaistyöttömiä oli sijoitettuna tukitöihin tammi-marraskuun
31357: aikana keskimäärin 34 000 henkilöä, joista 19 150 kuntasektorille, 8 850 valtiolle
31358: ja 6 000 yksityiselle sektorille. Edellisestä vuodesta määrä väheni noin 1200
31359: henkilöä. Kuntasektorilla ja valtiolla pitkäaikaistyöttömien työllistäminen lisääntyi
31360: edellisestä vuodesta. Määrä kuntasektorilla oli noin 1 450 henkilöä ja valtiolla noin
31361: 150 henkilöä. Yksityisellä sektorilla se väheni noin 2 800 henkilöllä. Väheneminen
31362: on johtunut pääasiassa työllisyysasetuksen muutoksen vaikutuksesta yrityssektorin
31363: työllistämiseen. Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen on pysynyt korkealla tasolla
31364:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        561
31365: 
31366: erityisesti siksi, että pitkäaikaistyöttömien työllistäminen asetettiin keskeiseksi
31367: tulostavoitteeksi.
31368: Valtion työllistämispalvelua on voitu soveltaa silloin, kun henkilön työttömyys on
31369: uhannut pitkittyä kestämään yli kahden vuoden. Työllistämispalvelu toteutetaan
31370: siten, että työvoimatoimisto palkkaa määräaikaisesti työttömän henkilön, joka
31371: sijoitetaan töihin yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle. Työllistämispalvelua
31372: toteutetaan useimmissa työvoimatoimistoissa. Toimenpiteen piirissä marraskuun
31373: 1996 lopussa oli yhteensä 1 880 henkilöä.
31374: Myös kunnat ovat voineet soveltaa työllistämispalvelua. Kunta on voinut sijoittaa
31375: työllistämänsä pitkäaikaistyöttömän, jonka palkkaamiseen on myönnetty työllistä-
31376: mistukea, työhön yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle. Yritykseen henkilöä ei voi
31377: sijoittaa. Kunta voi periä työn järjestäjäitä maksun, joka on enintään kokonaistyö-
31378: voimakustannusten ja työllistämistuen erotus.
31379: Edistääkseen työllistämistavoitteen toteuttamista valtion talousarviossa todettiin, että
31380: valtion omiin ja tukemiin investointihankkeisiin sijoitetaan pitkäaikaistyöttömiä
31381: 10 % hankkeen työvoimasta. Marraskuun loppuun mennessä työohjelmatöihin oli
31382: työllistetty noin 200 pitkäaikaistyötöntä. Vastaavaa tietoa valtionapuinvestointien
31383: osalta ei ole saatavissa.
31384: Kuluvan vuoden aikana erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden helpottamiseksi on
31385: työllistämistukitoimenpiteisiin myönnetty valtion toisessa lisätalousarviossa määrä-
31386: rahoja yhteensä 240 milj. markkaa.
31387: V ajaakuntoisten työllistäminen. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Suomen
31388: työllisyystyöohjelmaksi on asetettu tavoitteeksi, että muita kuin yhdenjaksoisesti yli
31389: vuoden työttömänä olleita vajaakuntoisia tulee työllistää keskimäärin 5 000
31390: henkilöä. Työhallinnon tukitoimenpiteiden eräänä keskeisenä painopisteenä on
31391: vajaakuntoisten työllisyyden edistäminen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
31392: Vajaakuntoisia henkilöitä on vuoden 1996 tammi-marraskuun aikana työllistetty
31393: tukitoimin keskimäärin 2 500 henkilöä. Kuntasektorilla työllistettiin keskimäärin
31394: 1 200, valtiolla työllistettiin keskimäärin 800 ja yksityisellä sektorilla 500. Määrä
31395: lisääntyi edellisestä vuodesta 550 henkilöllä.
31396: Pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäiseminen. Työllisyysasetuksen mukaisesti
31397: työttömyysajan kesto ei aseta rajoituksia palkkaperusteisten tukien käytölle työllis-
31398: tämisessä. Käytännössä painopisteryhminä myös tulostavoitteiden perusteella ovat
31399: nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Tammi-marraskuussa on muita kuin pitkäaikaistyöt-
31400: tömiä, nuoria ja vajaakuntoisia ollut työllistettynä arviolta keskimäärin 14 200
31401: henkilöä.
31402: Alueeilisten näkökohtien perusteella tapahtuva työllistäminen on kohdentunut
31403: pääosin neljän itäisen ja pohjoisen työvoimapiirin alueille. Työllisyyslain 19 §
31404: edellyttää työllisyyden alueellisesta tasapainosta huolehdittavan niin, että minkään
31405: työssäkäyntialueen työttömyys ei olennaisesti ylitä maan keskimääräistä tasoa.
31406: Vuodelle 1996 ylittämiskriteeriksi talousarviossa määriteltiin 1,8 kertainen työttö-
31407: myys. Työllistämisen voi kuitenkin aloittaa valtion talousarvion perusteluiden
31408: mukaisesti, kun työttömyysaste on 1,6 kertaa suurempi kuin maan keskiarvo.
31409: Alueellisten velvoitteiden perusteella työllistettyjen määrä on ollut tammi-marras-
31410: kuussa keskimäärin 450 henkilöä. Työttömyyden alueelliset erot eivät ole kasvaneet
31411: alunperin arvioidun mukaisesti.
31412: Vuonna 1996 alueellisen velvoitteen nojalla määräytyvä työllistämisraja ei ole
31413: ylittynyt millään työssäkäyntialueella. Siitä johtuen tukityöllistäminen toteutui
31414: 562                                Työministeriö
31415: 
31416: lähinnä niillä työssäkäyntialueilla, joiden työttömyysaste oli 1,6 kertaa maan
31417: keskiarvoa suurempi. Alueellisten työttömyyserojen tasoittuminen on johtunut
31418: pelkästään taloudellisen laman aikaansaamasta työttömyyden kasvusta erityisesti
31419: Etelä-Suomessa ja muualla perinteisesti paremman työllisyyden alueilla. Koska
31420: työttömyyden viime aikainen väheneminen on kohdistunut pääosin samoille
31421: alueille, voidaan alueellisten työttömyyserojen arvioida vain väliaikaisesti tasoittu-
31422: neen.
31423: Kestävien alueellisten työllisyystavoitteiden saavuttamisessa ovat pysyviä työpaik-
31424: koja luovat elinkeinopoliittiset keinot ensisijaisia. Näiden keinojen avulla ei ole
31425: kuitenkaan asetettuihin tavoitteisiin päästy, mistä syystä työllisyystilanteen paran-
31426: tuessa on varauduttava käyttämään myös väliaikaisiksi tarkoitettuja työllisyyden
31427: tuki toimenpiteitä.
31428: Työmarkkinatuen piiriin kuuluvat ensi kertaa työmarkkinoille tulevat työttömät ja
31429: ne, joilla työttömyysturvan saamisen enimmäismäärä on tullut täyteen. Työmark-
31430: kinatuella turvataan työttömän henkilön toimeentulo. Työmarkkinatuella oleva
31431: henkilö saa työttömyysturvan peruspäivärahan suuruista avustusta eli 118 markkaa
31432: päivältä (nuoret vanhempiensa luona asuvat 60 prosenttia siitä) ilman takarajaa.
31433: Tarveharkintaa ei kuitenkin sovelleta, kun henkilö on aktiivisen toimenpiteen
31434: piirissä. Aktiivisen toimenpiteen piirissä ollessaan myös nuoret kotona asuvat
31435: saavat työmarkkinatuen täysimääräisenä.
31436: Työmarkkinatuki on tarkoitettu edistämään ja parantamaan työttömän työnhakijan
31437: työmarkkinoille sijoittumista aktiivisin työvoimapoliittisin toimenpitein. Työtön
31438: voidaan osoittaa työmarkkinatuella ollessaan työharjoitteluun, työvoimapoliittiseen
31439: aikuiskoulutukseen sekä ammatinvalinnanohjaus- ja kuntoutustoimenpiteiden piiriin.
31440: Henkilö lasketaan työttömäksi niin kauan kuin hän ei ole työharjoittelussa koulu-
31441: tuksessa tai kuntoutuksessa.
31442: Työmarkkinatukilakia uudistettiin vuoden 1996 alusta lukien. Uudistuksen mukai-
31443: sesti ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevat alle 20-vuotiaat nuoret eivät enää
31444: automaattisesti saa työmarkkinatukea. Lain mukaan tukea ei saa, ellei hakijalla ole
31445: ammatillista koulutusta tai työkokemusta tai hän ei osallistu työvoimapoliittiseen
31446: toimenpiteeseen tai hän ei ole pyrkinyt ammatilliseen koulutukseen. Työmark-
31447: kinatukijärjestelmään tehtävien muutosten tavoitteena on edistää tuen saajantyöhön
31448: sijoittumista. Tarkoituksena on erityisesti poistaa nuorisotyöttömyyttä, joka johtuu
31449: ammattitaidon ja koulutuksen puutteesta. Vastaava työmarkkinatukilain muutos
31450: koskien 20-24 -vuotiaita tulee voimaan vuoden 1997 alusta. Muutosta käsitellään
31451: edellä luvussa 5.2.
31452: Työmarkkinatukioikeuden rajoittamisen vastapainona on tuntuvasti lisätty alle 20-
31453: vuotiaille suunnattua koulutustoimintaa sekä työvoimapoliittisia toimenpiteitä.
31454: Ammatillisia peruskoulutuspaikkoja lisättiin 5 000 esim. tekniikan, kaupan ja
31455: terveydenhuollon aloilla. Lisäksi alle 20-vuotiaille on tarjolla 4 000 työharjoittelu-
31456: paikkaa. Tulopoliittisen sopimuksessa on myös päätetty, että syksystä 1996lähtien
31457: perustetaan vuosittain 4 000 uutta koulutuspaikkaa.
31458: Ammatillisen koulutuksen aikainen toimeentulo turvataan opintotuella. Työvoima-
31459: koulutukseen, ammatinvalinnanohjaukseen tai kuntoutukseen osallistuville makse-
31460: taan työmarkkinatukea ja korvataan matkakustannukset Lisäksi toisella paikkakun-
31461: nalla asuvat voivat saada korvausta majoitus- ja ylläpitokustannuksista.
31462: Työllistäjäryhmittäinen tarkastelu. Valtion vuoden 1996 talousarviossa on todettu,
31463: että työllisyysmäärärahojen käytön tehostamiseksi ja joustavoittamiseksi valtiolle,
31464: kuntiin ja yksityiseen sektoriin kohdistuvilla palkkaperusteisilla työllisyysmäärära-
31465:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                        563
31466: 
31467: hamomenteilla 34.06.02, 30 ja 62 sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen
31468: momenteilla 34.06.29 ja 50 ja työvoimapalvelujen erityismenojen momentilla
31469: 34.06.25 olevia määrärahoja saadaan ylittää edellyttäen, ettei momenttien kokonais-
31470: markkamääräkasva. Käytännössä juuri palkkaperusteisten määrärahojen osalta tämä
31471: on merkinnyt sitä, että työvoimatoimistoilla on ollut käytössään vain yksi määrära-
31472: hakiintiö, jota ei saa ylittää.
31473: Valtion virastot ja laitokset sijoittivat palkkaperusteisilla työllisyystoimenpiteillä
31474: tammi-marraskuussa keskimäärin 11 900 henkilöä. Työllistettyjen määrä oli 400
31475: enemmän kuin valtion talousarvion mukaan arvioitiin työllistettävän. Tämä johtui
31476: yhtäältä siitä, että määrärahoja on voitu käyttää ristiin ja toisaalta siitä, että määrä-
31477: rahoja on vuoden aikana lisätty.
31478: Vuonna 1996 tammi-marraskuussa kunnat ja kuntayhtymät sijoittivat palkkaperus-
31479: teisiin tukityöpaikkoihin keskimäärin 28 300 henkilöä. Kuntasektori on työllistänyt
31480: noin 2 500 henkilöä enemmän kuin valtion varsinaisessa talousarviossa arvioitiin.
31481: Tämä johtuu samoista tekijöistä kuin valtion työllistämisen kohdalla. Edellisestä
31482: vuodesta työllistäminen lisääntyi noin 1 000 henkilöllä.
31483: Vuoden 1996 talousarviossa yritys-, yhteisö- ja yksityissektorille arvioitiin työllis-
31484: tettävän keskimäärin 20 500 henkilöä. Tammi-marraskuun aikana tälle sektorille
31485: sijoitettiin töihin keskimäärin 20 050 työtöntä. Edellisestä vuodesta tapahtunut
31486: keskimäärin lähes 3 500 henkilön väheneminen työllistämisessä johtuu pääasiassa
31487: työllisyysasetuksen muutoksen vaikutuksesta yrityssektorin työllistämiseen. Yksi-
31488: tyissektorilla tapahtui rakenteellinen muutos myös siten, että starttirahalla työllistet-
31489: tyjen ja työharjoittelussa ilman työsuhdetta olleiden määrät vähenivät selvästi eli
31490: keskimäärin noin 1 800 henkilöllä, mutta sen sijaan osa-aikalisän saajien ja
31491: oppisopimustuen määrät lisääntyivät yhteensä keskimäärin 3 500 henkilöllä.
31492: 
31493: Yhteenveto palkkaperusteisista työllistämistoimenpiteistä vuonna 1995 ja tammi -
31494: marraskuussa vuonna 1996
31495: 
31496: 
31497: Toimenpide                       Päätöksiin sidottu määrä'-yöllistetty keskimäärin
31498:                                  raha milj.mk               henkilöä
31499:                                        1995         1996          1995            1996
31500: 
31501: Valtion työllistäminen             *1 091,5      1 203,1       12 100           11 900
31502: -Nuoret                                65,9         47,6          750              500
31503: - Pitkäaikaistyöttömät                791,7        872,1        8 750            8 850
31504: - Vajaakuntoiset                       66,1         85,8          750              800
31505: Kuntien työllistäminen             *1 495,1      1 363,4       27 350           28 300
31506: -Nuoret                               244,1        188,2        5 650            4 400
31507: - Pitkäaikaistyöttömät                904,8        985,1       17 650           19 150
31508: - Vajaakuntoiset                       33,7         56,8          750            1 200
31509: 564                                Työministeriö
31510: 
31511: Yksityisen sektorin
31512: työllistäminen                      945,7      746,7       23 950         20 060
31513: -Nuoret                             247,1      159,3        6 950          4 650
31514: - Pitkäaikaistyöttömät              365,0      238,3        9 100          6 000
31515: - V ajaakuntoiset                    18,6       19,5          450            500
31516: -Toimenpiteet
31517: - Työllistämistuki työnantajalle
31518:  (normaali työll.tuki)              471,4      316,2       12 160           8 080
31519: - Yrittäjäksi ryhtyvän tuki         189,0       122,1       3 510          2 610
31520: - Työharjoittelu ilman
31521: työsuhdetta                         109,2        70,4       2 620          1 650
31522: - Osa-aikalisä                       59,4       143,0       2 060          4 750
31523: - Oppisopimustuki                    50,5        95,0       1 990          2 990
31524: - Työharjoittelu vasta-
31525: valmistuneille                       44,8                   1 150
31526: - Omatoiminen työllistyminen         18,4                     460
31527: - Muut toimenpiteet                   3,0
31528: Toimenpiteet yhteensä              3 532,3   3 313,2       63 400         60 260
31529: -Nuoret                              557,1     395,1       13 350          9 550
31530: - Pitkäaikaistyöttömät             2 061,5   2 095,5       35 500         34 000
31531: - Vajaakuntoiset                     118,4     162,1        1 950          2 500
31532: * Tilinpäätös 1995. Kohderyhmittäinen erittely perustuu sidottuihin määrärahoihin.
31533: 
31534: Yksityisen sektorin määrärahat ovat kohdistuneet työllisyysasetuksen mukaisesti eri
31535: toimenpiteisiin. Kuten taulukosta voidaan havaita, eniten on myönnetty määrärahoja
31536: normaaliin työllistämistukeen työnantajalle, osa-aikalisään ja yrittäjäksi ryhtyvän
31537: tukeen eli ns. starttirahalla työllistämiseen. Kertomusvuoden tammi-marraskuussa
31538: työhallinto teki noin 4 950 yrittäjärahapäätöstä.
31539: Vuonna 1994 käyttöön otettu osa-aikalisä on työllisyysasetuksen mukaisesti ollut
31540: toimenpiteenä voimassa vuoden 1996loppuun. Toimenpide on tarkoitus vakinaistaa
31541: vuoden 1997 alusta lähtien. Siinä tukea maksetaan henkilölle, joka siirtyy osa-
31542: aikaiseen työhön, korvauksena vastaavasta ansiotulon vähennyksestä. Korvaus voi
31543: olla enintään noin 4 300 markkaa kuukaudessa. Osa-aikalisää voidaan maksaa
31544: enintään 12 kuukauden ajan. Samalla työnantaja on velvollinen ottamaan työttömän
31545: työnhakijan osa-aikatyöhön. Tammi-marraskuun aikana tukea oli myönnetty
31546: yhteensä 8 400 henkilölle.
31547: 
31548: 8.2. Rakennemuutosten aiheuttamien häiriöiden lieventäminen
31549: Vuonna 1996 työllisyyspoliittiseen rakennetukeen oli käytettävissä, kun otetaan
31550: huomioon tehdyt siirrot momentin 34.06.62 sisällä vuoden 1996 talousarvion
31551: määrärahaa 25,6 milj. markkaaja vuoden 1994 siirtomäärärahaa 52,9 milj. markkaa
31552: eli yhteensä 78,5 milj. markkaa. Rakennetukea myönnettiin marraskuun loppuun
31553: mennessä yhteensä 280 hankkeeseen 63,8 Mmk. Määrärahasta myönnettiin 43 %
31554: vapaaehtoisjärjestöjen työllistämishankkeisiin, 24 % yritystoiminnan yleisiä
31555: edellytyksiä kehittäviin hankkeisiin ja 16 % tuotekehitys- ja markkinointihankkei-
31556: siin. Muut hankkeet koostuivat mm. tutkimus- ja suunnitteluhankkeista sekä
31557: kansainvälisyyttä edistävistä hankkeista.
31558:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       565
31559: 
31560: Huomattavimpia uusia hankkeita oli Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) ry:n kanssa
31561: aloitettu työllistämishanke, jolla oli työllistettynä marraskuun lopussa n. 1 000
31562: henkilöä. Lähialuehankkeisiin valtionapua myönnettiin yhteensä 2,8 milj. markkaa,
31563: yhteensä 14 hankkeeseen.
31564: Työllisyyspoliittisen rakennetuen vaikutuksista tehtävän tutkimuksen väliraportti,
31565: "Työllisyyspoliittisen rakennetuen vaikutukset", julkaistiin kertomus vuonna.
31566: Väliraportin kohteena olivat viiden rakennetukihankkeen työllisyysvaikutukset
31567: Väliraportin mukaan tutkituilla viidellä hankkeella on oltu mukana vaikuttamassa
31568: 275 henkilön työllistymiseen ja lisäksi on vielä arvioitu työpaikkoja syntyvän
31569: kolmen vuoden kuluessa noin 600 kappaletta. Lisäksi väliraportissa todetaan, ettei
31570: yksikään viidestä hankkeesta olisi käynnistynyt ilman rakennetukea.
31571: 
31572: 8.3. Valtion työllisyysperusteiset hankinnat
31573: Talousarviossa työministeriön pääluokassa olevan momentin 34.06.77 (Sijoitus-
31574: menot työllisyyden turvaamiseksi) määrärahaa saatiin vuoden 1996 aikana käyttää
31575: myös vaikeille työttömyysalueille suuntautuvien valtion virastojen ja laitosten
31576: materiaalihankintojen suorittamisesta aiheutuviin menoihin (työllisyysperusteiset
31577: hankinnat). Työllisyysperusteisilla hankinnoilla pyrittiin estämään vaikeilla työttö-
31578: myysalueilla toimivien, normaalisti kannattavan toiminnan mahdollisuudet omaavi-
31579: en yritysten tilapäisiä lomautuksia ja irtisanomisia. Työllisyysperusteisia hankintoja
31580: saaneiden yritysten taloudelliset toimintaedellytykset varmistettiin ennen hankinta-
31581: määrärahan osoittamista hankkimalla lausunto yritysten toiminnan kannatta-
31582: vuusedellytyksistä kauppa- ja teollisuusministeriön alaisilta yrityspalvelun piiritoi-
31583: mistoilta.
31584: Työministeriö teki päätökset hankintamäärärahan osoittamisesta asianomaiselle
31585: virastolle tai laitokselle ministeriölle tehdyn määrärahaesityksen perusteella.
31586: Työllisyysperusteisen hankintamäärärahan saaja velvoitettiin määrärahan osoituspää-
31587: töksessä noudattamaan sekä Suomen kansallisia että Suomea sitovista kansainväli-
31588: sistä sopimuksista johtuvia hankintasäännöksiäja-määräyksiä sekä lisäksi työminis-
31589: teriön päätöksessä määrärahan käytölle asettamia ehtoja.
31590: Vuonna 1996 työministeriö teki kaksi hankintamäärärahan osoituspäätöstä, joilla
31591: työllisyysperusteista hankintamäärärahaa osoitettiin merenkulkulaitokselle 6 milj.
31592: markkaa ja puolustusministeriölle 1,2 milj. markkaa eli yhteensä 7,2 milj. markkaa.
31593: 
31594: 8.4. Pientyönantajien valtakunnallinen palvelukeskus
31595: Suomen työllisyysohjelman tavoitteiden mukaisesti kertomusvuonna laajennettiin
31596: Kymen työvoimapiirin toimiston yhteydessä toimivan selvittely-yksikön toiminta
31597: pientyönantajien palvelukeskukseksi joka kattaa ammatinharjoittajat ja muut
31598: pienimuotoista yritystoimintaa harjoittavat. Yksikön tarjoamat palvelut ovat
31599: maksullisia valtion maksuperustesäädösten mukaisesti.
31600: Pientyönantajien palvelukeskuksen neuvontapuhelin opastaa mm. henkilöitä, jotka
31601: palkkaavat kotiinsa työntekijän tekemään esimerkiksi kodin-, lasten- ja vanhusten-
31602: hoitoon liittyviä töitä tai asunnon ja muiden kiinteistöjen korjaus-, rakentamis- ja
31603: kunnossapitotehtäviä. Palveluja voidaan käyttää myös kuolinpesän yksityistalouden
31604: piiriin kuuluvissa töissä. Palvelukeskus hoitaa vakuutussopimusten tekemisen,
31605: palkanlaskennan ja niihin liittyvät maksut.
31606: Kotitaloustyöhön voi saada työllistämistukea. Tällöin patkattavan työntekijän tulee
31607: olla työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa. Työllistämistukea haetaan
31608: työvoimatoimistosta, joka tekee myös päätöksen tuen määrästä ja ajasta. Työvoima-
31609: 566                               Työministeriö
31610: 
31611: toimistojen kotitalouksille maksamat työllistämistuet ovat verovapaita ainakin
31612: vuoden 1998 loppuun saakka. Vanhusta, vammaista tai pitkäaikaissairasta hoitava
31613: voi saada omaishoidontukea. Sitä haetaan kunnan sosiaalitoimistosta.
31614: Pientyönantajien palvelukeskus neuvoo ammatinharjoittajia ja muita pienyrittäjiä
31615: työnantajavelvoitteisiin ja työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Palvelukeskus antaa
31616: tietoa yrittäjille myös erilaisista avustuksista ja tukimuodoista. Palvelukeskus voi
31617: toimia työnantajan asiamiehenä ns. mikroyrityksille (työnantaja+ kolme työnteki-
31618: jää) ja hoitaa työnantajan valtuuttamana työnantajavelvoitteiden mukaiset maksut.
31619: Kuitenkaan toiminnan alkuvaiheessa ei hoideta palkanlaskentaa. Pientyönantajien
31620: valtakunnallisen palvelukeskuksen sijaintipaikka on Kouvola.
31621: 8.5. Työttömien aloitteellisuuden tukeminen
31622: Asetus työttömien aloitteellisuuden tukemisesta tuli voimaan 1.1.1996. Asetuksen
31623: mukaan yksityiselle yhteisölle voidaan myöntää omatoimisuusavustusta toimintaan,
31624: jonka tarkoituksena on työttömien aloitteellisuuden edistäminen säilyttämällä ja
31625: parantamalla heidän työmarkkinavalmiuttaan. Vuoden 1996 valtion talousarvioesi-
31626: tyksessä tarkoitukseen oli varattu yhteensä 10 milj. markan määräraha.
31627: Omatoimisuusavustusta voidaan myöntää:
31628: 1) yhteisölle aiheutuviin kokoontumis- ja toimitilojen vuokramenoihin
31629: 2) koulutustilaisuuksien järjestämiseen
31630: 3) työttömien oman osaamisen ja työsuoritusten markkinointikustannuksiin
31631: 4) toiminnan ohjaajan palkkakustannuksiin ja
31632: 5) uusosuuskunnalle rekisteröintiä edeltäviin perustamiskustannuksiin, mutta ei
31633: varsinaiseen liiketoimintaan (alkuavustus).
31634: Työttömien perustamat työosuuskunnat ovat uusosuustoiminnan näkyvin osa.
31635: Työosuuskuntia on perustettu vuoden1996 aikana lähes 200. Työosuuskuntien
31636: jäsenmäärä vaihtelee 20-40 rajoissa. Työosuuskuntien pääasiallisin liikeidea on
31637: työnvuokraus. Yleisimmin tarjotaan rakennus- ja toimistopalveluja.
31638: Asiasta valmistui kertomusvuonna tutkimus "Työosuustoiminta työllistymisen
31639: välineenä", jonka mukaan osuuskuntien jäsenistä 52 % on työllistynyt osuuskunnan
31640: kautta vähintään kerran, tyypillisimmin 1-5 päivää kestävään työsuhteeseen. Lisäksi
31641: noin kolmannes osuuskunnista on palkannut muitakin kuin jäseniään. Osuuskuntien
31642: keskittyminen vain 1-2 toimialaan paransi työllistymisprosenttiajaosuuskunnan iän
31643: karttuminen pidensi työsuhteiden keskimääräistä kestoa. Pitkäaikaisia osuuskuntien
31644: jäseniä on työllistynyt myös pysyvästi. Kahdessa kolmasosassa osuuskuntia
31645: katsotaan jäsenten toimeentulon kohentuneen osuustoiminnan ansiosta.
31646: 8.6. Paikallisen aloitteellisuuden tukeminen
31647: Työministeriö ja Suomen Kuntaliitto allekirjoittivat aiesopimuksen 10.10.1995.
31648: Aiesopimus-menettelyn tarkoituksena on sitouttaa sopijapuolet suunnitelmalliseen
31649: yhteistoimintaan työllisyyden edistämisessä. Tarkoituksena on saada kattavasti
31650: mukaan kaikki sellaiset tahot, joiden yhteistyötä tarvitaan työttömyysongelman
31651: ratkaisemiseksi paikallis- ja seututasolla kuten työvoima- ja muut viranomaiset,
31652: kunnat, oppilaitokset, etujärjestöt, yritykset, kansalaisjärjestöt ja muut vapaan
31653: kansalaistoiminnan toimijat. Tavoitteena on saada nämä tahot aidosti kantamaan
31654: vastuuta työllisyydestä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisystä sekä omine
31655: mahdollisuuksineen sitoutumaan työllisyyden hoitoon.
31656: Tilanne työvoimatoimistojen ja kuntien välisissä aiesopimuksissa oli heinäkuun
31657: 1996 loppuun mennessä seuraava:
31658:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        567
31659: 
31660: 
31661: 
31662:                               Työvoimatoimistot           Kunnat
31663: 
31664: 
31665:                               Määrä             %       Määrä              %
31666: Sopimuksia tehty               90              48       140               32
31667: Suunnitteilla                  44              24         88              20
31668: Ei tietoa                      52              28       211               48
31669: Yhteensä                      186             100       439              100
31670: 
31671: Työvoimatoimistoista 72 % ja kunnista 52 % oli tehnyt sopimuksen tai
31672: sopimus oli suunnitteilla.
31673: Myöhemmältä ajankohdalta ei ole käytössä vastaavia tietoja. Tilanne voi muuttua
31674: koko ajan, sillä sopiminen ei ole sidottu tiettyyn ajankohtaan. Kaikki kunnat ja
31675: työvoimatoimistot eivät tässä vaiheessa ole valmiita tekemään kirjallisia sopimuk-
31676: sia. Ei haluta esim. sitoutua työllistämään tarkasti määriteltyä määrää ja katsotaan,
31677: että yhteistyö sujuu myös ilman kirjallisia sopimuksia, kun se aikaisemminkin on
31678: ollut pitkäaikaista ja luontevaa.
31679: Aiesopimukset ovat hyvin eri tasoisia. Joissain sopimuksissa on laajasti ja seikkape-
31680: räisesti sovittu työllisyyden hoidosta. Sopimuksissa lähes aina on sovittu palkkape-
31681: rusteisista toimenpiteistä. Sopimukset noudattavatkin tältä osin pitkälle työllisyyspo-
31682: litiikan tavoitteita ja työllisyysasetuksen sallimaa liikkumavaraa. Palkkaperusteisten
31683: toimenpiteiden lisäksi sopimuksissa on ollut mukana seuraavanlaisia toimenpi-
31684: deasioita: yrittäjyyden edistäminen, oppisopimuskoulutus, EU- projektit, työn
31685: jakaminen, nuorten työpajakokeilut, sijoituspaikkojen kartoitus, työllisyysperustei-
31686: Den valtionapu investointeihin, kuntien avoimien työpaikkojen ilmoittaminen
31687: työvoimatoimistoon, yhteispalvelupiste, työvalmentajat ja ympäristönhoidon
31688: työllisyysohjelma.
31689: Kunnilta ja työvoimatoimistoilta on kysytty näkemyksiä aiesopimusmenettelystä.
31690: Palautetta antaneet kunnat ovat kokeneet sopimisen myönteiseksi yhteisen tahdon
31691: ilmaisuksi, jossa nyt suunnitelmallisesti ohjelmoidaan aiemmin enemmän tai
31692: vähemmän suunnittelemattomasti toteutettuja toimenpiteitä. Yhteinen tahdon ilmaisu
31693: sitouttaa osapuolia kokonaisvaltaiseen toimintaan. Sopimisen avulla paikallistasolla
31694: eri tahojen yhteistyö löytää näin uomansa.
31695: Työvoimatoimistot näkevät samoin, että yhteistyö työllisyyden hoidossa on kuntien
31696: kanssa ollut pitkäaikaista ja luontevaa. Yhteistyöneuvottelut käydään kuntien kanssa
31697: vähintään kerran vuodessa, eli yhteydenpito kuuluu normaaliin vuosisuunnitteluru-
31698: tiiniin. Tavoitteena on yhteisesti määritellä, mikä on kunnan osuus työllisyyden
31699: hoidossa siten, että kumpikin osapuoli pystyy resurssoinnissaan varautumaan
31700: sovittuun työllistämiseen. Viime aikoina käydyt neuvottelut korkeasta pitkäaikais-
31701: työttömyyden tasosta johtuen ovat painottuneet tukityöllistämisen kohderyhmien
31702: valintaan. Lähdetään siitä, että sovittavat asiat ovat toteuttamiskelpoisia. Sopimuk-
31703: sessa tulee eritellä asiat ja hankkeet, jotka sitoudutaan toteuttamaan, kehittämista-
31704: voitteet ja yhteistyömenettely.
31705: 568                                 Työministeriö
31706: 
31707: 9. EU :n työllisyyttä edistävät hankkeet Suomessa
31708: 9.1. EU:n linjaukset työllisyyden edistämiseksi
31709: Työllisyys on nykyään pysyvästi ja näkyvästi esillä EU:n toiminnassa. Jäsenvaltioi-
31710: den sekä yhteisön työllisyyden ja työllisyystoimien seurantaa käsitellään säännölli-
31711: sesti Eurooppa-neuvoston kokouksissa. Kertomusvuoden kesäkuussa pidetty
31712: Firenzen Eurooppa-neuvoston kokous käsitteli neuvoston (ECOFIN- ja työ- ja
31713: sosiaaliasioiden neuvostojen) väliraporttia työllisyydestä. Varsinainen komission ja
31714: neuvoston (ECOFIN- ja työ- ja sosiaaliasioiden neuvostojen) yhteinen työllisyysra-
31715: portti annettiin joulukuussa Dublinissa pidetylle Eurooppa-neuvostolle. Työllisyys-
31716: raportissa käsiteltiin jäsenvaltioiden monivuotisten työllisyysohjelmien toteutumista
31717: sekä aiempien Eurooppa-neuvostojen työllisyyttä koskeneiden suositusten toteutu-
31718: mista. Dublinin Eurooppa-neuvosto hyväksyi työllisyyttä koskevien päätelmien
31719: lisäksi myös julistuksen työllisyyspolitiikasta. Julistuksessa työllisyyttä suositellaan
31720: edistettäväksi talouskasvuun perustavalla makrotalousstrategialla, hyödyntämällä
31721: työllistymismahdollisuuksia, uudistamalla palvelu- ja tavaramarkkinoita, tehostamal-
31722: la työmarkkinoita, kehittämällä työvoiman osaamista, muuttamalla verotus- ja
31723: sosiaaliturvajärjestelmiä työllisyyttä enemmän suosiviksi sekä lujittamalla makrota-
31724: lous- ja rakennepolitiikkojen välistä vuorovaikutusta.
31725: Euroopan komission puheenjohtajan kertomusvuonna esittelemä aloite "Toiminta
31726: työllisyyden parantamiseksi Euroopassa -luottamussopimus" tähtää sekin työllisyy-
31727: den edistämiseen jäsenvaltioiden, yhteisön sekä työmarkkinaosapuolten välisellä
31728: sopimuksella. Aloite tähtää työllisyyden ottamista huomioon kaikessa yhteisön
31729: toiminnassa sekä muun muassa rakennerahastovarojen suuntaamiseen nykyistä
31730: enemmän työllisyyteen. Osana tätä aloitetta käynnistetään vuonna 1997 kaikissa
31731: jäsenvaltioissa paikalliseen aloitteellisuuteen tähtääviä kokeiluhankkeita työllisyyden
31732: edistämiseksi. Näitä kokeiluja on tarkoitus rahoittaa osittain rakennerahastovaroin.
31733: Myös eurooppalaiset työmarkkinajärjestöt hyväksyivät oman päätöslauselmansa
31734: työllisyysluottamussopimus-aloitteesta.
31735: Työ- ja sosiaaliasioiden neuvoston avuksi perustettiin kertomusvuonna työllisyys-
31736: ja työmarkkinakomitea. Sen avulla Euroopan yhteisö pystyy nykyistä paremmin
31737: vastaamaan työllisyyden edistämistä eli lähinnä työllisyysseurantaa koskevien
31738: tehtävien hoitamisesta yhteisön tasolla.
31739: Heinäkuussa 1996 pidettyjen epävirallisten työ- ja sosiaaliministerineuvostojen
31740: kokouksen aiheena oli pitkäaikaistyöttömyyden torjunta. Esillä oli muun muassa
31741: pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen sosiaaliturvan muutosten avulla.
31742: Kertomusvuoden aikana työllisyyden edistäminen on ollut esillä myös EU:n
31743: hallitusten välisessä konferenssissa. Suomi on neuvotteluissa kannattanut sitä, että
31744: vaikka toimivalta työllisyyttä koskevissa asioissa olisi edelleen jäsenvaltioilla, sekä
31745: Euroopan unionia koskevaan perustamissopimukseen että myös yhteisön perusta-
31746: missopimukseen lisättäisiin säännöksiä sekä työllisyyden ottamisesta huomioon
31747: yhteisön tason toiminnassa että työllisyyttä koskevasta jäsenvaltioiden yhteistyöstä.
31748: Vuosi 1996 oli Euroopan unionissa Elinikäisen oppimisen teemavuosi. Teemavuo-
31749: den aluksi ja lopuksi pidettiin epäviralliset työ- Ja opetusministerien tapaamiset,
31750: joissa pohdittiin keinoja, joilla voitaisiin suoda työntekijöille mahdollisuudet
31751: elinikäiseen oppimiseen mm. ammatilliseen jatko- ja uudelleenkoulutukseen sekä
31752: sitä, miten koulutus saataisiin vastaamaan nykyistä paremmin työmarkkinoiden
31753: tarpeita.
31754:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       569
31755: 
31756: Työministeriö on osallistunut aktiivisesti MISEP-tiedonvaihtojärjestelmän (Mutual
31757: Information System on Employment Policies) toimintaan, joka on osa Euroopan
31758: komission työllisyyden seurantajärjestelmää. MISEP välittää tietoja jäsenmaiden
31759: työasiainhallinnon linjauksista, lainsäädännöstä ja toimenpiteistä. MISEP-julkaisuja
31760: ovat mm. vuosittain ilmestyvä 'Tableau du Bord' (tiedot kaikistajäsenvaltioista) ja
31761: 'Basic lnformation Report' (kunkin maan maaraportti) sekä 4 kertaa vuodessa
31762: ilmestyvä 'Policies' (esitellään kunkin maan uusia työllisyystoimenpiteitä).
31763: 9.2. Euroopan sosiaalirahaston, ESR, osarahoittamat toimenpiteet
31764: Työministeriö on Euroopan sosiaalirahaston vastuuviranomainen Suomessa.
31765: Euroopan sosiaalirahasto on EU:n rakennerahastoista koulutuksen ja työllisyyden
31766: edistämisen rahasto. Toimenpiteet kohdistuvat erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöt-
31767: tömiin, yritysten henkilöstöön sekä yleensä työssäoleviin. Välillisesti kaikki
31768: toimenpiteet tukevat elinkeinoelämää. Ohjelmia rahoittavat työministeriön lisäksi
31769: opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö,
31770: sisäasiainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.
31771: Ohjelmien ESR-toimenpiteet ovat lähteneet kokonaisuudessaan hyvin liikkeelle.
31772: Käynnissä tai käynnistymässä on tällä hetkellä n. 1 000 ESR-projektia. ESR-
31773: toimenpiteet oli elokuun loppuun mennessä aloittanut tavoite 2, 3, 4, 5b, 6 ohjel-
31774: missa noin 59 000 työtöntä tai työssäolevaa, kun koko ohjelmakauden 1995 - 1999
31775: tavoitteena on tarjota koulutusta tai tukityötä noin 180 000 henkilölle. Koulutus- ja
31776: tukityöjakson pituus vaihtelee muutamista päivistä tai viikoista aina useisiin
31777: kuukausiin.
31778: Tavoite 2, 3, 4, 5b ja 6 ohjelmien mukaisia määrärahoja ESR-toimenpiteisiin on
31779: vuoden 1996 aikana jaettu ESR-varoja noin 489 milj. mk, josta työministeriö on
31780: jakanut työvoimapiireille 298 milj. mk ja muille ministeriöille osoittanut noin 191
31781: milj. mk. Lisäksi työhallinnon kansallisia määrärahoja on työvoimapiireille jaettu
31782: em. ohjelmien ESR-toimenpiteiden toteuttamiseen yhteensä noin 391 milj. mk.
31783: Ohjelmakaudella 1995 - 1999 käytettävissä olevista ESR-määrärahoista on hankkei-
31784: siin sidottu jo noin kolmannes (tilanne 20.9.1996).
31785: Tavoiteohjelmien lisäksi Euroopan sosiaalirahasto osallistuu myös ns. yhteisöaloit-
31786: teiden rahoitukseen. Näitä ovat Adapt, Employment, Pesca, Interregll, Leaderll,
31787: Urban ja SME. Yhteisöaloiteprojektit ovat tavoiteohjelmiin verrattuna pienimuotoi-
31788: sempia ja enemmän paikalliseen aloitteellisuuteen pohjautuvia. Yhteisöaloitteilla
31789: aikaansaatuja kokemuksia pyritään tavoiteohjelmia systemaattisemmin hyödyntä-
31790: mään ja levittämään myös muiden ED-jäsenmaiden keskuudessa. Hankkeet voivat
31791: myös vaatia monikansallisen yhteistyökumppanin. Vuoden 1996 aikana saatiin
31792: hyväksyntä ns. muille yhteisöaloitteille Pesca, Interregii, Leaderii, Urban sekä
31793: SME.
31794: Syksyllä Suomi jätti komissiolle esityksensä uudesta, vuosille 1997-99 valmistellus-
31795: ta tavoite 2-ohjelmasta. Nykyisen 2-ohjelman voimassaoloaika päättyy vuoden 1996
31796: lopussa. Lisäksi Adapt- ja Employment-ohjelmiin valmisteltiin alaohjelmat Adapt-
31797: Bis sekä Employment-Integra.
31798: Rakennerahastotoiminta on uutta Suomessa ja edellyttää uudenlaista yhteistyötä.
31799: Toteutuksen alkuvaiheessa on ollut tärkeintä löytää innovatiivisimmat hankkeet ja
31800: käynnistää laadullisesti hyviä projekteja. Uudenlaisia toimintatapoja (yhteistyö)
31801: käyttämällä edistetään hankkeilla aikaansaatavia vaikutuksia ja parannetaan hank-
31802: keiden laatua. Onnistuessaan voidaan kokemuksia siirtää myös sovellettavaksi
31803: kansallisiin toimintapolitiikkoihin. Sosiaalirahastotoimenpiteitä on vuoden aikana
31804: edistetty tiedotuksella, koulutuksella ja toimeenpanoon liittyviä ongelmia kartoitta-
31805: 570                                 Työministeriö
31806: 
31807: malla. Työministeriön erilaisissa työryhmissä ja kehittämisryhmissä on selvitetty
31808: ratkaisuja käytännön ongelmiin, joiden avulla voidaan edistää ESR-projektien
31809: käynnistymistä alueilla ja luomaan uusia toimintamalleja hyödyntämään projektien
31810: tuloksia muiden toteuttajien käyttöön. Ohjelmien ensimmäiset väliarvioinnit tehdään
31811: vuoden 1997 keväällä. Tulosten perusteella on mahdollista arvioida rakennerahasto-
31812: politiikan onnistuneisuutta ja niillä aikaansaatuja työllisyysvaikutuksia.
31813: Suunnitelma- ja toteumatietoa tavoiteohjelmien 2, 3, 4, 5b ja 6 ESR- toimenpiteistä.
31814: 
31815: Ohjelma         ESR      Kansan. Yksityinen Projekteja Aloittaneet           Tavoite
31816:              1995-99      1995-99 1995-99 (-31.8.96) (-31.8.96)             1995-99
31817:                 mmk          mmk      mmk          kpl henkilöä             henkilöä
31818: Tavoite 2*       81,2        98,6        36,9          59       1 644          5 380
31819: Tavoite 3     1 498,7     2 811,0     1 060,9         318      22 570         97 100
31820: Tavoite 4       490,7       524,7       733,5         195      17 519         34 350
31821: Tavoite 5b      188,7       319,0        83,9          69       1913          15 900
31822: Tavoite 6       613,6       613,6       134,6         282      15 285         22 200
31823: Yhteensä      2 872,9     4 366,8     2 049,8         923      58 931        174 930
31824: * Vuosina 1995-96. Vuosille 1997-99 laadituo tavoite 2-ohjelman koulutusta-
31825: voitteita ei ole vielä määritelty.
31826: Tavoite 2-ohjelma Alueellinen tavoite 2-ohjelma kehittää taantuvia alueita, raja-
31827: seutualueita, teollisuuspaikkakuntia ja alueita, jotka kärsivät perinteisten teollisuu-
31828: den alojen supistumisesta ja pyrkivät löytämään uutta teollista toimintaa. Vuosille
31829: 1995 - 1996laaditun 2-ohjelman kokonaiskustannukset ovat noin 1,6 mrd.mk, josta
31830: EU:n rahoitus on noin 400 milj. mk. TästäEuroopan sosiaalirahaston osuus on 81,2
31831: milj. mk. Sosiaalirahastotoimenpiteisiin on varattu myös valtion ja kuntien rahoi-
31832: tusosuutta noin 98,6 milj. mk; yksityisen sektorin rahoitusosuuden ollessa arviolta
31833: 36,9 milj. mk.
31834: Tavoite 2-ohjelman tavoitteena on, että ESR-toimenpiteet aloittaa vuosien 1995 -
31835:  1996 aikana 5 380 henkilöä. Elokuun loppuun mennessä ESR-toimenpiteet aloitti
31836: yhteensä 1 644 henkilöä, josta vuoden 1996 aikana on aloittanut 1 452 henkilöä.
31837: Ohjelman mukaisia ESR-projekteja oli em. ajankohtaan mennessä käynnistynyt tai
31838: käynnistymässä 59 kpl. 2-ohjelman ESR-toimenpiteiden valmistelu on edennyt
31839: tavoite 3- ja 4-tyyppisiä toimenpiteitä hitaammin. Koulutettavien tavoitteista ollaan
31840: selvästi jäljessä. Hankkeet poikkeavat kansallisesta työvoimapolitiikasta, kohdistuen
31841: ennen kaikkea työssäolevien koulutukseen, ja ne vaativat yhteistyökumppaneita ja
31842: pitkäjänteisempää suunnittelua. Hankevalmistelua on myös vaikeuttanut 2-alueiden
31843: pienuus ja hajanaisuus yhdistettynä resurssien vähäisyyteen.
31844: Tavoite 3-ohjelma Ronsontaalista tavoite 3-ohjelmaa toteutetaan 6-alueiden
31845: ulkopuolisilla alueilla. Ohjelma keskittyy ennen kaikkea pitkäaikais- ja nuorisotyöt-
31846: tömyyden lieventämiseen ja ennaltaehkäisyyn ohjauksen, koulutuksen, tuki työllistä-
31847: misen, työharjoittelun ja oppisopimuksen keinoin. Ohjelman kokonaiskustannukset
31848: ovat 5,4 miljardia markkaa, josta Euroopan sosiaalirahasto rahoittaa 1,5 mrd mk.
31849: Valtion ja kuntien rahoitusosuus on 2,8 mrd. mk.
31850: Tavoite 3-ohjelman tavoitteena on vuosien 1995-99 aikana tarjota työtä tai koulu-
31851: tusta 97 100 työttömälle. Elokuun loppuun mennessä ESR-toimenpiteet aloitti
31852: yhteensä 22 570 henkilöä, josta vuoden 1996 aikana on aloittanut 13 558 henkilöä.
31853: Ohjelman mukaisia projekteja oli em. ajankohtaan mennessä käynnistynyt 318 kpl.
31854: Tavoitteita ei kaikilta osin ole saavutettu. Suurimmat ongelmat toteutuksen suhteen
31855:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        571
31856: 
31857: on oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksessa. Lisäkoulutuksen toteutumiseen
31858: liittyvien ongelmien ratkaisemiseen on panostettu voimakkaasti. Myös Polut
31859: yrittäjyyteen-toimenpidekokonaisuus on käynnistynyt odotettua hitaammin, mikä
31860: johtuu osaltaan uuden toimintamallin haasteellisuudesta.
31861: Tavoite 4-ohjelma. Ronsontaalista tavoite 4-ohjelmaa toteutetaan 6-alueiden
31862: ulkopuolisilla alueilla. Ohjelman tavoitteena on torjua työttömyyttä ennakolta.
31863: Ohjelma keskittyy pk-yritysten henkilöstön kouluttamiseen, jolla parannetaan
31864: työttömyysuhan alla olevien mahdollisuuksia pysyä työelämässä ja sopeutua
31865: elinkeinoelämän rakenteellisiin ja tuotantoteknologioissa tapahtuviin muutoksiin.
31866: Ohjelman kokonaiskustannukset ovat noin 1,7 mrd mk, josta Euroopan sosiaalira-
31867: haston osuus on noin 491 milj. mk. Valtion rahoitusosuus on noin 525 milj. mk ja
31868: yksityisen sektorin arviolta 734 milj. mk.
31869: Koko ohjelmakauden 1995 - 1999 tavoitteena on tarjota koulutusta 34 350 yrityk-
31870: sissä työskentelevälle henkilölle. Elokuun loppuun mennessä ESR-toimenpiteet
31871: aloitti yhteensä 17 519 henkilöä, josta vuoden 1996 aikana on aloittanut 10 845
31872: henkilöä. Ohjelman rahoilla käynnistetään myös erilaisia koulutustarveselvityksiä
31873: ja kehittämishankkeita. Ohjelman mukaisia projekteja oli em. ajankohtaan mennessä
31874: käynnistynyt 195 kpl. Tavoite 4-ohjelma on lähtenyt hyvin liikkeelle ja se on
31875: herättänyt runsaasti kiinnostusta, joten voidaan arvioida, että toiminta tulee jatkossa
31876: vilkastumaan niissäkin toimenpidekokonaisuuksissa, joissa toteutus on tässä
31877: vaiheessa edenneet hitaasti (esim. työkyvyn ylläpitäminen henkilöstöä kehittämällä-
31878: ja osaamiskeskusmallin kehittäminen- toimenpidekokonaisuus).
31879: Tavoite 5b-ohjelma. Alueellinen tavoite 5b-ohjelma on maaseutualueiden kehittä-
31880: misen ohjelma, jolla maaseudulla asuvia tuetaan uusien toimeentulolähteiden
31881: löytämiseksi perinteisen maatalouden työllistävyyden heikentyessä. Ohjelman
31882: kokonaiskustannukset ovat noin 3,6 mrd mk, josta EU:n osuus on 1,1 mrd mk.
31883: Euroopan sosiaalirahasto rahoittaa ohjelmaa noin 189 milj. mk:lla. Euroopan
31884: sosiaalirahaston toimenpiteisiin on varattu valtion ja kuntien rahoitusosuutta noin
31885: 319 milj. mk ja yksityisen sektorin arviolta 83,9 milj. mk.
31886: Ohjelmakauden 1995 - 1999 tavoitteena on tarjota koulutustoimenpiteitä 15 900
31887: maaseudulla asuvalle henkilölle. Elokuun loppuun mennessä vuoden 1996 aikana
31888: oli ESR-toimenpiteet aloittanut yhteensä 1 913 henkilöä. Ohjelman mukaisia
31889: projekteja oli em. ajankohtaan mennessä käynnistynyt tai käynnistymässä 69 kpl.
31890: Koulutettavien tavoitteesta ollaan selvästi jäljessä. 5b-ohjelman' ESR-toimen-
31891: piteiden valmistelu on edennyt tavoite 3- ja 4-tyyppisiä toimenpiteitä hitaammin ja
31892: tavoitteistakin ollaan jäljessä, johtuen ennen kaikkea ohjelma-asiakirjan myöhäisestä
31893: hyväksymisestä (vuoden 1995 lopussa). ESR-toimenpiteiden suunnitteluun päästiin
31894: näin ollen vasta vuoden 1996 alkupuolella.
31895: Hankkeet poikkeavat kansallisesta työvoimapolitiikasta, kohdistuen ennen kaikkea
31896: työssäolevien koulutukseen, vaatien yhteistyökumppaneita ja pitkäjänteisempää
31897: suunnittelua. Hankevalmistelua on myös vaikeuttanut 5b-alueiden hajanaisuus
31898: yhdistettynä resurssien vähäisyyteen, mikä on hidastanut laadukkaidenja vaikuttavi-
31899: en hankkeiden synnyttämistä. Maa- ja metsätalousministeriön säädösvalmistelun
31900: keskeneräisyys on myös aiheuttanut sen, että maaseudun kehittämisen ja rakenne-
31901: muutosta edistävät ESR-toimenpiteet ovat jääneet ohjelmassa lähes kokonaan
31902: toteutumatta.
31903: Tavoite 6-ohjelma. Alueellinen tavoite 6-ohjelma on harvaanasuttujen alueiden
31904: ohjelma, jonka rahoittamilla toimenpiteillä pyritään kaventamaan pitkien etäisyyksi-
31905: en aiheuttamia ongelmia ennen kaikkea työllistymisen kannalta. Ohjelman koko-
31906: naiskustannukset ovat noin 8 mrd mk, josta EU:n osuus on 2,7 mrd mk. Euroopan
31907: 572                               Työministeriö
31908: 
31909: sosiaalirahaston osuus on noin 614 milj. mk. Sosiaalirahaston toimenpiteisiin on
31910: varattu valtion ja kuntien rahoitusta noin 614 milj. mk; yksityisen sektorin rahoi-
31911: tusosuuden ollessa arviolta 135 milj. mk.
31912: Tavoite 6-ohjelman tavoitteena on, että ESR-toimenpiteet aloittaa ohjelmakauden
31913: 1995 - 99 aikana 22 200 henkilöä. Elokuun loppuun mennessä oli ESR-toimenpiteet
31914: aloittanut yhteensä 15 285, josta vuoden 1996 aikana aloitti 10 488 henkilöä.
31915: Ohjelman mukaisia projekteja oli em. ajankohtaan mennessä käynnistynyt tai
31916: käynnistymässä 282 kpl. Kokonaisuudessaan ohjelma on siis lähtenyt hyvin
31917: liikkeelle. Erityisesti työttömiin kohdistuvien tavoite 3- ja työttömyysuhanalaisiin
31918: kohdistuvien tavoite 4-tyyppisten toimenpiteiden osalta on koko ohjelmakauden
31919: tavoitteesta saavutettu jo lähes 80 %. Toimeenpano-ongelmia on tavoite 2- ja 5b-
31920: ohjelmien tapaan erityisesti työssäolevien koulutusprojektien suunnittelussa. Lisäksi
31921: maa- ja metsätalousministeriön säädösvalmistelun keskeneräisyys on aiheuttanut
31922: sen, että maaseudun kehittämisen ja rakennemuutosta edistävät toimenpiteet ovat
31923: jääneet ohjelmassa lähes kokonaan toteutumatta.
31924: ADAPT- ja EMPLOY MENT-yhteisöaloitteet. Euroopan sosiaalirahaston Adapt ja
31925: Employment-yhteisöaloitteet sisältävät rakennemuutoksen ja työllisyyden edistämi-
31926: seen tarkoitettuja monikansallisia kehittämis- ja kokeiluhankkeita. Employment-
31927: yhteisöaloite jakaantuu alaohjelmiin Horizon (vajaakuntoiset), Now (naiset) ja
31928: Youthstart (ammattitaidottomat nuoret). Employmentin kokonaiskustannukset ovat
31929: 420 milj. mk, josta Euroopan sosiaalirahaston osuus on noin 185 milj. mk. Valtion
31930: ja kuntien rahoitusosuus on noin 222 milj. mk ja yksityisen sektorin osuus arviolta
31931: 13 milj. mk. Adapt-yhteisöaloitteen kokonaiskustannukset ovat yhteensä 291 milj.
31932: mk, josta Euroopan sosiaalirahaston osuus on noin 131 milj. mk. Valtion ja kuntien
31933: rahoitusosuus on noin 87 milj. mk ja yksityisen sektorin noin 73 milj. mk. Tällä
31934: hetkellä on käynnissä 29 Adapt ja 30 Employment-projektia.
31935: Muut yhteisöaloitteet. Euroopan sosiaalirahasto osallistuu Suomessa lisäksi noin
31936: 150 milj. mk:lla seitsemään raja-alueyhteistyötä edistävän Interregii-ohjelman, kahta
31937: maaseudun pienimuotoista paikallista aloitteellisuutta edistävän Leaderii-ohjelman,
31938: ongelmallisten kaupunkialueiden kehittämiseen tähtäävän Urban-ohjelman, kalata-
31939: loussektorin rakennemuutosta edistävän Pesca-ohjelman sekä PK-yritysten kehittä-
31940: miseen tarkoitetun SME-yhteisöaloitteen rahoitukseen. Em. ohjelm1a rahoittavat
31941: EU :n rakennerahastoista lisäksi Euroopan aluekehitysrahasto, EAKR ja maaseudun
31942: ohjaus ja tukirahaston, EMOTR:n ohjausosasto. Valtion ja kuntien rahoitusta em.
31943: ohjelmien ESR-toimenpiteisiin on varattu yhteensä noin 654 milj. mk yksityisen
31944: sektorin rahoitusosuuden ollessa arviolta 395 milj. mk. Vuonna 1996 ohjelmien
31945: vaatimien hallinto- ja toimeenpanojärjestelmien rakentaminen on kuitenkin vienyt
31946: aikaa eivätkä niiden sisältämät ESR-toimenpiteet ole vielä lähteneet liikkeelle.
31947: 9.3. Euroopan aluekehitysrahaston, EAKR, osarahoittamat toimenpiteet
31948: työhallinnossa
31949: Euroopan aluekehitysrahaston kansallinen vastuuviranomainen on sisäasiainministe-
31950: riö. Työhallinto osallistuu sellaisten EAKR-rahoitteisten investointihankkeiden
31951: rahoitukseen, joilla on merkittävä työllistävä vaikutus, jotka edistävät pysyvien
31952: työpaikkojen syntymistä ja työllisyyden kerrannaisvaikutuksia ja jotka luovat
31953: edellytyksiä elinkeinoelämän kehitykselle. Työministeriön työllisyysperusteisista
31954: investointimäärärahoista ja rakennerahasta (talousarvion 1995 ja 1996 momentit
31955: 34.06.62, 34.06.63, 34.06.77) on varattu yhteensä 141 milj. mk EAKR-hankkeiden
31956: osarahoitukseen tavoiteohjelmissa 6, 2 ja 5b. Lisäksi sisäasiainministeriö on
31957: osoittanut työministeriölle EAKR-määrärahoja yhteensä noin 96 milj. mk. em.
31958: ohjelmien toteuttamiseen. Käytettävissä olevat ED-määrärahat on projektipäätöksillä
31959: sidottu lähes 90 %:sti. Työhallinnon osarahoittamia EAKR-hankkeita on tällä
31960:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        573
31961: 
31962: hetkellä tavoiteohjelmien 6, 2 ja 5b ohjelmien puitteissa käynnissä 28 kpl. Hankkei-
31963: den työllisyysvaikutukset ovat arviolta noin 1 350 henkilötyövuotta. Pysyviä
31964: työpaikkoja hankkeilla arvioidaan Iuotavan noin 560 kpl.
31965: 
31966: 10. Investointiluontoiset työt
31967: Valtion ja kuntien työohjelmat. Valtion töiden työohjelma muodostuu työvirastojen
31968: budjettivaroin rahoitettavasta varsinaisesta työohjelmasta ja työllisyysmäärärahoin
31969: (Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi mom. 34.06.77) rahoitettavasta työlli-
31970: syystyöohjelmasta. Vuonna 1996 varsinaisen työohjelman rahoitus oli 7,2 mrd
31971: markkaa ja työllisyystyöohjelman mukaanlukien lisätyöohjelma 350 milj. markkaa,
31972: josta 24,365 milj. markkaa oli varattu Euroopan aluekehitysrahaston kansallisen
31973: rahoitusosuuden maksatuksia varten. Itä-Suomi-työryhmän esityksiin liittyen valtion
31974: vuoden 1996 toiseen lisätalousarvioon työllisyysperusteisiin investointeihin osoitet-
31975: tiin yhteensä 30 milj. markkaa käytettäväksi etenkin Itä-Suomen alueella.
31976: Työohjelmien töissä työllistettiin vuonna 1996 keskimäärin yhteensä 15 070
31977: henkilöä, josta työllisyystyöohjelmalla keskimäärin 580 henkilöä (vuonna 1995
31978: työllistettiin 13 330 henkilöä, josta työllisyystyöohjelmalla 660 henkilöä). Pääosa
31979: työohjelman työvoimasta oli työvirastojen tai urakoitsijoiden pysyvää henkilöstöä.
31980: Vuoden 1996 valtion talousarvion mukaan määrärahat oli mitoitettu siten, että
31981: valtion sijoitusmenoilla työllisyyden turvaamiseen ja valtionavuilla kuntien,
31982: kuntayhtymien, muiden yhteisöjen ja yksityisten investointeihin työllistetään
31983: pitkäaikaistyöttömiä 10 % hankkeen työvoimasta.
31984: Kuntien ja kuntayhtymien rakentamisohjelmiin sisältyviin investointeihin ohjelmoi-
31985: tiin kertomusvuonna näiden työmäärärahoja yhteensä 11,6 mrd markkaa edellisen
31986: vuoden vastaavan määrän ollessa noin 900 milj. markkaa pienempi. Näiden
31987: ohjelmien ohjelmoitu työllisyysvaikutus oli vuonna 1996 keskimäärin 25 300
31988: henkilöä. Työvoima on sekä kuntien omaa että urakoitsijoiden henkilöstöä. Työmi-
31989: nisteriö kerää vuosittain tiedot kuntien työohjelmien hankkeista ja määrärahoista.
31990: Työministeriön tukemat investoinnit. Investointien työllisyysperusteisiin valtionapui-
31991: hin osoitettiin vuoden 1996 talousarvioissa 250 milj. markkaa. Määrärahasta
31992: varattiin 214,255 milj. markkaa avustusten myöntämiseen työllisyysperustein
31993: kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen sekä yksityisten työllisyysperusteisiin
31994: investointeihin lähinnä niillä alueilla, joilla tvöttömyysaste ylittää maan keskimää-
31995: räisen tason. Lisäksi määrärahasta varattiin 35,722 milj. markkaa Euroopan alueke-
31996: hitysrahaston kansallisen rahoitusosuuksien maksatuksia varten. Momentin määrära-
31997: haa voitiin käyttää myös aikaisempina vuosina tehtyjen päätösten maksamiseen.
31998: Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/93) 6 §:n mukaista
31999: aluekehitysrahaa. Itä-Suomi-työryhmän esityksiin liittyen valtion vuoden 1996
32000: toiseen lisätalousarvioon työllisyysperusteisiin investointeihin osoitettiin yhteensä
32001: 20 milj. markkaa käytettäväksi etenkin Itä-Suomen alueella.
32002: Määrärahaa oli tarkoitus käyttää pääasiassa alueellisiin kehittämisohjelmiin sisälty-
32003: vien hankkeiden osarahoitukseen. Määrärahalla on tuettu erityisesti teollisuuden ja
32004: muun elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parantavia ja kotimaisen energian
32005: käyttöä edistäviä hankkeita. Erityistä huomiota kiinnitetään hankkeisiin, joilla on
32006: merkittävä työllistävä vaikutus, jotka edistävät pysyvien työpaikkojen syntymistä
32007: sekä luovat edellytyksiä elinkeinoelämän kehitykselle yleisesti ja joilla on vähäiset
32008: yhdyskuntakustannukset Määrärahasta ei myönnetä avustuksia yritystuesta annetun
32009: lain mukaisiin hankkeisiin ellei asiasta erikseen sovita kauppa- ja teollisuusministe-
32010: riön kanssa.
32011: 574                                Työministeriö
32012: 
32013: Valtionapuhakemuksia on kertomusvuonna tullut 13.12.1996 mennessä yhteensä
32014: noin 400 kappaletta, joista noin 300 tapauksessa on tehty myönteinen päätös.
32015: Määrärahaa on vastaavasti sidottu noin 135 milj. markkaa. Toteutettavien investoin-
32016: tien yhteismäärä on noin 620 milj. markkaa. Pysyviä työpaikkoja arvioidaan
32017: syntyvän noin 370 ja vastaavasti rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat noin
32018: 1 000 henkilötyövuotta. Myönnetyn määrärahan osuus kokonaisinvestoinneista on
32019: noin 22 %.
32020: 
32021: Muutvaltion työllisyysperusteiset toimenpiteetvaltion tukemien investointienavulla
32022: aikaansaatavien työllisyysvaikutusten tehostamiseksi.Työllisyyslain 12 §:n 1
32023: momentti velvoittaa valtion investointituen myöntämisestä päättävän viranomaisen
32024: hankkimaan työministeriöitä lausunnon ennen kuin tekee päätöksen valtionavustuk-
32025: sen, lainan tai korkotuen myöntämisestä valtion talousarvioon sisältyvästä määrära-
32026: hasta yksittäiselle investoinnille. Poikkeuksen muodostavat ne tapaukset, joissa
32027: tuettava hanke sisältyy talousarvion momenttiperusteluissa olevaan käyttösuunnitel-
32028: maan. Työministeriön lausunto on sillä tavoin sitova, että mikäli siitä halutaan
32029: poiketa, on toisen ministeriön päätösvaltaan kuuluva asia saatettava valtioneuvoston
32030: raha-asiain valiokunnan käsi tel täväksi.
32031: 
32032: Työllisyyslain 12 §:n 2 momentin mukaan valtiontukiviranomaisen on sisällytettävä
32033: kutakin yksittäistä investointihanketta koskevaan tukipäätökseensä valtioneuvoston
32034: vahvistamien perusteiden mukaiset työllisyysehdot Vielä vuonna 1996 nämä ehdot
32035: sisältyivät valtioneuvoston joulukuussa 1987 antamaan työllisyysehtopäätökseen
32036: (11/88, muut. 1140/90). Tämä päätös sääntelee sekä valtion tukea saavan investoin-
32037: nin ajoittamista kausivaihteluita tasottavalla tavalla että työvoiman ottoa kyseisiin
32038: töihin.
32039: Vuoden 1996 talousarvion luvun 34.06. lukuperustelujen sitovassa osassa todetaan
32040: mm. että "Sijoitusmenot työllisyyden hoitoon on mitoitettu siten, että valtion omiin
32041: ja tukemiin investointihankkeisiin sijoitetaan pitkäaikaistyöttömiä 10 % hankkeen
32042: työvoimasta". Tämä määräys koskee luonnollisesti vain työnantajan tarvitsemaa
32043: uutta työvoimaa. Koska rakennusalan työvoiman kokonaiskysyntä ei vuoden 1996
32044: aikana kuitenkaan sanottavasti kasvanut, tämän määräyksen työllisyysvaikutusta
32045: heikensivät työsopimuslain säännökset irtisanottujen ja lomautettujen työntekijöiden
32046: ns. työhönpaluuOikeudesta entisen työnantajan tarvitessa uutta työvoimaa samankal-
32047: taisiin tehtäviin, joista aikaisemmat työntekijät oli irtisanottu tai lomautettu. Tämä
32048: työhönpaluuoikeus koskee oikeutta rajoittavien määräaikojen johdosta nimenomaan
32049: vain sellaisia henkilöitä, jotka eivät vielä ole pitkäaikaistyöttömiä. Koska kysymyk-
32050: sessä ovat muiden hallinnonalojen hankkeet, arvioita työllisyysvaikutuksista ei ole
32051: käytettävissä.
32052: Investointien        työllisyysvaikutusten      arviointimalli.     Valtiontalouden
32053: tarkastusvirastossa on valmistunut vuoden 1996 loppupuolella tarkastuskertomus,
32054: joka koskee työllisyysperusteisia valtionapuinvestointeja. Työministeriö on antanut
32055: siihen vastineensa. Tarkastuskertomuksen johtopäätöksiä pidetään työministeriössä
32056: joiltakin osin ristiriitaisinaja virheellisinä.
32057: Työministeriö oli jo aikaisemmin ryhtynyt toimenpiteisiin, joilla on tarkoitus
32058: olennaisesti parantaa erityisesti investointihankkeiden työllisyysvaikutuksia.
32059: Työministeriö asetti kertomusvuonna projektin tehtävänään määrittää työllisyysvai-
32060: kutusten arviointimalli, jonka tavoitteena on tehostaa investointien ja työllisyyspo-
32061: liittisen rakennetuen työllisyysvaikutuksia. Lisäksi selvitetään mallissa käytettävä
32062: julkinen hakumenettely. Projektityö valmistuu vuoden 1997 helmikuun loppuun
32063: mennessä.
32064:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        575
32065: 
32066: Arviointimallilla pyritään yksittäisten investointien välittömiä vaikutuksia laajem-
32067: paan työllisyysvaikutustarkasteluun. Kokonaisarviointia varten vaikutukset on jaettu
32068: kolmeen tasoon:
32069: 1. Investointivaiheen työllisyysvaikutukset
32070: 2. Toimintavaiheen työllisyysvaikutukset
32071: 3. Kasvusysäysvaiheen työllisyysvaikutukset
32072: Investointivaiheen vaikutuksien arvioimiseksi on valmistunut elokuussa selvitys
32073: "Rakentamisen työllisyysvaikutukset Suomessa" VTT:n ja TTKK:n yhteistyönä.
32074: Selvityksen tulokset vastaavat ensimmäisen kohdan tarpeisiin.
32075: Mallin avulla selvitetään hankkeen alueellinen verkottuminen muihin vireillä oleviin
32076: hankkeisiin nähden, huomioidaan yhdyskuntakustannusten vaikutus kokonaiskustan-
32077: nuksiin sekä selvitetään hankkeen ympäristövaikutukset Työllisyysvaikutusta
32078: pyritään edelleen tehostamaan ketjuttamalla hankkeita, pyrkimällä kauttaaltaan
32079: osarahoituksiin sekä sitouttamalla hankkeisiin useampia eri rahoittajatahoja.
32080: Uuden arviointimallin sisältö tulee vaikuttamaan myös työhallinnon tietojärjestel-
32081: män sisältöön. Uudistusten jälkeen voidaan nykyistä selvästi paremmin seurata
32082: investointihankkeiden toteutuneita työllisyysvaikutuksia. Uudella arviointimallilla
32083: on tarkoitus arvioida myös Euroopan unionin rakennerahastoista osittain rahoitetta-
32084: vien hankkeiden työllisyysvaikutuksia ja tätä kautta myös koko rakennerahastopoli-
32085: tiikkaa.
32086: Monitoimiosaamisen koulutushanke. Työministeriö teki 22.1.1996 Suomen työlli-
32087: syysohjelman 1996-1999 edellyttämiin toimenpiteisiin (kohdat 32. ja 37.) pohjau-
32088: tuen ympäristöministeriölle aloitteen nopean läpäisyajan korjausmenetelmien
32089: kehittämisestä. Ympäristöministeriö korosti vastauksessaan 27.2.1996 jatkuvan
32090: kiinteistöhoidon merkitystä ja oikein ajoitettuja korjaustoimenpiteitä.
32091: Työministeriö piti tärkeänä uusien työllistävien menetelmien tutkimista ja kehittä-
32092: mistä. Mm. monitoimiosaamiseen perustuvat työryhmät ja nopean läpäisyajan
32093: korjaukset ovat nousseet selvityksissäkorostuneesti esille. Uudenmaan työvoimapii-
32094: rin ja Keski-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskuksen sopimuksella on käynnistetty
32095: 18.11.1996 kahden tällaisen monitoimiosaamiseen perustuvan nopean korjausraken-
32096: tamisen työryhmän koulutus pilottihankkeena. Tämän "Rakennuksen ohjelmoitu
32097: remontti" -koulutusohjelman kesto on 150 päivää (1 200 tuntia). Työministeriön
32098: vetämässä seurantaryhmässä ovat mukana tärkeimmät asiantuntijatahot Seuranta-
32099: ryhmän tehtävänä on ohjata koulutuksen sisältöä, painotuksia ja ohjelmaa siten, että
32100: varmistetaan tavoitteena oleva monitoimiosaamisen korkea taso.
32101: 
32102: 
32103: 11. Hallitusohjelman työvoimaJ?oliittisten toimenpiteiden
32104: tavoitetason toteutumisen arvimnti ja toimenpiteiden vaikut-
32105: tavuus
32106: 11.1. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrällinen taso
32107: Hallitusohjelman mukaisesti työttömyyden puolittamiseksi vaalikauden aikana
32108: tarvitaan talous- ja elinkeinopoliittisten sekä muiden toimenpiteiden ohella mm.
32109: aktiivisen työvoimapolitiikan tehostamista. Hallitusohjelmassa todetaan, että
32110: "aktiivisella työvoimapolitiikalla alennetaan avointa työttömyyttä jo vuoden 1995
32111: aikana. Kansallisella rahoituksella toteutettavien ohjelmien piirissä olevien henkilöi-
32112: den osuus työvoimasta nostetaan vähintään viiteen prosenttiin". Hallitusohjelman
32113: lisäpöytäkirjan mukaisesti tarkoituksena on turvata työministeriön erityistoimin
32114: 576                                Työministeriö
32115: 
32116: työllistettyjen määrän säilyminen 20 000 vuoden 1994 tasoa korkeampana. Tämän
32117: mukaisesti työvoimapoliittisten toimenpiteiden tasoa nostetaan siten, että niiden
32118: piirissä on 125 000 henkilöä. Ohjelman toteuttaminen on tärkeää, koska näin
32119: voidaan välittömin toimin alentaa korkealla pysyvää työttömyyttä. Toimenpiteillä
32120: lievennetään erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorisotyöttömyyttä. Ohjelman
32121: toteuttamiseksi lisättiin kertomusvuonna työllisyyden hoidon voimavaroja valtion
32122: lisätalousarvioilla.
32123: Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Suomen työllisyysohjelman edellyttämistä
32124: toimenpiteistä kohdassa 47 todetaan hallituksen tavoitteena olevan, että vuonna
32125: 1997 työvoimapoliittisten toimenpiteiden taso on edelleen keskimäärin 125 000
32126: henkilöä eli noin 5 %työvoimasta. Valtioneuvoston 12.2.1996 tekemässä päätök-
32127: sessä koskien vuosien 1997-1999 menokehyksiä leikattiin työministeriön työllisyys-
32128: perusteisia määrärahoja ja samalla supistettiin toimenpiteiden tavoitetasoa 122 500
32129: henkilöön. Valtion vuoden 1997 talousarvio on mitoitettu tämän mukaisesti.
32130: Ohjelma sisältää palkkaperusteiset työllistämistuet, työvoimapoliittisen aikuiskoulu-
32131: tuksen, työharjoittelun ja koulutuksen työmarkkinatuella, Euroopan sosiaalirahaston
32132: tavoitteen 3 toimenpiteet, vuorotteluvapaakokeilun, työllisyysperusteiset investoinnit
32133: ja Euroopan aluekehitysrahaston työllisyysperusteiset investoinnit.
32134: 
32135: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden taso vuonna 1995, 29.11.1996 sekä arvio
32136: tasosta vuonna 1996
32137: 
32138: Toimenpiteet                                  1995             1996        1996
32139:                                           Henkilöä        Marraskuu        Henkilöä
32140:                                      vuosikeskiarvo        Henkilöä        vuosikes-
32141: kiarvio
32142: Palkkaperusteinen työllistäminen*             62 850          54 130       60 000
32143: Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus *          33 900          42 100       37 000
32144: Työharjoittelu työmarkkinatuella               6 090          12 060       10 100
32145: Tavoitteen 3 mukaiset ESR-hankkeet             1 700          16 020       10 500
32146: Vuorotteluvapaakokeilu                                         2 670       1 600
32147: Työllisyysperusteiset investoinnit             2 500           2 000       2 000
32148: Euroopan aluekehitysrahaston
32149: työllisyysp~:rusteiset investoinnit             100              300       300
32150: YHTEENSA                                    107 170          129 280       121 500
32151: * Ei sisällä ESR-hankkeita
32152: Lisäksi työllisyyspoliittisen rakennetuen, tavoitteen 4 mukaisten ESR-hankkeiden
32153: ja tavoitteen 2, Sb ja 6 mukaisten ESR-hankkeiden piirissä arvioidaan vuonna 1996
32154: olleen yhteensä keskimäärin 1 600 pääosin muita kuin työttömiä henkilöitä.
32155: 11.2. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus ja laatu.
32156: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuuden tarkastelu perustuu sekä
32157: tilastojärjestelmistä saatavaan seurantatietoon että viime vuosina tehtyihin tutkimuk-
32158: siin, joista useimmat tarkastelevat toimenpiteiden vaikuttavuutta laman jälkeisinä
32159: vuosina 1993 - 1994. Tutkimusten kohderyhmät, otoskoot, taustateoriat, käytetyt
32160: käsitteet ja tutkimusasetelmat vaihtelevat vaikeuttaen tutkimustulosten yleistämistä.
32161: Tämän vuoksi tutkimusten pohjalta tehtävät johtopäätökset ovat lähinnä suuntaa
32162: antavia.
32163:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        577
32164: 
32165: Työvoimapolitiikan tavoitteet aJVioinnin lähtökohtina Tässä tarkastelussa vaikutta-
32166: vuusarvioinnit suhteutetaan työvoimapolitiikalle asetettuihin arvopäämääriin ja
32167: tavoitteisiin. Näistä keskeisenä on ollut pyrkimys työvoiman kysynnän ja tarjonnan
32168: tasapainon saavuttamiseen työmarkkinoiden toimivuutta edistämällä, mutta työvoi-
32169: mapolitiikkaan sisältyy myös sosiaalipoliittisia päämääriä, erityisesti syrjäytymisen
32170: ehkäisy. Nämä tavoitteet antavat erilaisia näkökulmia toimenpiteiden vaikuttavuu-
32171: den arviointiin.
32172: Kun erityisesti 1990-luvun työvoimapolitiikkaa ohjaavassa lainsäädännössä ja
32173: muussa toiminnan ohjauksessa on painotettu asiakaslähtöisyyttä, on myös tämä
32174: näkökulma perusteltua ottaa mukaan vaikuttavuustarkasteluun ja arvioida työvoima-
32175: poliittisia toimenpiteitä niiden piirissä olleiden asiakkaiden antaman palautteen
32176: pohjalta. Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin liittyvä kritiikki on usein painottanut
32177: työvoimapoliittisten toimenpiteiden aiheuttamia ei-haluttuja vaikutuksia, jotka on
32178: syytä sisällyttää arviointiin.
32179: Toimenpiteiden vaikuttavuutta pyritään arvioimaan edellä kuvatuista neljästä
32180: tarkastelukulmasta:
32181:     toimenpiteiden jälkeinen työllistyminen avoimille työmarkkinoille,
32182:     toimenpiteiden sosiaalipoliittiset ja työttömyyden rakenteeseen liittyvät vaikutuk-
32183:     set,
32184:     toimenpiteiden vastaavuus asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin,
32185:     toimenpiteiden aiheuttamat ei-halutut vaikutukset työmarkkinoiden toimintaan.
32186: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden jälkeinen työllistyminen. Lyhyen aikavälin
32187: työllisyysvaikutuksia 1990-luvulla arvioineet asiakasrekistereihin perustuvat
32188: tilastoseurannat ja tutkimukset osoittavat melko yhtäpitävästi noin viidenneksen
32189: työvoimapoliittisissa toimenpiteissä mukana olleista työllistyneen avoimille työ-
32190: markkinoille. Työttömänä jatkavien osuus on yli puolet. Työllisyysvaikutukset
32191: vaihtelevat kuitenkin alueittain melko paljon, mikä viittaa avointen työmarkkinoiden
32192: erilaisen työvoiman kysyntätilanteen selittävän suurelta osin työllisyysvaikutuksia.
32193: Tätä oletusta vahvistaa myös 1980-luvun lopun lyhyen aikavälin työllisyysvai-
32194: kutuksia käsittelevä, poikkeuksellisen laajaan aineistoon pohjautuva tutkimus (Aho-
32195: Nätti-Suikkanen 1996:1),jonka mukaan vuonna 1988 tukityön päättäneistä oli 45 %
32196: työssä saman vuoden lopussa. Vastaava luku vuoden 1992 osalta putosi 20 prosen-
32197: tin tasolle.
32198: Työllisyydenhoidon toimenpiteistä starttiraha (yrittäjätuki) tuotti parhaimmat
32199: työllisyysvaikutukset Neljän seurantatutkimuksen perusteella starttirahalla aloitta-
32200: neista yrityksistä 46 % - 68 % jatkoi yritystoimintaa seuranta-ajankohtana, joka
32201: tutkimuksista riippuen vaihteli yhdestä yli viiteen vuoteen. Useimmat tutkimuksista
32202: päätyivät tulokseen, jossa kaksi kolmesta starttirahayrittäjästä jatkoi yritystoimintaa
32203: seuranta-ajankohtana. Koko maata koskevassa, vuosina 1988 - 92 aloittaneiden
32204: starttirahayrittäjien seurannassa 509 toimivaa starttirahayritystä työllisti yhteensä
32205: 702 henkilöä, jolloin työllistävyyskertoimeksi saatiin 1,34.
32206: 
32207: 
32208: 
32209: 
32210: 19 370147
32211: 578                                Työministeriö
32212: 
32213: Henkilön työtilanne 3 kuukautta työvoimapoliittisen toimenpiteen jälkeen.
32214: Toimenpide päättynyt ajajaksolla lokakuu 1995-tammikuu 1996; prosenttia
32215: 
32216: 
32217:                                              Tukityössä      Työharj.       Työvoim.
32218:                                              olleet          olleet*        koulutuk.
32219:                                                                             olleet
32220: Työssä                                           20,3              7,2      19,6
32221: Työttömänä                                       61,2             30,9      52,6
32222: Uudelleen toimenpiteissä                         12,5             32,7      23,8
32223: Opiskelee tai armeijassa                          2,1             25,4      1,3
32224: Muuten työvoiman ulkopuolella                     1,7              1,9      0,8
32225: Muu työhaku                                       2,2              1,9      1,9
32226: Yhteensä                                        100,0            100,0      100,0
32227: 
32228: *Työmarkkinatuen työharjoittelu
32229: Lähde: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus, Yhteenvetotilastotiedois-
32230: ta ja Tilastokeskuksen selvityksestä, Työministeriö 1996
32231: 
32232: Poikkeuksen toiseen suuntaan työvoimapoliittisissa toimenpiteissä tekee työmark-
32233: kinatuen työharjoittelu, josta 3 kuukautta harjoittelun jälkeen avoimille työmark-
32234: kinoille oli työllistynyt kevään 1996 seurannassa vain 7 %. Toisaalta myös työttö-
32235: mänä olleiden osuus oli verrattain pieni, ainoastaan 31 %. Suurin osa oli joko
32236: uudestaan työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä tai työvoiman ulkopuolella
32237: (opiskelemassa tai armeijassa).
32238: Viime vuosina laajenneen työttömien omaehtoisen toiminnan tukemisen tavoitteet
32239: ja työllisyysvaikutukset vaihtelevat laajasti. Parhaimmat nuorten aktivointiprojektien
32240: seurantatiedot osoittavat 78 r.rosentin joko työllistyneen avoimille työmarkkinoille
32241: tai saaneen oppisopimuspatkan. Työosuuskuntien tavoitteena on lyhytaikaisten
32242: työllistymismahdollisuuksien hyödyntäminen. Vuosina 1993-96 perustettujen
32243: työosuuskuntien työntekijäomistajista oli hieman yli puolet työllistynyt ainakin
32244: kerran lyhyeksi aikaa.
32245: 
32246: Asiakkaiden taustaominaisuudet vaikuttavat eri tutkimusten mukaan melko suoravii-
32247: vaisesti työvoimapoliittisten toimenpiteiden jälkeiseen työllistyvyyteen. Hyvä
32248: koulutustaso, nuoruus ja aikaisempi menestyminen työmarkkinoilla parantavat
32249: toimenpiteiden jälkeistä työllistymistä, korkea ikä ja pitkä työttömyyden kesto
32250: ennen työvoimapoliittisen toimenpiteen aloittamista puolestaan laskevat toimenpitei-
32251: den jälkeistä työllistymisen todennäköisyyttä.
32252: 
32253: Laajaan aineistoon pohjautuva pitkäaikaistyöttömiin kohdistunut kahden vuoden
32254: seuranta (Santamäki-Vuori, 1996:8) vuosina 1992-94 osoitti viidenneksen onnistu-
32255: neen seuranta-aikana ainakin kerran työllistymään avoimille työmarkkinoille,
32256: pysyvämmin avoimen sektorin markkinoille työllistyi noin 10 % pitkäaikaistyöttö-
32257: mistä. Myös pitkäaikaistyöttömien iällä oli suuri merkitys: alle 25-vuotiaista
32258: avoimille työmarkkinoille työllistyi 30 %, kun vastaava luku yli 55-vuotiaiden
32259: kohdalla oli vain 3 %. Tukityöllistetyillä oli kuitenkin selvästi parempi todennäköi-
32260: syys kiinnittyä avoimille työmarkkinoille verrattuna niihin, jotka vastaavana aikana
32261: olivat olleet työttömänä.
32262: 
32263: Sosiaalipoliittiset ja työttömyyden rakenteeseen liittyvät vaikutukset. Palkkaperustei-
32264: sen työllistämisen taso on viime vuodet ollut poikkeuksellisen korkealla, keskimää-
32265: rin yli 65 000 henkilön tasolla. Palkkaperusteisesta tukityöllistämisestä yli puolet on
32266: kohdistunut naisiin, mikä johtunee kuntasektorin merkittävästä roolista tukityöl-
32267: listämisessä. Nuorten osuus tukityöllistämisessä on ollut laskussa vuodesta 1993
32268:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       579
32269: 
32270: lähtien. Syynä tähän on nuorten työttömyyden lasku muuta työttömyyttä nopeam-
32271: min ja myös nuorille lisätyt koulutus- ja harjoitteluvaihtoehdot Sen sijaan yli 50-
32272: vuotiaiden tukityöllistäminen on lisääntynyt 10 prosenttiin kaikesta tukityöllistämi-
32273: sestä vuoden 1996 aikana. Tämä vastaa myös työttömyyden rakenteessa käynnissä
32274: olevaa muutosta, jossa vanhimpien ikäluokkien työttömyys on kasvussa.
32275: Syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvien tavoitteiden mukaisesti tukityöllistämistä on
32276: kohdennettu entistä enemmän pitkäaikaistyöttömiin. Vuonna 1993 pitkäaikaistyöttö-
32277: mien osuus palkkaperusteisesta työllistämisestä oli 44 %, mutta vuoden 1996
32278: alkupuolella osuus oli noussut 57 prosenttiin (luvussa ovat mukana sekä yhdenjak-
32279: soisesti yli vuoden työttömänä olleet että näihin rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät).
32280: Myös työvoimakoulutusta on viime vuosina lisätty. Vuoden 1996 aikana työvoima-
32281: poliittisessa koulutuksessa on ollut keskimäärin 41 200 henkilöä. Suhteellista
32282: osuuttaan ovat kasvattaneet naiset, nuoret (mikä osaltaan johtuu työmarkkinatuella
32283: tapahtuvasta työvoimakoulutuksesta) ja pitkäaikaistyöttömät. Kun vuonna 1993
32284: pitkäaikaistyöttömien osuus koulutuksen aloittaneista oli 10 %, nousi tämän ryhmän
32285: osuus lähelle viidennestä vuonna 1996.
32286: Uutena työvoimapoliittisena toimenpiteenä käyttöönotetun työmarkkinatuen saajien
32287: osuus on noussut lähelle 200 000. Valtaosalle tuen saajista työmarkkinatuki
32288: merkitsee työttömyysajan toimeentuloturvaa, sillä aktiivisissa työvoimapoliittisissa
32289: toimenpiteissä työmarkkinatuen saajista oli marraskuussa yhteensä 27 000, joista
32290: valtaosa nuoria. Vanhemmat ikäluokat ja pitkäaikaistyöttömät eivät juurikaan ole
32291: osallistuneet työmarkkinatuen aktiivisiin toimenpiteisiin.
32292: Työvoimapoliittiset toimenpiteet asiakkaiden aiVioimina Työvoimapoliittisten
32293: toimenpiteiden merkitystä ja vastaavuutta asiakkaiden odotuksiin on selvitetty
32294: tutkimuksin sekä työnhakijoilta ja työnantajilta saadulla asiakaspalautteella.
32295: Asiakasryhmien palaute on ollut pääsääntöisesti myönteistä. Sekä työnhakijana
32296: jatkavista että työnhaun päättäneistä asiakkaista hieman alle kaksi kolmasosaa arvioi
32297: tukityöllistämisellä olleen myönteistä merkitystä uusien työtaitojen oppimisessa.
32298: Lähes yhtä monella oli hyviä kokemuksia tukityöllistämisestä ammattitaidon
32299: ylläpidossa. Heikoimman palautteen tukityöllistäminen saa tulevan työllistymisen
32300: kannalta. Kuitenkin yli puolet vastanneista arvioi tämänkin merkityksen hyväksi.
32301: Työvoimakoulutuksessa olleista ja työnhakijana jatkaneista yli puolet arvioi
32302: työvoimakoulutuksen vastanneen hyvin heidän koulutustarpeitaan ja odotuksiaan.
32303: Työtaitojen oppimisen kannalta myönteisintä palautetta antoivat työharjoittelussa
32304: olleet, joista lähes kolme neljäsosaa arvioi kokemuksensa hyväksi.
32305: Työnantajien tukityöllistämistä koskevassa palautteessa hieman yli puolet arvioi
32306: tukityöllistettyjen vastanneen koulutustaustaltaan, työkokemukseltaan, ammatti-
32307: taidoltaanja soveltuvuudeltaan asetettuja vaatimuksia. Tuoreimman asiakaspalaute-
32308: tutkimuksen (Kohtanen 1997) ennakkotietojen mukaan työnantajien yleispalaute
32309: työvoimatoimiston palvelukyvystä oli melko myönteistä. Jossain määrin työnantajil-
32310: la on kuitenkin esiintynyt ongelmia vaatimukset täyttävän työvoiman saannissa.
32311: Vajaalla viidenneksellä olivat palvelukokemukset tältä osin huonoja, vajaalla
32312: kolmasosalla tyydyttäviä ja noin 40 prosentilla hyviä.
32313: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden aiheuttamat ei-halutut vaikutukset. Useissa
32314: tutkimuksissa todetaan ongelmaksi työttömyysjaksojen kasautuminen pidemmällä
32315: aikavälillä samoille henkilöille. Tämän seurauksena työttömyys, lyhytaikaiset työt
32316: ja työvoimapoliittiset toimenpiteet vuorottelevat. Työttömyyden toistuvuutta on
32317: lisännyt se, että suurin osa uusista työsuhteista syntyy määräaikaisina, jolloin
32318: 580                                Työministeriö
32319: 
32320: työvoimapoliittisten toimenpiteiden laadusta riippumatta katkokselliset työurat ovat
32321: yleistyneet. Kuntien on todettu käyttävän tukityöllistämistä pysyväisluonteisten
32322: tehtävien hoitamiseen, mikä osaltaan on myös lisännyt tukityön ja työttömyyden
32323: vuorottelua.
32324: Työvoimapoliittisia toimenpiteitä on kritisoitu "työttömyyden piilottamisesta" ja
32325: "tilastojen kaunistamisesta". Käytettävissä olevan tutkimusaineiston sisältämät
32326: vertailut antavat kuitenkin vahvistusta tulkinnalle, jonka mukaan toimenpiteiden
32327: piirissä olleiden työllistyminen on ollut parempaa verrattuna niihin työttömiin,
32328: joihin toimenpiteitä ei ole kohdistettu. Tästä huolimatta työvoimapoliittisten
32329: toimenpiteiden osalta voidaan puhua myös "tukiriippuvuudesta" silloin, kun
32330: työnhakija toistuvasti jää niiden varaan, eikä pysyväisluonteista kiinnittymistä
32331: työmarkkinoille ole kyetty aikaansaamaan.
32332: Uusista työvoimapoliittisista toimenpiteistä työmarkkinatuella tapahtuvassa työhar-
32333: joittelussa toimenpiteen toistuvuus näkyy selvästi: runsas viidesosa työharjoittelun
32334: päättäneistä on uudelleen työharjoittelussa kolme kuukautta edellisen työharjoittelun
32335: päättymisen jälkeen. Tältä osin voidaan esittää kysymys, onko nuorten työharjoitte-
32336: lusta muodostumassa uusi työvoiman määrällisen jouston väline yrityksiin suuntau-
32337: tuvan tukityöllistämisen ehtojen kiristyttyä. Ennen työllisyysasetuksen muutosta
32338: (1.4.1995) tehtyjen tutkimusten mukaan noin 25-30 % työpaikoista oli sellaisia,
32339: jotka työnantaja olisi täyttänyt ilman tukea. Asetusmuutoksen jälkeen yrityksiltä
32340: pääsääntöisesti edellytetään toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tekemistä
32341: tukityöllistämisen ehtona.
32342: Myös koulutustoimenpiteisiin voi liittyä ei-haluttuja vaikutuksia. Ns. Relanderin
32343: rahoilla tapahtuneen koulutuksen arviointitutkimuksen mukaan vajaa kolmannes
32344: osallistujista arvioi, että olisi työllistynyt ilman kurssiakin. Näillä. määrärahoilla
32345: järjestetyn koulutuksen poikkeuksellisen toteutustavanvuoksi tuloksia ei kuitenkaan
32346: voi rinnastaa työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen.
32347: Yrittäjyyden tukeminen starttirahalla tuotti parhaat työllisyysvaikutukset Samalla
32348: ei-halutut vaikutukset (tuen myöntäminen turhaan ja yritysten välisen kilpailutilan-
32349: teen vääristyminen) todennäköisesti kasvavat. Neljän seurantatutkimuksen tulokset
32350: ovat varsin yhdenmukaiset: noin kaksi kolmasosaa niistä yrittäjistä, jotka edelleen
32351: jatkoivat yritystoimintaa, ilmoitti, että olisi aloittanut yritystoiminnan ilman
32352: tukeakin. Tosin yksi tutkimuksista osoittaa yrittäjän arvion saattavan myös matkan
32353: varrella muuttua siten, että alkuvaiheessa tukea pidetään välttämättömänä, myöhem-
32354: min tarpeettomana.
32355: Yhteenveto. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden voimakkaalla lisäyksellä ja niiden
32356: kohdentamisella on alennettu avointa työttömyyttä, hillitty pitkäaikaistyöttömyyden
32357: kasvua ja luotu työttömille osallistumismahdollisuuksia työelämään ja itsensä
32358: kehittämiseen. Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin liittyvä asiakaspalaute on ollut
32359: varsin myönteistä. Lyhyen aikavälin seurannassa toimenpiteiden avulla aikaansaatu
32360: työllistyminen avoimille työmarkkinoille on kuitenkin ollut vaatimatonta silloin,
32361: kun toimenpiteitä on kohdennettu vaikeasti työllistyviin ryhmiin. Työllisyysvaiku-
32362: tukset paranevat huomattavasti kohdennettaessa toimenpiteitä työmarkkinoilla
32363: kilpailukykyisimpiin työnhakijoihin, kuten nuoriin, koulutettuihin ja lyhyen aikaa
32364: työttömänä olleisiin. Tällöin kuitenkin myös toimenpiteisiin liittyvät ei-halutut,
32365: työmarkkinoiden toimintaa vääristävät vaikutukset kasvavat.
32366:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       581
32367: 
32368: 12. Komiteat, toimikunnat ja työryhmät
32369: Valtioneuvosto asetti 21.12.1995 komitean selvittämään ikääntyvien työpanoksen
32370: täysipainoista hyödyntämistä työelämässä. Komitean tehtävänä oli:
32371: -selvittää ikääntyvien työntekijöiden työmarkkinoilla kohtaamia ongelmia ja heidän
32372: syrjäytymiskehityksensä syitä
32373: -selvittää työikäisen väestön kouluttamistarpeita ja mahdollisuuksia erityisesti
32374: silmällä pitäen työympäristön ja työtaitovaatimusten jatkuva muutos
32375: -arvioida mahdollisuudet ja tarve vahvistaa kansallista työelämän kehittämisohjel-
32376: maa siten, että ohjelmalla voitaisiin laajasti vaikuttaa työelämäasenteiden muutok-
32377: siin
32378: -selvittää mahdollisuudet osa-aikaeläkkeiden käytön laajentamiseen
32379: -selvittää työikäisen väestön työelämän erilaisia kehittämisvaihtoehtoja, esim.
32380: toteuttamalla uusia työaikakokeilumalleja
32381: -selvittää yleisesti niitä keinoja, jolla voidaan vaikuttaa ikääntyvien työntekijöiden
32382: työssä jaksamiseen
32383: -tehdä selvitystensä pohjalta ehdotukset tarpeellisiksi lainsäädäntö- ja muiksi
32384: toimenpiteiksi.
32385: Komitea julkaisi mietintönsä 27.11.1996. Komitea on katsonut, että ikääntyviä
32386: koskevassa politiikassa tulisi korostaa työllistämistä edistäviä ratkaisuja. Omaksu-
32387: mansa työlinjan puitteissa komitea on erottanut toimenpidelohkoiksi työelämän
32388: kehittämisen, työhön paluun edistämisen sekä työllisyyttä parantavat eläkeratkaisut
32389: ja muut sosiaaliturvaratkaisut
32390: Komitea ehdottaa ikääntyvien työllistymisedellytysten parantamiseksi Kansallisen
32391: ikäohjelman toteuttamista vuosina 1997 - 2001. Ohjelman puitteissa ehdotetaan
32392: toteutettavaksi laaja koulutus- ja tiedotushanke, jolla edistettäisiin työkykyä
32393: ylläpitävää toimintaa. Lisäksi komitea ehdottaa useita muita työelämän kehittämistä
32394: tukevia toimenpiteitä ja tiettyjä, ikääntyvien asemaa parantavia lainsäädäntömuutok-
32395: sia. Komitea esittää myös ikääntyvien koulutusta edistäviä toimenpiteitä ja työvoi-
32396: mapalvelujen kehittämistä. Lisäksi ehdotetaan työkyvyttömyyseläkkeiden omavas-
32397: tuuosuuksien lieventämistä, osa-aikaeläkkeen käytön edistämistä samoin kun
32398: työnantajan työhön perustumattomien sosiaaliturvamaksujen asteittaista poistamista.
32399: V aitioneuvoston 9.11.1995 asettama työsopimuslain uudistamistaJVetta selvittävä
32400: komitea on jatkanut työtään vuoden 1996 ajan. Komitea on tilannut tutkimuksen
32401: työelämän säätelyn vaikutuksista työllisyyteen. Tutkimuksen on määrä valmistua
32402: tammikuussa 1997. Komitean tulee selvitystensä perusteella tehdä ehdotuksensa
32403: tarvittaviksi kainsäädäntötoimenpiteiksi 31.10.1997 mennessä.
32404: Työaikahankkeiden koordinoimiseksi ja laajan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen
32405: aikaansaamiseksi työministeriö on asettanut 20.6.1996 Työaikapoliittisen työryh-
32406: män, jonka tehtävänä on myös seurata yleisesti työaikapolitiikan kansainvälistä ja
32407: kansallista tutkimusta ja kehitystä sekä arvioida näiden pohjalta työaikapolitiikan
32408: mahdollisuuksia Suomessa edistää työllisyyttä ja parantaa työelämän laatua.
32409: Työryhmän tehtävänä on antaa lausuntoja kuntakokeiluista, toteuttaa seuranta ja
32410: tiedottaa tuloksista sekä järjestää aiheesta seminaareja. Työryhmän määräaika on
32411: 31.7.1999.
32412: Työministeriö määräsi 22.5.1996 Raimo Harjusen selvitysmiestehtävänä tekemään
32413: 30.9.1996 mennessä ehdotuksen paikallisen aloitteellisuutta edistävistä toimenpi-
32414: teistä pitäen silmällä erityisesti ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien työllistymistä,
32415: ja tätä varten esittämään yhden tai useampia organisaatiomalleja paikallisen toimin-
32416: nan pikaista käynnistämistä varten esimerkiksi hyödyntäen paikallisia ja alueellisia
32417: aiesopimuksia. Selvitysmiehen jätettyä ehdotuksensa syyskuussa 1996 työministeriö
32418: 582                                Työministeriö
32419: 
32420: on 15.11.1996 asettanut toimeenpanoryhmän, jonka tehtävänä on laatia selvitysmies
32421: Raimo Harjusen selvitysmiesraportin ja sitä tarkentaneiden keskustelujen pohjalta
32422: kumppanuushankkeen varsinainen projektisuunnitelma Työryhmän määräaika on
32423: 15.4.1997.
32424: Työministeriö määräsi 28.11. Harri Skoginja Heikki Räisäsen 1.12.1996-31.5.1997
32425: väliseksi ajaksi selvitysmiehiksi, joiden tehtävänä on ensinnäkin esittää mahdolli-
32426: simman havainnollisesti ja selkeästi järjestelmänä työttömyysturvan, työmark-
32427: kinatuen, työvoimapalveluiden, tukityön ja muiden työllisyyttä välittömästi edistävi-
32428: en toimien muodostama kokonaisuus (työvoimapoliittinen järjestelmä) ottaen
32429: huomioon ensi vuoden aikana voimaan tulevat muutokset eri säädöstöissä.
32430: Toiseksi heidän tehtävänään on esittää tarvittaessa ehdotuksia mainitun työvoimapo-
32431: liittisen jäJjestelmän kehittämiseksi ja sen eri osien yhteensovittamisen parantami-
32432: seksi siten, että työllisyysvaikutukset tehostuisivat ja työmarkkinoiden toimivuus
32433: paranisi. Ehdotuksia laadittaessa tulee ottaa huomioon työvoimapolitiikan tehok-
32434: kuutta ja vaikuttavuutta koskevat tutkimukset. Kolmanneksi selvitysmiesten
32435: tehtävänä on määritellä mahdollisimman täsmällisesti työttömien työnhakijoiden
32436: oikeudet ja velvollisuudet.
32437: Selvitystä laadittaessa on arvioitava koulutusvakuutusta koskevien ehdotusten
32438: merkitys ja vaikutus työvoimapoliittiselle järjestelmälle. Selvitysmiehille on asetettu
32439: sekä tukiryhmä että arviointiryhmä.
32440:                         1997 vp    Hallituksen kertomus 1996
32441: 
32442: 
32443: 
32444: 
32445:                            Ympäristöministeriö
32446: 
32447: 1. Hallinto
32448: Ympäristöhallinnon uudistuksen toteuttaminen 1.3.1995 loi mahdollisuudet yh-
32449: tenäiselle ympäristöasioiden käsittelylle sekä selkeytti eri yksiköiden välistä
32450: työnjakoa. Samalla ympäristöhallinnossa toteutettiin valioneuvoston periaatepäätös
32451: valtion keskus- ja aluehallinnon uudistamisesta. Ympäristöministeriön alaisten 13
32452: alueellisen ympäristökeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen ensimmäinen koko-
32453: nainen toimintavuosi 1996 painottui päivittäisten tehtävien ohella mm. uuden toi-
32454: mintakulttuurin luomiseen ja vahvistamiseen sekä koko ympäristöhallinnon toimi-
32455: vuuden varmistamiseen.
32456: Ympäristöministeriön strategista suunnittelua ja tulosohjausjärjestelmiä ryhdyttiin
32457: kehittämään ja vahvistamaan, erityisesti alaisen hallinnon tulosohjauksen sisältöä ja
32458: menettelytapoja kehitettiin. Koko hallinnon toimivuutta ryhdyttiin selvittämään ja
32459: kehittämään. Samoin ryhdyttiin selvittämään toiminnan tuloksellisuutta kuvaavaa
32460: seurantaa, arviointia ja raportointia.
32461: 
32462: 
32463: 2. Euroopan unioni
32464: Suomi on osallistunut aktiivisesti EU:n ympäristöpolitiikan kehittämiseen. Suomi
32465: on keskittynyt yhteisön ympäristöpolitiikan perusteiden vahvistamiseen, yhteisön
32466: yhteistyön tehostamiseen erityisesti assosioituneiden maiden ja Venäjän kanssa sekä
32467: maailmanlaajuisissa ympäristöasioissa. Lisäksi on vaikutettu eräiden keskeisten
32468: ympäristösektoreiden strategioiden ja lainsäädännön valmisteluun.
32469: Vuoden 1996 hallitusten välisen konferenssin valmisteluissa Suomen tavoitteena on
32470: ollut, että kestävä kehitys otetaan unionin perussopimuksen tavoitteisiin ja ympäris-
32471: tönäkökohtien huomioon ottamista vahvistetaan kaikessa yhteisön toiminnassa.
32472: Sisämarkkinoiden ja ympäristönäkökohtien yhteensovittamisessa Suomi on esittä-
32473: nyt, että jäsenmaiden oikeuksia säätää yhteisö-normeja tiukempia määräyksiä
32474: vahvistetaan määrätyin edellytyksin. Suomi on kannattanut määräenemmistö-
32475: päätöksenteon laajentamista vesivaroja, jätehuoltoa, kaavoitusta ja maankäytön
32476: suunnittelua koskevissa kysymyksissä. Verotusta ja energiahuollon yleistä rakennet-
32477: ta koskevat kysymykset ovat olleet selvitettävinä.
32478: Vuoden 1996 aikana järjestettiin neljä ympäristöasioita käsittelevää virallista ja yksi
32479: epävirallinen ministereiden kokous. Epävirallisessa kokouksessa käsiteltiin yhteisön
32480: jätehuoltopolitiikkaa. Lisäksi Suomi järjesti vero- ja ympäristöministereiden
32481: epävirallisen kokouksen, jossa käsiteltiin yhteisön ympäristö- ja veropolitiikan
32482: keinojen yhteiskäytön tehostamista erityisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
32483: Vuoden 1996 aikana neuvostossa saavutettiin yhteinen kanta yhteisön viidennestä
32484: ympäristöohjelmasta sekä direktiiveistä liikkuvien työkoneiden pakokaasupäästöjen
32485: rajoittamisesta, biosidien markkinoille tuonnista ja vaarallisten aineiden luokitukses-
32486: ta, pakkaamisesta ja merk~nnöistä. Geenitekniikalla muunneltujen mikro-organismi-
32487: en suljettua käyttöä koskevan direktiivin muuttamisesta saavutettiin poliittinen
32488: yksimielisyys. Lisäksi neuvosto hyväksyi ehdotuksenjätteiden siirtojen valvonnasta
32489: ja tarkastamisesta annetun asetuksen muuttamisesta.
32490: 584                            Ympäristöministeriö
32491: 
32492: Neuvosto hyväksyi vuonna 1996 päätelmät yhteisön vesipolitiikasta, yhteisön
32493: jätestrategiasta, otsonikerroksen suojelusta, kosteikkojen suojelusta ja kestävästä
32494: käytöstä sekä henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä ja polttoaineta-
32495: louden parantamisesta.
32496: Lisäksi neuvosto hyväksyi yhteisön neuvottelutavoitteet kestävän kehityksen
32497: toimikunnan 4. istuntoon ja 5. kestävän kehityksen toimikunnan erityisistuntoon,
32498: Välimeren suojelua koskevan Barcelonan yleissopimuksen valmisteluihin, maalta
32499: peräisin olevaa pilaantumisen ehkäisemistä koskevan Pariisin yleissopimuksen
32500: valmisteluihin, bioturvallisuuspöytäkirjan neuvotteluihin, Väli- ja Mustanmeren
32501: pikkuvalaiden suojelua koskeviin sopimusneuvot-teluihin sekä biologisen moni-
32502: muotoisuuden suojelua koskevan YK:n yleissopimuksen neuvotteluihin.
32503: Suomi on ollut aloitteellinen erityisesti yhteisön ympäristö- ja veropolitiikan keino-
32504: jen yhdentämisessä, Itämeri-yhteistyön tehostamisessa sekä biosidisten tuotteiden
32505: markkinoille tuonnin sääntelyä ja vesilainsäädännön uudistamista koskevissa
32506: asioissa.
32507: Suomen ei liittymissopimuksen mukaan tarvitse panna toimeen yhteisön lainsäädän-
32508: töä, joka koskee vaarallisten torjunta-aineiden Iuokitusta ja merkintöjä, pentakloori-
32509: fenolin käyttöä puunsuojauksessa, lannoitteiden kadmiumpitoisuutta ja nestemäisten
32510: polttoaineiden rikkipitoisuutta. Jäsenyyssopimuksen mukaan näiden EY-säädösten
32511: muutostarve selvitetään neljän vuoden kuluessa, eli vuoden 1998 loppuun mennes-
32512: sä. Suomen kahtena ensimmäisenä jäsenyysvuotena näiden muutostarpeitten
32513: arviointi on edennyt hitaasti. Suomi on kiirehtinyt asian käsittelyä neuvostossa ja
32514: komission kanssa pidetyissä neuvotteluissa.
32515: 
32516: 
32517: 3. Ympäristöpolitiikka ja -tutkimus
32518: 3.1. Kestävän kehityksen strategia
32519: Euroopan unionin raportti 5. ympäristöohjelman (Kohti kestävää kehitystä) toi-
32520: meenpanosta valmistui vuoden 1996 alussa. Ohjelman tarkistus aloitettiin keväällä
32521: 1996 ja ympäristöneuvosto hyväksyi yhteisen kannan ohjelmatarkistuksesta
32522: joulukuussa 1996. Suomen kannalta keskeisiä asioita ohjelmatarkistuksessa ovat
32523: EU:n roolin vahvistaminen Itämeren suojelussa, taloudellisten ohjauskeinojen
32524: käyttöönoton lisääminen sekä ympäristöasioiden sisällyttäminen muiden toiminta-
32525: lohkojen politiikkoihin. Ympäristöohjelman tarkistus tehdään parlamentin ja
32526: neuvoston yhteispäätöksenä, joten tarkistus jatkuu vielä.
32527: Ympäristö- ja terveystoimikunnan laatima ympäristöterveysohjelma valmistui
32528: vuoden 1996 lopussa. Ohjelma on valmisteltu laajana yhteistyönä sosiaali- ja
32529: terveysministeriön ja ympäristöministeriön johdolla.
32530: Hallituksen kestävän kehityksen toimintaohjelman laatiminen aloitettiin keväällä
32531: 1996. Ympäristöministeriö on asettanut ohjelman laatimista varten hallinnonalojen
32532: välisen strategiaryhmän. Tavoitteena on laatia tiivis, kestävän kehityksen ydinalat
32533: kattava ja keskeiset ympäristötavoitteet sisältävä lähivuosien ja pidemmän aikavälin
32534: toimia koskeva ohjelma. Kestävän kehityksen toimikunta käsittelee ohjelmaa ja sen
32535: valmistelussa kuullaan laajasti eri tahoja. Ohjelma valmistuu keväällä 1997.
32536: Ympäristöministeriö valmisteli valtioneuvoston asettaman Suomen kestävän kehi-
32537: tyksen toimikunnan työtä. Toimikunnan tärkeimmät tehtävät vuonna 1996liittyivät
32538: hallituksen kestävän kehityksen toimintaohjelman valmisteluun ja YK:n kestävän
32539: kehityksen erityisistunnon valmisteluun. Toimikuntajärjesti kokouksia, seminaareja
32540:                         1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      585
32541: 
32542: ja keskustelutilaisuuksia kestävän kehityksen edistämisestä sen eri osa-alueilla ja
32543: sektoreilla. Toimikunnan kolme alajaostoa järjestivät lisäksi omia tilaisuuksiaan.
32544: Ympäristöministeriö osallistuu eräiden paikallisten kestävän kehityksen ohjelmien
32545: tukemiseen. Paikallisia ohjelmia valmistellaan noin 90 kunnassa. Saamelaiskäräjien
32546: kanssa aloitettiin saamelaisalueen kestävän kehityksen toimintaohjelman laadinta.
32547: Ohjelma valmistuu keväällä 1998. Kestävän kehityksen toimikunta järjesti seminaa-
32548: rin paikallisagendoista ja päätti perustaa paikallista kestävää kehitystä käsittelevän
32549: jaoston. Lisäksi kestävän kehityksen toimikunta pyysi keskeisiä valtionhallinnon
32550: ulkopuolisia toimeenpanijatahoja valmistelemaan omat kestävän kehityksen toimin-
32551: taohjelmansa syksyn 1996 ja kevään 1997 aikana.
32552: Ympäristöministeriö osallistui kestävän metsätalouden kriteereiden ja indikaattorei-
32553: den kehittämiseen kansainvälisellä, kansallisella ja alueellisella tasolla.
32554: 
32555: 3.2. Ohjauskeinot ja ympäristötalous
32556: Vapaakuntakokeilun kokemuksia selvitettiin ja kokemusten pohjalta valmisteltiin
32557: muutokset kahdeksaan ympäristölakiin. Muutoksilla yhtenäistettiin kuntien ympäris-
32558: tönsuojelun hallintoa koskevia säännöksiä sekä mahdollistettiin tehtävien hoidon
32559: delegointi lautakunnalta viranhaltijalle vapaakuntakokeilun päättymisen jälkeenkin.
32560: Ympäristöministeriön säädösvalmistelun tilaa kartoitettiin ministeriön asettamassa
32561: työryhmässä ja arvio koottiin raporttiin. Aloitettiin säädösvalmistelun hankerekiste-
32562: rin valmistelu.
32563: Ympäristöministeriössä valmisteltiin yhteistyössä muiden ministeriöitten ja Tilasto-
32564: keskuksen kanssa vuoden 1997 talousarvion yhteydessä valmistunut "Luonnonvarat
32565: ja ympäristö"-katsaus.
32566: Hallitusohjelman ja hallituksen strategiasalkun nojalla selvitettiin yhteistyössä
32567: muiden ministeriöiden kanssa mahdollisuuksia säätää uusia ympäristöveroja.
32568: Ympäristöministeriö järjesti aiheesta laajan seminaarin, jossa pohdittiin myös
32569: ympäristöverotuksen ja työllisyyden välistä yhteyttä.
32570: Jäteveroa alettiin periä 1. 9 .1996lukien, aluksi kunnallisia kaatopaikkoja koskevana.
32571: Pohjoismaisena yhteistyönä valmistui ympäristönsuojelun taloudellista ohjausta
32572: käsittelevä laaja raportti sekä työllisyyden ja ympäristönsuojelun yhteyksiä koskeva
32573: selvitys.
32574: Helsingissä pidettiin kertomusvuoden marraskuussa epävirallinen ministerikokous
32575: ympäristöveroista. Kokoukseen osallistuneet Euroopan unionin finanssi- ja ympäris-
32576: töministerit kiirehtivät ympäristöverojen etenemistä.
32577: Suomi osallistui aktiivisesti OECD:n, EU:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston
32578: yhteistyöhön ympäristötalouden alalla. Ympäristöperusteisesta energiaverotuksesta
32579: järjestettiin Pohjoismaiden ministerineuvoston seminaari Helsingissä toukokuussa.
32580: Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain toimeenpanon tehostami-
32581: seksi tarkennettiin lain soveltamiskriteerejä ja järjestettiin yhteistyössä Suomen
32582: ympäristökeskuksen kanssa koulutusta YVA-menettelyn eri osapuolille. Valmistel-
32583: tiin luonnos valtioneuvoston ohjeeksi suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövai-
32584: kutusten arvioinnista.
32585: 586                             Ympäristöministeriö
32586: 
32587: Ympäristöministeriössä valmisteltiin Vuotoshankkeeseen liittyviä selvityksiä ja mi-
32588: nisteriö jätti yleisen edun valvojana muistutuksen allashankkeen katselmuskirjasta
32589: Pohjois-Suomen vesioikeudelle.
32590: Tehtiin sidosryhmälähtöinen selvitys aiheesta "ympäristöhallinto ympäristötietoisuu-
32591: den edistäjänä". Selvityksen tavoitteena oli tarkastella ympäristötietoisuutta ohjaus-
32592: keinona. Selvityksen pohjalta on käyty ympäristöhallinnon sisällä laajaa keskustelua
32593: ympäristötietoisuustyön tavoitteista ja muodoista.
32594: Luontokoulutyöryhmä selvitti luontokoulujen tilanteen ja kehitysnäkymät sekä
32595: valmisteli kehittämisehdotuksia. Työryhmä valmisteli luontokouluesitteen ja
32596: raportoi luontokoulutoiminnasta osana maaseudun kehittämistä.
32597: Ympäristöministeriö on osallistunut yhteistyössä opetusministeriön kanssa EU:n
32598: ympäristökasvatus- ja -koulutushankkeiden valmisteluun ja on tukenut Itämeren
32599: ympäristöohjelman ympäristötietoisuus- ja ympäristökasvatustyöryhmän työtä.
32600: Vuonna 1996 ilmestyi 6 Ympäristölehden numeroa. Lehteä päätettiin uudistaa
32601: vuoden 1997 alusta lukien siten, että julkaisijaksi tulee myös Suomen ympäristö-
32602: keskus ja lehden ilmestyskerrat lisääntyvät.
32603: Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ympäristökeskusten roolia ympäristötie-
32604: toisuuden edistämisessä vahvistettiin. Ministeriö osallistui alueellisten ympäristötie-
32605: toisuushankkeiden käynnistämiseen Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon,
32606: Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen alueella.
32607: Ministeriö on osallistunut ympäristömerkintäjärjestelmän kansalliseen ja kansainvä-
32608: liseen kehittämiseen. Ministeriö on pyrkinyt vaikuttamaan EU:n ympäristömerkin-
32609: tää koskevan asetuksen muutostyöhön sekä kotimaassa on osallistunut ympäristö-
32610: merkintälautakunnan toimintaan.
32611: 
32612: 3.3. Tutkimus ja kehittäminen
32613: Ympäristön seurannan strategia valmisteltiin. Suomen ympäristön tulevaisuus -kirja,
32614: joka esittelee ympäristöön kohdistuvia paineita, ympäristön tilaa ja sen kehitystä,
32615: julkaistiin elokuussa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
32616: LIFE rahoitusjärjestelmän kautta rahoitetaan ympäristöpolitiikan ja ympäristölain-
32617: säädännön kehittämista tukevia luonnonsuojeluhankkeita ja ympäristönsuojeluhank-
32618: keita. Suomi osallistui toista kertaa EU :n LIFE rahoitusjärjestelmään ja oli mukana
32619: päättämässä hankkeista. Vuonna 1996 LIFE-rahastosta kohdennettiin yhteensä 30
32620: milj. mk viidelle eri luonnonsuojeluhankkeelle ja yhteensä 11,6 milj. mk kuudelle
32621: suomalaiselle ympäristöhankkeelle.
32622: Ympäristöministeriö toimi isäntänä Suomen ympäristöpolitiikan tuloksellisuutta
32623: arvioivanOECD:nasiantuntijaryhmän vieraillessa maassamme. Arvioinnin tulokset
32624: julkaistaan lokakuussa 1997 ilmestyvässä tutkintakertomuksessa.
32625: Kertomusvuonna ympäristöpolitiikan, ympäristönsuojelun, alueiden käytön,
32626: luonnonsuojelun sekä asunto- ja rakennustoimen kehittämiseen, suunnitteluun ja
32627: tutkimukseen käytettiin 43 milj. mk. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan suunnittelu
32628: on yhteensovitettu muun toiminnan suunnittelun kanssa siten, että se mahdollisim-
32629: man hyvin palvelee asetettuja toiminnallisia tavoitteita.
32630: Tärkeitä tutkimus- ja kehittämiskohteita ovat olleet kansainvälisiin sopimuksiin
32631: liittyvät laajat asiakokonaisuudet, kuten luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat
32632:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       587
32633: 
32634: sekä ilmastokysymykset Lisäksi on rahoitettu kestävän kehityksen kansallista ohjel-
32635: matyötä sekä kestävää aluerakennetta ja yhdyskuntakehitystä edistävää tutkimusta.
32636: Ympäristöpoliittisten ohjauskeinojen tutkimus- ja kehittämistyötä on jatkettu eten-
32637: kin taloudellisten ohjauskeinojen osalta. Rakentamisen tärkeimmät rahoituskohteet
32638: ovat liittyneet home- ja kosteusvaurioiden estämis- ja korjaustoimiin sekä ekologi-
32639: sen ja korjausrakentamisen edistämiseen. Asumissektorilla ovat painottuneet asunto-
32640: politiikan päätöksentekoa ja seurantaa sekä arviointia tukevat kehittämishankkeet.
32641: 
32642: 
32643: 4. Ympäristönsuojelu
32644: 4.1. Teollisuus ja yhdennetty ympäristönsuojelu
32645: Neuvoston direktiivi ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen
32646: yhtenäistämiseksi hyväksyttiin EY:n ministerineuvostossa 24.9.1996.
32647: Jatkettiin valmiuksien luomista päästöjen yhdennetyksi rajoittamiseksi ja parhaan
32648: käyttökelpoisen tekniikan selvittämiseksi. Järjestettiin parasta käyttökelpoista tek-
32649: niikkaa koskeva tiedonvaihto ympäristöhallinnossa. Valmisteltiin Suomen massa-
32650: ja paperiteollisuuden parasta tekniikkaa koskeva raportti. OsallistuUiin EU:n muita
32651: teollisuuden ympäristönsuojelua koskevien direktiivien valmisteluun mm. pk-
32652: teollisuuden ja suurten polttolaitosten osalta.
32653: Tehtiin tunnetuksi EU:n ympäristöjohtamisen ja auditointien järjestelmää (EMAS-
32654: järjestelmä), luotiin edellytykset järjestelmän tehokkaalle käyttöönotolle ja kehitet-
32655: tiin PKT-yrityksille sopivia ympäristöasioiden hallintajärjestelmiä.
32656: Ympäristölupatoimikunnan ja ympäristöoikeustoimikunnan mietinnöt valmistuivat
32657: 14.6.1996. Mietinnöstä saatiin lausunnot 15.11.1996 mennessä. Ehdotuksen
32658: valmistelua jatketaan lausuntojen pohjalta.
32659: Pakkaustyöryhmän mietintö pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin voimaansaattamises-
32660: ta Suomessa on jätetty 31.5.1996. Mietinnöstä saatiin lausunnot elokuussa. Val-
32661: misteltiin ehdotus pakkausdirektiivin täytäntöönpanon edellyttämästä valtioneuvos-
32662: ton päätöksestä. On osallistuttu tuottajan jätehuoltovastuuta koskevien päätösten
32663: valmisteluun.
32664: Elinkaarianalyysien metodiikkaa on kehitetty metsäteollisuuden osalta.
32665: 4.2. Yhdyskuntien ympäristönsuojelu sekä jäteasiat
32666: Säädettiin jäteverolaki (49511996), joka tuli voimaan 1.9.1996. Veron avulla
32667: pyritään ehkäisemään jätteiden syntymistä ja lisäämään niiden hyödyntämistä.
32668: Veroa peritään yleisille ja niihin rinnastettaville kaatopaikoille toimitettavista
32669: jätteistä 90 mk tonnilta.
32670: Öljyjätemaksusta annettu laki (894/1986) säädettiin pysyväksi. Samalla tehtiin
32671: mahdolliseksi siirtää talousarviossa osa maksuina kertyvistä varoista öljysuojarahas-
32672: toon käytettäväksi öljyn saastuttamien maa-alueiden kunnostuksen rahoitukseen.
32673: Jäteasetusta (1390/1993) muutettiin (472/1996) muun muassa uudistamalla sen
32674: liitteet 5 ja 6 jätedirektiivin muutosta vastaavalla tavalla. Samalla muutettiin jätteen
32675: luokittelua ongelmajätteeksi ja ongelmajätteen pakkauksen merkintöjä koskevia
32676: säännöksiä.
32677: 588                            Ympäristöministeriö
32678: 
32679: Jätelain nojalla annettiin valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista
32680: tiedoista ja ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) ja ympä-
32681: ristöministeriön päätös yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta
32682: (867 /1996). Päätöksillä pantiin täytäntöön vastaavat EY -säädökset. Valtioneuvoston
32683: päätös käytöstä poistettujen renkaiden hyödyntämisestä ja käsittelystä (1246/1995)
32684: tuli voimaan 1.6.1996. Kertomusvuonna valmisteltiin useita jätelain nojalla annetta-
32685: via uusia täytäntöönpanomääräyksiä. Näitä olivat ehdotus valtioneuvoston päätök-
32686: seksi pakkauksista ja pakkausjätteistä, ehdotus valtioneuvoston päätökseksi raken-
32687: nusjätteistä, ehdotus valtioneuvoston päätökseksi keräyspaperin talteenotosta ja
32688: hyödyntämisestä, ehdotus valtioneuvoston päätökseksi öljyjätehuollosta, ehdotus
32689: valtioneuvoston päätökseksi ongelmajätteen poltosta ja ehdotus valtioneuvoston
32690: päätökseksi kaatopaikoista. Useilla näistä päätöksistä pantaisiin täytäntöön vastaava
32691: EY -säädös. Pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevan päätöksen antaminen edellyttää
32692: jätelain muuttamista, jota koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa keväällä
32693: 1997.
32694: Jätealan hallinnollisen seurantajärjestelmän kehittäminenjatkui ympäristöministeri-
32695: ön asettamassa työryhmässä, jonka työ valmistuu vuoteen 1998 mennessä.
32696: Kertomusvuoden alussa tuli voimaan rakennuskoneiden melupäästöjen rajoittami-
32697: sesta annetun valtioneuvoston päätöksen muutos (146311995), jolla pantiin täytän-
32698: töön vastaava EY-säädöksen muutos. Meluntorjuntalain nojalla annettiin ympäristö-
32699: ministeriön ohje raideliikennemelun mittaamisesta. Vastaavia ohjeita lentoliikenteen
32700: ja ampumaratojen melun mittaamisesta valmisteltiin. Lisäksi valmisteltiin ehdotus
32701: valtioneuvoston päätökseksi ampumaratojen melutasosta.
32702: 4.3. Maaseudun ympäristönsuojelu sekä vesiasiat
32703: Ympäristöministeriö osallistui EU:n maatalouden ympäristötukiohjelman edel-
32704: lyttämiin toimiin yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Erityistukien
32705: määrään sekä suuntaamiseen pyrittiin vaikuttamaan ympäristönsuojelun kannalta
32706: parhaalla tavalla. Yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa järjestettiin
32707: asiaan liittyvää koulutusta. Eri tukimuotoja koskevan laajan esimateriaalin valmiste-
32708: luun osallistuttiin.
32709: EU :n rakennerahastojen tavoiteohjelmien toteuttamiseen ja seurantaan ympäristömi-
32710: nisteriö osallistui lähinnä ympäristöhankkeiden sekä kaikkien hankkeiden ympäris-
32711: tövaikutusten arvioinnin näkökulmasta. Ympäristöministeriössä laadittiin ympäristö-
32712: hallinnon käyttöön esite "EU:n rakennerahastojen tuki ympäristöhankkeille". Oh-
32713: jelmien puitteissa on tehty yhteistyötä muiden ministeriöiden kanssa järjestämällä
32714: 15 alueellista tiedotustilaisuutta.
32715: Ympäristöministeriö osallistui maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän työskentelyyn
32716: ja koordinoi ympäristönsuojeluun liittyvän teemaryhmän toimintaa.
32717: Nitraattidirektiivin (91/676/ETY) täytäntöönpanoon liittyvää valtioneuvoston
32718: päätöstä valmisteltiin ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä.
32719: Ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä valmisteltiin ehdotus valtioneuvos-
32720: ton periaatepäätökseksi vesiensuojelun tavoiteohjelmaksi vuoteen 2005. Pohjavesien
32721: suojelun toimenpideohjelmaa ja yhdyskuntajätevesiä sekä pohjavesien suojelua
32722: koskevia ympäristönsuojeluohjeita valmisteltiin. Lisäksi valmisteltiin mm. kotieläin-
32723: suojia ja turvetuotantoa koskevia ympäristönsuojeluohjeita.
32724: Suomi osallistui aktiivisesti kansainvälisiin sopimuksiin kuten Itämeren, Koillis-
32725: Atlantin ja Lontoon sopimuksiin perustuvaan vesiensuojeluyhteistyöhön edustaen
32726:                         1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                        589
32727: 
32728: korkeita ympäristönsuojelutavoitteita. Lontoon dumppaussopimuksen uusimista
32729: koskevat kansainväliset neuvottelut saatiin päätökseen. Itämeren maiden huippuko-
32730: kouksessa vuonna 1996 hyväksyttyjen toimintaohjelmien mukainen työ aloitettiin.
32731: Kansainvälisten merensuojeluasioiden koordinointia ja kansallisten näkemysten
32732: yhtensovittamista varten asetettiin meriympäristöneuvottelukunta seuraavaksi
32733: kolmivuotiskaudeksi.
32734: Itämeren suojelun tavoitteet sisältyvät monitahoisesti kaikkeen ympäristönsuojeluun.
32735: Päästöjä vähennettiin eri osa-alueilla entistä vaativampien tavoitteiden saavuttami-
32736: seksi sisällyttämällä tavoitteet vesien- ja ilmansuojelutoimiin.
32737: 
32738: 4.4. Dmasto- ja ilmansuojeluasiat
32739: Ilmastotoimikuntajatkoi selvityksiä laatiakseen Suomelle strategian kasvihuonekaa-
32740: sujen päästöjen rajoittamiseksi. Hallituksen ED-ministerivaliokunta antoi toimikun-
32741: nan valmistelun pohjalta neuvotteluohjeita. Ilmastosopimusneuvotteluissa ja EU:n
32742: ilmastostrategian valmisteluissa on tuotu esiin sitovien toimenpiteiden ja oikeuden-
32743: mukaisen taakanjaon tarpeellisuus.
32744: Ilmansuojelulain ja asetuksen muutokset tulivat voimaan. Osallistuuiin typpiyh-
32745: disteiden kriittisiin kuormiin ja pitoisuuksiin liittyviin selvityksiin, joilla valmistel-
32746: laan sopimusneuvotteluja uudesta typpipöytäkirjasta. Asetettiin toimikunta valmiste-
32747: lemaan Suomen tavoitteita ja toimia typpipäästöjen vähentämiseksi. Annettiin val-
32748: tioneuvoston päätökset bensiinin varastoinnista ja jakelusta aiheutuvien haihtuvien
32749: orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta, ilmanlaadun ohjearvoista sekä
32750: ilmanlaadun määräyksistä ja raja-arvoista.
32751: 
32752: 4.5. Ympäristöriskien hallinta
32753: OsallistuUiin UNEP:n, OECD:nja Pohjoismaiden ministerineuvoston kemikaalival-
32754: vontaa koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön sekä kemikaalien ympäristöriskien
32755: vähentämiseen liittyvään EU:n säädösvalmisteluun. EU:n ministerineuvosto
32756: (ympäristöministerit) hyväksyi kesällä yhteisen kannan suojaus-aineita, säilöntäai-
32757: neita ja muualla kuin maataloudessa käytettäviä torjunta-aineita koskevaksi ns.
32758: biosididirektiiviksi. Ministerineuvosto hyväksyi lopullisesti vaarallisista aineista
32759: aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjuntaakoskevaksi ns. Seveso II direktiivik-
32760: si. Molempien näiden direktiivien kansallinen toimeenpano edellyttää muutoksia
32761: kemikaalilainsäädäntöön.
32762: Merellisten ympäristövahinkojen torjunnassa merkittävin operaatio oli Suomen
32763: ympäristökeskuksen johdolla ja yhteisymmärryksessä Ruotsin ja Viron viranomais-
32764: ten kanssa suoritettu öljyn poisto Utön ulkopuolella syksyllä 1995 uponneesta m/s
32765: Estoniasta.
32766: 
32767: 
32768: 5. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu
32769: 5.1. Lainsäädäntö
32770: Ympäristöministeriö asetti 15.5.1996 toimikunnan valmistelemaan maankäytön
32771: suunnittelua ja rakentamista koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta. Toimikun-
32772: nassa ovat edustettuina suurimmat poliittiset puolueet. Toimikunnan tulee saada
32773: työnsä valmiiksi 31.12.1997 mennessä.
32774: 590                            Ympäristöministeriö
32775: 
32776: Toimikunta määritteli syksyn 1996 kuluessa alustavat tavoitteet rakennuslain
32777: kokonaisuudistusta varten. Tavoitteet sisältyvät keskustelumuistioon, jota käsiteltiin
32778: 12.12.1996 järjestetyssä laajassa kuulemis- ja keskustelutilaisuudessa.
32779: Ennen kokonaisuudistusta rakennuslakiin tehtiin vielä yksi osauudistus. Hallitus
32780: antoi 25.10.1996 eduskunnalle esityksen laiksi rakennuslain muuttamisesta (HE
32781: 211/1996). Laki vahvistettiin 29.11.1996 ja se tuli voimaan 1.1.1997. Lain muutok-
32782: sella säädettiin kertomusvuoden lopussa päättyneen vapaakuntakokeilun mahdol-
32783: listamat joustavat kaavoitusmenettelyt pysyviksi ja kaikkia kuntia koskeviksi. Lain
32784: muutoksella korostettiin asema- ja rakennuskaavojen pitämistä ajantasaisina.
32785: Hallitus antoi 10.5.1996 eduskunnalle esityksen luonnonsuojelulainsäädännön
32786: uudistamiseksi (HE 79/1996). Laki vahvistettiin 20.12.1996 ja se tuli voimaan
32787: 1.1.1997. Lailla toteutettiin luonnonsuojelulain kokonaisuudistus. Vuoden 1923
32788: vanhentunut luonnonsuojelulaki korvattiin uudella samannimisellä lailla. Uudistuk-
32789: sella pantiin täytäntöön Euroopan yhteisön kaksi luonnonsuojeludirektiiviä, luonto-
32790: tyyppien suojelusta annettu neuvoston direktiivi ja luonnonvaraisten lintujen suoje-
32791: lusta annettu neuvoston direktiivi.
32792: Luonnonsuojelulaki sisältää luonnonsuojelusuunnittelua koskevan luvun, jolla
32793: säännellään valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien laatimista. Uudistuksella
32794: täydennettiin ja tarkistettiin luonnonsuojelualueiden perustamista valtion omistamil-
32795: la alueilla koskevia säännöksiä sekä tarkistettiin yksityisten omistamien alueiden
32796: rauhoitusmenettelyä koskevia säännöksiä.
32797: Uusi luonnonsuojelulaki monipuolistaa luonnonsuojelulain keinovalikoimaa. Laki
32798: sisältää uuden luontotyyppien suojelua koskevan säännöstön sekä erityisen arvok-
32799: kaiden maisemien suojelua koskevan säännöstön. Luonnonsuojelun toteuttamisesta
32800: säädetään laissa aikaisempaa yksityiskohtaisemmin, mikä mm. parantaa maan-
32801: omistajien oikeusturvaa.
32802: Luonnonsuojelulakiin sisällytettiin oma luku, jolla säädellään Euroopan yhteisön
32803: Natura 2000 -verkoston muodostamista yhteisön luontotyyppien suojelusta annetun
32804: direktiivin edellyttämällä tavalla.
32805: Luonnonsuojelulain uudistuksen yhteydessä säädettiin rakennuslain muutoksella
32806: velvoite kaavan laatimiseen ennen rantavyöhykkeelle rakentamista. Samalla
32807: säädettiin luonnonsuojeluohjelmat kaikessa kaavoituksessa huomioon otettaviksi ja
32808: kaavoituksen tehtäväksi luonnonsuojelun edistäminen. Luonnonsuojelun tarpeet
32809: tulee ottaa huomioon myös rakennuslain mukaisessa lupaharkinnassa.
32810: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi maa-aineslain ja rakennuslain 124 a §:n
32811: muuttamisesta annettiin 21.11.1996 (HE 242/96). Esityksen keskeisenä tavoitteena
32812: on parantaa mahdollisuuksia suojella pohjavesiä maa-aineslupia myönnettäessä ja
32813: edistää maa-ainesten oton suunnitelmallisuutta ja maa-ainesten kestävää käyttöä.
32814: Lupahakemuksen johdosta kuultavien piiriä esitetään laajennettavaksi. Kunnallisten
32815: lupa- ja valvontaviranomaisten joustava määrääminen mahdollistetaan pysyvästi
32816: vapaakuntakokeilun päättyessä. Maa-aineslupien alistamisesta valtion viranomaiselle
32817: luovutaan ja muutoksenhakutie ohjataan lääninoikeuteen. Rakennuslain muutoksella
32818: toimenpidelupien menettelyt muutetaan maa-aineslupien muuttuvien menettelyjen
32819: mukaisiksi. Turpeen sääntelyn tarve annettiin ympäristö- ja luonnonvarainneuvoston
32820: selvitettäväksi 29.11.1996.
32821:                         1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        591
32822: 
32823: 5.2. Aluerakenne ja seutusuunnittelu
32824: Valtakunnallisia alueidenkäytön ja aluerakenteen tavoitteita selvittävä työryhmä on
32825: esittänyt välimietinnössään ehdotuksen valtakunnallisten tavoitteiden valmistelu-
32826: prosessiksi ja periaatteelliseksi sisällöksi.
32827: Itämeri 2010-vision jatkotyönä Suomen johdolla on jatkettu kolmea pilottiprojektia:
32828: Tampere-Helsinki-Tallinna-Riika kehitysvyöhykeprojektia, Perämerenkaaren-
32829: kehitysvyöhykeprojektia sekä Petroskoi-Vaasa-Uumaja-liikennekäytäväprojektia.
32830: Vuoden aikana on ministeriön vahvistettavaksi alistettu neljä seutukaavaa; Pirkan-
32831: maan 3. seutukaava, Satakunnan 5. seutukaava, Hämeen 5. seutukaava sekä Keski-
32832: Suomen 5. vaihekaava. Vuoden aikana ratkaistiin kaksi seutukaavaa; Helsingin
32833: seudun taajamia ja liikennettä koskeva seutukaava sekä Hämeen lentokenttäseutu-
32834: kaava. Vuoden 1995 lopussa oli käsittelyssä kahdeksan seutukaavaa.
32835: Vuoden 1996 aikana jatkettiin maakunnallisen aluekehitystyön ja seutukaavoituksen
32836: vuorovaikutuksen kehittämistä mm. järjestämällä asiaa koskevia neuvottelutilaisuuk-
32837: sia sekä tukemalla asiaan liittyviä suunnittelun kokeiluprojekteja. Kertomusvuonna
32838: valmistui yhteistyössä Suomen kuntaliiton kanssa tuotettu seutusuunnittelun
32839: kehittämistarveselvitys.
32840: Kertomusvuonna tuettiin seutukaavojen numeeristamista. Yhteistyössä Suomen
32841: ympäristökeskuksen kanssa käynnistettiin valtakunnallisen numeerisen seutu-
32842: kaavarekisterin perustamiseen tähtääviä toimia. Suurimpia kaupunkiseutuja koske-
32843: van yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän kehittämistä jatkettiin.
32844: Tietohallinnon kehittämisessä on painotettu paikkatietojen saamista lähinnä luon-
32845: nonsuojelun tietojärjestelmän ja alueellisten ympäristökeskusten päätöksenteon
32846: käyttöön.
32847: 5.3. Kuntatason suunnittelu ja rakennettu ympäristö
32848: Vuoden aikana alistettiin ympäristöministeriölle vahvistettavaksi 6 ja vahvistettiin
32849: 9 yleiskaavaa. Asemakaavojen ja niiden muutosten vahvistamista koskevia alis-
32850: tuksia tuli vireille 162 ja ratkaistiin 159. Ratkaistuista asemakaavoista 37:ään liittyi
32851: valituksia. Poikkeuslupia tuli vireille 338 ja ratkaistiin 337. Keskimääräinen käsit-
32852: telyaika oli vajaa kolme kuukautta. Vuoden päättyessä oli ratkaisematta 75 asema-
32853: kaavaa ja 90 poikkeuslupaa. Kunnille myönnettiin rakennuslain nojalla neljä lunas-
32854: tuslupaa.
32855: Alistusasioihin liittyviä valituksia ratkaistiin yhteensä 258. Näistä 160 liittyi seu-
32856: tukaavoihin, 20 yleiskaavoihin ja 78 asemakaavoihin. Yleiskaavoja ja asemakaavoja
32857: koskevien valitusten keskimääräinen käsittelyaika oli noin 10 kuukautta. Poikkeus-
32858: lupia koskevia valituksia tuli vireille 369 ja ratkaistiin 333. Niiden keskimääräinen
32859: käsittelyaika oli noin 10 kuukautta.
32860: Ympäristöministeriö siirsi alueellisten ympäristökeskusten käyttöön 3,2 milj. mk
32861: avustuksiksi kuntien yleiskaavoitukseen. Tästä määrärahasta osoitettiin 1,5 milj.mk
32862: EU:n rakennerahastojen kansalliseksi rahoitusosuudeksi. EU:n rakennerahastoista
32863: osoitettiin tukea maakuntien yhteistyöryhmien hyväksymille hankkeille 2 030
32864: milj.mk. Kaikkiaan on yleiskaava-avustuksia osoitettu noin kahdeksallekymmenelle
32865: kunnalle. Tätä määrärahaa saatiin käyttää avustusten maksamiseen luonnonsuojelun,
32866: maiseman- ja rakennetun kulttuuriympäristön hoidon ja virkistyskäytön kannalta
32867: valtakunnallisesti merkittävien alueiden yleiskaavoitusta varten ja rantaosayleiskaa-
32868: voituksen tukemiseen. Pääosa avustetuista kohteista kuului valtioneuvoston vuonna
32869: 592                            Ympäristöministeriö
32870: 
32871: 1990 hyväksymän rantojensuojeluohjelman tai valtioneuvoston vuonna 1995
32872: tekemän periaatepäätöksen mukaisiin valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-
32873: alueisiin. Rantojensuojeluohjelman toteuttamisen edistämiseksi tarpeellisista
32874: yleiskaavoista on noin kolme neljäsosaa jo vahvistettu tai laadittavana.
32875: Ympäristöministeriö myönsi aluearkkitehtitoimintaan avustusta 1,5 milj. mk, joka
32876: käytettiin kahdeksan aluearkkitehdin palkkaamiseen kuntien suunnittelun tuke-
32877: miseksi.
32878: Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen liittyviä kysymyksiä on selvitetty useista eri
32879: näkökulmista. Vuoden 1995 lopulla valmistuneiden, kaupan rakennetta ja sijoittu-
32880: mista yhdyskuntarakenteeseen sekä kaupan suuryksiköiden kunnallistaloudellisia
32881: vaikutuksia koskevien selvitysten pohjalta on jatkettu selvitystyötä mm. suuryksi-
32882: köiden kokonaisvaikutusten arviointimallin kehittämiseksi sekä vähittäiskaupan
32883: saavutettavuuden muutosten ja vanhusten päivittäistavarahuoltoon liittyvien
32884: kysymysten selvittämiseksi. Asetettiin 26.9.1996 työryhmä valmistelemaan ehdotus-
32885: ta siitä, miten Suomessa tulisi ohjata suurmyymälöiden perustamista. Työryhmän
32886: määräaika päättyy 31.3.1997.
32887: Kauppa ja yhdyskuntarakenne -kysymyksen toisena ulottuvuutena on tarkasteltu
32888: keskustojen kehittämistä. Selvitys suomalaisista kävelykeskustoista on valmistunut
32889: ja keskustojen kehittämistyö on käynnistetty seitsemässä kaupungissa. Kuntien
32890: kiinnostuksesta johtuen työ laajennetaan vuonna 1997 käsittämään kaikkiaan 24
32891: kuntaa.
32892: Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennekysymyksiä selvitetään kymmenen kaupun-
32893: kiseudun kanssa toteutettavassa yhteistyöprojektissa, jossa ministeriön tehtävänä on
32894: keihäänkärkihankkeiden tukeminen ja rakennetun tiedonvälitysverkon ylläpito.
32895: Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän kehittäminen on
32896: edennyt ohjelman mukaisesti.
32897: Maankäytön tehokkuudesta ja kunnan kustannuksista on valmistunut kaksi selvitys-
32898: tä. Vanhentuneiden kaavojen problematiikkaa on käsitelty asiantuntijaseminaareissa
32899: ja vaatimus asemakaavojen ajanmukaisuuden seuraamisesta on liitetty rakennusla-
32900: kiin 1.1.1997 voimaan tulleessa osauudistuksessa.
32901: Lähiöparannuksia koskeva työryhmän mietintö on valmistunut, samoin selvitykset
32902: lähiöprojektien organisoinnista ja korjausten arkkitehtonisista vaikutuksista.
32903: Kehittämishankkeet on käynnistetty useissa lähiöissä; niihin liittyvä lähiökehityksen
32904: seuranta ja arviointi on ohjelmoitu ja käynnissä. Kriisiytyvistä kaupunkialueista on
32905: valmistunut selvitys.
32906: Kestävän kehityksen kriteereistä rakenteeltaan erilaisissa yhdyskunnissa on valmis-
32907: tunut väliraportti; työ jatkuu Suomen Akatemian ekologisen rakentamisen tutki-
32908: musohjelmassa. Esitutkimus kylien ekologisesta taseesta on valmistunut. Maaseutu-
32909: taajamien suunnittelukysymyksiä on käsitelty Itä- ja Pohjois-Suomen taantuvien
32910: taajamien osalta ja osallistumalla Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän pilottiprojek-
32911: tiin sekä naisteemaryhmän työhön.
32912: Ehdotus rakennetun ympäristön laatua koskeviksi indikaattoreiksi on valmistunut
32913: ja käyttökokeilussa. Työ yhdyskuntasuunnittelun laatujärjestelmän aikaansaamiseksi
32914: on käynnistetty. Suunnitteluvälineiden parantamistyössä on valmistunut opas
32915: yleiskaavaselostuksen laatimisesta. Vastaava työ asemakaavaselostuksen osalta on
32916: käynnistetty. Opas ympäristövaikutusten arvioinnista yleiskaavoituksessa valmistuu
32917: vuoden 1997 alussa.
32918:                         1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       593
32919: 
32920: 5.4. Kulttuuriympäristön suojelu ja hoito
32921: Informaatio-ohjaus muodosti edelleen keskeisen toimintalohkon kulttuuriympäristön
32922: suojelussa ja hoidossa. Euroopan Neuvoston rakennusperintöpäivään osallistuttiin
32923: viidennen kerran Suomen Kotiseutuliiton hoitaessa käytännön järjestelyt. Päivän
32924: aiheena oli torit ja aukiot. Tilaisuuksiin osallistui aikaisempaa enemmän kansalai-
32925: sia. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten korjaamisesta niiden arvon
32926: säilyttävällä tavalla valmistettiin näyttely, joka kertomusvuonna aloitti läänikierrok-
32927: sen.
32928: Alueellisen kulttuuriympäristöohjelman valmistelu käynnistyi ministeriön tuella
32929: Pohjois-Savon ja Keski-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskuksissa. Lisäksi
32930: ministeriön tuella valmistui kaksi kuntakohtaista kulttuuriympäristöohjelmaa ja
32931: kaksi käynnistyi. Alueellisiin ympäristökeskuksiin perustetuille kulttuuriympäristön
32932: hoidon yhteistoimintaryhmille järjestettiin kolme koulutustilaisuutta.
32933: Kahdeksaa suomalaista puukaupunkia koskeva selvitys julkaistiin suomeksi ja
32934: englanniksi keväällä 1996 Helsingissä pidetyn Euroopan Neuvoston kulttuuriperin-
32935: nöstä vastaavien ministereiden kokouksen tarpeita varten. Puukaupunkiselvitystä
32936: jatkettiin aloittamalla viiden uuden kohteen inventointi.
32937: Edelleen jatkettiin selvityksiä kulttuuriympäristön hoidosta aiheutuvista taloudelli-
32938: sista seurausvaikutuksista. Rakennusten korjaamisen työllistäviä vaikutuksia
32939: koskeva selvitystyö valmistui ja käännettiin englanniksi.
32940: Yksityisten omistamia rakennuksia suojeltiin rakennussuojelulain nojalla 8 kpl.
32941: Kaikkiaan rakennussuojelulain nojalla ratkaistiin 19 asiaa. Lailla tai asetuksella
32942: suojeltuja rakennuksia on nyt yhteensä 976 kpl.
32943: Rakennussuojelun valtionavustuksiin osoitetut määrärahat jaettiin alueellisten
32944: ympäristökeskusten päätöksillä maksettaviksi. Määrärahan jakoperusteena ympäris-
32945: tökeskuksille pidettiin sitä, että valtakunnallisesti merkittävät kohteet tulivat tuen
32946: piiriin. Lisäksi tukea suunnattiin erityisesti työllistäviin kohteisiin. Kaikkiaan
32947: avustuksia sai 480 kohdetta. Selvitys avustusten käytöstä 28 kohteen osalta valmis-
32948: tui.
32949: 5.5. Luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö
32950: Valtiolle hankittiin kaikkiaan 15 009 ha maata luonnonsuojelutarkoituksiin. Hankin-
32951: tojen arvo oli yhteensä 184 milj. markkaa, josta maanvaihtojen osuus oli 65 milj.
32952: markkaa. Pääasiassa vaihdoissa luovutettiin Metsähallituksen hallinnassa olevia
32953: alueita valtion talousarviossa Metsähallitukselle osoitetun maanvaihtovelvoitteen
32954: mukaisesti. Yksityisiä suojelualueita perustettiin 3 424 ha. Niistä maksettiin kor-
32955: vauksia taloudellisen hyödyn menetyksestä noin 19 milj. mk.
32956: Valtioneuvostossa vahvistettuihin suojeluohjelmiin kuuluu vielä noin 260 000 ha
32957: yksityismaita, joiden suojelu on ratkaisematta. Niiden toteuttamiseksi talouspoliitti-
32958: nen ministerivaliokunta vahvisti 4.6.1996 luonnonsuojelun rahoitusohjelman
32959: vuosille 1996-2007. Rahoitusohjelman tavoitteena on varmistaa luonnonsuojeluoh-
32960: jelmien toimeenpanoon riittävät toteuttamisvarat siten, että valtioneuvostossa
32961: vahvistetut luonnonsuojeluohjelmat voitaisiin toteuttaa viimeistään vuoteen 2004
32962: mennessä.
32963: Rahoitusohjelmassa on otettu huomioon luonnonsuojeluohjelmien lisäksi myös val-
32964: tiolle tulevat muut vastaavat velvoitteet, joita aiheutuu muunmuassa vahvistettujen
32965: kaavojen suojeluvarauksista, erityisesti suojeltavien lajien suojelusta sekä vanhojen
32966: 594                            Ympäristöministeriö
32967: 
32968: metsien suojelupäätöksestä. Lisäksi on pyritty varautumaan joihinkin tuleviin
32969: kustannuseriin, kuten Natura 2000-verkon mukanaan tuomiin mahdollisiin lisäkus-
32970: tannuksiin.
32971: Rahoitusohjelma on voimakkaasti etupainotteinen. Siten se antaa hyvät mahdolli-
32972: suudet alueellisille ympäristökeskuksille vastatakohtuullisessa ajassamaanomistaji-
32973: en aloitteisiin, maanmyyntitarjouksiin ja korvaushakemuksiin, mikä on maanomista-
32974: jien oikeusturvan kannalta esiarvoisen tärkeää.
32975: Kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelmaan kuuluvalle Kananiemensuon
32976: alueelle perustettiin Valkmusan kansallispuisto (635/93), jonka pinta-ala on 1 180
32977: ha.
32978: Valtioneuvoston eduskunnalle antamassa selonteossa vuodelta 1984 esitettiin
32979: selvitettäväksi muun muassa Kolin suojelualueen perustamistapa ja -tarve. Kolin
32980: kansallispuisto perustettiin vuonna 1991 (581191) ja sitä laajennettiin vuonna 1996
32981: liittämällä siihen 1 490 hehtaarin suuruinen alue (634/96).
32982: Alueellisten ympäristökeskusten päätöksillä perustettiin vuonna 1996 yksityismaille
32983: 65 luonnonsuojelualuetta, joiden pinta-ala on yhteensä 3 400 ha.
32984: Vanhojen metsien suojelua koskeva valmistelu saatiin päätökseen. Pohjois-Suomen
32985: valtionmaiden metsien suojelua valmistellut työryhmä, Kuusamon yhteismetsän
32986: vanhojen metsien luonnonarvojen säilyttämistä valmistellut työryhmä sekä vanhojen
32987: metsien suojelun aiheuttamien taloudellisten vaikutusten kompensoimistyöryhmä
32988: jättivät mietintönsä. Valtioneuvosto teki tämän valmistelun pohjalta 27.6.1996
32989: periaatepäätöksen, jonka mukaisesti Pohjois-Suomeen perustetaan valtion maille
32990: uusia luonnonsuojelualueita yhteensä noin 293 600 hehtaarin pinta-alalle, josta noin
32991: 63 100 ha oli päätöshetkellä talouskäytössä olevia metsämaita. Niinikään peruste-
32992: taan suojelualueet Kuusamon yhteismetsän omistuksessa oleville alueille, joiden
32993: pinta-ala on 13 780 ha. Pohjois-Suomen metsien suojelusta aiheutuvien talous- ja
32994: työllisyysvaikutusten kompensoimiseksi vahvistetaan periaatepäätöksen mukaisesti
32995: Metsähallituksen toimintaedellytyksiä sekä toteutetaan paikallisesti kohdentuvia
32996: hankkeita. Näiden kustannusvaikutus on yhteensä 386,4 milj. mk 10 vuoden aikana.
32997: Periaatepäätöksen mukaisesti päätettiin vielä perustaa vanhojen metsien suojelualu-
32998: eita Etelä-Suomessa yksityisessä omistuksessa oleville alueille, joiden yhteinen
32999: pinta-ala on 8 530 ha.
33000: Ympäristöministeriö avusti vuoden 1996 talousarviosta kuntien seudullisten virkis-
33001: tysalueiden hankintaa 1,1 milj. markalla (Uudenmaan virkistysalueyhdistys, Hol-
33002: lolan kunta ja Lahden kaupunki).
33003: EU:n luonnonsuojeludirektiivit velvoittavat jäsenvaltioita nimeämään tai ehdotta-
33004: maan tärkeitä luontotyyppejä tai lajien elinympäristöjä sisältäviä alueita koko unio-
33005: nin kattavaanNatura 2000 -verkostoon. Tehtäväjaettiin kahteen vaiheeseen. Ensim-
33006: mäisen vaiheen ehdotus, joka sisältää valtion omistamia eri tyyppisiä suojelualueita,
33007: lähetettiin EU :n komissiolle tammikuussa. Se sisälsi 370 aluetta yhteispinta-alaltaan
33008: 2,4 milj. ha. Näistä 15 ilmoitettiin myös lintudirektiivin mukaisena alueena.
33009: Toisen vaiheen valmistelu annettiin alueellisten ympäristökeskusten vastuulle.
33010: Valtionmaiden osalta Metsähallitus vastasi valmistelusta. Toinen vaihe sisältää
33011: myös muita kuin valtion omistamia alueita. Alueellisten ympäristökeskusten ehdo-
33012: tukset saatiin ympäristöministeriön käsittelyyn lokakuussa. Ehdotukset käsittävät n.
33013: 1600 aluetta yhteispinta-alaltaan 3,4 milj. ha. Näihin lukuihin sisältyvät myös 1.
33014: vaiheen tiedot.
33015:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                     595
33016: 
33017: Vuoden 1997 alussa Suomen ehdotusten valmistelu jatkuu mm. asianosaisten
33018: kuulemisella ja sidosryhmien lausuntojen hankkimisella.
33019: 
33020: Natura 2000 -verkoston toteuttamista rahoitetaan luonnonsuojelualueiden hankin-
33021: taan osoitetuilla määrärahoilla sekä EU:n LIFE-rahastosta. Rahaston sääntöjä
33022: muutettiin kesällä niin, että LIFE/Natura-rahoja on mahdollista käyttää käytännössä
33023: vain Natura 2000 -verkostoon. Tämän vuoksi lähetettiin ED-komissiolle syyskuussa
33024: vielä ehdotus Natura-verkostoon liitettäväksi 5 aluetta, joiden toteutukseen oli
33025: haettu rahaston rahoitusta.
33026: 
33027: Suomi teki komissiolle aloitteen luontodirektiivin laji- ja luontotyyppiluetteloiden
33028: tarkistamiseksi vastaamaan paremmin Suomen olosuhteita.
33029: 
33030: Komissio hyväksyi kesällä 1996 uuden LIFE-asetuksen joka kattaa vuodet 1996-
33031: 1999. Tälle kaudelle on luonnonsuojeluhankkeisiin varattu yhteensä 207 milj.
33032: ECUa. Vuonna 1996 Euroopan unioni jakoi noin 40 milj. ECUa, josta Suomi sai
33033: viidelle projektille yhteensä noin 6 milj. ECUa (noin 30 milj. mk). Hankkeet, joihin
33034: LIFE/luonto- tukea saatiin, kohdistuivat seuraaviin tarkoituksiin: Kuusamon vanho-
33035: jen metsien suojelu (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus), perinnebiotooppien
33036: entistäminen Saaristomeren kansallispuistossa (Metsähallitus), Yyterinniemen
33037: Natura 2000-alueiden biodiversiteetin hallinta (Porin kaupunki), Rahjan saariston
33038: ja maannousemisrannikon suojelu (Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus) sekä
33039: aapasoiden, keidassoiden ja korpien ennallistaminen (Metsähallitus).
33040: Life/Environment- osuudesta rahoitettiin Suomenlahden rannikkoalueiden yleiskaa-
33041: voitushanke (Uudenmaan ympäristökeskus), joka on yksi EU:n rannikkoalueiden
33042: yhtenäisen suunnittelun esittelyohjelman koehankkeista.
33043: 
33044: 
33045: 6. Asuntotoimi
33046: 6.1. Yleistä
33047: Asuntomarkkinoiden suunta ylöspäin
33048: Vuodesta 1996 muodostui asuntomarkkinoilla suunnanmuutoksen vuosi. Syksyllä
33049: 1995 alkanut käytettyjen asuntojen markkinoiden vilkastuminen on jatkunut jo
33050: pitkään, kun yleinen korkotaso on edelleen laskenut ja näyttää vakiintuneen
33051: lainanottajan kannalta suotuisan alhaiselle tasolle.          .
33052: Asuntomarkkinoilla alkoivat toimia ensin vuokra-asuntoja hankkivat sijoittajat.
33053: Myös kotitaloudet ryhtyivät toteuttamaan vuosien aikana patoutuneita asunnon osto-
33054: ja myyntitarpeitaan. Markkinoiden vilkastuminen johti hintojen nousuun. Syksystä
33055: 1995 syksyyn 1996 käytettyjen asuntojen hinnat nousivat 9,5 %. Samaan aikaan
33056: yleisen hintatason muutos oli 0,7 %, joten reaalinen hintojen nousu oli lähes
33057: yhdeksän prosenttia.
33058: Asuntorahoituksen uudistukset
33059: 
33060: V aitioneuvoston kanslian asettama asuntorahoituksen selvitysmies, neuvotteleva
33061: virkamies Risto Ranki antoi raporttinsa 5.1.1996. Hän ehdotti laajoja uudistuksia
33062: valtion asuntorahoitukseen.
33063: 
33064: Asuntorahoituksen kehittämisestä annettiin esitys eduskunnalle 8.3.1996, joka
33065: hyväksyttiin 26.3.1996. Se käsitti seuraavat osat:
33066: 596                            Ympäristöministeriö
33067: 
33068: - Yksityishenkilöille myönnetyille asuntolainoille luotiin uusi rajoitettu valtion
33069: takaus (laki omistusasuntolainojen valtiontakauksesta 204/96, ks. tarkemmin kohta
33070: 6.5.).
33071: - Asuntorakentamisen elvyttämiseksi otettiin käyttöön uusi korkotuki asunto-
33072: osakeyhtiötalojen rakentamiseen ja perusparantamiseen (laki asunto-osakeyhtiötalo-
33073: jen korkotuesta 205/96). Korkotuki on mitoitettu vastaamaan henkilöverotuksessa
33074: säästyvän verotuen määrää, jolloin asunnon hinta alenee ilman että valtion menot
33075: kasvavat (ks. myös kohta 6.2.).
33076: -Nuorille ensiasunnon hankkijoille tarkoitettujen ASP-lainojen ehtoja parannettiin
33077: (laki asuntosäästöpalkkiolain 5 §:n muuttamisesta 206/96, ks. tarkemmin kohta
33078: 6.4.).
33079: - Omistusasuntojen korkotuki korvaa omistusaravalainoituksen vuoden 1997 alusta,
33080: johon liittyen muutettiin lakia omistusasuntojen korkotuesta (207/96). Tulot, varalli-
33081: suus ja asunnon tarve ovat edelleenkin tämän valtion korkotuen saamisen edellytyk-
33082: siä.
33083: - Näihin muutoksiin liittyen tarkistettiin myös lakia valtion asuntorahastosta
33084: (208/96). Asuntorahastolle annetttin toimivalta uusien asunto-osakeyhtiölainojen
33085: osalta sekä em. valtion takausten valvonta. Korkotuet on maksettu asuntorahaston
33086: varoistajo 1.4.1996 alkaen.
33087: 
33088: Valtion asuntorahaston tukema rakentaminen vilkasta
33089: 
33090: Valtion asuntorahaston lainoittama aravatuotanto ja hyväksymä korkotukituotanto
33091: lähtivät vuonna 1996 reippaammin liikkeelle kuin edellisinä vuosina. Tuotannon
33092: aloitukset eivät kasautuneet vuonna 1996 viimeisille kuukausille kuten parina
33093: aikaisempana vuonna. Kaikkiaan aloitettiin vuonna 1996 lähes 19 200 valtion
33094: tukeman vuokra- ja omistusasunnon rakentaminen.
33095: Länsi- ja Itä-Suomessa asuntojen kysyntä ja tuotannon liikkeellelähtö ylittivät
33096: alkuvuoden arviot. Etelä-Suomessa, jonne viime vuosien käytännön mukaan
33097: suunnattiin runsaimmin myöntämis- ja hyväksymisvaltuutta, tuotanto lähti hitaam-
33098: min liikkeelle.
33099: 
33100: Perusparannuslainoituksessa päästiin aikaisempaa suurempaan tuotantomäärään.
33101: Korjattavissa kiinteistöissä on lähes 23 000 asuntoa. Korjaustoimintaa on painotettu
33102: työllisyyssyistä, koska korjaustoiminnan työllisyysvaikutus on suurempi kuin
33103: uudisrakentamisessa. Kaikkiaan asuntorakentamiseen kohdistuneen lainoitus- ja
33104: tukitoiminnan työllisyysvaikutus oli keskimäärin 7 000 henkilötyövuotta suurempi
33105: vuonna 1996 kuin vuonna 1995.
33106: Työllisyyttä on parantanut edelleen korjausavustuksilla laajamittaisena käynnissä
33107: oleva asunto-osakeyhtiötalojen korjaaminen. Järjestelmän muutoksilla on myös
33108: pyritty nopeuttamaan määrärahan käyttöä, jotta vastaavasti vaikutus alan työllisyy-
33109: teen olisi nopeampi.
33110: Lähiökorjausprojektit ovat pääsemässä vauhtiin lähiöiden kehittämissuunnitelmien
33111: valmistuessa. Projektissa on erityisesti panostettu asukastyöhön ja asukkaiden
33112: aktivoimiseen paitsi oman asunnon ja asuintalon niin myös lähiympäristön paranta-
33113: miseen.
33114: 
33115: Aravavuokra-asuntoa hakeneet
33116: Aravavuokra-asuntoa hakeneiden määrä, tarkasteltuna poikkileikkaustilanteessa,
33117: kasvoi vuonna 1996 noin 4 %. Vuoden 1996 syksyllä oli hakijoita asuntojanoissa
33118: yhteensä noin 89 500, kun vastaava hakijamäärä vuoden 1996 syyskuussa oli
33119: 85 700. Hakijaluvuissa on mukana myös korkotukilainoitettuihin vuokra-asuntoihin
33120:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                     597
33121: 
33122: hakeneita. Vuoden 1996 tammi-syyskuussa oli vuokra-asuntojen hakijoita kaik-
33123: kiaan lähes 160 000, kun haettavia asuntoja oli vastaavana aikana noin 59 000 eli
33124: keskimäärin oli 2,7 hakijaa asuntoa kohti. Vuodelta 1995 on käytettävissä koko
33125: kalenterivuotta koskevat vastaavat luvut, hakijoita kaikkiaan 185 000 taloutta ja
33126: haettavia asuntoja noin 76 000 eli keskimäärin 2,4 hakijaa asuntoa kohti. Vuokra-
33127: asuntojen hakijoista lähes puolet on yhden henkilön talouksia, ja kaikkein vaikeinta
33128: on pienasunnon saaminen.
33129: Alueittain tarkasteltuna aravavuokra-asunnon saaminen oli vaikeinta pääkaupun-
33130: kiseudulla, missä tarkastelujaksona, vuoden 1996 tammi-syyskuussa oli keskimäärin
33131: 3,8 hakijaa yhtä haettavaa asuntoa kohti. Keskimääräistä enemmän vuokra-asuntoja
33132: kysyttiin myös Päijät-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa.
33133: Keskimääräistä vähäisempää vuokra-asuntojen kysyntä on Satakunnassa, Etelä-
33134: Pohjanmaalla sekä Pohjois-Karjalassa, ja kaikkein vähäisintä kysyntä suhteessa
33135: tarjontaan oli Kainuussa, keskimäärin 1,8 hakijaa asuntoa kohti. Alueittaisessa
33136: tilanteessa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia vuoteen 1995 verrattuna.
33137: Tyhjät aravavuokra-asunnot
33138: Tyhjien vuokra-asuntojen määrä väheni vuoden 1995 syyskuusta vuoden 1996
33139: syyskuuhun lähes 500 asunnolla. Aravavuokra-asuntoja, jotka olivat olleet vähin-
33140: tään 2 kk tyhjillään, oli vuoden 1996 syyskuussa vajaat 2 900, mikä on alle
33141: prosentin aravavuokra-asuntokannasta. Tyhjien asuntojen osuus oli kaikkein suurin
33142: Vaasan rannikkoseudulla, missä arava-asunnoista 2,8 % oli tyhjillään tarkastelu-
33143: ajankohtana. Keskimääräistä enemmän tyhjiä asuntoja oli Satakunnassa, Varsinais-
33144: Suomessa ja Lapissa.
33145: Vuokra-asuntojonot ovat keskittyneet maakuntakeskusten työssäkäyntialueille niin,
33146: että yli kolme neljännestä sekä syksyn 1995 että syksyn 1996 jonoista oli näillä
33147: alueilla. Tilanne tyhjien asuntojen suhteen on täysin päinvastainen, tyhjistä arava-
33148: vuokra-asunnoista noin 78 % sijaitsee maakuntakeskusten työssäkäyntialueitten
33149: ulkopuolella.
33150: Asunnottomat
33151: Asunnottomien määrä on ensimmäistä kertaa pudonnut alle 10 OOO:n. Syksyllä
33152: 1996 oli kuntien selvitysten mukaan yksinäisiä asunnottomia noin 9 600 ja tilapäis-
33153: majoituksessa tai asunnon puutteen vuoksi erillään asuvia perheitä oli noin 360.
33154: Vastaavat luvut 1995 syksyllä olivat 10 400 yksinäistä asunnotonta ja 560 perhettä.
33155: Asunnottomista oli naisia vajaa viidennes, noin 1 800, ja nuoria, alle 25-vuotiaita
33156: noin 1 500. Naisten ja nuorten osuutta kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa. Asunnotto-
33157: mista yli puolet on pääkaupunkiseudulla.
33158: 
33159: 6.2. Arava- ja k01kotukilainoitus
33160: Vuoden 1996 talousarviossa annettiin oikeus myöntää aravalainoja edellisiltä
33161: vuosilta sitoutumatta jääneen 1 420 milj. markan valtuuden lisäksi enintään 4 715
33162: milj. mk. Myöntämisvaltuutta lopullisesti sitovia lainapäätöksiä varten oli siten
33163: käytettävissä yhteensä 6 135 milj. mk.
33164: V aitioneuvoston vahvisti 11.1.1996 aravalainojen myöntämisvaltuuden ja korkotuki-
33165: lainojen hyväksymisvaltuuden alueellisia ja muita käyttöperusteita koskevan käyt-
33166: tösuunnitelman.
33167: Aravalainapäätöksiä vuonna 1996 tehtiin yhteensä 4 029 milj. markan edestä.
33168: Lopullisesti sidottua myöntämisvaltuutta jäi hankkeiden hitaan liikkeellelähdön
33169: 598                            Ympäristöministeriö
33170: 
33171: vuoksi vuonna 1996 käyttämättä 2 106 milj. mk, josta kuitenkin lainojen osapää-
33172: töksin oli sidottu 1 400 milj. mk. Tehtyjä lainavarauksia oli lisäksi vuoden lopussa
33173: yhteensä noin 2 850 milj. mk.
33174: Erityismäärärahoja kolmen erityisryhmän, asunnottomien, pakolaisten ja romanien
33175: asunto-olojen järjestämiseen myönnettiin kaikkiaan 21,6 milj. mk. Määrärahalla
33176: hankittiin yhteensä 118 asuntoa, joista asunnottomille ja romaneille yhteensä 83
33177: asuntoa ja pakolaisille 35 asuntoa.
33178: Myönnettyjen lainojenjakautuminen eri lainalajeihin vuosina 1995 ja 1996 käy ilmi
33179: taulukosta 1.
33180: 
33181: Taulukko 1. Aravalainoituksen myöntämisvaltuuden käyttö vuosina
33182: 1995 ja 1996
33183:                                        1995                     1996*
33184:                                        mmk        as.kpl        mmk         as.kpl
33185: Uudisrakentaminen
33186: Vuokratalolainat                       1 179     3 356         1 571        4 575
33187: Opiskelija-asuntolainat                   79       312           117          406
33188: Asumisoikeustalolainat                 1 004     2277            715        1611
33189: Omakotilainat                            203       531           235          594
33190: Henkilökohtaiset osakelainat              98       306            29           79
33191: Uudisrakennuslainat yhteensä           2 563     6 782         2 667        7 266
33192: Perusparannuslainat
33193: Peruskorjauslainat                       4            27
33194: Peruskorjauslainat opiskelijakobteille                               8          34
33195: Lyhytaikaiset perusparannuslainat       18           737            18       1 115
33196: Lyhytaikaiset perusparannuslainat
33197: opiskelijakobteille                     15          530
33198: Pitkäaikaiset perusparannuslainat      806        8 092         1 007        9 698
33199: Pitkäaikaiset perusparannuslainat
33200: opiskelijakobteille                     70           785           150       1 723
33201: Yhteisön perusparannuslainat                                         2         171
33202: Kunnan myöntämät perusparannuslainat
33203: Omakotilainat                          117        1 190             95         939
33204: Vuokra-asumisen pp-lainat
33205: (lyhyt- ja pitkäaikaiset)                1             7               2        10
33206: Perusparannuslainoitus
33207: yhteensä                               1 016     10 838         1297        14 220
33208: Vanhojen lainojen lisäykset                5
33209: Hankintalainat                            46         230            64         302
33210: Omaksilunastamislainat                                               1           8
33211: Myöntämisvaltuuden käyttö
33212: yhteensä                               3 630     17 850         4 029      21796
33213: myöntämisvaltuuden peruotuksia           -14          -8
33214: * ennakkotieto
33215:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      599
33216: 
33217: Vuonna 1996 korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta saatiin käyttää enintään 4 144
33218: milj. mk, josta 574 milj. mk kertyi vuodelta 1995 siirtyneestä hyväksymisvaltuu-
33219: desta. Valtuus käytettiin kokonaisuudessaan.
33220: 
33221: Taulukko 2. K01i<otukivaltuuden käyttö vuosina 1995 ja 1996
33222:                                         1995                    1996*
33223:                                         mmk      as. kpl         mmk        as. kpl
33224: Vuokra-asunnot
33225: - uusien vuokra-asuntojen
33226: rakentaminen                           2 406      5 902          2 414       6 210
33227:   - pitkäaikaiset lainat               2 095      5 166          2 226       5 642
33228:   - lyhytaikaiset lainat                 311        736            188         468
33229: - uusien asumisoikeus-asuntojen
33230: rakentaminen                             106         178           593       1 246
33231: - vuokra-asuntojen
33232: peruskorjaaminen                         221      2 784            224       2813
33233:   - pitkäaikaiset                        180      1 628            167       1 795
33234:   - lyhytaikaiset                         41      1 156             57       1 018
33235: - vuokra-asuntojen
33236: hankintalainat                            15         139            10           50
33237:   - pitkäaikaiset                         12         106            10           46
33238:   - lyhytaikaiset                          3          33                          4
33239: Omistusasunnot-
33240: henkilökohtaiset lainat
33241: - omakotitalon rakentaminen              520      1 537            533       1 480
33242: - omakotitalon hankinta                   45        228             91         422
33243: - osake-asunnon hankinta
33244: (uudet as.)                               16          52            15           47
33245: - osake-asuntojen hankinta
33246: (vanhat as.)                               9         53             45         224
33247: - omakotitalojen peruskorjaaminen        108        889            118         991
33248: Omistusasunnot-
33249: asunto-osakeyhtiölainat
33250: - asunto-osakeyhtiötalon
33251: rakentaminen                                                        52         250
33252: - asunto-osakeyhtiötalon
33253: peruskorjaaminen                                                    38       4 369
33254: Hyväksymisvaltuuden käyttö
33255: yhteensä                               3 446                                 4 133
33256: * ennakkotieto
33257: 
33258: Valtion tukeman uudistuotannon aloitukset
33259: Valtion vuoden 1996 talousarviossa asetettiin tavoitteeksi noin 8 000 uuden arava-
33260: asunnon ja noin 7 000 korkotuettavan asunnon rakentaminen. Rakennusalan
33261: vaikean työllisyystilanteen parantamiseksi sovittiin lisäksi 3 000 asunnon ylimääräi-
33262: sestä tavoitteesta eli arava- ja korkotukiuustuotannon määrän nostamisesta yhteensä
33263: noin 18 000 asuntoon.
33264: 600                           Ympäristöministeriö
33265: 
33266: Uusi asunto-osakeyhtiötalojen rakentamisen ja perusparantamisen korkotukilainoitus
33267: tuli mahdolliseksi 1.4.1996 lähtien. Tuen arvioitiin lisäävän uudistuotantoa 2 000
33268: asunnon verran.
33269: Valtion asuntorahastossa ja kunnissa hyväksyttiin vuonna 1996 aloitettavaksi
33270: yhteensä 9 483 aravalainoitettavaa asuntoa ja 9 674 korkotuettavaa asuntoa,
33271: viimemainituista 250 asuntoa korkotuetuissa asunto-osakeyhtiötaloissa. Asuntojen
33272: aloitusten kokonaismäärä vuonna 1996 nousi ennakkoarvion mukaan kaikkiaan
33273: lähes 19 157 asuntoon.
33274: 
33275: Taulukko 3. Vuosina 1992-1996 aloitetut uudet arava- ja kmxotukiasunnot
33276: 
33277:                                           Koko maa, kpl
33278:                                   1992     1993      1994         1995    1996*
33279: Arnvalainoitus
33280: - vuokra-asunnot (ml.opisk.) 1) 13 946      8 349      5 657     3 335     6 640
33281: - asumisoikeusasunnot 1)         3 327      2 121      2 259     1 460     2 057
33282: - asunto-osakeyhtiöasunnot 1) 3 337         1413         593       233       192
33283: - omakotitalot 2)                1 963      1 797        819       530       594
33284: Aravalainoitus yhteensä         22 573     13 680      9 328     5 558     9 483
33285: 
33286: Korkotukilainoitus
33287: - vuokra-asunnot 1)                460      8 788      4213      7 204     6 924
33288: -asumisoikeusasunnot                                               664     1 020
33289: - omakotitalot 2)                                                1 534     1 480
33290: - asunto-osakeyhtiötalot 3)                                                  250
33291: Korkotukilainoitus yhteensä        460      8 788      4 213     9 418     9 674
33292: * ennakkotieto
33293: 1) asuntorahastossa rakennuskustannusten osapäätöksen saaneisiin hankkeisiin
33294: sisältyvät asunnot
33295: 2) kuntien hyväksymät korkotukilainat uusien omakotitalojen rakentamiseksi.
33296: 3) uusien asunto-osakeyhtiötalojen rakentamiseen myönnetyt korkotukilainat
33297: (1.4.1996 alkaen)
33298: 
33299: Tuotannon aloitukset ajoittuivat aikaisempaa tasaisemmin vuoden eri kuukausille.
33300: Tähän vaikutti osaltaan vuonna 1995 tarkistetut arava- ja korkotukilainaehdot sekä
33301: tieto niiden säilymisestä ennallaan vuosien 1996 ja 1997 ajan. Uustuotannosta on
33302: 71 % vuokra- tai opiskelija-asuntoja ja 16 % asumisoikeusasuntoja. Omistusasun-
33303: toja on 13 % aloitetuista asunnoista.
33304: Yleisen korkotason laskiessa halukkuus korkotukilainoituksen käyttämiseen on
33305: kasvanut. Tukimuoto painottuu suuriin kaupunkeihin pääkaupunkiseudulla, Turun
33306: ja Porin sekä Hämeen lääneissä. Pohjois-Suomessa rakentaminen on vilkkainta
33307: Oulun seudulla.
33308: Asunto-osakeyhtiöiden rakentamisen korkotukilainoitus ei vielä vuonna 1996 ollut
33309: kovin laajaa ja hakemuksiakin jätettiin runsaammin vasta loppuvuodesta. Lama-
33310: vuosina syntynyt varovaisuus asunnon hankinnassa ja hankkeiden käynnistämisessä
33311: vaikuttaa vielä vuonna 1996. Vireillä olevat hankkeet keskittyivät vilkkaimmille
33312: alueille Etelä- ja Länsi-Suomessa.
33313:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       601
33314: 
33315: Kunnat myönsivät aravaomakotilainoja ja henkilökohtaisia osakelainoja, ns.
33316: omistusaravalainoja vuonna 1996 yhteensä 659 asunnolle. Tukijärjestelmän selkeyt-
33317: tämiseksi omistusasuntojen korkotukilainoitus korvaa aravalainoituksen vuoden
33318: 1997 alusta. Vuonna 1996 kunnat hyväksyivät yhteensä 1 527 omakotitalon
33319: rakentamiseen tai uuden asunto-osakeyhtiöasunnon hankkimiseen kohdistuvat
33320: lainat omistusasuntojen korkotukilainoiksi.
33321: Rakennuskustannukset arava- ja korlwtukiuustuotannossa
33322: Arava- ja korkotukilainoituksen kustannustaso säilyi keksimäärin lähes edellisvuo-
33323: den 1995 tasolla. Ajallisesti kustannustaso vaihteli siten, että se aleni loppukesään
33324: saakka alkaen sitten vuoden viimeisinä kuukausina kohota selvästi saavuttaen
33325: edellisen vuoden lopulla vallinneen tason tai ylittäen sen jonkin verran.
33326: Aravalainoitettujen kerros- ta rivitalojen rakennuskustannukset olivat vuonna 1996
33327: keskimäärin 6 515 mk/as.m (vuonna 1995: 6 421 mk/as.m2} Pääkaupunkiseudulla
33328: neliöhinta oli vuonna 1996 keskimäärin 6 930 mk/as.m (6 972 mk/as.m2) ja
33329: muualla maassa 6 291 mk/as.m 2 (6 077 mk/as.m 2). Aravahankkeiden rakennuskus-
33330: tannukset nousivat koko maassa vuodesta 1995 vuoteen 1996 keskimäärin 1,5 %
33331: (vuodesta 1994 vuoteen 1995: 1,8 %). Pääkaupunkiseudun kustannukset olivat
33332: vuonna 1996 kaikkiaan 0,6 % alhaisemmat kuin edellisenä vuonna ja muualla
33333: maassa 3,5 %korkeammat kuin vuonna 1995.
33334: Korkotuki vuokra-asuntohankkeiden rakennuskustannukset olivat vuonna 1996 kes-
33335: kimäärin koko maassa 6 627 mk/as.m 2 (1995: 6 621 mk/as.m2 ), pääkaupunkiseu-
33336: dulla 6 992 mk/as.m2 (1995: 6 975 mk/as.m2 ) ja muualla maassa 6 401 mk/as.m2
33337: (1995: 6 341 mk/as.m2 ). Vuokra-asuntojen korkotukihankkeiden rakennuskustan-
33338: nukset olivat keskimäärin 140 mk/as.m2 aravahankkeita korkeammat. Kustannusero
33339: selittyy pääosin korkotukihankkeiden rakennusaikaisilla rahoituskuluilla. Korkotuki-
33340: hankkeiden rakennuskustannusten hyväksymisessä noudatetaan samoja periaatteita
33341: kuin aravahankkeiden hyväksymisessä.
33342: Tonttikustannukset säilyivät ennakkotietojen mukaan vuonna 1996 pääsääntöisesti
33343: keskimäärin edellisen vuoden tasolla. Aravahankkeiden omistustonttien hinnat
33344: alenivat edelliseen vuoteen verrattuna merkittävästi, noin 20 %:lla.
33345: Perusparannustoiminta
33346: Työvoimavaltaista korjausrakentamista painotettiin edelleen vuonna 1996. Arava-
33347: ja korkotuettujen perusparannushankkeiden kokonaismäärä nousi vuonna 1996
33348: kaikkiaan 23 000 asuntoon, asunto-osakeyhtiöiden korkotukihankkeet mukaanluet-
33349: tuna. Korjausavustuksilla korjattavissa asunto-osakeyhtiöissä arvioidaan olevan
33350: yhteensä 400 000 asuntoa. Korjaushankkeita saatiin liikkeelle lähes tavoitteita
33351: vastaava määrä. Lähiökorjauksen pääseminen vauhtiin on edistänyt peruskorjaustoi-
33352: mintaa myös varsinaisten koelähiöiden ulkopuolella.
33353: Merkittävä osa aravavuokra-asuntokantaa on vapautumassa lähivuosina alkuperäis-
33354: ten asuntolainojen tullessa loppuun maksetuksi. Tällöin uusia rajoituksia merkitsevi-
33355: en lainojen ottamista kartetaan useissa tapauksissa, vaikka kiinteistö olisi tarkoitus
33356: säilyttääkin vuokra-asuntoina. Aravalainoihin liittyvät käyttö- ja luovutusrajoitukset
33357: ovatkin jossain määrin vähentäneet halukkuutta vuokra-asuntojen perusparannuk-
33358: seen. Vaihtoehtona kiinteistöjen omistajille on ollutkin lyhytaikainen peruskorjauk-
33359: sen korkotukilainoitus. Perusparannuslainoitukseen liittyvien rajoitusten uudelleen
33360: arviointi voisi lisätä perusparannushalukkuuttaja samalla mahdollistaisi aravavuok-
33361: ra-asuntokannan säilymisen hyväkuntoisena. Uuden asunto-osakeyhtiötalojen
33362: perusparantamisen korkotukilainoituksen kysyntä on vuoden aikana ollut yllättävän
33363: 602                             Ympäristöministeriö
33364: 
33365: hyvä. Perusparannuksen korkotukilainaa saaneissa asunto-osakeyhtiöissä oli 4 420
33366: asuntoa.
33367: 
33368: Korjausaste hyväksytyissä hankkeissa on ollut keskimäärin 40-45 %. Peruskorjaus-
33369: kustannukset ovat olleet keskimäärin 2 200 mk/as.m2 aravalainoitetuissa hankkeissa
33370: ja 1 820 mk/as.m2 korkotukilainoitetuissa hankkeissa. Raskaita korjauksia on tehty
33371: ennen kaikkea vanhustentalojen ja opiskelija-asuntojen peruskorjaushankkeissa.
33372: 
33373: Taulukko 4. Vuosina 1992-1996 aloitetut valtion lainoittamat tai korkotuki-
33374: lainoituksella tukemat asuntojen perusparannustoimenpiteet
33375: 
33376:                                    1992       1993       1994      1995     1996*
33377: Aravalainoitus
33378: - vuokra-asunnot (ml. opisk.)     7 300    10 791      11 898     8 740    13 514
33379: - asunto-osakeyhtiötalot                                                      171
33380: - omakotitalot                    3 347       3111       1831     1 190       939
33381: Korkotukilainoitus
33382: -vuokra-asunnot                     331      1 463      2 037     3 524     3 045
33383: -omakotitalot                                                       889       991
33384: -asunto-osakeyhtiötalojen
33385: perusparannuslainat                                                         4 369
33386: Kmjaustoiminta yhteensä          10 978    15 365      15 766    14 393    23 080
33387: * ennakkotieto
33388: 
33389: 
33390: Aravalainojen ja korkotukimenojen maksatus ja rahoitus
33391: 
33392: Vuoden 1996 huhtikuun alusta valtion talousarvion ulkopuolinen asuntorahasto on
33393: vastannut aravalainoituksen ja ulkoisen varainhankintansa aiheuttamien menojen
33394: lisäksi myös asuntolainojen ja ASP-lainojen korkotukimenoista sekä omistusasunto-
33395: lainoille myönnettävistä valtion osatakauksista. Asuntorahaston myöntämät avus-
33396: tukset ja viraston toimintamenot maksetaan valtion talousarviossa osoitetoista
33397: määrärahoista.
33398: 
33399: Asuntorahastosta suoritettavien maksujen määräksi arvioitiin talousarviossa yhteen-
33400: sä 6 500 milj. mk. Huhtikuun alusta rahaston vastattaviksi tulleet asuntolainojen
33401: korkotukimenot arvioitiin ensimmäisessä lisätalousarviossa loppuvuoden osalta 777
33402: milj. markaksi. Asuntolainoja maksettiin 3 647,6 milj. mkjaja korkotukea suoritet-
33403: tiin 649,1 milj. mk. Rahastonlainanhoito-ja muihin kuluihin käytettiin 1 521 milj.
33404: mk talousarviossa varatun 1 830 milj. markan sijaan. Rahaston arvioitua pienempi
33405: maksatusmenot ja muut kulut johtuivat lähinnä aravahankkeiden ennakoitua hitaam-
33406: masta liikkeellelähdöstä sekä vähäisemmistä aravalainojen arvopaperistamiseen
33407: liittyneiden lisävakuusjärjestelyjen aiheuttamista kuluista.
33408: Rahastolle ei osoitettu valtion talousarviossa siirtoa, joka on tarkoitettu rahaston
33409: otto- ja antolainauskoron väliseksi subventioksi. Aravalainoitus ja muu rahaston
33410: toimintajouduttiin kokonaan rahoittamaan rahaston omasta varallisuudesta. Myön-
33411: nettyjen aravalainojen lyhennyksiä ja korkotuloja kertyi 5 427,8 milj. mk ja
33412: aravalainojen arvopaperistamisellahankittiin 1 507 milj. mk. Lyhennyksiä ja korko-
33413: tuloja kertyi talousarviossa esitettyyn lainaehtojen mukaiseen kertymäarvioon
33414: nähden lähes selvästi enemmän. Syynä tähän olivat aravalainojen ennenaikaiset ta-
33415: kaisinmaksut, joiden määrä nousi lähes 2 mrd. markkaan. Ennenaikaiset takaisin-
33416: maksut kohdistuivat pääasiassa vanhoihin aravalainoihin, joiden korot ovat selvästi
33417: markkinakorkoja korkeammat.
33418:                         1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       603
33419: 
33420: Vuonna 1995 vahvistetusta nettovarainhankintavaltuudestajätettiin käyttämättä 823
33421: milj. mk, josta 300 milj. mk muodostui yleisöobligaatiolainan takaisinmaksusta.
33422: Rahaston maksuvalmius säilyi kertomusvuoden aikana hyvänä.
33423: Asuntorahaston taseen loppusumma vuoden 1996 lopussa oli noin 57 mrd. mk,
33424: mistä vierasta pääomaa oli noin 14 mrd. mk. Rahaston nettovarallisuus oli siten
33425: noin 43 mrd. mk.
33426: Ulkoinen varainhankinta toteutettiin edellisvuotiseen tapaan arvopaperistamaila
33427: aravalainasaatavia. Arvopaperistaminen on varainhankintaa, jonka vakuutena ovat
33428: aravalainoilla itsellään olevat kiinnitysvakuudet tai muut hyväksyttävät vakuudet.
33429: Näin toteutetulla varainhankinnalla ei ole valtion takausta eikä sitä siis lasketa
33430: osaksi valtion velkaa.
33431: Arvopaperistamisen kohteena olivat vuosina 1973-89 myönnetyt vuokratalolainat
33432: Lainojen erinomainen maksuhistoria sekä vähäiset lainarästit loivat hyvät edellytyk-
33433: set aravavakuuksien käytölle varainhankinnan vakuuksina. Marraskuussa 1995
33434: toteutettua Fennica 1 -transaktiota seurasi syyskuussa 1996 toinen transaktio,
33435: Fennica 2. Asuntorahasto siirsi aravalainansaataviaan noin 1,5 mrd. mk Fennica No.
33436: 2 p.l.c:iin, Dubliniin perustettuun erillisyhtiöön ja sai vastaavasti varoja käytettä-
33437: väksi uusiin aravalainoihin ja korkotukimenoihin.
33438: Ensimmäisessä transaktiossa laskettiin liikkeeseen dollarimääräinen vaihtuvakorkoi-
33439: nen joukkovelkakirjalaina. Fennica 2 puolestaan oli ensimmäinen julkinen markka-
33440: määräinen arvopaperistamistransaktio ja siihen sisältyi sekä vaihtuvakorkoinen että
33441: kiinteäkorkoinen osa. Fennica 2 toi maamme rahoitusmarkkinoille aivan uudenlai-
33442: sen rahoitusinstrumentin ja tarjosi valtion obligaatioille kiinnostavan ja luottoluoki-
33443: tukseltaan korkeatasoisen vaihtoehdon, jonka sijoittajat myös ottivat kiinnostuneina
33444: vastaan.
33445: Toteutetut Fennica -hankkeet ovat osoittaneet aravalainojen arvopaperistamisen
33446: hinnaltaan erittäin kilpailukykyiseksi keinoksi hankkia rahoitusta valtion tukemaan
33447: asuntotuotantoon. Arvopaperistaminen ei myöskään muuta lainansaajan asemaa ja
33448: lainojen hallinnaijana toimii edelleenkin valtiokonttori. Saatuja kokemuksia on
33449: tarkoitus hyödyntää edelleenkin ja jatkaa Fennica- arvopaperistamisohjelmaa
33450: lähivuosien ajan.
33451: 6.3. Yleinen asumistuki
33452: Asumistukijärjestelmään ei tehty suuria muutoksia vuonna 1996. Asumistukilakia
33453: muutettiin vuoden alusta kansaneläkelain muuttamiseen liittyvällä asumistukilain
33454: muutoksella (1497/95), jolla eläkkeensaajien asumistuen ja yleisen asumistuen
33455: yhteensovitus säilytettiin entisellään. Kansaneläkkeen pohjaosan poistumiseen liit-
33456: tyen vuoden lopussa hyväksyttiin asumistukilain muutos (989/96), jolla eläkkeen-
33457: saajien asumistuen ja yleisen asumistuen yhteensovitus säilytettiin edelleenkin
33458: ennallaan. Samassa yhteydessä täsmennettiin Suomessa asumisen edellytystä asu-
33459: mistuen saamiseksi.
33460: Valtioneuvosto vahvisti 19.12.1996 asumistuen määräytymisperusteet vuodelle 1997
33461: (1308/96). Asumistuen perusteet säilytettiin pääosin ennallaan. Ainoastaan tukea
33462: myönnettäessä hyväksyttävien enimmäisasumismenojen määriä ja erillisinä makset-
33463: tavien kustannusten korvauksia nostettiin hieman. Kertomusvuoden aikana tukea
33464: myönnettiin valtioneuvoston vuodelle 1996 vahvistamien määräytymisperusteiden
33465: ( 1472/96) mukaisesti.
33466: 604                            Ympäristöministeriö
33467: 
33468: 6.4. AsuntosäästöpalkkiojäJjestelmä
33469: ASP-lain muutoksella ASP-asuntojen omarahoitusosuus alennettiin 20 prosentista
33470: 15 prosenttiin 1.4.1996 alkaen. ASP-lainoille mahdollistettiin myöntää myös valtion
33471: takaus.
33472: Vuonna 1996 ASP-lainoille maksettiin korkotukea ja luotanvarauskorvausta yhteen-
33473: sä 140 milj. mk. Korkotuen piirissä oli vuoden lopussa 46 000 lainaa. Korkotuki-
33474: lainojen lainapääoma oli 11 300 milj. mk.
33475: Uusia ASP-lainoja myönnettiin 5 700. Uusien ASP-lainojen keskimääräinen
33476: lainamäärä suureni edellisvuodesta noin 5 000 markalla ja oli noin 230 000 mk.
33477: Vuoden 1996 aikana ei tarkistettu korkotukilainojen enimmäismääriä eikä tuen
33478: piiriin hyväksyttyjen asuntojen hintarajoja.
33479: 
33480: 6.5. Valtion osatakaukset
33481: Huhtikuun alusta lukien asunnon ostajat ovat voineet saada valtion osatakauksen
33482: asuntolainaansa. Takauksen määrä on enintään 20 % asuntolainan määrästä ja
33483: korkeintaan 150 000 mk. Tavoitteena on ollut lisätä asuntokauppaa ja vähentää
33484: henkilötakausten tarvetta.
33485: Pankit ja niiden asuntolaina-asiakkaat ovat kokeneet valtiontakaukset myönteisenä
33486: uudistuksena. Joulukuun loppuun mennessä takauksia on myönnetty vajaat 8 400
33487: kappaletta ja takauskanta on noin 380 milj. mk. Kaikista uusista asuntoluotoista
33488: 12 %:iin sisältyy valtion osatakaus; ensiasunnon ostajilla takaus on selvästi ylei-
33489: sempi.
33490: Valtion asuntorahaston tehtävänä on valvoa pankkien takaustoimintaa ja minimoida
33491: takausriskiä. Takaustoiminnan käynnistyessä avainasemassa on ollut yhteistyö
33492: pankkien kanssa oikeiden ja yhdenmukaisten takauskäytäntöjen aikaansaamiseksi.
33493: Tärkeitä yhteistyökumppaneita tässä työssä ovat olleet myös ympäristöministeriö ja
33494: valtiokonttori.
33495: 6.6. KoJjausavustukset
33496: Asuntojen ja asuinrakennusten korjaustoimintaan myönnettäviin avustuksiin o-
33497: soitettiin vuoden 1996 talousarviossa 180 milj. mk. Ensimmäisessä lisätalousarvios-
33498: sa määrärahaa lisättiin rakennusalan työllisyyden parantamiseksi 350 milj. markalla
33499: lähtökohtana, että kaikki hyväksymiskelpoiset hankkeet voidaan toteuttaa. A vustuk-
33500: silla arvioidaan saatavan korjaustoiminnan piiriin kaikkiaan noin 400 000 asuntoa.
33501: Korjausavustuksilla saadaan liikkeelle yli 3,5 miljardin markan korjaustyöt, joiden
33502: työllistävä vaikutus on noin 15 000 henkilötyövuotta.
33503: Määrärahaa saatiin talousarvion perusteella käyttää avustuksiin asunto-osakeyhtiöil-
33504: le eräisiin korjaustoimenpiteisiin, asuinrakennusten erillisten kuntoarvioiden
33505: suorittamiseen, terveyshaittojen poistamisen edellyttämiin korjaustoimenpiteisiin,
33506: hissiavustuksiin, sosiaalisin perustein erityisesti vanhusväestölle ja vammaisille
33507: palvelurakenteen muutosta tukevaan korjaustoimintaan sekä kokeiluluonteisesti
33508: laitosrakennusten muuttamiseen asunnoiksi.
33509: Kunnilta pyydettiin maaliskuussa arviota korjausavustusmäärärahojen tarpeesta.
33510: Näiden kunnittaisten arvioiden perusteella jaettiin huhtikuussa kuntiin korjausavus-
33511: tusmäärärahoja yhteensä noin 426 milj. mk. Kunnilla oli mahdollisuus kunnan
33512: käytettävissä olevien määrärahojen loputtua anoa lisämäärärahaa. Kaiken kaikkiaan
33513:                         1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      605
33514: 
33515: loppuvuonna kuntiin osoitettiin vielä noin 75 milj. mk käytettäväksi kunnan
33516: myönnettäviin korjausavustuksiin.
33517: Hissien rakentamiseen vanhoihin kerrostaloihin myönnettiin vuonna 1996 avustuk-
33518: sia noin 6,7 milj. markan arvosta 24 kohteelle yhteensä 42 hissiin. Näistä kohteista
33519: 15:ssä oli hissikorjaus aloitettu vuoden vaihteeseen mennessä.
33520: 6.7. Laitoksista asuntoja -projekti
33521: Laitoksien muuttamiseksi asunnoiksi avustusta haki vuoden 1996 määrärahoista
33522: yhteensä 54 kohdetta. Avustusvarauksen kohteista on saanut 13, joihin asuntoja
33523: muodostuu 270-300 kappaletta. Varauksiin on käytetty yhteensä noin 17 milj. mk.
33524: Pääsääntöisesti kohteet ovat olleet entisiä sairaaloita, vanhainkoteja sekä mielenter-
33525: veysyksiköitä. Mukaan on kuitenkin valittu myös muutamia sosiaali- ja terveystoi-
33526: men ulkopuolisia, lähinnä kulttuurihistoriallisia suojelukohteita.
33527: Yleensä laitosavustusta saavat kohteet hakevat myös arava- tai korkotukilainaa.
33528: Vuoden 1996 avustuksen saajista kaksi toteuttaa kohteen ilman valtion lainaa.
33529: Muista kohteista on tähän mennessäjättänyt lainahakemuksen kolme kohdetta. Työt
33530: ovat myös käynnistyneet kaikissa em. viidessä kohteessa.
33531: Laitoskohteet käynnistyvät yleensä hitaasti. Moniomistajaisissa esim. sairaalaliitto-
33532: jen omistamissa laitoksissa on ongelmaksi muodostunut usein olemassa olevan
33533: kiinteistön arvo eli kohtuullisesti myyntihinnasta ei päästä sopimukseen. Toisaalta
33534: laitoksen muuttaminen asuinnoiksi asettaa suunnittelulle suuria vaatimuksia, jonka
33535: seurauksena suunnitelmien teko on huomattavasti esim. uudisrakennusten suunnitte-
33536: lua hitaampaa. Lisäksi on muistettava, että suuri osa hakijoista on kuntia, joissa
33537: kunnallinen päätöksentekoprosessi vaatii aikaa.
33538: 6.8. Lähiöprojekti
33539: Valtion asuntorahasto käynnisti vuoden 1995 alkupuolella lähiöprojektin 12 alueella
33540: 10 kunnan kanssa. Projektia on myöhemmin laajennettu useassa vaiheessa niin, että
33541: siinä on mukana nyt 49 lähiötä 42 eri kunnasta. Näillä alueilla on yhteensä lähes
33542: 100 000 asuntoa, mikä on noin neljännes maamme lähiöiden asuntokannasta.
33543: Projektialueiden asuntokannasta on lähes 60 % omistusasuntoja, mikä vastaa
33544: maamme kaikkien lähiöiden asuntokannan rakennetta.
33545: Lähiöprojektin avulla on tarkoitus vauhdittaa korjausikään tulleiden lähiöidemme
33546: parantamista. Lähiöissä on muitakin kuin asuinkiinteistöjen korjaustarpeita. Nämä
33547: muut ongelmat on otettu myös huomioon kuntien kehittämissuunnitelmissa sekä
33548: kuntien ja valtion asuntorahaston tekemissä puitesopimuksissa.
33549: Lähiöiden parantamista tuetaan lainoituksella ja korjausavustuksilla. Lähiöprojektis-
33550: sa mukana olevilla alueilla on tehty lainavarauksia yhteensä noin 570 milj. markan
33551: edestä runsasta 6 000 asuntoa varten.
33552: 
33553: 
33554: 7. Rakennettu ympäristö ja rakentaminen
33555: Kertomusvuoden toiminnan painopisteitä olivat rakentamista koskevien säädösten
33556: sopeuttaminen eurooppalaiseen kehitykseen, suunnitelmallisen kiinteistönpidon
33557: edistäminen ja kestävän kehityksen konkretisointi rakentamisessa.
33558: Euroopan yhteisöjen rakennustuotedirektiivin tultua implementoiduksi rakennuslain
33559: muutoksella ( 1062/95) ja rakennustuotteita koskevilla rakentamismääräyksillä (A 3)
33560: 606                            Ympäristöministeriö
33561: 
33562: jatkettiin järjestelmään liittyvien hallinnollisten kysymysten valmistelua. Tähän
33563: liittyen valmistuivat selvitykset niin sanotuista kolmansista maista tuotavien
33564: rakennustuotteiden kohtelusta, rakennusalan edunvalvonnasta ja sen kehittämistar-
33565: peista sekä hyväksyntä- ja arviointilaitosten toiminnan perusteista. Valmistettiin
33566: laajaan jakeluun esite rakennustuotedirektiivin vaikutuksista. Käynnistettiin asiaan
33567: liittyvän markkinavalvonnan valmistelu.
33568: Osallistuuiin eurooppalaisten standardien ja teknisten hyväksyntäohjeiden laatimista
33569: edeltävään komission toimeksiantojen valmisteluun.
33570: Rakentamismääräyskokoelman uusimisessa jatkettiin sen merkittävimpien osien
33571: ajanmukaistamista. Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat määräykset ja ohjeet
33572: viimeisteltiin saatujen lausuntojen pohjalta. Rakennusten ääneneristävyyttäkoskevat
33573: määräykset valmistuivat ja lähetettiin lausunnolle. Jatkettiin rakennusten energiata-
33574: loutta ja ilmanvaihtoa koskevien määräysten valmistelua. Rakennuksen kos-
33575: teudeneristystä koskevien määräysten tarkistaminen käynnistyi uudestaan. Liik-
33576: kumisesteettömyyttä koskevat rakentamismääräykset valmistuivat notifiointia
33577: varten. Jatkettiin rakennussuunnittelua opastavan aineiston valmistelemista.
33578: Informaatio-ohjauksessa edelleenkin keskeisinä olivat asumisterveyttä sekä kosteus-
33579: ja homevaurioiden välttämistä koskevat kysymykset. Asiaan liittyvää v. 1995
33580: valmistunutta toimintaohjelmaa toteutettiin käynnistämällä tiedotuskampanja sekä
33581: valmistamalla selvityksiä viranomaisohjausta, koulutusta ja tiedotusta varten. Ke-
33582: hitettiin työmaavalvontaa koskevia menettelyjä kosteusvaurioiden torjumiseksi ja
33583: kokeiltiin näitä menetelmiä Raision asuntomessualueen toteutuksessa.
33584: Rakennuskannan hyvän ja taloudellisen korjaamisen edistämiseksi jatkettiin
33585: korjausrakentamisen tutkimus- ja kehittämisohjelmaa (1992-96). Kuntoarvioinnin
33586: aikaisempaa laajempaa käyttämistä edistettiin ja käynnistettiin kuntoarviomenettelyn
33587: tarkistaminen. Kiinteistöjen kuntotutkimusmenetelmät saatiin pääosin valmiiksi.
33588: Lähiöiden parantamista jatkettiin ja käynnistettiin tätä tukevia selvityksiä.
33589: Pitkäjänteisen kiinteistönpidon merkitys korostui. Saatiin valmiiksi asuintalojen
33590: huoltokirjan laatimista koskevat julkaisut tähän liittyvine tietokortteineen. Valtion
33591: tukemassa asuntorakentamisessa edellytetään vuodesta 1997 alkaen käyttö- ja
33592: huolto-ohjeen laatimista. Tällä tuetaan haluttujen asumisolosuhteiden, rakenteiden
33593: ja laitteiden sekä hyvän energiatalouden saavuttamista.
33594: Rakentamiseen liittyvää lähialueyhteistyötä tiivistettiin ja koordinoitiin. Keskeisenä
33595: pyrkimyksenä on ollut eurooppalaistumiskehityksen edistäminen myös lähialueilla
33596: sekä kestävän kehityksen mukainen rakentaminen ja kiinteistönpidon korostaminen.
33597: Saksan ja Suomen ministeriöiden välillä solmittiin sopimus lähialueita koskevasta
33598: yhteistoiminnasta asunto- ja rakennusasioissa. Maamme rakennusalan toimintaedel-
33599: lytyksiä lähialueilla on parannettu tehostamalla tiedonhankintaa ja -vaihtoa.
33600: Hallitusohjelmaan sisältyvää puurakentamisen edistämistä on toteutettu määräyksiä
33601: tarkistamaila sekä osallistumalla kokeilutoimintaan ja kampanjoihin. Rakentamisen
33602: laatu- ja vastuukysymysten selvittämistä jatkettiin. Asiasta valmistunen selvityksen
33603: jälkeen päädyttiin kahden työryhmän asettamiseen, toisaalta virheettämän rakenta-
33604: misen edistämiseksi, toisaalta virhevastuun ja vahinkojen korvaamisen selkeyttämi-
33605: seksi. Loppuvuodesta valmistui alustava toimenpideohjelma ekologisten näkökoh-
33606: tien painottamiseksi rakentamisessa. Tähän liittyviä selvityksiä ja kokeiluja saatet-
33607: tiin vireille jo aikaisemmin.
33608: Rakennuslain uudistamista silmällä pitäen varauduttiin osallistumaan 15.5.1996
33609: asetetun rakennuslakitoimikunnan työhön valmistamalla selvityksiä rakennusvalvon-
33610:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                     607
33611: 
33612: nasta muissa maissa ja rakentamisen ohjauksen kehittämistarpeista. Edellä mainitun
33613: rakennusvalvonnan kehittämistä varten loppuvuodesta asetetun työryhmän asiana on
33614: osaltaan valmistella toimikunnan tältä osin tarvitsemat säädösehdotukset
33615: Rakennusalan tuotteiden tyyppihyväksyntää koskeva ohje tarkistettiin. Hakemuksia
33616: tuli vuoden aikana vireille 187. Tyyppihyväksyntäpäätöksiä annettiin myös 187.
33617: Vuoden 1997 alussa tyyppihyväksyntäpäätöksiä oli voimassa 607.
33618: 
33619: 
33620: 8. Komiteat, toimikunnat ja työryhmät
33621: Luettelo merkittävimmistä komiteoista, toimikunnista ja työryhmistä, jotka ovat
33622: kertomusvuonna aloittaneet toimintansa tai luovuttaneet mietintönsä.
33623: Kestävän kehityksen toimikunta
33624: Asetettu 12.4.1996. Määräaika 31.12.1997.
33625: Tehtävä: Edistää kestävää kehitystä Suomessa sekä toimia neuvoa antavana elimenä
33626: YK:ta ja erityisesti Kestävän kehityksen toimikuntaa (CSD) koskevissa asioissa.
33627: Ympäristötaloustyöryhmä
33628: Asetettu 26.8.1994. Määräaika 1.12.1996. Selvityksiä v. 1996.
33629: Tehtävä: Ympäristönsuojelun taloudellisen ohjauksen kehittäminen.
33630: V uotos-työry hmä
33631: Asetettu 30.1.1996. Määräaika: PSVO:n päätös lupahakemukseen.
33632: Tehtävä: Valmistella ympäristöministeriön kannanottoja ja toimenpiteitä Vuotoksen
33633: tekoaltaan ja voimalaitoksen rakentamista sekä vesistöjen säännöstelyä koskevassa
33634: hankkeessa.
33635: B iodiversiteettitoimikunta
33636: Asetettu 20.3.1996. Määräaika 31.3.1997.
33637: Tehtävä: Valmistella hallinnonalojen välisenä yhteistyönä biologista monimuotoi-
33638: suutta koskeva kansainvälinen toimintaohjelma valtioneuvoston 21.12.1995 tekemän
33639: periaatepäätöksen mukaisesti.
33640: Happamoitumistoimikunta
33641: Asetettu 9.5.1996. Määräaika 31.10.1997.
33642: Tehtävä: Laatia suunnitelma happamoitumista ja otsoninmuodostusta aiheuttavien
33643: päästöjen vähentämiseksi edelleen.
33644: Ympäristölupatoimikunta
33645: Asetettu 13.4.1994. Mietintö 14.6.1996.
33646: Tehtävä: Laatia ehdotukset lainsäädäntötoimiksi, jotka ovat tarpeen Euroopan
33647: Unionissa valmisteltavana olevan, yhtenäistä ympäristön pilaantumisen ehkäisy- ja
33648: valvontajärjestelmää koskevan direktiivin panemiseksi täytäntöön Suomessa. Lisäksi
33649: tuli selvittää vesilain mukaisten lupa-asioiden erityisesti pilaamislupien käsittelyä
33650: hallinnollisessa menettelyssä ja käsittelyn yhdentämistä ympäristölupa-asioiden
33651: käsittelyyn sekä ympäristölupia koskevan lainsäädännön muuta kehittämistarvetta
33652: ja tehdä näitä koskevat ehdotukset.
33653: 608                            Ympäristöministeriö
33654: 
33655: Pakkaustyöryhmä
33656: Asetettu 1.3.1996. Mietintö 31.5.1996.
33657: Tehtävä: Valmistella ehdotukset säädöksiksi, joilla saatetaan voimaan Euroopan
33658: Parlamentin ja neuvoston 20.12.1994 antama direktiivi pakkauksista ja pakkaus-
33659: jätteistä (94/62/EY). Lisäksi tuli tehdä ehdotus velvoitteiden toteutuksesta aiheu-
33660: tuvien kustannusten ja vastuiden jakamisesta sekä selvittää pakkausalan tuottaja-
33661: rekisterin oikeudellinen asema.
33662: Vesiensuojelun tavoiteohjelmatyöryhmä
33663: Asetettu 21.3.1996. Mietintö 30.11.1996.
33664: Tehtävä: Valmistella ympäristöministeriön ehdotus valtioneuvoston periaatepää-
33665: tökseksi vesien suojelun tavoitteista vuoteen 2005. Lähtökohtana on Suomen
33666: ympäristökeskuksessa ympäristöministeriön toimeksiannosta valmisteltu ehdotus.
33667: Kuusamotyöryhmä
33668: Asetettu 3.2.1995. Mietintö 15.5.1996.
33669: Tehtävä: Selvittää Kuusamon yhteismetsän omistamia vanhoja metsiä koskevan
33670: luonnonarvojen inventointiaineiston pohjalta suojeltavaksi soveltuvien alueiden
33671: laajuus ja sijainti ottaen samalla huomioon valtionmaiden vanhojen metsien
33672: suojelusta tehtävät päätökset sekä tehdä ehdotukset suojelun toteuttamiskeinoista
33673: siten, että Kuusamon yhteismetsän toiminnan edellytykset turvataan.
33674: Vanhojen metsien suojelutyöryhmä
33675: Asetettu 31.10.1991. Mietintö 24.5.1996.
33676: Tehtävä: Valvoa metsähallituksen suorittamaa Pohjois-Suomen vanhojen metsien
33677: inventointia, laatia valtionmaita koskevan inventointiaineiston pohjalta ehdotukset
33678: vanhojen metsien suojelualueista Pohjois-Suomessa sekä selvittää mahdollisuudet
33679: perustaa suojelualueita sellaisille yksityisten tai yhteisöjen omistamille alueille
33680: Pohjois-Suomessa, jotka ovat erityisen arvokkaita vanhojen metsien suojelulle.
33681: Lähiötyöryhmä
33682: Asetettu 6.2.1996. Mietintö 19.6.1996.
33683: Tehtävä: Laatia ehdotus asuntoalueiden peruskorjauksien edistämisen, niihin
33684: liittyvän eri tahojen yhteistyön ja peruskorjauksien rahoitusmallien kehittämiseksi.
33685: Yhdyskuntatutkimuksen yhteistyöryhmä
33686: Asetettu 15.2.1996. Määräaika 31.12.1997.
33687: Tehtävä: Vahvistaa suomalaisten yhdyskuntien kehittämisen tietoperustaa, koota
33688: yhteen monitieteistä näkemystä ja tutkimustietoa suomalaisten yhdyskuntien tilasta,
33689: muutosprosesseista ja tulevaisuudennäkymistä sekä näiden asettamista haasteista,
33690: seurata, ohjelmoida ja yhteensovittaa eri tahoilla tehtävää yhdyskuntien tutkimus-
33691: ja kehittämistyötä ja tehdä esityksiä tutkimus- ja kehittämishankkeista sekä eri
33692: tahojen yhteisesti rahoittamista tutkimusohjelmista.
33693: Rakennuslakitoimikunta
33694: Asetettu 15.5.1996. Määräaika 31.12.1997.
33695: Tehtävä: Laatia ehdotus maankäytön suunnittelua ja rakentamista koskevan
33696: lainsäädännön kokonaisuudistukseksi.
33697:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                     609
33698: 
33699: Suurmyymälätyöryhmä
33700: Asetettu 26.9.1996. Määräaika 31.3.1997.
33701: Tehtävä: Tehdä tarkastelu siitä, millaiseen kaupan saavutettavuuteen nykyinen
33702: keskittymiskehitys johtaa jatkuessaan, tehdä tarpeelliset ehdotukset rakennuslain
33703: uudistusta valmistelevalle toimikunnalle, arvioida muun lainsäädännön kehittä-
33704: mistarvetta sekä esittää menettelytavat, joilla kaupan rakenne- ja sijoittamis-
33705: kysymykset tulisi käsitellä eri kaavatasoilla.
33706: V aitioneuvoston kanslian asettama selvitysmies
33707: Asetettu 20.10.1995. Mietintö 5.1.1996.
33708: Tehtävä: Laatia selvitys asuntorahoituksen kehittämiseksi, selvittää keinot, joilla
33709: asuntojen rakentamisen ja vaihdon lainoitusta voidaan parantaa ja näin lisätä
33710: asuntojen kysyntää sekä selvittää, miten sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus ja
33711: siihen liittyvä muu tuki voidaan toteuttaa lisäämättä valtion velkaa.
33712: Laitoksia asuinkäyttöön-työryhmä
33713: Asetettu 2.11.1995. Mietintö 24.1.1996.
33714: Tehtävä: Tehdä toimenpide-ehdotukset siitä kuinka erityisesti sosiaali- ja ter-
33715: veydenhuollon piirissä vapautuvia laitosrakennuksia voidaan muuttaa asuinkäyttöön.
33716: K ilpailuttamistyöryhmä
33717: Asetettu 2.9.1996. Määräaika 31.1.1997.
33718: Tehtävä: Selvittää EU:n määräysten ja Suomen kilpailulainsäädännön asettamat
33719: vaatimukset kilpailuttamiselle arava- ja korkotukilainoitetussa asuntojen suunnitte-
33720: lussa, rakennuttamisessa, tuotannossa ja korjaamisessa sekä tehdä tarvittavat
33721: ehdotukset säädösmuutoksiksi sekä määräyksiksi ja ohjeiksi.
33722: Rakentamisen valvonnan kehittämisryhmä
33723: Asetettu 12.12.1996. Määräaika 30.9.1997.
33724: Tehtävä: Rakentamisen ohjauksen ja valvonnan kehittäminen eri näkökohdista
33725: virheettämän rakentamisen edistämiseksi. Työryhmän tehtävänä on myös rakenta-
33726: misen osalta valmistella rakennuslakitoimikunnan käyttöön säännösehdotukset
33727: toimikunnassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
33728: 
33729: 
33730: 
33731: 
33732: 20 370147
33733:                                 Suhteet ulkovaltoihin
33734: 
33735: 
33736: 
33737: 
33738:        Ill. SUOMEN SUHTEET ULKOVALTOIHIN
33739: 
33740: 1. Suomen kansainvälisen toiminnan päälinjat
33741: Vuonna 1996 ulkoasiainhallinnon tehtävät kasvoivat merkittävästi Euroopan
33742: Unionin jäsenyyden myötä ja muuttivat myös muotoaan. Vuoden 1996 keskeisiä
33743: ED-asioita olivat osallistuminen hallitusten väliseen konferenssiin sekä ulkosuhtei-
33744: den ja niihin liittyvien strategioiden ja ohjelmien valmistelu ml. laajentuminen.
33745: Suomen vuoden 1999 puheenjohtajakauden valmistelut käynnistettiin.
33746: Suomi ja muut Pohjoismaat allekirjoittivat kertomusvuoden lopussa liittymis- ja
33747: yhteistyösopimuksensa Schengen-maiden kanssa. Sopimuksessa EU-maat - ja nyt
33748: myös Norja ja Islanti - sopivat henkilöiden vapaan liikkumisen toteuttamisesta
33749: Schengen-alueella. Se laajentaa ED-maiden yhteistyötä (pl. Iso-Britannia ja Irlanti)
33750: perinteisellä EU:n UI-pilarin alueella. EU:n sisämarkkinat ovat Suomen tärkein
33751: markkina-alue, jonka osuus Suomen ulkomaankaupan arvosta oli lähes 60 %.
33752: Suomi oli kertomusvuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa.
33753: Tänä aikana toteutettiin Suomen pohjoismainen toimintaohjelma, joka laadittiin
33754: pääministerin ja yhteistyöministerin johdolla. Pohjoismaiden ED-ratkaisujen
33755: seurauksena pohjoismaisessa yhteistyössä on perinteisten teemojen ohella keskitytty
33756: entistä selvemmin myös alueellisiin kysymyksiin, ml. lähialueyhteistyöhön, ja
33757: Eurooppa-keskeisiin aiheisiin. Suomi on lähtenyt siitä, että erilaisista integraatiorat-
33758: kaisuista huolimatta pohjoismaista yhteistyötä kansainvälisillä foorumeilla on
33759: harjoitettava mahdollisimman laajasti. Suhteita muihin Pohjoismaihin on kehitetty
33760: rinnakkain ED-jäsenyyden kanssa.
33761: Venäjän merkitys Suomen ulkosuhteiden hoidossa on keskeinen. Lähialueyhteistyö
33762: oli kertomusvuonna edelleen merkittävä osa tätä yhteistyötä. Suhteissa Venäjään
33763: toiminnan yleinen tavoite on ollut aktiivisen dialogin ylläpitäminen. Suhteita IVY-
33764: maihin on kehitetty kertomusvuoden aikana.
33765: Suomi edistää Baltian maiden demokratian ja markkinatalouden vahvistamista.
33766: Baltian integroitumista läntisiin järjestelmiin on pyritty edistämään vuonna 1996
33767: erityisesti EU:n sisällä. Suomi toimi kertomusvuonna Baltian maissa EU-sijaispu-
33768: heenjohtajana. Poliittisia suhteita Viroon, Latviaan ja Liettuaan on tiivistetty
33769: vierailuvaihtoa ja vuorovaikutusta lisäämällä.
33770: EU:n ja NATO:n laajentumisprosessien myötä Keski-Euroopan merkitys Suomen
33771: ulkopolitiikan hoidossa on korostunut. Vuorovaikutusta näiden maiden kanssa on
33772: pyritty lisäämään. Entisen Jugoslavian alueen kriisitilanne oli kertomusvuonna
33773: edelleen keskeisimpiä ja kipeimpiä EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
33774: kysymyksiä. Kaupallis-taloudelhsia etujamme Venäjällä ja muissa IVY -maissa,
33775: Baltian maissa ja Keski-Euroopassa on vaalittu ja edistetty EU:n ulkosuhdesopi-
33776: musten puitteissa.
33777: Euroopan ulkopuolisista teollisuusmaista Yhdysvallat, Japani, Kanada ja Australia
33778: ovat poliittisesti ja taloudellisesti merkittäviä kumppaneita, joiden kanssa pidettiin
33779: yllä jatkuvaa tiivistä keskusteluyhteyttä.
33780:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        611
33781: 
33782: Lähi-idässä painopiste on ollut kertomusvuonna rauhanprosessin tukemisessa.
33783: Suomi toimii aktiivisesti EU:n Välimeriyhteistyössä. Aasiassa Suomi on edistänyt
33784: omien tavoitteittensa lisäksi EU:n yhteisiä pyrkimyksiä entistä tiiviimpään yhteis-
33785: työhön Aasian maiden kanssa myös poliittisella tasolla. Tässä yhteistyössä toteute-
33786: taan paitsi Suomen kansallisia strategisia päämääriä myös EU:n yleisiä tavoitteita,
33787: jotka liittyvät erityisesti demokratiakehitykseen ja ihmisoikeuksien kunnioittami-
33788: seen. Varsinkin Itä- ja Kaakkois-Aasian maat muodostavat merkittävän painopiste-
33789: alueen suomalaiselle vientiteollisuudelle ja vienninedistämistoimillemme.
33790: Afrikassa Suomi on tukenut demokratian sekä oikeusvaltioperiaatteen toteutumista
33791: ja osallistunut EU:ssa käytävään vuoropuheluun. Suomi kannattaa EU:n ja muun
33792: kansainvälisen yhteisön pyrkimyksiä auttaa Afrikan maita ja yhtenäisyysjärjestöä
33793: OAU:ta ottamaan aikaisempaa suurempi vastuu maanosan kehityksestä.
33794: Suomen suhteita Latinalaiseen Amerikkaan on tehostettu lisäämällä vierailuvaihtoa
33795: sekä vahvistamalla aluetta varten toimintasuunnitelma. Samoin vienninedistämistoi-
33796: mia Latinalaisen Amerikan maihin tehostettiin. EU :n pyrkimyksiä lisätä yhteistyötä
33797: maanosan valtioiden kanssa tuetaan.
33798: Arktinen neuvosto perustettiin syyskuussa 1996. Suomen aloitteesta käynnistetty
33799: arktisen ympäristönsuojelun strategiaa toteuttava ns. Rovaniemi-prosessi siirtyy
33800: neuvoston alaisuuteen 1997. Suomi on kertomusvuonna panostanut arktisen
33801: neuvoston työnkäynnistämiseenjaRovaniemi-prosessinjatkuvuuden turvaamiseen.
33802: Itämeren valtioiden neuvoston työskentelyn koordinoinnissa keskeinen tehtävä on
33803: ollut neuvoston 1996 hyväksymien toimintaohjelmien toimeenpanon kansallinen
33804: valmistelu. Kertomusvuonna oli esillä kysymys sihteeristön perustamisesta neuvos-
33805: tolle. Tästä ei maiden kesken kuitenkaan syntynyt yksimielisyyttä. Barentsin alueen
33806: yhteistyössä Suomen painopistealueita ovat olleet ympäristö, taloudellinen yhteistyö
33807: ja alueen infrastruktuurin kehittäminen.
33808: Kansainvälisen ympäristöyhteistyön painopisteitä olivat 1996 YK:n ympäristö- ja
33809: kehityskonferenssin UNCEDin päätösten toimeenpano, globaalien ympäristösopi-
33810: musten täytäntöönpanoja uusien sopimusten neuvotteleminen. Suomen prioriteetti-
33811: na on kansainvälisen metsäyhteistyön kehittäminen. UNCEDin kesällä 1997
33812: pidettävään ensimmäiseen seurantakonferenssiin valmistautuminen aloitettiin
33813: kertomus vuonna.
33814: Euroopan turvallisuusjärjestelmien rakentaminen on yksi lähivuosien tärkeimmistä
33815: tehtävistä. Käytännössä se toteutuu toisiaan täydentävien järjestelmien kautta, joista
33816: keskeisimmät ovat EU, Pohjois-Atlantin liitto (NATO) ja sen rauhankumppanuus
33817: (PfP), Länsi-Euroopan Unioni (WEU), Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö
33818: (ETYJ) sekä Euroopan Neuvosto (EN).
33819: EN:n merkitys erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan maiden demokratiakehityksen
33820: tukemisessa on keskeinen. Marraskuussa 1996 Suomi aloitti EN:n ministerikomite-
33821: an puheenjohtajan tehtävät, jotka jatkuvat toukokuuhun 1997 saakka.
33822: Suomi on kertomusvuonna jatkanut toimintaansa ETYiin aseman vahvistamiseksi
33823: ennaltaehkäisevässä diplomatiassa ja kriisinhallinnassa mm. osallistumalla ETYiin
33824: missioihin. Suomi on antanut panoksensa ETYiin kokonaisvaltaisen turvamallin
33825: aikaansaamiseksi Lissabonissajoulukuussa 1996 pidetyn ETYiin huippukokouksen
33826: yhteydessä. Suomi on yhdessä Venäjän kanssa toiminut kertomusvuonna yhteispu-
33827: heenjohtajana ETYiin puitteissa tapahtuvassa Vuoristo-Karabahin konfliktin
33828: ratkaisemiseen pyrkivässä välitysyrityksessä, ns. Minskin prosessissa.
33829: 612                           Suhteet ulkovaltoihin
33830: 
33831: Suomi on kertomusvuonna osallistunut aktiivisesti NATO:n laajentuvaan rauhan-
33832: kumppanuusyhteistyöhön. EU:n jäsenenä ja WEU:n tarkkailijana Suomi osallistuu
33833: eurooppalaisen kriisinhallintavalmiuden kehittämiseen.
33834: YK:ssa on kohdennettu voimavaroja Suomen tärkeinä pitämiin kysymyksiin:
33835: ihmisoikeudet, kriisinhallinta - joka sisältää sekä rauhanturvaamisen että erilaiset
33836: siviilitoimet ja näiden valmiuksien kehittämisen - sosiaalinen kehitys, naisten
33837: aseman parantaminen, työ kestävän kehityksen hyväksi ja YK-järjestelmän toimi-
33838: vuuden tehostaminen. Yhdessä Pohjoismaiden ja ED-maiden kanssa on keskitytty
33839: myös YK:ntalous-ja sosiaalisektorin ml. erityisjärjestöjen tehokkuuden lisäämiseen
33840: ja hallinnon uudistamiseen.
33841: Asevalvonnassa painopisteitä ovat 1996 olleet Suomen tavoitteiden ja turvallisuus-
33842: etujen edistäminen monenkeskisissä asevalvontaneuvotteluissa, aseriisuntaa ja
33843: ydinsulkupolitiikkaa tukevien tutkimus- ja projektiohjelmien toteuttaminen sekä
33844: vientivalvonnan toimeenpanoon osallistummen. Suomesta tuli 1996 Geneven
33845: aseidenriisuntakonferenssin CD:n jäsen.
33846: Suomi on jatkanut toimintaansa 29.4.1997 voimaan tulevan kemiallisten aseiden
33847: täyskieltosopimuksen Universaalisuuden ja tehokkaan toimeenpanon puolesta ja
33848: osallistunut biologisen aseen täyskieltosopimuksen todentamisneuvotteluihin. Suomi
33849: tukee aktiivisesti ydinsulkusopimuksen uuden vahvistetun tarkastelumekanismin
33850: toteuttamista ja allekirjoitti ydinkoekieltosopimuksen 24.9.1996.
33851: Ihmisoikeuspolitiikan painoarvo Suomen ulkopolitiikassa on kasvava. Ihmisoikeus-
33852: politiikan yhteys mm. kehitysyhteistyöhön ja kauppapolitiikkaan edellyttää entistä
33853: kokonaisvaltaisempaa ja koordinoidumpaa lähestymistapaa. EU :n reagointi ihmisoi-
33854: keustilanteisiin on kertomusvuonna ollut laajaa ja nopeaa. ETYJ, EN ja YK ovat
33855: säilyneet merkittävinä ihmisoikeuspolitiikan foorumeina, jotka vaativat Suomelta
33856: kertomusvuonna johdonmukaista politiikkaa. Suomi osallistuu EU:n pakolais-ja
33857: turvapaikkapolitiikan käsittelyyn III-pilarin alueella.
33858: Suomi on osallistunut kansainvälisen kaupan ja siihen liittyvien alojen monenkeski-
33859: seen toimintaan sekä EU:n jäsenmaana että suoraan. Maailman kauppajärjestössä
33860: (WTO) Suomi on pyrkinyt järjestön toiminnan vakiinnuttamiseen ja saattamaan
33861: maamme kannalta tärkeät neuvottelut päätökseen, kuten WTO:n ministerikokouksen
33862: yhteydessä neuvoteltu informaatioteknologian kauppaa koskeva sopimus (ITA).
33863: Suomi on osallistunut aktiivisesti Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön
33864: (OECD) laaja-alaiseen toimintaan. YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNC-
33865: TAD) keskeisenä toimintana vuonna 1996 on ollut UNCTAD IX-konferenssin
33866: päätösten toimeenpano ja järjestön toiminnan kehittämishankkeet. Suomi on tukenut
33867: Euroopan talouskomission (ECE) reformipyrkimyksiä ja toiminnan uusien strategis-
33868: ten suuntaviivojen luomista.
33869: Kertomusvuonna hallitus teki periaatepäätöksen kehitysyhteistyöstä. Päätöksessä
33870: korostettiin kehitysyhteistyön olevan osa ulkopolitiikkaa ja päätettiin valmistella
33871: laajempi hallituksen kehitysmaapoliittinen strategia vuoden 1997 aikana. Kehitysyh-
33872: teistyön tavoitteiksi vahvistettiin köyhyyden vähentäminen, maailmanlaajuisten
33873: ympäristöuhkien torjuminen sekä ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen.
33874: Päätöksessä hahmoteltiin tarkempia keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
33875: Päätöksen mukaan vaalikaudella tullaan nostamaan kehitysyhteistyömäärärahojen
33876: osuus bruttokansantulosta 0,4 prosenttiin vuoteen 2000 mennessä.
33877:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       613
33878: 
33879: 2. Suomen toiminta Euroopan unionissa
33880: 2.1. Yleistä
33881: Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on toteutunut odotetusti. Toisen jäsenyysvuo-
33882: tensa aikana Suomi jatkoi jo vuonna 1995 omaksumaansa toimintatapaa pyrkien
33883: noudattamaan maan etujen kannalta tärkeimpiin kysymyksiin keskittyvää linjaa.
33884: Suomen tavoitteena on ollut unionin kehittäminen ja tiivistäminen.
33885: Suomen kansainvälinen asema on vahvistunut jäsenyyden myötä. Rakentava
33886: yhteistyö muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa on taannut Suomelle tasavertaisen
33887: aseman Euroopassa. Suomi on voinut vaikuttaa myös yleisesti merkittäviin kansain-
33888: välisiin asioihin.
33889: Suomi toimi myös vuonna 1996 aktiivisesti unionin pohjoisen ulottuvuuden
33890: vahvistamiseksi. Muita Suomen kannalta keskeisiä kysymyksiä olivat sisämark-
33891: kinoiden toiminnan parantaminen, innovaatioidenja tietoyhteiskunnan kehittäminen
33892: sekä posti- ja telepalveluiden vapauttaminen.
33893: Jäsenyys Euroopan unionissa on vahvistanut Suomen taloudellista vakautta.
33894: Talouden vahvistuminen heijastui myönteisesti inflaatiolukuihin ja korkotasoon.
33895: Suomen valuutta pysyi vakaana. Suomalaisten enemmistö pitää Suomen ED-
33896: jäsenyyttä myönteisenä asiana. Tyytymättömimpiä unionin jäsenyyteen olivat
33897: edelleen maanviljelijät.
33898: Heinäkuussa 1996 perustettiin määräaikainen EU-puheenjohtajuussihteeristö
33899: hoitamaan Suomen puheenjohtajuuskauteen liittyviä teknisiä valmisteluja.
33900: 2.2. Unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
33901: Suomi on osallistunut täysimääräisesti Euroopan unionin yhteiseen ulko- ja
33902: turvallisuuspolitiikkaan Maastrichtin sopimuksessa sovituin muodoin ja siinä
33903: määriteltyjen tavoitteiden edistämiseksi.
33904: Unioni on toiminut varsin aktiivisesti niin ulkosuhteissaan yleensä kuin ulko- ja
33905: turvallisuuspolitiikassaan. Hallitusten välisenä yhteistyönä ulko- ja turvallisuuspoli-
33906: tiikan painopistealueita ovat kertomusvuonna olleet erityisesti entisen Jugoslavian
33907: tapahtumat, suhteet Venäjään, EU :n ja Yhdysvaltain väliset suhteet, EU :n ja Aasian
33908: maiden väliset suhteet, vuoropuhelun kehittäminen Keski- ja Itä-Euroopan maiden
33909: kanssa sekä Välimeren alue.
33910: Suomi on korostanut erityisesti Itämeren alueen sekä pohjoisen ulottuvuuden
33911: merkitystä unionille, IVY -maille suunnattavan avunjatkuvuutta ja unionin vuoropu-
33912: helua ulkopuolisen maailman kanssa.
33913: 2.3. Taloudelliset suhteet
33914: EU:n sisämarkkinat ovat Suomelle ylivoimaisesti tärkein markkina-alue. Tammi-
33915: syyskuun 1996 kauppatilastojen mukaan Suomen viennin arvo muihin EU-maihin
33916: oli 74,4 mrd mk, mikä merkitsi 55,6 %Suomen kokonaisviennin arvosta. Vientim-
33917: me arvo supistui edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 2 %. Tammi-
33918: syyskuun 1996 aikana Suomen tuonnin arvo EU-maista oli 61,1 mrd mk eli 60,5
33919: % Suomen kokonaistuonnista. Tuonnin arvo kasvoi 9 % edellisen vuoden vastaa-
33920: vaan ajanjaksoon nähden. Suomen kauppatase EU-maiden kaupassajatkui edelleen
33921: ylijäämäisenä, jonka arvo tammi-syyskuun 1996 aikana oli 13,3 mrd mk. Suomen
33922: 614                            Suhteet ulkovaltoihin
33923: 
33924: suurin yksittäinen kauppakumppani on jo pitkään ollut Saksa. Tammi-syyskuussa
33925: 1996 sen osuus kokonaisvientimme arvosta oli lähes 15 %ja kokonaistuontimme
33926: arvosta 12,5 %. Seuraavaksi suurimmat yksittäiset kauppakumppanimme olivat
33927: Ruotsi ja Iso-Britannia.
33928: 2.4. Kehitysyhteistyö
33929: EU -asioiden komiteassa 19.6.1996 hyväksyttiin toimintaohje Suomen toiminnalle
33930: kehitysyhteistyökysymyksiä käsittelevillä EU-foorumeilla. Ohje perustuu Suomen
33931: kansalliseen kehitysyhteistyöstrategiaan ja Suomen yleiseen ED-politiikkaan. Suomi
33932: on kertomusvuonna tuonut toimintaohjeen mukaisia linjauksia esille EU :ssa niin
33933: policy-tasolla kuin kehitysyhteistyöhankkeita ja maastrategioita käsittelevissä
33934: hallintokomiteoissakin pyrkien vaikuttamaan kehitysyhteistyön laadun parantami-
33935: seen.
33936: Lomen sopimus
33937: Eduskunta hyväksyi 26.11.1996 hallituksen esityksen Suomen liittymisestä neljän-
33938: teen AKT-EY-yleissopimukseen (eli ns. Lomen sopimukseen) tehdyn pöytäkirjan
33939: ja mainitun yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Lomen sopimus
33940: on laaja kehitysyhteistyötä ja kauppaa koskeva sopimus, jonka osapuolina ovat
33941: Euroopan unionin jäsenvaltiot, Euroopan yhteisö ja 70 Afrikan, Karibian ja
33942: Tyynenmeren valtiota (AKT -maat). Suomi on Euroopan unianiin liittymistä
33943: koskevan sopimuksen perusteella noudattanut Lomen sopimuksen määräyksiä
33944: 1.1.1995 lähtien.
33945: Sopimus on EU:n kehitysyhteistyön merkittävin sopimusjärjestely, joka kattaa
33946: kehitysyhteistyön lisäksi myös AKT-maille annettavat tuontihelpotukset sekä eräitä
33947: maatalous- ja kaivannaistuotteita koskevat vientitulojen menetystä korvaavat
33948: järjestelmät (STABEX ja SYSMIN).
33949: Voimassa oleva neljäs Lomen sopimus kattaa vuodet 1990-2000. Lome IV -
33950: sopimukseen liitetty rahoituspöytäkirja (EKR -7) oli kuitenkin voimassa vain
33951: ensimmäiset viisi vuotta ja lisäksi sopimukseen oli kirjattu mahdollisuus sisällön
33952: tarkistamiseen sopimuskauden puolivälissä. Lomen sopimuksen sisällöllistä tarkista-
33953: mista ja uutta rahoituspöytäkirjaa (EKR-8) koskevat neuvottelut saatiin päätökseen
33954: kesäkuussa 1995. Sopimus, jolla hyväksyttiin Lomen sopimukseen puolivälitarkis-
33955: tuksessa tehdyt muutokset, allekirjoitettiin uusien jäsenvaltioiden liittymispöytäkir-
33956: jan tavoin Mauritiuksella 4.11.1995.
33957: Lome-yhteistyö rahoitetaan pääasiassa Euroopan kehitysrahastosta (EKR). EKR-8:n
33958: kokonaismäärä vuosille 1995-2000 on 13 132 miljoonaa ecua. Suomen maksuosuus
33959: on 190 miljoonaa ecua eli 1,45 prosenttia (noin 1,1 miljardia markkaa).
33960: Suomalaiset hanketoteuttajat voivat osallistua EU:n järjestämiin tarjouskilpailuihin,
33961: jos kyseessä on hanke, joka rahoitetaan kokonaan tai osittain kahdeksannesta
33962: rahastosta. Kahdeksas rahasto avautunee yhtaikaa kaikille jäsenmaille ja siis myös
33963: Suomelle vuoden 1997 aikana.
33964: EU:n sääntömääräisestä budjetista rahoitettava yhteistyö
33965: EU :n sääntömääräisestä budjetista rahoitetaan EU :n apua Välimeren alueen sekä
33966: Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaille. Budjetista katetaan myös hu-
33967: manitaarinen apu, elintarvikeapu ja kansalaisjärjestöyhteistyö. Lisäksi budjettiin
33968: sisältyy useita pienehköjä budjettimomentteja, joiden käyttötarkoitus on määritelty
33969: sektorikohtaisesti (esim. tuki huumeiden vastaiselle taistelulle ja tuki AIDSin
33970:                         1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         615
33971: 
33972: vastaisille toimille). ED:n kehitysyhteistyö Etelä-Afrikassa rahoitetaan niin ikään
33973: sääntömääräisestä budjetista.
33974: Suomen laskennallinen maksuosuus ED :n budjettirahoitteeseen kehitysyhteistyöhön
33975: oli vuonna 1996 226,6 miljoonaa markkaa.
33976: Hankkeiden tarjouskilpailuihin osallistuminen avautui myös suomalaisille hanketo-
33977: teuttajille heti liittymisen tapahduttua toisin kuin Euroopan kehitysrahastosta
33978: rahoitettavassa Lome -yhteistyössä. Ulkoasiainministeriön ED-hankeneuvonta välitti
33979: suomalaisille yrityksille, laitoksille ja muille kiinnostuneille tietoja tarjouskilpailui-
33980: hin osallistumisesta.
33981: Suomalaisten kansalaisjärjestöjen suuntaan vastaavaa tiedotustoimintaa hoiti
33982: Kehitysyhteistyön Palvelukeskus ry.
33983: EU:n kehitysneuvosto
33984: Vuonna 1996 ED:n neuvostossa jatkettiin oikeusperustan luomista useille kehi-
33985: tysyhteistyötäkoskeville budjettimomenteille valmistelemalla ao. apuinstrumentteja
33986: koskevat asetukset. Neuvosto hyväksyi kertomusvuoden toukokuussa yhteisen
33987: kannan pakolaisten ja evakkojen avustamisesta Aasian ja Latinalaisen Amerikan
33988: kehitysmaissa, ympäristön alalla kestävän kehityksen yhteydessä kehitysmaissa
33989: toteutetuista toimista ja HI-virusta/AIDSia koskevista toimista kehitysmaissa.
33990: Marraskuussa neuvosto sai sovittua yhteisen kannan pohjoinen-etelä -yhteistyöstä
33991: huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä vastaan, kehitysmaiden väestöpolitiikoille
33992: ja -ohjelmille annettavasta avusta ja kehitysmaissa toteuttavista kunnostamis- ja
33993: jälleenrakennustoimista. Humanitaarista apuaja elintarvikeapua koskevat asetukset
33994: hyväksyttiin lopullisesti ja ne astuivat voimaan vuonna 1996.
33995: ED:n neuvosto hyväksyi kertomusvuonna myös useita Suomen kehitysyhteistyöpo-
33996: litiikan näkökulmasta tärkeitä päätöslauselmia. Näitä olivat mm. päätöslauselma
33997: kehitysohjelmien ja -hankkeiden ympäristövaikutuksen arvioinnista, päätöslauselma
33998: inhimillisestä ja sosiaalisesta kehityksestä sekä päätöslauselma jalkaväkimiinojen
33999: vastaisesta toiminnasta. Marraskuun neuvostossa komissio esitteli vihreää kirjaansa
34000: ED:n suhteista AKT-maihin tulevaisuudessa. Lome-sopimuksen tulevaisuutta
34001: vuoden 2000 jälkeen koskevat keskustelut ja neuvottelut saivat näin alkunsa.
34002: Syksyllä 1996 kehitysyhteistyöstä vastaavat ministerit kokoontuivat myös epäviral-
34003: liseen tapaamiseen, jonka aiheena oli Itä-Zairen tilanne.
34004: Suomen vuonna 1995 joulukuussa kehitysyhteistyöneuvostossa tekemää aloitetta
34005: kenttäkoordinaatiokokeilun käynnistämisestä ympäristöllisesti kestävän kehityksen
34006: näkökulmasta kehitettiin edelleen komission ja muiden jäsenvaltioiden kanssa.
34007: Kohdemaaksi valittiin Namibia.
34008: 2.5. ED-asioiden yhteensovittaminen
34009: Valtioneuvoston ED-työn organisoinnin periaatteena on, että ED-jäsenyys ei saa
34010: muuttaa ministeriöiden vastuusuhteita tai niiden välistä työnjakoa. Kukin ministeriö
34011: valmistelee oman hallinnonalansa ED -asiat.
34012: ED-toiminnan johdonmukaisuuden turvaaminen on kuitenkin edellyttänyt ED-
34013: asioita koskevan koordinaatiojärjestelmän perustamista. Yhteensovittamista varten
34014: perustettuja elimiä ovat ED-ministerivaliokunta, ED-asioiden komitea ja sen alaiset
34015: jaostot. Lisäksi on organisoitu erityinen ED-asiakirjahallinta muun muassa ED-
34016: asiakirjojen valtioneuvostossa tapahtuvaa jakelua varten.
34017: 616                             Suhteet ulkovaltoihin
34018: 
34019: Ulkoasianministeriössä toimii ED-sihteeristö, joka avustaa yhteensoyittamisessa ja
34020: osallistuu lisäksi erilaisten yleisten ja horisontaalisten EU:ta koskevien asioiden
34021: valmisteluun.
34022: ED-asioiden valmistelolle asetetut laadulliset vaatimukset on saavutettu melko
34023: hyvin. Suomen toimintalinjaa koskeva yhteensovittaminen on tapahtunut pääosin
34024: toimivaltaisissa ministeriöissä, tarvittaessa ED-asiain komiteassaja viime vaiheessa,
34025: poliittisesti merkittävien kysymysten osalta, EU-ministerivaliokunnassa.
34026: Valmistelujärjestelmän kehittämiseksi ministeriöt hyväksyivät vuoden 1996 aikana
34027: EU -sihteeristön esittämät uudistusehdotukset, joiden tarkoituksena on valtioneuvos-
34028: ton Eurodoc-tiedonhallintajärjestelmän hyödyntäminen sekä valmistelussa että
34029: asiakirjahallinnassa. Uudistuksen avulla pyritään lisäämään avoimuutta, varmista-
34030: maan valmistelun riittävän aikainen käynnistyminen ja nostamaan mahdollisimman
34031: aikaisessa vaiheessa esiin poliittisesti ja/tai horisontaalisesti merkittävät EU-asiat
34032: EU -ministerivaliokunnan käsittelyyn.
34033: Tärkeä osa ED-asioiden käsittelyä Suomessa on yhteistoiminta eduskunnan kanssa,
34034: josta on säädetty VPJ 54 pykälässä.
34035: 2.6. Suomen kielipolitiikka
34036: EU:n kielipolitiikan lähtökohtana on kielten tasavertaisuus.
34037: Ministerineuvoston toiminnassa on sääntönä, että neuvosto tekee päätöksiä ainoas-
34038: taan sellaisista asiakirjoista, jotka on käännetty kaikille virallisille yhteisökielille.
34039: Periaatteesta voidaan poiketa vain yksimielisesti.
34040: Mikäli valmistelujen eri vaiheissa olevat asiakirjat on käännetty kaikille muille
34041: saman suuruisille yhteisökielille, käännökset on saatu yleensä myös suomeksi ja
34042: ruotsiksi. Jos näin ei ole tapahtunut, käännöksiä on johdonmukaisesti vaadittu.
34043: Ruotsinkieliset käännökset on saatava samaan aikaan kuin suomenkieliset.
34044: Tulkkausta on vaadittu myös suomeksi ja ruotsiksi, mikäli sitä on järjestetty
34045: kaikilla muilla kielillä. Tulkkaus on myös EU:n puolelta (Service Commun
34046: Interpretation et Conferences, SCIC, EU :n ministerineuvoston ja komission
34047: yhteinen tulkkaus- ja konferenssipalvelu) näissä tilanteissa pyritty järjestämään.
34048: Tässä ei valitettavasti aina kuitenkaan ole onnistuttu.
34049: Kielten yhdenvertaisuudesta on pidetty kiinni muun muassa silloin, kun neuvosto
34050: on suunnitellut korjauksia tulkkitilojensa laajentamiseksi. Tulkkaustilat rakennetaan
34051: nyt myös suomen- ja ruotsinkielisiä tulkkauksia varten. Ministerineuvostojen
34052: kokouksissa sekä kokouksissa, joissa tulkkaus on kaikille muille kielille, tulkkaus
34053: pystytään jo nykyäänkin järjestämään.
34054: Tulkkien osalta ongelmana on myös ollut tulkkien saatavuus. Suomesta ei ole
34055: löytynyt riittävästi EU:n kriteerit täyttäviä tulkkeja.
34056: Käännösten saatavuuden ja laadullisen tason osalta tilanne on parantunut vuoden
34057: 1996 aikana. Suomi on mm. kielivaraomin estänyt useiden päätösten etenemisen
34058: kieliversioiden puuttuessa tai käännösten ollessa puutteellisia. Tämä on nopeuttanut
34059: kääntäjien rekrytointia sekä edesauttanut käännösten laadun paranemista.
34060: Suomen kielipolitiikka EU :n toimielimissä oli jäsenyyden alkuvaiheessa nykyistä
34061: joustavampaa. Vuoden 1996 alusta Suomi on edellyttänyt yksiselitteisesti vallitse-
34062:                        1997 vp   Hallituksen kertomus 1996                      617
34063: 
34064: van kielten yhdenvertaisuusperiaatteen tinkimätöntä noudattamista myös uusien
34065: jäsenmaiden kohdalla.
34066: Ulkoasianministeriön ED-sihteeristö pitää jatkuvasti yhteyttä neuvoston ja komissi-
34067: on kieliasioista vastaaviin tahoihin. EU :n kaikkien eri elimien kanssa voi asioida
34068: sekäsuomeksiettä ruotsiksi. Vuoden lopulla EU:n ministerineuvoston ja komission
34069: yhteinen tulkkaus- ja konferenssipalvelu lupasi kiinnittää erityistä huomiota suomen
34070: kielen tulkkaustilanteen parantamiseen.
34071: 2. 7. EU :n hallinto
34072: Komission vuonna 1995 käynnistämän SEM 2000 taloushallinnon uudistusohjelman
34073: (Sound and Efficient Management) kolmannen vaiheen loppuraportti annettiin
34074: marraskuussa 1996. Suomi osallistui SEM -työhön ns. PRG-ryhmässä (Valtiovarain-
34075: ministereiden henkilökohtaisten avustajien ryhmä). Ryhmä kokoontui vuoden 1996
34076: aikana neljä kertaa.
34077: Ohjelman ensimmäinen osa käsitteli komission sisäisen taloushallinnon toimintata-
34078: pojen virtaviivaistamistaja menettelyjen keventämistä. Toisessa osassa selvitettiin
34079: komission sisäistä taloushallinnon vastuunjakoa, resurssihallinnon kehittämistä ja
34080: entistä tehokkaampaa ohjelmien kustannusten seurantaa. Kolmannessa vaiheessa
34081: käsiteltiin jäsenmaiden ja komission välisen yhteistyön tehostamista budjetoinnissa,
34082: talouden valvonnassa ja petosten ehkäisyssä.
34083: SEM 2000 -loppuraportin päätelmien mukaisesti tällä hetkellä ollaan yksimielisiä
34084: siitä, että EU:n varainhoidossa voidaan saada aikaan parannuksia ainoastaan
34085: kehittämällä toimielinten ja jäsenmaiden välistä yhteistyötä.
34086: Valtioneuvosto on pitänyt tärkeänä EU:n taloushallinnon kehittämistä. Niinpä
34087: Suomi on tukenut komission taloushallinnon kehittämistä koskevia suosituksia.
34088: Vaikka SEM 2000 -loppuraportin suositukset yhteistyön kehittämisestä EU:n ja
34089: jäsenmaiden välillä olivat kokonaisuutena kannatettavia, ne eivät kaikilta yksityis-
34090: kohdiltaan olleet täysin kiistattomia. Uudistukset pitäisi käynnistää kuitenkin
34091: mahdollisimman pian.
34092: Suomi on vuoden 1996 kuluessa kiinnittänyt erityistä huomiota ED-virkamiesten
34093: palkkaus- ja palvelusuhteen etuuksien tarkistusjärjestelmän kehittämistarpeeseen.
34094: Komissiolta on myös pyydetty pikaista selvitystä EU :n eläkemenoihin vaikuttavista
34095: tekijöistä sekä niiden rajoittamismahdollisuuksista.
34096: 2.8. EU-rekrytoinnit
34097: Suomen kansalaisten rekrytointi ED-instituutioihin vuoden 1996 kuluessa jatkui
34098: odotetusti, joskin hitaammin kuin jäsenyysneuvottelujen aikana suunniteltiin.
34099: Nuorimpien hallintovirkamiesten (A6-A8) samoin kuin ylimpien virkamiesten (A1-
34100: A3) rekrytoinnin osalta tilannetta voidaan pitää tyydyttävänä. Sen sijaan keskijoh-
34101: don (A4-A5) virkojen osalta hakuprosessi on osin vielä kesken. Kokonaisuutena
34102: ottaen suomalaiset ovat sijoittuneet hyvin EU:n toimielimiin kahden ensimmäisen
34103: jäsenyysvuoden aikana.
34104: Budjetin nollakasvutavoitteesta huolimatta Suomi onnistui yhdessä Ruotsin ja
34105: Itävallan kanssa turvaamaan EU:n liittymisen yhteydessä annettujen rekrytointilu-
34106: pausten toteutumisen vuoden 1997 budjetissa. Näiden kolmen maan kokonaisesityk-
34107: sen pohjalta budjettikomitea hyväksyi lopulta komission esittämät uusien jäsenmai-
34108: den rekrytointivirkalisäykset, 190 virkaa. Näistä 110 on toiminnallisten palvelujen
34109: virkoja sekä 80 suomen ja ruotsin kielen kielivirkoja. Lisäksi uusille jäsenmaille
34110: 618                            Suhteet ulkovaltoihin
34111: 
34112: kohdennettiin 140 luonnollisella poistumaila rahoitettavaa virkaa. Muutoin henki-
34113: löstölisäykset yhteisöjen talousarviossa jäädytettiin täysin.
34114: Suomi pitää edelleen tärkeänä jäsenyysneuvotteluissa tavoitteeksi asetetun 600 -
34115: 700 henkilön rekrytoitumisen toteutumista unionin toimielimiin. Vuoden 1996
34116: lopulla suomalaisia oli vakinaisissa viroissa unionissa noin 460 henkilöä. Myös
34117: kielivirkojen osalta on edistytty, mutta edelleen on syytä kiinnittää huomiota
34118: tulkkien ja kääntäjien rekrytoitumiseen, jotta suomen ja ruotsin kielten tasa-arvoi-
34119: nen asema unioni"sa turvattaisiin.
34120: 2.9. Hallitusten välinen konferenssi 1996
34121: Euroopan unionin vuoden 1996 hallitusten välinen konferenssi (HVK) avattiin
34122: 29.3.1996 Torinossa.
34123: Valtioneuvosto esitti Suomen varsinaiset tavoitteet ja lähtökohdat eduskunnalle
34124: 27.2.1996 antamassaan HVK -selonteossa. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vastasi
34125: valtioneuvoston selontekoon 26.4.1996 antamassaan mietinnössä "Suomi ja HVK".
34126: Ennen mietinnön antamista valiokunta sai lausunnot eduskunnan suurelta valiokun-
34127: nalta sekä perustuslakivaliokunnalta. Valiokunnat yhtyivät kannanotoissaan pitkälti
34128: valtioneuvoston selonteossa esitettyihin lähtökohtiin ja tavoitteisiin.
34129: Tasavallan presidentti nimitti Suomen HVK-neuvotteluvaltuuskunnan 8.3.1996.
34130: Valtuuskuntaajohtaa ulkoasiainministeri Tarja Halonen ja sen varapuheenjohtajana
34131: toimii Eurooppa-ministeri Ole Norrback. Ulkoministerin henkilökohtaisena edusta-
34132: jana toimii Suomen ED-suurlähettiläs Antti Satuli. Lisäksi neuvotteluvaltuuskuntaan
34133: kuuluu kolme virkamiesjäsentä, joista yksi on kiertävä. Ulkoasiainministeriö
34134: oikeutettiiin nimeämään valtuuskunnalle tarpeelliset asiantuntijat.
34135: Hallitusten välisen konferenssin poliittisen tason valmistelut ovat tapahtuneet ED-
34136: ministerivaliokunnassaja tarpeellisin osin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokun-
34137: nassa. Konferenssin edellyttämät poikkihallinnolliset virkamiesvalmistelut on
34138: suoritettu ED-asioiden komiteassa. Valmisteluja varten on asetettu 20 HVK-
34139: valmistelutyöryhmää tai vastuuhenkilöä.
34140: Varsinaisia HVK-neuvotteluja käytiin jäsenvaltioiden ulkoasiainministerien tasolla
34141: kerran kuukaudessa yleisten asiain neuvoston yhteydessä järjestettävissä HVK-
34142: kokouksissa. Ministeritason kokouksia valmistelevia virkamiestason neuvotteluja
34143: käytiin viikottain Brysselissä ulkoasiainministerin edustajien tasolla.
34144: Valtiopäiväjärjestyksen 54 g pykälän velvoitteen mukaisesti pääministeri informoi
34145: eduskuntaa säännöllisesti HVK:n etenemisestä. Lisäksi HVK-asioita esiteltiin
34146: eduskunnalle Eurooppa-neuvoston kokousvalmistelujen osalta sekä näiden huippu-
34147: kokooksien tulosten yhteydessä.
34148: Eduskunnalle annettiin erityiset selvitykset unionin oikeushenkilöllisyydestä,
34149: määräenemmistöpäätösten soveltamisalan laajentamisesta 1 ja 111 pilareissa sekä
34150: yhteispäätösmenettelyn soveltamisalan laajentamisesta 1 pilarissa, ED:n hallitusten
34151: välisessä konferenssissa esille tulleista III pilarin vaihtoehdoista, taloudellisista
34152: ulkosuhteista sekä tavaroiden liikkuvuuden ja ympäristön välisestä suhteesta.
34153: Vuoden 1996 hallitusten välistä konferenssia varten asetettu 60-jäseninen neuvotte-
34154: lukunta kokoontui vuoden 1996 aikana kolme kertaa. Ensimmäinen kokous
34155: pidettiin 6.3 .1996, toinen kokous 11.6.1996 ja kolmas kokous 31.10.1996. Kokouk-
34156: sissa käsiteltiin HVK:n etenemistä ja kuultiin neuvottelukunnan jäsenten esittämiä
34157: näkökohtia.
34158:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       619
34159: 
34160: Ulkoasiainministeriön ED-sihteeristö ja Eurooppa-tiedotus aloittivat syksyllä 1996
34161: kansalaisjärjestöille ja tiedotusvälineille suunnatun HVK -tietoa -lehtisenjulkaisemi-
34162: sen. Vuoden 1996 aikana tiedote ilmestyi kolme kertaa.
34163: 2.10. EU:n laajentuminen
34164: Laajentuminen oli eräs keskeisimpiä keskustelun aiheita erilaisissa vierailuohjelmis-
34165: sa ja tapaamisissa. Dublinin Eurooppa-neuvoston kokouksessa 13.-14.12.1996
34166: vahvistettiin Madridin kokouksessa 15.-16.12.1995 laadittu laajentumisprosessin
34167: aikataulu.
34168: Suomen kanta Euroopan unionin laajentumiseen on myönteinen. Suomi katsoo, että
34169: jäsenyysneuvottelut tulisi aloittaa samanaikaisesti kaikkien hakijamaiden kanssa.
34170: Seuraavassa laajentumisessa EU:n jäseneksi pyrkii 11 ehdokasta: Viro, Latvia,
34171: Liettua, Puola, Unkari, Tsekki, Slovakia, Slovenia, Bulgaria, Romania ja Kypros.
34172: Malta ilmoitti hallituksenvaihdoksen jälkeen syksyllä 1996, ettei se enää pyri
34173: unionin täysjäseneksi. Malta haluaa kuitenkin jatkaa mahdollisimman läheistä
34174: yhteistyötä EU:n kanssa.
34175: Jäsenyyteen valmistavan strategian toteuttaminen jatkui vuoden 1996 aikana.
34176: Komissio aloitti syksyllä maalausuntojen (avis) valmistelun. Lausunnot on määrä
34177: antaa Eurooppa-neuvostolle mahdollisimman pian HVK:n päätyttyä. Hakijamailla
34178: itsellään on päävastuu jäsenyyden ehtojen täyttämisestä. Jäseneksi tullessaan
34179: hakijamaiden on hyväksyttävä ja toimeenpantava EU :n lainsäädäntö, ns. acquis
34180: communautaire sekä Euroopan unionin II ja III -pilareihin liittyvät säädökset.
34181: 
34182: 2.11. Suomen ED-puheenjohtajuus
34183: Suomi on EU:n puheenjohtajamaa 1.7.-31.12.1999 ja ns. troikan jäsen 1.1.1999-
34184: 30.6.2000. Puheenjohtajakauden valmisteluja varten perustettiin 1.7.1996 määräai-
34185: kainen EU -puheenjohtajuussihteeristö.
34186: 
34187: 
34188: 3. Suomen suhteet ED-maihin
34189: Kahdenvälinen yhteydenpito Euroopan unionin muiden jäsenmaiden kanssa on
34190: jatkunut tiiviinä. Erityisen vilkasta vuoropuhelua on käyty vuoden 1996 puheenjoh-
34191: tajamaiden, Italian ja Irlannin, kanssa.
34192: Pääministeri Lipponen vieraili 26.10.1996 Alankomaissa ja kävi keskusteluja
34193: pääministeri Kokin kanssa mm. Alankomaiden tulevasta ED-puheenjohtajuudesta.
34194: Belgian kuningas Albert vieraili Suomessa 5.-7.6.1996. Pääministeri Lipponen ja
34195: ulkoministeri Halonen ovat tehneet työvierailuja Belgiaan kertomusvuoden aikana.
34196: Suhteet Espanjaan kehittyivät EU :n toimintapuitteissa myönteisesti ja kauppavaihto
34197: kasvoi Suomelle vientivoittoisesti.
34198: Italia toimi EU:n puheenjohtajamaana vuoden 1996 alkupuoliskon. Ulkoasiainmi-
34199: nisteri Susanna Agnelli teki puheenjohtajuuteen liittyvän työvierailun Suomeen
34200: 15.1.1996. EU:n hallitusten välinen konferenssi (HVK) avattiin Torinossa 29.-
34201: 30.3.1996. Tasavallan Presidentti, pääministeri ja ulkoasiainministeri osallistuivat
34202: kokoukseen. Tasavallan Presidentti, pääministerin sijainen, valtiovaraiministeri, ja
34203: ulkoasiainministeri osallistuivat 21.-22.6. Firenzessä järjestettyyn EU:n huippuko-
34204: koukseen. Pääministeri Lipponen vieraili Roomassa 14.11.1996.
34205: 620                            Suhteet ulkovaltoihin
34206: 
34207: Suomen ja Irlannin poliittiset suhteet ovat kertomusvuoden aikana olleet tiiviit.
34208: Tähän on vaikuttanut Irlannin ED-puheenjohtajuus loppuvuonna 1996. Tasavallan
34209: Presidentin valtiovierailu 14.-17.5.1996 oli Suomen valtiopäämiehen ensimmäinen
34210: virallinen vierailu Irlantiin. Vierailuun osallistui myös ulkoasiainministeri Tarja
34211: Halonen. Pääministeri Lipponen vieraili Irlannissa 14.6.96 ja eurooppaministeri
34212: Norrback 24.-25.5.96.
34213: Irlannin ED-puheenjohtajuuskaudella järjestettiin Dublinissa 5.10.1996 ylimääräinen
34214: ED-huippukokous, joka keskittyi HVK-aiheisiin. Tasavallan Presidentti, pääministe-
34215: ri ja ulkoasiainministeri osallistuivat kokoukseen. Irlannin pääministeri Bruton kävi
34216: ED -konsultaatiokiertomatkan yhteydessä Helsingissä 21.-22.11. Tasavallan Presi-
34217: dentti, pääministeri, ulkoasiainministeri ja valtiovarainministeri osallistuivat
34218: Dublinissa 14.-15.12.1996 pidettyyn Eurooppa-neuvoston huippukokoukseen.
34219: Pääministeri Lipponen teki virallisen vierailun Isoon-Britanniaan 14.-15.2.1996.
34220: Ulkoasiainministeri Halonen osallistui 7.5.1996 WED:n ministerikokoukseen
34221: Birminghamissa. Edinburghin herttua, prinssi Philip, suoritti epävirallisen vierailun
34222: Suomeen 29.7. ja Pohjois-Irlannin asioiden ministeri Sir Patrick Mayhew kävi
34223: Suomessa 25.-26.11.1996.
34224: Kreikan presidentti Stephanopoulos teki valtiovierailun Suomeen 8.-10.1 0.1996.
34225: Pääministeri Lipponen vieraili Luxemburgissa 9.-10.4.1996. Ulkoasiainministeri
34226: Halonen vieraili Luxemburgissa 3.-4.7.1996. Suomi avasi Luxemburgissa toimivan
34227: suurlähetystönsä 1.8.1996.
34228: Ranskan eurooppaministeri Michel Barnier vieraili 6.-7.3.1996 Suomessa ED:n
34229: hallitusten välisen konferenssin valmistelujen johdosta. Pääministeri Paavo Lippo-
34230: nen teki työvierailun Ranskaan 3.10., jolloin hän tapasi presidentti Chiracin ja
34231: pääministeri Juppen.
34232: Pääministeri Paavo Lipponen esitelmöi 19.-20.1.1996 Saksassa Bertelsmann-
34233: säätiössä ja tapasi liittokansleri Helmut Kohlin.
34234: Suhteita Ruotsiin ja Tanskaan pidettiin yllä monien hallitustason vierailujen
34235: yhteydessä. Suhteita selostetaan seuraavassa luvussa.
34236: 
34237: 
34238: 4. Suomen suhteet Pohjoismaihin
34239: 4.1. Tälkeimmät poliittiset vierailut
34240: Tasavallan presidentti suoritti virallisen vierailun Ruotsiin 29.4.-1.5. kuningas
34241: Kaarle XVI Kustaan 50-vuotisjuhlallisuuksien johdosta.
34242: Pääministeri Paavo Lipponen alusti 5.3. PN:n järjestämässä Eurooppa-teemakonfe-
34243: renssissa Kööpenhaminassa. Lipponen osallistui myös 3.-4.5. Itämerineuvoston
34244: huippukokoukseen Visbyssä. Hän kävi 31.5. työvierailulla Ruotsin pääministerin
34245: kesäasunnolla Harpsundissa. Pääministeri Lipponen osallistui 11.-12.11 Pohjoismai-
34246: den neuvoston kokoukseen ja Pohjoismaiden pääministereiden kokoukseen Kööpen-
34247: haminassa. Pohjoismainen pääministerikokous järjestettiin Helsingissä 26.8.
34248: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen oli mukana 2.-3.7. Ruotsissa Kalmarissa
34249: Itämeren valtioiden neuvoston ulkoministerikokouksessa.
34250:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       621
34251: 
34252: 4.2. Hallitustason yhteistyö
34253: Pohjoismainen yhteistyö jatkui pääministerivetoisena. Kertomusvuonna Suomi toimi
34254: pohjoismaisen yhteistyön puheenjohtajana. Suomen pääministeri Paavo Lipponen
34255: oli koko vuoden pääministereiden puheenjohtajana. Pohjoismaiden pääministerit
34256: tapasivat maaliskuun alussa PN:n Eurooppa-teemakonferenssin yhteydessä Kööpen-
34257: haminassa. He keskustelivat Pohjoismaiden yhteisistä tavoitteista silmälläpitäen
34258: EU:n hallitusten välistä konferenssia. Pääministerit pitivät kesäkokouksen 26.8.
34259: Helsingissä. He keskustelivat lähialuekysymyksistä, erityisesti Itämeren ja Barentsin
34260: alueiden yhteistyöstä, ajankohtaisistaED-kysymyksistäPohjoismaiden näkökulmas-
34261: ta sekä pohjoismaisista yhteistyökysymyksistä. PN:n neuvoston yhteydessä 11.-
34262: 13.11. Kööpenhaminassa he kokoontuivat useaan otteeseen. He jatkoivat samassa
34263: yhteydessä vuonna 1995 alkanutta Pohjoismaiden ja Baltian maiden pääministerei-
34264: den tapaamisia eli ns. 5+3-yhteistyötä. Pääministerit korostivat 5+3-kokouksessaan
34265: Euroopan unionin hakijamaiden yhtäaikaista neuvotteluavausta. Itämeren yhteistyös-
34266: sä painotettiin tarvetta konkreettisiin tuloksiin. Yhteistyöministerit kokoontuivat
34267: 5+ 3-yhteistyön merkeissä 15.4. Vilnassa Liettuassa pohjoismaisen parlamentaarisen
34268: konferenssin yhteydessä. Siellä Suomen puheenvuoron esitti eurooppaministeri Ole
34269: Norrback.
34270: Ulkoasiainministerikokoukset järjestettiin ulkoasiainministeri Halosen johdolla
34271: Suomessa. Kokoukset pidettiin 22.-23.1. Helsingissä, 28.-29.5. Maarianhaminassa
34272: ja 20.-21.8. Porvoossa. Kokouksissaan ulkoasiainministerit käsittelivät sekä
34273: ajankohtaisia ED-asioita että keskeisiä kansainvälisiä kysymyksiä.
34274: Suomi korosti puheenjohtajakaudellaan pohjoismaisen yhteistyön merkitystä myös
34275: sen jälkeen, kun Suomi ja Ruotsi ovat liittyneet Euroopan unioniin. Ulkoasiainmi-
34276: nisterit kävivät kokouksissaan säännöllisesti keskustelua ED:n hallitusten välisestä
34277: konferenssista. Kokouksissa todettiin myös, että EU:n ja ETA:nvälinen yhteistyö
34278: on löytänyt muotonsa myös poliittisessa dialogissa ja osapuolet ovat tyytyväisiä
34279: järjestelyihin.
34280: Kansainvälisen politiikan alueella ulkoasiainministerit ottivat kantaa mm. Euroopan
34281: turvallisuuskysymyksiin, entisen Jugoslavian tilanteeseen, Lähi-idän rauhanproses-
34282: siin, Burman ihmisoikeustilanteeseen, Venäjän ja Baltian maiden kehitykseen,
34283: alueelliseen yhteistyöhön pohjoisessa Euroopassa ja YK-kysymyksiin.
34284: Ennen Porvoon ulkoasiainministerikokousta 20.-21.8. ulkoasiainministerit osallistui-
34285: vat Riiassa 20.8. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoasiainministereiden yhtei-
34286: seen kokoukseen, jossa keskusteltiin Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisestä
34287: yhteistyöstä, ajankohtaisista turvallisuuskysymyksistä ja ED-asioista.
34288: Suomen pohjoismaisena yhteistyöministerinä jatkoi kertomusvuonna eurooppami-
34289: nisteri Ole Norrback. Hän toimi koko vuoden myös yhteistyöministereiden puheen-
34290: johtajana. Yhteistyöministereiden tehtävänä on mm. avustaa pääministereitä
34291: pohjoismaisen yhteistyön kehittämisessä. Yhteistyöministerit toimivat myös
34292: budjettiministereinä.
34293: Yhteistyöministerit kokoontuivat kertomusvuoden aikana seuraavasti: Helsingissä
34294: 13.2., Kööpenhaminassa 4.3. PN:n teemaseminaarin yhteydessä, Kööpenhaminassa
34295: 10.4., Uppsalassa 26.6. ja Tukholmassa 18.12. Yhteinen kokous PN:n puheenjohta-
34296: jiston kanssa pidettiin Kööpenhaminassa 23.10., jolloin käsiteltiin mm. PN:n 48.
34297: istunnon asioita. Yhteistyöministerit pitivät yhden kokouksen myös istunnon
34298: yhteydessä Kööpenhaminassa 13.11. Siinä päätettiin vuoden 1997 budjetista.
34299: Kööpenhaminassa 4.-5. maaliskuuta pidetyn PN:n seminaarin teemana olivat
34300: Pohjola ja Eurooppa. Konferenssissa keskusteltiin niistä aiheista, joita Pohjoismaat
34301: halusivat saada yhteisen Euroopan esityslistalle. Keskusteluissa olivat esillä mm.
34302: työttömyys sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Tarkoitus oli yhteispohjoismaisesti
34303: 622                            Suhteet ulkovaltoihin
34304: 
34305: valmistautua hieman myöhemmin Italiassa Torinossa alkaneeseen EU:n hallitusten
34306: väliseen konferenssiin. Teemaistunnossa olivat paikalla parlamentaarikkojen ja
34307: ministereiden lisäksi EU:n entinen puheenjohtaja Jacques Delors ja budjettikomis-
34308: saari Erkki Liikanen. Vuonna 1997 pidetään PN:n päätöksen mukaisesti ulko- ja
34309: turvallisuuspoliittinen teemaseminaari Suomessa.
34310: 4.2.1. Pohjoismaiden neuvosto
34311: 
34312: 48. istunto
34313: PN:n 48. istunto Kööpenhaminassa 11.-13.11. oli ensimmäinen uudessa muodossa
34314: pidetty istunto. Osana edellisten vuosien uudistusprosessia päätettiin siirtyä yhteen
34315: vuotuiseen istuntoon kahden sijasta. Uudistus osoittautui onnistuneeksi. Istunto oli
34316: tiivis ministereiden kuulemistilaisuuksineen. Tyhjäkäyntiä ei syntynyt. Lisäksi
34317: järjestettiin huomattava määrä asiapitoisia ministerikokouksia istunnon yhteydessä.
34318: Yhdeksän suomalaista ministeriä osallistui joko istuntoon, valiokuntakokouksiin tai
34319: ministerikokouksiin. Laaja edustus korosti Suomen vakavaa suhtautumista puheen-
34320: johtajuuteensa. Ahvenanmaan edustaja Olof Salmen valittiin monien vaiheiden
34321: jälkeen yksimielisesti PN:n presidentiksi. Salmen on ensimmäinen itsehallintoaluet-
34322: ta edustava presidentti. Kansainvälisesti on huomionarvoista, että itsehallintoalueen
34323: edustajasta voi tulla viiden maan parlamentaarisen yhteistyöelimen puheenjohtaja.
34324: Norjan pääministeri Thorbjörn Jagland antoi yleiskokoukselle selonteon Norjan
34325: puheenjohtajamaan ohjelmasta. Norja on ministerineuvoston puheenjohtajamaa
34326: vuonna 1997. Pääministeri Jaglandin esityksessä oli huomionarvoista laaja ulko- ja
34327: turvallisuuspoliittinen katsaus. Hän myös lupasi, että Norjan puolustusministeri on
34328: valmis informoimaan PN:n Eurooppa-valiokuntaa Pohjoismaiden yhteistyöstä
34329: rauhanturva-asioissa. Tämä lisännee tulevaisuudessa keskustelua ulko- ja turvalli-
34330: suuspoliittisissa kysymyksissä. Istunto päätti myös järjestää erityisen turvallisuuspo-
34331: liittisen teemakokouksen Suomessa vuonna 1997. Muita Norjan pääministerin
34332: korostamia asioita olivat mm. lapset ja nuoret, lähialuepolitiikka ja ympäristö.
34333: Jagland totesi, että Pohjoismaiden yhteistä linjaa Schengen-yhteistyössä tulisijatkaa
34334: myös tulevaisuudessa.
34335: Istunnon yhteydessä hyväksyttiin vuoden 1997 budjettiesitys. Budjetin loppusum-
34336: maa leikattiin 20 miljoonaa Tanskan kruunua edelliseen vuoteen verrattuna.
34337: Loppusumma on 702,6 miljoonaa Tanskan kruunua. Suomen maksuosuus laskee
34338: 16,2 prosenttiin. Kertomusvuonna 1996 se oli 16,6 prosenttia.
34339: Istunnon ohjelmassa oli ensimmäistä kertaa ulkoasiain- ja eurooppaministereiden
34340: kuulemistilaisuus, jossa Pohjoismaiden ministerit vastasivat edustaJien kysymyksiin.
34341: Kansanedustajista olivat paikalla Eurooppa-valiokunnan jäsenet ja kansallisten
34342: integraatioasioita käsittelevien valiokuntien puheenjohtajat. Suomea edusti euroop-
34343: paministeri Ole Norrback.
34344: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen antoi istunnossa ulko- ja turvallisuuspoliittisen
34345: selonteon. Hän totesi, että maantieteellinen asemamme pohjoisessa Euroopassa ja
34346: Itämeren ympärillä tarjoaa yhteisen pohjan, jonka varaan rakentaa. Ulko- ja
34347: turvallisuuspolitiikasta ministeri Halonen kertoi Suomen ja Ruotsin yhteisestä
34348: aloitteesta, jonka maat tekivät EU:n hallitusten väliselle konferenssille. Sen perus-
34349: ajatuksena on, että EU :n sotilaallisen kriisinhallinnan kapasiteettia lisättäisiin.
34350: Yleiskokouksessa ministerineuvostolle annettiin 15 suositusta. Istunnon yhteydessä
34351: neuvoston puheenjohtajisto tapasi Pohjoismaiden pääministerit. Pääministereillä oli
34352: istunnon aikana kokous myös itsehallintoalueiden edustajien kanssa. Lisäksi
34353: valiokunnat pitivät yhteiskokouksia vastaavien ministerineuvostojen kanssa.
34354:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                         623
34355: 
34356: 4.2.2. Pohjoismaiden ministerineuvosto
34357: 
34358: Perinteisen pohjoismaisen yhteistyön rinnalle ovat nousseet Eurooppa- ja lä-
34359: hialuekysymykset. Kaikilla sektoreilla on tarkasteltava toimintaa "pohjoismaisesta
34360: hyödystä" lähtien. Reformityöryhmän selvityksen pohjalta yhteistyö on vuoden
34361: ajan ollut jaettuna kolmeen alueeseen: Pohjoismaat ja Eurooppa, Pohjoismaat ja
34362: lähialueet sekä Pohjoismaiden sisäinen yhteistyö.
34363: Suomen vuoden 1996 puheenjohtajuusselonteon alussa tulivat esiin erityisesti
34364: Euroopan yhteistyötä ja EU:n hallituskonferenssia koskevat asiat. Suomi korosti
34365: puheenjohtajuusohjelmassaan, että se tulee huolehtimaan siitä, että EU:n tulevai-
34366: suutta ja hallituskonferenssin sisältöä käsitellään säännöllisesti pohjoismaisissa
34367: kokouksissa. Puheenjohtajamaana Suomi huolehti koko vuoden ajan siitä, että
34368: Pohjolaa ja Eurooppaa koskevat kysymykset olivat aina asialistalla pääministereiden
34369: ja ulkoasiainministereiden kokousten lisäksi myös kaikissa muissa ministerineuvos-
34370: toissa sekä virkamieskomiteoissa. Asiasta tehtiin menettelytapapäätös yhteistyömi-
34371: nistereiden Uppsalan kokouksessa 26.6.
34372: Suomen puheenjohtajuudella jatkettiin kontaktiryhmän toimintaa Brysselissä. Sen
34373: tarkoituksena on luoda toimivat yhteistyö- ja tietojenvaihtosuhteet EU- ja ETA-
34374: maiden pääkaupunkien, PMN:n sihteeristön ja Pohjoismaiden Brysselissä sijaitsevi-
34375: en edustustojen välille.
34376: Vuoden 1996 aikana Suomi on yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa käynyt
34377: neuvotteluja Schengenin sopimuksen osapuolten kanssa kokonaisratkaisusta, jolla
34378: varmistetaan perinteisen pohjoismaisen passi- ja liikkumisvapauden jatkuvuus
34379: Schengenin sopimusten tultua voimaan ja osan Pohjoismaista liittyessä niihin.
34380: Schengenin sopimusten osapuoliksi voivat liittyä vain Euroopan unioninjäsenvalti-
34381: ot.
34382: Pohjoismaiden ja Schengenin välillä käytiin vuoden 1996 aikana tiiviit neuvottelut
34383: pohjoismaisen kokonaisratkaisun edellytyksistä ja toteuttamistavasta, joihin liittyi
34384: ratkaisun ainutkertaisuuden vuoksi lukuisia oikeudellisia, poliittisia ja teknisiä
34385: kysymyksiä. Neuvottelut saatiin päätökseen ja Suomi, Ruotsi ja Tanska allekirjoitti-
34386: vat 19 .12. sopimuksensa liittymisestään Schengenin sopimusten osapuoliksi.
34387: Samanaikaisesti Islanti ja Norja solmivat yhteistyösopimuksen, joka mahdollistaa
34388: niiden mukaantulon Schengen-yhteistyöhön liitännäisjäseninä. Saavutetulla neuvot-
34389: telutuloksella turvattiin keskeinen neuvottelutavoite, pohjoismaisen passiunionin
34390: jatkuvuus, ja luotiin samalla laaja vapaan liikkuvuuden alue Eurooppaan.
34391: Schengenin sopimusten soveltaminen Pohjoismaissa alkaa aikaisintaan vuoden 1999
34392: alussa, koska se edellyttää laajoja valmisteluja, mm. Schengenin tietojärjestelmään
34393: kytkeytymistä, lentoasemien muutostöitä sekä tarvittavien lainsäädännön muutosten
34394: tekemistä ja lisäksi pohjoismaisten sopimusten ratifiointia kaikissa vanhoissa
34395: jäsenmaissa. Pohjoismaat tulevat jatkamaan toimintaansa Schengenissä tiiviissä
34396: yhteistyössä keskenään samanaikaisen voimaantulon varmistamiseksi ja pohjois-
34397: maisten intressien edistämiseksi Schengenin toiminnassa.
34398: Suomi korosti myös Pohjolan lähialueiden kehitystä. Vuoden aikana suurlähettiläs
34399: Markus Lyranjohtama pohjoismainen työryhmä teki uuden PMN:n lähialuestrategi-
34400: an Pohjolan lähialueille eli Baltian maihin ja Luoteis-Venäjälle. Strategiassa
34401: korostettiin sitä, että Pohjoismaiden tuki tulisi keskittää entistä harvempiin ja
34402: suurempiin hankkeisiin, jotka edistävät pohjoismaisia arvoja. Lähialueyhteistyön
34403: tarkoitus on edistää tasapainoista poliittista ja taloudellista kehitystä näillä alueilla.
34404: Pääministerit hyväksyivät kesäkokouksessaan elokuussa uuden strategian päälinjat
34405: Lopullisesti yhteistyöministerit hyväksyivät strategian 23.10. pitämässään kokouk-
34406: 624                            Suhteet ulkovaltoihin
34407: 
34408: sessa. Suomalaisen Pohjoismaiden yhteistyökomitean puheenjohtajan johdolla
34409: pohjoismainen delegaatio keskusteli vuoden 1997 lähialuetyöohjelmasta Baltian
34410: maiden ulkoasiainministeriöiden kanssa loppusyksyllä 1996. Yhteistyöministerit
34411: hyväksyivät 18.12. pitämässään kokouksessa strategian mukaisen lähialuetyöohjel-
34412: man vuodelle 1997.
34413: Pohjoismaisilla tiedotustoimistoilla on keskeinen rooli ylläpidettäessä kontakteja
34414: lähialueiden väestöön. Yhteistyöministerit hyväksyivät 18.12. Venäjän ulkoasiain-
34415: ministeriön kanssa tehdyn alustavan sopimuksen, jonka mukaan Pietarin tiedotustoi-
34416: misto saisi Venäjän lainsäädännön mukaisen virallisen ja laillisen aseman. Lupa-
34417: asia oli tärkeä Suomen puheenjohtajuuskauden tavoite, sillä ilman sopimusta
34418: toimisto ei voi toimia virallisena ja laillisena työnantajana. Alustavan sopimuksen
34419: synnyttyä yhteistyöministerit päättivät jatkaa Pietarin tiedotustoimiston toimintaa
34420: myös tulevaisuudessa. PMN :n lähialueilla tapahtuvien toimenpiteiden tavoitteena on
34421: ollut vakauttaa demokraattinen kehitys, edistää turvallisuutta ja myötävaikuttaa
34422: markkinatalouden läpi viemistä.
34423: Suomi ajoi puheenjohtajamaana voimakkaasti Pohjoismaisen investointipankin
34424: (NIB) uutta ympäristölainaohjelmaa, jonka mukaan NIB valtuutettiin myöntämään
34425: järjestelmään kuuluvia Pohjoismaiden Neuvoston jäsenvaltioiden takaamia lainoja
34426: 100 MECU :n edestä. Pääministerit hyväksyivät asian pääpiirteet kesäkokouksessaan
34427: Helsingissä. Pohjoismaisen kehitysrahaston (NDF) osalta yhteistyöministerit
34428: päättivät kehitysavusta vastaavien ministereiden valmisteleroan suosituksen mukai-
34429: sesti nostaa NDF:n peruspääoman vuosien 1996-2000 aikana 515 miljoonaan
34430: SDR:iin (Special Drawing Rights).
34431: PMN hyväksyi pohjoismaisen arktisen ohjelman 13.2. Helsingissä. Arktinen
34432: neuvosto perustettiin 19.9. Ottawassa Kanadassa. Sen pääasiallisiin yhteistyötehtä-
34433: viin kuuluvat arktisen ympäristön suojelu ja kestävä kehitys.
34434: Suomen puheenjohtajuuskaudella korostettiin myös yhteistä kulttuuriyhteistyötä.
34435: Pohjoismaiden keskisessä yhteistyössä kulttuuriyhteistyö on edelleenkin tärkeintä
34436: pohjoismaisen identiteetin vahvistamisessa. Koulutuksen ja kulttuurin osuus tulee
34437: jatkossakin olemaan noin puolet koko budjetista.
34438: Suomen puheenjohtajuudella työskenneltiin määrätietoisesti pohjoismaisten kielten
34439: ymmärtämisen parantamiseksi. Kesällä valmistui Suomen puheenjohdolla tehty "Det
34440: umistelige" -ohjelma, jossa korostettiin mm. toimia, joiden avulla parannetaan
34441: pohjoismaalaisten, varsinkin suomalaisten ja islantilaisten, mahdollisuuksia osallis-
34442: tua tasavertaisin ehdoin pohjoismaiseen yhteistyöhön. Käytännössä tämä merkitsee
34443: lisääntyneitä tulkkaus- ja käännöspalveluita. Kertomusvuoden aikana Nordisk
34444: Kontakt -lehti korvattiin PN:n ja PMN:n yhteisellä lehdellä. Se käännetään myös
34445: suomen kielelle. Uuden lehden koenumero ilmestyi PN:n istuntoon.
34446: Vuoden aikana tehtiin myös ns. laitosuudistus, joka perustui edellisenä vuonna
34447: tehtyyn "Nordisk nytte" -selvitykseen. Sen mukaisesti kolmetoista pohjoismaista
34448: laitosta tai instituuttia lakkautettiin, koska niistä ei katsottu olevan riittävästi
34449: "pohjoismaista hyötyä". Kolmen laitoksen toimintaa muutettiin. Uusia laitoksia
34450: perustettiin kolme. Suomessa sijaitsevien laitosten osalta uudistus merkitsi sitä, että
34451: seuraavat laitokset lakkautetaan: Pohjoismainen rakentamismääräyskomitea (NKB)
34452: ja Pohjoismainen kieli- ja tiedotuskeskus. Taideyhteistyötä jatketaan uudessa
34453: Suomessa sijaitsevassa laitoksessa, Pohjoismaisessa nykytaiteen instituutissa.
34454: Kansanrunouden alalla PMN tukee syntyvää yhteistyöverkostoa. Helsinkiin peruste-
34455: taan uusi Suomen Pohjolainstituutti, jolla on laajempi toimenkuva ja suurempi
34456: budjetti kuin edeltäjällään Pohjoismaisella kieli- ja tiedotuskeskuksella. Arktinen
34457: lääketieteen pohjoismainen yhteistyötoimikunta (NoSAMF) lakkautettiin, mutta
34458:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                        625
34459: 
34460: tutkimistoiminta Oulussa jatkuu kansallisella rahoituksella. Muut Suomessa
34461: sijaitsevat laitokset, mm. finanssilaitokset NIB, NEFCO, NOPEF ja NDF saivat
34462: hyvän arvosanan ja toimintaa jatketaan ja kehitetään edelleen. Yhteistyöministerit
34463: vastaanottivat 10.4. pidetyssä kokouksessa ns. Suomisen raportin. Sen tavoitteena
34464: oli määritellä uusia yhteistyöalueita siten, että yhteistyön avulla syntyisi säästöjä
34465: siihen verrattuna, että toimittaisiin kansallisella tasolla. Ministerit antoivat kaikille
34466: sektoreille tehtävän ryhtyä toimenpiteisiin raportin suositusten toimeenpanemiseksi.
34467: Kertomusvuoden aikana perustettiin yksi uusi virkamieskomitea. Yhteistyöministerit
34468: päättivät 18.12. Tukholmassa perustaa poikkihallinnollisen virkamieskomitean,joka
34469: käsittelee huumausaineasioita. Laaja-alaisessa komiteassa ovat edustettuina relevan-
34470: tit tahot, kuten mm. maiden sosiaali- ja terveysministeriöt, oikeusministeriöt,
34471: sisäasiainministeriö Suomessa sekä tulliviranomaiset
34472: Yhteistyöministerit tekivät 15.11.1996 päätöksen, että ministerineuvoston sihteeris-
34473: tön johtamis- ja valvontajärjestelmiä sekä sisäistä tarkastusta kehitetään tilintarkas-
34474: tuksessa ilmenneiden heikkouksien johdosta. Tarkoitus on kehittää PMN:n ja sen
34475: alaisuudessa toimivien laitosten taloushallintoa.
34476: Kesäkuussa pidettiin Reykjavikissä Islannissa ministerineuvoston järjestämä
34477: konferenssi, jossa keskusteltiin hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Osanottajat
34478: edustivat yhteiskunnan eri osa-alueita. Yhteistyöministeri Ole Norrback ja EU:n
34479: sosiaalisista suhteista vastaava komissaari Padraig Flynn alustivat seminaarissa.
34480: PMN asetti syksyllä poikkisektoraalisen työryhmän, jossa olisivat edustettuina
34481: ainakin sosiaali- ja terveys-, työ-, tasa-arvo- sekä kuluttajatahojen edustajat. Ryhmä
34482: raportoi työstään lokakuussa 1997.
34483: 4.2.3. Ministeriöiden pohjoismaiset yhteydet
34484: 4.2.3.1. Oikeusministeriö
34485: Suomi toimi puheenjohtajana Pohjoismaiden ministerineuvostossa vuonna 1996.
34486: Pohjoismainen oikeusministerikokous pidettiin 19.8.1996 Naantalissa. Kokouksessa
34487: hyväksyttiin pohjoismaisen lainsäädäntöyhteistyön työohjelma. Lisäksi kokouksen
34488: aiheina olivat pohjoismainen yhteistyö EU:n kolmannen pilarin asioissa, julkisuus-
34489: lainsäädäntö, rikosten torjunta, televiestintään liittyvä rikollisuus, rikostilastot ja
34490: lähialueyhteistyö. Virkamieskomitean kokous pidettiin samassa yhteydessä kuin
34491: oikeusministereiden kokous. Lisäksi komitea on kokoontunut Helsingissä 20.2.,
34492: 23.5. ja 17.10.
34493: Vuonna 1996 oikeusministeriön edustajat osallistuivat neljään virkamieskomitean
34494: tuella järjestettyyn seminaariin. Näitä olivat pohjoismaista lainsäädäntöyhteistyötä
34495: EU:ssa ja ETA:ssa koskeva seminaari Helsingissä ja Tukholmassa 8.-9.1.1996,
34496: lakikieltä ja lakikielen tarkastusta koskeva seminaari 29.-30.1.1996 Tukholmassa,
34497: julkisuusperiaatetta koskeva seminaari Oslossa 9.5.1996 sekä rikosten torjuntaa
34498: koskeva seminaari Oslossa 9.-10.5.
34499: Oikeusministeriön edustajat ovat myös osallistuneet Pohjoismaisen Euroopan
34500: integraatio-oikeuden tutkimusneuvoston (NORFEIR) järjestämiin seminaareihin:
34501: "Kalastuspolitiikka, perusoikeudet ja EU/ETA" -seminaari 29.5.-1.6. Hveragerdissa
34502: Islannissa sekä televiestintää kilpailunäkökulmasta koskeva seminaari 28.-29.10.
34503: Kööpenhamissa.
34504: Muissa pohjoismaisissa virkamiestason kokouksissa aiheina ovat muun muassa
34505: olleet ajokortin menettämiseen liittyvät kysymykset, rikollisten moottoripyöräjengi-
34506: en toiminnan rajoittaminen, Schengen-sopimus, henkilörekisterilainsäädännön
34507: 626                             Suhteet ulkovaltoihin
34508: 
34509: uudistaminen, kuluttajansuojaa koskevat direktiiviehdotukset ja direktiivien kansalli-
34510: nen voimaansaattaminen, EU :n kaupallista viestintää koskeva vihreä kirja sekä
34511: uuden lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan pohjoismaisen konvention tarve.
34512: Lisäksi on osallistuttu pohjoismaisen huumeyhdysmieselimen kokouksiin, pohjois-
34513: maisen kriminologisen yhteistyöneuvoston vuosikokoukseen, pohjoismaisen
34514: kuluttajavirkamieskomitean oikeudellisten kysymysten johtoryhmän kokoukseen,
34515: pohjoismaiseen oikeusinformatiikan konferenssiin, oikeudellista terminologiaa
34516: EU:ssa koskevaan pohjoismaiseen seminaariin, pohjoismaisia kieliä EU:ssa koske-
34517: vaan kokoukseen, eurooppalaista rikosoikeutta käsittelevään pohjoismaiseen
34518: seminaariin sekä ihmisoikeuksien kehittymistä koskevaan pohjoismaiseen sym-
34519: posiumiin.
34520: Suomi on osallistunut Pohjoismaiden välille vakiintuneeseen yhteistyöhön tuomari-
34521: koulutuksen alueella. Valmistelun painopiste oli rikosprosessia ja ylioikeuksia
34522: koskevien seminaarien valmistelussa.
34523: Oikeusministeriön edustajat osallistuivat vankeinhoidon pääjohtajakokoukseen
34524: Reykjavikissa 11.-12.9. ja vankilatutkijoiden kokoukseen Karlstadissa 25.-27.9.
34525: sekä useihin muihin vankeinhoitoa koskeviin virkamiestason kokouksiin.
34526: Oikeusministeriö on osallistunut pohjoismaisen tuomiokokoelman kustantamiseen
34527: ja toimittamiseen.
34528: 4.2.3.2. Sisäasiainministeriö
34529: Kunta-asioista vastaavat ministerit kokoontuivat SliSnderborgissa Tanskassa 13.-
34530: 14.8.1996. Kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisia kunnallistalouden ja -hallinnon
34531: kysymyksiä.
34532: Aluepolitiikasta vastaavat ministerit kokoontuivat 1.10.1996 Helsingissä. Kokouk-
34533: sen puheenjohtajana toimi hallintoministeri Jouni Backman. Kokouksen pääkohdak-
34534: si nousi keskustelu EU :n tulevasta rakennerahastouudistuksesta. Keskustelussa
34535: tuotiin esille maiden alustavia näkemyksiä ja painotuksia. Lisäksi kokouksessa
34536: hyväksyttiin periaatepaperi PMN:n rahoituksen käytöstä rajaseutuyhteistyöalueilla,
34537: Itämeren INTERREG II C -ohjelman rahoitusta koskeva kannanotto sekä lausunto
34538: NORDREGIO-työryhmän loppuraportista.
34539: Aluepoliittisen virkamieskomitean (NÄRP) puheenjohtajuus oli kertomusvuonna
34540: Suomella. Komitean toiminta painottui rajaseutuyhteistyötä koskevan strategian
34541: valmisteluun, ml. yhteydet EU:n rajaseutuohjelmiin (INTERREG II A), Itämeri- ja
34542: Skotlanti-yhteistyön kehittämiseen, laitosuudistukseen sek,~ Länsipohjola-rahastan
34543: tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin. Vuoden aikana NARP osallistui Itämeren
34544: aluetta ja Euroopan pohjoisia alueita koskevien EU:n aluesuunnitteluohjelmien
34545: valmisteluun, järjesti Skotlanti-yhteistyöhön liittyvän seminaarin Kittilässä sekä piti
34546: ensimmäis~n yhteisen kokouksen Baltian maiden aluekehitysviranomaisten kanssa.
34547: Lisäksi NARP organisoi rakennerahastouudistusta koskevan kansainvälisen se-
34548: minaarin Helsingissä.
34549: Rajaseutuyhteistyö ja siihen liittyvä konkreettinen projektitoiminta vei kertomus-
34550: vuonna noin 3/4 pohjoismaiseen aluepoliittiseen yhteistyöhön osoitetoista projekti-
34551: varoista. Rajaseutuyhteistyötä harjoitetaan yhdeksän yhteistyöalueen puitteissa.
34552: Suomi osallistuu Pohjoiskalottiyhteistyöhön sekä Merenkurkun, Keski-Pohjolan ja
34553: Saaristomeren yhteistyöalueiden toimintaan. Näille osoitettiin vuonna 1996 pohjois-
34554: maista rahoitusta 9,9 milj. DKK eli 56 % rajaseutuyhteistyöhön osoitetoista varois-
34555: ta. Jatkossa merkittävä osa rajaseutuyhteistyön pohjoismaisesta rahoituksesta tullaan
34556: käyttämään samoilla alueilla toteutettavien INTERREG II A -ohjelmien osarahoi-
34557:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        627
34558: 
34559: tukseen. NÄRPin projektivaroilla tuettiin rajaseutuyhteistyöelinten välistä tiedon ja
34560: kokemusten vaihtoa sekä niiden strategiatyötä.
34561: Virkamieskomitean alaisuudessa toimiva alueellista kehitystä seuraava ja analysoiva
34562: selvitysyksikkö NOGRAN jatkoi alueellista kehitystä ja kehittämistoimia koskevan
34563: taustatiedon esille ottamista mm. Itämeri yhteistyössä. Pohjoismainen aluepoliittinen
34564: tutkimuslaitos NordREPO jatkoi toimintaansa vuosien 1993-97 tutkimusohjelman
34565: mukaisesti. Vuoden aikana käynnistettiin muutama uusi tutkimushanke.
34566: Osana PMN:n laitosuudistusta yhteistyöministerit päättivät lakkauttaa NordREFOn,
34567: Nordplanin ja NOGRANin vuoden 1997 aikana ja perustaa niiden toimintaa
34568: jatkamaan uuden NORDREGIO-nimisen laitoksen. Uuden laitoksen suunnittelua
34569: varten asetettiin työryhmä, jonka esitysten perusteella yhteistyöministerit päättivät
34570: syksyllä 1996 NORDREGIOn säännöistä. Uusi laitos tulee aluepoliittisen sektorin
34571: alaisuuteen ja aloittaa toimintansa 1.7.1997.
34572: Pohjoismaat tiivistivät 1996 yhteistyötään moottoripyöräjengien aiheuttamien ongel-
34573: mien kartoittamisessa. Pohjoismaiden oikeusministerit kokoontuivat 11.10.1996
34574: Kööpenhaminaan, missä päätettiin yhteispohjoismaisen varastettuja ampuma-aseita
34575: koskevan rekisterin sekä asejälkirekisterin perustamisesta.
34576: Pohjoismaiden kesken on harjoitettu jo pitkään tiivistä yhteistyöstä huumausaineri-
34577: kollisuuden torjumiseksi. Keskeisin yhteystyön muoto on poliisi- ja tulliviranomais-
34578: ten yhteistoiminta Pohjoismaiden neuvoston alaisen PTN-yhteistyön puitteissa
34579: (Polis och Tuli i Norden). Uusina teemoina PTN-yhteistyöhön otettiin uusien
34580: suuntauksien ja kehittämispyrkimyksien entistä tarkempi huomiointi, yhteiset syste-
34581: maattiset arvioinnit projektityöstä ja pitkän tähtäimen suunnitelmat yhdysmiesten
34582: sijoittamisesta, yhteistyö EU/Schengenin ja muiden foorumien kanssa sekä yhteinen
34583: PR/markkinointi pohjoismaisesta mallista.
34584: Pohjoismaista yhteistyötä uhrintunnistamistyön alallajatkettiin tiiviisti. Eri pohjois-
34585: maisten rekisterijärjestelmien yhteensopivuutta kartoitettiin sekä todettiin tarve
34586: saada ATK-pohjaisia ohjelmia DVI-rekistereiden, kadonneiden henkilöiden rekiste-
34587: ri en ja katastrofirekistereiden käsittelyyn.
34588: Halmstadissa järjestettiin 22.-24.5.1996 ensimmäinen Pohjoismaiden poliisiyhteis-
34589: työn kehittämishankeseminaari ennalta estävässä (mm. rikosten torjunnassa ja
34590: hallinnollisessa palvelusuuntautuneessa) toiminnassa.
34591: Pohjoismaat ovat myös olleet yhteistyössä poikkihallinnollisen USKALLA-hank-
34592: keen edistämisessä. Poliisi on ollut hankkeessa mukana. Hankkeessa paneudutaan
34593: päihteiden käytön vähentämiseen nuorten keskuudessa.
34594: Pohjoismaiden välillä jatkui aktiivinen yhteistyö pelastuspalvelussa. Järjestettiin
34595: monenkeskisiä kokouksia ja yhteisprojekteja pelastuspalvelussa ja väestönsuojelus-
34596: sa. Voimassa olevaa Pohjoismaiden pelastuspalvelusopimuksen toimivuuttakehitet-
34597: tiin edelleen. Suomessa järjestettiin pohjoismainen pelastuspalvelukonferenssi
34598: Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoituksella.
34599: Suomi oli puheenjohtajana vuonna 1996 pohjoismaisen pakolais- ja turvapaikka-
34600: kysymyksiä pohtivan korkean tason virkamiestyöryhmässä (Nordiska samrådsgrup-
34601: pen på hög nivå för flyktingsfrågor, NSHF). Kokouksia pidettiin vuoden aikana
34602: kolme, 11.-12.3.1996 Imatralla, 28.-30.8. Saariselällä sekä 2.12. Kirkkonummella,
34603: jonka yhteydessä pidettiin 3.12. pohjoismaisten maahanmuutto- ja pakolaispoli-
34604: tiikasta vastaavien ministerien kokous.
34605: 628                            Suhteet ulkovaltoihin
34606: 
34607: Työryhmässä käsiteltiin pakolais- ja turvapaikkakysymyksiä ja pyrittiin löytämään
34608: yhteispohjoismaisia linjauksia näihin kysymyksiin. Kokouksissa selviteltiin kes-
34609: keisinä asioina ulkomaalaisasioiden kytkentöjä Euroopanunioniin ja Pohjoismaiden
34610: lähialueisiin sekä kansainvälisiin turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita koskeviin
34611: sopimuksiin. Pohjoismaat päättivät myös perustaa kaksi yhteispohjoismaista
34612: ulkomaalaisattasean virkaa, toisen Pohjoismaiden lähialueelle ja toisen Sri Lankaan.
34613: Pohjoismainen ulkomaalaisvaliokunta (Utlänningsutskottet) kokoontui 26.-28.3.
34614: Turussa ja 24.-26.9. Torshavnissa, Färsaarilla. Kokouksissa käsiteltiin pohjoismai-
34615: seen passintarkastussopimukseen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä.
34616: Kertomusvuoden aikana sisäasiainministeriö osallistui myös useisiin muihin
34617: ulkomaalaisasioita käsitelleisiin pohjoismaisiin kokouksiin.
34618: Rajavartiolaitos on pitänyt yhteyttä Norjan rajavalvonnasta vastaaviin viranomaisiin,
34619: Ruotsin rannikkovartiostoon ja poliisiin sekä Norjan Venäjän vastaisen rajan
34620: rajavaltuutettuun. Ruotsin rannikkovartioston pääjohtaja vieraili Suomessa 20.-
34621: 21.5.1996. Yhteistyö Ruotsin rannikkovartioston kanssa on säännönmukaista ja
34622: siihen kuuluvat rajavalvonnan, teknillisten asioiden ja lentotoiminnan tietojen
34623: vaihto.
34624: 4.2.3.3. Valtiovarainministeriö
34625: 
34626: Yhteydenpitoa Pohjoismaiden ministerineuvostoon ja muiden Pohjoismaiden
34627: valtiovarainministeriöihin jatkettiin vakiintuneeseen tapaan.
34628: Pohjoismaiden valtiovarainministerit kokoontuivat ministeri Arja Alhon johdolla -
34629: kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Kokouksissa olivat esillä Pohjoismaiden ta-
34630: loudellinen tilanne ja yhteistyömahdollisuudet talouselämän eri aloilla. Keskeisiä
34631: keskustelun aiheita olivat myös Euroopan unioniin ja etenkin talous- ja rahaliittoon
34632: liittyvät kysymykset sekä Pohjoismaiden Investointipankkiin liittyvät kysymykset,
34633: kuten pankin ja sen henkilöstön oikeudellinen asema.
34634: Virkamiestason yhteistyöelimenä valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimii
34635: pohjoismainen finanssikysymysten virkamieskomitea EK-Finans, jonka puitteissa
34636: tapahtuu mm. valtiovarainministerikokousten valmistelu.
34637: Baltian maiden investointiohjelmaa jatketaan vuonna 1995 tehdyllä päätöksellä
34638: vuoden 1999 loppuun. Kertomusvuonna maksettiin Baltian investointiohjelman
34639: jatkamisesta aiheutuva ensimmäinen maksuerä noin 10 milj. markkaa. Baltian
34640: investointiohjelma muodostuu seitsemästä rahastosta, joiden hallinnoimisessa
34641: Pohjoismaiden Investointipankilla (NIB) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehitys-
34642: pankilla (EBRD) on keskeinen rooli. Ohjelman toimeenpanossa Baltian maissa
34643: olennainen merkitys on kussakin maassa olevalla kansallisella investointipankilla,
34644: joka kanavoi varoja edelleen pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittämiseen.
34645: Kertomusvuonna järjestettiin ensimmäinen baltialais-pohjoismainen rahoitusse-
34646: minaari Helsingissä yhteistyössä Pohjoismaiden Investointipankin kanssa.
34647: Kertomusvuoden aikana NIB:n hallituksen kokouksissa käsiteltiin pankin yleistä
34648: toimintapolitiikkaa ja otettiin kantaa pankin rahoittamiin hankkeisiin. Pohjoismai-
34649: den ministerineuvostossa on ollut valmisteltavana ehdotus perustaa pankkiin
34650: erityinen lainaohjelma ympäristölainoja varten, jolla rahoitettaisiin ympäristöinves-
34651: tointeja Pohjoismaiden lähialueilla. Valmistelut ovat loppusuoralla ja ympäristö-
34652: lainaohjelma otettaneen käyttöön helmikuussa 1997.
34653:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         629
34654: 
34655: Valtiovarainministeriö toimi kertomusvuonna pohjoismaisten hallinnon kehittämi-
34656: sestä vastuullisten ministeriöiden välisen yhteistyön puheenjohtajana ja järjesti ns.
34657: päällikkökokouksen, jossa päätettiin kertomusvuoden yhteistyön sisällöistä ja
34658: muodoista, sekä kaksi asiantuntijaseminaaria, joista toinen käsitteli tietohallintoa ja
34659: toinen hallintopolitiikkaa. Ministeriö osallistui myös pohjoismaisten yhteistyöminis-
34660: terien asettamaan pohjoismaisen yhteistyön tehostamista koskevaan työryhmään,
34661: joka sai työnsä päätökseen kertomusvuoden keväällä.
34662: 4.2.3.4. Opetusministeriö
34663: Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö Kööpenhaminassa vastaa pohjoismai-
34664: sen kulttuurisopimuksen toteuttamisesta. Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön osuus
34665: kokonaisbudjetista oli kertomusvuonna 349,2 miljoonaa Tanskan kruunua, josta
34666: 203,6 miljoonaa oli varattu opetus- ja tutkimusyhteistyölle ja 145,5 miljoonaa
34667: yleiselle kulttuuriyhteistyölle.
34668: Ministerineuvosto kokoonpanossakulttuuriministerit (MR-K) kokoontui 1996 neljä
34669: kertaa sekä kokoonpanossa opetus- ja tiedeministerit (MR-U) viisi kertaa.
34670: Suomi toimi kertomusvuonna puheenjohtajana ministerineuvosto~~saMR-Kja MR-
34671: V sekä Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön virkamieskom.~teassa (AK-K) ja Pohjois-
34672: maisen opetus- ja tiedeyhteistyön virkamieskomiteassa (AK-U) samoin kuin näiden
34673: alaisissa asiantuntijakemiteoissa ja johtoryhmissä.
34674: Kulttuuriyhteistyö on uudistetun pohjoismaisen yhteistyön keskeisiä painopistealuei-
34675: ta. Toiminnan periaatelinjauksiksi on valittu keskittäminen, hankkeiden ja työn
34676: kansallinen ankkurointi, poliittisen ohjauksen lisääminen ja pohjoismainen lisäarvo.
34677: Suomen erityisenä painotuksena oli mm. lasten ja nuorten kulttuuriyhteistyö,
34678: kirjallisuus ja sen kääntäminen, av-ala ja media, yhteistyö IT-alalla sekä rasismin
34679: vastaisuus.
34680: Kertomusvuonna toteutettiin eräiden pohjoismaisten laitosten uudelleenjärjestelyjä.
34681: Pohjoismaisen kulttuurirahaston sekä taidekomiteoiden ja nuorisokomitean toimin-
34682: nan periaatteet uudistettiin tavoitteiden mukaisesti. Yhteispohjoismainen kulttuuri-
34683: laitos Suomen Pohjolainstituutti päätettiin perustaa Helsinkiin lopetetun Pohjoismai-
34684: sen kieli- ja tiedotuskeskuksen tilalle. Suomenlinnassa sijaitseva Pohjoismainen
34685: Taidekeskus lakkautettiin ja sen tilalle perustettiin Nordiska institutet för nutids-
34686: konst, Pohjoismainen nykytaiteen instituutti, jonka tehtävänä on edistää pohjois-
34687: maista nykytaiteen tuntemusta. Arktisen lääketieteen pohjoismainen yhteistyötoimi-
34688: kunta on siirretty Oulun yliopiston alaisuuteen.
34689: Kulttuuri- ja joukkoviestintäasioiden johtoryhmässä (KM-gruppen) työskentelyä
34690: jäntevöitettiin Suomen puheenjohtajakaudella. Toiminnan painopistealueet analysoi-
34691: tiin ja määriteltiin uudelleen. Keskeiseksi uudeksi painopistealueeksi määriteltiin
34692: Suomen puheenjohtajakauden yleislinjojen mukaisesti tietoyhteiskuntakysymykset
34693: ja multimedia. Työskentelyä sävytti EU :n lisääntyvä toimeliaisuus mediasektorilla.
34694: Perustettiin strateginen ryhmä, joka tarkastelee informaatioteknologian hyödyntä-
34695: mistä koulutuksessa ja tutkimuksessa. Suomen johdolla määriteltiin tämän työsken-
34696: telyn suuntaviivat, jotka painottuvat teknologian sijasta sisällöllisiin kysymyksiin.
34697: Ryhmä toimii ministerineuvoston neuvoa-antavana ryhmänä myös EU:n informaa-
34698: tioteknologiahankkeissa koulutuksen alueella.
34699: Kulttuurisektorilla aloitettiin yhteistyö ja tietojenvaihto, joka koskee kulttuurisekto-
34700: rin tietoverkkojen kehittämistä. Asiaa varten perustettu työryhmä vertaili Pohjois-
34701: 630                           Suhteet ulkovaltoihin
34702: 
34703: maiden verkkohankkeita ja määritteli alustavasti mahdolliset pohjoismaisen
34704: yhteistyön kohteet.
34705: Pohjoismaiden tekijänoikeusasioista vastaavien ministeriöiden neuvotteluissa
34706: käsiteltiin tekijänoikeuden kansainvälisen sopimusjärjestelmän kehittämistä Maail-
34707: man henkisen omaisuudenjärjestössä WIPO:ssa sekä lainsäädäntökehitystä EU:ssa.
34708: Toiminta on tärkeää nykyisessä EU-jäsenyystilanteessa erityisesti Norjan ja Islannin
34709: informoimiseksi. Pohjoismainen yhteistoiminta jatkui myös WIPO:n järjestämässä
34710: tekijänoikeuden alan diplomaattisessa konferenssissa joulukuussa, jossa Pohjoismaat
34711: sopivat yhteisistä kannoista eräissä keskeisissä kysymyksissä.
34712: Islantilais-suomalainen sekä Suomalais-norjalainen, Suomalais-ruotsalainen ja
34713: Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto ovat jatkaneet toimintaansa. Rahastojen
34714: varoista on myönnetty määrärahoja maiden välisen kulttuurivaihdon edistämiseksi.
34715: Osloon on perustettu Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti, joka toimii
34716: Suomalais-norjalaisen kulttuurirahaston alaisuudessa. Kööpenhaminassa ja Tukhol-
34717: massa toimivat Suomen kulttuuri-instituutit ovat jatkaneet toimintaansa. Kertomus-
34718: vuoden aikana Tukholmassa on keskitytty instituutin peruskorjaustöihin.
34719: Suomi on osallistunut Pohjoismaiden ministerineuvoston nuorisokomitean ja sen
34720: nuorisotutkimuksen tukiryhmän toimintaan. Nuorisokomitean puheenjohtajana
34721: Suomi käynnisti komitean arviointi- ja kehittämistyön.
34722: Suomi osallistui pohjoismaisiin liikunta-alan virkamieskokouksiin sekä pohjoismai-
34723: seen liikuntapaikkakonferenssiin Tanskassa 12.-15.9. Virkamieskokouksissa on
34724: uutena painopistealueena käsitelty kansalaisyhteiskunnan muutosta sekä valtion-
34725: avustuskäytäntöjen kehittämistä.
34726: MR-Kasetti toukokuussa erillisen työryhmän selvittämään pohjoismaiseen kulttuu-
34727: riyhteistyöhön Baltian maiden ja Luoteis-Venäjän kanssa liittyviä kysymyksiä.
34728: Suomi toimi sen puheenjohtajana. Työryhmä luovutti mietintönsä 31.10.1996, jonka
34729: jälkeen selvitys lähetettiin lausunnolle. MR-K teetätti myös selvitystyön pohjois-
34730: maisen kirjallisuuden levityksen edistämiseksi. Selvitys valmistui kertomusvuonna.
34731: MR-U on laatinut ehdotuksen uudeksi Pohjoismaiden väliseksi sopimukseksi
34732: pääsystä korkeampaan koulutukseen. Syyskuussa allekirjoitettua sopimusta ei ole
34733: vielä ratifioitu. Sopimuksen tarkoituksena on vuodelta 1971 olevan pohjoismaisen
34734: kulttuurisopimuksen sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston vuonna 1991 hyväksy-
34735: män korkeampaa koulutusta koskevan yhteistyöohjelman mukaisesti syventää
34736: yhteistyötä ja lisätä opiskelijoiden mahdollisuuksia hakeutua toisen Pohjoismaan
34737: korkeampaan koulutukseen. Toisessa Pohjoismaassa asuvalle hakijalle annetaan
34738: pääsymahdollisuus korkeampaan koulutukseen samoin tai vastaavin ehdoin kuin
34739: oman maan hakijoille.
34740: Sopimuksen mukaan Pohjoismaat- Islantia lukuunottamatta- maksavat kalenteri-
34741: vuosittain korvauksen opiskelijoistaan toisessa Pohjoismaassa siten, että kunkin
34742: maan korvausosuus otetaan huomioon lisäävänä tai vähentävänä tekijänä määriteltä-
34743: essä maan maksuosuutta pohjoismaisen yhteistyön vuosittaisesta talousarviosta.
34744: Sopimuksen perusteella Suomen maksuosuus pohjoismaisen yhteistyön talousar-
34745: viosta vuonna 1997 nousee 8 miljoonalla markalla. Pohjoismaisen tiedepoliittisen
34746: neuvoston (Forskningspolitiska rådet) keskeisin tehtävä kertomusvuonna oli laatia
34747: ehdotus uudeksi pohjoismaiseksi tutkimuspoliittiseksi ohjelmaksi. Tämän mukaan
34748: tutkimus- ja kehitysyhteistyö kootaan eri sektorit käsittäväksi tutkimusohjelmaksi,
34749: jossa keskitytään muutamiin pohjoismaisen t&k-yhteistyön kannalta keskeisiin
34750:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        631
34751: 
34752: aihealueisiin. Yhteistyöministerit käsittelivät ehdotusta joulukuussa ja se lähetettiin
34753: lausuntokierrokselle kaikkiin ministerineuvostoihin.
34754: Mittava "Norden och Europa" -tutkimusohjelma käynnistyi. Keskeisistä tutkimuspo-
34755: liittisista hankkeista mainittakoon NorFAn (Nordisk Forskerutdanningsakademi)
34756: arvioiminen ja päätökset projektien "Kön och universitet i Norden" sekä "Interna-
34757: tionalisering av forskning och forskningspolitik i Norden" rahoittamisesta. Pohjois-
34758: mainen seminaari aiheesta korkeakoulut ja Internet pidettiin syyskuussa Turussa.
34759: Korkeamman koulutuksen johtoryhmä HÖGUT on kertomusvuonna keskittynyt
34760: NORDPLUS-ohjelman kehittämiseen ja johtoryhmän työskentelyn selkiyttämiseen.
34761: NORDPLUS-ohjelma (Nordiskt Program för Lärare, Utbildningssökande och
34762: Studerande) perustettiin vuonna 1988 viiden vuoden kokeiluohjelmana. Pohjoismai-
34763: den ministerineuvosto päätti kuitenkin jo vuonna 1991 jatkaa ohjelmaa vuoden
34764: 1996 loppuun. Ministerineuvosto on nyttemmin Suomen aloitteesta päättänyt jatkaa
34765: ohjelmaa vuoden 2000 loppuun. Korkeamman koulutuksen johtoryhmä vastaa
34766: ohjelman toteuttamisesta, seurannasta ja kehittämisestä.
34767: Pohjoismaiden ministerineuvoston Aikuiskoulutuksen ja kansansivistystyön pohjois-
34768: maisen yhteistyön johtoryhmän FOVUn määrärahoista on jaettu avustuksia
34769: kansansivistysjärjestöjen hankkeisiin ns. blokkiavustuksen muodossa kuudelle
34770: pohjoismaiselle organisaatiolle sekä yksittäisiä projekti- ja kansanopistoprojek-
34771: tiavustuksia. Tukimuotoihin kuuluvat myös opiskelijavaihtostipendit Kertomus-
34772: vuoden lopussa päättynyt Voks frem -toimintaohjelma arvioidaan. Johtoryhmä
34773: valmisteli vuosia 1997-2000 koskevan toimintaohjelman, joka hyväksyttiin joulu-
34774: kuussa. Ohjelmaan sisältyvistä hankkeista ovat käynnistyneet jo aikuiskouluttajien
34775: täydennyskoulutusohjelma ja uuden teknologian käyttöä aikuiskoulutuksessa
34776: käsittävät hankkeet.
34777: FOVU järjesti yhdessä ministerineuvoston sihteeristön kanssa elinikäisen oppimisen
34778: teemavuoteen liittyvän kansainvälisen konferenssin Kööpenhaminassa marraskuus-
34779: sa. Sen tavoitteena oli esitellä muiden Euroopan maiden asiantuntijoille pohjois-
34780: maista kansansivistystyötä ja aikuiskoulutusta. Osanottajia oli liki 20 maasta.
34781: Aikuiskoulutuksen edustajia osallistui myös Suomen puheenjohtajamaana isännöi-
34782: mään yrittäjyyttä käsitelleeseen seminaariin sekä rasismia käsitelleeseen seminaa-
34783: riin.
34784: Pohjoismaista aikuiskoulutusyhteistyötä harjoittaa myös Göteborgissa toimiva
34785: Nordens folkliga akademi. Kurssien lisäksi akatemia on toteuttanut toimeksiantoina
34786: projekteja, toimittanut FOVUn Dialog-julkaisua ja kansainvälisen keskuksensa
34787: kautta hoitanut yhteyksiä erityisesti Baltian maihin.
34788: Pohjoismaiden ministerineuvoston koulutusta ja yrittäjyyttä käsitellyt teemakonfe-
34789: renssi "Utbildning för entreprenörskap" järjestettiin Jyväskylässä 7 .-8.1 0.
34790: 4.2.3.5. Maa- ja metsätalousministeriö
34791: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla pohjoismainen yhteistyö on laaja-
34792: alaista. Alan viranomaisten yhteistyötä ohjaavat Pohjoismaiden ministerineuvosto,
34793: sen maa- ja metsätalousministerit sekä kalastusministerit
34794: Kertomusvuonna ministerineuvosto kokoontui maa- ja metsätalousministerikokoon-
34795: panossa Islannissa heinäkuussa ja marraskuussa Ruotsissa. Kalastusministeriko-
34796: koonpanossa ministerineuvosto kokoontui elokuussa Bergenissä.
34797: 632                            Suhteet ulkovaltoihin
34798: 
34799: Maa- ja metsätaloussektorilla ministerineuvos.~oa avustaa pohjoismainen maa- ja
34800: metsätalouskysy.IJlysten virkamieskomitea (NAJS). Se kokoontui vuoden aikana
34801: kolme kertaa. NAJS:in alainen toiminta käsittää seuraavat yhteistoiminta-alat: maa-
34802: ja metsätalouspolitiikka, maataloustutkimus (maataloustutkimuksen pohjoismainen
34803: kontaktielin NKJ), metsäntutkimus (metsäntutkimuksen pohjoismainen yhteistyö-
34804: lautakunta SNS), geenipankkiyhteistyö (pelto- ja puutarhakasvien sekä kotieläinten
34805: geenipankkiyhteistyö), kasvinjalostusyhteistyö, elintarvikevalvonnan yhteistyö,
34806: siementarkastuksen ja siemenmarkkinavalvonnan yhteistyö, tutkijakoulutus,
34807: bioteknologia ja tarkastuslaitosten yhteistyö. Näiden lisäksi maa- ja metsätalousvir-
34808: kamieskomitealla on yhteinen ohjelma ympäristöalan vastaavan komitean kanssa
34809: samoin kuin aluepoliittisen virkamieskomitean kanssa. Kertomusvuoden aikana
34810: maa- ja metsätalousalalla toimi myös lähialueyhteistyöryhmä,joka pyrkii koordinoi-
34811: maan lähialueille suuntautuvaa alan bilateraalista toimintaa mm. yhteisen tietopan-
34812: kin ja strategian kehittämisen muodossa. Suomi toimi kertomusvuoden aikana maa-
34813: ja metsätalouden alan yhteistyön puheenjohtajana ja toiminnan painopisteet olivat
34814: lähialueyhteistyössä, Baltian maiden suhteiden kehittämisessä EU:n suhteen sekä
34815: em. poikkihallinnollisten toimintaohjelmien kehittämisessä.
34816: Yhteistyön perustana on Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineu-
34817: voston vahvistama maa- ja metsätalouden toimintaohjelma vuosiksi 1996-2000.
34818: Lisäksi valmisteltiin ja hyväksyttiin yhteistyö-ohjelma ympäristöalan kanssa.
34819: Julkaisutoiminta oli aktiivista ja mm. Pohjoismaiden harjoittamasta metsäpolitiikas-
34820: ta, alkuperäiskansojen roolista tuotannossa ja kaupassa sekä maatalouden ympäris-
34821: tövaikutuksista ilmestyi julkaisu.
34822: Vuotuisessa maa- ja metsätalouskysymysten kontaktielimen kokouksessa, joka
34823: järjestettiin ministerineuvoston ja virkamieskomitean kesäkokouksen yhteydessä,
34824: keskusteltiin ajankohtaisista kansainvälisistä maatalous- ja metsäpoliittisista
34825: kysymyksistä. Käsiteltyjä asioita olivat mm. FAO:n marraskuussajärjestämä World
34826: Food Summit, UNCED:in jälkeinen metsäalan kansainvälinen seuranta, EU:n
34827: metsäntutkimusohjelmat sekä lähialueyhteistyö.
34828: Pohjoismaiset eläinlääkintäpäälliköt kokoontuivat vuosittaiseen yhteistyökokoukseen
34829: Ruotsissa. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos EELA teki laajaa yhteistyötä vastaavien
34830: muiden pohjoismaisten laitosten kanssa.
34831: Vuonna 1996 jatkettiin osallistumista Pohjoismaisen ministerineuvoston alaiseen
34832: elintarvikeyhteistyöhön erityisesti elintarvikeasiain virkamieskomiteassa ja tutki-
34833: musmenetelmien alueella.
34834: Suomi osallistui myös Pohjoismaisen ministerineuvoston järjestämään koulutuspro-
34835: jektiin, jonka tarkoituksena oli viedä Latvialle, Liettualie ja Virolie tietoa Euroopan
34836: yhteisön vaatimuksista elintarvikevalvonnassa.
34837: Kasvinsuojelun alalla on perinteisesti ollut tiivis yhteistyö Pohjoismaiden kesken,
34838: jonka merkitys on EU :n jäsenyyden aikana entisestään korostunut. Kasvintarkastus-
34839: viranomaiset ovat säännöllisessä yhteydessä keskenään ja yhteispohjoismainen
34840: kokous järjestettiin syksyllä Ruotsissa.
34841: Myös torjunta-ainealalla yhteistyö jatkui tiiviinä. Vuoden 1996 Pohjoismainen
34842: torjunta-ainekonferenssi oli Islannissa ja työryhmän kokoukset Tanskassa ja
34843: Norjassa. Projektityö torjunta-aineiden terveys- ja ympäristövaikutusten arvioimi-
34844: seksi jatkui Ministerineuvoston rahoituksella. Suomi toimi puheenjohtajamaana.
34845: Pohjoismaiden kalastuksen virkamieskomitea (NEF) kokoontui 9.5. Reykjavikissa,
34846: 18.8 Bergenissä ja 10.11. Kööpenhaminassa. Kokouksissa valmisteltiin kalastusmi-
34847:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        633
34848: 
34849: nistereiden kokousta, budjettiasioita, projektirahojen myöntää sekä kalastuksen
34850: ympäristöstrategiaa. NEFin asettama työryhmä, AG-fisk, kokoontui viisi kertaa.
34851: Kalastustutkimustyöryhmä (NAF) piti kaksi kokousta. Näissä kokouksissa valmis-
34852: teltiin tutkimusprojektien rahoitushakemuksia NEFin käsittelyä varten. Pohjoismai-
34853: den kalastusalan yhteyselin kokoontui Reykjavikissa 10.5. Pohjoismaisen neuvoston
34854: rahoittama Itämeren kalastuksen yhteistyöelin (BAFICO) kokoontui 1.-2.7. Gdy-
34855: niassa.
34856: Molemminpuolinen pääsy Suomen ja Ruotsin vesialueille hyödytti ensisijaisesti
34857: suomalaisia kalastajia, joilla oli mahdollisuus kalastaa Suomen kiintiöitä laajemmil-
34858: la vesialueilla. Suurin hyöty kohdistui turskan ja lohen kalastukseen Ruotsin
34859: talousvyöhykkeellä. Suomi ja Ruotsi vaihtoivat silakka- ja kilohailikiintiötä siten,
34860: että Suomi luovutti 8 000 tonnia kilohailia ja sai 6 600 tonnia silakkaa.
34861: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) kalantutkimus jatkoi vuonna 1996
34862: yhteistyössä muiden Itämeren rannikkovaltioiden (erityisesti Ruotsin ja Tanskan)
34863: kanssa Itämeren taloudellisesti tärkeiden kalakantojen (lohi, silakka, kilohaili,
34864: turska) pyynnin ja tilan seurantaa kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES)
34865: koordinoimana. Itämeren rannikkoalueiden kalayhteisöjen rakennetta seurattiin
34866: koekalastuksin yhteistyössä Ruotsin, Viron, Latvian ja Liettuan kanssa (Costal Fish
34867: Monitoring). Seurantaa varten on perustettu pysyviä vertailualueita. Tenojoen
34868: Ioheen liittyvät seurannat ja tutkimukset tehtiin edelleen yhteistyössä Norjan kanssa.
34869: Tutkimuslaitos osallistui EU :n rahoituksella tehtävään Itämeren turskan lisääntymis-
34870: tä käsittelevään tutkimushankkeeseen (Baltic Cod Recruitment Project), johon
34871: Suomen, Ruotsin ja Tanskan lisäksi osallistuu myös muita Itämeren maita. Tutki-
34872: muslaitos käynnisti yhteistyössä Ruotsin ja Tanskan kanssa EU:n ja Pohjoismaisen
34873: ministerineuvoston rahoittaman kolmevuotisen tutkimushankkeen (BACOMA),
34874: jossa selvitetään kalastuksen teknisen säätelyn tarkoituksenmukaisuutta ja kehittä-
34875: mismahdollisuuksia erityisesti Itämeren turskan troolipyynnissä. RKTL toimii
34876: hankkeen koordinaattorina. Vuoden aikana myös jatkettiin Ruotsin kanssa lohen
34877: pienpoikasten kuolevuutta aiheuttavan M.74 oireyhtymän syiden selvittämistä,
34878: happamoitumisen kalatalousvaikutusten tutkimista sekä Torniojoen loheen liittyviä
34879:  selvityksiä.
34880: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos osallistui yhteistyössä norjalaisten osapuolien
34881: kanssa Pohjoiskaiotti Interreg II-hankkeiden valmisteluun. Hankkeet käsittelivät
34882: Tenojoen kalastuksen taloudellista ja sosiokultturellista merkitystä sekä Gyrodacty-
34883: lus salaris -loisen levinneisyyttä.
34884: Yhteistyössä Ruotsin Fiskeriverketin kanssa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
34885: toteutti Tornionjoen lohen poikasistutukset ja ryhmämerkinnän.
34886: Riista- ja porotalouden alalla Suomi osallistui pohjoismaisen riistantutkimuskollegi-
34887: on (NKV) toimintaan puheenjohtajuuden ja sihteeriyden myötä sekä pohjoismaisen
34888: porontutkimuselimen (NOR) toimintaan. NKV:n puitteissakustannetun kansainväli-
34889: sen tieteellisen kausijulkaisun (Wildlife Biology) päätoimittajuus oli Suomella.
34890: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen riistantutkimuksessa keskityttiin ruotsalais-
34891: ten kanssa Pohjanlahden ja lounaissaariston alueiden hyljelaskentoihin ja hyljevael-
34892: lustutkimuksiin, vesilintututkimusyhteistyöhön Uumajan yliopiston kanssa sekä
34893: suurpetokantojen yhteispohjoimaiseen tutkimuskoordinointiin. Porontutkimuksessa
34894: jatkettiin yhteistyötä ruotsalaisten tutkimustahojen kanssa ja käynnistettiin yhteistut-
34895: kimuksia norjalaisten tutkimuslaitosten kanssa.
34896: Kertomusvuonna tarkistettiin Suomen ja Ruotsin välillä poroista rajaseudulla tehtyä
34897: sopimusta ja Suomen ja Norjan välinen poroaitojen rakentamisesta ja kunnossapi-
34898: 634                            Suhteet ulkovaltoihin
34899: 
34900: dosta sekä muista toimenpiteistä porojen pääsyn estämiseksi toisen valtakunnan
34901: alueelle koskevaa sopimusta nykypäivän vaatimusten mukaisiksi. Porotalouden
34902: perinteellisen luonteen turvaamista EU-integraatiossa jatkettiin.
34903: Maa- ja metsätalousministeriön koordinoima yhteistyö metsästysviranomaisten
34904: (Nordisk Jägersamvirke ja Nordisk Jaktadministration) kesken painottui Pohjoismai-
34905: densuurpeto-ja hyljekysymyksiin sekä EU :n luonnonsuojelua koskevien direktiivi-
34906: en soveltamista koskeviin ratkaisuihin. Suomi osallistui pohjoismaisen yhteistyön
34907: pohjalta Kansainvälisen standardisoimisliiton (ISO) kivuttornia pyyntilaitteita
34908: koskevaan normityöhön sekä EU:ssa ns. jalkarauta-asetuksen muuttamistyöhön.
34909: Hyljetutkimuksessa keskityttiin ruotsalaisten, virolaisten ja venäläisten kanssa
34910: Suomenlahden ja Pohjanlahden hyljekantojen inventoimiseen ja niiden vahvistumi-
34911: sesta kalastukselle koituvien vahinkojen arvioimiseen. Kansainvälisenä yhteistyönä
34912: valmisteltiin harmaahylkeiden poistoon perustuvaa hyljevahinkojen ehkäisyä
34913: koskeva suunnitelma.
34914: Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) kansainvälinen tutkimusyhteistyö ja asiantuntija-
34915: vaihto jatkuivat vilkkaana vuonna 1996. Bilateraalisen yhteistyön kannalta perintei-
34916: sesti tärkeimmät maat, Pohjoismaat, Venäjä, Saksa, Kanada ja Yhdysvallat, olivat
34917: myös vuonna 1996 etusijalla.
34918: Yhteispohjoismaisia hankkeita oli Metlalla toistakymmentä kertomusvuonna.
34919: Tavoite pohjoismaisen yhteistyön laajentumisesta lähialueille toteutui mm. Baltian
34920: maiden metsätilastoja kehittävässä hankkeessa, jonka osarahoittajana on NMR.
34921: Venäjän kanssa oli käynnissä viisi yhteistyöhanketta. Kanadan kanssa sovittiin
34922: kesäkuussa 1996 yhteisen Steering Groupin perustamisesta sekä sovittiin kuusi
34923: konkreettista metsäntutkimuksen yhteistyökohdetta. Suomi-USA tt-yhteistyöhön
34924: perustuen seitsemän Metlan tutkijaa teki asiantuntijavierailun Yhdysvaltoihin.
34925: Pohjoismaita koskevat seuraavat rajavesistösopimukset maa- ja metsätalousministe-
34926: riön hallintaan kuuluvat Suomen ja Ruotsin välinen Tornionjokea ja Muonionjokea
34927: koskeva rajajokisopimus sekä Suomen, Norjan ja Venäjän välinen Inarinjärven
34928: säännöstelysopimus. Lisäksi ministeriö osallistuu ympäristöministeriön hallinnai-
34929: maan suomalais-norjalaisen pääasiassa Tenojoen suojeluasioita koskevan rajavesis-
34930: tösopimuksen soveltamiseen. Ensiksi mainitun sopimuksen mukaisista tehtävistä
34931: huolehtii yhteinen suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio. Komissioon kuuluu
34932: kuusi jäsentä, joista kummankin maan hallitus määrää kolme. Valmistelut tämän
34933: sopimuksen tarkistamiseksi ovat käynnissä.
34934: Maanmittauslaitoksen perinteisen pohjoismaisen yhteistyön rinnalle on noussut
34935: Pohjoismaiden ja Itämeren maiden säännönmukainen maanmittausalan yhteistoimin-
34936: ta. Laitos on osallistunut mm. yhtenäisten pienimittakaavaisten karttatietoaineistojen
34937: kehittämishankkeisiin, Barentsin GIT-hankkeeseen ja itärajan (GIS Sever) alueen
34938: hankkeeseen, yhdessä Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa.
34939: 4.2.3.6. Liikenneministeriö
34940: Pohjoismaiden liikenneministerineuvosto (MR-Transport) vastaa virallisesta
34941: pohjoismaisesta yhteistyöstä liikenteen, liikenneturvallisuuden sekä liikenteen ja
34942: ympäristön alalla.
34943: Liikenneministerineuvoston marraskuussa 1995 hyväksytty toimintaohjelma
34944: vuodelle 1996 on muodostanut perustan vuoden 1996 toiminnalle. Toiminnan
34945: painopisteet ovat olleet liikenteen infrastruktuurin kehittäminen Pohjoismaissa ja
34946: lähialueilla, liikenneturvallisuus sekä liikenteen ympäristökysymykset.
34947:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       635
34948: 
34949: Tämän lisäksi liikenteeseen ja kuljetustoimintaan liittyvät ajankohtaiset ED-kysy-
34950: mykset sekä lähialueen liikenneturvallisuuskysymykset ovat olleet pohjoismaisen
34951: yhteistyön painopistealueita vuoden 1996 aikana. ED-kysymyksistä ovat pohjois-
34952: maisessa yhteistyössä erityisesti olleet esillä raskaiden ajoneuvojen painoja ja
34953: mittoja koskeva direktiivipäätös, Pohjolan kolmion väylähankkeen eteneminen,
34954: eurovignette-kysymys ja tax-free-asia.
34955: Liikenneministeriön ja sen hallinnonalan edustajat ovat osallistuneet vuoq~n aikana
34956: liikenneministerineuvoston alaisuudessa toimivan virkamieskomitean (NAT) ja sen
34957: asettamien infrastruktuuria ja ympäristöä koskevien ad hoc-työryhmien kokouksiin
34958: sekä liikenneturvallisuusalan yhteistyöryhmän (SNT) kokouksiin sekä muihin
34959: liikenneministeriön hallinnonalaan kuuluviin mm. tele- ja postitoimintaa käsittele-
34960: viin pohjoismaisiin kokouksiin.
34961: 
34962: Liikenneministeriön hallinnonalaan kuuluvat virastot, laitokset ja valtionyhtiöt ovat
34963: myöskin oman toimintansa puitteissa osallistuneet pohjoismaiseen yhteistyöhön.
34964: Tielaitosten välinen yhteistyö on keskittynyt tutkimustyöhön sekä yhteisen pohjois-
34965: maisen linjan vahvistamiseen toiminnassa alan kansainvälisissä järjestöissä,
34966: Euroopan yhteisöissä sekä Itämeren alueen yhteistyön kehittämisessä. Pääosa
34967: yhteistoiminnasta on toteutunut Pohjoismaiden Tieteknillisen liiton (PTL) jaostois-
34968: sa.
34969: Ilmailun alalla pohjoismainen yhteistyö on ollut tiivistä. Pohjoismaisten ilmailujoh-
34970: tajien kokous pidettiin kertomusvuonna Visbyssä. Kokouksessa keskusteltiin mm.
34971: yhteisistä suuntaviivoista kansainvälisissä järjestöissä. Pääjohtajakokouksen lisäksi
34972: pidettiin yhteispohjoismaisia kokouksia kaikilla keskeisillä lentoliikenteen osa-
34973: alueilla, jotka liittyvät mm. turvallisuuteen ja ympäristökysymyksiin.
34974: Merenkulkulaitos jatkoi vuonna 1996 perinteistä yhteispohjoismaista ja Itämeren
34975: valtioiden välistä yhteistyötään. Merentutkimuksessa pohjoismaisen yhteistyön
34976: painopiste oli Suomen ja Ruotsin välisessä jääpalvelussa ja osallistumisessa
34977: Pohjoismaiden ministerineuvoston työryhmien toimintaan sekä ministerineuvoston
34978: rahoittamiin Riianlahden tutkimuksiin. Pohjoismaisten organisaatioiden kanssa
34979: tehtiin yhteistyötä myös polaaritutkimuksessa Antarktiksella ja Pohjois-Atlantilla.
34980: Postitoiminnan alalla on vuonna 1996 yhteistyötä tehty pohjoismaisella tasolla ns.
34981: Min Post -työryhmän puitteissa.
34982: Pohjoismainen ilmatieteellinen yhteistyö jatkui kaikilla Ilmatieteen laitoksen
34983: toimi aloilla.
34984: 4.2.3.7. Kauppa- ja teollisuusministeriö
34985: Pohjoismaisessa aluepoliittisessa yhteistyössä on selvitetty aluepolitiikan kehittä-
34986: mistä. Kauppa- ja teollisuusministeriö on osallistunut valmistelutyöhön yhdessä si-
34987: säasiainministeriön kanssa. Lisäksi Pohjoismaiden kesken on ollut edelleen erimuo-
34988: toista yhteistyötä mm. yrityskoulutukseen ja -neuvontaan liittyvissä kysymyksissä.
34989: Geologian tutkimuskeskus osallistui edelleen monivuotiseen, loppuvaiheessaan
34990: olevaan Mid-Norden-projektiin, jonka puitteissa Norjan, Ruotsin ja Suomen
34991: geologiset tutkimuslaitokset ovat keränneet monipuolista geotieteellistä aineistoa
34992: keskisestä Skandinaviasta. Kertomusvuonna projektin toiminta keskittyi aineistosta
34993: laadittujen karttojen, tiedostojen ja julkaisujen valmisteluun ja viimeistelyyn.
34994: Yhteistyössä Norjan ja Venäjän Kuolan alueen vastaavien laitosten kanssa toteutet-
34995: 636                            Suhteet ulkovaltoihin
34996: 
34997: tavaa Kuolan ympäristögeokemia -hanketta jatkettiin. Hanke tuotti runsaasti mielen-
34998: kiintoisia tutkimustuloksia.
34999: Turvatekniikan keskus on osallistunut pohjoismaiseen yhteistyöhön seuraavissa
35000: yhteistyöelimissä:
35001: - NSS-komitea- Nordiska kommitten för samordning av elektriska säkerhetsfrågor
35002: - Pohjoismaiden paineastiaviranomaisten yhteistyöelin
35003: - Nordex - palavia aineita ja räjähteitä käsittelevä Pohjoismaiden viranomaisten
35004: yhteistyöelin
35005: - Samgas - nestekaasua ja maakaasua käsittelevä Pohjoismaiden yhteistyöelin.
35006: Kuluttajavirasto on osallistunut Pohjoismaiden Ministerineuvoston alaisen kuluttaja-
35007: virkamieskomitean työhön sekä sen alaisten jaostojen ja projektien työskentelyyn.
35008: 4.2.3.8. Sosiaali- ja terveysministeriö
35009: 
35010: Pohjoismaista yhteistyötä on kertomusvuoden aikana harjoitettu Pohjoismaiden
35011: ministerineuvoston (sosiaali- ja terveysministerit) yhteistyöohjelmaa 1995-2000
35012: sekä Suomen Pohjoismaisen puheenjohtajakauden työohjelmaa 1996 noudattaen.
35013: Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen pohjoismainen sosiaalipoliittinen
35014: virkamiestoimikunta kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Helsingissä
35015: järjestetyn toisen kokouksen yhteydessä järjestettiin teemakokous, jossa käsiteltiin
35016: eläkeikää ja eläkejärjestelmiä. Kokoukseen osallistui virkamiestoimikunnan jäsenten
35017: lisäksi alan asiantuntijoita kaikista Pohjoismaista.
35018: Suomen pohjoismaisen puheenjohtajakauden aikana komitea toteutti myös laajan
35019: selvityksen koko sosiaali- ja terveyssektorin toiminnasta. Selvityksen lähtökohtina
35020: olivat pohjoismainen yhteistyöohjelma ja yhteistyöministereiden ehdotus pohjois-
35021: maisten laitosten roolin selkiyttämisestä. Työn tuloksena hyväksyttiin sosiaalipoliit-
35022: tisessa toimikunnassa mm. uudet ohjeet siitä, miten "De gode nordiske projekt"
35023: tulisi toteuttaa. Myös alan tiedotustoiminnastakäynnistettiin selvitystyö, jokajatkuu
35024: vielä alkuvuodesta 1997. Pohjoismaisista laitoksista evaluoitiin NIOM:n (Pohjois-
35025: mainen hammasmateriaalin koestuslaitos) toiminta ja yhtenäistettiin alan laitosten
35026: säännökset. Vammaissektorin toiminnasta toteutettiin selvitys, jonka pohjalta
35027: laadittiin ehdotus vammaisasioiden uudelleenjärjestelystä. Ehdotus toimitettiin
35028: jatkokäsittelyä varten pohjoismaisille yhteistyöministereille. Uutta esityksessä on
35029: vahva poikkisektoraalinen ote, poliitikkojen sitominen pohjoismaiseen vammaisyh-
35030: teistyöhön sekä vammaisten osallistumisen turvaaminen ja entistä vahvempi rooli
35031: alan kehittämisessä.
35032: Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan lähialueyhteistyötä käsittelevä ryhmä kokoontui
35033: kertomusvuonna neljä kertaa. Puheenjohtajuus vaihtui Suomelle vasta syyskuun
35034: alussa. Ryhmän tärkeimmät yhteistyöalueet ovat sosiaali- terveysektorin koulutus,
35035: tilastoyhteistyö sekä vammaisalan yhteistyö.
35036: Pohjoismaisessa huumeyhdyselimessä (Nordiska kontaktmannorganet för narkotika-
35037: frågor) vuoden 1996 pääteemaksi nousi pohjoismaisen yhteistyön uudelleenorgani-
35038: soiminen. Pohjoismaisen ministerineuvoston alaisuudessa toimineen yhdyselimen
35039: toiminta pysyvänä laitoksena päätettiin lakkauttaa. Sen tilalle päätettiin perustaa
35040: uusi poikkihallinnollinen virkamieskomitea. Toiminnan pääpaino tulee siirtymään
35041: erillisistä projekteista huumeasioista vastaavien viranomaisten tiedonvaihtoon sekä
35042: kansallisista että kansainvälisistä huumeasioista.
35043: Pohjoismaisen ministerineuvoston alainen tasa-arvokomitea on merkittävin pohjois-
35044: maisia tasa-arvoasioita käsittelevä foorumi. Vuonna 1996 perustettiin lisäksi
35045:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        637
35046: 
35047: pohjoismainen naistutkimusinstituutti NIKK (Nordisk kvinno- och könsforskning-
35048: sinstitut), jossa Suomella on hallituspaikka.
35049: Pohjoismaiden Neuvoston 48. istunnossa Kööpenhaminassa nousi pohjoismaisesta
35050: hyvinvointiyhteiskunnasta keskusteltaessa esille tarve selvittää, miten kansalaisten
35051: hyvinvointi voidaan rahoittaa vaarantamatta valtiontaloutta. Kokouksen aikana
35052: nostettiin esille myös lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja ehkäisevät toimenpiteet.
35053: Sosiaali- ja terveysministeriöitä pyydettiin kertomusvuoden aikana lausuntoja mm.
35054: reumatutkimuksen ja koulutuksen lisäämisestä, yhteispohjoismaisen järjestelmän
35055: luomisesta sairauskertomustietojen siirtämiseksi maasta toiseen sekä yhteistyöstä
35056: pienten diagnoosiryhmien hoidossa.
35057: Sosiaali- ja terveysministeriön ja Ruotsin socialdepartementin välillä päätettiin
35058: kansliapäällikkötasolla käynnistää säännölliset kahdenväliset keskustelut ajankohtai-
35059: sista asioista. Kahden toteutuneen tapaamisen aikana keskusteltiin mm. tärkeistä ja
35060: ajankohtaisista sosiaali- ja terveyspoliittisista asioista, muutoksista lainsäädännössä
35061: ja HVK:sta. Pysyvän virkamiestyöryhmän SFINKS:n toiminnasta päätettiin tehdä
35062: selvitys, jonka pohjalta tulevia yhteistyömuotoja harkitaan. Tukholman suurlähetys-
35063: tön yhteydessä työskentelevä erityisavustaja jatkoi toimintaansa.
35064: 4.2.3.9. Työministeriö
35065: Suomen puheenjohtajuusohjelman mukaisesti työllisyys ja sen parantamiseen
35066: tähtäävät toimet olivat keskeisesti esillä sekä ministerineuvoston (työministerit)
35067: kokouksessa, virkamieskomitean ja sen alaistenjaostojen työssä sekä yhteistyösek-
35068: toreiden välisessä pohjoismaisessa hyvinvointikonferenssissa. Työministerit kokoon-
35069: tuivat kertomusvuoden kuluessa kerran sekä pitivät yhteiskokouksen työmark-
35070: kinaosapuolten edustajien kanssa.
35071: Pohjoismaisella työmarkkina- ja työympäristöalan virkamieskomitealla oli kerto-
35072: musvuoden aikana kaksi kokousta, joissa käsiteltiin mm. ajankohtaisia työllisyys-
35073: kysymyksiä ja yhteistyötä ED-asioissa. Lisäksi virkamieskomiteassa ja sen alaisissa
35074: jaostoissa on käsitelty ministerineuvoston toimesta laadittua raporttia "Työmark-
35075: kinapolitiikan pohjoismainen tie". Se kartoittaa pohjoismaisen työmarkkinapolitii-
35076: kan tulevaisuuden suuntaviivoja. Kertomusvuonna valmistui jatko- ja täydennys-
35077: koulutuksen monivuotinen, eri maitten välinen yhteistyöohjelma. Virkamieskomitea
35078: on myös käsitellyt selvitystä pohjoismaisia työmarkkinoita koskevasta sopimuksesta
35079: suhteessaEU/ETA-jäsenyyteenjapäättiasettaatyöryhmänlaatimaanjatkoselvitystä
35080: sopimuksen uusimismahdollisuuksista.
35081: Kertomusvuonna julkaistussa raportissa "Työmarkkinat ja työvoimapolitiikka
35082: Pohjoismaissa 1995" kuvataan Pohjoismaiden taloudellista kehitystä, työmarkkinoi-
35083: ta ja työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Pohjoismaiden neuvosto antoi istunnossaan
35084: marraskuussa 1996 suosituksen, joka velvoittaa jatkossa antamaan tällaisen työlli-
35085: syyspoliittisen selonteon vuosittain. Myös vertailu Pohjoismaiden palvelusuhdeva-
35086: paa-ja vastaavista lomajärjestelyistä (vanhempainloma, lastenhoitovapaaja opinto-
35087: vapaa) valmistui ja julkaistiin.
35088: Työympäristöalalla on käsitelty tehdyn esiselvityksen pohjalta lasten ja nuorten
35089: työntekoa Pohjoismaissa. Selvityksen kohteena on myös ollut pohjoismainen
35090: työsuojelualan standardisointiyhteistyö. Toteutetussa markkinavalvontaprojektissa
35091: on tutkittu henkilösuojainten määräysten mukaisuutta.
35092: Pakolais- ja maahanmuuttokysymyksiä koskevassa yhteistyössä on mm. selvitetty
35093: Venäjältä ja Baltian maista Pohjoismaihin suuntautunutta muuttoa sekä kartoitettu
35094: 638                            Suhteet ulkovaltoihin
35095: 
35096: syitä ja vaikutuksia pakolaisten ja maahanmuuttajien asumisen keskittymisestä
35097: samoille alueille.
35098: Lisäksi virkamieskomiteassa ja kaikissa sen alaisissa jaostoissa on käsitelty ajan-
35099: kohtaisia ED-kysymyksiä. Virkamieskomitean alaisuudessa toimii myös erityinen
35100: EU-koordinaatioryhmä, joka on kokoontunut EU:n työ- ja sosiaaliasiain neuvoston
35101: kokousten edellä käsittelemään EU:n neuvostossa esille tulevia työllisyys- ja
35102: työympäristökysymyksiä. Virkamieskomiteanjaostojen työhön on aiempien vuosien
35103: tapaan sisältynyt myös aktiivinen yhteistyö Baltian maiden kanssa. Kertomusvuon-
35104: na päätettiin myös yhteistyösektorin uudelleenorganisoinnin toimeenpanaan
35105: liittyvistä kysymyksistä.
35106: 4.2.3.1 0. Ympäristöministeriö
35107: 
35108: Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismaiden neuvosto hyväksyivät toiminta-
35109: vuoden alussa Pohjoismaiden ympäristöstrategian vuosia 1996-2000 varten.
35110: Strategia on perusta seuraavien vuosien toiminnalle ja talousarvioille.
35111: Pohjoismaiden yhteistyön vuoden 1996 puheenjohtajamaana Suomi on painottanut
35112: yhteistyötä muiden lohkojen kanssa ja ympäristönäkökulman yhdentämistä niihin.
35113: Tämän mukaisesti hyväksyttiinkin toimintavuonna Pohjoismaiden ympäristöstrate-
35114: gia maa- ja metsätaloutta varten ja kulttuuriympäristön suojelun pohjoismainen
35115: toimintaohjelma. Suomi toimi osan vuotta ympäristö- ja valtiovarainlohkojen yhtei-
35116: sen ympäristötaloustyöryhmän puheenjohtajana. Ryhmä laati muun muassa selvityk-
35117: sen taloudellisten ohjauskeinojen käytöstä Pohjoismaiden ympäristöpolitiikassa
35118: (TemaNord 1996:568). Yhteistyö kalastusalan kanssa on jatkunut ja energia-alan
35119: kanssa aloitettiin yhteishankkeita etenkin ilmastoasioissa.
35120: Lähialueyhteistyö, etenkin siihen kuuluvien hankkeitten rahoitus, on ollut vahvasti
35121: esillä Suomen puheenjohtajuusvuonna. Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön,
35122: NEFCO:n, yhteyteen perustettu erityinen lainojen tukirahoitusjärjestelmä (mjukgö-
35123: ringsfacilitet) aloitti toimintansa. Pohjoismaiden investointipankille (NIB) puoles-
35124: taan päätettiin antaa 100 miljoonan ecun Pohjoismaiden yhteiset valtiontakuut
35125: lähialueiden ympäristölainoja varten. Takuujärjestely on valmisteltu tiiviissä
35126: yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Pohjoismaiden ministerineuvosto
35127: (PMN, ympäristöministerit) vieraili syyskuussa Virossa tutustumassa ympäristöhal-
35128: lintoon ja erääseen NEFCO:n hankkeeseen.
35129: Pohjoismaiden arktisten alueiden tilasta ja sen uhkista valmistui laaja selvitys (Nord
35130: 1996:24). Kaikilla pohjoismaisilla kielillä sekä englanniksi julkaistu selvitys on
35131: tarkoitettu käytettäväksi kansainvälisessä yhteistyössä, etenkin Arktisen neuvoston
35132: toiminnassa.
35133: Eräs yhteistyön tärkeä tavoite on edelleenkin ollut vaikuttaa aktiivisesti muuhun
35134: kansainväliseen yhteistyöhön varsinkin EU:ssa ja OECD:ssa. Kertomusvuonna on
35135: muun muassa tuettu YK:n ympäristöohjelman (UNEP) toimia, joiden tarkoitus on
35136: saada aikaan kansainvälinen sopimus pysyvien orgaanisten yhdisteiden (POPs)
35137: ympäristöön päästämisen rajoittamisesta.
35138: Erillishankkeena on Suomen johdolla jatkettu monitieteistä tutkimusta kansainvälis-
35139: ten ympäristösopimusten tehokkuudesta. Tuloksista osa on julkaistu seitsemää
35140: tärkeätä kansainvälistä ympäristösopimusta koskevassa tutkimuksessa (Nord
35141: 1996: 18) alkuvuodesta 1996. Tärkein tutkittavista sopimuksista on Suomen
35142: kannalta Itämeren suojelusopimus (Helsingin sopimus).
35143:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       639
35144: 
35145: Pohjoismaiden keskushallintojen aluesuunnitteluviranomaisten vuotuinen neuvottelu
35146: pidettiin Hämeenlinnassa 21.-23.8. Erityisaiheina olivat aluesuunnittelu kaupunkipo-
35147: litiikan välineenä, EU :n aluesuunnittelutavoitteiden valmistelu ja kuntien suunnitte-
35148: lun ajankohtaiset näkymät.
35149: 4.2.4. Pohjoismaiden kauppapoliittinen yhteistyö
35150: Keskeisenä kauppapoliittisia kysymyksiä käsittelevänä multilateraalifoorumina,
35151: johon kaikki Pohjoismaat osallistuvat, toimii ETA-neuvosto, joka kokoontuu
35152: kahdesti vuodessa ministeritasolla.
35153: Pohjoismaiden ulkomaankauppaministereiden vuosittainen kokous pidettiin Pohjois-
35154: maiden neuvoston istunnon yhteydessä Kööpenhaminassa 11.11.1996. Pohjoismai-
35155: set kauppapäälliköt kokoontuivat puolestaan 18.3.1996 Helsingissä. Keskeisiä
35156: näissä kokouksissa käsiteltyjä asiakohtia olivat mm. Itämeri-yhteistyö, ED/ETA-
35157: yhteistyö sekä WTO ja Singaporen kokous.
35158: Suomen kauppa Pohjoismaiden kanssa jatkui korkealla tasolla vuonna 1996.
35159: Suomen vienti Pohjoismaihin vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana oli
35160: arvoltaan 22,7 miljardia markkaa ja tuonti 19,7 miljardia markkaa kokonaiskauppa-
35161: vaihdon yhteisarvon ollessa 42,4 miljardia markkaa ja vientiylijäämän kolme
35162: miljardia markkaa. Pohjoismaiden kanssa tammi-syyskuussa 1996 käydyn kauppa-
35163: vaihdon osuus Suomen kokonaiskauppavaihdosta vastaavana ajankohtana oli noin
35164: 19 prosenttia eli samaa suuruusluokkaa kuin edellisvuosina.
35165: 4.2.5. Pohjoismainen yhteistyö kehitysyhteistyökysymyksissä
35166: Pohjoismainen yhteistyö on läheistä ja monimuotoista niin kahdenvälisen kun
35167: monenkeskisenkin kehitysyhteistyön aloilla. Yhteistyö on toisinaan virallista ja
35168: säädeltyä, kuten esimerkiksi kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa, joissa
35169: Pohjoismaat kuuluvat samaan äänestysryhmään. Useimmiten yhteistyö on kuitenkin
35170: vapaaehtoista ja vapaamuotoista ja perustuu siihen, että maat noudattavat saman-
35171: suuntaista kehitysyhteistyöpolitiikkaa.
35172: Pohjoismaiset kehitysyhteistyöministerit kokoontuivat kaksi kertaa vuoden 1996
35173: aikana Suomessa kehitysyhteistyöministeri Pekka Haaviston toimiessa isäntänä.
35174: Tärkein aihe kokouksissa oli YK:n talous- ja sosiaalisektorin tehostaminen.
35175: Helsingissä 25.1.1996 pidetyssä kokouksessa kehitysyhteistyöministerit päättivät
35176: käynnistää vuosina 1988-91 toteutetun pohjoismaisen YK-projektin seurantahank-
35177: keen, pohjoismaisen YK:n reformiprojektin 1996 talous- ja sosiaalisektorilla.
35178: Reformiprojektin raportti hyväksyttiin Tampereella 18.12.1996 pidetyssä kehitysyh-
35179: teistyöministereiden kokouksessa. Reformiprojektin toteuttamisesta vastasivat
35180: pohjoismaiset kehitysyhteistyön valtiosihteerit ja alivaltiosihteerit
35181: Pohjoismaat ehdottavat raportissaan, että YK tehostaisi kehitysyhteistyötään
35182: kenttätasolla yhdistämällä tarkoituksenmukaisella tavalla YK-järjestöjen toimintoja
35183: ja hallintoa. Toimintaa tulisi parantaa luomalla YK-järjestöille maatasolla yhtenäi-
35184: nen, kohdemaan kehitysponnisteluja tukeva ohjelma. Tämän lisäksi Pohjoismaat
35185: lisäisivät tehokkuutta ja kustannussäästöjä yhdistämällä järjestöjen hallintoa
35186: maatasolla. Tämä ei kuitenkaan saisi vaarantaa järjestöjen omaleimaisuutta.
35187: Pohjoismaat vaativat päällekkäisyyksien purkamista ja tehokkuuden lisäämistä
35188: myös päämajatasolla. Pohjoismaat esittävät lisäksi, että YK:n normatiivisen ja
35189: operatiivisen toiminnan yhteyksiä tulisi vahvistaa. Raportissa korostetaan talous- ja
35190: sosiaalineuvoston (ECOSOC) asemaa koordinaatioelimenä YK -järjestelmän sisällä.
35191: 640                            Suhteet ulkovaltoihin
35192: 
35193: 4.2.6. Pohjoismaiden rauhanturvaamisyhteistyö
35194: Pohjoismaiden yhteistyömuodot rauhanturva-asioissa ovat vakiintuneet. Periaatteel-
35195: liset päätökset ja yhteistoiminnan määrittely tehdään kaksi kertaa vuodessa kokoon-
35196: tuvassa Pohjoismaiden puolustusministereiden kokouksessa, jossa seurataan myös
35197: käynnissä olevien rauhanturvaoperaatioiden poliittista ja sotilaallista tilannetta.
35198: Pohjoismainen yhteistyöryhmä (NORDSAMFN) kokoontuu vuosittain 4-5 kertaa ja
35199: sen tehtävänä ovat yhteispohjoismaisen koulutuksen järjestely ja kehittäminen sekä
35200: yhteisten esitysten ja aloitteiden valmistelu. Myös puolustusministeriöiden edustajis-
35201: ta koostuva taloudellinen työryhmä (ekonomiska arbetsgruppen) valmistelee asioita
35202: ministerikokoukselle. Lisäksi puolustusministeriöiden kansliapäälliköt sekä turvalli-
35203: suus- ja puolustuspoliittisista asioista vastaavat osastopäälliköt kokoontuvat myös
35204: vuosittain.
35205: Vuoden 1996 aikana perustettiin uusi, entistä koordinoidumpi sotilaalliseen
35206: rauhanturvaamistoimintaan liittyvä pohjoismainen yhteistyöjärjestelmä NORDCAPS
35207: (Nordic Coordinated Arrangement for Military Peace Support). Uuden järjestelmän
35208: on tarkoitus parantaa Pohjoismaiden kykyä toimia yhdessä jo ennen virallista
35209: päätöstä osallistua uuteen rauhanturvaoperaatioon. Lisäksi pyrkimyksenä on
35210: syventää koulutus- ja materiaaliyhteistyötä sekä miettiä vastuusuhteiden ja rapor-
35211: tointivelvoitteiden kehittämistä ja selkeyttämistä. Organisaation on tarkoitus olla
35212: vastuussa myös kokemusten keräämisestä (lessons leamed -prosessit) sekä niiden
35213: hyödyntämisestä pohjoismaista rauhanturvakykyä kehitettäessä.
35214: Pohjoismaat jatkavat myös vuonna 1994 käynnistynyttä yhteistoimintaansa kehit-
35215: tääkseen Baltian maiden mahdollisuuksia osallistua rauhanturvaamistoimintaan.
35216: Pohjoismaiset sotilastarkkailijat, sotilaspoliisit, esikuntaupseerit sekä huolto- ja
35217: kuljetusupseerit koulutetaan yhteispohjoismaisilla kursseilla. Kertomusvuonna
35218: Suomessajärjestettiin viisi sotilastarkkailijakurssia. Vuoden 1996loppuun mennes-
35219: sä Suomessa on koulutettu sotilastarkkailijatehtäviin 2665 upseeria kaikkiaan 39
35220: eri maasta.
35221: 
35222: 
35223: 5. Suomen suhteet EU :n ulkopuolisiin Euroopan maihin
35224: 5.1. Suhteet Venäjään ja muihin IVY -maihin
35225: 5.1.1. Suomen ja Venäjän väliset suhteet
35226: Suomi on kehittänyt kertomusvuoden aikana edelleen suhteita Venäjän federaatioon
35227: vuonna 1992 allekirjoitettujen maiden välisten suhteiden perusteita koskevan
35228: sopimuksen ja lähialueyhteistyösopimuksen pohjalta. Poliittiset suhteet olivat
35229: ongelmattomat. Ongelmia esiintyi erilaisten konkreettisten kysymysten kohdalla.
35230: Kanssakäyminen oli monipuolista ja vilkasta. Lähialueyhteistyön ja lähialuekontak-
35231: tien merkitys korostui.
35232: Venäjän pääministeri V.S. Tshemomyrdin teki työvierailun Suomeen 4.-5.5.1996.
35233: Vuoden alussa (9.1.) Venäjän ulkoasiainministeriksi nimitetty J.M. Primakov tapasi
35234: presidentti Ahtisaaren, pääministeri Lipposen ja ulkoasiainministeri Halosen
35235: 10.2.1996 Helsingissä järjestetyn Yhdysvaltain ulkoasiainministeri Christopherin
35236: tapaamisen yhteydessä. Ulkoasiainministeri Tarja Halonen teki 28.-30.4.1996
35237: työvierailun Moskovaan tavaten ulkoasiainministeri Primakovin ohella pääministeri
35238: Tshemomyrdinin. Ulkoasiainministeri Halonen tapasi vielä kahdenvälisesti Prima-
35239: kovin 5.11. Petroskoissa 5.-6.11.1996 pidetyn Barentsin euroarktisen neuvoston
35240: ulkoasiainministerikokouksen yhteydessä.
35241:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      641
35242: 
35243: Vierailuvaihto on ollut vilkasta myös muilla tasoilla. Eduskunnan puhemiehen
35244: Riitta Uosukaisenjohtama valtuuskunta vieraili Liittoneuvoston kutsusta Moskovas-
35245: sa 11.-15.11.1996. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vieraili Moskovassa 13.-
35246: 14.5 .1996. Sektoriministeriöiden välillä on ollut runsaasti kontakteja.
35247: Lähialueiden uudet johtohenkilöt vierailivat pian tultuaan valituksi Suomessa:
35248: Pietarin kuvernööri Jakovlev 18.-20.11.1996 ja Leningradin alueen maaherra
35249: Gustov 19.-20.12.1996. Karjalan tasavallan hallituksen puheenjohtaja Stepanov
35250: vieraili Suomessa 11.-13.12.1996.
35251: Suomi lähetti monien muiden EU- ja ETYJ-maiden tavoin vaalitarkkailijoita
35252: Venäjän presidentin vaaleihin kesällä 1996. Suomi osallistui kertomusvuoden
35253: aikana aktiivisesti EU:n toukokuussa 1996 hyväksymän Venäjä-toimintasuunnitel-
35254: man laatimiseen.
35255: 5.1.2. Suomen ja muiden IVY -maiden väliset suhteet
35256: Suhteiden kehittäminen sujui suotuisasti vuoden 1996 aikana Euroopan puoleisten
35257: ja Kaukasuksen IVY-maiden kanssa (Ukraina, Valko-Venäjä, Moldova, Armenia,
35258: Azerbaidzhan ja Georgia), joiden kanssa tapahtui vierailuvaihtoa vuonna 1996
35259: aikana.
35260: Ukrainan presidentti Leonid Kutshma suoritti valtiovierailun Suomeen 7.-9.2.1996
35261: ja eurooppaministeri Ole Norrback vieraili Ukrainassa ja Moldovassa 29.7.-
35262: 2.8.1996. Armenian ulkoasiainministeri Vahan Papazian vieraili Suomessa 11.-
35263: 13.2.1996. Valko-Venäjän varaulkoministeri Andrei Sannikov teki työvierailun
35264: Suomeen 13.-15.2.1996. Georgian varaulkoministeri Mikhail Ukleba vieraili
35265: Suomessa 30.-31.5.1996. Ulkoasiainministeri Tarja Halonen vieraili Armeniassaja
35266: Azerbaidzhanissa 1.-3.11.1996 sekä Azerbaidzhanin ulkoasiainministeri Hasan
35267: Hasanov Suomessa 14.-16.11.1996.
35268: Kiertävän suurlähettilään vaihduttua edustautumista harkittiin uudella tavalla
35269: Kaukasuksen osalta. Keski-Aasian kiertävä suurlähettiläs nimitettiin kaikkiin Keski-
35270: Aasian valtioihin ja Mongoliaan. Kaukasuksella edustautuminen Armeniassa kuuluu
35271: nyt Iranin suurlähettiläämme toimipiiriin. Edustautumista Georgiassa ollaan
35272: suunnittelemassa järjestettäväksi Azerbaidzhanista käsin.
35273: Suomi on luomassa Keski-Aasian ja Kaukasuksen strategiaa. Sen on suunniteltu
35274: valmistuvan kevään 1997 aikana. Perustarkoituksena on luoda puitteet kahdenkeski-
35275: selle yhteistyölle ja osallistumiselle monenkeskiseen yhteistyöhön alueella synty-
35276: neessä uudessa tilanteessa. Tarkoituksemme on profiloitua strategian avulla myös
35277: EU:ssa.
35278: Suomi toimi vuonna 1996 edelleen ETYJ:n ns. Minskin prosessin yhteispuheenjoh-
35279: tajana. Vuoristo-Karabahin konfliktin sovitteluun tähtäävässä välitystehtävässä,
35280: jossa toinen yhteispuheenjohtaja oli Venäjä, ei saavutettu vuoden aikana läpimur-
35281: toa. Kuitenkin tulitauko, joka solmittiin 12.5.1994, on pitänyt ja neuvotteluissa on
35282: voitu käsitellä kaikkia auki olevia asioita. Ulkoasiainministeri Halonen teki em.
35283: matkansa Armeniaan ja Azerbaidzhaniin, jolla hän tapasi paitsi ao. maiden myös
35284: Vuoristo-Karabahinjohtoa nimenomaan yhteispuheenjohtajamaan ulkoasiainminis-
35285: terin ominaisuudessa.
35286: Suomi osallistui aktiivisesti EU:n puitteissa Ukrainan toimintasuunnitelman
35287: laadintaan ja Valko-Venäjän perustuslakikiistan selvittelyyn.
35288: Suomi osallistui monien muiden EU- ja ETYJ-maiden tavoin vaalitarkkailuun
35289: Armenian ja Moldovan presidentinvaaleissa.
35290: 21 370147
35291: 642                           Suhteet ulkovaltoihin
35292: 
35293: 
35294: 
35295: 5.1.3. Suomen ja Venäjän sekä muiden IVY-maiden välinen kauppa ja ta-
35296: loudellinen yhteistyö
35297: Kertomusvuonna merkittävin muutos Suomen ja Venäjän kauppa- ja taloussuhteissa
35298: oli EY:n ja Venäjän välisen väliaikaissopimuksen voimaantulo 1.2.1996 lukien.
35299: Tämä interim-sopimus kattaa kesäkuussa 1994 allekirjoitetun, mutta vielä voi-
35300: maanastumattoman kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (PCA) kauppapoliittiset
35301: osat sekä erilliset tekstiili- ja terässopimukset
35302: EU hyväksyi toukokuussa 1996 joulukuussa 1995 hyväksyttyyn Venäjän-strategiaan
35303: pohjautuvan toimintaohjelman, jonka prioriteeteista on keskusteltu neuvoston
35304: Brysselissä säännöllisesti kokoontuvissa IVY -työryhmissä. Ukrainalie hyväksyttiin
35305: erillinen toimintaohjelma joulukuussa 1996. Kertomusvuoden lopulla löydetyn
35306: kompromissimallin avulla kumppanuus- ja yhteistyösopimukset (PCA) Venäjän,
35307: Ukrainan ja Moldovan kanssa saataneen astumaan voimaan joskus syksyyn 1997
35308: mennessä.
35309: Vuoden 1996 tammi-lokakuussa viennin arvo Venäjälle oli 9,0 miljardia markkaa
35310: eli 32% enemmän kuin tammi-lokakuussa 1995. Suomen koko viennistä tämä oli
35311: 6,1 %. Kertomusvuoden tammi-lokakuussa Suomen tuonnin arvo Venäjältä oli 8,0
35312: miljardia markkaa eli 2% enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomen koko
35313: tuonnista tämä oli 7,0 %. Kauppatase Venäjän kanssa on ollut kertomusvuonna
35314: pitkästä aikaa Suomelle ylijäämäinen. Suomen kauppakumppaneista Venäjä on
35315: Saksan, Ruotsin, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen jälkeen viidennellä sijalla.
35316: Suomen ja muiden IVY -maiden välisessä kaupassa ei ole tapahtunut oleellisia
35317: muutoksia. Kauppa niiden kanssa on tasoltaan vaatimatonta. Esimerkiksi vuonna
35318: 1995 kauppavaihto Ukrainan kanssa oli 448 miljoonaa markkaa, Kazakstanin
35319: kanssa 312 miljoonaa markkaa ja Valko-Venäjän kanssa 186 miljoonaa markkaa.
35320: Kauppavaihto Venäjän kanssa oli vuonna 1995 noin 17,5 miljardia markkaa.
35321: VenäJän pääministeri Tshemomyrdin vieraili toukokuussa 1996 Suomessa, jolloin
35322: allekirjoitettiin verosopimus ja ajanmukaistettiin investointisuojasopimusta sekä
35323: sovittiin Venäjän velan lyhentämisestä Suomelle asetoimituksin.
35324: Suomen ja Venäjän välisen talouskomission puheenjohtajatapaaminen varapäämi-
35325: nisteri Davydovin ja eurooppaministeri Norrbackin välillä järjestettiin helmikuussa
35326: Moskovassa sekä toukokuussa 1996 Helsingissä.
35327: Eurooppaministeri Norrback vieraili heinä-elokuun vaihteessa 1996 Ukrainassa ja
35328: Moldovassa. Valtiovarainministeri Niinistö vieraili joulukuussa 1996 Moskovassa.
35329: Toukokuussa 1996 ulkomaankauppaliitto järjesti Tjumenissa Iänsi-Siperiassa laajan
35330: Suomen teollisuutta esittelevän vientinäyttelyn.
35331: Suomen ja Venäjän välisen tiede- ja teknologia- yhteistyökomission kokous
35332: pidettiin Helsingissä kesäkuussa 1996.
35333: Kertomusvuoden aikana suomalaisten ja venäläisten suorat yhteydet ovat lisäänty-
35334: neet tieteen ja teknologian eri alueilla. Monenkeskisen tiede- ja teknologiayhteis-
35335: työn laajeneminen Euroopassa on avannut uusia mahdollisuuksia myös Suomen ja
35336: Venäjän välisen yhteistyön laajenemiselle.
35337: Tieteellisen yhteistyön alalla suurin hanke on ollut Mars-96. Avaruusaluksen
35338: laukaisu joulukuussa 1996 Baikonurista kuitenkin epäonnistui.
35339:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       643
35340: 
35341: 
35342: 5.1.4. Muu hallinnonaloittainen yhteistyö Venäjän ja muiden IVY -maiden kanssa
35343: 5.1.4.1. Oikeusministeriö
35344: Suomen ja Venäjän välillä on jatkunut vankeinhoitoalan ammatillinen yhteistyö,
35345: joka on käsittänyt tutustumiskäyntien lisäksi pienimuotoista avustustoimintaa.
35346: Toiminta on suuntautunut lähinnä Suomen lähialueille.
35347: 5.1.4.2. Sisäasiainministeriö
35348: Sisäasiainministeriö vastaa Suomen ja Venäjän välisen lähialueyhteistyön alue- ja
35349: paikallistason yhteistyön koordinoinnista. Ministeriö asetti toukokuussa kolme raja-
35350: alueyhteistyön alueellista ryhmää; Kaakkois-Suomen ja Leningradin alueen ryhmä,
35351: Karjalan ryhmä sekä Pohjois-Suomen ja Muurmanskin ryhmä. Ryhmien tehtävänä
35352: on EU:n INTERREG II-ohjelman ja TACIS CBC-ohjelman ja niiden puitteissa
35353: toteutettavien hankkeiden yhteensovittaminen Venäjän aluetason viranomaisten
35354: kanssa. Ministeriö koordinoi syksyllä käynnistyneiden kolmen INTERREG II-ohjel-
35355: man (Barents, Karjala ja Kaakkois-Suomi) toteutusta sekä Suomen Eteläisen
35356: rannikkovyöhykkeen INTEREG II -ohjelmaa, jonka kohderyhmänä ovat Baltian
35357: maat, ensisijaisesti Viro.
35358: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam teki virallisen vierailun Venäjälle Venäjän
35359: sisäasiainministeri Anatoli Kulikovin kutsusta 21.-23.4.1996. Maiden sisäasiainmi-
35360: nisteriöiden suhteet pohjautuvat sisäisen turvallisuuden kysymyksissä hallinnonalo-
35361: jen yhteistyöhön, jota ministerit ja ministeriöiden ylin johto tarpeen mukaan
35362: suuntaavat.
35363: Helsingissä pidettiin 16.8.1996 neuvottelu, jossa käsiteltiin Suomen ja Venäjän
35364: välillä 5.3.1993 solmitun rikostorjuntasopimuksen tarkistamista sekä siinä mainittu-
35365: jen keskusviranomaisten rikostentorjuntayhteistyön edelleen kehittämistä ja syventä-
35366: mistä. Tilaisuudessa allekirjoitettiin sopimus, jossa sovittiin lisäyksestä aiemmin
35367: solmittuun rikostorjuntasopimukseen.
35368: Yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä lisääntyi yksittäisten rikosasioiden tutkinnassa.
35369: Suomalaisia poliisin yhdysmiehiä toimii Venäjällä, Pietarissa ja Moskovassa.
35370: Suomen ja Venäjän sisäasiainministerit tapasivat myös 3.12.1996 Helsingissä.
35371: Ministerit keskustelivat järjestäytyneestä rikollisuudesta, yhteistyöstä laittoman
35372: maahanmuuton ehkäisemisessä, huumausaineiden salakuljetuksen torjumisessa sekä
35373: toimimisesta rahanpesua vastaan.
35374: Helsingissä järjestettiin 4.-5.12.1996 konferenssi, joka käsitteli järjestäytynyttä
35375: rikollisuutta Venäjän ja EU:n sisällä. Konferenssi oli EU:n puheenjohtajamaan
35376: Irlannin ja Suomen yhteisesti järjestämä. Läsnä olivat Venäjän sisäasiainministeri
35377: Anatoli Kulikov ja Irlannin oikeusministeri Nora Owen.
35378: Pelastushallinnon alalla Suomen osapuoli laati käytännön ohjeita Suomen ja V enä-
35379: jän Federaation välisestä sopimuksesta koskien yhteistyötä onnettomuuksien
35380: ehkäisemiseksi ja niiden seurausten torjumiseksi. Venäjän osapuoli ei ollut valmis
35381: tekemään omaa ehdotustaan.
35382: Lähialueyhteistyötä tehtiin lähinnä Karjalan Tasavallan kanssa. Yhteistyöhön kuu-
35383: luivat pelastusalan kurssien järjestäminen sekä pelastusvälineiden hankinta ja
35384: metsäpalohavaintojen teko satelliitin avulla.
35385: 644                            Suhteet ulkovaltoihin
35386: 
35387: Sisäasiainministeriön edustajat ovat tavanneet Pietarin sisäasiain päähallinnon
35388: edustajat, joiden kanssa on käyty neuvotteluja Suomen ja Venäjän välisistä maahan-
35389: muuttokysymyksistä Sisäasiainministeriön ulkomaalaisosaston edustaja on toiminut
35390: kouluttajana 4.-6.6. Euroopan unionin TACIS-varoilla Pietarin ja Leningradin
35391: alueen maahanmuuttoviranomaisille järjestetyssä seminaarissa.
35392: Kertomusvuoden aikana sisäasiainministeriöstä on tehty sekä sisäasiainministerin
35393: että kansliapäällikön johdolla neuvottelumatka Moskovaan. Esillä on ollut muiden
35394: turvallisuuteen liittyvien asioiden ohella myös maahanmuuttoon liittyviä kysymyk-
35395: siä.
35396: Venäjän sisäasiainministerin Suomen matkan yhteydessä 3.12. oli esillä alustavasti
35397: myös neuvottelujen käynnistäminen Suomen ja Venäjän välisestä takaisinottosopi-
35398: muksesta.
35399: Rajavartiolaitos on pitänyt yhteyttä Venäjän liittovaltion rajavartiopalvelun johtoon
35400: ja lähialueiden rajavartioviranomaisiin. Suomen rajavartiolaitoksen päällikön ja
35401: Venäjän rajavartiopalvelun johtajan säännöllisiä tapaamisia on ollut sekä Venäjällä
35402: että Suomessa neljä kertaa. Säännönmukainen tapaaminen Saimaan kanavalla
35403: pidettiin 25.-26.1., rajavartiopalvelun johtaja osallistui pääministeri Tshemomyrdi-
35404: nin vierailuun Helsingissä 3.-5.5. ja rajavartiolaitoksen päällikkö vieraili Venäjällä
35405: 31.8.-5.9.1996.
35406: Rajavartiolaitoksen johdolla ovat olleet vakiintuneet yhteydet myös Venäjän
35407: liittovaltion rajavartiopalvelun Luoteiseen rajavartiopiiriin sekä Arktiseen rajavar-
35408: tioryhmään. Maiden kesken on toiminut pysyvä suomalais-venäläinen rajavartiotyö-
35409: ryhmä. Rajavartiotyöryhmä on kokoontunut neljä kertaa ja sen käsittelyssä ovat
35410: olleet keskeisinä asioina vuoden 1960 rajajärjestyssopimuksen uudistaminen,
35411: tietojen ja kokemusten vaihto sekä rajanylitysliikenteen sujuvuuteen liittyvät asiat.
35412: Yksi kokous on järjestetty yhteisenä maiden tullilaitosten kanssa.
35413: Vuonna 1995 asetetut neuvotteluvaltuuskunnat ovat neuvotelleet valmiiksi pöytäkir-
35414: jan rajajärjestyssopimukseen (SopS 32/1960) tehtävistä muutoksista ja lisäyksistä.
35415: Pöytäkirja allekirjoitettaneen vuoden 1997 aikana. Sopimuksen mukainen rajaval-
35416: tuutettujen yhteistyö on toteutettu vakiintuneena tavalla. Rajavaltuutettujen tai
35417: heidän sijaistensa tapaamisia on ollut yhteensä 75 kertaa vuonna 1996.
35418: Suomen rajavartiolaitoksen ja Venäjän liittovaltion rajavartiopalvelun kesken on
35419: pidetty lisäksi asiantuntijoiden yhteistyökokouksia tietojen ja kokemusten vaihtami-
35420: seksi.
35421: Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö on toiminut suomalais-venäläisessä rajavesistö-
35422: jen käyttökomissiossa ja rajavaltuutetut ovat antaneet komission eri työryhmille
35423: tarpeellista virka-apua rajavesistösopimuksen (SopS 26/1965) mukaisella tavalla.
35424: Venäjä on ollut osapuolena Suomen, Viron ja Venäjän kolmikantayhteistyössä.
35425: 5.1.4.3. Opetusministeriö
35426: 
35427: Suomen ja Venäjän välistä kulttuurivaihtosopimusta on toteutettu ottamalla vastaan
35428: stipendiaatteja Venäjältä, tukemalla suomalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden
35429: opintomatkoja Venäjälle sekä järjestämällä suomalaisen kulttuurin esittelyjä
35430: Venäjän eri osissa ja venäläisen kulttuurin esittelyjä Suomessa. Neuvottelut
35431: sopimusta toteuttavasta lähi vuosien vaihto-ohjelmasta käytiin Helsingissä syyskuus-
35432: sa.
35433:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        645
35434: 
35435: Venäjän suomensukuisten kansojen ja niiden kulttuurien tukemiseksi laadittua
35436: toimenpideohjelmaa on toteutettu yhdessä sukukansaohjelman neuvottelukunnan,
35437: M. A. Castrenin seuran ja Suomi-Venäjä-Seuran kanssa.
35438: Kertomusvuonna Suomessa vieraili useita sukukansatasavaltojen ministeritason
35439: edustajia. Suomesta osallistui korkean tason valtuuskunta ja kulttuuriryhmä Buda-
35440: pestissa elokuussa järjestettyyn Suomalais-ugrilaisten kansojen toiseen maailman-
35441: kongressiin.
35442: Pietarissa toimiva Suomen kulttuuri-instituutti on jatkanut toimintaansa vuokrati-
35443: loissa. Koska instituutti ei vieläkään ole saanut Venäjän viranomaisilta toimilupaa,
35444: sen toiminta ei ole päässyt virallisesti käyntiin. Instituutin toimintaa on tuettu
35445: valtionavuin ja projektiavustuksin.
35446: Suomen venäjänkielisen väestön Foorumin toimintaa on tuettu valtionavuin.
35447: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjasto on tukenut maamme Venäjä-tutkimusta
35448: tarjoamalla alan kirjasto- ja tietopalveluja. Tietopalvelua varten on ylläpidetty
35449: viitetiedostoja mm. Venäjän ja muiden IVY-maiden ja Baltian lainsäädännöstä sekä
35450: yhteiskuntaa, kulttuuria ja taloutta käsittelevistä artikkeleista. Venäjän ja Itä-
35451: Euroopan instituutin kirjasto on toiminut kirjastopalvelujen tuottajana Suomen
35452: venäjänkieliselle väestölle.
35453: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutissa on kertomusvuonna toiminut ICCEES:n
35454: (International Council for Central and East European Studies) Euroopan informaa-
35455: tiokeskus, jonka tehtävänä on levittääjärjestön tiedotteita Venäjälle ja muualle Itä-
35456: Eurooppaan, koota tiedosto mainitulla alueella toimivista alan tutkimuslaitoksista
35457: ja koordinoida seuraavan maailmankonferenssin valmisteluja.
35458: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti on järjestänyt vuoden aikana useita Venäjä-
35459: tuntemusta lisääviä seminaareja, mm. "Itänaapurin identiteetti - Tietoa nykypäivän
35460: Venäjästä" -koulutustilaisuuden valtion ja kuntien virkamiehille sekä sosiaali- ja
35461: terveysjärjestöjen edustajille Helsingissä 15.-16.4. Instituutti järjesti seminaarin
35462: "Pietari protestien näyttämönä" 12.-13.4. Kääntäjäseminaari "Paljon puhuttu venäjä"
35463: järjestettiin yhteistyössä Turun yliopiston kanssa Turussa 18.-19.10.
35464: Kulttuuriministeri Jevgenij Sidorov vieraili Suomessa toukokuussa 1996 Helsingissä
35465: järjestetyn Euroopan kulttuuriperintökonferenssin yhteydessä.
35466: Venäjää ja Itä-Eurooppaa koskevan tutkimuksen ja opetuksen tavoiteohjelman
35467: toimeenpano jatkui. Helsingin yliopistossa aloitti toimintansa Aleksanteri-instituutti,
35468: jolla on alan valtakunnallinen koordinaatio- ja kehittämisvastuu. Keskuksen
35469: yhteyteen asetettiin valtakunnallinen neuvottelukunta. Verkostoyliopiston suunnitte-
35470: lu aloitettiin keskuksen johdolla. Suomen Akatemia julisti haettavaksi Venäjän ja
35471: Itä-Euroopan tutkimusohjelman toisen kolmivuotiskauden rahoituksen.
35472: Ulkomaalaislain edellyttämän, suomalaista syntyperää olevien henkilöiden maahan-
35473: muuttovalmennuksen toteuttamiseksi Venäjällä sekä IVY -alueen ulkopuolella
35474: Virossa on aloitettu opettajien koulutus ja oppimateriaalien tuottaminen sekä
35475: varauduttu muuttavien lasten opettamiseen. Opetuspaikkojen määrää lisätään
35476: yhteistoimin muiden ministeriöiden kanssa.
35477: Maaliskuussa allekirjoitettiin opetusministeriön ja Venäjän federaation liikunta- ja
35478: turismikomitean välinen yhteistyöohjelma liikunta-alan asiantuntijayhteistyöstä
35479: vuosiksi 1996-1997. Kulttuurisopimukseen perustuva nuorisotoimen yhteistyö
35480: 646                            Suhteet ulkovaltoihin
35481: 
35482: Venäjän federaation nuorisokomitean kanssa on jatkunut asiantuntijavaihtona ja
35483: painottunut lähialueille, erityisesti Karjalaan ja Murmanskiin.
35484: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO aloitti apurahaohjelman yhteistyössä
35485: Venäjän viranomaisten kanssa. Apurahaohjelmaa Pietarin yliopiston sikäläisten
35486: jatko-opiskelijoiden tukemiseksi jatkettiin. Keväällä järjestettiin yhdessä Venäjän
35487: korkeakouluopetuksen valtionkomitean kanssa seminaari, jossa esiteltiin Venäjän
35488: korkeakoulujärjestelmää ja -laitosta.
35489: Yhteistyö Ukrainan kanssa on ollut vähäistä. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin
35490: tilaaman, Ukrainan historiaa käsittelevän teoksen suomennos valmistui ja teoksen
35491: saattaminen painoon aloitettiin.
35492: 5.1.4.4. Maa- ja metsätalousministeriö
35493: 
35494: Kertomusvuoden aikana toteutettiin Venäjän kanssa vuonna 1995 allekirjoitettua
35495: pöytäkirjaa yhteistyön kehittämisestä metsäalalla. Yhteistyötä koordinoi alan
35496: yhteistyöryhmä, joka kokoontui kerran, toukokuussa Ministeri Hemilän Venäjän
35497: vierailun yhteydessä. Toiminnan painopisteet olivat kertomusvuonna metsien
35498: terveydentilan seurannassa, luonnon monimuotoisuuden selvittämisessä, metsäpui-
35499: den siementuotannon sekä metsälainsäädännön ja metsäpolitiikan kehittämisessä.
35500: Viimeksimainitusta aihepiiristä järjestettiin myös suomalais-venäläinen seminaari
35501: Helsingissä.
35502: Metsäalan yhteistyötä kehitettiin kuluneen vuoden aikana Venäjän kanssa voimak-
35503: kaasti sekä hallinnon että hanketoiminnan kehittämisen suhteen. Valtioneuvoston
35504: lähialueministerivaliokunta hyväksyi periaatteellisen esityksen Luoteis-Venäjän
35505: metsäsektorin kehittämiseksi, joka Suomen puolella toteutetaan ulkoasian-, ympäris-
35506: tö- sekä maa- ja metsätalousministeriön välisenä yhteistyönä.
35507: Venäjän puolelta hanke sai jo tukea Venäjän federaation metsätalousvirastolta ja
35508: Karjalan tasavallan johdolta kuluneen vuoden aikana. Toimintaohjelma käynnistyy
35509: vuoden 1997 aikana.
35510: Venäjän kanssa harjoitettavan metsäalan yhteistyön työryhmiä vähennettiin ja
35511: työnjakoa selvennettiin eri hallinnonalojen välillä. Yhteistyö muuttui kertomusvuon-
35512: na poikkihallinnolliseksi. Edellä mainittujen yhteistyöaiheiden lisäksi alettiin
35513: yhteistyössä suuntautua alan kaupan teknisten ja muiden esteiden analysointiin ja
35514: niiden vähentämiseen keskittyvään työhön.
35515: Karjalan Tasavallan ekologian ja luonnonvarojen ministeriön sekä Suomen maa- ja
35516: metsätalousministeriön välillä allekirjoitettiin 14.2.1996 metsästyksen ja riistanhoi-
35517: don yhteistyötä koskeva sopimus. Sopimuksen puitteissa on vuonna 1996 toteutettu
35518: Karjalan Tasavallan riista-asiantuntijoiden koulutusta koskeva hanke.
35519: Venäjän Valtiollinen kasvintarkastusvirasto ja Kasvintuotannon tarkastuskeskus
35520: KTTK ovat vuosittain useissa kokouksissa ja tapaamisissa sopineet tarkastusmenet-
35521: telyn järjestelyistä ja yhteistoiminnasta. Keväällä 1996 neuvotteluissa sovittiin
35522: kasvintarkastusmenettelyn yksinkertaistamisesta Suomen ja Venäjän välisessä
35523: kaupassa ja aiemmin tehtyä pöytäkirjaa muutettiin. Tarkoituksena on ollut yksinker-
35524: taistaa kasvien ja kasvituotteiden viennissä tarvittavan kansainvälisen terveystodis-
35525: tuksen ja muiden dokumenttien antamista sekä tavaraenin kohdistuvaa tarkastamis-
35526: ta.
35527: Vuodesta 1995 lähtien Suomi on säännöllisesti osallistunut Norjan, Suomen ja
35528: Venäjän väliseen työryhmään, joka vaihtaa tietoa Barentsin mereen laskevien
35529: vesistöjen lohilois (G. salaris) -tilanteesta ja pyrkii lisäämään yhteistyötä lohiloisen
35530:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         647
35531: 
35532: valvonnassa ja torjunnassa alueella. Vuonna 1996 ryhmä kokoontui kahdesti,
35533: keväällä Oulussa ja syksyllä Murmanskissa.
35534: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos teki yhteistyössä Venäjän kanssa Oulankajoen
35535: vesistön taimentutkimuksia, joiden tavoitteena on kerätä tietoa pyynnin säätelyä
35536: varten.
35537: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen riistantutkimus jatkoi monipuolista
35538: yhteistyötä Karjalan Tiedeakatemian biologian laitoksen ja metsäntutkimuslaitoksen
35539: kanssa. Ensin mainitussa yhteistyössä tuotettiin yhteneväiset runsausseurantatiedot
35540: tärkeimmistä riistaeläimistä ja jälkimmäisen kanssa selvitettiin maisemaekologisten
35541: tekijöiden vaikutuksia Suomen ja Venäjän riistankantoihin.
35542: Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 34. kokous pidettiin
35543: Moskovassa. Komission ja sen asiantuntijatyöryhmien tehtävänä on seurata raja-
35544: vesistöjen tilassa tapahtuvia muutoksia ja varsinkin vesistöjen käyttötoimintaan
35545: liittyviä vaikutuksia sekä arvioida haittojen suuruuksia ja niiden korvausvaatimuk-
35546: sia.
35547: Maa- ja metsätalousministeriö jatkoi Suomen ja Venäjän federaation hallitusten
35548: väliseen lähialueyhteistyösopimukseen perustuvaa yhteistyötä maa-, elintarvike-,
35549: erä- sekä metsätalouden aloilla noin 10,0 milj. markalla. Varojen aluejako oli
35550: seuraava: Karjalan tasavalta 4,5 milj.mk, Leningradin alue 4,0 milj.mk sekä
35551: Murmanskin alue 1,5 milj.mk. Yhteishankkeiden suomalaisina toteuttajina olivat
35552: yritykset, neuvontajärjestöt, tutkimuslaitokset, yliopistot sekä oppilaitokset. Suu-
35553: remmissa investointihankkeissa edellytettiin sekä venäläiseltä osapuolelta että
35554: suomalaisilta yrityksiltä tietynsuuruista omaa rahoitusosuutta. Kertomusvuonna
35555: kiinnitettiin erityinen huomio alkutuotannon tehostamiseen sekä kokonaisten
35556: elintarvikeketjujen toimivuuteen; esimerkkeinä Karjalasta kaalinviljelyn kehittämi-
35557: nen Oneganrannan alueella, suurtilojen ja yksityisviljelyn neuvontaohjelmat,
35558: siemenperuna- sekä konekeskusten kehittäminen. Leningradin alueen hankkeita
35559: olivat mm. ruukkusalaatti- ja kaalihankkeet, mansikanviljelyn neuvontahanke sekä
35560: Lesnoin siemenperunahanke. Murmanskin alueella rahoitettiin mm. porotalous-,
35561: peruna- ja nurmi viljely- sekä rehunvalmistushankkeita. Ministeriö rahoitti muutamia
35562: poikkihallinnollisia hankkeita, kuten esim. Karjalan vesihuollon kehittämishanketta
35563: sekä FAST-stipendiaattiohjelmaa. Ensimmäinen EU:n osarahoitteinen hanke,
35564: Aunuksen viljelyn neuvonta- ja kehittämishanke, käynnistyi Karjalan tasavallassa
35565: 1996.
35566: Kahdenvälisiä hankkeita on pyritty yhteensovittamaan Barents-alueen ohjelmaan
35567: sekä TACIS/PCP ohjelmaan.
35568: Ukrainan kanssa jatkettiin ns. mallitilaprojektia, jolla esitettiin ja testattiin suoma-
35569: laisen teknologian ja lajikkeiden soveltuvuutta Ukrainan oloihin.
35570: Valko-Venäjän kanssa yhteistyö käynnistyi suomalaisten vilja- sekä öljykasvilajik-
35571: keiden kokeiluna.
35572: Maanmittauslaitoksen johdolla on käynnistynyt koko Itämeren valuma-alueen
35573: karttatietohanke, missä ovat mukana kaikki Itämeren ympärysvaltiot. Laitos on
35574: osallistunut maareformien nopeuttamiseen, kiinteistötoimitusten ja -arvioinnin
35575: kouluttamiseen sekä kiinteistörekisterien perustamisen edistämiseen Virossa ja
35576: Venäjällä.
35577: 648                            Suhteet ulkovaltoihin
35578: 
35579: 5.1.4.5. Liikenneministeriö
35580: Suomen ja Venäjän välisestä liikenne- ja tietoliikennealan yhteistyöstä on vuoden
35581: 1996 aikana neuvoteltu useissa ministeritason tapaamisissa ja virkamiesten välisissä
35582: neuvotteluissa sekä Venäjän keskushallinnon että paikallistason kanssa.
35583: Yhteistyö Venäjän viranomaisten kanssa Saimaan kanavaa koskevissa asioissa on
35584: ollut jatkuvaa. Kanavavaltuutettujen neuvotteluja pidettiin säännöllisesti. Venäjä on
35585: ryhtynyt Saimaan kanavan vuokrasopimuksen allekirjoittajana ja vuokranantajana
35586: perimään Saimaan kanavan kautta kulkevalta liikenteeltä Viipurin meriväylällä
35587: väylämaksuja vuokrasopimuksessa sovittujen maksujen lisäksi. Neuvottelut asiasta
35588: ratkaisun löytämiseksi ovat käynnissä.
35589: Suomen ja Venäjän välisen maantieliikenteen, erityisesti transitoliikenteen, kasvu
35590: heijastui liikenteen rajanylitysongelmina, joista maidemme väliset liikennevi-
35591: ranomaiset ovat neuvotelleet useaan otteeseen. Pahimpina ongelmina olivat erityis-
35592: lupiin liittyvät erilaiset maiden välisen tieliikennesopimuksen vastaiset maksut.
35593: Liikenneturvallisuuden sektorilla jatkettiin kahdenvälistä yhteistyötä Suomen ja
35594: Venäjän liikenneturvallisuusyhteistyöstä vastaavien viranomaisten välillä.
35595: Tielaitos jatkoi säännöllistä yhteistyötä Venäjän Federaation tielaitoksen, Karjalan
35596: tasavallan sekä Murmanskin ja Leningradin alueiden kanssa. Yhteydenpitoa on ollut
35597: myös Arkangelin, Komin ja Vologdan tiepiirien kanssa. Yhteistyö on käsittänyt
35598: perinteiseen tapaan erityisesti koulutusta ja kehittämissuunnittelua, joka on toteutu-
35599: nut pääosin Tielaitoksen kansainvälisen koulutuksen yksikön IHME:n toimesta.
35600: Merentutkimuksessa Merentutkimuslaitos on toiminut yhteistyössä venäläisten
35601: laitosten kanssa Suomenlahden jääpalvelussa ja Itämeren tilan seurannassa sekä
35602: Barentsin meren ympäristötutkimuksissa.
35603: 5.1.4.6. Kauppa- ja teollisuusministeriö
35604: Valtiontakuukeskuksen mahdollisuuksia myöntää takuita Venäjälle ja muihin IVY-
35605: maihin sekäBaltiaan lisättiin antamalla Valtiontakuukeskukselle valtuudet myöntää
35606: enintään 1,2 miljardin määrästä vientitakuulain 2 a §:n mukaisia erityisriskinottoon
35607: perustuvia takuita em. maihin.
35608: Venäjän Karjalassa geologian tutkimuskeskus osallistui erilaisten yhteistyöhankkei-
35609: den toteuttamiseen ja suoritti tilaustutkimuksia. Tutkimusaiheita olivat mm.
35610: ympäristögeologia ja -geokemia, kallioperäkartoitus ja pohjavesitutkimukset
35611: Tutkimuskeskus suunnitteli lähialueyhteistyön toimintalinjoja maksullisen toiminnan
35612: edistämiseksi yhteistyössä kotimaisten intressitahojen kanssa.
35613: Turvatekniikan keskus on vienyt läpi latvialaisten kemikaaliturvallisuusviranomais-
35614: ten koulutusprojektin, jossa käsiteltiin suomalaista kemikaalilainsäädäntöä sekä
35615: käytiin läpi valvontakäytännöt. Projektin aikana järjestettiin mm. laaja seminaari
35616: Latviassa ja sen jälkeen latvialaisille asiantuntijoille seminaari ja tutustumiskäynti
35617: Suomessa.
35618: 5.1.4.7. Sosiaali- ja terveysministeriö
35619: Kertomusvuonnajärjestettiin Suomen sosiaali- ja terveysministeriön sekä Venäjän
35620: federaation terveysministeriön yhteistyöohjelman mukaisesti mm. sairaanhoitohenki-
35621: löstön koulutusta Suomessa. Sosiaaliturva-alan yhteistyöohjelman puitteissa
35622: jatkettiin tutkimusyhteistyötä Moskovan valtiollisen sosiaalialan yliopiston kanssa.
35623:                         1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         649
35624: 
35625: Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti huhtikuussa sosiaali- ja terveysalan kongressin
35626: Venäjän lähialueiden viranomaisille ja asiantuntijoille. Kolmepäiväisessä kongres-
35627: sissa esiteltiin suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää.
35628: Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeessajärjestettiin täydennys-
35629: koulutusta sairaaloiden ylilääkäreille. Koulutussuunnitelmat laadittiin myös sosiaa-
35630: lialan työntekijöille ja piirien sosiaaliasioista vastaaville apulaiskaupunginjohtajille.
35631: Suunnitelmat vammaispalvelujen ja äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan kehittämiseksi
35632: tehtiin yhdessäkarjalalaisten kanssa. Yhteistyö tilastojen ja rekistereiden kehittämi-
35633: seksi käynnistyi. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kansain-
35634: välisen avun yksikkö HEDEC jatkaa hanketta vuonna 1997 EU:n Tacis-hankkeena.
35635: Hankkeen tietyt osiot tullaan kuitenkin jatkossakin toteuttamaan bilateraalisena
35636: yhteistyönä.
35637: Pietarin kaupungin kanssa on laadittu suunnitelma tartuntatautialan yhteistyöhank-
35638: keen toteuttamiseksi. Hanke jakautuu neljään alaprojektiin, jotka ovat sukupuoli-
35639: taudit, tuberkuloosi, virushepatiitit ja lasten infektiotaudit. Alaprojektien puitteissa
35640: pyritään kehittämään tartuntatautien ehkäisyä, diagnostiikkaa ja hoitoa osana
35641: Venäjän uudistumassa olevaa perusterveydenhuollon järjestelmää. Projektin
35642: käytännön toteutusta johtaa HEDEC. Suomessa hankkeen keskeiset yhteistyötahot
35643: ministeriön lisäksi ovat Kansanterveyslaitos, Hengitys ja Terveys ry. ja Tampereen
35644: yliopistosairaala.
35645: Pietarin kaupungin kanssa tehdään yhteistyötä myös vanhustenhuollon ja sosiaali-
35646: turvan alalla. Vanhustenhuollon kehittämishankkeeseen sisältyy koulutusta ja
35647: asiantuntijavaihtoa. Sosiaaliturvan Keskusliiton johdolla on käynnistetty hanke,
35648: jossa koulutuksen ja konsultoinnin avulla kehitetään pietarilaista järjestötoimintaa
35649: sosiaali- ja terveysalalla.
35650: Säteilyturvakeskus jatkoi Leningradin (Sosnovyj Bor) ydinvoimalaitoksen kanssa
35651: palo- ja muun teknisen turvallisuuden sekä turvajärjestelyjen parantamiseen
35652: tähtäävää yhteistyötä. Laitokselle aikaisemmin toimitetun säteilyvalvontaverkon
35653: laajennuksesta sovittiin siten, että lisäasemia asennetaan vuonna 1997. Lisäksi
35654: Leningradin laitoksen kanssa käynnistettiin simulaattorikoulutusyhteistyö syksyllä
35655: 1996. Kuolan ydinvoimalaitoksella toteuttiiinkahden työviikon mittainen käyttötoi-
35656: mintojen arviointi, jonka tuloksena kehitettiin vuodelle 1997 yhteistyöohjelma
35657: käyttötoimintojen työmenetelmien vertaamiseksi. Venäjän arktisilla alueilla selvitet-
35658: tiin ympäristön säteilytilannetta yhteistyössä venäläisten asiantuntijoiden kanssa.
35659: Suomen pääkonsulinvirastossa Pietarissa työskentelee sosiaali- ja terveysalan
35660: erityisasiantuntija. Hän avustaa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan
35661: hankkeissa, kuten Inkeri-projektissa ja tartuntatautihankkeessa sekä seuraa mm.
35662: huumausainetilanteen kehitystä lähialueilla.
35663: Suomensyntyisten vanhusten palveluja selvittävä työryhmä, ns. Inkeri II -työryhmä,
35664: jatkoi kertomusvuonna hanketta palvelutalojen kunnostamiseksi ja rakentamiseksi
35665: suomensyntyisille vanhuksille Inkerinmaalla ja Karjalan tasavallassa. Palvelutalo-
35666: projekti laajeni myös Viroon, jonne valmistui palvelutalo Viljandin ja Rakveren
35667: kaupunkeihin. Lisäksi on rakenteilla palvelutalo Tartton kaupunkiin. Uudet palvelu-
35668: talohankkeet ovat vireillä myös Pietarin kaupunkiin ja Petroskoihin, jonne rakenne-
35669: taan jo toimivan lisäksi toista yksikköä. Kertomusvuonna valmistui palvelutalo
35670: lisäksi Tyröön Inkerinmaalle.
35671: Kunnostus- ja rakennustoiminnan lisäksi projektissa on jatkettu henkilökunnan
35672: koulutusta yhteistyössä suomalaisten vanhustenhuoltolaitosten, yliopistojen ja
35673: muiden oppilaitosten kanssa. Projektin yhteydessä on tehty tiivistä yhteistyötä myös
35674: 650                            Suhteet ulkovaltoihin
35675: 
35676: Pietarin, Leningradin alueen, Karjalan tasavallan sekä Viron vastaavien viranomais-
35677: ten kanssa.
35678: 5.1.4.8. Työministeriö
35679: 
35680: Työhallinnon alan yhteistyötä Venäjän kanssa on toteutettu Venäjän lähialueiden,
35681: Murmanskin alueen, Karjalan tasavallan, Pietarin kaupungin ja Leningradin alueen
35682: kanssa työministeriön ja em. alueiden työviranomaisten välillä solmittujen yhteis-
35683: työpöytäkirjojen pohjalta. Käytännön yhteistyöstä ovat vastanneet pääosin raja-
35684: alueiden työvoima- ja työsuojelupiirit Toimintamuotoja ovat olleet tiettyjä teemoja
35685: koskevat seminaarit sekä asiantuntijoiden ja informaation vaihto. Tavoitteena on
35686: ollut asiantuntija-avun antaminen kohdealueiden työhallintojen ja palvelujen
35687: kehittämiseksi.
35688: Lisäksi työministeriö on tehnyt laajahkoja selvityksiä. Kertomusvuonna julkaistiin
35689: Pietarin työelämän suhteita käsittelevä tutkimusraportti, joka on osa Työpaikka
35690: Pietarissa -ohjelmaa. Raportti julkaistiin suomen-, venäjän- ja englanninkielellä.
35691: Työministeriö on myös selvittänyt yhteistyössä Pietarin osapuolen kanssa työoloja
35692: Pietarissa työolobarometrin avulla. Tarkoituksena on tuottaa vertailukelpoista tietoa
35693: Pietarin ja Suomen työoloista.
35694: Kertomusvuonna aloitettiin työsuojelualan yhteistyö Pietarin kaupungin kanssa.
35695: Joulukuussa 1996 järjestettiin Pietarissa työsuojelualan seminaari sekä työsuoje-
35696: lunäyttely. Työsuojelun parantamiseen tähtäävän mallityöpaikkahankkeen ensim-
35697: mäinen vaihe Kontupohjan paperitehtaalla Karjalan tasavallassa on saatu päätök-
35698: seen.
35699: Työministeriö ja Pietarin Nuorisotyönvälitys sopivat yhteistyöstä nuorten työnväli-
35700: tyksen ja työvoimapalvelujen kehittämisessä maaliskuussa 1996. Yhteistyön
35701: puitteissa on mm. aloitettu uuden työpajan toiminta Pietarissa.
35702: Työvoiman lähialuekoulutusta, mm. kaupan avustajien koulutusta, lähialueilla
35703: toimivien yhteisyritysten tarpeisiin on jatkettu.
35704: Pietarin työllisyyskomitean puheenjohtaja Dmitry S. Cherneiko vieraili työministe-
35705: riössä ja Mikkelin työvoimapiirissä heinäkuussa 1996. Vierailun aikana neuvoteltiin
35706: yhteistyöhankkeista.
35707: Pääkonsulinvirastossa Pietarissa työskentelee työhallinnon erityisasiantuntija, joka
35708: avustaa lähialueyhteistyötä koskevissa kysymyksissä sekä hoitaa muuttoliikeasioita.
35709: Hänen tehtäviinsä kuuluvat myös säännölliset käynnit Petroskoissa.
35710: 5.1.4.9. Ympäristöministeriö
35711: 
35712: Suomen ja Venäjän hallitustenvälinen sopimus yhteistyöstä ympäristönsuojelun
35713: alalla on peräisin vuodelta 1992. Yhteistyötä varten on Suomen ja Venäjän välinen
35714: ympäristönsuojelun yhteistyökomissio, jonka puheenjohtajina toimivat maiden
35715: ympäristöministerit
35716: Venäjän ympäristöhallintoa muutettiin huomattavasti elokuussa 1996. Aikaisempi
35717: ympäristönsuojelu- ja luonnonvarainministeriö lakkautettiin ja perustettiin luonnon-
35718: varainministeriö ja ympäristönsuojelun valtionkomitea. Päävastuu ympäristönsuoje-
35719: lusta on valtionkomitealla, mutta myös luonnonvarainministeriöllä on tärkeitä
35720: tehtäviä. Lisäksi sillä on koordinaatiotehtävä, joka koskee kaikkien taloudellisesti
35721: merkityksellisten luonnonvarojen suojelua ja käyttöä.
35722:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       651
35723: 
35724: Sekä ympäristönsuojelun valtionkomitea että luonnonvarainministeriö toimivat
35725: vuoden 1996 loppuun saakka tilapäisten asetusten varassa. Epäselvyys tehtävien
35726: jaosta ja ympäristöhallinnon pirstoutuneisuus aiheuttavat huolestumista Suomessa
35727: ja myös muualla Euroopassa. Huolen aiheina ovat varsinkin Venäjän ympäristöhal-
35728: linnon voimavarat ja toimintakyky sekä Venäjän kyky edistää ympäristönsuojelua
35729: kansainvälisesti. Federaation hallinnon muutos ei ole toisaalta ainakaan toistaiseksi
35730: aiheuttanut mainittavia muutoksia Venäjän alueiden ympäristöhallinnossa.
35731: Suomen ja Venäjän ympäristönsuojelun yhteistyökomissio ei ole kokoontunut
35732: vuonna 1996, koska hallinnon tila Venäjällä on ollut epäselvä. Ympäristöministeri
35733: Pekka Haavisto on neuvotellut entisen ympäristöministeri Danilov-Daniljanin, joka
35734: nykyisin on ympäristönsuojelun valtionkomitean puheenjohtaja, kanssa kansain-
35735: välisten kokousten aikana, kuten Helsingissä syyskuussa 1996 Suomenlahti-vuoden
35736: ministeritapaamisen yhteydessä.
35737: Neuvottelut Suomen ja Venäjän ilmansuojelusopimuksesta ja sen happamoitumis-
35738: pöytäkirjasta jatkuivat alkuvuodesta, mutta neuvotteluja ei saatu päätökseen.
35739: Myöskään maiden välistä sopimusta ympäristövaikutusten arvioinnista (yva) ei ole
35740: voitu edistää siten kuin olisi tarpeellista.
35741: Suomen ja Venäjän luonnonsuojeluyhteistyössä on tavoitteeksi asetettu luonnon-
35742: suojelualueistakoostuva "vihreä vyöhyke" koko raja-alueelle. Luonnonsuojelualuei-
35743: den perustamisen lisäksi tarvitaan toimia luonnon monimuotoisuuden suojele-
35744: miseksi talousmetsissä. Marraskuussa 1996 Suomen hallituksen lähialueyhteistyön
35745: ministerivaliokunta hyväksyi vuosia 1997-2000 koskevan kehitysohjelman, jonka
35746: tarkoitus on edistää yhteistyötä kestävän metsätalouden kehittämiseksi ja luonnon
35747: monimuotoisuuden suojelemiseksi Luoteis-Venäjällä. Suomessa hankkeen toimeen-
35748: panosta huolehtivat maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö
35749: yhdessä. Ohjelmaa oli valmisteltu Venäjän keskus- ja aluehallinnon viranomaisten
35750: kanssa.
35751: Euroopan unionin jäsenmaana Suomi on pyrkinyt määrätietoisesti edistämään
35752: unionin ja Venäjän välistä ympäristöyhteistyötä. Tätä tehdään edistämällä ED :n ja
35753: Venäjän sekä IVY -maiden välisen TACIS-yhteistyöohjelman ympäristönsuojelu-
35754: hankkeita ja ED:n osallistumista ympäristöyhteistyöhön Itämeren ja Barentsin
35755: alueilla.
35756: Kertomuskaudella on tehostettu alueiden käytön suunnittelun ja luonnonsuojelun
35757: yhteistyötä Suomea lähellä olevien Venäjän alueiden kanssa. Yhteistyön aiheiksi
35758: valitut kehityskäytävät Barentsin alueelle, Oulusta Arkangeliin, Etelä-Suomesta
35759: Pietariin ja Sininen tie Karjalaan ovat saaneet osarahoitusta ED:sta.
35760: Venäjän kanssa on jatkettu rakennussuojeluyhteistyötä mm. tukemalla Viipurin
35761: kirjaston korjausta Alvar Aallon 100-vuotisjuhlavuotta 1998 silmällä pitäen.
35762: Yhteistyö historiallisesti arvokkaiden rakennuskokonaisuuksien suojelemiseksi
35763: jatkuu.
35764: 5.2. Suomen suhteet Baltian maihin
35765: 5.2.1. Baltian maat
35766: Viro, Latvia ja Liettua ovat Suomen ulkopolitiikan keskeisiä seuranta- ja toiminta-
35767: alueita. Vilkas vuorovaikutus Suomen ja Baltian maiden välilläjatkuikin kertomus-
35768: vuonna sekä kahdenvälisesti että monenvälisillä foorumeilla. ED-ulottuvuus, niin
35769: Suomen ED-jäsenyys kuin Baltian maiden assosiaatiosopimuksetkin, oli kahdenvä-
35770: listen suhteiden lisäulottuvuus. Baltian maiden ED-pyrkimysten tukeminen oli
35771: 652                           Suhteet ulkovaltoihin
35772: 
35773: keskeisesti esillä. Suomi osallistui myös aktiivisesti unionin Baltian ja Itämeren
35774: alueen politiikan muotoilemiseen. Myös muilla monenvälisillä foorumeilla, mm.
35775: YK:ssa, Suomi oli aktiivinen. Suomi toimi EU:n sijaispuheenjohtajana kaikissa
35776: Baltian maissa.
35777: EU :n laajenemisen suhteen Suomi kannatti linjaa, jonka mukaan kaikkien jäseneh-
35778: dokkaiden tulisi neuvottelujen alkaessa olla samalla viivalla. Suomi on ollut
35779: aktiivinen ja aloitteellinen EU:n käsitellessä Viron ja Venäjän välisen rajasopimuk-
35780: sen allekirjoituksen yhteydessä annettavaa EU :n julistusta.
35781: Viron ja Suomen välisissä viisumivapausneuvotteluissa päästiin vuoden aikana
35782: poliittiseen yhteisymmärrykseen. Neuvotteluja voimaasaattamisen teknisten edelly-
35783: tysten (erityisesti passirekisterihanke) toteuttamiseksi jatkettiin. Suomen ja Viron
35784: turvallisuuspoliittiset konsultaatiot järjestettiin Tallinnassa maaliskuussa.
35785: Vierailuvaihto Suomen ja Baltian maiden välillä oli vilkasta. Virossa vierailivat
35786: Tasavallan Presidentti ja eurooppaministeri Norrback. Pääministeri Lipponen
35787: vieraili Latviassa 2.12.96 avaten samalla Suomen suurlähetystön. Liettuassa
35788: vierailivat niin Tasavallan Presidentti, pääministeri kuin ulkoasiainministeri
35789: Halonenkin. Presidentti vihki käyttöön Suomen lähetystörakennuksen 12.11.96.
35790: Latvian pääministeri Skele, Liettuan varaulkoasiainministeri Janushka ja Viron
35791: eurooppaministeri Lippmaa vierailivat Suomessa.
35792: Valtiosihteerien ja poliittisten päälliköiden tapaamisia järjestettiin kertomusvuoden
35793: aikana runsaasti.
35794: Monenkeskisissä yhteyksissä on ollut runsaasti Suomen ja Baltian maiden johtajien
35795: tapaamisia, mm. Itämeren maiden pääministerikokouksessa Visbyssä. Lisäksi
35796: Pohjoismaiden ja Baltian välillä järjestettiin ulkoasiainministerien tapaaminen
35797: Latviassa sekä poliittisten päälliköiden tapaamiset Latviassa ja Liettuassa. Korkean
35798: tason tapaamisia Suomen ja Baltian maiden välillä toteutui myös muiden kansain-
35799: välisten kokousten yhteydessä.
35800: 5.2.2. Suomen ja Baltian maiden välinen kauppa
35801: Suomen ja Baltian maiden välistä kauppaa säätelevät EU :n näiden maiden kanssa
35802: tekemät vapaakauppasopimukset EU on allekirjoittanut myös assosiaatiosopimukset
35803: eli Eurooppa-sopimukset Baltian maiden kanssa 12.6.1995, jotka myöhemmin
35804: voimaan tultuaan korvaavat em. vapaakauppasopimukset
35805: Suomen kauppa Baltian maiden kanssa oli vuonna 1996 hyvin vientivoittoista.
35806: Ylijäämää vuonna 1996 kertyi Viron kanssa 3 414 milj. mk, Latvian kanssa 909
35807: milj. mk sekä Liettuan kanssa 557 milj. mk. Yhteenlaskettuna vientimme tälle
35808: alueelle edustaa 3.7 %koko viennistämme, mutta tuonti vain 1.4 %koko tuonnista.
35809: Vienti Viroon on samaa suuruusluokkaa kuin vientimme Norjaan, Italiaan, Belgiaan
35810: tai Japaniin.
35811: 5.2.3. Muu hallinnonaloittainen yhteistyö Baltian maiden kanssa
35812: 5.2.3.1. Oikeusministeriö
35813: Kertomusvuonna jatkettiin vuonna 1991 Viron kanssa allekirjoitetun pöytäkirjan
35814: toimeenpanoa valmistelemalla yhteistyöhankkeita vuonna 1997 laadittavaa yhteis-
35815: työohjelmaa varten.
35816:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       653
35817: 
35818: Muun muassa vankeinhoitoon ja tietotekniikan soveltamiseen oikeuslaitoksessa
35819: liittyvissä kysymyksissä osittain vakiintunutta yhteistyötä on jatkettu tutustumis-
35820: käyntien ja seminaarien muodossa. Lisäksi virolaisille vankilavirkailijoille on
35821: järjestetty vankeinhoitoalan erityiskoulutusta ja harjoittelijan paikkoja Suomen
35822: vankiloissa.
35823: Viron oikeusviranomaisten kanssa on valmisteltu ED-säännösten kääntämistä viron
35824: kielelle.
35825: 5.2.3.2. Sisäasiainministeriö
35826: Kertomusvuonna Viron ja Latvian sisäasiainministerit ja Liettuan hallintoministeri
35827: vierailivat Suomessa sekä Suomen hallintoministeri Latviassa. Viron ja Suomen
35828: sisäasiainministeriöiden välisen yhteistyön pohjana ovat suorat asiantuntijasuhteet
35829: Ministeriöiden ylinjohto tapaa vuosittain ja näissä tapaamisissa kirjataan yhteistyön
35830: ongelmat ja tarpeet sekä suunnataan tulevaa yhteistyötä. Ministerit tapaavat
35831: tarvittaessa. Suomen ja Latvian sisäasiainministeriöiden yhteistyö perustuu vuonna
35832: 1994 allekirjoitettuun yhteistyöpöytäkirjaan.
35833: Suomen ja Viron sisäasiainministeriöiden yhteistyönä on kehitetty Viron kaupunki-
35834: enja kuntien talouden tilastointi- ja analysointijärjestelmän kehittämistä. Ministeri-
35835: öiden virkamiehistä koottu yhteistyöryhmä kokoontui kolme kertaa vuonna 1996 ja
35836: yhteistyötä jatketaan vuonna 1997.
35837: Latvian paikallishallinnon kehittämisviraston kanssa solmittiin 4.10.1996 yhteis-
35838: työsopimus Latvian paikallishallinnon kehittämisestä, joka käsittää kunnallistalou-
35839: den tilastointi- ja analysointijärjestelmän, palo- ja pelastustoimen organisoinnin,
35840: valtion ja kuntien välisen suhteen arvioinnin ja yhteistyöseminaarien järjestämisen.
35841: Sisäasiainministeriö toimi aktiivisesti Suomen maakuntajohtajien ja Viron maaher-
35842: rojen vuotuisten tapaamisten käynnistämisessä. Ensimmäinen tapaaminen järjestet-
35843: tiin kesäkuussa ja toinen lokakuussa.
35844: Poliisi jatkoi Viron teknisen rikostutkinnan, ATK-järjestelmien sekä poliisisektorin
35845: koulutuksen kehittämistä ulkoasiainministeriön myöntämän määrärahan turvin.
35846: Samalla määrärahalla myös tehtiin virolaisten poliisimiesten kanssa liikenneturvalli-
35847: suusyhteistyötä sekä annettiin suuronnettomuuksien uhrintunnistuskoulutusta ja
35848: parannettiin heidän valmiuksiaan tällä alalla.
35849: Rikostorjuntasopimus Suomen hallituksen ja Latvian hallituksen välillä allekirjoitet-
35850: tiin 27.6.1996 Latvian sisäasiainministerin Suomen vierailun aikana. Liettuan
35851: kanssa rikostorjuntasopimus parafoitiin. Tallinnassa Suomen poliisin yhdysmiehet
35852: jatkoivat toimintaansa. Samoin Viron poliisin Suomessa toimiva yhdysmies jatkoi
35853: täällä työskentelyään.
35854: Ulkoasiainministeriö myönsi Sisäasiainministeriölie Viron poliisitoimen kehittämi-
35855: seen 1,5 miljoonaa markkaa. Latvian poliisitoimen kehittämiseen on lähialueyhteis-
35856: työvaroja myönnetty 100 000 markkaa, jotka on käytetty asiantuntijavaihtoon ja
35857: Latvian poliisin koulutustilannekartoitukseen sekä yhteistysuunnitelman laadintaan.
35858: Pelastushallinnon yhteistyö painottui koulutukseen, palo- ja pelastustoimen kehit-
35859: tämiseen ja kalustohankintoihin suuntautuen Viroon ja Latviaan. Hankkeet rahoite-
35860: taan ulkoasianministeriön lähialueyhteistyövaroin. Virossa tuettiin etenkin pelastus-
35861: koulun toimintaa antamalla koulutusapua, tekemällä rakennussuunnitelmia sekä
35862: tekemällä selvitystä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Latviassa koulutus kes-
35863: kittyi palokuntien valmiuksiin tieliikenne-ja ilmailuonnettomuuksissa sekä vaaral-
35864: 654                            Suhteet ulkovaltoihin
35865: 
35866: listen aineiden aiheuttamissa onnettomuuksissa. Kalustoa hankittiin Latviaan pelas-
35867: tustoimintaa varten Via Baltica -valtatien varrella.
35868: Suomen ja Viron välillä 22.9.1995 tehty sopimus laittomasti maahan saapuneiden
35869: ja maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta tuli voimaan 3.10.1996.
35870: Sopimus noudattaa pääpiirteittäin Euroopan unionin mallisopimusta takaisin otosta.
35871: Viron jälkeen takaisinottosopimusneuvottelut aloitettiin Latvian ja Liettuan kanssa.
35872: Latvian kanssa sopimus allekirjoitettiin 2.12.1996. Liettuan kanssa sopimus on
35873: parafoitu.
35874: Kertomusvuoden aikana on jatkettu Viron kanssa keskusteluja maiden välisen
35875: viisumivapaussopimuksen solmimiseksi. Viisumivapaussopimuksen solmimista on
35876: valmistellut neuvotteluvaltuuskunta sekä kaksi teknistä työryhmää. Suomen varoilla
35877: on aloitettu Viron passeihin liimattavan nk. turvatarran painaminen ja passirekiste-
35878: rin luominen Viroon. Projekti toteutetaan UNDP:n ja suomalaisen konsultin avulla.
35879: Lähialueyhteistyön puitteissa sisäasiainministeriön edustajia on vieraillut sekä
35880: Latviassa että Liettuassa avustamassa näiden maiden ulkomaalaishallinnon kehittä-
35881: mistä. Kertomusvuoden aikana aloitettiin ja saatiin päätökseen Viron maahanmuut-
35882: tovirastossa suomalaisten varojen turvin UNDP:n kautta hoidettu projekti, joka
35883: koski Virossa asuvien ei-virolaisten oleskelulupahakemusten käsittelyä. Sisäasi-
35884: ainministeriön asiantuntemusta on käytetty hyväksi Euroopan unionin PHARE-
35885: rahoituksella toteutettavan Baltian itärajajärjestelyohjelman suunnittelussa.
35886: Suomi on toiminut pohjoismaisen Baltia-apua maahanmuuttoasioissa koordinoivan
35887: ryhmän puheenjohtajana. Tähän liittyen sisäasiainministeriön edustajat ovat
35888: osallistuneet useiden Baltiaan suunnattujen hankkeiden suunnitteluun ja toteutuk-
35889: seen.
35890: Rajavartiolaitoksen antama suoranainen tuki Viron rajavartiolaitokselle on vähenty-
35891: nyt ja yhteistyö on vakiintunut viranomaisten väliseksi käytännön yhteistoiminnak-
35892: si. Viroon lahjoitettiin kertomusvuonna käytöstä paistettua materiaalia, mm. kolme
35893: veneluokan alusta. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö tutustui Viron itärajan val-
35894: vontajärjestelyihin 13.-15.3.1996.
35895: Viro on osallistunut kolmikantayhteistyöhön johtotasolla sekä rajatarkastus- ja
35896: merivartiotyöryhmässä.
35897: Rajavartioyhteistyön käynnistäminen Latvian kanssa on lykkääntynyt edelleen maan
35898: rajavalvonnan johtosuhteiden keskeneräisyyden vuoksi. Latvian rajanvartioinnin
35899: tukihankkeista on laadittu alustavat suunnitelmat.
35900: Suomen rajavartiolaitoksen päällikkö tutustui Liettuan rajavartiojärjestelyihin
35901: vierailullaan 13.-15.5.1996. Vierailu käynnisti samalla maiden välisen rajavalvon-
35902: tayhteistyön. Käytännön hankkeet siirtyivät Liettuan rajapoliisin päällikön vaihdok-
35903: sen vuoksi seuraavaan vuoteen.
35904: 5.2.3.3. Puolustusministeriö
35905: Suomi on edelleen keskittynyt Viroon tukiessaan Baltian maiden maanpuolustuksen
35906: rakentamista. Toisaalta on myös jatkettu rajoitetulla panostuksella mukanaoloa
35907: yhteisbalttilaisen rauhanturvapataljoonan, BALTBATIN koulutusprojektissa.
35908: Merkittävä muutos Viron maanpuolustuksen tukitoiminnassa tapahtui, kun hallitus
35909: oikeutti puolustusvoimat lähettämään henkilökuntaansa Viroon. Pääesikunta perusti
35910:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       655
35911: 
35912: kesällä 1996 projektin tukemaan Viron puolustusvoimien kehittämistä. Kenraalima-
35913: juri (evp) Pentti Lehtimäen johtama projekti käytti vuoden ensin perehtyäkseen
35914: Viron maanpuolustuksen tarpeisiin. Tämän jälkeen perehdytettiin Viron puolustus-
35915: voimien ja -hallinnon avainhenkilöstö maanpuolustuksen peruskysymyksiin, mikä
35916: tapahtui kahdessa seminaarissa, joista toinen pidettiin Suomessa ja toinen Virossa.
35917: Suomalaisten asiantuntijatoiminta Virossa alkaa täysipainoisesti 1997.
35918: Maanpuolustuskorkeakoulun perustutkinto-osastolta (kadettikoulu) valmistui
35919: keväällä kymmenen virolaista luutnauttia aikaisempien 18 lisäksi. Virolaiset
35920: luutnautit ovat saaneet heille "räätälöidyn" kahden vuoden koulutuksen.
35921: Maiden puolustusministeriöiden välillä vuosittain allekirjoitetun yhteistoimintasopi-
35922: muksen mukaisesti on vuoden 1995 jälkeen virolaiset kadetit otettu normaalille
35923: nelivuotiselle kurssille. Syksyllä 1996 otettiin kadettikouluun kahdeksan virolaista
35924: oppilasta. Toisella vuosikurssilla jatkoi neljä virolaiskadettia.
35925: Lappeenrannassa maanpuolustusopistossa koulutettiin 20 virolaista aliupseeria
35926: viiden kuukauden pituisilla kursseilla. Lappeenrannassa on koulutettu yhteensä yli
35927: 70 virolaista aliupseeria.
35928: Suomessa järjestettiin virolaisille kurssi ilmatorjuntakysymyksissä sekä perehtymis-
35929: matkoja mm. kenttätykistökalustoon sekä reserviupseerikoulutukseen.
35930: Puolustusvoimain komentaja kenraali Gustav Hägglund teki virallisen vierailun
35931: Viroon marraskuussa. Vastaavasti Viron kertomusvuoden alussa nimitetty uusi
35932: puolustusvoimien komentaja eversti Johannes Kert vieraili Suomessa maaliskuussa.
35933: Ministeriöiden välillä oli virkamiestasolla tiivistä kanssakäymistä. Keskustelujen
35934: kohteena on ollut mm. Suomen Viron puolustusvoimille antama koulutus- ja
35935: asiantuntijatuki.
35936: Latviassa koulutettavaa yhteisbalttilaista rauhanturvapataljoonaa, BALTBATia, sekä
35937: sen virolaista komppaniaa on tuettu kouluttajavoimin, joihin kuuluu 2-3 miestä,
35938: koko vuoden ajan sekä rajoitetulla materiaalisella avulla.
35939: YK-rauhanturvakoulutuskeskuksessa Niinisalossa oli sotilastarkkailijakursseilla mm.
35940: viisi virolaista, kolme liettualaista sekä yksi latvialainen upseeri.
35941: 5.2.3.4. Opetusministeriö
35942: Suomen ja Viron välistä kulttuurisopimusta toteuttava sekakomissio kokoontui
35943: Helsingissä maaliskuussa.
35944: Suomi on tarjonnut laajasti asiantuntija-apua Viron nuorisotoimen kehittämisessä
35945: kaikilla hallinnon tasoilla ja kansalaistoiminnassa. Kertomusvuonna järjestetyssä
35946: yhteistyön viisivuotisseminaarissa arvioitiin työn menestyksekkyyttä ja tulevan
35947: yhteistyön painopistealueita. Merkittäviksi arvioitiin mm. yhteiset tilaisuudet
35948: kolmansien maiden kanssa sekä nuorten leirikeskusyhteistyö.
35949: Opetusministeriö on yhteistyössä läänien ja liikuntajärjestöjen kanssa jatkanut
35950: asiantuntijayhteistyötä Viron kanssa tavoitteena mm. paikallistason liikuntatoimin-
35951: nan vahvistaminen.
35952: Latvian kanssa allekirjoitettiin kulttuurisopimus 10.9.1996 opetusministeri Olli-
35953: Pekka Heinosen Latvian vierailun yhteydessä. Latvian kulttuuriministeri Ojars
35954: 656                           Suhteet ulkovaltoihin
35955: 
35956: Sparitis vieraili Suomessa toukokuussa Helsingissä järjestetyn Euroopan kulttuuri-
35957: perintökonferenssin yhteydessä.
35958: Suomi on tukenut Baltian maiden yhteisen Eurotiedekunnan toimintaa ja Baltian
35959: maiden korkeakoululaitoksen kehittämistä. Kertomusvuonna rahoitettiin yhteensä 18
35960: hanketta, jotka suuntautuivat tekniikkaan, ympäristötieteisiin, maa- ja metsäta-
35961: lousopetukseen sekä opettajien koulutukseen. Uusia yhteistyöaloja olivat lä-
35962: hialuekaupan markkinointikoulutus, kirjasto- ja informaatiotieteet, sosiaalityö ja
35963: Itämeren alueen teatterikoulujen maisterikouluhanke.
35964: CIMO on hallinnoinut Suomessa Pohjoismaiden ministerineuvoston Baltian maiden
35965: ja Luoteis-Venäjän apurahaohjelmaa.
35966: 5.2.3.5. Maa- ja metsätalousministeriö
35967: Suomen, Ruotsin, Tanskan, Viron ja Liettuan maatalousministerit päättivät kokouk-
35968: sessaan 28.11.1995 perustaa korkeista virkamiehistä koostuvan työryhmän, jonka
35969: tehtävänä oli kartoittaa mahdollisuuksia avustaa Baltian maita näiden valmistautu-
35970: misessa EU-jäsenyysneuvotteluihin. Ensimmäinen kokous, johon osallistui virka-
35971: miehiä Suomesta, Ruotsista, Tanskasta sekä kaikista kolmesta Baltian maasta,
35972: pidettiin Helsingissä huhtikuussa. Kokouksen lopputuloksena yhteistyö päätettiin
35973: jakaa 7 työryhmään, jotka yhdessä kattoivat keskeisimmän osan EU:n lainsäädäntöä
35974: maatalouden osalta. Työryhmät käsittelivät eläinlääkintää ja elintarvikehygieniaa,
35975: kasvinsuojelua ja -terveyttä, kasvinviljelyn ja kotieläintuotteiden markkinamekanis-
35976: meja, kalastusta, tulotukea ja rakennerahastoja sekä maatalouden tilastoja. Suomi
35977: toimi puheenjohtajana kasvinsuojelu- ja -terveystyöryhmässä sekä maatalouden
35978: tilastotyöryhmässä.
35979: Jokaisella seitsemällä työryhmällä oli noin kolme kokousta Baltian maissa. Johto-
35980: ryhmän koordinaatiokokouksia pidettiin Riiassa, Tukholmassa sekä Tallinnassa.
35981: Keskeisimmät ongelma-alueet on saatu kartoitettuaja yhteistyötäjatketaan projek-
35982: tien muodossa vuonna 1997.
35983: Metsätalouden yhteistyötä jatkettiin tiiviinä kaikkien Baltian maiden kanssa.
35984: Merkityksellisin hanke oli kertomusvuonna Viron metsäsektorin suunnittelun
35985: kehittämishanke, joka kohdistuu koko sektorin kattavaan rakenteelliseen kehittämis-
35986: työhön. Muissakin hankkeissa keskityttiin metsätalouden hallinnon, suunnittelun,
35987: tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen sekä edellytysten luomiseen yksityissekto-
35988: rin toiminnalle. Baltian maissa toteutettiin myös yhteispohjoismaisia hankkeita
35989: metsätilastoinuin ja -opetuksen kehittämisen aihepiireissä, joita jatketaan edelleen
35990: vuonna 1997.
35991: Maa- ja metsätalousministeriön yhteistyöhön Baltian maiden kanssa käytettiin
35992: yhteensä 6,2 milj.mk. Varoja ohjattiin seuraavasti: Viro 3,3 milj.mk, Latvia 1,9
35993: milj.mk sekä Liettua 1,0 milj.mk. Viron yhteityöhankkeissa keskityttiin kasvinjalos-
35994: tukseen, jatkojalosteiden laadun parantamiseen, neuvontaan sekä EU-integraatiokou-
35995: lutukseen.
35996: Sekä Latviassa että Liettuassa keskityttiin viljelyneuvontaan, jatkojalostukseen sekä
35997: tuotteiden laatukysymyksiin.
35998: Kertomusvuonna EU neuvotteli Baltian maiden kanssa uudet EU-15 kalastussopi-
35999: mukset, jonka seurauksena Suomen ja ko. maiden väliset kalastussopimukset
36000: lakkasivat olemasta voimassa. Uusia sopimuksia sovelletaan vuoden 1997 kalastuk-
36001: seen. EU sovelsi Suomen ja Baltian maiden kahdenvälisiä kalastussopimuksia
36002: viimeisen kerran siten, että Suomi sai rahallista korvausta vastaan Baltian mailta
36003:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        657
36004: 
36005: yhteensä 550 tonnia turskaa, 5 800 kpllohta ja 500 tonnia kilohailia. Lisäksi Suomi
36006: sai vaihdettavina kiintiöinä kalastaa Baltian vesiltä turskaa 135 tonnia, silakkaa 3
36007: 500 tonnia, lohta 2 OOOkpl ja kilohailia 3 500 tonnia. EU- jäsenyys velvoitti
36008: Suomen irtisanoutumaan Kansainvälisen Itämeren kalastuskomission jäsenyydestä,
36009: minkä jälkeen EU yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti hoitaa Suomen etuja.
36010: Irtisanoutuminen tuli voimaan kertomusvuoden lopussa.
36011: Viron kasvintarkastusviraston tarkastajat ovat saaneet Suomessa laboratoriometodeja
36012: ja tarkastusmenettelyä koskevaa koulutusta. Torjunta-aineiden tarkastuksesta
36013: vastaavat viranomaiset ovat olleet säännöllisesti yhteydessä ja vierailleet Suomessa.
36014: Torjunta-aineiden tarkastuksesta ja rekisteröinnistä Baltiassa vastaavat viranomaiset
36015: ovat olleet säännöllisesti yhteydessä Suomeen ja molemminpuolisten vierailujen
36016: tavoitteena on ollut auttaa kansallisten rekisteröintijärjestelmien kehittämisessä sekä
36017: valvonnan ja torjunta-aineiden jätehuollon järjestämisessä. Suomi osallistui Baltian
36018: maiden kasvinsuojelukonferenssiin Virossa. Petroskoissa järjestettiin kesällä
36019: torjunta-aineita koskeva seminaari, joka jatkui Suomessa syksyllä.
36020: Tutkimustyön kehittämiseksi Viron kanssa Maatalouden tutkimuskeskuksella on
36021: sopimus Viron Maanviljelyksen tutkimuslaitoksen ja Viron Maatalousteknologisen
36022: tutkimuslaitoksen kanssa. Yhteistyöhankkeita oli mm. lajiketestauksessa, ennuste-
36023: menetelmien kehittämisessä kasvituholaisia varten, rehuarvon määrittämisessä,
36024: alkiotekniikan kehittämisessä sekä maatalouskoneiden koestustoiminnan kehittämi-
36025: sessä.
36026: Vuonna 1997 tehtävän Liettuan normaaliperusviivan mittauksen valmisteluun
36027: osallistui Geodeettisen laitoksen toimesta asiantuntija.
36028: Virossa sijaitseva, Suomen verkkoon liitettävä Suuropin pysyvä GSP-asema
36029: valmistui syksyn aikana. Geodeettinen laitos asensi sinne toiminnan vaatimat
36030: havaintolaitteet ja antennin. Geodeettisen osaston johtaja toimi asiantuntijana Viron
36031: GSP-perusverkkojen rakentamista ja mittaamista koskevassa tarjouskilpailussa.
36032: Pohjoismaiden ja Baltian maiden karttalaitosten päälliköiden kokous pidettiin
36033: Geodeettisella laitoksella. Viimeksi mainittuun kokoukseen osallistui laitosten
36034: päälliköitä myös Venäjältä, Valkovenäjältä, Tsekistä, Slovakiasta ja Saksasta.
36035: 5.2.3.6. Liikenneministeriö
36036: Suomen ja Baltian maiden välisestä liikenne- ja tietoliikennealan yhteistyöstä on
36037: vuoden 1996 aikana neuvoteltu virkamiesten välisissä neuvotteluissa Baltian
36038: maiden kanssa.
36039: Yhteistyö Baltian maiden ja Suomen tielaitoksen välillä on jatkunut entiseen
36040: tapaan. Tiepiirien välinen ystävyyspiiritoiminta on jatkunut työmenetelmien,
36041: organisaation kehittämisen ja laitteidenkäyttökoulutuksen merkeissä.
36042: Merenkulkulaitos aloitti kertomusvuonna selvitystyön, jonka tavoitteena on kartoit-
36043: taa ja kehittää merenkulkuviranomaisten välistä Baltia-yhteistyötä, joka Suomen
36044: osalta kohdistuu lähinnä Viroon. Tavoitteena on koordinoida suomalaisten ja
36045: ruotsalaisten Viron merenkulkuviranomaiselle antama merenkulun asiantuntija-apu.
36046: Postitoiminnassa ja viestinnässä yhteistyötä Baltian maihin on pidetty yllä koulu-
36047: tuksen ja tapaamisten avulla.
36048: 658                            Suhteet ulkovaltoihin
36049: 
36050: 5.2.3.7. Sosiaali- ja terveysministeriö
36051: 
36052: Kertomusvuonna yhteistyötä on jatkettu Baltian maiden kanssa sekä kahdenvälisten
36053: yhteistyöohjelmien puitteissa että laajempia yhteistyöhankkeita toteuttamalla.
36054: Sosiaali- ja terveysministeriö on myös osallistunut Interreg-ohjelmien sekä
36055: EU/PHARE-ohjelman koordinointiin ja ohjelman puitteissa toteutettavien sosiaali-
36056: ja terveydenhuoltoalan ohjelmien valmisteluun. Näistä merkittävin on Consensus-
36057: ohjelma, joka tarjoaa lähinnä asiantuntija-apua KIE-maiden lainsäädännön, hallin-
36058: non ja palvelujen kehittämiseksi. Ministeriö on myös nimennyt edustajan EU:n
36059: Valkoisen kirjan toteutusta varten perustettuun asiantuntijarekisteriin.
36060: Ministeriö on toteuttanut ja rahoittanut vuodesta 1994 lähtien Maailmanpankin
36061: rahoittaman Viron terveydenhuollon uudistusohjelman teknisen avun osiota. Osion
36062: pääasiallinen sisältö ovat olleet terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy, Viron
36063: terveyskasvatusrahaston toiminnan tukeminen, tapaturmien ehkäisy, terveydensuoje-
36064: lu ja kansanterveystieteen alan stipendiaattien kouluttaminen Kuopion yliopistossa.
36065: Ohjelma saatiin Suomen osalta pääosin päätökseen kertomusvuonna.
36066: Inkeri-vanhustenhuoltohanke on ulottunut myös Viroon. Virossa toimii jo Viljandin
36067: palvelutalo ja Rakveren ja Tartton palveluyksiköt aloittavat lähiaikoina toimintansa.
36068: Hankkeen jatko arvioidaan evaluaation jälkeen.
36069: Kansanterveyslaitos on jatkanut yhteistyötä Baltian maiden ja erityisesti Viron
36070: kanssa niin tartuntatautien kuin kroonisten sairauksien alalla. Tartuntatautialan
36071: yhteistyöhön sisältyvät mm. HIV -tilanteen seuranta, hepatiitti-A-tilanteen kartoitus,
36072: rabieksen torjunta ja sairaalainfektioiden torjunta. Kroonisten sairauksien osalta
36073: keskeisiä ovat sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy ja seuranta mm. kehittämällä
36074: infarktirekisterin toimintaa sekä diabetes-tutkimus.
36075: Kertomusvuonna aloitettiin Baltian maiden ja Venäjän lähialueiden edustajille
36076: Tarttossa tuberkuloosikoulutus, johon osallistui 25 näiden alueiden edustajaa.
36077: Työterveyslaitos jatkoi hankkeitaan Virossa. Hankkeista tärkeimpiä ovat Viron
36078: työterveyslain julkaisun tukeminen, työtapaturmien torjunta, työkyvyn selvittämis-
36079: tutkimus sekä koulutus työhygienian ja työlääketieteen alalla. Laitoksella oli
36080: kertomusvuonna vireillä laaja Baltian maat käsittävä telemaattisen tietoverkon
36081: perustamishanke, jonka rahoitus on kuitenkin vielä avoinna.
36082: Kertomusvuonna toteutettiin Baltian maissa ILO:n työsuojeluhanketta, jonka
36083: keskeiset osiot ovat työelämän suhteiden kehittäminen, lainsäädännön harmonisointi
36084: sekä työpaikkatarkastuksen ja työterveyshuollon kehittäminen.
36085: Yhteistyö Baltian maiden viranomaisten kanssa säteily- ja ydinturvallisuuden
36086: kehittämisessä on jatkunut aktiivisena. Säteilyturvakeskus osallistui mm. turvalli-
36087: suuskoulutukseen ja ydinmateriaalivalvonnan kehittämiseen. Rajavalvonnasta
36088: huolehtivalle Suomen, Baltian maiden ja Ukrainan tullihenkilöstölle jätjestettiin
36089: neljä säteilyä ja säteilyn mittaustekniikkaa käsittelevää koulutustilaisuutta. Säteily-
36090: turvakeskus teki myös yhteistyötä Tallinnan ja Tartton sädehoitokeskusten kanssa.
36091: Suomalaiset asiantuntijat osallistuivat hankkeeseen, jolla tuetaan Viron kansallisen
36092: hoitotyöohjelman tekemistä. Tavoiteena on hoitotyön käytännön ja koulutuksen
36093: kehittäminen.
36094: Etelä-Suomen lääneillä on yhteistyöhankkeita Virossa. Yhteistyön pääasiallinen
36095: sisältö on paikallistason henkilöstön koulutus ja palvelujen kehittäminen.
36096:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       659
36097: 
36098: Virossa toteutetaan EU/PHARE-ohjelman puitteissa sosiaali- ja terveydenhuollon
36099: kehittämishanketta. Suomalainen toteuttaja osallistuu lähinnä Viron sosiaaliministe-
36100: riön kehittämiseen, johon sisältyy mm. strategian ja suunnittelun kehittäminen.
36101: Hankkeen puitteissa tuetaan myös sosiaalihuoltolain edellyttämien palvelujen
36102: kehittämistä paikallistasolla. Terveydenhuoltojärjestelmän pääpaino on rahoitusjär-
36103: jestelmän, tietojärjestelmien ja henkilöstön kehittämisessä.
36104: Latvian kanssa on jatkettu yhteistyötä sosiaali-, työ- ja terveysalan pöytäkirjan
36105: puitteissa. Kertomusvuonna aloitettiin laajan yhteistyöhankkeen valmistelu, jonka
36106: pääasiallinen sisältö on terveydenhuollon laadun parantaminen, erityisalueena
36107: sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy, hoito ja diagnostiikka. Hankevalmistelulie
36108: on myönnetty KIE-määrärahaa.
36109: Liettuan kanssa on jatkettu terveydenhuoltoalan yhteistyöpöytäkirjaan perustuvaa
36110: yhteistyötä. Tämän lisäksi on käyty neuvotteluja mahdollisten yhteistyöhankkeiden
36111: kehittämisestä. Tarkoituksena on tukea Liettuan perusterveydenhuollon uudistusta.
36112: Suunniteltuja yhteistyöalueita ovat äitiys- ja lastenhuolto, vammaiskysymykset sekä
36113: hoitohenkilöstön koulutus.
36114: 5.2.3.8. Työministeriö
36115: 
36116: Työministeriön toteuttama yhteistyö Baltian maiden kanssa kohdistuu ensisijaisesti
36117: Viroon. Työministeriön ja Viron sosiaaliministeriöiden kansliapäälliköiden kokous
36118: pidettiin Helsingissä maaliskuussa 1996. Kokouksessa sovittiin vuoden 1996
36119: yhteistyöohjelmasta, jota oli valmisteltu etukäteen ao. virkamiesten kesken.
36120: Yhteistyöohjelman puitteissa on kertomusvuonna järjestetty koulutusta Viron
36121: työsuojelutarkastajille ja lakimiehille sekä työvoimatoimistojen virkailijoille.
36122: Työsuojelupiirien kummipiiritoiminnan puitteissa on järjestetty asiantuntijavierailuja
36123: ja tutustumista käytännön työsuojelutarkastustoimintaan.
36124: Viron sosiaaliministeriölle on annettu asiantuntija-apua työelämän suhteisiin
36125: liittyvissä kysymyksissä, palkkausjärjestelmissä ja tilastoinnissa sekä kolmikantayh-
36126: teistyön kehittämisessä. Ministeriön edustaja oli perehtymässä näihin asioihin yhden
36127: kuukauden ajan Suomessa.
36128: Työministeriö aloitti kertomusvuonna Viron työolojen kartoituksen työolobaromet-
36129: rin avulla. Kysymyksessä on vastaavanlainen hanke kuin Pietarissa on toteutettu.
36130: Tarkoituksena on saada vertailukelpoista tietoa työoloista.
36131: Liettuan sosiaaliturva- ja työministeri Mindaugas Mikaila vieraili Suomessa
36132: tammikuussa 1996. Vierailun yhteydessä allekirjoitettiin pöytäkirja yhteistyöstä
36133: työministeriön ja Liettuan sosiaaliturva- ja työministeriön välillä. Pöytäkirjan
36134: pohjalta sovittiin käytännön yhteistyöstä mm. EU-kysymyksissäja työvoimatoimis-
36135: tojen kehittämisessä. Liettuan sosiaaliturva- ja työministeriön delegaatio oli
36136: toukokuussa perehtymässä Suomessa ED-asioihin työhallinnon alalla. Työvoimahal-
36137: linnon alueellinen yhteistyö aloitettiin työvoimatoimistojen molemminpuolisten
36138: vierailujen puitteissa.
36139: 5.2.3.9. Ympäristöministeriö
36140: 
36141: Yhteistyötä Viron, Latvian ja Liettuan kanssa jatkettiin niiden ja Suomen ympäris-
36142: töviranomaisten välillä voimassa olevien ympäristönsuojelua, alueiden käyttöä ja
36143: rakentamista koskevien sopimusten ja pöytäkirjojen mukaisesti. Yhteistyö koostui
36144: hankkeiden toimeenpanosta, koulutuksesta, konsulttipalvelujen käytöstä, tutkimuk-
36145: sista, selvityksistä, päästöjen ja ympäristöntilan seurannasta sekä asiantuntijavaih-
36146: 660                            Suhteet ulkovaltoihin
36147: 
36148: dosta. Yhteistyöaloja olivat vesiensuojelu, ilmansuojelu, jätehuolto, luonnonsuojelu
36149: ja alueiden käytön suunnittelu. Yhteistyössä otettiin huomioon erityisesti Baltian
36150: maiden valmistautuminen Euroopan unionin jäsenyyteen ja tuettiin niiden ympäris-
36151: töhallinnon ja -lainsäädännön uudistamista.
36152: Tallinnan kaupungin vesihuollon, so. jätevedenpuhdistuksen ja vedenhankinnan,
36153: kehittämishanketta jatkettiin. Hankkeen rahoitukseen osallistuvat Tallinnan kaupun-
36154: gin lisäksi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD), Suomi sekä EU :n
36155: Phare-ohjelma. Maailmanpankin koordinoimaa Haapsalun-Matsalun lahden ympä-
36156: ristöprojektia jatkettiin. Projektissa osana Suomi avustaa Haapsalun ja Lihulan
36157: jätevedenpuhdistamoiden kunnostamista.
36158: Kertomusvuonna aloitettiin Viron pienten ja keskisuurten kaupunkien jätevedenpuh-
36159: distuksen ja vedenhankinnan kehittämishanke. Hankkeeseen osallistuvat EBRD,
36160: Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö (NEFCO) ja EU:n Phare-ohjelma sekä
36161: Suomen lisäksi useita muita avustajamaita. Kehittämisohjelmaan kuuluva Pämun
36162: jätevedenpuhdistamon kunnostus, jota Suomi on tukenut, valmistui joulukuussa
36163: 1996.
36164: Vuoden 1996 aikana saatiin päätökseen Kärdlan ja Käinan kaupunkien jäteveden-
36165: puhdistamojen rakentaminen Hiidenmaalla Suomen, Schleswig-Holsteinin ja Viron
36166: yhteistyönä.
36167: Kertomusvuonna jatkettiin Viron öljyntorjuntavalmiuden parantamista toimittamalla
36168: torjuntalaitteistoa. Suomi on nyt täyttänyt kahdenvälisen torjuntayhteistyösopimuk-
36169: sen velvoitteet Viron öljyntorjuntavalmiuksien parantamiseksi.
36170: Latviassa jatkettiin Liepjan jätevedenpuhdistuksen ja vedenhankinnan kehittä-
36171: mishanketta tukemalla investointeja. Hankkeeseen osallistuvat Maailmanpankki,
36172: NEFCO, EU:n Phare-ohjelma, Suomi ja Ruotsi. Lisäksi jatkettiin osallistumista
36173: esiksen kaupungin jätevedenpuhdistamon rakentamiseen.
36174: Ympäristöministeri Pekka Haavisto teki virallisen vierailun Latviaan 7.-8.11.
36175: Vierailun yhteydessä allekirjoitettiin pöytäkirja Suomen osallistumisesta Riian vesi-
36176: ja ympäristöohjelmaan, johon Latvian valtion ja Riian kaupungin lisäksi osallistuvat
36177: EBRD, Euroopan investointipankki, Suomi, Ruotsi ja Sveitsi.
36178: Kertomusvuonna alkoivat Daugavpilsin jätevedenpuhdistamohanke sekä Latvian
36179: pienten kaupunkien vesihuollon eli vedenhankinnan ja jätevedenpuhdistuksen
36180: kehittämishanke, joissa Suomi on yksi ulkomaisista rahoittajista.
36181: Liettuassa alkoi EBRD:n koordinoima Kaunasin ympäristöhanke, jossa Suomi on
36182: tukenut kaupungin jätevedenpuhdistamon kunnostamista. Kertomusvuonna alkoivat
36183: lisäksi Maailmanpankin koordinoimat Siauliain ympäristöhanke ja Klaipdan
36184: kaupungin vesi- ja viemäritoiminnan kehittämishanke, Joissa Suomi on mukana.
36185: Rakentamisen alan yhteistyössä keskityttiin Baltian maiden eurooppalaistumiskehi-
36186: tyksen edistämiseen, korjausrakentamiseen sekä kiinteistönhoidon kehittämiseen.
36187: Asumisen tulosalueella yhteistyötä Viron kanssa jatkettiin viranomaisten yhteistyö-
36188: nä. Ministeriö osallistui myös Viron opiskelija-asumisen kehittämiseen.
36189: Kertomusvuoden aikana on jatkettu kaavoitusalan yhteistyötä Virossa ja Latviassa.
36190: Suomen tuki on kohdistunut esimerkkeinä toimivien kokeilusuunnitelmien laadin-
36191: taan ja se on suunnattu ensi sijassa suunnittelun ohjaukseen. Virossa valmistuivat
36192: Pämun strateginen maakuntakaava, Pämun yleiskaavoituksen työohjelma ja
36193: perusselvitykset sekä Naissaaren yleiskaavoitukseen liittyvä ympäristövaikutusten
36194: arviointi. Latviassa on tuettu Limbazin strategisen maakuntasuunnitelman laadintaa.
36195:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       661
36196: 
36197: 5.3. Suhteet Keski- ja Itä-Euroopan maihin
36198: 5.3.1. Keski-Euroopan maat
36199: Suomi on kertomuskaudella jatkanut bilateraalisten suhteiden kehittämistä Keski-
36200: Euroopan maihin. Euroopan unionin suunnitelmat laajentumisesta itään on merkin-
36201: nyt, että myös unionin puitteissa on kiinnitetty yhä enemmän huomiota Keski-
36202: Euroopan kehitykseen.
36203: Kertomusvuoden aikana vierailuvaihto on ollut Puolan, Tshekin ja Unkarin kanssa
36204: vilkasta. Puolan pääministeri Cimoszewicz teki 24.-26.11. virallisen vierailun
36205: Suomeen ja ulkoasiainministeri Rosati vieraili 22.-23.5. Lisäksi Puolan parlamentin
36206: puhemies Zych kävi Suomessa 16.-17.10.
36207: Tasavallan Presidentti teki 9.-11.9. valtiovierailun Tshekkiin ja Tshekin ulkoasiain-
36208: ministeri Zieleniec vieraili 8.-9.1.Suomessa.
36209: Pääministeri Lipponen teki 22.-23.4. virallisen vierailun Unkariin ja ulkoasiainmi-
36210: nisteri Halosen virallinen vierailu Unkariin oli 16.-17.9. Lisäksi Unkarin presidentti
36211: Göncz kävi 3.-6.10. epävirallisella lomamatkalla Suomessa. Slovakian varapäämi-
36212: nisteri Kalman vieraili Suomessa 8.10.
36213: Ulkoasiainministeri Halonen tapasi 25.9. Slovenian ulkoasiainministerin Kracunin
36214: YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa.
36215: 5.3.2. Suomen sekä Keski- ja Itä-Euroopan maiden välinen kauppa
36216: Suomen ja Keski-Euroopan maiden suhteita säätelevät EU:n näiden maiden kanssa
36217: tekemät assosiaatiosopimukset eli Eurooppa-sopimukset. Sopimusten toimeenpanos-
36218: ta vastaavat maakohtaiset assosiaationeuvostot ja -komiteat työryhmineen.
36219: Suomen kauppa CEFTA-maiden (Puola, Tshekki, Slovakia, Unkari ja Slovenia)
36220: kanssa oli vuonna 1996 Suomelle hyvin vientivoittoista. Ylijäämää vuonna 1996
36221: kertyi Puolan kanssa 1 403 milj. mk, Tshekin kanssa 492 milj. mk, Unkarin kanssa
36222: 433 milj. mk, Slovakian kanssa 93 milj. mk sekä Slovenian kanssa 51 milj. mk.
36223: Kaupan taso ko. maiden kanssa on kuitenkin melko alhainen, yhteenlaskettuna vain
36224: vajaat 3 % koko Suomen kaupasta. Puolan-vienti edustaa 1.5 % koko viennistä
36225: ollen suurempaa kuin vienti Sveitsiin, Itävaltaan tai Kiinaan ja samaa
36226: suuruusluokkaa kuin Etelä-Koreaan tai Hongkongiin.
36227: Kauppa Bulgarian, Romanian, Kroatian, Jugoslavian ja Makedonian kanssa on
36228: vähäistä eli yhteensäkin vain 0.1 - 0.2 % Suomen ulkomaankaupasta.
36229: 5.3.3. Yhteistyöohjelmat
36230: Suomen lähialueyhteistyö on kokenut monia muutoksia vuoden 1996 aikana: KIE-
36231: määrärahat on pääasiassa keskitetty ulkoasiainministeriöön, uusi lähialueyhteistyön
36232: toimintastrategia on hyväksytty ja hallitus on perustanut lähialueministerivaliokun-
36233: nan.
36234: Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokuntahyväksyi 8.3.1996 KIE-määräraho-
36235: jen budjetoinnin keskittämistä koskevan esityksen, jonka mukaan määrärahat
36236: keskitetään vuodesta 1997 alkaen ulkoasiainministeriön pääluokkaan. Muutoksen
36237: tavoitteena ovat ohjelmoinnin tehostaminen, monivuotisten ohjelmien ja hankkeiden
36238: laatiminen sekä luoda mahdollisuuksia entistä parempaan yhteistyöhön kansainvä-
36239: listen rahoituslaitosten kanssa. Ministeriöiden kanssa käytyjen keskustelujen
36240: 662                            Suhteet ulkovaltoihin
36241: 
36242: pohjalta ulkoasiainministeriön pääluokkaan ns. keskitettyynjärjestelmään sisällytet-
36243: tiin 155 miljoonan markan määräraha. Eri ministeriöiden pääluokkiin jäi lä-
36244: hialuemäärärahoja n. 64 miljoonaa markkaa vuodelle 1997. Ulkoasiainministeriö
36245: vastaa yhteistyön koordinoinnista, sektoriministeriöt puolestaan vastaavat oman
36246: hallinnonalansa hankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta.
36247: Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi 10.5.1996
36248: Suomen lähialueyhteistyön uuden toimintastrategian, jossa määritellään yhteistyön
36249: kohdealueet, tavoitteet, toimintatavat ja rahoituskriteerit Pyrkimyksenä on siirtyä
36250: aikaisempaa suurempiin hankekokonaisuuksiin ja rajoittua muutamaan alueelliseen
36251: prioriteettialaan. Strategian mukaan kahden- ja monenvälisillä teknisen ja taloudelli-
36252: sen avun hankkeilla tuetaan kohdemaiden poliittista, taloudellista ja sosiaalista
36253: vakautta. Lähialueiden vakauden perustana pidetään demokratiaan ja markkinata-
36254: louteen pohjautuvaa yhteiskuntajärjestelmää. Lähialueyhteistyön muita tavoitteita
36255: ovat ympäristöriskien vähentäminen ja molempia osapuolia hyödyttävän taloudelli-
36256: sen yhteistyön edellytysten parantaminen. Lähialueyhteistyön kohdealueita ovat
36257: pääasiassa Luoteis-Venäjän alueet (Murmanskin alue, Karjalan tasavalta, Pietarin
36258: kaupunki ja Leningradin alue) sekä Viro, Latvia ja Liettua. Lisäksi kaupallisesti tai
36259: poliittisesti hyvin perusteltuja hankkeita voidaan rahoittaa myös muilla Venäjän
36260: alueilla tai itäisessä Keski-Euroopassa.
36261: Lokakuussa 1996 perustettiin hallituksen lähialueministerivaliokunta, jonka puheen-
36262: johtajana toimii pääministeri. Ministerivaliokunta ohjaa lähialueyhteistyötä, luo
36263: toimintalinjat sekä käsittelee budjettikysymyksiä.
36264: Suomi osallistuu EU:n jäsenmaana Keski- ja Itä-Euroopan maille suunnattujen
36265: taloudellisen ja teknisen avun ohjelmien (Phare, Tacis) hallintokomiteoiden
36266: työskentelyyn. Ulkoasiainministeriö edustaa Suomea Phare- ja Tacis-ohjelmien
36267: hallintokomiteoissa, joissa tehdään päätökset Tacis- ja Phare-ohjelmista ja niiden
36268: rahoittamisesta. Useita Suomen kahdenvälisesti aloittamia hankkeita on hyväksytty
36269: Tacis-hankkeiksi.
36270: Uusi Tacis-asetus hyväksyttiin heinäkuussa 1996. Asetus, joka on voimassa vuoden
36271: 1999loppuun saakka, sisältää mm. Suomen asetusneuvotteluissa aktiivisesti ajaman
36272: raja-alueyhteistyön sekä ympäristön uutena prioritettialueena.
36273: Yhteistyö kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten, erityisesti Euroopan jällenraken-
36274: nus- ja kehityspankin, Maailmanpankin ja Pohjoismaisen investointipankin, kanssa
36275: on olennainen osa KIE-toimintaa. Suomi pyrkii vaikuttamaan pankkien investointi-
36276: ja lainahankkeiden suuntautumiseen Suomen lähialueille sekä elinkeinoelämämme
36277: kannalta tärkeille sektoreille muissa KIE-maissa. Yhteistyömuotoina käytetään
36278: konsulttirahastoja, asiantuntijatoimintaa sekä osallistumista hankkeisiin yhteis- tai
36279: rinnakkaisrah oituksella.
36280: Ulkoasiainministeriössä vuodesta 1995 alkaen toiminut EU-hankeneuvonta päätet-
36281: tiin kertomusvuoden aikana palvelujen tehostamiseksi sekä kustannussäästöjen
36282: aikaansaamiseksi yhdistää vuoden 1997 alusta kauppa- ja teollisuusministeriön
36283: alaisuudessa toimivaan kehityspankkien projekti- ja rahoitusneuvontayksikköön.
36284: Uuden hankeneuvontayksikön tehtävänä on tiedottaa suomalaisille yrityksille ja
36285: yhteisöille EU :n unionin ulkopuolisissa maissa olevista avustusyksikö1stä, kansain-
36286: välisten kehitysrahoituslaitosten hankkeista sekä YK:n hankinnoista. Uusi yksikkö
36287: kuuluu hallinnollisesti kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen ja toimii
36288: ulkoasiainministeriön tiloissa. Ulkoasiainministeriö osallistuu hankeneuvonnan
36289: toimintaa ohjaavaan johtoryhmään.
36290:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         663
36291: 
36292: Lähialueyhteistyössä on vuonna 1996 jatkettu vanhoja ja aloitettu muutamia uusia
36293: liikenne- ja tietoliikennesektorin hankkeita, joilla kehitetään lähialueiden infrastruk-
36294: tuuriaja pyritään integroimaan ko. sektorin toimintoja länsieurooppalaisiin järjestel-
36295: miin. Lisäksi lähialueyhteistyön puitteissa on järjestetty koulutustilaisuuksia ja tehty
36296: liikennealan selvityksiä yhteistyössä Venäjän ja Baltian viranomaisten kanssa.
36297: Vuonna 1996 liikenneministeriön lähialueyhteistyön painopistealueita ovat olleet
36298: Itämeren alueen logistiikan telematiikkahanke (TEDIM), Helsinki-Pietari-Moskova-
36299: väylä, Via Baltica -yhteys sekä Euroarktinen -väylä, joka pohjoisena liikenneväylä-
36300: llä pitää sisällään Arkangelin ratayhteyden (Lietmajärvi-Kotshkoma-rata), Barentsin
36301: alueen maantieyhteydet sekä Koillisväylän. Edellämainituista Helsinki-Pietari-
36302: Moskova -väylä ja Itämeren alueen logistiikan telematiikkaverkkohanke kuuluvat
36303: EU:n kolmansiin maihin suuntautuviin prioriteettihankkeisiin.
36304: Liikenneministeriö on hoitanut Via Baltica -tieyhteyden investointiohjelman
36305: sihteeriyttä. Via Baltican rahoitusohjelmasta noin 2/3 on varmistunut. Liikennemi-
36306: nisteriö on hoitanut myös Helsinki-Pietari-Moskova -väylän johtoryhmän sekä
36307: TED1M-hankkeen kansainvälisen tason johtoryhmän sihteeriyttä.
36308: Liikenneministeriön ja Maailmanpankin EDI-instituutin välillä on tehty uusi
36309: kolmivuotinen sopimus koulutusohjelman toteuttamiseksi, jonkakohteina ovat IVY-
36310: ja Baltian maiden sekä Puolan liikenne- ja teleliikennealan viranomaiset. Kaksi
36311: suomalaista asiantuntijaa on toiminut Venäjälle suunnatun Maailmanpankin
36312: tielainan projektitoimistossa Moskovassa. Suomalaisia asiantuntijoita työskentelee
36313: myös Maailmanpankin Viron tielainan ja EBRD:n Latvian tielainan projektitoimis-
36314: tossa.
36315: Ilmatieteellisessä yhteistyössä ulkoasiainministeriö myönsi varoja Suomen lahjoitta-
36316: mien ilmakehän mittaus- ja vastaanottolaitteistojen muutostoimenpiteiden koor-
36317: dinoimiseen ja toteuttamiseen Tallinnan ja Kaunasin meteorologisilla luotausasemil-
36318: la Ilmatieteen laitoksen aloitteesta. Asemien toiminta parantaa katastrofitilanteisiin
36319: varautumista, sääennusteiden laatua ja laadukkaiden säähavaintojen saantia.
36320: 5.3.4. Suomen Keski- ja Itä-Euroopan toimintaohjelma
36321: 5.3.4.1. Yhteistyö Baltian maiden kanssa
36322: Baltia-yhteistyössä Viron, Latvian ja Liettuan kanssa kiinnitettiin erityistä huomiota
36323: mm. avun suunnitelmallisuuden, pitkäjänteisyyden, koordinoinnin ja avun kysyntä-
36324: lähtöisyyden lisäämiseen. Pyrkimyksenä oli myös yhteistyösektoreiden vähentämi-
36325: nen, hankekoon kasvattaminen ja yhteisrahoitusjärjestelyjen lisääminen kansainvä-
36326: listen rahoituslaitosten kanssa.
36327: Suomen lähialueyhteistyön toimintastrategian mukaan Baltian maissa toteutettavan
36328: apuyhteistyön prioriteettialoja ovat EU -integraation tukeminen, hallinnon kehittämi-
36329: nen, suvereenisuus- ja demokratiahankkeet sekä ympäristö. Kertomusvuonna
36330: Baltiaan kohdistuvia hankkeita rahoitettiin Suomen budjettivaroista n. 90 miljoonal-
36331: la markalla. Kaikkiaan Baltiassa on tällä hetkellä käynnissä n. 200 Suomen
36332: rahoittamaa hanketta.
36333: Keskeisin avustuskohde Baltiassa oli edelleen Viro, jonka kanssa allekirjoitettiin
36334: toukokuussa 1996 erillinen yhteistyöohjelma vuoden 1993 yhteistyösopimuksen
36335: pohjalta. Yhteistyöohjelman mukaisesti Suomen avustustoimintaa Virossa pyrittiin
36336: keskittämään muutamille prioriteettialoille, kuten Viron ED-integraation edistämi-
36337: seen, ympäristön suojeluun, sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen sekä sosiaali- ja
36338: terveydenhuoltoon ja työhallintoon. Tukea annettiin muun muassa Viron lainsää-
36339: 664                           Suhteet ulkovaltoihin
36340: 
36341: dännönja EU-säännöstön käännöstyölle, Viron maahanmuuttovirastolle oleskelulu-
36342: pahakemusten käsittelyyn ja Viron työmarkkinamekanismin kehittämiseen.
36343: Suomen ja Viron välistä apumuotoista yhteistyötä vuonna 1997 käsittelevä kokous
36344: pidettiin Tallinnassa joulukuussa 1996.
36345: Latvian ja Liettuan kanssa, joiden kanssa Suomella ei ole erillisiä sopimuksia
36346: apumuotoisesta yhteistyöstä, käytiin vuotuiset neuvottelut avun kohdentamisesta
36347: heinäkuussa Helsingissä. Lähialueyhteistyön toimintastrategian mukaisesti Latvian
36348: ja Liettuan suhteellista osuutta kokonaisrahoituksesta pyritään lisäämään. Kertomus-
36349: vuonna annettiin tukea muun muassa Latvian pelastustoimen kehittämiseen ja
36350: Liettuan opetus- ja tiedeministeriön hallinnon kehittämiseen
36351: Kahdenvälinen tuki Baltialle käsitti mm. koulutusta, asiantuntijapalveluita, virka-
36352: miesvaihtoa, tutkimusyhteistyötä ja maiden hallintojen välistä yhteistyötä. Keskei-
36353: sessä asemassa oli ns. suvereenisuustuki, jolla tarkoitetaan esim. poliisin, tullin,
36354: rajavartiotoiminnan, puolustusvoimien tai palo- ja pelastuslaitosten kehittämistä ja
36355: yleisemmin valtionhallinnon toimintaedellytysten parantamista. Keskeisessä
36356: asemassa oli myös vähemmistöjen aseman parantaminen sekä ihmisoikeudet ja
36357: vakaa demokratiakehitys. Kahdenvälinen yhteistyö voidaan nähdä myös välineenä
36358: monenkeskisen yhteistyön · käynnistämiseksi ja toteutusvaiheessa suomalaisten
36359: toimijoiden osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi.
36360: Monenkeskisen yhteistyön puitteissa Suomi osallistui Baltiassa aktiivisesti mm.
36361: Euroopan unionin Phare-ohjelman sekä kansainvälisten rahoituslaitosten kautta
36362: toteutettaviin hankkeisiin (teknisen avun rahastot, rinnakkaisrahoitus) ja pyrki
36363: vaikuttamaan em. rahoituslähteiden toiminnan kohdistumiseen Baltiaan. Kertomus-
36364: vuonna Suomen rahoittamia asiantuntijoita toimi Maailmanpankin toimipisteissä
36365: Riiassa ja Vilnassa, YK:n kehitysohjelman (UNDP) aluetoimistossa Riiassa ja
36366: Viron talousministeriössä.
36367: Taloudellista ja teknistä tukea toteutettiin myös pohjoismaisena yhteistyönä sekä
36368: Pohjoismaiden ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) rahoittaman
36369: Baltian investointiohjelman puitteissa. Ohjelman avulla tuettiin muun muassa
36370: Baltian maissa sijaitsevien investointipankkien toimintaa sekä Pohjoismaiden ja
36371: Baltian maiden yritysten välistä yhteistyötä. Kertomusvuonna Suomi on korottanut
36372: Pohjoismaiden investointipankille antamaansa takausta 67 miljoonaan markkaan.
36373: Vuonna 1996 korotettiin myös Teollisen yhteistyön rahaston, Finnfundin, osakepää-
36374: omaa 10 miljoonalla markalla. Finnfund on eräs suurimmista ulkomaisista investoi-
36375: jista Virossa. Useimmat rahaston sijoituskohteet ovat pk-sektorin yrityksiä.
36376: 5.3.4.2. Yhteistyö Venäjän kanssa
36377: Suomen ja Venäjän välistä yhteistyötä jatkettiin maiden välisen lähialueyhteistyötä
36378: koskevan sopimuksen puitteissa Suomen lähialueyhteistyön toimintastrategian
36379: mukaisesti. Yhteistyön ensisijaisia kohdealueita ovat Murmanskin alue, Karjalan
36380: tasavalta, Leningradin alue ja Pietarin kaupunki, mutta jonkin verran hankkeita on
36381: kohdistunut myös muille Venäjän alueille. Kertomusvuonna yhteistyö keskittyi
36382: ympäristösektorille, ydinturvallisuuden parantamiseen, maa- ja metsätalouteen,
36383: liikenteeseen, sosiaali- ja terveyshuoltoon sekä teollisuuden ja kaupan toimintaedel-
36384: lytysten parantamiseen. Venäjällä toteutettavia kahdenvälisiä ja monenvälisiä
36385: hankkeita rahoitettiin vuonna 1996 Suomen budjettivaroista noin 77 miljoonalla
36386: markalla. Toteutusvaiheessa olevia hankkeita oli n. 200.
36387: Lähialueyhteistyön organisointia Suomen puolella muutettiin vastaamaan paremmin
36388: yhteistyön uusia vaatimuksia. Suomen ja Venäjän hallitustenvälisen lähialueyhteis-
36389: työn kehittämisryhmän alaisuuteen perustettiin neljä alueellista ryhmää: Suomen ja
36390:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        665
36391: 
36392: Pietarin välinen ryhmä, Suomen ja Murmanskin alueen ryhmä, Suomen ja Karjalan
36393: tasavallan ryhmä sekä Suomen ja Leningradin alueen ryhmä. Ryhmien puheenjohta-
36394: jana toimii ulkoasiainministeriön edustaja, jäseninä ovat sektoriministeriöiden
36395: edustajat sekä pysyvinä asiantuntijoina ryhmästä riippuen Suomen Kuntaliiton,
36396: tiettyjen kaupunkien tai lääninhallitusten ja maakuntaliittojen edustajat. Alueellisten
36397: ryhmien tehtävänä on valmistella kokonaisvaltaiset vuosittaiset yhteistyöohjelmat
36398: sekä vuoteen 2000 ulottuvat toimintasuunnitelmat
36399: Hallitustenvälisen lähialueyhteistyön kehittämisryhmän neljäs yhteiskokous järjes-
36400: tettiin toukokuussa Helsingissä. Kehittämisryhmä vahvisti yhteistyön prioriteettialat,
36401: täsmensi alueellisten ryhmien tehtäviä ja hyväksyi luettelon yhteishankkeista, joille
36402: esitetään vapautusta tulleista, veroista ym. maksuista Venäjän lainsäädännön
36403: mukaisesti. Kehittämisryhmä lakkautti teleliikenteen kehittämistä käsittelevän ad
36404: hoc -työryhmän ja laajensi yhteishankkeiden toteutus- ja rahoitusehtoja käsittelevän
36405: työryhmän mandaattia antamalla sille tehtäväksi selvittää mahdollisuuksia saada
36406: rahoitusta suuriin hankkeisiin kansainvälisistä rahoituslähteistä. Kehittämisryhmän
36407: puheenjohtajatapaaminen järjestettiin joulukuussa, jolloin mm. vahvistettiin yhteis-
36408: työn uudelleenorganisoinoista aiheutuneet muutokset ja lisäykset kehittämisryhmän
36409: työjärjestykseen.
36410: Suurimpana ongelmana yhteistyössä on edelleen ollut hankkeisiin liittyvien
36411: tavaratoimitusten tulli- ja verokohtelu Venäjällä. Venäjän osapuoli esitti kehittämis-
36412: ryhmän yhteiskokouksessa kahta uutta hallitustenvälistä sopimusta, joiden avulla
36413: helpotettaisiin teknisen ja humanitaarisen avun tulli- ja verokohtelua. Sopimusneu-
36414: vottelut on sovittu aloitettavaksi vuoden 1997 alkupuolella.
36415: Kesäkuussa perustettujen alueellisten ryhmien osaltajärjestettiin seuraavat kokouk-
36416: set: Suomen ja Pietarin sekä Suomen ja Karjalan tasavallan väliset ryhmän puheen-
36417: johtajatapaamiset lokakuussa Helsingissä, Pietarin ja Karjalan tasavallan välisten
36418: ryhmien yhteiskokous marraskuussa Kontupohjassa sekä Suomen ja Leningradin
36419: alueen ryhmän puheenjohtajatapaaminen joulukuussa Helsingissä. Kokoukset
36420: Murmanskin alueen kanssa siirtyivät kuvernöörinvaalien vuoksi vuoden 1997
36421: puolelle.
36422: Pietarin uusi kuvernööri Vladimir Jakovlev vieraili Suomessa marraskuussa
36423: eurooppaministeri Ole Norrbackin kutsusta, Karjalan tasavallan hallituksen puheen-
36424: johtaja Viktor Stepanov joulukuussa maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän
36425: ja ympäristöministeri Pekka Haaviston kutsusta sekä Leningradin alueen uusi
36426: kuvernööri Vadim Gustav joulukuussa Eurooppa-ministeri Ole Norrbackin kutsusta.
36427: Vierailujen aikana käsiteltiin laajasti myös lähialueyhteistyöhön liittyviä kysymyk-
36428: siä.
36429: 5.3.4.3. Itämeren alueen yhteistyö
36430: Suomen monenkeskisen Itämeri-yhteistyön perustavoitteet ovat alueen vakauden,
36431: turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eri osapuolten (Venäjä, Baltian
36432: maat, keskenään ja EU:n kanssa) välisen vuoropuhelun sekä Viron, Latvian,
36433: Liettuan ja Puolan ED-kelpoisuuden edistäminen. Yhteistyö ulottuu usealle alalle
36434: ja tasolle. Yhtenä tavoitteena on myös koordinaation ja keskinäisen tiedonkulun
36435: edistäminen.
36436: Euroopan komissio valmisteli Madridin Eurooppa-neuvoston aloitteesta kertomus-
36437: vuoden alkupuoliskolla Itämeren alueellista yhteistyötä koskevan aloitteen. Valmis-
36438: teluissa huomioitiin myös alueen valtioiden näkemyksiä. Suomen lausunto annettiin
36439: komissiolle tammikuussa. Komission aloitteesta, joka esiteltiin 3.-4.5. Visbyssä
36440: Ruotsin pääministerin koollekutsumassa Itämeren maiden huippukokouksessa, on
36441: 666                            Suhteet ulkovaltoihin
36442: 
36443: informoitu myös eduskuntaa. V aHokuntakäsittelyssä todettiin Suomen kannalta
36444: keskeisiä tekijöitä ja näkökantoja otetun aloitteessa hyvin huomioon.
36445: Visbyn huippukokouksen osanottajat linjasivat niinikään omassa kannanotossaan
36446: alueen yhteistyötä. Pääministerit ja komission puheenjohtaja päättivät jatkaa
36447: kokoontumisiaan myös vuoden 1997 aikana. He nostivat erityisesti esiin taistelun
36448: järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan.
36449: Euroopan komissio raportoi Itämeri-aloitteesta Firenzen Eurooppa-neuvostolle,
36450: jonka konkluusioissa aihe on esillä yhdessä Keski-Eurooppa-aloitteen kanssa
36451: otsikon "Alueellinen yhteistyö Euroopassa" alla. Eurooppa-neuvosto antoi aloitteelle
36452: tukensa ja ilmaisi sen johdosta tyytyväisyytensä. Se korosti lisäksi aloitteen
36453: konkretisointia ja tarvetta kehittää unionin suhteita edelleen Venäjään.
36454: Sekä Visbyn että Firenzen kokousten kannanottoja käsiteltiin Itämeren valtioiden
36455: neuvoston CBSS:n (ulkoasiainministerit) kokouksessa 2.-3.7.1996 Ruotsin Kalma-
36456: rissa. CBSS hyväksyi kokouksessaan toimintaohjelmat -asiakirjan ja keskusteli
36457: Itämeren yhteistyön koordinoinnista. CBSS:n puheenjohtajuus siirtyi Kalmarissa
36458: Ruotsilta Latvialle.
36459: Visbyn deklaraatio, komission Itämeri-aloite ja Kalmarin toimintaohjelmat muodos-
36460: tavat tällä hetkellä yhteisen lähtökohdan monenkeskiselle Itämeri-politiikalle.
36461: Suomi toimii kaikissa Kalmarin toimintaohjelmien toimeenpanosta vastaavissa
36462: CBSS:n alaelimissä aktiivisesti. Suomi on johtanut ydinturvaryhmää, vaikuttanut
36463: merkittävästi demokratiatyöryhmän toimintaan ja tuonut Euroopan komission
36464: johtamassa taloustyöryhmässä näkökantojaan laajasti esille. Ympäristöä koskevan
36465: toiminta-ohjelman toteutuksessa Helsingissä sijaitseva Itämeren suojelukomissio
36466: HELCOM on keskeisessä asemassa.
36467: Dublinin Eurooppa-neuvostossa joulukuussa otettiin huomioon Suomen aloitteesta
36468: lukuisat alueellisen toiminnan muodot, jotka ulottuvat Jäämereltä Mustallemerelle.
36469: Komissiota pyydettiin edelleen raportoimaan näistä aloitteista.
36470: Itämeren alueella olemassa oleva maiden välinen yhteistyö siviiliturvallisuuden
36471: alueella on lisääntynyt. Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) rooli Itämeren
36472: alueella tapahtuvan yhteistyön koordinoijana ja koossa pitävänä voimana on
36473: korostumassa.
36474: Poliisiasioissa myös Interpolin ja EU :n kanssa tehtävä yhteistyö heijastuu Itämeren
36475: rantavaltioihin. Suomella on perinteisesti ollut laaja yhteistyö rikostorjunnan osalta
36476: kaikkien Pohjoismaiden kanssa. Kahdenvälistä yhteistyötä on kehitetty Venäjän ja
36477: Baltian maiden kanssa solmimalla rikostorjuntasopimuksia. Ruotsin aloitteesta
36478: käynnistettiin 1993 kongressisarja Baltic Sea Conference on Combatting Interna-
36479: tional Crime In The Baltic Sea Region. Kongressisarjan viimeisin ministeriötason
36480: kokous järjestettiin toukokuussa 1996 Suomessa. Operatiivisen virkamiestason
36481: kokoukset järjestetään seuraavan kerran 1997 ja 1998 Venäjän ja Viron toimesta.
36482: Seuraava ministeriötason kokous on Tanskan vastuulla 1998. Työskentelyyn osallis-
36483: tuu poliisin lisäksi tulli- ja rajaviranomaisia.
36484: Suurin osa Itämeren maista, Suomi mukaan lukien, kuuluu myöskin G7 maiden
36485: perustaman rahanpesun torjuntaan ja valvontaan keskittyvän työryhmän (FATF,
36486: Financial Action Task Force) toimintaan.
36487:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       667
36488: 
36489: Poliisi oli mukana Varsovassa järjestetyssä autovarkausrikoksia käsittelevässä
36490: tapahtumassa. Useiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden edustajien lisäksi tapahtu-
36491: massa olivat edustettuina vakuutusyhtiöt ja autojen tuottajat.
36492: Suomi osallistuu monenkeskiseen rajavalvontayhteistyöhön EU:n ja Schengenin
36493: puitteissa. Lisäksi Suomella on toimiva kahdenvälinen yhteistyö Puolaa ja Tanskaa
36494: lukuunottamatta kaikkien Itämeri rantavaltioiden kanssa. Suomen, Venäjän ja Viron
36495: kesken on toiminut noin kaksi vuotta ns. kolmikantarajavalvontayhteistyö. Yhteis-
36496: työ toimii kolmen tason työryhmissä: johtotason työryhmä, rajatarkastustyöryhmä
36497: ja merivartiotyöryhmä. Ryhmien kokouksia on ollut kahdeksan kertaa vuoden 1996
36498: aikana. Ruotsin ja Puolan edustajat osallistuivat tarkkailijoina 4.6.1996 Venäjän
36499: järjestämään kansainväliseen meripelastusharjoitukseen.
36500: Itämeri ja sen rantavaltiot muodostavat aluekokonaisuuden, jonka sisällä liikenteen
36501: joustava sujuminen sekä rajavalvontaan ja rajatarkastuksiin liittyvä tietojen vaihto
36502: edellyttävät rajavartioviranomaisten yhteistyön tiivistämistä. Suomi on tehnyt asiaa
36503: koskevan aloitteen yhteistyöfoorumin muodostamiseksi Itämeren maiden neuvoston
36504: alaisuuteen. Asiaa valmisteltaessa otetaan huomioon Itämeren alueella jo toimivat
36505: muut yhteistyöjärjestelmät, erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Task-
36506: Forcen sekä Baltic Sea Conferencen toiminta.
36507: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen teki Itämeren maiden neuvoston kokouksessa 2.-
36508: 3. 7.1996 aloitteen Itämeren maiden rajavartioviranomaisten entistä laajemman ja
36509: kiinteämmän yhteistyön käynnistämiseksi. Alkuvaiheessa on tarkoitus kartoittaa
36510: muiden Itämeren rantavaltioiden kiinnostus sekä valmistella keväällä 1997 järjestet-
36511: tävää asiantuntijatapaamista.
36512: Pelastustoiminta maa-alueilla on ensisijaisesti kahdenvälistä toimintaa ja Suomella
36513: on voimassa olevat pelastuspalvelusopimukset Pohjoismaiden, Viron, Latvian ja
36514: Venäjän kanssa.
36515: Monenkeskistä pelastustoimintaa harjoitetaan mm. Pohjoismaiden neuvoston kanssa
36516: (pelastuspalvelu, harjoitukset, kaluston kehittäminen); YK:n erikoisjärjestöjen
36517: kanssa (ECE - teollisuusonnettomuudet, DHA - luonnon-, teknologiset ja ympäris-
36518: töonnettomuudet); EU:n kanssa (DG III- rakenteellinen palonehkäisy ja tavaroiden
36519: vapaa liikkuminen, DG VI - metsäpalot, DG VII - vaarallisten aineiden kuljetukset,
36520: DG XII - tutkimustoiminta, DG IX - pelastuspalvelu, teollisuus- ja ydinturvalli-
36521: suus); NATOn pelastuspalveluosaston, CEPD, kanssa (pelastuspalvelun suunnittelu,
36522: kaluston yhteensopivuus, suurharjoitukset).
36523: Meriturvallisuuden ja meripelastuksen osalta kansainvälisenä katto-organisaationa
36524: toimii IMO (kansainvälinen merenkulkujärjestö) ja kaikki Itämeren rantavaltiot
36525: osallistuvat järjestön ja sen alaisten komiteoiden toimintaan. Suomella on kahden-
36526: väliset sopimukset lento- ja meripelastuspalvelun osalta Venäjän ja Ruotsin kanssa
36527: sekä Viron kanssa viranomaispöytäkirja. Meripelastuskeskusten päälliköt ovat
36528: aloittaneet Suomen aloitteesta vuosittaisen kokoontumisen. Viranomaisvastuu
36529: meripelastuspalvelusta kuuluu rajavartiolaitokselle.
36530: Maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa on erityisen tärkeää toimiva yhteistyö
36531: Itämeren alueen maiden kanssa laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Sisäisen
36532: turvallisuuden ja koko lähialueiden turvallisuuden kannalta on keskeistä korostaa
36533: hallitun maahanmuuton käsitettä.
36534: Itämeren alueella on kahden viimeisen vuoden aikana toiminut Conference on
36535: Uncontrolled Migration across the Baltic Sea, joka on liittynyt IOM:n tätä aluetta
36536: koskevaan kaksivuotiseen kokonaisohjelmaan. Baltian maiden ja Pohjoismaiden
36537: 668                            Suhteet ulkovaltoihin
36538: 
36539: lisäksi ohjelman tukemiseen ovat osallistuneet Saksa, USA, Hollanti ja Luxemburg.
36540: Siirtolaisuuteen liittyvät kysymykset ovat olleet jo pitkään keskeinen Pohjoismaiden
36541: välinen yhteistyöalue. Pohjoismailla on lisäksi kaksi siirtolaisuus- ja turvapaikka-
36542: asioissa toimivaa pysyvää virkamiesryhmää: Nordiska utlänningsutskottet sekä
36543: Nordiska samrådsgruppen för flyktingfrågor på hög nivo (NSHF), joiden toiminta
36544: liittyy hallittuun maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan sekä viisumipolitiikan
36545: harmonointiin.
36546: Suomi on pyrkinyt aktiivisesti solmimaan takaisinottosopimuksia naapurimaiden
36547: kanssa. Viron sopimus on tullut voimaan 3.10.1996 ja Latvian sopimus allekirjoi-
36548: tettiin 2.12.1996. Liettuan sopimus on parafoitu.
36549: EU:n ja Schengenin yhteydessä tapahtuva maahanmuutto ja turvapaikkayhteistyö
36550: heijastavat vaikutuksensa myös Itämeren alueelle, erityisesti Baltian maihin ja
36551: Venäjään. EU :n oikeus- ja sisäasioihin liittyvän PHARE -ohjelman (mm. Baltian
36552: maat) sekä IVY maille tarkoitetun T ACIS-ohjelman kautta rahoitetaan hankkeita,
36553: joilla on merkitystämaahanmuutto-ja turvapaikka-asioiden, mutta myös Itämeren
36554: alueen ei-sotilaallisten turvallisuuskysymysten ja järjestäytyneen rikollisuuden
36555: torjunnan kannalta. Rahoitettavat ohjelmat linjataan alueen muiden turvallisuuspyr-
36556: kimysten kanssa.                          ·
36557: Itämeren alueen "Agenda 21 ":n valmistel~ alkoi Ruotsin aloitteesta Visbyn päämi-
36558: nisterikokouksen 3.-4.5. jälkeen. Kaikki Itämeren alueen valtiot osallistuvat
36559: toimintaohjelman valmisteluun. Epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa
36560: Saltsjöbadenissa 20.-21.10. annettiin julistus "Towards an Agenda 21 for the Baltic
36561: Sea Region", johon on kirjattu periaatteet ensimmäisen toimintaohjelman valmiste-
36562: lussa ja hahmotelma ohjelman sisällöstä.
36563: Suomi johtaa toimintaohjelman metsäosuuden valmistelua yhdessä Liettuan kanssa
36564: sekä työtä paikallisen ja alueittaisen kestävän kehityksen ohjelmoinnin ja ympäris-
36565: tökasvatusulottuvuuden kytkemiseksi toimintaohjelmaan.
36566: Itämeren maiden aluesuunnitteluministereiden kokouksessa Tukholmassa
36567: 22.10.1996 hyväksyttiin aluesuunnittelun painopisteitä käsittelevä ns. Tukholman
36568: julistus ja rannikkoalueiden suunnittelun periaatteita käsittelevä asiakirja.
36569: Suomen, Venäjän ja Viron ympäristöministereiden välillä vahvistettiin päätös
36570: viettää vuotta 1996 Suomenlahti-vuotena. Kolmen maan yhteistyönä edistettiin ja
36571: toteutettiin sellaisia tutkimuksia, jotka mahdollistavat, että Suomenlahden suojelusta
36572: voidaan tehdä päätelmiä ja suosituksia toimiksi. Alustavat tiedot tutkimustuloksista
36573: ja Suomenlahti -vuoden poliittinen asiakirja julkistettiin syyskuussa 1996 Helsingis-
36574: sä järjestetyssä vuoden päätapahtumassa, johon osallistui tarkkailijoita useista
36575: maista, kansainvälisistä järjestöistä, rahoituslaitoksista ja EU:n komissiosta.
36576: 5.3.4.4. Muut KIE-maat
36577: 
36578: Puola
36579: Valtion vuoden 1990 lisätalousarviosta myönnettiin 33,0 mmk elintarvikkeiden
36580: toimittamiseksi Puolaan. Elintarvikkeiden myynnistä saadut zloty-määräiset tulot
36581: (noin 12 mmk) rahastoitiin ns. elintarvikerahastoksi. Rahaston varoja käytetään
36582: energiansäästö-ja ympäristöohjelmaan kuuluvien hankkeiden paikalliskustannusten
36583: korvaamiseen. Kertomusvuoden aikana tehtiin kolme päätöstä, joista aiheutuneet
36584: kustannukset olivat 192 057 markkaa. Päätöksiä on tähän mennessä tehty 9,8
36585: miljoonan markan arvosta.
36586:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       669
36587: 
36588: Länsimaat ovat päättäneet antaa Puolalle anteeksi osan sen ulkomaisista veloista.
36589: Suomi teki ensimmäisenä maana päätöksen ns. ekokonversiosta ("dept for nature
36590: swap"), jossa Suomi kuittaa osan Puolan veloista maksetuiksi, kun Puola tekee sitä
36591: vastaavat ympäristönsuojelu- ja energiasäästöinvestoinnit Asiaa koskeva hallitus-
36592: tenvälinen sopimus (Sopimus yhteistyöstä energiansäästön ja ympäristönsuojelun
36593: alalla; SopS 5511990) tuli voimaan vuonna 1990. Ekokonversiojärjestelyistä
36594: korvataan puolalaiselle osapuolelle toteutuneen hankkeen paikalliskustannuksia
36595: enintään 30 % suomalaisen vientitoimituksen arvosta. Suomi on osoittanut tähän
36596: mennessä tarkoitusta varten budjettivaroja 80 miljoonaa markkaa. Kertomusvuoden
36597: aikana tehtiin yksi velanvähennyspäätös, jonka arvo oli 800 000 markkaa. Lisäksi
36598: määrärahoja sidottiin kuuteen hankkeeseen yhteensä 14,6 miljoonan markan
36599: arvosta. Kohdentamattomia määrärahoja on jäljellä 1,5 miljoonaa markkaa.
36600: Tsekki
36601: Suomen Tsekille lokakuussa 1994 myöntämän 20 miljoonan Saksan markan
36602: suuruisen puiteluoton käyttöaika päättyy 9.7.1997. Vientiyrityksille tarkoitetulla
36603: puiteluotolla voidaan rahoittaa suomalaisten pääomatavaroiden ja niihin liittyvien
36604: palvelujen vientiä.
36605: Slovakia
36606: Suomen ja Slovakian välillä tehtiin lokakuussa 1995 kymmenen miljoonan Yhdys-
36607: valtojen dollarin suuruinen puiteluottosopimus. Sen käyttöaika jatkui edelleen
36608: kertomusvuoden aikana. Luotolla voidaan rahoittaa suomalaisten pääomatuotteiden
36609: ja niihin liittyvien palvelujen vientiä.
36610: Romania
36611: Suomi myönsi Romanialie 27.3.1996 myöntämän 10 miljoonan Yhdysvaltojen
36612: dollarin suuruisen puiteluoton, jonka käyttöaika päättyy vuoden 1997 lopussa.
36613: Luotolla voidaan rahoittaa suomalaisten pääomatavaroiden ja niihin liittyvien
36614: palvelujen vientiä.
36615: 5.3.5. Monenkeskinen yhteistyö
36616: 5.3.5.1. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki
36617: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) hallintoneuvoston viides
36618: vuosikokous järjestettiin Sofiassa huhtikuussa 1996. Hallintoneuvosto päätti
36619: kokouksessa korottaa EBRD:n pääomaa 100 %:1la eli 20 miljardiin ecuun. Suomen
36620: osallistumisesta pankin pääomankorotukseen annettiin kertomusvuonna hallituksen
36621: esitys eduskunnalle ja eduskunta hyväksyi Suomen osallistumisesta vuosina 1998-
36622: 2004 suoritettavaan pääoman korotukseen 125 miljoonalla eculla, josta maksetun
36623: pääoman osuus on 28,1 miljoonaa ecua. Suomea edustaa pankin hallintoneuvostos-
36624: sa valtiovarainministeri ja varaedustajana toimii ulkoasianministeriön kauppapoliitti-
36625: nen alivaltiosihteeri.
36626: EBRD:n johtokunta hyväksyi kertomusvuonna 110 hanketta, joissa pankin rahoi-
36627: tusosuus oli noin 2.2 miljardia ecua. Eniten hankkeita hyväksyttiin rahoitus- ja
36628: tietoliikennesektoreilla. Yksityissektorin hankkeiden osuus pankin rahoituksesta on
36629: noin 60 %. Pankin suurin lainansaaja on Venäjä. Seuraavaksi eniten hankkeita
36630: hyväksyttiin Puolassa ja Romaniassa. Baltian maiden osuus on noin 5 %.
36631: EBRD:n johtokunta sekä EBRD:n yhteydessä toimiva ydinturvarahasto ovat
36632: hyväksyneet yhteensä 44 hanketta, joissa on mukana suomalainen sponsori,
36633: yhteisrahoitusta Suomesta tai muu suomalainen intressi. Suomalainen intressi on
36634: 670                           Suhteet ulkovaltoihin
36635: 
36636: tähän mennessä ollut noin 10 %kaikista pankin hankkeista. Lisäksi suomalaisyri-
36637: tykset ovat voittaneet yli 6 % EBRD:n julkisen sektorin hankintojen tarjouskilpai-
36638: luista.
36639: Suomi täydensi pankkiin perustamaansa teknisen avun rahastoa kertomusvuonna
36640: kolmella miljoonalla markalla. Kertomusvuonna rahaston varoja kohdennettiin mm.
36641: energia-, tietoliikenne- ja ympäristösektoreille.
36642: Suomen osuus EBRD:n yhteydessä toimivasta ydinturvarahastossa (Nuclear Safety
36643: Account) on kolme miljoonaa ecua. Kertomusvuonna Suomi teki maksulupauksen
36644: miljoonan ecun lisärahoituksesta ydinturvarahastolle. Marraskuussa 1996 ydinturva-
36645: rahasto ja Ukraina allekirjoittivat Tshernobylin voimalan sulkemiseen tähtäävän
36646: hankesopimuksen.
36647: 5.3.5.2. Muut monenkeskiset ohjelmat
36648: Suomi osallistui useisiin monenkeskistä yhteistyötä Keski- ja Itä-Euroopassa
36649: harjoittaviin kansainvälisiin yhteistyöelimiin. Tällaisia olivat teollisuusmaista
36650: koostuva ryhmä G-24, OECD:n siirtymätalouksien keskus, Euroopan Neuvosto ja
36651: Pohjoismaiden ministerineuvosto. Suomi toimii aktiivisesti myös Itämeren maiden
36652: neuvostossa sekä Barentsin neuvostossa. YK:n kehitysohjelman UNDP:n kautta
36653: Suomi rahoittaa mm. kielikoulutus-ja julkishallintohankkeita Baltian maissa. Suomi
36654: tukee kansainvälisen työjärjestön ILO:n Baltian maiden työsuojeluprojektia.
36655: UNIDON:n kautta Suomi on osallistunut Kaliningradin alueen taloudellista ja
36656: teollista kehittämistä koskevan selvityksen laadintaan.
36657: Suomen perustaman teknisen avun rahaston kautta on kertomusvuonna tuettu
36658: Pohjoismaisen investointipankin (NIB) hankevalmistelua Virossa.
36659: Suomi on jatkanut tiivistä yhteistyötä Maailmanpankin kanssa Suomen lähialueilla.
36660: Maailmanpankkiin perustetun teknisen avun rahaston kautta on rahoitettu mm.
36661: energia-, liikenne- ja ympäristösektorin hankkeita. Rahastoa täydennettiin kertomus-
36662: vuonna viidellä miljoonalla markalla. Suomalaisia asiantuntijoita on kertomusvuo-
36663: den aikana työskennellyt Maailmanpankin Baltian toimistoissa Riiassa ja Vilnassa
36664: sekä pääkonttorissa Washingtonissa.
36665: Suomalaista asiantuntemusta ja rinnakkaisrahoitusta on käytetty Maailmanpankin
36666: hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa kertomusvuoden aikana Venäjällä,
36667: Virossa, Latviassa, Liettuassa, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä.
36668: Kertomusvuonna Suomi päätti myöntää noin USD 3,4 miljoonan arvosta teknistä
36669: apua Maailmanpankin Pietarin keskustan infrastruktuurihankkeen sekä Venäjän
36670: kaupunkien vesi- ja jätevesihankkeen valmisteluun. Suomi rahoittaa yli USD 2
36671: miljoonan arvosta Pietari-hankkeeseen liittyviä asiantuntijapalveluja sekä kannatta-
36672: vuusselvityksiä. Hankkeen tavoitteena on analysoida kaupungin keskustan infra-
36673: struktuurin tila ja korjauksen prioriteettiasettelu sekä valmistella tämän pohjalta
36674: investointeja.
36675: 5.3.6. Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund)
36676: Finnfund osallistuu suomalaisten osakkuusyritysten rahoittamiseen riskipääomalla
36677: osakepääomasijoituksin sekä lainoilla ja takauksilla. Finnfundin osakepääomaa
36678: korotettiin kertomusvuoden aikana 10 miljoonalla markalla. Finnfundilla on Keski-
36679: ja Itä-Euroopan maissa 29 toiminnassa olevaa hanketta, joissa Finnfundin rahoi-
36680: tusosuus on 238 miljoonaa markkaa. Kertomusvuoden aikana tehtiin yhdeksän
36681: investointipäätöstä (kolme uutta hanketta, kuusi lisärahoituspäätöstä), joissa
36682:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        671
36683: 
36684: Finnfundin rahoitusosuus on 55 miljoonaa markkaa. Tärkeimmät kohdemaat ovat
36685: Viro, Venäjä ja Puola.
36686: 
36687: 5.4. Entinen Jugoslavia
36688: Suomi osallistui aktiivisesti entisen Jugoslavian kysymyksen käsittelyyn EU:n
36689: puitteissa.
36690: Suomi tuki Pariisissa 14.12.1995 allekirjoitetun Daytonin rauhansopimuksen
36691: täytäntöönpanoa osallistumalla sen sotilaalliseen täytäntöönpano-operaatioon
36692: IFORiin (Multinational Implementation Force) 429 sotilaasta koostuvalla rakentaja-
36693: pataljoonalla sekä noin 30 esikuntaupseerilla. IFOR muutettiin SFOR:ksi (Stabiliza-
36694: tion Forces) 20.12.1996 alkaen operaation mandaatin säilyessä ennallaan. Samalla
36695: Suomen rakentajapataljoonan kokoonpano muutettiin jääkäripataljoonaksi ja
36696: vahvuutta supistettiin noin sadalla. Suomi osallistui rauhansopimuksen täytäntöön-
36697: panokonferensseihin (PIC) ja tuki rauhansopimuksen siviilitäytäntöönpanoa
36698: seuraavalla henkilöpanoksella: korkean edustajan toimisto (3), ETYJ:n Bosnia-
36699: missio (5), Bosnian vaalitarkkailu (25 vaalivalmistelijaa ja 16 vaalitarkkailijaa),
36700: kansainvälinen sotarikostuomioistuin (1), EU:n valvontamissio (ECMM; 4), ED-
36701: hallinto Mostarissa (2+3), Kroatiassaja Bosniassa toimivat poliisioperaatiot (IPTF,
36702: UNTAES; 24), International Management Group (IMG, 2), UNESCO (1), UNHCR
36703: (3) ja UN Ruman Rights Centre (1).
36704: Bosniassa Srebrenican alueella suoritettiin kesällä 1996 suomalais-hollantilaisena
36705: yhteistyönä hanke, jonka tavoitteena oli koota maastosta ja tunnistaa Srebrenican
36706: valtauksen uhreja.
36707: Suomi osallistui edelleen YK:n rauhanturvaoperaatioon Makedoniassa/FYROM
36708: (UNPREDEP). Kertomusvuoden lopussa UNPREDEP:ssa toimi 368 suomalaista
36709: rauhanturvaajaa.
36710: Jugoslavian Iiittotasavaltaan ja Bosnian serbitasavaltaan kohdistuneita sanktioita
36711: koskenut kansallinen asetus kumottiin 18.10.1996 ja EY -asetus kumottiin
36712: 9.12.1996. Suomi tunnusti Jugoslavian Iiittotasavallan 22.4.1996. Suomen edustau-
36713: tuminen Beogradissa nostettiin jälleen suurlähettilästasolle.
36714: Suomen ja entisen Jugoslavian alueen maiden välinen vierailuvaihto vilkastui
36715: kuluneena vuonna. Kroatian ulkoasiainministeri Mate Granic ja Makedonian
36716: (FYROM) ulkoasiainministeri Ljubomir Frckoski vierailivat Suomessa huhtikuussa
36717: ja Makedonian (FYROM) presidentti Kiro Gligorov toukokuussa. Ulkoasiainminis-
36718: teri Halonen vieraili kesäkuussa Jugoslavian Iiittotasavallassa, Bosnia-Hertsego-
36719: vinassa ja Kroatiassa.
36720: Suomen edustautuminen Bosnia-Hertsegovinassa järjestettiin siten, että Helsingistä
36721: Sarajevoon käsin on akkreditoitu kiertävä suurlähettiläs, jonka tehtäviin yhdistettiin
36722: 1.9.1996 alkaen myös Makedonian (FYROM) akkreditointi, joka siihen asti
36723: hoidettiin Bukarestista käsin.
36724: 
36725: 5.5. Turldd
36726: EU:n ja Turkin suhteissa on kertomusvuoden aikana ollut kitkatekijöitä. Ongelmia
36727: ovat tuottaneet Turkin ja Kreikan Aigeian meren aluevesikiistat ml. Imia!Kardak-
36728: saarikiista, Kyproksen kysymys, kurditilanne ja maan ihmisoikeuskysymykset.
36729: Suomen ja Turkin suhteet ovat kuitenkin pysyneet vakaina. Suomi on johdonmu-
36730: kaisesti pyrkinyt tukemaan Turkin ihmisoikeustilanteen parantamista ja maan
36731: sisäistä uudistusprosessia.
36732: 672                            Suhteet ulkovaltoihin
36733: 
36734: EU:n ja Turkin välinen tulliliitto tuli voimaan 31.12.1995. Voimaantulosta lähtien
36735: osapuolten välillä on vallinnut tavaroiden vapaa liikkuvuus. Turkki ei ole täysin
36736: pysynyt aikataulussaan tulliliittoa koskevien päätösten täytäntöönpanossa. Kerto-
36737: musvuonna hyväksyttiin Turkin rahoitusyhteistyötä koskeva asetus, jonka nojalla
36738: Turkille voidaan myöntää budjettivaroista yhteensä 375 milj. ecua. Tämän lisäksi
36739: Euroopan investointipankki myöntää lainoja erilaisiin kehityshankkeisiin. Kreikka
36740: on kuitenkin estänyt asetuksen voimaantulon maiden välisten kiistojen johdosta.
36741: 5.6. Kypros ja Malta
36742: EU on luvannut aloittaa jäsenyysneuvottelut Kyproksen kanssa puoli vuotta HVK:n
36743: jälkeen. Saaren jako-ongelma on edelleen ratkaisematta. Suomi tukee aktiivisesti
36744: Kyproksen ongelman mahdollisimman pikaistaratkaisemista YK:n federaatiomallin
36745: mukaisesti. Ulkoasiainministeri Halonen kutsui lokakuussa pankinjohtaja Sorsan
36746: henkilökohtaiseksi Kypros-erityisedustajakseen.
36747: Malta jäädytti EU-jäsenyyshakemuksensa työväenpuolueen voittoon päättyneiden
36748: parlamenttivaalien jälkeen.
36749: 5.7. Sveitsi
36750: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen osallistui 18.-19.1.1996 Sveitsin Luzemissa
36751: järjestettyyn Europa Dialog -seminaariin ja tapasi ulkoasiainministeri Flavio Cottin.
36752: 
36753: 
36754: 6. Suomen suhteet Euroopan ulkopuolisiin Välimeren mai-
36755: hin ja Välimeri-yhteistyö
36756: Välimeren alue on yksi Euroopan unionin ulkosuhteiden painopisteistä. Suomen
36757: suhteita Euroopan ulkopuolisiin Välimeren maihin säätelevät näiden maiden ja
36758: EU:n välillä soimittavat assosiaatiosopimukset eli ns. Euro-Välimeri -assosiaa-
36759: tiosopimukset. Sopimukset mahdollistavat laaja-alaisen yhteistyön ml. vapaakauppa-
36760: alueen syntymisen vuoteen 2010 mennessä. Tunisian, Israelin ja Marokon kanssa
36761: on assosiaatiosopimukset jo allekirjoitettu. Eduskunta hyväksyi 29.10.1996 ED-
36762: Tunisia -assosiaatiosopimuksen ja 16.12.1996 EU-Israel -assosiaatiosopimuksen.
36763: Sopimusneuvotteluja on käyty kertomusvuonna Egyptin, Jordanian ja Libanonin
36764: kanssa. Neuvottelut ovat edelleen kesken. Algerian sopimuksen neuvottelumandaatti
36765: vietiin eduskuntaan 30.5.1996 ja Palestiinan sopimuksen neuvottelumandaatti
36766: 16. 9.1996. Syyrian kanssa on kertomusvuonna käyty alustavia keskusteluja neuvot-
36767: teluiden aloittamisesta.
36768: Rahoitusyhteistyötä koskeva MEDA-asetus hyväksyttiin heinäkuussa 1996 tuke-
36769: maan Välimeri-ohjelman tavoitteiden mukaisten alueellisten hankkeiden toteutta-
36770: mista. Viisivuotisen asetuksen kokonaissumma on 3424,5 milj. ecua.
36771: EU:n ja 12 Välimeren maan välisessä kokouksessa Barcelonassa vuonna 1995
36772: hyväksyttiin yhteinen Välimeri-yhteistyötä koskeva julistus ja monenvälinen
36773: työohjelma. Tämän ns. Barcelonan prosessin seurantaan Suomi on osallistunut
36774: kertomusvuonna aktiivisesti ja monella tasolla. Barcelonan prosessi seurantakomitea
36775: hyväksyi 19.11.1996 Suomen aloitteen ympäristöalan seurantakokouksen järjestämi-
36776: sestä ministeritasolla Suomessa syksyllä 1997.
36777: Suomen ja Välimeren maiden välinen kauppavaihto on vähäistä. Kauppavaihdoltaan
36778: merkittävin on Israel, jonka osuus Suomen kokonaistuonnista tammi-syyskuussa
36779: 1996 oli 0,2 %ja kokonaisviennistä vastaavana ajankohtana 0,3 %.
36780:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       673
36781: 
36782: Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Ole Norrback vieraili tammikuussa Tu-
36783: nisiassa ja Marokossa sekä marras-joulukuussa Jordaniassa, Syyriassa ja Libanonis-
36784: sa. Välimeriasioita hoitava komissaari Manuel Marin vieraili Suomessa syyskuussa
36785: 1996.
36786: 
36787: 
36788: 
36789: 7. Suomen suhteet Euroopan ulkopuolisiin länsimaihin
36790: 7.1. Yhdysvallat ja Kanada
36791: Kahdenväliset suhteet Yhdysvaltoihin kehittyivät kaikin puolin myönteisesti. Oman
36792: lisänsä antoi EU:n transatlanttisen toimintaohjelman puitteissa tapahtunut EU:n ja
36793: Yhdysvaltain monipuolinen yhteistyö, joka sisälsi kauppapoliittisia, poliittisia sekä
36794: oikeudellisia toimenpiteitä ja johon Suomi osallistui omin prioriteetein.
36795: Presidentin puoliso Hillary Clinton vieraili kesällä Helsingissä tavaten merkittäviä
36796: naisvaikuttajia.
36797: Pääministeri Lipponen kävi työvierailullaan Washingtonissa heinäkuussa keskuste-
36798: luja Yhdysvaltojen hallinnon edustajien kanssa. Ulkoasiainministeri Christopher
36799: tapasi myöskin Suomen valtiojohtoa käynnillään helmikuussa Helsingissä tutustuak-
36800: seen ensi kertaa Venäjän ulkoasiainministeriin Primakoviin. Ulkoasiainministeri
36801: Halonen kävi YK-matkansa yhteydessä myös Kaliforniassa. EU-ulkoasiainministerit
36802: tapasivat laajassakokoonpanossaan ChristopherinYK:nyleiskokouksen yhteydessä.
36803: Puolustusministerit suorittivat kertomusvuonna vastavuoroiset viralliset vierailut.
36804: Anneli Taina kävi Yhdysvalloissa kesäkuussa ja William Perry vieraili syyskuussa
36805: Suomessa osana Pohjoismaiden ja Itämeren maiden kierrostaan. Säännölliset
36806: turvallisuuspoliittiset konsultaatiot virkamiestasolla pidettiin syyskuussa.
36807: Yhdysvallat säilytti kertomusvuonna asemansa Suomen selvästi merkittävimpänä
36808: Euroopan ulkopuolisena kauppakumppanina. Tammi-lokakuussa viennin arvo
36809: kasvoi kymmeneksellä edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna nousten 11
36810: mrd markkaan. Tuonti kasvoi kaksi kertaa vientiä nopeammin yltäen 8,5 mrd
36811: markkaan. Yhdysvaltain osuus kokonaisviennistämme oli 7,4 %.
36812: EU:n ja Yhdysvaltojen suhteissa esiintyi myös ongelmia Yhdysvaltojen otettua
36813: vuoden alkupuoliskolla käyttöön ekstraterritoriaalisia vaikutuksia sisältävän
36814: lainsäädännön. Loppuvuodesta ilmapiiri kehittyi myönteiseen suuntaan niin, että
36815: joulukuussa pidetyssä EU-Yhdysvallat huippukokouksessa voitiin yhteistyön
36816: tuloksinakirjata mm. yhteisymmärrykseen pääsy informaatioteknologiasopimukses-
36817: ta WTO:n Singaporen ministerikokouksessa sekä tulliyhteistyösopimuksen aikaan-
36818: saaminen.
36819: Vuoden lopulla päästiin niin ikään sopimukseen EU:n ja Kanadan välisen yhteis-
36820: työn kehittämistä koskevasta toimintasuunnitelmasta ja poliittisesta julistuksesta.
36821: Suomen kahdenväliset suhteet Kanadan kanssa kehittyivät normaalisti.
36822: 
36823: 7.2. Japani
36824: Poliittisen tason yhteydenpito Suomen ja Japanin välillä on tapahtunut edelleen
36825: paljolti kansainvälisillä foorumeilla. Uusi elementti monenvälisessä kanssakäymi-
36826: sessä on EU:n ja Japanin poliittinen vuoropuhelu.
36827: 
36828: 
36829: 22 370147
36830: 674                            Suhteet ulkovaltoihin
36831: 
36832: Suomi on pyrkinyt tiivistämään kahdenvälisiä suhteitaan Japanin kanssa jatkamalla
36833: maiden välisiä poliittisia konsultaatioita. Japanin ulkoasiainministeriön apulaisulko-
36834: ministeri Shunji Yanai vieraili Suomessa lokakuussa käyden poliittisia konsultaati-
36835: oita Suomen ulkoasiainministeriön virkamiesjohdon kanssa. Suomen puolelta
36836: puheenjohtajana toimi ulkoasiainministeriön valtiosihteeri.
36837: Japani on edelleen Suomen tärkein kauppakumppani Aasiassa. Vuoden 1996
36838: tammi-lokakuussa vientimme kasvu (10 %) ja tuontimme samanaikainen lasku
36839: (13 %) merkitsivät maiden kahdenvälisen kauppataseen vajeen huomattavaa pie-
36840: nenemistä. Kyseisenä ajankohtana vientimme oli arvoltaan noin 4 mrd mk ja
36841: tuontimme 5,9 mrd mk.
36842: Ulkomaankauppaministeri Ole Norrback suoritti helmikuussa vierailun Japaniin
36843: tavaten muun muassa ulkoasiainministeri Ikedan ja Japanin teollisuuden johtoa.
36844: Vierailun aikana Osakassa järjestettiin Kansain alueen talouselämän johdolle
36845: suunnattu seminaari, jossa esiteltiin Suomen tarjoamia mahdollisuuksia pohjoisen
36846: Euroopan liiketoimintakeskuksena. Kesäkuussa Helsingissä järjestettiin säännönmu-
36847: kaiset virkamiestason konsultaatiot kaupallis-taloudellisista kysymyksistä.
36848: 7 .3. Australia ja Uusi-Seelanti
36849: Suomen ja Australian poliittiset suhteet ovat hyvät ja ongelmattomat. Suomi pyrkii
36850: tiivistämään kahdenvälistä kanssakäymistään Australian kanssa.
36851: Suomen ja Uuden-Seelannin kahdenväliset suhteet ovat perinteisesti hyvät ja
36852: ongelmattomat. Uuden-Seelannin ulkoasiain- ja kauppaministeri, varapääministeri
36853: Don McKinnon vieraili Suomessa maaliskuussa 1996.
36854: Australia oli vuonna 1996 edelleen Suomen Euroopan ulkopuolisista kauppakump-
36855: paneista viidenneksi tärkein. Viennin arvo kasvoi 18,7 % ja ylitti 2,3 miljardia
36856: markkaa. Viennistä noin puolet muodostui metsäteollisuustuotteista. Tuonnin arvo
36857: oli vähän alle miljardi markkaa. Vuoden 1996 tammi-lokakuussa tuonnin arvo oli
36858: noin miljardi markkaa (+24 %) ja viennin arvo 1,6 mrd mk (-18 %).
36859: Euroopan yhteisön ja Australian välillä käynnistettiin vuonna 1996 neuvottelut
36860: kauppaa ja yhteistyötä koskevasta puitesopimuksesta.
36861: Suomen vienti Uuteen-Seelantiin on viime vuosina lisääntynyt tuntuvasti ja oli
36862: vuonna 1995 arvoltaan 271 mmk. Tuonti väheni hiukan ollen arvoltaan 50,9 mmk.
36863: Tärkeimmät vientiartikkelit olivat edelleen paperi ja kartonki, mutta puhelin-, radio-
36864: ja tv-laitteiden osuus kaksinkertaistui edellisvuodesta. Vuoden 1996 kuuden
36865: ensimmäisen kuukauden aikana vientimme oli arvoltaan 140 mmk ja tuontimme 28
36866: mmk.
36867: 
36868: 
36869: 8. Suomen suhteet Aasian, Lähi-idän, Afrikan ja Latinalai-
36870: sen Amerikan valtioihin
36871: 8.1. Aasian maat
36872: Vuoden 1996 aikana Suomi on jatkanut ja syventänyt poliittista dialogia Aasian
36873: valtioiden kanssa. Perinteisten poliittisten konsultaatioiden ja vierailujen rinnalle
36874: ovat tulleet ED-maiden yhteiset kannanotot ja monenväliset tapaamiset.
36875:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        675
36876: 
36877: Suomi on muiden ED-maiden mukana pyrkinyt tukemaan Aasian monien alueellis-
36878: ten kriisien ja ongelmien rauhanomaista ratkaisua sekä korostanut ihmisoikeuksien
36879: ja kansalaisvapauksien yleismaailmallisuutta ja niiden kunnioittamisen välttämättö-
36880: myyttä yhteiskunnalliselle vakaudelle myös kulttuuriperinnöltään länsimaista
36881: poikkeavissa Aasian valtioissa. Suomi osallistui Aasian ja Euroopan väliseen
36882: huipputapaamiseen (ASEM) maaliskuussa Bangkokissa. Tapaaminen loi pohjaa
36883: Euroopan ja Aasian maiden suhteiden tiivistymiselle kaikilla aloilla, myös poliitti-
36884: sissa ja turvallisuuskysymyksissä. Samalla se on laajentanut ja vahvistanut kaupal-
36885: lis-taloudellista yhteistyötä.
36886: Kiinan ja Suomen välinen vilkas vierailuvaihto heijasti molemminpuolisesti
36887: suhteiden merkitystä. Vierailuvaihto huipentui Tasavallan Presidentin Kiinaan
36888: suuntautuneeseen valtiovierailuun huhtikuussa. Poliittinen kahdenvälinen keskustelu
36889: Kiinan kanssa on ollut varsin laaja-alaista sisältäen ihmisoikeudet. Oikeustoimialan
36890: viranomaisten yhteistyö nähdään merkityksellisenä. Suomi sopi myös Kiinan kanssa
36891: Hongkongissa olevan pääkonsulinviraston toiminnan jatkosta 1. 7.1997 jälkeen.
36892: Tasavallan Presidentti teki valtiovierailun Intiaan marraskuussa mukanaan laaja
36893: liikemies valtuuskunta. Intian kanssa käytiin keväällä sekä valtiovierailun yhteydessä
36894: poliittiset konsultaatiot ja valtiovierailun yhteydessä allekirjoitettiin pöytäkirja
36895: niiden käymisestä tästä lähtien säännöllisesti.
36896: Suomen kauppa ja taloudellinen yhteistyö Aasian maiden kanssa kehittyi kertomus-
36897: vuonna myönteisesti. Alue edustaa noin 12 % maamme kokonaiskaupasta. Vientim-
36898: me kasvoi vuoden 1996 tammi-lokakuussa Intiaan 29 %, Filippiineille 29% ja
36899: Taiwanille 25 %, Korean tasavaltaan 23 %, Japaniin 10 %sekä Hongkongiin 20 %.
36900: Viimeksi mainitun osalta vientimme arvo ko. ajanjaksona (2,3 mrd mk) ylitti
36901: Kiinan viennin arvon (2,0 mrd mk).
36902: Tasavallan Presidentin valtiovierailuihin Kiinaan ja Intiaan osallistuivat myös
36903: ulkoasiainministeri Tarja Halonen ja ulkomaankauppaministeri Ole Norrback sekä
36904: laaja talouselämän valtuuskunta. Vierailuilla oli yleispoliittisen merkityksensä
36905: ohella tärkeä vienninedistämistavoite.
36906: Ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto vieraili heinäkuussa
36907: Filippiineillä, Japanissa ja Thaimaassa tutustuen Manilassa muun muassa Aasian
36908: kehityspankin toimintaan. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä teki loka-
36909: kuussa vierailun Indonesiaan mukanaan laaja metsäteollisuuden yritysvaltuuskunta.
36910: Kiinassa vierailivat kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki laajan yritysval-
36911: tuuskunnan kanssa syyskuussa sekä liikenneministeri Tuula Linnainmaa ja ulko-
36912: maankauppaministeri Ole Norrback marraskuussa. Korean tasavallassa vierailivat
36913: kertomusvuonna valtiovarainministeri Sauli Niinistö ja liikenneministeri Tuula
36914: Linnainmaa, joka allekirjoitti maiden välisen lentoliikennesopimuksen.
36915: Singaporen pääministeri ja Kiinan varapääministeri vierailivat Suomessa kesäkuus-
36916: sa. Heinäkuussa maassamme vieraili Malesian asunto- ja paikallishallintoministeri
36917: ja syyskuussa Laosin ulkoasiainministeri.
36918: Suomi saattoi kertomusvuonna voimaan investointisuojasopimukset Indonesian ja
36919: Thaimaan kanssa.
36920: Helsingissä pidettiin taloudellista, teollista ja tieteellistä yhteistyötä käsittelevien
36921: sekakomissioiden kokoukset Indonesian kanssa maaliskuussa, Thaimaan kanssa
36922: elokuussa, Kiinan ja Vietnamin kanssa syyskuussa sekä Intian kanssa lokakuussa.
36923: Sekakomissiokokous Mongolian kanssa järjestettiin Ulaan Baatarissa toukokuussa.
36924: Kaikkiin kokouksiin osallistui myös suomalainen yritysvaltuuskunta, mikä korostaa
36925: 676                           Suhteet ulkovaltoihin
36926: 
36927: sekakomissioiden työn painottumista yhä enemmän yksityissektorin yhteistyömah-
36928: dollisuuksien kartoittamiseen.
36929: Korean tasavalta on Japanin ja Kiinan jälkeen Suomen merkittävin vientialue
36930: Aasiassa. Suomen vienti on yli viisinkertaistunut tällä vuosikymmenellä. Vuonna
36931: 1995 vienti kasvoi vielä 6 %ja oli arvoltaan yli 2,2 miljardia markkaa. Tuonnin
36932: arvon jäätyä alle miljardin markan kauppavaihto on Suomelle selvästi ylijäämäinen.
36933: Vientituotteista koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus oli vuonna 1995
36934: lähes 60 %. Korealainen autotehdas Hyundai ryhtyi hyödyntämään Suomen
36935: gateway-asemaa ja kokoaa Hangon vapaasatamassa autoja lähialueiden vientiin.
36936: Kaakkois-Aasian maat muodostavat edelleen merkittävän vientimarkkinan suomalai-
36937: selle teollisuudelle, jonka kilpailuasemat vahvistuivat edelleen alueella kertomus-
36938: vuonna. Viennin arvo on vuositasolla yli 1,5 mrd markan luokkaa Indonesiaan,
36939: Singaporeen ja Thaimaaseen Malesian viennin lähestyessä miljardin markan rajaa.
36940: Maaliskuussa Bangkokissa järjestettiin valtion- ja hallituksen päämiesten tasolla
36941: ensimmäinen Aasia-Eurooppa kokous (ASEM), johon Suomesta osallistuivat
36942: pääministeri Paavo Lipponen ja ulkoasiainministeri Tarja Halonen. ASEM-proses-
36943: siin osallistuvat Euroopasta kaikki EU-maat ja komissio, Aasiasta Japani, Kiina ja
36944: Korean tasavalta sekä kaikki ASEAN:in jäsenmaat. Kokouksessa hyväksyttiin
36945: monia aloitteita maanosien välisten poliittisten, taloudellisten ja muiden suhteiden
36946: tiivistämiseksi. Kertomusvuoden aikana järjestettiin erilaisia seurantatapahtumia ja
36947: kokouksia. ASEM on merkittävä ja kehittyvä yhteistyöprosessi Aasian ja Euroopan
36948: yhteyksien lisäämiseksi ja kehittämiseksi. Suomen hallitus osallistuu siihen aktiivi-
36949: sesti.
36950: Euroopan unionin suhteet Aasian maiden kanssa kehittyivät kertomusvuonna
36951: myönteisesti. Komissio antoi heinäkuussa tiedonannon suhteiden kehittämisestä
36952: Kaakkois-Aasian maiden liiton ASEANin kanssa entistä dynaamisempaan suuntaan.
36953: Asian käsittely jatkui vuoden 1997 puolelle. Komissio kävi neuvotteluja uusien
36954: yhteistyösopimusten solmimisesta Bangladeshin, Kamputsean, Laosin ja Pakistanin
36955: kanssa. Pakistania lukuunottamatta ne saatiin valmiiksi vuoden 1996 aikana.
36956: Euroopan yhteisön ja senjäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välillä allekirjoitet-
36957: tiin vuonna 1996 kauppaa ja yhteistyötä koskeva puitesopimus.
36958: Geodeetinen laitos jatkoi Kiinan gravimetrista geoidilaskua koskevaa ohjelmointi-
36959: ja koelaskutyötä kansainvälisten sopimuksien mukaisesti. Geodeettisen laitoksen
36960: koetyö, joka peitti 3°X3°:n testialueen Kiinasta, valmistui joulukuussa. Työhön,
36961: jossa verrattiin Suomessa ja Kiinassa kehitettyjä laskuohjelmia, osallistui kaksi
36962: asiantuntijaa Kiinasta. Vuonna 1994 mitattua Kiinan normaaliperusviivaa käsittele-
36963: vä julkaisu ilmestyi tammikuussa.
36964: Suomen ja Kiinan viranomaisten välillä jo 1980-luvun alusta lähtien toiminut
36965: metsäyhteistyö on jatkunut aktiivisena. Suomalais-kiinalaisen metsätaloustyöryhmän
36966: yhdeksäs kokous pidettiin lokakuussa 1996 Helsingissä. Kokouksessa sovittiin
36967: yhteistyöprojekteista, jotka koskevat suomalaisen metsätierakentamisen osaamisen
36968: vientiä Kiinaan paperi- ja selluteknologiayhteistyötä ja nopeakasvuisten metsien
36969: perustamista sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristötekijät huomioonottaen. Lisäksi
36970: sovittiin metsäyhteistyöstä Fujianin maakunnan kanssa. Suomen ja Kiinan viran-
36971: omaiset toteuttavat yhdessä Mallimetsäprojektia Koillis-Kiinassa. Heilongjiangin
36972: projekti päättyy vuoden 1998 loppupuolella. Hankkeen tuloksena aikaansaadaan
36973: maakunnassa sijaitsevalle Hebein metsätoimiston alueelle mallimetsäkylä, jonka
36974: metsien hoidossa ja käytössä pyritään mahdollisuuksien mukaan soveltamaan
36975: suomalaista asiantuntemusta ja suomalaisia metsien käsittelymenetelmiä. Alueella
36976:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        677
36977: 
36978: on työskennellyt useita suomalaisia asiantuntijoita. Lisäksi projektialueelle on viety
36979: taimitarha ja puutavaran korjuu- ja kuljetuskalustoa Suomesta. Nelivuotinen projekti
36980: päättyy vuoden 1998 loppupuolella.
36981: Maa- ja metsätalousministeriön vesivarojen käyttöä ja hoitoa koskeva yhteistyö
36982: Kiinan vesivaraministeriön kanssa perustuu Suomen ja Kiinan väliseen tieteellis-
36983: teknistä yhteistyötä koskevaan sopimukseen. Tieteellis-teknisen yhteistyön puitteissa
36984: on aikaisempina vuosina toteutettu useita projekteja. Kertomusvuonna neuvoteltiin
36985: vesivarojen käyttöä ja hoitoa koskevan yhteistyömuistion uusimisesta, joka on
36986: tarkoitus saattaa voimaan vuoden 1997 aikana.
36987: 
36988: 8.2. Lähi-idän maat
36989: Lähi-idässä Suomi jatkoi vuoden 1996 aikana aktiivista tukeaan käynnissä olevalle
36990: rauhanprosessille omilla kansallisilla toimillaan sekä yhteisillä ED-toimilla. Etelä-
36991: Libanonissa toimintaansa jatkava YK-pataljoona on yksi konkreettinen osoitus
36992: Suomen toiminnasta olojen vakauttamiseksi alueella.
36993: Vuonna 1991 Madridissa käynnistynyt Lähi-idän rauhanprosessi pysähtyi käytän-
36994: nöllisesti katsoen kaikilla raiteillaan vuoden 1996 toukokuussa Israelin parlamentti-
36995: vaalien jälkeen. Sen puitteissa oli pystytty sopimaan rauhansopimus Israelin ja
36996: Jordanian välillä ja kaksi palestiinalaisten itsemääräämisoikeutta koskevaa väliai-
36997: kaissopimusta, ns. Oslo I ja II. Multilateraalisen raiteen viiteen työryhmään
36998: osallistui n. 50 maata (ml. Suomi) ja järjestöä. Neuvottelut Israelin ja palestinalais-
36999: ten välillä saatiin vaivalloisesti käynnistettyä vasta 1.10. pidetyssä Washingtonin
37000: huippukokouksessa. Osoituksena tuestaan rauhanprosessin etenemiselle EU nimitti
37001: oman erityislähettiläänsä rauhanprosessia seuraamaan.
37002: Kansainvälisen yhteisön, erityisesti EU :n rooli palestiinalaisalueiden jälleenraken-
37003: nuksessa ja lyhytaikaisessakin avustamisessa alkoi korostua Israelin otettua käyt-
37004: töön alueiden sulut kansalaisiinsa kohdistuneiden terroritekojen johdosta. Sulut ovat
37005: merkinneet miljoonien markkojen menetyksiä päivittäin palestiinalaistaloudelle.
37006: Arafatin vetoomuksesta EU myönsi 1.10. palestiinalaishallinnon budjettivajeen
37007: kattamiseen 20 MECUa. Suomi on tähän mennessä osoittanut 80 milj. markkaa
37008: palestiinalaisalueiden tukemiseen.
37009: Taloudelliseen yhteistyöhön Lähi-idän kanssakuuluu keskeisesti myös yksityissek-
37010: torille painottunut ns. Casablanca-prosessi, jonka merkittävin osa on vuosittain
37011: järjestettävä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan taloudellinen huippukokous. Vuonna 1996
37012: kokous järjestettiin Kairossa, jossa Suomen valtuuskuntaajohti kehitysyhteistyömi-
37013: nisteri Pekka Haavisto.
37014: Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) jäsenmaat (Arabiemiraattien liitto,
37015: Bahrain, Kuwait, Oman, Qatar, Saudi-Arabia) ovat aiemmin muodostaneet Suomel-
37016: le noin yhden miljardin markan vientimarkkinat Vuonna 1995 viennin arvo
37017: kaksinkertaistui Arabiemiraatteihin toimitetun kaasutankkialuksen valmistumisen
37018: johdosta ja seuraavien neljän aluksen toimittaminen tulee näkymään myös vuosien
37019: 1996 ja 1997 kauppatilastoissa. Kehitysyhteistyöministeri Haavisto osallistui
37020: Arabiemiraattien liiton 25-vuotisjuhlaan 2.12. Abu Dhabissa.
37021: EU jatkoi kertomusvuonna vapaakauppasopimukseen tähtääviä neuvotteluja GCC-
37022: maiden kanssa.
37023: Tasavallan Presidentti teki maaliskuussa 1996 valtiovierailun Kuwaitiin ja virallisen
37024: vierailun Arabiemiraattien liittoon. Mukana seurasi talouselämän valtuuskunta.
37025: 678                           Suhteet ulkovaltoihin
37026: 
37027: Eurooppaministeri Norrback vieraili kauppavaltuuskunnan kanssa marraskuussa
37028: Jordaniassa, Syyriassa ja Libanonissa.
37029: ED-jäsenyyden myötä Pohjois-Afrikan tilannekehitys on Suomen kannalta tullut
37030: aiempaa suuremman mielenkiinnon kohteeksi, koska Välimeri on yksi EU :n
37031: ulkosuhteiden prioriteettialue. N s. Barcelonan julistus (1995) työohjelmineen on
37032: EU :n yhteistyömalli Välimeren kumppanuusmaiden kanssa, jonka perustavoitteena
37033: on rauhan ja stabiliteetin turvaaminen. Barcelona-prosessin eräs keskeisimmistä
37034: tavoitteista on perustaa asteittain vuoteen 2010 mennessä Euro-Välimeri-vapaakaup-
37035: pa-alue.
37036: 8.3. Afrikan maat
37037: Suomen ja Afrikan maiden välisessä kahdenkeskisessä kanssakäymisessä ja
37038: toiminnassa EU:n kautta on pantu erityistä painoa kestävän kehityksen välttämättö-
37039: minä edellytyksinä olevien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiselle,
37040: demokratiakehitykselle ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamiselle sekä julkisen
37041: hallinnon avoimuudelle.
37042: Vaikka Afrikan mailla on päävastuu ja -rooli mantereen kriisien ratkaisupyrkimyk-
37043: sissä, EU ja sen jäsenmaat ovat yhdessä kansainvälisen yhteisön muiden jäsenten
37044: kanssa valmiit osaltaan tukemaan näitä pyrkimyksiä. Ennaltaehkäisevä diplomatia
37045: ja rauhanturva ovat EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan prioriteettialue
37046: Afrikassa. Periaatteena on, että EU yhdessä muiden kansainvälisten toimijoiden
37047: kanssa tukee afrikkalaisten omia toimia tällä alalla.
37048: Vuoden 1996 aikana Afrikan Suurten järvien kriisi oli mantereen monista kriisi-
37049: pesäkkeistä keskeisimmin esillä EU:n Afrikka-agendalla. Burundin ja Ruandan
37050: sisällissodista kriisi laajeni loppuvuodesta Itä-Zaireen. Varsinaisen kriisialueen
37051: ulkopuolisista maissa erityisesti Tansaniassa oli suuri pakolaiskeskittymä.
37052: Osoituksena unionin aktiivisesta politiikasta on EU:n Suurten järvien alueen
37053: erityisedustajan nimittäminen auttamaan kriisin rakaisupyrkimyksissä. EU:n
37054: keskeisenä tavoitteena on tukea YK:n ja Afrikan yhtenäisyysjärjestön OAU:n
37055: pyrkimyksiä kutsua koolle alueen ongelmia käsittelevä kansainvälinen konferenssi
37056: Euroopan unioni jatkoi vuoden 1996 aikana kriittistä dialogiaan Nigerian sotilashal-
37057: linnon kanssa. Nigerian hallituksen kyvyttömyys kunnioittaa oikeusvaltion periaat-
37058: teita ja ihmisoikeuksia on johtanut siihen, että EU-maat jatkoivat vuoden mittaan
37059: kahteen otteeseen Nigerian vastaisten pakotteidensa voimassaoloaikaa.
37060: Ministeri Haavisto vieraili vuonna 1996 Tansaniassa, Mosambikissa ja Etelä-
37061: Afrikan tasavallassa. Viimeksi mainitussa vierailivat lisäksi ministerit Norrback ja
37062: Alho. Suomessa vierailivat Burundin pääministeri, Tansanian ulkoasiainministeri
37063: sekä Burkina Fasosta ulkoasiain- ja ympäristöministerit Etelä-Afrikan tasavallasta
37064: Suomessa vierailivat parlamentin puhemies, vesi- ja metsäministeri sekä opetusmi-
37065: nisteri.
37066: Suomen vienti Etelä-Afrikan tasavaltaan säilyi vuonna 1995 edellisvuotisella tasolla
37067: ollen arvoltaan 823 mmk. Tuonnin arvo aleni 25% ja kauppavaihto oli voimakkaas-
37068: ti vientivoittoista. Vuoden 1996 tammi-lokakuussa tuontl aleni 21 %ja vienti 13 %
37069: ollen noin 600 mmk. Suomalaisyritykset ovat perustaneet Etelä-Afrikan tasavaltaan
37070: 17 tytäryhtiötä ja yli sadalla suomalaisyrityksellä on maassa edustaja. Vientimme
37071: kasvulle on lähivuosina hyvät edellytykset.
37072:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        679
37073: 
37074: Suomen tuonti Etelä-Afrikan tasavallasta vuoden 1996 tammi-lokakuussa aleni
37075: 21 %ja vienti 13 % ollen noin 600 milj. mk. Suomalaisyritykset ovat perustaneet
37076: Etelä-Afrikan tasavaltaan 17 tytäryhtiötä ja yli sadalla suomalaisyrityksellä on
37077: maassa edustaja. Vientimme kasvulle on lähivuosina hyvät edellytykset.
37078: Etelä-Afrikan tasavallassa vierailivat Suomesta vuonna 1996 ministerit Haavisto,
37079: Norrback ja Alho.
37080: Euroopan yhteisön ja Etelä-Afrikan tasavallan välillä vuonna 1995 käynnistettyjä
37081: neuvotteluja kauppa- ja yhteistyösopimuksesta laajennettiin vuonna 1996 niin, että
37082: tavoitteena on vapaakauppasopimuksen solmiminen. Suomi tukee tavoitetta, koska
37083: se avaisi viennillemme uusia mahdollisuuksia tullisuojan alenemisen seurauksena.
37084: 8.4. Latinalaisen Amerikan maat
37085: Suomen suhteet Latinalaisen Amerikan maihin ovat aktivoituneet ED-jäsenyyden
37086: myötä, mistä osoituksena on poliittisen vuoropuhelun tiivistyminen ulkoasiainminis-
37087: teritapaamisineen. Suomi on osallistunut alueen maiden kanssa käytävään poliitti-
37088: seen dialogiin EU:n puitteissa ja osallistunut siinä mm. Kuuban kanssa käytävän
37089: vuoropuhelun muotoiluun. EU antoi kertomusvuonna Kuubaa koskevan päätöslau-
37090: selman, jossa korostetaan dialogin ylläpitämisen merkitystä ja annetaan tuki
37091: Kuuban demokratisoimispyrkimyksille.
37092: Ulkoasiainministeriön valtiosihteeri kävi kertomusvuonna poliittiset konsultaatiot
37093: Argentiinan ja Chilen kanssa. Väli-Amerikan ja Karibian alueelle nimitettiin
37094: kiertävä suurlähettiläs. Suomi solmi diplomaattisuhteet Haitin kanssa.
37095: Latinalaisessa Amerikassa tapahtuneen myönteisen talouskehityksen ja voimakkaan
37096: yhdentymisprosessin johdosta Suomen vientiteollisuus osoitti kertomusvuoden
37097: aikana kasvavaa mielenkiintoa aluetta kohtaan. Ulkomaankauppaliitto julkisti
37098: vuoden lopulla aluetta koskevan vienninedistämisstrategian, jonka puitteissa
37099: vientiponnisteluja tullaan lähivuosina tehostamaan.
37100: Vuoden 1996 tammi-lokakuussa Latinalaisen Amerikan osuus Suomen ulkomaan-
37101: kaupasta oli 2 %:n luokkaa (viennissä 1,6 % ja tuonnissa 2,5 %). Tärkeimmät
37102: kauppakumppanit alueella olivat Brasilia, Chile, Argentiina, Kolumbia ja Meksiko.
37103: Suurinta kauppavaihto oli Brasilian kanssa lähes, 1000 mmk, kun taas Chilen
37104: kanssa kauppa kasvoi nopeimmin (vienti +20% ja tuonti +73 %).
37105: Ulkomaankauppaministeri Ole Norrback vieraili liikemiesvaltuuskunnan kanssa
37106: Argentiinassa, Brasiliassa ja Chilessä kertomusvuoden maalis-huhtikuussa.
37107: Euroopan yhteisö on kehittänyt voimakkaasti suhteitaan Latinalaisen Amerikan
37108: maihin ja sen alueellisiin ryhmittymiin. Suomi hyväksyi ensimmäisenä EU-maana
37109: vuoden 1995 joulukuussa EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Eteläisten yhteismark-
37110: kinoiden eli Mercosurin (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) välillä allekir-
37111: joitetun yhteistyösopimuksen. Lisäksi Euroopan yhteisö solmi kertomusvuoden
37112: kesäkuussa Chilen kanssa poliittiseen ja taloudelliseen liittoon tähtäävän yhteistyön
37113: kehittämistä koskevan puitesopimuksen. Kesäkuussa Euroopan yhteisön neuvosto
37114: hyväksyi myös komission ehdotuksen neuvotteluohjeiksi Meksikon kanssa soimitta-
37115: vasta poliittisesta, taloudellisesta ja kaupallisesta sopimuksesta. Sopimusneuvottelut
37116: eivät kuitenkaan kertomusvuoden aikana päässeet käyntiin Meksikon esitettyä
37117: neuvottelujen pohjaksi Euroopan yhteisön mandaatista poikkeavaa ratkaisumallia.
37118: 680                           Suhteet ulkovaltoihin
37119: 
37120: 9. Turvallisuuspolitiikka
37121: 9.1. NATO-yhteistyö
37122: Vuonna 1994 perustetun NATOn rauhankumppanuusohjelman (PfP) käytännön
37123: poliittis-sotilaallinen yhteistyö jatkui kuluneena vuonna monipuolisena. Rauhan-
37124: kumppanuuden puitteissa järjestettiin lukuisia rauhanturvaharjoituksia, seminaareja
37125: ja koulutustilaisuuksia.
37126: Suomen pääasialliset yhteistyöalueet rauhankumppanuudessa ovat rauhanturvatoi-
37127: minta sekä etsintä- ja pelastustoimi. Rauhanturvatoiminnan osalta käytännön PfP-
37128: yhteistyöstä vastaa puolustushallinto. Etsintä- ja pelastustoimen osalta vastuuvi-
37129: ranomainen on sisäasiainministeriö. PfP-toiminnan poliittisesta koordinaatiosta
37130: vastaa ulkoasiainministeriö. Suomen PfP-yhteyksiä NATOon hoitavat Brysselissä
37131: oleva suurlähetystö ja sen sotilasasiamiestoimistossa toimiva Nato-yhteysupseeri.
37132: PfP-koordinaatioesikunnassa Monsissa toimii erillinen yhteysupseeri.
37133: Suomi jatkoi vuonna 1996 rauhanturvakoulutuksensa tarjontaa NATO- ja kump-
37134: panimaille edellisvuosien tapaan. Uutena koulutusmuotona aloitettiin kolme kertaa
37135: vuodessa toteutettavat upseerien opintomatkat Libanonissa toimivaan rauhanturva-
37136: joukkoomme.
37137: Suomi osallistui aktiivisesti esikuntaupseereilla useisiin rauhanturvaharjoituksiin
37138: Itämeren alueella ja Keski-Euroopassa. Merivoimien aluksilla osallistuttiin PfP-
37139: harjoitusten lisäksi BALTOPS-harjoitukseen.
37140: Suomi osallistuu PfP:n puitteissa myös ns. suunnittelu- ja tarkasteluprosessiin
37141: PARP:iin (Planning and Review Process), jonka tarkoituksena on joukkojen ja
37142: resurssien identifiointi tai kehittäminen siten, että kumppanimaat voivat asettaa
37143: yhteistoimintaan kykeneviäjoukkoja käytettäväksi monikansallisiin rauhanturvahar-
37144: joituksiin, -koulutukseen ja -operaatioihin.
37145: PARP-prosessissa haettuja yhteensopivuustavoitteita testattiin käytännössä Bosnias-
37146: sa IFOR-operaatiossa. Suomen yksiköiden yhteensopivuutta NATO-johtoisen
37147: rauhanturvaoperaation osana voidaan pitää hyvänä. Vuoden aikana luotiin onnistu-
37148: misen edellytykset IFORin työtä jatkavalle SFOR-operaatiolle.
37149: PfP-toiminta ja Pohjois-Atlantin yhteistyöneuvoston NACC:n (North Atlantic
37150: Cooperation Council) toiminta ovat nivoutuneet läheisesti toisiinsa. NACC on
37151: monenkeskinen poliittis-sotilaallinen keskustelufoorumi, kun taas PfP-toiminta on
37152: NATOn ja PfP-maiden kahdenvälisiin yhteistyöohjelmiin perustuvaa käytännön
37153: yhteistyötä. NACC-ministerikokouksista on muodostunut NACC/PfP-ministeriko-
37154: kouksia. Kesäkuussa Berliinissä ja joulukuussa Brysselissä järjestettyihin
37155: NACC/PfP-ulkoasiainministerikokouksiin Suomi osallistui virkamiestasolla.
37156: Puolustusministeri Anneli Taina osallistui kesäkuussa Brysselissä pidettyyn
37157: NACC/PfP-puolustusministerikokoukseen ja puolustusvoimain komentaja Gustav
37158: Hägglund huhtikuussa pidettyyn asevoimien komentajien kokoukseen.
37159: NATO on käynyt laajentumisselvityksensä pohjalta halukkaiden kumppanimaiden
37160: kanssa keskusteluja laajentumiseen liittyvistä aiheista syventävän vuoropuhelun
37161: (intensified dialogue) muodossa. Suomi esitti toukokuussa syventävän vuoropuhe-
37162: lun puitteissa NATOn sihteeristön edustajille Suomen näkökannan NATOn laajen-
37163: tumiseen ja sen mahdollisiin vaikutuksiin Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen
37164: turvallisuudelle sekä NATOn ja Venäjän suhteiden järjestämiseen.
37165:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        681
37166: 
37167: NA TOn uudistumis- ja laajentumisprosessin ohella NATOn tavoitteena on PtP-
37168: toiminnan vahvistaminen. Sen päätarkoituksena on lisätä yhteistyötä sekä tukea
37169: niitä NA TOn jäsenyyteen pyrkiviä maita, jotka jäävät laajentumisen ensimmäisen
37170: vaiheen ulkopuolelle. NATO asetti syksyllä 1996 varapääsihteerin johtaman
37171: korkean tason työryhmän (SLG, Senior Level Group) laatimaan ehdotuksia vahvis-
37172: tetuksi PtP:ksi (nk. PtP plus). Kumppanimaat kutsuttiin työryhmän kokoukseen
37173: marraskuussa kertomaan omista PtP:n vahvistamisajatuksistaan. Suomi osallistui
37174: kokoukseen virkamiestasolla. PtP:n vahvistamisessa kehittämistavoitteita ovat PtP:n
37175: tekeminen entistä operatiivisemmaksi, poliittisen konsultaatiomekanismin vahvista-
37176: minen ja kumppanimaiden saaminen mukaan operaatioiden suunnitteluun ja PtP-
37177: päätöksentekoon.
37178: Pelastushallinto on osallistunut rauhankumppanuusohjelman (PfP) etsintä- ja
37179: pelastustoimintaan järjestämällä metsäpalontorjunnan johtamistoiminnan kurssin,
37180: vaarallisten aineiden pelastuspalveluharjoitukset yhdessä Ruotsin kanssa Latviassa
37181: ja Virossa sekä lähettämällä luennoitsijoita että osallistujiakokouksiin ja kursseihin.
37182: NATOn pääsihteeri Javier Solana teki lokakuussa ensimmäisen virallisen vierailun
37183: Suomeen. Pääsihteeri Solana tapasi Suomessa Tasavallan Presidentin Martti
37184: Ahtisaaren, pääministeri Paavo Lipposen, ulkoasiainministeri Tarja Halosen ja
37185: puolustusministeri Anneli Tainan sekä eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusva-
37186: liokuntien edustajia. Pääministeri Paavo Lipponen tapasi pääsihteeri Solanan
37187: Brysselin vierailunsa yhteydessä marraskuussa.
37188: 9.2. Länsi-Euroopan Unioni (WEU)
37189: Suomi hyväksyi kutsun tulla WEU:n tarkkailijaksi vuonna 1995 ja on kertomus-
37190: vuonna ollut mukana järjestön toiminnassa tämän statuksen puitteissa.
37191: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen ja puolustusministeri Anneli Taina osallistuivat
37192: WEU:n ministerikokouksiin Birminghamissa toukokuussa ja Oostendessa marras-
37193: kuussa. Puolustusvoimain komentaja Gustav Hägglund on osallistunut WEU:n
37194: asevoimien komentajien kokouksiin. Suomen pysyvä delegaatio WEU:ssa toimii
37195: osana Brysselin suurlähetystöä. Ulkoasiain- ja puolustusministeriön virkamiehet
37196: ovat tarvittaessa edustaneet Suomea pääkaupunkiosanottajina.
37197: Suomi ilmoitti syyskuussa WEU:n pyynnöstä yksiköitä järjestön rauhanturva- ja
37198: humanitaaristen operaatioiden suunnittelua varten ns. FAWEU-listan oheen. Suomi
37199: ja WEU päättävät joukkojen käytöstä erikseen. Birminghamin ministerikokouksessa
37200: vahvistettiin tarkkailijamaiden asemaa, ml. oikeus osallistua WEU:n päätöksente-
37201: koon niissä operaatioissa, joihin ne itse osallistuvat. Suomi seurasi kolmivaiheista
37202: CRISEX-kriisinhallintaharjoi tusta.
37203: Pääministeri Paavo Lipponen tapasi WEU:n pääsihteerin Jose Cutileiron Brysselin
37204: vierailunsa yhteydessä marraskuussa.
37205: 9.3. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö
37206: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) huippukokous järjestettiin 2.-
37207: 3.12.1996 Lissabonissa.
37208: Kokouksessa hyväksytyssä poliittisessa julistuksessa vahvistettiin osanottajavaltioi-
37209: den sitoutuminen ETYJin periaatteisiin ja normeihin. Erityiskysymyksistä mainitaan
37210: mm. pakolaisongelmat, tiedotusvälineistön vapauden edistämisen tärkeys (ml.
37211: ETYJin media-asioiden erityisedustajan viran perustamisen harkinta) ja talous-
37212: kysymysten merkitys ETYJin kokonaisvaltaisessa turvallisuuskäsitteessä (ml.
37213: 682                            Suhteet ulkovaltoihin
37214: 
37215: talouskysymysten koordinaattorin viran perustamismahdollisuus). Lisäksi julistuk-
37216: sessa huomioidaan
37217: -Bosnia-Hertsegovina (ETYJin roolina erityisesti kunnallisvaalien järjestäminen)
37218: -FRY (ETYJin Kosovon, Sandjakin ja Vojvodinan missioiden palauttamisvaade)
37219: -Georgia (tuki maan suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle)
37220: -Moldova (Venäjän joukkojen vetäyttäminen)
37221: -Tshetshenia 1.ETYJin avustusryhmän tuki rauhanomaiselle kehitykselle, ihmisoi-
37222: keuksien kunnioi tukselle)
37223: -yhteistyön kehittäminen ETYiin Välimeren yhteistyövaltioiden ja Japanin ja Etelä-
37224: Korean kanssa.
37225: Kokouksen turvallisuusmallijulistus ei sinänsä muuta ETYJin perusteita, mutta
37226: sisältää luettelon asioista, ml. Euroopan turvallisuusperuskirjan laatimisen tutkimi-
37227: nen, jotka pitävät ETYJin eurooppalaisen turvallisuuspoliittisen keskustelun eräänä
37228: keskeisenä foorumina. Julistus luo pohjan ja sisältää työohjelman yksityiskohtaiselle
37229: turvallisuuspoliittiselle keskustelulle.
37230: Kokouksessa ei tehty ETYJin rakenteita tai kehittämistä koskevia konkreettisia
37231: päätöksiä. Toisaalta tähän ei välttämättä olisi tarvettakaan, koska ETYJin toimeen-
37232: panoelimen, pysyvän neuvoston, viikottaiset kokoukset Wienissä voivat käsitellä ao.
37233: kysymyksiä.
37234: ETYJ-politiikan koordinoimiseksi EU:ssa järjestettiin kertomuskaudella lähes
37235: kuukausittain EU:n ETYJ-työryhmän kokouksia Brysselissä. Tämän lisäksi EU:ssa
37236: koordinoidaan ETYJ-kysymyksiä Wienissä viikottain pysyvän neuvoston kokouk-
37237: siin liittyen. Pohjoismaat järjestivät säännöllisesti kokouksia ETYJ-kysymysten
37238: koordinoimiseksi.
37239: Genevessä järjestettiin taloudellisen ulottuvuuden toimeenpanokokous 22.-
37240: 23 .1.1996. Kokouksessa kartoitettiin taloudellisen ulottuvuuden alalla tapahtunutta
37241: kehitystä vuosina 1990-1995. ETYJin neljäs talousfoorumi järjestettiin Prahassa
37242: 27.-29 .3.1996. Kokouksessa käsiteltiin transitioprosessiin liittyviä sosiaalisia
37243: ongelmia ja taloudellisen ulottuvuuden merkitystä kokonaisvaltaisessa turvallisuus-
37244: käsi tteessä.
37245: ETYJin ja muiden kansainvälisten järjestöjen välistä yhteistyötä pyrittiin tiivistä-
37246: mään (korkean tason kokoukset sekäYK:nettä Euroopan neuvoston kanssa). Myös
37247: ETYJin ulkopuolisten Välimeren valtioiden kanssa kehitettiin yhteistyötä (seminaari
37248: Tel Avivissa 2.-4.6.1996). Yhteistyötä Japanin ja Etelä-Korean kanssa jatkettiin.
37249: ETYJin asiantuntijaseminaareja järjestettiin mm. oikeusvaltioperiaatteista ja
37250: demokraattisten istituutioiden rakentamisesta sekä uskonnonvapaudesta. Lisäksi
37251: järjestettiin koulutustilaisuuksia IVY -maiden tuomareille ja virkamiehille. Kansa-
37252: laisjärjestöille järjestettiin seminaareja eri aiheista lähinnä IVY -maissa.
37253: Sveitsi toimi ETYJin puheenjohtajamaana vuonna 1996. ETYJin troikkaan kuului-
37254: vat lisäksi Tanska (pj 1997) ja Puola (pj 1998). Seuraava ETYJin ministerikokous
37255: järjestetään Kööpenhaminassa joulukuussa 1997.
37256: ETYJin toimet kriisien ratkaisemiseksi keskittyivät ennaltaehkäisevään diplomatiaan
37257: ja muihin kriisinhallinnan muotoihin. ETYJin missiaita vuonna 1996 toimi seuraa-
37258: vissa paikoissa: Georgia, Moldova, Tadzikistan, Makedonia, Viro, Latvia, Ukraina,
37259: Bosnia-Hertsegovina, Skopje sekä keväällä 1996 uutena aloittanut Kroatia.
37260: Tshetsheniassa toimi ETYJin avustusryhmä. Poliittisesti laajakantoisin ja kooltaan
37261: suurin missio ETYJillä toimi kuluneella kaudella Bosnia-Hertsegovinassa. Mission
37262: henkilömäärä oli parhaimmillaan 233 työntekijää. ETYJin suojissa toimineet entisen
37263:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       683
37264: 
37265: Jugoslavian vastaisten YK-pakotteiden valvontavaltuuskunnat lopetettin kauppasaar-
37266: ron päättyessä.
37267: Suomi osallistui vuoden aikana Viron, Latvian sekä Bosnia ja Herzegovinan
37268: missioihin. Voimavarat keskitettiin erityisesti Bosnia ja Herzegovinan missioon,
37269: jossa työskenteli kertomusvuonna viisi erityisasiantuntijaa seuraavilla sektoreilla:
37270: vaalilainsäädäntö, ihmisoikeudet, alueellinen valeauttaminen ja aseidenriisunta sekä
37271: yleiset diplomaatiset tehtävät. Lisäksi missiota avusti ETYJin sihteeristön konflik-
37272: tinestokeskuksessa suomalainen virkamies.
37273: Kertomuskaudella Suomi osallistui ETYJin presidentin- tai parlamenttivaaleja
37274: koskevaan vaalitarkkailuun Venäjällä, Armeniassa, Moldovassa sekä Bosnia-
37275: Herzegovinassa. Venäjällä kyseessä olivat kesäkuiset presidentinvaalit, joissa Suomi
37276: vastasi ETYiin pitkän aikavälin vaalitarkkailijoiden koordinaatiosta luoteis-Venäjäl-
37277: lä. Bosnia-Herzegovinan vaalit olivat ETYiin vuoden 1996 poliittisesti ja operatio-
37278: naalisesti tärkein tapahtuma. Suomesta vaalien järjestämiseen osallistui 25 nk.
37279: vaaliavustajaa ja 16 vaalitarkkailijaa. Suomi myös avusti vaalien järjestämistä
37280: n. 2 mmk vapaaehtoisella avustuksella.
37281: Suomen kausi Vuoristo-Karabahin konfliktin ratkaisemiseen tähtäävän Minskin
37282: prosessin yhteispuheenjohtajana jatkui vuoden 1996 loppuun. Toisena yhteispu-
37283: heenjohtajana toimii Venäjä. Puheenjohtajuuden jälkeen Suomi jää toistaiseksi
37284: Minskin ryhmän jäseneksi.
37285: Neuvotteluprosessia tukeakseen Suomi toimi aktiivisesti myös kahdenvälisesti. Sekä
37286: Armenian että Azerbaidzhanin ulkoasiainministerit tekivät Suomeen virallisen
37287: vierailun. Lisäksi ulkoasiainministeri Tarja Halonen matkusti alueelle marraskuussa
37288: tavaten Armeniaoja Azerbaidzhanin presidenttien lisäksi myös Vuoristo-Karabahin
37289: johdon.
37290: Suomi osallistui myös Vuoristo-Karabahiin kaavaillun ETYiin rauhanturvaoperaati-
37291: on suunnitteluun. Wienissä toimivan Korkean tason suunnitteluryhmän johdossa
37292: alusta saakka olleen suomalaisen kenraalimajurin kausi jatkui kesäkuuhun 1996.
37293: NATOn ja entisen Varsovan liiton välillä 1990-luvun alussa neuvotelluu ta-
37294: vanomaisia asevoimia Euroopassa rajoittavan sopimuksen toimeenpanon tarkastelu-
37295: kokous pidettiin toukokuussa 1996. Tarkastelukokouksen tavoitteena oli neuvotella
37296: ratkaisu Venäjän sivustasäännösten toimeenpano-ongelmiin ja sopia sopimuksen
37297: sopeuttamisesta Euroopan muuttuneeseen tilanteeseen. Tarkastelukokous hyväksyi
37298: loppuasiakirjan, jossa Venäjälle annettiin merkittäviä helpotuksia aiempien sivusta-
37299: määräysten rajoittaman kaluston määristä ja sijoituksista Venäjän läntisellä sivusta-
37300: alueella. Venäjä sai lisäaikaa 31.5.1999 saakka suorittaa tarvittavat sivustavähen-
37301: nykset
37302: Tarkastelukokouksessa sovittiin myös neuvotteluprosessin käynnistämisestä, jossa
37303: määriteltäisiin TAE-sopimuksen sopeuttamisen ehdot Euroopan uudessa tilanteessa.
37304: Sopeuttamisneuvottelujen toimeksiannosta sovittiin Lissabonin huippukokouksessa
37305: joulukuussa 1996. TAE:n sopeuttamista koskevat neuvottelut käynnistyvät Wienissä
37306: vuoden 1997 alussa ja niiden kestoksi on arvioitu noin kaksi vuotta.
37307: ETYjin Turvallisuusfoorumissa neuvoteltiin vuoden 1996 aikana tulevaa eurooppa-
37308: laista asevalvontaa ohjaava asevalvontakehys, joka hyväksyttiin Lissabonin huippu-
37309: kokouksessa 3.12.1996. Asevalvontakehyksen tavoitteena on luoda pohja kattavalle
37310: asevalvontasopimusten verkostolle ja mahdollisten uusien asevalvontasopimusten
37311: neuvottelemiselle. Lissabonissahyväksyttiin myös Turvallisuusfoorumin asevalvon-
37312: tatyötä ohjaava asevalvonta-asialista.
37313: 684                            Suhteet ulkovaltoihin
37314: 
37315: Ensimmäinen varsinainen alueellista asevalvontaa ETYJ-alueella koskeva sopimus
37316: neuvoteltiin 1996 alkupuoliskon aikana entisen Jugoslavian alueelle Daytonin
37317: rauhansopimuksen ali-alueellisia vakauttamistoimia koskeneen mandaatin pohjalta.
37318: Vuonna 1992 ETYJin 25 jäsenmaata allekirjoittivat Open Skies-sopimuksen
37319: kiintiöjärjestelmään perustuvista sotilaallisista valvontalennoista sopimuspuolten
37320: ilmatilassa. Vuoden 1996 lopulla kaksi voimaanastumiseen tarvittavaa ratifiointia
37321: puuttui edelleen.
37322: 
37323: 
37324: 10. Euroopan Neuvosto
37325: Suomen puheenjohtajuus
37326: Kertomusvuonna Suomi valmistautui Euroopan Neuvoston ministerikomitean
37327: puheenjohtajuuteen, joka alkoi 7.11.1996 pidetyssä 99. ministerikokouksessa
37328: ulkoasiainministeri Halosen ottaessa vastaan puheenjohtajuuden Viron ulkoministe-
37329: riltä. Puheenjohtajuus on SuomenEN-jäsenyyshistorian ensimmäinen. Se ajoittuu
37330: järjestön tulevien toimintojen kannalta tärkeään vaiheeseen ja päättyy lisäksi
37331: järjestöhistorian kannalta merkittävään 100. ministerikokoukseen, joka pidetään
37332: 6.5.1997.
37333: Suomen puheenjohtajuuskauden painopisteet ja tavoitteet liittyvät Euroopan
37334: Neuvoston uuden, aktiivisen roolin tukemiseen. Wienin huippukokouksessa 1993
37335: järjestön tavoitteeksi nostettua demokraattisen turvallisuuden edistämistä tuetaan
37336: niin erityisillä tukiohjelmilla kuin jäsenyysvelvoitteiden valvontajärjestelmillä.
37337: Puheenjohtajuuskauden tavoitteet liittyvät täten valvontajärjestelmän samoin kuin
37338: tukiohjelmien kehittämiseen, vähemmistöoikeuksien edistämiseen sekä ihmisoikeuk-
37339: sien vahvistamiseen. Edelleen pyritään edistämään Euroopan Neuvoston yhteistyötä
37340: sekä EU:n että ETYJin kanssa ja nostamaan esille jäsenmaiden sosiaalisten ja
37341: taloudellisten olojen parantaminen erääksi järjestön tehtävistä. Lisäksi Suomi on
37342: ajanut jo 1970-luvulta lähtien lääketieteen eettisiä ja juridisia normeja ns. bioetiik-
37343: kasopimuksen aikaansaamiseksi. Puheenjohtajakauden eräs tavoite saavutettiin, kun
37344: ministereiden sijaiset hyväksyivät bioetiikkasopimuksen marraskuussa. Sopimus
37345: tullaan avaamaan allekirjoituksia varten v. 1997. Suomi pyrkii edistämään sen
37346: laajaa allekirjoittamista ja ratifiointia.
37347: Kertomusvuoden alussa Tasavallan Presidentti vieraili Euroopan Neuvostossa ja
37348: puhui parlamentaarisen yleiskokouksen vuoden ensimmäisessä kokouksessa.
37349: Puheenjohtajuuskauden valmisteluihin liittyen EN.n pääsihteeri Daniel Tarschys
37350: vieraili Suomessa 24.10., jolloin hän tapasi ulkoasiainministeri Halosen lisäksi
37351: myös Tasavallan Presidentin. Puheenjohtajuuskauden alkamisen merkeissä parla-
37352: mentaarisen yleiskokouksen poliittinen komitea vieraili Suomessa 21.11.1996.
37353: Yleistä
37354: Euroopan Neuvoston yhteistyö uusien jäsenmaiden kanssa tiivistyi kertomusvuoden
37355: aikana entisestään. Poliittinen vuoropuhelu sekä hakijamaiden että uusien jäsenmai-
37356: den kanssajatkuijärjestön päämajassa Strasbourgissa ja ao. maihin suuntautuneiden
37357: matkojen yhteydessä.
37358: Järjestöön liittyi kertomusvuoden aikana kaksi uutta jäsentä, jotka nostivat jäsen-
37359: määrän 40:een, Venäjän ja Kroatian saadessa jäsenstatuksensa, Venäjä 28.2.96, ja
37360: Kroatia 6.11.96. Euroopan Neuvoston laajenemisprosessi, josta v. 1993 Wienissä
37361: pidetty ensimmäinen järjestön huippukokous päätti, on kohta saatettu päätökseen.
37362:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        685
37363: 
37364: Euroopan Neuvoston parlamentaarinen yleiskokous käsittelee vielä Bosnia-Hertse-
37365: govinan, Valko-Venäjän, Armenian, Azerbaidzhanin ja Georgian jäsenhakemuksia,
37366: joiden selvittelytyö saattaa kestää muutaman vuoden. Lisäksi on tynkä-Jugoslavian
37367: jäsenstatus vielä selvityksen kohteena. Tarkkailijoina osallistuvat maat ovat Japani,
37368: Kanada ja Yhdysvallat, joista kaksi ensin mainittua saivat tarkkailijastatuksen
37369: kertomusvuoden aikana.
37370: Suomi on suhtautunut järjestön laajenemiseen myönteisesti ja on johdonmukaisesti
37371: ajanut politiikkaa, jonka päämääränä on integroida uudet jäsenmaat mahdollisim-
37372: man hyvin Eurooppaan ja Euroopan Neuvostossa tehtävään työhön jäsenmaiden
37373: demokratian edistämiseksi, lainsäädännön uudistamiseksi, oikeusvaltion hallinto-
37374: kulttuurin luomiseksi ja riippumattoman oikeuslaitoksen perustamiseksi. Tämä
37375: edistää koko Euroopan demokraattista turvallisuutta. Euroopan Neuvosto nähdään
37376: järjestönä, joka parhaiten pystyy auttamaan jäsenmaitaan poliittisten ja oikeudellis-
37377: ten järjestelmien uudistamisessa ja johon jäsenmaa sitoutuu liittyessään järjestöön.
37378: Laajeneminen on luonut myös tarpeen kehittää valvontamekanismeja, joilla pyritään
37379: takaamaan, että kaikki jäsenmaat täyttävät jäsenkriteerit demokratian, oikeusval-
37380: tioperiaatteen ja ihmisoikeuksien toteuttamisen osalta. Valvontamekanismia on
37381: kehitelty huippukokouksesta lähtien ja ensimmäiset ministerikomitean ns. monito-
37382: rointikokoukset käynnistyivät kertomusvuoden aikana. Valvontamekanismi on vasta
37383: muotoutumassa ja sen kehittelytyö tulee jatkumaan.
37384: Uusia jäsenmaita avustetaan yhteistyöohjelmilla sekä varsinaisen budjetin että
37385: vapaaehtoisrahoituksen puitteissa. Jäsenmaksunsa lisäksi Suomi maksoi kertomus-
37386: vuonna miljoona markkaajärjestön vapaaehtoisrahoitteisten ohjelmien tukemiseksi.
37387: Suomen ministerikomitean puheenjohtajuuteen liittyen Euroopan Neuvostoon
37388: perustettiin Suomen puheenjohtajuuskauden rahasto, johon kertomusvuoden aikana
37389: maksettiin kaksi miljoonaa markkaa. Määräraha tullaan käyttämään mm. järjestön
37390: romani-vähemmistön elinolosuhteita parantavaan työhön, puheenjohtajakauden
37391: aikana järjestettävään kahteen teemaseminaariin (tasa-arvoseminaari & sosiaalialan
37392: seminaari), Venäjän Euroopan ihmisoikeussopimuksen ratifiointiin liittyvään
37393: järjestössä tehtävään työhön sekä Suomen puheenjohtajuuskauden aloitteista
37394: aiheutuvien muiden kulujen kattamiseen.
37395: Daytonin rauhansopimus antoi Euroopan Neuvostolle tehtäväksi valvoa yhteistyössä
37396: muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa Bosnia-Hertsegovinan ihmisoikeus- ja
37397: oikeusvaltiotilanteen sekä näiden tueksi perustettavien instituutioiden kehitystä. Tätä
37398: toimintaa Suomi rahoitti edellä mainittujen rahoitusosuuksien lisäksi kahdella
37399: miljoonalla markalla.
37400: Ulkoasiainministeri Halonen allekirjoitti uudistetun sosiaalisen peruskirjan 98.
37401: ministerikokouksen yhteydessä. Peruskirjan ratifiointiedellytysten selvittäminen
37402: aloitettiin. Kertomusvuonna Suomi toimitti myös 2. määräaikaisraportin Euroopan
37403: sosiaalisesta peruskirjasta.
37404: Paitsi ministerikomitean kahteen kokoukseen Suomi osallistui myös aktiivisesti
37405: ministereiden sijaiskokouksiin sekä parlamentaarisen yleiskokouksen neljään
37406: istuntoon.
37407: Suomessa järjestettiin toukokuun lopulla kulttuuriperinnöstä vastaavien ministerei-
37408: den konferenssi, jota isännöivät kulttuuriministeri Andersson sekä ympäristöminis-
37409: teri Haavisto.
37410: 686                            Suhteet ulkovaltoihin
37411: 
37412: Johtokomiteat
37413: Ulkoasiainministeriö järjesti Euroopan Neuvoston koordinaatiokokouksen 14.8.,
37414: johon osallistui n. 40
37415: Suomen parlamentaarisen EN-valtuuskunnan jäsentä ja komiteatyöskentelyyn
37416: osallistuvaa virkamiestä eri ministeriöistä. Kokouksessa tarkasteltiin Euroopan
37417: Neuvoston ja ao. johtoryhmien ajankohtaisia kysymyksiä erityisesti Suomen
37418: ministerikomitean puheenjohtajuutta silmällä pitäen.
37419: Ihmisoikeuksien johtokomitean (CDDH) tavoitteena on ollut laatia lisäpöytäkirja,
37420: joka täydentää ihmisoikeussopimusta kulttuurin alalla säännöksin, jotka takaavat
37421: yksilölliset oikeudet erityisesti kansallisiin vähemmistöihin kuuluville henkilöille.
37422: Työllisyyden- ja työvoiman johtokomitean (CDEM) työjaksolla on käsitelty Euroo-
37423: pan talooksien rakennemuutosten sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia.
37424: Sosiaalipolitiikan johtokomitea (CDPS) on valmistellut syrjäytymistä koskevan
37425: projektin loppuraporttia. Projektiin liittyen Suomi ilmoitti rahoittavansa v. 1997
37426: järjestettävän teemaseminaarin työllistämisestä. Ulkoasiainministeri Halonen on
37427: projektin suojelija. Sosiaalialan virkamieskomitea piti vuotuisen kokouksensa
37428: huhtikuussa Strasbourgissa. Kokouksessahyväksyttiin vuoden 1997 toimintasuunni-
37429: telma ja uusi johtokunta sekä käsiteltiin mm. tulevia tutkimushankkeita. Komitea
37430: antoi Saksalle ja Suomelle tehtäväksi laatia esitys vuosien 1998-99 vanhuspoliitti-
37431: seksi tutkimushankkeeksi.
37432: Siirtolaisasiainkomitea (CDMG) järjesti siirtolaisasioista vastaavien ministereiden
37433: kokouksen Varsovassa 16.-18.6., johon sisäasiainministeri Enestam osallistui.
37434: Euroopan väestökomitea (CDPO) jatkoi työtään Euroopan vähemmistöjä koskevan
37435: demografian kokoamiseksi laajentaen sitä koskemaan useampia maita. Työtä
37436: pidtään keskeisenä, koska puolueetonta asiantuntijatietoa tarvitaan poliittisten
37437: vähemistöongelmien ilmaantuessa.
37438: Euroopan terveyskomitean (CDSP) työssä tarkasteltiin oikeudenmukaisuus- ja
37439: ihmisoikeuskysymyksiä potilaan asemasta ja velvollisuuksista käsin. Euroopan
37440: terveyskomitea, sen yhteydessä kokoontuva kansanterveyskomitea ja johtokomitean
37441: alaiset työryhmät valmistelivat verenluovutuksen ja -siirron, verituotteiden ja
37442: kudossiirtojen turvallisuussäännöksiä, vankien terveydenhuollon järjestämistä ja
37443: yksinhuoltajaperheiden terveydenhuollon järjestämistä koskevat suositukset sekä
37444: eräitä kuluttaja- ja terveysturvallisuuteen liittyviä toksikologisia normeja. Komitea
37445: valmisteli myös marraskuussa Varsovassa järjestettyä terveysministerikokousta ja
37446: sen loppuasiakirjaa.
37447: Suomi liittyi kertomusvuonna sosiaali- ja terveyshallinnon osittaissopimukseen,
37448: jonka perusteella ovat toimineet kansanterveyskomitea, vammaiskomitea ja sosiaa-
37449: likomitea. Sopimuksen korvaa vuoden 1997 alusta tarkastettu sosiaali- ja teveysalan
37450: osittaissopimus, joka yhdistää kansanterveyden ja vammaisalan sopimukset. Päätös
37451: helpottaa Suomen täysipainoista ja tasavertaista osallistumista ko. toimintoihin.
37452: Opetusministeriö osallistui kertomusvuonna aktiivisesti Euroopan neuvoston (EN)
37453: kulttuuriyhteistyön neuvoston CDCC:n ja sen erityiskomiteoiden työskentelyyn
37454: koulutuksen, korkeakoulutuksen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön aloilla. CDCC:n
37455: toiminta keskittyi EN:n Wienin huippukokouksen johtopäätösten perusteella
37456: hahmotetuille prioriteettialueille. Tavoittena oli edistää EN:n yleisten poliittisten
37457: tavoitteiden saavuttamista CDCC:n toiminta-aloilla muokkaamalla ja uudelleen
37458: määrittelemällä erityiskomiteoiden ohjelmia ja työmenetelmiä.
37459:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        687
37460: 
37461: CDCC:n, sen erityiskomiteoiden ja EU:n välisissä suhteissa voitiin havaita selvää
37462: edistystä. Koulutuksen ja kulttuurin aloille luotiin erilliset Task Force't, joiden
37463: tehtävänä on selvittää yhteistyömahdollisuuksia koulutuksen ja kulttuurin alueella.
37464: CDCC:n komiteoiden ja neuvoston komiteoiden kokouksissa kartoitettiin tarvetta
37465: aikaisempaa strukturoidumpaan tiedonvaihtoon sekä muita mahdollisia yhteistyö-
37466: muotoja.
37467: Suomella on ollut urheilukomitean (CDDS) puheenjohtajuus. Komitea on keskittä-
37468: nyt ohjelmansa neljälle painopistealueelle; demokratia ja liikunta (Sport for Ali),
37469: suvaitsevaisuus ja yleisöväkivaltasopimus, anti-doping- sopimus sekä yhteistyö
37470: uusien jäsenmaiden kanssa. Suomi osallistui ministeritasolla huhtikuussa CDDS:n
37471: yhdessä Alankomaiden hallituksen kanssa järjestämään pyöreän pöydän "Liikunta,
37472: suvaitsevaisuus ja Fair Play" -konferenssiin.
37473: Nuorisokysymyksiä käsittelevä hallitusten välinen komitea (CDEJ) toteutti rasismin
37474: vastaisen kampanjan, ja jatkaa samaan teemaan liittyvää työtä. Suomen aloitteesta
37475: nuorisopolitiikan maatutkinta on otettu EN:n työvälineeksi ja Suomi on toimialan
37476: ensimmäinen maatutkittava. Kansallinen raportti, jonka laatimiseen mm. eri
37477: viranomaistahot ja nuorisotutkijat osallistuivat, valmistui joulukuussa.
37478: Ympäristön- ja luonnollisen asuinpaikan suojelun johtokomitean (CDPE) toiminta
37479: keskittyy luonnon- ja maisemansuojeluun, erityisesti Euroopan ympäristöministerei-
37480: den kokouksessa 1995 Sofiassa hyväksytyn asiakirjan "Pan-European Biologicakl
37481: and Landscape Strategy'n" soveltamiseen. Kertomusvuden tavoitteena on ollut
37482: saada KIE-maat mukaan yhteistoimintaan luonnonsuojelun alalla.
37483: Oikeudellinen yhteistyökomitean (CDCJ) toimii hallinto- ja siviilioikeuden alalla.
37484: Kertomusvuoden aikana on ilmennyt ongelmana päällekkäisyyttä muiden järjestö-
37485: jen, erityisesti EU:n kanssa. Tavoitteena on ollut saada uudetjäsenmaat komiteassa
37486: liittymään ko. komiteassa laadittuihin sopimuksiin. Suomen edustaja toimi oikeu-
37487: dellisten asiain johtokomitean (CDCJ) puheenjohtajana. Komitean alaisissa asian-
37488: tuntijatyöryhmissä valmisteltiin mm. kansalaisuuskysymyksiä koskevia yleissopi-
37489: muksia ja tietosuojasuosituksia.
37490: Kertomusvuoden aikana valmistui rikosongelmia käsittelevä komitean (CDCP)
37491: ympäristörikoksia koskeva yleissopimus. Tuleva painopiste on korruption vastaisen
37492: komitean valmistama ohjelma ja yleissopimuksen allekirjoittaminen. Komitean
37493: alaisissa asiantuntijatyöryhmissä käsiteltiin mm. kriminaalipolitiikka muuttuvassa
37494: Euroopassa ja keskinäistä oikeusapua rikosasioissa sekä valmisteltiin eurooppalaista
37495: rikostilastokirjaa. Useimmissa asiantuntijatyöryhmissä oli Suomen edustaja mukana.
37496: Suomi on osallistunut Euroopan Neuvoston joukkoviestinnän johtokomitean
37497: (CDMM) työskentelyyn. Johtokomitean alaisista asiantuntijaryhmistä Suomi on
37498: ollut jäsenenä viestintävälineitä yleiseurooppalaisesta perspektiivistä käsittelevässä
37499: ryhmässä, viestinnän keskittymistä ja pluralismia käsittelevässä ryhmässä sekä
37500: tekijänoikeusasioita käsittelevässä ryhmässä.
37501: Bioetiikan johtokomitean (CDBI) tärkein saavutus liittyy uusi bioetiikkaa koskeva
37502: yleissopimuksen valmistuminen niin, että se saatetaan avata allekirjoittamista
37503: varten. Yleissopimuksen tarkoituksena on luoda biolääketieteelliselle hoidolle ja
37504: tutkimiselle yhteiseurooppalaiset rajat. Vuonna 1996 päätettiin bioetiikan johtoko-
37505: mitean yhdistämisestä terveysalan komiteaan. Arkaluontoisella bioetiikan alalla
37506: yhteiseurooppalaisten normien löytäminen on ollut hankalaa. Suomessa sopimus-
37507: luonnokseen on suhtauduttu myönteisesti, sillä se on vastannut Suomessa hyväksyt-
37508: tyjä lääketieteellisen etiikan periaatteita ja voimassa olevia määräyksiä. Sopimuksen
37509: tultua hyväksytyksi johtokomiteassa on parlamentaarinen yleiskokous antanut
37510: 688                            Suhteet ulkovaltoihin
37511: 
37512: sopimuksesta lausuntonsa. EN:n ministerikomitea on loppusyksyllä hyväksynyt
37513: sopimuksen ja antanut sopimusta selittävälle raportille julkaisuluvan. Sopimus
37514: avataan allekirjoitettavaksi keväällä 1997.
37515: Viestintäasioiden johtokomitea (CDEM) toimii neuvoston ihmisoikeusdirektoraatin
37516: alaisuudessa. Kertomusvuoden aikana työ on liittynyt mm. muutoksiin KIE-maissa
37517: ja tekijänoikeuksiin. Valmisteilla on myös suosituksia, jotka koskevat mm. väkival-
37518: taa viestimissä, muukalaisvihan esittämistä viestimissä ja suvaitsevan kulttuurin
37519: edistämistä. Valmisteilla on myös ollut seuraava media- asioista vastaavan
37520: ministerikokouksen valmistelu Thessalonikissa 18-19.9.1997.
37521: N aistenja miesten tasa-arvoa käsittelevä komitea (CDEG) valmisteli kertomusvuon-
37522: na 4. tasa-arvokonferenssia, joka pidetään Istanbulissa v. 1997. Pääpainoa komitean
37523: työssä on Pekingin YK:nnaisten asemaa pohtineen konferenssin seurantaan liittyvä
37524: työ. Ns. mainstreaming-periaatteen käsittelyä on jatkettu komitean alatyöryhmässä.
37525: Suomen edustaja on ollut mukana myös naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemi-
37526: seksi tarvittavia toimenpiteitä pohtivassa asiantuntijatyöryhmässä. Keskeisellä sijalla
37527: EN:n tasa-arvotyössä on ollut Itä- ja Keski-Euroopan maiden tasa-arvokehityksen
37528: aktivoiminen ja tukeminen.
37529: Paikallis- ja aluehallintoviranomaisten johtokomitean (CDLR) työ on nousemassa
37530: poliittisesti tärkeäksi jäsenmaiden kansallisista tilanteista johtuen. Suomen edustaja
37531: johtokomiteassa on sisäasiainministeriöstä. EN kunnalliskongressi pidettiin Lissa-
37532: bonissa 10.-11.10.1996. Esillä oli mm. vähemmistöjen rooli ja huomioiminen
37533: paikallishallinnossa. Lisäksi kokouksen aiheena oli kuntien rahoitus. Kokous hyväk-
37534: syi päätöslauselman, johon sisältyy kuntien rahoitusta koskevia suosituksia seuraa-
37535: vista teemoista: paikallishallinnon yleisen taloudenhoidon periaatteet, käyttö-
37536: menojen rahoituksen periaatteet, pääomamenojen rahoituksen periaatteet ja budjetti-
37537: vaje, talouden tasapainottaminen ja kunnallistalouden seuranta. Seuraava kunnal-
37538: lisministerien kokous päätettiin pitää Turkissa vuonna 1999.
37539: Sosiaaliturvan johtokomitean (CDSS) työ jatkui sosiaaliturvaa koskevien sopimus-
37540: ten hallinnoinnilla. Komitea sai uuden tehtävän ja merkittävän lisävastuun, kun
37541: "European Convention on Social and Medical Assistance" -sopimus tuli sen
37542: hallinnoitavaksi. Sosiaaliturvasopimusten ja sosiaaliturvakoodia koskevien asioiden
37543: lisäksi komitean työssä ovat yhä enemmän painottuneet tutkimukset, selvitykset ja
37544: keskustelutilaisuudet sosiaaliturvan kehittämisestä. Vireille saatettiin mm. toisten
37545: huolenpidosta riippuvien henkilöiden sosiaaliturvaa sekä sosiaaliturvan kehittymistä
37546: taloudellisissa vaikeuksissa koskevat selvitykset, joissa Suomi on mukana.
37547: Poliisi osallistui yleisöväkivaltakomitean työskentelyyn. Ulkomaalaisvirasto on
37548: edustanut Suomea Euroopan Neuvoston asettaman, turvapaikanhakijoita, pakolaisia
37549: ja valtiottornia henkilöitä käsittelevän oikeudellisten asiantuntijoiden komitean
37550: (CAHAR) kokouksissa, joihin osallistuttiin kolme kertaa. Sisäasiainministeriön
37551: alainen ulkomaalaisvirasto osallistui aktiivisesti Euroopan Neuvoston monikan-
37552: salaisuusasioita käsittelevän asiantuntijakomitean kokouksiin. Komitean tavoitteena
37553: on suunnitella monikansalaisuutta koskeva sopimus.
37554: Opetusministeriö ja ympäristöministeriö järjestivät yhteistyössä 30.-31. toukokuuta
37555: EN:n kulttuuriperinnöstä vastaavien ministerien neljännen konferenssin, jossa
37556: hyväksyttiin mm. kestävää kehitystä ja kulttuuriperintöä koskeva julistus sekä
37557: kolme päätöslauselmaa. Kahdeksas kulttuuriministerikonferenssi Budapestissä 28.-
37558: 29. lokakuuta keskittyi eurooppalaisten elokuvien tuotannon ja jakelun kysymyk-
37559: siin, audiovisuaalisen kulttuuriperinnön suojelemista koskevan yleissopimuksen
37560: valmisteluun sekä elokuvan ja nuorten väliseen suhteeseen.
37561:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       689
37562: 
37563: Suomessa järjestettiin v. 1996 Euroopan Neuvoston opettajien täydennyskoulu-
37564: tusohjelmaan liittynyt ammatillista koulutusta käsitellyt seminaari kesäkuussa
37565: Tampereella ja vieraiden kielten opettamista koskenut kurssi elokuussa Turussa.
37566: Suomalaisten opettajien osallistumista vastaaviin ulkomaisiin seminaareihin tuettiin.
37567: Suomi päätti liittyä vuoden 1997 alusta Grazissa, Itävallassa sijaitsevan Euroopan
37568: nykykielten keskuksen jäseneksi.
37569: Suomi on tukenut Euroopan nuorisosäätiötä ylimääräisenä kannatusmaksulla.
37570: Nuorisosäätiö avustaa nuorisojärjestöjä näiden kansainvälisessä yhteistyössä noin 13
37571: miljoonalla markalla vuosittain.
37572: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO nimettiin nuorison liikkuvuuden
37573: esteitä koskevan julkilausuman vastuutahoksi Suomessa.
37574: 
37575: EuroopanNeuvosto järjesti viidennen terveysministerikonferenssin Varsovassa 7.-8.
37576: marraskuuta. Konferenssin teemana oli "Terveyden yhteiskunnalliset haasteet".
37577: Ministeri Huttu-Juntunen käytti kokouksen aikana alustuspuheenvuoron potilaan
37578: oikeuksia käsitelleessä osiossa. Laajan, poikkihallinnollisen lapsuuden politiikkaa
37579: käsitelleen projektin päätöskonferenssi pidettiin Leipzigissa 30.5.-1.6. Suomi
37580: järjesti konferenssin yhteyteen näyttelyn, jossa esiteltiin Kiteellä toteutettua
37581: hanketta. Hankkeen puitteissa lapset osallistuivat oman ympäristönsä suunnitteluun.
37582: Suomi on kertomusvuonna jatkanut osallistumistaan Pompidou-ryhmän harjoitta-
37583: maan laajaan poikkihallinnolliseen huumeyhteistyöhön. Ryhmän toiminnassa ovat
37584: viime vuosina olleet keskeisesti esillä Itä- ja Keski-Euroopan maiden koulutus- ja
37585: kehittämistarpeet. Kertomusvuonna valmisteltiin keväällä 1997 pidettävää yleiseu-
37586: rooppalaista ministeritason huumekokousta sekä EN:n puitteissa harjoitettavan
37587: huumeyhteistyön seuraavaa neli vuotisohjelmaa.
37588: Suomi osallistui EN:n vammaisten kuntoutusta ja integraatiota koskevan komitean
37589: vuotuiseen kokoukseen. Kertomusvuonna komitea perusti kolme uutta työryhmää,
37590: mm. vammaisten syrjinnän kieltämistä koskevaa lainsäädäntöä käsittelevän työryh-
37591: män. Kertomusvuonna järjestettiin myös vammaisluokitusta koskeva seminaari.
37592: Toukokuussa 1996 järjestettiin Helsingissä Euroopan neuvoston kulttuuriperinnöstä
37593: vastaavien ministereiden neljäs konferenssi. Konferenssissa hyväksyttiin yksimieli-
37594: sesti julkilausuma ja päätöslauselmat. Julkilausuma painottaa voimakkaasti kulttuu-
37595: riperinnön merkitystä oikeusoikeuksien ja keskinäisen ymmärtämyksen edistämises-
37596: sä ja suvaitsemattomuuden torjunnassa. Julkilausuman taloudellisten näkökulmien
37597: hyväksyminen nostaa mm. rakennusperintöön kuuluvat toimet uudella tavalla
37598: huomion kohteeksi. Lisäksi kokous hyväksyi vetoomuksen Kroatian ja Bosnia-
37599: Hertsegovinan kulttuuriperinnön korjaamiseksi. Suomen toimia tässä asiassa ei ole
37600: vielä kehitelty. Yhteistoiminta muiden Pohjoismaiden kanssa näyttää tarpeelliselta,
37601: jotta annettava apu olisi tehokasta ja kohdentuisi järkevästi.
37602: 
37603: 
37604: 11. Arktinen yhteistyö
37605: 11.1. Barents-yhteistyö
37606: Barentsin euroarktisen neuvoston kiertävä puheenjohtajuus siirtyi Venäjältä
37607: Ruotsille 5.-6.11.1996 pidetyssä neuvoston neljännessä ulkoasiainministerikokouk-
37608: sessa.
37609: 690                             Suhteet ulkovaltoihin
37610: 
37611: Venäjä jatkoi puheenjohtajakaudellaan aiemmin priorisoitujen alojen edistämistä.
37612: Näitä ovat talousyhteistyö, ympäristönsuojelu, erityisesti ydin- ja säteilyturvallisuus,
37613: sekä infrastruktuurin parantaminen. Suomen puheenjohtajakaudella taloustyöryhmän
37614: listaamien keskeisten infrastruktuuri- ja teollisuusprojektien esittelyä kansainvälisille
37615: rahoituslaitoksille jatkettiin (EBRD, WB, NIB, NEFCO) hankkeiden käynnistämi-
37616: seksi kansainvälisen rahoituksen avulla.
37617: Venäjä isännöi toukokuussa 1996 Barents-yhteistyötä harjoittavien maiden talous-
37618: ministerien kokouksen Murmanskissa ja syyskuussa toisen liikenneministerikokouk-
37619: sen Arkangelissa.
37620: Kertomusvuoden aikana neuvoston virkamieskomitea kokoontui säännöllisesti parin
37621: kuukauden välein. Joulukuussa 1996 Ruotsi järjesti puheenjohtajakautensa ensim-
37622: mäisen virkamieskokouksen, jossa se mm. esitti ajatuksiaan uudeksi yhteistyöalaksi
37623: kaavailemastaan energiankäytöstä Barents-alueella.
37624: Ruotsin Norrbottenin jälkeen Barentsin alueneuvoston puheenjohtajaksi tulee Lapin
37625: lääni seuraavaksi kaksi vuotiskaudeksi 1997-98. Alueneuvoston jäsenyyttä jo vuonna
37626: 1994 hakeneet Oulun ja Västerbottenin läänit saivat lokakuussa 1996 tarkkailija-
37627: aseman vuoden ajaksi.
37628: Alueneuvosto järjesti säännöllisten kokoustensa lisäksi toukokuussa 1996 Tromssas-
37629: sa ensimmäisen Barents-alueen paikallispoliitikoilla laajennetun kokouksen, jollaisia
37630: on tarkoitus pitää kerran vuodessa.
37631: Alue- ja paikallistason yhteistyön kannalta tärkeän Barents-toimintaohjelman
37632: toteutusta on jatkettu aktiivisesti.
37633: Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut Barentsin alueen yhteistyötä mm. alkupe-
37634: räiskansojen terveysolojen edistämiseksi ja tapaturmien ehkäisemiseksi sekä päihde-
37635: ja huumausainekysymyksissä.
37636: EU:n komission osallistumista Barents-yhteistyöhön on pyritty edelleen aktivoi-
37637: maan. Komissio ei ole kuitenkaan vielä esittänyt omaa Barents-politiikkaansa kuten
37638: se on tehnyt Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) suhteen. Komissaari van den
37639: Broekilla oli tilaisuus tutustua henkilökohtaisesti mm. Sallan-Kelloselän rajanylitys-
37640: paikkaan toukokuussa 1996 Suomeen tekemänsä vierailun yhteydessä. Joulukuussa
37641: 1996 Komissio määräsi vastuuvirkamiehen Barents-yhteistyötä hoitamaan Brysse-
37642: liin.
37643: Barents-yhteistyön kannalta on merkittävää, että kesäkuussa 1996 uusittu TACIS-
37644: asetus vuosille 1996-99 sisältää myös rajanpintahankkeita varten tarkoitetun ns.
37645: cross-border cooperation -osion. Lisäksi tukena on myös Barents lnterreg-ohjelma,
37646: johon Norja EU:n ulkopuolisena maana osallistuu omalla rahoituksellaan.
37647: Barentsin euroarktisen neuvoston ympäristöohjelman toteuttamista varten perustet-
37648: tiin ympäristötyöryhmä Bodj1Sssä vuonna 1994. Työryhmän puheenjohtajuus siirtyi
37649: Suomelle Rovaniemellä 14.-15. joulukuuta 1995 pidetyssä ympäristöministeriko-
37650: kouksessa. Kokouksen julkilausumassa hyväksyttiin toiminnan painopisteet ja
37651: Suomen puheenjohtajuuskauden tavoitteet. Ne ovat yhteisesti hyväksyttyjen kehitys-
37652: hankkeiden, kuten Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) tekemässä
37653: selvityksessä hahmoteltujen hankkeiden, edistäminen, eri toimijoiden välisen yhteis-
37654: työn tehostaminen ja koordinointi, hankkeiden kansainvälisen rahoituksen edistä-
37655: minen sekä ympäristöseikkojen ottaminen tähänastista paremmin huomioon
37656: sellaisessa taloudellisessa toiminnassa, jolla voi olla merkityksellinen vaikutus
37657: ympäristöön.
37658:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       691
37659: 
37660: Suomessa järjestettiin yksi ympäristötyöryhmän kokous, jonka aiheena oli ympäris-
37661: tönsuojelun ja taloudellisen toiminnan yhteensovittaminen Barentsin neuvoston
37662: työssä. Käytännön toimena aloitettiin neuvoston ympäristö- ja taloustyöryhmien
37663: etusijalle asettamien hankkeiden yhteinen jatkovalmistelu. Kesäkuussa 1996
37664: järjestettiin Joensuussa Luoteis-Venäjän metsätaloutta ja luonnonsuojelua koskeva
37665: asiantuntijakokous, jonka perusteella Suomi jatkaa näihin liittyvien hankkeiden
37666: valmistelua Barentsin neuvoston käsittelyä varten. Syyskaudella 1996 Venäjän
37667: ympäristöhallinnon muutokset hidastivat Barentsin neuvoston työskentelyä.
37668: 
37669: 11.2. Arktinen ympäristönsuojelustrategia
37670: Arktisen ympäristönsuojelustrategian (Arctic Environmental Projection Strategy,
37671: AEPS) kolmas ympäristöministerikokous pidettiin 20.-21.3. Inuvikissa, Kanadassa.
37672: Kokoukseen osallistuivat kahdeksan arktisen maan valtuuskunnat, kolmen alku-
37673: peräiskansajärjestön edustajat sekä useita tarkkailijoita, kuten Pohjoismaiden
37674: neuvosto, Maailman Luonnon säätiö (WWF), Yhdistyneiden Kansakuntien ympä-
37675: ristöohjelma (UNEP) sekä Saksa, Alankomaat, Iso-Britannia, Japani, Chile ja Puola.
37676: Ympäristöministerikokouksessa allekirjoitettiin ns. Inuvikin julkilausuma arktisesta
37677: ympäristönsuojelusta ja kestävästä kehityksestä. Julkilausuma vahvisti maiden
37678: sitoutumista arktisen ympäristönsuojelustrategian tavoitteisiin ja siinä määriteltiin
37679: ohjelmille, joilla strategiaa pannaan täytäntöön, toiminnan tärkeimmät tavoitteet.
37680: Arktiseen ympäristönsuojelustrategiaan kuuluvat ohjelmat ovat arktisen alueen kes-
37681: tävä kehitys, arktisen ympäristön arviointi- ja seurantaohjelma, arktisen kasvillisuu-
37682: den ja eläimistön suojelu, arktisen meriympäristön suojelu ja onnettomuuksien
37683: torjunta arktisella alueella.
37684: Suomi isännöi arktisen kasvillisuuden ja eläimistön suojelun (Conservation of
37685: Arctic Flora and Fauna, CAFF) työryhmän viidettä vuosikokousta 9.-11.9. Ro-
37686: vaniemellä. Työryhmä käsittelee neljää luonnonsuojelun kokonaisuutta, elinympä-
37687: ristöjen suojelua, lajien suojelua, biodiversiteetin suojelua sekä alkuperäiskansojen
37688: tietoutta
37689: Arktisen ympäristön seuranta- ja arviointiohjelma (Arctic Monitoring and Assess-
37690: ment Programme, AMAP) valmisteli arktisen ympäristön tilan arviointikertomusta
37691: useissa asiantuntijakokouksissa. Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut ohjelman
37692: Ihmisen terveys-osion toteuttamista. Ohjelmassa tutkitaan ja seurataan pohjoisten
37693: alkuperäiskansojen terveyteen liittyviä kysymyksiä.
37694: Arktisen alueen kestävän kehityksen ohjelmaan (Sustainable Development and Uti-
37695: lization, SDU) liittyvän arktisen alueen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn
37696: ohjeiston valmistelun, jota Suomi johtaa, kansainvälinen asiantuntijakokous
37697: pidettiin 11.-13.9. Rovaniemellä. Suomen johdolla valmistellaan myös pohjoisen
37698: metsänrajametsävyöhykkeen kestävää käyttöä, johon kuuluu myös porotalous.
37699: Työryhmä onnettomuuksien torjunnasta arktisella alueella (Emergency Prevention,
37700: Preparedness and Response, EPPR) jatkoi vuoden 1996 aikana oppaan valmistelua
37701: onnettomuuksien ehkäisemisestä ja niihin varautumisesta arktisilla alueilla.
37702: Arktisen meriympäristön suojelutyöryhmä (Protection of Arctic Marine Environ-
37703: ment, PAME) julkaisi selvityksen toiminnastaan sekä arvion arktisiin merialueisiin
37704: kohdistuvasta kuormituksesta ja suositukset meriympäristön suojelun tehostamises-
37705: ta.
37706: 692                             Suhteet ulkovaltoihin
37707: 
37708: 11.3. Alktinen neuvosto
37709: Kertomusvuoden aikana Kanadan vuonna 1991 tekemä aloite Arktisen neuvoston
37710: perustamiseksi saatiin viimein toteutetuksi. Pohjoismaat, Venäjä, Yhdysvallat ja
37711: Kanada perustivat neuvoston 19.9.1996 Ottawassa järjestetyssä ministerikokoukses-
37712: sa allekirjoitetulla julistuksella edistääkseen laaja-alaista arktista yhteistyötä.
37713: Arktisten maiden lisäksi neuvostossa on mukana kolme alkuperäiskansoja edustavaa
37714: kattojärjestöä pysyvän osanottajan statuksella.
37715: Arktinen neuvosto on kerran kahdessa vuodessa kokoontuva hallitustenvälinen
37716: ministeritason elin, joka käsittää kaksi yhteistyöalaa: vuonna 1991 Suomen aloit-
37717: teesta käynnistetyn arktista ympäristönsuojelua koskevan strategian (AEPS), ts. Ro-
37718: vaniemi-prosessin, ja toisena tärkeänä alueena kestävän kehityksen toteuttamiseen
37719: arktisilla alueilla liittyvät kysymykset. Viimeksimainitun yhteistyöalan sisältöä ei
37720: ole pyritty vielä tarkasti määrittelemään.
37721: Kanada on neuvoston ensimmäinen puheenjohtajamaa kaksivuotiskauden ajan.
37722: Rovaniemi-prosessin sulautuessa Arktiseen neuvostoon Kanada saa puheenjohtajuu-
37723: den myös siltä osin Norjan jälkeen.
37724: Sotilaallista turvallisuutta koskevia kysymyksiä ei käsitellä arktisen neuvoston
37725: puitteissa.
37726: Suomen painopistealoja arktisen neuvoston työssä ovat arktististen ympäristövaiku-
37727: tusten arvioinnin kehittäminen ja metsärajavyöhykettä koskeva problematiikka al-
37728: kuperäisväestön elinolojen kannalta katsottuna.
37729: Neuvoston perustamisen valmistelemiseksi järjestettiin kertomusvuonna neljä
37730: virkamiestason kokousta, helmikuussa Tukholmassa sekä huhti-, kesä- ja elokuussa
37731: Ottawassa.
37732: Neuvoston toiminta käynnistyi Oslossa 15-16.11.1996 pidetyllä virkamieskokouk-
37733: sella, jossa käsiteltiin menettelytapa- ja rahoituskysymyksiä.
37734: 11.4. Yhteistyö Ant:aJ.ktiksella
37735: Etelämannersopimuksen XX konsultatiivikokous pidettiin Utrechtissa toukokuussa
37736: 1996. Kokouksessa käsiteltiin pääasiallisesti Etelämanner-sopimusjärjestelmän
37737: toimivuutta koskevia kysymyksiä.
37738: Pysyvän sihteeristön sijoittamista koskevaan pitkälliseen kiistaan ei saatu vieläkään
37739: ratkaisua. Ainoana virallisena ehdokkaana on edelleen Buenos Aires. Sihteeristön
37740: pikaista perustamista pidettiin kuitenkin tarpeellisena.
37741: Suomi ratifioi lokakuussa 1996 Etelämantereen ympäristönsuojelua koskevan
37742: Madridin-pöytäkirjan, jonka tavoitteena on Etelämentereen ympäristön kokonaisval-
37743: tainen suojelu. Sillä mm. kielletään kaikki muu kuin tieteellinen Etelämantereen
37744: mineraalivaroihin liittyvä toiminta. Suomen jälkeen tarvitaan vielä kolmen konsulta-
37745: tiivisen jäsenen suorittama ratifiointi, jotta pöytäkirja tulisi voimaan ja ympäristöko-
37746: mitea voisi aloittaa toimintansa.
37747:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       693
37748: 
37749: 12. Yhdistyneet Kansakunnat (YK)
37750: 12.1. YK:n yleiskokouksen 51. istunto
37751: YK:n 51. yleiskokouksen syysistuntokausi oli paluuta tavanomaiseen työskentelyyn.
37752: Edellisen juhlavuoden juhlapuheista syntyi lopulta varsin vähän näkyvää. Afrikka-
37753: laisten maiden ehdokkaista ghanalainen YK:n alipääsihteeri Kofi Annan valittiin
37754: YK:n uudeksi pääsihteeriksi Yhdysvaltain estettyä egyptiläisen tri Boutros-Ghalin
37755: uudelleenvalinnan. Kofi Annan on ensimmäinen YK:n sihteeristöstä pääsihteeriksi
37756: noussut henkilö.
37757: Turvallisuusneuvoston vaihtuvien jäsenten vaalissa kaudelle 1997-98 pohjoismaises-
37758: ti erityisen ilahduttavaa oli Ruotsin valinta toiseksi suurimmalla äänimäärällä (153).
37759: Yleiskeskusteluun otti osaa 181 maata. Pääaiheina olivat mm. huoli YK:n asemasta
37760: ja roolista maailmanpolitiikassa sekä sen toiminnan elvyttämiseen tähtäävät
37761: reformipyrkimykset YK:nkatsottiin marginalisoituvan maailmanpolitiikassa, koska
37762: nykyisessä muodossaan se ei pysty vastaamaan nykyajan haasteisiin.
37763: Aseriisunnan osalta sai eniten huomiota ydinkoekieltosopimuksen (CTBT) valmis-
37764: tuminen ja avaaminen allekirjoitettavaksi. Puhujien laaja enemmistö näki tämän
37765: merkittävänä askeleena kohti yhälaajempaa ydinaseriisuntaa. Myös miinaongelma
37766: etenkin sen humanitaariset aspektit olivat runsaasti esillä. Suomen puheenvuorossa
37767: ministeri Halonen ehdotti kansainvälisten neuvottelujen aloittamista Geneven
37768: aseidenriisuntakonferenssissa sopimuksesta, jolla kiellettäisiin jalkaväkimiinat
37769: Suomen yleiskeskustelupuheenvuorossa korostuivat aseidenriisunnan lisäksi ihmisoikeus-
37770:  ja rauhanturvakysymykset Suomi toivoi myös kattavaa turvallisuusneuvostorefor-
37771: min toimeenpanoa.
37772: Kriisinhallinnan ja rauhanturvatoiminnan uusia haasteita peräänkuulutettiin sekä
37773: tehostettua preventiivistä diplomatiaa. Rauhanturvan osalta yleiskeskustelun
37774: keskeisimmät teemat liittyivät YK:n rauhanturvatoiminnan käytännön valmiuksien
37775: kehittämiseen ja rauhanturvaoperaatioiden entistä nopeamman aloitusvalmiuden
37776: kehittämiseen, erityisesti pysyvästi sihteeristön rauhanturvaosaston osana toimivan
37777: YK:n nopeasti kentälle siirrettävän esikunnan perustamiseen vuoden 1997 alusta.
37778: YK-reformien osalta syysistuntokausi ei juuri tuonut uutta, vaikka yleiskokouksen
37779: puheenjohtaja, Malesian pysyvä edustaja Razali, toteutti yleiskokouksen uudistami-
37780: seen liittyviä proseduraalisia päätelmiä. Keskusteluja käytiin ja työryhmät asetettiin
37781: uudelleen jatkamaan pohdintajaan kevätkaudella. YK:n talous on edelleen hyvin
37782: vaikeassa tilanteessa, koska monet jäsenmaat eivät ole maksaneet rästejään.
37783: Turvallisuusneuvoston laajentamista käsittelevän työryhmän vetäjinä jatkavat
37784: Suomen ja Thaimaan pysyvät edustajat.
37785: Suomella oli oma ehdokas kahdessa yleiskokouksessa suoritetussa vaalissa.
37786: Professori Martin Scheinin tuli valituksi runsaalla äänimäärällä YK:n ihmisoikeus-
37787: komitean jäseneksi vuosiksi 1997-1999. Kansainväliseen merioikeustuomioistui-
37788: meen oli ehdolla professori Kari Hakapää, mutta jäi hyvästä äänimäärästä huolimat-
37789: ta valitsematta.
37790: Yleiskokous hyväksyi kolmannen kerran ETYJin ja YK:n välisen yhteistyön
37791: kehittämistä koskevan päätöslauselman. Päätöslauselmassa ja siitä käydyssä
37792: keskustelussa oli keskeisesti esillä erityisesti ETYJin rooli Bosnian rauhansopimuk-
37793: sen täytäntöönpanossa ja ETYiin turvallisuusmalli.
37794: 694                             Suhteet ulkovaltoihin
37795: 
37796: Entisen Jugoslavian alueen kysymysten osalta asialistalla olivat myös tilanne
37797: Kroatian miehitetyillä alueilla ja tilanne Bosnia-Hertsegovinassa.
37798: EU keskusteltiin melkoisesti erityisesti Lähi-itää ja Palestiinaa koskevista päätöslau-
37799: selmista.
37800: Aseidenriisuntaa ja kansainvälistä turvallisuutta käsittelevän I komitean työ sujui
37801: edellisiin vuosiin nähden hyvässä ilmapiirissä.
37802: Poliittisesti keskeisiksi kysymyksiksi nousivat tuki jalkaväkimiinojen täyskieltota-
37803: voitteelle, kemiallisen aseen kieltosopimuksen voimaantulo, kansainvälisen tuomi-
37804: oistuimen neuvoa-antava mielipide ydinaseiden käytön laillisuudesta, ydinaseetto-
37805: mat vyöhykkeet sekä vireillä oleva ehdotus uudesta yleiskokouksen aseidenriisun-
37806: nan erityisistunnosta (SSOD IV).
37807: Komitea hyväksyi 46 päätöslauselmaehdotusta, joista 22 konsensuksella sekä kaksi
37808: päätösehdotus ta.
37809: II-komitean talous- ja kehityskysymysten osuuden käsittely sujui ilman suuria
37810: yllätyksiä ja päätöslauselmissa pitäydyttiin totutuissa muotoiluissa. Kulttuuria ja
37811: kehitystä koskeva päätöslauselma hyväksyttiin ensimmäisen kerran. ECOSOCissa
37812: sekä yleiskokouksessa paljon neuvotteluja aiheuttanut julistus korruption tuomitse-
37813: misesta kansainvälisessa liiketoimissa hyväksyttiin ja asian käsittelyä päätettiin
37814: jatkaa asiantuntijaelimissä.
37815: Ympäristöasioissa keskeisemmäksi nousi kesällä 1997 järjestettävä yleiskokouksen
37816: erityisistunto, jonka tarkoituksena on tarkastella vuoden 1992 Rion ympäristöko-
37817: kouksen jälkeisiä saavutuksia ja vetää suuntaviivoja tulevaisuuden toiminnalle.
37818: Asiastahyväksytyn päätöslauselman lisäksi hyväksyttiin asuinyhdyskuntia, aavikoi-
37819: tumissopimusta, luonnon monimuotoisuutta, saarikehitysmaita, ilmaston suojelua
37820: sekä luonnonkatastrofien vähentämisen vuosikymmentä koskevat päätöslauselmat.
37821: III-komiteassa Venäjä nosti esille Viron ja Latvian ihmisoikeustilanteet, jossa
37822: lopulta päästiin kaikkia tyydyttäneeseen ratkaisuun. Suomi osallistui osapuolten
37823: välisiin neuvotteluihin. Perinteiset maatilanteita koskevat päätöslauselmat (ml. Iran,
37824: Irak, Kuuba, ex-Jugoslavia, Nigeria, Sudan) hyväksyttiin ilman dramatiikkaa.
37825: Lapsen oikeudet nousivat erityisen näkyvästi esille tässä istunnossa. Paljon huo-
37826: miota sai raportti "Lapset aseellisissa konflikteissa", joka sisältää kokonaisvaltaisen
37827: suosituksen tarvittavista toimenpiteistä lasten suojelemiseksi aseellisilta konflikteil-
37828: ta.
37829: Suomi koordinoi mielivaltaisia ja laittomia teloituksia koskevan päätöslauselman.
37830: Raportti oli arkaluontoinen, koska siinä esitettiin kuolemanrangaistuksen poistamis-
37831: ta. Teksti pystyttiin pitämään vahvana heikentämisyrityksistä huolimatta.
37832: Voimistuvana piirteenä voitiin havaita kovan linjan maiden pyrkimys YK:n
37833: ihmisoikeusmekanismien heikentämiseksi. Iran sai läpi aloitteensa, jolla pyrittiin
37834: siihen, että kaikki ihmisoikeuslauselmat tulisi hyväksyä konsensuksella. Kaikki
37835: länsimaat äänestivät vastaan.
37836: Maailman sosiaalisen huippukokouksen (WSSD) seurantaa varten sovittiin, että
37837: vuoden 2000 erityisistuntoa varten perustetaan ensi vuonna valmistelukomitea.
37838: Huumekysymyksistä hyväksyttiin viime vuoden tapaan vain yksi päätöslauselma
37839: kansainvälisestä toiminnasta huumeiden väärinkäytön, laittoman valmistuksen ja
37840: kaupan vastustamiseksi. Päätöslauselmassa päätettiin kesäkuussa 1998 pidettävästä
37841: YK:n huumeiden vastaisesta erityisistunnosta.
37842:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       695
37843: 
37844: Naisten aseman edistämistä koskevista päätöslauselmista käydyssä keskustelussa
37845: korostettiin hallitusten ensisijaista vastuuta Pekingin toimintaohjelman täytäntöön-
37846: panossa. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsiteltiin laajasti eri näkökulmista:
37847: väkivalta kotona, konflikteissa, heikossa asemassa olevat naiset, kuten siirtolaisnai-
37848: set, pakolaiset ja vammaiset. Yleiskokous hyväksyi - monen vuoden pohjoismaisen
37849: lobbauksen jälkeen -päätöslauselman, jolla Naisten syrjintää käsittelevän komitean
37850: (CEDA W) kokousaikaa pidennettiin kahdesta kolmeen viikkoon vuodessa.
37851: Naiskauppaa koskevasta päätöslauselmasta neuvoteltiin hyvänä pidettävä teksti,
37852: jossa mm. kehotetaan jäsenmaita kriminalisoimaan naiskauppa ja kehittämään asiaa
37853: koskevia tiedonkeruujärjestelmiä.
37854: Budjetti- ja talousasioita käsittelevälle V-komitealle yleiskokous oli ns. henkilöstö-
37855: vuosi. Päätettävinä oli asiakokonaisuuksia mm. palkankorotuksista, eläkkeistä ja
37856: henkilöstöpolitiikasta. Keskeisiä asioita olivat myös edellisen yleiskokouksen aikana
37857: päätetyn tiukan budjettisäästöohjelman toteutuminen, päättäminen YK:n budjettike-
37858: hyksestä vuosiksi 1998-99 sekä YK:n keskipitkän aikavälin toimintasuunnitelman
37859: hyväksyminen vuosille 1998-2001.
37860: EU osallistui V -komitean työhön aktiivisesti. Irlannin johdolla EU sai keskeisissä
37861: asiakohdissa määräävän aseman epävirallisissa neuvotteluissa kehitysmaaryhmän
37862: kanssa EU:n toimiessa teollistuneiden maiden eräänlaisena pääpuhemiehenä.
37863: Pohjoismaiden välinen yhteistyö jatkui komiteavastaavien tasolla lähes ennallaan.
37864: Yhteispohjoismaisia puheenvuoroja ei yleiskokouksen aikana harvoja poikkeuksia
37865: lukuunottamatta (VI-komitea) pidetty.
37866: YK:n 51. yleiskokous on neljäs yleiskokous siitä, kun pääsihteeri Boutros-Ghali
37867: vuonna 1992 julistiYK:ssataloudellisen hätätilan. Jäsenmaksurästeissä ja muissa
37868: taloudellisissa indikaattoreissa ei vuoden 1996 aikana tapahtunut olennaista
37869: parannusta. Jäsenmaksuvelka YK:lleoli vuoden 1996lopussa edelleen 2,3 miljardia
37870: USD ja Yhdysvaltain osuus siitä oli yli puolet. Jäsenmaksurästit ovat suuruudeltaan
37871: lähes saman verran kuin YK:n koko kaksivuotinen ohjelmatoimintabudjetti (2,6
37872: miljardia USD).
37873: Yleiskokouksen oikeudellisen komitean (VI) työtä hallitsivat pitkälliset ja vaikeat
37874: neuvottelut kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamisesta. Valmistelevan
37875: toimikunnan työn pohjalta sovittiin valmistelutyön aikataulusta ja diplomaattikonfe-
37876: renssin koollekutsumisesta vuonna 1998. Terrorismiasiakohdassa hyväksyttiin
37877: julistus, joka pyrkii estämään turvapaikka-aseman väärinkäytön. Päätettiin myös ad
37878: hoc -komitean perustamisesta valmistelemaan uusia terrorisminvastaisia sopimuksia.
37879: Ad hoc komitean tarkoituksena on aloittaa vuonna 1997 terroripommituksia
37880: koskevan sopimuksen valmistelu ja vuonna 1998 ydinräjähdeterrorismia koskevan
37881: sopimuksen valmistelu. Aikoinaan Suomen aloitteesta vireille tulleesta kansainvälis-
37882: ten vesistöjen muuta kuin liikennekäyttöä koskevasta yleissopimuksesta neuvoteltiin
37883: VI komiteassa kolmen viikon ajan. Työ jatkuu keväällä 1997. Myös kansainvälisen
37884: oikeuden toimikunnan raportti oli kuluvana vuonna varsin painokas ja sai aikaan
37885: laajaa keskustelua.
37886: 12.2. YK:n konferenssit
37887: Maailman elintarvikehuippukokous Roomassa
37888: YK:nMaatalous-ja elintarvikejärjestö FAO:n koollekutsuma Maailman elintarvike-
37889: huippukokous (World Food Summit) pidettiin Roomassa 13.-17.11.1996. Vastaa-
37890: vanlainen elintarvikekysymyksiin keskittyvä konferenssi on aiemmin pidetty
37891: vuonna 1974. Kokouksessa hyväksyttiin poliittinen julistus elintarviketurvan
37892: 696                            Suhteet ulkovaltoihin
37893: 
37894: kuulumisesta tulevaisuudessa jokaisen ihmisen perusoikeuksiin sekä toimintasuunni-
37895: telma. Elintarviketurva nähdään nyt laajana poliittisena kysymyksenä, eikä vain
37896: maatalouskysymyksenä. Suomen valtuuskuntaa johti maa- ja metsätalousministeri
37897: Kalevi Hemilä.
37898: Kokouksen keskeisinä asiakohtina olivat kysymys ruoan riittävyydestä kaikille
37899: maapallon asukkaille ja tietoisuuden lisääminen maailman epätyydyttävästä
37900: elintarviketilanteesta. Toimenpidesuunnitelma sisältää seitsemän sitoumusta, joiden
37901: tulisi johtaa käytännön toimenpidesuositusten laatimiseen sekä kansainvälisellä että
37902: kansallisella tasolla. Lopputulosta voidaan pitää varsin tyydyttävänä.
37903: Huippukokous on nähtävä osana YK:n muita vastaavia kokouksia. Toimintaohjel-
37904: man toteutuksen koordinointi tapahtuu YK:n yleisen konferenssiseurannan suunta-
37905: linjoja noudattaen. FAO:n pääsihteeri raportoi ECOSOC:n kautta vuoden 1997
37906: yleiskokoukseen toimintasuunnitelman toteutuksesta.
37907: Y K:n asuinyhdyskuntakonferenssi Habitat
37908: Kertomusvuonna sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre osallistui YK:n
37909: asuinyhdyskuntakonferenssiin Istanbulissa Turkissa ja piti siellä puheenvuoron
37910: 3.6.1996.
37911: YK:ntoinen yhdyskuntakonferenssi (Habitat II)
37912: Suomi osallistui aktiivisesti YK:n toiseen yhdyskuntakonferenssiin (Habitat II) ja
37913: sen valmisteluihin. Konferenssin valmistelukomitean puheenjohtajana, myös sen
37914: kolmannessa istunnossa 5.-16.2., sekä itse konferenssin toisen pääkomitean puheen-
37915: johtajana toimi ympäristöministeriön edustaja.
37916: Konferenssissa hyväksyttiin Istanbulin julistus sekä periaatteita, sitoumuksia ja
37917: toiminta-ohjelman sisältävä "Habitat Agenda". Niissä vahvistettiin oikeuden
37918: asuntoon kuuluvan ihmisoikeuksiin sekä otettiin asunto- ja yhdyskuntapoliittinen
37919: kanta teemaihin "Kelvollinen asunto kaikille" ja "Kestävä yhdyskuntakehitys
37920: kaupungistuvassa maailmassa". Lisäksi asiakirjoihin tiivistettiin aiempien konferens-
37921: sien tärkeimpiä kehityspoliittisia tuloksia. Suomi vaikutti konferenssin tuloksiin
37922: osallistumalla varsin aktiivisesti EU:n työskentelyyn. Suomi toimi etenkin "oikeus
37923: asuntoon" -kysymyksessä sekä painottamalla kestävän kehityksen näkökulmaa ja
37924: paikallisulottuvuutta.
37925: Suomen Habitat II -valtuuskunnan puheenjohtajana toimi ympäristöministeri Pekka
37926: Haavisto ja varapuheenjohtajina sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre ja
37927: hallintoneuvos Lauri Tarasti. Valtuuskuntaan kuului kansanedustajia, virkamiehiä
37928: sekä kuntien ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Virallisen konferenssin lisäksi
37929: valtuuskunnan jäsenet osallistuivat sen rinnakkaistapahtumiin, mm. kuntien maail-
37930: mankokoukseen, parlamentaarikkojen foorumiin ja kansalaisjärjestöfoorumiin.
37931: Lisäksi konferenssiin osallistui suuri joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjen ja
37932: tiedotusvälineiden edustajia. Suomi osallistui myös ns. malliesimerkkejä esittele-
37933: vään näyttelyyn Pohjoismaiden ministerineuvoston pystyttämässä Pohjoismaiden
37934: yhteisessä osastossa.
37935: Suomi tuki konferenssin järjestelyjä myös taloudellisesti. Osa tästä tuesta suunnat-
37936: tiin kansalaisjärjestöfoorumille sekä maa-aineksen käyttöä rakennusaineena esittele-
37937: vän mallitalon pystytykseen.
37938: Suomi valmisti konferenssiin myös oman julkaisun, jota käsiteltiin kestävän
37939: kehityksen Suomen toimikunnassa 16.4. Julkaisu jaettiin kaikille konferenssiin
37940:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       697
37941: 
37942: osallistuneille valtuuskunnille. Habitat II:a valmisteli kotimaassa ympäristöministe-
37943: riön asettama laaja työryhmä. Valmistelujen aikana työryhmäjärjesti useita tiedotus-
37944:  ja kuulemistilaisuuksia ja seminaareja.
37945: 12.3. Rauhanturvaamistoiminta ja kriisinhallinta
37946: 12.3.1. Sotilaallinen rauhanturvaamistoiminta
37947: 
37948: Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ja sotilastarkkailijoiden toiminta on jatkunut
37949: YK:n rauhanturvaoperaatioissa entisen Jugoslavian alueella, Kashmirissa, Kuwaitis-
37950: sa, Kyproksella sekä Lähi-idässä. Kertomusvuoden päättyessä näissä operaatioissa
37951: palveli 1235 suomalaista. Kaikkiaan vuodesta 1956 alkaen melkein 34 000 suoma-
37952: laista on palvellut rauhanturvaamistehtävissä.
37953: Etelä-Libanonissa toimivan YK:n rauhanturvaoperaatioon (UNIFIL) on joulukuusta
37954: 1982 alkaen osallistunut suomalainen pataljoona, jonka vahvuus kertomusvuoden
37955: lopulla oli 497 henkilöä. Libanonin operaatiossa on palvellut 8091 suomalaista.
37956: Entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa toimivaan YK:n rauhanturvaope-
37957: raatioon on joulukuusta 1992 alkaen osallistunut suomalainen pataljoona, jonka
37958: vahvuus kertomusvuoden lopulla oli 368 henkilöä. Yhteensä Makedonian operaa-
37959: tiossa on palvellut 1667 suomalaista.
37960: Suomalaisen rauhanturvajoukon pääjoukko saapui Bosniaan helmikuussa 1996.
37961: Suomalaisen rakentajapataljoonan osalta kertomusvuosi NATO-johtoisessa IFOR-
37962: operaatiossa sujui hyvin. Joulukuun alussa YK valtuutti vahvuudeltaan pienennetyn
37963: IFOR:n seuraajaoperaation SFOR:in (Stabilization Force) toiminnan Bosniassa.
37964: Joulukuun 20 päivänä 1996 tasavallan presidentti päätti Suomen osallistumisesta
37965: jatko-operaatioon. Päätöksen mukaan Suomi osallistuu SFOR:in 290 henkilön
37966: vahvuisella jääkäripataljoonalla sekä runsaalla 50 henkilöllä monikansallisissa
37967: esikunta-, huolto- ja yhteysupseeritehtävissä. Suomen pataljoonan sijoituspaikka
37968: pysyi entisenä.
37969: YK:n aseettomina sotilastarkkailijoina palveli kertomusvuonna 31 upseeria, joista
37970: entisessä Jugoslaviassa viisi (UNPREDEP, UNMOP, UNTAES), Kashmirissakuusi
37971: (UNMOGIP), Kuwaitissa kuusi (UNIKOM) sekä Lähi-idässä 14 (UNTSO).
37972: Vuonna 1996 vietettiin myös Suomi rauhanturvaajana 40 vuotta- juhlaa.
37973: 12.3.2. Kriisinhallinnan siviilitoiminta
37974: Suomi on osallistunut sotilaallisen rauhanturvaamisen lisäksi vuoden 1996 aikana
37975: myös kriisinhallinnan siviili toimintaan. Valtion vuoden 1996 talousarvioon perustet-
37976: tiin uusi momentti 11 siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan 11 • Suomi
37977: osallistui YK:n, ETYJin ja EU :n kriisinhallinnan siviilitoimintaan erityisesti entisen
37978: Jugoslavian alueella.
37979: Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta edellytti 29.5.1996 antamassaan mietinnössä
37980: (10/1996 vp.), joka koskee valtioneuvoston selontekoa eduskunnalle Suomen
37981: rauhanturva- ja humanitaaristen valmiuksien kehittämisestä, että valtioneuvosto
37982: antaisi sille pikaisesti selvityksen Suomen humanitaaristen ja siviilivalmiuksien
37983: kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja organisoimisesta. Eduskunta hyväksyi mietin-
37984: nön 18.6.1996.
37985: Pyydettyä selvitystä laatimaan asetettiin 12.9.1996 ulkoasiainministeriön aloitteesta
37986: eri hallinnonaloja (ulkoasiainministeriö, sisäasiainministeriö, puolustusministeriö,
37987: 698                            Suhteet ulkovaltoihin
37988: 
37989: valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö) edustava, ulkoasiainministeriön
37990: johdolla toimiva työryhmä.
37991: Selvityksessä tulee kartoittaa kriisinhallinnan siviilitoiminnan olemassaolevat
37992: valmiudet ja niiden kehittämistarpeet, odotettavissa olevat tarpeet ja niiden kustan-
37993: nusvaikutukset sekä rahoitusmahdollisuudet Selvityksessä tulee esittää konkreettisia
37994: toimenpiteitä valmiuksien parantamiseksi. Selvitys on tarkoitus saada valmiiksi
37995: alkuvuodesta 1997.
37996: 12.4. YK:n erityisjäijestöt
37997: 
37998: 12.4.1. Elintarvike- ja maatalousjäJ:jestö (FAO)
37999: Suomen FAO-komiteana toimii maa- ja metsätalousministeriön kansainvälisten
38000: maatalousasiain neuvottelukunta. Ministeriö vastaa myös Suomen jäsenmaksusta
38001: FAO:lle, joka vuonna 1996 oli kaksi miljoona Yhdysvaltain dollaria.
38002: Vuonna 1994 työnsä aloittanut FAO:n pääjohtaja Jacques Diouf käynnisti FAO:n
38003: toiminnan ja hallinnon uudistamisohjelman. Järjestön hallinnon osalta ehdotukset
38004: käsittivät mm. desentralisointia etenkin päämajasta kentälle ml. viiden aluetoimiston
38005: perustamisen. Näistä yksi perustettiin Itä-Eurooppaan Budapestiin. Sen toimintaa on
38006: käynnistetty vuoden 1996 aikana.
38007: Koska toiminnan ja hallinnon uudistamisohjelman tulokset eivät ole olleet odotus-
38008: ten mukaisia, uudistusohjelman toteuttamisen jatkamista korostettiin myös kerto-
38009: musvuonna, erityisesti FAO:n toiminnan tehokkuuden lisäämistä ja päällekkäisten
38010: tai toisarvoisten toimintojen karsimista. Tässä keskustelussa EU-maat ovat aktivoi-
38011: tumassa.
38012: FAO:n vuosien 1996-97 sääntömääräinen budjetti on 650 miljoonaa dollaria,
38013: ensimmäistä kertaa nimellisesti aikaisempia budjetteja pienempi (vastoin pääjohta-
38014: jan noin 50 miljoonaa dollaria suurempaa esitystä). Budjetin supistuessa FAO:n
38015: työohjelmaa on jouduttu sopeuttamaan. Hallintoneuvosto piti lokakuun kokouksessa
38016: sopeuttamistuloksia hyvinä. Leikkaukset on kohdistettu pääasiallisesti hallintoon ja
38017: ns. tukipalveluihin.
38018: Sääntömääräisellä budjetilla rahoitettavan toiminnan lisäksi järjestöllä on noin 2500
38019: kahdenvälistä projektia, joiden vuosittainen arvo on samaa tasoa kuin sääntömääräi-
38020: nen budjetti.
38021: Myös kertomusvuonna Suomi on osallistunut järjestön tärkeimpien komiteoiden
38022: (maatalous-, metsä-, kalastus- ja kauppapoliittinen komitea eli perushyödykekomi-
38023: tea) työskentelyyn. FAO:n hallintoneuvostossa, joka kokoontui toukokuussa ja
38024: lokakuussa, Suomi on huomioitsijana. Järjestönjoka toinen vuosi pidettävä yleisko-
38025: kous ei kokoontunut vuonna 1996.
38026: FAO:n yleiskokouksen lokakuussa v. 1995 tekemän päätöksen mukaisesti FAO
38027: järjesti 13.-17.11.1996 Roomassa Maailman elintarvikehuippukokouksen (World
38028: Food Summit) valtioiden ja hallitusten päämiesten tasolla. Huippukokoukseen
38029: osallistui 186 maata. Elintarvikehuippukokous liittyi 1990-luvulla järjestettyyn
38030: YK:n huippukokousten sarjaan. Elintarvikehuippukokouksen yhteydessä järjestettiin
38031: myös lukuisia kansalaisjärjestöjen, nuorison, maataloustuottajien ym. oheistapahtu-
38032: mia. Median edustajia oli kokouksessa yli 2000. Yhteensä virallisia ja epävirallisia
38033: osanottajia oli useita tuhansia.
38034:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        699
38035: 
38036: Huippukokouksessa hyväksyttiin Poliittinen Julistus ja Toimintasuunnitelma, joissa
38037: mm. asetetaan tavoitteeksi puolittaa maailman nälkää näkevien määrä v. 2015
38038: mennessä. Poliittisessa Julistuksessa kiinnitetään huomiota köyhyyden poistamisen
38039: tärkeyteen elintarviketurvan saavuttamiseksi. Edelleen kiinnitetään huomiota
38040: demokratiaan ja hyvään hallintoon, väestökysymyksen ratkaisuun sekä toimenpitei-
38041: siin, jotka lisäävät kestävällä pohjalla elintarvikkeiden tuotantoa. Suomi osallistui
38042: aktiivisesti sekä kansallisesti että EU:n ja Pohjoismaiden puitteissa huippukokouk-
38043: sen päätösdokumenttien valmisteluihin. Tasavallan Presidentin ja pääministerin
38044: ollessa estyneitä osallistumasta Suomen valtuuskuntaa johti maa- ja metsätalousmi-
38045: nisteri Kalevi Hemilä. Jatkossa Suomessa kiinnitetään erityistä huomiota huippuko-
38046: kouksen seurantaan ja sen tulosten toimeenpanoon.
38047: Suomi osallistui kesäkuussa Leipzigissa pidettyyn neljänteen kasvigeenivaroja
38048: käsittelevään laajaan kansainväliseen konferenssiin. FAO:n kasvigeenikomissio,
38049: jossa Suomi oli mukana, oli valmistellut konferenssiaja alkoi toteuttaa sen päätök-
38050: siä.
38051: FAO-kysymyksiä ja -politiikkaa koordinoidaan EU:n jäsenmaiden kesken sekä
38052: Brysselissä että Roomassa. EU on kertomusvuoden aikana usein pitänyt yhteisen
38053: puheenvuoron FAO:n eri kokouksissa. Myös elintarvikehuippukokouksen valmiste-
38054: luissa EU:lla oli keskeinen rooli. Pohjoismaat ovatjatkaneet perinteistä yhteistyötä.
38055: Kehitysyhteistyövaroin tuetaan kahta hanketta metsä- ja kalatalous sektorilla. Lisäksi
38056: vuoden 1996 lopulla päätettiin ryhtyä tukemaan FAO:n uutta, maaseudun naisiin
38057: kohdistettua hanketta. Suomen kansalaisten lukumäärä ja virka-asema FAO:n
38058: sihteeristössä ylitti hieman Suomelle lasketun virkamieskiintiön.
38059: 12.4.2. Kansainvälinen työjfujestö (ILO)
38060: Kansainvälisen työjärjestön (ILO) 83. työkonferenssi pidettiin Genevessä 4.-
38061: 20.6.1996. Suomea edusti konferenssissa hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden
38062: edustajista koostunut valtuuskunta. Työkonferenssi hyväksyi kotityötä koskevan
38063: yleissopimuksen nro 177 ja sitä koskevan suosituksen nro 184 sekä eräitä eri
38064: komiteoissa käsiteltyjä päätöslauselmia. Päätöslauselmakomiteassa hyväksyttiin
38065: lapsityövoiman kieltoa koskeva päätöslauselma, jonka tavoitteena on lapsityövoi-
38066: man käytön estäminen kokonaan, mutta asteittain. Työllisyyskomiteassa hyväksyt-
38067: tiin päätöslauselma, jossa linjataan työllisyyden edistämiseksi tarvittavia toimia
38068: maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä ja korostetaan työelämän normien
38069: valvonnan tehostamista. Kolmikantaista yhteistyötä koskevan komitean raporttiin
38070: liittyvänä hyväksyttiin johtopäätökset, joissa myös todetaan mm., että ILOn tulee
38071: kaikin tavoin edistää yhteistyömenettelyjäja toteuttaa erityisrooliaan YK:n sosiaali-
38072: sen kehityksen huippukokouksen seurannassa ja voimistaa yhteyksiään Maailman-
38073: pankin, IMF:n ja WTO:n kanssa. Konferenssiin osallistui myös ministeri Liisa
38074: Jaakonsaari, joka käytti puheenvuoron konferenssin täysistunnossa. Työkonferenssia
38075: seurasi myös osa työvaliokunnan jäsenistä. Ministeri Jaakonsaari osallistui myös
38076: työkonferenssin yhteydessä lapsityövoiman käytön kiellosta pidettyyn ministeritason
38077: erityisistuntoon.
38078: ILOn 83. kansainvälisessä työkonferenssissa 10.6.1996 järjestetyssä vaalissa
38079: Suomesta tuli ILOn hallintoneuvoston varajäsen seuraavalle kolmivuotiskaudelle.
38080: ILOn merityökonferenssi (84. työkonferenssi) pidettiin 8.-22.10.1996 Genevessä.
38081: Merityökonferenssissa hyväksyttiin uudistettavaksi yleissopimukset nro 9, 109 ja
38082: 147 sekä suositukset nro 28 ja 109.
38083: 700                            Suhteet ulkovaltoihin
38084: 
38085: Kertomusvuonna järjestettiin 8.-9 .11. Genevessä Enterprise Forum, johon osallistui
38086: työministeriön kansliapäällikkö.
38087: Hallituksen esitykset vuoden 1995 työkonferenssin hyväksymästä kaivosten
38088: turvallisuutta ja terveyttä koskevasta yleissopimuksesta nro 176 sekä pöytäkirjasta
38089: liittyen ammattientarkastusta koskevan yleissopimuksen (nro 81) laajentamiseen ei-
38090: kaupalliselle alalle annettiin 19.12.1996.
38091: Suomi ratifioi 30.12.1996 ILOn yleissopimuksen nro 167, joka koskee terveyttä ja
38092: turvallisuutta rakentamisessa.
38093: ILOn apulaisjohtaja ja Euroopan aluejohtaja Hetibert Scharrenbroich vieraili
38094: Suomessa 24.-25.10.1996. Ulkoasiainministeriässä ja työministeriössä käytyjen
38095: keskustelujen aikana nousi esiin erityisesti ns. multidisciplinary teamin perustami-
38096: nen Moskovaan.
38097: ILOn varapääjohtaja ja Torinon koulutuskeskuksen johtaja Francois Tremeaud kävi
38098: Suomessa työministeriön sekä teknillisen korkeakoulun vieraana 27.-29.11.1996.
38099: Työministeriössä käytyjen keskustelujen aiheena oli yhteistyön kehittäminen
38100: Torinon koulutuskeskuksen kanssa. Samoin aiheena oli tutkia mahdollisuuksia
38101: osallistua ILOn lapsityövoiman käytön kieltoa koskevaan ohjelmaan.
38102: 12.4.3. Maailman tenreysjäijestö (WHO)
38103: 
38104: Suomi osallistui kertomusvuonna aktiivisesti Maailman terveysjärjestön työskente-
38105: lyyn. Hallintoneuvoston jäsenenä Suomi osallistui neuvoston kokouksiin, jotka
38106: pidettiin tammikuussa ja toukokuussa. Istunnoissa käsiteltiin järjestössä käynnistet-
38107: tyä reformiprosessia sekä globaalin Terveyttä Kaikille-ohjelman uudistamista.
38108: Hallintoneuvoston jäsenenä Suomi koordinoi pohjoismaista yhteistyötä järjestön
38109: asioissa.
38110: WHO:n 49. yleiskokous pidettiin toukokuussa Genevessä. Yleiskokouksen päätee-
38111: moja olivat mm. Maailman terveysraportin 1996 käsittely, pääjohtajan valinta-
38112: prosessin uudistaminen, hoitotyön aseman vahvistaminen ja kansainvälisen sopi-
38113: muksen aikaansaaminen tupakan markkinoinnista ja mainonnasta sekä Terveyttä
38114: kaikille ohjelman uudistaminen ja WHO:n reformiprosessi.
38115: Yhteispohjoismaiset puheenvuorot käsittelivät lisääntymisterveyttä, jonka käsittelyä
38116: on WHO:ssa mm. Kairon väestökonferenssin suositusten mukaisesti uudelleenorga-
38117: nisoitu ja laajennettu,
38118: uudistettua lääkestrategiaa sekä järjestön budjettireformia.
38119: Maailman terveysraportissa 1996 käsiteltiin tartuntatautien torjuntatyötä. Nykyään
38120: kahdeksan kymmenestä maailman lapsesta saa rokotussuojan kuutta tavallista
38121: tartuntatautia vastaan. Isorokon hävittäminen on yksi WHO:n suurimmista saavu-
38122: tuksista. Kertomusvuonna WHO:n yleiskokous päätti viimeisten laboratoriossa
38123: säilytettävien kantojen hävittämisestä vuonna 1999. Raportin mukaan myös polion
38124: suhteen voidaan olla optimistisia sen jälkeen, kun suunnitelma polion hävittämisestä
38125: vuoteen 2000 mennessä tehtiin vuonna 1988. Uusien poliotapausten määrä on
38126: vähentynyt 85%. Raportissa korostetaan kuitenkin, että monet vanhat jo lähes
38127: voitetuiksi luullut tartuntataudit, kuten tuberkuloosi, ovat uudelleen yleistymässä.
38128: Uusia tuberkuloositapauksia raportoitiin vuonna 1995 yli yhdeksän miljoonaa.
38129: Kertomusvuoden alussa käynnistynyt useiden YK-järjestöjen ja Maailman Pankin
38130: yhdessä rahoittama ja hallinnoima UNAIDS pyrkii antamaan tehokasta ja hyvin
38131: koordinoitua tukea erityisesti kehitysmaissa tapahtuvaan AIDS:n ennaltaehkäisyyn.
38132:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       701
38133: 
38134: Uutena ajankohtaisena asiana kertomusvuonna nostettiin esille erityisesti naisiin ja
38135: lapsiin kohdistuva väkivalta, minkä suhteen WHO pyrkii lisäämään väkivallan
38136: tunnistamista, raportointia ja seurauksien hallintaa sekä tutkimusta.
38137: Suomi osallistui WHO:n Euroopan aluekomitean 46. istuntoon, joka järjestettiin
38138: Kööpenhaminassa syyskuussa. Aluekomiteassa keskusteltiin eurooppalaisten
38139: terveydentilasta ja todettiin mm. terveydentilan nopean huononemisen itäisessä ja
38140: keskisessä Euroopassa pysähtyneen ja AIDS-tapausten määrän Euroopassa ensim-
38141: mäistä kertaa vähentyneen. Muiden tartuntatautien määrä on IVY -maissa sen sijaan
38142: kasvanut. Aluetoimiston ns. EUROHEALTH- ohjelmalle on perustettu kolme
38143: maaverkostoa terveydenhuollon uudistamista varten. Aluekomitea hyväksyi ohjel-
38144: mabudjetin, jossa painopistettä on siirretty tautien torjuntaan ja palvelujärjestelmien
38145: kehittämiseen.
38146: Aluekomitean istunnossa keskusteltiin myös laajasti Terveyttä kaikille-ohjelman
38147: evaluaatiosta. Evaluaatiota pidetään strategisena välineenä alueen TK-ohjelman
38148: uudistamisessa. Useat jäsenmaat vaativat evaluaatiota koskevan tiedonkeruun
38149: yksinkertaistamista edelleen.
38150: Aluekomitealle annettiin myös katsaus hullun lehmän taudista. Kokous päätti
38151: perustaa epidemiologisen keskuksen seuraamaan ihmisten TSE-tilannetta niissä
38152: maissa, joita ED-seuranta ei kata käyttämällä EU:n kanssa yhtenäisiä kriteerejä.
38153: Lisäksi perustetaan tarvittaessa tieteellinen neuvottelukunta.
38154: Suomi valittiin kertomusvuonna uudelleen Euroopan ympäristö- ja terveyskomitean
38155: jäseneksi (EEHC) vuoteen 1999 saakka. Komitean kokoukset järjestettiin kertomus-
38156: vuonna EU:n kutsusta Luxemburgissa sekä Latviassa. Komiteassa yhteistyö eri
38157: järjestöjen välillä alkoi käynnistyä.
38158: Suomi osallistui WHO:n alaisen Kansainvälisen Syöpätutkimuskeskuksen (IARC)
38159: työskentelyyn kertomusvuoden aikana. Järjestön syöpäosasto siirrettiin kertomus-
38160: vuonna Genevestä IARC:iin Lyoniin.
38161: Kansanterveyslaitos koordinoi puheenjohtajana WHO:n maailmanlaajuista INTER-
38162: HEALTH- ja Euroopan alueen CINDI-ohjelmia, joissa kummassakin pääpaino on
38163: sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä. Työterveyslaitos koordinoi myös
38164: maailmanlaajuista työterveydenhuollon yhteistyöverkostoa.
38165: Kertomusvuonna Suomessa toimivat 13 WHO:n nimeämää yhteistyökeskusta
38166: (collaborating centres) jatkoivat omilla alueillaan yhteistyötä järjestön kanssa.
38167: Suomi tuki kertomusvuonna kehitysyhteistyövaroista 1,1 miljoonalla markalla
38168: WHO:n tehostettua ohjelmaa eniten apua tarvitseville maille (ICO), 2,2 miljoonalla
38169: markalla WHO:n perhe- ja lisääntymisterveyden ohjelmaa (FRH/HRP) sekä yhdellä
38170: miljoonalla markalla WHO:n tuberkuloosirokotetutkimusohjelmaa (GPV), jonka
38171: avulla pyritään kehittämään DNA-pohjaisia rokotteita tuberkuloosibakteereja
38172: vastaan.
38173: Näiden lisäksi humanitaarisen avun varoista annettiin miljoona markkaa WHO:n ja
38174: UNHCR:n yhteiselle, pakolaisten henkiselle kuntoutusohjelmalle sekä kaksi
38175: miljoonan markan käteisavustus, jolla WHO on palkannut kolme suomalaista
38176: asiantuntijaa ja sitoutunut tekemään tavarahankintoja Suomesta 0,5 miljoonalla
38177: markalla.
38178: Näiden lisäksi Suomi on tukenut kahdella miljoonalla markalla 1.1.1996 virallisesti
38179: käynnistettyä YK:n operatiivisten järjestöjen yhteistä AIDS-ohjelmaa (UNAIDS).
38180: WHO vastaa edelleen UNAIDSin sihteeristöpalveluista.
38181: 702                             Suhteet ulkovaltoihin
38182: 
38183: 12.4.4. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijfujestö (UNESCO)
38184: Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön UNESCOn 50-
38185: vuotisjuhlavuosi jatkui kertomusvuoden marraskuun puoliväliin saakka. Juhlalli-
38186: suuksiin liittyen Suomessa tiedotettiin UNESCOn toiminnasta ja Suomen osallistu-
38187: misesta siihen. Helsingissä järjestettiin 7 .11. tietoiskutilaisuus "UNESCO 50 vuotta
38188: - Suomi UNESCOssa 40 vuotta". Lisäksi on järjestetty UNESCOa koskevia
38189: näyttelyitä, jatkettu raporttien julkaisemista Suomen Unesco-toimikunnan jul-
38190: kaisusarjassa sekä UNESCOn sopimusten ja suositusten suomentamista ja jul-
38191: kaisemista. Jyväskylän yliopiston kirjasto toimi UNESCOn ainoana tallekirjastona
38192: Suomessa. Suomen Unesco-toimikunta on kertomusvuonna jatkanut UNESCOn
38193: kuukausijulkaisun UNESCO-Kuriirin julkaisemista suomen kielellä.
38194: Suomi osallistui Genevessä 30.9.-5.10. pidettyyn kansainväliseen kasvatuskonfe-
38195: renssiin "Opettajan rooli muuttuvassa yhteiskunnassa". Konferenssi hyväksyi
38196: julistuksen ja suosituksen, jotka täydentävät ja ajankohtaistavat 30 vuotta sitten
38197: hyväksyttyä UNESCO/ILO suositusta opettajan asemasta. Konferenssi huomioi
38198: päätöspäivänä kansainvälisen opettajan päivän.
38199: ASP-koulujen (Associated Schools Project) eli ns. UNESCO-koulujen vuosittainen
38200: koulutus- ja koordinointiseminaari järjestettiin Turussa marraskuussa aiheinaan
38201: kulttuureiden tuntemus, ihmisoikeuskasvatus ja ympäristökasvatus.
38202: Kertomusvuonna järjestettiin yleisölle avoin ympäristöaiheinen teemakokous, jossa
38203: yhtenä keskustelunaiheena oli Suomen ympäristökasvatusraportti YK:lle kestävän
38204: kehityksen edistämisestä. Suomessa järjestettiin marraskuussa UNESCOn vesiohjel-
38205: maa, IHP:ta, käsittelevä pohjoismainen kokous, johon osallistui edustajia myös
38206: Baltian maista.
38207: Opetusministeriö on yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa pyrkinyt edistämään
38208: Suomen luonnonperintökohteiden esittämistä UNESCOn Maailmanperintö-luette-
38209: loon. UNESCOn Maailmanperintökomitea hyväksyi Verlan puuhiomon ja pahviteh-
38210: taan Maailmanperintöluetteloon joulukuussa Meksikossa pidetyssä kokouksessa.
38211: Kertomusvuonna panostettiin myös henkiseen kulttuuriperintöön järjestämällä
38212: pieniä kieliä monikulttuurisessa maailmassa koskeva seminaari Helsingissä loka-
38213: kuussa. Suomi on edelleen työskennellyt YK:n julistaman Maailman kulttuurikehi-
38214: tyksen vuosikymmenen (1988-1997) tavoitteiden edistämiseksi mm. kehittämällä
38215: hankkeita, kuten "Culture in the Neighbourhood" ja "Arts in Hospital". Kertomus-
38216: vuoden teemaan "Kulttuuri ja terveys" liittyen julkaistiin yhteispohjoismaista
38217: hanketta kuvaava artikkeli maailmanlaajuiseen jakeluun.
38218: YK:nentisen pääsihteerin Javier Perez de Cuellarinjohtaman Kulttuurin ja kehityk-
38219: sen maailmankomission loppuraportin "Luova moninaisuutemme" käsittely aloitet-
38220: tiin kansallisella tasolla. Raportti toimitettiin laajalle lausuntokierrokselle ja siitä
38221: järjestettiin tiedotustilaisuus opetusministeriössä sekä oheisseminaari "Ihminen ja
38222: kehitys" -tapahtuman yhteydessä Tampereella toukokuussa. Raportin suomennostyö
38223: aloitettiin ja siitä tehtiin keskustelun laajentamista varten kotisivu Intemetiin.
38224: Kertomusvuonna aloitettiin vuonna 1997 Suomessa pidettävän kansainvälisen
38225: viestintäalan konferenssin ja UNESCOn Euroopan alueen ihmisoikeusopetusta
38226: koskevan konferenssin valmistelu.
38227: Suomi toimi kertomusvuonna pohjoismaisena koordinoijana yhteiskuntatieteisiin
38228: liittyvissä kysymyksissä ja järjesti laajan pohjoismaisen UNESCOn yhteiskuntatie-
38229: teellistä ohjelmaa (MOST) pohtineen seminaarin Helsingissä tammikuussa.
38230:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        703
38231: 
38232: Erityistä huomiota on kiinnitetty Suomen osallistumiseen kehitysyhteistyöhön
38233: UNESCOn toimialoilla. Tavoitteena on mm. Suomen tuen lisääminen kansainväli-
38234: selle tiedonvälityksen kehittämisohjelmalle IPDC:lle ja kansainväliselle koulutus-
38235: suunnittelu-instituutille IIEP:lle.
38236: Kertomusvuonna on pyritty edistämään Suomen ehdokkuutta UNESCOn hallinto-
38237: neuvostoon vuoden 1997 UNESCOn yleiskokouksessa pidettävissä vaaleissa.
38238: Toinen tärkeä tavoite on Maailmanperintökomitean jäsenyys. Vaalit pidetään
38239: UNESCOn Maailmanperintösopimukseen liittyneiden jäsenmaiden istunnon
38240: yhteydessä syksyllä 1997.
38241: Suomi toimi kertomusvuonna UNESCOn hallitustenvälisessä tietotekniikkakomi-
38242: teassa (IIP), päämajakomiteassa ja Nuubia-komiteassa sekäjärjestön luonnontieteel-
38243: listen ohjelmien hallinnossa: Ihminen ja ympäristö -neuvostossa (MAB) ja Kansain-
38244: välisen vesiohjelman (IHP) neuvoston varapuheenjohtajana ja bureau'n jäsenenä.
38245: Suomi valittiin lisäksi IIP:n bureau'n jäseneksi joulukuussa. Suomi on toiminut
38246: aktiivisesti pohjoismaisessa yhteistyössä ja on osallistunut tarkkailijana järjestön
38247: muiden hallitustenvälisten komiteoiden kokouksiin ja hallintoneuvoston istuntoihin.
38248: Suomi valittiin UNESCOn Euroopan alueen valtioiden korkeakouluopintojen,
38249: tutkintojen ja oppiarvojen tunnustamista käsittelevän alueellisen komitean puheen-
38250: johtajaksi. UNESCO ja Euroopan Neuvosto ovat yhteistyössä valmistelleet Euroo-
38251: pan alueen korkeakoulututkintojen tunnustamissopimusta, joka korvaisi vastaavat
38252: aikaisemmat sopimukset. Sopimusta käsitellään vuonna 1997 järjestettävässä
38253: diplomaattikonferenssissa.
38254: 12.4.5. YK:n talous- ja sosiaalineuvosto (ECOSOC)
38255: Suomi on ollut kertomusvuoden alusta lähtien YK:n sosiaali- ja talousneuvoston
38256: ECOSOCinjäsen. Kokonaisjäsenmäärä on 54. ECOSOCin sääntömääräinen istunto
38257: pidettiin New Yorkissa 24.6.-26.7. ja senjatkoistunto 13.-14.11.1996. Tärkeimpinä
38258: käsitellyistä asioista olivat YK:n koko järjestelmän laajuinen työ köyhyyden
38259: vähentämiseksi, ECOSOCin toiminnan tehostamiseen tähtäävä selvitys funktionaa-
38260: listen ja alueellisten toimikuntien toiminnasta, YK:n ja Maailmanpankin välisen
38261: yhteistyön koordinointi sekä korruptio kansainvälisessä liiketoiminnassa. Suomi
38262: toimii aktiivisesti EU:ssa ECOSOC-kysymyksissä ja oli vaikuttamassa omien
38263: prioriteettiensamukaisten teemojen saamiseen vuoden 1997 istuntoon (naisnäkökul-
38264: ma, evaluaatiokysymykset). Pohjoismainen yhteistyö ECOSOCissa noudattelee
38265: pohjoismaisen yhteistyön linjoja yleiskokouksessa.
38266: 12.4.6. Muut YK:n erityisjfujestöt (IMO, ITU, UNIDO, UPU, WIPO, WMO)
38267: Merenkulkulaitos osallistui vuonna 1996 Kansainvälisen merenkulkujärjestön
38268: (IMO) toimintaan.
38269: Vuonna 1996 telehallintokeskus osallistui aktiivisesti CEPT:n piirissä sekä kansalli-
38270: sella että kansainvälisellä tasolla vuonna 1997 pidettävän kansainvälisen televiestin-
38271: täliiton (ITU) maailmanlaajuisen radiokonferenssin (WRC-97) sekä ITU:n ra-
38272: dioviestintäsektorin radioviestintäkouksen (RA-97) järjestelyihin.
38273: Suomi on osallistunut YK:n teollistamisjärjestön (UNIDO) työhön kertomuskaudel-
38274: lajäsenvelvoitteidensa mukaisesti. Järjestön hallintoneuvoston (teollistamisneuvos-
38275: ton) jäseninä Pohjoismaat ovat vuoron perään. Suomi oli viimeksi jäsen vuonna
38276: 1993. Suomella ei ole tarkoitusta pyrkiä hallintoneuvoston jäseneksi uudelleen.
38277: Järjestön yleiskokous pidetään joka toinen vuosi, seuraavan kerran joulukuussa
38278: 1997.
38279: 704                            Suhteet ulkovaltoihin
38280: 
38281: Suomi on kertomusvuotena rahoittanut 200 000 markalla Venäjän Kaliningradin
38282: alueen kehittämisprojektia, joka on kanavoitu lähialueapuna. Suomi osallistuu
38283: pohjoismaisen yhteistyön ja EU-koordinaation puitteissa UNIDO:n reformista
38284: käytävään keskusteluun, jota on aktivoinut Ison-Britannian ja Australian ilmoitus
38285: erota järjestöstä kertomusvuoden joulukuussa.
38286: Suomen toiminta Maailman postiliitossa (UPU) on ollut aktiivista. Telehallintokes-
38287: kus osallistui Maailman postiliiton hallintoneuvoston kokoukseen Bernissä.
38288: Suomi on osallistunut aktiivisesti tekijänoikeuden kansainvälisen sopimusjärjestel-
38289: män kehittämiseen Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPO:n puitteissa.
38290: Työ huipentui joulukuussa 1996 Genevessä pidettyyn hallitustenväliseen diplomaat-
38291: tiseen konferenssiin, jossa päästiin yksimielisyyteen kahdesta sopimuksesta. Näistä
38292: toinen koskee tekijöiden ja toinen taiteilijoiden ja äänitetuottajien oikeuksia. Suomi
38293: toimi konferenssin pääkomitean puheenjohtajana. Teollisoikeuksien tärkeitä
38294: tapahtumia olivat Madridin Unionin uusista sovellutussäännöistä päättäminen sekä
38295: tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevan ns. Madridin pöytäkirjan
38296: voimaantulo 1.4.1996.
38297: Suomi osallistui kertomusvuonna WIPO:n ja sen hallinnaimien yleissopimusten
38298: hallintoelinten sääntömääräisiin kokouksiin.
38299: Ilmatieteen laitoksen toimintaYK:nMaailman ilmatieteellisessäjärjestössä (WMO)
38300: jatkui kiinteänä. Suomen kehitysyhteistyö meteorologian alalla jatkui yhteistyössä
38301: WMO:n kanssa järjestön vapaaehtoisohjelman sekä Keski-Amerikkaa koskevan
38302: projektin puitteissa. Suomi osallistui aktiivisesti myös WMO:n ja UNEP:n (United
38303: Nations Environmental Programme) alaisuudessa toimivan hallitustenvälisen
38304: ilmastonmuutospaneelin (IPCC) toimintaan.
38305: 12.5. Kansainvälinen atomienergiajäJjestö (IAEA)
38306: Suomen toiminnan painopisteenä IAEA:ssa ovat ydinturvallisuus ja ydinmateriaalin
38307: valvonta ydinaseiden leviämisen estämiseksi.
38308: IAEA:n valvontajärjestelmän tiukentamiseen tähtäävän 93+2 -ohjelman käsittely
38309: siirtyi vuonna 1996 uuteen vaiheeseen, kun järjestön hallintoneuvosto asetti
38310: komitean, jonka tehtävänä on laatia mallisopimus, jolla IAEA:n täysvalvontasopi-
38311: muksia täydennettäisiin. Komitea kokoontui kahdesti. Kolmas ja ehkä ratkaiseva
38312: kokous järjestetään tammikuussa 1997. Suomi on osallistunut komiteatyöskentelyyn
38313: ja tukee ohjelmaa.
38314: Ydinturvallisuuskonventio astui voimaan kertomusvuoden aikana. Suomi on
38315: ratifoinut konvention. Suomi osallistuu vuonna 1995 aloitettuihin neuvotteluihin
38316: kansainvälisen ydinjätekonvention solmimisesta.
38317: IAEA:n nykyisen pääjohtajan Hans Blixin virkakausi päättyy 30.11.1997.
38318: 12.6. Euroopan talouskomissio (ECE)
38319: Keski- ja Itä-Euroopassa tapahtuneiden muutosten johdosta YK:n Euroopan
38320: talouskomissio (ECE) laati jo vuonna 1990 toiminnalleen uudet painopistealueet
38321: Tavoitteena oli siirtymävaiheen talouksien integroiminen muuhun Eurooppaan.
38322: ECE:n jäsenmäärä oli vuonna 1996 55, kun se vuonna 1991 oli 35. Jäsenkunta
38323: kattaa ns. ETYJ-Euroopan eli myös entisen Neuvostoliiton Aasian puoleiset
38324: tasavallat Noin puolet jäsenistä on siirtymätalousmaita ja osa luokitellaan kehitys-
38325: maiksi.
38326:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      705
38327: 
38328: Kuluvan vuosikymmenen aikana ECE:n toiminnassa ei ole koettu nopeita muutok-
38329: sia. Erityisesti länsimaat ovat halunneet ratianalisoida toimintaa. Järjestön on
38330: toivottu keskittyvän alueille, jotka hyödyttäisivät mahdollisimman pitkälle koko
38331: jäsenkuntaa. Myös YK:ntalouskriisi on lisännyt paineita aktiviteettien vähentämi-
38332: seksi ja toisaalta keskittämiseksi. ECE:n toiminnan uudelleenarvioimiseksi perustet-
38333: tiin syksyllä 1995 järjestön tulevaisuutta pohtiva ad hoc -työryhmä, joka keväällä
38334: 1996 aloitti selvitystyön ECE-maiden hallituksien kantojen kartoittamiseksi koskien
38335: ECE:n toimintojen tarpeelllisuutta, prioriteetteja sekä niiden näkemyksiä toiminnan
38336: kehittämismahdollisuuksista. ECE:n toiminnan rationalisoimisesta ja strategisista
38337: suuntaviivoista on tarkoitus päättää järjestön 50-vuotisjuhlakokouksessa keväällä
38338: 1997. ECE:n sihteeristön käytettävissä olevat budjettivarat vähenevät vuosina 1997-
38339: 98 joka tapauksessa YK:n määrärahaleikkausten takia.
38340: ECE:n 51. vuosikokous pidettiin Genevessä 15.-19.4.1996. Kokous oli luonteeltaan
38341: välikokous tärkeiden päätösten jäädessä vuoden 1997 kokoukseen.
38342: ECE:n kaupankehittämiskomitean alaisen WP.4:n uudistaminen eteni ja tehtiin
38343: päätös sen muuttamisesta CEFACT-keskukseksi (Centre for Facilitation ofProcedu-
38344: res and Practices for Administration, Commerce and Transport).
38345: Euroopan ympäristöprosessinjatkoa valmisteltiin Sofian ministerikokouksessa 1995
38346: hyväksytyn julistuksen pohjalta. Seuraavan, 1998 Tanskassa pidettävän, ministeri-
38347: kokouksen valmistelua varten asetettiin työryhmä, joka aloittaa työskentelynsä
38348: toukokuussa 1997. ECE:n ympäristöpolitiikan komitea käynnisti myös neuvottelut
38349: kansalaisten osallistumisesta ja tiedonsaantia koskevan alueellisen sopimuksen
38350: valmistelemiseksi seuraavaan ministerikokoukseen mennessä. Komitean työohjel-
38351: maan esitettiin eurooppalaisen energia-strategian valmistelua osana Eurooopan
38352: ympäristöohjelmaa. Komitea käynnisti pilottivaiheen jälkeen Keski- ja Itä-Euroopan
38353: maiden maatutkintaohjelman aloittamalla Slovenian, Albanian ja Moldovan
38354: tutkinnat.
38355: Kaukokulkeutumissopimuksen mukaisessa työssä aloitettiin neuvottelut typen
38356: yhdisteiden, raskasmetallien ja pysyvien orgaanisten aineiden päästöjen vähentämis-
38357: pöytäkirjoista. ECE:n puitteissa neuvoteltu rajavesistösopimus astui voimaan
38358: lokakuussa 1996. Suomi toimii ensimmäisen sopimusosapuolten kokouksen
38359: (heinäkuu 1997) isäntämaana ja puheenjohtajana ensimmäisen 3-vuotiskauden.
38360: Yhdyskuntakomiteassajatkettiin Keski- ja Itä-Euroopan maiden tukemista. Siinä oli
38361: huomion kohteenakestävän kehityksen näkökulmakaupunkikehityksessä, rakennus-
38362: ten korjaustoiminnan organisointi erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan massiivisissa
38363: lähiöissä ja kysymys maarekistereiden luomisesta. ECE oli aktiivinen YK:n
38364: HABITAT II-konferenssissa, jolta osin ECE:n julkaisun laadinta oli Suomen
38365: vastuulla.
38366: Liikenneministeriö on osallistunut edellisten vuosien tapaan sisämaanliikennekomi-
38367: tean ja useimpien sen alaisten työryhmien työskentelyyn. Järjestön rationalisointia
38368: koskevassa lausunnossa liikenneministeriö korosti ECE:n roolia maaliikennealan
38369: teknisluonteisia sopimuksia solmivana järjestönä. LM:n kannalta keskeisiä työryh-
38370: miä ovat olleet maantieliikenne-, liikenneturvallisuus-, ajoneuvojen rakenne ja
38371: vaarallisten aineiden kuljetus -työryhmä. Lisäksi osallistuttiin vuonna 1997 pidettä-
38372: väksi siirtyneen alueellisen ministeritason liikenne- ja ympäristökonferenssin
38373: valmistelutyöhön.
38374: Yhdyskuntakomiteassa jatkettiin Keski- ja Itä-Euroopan maiden tukemista, missä
38375: huomion kohteina olivat kestävän kehityksen näkökulma kaupunkikehityksessä,
38376: rakennusten korjaustoiminnan järjestäminen etenkin Keski- ja Itä-Euroopan
38377: 
38378: 23 370147
38379: 706                             Suhteet ulkovaltoihin
38380: 
38381: kaupunkien suurlähiöissä ja maarekisterit. ECE oli aktiivinen YK:n II yhdyskunta-
38382: konferenssissa, jota varten tehdyn ECE:n julkaisun valmistelua Suomi johti.
38383: 12.7. YK:nkauppa-ja kehityskonferenssi (UNCTAD)
38384: UNCTAD IX, joka pidettiin keväällä 1996 Etelä-Afrikassa, sopi laajoista järjestön
38385: uudistuksista. Neuvoston ja siten jäsenmaiden koordinoiva ja johtava rooli UNC-
38386: TAD:in toiminnoissa vahvistui. Neuvosto määrää myös toiminnan prioriteeteistä
38387: konferenssien välisenä aikana. Hallitustenvälisten elinten lukumäärää ja sihteeristöä
38388: sovittiin supistettavaksi. UNCTAD:in voimavarojen käytössä annetaan vähiten
38389: kehittyneille maille etusija. Samoin sovittiin keskityttäväksi muutamiin harvoihin
38390: konkreettisiin kysymyksiin. Yksityissektori saa entistä suuremman mahdollisuuden
38391: vaikuttaa järjestön toimintaan.
38392: Neuvosto keskittyi syksyllä Itä-Aasian menestyksellisten kehityskokemusten
38393: analysointiin ja siihen, mitä erityisesti vähiten kehittyneet maat voisivat niistä
38394: oppia. Toinen merkittävä asia oli suorien ulkomaisten investointien problematiikan
38395: selvittely ja se, miten vähiten kehittyneet maat ja Afrikka voisivat entistä enemmän
38396: hyötyä niistä.
38397: 12.8. YK:n erityisaloja koskeva toiminta
38398: YK:nAfrikan 1990-luvun kehittämisohjelman UN -NA DA F:in puolivälitarkistusko-
38399: kous järjestettiin New Yorkissa 16.-20.9.1996. Tarkoitus oli arvioida vuonna 1991
38400: aloitetun ohjelman tähänastista onnistumista ja tarkistaa loppujakson tavoitteet.
38401: Kokouksessa oltiin ohjelmaan melko tyytyväisiä eikä siihen tehty varsinaisia
38402: muutoksia. Afrikan maat olivat tyytyväisiä myös kokouksen avulla saamaansa
38403: poliittiseen huomioon. Suomen valtuuskunta ei esittänyt kokouksessa kansallista
38404: puheenvuoroa, koska näin oli EU-koordinaatiossa sovittu, vaan osallistui aktiivisesti
38405: sekä EU :n puheenvuoron valmisteluun että EU :n puitteissa loppuasiakirjasta käytyi-
38406: hin neuvotteluihin.
38407: YK:n yleiskokouksen jatkoistunto aiheesta "julkishallinto ja kehitys" järjestettiin
38408: 15.-19.4.1996 New Yorkissa. Siinäkäsiteltiin ensimmäisen kerran maailmanlaajui-
38409: sesti kehitystä ja hallintoa ja useista ennen vaietuista asioista, kuten esimerkiksi
38410: korruptiosta, saatettiin puhua YK:n yleiskokouksessa. Kokousta pidettiin mielen-
38411: kiintoisena ja rakentavana ja siihen osallistui runsaasti julkisen hallinnon asiantunti-
38412: joita. Myös Suomen valtuuskunnassa oli asiantuntijajäsen, joka esitti Suomen
38413: kansallisen puheenvuoron.
38414: Suomi osallistuiYK:nkansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan (UNCITRAL)
38415: työskentelyyn. Vireillä oli mm. kansainvälisiä konkursseja ja saatavien siirtoa
38416: koskevat hankkeet sekä elektronista tiedonsiirtoa koskevan mallilain laadinta.
38417: Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Helsingin kriminaalipoliittinen
38418: instituutti (HEUNI) on YK:n kriminaalipoliittisen ohjelman eurooppalainen alueins-
38419: tituutti. Sen keskeisenä toiminta-ajatuksena on kansainväliseen kriminaalipolitiikan
38420: suunnitteluun osallistuminen. Toiminnan muotoutumista ovat kertomusvuoden
38421: aikana ensisijaisesti hahmottaneet: (a) YK:n kriminaalipoliittisen ohjelman kehittä-
38422: mistarpeet ja kyseisen ohjelman painopistealueiden toteutukseen liittyvät kysymyk-
38423: set sekä (b) Euroopan poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten muutosten mukanaan
38424: tuomien ongelmien konkretisoituminen oikeudellisella, erityisesti kriminaalipolitii-
38425: kan alueella.
38426: YK:n kriminaalipoliittisen ohjelman painopistealueina ovat kertomusvuonna olleet:
38427: (a) järjestäytynyt kansainvälinen rikollisuus, (b) rikoksella hankitun hyödyn
38428:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                        707
38429: 
38430: konfiskointi ja rahanpeson valvonta, (c) siirtolaisten salakuljetus, (d) lahjonnan
38431: rajoittaminen, (e) kansainvälinen yhteistyö rikosasioissa luovutus mukaanlukien, (t)
38432: rikoslain asema ympäristönsuojelussa, (g) kaupunkirikollisuuden torjunta, (h) lapset
38433: rikollisina ja rikosten uhreina, (i) naisiin kohdistuvan väkivallan eliminointi sekä (j)
38434: ampuma-aseiden kontrolli.
38435: Toisaalta Euroopan valtioiden ja eurooppalaisten järjestöjen näkökulmasta keskeisiä
38436: kysymyksiä ovat olleet: (a) Keski- ja Itä-Euroopan maiden rikosoikeusjärjestelmien
38437: uudistaminen mukaan lukien järjestelmien tietokoneistaminen ja kyseiselle alueelle
38438: suunnattujen avustus- ja yhteistyöhankkeiden koordinointi, (b) järjestäytynyt
38439: kansainvälinen rikollisuus, (c) toimet lahjonnan saamiseksi kuriin, (d) rikoksentor-
38440: junta sekä (e) lainvalvontaviranomaisten välisen yhteistyön edistäminen.
38441: HEUNI on kertomusvuoden aikana ollut edustettuna työryhmässä, joka Euroopan
38442: Neuvoston ja Euroopan unionin yhteishankkeena on tehnyt selvitystä lahjonnasta
38443: ja järjestäytyneestä rikollisuudesta Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Tavoitteena on
38444: saada selvyys ongelman vakavuudesta, kartoittaa mitä lainsäädännöllisiä ja muita
38445: keinoja on sovellettu lahjonnanjajärjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemiseksi sekä
38446: arvioida käytettyjen keinojen toimivuutta.
38447: Venäjän sisäasiainministeriö ja HEUNI käynnistivät v. 1995 yhteisen hankkeen,
38448: jossa tarkoituksena on selvittää menetelmiä kansainvälisten moottoriajoneuvovar-
38449: kauksien ehkäisyksi ja torjumiseksi. Kertomusvuoden aikana tehtiin kyselytutkimus,
38450: jolla kartoitettiin tilannetta Euroopan eri maissa. Tutkimustuloksia käytetään tausta-
38451: aineistolla helmi-maaliskuussa 1997 Moskovassa järjestettävälle kansainväliselle
38452: seminaarille, jonka suositukset toimitetaan YK:n kriminaalipoliittisen komissiolle
38453: keskustelun pohjaksi sen v. 1997 istunnossa. Sekä Interpol että Europol ovat myös
38454: osoittaneet kiinnostusta tähän kysymykseen.
38455: Instituutti on myös ollut edustettuna YK:n työryhmässä, jonka tehtävänä on
38456: selvittää maailmanlaajuisesti ampuma-aselainsäädäntöä ja ampuma-aseiden käyttöä
38457: rikosten yhteydessä. Selvitys on tehty kyselytutkimuksenaja HEUNI:n vastuulla on
38458: ollut koordinoida vastausten saaminen lähes 20 Euroopan ja Pohjois-Amerikan
38459: maasta - mukaanlukien Suomi - sekä Australiasta. Selvityksen tulokset toimitetaan
38460: tausta-aineistoksi YK:n kriminaalipoliittisen komission v. 1997 istuntoon.
38461: HEUNI:n Vancouverissa Kanadassa sijaitseva sisarinstituutti yhdessä useiden
38462: muiden kansainvälisten organisaatioiden kanssa on panostamassa maailmanlaajuisen
38463: perheväkivallan ehkäisy- ja kontrolliohjelman kehittämiseen. Ohjelman toteuttamis-
38464: ta on tukenut myös YK:ntalous-ja sosiaalineuvosto (ECOSOC) v. 1996 hyväksy-
38465: mässään toimintasuunnitelmassa. Käynnistysvaiheessa on sovittu järjestettäväksi
38466: aiheeseen liittyvää koulutusta ongelman kanssa tekemisiinjoutuville viranomaisille.
38467: HEUNI on kertomusvuoden aikana käynyt neuvotteluja tällaisen koulutuksen
38468: järjestämisestä Liettuassa ja Virossa. Liettualaisille viranomaisille järjestetty kurssi
38469: toteuteutui tammikuussa 1997.
38470: Edellisen vuoden kertomuksessa mainitusta rikosoikeusjärjestelmien tietokoneista-
38471: mista koskevasta toimenpideohjelmasta, jonka HEUNI oli tuottanut yhdessä YK:n
38472: sihteeristön kanssa, keskusteltiin v. 1996 kriminaalipoliittisen komission istunnossa,
38473: missä se hyväksyttiin lähes sellaisenaan ja lähetettiin jatkokäsittelyyn talous- ja
38474: sosiaalineuvostoon (ECOSOC).
38475:  Instituutin henkilökuntaan kuuluva on myös toiminut raportöörinä ja koordinoijana
38476:  hankkeessa, jossa tavoitteena on viimeistellä luonnokset YK:n uhrijulistuksen
38477:  (Declaration of Basic Principles of Justice for Victims of Crime and Abuse of
38478:  Power) soveltamista koskeviksi käsikirjoiksi. Luonnosta on tarkoitus käsitellä YK:n
38479: 708                             Suhteet ulkovaltoihin
38480: 
38481: kriminaalipoliittisen komission v. 1997 istunnossa. Hankkeessa kokeiltiin samalla
38482: tekstiversioiden siirtoa ja muokkaamista osallistujien välillä tietokoneavusteisesti.
38483: Kertomusvuonna HEUNI:n asiantuntija on jatkanut rikosoikeushallinnon tietoko-
38484: neistamistarpeisiin liittyviä selvityksiä Bosnia-Herzegovinassa, Bulgariassa, Slo-
38485: veniassa, Valko-Venäjälläja Venäjällä. Bosnia-Herzegovinaa, Bulgariaa, Sloveniaa
38486: ja Valko-Venäjää koskevista hankkeista valmistuivat toteuttamisesitykset. Uusista,
38487: mahdollisesti myöhemmin käynnistyvistä arviointihankkeista on vuoden aikana
38488: neuvoteltu muun muassa Albanian, Latvian, Puolan ja Romanian kanssa.
38489: Kuten aempina vuosina, HEUNI on ollut varautunut antamaan pyynnöstä asiantun-
38490: tija-apua Keski- ja Itä-Euroopan maille kriminaalipolitiikan ongelmakysymyksistä.
38491: Kertomusvuoden aikana instituutin edustajat kävivät kahdesti Liettuassa sikäläisen
38492: YK:nkehitysohjelman (UNDP) edustajan pyynnöstä tutustumassa maan kriminaali-
38493: politiikan ongelmiin.
38494: Jatkona edellisen kertomusvuoden aikana loppuunsaatetulle selvitykselle Keski- ja
38495: Itä-Euroopan vankilaoloista - sen loppuraportti ilmestyi v. 1996 alkupuolella -
38496: käynnistettiin yhteistyössä Euroopan Neuvoston ja Suomen oikeusministeriön
38497: kanssa selvitys vankilukuun vaikuttavista tekijöistä Euroopan maissa ja Pohjois-
38498: Amerikassa. Tietoja käytetään v. 1997 keväällä Helsingissä aiheestajärjestettävän
38499: kansainvälisen seminaarin tausta-aineistona.
38500: Edellisen kertomusvuoden puolella käynnistettyä hanketta tiedon hankinnaksi
38501: Keski- ja Itä-Eurooppaan suunnatuista kriminaalipoliittisista avustus- ja yhteis-
38502: työohjelmista, mukaanlukien ajantasaisen tietojärjestelmän toteuttaminen, on
38503: jatkettu v. 1996 aikana. Ensisijaisena tavoitteena on systematisoida hankkeita
38504: koskeva informaatio ja täten pyrkiä karsimaan ohjelmien päällekkäisyyttä ja
38505: suunnittelemattomuutta. Instituutti järjesti myös toukokuussa 1996 Helsingissä
38506: asiantuntijakokouksen, jossa pohdittiin kriminaalipolitiikan sektorin kansainvälisten
38507: teknisten avustusprojektien hallinnoinuin pulmakysymyksiä. Kokouksen anti
38508: julkaistiin HEUNI Papers-sarjassa. Instituutin kehittelemää ajantasaista tietojärjestel-
38509: mää käytiin v. 1997 alkupäivinä esittelemässä Euroopan unionissa.
38510: HEUNI on myös seurannut tiiviisti Euroopan unionin piirissä vireillä olevaa
38511: kriminaalipolittikan sektorin suunnittelutyötä, erityisesti siltä osin, kun kyseessä
38512: ovat olleet III-pilariin liittyvät kysymykset sekä Keski- ja Itä-Eurooppaan suunnatut
38513: avustus- ja yhteistyöhankkeet. Instituutin kansainvälisen neuvottelukunnan kokouk-
38514: sen yhteydessä järjestettiin seminaari Euroopan unionin roolista Euroopan kriminaa-
38515: lipolitiikan kentässä. Instituutin henkilökuntaan kuuluva toimi yhtenä pääalustajista
38516: Euroopan unionin järjestämässä rikospreventiokonferenssissa Tukholmassa touko-
38517: kuussa 1996. Instituutti tuotti myös oikeusministeriölle ehdotuksen EU-rahoitteisek-
38518: si yhteistyöhankkeeksi Keski- ja Itä-Euroopassa. Ylipäätänsä on havaittavissa, että
38519: Euroopan unionin piirissä tehtävä kriminaalipoliittinen suunnittelu- ja kehittämistyö
38520: tuo myös HEUNI:lle runsaasti lisähaasteita.
38521: HEUNI:n stipendiaattiohjelma soi kuudelle tutkijalle v. 1996 aikana tilaisuuden
38522: tutustua joko instituutin toimintaan ja YK:n kriminaalipoliittiseen ohjelmaan tai
38523: stipendiaatteja kiinnostaviin kriminaalipolitiikan erityiskysymyksiin.
38524: Kertomusvuoden aikana HEUNI julkaisi myös YK:n 9. kriminaalipoliittisen
38525: maailmankongressin yhteydessä järjestetyn rikosoikeushallinnon tietokoneistamis-
38526: workshopissa pidetyt alustukset. Edelleen tuotettiin Englannin ja Saksan myöntä-
38527: män taloudellisen tuen myötä v. 1995 instituutin sarjassa ilmestyneen rikoksentor-
38528: juntastrategioita käsittelevän julkaisun saksan- ja venäjänkieliset käännökset.
38529:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       709
38530: 
38531: Samoin ilmestyivät eri maiden rikosoikeusjärjestelmiä esittelevässä sarjassa
38532: Bulgarian ja Kanadan raportit.
38533: Poliisi lähetti suomalaisia siviilipoliiseja YK-tehtäviin Itä-Sloveniaan ja Bosniaan
38534: poliisitarkkailijoiksi valvomaan ihmisoikeuksien noudattamista.
38535: Pelastushallinto osallistui aktiivisesti YK:nerijärjestöjen toimintaan (DHA, UNEP,
38536: ECE). Erityisesti osallistuttiin DHA :n johtaman koordinointi- ja johtamisjärjestel-
38537: män kehittämistyöhön, koulutukseen ja harjoituksiin. Arviointi- ja koordinointiryh-
38538: män (UNDA C) suomalaisjäsen osallistui Ruandan-Zairen kriisitilanteen arviointiin.
38539: Lisäksi Suomi oli mukana kehittämässä sotilas- ja pelastusviranomaisten yhteistoi-
38540: mintamuotoja suuronnettomuuksissa, varsinkin yhteistyömenetelmiä, käsikirjaa ja
38541: koulutustoimintaa.
38542: Suomi asettui kertomusvuonna ehdokkaaksi valittaessa uusia jäseniä YK:n sosiaali-
38543: sen kehityksen toimikuntaan ja tuli valituksi toimikunnan jäseneksi 1.1.1997
38544: alkavaksi nelivuotiskaudeksi. Toukokuussa toimikunta piti erityisistunnon New
38545: Yorkissa. Istunnon pääaiheena oli köyhyys, minkä käsittely nivoutui osaksi YK:n
38546: maailman sosiaalisen kehityksen huippukokouksen seurantaa. Samalla istunto oli
38547: osa tapahtumasarjaa, jolla YK-järjestelmä huomioi yleiskokouksen julistamaa
38548: köyhyyden vastaista teemavuotta. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti joulukuussa
38549: eri viranomaistahaista koostuvan kansallisen taustaryhmän sosiaalisen kehityksen
38550: toimikunnasta aiheutuvia tehtäviä varten. Myös sosiaalisen kehityksen huippuko-
38551: kouksen loppuasiakirjan suomennos on valmistunut.
38552: Suomi on valittu kaudeksi 1994-97 Y K:n huumausainetoimikunnan jäseneksi.
38553: Kertomusvuonna Suomi toimi koordinaattorina pohjoismaisessa ryhmässä. Toimi-
38554: kunnan keväällä pidetyssä 39. istunnossa pääteemoiksi nousivat huumausaineiden
38555: kysynnän rajoittamiseen tähtäävä kansainvälinen yhteistyö ja tämän toiminnan
38556: nivominen tarjonnan rajoittamiseen, joka on muodostanut YK-järjestelmän perintei-
38557: sen painopistealueen. Lisäksi keskeisiä teemoja olivat toiminnan tehostaminen
38558: synteettisiä huumeita ja niitten lähtöaineita vastaan. YK:njärjestöjen yhteistoiminta
38559: huumausaineiden vastaisessa toiminnassa, YK:n huumausaineohjelman rahoituson-
38560: gelmat sekä toimikunnan oman työn tehostaminen kuuluivat myös istunnon
38561: keskeisiin asioihin. Huumausainetoimikunta päätti esittää erillisen, huumeita
38562: käsittelevän, YK:n yleiskokouksen erityisistunnon järjestämistä vuonna 1998.
38563: YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin (UNCED, 1992) päätöksiä vuosittain
38564: tarkentava kestävän kehityksen YK-toimikunta (CSD) piti neljännen istuntonsa
38565: 18.4.-3.5. Kokouksen tärkein tulos oli, ettäYK:nyleiskokouksen vuoden 1997 eri-
38566: tyisistunnossa käsitellään kestävää kehitystä mahdollisuuksien mukaan valtionpää-
38567: miesten kesken. Erityisistunnon tärkeimmiksi tavoitteeksi asetettiin tapahtuneen ke-
38568: hityksen saavutusten ja epäonnistumisten rehellinen arviointi, sopiminen tulevien
38569: vuosien työn painopisteistä ja poliittisen sitoutumisen vahvistaminen. Erityisistun-
38570: nolle asetetut tavoitteet ovat Suomen näkemysten mukaisia.
38571: Istunnon 20 päätöstä koskivat ilmansuojeluasioita, mertensuojelua ja kalastusta,
38572: pieniä saarilla olevia kehitysmaita, väestönkasvua, tuotanto- ja kulutustapoja,
38573: kehitysmaiden toimintaedellytysten parantamista muun muassa lisärahoituksella ja
38574: teknologiansiirrolla, kauppaa ja ympäristöä, kansainvälistä yhteistyötä ja instituu-
38575: tioita, kestävän kehityksen kannalta tärkeitä toimijaryhmiä, ympäristökasvatusta,
38576: ympäristöoikeutta, ympäristön ja kehityksen yhdentämistä päätöksentekoon, indi-
38577: kaattoreita sekä YK:njäsenvaltioiden toimista tehtävien selontekojen parantamista.
38578: UNCEDin seurannassa on CSD:n neljännen istunnon myötä ja valmistauduttaessa
38579: vuoden 1997 erityisistuntoon havaittavissa selvää siirtymistä ympäristöongelmista
38580: 710                            Suhteet ulkovaltoihin
38581: 
38582: entistä laajempaan ja kokonaisvaltaisempaan, eri lohkoille yhteisiä asioita ja talou-
38583: den suhdetta ympäristöön analysoivaan lähestymistapaan.
38584: Kestävän kehityksen Suomen toimikunta valmisteli Suomen kertomuksen istunnolle
38585: käsiteltävinä olevia aiheita koskevista toimista Suomessa. Lisäksi Suomi esitteli
38586: CSD:n istunnossa kestävän kehityksen edistämiseksi tehtyä työtä ja erityisesti
38587: ympäristökasvatushankkeita.
38588: CSD:n alaiseksi vuonna 1995 perustettu hallitustenvälinen "metsäpaneeli" (IPF)
38589: jatkoi työtään metsäsopimusneuvottelujen aikaansaamiseksi.
38590: Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten kolmas
38591: konferenssi pidettiin Buenos Airesissa 4.-15.11. Siellä hyväksyttiin maatalouteen
38592: liittyvän biodiversiteetin suojelua ja kestävää käyttöä koskeva työohjelma, perustet-
38593: tiin metsien biodiversiteettiä koskevan työohjelma ja päätettiin ryhtyä selvittämään
38594: alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen roolia luonnon monimuotoisuuden
38595: suojelussa ja kestävässä käytössä sekä sitä, miten luonnon monimuotoisuuteen
38596: liittyvän alkuperäiskansojen tietämyksen hyödyntämisestä saatava taloudellinen
38597: hyöty voitaisiin jakaa oikeudenmukaisesti. Kokouksessa käsiteltiin myös sopimuk-
38598: sen ja sen toimeenpanon rahoitusjärjestelyjä.
38599: Otsonikerroksen suojelua koskevan Wienin yleissopimuksen ja siihen liittyvän
38600: Montrealin pöytäkiljan sopimuspuolten kokoukset pidettiin 25.-27.11. San Josessa
38601: Costa Ricassa. Tärkein Montrealin pöytäkirjaa koskeva päätös tehtiin pöytäkirjan
38602: monenkeskisen rahaston seuraavan rahoituskauden (1997-99) lisärahoituksesta.
38603: Rahaston, josta avustetaan kehitysmaita, kun ne lopettavat otsonikerrosta heikentä-
38604: vien aineiden käytön, lisärahoitukseksi sovittiin 540 milj. USD. Suomen mak-
38605: suosuus on 0,73 prosenttia, joten Suomi maksaa rahastoon noin 15,6 milj. markkaa
38606: seuraavana kolmivuotiskautena. Suomi toimii aktiivisesti rahastonjatkuvan toimin-
38607: nan turvaamiseksi sekä otsonikerroksen suojelua edistävien muiden päätösten
38608: aikaansaamiseksi.
38609: Ympäristötavoitteiden ja kansainvälisen kaupan yhteensovittamiseen liittyvien
38610: kysymysten käsittelyä jatkettiin edelleen useiden järjestöjen työohjelmien puitteissa.
38611: 
38612: Tärkein tavoite oli valmistautua joulukuussa 1996 pidettyyn Maailmankauppajärjes-
38613: tön (WTO) ensimmäiseen kokoukseen. Järjestön alainen kauppa- ja ympäristöko-
38614: mitea kokoontui usein, tavoitteenaan saada aikaan konkreettisia tuloksia. Lopputu-
38615: loksena saatiin aikaan laaja selostus jo tehdystä työstä ja suositus komitean työn
38616: jatkamisesta sekä uudistettiin komitean työohjelma.
38617: YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö (UNCT AD) järjesti toukokuussa yhteistyössä
38618: UNEPin kanssa kauppaa ja ympäristöä käsitelleen seminaarin Etelä-Afrikassa.
38619: UNEP ja UNCTAD ovat yhdessä aloittaneet 12 maassa tutkimuksen, jossa selvite-
38620: tään ympäristösopimusten vaikutuksia kaupan ja ympäristön kannalta. Tutkimuksen
38621: odotetaan valmistuvan lähiaikoina. UNEP ja UNCTAD järjestivät syksyllä kokouk-
38622: sen aiheesta kauppa, ympäristö ja kehitys. UNEPin työtä kauppa- ja ympäristö-
38623: kysymysten käsittelyssä on edelleenkin rajoittanut niukkuus. UNEP on keskittynyt
38624: lähinnä ympäristömerkintöihin, ympäristösopimuksiin sekäjäsenmaiden osaamisen
38625: parantamiseen.
38626: OECD:ssä kauppa- ja ympäristöryhmä on jatkanut työtään. Erityisesti ovat esillä
38627: olleet ympäristömerkinnät ja lisääntyvästä kaupankäynnistä aiheutuvat vaikutukset
38628: liikenteeseen. Keväällä pidetyssä ympäristökomitean (EPOC) kokouksessa hyväksy-
38629:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       711
38630: 
38631: tyssä julkilausumassa tähdennettiin kauppapolitiikan ja ympäristönsuojelun sovitta-
38632: mista yhteen.
38633: EU:ssa valmistui komission tiedonanto kaupasta ja ympäristöstä. Lisäksi EU:ssa on
38634: pohdittu kivuttornia metsästystapoja, nimenomaan ansastusta, koskevia standardeja
38635: sekä sellaisten tuotteiden pääsyä markkinoille, joihin on käytetty geneettisesti
38636: muunnelluista eliöistä saatuja raaka-aineita.
38637: 
38638: 12.9. YK:nkehitysyhteistyö ja Suomi
38639: 12.9.1. Yleistä
38640: YK:nyleiskokouksen 51. istuntokaudella YK:ntalous-ja sosiaalisektorin toiminnan
38641: tehostamispyrkimykset jatkuivat. Edellisen yleiskokouksen aikana keväällä 1996
38642: saatiin hyväksytyksi pitkällisten neuvottelujen jälkeen laaja päätöslauselma YK:n
38643: talous- ja sosiaalisektorin uudelleenjärjestämisestä ja elvyttämisestä. Tämän sekä
38644: aiemmin hyväksyttyjen päätöslauseimien toimeenpaneminen oli huomion kohteena
38645: eri kokouksissa. Suomi toimi tämän hyväksi sekä UNDPIUNFPA:n ja WFP:n
38646: johtokunnissa että ECOSOC:issa, joiden jäsen Suomi oli vuonna 1996.
38647: Vuoden 1996 tammikuussa Pohjoismaiden kehitysyhteistyöministerit antoivat
38648: virkamiestyöryhmän tehtäväksi tarkastella YK:ntalous-ja sosiaalisektorin toimintaa
38649: ja rakenteita sekä esittää niiden parantamiseen ja tehostamiseen tähtääviä ehdotuk-
38650: sia. Kehitysyhteistyöministerit hyväksyivät joulukuussa 1996 työryhmän ehdotukset
38651: julkistettaviksi ja edelleen YK:n
38652: talous- ja sosiaalisektorin reformikeskusteluissa esitettäviksi.
38653: Näillä ehdotuksilla halutaan edistää reformikeskusteluja esittämällä pohjoismaisia
38654: ajatuksia ja näkemys siitä, miten YK voisi talous- ja sosiaalisektorilla virtaviivais-
38655: taa, yhtenäistää ja tehostaa toimintaansa tulosten parantamiseksi sekä minkälainen
38656: tulisi olla YK:n normatiivinen ja operatiivinen rooli ja miten tämän sektorin
38657: hallintoa voitaisiin selkeyttää.
38658: Pohjoismaisen ja läntisen vaaliryhmän (Westem European and Other States Group)
38659: hyväksymän rotaation mukaan Suomi valittiin elintarvikeohjelman WFP:n (World
38660: Food Programme) vuonna 1996 aloittaneeseen uudistettuunjohtokuntaan (Suomi ei
38661: ole WFP:n johtokunnan jäsen vuonna 1997). Vuonna 1996 Suomi oli UNICEF:in
38662: johtokunnan tarkkailijajäsen ja tulee vuonna 1998 uudelleen jäseneksi. UNDP/UNF-
38663: PA:n yhdistetyn johtokunnan jäsenenä Suomi on vuosina 1996-1997.
38664: Suomi valittiin YK:n talous- ja sosiaalineuvoston ECOSOCin jäseneksi vuosiksi
38665: 1996-1998. ECOSOCin sääntömääräinen istunto pidettiin NewYorkissa 24.6.-26. 7.
38666: ja sen jatkoistunto 13.-14.11.1996. Tärkeimpinä käsiteltyinä asioina voidaan mainita
38667: ECOSOCin toiminnan tehostamiseen pyrkivä selvitys funktionaalisten ja alueellis-
38668: ten toimikuntien toiminnasta, YK:n ja Maailmanpankin välisen yhteistyön koor-
38669: dinointi ja korruptio kansainvälisessä liiketoiminnassa. Suomi toimi aktiivisesti
38670: myös EU:ssa ja oli vaikuttamassa mm. vuoden 1997 teemoihin (naisnäkökulma,
38671: evaluaatiokysymykset). Pohjoismaiden yhteistyö ECOSOCin aikana oli epävirallis-
38672: ta.
38673: 12.9.2. UNDP; YK:nkehitysohjelma
38674: YK:nkehitysohjelma UNDP on YK-järjestelmän keskeinen jäsenmaiden vapaaeh-
38675: toisiin yleisavustuksiin nojautuva kehitysyhteistyötä suunnitteleva, rahoittava ja
38676: koordinoiva elin. UNDP:n rahoittamien projektien toteuttajina toimivat YK:n
38677: erityisjärjestöt ja enenevässä määrin vastaanottajamaiden hallitukset. Rahoitus
38678: 712                           Suhteet ulkovaltoihin
38679: 
38680: pohjautuu jäsenmaiden vapaaehtoisiin yleisavustuksiin, jotka vuonna 1995 olivat
38681: 928 miljoonaa dollaria. Tämän lisäksi UNDP hallinnaimien hankkeiden rahallinen
38682: arvo oli kertomusvuonna yli 800 miljoonaa dollaria. Hankkeet rahoitettiinjäsenmai-
38683: den ja muiden järjestöjen rahastoille osoitetuista varoista sekä vastaanottajamaiden
38684: osuuksista.
38685: Vuoden 1996 aikana UNDP:n toiminta keskittyi inhimillisen kehityksen (SHD)
38686: käsitteen toiminnallistamiseen. Köyhyyden poistaminen on UNDP:n toiminnan
38687: tärkein tavoite. UNDP:n toimintaa suunnattiin sen vahvimman osaamisen alueelle,
38688: eli vastaanottajamaan oman kapasiteetin kehittämiseen.
38689: Suomen yleisavustusta UNDP:lle pystyttiin lisäämään edellisvuoteen verrattuna,
38690: sillä vuonna 1996 yleisavustusta myönnettiin 59 miljoona markkaa. Tämän lisäksi
38691: kohdennettiin 5 miljoonaa markkaa UNDP:n köyhyysteemaan liittyviin ohjelmiin.
38692: Apua lisättiin vuonna 1996 myös UNDP:n alaiselle YK:n naisten kehitysrahastolle
38693: UNIFEMille. UNIFEMille annettiin 0,5 miljoonan markan suuruinen yleisavustus
38694: sekä 1 miljoona markkaa naisten poliittista vaikutusvaltaa edistävälle ohjelmalle.
38695: Lisäksi annettiin UNDP:n alaiselle vapaaehtoisohjelmalle UNV :lle 0,5 miljoonaa
38696: markkaa. UNDP:n alaisesta YK:n aavikoitumis- ja kuivuustoimistoa UNSOa
38697: avustettiin 1 miljoonalla markalla.
38698: 12.9.3. UNICEF; YK:nlastenrahasto
38699: YK:n lastenrahaston, UNICEFin, toiminta keskittyy lasten aseman parantamiseen
38700: ja heidän tarpeidensa huomioonottamiseen osana kestävää kehitystä. UNICEFin työ
38701: painottuu erityisesti kehitysmaiden lasten ja äitien terveys- ja sosiaalipalvelujen
38702: kehittämiseen sekä tarpeen mukaan hätäavun antoon. Vuonna 1995 rahaston
38703: käytettävissä oli noin 1 miljardi dollaria. Kolme neljäsosaa siitä koostuu jäsenmai-
38704: den hallitusten vapaaehtoisista avustuksista. Yksi neljäsosa saadaan UNICEFin
38705: kansallisten komiteoiden keräämänä sekä yksityisinä avustuksina.
38706: Vuoteen 1992 saakka Suomi kuului UNICEFin suurimpien avunantajien ryhmään.
38707: Kehitysyhteistyömäärärahojen supistukset ovat kohdistuneet myös UNICEFiin
38708: tuntuvina. Kertomusvuonna pystyttiin lisäämään UNICEFin avustamista edelliseen
38709: vuoteen verrattuna. Vuonna 1996 UNICEFille myönnettiin 54 miljoonan markan
38710: vuosiavustus, minkä lisäksi miljoona markkaa kohdennettiin vammaisohjelmaan ja
38711: kolme miljoonaa markkaa sodan ja konfliktien lapsiuhreille.
38712: 12.9.4. UNFPA; YK:nväestörahasto
38713: YK:n väestörahaston, UNFPA:n, rahoittamat ohjelmat tähtäävät sellaiseen kestävään
38714: kehitykseen, jossa kunkin maan väestömäärä, luonnonvarat, elinympäristö ja
38715: taloudellinen kehitys ovat tasapainossa keskenään. Vuonna 1995 UNFPAlla oli
38716: käytettävissään noin 300 miljoonan dollarin suuruinen jäsenmaiden vapaaehtoisista
38717: avustuksista koostuva budjetti. UNFPA on kansainvälisen väestöavun suurimpia
38718: yksittäisiä rahoituslähteistä.
38719: UNFPAlla on keskeinen rooli Kairossa 5.-13.9.1994 pidetyn YK:n väestö- ja
38720: kehityskonferenssin hyväksymän toimintaohjelman toteuttamisessa. Kairon väestö-
38721: konferenssin toimintaohjelman pohjalta UNFP Antoiminnan ydinalueeksi määritel-
38722: tiin lisääntymisterveys, ml. perhesuunnittelu, väestö- ja kehitysstrategiat sekä
38723: hallituksiin, viranomaisiin ja yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen.
38724: Suomen yleisavustus UNFPAlle vuonna 1996 oli 59 miljoonaa markkaa (vuonna
38725: 1995 50,1 miljoonaa markkaa). Lisäksi UNFPAn lisääntymisterveysohjelmaan
38726: Afrikassa kohdennettiin viisi miljoonaa markkaa.
38727:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       713
38728: 
38729: 12.9.5. WFP; Maailman elintarvikeohjelma
38730: Vuonna 1996 Suomen apu WFP:lle oli kokonaisuudessaan, humanitaarisen avun
38731: määrärahoista maksettu tuki mukaanlaskettuna, 75 miljoonaa markkaa, mistä
38732: sääntömääräiseen ohjelmaan kanavoitiin 31,3 miljoonaa, pitkäaikaiseen pakolaisoh-
38733: jelmaan 17 miljoonaa ja humanitaariseen apuun 26,7 miljoonaa markkaa. Avun
38734: kasvu merkitsi selvää markkamääräistä nousua edelliseen vuoteen verrattuna
38735: (vuonna 1995 60,9 miljoonaa markkaa). Suomen tuki WFP:lle on ollut pääasiassa
38736: suomalaisia elintarvikkeita.
38737: WFP:n toiminta on viime vuosina painottunut yhä enemmän hätäapuun ja pitkäai-
38738: kaisiin pakolaisohjelmiin. Suomi on johdonmukaisesti tukenut WFP:n roolia
38739: kehitysjärjestönä ja painottanut kehitysnäkökohtien huomioimista myös hätäapu-ja
38740: pakolaisohjelmissa. WFP:n rooli kehitysjärjestönä tuotiin myös selvästi esiin WFP:n
38741: hallintokomitean syksyllä 1994 hyväksymässä WFP:n ohjelmajulistuksessa. WFP
38742: on siirtymässä vähitellen muiden YK-järjestöjen tapaan maaohjelmointiin, mikä on
38743: myös omiaan lähentämään eri toimintoja toisiinsa. Vuonna 1996 hätäavun suuren
38744: tarpeen johdosta myös WFP:n hätäapuun osoittamat varat nousivat suhteessa
38745: kehitystoimintoihin kohdennettuun budjettiin.
38746: 12.9.6. CGIAR; Kansainvälinen maataloustutkimusohjelma
38747: CGIAR:iin eli Kansainvälisen maataloustutkimusohjelmaan kuuluu vuodesta 1995
38748: yhteensä 16 pääasiassa kehitysmaihin sijoitettua tutkimuslaitosta, jotka tekevät maa-
38749: ja metsätalous- sekäkarjataloustutkimusta. Ryhmän sihteeristö toimii Maailmanpan-
38750: kin yhteydessä Washingtonissa. CGIAR:in tavoitteena on sekä mobilisoida että
38751: koordinoida kansainvälisten maataloustutkimuslaitosten rahoitusta ja toimintaa.
38752: Taloudellinen tuki CGIAR:lle on jatkuvasti pienentynyt ja on tällä hetkellä 300
38753: miljoonaa dollaria.
38754: Suomi tuki vuonna 1996 kolmea CGIAR:iin kuuluvaa laitosta yhteensä 6,5
38755: miljoonalla markalla, mikä merkitsi merkittävää markkamääräistä nousua edelliseen
38756: vuoteen verrattuna, jolloin tuki oli 4,8 mmk. Avustuksia saaneet laitokset ovat
38757: Keniassa sijaitseva Intemational Livestock Research Institute (ILRI), jolla on
38758: tutkimuslaitos myös Etiopiassa, Indonesiassa sijaitseva Centre for Intemational
38759: Forestry Research (CIFOR) ja Keniassa sijaitseva Intemational Centre for Research
38760: in Agroforestry (ICRAF).
38761: 12.9.7. WIDER; Taloudellisen kehitystutkimuksen kansainvälinen instituutti
38762: Taloudellisen kehitystutkimuksen kansainvälistä instituuttia (WIDER) tuettiin
38763: Suomen ja YK:n välisen isäntämaasopimuksen mukaisesti antamalla instituutille
38764: toimitilat ja johtajan asunto. Niistä aiheutuneet kustannukset vuonna 1996 olivat
38765: runsaat yksi miljoona markkaa. Tämän lisäksi Suomi antoi erillisavustuksena
38766: 250 000 markkaa instituutin humanitaarisiahätätilanteitakäsittelevälle tutkimuspro-
38767: jektille.
38768: 
38769: 
38770: 13. Asesulku, asevai vonta ja aseidenriisunta
38771: Kertomusvuonna allekirjoitettiin ydinkoekieltosopimus .. Toinen keskeinen asia oli
38772: jalkaväkimiinojen summittaisen käytön kieltämiseen tähtäävien kansainvälisten
38773: pyrkimysten kasvaminen.
38774: Geneven aseidenriisuntakonferenssissa (CD) neuvoteltu ydinkoekieltosopimus
38775: (CTBT) hyväksyttiinYK:nyleiskokouksessa 10.9.1996 suurella äänten enemmistö!-
38776: 714                            Suhteet ulkovaltoihin
38777: 
38778: lä. Sopimus kieltää kaikki ydinkoeräjähdykset ja vahvistaa sekä ydinsulkua että
38779: ydinaseriisuntaa. Suomi osallistui aktiivisesti sopimusneuvotteluihin ja allekirjoitti
38780: sopimuksen 24.9.1996.
38781: Sopimus päättää ydinkokeiden aikakauden. Jo sopimuksen allekirjoittaminen luo
38782: kansainvälisen normin. Kaikki P-5 - valtiot (ydinasevaltiot) ovat allekirjoittaneet
38783: sopimuksen. Sopimuksen muodollinen voimaantulosta on kuitenkin epävarmaa.
38784: Sopimus ei nykymuodossaan voi astua voimaan, ellei 44 nimettyä, merkittäviä
38785: ydintoimintoja hallitsevaa valtiota ratifioi sopimusta. Nimettyjen valtioiden joukossa
38786: ovat mm. Intia ja Pakistan sekä Pohjois-Korea, jotka ovat ilmoittaneet pysyvänsä
38787: sopimuksen ulkopuolella.
38788: Sopimuksen täytäntöönpanoa varten perustetaan ydinkoekielto-organisaatio
38789: (CTBTO) Wieniin. Sopimusta valvotaan maailmanlaajuisella monitorointijärjestel-
38790: mällä, jossa tulee olemaan mukana suomalainen, Sysmässä sijaitseva seisminen
38791: mittausasema sekä Säteilyturvakeskuksen säteilymittauslaboratorio Helsingissä.
38792: Suomen puheenjohtajuuskausi ydinalan vientivalvontajärjestelyssä NSG:ssä päättyi
38793: Buenos Airesissa huhtikuussa 1996 järjestetyssä NSG:n täysistunnossa.
38794: Kertomusvuoden aikana käynnistettiin Suomen tukiohjelma Venäjän safeguards-
38795: valvonnalle. Suomi jatkoi kertomusvuoden aikana ydinsulkuvalvonnan tukiohjel-
38796: maa, joka koostuu kolmesta osa-ohjelmasta: Baltian maiden ja Ukrainan ydinmate-
38797: riaalivalvonnan tukiohjelmista sekä IAEA:n valvontamenetelmien kehittämisohjel-
38798: masta. Lähialuetuki keskitettiin vuoden 1997 talousarviossa ulkoasiainministeriön
38799: hallinnoimiin lähialuemäärärahoihin.
38800: Kemiallisen aseen kieltosopimus (CWC) astuu voimaan 29.4.1997. Tämä varmistui,
38801: kun Unkari 65. valtiona talletti ratifiointiasiakirjansa 31.10.1996. Sopimuksen
38802: täytäntöönpanoa valvomaan perustetaan Haagiin kemiallisen aseen kieltojärjestö
38803: (OPCW). Yhdysvallat ja Venäjä eivät ole vielä ratifioneet sopimusta, eikä niiden
38804: ratifiointiaikataulusta ole varmuutta.
38805: Suomi osallistui Genevessä 25 .11. -6.12.1996 pidettyyn neljänteen biologisen aseen
38806: kieltosopimuksen (BWC) tarkastelukonferenssiin. Suomen ja EU:n tavoitteena oli
38807: saada aikaan poliittinen päätös aikataulusta tehokkaan ja oikeudellisesti sitovan
38808: todentamisjärjestelmän perustamiseksi. Todentamisjärjestelmää valmistelevan Ad
38809: Hae-työryhmän työskentelyä tehostetaan vuoden 1997 aikana BWC-tarkastelukon-
38810: ferenssin päätöksen mukaisesti.
38811: Genevessä päättyi 3.5.1996 eräitä tavanomaisia aseita koskevan vuoden 1980
38812: sopimuksen (CCW) ensimmäisen tarkastelukonferenssin viimeinen istunto, jossa
38813: hyväksyttiin uusittu miinapöytäkirja. Konkreettisia parannuksia miinapöytäkirjaan
38814: ovat mm. soveltamisalan laajentaminen sekä entistä tiukemmat jalkaväkimiinojen
38815: käyttöä koskevat rajoitukset. Tulos oli tyydyttävä. Oli kuitenkin pettymys, että
38816: pöytäkirjaan ei saatu liitettyä verifikaatiomekanismia ja että eräille teknisille
38817: vaatimuksille asetettiin pitkiä siirtymäaikoja. CCW-sopimuksen ongelmana pysyy
38818: sopimuspuolten vähäinen määrä.
38819: Kansainväliset pyrkimykset jalkaväkimiinojen täyskiellon aikaansaamiseksi vahvis-
38820: tuivat vuoden 1996 aikana. YK:n 51-yleiskokouksessa Suomi suositti 112 maan
38821: joukossa päätöslauselmaehdotusta, jossa tavoitteeksi asetettiin sopimus jalkaväki-
38822: miinojen täyskiellosta. Lokakuussa 1996 Kanadan hallituksen kutsusta järjestettiin
38823: Ottawassa jalkaväkimiinojen täyskieltotavoitetta edistämään keskittynyt konferenssi,
38824: johon Suomikin osallistui. EU-maat sopivat syksyllä jalkaväkimiinoja koskevasta
38825: yhteisestä toiminnasta.
38826:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        715
38827: 
38828: Suomi tukee jalkaväkimiinojen täyskieltoa maailmanlaajuisella, todennettavissa
38829: olevalla ja kaikkia osapuolia kansainvälisoikeudellisesti sitovalla sopimuksella.
38830: Suomi pitää tärkeänä, että keskustelut jalkaväkimiinojen täyskiellosta voitaisiin
38831: aloittaa CD:ssä uuden istuntokauden alkaessa tammikuussa 1997. Suomi perustaa
38832: suurlähettilään johtaman CO-edustuston 1.3.1997 lukien.
38833: Suomi hyväksyttiin 22 muun valtion ohella Geneven aseidenriisuntakonferenssin
38834: (CD) pysyväksi jäseneksi 17.6.1996. CD:ssä on nyt 61 jäsentä. Se on ainoa
38835: monenvälinen neuvottelufoorumi aseidenriisuntakysymyksille.
38836: Kansainvälisen asekaupan säätelypyrkimyksissä otettiin kertomusvuonna tärkeä
38837: edistysaskel, kun vuoden 1995 lopulla perustettu 33 teollisuusmaan välinen
38838: Wassenaarin järjestely (WA) aloitti toimintansa. Sen ansiosta voitiin aloittaa
38839: raskaiden tavanomaisten aseiden sekä sotilaallisen toimintakykyyn vaikuttavan
38840: arkaluonteisen kaksikäyttöteknologian vientejä koskeva tiedonvaihto ja tämän
38841: tiedon arviointi erityisesti alueellisesti kohdennettuna.
38842: Suomen puolustusteollisten etujen edistämiseksi tehtiin syksyllä 1996 tunnustelu-
38843: kierros Suomen mahdollisuuksista päästä WEU:n puitteissa toimivan Länsi-Euroo-
38844: pan puolustusmateriaaliryhmän (WEAG) jäseneksi. EU :n sotilaallisesti liittoutumat-
38845: tomille jäsenmaille tarjottiin kuitenkin toistaiseksi vain tarkkailumahdollisuutta
38846: WEAG:n työryhmissä.
38847: 
38848: 
38849: 14. Pakolais- ja maahanmuuttopolitiikka
38850: Vuoden 1995lokakuussa sisäasiainministeriön asettamamaahanmuutto-ja pakolais-
38851: poliittinen toimikunta sai työnsä valmiiksi 31.12.1996. Toimikunnan mietintöön
38852: "Hallittu maahanmuutto ja tehokas kotoutuminen" sekä hallituksen maahanmuutto-
38853: ja pakolaispoliittista ohjelmaa koskevaan ehdotukseen sisältyy 269 toimenpi-
38854: desuositusta, jotka kattavat sekä asiakysymykset että hallinnon. Toimikunta antoi
38855: osamietinnön inkerinsuomalaisten paluumuutosta 31.1.1996.
38856: Toimikunta jakaantui työssään kolmeen jaostoon, jotka käsittelivät pakolaisuuden
38857: ja muuttoliikkeiden syihin vaikuttamista, maahantulopolitiikkaa sekä maahanmuut-
38858: tajien vastaanottoa ja yhteiskuntaan integrointia. Toimikunnassa puheenjohtajana
38859: toimi Ilkka-Christian Björklund ja siinä olivat edustettuina poliittiset puolueet,
38860: sisäasiainministeriö, ulkoasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työministe-
38861: riö, opetusministeriö, oikeusministeriö, valtiovarainministeriö, Suomen kuntaliitto
38862: sekä Pakolaisneuvonta ry/Suomen pakolaisapu ry, Suomen Punainen Risti ja Kirkon
38863: ulkomaanapu.
38864: Toimikunta suosittelee, että sosiaali- ja terveysministeriön pakolaistoimiston
38865: pakolais- ja paluumuuttoasiat siirretään työministeriöön.
38866: Toimikunta ehdottaa myös, että valtioneuvostoon perustetaan pysyvä maahanmuut-
38867: to- ja pakolaispoliittinen ministerivaliokunta, jonka puheenjohtajana toimii vuoro-
38868: vuosina sisäasiainministeri ja työministeri. Jäseninä ovat ulkoasiainministeri,
38869: sisäasiainministeri, työministeri, sosiaali- ja terveysministeri ja opetusministeri sekä
38870: enintään kaksi pääministerin määräämää muuta ministeriä. Ministerivaliokunnassa
38871: olisi valmisteltavaksi käsiteltävä asiat, jotka koskevat 1. yleisten tavoitteiden
38872: asettamista Suomessa harjoitettavalle maahanmuutto- ja pakolaispolitiikalle, 2.
38873: maahanmuutto- ja pakolaisasioita koskevien kysymysten yhteensovittamista (mm.
38874: säädökset ja budjettiasiat), 3. tilapäisen suojelun antamista, 4. kiintiöpakolaisten
38875: ottamiseen (mm. valintakriteerit ja alueet) liittyviä periaatteellisia kysymyksiä, sekä
38876: 5. rasismin vastaisen toiminnan ja hyvien etnisten suhteiden edistämistä.
38877: 716                            Suhteet ulkovaltoihin
38878: 
38879: Ministerivaliokunnan avustamiseksi ehdotetaan asetettavaksi pysyvä virkamiestyö-
38880: ryhmä. Työryhmän tehtävänä on toimia yhteensovittavana elimenä asiakokonai-
38881: suuksissa, jotka muodostuvat asianomaisten ministeriöiden toimivaltaan kuuluvista
38882: kysymyksistä. Työryhmä koostuu eri ministeriöiden maahanmuutto- ja pako-
38883: laisasioiden toiminnoista vastuussa olevista virkamiehistä. Työryhmän puheenjohta-
38884: jina toimivat vuorovuosin sisäasiainministeriön ja työministeriön virkamies. Vuoden
38885: 1996 aikana ulkomaalaisasioita on koordinoinut edelleen ulkomaalaisasioita
38886: hoitavien minisreriöiden kansliapäälliköiden muodostama ulkomaalaispoliittinen
38887: yhteistyöryhmä.
38888: 
38889: Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukuntaan (Paksi) kuuluvat ulkomaalaisasioi-
38890: ta hoitavien ministeriöiden edustajat.
38891: 
38892: Vuonna 1996 Suomeen otettujen kiintiöpakolaisten määrä oli 429 henkilöä (500
38893: henkilön kiintiö) ja ex-Jugoslavian alueelta 176 (500 henkilön lisäkiintiöstä).
38894: Turvapaikanhakijoita tuli kertomusvuonna Suomeen 708.
38895: 
38896: Vuoden aikana tehtiin 740 henkilöä koskevat turvapaikkapäätökset, joista 151
38897: hakijalle tehtiin raukeamispäätös hakemuksen peruuttamisen tai maasta poistumisen
38898: vuoksi. Turvapaikan saaneita ensimmäisessä asteessa oli 11. Lisäksi 334 turvapai-
38899: kanhakijalle myönnettiin oleskelulupa, joista suojelun tarpeen vuoksi myönnettiin
38900: 16, painavasta humanitaarisesta syystä 305 ja muista syistä 13. Turvapaikkahake-
38901: muksia oli vireillä vuoden lopussa 571.
38902: Ulkomaalaisvirastossa tehtiin ensimmäistä oleskelulupaa koskevia päätöksiä 5 187,
38903: joista myönteisiä oli 84 %. Työluparatkaisuja tehtiin 920. Myönteisiä näistä oli
38904: 88 %. Suomen ulkomaanedustustoille annettiin 5 521 lausuntoa oleskelu- ja
38905: työluparatkaisuja varten. Näistä 89 % oli myönteisiä. Eniten lupia haettiin Venäjältä
38906: ja Virosta. Ulkomaalaisviraston henkilökuntaan kuuluvat tekivät edustustoissa
38907: inkerinsuomalaisten paluumuuttajien haastatteluja n. 1 100 päähakijalle, yhteensä
38908: n. 1 500 henkilölle.
38909: 
38910: Maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen toimikunta ehdottaa, että vuosittaiseksi
38911: pakolaiskiintiöksi tulee 1000 henkeä. Kiintiön määrä arvioidaan uudelleen kansain-
38912: välisen tilanteen mukaan ja kotimaisen vastaanottokyvyn valossa 3-5 vuoden
38913: jälkeen.
38914: Kiintiöpakolaisten valinnassa Suomi on noudattanut edelleen suojelun tarpeen
38915: ohella humanitaarisia näkökohtia. Sijoittumisen tarpeessa oleville perheille on
38916: annettu etusija ja otettu vastaan sairaita, vammaisia ja pitkään leireillä olleita
38917: pakolaisia sekä YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n esittämiä hätätapauksia.
38918: 
38919: Suomi osallistui kertomusvuonna aktiivisesti UNHCR:n toimintaan ja oli sen
38920: toimeenpanevan komitean jäsen. Suomi on viimeisten kymmenen vuoden aikana
38921: kuulunut muiden pohjoismaiden tapaan UNHCR:n suurten rahoittajamaiden
38922: ryhmään. Lisäksi Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia UNHCR:n esitysten
38923: pohjalta. Suomen humanitäärisessä avussa UNHCR on suurin ja merkittävin
38924: rahoituskanava.
38925: Suomen viranomaisetjatkoivat aktiivisesti osallistumista myös niiden kolmentoista
38926: muun kansainvälisen järjestön ja valtioryhmän kokous- ja muuhun toimintaan,
38927: joissa käsiteltiin pakolais- ja siirtolaisasioita. Näitä foorumeita olivat mm. Kansain-
38928: välisen siirtolaisjärjestön IOM (Intemational Organization for Migration), 14maan
38929: IGC-ryhmä, itä-länsi-muuttoliikkeitä käsittelevä Budapest-ryhmä, EN ja EU.
38930:                       1997 vp   Hallituksen kertomus 1996                      717
38931: 
38932: Suomi on osallistunut aktiivisesti UNHCR:n, IOM:n ja ETYJin järjestämään IVY-
38933: maiden väestöliikekonferenssin seurantaan. Konferenssi oli UNHCR:n, IOM:n ja
38934: ETYJ:n järjestämä ja se on ollut ensimmäinen laajan kansainvälisen tason yritys
38935: kiinnittää huomiota arviolta yhdeksän miljoonan kotipaikaltaan :poisjoutuneen
38936: tilanteeseen IVY -maissa. Konferenssin tulokset vastaavat pitkälti Suomen jo
38937: aiemmin noudattamia linjauksia erityisesti Venäjän kanssa tehdystä yhteistyöstä.
38938: Sen painopisteet ovat olleet ja ovat edelleen Karjalan tasavallassa, Leningradin
38939: alueella ja Pietarin kaupungissa.
38940: Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön siirtolaisuus- ja maahanmuuttoasiois-
38941: sa kansainvälisten järjestöjen sekä pohjoismaisen ja kahdenvälisen yhteistyön
38942: puitteissa. Kahdenvälistä yhteistyötä on ollut erityisesti naapurimaiden kanssa.
38943: Euroopassa tapahtuneet muutokset ovat osaltaan tehostaneet kansainvälistä yhteis-
38944: työtä entisestäänkin. Esillä on ollut mm. hallitsematon maahanmuutto. Myös
38945: rasismiin ja muukalaisvihaan liittyvät kysymykset ovat olleet yhä tärkeämpiä myös
38946: kansallisesti.
38947: Euroopan unionissa maahanmuuttoon liittyvät asiat ovat olleet keskeisesti esillä
38948: unionisopimuksen kolmannen pilarin yhteistyöalueella. Myös EU:ssa rasismi ja
38949: muukalaisviha ovat nousseet yhä tärkeämmäksi kysymykseksi.
38950: Suomi, Ruotsi ja Tanska allekirjoittivat 19.12. Luxemburgissa pidetyssä Schengenin
38951: ministerikokouksessa sopimuksen liittymisestä Schengenin sopimusten osapuoleksi.
38952: Samanaikaisesti allekirjoittivat liittymissopimuksensa Islanti ja Norja.
38953: Suomi korosti allekirjoitustilaisuudessa perinteisen pohjoismaisen liikkumisvapau-
38954: den ja nyt saavutetun pohjoismaisen kokonaisratkaisun myötä syntyvän laajan
38955: eurooppalaisen vapaan liikkuvuuden alueen merkitystä. Schengenin keskeinen
38956: tehtävä on vapaan liikkumisen vastapainona myös sisäisen turvallisuuden varmista-
38957: minen.
38958: Sopimuksen allekirjoituksesta alkaen Suomi osallistuu Schengenin toimintaan ja
38959: päätöksentekoon, mutta sopimuksen käytännön soveltamisen vaikutukset näkyvät
38960: vasta muutaman vuoden kuluttua.
38961: Suomi on edelleen tukenut Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) Helsingissä
38962: sijaitsevaa Baltian ja Pohjoismaiden aluetoimistoa. Toimisto on toteuttanut Baltian
38963: ja Valko-Venäjän viranomaisiin suuntautuvaa koulutus- ja kehitysohjelmaa.
38964: 
38965: 
38966: 15. Ihmisoikeuskysymykset
38967: Suomen lähtökohtana on ihmisoikeuksien yleismaailmallisuus jajakamattomuus ja
38968: tavoitteena ihmisoikeuksien kunnioittamisen kaikinpuolinen edistäminen. Suomi
38969: korostaa erityisesti olemassaolevien ihmisoikeussopimusten tehokasta soveltamista
38970: käytäntöön. Ihmisoikeuksilla on läheiset yhtymäkohdat turvallisuuteen, demokrati-
38971: aan ja kehitykseen. Demokraattisen turvallisuuden käsite lähtee siitä, että pysyvä
38972: turvallisuus edellyttää ihmisoikeuksien kunnioittamista.
38973: Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopistealueiksi määritettiin maaliskuussa 1996
38974: naisten, lasten, alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen oikeudet. Myös rasismin
38975: torjuminen on ollut tärkeällä sijalla. Suomi kasvattaa valmiuksiaan ja suuntaa
38976: aktiivisuuttaan erityisesti näihin asiakysymyksiin samallakun ihmisoikeuskysymyk-
38977: siä lähestytään kokonaisvaltaisesti.
38978: 718                            Suhteet ulkovaltoihin
38979: 
38980: Suomen ED-jäsenyys on lisännyt tarvetta ottaa aktiivisesti kantaa ihmisoikeus-
38981: kysymyksiin sekä kahden- että monenvälisissä yhteyksissä. Ihmisoikeusasioiden
38982: käsittely EU:ssa on edellyttänyt valmiutta reagoida aiempaa laaja-alaisemmin ja
38983: nopeammin esiin nouseviin ihmisoikeuskysymyksiin. Toisaalta Suomi on nostanut
38984: EU:ssa esiin tarpeen tarkastella ihmisoikeuskysymyksiä aiempaa integroidummin
38985: EU :n eri toimintamuodoissa.
38986: Suomi ei kertomusvuonna ollut YK:n ihmisoikeustoimikunnan jäsen, mutta ED-
38987: jäsenyyden ja ihmisoikeustoimikunnan pohjoismaisen jäsenyyden myötä vaikuttami-
38988: nen ihmisoikeustoimikunnassa tarkkailijana oli Suomen tavoitteiden edistämisen
38989: kannalta kuitenkin keskeisen tärkeää. Suomi koordinoi Afganistanin ihmisoikeusti-
38990: lannetta koskevan puheenjohtajan päätöslauselman, länsiryhmän puolesta laajan
38991: "oikeus kehitykseen" -päätöslauselman sekä piti esillä erityisesti naisten ja lasten
38992: ihmisoikeuksia. Tavoitteena oli mm. sukupuolinäkökulman kirjaaminen erityisrapor-
38993: toijien mandaatteihin, joka toteutui varsin hyvin.
38994: YK:n piirissä tavoitteena on ihmisoikeuksien integroiminen koko järjestelmän
38995: kattavasti sekä ihmisoikeusmekanismien tehostaminen. Tavoitteita tuetaan johdon-
38996: mukaisella toiminnalla kansainvälisillä foorumeilla ja kahdenvälisissä yhteyksissä.
38997: Kertomusvuoden aikana Suomi sai ensi kertaa edustajansa YK:n kansalais- ja
38998: poliittisia oikeuksia koskevaan komiteaan Suomen hallituksen aktiivisuuden
38999: tuloksena.
39000: Kansainvälisistä ihmisoikeuskysymyksistä vastaa ulkoasiainministeriö. Tarkoitukse-
39001: na on vahvistaa ihmisoikeuasioiden hoitoa osana Suomen ulkopolitiikkaa yleensä
39002: sekä erityisesti Suomen ihmisoikeuspolitiikan koherenssia eri foorumeilla.
39003: Ministeriön yhteydessä on toiminut vuodesta 1988lähtien Kansainvälisten ihmisoi-
39004: keusasiain neuvottelukunta vuorovaikutuskanavana hallituksen, poliittisten puoluei-
39005: den ja kansalaisjärjestöjen kesken. Neuvottelukunta julkaisee ihmisoikeuksia
39006: koskevia tutkimuksia ja järjestää tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Neuvottelukun-
39007: taan perustettiin kertomusvuonna naisten ihmisoikeudet -jaosto. Yhteistyö kansalais-
39008: järjestöjen ja akateemisen yhteisön välillä on tärkeää ja kasvavaa.
39009: Ulkoasiainministeriön esittelystä vuonna 1994 valtioneuvostossa kaksivuotiskaudek-
39010: si nimitetty vuoden 1995 alusta toimintansa aloittanut rasismin, muukalaisvihan,
39011: antisemitismin ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden vastainen valtuuskunta on
39012: jatkanut toimintaansa. Se toimii ulkoministeriön yhteydessä. Ministeriö on tukenut
39013: valtuuskunnan käytännön työskentelyä ja toiminut siinä asiantuntijana. Valtuuskun-
39014: nan toimikautta ollaan jatkamassa.
39015: Kehitysyhteistyöstrategiassa todetaan ihmisoikeuksien, yhteiskunnallisen tasa-arvon,
39016: kansanvallan ja hyvän hallinnon edistämisen olevan Suomen kehitysyhteistyön
39017: keskeisiä tavoitteita. Myös hallituksen syksyllä 1996 hyväksymä periaatepäätös
39018: kehitysyhteistyöstä vahvistaa tätä painotusta.
39019: Kansanvallan ja ihmisoikeuksien katsotaan myös pidemmällä tähtäimellä olevan
39020: paras mahdollinen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen perusta. Suomi edistää
39021: näiden tavoitteiden toteuttamista sekä kahdenvälisessä että monenkeskisessä
39022: yhteistyössä.
39023: Suomi edellyttää kahdenvälisiltä yhteistyökumppaneiltaan tasa-arvon, kansanvallan
39024: ja ihmisoikeuksien kunnioittamista ja pyrkii omalla toiminnallaan myös vahvista-
39025: maan kansanvallan toteutumista ja ihmisoikeuksien noudattamista yhteistyömaissa.
39026: Maaohjelmaneuvotteluihin kuuluvassa vuoropuhelussa keskustellaan myös ihmisoi-
39027: keuskysymyksistä. Suoraa kansanvaltaa edistäviä hankkeita on vielä vähän, mutta
39028:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       719
39029: 
39030: toiminta-alue on kasvamassa. Tästä ovat esimerkkeinä lainuudistustyön tukeminen,
39031: oikeudellinen yhteistyö ja vapaan tiedonvälityksen edistäminen. Vaalijärjestelyjen
39032: tukeminen ja vaalien valvonta ovat Suomellekin yksi tapa osallistua.
39033: Suomen humanitaarinen apu sisältää vuotuisen, joustavasti käytettävissä olevan
39034: määrärahan demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseen sekä kriisien ehkäisyyn.
39035: Myös kansalaisjärjestötoiminnan puitteissa tuetaan monia hankkeita, jotka edistävät
39036: kansanvaltaa ja osallistumista.
39037: 
39038: 
39039: 16. Toiminta taloudellisissa yleisjärjestöissä ja kehitysrahoi-
39040: tuslaitoksissa
39041: 16.1. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD)
39042: Suomi osallistui kertomusvuonna aktiivisesti OECD:n noin 30 pääkomitean ja
39043: niiden alaisten työryhmien sekä järjestön yhteydessä toimivien erillisyksiköiden
39044: työhön. OECD:nkeskeisiä toimintoja 1996 olivat mm. neuvottelut monenvälisestä
39045: investointisopimuksesta, laaja hanke sääntelyjärjestelmien kehittämiseksi ja keskus-
39046: telut uudesta kehitysyhteistyöstrategiasta.
39047: OECD:n toiminnan tehostaminen, budjetti- ja säästöpaineet sekä järjestön työn
39048: prioriteeteista sopiminen olivat korostetusti esillä kuluneen vuoden aikana. Ministe-
39049: reiden toimeksiannosta OECD:ssä on ryhdytty hahmottelemaan nykyistä parempia
39050: tapoja asettaa painopisteitä ja uudistaa järjestön toimintoja.
39051: OECD:n jäsenmaiden määrä nousi kertomusvuonna 29:ään. Unkarista tuli jäsen
39052: toukokuussa, Puolasta marraskuussa ja Korean tasavallasta joulukuussa. Venäjä jätti
39053: jäsenhakemuksensa toukokuussa OECD:n ministerikokouksen alla.
39054: Järjestön pääsihteeri vaihtui kesäkuussa, kun ranskalaisen Jean-Claude Payen
39055: seuraaja, kanadalainen Donald Johnston, aloitti viisivuotisen virkakautensa.
39056: OECD:n vuotuinen ministerikokous järjestettiin Pariisissa 21.-22.5.1996. Suomen
39057: valtuuskuntaajohtivat ministerit Ole Norrback ja Arja Alho. Kokouksen pääteemoja
39058: olivat globalisaatio, uuden teknologian tuomat haasteet ja mahdollisuudet, WTO:n
39059: Singaporen ministerikokouksen valmistelut ja OECD:n suhde muihin järjestöihin.
39060: Kokouksen julkilausumassa ministerit sitoutuivat edistämään kestävän kehityksen
39061: ja kasvun jatkumista mm. luomalla uusia työpaikkoja, vähentämällä köyhyyttä ja
39062: syrjäytymistä sekä suojelemaila ympäristöä. Globalisaation merkitystä olennaisena
39063: mahdollisuuksien tuojana korostettiin. Maailman kauppajärjestön WTO:n vakiinnut-
39064: tamista ja monenvälisen kauppajärjestelmän edelleenkehittämistä korostettiin
39065: keskeisinä kasvun ja kehityksen jatkamisen edellytyksinä. Ministerikokous antoi
39066: myös täyden tukensa uudelle kehitysyhteistyöstrategialle edellyttäen apujärjestelmän
39067: ja koordinoinnin tehostamista jatkossa.
39068: Suomi piti tärkeänä, että OECD:n työllisyysstrategian (Jobs Strategy) seurantaan
39069: sitoudutaan ja painotti, että globalisaatio, uusi teknologia, innovaatiojärjestelmän
39070: kehittäminen sekä inhimilliseen pääomaan sijoittaminen tarjoavat merkittäviä
39071: mahdollisuuksia luoda työpaikkoja. Suomi korosti ministerikokouksessa myös, että
39072: tieto- ja tietoliikenneteknologian hyödyntämisen merkitys on keskeinen yritystoi-
39073: minnalle.
39074: Syksyllä 1995 käynnistyneet neuvottelut monenvälisestä investointisopimuksesta
39075: (The Multilateral Agreement on Investment, MAI)jatkuivat kertomusvuonna
39076: 720                             Suhteet ulkovaltoihin
39077: 
39078: intensiivisinä. Neuvottelujen tarkoituksena on saada aikaan kansainvälisten inves-
39079: tointien suojaamista ja vapauttamista sekä investointeihin liittyvien riitojen ratkaisu-
39080: menettelyjä kokonaisvaltaisesti sääntelevä korkean normitason sopimus. MAJ-
39081: sopimuksen tavoitteet ovat Suomen etujen mukaiset. Ja Suomi on osallistunut
39082: neuvotteluihin aktiivisesti. Sopimusneuvottelut on tarkoitus saada päätökseen ennen
39083: OECD:n ministerikokousta toukokuussa 1997.
39084: OECD:nkertomusvuoden budjetti hyväksyttiin lopullisesti vasta kesäkuun lopulla.
39085: Vuoden 1997 budjetista ei päästy yksimielisyyteen ennen vuodenvaihdetta. Ratkai-
39086: semattomia kiistakysymyksiä olivat mm. budjettileikkausten kokonaismäärä, uusien
39087: jäsenmaiden jäsenmaksujen käsittely, jäsenmaksuosuudet ja henkilöstön irtisanoruis-
39088: järjestelyt
39089: OECD:n suhteista järjestön ulkopuolisiin maihin ja järjestöön kohdistuvista jäsen-
39090: ja huomioitsijapaineista on keskusteltu tiiviisti jo muutaman vuoden ajan. Yrityksis-
39091: tä huolimatta yksimielisyyttä uusista jäsenkriteereistä ei ole löytynyt. Ministeriko-
39092: kous katsoi, että jäsenyysneuvotteluja vielä käyvien maiden - vuoden lopussa enää
39093: Slovakia- mahdollisen jäseneksi liittymisen jälkeen on tarpeen pysähtyä tarkastele-
39094: maan jäsenmäärän kasvun vaikutuksia järjestön toimintaan. Kysymystä on määrä
39095: käsitellä vuoden 1997 ministerikokouksessa.
39096: OECD:lla on vakiintuneet yhteistyöohjelmat Kiinan ja Venäjän kanssa.
39097: Niin sanottujen DNME-talouksien (Dynamic Non-Member Economies) kanssa
39098: jatkettiin vuoropuhelua mm. yhteisin työseminaarein. OECD:n ja ns. nousevien
39099: talouksien kanssa käydään vuoropuhelua EMEF-seminaareissa (Emerging Market
39100: Economy Forum), joista ensimmäinen investointeja käsittelevä seminaari järjestet-
39101: tiin kertomusvuonna huhtikuussa. OECD:n siirtymätalouksien keskus CCET (Centre
39102: for Co-operation with Economies in Transition) koordinoi järjestön yhteistyöohjel-
39103: mia KIE- ja UIV -maiden ja jonkin verran myös Baltian maiden kanssa.
39104: Baltian maat jättivät kertomusvuonna yhteisen julistuksen, jossa ne ilmoittivat
39105: tavoittelevansaOECD:njäsenyyttä ja esittivät toiveen alueellisen yhteistyöohjelman
39106: perustamisesta.
39107: OECD seuraa jäsenmaidensa talouskehitystä ja talouspolitiikkaa vuosittaisten
39108: maatutkimusten avulla. Maakatsauksia ilmestyi kertomusvuonna 21. Elokuussa
39109: julkistettu Suomen taloutta käsitellyt OECD-raportti aiheutti vilkasta keskustelua
39110: budjetin teon alla erityisesti työmarkkinoita koskevien suositusten osalta. OECD
39111: totesi mm., että Suomessa työmarkkinoiden sääntelyn purkaminen on aloitettu,
39112: mutta piti tehtyjä uudistuksia täysin riittämättöminä.
39113: OECD:n talouspoliittinen komitea keskusteli vuoden aikana keskipitkän ajan raha-
39114: ja finanssipoliittisista kehikoista. Samoin keskusteltiin ns. "luonnollisesta" työttö-
39115: myysasteesta (NAIRU, NAWRU) eli alimmasta työttömyydestä, joka ei kiihdytä
39116: inflaatiota eikä palkkojen nousua. Keskustelu aloitettiin myös aihepiiristä kasvu,
39117: tasa-arvo ja tulonjako. Korkea työttömyys ja eurooppalaisten maiden hitaus purkaa
39118: työelämän jäykkyyksiä oli keskeisesti esillä.
39119: V eroasiainkomitea ja sen työryhmät jatkoivat työtään, mikä koski mm. monikansal-
39120: lisen investointisopimuksen yhteydessä selvitettäviä verokysymyksiä. Samoinjatkui
39121: työskentely kahdenkertaiseen verotukseen, siirtohinnoitteluun, verokilpailuun ja
39122: innovatiivisiin rahoitustoimiin liittyen.
39123: Kansainvälisten investointien ja monikansallisten yritysten komiteassa (CIME) sekä
39124: pääomaliikkeiden ja palvelukaupan komiteassa (CMIT) jatkettiin keskustelua
39125:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       721
39126: 
39127: lahjonnan kriminalisoimisesta kansainvälisessä kaupassa sekä ammatillisten
39128: palvelujen kansainvälistämisestä sekä maatutkintoja OECD:n pääomakoodin
39129: seurannassa.
39130: Rahamarkkinakomiteassa ja vakuutuskomiteassa käsiteltiin kertomusvuonna mm.
39131: rahoitusmarkkinakaupan kansainvälisiä esteitä. Komitea jatkoi keskusteluja yhtiöi-
39132: den valvonnasta ja vallanjaosta.
39133: Kauppakomitea on seurannut tiivisti mm. APEC:n kehittymistä samoin kuin EU:n
39134: laajentumisen kauppavaikutuksia. Kertomusvuotta sävytti valmistautuminen WTO:n
39135: Singaporen ministerikokoukseen. Erityisen huomion kohteena olivat mm. investoin-
39136: teihin ja kilpailuun liittyvät uudet kauppakysymykset Jälkimmäistä varten perustet-
39137: tiin uusi syksyllä työnsä aloittanut työryhmä selvittämään kauppa- ja kilpailusään-
39138: nösten suhdetta.
39139: Kauppakomitean alainen julkisin varoin tuettuja vientiluottoja ja sekaluottoja
39140: käsittelevä konsensusryhmä julkaisi sidottua apua koskevan ohjeiston, joka pohjau-
39141: tuu ns. Helsinki-paketin soveltamisesta saatuihin kokemuksiin.
39142: OECD julkaisi kertomusvuonna kauppaa ja työelämän standardeja käsittelevän
39143: tutkimuksen. Siinä pohditaan perusstandardien sekä kansainvälisen kaupan välisiä
39144: mahdollisia yhteyksiä. Lokakuussa OECD järjesti yhteisen työelämän standardeja
39145: käsittelevän seminaarin DNME-maiden kanssa.
39146: Kehitysapukomitea DAC hyväksyi vuosittaisessa korkean tason kokouksessaan
39147: uuden kehitysyhteistyöstrategian "Shaping the21st Century: The Contribution of
39148: Development Co-operation", joka hahmottaa tulevaisuudessa monipuoliseen
39149: kumppanuuteen perustuvaa kehitysyhteistyötä. Kehitysapukomitea sai myös
39150: valmiiksi osallistuvan kehityksen ja hyvän hallinnon kenttäkoordinaation tehosta-
39151: missuunnitelman ja kahdenvälisiin hankintoihin liittyvän korruptionvastaisen
39152: suosituksen.
39153: Suomi toimi Sveitsin kehitysyhteistyön tutkijana yhdessä Itävallan kanssa. Vuonna
39154: 1995 tutkitut maat, ml. Suomi, antoivat komitealle väliraportin tutkinnan suositus-
39155: ten toteutumisesta. Suomi raportoi mm. hallituksen uudesta kehitysyhteistyötä
39156: koskevasta periaatepäätöksestä.
39157: OECD:n kehityskeskus jatkoi kolmivuotisen tutkimusohjelmansa toteuttamista,
39158: jonka keskeisiä teemoja ovat globaalinen riippuvuus, köyhimpien maiden integroin-
39159: ti maailmantalouteen ja inhimillisten voimavarojen kehitys. Kehitysmaiden ja ns.
39160: transitiomaiden velkajärjestelyjä käsittelevä Pariisin klubi päätyi suosittamaan
39161: köyhimpien maiden velkojen anteeksiannan ylärajan nostamista. Venäjän kahden-
39162: keskisen vakautussopimuksen järjestelyistä sopiminen sai lisäaikaa.
39163: Ympäristöpolitiikan tulevaisuuden haasteet globaalitaloudessa olivat keskeisenä
39164: teemana OECD:n ympäristöpoliittisen komitean kokoontuessa ministeritasolla
39165: helmikuussa. Kokouksen julkilausumassa käsitellään merkittävimpiä ympäristöon-
39166: gelmia ja kiirehditään toimia niiden lieventämiseksi.
39167: Ympäristökysymysten alalla OECD keskittyy järjestön luonteen mukaisesti erityi-
39168: sesti ympäristöpolitiikan ja talouskysymysten vuorovaikutukseen. OECD tutkii mm.
39169: kansainvälisen kaupan ja ympäristön sekä globalisaation ja ympäristön vuorovaiku-
39170: tussuhteita, tukipolitiikan ja verotuksen vaikutuksia ympäristötavoitteiden kannalta,
39171: kulutus- ja tuotantomalleja sekä mahdollisuuksia ympäristöperusteiseen veroraken-
39172: teen uudistukseen. Lisäksi järjestö tuottaa tietoja mm. jätehuollosta ja kemikaaleja
39173: koskevasta sääntelystä sekä tarjoaa analyyttista tukeakansainvälisiin ympäristösopi-
39174: 722                            Suhteet ulkovaltoihin
39175: 
39176: muksiin ja -ohjelmiin liittyviin kysymyksiin. OECD:n pääsihteeri asetti kertomus-
39177: vuonna korkean tason neuvoa-antavan työryhmän, jonka tehtävänä on pohtia
39178: OECD:n roolia ympäristökysymyksissä.
39179: OECD aloitti kertomusvuonna Suomen ympäristöpolitiikan arvioinnin, joka
39180: valmistuu vuonna 1997. Arvioinnin tekevä asiantuntijaryhmä vieraili Suomessa
39181: syyskuussa 1996 tavaten viranomaisia, tutkijoita, eturyhmiä sekä kansalaisjärjestöjä.
39182: Työllisyys-, työvoima- ja sosiaaliasiainkomiteassa tehtiin kertomusvuonna vertailu-
39183: tutkimus Suomen, Ruotsin, Ison-Britannian ja Australian toimeentulotukijärjestel-
39184: mistä. Hyvinvointivaltion kohtaamia haasteita puolestaan pohdittiin sosiaalipolitikan
39185: tulevaisuudennäkymiä tarkastelleessa OECD:n korkean tason konferenssissa
39186: marraskuussa. Konferenssissa käsiteltiin mm. perherakenteen muutoksen ja väestön
39187: ikääntymisen vaikutuksia, työllisyyden ja sosiaaliturvan suhdetta sekä syrjäytymis-
39188: ja köyhyysongelmaa.
39189: OECD:ntyöllisyystutkimuksen (Jobs Study) seurantaa jatkettiin talous- ja kehitys-
39190: katsauskomiteassa maatutkintojen yhteydessä arvioimalla maiden suoriutumista
39191: OECD:n suosittamista toimista. Suositusten tavoitteena on vähentää työttömyyttä
39192: ja edistää työllisyyden kasvua pysyvästi lisäämällä OECD-talouksien kykyä
39193: sopeutua muutoksiin ja innovoida.
39194: Teollisuuden kilpailukykytekijöistä julkaistiin syksyllä ensimmäinen OECD-
39195: laajuinen benchmarking- eli vertailtavuusselvitys, jossa on vertailtu jäsenmaiden
39196: tutkimus- ja kehittämistoiminnan järjestelmiä, osaamispääomaa, työelämän säännös-
39197: töä ja kustannuksia, finanssipääomakysymyksiä, energiakustannuksia, telesektoria
39198: sekä yritysverotusta. Hallinnon muuttuvaa roolia markkinataloudessa analysoi
39199: OECD:n sihteeristössä kauppa- ja teollisuusministeriön edustaja vierailevana
39200: tutkijana.
39201: Teollisuuden valtiontukia koskeva hanke saatiin kertomusvuonna päätökseen ja
39202: tulokset esiteltiin ministerikokoukselle keväällä 1996. Kerätty aineisto tarjoaa
39203: ainutlaatuista vertailuaineistoa eri maiden tuki ohjelmista. Työtä jatkettiin syksyllä
39204: yksittäisten jäsenmaiden aloitteiden pohjalta maakohtaisten politiikkasuositusten
39205: tekemiseksi. Myös Suomi ilmoitti halukkuutensa maakohtaisen arvioinnin suoritta-
39206: miseen. Syksyllä järjestettin korkean tason valtiontukiseminaari, jossa esiteltiin mm.
39207: Suomen valtiontukien poistamiseen liittyviä toimenpiteitä.
39208: Teollisuuskomitean pieneen ja keskisuureen teollisuuteen liittyviä kysymyksiä
39209: käsittelevän työryhmän työskentelyn yhtenä keskeisenä painopisteenä oli vuoropu-
39210: helun tiivistäminen Baltian ja KIE-maiden kanssa. Suomen rooli tässä prosessissa
39211: osoittautui arvokkaaksi mm. yhteyksin luomisen kannalta. Suomen hallituksen
39212: keväällä laatima yrityspoliittinen ohjelma oli myös pk-työryhmän arvioinnin
39213: kohteena.
39214: OECD:ssa käynnistettiin laaja, lähes kaikkia järjestön toimialoja käsittelevä hanke
39215: sääntelyjärjestelmien kehittämiseksi tuottavuutta, työpaikkoja ja talouskasvua
39216: paremmin tukevaksi. Kevään 1997 ministerikokoukselle pyritään esittämään
39217: konkreettisia politiikkasuosituksia siitä, miten jäsenmaat voisivat tehostaa sääntely-
39218: järjestelmiään ja tehdä niistä entistä enemmän läheisiä markkinoiklle. OECD:n
39219: kilpailukomiteassa keskeisellä sijalla ovat kansallisten kilpailulainsäädäntöjen
39220: kehityksen seuranta ja niiden systemaattinen lähentäminen toisiinsa. Kilpailunäkö-
39221: kohtien huomioon ottaminen myös uusilla kasvavilla talouden sektoreilla oli
39222: korostetusti esillä, samoin kilpailu- ja kauppasäännösten lähentämiseen tähtäävä
39223: analyysi.
39224:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                       723
39225: 
39226: Tiede- ja teknologiapolitiikan komitea alaryhmineen on keskittynyt edellisenä
39227: vuonna pidetyn ministerikokouksen linjauksien konkretisoimiseen ja toimeen-
39228: panoon. Tiedepolitiikan puolella käynnistettiin selvitys yliopistojen muuttuvasta
39229: roolista tutkimustyössä. Megascience Forum on jatkanut työtä hallitusten välisenä
39230: kontaktina suurten tutkimus- ja tutkimuslaitteistohankkeiden koordinoimisessa.
39231: Vuoden aikana pidettiin kaksi mittavaa seminaaria, toinen tutkimuksen ja informaa-
39232: tioteknologian suhteista ("The Global Research Village") ja toinen tieteen ja
39233: teknologian sekä suuren yleisön suhteista (The Publie Acceptance of Science and
39234: Technology). Teknologiapolitiikan puolella on suomalaisen puheenjohtajanjohdolla
39235: toimivassa työryhmässä selvitetty muun ohessa kansallisia innovaatiojärjestelmiä.
39236: Alun perin G-7 -ryhmältä saatuun toimeksiantoon perustuen on jatkettu ns. Kolmen
39237: komitean yhteistä selvitystä teknologian, tuottavuuden ja työpaikkojen synnyn
39238: välisistä suhteista. Jatkotyössä pannaan erityistä painoa- osaksi Suomen aloitteesta
39239: - osaamis- ja tietoyhteiskunnan vuorovaikutusten ymmärtämiseen kokonaisuudes-
39240: saan. Tärkeänä osana tässä on tiedon ja teknologian leviäminen (diffuusio) yhteis-
39241: kuntaan ja erityisesti yrityksiin.
39242: Teollisuus-, tiede- ja teknologiaosaston uusi johtaja Risaburo Nezu vieraili kesällä
39243: Suomessa tavaten kauppa- ja teollisuusministeriön sekä opetusministeriön korkeinta
39244: johtoa. Informaatio-, tietokone- ja tietoliikennepolitiikan komitean työ on keskitty-
39245: nyt kolmeen pääsektoriin: 1) tietoyhteiskunnan taloudelliset ja sosiaaliset kysymyk-
39246: set, josta pidettiin kolme laajaa seminaaria, niistä yksi Suomessa. Näissä Suomen
39247: pysyvällä edustajalla on ollut näkyvä rooli muun muassa päätösistuntojen puheen-
39248: johtajana. 2) Tietoyhteiskunnan policy-kysymykset, joista tehtiin kevään ministeri-
39249: kokoukselle väliraportti. Lopullinen politiikkasuositusasiakirja tulee käsittelyyn
39250: ministerikokouksessa 1997. 3) Tietoyhteiskunnan oikeudelliset kysymykset, joista
39251: erityisesti on ollut esillä salauspolitiikka (cryptography policy).
39252: OECD:n "tulevaisuusyksikkö" (pääsihteerin alainen sektoreiden välisiä kysymyksiä
39253: käsittelevä yksikkö) on ollut yhteistyössä Suomen kanssa hallituksen tulevaisuusse-
39254: lonteon valmistelussa. Yksikkö järjesti kertomusvuoden aikana korkeatasoisia
39255: seminaareja, joista yksi käsitteli Kiinan kehitystä ja roolia 2000-luvun alkupuolella.
39256: Julkishallinnon kehittämiskomitean ensimmäinen ministeritason kokous pidettiin
39257: kertomusvuoden huhtikuussa. Symposiumin aiheena oli julkisten palveluiden
39258: tulevaisuus. Hallintoministeri Jouni Backman piti alustuksen tulevaisuusteemasta.
39259: Opetustoimen komitea piti kertomusvuoden tammikuussa ministerikokouksen, jonka
39260: aiheena oli elinikäinen oppiminen. Ministerit hyväksyivät julkilausuman, jossa
39261: muun ohella kiinnitettiin huomiota tarpeeseen ratkaista jäsenmaissa elinikäisen
39262: oppimisen rahoittaminen jakamalla kustannuksia työnantajan, julkisen vallan ja
39263: yksilön kesken. Komitea käsitteli vuonna 1994 toimeenpannun Suomen korkeakou-
39264: lupolitiikan tutkinnan suositusten toimeenpanoa. Suomessa toimeenpannut uudistuk-
39265: set saivat komitealta erittäin myönteisen vastaanoton. Suomen talouden ja kehityk-
39266: sen tutkinnassa oli lisäksi erityisaiheena koulutus. Suomi osallistui täysipainoisesti
39267: myös koulutustutkimuksen ja -innovaatioiden keskuksen CERI:n toimintaan, muun
39268: muassa koulutusindikaattorihankkeen jatkokehittelyyn.
39269: Maatalouskomitean työn yksi keskeinen osa on vuosittainen jäsenmaiden maata-
39270: louspolitiikan seuranta. Suomen sopeutumista Euroopan unionin yhteiseen maata-
39271: louspolitiikkaan seurattiin erikseen, mutta muutoin ED-maataloutta analysoitiin
39272: yhtenä kokonaisuutena. Keskipitkän tähtäimen Outlook-raportti oli tärkeä panos
39273: kansainväliseen keskusteluun maailman elintarvikehuollon näkymistä. Baltian
39274: maista valmistuivat Suomenkin osaltaan rahoittamat maatutkinnat. Suomi päätti
39275: rahoittaa vireillä olevaa Baltian maataloustilastoinnin kehittämishanketta. Kiinan
39276: 724                            Suhteet ulkovaltoihin
39277: 
39278: maatalous oli keskeisesti esillä niin siirtymätalouden, maailman elintarviketilanteen
39279: kuin kansainvälisen kaupankin näkökulmasta.
39280: Maatalouden myönteisiä ympäristövaikutuksia käsitellyt seminaari järjestettiin
39281: Helsingissä syyskuussa. Yli sata maatalouden ympäristöasiantuntijaa lähes kaikista
39282: OECD-maista ja ympäristöjärjestöistä osallistui seminaariin. OECD:n neuvoston
39283: alainen maaseutupolitiikan työryhmä jatkoi selvitystyötä maaseudun monipuolisen
39284: yrittäjyyden kannustamisesta.
39285: OECD tuotti kertomusvuonna noin 500 uutta julkaisua. OECD:nkansainvälisesti
39286: vertailukelpoisia tilastoja pidetään monilla aloilla parhaimpina maailmassa.
39287: Kertomusvuoden aikana OECD:n sihteeristössä työskenteli 14 suomalaista.
39288: 16.2. Kansainväliset energiakysymykset
39289: Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n toimintaa sävyttivät OECD:ntapaan budjet-
39290: tiongelmat Järjestön toimintaa jouduttiin priorisoimaan uudelleen ja toimintoja
39291: jonkin verran supistamaan. IEA hyväksyi itselleen uuden keskipitkän aikavälin
39292: toimintasuunnitelman, jossa entistä voimakkaammin painotetaan järjestön roolia
39293: ympäristökysymyksissä ja erityisesti YK:n ilmastomuutoskonvention toteuttamises-
39294: sa. IEA on myös tiivistänyt järjestön vuoropuhelua kolmansien maiden kanssa.
39295: Venäjän, Kiinan ja Intian kanssa on käynnistetty erinäisiä uusia yhteistyöohjelmia.
39296: Uusista OECD-maista Unkari liittyi ensimmäisenä IEA:n jäseneksi loppusyksyllä.
39297: Kauppa- ja teollisuusministeriö on osallistunut aktiivisesti IEA:n eri komiteoiden
39298: työskentelyyn.
39299: OECD:n yhteydessä toimivan kansainvälisen ydinenergiajärjestön NEA:n toiminnan
39300: tarkoituksena on edistää ydinvoiman kehitystä ja käyttöturvallisuutta. Järjestön
39301: toimintaa on haitannut, että se on ollut ilman pääjohtajaa syksystä 1995 asti eikä
39302: asiasta kyetty kertomusvuonna päättämään. Kilpailevista pääjohtajaehdokkaista
39303: Suomen ehdokas on saanut eniten tukea muilta jäsenmailta.
39304: Suomi allekirjoitti Euroopan Energiaperuskirjan (European Energy Charter) pohjalta
39305: neuvotelluu Energiaperussopimuksen (Energy Charter Treaty) vuoden 1994lopussa.
39306: Sopimusta sovelletaan toistaiseksi väliaikaisesti tarkoituksena sen ratifioiminen
39307: vuoden 1997 aikana. Euroopan unioni on äskettäin hyväksynyt sopimuksen sen
39308: toimivaltaan kuuluvilta osilta. EU:n jäsenmaiden on tarkoitus hyväksyä sopimus
39309: yhdenmukaisella menettelyllä.
39310: Sopimuksessa olevat velvoitteet ovat toistaiseksi vain suosituksia, mutta allekirjoit-
39311: tajat aloittivat vuonna 1995 sopimuksen mukaiset neuvottelut sitovista velvoitteista.
39312: Näiden toimeenpanemista varten sopimukseen sisältyy riitojenratkaisumenettely.
39313: Suomen edustajat ovat kertomusvuoden aikana osallistuneet mm. neuvottelutyöryh-
39314: mien kokouksiin, jotka tähtäävät investointien kansallisen kohtelun sitovuuteen,
39315: energiatuotteiden tullitasojensitomiseen ja energiatuotteiden kauppaa koskevien
39316: määräysten ulottamisen myös energialaitteiden kauppaa koskevaksi.
39317: 16.3. Maailman kauppajäJjestö WTO
39318: Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamissopimus liitesopimuksineen tuli
39319: voimaan 1.1.1995. Kertomusvuoden joulukuun 13 päivään mennessä WTO:n
39320: jäsenien lukumäärä oli 128. Vanhassa GATT-sopimuksessa oli 124 jäsentä.
39321: Kertomusvuoden loppuun mennessä WTO:n jäsenyyttä hakevia hallituksia oli 33.
39322:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       725
39323: 
39324: Kertomusvuonna järjestön toiminta keskittyi ensimmäisenä toimintavuonna luotujen
39325: elinten toiminnan vakiinnuttamiseen ja tätäkautta WTO:n liitesopimusten sisältämi-
39326: en velvoitteiden noudattamista koskevien seurantamekanismien soveltamiseen.
39327: Loppuvuonna järjestössä valmisteltiin sen yleisneuvoston ja sen alaisten elinten
39328: sekä järjestön muiden, suoraan ministerikokoukselle vastuussaolevien elinten
39329: raportit järjestön ensimmäiselle ministerikokoukselle.
39330: GATT:in sopimuspuolten päätöksen mukaisesti vuodelta 1947 peräisin oleva
39331: tavarakauppaa koskeva GATT-sopimus lakkasi olemasta voimassa kertomusvuoden
39332: alusta lähtien. WTO-sopimukset ovat aikaisempaa GATT-sopimusta laaja-alaisem-
39333: pia kattaen perinteisen tavarakaupan lisäksi myös palvelujen kaupan sekä teollis- ja
39334: tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia. Tämä on lisännyt WTO:n jäsen-
39335: maiden erilaisesta lainsäädännöstä johtuvaa ilmoitusvelvollisuutta. Kauppapoliittisen
39336: toimivallan kuuluessa Rooman sopimuksen mukaisesti Euroopan yhteisölle Suomi
39337: on EU:n jäsenenä toteuttanut kansallista ilmoitusvelvollisuuttaan EU:n komission
39338: kautta, joka myös käyttää yhteisön puhevaltaa. Suomen omien kauppapoliittisten
39339: intressien ajaminen edellyttää vaikuttamista komission linjaoksiin WTO:ssa. Tässä
39340: tarkoituksessa Suomi on aktiivisesti osallistunut yhteisön kauppapoliittisten kanto-
39341: jen muotoiluun viikottain Brysselissä kokoontuvan 113-komitean puitteissa, minkä
39342: lisäksi EY -kantoja koordinoidaan Genevessä aina ennen WTO-elinten kokouksia.
39343: Suomi on edelleen myös aktiivisesti osallistunut WTO:n eri komiteoiden työskente-
39344: lyyn seurannan ollessa kansallisen osallistumisen varassa.
39345: WTO:n jäsenyyttä hakevien maiden liittymisneuvotteluissa Suomen painopisteet
39346: ovat olleet Venäjän, Kiinan ja Baltian maiden liittymistyöryhmät. Baltian maiden,
39347: erityisesti Viron, liittymistä odotettiin jo vuoden 1996 kuluessa. Neuvottelujen
39348: loppuunsaattaminen on kuitenkin siirtynyt vuoden 1997 puolelle. Venäjän ja
39349: Ukrainan, joka myös on painopisteitämme, neuvottelut saataneen päätökseen
39350: aikaisintaan vuonna 1998. Kiinan (ja sen liittymiseen ajallisesti kytketty Taiwanin
39351: liittyminen) liittymisneuvottelut ovat paljolti poliittisista syistä kangerrelleet.
39352: WTO:n kauppa ja ympäristö -komitea valmisteli kertomusvuonna raportin, joka
39353: annettiin järjestön ministerikokoukselle joulukuussa. Raportilta odotettiin kahden
39354: vuoden selvitystyön jälkeen paljon, mutta työskentely komiteassa oli vaikeaa, eikä
39355: Suomen ja EU:n asettamiin tavoitteisiin vielä päästy. Komiteantyöohjelmaa ja
39356: toimeksiautoa jatkettiin Singaporen ministerikokouksessa.
39357: Vuonna 1996 käynnissä oli useita palvelukauppaneuvotteluja. Epäonnistumisilta ei
39358: vältytty. Perustelepalveluneuvottelujen huhtikuun määräpäivää jouduttiin jatkamaan
39359: helmikuun 1997 puoliväliin saakka ja merikuljetuspalveluneuvottelut epäonnistuivat
39360: heinäkuussa siinä määrin, että niitä jatketaan vasta uuden yleisen palvelukaupan
39361: vapauttamista koskevan kierroksen yhteydessä. Tämän on määrä käynnistyä
39362: viimeistään 1.1.2000. Heinäkuussa 1995 päättyneiden rahoituspalveluneuvotteluiden
39363: tulos astui voimaan 1.9.1996. Asiantuntijapalveluissasekä palvelukauppaakoskevan
39364: yleissopimuksen sääntökysymyksissä edistymistä tapahtui analyyttisessä taustatyös-
39365: sä. Näiden pohjalta päästäneen aktiiviseen neuvotteluvaiheeseen vuoden 1997
39366: alkupuolella.
39367: WTO:n ensimmäinen ministerikokous pidettiin Singaporessa 9.-13.12.1996.
39368: Järjestön elinten ministerikokouksen hyväksyttäviksi laatimien raporttien valmistut-
39369: tua kokouksen valmistelut keskittyivät kertomusvuoden loppua kohti ministerijulki-
39370: lausuman muotoiluun.
39371: Suomen yleistavoitteina ministerikokoukseen valmistauduttaessa olivat GATT:in
39372: Uruguayn kierroksen tulosten toimeenpanon ja monenkeskisen kauppajärjestelmän
39373: toimintaedellytysten varmistaminen sekä WTO:n vuosien 1997-1998 työohjelmasta
39374: 726                           Suhteet ulkovaltoihin
39375: 
39376: sopiminen. Lisäksi Suomen tavoitteena oli WTO:n yleismaailmallisuuden edistämi-
39377: nen myötävaikuttamalla kehitysmaiden entistä parempaan integroimiseen maailman
39378: kauppajärjestelmään sekä käynnissä olevien WTO-jäsenyysneuvottelujen tehokkaa-
39379: seen läpiviemiseen.
39380: Yksittäisten asiakysymysten osalta Suomen tavoitteina Singaporen ministerikokouk-
39381: sen valmisteluissa olivat informaatioteknologiatuotteiden tullien poistamiseen
39382: tähtäävän sopimuksen (ns. IT-sopimus) aikaansaaminen, edistyminen perustelepal-
39383: velujen kaupan vapauttamiseen tähtäävissä neuvotteluissa sekä konkreettisten
39384: tulosten aikaansaammen ympäristönäkökohtien entistä paremmassa huomioimisessa
39385: WTO-velvoitteissa. Lisäksi Suomi tuki pyrkimyksiä aloittaa ns. uusien aiheiden eli
39386: kauppa ja investoinnit - kauppa ja kilpailu - sekä kauppa ja työelämän normit -
39387: kysymysten käsittely WTO:ssa.
39388: Ottaen huomioon WTO:n konsensusperiaatteeseen perustuvan päätöksentekomenet-
39389: telyn Singaporen kokouksen tuloksia voidaan Suomen ja koko EU:n kannalta pitää
39390: varsin hyvinä. Yli 80-prosenttisesti maailman informaatioteknologiakauppaa
39391: hallitsevat maat, mukaanlukien EU, pääsivät Singaporessa ehdolliseen sopimukseen
39392: IT -tuotteiden tullien poistamisesta vuoteen 2000 mennessä. Sopimusta aletaan
39393: soveltaa 1. 4.1997 alkaen, mikäli siihen 15.3.1997 mennessä liittyneet maat kattavat
39394: noin 90 % maailman informaatioteknologiatuotteiden kaupasta. Perustelepalvelu-
39395: neuvottelujen osalta kokous antoi positiivisen sysäyksen neuvottelujen loppuunsaat-
39396: tamiselle määräaikaan 15.2.1997 mennessä useiden maiden luvatessa parantavansa
39397: neuvottelutarjoustaan vuoden 1997 alussa.
39398: Kauppa ja ympäristö -kysymyksessä ei saatu aikaan toivomiamme tuloksia, mutta
39399: ministerijulkilausuman muotoilu varmistaa tämän sektorin työn jatkumisen WTO:n
39400: kauppa ja ympäristö -komiteassa. Kaupan ja investointien, kaupan ja kilpailun sekä
39401: kaupan ja julkisten hankintojen avoimuuden välistä suhdetta tutkimaan WTO:hon
39402: päätettiin perustaa selvittävää työtä tekevät työryhmät sekä aloittaa analyysityö
39403: kaupan menettelyjen yksinkertaistamiseksi. Kaupan ja työelämän normien välistä
39404: suhdetta koskevassa kysymyksessä ei saavutettu Suomen toivomaa tulosta. Asian
39405: tiimoilta ei perusteta WTO:hon työryhmää, mutta WTO:n ja Kansainvälisen
39406: työjärjestön (ILO) sihteeristöjenvälistä yhteistyötä tullaan jatkamaan. Asian kiis-
39407: tanalaisuus huomioonottaen lopputulosta voidaan kuitenkin pitää hyvänä kompro-
39408: missina.
39409: Suomi osallistui WTO:n TRIPS-neuvoston toimintaan. Säännöllisten kokousten
39410: lisäksi neuvosto järjesti heinäkuussa ensimmäisen TRIPS-sopimuksen edellyttämän
39411: tutkintatilaisuuden WTO:n jäsenvaltioiden kansallisista lainsäädännöistä. Tutkinta
39412: koski tekijänoikeutta ja tekijänoikeuden lähioikeuksia ja perustui jäsenvaltioiden
39413: kertomusvuoden alussa tekemiin laajoihin lainsäädäntönotifiointeihin. Yhdysvalto-
39414: jen Suomelle esittämät kysymykset koskivat kasettimaksujärjestelmän ja kansallisen
39415: kohtelun suhdetta. EU vastasi koordinoidusti jäsenvaltioille esitettyihin kysymyk-
39416: siin.
39417: 16.4. Maailmanpankki ja muut kehitysrahoituslaitokset
39418: 16.4.1. Maailmanpankkiryhmä
39419: Maailmanpankkiryhmän muodostavat Kansainvälinen jälleenrakentamis- ja kehittä-
39420: mispankki IBRD, Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, Kansainvälinen rahoitusyhtiö
39421: IFC sekä Multilateraalinen investointitakuulaitos MIGA. Maailmanpankin (IBRD
39422: ja IDA) jäsenmaiden lukumäärä kohosi tilivuoden 1996 aikana 180:een Bosnia-
39423: Herzegovinan liityttyä pankin jäseneksi. Maailmanpankin merkitty pääoma kasvoi
39424: 180,6 miljardiin dollariin. Tilivuonna 1996 IBRD:n myöntämien uusien lainojen
39425:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      727
39426: 
39427: määrä laski hieman edellisen tilivuoden 16,8 miljardista dollarista 14,66 miljardiin
39428: dollariin. Tilivuoden 1996 nettotulos oli 1,2 miljardia dollaria.
39429: Maailmanpankin pääjohtajan James Wolfensonin pyrkimyksenä on uudistaa
39430: Maailmanpankkiryhmän toimintaa vastaamaan aikaisempaa paremmin muuttuneen
39431: ulkoisen ympäristön vaatimuksia. Tavoitteena on nykyistä tehokkaampi ja asiakas-
39432: lähtöisempi toimintatapa. Wolfenson on erityisesti korostanut pankin markkinaläh-
39433: töisen lähestymistavan, yritteliäisyyden ja yksityisen sektorin roolin merkitystä
39434: kehitysmaiden ongelmien ratkaisemisessa. Wolfenson on painottanut lisäksi
39435: yhteistyön ja koordinoinnin merkitystä pankin sisäisten instituutioiden kesken ja
39436: pankin ulkopuolisten tahojen kanssa.
39437: Maailmanpankin toiminta ja yhteistyö siirtymätalousmaissa on entisestään aktivoitu-
39438: nut. Vuoden 1996 kehitysraportti (From Pian to Market) käsitteli nimenomaan
39439: siirtymätalouksien muutosprosessia. Suomi on omalta osaltaan ollut tukemassa
39440: toimintaa Itä-Euroopassa.
39441: Maailmanpankin toimintapolitiikkaa linjaavat yleiset kansainväliset kehitys-
39442: kysymykset, kuten köyhyyden vähentäminen, ympäristö- ja velkakysymykset sekä
39443: lainanottajamaiden institutionaalisten kasvuedellytysten vahvistaminen. Kriisialuei-
39444: den jälleenrakennustoiminta nousi pankin uudeksi toimialueeksi vuonna 1996 sen
39445: osallistuessa jälleenrakennustoimintaan Bosnia-Herzegovinassa ja Palestiinassa.
39446: IDAn tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja ympäristöllisesti kestävä kehitys
39447: lainanottajamaissa. IDAn rahoitus perustuu kolmevuotiskausittain toimeenpantaville,
39448: jäsenmaiden kokonaan maksamille lisärahoituksille. Vuosina 1993-96 toteutettu
39449: kymmenes lisärahoitus on määrältään noin 18 miljardia dollaria. Suomen osuus on
39450: 0,5 prosenttia eli 399,2 miljoonaa markkaa, joka maksetaan vuosina 1994-2001.
39451: IDAn maksatusten määrä pehmeäehtoisina pitkäaikaisina luottoina köyhimmille
39452: kehitysmaille tilivuonna 1996 oli 6,8 miljardia dollaria. Vuonna 1996 IDA käynnis-
39453: ti lainanannon myös Bosnia-Herzegovinalle.
39454: IDA:n 11. lisärahoitukseen tähtäävät neuvottelut saatiin päätökseen maaliskuussa
39455: 1996. Neuvottelujen suurimpana ongelmana oli suurimman rahoittajan USA:n
39456: budjettivaikeudet ja IDA lO:stä kertyneet rästit. Kolmivuotinen rahoitusjärjestelmä
39457: koostuu vuoden 1997 erityisrahastosta ja vuosien 1998-99 normaalista
39458: IDA 11-lisärahoituksesta. Kokonaisrahoitus kolmivuotiskaudelle on n. 22 miljardia
39459: dollaria. Suomi osallistuu lisärahoitukseen 0,5 prosentin osuudella; osuutemme
39460: erityisrahastoon, 87,3 miljoonaa markkaa maksettiin kokonaisuudessaan heinäkuus-
39461: sa 1996. Suomen varsinainen IDA 11-rahoitusvelvoite on 262,16 miljoonaa
39462: markkaa, joka on sovittu maksettavaksi kahdeksassa erässä vuosina 1998-2005.
39463: Yksityisen yritystoiminnan edistämiseen keskittyvän IFC:n lainat ja pääomasijoituk-
39464: set kohosivat 3,2 miljardiin dollariin edellisvuoden 2,9 miljardista dollarista. Ei-
39465: kaupallisia riskejä vastaan takuita antava MIGA myönsi tilivuoden aikana 68
39466: takausta, joiden kokonaisarvo oli 862 miljoonaa dollaria. MIGAn kokonaistakaus-
39467: riski oli tilivuoden 1996 lopussa noin 1,55 miljardia dollaria.
39468: Maailmanpankin ja Kansainvälisen Valuuttarahaston yhteinen kehityskomitea
39469: kokoontui vuonna 1996 kaksi kertaa. Suomi edusti kehityskomiteassa muita
39470: Pohjoismaita ja Baltian maita. Kevätkokouksen pääaiheeksi nousi kehitysmaiden
39471: velkaongelma. Olemassa olevista velkahelpotusmekanismeista huolimatta pahasti
39472: velkaantuneiden köyhien maiden (HIPCs) velkataakka on kestämättömällä pohjalla
39473: ja muodostaa riskitekijän kehitysohjelmien rahoitukselle. Kevätkokouksessa
39474: päätettiin jatkaa kansainvälisen HIPC velka-aloitteen valmistelua. Aloitteen toimin-
39475: 728                            Suhteet ulkovaltoihin
39476: 
39477: tasuunnitelma hyväksyttiin yksimielisesti kehityskomitean kokouksessa syyskuussa.
39478: HIP-maat saavat lisävelkahelpotuksia osoitettuaan kykenevänsä aikaansaamaan
39479: kestäviä tuloksia noudattamalla määritellyn ajan tervettä talouspolitiikkaa ja
39480: toteuttamallajohdonmukaisesti uudistusohjelmia. Aloitteen tueksi Maailmanpankki
39481: on perustanut velkarahaston, johon on päätetty siirtää IBRD:n nettotuloksesta 500
39482: miljoonaa dollaria. Suomi on ilmaissut tukevansa velka-aloitetta ja on valmis
39483: rahoittamaan sitä Maailmanpankin rahaston kautta kun laaja kahdenvälisten
39484: avunantajamaiden, erityisesti G7 -maiden, osallistuminen aloitteen rahoittamiseen on
39485: varmistettu.
39486: Pohjoismaiden edustajat pankin hallintoneuvostossa tapasivat pääjohtaja Wolfenso-
39487: nin Tukholmassa marraskuussa 1996. Tässä tapaamisessa keskusteltiin mm.
39488: Maailmanpankkiryhmän toiminnasta siirtymätalousmaissa, erityisesti Venäjällä ja
39489: Baltiassa, pankin sisäisestä uudistusprosessista ja julkisen kehitysrahoituksen
39490: ongelmista.
39491: Suomen edustajana (kuvemöörinä) Maailmanpankin hallintoneuvostossa, joka on
39492: pankin ylin päättävä elin, toimi kertomusvuonna valtiovarainministeri Sauli Niinistö
39493: ja varakuvemöörinä ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto.
39494: Ministeri Niinistö oli Suomen edustaja myös Maailmanpankin ja Kansainvälisen
39495: valuuttarahaston yhteisessä kehityskomiteassa.
39496: 16.4.2. Aasian kehityspankki
39497: Aasian kehityspankin (AsDB) ja kehitysrahaston (AsDF) tarkoitus on edistää
39498: Aasian ja Tyynen Valtameren alueen taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Pankin
39499: keskeisenä toimintastrategiana on erityisesti pyrkiä vaikuttamaan köyhyyden
39500: vähentämiseen, väestön kasvun hillintään sekä ympäristön suojeluun samalla kun
39501: se tukee alueitten maitten taloudellista kasvua. Vaikka alueen taloudellinen kasvu
39502: onkin ollut hyvin nopeaa viime vuosina, kehitystarpeet ovat edelleen mittavat.
39503: Kasvu on keskittynyt tiettyihin maihin ja hyödyt ovat usein jakaantuneet epätasai-
39504: sesti. Maailman köyhistä suurin osa asuu edelleen Aasiassa, jossa sijaitsevat myös
39505: maailman runsasväkisimmät maat. Alueen kehitys edellyttää jatkossa huomattavia
39506: pääomia fyysisiin ja sosiaalisiin perusrakenteisiin sekä ympäristön suojeluun.
39507: Toistaiseksi nopea kasvu on tapahtunut paljolti ympäristön kustannuksella ja sen
39508: vuoksi pankki on ottanut keskeisen roolin alueen maiden kansallisten ympäristöhal-
39509: lintojen luomisessa.
39510: Vuosi 1996 jatkui pankin operatiivisen toiminnan tehostamisen vuotena. Pankin
39511: vuoden 1996 kokonaislainaus oli noin 5,65 miljardia dollaria ja käsitti 88 projektia.
39512: Pankissa on tällä hetkellä 56 jäsenvaltiota.
39513: Pankin ns. pehmeän kehitysrahaston (AsDF-VII) lisärahoitusneuvottelut jatkuivat
39514: koko vuoden 1996. Neuvottelujen keskeisiä kysymyksiä ovat olleet pankin oma
39515: osallistuminen lisärahoitukseen, perinteisten avunantajien taakanjakoon perustuva
39516: osallistuminen ja alueen kehittyneimpien maiden osallistuminen lisärahoitukseen.
39517: Neuvotteluja ei saatu päätökseen kertomusvuoden aikana.
39518: Suomen, samoin kuin muiden Pohjoismaiden, osuus pankin pääomasta on 0,35
39519: prosenttia. Aasian kehitysrahaston viidenteen lisärahoitukseen (AsDF-VI) Suomi
39520: osallistui 0,25 prosentin osuudella. Lopullista päätöstä siitä, kuinka suurella
39521: osuudella Suomi osallistuu AsDF-VII:ään, ei tehty vielä vuoden 1996 aikana.
39522:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                         729
39523: 
39524: 16.4.3. Afrikan kehityspankki
39525: Afrikan kehityspankkiryhmä, johon kuuluvat Afrikan kehityspankki (AtDB) ja
39526: Afrikan kehitysrahasto (AtDF), on alueen merkittävin kehitys- ja investointirahoit-
39527: taja. Suomi on muiden Pohjoismaiden tavoin varsin voimakkaasti tukenut alueellis-
39528: ta pankkia. Rahoituksellinen ja toiminnallinen painopiste on ollut AtDF:n toimin-
39529: nan edistämisessä, koska rahastosta tuetaan pehmeäehtoisin tainoin alueen köyhim-
39530: piä maita.
39531: Suomen ja muiden Pohjoismaiden käsitys on, että pankin tervehdyttäminen
39532: edellyttää luotonannon ja finanssihallinnon tiukentamista pankin toimintakapasitee-
39533: tin palauttamiseksi. Pankin tulee myös ryhtyä määrätietoisesti vähentämään
39534: köyhimpien maiden velkaantumista luottotoimintaan liittyvillä parannuksilla ja
39535: erityistoimenpitein kroonisesti velkaantuneiden maiden osalta. Pankin johtokunta
39536: päätti vuoden 1996 aikana AtDB :n osallistumisesta kansainväliseen velka-aloittee-
39537: seen.
39538: Pankin pääjohtaja Omar Kabbaj jatkoi vuoden 1996 aikana voimallista pankin
39539: uudistamista ja toiminnan tehostamista. Tervehdyttämisohjelman myötä mm.
39540: henkilökunnan määrää on huomattavasti supistettu ja hallinnon kapasiteettia ja
39541: toimintatapoja parannettu.
39542: Pankin esityksestä aloitettiin vuonna 1995 neuvottelut viidennestä pääomankorotuk-
39543: sesta jäsenmaiden kesken. Neuvottelut jatkuivat vuoden 1996 aikana ja niiden
39544: yhteydessä on keskusteltu mm. pankin luottokelpoisuuspolitiikasta, lainasalkun
39545: koostumuksesta ja hallinnon uudistuksista. Neuvottelut pyritään saamaan päätök-
39546: seen vuoden 1997 vuosikokoukseen mennessä. Tässä ei ehkä onnistuta, koska
39547: pääomankorotukseen liitettävät uudistukset merkitsevät historiallisia muutoksia
39548: pankin institutionaalisessa hallinnossa ja omistus suhteissa.
39549: Afrikan kehitysrahaston seitsemännestä lisärahoituksesta päästiin sopimukseen
39550: vuoden 1996 vuosikokouksessa. Lisärahoituksen kokonaissummaksi tuli n. kaksi
39551: miljardia USD. Suomen osuus on 1,4 prosenttia eli n. 120 miljoonaa markkaa
39552: vuosina 1996-1998. Suurin osa rahoittajamaista osallistuu lisäksi AtDF:n n. 420
39553: miljoonan dollarin erityisrahastoon, jossa Suomen osuus on n. 46 miljoonaa
39554: markkaa. AtDF-7 ohjelma korostaa köyhyys- ja ympäristökysymyksiä, naisten
39555: aseman huomioimista ja tukea pienyrityksille.
39556: 16.4.4. Latinalaisen Amerikan kehityspankki
39557: Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IDB) tavoitteena on vauhdittaa Latinalaisen
39558: Amerikan ja Karibian alueen taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Pankilla on 46
39559: jäsentä, joista 28 on alueen valtioita ja 18 alueen ulkopuolisia.
39560: IDB:n kahdeksas lisärahoitus astui voimaan 1995. IDB:n varsinaista pääomaa
39561: korotettiin 40 miljardilla dollarilla ja pehmeäehtoisia lainoja myöntävän erityisra-
39562: haston (FSO) pääomaa noin miljardilla dollarilla. Lisärahoituksen yhteydessä
39563: sovittiin pankin toimintaan ja lainasalkun rakenteeseen liittyvistä tavoitteista, joiden
39564: edistymistä jäsenmaat seuraavat.
39565: IDB-8:n myötä pankki voi lainata viisi prosenttia lainavolyymistaan suoraan
39566: yksityissektorille ilman valtion takuita. Vuonna 1995-96 näitä lainoja myönnettiin
39567: yksitoista, joista yksi Hondurasiin Wärtsilän diesel-voimaloiden hankintaan.
39568: Pankkiryhmään kuuluu lisäksi kaksi yksityissektoria lainoittavaa rahastoa: IIC
39569: (InterAmerican Investment Corporation) ja MIF (Multilateral Investment Fund).
39570: Suomi ei ole kummankaan jäsen.
39571: 730                           Suhteet ulkovaltoihin
39572: 
39573: Ei-alueelliset maat lisäsivät vaikutusvaltaansa pankissa lisärahoituksen yhteydessä.
39574: Alueen ulkopuoliset jäsenet kaksinkertaistivat omistusosuutensa ja saivat kolman-
39575: nen paikan pankin johtokuntaan. Ei-alueellisille maille IDB on kehitys- ja kauppa-
39576: poliittisesti tärkeä kanava Latinalaisen Amerikan suuntaan.
39577: IDB:n toimintaympäristön muutokset ovat olleet myönteisiä. Taloudellinen kasvu
39578: alueella jatkuu ja velkaongelmat on saatu hallintaan. Kehitys on ollut kuitenkin
39579: yksittäisten maiden ja ihmisryhmien tasolla epätasaista. Pankin tärkeimmiksi
39580: tavoitteiksi on määritelty köyhyyden vähentäminen ja nykyistä tasapuolisemman
39581: kehityksen tukeminen. Lainausohjelmaa suunnataan puhtaasti taloudellista kehitystä
39582: ja talouselämän perusrakenteita tukevasta toiminnasta sosiaaliolojen parantamiseen
39583: elinympäristön huomioonottavana tavalla. Lisäksi pankki tukee alueen maiden
39584: kansainvälisen kilpailukyvyn parantamista ja alueellista integraatiota.
39585: IDB:n toiminnan tarkoituksena on vastata entistä paremmin asiakkaiden ts. lainan-
39586: saajamaiden tarpeita. Pankki on toteuttanut alueosastoihin ja maatoimistoihin
39587: perustuvan organisaatiouudistuksen, joka vastaa pankin ajankohtaisiin toiminnalli-
39588: siin haasteisiin. Pankilla on maatoimisto jokaisessa alueen maassa. IDB on aktiivi-
39589: nen seminaarien ja tapahtumien järjestäjä.
39590: Suomen osuus pankissa IDB-8 lisärahoituksen myötä on 0.16 prosenttia ja alueen
39591: ulkopuolisten jäsenten omistusosuus yhteensä noin 16 prosenttia.
39592: 16.4.5. Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto
39593: Kansainvälisen maatalouden kehittämisrahaston (International Fund for Agricultural
39594: Development, IFAD) toiminta on suunnattu kehitysmaiden köyhän maaseutuväestön
39595: elinoloJen parantamiseen. IFADin toiminnan erityispiirteenä on pehmeäehtoisten
39596: lainojen myöntäminen kehitysmaiden köyhimmille ryhmille kuten maattomille ja
39597: kuivuusalueiden pienviljelijöille. Maaseudun naisten aseman parantaminen on
39598: korostunut IFADin toiminnassa.
39599: Järjestön vuonna 1992 käynnistyneet, neljättä lisärahoitusta koskevat neuvottelut
39600: saatiin pääpiirteissään päätökseen kertomusvuoden aikana. Lisärahoitukseen liittyy
39601: hallintouudistus, ml. johtokuntarakenteen uudistus. Uudistus poistaa aikaisemman
39602: kategoriajaon (teollisuusmaat, öljyntuottajamaat ja kehitysmaat) ja sen mukana
39603: johtokuntapaikat jaetaan uudelleen siten että jako vastaa nykyistä paremmin
39604: jäsenmaiden antamaa rahoitusta.
39605: Päätös siitä, kuinka suurella osuudella Suomi osallistuu IFADin neljänteen lisära-
39606: hoitukseen, on tarkoitus tehdä vuoden 1997 alkupuolella.
39607: 16.4.6. Pohjoismaiden kehitysrahasto
39608: Pohjoismaiden kehitysrahasto (Nordic Development Fund, NDF) myöntää pitkäai-
39609: kaisia ja pehmeäehtoisia lainoja alhaisen tulotason kehitysmaille hankkeisiin, jotka
39610: edistävät maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. NDF:n toiminta perustuu
39611: samoille periaatteille, jotka ohjaavat Pohjoismaiden kahdenvälistä kehitysyhteistyö-
39612: tä. Painopistealueet ovat köyhyyden lieventäminen, ympäristön suojelu ja naisten
39613: aseman parantaminen kehitysmaissa.
39614: Kesällä 1996 päästiin Pohjoismaiden välillä sopimukseen 265 miljoonan SDR:n
39615: pääomankorotuksesta NDF:lle, josta 250 miljoonaa SDR kerätään jäsenmailta.
39616: Suomen maksuosuus rahaston pääomasta on ollut n. 21 prosenttia. Uuden pääoman-
39617: korotuksen yhteydessä Suomi pudottaa osuutensa 16,6 prosenttiin. Suomen rahoi-
39618: tusosuus korotuksesta on 41,5 miljoonaa SDR eli 270 miljoonaa markkaa.
39619:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      731
39620: 
39621: 16.4.7. Kansainväliset ympäristörahastot
39622: Otsonirahasto
39623: Multilateraalisen otsonirahaston tarkoitus on tukea kehitysmaita niiden pyrkimyksis-
39624: sä noudattaa sopimusta, joka pyrkii otsonia tuhoavien ainesosien käytön lopettami-
39625: seen tai korvaamiseen sekä otsonikerroksen että muidenkin ympäristöhaittojen
39626: kannalta turvallisilla ainesosilla.
39627: Rahaston toteuttajajärjestöjä ovat YK:n ympäristöohjelma UNEP, joka myös
39628: hallinnai rahaston tilejä, YK:n kehitysohjelma UNDP, YK:n teollistamisrahasto
39629: UNIDO ja Maailmanpankki.
39630: Rahaston rahoituskauden 1994-96 kokonaisrahoitus on ollut 510 miljoonaa dollaria
39631: eli n. 2,4 miljardia markkaa, josta Suomen rahoitusosuus on n. 15 miljoonaa
39632: markkaa. Rahastosta tähän mennessä rahoitetut hankkeet ovat kohdistuneet pää-
39633: asiassa kylmäkalusteissa käytettävien kemikaalien sekä vaahtojen, eristeiden,
39634: liuottimien, aerosolien ja halonien korvaamiseen tai poistamiseen.
39635: Rahaston toimintaa on vuoden 1996 aikana tehostettu vuonna 1994-95 suoritetussa
39636: evaluoinnissa havaittujen toiminnallisten ongelmien poistamiseksi. Vuoden 1996
39637: lopussa pidetyssä Montrealin pöytäkirjan VIII osapuolikokouksessa sovittiin
39638: rahaston lisärahoitukseksi vuosille 1997-99 yhteensä 540 miljoonaa dollaria, josta
39639: Suomen osuus on n. 3,9 miljoonaa dollaria.
39640: Maailman ympäristörahasto, GEF
39641: Maailman ympäristörahasto GEF (Global Environment Facility) rahoittaa maail-
39642: manlaajuisiin hyötyihin tähtääviä ympäristöhankkeita kehitysmaissa ja siirtymäta-
39643: lousmaissa neljällä toimialalla, jotka ovat ilmaston suojelu, luonnon monimuotoi-
39644: suuden suojelu, kansainvälisten vesien suojelu ja otsonikerroksen suojelu.
39645: Rahaston toimintaperiaatteet pohjautuvat kesällä 1992 pidetyssä YK:n ympäristö-
39646: ja kehityskonferenssissa hyväksyttyyn maailmanlaajuiseen kestävän kehityksen
39647: toimintaohjelmaan. Niiden osalta on solmittu toimintaa säätelemään kansainväliset
39648: sopimukset luonnon monimuotoisuuden suojelun, ilmastonsuojelun, otsonikadon ja
39649: aavikoitumisen osalta. GEF toimii luonnon monimuotoisuuden suojelua ja ilmaston
39650: suojelua koskevien sopimusten väliaikaisena rahoitusmekanismina.
39651: Rahaston toimeenpanevia järjestöjä ovat YK:n ympäristöohjelma UNEP, YK:n
39652: kehitysohjelma UNDP sekä Maailmanpankki.
39653: GEFin vuonna 1994 käynnistyneen !-vaiheen (1994-96) kokonaisrahoitus on ollut
39654: noin 10 miljardia markkaa. Suomen osuus siitä on 124 miljoonaa markkaa, mikä
39655: maksettiin tasaerin vuosina 1994-96. Rahaston II-vaiheen lisärahoitusneuvottelut
39656: käynnistyvät vuoden 1997 alussa. Suurin osa GEFin rahoituksesta on tähän
39657: mennessä käytetty luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston suojeluun.
39658: Rahaston varsinainen hanketoiminta käynnistyi täysitehoisesti vuonna 1996
39659: rahaston yleisten toimintaperiaatteiden ja toimialakohtaisten strategioiden tultua
39660: vuoden 1995 loppuun mennessä hyväksytyiksi. Rahaston toimintaa on kertomus-
39661: vuonna pyritty lisäksi edelleen tehostamaan mm. kehittämällä erityyppisille
39662: pienhankkeille nopeutettu käsittelyjärjestys sekä hyväksymällä hankkeiden evalu-
39663: ointi- ja valvontatoimintaa koskevat periaatteet.
39664: 732                            Suhteet ulkovaltoihin
39665: 
39666: 16.5. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)
39667: Kansainvälisen valuuttarhaston toimintaympäristön muuttuminen entistä globaalim-
39668: maksi ja koko jäsenkuntaa koskeva talouden rakenteiden muutosprosessi asettivat
39669: rahaston voimavarat sekä toimintatavat entistä kovemmalle koetukselle.
39670: IMF:n rahoitusjärjestelyt ovat viime aikoina olleet keskimäärin aikaisempaa
39671: pidempiaikaisia ja niiden joukossa on ollut useita suuria yksittäisiä järjestelyjä. Kun
39672: valuuttarahaston pääasiallinen rahoituspohja eli jäsenosuudet ovat säilyneet muuttu-
39673: mattomana, paine valuuttarahaston likviditeettiä kohtaan on lisääntynyt. V aluuttara-
39674: haston johtokunnan enemmistö kannattaa kiintiöiden tuntuvaa korottamista.
39675: Valmistelutyöt ovat meneillään, jotta maiden jäsenosuuksia voitaisiin korottaa
39676: vuoden 1998 maaliskuussa päättyvän, yhdennentoista yleisen kiintiötarkastuspe-
39677: riodin aikana.
39678: Valuuttarahasto pyrkii myös lisäämään mahdollisuuksiaan ottaa lainaa jäsenmail-
39679: taan. Vuoden 1996 aikana neuvoteltu NAB-järjestely (New Arrangements to
39680: Borrow) täydentää olemassa olevaa, G 10 -maiden kanssa ylläpidettyä GAB-
39681: järjestelyä (General Agreement to Borrow). Luotonottopotentiaali, 34 miljardin
39682: erityisnosto-oikeus (SDR), on kaksi kertaa aikaisempaa suurempi. Uusi järjestely on
39683: tarkoitettu torjumaan kansainvälistä rahoitusjärjestelmää uhkaavaa systeemiriskiä.
39684: Luotonantajina on 25 IMF:n jäsenmaata tai niiden keskus pankkia. Rahoitusosuudet
39685: määräytyvätensisijaisesti jäsenmaiden suhteellisten IMF-j äsenkiintiöiden perusteel-
39686: la. Rahoitusosuuksilla on myös tietty vähimmäistaso. Mm. Suomelle kaavailtu
39687: osuus 340 milj. SDR:ää määräytyy sen perusteella. Sopimus astuu voimaan kunkin
39688: jäsenmaan osalta sen jälkeen, kun se on hyväksytty sekä IMF:n johtokunnassa että
39689: osallistujamaan kansallisissa elimissä.
39690: IMF:n johtokunta on päättänyt tehdä rakenteelliseen sopeutumiseen tarkoitetusta
39691: rahoitusjärjestelystä (ESAF) rahoituksellisesti itseriittoisen. Tämä edellyttää
39692: kuitenkin lisäpanostusta vuosina 2000-2004. Jäsenmaat eivät vielä ole päässeet
39693: yksimielisyyteen siitä, miten rahoitusvaje katetaan. ESAF on IMF:n keino osallistua
39694: valuuttarahaston ja Maailmanpankin yhteiseen aloitteeseen köyhien ja velkaantunei-
39695: den maiden (Highly Indebted Poor Countries) auttamiseksi. Suomen valtio antoi
39696: monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön varatuista määrärahoista 15 milj. markkaa
39697: edellä mainitun, ns. HIPC-aloitteen rahoittamiseen. Vuoden 1996 lopulle ajoittu-
39698: neen rahoituspäätöksen johdosta IMF perusti tilapäisen, kaikille maille avoimen
39699: erityistilin, jonka kautta maat voivat rahoittaa HIPC-aloitetta jo ennen kuin aloitteen
39700: omat tekniset järjestelyt ovat valmiina.
39701: Valuuttarahaston jäsenkunnassa on viime aikoina lisääntynyt näkemys, että kaikilla
39702: jäsenmailla pitäisi olla tasapuolinen mahdollisuus saada käyttöönsä erityisnosto-
39703: oikeuksia. Uusien erityisnosto-oikeuksien kohdentaminen on suunniteltu toteutetta-
39704: vaksi siten, että sen jälkeen yksittäisen jäsenmaan osuus kaikista SDR -allokaatioista
39705: vastaa maan suhteellistajäsenosuutta IMF:ssä. Erityisnosto-oikeuksien kohdentami-
39706: sen toteuttaminen tasapuolisuusperiaatteen pohjalta edellyttää valuuttarahaston
39707: sopimusartiklojen muuttamista. Muutosten valmisteluun on jo ryhdytty.
39708: Jäsenmaiden talouksien seurannan tehostamiseksi valuuttarahasto perusti huhtikuus-
39709: sa ns. yhtenäistetyn tilastojen julkaisukäytännön. Maat antavat yhteisen tilastokehi-
39710: kon puitteissa institutionaalista tietoa keskeisten, makrotaloutta ja rahoitusta
39711: koskevien tilastosarjojen sisällöstä ja laatimisperusteita. Nämä tiedot kerätään
39712: valuuttarahastoon elektroniselle ilmoitustaululle. Tarkoitus on, että myöhemmin
39713: myös maakohtaiset tilastosarjat ovat saatavissa internet-yhteyksien avulla. Jäsente-
39714: lyn tullessa voimaan syyskuussa Suomi kuului niiden 18 ensimmäisen maan
39715: joukkoon, jotka hyväksyttiin mukaan. Kaikkiaan noin 60-70 maan odotetaan olevan
39716:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      733
39717: 
39718: mukana, kun järjestelyn siirtymäkausi loppuu vuoden 1998 päättyessä. IMF aikoo
39719: perustaa myös yleisen tilastostandardin, joka kaikkien jäsenmaiden tulee täyttää.
39720: Kansainvälisen valuuttarahaston ja Suomen välinen rahaston IV sopimusartiklan
39721: mukainen konsultaatio pidettiin kesäkuussa. Sen aikana rahaston ekonomistit
39722: perehtyivät Suomen taloudelliseen tilanteeseen. Konsultaatioraportti käsiteltiin
39723: syyskuussa rahaston johtokunnassa.
39724: Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja Sirkka Hämäläinen oli Suomen edustaja
39725: valuuttarahaston hallintoneuvostossa. Hänen varajäsenenään toimi johtokunnan
39726: jäsen Esko Ollila.
39727: Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisen vaalipiirin edustajana rahaston johtokun-
39728: nassa oli ruotsalainen Eva Srejber. Sveriges Riksbank koordinoi vaalipiirin kan-
39729: nanottojen valmistelua.
39730: 
39731: 16.6. Perushyödykkeet
39732: Kertomusvuonna Suomi ilmoitti ryhtyvänsä soveltamaan väliaikaisesti uutta vuonna
39733: 1995 solmittua kansainvälistä luonnonkumisopimusta, joka tullee voimaan vuoden
39734: 1997 aikana. Substanssin kannalta tärkeimmät perushyödykejärjestelyt liittyvät
39735: mineraalitutkimusryhmien toimintaan, trooppisen puun sopimukseen, kahvisopimuk-
39736: seen ja kaakaosopimusjärjestelyyn.
39737: Suomi toimi kertomuskauden aikana kaakaoneuvoston johtokunnassa. Sen lisäksi
39738: Suomi on nikkelitutkimusryhmän hallintokomitean puheenjohtaja sekä kuparitutki-
39739: musryhmän hallintokomitean varapuheenjohtaja.
39740: Euroopan unioni pyrkii perushyödykekysymyksissä yhteisiin kantoihin, joista on
39741: sovittu EU:n perushyödyketyöryhmässä.
39742: Perushyödykkeiden yhteisrahastosta tehtiin kertomusvuoden aikana ulkopuolisten
39743: konsulttien tekemä selvitys, jonka pohjalta toimeenpanevat elimet valmistelevat
39744: rahastolle viisivuotistoimintaohjelman. Rahasto on toistaiseksi pannut vireille 50
39745: projektia, joiden arvo on noin 118 miljoonaa dollaria.
39746: 
39747: 16.7. Kaupan tekniset esteet
39748: Komissio on käynyt neuvotteluja kolmansien maiden kanssa vaatimustenmukaisuu-
39749: den arvioinnin vastavuoroisesta tunnustamisesta (MRA =Mutual recognition
39750: agreement) vuonna 1992 neuvostolta saamansa mandaatin pohjalta. Vuoden 1996
39751: aikana saatiin Australian ja Uuden-Seelannin sopimukset viimeisteltyä allekirjoitus-
39752: ta varten. Tämä tapahtunee vuonna 1997. Neuvotteluja on käyty vuoden 1996
39753: aikana myös Yhdysvaltojen, Kanadan, Sveitsin, Israelin ja Japanin kanssa. Lisäksi
39754: komission edustajat raportoivat MRA-työryhmässä huhtikuussa käydyistä Venäjän
39755: sertifiointia koskevista neuvotteluista.
39756: Suomalais-venäläisen talouskomission alaisuudessa toimivan Venäjän standardisoin-
39757: ti- ja sertifiointikysymyksiä käsittelevän työryhmän yhteiskokous venäläisen
39758: osapuolen kanssa pidettiin Pietarissa elokuussa 1996. Kokouksessa sovittiin
39759: molemminpuolisesta tietojenvaihdosta ja työohjelmasta vuoden 1997 yhteiskokouk-
39760: seen saakka. Työryhmän edustajat ovat käyneet informoimassa myös komission
39761: neuvottelijoita. Venäjän WTO-liittymisneuvotteluissa on myös esitetty sertifiointi-
39762: järjestelmää koskevia kysymyksiä Venäjän osapuolelle, mutta ne eivät ole tuoneet
39763: vuoden 1996 aikana muutoksia sertifiointijärjestelmään.
39764: 734                           Suhteet ulkovaltoihin
39765: 
39766: EU :n komissio julkaisi 13.11.1996 tiedonannon "Yhteisön ulkoinen kauppapolitiik-
39767: ka standardien ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin alalla". Tiedonanto sisälsi
39768: kartoituksen vastavuoroista tunnustamista koskevista sopimuksista, teknisen avun
39769: ohjelmista ja sääntelyä koskevasta yhteistyöstä. Tiedonannon lopussa hahmoteltiin
39770: EU :n toimintaa koskevaa strategiaa ja esitettiin siihen liittyviä konkreettisia
39771: ehdotuksia. Esitykset tulevat neuvoston hyväksyttäviksi vuoden 1997 aikana.
39772: 16.8. Kaupan menettely
39773: YK:n Euroopan talouskomission alaisen kauppamenettelyjen yksinkertaistamistyö-
39774: ryhmän ECE/WP.4:n toiminta keskittyi kertomusvuonna organisaatiouudistukseen,
39775: jonka lähtökohtana on ollut tarve ottaa entistä paremmin huomioon jo nyt toimin-
39776: nassa mukana olevat ECE:n ulkopuoliset maat ja kansainväliset järjestöt. Uudistus-
39777: työtä on toteutettu vuodesta 1993 Suomen puheenjohdolla. WP.4:n syyskuun 1996
39778: kokouksessa hyväksyttiin asiakirja, jonka mukaan työryhmän tilalle perustetaan
39779: kauppamenettelyjen kehittämiskeskus ECE/CEFACT (Centre for Facilitation of
39780: Procedures and Practices in Administration, Commerce and Transport). Perusta-
39781: misasiakirja hyväksyttiin ECE:n kaupankehittämiskomiteassa joulukuussa 1996.
39782: Talouskomission virallisen istunnon käsittelyn jälkeen uuden organisaation on
39783: tarkoitus aloittaa toimintansa maaliskuussa 1997.
39784: YKIECE:n piirissä kaupan menettelyjen kehitystyöhön osallistuvat asiantuntijat
39785: kokoontuvat kahdesti vuodessa Joint Rapporteurs' Team -kokoukseen. Syyskuussa
39786: 1996 kokous pidettiin Suomessa. Kokouksen käytännön toteutuksesta vastasi
39787: Suomen tiedonsiirtoyhdistys.
39788: Myös YK:n kauppa ja kehityskonferenssin UNCTAD:in piirissä kaupan tehosta-
39789: misohjelma (Special Programme for Trade Efficiency) on edelleen yksi prioritee-
39790: teista.
39791: Maailman kauppajärjestön WTO:n Singaporen ministerikokouksessa joulukuussa
39792: 1996 hyväksyttiin esitys, jonka mukaan WTO yhdessä muiden asianosaisten
39793: järjestöjen kanssa velvoitettiin kartoittamaan kaupan menettelyjen yksinkertaistamis-
39794: työtä.
39795: 
39796: 
39797: 17. Kahdenvälinen kulttuuriyhteistyö
39798: Kertomusvuonna allekirjoitettiin seuraavat kulttuurisopimuksien toteuttamisohjel-
39799: mat:
39800: Suomen ja Intian välillä 15.3. New Delhissä
39801: Suomen ja Ison-Britannian väliset kulttuurivaihto-ohjelmaneuvottelut käytiin 24.-
39802: 25.9. Lontoossa
39803: Suomen ja Itävallan välillä 22.5. Wienissä
39804: Suomen ja Japanin väliset kulttuurivaihtoneuvottelut käytiin 6.11. Tokiossa
39805: Suomen ja Kiinan välillä 29.10. Pekingissä
39806: Suomen ja Luxemburgin välillä 23.10. Luxemburgissa
39807: Suomen ja Puolan välillä 27 .11. Varsovassa
39808: Suomen ja Ranskan välillä 24.4. Pariisissa
39809: Suomen ja Unkarin välillä 22.5. Budapestissa
39810: Suomen ja Viron välillä 21.3. Helsingissä
39811: Suomen ja Venäjän välillä 24.9. Helsingissä
39812: Kulttuurisopimukset ovat antaneet tarpeelliset puitteet ja ohjelmarungon suomalai-
39813: sen kulttuurin tunnetuksi tekemiseksi eri tavoin sopimusmaissa sekä opetus-, tiede-,
39814:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      735
39815: 
39816: nuoriso- ja liikunta-alojen yhteistyön kehittämiseksi Suomen ja sopimusmaiden
39817: välillä.
39818: Suomella on seuraavat ulkomaiset kulttuuri- ja tiedeinstituutit
39819: Suomen Rooman Instituutti, Suomen Ateenan-instituutti, Suomen Ranskan Insti-
39820: tuutti Pariisissa, Visuaalisten taiteiden työskentelykeskus New Yorkissa, Suomen
39821: Lontoon Instituutti, Suomi-instituutti Kööpenhaminassa, Suomen Benelux-instituutti
39822: Antwerpenissa, Suomen Viron-instituutti Tallinnassa, Suomen Saksan-Instituutti
39823: Berliinissä, Suomen Pietarin-instituutti, Suomen Ruotsin kulttuuri-instituutti
39824: Tukholmassa, Suomen Jerusalemin-instituutti sekä Suomen Madridin-instituutti.
39825: Suomalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin perustamista koskeva aiepöytäkirja
39826: allekirjoitettiin Oslossa 6.6.
39827: Opetusministeriö on tukenut ulkosuomalaislehdistöä sekä ulkosuomalaisten kulttuu-
39828: ritoimintaa. Ulkosuomalaislasten kerhomuotoista suomen kielen opetusta seurasi yli
39829: 2700 lasta 33 maassa. Kansanvalistusseuran ulkosuomalaislasten kotiperuskouluoh-
39830: jelmaa seurasi yli 200 lasta.
39831: Suomen kieltä ja kulttuuria opetetaan lähes 80 ulkomaisessa yliopistossa ja korkea-
39832: koulussa 25 maassa. Opetusministeriön lähettämiä ja ministeriöön työsuhteessa
39833: olevia Suomen kielen ja kulttuurin lehtoreita, kieliassistentteja ja vierailevia
39834: professoreita oli ulkomaisissa yliopistoissa kevätlukukaudella 33 ja syyslukukaudel-
39835: la 34. Lisäksi opetuspisteissä oli neljä korkeakouluharjoittelijaa. Kertomusvuonna
39836: perustettiin kaksi uutta lehtorin tointa, toinen Viinan yliopistoon ja toinen
39837: Washingtonin yliopistoon Seattlessa. Opetusministeriön neuvoa-antavana asiantunti-
39838: jaelimenä ulkomaisissa yliopistoissa annettavaa suomen kielen ja kulttuurin
39839: opetusta koskevissa asioissa toimii ulkomaanlehtori-ja kielikurssiasiain neuvottelu-
39840: kunta (UKAN). UKAN järjesti kesällä 1996 yhdeksän Suomen kielen ja kulttuurin
39841: kurssia ulkomaisille opiskelijoille. Ulkomaanlehtotien opinto- ja neuvottelupäivät
39842: pidettiin Vaasassa 1.-3.8. ja Pohjois-Amerikan aluekokous Torontossa 20.-22.5.
39843: Kertomusvuonna on huolehdittu kulttuurisopimuksiin perustuvasta nuorisotoimen
39844: yhteistyöstä. Kanssakäyminen on jatkunut erityisesti seuraavien maiden nuorisotoi-
39845: men valtiollisten elinten kanssa: Belgia, Egypti, Espanja, Islanti, Israel, Italia,
39846: Kiina, Korean tasavalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Tanska, Venäjän federaatio,
39847: Viro ja Yhdistynyt Kuningaskunta. Nuorisotoimen yhteistyö on avattu Israelin ja
39848: Korean tasavallan kanssa.
39849: Valtion varoin on tuettu mm. nuorten kulttuuriryhmien ulkomaisia esiintymismatko-
39850: ja, suomalaisten osallistumista nuorisotutkimuksen ja nuorisotiedotuksen kansainvä-
39851: liseen yhteistyöhön sekä kansainvälisten nuorisojärjestöjen toimistoja silloin, kun
39852: ne suomalaisessa puheenjohtajuudessa on sijoitettu Suomeen.
39853: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO toteutti kertomusvuonna tehtäväänsä
39854: asiantuntija- ja palvelulaitoksena pyrkimyksenään edistää kansainvälistä vuorovai-
39855: kutusta koulutuksessa, työelämässä, nuorison parissa ja virkamieskunnan keskuu-
39856: dessa. EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmia toteutettiin menestyksellisesti Sokrates-
39857: ja Leonardo da Vinci-ohjelman puitteissa. EU:n muista koulutusohjelmista (TEM-
39858: PUS, ALFA, MedCampus, EU-US, EU-Canada) tiedotettiin aktiivisesti.
39859: Entiseen tapaan toteutettiin bilateraalisiin sopimuksiin perustuvia stipendiohjelmia
39860: samoin kuin suomen kielen ja etäsukukansojen sekä nuorten tutkijoiden ja jatko-
39861: opiskelijoiden apurahaohjelmia. Pohjoismaiden ministerineuvoston Baltian ja
39862: Luoteis-Venäjän apurahaohjelmaa koordinoitiin Suomessa. Kertomusvuonna
39863: aloitettiin uudet stipendiohjelmat Venäjälle ja Kaakkois-Aasian maihin.
39864: 736                            Suhteet ulkovaltoihin
39865: 
39866: Nuorten Eurooppa -ohjelma laajeni jo osittain Keski- ja Itä-Euroopan maihin.
39867: CIMO koulutti Unkarin kansallista toimistoa ohjelman hallinnoinnissa. Nuoret
39868: eurooppalaiset vapaaehtoiset (NEUVO) -pilottihanke käynnistyi Suomessa CIMOn
39869: hallinnoimana.
39870: Harjoittelijavaihtoa kehitettiin ohjaamalla taloudellista tukea myös opiskelijajärjes-
39871: töjen kautta. CIMO koordinoi edelleen kansainvälisissä järjestöissä suoritettavaa
39872: harjoittelua. CIMOn harjoittelijoita lähetettiin myös Suomen ulkomailla toimiviin
39873: kulttuuri-instituutteihin. Singaporessa aloitti toimintansa CIMO-agentti, jonka
39874: tehtävänä on etsiä suomalaisille opiskelijoille harjoittelupaikkoja Kaakkois-Aasian
39875: maissa.
39876: Junior Executive Scholarship Programme (JESP) -ohjelman ensimmäinen hakukier-
39877: ros toteutettiin kertomusvuonna. Suomen suurimmat vientiyritykset rahoittavat noin
39878: 30 indonesialaisen, malesiataisen ja thaimaalaisen kahdeksan kuukauden pituisen
39879: harjoittelujakson suomalaisyrityksissä.
39880: Yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa CIMO organisoi suomalaisten nuorten
39881: rekrytoinnin hallintoharjoitteluun sekä tuki suomalaisten virkamiesten ED-harjoitte-
39882: lua ja -koulutusta. CIMO koordinoi EU:n KAROLUS-virkamiesvaihto-ohjelmaa
39883: Suomessa.
39884: CIMO on kertomusvuonna tuottanut suomalaista koulutustarjontaa käsitteleviä
39885: julkaisuja, järjestänyt seminaareja ja osallistunut koti- sekä ulkomaisiin messu- ja
39886: näyttelytapahtumiin. CIMOn tietopalvelu on vastannut lähes 18 000 kyselyyn ja
39887: toimeksiantoon. CIMO on toiminut aktiivisesti myös EU:n National Resource
39888: Centres- ja Eurodek-verkostoissa sekä toimittanut Suomea koskevan osuuden
39889: Ortelius-tietokantaan.
39890: CIMO sai kertomusvuonna valtakunnallisen tilastointivastuun opiskelijaliikkuvuus-
39891: tietojen keräämisestä.
39892: Opetusministeriön keväällä 1995 valmistunut Aasia-ohjelma sisälsi runsaasti
39893: ehdotuksia Aasiaan liittyvän koulutuksen, tutkimuksen, tietohuollon ja yhteistyön
39894: kehittämiseksi. Ohjelman keskeiseksi ehdotukseksi nousi Itä- ja Kaakkois-Aasian
39895: aluetutkimuksen verkostoyliopiston perustaminen. Yliopistot ja ammattikorkeakou-
39896: lut ovat aktiivisesti hakeutuneet Aasiaan ja rakentavat parhaillaan yhteistyösuhtei-
39897: taan vastaaviin oppilaitoksiin Aasiassa. Kertomusvuonna on toteutettu Aasia-
39898: ohjelman toimenpide-ehdotuksia.
39899: 
39900: 
39901: 18. Kahdenvälinen kehitysyhteistyö
39902: 18.1. Maa- ja aluekohtainen yhteistyö
39903: Kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä heijastui hallitusohjelmassa edellytetty kehi-
39904: tysyhteistyöselvitys ja hallituksen periaatepäätöksen valmistelu. Avun ohjelmointia
39905: ja toimeenpanoa suunnattiin voimakkaasti Suomen ulkopolitiikan muuttuneiden
39906: painopistealueiden mukaisesti.
39907: Maakohtaisessa suuntaamisessa lisättiin joustavuutta ja määriteltiin entistä tarkem-
39908: min kehitysyhteistyön rooli suhteessa ulkopolitiikan tavoitteisiin. Samoin yhteistyö-
39909: kumppaneiden valintaa sekä yhteistyön muotoja, syvyyttä ja kestoa tarkastellaan
39910: entistä selkeämmin kunkin maan poliittista ja yhteiskunnallista tilannetta sekä
39911: ympäristön tilaa vasten. Kriisialueille suunnataan lähinnä humanitaarista apua.
39912: Sodasta toipuville maille apu kohdistuu rauhantilan ja turvallisuuden vakiinnuttami-
39913:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                        737
39914: 
39915: seen. Poliittisen ja taloudellisen siirtymävaiheen maille apu kohdeunetaan ensi
39916: sijassa lyhytaikaisiin, keskeisten ongelmien ratkaisuun tähtääviin ohjelmiin.
39917: Käyhirnmissä maissa yhteistyö on pääasiassa pitkäjänteistä instituutioiden rakenta-
39918: mista ja vahvistamista sekä kehityksen perusedellytysten luomista.
39919: Pääosa avusta on jatkossakin tarkoitus suunnata käyhirnmille maille erityisesti
39920: Afrikassa eikä nopeita muutoksia ole odotettavissa yhteistyömaiden listaan. Vuoden
39921: aikana em. periaatteiden mukaisesti painopistettä siirrettiin kuitenkin uusiin
39922: ohjelmiin ja projekteihin Etelä-Afrikassa ja Bosniassa sekä Gazassa ja Länsirannal-
39923: la.
39924: Demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ehtona kehitysyhteistyölle
39925: konkretisoitui Tansaniassa ja Sambiassa, joissa epäsuotuisa kehitys kansainvälisen
39926: yhteisön vuoropuhelusta huolimatta ei parantunut. Uusien hankkeiden valmistelu
39927: lopetettiin Sansibarilla ja Sambiassa. Poliittista vuoropuhelua jatketaan edelleen.
39928: Vuoden 1996 aikana ryhdyttiin etsimään mahdollisuuksia siirtyä kehitysyhteistyöstä
39929: kaupallisten suhteiden suuntaan. Niinpä Egyptin ja Vietnamin kanssa yhdistettiin
39930: ensimmäistä kertaa kehitysyhteistyö- ja kauppapoliittiset vuosineuvottelut
39931: Avun valmistelussa ja toimeenpanossa korostui vastuun siirtäminen kehitysmaille.
39932: Tässä yhteydessä ryhdyttiin valmistelemaan Suomen osallistumista laajempiin
39933: sektoriohjelmiin yhteistyössä useiden avunantajien kanssa. Vaikka tämä lyhyellä
39934: aikavälillä on johtanut apusiirtojen hidastumiseen, avun vaikutuksista voidaan
39935: odottaa pysyviä.
39936: Vuonna 1996 käytettiin 394,8 miljoonaa markkaa maa- ja aluekohtaiseen kehitysyh-
39937: teistyöhön. Yli sata suurehkoa kahdenvälistä kehitysyhteistyöhanketta oli käynnissä.
39938: Vuonna 1995 vastaava summa oli 383,1 miljoonaa markkaa.
39939: 18.1.1. Saharan eteläpuolineo Afrikka
39940: 
39941: Etiopia
39942: Etiopiassa jatkui myönteinen taloudellinen kehitys ja maan talouden uudistus jatkui
39943: Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston ja Etiopian hallituksen yhteisesti
39944: sopiman rakennesopeutusohjelman mukaisesti.
39945: Maan sisäpoliittinen tilanne on uuden hallituksen aikana säilynyt suhteellisen
39946: vakaana, joskin keskus- ja aluehallinnon välisestä vallanjaosta ei ole päästy
39947: yksimielisyyteen. Afrikan sarven epävakaa tilanne heijastuu myös Etiopian ulkosuh-
39948: teisiin. Mm. Somaliasta käsin toimi kaksi Etiopiaa uhkaavaa ryhmittymää, Ogade-
39949: nin vapautusta ajava ryhmä sekä Etiopialie 'pyhän sodan' julistanut ääri-islamilainen
39950: ryhmittymä. Etiopia onkin pyrkinyt olemaan aktiivinen alueellisten konfliktien
39951: ratkaisemisessa ja on mm. saanut OAU:lta mandaatin neuvotella Somalian sisällis-
39952: sodan lukkiutuneen tilanteen laukaisemiseksi.
39953: Suomen ja Etiopian välinen yhteistyö jatkui maaseudun kehityksen (karjatalous,
39954: vesihuolto, ympäristö) ja opetuksen aloilla. Tämän lisäksi Suomi on tukenut
39955: Lalibelan kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kirkkomiljöön säilyttämistä.
39956: Kenia
39957: Kenia on viime vuosina edustanut alueella poliittista stabiliteettia. Maan ulkopolitii-
39958: kan painopiste on ollut naapurisuhteiden hoitamisessa.
39959: 
39960: 24 370147
39961: 738                            Suhteet ulkovaltoihin
39962: 
39963: Kenia valmistautui kertomusvuonna vuoden 1997 aikanajärjestettäviin presidentti-
39964: ja parlamenttivaaleihin. Vapaiden ja oikeudenmukaisesti toteutettavien vaalien
39965: edellytyksenä on, että puolueet voivat rekisteröityä vapaasti ja käyttää yhtälailla
39966: kokoontumis- ja sananvapausoikeuksia, mikä ei aikaisemmin ole ollut kaikille
39967: puolueille mahdollista. Keniassa lehdistön vapaus on merkittävä ja lehdistö seuraa
39968: demokratian toteutumista tarkasti.
39969: Kenian taloude:: 1.mdistusohjelmat alkoivat tuottaa konkreettisia myönteisiä tuloksia.
39970: BKT kasvoi viisi prosenttia, inflaation pysyessä 6-7 prosentin tasolla.
39971: Suomen tuki on keskittynyt pääasiallisesti Länsi-Keniaan,joka on maan runsasväki-
39972: simpiä ja köyhimpiä alue1ta. Yhteistyö on jatkunut perinteisillä sektoreilla -
39973: karjatalous, vesihuolto, metsä- ja terveyssektori - painottuen maaseudun elinolosuh-
39974: teiden kehittämiseen. Vuonna 1995 päättyivät pitkäaikaiset metsä-, terveys- ja
39975: vesihuoltohankkeet Vuonna 1996 valmistuivat suunnitelmatem. sektoreiden uusista
39976: hankkeista. Uudet hankkeet käynnistyvät vuoden 1997 aikana. Lisäksi tuettiin
39977: demokratian kehittämistä UNDP:n kautta.
39978: Mosambik
39979: Mosambikin tilanne säilyi vakaana niin poliittisesti kuin taloudellisestikin. Keskus-
39980: telu demokratian laajentamisesta paikallistasolla jatkui parlamentissa tähtäimenä v.
39981: 1997 pidettävät paikallisvaalit Maan talouden uudistus jatkui rakennesopeutusohjel-
39982: man mukaisesti ja talouden kasvu ylitti selvästi väestön kasvunopeuden.
39983: Suomen ja Mosambikin hallitusten väliset maaohjelmaneuvottelut pidettiin touko-
39984: kuussa. Suomen tuki jatkui terveyden, paikallishallinnon sekä maa- ja metsätalous-
39985: koulutuksen aloilla. Uuden peruskoulutushankkeen suunnittelu saatiin päätökseen
39986: ja ympäristöyhteistyön suunnittelu käynnistyi. Ministeri Haavisto vieraili Mosambi-
39987: kissa tammikuussa ja tapasi sekä hallituksen että opposition edustajia.
39988: Namibia
39989: Namibian tilanne säilyi vakaana. Vuonna 1995 hyväksytyn ensimmäisen viisivuotis-
39990: suunnitelman toteutus käynnistyi ja suunnitelmaan perustuvien, kansainvälisessä
39991: Round Table-kokouksessa sovittujen sektorikohtaisten konsultaatioiden valmistelu
39992: alkoi vuoden 1996 aikana. A vonantajat vahvistivat tukensa suunnitelman toteutta-
39993: miselle.
39994: Suomen ja Namibian välinen yhteistyö painottui sosiaali- ja terveyssektorille sekä
39995: vesihuoltoon ja metsätalouteen maan köyhimmillä alueilla. Tuen pääpaino on
39996: Namibian kapasiteetin vahvistamisessa ja hyvän hallinnon edistämisessä. Vuoden
39997: 1996 aikana sosiaali- ja terveyssektorin tukiohjelman toteutus saatiin käyntiin
39998: täysipainoisesti. Namibian metsäsektorin strategia valmistui ja hyväksyttiin ja siihen
39999: perustuen valmisteltiin metsäohjelma, joka korvaa aikaisemmat metsähankkeet
40000: Namibian maaseudun vesiohjelman suunnitelma valmistui syksyllä 1996. Ohangwe-
40001: nan vesi- ja sanitaatiohanke, kulttuurikasvatusohjelma ja tuki geologiselle kartoituk-
40002: selle jatkuivat suunnitelmien mukaan. Engelan integroitu terveydenhuoltohanke
40003: päättyi vuoden 1996 lopussa. Lisäksi jatkettiin alue- ja paikallishallinnon tukihank-
40004: keen sekä kestävää kehitystä kuvaavien indikaattorien kehittämishankkeen valmiste-
40005: luja.
40006: Sambia
40007: Sambian vuonna 1991 myönteisesti alkanut demokratiakehitys häiriytyi vuonna
40008: 1996, kun maan parlamentti muutti Sambian perustuslakia siten, että maan presi-
40009:                       1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                      739
40010: 
40011: denttinä aiemmin 27 vuotta toimineelta pääoppositiopuolueen johtajalta evättiin
40012: mahdollisuus osallistua marraskuussa 1996 pidettyihin presidentinvaaleihin.
40013: Demokratiakehitys Sambiassa johti siihen, että useat avunantajamaat jäädyttivät
40014: toistaiseksi maksutasetuen Sambialle. Suomi on pidättäytynyt uusien hankkeiden
40015: aloittamisesta ja suunnittelusta toistaiseksi.
40016: Suomi tuki Sambian rakennesopeutusohjelmaa osallistumalla opetus-, maaseutuke-
40017: hityksen-ja energiasektoreiden kehittämiseen sekä jatkamalla metsä- ja kuljetussek-
40018: toreiden tukihankkeita. Kuljetussektorin tukihanke päättyi vuoden 1996 lopussa.
40019: Suomi tuki myös vuoden 1996 aikana erilaisia demokratian tukihankkeita, jotka
40020: liittyivät maassa 1996 pidettyihin presidentin ja parlamentin vaaleihin.
40021: Tansania
40022: Tansanian talous kehittyi vuonna 1996 positiivisesti ja luottamus on palautumassa
40023: Tansanian ja avunantajien välille. Tansanian bruttokansantuote on kasvanut lähes
40024: neljä prosenttia vuosittain 1980-luvun puolivälistä lähtien, jolloin rakennesopeu-
40025: tusohjelma aloitettiin. Inflaatiovauhtia on saatu hidastetuksi ja rahamarkkinoiden ja
40026: ulkomaankaupan vapauttaminen sekä julkishallinnon supistaminen ovat edenneet
40027: tyydyttävästi. Myös yksityiset investoinnit Tansaniaan ovat lisääntyneet. Verojen
40028: keruu tehostui kertomusvuonna itsenäisen tuloviraston perustamisen myötä.
40029: Maksutasejäädytykset purettiin, kun uusi ESAF-sopimus Kansainvälisen valuuttara-
40030: haston kanssa saatiin aikaan marraskuussa. Tansanian talous on kuitenkin yhä
40031: erittäin riippuvainen ulkoisesta avusta ja valtiontalouden haasteena on edelleen
40032: korkea velkaantuminen.
40033: Alkuvuodesta 1996 Suomi, kuten useimmat muutkin avunantajat, jäädyttivät apunsa
40034: Sansibarille vuonna 1995 pidettyjen vaalien aiheuttaman lukkiutuneen poliittisen
40035: tilanteen sekä Sansibarin vaikean ihmisoikeustilanteen vuoksi. Suomen yhteistyö-
40036: hankkeita jatkettiin meneillään olevan vaiheen loppuun, mutta uusia sopimuksia ei
40037: solmittu.
40038: Suomi jatkoi vuonna 1996 tukeaan Tansanian maaseutukehityksen, luonnonvarain-
40039: hoidon, vesihuollon, energiatuotannon ja kuljetuksen aloilla. Lisäksi aloitettiin
40040: julkishallinnon tuen valmistelu sekä valmisteltiin vähittäistä siirtymistä sektorikoh-
40041: taiseen tukeen. Syyskuussa käytiin Tansanian ja pohjoismaiden välillä korkean
40042: tason keskustelut, joissa keskeisiä teemoja olivat mm. uudenlainen kumppanuus,
40043: apuriippuvuuden vähentäminen sekähyvän hallinnon, demokraattisen kehityksen ja
40044: ihmisoikeuksien korostaminen.
40045: Alueeilinen yhteistyö ja muu Afrikka
40046: Alueellisena yhteistyökumppanina on edelleen ollut Eteläisen Afrikan Taloudellinen
40047: Yhteistyöjärjestö (SADC), jonka kanssa yhteistyö on keskittynyt metsäkoulutuk-
40048: seen. Pohjoismaisen SADC-yhteistyön puitteissa Suomi on osallistunut myös
40049: geenipankin ja NORSAD-rahaston toiminnan tukemiseen.
40050: YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö (FAO) toteuttaa edelleen Suomen rahoituk-
40051: sella Tanganjika-järven kalataloustutkimusta. Mantereen yleistä kehitystoimintaa
40052: tuettiin rahoittamalla Global Coalition for Africa-järjestöä.
40053: Konfliktien ehkäisyä ja hoitoa edistettiin tukemalla UNDP:n hanketta Angolan ex-
40054: sotilaiden sopeuttamiseksi siviilielämään sekä IPA:n (Intemational Peace Academy)
40055: OAU:lle (Afrikan Yhtenäisyysjärjestö) kohdistamaa kriisinhallintakoulutusta.
40056: 740                            Suhteet ulkovaltoihin
40057: 
40058: Etelä-Afrikka
40059: Vuoden 1994 vaalien jälkeen Etelä-Afrikan tasavalta on jatkuvasti etsinyt kansain-
40060: välispoliittista linjaansa. Vuonna 1996 maa valittiin SADC-maiden puheenjohtaja-
40061: maaksi sekä pyrittiin aloittamaan vapaakauppaneuvottelut Euroopan Unionin
40062: kanssa. Poliittinen demokratia vakautui edelleen, mutta maan muu sisäinen kehitys
40063: oli vaakalaudalla talouspoliittisten ja sosiaalipoliittisten ongelmien paineessa.
40064: Vuonna 1996 solmittiin ensimmäinen Etelä-Afrikan Tasavallan ja Suomen välinen
40065: kehitysyhteistyöhanketta koskeva sopimus. Sopimuksen mukaan Suomi avustaa
40066: maan vesilain uudistustyössä antamalla teknistä ja taloudellista tukea hankkeelle.
40067: Vuoden 1996 aikana valmisteltiin ja kilpailutettiin myös Pohjoisessa maakunnassa
40068: toteutettava kylämetsätaloushanke sekä valmisteltiin edelleen jokien valuma-
40069: alueiden hallintosuunnitelmaohjelmaa. Kouluravitsemusohjelman ja terveyssektorin
40070: neuvolahankkeen valmistelua sen sijaan lykättiin vuodelle 1997. Suomi rahoitti
40071: myös Etelä-Afrikan tasavallan totuus- ja sovituskomission toimintaa lähettämällä
40072: maahan ihmisoikeusjuristin Suomesta komission työskentelyn alun ajaksi.
40073: 18.1.2. Välimeren alue
40074: 
40075: Suomen profiili Lähi-idässä perustuu pitkälti myös kehitysyhteistyön osalta ED-
40076: identiteettiin ja Välimeren strategian tukemiseen. Suomi toimii yhteistyössä ja
40077: yhdensuuntaisesti muiden avunantajien kanssa.
40078: Egypti
40079: Egyptin väkiluku ylitti v. 1996 60 miljoonan rajan. Ympäristö ja etenkin puhtaan
40080: veden saanti ovat entistä keskeisimpiä tekijöitä, jotka hallitsemattomina voivat
40081: muodostua talouden kasvumahdollisuuksia rajoittaviksi seikoiksi. Arvioiden
40082: mukaan kansantalouden kasvuennuste ylittää neljä prosenttia eli on enemmän kuin
40083: väestön kasvu (2,5 %). Kasvu ei kuitenkaan kohdistu tasaisesti. Alueelliset kehi-
40084: tyserot ovat suuria ja eriarvoisuus lisääntyy. Sosiaalisen kehityksen tarpeiden
40085: huomioon ottaminen on ensiarvoisen tärkeää myös yhteiskuntarauhan takia.
40086: Vuoden 1996 aikana on valmisteltu kolmea hanketta, teollisuuden ympäristöongel-
40087: mahanketta (yhteistyössä Maailmanpankin kanssa), ongelmajätehanketta sekä
40088: Aleksandrian yliopiston ympäristö- ja energiaprofessuuria (yhteistyössä UNESCOn
40089: ja UNDP:n kanssa).
40090: Ympäristösektori nousee näiden hankkeiden myötä Suomen ja Egyptin välisen
40091: yhteistyön pääsektoriksi. Maatalouden sekä vesi- ja sanitaatioalan käynnissä olevat
40092: hankkeet ovat niinikään voimakkaasti ympäristöpainotteisia. Terveyssektorin
40093: yhteistyötä on ohjattu perusterveydenhuollon policy-tason suunnitteluun valmistelu-
40094: na mahdolliselle jatkoyhteistyölle terveyssektorilla.
40095: Länsiranta ja Gaza
40096: Avun tavoitteena on rauhanprosessin vahvistaminen ja Palestiinan jälleenrakentami-
40097: sen tukeminen. Kehitysavun toimeenpanon ja onnistumisen ehtona on rauhanproses-
40098: sin häiriötön edistyminen. Konkreettisina yhteistyön kohteina tulevat olemaan
40099: opetus-, asunto-, vesi- ja energiasektori. Näistä sektoreista yhteistyön suunnittelu on
40100: edistynyt pisimmälle opetussektorilla,jolla toiminnat aloitetaan vuoden 1997 alussa.
40101: Lisäksi tuettiin lukuisin pienimuotoisin avustuksin sosiaalisektorin ja siviiliyhteis-
40102: kunnan kehitystarpeita.
40103:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       741
40104: 
40105: 18.1.3. Aasia
40106: Ulkoasiainministeriön piirissä saatiin valmiiksi kaikkia bilateraalisuhteita koskeva
40107: Aasia-strategia. Siinä läpikäyvänä periaatteena on koherenssin korostaminen.
40108: Nepal
40109: Avun peruslähtökohta on laaja-alaisen köyhyyden lievittäminenja nuoren demokra-
40110: tian vakiinnuttamisen edistäminen. Vuoden 1996lopulla syntyi jälleen hallituskriisi,
40111: joka häiritsi määrätietoisen kehityspolitiikan jatkamista. Puolueiden yhteistyöskente-
40112: lyn vaikeus on tunnustettu ja parlamentin piiristä osoitettiin kiinnostusta mm.
40113: Suomen koalitiohallituksen toimintatapoihin. Vuonna 1996 Nepalista osallistui
40114: ryhmä parlamentaarikkoja Suomen kunnallisvaalien tarkkailuun. Yhteistyötä
40115: demokratian alalla tullaan tiivistämään. Selkeästi köyhyyden lieventämiseen
40116: tähtääviä hankkeita on Lumbinin alueen vesihuolto- ja sanitaatiohanke, jossa on
40117: onnistuttu kehittämään toimiva paikallista väestöä osallistava toteutusmalli. Vuoden
40118: 1996 lopulla aloitettiin alustava suunnittelu yhteistyöstä, jossa tavoitteena on tukea
40119: köyhyyden vähentämistä ja naisten aseman parantamista.
40120: Suunnittelussa pääpaino oli kuitenkin ympäristö- ja energiasektoreilla, joista
40121: viimeksi mainittu on maan kehityksen ja taloudellisen kasvun kannalta ensisijaisia
40122: kehityskohteita. Suomen tuki sektorillekohdistetaan Khimtin vesivoimalan siirtolin-
40123: ja- ja muuntoasemahankkeeseen. Ympäristöongelmien lisääntyminen herätti
40124: hallituksen perustamaan sektoriministeriön edistämään ja valvomaan toimenpiteitä
40125: maan ympäristön tilan kohentamiseksi. Suomi on suunnitellut tukiohjelmaa, joka
40126: keskittyy aluksi ympäristöhallinnon vahvistamiseen, teollisuuden ekomerkintäjärjes-
40127: telmän kehittämiseen ja kansalaisjärjestöille suunnatun pienprojektirahaston
40128: käynnistämiseen. Biratnagarin dieselvoimalaan, jonka !-vaihe rahoitettiin lahja-
40129: avulla ja jonka laajennukseen tullaan käyttämään korkotukea, tehdään myös
40130: ympäristöparannuksia.
40131: Metsäsektorilla jatkettiin metsien inventointihanketta. Jatkoyhteistyölle Suomi on
40132: asettanut ehdoksi, että nepalilainen osapuoli sitoutuu nykyistä voimakkaammin
40133: yhdessä sovittuihin sektoritavoitteisiin. Kartoitusalan yhteistyössä siirryttiin maan
40134: läntisiin lääneihin.
40135: Vaikka Nepalissa on lukuisia paikallisia kansalaisjärjestöjä, vain suhteellisen pieni
40136: määrä suomalaisia järjestöjä toimii Nepaliin. Hankkeita on lähinnä koulutus- ja
40137: terveydenhuollon alalla. Laaja-alaisen kahdenvälisen yhteistyön suunnittelun
40138: yhteydessä on päätetty tutkia myös paikallisten kansalaisjärjestöjen käyttömahdolli-
40139: suuksia erityyppisissä tehtäväkokonaisuuksissa.
40140: Vietnam
40141: Vietnamissa on jatkunut markkinatalouteen tähtäävä talousuudistus ja nopea
40142: taloudellinen kasvu. Suomen ja Vietnamin välisen yhteistyön tavoitteena on
40143: toisaalta markkinatalouteen sopeutumisen tukeminen ja talouskasvun edellytysten
40144: vahvistaminen ja toisaalta tuki ihmisten toimeentuloedellytysten ja elämän laadun
40145: parantamiselle. Kehitysyhteistyön monipuolistaminen jatkui tältä pohjalta. Pyrittiin
40146: myös identifioimaan yhteistyöalueita, jotka loisivat edellytyksiä runsaisiin yh-
40147: teydenottoihin maiden välillä eri kansalaispiirien, yhteiskunnan alueiden ja kaupan
40148: alalla.
40149: Vuoden aikana käynnistyi kaksi hanketta maaseudun ihmisten elinolosuhteiden
40150: parantamiseksi. Bac Thain maakunnassa kylämetsätaloushanke ja Quan Trin
40151: maakunnassa, joka kuuluu maan köyhimpiin, integroitu maaseutukehityksen hanke.
40152: 742                            Suhteet ulkovaltoihin
40153: 
40154: Myös tukihanke kulttuuriperinnön säilyttämiseksi alkoi Suomen Museoviraston ja
40155: Vietnamin kulttuuriministeriön välisenä yhteistyönä. Valtaosa suunnittelutyöstä,
40156: jossa tavoitteena on kauppaministeriön henkilöstön perehdyttäminen markkinatalou-
40157: den vaatimuksiin, saatiin päätökseen.
40158: Lahja-avun lisäksi korkotukihankkeita hyväksyttiin vesi- ja energiasektoreilla.
40159: Alueeilinen yhteistyö ja muut maat
40160: Pääasialliset yhteistyökumppanit alueellisissa hankkeissa olivat edelleen Aasian
40161: Teknologiainstituutti ja Mekong-komitea. Lisäksi tuettiin Kansainvälisen työjärjes-
40162: tön ILOn lähes koko Aasian kattavaa työterveyshanketta. Suur-Mekonginalueella
40163: valmisteltiin myös uusien yhteistyöhankkeiden ottamista toiminnan piiriin Aasian
40164: kehityspankin, Kambodzhan ja Laosin kanssa. Laosissa on jo meneillään yhteisra-
40165: hoitushanke Maailmanpankin ja Maailman ympäristörahaston GEFin kanssa
40166: metsäsektorilla. Thaimaassa ja Indonesiassa saatiin päätökseen vanhat metsi-
40167: tyshankkeet, joista jälkimmäisen jatkaminen siirtyi EU:lle. Bangladeshin kartoi-
40168: tushanke siirtyi niinikään EU:lle. Kiinassa tuettiin mallimetsätilahanketta sekä
40169: oikeuslaitosten välistä yhteistyötä.
40170: Keski-Aasiassa sijaitsevissa uusissa valtioissa toiminta tulee suuntautumaan lähinnä
40171: maiden avustamiseen siirtymisessä keskusjobtoisesta järjestelmästä markkinata-
40172: louteen. Kirgisian osalta valmisteltiin hankeyhteistyötä pankki- ja ympäristö-
40173: sektoreilla. Keski-Aasiassa osallistutaan Aral-järven ympäristöohjelman suunnitte-
40174: luun Maailmanpankin johdolla.
40175: 18.1.4. Latinalainen Amerikka
40176: Nicaragua
40177: Nicaraguassa valittiin syksyllä 1996 uusi presidentti ja eduskunta sekä paikallishal-
40178: linnon edustajat. Vaikka vaalit toteutuivat tarkkailijoiden mukaan demokraattisesti,
40179: tulosten jälkipuinti on jatkunut kiivaana ja eduskunnassa käydään puolueiden
40180: välistä valtakamppailua, joka näyttää lamaannuttavan päätöksentekoa. Suomen avun
40181: tavoitteena oli edelleen tuki rauhan, demokratian ja hyvän hallinnon lujittamiselle,
40182: köyhyyden lieventämiselle ja tuotannon kohentamiselle. Kertomusvuonna yhteistyö
40183: maatalous-, terveys- ja kunnallishallinnon sektoreilla jatkui.
40184: Suunnittelussa pääpaino oli ympäristöalan yhteistyön yksityiskohtaisessa valmiste-
40185: lussa ja väestösektorin tukihankkeen viimeistelyssä. Lisäksi käytiin alustavat
40186: keskustelut yhteispohjoismaisesta tuesta valtion tarkastusviraston vahvistamiseksi.
40187: Alueeilinen yhteistyö ja muut maat
40188: Alueellinen yhteistyö keskittyi Keski-Amerikkaan, missä neljän maan kanssa
40189: toteutettava, maaseutuväestön taloutta kestävällä ja ympäristön huomioon ottavana
40190: tavalla tukeva metsäohjelma on ollut tärkein yhteistyön kohde. Alustavia suunnitel-
40191: mia tehtiin Guatemalan rauhanprosessin edistymisen myötä rauhan ja demokratian
40192: lujittamiseksi maassa. Alueellisen meteorologiahankkeen kaksivuotinen päätösvaihe
40193: aloitettiin.
40194: Etelä-Amerikassa yhteistyö Perun kanssa käynnistyi, kun maaliskuussa 1996
40195: allekirjoitettiin sopimus velkojen anteeksiannosta ja osittaisesta kanavoinnista
40196: sosiaalisektorin ja ympäristöalan hankkeisiin. Tarkoitusta varten suunniteltiin
40197: yhteistyössä Perun viranomaisten kanssa Machu Picchun luonnonpuiston integroitu
40198: tukihanke. Bolivian, Ecuadorin, Kolumbian, Perun ja Venezuelan yhteisen Amazon-
40199:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        743
40200: 
40201: sihteeristön kanssa solmittiin sopimus tuesta metsänhoidon ja -talouden kriteerien
40202: ja indikaattoreiden määrittelemiseksi.
40203: 18.1.5. Jålleenrakennusapu Bosnia-Herzegovinalle
40204: Bosnia-Herzegovinalla on edessään mittavat haasteet sisällissodan jälkeen talouten-
40205: sa ja yhteiskunnan saattamisessa toimivaksi. Kiireellisimmät haasteet ovat olleet
40206: sisällissodan tuhojen korjaaminen, instituutioiden vahvistaminen, työllisyyttä
40207: lisäävät toimet sekä sosiaalisektorin palvelujen kohentaminen.
40208: Maailmanpankki ja ED-komissio laativat mittavia jälleenrakennusohjelmia, joille
40209: avunantajia pyydettiin keskittämään rahoitustukensa. Jälleenrakennusavun ehdolli-
40210: suutta korostettiin toistuvasti ex-Jugoslaviaa koskeneiden konferenssien yhteydessä.
40211: Kansainvälisen yhteisön tuki riippui siitä, miten osapuolet toteuttavat rauhansopi-
40212: muksen täytäntöönpanoon liittyviä velvoitteitaan. Toisena periaatteena oli avun
40213: tasapuolinen jako ottamalla huomioon todelliset tarpeet koko Bosnia-Herzegovinan
40214: alueella. Apulupauksista vain 2 % käytettiin Srspkan puolella. Pakolaisten paluu-
40215: muutto ei sujunut odotetulla tavalla johtuen lähinnä asuntojen ja työpaikkojen
40216: puutteesta. Jatkossa on tavoitteena nivoa jälleenrakennusapu ja paluumuutto entistä
40217: selkeämmin yhteen.
40218: EU:n osuus koko jälleenrakennusavusta olin. kolmasosa ja Suomi ilmoitti osallistu-
40219: vansa kansainväliseen taakanjakoon osoittamalla jälleenrakentamiseen varoja 70
40220: miljoonaa markkaa, joiden käyttö jakaantuu usealle vuodelle. Kertomusvuoden
40221: aikana summasta sidottiin erilaisiin apukohteisiin n. 40 miljoonaa markkaa. Pääosa
40222: tästä summasta eli 30 miljoonaa markkaa kohdennettiin Sarajevon kaukolämpö-
40223: hankkeelle, jonka ensi vaiheen aikana pystyttiin kytkemään 32 000 asuntoa
40224: uudestaan lämmityksen piiriin talven 1996-97 kynnyksellä. Kaukolämpöhankkeen
40225: lisäksi varoja on osoitettu koulujen korjaamiseen Suomen rakennuspataljoonan
40226: toimesta, naisten työllistämisohjelmaan, asuntojen korjaukseenjajälleenrakentamis-
40227: tarpeita kartoittavan ja apuohjelmien koordinoinnissa avustavan IMG:n asiantuntija-
40228: apuun (rakentaminen, telekommunikaatio). Kertomusvuonna käynnistyi myös
40229: alustava suunnittelu jäljellä olevan 30 miljoonan käytöstä vesi- ja sanitaatiosektoril-
40230: la.
40231: 18.2. Kehitys- ja korlmtukiluotot
40232: Vuonna 1996 ei myönnetty uusia kehitysluottoja. Uusien kehitysluottojen myöntä-
40233: misestä on luovuttu. Aiemmin myönnetyistä luotoista nostettiin 23,5 miljoonaa
40234: markkaa. Vuonna 1996 solmittiin Perun hallituksen kanssa sopimus, jolla Suomi
40235: antoi anteeksi Perulie myönnetyt kehitysluotot ja maan hallitus sitoutui käyttämään
40236: 25 prosenttia velkarästeistä luonnonsuojelu- ja sosiaalialan hankkeisiin.
40237: Korkotukiluottojen käyttö pysytteli muutamien aikaisempien vuosien tavoin
40238: huomattavan alhaisella tasolla verrattuna huippu vuosiin. Tämä johtui korkotukiluot-
40239: tojen käyttöön liittyvien OECD:n ohjeistojen soveltamisesta. Korkotukiluotoilla
40240: pyritään lisäämään rahavirtojakehityksen kannalta tärkeisiin kohteisiin kehitysmais-
40241: sa. Luotoilla rahoitetaan hankkeita, joihin ei olisi kehitysapupoliittisesti tarkoituk-
40242: senmukaista käyttää lahja-apua.
40243: Vuonna 1996 tehtiin yksitoista uutta korkotukipäätöstä. Hankkeista kahdeksan
40244: kohdistui Kiinaan, kaksi Vietnamiin ja yksi Malediiveille. Luottojen yhteismäärä oli
40245: 160 milj. markkaa ja niistä aiheutuneet korkotukisitoumukset olivat 62 miljoonaa
40246: markkaa. Vuodesta 1987 lähtien kertomusvuoden loppuun on myönnetty 103
40247: korkotukiluottoa. Niiden yhteisarvo on noin 3,3 miljardia. Hankkeista aiheutui
40248: 744                            Suhteet ulkovaltoihin
40249: 
40250: vuoden 1996 aikana korkotukikustannuksia 145 miljoonaa markkaa. Korkotukiluot-
40251: tojen lainakanta oli vuoden lopulla noin 2,3 miljardia markkaa.
40252: Vuoden 1993 alusta voimaan tulleiden OECD:n säännösten soveltamista varten
40253: perustettu jäsenmaiden välinen konsultaatioryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja
40254: edellyttänyt Suomen aktiivista osallistumista. Ryhmän kokouksissa jäsenmaat
40255: käsittelevät kiistanalaisia korkotukihankkeita tapauskohtaisesti ja pyrkivät siihen,
40256: että päätöksenteko tapahtuisi yhdenmukaisia kriteerejä käyttäen. Liiketaloudellisesti
40257: kannattavia hankkeita kieltävän säännöstön voidaan katsoa täyttäneen tehtävänsä,
40258: sillä ryhmän käsittelyyn tuotiin vuonna 1996 enää muutamia hankkeita. Suomen
40259: hankkeita ei ollut käsittelyssä. Vuoden 1996lopulla hyväksyttiin "Ex-ante Guidan-
40260: ce" -dokumentti, jonka tarkoituksena on helpottaa hankkeiden korkotukikelpoisuu-
40261: den toteaminen mahdollisimman aikaisessa valmisteluvaiheessa.
40262: 
40263: Suomen kehitysyhteistyön kehittämistä pohtivissa kansallisissa elimissä on jo
40264: jonkin aikaa keskusteltu korkotukiluottojen käytön tarkoituksenmukaisuudesta ja
40265: myöntämisen kriteereistä. Hallituksen 12.9.1996 hyväksymässä kehitysyhteistyötä
40266: koskevassa periaatepäätöksessä todettiin korkotuesta, että Suomi pyrkii korkotuki-
40267: käytännön lopettamiseen OECD:n piirissä tehtävällä sopimuksella. Edelleen
40268: siirtymäkauden aikana korkotuen osuutta varsinaisen ja kaupallis-teollisen kehi-
40269: tysyhteistyön määrärahoista pyritään alentamaan ja myönnettävät korkotukiluotot
40270: pyritään rajaamaan pääosin ympäristöteknologian siirtoon sekä sosiaalisektorille.
40271: 18.3. Avustukset kansalaisjäijestöjen kehitysyhteistyöhön
40272: Suomen valtio on tukenut kansalaisjärjestöjen kehitysmaissa toteuttamia kehitysyh-
40273: teistyöhankkeita jo yli 20 vuotta. Vuonna 1996 varsinaiseen kehitysyhteistyöhön
40274: varatuista määrärahoista 8,8 prosenttia ohjautui kansalaisjärjestötoimmtaan.
40275: Lähes 150 suomalaisen kansalaisjärjestön noin 70 kehitysmaassa harjoittama
40276: kehitysyhteistyö vastaa varsin hyvin Suomen julkisen kehitysyhteistyön yleisiä
40277: strategisia painotuksia. Kansalaisjärjestöt toimivat kaikkein köyhimpien väestöryh-
40278: mien keskuudessa sellaisissakin maissa, jotka eivät kuulu julkisen kehitysavun
40279: piiriin.
40280: Noin 75 prosenttia kansalaisjärjestöjen avusta suuntautuu terveydenhuoltoon,
40281: koulutukseen ja yleensä sosiaalisektorin palvelusten kehittämiseen. Kansalaisjärjes-
40282: tötoiminnalla voidaan ainakin epäsuorasti vaikuttaa myös ihmisoikeuksien kunnioit-
40283: tamisen ja kansanvaltaisten olojen edistämiseen tukemalla kehitysmaiden omien
40284: kansalaisjärjestöjen ja muiden pienyhteisöjen omaehtoista ja moniarvoista toimintaa.
40285: Eräs kansalaisjärjestötoiminnan perustavoitteista on niinikään antaa Suomessa
40286: mahdollisimman laajoille kansalaispiireille mahdollisuus syventää tietojaan ja
40287: omakohtaista kokemustaan kehitysmaista ja kehitysyhteistyöstä.
40288: Lähtökohtana kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä on, että hankkeiden valinnas-
40289: sa, suunnittelussa ja toteutuksessa kansalaisjärjestötyölle ominainen itsenäisyys,
40290: monimuotoisuus ja omaleimaisuus säilyvät. Hankkeiden toteutus on kunkin tukea
40291: saavan järjestön vastuulla, joskin sitä säätelevät ulkoasiainministeriön antamat
40292: ohjeet ja säännökset.
40293: Vuonna 1996 tukea myönnettiin n. 121,5 miljoonaa markkaa yli neljään sataan
40294: hankkeeseen. Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen (KEPA) toimintaa tuettiin 20
40295: miljoonalla markalla ja kansainvälisille kansalaisjärjestöille myönnettiin n. 4,5
40296: miljoonaa markkaa. Kotimaassa toteutettaville tiedotushankkeille myönnettiin 3,5
40297: miljoonaa markkaa.
40298:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                       745
40299: 
40300: Suomen kehitysmaissa sijaitseville suurlähetystöille annettiin 3,5 miljoonaa mark-
40301: kaa pienimuotoisten, lähinnä kehitysmaiden omien järjestöjen toteuttamia hankkeita
40302: varten.
40303: 
40304: 
40305: 19. Humanitaarinen ja elintarvikeapu kehitysmaille
40306: 19.1. Humanitaarinen apu
40307: Humanitaariseen apuun sisältyvät katastrofi- ja pakolaisapu sekä ennaltaehkäisevä
40308: tuki. Valtaosa avusta on luonteeltaan hätäapua. Ennaltaehkäisevää tukea annetaan
40309: demokratiaa, ihmisoikeuksien toteutumista tai kriisinhallintaa edistäviin toimiin.
40310: Humanitaarisen avun varoista vuonna 1996 käytettiin katastrofi- ja pakolaisapuun
40311: 174 miljoonaa markkaa ja ennaltaehkäisevään tukeen 13 miljoonaa markkaa.
40312: Suomi antaa humanitaarista apua kansainvälisten ja kotimaisten humanitaaristen
40313: järjestöjen kautta. YK-järjestöistä merkittävimmät kanavat olivat YK:n pako-
40314: laisasiain päävaltuutetun toimisto UNHCR, Maailman elintarvikeohjelma WFP ja
40315: YK:n lastenavun järjestö UNICEF. YK-järjestöjen ohessa keskeisin avustuskanava
40316: oli Kansainvälinen Punainen Risti. Avustukset Punaisen Ristin kansainväliselle
40317: komitealle (ICRC) sekä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansain-
40318: väliselle liitolle (IFRC) ohjattiin Suomen Punaisen Ristin kautta. Apua annettiin
40319: myös kotimaisten kansalaisjärjestöjen, kuten Kirkon ulkomaanavun ja Lähetyksen
40320: kehitysavun, kautta.
40321: V altaosa humanitaarisesta avusta annetaan tiettyihin kohteisiin osoitettuina avustuk-
40322: sina. Lisäksi yleisiä avustuksia on osoitettu UNHCR:lle, UNRWA:lle ja ICRC:lle.
40323: Katastrofi- ja pakolaisapu on välitöntä hätäapua konfliktien ja katastrofien uhreille.
40324: Avun keskeinen tavoite on pelastaa ihmishenkiä, lievittää hätää ja auttaa kaikkein
40325: heikoimmassa asemassa olevia. Tavoitteena on myös edistää konfliktien ennaltaeh-
40326: käisyä ja parantaa katastrofi valmiutta.
40327: Vuonna 1996 humanitaarista apua kohdennettiin Afrikkaan 59 miljoonaa markkaa,
40328: josta puolet suurten järvien kriisialueelle. Muita afrikkalaisia kohdealueita olivat
40329: Afrikan sarvi, Angola, Sudan ja Liberia.
40330: Entisen Jugoslavian alueelle kohdennettiin humanitaarista apua 20 miljoonaa
40331: markkaa. Aasiassa tärkeimmät kohteet olivat Afganistan ja Tadzikistan. Kaukasuk-
40332: sen alueella keskeisin kohde oli Tshetshenia. Lähi-idässä apua suunnattiin pales-
40333: tiinalaisten itsehallintoalueille sekä Irakiin.
40334: Humanitaarisen avun kiireellisiä tarpeita varten varattiin vuonna 1996 ns. pika-apua
40335: kaksi miljoonaa markkaa. Tämä käytettiin Afrikan suurten järvien alueelle Kirkon
40336: ulkomaanavun kautta.
40337: Ennaltaehkäisevää tukea myönnettiin vuonna 1996 13 miljoonaa markkaa, joka on
40338: 6,8 prosenttia annetusta humanitaarisesta avusta. Tuki kanavoitiin pääosin kansain-
40339: välisten kansalaisjärjestöjen kautta. Kohdennettujen avustusten osuus kasvoi
40340: yleisavustusten määrän vastaavasti pienentyessä.
40341: Ihmisoikeuksien tukeminen sisältää yleisten ihmisoikeuksia edistävien toimien
40342: lisäksi erityisesti naisten ja lasten oikeudet sekä tuen vähemmistöille ja alkuperäis-
40343: kansoille. Tuki on luonteeltaan mm. oikeusapua, tutkimus- ja tiedotustoimintaa sekä
40344: koulutusta. Demokratiatukea myönnetään kansanvaltaisuutta ja rauhanprosesseja
40345: edistäviin toimiin, kuten oikeusvaltiolle ominaisten laitosten vahvistamiseen ja
40346: 746                            Suhteet ulkovaltoihin
40347: 
40348: vaalien järjestämiseen. Vuonna 1996 Suomi tuki myös YK:n ihmisoikeuskeskuksen
40349: kenttäoperaatioita mm. Ruandassa ja entisen Jugoslavian alueella.
40350: Suomalaisen tavara-avun osuus humanitaarisesta avusta oli 13 miljoonaa markkaa.
40351: 19.2. Elintarvikeapu
40352: Suomen antama elintarvikeapu on miltei kokonaan monenkeskistä ja se kanavoi-
40353: daan pääasiassa YK-järjestelmään kuuluvan Maailman elintarvikeohjelman (WFP)
40354: kautta sen varsinaiseen kehitysohjelmaan, pitkäaikaisten pakolaisten avustusohjel-
40355: miin sekä erilaisiin hätäapuohjelmiin.
40356: Vuonna 1996 Suomi antoi elintarvikeapua WFP:n kautta 75,2 miljoonan markan
40357: arvosta, josta 26,7 miljoonaa markkaa maksettiin humanitaarisen avun määrärahois-
40358: ta.
40359: 
40360: 
40361: 20. Kansainvälinen liikenne- ja viestintäyhteistyö
40362: Suomi on kesäkuussa 1997 pidettävän kolmannen yleiseurooppalaisen liikennekon-
40363: ferenssin isäntämaa. Vuonna 1996 liikenneministeriö on hoitanut konferenssin
40364: järjestelytoimia.
40365: Ilmailun alalla Suomi on osallistunut kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n
40366: puitteissa lähinnä entisen Neuvostoliiton alueen, mukaanlukien Keski-Aasian,
40367: ilmaliikenteen reititystä suunnittelevan ja käyttöönottoa koordinoivan työryhmän
40368: toimintaan sekä osallistunut järjestön työhön lentoyhtiöiden matkustajavakuutusta
40369: koskevan Varsovan sopimusjärjestelmän uusimiseksi. Suomi on myös aktiivisesti
40370: osallistunut Euroopan siviili-ilmailukonferenssin ECAC:in työhön lentoliikenteen
40371: hallintaa koskevan pitkän tähtäimen strategian kehittämiseksi. Suomi on kertomus-
40372: vuonna solminut EUROCONTROL:in kanssa sopimuksen osallistumisesta lennon-
40373: varmistusjärjestelmien harmonisointi- ja integrointiprojektin (LATCHIP) ja lentolii-
40374: kennevirtojen sääntelykeskuksen (CEMU) kustannuksiin. Kertomusvuoden aikana
40375: tulivat voimaan myös kahdenkeskiset lentoliikennesopimukset Intian, Macaon ja
40376: Ukrainan kanssa. Sopimukset allekirjoitettiin Kazakstanin, U zbekistanin ja Korean
40377: tasavallan kanssa sekä parafoitiin Vietnamin ja Indonesian kanssa. Näiden lisäksi
40378: käytiin muutos- tai soveltamisneuvotteluja useiden eri valtioiden kanssa.
40379: Tielaitos on jatkanut yhteistyötään kaikkien Itämeren alueen maiden sekä Unkarin,
40380: Vietnamin, Yhdysvaltojen sekä sen Minnesotan osavaltion tieviranomaisten kanssa.
40381: Merenkulun alalla Merenkulkulaitos osallistui kansainvälisen merikartoitusjärjestön
40382: (IHO) työhön sekä erityiskysymysten käsittelyyn muissa merenkululkualan kansain-
40383: välisissä järjestöissä. Merentutkimuksen osalta merentutkimuslaitos on osallistunut
40384: mm. Hallitustenvälisen meritieteellisen komission (IOC) ja Kansainvälisen meren-
40385: tutkimusneuvoston (ICES) toimintaan sekä ICSU:n (Intemational Council of
40386: Scientific Unions) alaisten järjestöjen toimintaan. Yhteistyö Kiinan kansantasavallan
40387: merihallinto-organisaation kanssa on jatkunut yhteisten jäätutkimusten puitteissa.
40388: Vuonna 1996 syksyllä järjestettiin Genevessä televiestinnän standardisointi-konfe-
40389: renssi (WTSC, World Telecommunications Standardization Conference), johon
40390: osallistui sekä liikenneministeriön että telehallintokeskuksen edustajia.
40391: Suomi on hoitanut vuonna 1996 Euroopan Posti- ja Telehallinnon konferenssin
40392: (CEPT) isäntähallinnon tehtäviä. Liikenneministeriön edustaja on hoitanut CEPT:n
40393: puheenjohtajuutta. Telehallintokeskuksen edustajat vastasivat lisäksi CEPT:n
40394:                        1997 vp     Hallituksen kertomus 1996                        747
40395: 
40396: radiokomitean (ERC) ja sen alaisen radiohallintotyöryhmän (RR) puheenjohta-
40397: juuksista. Lisäksi pidettiin kolme Euroopan telehallintojen yhteistyökomitean
40398: (ECTRA) yleiskokousta.
40399: Audiovisuaalisen viestinnän alalla on myös osallistuttu Euroopan Neuvoston
40400: toimintaan ja seurattu Euroopan yleisradioliiton (EBU) toimintaa osallistumalla
40401: mm. EURODAB-foorumin työskentelyyn.
40402: Ilmatieteen alalla Ilmatieteen laitos osallistui aktiivisesti Euroopan keskipitkien
40403: sääennusteiden keskuksen (ECMWF) toimintaan keskuksen hallinnollisissa ja
40404: tieteellis-teknisissä elimissä. Sääsatelliittitoiminnan alalla laitos osallistui Euroopan
40405: sääsatelliittijärjestön (EUMETSAT) hallinnollisten ja teknisten elimien kokouksiin
40406: ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) kaukokartoitusprojektin valmisteluohjelmaan
40407: (EOPP). Euroopan tieteellis-teknologiseen yhteistyöhön osallistuttiin kuuden COST-
40408: (Co-operation in the Field of Scientific and Technical Research) tutkimushankkeen
40409: puitteissa. Laitos osallistui aktiivisesti eurooppalaisten ilmatieteellisten laitosten
40410: toimintojen tehostamis- ja integroitumissuunnitteluun EUMETNET:in puitteissa
40411: sekä sääpalvelujen kaupallisen toiminnan koordinoimiseen ECOMET-organisaatios-
40412: sa (European Co-operation in Meteorology).
40413: 
40414: 
40415: 21. Ympäristöasiat
40416: 21.1. Maailmanlrutiuinen ympäristöyhteistyö ja ympäristöyhteistyö lähialu-
40417: eiden kanssa
40418: Maailmanlaajuinen ympäristöyhteistyö on keskittynyt YK:n ympäristö- ja kehitys-
40419: konferenssissa (UNCED) Rio de Janeirossa 1992 tehtyjen päätösten toimeenpanoon.
40420: Ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen ensimmäisessä osapuolikokouksessa
40421: keväällä 1995 hyväksyttiin ns. Berlimin mandaatti, jonka mukaan teollisuusmaiden
40422: tulee asettaa selvät määrälliset tavoitteet vuosille 2005, 2010 ja 2020 kasvi-
40423: huonepäästöjen rajoittamiseksi. Berliinin mandaatin työryhmä on kertomusvuoden
40424: aikana käynyt asiasta aktiivisesti neuvotteluja. Vaikka teollisuusmaiden kesken
40425: vallitsee poliittinen yhteisymmärrys siitä, että niiden on päästävä sopimukseen
40426: sitovista päästövähennystavoitteista, työryhmässä ei ole vielä päästy yksimielisyy-
40427: teen siitä, millainen rakenne ja sisältö tulevalla päästävähennyssopimuksella tulisi
40428: olla. Työryhmän tulisi saada työnsä päätökseen viimeistään heinäkuussa 1997.
40429: Kasvihuonepäästöjen rajoitustavoitteista ja -toimista on tarkoitus sopia Kiotossa
40430: pidettävässä ilmastosopimuksen 3. osapuolikokouksessa joulukuussa 1997.
40431: Biologista monimuotoisuutta koskevan sopimuksen kolmas osapuolten konferenssi
40432: pidettiin Buenos Airesissa 4.-15.11.1996. Sen pääaiheita olivat maatalouteen
40433: liittyvän biodiversiteetin suojelu ja kestävä käyttö, metsien biodiversiteetti, josta
40434: pantiin alulle erillinen työohjelma, alkuperäiskansojen rooli monimuotoisuuden
40435: suojelussa ja kestävässä käytössä, sekä hallinnolliset ja budjettikysymykset
40436: Keskustelua jatkettiin GEF:in (Global Environment Facility) ja biodiversiteettisopi-
40437: muksen välisestä yhteistyöstä. GEF:in nimittämisestä sopimuksen pysyväksi
40438: rahoitusmekanismiksi ei vieläkään päästy yhteisymmärrykseen.
40439: Edellisen osapuolten kokouksen päätöksen mukaisesti käynnistyivät neuvottelut
40440: vaarallisten kemikaalien ja torjunta-aineiden kauppaa koskevasta sopimuksesta
40441: (PIC). Brysselissä 11.-15.3. sekä Nairobissa 16.-20.9.1996 pidettyjen istuntojen
40442: jälkeen neuvotteluja jatketaan ensi keväänä.
40443: 748                             Suhteet ulkovaltoihin
40444: 
40445: Kansainvälistä bioturvallisuuspöytäkirjaa koskevat neuvottelut alkoivat Aarhusissa
40446: 22.-26.7.1997 ja jatkuvat ensi vuonna.
40447: Aavikoitumisen estämistä koskevan sopimuksen ensimmäistä osapuolikonferenssia
40448: valmisteltiin vuonna 1996 pidetyissä hallitustenvälisen neuvottelukomitean 8. ja 9.
40449: kokouksissa. Sopimus tuli kansainvälisesti voimaan 26.12.1996,joten ensimmäinen
40450: osapuolikonferenssi pidetään syyskuussa 1997.
40451: UNCEDin seurantaa varten perustettuYK:nkestävän kehityksen toimikunta (CSD)
40452: piti neljännen istuntonsa huhtikuussa 1996 New Yorkissa. CSD:n tehtävänä on
40453: arvioida jäsenmaiden ja kansainvälisten järjestöjen työtä kestävän kehityksen
40454: toteuttamiseksi Rion päätösten (Agenda 21) pohjalta ja tehdä suosituksiajatkotyös-
40455: tä. CSD:n työ onjaksotettu viidelle vuodelle niin, että ennen 1997 pidettävää YK:n
40456: yleiskokouksen erityisistuntoa kaikki Agenda 21:n 40 osa-aluetta on käyty läpi.
40457: Vuoden 1996 istunnossa tämä tarkastelu saatiin päätökseen. Istunnon erityisteemana
40458: oli meriin ja ilmastoon liittyvien ongelmien tarkastelu. Lisäksi käsiteltiin kestävän
40459: kehityksen esteenä olevia yhteiskunnallisia ja taloudellisia kysymyksiä.
40460: YK:nkestävän kehityksen toimikunnan (CSD) asettaman hallitustenvälisen metsä-
40461: paneelin työ on edennyt työohjelman mukaisesti. Paneelin tulisi saada työnsä
40462: päätökseen viimeisessä istunnossaan helmikuussa 1997 ja esittää lopulliset johto-
40463: päätöksensä ja konkreettiset suosituksensa hyväksyttäviksi CSD:n erityisistunnossa
40464: kesäkuussa 1997.
40465: Suomi on osallistunut aktiivisesti metsäpaneelin työhön. Elokuussa 1996 Helsingis-
40466: sä järjestettiin hallitustenvälinen asiantuntijaseminaari, jonka tarkoituksena oli tukea
40467: kestävän metsätalouden kriteeri en ja indikaattorien kehittämistä maailmanlaajuisesti
40468: ja lisätä niitä koskevaa kansainvälistä yhteisymmärrystä.
40469: Rion kokouksen jälkeen kestävän metsätalous on ollut eräs painopistealue Suomen
40470: kansainvälisessä yhteistyössä. Suomen kansainvälisestä metsästrategiastaja kansal-
40471: listen valmistelujen päälinjauksista on päättänyt ulkoasiainministerin johtama
40472: kansainvälisen metsäprojektin ministeriryhmä, johon ovat kuuluneet kaikki keskei-
40473: set metsätaloutta sivuavista asioista vastuussa olevat ministerit.
40474: Suomen tavoitteena on hallitustenvälisen metsäkeskustelun jatkaminen korkealla
40475: poliittisella tasolla ja kansainväliseen metsäsopimukseen tähtäävien neuvottelujen
40476: aloittaminen. Kansainvälisen, oikeudellisesti sitovan sopimusjärjestelyn puitteissa
40477: osapuolten tulisi sitoutua edistämään metsien kestävää hoitoa, käyttöä ja suojelua.
40478: Otsonikerroksen suojelua koskevan Wienin yleissopimuksen 4. osapuolikokous ja
40479: Montrealin pöytäkirjan 8. osapuolikokous pidettiin marraskuussa 1996 Costa
40480: Ricassa. Osapuolikokouksessa sovittiin otsonirahaston lisärahoitukseksi 540
40481: miljoonaa dollaria kaudelle 1997-99. Otsonirahaston puitteissa teollisuusmaat ovat
40482: sitoutuneet rahoittamaan kehitysmaille aiheutuvat kustannukset, jotka johtuvat
40483: otsonikerrosta tuhoavien aineiden käytöstä luopumisesta. Suomen maksuosuus
40484: otsonirahastosta on 0,73 % eli 3,4 miljoonaa dollaria seuraavana kolmivuotiskaute-
40485: na. Otsonikerrosta tuhoavien aineiden valmistuksen ja käytön uusista rajoituksista
40486: on tarkoitus sopia syyskuussa 1997 Montrealissa pidettävässä osapuolikokouksessa.
40487: 
40488: 21.2. Ydinturvallisuus Suomen lähialueilla
40489: Kertomusvuonna jatkettiin yhteistyötä Venäjän kanssa Kuolan ja Leningradin
40490: ydinvoimalaitosten turvallisuuden parantamiseksi. Tämä tapahtui osittain kahdenvä-
40491: lisesti, osittain EBRD:n ydinturvallisuusyksikön kautta. Molempien em. laitosten
40492: säteilymittaus- ja hälytysjärjestelmä saavutti toimivan tason.
40493:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                      749
40494: 
40495: Suomi osallistui kertomusvuonna myös Murmanskin alueen ydinjäteongelmien
40496: hoitamiseen Barentsin euroarktisen neuvostonjäsenenä ja Arktisen ympäristöstrate-
40497: gian puitteissa. Ensimmäisenä ulkomaana Suomi (IVO International) käynnisti
40498: nestemäisten ydinjätteiden puhdistuksen ja kiinteytyksen Murmanskissa vuoden
40499: 1996 loppupuolella. Hankkeen rahoittaa ulkoasiainministeriö.
40500: 21.3. Meriympäristön suojelu
40501: Suomen aktiivinen osallistuminen kansainväliseen merensuojeluyhteistyöhön on
40502: johtanut näkyviin tuloksiin sekä alueellisissä että maailmanlaajuisissa järjestöissä.
40503: Tärkeimmät tavoitteet ovat edelleen olleet Itämeren suojelun tehostaminen, siirty-
40504: mätalousmaiden merensuojelutoimien tukeminen, maailmanlaajuinen yhteistyö
40505: maalta peräisin olevan likaantumisen ehkäisemiseksi, jätteiden mereen laskemista
40506: (dumppaamista) koskevien määräysten tiukentaminen maailmanlaajuisessa Lontoon
40507: sopimuksessa sekä arktisten merien suojelutoimien tehostaminen.
40508: Lontoon sopimuksen (1972) muutosprosessi jatkui ja saatettiin päätökseen kerto-
40509: musvuoden lopussa pidetyssä diplomaattikonferenssissa.
40510: Kertomusvuonna jatkettiin merenkulun ympäristönsuojelutoimien tehostamista
40511: koskevaa yhteistyötä kansainvälisessä merenkulun järjestössä (IMO), jossa erityises-
40512: ti laivojen päästöt ilmaan ja Itämeren nimittäminen erikoisalueeksi työn alla
40513: olevassa MARPOL-sopimuksen liitteessä ovat olleet vaikeiden neuvottelujen
40514: kohteina.
40515: Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeussopimuksen (UNCLOS) ratifiointia valmis-
40516: teltiin ulkoasiainministeriön johdolla. Sopimus tuli Suomessa voimaan 21.7.1996.
40517: YK:n ympäristöohjelman (UNEP) toimin on valmisteltu maalta peräisin olevan
40518: meren likaantumisen ehkäisemistä koskevaa maailmanlaajuista toimintaohjelmaa.
40519: Sen soveltaminen on alkanut YK:n jäsenmaissa. Suomessa ohjelman toimeenpano
40520: ei aiheuta ongelmia.
40521: Itämeren ja K oillis-A tlantin suojelu
40522: Suomi on osallistunut aktiivisesti monipuoliseen Itämeren suojelusopimukseen
40523: perustuvaan Helsingin komission työhön. Itämeren maiden huippukokouksessa
40524: Visbyssä toukokuussa 1996 hyväksyttyjen toimintaohjelmien mukainen työ aloitet-
40525: tiin. Työhön kuuluvat mm. Itämeren suojeluohjelman uudistaminen sekä kiireellise-
40526: nä toimena erityisen liitteen valmistelu maatalouden aiheuttaman kuormituksen
40527: päästöjen vähentämiseksi.
40528: Vuoden 1992 Koillis-Atlantin suojelusopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Suomi
40529: on osallistunut entistä aktiivisemmin teollisuutta ja kemikaaleja koskevien päätösten
40530: ja suositusten valmisteluun, koska päätökset uuden sopimuksen mukaan ovat
40531: oikeudellisesti sitovia. Sopimus korvaa tullessaan voimaan entiset Oslon ja Pariisin
40532: sopimukset. Sopimuksen voimaantuloa varten on selvitetty, mitkä Pariisin sopimuk-
40533: sen ja Oslon sopimuksen mukaiset päätökset ja suositukset Suomi voi hyväksyä
40534: uuden sopimuksen tullessa voimaan, koska Suomi on ollut päätöksiä tehneessä
40535: Pariisin komissiossa vain huomioitsijana.
40536: 750                           Suhteet ulkovaltoihin
40537: 
40538: 22. Muu kansainvälinen erityisalojen yhteistyö
40539: 22.1. Oikeusministeriön hallinnonala
40540: 
40541: Suomi toimi puheenjohtajana Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin
40542: erityiskomissiossa, joka käsitteli ulkomailla annettujen tuomioiden tunnustamista ja
40543: täytäntöönpanoa. Suomen edustaja osallistui myös vajaavaltaisen asemaan liittyviä
40544: kysymyksiä käsitelleen erityiskomission työhön sekä konferenssin 18. istuntoon.
40545: Suomen edustaja osallistui yksityisoikeuden yhdenmukaistamiseksi tmmtvan
40546: kansainvälisen instituutin (UNIDROIT) hallintoneuvoston jäsenenä järjestön
40547: toimintaan.
40548: 22.2. Valtiovarainministeriön hallinnonala
40549: Suomen voimassa olevien tuloverosopimusten muuttamista jatkettiin kertomusvuon-
40550: na Suomen muuttuneen tuloverolainsäädännön vaikutusten huomioon ottamiseksi.
40551: Neuvotteluja asiasta käytiin Pohjoismaiden, Israelin ja Romanian kanssa. Uusista
40552: verosopimuksista neuvoteltiin Slovakian, Tunisian, Uzbekistanin ja Vietnamin
40553: kanssa.
40554: Kahdenvälistä tulliasiainyhteistyötä koskevat sopimukset neuvoteltiin valmiiksi
40555: Unkarin, Puolan ja Ukrainan kanssa. Unkari ja Ukraina ovat Suomelle uusia
40556: sopimuskumppaneita. Puolan kanssa Suomella on vuodelta 1972 tulliyhteistyösopi-
40557: mus, joka on tarkoitus korvata nykyiset vaatimukset täyttäväliä sopimuksella.
40558: 22.3. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
40559: Maanmittauslaitos tehosti kasainvälistä yhteistyötään eritoten Euroopassa. Laitoksen
40560: pääjohtaja valittiin Euroopan valtiollisten karttalaitosten järjestön, OERCOn,
40561: puheenjohtajaksi kaudeksi 1996-1998. Laitos on niinikään aktiivisesti mukana
40562: OERCOn perustamassa Euroopan karttalaitosten aineistojen kaupalliseen hyödyntä-
40563: miseen tähtäävässä MEGRIN -eturyhmässä. Maanmittauslaitos osallistui myös
40564: kehitysyhteistyöhankkeiden ohjaukseen, valvontaan tai toteuttamiseen Nepalissa,
40565: Bangladeshissa, Egyptissä ja Tansaniassa.
40566: 22.4. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
40567: Geologian tutkimuskeskuksessa käynnistyivät kertomusvuonna ensimmäiset EU-
40568: tutkimushankkeet: Nuclear Fission Safety -ohjelmaan kuuluva radionuklidien
40569: kulkeutumista selvittävä Palmottu-hanke, samaan ohjelmaan kuuluva ECEAGS-
40570: hanke, Brite-Euram III -ohjelmaan kuuluva GeoNickel-hanke tavoitteena kehittää
40571: nikkelimalmin etsintämenetelmiä ja BASYS-ohjelmaan kuuluva Itämeren ympäris-
40572: tögeologinen tutkimus, johon osallistuvat kaikki Itämeren reunavaltiot Lisäksi
40573: useita muita hanke-ehdotuksia laitettiin vireille.
40574: Geologian tutkimuskeskus jatkoi osallistumista laajaan Global Geoscience Transect
40575: -hankkeeseen (GGT), jonka tavoitteena on laatia geofysiikan menetelmin tutkitulta
40576: Sveka-linjalta ja sen jatkeelta malli maankuoren rakenteesta, kehityksestä ja
40577: kallioperän malmiutumisesta. Kertomusvuonna hankkeessa jatkettiin karttojen ja
40578: julkaisujen laatimista. Elokuussa Pekingissä pidettiin 30. kansainvälinen geologi-
40579: kongressi, johon tutkimuskeskuksen edustajat osallistuivat ja jossa esiteltiin mm.
40580: GGT -hankkeen tuloksia. Tutkimuskeskus osallistui edelleen useisiin muihin alan
40581:                        1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                        751
40582: 
40583: kansainvälisiin yhteishankkeisiin mm. UNESCOn piirissä toimiviin IGCP-projektei-
40584: hin ja alan kansainvälisten järjestöjen toimintaan.
40585: Maksullisen toiminnan projektiviennin osalta Namibian geologisen kartoitushank-
40586: keen toinen vaihe käynnistyi vuoden alussa. Se painottuu karttatuotantojärjestelmän
40587: viimeistelyyn ja koulutukseen. Tilaustöinä toteutettiin aerogeofysiikan lentomittaus-
40588: hankkeet Etiopiassa ja Eritreassa. Lisäksi loppuvuodesta käynnistettiin mittava
40589: geofysiikan alan tilaustyö Ghanassa.
40590: Valtion teknillinen tutkimuskeskus osallistui kansallisen teknologiastrategian
40591: mukaisesti yritysten ja tutkimustahojen kanssa laajasti EU:n tutkimuksen IV
40592: puiteohjelmaan. Kertomusvuonna osallistuttiin yhteensä lähes 500 kansainväliseen
40593: tutkimusprojektiin, joista 260 oli ED-projekteja.
40594: Turvatekniikan keskus on osallistunut seuraavien kansainvälisten järjestöjen komitea-
40595:  ja työryhmätyöskentelyyn sekä asiantuntijalausuntojen antamiseen:
40596: - WELMEC - European cooperation in legal metrology
40597: - OIML - Intemational organization of legal metrology
40598: - Euroopan Standardisoimiskomitea; lämmittämättömät paineastiat, paineastiara-
40599: kenneaineet ja nestekaasusäiliöt
40600: - ICPVT - Kansainvälinen paineastiateknologian konferenssi
40601: - EPERC - Euroopan paineastiatutkimuksen neuvosto
40602: - OECDn ympäristökomitean alainen kemikaalionnettomuuksia käsittelevä ryhmä
40603: sekä räjähdysvaarallisia aineita käsittelevä ryhmä.
40604: - ADR - vaarallisten aineiden kuljettamista käsittelevän eurooppalaisen sopimuksen
40605: valmisteluryhmä.
40606: Jalometallituotteiden alalla on Turvatekniikan keskus on toiminut kansainvälisessä
40607: ns. Wienin konventiossa mm. kehittämällä nykyisen sopimuksen soveltamista.
40608: Turvatekniikan keskus on osallistunut EU- ja EFTA-maiden tuoteturvallisuusvi-
40609: ranomaisten yhteistyöelimen PROSAFEn (Product Safety Enforcement Forum of
40610: Europe) toimintaan.
40611: Mittatekniikan keskus osallistui laboratorioiden, sertifiointi- ja tarkastuslaitosten
40612: sekä EMAS-todentajien akkreditointielinten eurooppalaiseen yhteistyöhön (EAL ja
40613: EAC) ja sen laajentamiseen globaaliksi yhteistyöksi (IAF ha ILAC). Tavoitteena on
40614: poistaa testauksiin ja sertifiointiin liittyviä kaupan teknisiä esteitä vastavuoroisten
40615: tunnustamissopimusten avulla. (EAL - European Cooperation for Accreditation on
40616: Laboratories, EAC - European Accreditation of Certification, IAF - Intemational
40617: Accreditation Forum ja ILAC- Intemational Laboratory Accreditation Cooperation)
40618: Lisäksi Mittatekniikan keskus osallistui kansallisten mittanormaalien kansainvälisen
40619: vertailukelpoisuuden takaamiseksi eurooppalaiseen (EUROMET) ja maailmanlaajui-
40620: seen (BIPM) yhteistyöhön.
40621: Kiinan valtion teknillisen valvontaviraston delegaatio vieraili Suomessa. Tässä
40622: yhteydessä sovittiin noin kymmenestä metrologian alan yhteistyöprojektista.
40623: Kuluttajavirasto on osallistunut tuoteturvallisuutta käsittelevien EU:n komiteoiden
40624: sekä tuoteturvallisuusvalvonnan valvontaviranomaisten yhteistyöelimen PROSA-
40625: FE:n (Product Safety Forum of Europe) työskentelyyn. Virasto on ECOSA:n
40626: (European Consumer Safety Association) jäsen. Virasto on Intemational Consumer
40627: Research & Testing Ltd.-nimisen yhtiön (IT) osakas. Yhtiön puitteissa osakkaat (24
40628: yhteisöä 20 eri maassa) harjoittavat tuotteiden ja palvelujen yhteistestausta. Kulutta-
40629: javirasto on myös kansainvälisen kuluttajajärjestöjen liiton IOCU:n ja EU-maiden
40630: kuluttajajärjestöjen liiton BEUC:n kirjeenvaihtajajäsen.
40631: 752                          Suhteet ulkovaltoihin
40632: 
40633: 22.5. Sosiaali- ja teiVeysministeriön hallinnonala
40634: Suomi jatkoi kertomusvuonna yhteistyötä Skotlannin kanssa. Myös yhteistyö
40635: Japanin kanssa jatkui terveydenhuollon tekniikan ja vanhustenhuollon alueilla.
40636: Lisäksi osallistuttiin terveydenhuoltoalan yhteistyöhön Kiinan kanssa.
40637: Suomen ja Viron välinen sosiaaliturvasopimus allekirjoitettiin 27.9.1996. Vuonna
40638: 1996 Suomi on käynyt sosiaaliturvasopimusneuvotteluja myös Latvian ja Yhdisty-
40639: neen Kuningaskunnan, Sveitsin, Israelin ja Chilen kanssa. Lisäksi vireillä ovat
40640: olleet neuvottelut Australian, Saksan Iiittotasavallan, Luxemburgin ja Itävallan
40641: kanssa.
40642: 
40643: 
40644: 23. Luettelo tärkeimmistä vierailuista 1996
40645: 23.1. Suomesta tehdyt vierailut
40646: Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Ole Norrbackin vierailu Marokkoon ja
40647: Tunisiaan 03.01.1996- 10.01.1996
40648: Kehitysyhteistyö- ja ympäristöministeri Pekka Haaviston vierailu Tansaniaan,
40649: Mosambikiin Ja Etelä-Afrikan Tasavaltaan 13.01.1996 - 21.01.1996
40650: Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren ja ulkoasiainministeri Tarja Halosen
40651: valtiovierailu Liettuaan 16.01.1996 - 17.01.1996
40652: Pääministeri Paavo Lipposen virallinen vierailu Viroon 18.01.1996
40653: Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren osallistuminen Euroopan Neuvoston
40654: parlamentaariseen yleiskokoukseen Strasbourgissa 24.01.1996
40655: Pääministeri Paavo Lipposen virallinen vierailu Englantiin 14.02.1996- 15.02.1996
40656: Eurooppaministeri Ole Norrbackin vierailu Japaniin 16.02.1996 - 22.02.1996
40657: Valtiovarainministeri Sauli Niinistön vierailu Japaniin ja Korean tasavaltaan
40658: 25.02.1996- 02.03.1996
40659: Pääministeri Paavo Lipposen ja ulkoasiainministeri Tarja Haloson osallistuminen
40660: EU:n huippukokoukseen Bangkokissa 01.03.1996 - 02.03.1996
40661: Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren ja ulkomaankauppaministeri Ole Norr-
40662: backin virallinen vierailu Kuweitiin ja Arabiemiraattien liittoon 09.03.1996 -
40663: 14.03.1996
40664: Puolustusministeri Anneli Tainan virallinen vierailu Viroon 11.03.1996 -
40665: 12.03.1996
40666: Ulkoasiainministeri Tarja Halosen työvierailu Nicaraguaan, Peruun ja Brasiliaan
40667: 11.03.1996- 19.03.1996
40668: Valtiovarainministeri Sauli Niinistön virallinen vierailu Saksan Hittotasavaltaan
40669: 18.03.1996- 19.03.1996
40670: Puolustusministeri Anneli Tainan virallinen vierailu Ruotsiin 20.03.1996
40671:                      1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                     753
40672: 
40673: Puolustusministeri Anneli Tainan virallinen vierailu Bosnia-Hertsegovinaan
40674: 21.03.1996- 22.03.1996
40675: Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Ole Norrbackin työvierailu Chileen,
40676: Argentiinaan ja Brasiliaan 25.03.1996 - 03.04.1996
40677: Kehitysyhteistyöministeri Pekka Haaviston työvierailu Bosnia-Hertsegovinaan
40678: 27.03.1996 - 31.03.1996
40679: Ulkoasiainministeri Tarja Halosen työvierailu HVK:ssa Italiassa 29.03.1996 -
40680: 30.03.1996
40681: Puolustusministeri Anneli Tainan virallinen vierailu Yhdysvaltioihin 08.04.1996 -
40682: 14.04.1996
40683: Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren, ulkoasiainministeri Tarja Halosen sekä
40684: eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Ole Norrbackin valtiovierailu Kiinaan
40685: 15.04.1996 - 21.04.96
40686: Opetusministeri Olli-Pekka Heinosen virallinen vierailu Japaniin 17.04.1996 -
40687: 21.04.1996
40688: 
40689: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestamin virallinen vierailu Venäjän federaatioon
40690: 21.04.1996 - 23.04.1996
40691: Pääministeri Paavo Lipposen virallinen vierailu Unkariin 22.04.1996- 23.04.1996
40692: II valtiovarainministerin Arja Alhon työvierailu Kanadaan 22.04.1996 - 27.04.1996
40693: Ulkomaankauppaministeri Ole Norrbackin vierailu Etelä-Afrikan Tasavaltaan
40694: 24.04.1996- 01.05.1996
40695: Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren virallinen vierailu Ruotsiin 29.04.1996-
40696: 01.05.1996
40697: Ulkoasiainministeri Tarja Halosen työvierailu EN:n ministerineuvoston kokoukseen
40698: Ranskaan 03.05.1996
40699: Ulkoasiainministeri Tarja Halosen virallinen vierailu Viroon 08.05.1996
40700: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän virallinen vierailu Venäjän federaati-
40701: oon 10.05.1996 - 14.05.1996
40702: Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren ja ulkoasiainministeri Tarja Halosen
40703: valtiovierailu Irlantiin 13.-17.05.1996
40704: Oikeusministeri Kari Häkämiehen virallinen vierailu Unkariin 20.05.1996 -
40705: 22.05.1996
40706: Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Ole Norrbackin työvierailu Ranskaan
40707: 21.05.1996 - 22.05.1996
40708: Liikenneministeri Tuula Linnainmaan virallinen vierailu Puolaan 10.06.1996 -
40709: 12.06.1996
40710: 
40711: 370147
40712: 754                            Suhteet ulkovaltoihin
40713: 
40714: Ulkoasiainministeri Tarja Halosen ja valtiovarainministeri Sauli Niinistön osallistu-
40715: minen Eurooppa-neuvoston huippukokoukseen Italiassa 20.06.1996 - 22.06.1996
40716: Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren osallistuminen Euroopan unionin huippu-
40717: kokoukseen Italiassa 20.06.1996- 22.06.1996
40718: Ulkoasiainministeri Tarja Halosen työvierailu Jugoslaviaan, Bosnia-Hertsegovinaan
40719: ja Kroatiaan 23.06.1996 - 27.06.1996
40720: Ulkoasiainministeri Tarja Halosen virallinen vierailu Luxemburgiin 03.07.1996 -
40721: 04.07.1996
40722: Kehitysyhteistyöministeri Pekka Haaviston virallinen vierailu Japaniin, Filippiineille
40723: ja Thaimaahan 27.07.1996 - 04.08.1996
40724: Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Ole Norrbackin virallinen vierailu Ukrai-
40725: naan ja Moldovaan 29.07.1996- 02.08.1996
40726: Puolustusministeri Anneli Tainan virallinen vierailu Norjaan 19.08.1996 -
40727: 21.08.1996
40728: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän virallinen vierailu Unkariin
40729: 25.08.1996- 27.08.1996
40730: Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren ja ulkoasiainministeri Tarja Halosen
40731: valtiovierailu Tshekkiiin 09.09.1996- 11.09.1996
40732: Ulkoasiainministeri Tarja Halosen virallinen vierailu Unkariin 16.09.1996 -
40733: 17.09.1996
40734: II valtiovarainministerin Arja Alhon virallinen vierailu Venäjän federaatioon
40735: 18.09.1996- 19.09.1996
40736: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäen virallinen vierailu Kiinaan
40737: 19.09.1996 - 27.09.1996
40738: Ulkoasiainministeri Tarja Halosen osallistuminenYK:nyleiskokouksen 51. istun-
40739: toon New Yorkissa 22.09.1996- 27.09.1996
40740: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän virallinen vierailu Puolaan 29.09.1996
40741: - 01.10.1996
40742: Pääministeri Paavo Lipponen työvierailu Ranskaan 03.10.1996
40743: Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren, pääministeri Paavo Lipposen ja ulkoasi-
40744: ainministeri Tarja Halosen osallistuminen EU:n ylimääräiseen huippukokoukseen
40745: Dublinissa 05.10.1996
40746: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän virallinen vierailu Tshekkiin
40747: 06.10.1996- 08.10.1996
40748: II valtiovarainministerin Arja Alhon sekä eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri
40749: Ole Norrbackin työvierailu Alankomaihin 14.10.1996
40750: Sisäasiainministeri Jouni Backmanin virallinen vierailu Latviaan 28.10.1996 -
40751: 29.10.1996
40752:                       1997 vp   Hallituksen kertomus 1996                      755
40753: 
40754: Ulkoasiainministeri Tarja Halosen työvierailu Armeniaan ja Azerbaidzhaniin
40755: 01.11.1996- 03.11.1996
40756: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi      Hemilän virallinen vierailu Indonesiaan
40757: 03.11.1996 - 06.11.1996
40758: Liikenneministeri Tuula Linnainmaan virallinen vierailu Kiinaan ja työvierailu
40759: Korean tasavaltaan 03.11.1996 - 14.11.1996
40760: Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Ole Norrbackin virallinen vierailu Kiinaan
40761: 07.11.1996 - 09.11.1996
40762: Pääministeri Paavo Lipposen vierailu Italiaan 14.11.1996
40763: II valtiovarainministerin Arja Alhon virallinen vierailu Egyptiin 14.11.1996 -
40764: 21.11.1996
40765: Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren, ulkoasiainministeri Tarja Halosen ja
40766: eurooppaministeri Ole Norrbackin valtiovierailu Intiaan 24.11.1996- 28.11.1996
40767: Liikenneministeri Tuula Linnainmaan virallinen vierailu Venäjän federaatioon
40768: 25.11.1996
40769: Pääministeri Paavo Lipposen työvierailu Alankomaihin 26.11.1996
40770: Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerin OleNorrbackin vierailu Syyriaan, Jordani-
40771: aan ja Libanoniin 29.11.1996- 05.12.1996
40772: Pääministeri Paavo Lipposen virallinen vierailu Latviaan 02.12.1996 - 02.12.1996
40773: Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren ja ulkoasiainministeri Tarja Halosen
40774: työvierailu ETYJ:n huippukokoukseen Portugalissa 02.12.1996- 03.12.1996
40775: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän virallinen vierailu Englantiin
40776: 02.12.1996 - 03.12.1996
40777: Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren, pääministeri Paavo Lipposen, ulkoasiain-
40778: ministeri Tarja Halosen, valtiovarainministeri Sauli Niinistön ja eurooppaministeri
40779: Ole Norrbackin työvierailu EU:ssa 13.12.1996- 14.12.1996
40780: II valtiovarainministerin Arja Alhon osallistuminen OECD:n huippukokoukseen
40781: Ranskassa 16.12.1996- 17.12.1996
40782: Kehitysyhteistyö- ja ympäristöministeri Pekka Haaviston vierailu Vietnamiin,
40783: Nepaliin, Laosiin ja Kamputseaan 28.12.1996 - 14.01.1997
40784: 23.2. Suomeen tehdyt vierailut
40785: Tshekin ulkoasiainministerin Josef Zieleniecin vierailu 08.01.1996 - 09.01.1996
40786: Italian ulkoasiainministerin Susanna Agnellin työvierailu
40787: 15.01.1996
40788: Itävallan maatalousministerin Wilhelm Moltererin vierailu 26.01.1996
40789: Ukrainan presidentin Leonid Kutshman virallinen vierailu 07.02.1996- 09.02.1996
40790: 756                          Suhteet ulkovaltoihin
40791: 
40792: 
40793: Venäjän federaation ulkoasiainministerin Jevgeni Primakovin tapaamisvierailu
40794: 10.02.1996 - 11.02.1996
40795: Yhdysvaltojen ulkoasiainministerin     Warren    Christopherin   tapaamisvierailu
40796: 10.02.1996 - 11.02.1996
40797: Armenian ulkoasiainministerin V ahan Papazjanin virallinen vierailu 11.02.1996 -
40798: 13.02.1996
40799: Lesothon ulkoasiainministerin K.A. Maopen ja valtiovarainministerin M.P. Denao-
40800: nan työvierailu 14.02.1996
40801: Burundin pääministerin Antoine Nduwayonin työvierailu 18.02.1996- 19.02.1996
40802: Alankomaiden puolustusministerin      Joris   Voorhoevenin   virallinen   vierailu
40803: 21.02.1996 - 23.02.1996
40804: Kuuban ulkoasiainministerin Roberto Robainan virallinen vierailu 22.02.1996 -
40805: 25.02.1996
40806: Viron presidentin Lennart Meren työvierailu 25.02.1996 - 26.02.1996
40807: Uuden-Seelannin ulkoasiain- ja kauppaministerin Donald Mckinnonin virallinen
40808: vierailu 05.03.1996- 07.03.1996
40809: Ranskan eurooppaministerin Michel Barnierin vierailu 06.03.1996- 07.03.1996
40810: Norjan elinkeino- ja energiaministerin Jens Stoltenbergin työvierailu 12.03.1996-
40811: 12.03.1996
40812: Etelä-Afrikan Tasavallan opetusministerin Sibusiso Bengun virallinen vierailu
40813: 21.03.1996- 24.03.1996
40814: Burkina Fason ympäristöministerin Salif Diallon työvierailu 24.03.1996 -
40815: 25.03.1996
40816: Kroatian ulkoasiainministerin Mate Granicin virallinen vierailu 10.04.1996 -
40817: 11.04.1996
40818: Makedonian ulkoasiainministerin      Ljubomir Frckovskin     virallinen   vierailu
40819: 12.04.1996 - 13.04.1996
40820: Venäjän federaation rautatieministerin G .M. Fadejevin virallinen vierailu
40821: 15.04.1996- 17.04.1996
40822: Marokon posti- ja telekommunikaatioministerin Hamza Kettanin virallinen vierailu
40823: 20.04.1996 - 26.04.1996
40824: Ruotsin pääministerin Göran Perssonin työvierailu 24.04.1996
40825: Tansanian ulkoasiainministerin Jakya Kikweten virallinen vierailu 26.04.1996 -
40826: 27.04.1996
40827: Venäjän federaation Viktor Tshernomyrdinin työvierailu 03.05.1996- 05.05.1996
40828:                      1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                     757
40829: 
40830: Alankomaiden ulkomaankauppaministerin van Weele van Dokin työvierailu
40831: 07.05.1996 - 09.05.1996
40832: Tanskan valtiovarainministerin Mogens Lykketoftin vierailu 09.05.1996
40833: Ukrainan korkeimman neuvoston puheenjohtajan Olexander Morozin virallinen
40834: vierailu 19.05.1996 - 22.05.1996
40835: Puolan ulkoasiainministerin Dariusz Rosatin virallinen vierailu 22.05.1996 -
40836: 23.05.1996
40837: Venäjän federaation Jevgeni J. Sidorovin työvierailu 28.05.1996- 02.06.1996
40838: Makedonian ulkoasiainministerin Kiro Gligorovin virallinen vierailu 28.05.1996-
40839: 29.05.1996
40840: Irlannin ympäristöministerin Brendan Howlinin työvierailu 01.06.1996
40841: Haitin kulkulaitos- ja yleisten töiden ministerin Jacques Dorceanin työvierailu
40842: 01.06.1996 - 30.05.1996
40843: Singaporen pääministerin Goh Chok Tongin virallinen vierailu 02.06.1996 -
40844: 04.06.1996
40845: Saksan Iiittotasavallan liikenneministerin virallinen vierailu 03.06.1996 -
40846: 05.06.1996
40847: Sambian valtiovarainministerin R.D.S. Penzan virallinen vierailu 04.06.1996 -
40848: 06.06.1996
40849: Belgian kuninkaan Albert II:n ja kuningattaren Paolan valtiovierailu 05.06.1996 -
40850: 07.06.1996
40851: Viron eurooppaministerin Endel Lippmaan vierailu 05.06.1996
40852: Latvian sisäasiainministerin Dainis Turlaisin virallinen vierailu 27.06.1996 -
40853: 29.06.1996
40854: Kiinan posti- ja teleministerin Jichuan Wun virallinen vierailu 28.06.1996 -
40855: 30.06.1996
40856: Itävallan maatalosuministerin Wilhelm Moltererin virallinen vierailu 13.07.1996-
40857: 15.07.1996
40858: Ruotsin maatalousministerin Annika Åhnbergin virallinen vierailu 13.07.1996 -
40859: 15.07.1996
40860: Tanskan maatalousministerin Henrik Kristensenin virallinen vierailu 13.07.1996 -
40861: 15.07.1996
40862: Indonesian puolustuministerin Edi Sudradjatin virallinen vierailu 15.07.1996 -
40863: 17.07.1996
40864: Malesian palo- ja pelastustoimesta vastaavan ministerin Ting Chew Pehin virallinen
40865: vierailu 21.07.1996 - 24.07.1996
40866: 758                           Suhteet ulkovaltoihin
40867: 
40868: Etelä-Afrikan Tasavallan vesi- ja metsäministerin Kader Asmalin virallinen vierailu
40869: 11.08.1996- 12.08.1996
40870: Alankomaiden liikenneministerin Annemarie Jorritsma-Lebbinkin virallinen vierailu
40871: 25.08.1996- 27.08.1996
40872: Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan ja kuningattaren Silvian sekä kruununprin-
40873: sessan Victorian valtiovierailu 28.08.1996 - 30.08.1996
40874: Puolan ympäristöministerin Stanislaw Zelichowskin vierailu 29.08.1996
40875: Laosin ulkoasiainministerin Somsavat Lengsavadin työvierailu 01.09.1996 -
40876: 03.09.1996
40877: Liettuan hallintoreformi- ja itsehallintoministeri Petras Papovasin virallinenn
40878: vierailu 02.09.1996- 04.09.1996
40879: Marokon maatalousministerin Hassan Abouyoubin virallinen vierailu 09.09.1996-
40880: 13.09.1996
40881: Burkina Fason ulkoasiainministerin Ablasse Ouedraogon virallinen vierailu
40882: 19.09.1996 - 21.09.1996
40883: 
40884: Yhdysvaltojen puolustusministerin William J. Perryn virallinen vierailu 21.09.1996
40885: - 22.09.1996
40886: Turkin metsäministerin Halit Dagiin virallinen vierailu 24.09.1996 - 27.09.1996
40887: Unkarin presidentin Arpad Gönczin valtiovierailu 03.10.1996- 05.10.1996
40888: Ruotsin yhteistyöministerin Margaretha Winbergin vierailu 04.10.1996- 04.10.1996
40889: Kreikan presidentin Costis Stefanopouloksen valtiovierailu 08.10.1996- 10.10.1996
40890: Bulgarian kauppa- ja ulkomaantaloudellisen yhteistyön ministerin Paparizovin
40891: vierailu 08.10.1996
40892: Latvian oikeusministerin Dzintars Rasnacsin virallinen vierailu 21.10.1996 -
40893: 22.10.1996
40894: Marokon ulkomaankauppaministeri Mohamed Alamin virallinen vierailu 29.10.1996
40895: - 31.10.1996
40896: Puolan puolustusministerin Stanislaw Dobrzanskin virallinen vierailu 29.10.1996-
40897: 31.10.1996
40898: Itävallan sisäasiainministerin Caspar Einemin virallinen vierailu 07.11.1996 -
40899: 09.11.1996
40900: Unkarin puolustusministerin György Keletin virallinen vierailu 11.11.1996 -
40901: 13.11.1996
40902: Azerbaidzhanin ulkoasiainministerin Hasan Hsanovin virallinen vierailu 14.11.1996
40903: - 16.11.1996
40904:                       1997 vp    Hallituksen kertomus 1996                     759
40905: 
40906: Tshekin puolustusministerin Miloslav Vybomyn virallinen vierailu 20.11.1996 -
40907: 22.11.1996
40908: Irlannin pääministerin John Brutonin työvierailu 21.11.1996 - 22.11.1996
40909: Puolan pääministerin Wlodzimierz Cimoszewiczin virallinen vierailu 24.11.1996 -
40910: 26.11.1996
40911: Venäjän federaation liikenneministerin N.P. Tsahin virallinen vierailu 01.12.1996-
40912: 02.12.1996
40913: Venäjän federaation luonnonvarain ja geologian ministerin Victot Oriovin työvierai-
40914: lu 09.12.1996- 11.12.1996
40915: Viron sisäasiainministerin Riivo Sinijärvin työvierailu 17.12.1996
40916:                                                K 5/1997 vp
40917: 
40918: 
40919: 
40920: 
40921:                          TILINTARKASTUSKERTOMUS
40922: 
40923: 
40924: 
40925: 
40926:                                            Eduskunnalle
40927: 
40928:    Eduskunnan tilisäännön 19 §:n 1 momentin määräämällä tavalla olemme tarkastaneet Eduskun-
40929: nan tilinpäätöksen ja kirjanpidon sekä hallinnon tilikaudelta 1.1.-31.12.1996. Tilitoimiston päälli-
40930: kön laatima tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, valtion pääkirjatilin ja hallinnollisen taseen sekä
40931: niiden liitteinä olevat talousarvion toteutumisraportin, omaisuus- ja pääomaraportin sekä kertomuk-
40932: sen eduskunnan kanslian toiminnasta. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausun-
40933: non tilinpäätöksestä ja hallinnosta.
40934:    Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen
40935: laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen totea-
40936: miseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty
40937: kansliatoimikunnan ja eduskunnan kanslian toiminnan lainmukaisuutta.
40938:    Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu eduskunnan tilinpäätöksen laatimista
40939: koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa tiliohjesäännön määrittelemällä
40940: tavalla oikean ja riittävän kuvan eduskunnan taloudesta ja sen kehityksestä tilikaudella. Meillä ei ole
40941: huomauttamista eduskunnan vuoden 1996 tilinpäätökseen, kirjanpitoon eikä hallintoon nähden.
40942: 
40943:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1997
40944: 
40945:                      Matti Saarinen /sd                          Kalevi Lamminen /kok
40946:                      Armas Komi /kesk                            Eero Suomela, KHT
40947: 
40948: 
40949: 
40950: 
40951: 270345
40952:  ISSN 0782-9248
40953: 
40954: OY EDITA AB, HELSINKI1997
40955:                 K6/1997vp
40956: 
40957: 
40958: 
40959: 
40960: Eduskunnan
40961: kirjaston kertomus
40962: vuodelta 1996
40963: 
40964: 
40965: 
40966: 
40967: 5
40968: Helsinki 1997
40969:  ISSN 0437-2328
40970: OY EOITA AB, HELSINKI1997
40971:                                    Eduskunnalle
40972:   Eduskunnan kirjastosta joulukuun 28.        sen Eduskunnan kirjaston hoidosta ja toi-
40973: päivänä 1984 annetun lain 5 §:n mukaisesti    minnasta vuonna 1996. Kertomuksen on
40974: Eduskunnan kirjaston hallitus kunnioitta-     laatinut ylikirjastonhoitaja Tuula H. Laak-
40975: vasti antaa eduskunnalle oheisen kertomuk-    sovirta.
40976: 
40977:      Helsingissä toukokuun 14. päivänä 1997
40978: 
40979: 
40980:                        Eduskunnan kirjaston hallituksen puolesta:
40981: 
40982: 
40983:                                    Kaarina Dromberg
40984:                             kirjaston hallituksen puheenjohtaja
40985: 
40986: 
40987: 
40988: 
40989:                                                                   Tuula H. Laaksovirta
40990:                                                                    ylikirjastonhoitaja
40991: 
40992: 
40993: 
40994: 
40995: 270304
40996:                               j
40997:                              j
40998:                              j
40999:                             j
41000:                          j
41001:                         j
41002:                         j
41003:                        j
41004:                     j
41005:                    j
41006:                    j
41007:                   j
41008:                j
41009:               j
41010:               j
41011:              j
41012:             j
41013:           j
41014:         j
41015:        j
41016:       j
41017:       j
41018:      j
41019:   j
41020:  j
41021:  j
41022: j
41023:                                                         Sisältö
41024: 1 Kirjaston hallitus ........................ .          7   7 Veteraanikansanedustajien muis-
41025: 2 Ylikirjastonhoitajan katsaus toi-                             titietoprojekti ...............................   16
41026:    mintaan ....................................... .     8   8 Näyttelyt ja julkaisut .. .. ... .. ........ ..    17
41027: 3 Kokoelmien ja palvelujen käyttö                       10   9 Henkilöstö ja koulutus.................            18
41028: 4 Kokoelmien kartuttaminen ja                                Liite 1. Julkaisut.............................      19
41029:    huolto ......................................... .   12   Liite 2. Henkilökunta 31.12.1996....                 21
41030: 5 Kirjallisuuden ja muun aineiston                           Liite 3. Ulkomaiset vaihtosuhteet
41031:    käsittely ...................................... .   14             V. 1996 ................................   23
41032:  6 Eduskunnan arkisto .................... .            16
41033:                                                                                           7
41034: 
41035: 
41036: 
41037: 
41038:                                  1 Kirjaston hallitus
41039:   Kirjaston hallituksen kokoonpano vuonna 1996
41040: 
41041:                   Jäsenet:                                     V arajäsenet:
41042: 
41043:    Dromberg, Kaarina, markkinointisih-           Rauramo, Anssi, liikunnanopettaja, kan-
41044: teeri, kansanedustaja, hallituksen puheen-     sanedustaja
41045: johtaja
41046:    Luhtanen, Leena, VTM, ELT h.c., kan-          Pohjola, Tuija, uinninopettaja, kansan-
41047: sanedustaja, hallituksen varapuheenjohtaja     edustaja
41048:    Hyssälä, Liisa, HLT, VTM, kansanedus-         Löv, Pehr, LL, kansanedustaja
41049: taja
41050:    Veteläinen, Maija-Liisa, lehtori, kansan-     Takkula, Hannu, KM, kansanedustaja
41051: edustaja
41052:    Kuisma, Risto, OTK, kansanedustaja             Puhjo, Veijo, erikoislääkäri, kansanedus-
41053:                                                taja
41054:    Tyynilä, Markku, OTT, lainsäädäntö-            Niskanen, Asta, OTK, tietopalvelupääl-
41055: neuvos, valtionhallinto                        likkö
41056:    Hannikainen, Lauri, OTT, apulaispro-           Saarenpää, Ahti, OTT, professori
41057: fessori, oikeustiede
41058:    Eskelinen, Anne, YTT, apulaisprofessori,      Käkönen, Jyrki, VTT, dosentti
41059: valtiotieteet
41060:    Oksa-Pallasvuo, Marja, VTM, vanhempi          Vainio, Heli, VTM, vanhempi kirjaston-
41061: kirjastonhoitaja, kirjaston henkilökunnan      hoitaja
41062: edustaja
41063: 8
41064: 
41065:                     2 Ylikirjastonhoitajan katsaus toimintaan
41066:    Vuoteen 1996 voi täydellä syyllä olla tyy-     voitteena oli tehdä EU-tietopalvelusta luon-
41067: tyväinen. Kirjaston tärkeimmät suoritteet         teva perusosa kirjaston tietopalvelua noin
41068: kasvoivat huomattavasti. Ammatillisesti           kolmessa vuodessa. Tämä tavoite on saavu-
41069: kunnianhimoinen kehityshanke (asiasanas-          tettu.
41070: to) saatiin monipuolisesti palvelemaan käy-          Monissa virastoissa EU:n myötä pulmak-
41071: täntöjä. Kehitettiin uusia palveluja ja orga-     si noussut kielitaitovaade ei Eduskunnan
41072: nisaatiouudistuksen tulokset otettiin koe-        kirjastossa ollut ongelma. Kirjaston henki-
41073: käyttöön. Henkilöstön kiertoon ja kansain-        lökunta osaa 16 kieltä, kaikki EU:n viralliset
41074: välisiin tehtäviin kiinnitettiin erityistä huo-   kielet mukaan lukien.
41075: miota.                                               Kirjaston kansainväliset yhteydet ulottu-
41076:    Koska vuosi on liian lyhyt aika tarkastella    vat myös EU:n rajojen ulkopuolelle. Itäme-
41077: saavutettujen tulosten merkitystä, vuosiker-      ren alueen yhteistyö on vilkasta. Kirjastossa
41078: tomukseen otettiin pääsuoritteiden osalta         työskenteli mm. kollegoja Venäjän duuman
41079: viiden viimeisen vuoden tulokset. On tär-         kirjastosta. Namibian parlamentin kirjaston
41080: keää tietää, onko suoritteiden kasvu tilapäi-     varajohtajan Ellen Namhilan vierailu oli
41081: nen piikki vai työssä tapahtunut muutos.          mieluisa, onhan hän suorittanut kirjastoalan
41082:    Kansanedustuslaitoksen tarvitseman tie-        opinnot Tampereen yliopistossa Suomen
41083: topalvelun sisältöä ja työn organisointia kä-     kirjastoseuran kustantamana. Kansainväli-
41084: siteltiin kansliatoimikunnan asettamassa          sessä yhteistyössä niin tärkeä luottamus on
41085: työryhmässä. Työryhmän muistio valmistui          valmiina olemassa.
41086: 31.1.1996. Muistio selkeyttää tietopalvelu-          Kirjasto- ja tietopalveluala on ja on ollut
41087: jen tavoitetilaa ja kirjasto on omalta osal-      hyvin kansainvälinen. Vuosisadan alkupuo-
41088: taan ottanut palvelujensa suunnittelussa ja       lella Eduskunnan kirjastosta lähdettiin opis-
41089: suuntaamisessa muistion sisällön lähtökoh-        kelemaan ja työskentelemään USA:han ja
41090: daksi.                                            Pohjoismaihin. Kertomusvuonna opp1a
41091:    Kirjaston tietopalvelu on kasvanut viides-     haettiin Brysselistä.
41092: sä vuodessa 129%. Käyrä on tasaisesti nou-           Eduskunnan kirjastolla on viralliset suh-
41093: seva. Sen voi odottaa edelleen kasvavan.          teet noin kolmenkymmenen maan kanssa.
41094: Suomen kansanedustuslaitoksen ja Suomen           Kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n,
41095: valtion uusi tilanne EU:n jäsenenä näkyy          Unescon, ILOn, Asian Development Bankin
41096: luvuissa selvästi. Noin puolet kysymyksistä       ja Euroopan neuvoston kanssa on oltu yh-
41097: kohdistuu EU-tietopalveluun. Vuonna 1994          teistyössä kauan ja niiden päätöksenteko,
41098: aloitetun kirjaston EU-tietopalvelutoimin-        julkaisutuotanto ja tietopalvelu on kirjaston
41099: nan voi siten sanoa vastanneen todelliseen        ydinosaamisaluetta. Tätä osaamista on kou-
41100: sosiaaliseen tilaukseen.                          lutuksella vahvistettu.
41101:    Kirjasto on panostanut alueeseen paljon           Kiinasta ylikirjastonhoitaja        Henrik
41102: kouluttamalla henkilökunnan sekä koti-            Schauman toi vierailunsa tuloksena vuonna
41103: maassa että ulkomailla, järjestämällä ja          1960 mielenkiintoisen kokoelman tieto- ja
41104: hankkimalla omalta alueeltaan maan par-           kaunokirjallisuutta. Kun ylikirjastonhoita-
41105: haat kokoelmat ja huolehtimalla, että tieto-      jana kertomusvuonna tein kokous- ja työ-
41106: kannat ovat paitsi käytettävissä, niitä osa-      matkan Kiinaan, oli tuosta kokoelmasta
41107: taan myös käyttää. Kirjaston johtamista-          paljon apua pohjatietojen hankintaan. Sil-
41108:                                                                                                  9
41109: 
41110: loin ylikirjastonhoitaja sai lahjaksi kansallis-   toon suomen ja englannin kielellä- saatiin
41111: kirjastolta Pekingiä esittelevän lahjakirjan.      loppuun. Sovelluksista päästään nautti-
41112: Kertomusvuoden matkalla kokoelma kart-             maan seuraavina vuosina.
41113: tui kiinalaisen taiteen teoksilla.                     Parhaatkaan viitoitukset ja selkeimmät-
41114:     Laajoilla vaihtosuhteilla on kokoelmapo-       kään asiasanat eivät korvaa henkilökohtais-
41115: liittisesti suuri merkitys. Kirjasto hankkii       ta palvelua. Hyvään lopputulokseen tarvi-
41116: ostamalla vain noin 30 % aineistoistaan.           taan molempia. Usein havaitaan, että tieto
41117: Pääosa, eli 70 %, saadaan kansainvälisten          saadaan selville paikan päällä, eikä tarvitse
41118: vaihtojen ja vapaakappaleiden kautta. Il-          lähteä merta edemmäs kalaan. Kirjaston
41119: man vaihtoja aineistojen jäljittäminen olisi       omakirjastonhoitajatoiminta onnistui ko-
41120: hyvin työlästä, osin mahdotonta. Toimin-           keiluna niin hyvin, että se laajennettiin ker-
41121: nan rahallinen arvo on myös huomattava,            tomusvuonna koskemaan kaikkia kansan-
41122: noin 3,3 miljoonaa markkaa. Vastaavasti            edustajia.
41123: ostoihin käytetään noin 2,5 miljoonaa mark-            Kirjastossa tehdään, paitsi näkymätöntä
41124: kaa vuodessa.                                      työtä, myös hyvin näkyvää työtä. Kirjaston
41125:     Suoritetilastoissa alkaa näkyä myös atk:n      näyttely- ja julkaisutoiminta on ollut menes-
41126: täysimittainen hyödyntäminen kirjaston             tyksekästä. Kielletyt kirjat -näyttely viestitti
41127: työssä. Kymmenen vuotta jatkunut atk:n             eri tiedotusvälineiden kautta sensuurin his-
41128: käyttöönotto ei ole mennyt hukkaan. Erityi-        toriaaja asiaa käsittelevä kirja on loppuun-
41129: sesti se vaikuttaa aineistokiertoon. Kaikissa      myyty.
41130: kirjastoissa on havaittu sama ilmiö. Kun ai-           Kansanedustuslaitoksen ensimmäisten
41131: neistosta on helppoa saada tietoa - myös           naisten näyttely jatkoi kiertoa eri paikka-
41132: vanhasta aineistosta - osataan sitä pyytää         kunnilla. Kiinnostus ei lainkaan hiipunut,
41133: ja niin uuden kuin vanhankin aineiston ky-         joten näyttely jatkaa niin kauan kuin kiin-
41134: syntä kasvaa. Eduskunnan kirjastossa on            nostusta riittää. Kansainväliset yhteydet
41135: viiden viimeisen vuoden aikana lainaus kas-        heijastuivat myös näyttelytöimintaan. Kir-
41136: vanut 61 %. Sama ilmiö on nähtävissä myös          jasto sai arvokkaan, valmiin Puolan parla-
41137: arkistoaineiston kysynnässä. Se kasvoi ker-        mentin 500-vuotisnäyttelyn tiloihinsa. Kun
41138: tomusvuonna 20 %.                                  Puolan parlamentin puhemies seurueineen
41139:     Kaikkinaisen tietokaaoksen ja järjestä-        vieraili Suomessa, näyttelyn esitteli puhe-
41140: mättämän tietovyöryn keskellä on uudella           miehille Puolan parlamentin kirjaston apu-
41141:  tavalla alettu arvostaa kirjastojen ammatti-      laisjohtaja Joachim Bienkowski.
41142:  taitoa järjestää aineistoja asiakkaille löyty-        Vuosi huipentui kansanedustajien kirjal-
41143: vään ja hallittavaan muotoon. Tärkeitä tie-        lista tuotantoa esitelleeseen näyttelyyn "Elä-
41144: donjärjestämisen ja hallinnan välineitä ovat       män koko kirjo. Raha, rakkaus ja riistalin-
41145: asiasanastot. Eduskunnan kirjaston usean           nut". Näyttely osoittautui nimensä veroisek-
41146:  vuoden kehityshanke - asiasanaston uusi-          si. Näyttelynjulkisuuskeskustelussa oli esillä
41147: minen ja saattaminen kokonaisuudessaan             elämän koko kirjo.
41148:  aineistotietoja myöten konelukuiseen muo-
41149: 
41150: 
41151: 
41152: 
41153: 2 270304
41154:  10
41155: 
41156:                                  3 Kokoelmien ja palvelujen käyttö
41157: Lainaus ........................... . 67 976                     Kirjaston luetteloiden ja muiden tietojen
41158: joista kopioina ................ . 8 523                     avaaminen käytettäväksi Internetin kautta
41159: Tiedonhaut ..................... . 7 151                     vilkastutti tiedusteluja kirjaston palveluista
41160: Tiedonhallinnan koulutus                 366 hengelle        ja lisäsi aineiston kysyntää.
41161: Kirjaston esittelyt ........... .        758 hengelle           Vuoden aikana tehtiin selvitys kirjaston
41162:                                                              asiakkaiden itsenäiskäyttömahdollisuuk-
41163:                   Neuvonta- ja lainauspalvelu                sien kehittämiseksi. Selvityksen laati Katja
41164:                                                              Viitala Seinäjoen ammattikorkeakoulusta
41165:    Kirjasto oli avoinna vuodessa 2 812 tun-                  tradenomin tutkinnon päättötyönä.
41166: tia. Kertomusvuonna aukioloajat olivat sa-                      Tiedotusta parannettiin kiinnittämällä
41167: mat kuin ennen. Kesä- ja elokuussa kokeil-                   huomiota sähköiseen tiedottamisen, oman
41168: tiin lauantaiaukioloa. Kokeilua jatketaan                    henkilökunnan kaikki tiedottamien tehdään
41169: tarkistettuna saatujen kokemusten pohjalta.                  sähköisesti. Opas- ja esitevalikoimaa kartu-
41170:    Kirjojen ja muun aineiston lainaus kasvoi                 tettiin ja monipuolistettiin. Esitteitä on käy-
41171: selvästi edellisvuosiin verrattuna. Kasvu ai-                tettävissä suomen ja ruotsin kielen lisäksi
41172: heutui kansanedustajien ja eduskunnan vir-                   kaikkiaan kuudella muulla kielellä. Kirjas-
41173: kamiesten lisääntyneestä kirjaston käytöstä.                 ton yleisesittelyvideo valmistui vuoden aika-
41174: Erityisesti lisääntyivät erilaiset kopiopyyn-                na. Asiakkaitten käyttöön valmistettiin
41175: nöt ja muista kirjastoista tilatut kaukolai-                 elektroninen opas lainauspyyntöjen tekemi-
41176: nat Muu paikallislainaus sen sijaan laski                    sestä Selma-järjestelmän avulla.
41177: hieman edellisestä vuodesta.
41178: 
41179: 
41180: 
41181: 
41182:                                                 Lainat 1992-1996
41183: 
41184: 
41185:        1996
41186: 
41187: 
41188:        1995
41189: 
41190: 
41191: ·~ 1994
41192: :::J
41193: >
41194: 
41195:        1993
41196: 
41197: 
41198:        1992
41199: 
41200:               0          10000      20000        30000             40000   50000       60000        70000
41201:                                                          lainoja
41202:                                                                                               II
41203: 
41204:                                     Tiedonhaut 1992-1996
41205: 
41206:        8000
41207:                                                                                      7151
41208:        7000
41209: 
41210:        6000
41211: 
41212: öc 5000
41213:  c
41214:  ca
41215: 'iii   4000
41216: ~
41217:  Cll
41218:  E
41219: ·s... 3000
41220:        2000
41221: 
41222:        1000
41223: 
41224:          0
41225:                1992              1993              1994             1995              1996
41226:                                                    vuosi
41227: 
41228: 
41229: 
41230: 
41231:                   Tietopalvelu                     toimistopäällikkö Marita Turpeinen. Työ-
41232:                                                    ryhmän toisena sihteerinä toimi Antti Rau-
41233:     Kansanedustajien ja eduskunnan virka-          tava.
41234:  miesten tiedonhakujen määrä kasvoi edellis-           Tietopalvelua on kertomusvuoden aika-
41235:  vuodesta lähes puolella.                          na kehitetty ottamalla käyttöön tiimityös-
41236:     Tiedonhauista yli puolet koski jollain ta-     kentely. Tietopalvelun henkilöstö on jaettu
41237:  paa Euroopan unionia. Myös eduskunnan             kahteen tiimiin, jotka vuoroviikoin hoitavat
41238:  ulkopuolelta tulleista tiedonhauista EU:ta        päivystykset ja tiedonhaut. Tiimityöskente-
41239:  käsittelevien osuus oli yli 40%. EU-tietopal-     lyllä pyritään lisäämään toiminnan yhteis-
41240:  velu toimii kahdessa pisteessä: toinen edus-      vastuuta ja palvelun laatua. Tietopalvelussa
41241:  kunnan päärakennuksessa kansanedustajia           työskentelevien asioiden sisällön hallintaa on
41242:  ja eduskunnan virkamiehiä varten ja toinen        korostettu. Asiantuntemusta on lisätty siten,
41243:  kirjastossa eduskunnan ulkopuolisia asiak-        että tietopalvelussa työskentelevät erikois-
41244:  kaita varten.                                     tuvat eri aihealueisiin perehtymällä aihee-
41245:     Tietopalvelun sisältöä ja tavoitteita selvi-   seen, seuraamalla oman aihealueen asioita
41246:  tettiin kansliatoimikunnan asettamassa            ja tapahtumia sekä tekemällä tiedonhakuja.
41247:  eduskunnan tietopalvelutyöryhmässä. Työ-             Internet tuli voimakkaasti uutena välinee-
41248:  ryhmän muistiossaan (Eduskunnan kans-             nä tietopalvelun ja tiedonhaun avuksi kerto-
41249:  lian julkaisu 111996) esittämiä tavoitteita       musvuoden aikana.
41250:  ryhdyttiin toteuttamaan kirjastossa välittö-         Omakirjastonhoitajatoiminta vakinais-
41251:  mästi. Kirjastoa työryhmässä edustivat hal-       tettiin vuonna 1995 valituilta kansanedusta-
41252:  lituksen puheenjohtaja Kaarina Dromberg           jilta saatujen kokemusten perusteella ja laa-
41253:  ja varapuheenjohtaja Leena Luhtanen sekä          jennettiin käsittämään kaikki kansanedus-
41254:  ylikirjastonhoitaja Tuula H. Laaksovirta ja       tajat. Jokaiselle kansanedustajalle on nyt ni-
41255:  12
41256: 
41257:                                          Asiakaskoulutus 1992-1996
41258:        1000
41259: 
41260:         900
41261: 
41262:         800
41263: 
41264:         700
41265: 
41266:         600
41267: •111
41268: •0
41269: :sic    500
41270:  Gl
41271: .J:.
41272:         400
41273: 
41274:         300
41275: 
41276:         200
41277: 
41278:         100
41279: 
41280:           0
41281:                      1992                1993             1994            1995              1996
41282: 
41283:                                                          vuosi
41284:               1111 kirjaston esittelyt          • tiedonhallinnan koulutus
41285: 
41286: 
41287: 
41288: 
41289:  metty kirjastonhoitaja, jonka puoleen voi               on palvelujen saatavuuden ja henkilökohtai-
41290:  kääntyä tiedonhankintaan ja kirjaston käyt-             sen palvelun lisääminen. Omakirjastonhoi-
41291:  töön liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteena              tajia on yhteensä 32.
41292: 
41293: 
41294: 
41295: 
41296:                               4 Kokoelmien kartuttaminen ja huolto
41297:     Kirjallisuuden hankintamääräraha                        Kokoelmat karttuivat määrällisesti edel-
41298:  2 584 000 mk ilman arvonlisäveroa.                      listen vuosien tasolla. Kartunnan määrästä
41299:                                                          noin 70% saatiin maksuttominajulkaisuina:
41300:  Kokoelmien kartunta .. .              9 537    nid.,    tallenteina EU:n, OECD:n, Asian Develop-
41301:   joista kausijulkaisuja .. .          3 805    nid.     ment Bankin sekä YK:n ja sen erityisjärjes-
41302:  Kokoelmat 31.12.1996 ..             600 700    nid.     töjen kanssa tehtyjen sopimusten perusteel-
41303:                                       15 707    hylly-   la, ulkomaisten kirjastojen ja laitosten kans-
41304:                                                 metriä   sa tehtyjen julkaisujen vaihtosopimusten pe-
41305:                                                                                                                                                        13
41306: 
41307:                                                                Kokoelmien kartunta 1992-1996
41308: 
41309: 
41310: 
41311:                                                            ~
41312:                                                               .
41313:        10000 ~ - - - - - - - - - - - - - :- - - - - - -                                        ••• ,•z - ••••.• - - • - • - ~ •••••• - • - - • - - -
41314:                                                                                                                                7
41315:         8000         - - - - - - - - - - - - - - ... - - - - - - - - - - - - - -·- - - - - - - - - - - - - - , - - - - - - - - - - - - - -
41316: 
41317: •«1
41318: i       6000         - - - - - - - - - - - - - - :- - - - - - - - - - - - - - -:- - - - - - - - - - - - - - ~ - - - - - - - - - - - - - -
41319: 't:J
41320: '2
41321:         4000                                                                  --------- ------------    ~
41322: 
41323:                                                                                                         :
41324:         2000 .t·:..:-:..:·:..:·:...·::.:.-:..-.:..-.:..-.:.-.:.-.:.-.:.-..::.-~~·.;.-..:-..:--=-.......-----~"!'-
41325:                                                                                                                               -~--
41326: 
41327:                                                                                                                                 :
41328:                                                                                                                 . ._..:---::.:..::
41329:                                                                                                                                       --------.
41330:                                                                                                                                      -------------
41331:                                                                                                                        . .:- ----,.- -----------
41332:                                                                                                                                ~                -~
41333: 
41334: 
41335:               0+---------------~-------------+--------------~------------~
41336:               1992                                         1993                                       1994                    1995                 1996
41337:                                                                                                      vuosi
41338: 
41339:                  --+-- vapaakappaleet                                        ___.__vaihdot, lahjat, deposit.
41340:                  -ostetut                                                    ~yhteensä
41341: 
41342: 
41343: 
41344: 
41345: rusteella ja vapaakappalelain perusteella.                                                              Kirjaston hoidossa olevasta sidottujen
41346: Lisäksi kirjasto vastaanottaa runsaasti jul-                                                         valtiopäiväasiakirjojen varastosta jaetaan
41347: kaisuja lahjoituksina. Näiden noin 6 700                                                             asiakirjoja kansanedustajille, valiokunnille
41348: maksuttoman julkaisun rahallinen arvo on                                                             ja eduskunnan virkamiehille sekä kirjaston
41349: huomattava, karkeasti arvioiden noin                                                                 kanssa vaihtosuhteessa oleville ulkomaisille
41350: 3 300 000 mk. Osa maksuttomasta aineistos-                                                           kirjastoille. Luettelo kirjaston ulkomaisista
41351: ta on kaupallisesti vaikeasti jäljitettäviä jul-                                                     vaihtosuhteista on esitetty liitteessä 3.
41352: kaisuja, ns. harmaata kirjallisuutta.                                                                   Kokoelmien huoltoa on suoritettu edellis-
41353:    Kirjallisuuden valinnassa ja hankinnas-                                                           ten vuosien tapaan korvaamalla huonokun-
41354: sa on aikaisempaa tarkemmin pyritty huo-                                                             toisia niteitä kaksoiskappaleilla ja koteloi-
41355: mioimaan eduskunnassa ja eri valiokunnis-                                                            malla aikakausjulkaisuja. Kirjallisuuden
41356: sa käsiteltävinä olevat tai käsittelyyn tule-                                                        karsintaa kokoelmista ei ole suoritettu. Kir-
41357: vat asiat. Maantieteellisesti hankintojen                                                            jaston eduskunnan valiokunnilta, toimis-
41358: painopiste on edelleen ollut Euroopassa ja                                                           toiltaja virastoilta saamia julkaisuja, joita ei
41359: Euroopan unionia käsittelevässä kirjalli-                                                            ole liitetty kirjaston kokoelmiin, on lähetetty
41360: suudessa.                                                                                            Varastokirjastoon Kuopioon.
41361:    Kirjasto on hankkinut kirjallisuutta edus-                                                           Hankinnasta vastaavat virkailijat osallis-
41362: kunnan virkamiesten ja valiokuntien käsi-                                                            tuivat vapaakappalekirjastojen ja VTLS-
41363: kirjastoihin (506 nidosta).                                                                          kirjastojen väliseen yhteistyöhön.
41364: 14
41365: 
41366:                                                Julkaisujen hankinta 1996
41367:                                                   (yhteensä 9537 nid.)
41368: 
41369: 
41370:                     Kausijulkaisut                                            Kirjat (5732 nid.)
41371:                     (3805 nid./vsk)                                           60%
41372:                     40%
41373: 
41374: 
41375: 
41376: 
41377:                            5 Kirjallisuuden ja muun aineiston käsittely
41378:             Luettelointi ja bibliografiat                    daan ainoastaan Selma-tietokantaan. Ker-
41379:                                                              tomusvuoden aikana kirjaston luettelot
41380: Luetteloidut nimekkeet:                                      avattiin käytettäviksi Internetin välityksellä.
41381: Kirjat ........................................ .    6 309       Kuluneen vuoden aikana jatkettiin kir-
41382: Kausijulkaisut .......................... .            346   jaston korttiluettelon siirtämistä Selma-tie-
41383: Artikkelit .................................. .      1499    tokantaan, joka vuoden lopussa sisälsi n.
41384: Bibliografioita varten lisäksi ..... .               1 300   245 500 bibliografista viitettä.
41385: Kirjaston atk-rekisterikantaan .. .                 32 200      Helsingin yliopiston kirjaston kanssa jat-
41386: mistä takautuvasti tallennettu ... .                24000    kettiin yhteistyötä kotimaisten virallisjulkai-
41387:                                                              sujen luetteloinnissa.
41388:    Kirjaston kokoelmiin valittu ja hankittu                     Kotimaisen juridisen kirjallisuuden viite-
41389: aineisto luetteloitiin kirjaston oman Selma-                 tietokannan, Jussi, ja kotimaisen virallisjul-
41390: tietokannan lisäksi tieteellisten kirjastojen                kaisutietokannan, Ville, kartuttaminen jat-
41391: Linda-yhteisjärjestelmään. Näin tiedot ovat                  kui edellisten vuosien tapaan. Ville-tietokan-
41392: myös muiden Suomen kirjastojen käyttäjien                    nasta tuotettiin Valtion virallisjulkaisut
41393: käytettävissä. Artikkeliaineisto luetteloi-                  1994 -luettelo.
41394:                                                                                                       15
41395: 
41396:    Jussi-tietokannasta päivitetään Finlex-                tienja valtioneuvoston ministeriöiden tehtä-
41397: tietopankin juridisen kirjallisuuden tieto-               väjaon mukaisesta ryhmityksestä.
41398: kanta FBIF.                                                  Asiasanaston käännös englannin kielelle
41399:    Luettelointiin osallistuvat virkailijat ovat           osoittautui arvioitua työläämmäksi ja vai-
41400: osallistuneet valtakunnallisten luetteloin-               keammaksi tehtäväksi. Oikeustieteen ja val-
41401: tiyhteistyöryhmien ja kansallisbibliografian              tiotieteen termien tarkistajien työn päätyt-
41402: luettelointityöryhmien toimintaan.                        tyä kirjaston monialaisessa sanastossa riitti
41403:                                                           edelleen tarkistettavaa vuoden mittaan. Vii-
41404:                                                           me vaiheessa verrattiin käännöksiä keskeis-
41405:                                                           ten tesauruksien käyttämiin englanninkieli-
41406:                   Sisällönkuvailo                         siin asiasanoihin-näistä tärkeimpinä EU:n
41407:                                                           Eurovoc-tesaurus, YK:n UNBIS-tesaurusja
41408: Indeksoidut 1 asiasanoitetut nimekkeet                    ILO-tesaurus.
41409: Kotimaiset kirjat .... ... ...... .. .. .. .. ..  2 293      Edellä esiteltyjen hankkeiden tuloksena
41410: Ulkomaiset kirjat.......................          3 297   tietokannan avulla voidaan tuottaa aakko-
41411: Artikkelit ...................................    1 368   sellisen sanaston lisäksi aiheenmukaisesti
41412: Kausijulkaisut ...... .. .. ... ..... ..... .. ..   284   luokiteltu sanasto sekä asiasanojen englan-
41413: Nimekkeitä yhteensä.................              7 242   ninkielinen hakemisto. Voimassa olevia
41414:                                                           asiasanoja oli vuoden lopussa n. 4 300,joista
41415:    Kertomusvuonna indeksoitujen julkaisu-                 uusia asiasanoja n. 100.
41416: jen määrä vastasi edellisinä vuosina indek-                  Asiasanasto-sekä painettuna että elekt-
41417: soitujen määriä.                                          ronisessa muodossa- toimii sekä sisällön-
41418:    Sisällönkuvailussa eräät pitkäaikaiset ke-             kuvailun työvälineenä että tiedonhaun apu-
41419: hityshankkeet saatiin vuoden 1996 aikana                  välineenä. Asiasanojen ja aiheluokkien tulee
41420: tavoitteeseensa. Nämä hankkeet kytkeytyi-                 siten vastata toisiaan asiasanastossa ja tieto-
41421: vät monella tavoin toisiinsa, joten edellytyk-            kantaan tallennetuissajulkaisutiedoissa. Sa-
41422:  senä on ollut niiden samanaikainen toteutta-             nastoon tehdyt muutokset tehtiin vastaa-.
41423: minen. Sisällönkuvailun perustana on Edus-                vasti myös kirjaston Selma-tietokannassa.
41424:  kunnan kirjaston asiasanasto, joka kattaa                   Vuoden 1996 lopulla valmistui myös In-
41425:  kirjaston vastuualueena olevien tieteiden ja             ternetiä varten tehty atk-sovellus (Assa),
41426:  aihealueiden terminologian. Sanaston yllä-               jonka perustana on sanastotietokanta. Se
41427:  pitoa ja kehittämistä varten on erillinen sa-            tekee mahdolliseksi asiasanaston kautta oh-
41428:  nastotietokanta, joka oli hankkeiden pää-                jatun tiedonhaun kirjaston kokoelmien ai-
41429:  asiallinen työväline.                                    neistosta. Internet-version testaaminen, vii-
41430:     Asiasanaston aiheenmukainen luokittelu                meistely ja käyttöönotto siirtyivät seuraavan
41431:  toteutettiin edellisenä vuonna kokeillun luo-            vuoden puolelle.
41432:  kituskaavion mukaisesti. Luokituskaavio                     Kehityshankkeet toteutettiin indeksointi-
41433:  muodostuu oikeudellisista ja valtiotieteelli-            työn ohessa ulkopuolisilla teetettyä kään-
41434:  sistä aiheluokista ja eduskunnan valiokun-               nöstyötä lukuun ottamatta.
41435: 16
41436: 
41437:                                           6 Eduskunnan arkisto
41438: Mikrokuvautettu aineisto:                                      kistoasiakirjojen ja niistä kuvattujen mikro-
41439: tallefilmit ...................... . 507 korttia               filmien käyttöä. Osittain tämä johtuu siitä,
41440: käyttöfilmit ................... . 520 korttia                 ettei kaikkein kysytyimpiä asiakirjoja aina-
41441: kopiot vaihtokirjastoille 1 843 korttia                        kaan vielä toistaiseksi ole asetettu verkko-
41442: Tiedonhaut arkistosta .. .. 120                                käyttöön. Valiokuntien pöytäkirjat niihin
41443: Arkistolainat ................ . 120 käyttö-                   liittyvine asiantuntijalausuntoineen ovat
41444:                                          kertaa                edelleenkin käytettävissä vain mikrokuvat-
41445:                                          (aik. ilmoi-          tuina.
41446:                                          tettu                      Myös Arkiston opas on elokuun lopusta
41447:                                          yksiköt)              saakka ollut luettavissa Internetissä. Op-
41448: Kopiotoimitukset .......... 1 315                              paan tekstiin sisältyvän erikoiskokoelmat-
41449:                                                                kohdan kautta pääsee erikoiskokoelmien
41450:    Vuonna 1996 eduskunnan keskusarkis-                         viitehakemistoon, joka sisältää viitetiedot
41451: toon luovutettiin yhteensä 387 arkistoyksik-                   26:sta eduskunnan keskusarkistossa säily-
41452: köä. Laajimman yksittäisen siirron suoritti                    tettävästä kokoelmasta.
41453: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus-                            Kertomusvuonna eduskunta (kansan-
41454: kunnan kanslia, joka luovutti suurimman                        edustajat ja virkamiehet) oli arkiston tieto-
41455: osan organisaatiomuutosta edeltävästä ar-                      palveluiden suurin asiakasryhmä, kun taas
41456: kistostaan (169 yksikköä).                                     suurin osa arkiston käyttäjistä oli ulkopuoli-
41457:    Eduskunnan asiakirjojen julkiskäyttö-                       sia. Edellisvuoteen verrattuna arkiston tie-
41458: mahdollisuudet ovat lisääntyneet, nopeutu-                     topalvelutoimeksiantojen määrä kasvoi n.
41459: neet ja monipuolistuneet, kun useat keskei-                    20%.
41460: set viime vuosien valtiopäiväasiakirjat sekä                       Vanhan arkiston kunnostamisprojektiin
41461: asiakirjoja ja valtiopäivätyötä koskevat vii-                  on kuluneen vuoden aikana voitu käyttää
41462: tetiedot on saatu Internetin välityksellä                      ainoastaan yhden kuukauden työpanos.
41463: verkko käyttöön.                                               Joulukuussa 1996 saatiin järjestetyksi vuo-
41464:    Kertomusvuoden aikana verkkokäyttö-                         den 1918 ylimääräisten ja varsinaisten val-
41465: mahdollisuus ei kuitenkaan vähentänyt ar-                      tiopäivien asiakirjat.
41466: 
41467: 
41468: 
41469: 
41470:                      7 Veteraanikansanedustajien muistitietoprojekti
41471: Veteraanikansanedustajien ääni- ja tekstiarkisto karttui vuoden aikana seuraavasti:
41472: 
41473: Uusia haastatteluita ............................................... .          10   veteraani-edustajaa
41474: tähän mennessä haastateltu .................................. ..                88   veteraani-edustajaa
41475: Uutta nauha-aikaa ................................................ .            54   tuntia
41476: nauhoituksia tähän mennessä ................................ .               1 001   tuntia
41477: Uusia litterointisivuja ............................................ .       3 322   SIVUa
41478: litteroituina yhteensä ............................................ ..      24 040   SIVUa
41479:                                                                                              17
41480: 
41481:    Veteraanikansanedustajien mmstitieto-            Vuoden 1996 aikana kirjasto otti uudel-
41482: työtä jatkettiin edellisvuosien tapaan. Työs-    leen vastuulleen haastatteluiden purkamisen
41483: tä on tullut osa kirjaston toimintaa sen jäl-    nauhoilta tekstiksi. Näin saatiin huomatta-
41484: keen, kun vuonna 1995 tilapäinen tutkijan        va määrä aikaisemmin kertyneestä aineis-
41485: virka vakinaistettiin. Projektilla on edelleen   tosta täsmennystyöhön ja sisällysluetteloi-
41486: johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii         den tekovaiheeseen.
41487: professori Marjatta Hietala Suomen Histo-           Tutkija osallistui IX kansainväliseen Oral
41488: riallisesta Seurasta.                            history konferenssiin Göteborgissa 13.-
41489:                                                  16.6.1996.
41490: 
41491: 
41492: 
41493: 
41494:                                 8 Näyttelyt ja julkaisut
41495:    Kesällä 1995 Eduskunnan kirjastossa pys-      nut. Kansanedustajat kirjojen tekijöinä.
41496: tytetty Eduskunnan ensimmäiset naiset            Näyttely avattiin 12.11.1996. Näyttelyssä oli
41497: -näyttely on vuoden 1996 ajan kiertänyt ym-      esilläliki 400 kirjaa 63:lta kansanedustajalta.
41498: päri Suomea. Alkuperäisen suunnitelman              Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 90-
41499: mukaan näyttelyn oli tarkoitus olla esillä       vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin useita
41500: vain niillä paikkakunnilla, joilta ensimmäi-     tapahtumia: .äänioikeusaiheinen tietokilpai-
41501: set naiset tulivat eduskuntaan. Matkan var-      lu, jonka vastaukset oli mahdollista toimit-
41502: rella ensimmäisiä naisia kohtaan tunnettu        taa joko paperilla tai Internetin välityksellä,
41503: kiinnostus kasvoi, ja useat muutkin paikka-      laadittiin äänioikeusaiheinen kirjallisuus-
41504: kunnat ilmoittivat olevansa halukkaita otta-     luettelo, joka myös oli luettavissa Internetin
41505: maan näyttelyn vastaan. Näyttely tulee jat-      kautta. Lisäksi avokokoelmaan pystytettiin
41506: kamaan kierrostaan vielä vuonna 1997.            äänestyskoppi, jonka seinällä oli Uuden-
41507:    Vuoden 1996 aikana kirjastossa oli esillä     maan läänin vaalipiirin ehdokaslistojen yh-
41508: seuraavat näyttelyt: Kielletyt kirjat. Väläh-    distelmä vuodelta 1907. Aurora-salissa saat-
41509: dyksiä suomalaisen sensuurin historiasta         toi tutustua edellisvuotena kirjaston tiloissa
41510: autonomian ajasta nykypäivään. Näyttely          esillä olleeseen näyttelyyn 'Minä kumminkin
41511: avattiin 30.1. 1996.                             käytän puheenvuoroa'.
41512:    Puolan suurlähetystö toimitti aineiston           Kirjaston julkaisusarjassa Eduskunnan
41513: näyttelyyn Puolan parlamentti 500 vuotta.        kirjaston tutkimuksia ja selvityksiä ilmestyi
41514: Sejmin historiaa. Näyttely avattiin 4.6.1996.    Kai Ekholmin toimittama kirja Kielletyt kir-
41515: Puolan parlamentin parlamenttivaluuskun-         jat (Eduskunnan kirjaston tutkimuksia ja
41516: ta puhemies Jozef Zych'in johdolla tutustui      selvityksiä ; 3). Myös Valtion virallisjulkai-
41517: näyttelyyn 17.10.1996 vieraillessaan edus-       sut 1994 -vuosiluettelo ilmestyi. Lisäksi jul-
41518: kunnassa.                                        kaistiin näyttelyluetteloita ja esitteitä sekä
41519:    Vuonna 1995 valittujen kansanedustajien       uutuus- ja erityisluetteloita kirjastoon han-
41520: kirjallista tuotantoa esiteltiin näyttelyllä     kitusta kirjallisuudesta. Kirjaston julkaisu-
41521:  Elämän koko kirjo: Raha, rakkaus, riistalin-    toiminnasta on luettelo liitteessä 1.
41522: 
41523: 3 270304
41524: 18
41525: 
41526:                               9 Henkilöstö ja koulutus
41527:    Kirjastossa oli kertomusvuoden lopussa       on ns. pitkä lomaoikeus. Sairauspoissaoloja
41528: 58 vakinaista virkaa.                           oli 1 vuosi 10 kuukautta, mikä on 3,2 %
41529:    Kirjaston organisaatiouudistus käynnis-      työajasta. Palkattornia virkavapauksia
41530: tettiin 1.5.1996 lukien jakamalla toiminnot     myönnettiin yhteensä 5 vuotta 2 kuukautta.
41531: neljään palvelukokonaisuuteen. Uudistuk-        Virkavapauksien syinä oli mm. viran hoita-
41532: sen edellyttämää ohjesäännön muutosta val-      minen eduskunnan keskuskansliassa, val-
41533: misteltiin.                                     tion toisessa virastossa ja Euroopan parla-
41534:    Henkilökunnan kiertoon ja työskentelyyn      mentissa Brysselissä.
41535: toisissa tietopalveluissa ja kirjastoissa on       Vakinaisten virkamiesten lisäksi kirjas-
41536: kiinnitetty erityistä huomiota. Heikki Vaa-     tossa työskenteli eripituisina jaksoina 12
41537: kanainen oli puoli vuotta virkamiesvaihdos-     henkilöä. He hoitivat vakinaisten virkojen
41538: sa opetusministeriön kirjastossa, josta vas-    sijaisuuksia ja toimivat määräaikaisissa teh-
41539: taavasti Leena Oranholm oli vaihdossa           tävissä yhteensä 5 vuotta 7 kuukautta. Kaksi
41540: Eduskunnan kirjastossa. Päivi Virta työs-       henkilöä työskenteli tuntipalkkaisesti kirjas-
41541: kenteli koko vuoden Euroopan parlamentin        ton atk-tallennus- ja tiedostonhuoltotehtä-
41542: kirjastossa Brysselissä                         vissä. Kirjastossa oli useita henkilöitä työ-
41543:    Avoinna olleisiin kahden vanhemman kir-      harjoittelussa eri oppilaitoksista.
41544: jastonhoitajan virkoihin nimitettiin Maija         Henkilökunta osallistui aktiivisesti alan
41545: Jussilainen, aihealueena EU-tietopalvelu, ja    kansainvälisiin, pohjoismaisiin ja kotimai-
41546: Päivi Virta, aihealueena oikeudellinen tieto-   siin koulutustilaisuuksiin ja kokouksiin.
41547: palvelu, 1.1.1996 lukien.                       Luottamustehtäviä oli eduskunnan piirissä
41548:     Antti Rautava erosi johtavan kirjaston-     ja kirjastoalan järjestöissä. Useissa alan ke-
41549: hoitajan virasta 1.11.1996 lukien tultuaan      hittämishankkeissa oli edustus myös Edus-
41550: nimitetyksi eduskunnan keskuskanslian tie-      kunnan kirjastosta. Kirjastoalan koulutusti-
41551: topalvelun toimistopäälliköksi.                 laisuuksissa annettiin opetusta ja Osallistut-
41552:    Tapani Sainio erosi apulaisvirastoavusta-    tiin niiden suunnitteluun. Koulutus painot-
41553: jan virasta 15.4.1996lukienja Jari Huttunen     tui ED-aineiston ja -tiedonlähteiden esitte-
41554:  12.8.1996lukien.                               lyyn sekä tietojärjestelmäkoulutukseen.
41555:    Vuosilomia pidettiin yhteensä 8 vuotta 3        Koulutukseen ja kirjastojen väliseen yh-
41556: kuukautta, mikä on työajasta 14 %. Keski-       teistoimintaan käytettiin 1, 7 % työajasta ja
41557: määrin lomia pidettiin 42,3 päivää 1henkilö.    3,3 %budjetista.
41558: Vuosilomapoissaolot koostuivat paitsi var-         Henkilökunnan yhteisiä kokouksia eri ai-
41559: sinaisista lomapäivistä myös säästövapaista     hepiireistä oli 12, ja kirjaston sisäinen lehti
41560: ja lomarahavapaista. Henkilöstöstä 64 %:lla     ilmestyi 8 kertaa.
41561:                                                                                           19
41562: 
41563:                                                                                       Liite 1
41564: 
41565: 
41566: 
41567: 
41568:                                         Julkaisut
41569:    Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta jatta Heikkilä, Pirkko Kaitaharju och Hilp-
41570: 1995. Helsinki, 1996. 26 s.                     pa Haukka. Helsingfors, 1996. 21 s. Esite.
41571:    Eduskunnan kirjaston tiedotuksia. Hel-          Ikonen, Riitta, Tilastointi Eduskunnan
41572: sinki, 1996. Kirjaston sisäinen tiedotuslehti. kirjastossa. Helsinki, 1996. 151ehteä.
41573: 1996 ilm. n:ot 316-323.                            Kangas, Sinikka, Eduskunnan kirjasto
41574:    Eduskunnan kirjastoon tulevia ED-aihei- haluaa lähentää kansalaisia ja päättäjiä II
41575: sia aikakauslehtiä ja sarjoja : valikoima 1 Korkeakoulujen atk-uutiset (1996): 1, s. 11.
41576: Eduskunnan kirjasto. Helsinki, 1996. Maa-          Kangas, Sinikka, Retrospective catalogue
41577: liskuu 1996. 18 s. Syyskuu 1996. 19 s. Joulu- conversion, Library ofParliament, Finland :
41578: kuu 1996. 23 s.                                 report on the experimental projects 1990--
41579:    Eduskunnan oikeusasiamies 75 vuotta : 91 II SCATNews of the IFLA Standing
41580: bibliografia = Riksdagens justitieombuds- Committee of the Section on Cataloguing
41581: man 75 år : bibliografi = Parliamentary (1996):6, s. 1-3.
41582: Ombudsman of Finland 75 years : bibliog-           Kielletyt kirjat 1 Kai Ekholm (toim.). 2.
41583: raphy 1julk.: Eduskunnan oikeusasiamiehen uus.laitos. Helsinki, 1996. 271 s. (Eduskun-
41584: kanslia, Eduskunnan kirjasto; koonnut Jor- nan kirjaston tutkimuksia ja selvityksiä 3).
41585: ma Hirsivuori. Helsinki, 1996. 8 s.                Kielletyt kirjat : välähdyksiä suomalaisen
41586:    Elämän koko kirjo: Raha, rakkaus, riista- sensuurin historiasta autonomian ajasta ny-
41587: linnut : kansanedustajat kirjojen tekijöinä kypäivään : näyttely Eduskunnan kirjastos-
41588: Eduskunnan kirjaston kirjanäyttelyssä sa 30.1.-30.3.1996 1 työryhmä: Marjatta
41589:  12.11.-31.12.1996 = Riksdagsledamöter Heikkilä, Pirkko Kaitaharju ja Hilppa
41590: som författare : utställning i Riksdagsbiblio- Haukka. Helsinki, 1996. 20 s. Esite.
41591: teket 12.11.-31.12.1996/ työryhmä: Tom-            Laaksovirta, Tuula H., Linjapuhe = Lin-
41592: mi Peuhkurinen ... et al. Helsinki, 1996. 30 s. jetall996.  9.2.1996. Helsinki, 1996. 6 s.
41593:  Esite.                                             Luettelo kirjastoon vuonna 1996 tulevis-
41594:    EU-tietolähteitä 1julk.: Eduskunnan kir- ta aikakaus- ja sanomalehdistä = Förteck-
41595: jasto ; laat. Maija Jussilainen. Helsinki, ning över bibliotekets tidskrifter och
41596:  1996.42 s.                                     tidningar för år 1996/ Eduskunnan kirjasto.
41597:    EU-uutuusluettelo = EU-nyförvärv 1 Helsinki, 1996. 59 s.
41598:  Eduskunnan kirjasto= Riksdagsbiblioteket.         Oravisto, Hannele, Eduskunnan kirjaston
41599:  Helsinki, 1996. 1-15.                          viestintäverkkoselvitys 1996. Helsinki, 1996.
41600:     Förbjudna böcker: glimtar ur sensurens 21 s.
41601:  historia i Finland från autonomins tid tili       Puolan parlamentti 500 vuotta : Sejmin
41602:  våra dagar : utställning i Riksdagsbiblio- historiaa : näyttely Eduskunnan kirjastossa
41603:  teket 30.1.-30.3.1996 1 arbetsgrupp: Mar- 4.6.-25.10.1996 = Polens parlament 500 år:
41604: 20
41605: 
41606: Sejmens historia : utställning i Riksdagsbib-   the Section on Cataloguing (1996):6, s. 3-6.
41607: lioteket 4.6.-25.10.1996. Helsinki, 1996. 48       Uusia kirjoja= Nya böcker 1Eduskunnan
41608: s. Teksti: Grzegorz Marczak. Eduskunnan         kirjasto = Riksdagsbiblioteket. Helsinki,
41609: kirjaston työryhmä: Tuula H. Laaksovirta        1996. 1-15.
41610: ... et al. Esite.                                  Valtion virallisjulkaisut 1994 1 Eduskun-
41611:     Riksdagsbibliotekets berättelse för 1995.   nan kirjasto = Statens officiella publikatio-
41612: Helsingfors, 1996. 26 s.                        ner 1994 1 Riksdagsbiblioteket. Helsinki,
41613:     Signumkäsikirja (1996) 1Eduskunnan kir-     1996.401 s.
41614: jasto. Helsinki, 1996. 23lehteä.                   Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus 90 vuot-
41615:     Siunala, Riitta, Retrospective catalogue    ta : kirjallisuutta = Allmän och lika rösträtt
41616: conversion, Library ofParliament, Finland:      90 år : litteratur 1 laat. työryhmä: Marita
41617: project continuation, 1992-1995 II SCAT-        Turpeinen ... et al. Helsinki, 1996. 12lehteä.
41618: News of the IFLA Standing Committee of          Esite.
41619:                                                                                           21
41620: 
41621:                                                                                       Liite 2
41622: 
41623: 
41624: 
41625: 
41626:                             Kirjaston henkilökunta 31.12.1996
41627: 
41628: Virka                                        Nimi ja oppiarvo
41629: 
41630: Ylikirjastonhoitaja                          Laaksovirta, Tuula H., YTT, dosentti
41631: Johtava kirjastonhoitaja                     Nieminen, Inkeri, VTM
41632:     "              tl                        Puttonen, Kaarina, FM
41633:                                              Avoin
41634: 
41635: KOKOELMAPALVELU
41636: 
41637: Vanhempi kirjastonhoitaja                    Hirsivuori, Jorma, VTM
41638:     "              lt                        Hakala, Aune, FM
41639:                                              Latvus, Marjatta, FM
41640:                                              Rönkkö, Maija-Leena, FM
41641:                                              Siunala, Riitta, FM
41642: Toimistosihteeri                             Auvinen, Saija, merkonomi
41643:                                              Hartikainen, Jouni
41644:                                              Heinimaa, Tapio, merkonomi
41645:                                              Häkkinen, Merja, merkonomi
41646:                                              Kuusniemi, Hannele, merkonomi
41647:                                              Luotonen, Maria-Leena
41648:                                              Salakari, Sirkku-Marja
41649:                                              Tiainen, Aini, merkonomi
41650:                                              Ahlberg, Anneli
41651: 
41652: NEUVONTA- JA ARKISTOPALVELU
41653: 
41654: Vanhempi kirjastonhoitaja                    Heikkilä, Marjatta, FM
41655: Arkistonhoitaja                              Sihvonen, Riitta, FM
41656: Vanhempi kirjastonhoitaja                    Lehto-Toivakka, Marketta, YTM
41657:     "           "                            Rantala, Eila, FM
41658: Osastosihteeri                               Haukka, Riippa
41659:                                              Kaitaharju, Pirkko, HuK
41660:                              'vv.            Voutilainen, Heikki
41661: Toimistosihteeri                             Kajava, Eija
41662:                                              Korkeila, Sirkka-Liisa, HuK, merkonomi
41663:                                              Kurtti, Tuula, HuK, merkonomi
41664:                                              Kämäri, Lassi, merkonomi
41665:                              ,ma.            Lehtosaari, Sirkka-Liisa, merkonomi
41666:                                              Rajala, Heikki, merkonomi
41667:                                              Salasmaa, Hilkka
41668:                              ,ma.            Huttunen, Marjut, FM
41669: 
41670: TIETOPALVELU
41671: 
41672: Vanhempi kirjastonhoitaja                    Turpeinen, Marita, FM
41673: Vanhempi kirjastonhoitaja                    Jussilainen, Maija, YTM
41674:     II             II
41675:                              ,ma.            Kinnunen, Marjaana, VT, YTM
41676:                                              Mälkki, Helka, FK
41677:                                              Oksa-Pallasvuo, Marja, VTM
41678:                              ,ma.            Pajula, Sari, YTM
41679:                                              Tanskanen, Martti, VTM
41680: 22
41681: 
41682:  Virka                                   Nimi ja oppiarvo
41683: 
41684:                                 , vv.    Vainio, Heli, VTM
41685:                                 , vv.    Virta, Päivi, OTK
41686: Osastosihteeri                           Oravisto, Hannele, ekonomi, HuK
41687:                                          Peuhkurinen, Tommi, FM
41688: Toimistosihteeri                         Erkkilä, Päivi, HuK
41689:                                          Ratilainen, Riitta, merkonomi
41690:                                          Karjalainen, Leena, merkonomi
41691:                                          Vaakanainen, Heikki
41692: 
41693: SISÄINEN PALVELU
41694: 
41695:  Van~.empi kirjast~nhoitaja              Haimi, Marjatta, VTM
41696:                                          Kangas, Sinikka, FM
41697: Tutkija                                  Graae, Kristiina, VTM
41698: Osastosihteeri                           Kytölä, Marjatta, merkonomi
41699:                                          Mattila, Anja
41700:  Toimistosihteeri                        Kauhanen, Anita, merkonomi
41701:      "                           ,ma.    Kangas, Petteri
41702:                                          Palmunen, Airi, HuK
41703:                                          Tuhkasaari, Anneli
41704:  Virastomestari                          Syväluoma, Mirja
41705:  Virastoavustaja                         Pöysti, Rauno
41706:  Apulaisvirastoavustaja                  Karosto, Jari
41707:      "                                   Rinne, Timo
41708: 
41709:  Sijoittamatta palvelukokonaisuuksiin:
41710:  Vanhempi kirjastonhoitaja, vv.          Markkanen, Olavi, FM
41711:  Toimistosihteeri, vv.                   Huttunen, Marja, HuK
41712:                                                                                     23
41713: 
41714:                                                                                 Liite 3
41715: 
41716: 
41717: 
41718: 
41719:                         Ulkomaiset vaihtosuhteet v. 1996
41720: Australia:        State Library of Victoria, Melbourne
41721: Belgia:           Bibliotheque du Parlement Belge, Bryssel
41722:                   Bibliotheque Royale Albert ler, Bryssel
41723: Bulgaria:         Biblioteka na B lgarskata Akademijana Naukite, Sofia, Sofia
41724:                   Narodna Biblioteka "Sv. Sv. Kiri! i Metodii", Sofia
41725: Espanja:          Cortes Espafiolas, Madrid
41726: Intia:            Parliament Library, New Delhi
41727: Irlanti:          Oireachtas Library, Dublin
41728: Islanti:          Althingi, B6kasafn, Reykjavik
41729:                   Häsk6lab6kasafn, Reykjavik
41730: Iso-Britannia:    Bristish Library, Lontoo
41731:                   British Library of Political and Economic Science, London School of
41732:                   Economics, Lontoo
41733: Italia:           Biblioteca della Camera dei Deputati, Rooma
41734: Itävalta:         Parlamentsbibliothek, Wien
41735:                   Österreichische Nationalbibliothek, Wien
41736: Japani:           National Diet Library, Tokio
41737: Jugoslavia:       Federal Statistical Office Library, Belgrad
41738: Kanada:           Library of Parliament, Ottawa
41739:                   N ational Library of Canada, Ottawa
41740: Kiina:            National Library ofChina, Peking
41741: Korean tasavalta: National Assembly Library, Söul
41742: Latvia:           Latvijas Nacion 1 Biblioteka, Riika
41743: Liettua:          Lietuvos Nacionaline Martyno Ma vydo Biblioteka, Viina
41744:                   Lietuvos Respublikos Seimas, Viina
41745: Norja:            Stortingsbiblioteket, Oslo
41746:  Puola:           Biblioteka Sejmowa, Varsova
41747:  Ranska:          Assemblee Nationale Service de la Documentation Etrangere, Pariisi
41748:                   Bibliotheque Nordique, Pariisi
41749:  Romania:         Biblioteca Parlamentul Romaniei Adunarea Deputatilor, Bukarest
41750:  Ruotsi:          Göteborgs   universitetsitetsbibliotek, Göteborg
41751:                   Kungliga Biblioteket, Tukholma
41752:                   Linköpings universitetsbibliotek, Linköping
41753:                   Lunds universitetsbibliotek, Lund
41754:                   Nordens Folkliga Akademi, Göteborg
41755:                   Nordiska Journalisthögskolan, Mullsjö
41756: 24
41757: 
41758:                Riksdagsbiblioteket, Tukholma
41759:                Stockholms universitetsbibliotek, Tukholma
41760:                Universitetsbiblioteket, Uumaja
41761:                Uppsala universitetsbibliotek, Uppsala
41762: Saksa:         Bibliothek des Instituts fiir Weltwirtschaft an der Universität Kiel, Kiel
41763:                Deutscher Bundestag, Bonn
41764:                Max-Planck-Institut fiir Ausländisches Öffentliches Recht und
41765:                Völkerrecht, Heidelberg
41766:                Max-Planck-Institut fiir Ausländisches und Internationales Strafrecht,
41767:                Freiburg im Breisgau
41768:                Niedersächsische Staats- und Universitätsbibliothek, Göttingen
41769:                Staats- und Universitätsbibliothek Hamburg Carlvon Ossietzky,
41770:                Hampuri
41771:                Staatsbibliothek zu Berlin, Preussischer Kulturbesitz, Berliini
41772:                Universität Potsdam, Potsdam
41773:                Universitätsbibliothek, Greifswald
41774: Sveitsi:       Zentralbibliothek Ziirich, Ziirich
41775: Tanska:        Administrative Bibliotek, Kööpenhamina
41776:                Det kongelige Bibliotek, Kööpenhamina
41777:                Folketingets Bibliotek og Oplysningstjeneste, Kööpenhamina
41778:                Nordisk Journalistkursus, Århus
41779:                Odense universitetsbibliotek, Odense
41780:                Statsbiblioteket, Århus
41781: TSekki:        N arodni Knihovna V Praze, Praha
41782:                Parlamentni Knihovna eska Republika, Praha
41783:                Statni Vedecka Knihovna, Hradec Kralove
41784: Ukraina:       Nacional'na Parlaments'ka Biblioteka Ukraini, Kiova
41785: Unkari:        Orszaggyulesi Könyvtar, Budapest
41786: Venäjä:        Biblioteka Rossijskoj Akademi Nauk, Pietari
41787:                Institut Nau noj Informacii po Ob estvennym Naukam, Moskova
41788:                Parlamentskaja Biblioteka Rossijskoj Federacij, Moskova
41789:                Rossijskaja Gosudarstvennaja Biblioteka, Moskova
41790:                Rossijskaja Nacional'naja Biblioteka, Pietari
41791:                Vserossijskaja Gosudarstvennaja Biblioteka Innostrannoj
41792:                Literatury im. M.I. Rudomino, Moskova
41793: Viro:          Eesti Rahvusraamatukogu, Tallinna
41794:                Eesti Teaduste Akadeemia, Teaduslik raamatukogu, Tallinna
41795:                Tartu Ulikooli Raamatukogu, Tartto
41796: Yhdysvallat:   Harvard College Library, Cambridge, Massachusetts
41797:                Harvard Law School Library, Cambridge, Massachusetts
41798:                Library of Congress, Washington D.C.
41799:                New York Publie Library, New York
41800:                University ofCalifornia, Los Angeles, California
41801:                University ofillinois, Champaing-Urbana, Illinois
41802:                                                                              25
41803: 
41804:                  University of Kansas Libraries, Lawrence, Kansas
41805:                  University of Minnesota Libraries, Minneapolis, Minnesota
41806: Kansainväliset
41807: järjestöt:       FAO-Library, Rooma
41808:                  UNIDROIT, Rooma
41809:                  United Nations Library, Geneve
41810:                  United Nations Library, New York
41811:                  WHO,Geneve
41812: 
41813: 
41814: 
41815: 
41816:  4 270304
41817:                       j
41818:                      j
41819:                     j
41820:                    j
41821:                   j
41822:                  j
41823:                 j
41824:                j
41825:               j
41826:              j
41827:             j
41828:            j
41829:           j
41830:          j
41831:         j
41832:        j
41833:       j
41834:      j
41835:     j
41836:    j
41837:   j
41838:  j
41839: j
41840:           K 7/1997 vp
41841: 
41842: 
41843: 
41844: 
41845:       EDUSKUNNAN
41846:    OIKEUSASIAMIEHEN
41847: KERTOMUS TOIMINNASTAAN
41848:       VUONNA 1996
41849: 
41850: 
41851: 
41852: 
41853:         HELSINKI 1997
41854:  ISSN 0356-2999
41855: OY EDITA AB, HELSINK11997
41856:                                    EDUSKUNNALLE
41857: 
41858: 
41859: 
41860: 
41861: Eduskunnan oikeusasiamiehenä on kertomus-               telijäneuvos, oikeustieteen tohtori Jaakko Jonk-
41862: vuonna toiminut korkeimman oikeuden oikeus-             ka. Eduskunta valitsi hänet 21.11.1995 apulais-
41863: neuvos, oikeustieteen lisensiaatti Lauri Lehtima-       oikeusasiamiehen varamieheksi nelivuotiskau-
41864: ja. Eduskunta valitsi hänet 22.9.1995 oikeusasia-       deksi 1996-1999. Jonkka on kertomusvuoden
41865: mieheksi edellisen oikeusasiamiehen Jacob Sö-           aikana hoitanut varamiehenä apulaisoikeusasia-
41866: dermanin kesken jääneen, vuoden 1997 lopussa            miehen tehtäviä yhteensä 36 päivänä.
41867: päättyvän nelivuotiskauden jäljellä olevaksi               Hallitusmuodon 49 §:n ja eduskunnan oikeus-
41868: ajaksi l.10.1995lukien.                                 asiamiehen johtosäännön 8 §:n mukaisesti annan
41869:    Apulaisoikeusasiamiehenä on kertomusvuon-            kunnioittavasti eduskunnalle kertomuksen edus-
41870: na toiminut eduskunnan oikeusasiamiehen kans-           kunnan oikeusasiamiehen toiminnasta sekä laki-
41871: lian kansliapäällikkö, oikeustieteen lisensiaatti       en ja muiden säännösten noudattamisesta oikeu-
41872: Riitta-Leena Paunio. Eduskunta valitsi hänet            denhoidossa ja hallinnossa vuonna 1996.
41873: 21.11.1995 apulaisoikeusasiamieheksi nelivuotis-           Tämän kertomuksen yhteydessä julkaistut oi-
41874: kaudeksi 1996-1999.                                     keusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen pu-
41875:    Apulaisoikeusasiamiehen varamiehenä on toi-          heenvuorot edustavat kummankin henkilökoh-
41876: minut oikeusasiamiehen kansliassa kansliapääl-          taisia mielipiteitä.
41877: likön määräaikaista virkasuhdetta hoitava esit-
41878: 
41879: 
41880: 
41881: 
41882:   Helsingissä 11.8.1997
41883: 
41884: 
41885: 
41886: 
41887:                                   Oikeusasiamies Lauri Lehtimaja
41888: 
41889: 
41890: 
41891: 
41892:                                                                        Kansliapäällikkö Jaakko Jonkka
41893: 
41894: 
41895: 
41896: 
41897:                                                     3
41898:                                                                                KUVA: JAANIS KERKIS
41899: 
41900: Oikeusasiamies Lauri Lehtimaja ja apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio.
41901: s                   s          Ä          L      L   y    s
41902: 
41903: 
41904: 
41905: 
41906: SISÄLLYS
41907: 
41908: 1 PUHEENVUOROT                                           13
41909: Lauri Lehtimaja:
41910: Valoa meren yllä                                         13
41911: 
41912: Riitta-Leena Paunio:
41913: Säännösten ymmärrettävyys on osa oikeusturvaa!           16
41914: 
41915: 2 KATSAUS VUOTEEN 1996                                   18
41916: 
41917: Vuodentyö                                                18
41918: * Kantelut ja omat aloitteet                             18
41919: * Toimenpiteet                                           19
41920: * Tarkastukset                                           20
41921: *Muu toiminta                                            21
41922: 
41923: Vuoden tapahtumat                                        22
41924: *Vuoden 1994 toimintakertomuksen käsittely               22
41925: *Vuoden 1995 toimintakertomuksen luovutus                22
41926: * Koulutustilaisuudet                                    22
41927: * Merkittäviä kotimaisia vierailuja                      22
41928: * Merkittäviä ulkomaisia vierailuja                      23
41929: * Kansainväliset kokoukset                               23
41930: 
41931: Henkilökunta                                             24
41932: 
41933: 3 PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA                     27
41934: 
41935: 4 TELEKUUNTELUN, TELEVALVONNAN JA TEKNISEN
41936:     KUUNTELUN KÄYTTÖ VUONNA 1996                         46
41937: 
41938: 5 ESITYKSET                                              51
41939: Lainsäädännön kehittäminen                               51
41940: * Syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulut              51
41941: * Työttömyysturvan peruspäivärahan maksutapa             54
41942: 
41943: 
41944:                                       5
41945: s                   s            Ä       L          L         V         s
41946: 
41947: 
41948: 
41949: 
41950: * Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen pysyvien asiantuntijoiden
41951:   esteellisyyttä koskevat säännökset                                   55
41952: * Pakon käyttö kehitysvammaisten erityishuollon keskuslaitoksissa      56
41953: 
41954: Oikeudenhoidon ja hallinnon kehittäminen                               58
41955: 
41956: * Vahingonkorvausasioiden käsittely puolustusvoimissa                  58
41957: * Kielteisten työkyvyttömyyseläkettä ja yksilöllistä varhaiseläkettä
41958:   koskevien päätösten perustelut                                       59
41959: 
41960: Viranomaisen ratkaisun muuttaminen                                     61
41961: * Tapaturmasta aiheutuneen vamman haittaluokkaa koskevan asian
41962:   uudelleen käsitteleminen                                             61
41963: *Rintamasotilastunnuksen myöntäminen                                   61
41964: 
41965: 6 LAUSUNNOT                                                            63
41966: * Voimassa olevan normiston julkaiseminen                              63
41967: * Perustuslaki 2000 -työryhmä                                          63
41968: * Oikeusasiamiesjärjestelmän uudistaminen                              65
41969: * Tuomarin esteellisyys                                                67
41970: * Muut lausunnot                                                       68
41971: 
41972: 7 VIRKASYYTE-JA KURINPITOASIAT                                         70
41973: Vuoden 1996 asiat                                                      70
41974: * Alaisiin kohdistunut häirintä Kuljetuslentolaivueessa                70
41975: * Varusmiehen pääsy lääkärin vastaanotolle                             71
41976: 
41977: Syyteasiat aikaisemmilta vuosilta                                      74
41978: 
41979: * Epäily lahjuksen ottamisesta                                         74
41980: *Törkeä lahjuksen ottaminen                                            74
41981: 
41982: 8 HUOMAUTUKSET JA KÄSITYKSET                                           75
41983: Tuomioistuimet                                                         75
41984: 
41985: * Väliaikainen kielto velkajärjestelyasiassa                           75
41986: * Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen                            75
41987: * Vastinepyynnön viivästys ja lähettämistapa                           76
41988: * Haasteen epääminen                                                   77
41989: * Tiedoksiautojen onnistumisen seuranta käräjäoikeudessa               78
41990: * Velkajärjestelyhakemusten käsittelyaika käräjäoikeudessa             79
41991: 
41992: 
41993:                                      6
41994: s                   s         Ä         L         L         y        s
41995: 
41996: 
41997: 
41998: 
41999: * Perätön maksuhäiriötieto                                          80
42000: * Tuomarinvirka ja vapaamuurarijäsenyys                             80
42001: * Käräjäyleisölle järjestetty nimenhuuto                            87
42002: 
42003: Vankeinhoitoviranomaiset                                            88
42004: 
42005: * Vangin työtehtävien vaihtaminen terveydellisistä syistä           88
42006: * Vankilanjohtajan oikeus tarkastaa postilähetys ja poliisin
42007:   velvollisuus palauttaa säilöön otetulta poisotettu omaisuus       90
42008: * Etsintä vangin autossa                                            91
42009: *Vangin kahlehtiminen kuljetuksen ajaksi                            92
42010: * Vankilan johtokunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu          93
42011: *Asianajajan kirjeen avaaminen                                      93
42012: * Päätöksenteko poisturuislupa-asiassa                              93
42013: * Tutkintavangin oikeus kieltäytyä virtsanäytteen antamisesta       94
42014: *Vangin omaisuuden tarkastus ja luettelointi                        95
42015: *Asiakirjan antaminen asianosaiselle                                96
42016: * Voimankäyttö eristämistilanteessa                                 96
42017: * Puhelimen käytön valvonta vankilassa                              96
42018: 
42019: 
42020: 
42021: Poliisiviranomaiset                                                 97
42022: 
42023: * Kuolemansyyn tutkinnan johdosta tehtävä päätös                     97
42024: * Poliisin oikeus tietojen saantiin selvitettäessä kuolemansyytä     97
42025: * Kotietsinnän toimittaminen                                       1 00
42026: * Esitutkinnan aloittamisen viivästyminen                          101
42027: * Kotietsinnän toimittaminen                                       1 02
42028: * Tahdosta riippumattomaan hoitoon kuljettaminen sekä
42029:   omaisuuden ja kotirauhan suoja                                   102
42030: * J ulkisoikeudelliset suoritemaksut                               1 04
42031: * Kansalaisuushakemusten käsittelyn viivästyminen                  1 04
42032: * Vapautensa menettäneen henkilön toimittaminen lääkärinhoitoon    106
42033: * Kansalaisuushakemuksen käsittely                                 107
42034: * Liettuataisen kuoron rajalta käännyttäminen                      108
42035: * Rikosilmoitustietojen ja ajokorttirekisteritietojen käyttö
42036:   liikenneluvan käsittelyssä Ahvenanmaalla                         1 09
42037: * Nimismiehen käytös suhteessa ulosottovelalliseen                 111
42038: * Julkisuusperiaate ja yksityiselämän suoja ristiriidassa          112
42039: * Esitutkinnan viivästyminen                                       114
42040: * Asiaton merkintä ulkomaalaisen passiin                           115
42041: * Esitutkinnan viivytyksetön toimittaminen                         116
42042: 
42043:                                    7
42044: s                   s         Ä          L          L         y        s
42045: 
42046: 
42047: 
42048: 
42049: * Rikosylikomisarion esittämät käsitykset tutkintapyyntöjen
42050:     tarpeettomuudesta                                                117
42051: * Poliisin esittäytyminen ja voimakeinojen käyttäminen               117
42052: * Rikosilmoituksen kirjaamisen viivästyminen                         119
42053: * Poliisin toiminta Kuusamon erämaakiistan yhteydessä                119
42054: * Poliisin virka-apu sairaankuljetuksessa                            120
42055: 
42056: Syyttäjäviranomaiset                                                 121
42057: 
42058: * Tietojen antaminen syytteestä                                      121
42059: * Esitutkinnan aloittaminen                                          121
42060: * Lisätutkinta-aineiston toimittaminen syytetylle                    122
42061: * Syyteharkinnan viivästyminen                                       123
42062: * Rangaistusvaatimuksen käsittelypäivän ilmoittaminen                123
42063: * Rikosilmoituksen vastaanottaminen                                  124
42064: 
42065: 
42066: 
42067: Ulosottoviranomaiset                                                 125
42068: 
42069: * Ulosottoasioiden kirjaaminen ja nimismiehen käytös                 125
42070: * Ulosmittauksesta tehtävät ilmoitukset                              126
42071: * Ulosmittaus ennen maksuajanpäättymistä                             127
42072: * Käräjäoikeuden ja ulosottoviraston välinen tiedonkulku             127
42073: 
42074: 
42075: 
42076: Sosiaali- ja terveysviranomaiset                                     128
42077: 
42078: * Iltaopiskelijan oikeus toimeentulotukeen                           128
42079: * Käsitys työkyvyttömyyseläkeasian uudelleen käsitteleruistarpeesta 129
42080: * Psykiatrisen hoitotarpeen arviointi                                130
42081: * Velvollisuus tehdä päätös yhteydenpidon rajoittamista koskevassa
42082:     asiassa                                                          130
42083: * Kansaneläkkeen maksutapa                                           131
42084: * Hoitopäiväraporttien luovuttaminen                                 132
42085: * Kansaneläkelaitoksen järjestämä vaikeavammaisen lääkinnällinen
42086:     kuntoutus                                                        132
42087: * Sosiaaliviranomaisten neuvontavelvollisuus                         133
42088: * Viivästys oikaisuvaatimuksen käsittelyssä                          133
42089: * Toimeentulotuki asumismenoihin                                     133
42090: * Huostaanottopäätöksen täytäntöönpano                               134
42091: * Toimeentulotuen hakijoiden yhdenvertaisuuden valvonta              138
42092: * Vammalan seudun eläkekassan viranomaisvalvonnassa ilmenneet
42093:     puutteet                                                         140
42094: 
42095: 
42096:                                     8
42097: s                   s          Ä          L         L         y          s
42098: 
42099: 
42100: 
42101: 
42102: * Yrittäjän oikeus toimeentulotukeen                                   142
42103: * Kunnan toimeentulotuen myöntämisperusteita koskevan
42104:   soveltamisohjeen lainmukaisuus                                       142
42105: * Tarkkailulähetteen laatiminen tahdosta riippumattomaan
42106:   psykiatriseen sairaalahoitoon                                        144
42107: * Kielteisten työkyvyttömyyseläkettä ja yksilöllistä varhaiseläkettä
42108:   koskevien päätösten perustelut                                       144
42109: 
42110: Sotilasviranomaiset                                                    147
42111: 
42112: *Alaisten asiallinen kohtelu                                           147
42113: * Varusmiestoimikunnanjäsenten valinta                                 147
42114: * Kirjalliseen pyyntöön vastaaminen                                    148
42115: 
42116: 
42117: 
42118: Muut viranomaiset                                                      148
42119: 
42120: Opetushallinto                                                         148
42121: * Ylioppilastutkinnon koesuorituksen julkisuus                         148
42122: * Peruskoulun päästötodistuksen pidättäminen                           149
42123: * Muutoksenhaku väitöskirja-arvosteluun                                150
42124: 
42125: Kunnallishallinto                                                      150
42126: * Kunnanjohtajan valvontavelvollisuus esittelijänä                     150
42127: * Kunnan tiedottaminen                                                 151
42128: * Kunnanjohtajan toimivallan ylitys                                    152
42129: * V alitusosoituksen puuttuminen                                       152
42130: * Lautakunnan päätösten perusteleminen                                 152
42131: *Vuokra-asunnon hakijan syrjintä                                       154
42132: * Kaavoitussopimuksen asettaminen asemakaavan muutoksen
42133:   ehdoksi                                                              155
42134: 
42135: Lääninhallinto                                                         156
42136: * Autokoulun johtajan hyväksyminen                                     156
42137: * Oikeusasiamiehelle annetun selvityksen virheellisyys                 156
42138: * Lausuntopyyntöjen katoaminen ympäristöministeriössä                  157
42139: * Poikkeuslupapäätöksestä tiedottaminen                                157
42140: 
42141: Työhallinto                                                            158
42142: * Työttömyysturvaratkaisujen yhdenmukaisuus                            158
42143: * Työvoimapiirin epäselvä ohje                                         159
42144: * Uskonnollinen yhteisö siviilipalveluslaitoksena                      160
42145: 
42146: 
42147: 
42148:                                      9
42149: s                   s          Ä          L         L          y        s
42150: 
42151: 
42152: 
42153: 
42154: Verohallinto                                                          161
42155: * V eroviranomaisten ruotsinkielinen palvelu                          161
42156: * V erohallinnon asiakasrekisteritietojen virheet                     161
42157: * Keskusverolautakunnan ennakkotietopäätös ja asianosaisen
42158:   kuuleminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa                         163
42159: * Lääninveroviraston antama väärä tieto                               166
42160: * V erovalituksen käsittelyn viivästyminen                            167
42161: * Verovalitusten käsittely                                            167
42162: * V erotoimiston virkamiesten neuvontavelvollisuus                    168
42163: * V erotoimiston virheellinen tiedustelu                              168
42164: * Kirjauskortin julkisuus ja veronoikaisuasioiden viipyminen
42165:   verotoimistossa                                                     169
42166: * Autoveron palauttaminen                                             170
42167: * V astuu verottajan virheistä                                        170
42168: * Vastaus verovelvollisen kirjeeseen                                  171
42169: 
42170: Muut                                                                  171
42171: * Kirjesalaisuus postitoiminnassa                                     171
42172: * Papinvirasta vapauttaminen                                          173
42173: *Postilokero-osoitteen rekisteröinti                                  173
42174: * Ratahallintokeskuksen neuvottelumenettelyn asianmukaisuus           175
42175: * Työntekijän yksityisyyden suoja                                     175
42176: * Oleskeluluvan pituus                                                175
42177: * Liikkumisesteiden poistaminen ravintolasta                          176
42178: * Liikennevakuutukseen perustuvan korvausasian ratkaisun
42179:     viivästyminen                                                     177
42180: * Koulutus- ja erorahaston velvollisuus antaa kohtuullisessa ajassa
42181:   valituskelpoinen päätös                                             177
42182: *Virkamiehen sivutoimet                                               178
42183: * V altiottomien henkilöiden kansalaisuushakemukset                   179
42184: * Kielilain säännösten noudattaminen                                  180
42185: * Ulkomaalaisten oikeusturva                                          180
42186: * Ympäristöministeriön tiedottaminen                                  183
42187: * Lohen kalastusta koskevan asetuksen tulkinta                        184
42188: * Viivästys tuomiokapitulin päätöksen tiedoksiantamisessa             184
42189: * Oleskelulupa-asiassa annettava päätös                               185
42190: * Pysäköinninvalvojan velvollisuus tarkistaa myöntämänsä
42191:   maksuajan pidennys                                                  186
42192: 
42193: 
42194: 
42195: 
42196:                                     10
42197: s                     s         Ä          L          L             y     s
42198: 
42199: 
42200: 
42201: 
42202: 9 MUUT PERIAATTEELLISET KANNANOTOT                                      187
42203: * Vankien vapaa-ajan toiminnot                                          187
42204: * Vankien asuintilat                                                    187
42205: * Asianomistajan omaisuuden käyttäminen poliisin
42206:     tehtäviä hoidettaessa                                               188
42207: * Virantoimituksen keskeytystä koskevat nimikirjamerkinnät              188
42208: * Telehallintokeskuksen televisiolupakampanja                           189
42209: * Ulkomaalaisvaltuutettu ja sananvapaus                                 190
42210: 
42211: 
42212: 
42213: 10 TARKASTUKSET                                                         192
42214: Vankainhoito                                                            192
42215: Poliisi                                                                 198
42216: Puolustusvoimat ja rajavartiolaitos                                     202
42217: Terveydenhuolto                                                         209
42218: * Psykiatriset sairaalat                                                209
42219: *Muut kohteet                                                           212
42220: 
42221: Sosiaalitoimi                                                           212
42222: * Kehitysvammaisten erityishuollon keskuslaitokset                      212
42223: *Muut sosiaalitoimen kohteet                                            214
42224: 
42225: Muut tarkastuskohteet                                                   218
42226: * Suomen Viron suurlähetystö Tallinnassa                                218
42227: * Suomen Argentiinan suurlähetystö Buenos Airesissa                     218
42228: *Suomen Unkarin suurlähetystö Budapestissa                              218
42229: 
42230: 
42231: 
42232: 11 LIITTEET                                                             220
42233: * Tilastotietoja oikeusasiamiehen käsiteltävinä olleista asioista
42234:     ja ratkaisuista                                                     220
42235: * Asiahakemisto                                                         227
42236: 
42237: 
42238: 
42239: 
42240:                                       11
42241: 12
42242: p        u        H         E        E        N             V        u        0         R         0          T
42243: 
42244: 
42245: 
42246: 
42247:                                          LAURI LEHTIMAJA
42248: 
42249: 
42250:                                  VALOA MEREN YLLÄ
42251:     "On arvioitava säännöllisin välein toiminnan
42252: linjauksia ja kysyttävä, mitä tehdään, ja onko se,
42253: mitä nyt tehdään, välttämätöntä."
42254:    Tällaiseen nollabudjetointiin rohkaisi edus-
42255: kunnan tulevaisuusvaliokunta Suomen valtiota
42256: uuden vuosituhannen kynnyksellä (Tu VM 11
42257: 1997 vp.).
42258:    Ohje sopii myös eduskunnan oikeusasiamie-
42259: helle. Suomi ja Eurooppa ovat muuttuneet mel-
42260: koisesti siitä, kun eduskunnan ensimmäinen oi-
42261: keusasiamies Magnus Erik Alopaeus aloitti toi-
42262: mintansa vuonna 1920. Historia kertoo, että hän
42263: kärsi työn puutteesta. Tätä ongelmaa ei enää ole,
42264: päinvastoin. Se, että oikeusasiamies tänään saa
42265: paljon postia kansalaisilta, osoittaa kansan luot-
42266: tamusta tähän instituutioon. Tätä luottamusta
42267:                                                                                              KUVA: JMNIS KERKIS
42268: ei saa pettää.
42269:     Kansainvälisten    oikeusasiamiesvertailujen
42270: valossa Suomen eduskunnan oikeusasiamiehellä
42271: on poikkeuksellisen vahva asema. Mahdollisuus
42272: nostaa jopa virkasyytteitä on harvinaisuus si-
42273: nänsä. Valvonnanalaisten piiri on meillä tietääk-
42274: seni kattavampi kuin missään muualla maail-               syytteiden määrästä ei voida paljon päätellä.
42275: massa. Perustuslaki 2000 -komitea on äskettäin            Nykyajan oikeusasiamies ei ole ärhentelijä eikä
42276: ehdottanut sitä eräiltä osin vielä laajennettavak-        määräilijä vaan pikemminkin keskustelija ja
42277: si. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä oikeus-             suostuttelija. Viranomaiset ja päättäjät on saa-
42278: asiamiehelle annettu perus- ja ihmisoikeuksien            tava vakuuttuneiksi siitä, että oikeusturvaa pi-
42279: valvontatehtävä on tuonut lisäelementin myös              tää parantaa, että sitä voidaan parantaa ja että
42280: itse laillisuusvalvonnan käsitteeseen. Enää ei            sitä myös kannattaa parantaa.
42281: valvota pelkästään lakipykälien noudattamista,               Oikeusasiamiehen tehtävänä on kylvää käsi-
42282: vaan huomiota kiinnitetään myös oikeudenmu-               tyksiä siitä, mikä on oikein ja laillista. Tuloksia
42283: kaisuuden toteutumiseen. Näkökulma on entistä             syntyy, kun ja jos nämä siemenet itävät. Tulos-
42284: laajempi, mutta samalla myös vaativampi.                  ten tekeminen edellyttää oikeusasiamieheltä ar-
42285:    Miten sitten arvioidaan oikeusasiamiehen               vovaltaa, mutta sitä ei anna pelkästään muodol-
42286: työn tuloksellisuutta?                                    linen virka-asema. Demokraattisessa oikeusval-
42287:    Sitä ei ole helppo mitata. Nostettujen virka-          tiossa arvovaitakin on omalla työllä ansaittava.
42288: 
42289: 
42290:                                                      13
42291: p        u         H         E         E         N             V         u        0          R        0         T
42292: 
42293: 
42294: 
42295: 
42296:     On puhuttu oikeusasiamiehen työhön kohdis-               itselleen tärkeä. Sitä paitsi: pienissä asioissa pii-
42297: tetuista suurista odotuksista. Kantelut tulisi rat-          lee usein isoja periaatteita. Oikeuden paikka on
42298: kaista nopeasti, asiat pitäisi tutkia perusteellises-        lähellä ihmistä, kuten korkeimman hallinto-oi-
42299: ti ja kannanotot olisi perusteltava vakuuttavas-             keuden presidentti Pekka Hallberg on sanonut.
42300: ti. Oikeudellista elämää olisi tiiviisti seurattava             Suomen oikeusasiamiehellä onkin ollut kante-
42301: ja epäkohtiin olisi myös oma-aloitteisesti puu tut-          luasioissa matalahko tutkimiskynnys. Se, että
42302: tava. Varuskunnat sekä vankilat ja muut sulje-               sinänsä pieniäkin asioita tutkitaan, on meillä ol-
42303: tut laitokset on säännöllisin väliajoin tarkastet-           lut tietoinen arvovalinta. On muita maita, joissa
42304: tava. Muitakin kenttätarkastuksia olisi tehtävä.             oikeusasiamiehellä on mahdollisuus oman har-
42305: Myös oikeuspoliittiseen keskusteluun olisi hyvä              kintansa mukaan valikoida ne yleiseltä merki-
42306: osallistua.                                                  tykseltään tärkeät asiat, joihin hän itse katsoo
42307:     Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen val-              olevan aihetta puuttua. Tutkimiskynnyksen
42308: vonta on tuonut kuvaan myös hallitusmuodon                   nostaminen johtaa kuitenkin helposti eräänlai-
42309: 16 a §:ään perustuvan vaatimuksen perusoikeus-               seen kantelulupajärjestelmään. Tämä taas sotisi
42310: turvan aktiivisesta edistämisestä. Etenkin talou-            oikeusasiamies-instituution perusfilosofiaa vas-
42311: dellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuk-         taan: oikeusasiamiehen on oltava helposti kaik-
42312: sien osalta tämä johtaa laillisuusvalvojan uusille           kien lähestyttävissä.
42313: ja kartoittamattomille, usein myös karikkoisille                Matalalla tutkimiskynnyksellä on kuitenkin
42314: vesille. Huomataan, että laillisuus myös maksaa.             hintansa.
42315: Tämä on arka paikka niille, joiden tehtävänä on                 Kanteluiden määrä on lyhyehkössä ajassa
42316: päättää yhteiskunnan varojen jakamisesta.                    kaksinkertaistunut. Kantelutulva näyttää pysy-
42317:     Entinen apulaisoikeusasiamies Pirkko          K.         vältä; sen takaavat jo faksi, sähköposti ja inter-
42318: Koskinen vertasi eduskunnan oikeusasiamiestä                 net. Oikeusasiamiehen puoleen on entistä hel-
42319: varikseen tervatulla sillalla: "Jos tutkit kantelut          pompi kääntyä. Ja aiheita riittää.
42320: hyvin ja nopeasti, et ehdi puuttua isoihin asioi-               Samalla itse oikeusjärjestelmä on tullut vai-
42321: hin, rakennekysymyksiin ja suuriin epäkohtiin;               keammaksi hallita, ei vähiten kansainvälistymi-
42322: jos keskityt niihin, jäävät kantelijat huolineen             sen ja julkishallinnon rakennemuutosten takia.
42323: vaille sitä huomiota, jonka he ansaitsevat." Näin            Jopa laillisuusvalvonnan peruslähtökohta, lailli-
42324: se on ollut.                                                 suus- ja tarkoituksenmukaisuuskysymysten vä-
42325:     Tarvitaan keskustelua siitä, mikä on mahdol-             linen rajanveto, on uudessa oikeuskulttuurissa
42326: lista, mikä on tärkeää ja mihin voimavarat riittä-           hämärtynyt. Tämän päivän laillisuusvalvonta
42327: vät.                                                         on juristintyönä vaativampaa kuin aikaisem-
42328:   Suomen oikeusasiamiestä on joskus arvosteltu               min.
42329: liiasta puuhastelusta pikkuasioiden parissa. V er-              Lopputulos on se, että oikeusasiamiehen kans-
42330: tailukohteena on mainittu mm. Argentiinan uusi               liaan saapuu enemmän postia kuin sieltä ehtii
42331: oikeusasiamies, joka ensi töikseen näyttävästi               lähteä. Kantelujen käsittelyajat ovat pidenty-
42332: haastoi oman maansa hallituksen vastaamaan                   neet ja oikeusasiamies on tavallaan jäänyt kante-
42333: kansainvälisessä ihmisoikeustoimikunnassa.                   lupinojensa vangiksi. Muusta toiminnasta on ol-
42334:     Pohjoismaisen demokratian henkeen kuuluu                 lut pakko tinkiä, mikä tästäkin toimintakerto-
42335: hyväksyä se, että pienikin asia voi olla ihmiselle           muksesta käy koruttomasti ilmi.
42336: 
42337: 
42338: 
42339:                                                         14
42340: p        u        H         E        E        N             V        u         0        R         0        T
42341: 
42342: 
42343: 
42344: 
42345:    Eduskunnan ja kansalaisjärjestöjen taholta             verkkaisesti.
42346: on toistuvasti painotettu, ettei oikeusasiamies               Mutta: olen näkevinäni synkällä merellä valon
42347: saisi jättäytyä kirjoituspöytänsä taakse, vaan            pilkettä. Eduskunnalle tullaan pian antamaan
42348: hänen olisi jalkauduttava myös kentälle, ihmis-           esitys toisen apulaisoikeusasiamiehen viran pe-
42349: ten pariin. Laillisuusvalvonta ei saisi olla vain         rustamiseksi. Toinen apulaisoikeusasiamies lie-
42350: vuodesta toiseenjatkuvaa jälkijättöistä paperien          nee tässä tilanteessa ainoa keino selviytyä kuivil-
42351: pyöritystä, vaan tarvittaisiin lisäksi "palokunta-        le ilman että oikeusasiamiehen toiminnalle ase-
42352: meininkiä", toimenpiteitä tässä ja nyt.                   tettavista periaatteellisista vaatimuksista jou-
42353:    Olen samaa mieltä. Laillisuusvalvontaa on              dutaan kohtuuttomasti tinkimään.
42354: saatava etupainotteisemmaksi. Jos kantelijan                  Nykyisistä ja tulevista kantelumääristä ei
42355: asiassa jotakin voidaan tehdä, se olisi tehtävä           enää selvitä pelkästään esittelijätyövoimaa li-
42356: heti. Jos mitään ei voida tehdä, tästäkin olisi           säämällä. On tärkeätä, että oikeusasiamiehen tai
42357: kantelijalle ilmoitettava niin ajoissa, että hän          apulaisoikeusasiamiehen nimissä annettujen
42358: ehtii vielä harkita muiden, yleensä määräaikaan           kannanottojen takana on - todellisesti eikä vain
42359: sidottujen oikeuskeinojen käyttämistä. Nopealla           nimellisesti - aina eduskunnan tähän tehtävään
42360: puhelinsoitolla voidaan joskus saada aikaan               valtuuttama henkilö.
42361: enemmän kuin pitkästi perustellulla päätöksellä              Työtä riittää tänä päivänä jo kolmelle lailli-
42362: vuoden parin päästä.                                      suusvalvojalle, vaikkei kunnioitettu edeltäjäni
42363:    Olen yrittänyt kehittää oikeusasiamiehen työ-          77 vuotta sitten olisikaan moista uskonut mah-
42364: tä tähän suuntaan. Raskaassa kantelulastissa              dolliseksi.
42365: oleva laivani kuitenkin ui syvällä ja kääntyy
42366: 
42367: 
42368: 
42369: 
42370:                                                      15
42371: p        u        H         E        E         N             V        u         0        R         0           T
42372: 
42373: 
42374: 
42375: 
42376:                                          RIITTA-LEENA PAUNIO
42377: 
42378: 
42379:                       SÄÄNNÖSTEN YMMÄRRETTÄVYYS
42380:                          ON OSA OIKEUSTURVAA!
42381:   Murentaako sosiaaliturvalainsäädäntömme
42382: monimutkaisuus oikeusturvaa vai ainoastaan
42383: luottamusta siihen? Kysymys on yhteiskunnalli-
42384: sesti tärkeä. Seuraavassa joitakin näkökohtia,
42385: jotka valaisevat sen aiheellisuutta.
42386:    Sosiaaliturvalainsäädäntömme monimutkai-
42387: suus ja vaikeaselkoisuus lienee hyvin tiedossa
42388: myös lainsäädäntötyötä tekevällä eduskunnalla.
42389: Samoin se kehitys, joka on johtanut nykyiseen
42390: tilanteeseen: sosiaaliturvaa on kehitetty pitkän
42391: ajan kuluessa, sitä on rakennettu joskus suurin,
42392: joskus pienin askelin, sovittamalla yhteen, lisää-
42393: mällä uutta ja jälleen uutta. Tuloksena on koko-
42394: naisuus, joka on enää joidenkin erityisalojen
42395: asiantuntijoiden hallittavissa.
42396:    Otan esimerkiksi erään ongelmallisimmista
42397:                                                                                               KUVA: JAANIS KERKIS
42398: alueista: eläkelainsäädännön. Olen laillisuusval-
42399: vojana joutunut perehtymään eläkkeitä koske-
42400: viin kanteluihin talven ja kevään kuluessa poik-
42401: keuksellisen runsaasti. Kuten tiedetään, kansan-
42402: eläkelakia, työntekijäin eläkelakia ja valtion elä-          Oikeusasiamiehen toimivaltaan ei kuulu val-
42403: kelakia muutettiin vuoden 1996 alusta lukien               voa eduskunnan lainsäädäntö työtä. Näiden edel-
42404: siten, että kansaneläkkeestä tuli kokonaisuudes-           lä mainittujen lakien eduskuntakäsittelyn yhte-
42405: saan eläkevähenteinen eli että kansaneläkettä              ydessä perustuslakivaliokunta on sitäpaitsi otta-
42406: vastaisuudessa myönnetään ainoastaan, jos hen-             nut kantaa lakiehdotusten perustuslainmukai-
42407: kilön työeläke ei ylitä tiettyä markkamäärää.              suuteen niin yhdenvertaisuuden, perustoimeen-
42408: Maksussa olleisiin kansaneläkkeisiin muutos teh-           tulon turvan kuin omaisuudensuojan kannalta.
42409: tiin siten, että pohjaosa pienenee vähitellen tie-            Edellä tarkoittamieni kanteluiden johdosta
42410: tyin edellytyksin. Tämä uudistus on herättänyt             olen kuitenkin tutkinut lainsäädännön valmiste-
42411: suurta tyytymättömyyttä ja kymmenet henkilöt               lutyön ja perehtynyt eläkelainsäädäntöön tältä
42412: ovat kääntyneet muutosten johdosta myös oi-                osin. Jälleen kerran olen voinut todeta, että eräät
42413: keusasiamiehen puoleen. Kanteluissa on saatettu            säännökset, tässä tapauksessa esimerkiksi edellä
42414: kyseenalaiseksi ennen kaikkea perusoikeuksien              tarkoitettujen lainmuutosten voimaantulosään-
42415: toteutuminen tässä uudistuksessa: ihmisten yh-             nökset ovat niin monimutkaisia, että niitä on
42416: denvertainen kohtelu sekä omaisuuden suoja.                lähes mahdotonta ymmärtää. Myös alan asian-
42417: 
42418: 
42419:                                                       16
42420: p         u         H         E         E         N              V        u        0        R        0        T
42421: 
42422: 
42423: 
42424: 
42425: tuntija joutuu toteamaan epävarmuutensa sään-                  ihmiset voivat vakuuttua oikeuksistaan ja vel-
42426: nösten ymmärtämisessä. Näin lienee asianlaita                  vollisuuksistaan viime kädessä lainsäädäntöön
42427: myös eläkelaitoksissa ja viranomaisissa, joissa                perehtymällä. Koska eläketurvassa on kysymys
42428: eläkelainsäädäntöä sovelletaan. Luonnollisesti                 sosiaalisista etuuksista on selvää, että ihmiset
42429: niissä on erityisasiantuntijoita eri eläkejärjestel-           myös ovat kiinnostuneita eläkkeiden määräyty-
42430: mien osa-alueilta. On kuitenkin tärkeätä, että                 misperusteista yksityiskohtia myöten. Näke-
42431: niin lain soveltajilla kuin säätäjillä sekä myös               mykseni mukaan eläkelainsäädännön tulisi olla
42432: lainvalvojilla on mahdollisuus ymmärtää lakien                 sosiaalisia perusoikeuksia toteuttavana lainsää-
42433: ja niiden muutosten yksityiskohdat mutta myös                  däntönä ja sosiaalisten etuuksien keskeisenä osa-
42434: muodostaa kokonaisnäkemyksensä eläkejärjes-                    alueena selkeää ja jokaisen ymmärrettävissä.
42435: telmistä ja niiden muutoksista.                                   Olen perillä siitä, että eläkelainsäädäntö on
42436:    Mutta yhtä tärkeätä on, että tähän on mah-                  poikkeuksellisen laaja ja monimutkainen koko-
42437: dollisuus myös niillä ihmisillä, joiden lakisäätei-            naisuus eikä sen selkeyttäminen ole helppo teh-
42438: sistä oikeuksista, vieläpä sosiaalisista perusoi-              tävä. Mielestäni kuitenkin perusoikeusuudistus
42439: keuksista, on kysymys.                                         velvoittaa julkista valtaa siihen.
42440:    Kun perusoikeudet uudistettiin kaksi vuotta                    Vaikka edellä olen ottanut esimerkiksi eläke-
42441: sitten, täydennettiin hallitusmuotoa uusilla talo-             lainsäädännön, on samoja ongelmia monessa
42442: udellisilla, sosiaalisilla ja sivistyksellisillä perus-        muussa sosiaaliturvaan liittyvässä lainsäädäntö-
42443: oikeuksilla.     Hallitusmuodon nimenomaisen                   kokonaisuudessa. Jätän maininnan varaan tässä
42444: säännöksen mukaan jokaisella, joka ei kykene                   yhteydessä työttömyysturvaan liittyvän lain-
42445: hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää                   säädännön. Kun työllisyyden turvaamiseksi ja
42446: turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentu-                   työttömyysturvan toteuttamiseksi on jouduttu
42447: loon ja huolenpitoon. Samoin säädetään, että                   vastaamaan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin ja
42448: lailla turvataan jokaiselle oikeus perustoimeen-               vaatimuksiin, on yksityiskohtien muutoksista
42449: tulon turvaan työttömyyden, sairauden, työky-                  kehittynyt sekava ja vaikea kokonaisuus. Mutta
42450: vyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen                    kuten vaikeat kokonaisuudet usein, haitatkin
42451: syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.                  saattavat olla monet: todellisia oikeusturvame-
42452:     Perustoimeentulon turvaa annetaan työky-                   netyksiä, kalliita kustannuksia erilaisine neu-
42453: vyttömyyden ja vanhuuden aikana juuri eläkela-                 vontapalveluineen, etuussuunnitteluineen sekä
42454: kien nojalla. Kysymys on toisin sanoen lainsää-                uskottavuuden heikentymistä. Toisaalta se, mitä
42455: dännöstä, jolla toteutetaan perustoimeentulon                  edellä olen sanonut eläkelainsäädännön selkeys-
42456: turvaa tietyissä sosiaalisissa riskitilanteissa.               vaatimuksista, koskee yhtä lailla niin työttö-
42457:     Tämä asettaa mielestäni erityisvaatimuksia                 myysturvaa kuin muutakin lainsäädäntöä, jolla
42458: lainsäädännön selkeydelle, sen kokonaisuuden ja                sosiaalisia perusoikeuksia toteutetaan.
42459: yksityiskohtien ymmärrettävyydelle. Yleensä-
42460: kin on mielestäni perusteltua lähteä siitä, että
42461: 
42462: 
42463: 
42464: 
42465:                                                           17
42466: K    A     T    s     A     u     s        V     u         0     T     E     E    N               9     9    5
42467: 
42468: 
42469: 
42470: 
42471:                       2. KATSAUS VUOTEEN 1996
42472: 
42473:    Kertomusvuotta ovat leimanneet henkilö-                 tiin uudelleen. Yli viisi vuotta vanhoja asioita ei
42474: vaihdokset, mikä on luonnollisesti heijastunut             enää ole tutkittu, jollei siihen ole ollut erityistä
42475: myös kanslian työtavoissa ja tavoitteiden paino-           syytä. Käytännössä tämä muutos ei ole merkin-
42476: tuksessa. Sekä oikeusasiamies että apulaisoikeus-          nyt kovin suurta helpotusta kanslian työhön.
42477: asiamies ja tämän varamies kuin myös kanslia-              Vain noin 1,8 % kaikista kertomusvuonna rat-
42478: päällikkö ovat kaikki vaihtuneet miltei yhtai-             kaistuista kanteluista on jätetty tutkimatta tällä
42479: kaa. Jatkuvuutta on toisaalta turvannut se, että           uudella perusteella.
42480: kaikilla mainituilla on ollut aikaisempaa koke-                Kertomusvuosi on ensimmäinen kokonainen
42481: musta kanslian työstä.                                     kalenterivuosi, jonka aikana oikeusasiamies on
42482:   Vanhoja menettelytapoja on pyritty arviOt-               joutunut uuden, perusoikeusuudistuksen yhtey-
42483: maan uudelleen ja uutta on kokeiltu. Tavoittee-            dessä tarkennetun tehtäväkuvansa mukaisesti
42484: na on ensisijaisesti ollut toiminnan tehostaminen          valvomaan myös perus- ja ihmisoikeuksien to-
42485: ja kanteluiden käsittelyn nopeuttaminen, mutta             teutumista. Hallitusmuodon uusien perusoikeus-
42486: myös itse kantelumenettelyyn liittyvää oikeus-             säännösten soveltamisen valvonta onkin kerto-
42487: turvaa on pyritty parantamaan. Merkittävin                 musvuoden aikana ollut ehkä suurin ammatilli-
42488: yksittäinen hanke on ehkä ollut oikeusasiamie-             nen haaste, joka on vaatinut sisäistä koulutusta
42489: hen tiedonhankinnan keinoja ja kantelun koh-               ja uutta orientaatiota.
42490: teen kuulemista koskevien menettelytapojen uu-
42491: stmtnen.
42492:    Oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen
42493:                                                                         VUODEN TYÖ
42494: välistä työnjakoa tarkistettiin kertomusvuoden
42495:                                                                 KANTELUT JA OMAT ALOITTEET
42496: alussa apulaisoikeusasiamies Paunion tullessa
42497: Pirkko K. Koskisen tilalle. Puolustusvoimia kos-              Oikeusasiamiehen harjoittaman laillisuusval-
42498: kevat asiat siirtyivät apulaisoikeusasiamieheltä           vonnan ydinosan muodostaa ihmisten lähettä-
42499: oikeusasiamiehelle, kun taas opetushallinto ja             mien kantelujen tutkiminen. Menettely on pää-
42500: vankeinhoito siirtyivät oikeusasiamieheltä apu-            asiallisesti kirjallista. Oikeusasiamies voi puut-
42501: laisoikeusasiamiehelle. Kanslian työjärjestyksen           tua myös omasta aloitteestaan epäkohtiin, jotka
42502: mukaan apulaisoikeusasiamies on siten kerto-               tavalla tai toisella tulevat hänen tietoonsa. Omat
42503: musvuoden aikana ratkaissut opetushallintoa,               aloitteet kirjataan erikseen, mutta menettely
42504: poliisia, sosiaali- ja terveyshallintoa, työhallin-        muistuttaa kanteluiden käsittelyä.
42505: toa ja vankeinhoitoa koskevat asiat, jollei oikeus-           Kertomusvuoden aikana oikeusasiamiehen
42506: asiamies ole yksittäistapauksissa toisin määrän-           käsiteltäväksi tuli 2 578 uutta asiaa. Näistä
42507: nyt. Kaikki muu on kuulunut oikeusasiamiehel-              2 544 asiaa tuli vireille kanteluina, joko suoraan
42508: le.                                                        oikeusasiamiehelle osoitettuina tai oikeuskansle-
42509:    Eduskunta muutti oikeusasiamiehen johto-                rin oikeusasiamiehelle siirtäminä. Loput eli 34
42510: sääntöä kertomusvuoden alusta lukien mm. si-               asiaa (1,3 % kaikista kertomusvuonna vireille
42511: ten, että kanteluiden tutkimiskynnys määritel-             tulleista asioista) otettiin tutkittavaksi omana
42512: 
42513: 
42514:                                                       18
42515: K    A     T     s     A     u    s         V     u         0     T     E     E    N               9     9     5
42516: 
42517: 
42518: 
42519: 
42520: aloitteena. Uusien asioiden määrässä ei tapahtu-            vuoden vanhoja asioita oli toukokuun 1997 lo-
42521: nut olennaisia muutoksia edelliseen vuoteen ver-            pussa ratkaisematta peräti 446.
42522: rattuna.                                                      Kertomusvuonna ratkaistuista asioista enin
42523:    Asioita ratkaistiin kertomusvuonna yhteensä              osa koski edelleen sosiaaliviranomaisia, poliisia
42524: 2 364. Näistä oli kanteluita 2 336 ja omia aloittei-        ja tuomioistuimia. Seuraavassa kertomusvuon-
42525: ta 28. Ratkaisujenkin määrä pysyi edellisvuo-               na ratkaistujen asioiden (kantelujen ja omien
42526: teen verrattuna suunnilleen samana. Kertomus-               aloitteiden) määrät kahdeksan suurimman koh-
42527: vuonna saapui kuitenkin 208 kantelua enemmän                deryhmän osalta:
42528: kuin samassa ajassa ehdittiin ratkaista. Edellise-             sosiaaliviranomaiset                    357
42529: nä vuonna kanteluita saapui 292 enemmän kuin                   poliisiviranomaiset                     320
42530: ehdittiin ratkaista.                                           tuomioistuimet                          312
42531:    Kertomusvuonna on ollut huolestuttavaa eri-                 vankeinhoitoviranomaiset                192
42532: tyisesti se, että kanteluiden keskimääräinen kä-               terveysviranomaiset                     145
42533: sittelyaika on venynyt (vuoden alussa se oli noin              kunnalliset viranomaiset                139
42534: 6,8 kk ja vuoden lopussa noin 9 kk). Kertomus-                 ympäristöviranomaiset                    80
42535: vuoden alussa oli yli vuoden vanhoja kanteluasi-               veroviranomaiset                         78
42536: oita vielä ratkaisematta 155, kun taas vuoden                  Kantelujen "kahdeksan kärjessä" pysyi edel-
42537: loppuun mennessä niiden lukumäärä oli jo 399.               lisvuoteen verrattuna lähes samana, joskin puo-
42538:                                                             lustusvoimiin kohdistuneet kantelut olivat vä-
42539:    Kertomusvuonna onkin asetettu kantelu-
42540:                                                             hentyneet ja ympäristöviranomaisiin kohdistu-
42541: ruuhkan purkaminen kanslian ensisijaiseksi toi-
42542:                                                             neet vastaavasti taas hieman lisääntyneet.
42543: minnalliseksi tavoitteeksi. Kesäkuussa 1996
42544:                                                                Eri kanteluryhmien määrällinen vertailu ei
42545: käynnistettiin kansliassa erityinen ruuhkanpur-
42546:                                                             kuitenkaan välttämättä kerro niiden vaatimasta
42547: kuohjelma, joka tähtäsi erityisesti vanhimpien
42548:                                                             kokonaistyömäärästä. Esimerkiksi poliisikante-
42549: kanteluasioiden vähentämiseen. Käytännössä
42550:                                                             lujen kohdalla oikeusasiamiehen tiedonhankinta
42551: tämä merkitsi sitä, että voimavarat suunnattiin
42552:                                                             saattaa teettää paljon työtä, kun taas monet
42553: ensisijaisesti kanteluiden ratkaisemiseen. Tar-
42554:                                                             tuomioistuinkantelut ovat puhtaasti muutok-
42555: kastuksiin sekä muuhun toimintaan käytetystä
42556:                                                             senhakutyyppisiä eikä oikeusasiamies voi sen ta-
42557: ajasta oli vastaavasti tingittävä. Ruuhkanpurku
42558:                                                             kia niissä paljonkaan tehdä.
42559: on vaatinut myös työmenetelmien rationalisoin-
42560: tia ja kirjoitusmallien uudistamista. Säästyneillä
42561:                                                                             TOIMENPITEET
42562: toimintamäärärahoilla palkattiin loppuvuodes-
42563: ta ylimääräistä esittelijätyövoimaa. Asetettuja                 Oikeusasiamiehen ankarin toimenpide on vir-
42564: tulostavoitteita ei täysin saavutettu kertomus-             kasyytteen nostaminen. Virkasyytteiden määrä
42565: vuoden loppuun mennessä, mutta työtilanne                   on kuitenkin ollut suhteellisen pieni, osaksi siitä-
42566: kuitenkin parantui olennaisesti siitä, miltä tilan-         kin syystä, että rikoslaki ei (vuonna 1989 sääde-
42567: ne näytti kesäkuussa 1996.                                  tyn muutoksen jälkeen) enää määrittele kaikkia
42568:    Vuoden 1997 puolella ruuhkanpurkua on jat-               virkavirheitä rangaistaviksi virkarikoksiksi ku-
42569: kettu. Toukokuun 1997loppuun mennessä kan-                  ten aikaisemmin. Virkasyyte tulee nykyään ky-
42570: teluiden keskimääräinen käsittelyaika olikin pie-           symykseen vain vakaviksi katsotuissa tapauksis-
42571: nentynyt jo noin 7,4 kuukauteen. Sitä vastoin yli           sa.
42572: 
42573: 
42574:                                                        19
42575: K    A     T    s     A     u    s         V     u         0     T     E     E     N               9    9     5
42576: 
42577: 
42578: 
42579: 
42580:    Lieveropien rikkeiden osalta laillisuusvalvon-          tämiseksi, erityisesti milloin laeissa tai asetuksis-
42581: nan painopiste on siirtynyt rikosoikeudellisesta           sa on puutteellisuuksia taikka epäselviä tai risti-
42582: arvioinnista muuhun arvosteluun. Viranomais-               riitaisia säännöksiä. Esitys voi koskea myös pe-
42583: toimintaa arvioidaan ensisijaisesti perus- ja ih-          rus- ja ihmisoikeuksien aktiivista edistämisvel-
42584: misoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Oi-               vollisuutta.
42585: keusasiamiehen moitteen yleis- ja erityisestävää               Vuoden 1996 aikana ratkaistuista asioista kol-
42586: tehoa (ns. pelotusvaikutusta) kuitenkin lisää sii-         messa nostettiin virkasyyte. Nämä tapaukset
42587: hen usein liittyvä julkisuus. Moitteen tavoite ei          koskivat kaikki puolustusvoimien upseereja.
42588: kuitenkaan ole ensisijaisesti rankaisullinen, vaan         Huomautus annettiin 21 tutkitussa asiassa ja
42589: sillä tähdätään virheiden toistumisen ehkäisyyn            käsitys virheellisestä menettelystä tai lain tul-
42590: ja ohjaukseen vastaisen varalle.                           kinnasta saatettiin viranomaisen tai virkamie-
42591:     Selvästi lainvastaisesta tai virheellisestä me-        hen tietoon 149 tapauksessa. Esitys lainsäädän-
42592: nettelystä seuraa pääsäännön mukaan oikeus-                nön, oikeudenhoidon tai hallinnon kehittämisek-
42593: asiamiehen virallinen moite, jota kutsutaan huo-           si tehtiin 11 asiassa.
42594: mautukseksi. Siitä on säädetty eduskunnan oi-                  Näitä ns. toimenpideratkaisuja oli kertomus-
42595: keusasiamiehen johtosäännön 7 §:ssä. Huomau-               vuonna siten yhteensä 184, mikä on noin 7,8 %
42596: tus ei ole oikeudellisessa mielessä rangaistus, ku-        kaikista ratkaistuista asioista. Edellisenä vuon-
42597: ten esimerkiksi tuomioistuimen antama varoitus,            na vastaava prosenttiosuus oli noin 9 %.
42598: mutta käytännössä se usein koetaan sellaiseksi.                Oikeusasiamiehen toiminnan tehokkuutta ei
42599: Sen vuoksi huomautusta ei anneta, jollei virheen           voida kuitenkaan arvioida pelkästään ns. toi-
42600: tapahtumisesta ole täyttä näyttöä.                         menpideratkaisujen tilastoidun määrän perus-
42601:    Jos oikeusasiamiehen toteamaan virheelliseen            teella. Useinkin virhe oikaistaan tai epäkohta
42602: menettelyyn liittyy lieventäviä asianhaaroja tai           korjataan viranomaisen omasta aloitteesta heti,
42603: menettelyn virheellisyys on oikeudellisesti tul-           kun oikeusasiamies on puuttunut johonkin asi-
42604: kinnanvarainen kysymys, oikeusasiamies voi                 aan esimerkiksi viranomaiselle osoitetun selvi-
42605: tyytyä huomautuksen sijasta ainoastaan lausu-              tyspyynnön muodossa tai jo ennen sitä. Tämä on
42606: maan käsityksensä viranomaisen menettelyn vir-             luonnollisesti kantelijan itsensä kannalta toivot-
42607: heellisyydestä tai oikeasta lain tulkinnasta taik-         tavin ratkaisu, joskaan sitä ei ole tilastoitu oi-
42608: ka vastaisen varalle kiinnittämään viranomaisen            keusasiamiehen omaksi toimenpiteeksi. Näitä vi-
42609: tai virkamiehen huomiota johonkin seikkaan, esi-           ranomaisen tai virkamiehen omasta aloitteesta
42610: merkiksi hyvän hallinnon periaatteisiin. Oikeus-           tapahtuneita korjauksia tilastoitiin kertomus-
42611: asiamiehen käsitys voi siten olla luonteeltaan             vuonna 44 tutkitussa asiassa.
42612: joko moittiva tai pelkästään ohjaava. Vaikka käsi-
42613: tyksen lausuminen saattaa tuntua toimenpiteenä
42614:                                                                            TARKASTUKSET
42615: lievältä, oikeusasiamiehen käsityksiin on kuiten-
42616: kin käytännössä suhtauduttu vakavasti ja niiden               Kanteluiden ja omien aloitteiden ohella oi-
42617: kautta on siten voitu parantaa ihmisten oikeus-            keusasiamiehen tarkastukset muodostavat pe-
42618: turvaa.                                                    rinteisesti tärkeän osan oikeusasiamiehen työstä.
42619:    Oikeusasiamies voi tehdä myös esityksen lain-           Oikeusasiamiehen johtosääntö velvoittaa suorit-
42620: säädännön, oikeudenhoidon tai hallinnon kehit-             tamaan tarkastuksia etenkin vankiloissa ja muis-
42621: 
42622: 
42623: 
42624:                                                       20
42625: K    A     T     s     A     u    s         V     u         0      T    E     E    N             9    9     5
42626: 
42627: 
42628: 
42629: 
42630: sa suljetuissa laitoksissa sekä puolustusvoimien            toissa, mutta käytännössä sillä on suuri merkitys
42631: yksiköissä. Tarkastuksia on tehty paljon myös               osana oikeusasiamiehen palvelu tehtävää.
42632: sosiaali- ja terveysalan laitoksissa. Vangeille, va-
42633: rusmiehille ja eri laitoksiin sijoitetuille on aina
42634: varattu tilaisuus kahdenkeskiseen keskusteluun                   Lausunnot, kuulemiset ja esitelmät
42635: oikeusasiamiehen kanssa. Myös muihin virastoi-                 Oikeusasiamies osallistuu lainsäädännön Ja
42636: hin ja laitoksiin on tehty tarkastuksia, mikäli             oikeusjärjestelmän kehittämiseen myös anta-
42637: niissä käsitellään ihmisten oikeusturvan kannal-            malla valtioneuvostolle ja ministeriöille niiden
42638: ta merkittäviä asioita. Tarkastuksilla havaitaan            pyynnöstä kirjallisia lausuntoja komiteamietin-
42639: usein epäkohtia, joita otetaan oikeusasiamiehen             nöistä ym. ehdotuksista. Lausunnot on pyritty
42640: omana aloitteena selvitettäväksi. Tarkastuksilla            yleensä rajaamaan oikeusasiamiehen omaa toi-
42641: on myös ennalta ehkäisevä tehtävänsä.                       mintaa tai ihmisten oikeusturvaa ja perusoi-
42642:    Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies teki-            keuksia koskeviin yleisiin kysymyksiin. Kerto-
42643: vät kertomusvuonna tarkastuksia yhteensä 58                 musvuonna oikeusasiamies on antanut yhteensä
42644: kohteeseen. Tarkastuspäiviä näistä kertyi 44.               14 tällaista lausuntoa.
42645: Edellisvuonna tarkastuskohteita oli 60 ja tarkas-              Oikeusasiamies tai hänen edustajansa on kut-
42646: tuspäiviä 50.                                               suttu asiantuntijana kuultavaksi eri lainvalmis-
42647:    Tarkastuspäivien väheneminen on johtunut                 teluhankkeita valmisteleviin elimiin. Eduskun-
42648: tarpeesta käyttää enemmän aikaa kanteluiden                 nan eri valiokunnat ovat niin ikään kuulleet oi-
42649: käsittelyyn. Tarkastukset ovat painottuneet                 keusasiamiestä tai hänen edustajaansa, kun ky-
42650: edellä mainittuihin perinteisiin kohteisiin, missä          symys on ollut oikeusasiamiestä läheisesti koske-
42651: käytetään ns. julkista pakkovaltaa.                         vista lainsäädäntöasioista.
42652:                                                                Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies ovat
42653:                                                             kertomusvuoden aikana pitäneet myös useita esi-
42654:                 MUU TOIMINTA
42655:                                                             telmiä toimintaansa liittyvistä kysymyksistä eri
42656:                                                             puolilla Suomea.
42657:                Lakimiespäivystys
42658:    Kanslian esittelijät ovat hoitaneet vuorollaan
42659:                                                                        Kansainväliset yhteydet
42660: päivystävän lakimiehen tehtäviä. Päivystävä
42661: lakimies on antanut kanteluiden tekemiseen liit-                Oikeusasiamiehillä on säännöllisiä kansainvä-
42662: tyviä neuvoja sekä henkilökohtaisesti että puhe-            lisiä tapaamisia sekä Pohjoismaiden ja Euroopan
42663: limitse. Asianajoilisia neuvoja ei ole kuitenkaan           tasolla että maailmanlaajuisesti. Ulkomailla on
42664: voitu antaa. Sellaisen avun antaminen ei kuulu              osoitettu suurta kiinnostusta pohjoismaista oike-
42665: laillisuusvalvonnan luonteeseenkaan.                        usasiamiesperinnettä kohtaan. Suomenkin oi-
42666:    Puhelimitse asiakkaat kääntyivät kanslian                keusasiamieheltä pyydetään toistuvasti tietoja
42667: päivystävien lakimiesten puoleen kertomusvuo-               ja käytännön neuvoja uusien oikeusasiamiestä
42668: den aikana noin l 500 kertaa. Tiedustelut koski-            vastaavien elinten perustamiseksi ulkomaille,
42669: vat lähinnä sosiaali- ja poliisiviranomaisten sekä          etenkin ns. uusiin demokratioihin.
42670: tuomioistuinten menettelyä. Päivystävien laki-
42671: miesten työ ei näy kantelu-ja toimenpidetilas-
42672: 
42673: 
42674:                                                        21
42675: K     A    T    s    A     u     s        V     u         0     T    E     E    N               9    9    5
42676: 
42677: 
42678: 
42679: 
42680:      VUODEN TAPAHTUMAT                                    keustoimikunnan       uusimpiin     ratkaisuihin
42681:                                                           7.6.1996, Kuntaliiton lakiasiainosaston päälli-
42682:                                                           kön Kari Prättälän luento uudesta kuntalaista
42683:              VUODEN 1994
42684:                                                           9.9.1996 ja poliisiopiston psykologian opettajan
42685:     TOIMINTAKERTOMUKSEN KÄSITTELY
42686:                                                           Lasse Nurmen esitys asiakkaan kohtaamisesta
42687:   Oikeusasiamies Lehtimaja, apulaisoikeusasia-            15.11.1996.
42688: mies Paunio ja kansliapäällikkö Jonkka olivat
42689: perustuslakivaliokunnan kuultavana vuoden
42690: 1994 vuosikertomuksen johdosta 19.9.1996.                  MERKITTÄVIÄ KOTIMAISIA VIERAILUJA
42691: 
42692:                                                               Kansalaisen oikeusturvayhdistyksen puheen-
42693:                                                           johtaja Erkki Vasama vieraili oikeusasiamies
42694:               VUODEN 1995
42695:                                                           Lehtimajanluona 17.1.1996.
42696:     TOIMINTAKERTOMUKSEN LUOVUTUS
42697:                                                               Eduskunnan perustuslakivaliokunta vieraili
42698:    Oikeusasiamies Lehtimaja luovutti toiminta-            oikeusasiamiehen kansliassa 27 .2.1996. Oikeus-
42699: kertomuksensa vuodelta 1995 eduskunnan puhe-              asiamies Lehtimaja alusti keskustelun perusoi-
42700: miehelle Riitta Uosukaiselle 29.8.1996. Luovu-            keusuudistuksen vaikutuksesta oikeusasiamie-
42701: tuksen jälkeen oikeusasiamies järjesti lehdistölle        hen työhön.
42702: tiedotustilaisuuden kansliassa.                               Eduskunnan puhemies RiittaUosukainen vie-
42703:                                                           raili oikeusasiamies Lehtimajan luona 28.2.1996.
42704:                                                           Keskustelussa käsiteltiin yhteiskunnan henkisen
42705:           KOULUTUSTILAISUUDET                             ilmapiirin heijastumista oikeusasiamiehen työs-
42706:                                                           sä.
42707:    Kertomusvuonna on järjestetty kanslian hen-                Sotilaslakimiehet vierailivat oikeusasiamies
42708: kilökunnalle luento- ja koulutustilaisuuksia              Lehtimajan luona 23.9.1996. Keskustelussa käsi-
42709: ajankohtaisista lainsäädännön muutoksista sekä            teltiin mm. puolustusvoimien henkilökuntaan
42710: muista laillisusvalvontaan liittyvistä asioista.          kohdistuvien rikosepäilyjen tutkintaaja sille ase-
42711: Henkilökuntaa on osallistunut myös muihin kou-            tettavia puolueettomuusvaatimuksia.
42712: lutustilaisuuksiin. Tosin koulutuksestakin on                 Vuoden poliisi Leena Kontula kävi tervehdys-
42713: jouduttu kertomusvuonna jonkin verran tinki-              käynnillä apulaisoikeusasiamies Paunion luona
42714: mään voimavarojen suuntaamiseksi kantelujen               13.11.1996.
42715: käsittelyyn.                                                  Oikeustoimittajat ry vieraili oikeusasiamie-
42716:    Oikeuskanslerinviraston kanssa järjestettiin           hen kansliassa 2.12.1996. Tilaisuudessa keskus-
42717: 25.11.1996 laillisuusvalvonnan toimivaltakysy-            teltiin laillisuusvalvonnasta ja sen suhteista ih-
42718: myksiä käsittelevä seminaari, jossa pohdittiin            misoikeuksien kansainväliseen valvontaan. Kut-
42719: mm. julkisen hallinnon yksityistämisen vaiku-             suvieraina oli myös ulkoasiainministeriön oikeu-
42720: tuksia laillisuusvalvontaan.                              dellisen osaston edustajia.
42721:    Muusta koulutuksesta voidaan mainita Eu-
42722: roopan neuvoston ihmisoikeustoimikunnan esit-
42723: telijän Leif Bergin katsaus Euroopan ihmisoi-
42724: 
42725: 
42726: 
42727:                                                      22
42728: K    A    T     s    A     u     s        V     u         0     T    E     E    N               9    9    5
42729: 
42730: 
42731: 
42732: 
42733: MERKITTÄVIÄ ULKOMAISIA VIERAILUJA                            Venäjän federaation korkeimman oikeuden
42734:                                                           puheenjohtaja Vjatsheslav Lebedev seurueineen
42735:    Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleis-
42736:                                                           vieraili oikeusasiamies Lehtimajan luona
42737: kokouksen pääsihteeri Heiner Klebes vieraili oi-
42738:                                                           30.10.1996. Keskusteltiin mm. tuomioistuinten
42739: keusasiamies Lehtimajan luona 12.1.1996.
42740:                                                           riippumattomuuden turvaamisesta demokraat-
42741:    Saksan liittopäivien varapuhemies Antje
42742:                                                           tisessa oikeusvaltiossa.
42743: V ollmer vieraili oikeusasiamies Lehtimajan luo-
42744:                                                              Ukrainan tasavallan parlamentin ihmis-
42745: na 28.3.1996. Keskustelussa käsiteltiin mm. saa-
42746:                                                           oikeus- ja vähemmistöasiain valiokunta vieraili
42747: melaisten ja muiden vähemmistöjen oikeustur-
42748:                                                           oikeusasiamies Lehtimajan luona 6. ja
42749: vaa.
42750:                                                           7.11.1996. Valiokunta halusi neuvoja oikeusasia-
42751:    Tansanian tasavallan parlamentin puhemies
42752:                                                           miehen viran perustamiseksi Ukrainaan.
42753: Pius Msekwa tapasi eduskuntavierailunsa aika-
42754:                                                              Nicaraguan tasavallan valtiontilintarkastajat
42755: na oikeusasiamies Lehtimajan 28.3.1996. Kes-
42756:                                                           vierailivat oikeusasiamies Lehtimajan luona
42757: kustelussa käsiteltiin mm. yhteistyötä Suomen
42758:                                                           2.12.1996.
42759: ja Tansanian oikeusasiamiesten välillä.
42760:                                                              Guatemalan tasavallan suunnitteluministeri
42761:    Kiinan varaoikeusministeri Zhang Xiufu seu-
42762:                                                           Mariano Rayo seurueineen tutustui oikeusasia-
42763: rueineen vieraili oikeusasiamies Lehtimajan luo-
42764:                                                           miehen kansliaan 9.12.1996.
42765: na ja tutustui oikeusasiamiehen kansliaan
42766:                                                              Venäjän federaation liittoneuvoston pohjois-
42767: 29.3.1996.
42768:                                                           alueiden ja alkuperäiskansojen komitean virka-
42769:    Lundin yliopiston Raoul Wallenberg -insti-
42770:                                                           miesdelegaatio tutustui oikeusasiamiehen kansli-
42771: tuutin kansainvälisen ihmisoikeuskurssin osan-
42772:                                                           aan 10.12.1996.
42773: ottajat vierailivat oikeusasiamiehen 19.4.1996.
42774: Oikeusasiamies Lehtimaja luennoi vieraille oi-               Viron tasavallan oikeuskansleri Eerik-Juhan
42775: keusasiamiesinstituutiosta kansainvälisen ver-            Truuväli seurueineen vieraili oikeusasiamies
42776: tailun valossa.                                           Lehtimajan luona 11.12.1996. Vieraille järjestet-
42777:    Ruotsin oikeusasiamies Rune Lavin seuruei-             tiin seminaari, jossa käsiteltiin mm. eurooppa-
42778: neen vieraili oikeusasiamies Lehtimajan luona             laista ihmisoikeusvalvontaa.
42779: 3.9.1996. Vieraille järjestettiin Suomen ja Ruot-
42780: sin oikeusasiamiesten työmuotoja vertaileva se-
42781: minaari.                                                        KANSAINVÄLISET KOKOUKSET
42782:    Venäjän federaation ensimmäinen varaproku-
42783:                                                              Oikeusasiamies Lehtimaja ja apulaisoikeus-
42784: raattori Juri Tshaika seurueineen vieraili oikeus-
42785:                                                           asiamies Paunio osallistuivat Euroopan neuvos-
42786: asiamies Lehtimajan luona 3.9.1996.
42787:                                                           ton oikeusasiamiehille järjestämään Round Tab-
42788:    Etelä-Afrikan tasavallan parlamentin puhe-
42789:                                                           le -ihmisoikeusseminaariin ja Euroopan kansal-
42790: mies Frene Ginwala seurueineen vieraili oikeus-
42791:                                                           listen oikeusasiamiesten V kokoukseen Kyprok-
42792: asiamies Lehtimajan luona 1.10.1996.
42793:                                                           sella 8. -10.5.1996. Samalla matkalla he tutustui-
42794:    Slovakian tasavallan valtioneuvoston kans-
42795:                                                           vat YK:n Kyproksella olevan valvontajoukon
42796: liapäällikkö Zdenka Kramplova vieraili oikeus-
42797:                                                           toimintaan.
42798: asiamies Lehtimajan luona 8.10 .1996. Keskustel-
42799: tiin mm. oikeusasiamiehen viran perustamisesta               Oikeusasiamies Lehtimaja vieraili 29.
42800: Slovakiaan.                                               31.5.1996 Viron oikeuskanslerin Eerik-Juhan
42801: 
42802: 
42803:                                                      23
42804: K    A     T     s    A     u     s        V     u         0     T     E    E     N              9     9     5
42805: 
42806: 
42807: 
42808: 
42809: Truuvälin kutsumana Viron oikeuskanslerinvi-
42810: rastossa ja tutustui myös Viron parlamenttiin,
42811: Tarton yliopiston oikeustieteelliseen tiedekun-
42812: taan ja Viron korkeimpaan oikeuteen. Samalla
42813: matkalla hän tarkasti myös Suomen Tallinnan
42814: suurlähetystön. Matkalle osallistuivat myös
42815: kansliapäällikkö Jonkka ja esittelijäneuvos Kal-
42816: lio.
42817:    Apulaisoikeusasiamies Paunio osallistui 12. -
42818: 13.9.1996 Strasbourgissa Euroopan unionin oi-
42819: keusasiamiehen järjestämään seminaariin, jossa
42820: käsiteltiin Euroopan unionin oikeusasiamiehen
42821: ja Euroopan kansallisten oikeusasiamiesten väli-
42822: sen yhteistyön kehittämistä.
42823:    Oikeusasiamies Lehtimaja osallistui Buenos
42824: Airesissa Kansainvälisen oikeusasiamiesinsti-                                                KUVA: JMNIS KERKIS
42825: 
42826: tuutin VI kokoukseen 17.- 27.10.1996. Samalla
42827:                                                            Kansliapäällikkö Jaakko Jonkka.
42828: hän tarkasti myös Suomen Buenos Airesin suur-
42829: lähetystön.
42830:    Oikeusasiamies Lehtimaja luennoi 21.
42831: 22.11.1996 Budapestissa Unkarin oikeusasia-
42832: miesten ja Euroopan neuvoston Itä- ja Keski-
42833: Euroopan oikeusasiamiehille järjestämässä ko-
42834: kouksessa oikeusasiamiehen ja tuomioistuinlai-
42835:                                                            kuun alusta lukien uusi vanhemman oikeusasia-
42836: toksen välisistä suhteista. Samalla hän tarkasti
42837:                                                            miehensihteerin virka.
42838: Suomen Budapestin suurlähetystön. Matkalle
42839:                                                               Kansliapäällikkö vastaa kanslian hallinnosta
42840: osallistui myös nuorempi oikeusasiamiehensih-
42841:                                                            ja henkilöstöasioista sekä esittelee myös periaat-
42842: teeri Paavola.
42843:                                                            teellisesti tärkeitä kantelu- ja lausuntoasioita.
42844:                                                            Kansliapäällikkö Paunion tultua valituksi apu-
42845:           HENKILÖKUNTA                                     laisoikeusasiamieheksi virkaa on hoitanut kerto-
42846:                                                            musvuonna määräaikaisena esittelijäneuvos,
42847:    Kertomusvuoden lopussa oikeusasiamiehen                 OTT, VT Jaakko Jonkka.
42848: kanslian vakinaiseen henkilökuntaan kuului                    Eduskunnan valittua Jonkan myös apulaisoi-
42849: kansliapäällikkö, neljä esittelijäneuvosta, viisi          keusasiamiehen varamieheksi hän on oikeusasia-
42850: vanhempaa oikeusasiamiehensihteeriä, kuusi                 miehen eri kutsusta toiminut lyhyehköjä aikoja
42851: nuorempaa oikeusasiamiehensihteeriä, tiedotus-             kerrallaan myös tässä tehtävässä. Varamiesmää-
42852: sihteeri, kaksi tarkastajaa, kolme notaaria, arkis-        räyksiin turvaudutaan apulaisoikeusasiamiehen
42853: tonhoitaja, kirjaaja ja apulaiskirjaaja, osastosih-        "estyneenä ollessa", minkä on tulkittu tarkoitta-
42854: teeri sekä kolme toimistosihteeriä eli yhteensä 29         van paitsi apulaisoikeusasiamiehen loma-aikoja
42855: henkilöä. Kertomusvuonna perustettiin maalis-              myös tämän tosiasiallista poissaoloa kansliasta
42856: 
42857: 
42858:                                                       24
42859: K    A     T       s   A     u    s         V     u         0      T    E    E     N              9     9     5
42860: 
42861: 
42862: 
42863: 
42864: esimerkiksi virkamatkojen takia. Apulaisoikeus-                 (esittelijäneuvoksena 31.3.1996 saakka)
42865: asiamies on estynyt hoitamasta tehtäväänsä                      VT Henrik Åström
42866: myös silloin kun hän puolestaan joutuu hoita-                   (virkavapaana 1.12.1996 alkaen)
42867: maan oikeusasiamiehen tehtäviä tämän poissa-                    VT Harri Ojala
42868: olon vuoksi. Kertomusvuonna J onkalle on kerty-                 VT Riitta Länsisyrjä
42869: nyt varamiespäiviä yhteensä 36.                                 OTK Erkki Hännikäinen
42870:     Varamiesjärjestelmä on koettu ongelmallisek-                (uusi virka l.3.1996lukien)
42871: si, paitsi periaatteellisista syistä, myös sen vuok-
42872: si, että kansliapäällikön toimiessa varamiehenä               Nuoremmat oikeusasiamiehensihteerit kerto-
42873: hänen varsinainen viranhoitonsa keskeytyy.                  musvuoden lopussa:
42874: Tämä taas hankaloittaa kansliapäällikön töiden                VT Kari Muukkonen
42875: järjestelyä ja etukäteissuunnittelua. Varamies-               VT Maija-Leena Paavola
42876: järjestelmästä päästäneen eroon viimeistään sil-              OTK Kaija Tanttinen-Laakkonen
42877: loin, kun toinen apulaisoikeusasiamies aloittaa               (kertomusvuonna virkavapaana)
42878: toimintansa.                                                  VT Mirja Tamminen
42879:    Kanslian vakinaiset lakimiesesittelijät jakau-             VT Juha Haapamäki
42880: tuvat kolmeen ryhmään: esittelijäneuvoksiin                   OTK Aila Linnakangas
42881: sekä vanhempiin ja nuorempiin oikeusasiamie-
42882: hensihteereihin.                                               Ylimääräisinä esittelijöinä sekä osan ajasta
42883:                                                             nuoremman oikeusasiamiehensihteerin määräai-
42884:     Esittelijäneuvokset:                                    kaisessa virassa ovat toimineet:
42885:     OTT, VT Jorma Kuopus                                       OTT, VT Heikki Pihlajamäki,
42886:     (kertomusvuonna virkavapaana)                              (15.2.1996 alkaen)
42887:     VT Eero Kallio                                             VT Minna Verronen, (1.9.1996 alkaen)
42888:     VT Raino Marttunen
42889:     OTT, VT Jaakko J onkka                                     Kanteluruuhkan purkamista varten on kerto-
42890:     (kertomusvuonna kansliapäällikkönä)                     musvuonna palkattu myös sivutoimisia määrä-
42891:                                                             aikaisia lakimiesesittelijöitä. Näissä tehtävissä
42892:   Määräaikaisessa esittelijäneuvoksen virassa               ovat toimineet OTL, VT Asko Välimaa, OTL, VT
42893: ovat kertomusvuonna toimineet:                              Tatu Leppänen, VT Hannele Klemettinen, VT
42894:   KHO:n esittelijäneuvos Marina Äimä                        Veikko Kylä-Marttila ja vs. nuorempi oikeussih-
42895:     (31.12.1996 saakka)                                     teeri Anna-Maija Sarlos.
42896:     vanhempi oikeusasiamiehensihteeri                          Kaikilla lakimiesesittelijöillä on yleensä omat
42897:     Lea Haapkylä (31.3.1996 saakka)                         erikoisalansa, jota koskevia asioita heille pääasi-
42898:     lainsäädäntöneuvos, käräjätuomari                       assa annetaan esiteltäväksi. Uusia esittelijöitä
42899:     Ilkka Rautio (1.4.1996 alkaen)                          otettaessa pyritään siihen, että kanslian henkilö-
42900:                                                             kunnassa olisi mahdollisimman monipuolista ja
42901:     Vanhemmat oikeusasiamiehensihteerit kerto-              kattavaa asiantuntemusta eri aloilta.
42902: musvuoden lopussa:                                             Tiedotussihteerin tehtävänä on huolehtia
42903:   VT Lea Haapkylä                                           kanslian sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta
42904: 
42905: 
42906:                                                        25
42907: K    A     T    s     A     u     s        V     u         0      T    E     E    N             9    9    5
42908: 
42909: 
42910: 
42911: 
42912: sekä lehdistösuhteista. Viran vakinainen haltija               Notaarit:
42913: FK Ilta Helkama on ollut kertomusvuonna vir-                   VN Raili Kerrman
42914: kavapaana ja toiminut Euroopan unionin oi-                     (samalla oikeusasiamiehen sihteeri)
42915: keusasiamiehen lehdistösihteerinä. Tiedotussih-                VN Irmeli Kurenmaa
42916: teerin virkaa on kertomusvuonna hoitanut mää-                  HN Helena Rahko
42917: räaikaisena Yleisradion toimittaja, VT, YTM Ari
42918: Mölsä.                                                         Tarkastajat:
42919:     Kanslian erilaisissa tuki- ja tutkintatehtävis-            Kari Huttunen ja Jukka Siltaloppi
42920: sä toimii kolme alemman oikeustutkinnon suorit-
42921: tanutta notaaria ja kaksi poliisikoulutuksen saa-             Arkistonhoitajana on toiminut VN Marja-Lii-
42922: nutta tarkastajaa. Kantelumäärien lisääntyessä             sa Pärssinen, kirjaajana Liisa Keinänen, apulais-
42923: myös heitä on jouduttu käyttämään kantelu-                 kirjaajana HN Taru Koskiniemi, osastosihteeri-
42924: asioiden esittelemiseen.                                   nä Päivi Ahola sekä toimistosihteereinä Päivi
42925:                                                            Karhu, Kirsti Bärlund ja Leena Helin.
42926: 
42927: 
42928: 
42929: 
42930:                                                       26
42931: PERUS-                J   A      H M       s 0         K E U K S             E N      VALVONTA
42932: 
42933: 
42934: 
42935: 
42936:     3. PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
42937: 
42938:   Perusoikeuksilla tarkoitetaan hallitusmuo-                seen sisältyi ensimmäistä kertaa erillinen perus-
42939: dossa yksilölle turvattuja oikeuksia. Ihmisoi-              ja ihmisoikeusjakso. Perustuslakivaliokunnan
42940: keuksilla taas tarkoitetaan tässä yhteydessä sel-           kertomuksen johdosta antamassa mietinnössä
42941: laisia kaikille ihmisille kuuluvia perustavanlaa-           (Pe V 3/1997 vp.) painotettiin tämän jakson mer-
42942: tuisia oikeuksia, jotka on turvattu Suomea kan-             kitystä toimintakertomuksen osana ja toivottiin
42943: sainvälisesti velvoittavissa ja yleensä joko lailla         jaksoa vastedes entistä kattavampana. Perus-
42944: tai asetuksella valtionsisäisesti voimaan saate-            tuslakivaliokunnan palaute on pyritty ottamaan
42945: tuissa kansainvälisissä sopimuksissa.                       tässä kertomuksessa huomioon.
42946:     Elokuussa 1995 voimaan tulleen perusoikeus-                Toimintakertomuksessa ei ole kuitenkaan pi-
42947: uudistuksen (969/95) yhteydessä perus- ja ihmis-            detty tarkoituksenmukaisena sellaista esitysta-
42948: oikeuksia lähennettiin toisiinsa sekä sisällöllises-        paa, että perus- ja ihmisoikeuksia koskevat rat-
42949: ti, tulkinnallisesti että valvonnallisesti. Tavoit-         kaisuselosteet ryhmiteltäisiin kokonaan omaksi
42950: teena oli lisätä perus- ja ihmisoikeuksien suoraa           jaksokseen. Tämä olisi ristiriidassa sen perusfilo-
42951: sovellettavuutta tuomioistuimissa ja muissa vi-             sofian kanssa, jonka mukaan perus- ja ihmisoi-
42952: ranomaisissa sekä parantaa myös yksityisen ih-              keudet "läpäisevät" koko laillisuusvalvonnan
42953: misen mahdollisuutta vedota perus- ja ihmisoi-              kentän. Lähes kaikissa oikeusasiamiehen kan-
42954: keuksiinsa käytännön lainsoveltamistilanteissa.             nanotoissa voidaan näet erottaa perus- ja ihmis-
42955:   Tänä päivänä kansalliset perusoikeudet ja                 oikeusnäkökulma. Tämän näkökulman ja sen
42956: kansainväliset ihmisoikeudet muodostavat Suo-               merkityksen havainnollistamiseksi on tärkeintä
42957: messa kumpikin toisiaan täydentävän oikeudel-               saada läpileikkaus siitä, minkälaisia perus- ja ih-
42958: lisen suojajärjestelmän. Niillä on keskeinen mer-           misoikeuksiin liittyviä kysymyksenasetteluja
42959: kitys laillisuusvalvonnassa.                                kertomusvuonna on ilmennyt ja minkälaisiin oi-
42960:    Hallitusmuodon 49 §:n 2 momenttiin lisättiin-            keusasiamiehen kannanottoihin ne ovat anta-
42961: kin maininta siitä, että tehtäväänsä hoitaessaan            neet aiheita.
42962: eduskunnan oikeusasiamies valvoo myös perus-                   Jäljempänä luodaan siten yhteenvedonomai-
42963: oikeuksienja ihmisoikeuksien toteutumista. Val-             nen katsaus siihen, miten perus- ja ihmisoikeus-
42964: tioneuvoston oikeuskanslerin osalta vastaava li-            näkökulma on ilmennyt oikeusasiamies Lehti-
42965: säys tehtiin hallitusmuodon 46 §:ään. Lainmuu-              majan (OA) ja apulaisoikeusasiamies Paunion
42966: toksilla haluttiin korostaa perus- ja ihmisoikeus-          (AOA) kannanotoissa kertomusvuoden aikana ja
42967: näkökulman tärkeyttä laillisuusvalvonnassa.                 minkälaisia konkreettisia ongelmia on tällöin
42968:    Hallituksen esityksen johdosta antamassaan               noussut esiin.* Katsauksessa viitataan osaksi
42969: mietinnössä eduskunnan perustuslakivaliokunta
42970: (PeV 25/1994 vp.) edellytti, että eduskunnan oi-
42971:                                                                * Tässä jaksossa käytetään lyhenteitä OA ja
42972:                                                             A OA silloin, kun viitataan viranhaitijoihin henki-
42973: keusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskans-
42974:                                                             lökohtaisesti. Sanalla "oikeusasiamies" taas viita-
42975: lerin kertomuksiin sisällytetään jakso perusoi-
42976:                                                             taan eduskunnan oikeusasiamieheen viranomaise-
42977: keuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Oi-
42978:                                                             na ja instituutiona.
42979: keusasiamiehen vuoden 1995 toimintakertomuk-
42980: 
42981: 
42982:                                                        27
42983: PERUS-               J   A    IHMISOIKEUKSIEN                                        VALVONTA
42984: 
42985: 
42986: 
42987: 
42988: sellaisiin toimenpideratkaisuihin, joita on muu-            oli kiusannut naispuolista alaistaan "miehisen
42989: alla tässä kertomuksessa erikseen selostettu tar-           työympäristön kahvipöytähuumoriksi" luon-
42990: kemmin, osaksi taas OA:nja AOA:n muihin kan-                nehditulla kielenkäytöllä. OA muistutti, että
42991: nanottoihin, jotka ovat sisältyneet esimerkiksi             huumorin viljelyssäkin on noudatettava tilanne-
42992: kantelijalle lähetettyihin kirjevastauksiin.                tajua ja hienotunteisuutta (dnro 1588/4/95,
42993:    Tapausviittauksissa kiteytetään se perus- tai            ks. s. 147).
42994: ihmisoikeuksiin liittyvä huomio tai kannanotto,                OA määräsi virkasyytteen nostettavaksi ma-
42995: jota asianomainen laillisuusvalvoja on kussakin             juria vastaan, joka oli kiusannut alaisiaan mm.
42996: tapauksessa itse pitänyt olennaisena. Tarkoituk-            käyden näihin käsiksi ja siten syyllistynyt soti-
42997: sena ei ole antaa tilastotietoja erityyppisistä kan-        laan sopimattomaan käytökseen (dnrot 656 ja
42998: nanotoista vaan ainoastaan selostaa kannanot-               657/4/96, ks. s. 70).
42999: tojen ominaispiirteitä ja hahmottaa niiden koko-               Ihmisarvon loukkaamattomuutta koskevat
43000: naiskuva.                                                   kysymykset tulevat konkreettisesti esille erityi-
43001:    Katsauksen jäsentely noudattaa hallitusmuo-              sesti suljettujen laitosten tarkastuksilla. Niihin
43002: don (HM) perusoikeussystematiikkaa.                         on kiinnitetty huomiota esimerkiksi laitosten ti-
43003:                                                             loja ja laitoksiin suljettujen henkilöiden kohtelua
43004:                                                             tarkastettaessa:
43005:                                                                AOA totesi tarkastushavaintojen perusteella,
43006:   KERTOMUSVUODEN KESKEISIMMÄT                               että kehitysvammaisten erityishuollon keskus-
43007:  PERUS- JA IHMISOIKEUSKANNANOTOT                            laitosten eristyshuoneet eivät aina olleet vam-
43008:                                                             maisten inhimillisen kohtelun kannalta hyväk-
43009:        Ihmisarvon loukkaamattomuus                          syttäviä (dnro 12112/95, ks. s. 56).
43010:          (HM 1 § ja 6 §:n 2 momentti)                          AOA kiinnitti vankilatarkastuksella vankilan
43011:                                                             johdon huomiota muun muassa siihen, ettei pit-
43012:    Valtion on turvattava ihmisarvon loukkaa-
43013:                                                             käaikaista asumista matkaselliosastolla voitu pi-
43014: mattomuus yhteiskunnassa eikä ketään saa koh-
43015:                                                             tää asianmukaisena (s. 194).
43016: della ihmisarvoa loukkaavasti. Tämä on kaikki-
43017: en perusoikeuksien lähtökohta. Ihmisarvon kun-
43018:                                                               Yhdenvertaisuus lain edessä (HM 5 §)
43019: nioittamisvelvollisuus on ankkuroitu kulttuuri-
43020: perintöömme.                                                   Yhdenvertaisuusnäkökohtiin vedotaan oike-
43021:    Ihmisarvoon liittyvät näkökohdat ovat usein              usasiamiehelle tulevissa kanteluissa erittäin
43022: oikeusasiamiehen kannanottojen taustalla, vaik-             usein. Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun on
43023: kei näihin olisi suoranaisesti viitattukaan. Esi-           ehkä keskeisin perusoikeus demokraattisessa yh-
43024: merkiksi valtion virkamieslain 14 §:n 2 momentin            teiskunnassa.
43025: mukaan virkamiehen on käyttäydyttävä virka-                    Sen on sanottu kuuluvan oikeusvaltiossa jo
43026: miesasemansa edellyttämällä tavalla. Tärkeä                 perusoikeuden käsitteeseen. Perusoikeusuudis-
43027: näkökohta on tällöin se, ettei virkamies saa käy-           tuksen yhteydessä hallitusmuotoon lisättiin
43028: töksellään loukata kenenkään ihmisarvoa. OA on              myös nimenomainen syrjinnän kieltävä säännös.
43029: ottanut kantaa mm. puolustusvoimien henkilö-                   Yhdenvertaisuus klassisessa merkityksessään
43030: kunnan käytökseen seuraavasti:                              tarkoittaa samanlaista kohtelua samanlaisissa
43031:    OA moitti everstiluutnauttia siitä, että tämä            tapauksissa. Samalla on meillä kuitenkin koros-
43032: 
43033: 
43034:                                                        28
43035: PERUS-               J   A       H M       s 0         K E U K S             E N      VALVONTA
43036: 
43037: 
43038: 
43039: 
43040: tettu sitä, että julkisen vallan velvollisuutena on         tarpeisiin oli kiinnitettävä rakennusvalvonnassa
43041: edistää tosiasiallista tasa-arvoa yhteiskunnassa.           entistä vakavampaa huomiota (dnro 1289/4/94,
43042: Ns. hyväksyttävä yhteiskunnallinen intressi voi             ks. s. 176).
43043: tällöin oikeuttaa ihmisten erilaisenkin kohtelun.              Uskonnollisten yhteisöjen yhdenvertaisuu-
43044: Tämä mutkistaa yhdenvertaisuusperiaatteen so-               desta oli kysymys tapauksessa, jossa vapaakir-
43045: veltamista käytännön tilanteissa. Tältä osin on             kollisen yhdistyksen hakemus päästä yksityisoi-
43046: myös laillisuusvalvojan usein vaikeata vetää ra-            keudelliseksi siviilipalveluslaitokseksi oli hylät-
43047: jaa toisaalta oikeudellisten ja toisaalta yhteis-           ty. OA korosti, ettei siviilipalveluksen tehtävänä
43048: kuntapoliittisten näkökohtien välillä.                      ollut luterilaisen ja ortodoksisen kirkon tukemi-
43049:    Oikeusasiamies on joutunut ottamaan kantaa               nen, siitä huolimatta, että siviilipalvelus oli jo
43050: yhdenvertaisuuden toteutumiseen monenlaisissa               laissa mahdollistettu juuri näiden kirkkojen teh-
43051: yhteyksissä, joista voidaan mainita esimerkkei-             tävissä. Jos jokin muu uskonnollinen yhteisö
43052: nä:                                                         täytti lainsäätäjän asettamat toiminnalliset kri-
43053:    Kahdessa kantelussa oli kysymys asuntoa                  teerit, sitä ei saanut syrjiä uskonnollisen taustan-
43054: vailla olevan henkilön oikeudesta kirjata postilo-          sa perusteella (dnro 2505/4/94, ks. s. 160).
43055: kero-osoitteensa yhteiskunnan virallisiin tieto-               Yhdenvertaisuusongelmaan liittyy myös ky-
43056: järjestelmiin (väestötietoihin ja tieliikenteen tie-        symys jonkin ihmisryhmän ns. positiivisesta eri-
43057: tojärjestelmään). OA muistutti, että asunnotto-             tyiskohtelusta, jota ei pidetä lain tarkoittamassa
43058: mallakin on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun,               mielessä syrjintänä. Tällaisen kohtelun tavoit-
43059: kun kysymys on julkisten palvelujen saatavuu-               teena on juuri tosiasiallisen tasa-arvon saavutta-
43060: desta. Jokaisella on vapaus liikkua ja valita               minen yhteiskunnassa.
43061: asuinpaikkansa eikä laki velvoita ketään asu-                  OA:n mielestä ulkomaalaisviraston olisi pitä-
43062: maan varsinaisessa asunto-osoitteessa. Asian-               nyt käsitellä ns. aidosti kansalaisuudettomien
43063: omaisia tietojärjestelmiä koskevia lakeja on näin           henkilöiden kansalaisuushakemuksia muita ha-
43064: ollen tulkittava sen mukaisesti (dnrot 428/4/95 ja          kijoita nopeammin. Suomi on sitoutunut tällai-
43065:  103/4/95, ks. s. 173 ja 174).                              seen erityiskohteluun jo valtiottornia henkilöitä
43066:    Asuinpaikan valinnan vapaudesta mutta sa-                koskevaan yleissopimukseen liittyessään (dnro
43067: malla myös syrjinnästä alkuperän perusteella oli            685/4/96, ks. s. 179).
43068: kysymys kanteluasiassa, jossa toiselta paikka-                 OA kiinnitti yhdenvertaisuusnäkökulmaan
43069: kunnalta muuttanut romaniperhe ei ollut saanut              huomiota myös normitiedotusta koskevassa lau-
43070: kunnasta vuokra-asuntoa. OA:n mielestä kun-                 sunnossaan oikeusministeriölle (dnro 720/4/96,
43071: nan ei olisi pitänyt torjua perheen asunnontar-             ks. s. 63). Työryhmän ehdotuksen mukaan nor-
43072: vetta ottamatta kantaa siihen turvallisuusuh-               mitiedotusta koskeva valtion perusvelvoite täyt-
43073: kaan, jonka perhe oli ilmoittanut syyksi kotipai-           tyy, jos kansalaisille mahdollistetaan selailu- ja
43074: kan vaihdokseen. OA totesi, että kunnan kieltei-            tulostusoikeus sähköisestä normitietopankista.
43075: seen asenteeseen olivat todennäköisesti syynä               Oikeusasiamies kysyi kuitenkin: kuinka otetaan
43076: kunnanjohtajan omat romaniväestöä koskevat                  käytännössä huomioon eri kansalaisryhmien alu-
43077: ennakkokäsitykset (dnro 2466/4/94, ks. s. 154).             eelliset, tiedolliset ja taloudelliset erot? Oikeus-
43078:    OA muistutti siitä, että perusoikeusuudistuk-            asiamies kiinnitti huomiota erityisesti syrjäseu-
43079: sen jälkeen myös liikkumisesteisten henkilöiden             duilla asuvien ja tietoverkkoihin perehtymättö-
43080: 
43081: 
43082: 
43083:                                                        29
43084: PERUS-               J   A      HMISOIKEUKSIEN                                        VALVONTA
43085: 
43086: 
43087: 
43088: 
43089: mien kansalaisten tarpeisiin saada tietoa yhteis-          saneläkkeen pohjaosan poistamisesta niiltä eläk-
43090: kunnan normeista (dnro 720/4/96, ks. s. 63).               keensaajilta, joiden työeläke ylitti tietyn mark-
43091:    Yhdenvertaisuuden toteutuminen on ollut                 kamäärän. Kanteluissa katsottiin, että kun työ-
43092: näkyvästi esillä toimeentulotukeen liittyvissä             eläkelaitoksen maksamasta eläkkeestä oli jo vä-
43093: kanteluissa. Yhdenvertaista kohtelua ja yksilöl-           hennetty kansaneläkelain pohjaosaa vastaava
43094: listä tarveharkintaa ei ole yleensäkään helppoa            määrä eikä vähennystä ollut palautettu pohja-
43095: sovittaa yhteen. Kysymys on ollut usein myös               osan poistamista koskevien lainmuutosten jäl-
43096: siitä, onko jotakin henkilöryhmää (esim. opiske-           keen, eläkkeensaajia ei ollut kohdeltu yhdenver-
43097: lijoita tai yrittäjiä) kohdeltu muista poikkeavasti        taisesti näissä lainmuutoksissa. Lainmuutoksia
43098: ilman hyväksyttävää perustetta. AOA on pai-                pidettiin myös omaisuudensuojaa loukkaavina.
43099: nottanut mm. yrittäjän oikeutta toimeentulotu-             Eduskunnan perustuslakivaliokunta oli kuiten-
43100: keen (dnro 225/4/95, ks. s. 142) ja toimeentulotu-         kin ottanut nimenomaisesti kantaa kyseisten la-
43101: en hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun valvon-              kien perustuslainmukaisuuteen jo lainmuutosten
43102: nan tarpeeseen. Eräässä tapauksessa oli kysymys            eduskuntakäsittelyn yhteydessä. AOA totesi,
43103: siitä, oliko kaupunginvaltuutettuna ja sosiaali-           että koska lain säännökset ovat vaikeasti luetta-
43104: ja terveyslautakunnan jäsenenä toiminut henki-             via ja ymmärrettäviä, oli luonnollista, että oli
43105: lö saanut toimeentulotukea muita tuen hakijoita            syntynyt epäilyjä muun muassa siitä, oliko kan-
43106: helpommin ja oliko hakijoiden yhdenvertaisuut-             salaisten yhdenvertainen kohtelu toteutunut.
43107: ta tästä syystä loukattu (dnro 1617/2/95, ks. s.           Eläkelainsäädäntö oli yleensäkin vaikeaselkoista
43108: 138). Yleisesti voidaan kanteluiden perusteella            ja eläkkeen perusteista oli lähes mahdotonta
43109: todeta, että välttämätöntä toimeentuloa perus-             päästä selville eläkelainsäädäntöön tutustumal-
43110: oikeutena turvaava sosiaalihuoltolain säännös              la. Tilannetta ei voitu AOA:n mukaan pitää tyy-
43111: oikeudesta toimeentulotukeen on yhdenvertai-               dyttävänä (ks. myös s. 16).
43112: suuden toteutumisen kannalta varsin ongelmalli-                Varuskuntatarkastusten yhteydessä on tois-
43113: nen.                                                       tuvasti nostettu esille kysymys varusmiesten ja
43114:    Yhdenvertaisuusperiaatteen soveltaminen on              siviilipalvelusmiesten        yhdenvertaisuudesta,
43115: osoittautunut vaikeaksi myös työttömyystur-                mitä tulee palveluksen sisältöön sekä erityisesti
43116: vaa annettaessa. Tätäkin asiaa koskevia kante-             sosiaalisiin ja taloudellisiin etuuksiin (ks. s. 203).
43117: luita on tutkittu useita.                                  OA on eri yhteyksissä kiinnittänyt tähän ongel-
43118:    Eräässä tapauksessa AOA totesi yhdenvertai-             maan huomiota.
43119: suutta loukatun neljän samassa oppilaitoksessa
43120: opiskelleen iltaopiskelijan kohdalla, joista kaksi                  Henkilökohtainen vapaus ja
43121: sai työttömyysturvalautakunnan ratkaisujen                          koskemattomuus (HM 6 §)
43122: perusteella työttömyyspäivärahaa, toiset kaksi                Henkilökohtainen vapaus ja koskematto-
43123: taas eivät saaneet. Yhdenvertaisuusperiaatteen             muus ovat perusoikeuksia, joiden toteutumisen
43124: loukkauksen voitiin todeta johtuneen osittain              kannalta erityisen herkkiä aloja ovat poliisitoi-
43125: työttömyysturvalainsäädännön, osittain sen so-             minta sekä olosuhteet suljetuissa laitoksissa.
43126: veltamiskäytännön puutteista (dnro 2408/4/95,              Nämä kuuluvat perinteisesti oikeusasiamiehen
43127: ks. s. 158).                                               harjoittamaan laillisuusvalvonnan ydinaluee-
43128:    Lukuisissa kanteluissa on ollut kysymys kan-            seen.
43129: 
43130: 
43131:                                                       30
43132: PERUS-                   J   A   IHMISOIKEUKSIEN                                    VALVONTA
43133: 
43134: 
43135: 
43136: 
43137:   Omana aloitteena selvitettiin, miten kehi-              kohtainen koskemattomuus) ja toisaalta poliisin
43138: tysvammaisten erityishuollosta annetun lain               virkatehtävän tärkeys ja vastarinnan vaaralli-
43139: säännöstä pakon käytöstä sovelletaan. Pakkona             suus (Esim. dnro 2123/4/94, ks. s. ll7 sekä dnro
43140: kehitysvammaisten erityishuollossa käytetään              574/4/95, ks. s.134).
43141: yleisimmin eristämistä mutta myös muita, hen-                Eristämiseen liittyvä perusoikeusnäkökulma
43142: kilökohtaiseen koskemattomuuteen kohdistuvia              on ollut keskeisesti esillä myös vankiloissa ja psy-
43143: rajoituksia. Tässä kaikkiin kehitysvammaisten             kiatrisissa sairaaloissa tehdyissä tarkastuksissa.
43144: erityishuollon keskuslaitoksiin ja niitä valvovien        Esimerkkinä voidaan mainita eristämisen pi-
43145: viranomaisten toimiin kohdistuneessa selvitys-            dempiaikainenkäyttö psykiatrisessa sairaalahoi-
43146: työssä voitiin havaita eristämisen käyttöä sekä           dossa ja vankien eristäminen huumeiden salakul-
43147: rangaistuksena että kasvatuksellisena keinona.            jetusepäilyn perusteella (ks. esim. s. 196 ja 2ll).
43148: AOA katsoi, että eristäminen rangaistuksena on
43149: HM 6 §:n ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5                  Liikkumisvapaus (HM 7 §:n 1 mom)
43150: artiklan vastaista. Myöskään kasvatuksellisilla              Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oles-
43151: perusteilla tapahtuvaa pakon käyttöä ei voida             kelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maas-
43152: pitää perus- ja ihmisoikeussäännösten valossa             sa ja valita asuinpaikkansa. Käänteisesti tämä
43153: hyväksyttävänä. Kiellettävänä AOA piti pakon              merkitsee, ettei kellään ole lakiin perustuvaa vel-
43154: käyttöä silläkin perusteella, että henkilökuntaa          vollisuutta asua kiinteässä osoitteessa. Asuinpai-
43155: oli osastolla liian vähän. AOA katsoi, että kehi-         kan valinnan vapauden tosiasiallinen toteutumi-
43156: tysvammalain säännös pakon käytöstä on sana-              nen on havaittu ongelmalliseksi. Tähän liittyy
43157: muodoltaan väljä eikä se nykyisessä muodossaan            kuntien taloudellinen vastuu julkisten palvelu-
43158: täytä perusoikeuksia rajoittavalta lailta edelly-         jen järjestämisestä alueellaan asuville.
43159: tettyjä tunnusmerkkejä. Siitä pitäisi nykyistä               Liikkumisvapautta ja asuinpaikan valintaa
43160: täsmällisemmin käydä ilmi ne perusteet, joilla            koskevia OA:n kannanottoja on selostettu edellä
43161: kehitysvammaisen perusoikeuksia voidaan ra-               yhdenvertaisuutta koskevassa jaksossa.
43162: joittaa (dnro 12112/95, ks. s. 56).
43163:    Arvioidessaan vangin kahlehtimista vankilas-                      Ulkomaalaisen oikeudet
43164: ta toiseen siirtämisen aikana AOA kiinnitti huo-                        (HM 7 §:n 4 mom)
43165: miota siihen, että kahlehtiminen on poikkeus                 Ulkomaalaisten oikeudet on toinen alue, jolla
43166: henkilökohtaisesta koskemattomuudesta ja että             oikeusasiamies on perinteisesti ollut aktiivinen.
43167: henkilökohtaiseen koskemattomuuteen voidaan               Hallitusmuodossa mainitut perusoikeudet eivät
43168: puuttua vain laissa säädetyllä perusteella (dnro          vielä ennen perusoikeusuudistusta ainakaan
43169: 1910/4/94, ks. s. 92).                                    muodollisesti koskeneet ulkomaalaisia, joten
43170:    Myös poliisin voimakeinojen käytöllä puutu-            kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla on täs-
43171: taan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.                 täkin syystä ollut ulkomaalaisasioissa erityisen
43172: Voimakeinojen käyttöä koskevia kanteluita on              suuri merkitys. Perusoikeusuudistuksen jälkeen
43173: tutkittu useita. Eräissä ratkaisuissa AOA on              perusoikeudet koskevat kuitenkin pääsäännön
43174: pohtinut voimakeinojen käytön lainmukaisuut-              mukaan myös ulkomaalaisia.
43175: ta, kun otetaan huomioon toisaalta voimankäy-                 Hallitusmuodossa ei silti taata ulkomaalaisel-
43176: töstä sen kohteelle aiheutunut haitta (henkilö-           le yhtä vahvaa oikeutta tulla Suomeen ja oleskel-
43177: 
43178: 
43179:                                                      31
43180: PERUS-              J A        HMISOIKEUKSIEN                                      VALVONTA
43181: 
43182: 
43183: 
43184: 
43185: la Suomessa kuin Suomen kansalaiselle. Toisaal-           jantutustua sikseen jätetyn seksuaalirikosasian
43186: ta sisällytettiin hallitusmuotoon perusoikeusuu-          esitutkinta-aineistoon vedoten rikoksen uhrin
43187: distuksen yhteydessä erityinen kielto karkottaa,          yksityisyyden suojaan. OA arvosteli lopputulos-
43188: luovuttaa tai palauttaa ulkomaalaista, jos häntä          ta asiakirjajulkisuuslain kannalta mutta piti kui-
43189: tämän vuoksi uhkaisi kuolemanrangaistus, kidu-            tenkin myönteisenä, että poliisi oli vastakkaisten
43190: tus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu (HM 7            intressien ristiriitatilanteessa etsinyt perus- ja
43191: § 4 mom).                                                 ihmisoikeussäännöksistä lain soveltamista oh-
43192:    OA otti ulkomaalaisten perus- ja ihmisoikeuk-          jaavia periaatteita (dnro 487/4/96, ks. s. 112).
43193: siin kantaa Pakolaisneuvonta ry:n laajaan kan-               OA:lle kanneltiin tupakansavun terveydelle
43194: teluun antamassaan päätöksessä. OA muistutti              haitallisista vaikutuksista ja vedottiin siihen,
43195: mm. palautuskiellon ehdottomuudesta: siitä ei             että julkisen vallan tulee HM 15 a §:n 3 momentin
43196: ole säädetty poikkeusta myöskään sellaisen hen-           mukaan edistää väestön terveyttä. OA totesi tu-
43197: kilön osalta, joka antaa viranomaiselle vääriä            pakoinnin täydellisen kieltämisen olevan ongel-
43198: tietoja. HM 7 §:n 4 momentissa tarkoitettu uhka           mallista siihen nähden, että ihmisille on oikeus-
43199: on selvitettävä viran puolesta. OA painotti myös          järjestyksessä turvattu perusoikeutena myös oi-
43200: perus- ja ihmisoikeusmyönteisen laintulkinnan             keus mahdollisimman pitkälle päättää omasta
43201: tärkeyttä ja sitä, että perus- ja ihmisoikeussään-        yksityiselämästään (dnro 13/4/96).
43202: nökset rajoittavat viranomaisille muuten kuulu-              OA arvosteli käräjätuomaria, joka oli rikosoi-
43203: vaa harkintavaltaa ulkomaalaisasioissa (dnro              keudenkäynnin alussa vaatinut käräjäyleisöön
43204: 1360/4/94, ks. s. 182).                                   kuuluvia ilmoittamaan julkisesti nimensä. OA
43205:                                                           katsoi tällaisen nimenhuudon paitsi loukanneen
43206:       Oikeus yksityiselämään (HM 8 §)                     käräjäyleisöön kuuluvien yksityisyyttä myös
43207:                                                           välillisesti rajoittaneen oikeudenkäynnin julki-
43208:     Yksityiselämän suojasta sellaisenaan säädet-
43209:                                                           suutta (dnro 1568/4/94, ks. s. 87).
43210: tiinhallitusmuodossa vasta perusoikeusuudistuk-
43211: sen yhteydessä. Tätä suojamuotoa on kuvattu                  OA:lta pyydettiin kannanottoa siihen, oliko
43212: eräänlaiseksi yksilön yksityistä aluetta koskevak-        palvelussuhteen keskeytysten syiden merkitse-
43213: si yleislausekkeeksi, joka täydentää siihen lähei-        minen nimikirjaan ongehnallista yksityisyyden
43214: sesti liittyviä perusoikeuksia kuten kunnian, kir-        suojan näkökulmasta. OA punnitsi vastakkain
43215: jeenvaihdon ja kotirauhan suojaa. Yksityiselä-            toisaalta yksityisyyden suojaa, toisaalta julkisoi-
43216: män suojaan kuuluu monenlaisia, sekä ihmisen              keudellista nimikirjanpidon intressiä. Mahdolli-
43217: identiteettiin että hänen elämäänsä ja ihmissuh-          nen yksityisyyden loukkaus jäi hänen mielestään
43218: teisiinsa liittyviä ainesosia. Yksityiselämää suo-        kuitenkin vähäiseksi, jos keskeytyksen syyksi il-
43219: jattaessa joudutaan usein vaikeisiin intressiver-         moitetaan vain esimerkiksi "sairaus" tai "yksi-
43220: tailuihin, kun muiden perusoikeuksien, esimerkik-         tyisasia" (dnro 44/4/95, ks. s. 188).
43221: si sananvapauden ja julkisuuden, turvaaminen                 OA piti yksityiselämän suojaan puuttumisena
43222: vaatii yksityiselämän suojaan puuttumista.                sitä, että valtion taidemuseo oli avannut ja tyh-
43223:     Yksityiselämän suojasta on ollut keskeisesti          jentänyt työntekijän henkilökohtaiseen käyt-
43224: kysymys mm. seuraavissa kantelutapauksissa.               töön luovutetun vaatekaapin ilman ennakkoil-
43225:     OA arvioi poliisin päätöksentekoa tilanteessa,        moitusta (dnro 1133/4/95, ks. s. 175).
43226: jossa poliisi oli kieltäytynyt antamasta toimitta-           AOA arvioi, oliko poliisilla oikeutta salassa
43227: 
43228: 
43229:                                                      32
43230: PERU$-               J   A      HMISOIKEUKSIEN                                       VALVONTA
43231: 
43232: 
43233: 
43234: 
43235: pidettävien tietojen saantiin kuolemansyyn sel-               OA arvioi Telehallintokeskuksen televisiolu-
43236: vittämisestä annetun lain nojalla. Tällöin jou-            pakampanjaa sekä kotirauhan että yksityiselä-
43237: duttiin punnitsemaan yksityiselämän suojaami-              män suojan kannalta. OA katsoi, ettei joka kotiin
43238: sen ja kuolemansyyn selvittämisen intressejä               lähetetty kampanja-aineisto sinänsä loukannut
43239: keskenään. AOA totesi, että poliisin velvollisuu-          näitä perusoikeuksia, joskin siinä olleet voimak-
43240: tena on harkita, mitä selvitystä asiassa tarvi-            kaat vihjaukset television luvattomasta katse-
43241: taan. Pyyntö on kuitenkin rajattava siten, ettei           lusta olivat hyvän hallintotavan ja suhteellisuus-
43242: tietojen luovutuksella tarpeettomasti vaaranne-            periaatteen näkökulmasta ongelmallisia (dnro
43243: ta yksityisyyden suojaa (dnrot 153 ja 392/4/95,            2494/4/95, ks. s. 189).
43244: ks. s. 97).                                                   Eräässä kanteluasiassa oli kysymys aseiden
43245:    Myös Ahvenanmaan maakunnan lainsäädän-                  hallussapitoluvan peruutuksesta. Kantelija väit-
43246: töä viranomaisten pitämistä rekistereistä jou-             ti hänen kotirauhaansa rikotun, kun poliisi haki
43247: duttiin eräässä kanteluasiassa arvioimaan yksi-            aseet hänen kotoaan kantelijan ollessa sairaalas-
43248: tyiselämän kannalta. Kansalaisnäkökulmasta                 sa. AOA korosti ratkaisussaan, että kotietsinnän
43249: olisi AOA:n mukaan eduksi, että erityisesti arka-          kaltainen, perusoikeuteen puuttuva toimenpide
43250: luonteisia tietoja sisältävien rekisterien pitämi-         ei voinut perustua yleiseen tapaan tai poliisitoi-
43251: sestä ja käytöstä sekä tietojen luovuttamisesta ja         minnan yleisiin periaatteisiin vaan edellytti
43252: saamisesta olisi myös Ahvenanmaan maakun-                  tuekseen lain nimenomaista säännöstä. Tuolloin
43253: nassa nykyistä yksityiskohtaisempaa sääntelyä              voimassa olleeseen poliisilakiin ei tällaista sään-
43254: (dnro 1577/4/94, ks. s. 109).                              nöstä sisältynyt (dnro 1554/4/94, ks. s. 102).
43255: 
43256:     Oikeus kotirauhan suojaan (HM 8 §)                           Oikeus luottamuksellisen viestin
43257:    Kotietsintään liittyviä kanteluita tutkittaes-
43258:                                                                       salaisuuteen (HM 8 §)
43259: sa on luonnollisesti kotirauhan suoja ollut keskei-           Perusoikeusuudistuksen yhteydessä otettiin
43260: sesti esillä. Näitä kanteluita on tehty useita ku-         perinteisen kirje- ja puhelinsalaisuuden ohella
43261: ten aikaisempinakin vuosina. Eräissä tapauksis-            huomioon myös viestinnän uudet muodot, jotka
43262: sa, joissa kysymys on ollut kotietsinnän edelly-           ansaitsivat saman perusoikeussuojan. Oikeus-
43263: tysten olemassaolosta, AOA on korostanut, että             asiamiehelle saapuneet kantelut ovat kuitenkin
43264: kotietsinnän edellytyksiä tulee tulkita ahtaasti,          edelleen koskeneet etupäässä kirje- ja puhelinsa-
43265: koska kotietsintä on poikkeus hallitusmuodossa             laisuutta.
43266: turvatusta kotirauhan suojasta (ks. esim. dnrot               AOA:n mukaan vankien postilähetysten laki-
43267: 1729 ja 2107/4/94, s. 100 sekä 2109/4/94, s. 102).         sääteisiä tarkastaruisedellytyksiä on tulkittava
43268:    OA puolestaan katsoi perusoikeusmyönteisen              ahtaasti, koska tarkastusoikeus on poikkeus pe-
43269: tulkinnan puoltavan sitä näkemystä, että myös              rusoikeutena turvatusta kirjesalaisuudesta (dnro
43270: työsiirtolassa rangaistusta suorittavan vangin             2184/4/94, ks. s. 90).
43271: työsiirtolan alueelle pysäköimä lukittu ajoneuvo              OA puolestaan katsoi kirjesalaisuuden suojan
43272: voi nauttia kotirauhan suojaa, ottaen huomioon,            vaihtelevan lähetyksen luonteesta riippuen. Lä-
43273: ettei rangaistuslaitokseen joutuminen sinänsä              hetyksen ns. päällystiedot kuuluivat nekin kirje-
43274: lakkauta ihmisen perusoikeuksia (dnro 1435/4/              salaisuuden piiriin, joskaan ne eivät nauttineet
43275: 94, ks. s. 92).                                            yhtä vahvaa suojaa kuin suljetun viestin sisältö
43276: 
43277: 
43278:                                                       33
43279: PERUS-              J   A      H   M     s 0        K E U        K S      E N      V A   L   V   0   N   T   A
43280: 
43281: 
43282: 
43283: 
43284: (dnro 2247/4/94, ks. s. 171).                            rusoikeussäännös. Sananvapauskanteluissa on
43285:    AOA arvioi perusoikeusnäkökulmasta myös               ollut useimmiten kysymys nimenomaan virka-
43286: koulukodissa tapahtunutta puhelimen käytön               miehen sananvapaudesta: kantelijat katsovat
43287: rajoittamista lapsen ja omaisten välisessä yhtey-        virkamiehen puhuneen sivu suunsa tai sitten vir-
43288: denpidossa. Tosiasiallista yhteydenpidon rajoit-         kamies itse kantelee sananvapautensa rajoitta-
43289: tamista oli AOA:n mielestä myös se, että puhelin-        misesta. OA on todennut, että virkamiehelle kuu-
43290: keskustelua kuunneltiin olemalla läsnä toisen            luu lähtökohtaisesti sama sananvapaus kuin
43291: puhujan kanssa samassa huoneessa. Perheen-               muillekin ihmisille. Myös omien mielipiteiden
43292: jäsenten väliset puhelinkeskustelut kuuluvat             esittäminen kuuluu sananvapauteen (dnrot 45/4/
43293: kuitenkin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8               96, 911-913/4/96 ja 2596/4/95). Sen sijaan
43294: artiklassa turvatun yksityis- ja perhe-elämän            OA katsoi, ettei Ilmatieteen laitoksen edustajan
43295: sekä kirjeenvaihdon suojan piiriin (dnro 574/4/          olisi pitänyt poliisia arvostelevassa mielipidekir-
43296: 95, ks. s. 134).                                         joituksessa mainita Ilmatieteen laitosta oman
43297:    Toisessa tapauksessa tarkasteltiin puhelimen          nimensä yhteydessä (dnro 1804/4/95).
43298: käytön valvontaa vankilassa. Vangin käsityksen              OA totesi, että sananvapauden periaate tulee
43299: mukaan hänen oikeuttaan puhelinsalaisuuteen              ottaa tulkintaohjeena huomioon myös paino-
43300: rikottiin, kun vartija oli samassa huoneessa kuu-        tuotteiden maahantuontia koskevia määräyksiä
43301: loetäisyydellä valvomassa puhelimen käyttöä              sovellettaessa. Tulliviranomaisten ei tulisi siten
43302: vangin keskustellessa äitinsä kanssa. AOA:n mu-          kohtuuttomasti vaikeuttaa ulkomailta postitse
43303: kaan vangin oli kuitenkin tällöin täytynyt ym-           tulleiden kirjalähetysten perille toimittamista
43304: märtää vartijan kuulevan hänen osuutensa kes-            esimerkiksi vaatimalla lähetyksen vastaanotta-
43305: kustelusta eikä kysymys tällöin ole voinut olla          jaa saapumaan henkilökohtaisesti paikalle pake-
43306: luottamuksellisen viestin salaisuudesta. Sen si-         tin sisällön ja verotusarvon selvittämiseksi (dnro
43307: jaan on voinut olla kysymys vangin yksityiselä-          1137 /4/95).
43308: män rajoittamisesta. Sitä taas voidaan rangais-             Asiakirjajulkisuutta koskevia kanteluita on
43309: tuslaitoksessa lain mukaan rajoittaa vain siinä          tullut oikeusasiamiehelle paljon, joskin useimmi-
43310: määrin kuin laitoksessa pitämisen varmuus ja             ten kantelijalla on ollut mahdollisuus käyttää
43311: laitoksen turvallisuus vaativat. Puhelimen käy-          yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 8
43312: tön valvonta oli AOA:n mukaan siten mahdollis-           §:ssä säädettyä oikeuskeinoa eli saattaa asia toi-
43313: ta vain näillä edellytyksillä. Erityisen tarkkaan        mivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi. Täl-
43314: oli harkittava valvonnan välttämättömyyttä,              löin oikeusasiamies on ohjannut kantelijan
43315: kun kysymys oli vangin ja hänen lähiomaisensa            yleensä käyttämään tätä oikeuskeinoa ottamat-
43316: välisestä puhelinkeskustelusta (dnro 1714/4/95,          ta kantaa itse oikeuskysymykseen. Omissa kan-
43317: ks. s. 96).                                              nanotoissaan oikeusasiamies on kuitenkin edus-
43318:                                                          tanut julkisuusmyönteistä linjaa. Esimerkiksi:
43319:     Sananvapaus ja julkisuus (HM 10 §)
43320:                                                             OA katsoi, että ylioppilaskokelaalla oli oikeus
43321:   Sananvapaudesta on säädetty sekä hallitus-             henkilökohtaisesti tutustua koesuoritukseensa ja
43322: muodossa että kansainvälisissä ihmisoikeussopi-          tarkastajien siihen mahdollisesti tekemiin arvos-
43323: muksissa lähes samansisältöisesti, kun taas oi-          telumerkintöihin. Kun taliennejulkisuus oli pe-
43324: keus taliennejulkisuuteen on ns. kotiperäinen pe-        rusoikeusuudistuksen yhteydessä nimenomaises-
43325: 
43326: 
43327:                                                     34
43328: PERUS-               J   A        H   M     s 0         K E U        K S         E N   VALVONTA
43329: 
43330: 
43331: 
43332: 
43333: ti kirjattu perusoikeudeksi, sekä yleisö- että               keviin pysyväismääräyksiin (dnro 14 71/4/95,
43334: asianosaisjulkisuutta koskevia poikkeussään-                 ks. s. 147).
43335: nöksiä oli OA:n mukaan tulkittava ahtaasti
43336: (dnro 2392/4/94, ks. s. 148).                                 Yhdistymisvapaus (HM 10 a §:n 2 mom)
43337:    OA arvosteli kaupunginviskaalia, joka oli an-                Ottaessaan kantaa tuomarien vapaamuurari-
43338: tanut paikalliselle sanomalehdelle ennenaikaises-            jäsenyyksiin OA pohti tuomarien yhdistymisva-
43339: ti tiedon syytteen nostamisesta rikosasiassa kiel-           pautta laajemminkin. OA katsoi, ettei julkisen
43340: täen kuitenkin toimittajaa julkaisemasta tietoa              vallan pitäisi syrjiä laillisessa järjestyksessä har-
43341: ennen vastaajan haastamista. OA:n mukaan                     joitettua yhdistystoimintaa pelkästään siihen
43342: syyttäjällä ei ollut toimivaltaa vastoin sananva-            kohdistuvien epäluulojen perusteella. Päinvas-
43343: paussäännöstä kieltää tiedotusvälinettä julkai-              toin se on velvollinen antamaan jopa oikeussuo-
43344: semasta sen tietoon saatettua uutista. Kun vir-              jaa ihmisten yhdistymisvapauteen puuttuvia
43345: kamies on antanut tiedon tiedotusvälineen edus-              epäluuloja vastaan. Toisaalta on mahdollista,
43346: tajalle, hänen on varauduttava senjulkiseksi tu-             että yhdistysten jäsenyydet tietyissä tilanteissa
43347: loon. OA korosti, ettei virkamies voinut siirtää             aiheuttavat ulkopuolisissa perusteltuja epäilyk-
43348: omaa virkavastuutaan tiedon julkistamisesta                  siä tuomarin puolueettomuudesta. Kun esteelli-
43349: tiedotusvälineen    edustajalle   (dnro   755/4/95,          syyssäännöksiä Euroopan ihmisoikeussopimuk-
43350: ks. s. 121).                                                 sen valossa tulkitaan nykyään entistä laajem-
43351:                                                              min, esteellisyystilanteita syntyy myös entistä
43352:      Osallistuminen yhteiskunnalliseen                       useammin. Niiden ennalta ehkäisemiseksi pitäisi
43353:       toimintaan (HM 11 §:n 3 mom)                           OA:n mielestä arvioida uudelleen myös tuoma-
43354:    Poliittinen äänestysoikeus koskee vain halli-             rien yhteiskunnallista osallistumista ja erilaisia
43355: tusmuodossa erikseen mainittuja, esim. Suomen                kytköksiä (dnrot 1795, 2073 ja 2592/4/95 sekä 5/
43356: kansalaista valtiollisissa vaaleissa (HM l l §:n 1 ja        4/96, ks. s. 80).
43357: 2 mom). Tämän ohella julkisella vallalla on vel-
43358: vollisuus edistää jokaisen yksilön mahdollisuuk-
43359:                                                                       Omaisuudensuoja (HM 12 §)
43360: sia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja                 Perusoikeusuudistuksen yhteydessä ei ole ol-
43361: vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksente-               lut tarkoitus muuttaa omaisuudensuojaa koske-
43362: koon (3 mom).                                                vaa aikaisempaa käytäntöä. Omaisuudensuojan
43363:   Oikeusasiamies on pitänyt mm. varuskunta-                  osalta Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkin-
43364: tarkastusten yhteydessä erityisesti silmällä va-             takäytännössä on puolestaan sovellettu laajaa
43365: rusmiesten mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin                harkintamarginaalia, mutta tämä ei luonnolli-
43366: varusmiestoimikuntien kautta ja tulla myös itse              sestikaan voi heikentää kansallisella tasolla
43367: valituksi niihin.                                            myönnettyä vastaavaa suojaa.
43368:    OA arvosteli ilmavoimien joukko-osastoa sii-                 Oikeusasiamiehelle saapuneissa kanteluissa
43369:  tä, ettei muille lennoston varusmiehille kuin apu-          on usein ollut kysymys omaisuudensuojan puut-
43370:  mekaanikoille ollut annettu mahdollisuutta vai-             tumisesta ympäristönsuojeluun liittyvien näkö-
43371:  kuttaa varusmiestoimikunnan kokoonpanoon.                   kohtien vuoksi. Tällöin on omaisuudensuojaa
43372:  Varusmiestoimikunnan ohjaaja ei ollut riittäväs-            jouduttu punnitsemaan yhdessä hallitusmuodon
43373:  ti ohjannut varusmiehiä perehtymään asiaa kos-              14 a §:n luonnon monimuotoisuutta ja ympäris-
43374: 
43375: 
43376:                                                         35
43377: PERUS-               J   A       H M        s 0        K     E   U    K   S   E N     V A    L   V 0   N T A
43378: 
43379: 
43380: 
43381: 
43382: tön terveellisyyttä koskevan "kilpailevan" pe-              suaalisten oikeuskeinojen puutteellisuuden ta-
43383: rusoikeussäännöksen valossa.                                kia. OA piti moottoriajoneuvon uuden omistajan
43384:    Esimerkiksi vanhojen metsien suojelua koske-             oikeusasemaa epätyydyttävänä sellaisessa tilan-
43385: vista ympäristöministeriön suunnitelmista kan-              teessa, että auton käyttö estyy aikaisemman
43386: neltiin sillä perusteella, että ne vaikeuttivat met-        omistajan ajoneuvoveroa koskevien laiminlyön-
43387: säalueiden metsätalouskäyttöä. OA totesi vas-               tien vuoksi. Uudella omistajalla, joka ei ole asias-
43388: tauksessaan, että Suomella on kansainvälisiin               sa verovelvollinen, ei ole tässä tilanteessa asian-
43389: sopimuksiinkin perustuvia velvoitteita huoleh-              mukaisia oikeussuojakeinoja (dnro 1700/4/95).
43390: tia metsäluonnon biologisen monimuotoisuuden                   Omaisuudensuojasta oli kysymys myös asias-
43391: säilymisestä (dnro 503/4/95, ks. s. 183).                   sa, jossa Kansaneläkelaitos oli kieltäytynyt mak-
43392:    Omaisuudensuojasta on kysymys myös sil-                  samasta työttömyysturvan peruspäivärahaa
43393: loin, kun viranomainen yrittää lakiin perustu-              henkilölle, jolla ei ollut pankkitiliä (dnro 258/4/
43394: mattomilla uhilla tai vaatimuksilla taivuttaa ih-           95 ). OA katsoi, että peruspäivärahan myöntämi-
43395: misiä luopumaan heille kuuluvista varallisuus-              nen merkitsi varallisuusoikeudellisen saamisvaa-
43396: eduista. OA arvosteli esimerkiksi kaupungin vi-             teen syntymistä ja että tällainen saaminen nautti
43397: ranomaisia siitä, että kaupunki oli asettanut ase-          myös omaisuuden suojaa. Sosiaalietuuksiin oi-
43398: makaavan muuttamisen ja siis julkisen vallan                keutettua henkilöä ei voida ilman nimenomaista
43399: käytön ehdoksi sopimuksen tekemisen laissa sää-             lain säännöstä velvoittaa avaamaan tiliä rahalai-
43400: dettyä laajemmasta maan ilmaisluovutusvel-                  toksessa. Työttömyysturva-asetuksen maksuta-
43401: vollisuudesta kaupungille (dnro 2440/4/95, ks.              pasäännöstä ei voida sen takia tulkita niin, että
43402: s. 155).                                                    mahdollisuus päivärahan saantiin tosiasiallisesti
43403:   OA arvosteli myös Valtionrautateitä, joka oli             estyisi. Tällainen tulkinta loukkaisi OA:n mieles-
43404: vaatinut maanomistajalta maksusuoritusta                    tä jokaiselle perusoikeutena turvattua omaisuu-
43405: uhalla, että se muutoin yksipuolisesti purkaisi             densuojaa. Lisäksi se asettaisi päivärahan saajat
43406: vapaaehtoisesta tilusj ärjestelystä lunastustoimi-          eriarvoiseen asemaan keskenään ja loukkaisi si-
43407: tuksessa tehdyn sopimuksen. Tällainen uhka ei               ten myös yhdenvertaisuusperiaatetta (dnro 258/
43408: OA:n mielestä perustunut lakiin ja oli siten sopi-          4/95).
43409: maton myös omaisuudensuojan näkökulmasta
43410: (dnro 2312/4/94, ks. s. 175).                                        Oikeus omaan kieleen (HM 14 §)
43411:   Ulosotossa joudutaan konkreettisesti puuttu-
43412:                                                                OA on arvostellut erityisesti kaksikielisillä
43413: maan paitsi velallisen kotirauhaan myös hänen
43414:                                                             alueilla toimivien veroviranomaisten huonoa
43415: omaisuudensuojaansa. OA totesi, että ulosotto-
43416:                                                             valmiutta palvella ruotsinkielisiä asiakkaita
43417: viranomaisen toimivaltaa ja voimakeinoja kos-
43418:                                                             (dnrot 2068/4/94 ja 2050/4/95, ks. s. 161 ja 180).
43419: kevia säännöksiä on tulkittava perus- ja ihmisoi-
43420: keusmyönteisesti. Tällöin korostuu erityisesti
43421: suhteellisuusperiaatteen merkitys. Perusoikeuk-                  Oikeus elinkeinon harjoittamiseen
43422: siin puuttumista on minimoitava ulosoton te-                                 (HM 15 §)
43423: hokkuutta kuitenkaan kohtuuttomasti vaaran-                    Perusoikeusuudistuksen yhteydessä turvat-
43424: tamatta (dnro 2512/4/94, ks. s. 126).                       tiin jokaiselle oikeus lain mukaan hankkia toi-
43425:    Omaisuudensuoja voi vaarautua myös proses-               meentulonsa valitsemailaan työllä, ammatilla
43426: 
43427: 
43428:                                                        36
43429: PERUS-               J   A      H   M     s 0        K E U        K S      E N      VALVONTA
43430: 
43431: 
43432: 
43433: 
43434: tai elinkeinolla (HM 15 §). Vastaavaa säännöstä           luita. Edellä on jo selostettu toimeentulotukeen
43435: ei ollut aikaisemmin. Kysymys on julkiseen val-           liittyviä yhdenvertaisuusongelmia. AOA on kiin-
43436: taan kohdistuvasta turvaamis- ja edistämisvel-            nittänyt huomiota myös toimeentuloa koskevan
43437: voitteesta. Oikeusasiamiehen kantelutapauksis-            laintasoisen sääntelyn väljyyteen ja puutteelli-
43438: sa tämä uusi perusoikeussäännös on otettu huo-            suuteen. Kun kysymys on viimesijaisesta välttä-
43439: mioon mm. seuraavissa tapauksissa:                        mättömän toimeentulon turvaavasta etuudesta
43440:    OA totesi, että ammattikalastusta säätelevän           ja kunnille osoitetusta velvoitteesta antaa tällai-
43441: asetuksen tulisi olla sisällöltään mahdollisimman         nen etuus, tulisi lain säännösten AOA:n mukaan
43442: selkeä ja yksiselitteinen. Viranomaistulkintojen          olla yksiselitteisen selkeitä. Toimeentulotukeen
43443: pitäisi olla ennalta arvattavia, koska ne vaikut-         liittyvät oikeusturvaongelmat ovat edelleen
43444: tavat konkreettisesti kalastajien mahdollisuu-            AOA:n erityishuomion kohteena.
43445: teen harjoittaa elinkeinoaan. Epäselvissä ta-                 On havaittu ongelmaksi myös se, että asetus-
43446: pauksissa asetusta tulisi tulkita ammattikalas-           tasoiset säännökset asettavat joskus sellaisia lisä-
43447: tajan eduksi (dnro 1107/4/95, ks. s. 184).                ehtoja, jotka käytännössä saattavat estää sosiaa-
43448:    OA moitti käräjäoikeutta perättömien mak-              liturvaan kuuluvien etuuksien myöntämisen tai
43449: suhäiriötietojen erheellisestä julkistamisesta. OA        maksamisen niihin lain mukaan oikeutetuille
43450: katsoi, että viranomaisilla on erityisen ankara           henkilöille. OA on eräissä kanteluasioissa ottanut
43451: huolellisuusvelvollisuus ihmisten luottokelpoi-           kantaa tällaisten lisäehtojen asettamiseen (esim.
43452: suuteen vaikuttavien tietojen antamisessa. Ih-            dnrot 428/4/95 ja 103/4/95, ks. s. 173 ja 174, sekä
43453: misen luottokelpoisuutta vaarannettaessa voi-             dnro 258/4/95).
43454: daan ajatella puututtavan myös hänen oikeu-                 Välttämättömän toimeentulon ja huolenpi-
43455: teensa toimeentuloon (dnro 2128/4/94, ks. s. 80).         don oikeuteen AOA on viitannut myös päätök-
43456:                                                           sessään, jossa tarkasteltiin pakon käyttöä kehi-
43457:     Oikeus sosiaaliturvaan (HM 15 a §)                    tysvammaisten erityishuollossa. Hänen mu-
43458:                                                           kaansa kehitysvammaisten eristämistä keskus-
43459:    Perusoikeusuudistuksen yhteydessä koottiin
43460:                                                           laitoksissa ei voitu pitää sallittavana pelkästään
43461: keskeiset sosiaaliturvaa koskevat perusoikeus-
43462:                                                           keskuslaitosten henkilökuntapulaan vedoten.
43463: säännökset HM 15 a §:ään. Sosiaaliturvasta ei ole
43464:                                                           AOA viittasi tässä yhteydessä myös HM 16 a
43465: aikaisemmin ollut perustuslaintasoisia säännök-
43466:                                                           §:ään (dnro 12112/95, ks. s. 56).
43467: siä. Oikeusasiamiehelle tulevista kanteluista suu-
43468:                                                              Eräissä ratkaisuissa on kiinnitetty huomiota
43469: rin osa koskee sosiaali- ja terveysviranomaisia,
43470:                                                           siihen, että oikeus riittäviin terveyspalveluihin
43471: mistä syystä sosiaaliturvaa koskeva perusoikeus-
43472:                                                           kuuluu myös varusmiehille (dnro 416/2/96, ks. s.
43473: säännös on oikeusasiamiehen työssä varsin kes-
43474:                                                           7l) sekä pidätetyille ja muille vapautensa menet-
43475: keinen.
43476:                                                           täneille (dnro 274/4/95, ks. s. 106).
43477:    Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmis-
43478: arvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
43479: välttämättömään toimeentuloon ja huolenpi-                   Oikeus oikeudenmukaiseen oikeuden-
43480: toon (HM 15 a §:n 1 mom. ). Tätä turvaa annetaan            käyntiin ja hyvään hallintoon (HM 16 §)
43481: sosiaalihuoltolaissa säädetyn toimeentulotuen                Oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja hyvää
43482: muodossa.                                                 hallintoa koskeva menettelyllinen oikeusturva-
43483:   Toimeentulotuesta on tehty runsaasti kante-             säännös on otettu hallitusmuotoon vasta perus-
43484: 
43485: 
43486:                                                      37
43487: PERUS-               J   A      H M       s 0         K E U K S             E N      VALVONTA
43488: 
43489: 
43490: 
43491: 
43492: oikeusuudistuksen yhteydessä. Sen esikuvana on             tystä mm. seuraavissa asioissa: verovalitusten
43493: ollut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artikla,            käsittelyssä, erityisesti vastineiden ja selitysten
43494: joskin kotimainen perusoikeussäännös on sovel-             toimittamisessa verotoimistosta lääninoikeuteen
43495: tamisalaltaan laajempi: siihen kuuluu myös hal-            (dnrot 115114/95 ja 690/4/95, ks. s. 168 ja 167),
43496: lintomenettely eri viranomaisissa eikä ainoas-             oleskelulupa- ja kansalaisuushakemusten käsit-
43497: taan lainkäyttö tuomioistuimissa.                          telyssä (dnrot 2530/4/95, 222114/94 ja 2077/4/94,
43498:    Viranomaismenettelyyn liittyvä oikeusturva              ks. s. 107, 104 ja 175), velkajärjestelyasioissa
43499: on perinteisesti ollut oikeusasiamiehen laillisuus-        (dnrot 2496/4/94, 1302/4/95 ja 96114/95, ks. s. 75,
43500: valvonnan ydinaluetta. Näin ollen on luonnollis-           127 ja 79), yhteisen vankeusrangaistuksen mää-
43501: ta, että juuri tähän perusoikeussäännökseen jou-           räämisessä (dnro 2480/2/94, ks. s. 75), kunnallis-
43502: dutaan ehkä useimmin tukeutumaan. Kotimai-                 valituksen lääninoikeuskäsittelyssä (dnro 2072/
43503: sessa oikeuskulttuurissa on verrattain uutta, että         4/94, ks. s. 76) sekä tuomiokapitulin päätöksen
43504: menettelyyn liittyvää oikeusturvaa ylipäänsä               (dnro 1365/4/95, ks. s. 184) ja riita-asioiden haas-
43505: pidetään perus- ja ihmisoikeuskysymyksenä.                 teiden tiedoksiannossa (dnro 1857/4/95, ks. s. 78).
43506: Esimerkiksi oikeustieteen akateemisessa opetuk-               Yleispiirteenä voidaan todeta, että OA on pyr-
43507: sessa prosessioikeus on ollut erillään valtiosään-         kinyt selvittämään viivästyksen syyt ja monesti
43508: töoikeudesta. Ajattelutapa on kuitenkin muut-              myös suosittamaan parannuskeinoja tai ainakin
43509: tumassa Suomen liityttyä Euroopan ihmisoi-                 kiinnittämään ylemmän viranomaisen huomiota
43510: keussopimukseen.                                           esimerkiksi voimavarojen puutteellisuuteen. Vi-
43511:    Seuraavassa mainitaan eräitä oikeudenmu-                ranomaiset ovat usein esittäneet erityisiä perus-
43512: kaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon osa-             teita, joiden vuoksi vireillä olevat asiat on "pantu
43513: alueita, jotka ovat eniten olleet oikeusasiamiehen         syrjään" odottamaan käsittelyvuoroaan. OA on
43514: työssä esillä.                                             todennut, ettei esimerkiksi oikeusasiamiehelle
43515:                                                            tehty kantelu ollut asian käsittelyn viivyttämi-
43516:    a) Menettelyn joutuisuus                                seen oikeuttava peruste (dnro 1365/4/95,
43517:                                                            ks. s. 184).
43518:   HM 16 §:n mukaan asia on käsiteltävä "il-                   Eräissä tapauksissa OA on pohtinut keinoja,
43519: man aiheetonta viivytystä", kun taas Euroo-                joilla viivästyksestä aiheutunut tosiasiallinen
43520: pan ihmisoikeussopimuksen 6 artikla velvoit-               haitta voitaisiin hyvittää viivästyksen kohteeksi
43521: taa oikeudenkäyntiin "kohtuullisen ajan kulu-              joutuneelle hallinnon asiakkaalle. Ulkomaalai-
43522: essa". Oikeusasiamies ei ole tulkinnut näitä               sen oleskelulupahakemusta koskevassa tapauk-
43523: säännöksiä pelkästään ajallisen takarajan kan-             sessa OA suositteli, että hakemuksen käsittelyn
43524: nalta vaan on nähnyt ne myös ohjelmallisina                pitkittyessä määräaikainen oleskelulupa voitai-
43525: periaatevelvoitteina: kaikissa olosuhteissa on             siin harkinnanvaraisesti myöntää pidemmäksi-
43526: pyrittävä asioiden mahdollisimman joutuisaan               kin kuin ulkomaalaislaissa säädetyksi vähim-
43527: käsittelyyn. Säännöksiin on usein viitattu oh-             mäisajaksi (dnro 2077/4/94, ks. s. 175).
43528: jausluontoisesti, vaikkei niiden varsinaisesta                Eräässä tapauksessa poliisi perusteli kansalai-
43529: rikkomisesta olisikaan konkreettisessa tapauk-             suushakemuksen käsittelyn viivästymistä sillä,
43530: sessa ollut kysymys.                                       että hakijaa koskevan rikosepäilyn esitutkinta
43531:    OA on arvostellut asioiden käsittelyn viiväs-           oli vielä kesken. OA epäili poliisin haluuneen
43532: 
43533: 
43534: 
43535:                                                       38
43536: PERUS-               J   A      H M       s 0        K E U        K S      E N       VALVONTA
43537: 
43538: 
43539: 
43540: 
43541: lykätä kansalaisuushakemuksen käsittelyä aino-            ran viranhoitomääräys oli kokonaan irtisanottu
43542: astaan saadakseen ennen lausunnon antamista               varaamatta hänelle tilaisuutta tulla kuulluksi.
43543: mahdollisimman paljon hakijaa koskevaa kiel-              Kuuleminen olisi ollut tärkeätä, koska tuomioka-
43544: teistä tietoa. OA totesi tämän olevan vastoin             pitulin päätös poikkesi siitä, mitä hakija oli pyy-
43545: hallinnossa noudatettavaa objektiviteettiperi-            tänyt (dnro 1847/4/94, ks. s. 173).
43546: aatetta: poliisiviranomaisen tuli suhtautua kan-            OA arvioi myös korkeimman hallinto-oikeu-
43547: salaisuushakemuksiin puolueettomasti (dnro                den (KHO) menettelyä, kun keskusverolauta-
43548: 2530/4/95, ks. s. 107).                                   kunnan ennakkotietopäätöstä koskeva valitus
43549:   AOA on puolestaan arvostellut mm. esitutkin-            oli ratkaistu varaamatta valittajalle tilaisuutta
43550: nan viivästymistä (dnrot 2205/4/95, ks. s. 115 ja         tulla kuulluksi verohallituksen KHO:lle anta-
43551: 2712/4/95, ks. s. 116) ja syyteharkinnan viipy-           man selityksen johdosta. OA totesi, ettei veron
43552: mistä (dnro 1727/2/95, ks. s. 123) sekä kiinnittä-        määräämistä koskeva asia kuulunut Euroopan
43553: nyt huomiota toimeentulotukea koskevan oikai-             ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan soveltamis-
43554: suvaatimuksen joutuisaan käsittelyyn (dnro                alaan. Siitä huolimatta kansallisen lain säännök-
43555: 1488/4/95, ks. s. 133). AOA:n varamies on arvos-          siä tuli OA:n mielestä tulkita myös veroasioissa
43556: tellut Koulutus- ja erorahastoa, joka oli jättänyt        kuulemismyönteisesti. Asianosaiselle olisi ollut
43557: erorahahakemukset lepäämään hakijoiden rii-               hyvä varata ainakin tosiasiallinen tilaisuus rea-
43558: tautettua työsuhteidensa irtisanomisen tuomio-            goida verohallituksen lausuntoon esimerkiksi lä-
43559: istuimessa. Rahaston sääntöjen mukaan erora-              hettämällä hänelle jäljennös siitä tiedoksi ennen
43560: hapäätös voidaan antaa vasta sen jälkeen, kun             asian lopullista ratkaisemista KHO:ssa (dnro
43561: irtisanomisperuste on ratkaistu sopimuksella tai          1868/4/94, ks. s. 163).
43562: lainvoimaisella tuomiolla. AOA:n varamies kat-
43563: soi, että hakijoilla tulisi olla oikeus saada koh-           c) päätösten perusteleminen
43564: tuullisessa ajassa saada sellainen päätös, jonka
43565: lainmukaisuus on mahdollisuus saattaa valitus-              Päätösten perusteleruisvelvollisuus ei ole SI-
43566: asteen tutkittavaksi (dnro 932/4/96, ks. s. 177).         nänsä uusi asia, mutta vasta viime vuosina siihen
43567:                                                           on ryhdytty suhtautumaan vakavasti. Tästäkin
43568:    b) asianosaisen kuuleminen                             lankeaa suurelta osin kiitos Euroopan ihmisoi-
43569:                                                           keussopimuksen mukanaan tuomalle uudelle oi-
43570:    Asianosaisen kuuleminen ilmentää keskeistä             keusajattelulle. Perusteluissa ei ole tärkeätä ai-
43571: ihmisoikeusperiaatetta, jonka painoarvo on Eu-            noastaan määrä vaan myös ja nimenomaan laa-
43572: roopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa koske-            tu.
43573: van soveltamiskäytännön vaikutuksesta entises-                Viime vuosina oikeusasiamiehelle on kanneltu
43574: tään lisääntynyt. Hallintomenettelyn puolella             yhä useammin viranomaisratkaisujen puutteelli-
43575: siitä on nimenomaisesti säädetty hallintomenet-           sista perusteluista. Ihmisille ei riitä, että he saa-
43576: telylain 15 §:ssä. OA on ottanut kantaa asianosai-        vat kuulla ratkaisun lopputuloksen. He haluavat
43577: sen kuuleruisperiaatteeseen mm. seuraavissa ta-           myös tietää, miten siihen on päädytty ja millä
43578:  pauksissa:                                               perusteilla. Hallinnon ja oikeuslaitoksen asiak-
43579:    OA arvosteli tuomiokapitulia siitä, että mää-          kaiden vaatimustaso on tässä suhteessa selvästi
43580:  räaikaista virkavapautta pyytäneen kirkkoher-            noussut.
43581: 
43582: 
43583: 
43584:                                                      39
43585: PERUS-               J   A       H M       s 0         K E U K S             E N     VALVONTA
43586: 
43587: 
43588: 
43589: 
43590:    OA on arvostellut mm. Ulkomaalaisvirastoa,               roopan ihmisoikeustuomioistuimen tulkintakäy-
43591: tuomiokapitulia ja kunnallisia maatalouslauta-              tännön mukaan resurssipulasta tai muista raken-
43592: kuntia hallintopäätösten puutteellisista peruste-           teellisista seikoista aiheutuvat viivästykset eivät
43593: luista (dnrot 1634/4/95, 1847/4/94 ja 2105/4/94,            poista valtion vastuuta virkakoneistonsa järjes-
43594: ks. s. 185, 173 ja 152).                                    tämisestä. lhmisoikeussopimus asettaa valtiolle
43595:    OA otti kantaa myös keskusverolautakunnan                velvollisuuden organisoida oikeusjärjestyksensä
43596: perusteluvelvollisuuteen ennakkotietoasiassa.               siten, että vaatimus oikeudenmukaisesta oikeu-
43597: OA totesi perustelujen tärkeyden myös tällaises-            denkäynnistä kohtuullisessa ajassa toteutuu
43598: sa asiassa mutta kiinnitti samalla huomiota sii-            myös käytännössä (dnro 489/2/96, ks. s. 144 ja
43599: hen, että asian kiireellisyys voi asettaa omat ra-          dnro 2675/2/96, ks. s. 59).
43600: jansa perustelujen laadulle ja määrälle. Peruste-
43601: lujen hiomiseen käytetty lisäaika näet korottaa               d) hyvän hallinnon takeet
43602: myös asian hakijan maksettavaksi tulevia käsit-
43603: telykustannuksia. Tärkeintä on OA:n mielestä                   Hyvä hallinto on käsitteenä avom. Siihen
43604: se, että päätöksen perustelut riittävät tekemään            kuuluvat näkökohdat ja periaatteet eivät ole en-
43605: lopputuloksen ymmärrettäväksi ja mahdollista-               nakolta tyhjentävästi määriteltävissä. Hyvän
43606: maan tehokkaan muutoksenhaun (dnro 1868/4/                  hallinnon sisältö muuttuu samalla kuin ihmisten
43607: 94, ks. s. 163).                                            kanssakäymistä koskevat kulttuuriset normit
43608:     AOA puolestaan arvosteli rikoskomisariota               muutenkin muuttuvat. Oikeusasiamies on ollut
43609: siitä, että tämä oli liian niukasti perustellut pää-        kannanottoineen tässä suhteessa usein edelläkä-
43610: töksensä olla toimittamatta esitutkintaa kuole-             vijän asemassa. Todettakoon, että monissa ulko-
43611: mansyyn selvittämistä koskevassa asiassa.                   maisissa oikeusjärjestelmissä hyvän hallinnon
43612: AOA:n mukaan asian laatu ja vainajan omaisten               käsitettä ei ole lainkaan oikeudellistettu samoin
43613: tekemien tutkintapyyntöjen sisältö olisivat edel-           kuin meillä HM 16 §:ssä. Hyvää hallintotapaa
43614: lyttäneet päätöksen yksityiskohtaisempaa pe-                pidetään pelkästään soft law- tyyppisenä "peh-
43615: rustelemista (dnro 785/4/95, ks. s. 97).                    meänä" käyttäytymisnormina, jonka noudatta-
43616:     Kun useissa kanteluissa oli kiinnitetty huo-            mista valvovat ainoastaan ombudsman-tyyppi-
43617: miota siihen, että työkyvyttömyyseläkeasioissa              set elimet, eivät sen sijaan esimerkiksi tuomiois-
43618: päätösten perustelut olivat liian niukat, AOA               tuimet.
43619: selvitti omana aloitteena työkyvyttömyyselä-                   Oikeusasiamies on kertomusvuoden aikana
43620: kettä ja yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien             kiinnittänyt huomiota mm. seuraaviin näkökoh-
43621: asioiden perustelukäytäntöä eri eläkelaitoksissa,           tiin, jotka liittyvät hyvän hallinnon takeisiin.
43622: muutoksenhakulautakunnissa ja vakuutusoi-                      Hyvään hallintoon kuuluu mm. ihmisten kir-
43623: keudessa. Kannanotossaan hän totesi, että kiel-             jeisiin ja tiedusteluihin vastaaminen. Tästä OA
43624: teiset eläkepäätökset olivat eräissä muutoksen-             on muistuttanut mm. rajavartiostoaja verohalli-
43625: hakuasteissa suppeita ja kaavamaisia eivätkä si-            tusta (dnrot 94/4/96 ja 2213/4/95, ks. s. 148 ja
43626: sältäneet yksilöllisiä perusteluja. AOA viittasi            171).
43627: tässä yhteydessä myös siihen, että eläkeasioissa-              Työvoimapiirille OA on tähdentänyt, että
43628: kin on soveltuvin osin otettava huomioon Euroo-             työllisyystuen hakijalle tulisi mahdollisuuksien
43629: pan ihmisoikeussopimuksen vaatimukset. Eu-                  mukaan selvittää myös haetun tuen verotukselli-
43630: 
43631: 
43632: 
43633:                                                        40
43634: PERUS-               J   A      HMISOIKEUKSIEN                                       VALVONTA
43635: 
43636: 
43637: 
43638: 
43639: sia vaikutuksia (dnro 12,49/4/95, ks. s. 159).             sesti". Tähän kuuluu myös se, että virkamies on
43640:     Ulosottomiestä OA moitti sen johdosta, että            huolellinen ja puhuu totta. OA on kiinnittänyt
43641: tämä oli ennen velalliselle annetun maksuajan              useissa asioissa erityisesti veroviranomaisten
43642: umpeenkulumista ulosmmitannut velan, koska                 huomiota huolellisuusvelvollisuuteen (dnrot
43643: ulosmittaus oli ulosottomiehen oman vuosilo-               1646/4/96, 2516/4/94 ja 196114/94, ks. s. 168, 156
43644: man alkamisajankohtaan nähden näyttänyt tar-               ja 166). Hän on arvostellut myös ympäristömi-
43645: koituksenmukaiselta (dnro 1554/4/95, ks. s. 127).          nisteriön tiedotuksen epätarkkuutta (dnro 503/4/
43646:     Tullihallituksen huomiota OA kiinnitti siihen,         95, ks. s. 183) ja asiakirjojen katoamista ympäris-
43647: että ennen tulkinnanvaraiseksi jääneen autove-             töministeriössä (389/2/95, ks. s. 157). Jälkimmäi-
43648: roa koskevan hakemuksen ratkaisemista tullivi-             sessä tapauksessa OA painotti, ettei virkamies-
43649: ranomaisen olisi ollut asianmukaista pyytää ha-            ten oma käsitys asian merkityksestä saanut vai-
43650: kijalta täsmennystä siihen, mitä hakemuksella              kuttaa heikentävästi siihen huolellisuuteen, jota
43651: oli tarkoitettu (dnro 1549/4/96, ks. s. 170).              asiakirjojen säilyttämisessä oli noudatettava.
43652:     Ulkomaisen kuoron rajalta käännyttämistä               OA arvosteli myös kunnanjohtajaa kunnalle tu-
43653: koskevassa asiassa OA muistutti passintarkas-              levien suoritusten vakuusjärjestelyjen valvon-
43654: tusviranomaisia hallinnon suhteellisuusperiaat-            nan laiminlyönnistä (dnro 2065/4/94, ks. s. 150).
43655: teesta ja velvollisuudesta mitoittaa toimenpiteet
43656: oikein. Rajalta käännyttämistä harkittaessa olisi            e) rikosprosessuaaliset oikeusturvatakeet
43657: ollut asianmukaista kiinnittää huomiota myös
43658: ulkomaalaisten maahantulon tarkoitukseen.                     Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklas-
43659:  Kysymyksessä ei ollut tavanomainen turistivie-            sa on erikseen yksilöity rikoksesta syytetylle
43660: railu vaan kansainväliseen kuorokilpailuun osal-           kuuluvat vähimmäisoikeudet. Ne kuuluvat
43661: listuminen. Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyk-        myös HM 16 §:n piiriin, vaikkei niitä olekaan
43662:  sellisiä oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa           siinä samalla tavoin yksilöity.
43663:  jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään tällais-            Rikoksesta epäillyn kannalta keskeisin oi-
43664:  ta kansainvälistä kulttuurivaihtoa. Maahantu-             keusturvaperiaate on syyttömyysoletus, joka il-
43665: loa rajoittavia kotimaisia säännöksiä olisi tällai-        menee myös esitutkintalain 7 §:stä. OA on arvioi-
43666: sessa tilanteessa pitänyt OA:n mielestä tulkita            nut syyttömyysoletuksen merkitystä erityisesti
43667: ahtaasti (dnro 1467/4/94, ks. s. 108).                     syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulujen
43668:    Kunnanjohtaja oli myöntänyt rakennustöi-                korvaamista koskevassa kannanotossaan (dnro
43669: den aloitusluvan, vaikkei hänellä ollut siihen oi-         2088/2/95, ks. s. 51). OA totesi, että Euroopan
43670: keutta. Toimivallan ylittämistä perusteltiin               ihmisoikeussopimus jättää sopimusvaltioille pit-
43671: "kunnan toiminta-ajatukseen sisältyvällä palve-            källe menevän vallan harkita, milloin tällaista
43672: lutavoitteella". OA myönsi palveluperiaatteen              kulukorvausta maksetaan ja milloin se evätään.
43673: merkityksen sinänsä mutta korosti, ettei se silti          Tärkeintä on se, etteivät epäämisen perustelut
43674: oikeuttanut palveluhenkistäkään kunnanjohta-               loukkaa syyttömyysoletuksen periaatetta.
43675: jaa toimivallan ylityksiin (dnro 1535/4/94,                   OA arvosteli nimismiestä, joka oli esittänyt
43676: ks. s. 152).                                               ulkopuolisille omia arvioitaan kantelijan syyllis-
43677:    Valtion virkamieslain 14 §:n mukaan virka-              tymisestä ulosottopetokseen. OA muistutti ni-
43678: miehen on suoritettava tehtävänsä" asianmukai-             mismiestä syyttömyysoletuksen periaatteesta ja
43679: 
43680: 
43681: 
43682:                                                       41
43683: PERUS-               J   A      HMISOIKEUKSIEN                                       V A   L V 0      N T A
43684: 
43685: 
43686: 
43687: 
43688: kehotti varovaisuuteen tällaisten arvioiden erit-          oikeus tapahtuu; sen täytyy myös näkyä tapah-
43689: tämisessä (dnro 2162/4/94, ks. s. ll1).                    tuvan. Tämä on käytännössä merkinnyt mm.
43690:    Eräässä tapauksessa OA moitti kunnan tiedo-             tuomarin esteellisyyttä koskevien perusteiden
43691: tetta, jossa kantelijaa kuulematta väitettiin tä-          entistä laajempaa tulkintaa. Vaikka Euroopan
43692: män käyneen käsiksi kunnanjohtajaan (dnro                  ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan koskeekin
43693: 415/4/95, ks. s. 151).                                     vain tuomioistuinmenettelyä, samaa ajatteluta-
43694:    Edelleen OA arvosteli poliisia siitä, että ulko-        paa on ulotettu nyttemmin myös hallintomenet-
43695: maalaisen passiin oli tehty merkintöjä passinhal-          telyyn. Tätä ilmentää sekin, että HM 16 §:ssä
43696: tijan syyllistymisestä rikokseen, vaikka asian-            oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja hyvä hal-
43697: omaista ei ollut vielä lainvoimaisesti tuomittu            linto on yhdistetty samaan perusoikeussäännök-
43698: merkinnän tarkoittamasta rikoksesta (dnro                  seen.
43699: 235114/94, ks. s. ll5).                                        Usein on kysymys myös siitä, mikä sopii vir-
43700:    Rikoksesta syytetyllä on oikeus saada tieto             kamiehelle ja mikä ei. Toisin sanoen: virkamie-
43701: häneen kohdistetun syytteen sisällöstä sekä riit-          hen on käyttäydyttävä virkamiesasemansa edel-
43702: tävästi aikaa ja edellytyksiä valmistella puolus-          lyttämällä tavalla, jotta luottamus julkiseen hal-
43703: tustaan. Ulkomailla asuva henkilö kanteli siitä,           lintoon ei järkkyisi. Esimerkkinä voidaan maini-
43704: ettei hän ollut saanut ilmoitusta vastustamansa            ta tapaus, jossa oikeusministeriön toimistopääl-
43705: rangaistusvaatimuksen käsittelystä tuomiois-               likkö harjoitti sivutoimenaan asianajoa erään
43706: tuimessa. OA piti perusteltuna, että rangaistus-           ammattiliiton asiamiehenä ja ilmoitti tällöin yh-
43707: vaatimuksen vastustamisen johdosta järjestet-              teystietoinaan virkapuhelinnumeronsa oikeus-
43708: tävä oikeudenkäynti vastedes säädettäisiin pan-            ministeriössä. OA piti tärkeänä, ettei ulkopuoli-
43709: tavaksi vireille samalla tavalla kuin muukin ri-           sille tullut kuvaa oikeusministeriön sekaantumi-
43710: kosoikeudenkäynti (dnro 76114/95, ks. s. 123 ).            sesta tai myötävaikutuksesta oikeudenkäynti-
43711:    AOA puolestaan arvosteli syyttäjää, joka ei             toimeksiantojen hoitamiseen (dnro 1557/4/94,
43712: ollut toimittanut lisätutkimusten pöytäkirjoja             ks. s. 178).
43713: tiedoksi syytetylle valitusvaiheessa. AOA:n mu-                Ulkonaiseen uskottavuuteen OA kiinnitti
43714: kaan syytetyn olisi ollut tärkeätä saada tieto             huomiota myös tuomarien vapaamuurarijäse-
43715: lisätutkintapöytäkirjojen sisällöstä, koska lisä-          nyyksistä aiheutuneita esteellisyyskysymyksiä
43716: tutkimukset käsittelivät rikosnimikkeen ja ran-            pohtiessaan (dnrot 1795, 2073 ja 2592/4/95 sekä
43717: gaistuksen määräytymisen kannalta tärkeää                  5/4/96, ks. s. 80).
43718: seikkaa eli rikoksen kohteen arvoa (dnro 906/4/
43719: 95, ks. s. 122).                                              Hallinnon lainalaisuus ja virkavastuu
43720:                                                                          (HM 92 ja 93 §)
43721:   f) ulkonaisen uskottavuuden merkitys                        Hallinnon lainalaisuus (rule of law) merkitsee
43722:                                                            hallinnollisen mielivallan vastakohtaa. Periaate
43723:    Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan               ilmenee mm. HM 92 §:stä sekä Euroopan ihmisoi-
43724: ilmentämälle ajattelulle on ominaista, että oi-            keussopimuksen johdanto-osasta ja monista yk-
43725: keusturvatakeiden on oltava myös ulkonaisesti              sittäisistä artikloista. Se muodostaa pohjan oi-
43726: uskottavia. Euroopan ihmisoikeustuomioistui-               keusvaltioperiaatteelle sekä kaikille perus- ja ih-
43727: men kiteyttämän säännön mukaan ei riitä, että              misoikeuksille. Suomen hallitusmuodossa on yk-
43728: 
43729: 
43730:                                                       42
43731: PERUS-                J   A       H M       s 0         K E U K S             E N     VALVONTA
43732: 
43733: 
43734: 
43735: 
43736: silön oikeusturvan takeena lisäksi henkilökohtai-            tehtyjä rikosilmoituksia oteta vastaan ja käsitel-
43737: sen virkavastuun periaate. Tähän kuuluu myös                 lä asianmukaisesti (dnrot 838/4/95 ja 5114/95,
43738: se, että jokaisella loukatulla on oikeus syyttää             ks. s. 124 ja 122).
43739: virkamiestä virkarikoksesta ja vaatia häneltä                   Yhdessä tapauksessa OA arvosteli nimismies-
43740: vahingonkorvausta laittoman virkatoimen joh-                 tä, joka oli väittänyt nimismiehen virkatoimien
43741: dosta (HM 93 §:n 2 mom.).                                    joutuisuutta epäilleen asiakkaan syyllistyneen
43742:   OA on monissa kannanotoissaan viitannut                    herjaukseen ja vaati tältä anteeksipyyntöä.
43743: hallinnon lainalaisuuden ja virkavastuun peri-               OA:n mukaan virkavastuulla toimivan virka-
43744: aatteisiin. Esimerkkejä:                                     miehen tulee virkatoiminnassaan varautua sii-
43745:    OA:lle kanneltiin elinkeinoilmoituksen jäljen-            hen, että kansalaiset voivat kysellä hänen virka-
43746: nöksestä perityistä julkisista maksuista, joista             toimiensa asianmukaisuutta. Virkamiehen tulee
43747: osa ei perustunut lakiin. OA totesi lainalaisuus-            valita sanansa tämän mukaisesti (dnro 689/4/94,
43748: periaatteesta johtuvan, että kaikkien julkisoi-              ks. s. 125).
43749: keudellisista suoritteista perittävien maksujen                 OA on pohtinut myös viranomaisten oikeutta
43750: tuli perustua lakiin. Maksuja koskevia säännök-              omaksua ennakoivasti uusia menettelytapoja
43751: siä ei voida tulkita laajentavasti julkishallinnon           ennenkuin lakeja muutetaan. Tapauksessa, jossa
43752: asiakkaiden vahingoksi (dnro 126/4/95, ks.                   lääninoikeus oli kunnallisvalitusasiassa toimitta-
43753: s. 104).                                                     nut vastinepyynnön valittajalle telekopiona, OA
43754:     Kahdessa kanteluasiassa oli kysymys siitä,               totesi, että erityistiedoksiannon toimittamista-
43755: kuka viime kädessä vastaa verotuksessa tapah-                vat oli laissa tyhjentävästi säännelty. Kun lain-
43756: tuneista virheistä. Verottajan taholta korostet-             muutostarve oli tältä osin vasta harkittavana, ei
43757: tiin, että verovelvollisten tulisi itse reagoida vir-        OA:n mielestä ollut suotavaa, että viranomaiset
43758: heitä havaitessaan. OA kuitenkin painotti, että              ryhtyivät omassa toiminnassaan ennakoimaan
43759: virheiden havaitsemista ei voitu jättää pelkäs-              tulevaa lakia (dnro 2072/4/94, ks. s. 76).
43760: tään verovelvollisten huoleksi. Tämä ajatteluta-
43761: pa asettaisi erityisesti iäkkäät ja sairaat verovel-
43762: volliset muita huonompaan asemaan. OA:n mu-                                   YLEISARVIO
43763: kaan veroviranomaisilla on velvollisuus huoleh-
43764: tia viran puolesta, ettei verovelvollisille aiheudu              Kertomusvuoden kannanotot eivät ehkä vielä
43765: lakiin perustumattomia veroseuraamuksia. V al-               riitä antamaan täyttä kuvaa perusoikeusuudis-
43766: vonta on järjestettävä tämän mukaisesti. OA                  tuksen vaikutuksista oikeusasiamiehen harjoit-
43767: arvosteli verohallinnon tietojärjestelmien tieto-            tamaan laillisuusvalvontaan. Monet kertomus-
43768: turvallisuutta (dnrot 73/4/96 ja 1180/4/95,                  vuonna ratkaistut kanteluasiat näet koskivat
43769: ks. s. 162 ja 170).                                          ennen perusoikeusuudistuksen voimaantuloa
43770:    Kahdessa tapauksessa lääninsyyttäjä ei ollut              1.8.1995 tapahtuneita virkatoimia. Oikeusasia-
43771: tehnyt selkeää päätöstä ulosottomiestä vastaan               mies ei ole tältä osin voinut perustaa virkatoimiin
43772: tehdyn rikosilmoituksen johdosta vaan oli siirtä-            kohdistunutta arvosteluaan vasta myöhemmin
43773: nyt asian kanteluna ulosotonhaltijalle. OA tote-             voimaan tulleisiin uusiin perusoikeussäännöksiin
43774: si, ettei hallitusmuodon virkavastuuperiaate                 eli soveltaa näitä säännöksiä taannehtivasti.
43775: pääse toteutumaan, jollei virkamiehiä vastaan                Näissä ns. vanhoissa tapauksissa oikeusasiamies
43776: 
43777: 
43778: 
43779:                                                         43
43780: PERUS-               J   A       H M       s 0         K E U K S              E N      V   A   L   V   0   N   T   A
43781: 
43782: 
43783: 
43784: 
43785: on joutunut tukeutumaan vielä pitkälti kansain-             osaa vedota perusoikeuksiinsa, ainakaan oikeu-
43786: välisten ihmisoikeussopimusten eli useimmiten               dellisesti asiaan vaikuttavana tavalla. Oikeus-
43787: juuri Euroopan ihmisoikeussopimuksen määrä-                 asiamies on havainnut, etteivät myöskään virka-
43788: ysten varaan. Hallitusmuodon uusiin perusoike-              miehet useinkaan miellä perusoikeusnäkökul-
43789: ussäännöksiin on kuitenkin myös näissä tapauk-              maa omassa työssään. Laillisuusvalvonnassa il-
43790: sissa pyritty viittaamaan lähinnä ohjaavassa                menee siten edelleen pedagogista tarvetta viitata
43791: mielessä vastaisen varalle.                                 perusoikeussäännöksiin silloinkin, kun asian oi-
43792:    Euroopan ihmisoikeussopimus on alun perin                keudellinen ratkaisu ei sinänsä välttämättä vaa-
43793: tarkoitettu kansallista oikeusturvajärjestelmää             tisi perusoikeusnäkökulman esille ottamista.
43794: täydentäväksi suojaverkoksi, johon turvaudu-                    Perus- ja ihmisoikeusnäkökulman merkitystä
43795: taan vain silloin kun kansallinen järjestelmä ei            ei toisaalta pidä myöskään liioitella. Olisi epävii-
43796: yllä eurooppalaisen standardin mukaiseen vä-                sasta antaa julkista valtaa käyttäville sellainen
43797: himmäistasoon. On luultavaa, että uusi perusoi-             vaikutelma, että kysymys on pelkästä muotivil-
43798: keusjärjestelmämme tulee vastedes oikeusasia-               lityksestä.
43799: miehenkin kannanotoissa profiloitumaan selväs-                  Perusoikeussäännösten suora soveltaminen
43800: ti ensisijaisena oikeuslähteenä suhteessa Euroo-            jäänee edelleenkin harvinaiseksi. Niiden päämer-
43801: pan ihmisoikeussopimukseen. Onkin puhuttu ns.               kitys ilmenee lähinnä laintulkinta-argumentaa-
43802: läheisyys- eli subsidiariteettiperiaatteesta myös           tion puolella. Oikeudellisten ratkaisujen peruste-
43803: perus- ja ihmisoikeuskysymyksissä.                          luihin otetut viittaukset perus- ja ihmisoikeuk-
43804:    Silti on tärkeätä muistaa, etteivät toisaalta            siin eivät saisi jäädä irrallisiksi, vaan niiden tulisi
43805: kansalliset perusoikeudet ja toisaalta kansainvä-           nivoutua luontevaksi osaksi lainsoveltamisrat-
43806: liset ihmisoikeudet elä ja kehity toisistaan riippu-        kaisuun johtavaa oikeudellista päättelyä. On
43807: matta vaan ovat keskinäisessä kiinteässä vuoro-             muutenkin pyrittävä uuteen ajattelutapaan: tä-
43808: vaikutuksessa. Suomessa onkin tältä osin luovut-            män päivän laillisuudessa ei ole enää kysymys
43809: tu aikaisemmin noudatetusta ns. tulkinnan erilli-           pelkästään oikeusohjeen eli säännön löytämises-
43810: syysperiaatteesta.                                          tä ja sen mekaanisesta seuraamisesta vaan usein-
43811:    Yllä oleva läpileikkaus oikeusasiamiehen pe-             kin eri suuntiin vaikuttavien periaatteiden pun-
43812: rus- ja ihmisoikeuskannanotoista osoittaa kou-              ninnasta. Oikeudenmukaiseksi havaittu loppu-
43813: riintuntuvasti, mitä ns. läpäisyperiaate käytän-            tulos on justifioitava eli myös osoitettava oikeak-
43814: nössä merkitsee: perusoikeusnäkökulma todella               si ja lailliseksi. Tämän ajattelutavan sisäistämi-
43815: läpäisee koko laillisuusvalvonnan. Kaikissa asi-            nen on ammatillinen haaste koko lakimieskun-
43816: oissa tämä näkökulma ei ole ilmiselvä, vaan sen             nalle. Eduskunnan oikeusasiamiehen tärkeänä
43817: löytäminen vaatii tietynlaista herkkyyttä ja am-            tehtävänä on kantaa tässä suhteessa kortensa
43818: matillista luovuutta. Perus- ja ihmisoikeuksien             kekoon, ohjaamalla ja näyttämällä esimerkkiä.
43819: "loukkaukset" eivät juridisessa mielessä ole vält-              Oikeusasiamiehen työn perinteinen painopis-
43820: tämättä niin dramaattisia asioita kuin yleisessä            te on ollut ns. klassisten vapausoikeuksien alueel-
43821: kielenkäytössä on totuttu mieltämään. Perus- ja             la. Tämän sektorin perus- ja ihmisoikeussäännös-
43822: ihmisoikeussäännökset ulottavat oikeudellisen               ten ympärille on vakiintunut oikeuskäytäntöä ja
43823: vaikutuksensa hyvinkin arkisiin asiayhteyksiin.             itsenäistä tulkintaperinnettä. Perusoikeusuudis-
43824:   Laillisuusvalvonnan asiakkaat eivät aina itse             tus on kuitenkin nostanut myös taloudelliset,
43825: 
43826: 
43827: 
43828:                                                        44
43829: PERUS-                J   A       H M       s 0         K    E   U   K   S   E N     VALVONTA
43830: 
43831: 
43832: 
43833: 
43834: sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet (TSS-         vuusarviointiin.
43835: oikeudet) hallitusmuotoon, klassisten vapausoi-               Oikeusasiamiehen tehtävänä on huolehtia
43836: keuksien rinnalle. Näin ollen TSS-oikeuksien                myös siitä, etteijulkisen hallinnon yksityistämis-
43837: merkitys korostuu laillisuusvalvonnassakin uu-              kehitys johda ihmisten perus- ja ihmisoikeustur-
43838: della tavalla. Ennen perusoikeusuudistusta tyy-             van heikkenemiseen. Tämän alueen ongelmista
43839: dyttiin esimerkiksi sosiaaliturvakysymyksissä               tarjoaa esimerkin kertomusvuoden kanteluasia,
43840: arvioimaan lähinnä vain menettelytapojen lailli-            jossa oli kysymys ruotsinkielisen asiakkaan vai-
43841: suutta, kun taas sosiaaliturvan laatua ja riittä-           keuksista ostaa ajoneuvoveromerkki Rautakirja
43842: vyyttä sinänsä ei haluttu ainakaan samalla ta-              Oy:n kioskista. Kyseinen yhtiö hoiti veromerk-
43843: valla nähdä laillisuuskysymyksenä.                          kejä myydessään V erohallituksen kanssa tehdyn
43844:    TSS-oikeudet ovat sisältönsä puolesta poliitti-          sopimuksen perusteella julkista tehtävää. Oi-
43845: sesti herkkiä, kuten mm. sosiaalisten oikeuksien            keusasiamiehen mielestä V erohallituksen olisi pi-
43846: "subjektiivisuutta" koskevasta keskustelusta on             tänyt sopimuksenteossa varmistua myös siitä,
43847: voitu havaita. Puolueettomana laillisuusvalvo-              ettei julkisen tehtävän delegointi yksityiselle
43848: jana oikeusasiamiehen on syytä olla tällä alueella          vaarantanut verovelvollisten kielellistä yhden-
43849: varovainen. Lienee silti aika arvioida kriittisesti         vertaisuutta (dnro 2068/4/94, ks. s. 161). Julkis-
43850: uudelleen niitä oikeusasiamiehen aikaisempia                hallinnon rakennemuutoksesta aiheutuvien pe-
43851: kannanottoja, joiden mukaan yhteiskunnan voi-               rusoikeusongelmien voi uskoa vastedes lisäänty-
43852: mavarojen jakokysymykset eivät lainkaan kuu-                vän. Sen vuoksi Perustuslaki 2000 -komitean eh-
43853: luisi laillisuusvalvonnan piiriin. Kertomusvuo-             dotus yksityistämisen perustuslaintasoisesta ra-
43854: den kannanotoista ilmeneekin johdonmukaisesti               joittamisesta on laillisuusvalvonnan näkökul-
43855: se periaate, ettei resurssipula tai muu rakenteelli-        masta erityisen tervetullut.
43856: nen seikka saa sinänsä olla perus- ja ihmisoikeuk-              Myös Euroopan unioni onkorottamassa pro-
43857: sien toteutumisen esteenä. Tämä vastaa myös                 fiiliaan perusoikeuskysymyksissä. Tämä on ulot-
43858: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen näkemys-                 tuvuus, joka vastedes luultavasti näkyy entistä
43859: tä. Eri asia on sitten, miten tällaiset seikat millä-       selvemmin myös oikeusasiamiehen työssä, erityi-
43860: kin päätöksentekotasolla vaikuttavat mahdollis-             sesti yhdenvertaisuusperiaatteen soveltamisessa
43861: ten laiminlyöntien rikosoikeudelliseen moititta-            sekä sosiaalisissa oikeuksissa.
43862: T    E   L   E   K    u    u   N    T    E     L     u     N         y   M          K Ä       Y   T    T    ö
43863: 
43864: 
43865: 
43866: 
43867:          4. TELEKUUNTELUN, TELEVALVONNAN
43868:            JA TEKNISEN KUUNTELUN KÄYTTÖ
43869:                     VUONNA 1996
43870: Telekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen                 puolustusvoimien tutkijoilla on oikeus tekniseen
43871:        kuuntelun käytön seuranta                          tarkkailuun turvallisuus- ja valvontatehtävissä,
43872:    Pakkokeinolain 1.6.1995 voimaan tulleella              jos se on tarpeen sotilaallisen maanpuolustuksen
43873: muutoksella (402/95) mahdollistettiin puhelin-ja          alalla Suomeen kohdistuvan laittoman tieduste-
43874: muu telekuuntelu laissa lueteltujen rikosten esi-         lutoiminnan ja sotilaallisen maanpuolustuksen
43875: tutkinnassa, tarkistettiin televalvontaa koske-           tarkoitusta vaarantavan laittoman toiminnan
43876: vaa säännöstöä ja otettiin lakiin säännökset tek-         estämiseksi. Muilta osin noudatetaan poliisilais-
43877: nisestä tarkkailusta. Säännökset ovat pakkokei-           sa tällaiselle tarkkailulle säädettyjä edellytyksiä.
43878: nolain 5 a luvussa.                                       Puolustusministeriö antaa vuosittain eduskun-
43879:     Telekuuntelu ja -valvonta sekä tekninen               nan oikeusasiamiehelle kertomuksen teknisen
43880: kuuntelu voivat tulla kyseeseen vain pakkokei-            kuuntelun käytöstä.
43881: nolain 5 a luvussa mainittujen rikostyyppien esi-            Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi
43882: tutkinnassa. Telekuuntelun edellytykset ovat              eduskunnan oikeusasiamiehen toimintakerto-
43883: tiukimmat. Telekuuntelu ja -valvonta edellyttä-           musta vuodelta 1995 käsitellessään, että sisäasi-
43884: vät tuomioistuimen päätöstä. Teknisestä kuun-             ainministeriön kertomukseen telekuuntelun, te-
43885: telusta päätöksen tekee esitutkinnan johtaja,             levalvonnan ja teknisen kuuntelun käytöstä tuli-
43886: mutta hänen on vuorokauden sisällä alistettava            si sisällyttää nykyistä yksityiskohtaisempia tie-
43887: ratkaisunsa laissa mainitulle esimiehelleen.              toja pakkokeinoista ja rikoksista, joiden tutkin-
43888:    Pakkokeinolain 5 a luvun 15 §:n mukaan sisä-           nassa ko. pakkokeinoja on käytetty, tuomiois-
43889: asiainministeriö valvoo telekuuntelun ja -val-            tuinten päätöksistä lupa-asioissa, rikostutkin-
43890: vonnan sekä teknisen kuuntelun käyttöä. Sisä-             nan tuloksellisuudesta näitä pakkokeinoja käy-
43891: asiainministeriön tulee antaa vuosittain näiden           tettäessä ja ns. ylimääräisen tiedon käytöstä
43892: pakkokeinojen käytöstä kertomus eduskunnan                (PeVM 3/1997 vp.). Kertomukseen olisi otettava
43893: oikeusasiamiehelle.                                       tiedot myös siitä, millä tavoin pakkokeinon koh-
43894:    Muusta kuin esitutkinnassa tapahtuvasta tek-           teelle on jälkikäteen tiedotettu pakkokeinon käy-
43895: nisestä kuuntelusta säädetään 1.10.1995 voi-              töstä. Asiasta eduskunnan täysistunnossa
43896: maan tulleessa poliisilaissa (493/1995). Tämän            12.6.1997 käydyssä keskustelussa toivottiin tie-
43897: lain mukaan tekninen kuuntelu on säädetyin                toja vielä mm. siitä, kuinka usein hakemuksia on
43898: edellytyksin mahdollista rikosten ennalta eh-             hylätty.
43899: käisemiseksi. Myös poliisilain nojalla toimitetus-
43900: ta teknisestä kuuntelusta tulee sisäasiainministe-              Sisäasiainministeriön kertomus
43901: riön antaa vuosittain kertomus eduskunnan oi-
43902:                                                                       oikeusasiamiehelle
43903: keusasiamiehelle.                                           Sisäasiainministeriö antoi 14.3.1997 eduskun-
43904:    Poliisin tehtävien suorittamisesta puolustus-          nan oikeusasiamiehelle pakkokeinolain 5 a luvun
43905: voimissa annetun lain (1251/1995) 5 §:n mukaan            15 §:n ja poliisilain 33 §:n 3 momentin edellyttä-
43906: 
43907: 
43908:                                                      46
43909: T   E   L    E   K    u    u    N   T    E   L       u     N       y   M            K Ä      Y   T    T   ö
43910: 
43911: 
43912: 
43913: 
43914: män kertomuksen telekuuntelusta ja -valvon-               Televalvontaa oli käytetty 272 rikosilmoituksen
43915: nasta sekä teknisestä kuuntelusta vuoden 1996             tutkinnassa. Televalvontalupia oli myönnetty
43916: aikana. Kertomukseen sisältyy tietoja myös niis-          kaikkiaan 439. Telekuuntelua oli puolestaan
43917: tä asioista, joissa päätös pakkokeinojen käytöstä         käytetty vain kolmen rikosilmoituksen tutkin-
43918: on tehty samana vuonna, mutta joissa pakkokei-            nassa. Telekuuntelun vähäiseen käyttöön oli
43919: non käyttö on saattanut jatkua myös vuoden                edelleen vaikuttanut poliisin teknisten valmiuk-
43920: 1997 puolella. Esitetyt luvut eivät kuitenkaan            sien puute. Pakkokeinolain tarkoittamaa teknis-
43921: sisällä tietoja kaikista vuonna 1996 aloitetuista         tä kuuntelua oli käytetty vain kerran. Poliisila-
43922: tutkinnoista. Tilastojen pohjana olevat pöytä-            kiin perustuvaa teknistä kuuntelua ei ollut sisä-
43923: kirjat toimitetaan vasta tutkinnan päätyttyä, ja          asiainministeriön tietojen mukaan käytetty ker-
43924: joissakin asioissa tutkinta on edelleen kesken.           taakaan.
43925:    Eduskunnan oikeusasiamies pyysi kirjeellään                Tässä tarkoitettuja pakkokeinoja on käytetty
43926: 13.6.1997 sisäasiainministeriötä täydentämään             pääasiassa vakavien rikosten tutkimisessa. Suu-
43927: kertomustaan eduskunnan edellä mainitut näkö-             rin yksittäinen rikosryhmä oli edelleen huumaus-
43928: kohdat huomioon ottaen. Ministeriö antoi                  ainerikokset. Törkeistä huumausainerikoksista
43929: 24.6.1997 eduskunnan oikeusasiamiehelle täy-              oli kysymys 90 rikosilmoituksessa ja huumansai-
43930: dentäviä tietoja.                                         nerikoksista 31 rikosilmoituksessa. Pakkokeino-
43931:    Tilastotietoja tarkasteltaessa on otettava             lupapäätöksiä oli kaikissa huumausainerikoksis-
43932: huomioon, että sama rikosilmoitus voi koskea              sa 165, törkeissä varkauksissa 52, törkeissä pe-
43933: useampaa rikosta. Näistä yksi tai useampi voi             toksissa 43, törkeissä ryöstöissä 23, murhissa 17,
43934: mahdollistaa kyseisten pakkokeinojen käytön.              ta poissa 12 ja törkeissä rahanväärennyksissä 13.
43935: Tilastoissa mainitaan kuitenkin vain yksi rikos-          Lupia oli myönnetty lisäksi mm. ammattimais-
43936: nimi. Tiettyä rikosta tutkittaessa voidaan anoa           ten alkoholirikosten (yht. 23 lupaa), ammatti-
43937: useita pakkokeinolupia. Televalvonta tai -kuun-           maisten ja törkeiden kätkemisrikosten (yht. 13
43938: telu voidaan kohdistaa saman rikoksen tutkimi-            lupaa), törkeiden pahoinpitelyiden (lllupaa) ja
43939: seksi useampaan kuin yhteen henkilöön. Lisäksi            tuhotöiden (3lupaa) tutkimiseksi.
43940: sama pakkokeinolupa voi oikeuttaa useamman                   Telekuuntelun keskimääräinen kesto oli 21
43941: kuin yhden teleliittymänkuuntelemiseen taival-            päivää, vaihdellen 15 ja 31 päivän välillä. Tele-
43942: vomiseen.                                                 valvontatietoja oli kerätty keskimäärin 94 päi-
43943:   Televalvonta saadaan kohdistaa rikoksesta               vältä, vaihdellen muutamasta tunnista yli 500
43944: epäillyn hallussa olevaan tai hänen oletettavasti         päivään. Teknisen kuuntelun kesto oli vain muu-
43945: muuten käyttämäänsä teleliittymään. Laissa                tamia tunteja.
43946: tarkemmin säädetyin edellytyksin esitutkintavi-              Televalvonta oli kohdistunut yleensä rikok-
43947: ranomaisella on asianomistajan suostumuksella             sesta epäillyn hallussa olevaan tai hänen käyttä-
43948: oikeus saada tietoja myös asianomistajan hallus-          määnsä teleliittymään (93 %). Kolme neljäsosaa
43949: sa olevaan teleliittymään otetuista teleyhteyk-           luvista kohdistui matkapuhelinliittymiin. Kuu-
43950: sistä.                                                    den rikosilmoituksen tutkinnassa oli hankittu
43951:    Sisäasiainministeriölie tulleiden seurantatie-         valvontatietoja yhteensä 13 yleisöpuhelimesta.
43952: tojen mukaan tässä tarkoitetuista pakkokeinois-
43953: ta selvästi yleisimmin oli käytetty televalvontaa.
43954: 
43955: 
43956: 
43957:                                                      47
43958: T   E    L    E   K    U    u    N    T    E   L       U     N        y    M          K   Ä    Y   T   T    Ö
43959: 
43960: 
43961: 
43962: 
43963: Tuomioistuinten päätöksistä lupa-asioissa                   mioistuin voi tutkinnanjohtajan esityksestä tär-
43964:    Sisäasiainministeriön saamien tietojen mu-               keästä tutkinnallisesta syystä päättää, että il-
43965: kaan telekuunteluluvat on myönnetty hakemus-                moitus saadaan tehdä myöhemmin tai että se
43966: ten mukaisina. Televalvontaa koskevista pää-                saadaan jättää tekemättä.
43967: töksistä ei ole tarkkaa tietoa, mutta ministeriön              Ministeriön kertomuksen mukaan poliisi on
43968: eräisiin käräjäoikeuksiin kohdistama tiedustelu             noudattanut pakkokeinolaissa säädettyä velvol-
43969: ei tuonut esiin hylkääviä päätöksiä. Sen sijaan             lisuutta ilmoittaa telekuuntelusta ja -valvonnas-
43970: hakemuksia oli jonkin verran jouduttu palautta-             ta sekä teknisestä kuuntelusta.
43971: maan puutteellisten tietojen vuoksi.
43972:                                                                      Tallenteiden hävittäminen ja
43973:     Pakkokeinojen käytön tuloksellisuus                               ylimääräisen tiedon käyttö
43974: 
43975:    Käytetyillä pakkokeinoilla oli tutkinnanjoh-                Pöytäkirjatietojen mukaan tallenteet on hävi-
43976: tajien mukaan ollut 63 %:ssa valvonnan tai                  tetty asianmukaisesti. Pöytäkirjat eivät sisällä
43977: kuuntelun kohteena olleista liittymistä ratkaise-           yksityiskohtaisia tietoja siitä, kuinka usein ja
43978: va tai tärkeä merkitys rikosasian selvittämiselle.          missä määrin po. pakkokeinojen käytössä on saa-
43979: Pakkokeinolla ei todettu olleen merkitystä rikok-           tu ylimääräistä, tutkittavaan rikokseen liitty-
43980: sen selvittämisen kannalta 13 %:ssa liittymistä.            mätöntä tietoa.
43981: Ratkaiseva merkitys tarkoittaa tilannetta, jossa
43982: pakkokeinon käyttö on johtanut rikoksen selviä-                       Tietoja tullin harjoittamasta
43983: miseen. Arviot siitä, onko pakkokeinon merkitys                             televalvonnasta
43984: ollut tärkeä vai vähäinen, kuvastavat väistämät-                 Sisäasiainministeriön kertomuksesta ilmenee,
43985: tä myös esittäjänsä henkilökohtaista vaikutel-              että tulli ei ollut suorittanut telekuuntelua tai
43986: maa eivätkä siten ole vertailukelpoisia.                    teknistä tarkkailua vuonna 1996. Televalvonta-
43987:    Tietoja siitä, missä määrin uusien pakkokei-             lupia tullille oli myönnetty kaikkiaan 19, jotka
43988: nojen käyttö on säästänyt aikaa tai kustannuk-              liittyivät ll rikoksen tutkimiseen. Suurimman
43989: sia, ei ole toistaiseksi käytettävissä.                     tapausryhmän muodostivat ammattimaisen al-
43990:                                                             koholin salakuljetuksen tai välittämisen selvitte-
43991:     Pakkokeinon käytöstä ilmoittaminen                      ly.
43992:    Pakkokeinolain 5 a luvun ll §:n mukaan tut-                  Tullin arvion mukaan televalvonnalla oli ollut
43993: kinnanjohtajan tulee ilmoittaa pakkokeinon                  rikoksen selvittämisessä ratkaiseva tai tärkeä
43994: käytön lopettamisesta luvan myöntäjälle tai                 merkitys 80 %:ssa valvotuista liittymistä. Mui-
43995: päätöksen tekijälle. Kun asia on saatettu syyttä-           den liittymien osalta valvonnan merkityksestä ei
43996: jän harkittavaksi tai esitutkinta muuten on pää-            ollut vielä tietoa. Kaikki käytetyt liittymät oli-
43997: tetty lopettaa, pakkokeinojen käytöstä on ilmoi-            vat rikoksesta epäillyn hallussa tai käytössä.
43998: tettava epäillylle. Jollei asiassa ole päätetty tut-
43999: kinnan lopettamisesta tai asiaa saatettu syyttä-                     Puolustusministeriön ilmoitus
44000: jän harkittavaksi vuoden kuluttua pakkokeinon                             oikeusasiamiehelle
44001: käytön lopettamisesta, pakkokeinon käytöstä on                Puolustusministeriö antoi 7.1.1997 eduskun-
44002: viimeistään tällöin ilmoitettava epäillylle. Tuo-           nan oikeusasiamiehelle ilmoituksen, jonka mu-
44003: 
44004: 
44005: 
44006:                                                        48
44007: T   E    L     E   K     u    u     N   T   E   L     u     N       y     M         K    Ä   Y    T   T    ö
44008: 
44009: 
44010: 
44011: 
44012: kaan lain 2 §:ssä tarkoitetut virkamiehet eivät ole        hat, tapot ja törkeät ryöstöt) osuus on vähenty-
44013: suorittaneet poliisilaissa tai pakkokeinolaissa            nyt ensimmäiseen seurantakauteen verrattuna.
44014: tarkoitettu teknistä kuuntelua vuonna 1996.                  Telekuuntelun käyttö on vasta alkamassa po-
44015:                                                            liisin saavutettua riittävät tekniset valmiudet.
44016:                    Tarkastukset                            Pienen aineiston perusteella ei vieläkään ole
44017:                                                            mahdollista arvioida tämän pakkokeinon käytön
44018:    Apulaisoikeusasiamies teki 10.12.1996 tarkas-
44019:                                                            kohdentumista. Sama koskee teknisen kuuntelun
44020: tuksen keskusrikospoliisiin. Tarkastuksen koh-
44021: teena olivat muun muassa keskusrikospoliisin               käyttöä.
44022:                                                                Se, että telekuunteluluvan myöntäminen kuu-
44023: toimenpiteet telekuuntelun järjestämisessä. Tek-
44024:                                                            luu tuomioistuimelle, helpottaa yhtenäisen käy-
44025: nisten valmiuksien lisäksi oli kehitetty telekuun-
44026:                                                            tännön muodostumista telekuuntelun osalta.
44027: telun ja televalvonnan edellyttämää asiakirjalii-
44028: kennettä koskevaa ohjeistoa. Ohjeet sisälsivät             Tämä edellyttää kuitenkin myös sitä, että pak-
44029:                                                            kokeinoasioita käsittelevillä tuomareilla on mah-
44030: muun muassa aikajärjestyksessä esitetyn kuva-
44031: uksen telekuuntelun edellyttämistä luvista, il-            dollisuus verrata käytäntöä eri tuomioistuimis-
44032:                                                            sa. Telekuuntelun keskitetty tekninen järjestely
44033: moituksista ja jälkitoimenpiteistä. Toimenpide-
44034: luettelon huolellinen noudattaminen on omiaan              tarjoaa suhteellisen hyvät mahdollisuudet käy-
44035:                                                            tön valvontaan. Tietokonevälitteinen kuuntelu-
44036: turvaamaan näiden pakkokeinojen asianmukai-
44037:                                                            menettely tuottaa myös valvonnan kannalta tär-
44038: sen käytön.
44039:                                                            keää materiaalia.
44040:    Tässä tarkoitettujen pakkokeinojen käyttö on
44041: ollut yhtenä seurantakohteena poliisipiirien tar-             Teknisen kuuntelun valvonnan pohjaksi ei
44042:                                                            saada yhtä yksityiskohtaista aineistoa kuin te-
44043: kastuksilla.
44044:                                                            lekuuntelusta. Lisäksi teknisen kuuntelun laissa
44045:                        Arviointia                          mainitut edellytykset jättävät yksittäistapauk-
44046:                                                            sessa selvästi enemmän harkinnanvaraa kuin te-
44047:    Telekuuntelun ja televalvonnan salliva sään-            lekuuntelun edellytykset. Myös se, että päätök-
44048: nöstö merkitsee poikkeusta hallitusmuodossa                sen teknisestä kuuntelusta tekee poliisi eikä tuo-
44049: säädetystä luottamuksellisen viestin salaisuu-             mioistuin, lisää teknisen kuuntelun ohjaustar-
44050: desta. Tekninen kuuntelu voi eräissä tapauksissa           vetta laillisuusvalvonnan näkökulmasta. Oi-
44051: ulottua hallitusmuodossa turvatun kotirauhan               keusasiamiehen tarkastuksissa tullaan jatkossa-
44052: piiriin. On tärkeätä, että näiden pakkokeinojen            kin kiinnittämään erityistä huomiota teknisen
44053: käyttö alusta alkaen ohjautuu lain tarkoittamiin           kuuntelun seurantaan.
44054: uomiin. Tämän turvaamiseksi kaikkien pakko-
44055: keinojen käytöstä päättävien ja niitä käyttävien
44056: on syytä noudattaa eduskuntakäsittelyn osoitta-
44057:                                                                         Valvonnan kehittäminen
44058: mia yleisiä suuntaviivoja lain soveltamisessa.                Sisäasiainministeriö saa nykyiset valvontatie-
44059:    Sisäasiainministeriön kertomus osoittaa, että           tonsa ensisijaisesti ministeriölle toimitettavista
44060: huumausainerikollisuus on edelleen televalvon-             pöytäkirjoista. Tilastotietojen antamaa koko-
44061: nan yleisin kohde. Törkeiden varkauksien ja tör-           naiskuvaa heikentää se, että seurantatietojen
44062: keiden petostenosuus tutkittavista rikoksista on           perusteena olevat pöytäkirjat toimitetaan minis-
44063: myös huomattava. Tämän pakkokeinon käytön                  teriölle vasta pakkokeinon käytön päätyttyä.
44064: yleistyttyä törkeimpien väkivaltarikosten (mur-            Tästä syystä osa asianomaisena vuonna myönne-
44065: 
44066: 
44067:                                                       49
44068: T   E    L   E    K   u    u    N    T    E   L       u     N       y    M            K    Ä    Y   T    T    ö
44069: 
44070: 
44071: 
44072: 
44073: tyistä pakkokeinoluvista ei vielä ilmene ministe-          sä pelkistettyjä. Tarkemman kuvan saamiseksi
44074: riön kertomuksesta. Tämän puutteen korjaami-               käytännöstä on ilmeisesti tarpeen tehdä myös
44075: seksi olisi syytä harkita tilastoinuin täydentä-           erillisiä selvityksiä, joissa mm. haastattelemalla
44076: mistä siten, että haetuista ja myönnetyistä pak-           koottaisiin tietoja pakkokeinojen käytöstä, ku-
44077: kokeinoluvista ilmoitettaisiin jo ennen pakkokei-          ten siitä, miten teknisen tarkkailun raportointia
44078: non käytön lopettamista. Pöytäkirjoihin perus-             valvotaan. Myös ulkopuolisen arvion esittämi-
44079: tuva raportointi taas kohdistuisi enemmänkin               nen siitä, kuinka merkittävä hyöty pakkokeinon
44080: tuloksellisuuden arviointiin ja jälkitoimenpitei-          käytöstä on ollut, edellyttäisi erillistä selvitystä.
44081: den valvontaan.                                            Pöytäkirjoista saatava tieto ei riitä myöskään
44082:    Pöytäkirjoihin kirjantuvan tiedon täydentä-             sen arvioimiseksi, kuinka hyvänä nykyistä käy-
44083: minen esimerkiksi pakkokeinohakemusten hyl-                täntöä voidaan pitää suhteellisuusperiaatteen
44084: käämisiä koskevilla tiedoilla antaisi tärkeää lisä-        näkökulmasta. On ilmeistä, että kokemusten li-
44085: tietoa sen arvioimiseksi, kuinka suurta varovai-           sääntyessä myös suhteellisuusperiaatteen toteu-
44086: suutta näiden pakkokeinojen käytössä noudate-              tumista on syytä selvittää erikseen.
44087: taan. Se täydentäisi myös kuvaa tuomioistuinten               Sisäasiainministeriössä valmistellaan nykyi-
44088: merkityksestä pakkokeinojen käytön ohjaami-                sen tietoaineiston käytön kehittämistä mm. si-
44089: sessa. Nämä tiedot olisivat mahdollisesti saata-           ten, että eri vuosilta saatujen tietojen vertailta-
44090: vissa helpommin oikeusministeriön kuin sisäasi-            vuus paranisi ja ettei kalenterivuosiin perustuva
44091: ainministeriön tietolähteistä.                             materiaalin kerääminen jättäisi seurannan ulko-
44092:    Pöytäkirjoihin olisi ilmeisesti syytä ottaa ny-         puolelle sitä tietoa, joka toimitetaan ministeriölle
44093: kyistä yksityiskohtaisemmat tiedot ns. ylimää-             edellisen kalenterivuoden aikana alkaneesta
44094: räisen tiedon kertymisestä ja käytöstä. Lisäksi            mutta seuraavalle kalenterivuodelle jatkuneesta
44095: voitaisiin harkita pöytäkirjaamisen kehittämis-            pakkokeinojen käytöstä. Oikeusasiamies tulee
44096: tä siten, että myös tärkeimpien toimenpiteiden             osallistumaan valvonnan kehittämiseen syksyn
44097: suorittaja merkittäisiin pöytäkirjaan. Tämä ko-            1997 kuluessa. Kehittämisessä otetaan huo-
44098: rostaisi toimenpiteen tärkeyttä ja painottaisi vir-        mioon myös eduskunnan edellä kerrotut toivo-
44099: kamiesten henkilökohtaista vastuuta.                       mukset.
44100:    Pöytäkirjoihin merkittävät tiedot ovat yleen-
44101: 
44102: 
44103: 
44104: 
44105:                                                       50
44106: E              s                       T             y              K            s             E            T
44107: 
44108: 
44109: 
44110: 
44111:                                        5. ESITYKSET
44112: 
44113:           LAINSÄÄDÄNNÖN                                   töongelmissakin on erilaisia asteita: kysymys voi
44114:                                                           olla teon tahallisuutta koskevasta hiuksenhie-
44115:            KEHITTÄMINEN
44116:                                                           nosta epävarmuudesta tai peräti tekijän henki-
44117:           SYYTTEESTÄ VAPAUTETUN                           löllisyyttä koskevasta onnettomasta erehdykses-
44118:            OIKEUDENKÄYNTIKULUT                            tä. Syyte voidaan paitsihylätä myös jättää syyt-
44119:                                                           teestä luopumisen takia sillensä tai prosessuaali-
44120:      Julkisuudessa oli keskusteltu rikoksesta syy-        sista syistä tutkimatta.
44121: tetyn oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta sii-               Kysymys siitä, pitäisikö syytteestä (tavalla
44122: nä tapauksessa, että virallisen syyttäjän ajama           tai toisella) vapautuneen oikeudenkäyntikulut
44123: syyte hylätään taikka jätetään tutkimatta tai             korvata yleisistä varoista, näyttäytyy erilaisissa
44124: sillensä. Vakavana epäkohtana oli pidetty sitä,           tapauksissa oikeuspoliittisesti erilaisena. Ilmei-
44125: ettei syytetyllä vallitsevan laintulkinnan mu-            sesti juuri tästä syystä onkin eräissä maissa jätet-
44126: kaan ollut katsottu tällaisessa tilanteessa olevan        ty valtion korvausvelvollisuus ehdolliseksi tai
44127: oikeutta saada kulujaan korvatuksi yleisistä va-          jopa harkinnanvaraiseksi.
44128: roista. Oli herätetty kysymys myös siitä, olisiko            Missään tapauksessa ei voitane ajatella syyte-
44129: oikeus tällaiseen korvaukseen mahdollisesti joh-          tyllä olevan oikeutta korvaukseen silloin, jos hän
44130: dettavissa Suomen lainkäyttöviranomaisia vei-             on itse valheellisella tunnustuksena tai vastaavin
44131: voittavasta Euroopan ihmisoikeussopimuksesta.             keinoin antanut aiheen syytteen nostamiseen.
44132:    Oikeusasiamies otti asian omana aloitteenaan           Rajanveto ei ole kuitenkaan käytännössä help-
44133: tutkittavaksi ja lausui kannanottonaan mm. seu-           poa, kun otetaan huomioon, ettei syytetylle voi-
44134: raavan.                                                   da asettaa velvollisuutta myötävaikuttaa oman
44135:                                                           syyllisyytensä selvittämiseen.
44136:                    Ongelman asettelu                         Toisaalta lienee yhtä selvää se, että syytetyllä
44137:    Demokraattisessa oikeusvaltiossa ei voida              on oltava oikeus korvaukseen, jos virallinen syyt-
44138: ajatella, että kaikki virallisen syyttäjän ajamat         täjä on menetellyt vastoin virkavelvollisuuksi-
44139: syytteet johtaisivat syytetyn tuomitsemiseen.             aan, esim. nostanut syytteen ilman siihen vaadit-
44140: Rikosprosessuaaliseen työnjakoon päinvastoin              tavia "todennäköisiä syitä". Oikeus korvaukseen
44141: kuuluu, että osa syytteistä tulee hylätyksi. Syyt-        voidaan tällöin perustaa jo hallitusmuodon 93 §:n
44142: tämiskynnyksen täytyykin olla matalampi kuin              2 momenttiin.
44143: tuomitsemiskynnys.                                           Näiden kahden ääritapauksen väliin jää kui-
44144:    Syytteen hylkäämiseen voi olla erityypplSla            tenkin harmaa vyöhyke, jonka arvioimisesta nyt
44145: syitä. Kysymys voi esimerkiksi olla syyteoikeu-           on kysymys.
44146: den vanhentumisesta, syytteenalaisen teon ran-               Rikosoikeudenkäynnin osapuolten tasavertai-
44147: gaistavuutta koskevista laintulkinnallisista nä-          suusperiaate (equality of arms) puoltaisi sitä aja-
44148: kemyseroista, rikoslain muuttumisesta teon jäl-           tusta, että myös oikeudenkäyntikulujen korva-
44149: keen tai yksinkertaisesti tuomitsemiskynnyksen            usvelvollisuuden tulisi mahdollisimman pitkälle
44150:     ylittävän tosiasianäytön puuttumisesta. Näyt-         vastata riita-asiain oikeudenkäynnin nykyistä,
44151: 
44152: 
44153:                                                      51
44154: E           s                        T              y             K           s            E               T
44155: 
44156: 
44157: 
44158: 
44159:                                                                                          KUVA: JAANIS KERKIS
44160: 
44161: Esittelijäneuvokset Eero Kallio, Ilkka Rautio, Lea Haapkylä ja Raino Marttunen.
44162: 
44163: 
44164: 
44165: oikeudenkäymiskaaren 2lluvun säännöksistä il-            julkisen edun vartijana erikoisasemassa. Mah-
44166: menevää pää periaatetta: häviäjä maksakoon vas-          dollisuus puolueettomaan oikeudenkäyntiin riip-
44167: tapuolenkin kulut. Toisaalta meillä on perintei-         pumattomassa tuomioistuimessa voidaan jopa
44168: sesti lähdetty siitä, että virallinen syyttäjä on        nähdä eräänlaisena yhteiskunnan tarjoamana jul-
44169: 
44170: 
44171:                                                     52
44172: E            s                         T               y              K             s            E            T
44173: 
44174: 
44175: 
44176: 
44177: kisena palveluna sille, jota aiheettomasti epäil-              Silti oikeusasiamies piti mahdollisena myös
44178: lään rikoksesta. Oikeushistoriallisesti tämä lie-           sellaisten tapausten esiintymistä, joissa kulukor-
44179: nee jopa rikosoikeudenkäynnin alkuperäinen teh-             vauksen totaalista epäämistä voidaan pitää ih-
44180: tävä: lakiin perustuva tuomioistuinmenettely                misoikeusnäkökulmasta pulmallisena.
44181: merkitsi aikanaan tervetullutta vaihtoehtoa lynk-
44182: kaushenkisen väkijoukon mielivallalle.
44183:                                                                   Voimassa oleva kansallinen laki
44184:    Tämän päivän todellisuus näyttäytyy kuiten-
44185: kin erilaisena. Rikoksesta syytetty tuskin osaa               Oikeudenkäymiskaaren 21luvun saama sana-
44186: pitää kohdalleen osunutta rikosoikeudenkäyntiä              muoto samoin kuin lainmuutoksen esitöistä ilme-
44187: julkisena palveluna, jonka avulla hän saa mah-              nevät kannanotot viittaavat selvästi siihen, ettei
44188: dollisuuden puhdistautua rikosepäilyistä. Pi-               luvun uusia säännöksiä ole tarkoitettu sovellet-
44189: kemminkin syyte merkitsee epäillyn altistamista             tavaksi muihin kuin riita-asioihin. Eduskunnan
44190: todellisille haitoille, etenkin kielteisesti Ieimaa-        22.11.1993 esittämässä ponnessa on edellytetty,
44191: valle julkisuudelle ja usein huomattavillekin oi-           että 21 lukua täydennetään "ensi tilassa" mm.
44192: keudenkäyntikuluille.                                       säännöksellä, jonka mukaan aiheettomasti syy-
44193:                                                             tetyllä olisi oikeus kulukorvaukseen. Tällaista
44194:                                                             säännöstä ei ole vielä säädetty. Lainsäätäjä on
44195:          Korvauskysymys ja Euroopan
44196:              ihmisoikeussopimus                             kuitenkin oikeudenkäymiskaaren 21 lukua uu-
44197:                                                             distettaessa nimenomaisesti hyväksynyt uudis-
44198:   Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ei ole ni-
44199:                                                             tusaikataulun myöhentämisen rikosasiain oikeu-
44200: menomaisesti mainittu mitään syytteestä va-
44201:                                                             denkäynnin osalta.
44202: pautetun oikeudenkäyntikuluista. Kysymys on
44203:                                                                Lainsäädäntöhanke, jonka yhteyteen ehdo-
44204: herätetty lähinnä 6 artiklan 2 kappaleen perus-
44205:                                                             tettu säännös kuuluisi, on paraikaa eduskunnas-
44206: teella. Mainittu sopimusmääräys sisältää ns.
44207:                                                             sa vireillä.
44208: syyttömyysoletuksen: jokaista syytettyä on pi-
44209:                                                                Tässä tilanteessa ei ole oikeusasiamiehen mie-
44210: dettävä syyttömänä, kunnes hänen syyttömyy-
44211:                                                             lestä valtioelinten välisen työnjaon näkökulmas-
44212: tensä on laillisesti näytetty toteen.
44213:                                                             ta suositeltavaa, että lainkäyttäjä riistäisi aloit-
44214:    Euroopan ihmisoikeussopimuksen kannalta ei
44215:                                                             teen lainsäätäjäitä ja ennakoisi lainsäätäjän toi-
44216: ole olennaista tietynsisältöisen lain säätäminen
44217:                                                             mia, siitä huolimatta, että joissakin yksittäista-
44218: tai säätämättä jättäminen, vaan se, miten kan-
44219:                                                             pauksissa eduskunnan perustuslakivaliokunnan
44220: sallinen oikeusjärjestys kokonaisuudessaan toi-
44221:                                                             painottama perus- ja ihmisoikeusmyönteinen
44222: mii ja minkälaisia lopputuloksia se yksittäistapa-
44223:                                                             laintulkinta saattaisikin puoltaa vastakkaista
44224: uksissa tuottaa. Euroopan ihmisoikeustuomiois-
44225:                                                             näkemystä.
44226: tuimen tähänastisesta käytännöstä on pääteltä-
44227: vissä, että sopimusvaltioilla on pitkälle menevä
44228: valta harkita, minkälaisissa tapauksissa kulu-
44229:                                                                           Yhteenveto ja käsitys
44230: korvausta maksetaan ja milloin se evätään, kun-               Syytteestä vapautetulla ei ole voimassa ole-
44231: han epäämisen perustelut eivät loukkaa Euroo-               van oikeutemme mukaan oikeutta saada valtiol-
44232: pan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 2 kappa-               ta korvausta oikeudenkäyntikuluistaan sen
44233: leesta ilmenevää syyttömyysoletuksen periaa-                enempää Euroopan ihmisoikeussopimuksen kuin
44234: tetta.                                                      kansallisen oikeudenkäymiskaarenkaan nojalla.
44235: 
44236: 
44237:                                                        53
44238: E           s                         T              y              K             s             E            T
44239: 
44240: 
44241: 
44242: 
44243: Vaikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on-               nen kulukorvaussäännös olisi kuitenkin selvästi
44244: kin katsonut asian pitkälti kuuluvan kansallisen          parempi vaihtoehto kuin kulukorvausmahdolli-
44245: lainsäätäjän harkintaan, ei ole mahdotonta, ettei         suuden täydellinen puuttuminen.
44246: voimassa oleva oikeutemme joissakin yksittäis-              Oikeusasiamies saattoi oikeusministeriön tie-
44247: tapauksissa saattaisi johtaa Euroopan ihmisoi-            toon käsityksensä puheena olevasta epäkohdasta
44248: keussopimuksen näkökulmasta hankaliin tilan-              ja sen eräästä ajateltavissa olevasta poistamis-
44249: teisiin. Korvausmahdollisuuden täydellinen                keinosta.
44250: puuttuminen on myös ristiriidassa kansallisessa              Oikeusasiamiehen kirje 6.2.1996,
44251: lainsäädännössämme omaksuttujen oikeuden-                 dnro 2088/2/95
44252: käyntikuluja koskevien yleisten periaatteiden
44253: kanssa.                                                           TYÖTTÖMYYSTURVAN
44254:                                                               PERUSPÄIVÄRAHAN MAKSUTAPA
44255:     Nykyistä oikeustilaa voidaan pitää epätyy-
44256: dyttävänä. Hallituksen esityksestä 82/1995 vp.               Oikeusasiamiehelle kanneltiin siitä, että Kan-
44257: poistettu ehdotus syytetyn oikeudenkäyntikulu-            saneläkelaitoksen Töölön toimisto kieltäytyi
44258: jen korvaamisesta olisi tarjonnut erään lainsää-          maksamasta kantelijalle myönnettyä työttö-
44259: dännöllisen ratkaisun ongelmaan. Muiden val-              myysturvan peruspäivärahaa, koska hänellä ei
44260: tioiden oikeusjärjestelmistä on havaittavissa,            ollut tiliä rahalaitoksessa.
44261: että muitakin ratkaisumalleja olisi olemassa. Ai-            Kantelussa oli kysymys peruspäivärahan
44262: noa vaihtoehto ei liene se, että syytteestä vapau-        maksutavasta eli työttömyysturvalain täytän-
44263: tetulla olisi aina ehdoton oikeus kulukorvauk-            töönpanoasetuksen 3 §:n soveltamisesta. Sään-
44264: seen. Oikeustajua loukkaavat kohtuuttomuudet              nöksen mukaan peruspäiväraha maksetaan päi-
44265: voitaisiin yksittäistapauksissa välttää, mikäli           värahansaajan määräämälle tilille Suomessa toi-
44266: tuomioistuimella olisi edes harkinnanvarainen             mivaan rahalaitokseen. Siinä ei mainita päivära-
44267: mahdollisuus, kohtuussyiden niin vaatiessa, tuo-          han muista maksu tavoista.
44268: mita syytteestä vapautetulle kulukorvaus val-                Oikeusasiamies totesi, että työttömyysturvan
44269: tion varoista. Tällöin voitaisiin ottaa huomioon          peruspäivärahan ja muiden sosiaalietuuksien
44270: paitsi syytteestä vapautumisen peruste myös               suorittamisen keskittäminen rahalaitoksissa ole-
44271: syytetyn olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämän-             ville saajien tileille on sinänsä järkevää. Oikeus
44272: suuntainen uudistus olisi kustannusvaikutuksil-           julkisiin sosiaalietuuksiin ei voi kuitenkaan riip-
44273: taan kevyempi kuin hallituksen esityksestä pois-          pua siitä, onko saajalla rahalaitoksessa tili vai ei.
44274: tettu alkuperäinen ehdotus ja siten ilmeisesti               Kun hakijalle on myönnetty työttömyystur-
44275: myös helpommin toteutettavissa.                           van peruspäiväraha, hänelle on syntynyt varalli-
44276:   Harkinnanvaraisen kulukorvausjärjestelmän               suusoikeudellinen saamisvaade. Vakiintuneen
44277: ongelmana taas voitaisiin ehkä pitää sitä, että           käsityksen mukaan tällainen saaminen nauttii
44278: yhtenäiseen ja johdonmukaiseen soveltamiskäy-             omaisuuden suojaa. Työttömyysturva-asetuk-
44279: täntöön pääseminen voi olla työlästä. Erityistä           sen maksutapasäännöstä ei voida tulkita niin,
44280: valppautta vaadittaisiin siinä, ettei kulukor-            että mahdollisuus päivärahan saantiin tosiasial-
44281: vauksen epäämistä yksittäistapauksissa perus-             lisesti estyy. Tällainen tulkinta loukkaisi jokai-
44282: tella syyttömyysoletuksen vastaisesti.                    selle perus- ja ihmisoikeutena turvattua omai-
44283:     Oikeusasiamiehen mielestä harkinnanvarai-             suuden suojaa. Se asettaisi lisäksi päivärahan
44284: 
44285: 
44286:                                                      54
44287: E             s                          T               y               K             s             E             T
44288: 
44289: 
44290: 
44291: 
44292: saajat erilaiseen asemaan keskenään, mikä olisi                      TERVEYDENHUOLLON
44293: hallitusmuodon 5 §:ssä turvatun ihmisten yhden-                OIKEUSTURVAKESKUKSEN PYSYVIEN
44294: vertaisuuden ja Euroopan ihmisoikeussopimuk-                   ASIANTUNTIJOIDEN ESTEELLISYYTTÄ
44295: sen 14 artiklan syrjintäkiellon vastaista.                          KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
44296:    Oikeusasiamies katsoi, ettei sosiaalietuuksiin                Kantelukirjoituksessa katsottiin erään va-
44297: oikeutettua voida velvoittaa avaamaan tiliä ra-               kuutusyhtiön asiantuntijalääkärinä toimineen,
44298: halaitoksessa. Jollei hänellä ole tällaista tiliä, pe-        sittemmin Terveydenhuollon oikeusturvakes-
44299: ruspäiväraha on maksettava muulla tavalla. Jul-               kuksen pysyväksi asiantuntijaksi kutsutun lää-
44300: kisen vallan on huolehdittava siitä, että edunsaa-            kärin olleen esteeilinen antamaan asiantuntija-
44301: jan oikeus toteutuu myös käytännössä. Edun-                   lausuntoa vireillä olevassa riita-asiainoikeuden-
44302: saajaa on neuvottava löytämään hänelle sopiva                 käynnissä.
44303: maksatustapa.                                                    Apulaisoikeusasiamies totesi asiassa antamas-
44304:    Oikeusasiamies saattoi Kansaneläkelaitoksen                saan päätöksessä (dnro 1935/4/95), ettei Tervey-
44305: tietoon käsityksensä sen menettelyn virheeni-                 denhuollon oikeusturvakeskuksen kutsumien
44306: syydestä. Lisäksi oikeusasiamies saattoi valtio-              pysyvien asiantuntijoiden esteellisyydestä ole
44307: neuvoston tietoonkäsityksensä siitä, että työttö-             säädetty erikseen, vaan että heidän lausuntoi-
44308: myysturvalain täytäntöönpanoasetuksen 3 §:n                   hinsa sovelletaan terveydenhuollon ammatti-
44309: säännös nykyisessä muodossaan voi johtaa tul-                 henkilöistä annetun lain säännöksiä salassapi-
44310: kintoihin, jotka eivät ole sopusoinnussa hallitus-            dosta ja lääkärinlausunnon sisällöstä sekä oikeu-
44311: muodon ja Suomea velvoittavan Euroopan ih-                    denkäymiskaaren säännöksiä todistelusta.
44312: misoikeussopimuksen omaisuuden suojaa ja yh-                     Oikeusturvakeskuksen pysyville asiantunti-
44313: denvertaisuutta koskevien määräysten kanssa.                  joilleen antaman ohjeen mukaan asiantuntijaksi
44314: Hän esitti, että valtioneuvosto ryhtyisi tarpeelli-           kutsutun tulee lisäksi kussakin yksityistapauk-
44315: siksi katsottaviin toimenpiteisiin asiantilan kor-            sessa harkita, onko hänjostain syystä esteeilinen
44316: jaamiseksi.                                                   antamaan lausunnon. Jos henkilö ei ole käsittele-
44317:    Oikeusasiamiehen       kirje   valtioneuvostolle           mässä hallintoasiaa hallintomenettelylaissa tar-
44318: 10.6.1996, dnro 1230/2/96                                     koitetulla tavalla vaan antamassa selvitystä hal-
44319:    Ks. myös oikeusasiamiehen päätös 10.6.1996,                lintoasian ratkaisemista varten, häneen ei sovel-
44320: dnro 258/4/95                                                 leta hallintomenettelylain säännöksiä esteelli-
44321:   Ks. lisäksi apulaisoikeusasiamiehen varamie-                syydestä. Hallintomenettelylain esteellisyyttä
44322: hen päätös 13.6.1996, dnro 787/4/96 s. 131.                   koskevat säännökset eivät näin ollen apulaisoi-
44323:                                                               keusasiamiehen käsityksen mukaan sovellu oi-
44324:   Sosiaali- ja terveysministeriön ilmoituksen mu-             keusturvakeskuksen käyttämään pysyvään
44325: kaan asetuksen tarkistaminen on ministeriössä vi-             asiantuntijaan silloin kunasiantuntija antaa lau-
44326:                                                               sunnon oikeusturvakeskuksen viranomaisena
44327: reillä.
44328:                                                               käsiteltävää hallintoasiaa varten olematta itse
44329:                                                               oikeusturvakeskuksessa ratkaisemassa kysy-
44330:                                                               myksessä olevaa asiaa.
44331:                                                                  Apulaisoikeusasiamiehen mukaan säännöksiä
44332:                                                               tai edes selkeitä ohjeita ei ole annettu siitä, millai-
44333: 
44334: 
44335:                                                          55
44336: E            s                          T                y              K           s            E           T
44337: 
44338: 
44339: 
44340: 
44341: sissa tilanteissa oikeusturvakeskuksen pysyvänä               PAKON KÄYTTÖ KEHITYSVAMMAISTEN
44342: asiantuntijana oikeusturvakeskukselle lausuntoa               ERITYISHUOLLON KESKUSLAITOKSISSA
44343: antamaan kutsuttu on esteeilinen antamaan lää-
44344: ketieteellisen asiantuntij alausunnon. Apulaisoi-                                  Asia
44345: keusasiamies totesi, että se seikka, että sama                   Apulaisoikeusasiamies otti vuonna 1995 selvi-
44346: henkilö saattaa antaa asiantuntijalausuntoja eri              tettäväkseen, miten erityishuoltopiirien keskus-
44347: rooleissa, on omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä                laitokset soveltavat kehitysvammaisten erityis-
44348: ja horjuttamaan oikeusturvakeskuksen viran-                   huollosta annetun lain 42 §:n säännöstä pakon
44349: omaisena antamien lausuntojen luotettavuutta.                 käytöstä. Lainkohdan mukaan erityishuollossa
44350: Oikeusturvakeskuksen lausunnonantamistehtä-                   olevaan henkilöön saadaan soveltaa pakkoa vain
44351: vä maan korkeinta lääketieteellistä asiantunte-               siinä määrin kuin erityishuollon järjestäminen
44352: musta edustavana asiantuntijaelimenä kuiten-                  tai toisen henkilön turvallisuus välttämättä vaa-
44353: kin edellyttää, että luottamus sen käyttämien                 tii.
44354: pysyvien asiantuntijoiden puolueettomuuteen ei                     Apulaisoikeusasiamies pyysi lääninhallituk-
44355: ole vaarantunut. Asiantuntijalausunnon antajan                silta selvitykset säännöksen soveltamiskäytän-
44356: tulee olla ja myös näyttää olevan esteetön suh-               nöistä eri keskuslaitoksissa. Selvitykset pyydet-
44357: teessa asianosaisiin ja muihin tahoihin, joita asia           tiin laitoksissa vuonna 1994 käytetyistä pakko-
44358: koskee. Tämä edellyttää, että oikeusturvakes-                 toimenpiteistä. Lääninhallituksilta pyydettiin
44359: kuksen käyttämien pysyvien asiantuntijoiden es-               selvitykset pakon käytön seurannasta. Tämän
44360: teellisyydestä on olemassa selkeät säännökset.                ohella apulaisoikeusasiamies jatkoi tarkastus-
44361: Hän saattoi eduskunnan oikeusasiamiehen joh-                  käyntejä erityishuollon keskuslaitoksiin. Tar-
44362: tosäännön 3 ja 3 a §:n nojalla käsityksensä sosiaa-           kastuksilla selvitettiin pakkotoimenpiteiden
44363: li- ja terveysministeriön tietoon tarpeellisiksi kat-         käytön ohella kehitysvammaisten asuinolosuh-
44364: sottaviin toimenpiteisiin ryhtymistä varten.                  teita ja kohtelua laitoksissa.
44365:   Apulaisoikeusasiamiehen kirje sosiaali- ja ter-
44366: veysministeriölle 26.3.1996, dnro 1566/2/96                    Johtopäätökset selvityksistä ja tarkastuk-
44367:                                                                      silla tehdyistä havainnoista
44368:    Sosiaali-    ja     terveysm~msterw        ilmoitti
44369:                                                                 Selvityksistä ilmeni, että Kårkullaa lukuunot-
44370: 2.12 .1996, että hallintomenettelylain esteellisyys-
44371:                                                               tamatta kaikissa erityishuollon keskuslaitoksissa
44372: säännöksiä ei ole tarkoitus soveltaa asiantuntijoi-
44373:                                                               käytettiin pakkotoimenpiteitä. Vuoden 1994 ai-
44374: hin, jotka antavat lausuntoja Terveydenhuollon oi-
44375:                                                               kana pakkotoimenpiteitä oli kohdistettu selvi-
44376: keusturvakeskukselle osallistumutta varsinaiseen
44377:                                                               tysten mukaan 212 kehitysvammaiseen. Eristä-
44378: päätöksentekoon. Jos tähän periaatteeseen halut-
44379:                                                               minen tätä tarkoitusta varten varattuun eristys-
44380: taisiin muutosta, asiaa olisi sosiaali- ja terveysmi-
44381:                                                               tilaan tai omaan huoneeseen oli yleisimmin käy-
44382: nisteriön mielestä pohdittava oikeusministeriön
44383:                                                               tetty toimenpide. Toiseksi käytetyin pakon
44384: johdolla hallintomenettelylain muuttamisasiana,
44385:                                                               käyttömuoto oli sitominen joko lepositeillä, eri-
44386: eikä sosiaali- ja terveysministeriön mielestä ollut
44387:                                                               laisilla pukineilla tai turvasiteillä.
44388: tarkoituksenmukaista ryhtyä lainsäädäntötoimiin
44389: vain oikeusturvakeskuksen pysyvien asiantuntijoi-               Laitoskohtaisesti havainnot olivat seuraavat.
44390: den osalta.                                                     Antinkartanon    keskuslaitoksessa   pakkotoi-
44391: 
44392: 
44393: 
44394:                                                          56
44395: E            s                        T               y              K            s            E           T
44396: 
44397: 
44398: 
44399: 
44400: menpiteitä oli ainakin kirjaamismerkintöjen va-            ettei pakon käyttöä kasvatuksellisilla perusteilla
44401: lossa käytetty henkilökuntavajauksen vuoksi.               voi pitää perus- ja ihmisoikeussäännösten valos-
44402: Pakkoa oli käytetty lisäksi kasvatuksellisilla pe-         sa hyväksyttävänä. Kiellettävänä pakon käyt-
44403: rusteilla ja kurinpitosyistä. Eskoon keskuslaitok-         töä on pidettävä hallitusmuodon 6, 15 aja 16 a
44404: sen kohdalla apulaisoikeusasiamies totesi, ettei-          §:n nojalla sillä perusteella, että henkilökuntaa
44405: vät pakkotoimenpiteistä tehdyt kirjaukset olleet           on osastolla liian vähän.
44406: laitoksessa kaikilta osin sopusoinnussa kuntayh-             Pakon käytön valvonnan osalta ilmeni, ettei-
44407: tymän hyväksymien ohjeiden kanssa. Merkin-                 vät lääninhallitukset käytännössä ole seuranneet
44408: nöistä puuttui joiltakin kohdin lääkärin hyväk-            pakkotoimenpiteiden käyttöä alueidensa keskus-
44409: symismerkintä, eristämisen suorittaja, tarkkailu           laitoksissa. Kehitysvammalain 3 §:n mukaan eri-
44410: ja vaikutus huollettavaan. Honkalammen kes-                tyishuollon seuranta läänin alueella kuitenkin
44411: kuslaitoksen selvityksestä ilmeni, että eristämi-          kuuluu lääninhallitukselle. Apulaisoikeusasiamies
44412: sen syynä saattoi joissain tilanteissa olla rankai-        toi päätöksessään esille käsityksensä siitä, että
44413: seminen huonosta käytöksestä. Kainuun keskus-              pakon käytön seuranta on tarpeellista etenkin
44414: laitoksessa merkinnöistä ei käynyt kaikilta osin           kun otetaan huomioon laitoshoidossa olevien ke-
44415: selville, miten kauan pakkotoimenpide oli kestä-           hitysvammaisten vaikeahoitoisuus sekä se, ettei
44416: nyt. Kuusaan keskuslaitoksen kohdalla ilmeni,              heillä juurikaan ole mahdollisuuksia vaikuttaa
44417: että pakkotoimenpiteitä oli käytetty myös kas-             heihin kohdistettavaan pakkoon saati hoitohen-
44418: vatus- ja opetustilanteissa, mihin seikkaan kiin-          kilökunnan vähentämistä koskeviin päätöksiin.
44419: nitettiin jo laitokseen tehdyn tarkastuskäynnin               Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään,
44420: yhteydessä laitoksen johdon huomiota. Pääjär-              että kehitysvammalain 42 §:n säännös pakon käy-
44421: ven kuntoutuskeskuksen selvitykset osoittivat,             töstä on sanamuodoltaan väljä ja jättää sen so-
44422: että pakkoa oli laitoksessa käytetty kasvatuskei-          veltajille liian suuren tulkintamahdollisuuden.
44423: nona. Lisäksi pakkotoimenpiteiden kirjaamises-             Tämä on johtanut tulkintaongelmiin, joita eivät
44424: sa oli epäselvyyttä ja eri osastojen välistä epäyh-        ole poistaneet säännöksen soveltamisessa tulkin-
44425: tenäisyyttä. Suojarinteen palvelukeskus ilmoitti           ta-avuksi annetut ohjeet. Apulaisoikeusasiamies
44426: selvityksessään, että yhdellä osastolla eristämis-         viittasi päätöksessään myös 1.8.1995 voimaan
44427: tä oli käytetty rangaistustarkoituksessa. Tahko-           tulleeseen perusoikeusuudistukseen, jossa koros-
44428: kankaan palvelukeskuksessa pakkoa oli selvityk-            tetaan vammaisten oikeutta yhdenvertaiseen koh-
44429: sen mukaan käytetty henkilökunnan vajauksen                teluun. Hänen mukaansa lain 42 § ei nykyisessä
44430: vuoksi. Lisäksi pakon käytön kirjaamisessa ilme-           muodossaan täytä perusoikeuksien rajoittamista
44431: ni puutteita ja epäselvyyksiä. Niistä ei aina käy-         koskevalta laiha edellytettäviä tunnusmerkkejä.
44432: nyt ilmi esimerkiksi pakon käyttötarkoitus.                Siitä pitäisi apulaisoikeusasiamiehen mukaan
44433: Myös Ylisen palvelukeskuksessa oli ainakin pak-            nykyistä täsmällisemmin käydä ilmi perusteet,
44434: kotoimenpiteistä tehtyjen merkintöjen valossa              joilla kehitysvammaisen perusoikeuksia voidaan
44435: käytetty pakkoa rangaistustarkoituksessa.                  rajoittaa. Edelleen säännöksestä tulisi hänen kä-
44436:    Päätöksessään apulaisoikeusasiamies katsoi,             sityksensä mukaan käydä ilmi rajoitusten sisältö
44437: että eristämisen käyttö rangaistuksena on halli-           ja laajuus sekä henkilö tai muu taho, joka voi
44438: tusmuodon 6 §:n ja Euroopan ihmisoikeussopi-               edellytysten vallitessa päättää rajoituksista.
44439: muksen 5 artiklan vastaista. Hän katsoi myös,
44440: 
44441: 
44442:                                                       57
44443: E            s                         T               y               K            s             E            T
44444: 
44445: 
44446: 
44447: 
44448:                  Toimenpiteet                               teisiin sekä niiden käytön perusteisiin ja tarkoituk-
44449:     Apulaisoikeusasiamies esitti valtioneuvostol-           senmukaisuuteen. Piirejä kehotettiin tarkistamaan
44450: le, että kehitysvammaisten erityishuollosta an-             pakkotoimia koskevia ohjeitaan sekä vaikuttamaan
44451: netun lain 42 §:n säännöstä täsmennettäisiin niin,          henkilökunnan asenteisiin ja toimintatapoihin.
44452: että pakon käyttöä koskeva päätöksenteko, pak-              Lisäksi edellytettiin piirien huolehtivan siitä, että
44453: kotoimenpiteiden sisältö ja laajuus sekä perus-             tehtävien hoitamiseksi osoitettiin riittävästi henki-
44454: teet pakon käytölle käyvät ilmi laista.                     lökuntaa.
44455:     Lisäksi hän saattoi käsityksensä kehitysvam-                Maaliskuussa 1997 ministeriö p)Ysi erityis-
44456: malain 42 §:n soveltamisessa toteamistaan vir-              huoltopiirien kuntayhtymiltä selvitykset edellä sa-
44457: heistä ja epäkohdista niiden erityishuollon kes-            notuista toimenpiteistään. Ministeriön käsityksen
44458: kuslaitosten tietoon, joiden menettelyssä oli ha-           mukaan selvitysten perusteella on havaittavissa,
44459: vaittu puutteita.                                           että apuluisoikeusasiamiehen päätös sekä em. sosi-
44460:     Edelleen apulaisoikeusasiamies saattoi käsi-            aali- ja terveysministeriön kirjeet ovat vaikuttaneet
44461: tyksensä pakonkäytön valvonnassa havaitsemis-               niin, että jokaisessa erityishuoltopiirissä on vähin-
44462: taan puutteista lääninhallitusten tietoon. Tähän            täänkin aloitettu pakkotoimia koskeva vakava kes-
44463: liittyen hän saattoi sosiaali- ja terveysministeriön        kustelu. Ohjeistojen uudistaminen on myös monin
44464: ja lääninhallitusten tietoon myös käsityksensä              paikoin toteutettu tai käynnistetty. Kaikissa niissä
44465: siitä, että pakon käytön edellytyksiä ja rajoituk-          laitoksissa, joissa apuluisoikeusasiamies oli ha-
44466: sia sen käytölle tulisi jatkossa painottaa keskus-          vainnut pakon käytössä virheellisnrksiä tai puut-
44467: laitosten hoitohenkilökunnan koulutuksessa.                 teita, on ministeriön ilmoituksen mukaan ryhdytty
44468:     Apulaisoikeusasiamies pyysi sosiaali- ja ter-           toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi. Monissa lai-
44469: veysministeriötä ilmoittamaan 30.6.1997 men-                toksissa on lisäksi toteutettu tai käynnistetty konk-
44470: nessä, mihin toimenpiteisiin ratkaisu on antanut            reettisia toimenpiteitä asukkaiden elämänlaadun
44471: aihetta.                                                    ja viihtyv)Yden parantamiseksi, mikä vähentää tar-
44472:    Apulaisoikeusasiamiehen kirje valtioneuvos-              vetta pakkotoimien käyttöön.
44473: tolle 16.12.1996, dnro 12112/95
44474: 
44475: 
44476:    Sosiaali-     JU    terveysministeriö   ilmoitti
44477: 13.6.1997, että sen asettama Kehitysvammahuol-
44478:                                                                     OIKEUDENHOIDON
44479: lon palvelurakenteen seurantatyöryhmä on                             JA HALLINNON
44480: 28.2.1997 jättämässään muistiossa esittänyt, että                    KEHITTÄMINEN
44481: ministeriö ryhtyisi pikaisesti lainsäädäntötoimen-
44482: piteisiin kehitysvammaisten henkilöiden pakkotoi-
44483:                                                                  VAHINGONKORVAUSASIOIDEN
44484: mien käyttöä koskevien säännösten uudistamiseksi
44485:                                                                 KÄSITTELY PUOLUSTUSVOIMISSA
44486: ja että ministeriössä tehdään parhaillaan esival-
44487: mistelutyötä pakkotoimia koskevan lainsäädännön                 Puolustusvoimien eri joukko-osastoissa suo-
44488: kehittämistarpeiden kartoittamiseksi.                       rittamiensa tarkastusten yhteydessä oikeusasia-
44489:    Sosiaali- ja terveysministeriö kehotti jo snrs-          mies on todennut, että vahingonkorvausasioiden
44490: kuussa 1996 erityishuoltopiirien kuntayhtymiä               käsittely ei ole ollut yhdenmukaista. Vahingon
44491: kiinnittämään erityistä huomiota pakkotoimenpi-             aiheuttajaksi epäillyn tuottamuksen astetta ei
44492: 
44493: 
44494:                                                        58
44495: E            s                          T               y              K            s             E            T
44496: 
44497: 
44498: 
44499: 
44500: ole aina riittävästi selvitetty tai sitä ei ole aina-        päätökset tällaisissa asioissa oikeusturvavaati-
44501: kaan kirjattu asianmukaisesti. Korvausvastuu                 mukset täyttäväliä tavalla.
44502: näyttää tällöin jääneen riippumaan siitä, onko                  Asiassa saadun selvityksen mukaan eläkelai-
44503: vahingon aiheuttajaksi epäilty ilmoittanut suos-             tokset perustelevat päätöksensä nykyään yleen-
44504: tuvansa vapaaehtoisesti korvaamaan puolustus-                sä yksilöllisesti. Apulaisoikeusasiamiehen selvi-
44505: voimille aiheutuneen vahingon.                               tykseen perustuvien havaintojen mukaan perus-
44506:    Joissakin joukko-osastoissa on häviämisilmoi-             telut olivat kehittyneet selvästi oikeusturvavaa-
44507: tuksen yhteydessä käytetty erityistä liiteloma-              timukset huomioon ottavaan suuntaan viimeis-
44508: ketta, jossa on ollut esitäytettynä kaikki vastuu-           ten vuosien aikana.
44509: kysymysten kannalta olennaiset seikat.
44510:                                                                 Sen sijaan eräiden muutoksenhakuasteiden
44511:   Oikeusasiamies esitti pääesikunnalle harkitta-
44512:                                                              päätösten havaittiin edelleen olevan suppeita ja
44513: vaksi ohjeistuksen uudistamista.
44514:                                                              kaavamaisia. N s. liitepäätöksiä, joiden peruste-
44515:    Oikeusasiamiehen        kirje   pääesikunnalle
44516:                                                              luina viitataan yleisesti alemman asteen päätök-
44517: 25.9.1996, dnro 1900/2/96
44518:                                                              seen tai joita ei perustella, käytetään selvitysten
44519:                                                              mukaan edelleen tarkastuslautakunnassa, Kun-
44520:    Pääesikunta ilmoitti 27.11.1996, että yhtenäi-            tien eläkelautakunnassa ja vakuutusoikeudessa.
44521: sen ohjeistuksen käyttöön ottaminen on tarkoituk-
44522:                                                                 Tarkastuslautakunta, Kuntien eläkelauta-
44523: senmukaista. Pääesikunnassa on vireillä vahin-
44524:                                                              kunta ja vakuutusoikeus totesivat selvityksis-
44525: gonkorvausasiain käsittelyä koskevan ohjeistuksen
44526:                                                              sään, että niillä ei ole käytössään riittäviä voima-
44527: uudistaminen, jossa oikeusasiamiehen esityksessä
44528:                                                              varoja perustelukäytäntönsä muuttamiseen si-
44529: mainittu lomake vahvistettaneen yleisesti käytettä-
44530:                                                              ten, että ne voisivat samalla säilyttää nykyiset
44531: väksi.                                                       käsittelyajat.
44532:                                                                 Päätöksiä autavilla muutoksenhakuasteilla
44533:                                                              tulee olla käytettävissään riittävät voimavarat
44534:                                                              sen turvaamiseksi, että yksilöllisesti perustellut
44535:      KIEL TElSTEN TYÖKYVYTIÖMYYS-                            päätökset voidaan antaa kohtuullisessa käsitte-
44536:         ELÄKETTÄ JA YKSILÖLLISTÄ
44537:                                                              lyajassa. Koska selvityksen mukaan tähän ei ole
44538:       VARHAISELÄKETTÄ KOSKEVIEN
44539:                                                              mahdollisuutta mutta sekä voimassa oleva lain-
44540:          PÄÄTÖSTEN PERUSTELUT
44541:                                                              säädäntömme että eläkkeen hakijoiden oikeus-
44542:     Useita kanteluita viime vuosien aikana tutkit-           turva tätä edellyttävät, apulaisoikeusasiamies
44543: taessa oli havaittu, että työkyvyttömyyseläke-               saattoi valtioneuvoston tietoon vakuutusoikeu-
44544: asioissa ja yksilöllistä varhaiseläkettä koskevissa          den ja eläkeasioita käsittelevien edellä sanottu-
44545: asioissa annettujen kielteisten päätösten peruste-           jen muutoksenhakulautakuntien näkemyksen
44546: lut olivat olleet varsin niukat. Kielteisten päätös-         voimavarojensa riittämättömyydestä näiden ta-
44547: ten perusteluilla ja myös ratkaistavien asioiden             voitteiden toteuttamiseksi.
44548: käsittelyaikojen pysymisellä kohtuullisena on                   Samalla hän kiinnitti huomiota siihen, että
44549: kuitenkin eläkeasioissa oikeusturvan toteutumi-              eläkeasioita koskevassa päätöksenteossa on otet-
44550: sen kannalta olennainen merkitys. Näistä syistä              tava soveltuvin osin huomioon ihmisoikeuksien
44551: apulaisoikeusasiamies otti omana aloitteenaan                ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroo-
44552: (dnro 489/2/96) selvitettäväksi, perustellaanko              pan neuvoston yleissopimuksen 6 artiklan 1 koh-
44553: 
44554: 
44555:                                                         59
44556: E          s                      T              y              K            s            E              T
44557: 
44558: 
44559: 
44560: 
44561:                                                                                         KUVA: JMNIS KERKIS
44562: 
44563: 
44564: Vanhemmat oikeusasiamiehensihteerit Henrik Aström (virkavapaalla), Erkki Hännikäinen, Liisa
44565: Heikkilä, Mirja Tamminen, Anne Ekblom- Wörlund (1.1.1997 alkaen) ja Harri Ojala.
44566: 
44567: 
44568: 
44569: dan määräykset oikeudesta oikeudenmukaiseen           surssipulasta tai muista rakenteellisista seikoista
44570: oikeudenkäyntiin ja että Euroopan ihmisoikeus-        aiheutuvat viivästykset eivät poista valtion vas-
44571: tuomioistuimen tulkintakäytännön mukaan re-           tuuta, sillä sopimus asettaa sopimusvaltioille vel-
44572: 
44573: 
44574:                                                  60
44575: E            s                        T              y              K            s            E            T
44576: 
44577: 
44578: 
44579: 
44580: vollisuuden organisoida oikeusjärjestyksensä ta-          olleen selvityksen perusteella oikein. Näistä lau-
44581: valla, joka sallii tuomioistuinten noudattaa 6 ar-        sunnoista jälkimmäisessä oikeusturvakeskus
44582: tiklan 1 kappaleen vaatimuksia, mukaan luettu-            suositteli tilanteen selvittämistä sairaalatutki-
44583: na vaatimus oikeudesta oikeudenkäyntiin koh-              muksin. Kantelija kävi sairaalatutkimuksissa.
44584: tuullisen ajan kuluessa (tapaus Zimmermann ja             Uuden lausunnon mukaan kantelijan tapaukses-
44585: Steiner, tuomio 13.7.1983 A 66).                          sa oli kysymys sosiaali- ja terveysministeriön
44586:    Apulaisoikeusasiamies saattoi eduskunnan oi-           päätöksessä (1012/86) tarkoitetusta keskivai-
44587: keusasiamiehenjohtosäännön 8 ja 8 a §:stä ilme-           keasta toiminnanvajauksesta. Oikeusturvakes-
44588: neviin periaatteisiin viitaten havaitsemansa sei-         kus päätyi tämän selvityksen johdosta antamas-
44589: kat valtioneuvoston tietoon tarpeelliseksi katsot-        saan uudessa lausunnossa haittaluokkaan viisi.
44590: taviin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joista             Apulaisoikeusasiamies viittasi päätöksessään
44591: hän pyysi ilmoittamaan 1.9.1997 mennessä.                 tapaturmavakuutuslain 53 e ja 53 f §:n säännök-
44592:   Apulaisoikeusasiamiehen kirje valtioneuvos-             siin vakuutuslaitoksen oikeudesta ottaa asia ai-
44593: tolle 31.12.1996, dnro 2675/2/96                          kaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä
44594:    Ks. myös apulaisoikeusasiamiehen päätös                uudelleen käsiteltäväkseen sekä siihen, että Ter-
44595: 31.12.1996, dnro 489/2/96 s. 144.                         veydenhuollon oikeusturvakeskus oli lausunnos-
44596:                                                           saan katsonut uuden selvityksen osoittavan, että
44597:                                                           kantelijan kyseisessä tapaturmassa saamien
44598:                                                           vammojen pysyvä haitta voidaan arvioida vas-
44599:           VIRANOMAISEN                                    taamaan haittaluokkaa viisi. Hän saattoi edus-
44600:             RATKAISUN                                     kunnan oikeusasiamiehen johtosäännön 7 §:ään
44601:           MUUTTAMINEN                                     viitaten käsityksensä vakuutuslaitoksen tietoon
44602:                                                           tarpeellisiksi katsottaviin toimenpiteisiin ryhty-
44603:     TAPATURMASTA AIHEUTUNEEN VAM-                         mistä varten.
44604:      MAN HAITTALUOKKAA KOSKEVAN                              Apulaisoikeusasiamiehen kirje Vakuutusyh-
44605:     ASIAN UUDELLEEN KÄSITTELEMINEN                        tiö Pohjolalle 20.8.1996, dnro 1449/4/94
44606: 
44607:    Kantelija oli työssä sattuneen tapaturman
44608: seurauksena saanut oikean olkanivelen ja lapa-               Vakuutusosakeyhtiö        Pohjola      ilmoitti
44609: luun alueella venähdysvammanja oikean pitkän              3.10.1996, että se on käsitellyt asian uudelleen
44610: rintahermon halvauksen. Vakuutuslaitos myön-              16.8.1996. Kantelijalle on sen johdosta maksettu
44611: si kantelijalle vamman johdosta haittaluokan              haittaluokan viisi mukainen kertakaikkinen korva-
44612: kolme mukaisen kertakaikkisen korvauksen. Hä-             us. Lisäksi sanotulle korvaukselle on maksettu vii-
44613: nen vaatimuksensa haittaluokan korottamisesta             västysajalta korotusta.
44614: luokkaan yhdeksän ei menestynyt.
44615:    Terveydenhuollon oikeusturvakeskus antoi
44616: asiassa apulaisoikeusasiamiehen pyynnöstä kol-
44617:                                                                RINTAMASOTILASTUNNUKSEN
44618: me kertaa lausunnon. Oikeusturvakeskuksen
44619:                                                                      MYÖNTÄMINEN
44620: kahden ensimmäisen lausunnon mukaan kanteli-
44621: jan saama haittaluokan kolme mukainen pysy-                 Kantelijan rintamasotilastunnusta koskeva
44622: vän haitan korvaus oli arvioitu käytettävissä             hakemus oli lainvoimaisesti hylätty.
44623: 
44624: 
44625:                                                      61
44626: E            s                         T               y              K           s            E           T
44627: 
44628: 
44629: 
44630: 
44631:    Oikeusasiamies totesi, että asiassa saatujen
44632:                                                                Puolustusministeriö lähetti 8.10.1996 tiedoksi
44633: uusien selvitysten perusteella kantelijan palvelus
44634:                                                             korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemänsä pur-
44635: oli sittenkin sellaista palvelusta, joka oikeutti
44636:                                                             kuesityksen. Korkein hallinto-oikeus purki
44637: rintamasotilastunnukseen. Tunnusta ei kuiten-
44638:                                                             12.11.1996 tekemällään päätöksellä puolustusmi-
44639: kaan voitu kantelijalle enää myöntää, koska ha-
44640:                                                             nisteriön 12.8.1994 antaman päätöksen ja palautti
44641: kemusten jättöaika oli mennyt umpeen
44642:                                                             asian puolustusministeriölle uudelleen käsiteltä-
44643: 31.12.1994.
44644:                                                             väksi.
44645:     Se, ettei selvityksiä ollut sota-arkiston tutki-
44646: muksissa aikanaan löydetty, ei johtunut kanteli-
44647: jasta. Oikeusasiamies esitti puolustusministeriöl-
44648: le, että se hakisi rintamasotilastunnuksen epää-
44649: mistä koskevan päätöksen purkamista korkeim-
44650: malta hallinto-oikeudelta.
44651:     Oikeusasiamiehen kirje puolustusministeriölle
44652: 20.8.1996, dnro 587/4/96
44653: 
44654: 
44655: 
44656: 
44657:                                                        62
44658: L           A             u            s               u              N            N           0            T
44659: 
44660: 
44661: 
44662: 
44663:                                     6. LAUSUNNOT
44664:     VOIMASSA OLEVAN NORMISTON                               oikeuskäytännön ja ennakkotapausten kautta.
44665:           JULKAISEMINEN                                        Normitietopankin tavoitteena tulisi olla rele-
44666:                                                             vantin oikeudellisen tiedon antaminen. On vai-
44667:    Oikeusministeriö pyysi eduskunnan oikeus-
44668:                                                             keata ymmärtää, miten jyrkkä neutraalisuus-
44669: asiamieheltä lausuntoa työryhmän mietinnöstä
44670:                                                             vaatimus voisi parantaa normitietopankin infor-
44671: "V aitiovallan perusvelvoite voimassa olevan
44672:                                                             maatioarvoa.
44673: normiston julkaisemiseen".
44674:                                                                Työryhmä päätyy suosittelemaan normien
44675:    Lausunnossaan oikeusasiamies muistutti, että
44676:                                                             julkaisemista ns. synergiamallin mukaisesti,
44677: lainsäädännön sisällöstä tiedottaminen kuuluu
44678:                                                             mikä käytännössä tarkoittaa yksityisen ja julki-
44679: demokraattisen oikeusvaltion velvollisuuksiin.
44680:                                                             sen sektorin välistä työnjakoa. Oikeusasiamie-
44681: Oikeusasiamies pitikin oikeana mietinnön lähtö-
44682:                                                             hen mielestä synergiamalliin liittyy kuitenkin
44683: kohtaa, että normien pelkkää säädöskokoelmas-
44684:                                                             laillisuusvalvonnan näkökulmasta ongelmia.
44685: sa julkaisemista ei voida nykyoloissa pitää riittä-
44686:                                                             Kun julkisen tehtävän hoitamisesta sovitaan
44687: vänä ja että normien julkaisemisesta pitäisi sää-
44688:                                                             yksityisen sektorin kanssa, huomiota olisi erityi-
44689: tää laintasoisesti.
44690:                                                             sesti kiinnitettävä vastuukysymyksiin sekä oi-
44691:    Työryhmän mukaan valtion "perusvelvoite"
44692:                                                             keusturva- ja yhdenvertaisuusnäkökohtiin. Jos
44693: täyttyy, jos kansalalaisille mahdollistetaan selai-
44694:                                                             sopimusjärjestelyssä on puutteita, yksityisen
44695: lu- ja tulostusoikeus sähköisestä normitietopan-
44696:                                                             sektorin menettelytapoihin on vaikeata puuttua
44697: kista. Oikeusasiamies muistutti kuitenkin normi-
44698:                                                             jälkikäteisen laillisuusvalvonnan puitteissa.
44699: tiedotukseen liittyvästä yhdenvertaisuuskysy-
44700:                                                                Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle
44701: myksestä: kuinka voidaan käytännössä taata,
44702:                                                             24.5.1996, dnro 720/4/96
44703: että kaikki, joita yhteiskunnan normisäätely
44704: koskee, voivat tosiasiallisesti saada riittävän tie-
44705: don tämän sääntelyn sisällöstä sekä miten elimi-
44706: noidaan tässä suhteessa eri kansalaisryhmien                    PERUSTUSLAKI2000 -TYÖRYHMÄ
44707: alueelliset, tiedolliset ja taloudelliset erot?
44708:                                                                Perustuslaki 2000 -työryhmän tehtävänä oli
44709:    Oikeusasiamiehen mielestä on utopistista aja-
44710:                                                             selvittää Suomen perustuslakien yhtenäistämi-
44711: tella, että esimerkiksi syrjäseuduilla asuvien ja
44712:                                                             sen ja ajanmukaistamisen tarvetta myöhemmin
44713: tietoverkkoihin perehtymättömien kansalaisten
44714:                                                             asetettavan parlamentaarisen komitean työs-
44715: normitiedon taso nousisi sen johdosta, että heille
44716:                                                             kentelyn pohjaksi. Työryhmän mietinnöstä oi-
44717: taataan vapaa selailuoikeus tietopankissa.
44718:                                                             keusministeriölle antamassaan lausunnossa oi-
44719:    Oikeusasiamies piti jossain määrin käytännöl-
44720:                                                             keusasiamies totesi mm. seuraavan.
44721: le vieraana työryhmän painottamaa jyrkkää
44722: neutraalisuus- ja objektiviteettivaatimusta,
44723:                                                                                 Yleistä
44724: mikä tarkoittaisi mm. sitä, että normitietopan-
44725: kissa ei saisi olla minkäänlaisia viittauksia oike-            Oikeusasiamies piti tärkeänä, että perustus-
44726: ustapauksiin. On kuitenkin paljon sellaisia nor-            lait kootaan yhtenäiseen perustuslakiin.
44727: mitekstejä, jotka elävät ja avautuvat ainoastaan              Sen sijaan perustuslaille ehdotettua nimeä
44728: 
44729: 
44730:                                                        63
44731: L           A            u            s              u              N            N            0            T
44732: 
44733: 
44734: 
44735: 
44736: Suomen hallitusmuoto hän ei kaikilta osin pitä-              Erityisen perusteltuna oikeusasiamies piti eh-
44737: nyt onnistuneena. Tavallisen kansalaisen näkö-            dotusta valtakunnanoikeuden lakkauttamisesta
44738: kulmasta sanalla "hallitusmuoto" on jonkin ver-           ja ministerisyytteiden siirtämisestä korkeimman
44739: ran etäinen kaiku. Sana "perustuslaki" olisi sana-        oikeuden käsiteltäväksi. Yleisten tuomioistuin-
44740: na lähempänä tavallisen ihmisen arkista koke-             ten asema on tänään erilainenkuin vuonna 1918,
44741: musmaailmaa.                                              jolloin erityisen valtakunnanoikeuden perusta-
44742:                                                           minen katsottiin vielä välttämättömäksi. Itse-
44743: Lakien perustuslainmukaisuuden valvonta                   näisen Suomen riippumattomana oikeuslaitok-
44744:    Oikeusasiamies piti säädösten perustuslain-            sella on jo perinteitä. Se on osoittautunut luotta-
44745: mukaisuuden ennakkovalvontaa edelleen perus-              muksen arvoiseksi myös demokraattisten arvo-
44746: teltuna. Ajan oloon on kuitenkinjärkevää ja jopa          jen säilymisen kannalta. V altakunnanoikeutta ei
44747: välttämätöntä, että myös tuomioistuimille anne-           voida enää tänä päivänä pitää yleisiä tuomiois-
44748: taan mahdollisuus perustuslainmukaisuuden jäl-            tuimia riippumattomampana tai luotettavam-
44749: kikontrolliin. J outuvathan tuomioistuimet jo             pana lainkäyttöelimenä.
44750: nykyään ottamaan kantaa siihen, täyttääkö ko-                Oikeusasiamies kiinnitti huomiota myös sii-
44751: timainen lainsäädäntö eurooppaoikeuden normit             hen, että valtakunnanoikeuden jäsenet ovat ny-
44752: ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mää-             kyisessä järjestelmässämme ainoita tuomareita,
44753: räykset. Kysymys on myös kotimaisen perustus-             joiden virkavastuu ei ole oikeudellisesti toteutet-
44754: lakimme omasta arvovallasta normihierarkiassa:            tavissa. Tämä erikoisuus soveltuu huonosti vir-
44755: miksei kotimaiselle perustuslaille annettaisi sitä        ka toiminnan lainalaisuusajattelu un.
44756: oikeuslähdeopillista asemaa, joka sille kaiken lo-
44757: giikan mukaan kuuluu?                                               Ylimmät laillisuusvalvojat
44758:    Oikeusasiamies piti nykyistä tilannetta epä-              Oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin kelpoi-
44759: johdonmukaisena. Ne historialliset syyt, jotka            suusvaatimukset olisi oikeusasiamiehen mielestä
44760: aikanaan estivät perustuslakikontrollin usko-             syytä yhdenmukaistaa. V altakunnansyyttäjän
44761: mista tuomioistuinlaitokselle, eivät ole enää             viran perustamisenjälkeen myös heidän syyteoi-
44762: ajankohtaisia.                                            keudestaan olisi perusteltua säätää samalla ta-
44763:                                                           valla.
44764:  Oikeudellinen ministerivastuujärjestelmä
44765:                                                              Mietinnössä esitetään arvioitavaksi, pitäisikö
44766:     Oikeusasiamies piti ministerivastuutyöryh-            eduskunnalla olla keinot "erityisen painavasta
44767: män ehdotuksia oikeansuuntaisina. Niiden mu-              syystä" vapauttaa oikeusasiamies tehtävästään
44768: kaan ministerisyytteen nostamisesta päätettäi-            kesken toimikauden. Tämän osalta oikeusasia-
44769: siin eduskunnan piirissä, kun taas syytteen tutki-        mies totesi, että oikeusasiamiehen tehtävien asi-
44770: si yleinen tuomioistuin.                                  anmukainen hoitaminen vaatii mahdollisimman
44771:     Oikeusasiamiehen mielestä tämä vastaa ny-             riippumatonta asemaa. Hän itse ei nähnyt tar-
44772: kyisiä käsityksiä valtioelinten välisestä työnja-         vetta oikeusasiamiehen riippumattoman aseman
44773: osta demokraattisessa oikeusvaltiossa. Tällainen          heikentämiseen. Jos oikeusasiamiehen virassa-
44774: työnjako on omiaan herättämään luottamusta                pysymisoikeutta kuitenkin katsotaan tarpeelli-
44775: riippumattomaan oikeuslaitokseen ja ihmisten              seksi heikentää nykyisestä, olisi laissa ainakin
44776: yhdenvertaisuuteen lain edessä.                           yksilöitävä ne syyt, joiden perusteella kesken
44777: 
44778: 
44779:                                                      64
44780: L           A             u            s               u              N            N            0            T
44781: 
44782: 
44783: 
44784: 
44785: toimikautta tapahtuva vapauttaminen kävisi                  suus siirtyä kahden apulaisoikeusasiamiehen jär-
44786: mahdolliseksi.                                              jestelmään.
44787:                                                                Työryhmä antoi 18.6.1996 lopullisen mietin-
44788:                  Perusoikeudet                              tönsä, josta oikeusasiamies esitti mm. oikeusmi-
44789:                                                             nisteriön pyytämänä lausuntona seuraavan.
44790:     Hallitusmuodon nykyistä 16 §:ää vastaavan
44791: hallinnon ja lainkäytön oikeusturvatakeita kos-
44792:                                                               Nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet
44793: kevan säännösehdotuksen osalta oikeusasiamies
44794: totesi, että tuomiovaltaa edustavan lainkäytön                Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonta on tullut
44795: rinnastaminen tavalliseen hallintotoimintaan on             yhä vaativammaksi sekä kanteluiden lisäänty-
44796: kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudat-               misen että lainsäädännössä, lainkäytössä ja hal-
44797: taman systematiikan näkökulmasta erikoislaa-                linnossa tapahtuneiden muutosten vuoksi.
44798: tuinen ratkaisu. On esitetty epäilyjä, että tällai-            Kanteluiden lukumäärä on lisääntynyt voi-
44799: nen rinnastus olisi omiaan jopa vesittämään tuo-            makkaasti etenkin tämän vuosikymmenen alus-
44800: mioistuinten toiminnalle asetettavaa vaatimus-              sa. Kanteluiden lisääntyminen on aiheuttanut
44801: tasoa. Oikeusasiamiehen mielestä hallintoko-                työn ruuhkautumista, mikä näkyy erityisesti
44802: neiston ja tuomioistuinlaitoksen samaistaminen              kantelupäätösten viivästymisenä. Tämä on niin
44803: perustuslain tasolla on ongelmallista.                      kantelijoiden kuin kantelun kohteiden oikeustur-
44804:   Perustuslain uudistuksen yhteydessä olisi                 van ja lopulta koko oikeusasiamiesinstituution
44805: mahdollisuus vielä kerran harkita, olisiko sel-             uskottavuuden kannalta huolestuttavaa. Oi-
44806: keämpää säätää yhtäältä hallintotoiminnan ja                keusasiamiehen kanslian työskentelyä on pyritty
44807: toisaalta tuomiovallan käytön oikeusturvata-                rationalisoimaan, mutta työrutiineja tehosta-
44808: keista eri pykälissä.                                       malla on luonnollisesti mahdollisuus vain rajalli-
44809:    Oikeusasiamies muistutti myös perusoikeus-               sesti vaikuttaa ongelmaan, joka on syntynyt työ-
44810: uudistuksen tavoitteesta, jonka mukaan kansal-              määrän pysyvästä lisääntymisestä.
44811: lisia perusoikeuksia ja kansainvälisiä ihmisoike-              Lainsäädännössä, lainkäytössä ja hallinnossa
44812: uksia tulisi sisällöllisesti lähentää toisiinsa. Ny-        tapahtuneet muutokset ovat puolestaan lisän-
44813: kyisen hallitusmuodon 16 §:ssä omaksuttu syste-             neet laillisuusvalvonnan ammatillista vaati-
44814: matiikka voi ajan mittaan tuottaa ongelmia, kun             vuutta. Tähän suuntaan on vaikuttanut ensin-
44815: säännöksen tulkintaa yritetään sopeuttaa Eu-                näkin lakien kirjoittaminen entistä joustavam-
44816: roopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan sovel-              miksi. Viranomaisille on tarkoituksellisestijätet-
44817: tamiskäytännön asettamiin vaatimuksiin.                     ty yksittäistapauksellista harkintavaltaa, mikä
44818:   Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle                puolestaan korostaa oikeusperiaatteiden merki-
44819: 29.8.1996, dnro 1688/4/96                                   tystä ratkaisu toiminnassa. Tämä heijastuu myös
44820:                                                             laillisuusvalvontaan, jonka keskeisimpiä vaiku-
44821:                                                             tuskanavia on viranomaistoimintaa ohjaavien
44822:                                                             tulkintakannanottojen esittäminen.
44823:      OIKEUSASIAMIESJÄRJESTELMÄN
44824:                                                                Perusoikeusuudistus on jo tähänastisen koke-
44825:             UUDISTAMINEN
44826:                                                             muksen mukaan lisännyt pysyvästi oikeusasia-
44827:     Oikeusministeriö asetti 22.5.1995 työryhmän,            miehen työtä, vaikka se ei ole oikeusasiamiehen
44828: jonka tehtävänä oli selvittää tarve ja mahdolli-            toimivaltaa sinänsä laajentanutkaan. Hallitus-
44829: 
44830: 
44831:                                                        65
44832: L           A           u            s              u              N            N           0            T
44833: 
44834: 
44835: 
44836: 
44837: muodon 16 a §:ssä julkiselle vallalle säädetyllä         neilaan oikeusasiamiehelle erittäin usein. Oikeus-
44838: velvollisuudella turvata perus- ja ihmisoikeuk-          asiamiestä pidetään selvästikin ylimääräisenä
44839: sien toteutuminen on erityistä merkitystä oi-            muutoksenhakukeinona. Tämä on valitettava
44840: keusasiamiehen toiminnalle.                              väärinkäsitys. Laillisuusvalvoja ei ole muutok-
44841:    Perusoikeusuudistuksen myötä korostui myös            senhakuviranomainen. Tässä suhteessa oikeus-
44842: oikeusasiamiehen velvollisuus puuttua lainsää-           asiamies joutuu tuottamaan ihmisille jatkuvasti
44843: dännössä havaitsemiinsa epäkohtiin. Lainsää-             pettymyksiä.
44844: dännön puute saattaa näet ilmetä siinäkin, että             Työryhmän kuulemat asiantuntijat eivät
44845: lain soveltaminen voi johtaa perus- ja ihmisoike-        nähneet tuomioistuimiin kohdistuvassa lailli-
44846: usnäkökulmasta ongelmalliseen lopputulokseen.            suusvalvonnassa ongelmia tuomioistuinten riip-
44847:    Oikeusasiamiehen tehtäväkuva on olennaises-           pumattomuuden kannalta. Pohdinnatta on kui-
44848: ti muuttunut siitä, kun instituutio aikanaan pe-         tenkin jäänyt toinen näkökulma: antaako tuo-
44849: rustettiin. Erityisesti perus- ja ihmisoikeusval-        mioistuinten "valvominen" yleisölle harhaan-
44850: vonta edellyttää oikeusasiamieheltä aktiivista           johtavan kuvan siitä, mihin oikeusasiamiehen
44851: osallistumista uudentyyppisen oikeus- ja hallin-         toimivalta riittää?
44852: tokulttuurin kehittämiseen. Laillisuusvalvonta              On muistettava, että hallitusmuodon 53 ja 56
44853: on entistä enemmän repressiivisen sijasta pre-           §:ien mukaan korkeimpien oikeuksien tehtäviin
44854: ventiivistä, epäkohtien ennalta ehkäisyä. Syyt-          kuuluu myös valvoa alaistensa tuomioistuinten
44855: täjän rooli menettää merkitystään ja neuvonan-           lainkäyttöä. Tämän valvontatehtävän käytän-
44856: tajan rooli vastaavasti korostuu.                        nön merkitys ei ole nykyisellään täysin selkeä.
44857:    Oikeusasiamies toi vielä julki huolensa siitä,        Perustuslakiuudistuksen yhteydessä olisikin oi-
44858: että ihmisten oikeusasiamieheen kohdistamat              keusasiamiehen mielestä syytä pohtia, mikä on
44859: odotukset muuttuvat yhä epärealistisemmiksi.             tässä suhteessa järkevin työnjako korkeimpien
44860: Oikeusasiamiehen toimintaan kohdistuva julki-            oikeuksien, eduskunnan oikeusasiamiehen ja val-
44861: suus kannustaa ihmisiä pyytämään oikeusasia-             tioneuvoston oikeuskanslerin välillä.
44862: mieheltä sellaistakin apua, jonka antamiseen toi-
44863: mivalta ei riitä. Odotusten ja mahdollisuuksien                        Erityisasiam ieh istä
44864: välinen juopa tuottaa pettymystä ja epäluuloa.
44865:                                                             Oikeusasiamies korosti, ettei vastedes mah-
44866: Oikeusasiamies-instituutiota onkin viime aikoi-
44867:                                                          dollisesti perustettavien uusien erityisasiamies-
44868: na arvosteltu turhien toiveiden herättämisestä.
44869:                                                          ten oikea sijoituspaikka ole ainakaan oikeusasia-
44870: Oikeusasiamiehen mielestä tähän kritiikkiin on
44871:                                                          miehen kanslia. Oikeusasiamiehen nykyisen roo-
44872: suhtauduttava vakavasti.
44873:                                                          lin sekä julkisuuskuvan kannalta on olennaisen
44874:                                                          tärkeätä, ettei sitä yhdistetä minkään erityisryh-
44875:     Erityisesti tuomioistuinten valvonnasta              män asioiden ajamiseen tai yhden asian liikkei-
44876:     Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvon-         siin.
44877: ta on käytännössä suppeampaa kuin hallintoon
44878:                                                                    Ratkaisijoiden lukumäärä
44879: kohdistuva eli siinä puututaan vain selviin, lä-
44880: hinnä prosessuaalisiin virheisiin sekä ihmisarvoa          Työryhmä piti tärkeänä, että oikeusasiamie-
44881: loukkaavaan menettelyyn.                                 hellä säilyy mahdollisuus käsitellä kaikki hänelle
44882:    Kuitenkin tuomioistuinten päätöksistä kan-            saapuneet kantelut tasapuolisesti ja riittävän
44883: 
44884: 
44885:                                                     66
44886: L              A            u            s              u              N            N           0            T
44887: 
44888: 
44889: 
44890: 
44891: perusteellisesti. Oikeusasiamiesjärjestelmän us-             asioiden ratkaisutoimintaa voidaan luontevasti
44892: kottavuuden kannalta olisi kohtalokasta, jos täs-            jakaa useamman henkilön kesken, mutta insti-
44893: sä tavoitteessa ei onnistuta. Tärkeätä on kuiten-            tuution ulospäin tapahtuva edustaminen on us-
44894: kin myös se, että oikeusasiamiehen tarkastustoi-             kottavampaa, jos edustajana toimii oikeusasia-
44895: minnalle ja omille aloitteille turvataan riittävät           mies eikä yksi oikeusasiamiehistä. Vaikka nimi-
44896: resurssit. Työryhmä päätyi esittämään kolman-                tys "apulaisoikeusasiamies" ei tarkasti ottaen
44897: nen päätoimisen kanteluiden ratkaisijan otta-                ehkä vastaakaan hänellä olevaa itsenäistä rat-
44898: mista oikeusasiamiehen kansliaan.                            kaisuvaltaa, lienee tämä nimike aiheellista säi-
44899:     Kantelujen ratkaisemisen delegoiminen esit-              lyttää. Meillä oikeusasiamiesinstituutio on perin-
44900: telijöille ei oikeusasiamiehen mielestä voisi tulla          teisesti henkilöitynyt siten, että se yhdistetään
44901: kysymykseen. Oikeusasiamiehen toiminnan tär-                 virkaan kulloinkin valittuun henkilöön.
44902: keänä edellytyksenä on näet se, että oikeusasia-                Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle
44903: miehellä on mahdollisuus tukeutua eduskunnan                 11.9.1996, dnro 1485/4/96
44904: arvovaltaan. Tämä arvovalta jää puuttumaan
44905: silloin, jos toimenpiteistä päättää joku muu kuin
44906: eduskunnan tähän tehtävään valitsema henkilö.                        TUOMARIN ESTEELLISYYS
44907:       Esittelijöiden lisääminenkään ei yksinään olisi
44908: ratkaisu laillisuusvalvonnan työmäärää koske-                   Pyydettynä lausuntona tuomarin esteelli-
44909: vaan kasvuun. Jos esittelykapasiteetti lisääntyy             syystyöryhmän mietinnöstä oikeusasiamies esit-
44910: mutta ratkaisukapasiteetti säilyy entisellään,               ti oikeusministeriölle mm. seuraavan.
44911: kanteluiden ratkaisutoiminta on vaarassa muut-                   Eduskunnan oikeusasiamiehen laillisuusval-
44912: tua summaariseksi. Tämä vaarantaisi koko lailli-             vonnassa korostuu kansalaisten viranomaisia
44913: suusvalvonnan uskottavuuden.                                 kohtaan tunteman luottamuksen merkitys. Kan-
44914:                                                              telut heijastavat usein epäluuloa viranomaisten
44915:   Tällä hetkellä varamiehenä toimii oikeusasia-
44916:                                                              puolueettomuutta kohtaan. Esteellisyyskysy-
44917: miehen kanslian kansliapäällikkö. Varamies-
44918:                                                              mykset ovat olleet paljon esillä oikeusasiamiehen
44919: määräysten lisääminen merkitsisi vastaavasti
44920:                                                              työssä.
44921: kansliapäällikön työpanoksen vähenemistä.
44922: Kansliapäälliköllä on hallintoasioiden lisäksi val-
44923: misteltavana ja esiteltävänä myös periaatteelli-                           Uudistusten tarve
44924: sesti merkityksellisiä kanteluasioita.                         Tuomarin esteellisyyttä koskevat säännökset
44925:    Oikeusasiamies piti parhaana vaihtoehtona                 ovat olennainen osa sääntelyä, jolla turvataan
44926: työryhmän mietinnössä esitettyä oikeusasiamie-               tuomioistuimen puolueettomuus ja ylläpidetään
44927: hen ja kahden apulaisoikeusasiamiehen mallia.                luottamusta puolueettomuutta kohtaan.
44928: Se on suositeltavampi kuin Ruotsin esimerkkiä                   Esteellisyyskäsitysten viimeaikaisessa kehi-
44929: jäljittelevä kolmen oikeusasiamiehen järjestel-              tyksessä on voimakkaimmin korostunut se, min-
44930: mä. Oikeusasiamiesinstituution profiilin kannal-             kä vaikutelman ulkopuolinen saa tuomioistui-
44931: ta on perusteltua, että instituutiota edustaa yksi           men puolueettomuudesta. Ei riitä, että tuomari
44932: henkilö eikä oikeusasiamiesten kollegio. Kysy-               tosiasiallisesti on puolueeton ja tuntee itsensä
44933: mys on myös symboliikasta eikä pelkästään                    sellaiseksi. Tämän niin sanotun subjektiivisen
44934:     kanslian teknisestä päällikkyydestä. Kantelu-            puolueettomuuden rinnalla on aikaisempaa sel-
44935: 
44936: 
44937:                                                         67
44938: L           A            u             s              u              N             N            0            T
44939: 
44940: 
44941: 
44942: 
44943: vemmin noussut esiin objektiivisen puolueetto-                Oikeusasiamies piti hyvänä ratkaisua, jonka
44944: muuden vaatimus: aihetta epäillä tuomioistui-              mukaan tuomarilla on velvollisuus itse todeta
44945: men puolueettomuutta ei saa syntyä myöskään                esteellisyytensä. Käytännön kannalta järkevää
44946: ulkonaisten seikkojen perusteella.                         on myös se, ettei tuomarin välttämättä tarvitse
44947:    Yhtenä ongelma-alueena on ollut tuomarin                selostaa esteellisyytensä perustetta, vaan vetäy-
44948: suhde asianosaisiin. Nykyisiä esteellisyyssään-            tyminen voi tapahtua vapaamuotoisesti.
44949: nöksiä ei enää koeta riittäviksi. Oikeuskäytäntö              Velvollisuus aina selostaa vetäytymisen pe-
44950: on johtanut yhä laajempaan esteellisyyssäännös-            ruste saattaisi nostaa vetäytymiskynnystä. On
44951: ten tulkintaan, jonka rajat muotoutuvat paljolti           tarpeetonta edellyttää tuomarin selostavan jota-
44952: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeus-                 kuta asianosaista kohtaan tuntemansa erityisen
44953: käytännön kautta. Lainsäädännön saattaminen                myönteisen tai kielteisen käsityksen perusteita
44954: kehityksen tasalle on välttämätöntä.                       julkisesti. Tuomarin, jolla on voimakkaita myön-
44955:                                                            teisiä tai kielteisiä tunteita asianosaista kohtaan,
44956:     Nimenomaiset ja harkinnanvaraiset                      olisi oikeusasiamiehen mielestä yleensäkin syytä
44957:           esteellisyysperusteet                            vetäytyä asiasta.
44958:                                                               Esteellisyydestä puhuttaessa on aina väitelty
44959:    Mietinnössä omaksuttiin perusratkaisu, jonka
44960: mukaan laissa nimenomaisesti mainittaisiin eri-            siitä, vedotaanko jääviysperusteisiin liian hel-
44961:                                                            posti, jopa mukavuussyistä. On selvää, että tuo-
44962: tyiset esteellisyysperusteet, joiden lisäksi lakiin
44963:                                                            marin jäävääminen haittaa oikeudenkäynnin su-
44964: otettaisiin yleinen harkinnanvarainen esteelli-
44965:                                                            juvuutta ja hidastaa tuomioistuimen työtä.
44966: syysperuste. Oikeusasiamiehen käsityksen mu-
44967:                                                            Myös shikaanitarkoituksessa esitetyt esteelli-
44968: kaan ratkaisu oli onnistunut. Toimivia esteelli-
44969:                                                            syysväitteet ovat tuttuja. Vaikuttaa kuitenkin
44970: syyssäännöksiä ei ole mahdollista laatia siten,
44971:                                                            liioitellulta yrittää menettelysäännöksin estää
44972: että kaikki ajateltavissa olevat perusteet mainit-
44973: taisiin laissa nimenomaisesti.                             tuomaria vetäytymästä asiasta esteellisyyteensä
44974:                                                            vedoten.
44975:    Laillisuusvalvonnassa korostuu harkinnanva-
44976:                                                               Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle
44977: raisten ja ainakin lähtökohtaisesti ehdottomien
44978:                                                            18.9.1996, dnro 1078/4/96
44979: säännösten ero. Ehdottomat säännökset ovat jo
44980: pelkällä olemassaolollaan omiaan vähentämään
44981: epäilyjä puolueellisesta lain soveltamisesta. Tosi-                      MUUT LAUSUNNOT
44982: asiallisesti harkinnanvaraisen säännöksen sijoit-
44983:                                                              Oikeusasiamies on edellä referoitujen lausun-
44984: taminen ehdottomien säännösten yhteyteen vä-
44985:                                                            tojen lisäksi antanut myös seuraavat lausunnot:
44986: hentää ehdotuksen selkeyttä. Jos mahdollista,
44987:                                                               * Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan
44988: erityyppiset säännökset olisi järkevää pitää eril-
44989:                                                            kollektiivivalituksia koskevan lisäpöytäkirjan 2
44990: lään myös lakisystemaattisesti.
44991:                                                            artiklassa mainittu kansallisten kansalaisjärjes-
44992:                                                            töjen valitusoikeus (kirje ulkoasiainministeriölle
44993:                    Menettely
44994:                                                            14.3.1996, dnro 434/4/96,
44995:    Ehdotuksen mukaan tuomarin on vetäydyt-                    * sananvapaustoimikunnan välimietintö (KM
44996: tävä asiasta, jos hän tietää olevansa siinä esteel-        1996:2) (kirje oikeusministeriölle 29.3.1996, dnro
44997: linen.                                                     426/4/96),
44998: 
44999: 
45000: 
45001:                                                       68
45002: L           A           u            s              u              N            N           0            T
45003: 
45004: 
45005: 
45006: 
45007:    * YK:nkidutuksen vastaisen yleissopimuksen            (kirje Sisäasiainministeriölie 14.6.1996, dnro
45008: 19 artiklan mukaiseen, Suomen hallituksen 2.             1174/4/96),
45009: määräaikaisraporttiin (CAT/C 27/Add. 7) muu-                * poliisitoimenpiteiden kirjaamistyöryhmän
45010: tokset ja lisäykset oikeusasiamiehen toimintaa           mietintö (kirje Sisäasiainministeriölie 19.9.1996,
45011: koskevalta osin (kirje oikeusministeriön vankein-        dnro 1444/4/96),
45012: hoito-osastolle 1.4.1996, dnro 636/4/96),                   * pakolais- ja siirtolaisasiain neuvottelukun-
45013:    * rikoslakiprojektin sakkoa, liuuntorangais-          nan asettaman työryhmän mietintö hyvän hal-
45014: tusta ja rikesakkoa koskeva esitys (kirje oikeus-        linnon toteutumisesta maahanmuuttajia koske-
45015: ministeriölle 6.6.1996, dnro 964/4/96),                  vissa asioissa (kirje työministeriölle 26.9.1996,
45016:    * Pohjoismaiden neuvoston suositus n:o 39/            dnro 1630/4/96),
45017: 1995; Pohjoismaiden kansalaisten tasavertainen              * rikoslakiprojektin menettämisseuraamuksia
45018: kohtelu yhteistyössä pohjoismaisten oikeusasia-          koskeva ehdotus (kirje oikeusministeriölle
45019: miesten kanssa (kirje ulkoasiainministeriön Poh-         3l.l0.1996, dnro 1803/4/96),
45020: joismaisen yhteistyön sihteeristölle 12.6.1996,             * hallituksen esitys kirkkolain muuttamisesta
45021: dnro 883/4/96),                                          (HE 193/1996 vp.) (kirje eduskunnan hallintova-
45022:    * Aluehallinto 2000 -hankkeen turvallisuusja-         liokunnalle 7.11.1996, dnro 2178/4/96).
45023: oston mietintö "Koottuun poliisihallintoon"
45024: 
45025: 
45026: 
45027: 
45028:                                                     69
45029: V      R   K   A   S   Y   Y   T   E        J   A       K      U   R      N    p      T   0   A   S       A   T
45030: 
45031: 
45032: 
45033: 
45034:             7. VIRKASYYTE-JA KURINPITOASIAT
45035: 
45036:       VUODEN 1996 ASIAT                                        Useat todistajat vahvistivat majurin käyttä-
45037:                                                             neen sopimatonta kieltä eräitä alaisiaan kohtaan
45038:                                                             ja myös ahdistelleen näitä fyysisesti. Eräs todis-
45039:     ALAISIIN KOHDISTUNUT HÄIRINTÄ
45040:                                                             taja kuvasi majurin käyttäytymistä henkiseksi
45041:       KULJETUSLENTOLAIVUEESSA
45042:                                                             väkivallaksi. Majurin lähipiirissä työskennellei-
45043:    Oikeusasiamiehen suorittaessa Utin varus-                den kuvaukset tapahtumista olivat yhdensuun-
45044: kunnan tarkastusta Kuljetuslentolaivueen esi-               taisia.
45045: kunnan toimistohenkilöt kertoivat joutuneensa                  Rikoksesta epäiltynä kuultu majuri kiisti ni-
45046: esimiehensä häirinnän kohteeksi. Oikeusasiamie-             mitelleensä ketään sopimattomasti, mutta
45047: helle osoitettiin myös kaksi kantelua asiassa.              myönsi tapanaan olleen ottaa joskus toisia ta-
45048:    Suoritetussa esitutkinnassa kolme naispuolis-            kaapäin kiinni olkapäistä tai kaulasta. Hän kiisti
45049: ta toimistohenkilöä kertoi esimiehenään toimi-              puristaneensa toisia tai tähän tapaansa liitty-
45050: van majurin kohdistaneen heihin useiden vuo-                neen mitään ilkeyttä. Seksuaalisen häirinnän
45051: sien aikana häirintää, jota osa heistä piti henkise-        majuri kiisti ehdottomasti. Majuri totesi, että
45052: nä väkivaltana. Yhden asianomistajan mukaan                 hänen tyylinsä saattoi hermostuttaa joitakin,
45053: majuri oli, hänen vaihdettuaan työhuonetta ma-              mutta hänen tarkoituksenaan ei ollut saada toi-
45054: jurin tietämättä, haukkunut häntä tunnin ajan               sia hermostumaan.
45055: nimitellen mm. rotaksi. Majuri oli lisäksi useita              Oikeusasiamies katsoi majurin syyllistyneen
45056: kertoja ottanut asianomistajaa kädellä niskasta             kerrotulla menettelyllään sotilaan sopimatto-
45057: kiinni ja puristanut kaikin voimin sekä asian-              maan käyttäytymiseen. Oikeusasiamiehen mu-
45058: omistajan istuessa tuolissa lähestynyt tätä ta-             kaan majurin menettelyn moitittavuutta korosti
45059: kaapäin ja hakannut kämmenellä päälakeen.                   se, että tämä oli jatkanut sopimatonta kielen-
45060: Asianomistaja kertoi joutuneensa sairaslomalle              käyttöään ja alaisiinsa kiinnikäymistä, vaikka
45061: majurin häneen kohdistaman käyttäytymisen                   nämä olivat selvästi osoittaneet vastustavansa
45062: johdosta.                                                   sitä ja kärsivänsä siitä. Näin oli tapahtunut siitä-
45063:    Toinen asianomistaja kertoi kokeneensa ma-               kin huolimatta, että asiaan olivat majurin esi-
45064: jurin käyttäytymisen henkiseksi väkivallaksi.               miehetkin kiinnittäneet huomiota.
45065: Majuri oli haukkunut häntä idiootiksi ja käynyt                Majuri oli vedonnut siihen, että hänen tapan-
45066: häneen käsiksi useita kertoja. Erään kerran ma-             sa tarttua toisia joskus kiinni esimerkiksi niskas-
45067: juri oli vetänyt asianomistajan syliinsä tämän              taperiytyi aikaisemman palveluksen ajalta len-
45068: vastusteluista huolimatta. Hän oli lisäksi useita           tueesta, missä tällainen käyttäytyminen oli
45069: kertoja ottanut tätä takaapäin kiinni rinnoista             yleistä. Oikeusasiamiehen mielestä majurin käy-
45070: tai puristanut tätä kaksin käsin syliotteella rinto-        töksestä saatu selvitys huomioon ottaen oli epä-
45071: jen kohdalta.                                               uskottavaa, että se olisi perustunut pelkästään
45072:    Kolmas asianomistaja kertoi majurin käyttä-              tietyn työyhteisön sosiaaliseen tapakulttuuriin.
45073: neen häntä kohtaan törkeää kieltä haukkuen                  Vaikka väite olisi tottakin, se ei silti muodosta-
45074: mm. idiootiksi ja valehtelijaksi.                           nut rikosoikeudellista oikeuttamis- tai anteeksi-
45075: 
45076: 
45077:                                                        70
45078: V     R   K   A   S   Y   Y   T     E      J   A          K   U   R     N p        T 0     A S        A   T
45079: 
45080: 
45081: 
45082: 
45083: antoperustetta. Työpaikkaa vaihtaessaan työn-             selvitetyksi, että vastaanotolle ilmoittautuneet
45084: tekijän tuli oikeusasiamiehen mukaan varautua             varusmiehet oli tutkittu vasta matkan jälkeen
45085: siihen, että uudessa työympäristössä suhtautu-            leirillä runsaan seitsemän tunnin kuluttua läh-
45086: minen joihinkin tapoihin saattoi selvästikin poi-         döstä. Vastaanotolle halunneista varusmiehistä
45087: keta aikaisemmasta. Oikeusasiamies katsoi selvi-          yhdellä oli ollut murtuma kädessä, yhdellä leik-
45088: tyksen osoittavan, että majurin oli täytynyt              kausta vaatinut tulehdus varpaassaan, yhdellä
45089: ymmärtää, että huomattava osa esikunnassa                 vatsakipua ja neljällä ainakin lievää kuumetta.
45090: palvelevasta henkilöstöstä ei hyväksynyt tällais-         Ohjeen vastaanoton järjestämisestä leirillä oli
45091: ta kiinnikäymistä ja että ainakin asianomistajat          antanut prikaatin sotilasylilääkärinä toiminut
45092: olivat kärsineet siitä.                                   lääkintämajuri. Päätöksen vastaanotolle ilmoit-
45093:    Oikeusasiamiehen mukaan tekojen luonne ja              tautuneiden kuljettamisesta leirille ennen ter-
45094: tekoaika sekä asianomistajan esittämä rangais-            veydentilan tutkimista oli tehnyt leirillä johta-
45095: tusvaatimus huomioon ottaen asiaa ei ollut mah-           nut yliluutnantti.
45096: dollista käsitellä kurinpitomenettelyssä. Hän
45097: katsoi, ettei asiaa voitu myöskään jättää oikeus-                 Oikeus päästä vastaanotolle
45098: asiamiehen huomautuksen varaan.                              Oikeusasiamies viittasi siihen, että hallitus-
45099:    Oikeusasiamies kehotti pääesikuntaa määrää-            muodon 15 a §:n mukaan julkisen vallan on tur-
45100: mään majurin asettavaksi Helsingin hovioikeu-             vattava jokaiselle riittävät terveyspalvelut ja
45101: dessa syytteeseen sotilaan sopimattomasta käyt-           muutenkin edistettävä väestön terveyttä. Ase-
45102: täytymisestä.                                             velvollisuuslain 50 b §:n mukaan varusmiespal-
45103:    Oikeusasiamiehen       kirje     pääesikunnalle        velustaan suorittavalla asevelvollisella on oikeus
45104: 20.12.1996, dnrot 656 ja 657/4/96                         maksuttomaan terveydenhuoltoon. Jokainen
45105:                                                           puolustusvoimien esimies on vastuussa alaisten-
45106:     VARUSMIEHEN PÄÄSY LÄÄKÄRIN
45107:                                                           sa fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä. Esi-
45108:           VASTAANOTOLLE
45109:                                                           miehen on tarkkailtava alaistensa terveydenti-
45110:    Oikeusasiamiehen suorittaessa Pohjois-Karja-           laa, ohjattava sairaat lääkärin vastaanotolle ja
45111: lan prikaatin tarkastusta varusmiehet kertoivat,          huolehdittava siitä, ettei sairaana lähdetä palve-
45112: että     kranaatinheitinkomppanian       ollessa          lukseen.
45113: 11.2.1996 varhain aamulla lähdössä Kontioran-                Sairastuneen tai loukkaantuneen on hakeu-
45114: nasta noin 300 kilometrin päässä sijaitsevalle            duttava viipymättä hoitoon. Varusmiehen ter-
45115: Pahkajärven ampumaleirille useita varusmiehiä             veydentila on tutkittava, jos hän sitä pyytää.
45116: ei ollut päästetty lääkärin vastaanotolle, vaan           Pyyntö on esitettävä perusyksikön päällikölle,
45117: heidät oli tutkittu vasta matkan jälkeen leirillä.        joka määrää lääkärintarkastukseen lähettämi-
45118:    Pääesikunnan tutkintaosasto suoritti oikeus-           sestä.
45119: asiamiehen pyynnöstä asiassa esitutkinnan, jos-              Oikeusasiamies totesi, että tässä tapauksessa
45120: sa kuultiin asianomistajina seitsemää varusmies-          oli ollut kysymys noin 300 kilometrin moottori-
45121: tä ja useita todistajia sekä kuljetuksesta ja läh-        marssista poikkeuksellisen kylmissä olosuhteis-
45122: tövalmisteluista huolehtineita kahta yliluutnaut-         sa. Tällaiseen kuljetukseen osallistuminen mer-
45123: tia ja sotilasylilääkäriä syyllisiksi epäiltyinä.         kitsi ankaraa fyysistä rasitusta terveellekin hen-
45124:    Oikeusasiamies katsoi tutkinnan perusteella            kilölle.
45125: 
45126: 
45127:                                                      71
45128: V       R   K   A    S    Y   Y   T   E      J   A         K     U   R     N   p      T   0   A   S     A T
45129: 
45130: 
45131: 
45132: 
45133:     V arusmiehellä on oikeus saada terveydenti-            saanut kuitenkaan ottaa mukaan "loukkaantu-
45134: lansa tarvittaessa tutkituksi siitä riippumatta,           neita" tai "äkillisesti vaikeasti sairastuneita".
45135: onko tutkiruispyyntö esitetty yleisen palvelusoh-          Tämä ohje oli kuitenkin oikeusasiamiehen mie-
45136: jesäännön tarkoittamissa "säännöllisissä olois-            lestä ollut varusmiesten terveys- ja palvelustur-
45137: sa" vai ei. Terveydentilan tutkiruismahdolli-              vallisuuden kannalta riittämätön, ottaen huo-
45138: suuksiin on varauduttava olosuhteiden mukaan               mioon, ettei lähtöaamuna ollut järjestetty mah-
45139: jo ennakolta myös muissa kuin säännöllisissä               dollisuutta terveydenhuollon ammattihenkilön
45140: oloissa.                                                   suorittamaan terveydentilan tutkimiseen. Oi-
45141:     Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan kulje-              keusasiamiehen käsityksen mukaan lääkintäma-
45142: tuksen ennakkojärjestelyissä olisi pitänyt varau-          jurin antamissa ohjeissa ei siten ollut riittävästi
45143: tua siihen, että myös lähtöaamuna sairaaksi il-            varauduttu siihen, että varusmiesten terveyden-
45144: moittautuneiden varusmiesten terveydentilasta              hoito ja terveydentilan tutkinta voitiin suorittaa
45145: olisi voitu asianmukaisesti varmistautua ennen             ohjesäännön edellyttämällä tavalla.
45146: kuin heidät määrättiin osallistumaan kuljetuk-                 Oikeusasiamies katsoi lääkintämajurin kerro-
45147: seen.                                                      tulla menettelyllään varomattomuudesta rikko-
45148:     Oikeusasiamies katsoi, ettei sunnuntaiaamu-            neen terveydenhoidon järjestämisestä annettuja
45149: na tapahtunut leirille lähtö riittänyt perusteluksi        yleisen palvelusohjesäännön määräyksiä ja siten
45150: sille, että sairaaksi ilmoittautuneiden terveyden-         syyllistyneen palvelusrikkomukseen.
45151: tilaa ei ollut tutkittu ennen poikkeuksellisen ra-               Käskyn sairaaksi ilmoittautuneiden ja lääkä-
45152: sittavaan palvelukseen määräämistä. Oikeus-                rin    vastaanotolle halunneiden varusmiesten
45153: asiamies ei pitänyt riittävänä varautumisena               määräämisestä palvelukseen antoi joukkoa leiril-
45154: sitä, että sairaaksi itsensä tuntevia ampumalei-           lä johtanut yliluutnantti. Yliluutnantin olisi oi-
45155: rille lähtijöitä oli kehotettu käymään vastaan-            keusasiamiehen mielestä tullut esimiesasemas-
45156: otolla jo lähtöä edeltäneinä päivinä. Lähtöaa-             saan pääkouluttajana huolehtia siitä, ettei sai-
45157: mua edeltäneenä lauantaina varuskuntasairaa-               raaksi ilmoittautuneita varusmiehiä määrätä,
45158: lassa ei ollut ollut lainkaan lääkärin vastaanottoa        varsinkaan fyysisesti rasittavaan palvelukseen,
45159: vaan    ainoastaan       sairaanhoitajan päivystys.        ennen kuin heidän terveydentilansa oli tutkittu.
45160: Erään asianomistajan tapauksessa käden louk-               Erityisesti edellä mainitun asianomistajan ker-
45161: kaantuminen oli tapahtunut lomalla, jolta palat-           rottua kädessä olevasta vammasta yliluutnantin
45162: tuaan varusmies ei kertomansa mukaan enää ol-              olisi tullut tapahtunutta huolellisemmin selvit-
45163: lut päässyt lääkärin vastaanotolle ennen kuin              tää vamman laatu.
45164: perillä Pahkajärvellä moottorimarssin jälkeen.                 Yliluutnantin menettelyn moitittavuutta ar-
45165:                                                            vioitaessa oli kuitenkin otettava huomioon, että
45166:             Vastuun jakautuminen                           hän oli ratkaisuissaan ilmeisesti pyrkinyt nou-
45167:     Ohjeet terveydenhuollon järjestämisestä lei-           dattamaan       terveydenhoidon    järjestämisestä
45168: rille lähdettäessä oli antanut lääkintämajuri.             vastanneen lääkintämajurin antamia ohjeita.
45169: Pääsääntö oli ollut se, että lähtöaamuna sairaak-              Oikeusasiamies katsoi yliluutnantin laimin-
45170: si ilmoittautuneet oli ohjattava Pahkajärven               lyömällä huolehtia siitä, ettei sairaaksi ilmoit-
45171: JSP:lle. Lääkintämajuri oli tosin kertonut anta-           tautuneita varusmiehiä määrätä palvelukseen
45172: neensa myös sellaisen ohjeen, ettei kuljetukseen           ennen heidän terveydentilansa tutkimista, sekä
45173: 
45174: 
45175:                                                       72
45176: V        R K A S Y Y T E                  J   A         K   U   R     N p        T 0    A S           A T
45177: 
45178: 
45179: 
45180: 
45181:                                                                                          KUVA: JAANIS KERKIS
45182: 
45183: 
45184:     Nuoremmat oikeusasiamiehensihteerit Aila Linnakangas, Kari Muukkonen, Maija-Leena Paavola
45185:     (virkavapaalla) ja Juha Haapamäki.
45186: 
45187: 
45188: 
45189: erityisesti laiminlyömällä riittävästi selvittää        huonokuntoisena moottorimarssille, varomatto-
45190: kätensä loukanneen varusmiehen vamman laa-              muudesta rikkoneen edellä mainittuja määräyk-
45191: tua ja huolehtia siitä, ettei tämä osallistunut         siä ja siten syyllistyneen palvelusrikkomukseen.
45192: 
45193: 
45194:                                                    73
45195: V      R   K   A   S   Y   Y   T   E       J   A          K   U   R      N p        T 0     A S        A   T
45196: 
45197: 
45198: 
45199: 
45200:    Oikeusasiamies totesi, että asianomistajan                 SYYTEASIAT AIKAISEM-
45201: esittämä rangaistusvaatimus huomioon ottaen
45202:                                                                  MILTA VUOSILTA
45203: asiaa ei ole mahdollista käsitellä kurinpitomenet-
45204: telyssä. Siihen nähden, että kysymys oli ollut                EPÄILY LAHJUKSEN OTTAMISESTA
45205: varusmiesten terveydestä, oikeusasiamies kat-
45206: soi, ettei asiaa voitu myöskäänjättää oikeusasia-            Oikeusasiamies kehotti 30.1.1995 Uudenmaan
45207: miehen huomautuksen varaan.                               lääninsyyttäjää nostamaan opetusministeriön
45208:    Oikeusasiamies totesi edelleen, että olosuhteet        liikunta- ja nuoriso-osaston päällikkönä toimi-
45209: olivat moottorimarssin aikana pakkasen kiris-             vaa ylijohtajaa vastaan syytteen lahjuksen otta-
45210: tyttyä kehittyneet poikkeuksellisen ankariksi.            misesta. Oikeusasiamiehen ratkaisu on selostettu
45211: Marssisuunnitelmassa ei ollut ilmeisesti varau-           vuoden 1995 kertomuksessa s. 54- 55.
45212: duttu näin kylmiin olosuhteisiin eikä riittävästi            Oikeusasiamiehen kirje Uudenmaan läänin-
45213: myöskään siihen, että olosuhteiden mahdolliset            syyttäjälle 30.1.1995, dnrot 1476/2/94, 1489/4/94
45214: muutokset havaittaisiin ajoissa.                          ja 1552/4/94
45215:    Oikeusasiamiehen mielestä marssiosaston j oh-
45216: tajana toiminut yliluutnantti oli kuitenkin kulje-           Helsingin hovioikeus hylkäsi syytteen 29.2.1996
45217: tuksen aikana pyrkinyt huolehtimaan siitä, että           antamallaan tuomiolla. Oikeusasiamiehen keho-
45218: hän saisi tiedon mahdollisista ongelmista. Ha-            tuksesta lääninsyyttäjä valitti hovioikeuden tuo-
45219: vaittuaan lämpötilan muutoksen hän oli järjes-            miosta korkeimpaan oikeuteen.
45220: tänyt ylimääräisen tauon. Oikeusasiamies katsoi              Korkein oikeus tuomitsi 19.3.1997 ylijohtajan
45221: jääneen näyttämättä, että tämä yliluutnantti              lahjuksen ottamisesta ja lahjusrikkomuksesta 100
45222: olisi syyllistynyt palvelusrikkomukseen tämän             päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa yhteensä
45223: asian yhteydessä. Oikeusasiamies kiinnitti hänen          26 000 markkaa.
45224: huomiotaan vastaisen varalle kuitenkin siihen,
45225: että varusmiesten palvelusturvallisuus edellyt-
45226: tää vastaavassa tilanteessa huolellista ennakko-              TÖRKEÄ LAHJUKSEN OTTAMINEN
45227: suunnitelmaa ja riittävää varautumista sääolo-
45228:                                                              Oikeusasiamies kehotti 13.2.1995 ja 8.12.1995
45229: suhteiden muutoksiin.
45230:                                                           syyttäjäksi määrättyä Järvenpään piirin apu-
45231:    Oikeusasiamies kehotti pääesikuntaa määrää-
45232:                                                           laisnimismiestä nostamaan Vantaan kaupungin-
45233: mään lääkintämajurin ja joukon johtajana toi-
45234:                                                           valtuuston puheenjohtajaa vastaan syytteen
45235: mineen yliluutnantin asetettavaksi Helsingin ho-
45236:                                                           törkeistä lahjuksen ottamisista. Oikeusasiamie-
45237: vioikeudessa syytteeseen palvelusrikkomukses-
45238:                                                           hen ratkaisu on selostettu vuoden 1995 kerto-
45239: ta.
45240:                                                           muksessa s. 55- 59.
45241:     Oikeusasiamiehen    kirje   pääesikunnalle
45242: 31.12.1996, dnro 416/2/96
45243:                                                              Vantaan käräjäoikeus tuomitsi 7.8.1996 kau-
45244:                                                           punginvaltuuston puheenjohtajan kahdesta törke-
45245:                                                           ästä lahjuksen ottamisesta ja lahjuksen ottamisesta
45246:                                                           yhteensä 1 vuoden 8 kuukauden vankeusrangais-
45247:                                                           tukseen. Asia on vireillä Helsingin hovioikeudessa.
45248: 
45249: 
45250:                                                      74
45251: HUOMAUTUKSET                                               J    A       K   Ä    S      T   Y    K   S   E   T
45252: 
45253: 
45254: 
45255: 
45256:             8. HUOMAUTUKSET JA KÄSITYKSET
45257: 
45258: 
45259:         TUOMIOISTUIMET                                     kainen ennakkoilmoitusmenettely on tarkoitettu
45260:                                                            nimenomaan muutoksenhaun turvaamiseksi.
45261:          VÄLIAIKAINEN KIELTO                               Velkajärjestelylain 21 §:ssä tarkoitetun väliaikai-
45262:        VELKAJÄRJESTEL VASIASSA                             sen kiellon epäämistä koskevaan ratkaisuun oli
45263:                                                            tosin ollut mahdollisuus hakea erikseen muutos-
45264:    Kantelija arvosteli Tuusulan käräjäoikeuden
45265:                                                            ta, mutta tässä tapauksessa muutoksenhaku oli
45266: päätöksen viivästymistä velkajärjestelyhake-
45267:                                                            ollut käytännössä hyödytöntä.
45268: mukseen liittynyttä väliaikaista perintä- ja ulos-
45269:                                                               Tällöin ei ollut asianmukaista tulkita velka-
45270: mittauskieltopyyntöä koskevassa asiassa. Kärä-
45271:                                                            järjestelylain 49 §:ääniin, että hakemusasialakia
45272: jäoikeus oli antanut asiassa kielteisen päätöksen
45273:                                                            olisi pitänyt soveltaa. Velkajärjestelylain 21 §:stä
45274: 15.12.1993 eli vasta sen jälkeen, kun kantelijan
45275:                                                            ja jo väliaikaisen kiellon luonteesta oli näet ollut
45276: asuinkiinteistö oli jo 2.12.1993 myytypakkohuu-
45277:                                                            pääteltävissä, että väliaikaista kieltoa koskeva
45278: tokaupalla.
45279:                                                            hakemus oli käsiteltävä ja ratkaistava kiireelli-
45280:    Asiaa käsitellyt käräjätuomari oli harkinnut,
45281:                                                            sesti, etenkin silloin, kun oli kysymys velallisen
45282: että edellytyksiä väliaikaisen kiellon myöntämi-
45283:                                                            asunnon realisoinnista pakkohuutokaupalla.
45284: selle ei ollut. Päätöstä ei kuitenkaan annettu heti
45285:                                                            Tällaisessa tilanteessa ei ollut mielekästä pitkit-
45286: vaan hakemusasioiden käsittelystä yleisessä ali-
45287:                                                            tää päätöksen antamista turvautumaHa hake-
45288: oikeudessa annetun lain 16 §:n 1 momentin mu-
45289:                                                            musasialain 16 §:ssä säädettyyn menettelyyn.
45290: kaista ennakkoilmoitusmenettelyä noudattaen.
45291:                                                               Kun hylkäävä päätös oli tosiasiallisesti ollut
45292: Tämän vuoksi hän oli lähettänyt 1.12.1993 eli
45293:                                                            annettavissa heti kansliakäsittelyn 1.12.1993
45294: pakkohuutokaupan ilmoitettua päivää edeltä-
45295:                                                            päätyttyä ja siten ennen pakkohuutokauppaa, se
45296: neenä päivänä hakijalle ennakkoilmoituksen,
45297:                                                            olisi pitänyt antaa jo tuolloin. Myös Euroopan
45298: että käräjäoikeuden päätös asiassa annettaisiin
45299:                                                            ihmisoikeussopimuksen 6 artikla edellyttää, että
45300: kahden viikon kuluttua kirjeen päiväyksen jäl-
45301:                                                            tuomioistuin ratkaisee asian ilman viivytystä,
45302: keen.
45303:                                                            jos viivytykseen ei ole mitään pakottavaa syytä.
45304:    Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
45305:                                                               Oikeusasiamies saattoi edellä esitetyn päätök-
45306: raavan.
45307:                                                            sen antamistapaa koskevan käsityksensä käräjä-
45308:    Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun
45309:                                                            tuomarin ja käräjäoikeuden tietoon.
45310: lain 49 §ja huomioon ottaen käräjätuomarin ei
45311:                                                               Oikeusasiamiehen päätös 19.1.1996,
45312: voitu katsoa menetelleen lainvastaisesti. Vaikka
45313:                                                            dnro 2496/4/94
45314: noudatettua menettelyä ei voitukaan pitää lain-
45315: vastaisena, olisi velkajärjestelylain toisenlainen
45316: tulkinta ollut kerrotussa tilanteessa kantelijan
45317:                                                             YHTEISEN VANKEUSRANGAISTUKSEN
45318: oikeusturvan kannalta suositeltavampi.
45319:                                                                      MÄÄRÄÄMINEN
45320:    Velkajärjestelylain 49 §:n mukaan hakemus-
45321: asialakia sovelletaan, mikäli velkajärjestelylais-            Helsingin lääninvankilassa toimitetun tarkas-
45322: ta ei muuta johdu. Hakemusasialain 16 §:n mu-              tuksen aikana kävi ilmi, että rikoslain 7luvun 7
45323: 
45324: 
45325:                                                       75
45326: HUOMAUTUKSET                                                 J   A       K   Ä    S      T    Y   K   S   E   T
45327: 
45328: 
45329: 
45330: 
45331: §:n nojalla tapahtuva yhteisen vankeusrangais-                 Oikeusasiamies piti tärkeänä, että yhteisen
45332: tuksen määrääminen täytäntöönpanoa varten                   vankeusrangaistuksen määräämistä koskevat
45333: oli kestänyt Helsingin käräjäoikeudessa eräissä             asiat saadaan käsitellyksi hyvissä ajoin ennen
45334: tapauksissa kohtuuttoman kauan. Syyttäjille                 rangaistustaan suorittavan vangin todennäköis-
45335: esitetyt kiirehtimispyynnötkään eivät olleet kai-           tä vapautumisajankohtaa. Näin varmistetaan,
45336: kissa tapauksissa auttaneet asiaa.                          etteivät vangit joudu olemaan vankilassa yli ran-
45337:    Esille tuli mm. tapaus, jossa pyyntö yhteisen            gaistusaikansa. Vangin itsensä kannalta on tär-
45338: vankeusrangaistuksen määräämisestä oli lähe-                keätä myös se, että hän voi valmistella vapautu-
45339: tetty vankilasta Helsingin kaupunginviskaalin-              mistaan riittävän ajoissa. Kiireellisissä tapauk-
45340: virastoon 2.11.1993. Asiaa oli kiirehditty välittö-         sissa riittävän joutuisuuden turvaaminen edel-
45341: mästi ja myöhemmin useaan otteeseen, koska                  lyttää sujuvaa yhteistyötä vankilan, kaupungin-
45342: kyseinen vanki olisi tavanomaisen käytännön                 viskaalinviraston ja tuomioistuimen välillä.
45343: mukaan päässyt ehdonalaiseen vapauteen jo jou-                  Tässä tapauksessa yhteisen vankeusrangais-
45344: lukuussa 1993. Myös vankilan johtaja oli kiireh-            tuksen määräämisellä oli erityinen kiire, koska
45345: tinyt asiaa soittamalla kaupunginviskaalille.               rangaistukset olivat lyhyitä ja koska vanki oli jo
45346: Kaupunginviskaali toimitti kuitenkin käräjäoi-              aikaisemmin suorittanut osan rangaistuksista.
45347: keudelle vaatimuksen yhteiden vankeusrangais-               Kaupunginviskaalin olisi tullut saattaa asia kä-
45348: tuksen määräämisestä vasta 14.1.1994, vaikka                räjäoikeuden käsiteltäväksi välittömästi eikä
45349: vanki olisi tullut suorittaneeksi rangaistuksensa           vasta yli kahden kuukauden kuluttua.
45350: päivästä päivään jo 11.1.1994.                                  Oikeusasiamies katsoi, että kaupunginviskaa-
45351:    Vanki oli päästetty ehdonalaiseen vapauteen              li oli selvästi viivyteHyt asiassa ja siten menetel-
45352: jo 10.12.1993, jotta hän ei olisi joutunut suoritta-        lyt valtion virkamieslain (755/86) 20 §:stä ilmene-
45353: maan rangaistusta yli tavanomaisen ajan. Va-                väHä tavalla virkavelvollisuutensa vastaisesti.
45354: pautumisen jälkeen häntä ei ollut enää saatu                Oikeusasiamies saattoi käsityksensä kaupungin-
45355: haastetuksi käräjäoikeuteen. Asiakirjat oli pa-             viskaalin tietoon. Seuraamusta harkittaessa
45356: lautettu Helsingin lääninvankilaan 28.11.1994               otettiin huomioon se, että yhteisen vankeusran-
45357: ilman, että yhteistä vankeusrangaistusta olisi              gaistuksen määräämistä koskevat asiat ovat lää-
45358: määrätty.                                                   ninvankilasta saadun tiedon mukaan sittemmin
45359:    Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-                sujuneet joutuisasti.
45360: raavan.                                                         Oikeusasiamiehen päätös 24.1.1996, dnro
45361:    Valtion virkamieslain mukaan virkamiesten                2480/2/94
45362: on suoritettava virkatehtävät asianmukaisesti ja
45363: viivytyksettä. Henkilökohtainen vapaus on hal-
45364:                                                                   VASTINEPYYNNÖN VIIVÄSTYS
45365: litusmuodon 6 §:n 1 momentin turvaama perusoi-
45366:                                                                      JA LÄHETTÄMISTAPA
45367: keus. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artik-
45368: lan 3 ja 4 kohdat sisältävät määräyksiä vapau-                 Oikeusasiamiehelle kanneltiin siitä, että Ky-
45369: denriistoa koskevien asioiden nopeasta käsitte-             men lääninoikeus oli kunnallisvalitusasiassa
45370: lystä. Näistä säännöksistä voidaan päätellä, että           pyytänyt valittajalta vastinetta kunnanhalli-
45371: henkilökohtaista vapautta koskevat asiat on kä-             tuksen antaman selityksen johdosta vasta puoli-
45372: siteltävä mahdollisimman nopeasti.                          toista vuotta selityksen saapumisesta oikeudelle.
45373: 
45374: 
45375: 
45376:                                                        76
45377: HUOMAUTUKSET                                                  J   A       K   Ä   S       T   Y   K   S   E   T
45378: 
45379: 
45380: 
45381: 
45382:    Asian käsittelyn pitkittyminen oli lääninoi-              myös tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun
45383: keuden antaman selvityksen mukaan johtunut                   lain mukaisesti. Oikeusasiamies saattoi käsityk-
45384: lääninoikeuden jutturuuhkasta sekä esittelijä-               sensä Kymen lääninoikeuden tietoon.
45385: vaihdoksesta. Vastinepyyntö oli toimitettu                     Oikeusasiamiehen päätös 16.4.1996, dnro
45386: enemmän viivytyksen välttämiseksi telekopiona                2072/4/94
45387: valittajan asiamiehelle tämän ilmoittamaan nu-
45388: meroon.
45389:                                                                        HAASTEEN EPÄÄMINEN
45390:   Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
45391: raavan.                                                        V ankeusvanki oli toimittanut Turun käräjäoi-
45392:    Asian esittelijän vaihtuminen ei ollut hyväk-             keudelle haastehakemuksia, joissa hän oli vaati-
45393: syttävä peruste vastinepyynnön lähettämisen                  nut rangaistusta Turun keskusvankilan johto-
45394: viivästymiseen. Oikeusasiamies kiinnitti läänin-             kunnanjäsenille ja vahingonkorvauksia. Käräjä-
45395: oikeuden huomiota valitusasioiden joutuisaan                 tuomari oli palauttanut hakemukset haastetta
45396: käsittelyn tärkeyteen. Hän viittasi myös siihen,             antamatta. Vanki pyysi tutkimaan käräjätuo-
45397: että hallitusmuodon 16 §:ssä turvataan jokaiselle            marin menettelyn laillisuuden.
45398: oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomiois-                     Käräjätuomari totesi palauttaneensa 28.6. ja
45399: tuimessa tai muussa viranomaisessa asianmu-                  5.8.1994 päivätyt haastehakemukset, koska teot,
45400: kaisesti ja ilman aiheetonta viivästystä.                    joista haastehakemuksissa oli kysymys, olivat
45401:    Hallinto- ja hallintolainkäyttöasioissa erityis-          jääneet yksilöimättä ja kuvailematta.
45402: tiedoksiannon toimittamistavat oli laissa tyhjen-               Ensiksi mainitusta haastehakemuksesta kävi
45403: tävästi säännelty. Uuden tekniikan tältä osin                apulaisoikeusasiamiehen mukaan ilmi, että van-
45404: aiheuttamat lainmuutostarpeet olivat vasta sää-              ki piti keskusvankilan johtajan päätöstä sijoittaa
45405: dösvalmistelussa harkittavana. Näissä olosuh-                hänet keskusvankilan eräälle osastolle vankilaoi-
45406: teissa ei ollut suotavaa, että viranomaiset ryhtyi-          keuden päätöksen vastaisena. Vankilaoikeus oli
45407: vät omassa toiminnassaan ennakoimaan tulevaa                 määrännyt hänet pakkolaitoksen puoliavoimelle
45408: lakiaja soveltamaan sähköisiä tiedonsiirtokeino-             osastolle. Vanki oli saattanut asian keskusvanki-
45409: ja voimassa olevan lain tuntemien tiedoksiauto-              lan johtokunnan käsiteltäväksi, mutta sijoitus-
45410: tapojen sijasta.                                             päätöstä ei ollut muutettu. Hän piti johtajan ja
45411:    Valittajan asiamies oli kuitenkin vastannut               johtokunnan menettelyä pitää häntä eristettynä
45412: telekopiona lähetettyyn vastinepyyntöön ja lää-              kyseisellä osastolla lainvastaisena ja vaati johta-
45413: ninoikeus oli siten voinut varmistua siitä, että             jalle ja nimeämilleen johtokunnan jäsenille ran-
45414: vastinepyyntö liitteineen oli tullut perille. Selvi-         gaistusta sekä vahingonkorvausta 2 000 mark-
45415: tykseen ei sisältynyt salaisia tai ei-julkisia tieto-        kaa jokaiselta laittomalta eristyspäivältä.
45416: ja. Valittajan oikeusturva ei ollut telekopion                   Toisessa haastehakemuksessa vanki kertoi,
45417: käytön vuoksi vaarantunut. Oikeusasiamies ei                 että keskusvankilan johtokunnan jäsenet olivat
45418: siten katsonut vastinepyynnön lähettämistä pu-               lainvastaisesti estäneet häntä ja muitakin vanke-
45419: heena olevassa tilanteessa lainvastaiseksi. Hy-              ja osallistumasta laitoksessa järjestettyihin har-
45420: vän hallintotavan näkökulmasta olisi kuitenkin               taushetkiin ja muihin hengellisiin tilaisuuksiin
45421: ollut suotavaa, että selvitys olisi telekopiolähe-           jumalanpalveluksia lukuunottamatta. Hän vaa-
45422: tyksen ohella toimitettu valittajan asiamiehelle             ti tämän vuoksi nimeämilleen johtokunnan jäse-
45423: 
45424: 
45425: 
45426:                                                         77
45427: HUOMAUTUKSET                                               J    A       K   Ä   S       T   Y   K   S   E   T
45428: 
45429: 
45430: 
45431: 
45432: nille rangaistusta ja korvausta henkisestä kidu-           käsityksensä käräjätuomarin virheellisestä me-
45433: tuksesta sekä henkisistä haitoista yhteisvastuul-          nettelystä tämän tietoon.
45434: lisesti 7 700 markkaa.                                        Koska eduskunnassa oli parhaillaan käsiteltä-
45435:    Apulaisoikeusasiamies totesi, että jos rikoksen         vänä hallituksen esitys rikosasioiden oikeuden-
45436: perusteella tahdotaan tehdä vaatimus jotakuta              käyntimenettelyn uudistamista alioikeuksissa
45437: vastaan, hänet on oikeudenkäymiskaaren lllu-               koskevaksi lainsäädännöksi (HE 82/1995 vp.), ei
45438: vun 20 §:n mukaan haastettava vastaamaan.                  apulaisoikeusasiamiehen havaitsema lainsää-
45439: Haastaminen saadaan toimittaa myös suullisesti.            dännön puutteellisuus antanut aihetta toimenpi-
45440: Haaste ei kuitenkaan ole tarpeen, milloin tuomio-          teisiin.
45441: istuimessa henkilökohtaisesti saapuvilla olevaa               Apulaisoikeusasiamiehen päätös 13.5.1996,
45442: vastaan tehdään rikokseen perustuva vaatimus.              dnro 2026/4/94
45443: Saman luvun suullista haastetta koskevan sään-
45444: nöksen mukaan haasteessa on ilmoitettava tuo-
45445:                                                                TIEDOKSIANTOJEN ONNISTUMISEN
45446: mioistuimen nimi, asianosaiset sekä vaatimus ja
45447:                                                                 SEURANTA KÄRÄJÄOIKEUDESSA
45448: ne seikat, joihin vaatimus perustuu. Rikosasian
45449: kirjallisesta haasteesta ei siis ole säännöksiä ku-           Helsingin käräjäoikeus oli yrittänyt antaa li-
45450: ten ei myöskään siitä, missä tapauksessa tuomari           sähaasteasiakirjat riita-asiassa vastaajana olleel-
45451: voi rikosasiassa kieltäytyä antamasta haastetta.           le kantelijalle tiedoksi lähettämällä ne hänelle
45452:    Vaikka haastehakemukset tässä tapauksessa               virkakirjeellä. Kantelijan mukaan hän ei ollut
45453: olivat osittain epäselvästi muotoillut, niissä oli         kuitenkaan saanut virkakirjettä. Käräjäoikeu-
45454: apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan il-              dessa ei ollut havaittu tiedoksiannon epäonnistu-
45455: moitettu riittävän yksilöidysti ne seikat, joihin          mista ennen kuin oikeusasiamiehen kansliasta oli
45456: esitetyt vaatimukset haastehakemuksen laati-               otettu kantelun johdosta sinne yhteyttä. Tämän
45457: neen vangin käsityksen mukaan perustuivat.                 jälkeen käräjäoikeus oli toimittanut asiakirjat
45458: Tämän vuoksi käräjätuomarilla ei ollut ollut esit-         tiedoksi kantelijalle haastemiehen välityksellä.
45459: tämäänsä perustetta kieltäytyä antamasta pyy-                 Oikeusasiamies lausui asiassa seuraavan.
45460: dettyjä haasteita. Käräjätuomari oli siis mene-               Haastehakemuksen täydennys oli ollut sen-
45461: tellyt virheellisesti.                                     laatuinen, että se oli ollut annettava tiedoksi
45462:    Haasteen epääminen ei saavuta lainvoimaa,               vastaajille samalla tavoin kuin haaste. Haaste-
45463: joten kantelij alla on edelleen mahdollisuus tehdä         hakemuksen täydennystä on yritetty antaa tie-
45464: asiassa uusi haastehakemus. Käräjätuomari oli              doksi oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 §:n 1
45465: apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan vil-             momentin 2 kohdassa säädetyllä tavalla lähettä-
45466: pittömästi pyrkinyt antamaan asiallisia ohjeita            mällä asiakirjat hänelle virkakirjeellä. Tähän
45467: haastehakemuksien täydentämiseksi. Apulaisoi-              menettelyyn ei ole sinänsä huomauttamista,
45468: keusasiamies piti käräjätuomarin virheellistä              vaikka tiedoksiauto ei ollutkaan onnistunut.
45469: menettelyä sen haitallisuus ja vahingollisuus                 Saatu selvitys huomioon ottaen ei ollut aihet-
45470: sekä muut tekoon liittyvät seikat huomioon ot-             ta epäillä, että tiedoksiannon viivästymisestä
45471: taen vähäisenä. Näistä syistä ja myös lainsää-             olisi aiheutunut kantelijalle vahinkoa tai haittaa.
45472: dännön puutteellisuuden johdosta apulaisoi-                Oikeusasiamies totesi kuitenkin olevan tärkeää,
45473: keusasiamies katsoi riittäväksi, että hän saattoi          että tiedoksiannot hoidetaan ajallaan. Tämän
45474: 
45475: 
45476: 
45477:                                                       78
45478: HUOMAUTUKSET                                              J   A        K   Ä   S       T   Y    K   S   E   T
45479: 
45480: 
45481: 
45482: 
45483: vuoksi niiden onnistumista on seurattava. Tie-            kuuluvaa lainkäyttöä. Euroopan ihmisoikeus-
45484: doksiautojen viivästymista ei voida puolustella           tuomioistuin on katsonut, että kohtuuttoman
45485: sillä, että asioiden käsittelyn sanotaan olevan           pitkiä käsittelyaikoja ei voida puolustella pelkäs-
45486: muutoinkin hidasta. Oikeusasiamies kiinnitti              tään suuriin juttumääriin vetoamalla. Sopimus-
45487: Helsingin käräjäoikeuden laamannin huomiota               valtion on mitoitettava ja organisoitava lain-
45488: tiedoksiautojen seurannan asianmukaiseen jär-             käyttökoneistonsa sellaiseksi, että 6 artiklan
45489: jestämiseen.                                              mukaisia vaatimuksia voidaan noudattaa. Lain-
45490:    Oikeusasiamiehen     päätös   4.9.1996,   dnro         käytön tilapäistä ruuhkautumista ei kuitenkaan
45491: 1857/4/95                                                 ole katsottu sopimusloukkaukseksi, mikäli sopi-
45492:                                                           musvaltio on ryhtynyt pikaisiin ja tehokkaisiin
45493:                                                           toimiin tilanteen korjaamiseksi.
45494:    VELKAJÄRJESTELYHAKEMUSTEN
45495:                                                              Asianosaisten kannalta yli kahden vuoden kä-
45496:   KÄSITIELYAIKA KÄRÄJÄOIKEUDESSA
45497:                                                           sittelyaika oli kohtuuton, erityisesti velkojien ja
45498:    Kantelijan takaaman lainan velallinen oli ha-          takaajien kannalta, koska asiassa oli jo varhai-
45499: kenut velkajärjestelyä Helsingin käräjäoikeu-             sessa vaiheessa annettu väliaikainen määräys ve-
45500: dessa. Lähes kuukausi asian vireilletulon jälkeen         lallisen palkanmaksukiellon keskeyttämisestä.
45501: raastuvanoikeus antoi väliaikaisen määräyksen                 Käräjätuomarin mukaan hänelle jaettujen
45502: velallisen palkanmaksukiellon keskeyttämisestä.           juttujen määrä oli tuolloin ollut huomattava.
45503: Tämän jälkeen tehtiin velkajärjestelyn aloitta-           Laamanni esitti puolestaan selvitystä niistä toi-
45504: mispäätös kahdeksan kuukautta asian vireilletu-           menpiteistä, joihin käräjäoikeudessa oli tilanteen
45505: lon jälkeen. Maksuohjelma vahvistettiin ja asian          parantamiseksi ryhdytty. Oli mm. määrätty joh-
45506: käsittely saatiin päätökseen lähes puolitoista            tava velkajärjestelytuomari, vahvistettu velka-
45507: vuotta sen jälkeen, kun velkajärjestely oli aloi-         järjestelykansliaa, koulutusta ja kehitetty työn-
45508: tettu. Kokonaiskäsittelyajaksi tuli näin ollen lä-        kulkuja.
45509: hes kaksi vuotta kaksi kuukautta. Kantelija ar-               Velkajärjestelyasioiden käsittelyajoista han-
45510: vosteli käsittelyajan pituutta.                           kittujen tilastotietojen perusteella voitiin päätel-
45511:   Oikeusasiamies esitti kannanottonaan seuraa-            lä, että ruuhkia oli saatu jossain määrin purettua.
45512: van.                                                      Juttujen keskimääräinen vireilläoloaika oli lyhy-
45513:    Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1            empi kuin vuonna 1995. Kuitenkin vireillä oli
45514: kappaleen mukaan jokaisella on kohtuullisen               edelleen vuonna 1993 saapuneita asioita.
45515: ajan kuluessa oikeus oikeudenkäyntiin, silloin                Velkajärjestelyasiaa hoitaneet Helsingin kä-
45516: kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvolli-            räjäoikeuden jäsenet tai virkamiehet eivät olleet
45517: suuksistaan. Tämän on tulkittu tarkoittavan               menetelleet virheellisesti. Oikeusasiamies piti
45518: sitä, että oikeudenkäynnin kokonaiskesto ei saa           kuitenkin huolestuttavana sitä, että velkajärjes-
45519: muodostua kohtuuttoman pitkäksi. Oikeuden-                telyasioiden käsittely oli edelleen hidasta Helsin-
45520: käynninjoutuisuudelle asetettava vaatimus kos-            gin käräjäoikeudessa. Hallitusmuodon 16 §:ssä
45521: kee myös hakemuslainkäyttöä, mikäli siinä pää-            on nyttemmin turvattu perusoikeutena jokaisen
45522: tetään artiklassa tarkoitetuista "oikeuksista ja          oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti
45523: velvollisuuksista". Yksityishenkilön velkajärjes-         ja ilman aiheetonta viivytystä. Tämän perusoi-
45524: tely on ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan piiriin          keuden toteutuminen vaarantui, jollei velkajär-
45525: 
45526: 
45527: 
45528:                                                      79
45529: HUOMAUTUKSET                                              J   A        K   Ä   S      T   Y   K   S   E   T
45530: 
45531: 
45532: 
45533: 
45534: jestelyasioiden kokonaiskäsittelyaikaa saatu ly-          perättömien maksuhäiriötietojen julkistaminen
45535: hennetyksi.                                               voi aiheuttaa yksityisille peruuttamatonta va-
45536:    Käsittelyaikojen pituuteen johtaneista syistä          hinkoa. Jo yksilön kunniaa ja yksityiselämää
45537: ja korjaustoimenpiteistä esitetty selvitys huo-           turvaavista perus- ja ihmisoikeussäännöksistä
45538: mioon ottaen oikeusasiamies tyytyi tässä vai-             johtuu, että viranomaisilla on erityisen ankara
45539: heessa kiinnittämään Helsingin käräjäoikeuden             huolellisuusvelvollisuus ihmisten luottokelpoi-
45540: huomiota vastaisen varalle käsittelyn joutuisuu-          suuteen vaikuttavien tietojen antamisessa.
45541: teen. Oikeusasiamies saattoi tämän päätöksensä               Kysymys ei ole pelkästään siitä, kuka yksit-
45542: tiedoksi myös oikeusministeriölle sen harkitsemi-         täinen työntekijä on vastuussa tapahtuneesta
45543: seksi, mitä velkajärjestelyasioiden käsittelyn            virheestä. Käräjäoikeuden on järjestettävä kans-
45544: jouduttamiseksi on tehtävissä.                            liansa työskentely ja eri työvaiheiden valvonta
45545:    Oikeusasiamiehen päätös 6.9.1996, dnro                 niin, ettei tällaisia virheitä pääse tapahtumaan.
45546: 961/4/95                                                     Käräjäoikeuden asianomaisen osaston johtaja
45547:                                                           viittasi selvityksessään käräjäoikeusuudistuksen
45548:       PERÄTÖN MAKSUHÄIRIÖTIETO                            siirtymävaiheesta aiheutuneisiin työpaineisiin.
45549:                                                           Käräjäoikeuden laamanni kertoi nyttemmin
45550:    Yhtiötä vastaan ajettu vuokravelkomuskan-
45551:                                                           kiinnittäneensä kansliatyöskentelystä vastaa-
45552: ne oli jätetty Helsingin käräjäoikeudessa kanta-
45553:                                                           vien esimiesten huomiota siihen, että toimitus-
45554: japankin peruutuksen takia sillensä. Tätä ennen
45555:                                                           kirjojen ja epävirallisten jäljennösten toimitta-
45556: oli käräjäoikeudessa kuitenkin laadittu jo val-
45557:                                                           misessa on noudatettava erityistä huolellisuutta.
45558: miiksi luonnos yksipuoliseksi tuomioksi asiassa.
45559:                                                           Asunto-oikeuden kansliahenkilökunnan esimies
45560: Tästä luonnoksesta oli erehdyksessä annettu jäl-
45561:                                                           puolestaan kertoi korostaneensa alaisilleen, että
45562: jennös maksuhäiriöistä tietoja keräävälle Suo-
45563:                                                           päätöksen ja tuomion saa vastedes kopioida ai-
45564: men Asiakastieto Oy:lle, minkä seurauksena yh-
45565:                                                           kaisintaan siinä vaiheessa, kun kantajalle lähtee
45566: tiötä koskeva perätön maksuhäiriötieto julkais-
45567:                                                           kantajankappale tuomiokirjasta.
45568: tiin Kauppalehdessä. Yhtiö kanteli käräjäoikeu-
45569:                                                             Oikeusasiamies antoi Helsingin käräjäoikeu-
45570: den menettelystä oikeusasiamiehelle.
45571:                                                           delle huomautuksen virheellisestä menettelystä.
45572:    Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
45573:                                                              Oikeusasiamiehen päätös 25.9.1996, dnro
45574: raavan.
45575:                                                           2128/4/94
45576:    Helsingin käräjäoikeudessa meneteltiin vir-
45577: heellisesti siinä, että Suomen Asiakastieto Oy:lle
45578: ilmoitettiin olemattomasta yksipuolisesta tuo-                       TUOMARINVIRKA JA
45579:                                                                   VAPAAMUURARIJÄSENYYS
45580: miosta. Tästä aiheutui, että kantelijayhtiötä
45581: koskeva perätön maksuhäiriötieto pääsi julki-                Eduskunnan oikeusasiamiehelle osoitettiin
45582: suuteen.                                                  vuosina 1995- 1996 useita kirjoituksia, joissa oli
45583:    Virhe tapahtui ilmeisesti käräjäoikeuden               kysymys tuomarin kuulumisesta vapaamuurari-
45584: kansliahenkilökunnan huolimattomuudesta tai               järjestöön. Osa käsitteli ongelmaa yleiseltä kan-
45585: varomattomuudesta. Käräjäoikeuden virhe oli               nalta, osassa oli kysymys konkreettisista tapauk-
45586: kuitenkin erityisen vakava siihen nähden, että            sista.
45587: virheellisen tiedon saajana oli maksuhäiriöistä              Oikeusasiamies totesi päätöksessään mm. seu-
45588: tietoja keräävä taho. On yleisesti tunnettua, että        raavan.
45589: 
45590: 
45591:                                                      80
45592: HUOMAUTUKSET                                                J    A      K   Ä   S       T   Y   K   S    E   T
45593: 
45594: 
45595: 
45596: 
45597:            Vapaamuurarijärjestön                           kään vapaamuurariuden säännöt voi olla ristirii-
45598:              toimintatavoista                              dassa lakien ja asetusten kanssa.
45599:   Vapaamuurarijärjestö on myös Suomessa                      Vapaamuurarijärjestö toimii useissa maissa.
45600: omaksunut järjestön syntyhistoriaan pohjautu-              Kaikkialla sille on ominaista pidättyvä suhtau-
45601: van tavan noudattaa ulkopuolisilta salattuja ta-           tuminen julkisuuteen. On ilmeistä, että juuri
45602: poja. Järjestön jäsenyyteen hyväksyttävä vihi-             tämä piirre järjestön ulkoisessa kuvassa vaikut-
45603: tään perinteisiin salaisuuksiin, joilla nykyisin on        taa myös kansalaisten asenteisiin järjestöä koh-
45604: ilmeisesti pääasiassa symbolinen merkitys. Jär-            taan. Järjestön julkisuutta välttävät toiminta ta-
45605: jestön alun perin ammattisalaisuuksien säilyttä-           vat saattavat synnyttää järjestön toimintaan tai
45606: miseen tähtäävät menettelytavat ovat jossakin              päämääriin kohdistuvia epäluuloja. Tämä ilme-
45607: määrin säilyneet, vaikka julkisuuden välttämi-             nee selvästi esimerkiksi kansalaisten oikeusasia-
45608: nen ei enää liitykään jäsenten ammatillisten etu-          miehelle lähettämistä kirjeistä.
45609: jen varjelemiseen. Salassapidon tarvetta perus-
45610: tellaan esimerkiksi sillä, että eräät järjestön
45611:                                                                        Yhdistymisvapaudesta
45612: käyttämät rituaalit menettäisivät tehoaan, jos
45613: yllätyksellisyys niistä häviäisi.                               Hallitusmuodon 10 a §:n 2 momentin mukaan
45614:    Vapaamuuraritoiminta Suomessa on yhdis-                 jokaisella on yhdistymisvapaus, johon sisältyy
45615: tyslain alaista yhdistystoimintaa. Yhdistyksen             mm. oikeus kuulua yhdistykseen ja osallistua sen
45616: sääntöjen mukaan toiminnan tarkoituksena on                toimintaan. Myös Euroopan ihmisoikeussopi-
45617: vapaamuurariperinteen säilyttäminen ja sen                 muksen II artikla sekä kansalaisoikeuksia ja po-
45618: mukaan "vapaamuurarien ohjaaminen omaksu-                  liittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleis-
45619: maan ja käytännössä noudattamaan arvokkaita                sopimuksen 22 artikla turvaavat yhdistymisva-
45620: eettisiä periaatteita ja moitteetonta elämänta-            pauden. Valtion virkamieslain 12 §:n mukaan
45621: paa sekä suhtautumaan veljeyden ja avuliaisuu-             viranomainen ei saa kieltää virkamiestä liitty-
45622: den vaatimusten mukaan lähimmäisiin".                      mästä eikä kuulumasta yhdistykseen.
45623:                                                               Vapaamuurarijärjestö on laillisesti rekisteröi-
45624:    Järjestön jäseneksi otettava osallistuu rituaa-
45625:                                                            ty yhdistys, joten myös siihen kuuluminen on
45626: leihin, joihin sisältyy mm. lupaus sitoutumisesta
45627:                                                            hallitusmuodon kaikille ihmisille turvaama oi-
45628: järjestön sääntöihin ja perinteisiin tapoihin. Toi-
45629:                                                            keus.
45630: minnalle on ominaista, että jäseneksi otettu ete-
45631: nee asteittain järjestön hierarkiassa. Etenemi-
45632: seen liittyy erilaisten sitoumusten antaminen.                    Tuomarin riippumattomuudesta
45633:                                                                      ja puolueettomuudesta
45634:    Ns. veljesmuurarivakuutuksen antaessaan
45635: vapaamuurarijäsen vakuuttaa mm., "etten mil-                    Hallitusmuodon 2 §:n 3 momentin mukaan
45636: loinkaan tieteni enkä ehdoin tahdoin vahingoita            tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuo-
45637: tai petä veljesmuurariloosia enkä sen jäseniä vä-          mioistuimet.
45638: himmässäkään määrässä enkä salli sitä toisen-                 Hallitusmuodon 16 §:n 1 momentin mukaan
45639: kaan tehdä, jos sen estää voin".                           jokaisella on oikeus saada oikeuksiaan ja velvolli-
45640:    Järjestön opetuksiin kuuluu velvollisuus nou-           suuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai
45641: dattaa sen maan lakeja, jossa jäsen asuu. Järjes-          muun riippumattoman lainkäyttöelimen rat-
45642: tön opetusmateriaalissa todetaan, etteivät mit-            kaistavaksi. Mainitun lainkohdan perustelujen
45643: 
45644: 
45645:                                                       81
45646: HUOMAUTUKSET                                              J    A        K   Ä   S      T   Y   K   S   E   T
45647: 
45648: 
45649: 
45650: 
45651: (HE 309/1993 vp.) mukaan säännökseen on tar-                  Eri asia on sitten, että tuomarinviran hoitami-
45652: koitettu sisällyttää paitsi lainkäyttöelimen riip-        nen voi edellyttää tiettyä varovaisuutta tämän
45653: pumattomuus suhteessa toimeenpanovaltaan                  (kuten monen muunkin) perusoikeuden käytös-
45654: myös vaatimus sen puolueettomuudesta suhtees-             sä. Tämä varovaisuusvelvoite on saanut ilmauk-
45655: sa oikeusjutun eri osapuoliin kussakin yksittäis-         sensa esimerkiksiYK:nyleiskokouksen hyväksy-
45656: tapauksessa. Tuomioistuinten riippumattomuus              missä tuomioistuinlaitoksen riippumattomuutta
45657: muodostaa yleisen perustan sille, että tuomiois-          koskevissa periaatteissa, joiden mukaan tuoma-
45658: tuimet voivat olla myös yksittäistapauksissa              rin on käyttäydyttävä viran vaatimalla tavalla
45659: puolueettomia asioita ratkaistessaan.                     eli siten, ettei tuomarinviran arvovalta taikka
45660:    Oikeusjärjestyksessä pyritään eri tavoin tur-          tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus tai lain-
45661: vaamaan se, että oikeudellinen päätöksenteko              käytön puolueettomuus joudu siitä kärsimään.
45662: olisi riippumaton ulkopuolisista vaikutuksista ja
45663: että se olisi myös puolueetonta suhteessa asian-                      Tuomarinvalan ja
45664: osaisiin. Tuomioistuimen riippumattomuuden                      vapaamuurarivakuutuksen suhde
45665: turvaamiseksi tuomareille on annettu erityinen              Tuomarin on tehtäväänsä ryhtyessään van-
45666: virkamiesoikeudellinen asema. Puolueettomuut-             nottava tuomarinvala tai annettava vastaava
45667: ta turvataan taas tuomarin esteellisyyttä koske-
45668:                                                           vakuutus. Kanteluissa herätetään kysymys siitä,
45669: villa säännöksillä.
45670:                                                           ovatko vapaamuurarijärjestölle annettavat lu-
45671:                                                           paukset ja vakuutukset sellaisessa ristiriidassa
45672:         Tuomarin yleinen kelpoisuus
45673:                                                           oikeudenkäymiskaaren l luvun 7 §:ssä säädetyn
45674:   Tuomarin yleisillä kelpoisuusehdoilla tarkoi-           tuomarinvalan kanssa, ettei järjestön jäsentä
45675: tetaan niitä yleisiä henkilöön liittyviä ominai-          voisi tällä perusteella pitää kelpoisena tuomarik-
45676: suuksia, joita lain mukaan vaaditaan tuomarin             si. Yksi kantelija viittaa siihen, että vapaamuu-
45677: viran hoitamiseen. Eri laeissa säädetyt kelpoi-           rarivakuutuksessa sitoudutaan "tiettyyn avun-
45678: suusehdot ovat yleensä muodollisia, kuten kou-            autoon" muurariveljiä kohtaan. V akuutuksessa
45679: lutusta, ammattitaitoa tai kokemusta koskevia.            luvataan myös, ettei muurariveljeä vahingoiteta
45680: Korkeimpien oikeuksien jäseniltä edellytetään             tai petetä eikä sallita toistenkaan niin tekevän.
45681: laissa nimenomaisesti lisäksi oikeamielisyyttä.           Tuomarinvala puolestaan lähtee ehdottomasta
45682:    Tuomarin tulee luonnollisesti täyttää myös             puolueettomuuden vaatimuksesta. Tuomari ei
45683: hallitusmuodon 86 §:n mukaisissa nimitysperus-            saa "minkään varjolla lakia vääristellä eikä edis-
45684: teissa tarkoitettujen ominaisuuksien vähimmäis-           tää vääryyttä ystävyyden tai muun syyn takia."
45685: taso. Siihen on katsottu sisältyvän mm. nuhteet-             Oikeusasiamies totesi, ettei hän osaa kanteli-
45686: toman käytöksen vaatimus.                                 jantavoin nähdä ristiriitaa tuomarinvalan ja hä-
45687:   Tuomarin yhteiskunnallisista sidonnaisuuksis-           nen vapaamuurarivakuutuksesta lainaamiensa
45688: ta, esimerkiksi yhdistystoimintaan osallistumises-        katkelmien välillä. Se, että joku sitoutuu autta-
45689: ta, ei ole nimenomaisesti säädetty mitään, jollei         maan toista ihmistä ja lupaa olla pettämättä
45690: oteta lukuun tuomareitakin koskevaa valtion vir-          häntä, ei voi ainakaan sanamuodon mukaisen
45691: kamieslain 12 §:ää. Lähtökohtana on, että tuoma-          tulkinnan perusteella tarkoittaa, että annettu si-
45692: ri voi nauttia samaa positiivista ja negatiivista         toumus veivoittaisi myös lain ja tuomarinvalan
45693: yhdistymisvapautta kuin muutkin kansalaiset.              vastaiseen avunantoon. Käytettävissä ollut sel-
45694: 
45695: 
45696:                                                      82
45697: HUOMAUTUKSET                                                   J   A       K   Ä   S      T   Y    K   S   E   T
45698: 
45699: 
45700: 
45701: 
45702: vitys vapaamuurarijärjestön opinkappaleista                   sä harjoitettua yhdistystoimintaa pelkästään ih-
45703: viittasi päinvastoin siihen, että vapaamuurari                misten epäluulojen perusteella, olivatpa nämä
45704: sitoutuu kaikessa kunnioittamaan esivaltaa ja                 epäluulot miten laajalti levinneitä tahansa. Hal-
45705: noudattamaan lakeja.                                          litusmuodon 5 §:ään sekä kansalaisoikeuksia ja
45706:   Toisaalta ei myöskään tuomarinvalan sisältöä                poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen
45707: voida oikeusasiamiehen mielestä tulkita niin,                 yleissopimuksen 26 artiklaan sisältyvästä syrjin-
45708: että se kieltäisi tuomaria solmimasta yksityiselä-            täkiellosta johtuu, että julkinen valta on päin-
45709: mässään ystävyyssuhteita. Sen sijaan tuomarin-                vastoin velvollinen antamaan ihmisille ja ihmis-
45710: vala kieltää tuomaria ystävyyssuhteittensakaan                ten yhteenliittymille jopa oikeussuojaa heidän
45711: takia vääristelemästä lakia tai edistämästä vää-              perus- ja ihmisoikeuksiinsa puuttuvia epä- ja en-
45712: ryyttä.                                                       nakkoluuloja vastaan.
45713:                                                                   Käytettävissään olevan selvityksen perusteel-
45714:  Tuomarinvirka ja vapaamuurarijäsenyys                        la oikeusasiamies joutui torjumaan väitteen, että
45715:    Jää siten pohdittavaksi, onko vapaamuurari-                vapaamuurarijärjestönjäsenyys olisi itse toimin-
45716: järjestössä muita sellaisia piirteitä, joiden joh-            nan luonteen takia ristiriidassa tuomarinvirkaa
45717: dosta tuomarin olisi hänelle kuuluvan yhdisty-                varten säädettyjen yleisten kelpoisuusehtojen
45718:                                                               kanssa.
45719: misvapauden puitteissa syytä erityiseen varovai-
45720: suuteen järjestöön liittymistä harkitessaan. Täl-                Jäsenyyden yhteensopivuutta tuomarinviran
45721: löin tulee arvioitavaksi, miten tuomarin vapaa-               kanssa voidaan kuitenkin tarkastella yksilötasol-
45722: muurarijäsenyys meidän oikeuskulttuurissam-                   la, ammattieettisten normien valossa. Jokainen
45723: me vaikuttaa tuomarinviran nauttimaan arvo-                   tuomari on viime kädessä itse vastuussa siitä,
45724:                                                               miten hänen oma toimintansa ja omat sidonnai-
45725: valtaan sekä tuomarin riippumattomuuteen ja
45726:                                                               suutensa -juuri hänen toimintaympäristössään-
45727: puolueettomuuteen. Moniarvoisessa yhteiskun-
45728:                                                               vaikuttavat tuomioistuinlaitosta kohtaan tun-
45729: nassa on vaikeata antaa tällaiseen kysymykseen
45730: yksiselitteistä vastausta. V apaamuurarijärjes-               nettuun luottamukseen. Tämä yksilöllinen vas-
45731: töä kohtaan tunnetaan epäluuloja, mutta onko                  tuu kuuluu sekin osana tuomarin riippumatto-
45732:                                                               muuteen.
45733: näille epäluuloille objektiivista katetta?
45734:    Vapaamuurarijärjestöä kohtaan tunnetuilla
45735:                                                                           Tuomarin esteellisyys
45736: epäluuloilla on historialliset juurensa. Eri maissa
45737: on suhtauduttu siihen eri tavalla. Oikeusasiamie-                Tuomarin esteellisyyden aiheuttavat mm. tie-
45738: hen tietoon ei ollut kuitenkaan tullut, että vapaa-           tyt sukulaisuussuhteet ja se, että tuomarilla tai
45739: muurarijärjestö olisi Suomessa syyllistynyt mi-               hänen sukulaisillaan on asiassa osa tai muuten
45740: hinkään lainvastaiseen tai pahennusta herättä-                odotettavissa asiasta erinomaista hyötyä tai va-
45741: vään toimintaan. Oikeusasiamies ei ollut myös-                hinkoa. Esteellisyysperuste voi olla myös tuoma-
45742: kään hänelle toimitetusta selvityksestä havain-               rin aikaisempi osallistuminen saman asian käsit-
45743: nut, että järjestön sääntöihin tai ohjeisiin olisi            telyyn samoin kuin se, että tuomarilla on vireillä
45744: sisältynyt yhteiskuntaeettisesti hylättäviä ai-               samanlainen asia toisessa oikeudessa. Tuomarin
45745: neksia.                                                       suhteita jutun asianosaisiin koskee myös kielto
45746:   Suomi on demokraattinen oikeusvaltio. Julki-                toimia tuomarina jutussa, jos tuomari on asian-
45747: sen vallan ei pitäisi syrjiä laillisessa järjestykses-        osaisen vastapuoli taijulkinen vihamies. Tuoma-
45748: 
45749: 
45750:                                                          83
45751: HUOMAUTUKSET                                               J    A       K   Ä   S       T   Y   K   S   E   T
45752: 
45753: 
45754: 
45755: 
45756: rin ystävyyssuhteista asianosaisiin ei sitä vastoin           Suomen liityttyä Euroopan ihmisoikeussopi-
45757: ole nimenomaista esteellisyyssäännöstä.                    mukseen tämä esteellisyysajattelu on tullut
45758:    Viimeaikaisessa oikeuskäytännössä on kuiten-            osaksi Suomen oikeusjärjestystä. Korkein oikeus
45759: kin katsottu, ettei tuomarin esteellisyyttä voida          on eräissä ennakkoratkaisuissaan perustellut
45760: enää arvioida pelkästään oikeudenkäymiskaaren              tuomarin esteellisyyttä koskevia ratkaisujaan
45761: 13 luvun 1 §:n perusteella, vaan esteellisyyssään-         Euroopan ihmisoikeussopimukseen perustuvalla
45762: telyä täydentää Euroopan ihmisoikeussopimuk-               objektiivisen puolueettomuuden vaatimuksella
45763: sen 6 artikla. Sen mukaan jokaisella on oikeus             (mm. KKO 1995:185 ja 1996:81).
45764: oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyn-
45765: tiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuo-                  Kannanotto vapaamuurarijäsenyyden
45766: mioistuimessa, kun päätetään hänen oikeuksis-                     vaikutuksesta esteellisyyteen
45767: taan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan                 Vapaamuurarijärjestön toimintaan ja rituaa-
45768: nostetusta rikossyytteestä. Soveltaessaan mai-             leihin liittyvä salaperäisyys sekä jäseniltä vaa-
45769: nittua sopimusmääräystä Euroopan ihmis-                    dittavat keskinäiset avunautovakuutukset ovat
45770: oikeustuomioistuin on erottanut tuomioistuimen             omiaan antamaan ulkopuoliselle sellaisen kuvan,
45771: puolueettomuuden arvioinnissa toisaalta subjek-            että järjestön jäsenillä on poikkeuksellisen sitova
45772: tiivisen ja toisaalta objektiivisen puolueetto-            velvollisuus pitää kaikessa vapaamuurariveljien
45773: muuden.                                                    puolta. Oikeusasiamies totesi, ettei hänen tie-
45774:     Luonnollisestikaan tuomarilla ei saa olla en-          tääkseen muussa yhdistystoiminnassa ole yleen-
45775: nakkokäsitystä tai etukäteiskantaa ratkaista-              sä yhtä voimakkaasti korostettu jäsenten keski-
45776: vassa asiassa, puhumattakaan tietoisesta pyrki-            näisiä solidaarisuusvelvoitteita. Vaikka nämä
45777: myksestä edistää oikeudenkäynnin toisen osa-               piirteet ilmeisesti johtuvatkin vapaamuurarijär-
45778: puolen etua (subjektiivinen puolueettomuus). Ei            jestön syntytaustasta eivätkä vaadittavat avun-
45779: kuitenkaan riitä, että tuomari on tosiasiallisesti         autovakuutukset velvoita tai ilmeisesti edes oi-
45780: puolueeton, vaan toiminnan puolueettomuuden                keuta suosimaan toista jäsentä lainvastaisesti,
45781: tulee olla lisäksi uskottavaa ulkopuolisen näkö-           järjestöön kuulumaton ulkopuolinen voi ymmär-
45782: kulmasta (objektiivinen puolueettomuus). On                rettävästi epäillä vapaamuurarien asettavan
45783: huolehdittava siitä, ettei kenellekään tule ulko-          keskinäiset sitoumuksensa jopa lain edelle. Tä-
45784: naisten seikkojen takia perusteltua aihetta epäil-         hän vaikuttaa vapaamuurarijärjestöä kohtaan
45785: lä tuomioistuimen puolueettomuutta.                        tunnettujen epäluulojen edellä todettu levinnei-
45786:    Arvosteltaessa puolueettomuutta viimeksi                syys.
45787: mainitulta kannalta on muun ohella otettava                   Jos keskivertokansalaisen tiedontasoa edusta-
45788: huomioon, antaako tuomarin aikaisempi toimin-              va oikeudenkäynnin asianosainen saa kuulla
45789: ta, hänen jokin erityinen suhteensa asianosaiseen          sekä vastapuolensa että tuomarin kuuluvan sa-
45790: tai tuomioistuimen kokoonpano objektiivisesti              maan vapaamuurarijärjestöön, hänellä voi oi-
45791: katsoen asianosaiselle aiheen pelätä luottamuk-            keusasiamiehen mielestä olla perusteltu aihe
45792: sen puolueettomuuteen vaarantuvan. Tällaisella             epäillä oikeudenkäynnin puolueettomuutta.
45793: tarkastelulla suojataan sitä luottamusta, jota             Tämä ei ole kannanotto siihen, onko tuomarin ja
45794: tuomioistuinten tulee nauttia kansalaisten kes-            oikeudenkäynnin osapuolen vapaamuurarivel-
45795: kuudessa.                                                  jeys omiaan tosiasiallisesti vaikuttamaan oikeu-
45796: 
45797: 
45798:                                                       84
45799: HUOMAUTUKSET                                                J   A       K   Ä   S       T   Y   K   S    E   T
45800: 
45801: 
45802: 
45803: 
45804: denkäynnin puolueettomuuteen. Kysymys on                   heen samaistaa avustaja tai asiamies paamie-
45805: tämän puolueettomuuden uskottavuudesta ja                  heen. Meidän oikeusjärjestelmässämme on kui-
45806: viime kädessä tuomioistuinlaitoksen nauttimas-             tenkin lähtökohtana, että asianajaja saa palk-
45807: ta luottamuksesta demokraattisessa yhteiskun-              kionsa siitä riippumatta, häviääkö vai voittaako
45808: nassa.                                                     hänen päämiehensä jutun. Sen vuoksi oikeuden-
45809:    Oikeusasiamies katsoi edellä lausutuilla perus-         käynnin lopputulos koskettaa lähinnä päämiestä
45810: teilla, että tuomari on ainakin lähtökohtaisesti           eikä hänen avustajaansa tai asiamiestään. Tä-
45811: esteeilinen käsittelemään asiaa, jossa hän ja jom-         män seikan voidaan olettaa olevan myös keski-
45812: pikumpi oikeudenkäynnin vastapuolista kuulu-               vertokansalaisen tiedossa.
45813: vat vapaamuurarijärjestöön. Tämä koskee aina-                  Näistä syistä oikeusasiamies päätyi katso-
45814: kin sellaista tapausta, jossa riita-asian jompi-           maan, ettei tuomarin suhde päämiehen avusta-
45815: kumpi osapuoli on joko järjestön henkilöjäsen tai          jaan tai asiamieheen ole tuomioistuimen objek-
45816: käytännössä samaistuu vapaamuurarijärjestön                tiivisen puolueettomuuden näkökulmasta yhtä
45817: jäseneen (esim. pienyhtiö). Lopputulos saattaa             herkkä kysymys kuin tuomarin suhde oikeuden-
45818: olla toinen, jos vastapuoli on esimerkiksi yhteisö,        käynnin jompaan kumpaan vasta puoleen. Tästä
45819: jossa vapaamuurarilla on vain vähäinen rooli.              huolimatta oikeusasiamies piti mahdollisena,
45820: Luonnollisesti asiaan vaikuttaa myös se, mikä              että oikeudenkäynnin puolueettomuuden uskot-
45821: merkitys oikeudenkäynnin kohteella on oikeu-               tavuus voi joskus kärsiä myös avustajan tai asia-
45822: denkäynnin osapuolena olevassa yhteisössä toi-             miehen vapaamuurariveljeydestä tuomarin
45823: miville vapaamuurareille.                                  kanssa. Tällaista oikeudenkäyntiasetelmaa tulisi
45824:    Myös oikeudenkäynnin laji voi vaikuttaa                 sen vuoksi mahdollisuuksien mukaan välttää.
45825: esteellisyysarvioon. Oikeusasiamiehen mielestä
45826: edellä kaavailtu periaate soveltuu myös rikos-
45827: asian oikeudenkäynnissä noudatettavaksi. Viral-
45828:                                                                      Käräjätuomarin menettely
45829: linen syyttäjä on tuomarin näkökulmasta siinä                 Eräässä kantelussa katsottiin vapaamuurari-
45830: määrin verrattavissa riita-asian vastapuoleen,             järjestöön kuuluvan käräjätuomarin olleen es-
45831: että esteellisyysperuste koskee häntäkin. Rikos-           teellinen käsittelemään tuomarina riita-asiaa,
45832: asiain oikeudenkäyntiä koskeva uudistus kehit-             jossa vastaajana oli mm. eräs kaupan keskusliike.
45833: tää syyttäjän asemaa entistä enemmän oikeu-                Kantelijat katsoivat heillä olleen perusteltu aihe
45834: denkäynnin muun osapuolen asemaan rinnastu-                epäillä, etteivät he saisi oikeudenmukaista ja
45835: vaksi. Myös hakemusasioita ratkaisevan tuoma-              puolueetonta oikeudenkäyntiä asiassa. Kanteli-
45836: rin tulisi ottaa esteellisyys peruste huomioon. Ha-        jat perustelivat epäilystään mm. sillä, että kante-
45837: kemusasioissa ei tosin aina ole sellaista vastapuo-        lijat olivat saaneet tietää keskusliikkeen aikai-
45838: liasetelmaa, joka voisi saattaa tuomarin objektii-         semman pääjohtajan sekä tuoiloisten jakelun ja
45839: visen puolueettomuuden epäilyksen alaiseksi.               huolinnan johtajan kuin myös kahden hallinto-
45840:    Oikeudenkäyntiavustajan tai -asiamiehen va-             neuvoston jäsenen kuuluvan vapaamuurarijär-
45841: paamuurariveljeys tuomarin kanssa on edellä to-            jestöön. Kantelijat katsoivat järjestön jäsenten
45842: dettua monimutkaisempi kysymys. Avustajan                  toisilleen antamien avunantovakuutusten hor-
45843: tai asiamiehen tehtävänä on edistää päämiehen              juttavan tällaisessa tilanteessa luottamusta tuo-
45844: etua, mikä luonnollisesti antaa vastapuolelle ai-          marin puolueettomuuteen.
45845: 
45846: 
45847: 
45848:                                                       85
45849: HUOMAUTUKSET                                                 J   A        K   Ä   S       T   Y   K   S   E   T
45850: 
45851: 
45852: 
45853: 
45854:     Kantelussa kuvattuun, käräjätuomarin puo-                epäillä, että käräjätuomari olisi vastoin kiistä-
45855: lueelliseksi katsottuun käyttäytymiseen ja mai-              mistään menetellyt siinä väitetyillä perusteilla
45856: nittujen johtohenkilöiden vapaamuurarijäse-                  puolueellisesti.
45857: nyyteen vedoten kantajat esittivät oikeuden-                    Huomioon ottaen kantelussa vedottuun es-
45858: käynnissä vaatimuksen, että käräjätuomari to-                teellisyysperusteeseen liittyvän tulkinnanvarai-
45859: teaisi itsensä esteelliseksi käsittelemään asiaa.            suuden ja sen, että käräjätuomari oli sittemmin
45860: Asiaa valmistellessaan käräjätuomari katsoi, et-             itsekin todennut itsensä esteelliseksi käsittele-
45861: tei hän ollut esteeilinen asiassa.                           mään asiaa enempää, oikeusasiamies katsoi, ettei
45862:     Kantelunjälkeen tekemällään päätöksellä kä-              asia antanut hänen puoleltaan aihetta enempään
45863: räjätuomari kuitenkin totesi itsensä esteelliseksi           kuin että oikeusasiamies saattoi edellä lausutun,
45864: enemmälti käsittelemään asiaa Euroopan ihmis-                vapaamuurarijärjestön aiheuttamia esteellisyys-
45865: oikeussopimuksen 6 artiklan nojalla. Päätöksen-              ongelmia koskevan periaatteellisen kannanot-
45866: sä perusteluissa käräjätuomari kertoo kantajien              tonsa käräjätuomarin tietoon.
45867: oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa syyt-
45868: täneen häntä loukkaavasti puolueellisuudesta ja                         Esteellisyyssäännökset
45869: virkavirheestä. Käräjätuomarin mukaan asian-
45870:                                                                 Oikeusasiamies katsoi vapaamuurariasian yh-
45871: osainen, joka tietää tuomarin kokevan tämän
45872:                                                              teydessä esiin tulleiden ongelmien viittaavan sii-
45873: esittämät väitteet loukkaaviksi, saattaa lähteä
45874:                                                              hen, että saman yhteisön jäsenyys saattaisi olla
45875: siitä, ettei tuomari tämän jälkeen voi suhtautua
45876:                                                              tarpeen säätää nimenomaiseksi esteellisyyspe-
45877: muuhunkaan hänen esittämäänsä neutraalisti.
45878:                                                              rusteeksi. Tätä olisi tuomarin esteellisyyssään-
45879:    Käräjätuomarin menettelyä arvioitaessa oli
45880:                                                              nöksiä uudistettaessa oikeusasiamiehen mielestä
45881: oikeusasiamiehen mielestä otettava huomioon
45882:                                                              vielä harkittava. Valmistelussa tulisi pohtia esi-
45883: toisaalta hänen velvollisuutensa huolehtia siitä,
45884:                                                              merkiksi sitä, millaiset piirteet järjestön toimin-
45885: ettei esteellisyysväitteitä käytetä epäasiallisesti
45886:                                                              nassa voivat perustellusti aiheuttaa epäilyjä
45887: esimerkiksi oikeudenkäynnin viivyttämiseksi tai
45888:                                                              puolueettomuuden vaarantumisesta. Ongelma ei
45889: asianosaiselle mieleisen tuomarivaihdoksen ai-
45890:                                                              välttämättä rajoitu yhteen tai yhdentyyppiseen
45891: kaansaamiseksi. Toisaalta tuomarin oli huoleh-
45892:                                                              järjestöön. On mahdollista, että jokin muukin
45893: dittava siitä, ettei asianosaisilla ollut perusteltua
45894:                                                              järjestö kuin vapaamuurarit voi aiheuttaa vas-
45895: aihetta epäillä oikeudenkäynnin puolueetto-
45896:                                                              taavia ongelmia.
45897: muutta.
45898:   Vastaajayhtiön johtoon kuuluneet vapaa-
45899: muurarijärjestön jäsenet olivat olleet yhtiön joh-                     Tuomarin sidonnaisuudet
45900: dossa sellaisessa asemassa, että kantajilla oli oi-              Oikeusasiamies kiinnitti samalla huomiota sii-
45901: keusasiamiehen mielestä tällaisessa riita-asiassa            hen, että Suomessa ei ole toistaiseksi tehty tuo-
45902: saattanut olla perusteltu aihe epäillä oikeuden-             marin asemaa yhteiskunnassa koskevaa katta-
45903: käynnin puolueettomuuden vaarantuneen sillä                  vaa selvitystä. Tuomarinuratoimikunta keskit-
45904: perusteella, että myös oikeuden puheenjohtaja                tyi toimeksiautonsa mukaisesti tuomarinuraan
45905: kuului samaan järjestöön.                                    liittyviin kysymyksiin (Tuomarinuratoimikun-
45906:   Oikeusasiamies katsoi, ettei käytettävissä ole-            nan mietintö KM 1994:15). Myöskään toimikun-
45907: van selvityksen valossa ollut riittäviä perusteita           nan työtä jatkamaan 4.1.1996 asetetun toimi-
45908: 
45909: 
45910:                                                         86
45911: HUOMAUTUKSET                                                 J    A       K   Ä   S       T   Y    K   S   E   T
45912: 
45913: 
45914: 
45915: 
45916: kunnan toimeksianto ei oikeusasiamiehen käsi-                     KÄRÄJÄYLEISÖLLE JÄRJESTETTY
45917: tyksen mukaan riitä kattamaan tarvetta nykyis-                           NIMENHUUTO
45918: tä laajempaan tuomarin aseman tarkasteluun.
45919:                                                                  Kantelija arvosteli Tuusulan käräjäoikeuden
45920:    Lainsäädäntö jättää tuomarille yhä enemmän
45921:                                                             puheenjohtajana toiminutta käräjätuomaria sii-
45922: harkintavaltaa yksittäistapauksissa, mikä ko-
45923:                                                             tä, että tämä oli vaatinut tappoa ym. koskeneen
45924: rostaa tuomarin roolia yhteiskunnallisen vallan
45925:                                                             rikosasian käsittelyn alussa oikeudenkäyntiä
45926: käyttäjänä. Tämä kehitys jatkuu ja mahdollises-
45927:                                                             seuraamaan saapuneeseen yleisöön kuuluvia il-
45928: ti jopa voimistunee. Tuomarinviran uskottavuu-
45929:                                                             moittamaan ääneen henkilöllisyytensä. Kanteli-
45930: den turvaaminen on siis entistä tärkeämpää.
45931:                                                             ja koki nimenhuudon Ioukkaavan yksityisyy-
45932:     Tuomareiden muuttunut ja muuttuva asema
45933:                                                             densuojaa.
45934: pakottaa oikeusasiamiehen mielestä arvioimaan
45935:                                                                Oikeusasiamies esitti seuraavan kannanoton.
45936: uudelleen, mikä tuomareille sopii ja mikä ei. Eri-
45937:                                                                Oikeudenkäynnin julkisuuteen kuuluu se, että
45938: tyisen tärkeätä olisi ottaa nykyistä selkeämpi
45939:                                                             lähtökohtaisesti kenellä tahansa on oikeus tulla
45940: kanta tuomarien yhteiskunnalliseen osallistumi-
45941:                                                             seuraamaan asian suullista käsittelyä. Julkisuut-
45942: seen ja erilaisten kytkösten aiheuttamiin ongel-
45943:                                                             ta ei saa yleisesti rajoittaa siten, että pääsyvaati-
45944: miin tuomarinviran uskottavan hoitamisen ja
45945:                                                             mukseksi asetetaan nimen ilmoittaminen.
45946: tuomioistuinlaitoksen nauttiman luottamuksen
45947:                                                                Yksityiselämän suojaan kuuluu taas se, ettei
45948: näkökulmasta. Kun tuomarin esteellisyys edellä
45949:                                                             kukaan ole velvollinen ilman lakiin perustuvaa
45950: kuvatuin tavoin ymmärretään tähänastista huo-
45951:                                                             syytä paljastamaan henkilötietojaan.
45952: mattavasti laajemmin, on selvää, että myös
45953:                                                                Käräjätuomari kertoi pyrkineensä käräjäylei-
45954: esteellisyystilanteita syntyy entistä useammin.
45955:                                                             sön nimien tiedustelulla estämään sen, ettei ju-
45956: Olisi mietittävä keinoja näiden tilanteiden ennal-
45957:                                                             tun ensimmäistä käsittelyä kuulemaan jäisi hen-
45958: ta välttämiseksi. Tämä voi merkitä tarvetta
45959:                                                             kilöitä, jotka joko syyttäjä tai syytetyn avustaja
45960: vastedes rajoittaa virkatuomarien mahdollisuut-
45961:                                                             tulisi jatkossa nimeämään todistajiksi. Syyttä-
45962: ta osallistua esimerkiksi järjestö- ja elinkeinoelä-
45963:                                                             jällä ja oikeudenkäyntiavustajana oli käräjätuo-
45964: mään yhtä laajasti kuin tähän asti. Tämäntyyp-
45965:                                                             marin mukaan mahdollisuus kyseisen henkilön
45966: piset rajoitukset asettaisivat myös tuomarien
45967:                                                             nimen kuultuaan ilmoittaa aikomuksestaan oi-
45968: palkkauskysymyksen kokonaan uuteen valoon.
45969:                                                             keuden puheenjohtajalle. Käräjätuomarin selvi-
45970:    Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan tarvit-
45971:                                                             tyksestä voitiin päätellä, että nimien kyselyn
45972: taisiinkin tuomarin uraa koskevia tähänastisia
45973:                                                             tarkoituksena oli ollut poistaa yleisön joukosta
45974: selvityksiä laajempi arvio tuomarin asemasta
45975:                                                             sellaiset henkilöt, jotka jutussa tultaisiin myö-
45976: yhteiskunnassa.
45977:                                                             hemmin mahdollisesti nimeämään todistajiksi.
45978:    Oikeusasiamies saattoi edellä mainitun käsi-
45979:                                                                Oikeudenkäynninjulkisuutta raj oitta vien toi-
45980: tyksensä oikeusministeriön tietoon.
45981:                                                             mien pitää perustua lakiin. Oikeudenkäymiskaa-
45982:    Oikeusasiamiehen päätös 7.11.1996,
45983:                                                             ren 17 luvun 33 §:n 5 momentti koskee sanamuo-
45984: dnrot 1795, 2073 ja 2592/4/95 sekä 5/4/96
45985:                                                             tonsa mukaan vain todistajaksi jo nimettyä hen-
45986:                                                             kilöä. Oikeudenkäynnin julkisuutta rajoittavana
45987:                                                             tätä säännöstä on tulkittava ahtaasti, ei sana-
45988:                                                             muotoa laajentavasti. Oikeusasiamies katsoi,
45989:                                                             että käräjätuomari olisi voinut pyytää ainoas-
45990: 
45991: 
45992:                                                        87
45993: HUOMAUTUKSET                                                 J   A       K   Ä    S      T    Y   K   S   E   T
45994: 
45995: 
45996: 
45997: 
45998: taan todistajiksi jo nimettyjä henkilöitä poistu-           todistajiksi. Jos näin olisi tehty, todistajien hen-
45999: maan istuntosalista.                                        kilöllisyys olisi joka tapauksessa paljastunut etu-
46000:    Asiassa jäi kuitenkin epäselväksi, miksi ni-             käteen, mikä taas käräjätuomarin mukaan ei ol-
46001: mien kyseleminen ylipäänsä oli tarpeen todista-             lut turvallisuussyistä mahdollista. Jutussa myö-
46002: jien etsimiseksi. Syyttäjällä ja syytetyn oikeu-            hemmin kuultavien todistajien selville saaminen
46003: denkäyntiavustajana täytyi olla tiedossaan nii-             olisi voitu joka tapauksessa toteuttaa hienotun-
46004: den henkilöiden nimet, jotka oli jo nimetty todis-          teisemmalla tavalla kuin koko käräjäyleisöön
46005: tajiksi tai joiden todistajaksi nimeäminen olisi            kohdistuneella julkisella nimenhuudolla.
46006: myöhemmässä vaiheessa saattanut tulla kysy-                    Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan käräjä-
46007: mykseen. Tällöin olisi riittänyt, että puheenjoh-           tuomari menetteli virheellisesti pyytäessään is-
46008: taja olisi kehottanut näitä nimeltä mainittuja              tuntoa seuraamaan tulleita ilmoittamaan ääneen
46009: henkilöitä ilmoittautumaan, mikäli he olivat pai-           nimensä. Menettelyn moitittavuutta arvioides-
46010: kalla.                                                      saan oikeusasiamies otti lieventävänä seikkana
46011:    Käräjätuomari vetosi siihen, että nimien il-             huomioon sen, että käsiteltävänä oleva rikosasia
46012: moittaminen oli ollut vapaaehtoista ja että siitä           oli luonteeltaan poikkeuksellinen ja että käräjä-
46013: olisi voinut kieltäytyä. Oikeusasiamies piti kui-           tuomari oli ilmeisesti aidosti kantanut huolta
46014: tenkin epätodennäköisenä, että kyselyyn vastaa-             oikeudenkäyntiin liittyvistä turvallisuusnäkö-
46015: misen vapaaehtoisuus olisi välittynyt yleisölle.            kohdista. Oikeusasiamies tyytyi saattamaan kä-
46016: V apaaehtoisuuteenkaan perustuvaa nimien ky-                sityksensä käräjätuomarin tietoon.
46017: selyä ei olisi oikeusasiamiehen käsityksen mu-                 Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1996,
46018: kaan voitu pitää kerrotussa tilanteessa asianmu-            dnro 1568/4/94
46019: kaisena, jollei kyselyyn ollut laillista syytä. Myös
46020: kyselyyn vastaamatta jättäminen on omiaan lei-
46021: maamaan kyselyn kohdetta.
46022:    Käräjätuomarin mukaan hän oli tiedustellut
46023:                                                                       VANKEINHOITO-
46024: nimiä myös todistajien ja heidän perheidensä                          VIRANOMAISET
46025: turvallisuuden vuoksi. Oikeudenkäyntiin liitty-
46026: neet turvallisuussyyt olivat estäneet todistajien
46027:                                                              VANGIN TYÖTEHTÄVIEN VAIHTAMINEN
46028:                                                                  TERVEYDELLISISTÄ SYISTÄ
46029: nimien paljastamisen etukäteen eikä hänellä olisi
46030: puheenjohtajana ollut edes oikeutta vaatia asi-                Pelson keskusvankilassa rangaistustaan suo-
46031: anosaisia ilmoittamaan todistajien nimiä etukä-             rittanut vanki siirrettiin pois keittiötöistä. Vanki
46032: teen. Hän korosti lisäksi selityksessään, ettei ni-         katsoi apulaisoikeusasiamiehelle osoittamassaan
46033: menhuudon yhteydessä poistettu ketään eikä                  kantelussa, ettei hänelle siirron syyksi ilmoitettu
46034: edes uhattu poistaa istunnosta.                             sairaus ollut perusteltu syy siirtoon.
46035:    Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan nimen-                   Saadun selvityksen mukaan vankilan henkilö-
46036: huudon tarkoitus oli kuitenkin ollut nimen-                 kunnan keskuudessa levisi huhu, että kyseinen
46037: omaan se, että mikäli todistajiksi aiottuja henki-          vanki sairastaa tarttuvaa tautia. Kun vankien
46038: löitä olisi löytynyt, heidät olisi poistettu istun-         työhön sijoittamisesta vastaava virkamies tie-
46039: nosta. Heitä ei kuitenkaan olisi voitu laillisesti          dusteli asiaa vankilan sairaanhoitajalta, tämä
46040: poistaa istunnosta, ellei heitä olisi ensin nimetty         ilmoitti, että vanki ei ollut sairautensa vuoksi
46041: 
46042: 
46043:                                                        88
46044: HUOMAUTUKSET                                             J   A        K   Ä   S       T   Y      K    S    E    T
46045: 
46046: 
46047: 
46048: 
46049:                                                                                               KUVA: JAANIS KERKIS
46050: 
46051: Esittelijät Minna Verronen ja Heikki Pihlajamäki sekä nuoremmat oikeusasiamiehensihteerit Marja-
46052: Liisa Judström (1.2.1997 alkaen) ja Kaija Tanttinen-Laakkonen.
46053: 
46054: 
46055: 
46056: kykenevä keittiötöihin. Sairaanhoitaja ei paljas-        nisteriön vankeinhoito-osaston yleiskirjeestä
46057: tanut sairauden laatua.                                  (nro 61/4/16) oli pääteltävissä, että mikäli vangin
46058:    Apulaisoikeusasiamies totesi, että oikeusmi-          terveydentila estää työskentelemisen tietyissä
46059: 
46060: 
46061:                                                     89
46062: HUOMAUTUKSET                                                 J    A        K   Ä   S       T    Y   K   S    E   T
46063: 
46064: 
46065: 
46066: 
46067: tehtävissä kesken rangaistuskauden, arvion työ-              tun henkilön vapautuneen aiemmin saman päi-
46068: kykyisyydestä tekee lääkäri. Tämän vuoksi sai-               vänä Sukevan keskusvankilasta, otti yhteyttä
46069: raanhoitajan olisi apulaisoikeusasiamiehen käsi-             keskusvankilaan. Keskusvankilan ylivartija
46070: tyksen mukaan tullut pidättyä arvioimasta van-               pyysi vanhempaa konstaapelia toimittamaan
46071: gin työkykyisyyttä ja osoittaa tiedustelut vanki-            postilähetykset vankilaan, koska hän epäili, että
46072: lan lääkärille. Apulaisoikeusasiamies totesi                 vangit olivat toimittaneet postilähetykset va-
46073: myös, että saadun selvityksen mukaan siirto ei               pautuneen vangin mukana salaa ulos laitoksesta
46074: ollut lääketieteellisesti perusteltu, koska vangin           (ns. salapostitus ). Vanhempi konstaapeli toimitti
46075: sairaus ei ollut este keittiötyöskentelylle. Lisäksi         postilähetykset keskusvankilaan, jossa vanki-
46076: potilaan asemasta ja oikeuksista annettuun la-               lanjohtaja tarkasti ja luki ne.
46077: kiin kirjattu potilaan tiedonsaantioikeus ja poti-              Apulaisoikeusasiamies totesi, että vanhem-
46078: laan asianmukainen hoitaminen olisi hänen käsi-              man konstaapelin menettely vastasi asiallisesti
46079: tyksensä mukaan muutoinkin edellyttänyt, että                postilähetysten takavarikoimista. Salapostitus
46080: vanki olisi itse ensimmäisenä saanut terveyden-              ei kuitenkaan ole rikos, joten poliisin menettely ei
46081: hoitohenkilökunnalta tiedon terveydentilaansa                voinut perustua rikosepäilyyn. Myöskään polii-
46082: mahdollisesti liittyvistä rajoituksista ja niiden            sin velvollisuus ylläpitää yleistä järjestystä ja
46083: perusteista.                                                 turvallisuutta ei apulaisoikeusasiamiehen käsi-
46084:    Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä                tyksen mukaan oikeuttanut vanhemman kons-
46085: vankilan sairaanhoitajan tietoon.                            taapelin menettelyä. Muutoinkaan konstaapelil-
46086:    Apulaisoikeusasiamiehen päätös 11.3.1996,                 la ei ollut laillista perustetta olla antamatta pos-
46087: dnro 2159/4/94                                               tilähetyksiä säilöönotetulle, kuten tapahtuma-
46088:                                                              aikana voimassa ollut poliisilain 21 b § (453/1987)
46089:                                                              olisi edellyttänyt, kun tämä päästettiin vapaak-
46090:     VANKILANJOHTAJAN OIKEUS                                  si. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan vanhempi
46091: TARKASTAA POSTILÄHETYS JA POLIISIN                           konstaapeli oli näin ollen toiminut lainvastaisesti
46092:  VELVOLLISUUS PALAUTTAA SÄILÖÖN                              toimittaessaan postilähetykset vankilaan. Yli-
46093:   OTETULTA POISOTETTU OMAISUUS
46094:                                                              vartijan pyyntö ei poistanut vanhemman kons-
46095:   Vanki arvosteli kantelussaan Sukevan keskus-               taapelin menettelyn lainvastaisuutta, vaan hä-
46096: vankilan johtajaa siitä, että tämä ei ollut ilmoit-          nen olisi tullut itsenäisesti harkita, oliko hänellä
46097: tanut hänelle erään kirjeen pidättämisestä. Asiaa            laillisia perusteita suostua ylivartijan pyyntöön.
46098: tutkittaessa tuli esille seikkoja, joiden perusteella           Vankilanjohtajalla on rangaistusten täytän-
46099: apulaisoikeusasiamies katsoi aiheelliseksi tutkia            töönpanosta annetun lain 2 luvun 9 §:n mukaan
46100: myös keskusvankilan ylivartijan ja Lapinlahden               oikeus tarkastaa vangilta peräisin olevat ja van-
46101: nimismiespiirin vanhemman konstaapelin me-                   gille saapuneet postilähetykset. Tämän lainkoh-
46102: nettelyä asiassa.                                            dan esitöistä on apulaisoikeusasiamiehen mu-
46103:    Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että poliisin             kaan pääteltävissä, että siinä oli tarkoitettu
46104: Lapinlahdella päihtymyksen vuoksi säilöön ot-                säännellä vankien normaalia postiliikennettä,
46105: tamalta henkilöltä tavattiin kuusi kirjettä ja               jolloin ei voi olla epäilyksiä siitä, etteikö postilä-
46106: kaksi postimyyntitilauskuponkia. Nimismiespii-               hetys ole vangilta peräisin tai vangille osoitettu.
46107: rin vanhempi konstaapeli, joka tiesi säilöön ote-            Kun tarkastusoikeus on poikkeus hallitusmuo-
46108: 
46109: 
46110: 
46111:                                                         90
46112: HUOMAUTUKSET                                                J   A       K   Ä   S       T   Y   K   S   E   T
46113: 
46114: 
46115: 
46116: 
46117: dossa turvatusta kirjesalaisuudesta, sen edelly-           perusteli etsintää sillä, että saamansa vihjekir-
46118: tyksiä on tulkittava ahtaasti.                             jeen mukaan autossa säilytettiin samoja huu-
46119:   Apulaisoikeusasiamies totesi, että osasta pos-           maavia aineita, joita oli löytynyt vangin kaapis-
46120: tilähetyksiä pystyi varmuudella jo päältäpäin              ta edellispäivän tarkastuksessa, ja että hänellä
46121: päättelemään, että ne olivat vangilta peräisin.            henkilökuntaan kuuluvana oli oikeus tarkastaa
46122: Koska postilähetykset oli kuitenkin otettu lai-            työsiirtolan alueella oleva vangin omaisuus.
46123: toksen ulkopuolella olleelta henkilöltä, joka ei              Oikeusasiamies totesi kannanottonaan mm.
46124: ollut vanki, apulaisoikeusasiamiehen käsityksen            seuraavan.
46125: mukaan ei enää ollut kysymys sellaisesta vangin               Keskeinen oikeudellinen kysymys asiassa on
46126: postin tarkastuksesta, jota tarkastusoikeutta              siinä, oliko apulaispäällikön toimittamaa etsin-
46127: koskevia säännöksiä säädettäessä oli tarkoitettu.          tää vangin autossa pidettävä pakkokeinolain 5
46128:    Osasta kirjeitä ei käynyt päältäpäin ilmi, ke-          luvun 1 §:n mukaisena kotietsintänä vai vankein-
46129: neltä ne olivat peräisin. Vankilanjohtaja peruste-         hoitoasetuksen 9 §:ssä tarkoitetun, vangin käy-
46130: li menettelyään tältä osin sillä, että oli erittäin        tössä olleen tilan tarkastamisena.
46131: perusteltu syy epäillä, että nekin oli kirjoittanut           Suomen hallitusmuoto turvaa ihmisten koti-
46132: vanki. Apulaisoikeusasiamies kuitenkin katsoi,             rauhan. Kotietsinnän edellytyksistä ja toimit-
46133: että tarkastusoikeus ei voi perustua todennäköi-           tamisesta säädetään lailla. V akiintuneesti on
46134: syysarvioon postilähetyksen alkuperästä.                   katsottu, että kotirauhan piiriin kuuluu myös
46135:    Vankilanjohtaja menetteli apulaisoikeusasia-            kulkuneuvo.
46136: miehen käsityksen mukaan lainvastaisesti, kun                 Oikeusasiamies lausui mm. seuraavan:
46137: hän tarkasti postilähetykset. Myöskään postilä-               Ei liene mahdotonta katsoa niinkään, että
46138: hetysten lukemiselle ja pidättämiselle ei näin ol-         rangaistuslaitoksen alueelle vapaaehtoisesti py-
46139: len ollut perusteita. Ylivartijan viaksi apulaisoi-        säköidyn kulkuneuvon yhteys kotirauhan piiriin
46140: keusasiamies katsoi jäävän, että hän pyysi van-            olisi "katkennut", ottaen huomioon, ettei va-
46141: hempaa konstaapelia lähettämään postilähetyk-              pausrangaistusta suorittava kulkuneuvon halti-
46142: set vankilaan, varmistautumatta siitä, oliko hä-           ja enää muutenkaan asu kotirauhan suojaa naut-
46143: nen pyytämänsä menettely laillinen.                        tivassa kodissa vaan laitosjärjestyksen alaisessa
46144:    Apulaisoikeusasiamies antoi vankilanjohta-              rangaistuslaitoksessa. Kulkuneuvohan ei yleensä
46145: jalle ja vanhemmalle konstaapelille huomautuk-             itsestään ole "koti" vaan ainoastaan kodin liitän-
46146: sen heidän lainvastaisesta menettelystään. Li-             näinen, jonka nauttima kotirauhan suoja riippuu
46147: säksi hän saattoi ylivartijan tietoon käsityksensä         sen haltijan varsinaisesta kodista.
46148: tämän virheellisestä menettelystä.                            Toisaalta on muistettava, että käsillä olevassa
46149:    Apulaisoikeusasiamiehen päätös 20.3.1996,               tapauksessa oli kysymys nimenomaan työsiirto-
46150: dnro 2184/4/94                                             lasta, joka on muutenkin vankeinhoidollisesti lä-
46151:                                                            hempänä siviilielämää kuin suljettu laitos. Auto-
46152:                                                            jen säilyttämisestä ei ollut määräyksiä edes työ-
46153:         ETSINTÄ VANGIN AUTOSSA
46154:                                                            siirtolan sisäisesti. Lisäksi oli huomattavaa, että
46155:    Pansion työsiirtolan apulaispäällikkö toimitti          vankeinhoito-osaston yleisohjeen mukaan van-
46156: etsinnän työsiirtolan alueelle pysäköidyssä, van-          kila ei vastannut sen alueelle pysäköidyistä ajo-
46157: gin lukitussa henkilöautossa. Apulaispäällikkö             neuvoista. Tämä viittaa siihen, ettei pelkästään
46158: 
46159: 
46160: 
46161:                                                       91
46162: HUOMAUTUKSET                                                  J    A       K   Ä   S      T   Y   K   S   E   T
46163: 
46164: 
46165: 
46166: 
46167: lupa auton säilyttämiseen rangaistuslaitoksen                käyttäminen olisi kuulunut poliisiviranomaisel-
46168: alueella ollut merkinnyt vankeinhoitoviran-                  le.
46169: omaisille sen enempää velvollisuuksia kuin oi-                   Oikeusasiamies saattoi käsityksensä työsiirto-
46170: keuksiakaan auton suhteen.                                   lan apulaispäällikön, Turun lääninvankilan ja
46171:    Oikeusasiamies katsoi perusoikeusmyönteisen               oikeusministeriön vankeinhoito-osaston tietoon.
46172: tulkinnan puoltavan sitä näkemystä, että myös                   Oikeusasiamiehen päätös 12.4.1996, dnro
46173: työsiirtolan alueelle vapaaehtoisesti pysäköity              1435/4/94
46174: lukittu kulkuneuvo voi kuulua työsiirtolassa va-
46175: pausrangaistusta suorittavan haltijansa kotirau-                        VANGIN KAHLEHTIMINEN
46176: han piiriin.                                                             KULJETUKSEN AJAKSI
46177:    Lähtökohtana on se, ettei rangaistuslaitok-
46178:                                                                   Vanki siirrettiin Riihimäen keskusvankilasta
46179: seen joutuminen sinänsä lakkauta ihmisen perus-
46180:                                                              Turun keskusvankilaan, koska hänen epäiltiin
46181: oikeuksia. Vankien perusoikeuksien raj oittami-
46182:                                                              sekaantuneen huumekauppaan. Kuljetuksesta
46183: nen edellyttää lakia, jonka säätämisjärjestys
46184:                                                              vastannut vartija arvioi nähtyään siirron syyn,
46185: riippuu rajoituksen sisällöstä ja asteesta. Lain-
46186:                                                              että vanki saattoi olla huumeiden vaikutuksen
46187: tasoisuuden vaatimus merkitsee kieltoa delegoi-
46188:                                                              alainen ja käytökseltään arvaamaton. Kun van-
46189: da perusoikeuden rajoittamista koskevaa toimi-
46190:                                                              ki oli vastustanut siirtoa ja kun edeltävässä van-
46191: valtaa eduskuntalakia aiemmalle tasolle. Perus-
46192:                                                              kikuljetuksessa toinen vanki oli aiheuttanut häi-
46193: oikeusrajoitukset eivät saisi siten perustua esi-
46194:                                                              riötä, vartija päätti kuljetuksen turvaamiseksi
46195: merkiksi asetuksiin, kunnallisiin sääntöihin tai
46196:                                                              kahlita vangin kuljetuksen ajaksi.
46197: hallinnollisiin määräyksiin.
46198:                                                                 Apulaisoikeusasiamies piti vartijan esittämiä
46199:     Pelkästään vankeinhoitoasetuksen 9 §:ään pe-
46200:                                                              seikkoja merkityksellisinä arvioitaessa vangin
46201: rustuvat, vangille kuuluvien tilojen tarkastamis-
46202:                                                              karkaamisalttiutta. Edeltävässä kuljetuksessa
46203: ta koskevat valtuudet, jotka eivät perustu lain-
46204:                                                              toisen vangin aiheuttamaa häiriötä ei voitu kui-
46205: tasoisiin säännöksiin, eivät oikeusasiamiehen
46206:                                                              tenkaan pitää perusteena vangin kahlitsemiselle.
46207: mielestä ole yksinään voineet oikeuttaa vangille
46208:                                                              Apulaisoikeusasiamies katsoi, että esitetyillä pe-
46209: kuuluneen lukitun kulkuneuvon tarkastukseen.
46210:                                                              rusteilla olisi ollut perustellumpaa jättää vanki
46211:    Asiassa oli ollut syytä epäillä, että oli tapahtu-
46212:                                                              kahlitsematta kuin kahlita hänet. Apulaisoi-
46213: nut huumausainerikos. Vangin autossa mahdol-
46214:                                                              keusasiamiehen käsityksen mukaan päätettäessä
46215: lisesti olevilla huumaavilla aineilla oli merkitystä
46216:                                                              vangin kahlitsemisesta kuljetuksen ajaksi pää-
46217: rikoksen selvittelyssä. Siten edellytykset pakko-
46218:                                                              töksen tuli perustua konkreettiseen karkaamis-
46219: keinolain mukaiseen kotietsintään olivat olemas-
46220:                                                              vaaraan. Hän kiinnitti huomiota siihen, että
46221: sa.
46222:                                                              kahlitseminen oli poikkeus Suomen hallitusmuo-
46223:     Oikeusasiamies päätyi siihen, että vangin kul-
46224:                                                              dossa turvatusta henkilökohtaisesta koskemat-
46225: kuneuvon tarkastamiseen olisi tullut soveltaa
46226:                                                              tomuudesta, johon voitiin puuttua vain laissa
46227: kotietsintää koskevia säännöksiä. Kun työsiirto-
46228:                                                              säädetyillä perusteella ahtaasti tulkiten.
46229: lan apulaispäällikölle ei vankeinhoitoviranomai-
46230:                                                                 Apulaisoikeusasiamiehen päätös 23.5.1996,
46231: sena ole ollut oikeutta päättää etsinnästä, oikeus-
46232:                                                              dnro 1910/4/94
46233: asiamies katsoi hänen kuitenkin menetelleen vir-
46234: heellisesti toimittaessaan etsinnän. Pakkokeinon
46235: 
46236: 
46237:                                                         92
46238: HUOMAUTUKSET                                                  J   A       K   Ä    S      T    Y   K   S   E   T
46239: 
46240: 
46241: 
46242: 
46243:     VANKILAN JOHTOKUNNASSA                                   tehtäviin. Ylivartija myönsi avanneensa kirjeen.
46244: KÄSITELTÄVIEN ASIOIDEN VALMISTELU                            Hän totesi, ettei havainnut lähettäjän nimeä kir-
46245:                                                              jekuoressa ennen avaamista, vaikka kuoresta
46246:     Ammattiliiton osasto arvosteli kantelussa
46247:                                                              kävi ilmi, että kirje oli lähetetty asianajotoimis-
46248: muun ohella sitä, että Keravan nuorisovankilan
46249:                                                              tosta. Huomattuaan että kirjeen oli lähettänyt
46250: johtokunnassa oli käsitelty asioita ilman etukä-
46251:                                                              asianajaja, ylivartija ei lukenut tai tarkastanut
46252: teisvalmistelua.
46253:                                                              kirjettä vaan toimitti sen viipymättä kantelijal-
46254:     Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että eräässä joh-
46255:                                                              le.
46256: tokunnan kokouksessa oli päätetty tehdä nuori-
46257:                                                                 Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun
46258: sovankilan virkasäästöistä esitys vankeinhoito-
46259:                                                              lain 2 luvun 9 §:n mukaan rangaistuslaitoksen
46260: osastolle, vaikka asiasta ei ollut mainintaa ko-
46261:                                                              johtaja tai hänen määräämänsä virkamies saa
46262: kouskutsussa eikä virkasäästöjä ollut muutoin-
46263:                                                              tarkastaa vangilta peräisin olevat tai vangille
46264: kaan tarkoitus käsitellä tuossa kokouksessa.
46265:                                                              saapuneet posti- ja muut lähetykset. Oikeusmi-
46266:     Apulaisoikeusasiamies totesi, että vankein-
46267:                                                              nisteriön vankeinhoito-osaston määräyksen mu-
46268: hoitolaitoksesta annetun asetuksen 19 §:stä kävi
46269:                                                              kaan vangille saapunut kirje, jonka kirjekuoresta
46270: ilmi, että johtokunnan asioiden valmistelusta
46271:                                                              tai muutoin käy ilmi, että kirjeen on lähettänyt
46272: määrää laitoksen johtaja, joka on myös johto-
46273:                                                              asianajaja, saadaan avata tarkastamista varten
46274: kunnan puheenjohtaja. Saman pykälän mukaan
46275:                                                              vain vangin läsnäollessa.
46276: johtokunnan jäsenille on asian laadun mukaan
46277:                                                                 Apulaisoikeusasiamies totesi, että ylivartija
46278: varattava riittävä aika etukäteen perehtyä joh-
46279:                                                              oli rikkonut vankeinhoito-osaston määräystä
46280: tokunnan kokouksessa esiin tuleviin asioihin.
46281:                                                              avaamalla asianajajan vangille lähettämän kir-
46282:     Apulaisoikeusasiamiehen mukaan saatu selvi-
46283:                                                              jeen ilman että vanki itse oli läsnä. Kun ei ollut
46284: tys ei viitannut siihen, että kyseinen asia olisi
46285:                                                              perusteita epäillä, että kysymys olisi muusta
46286: ollut kiireellinen tai että muutoinkaan olisi ollut
46287:                                                              kuin huolimattomuudesta, hän katsoi riittäväksi
46288: syytä käsitellä virkasäästöjä siitä johtokunnan
46289:                                                              kiinnittää ylivartijan huomiota huolellisuuteen
46290: jäsenille etukäteen ilmoittamatta. Hänen käsi-
46291:                                                              vankien postin tarkastamisessa.
46292: tyksensä mukaan asian laadun vuoksi asiaa ei
46293:                                                                 Apulaisoikeusasiamiehen päätös 16.8.1996,
46294:  olisi tullut käsitellä varaamatta johtokunnan jä-
46295:                                                              dnro 1432/4/95
46296: senille etukäteen aikaa perehtyä siihen. Hän
46297: saattoi käsityksensä vankilanjohtajan ja johto-
46298:                                                                          PÄÄTÖKSENTEKO
46299: kunnan tietoon.
46300:                                                                       POISTUMISLUPA-ASIASSA
46301:    Apulaisoikeusasiamiehen päätös 25.7.1996,
46302: dnro 744/4/95                                                   Vanki kanteli siitä, että hänen ei sallittu osal-
46303:                                                              listua isänsä hautajaisiin.
46304:                                                                 Asiaa selviteltäessä kävi ilmi, että vanki anoi
46305:   ASIANAJAJAN KIRJEEN AVAAMINEN
46306:                                                              Tervolassa pidettäviä isänsä hautajaisia varten
46307:     Vanki kanteli siitä, että Helsingin keskusvan-           poistumislupaa sijoitusvankilansa Hämeen lää-
46308: kilan ylivartija avasi hänen asianajajansa hänel-            ninvankilan johtajalta. Tämä ei kuitenkaan rat-
46309: le lähettämän kirjeen.                                       kaissut asiaa vaan merkitsi anomukseen lausun-
46310:     Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että vankien             nokseen, että Oulun lääninvankila ratkaisee
46311: postin tarkastaminen kuului ylivartijan virka-               asian. Oulun lääninvankilanjohtaja ilmoitti Hä-
46312: 
46313: 
46314:                                                         93
46315: HUOMAUTUKSET                                                J   A        K   Ä    S       T   Y   K    S   E   T
46316: 
46317: 
46318: 
46319: 
46320: meen lääninvankilan johtajalle, että vanki voi-             TUTKINTAVANGIN OIKEUS KIELTÄYTYÄ
46321: daan saatettuna käyttää hautajaisissa, minkä                  VIRTSANÄYTTEEN ANTAMISESTA
46322: johdosta vanki lähetettiin Oulun lääninvanki-
46323:                                                                Hämeen lääninvankilan vartiopäällikkö epäili
46324: laan hautajaisiin osallistumista varten.
46325:                                                             tutkintavangin olleen alkoholin vaikutuksen
46326:     Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan,             alainen ja pyysi tätä asian selvittämiseksi anta-
46327: että päätösvalta poistumislupa-asiassa oli Hä-              maan virtsanäytteen. Tutkintavanki suostui
46328: meen lääninvankilan johtajalla. Tätä päätösval-             näytteen antamiseen. Vanki kanteli vartiopäälli-
46329: taa ei ollut mahdollista siirtää vankilanjohtajien          kön menettelystä.
46330: sopimuksella. Hän katsoi Hämeen lääninvanki-                   Selvityksen mukaan kantelija ei tiennyt voi-
46331: lanjohtajan menetelleen virheellisesti, kun tämä            vansa kieltäytyä näytteen antamisesta sillä pe-
46332: ei tehnyt poistumislupa-asiassa päätöstä.                   rusteella, että hän oli tutkintavanki. Kantelija
46333:    Selvityksen mukaan vangin omaiset pyysivät               oli siinä uskossa, että poistumislupaa tai avolai-
46334: vankeinhoitoviranomaisilta vangin saavuttua                 tospaikkaa hakevat voitiin määrätä antamaan
46335: Oulun lääninvankilaan, että tätä ei päästetä hau-           virtsanäyte.
46336: tajaisiin. Vankilanjohtajalla oli tuolloin muu-                Tutkintavangin velvollisuus antaa virtsanäy-
46337: toinkin perusteltua aihetta epäillä, että vangin            te määräytyy pakkokeinolain säännösten perus-
46338: läsnäolo hautajaisissa voisi johtaa jopa väkival-           teella. Tällaisia edellytyksiä ei tapauksessa ollut.
46339: taisuuksiin. Tämän vuoksi hän ei myöntänyt                  Kantelijalla ei tutkintavankina myöskään ollut
46340: vangille poistumislupaa.                                    rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain
46341:    Apulaisoikeusasiamies katsoi, että Oulun lää-            mukaista velvollisuutta antaa virtsanäytettä,
46342: ninvankilan johtaja ei ylittänyt harkintaval-               vaikka hänen epäiltiin olevan alkoholin vaiku-
46343: taansa tai käyttänyt sitä väärin, kun hän ei pääs-          tuksen alainen.
46344: tänyt vankia hautajaistilaisuuteen. Hän totesi,                 Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että suos-
46345: että vaikka lähiomaisen hautajaisia pidetään ja             tumus on pidättämistä ja vangitsemista lievem-
46346: onkin pidettävä sellaisena tärkeänä syynä, jonka            pien pakkokeinojen ollessa kysymyksessä katsot-
46347: perusteella poistumislupa tulee pääsääntöisesti             tava sinänsä lainvastaisen pakkokeinon oikeut-
46348: myöntää, vangilla ei kuitenkaan ole ehdotonta               tavaksi perusteeksi. Näin on erityisesti silloin,
46349: oikeutta poistumislupaan näinkään tärkeän                   kun epäilty itse haluaa puhdistautua epäilyksis-
46350: syyn perusteella, mikäli muut poistumisluvan                tä. Ollakseen pätevä suostumuksen on kuitenkin
46351: edellytykset eivät täyty.                                   oltava paitsi vapaaehtoinen, myös annettu olo-
46352:    Kun apulaisoikeusasiamies katsoi, että Hä-               suhteissa, joissa suostuja on selvillä siitä, ettei
46353: meen lääninvankilan johtajan edellä todetulla               hänellä ole laillista velvollisuutta alistua toimen-
46354: virheellisellä menettelyllä ei ollut vaikutusta sii-        piteeseen.
46355: hen, ettei vanki päässyt isänsä hautajaisiin, apu-             Kantelija suostui antamaan näytteen vapaa-
46356: laisoikeusasiamies piti riittävänä sitä, että hän           ehtoisesti. Hän kuitenkin erehtyi käytettävis-
46357: kiinnitti Hämeen lääninvankilan johtajan huo-               sään olleesta kieltäytymisperusteesta. Apulaisoi-
46358: miota poistumislupia koskevien säännösten tark-             keusasiamiehen käsityksen mukaan kantelijan
46359: kaan noudattamiseen.                                        päätökseen suostua näytteen antamiseen olisi
46360:   Apulaisoikeusasiamiehen päätös 19.8.1996,                 saattanut olla vaikutusta sillä, että hän olisi ollut
46361: dnro 1579/4/95                                              selvillä oikeudestaan kieltäytyä näytteen anta-
46362: 
46363: 
46364:                                                        94
46365: HUOMAUTUKSET                                                 J   A       K   Ä   S       T   Y   K   S   E   T
46366: 
46367: 
46368: 
46369: 
46370: misesta tutkintavankina. Jotta suostumukseen                Hämeen lääninvankilaan, josta edelleen Riihi-
46371: olisi tässä tapauksessa voitu pätevästi vedota              mäen keskusvankilaan 6.4.1995 ja vielä 7.4.1995
46372: pakkokeinon oikeuttamisperusteena, vartiopääl-              Vaasan lääninvankilaan, jossa hänen omaisuu-
46373: likön olisi tullut selvittää kantelijalle perusteet,        tensa luetteloitiin 8.4.1995.
46374: joilla tämä saattoi kieltäytyä toimenpiteestä.                 V ankeinhoito-osaston määräyksen mukaan
46375:    Apulaisoikcusasiamichcn mukaan on tärkeä-                rangaistuslaitok:;een  vastaanotetun vangin
46376: tä, että vankeinhoitoviranomaiset ovat tarkoin              omaisuus on luetteloitava. Vangin siirtyessä toi-
46377: selvillä eri asemassa olevia vankeja koskevista             seen vankilaan omaisuus on vangin läsnäollessa
46378: valtuuksistaan. V ankeinhoitoviranomaisten on               tarkastettava. Vangin allekirjoitus on pyydettä-
46379: myös tiedotettava vangeille heidän oikeuksis-               vä omaisuusluetteloon. Jos vanki ei ole paikalla
46380: taan oma-aloitteisesti etenkin silloin, kun suun-           ja henkilökunta ottaa vangin omaisuuden hal-
46381: niteltu toimenpide edellyttää vangin suostumus-             tuunsa, vangille on varattava tilaisuus tarkastaa
46382: ta. Tällaisissa tapauksissa on erityisen tärkeätä           omaiSUUS.
46383: huolehtia siitä, että vangilla on mahdollisuus                  Apulaisoikeusasiamies totesi, että menettely
46384: muodostaa mielipiteensä oikeudellista asemaan-              Pirkkalan työsiirtolassa ja Hämeen lääninvanki-
46385: sa koskevien oikeiden tietojen perusteella. Apu-            lassa ei ollut näiden määräysten mukaista. Lisäk-
46386: laisoikeusasiamies saattoi käsityksensä vartio-             si hän totesi, että mainitun määräyksen mukaan
46387: päällikön tietoon huomioon otettavaksi vastai-              laitteet, jotka vain valtuutettu ammattimies sai
46388: sen varalle.                                                avata, oli annettava ulkopuolisen alan liikkeen
46389:    Apulaisoikeusasiamiehen päätös 20.8.1996,                tarkastettaviksi. Televisio on tällainen laite, jo-
46390: dnro 1079/4/95                                              ten vankilaviranomaisten ei olisi tullut avata
46391:                                                             vangin televisiota, vaikka saadun selvityksen
46392:    VANGIN OMAISUUDEN TARKASTUS                              mukaan se ei tuolloin vaurioitunutkaan.
46393:           JA LUETTELOINTI                                     Selvittämättä oli myös jäänyt, että vangin
46394:                                                             omaisuutta olisi vaurioitunut tai hävinnyt sinä
46395:    Vanki kanteli apulaisoikeusasiamiehelle siitä,           aikana, kun se oli vankeinhoitoviranomaisten
46396: että hänen televisionsa rikkoontui sellitarkastuk-          vastuulla. Kun tämä oli ainakin osaltaan johtu-
46397: sessa Pirkkalan työsiirtolassa. Hän kertoi lisäksi          nut omaisuuden luetteloinnin laiminlyönneistä,
46398: havainneensa muutakin omaisuuttaan rikkoutu-                vankcinhoito-osasto oli suorittanut vangille 400
46399: neen ja hävinneen, kun hän laitossiirron jälkeen            markan korvauksen. Apulaisoikeusasiamies kat-
46400: pääsi tarkastamaan sitä Riihimäen keskusvanki-              soi riittäväksi, että hän kiinnitti Hämeen läänin-
46401: lassa.                                                      vankilan johtajan ja koulutusta johtaneen van-
46402:    Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että vankein-            keinhoidon koulutuskeskuksen yliopettajan huo-
46403: hoidon koulutuskeskuksen toteuttaman koulu-                 miota omaisuuden hallussapitoaja omaisuuslu-
46404: tuksen osana suoritetussa sellitarkastuksessa               etteloita koskevan määräyksen tarkkaan nou-
46405: kantelijan sellistä löytyi hashista. Koska hänen            dattamiseen.
46406: televisionsa sinetit oli rikottu, sen takakansi               Apulaisoikeusasiamiehen päätös 21.8.1996,
46407: avattiin tarkastusta varten. Koulutukseen osal-             dnro 1426/4/95
46408: listuneet virkamiehet pakkasivat vangin omai-
46409: suuden Hämeen lääninvankilaan siirtämistä var-
46410: ten. Vanki siirrettiin samana päivänä 30.3.1995
46411: 
46412: 
46413:                                                        95
46414: HUOMAUTUKSET                                                J    A       K   Ä    S       T   Y   K    S   E   T
46415: 
46416: 
46417: 
46418: 
46419:          ASIAKIRJAN ANTAMINEN                              mitettu lääkärin tai sairaanhoitajan tarkastetta-
46420:             ASIANOSAISELLE                                 vaksi viipymättä ja viimeistään seuraavana aa-
46421:                                                            muna, kuten vankeinhoito-osaston yleiskirje oli-
46422:    Kantelija oli tuloksetta pyytänyt oikeusmi-
46423:                                                            si tällaisessa tapauksessa edellyttänyt vaan vasta
46424: nisteriön vankeinhoito-osastolta tiedokseen
46425:                                                            kaksi päivää eristämisen jälkeen. Kun vankein-
46426: erään rikoskomisarion sinne lähettämää kirjettä,
46427:                                                            hoito-osasto oli jo kiinnittänyt keskusvankilan
46428: joka koski kantelijan tilaamista vankilasta polii-
46429:                                                            johtajan huomiota kyseiseen yleiskirjeeseen,
46430: silaitoksellekuulusteluja varten. Senjälkeen kun
46431:                                                            apulaisoikeusasiamies katsoi riittäväksi, että
46432: apulaisoikeusasiamies pyysi asiasta selvitystä
46433:                                                            hän lähetti vangille antamansa vastauksen tie-
46434: vankeinhoito-osastolta, se toimitti jäljennöksen
46435:                                                            doksi keskusvankilan johtajalle.
46436: kirjeestä kantelijalle.
46437:                                                              Apulaisoikeusasiamiehen kirje            6.11.1996,
46438:    Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun
46439:                                                            dnro 462/4/96
46440: lain mukaan ratkaisu asiakirjojen julkisuudesta
46441: on tehtävä viipymättä. Apulaisoikeusasiamie-
46442:                                                                  PUHELIMEN KÄYTÖN VALVONTA
46443: hen käsityksen mukaan tämä tarkoittaa sitä,
46444:                                                                          VANKILASSA
46445: että asia on ratkaistava välittömästi samana päi-
46446: vänä tai tavanomaista vaikeamman asian kysy-                  V auki kanteli Sukevan keskusvankilan henki-
46447: myksessä ollessa muutaman päivän kuluessa                  lökunnan menettelystä. Vangin mukaan vartijat
46448: pyynnön esittämisestä, mikäli asian käsittelylle           kuuntelivat hänen puheluaan äidilleen rinnak-
46449: ei ole ylivoimaisia käytännön esteitä.                     kaispuhelimesta siitä ilmoittamatta.
46450:    Tässä tapauksessa saadusta selvityksestä ei                Asiaa selvitettäessä ei tullut esiin, että vartijat
46451: käynyt tarkasti ilmi, milloin kantelija pyysi asia-        olisivat kuunnelleet vangin puhelua rinnakkais-
46452: kirjaa itselleen, mutta oli pääteltävissä, että            puhelimesta tai muutoinkaan salaa. Vartija oli
46453: asian ratkaisu oli kestänyt ainakin yli kuukau-            vangin kanssa samassa huoneessa valvomassa
46454: den. Saatu selvitys ei viitannut siihen, että asian        puhelimen käyttöä.
46455: nopeammalle käsittelylle olisi ylivoimaisia estei-           Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston mu-
46456: tä. Apulaisoikeusasiamies saattoi vankeinhoito-            kaan tällainen valvonta ei ole puhelunkuuntelua,
46457: osaston tietoon käsityksensä asiakirjapyynnön              vaan puhelimen käytön valvontaa. Puhelun-
46458: käsittelyn viivästymisestä.                                kuuntelua on vankeinhoito-osaston käsityksen
46459:   Apulaisoikeusasiamiehen päätös 9. 9.1996,                mukaan sellainen teknisin apuvälinein puhelin-
46460: dnro 1708/4/95                                             linjalla tapahtuva kuuntelu, jossa kuunnellaan
46461:                                                            molempien osapuolten osuus keskustelusta. Ran-
46462:                                                            gaistusten täytäntöönpanosta annetun lain
46463:              VOIMANKÄYTTÖ                                  (RTL) 2 luvun 9 §:n mukaan vangin puhelua
46464:          ERISTÄMISTILANTEESSA                              saadaan kuunnella, jos se on tarpeen rikoksen
46465:    Apulaisoikeusasiamiehen tutkiessa erään van-            estämiseksi tai jos on erityistä syytä epäillä vää-
46466: gin kantelua Turun keskusvankilan vartijoiden              rinkäytöksiä. Puhelun kuuntelemisesta on ennen
46467: menettelystä eristämistilanteessa ei tullut ilmi,          kuuntelemisen aloittamista ilmoitettava vangil-
46468: että vartijat olisivat käyttäneet enempää väki-            le ja sille, johon hän on puhelimitse yhteydessä.
46469: valtaa kuin olosuhteisiin nähden voitiin pitää                  Apulaisoikeusasiamies totesi, että Sukevan
46470: puolustettavana. Vankia ei kuitenkaan ollut toi-           keskusvankilan vartija oli toiminut saamansa
46471: 
46472: 
46473:                                                       96
46474: HUOMAUTUKSET                                              J    A      K   Ä   S      T   Y       K    S   E   T
46475: 
46476: 
46477: 
46478: 
46479: koulutuksen ja määräysten mukaisesti eikä hä-            mäksi RTL 1 luvun 3 §:ssä mainituista syistä.
46480: nen menettelyään voitu moittia.                          Puheena olevan kaltaisen valvonnan tarpeelli-
46481:   V ankeinhoito-osaston esittämästä kannasta             suus tulee harkita apulaisoikeusasiamiehen käsi-
46482: apulaisoikeusasiamies totesi, että varsinaisena          tyksen mukaan kussakin yksittäistapauksessa
46483: puhelunkuunteluna on pidetty vain teknisin               erikseen ja erityisen tarkkaan on harkittava pu-
46484: apuvälinein salaa tapahtuvaa kuuntelua. RTL:n            heena olevan kaltaisen valvonnan välttämättö-
46485: 2 luvun 9 §:n mukainen etukäteen ilmoitettava            myyttä, jos kysymys on vangin ja hänen lähi-
46486: vangin puhelun kuuntelu ei apulaisoikeusasia-            omaisensa puhelinkeskustelusta.
46487: miehen mukaan sinänsä loukkaa viestinnän luot-              Apulaisoikeusasiamiehen päätös 3.12.1996,
46488: tamuksellisuutta, koska puhelun osapuolet tietä-         dnro 1714/4/95
46489: vät, että heidän puheluaan kuunnellaan. Jos var-
46490: tija on samassa huoneessa kuuloetäisyydellä val-
46491: vomassa puhelimen käyttöä, vanki ymmärtänee
46492: myös vartijan kuulevan hänen osuutensa keskus-                 POLIISIVIRANOMAISET
46493: telusta. Kysymys ei tällöin voi olla hallitusmuo-
46494: don 8 §:ssä tarkoitetusta luottamuksellisesta                    KUOLEMANSYYN TUTKINNAN
46495: viestinnästä. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan                     JOHDOSTA TEHTÄVÄ PÄÄTÖS
46496: puheena olevan kaltaisessa puhelun valvonnassa              Apulaisoikeusasiamies katsoi esitutkintaa
46497: ei olekaan niinkään kysymys puhelinsalaisuudes-          koskevaan kanteluun antamassaan ratkaisussa,
46498: ta vaan lähinnä vangin yksityiselämälle laitok-          että Joensuun poliisilaitoksen rikoskomisario ei
46499: sessa asetettavista rajoituksista.                       ollut ylittänyt tai käyttänyt harkintavaltaansa
46500:    RTL:n 1luvun 3 §:n mukaan rangaistuslaitos-           väärin, kun tämä päätti, ettei kuolemansyyn tut-
46501: ten olot on mahdollisuuksien mukaanjärjestettä-          kinta antanut aihetta esitutkintaan. Apulaisoi-
46502: vä vastaamaan yhteiskunnassa yleensä vastaa-             keusasiamies kuitenkin katsoi, että päätöksen
46503: via olosuhteita ja täytäntöönpanossa voidaan             perustelut olivat niukat ja että asian laatu ja
46504: vapaudenmenetyksen lisäksi käyttää muita ra-             vainajan omaisten tekemien tutkintapyyntöjen
46505: joituksia siinä määrin kuin laitoksessa pitämisen        sisältö olisivat edellyttäneet sen yksityiskohtai-
46506: varmuus ja laitoksen järjestys vaativat. Puhelin         sempaa perustelemista. Apulaisoikeusasiamies
46507: on eräs keskeinen tapa, jolla lähiomaiset pitävät        saattoi käsityksensä rikoskomisarion tietoon.
46508: nykyään toisiinsa yhteyttä. Se, että vanki pys-            Apulaisoikeusasiamiehen       kirje       20.5.1996,
46509: tyy säilyttämään sosiaaliset suhteensa laitokses-        dnro 785/4/95
46510: sa ollessaan, vähentää vapaudenmenetyksestä
46511: aiheutuvia haittoja, mikä on eräs nykyaikaisen
46512: vankeinhoidon perustavoitteita. Toisaalta asiaa               POLIISIN OIKEUS TIETOJEN SAANTIIN
46513: arvioitaessa on otettava huomioon myös vangin                 SELVITETIÄESSÄ KUOLEMANSYYTÄ
46514: muut mahdollisuudet pitää yhteyttä laitoksen                Apulaisylilääkäri ja ylilääkäri arvostelivat
46515: ulkopuolelle.                                            kantelussaan keskusrikospoliisin rikoskomisa-
46516:    Apulaisoikeusasiamies katsoi, että vangin pu-         rion menettelyä kuolemansyyn selvittämistä
46517: helua voidaan valvoa siten, ettävartija on kuulo-        koskevassa asiassa. Kirkkonummen piiritysta-
46518: etäisyydellä, mikäli se katsotaan välttämättö-           pauksen tutkinnanjohtajana toiminut rikosko-
46519: 
46520: 
46521:                                                     97
46522: HUOMAUTUKSET                                                 J   A        K   Ä   S       T   Y   K      S   E   T
46523: 
46524: 
46525: 
46526: 
46527: m•sano oli vaatinut heitä luovuttamaan käyt-                 poliisille kuolemansyyn selvittämiseksi tarpeelli-
46528: töönsä kuolemansyyn selvittämistä varten piiri-              set seikat.
46529: tystilanteessa surmansa saanutta henkilöä kos-                  Kuolemansyytä selvitettäessä tutkinta ei pää-
46530: kevat kaikki sairaalassa säilytettävät sairausker-           ty kuolemansyyn vahvistamiseen. Siihen liittyy
46531: tomukset ja muut asiakirjat. Lääkäreiden mie-                kaikkien niiden kuolemaan liittyvien syiden ja
46532: lestä rikoskomisario ei ollut kyennyt esittämään             olosuhteiden selvittäminen, jotka ovat kausaali-
46533: pyyntönsä tueksi hyväksyttävää perustetta. He                sessa syy-yhteydessä kuolemaan. Kuoleman-
46534: katsoivat, että heillä ei ollut velvollisuutta kuole-        syyn tutkinta ei siis päättynyt tässäkään tapauk-
46535: mansyyn selvittämisestä annetun lain 14 §:n no-              sessa siihen, että poliisien asema tutkinnassa
46536: jalla luovuttaa tietoja, koska kysymys ei heidän             muuttui rikoksesta epäiliyksi ja tutkinta esitut-
46537: mielestään ollut kuolemansyyn selvittämisestä                kintalain säännösten alaiseksi. Kuolemansyytä
46538: vaan poliisin sisäisestä tutkinnasta mahdollisten            ei tuolloin ollut vielä selvitetty. Tutkinnan laa-
46539: virkavirheiden takia.                                        dun määrittämisellä on apulaisoikeusasiamiehen
46540:   Rikoskomisario puolestaan pyysi oikeusasia-                mielestä merkitystä lähinnä asianosaisten ase-
46541: miestä tutkimaan sairaalan ja sairaanhoitopiirin             man ja oikeusturvan kannalta.
46542: kuntayhtymän asianomaisten virkamiesten toi-                   Lääkintöhallituksen ohjeissa on tarkemmin
46543: minnan lain- ja asianmukaisuuden.                            yksilöity ne seikat, joita kuolemansyyn selvittä-
46544:   Apulaisoikeusasiamies totesi kannanottonaan                misessä tutkitaan. Ohjeissa korostetaan WHO:n
46545: seuraavaa.                                                   hyväksymän kuolemansyyn määritelmän mu-
46546:                                                              kaisesti, että tutkinnalla pyritään pelkkää väli-
46547:         Kuolemansyyn selvittäminen                           töntä kuolemansyytä laajempaan selvitykseen
46548:                                                              niistä olosuhteista, joissa kuolema on tapahtu-
46549:    Oikeuslääketieteellisestä kuolemansyyn sel-
46550:                                                              nut. Tietojen hankinta kuuluu poliisille.
46551: vittämisestä säädetään kuolemansyyn selvittä-
46552: misestä annetussa laissa (459/73). Lain 7 §:n mu-               Asiaa käsittelevissä kirjoituksissa on esitetty,
46553:                                                              että tutkinnassa on lähinnä keskityttävä niihin
46554: kaan oikeuslääketieteellistä kuolemansyyn sel-
46555:                                                              olosuhteisiin ja syihin, jotka välittömästi liitty-
46556: vittämistä edellyttää muun muassa se, että kuo-
46557:                                                              vät vainajan kuolemaan. Ohjeena syy-yhteyden
46558: leman on aiheuttanut rikos, tapaturma, itsemur-
46559:                                                              selvittämisessä on rikosoikeudellinen periaate
46560: ha, myrkytys, ammattitauti tai hoitotoimenpide
46561:                                                              adekvaattisesta kansaaliyhteydestä eli kuole-
46562: tai kun on aihetta epäillä kuoleman johtuneen
46563:                                                              man katsotaan aiheutuneen tietystä teosta (lai-
46564: jostakin edellä mainitusta syystä. Lainkohdassa
46565:                                                              minlyönnistä), jos yleisen elämänkokemuksen
46566: todetaan poliisin suorittavan tutkinnan kuole-
46567:                                                              mukaan on ollut arvattavissa seurauksen johtu-
46568: mansyyn selvittämiseksi. Tutkinnassa on tarvit-
46569:                                                              neen tuosta teosta. Toisaalta on korostettu, että
46570: taessa käytettävä lääkäriä apuna. Lain 14 §:ssä
46571: on eräille henkilöille asetettu positiivinen velvol-         tutkintaa ei tule rajata liian suppeaksi.
46572: 
46573: lisuus tietojen antamiseen kuolemansyyn selvit-
46574: tämisessä. Mainitun lainkohdan mukaan lääkäri                        Tarpeellisuusharkinta tietojen
46575: samoin kuin muu henkilö, joka on vainajaa hä-
46576:                                                                         luovuttamistilanteessa
46577: nen viimeisen sairautensa aikana hoitanut tai                   Saadun selvityksen mukaan asiakirjapyyntö
46578: jolla muuten on tietoja kuolemaan liittyvistä sei-           esitettiin kuolemansyyn selvittämisestä annetun
46579: koista, on velvollinen pyynnöstä ilmoittamaan                lain 14 §:n nojalla. Säännös koskee lääkärin ja
46580: 
46581: 
46582:                                                         98
46583: HUOMAUTUKSET                                                 J    A        K   Ä   S       T   Y   K   S   E   T
46584: 
46585: 
46586: 
46587: 
46588: muun henkilön velvollisuutta ilmaista tiedos-               säännökset sisältyvät myös kansalaisoikeuksia
46589: saan olevat kuolemaan liittyvät tarpeelliset sei-           ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväli-
46590: kat. Tiedonantovelvollisten henkilöpiiriä ei ole            seen yleissopimukseen (17 artikla) ja Euroopan
46591: säännöksessä rajattu ahtaasti. Hallituksen esi-             ihmisoikeussopimukseen (8 artikla). Näiden
46592: tyksessä todetaan nimenomaan, että kuolemaan                säännösten lähtökohtana on estää viranomaisten
46593: liittyvistä olosuhteista tulisi saada mahdollisim-          ja muidenkin mielivaltainen puuttuminen ihmi-
46594: man yksityiskohtaisia tietoja.                              sen yksityiselämään.
46595:   Surmansa saanutta koskevia asiakirjoja säily-                Potilaan asemasta ja oikeuksista annettuun
46596: tettiin sairaalassa. Rikoskomisarion pyyntö oli             lakiin sisältyvä salassapitosäännös oikeuttaa tie-
46597: osoitettu sairaalan ylilääkärille. Keskusrikospo-           don antamiseen viranomaiselle, jolla on tiedon-
46598: liisin asiakirjapyynnössä ei yksilöity pyydettyjä           saantiin laissa säädetty oikeus. Tällainen oikeus
46599: asiakirjoja. Rikoskomisarion selvityksen mu-                on poliisilla kuolemansyyn selvittämisestä anne-
46600: kaan hänelle ei ilmoitettu, mitä asiakirjoja sai-           tun lain 14 §:n perusteella. Lain 14 §:n sanamuo-
46601: raalassa oli.                                               don mukaan tiedonantovelvollisuus koskee tar-
46602:    Apulaisylilääkäri oli kieltäytyessään luovut-            peellisia tietoja.
46603: tamasta asiakirjoja vedonnut lääkärin salassapi-               Tiedonantovelvollisen harkintavallan rajoja
46604: tovelvollisuuteen ja siihen, että poliisi ei ollut          arvioitaessa on otettava huomioon, että vastuu
46605: esittänyt riittäviä laillisia perusteita poiketa sa-        kuolemansyyn selvittämisestä kuuluu poliisille,
46606: lassapitovelvollisuudesta. Hänen mielestään ky-             jonka velvollisuus on harkita, mitä selvitystä
46607: symys ei ollut kuolemansyyn selvittämisestä.                asiassa tarvitaan. Apulaisoikeusasiamiehen mie-
46608: Saadusta selvityksestä oli pääteltävissä, että yli-         lestä lopullisen tarpeellisuusarvioinnin voi tehdä
46609: lääkäri oli antanut apulaisylilääkärille valtuudet          vain tutkinnasta vastaava poliisi, koska vain
46610: vastata luovutuspyyntöön. Hän oli vastauksessa              tämä voi arvioida kaiken tutkinnassa kertyneen
46611: uudistettuun luovutuspyyntöön kirjallisesti vah-            aineiston perusteella tiedon tarpeellisuuden. Po-
46612: vistanut hyväksyvänsä tämän kannan asiassa.                 liisilla ei ole velvollisuutta eikä oikeutta ilmaista
46613:   Keskeinen kysymys asian ratkaisussa oli se,               ulkopuoliselle henkilölle kaikkia niitä tutkinnas-
46614: onko kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain              sa kertyneitä tietoja, joilla voi olla merkitystä
46615: mukaan tiedonantovelvollisella oikeus harkita tie-          arvioitaessa tiedon tarpeellisuutta. Toisaalta po-
46616: don tarpeellisuutta tutkinnassa vai kuuluuko                liisin pyyntö on rajattava siten, ettei tietojen
46617: tämä harkinta tutkinnan suorittajalle eli poliisil-         luovutuksella tarpeettomasti vaaranneta yksi-
46618: le?                                                         tyisyyden suojaa.
46619:    Asian ratkaiseminen edellyttää kahden yh-
46620:                                                                        Rikoskomisarion menettely
46621: teiskunnallisesti tärkeän intressin välistä pun-
46622: nintaa. Yhteiskunnan ja myös asianosaisten kan-                  Poliisin sekä lääkärien piiritystilanteen aikai-
46623: nalta on tärkeää, että kuolemansyy voidaan sel-             sen yhteistyön perusteella rikoskomisariolla oli
46624: vittää. Tärkeä oikeushyvä on toisaalta myös ar-             aihetta olettaa, että sairaalassa olisi kuoleman-
46625: kaluontoisten henkilökohtaisten terveystietojen             syyn selvittämisen kannalta merkityksellisiä
46626: luottamuksellisuus. Hallitusmuodon 8 §:ssä on               asiakirjoja. Rikoskomisario ei kuitenkaan voinut
46627: mainittu perusoikeutena jokaisen oikeus yksi-               riittävästi arvioida potilasasiakirjojen merkitys-
46628: tyiselämään. Yksityiselämän suojaa koskevat                 tä kuolemansyyn selvittämisessä, koska hänellä
46629: 
46630: 
46631:                                                        99
46632: HUOMAUTUKSET                                                  J   A        K   Ä   S       T   Y   K   S   E   T
46633: 
46634: 
46635: 
46636: 
46637: ei kertomansa mukaan ollut kuin vasta uudiste-                   Asiassa noudatettava menettelysäännös on
46638: tun pyynnön esittämisen jälkeen niistä mitään                 yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 8
46639: tietoa. Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mu-                §:ssä. Virkamiehen kieltäytyessä luovuttamasta
46640: kaan poliisin olisikin tullut pyytää selvitystä po-           tietoja on tiedon pyytäjällä oikeus saada asia
46641: tilasasiakirjojen luonteesta.                                 viranomaisen ratkaistavaksi. Näin ollen apulais-
46642:     Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä                ylilääkärin olisi tullut hallintomenettelylaista-
46643: tarpeellisuusharkinnasta tietojen hankinnassa                 kin ilmenevän neuvontavelvollisuuden perus-
46644: rikoskomisarion tietoon.                                      teella ohjata poliisi hankkimaan viranomaisrat-
46645:                                                               kaisu sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituk-
46646:         Apulaisylilääkärin menettely                          selta eikä kehottaa valittamaan virkamiehen
46647:                                                               päätöksestä lääninoikeuteen.
46648:     Kieltäytyminen luovuttamasta asiakirjoja                     Apulaisoikeusasiamies kiinnitti apulaisylilää-
46649:    Koska poliisilla ei ollut yksilöityä tietoa siitä,         kärin huomiota yleisten asiakirjain julkisuudesta
46650: minkälaisia asiakirjoja sairaalassa oli, olisi apu-           annetun lain mukaiseen menettelyyn ja siihen,
46651: taisylilääkärin tullut ilmoittaa poliisille asiakir-          että poliisin uudistettuunkin asiakirjapyyntöön
46652: jojen luonteesta kieltäytyessään niiden luovutta-             olisi tullut vastata viivytyksettä.
46653: misesta ja vaatiessaan poliisia esittämään lailli-
46654: sen perusteen vaatimukselleen. Saatuaan tiedon                            Ylilääkärin menettely
46655: asiakirjojen luonteesta poliisi olisi voinut arvioi-
46656:                                                                  Ylilääkäri oli vastuussa asiasta ja sen joutui-
46657: da, olivatko kaikki asiakirjat tutkinnassa tar-
46658:                                                               sasta käsittelystä, koska hän antoi hänelle osoite-
46659: peellisia.
46660:                                                               tun asiakirjapyynnön alaisensa apulaisylilääkä-
46661:    Apulaisoikeusasiamies saattoi apulaisylilää-
46662:                                                               rin ratkaistavaksi ja vahvisti myöhemmin hy-
46663: kärin tietoon käsityksensä hänen ilmoitusvelvol-
46664:                                                               väksyvänsä tämän kannan asiassa.
46665: lisuudestaan sekä poliisin oikeudesta tietojen
46666:                                                                  Apulaisoikeusasiamies saattoi myös ylilääkä-
46667: saantiin.
46668:                                                               rin tietoon käsityksensä poliisin oikeudesta tieto-
46669:             Luovutuspyynnön käsittely
46670:                                                               jen saantiin ja kiinnitti ylilääkärin huomiota
46671:    Rikoskomisario oli kantelussaan myös arvos-                yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain
46672: tellut asiassa noudatettua menettelyä ja katso-               mukaiseen menettelyyn ja siihen, että poliisin
46673: nut, että apulaisylilääkäri oli viivyteHyt asiakir-           uudistettuunkin asiakirjapyyntöön olisi tullut
46674: japyynnön käsittelyssä.                                       vastata viivytyksettä.
46675:    Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan                     Apulaisoikeusasiamiehen päätös 23.5.1996,
46676: apulaisylilääkäri oli antanut ensimmäisen kiel-               dnrot 153 ja 392/4/95
46677: teisen vastauksen viivytyksettä eli viimeistään
46678: kahden päivän kuluessa pyynnöstä. Keskusri-
46679: kospoliisin ylilääkärille osoittamaan toiseen
46680:                                                                    KOTIETSINNÄN TOIMITTAMINEN
46681: pyyntöön apulaisylilääkäri vastasi yhdessä yli-
46682: lääkärin kanssa yli kuukauden pyynnön saapu-                     Kantelij a arvosteli Helsingin poliisilaitoksen
46683: misen jälkeen. Tässä vastauksessa he antoivat                 poliisimiesten menettelyä kotietsinnän toimitta-
46684: valitusosoituksena kehotuksen valittaa päätök-                misesta asuntoonsa muun muassa siitä syystä,
46685: sestä lääninoikeudelle.                                       ettei etsitty henkilö asunut hänen asunnossaan.
46686: 
46687: 
46688:                                                         100
46689: HUOMAUTUKSET                                                   J     A       K   Ä   S      T   Y    K   S   E   T
46690: 
46691: 
46692: 
46693: 
46694:    Selvityksen mukaan kotietsintä perustui sii-               Lappeenrannan poliisilaitoksen ja sittemmin
46695: hen, että poliisimiesten virkatehtävänä oli etsin-            keskusrikospoliisin Kouvolan toimipisteen tut-
46696: täkuulutetun henkilön tavoittaminen ja tieto sii-             kittavaksi. Kantelijan tutkintaa varten toimit-
46697: tä, että henkilö oli asunut aikaisemmin kyseises-             tama asiakirja-aineisto oli ollut laaja ja lisäksi
46698: sä äitinsä asunnossa ja että poliisin vihjetiedon             kantelija oli toimittanut lisäaineistoa, josta vii-
46699: mukaan hän saattoi joskus oleskella siellä. Polii-            meinen oli saapunut 24.11.1994.
46700: simiesten epäilyksiä etsityn henkilön olemisesta                 Tutkijaksi määrätty rikosylikomisario oli pi-
46701: asunnossa lisäsi se, ettei heille avattu ovea ja että         tänyt tarpeellisena epäiltyjä rikoksia koskevien
46702: asunnosta kuului liikkumisen ääniä. Asukas ava-               tietojen täydentämistä ja täsmentämistä ja oli
46703: si oven sen jälkeen kun huoltomies oli yrittänyt              sen vuoksi neuvotellut kantelijaa edustaneen la-
46704: avata sitä avaimellaan ja antoi poliisille suostu-            kimiehen kanssa 10.2.1995. Tutkija oli tutustu-
46705: muksen tarkastaa asunto, jolloin poliisimies kier-            nut 29.3.1995 Parikkalan nimismiespiirissä il-
46706: si asunnon ja avasi yhdenkomeron oven. Etsittä-               moitukseen liittyvään asiakirja-aineistoon ja
46707: vää henkilöä ei löytynyt asunnosta.                           saanut tuolloin myös nimismiehen ja ulosotto-
46708:     Apulaisoikeusasiamies katsoi, että poliisimies-           apulaisen selvityksen.
46709: ten ilmoittamien seikkojen perusteella etsityn                    Tutkija teki 29.5.1995 päätöksen esitutkinnan
46710: henkilön voitiin olettaa olevan asunnossa. Esi-
46711:                                                               toimittamatta jättämisestä. Perusteena oli osak-
46712: tettyjä seikkoja ei kuitenkaan voitu pitää sellaisi-          si se, ettei ilmoitustietojen perusteella ollut syytä
46713: na erittäin pätevinä perusteina, joita kotietsin-             epäillä rikosta ja osaksi se, että syyteoikeus oli
46714: nän toimittaminen pakkokeinolain (5:1 § 3 mom.)               joka tapauksessa vanhentunut eräiden epäilty-
46715: mukaan tässä tapauksessa edellytti. Apulaisoi-                jen rikosten kohdalla.
46716: keusasiamiehen käsityksen mukaan sellaisina
46717:                                                                    Apulaisoikeusasiamies totesi, että asian käsit-
46718: seikkoina voitiin pitää kotietsinnän toimittajan
46719:                                                               telyn viivästymiseen oli ollut useita syitä, joista
46720: tiedossa olevia konkreettisia tai muita hyvin luo-
46721:                                                               osa liittyi kantelijan epäilemien rikosten teonku-
46722: tettavia tietoja siitä, että henkilö todella tuolloin
46723:                                                               vauksien ja hänen antamiensa tapahtumatieto-
46724: oli etsittävässä asunnossa.
46725:                                                               jen vaikeaselkoisuuteen samoin kuin tarpeeseen
46726:    Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä
46727:                                                               tutustua toimitettuun lisäaineistoon. Yhtenä
46728: poliisimiesten tietoon.
46729:                                                               syynä pitkälle käsittelyajalle oli ollut se, että
46730:    Apulaisoikeusasiamiehen päätökset
46731:                                                               asian tutkin ta oli päätetty eri vaiheiden jälkeen
46732: 20.6.1996, dnrot 1729 ja 2107/4/94
46733:                                                               siirtää keskusrikospoliisille, mikä sinänsä oli il-
46734:                                                               meisesti ollut perusteltua.
46735:       ESITUTKINNAN ALOITTAMISEN
46736:                                                                  Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan
46737:             VIIVÄSTYMINEN
46738:                                                               rikosilmoituksen valmistelevaan selvittelyyn
46739:    Kantelija arvosteli esitutkinnan viivästymis-              käytetty aika oli ollut mainituista seikoista huo-
46740: tä viitaten siihen, että hän oli tehnyt tutkinta-             limatta kohtuuttoman pitkä. Esitutkintalain 6
46741: pyynnön 11.11.1993 Kymen lääninhallitukseen                   §:n edellytys esitutkinnan toimittamisesta ilman
46742: ja ettei asiaa vielä runsas vuosi myöhemmin ollut             aiheetonta viivytystä sisälsi myös velvoitteen
46743: tutkittu.                                                     esitutkintaa edeltävän alustavan selvittelyn toi-
46744:    Kantelua tutkittaessa kävi ilmi, että kanteli-             mittamisesta ilman tällaista viivytystä. Hän
46745: jan rikosilmoituksen tutkin ta oli siirretty ensiksi          katsoi, ettei kantelijan rikosilmoitusta ollut käsi-
46746: 
46747: 
46748:                                                         101
46749: HUOMAUTUKSET                                                 J   A        K   Ä    S      T   Y    K   S   E   T
46750: 
46751: 
46752: 
46753: 
46754: telty lain edellyttämällä tavalla viivytyksettä.             voitavan päätellä, että henkilön tavoittamiseksi
46755: Kun asia oli kuitenkin ollut vaikeaselkoinen ja se           suoritetun kotietsinnän yhteydessä saadaan kui-
46756: oli vaatinut lisäselvityksiä ja täsmennyksiä, kir-           tenkin ottaa haltuun takavarikoitava esine, joka
46757: joitus ei antanut aihetta muihin toimenpiteisiin             tavataan avoimesti esillä.
46758: kuin, että hän saattoi käsityksensä asiaa tutki-                Poliisimiesten tarkoituksena oli saada asiapa-
46759: neen rikosylikomisarion tietoon ja otettavaksi               pereista tietoa etsityn henkilön olinpaikasta.
46760: huomioon vastaisuudessa.                                     Apulaisoikeusasiamies katsoi, että etsintää ei si-
46761:    Apulaisoikeusasiamiehen päätös 20.6.1996,                 ten suoritettu esineellisen kotietsinnän tarkoi-
46762: dnro 2361/4/94                                               tuksessa vaan etsityn henkilön asuinpaikan sel-
46763:                                                              vittämiseksi. Kun selvityksen mukaan poliisi-
46764:      KOTIETSINNÄN TOIMITTAMINEN                              miehet tarkastelivat esillä olleita papereita eivät-
46765:                                                              kä siinä yhteydessä avanneet tai penkoneet
46766:    Kantelija arvosteli Helsingin poliisilaitoksen            kaappeja tai muita säilytystiloja, hän ei katsonut
46767: poliisimiesten menettelyä tutkia asunnossa asia-             poliisimiesten kuitenkaan menetelleen lainvas-
46768: papereita etsintäkuulutetun henkilön tavoitta-               taisesti. Hän saattoi käsityksensä asiasta poliisi-
46769: miseksi suoritetun kotietsinnän yhteydessä.                  miesten tietoon ja kiinnitti heidän huomiotaan
46770:    Selvityksen mukaan poliisimiehet eivät suo-               vastaisen varalle asiassa esittämiinsä näkökoh-
46771: rittamassaan kotietsinnässä tavoittaneet hake-               tiin.
46772: maansa henkilöä. Kuitenkin he tarkastelivat                     Apulaisoikeusasiamiehen päätös 23.7 .1996,
46773: asunnossa esillä olleita asiapapereita saadakseen            dnro 2109/4/94
46774: tietoja etsittävän henkilön olinpaikasta hänen
46775: tavoittamisekseen.
46776:                                                                 TAHDOSTA RIIPPUMATTOMAAN
46777:    Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään,
46778:                                                                 HOITOON KULJETTAMINEN SEKÄ
46779: että kotirauha on hallitusmuodon mukainen pe-                 OMAISUUDEN JA KOTIRAUHAN SUOJA
46780: rusoikeus, johon voidaan kajota vain kotietsin-
46781: nän edellytyksistä ja toimittamisesta annetun                   Kantelija arvosteli Inarin piirin nimismiehen,
46782: lain nojalla. Koska kotietsintä on poikkeus halli-           nimismiespiirin poliisimiesten ja Inarin kunnan
46783: tusmuodossa turvatusta kotirauhan suojasta,                  terveyskeskuksen lääkärin kantelijaan kohdista-
46784: sen edellytyksiä on tulkittava ahtaasti.                     mia toimenpiteitä.
46785:    Apulaisoikeusasiamies totesi oikeuskirjalli-                 Kantelija otettiin kiinni poliisiasemalla, jotta
46786: suudessa katsotun, että kotietsinnän tarkoitus               lääkäri voisi arvioida hänen terveydentilansa
46787: voi olla joko takavarikoitavan esineen löytämi-              mahdollista hoitoon lähettämistä varten. Kiinni-
46788: nen tai muun rikosta selvittävän seikan tutkimi-             ottamisen yhteydessä kantelijalle tehtiin henki-
46789: nen taikka henkilön tavoittaminen ja että tällä              löntarkastus, jonka yhteydessä häneltä otettiin
46790: jaottelulla on merkitystä kotietsinnän edellytys-            talteen muun ohessa hänen moottorikelkkansa
46791: ten kannalta. Esitetyn näkemyksen mukaan toi-                avaimet ja kotinsa avaimet. Terveyskeskuslää-
46792: mitettaessa kotietsintää henkilön tavoittamisek-             käri tutki hänet poliisiasemalla kahden poliisi-
46793: si ei samalla ole sallittua penkoa komeroita tai             miehen läsnäollessa. Tutkimuksensa jälkeen lää-
46794: muita säilytystiloja, ellei ole edellytyksiä kotiet-         käri kirjoitti tarkkailulähetteen, jolla kantelija
46795: sintään myös esineen löytämiseksi. Pakkokeino-               lähetettiin sairaalaan tutkimuksiin. Nimismies
46796: lain 4 luvun 6 §:n 1 momentista on katsottu                  teki päätöksen virka-avun antamisesta ja hänet
46797: 
46798:                                                        102
46799: HUOMAUTUKSET                                                 J    A      K   Ä    S      T    Y   K   S   E    T
46800: 
46801: 
46802: 
46803: 
46804: kuljetettiin sairaalaan poliisiautolla. Terveyden-             Nimismiehen menettelyä arvioitaessa oli apu-
46805: hoitoalan henkilöstöä ei osallistunut kuljetuk-             laisoikeusasiamiehen mukaan kuitenkin otetta-
46806: seen.                                                       va huomioon se, että tapahtumahetkellä sään-
46807:   Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan                 nökset ampuma-aseiden haltuunotosta olivat
46808: terveyskeskuslääkäri menetteli virkavelvollisuu-            puutteelliset, mikä tilanne on sittemmin korjaan-
46809: tensa vastaisesti, kun hän jätti huolehtimatta,             tunut. Samoin oli otettava huomioon se, että
46810: että kantelija olisi toimitettu sairaalaan mielen-          nimismiehen tavoitteena oli hänen selvityksensä
46811: terveyslain edellyttämällä tavalla. Nimismies               mukaan saada aseet poliisin haltuun poliisitoi-
46812: puolestaan määräsi annettavaksi poliisin virka-             minnassa noudatettavan vähimmän haitan peri-
46813: apua kuljetukseen, vaikka laillisia edellytyksiä            aatteen mukaisesti ja vaaraa aiheuttamatta. Po-
46814: siihen ei mielenterveyslain edellyttämän tervey-            liisilla oli asiakirjaselvityksen mukaan perustel-
46815: denhuoltoalan koulutuksen saaneen saattajan                 tua syytä pelätä aseiden väärinkäyttöä kanteli-
46816: puuttuessa ollut. Ennen virka-apupyyntöön                   jan sairaalatarkkailusta vapautumisen jälkeen.
46817: suostumista nimismiehen olisi tullut varmistua              Vähimmän haitan periaatteen kannalta olisi kui-
46818: siitä, että sairaalaan toimittaminen tapahtuu               tenkin apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mu-
46819: lainmukaisesti.                                             kaan ollut johdonmukaista, että aseet olisi pyrit-
46820:    Poliisimiehet menivät kantelijan asuntoon                ty saamaan poliisin haltuun vapaaehtoisesti.
46821: kantelijan ollessa sairaalassa häneltä haltuun                 Kun otettiin huomioon aseiden haltuunottoa
46822: otetuilla avaimilla. Asunnosta löydetyt aseet po-           edeltänyt kantelijan uhkaava käytös sekä poliisi-
46823: liisi otti haltuunsa aseiden hallussapitolupien pe-         miesten henkeen kohdistunut todellisena pidet-
46824: ruuttamista varten.                                         tävä vaara, joka olisi ollut mahdollinen, mikäli
46825:    Ampuma-aseita ja ampumatarpeita koskeva                  aseiden haltuunottamisessa olisi jääty odotta-
46826: lainsäädäntö, tapahtumahetkellä voimassa ollut              maan kantelijan paluuta kotiin, apulaisoikeus-
46827: poliisilaki tai -asetus taikka muut säännökset              asiamies tyytyi esittämään käsityksensä nimis-
46828: eivät kuitenkaan sisältäneet apulaisoikeusasia-             miehen menettelystä.
46829: miehen mukaan sellaista toimivaltuussäännöstä,                   Apulaisoikeusasiamiehen näkemyksen mu-
46830: joka olisi oikeuttanut poliisin suorittamaan et-            kaan kantelijan uhkaavan käytöksen vuoksi hä-
46831: sinnän kotirauhan piiriin kuuluvassa tilassa sillä          neen kohdistunutta turvatarkastusta ja avain-
46832: perusteella, että aseiden hallussapitoluvan pe-             ten poisottamista voitiin myös pitää poliisilain
46833: ruuttaminen oli tullut harkittavaksi ja poliisilla          säännöksiin perustuvana. Avainten poisottami-
46834: oli valta ottaa aseet haltuun. Apulaisoikeusasia-           sen tarve turvatarkastuksessa oli apulaisoikeus-
46835: miehen käsityksen mukaan kotietsinnän kaltai-               asiamiehen mukaan tarkastajan harkintaval-
46836: nen, perusoikeutta rajoittava toimenpide ei voi             taan kuuluva ratkaisu eikä hän katsonut poliisil-
46837: perustua yleiseen tapaan tai poliisitoiminnan               le kuuluvaa harkintavaltaa ylitetyn tai sitä käy-
46838: yleisiin periaatteisiin, vaan edellyttää tuekseen           tetyn väärin. Sen sijaan avaimet olisi tullut toi-
46839: nimenomaisen lain säännöksen. Kantelijan asun-              mittaa kantelijan mukana sairaalaan, jossa ne
46840: toon tehdyllä etsinnällä aseiden haltuun ottarui-           olisi voitu luovuttaa hänelle. Laillisia perusteita
46841: seksi ei apulaisoikeusasiamiehen mukaan näin                avainten säilyttämiselle poliisiasemalla ei ollut ja
46842: ollen ollut perustaa laissa ja se merkitsi kanteli-         poliisin menettely oli apulaisoikeusasiamiehen
46843: jan kotirauhan loukkaamista.                                mukaan tältä osin virheellinen.
46844: 
46845: 
46846:                                                       103
46847: HUOMAUTUKSET                                                  J   A       K    Ä   S       T   Y    K   S   E   T
46848: 
46849: 
46850: 
46851: 
46852:    Apulaisoikeusasiamies antoi nimismiehelle ja              nöksiä ei voida tulkita laajentavasti julkishallin-
46853: terveyskeskuslääkärille huomautuksen heidän                  non asiakkaiden vahingoksi.
46854: menettelystään kantelijan sairaalaan kuljetta-                  Ei ollut perusteita epäillä, että sisäasiainmi-
46855: misessa. Hän saattoi myös nimismiehen tietoon                nisteriö olisi ylittänyt valtion maksuperustelain
46856: käsityksensä tämän menettelystä aseiden hal-                 mukaisen harkintavaltansa määrätessään pyyn-
46857: tuunottamisessa ja turvatarkastuksessa otettu-               nöstä annettavista todistuksista perittäväksi
46858: jen avainten palauttamisesta.                                maksuksi 50 markan kiinteän hinnan tai antaes-
46859:   Apulaisoikeusasiamiehen päätös 24.7.1996,                  saan ohjeen, jonka mukaan postiennakosta ai-
46860: dnro 1554/4/94                                               heutuvat kulut peritään asiakkaalta. Sen sijaan
46861:                                                              nimismiespiirin erikseen perimät käsittelymaksu
46862:            JULKISOI KEU DELLISET                             ja postimaksu olivat oikeusasiamiehen mielestä
46863:              SUORITEMAKSUT                                   lakiin perustumattomia eikä niitä olisi pitänyt
46864:                                                              periä.
46865:    Yritys oli tilannut Jyväskylän nimismiespii-
46866: ristä elinkeinoilmoituksen jäljennöksen, josta oli              Virheen moitittavuutta arvioitaessa piti kui-
46867: peritty todistusmaksuna 50 markkaa, käsittely-               tenkin ottaa huomioon, että kantelussa tarkoi-
46868: maksuna 30 markkaa ja postimaksuna 14 mark-                  tettuja maksuja perittäessä valtion maksuperus-
46869: kaa. Postimaksu koostui 12 markan postiennak-                tejärjestelmä oli hiljattain uudistettu ja uudet
46870: komaksusta ja kahden markan postimaksusta.                   säännökset olivat mutkikkaat. Yritykselle ai-
46871: Yritys kanteli maksujen suuruudesta ja perimis-              heutunut taloudellinen vahinko oli lisäksi ollut
46872: tavasta oikeusasiamiehelle.                                  vähäinen.
46873:    Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-                    Oikeusasiamies saattoi käsityksensä menette-
46874: raavan.                                                      lyn virheellisyydestä sisäasiainministeriön ja Jy-
46875:    Valtion maksuperustelain mukaan asianomai-                väskylän piirin nimismiehen tietoon.
46876: nen ministeriö päättää, mitkä ministeriön ja hal-              Oikeusasiamiehen päätös 2. 8.1996,
46877: linnonalan muiden viranomaisten suoritteet ovat              dnro 126/4/95
46878: maksullisia ja mistä suoritteista peritään ns. kiin-
46879: teä maksu. Sisäasiainministeriön poliisin suorit-
46880: teiden maksullisuudesta antaman päätöksen
46881:                                                                    KANSALAISUUSHAKEMUSTEN
46882:                                                                     KÄSITTELYN VIIVÄSTYMINEN
46883: mukaan pyynnöstä annettavat todistukset ovat
46884: kiinteämaksuisia julkisoikeudellisia suoritteita,               Äiti kanteli lastensa kansalaisuushakemusten
46885: joista peritään 50 markan maksu. Päätöksen so-               käsittelyn viivästymisestä. Poliisin taholta hä-
46886: veltamisesta annettujen ohjeiden mukaan edellä               nelle oli ilmoitettu, että asia viipyi sosiaaliviras-
46887: mainitussa päätöksessä mainitut hinnat sisältä-              tossa, missä hakemukset olivat lausunnolla.
46888: vät posti- ja lähettämiskulut. Postiennakosta ai-               Oikeusasiamies totesi Helsingin poliisilaitok-
46889: heutuvat kulut on ohjeen mukaan kuitenkin pe-                sen menetelleen virheellisesti lähettäessään kan-
46890: rittävä asiakkaalta.                                         salaisuushakemukset Helsingin sosiaalivirastoon
46891:    Hallitusmuodon 62 §:stä ja 92 §:stä ilmeneväs-            lausunnolle. Lausuntopyyntö ei täyttänyt hal-
46892: tä laillisuusperiaatteesta johtuu, että julkisoi-            lintomenettelylain 12 §:n mukaisia vaatimuksia.
46893: keudellisista suoritteista perittävien maksujen              Erityisesti se seikka, ettei lausuntopyyntö sisäl-
46894: on perustuttava lakiin. Maksuja koskevia sään-               tänyt mitään määräaikaa, oli saattanut vaikut-
46895: 
46896: 
46897:                                                        104
46898: HUOMAUTUKSET                                                   J   A        K   Ä    S      T   Y    K    S    E       T
46899: 
46900: 
46901: 
46902: 
46903:                                                                                                  KUVA: JAANIS KERKIS
46904: 
46905: 
46906: Toimistosihteeri Leena Helin sekä tarkastajat Kari Huttunen ja Jukka Silta/oppi.
46907: 
46908: 
46909: 
46910: taa hakemusten käsittelyn pitkittymiseen so-                   siinä vaiheessa, kun kantelija oli poliisilaitoksel-
46911: siaalivirastossa. Oikeusasiamiehen mielestä po-                ta tiedustellut hakemusten käsittelyvaihetta.
46912: liisilaitoksen olisi tullut selvittää syy sosiaalilau-           Sosiaalivirastossa poliisilaitoksen lausunto-
46913: takunnan lausunnon viipymiseen viimeistään                     pyyntö oli taas arkistoitu virheellisesti eikä asiaa
46914: 
46915: 
46916:                                                          105
46917: HUOMAUTUKSET                                                 J    A       K    Ä   S       T    Y   K   S    E   T
46918: 
46919: 
46920: 
46921: 
46922: ollut sen vuoksi viety sosiaalilautakunnan käsi-         veyden- ja sairaanhoitoon. Hän totesi, että vas-
46923: teltäväksi.                                              tuu pidätettynä, vangittuna tai muutoin kiinni
46924:   Kansalaisuushakemusten käsittely oli kestä-            otettuna olevan henkilön terveydenhuollosta on
46925: nyt Helsingin poliisilaitoksessa ja Helsingin so-        viranomaisella, jonka valvonnassa henkilö on
46926: siaalivirastossa yhteensä yli kaksi ja puoli vuot-       vapautensa menettäneenä. Viranomaisen on jär-
46927: ta, jota aikaa oikeusasiamies piti kohtuuttoman          jestettävä vapautensa menettäneelle mahdolli-
46928: pitkänä.                                                 suus saada tarvitsemansa lääkitys ja hoito. V a-
46929:    Oikeusasiamies kiinnitti Helsingin poliisilai-        pautensa menettäneen henkilön pyyntöön saada
46930: toksen huomiota vastaisen varalle siihen, että           lääketieteellistä apua olisi aina suhtauduttava
46931: kansalaisuushakemuksia koskevien lausunto-               vakavasti. On otettava myös huomioon, että sai-
46932: pyyntöjen tuli täyttää hallintomenettelylaissa           ras henkilö ei välttämättä pysty ilmaisemaan
46933: asetetut vaatimukset. Lausuntojen mahdollises-           avun tarvettaan. Viranomaisella on velvollisuus
46934: ti viivästyessä on selvitettävä, mistä viivästyk-        arvioida henkilön lääkärinhoidon tarvetta ja
46935: set johtuvat. Helsingin sosiaaliviraston huomio-         ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin siinäkin ta-
46936: ta oikeusasiamies kiinnitti vastaisen varalle sii-       pauksessa, että henkilö ei itse ole ilmoittanut
46937: hen, että lausuntopyyntöjen käsittelyssä tuli            olevansa hoidon tarpeessa.
46938: noudattaa asianmukaista huolellisuutta ja että                 Vapautensa menettäneen pyynnöt saada lää-
46939: asiakirjojen kulkua piti seurata sekaannusten                ketieteellistä apua tulisi aina kirjata, jos niihin ei
46940: välttämiseksi.                                               voida välittömästi suostua. Jos henkilö siirre-
46941:    Oikeusasiamiehen päätös 5.8.1996,                         tään muualle, passitukseen olisi perusteltua teh-
46942: dnro 222114/94                                               dä merkintä sairauksista.
46943:                                                             Asiassa oli jäänyt epäselväksi, miten tehok-
46944:       VAPAUTENSA MENETTÄNEEN                             kaasti kantelija oli ilmoittanut tarvitsevansa lää-
46945:        HENKILÖN TOIMITTAMINEN                            ketieteellistä apua. Poliisilaitoksen tai vankilan
46946:           LÄÄKÄRINHOITOON
46947:                                                          henkilökunta ei muistanut tällaisia pyyntöjä, ei-
46948:    Kantelija kertoi, että hän ei ollut saanut lukui-     vätkä he olleet itse havainneet henkilön olevan
46949: sista pyynnöistään huolimatta lääkärinapua               lääketieteellisen avun tarpeessa. Poliisitalossa
46950: eikä lääkitystä verenpainetautinsa ja lisäänty-          toiminut lääkäri oli käynyt katsomassa kanteli-
46951: neiden rintakipujensa vuoksi ollessaan kiinni-           jaa säännönmukaisen lääkärinkiertonsa yhtey-
46952: otettuna sakon muuntorangaistuksen vuoksi 6. -           dessä 9.1.1995. Selvityksen mukaan hän ei ollut
46953: 9.1.1995 Pasilan poliisitalossa ja Helsingin lää-        ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin siitä huoli-
46954: ninvankilassa. Hän pääsi vasta vankilaantulo-            matta, että hän oli saanut tietää, millainen ve-
46955: päiväänsä 9.1.1995 seuranneena päivänä vanki-            renpainelääkitys kantelijalla oli ollut ja ettei
46956: lan sairaanhoitajan ja lääkärin vastaanotolle.           tämä ollut ottanut verenpainelääkkeitään aina-
46957: Tällöin tilanne todettiin niin vakavaksi, että hä-       kaan viikkoon.
46958: net toimitettiin sairaalaan.                                    Apulaisoikeusasiamiehen varamies katsoi,
46959:    Apulaisoikeusasiamiehen varamies viittasi                 että terveydenhuollon ammattihenkilöstön ei
46960: päätöksessään hallitusmuodon 15 a §:n 3 mo-                  voitu todeta Pasilan poliisitalon pidätettyjen
46961: menttiin ja potilaan oikeuksista annetun lain                lääkäriä lukuunottamatta menetelleen asiassa
46962: säännöksiin jokaiselle kuuluvasta oikeudesta ter-            virheellisesti. Saatu selvitys ei osoittanut myös-
46963: 
46964: 
46965:                                                        106
46966: HUOMAUTUKSET                                                  J   A       K    Ä   S       T   Y    K   S   E   T
46967: 
46968: 
46969: 
46970: 
46971: kään poliisilaitoksen tai vankilan henkilökunnan                   KANSALAISUUSHAKEMUKSEN
46972: toimineen tässä tapauksessa virkavelvollisuuk-                            KÄSITTELY
46973: siensa vastaisesti.
46974:                                                                  Ulkomaalainen jätti Suomen kansalaisuutta
46975:    Sisäasianministeriössä oltiin parhaillaan uusi-           koskevan hakemuksen Ahvenanmaan poliisipii-
46976: massa pidätettyjen käsittelyä koskevia ohjeita.              rille. Hän kanteli oikeusasiamiehelle kansalai-
46977: V ankeinhoito-osasto puolestaan oli jo antanut               suushakemuksen käsittelyn viivästymisestä.
46978: lääninvankilaan tapahtumien johdosta menette-                    Poliisimestarin mukaan käsittely oli viivästy-
46979: lyohjeet, joiden johdosta lääninvankilan käytän-             nyt mm. sen takia, että koska hakija oli ollut
46980: töjä oli muutettu. Tämän vuoksi asia ei antanut              rikosepäilyä koskevan esitutkinnan kohteena.
46981: aihetta muihin toimenpiteisiin kuin että apulais-            Poliisimestari oli käsitellyt hakemusta vasta kun
46982: oikeusasiamiehen varamies kiinnitti Helsingin                esitutkinta oli valmistunut.
46983: poliisilaitoksen ja Helsingin lääninvankilan huo-                Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
46984: miota vapautensa menettäneen henkilön tervey-                raavan.
46985: denhoidon ja lääkityksen tarpeen viivytyksettö-                  Poliisimestarin olisi tullut esittää sisäasiain-
46986: mään selvittämiseen. Pasilan poliisitalossa toi-             ministeriölle kansalaisuushakemuksesta anta-
46987: mineelle lääkärille apulaisoikeusasiamiehen va-              massaan lausunnossa kaikki asiaan vaikuttavat
46988: ramies lausui, että tämän olisi tullut ryhtyä lää-           tosiasiat, joista poliisilla oli ollut tieto hakemuk-
46989: kityksen puutteen johdosta tarpeellisiin toimen-             sen vireille tullessa. Kansalaisuushakemuksen
46990: piteisiin. Koska lääkäri toimi nyttemmin yksi-               käsittelyn viivästymistä ei voitu perustella sillä,
46991: tyislääkärinä ja koska asian ratkaisu edellytti              että kaikki asiaan vaikuttavat selvitykset piti
46992: lääketieteellistä asiantuntemusta apulaisoikeus-             saada mahdollisimman valmiiksi ennen asian
46993: asiamiehen varamies siirsi hallintomenettelylain             käsittelyä.
46994: 8 §:n nojalla asian tältä osin Terveydenhuollon                  Hakemuksen käsittely oli aiheettomasti vii-
46995: oikeusturvakeskukselle käsiteltäväksi.                       västynyt. Poliisimestarin lausumista saattoi
46996:    Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen päätös                 päätellä, että poliisimestari oli pyrkinyt myöhen-
46997: 9.8.1996, dnro 274/4/95                                      tämään kansalaisuushakemuksen käsittelyä tar-
46998:                                                              koituksenaan saada käyttöönsä mahdollisim-
46999:     Asian siirron johdosta Terveydenhuollon OL-              man paljon hakijaa koskevaa kielteistä tietoa.
47000: keusturvakeskus ilmoitti 2.12.1996 päättäneensä              Jos tämä oli poliisimestarin tarkoitus, menettely
47001: kiinnittää vastaisen toiminnan varalle Pasilan po-           oli oikeusasiamiehen mielestä ristiriidassa hallin-
47002: liisitalossa pidätettyjen lääkärinä toimineen eri-           totoiminnassa noudatettavan ns. objektiviteetti-
47003: koislääkärin huomiota siihen, ettei hän ollut ryhty-         periaatteen kanssa. Poliisiviranomaisten tulee
47004: nyt tarvittaviin toimenpiteisiin tavattuaan kanteli-         suhtautua puolueettomasti kansalaisuushake-
47005: j an lääkärinkierrolla 9.1.199 5 ja tultuaan tietoi-         muksiin.
47006: seksi kantelijan verenpainetaudista ja siitä, ettei              Oikeusasiamies antoi poliisimestarille huo-
47007: tämä ollut ottanut ainakaan viikkoon hänelle mää-            mautuksen hänen virheellisestä menettelystään.
47008:  rättyä lääkitystä.                                              Oikeusasiamiehen päätös 12.8.1996,
47009:                                                              dnro 2530/4/95
47010: 
47011: 
47012: 
47013: 
47014:                                                        107
47015: HUOMAUTUKSET                                                J   A       K    Ä   S       T   Y    K   S   E   T
47016: 
47017: 
47018: 
47019: 
47020:    LIETTUALAISEN KUORON RAJALTA                            tavanomainen turistivierailu. Ryhmäviisumit
47021:           KÄÄNNYTTÄMINEN                                   oli myönnetty ulkomaiselle kuorolle, joka oli kut-
47022:                                                            suttu esiintymään Suomessa pidettäville kuoro-
47023:    Liettualaisen naiskuoron vierailua Suomeen
47024:                                                            festivaaleille sekä osallistumaan kansainväliseen
47025: järjestänyt henkilö kanteli oikeusasiamiehelle
47026:                                                            kuorokilpailuun. Kysymys oli siten kansainväli-
47027: siitä, että laivalla Tallinnasta Helsinkiin tullut
47028:                                                            sestä kulttuurivaihdosta.
47029: kuoro oli käännytetty välittömästi takaisin Tal-
47030:                                                               Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oi-
47031: linnaan, kun kuorolla ei ollut esittää passintar-
47032:                                                            keuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuk-
47033: kastajille ryhmäviisumeihin merkityn varalli-
47034:                                                            sen 15 artiklan mukaan sopimusvaltiot ovat tun-
47035: suusehdon edellyttämiä varoja. Paikalla ollut
47036:                                                            nustaneet jokaiselle oikeuden ottaa osaa kulttuu-
47037: poliisimies oli lisäksi ilmoittanut toimittavansa
47038:                                                            rielämään sekä ne edut, jotka koituvat tieteen ja
47039: kuoron mukana matkustaneen kantelijan tulli-
47040:                                                            sivistyksen alalla soimittavien kansainvälisten
47041: tarkastukseen, mikäli tämä ei luovuttaisi hallus-
47042:                                                            yhteyksien ja kansainvälisen yhteistoiminnan
47043: saan ollutta kuoron matkalippua itselleen.
47044:                                                            kannustamisesta ja kehittämisestä.
47045:    Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
47046:                                                               Sekä oikeuskäytännössä että oikeuskirjalli-
47047: raavan.
47048:                                                            suudessa hyväksytyn käsityksen mukaan maini-
47049:            Rajalta käännyttäminen                          tun yleissopimuksen määräykset on otettava
47050:                                                            huomioon kansallisen lain sisältöä tulkittaessa.
47051:    Viisumiin merkityn varallisuusehdon tarkoi-
47052:                                                            Rajalta käännyttämistä koskevia ulkomaalais-
47053: tuksena on varmistaa, ettei maahantulija saavu
47054:                                                            lain säännöksiä olisi tämän johdosta tullut tulki-
47055: rajalle varattomana ja tulisi sen vuoksi ulkomaa-
47056:                                                            ta ahtaasti, maahantulon tarkoituksen toteutu-
47057: laislain nojalla rajalta käännytetyksi. Rajalta
47058:                                                            mista edistävästi. Rajalta käännyttämiseen ei
47059: käännyttäminen on taas harkinnanvarainen hal-
47060:                                                            tällaisissa tapauksissa olisi pitänyt ryhtyä ilman
47061: lintotoimi. Passintarkastusviranomaisilla on oi•
47062:                                                            erityisen pakottavaa perustetta.
47063: keus myös poiketa viisumiin merkitystä varalli-
47064:                                                                Kuoron maahantulon tarkoitukseen ei ollut
47065: suusehdon määrästä, jos poikkeaminen katso-
47066:                                                            kiinnitetty rajalta käännyttämisen edellytyksiä
47067: taan tapauskohtaisesta syystä aiheelliseksi. Hal-
47068:                                                            arvioitaessa mitään huomiota. Kuitenkin maa-
47069: linnon suhteellisuusperiaate edellyttää, että vi-
47070:                                                            hantulon tarkoitus oli ollut passintarkastajien
47071: ranomainen mitoittaa toimintansa oikein.
47072:                                                            tiedossa eikä ollut edes väitetty, että kuoron
47073:    Tässä tapauksessa passintarkastusviranomai-
47074:                                                            maahantulon todellinen tarkoitus olisi ollut jokin
47075: nen ei ollut suostunut joustamaan viisumeihin
47076:                                                            muu kuin kuorofestivaaleille osallistuminen.
47077: merkitystä varallisuusehdosta siitä huolimatta,
47078:                                                               Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan passin-
47079: että kantelija oli vakuuttanut olevansa valmis
47080:                                                            tarkastusviranomaiset eivät olleet menetelleet
47081: vastaamaan kuoron oleskelukustannuksista ja
47082:                                                            asianmukaisesti harkitessaan kuoron rajalta
47083: että hän oli esittänyt passintarkastajille kuoron
47084:                                                            käännyttämisen edellytyksiä sekä käännyttämi-
47085: jäsenten paluumatkalipun.
47086:                                                            sen toimeenpanon tapaa, vaikka Uudenmaan
47087:    Arvioitaessa rajalta käännyttämisen välttä-
47088:                                                            lääninoikeus ei aiemmin ollutkaan pitänyt rajal-
47089: mättömyyttä ja toimeenpanotapaa hallinto-oi-
47090:                                                            ta käännyttämistä lainvastaisena.
47091: keudellisen suhteellisuusperiaatteen valossa on
47092: erityisesti kiinnitettävä huomiota aiotun maa-
47093: hantulon tarkoitukseen. Kysymyksessä ei ollut
47094: 
47095: 
47096:                                                      108
47097: HUOMAUTUKSET                                                    J   A       K   Ä    S      T   Y    K   S   E   T
47098: 
47099: 
47100: 
47101: 
47102:        Tullitarkastuksella uhkaaminen                              RIKOSILMOITUSTIETOJEN JA
47103:    Kantelijaa oli uhattu tullitarkastuksella, mi-
47104:                                                                AJOKORTTIREKISTERITIETOJEN KÄYTTÖ
47105:                                                                   LIIKENNELUVAN KÄSITTELYSSÄ
47106: käli hän ei luovuttanut kuoron paluumatkalip-
47107:                                                                         AHVENANMAALLA
47108: pua poliisille. Tällaista painostusta oikeusasia-
47109: mies ei voinut pitää hyväksyttävänä, ottaen                       Ahvenanmaan poliisimestari oli antanut Ah-
47110: huomioon, ettei tullitarkastuksella ollut viran-               venanmaan maakuntahallitukselle kielteisen
47111: omaistoimena mitään yhteyttä rajalta käännyt-                  lausunnon kantelijan liikennelupahakemuksen
47112: tämisen toimenpanoon.                                          johdosta. Lausuntoon oli liitetty jäljennöksiä
47113:    Ulkomaalaislain 45 §:n 2 momentin mukan                     poliisipiirissä pidetystä nimilehtikortistosta ja
47114: ulkomaalainen voitiin määrätä luovuttamaan                     sen rinnalla pidetystä atk-pohjaisesta tutkinta-
47115: matkalippunsa poliisin haltuun käännyttämis-                   ja virka-apuasioiden rekisteristä sekä Ahvenan-
47116: päätöstä valmisteltaessa. Kun mainitulla sään-                 maan ajokorttirekisteristä. Ajokorttirekisteritie-
47117: nöksellä rajoitettiin yksityiselle henkilölle perus-           toihin oli sisältynyt tietoja myös muualla kuin
47118: ja ihmisoikeutena kuuluvaa henkilökohtaista                    Ahvenanmaalla tehdyistä liikennerikoksista.
47119: vapautta, säännöksen sisältämää puuttumisval-                     Apulaisoikeusasiamies piti kortistoa ja rekis-
47120: tuutta oli tulkittava suppeasti. Rajalta käänny-               teriä Ahvenanmaalla niihin sovellettavien yleis-
47121: tettävän ulkomaalaisen vastaanottajaa tai muu-                 ten asiakirjain julkisuudesta annetun maakunta-
47122: ta vastaavaa henkilöä ei voitu mainitun sään-                  lain mukaan laillisina, mutta kiinnitti huomiota
47123: nöksen nojalla määrätä luovuttamaan ulkomaa-                   siihen, ettei nimilehtikortistolle ilmeisesti ollut
47124: laista varten hankittua tai tälle kuuluvaa matka-              erikseen määritelty käyttötarkoitusta ja että
47125: lippua poliisille.                                             atk-perusteisen rekisterin käyttötarkoituksen
47126:    Siihen nähden, että passintarkastajille anne-               määrittely oli varsin väljä. Kortiston ja rekiste-
47127: tut ohjeet olivat olleet puutteelliset ja että viisu-          rien tiedoista ei myöskään pystynyt luotettavas-
47128: mien varallisuusehtoja koskevaa ohjeistusta oli                ti päättelemään, oliko rekisteriin merkitty asia jo
47129: ilmoitettu jo muutetun, oikeusasiamies tyytyi                  lopullisesti ratkaistu vai vielä vireillä.
47130: saattamaan rajalta käännyttämistä ja sen toi-                      Apulaisoikeusasiamies esitti käsityksenään,
47131: meenpanoa koskevan käsityksensä sisäasiainmi-                  että myös Ahvenanmaan lainsäädännön mukaan
47132: nisteriön tietoon ja vastaisen varalta huomioon                hyvän rekisteritavan voitiin katsoa vaativan ri-
47133: otettavaksi.                                                   koksia koskeviatietoja sisältävän rekisterin pitä-
47134:    Oikeusasiamies kiinnitti lisäksi Helsingin po-              misessä erityistä huolellisuutta. Kortiston ja re-
47135: liisilaitoksen vanhemman konstaapelin huomio-                  kisterin pitämiseen ajan tasalla olisi tullut kiin-
47136: ta vastaisen varalle siihen, ettei tällä olisi esittä-         nittää tapahtunutta suurempaa huomiota erityi-
47137: millään perusteilla ollut laillisia valtuuksia vel-            sesti, koska niihin sisältyviä arkaluonteisia tieto-
47138: voittaa kantelijaa luovuttamaan kuoron paluu-                  ja käytettiin poliisiviranomaisen antamia lau-
47139: matkalippua itselleen.                                         suntoja laadittaessa.
47140:     Oikeusasiamiehen päätös 15.8.1996,                            Lausunnon antamisessa käytettyyn nimileh-
47141: dnro 1467/4/94                                                 tikortistoon sisältyi muiden tietojen ohella tieto-
47142:                                                                ja rikosilmoituksista ja siitä, mihin toimenpitei-
47143:                                                                siin tai seuraamuksiin rikosilmoitukset olivat
47144:                                                                johtaneet. Kortisto oli apulaisoikeusasiamiehen
47145: 
47146: 
47147:                                                          109
47148: HUOMAUTUKSET                                                  J     A      K   Ä   S       T   Y   K   S   E   T
47149: 
47150: 
47151: 
47152: 
47153: käsityksen mukaan mukaan katsottava yleisten                  men lainvoimaisiin ratkaisuihin. Hyvä rekisteri-
47154: asiakirjojen julkisuudesta annetun maakunta-                  tapa edellytti, että arkaluonteisten tietojen luo-
47155: lain mukaan salassapidettäväksi asiakirjaksi.                 vuttamisessa noudatettiin erityistä pidättyvyyt-
47156: Tässä tapauksessa tiedot annettiin Ahvenan-                   tä.
47157: maan maakuntahallitukselle, joka mainitun                        Saadun selvityksen mukaan Ahvenanmaan
47158: maakuntalain 16 §:n 2 momentin mukaan voi                     poliisipiirissä oltiin siirtymässä nimilehtikortis-
47159: erityisestä syystä yksittäistapauksessa sallia                tosta atk-perusteiseen kortistoon, joka oli tarkoi-
47160: eräiden salaisten tietojen ilmaisemisen. Siltä osin           tus saattaa vastaamaan muualla Suomessa nou-
47161: kuin lausunnon laatimisessa käytettiin tietoja                datettavaa niin sanottua riki-järjestelmää. Tä-
47162: vielä tutkittavina olevista rikosasioista, tiedot             hänkään nähden mainitut rekisterinpidossa ha-
47163: eivät olleet vielä julkisia. Ahvenanmaan poliisi-             vaitut ongelmat eivät antaneet apulaisoikeus-
47164: mestarilla oli poliisipiirin päällikkönä ollut oi-            asiamiehelle aihetta enempään kuin että hän
47165: keus päättää tietojen antamisesta poliisipiirissä             saattoi esittämänsä käsitykset Ahvenanmaan
47166: tutkittavana olevista keskeneräisistäkin asiois-              poliisimestarin tietoon.
47167: ta.                                                              Asiaa tutkiessaan apulaisoikeusasiamies kiin-
47168:       Apulaisoikeusasiamies katsoi, että Ahvenan-             nitti huomiota myös eräisiin Ahvenanmaan maa-
47169: maan poliisimestari oli voinut käyttää hyväk-                 kunnan asianomaista lainsäädäntöä koskeviin
47170: seen liikennerikoksia koskevia tietojaan laaties-             seikkoihin kuten henkilörekistereitä koskevien
47171: saan lausuntoa liikennelupa-asiassa ja myös luo-              säännösten niukkuuteen ja Ahvenanmaan maa-
47172: vuttaa niitä perustellun lausunnon edellyttämäs-              kunnan ja muun Suomen tieliikenteen tietojär-
47173: sä laajuudessa, vaikka Ahvenanmaan maakun-                    jestelmiä koskevien säännösten puutteelliseen
47174: nan lainsäädännössä ei ollutkaan nimenomaisia                 yhteensovittamiseen.
47175: säännöksiä salassapidettävien tietojen käyttä-                   Viranomaisten pitämistä henkilörekistereistä
47176: misestä liikennelupa-asiaa koskevaa lausuntoa                 on Ahvenanmaan lainsäädännössä varsin niukat
47177: annettaessa. Poliisimestarin menettely oli kui-               säännökset. Kansalaisten tietosuojan näkökul-
47178: tenkin ollut varomatonta siltä osin kuin hän oli              masta olisi apulaisoikeusasiamiehen käsityksen
47179: liittänyt lausuntoonsa rikosilmoitustietoja sisäl-            mukaan eduksi, että erityisesti arkaluonteisia
47180: täviä atk-rekisterin jäljennöksiä.                            tietoja sisältävien rekisterien pitämisestä ja käy-
47181:     Salassapidettäviä tietoja sisältävän jäljen-              töstä sekä tietojen luovuttamisesta ja saamisesta
47182: nöksen luovuttamiselle oli apulaisoikeusasiamie-              niistä olisi nykyistä yksityiskohtaisempaa sään-
47183: hen käsityksen mukaan asetettava tiukemmat                    telyä myös Ahvenanmaan maakunnassa.
47184: vaatimukset kuin tietojen käyttöön ainostaan                     Asian käsittelyn yhteydessä apulaisoikeus-
47185: lausunnon perusteena. Jäljennös voi nimittäin                 asiamies havaitsi myös, että Ahvenanmaan ajo-
47186: sisältää myös sellaisia tietoja, joilla ei ollut mer-         korttirekisterissä on tietoja jopa vuonna 1980
47187: kitystä luovutuksen perusteena oleva asian rat-               tehdyistä liikennerikoksista. Ajokorttiasetuksen
47188: kaisemisessa. Jäljennöksistä ei selkeästi ilmen-              48 §:n 4 momentin mukaan muita kuin tieliiken-
47189: nyt, missä vaiheessa niistä ilmenevien asioiden               nelain 75 §:n 1 momentissa tarkoitettuja rikoksia
47190: käsittely oli tai mihin lopputulokseen asia oli               koskevat tiedot poistetaan viiden vuoden kulut-
47191: johtanut. Maakuntahallitus ei ollut sen vuoksi                tua siitä, kun niitä koskeva päätös saanut lain-
47192: voinut tietää, perustuivatko tiedot tuomioistui-              voiman. Ahvenanmaan lainsäädännössä ei ole
47193: 
47194: 
47195: 
47196:                                                         110
47197: HUOMAUTUKSET                                                   J    A       K   Ä   S      T   Y    K   S   E   T
47198: 
47199: 
47200: 
47201: 
47202: vastaavaa säännöstä, joskin yleisten asiakirjain              nen vaimostaan Suomen Asianajajaliitolle. Li-
47203: julkisuudesta annetun maakuntalain 15 c §:n                   säksi nimismies oli julkisesti ainakin kahden asi-
47204: mukaan henkilörekisteriin merkitty vanhentu-                  anajajan kuullen kertonut näkemyksiään kante-
47205: nut tieto on poistettava muun muassa silloin, jos             lijan taloudellisesta tilasta samaan sävyyn kuin
47206: on ilmeistä, että se vaarantaa rekisteröidyn etuja            yhteydenotoissaan Suomen Asianajajaliittoon.
47207: tai oikeuksia.                                                   Asianajaja K:lle nimismies oli kertonut aina-
47208:    Euroopan neuvoston yleissopimus yksilöiden                 kin kaksi kertaa, että kantelija oli syyllistynyt
47209: suojelusta henkilötietojen automaattisessa tieto-             ulosottopetokseen ja että hän tulisi tekemään
47210: jenkäsittelyssä on Suomessa saatettu voimaan                  esitutkintapyynnön asiassa.
47211: 1.4.1992. Sopimuksen eräät määräykset on hy-                    Oikeusasiamies esitti kannanottonaan seuraa-
47212: väksytty lailla (269/92~, jonka myös Ahvenan-                 van.
47213: maan maakuntapäivät on osaltaan hyväksynyt.                      Asianajajaliiton tiedusteluun antamassaan
47214: Yleissopimuksen 5 artiklan mukaan automaatti-                 vastauksessa nimismies oli kertonut kantelijan
47215: sessa tietojenkäsittelyssä käsiteltävien henkilö-             asioista muutakin kuin mitä häneltä oli nimen-
47216: tietojen tulee olla määriteltyihin ja laillisiin tar-         omaan tiedusteltu. Annetut tiedot liittyvät kan-
47217: koituksiin talletettuja eikä niitä saa käyttää ta-            telijan velkatilanteeseen ja taloudelliseen ase-
47218: valla, joka on ristiriidassa mainittujen tarkoitus-           maan laajemminkin. Tämä ei ollut sinänsä ollut
47219: ten kanssa. Lisäksi niiden tulee olla muun muassa             väärin. Kun asianajajat ovat julkisen valvonnan
47220: oikeita ja tarpeen mukaan ajan tasalla pidettyjä.             alaisia, nimismiehellä on oltava virassaan oikeus
47221:    Salassapidettävien tietojen luovuttamista,                 harkintansa mukaan oma-aloitteisestikin antaa
47222: erityisesti liikennerikoksia koskevien tietojen               asianajajien valvonnasta vastaaville elimille sel-
47223: luovuttamista ja käyttöä koskevat säännökset                  laisia tietoja, jotka liittyvät asianajajien kykyyn
47224: ovat olennaisesti yksityiskohtaisemmat ja sel-                huolehtia asemaansa liittyvistä velvollisuuksista.
47225: keämmät muualla Suomessa kuin Ahvenanmaal-
47226:                                                                  Nimismiehen kirjeessään kertomat tiedot kui-
47227: la.
47228:                                                               tenkin vihjasivat siihen, että kantelija olisi syyl-
47229:   Apulaisoikeusasiamies lähetti havaintoja kos-
47230:                                                               listynyt velallisena vilpilliseen menettelyyn.
47231: kevan kirjeen Ahvenanmaan maakuntahallituk-
47232:                                                               Kun nimismies virassaan esitti tällaisia lausu-
47233: selle tiedoksi ja toimitti jäljennöksen kirjeestä ja
47234:                                                               mia, hänen tulisi huolellisesti varmistaa, että il-
47235: päätöksestään tiedoksi myös sisäasiainministeri-
47236:                                                               moitetut tiedot perustuvat tosiasioihin. Nimis-
47237: ön poliisiosastolle.
47238:                                                               miehen päätelmät näyttivät pääasiallisesti pe-
47239:    Apulaisoikeusasiamiehen päätös 23.8.1996,
47240:                                                               rustuneen vahvistamauomiin tietoihin. Myös
47241: dnro 1577/4/94
47242:                                                               kirjeen sävy oli paikoittain epäasiallinen, erityi-
47243:                                                               sesti mitä tulee loppulausumaan siitä, ettei asian-
47244:       NIMISMIEHEN KÄYTÖS SUHTEESSA                            ajajaliitto voisi "kasvojaan menettämättä sallia"
47245:            ULOSOTTOVELALLISEEN                                kantelijan toimivan asianajajana. Tällainen sa-
47246:    Kantelussa väitetään litin piirin nimismiehen              navalinta oli omiaan herättämään ulkopuolises-
47247: syyllistyneen seuraavaan.                                     sa epäilyjä, ettei nimismies ollut suhtautunut
47248:    Ulosottovelallisena ollut asianajaja kanteli sii-          kantelijan asiaan virka-asemansa edellyttämällä
47249: tä, että nimismies oli esittänyt paikkansa pitä-              objektiivisuudella.
47250: mättömiä ja loukkaavia väitteitä hänestä ja hä-                    Tuolloin voimassa olleen valtion virkamies-
47251: 
47252: 
47253:                                                         111
47254: HUOMAUTUKSET                                                  J   A       K   Ä    S      T    Y   K   S   E   T
47255: 
47256: 
47257: 
47258: 
47259: lain 20 §:n (755/86) mukaan virkamiehen on suo-              lussa esittänyt nimismiehenä oman arvwnsa
47260: ritettava virkatehtävät asianmukaisesti ja käyt-             kantelijan syyllistyruisestä ulosottopetokseen ja
47261: täydyttävä virkamiesasemansa edellyttämällä                  antanut ymmärtää käynnistävänsä esitutkinnan
47262: tavalla. Oikeusasiamies katsoi nimismiehen kir-              tämän johdosta.
47263: jeen sävyltään ja sisällöltään sellaiseksi, että hän            Nimismiehen olisi edellä kerrotussa tilantees-
47264: on siinä rikkonut virka velvollisuutensa.                    sa tullut varmistua siitä, että kysymyksessä on
47265:    Nimismiehen mukaan hän oli asianajajien                   todella ollut esitutkintakynnyksen ylittävä esi-
47266: odotushuoneessa       käräjäoikeudessa     käynyt            tutkintalain 2 §:n mukainen tilanne. Jo Euroo-
47267: asianajajien kanssa yleisluontoisia keskusteluja             pan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 2 kappa-
47268: asianajajilta näiden ammatissa vaadittavasta                 leesta ilmenevästä syyttömyysoletuksen periaat-
47269: vakavaraisuudesta ja kyvystä huolehtia talou-                teesta johtuu, ettei viranomaisen ole syytä vihja-
47270: dellisista velvoitteista. Nimismies kertoi keskus-           ta jonkun syyllistyneen rikokseen ennen kuin on
47271: teluissa muun ohella kysyneensä myös kantelij an             tietoa edes esitutkinnan aloittamisen laillisista
47272: kuulumisia, jolloin tämän taloudelliset vaikeu-              edellytyksistä.
47273: det olivat tulleet esille. Nimismies kiisti esittä-            Oikeusasiamies katsoi nimismiehen laiminlyö-
47274: neensä yksityiskohtaisia tietoja kantelijan ase-             neen noudattaa hänelle nimismiehenä kuuluvaa
47275: masta.                                                       varovaisuutta rikosepäilyjä koskevissa lausu-
47276:    Asiassa ei ollut oikeusasiamiehen mielestä esi-           missaan.
47277: tetty sellaista syytä, jonka perusteella nimismie-             Kokonaisarviona oli pääteltävissä, ettei m-
47278: hellä olisi ollut virkatehtävien hoidon kannalta             mismies ollut noudattanut hänelle virkamiehenä
47279: tarvetta tai muutoinkaan hyväksyttävää perus-                kuuluvaa objektiivisuutta käsitellessään kanteli-
47280: tetta keskustella kantelijan taloudenpidosta ul-             jan asioita. Oikeusasiamies antoi nimismiehelle
47281: kopuolisten henkilöiden kanssa. Oikeusasiamies               huomautuksen hänen virheellisestä menettelys-
47282: piti nimismiehen käyttäytymistä tuolloin voi-                tään.
47283: massa olleen valtion virkamieslain 20 §:n 3 mo-                 Oikeusasiamiehen päätös 10.9.1996,
47284: mentin vastaisena.                                           dnro 2162/4/94
47285: 
47286:    Nimismies kiisti esittäneensä asianajaja K:lle
47287: väitteen, että kantelij a oli syyllistynyt petokseen                  JULKISUUSPERIAATE JA
47288: tai muuhunkaan rikokseen. K. puolestaan kertoi                        YKSITYISELÄMÄN SUOJA
47289:                                                                            RISTIRIIDASSA
47290: häntä kuultaessa, että nimismies oli ainakin syk-
47291: syllä 1994 kysellyt häneltä kantelijan asioista ja              Oikeustoimittajat ry kanteli Helsingin poliisi-
47292: tuolloin kertonut katsovansa kantelijan syyllis-             laitoksen rikosylikomisarion päätöksestä, jolla
47293: tyneen ulosottopetokseen ja aikovansa tehdä                  tämä oli kieltäytynyt antamasta toimittajan tu-
47294: asiasta tutkintapyynnön.                                     tustua vapautta loukkaavaa haureutta koske-
47295:    Asianajaja K:n ja nimismiehen ristiriitaisten             van rikosasian esitutkinta-aineistoon. Esitutkin-
47296: kertomusten perusteella oikeusasiamies katsoi                ta oli jätetty sikseen, koska asianomistaja oli
47297: jäävän epäselväksi, mitä nimismies on todelli-               luopunut rangaistusvaatimuksestaan. Rikosyli-
47298: suudessa sanonut K:lle kantelijan asioista. K:n              komisario viittasi päätöksessään siveellisyysri-
47299: kertomuksesta on kuitenkin pääteltävissä, että               koksen uhrin yksityisyyden suojan tarpeeseen.
47300: nimismies on K:n kanssa käymässään keskuste-                 Oikeustoimittajat ry:n mielestä poliisin olisi asia-
47301: 
47302: 
47303:                                                        112
47304: HUOMAUTUKSET                                                J    A       K   Ä   S      T   Y   K   S   E   T
47305: 
47306: 
47307: 
47308: 
47309: kirjajulkisuuslain 4 §:n mukaan pitänyt antaa              pa1noarvoa.
47310: toimittajan tutustua esitutkinnassa kertyneisiin              Lakeja on tulkittava perus- ja ihmisoikeus-
47311: asiakirjoihin.                                             myönteisesti. Lainkäyttäjä voi eräissä tilanteissa
47312:    Oikeusasiamies totesi kantelun johdosta seu-            -lähinnä lainsäädännön aukkotapauksissa- jou-
47313: raavan.                                                    tua soveltamaan perus- ja ihmisoikeussäännök-
47314:    Toimittajalla oli ollut oikeus asiakirjajulki-          siä myös suoraan eikä ainoastaan muiden sään-
47315: suuslain 8 §:n mukaisesti saattaa rikosylikomisa-          nösten tulkintaohjeina. Tunnetaan myös tilan-
47316: rion kielteinen päätös Helsingin poliisilaitoksen          teita, jolloin lakia joudutaan perus- ja ihmisoi-
47317: käsiteltäväksi. Hän ei ollut tätä tehnyt. Tämä             keuksien toteuttamiseksi soveltamaan jopa sa-
47318: mahdollisuus oli edelleenkin käytettävissä.                namuotonsa vastaisesti (ks. esim. 13. tuomarin-
47319:    Vakiintuneen käytäntönsä mukaan oikeus-                 ohje ja KKO 1993:58).
47320: asiamies ei puutu sellaiseen asiaan, jossa muutok-            Lain tasolla asiakirjojen julkisuudesta sääde-
47321: senhaku on vireillä tai jossa säännönmukainen              tään 1.1.1952 voimaan tulleessa asiakirjajulki-
47322: muutoksenhakumahdollisuus on olemassa. Oi-                 suuslaissa, jonka uudistaminen on oikeusminis-
47323: keusasiamies ei ole lakiin perustuvan muutoksen-           teriössä vireillä. Laki ei enää kaikilta osiltaan
47324: hakujärjestelmän vaihtoehto tai sitä täydentävä            vastaa yhteiskunnallista kehitystä eikä sitä sää-
47325: muutoksenhakukeino.                                        dettäessä ole luonnollisestikaan voitu ottaa huo-
47326:    Asian oikeuspoliittisen merkityksen vuoksi oi-          mioon nykyistä perusoikeusajattelua. Nämä sei-
47327: keusasiamies päätti kuitenkin poikkeuksellisesti           kat tulee tänä päivänä ottaa huomioon lakia
47328: ottaa kantelun tutkittavakseen. Asialla oli eri-           sovellettaessa.
47329: tyistä oikeudellista mielenkiintoa perus- ja ih-              Asiakirjajulkisuuslain 4 §:ssä säädetään mm.
47330: misoikeussäännösten toteutumisen valvonnan                 esitutkintapöytäkirjan julkiseksi tulosta. Sään-
47331: kannalta.                                                  nöksen sanamuotoa ei voitane tulkita muulla ta-
47332:   Tapauksessa oli vastakkain kaksi merkittävää             voin kuin että esitutkintapöytäkirja tulee julki-
47333: oikeudellista intressiä, yksityiselämän suoja ja           seksi, kun "asia on ollut esillä oikeudessa tai jä-
47334: julkisuusperiaate. Molemmat periaatteet ovat               tetty sikseen". Sanamuodon mukaista tulkintaa
47335: saaneet ilmauksensa perusoikeusuudistuksen                 tukee vahvasti myös hallitusmuodon 10 §:n 2
47336: myötä perustuslain tasoisessa normissa. Halli-             momenttiin sisältyvä ns. taliennejulkisuutta
47337: tusmuodon 8 §:ssä on säädetty yksityiselämän               koskeva perusoikeussäännös.
47338: suojasta. Hallitusmuodon 10 §:n 2 momentissa                  Asiakirjajulkisuuslain 4 §:n sisältöä on kuiten-
47339: puolestaan on turvattu asiakirjojen julkisuus,             kin arvosteltu. Julkisuustoimikunnan mietin-
47340: mistä voidaan poiketa vain välttämättömistä                nössä (KM 1992:9 s. 144 - 145) on todettu sen
47341: syistä laissa nimenomaisesti mainituissa tapauk-           aiheuttaneen yksityisyyden kannalta ongelmia
47342: sissa.                                                     nimenomaan nyt kysymyksessä olevan kaltaisis-
47343:    Näiden periaatteiden yhteensovittaminen on              sa tapauksissa. Tämän vuoksi mietinnössä esite-
47344: ensi sijassa lainsäätäjän asia. Koska kuitenkin            täänkin, että esitutkinta-asiakirjoihin sisältyvät
47345: myös lakien tulkinnassa on otettava huomioon               yksityiselämään liittyvät erittäin arkaluonteiset
47346: perusoikeussäännökset, lainsoveltajakin joutuu             tiedot jäisivät esitutkinnan päätyttyäkin salai-
47347: konkreettisissa yksittäistapauksissa punnitse-             siksi.
47348: maan ja vertailemaan näiden periaatteiden                       Rikosylikomisarion laintulkinta sivuuttaisi
47349: 
47350: 
47351:                                                      113
47352: HUOMAUTUKSET                                               J   A        K   Ä   S       T   Y   K   S   E   T
47353: 
47354: 
47355: 
47356: 
47357: asiakirjajulkisuuslain 4 §:n sanamuodon. Tätä              listä työnjakoa.
47358: perusteltiin paitsi säännöksen vanhentuneisuu-                Vaikka rikosylikomisarion laintulkintaa voi-
47359: della myös yhdenvertaisuusnäkökohdalla: jos                tiinkin edellä esitetyillä perusteilla arvostella,
47360: asia sikseen jättämisen sijasta olisi edennyt tuo-         hän ei kuitenkaan ylittänyt hänelle tässä tapauk-
47361: mioistuinkäsittelyyn, yksityisyyttä olisi voitu            sessa virkamiehenä kuuluvaa harkintavaltaa.
47362: suojata oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun              Oikeusjärjestykseen kuuluu sisäänrakennettuna
47363: lain nojalla. Kun jopa asianosaisjulkisuutta voi-          sen seikan hyväksyminen, että eri päätöksenteki-
47364: daan asiakirjajulkisuuslain 19 §:n 2 momentin              jät voivat laintulkinnassaan päätyä erilaisiin tu-
47365: nojalla rajoittaa, lakisystemaattiset ja laintul-          loksiin. Muutoksenhakujärjestelmä on keskeinen
47366: kinnalliset syyt puhuisivat sen puolesta, että             osa tämäntyyppisten ongelmien ratkaisumeka-
47367: myös yleisöjulkisuutta voitaisiin tapauskohtai-            ntsmta.
47368: sista erittäin painavista syistä rajoittaa.                   Kysymys on viime kädessä siitä, miten tulkin-
47369:   Tällainen asiakirjajulkisuuslain 4 §:n sanamuo-          takannanottoa perustellaan. Rikosylikomisarion
47370: don sivuuttava tulkinta on rohkea mutta ei mah-            oman tulkintakannanottonsa puolesta esittämät
47371: doton. Kun asiakirjajulkisuuslaki tuli vuonna              näkökohdat olivat asiallisia, joskin niiden paino-
47372: 1952 voimaan, yksityiselämän suojaa ei ollut vie-          arvo oli voittopuolisesti oikeuspoliittinen. Oi-
47373: lä lainkaan turvattu yleisenä perus- tai ihmisoi-          keusasiamies otti rikosylikomisarion menettelyä
47374: keutena. Vasta vuonna 1976 saatettiin Suomessa             tältä kannalta arvioidessaan huomioon asiakir-
47375: voimaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuk-          jajulkisuuslain vanhentuneisuuden. Oikeusasia-
47376: sia koskeva kansainvälinen yleissopimus, jonka             mies piti sinänsä myönteisenä, että rikosyliko-
47377: 17 artiklassa oikeus yksityiselämän suojaan tun-           misario on tulkinnanvaraisessa ja vaikeassa vas-
47378: nustettiin itsenäisenä ihmisoikeutena. Myös asia-          takkaisten intressien ristiriitatilanteessa etsinyt
47379: kirjajulkisuuslain 19 §:n 2 momentista ilmenevät           lain soveltamista ohjaavia periaatteita lain sää-
47380: julkisuusrajoitukset edustavat vuonna 1982 sää-            tämisen jälkeen voimaan tulleista perus- ja ih-
47381: dettyinä uudempaa oikeuskäsitystä kuin lain jo             misoikeussäännöksistä.
47382: vuonna 1952 voimaan tullut 4 §. Ne antavat                    Oikeusasiamies saattoi päätöksessään oikeus-
47383: tukea rikosylikomisarion laintulkinnalle.                  periaatteiden käytöstä ja niiden rajoituksista
47384:    Lain sanamuodon sivuuttavaan tulkintaan                 esittämänsä näkökohdat rikosylikomisarion,
47385: tulisi kuitenkin turvautua vain erittäin poik-             Helsingin poliisilaitoksen ja sisäasiainministe-
47386: keuksellisessa tapauksessa. Oikeusvarmuus edel-            riön poliisiosaston tietoon. Koska julkisuuslain-
47387:                                                            säädännön uudistamista koskeva valmistelu oli
47388: lyttää, että lakia muutetaan, jos sanamuoto ei
47389:                                                            oikeusministeriössä parhaillaan vireillä, oikeus-
47390: vastaa muuttunutta oikeuskäsitystä. Näin on
47391:                                                            asiamies toimitti päätöksen myös oikeusministe-
47392: erityisesti silloin, kun säännöksen sanamuodon-
47393: kin mukaista tulkintaa voidaan perustella perus-           riölle tiedoksi.
47394: oikeusnäkökohdilla ja kysymys on siten kahden                 Oikeusasiamiehen päätös 25.9.1996, dnro
47395:                                                            487/4/96
47396: eri suuntaan vaikuttavan perusoikeusargumen-
47397: tin yhteensovittamisesta. Poliisiviranomaisten
47398:                                                                 ESITUTKINNAN VIIVÄSTYMINEN
47399: ei pitäisi omassa toiminnassaan ennakoida lain-
47400: säätäjälle kuuluvaa uudistusta. Tämä loukkaa                  Erästä kantelua tutkittaessa kävi ilmi, että
47401: oikeusvarmuutta ja horjuttaa valtioelinten vä-             Seinäjoen nimismiespiirissä erään pahoinpitelyn
47402: 
47403: 
47404:                                                      114
47405: HUOMAUTUKSET                                                J   A        K   Ä   S       T   Y    K   S   E   T
47406: 
47407: 
47408: 
47409: 
47410: esitutkinta oli kestänyt yli kolme vuotta. Apu-         dnro 2205/4/95
47411: laisoikeusasiamies otti esitutkinnan viipymisen
47412: syyt tutkittavakseen.                                                  ASIATON MERKINTÄ
47413:    Pahoinpitelystä      tehtiin     rikosilmoitus                    ULKOMAALAISEN PASSIIN
47414: 2.8.1992, jolloin myös kuulusteltiin asianomista-
47415:                                                                Kiinan kansalainen kanteli siitä, että Helsin-
47416: ja. Ennen syylliseksi epäillyn kuulustelua
47417:                                                             gin poliisilaitoksen poliisimies oli antaessaan
47418: 25.7.1995 ei muita esitutkintatoimenpiteitä suo-
47419:                                                             kantelijalle tiedoksi rangaistusvaatimusilmoi-
47420: ritettu lukuun ottamatta muutamaa syylliseksi
47421:                                                             tuksen ottanut kantelijan passin haltuunsa. Kun
47422: epäillyn tavoittamisyritystä. Jutun tutkija vaih-
47423:                                                             passi palautettiin kantelijalle, siihen oli merkitty
47424: tui kesäkuussa 1995. Esitutkintapöytäkirja val-
47425:                                                             rangaistusvaatimusilmoituksen numero ja ran-
47426: mistui 2.9.1995.                                            gaistusvaatimuksen perusteena ollut rikoslain
47427:    Apulaisoikeusasiamiehen mukaan asiassa ei                pykälä (näpistys). Kantelija katsoi, että passiin
47428: ollut tullut ilmi hyväksyttävää syytä, miksi suh-           tehty merkintä loukkasi hänen ihmisoikeuksiaan
47429: teellisen yksinkertaisen rikosasian esitutkinta             ja rajoitti hänen mahdollisuuksiaan liikkua ja
47430: kesti näin kauan. Erityisesti hän piti virheellise-         matkustaa vapaasti.
47431: nä sitä, että jutun tutkijana toiminut rikosyli-               Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
47432: konstaapeli ei ryhtynyt toimenpiteisiin syylli-             raavan.
47433: seksi epäillyn olinpaikan selvittämiseksi tai tä-              Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 2
47434: män etsintäkuuluttamiseksi. Rikosylikonstaape-              kappaleen mukaanjokaista rikoksesta syytettyä
47435: li ei myöskään noudattanut tutkinnanjohtajan                on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syylli-
47436: kirjallista ohjetta tutkinnassa olevien juttujen            syytensä on laillisesti näytetty toteen. Tämä pe-
47437: esittelemisestä hänelle.                                    riaate ilmenee myös esitutkintalain (449/1987) 7
47438:    Esitutkinnan viivästymisestä ei saadun selvi-            §:n 2 momentista, jonka mukaan rikoksesta
47439: tyksen mukaan ollut aiheutunut vahinkoa tai                 epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömä-
47440: haittaa. Kun rikosylikonstaapeli nyttemmin oli              nä. Syyttömyysoletuksen periaate ei tarkoitta-
47441: sairaseläkkeellä, apulaisoikeusasiamies katsoi              nut ainoastaan sitä, että syyttäjän on rikosasias-
47442: riittäväksi, että hän saattoi käsityksensä rikos-           sa pystyttävä näyttämään toteen rikossyyte,
47443: ylikonstaapelin virheellisestä menettelystä tä-             vaan myös sitä, että ketään ei saa kohdella syyl-
47444: män tietoon.                                                lisenä ennen syyllisyyden vahvistavaa oikeuden
47445:    Apulaisoikeusasiamies katsoi myös, että tut-             tuomiota.
47446: kinnanjohtajana toiminut komisario oli maini-                   Kantelussa tarkoitetussa tapauksessa oli ky-
47447: tusta kirjallisesta ohjeestaan huolimatta vas-              symys ulkomaalaisen passiin tehdystä merkin-
47448: tuussa esitutkinnan viivästymisestä. Esitutkin-             nästä, joka tarkoitti passinhaltijan syyllistymis-
47449: nan viipymisen seurantaa ei tule jättää pelkäs-             tä rikokseen. Rangaistusvaatimuksen numeron
47450: tään tutkijoiden oman ilmoituksen varaan, vaan              ja rikoslain kohdan osoittava merkintä oli selvi-
47451: tutkinnanjohtajan tulee myös itse varmistua sii-            tyksen mukaan tehty passiin ennen kuin näpis-
47452: tä, etteivät esitutkinnat viivästy aiheettomasti.           tysasia oli lainvoimaisesti ratkaistu.
47453: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä ko-                 Passi on haltijansa henkilöllisyyden toteami-
47454:  misarion tietoon.                                          seksi keskeinen asiakirja. Passiin tehdyt merkin-
47455:    Apulaisoikeusasiamiehen päätös 10.10.1996,               nät ovat passinhaltijan oikeusturvan kannalta
47456: 
47457: 
47458:                                                       115
47459: HUOMAUTUKSET                                               J      A       K   Ä   S      T   Y   K   S   E   T
47460: 
47461: 
47462: 
47463: 
47464: yleensä merkityksellisiä. Vaikkakaan passiin           rikostietomerkinnän passiin tehnyt poliisikons-
47465: merkityn numerosarjan tarkoitus ei ulkopuoli-          taapeli oli erehtynyt poliisilaitoksella tuolloin
47466: selle täysin avautuisikaan, merkintä on luulta-        noudatetun, ilmeisesti jonkin verran tulkinnan-
47467: vasti omiaan kiinnittämään passintarkastusvi-          varaisen ohjeen sisällöstä. Sen sijaan oikeusasia-
47468: ranomaisen huomiota ja herättämään kysymyk-            mies piti epäkohtana sitä, että itse ohje ei hänen
47469: sen siitä, mitä numerosarja m!!l:.,kitsee. Passiin     mielestään perustunut lakiin.
47470: merkitystä kooditiedosta on tarvittaessa selvi-                  Sisäasiainministeriö on antanut kesällä 1996
47471: tettävissä tiedot, jotka kätkeytyvät numerosar-        ulkomaalaisvalvontaa koskevan uuden ohjeen,
47472: jan taakse.                                            jonka mukaan ulkomaalaisen passiin voidaan
47473:    Kantelijan tapauksesta voidaan päätellä, että       maahantulo- tai maastalähtöleiman yhteyteen
47474: ulkomaalaisen passiin tehtävästä rangaistusmer-        merkitä annetun rangaistusvaatimuksen tai teh-
47475: kinnästä voi olla passinhaltijalle sellaistakin        dyn rikosilmoituksen numero. Oikeusasiamiehen
47476: haittaa, joka ei liity Suomen viranomaisten har-       käsityksen mukaan myös uusi ohje oli lakiin pe-
47477: joittamaan ulkomaalaisvalvontaan. Kantelija            rustumaton, sikäli kuin se salli rikokseen syyllis-
47478: on antanut ymmärtää, että merkinnästä voisi            tymistä koskevien merkintöjen tekemisen ulko-
47479: aiheutua hänelle hankaluuksia hänen kotimaan-          maalaisen passiin. Oikeusasiamies totesi kuiten-
47480: sa Kiinan viranomaisten taholta.                       kin, että ulkomaalaisrekisteriä koskevan uudis-
47481:    Tapauksesta on käynyt ilmi myös se, että pas-       tuksen toteuduttua ei ilmeisesti olisi enää tarvet-
47482: siin tehtyä merkintää ei voida poistaa vaan aino-      ta kirjata rikokseen syyllistymistä koskevia tie-
47483: astaan mitätöidä. Merkinnän mitätöinti ei kui-         toja ulkomaalaisen passiin.
47484: tenkaan palauta passin tietosisältöä ennalleen            Oikeusasiamies kiinnitti Helsingin poliisilai-
47485: vaan jättää tiedon rikosepäilystä näkyviin. Näin       toksen ja sisäasiainministeriön poliisiosaston
47486: käy, vaikka rikossyyte myöhemmin hylättäisiin          huomiota ulkomaalaisen passiin tehtäviä rikos-
47487: tai jätettäisiin sillensä.                             tietomerkintöjä koskevan ohjeen lainvastaisuu-
47488:    Oikeusasiamies totesi käsityksenään, että           teen.
47489: lainvoimaa vailla olevasta rangaistustuomiosta            Oikeusasiamiehen päätös 14.10.1996,
47490: tehtävä merkintä ulkomaalaisen passiin on risti-       dnro 235114/94
47491: riidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja
47492: esitutkintalaista ilmenevän syyttömyysoletuk-                      ESITUTKINNAN VIIVYTYKSETÖN
47493: sen kanssa.                                                              TOIMITTAMINEN
47494:    Tapahtuma-aikana Helsingin poliisilaitoksel-               Kantelija arvosteli joulukuussa 1995 Kirkko-
47495: la voimassa olleen ohjeen mukaan ulkomaalaisen             nummen nimismiespiiriä esitutkinnan viivästy-
47496: matkustusasiakirjaan voitiin tehdä myös rikok-             misestä. Hän kertoi, ettei poliisi ollut suorittanut
47497: seen syyllistymistä koskevia merkintöjä, kunhan            lainkaan esitutkintaa hänen toukokuussa 1994
47498: ne eivät olleet asiattornia eivätkä ilmaisseet sa-         petoksesta tekemänsä rikosilmoituksen johdos-
47499: lassa pidettäviä seikkoja. Kantelijan tapaukses-           ta.
47500: sa rikostietomerkintää ei kuitenkaan olisi saanut             Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään,
47501: tehdä, joten poliisimies oli menetellyt väärin.            että esitutkintapöytäkirja valmistui yli kaksi
47502:    Oikeusasiamies ei pitänyt kantelussa tarkoite-          vuotta sen jälkeen, kun kantelija teki rikosilmoi-
47503: tussa asiassa niinkään moitittavana sitä, että             tuksen Kirkkonummen nimismiespiiriin. Rikos-
47504: 
47505: 
47506:                                                      116
47507: HUOMAUTUKSET                                                  J   A       K   Ä   S       T   Y   K   S    E   T
47508: 
47509: 
47510: 
47511: 
47512: ilmoituksen täydennystä ja yhtä asianomistaja-               käsittelyä.
47513: kuulustelua lukuunottamatta tutkintatoimenpi-                   Apulaisoikeusasiamies totesi asianajajan kan-
47514: teet suoritettiin kolmen viimeisen kuukauden ai-             teluun antamassa vastauksessa, että yksi asian-
47515: kana ja tutkinta valmistui kesäkuussa 1996.                  ajajan tutkintapyynnön tarkoittama asia oli
47516:    Apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei esitutkin-            syyteharkinnassa ja toinen oli esitutkinnassa.
47517: taa ollut suoritettu esitutkintalaissa edellytetyllä            Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan
47518: tavalla ilman aiheetonta viivytystä. Tutkijana               rikosylikomisarion esittämät käsitykset tutkin-
47519: toiminut poliisimies ei selvityksessään esittänyt            tapyyntöjen tarpeettomuudesta olivat epäasial-
47520: sellaisia syitä, jotka tekivät ymmärrettäväksi tai           lisia ja muutoinkin poliisilain 2 §:ssä säädettyjen
47521: hyväksyttäväksi esitutkinnan viivästyksen lu-                poliisin toimintaperiaatteiden vastaisia.
47522: kuunottamatta keväällä 1995 toisessa poliisipii-                 Tällaiset lausumat voivat perustellusti herät-
47523: rissä suoritettuja virkatehtäviä neljän kuukau-              tää epäilyjä poliisin toiminnan puolueettomuu-
47524: den aikana. Poliisimies vetosi myös kokematto-               desta, varsinkin, jos kysymys on vielä esitutkin-
47525: muuteensa tutkia kyseisenlaista rikosta, mutta ei            nassa olevasta asiasta. Rikosylikomisario ei käy-
47526: ilmoittanut, mistä syystä hän ei ollut pyytänyt              tännössä ollut ottanut osaa mainittujen asioiden
47527: esimieheltään tarvitsemaansa ohjausta.                       esitutkintaan eikä ollut perusteita epäillä hänen
47528:    Esitutkintaa johtaa esitutkintalain mukaan                mielipiteidensä tutkintapyyntöjen turhuudesta
47529: tutkinnanjohtaja. Apulaisoikeusasiamies katsoi,              vaikuttaneen asioiden esitutkintaan. Apulaisoi-
47530: että Kirkkonummen nimismiespiirissä tutkin-                  keusasiamies katsoi riittäväksi, että hän saattoi
47531: nanjohtajana toiminut komisario oli myös vas-                käsityksensä rikosylikomisarion tietoon.
47532: tuussa esitutkinnan asianmukaisesta suorittami-                  Apulaisoikeusasiamiehen päätös 21.10.1996,
47533: sesta. Hänen olisi tullut lisäksi huolehtia siitä,           dnro 1843/4/95
47534: että poliisimies olisi saanut tarpeellista ohjausta
47535: esitutkinnan suorittamiseksi.                                      POLIISIN ESITTÄYTYMINEN JA
47536:    Apulaisoikeusasiamies antoi poliisimiehelle                    VOIMAKEINOJEN KÄYTTÄMINEN
47537: eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön 7
47538:                                                                  Kantelija arvosteli liikkuvan poliisin Oulun
47539: §:n 3 momentin nojalla huomautuksen virheelli-
47540:                                                              yksikön poliisimiesten menettelyä.
47541: sestä menettelystä ja saattoi käsityksensä tut-
47542:                                                                  Selvityksen mukaan siviilipartiossa olleet po-
47543: kinnanjohtajana toimineen komisarion virheelli-
47544:                                                              liisimiehet saivat kuljetustehtävän aikana polii-
47545: sestä menettelystään hänen tietoonsa.
47546:                                                              siradiosta ilmoituksen, jonka mukaan nuori nais-
47547:    Apulaisoikeusasiamiehen päätös 15.10.1996,
47548:                                                              henkilö oli sytyttänyt Kontinkankaan sairaalas-
47549: dnro 2712/4/95
47550:                                                              sa tulipalon ja paennut juosten paikalta. Poliisi-
47551:                                                              miehet havaitsivat ajaessaan kohti tapahtuma-
47552:    RIKOSYLIKOMISARION ESITTÄMÄT
47553:                                                              paikkaa nuoren naisen juoksevan sairaalan suun-
47554:    KÄSITYKSET TUTKINTAPYYNTÖJEN
47555:                                                              nasta. Kun ajallinen ja paikallinen sijainti, suku-
47556:         TARPEETTOMUUDESTA
47557:                                                              puoli, ikä ja kulkutapa sopivat ilmoitettuun ta-
47558:   Lahden poliisilaitoksen rikosylikomisario oli              pahtumaan, he päättivät tarkistaa naisen osuu-
47559: keskustellessaan puhelimessa erään asianajajan               den tulipalon sytyttämiseen. Poliisimiehet py-
47560: kanssa todennut, että tämän tekemät turhat                   säyttivät naisen ilmoittaen olevansa poliisista ja
47561: kantelut ja tutkin ta pyynnöt hidastavat asioiden            pyysivät häntä esittämään henkilöllisyytensä.
47562: 
47563: 
47564:                                                        117
47565: HUOMAUTUKSET                                                J    A        K   Ä   S      T   Y    K   S   E   T
47566: 
47567: 
47568: 
47569: 
47570: Poliisimiehet eivät tällöin esittäneet virkamerk-           myöhemmästä käytöksestään päätellen vain sii-
47571: kiään tai muuta poliisin tunnusta. Nainen lähti             tä syystä, että hän ei ymmärtänyt olevansa teke-
47572: juoksemaan pakoon, jolloin poliisimiehet ottivat            misissä poliisin kanssa. Tämä puolestaan saattoi
47573: hänet kiinni. Kun nainen vastusti kiinniottamis-            olla seurausta poliisimiesten virheellisestä me-
47574: ta käyttäytyen hysteerisesti, huutaen, rimpuil-             nettelystä, koska he olivat ilmaisseet puutteelli-
47575: len vastaan ja potkien, toinen poliisimies painoi           sesti poliisinominaisuutensa.
47576: hänet maahan ja laittoi hänet käsirautoihin toi-                Poliisimiehet laittoivat kantelijan käsirautoi-
47577: sen poliisimiehen pitäessä häntä nilkoista kiinni.          hin edellä kerrotuin tavoin. Voimankäyttöä edel-
47578: Naisen rauhoituttua kävi ilmi, ettei hänellä ollut          si kantelijan pakeneminen ja kiinnioton vastus-
47579: mitään tekemistä tulipalon kanssa.                          taminen rimpuilemalla ja huitomalla. Vastarinta
47580:    Apulaisoikeusasiamies totesi, etteivät poliisi-          ei voinut apulaisoikeusasiamiehen käsityksen
47581: miehet menetelleet virheellisesti päättäessään              mukaan olla vaarallista vaikkakin se oli haitallis-
47582: poliisilain 13 §:n ja edellä esitettyjen seikkojen          ta virkatoimen suorittamista ajatellen. Voima-
47583: nojalla selvittää kantelijan (naisen) henkilölli-           keinojen käytön kohteenahan oli nuori 19-vuo-
47584: syyden ja ottaa hänet kiinni. Poliisimiesten me-            tias nainen. Jälkikäteen oli vaikeata arvioida,
47585: nettelyn laillisuutta arvioitaessa oli otettava             olisiko kantelijalle aiheutunut vähemmän hait-
47586: huomioon, että heidän oli tehtävä päätöksensä               taa, jos käsirautojen käytön sijaan olisi käytetty
47587: hyvin nopeasti niiden tietojen nojalla, jotka heil-         muita voimakeinoja vastustelun lopettamiseksi.
47588: lä tuolloin oli.                                            Selvityksistä ilmeni, että käsiraudat irrotettiin
47589:     Sitä vastoin apulaisoikeusasiamies katsoi, että         kantelijan vastustelun lakattua.
47590: poliisimiehet ilmaisivat puutteellisesti poliisi-              Apulaisoikeusasiamiehen kokonaisarvio VOI-
47591: ominaisuutensa pysäyttäessään kantelijan. Po-               mankäytöstä tässä tilanteessa kaikki edellä sano-
47592: liisiasetuksen (23.8.19851737) 64 §:n mukaan vir-           tut seikat huomioon ottaen oli, että kun verrat-
47593: kamerkki on pidettävä palveluksessa mukana ja               tiin virkatehtävän tärkeyttä, vastarinnan vaa-
47594: se on tarvittaessa esitettävä. Vaikka virkamer-             rallisuutta ja toisaalta kantelijalle aiheutunutta
47595: kin tai poliisin pysäytyslevyn esittäminen ei olisi         haittaa, voimakeinoja käytettiin liiallisesti ja si-
47596: vaikuttanut kantelijan käyttäytymiseen, pois ei             ten rikoslain 3luvun 8 §:stä ja poliisilain 12 §:stä
47597: voitu sulkea sitäkään vaihtoehtoa, että poliisi-            ilmenevän suhteellisuusperiaatteen vastaisesti.
47598: miehet joutuivat käyttämään voimakeinoja                    Näin oli hänen näkemyksensä mukaan siitä huo-
47599: kantelijaa kohtaan oman virheellisen menette-               limatta, että voimankeinojen käyttö oli sinänsä
47600: lynsä seurauksena. Siten poliisimiesten virheel-            tarpeellista ja ratkaisu toimenpiteen suorittami-
47601: listä menettelyä ei voitu pitää vähäisenä.                  sesta oli tehtävä nopeasti.
47602:    Poliisin voimankäytöstä apulaisoikeusasia-                 Apulaisoikeusasiamies antoi eduskunnan oi-
47603: mies totesi, että menettelyllä puututtiin kanteli-          keusasiamiehen johtosäännön 7 §:n 3 momentin
47604: janperustuslaissa turvattuihin perusoikeuksiin,             nojalla huomautuksen poliisimiehille virheelli-
47605: henkilökohtaiseen vapauteen ja koskematto-                  sestä esittäytymisestä kantelijan kiinnioton yh-
47606: muuteen.                                                    teydessä ja poliisilain suhteellisuusperiaatteen
47607:    Virka tehtävä, jonka toteuttamisesta oli kysy-           vastaisesta menettelystä voimakeinojen käytös-
47608: mys, oli henkilöllisyyden selvittäminen. Kanteli-           sä kantelijaa kohtaan.
47609: ja yritti välttää kiinniottamisen, mutta hänen                  Apulaisoikeusasiamiehen päätös 29.10.1996,
47610: 
47611: 
47612:                                                       118
47613: HUOMAUTUKSET                                                 J   A       K   Ä    S      T   Y    K   S   E   T
47614: 
47615: 
47616: 
47617: 
47618: dnro 2123/4/94                                              velvollisuutensa sallimalla tietöiden jatkumisen
47619:                                                             Kuusamon Vihtavaarassa, kun luonnonsuojeli-
47620:    RIKOSILMOITUKSEN KIRJAAMISEN                             jat pyrkivät ns. suoran toiminnan avulla hidasta-
47621:            VIIVÄSTYMINEN                                    maan tien rakentamista. Kantelunmukaan polii-
47622:                                                             sin laiminlyönti vaaransi mieltään osoittaneiden
47623:   Erään kantelun tutkimisen yhteydessä kävi
47624:                                                             luonnonsuojelijoiden turvallisuuden.
47625: ilmi, että eräs rikosilmoitus oli kirjattu Iisalmen
47626:                                                                Luonnonsuojelijat pyrkivät keskeyttämään
47627: nimismiespiirissä vasta useita kuukausia ilmoi-
47628:                                                             tienrakennustöissä käytetyn metsäkoneen toi-
47629: tuksen tekemisen jälkeen. Apulaisoikeusasiamies
47630:                                                             minnan liikkumalla koneen välittömässä lähei-
47631: otti asian tutkittavaksi omana aloitteena. Asiaa
47632:                                                             syydessä. Paikalla tässä vaiheessa ainoana polii-
47633: tutkittaessa kävi ilmi, että asianomistaja oli teh-
47634:                                                             simiehenä ollut konstaapeli kehotti luonnonsuo-
47635: nyt rikosilmoituksen 7.4.1995, jolloin häntä oli
47636:                                                             jelijoita pysymään pois koneen toiminta-alueel-
47637: kuulusteltu. Kahta henkilöä kuultiin syylliseksi
47638:                                                             ta, mutta salli kuljettajan jatkaa työtään. Luon-
47639: epäiltynä 28.7. ja 4.10.1995. Tämän jälkeen
47640:                                                             nonsuojelijat eivät noudattaneet kehotusta, jol-
47641: asiassa oli 15.11.1995 kirjattu asianomistajakuu-
47642:                                                             loin heidän turvallisuutensa vaarantui.
47643: lustelun perusteella kaksi rikosilmoitusta.
47644:                                                                Poliisilla oli apulaisoikeusasiamiehen käsityk-
47645:    Rikoskomisario totesi selvityksessään pitä-
47646:                                                             sen mukaan erityinen velvollisuus huolehtia tur-
47647: neensä rikosilmoitusta ilmeisen perättömänä ja
47648:                                                             vallisuuden säilymisestä myös tilanteissa, joissa
47649: halunneensa keskustella sen tekijän kanssa en-
47650:                                                             luonnonsuojelijat pyrkivät tavoitteeseensa vaa-
47651: nen asian antamista tutkijalle. Keskustelu oli
47652:                                                             rantarualla oman terveytensä. Koska luonnon-
47653: viivästynyt useita kuukausiaja senjälkeen rikos-
47654:                                                             suojelijoita ei vähäisin poliisivoimin ollut mah-
47655: komisario oli kertomansa mukaan unohtanut
47656:                                                             dollista tehokkaasti estää jatkamasta toimin-
47657: asian.
47658:                                                             taansa, konstaapelin olisi apulaisoikeusasiamie-
47659:    Rikosilmoitustenkirjaaminen viivästyi siis yli
47660:                                                             hen mukaan tullut määrätä metsäkoneen käyt-
47661: seitsemän kuukautta. Kun rikosilmoitusten kir-
47662:                                                             täminen keskeytettäväksi luonnonsuojelijoiden
47663: jaamatta jättäminen ei saadun selvityksen mu-
47664:                                                             turvallisuuden säilyttämiseksi.
47665: kaan kuitenkaan ollut viivästyttänyt esitutkin-
47666:                                                                 Apulaisoikeusasiamies katsoi, että konstaape-
47667: taa, apulaisoikeusasiamies katsoi riittäväksi
47668:                                                             li menetteli tapahtumahetkellä voimassa ollei-
47669: kiinnittää rikoskomisarion huomiota esitutkin-
47670:                                                             den poliisilain ja -asetuksen säännösten vastai-
47671: nasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen 1
47672:                                                             sesti, kun hän salli metsätyökoneen kuljettajan
47673: §:ssä säädettyyn velvollisuuteen kirjata rikosil-
47674:                                                             jatkaa koneen käyttämistä. Kun konstaapelin
47675: moitus viipymättä.
47676:                                                             toiminnan moitittavuutta arvioitiin, oli kuiten-
47677:   Apulaisoikeusasiamiehen päätös 6.11.1996,
47678:                                                             kin otettava huomioon, että tämä toimi erittäin
47679: dnro 2436/2/95
47680:                                                             hankalassa ja ristiriitaisessa tilanteessa. Sisä-
47681:                                                             asiainministeriö tai lääninhallitus eivät olleet an-
47682:      POLIISIN TOIMINTA KUUSAMON                             taneet     kansalaistottelemattomuustilanteisiin
47683:      ERÄMAAKIISTAN YHTEYDESSÄ                               liittyvää ohjeistusta tai koulutusta. Kuusamon
47684:    Kantelussa arvosteltiin Kuusamon poliisin                piirin nimismies oli antanut poliisimiehille oh-
47685: toimintaa ns. Kuusamon erämaakiistan yhtey-                 jeet, joiden mukaan poliisimiesten tuli seurata,
47686: dessä. Kantelijan mukaan poliisi laiminlöi virka-           mitä metsätietyömaalla tapahtuu ja tiedottaa
47687: 
47688: 
47689:                                                       119
47690: HUOMAUTUKSET                                                   J   A       K   Ä    S      T    Y   K   S   E   T
47691: 
47692: 
47693: 
47694: 
47695: tilanteesta poliisipäivystykseen. Nimismies oli               tajilla ei ole toimivaltaa pyytää mielenterveys-
47696: kieltänyt poliisimiehiä ryhtymästä tiedotusväli-              lain mukaista virka-apua. Hän totesi edelleen,
47697: neiden paikalla ollessa toimenpiteisiin ja mää-               että virka-avun pyytämisen aineellisena edelly-
47698: rännyt, että poliisimiesten tuli odottaa nimismie-            tyksenä on, että tahdosta riippumattomaan hoi-
47699: hen ja poliisien lisäjoukon saapumista.                       toon määräämisen edellytykset täyttävää henki-
47700:    Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä si-             löä ollaan kuljettamassa terveyskeskukseen tai
47701: säasiainministeriön, Oulun lääninhallituksen,                 muuhun sairaanhoidon toimintayksikköön ja
47702: Kuusamon piirin nimismiehen ja arvostelun koh-                että kuljetettavan väkivaltaisuuden tai muun
47703: teena olleen konstaapelin tietoon.                            syyn vuoksi poliisia tarvitaan apuna kuljetukses-
47704:   Apulaisoikeusasiamiehen päätös 13.11.1996,                  sa. Näillä perusteilla apulaisoikeusasiamies kat-
47705: dnro 981/4/95                                                 soi, että sekä muodolliset että aineelliset edelly-
47706:                                                               tykset poliisin virka-avun pyytämiseen puuttui-
47707:             POLIISIN VIRKA-APU                                vat tässä tapauksessa ja että palomiehet toimi-
47708:          SAIRAANKULJETUKSESSA                                 vat siten lainvastaisesti pyytäessään kantelijan
47709:                                                               kuljettamiseen poliisin virka-apua.
47710:    Kantelija arvosteli Kaarinan nimismiespiirin
47711:                                                                  Palomiesten menettelyn moitittavuutta ar-
47712: toimintaa hänen toimittamisessaan hoitoon Ha-
47713:                                                               vioitaessa oli apulaisoikeusasiamiehen näkemyk-
47714: likon sairaalaan. Kantelija oli palaamassa hoi-
47715:                                                               sen mukaan kuitenkin otettava huomioon ne me-
47716: toon Halikon sairaalaan, josta oli lomalla. Kaari-
47717:                                                               nettelyohjeet, jotka Kaarinan palolaitoksella oli
47718: nan- Piikkiön terveyskeskuksen lääkäri tutki hä-
47719:                                                               annettu. Ohjeiden mukaan virka-avun pyytämi-
47720: net ja totesi, että lääketieteellistä perustetta hoi-
47721:                                                               sen ratkaisevat kuljetuksen suorittavat palomie-
47722: toon toimittamiselle tahdosta riippumatta ei ol-
47723:                                                               het sen perusteella, mikä heidän työturvallisuu-
47724: lut. Kantelijan terveydentilan vuoksi lääkäri
47725:                                                               tensa näkökulmasta on tarkoituksenmukaista.
47726: katsoi kuitenkin parhaaksi toimittaa hänet sai-
47727:                                                               Apulaisoikeusasiamies totesi kuitenkin, että oh-
47728: raalaan sairaankuljetusautolla.
47729:                                                               jeet eivät vastanneet voimassa olevan oikeuden
47730:    Kantelijasta saamiensa tietojen ja kantelijan
47731:                                                               sisältöä.
47732: käyttäytymisen perusteella sairaankuljettajina
47733: toimineet Kaarinan palolaitoksen palomiehet ar-                  Virka-avun pyytäjän toimivallan osalta apu-
47734: vioivat, että heidän työturvallisuutensa edellytti            laisoikeusasiamies katsoi, että poliisilla on lähtö-
47735: poliisin virka-apua kuljetuksen aikana. He pyy-               kohtaisesti velvollisuus ja oikeus antaa virka-
47736: sivät tästä syystä virka-apua Turun poliisilaitok-            apua ainoastaan silloin, kun virka-avun pyytä-
47737: selta. Turun poliisilaitoksen hälytyspäivystäjä-              jän toimivalta riittää avun pyytämiseen. Poliisil-
47738: nä toiminut konstaapeli otti virka-apupyynnön                 ta ei kuitenkaan käytännön tilanteissa ole mah-
47739: vastaan ja välitti sen Kaarinan nimismiespiirin               dollista aina edellyttää virka-apua pyytävän vi-
47740: poliisipartiolle. Kantelij a kuljetettiin sairaankul-         ranomaisen toimivallan perinpohjaista tutkimis-
47741: jetusautolla Halikon sairaalaan.                              ta. Poliisi on oikeutettu lähtökohtaisesti luotta-
47742:    Apulaisoikeusasiamies totesi, että mielenter-              maan virka-apua pyytävän viranomaisen toimi-
47743: veyslain 31 §:n perusteella virka-avun pyytämi-               valtuuksien riittävyyteen.
47744: nen kuuluu lääkärille silloin kun kysymys on                      Tilannetta voidaan kuitenkin arvioida toisin
47745: tahdosta riippumatta hoitoon määrätyn sairaan-                silloin, kun virka-avun pyytäjän toimivaltuuk-
47746: kuljetuksesta. Lain mukaan sairasauton kuljet-                sissa on ilmeinen puute. Kantelutapauksessa täl-
47747: 
47748: 
47749:                                                         120
47750: HUOMAUTUKSET                                               J    A       K   Ä   S      T   Y   K   S   E   T
47751: 
47752: 
47753: 
47754: 
47755: lainen puute oli apulaisoikeusasiamiehen mieles-          jä antaa tiedotusvälineen edustajalle tiedon, hä-
47756: tä olemassa. Virka-apua pyysivät sairasauton-             nen on varauduttava siihen, että tieto tulee julki-
47757: kuljettajat, joilla ei ollut tähän toimivaltaa.           seksi. Syyttäjä ei voi tässä suhteessa siirtää omaa
47758: Apulaisoikeusasiamies totesi tästä syystä käsi-           virkavastuutaan tiedotusvälineen edustajalle.
47759: tyksenään, että hälytyspäivystäjänä toiminut              Oikeusasiamiehen mukaan ei-julkisen tiedon an-
47760: konstaapeli menetteli virheellisesti, kun hän ei          taminen tiedotusvälineen edustajalle merkitsee
47761: varmistunut virka-avun antamisen edellytyksis-            virkavastuun näkökulmasta samaa kuin sen an-
47762: tä.                                                       taminen julkisuuteen.
47763:       Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä             Oikeusasiamies katsoi kaupunginviskaalin ol-
47764: palomiesten ja konstaapelin virheellisestä me-            leen oikeassa siinä, että syyttäjän on mahdolli-
47765: nettelystä näiden tietoon sekä saattoi Kaarinan           suuksien mukaan vastattava syyteasioiden kä-
47766: palo- ja väestönsuojelupäällikön tietoon käsityk-         sittelypäiviä koskeviin tiedotusvälineiden tie-
47767: sensä palolaitoksella annettujen sairaankuljetus-         dusteluihin. Syyteasian käsittelypäivän ilmoit-
47768: ta koskevien ohjeiden lainvastaisuudesta.                 tamiseen sisältyy kuitenkin tieto siitä, että syyte
47769:    Apulaisoikeusasiamiehen päätös 29.11.1996,             on päätetty nostaa. Syyttäjän velvollisuutena on
47770: dnro 1831/4/94                                            pidättäytyä tällaisen tiedon antamisesta julki-
47771:                                                           suuteen ennen kuin asianomainen henkilö on itse
47772:                                                           saanut viranomaisten kautta tiedon syytteeseen
47773:                                                           joutumisestaan. Sellaista kaupunginviskaalin
47774:                                                           väittämää käytäntöä ei ole tiedossa, että syyttä-
47775:  SYYTTÄJÄVIRANOMAISET
47776:                                                           jät luovuttaisivat toimittajille tietoja syytteestä
47777:       TIETOJEN ANTAMINEN SYYTTEESTÄ                       ennen kuin vastaaja on haastettu.
47778:                                                              Oikeusasiamies antoi kaupunginviskaalille
47779:    Lappeenrannan kaupunginviskaali antoi pai-             huomautuksen hänen virheellisestä menettelys-
47780: kalliselle sanomalehdelle tiedon rikosasian vas-          tään.
47781: taajan haastamisesta ja käräjäoikeuden käsitte-              Oikeusasiamiehen päätös 7.6.1996, dnro
47782: lypäivästä ennen kuin vastaaja oli itse saanut            755/4/95
47783: haasteen tiedoksi. Kaupunginviskaali oli nimen-
47784: omaisesti kieltänyt lehden toimittajaa julkaise-
47785:                                                                  ESITUTKINNAN ALOITTAMINEN
47786: masta tietoa ennen vastaajan haastamista. Kau-
47787: punginviskaali perusteli menettelyään sillä, että              Kantelijat olivat tehneet Turun ja Porin lää-
47788: syyteasian käsittelypäivän ilmoittaminen oli ol-          nin Iääninsyyttäjälie ulosottoviranomaisen me-
47789: lut tarpeen tiedotusvälineen informoinnin kan-            nettelyä koskevan rikosilmoituksen. Läänin-
47790: nalta ja että tällainen menettely oli syyttäjien          syyttäjä oli siirtänyt asian kanteluna ulosoton-
47791: keskuudessa tavanomainen. Vastaaja kanteli                haltijan käsiteltäväksi. Kantelijat katsoivat,
47792: kaupunginviskaalin menettelystä oikeusasia-               että lääninsyyttäjän olisi tullut aloittaa esitut-
47793: miehelle.                                                 kinta eikä siirtää rikosilmoitusta kanteluasiana
47794:    Oikeusasiamies totesi päätöksessään, ettei             ulosotonhaltijalle. Kantelijat epäilivät, että lää-
47795: syyttäjällä ole toimivaltaa vastoin hallitusmuo-          ninsyyttäjä aikoi antaa syyteoikeuden vanhen-
47796: don 10 §:ää kieltää tiedotusvälinettä julkaise-           tua, jotta hänen ei tarvitsisi syyttää alaistaan
47797: masta sen tietoon saatettua uutista. Kun syyttä-          asiassa.
47798: 
47799:                                                     121
47800: HUOMAUTUKSET                                                 J    A       K   Ä   S       T   Y   K   S   E   T
47801: 
47802: 
47803: 
47804: 
47805:   Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-                  ehdottomaan vankeusrangaistukseen mm. yksin
47806: raavan.                                                      teoin tehdyistä törkeästä kavalluksesta ja tör-
47807:     Lääninsyyttäjän lausumat asiassa olivat risti-           keästä petoksesta. Kihlakunnanoikeus katsoi
47808: riitaisia ja hänen todellinen tarkoituksensa jäi             näytetyksi, että syytetty oli anastanut hallus-
47809: siten epäselväksi. Kantelijoilla oli kuitenkin ollut         saan olleen Helene Schjerfbeckin maalaaman,
47810: perusteltua syytä olettaa, että lääninsyyttäjä ei            toisen henkilön omistaman taideteoksen ja itsel-
47811: ollut siirtopäätöksellään vielä ratkaissut kysy-             leen oikeudetonta taloudellista hyötyä hankki-
47812: mystä esitutkinnan aloittamiskynnyksen ylitty-               akseen myynyt sen edelleen kolmannelle. Kihla-
47813: misestä. Tämä oli pääteltävissä siitäkin, että               kunnanoikeus piti kavallusta törkeänä, koska
47814: heille ei ollut ilmoitettu esitutkinnan aloittamat-          sen kohteena oli erittäin arvokas omaisuus ja
47815: ta jättämisestä niin kuin esitutkinnasta ja pak-             koska kavallus oli kokonaisuutena arvostellen
47816: kokeinoista annetun asetuksen 4 §:ssä edellyte-              törkeä. Kihlakunnanoikeus piti myös petosta
47817: tään. Kantelijat olivat myös kirjeellään pyytä-              törkeänä kokonaisarvostelun perusteella ja kos-
47818: neet lääninsyyttäjää ilmoittamaan heille, aikoi-             ka rikoksella oli tavoiteltu huomattavaa hyötyä.
47819: ko hän ryhtyä asiassa syytetoimiin. Läänin-                     Ennen hovioikeuden käsittelyä syytetyn
47820: syyttäjä ei ollut vastannut tähän kirjeeseen.                avustajana toiminut asianajaja pyysi Nurmijär-
47821:    Lääninsyyttäjä menetteli virheellisesti siinä,            ven piirin apulaisnimismiestä toimittamaan
47822: että hän ei tehnyt rikosilmoituksenjohdosta sel-             asiassa lisätutkinnan sen selvittämiseksi, oliko
47823: keää päätöstä esitutkinnan toimittamatta jättä-              teos aito vai väärennös. Syyttäjän pyynnöstä
47824: misestä vaan salli rikosilmoituksen tekijöiden               Valtion taidemuseo antoi asiassa lausunnon ja
47825: jäädä siihen luuloon, että lopullista ratkaisua              totesi, että taulu ei ollut Schjerfbeckin maalaa-
47826: esitutkinnan aloittamisesta oli siirtopäätöksellä            ma. Apulaisnimismies toimitti lisätutkintapöy-
47827: ainoastaan lykätty. Tämä oli omiaan vaaranta-                täkirjan hovioikeuteen. Syytettyä ei onnistuttu
47828: maan kantelijoiden oikeusasemaa rikosilmoituk-               useista yrityksistä huolimatta kuulemaan uudel-
47829: sessa tarkoittamansa rikoksen asianomistajina,               leen lisätutkintaa suoritettaessa. Syytetyn avus-
47830: ottaen huomioon, että puheena oleva nimismie-                tajan pyynnöstä huolimatta apulaisnimismies ei
47831: hen menettely olisi saattanut tulla arvostelta-              toimittanut lisätutkintapöytäkirjaa avustajalle
47832: vaksi myös rikoslain 40 luvun 7 §:n mukaisena                tai syytetylle.
47833: virka-aseman väärinkäyttämisenä tai saman lu-                    Apulaisoikeusasiamies katsoi Euroopan neu-
47834: vun 10 tai 11 §:n mukaisena virkavelvollisuuden              voston ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 3 b ja
47835: rikkomisena, missä tapauksessa syyteoikeus olisi             3 c -kohdan sekä esitutkintalain 11 §:n perusteel-
47836: jo vanhentunut viidessä vuodessa.                            la, että syyttäjän on toimitettava rikosasiassa
47837:   Oikeusasiamies antoi Iääninsyyttäjälie huo-                suoritettujen lisätutkimusten pöytäkirjat tie-
47838: mautuksen hänen virheellisestä menettelystään.               doksi syytetylle, jotta syytetty voi ottaa ne huo-
47839:   Oikeusasiamiehen päätös 13.6.1996,                         mioon valmistellessaan puolustustaan. Tämä
47840: dnro 51/4/95                                                 koskee myös valitusvaihetta.
47841:                                                                  Lisätutkintapöytäkirja oli tullut valitusastei-
47842:         LISÄTUTKINTA-AINEISTON
47843:                                                              den käyttöön ja alioikeuden päätös jäi pysyväk-
47844:        TOIMITTAMINEN SYYTETYLLE
47845:                                                              si. Apulaisoikeusasiamies katsoi kuitenkin, että
47846:    Syytetty tuomittiin kihlakunnanoikeudessa                 syytetyn olisi ollut tärkeätä saada tieto lisätut-
47847: 
47848: 
47849:                                                        122
47850: HUOMAUTUKSET                                               J    A       K   Ä    S      T   Y    K   S   E   T
47851: 
47852: 
47853: 
47854: 
47855: kintapöytäkirjan sisällöstä, koska lisätutkimuk-           syyteharkinnan joutuisuuteen ja asioiden käsit-
47856: set käsittelivät rikosnimikkeen ja rangaistuksen           telyjärjestyksen tarkkaan harkintaan.
47857: määräytymisen kannalta tärkeätä rikoksen koh-                 Apulaisoikeusasiamiehen päätös 22.7.1996,
47858: teen arvoa. Hän antoi apulaisnimismiehelle huo-            dnro 1727/2/95
47859: mautuksen virheellisestä menettelystä.
47860:   Apulaisoikeusasiamiehen päätös 22.7 .1996,                      RANGAISTUSVAATIMUKSEN
47861: dnro 906/4/95                                                  KÄSITTELYPÄIVÄN ILMOITTAMINEN
47862: 
47863:                                                                Ulkomailla asuva kantelija ei ollut saanut il-
47864:    SYYTEHARKINNAN VIIVÄSTYMINEN
47865:                                                            moitusta vastustamansa rangaistusvaatimuksen
47866:    Erästä kanteluasiaa tutkittaessa kävi ilmi,             käsittelypäivästä tuomioistuimessa. Selvityksen
47867: että Järvenpään piirin apulaisnimismiehellä oli            mukaan ilmoitus oli lähetetty Vantaan nimis-
47868: ollut kolme esitutkintapöytäkirjaa syyteharkin-            miespiiristä samana päivänä kuin vastustamisil-
47869: nassa yli vuoden. Apulaisoikeusasiamies otti syy-          moitus oli sinne saapunut. Lomakkeeseen oli
47870: teharkintojen keston syyt omana aloitteenaan               merkitty se ulkomainen osoite, jonka kantelija
47871: tutkittavakseen.                                           oli vastustamisilmoituksessa antanut. Ilmoitus-
47872:    Saadun selvityksen mukaan kyseiset asiat                kirje oli lähetetty ns. ykköspostissa vakiintuneen
47873: kuuluivat samaan laajaan kokonaisuuteen, joka              tavan mukaisesti eikä kirje ollut palautunut.
47874: vaati erityistä talousrikosten tuntemusta. Yksi               Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
47875: asioista oli syyteharkinnassa kaksi vuotta kaksi           raavan.
47876: kuukautta ja kaksi muuta asiaa puolitoista vuot-              Rangaistusmääräysmenettelylain 8 §:n 2 mo-
47877: ta. Apulaisnimismies totesi, ettei voi puolustella         mentista ei ilmene estettä sille, että tuomioistuin-
47878: syyteharkintojen näin pitkää kestoa. Hän viitta-           käsittelyn ajankohta ilmoitetaan postitse taval-
47879: si kuitenkin muihin hoidettavanaan olleisiin laa-          lisena kirjeenä. Säännöksessä ei aseteta mitään
47880: joihin talousrikosasioihin ja piirin syyttäjien            erityisvaatimuksia postitiedoksiannolle. Tiedok-
47881: muutoinkin suuriin työmääriin.                             siannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä
47882:    Valtion virkamieslain 14 §:n mukaan virka-              päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on annettu
47883: miehen on suoritettava tehtävänsä asianmukai-              postin kuljetettavaksi. Näin ollen Vantaan ni-
47884: sesti ja viipymättä. Oikeuskansleri on ylimpänä            mismiespiirin menettely oli rangaistusmääräys-
47885: syyttäjänä asettanut syyttäjien tulostavoitteek-           menettelylain mukaista.
47886: si sen, ettei syyteharkinta syyttäjästä riippuvas-            Rangaistusmääräysmenettelylain mukainen
47887: ta syystä kestäisi yli kuutta kuukautta.                   käsittelypäivän ilmoittamismenettely ei kuiten-
47888:    Apulaisoikeusasiamies totesi, että syytehar-            kaan vastaa rikosoikeudenkäynnin normaalia vi-
47889: kinnan hyväksyttävissä oleva kesto riippuu rat-            reillepanoa. Rangaistusmääräysmenettelylaissa
47890: kaistavan asian ominaispiirteistä, esimerkiksi             on pysytetty jo sitä edeltäneen rangaistusmäärä-
47891: asian laadusta ja laajuudesta. Tässä tapauksessa           yslain järjestelmä, jonka mukaan pelkkä posti-
47892: apulaisoikeusasiamies katsoi syyteharkintojen              tiedoksiauto on asiassa riittävä.
47893: kestäneen liian kauan, minkä apulaisnimismies                 Kantelija herätti kysymyksen myös siitä,
47894: oli itsekin myöntänyt. Muista työtehtävistä huo-           onko menettely sopusoinnussa Euroopan ihmis-
47895: limatta asiat olisi tullut ratkaista nopeammin.            oikeussopimuksen 6 artiklan 3 kappaleen kanssa.
47896: Hän kiinnitti apulaisnimismiehen huomiota                  Sen mukaan rikoksesta syytetyllä on oikeus saa-
47897: 
47898: 
47899:                                                      123
47900: HUOMAUTUKSET                                                J   A       K   Ä    S      T   Y   K   S   E   T
47901: 
47902: 
47903: 
47904: 
47905: da viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen            lisi parantamaan syytetyn oikeusturvaa, etenkin
47906: kohdistettujen syytteiden sisällöstä sekä oikeus        niissä tapauksissa, joissa rangaistusvaatimuksen
47907: saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella     vastustaja asuu ulkomailla tai muuten sellaisissa
47908: puolustustaan.                                          olosuhteissa, joissa postilähetysten perille saapu-
47909:    Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käy-              minen on tavanomaista epävarmempaa.
47910: tännössä on vastaavissa tapauksissa (esim. Melin           Oikeusasiamies saattoi uudistustarpeen edus-
47911: A-261 22.6.1993) katsottu, että myös syytetylle         kunnan tietoon toimittamalla vastauksestaan
47912: voidaan muutoksenhakutilanteessa asettaa tie-           jäljennöksen eduskunnan lakivaliokunnalle, jos-
47913: tynasteinen velvollisuus toimia aktiivisesti                sa paraikaa käsiteltiin ehdotusta rikosoikeuden-
47914: omassa asiassaan. Rangaistusmääräysmenette-                 käyntimenettelyn uudistamiseksi.
47915: lyn osalta voidaan ajatella, että rangaistusvaati-             Oikeusasiamiehen kirje 20.8.1996,
47916: musta vastustanut osaa joka tapauksessa odot-               dnro 761/4/95
47917: taa oikeudenkäynnin olevan edessä. Hänellä on
47918: mahdollisuus tiedustella käsittelypäivää ilmoi-                         RIKOSILMOITUKSEN
47919: tuksen jäädessä saapumatta. Rangaistusvaati-                           VASTAANOTTAMINEN
47920: musilmoituksessa kerrotaan, että ilmoitus käsit-
47921:                                                                Kantelija oli osoittanut Turun ja Porin läänin
47922: telypäivästä annetaan joko henkilökohtaisesti
47923:                                                             lääninsyyttäjälle tutkintapyynnön nimismiehen
47924: tai postitse. Samassa yhteydessä mainitaan
47925:                                                             menettelystä ulosmittausasiassa. Lääninsyyttä-
47926: myös, että oikeudenkäynnissä asia voidaan rat-
47927:                                                             jä oli siirtänyt kantelijan tutkintapyynnön lää-
47928: kaista syytetyn poissaolosta huolimatta.
47929:                                                             ninhallituksen oikeushallintotoimistolle ulosot-
47930:     Oikeusjärjestyksemme tarjoaa joka tapauk-               tomenettelyä koskevana kanteluasiana käsitel-
47931: sessa tehokkaan oikeuskeinon sen varalta, että              täväksi. Asian ratkaisun hän pyysi toimitta-
47932: joku tulee tietämättään poissaolevana tuomituk-             maan tiedoksi poliisin lääninjohdolle. Läänin-
47933: si. Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 2 koh-              syyttäjä ei tulkinnut kirjettä rikosilmoitukseksi
47934: dan mukaan lainvoiman saanut tuomio voidaan                 eikä se antanut hänelle aihetta toimenpiteisiin
47935: tehdystä kantelusta tuomiovirheen perusteella               "missään tapauksessa ennen oikeushallintotoi-
47936: poistaa, jos poissaoleva, jota ei ole haastettu,            miston ratkaisun antamista".
47937: tuomitaan. Tuomiovirhekantelu on tehtävä                       Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
47938: asianomaiselle hovioikeudelle alioikeuden tuo-              raavan.
47939: miosta kuuden kuukauden kuluessa siitä päiväs-                  Esitutkinnasta Ja pakkokeinoista annetun
47940: tä, kun kantelija sai tuomiosta tiedon.                     asetuksen 1 §:n 1 momentin oikeusohje on yksise-
47941:    Oikeusasiamies ei siten katsonut, että tässä             litteinen. Rikosilmoituksen vastaanottovelvolli-
47942: tapauksessa olisi kantelussa mainituilla perus-             suus on ehdoton ja riippuu siitä, pitääkö rikosil-
47943: teilla menetelty myöskään Euroopan ihmisoi-                 moituksen tekijä ilmoittamaansa tapahtumaa
47944: keussopimuksen vastaisesti.                                 rikoksena. V astanottovelvollisuutta on tulkitta-
47945:    Oikeusasiamies piti kuitenkin perusteltuna, että         va erityisen ankarasti silloin, kun kysymys on
47946: rangaistusvaatimuksen vastustamisen johdosta                väitetystä virkarikoksesta. Hallitusmuodon 93
47947: järjestettävä oikeudenkäynti säädettäisiin vast-            §:n 2 momentista ilmenevä virkavastuuperiaate
47948: edes pantavaksi vireille samalla tavalla kuin muu-          ei pääse toteutumaan, jollei virkamiehiä vastaan
47949: kin rikosoikeudenkäynti. Ehdotettu uudistus tu-             tehtyjä rikosilmoituksia oteta vastaan ja käsite}-
47950: 
47951: 
47952:                                                       124
47953: HUOMAUTUKSET                                                   J    A       K   Ä   S      T    Y   K   S   E   T
47954: 
47955: 
47956: 
47957: 
47958: lä asianmukaisesti. Kantelijan kirjelmä olisi sa-             kaan ollut seurauksena, että velallisen pääasialli-
47959: namuotonsa ja sisältönsä perusteella tullut tulki-            nen omaisuus oli ehditty myydä ennen ulosotto-
47960: ta ja kirjata rikosilmoitukseksi siitä huolimatta,            yritystä.
47961: että kirjelmässä oli virkarikosväitteiden ohella                 Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
47962: vaadittu myös ulosmittauksen kumoamista.                      raavan.
47963:    Lääninsyyttäjän osittain ristiriitaisten seli-                Nimismiehen ei ollut osoitettu ulosottoasetuk-
47964: tysten perusteella jäi kuitenkin epäselväksi, oliko           sen säännöksen vastaisesti aiheettomasti viivy-
47965: asiassa tosiasiallisesti suoritettu harkinta sen rat-         telleen täytäntöönpanossa. Asiassa ei kuiten-
47966: kaisemiseksi, ylittyikö esitutkintalain 2 §:n mu-             kaan pystytty selvittämään kantelijan ulosotto-
47967: kainen esitutkinnan aloittamiskynnys.                         hakemuksen saapumispäivää, koska hakemuk-
47968:    Kysymys rikosilmoituksen vastaanottamises-                 seen ei sitä ollut merkitty. Asiat kirjattiin nimis-
47969: ta ja esitutkinnan aloittamisesta ei ole voinut               miespiirissä päiväkirjakortille ainoastaan viikot-
47970: riippua siitä, miten ulosotonhaltija arvioi menet-            tain, ellei kysymys ollut erillisestä kiireelliseksi
47971: telyä. Esitutkinnan aloittamisharkinta kuului                 ilmoitetusta asiasta.
47972: lääninsyyttäjän virkavelvollisuuksiin esitutkin-                Ulosottoasetuksen 1 §:n mukaan päiväkirja-
47973: taviranomaisena. Asia kuului ulosotonhaltijan                 kortissa on kuitenkin mainittava ulosottohake-
47974: käsiteltäväksi vain siltä osin kuin kirjelmässä oli           muksen saapumispäivä. Asian kirjaaminen ja
47975: vaadittu ulosmittauksen kumoamista.                           jako täytäntöönpanosta huolehtivalle henkilölle
47976:    Näin ollen oikeusasiamies katsoi lääninsyyttä-             tuli niinikään tehdä viivytyksettä. Nimismies ei
47977: jän menetelleen virheellisesti siinä, että hän ei             ollut huolehtinut siitä, että ulosottoasioiden asia-
47978: ollut käsitellyt kantelijan kirjelmää miltään osin            kirjat olisi ainakin leimattu saapuneiksi päivit-
47979: rikosilmoituksenaja tehnyt sen johdosta päätös-               täin.
47980: tä esitutkinnan aloittamisesta vaan että hän oli
47981:                                                                  Oikeusasiamies antoi nimismiehelle huomau-
47982: ainoastaan siirtänyt asian ulosotonhaltijan käsi-
47983:                                                               tuksen tämän virheellisen menettelyn johdosta.
47984: teltäväksi.
47985:                                                                  Asiassa tutkittiin myös se, oliko nimismies
47986:    Oikeusasiamies antoi lääninsyyttäjälle huo-
47987:                                                               menetellyt virka-asemansa edellyttämällä taval-
47988: mautuksen hänen virheellisestä menettelystään.
47989:                                                               la vastatessaan kirjallisesti ulosottovelkojan
47990:   Oikeusasiamiehen päätös 21.8.1996,
47991:                                                               asiamiehen nimismiehelle osoittamaan selvitys-
47992: dnro 838/4/95
47993:                                                               pyyntöön.
47994:                                                                    Nimismies oli kirjeessään väittänyt asiamie-
47995: ULOSOTTOVIRANOMAISET                                          hen syyllistyneen herjaukseen ja hyvän asianajo-
47996:                                                               tavan vastaiseen menettelyyn siinä, että tämä oli
47997:                                                               rohjennut epäillä täytäntöönpanotoimien jou-
47998:  ULOSOTTOASIOIDEN KIRJAAMINEN JA
47999:                                                               tuisuutta. Nimismies oli ilmoittanut odottavan-
48000:        NIMISMIEHEN KÄYTÖS
48001:                                                               sa kirjallista anteeksipyyntöä asiamieheltä.
48002:     Ulosottovelkoja kanteli oikeusasiamiehelle                   Oikeusasiamies kiinnitti nimismiehen huo-
48003: siitä, että Närpiön piirin nimismies ei ollut ryhty-          miota valtion virkamieslain 14 §:n 2 momenttiin,
48004: nyt välittömästi ulosottohakemuksen saavuttua                 jonka mukaan virkamiehen on virassa käyttäy-
48005: toimenpiteisiin tuomioon perustuvan saatavan                  dyttävä virkamiesasemansa edellyttämällä ta-
48006: perimiseksi. Viivästyksestä oli kantelijan mu-                valla. Varsinkin erityistä luottamusta vaativissa
48007: 
48008: 
48009:                                                         125
48010: HUOMAUTUKSET                                                 J   A       K    Ä   S       T   Y   K    S   E   T
48011: 
48012: 
48013: 
48014: 
48015: viroissa, joihin oikeusasiamies katsoi nimismie-            omistaman yhtiön tiloissa välittömästi kanteli-
48016: henkin viran kuuluvan, vaaditaan virkamieheltä              jan asunnossa tapahtuneen ulosmittauksen jäl-
48017: korostetun asiallista käyttäytymistä. Virkamie-             keen. Tässä erityisessä tilanteessa avustavalla
48018: hen tulee virkatoiminnassaan varautua siihen,               ulosottomiehellä olisi ollut velvollisuus ilmoittaa
48019: että kansalaiset asettavat hänen virkatoimiensa             kantelijalle aikomuksestaan suorittaa ulosmit-
48020: asianmukaisuuden kyseenalaiseksi. Tähän näh-                taus myös yhtiön tiloissa ja varata tälle tilaisuus
48021: den nimismiehen vastaus oli ollut asiaton.                  olla myös siinä läsnä. Tähän ilmoitusvelvollisuu-
48022:   Oikeusasiamies saattoi tämän käsityksensä                 teen ei vaikuttanut se, oliko kantelija osoittautu-
48023: nimismiehen tietoon.                                        nut yhteistyöhaluiseksi vai ei.
48024:   Oikeusasiamiehen päätös 4.3.1996,                            Koska velallisen edustaja ei ollut ollut läsnä
48025: dnro 689/4/94                                               jälkimmäisessä ulosmittauksessa, oli yhtiön tilo-
48026:                                                             jen lukko jouduttu murtamaan auki. Tältä ulos-
48027:     ULOSMITTAUKSESTA TEHTÄVÄT                               ottopakon käyttämiseltä olisi ilmeisesti vältytty,
48028:            ILMOITUKSET                                      jos kantelijalle olisi varattu tilaisuus olla läsnä.
48029:   Ulosmittausvelallinen kanteli Vantaan nimis-              Tältäkin osin oli siten menetelty virheellisesti.
48030: miespiirin avustavien ulosottomiesten menette-                  3) Ulosmitattu omaisuus oli myöhemmin siir-
48031: lystä hänen luonaan toimitetussa ulosmittauk-               retty pois ilmoittamatta siirrosta velalliselle. V e-
48032: sessa.                                                      lallisen mukaan yhtiön tiloja oli tällöin sotkettu
48033:    Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-                ja tavaroita rikottu. Oikeusasiamies katsoi, että
48034: raavan.                                                     omaisuuden siirtämisestä mahdollisesti aiheutu-
48035:    l) Ulosottolain 3 luvun 32 §:n mukaan läsnä              neesta haitasta tai vahingosta olisi voitu ehkä
48036: olleelle velalliselle on ulosmittaustoimituksen             välttyä, jos kantelijalle olisi ilmoitettu etukäteen
48037: päätyttyä annettava ilmoitus laissa säädetystä              omaisuuden siirtoajankohta. Ulosottolaissa ei to-
48038: ulosmittauksesta. Kantelijalle ei ollut tällaista           sin ollut tästä asiasta nimenomaisesti säädetty.
48039: ilmoitusta annettu. Tältä osin oli siis menetelty           Koska kyseisen ajankohdan ilmoittaminen ei oli-
48040: virheellisesti.                                             si vaarantanut ulosottotehtävän onnistumista,
48041:    2) Ulosottolain 3luvun 25 §:n perusteella ulos-          olisi oikeusasiamiehen mielestä ollut hyvän ulos-
48042: ottoviranomaisella ei ole yleistä velvollisuutta            ottotavan mukaista, että kantelijalle olisi varat-
48043: ilmoittaa velalliselle etukäteen ulosmittauksen             tu tilaisuus olla läsnä ulosmitattua omaisuutta
48044: toimittamisesta. Laista kuitenkin ilmenee, että             noudettaessa.
48045: velallisen tai hänen edustajansa läsnäoloa ulos-               Oikeusasiamies totesi, että ulosotossa joudu-
48046: mittaustilaisuudessa pidetään suotavana. Näin               taan puuttumaan velallisen kotirauhaan ja
48047: on etenkin silloin, jos ulosmittaus edellyttää pää-         omaisuuden suojaan. Nämä perusoikeudet on
48048: syä lukittuun tilaan, joka velallisen tai hänen             turvattu hallitusmuodossa ja kansainvälisissä
48049: edustajansa poissa ollessa jouduttaisiin murta-             ihmisoikeussopimuksissa. Ulosottoviranomaisen
48050: maan auki.                                                  toimivalta- ja voimakeinosäännöksiä on tulkit-
48051:    Kantelija oli ollut velallisena läsnä hänen              tava perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti. Tällöin
48052: asunnossaan toimitetussa ulosmittaustoimituk-               korostuu erityisesti suhteellisuusperiaatteen tär-
48053: sessa. Avustavien ulosottomiesten tarkoituksena             keys. On aina pyrittävä sellaisiin menettelyta-
48054: oli ollut jatkaa ulosmittauksia myös kantelijan             poihin, joiden avulla perusoikeuksiin puuttumis-
48055: 
48056: 
48057:                                                       126
48058: HUOMAUTUKSET                                                J   A        K   Ä   S       T   Y   K   S   E   T
48059: 
48060: 
48061: 
48062: 
48063: ta voidaan minimoida ulosoton tehokkuutta kui-              tenkaan oikeusasiamiehen mielestä ollut asialli-
48064: tenkaan kohtuuttomasti vaarantamatta. Voi-                  nen peruste ulosmittauksen erityiseen kiirehtimi-
48065: makeinoihin ei pidä turvautua pelkästään muka-              seen, etenkään siihen nähden, että kysymys oli
48066: vuussyistä.                                                 ollut suhteellisen pienestä, lainvoimaa vailla ole-
48067:   Oikeusasiamies antoi avustavalle ulosotto-                vaan tuomioon perustuvasta saa tavasta, joka oli
48068: miehelle huomautuksen hänen edellä kohdissa 1               vasta saapunut ulosottoon. Hyvä ulosottotapa
48069: ja 2 kuvatusta virheellisestä menettelystä ja               olisikin vaatinut maksukehotuksen antamista
48070: saattoi vielä tämän tietoon käsityksensä siitä,             ennen ulosmittausta.
48071: että hyvä ulosottotapa olisi edellyttänyt ulosmi-              Kun ulosottoviranomainen lähettää velallisel-
48072: tatun omaisuuden siirtoajankohdan ilmoittamis-              le maksukehotuksen, toimenpiteen tarkoitukse-
48073: ta etukäteen.                                               na on normaalisti varata velalliselle mahdolli-
48074:    Oikeusasiamiehen päätös 15.3.1996,                       suus vapaaehtoiseen suoritukseen ennen ulosmit-
48075: dnro 2512/4/94                                              tausta. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan tule,
48076:                                                             jos ulosmittaus pannaan maksukehotuksesta
48077:   ULOSMITTAUS ENNEN MAKSUAJAN                               huolimatta välittömästi toimeen. Tässä tilan-
48078:           PÄÄTTYMISTÄ                                       teessa maksukehotus määräaikoineen on omiaan
48079:                                                             johtamaan velallista harhaan.
48080:    Rauman kaupunginvoudinviraston avustava
48081:                                                                Velalliselle olisi tullut varata maksukehotuk-
48082: ulosottomies oli 15.5.1995 suorittanut ulosmitta-
48083:                                                             sessa ilmoitettu maksuaika suorituksen tekemi-
48084: uksen kantelijan työttömyyspäivärahasta, vaik-
48085:                                                             seen. Olisi myös pitänyt varmistautua siitä, oliko
48086: ka tälle oli maksukehotuksessa annettu ulosmit-
48087:                                                             saatava annetussa määräajassa suoritettu ennen
48088: taussaatavan      suorittamisen    maksuaikaa
48089:                                                             ulosmittaukseen ryhtymistä ja maksukiellon lä-
48090: 19.5.1995 saakka ja tämä oli jo 12.5.1995 maksa-
48091:                                                             hettämistä työttömyyspäivärahan maksajalle.
48092: nut saatavan ulosottomiehelle.
48093:                                                                Oikeusasiamies antoi avustavalle ulosotto-
48094:   Oikeusasiamies esitti kannanottonaan seuraa-
48095:                                                             miehelle huomautuksen hänen virheellisestä me-
48096: van.
48097:                                                             nettelystään.
48098:   Avustavan ulosottomiehen mukaan kantelija
48099:                                                               Oikeusasiamiehen päätös 25.9.1996,
48100: oli puhelinkeskustelussa kertonut avustavalle
48101:                                                             dnro 1554/4/95
48102: ulosottomiehelle, ettei hän aikonut missään ta-
48103: pauksessa suorittaa kyseistä velkaa. Avustava
48104: ulosottomies oli tällöin ilmoittanut aikovansa sii-
48105:                                                                 KÄRÄJÄOIKEUDEN JA ULOSOTTO-
48106:                                                                 VIRASTON VÄLINEN TIEDONKULKU
48107: nä tapauksessa toimittaa ulosmittauksen.
48108:    Kantelija kuitenkin kiisti kieltäytyneensä                  Kantelija haki yksityishenkilön velkajärjeste-
48109: maksusta. Hän kertoi sanoneensa, että hän aikoi             lyä Helsingin käräjäoikeudelta. Samana päivänä
48110: maksaa laskun välittömästi. Näin hän oli tehnyt-            käräjäoikeus antoi hänen vaatimuksestaan väli-
48111: kin.                                                        aikaisen kiellon, jolla täytäntöönpano pakko-
48112:    Asianosaisten kertomukset olivat tältä osin              huutokaupattavaksi seuraavana päivänä kuulu-
48113: ristiriitaisia. Avustava ulosottomies oli kuiten-           tetun asunnon osalta määrättiin keskeytettä-
48114: kin esittänyt syyksi ulosmittauksen pikaiselle              väksi.
48115: suorittamiselle myös sen, että hänen vuosiloman-               Väliaikaisesta kiellosta ilmoitettiin samana
48116: sa oli ollut alkamassa lähipäivinä. Tämä ei kui-            päivänä telefaksilla Helsingin ulosottovirastolle.
48117: 
48118: 
48119:                                                       127
48120: HUOMAUTUKSET                                                J    A       K   Ä    S      T   Y    K   S   E   T
48121: 
48122: 
48123: 
48124: 
48125: Ilmoituksesta huolimatta Helsingin ulosottovi-              opiskellut henkilö ei saanut opintotukea eikä
48126: raston kaupunginvouti myi seuraavana päivänä                työttömyyspäivärahaa. Porin sosiaaliviraston
48127: kello 10 alkaen pidetyssä pakkohuutokaupassa                sosiaalityöntekijä hylkäsi hänen toimeentulotu-
48128: kantelijan osuuden asunto-osakeyhtiön osak-                 kihakemuksensa, koska toimeentulotuella ei voi-
48129: keista.                                                     tu kustantaa opiskelua. Sosiaalityöntekijä ke-
48130:    Oikeusasiamies arvioi tapahtunutta seuraa-               hotti häntä valittamaan työttömyysturvapää-
48131: vasti.                                                      töksestä sekä hakemaan päiväopiskelupaikkaa,
48132:    Käräjäoikeus oli ilmoittanut ulosottoviras-              jotta hän pääsisi ensisijaisten tukimuotojen, ku-
48133: toon välittömästi väliaikaista kieltoa koskevasta           ten opintotuen piiriin. Opiskelija kääntyi oikeus-
48134: päätöksestä, vaikka yksityishenkilön velkajär-              asiamiehen puoleen.
48135: jestelystä annettu laki ei sitä tuomioistuimelta              Apulaisoikeusasiamies totesi kanteluun anta-
48136: nimenomaisesti edellytäkään. Ulosottovirastos-              massaan päätöksessä, että toimeentulotukeen on
48137: sa tieto kiellosta ei kirjaaruisviiveen vuoksi saa-     sosiaalihuoltolain 30 §:n nojalla oikeutettu henki-
48138: punut ulosottomiehelle ennen pakkohuutokaup-            lö, joka on tuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen
48139: paa, joka toimitettiin noin neljä virka-ajan tun-           mukaista toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjä-
48140: tia sen jälkeen, kun päätös oli saapunut käräjäoi-          toiminnallaan, muista tuloistaan tai varoistaan,
48141: keudesta telefaksina.                                       häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huo-
48142:    Kirjauksen vähäistä viivästymistä, joka joh-             lenpidolla tai muulla tavalla. Viraston sisäisillä
48143: tui kahdesta sairauspoissaolosta kirjaamossa, ei            ohjeilla ei voida rajoittaa kenenkään oikeutta
48144: voitu katsoa kenenkään yksittäisen virkamiehen              saada lakiin perustuvaa toimeentulotukea. Vi-
48145: syyksi moitittavana menettelynä.                            ranhaltijan on ratkaistava toimeentulotukiasiat
48146:    Käräjäoikeus ilmoitti, että maaliskuusta 1995            säännösten edellyttämällä tavalla yksittäistapa-
48147: lähtien kiireellisistä täytäntöönpanoasioista on            uksittaisen harkinnan perusteella.
48148: heti ilmoitettu sekä telefaksilla että puhelimitse
48149:                                                                Apulaisoikeusasiamies totesi myös, että toi-
48150: ulosottovirastoon. Kun ulosottovirastossakin on
48151:                                                             meentulotuki on luotu täydentämään muita so-
48152: kiinnitetty huomiota tiedonkulun parantami-
48153:                                                             siaaliturvajärjestelmiä siten, että sillä turvataan
48154: seen, kantelu ei antanut oikeusasiamiehelle ai-
48155:                                                             toimeentulo niille henkilöille, jotka jäävät ensisi-
48156: hetta enää muuhun kuin että hän saattoi käsi-
48157:                                                             jaisten etuuksien ulkopuolelle taikka eivät saa
48158: tyksensä nopean tiedonkulun varmistamisen tär-
48159:                                                             muista järjestelmistä tukea riittävästi tai riittä-
48160: keydestä Helsingin ulosottoviraston tietoon.
48161:                                                             vän nopeasti. Näin ollen toimeentulotukea ei voi-
48162:    Oikeusasiamiehen päätös 3.12.1996,
48163:                                                             da hylätä pelkästään sillä perusteella, että jokin
48164: dnro 1302/4/95
48165:                                                             ensisijainen tuki on hylätty. Toimeentulotuki
48166:                                                             voidaan hylätä vain, jos henkilö on voinut saada
48167:                                                             tarpeen mukaisen toimeentulonsa muulla sosiaa-
48168:       SOSIAALI- JA                                          lihuoltolain 30 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
48169:   TERVEYSVIRANOMAISET                                          Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan
48170:                                                             toimeentulotuen viimesijaisuudesta johtuu, että
48171:          ILTAOPISKELIJAN OIKEUS
48172:                                                             ennen toimeentulotuen myöntämistä on varmis-
48173:            TOIMEENTULOTUKEEN
48174:                                                             tuttava, että hakijalla ei ole muita mahdollisuuk-
48175:    Hotelli- ja ravintolaoppilaitoksen iltalinjalla          sia toimeentulonsa turvaamiseen. Hänen näke-
48176: 
48177: 
48178:                                                       128
48179: HUOMAUTUKSET                                                  J   A        K   Ä   S       T   Y    K   S   E   T
48180: 
48181: 
48182: 
48183: 
48184: myksensä mukaan hakijan toimeentulo kuiten-               sunnon mukaan kantelijaa ei voitu pitää työky-
48185: kin pitäisi turvata tällaisessa tilanteessa toi-          vyttömänä 1.2.1989-1.12.1991 välisenä aikana.
48186: meentulotuella siksi ajaksi, jona ensisijaisen            Asiassa myöhemmin saadusta selvityksestä kävi
48187: etuuden valitusasiaa käsitellään tai jonka kulu-          ilmi, että kaikki kantelijaa koskevat lääkärinlau-
48188: essa hakija pääsee siirtymään jonkin muun ensi-           sunnot eivät olleet käytettävissä asian aikaisem-
48189: sijaisen etuuden piiriin.                                 missa käsittelyvaiheissa eivätkä myöskään oi-
48190:   Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan               keusturvakeskuksen lausuntoa annettaessa. Elä-
48191: tässä asiassa toimeentulotuen hakijalta ei olisi          keasian aikaisemmissa käsittelyvaiheissa ei ollut
48192: tullut evätä toimeentulotukea ainakaan tilapäi-           yhdistetty vuonna 1985 tapahtunutta kantelijan
48193: sesti sillä perusteella, että hän oli iltaopiskelija.     putoamista betoniportaissa terveydentilan hei-
48194: Sen sijaan hän katsoi, että sosiaalityöntekijä ei         kentymiseen 1980-luvun lopussa. Tästä syystä
48195: menetellyt virheellisesti kehottaessaan toimeen-          asiassa pyydettiin Terveydenhuollon oikeustur-
48196: tulotuen hakijaa, joka oli jäänyt sekä opintotuen         vakeskukselta uusi lausunto. Sen mukaan kante-
48197: että työttömyysturvan ulkopuolelle, hakemaan              lijan työkyvyn voitiinkin arvioida alentuneen
48198: ensisijaiset toimeentuloansa turvaavat etuudet            pysyvästi vähintään kahdella viidesosalla
48199: sekä tekemään valitukset hylkäävistä päätöksis-           1.2.1989- 1.12.1991 välisenä aikana.
48200: tä. Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan                Apulaisoikeusasiamies viittasi ratkaisussaan
48201: sosiaalityöntekijä ei menetellyt myöskään vir-            työntekijäin eläkelain 4 §:n 3 momenttiin, 5 §:n 1
48202: heellisesti kehottaessaan opiskelijaa hakeutu-            momenttiinja 21 a §:ään. Koska Terveydenhuol-
48203: maan opintotuen piiriin kuuluvalle päiväopiske-           lon oikeusturvakeskus oli katsonut, että kanteli-
48204: lu paikalle.                                                  jan työkyky oli pysyvästi alentunut vähintään
48205:     Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä                kahdella viidesosalla jo sairauspäivärahaoikeu-
48206: opiskelijan oikeudesta toimeentulotukeen Porin                den päättymisen ja eläkkeen myöntämisen väli-
48207: sosiaalilautakunnan ja sosiaalityöntekijän tie-               senä aikana, kantelijan työkyvyttömyyseläke-
48208: toon.                                                         asia tuli hänen käsityksensä mukaan ottaa uu-
48209:    Apulaisoikeusasiamiehen päätös 31.1.1996,                  delleen käsiteltäväksi uuden selvityksen vuoksi.
48210: dnro 115/4/95                                                    Apulaisoikeusasiamies saattoi tämän käsityk-
48211:                                                               sensä tiedoksi eläkelaitokselle, joka työntekijäin
48212:        KÄSITYS TYÖKYVYTTÖMYYS-                                eläkelain nojalla voi ottaa asian uudelleen käsi-
48213:         ELÄKEASIAN UUDELLEEN                                  teltäväkseen aikaisemman lainvoimaisen pää-
48214:         KÄSITTELEMISTARPEESTA                                 töksen estämättä, jos kysymys on evätyn edun
48215:                                                               myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämises-
48216:    Kantelijan oikeus sairauspäivärahaan oli                   tä. Hän pyysi eläkelaitosta ilmoittamaan, mihin
48217: päättynyt 31.1.1989, mutta hänelle oli myönnet-               toimenpiteisiin se oli ryhtynyt.
48218: ty työkyvyttömyyseläke vasta l.12.1991lukien.                    Apulaisoikeusasiamiehen päätös 26.2.1996,
48219: Hän oli näin ollen menettänyt eläkkeestään niin               dnro 1948/4/94
48220: sanotun tulevan ajan oikeuden. Kantelijan mie-
48221: lestä asiassa annetut eläkelaitoksen ja muutok-
48222: senhakuasteiden päätökset olivat johtaneet koh-                 Eläkelaitos ilmoitti 17.6.1996, että se on tutki-
48223: tuuttomaan lopputulokseen.                                    nut eläkeasian uudelleen uuden selvityksen perus-
48224:   Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lau-                  teella, mutta ei ole katsonut olevan aihetta muuttaa
48225: 
48226: 
48227:                                                         129
48228: HUOMAUTUKSET                                                  J   A       K   Ä   S       T   Y   K   S   E   T
48229: 
48230: 
48231: 
48232: 
48233: aikaisempia ratkaisuja. Eläkelaitos on antanut               tavanomaista ja osastolla yleensä noudatettua
48234: kantelijalle päätöksen, johon hän voi hakea muu-             käytäntöä, kun konsultaatiopyyntöön vastasi
48235: tosta työeläkejärjestelmän muutoksenhakuelimis-              poliklinikan apulaisosastonhoitajana toiminut
48236: sä.                                                          erikoissairaanhoitaja. Tämä johtui siitä, että
48237:                                                              yleissairaalapsykiatrian poliklinikan ainoa lää-
48238:                                                              käri oli tuolloin vuosilomalla.
48239:       PSYKIATRISEN HOITOTARPEEN                                 Vaikka erikoissairaanhoitaja konsultoi psyki-
48240:                ARVIOINTI                                     atrian erikoislääkäriä puhelimitse ja keskusteli
48241:                                                              asiasta myös kirurgisen osaston lääkärin kanssa
48242:    Kanta-Hämeen keskussairaalan kirurginen                   sekä toimi muutoin psykiatrian ylilääkärin aikai-
48243: osasto pyysi konsultaatiota sairaalan yleissairaa-           semmin antamien ohjeiden mukaisesti, menette-
48244: lapsykiatrian poliklinikalta itsemurhaa yrittä-              lyä ei voitu pitää hyväksyttävänä.
48245: neen potilaan tilan selvittämiseksi. Konsultaa-                 Terveydenhoitoviranomaisten hoitovastuuta
48246: tiopyyntöön vastasi yleissairaalapsykiatrian po-             potilaasta ei voida siirtää omaisille. Tästä syystä
48247: liklinikan apulaisosastonhoitajana toiminut eri-             ei voitu pitää asianmukaisena myöskään sitä,
48248: koissairaanhoitaja. Kun potilas kotiutettiin kes-            että asiakirja hoitovastuun siirrosta annettiin
48249: kussairaalasta, omaisten allekirjoitettavaksi an-            potilaan omaisten allekirjoitettavaksi.
48250: nettiin sairaalassa laadittu asiakirja, jossa heille            Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Kanta-Hä-
48251: siirrettiin vastuu potilaan ympärivuorokautises-             meen keskussairaalan sekä sen yleissairaalapsy-
48252: ta valvonnasta ja psykiatrisen jatkohoidon jär-              kiatrian poliklinikan huomiota siihen, että kes-
48253: jestämisestä. Potilas itse joutui allekirjoitta-             kussairaalassa meneteltiin ratkaisussa sanotuin
48254: maan ilmoituksen, jonka mukaan hän poistui                   tavoin epäasianmukaisesti.
48255: sairaalasta vastoin hoitavan lääkärin suositusta.               Apulaisoikeusasiamiehen päätös 27 .2.1996,
48256: Kantelija pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan kes-              dnro 220114/94
48257: kussairaalan hoito- ja muiden toimenpiteiden
48258: asianmukaisuutta.
48259:                                                                    VELVOLLISUUS TEHDÄ PÄÄTÖS
48260:    Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan
48261:                                                                   YHTEYDENPIDON RAJOITTAMISTA
48262: potilaan psykiatrisen hoidon tarpeen arvioimi-
48263:                                                                       KOSKEVASSA ASIASSA
48264: sessa kirurgisen hoidon jälkeen meneteltiin ta-
48265: vanomaisesta poikkeavasti ja epäasianmukaises-                 Lapsen oikeutta tavata isäänsä oli huolto-
48266: ti.                                                          suunnitelmassa rajoitettu yhteen kertaan kuu-
48267:     Potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta ja            kaudessa. Isä vaati sosiaaliviranomaisilta tapaa-
48268: hoidosta vastaa aina lääkäri. Tästä syystä Kan-              misten lisäämistä. Sosiaaliviranomaiset katsoi-
48269: ta- Hämeen keskussairaalan yleissairaalapsyki-               vat, että yhteydenpidon rajoittamisesta ei tar-
48270: atrian poliklinikalla olisi lääkärin tullut määrit-          vinnut tehdä lastensuojelulain 25 §:ssä ja lasten-
48271: tää potilaan psykiatrisen hoidon tarve, kun sai-             suojeluasetuksen 9 §:ssä tarkoitettua päätöstä,
48272: raalan kirurginen yksikkö pyysi siltä tällaista              koska yhteydenpitoa koskevat järjestelyt lapsen
48273: arviota ennen potilaankirjoittamista ulos sairaa-            ja vanhempien tapaamisten osalta ilmenivät
48274: lasta.                                                       huoltosuunnitelmasta ja koska yhteydenpito oli
48275:    Selvityksen mukaan yleissairaalapsykiatrian               järjestetty lastensuojelulain 19 §:n1 momentin ja
48276: poliklinikalla toimittiin konsultaatiossa vastoin            24 §:n mukaisesti riittävästi. Isä kanteli oikeus-
48277: 
48278: 
48279:                                                        130
48280: HUOMAUTUKSET                                                J   A       K   Ä    S      T   Y    K   S   E   T
48281: 
48282: 
48283: 
48284: 
48285: asiamiehelle siitä, että hän ei saanut valituskel-         57 §:stä poikkeavalla tavalla silloin, kun eläke
48286: poista päätöstä yhteydenpidon tosiasiallisesta             maksetaan sosiaalilautakunnalle tai kun eläk-
48287: rajoittamisesta.                                           keen maksamista tilille rahalaitokseen ei ole pi-
48288:    Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään,             dettävä tarkoituksenmukaisena.
48289: että sosiaalilautakunnalla on lastensuojelulain               Kanteluun antamassaan päätöksessä apulais-
48290: 19 §:n mukaan oikeus päättää huostaanotetun                oikeusasiamiehen varamies totesi, ettei oikeus
48291: lapsen hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta,               julkisiin sosiaalietuuksiin voi riippua siitä, onko
48292: muusta huolenpidosta sekä olinpaikasta. Näin               saajalla rahalaitoksessa tili vai ei.
48293: ollen huostaanoton tarkoituksen toteuttamisesta               Kun hakijalle on myönnetty kansaneläke, hä-
48294: johtuu, että lapsen ja hänelle läheisten henkilöi-         nelle on syntynyt varallisuusoikeudellinen saa-
48295: den yhteydenpito ei voi olla kokonaan rajoitta-            minen, joka vakiintuneen käsityksen mukaan
48296: matonta. Apulaisoikeusasiamies totesi edelleen,            nauttii omaisuuden suojaa. Kansaneläkkeiden
48297: että tapaamisista ja muusta yhteydenpidosta on             maksutapaa koskevia säännöksiä ei voida tulkita
48298: pyrittävä sopimaan huoltosuunnitelmassa. Kui-              niin, että mahdollisuus päivärahan saantiin tosi-
48299: tenkin, mikäli asianomainen on tyytymätön so-              asiallisesti estyy. Tällainen tulkinta loukkaisi jo-
48300: siaalilautakunnan esittämään yhteydenpidon                 kaiselle perus- ja ihmisoikeutena turvattua omai-
48301: määrään tai tapaan, hänellä on oikeus saada                suuden suojaa. Se asettaisi lisäksi eläkkeensaajat
48302: asiassa valituskelpoinen päätös, jotta hän voi             erilaiseen asemaan keskenään, mikä on hallitus-
48303: saattaa lääninoikeuden tutkittavaksi, onko yh-             muodon 5 §:ssä turvatun ihmisten yhdenvertai-
48304: teydenpidon rajoitus ollut asianmukainen. Pää-             suuden ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14
48305: tökseen on liitettävä muutoksenhakuohjeet.                 artiklan syrjintäkiellon vastaista.
48306: Päätös on tehtävä määräajaksi ja siihen on kir-               Apulaisoikeusasiamiehen varamies katsoi oi-
48307: jattava yhteydenpidon rajoittamisen perusteet.             keusasiamiehen eräässä toisessa ratkaisussa
48308:    Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Evijärven so-           (dnro 258/4/95) omaksumaan kantaan viitaten,
48309: siaalilautakunnan, sosiaalijohtajan ja sosiaali-           ettei sosiaalietuuksiin oikeutettua voida velvoit-
48310: työntekijän huomiota velvollisuuteen tehdä vali-           taa avaamaan tiliä rahalaitoksessa. Jollei hänellä
48311: tuskelpoinen päätös asianosaisen niin vaatiessa.           ole tällaista tiliä, etuus on maksettava muulla
48312:    Apulaisoikeusasiamiehen päätös 3.5.1996,                tavalla. Julkisen vallan on huolehdittava siitä,
48313: dnro 2722/4/95                                             että edunsaajan oikeus toteutuu myös käytän-
48314:                                                            nössä. Edunsaajaa on neuvottava löytämään
48315:      KANSANELÄKKEEN MAKSUTAPA                              hänelle sopiva maksatustapa.
48316:                                                               Apulaisoikeusasiamiehen varamies saattoi kä-
48317:   Kantelija pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan
48318:                                                            sityksensä menettelyn virheellisyydestä Kan-
48319: Kansaneläkelaitoksen päätöksen, jolla se kes-
48320:                                                            saneläkelaitoksen tietoon.
48321: keytti eläkkeen maksun kantelijalle, koska tällä
48322:                                                               Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen päätös
48323: ei ollut tiliä rahalaitoksessa.
48324:                                                            13.6.1996, dnro 787/4/96
48325:     Kantelussa oli kysymys kansaneläkeasetuk-
48326:                                                               Ks. lisäksi oikeusasiamiehen kirje valtioneu-
48327: sen 57 §:n ja 58 §:n soveltamisesta. Kansaneläk-
48328:                                                            vostolle 10.6.1996, dnro 1230/2/96 s. 54.
48329: keet maksetaan 57 §:n mukaan eläkkeensaajan
48330: tilille Suomessa sijaitsevaan rahalaitokseen.
48331: Kansaneläkkeet voidaan 58 §:n nojalla maksaa
48332: 
48333: 
48334:                                                      131
48335: HUOMAUTUKSET                                                J   A        K   Ä   S       T   Y   K   S   E   T
48336: 
48337: 
48338: 
48339: 
48340:          HOITOPÄIVÄRAPORTTIE N                                     KANSANELÄKELAITOKSEN
48341:             LUOVUTTAMINEN                                       JÄRJESTÄMÄ VAIKEAVAMMAISEN
48342:                                                                  LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS
48343:    Evijärven sosiaalilautakunnan päätöksellä
48344: huostaanotettu lapsi oli sijaishuollossa yksityi-              Vaikeavammainen henkilö oli hakenut Kan-
48345: sessä palvelukodissa. Lapsen isälle, joka vaati             saneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta
48346: huostaanottoa purettavaksi, oli lähetetty jäljen-           annetun lain mukaisena vaikeavammaisen lää-
48347: nökset vain osasta palvelukodissa lapsesta laadi-           kinnällisenä kuntoutuksena puheterapiaa, fysio-
48348: tuista hoitopäiväraporteista. Isän mielestä kun-            terapiaa ja vammaisuintikurssia. Kansaneläke-
48349: nan sosiaalijohtaja ja sosiaalityöntekijä olivat            laitoksen Turun paikallistoimisto oli hylännyt
48350: tämän lisäksi menetelleet virheellisesti viivytte-          hakemukset, koska kuntoutuksen ei katsottu ol-
48351: lemällä jäljennösten toimittamisessa hänelle.               leen tarpeen hakijan toimintakyvyn säilyttämi-
48352: Hän kanteli sosiaaliviranomaisten menettelystä.             seksi tai parantamiseksi. Päätökset olivat sittem-
48353:    Apulaisoikeusasiamies piti hoitopäiväraport-             min valitusten jälkeen muuttuneet tarkastuslau-
48354: tien noin kuukauden pituista toimitusaikaa pit-             takunnassa ja vakuutusoikeudessa uintikurssia
48355: känä, kun otetaan huomioon, että kantelijalla oli           koskevaa päätöstä lukuunottamatta. Vaikea-
48356: samaan aikaan vireillä hakemus huostaanoton                 vammaisen henkilön puolesta kanteli hänen isän-
48357: purkamisesta ja pyydetyillä raporteilla voidaan             sä, joka totesi, että oikeuden etsiminen lukuisten
48358: katsoa olleen merkitystä asian käsittelyssä.                valitusten kautta on vaikeavammaiselle henki-
48359:    Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan                lölle kohtuutonta ja käytännössä jopa mahdo-
48360: kunnan sosiaalijohtajan olisi tullut arvioida kan-          tonta. Isä huomautti myös, että kaksi paikallis-
48361: telijan oikeus niihin salassa pidettäviin hoitopäi-         toimiston tekemää päätöstä olivat perustelemat-
48362: väraportteihin, joita isälle ei ollut luovutettu,           tomia eikä niistä ilmennyt, mitä hakemuksia
48363: yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 19          päätökset koskivat.
48364: §:n 2 momentin nojalla eli sen mukaan olisiko                  Kansaneläkelaitoksen     asiantuntijalääkäri
48365: tiedon antaminen hoitoraporteista ollut vastoin             katsoi apulaisoikeusasiamiehelle antamassaan
48366: erittäin tärkeää yleistä tai yksityistä etua. Hän           lausunnossa, että kuntoutus olisi ollut perustel-
48367: saattoi käsityksensä virheellisestä menettelystä            tua järjestää kokonaisuudessaan Kansaneläke-
48368: kunnan sosiaalijohtajan tietoon. Hän kiinnitti              laitoksen järjestämänä vaikeavammaisen lää-
48369: päätöksessään lisäksi kunnan sosiaalilautakun-              kinnällisenä kuntoutuksena.
48370: nan huomiota sen velvollisuuteen sosiaalihuolto-               Apulaisoikeusasiamies totesi, että paikallis-
48371: lain 43 §:n nojalla valvoa, että asianosaiselle             toimisto sekä muutoksenhakuviranomaiset oli-
48372: yleisten asiakirjain julkisuudesta annetussa lais-          vat tehneet päätöksensä laissa suodun harkinta-
48373: sa säädetty oikeus asiakirjoihin toteutuu silloin-          vallan puitteissa. Hän totesi Kansaneläkelaitok-
48374: kin, kun pyydetyt asiakirjat ovat yksityisen pal-           sen lausuntoihin viitaten, että hänen käsityksen-
48375: veluyksikön hallussa.                                       sä mukaan myös vakuutusoikeudessa hylätyn
48376:   Apulaisoikeusasiamiehen päätös 25.7 .1996,                kuntoutusjakson myöntäminen Kansaneläkelai-
48377: dnro 2297/4/94                                              toksen järjestämänä lääkinnällisenä kuntoutuk-
48378:                                                             sena olisi ollut perusteltavissa. Hän viittasi myös
48379:                                                             Kansaneläkelaitoksen hallinto-osaston asiassa
48380:                                                             antamaan lausuntoon, jonka mukaan asian ko-
48381: 
48382: 
48383:                                                       132
48384: HUOMAUTUKSET                                                  J    A        K   Ä   S       T    Y   K    S   E   T
48385: 
48386: 
48387: 
48388: 
48389: konaisvaltaista tarkastelua olisi auttanut, jos               lilautakunnan yksilö- ja palvelujaoston ja sen
48390: paikallistoimisto olisi pyytänyt päätöstä valmis-             alaisten viranhaltijoiden huomiota siihen, että
48391: tellessaan asiantuntijalausunnon Kansaneläke-                 valituksen lääninoikeuteen tehnyttä hakijaa on
48392: laitoksen terveys- ja toimeentuloturvaosaston                 ohjattava siinä, että hakemus on valituksen kä-
48393: kuntoutuslinjalta.                                            sittelyn aikana vireillä vain siltä ajalta, jota vali-
48394:   Koska eräästä Kansaneläkelaitoksen paikal-                  tuksenalainen päätös koskee.
48395: listoimiston tekemästä päätöksestä ei käynyt                    Apulaisoikeusasiamiehen päätös 23.9.1996,
48396: hallintomenettelylain 23 §:ssä tarkoitetulla ta-              dnro 1173/4/95
48397: valla riittävän selvästi ilmi, mistä asiassa oli pää-
48398: tetty, apulaisoikeusasiamies kiinnitti paikal-
48399:                                                                   VIIVÄSTYS OIKAISUVAATIMUKSEN
48400: listoimiston viranhaltijoiden huomiota päätös-                             KÄSITTELYSSÄ
48401: ten selkeään kirjoittamistapaan ja perustelemi-
48402: seen.                                                            Kantelija oli jättänyt huhtikuussa 1995 Tam-
48403:    Apulaisoikeusasiamiehen päätös 21.8.1996,                  pereen sosiaali- ja terveyslautakunnan jaostolle
48404: dnro 1314/4/95                                                osoitetun muutosvaatimuksen viranhaltijan toi-
48405:                                                               meentulotukea koskevasta päätöksestä. Asia kä-
48406:                                                               siteltiinjaostossa elokuussa 1995. Sosiaali- ja ter-
48407:          SOSIAALIVIRANOMAISTEN
48408:                                                               veystoimen apulaisoikeusasiamiehelle antaman
48409:          NEUVONTAVELVOLLISUUS
48410:                                                               selvityksen mukaan kantelijan muutosvaatimus
48411:    Kantelija oli valittanut lääninoikeuteen Tu-               oli erehdyksessä joutunut kantelijaa koskevien
48412: run sosiaalilautakunnan tekemästä päätöksestä,                muiden asiakirjojen joukkoon, jonka vuoksi
48413: jolla hänen hakemuksensa toimeentulotuen saa-                 muutosvaatimusta ei ollut toimitettu jaoston
48414: misesta lokakuusta joulukuuhun oli hylätty.                   käsiteltäväksi.
48415: Hän oli vaatinut lääninoikeudessa, että lauta-                   Apulaisoikeusasiamies totesi, että toimeentu-
48416: kunta veivoitetaan myöntämään toimeentulotu-                  lotukea koskevat muutosvaatimukset tulee asian
48417: kea myös niihin kustannuksiin, jotka olivat jää-              luonteen vuoksi käsitellä joutuisasti ja huolelli-
48418: neet maksamatta valituksen vireillä ollessa. Lää-             sesti. Hänen käsityksensä mukaan neljän kuu-
48419: ninoikeus velvoitti sosiaalilautakunnan myöntä-               kauden käsittelyaika oli kestänyt asian laatuun
48420: mään kantelijalle toimeentulotukea loka- joulu-               nähden liian kauan. Apulaisoikeusasiamies kiin-
48421: kuun asumiskustannuksiin ja jätti vaatimukset                 nitti sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisten vi-
48422: muilta osin ensi asteena tutkimatta.                          ranhaltijoiden huomiota huolellisuuden noudat-
48423:   Kantelija kertoi kantelussaan, että häneltä                 tamiseen asiakirjojen käsittelyssä.
48424: perittiin ulosottoteitse valituksen käsittelyaika-              Apulaisoikeusasiamiehen päätös 15.10.1996,
48425: na maksamatta jääneitä vuokria ja sähkölasku-                 dnro 1488/4/95
48426: ja. Apulaisoikeusasiamies totesi kanteluun anta-
48427: massaan päätöksessä, että toimeentulotukihake-
48428:                                                                TOIMEENTULOTUKI ASUMISMENOIHIN
48429: mus on esitettävä sosiaalilautakunnalle eikä ha-
48430: kemus näin ollen tule vireille sosiaalilautakun-                 Kauhajoen sosiaali- ja terveyslautakunta oli
48431: nassa esimerkiksi tekemällä hakemus valitusta                 hylännyt kantelijan asuntolainan korkomenoi-
48432: tai kantelua käsittelevälle viranomaiselle.                   hin hakeman toimeentulotuen sillä perusteella,
48433:    Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Turun sosiaa-              ettäkorkomenoja ei ollut maksettu kolmeen kuu-
48434: 
48435: 
48436:                                                         133
48437: HUOMAUTUKSET                                                  J   A          K   Ä   S      T   Y    K   S    E   T
48438: 
48439: 
48440: 
48441: 
48442: kauteen.                                                     Asiakirjoista kuitenkin ilmeni, että sosiaali- ja
48443:    Apulaisoikeusasiamies totesi käsityksenään,               terveyslautakunnan yksilöjaosto ei ollut käsitel-
48444: että toimeentulotukihakemusta ei voida hylätä                lyt kysymystä täytäntöönpanosta.
48445: pelkästään sillä perusteella, että menot ovat jää-              Lastensuojelulain 38 §:n säännöksen perus-
48446: neet maksamatta. Mikäli osoittautuu, että toi-               teella edellytetään, että kiireellisestä täytän-
48447: meentulotukea ei käytetä niihin menoihin, joihin             töönpanosta tehdään nimenomainen päätös. Li-
48448: se on myönnetty, sosiaalilautakunnalla on hänen              säksi edellytetään, että täytäntöönpanolle on eri-
48449: mukaansa mahdollisuus sosiaalihuoltoasetuksen                tyiset lapsen terveyden tai kehityksen turvaami-
48450: 14 §:n nojalla suorittaa toimeentulotuki suoraan             seen liittyvät syyt.
48451: kyseisiin menoihin. Apulaisoikeusasiamiehen kä-                 Apulaisoikeusasiamies totesi kannanotto-
48452: sityksen mukaan asuntolainan korkomenot olisi                naan, että huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoit-
48453: pitänyt ottaa huomioon perheen asumismenoi-                  tamista koskevan yksilöjaoston päätöksen täy-
48454: na. Hakemus asuntolainan kohtuullisen suurui-                täntöönpanolle ei ollut laillisia edellytyksiä.
48455: siin korkomenoihin voidaan hänen käsityksensä                   Yksilöjaosto teki täytäntöönpanon jälkeen sa-
48456: mukaan hylätä vain, jos katsotaan, että ne eivät             mana päivänä päätöksen kiireellisestä täytäntöön-
48457: ole enää asumisen turvaamisen vuoksi tarpeelli-              panosta. Päätöstä ei ollut perusteltu lastensuoje-
48458: sia asumismenoja.                                            lulain 38 §:ssä mainituilla erityisillä syillä. Hallin-
48459:    Apulaisoikeusasiamiehen päätös 16.10.1996,                tomenettelylain 24 §:stä ilmenevän oikeusohjeen
48460: dnro 1923/4/95                                               mukaisesti päätös olisikuitenkin pitänyt perustella
48461:                                                              niillä syillä, joilla päätöksentekijä katsoi laillisten
48462:        HUOSTAANOTTOPÄÄTÖKSEN                                 täytäntöönpanon edellytysten täyttyvän.
48463:           TÄYTÄNTÖÖNPANO                                        Uudenmaan lääninoikeus keskeyttikin huos-
48464:                                                              taanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koske-
48465:    Kantelija arvosteli Järvenpään sosiaaliviran-
48466:                                                              neen päätöksen täytäntöönpanon, koska täytän-
48467: omaisten ja poliisin menettelyä poikansa huos-
48468:                                                              töönpanoa koskeneesta päätöksestä tai alistus-
48469: taanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koske-
48470:                                                              asiakirjoista ei ilmennyt lastensuojelulain 38 §:n
48471: van päätöksen täytäntöönpanossa.
48472:                                                              mukaisia syitä.
48473:          Täytäntöönpanon laillisuus                             Apulaisoikeusasiamies antoi huomautuksen
48474:                                                              osastopäällikölle ja sosiaalityöntekijälle siitä,
48475:    Asiassa saadusta selvityksestä ilmeni, että               että he Järvenpään kaupungin sosiaali- ja ter-
48476: päätös huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoitta-             veystoimen asiasta vastuullisina virkamiehinä
48477: mista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta                   päättivät huostaanottoa ja sijaishuoltoa koske-
48478: tehtiin sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilö-              van päätöksen täytäntöönpanosta ja pyysivät
48479: jaostossa samana päivänä mutta vasta sen jäl-                Järvenpään piirin nimismieheltä siihen virka-
48480: keen, kun sosiaaliviranomainen oli poliisin avus-            apua, vaikka täytäntöönpanolle ei ollut laillisia
48481: tamana noutanut lapsen sijaishuoltopaikaksi                  edellytyksiä.
48482: määrättyyn Vuorelan koulukotiin.
48483:    Sosiaali- ja terveyslautakunnan osastopääl-
48484:                                                                   Virka-avun antamisen edellytykset
48485: likkö vetosi siihen, että tarkoitus oli jo huostaan-
48486: ottopäätöstä tehtäessä, että se tultaisiin pane-               Tapahtumien aikaan voimassa olleen poliisi-
48487: maan heti lainvoimaa vailla olevana täytäntöön.              asetuksen 2 §:n 1 momentin mukaan poliisilla oli
48488: 
48489: 
48490:                                                        134
48491: HUOMAUTUKSET                                                   J    A       K   Ä   S      T   Y   K   S   E    T
48492: 
48493: 
48494: 
48495: 
48496: velvollisuus virka-avun antamiseen pyynnöstä                  täntöönpanokelpoisuudesta. Näin ollen poliisi ei
48497: viranomaisille, yhteisöille ja yksityisille henki-            menetellyt lainvastaisesti suostuessaan anta-
48498: löille niin kuin siitä oli erikseen säädetty.                 maan virka-apua tässä asiassa.
48499:   Oikeuskirjallisuudessa on täsmennetty niitä
48500: edellytyksiä, millä poliisi saattoi antaa virka-                        Menettely täytäntöönpanossa
48501: apua. Virka-avun antamisen edellytyksenä tuli
48502:                                                                    Poliisin toimivaltuuksien rajat määräytyivät
48503: olla, että toimivallan laajuus määräytyi sekä po-
48504:                                                               siis sekä poliisin omien että virka-apua pyytä-
48505: liisin omien toimivaltasäännösten (tuolloin voi-
48506:                                                               neen viranomaisen toimivaltuussäännösten mu-
48507: massa olleiden poliisilain ja rikoslain 3luvun 8 §:n
48508:                                                               kaan.
48509: 1 momentin) että myös virka-apua pyytävän
48510:                                                                 Lastensuojelulain 9 §:n 3 momentissa on ylei-
48511: viranomaisen toimivallan ulottuvuutta määrit-
48512:                                                               nen säännös siitä, kuinka lasta huostaanotettaes-
48513: tävien säännösten perusteella.
48514:                                                               sa tulee yleisesti menetellä. Sen mukaan perhe- ja
48515:    Apulaisoikeusasiamies totesi, että lähtökoh-               yksilökohtaisessa lastensuojelussa on toimittava
48516: tana voitiin pitää, että poliisi oli tuolloin voimas-         mahdollisimman hienovaraisesti sekä siten, ettei
48517: sa olleiden säännösten nojalla velvollinen anta-              toimenpiteillä aiheuteta vahinkoa lapsen suotui-
48518: maan tarpeellista virka-apua sitä pyytävän so-                salle kehitykselle.
48519: siaaliviranomaisen lailliseen toimivaltaan kuulu-                Lastensuojeluasetuksen 13 §:n 1 momentin
48520: van tehtävän suorittamiseen, mikäli virka-avun                mukaan lasta sijaishuoltoon sijoitettaessa on
48521: antamiselle oli lailliset edellytykset.                       noudatettava, mitä lapsen huollosta ja tapaamis-
48522:    Apulaisoikeusasiamiehen mielestä virka-avun                oikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanos-
48523: tarpeellisuuden arviointi on ensi sijassa pyytä-              ta annetun lain 9 §:n l ja 3 momentissa sääde-
48524: vän sosiaaliviranomaisen vastuulla, mutta polii-              tään. Viimeksi mainitun lainkohdan mukaan
48525: siviranomainen ei ole velvollinen eikä oikeutettu-            muun muassa lapsen noutaminenja muu lapseen
48526: kaan antamaan virka-apua, milloin siihen ei il-               kohdistuva toimenpide on suoritettava mahdol-
48527: meisesti ole tarvetta. Poliisin velvollisuudesta              lisimman hienovaraisesti sekä siten, ettei se jär-
48528: ottaa huomioon virkatehtävien tarpeellisuus                   kytä lasta. Jos noutamista tai muuta toimenpi-
48529: säädettiin muun muassa tuolloin voimassa olleen               dettä ei lapsen sairauden, järkyttyneen mielenti-
48530: poliisilain 12 §:n 3 momentissa. Lainkohdan mu-               lan tai muun syyn takia voida suorittaa, se on
48531: kaan poliisi ei saanut puuttua kansalaisten oi-               siirrettävä myöhempään ajankohtaan.
48532: keuksiin (oikeuspiiriin) enemmälti kuin tarkoi-                  Poliisin voimakeinojen käytöstä oli säännös
48533: tuksen (yleinen järjestys ja turvallisuus) tai vir-           rikoslain 3 luvun 8 §:ssä. Sen mukaan jos poliisi-
48534: katehtävän suorittamiseksi oli tarpeen.                       mies suorittaessaan virkatehtävää kohtasi vasta-
48535:   Poliisi antoi asiassa virka-apua kirjallisen                rintaa, oli hänellä oikeus käyttää sellaisia voima-
48536: pyynnön perusteella varmistuttuaan siitä, että                keinoja, joita virkatehtävän laatuun ja vastarin-
48537: huostaanotosta oli olemassa toimivaltaisen vi-                nan vaarallisuuteen nähden sekä tilanne muu-
48538: ranomaisen päätös ja tiedusteltuaan suullisesti               toinkin huomioon ottaen voidaan pitää puolus-
48539: sosiaaliviranomaiselta täytäntöönpanon laillis-               tettavina. Milloin kiinniotettava henkilö teke-
48540: ten edellytysten olemassaolosta. Apulaisoikeus-               mällä vastarintaa tai pakenemalla koettaa vält-
48541: asiamiehen mielestä poliisi oli voinut luottaa vir-           tää kiinnijoutumisen, oli silloinkin oikeus käyt-
48542: ka-avun pyytäjän vakuutukseen päätöksen täy-                  tää sellaisia voimakeinoja, joita kiinniottamisen
48543: 
48544: 
48545:                                                         135
48546: HUOMAUTUKSET                                                 J    A       K    Ä   S       T   Y    K   S   E   T
48547: 
48548: 
48549: 
48550: 
48551: toimittamiseksi, karkaamisen estämiseksi tai jär-        sitä vaatii.
48552: jestyksen ylläpitämiseksi voidaan olosuhteisiin                  Kun otettiin huomioon lapsen 13 vuoden ikä
48553: nähden pitää puolustettavina.                            ja hänen vastarintansa vähäisyydestä saatu sel-
48554:   Kantelijan sekä toisaalta noutoon osallistu-           vitys, apulaisoikeusasiamies katsoi, että käsirau-
48555: neiden virkamiesten (eli sosiaalityöntekijän, las-           tojen käyttö ei ollut tarpeellista eikä siten puolus-
48556: tenkodinjohtajan, koulukuraattorin ja vanhem-            tettavaa        täytäntoonpanon        toteuttamiseksi.
48557: pien konstaapelien) kertomukset olivat ristirii-             Muutoin poliisin käyttämät voimakeinot olivat
48558: taiset poliisin voimakeinojen käytön ja huos-                puolustettavia.
48559: taanottopäätöksen esittämisen suhteen.                           Apulaisoikeusasiamies     antoi   vanhemmalle
48560:    Virkamiesten kertomusten mukaan kantelija                 konstaapelille huomautuksen siitä, että tämä
48561: oli kehottanut poikaansa olemaan noudattamat-                menetteli voimakeinoja käyttäessään lastensuo-
48562: ta viranomaisten kehotuksia. Vanhemman kons-             jelulain 9 §:n 3 momentin ja lapsen huollosta ja
48563: taapelin kertomuksen mukaan lapsi oli lähtenyt               tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytän-
48564: huoneestaan kohti muita huonetiloja. Koska lap-              töönpanosta annetun lain 9 §:n l ja 3 momentin
48565: si ei vanhemman konstaapelin mukaan näyt-                    sekä tuolloin voimassa olleen rikoslain 3 luvun 8
48566: tänytkään aikovan noudattaa kehotuksia, tämä             §:stä ilmenevän suhteellisuusperiaatteen vastai-
48567: oli ilmapiiri, tilanne sekä edeltävät tiedot huo-            sesti.
48568: mioon ottaen tarttunut lasta olkavarresta kiinni
48569: ja alkanut ohjata häntä ulos. Ulkorappusilla lap-             Vuorelan koulukodin johtajan menettely
48570: si oli yrittänyt karata vanhemman konstaapelin
48571:                                                                  Koska kantelija oli heti lapsen Vuorelaan tu-
48572: kaatuessa. Tämä oli ottanut lapsen kiinni. Kerto-
48573:                                                          lon jälkeen ilmoittanut, että hän tulee hakemaan
48574: muksensa mukaan vanhempi konstaapeli oli ar-
48575:                                                              poikansa pois Vuorelasta ja sanonut myös täysin
48576: vioinut tilanteen hallitsemiseksi ja turhan riehu-
48577:                                                              tukevansa pojan karkuun lähtemistä, oli lapsen
48578: misen eliminoimiseksi olevan tarpeellista käyt-
48579:                                                              ja äidin välisten puhelinkeskustelujen aikana
48580: tää käsirautoja. Lapsi oli käsiraudoissa viety po-
48581:                                                              osaston työntekijä ollut läsnä päivystyshuonees-
48582: liisiasemalle.
48583:                                                              sa johtajan pyynnöstä. Heidän tehtävänään ei
48584:    Huostaanoton täytäntöönpanossa tulee siis
48585:                                                              ollut kuunnella puheluita, vaan läsnäolollaan vä-
48586: lastensuojelulain nojalla noudattaa erityistä hie-
48587:                                                              hentää mahdollisia luvattomaan poislähtöön
48588: novaraisuutta. Poliisin toimivaltuussäännökset
48589:                                                              liittyviä suunnitelmia tai estää luvaton poisläh-
48590: myös edellyttävät punnintaa siitä, olivatko aio-
48591:                                                              tö. Käydystä puhelinkeskustelusta paikalla ole-
48592: tut toimenpiteet suhteellisuusperiaate huomioon
48593:                                                              va työntekijä saattoi kuulla vain sen minkä lapsi
48594: ottaen mitoitettu oikein.
48595:                                                              sanoi. Sanomisia oli kirjattu osaston päiväkir-
48596:    Käsirautojen käyttämisellä on tarkoituksena
48597:                                                              jaan.
48598: estää kiinniotettavaa pakenemasta tai tekemäs-
48599:                                                                 Apulaisoikeusasiamies totesi, että puhelimen
48600: tä vastarintaa. Siihen liittyy kiinniotettavan
48601:                                                              käytön rajoittamista lapsen ja omaisten välisessä
48602: kannalta nöyryyttäviä ja erityisesti lapsen koh-
48603:                                                              yhteydenpidossa on pidettävä lastensuojelulain
48604: dalla järkyttäviäkin piirteitä, jotka ovat ristirii-
48605:                                                              25 §:n tarkoittamana yhteydenpidon rajoittami-
48606: dassa huostaanoton täytäntöönpanolle asetettu-
48607:                                                              sena. Tosiasiasiallista rajoittamista on myös se,
48608: jen edellytysten kanssa. Lastensuojelulainsää-
48609:                                                              että puhelinkeskustelua kuunnellaan olemalla
48610: däntö lähteekin siitä, että koko toimenpiteestä
48611:                                                              läsnä toisen puhujan kanssa samassa huoneessa.
48612: on luovuttava, jos lapsenjärkyttynyt mielentila
48613: 
48614:                                                        136
48615: HUOMAUTUKSET                                              J   A       K   Ä   S       T   Y      K    S    E    T
48616: 
48617: 
48618: 
48619: 
48620:                                                                                               KUVA: JAANIS KERKIS
48621: 
48622: Notaarit Helena Rahko, Irmeli Kurenmaa ja Raili Kerrman.
48623: 
48624: 
48625: 
48626:   Perheenjäsenten väliset puhelinkeskustelut             kaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja per-
48627: kuuluvat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8                he-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoansa koh-
48628: artiklassa turvatun yksityis- ja perhe-elämän            distuvaa kunnioitusta. Vuorelan koulukodissa
48629: sekä kirjeenvaihdon suojan piiriin. Artiklan mu-         toteutettu yhteydenpidon rajoittaminen merkit-
48630: 
48631: 
48632:                                                    137
48633: HUOMAUTUKSET                                                    J    A       K   Ä   S      T   Y   K   S   E   T
48634: 
48635: 
48636: 
48637: 
48638: si puuttumista näihin oikeuksiin. Puuttuminen                  vaatimatta häneltä vastaavia selvityksiä kuin
48639: loukkaa 8 artiklaa, ellei se perustu lakiin ja ole             tuensaajilta yleensä ja soveltaen viranhaitijoille
48640: välttämätön demokraattisessa yhteiskunnassa                    annettuja ohjeita toisin kuin muiden tuensaajain
48641: 8(2) artiklassa mainittujen tarkoitusten saavut-               osalta. Artikkelin mukaan sanottu luottamus-
48642: tamiseksi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin                    henkilö toimi jäsenenä sosiaali- ja terveyslauta-
48643: on korostanut ratkaisuissaan (esim. Margareta ja               kunnan jaostossa, joka käsittelee toimeentulo-
48644: Roger Andersson -tapaus nro 226-A), että ar-                   tuen myöntämistä koskevat muutoksenhake-
48645: vioinnissa on otettava huomioon se, ovatko yh-                 mukset.
48646: teydenpidolle asetetut rajoitukset epäsuhteessa                   Apulaisoikeusasiamies otti omana aloittee-
48647: tavoiteltuihin tarkoituksiin nähden, eivätkä                   naan selvitettäväkseen, oliko lehtikirjoituksessa
48648: näin ollen välttämättömiä demokraattisessa yh-                 tarkoitetussa tapauksessa noudatettu yhdenver-
48649: teiskunnassa.                                                  taisuusperiaatetta ja liittyikö tapaukseen mah-
48650:    Tässä tapauksessa puheluita kuunneltiin kar-                dollisesti muutoin virheellistä viranomaismenet-
48651: kaamisen estämiseksi. Toisaalta äidin ja pojan                 telyä.
48652: tapaamisia ei ollut sinänsä rajoitettu. Näin ollen
48653:                                                                   Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään,
48654: puhelujen kuunteleminen karkaamisen estämi-
48655:                                                                että sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen on es-
48656: seksi ei näyttäisi olleen erityisen tarpeellista. Toi-
48657:                                                                teellinen käsittelemään lautakunnassa tai senja-
48658: saalta on otettava huomioon, että tapahtuneet
48659:                                                                ostossa muutoksenhakuasiaa esimerkiksi, mikäli
48660: yhteydenpidon rajoitukset eivät kokonaisuutena
48661:                                                                hänellä itsellään on vireillä asia tässä muutoksen-
48662: olleet voimakkaita. Menettely ei kuitenkaan
48663:                                                                hakuelimessä. Koska luottamus lautakunnan jä-
48664: apulaisoikeusasiamiehen mielestä täyttänyt nii-
48665:                                                                senen puolueettomuuteen ei vaarannu pelkäs-
48666: tä vaatimuksia, mitä yksityis- ja perhe-elämään
48667:                                                                tään sillä perusteella, että hän itsekin käyttää
48668: puuttumiselle on Euroopan ihmisoikeussopi-
48669:                                                                sosiaalipalveluja, ei apulaisoikeusasiamiehen kä-
48670: muksessa asetettu. Puhelimen käyttörajoituk-
48671:                                                                sityksen mukaan asiassa ollut perusteita epäillä
48672: sesta ei myöskään ollut tehty päätöstä.
48673:                                                                esteellisyyssäännösten rikkomista. Luottamus-
48674:    Apulaisoikeusasiamies saattoi koulukodin
48675:                                                                henkilö ei ollut hakenut muutosta viranhaltija-
48676: johtajan tietoon käsityksensä, että yhteydenpi-
48677:                                                                päätöksiin.
48678: don rajoittamiseen puhelujen senrannalla ei ollut
48679:                                                                   Kunnan luottamushenkilöllä on sama oikeus
48680: lainmukaisia edellytyksiä ja että yhteydenpidon
48681:                                                                toimeentulotukeen kuin muillakin hakijoilla.
48682: rajoittamisesta tulee aina tehdä päätös.
48683:                                                                Hänen asiaansa tulee käsitellä yhdenvertaisesti
48684:    Apulaisoikeusasiamiehen päätös 24.10.1996,
48685:                                                                muiden kanssa siten, että hän ei luottamushenki-
48686: dnro 574/4/95
48687:                                                                lön asemastaan johtuen ole muita edullisemmas-
48688:                                                                sa eikä myöskään muita epäedullisemmassa ase-
48689:    TOIMEENTULOTUEN HAKIJOIDEN                                  massa.
48690:    YHDENVERTAISUUDEN VALVONTA
48691:                                                                     Selvitysten mukaan sosiaalipäällikkö ja eräät
48692:   Hollolan Seutu -lehdessä olleen artikkelin mu-               muut johtavat viranhaltijat olivat ratkaisseet
48693: kaan Lahden kaupungin sosiaaliviraston päällik-                hakijan asioita, jotta hän ei olisi voinut vaikut-
48694: kötasoinen viranhaltija oli myöntänyt eräälle                  taa asemansa perusteella alempiin viranhaltijoi-
48695: Lahden kaupunginvaltuuston ja sosiaali- ja ter-                hin. Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mu-
48696: veyslautakunnan jäsenelle toimeentulotukea                     kaan tähän menettelyyn sisältyi vaaroja. Julki-
48697: 
48698: 
48699:                                                          138
48700: HUOMAUTUKSET                                                J    A        K   Ä   S       T    Y   K   S    E   T
48701: 
48702: 
48703: 
48704: 
48705: suuteen oli tullut lehtiartikkelin kautta epäluot-      toimeentulotuen myöntämistä koskevien muu-
48706: tamus sen suhteen, että luottamushenkilö oli            toksenhaun kautta. Kunnan tilintarkastajain
48707: saattanut saada muista poikkeavan ja muita              toimenpiteet eivät apulaisoikeusasiamiehen mie-
48708: myönteisemmän kohtelun asemastaan johtuen               lestä riitä toimeentulotuen asiakkaiden yhden-
48709: senkin johdosta, että hänen asiaansa olivat käsi-           vertaisen kohtelun toteutumisen valvonnaksi,
48710: telleet johtavat viranhaltijat. Yhdenvertaiseen             vaikka tilintarkastajilla onkin valvoessaan kun-
48711: kohteluun kuuluu myös se, että viranhaltijat,               nan varojen käyttöä oikeus saada tieto myös
48712: joille hakemusten käsittely tavanomaisesti kuu-             salassa pidettä vistä asiakirjoista.
48713: luu, käsittelevät kaikkien hakijoiden hakemuk-                 Apulaisoikeusasiamies saattoi Lahden kau-
48714: set samalla tavoin.                                         pungin sosiaali- ja terveysviraston ja sosiaali-
48715:    Apulaisoikeusasiamies katsoi, että luottamus-            päällikön tietoon käsityksensä ilmenneistä vir-
48716: henkilön toimeentulotukihakemusten käsittelys-              heistä ja puutteellisuuksista, jotka koskivat me-
48717: sä ilmeni puutteellista menettelyä sekä selvitys-           nettelyä virastossa yleisesti ja erityisesti sosiaali-
48718: ten hankkimisen että perusteiden kirjaamisen                päällikön menettelyä johtavana viranhaltijana.
48719: suhteen. Normilaskelmiin oli hyväksytty yleis-              Sosiaalipäälliköllä oli ollut erityinen vastuu nou-
48720: ohjeesta poikkeavia menoja, päätöksiin sisältyi             datetun menettelyn kaikinpuolisesta asianmu-
48721: epätarkkuuksia ja yleisohjeen ylityksiä ja talmi-           kaisuudesta ja luotettavuudesta sekä yhdenver-
48722: sinperintää oli käytetty suurpiirteisesti. Takai-           taisuusperiaatteen toteutumisesta käsitellessään
48723: sinperinnästä oli myös luovuttu tekemättä siitä             johtavana viranhaltijana kysymyksessä olevan
48724: eri päätöstä. Tilannearviointiin liittyvä selvitte-         henkilön hakemuksia sekä asemansa perusteella
48725: ly oli ollut puutteellista. Kenelläkään viranhalti-         muutoinkin viraston sisäisen valvonnan ja koor-
48726: jalla ei selvitysten mukaan ollut ollut henkilön            dinaation puutteista.
48727: tilanteesta kokonaiskuvaa.                                     Apulaisoikeusasiamies saattoi myös sosiaali-
48728:    Sosiaali- ja terveyslautakunnalla tai vastaa-            ja terveysministeriön tietoon käsityksensä siitä,
48729: valla on kuntalakiin perustuva valvontavalta                että sosiaalihuoltolakia olisi täsmennettävä, kos-
48730: alaisiinsa viranhaitijoihin nähden. Sosiaalihuol-           ka on käynyt ilmi, ettei sosiaali- ja terveyslauta-
48731: tolain nojalla lautakunnan on valvottava toi-               kunnalla voimassaolevien säännösten mukaan
48732: meentulotuen jakamista kunnassa. Korkeimman                 ole riittäviä keinoja valvoa toimeentulotuen
48733: hallinto-oikeuden päätöksen 6.3.1995 (taltio 621)           asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun toteutu-
48734: mukaisesti kunnan sosiaalilautakunnalla taivas-             mista kunnassa. Hänen näkemyksensä mukaan
48735: taavalla on kuitenkin oikeus saada nähtäväkseen             on tärkeää, että toimeentulotukea myönnettäes-
48736: salassapidettäviä       toimeentulotukiasiakirjoja          sä voidaan toteuttaa sekä yksilöllisten tarpeiden
48737: vain silloin, kun se on tarpeen kannan ottamisek-           huomioon ottaminen että kaikkien hakijoiden
48738: SI  lautakunnassa käsiteltävään yksittäiseen                yhdenvertainen kohtelu.
48739: asiaan, kuten esimerkiksi ratkaistaessa toimeen-               Apulaisoikeusasiamiehen päätös ja kirje so-
48740: tulotukipäätöksistä tehtyjä oikaisuvaatimuksia.             siaali- ja terveysministeriölle 25.11.1996, dnro
48741:    Viranhaitijoille vahvistettujen yleisten toi-            1617/2/95
48742: meentulotukiohjeiden soveltamisala on jäänyt
48743: varsin kapeaksi, eikä hakijain yhdenvertaisuu-
48744: den valvontaa voi toteuttaa myöskään niiden tai
48745: 
48746: 
48747:                                                       139
48748: HUOMAUTUKSET                                                J    A       K   Ä    S      T   Y    K   S   E   T
48749: 
48750: 
48751: 
48752: 
48753:   VAMMALAN SEUDUN ELÄKEKASSAN                               tuksissa tuolloin noudatetun vakiintuneen me-
48754:      VIRANOMAISVALVON NASSA                                 nettelyn mukaisesti. Ministeriön ja Eläketurva-
48755:         ILMENNEET PUUTTEET                                  keskuksen noudattaman valvontamenettelyn
48756:    Kantelijat pyysivät oikeusasiamiestä selvittä-           toimivuutta ei ollut asetettu kyseenalaiseksi en-
48757: mään muun muassa, olivatko viranomaiset lai-                nen kuin Eläketurvakeskuksen toiminta ajautui
48758: minlyöneet valvontavelvollisuutensa eläkekas-               1990-luvun alussa vaikeuksiin sen luottovakuu-
48759: san tarkastuksissa ja mikä on kassan valvonnan              tustoiminnan tappioiden myötä.
48760: laiminlyönnin merkitys sen jäsenten maksuvel-                  Apulaisoikeusasiamies katsoi, että valvonta-
48761: vollisuudelle.                                              viranomaisen, jolle kassan tilinpäätöstiedot oli
48762:    Vammalan seudun eläkekassa oli työntekijän               toimitettu, tai jolle tilinpäätöstiedot ja kirjanpi-
48763: eläkelaissa ja yrittäjäin eläkelaissa säädettyä la-         to oli esitetty valvontaan liittyvän tarkastuksen
48764: kisääteistä vähimmäiseläketurvaa myöntävä                   yhteydessä, olisi tullut perehtyä kassan tilinpää-
48765: eläkekassa. Sosiaali- ja terveysministeriö oli val-         tösasiakirjoihin myös eläkelaitoksen toiminnan
48766: vonut sitä ainakin 1970-luvulta lähtien. Käytän-            tuloksellisuuden kannalta, koska kassanjulkisen
48767: nön tarkastustyön oli suorittanut Eläketurva-               valvonnan tarkoitus oli eläkkeensaajien edun
48768: keskus. Eläketurvakeskuksen tarkastuskerto-                 turvaaminen ja luottovakuutusjärjestelmän toi-
48769: muksien mukaan kassaa oli vähäisiä huomau-                  mivuutta olisi tullut seurata myös Eläketurva-
48770: tuksia lukuun ottamatta hoidettu hyvin. Kui-                keskuksen yleisten toimintaedellytysten turvaa-
48771: tenkin kassan toiminnassa havaittiin vuonna                 miseksi. Valvontatehtävän sisältö oli käytännös-
48772: 1994 toimitetussa tarkastuksessa vakavia puut-              sä supistunut varsin kapea-alaiseksi.
48773: teita. Kassan varoja oli 10 vuoden aikana kaval-                Pelkkä muodollisten seikkojen ja eläkepäätös-
48774: lettu noin 2,5 miljoonaa markkaa. Taseessa oli              ten sisällön tarkastus ei ollut antanut riittävää
48775: noin 11,8 miljoonaa markkaa maksuunpanema-                  kuvaa kassan toiminnasta. Tilinpäätöstietoihin
48776: tonta ja asiakkaille kohdistamatonta saatavaa.              ja rahoitustilanteeseen tutustumatta ei ollut esi-
48777: V akuutusmaksusaamisiin sisältyi konkurssissa               merkiksi perusteita arvioida sitä, oliko eläkelai-
48778: olevilta tai varattomiksi todetuilta yrityksiltä            tokselle määrätty oikeansuuruiset maksut ja ii-
48779: yhteensä 6,1 miljoonan markan saamiset. Eläke-              menikö luottovakuutustoimintaan kohdistuvaa
48780: kassan alijäämäksi edellisiltä 10 vuodelta muo-             riskiä. Vaikka luottovakuutus olisikin kattanut
48781: dostui noin 16 miljoonaa markkaa. Sitä tuli                 mahdolliset tappiot, olisi julkisen valvontavas-
48782: vuonna 1994 vielä lisää noin 5 miljoonaa mark-              tuun kannalta ollut perusteltua selvittää valvon-
48783: kaa, joten kassan alijäämäksi tuli yhteensä noin            nan kohteen tulokseen liittyviä seikkoja. Eläke-
48784: 21 miljoonaa markkaa.                                       turvakeskuksen suppea tulkinta sille uskotun
48785:    Selvitysten mukaan sosiaali- ja terveysminis-            tarkastustoiminnan sisällössä ja se, että sosiaali-
48786: teriön suorittaman lakisääteisen eläkekassojen              ja terveysministeriössä ei ollut riittävästi tutkit-
48787: valvonnan ja Eläketurvakeskuksen suorittaman                tu sille toimitettuja kassan asiakirjoja eivät
48788: eläkekassojen tarkastustoiminnan ensisijainen               myöskään olleet johdettavissa annetuista sään-
48789: tehtävä oli ollut varmistaa lakisääteisten eläke-           nöksistä.
48790: vakuutusten edunsaajain turva. Vammalan seu-                   Lisäksi Eläketurvakeskuksen tarkastajilleen
48791: dun eläkekassaa oli valvottu samassa määrin                 antamat yleiset ohjeet tarkastuksia varten olivat
48792: kuin eläkekassoja yleisestikin kassojen tarkas-             olleet varsin ylimalkaiset ja tarkastuskohtaiset
48793: 
48794: 
48795:                                                       140
48796: HUOMAUTUKSET                                                J   A        K   Ä   S       T   Y    K   S   E   T
48797: 
48798: 
48799: 
48800: 
48801: erityisohjeet suppeita. Selvitysten mukaan                 apulaisoikeusasiamies ei katsonut menetelleen
48802: muun muassa vuonna 1982 havaittujen kassan                 virkavelvollisuuksiensa vastaisesti.
48803: toiminnan puutteiden johdosta ei ryhdytty laa-                Apulaisoikeusasiamiehen päätös 13.12.1996,
48804: jempiin tarkkailutoimenpiteisiin ja vuonna 1993            dnrot 2198/4/94, 107 ja 1323/4/95
48805: toimitettua tarkastusta varten tarkastajien ei
48806: edellytetty tarkastavan vakuutusmaksujen pe-
48807:                                                                Sosiaali-    ja     terveysministeriö    ilmoitti
48808: rintää, johon edellisen tarkastuksen johdosta
48809:                                                            24.3.1997, että se oli 16.11.1995 untamaliaan pää-
48810: kassaa oli Eläketurvakeskuksen oman ilmoituk-
48811:                                                            töksellä ( 1304/95) järjestänyt uudelleen työnteki-
48812: sen mukaan kehotettu kiinnittämään erityistä
48813:                                                            jäin eläkelain ja yrittäjien eläkelain mukaista toi-
48814: huomiota.
48815:                                                            mintaa harjoittavien eläkekassojen tarkastus- ja
48816:   Ministeriöllä oli ollut kokonaisvastuu eläke-            valvontatehtävät ministeriön ja Eläketurvakeskuk-
48817: kassojen valvonnasta ja sitä koskevan lainsää-             sen kesken. Eläketurvakeskuksen tehtävänä on
48818: dännön kehittämisestä. Järjestelmää oli ylläpi-            päätöksen mukaan valvoa erityisesti, että eläketur-
48819: detty vuosikymmeniä varsin kehittymättömä-                 van perusteena olevat tiedot rekisteröidään oikein ja
48820: nä. Valvontajärjestelmää koskevat säännökset               että eläke- ja työtulopäätökset tehdään lainmukai-
48821: olivat saattaneet vaikuttaa valvonnan puuttei-             sesti. Eläkekassojen ja eläkesäätiöiden taloudelli-
48822: siin. Eläkekassoja koskevissa erityislaeissa oli           nen ja siihen liittyvä hallinnollinen valvonta kuu-
48823: annettu valtioneuvostolle valta määrätä valvon-            luvat ministeriölle. Ministeriön vakuutusosastoon
48824: taan liittyvien toimeenpanotehtävien siirtämi-             on perustettu tämän johdosta kolme ylitarkastajan
48825: sestä Eläketurvakeskukselle. Todellisuudessa               virkaa. Valvontahenkilöstöä on muutoinkin vah-
48826: valtioneuvoston päätöksillä oli ministeriön ja             vistettu lisäämällä vakuutusmatemaattista asian-
48827: Eläketurvakeskuksen omankin tulkinnan mu-                  tuntemusta sekä avustavan henkilökunnan mää-
48828: kaisesti siirretty Eläketurvakeskukselle valvon-           rää. Lisäksi ministeriön ja Eläketurvakeskuksen
48829: ta ja tarkastus kassojen lakisääteisten toiminto-          tarkastuksien yhteydenpitoon on kiinnitetty huo-
48830: jen osalta kokonaisuudessaan ilman mitään raja-            miota ja kehitetty sen muotoja.
48831: uksia. Valvonnan kokonaisvastuu jäi siis minis-               Eläkekassojen valvonnan kehittämiseen liittyy
48832: teriölle, vaikka toteutuksesta huolehti Eläketur-          myös Eläkekassojen vakavaraisuustyöryhmän työ.
48833: vakeskus, jolla oli ministeriöön nähden itsenäi-           Työryhmä on kartoittanut ja luokitellut eläkekassa-
48834: nen asema. Valvontajärjestelmä oli tehnyt mah-             toimintaa uhkaavat riskit. Sen työn toisen vaiheen
48835: dolliseksi sen, että kokonaiskuva valvontakoh-             määräaika päättyy 30.5.1997. Sosiaali- ja terveys-
48836: teen tilanteesta oli jäänyt puutteelliseksi sekä           ministeriössä on lisäksi valmistunut helmikuussa
48837: ministeriössä että Eläketurvakeskuksessa.                  1997 julkaisu "Vakuutusvalvonta Suomessa".
48838:    Apulaisoikeusasiamies saattoi nämä käsityk-             Julkaisuun on kirjattu vakuutusvalvonnan tär-
48839: sensä sosiaali- ja terveysministeriön ja Eläketur-         keimmät kehittämistoimet.
48840: vakeskuksen menettelystä niiden tietoon. V al-
48841: vonnan epäkohtien korjaamiseksi hän pyysi so-
48842: siaali- ja terveysministeriötä toimittamaan
48843: 31.3.1997 mennessä selvityksen niistä toimenpi-
48844: teistä, joihin eläkekassojen valvonnan kehittä-
48845: miseksi on ryhdytty. Yksittäisten tarkastajain
48846: 
48847: 
48848:                                                      141
48849: HUOMAUTUKSET                                                J   A       K   Ä    S      T   Y   K   S   E   T
48850: 
48851: 
48852: 
48853: 
48854:            YRITTÄJÄN OIKEUS                             yrityksestä tuloja toimeentuloonsa, edellyttää
48855:           TOIMEENTULOTUKEEN                             yleensä yrityksen tulojen ja menojen selvittämis-
48856:                                                         tä pidemmältä ajalta. Viranhaltijan tai toimieli-
48857:    Kantelija kertoi, että perheen toimeentulotu-
48858:                                                         men on ilmoitettava hakijalle yksilöidysti, miltä
48859: kilaskelmiin oli merkitty hänen avopuolisonsa
48860:                                                         ajalta ja mitä selvityksiä tarvitaan.
48861: yritystuloksi työttömyyspäivärahan suuruinen
48862:                                                            Apulaisoikeusasiamies totesi, että hänen käy-
48863: määrä, vaikka avopuoliso ei ollut kyennyt nosta-
48864:                                                         tettävissään oleviin asiakirjoihin liitettyjen sel-
48865: maan yrityksestään lainkaan tuloja. Kontiolah-
48866:                                                         vitysten perusteella ei pystytty määräämään,
48867: den perusturvalautakunta perusteli menettelyä
48868:                                                         minkä verran yrityksestä oli mahdollisuus nos-
48869: muun muassa siten, että toimeentulotuen avulla
48870:                                                         taa tuloja käytettäväksi perheen menoihin. Kos-
48871: ei voida jatkuvasti ylläpitää kannattamatonta
48872:                                                         ka yrityksen tulot ja menot jäivät selvittämättä
48873: yritystoimintaa.
48874:                                                         ainakin osittain sen vuoksi, että kantelija ja hä-
48875:    Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään,
48876:                                                         nen avopuolisonsa eivät toimittaneet heiltä pyy-
48877: että toimeentulotuen yleisistä perusteista anne-
48878:                                                         dettyjä selvityksiä, hän katsoi, että perusturva-
48879: tun valtioneuvoston päätöksen (988/93) 6 §:n
48880:                                                         lautakunta ja viranhaltijat eivät ylittäneet har-
48881: mukaan tuloina otettiin huomioon henkilön tai
48882:                                                         kintavaltaansa ottaessaan toimeentulotukilas-
48883: perheen käytettävissä olevat tosiasialliset tulot.
48884:                                                         kelmassa avovaimon yrityksestä saatavina tuloi-
48885: Valtioneuvoston päätöstä muutettiin 1.1.1996
48886:                                                         na huomioon työttömyyspäivärahan määrän.
48887: lukien siten, että huomioon otetaan käytettävis-
48888:                                                            Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä
48889: sä olevat tulot. Hän totesi, että yrittäjänkin toi-
48890:                                                         yrittäjän toimeentulotuen määräämisessä nou-
48891: meentulotuen tarpeen määrääminen on perus-
48892:                                                         datettavista periaatteista Kontiolahden perus-
48893: tuttava hänen tosiasiallisiin tuloihinsa ja että
48894:                                                             turvalautakunnan ja viranhaltijoiden tietoon.
48895: yrittäjän tuloina voidaan ottaa huomioon las-
48896:                                                                Apulaisoikeusasiamiehen päätös 17.12.1996,
48897: kennallisia tuloja, kuten esimerkiksi työttö-
48898:                                                             dnro 225/4/95
48899: myyspäivärahan määrä pääsääntöisesti vain, jos
48900: osoitetaan, että yrittäjällä on todellisuudessa
48901: mahdollisuus nostaa yrityksestään mainittuja
48902:                                                                KUNNAN TOIMEENTULOTUEN
48903: tuloja.
48904:                                                              MYÖNTÄMISPERUSTEITA KOSKEVAN
48905:     Apulaisoikeusasiamies totesi, että säännöksiä
48906:                                                             SOVELTAMISOHJEEN LAINMUKAISUUS
48907: ei ole siitä, miten yrittäjän käytettävissä oleva
48908: tulo on määrättävä. Hän totesi kuitenkin, että                 Kantelij a pyysi selvittämään Vantaan sosiaa-
48909: sosiaalihuoltolain 40 §:n 1 momentin mukaan                 li-ja terveyslautakunnan toimeentulotukiohjei-
48910: sosiaalihuollon asiakkaan on esitettävä viranhal-           den lainmukaisuuden siltä osin kuin ne koskivat
48911: tijalle ja sosiaalilautakunnalle tai vastaavalle            kotona asuvan opiskelevan nuoren oikeutta toi-
48912: toimielimelle sosiaalihuollon määräämisessä tar-            meentulotukeen.
48913: peelliset tiedot. Toimeentulotukea hakevan yrit-               Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään,
48914: täjän on näin ollen esitettävä yritystoiminnas-             että elatusvelvollisuudella tarkoitetaan sosiaali-
48915: taan kaikki ne tiedot, jotka ovat tarpeen sen               huoltolaissa muun ohella henkilön velvollisuutta
48916: selvittämiseksi, voiko hän nostaa yrityksestään             pitää huolta oman ja puolisonsa alaikäisen lap-
48917: varoja toimeentuloonsa. Hänen käsityksensä                  sen elatuksesta ja hoidosta siinä laajuudessa kuin
48918: mukaan sen selvittäminen, voiko yrittäjä nostaa             lapsen elatuksesta annetussa laissa on säädetty.
48919: 
48920: 
48921:                                                       142
48922: HUOMAUTUKSET                                                   J    A        K   Ä      S        T   Y   K   S   E   T
48923: 
48924: 
48925: 
48926: 
48927: Lapsen elatuksesta annetun lain 3 §:n l momen-                Hakemusta ei voida hylätä pelkästään viittaa-
48928: tin mukaan lapsen oikeus saada elatusta van-                  malla vanhempien varallisuustietoihin varaa-
48929: hemmiltaan päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuot-                matta hakijalle tilaisuutta esittää selvitystä sii-
48930: ta. Mainitun lain 3 §:n 2 momentin mukaan van-                tä, saako hän tosiasiassa avustusta vanhemmil-
48931: hemmat vastaavat kuitenkin lapsensa koulutuk-                 taan.
48932: sesta aiheutuvista kustannuk;;ista myös sen jäl-                   Apulaisoikeusasiamies totesi vielä, että kun-
48933: keen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se             nalla on oikeus kunnallisen itsehallinnon puit-
48934: harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityi-             teissa antaa viranhaltijoilleen viranhoidossa
48935: sesti huomioonlapsen taipumukset, koulutuksen                 noudatettavia ohjeita. Kuntien itsehallintonsa
48936: kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä               nojalla antamilla ohjeilla ja päätöksillä ei kuiten-
48937: sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyt-                kaan voida rajoittaa lainsäädännössä yksilölle
48938: tyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuneista                turvattuja oikeuksia tai etuuksia. Viranhaltijan
48939: kustannuksista.                                               on      ratkaistava    toimeentulotukihakemukset
48940:   Apulaisoikeusasiamies totesi, että voimassa                 säännösten edellyttämällä tavalla yksittäistapa-
48941: olevan sosiaalihuoltolain mukainen elatusvelvol-              uksittaisen harkinnan perusteella.
48942: lisuus ei ulotu vanhempien siviilioikeudelliseeen                  Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan
48943: vastuuseen täysi-ikäisen lapsensa koulutuskus-                Vantaan       sosiaali-       Ja   terveyslautakunnan
48944: tannuksista.   Sosiaalihuoltolain mukaan toi-                 13.12.1995 hyväksymistä ohjeista ei riittävän
48945: meentulotuen saamisen edellytyksenä on, että                  selvästi ilmennyt se, että vanhemmat eivät ole
48946: hakija on tuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen               voimassa olevan sosiaalihuoltolain mukaan vas-
48947: mukaista toimeentuloaan muulla laissa määritel-               tuussa lapsen elatuksesta annetun lain 3 §:n 2
48948: lyllä ensisijaisella tavalla. Täysi-ikäisen opiskeli-         momentissa tarkoitetuista täysi-ikäisen henkilön
48949: jan mahdollisuutta saada koulutusavustusta                    koulutuskustannuksista.            Hänen käsityksensä
48950: vanhemmiltaan on pidettävä sosiaalihuoltolain                 mukaan sosiaali- ja terveyslautakunnan toi-
48951: 30 §:n 1 momentissa tarkoitettuna muuna tapana                meentulotukiohjeet olivat tältä osin omiaan joh-
48952: saada tarpeenmukainen toimeentulo.                            tamaan viranhaltijoita virheelliseen menette-
48953:    Koska toimeentulotuki on viimesijainen toi-                lyyn täysi-ikäisen opiskelevan henkilön toimeen-
48954: meentuloa turvaava etuus, on viranhaltijalla ja               tulotukea koskevia päätöksiä tehtäessä. Apulais-
48955: lautakunnalla apulaisoikeusasiamiehen käsityk-                oikeusasiamiehen käsityksen mukaan ohjeissa
48956: sen mukaan oikeus pyytää toimeentulotukea ha-                 olisi tärkeää korostaa sitä, että hakijalle on va-
48957: kevalta täysi-ikäiseltä opiskelijalta selvitys siitä,         rattava tilaisuus esittää selvitystä omista ja van-
48958: onko hänellä mahdollisuus saada lapsen elatuk-                hempiensa tosiasiallisista olosuhteista.
48959: sesta annetun lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitet-                   Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä
48960: tua avustusta vanhemmiltaan. Hakija voi puo-                  sosiaalihuoltolain 30 §:n elatusvelvollisuudesta ja
48961: lestaan esittää selvitystä siitä, että vanhemmat              toimeentulotuen        myöntämisperusteista        Van-
48962: eivät pysty antamaan tai eivät tosiasiassa anna               taan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan
48963: avustusta tai että vanhempien veivoittamista                  tietoon.
48964: avustuksen antamiseen ei ole pidettävä kohtuul-                    Apulaisoikeusasiamiehen päätös 17.12.1996,
48965: lisena. Hän totesi, että jokaisen hakijan toimeen-            dnro 2605/4/95
48966: tulotuen tarve on tutkittava tapauskohtaisesti.
48967: 
48968: 
48969:                                                         143
48970: HUOMAUTUKSET                                                  J   A        K   Ä    S      T   Y    K   S   E   T
48971: 
48972: 
48973: 
48974: 
48975:   TARKKAILULÄHETTEEN LAATIMINEN                                      KIELTElSTEN TYÖKYVYTTÖ-
48976:     TAHDOSTA RIIPPUMATTOMAAN                                      MYYSELÄKETTÄ JA YKSILÖLLISTÄ
48977:   PSYKIATRISEEN SAIRAALAHOITOON                                    VARHAISELÄKETTÄ KOSKEVIEN
48978:                                                                       PÄÄTÖSTEN PERUSTELUT
48979:    Kantelija oli 2.11.1994 käyttäytynyt väkival-
48980: taisesti ja uhkaavasti Pertuumaan terveysase-                    Oikeusasiamiehen tutkittavaksi saatetuissa
48981: malla, jolloin hänet oli poliisin toimesta otettu             kanteluissa oli arvosteltu yksilöllistä varhaiselä-
48982: kiinni ja viety poliisiasemalle poliisilain (84/1966)         kettä ja työkyvyttömyyseläkettä koskevien pää-
48983: 19 §:n perusteella. Terveyskeskuslääkäri laati                tösten niukkoja perusteluja. Kanteluiden tutki-
48984: seuraavana aamuna potilasta tutkimatta tark-                  misen yhteydessä oli jouduttu toteamaan, että
48985: kailulähetteen tahdosta riippumattomaan psy-                  päätösten perustelut näissä asioissa olivat kaava-
48986: kiatriseen sairaalahoitoon.                                   maisia ja niukkoja. Tästä syystä apulaisoikeus-
48987:    Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään,                asiamies otti omana aloitteenaan selvitettäväk-
48988: että potilas voidaan mielenterveyslain 9 §:n 3                seen, perustellaanko hylkäävät eläkepäätökset
48989: momentin mukaan ottaa enintään kolme päivää                   oikeusturvavaatimukset täyttäväHä tavalla eri-
48990: aikaisemmin tehdyn potilaan tutkimukseen pe-                  koisesti niissä tapauksissa, joissa ratkaisu perus-
48991: rustuvan tarkkailulähetteen perusteella tarkkai-              tuu ainakin osaksi hakijan terveydentilasta teh-
48992: luun, jos hoitoon määräämisen edellytykset to-                tyyn lääketieteelliseen arvioon.
48993: dennäköisesti ovat olemassa. Hän totesi, että                    Sosiaali- ja terveysministeriö hankki asiassa
48994: terveysaseman tapahtumista 2.11.1994 koske-                   Kansaneläkelaitoksen, Työeläkelaitosten liiton
48995: vista asiakirjoista ei ilmennyt, että terveyskes-             ja Eläketurvakeskuksen lausunnot sekä antoi
48996: kuslääkärin laatima tarkkailulähete olisi perus-              oman lausuntonsa. Lisäksi saatiin selvitystä ja
48997: tunut mielenterveyslain 9 §:n 2 momentissa tar-               lausunnot tarkastuslautakunnalta, eläkelauta-
48998: koitettuun potilaan tutkimukseen. Terveyskes-                 kunnalta, Valtiokonttorilta, valtion eläkelauta-
48999: kuslääkäri menettelikin hänen käsityksensä mu-                kunnalta, Kuntien eläkevakuutukselta, Kuntien
49000: kaan virheellisesti kirjoittaessaan tarkkailulä-              eläkelautakunnalta ja vakuutusoikeudelta. Nii-
49001: hetteen puutteellisen potilaan tutkimuksen pe-                hin oli liitetty esimerkkejä kielteisistä päätöksis-
49002: rusteella.                                                    tä.
49003:    Apulaisoikeusasiamies kiinnitti lääkärin huo-                 Työkyvyttömyyseläkkeen ja yksilöllisen var-
49004: miota tarkkailulähetteen kirjoittamisessa nou-                haiseläkkeen saamisen edellytykset on säädetty
49005: datettavaan menettelyyn. Hän katsoi kuitenkin,                eri eläkejärjestelmiä koskevissa säännöksissä tai
49006: että terveyskeskuslääkäri ei menetellyt lainvas-              lakiin perustuvan valtuutuksen nojalla annetuis-
49007: taisesti tai virheellisesti katsoessaan mielenter-            sa määräyksissä. Työkyvyttömyyden määritel-
49008: veyslain 8 §:n tahdosta riippumattomaan hoi-                  miä on voimassa olevissa eläkelaeissa useita. Nii-
49009: toon määräämisen edellytysten todennäköisesti                 tä yksittäisiin hakemuksiin sovellettaessa joudu-
49010: täyttyneen, eikä asia antanut hänelle tämän                   taan ottamaan kantaa lääketieteellisellä perus-
49011: vuoksi aihetta muihin toimenpiteisiin.                        teella suoritetun työkyvyn arvioinnin merkityk-
49012:   Apulaisoikeusasiamiehen päätös 30.12.1996,                  seen asian ratkaisun kannalta. Niissä tapauksis-
49013: dnro 514/4/95                                                 sa, joissa eläkkeen saamisen edellytysten ei kat-
49014:                                                               sota täyttyvän, perusteluista tulee käydä ilmi,
49015:                                                               että hakija ei ole selvitysten mukaan menettänyt
49016: 
49017: 
49018:                                                         144
49019: HUOMAUTUKSET                                               J   A        K   Ä   S       T   Y    K   S   E   T
49020: 
49021: 
49022: 
49023: 
49024: työkykyään tai että hänen työkykynsä ei ole                sovellettavia säännöksiä muun muassa, koska
49025: selvitysten mukaan heikentynyt juuri kysymyk-              myös muutoksenhakuasteiden päätökset pitäisi
49026: sessä olevassa eläkelaissa edellytetyllä tavalla.          perustella asianmukaisesti. Mietinnön mukaan
49027:   Työkyvyttömyyseläkkeen hylkäyspäätösten                  hallintolainkäyttölain säännökset päätöksen pe-
49028: osuus hakemuksista on tilastotietojen mukaan               rustelemisesta soveltuisivat sosiaalivakuutus-
49029: kasvanut 1990-luvulla huomattavasti. Työky-                asioiden käsittelyyn.
49030: vyttömyyden määritelmiin ei ole tehty lainsää-                Apulaisoikeusasiamiehen päätöksen mukaan
49031: dännöllisiä muutoksia, joihin tässä mainittu hyl-          eläkepäätöksen perusteleminen on tärkeää siitä
49032: käyspäätösten määrän lisääntyminen voisi pe-               syystä, että perustelut mahdollistavat päätök-
49033: rustua. On ymmärrettävää, että hylkäyspäätös-              senteon julkisen valvonnan ja ratkaisun hyväk-
49034: ten määrän lisäännyttyä voimakkaasti päätös-               syttävyyden arvioimisen. Jälkivalvonnan mah-
49035: ten perusteluilta vaaditaan täsmällisyyttä sen             dollisuus toteutuu vain siten, että ratkaisut
49036: arvioimiseksi, onko voimassa olevia säännöksiä             avautuvat perustelujen kautta. Tuomioistuimen
49037: sovellettu ratkaistavissa asioissa asianmukaises-          antaman päätöksen osalta on otettava huomioon
49038: ti.                                                        sekin, miltä oikeudenkäyntimenettely näyttää
49039:    Apulaisoikeusasiamies katsoi voimassa olevan            ulkopuolisesta. Euroopan ihmisoikeustuomiois-
49040: lainsäädännön sekä eläkkeen hakijoiden oikeus-             tuimen käytännössä on usein viitattu periaattee-
49041: turvan edellyttävän, että työkyvyttömyyseläk-              seen: ei riitä, että oikeus tapahtuu; oikeuden pi-
49042: keitä ja yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien            tää myös näkyä tapahtuvan.
49043: hylkäävien päätösten tulee olla yksilöllisesti pe-            Päätösten perusteleminen on tärkeää ennen
49044: rusteltuja.                                                kaikkea asianosaisten oikeusturvan kannalta.
49045:    Suomen hallitusmuodon 16 §:n mukaisesti oi-             Asianosaisen on saatava tietää, mitkä seikat ovat
49046: keus saada asiaansa perusteltu päätös on turvat-           johtaneet häntä koskevaan ratkaisuun. Päätök-
49047: tu lailla. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 ar-            sen perusteluilla on keskeinen merkitys muutok-
49048: tiklan 1-kohta sisältää oikeudenmukaista oikeu-            senhakuoikeuden käyttämisen kannalta. Perus-
49049: denkäyntiä koskevat perussäännöt, joita tulee              telut ohjaavat kiinnittämään muutoksenhake-
49050: noudattaa päätettäessä henkilön oikeuksista ja             muksessa huomiota niihin seikkoihin, joilla on
49051: velvollisuuksista. Hallintomenettelylaista ilme-           merkitystä muutoksenhakua ratkaistaessa. Riit-
49052: nevät hallintopäätöksen kirjoittamista koskevat            tävät perustelut saattavat myös vähentää tar-
49053: yleiset oikeusperiaatteet, joita sovelletaan pää-          peetonta muutoksenhakua ja lisätä luottamusta
49054: töksenteossa eläkelaitoksissa valtion ja kuntien           ratkaisujen sisältöön.
49055: palvelussuhteeseen perustuvien eläkkeiden osal-                Saaduista selvityksistä kävi ilmi, että yksilöl-
49056: ta, mutta myös Kansaneläkelaitoksessa ja yksi-             listä päätösten perustelutapaa pidetään sekä elä-
49057: tyisten alojen työeläkelaitoksissa. Eläkeasioissa          kelaitoksissa että muutoksenhakuasteissa ylei-
49058: annettujen päätösten perusteleminen muutok-                sesti hyväksyttynä tavoitteena. Selvityksen mu-
49059: senhakuelimissä on pohjautunut lähinnä oikeu-              kaan eläkelaitokset myös perustelevat päätök-
49060: denkäymiskaaren säännöksiin. Oikeusministe-                sensä yleensä yksilöllisesti. Perustelut ovatkin
49061: riön vuonna 1995 valmistuneessa työryhmämie-               selvityksiin liitettyjen päätösten perusteella ar-
49062: tinnössä hallintolainkäyttölain soveltamisesta             vioiden kehittyneet selvästi oikeusturvavaati-
49063: sosiaalivakuutusasioissa on todettu tarve kehit-           mukset huomioon ottavaan suuntaan viime vuo-
49064: tää muutoksenhakuun sosiaalivakuutusasioissa               sien aikana.
49065: 
49066:                                                      145
49067: HUOMAUTUKSET                                                   J   A       K   Ä    S      T   Y    K   S   E   T
49068: 
49069: 
49070: 
49071: 
49072:    Eräiden muutoksenhakuasteiden päätökset                    Hallitusmuodon 16 §:stä ilmenevä päätösten pe-
49073: näyttivät apulaisoikeusasiamiehen mielestä sen                rustelemisvelvollisuus kohdistuu sekä viran-
49074: sijaan olevan edelleen suppeita ja kaavamaisia.               omaisiin että tuomioistuimiin. Lisäksi voidaan
49075: Ns. liitepäätöksiä, joiden perusteluina viitataan             katsoa, että ylimmän asteen päätöksien peruste-
49076: yleisesti alemman asteen päätökseen, tai joita ei             lemisella on alemman asteen päätöksentekoa oh-
49077: perustella, käytettiin selvitysten mukaan edel-               jaavaa vaikutusta, jonka vuoksi ylimmän asteen
49078: leen tarkastuslautakunnassa, Kuntien eläkelau-                päätösten perustelemiseen tulisi erityisesti kiin-
49079: takunnassa ja vakuutusoikeudessa.                             nittää huomiota. Aivan erityisesti ylimmän as-
49080:    Kaavamaiset päätökset eivät apulaisoikeus-                 teen ratkaisulla ja sen perusteluilla on merkitystä
49081: asiamiehen käsityksen mukaan vastaa muutok-                   asianosaiselle asiassa, jossa lopullisesti päätetään
49082: senhakuasteen päätökseltä edellytettäviä vaati-               hänen taloudelleen ja elämäntilanteelleen muu-
49083: muksia. Niistä käy tosin ilmi ratkaisun lopputu-              toinkin merkittävästä asiasta.
49084: los, mutta perustelut joko puuttuvat kokonaan,                   Yksilölliseen perustelutapaan siirtymisen
49085: tai perustelujen osalta viitataan alemman asteen              kannalta suurimmaksi esteeksi oli esitetty selvi-
49086: päätökseen. Tällainen päätöksenkirjoittamista-                tyksissä käytettävissä olevien henkilöstömää-
49087: pa saattaa jopa antaa sen mielikuvan, että muu-               rien epäsuhde ratkaistavien asioiden suureen
49088: toksenhakijan esittämiin asiakirjoihin ei olisi               määrään verrattuna. Päätöksenteossa käytettä-
49089: lainkaan perehdytty. Näin on asianlaita, jos                  vän henkilökunnan määrää olisi tarkastuslauta-
49090: muutoksenhakijan esittämään uuteen selvityk-                  kunnan, Kuntien eläkelautakunnan ja vakuu-
49091: seen ei oteta päätöksessä kantaa, tai jos lausu-              tusoikeuden selvitysten mukaan lisättävä, jotta
49092: taan vain yleisesti, ettei muutoksenhakemuk-                  asioiden käsittelyajat eivät yksilöllisen peruste-
49093: seen liitetty selvitys ole asiassa vaikuttavaa, tai           lutavan käyttöönoton johdosta pitenisi. Ne eivät
49094: jos kaikista hakijan esittämistä vaatimuksista ei             selvityksessään ilmoittaneet toimistaan voima-
49095: lausuta päätöksessä mitään.                                   varojensa lisäämiseksi tai toimintansa tehosta-
49096:    Vakuutusoikeuden lausunnosta kävi ilmi nä-                 miseksi päätöstensä yksilöllisten perustelujen to-
49097: kemys, jonka mukaan sen asemasta ylimpänä                     teuttamiseksi.
49098: muutoksenhakuasteena johtuisi, ettei vakuutus-                   Apulaisoikeusasiamies katsoi johtopäätökse-
49099: oikeuden päätösten perusteluilla olisi hakijan oi-            nään, että tarkastuslautakunnan, Kuntien elä-
49100: keusturvan kannalta samaa merkitystä kuin                     kelautakunnan ja vakuutusoikeuden päätösten
49101: alempien asteiden perusteluilla. Vakuutusoikeu-               perustelutapaa ei voida pitää lainsäädäntömme
49102: dessa oli sen lausunnon mukaan myös katsottu,                 edellytyksiä täyttävänä. Niiden tulisi apulaisoi-
49103: ettei lääketieteellistä arviointia sisältävillä pää-          keusasiamiehen näkemyksen mukaan kehittää
49104: töksillä olisi samanlaista yleistä ratkaisukäytän-            työtapojaan siten, että kielteisten päätösten pe-
49105: töä ohjaavaa vaikutusta kuin esimerkiksi puh-                 rusteet voidaan ilmaista yksilöllisesti perustele-
49106: taasti juridista arviointia sisältävillä päätöksillä.         maHa. Hän saattoi tämän käsityksensä tarkas-
49107:    Näihin vakuutusoikeuden esittämiin näke-                   tuslautakunnan, Kuntien eläkelautakunnan ja
49108: myksiin apulaisoikeusasiamies ei voinut yhtyä.                vakuutusoikeuden tietoon.
49109: Kielteisten eläkepäätösten perusteena olevien                    Apulaisoikeusasiamiehen päätös 31.12.1996,
49110: lääketieteellisten seikkojen arviointi on sovellet-           dnro 489/2/96
49111: taviin säännöksiin sidottua oikeusharkintaa.                     Ks. myös apulaisoikeusasiamiehen kirje val-
49112:                                                               tioneuvostolle 31.12.1996, dnro 2675/2/96 s. 59.
49113: 
49114:                                                         146
49115: HUOMAUTUKSET                                                J   A       K   Ä   S      T   Y    K   S   E   T
49116: 
49117: 
49118: 
49119: 
49120:   SOTILASVIRANOMAISET                                      varusmiestoimikunnanjäsenten valintamenette-
49121:                                                            lyä sekä Kunniavelka kaatuneille -keräyksen
49122:     ALAISTEN ASIALLINEN KOHTELU                            tuottamien varojen tilitystä.
49123:                                                               Satakunnan Lennosto totesi selvityksessään,
49124:   Suojelukoulun naispuolinentoimistovirkailija
49125:                                                            että lennoston varusmiestoimikunnan järjeste-
49126: kanteli oikeusasiamiehelle siitä, että hänen esi-
49127:                                                            lyssä noudatetaan "soveltaen pienehkön moni-
49128: miehensä, Suojelukoulun johtajana toiminut
49129:                                                            särmäisen yksikön tilanteeseen" puolustusminis-
49130: everstiluutnantti oli syyllistynyt henkiseen kiu-
49131:                                                            teriön yleisohjetta puolustusvoimien varusmies-
49132: saamiseen ja epäasialliseen kielenkäyttöön. Kiu-
49133:                                                            toimikunnista. Apumekaanikot suurimpana ja
49134: saaminen oli liittynyt mm. kantelijan sairaan
49135:                                                            kustakin ikäluokasta ensimmäisiksi tulevina
49136: lapsen hoitamiseen.
49137:                                                            ovat yleensä hoitaneet varusmiestoimikunnan
49138:    Everstiluutnantti kiisti väitteet epäasiallises-
49139:                                                            tehtävät. Tavallisesti on sovittu yhteisistä edus-
49140: ta käyttäytymisestään kantelijaa kohtaan. Hän
49141:                                                            tajista ilman vaaleja.
49142: totesi tosin olevansa impulsiivinen ja nopeasti
49143: reagoiva henkilö, joka käyttää alaisiaan moit-                Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
49144: tiessaan kovaakin kieltä, "valitettavasti joskus           raavan.
49145: myös kirosanoja". Hän kiisti kuitenkin koskaan                Yleisohjeen mukainen suljetuin lipuin suori-
49146: kironneensa naisille. Lapsen kasvattamista kos-            tettava vaali ei ole välttämätön, mikäli halukkai-
49147: kevien puheidensa hän kertoi olleen "miehisen              ta jäsenehdokkaita ei ole riittävästi. Olennaista
49148: työympäristön kahvipöytähuumoria", joka ei                 on kuitenkin se, että kaikki varusmiehet saavat
49149: liittynyt lapsen sairastamiseen.                           yhtäläisen mahdollisuuden vaikuttaa varusmies-
49150:     Oikeusasiamies totesi käsityksenään, että              toimikunnan kokoonpanoon tai tulla itse vali-
49151: puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvan esi-              tuksi toimikuntaan.
49152: miehen on kohdeltava kaikkia alaisiaan asialli-               Oikeusasiasiamiehen käsityksen mukaan vaa-
49153: sesti näiden sukupuolesta riippumatta. Huumo-              limenettely ei ollut kantelunalaisessa tapaukses-
49154: rin viljelyssäkin on noudatettava tilannetajua ja          sa tapahtunut asianmukaisesti. Muille lennoston
49155: hienotunteisuutta. Koska everstiluutnantin esi-            varusmiehille kuin apumekaanikoille ei ollut an-
49156: mieskin oli jo kiinnittänyt tämän huomiota hie-            nettu tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa va-
49157: novaraisempaan kielenkäyttöön ja kun tilanteen             rusmiestoimikuntien kokoonpanoon. Varusmies-
49158: oli jo selvitetty parantuneen, oikeusasiamies tyy-         toimikunnan ohjaaja ei ollut myöskään riittäväs-
49159: tyi tässä vaiheessa ainoastaan saattamaan Suoje-           ti ohjannut varusmiestoimikuntaa perehtymään
49160: lukoulun johtajan tietoon käsityksensä esimie-             varusmiestoimikuntia koskeviin pysyväismää-
49161: hen ja alaisten väliselle kanssakäymiselle asetet-         räyksiin.
49162: tavista vaatimuksista.                                        Kunniavelka kaatuneille -keräykseen liitty-
49163:     Oikeusasiamiehen päätös 10.9.1996,                     vien epäilyjen johdosta pääesikunnan tutkinta-
49164: dnro 1588/4/95                                             osasto oli suorittanut asiassa esitutkinnan. Tut-
49165:                                                            kinnassa ei ilmennyt, että olisi tapahtunut kerä-
49166:         VARUSMIESTOIMIKUNNAN
49167:                                                            yksen tuottoon liittyviä väärinkäytöksiä. Oi-
49168:           JÄSENTEN VALINTA
49169:                                                            keusasiamies totesi kuitenkin, että keräykseen
49170:    Kantelija arvosteli Satakunnan Lennostossa              osallistuneille varusmiehille määrättyä osuutta
49171: palvelleiden apumekaanikkojen puolesta mm.                 rahoista säilytettiin vastoin varusmiestoimikun-
49172: 
49173: 
49174:                                                      147
49175: HUOMAUTUKSET                                                J   A        K   Ä    S      T   Y    K   S   E   T
49176: 
49177: 
49178: 
49179: 
49180: nan arkistonhoitoaja tilinpitoa koskevaa menet-         kö viranomaisen vastaus valituskelpoisen hallin-
49181: telytapaohjetta yksikön vääpelin kassakaapissa.         topäätöksen vai ei. Kirj ailiseksi vastaukseksi riit-
49182:    Oikeusasiamies saattoi käsityksensä edellä           tää tarvittaessa myös henkilökohtainen kirje.
49183: mainituista virheellisistä menettelyistä Satakun-          Oikeusasiamiehenmielestärajavartiolaitokses-
49184: nan Lennoston komentajan tietoon. Hän kiinnit-          sa oli menetelty virheellisesti siinä, ettei rajavar-
49185: ti samalla komentajan ja varusmiestoimikunta-           tioston komentajalle osoitettuun pyyntöön ollut
49186: työstä vastaavan henkilökunnan huomiota vas-            annettu asianmukaista kirjallista vastausta.
49187: taisen varalle siihen, että varusmiestoimikunnis-          Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan oi-
49188: ta annettuja yleis- ja menettelytapaohjeita nou-        keusasiamies kuitenkin otti huomioon, että laki
49189: datetaan asianmukaisesti.                               ei ollut nimenomaisesti velvoittanut kirjallisen
49190:   Oikeusasiamiehen päätös 12.12.1996,                   vastauksen antamiseen ja että emännälle oli joka
49191: dnro 1471/4/95                                          tapauksessa vastattu asiassa suullisesti.
49192:                                                            Oikeusasiamies kiinnitti samalla rajavartio-
49193:          KIRJALLISEEN PYYNTÖÖN                          laitoksen huomiota vastaisen varalle siihen, että
49194:               VASTAAMINEN                               kirjallisesti esitettyihin pyyntöihin ja hakemuk-
49195:                                                         siin myös vastataan kirjallisesti, mikäli pyynnöt
49196:    Kainuun rajavartiostossa keittiömestarin vi-
49197:                                                         ja hakemukset ovat sisällöltään asiallisia.
49198: ransijaisena toiminut emäntä jätti rajavartios-
49199:                                                            Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1996,
49200: ton komentajalle kirjallisen hakemuksen, jossa
49201:                                                         dnro 94/4/96
49202: hän pyysi kirjallisesti palkkaluokkansa tarkista-
49203: mista. Emäntä kanteli oikeusasiamiehelle siitä,
49204: ettei hän ollut saanut hakemukseensa vastausta.                 MUUT VIRANOMAISET
49205:    Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
49206: raavan.
49207:                                                                         OPETUSHALLINTO
49208:    Hallintomenettelylaissa ei ollut säädetty, että
49209: hallintomenettelyssä annettu päätös olisi aina
49210:                                                                     YLIOPPI LASTUTKINNON
49211: annettava kirjallisessa muodossa. Hyvä hallinto-
49212:                                                                   KOESUORITUKSEN JULKISUUS
49213: tapa kuitenkin lähtökohtaisesti edellyttää, että
49214: viranomaiselle hallintoasiassa osoitettuun kirj al-            Ylioppilaskokelas kanteli siitä, ettei hän saa-
49215: liseen pyyntöön tai hakemukseen myös vasta-                 nut itse tutustua ruotsin kielen koesuorituksensa
49216: taan kirjallisesti, siinäkin tapauksessa, että pää-         arvosteluun vaan että tiedustelun tuli tapahtua
49217: töksen lähemmät perustelut esitetään suullisesti.           opettajan välityksellä.
49218: Tätä vaatimusta voidaan perustella myös sit-                   Oikeusasiamies piti virheellisenä ylioppilas-
49219: temmin voimaan tulleella hallitusmuodon 16 §:n              tutkintolautakunnan käytäntöä evätä kokelaal-
49220: säännöksellä, jonka mukaan oikeus saada perus-              ta oikeus henkilökohtaisesti tutustua koesuori-
49221: teltu päätös luetaan perustuslaintasoisesti tur-            tukseensa ja sen arvosteluun sekä saada kopioita
49222: vattuihin hyvän hallinnon takeisiin. Kirjallinen            niistä. Hän totesi kannanottonaan seuraavan.
49223: vastaus dokumentoi viranomaisen kannanoton                     Asianosaisen oikeus tutustua häntä koskevas-
49224: ja toimenpiteen asiassa, mikä palvelee sekä hal-            sa asiassa kertyneeseen aineistoon ja saada tieto-
49225: linnon asiakkaan että hallinto-organisaation                ja asiansa käsittelyyn liittyvistä seikoista on tär-
49226: omaa oikeusturvaa, siitä riippumatta, käsittää-             keä oikeussuojaperiaate. Ylioppilaskokelaan oi-
49227: 
49228: 
49229:                                                       148
49230: HUOMAUTUKSET                                                 J    A       K   Ä   S       T   Y    K   S   E   T
49231: 
49232: 
49233: 
49234: 
49235: keutta saada tieto koesuorituksistaan ja niiden             kirjalliset varoitukset yksilöimättöminä ja kuu-
49236: arvostelusta tulee arvioida yleisten asiakirjain            lematta oppilasta. Kantelijan mukaan rehtori
49237: julkisuudesta annetun lain 19 §:n perusteella.              velvoitti oppilaan lisäksi suorittamaan korvaus-
49238: Kun otetaan huomioon ylioppilastutkinnon ar-                tehtäviä lukukauden päätyttyä ja antoi hänelle
49239: vosanojen tärkeä merkitys sekä ylioppilastutkin-            päästötodistuksen vasta korvaustehtävien tul-
49240: tolautakunnan tarkastajien vahva asema suh-                 tua suoritetuksi.
49241: teessa ylioppilaskokelaaseen, on kokelaan oi-                    Rehtorin selvityksen mukaan luokanvalvoja
49242: keusturvan kannalta erityisen perusteltua, että             ja oppilaan ohjaaja olivat hänen lisäkseen joutu-
49243: hänellä on oikeus henkilökohtaisesti tutustua               neet lukuvuoden aikana ottamaan usean kerran
49244: koesuoritukseensa ja tarkastajan siihen mahdol-             yhteyttä oppilaan huoltajiin saadakseen tukea
49245: lisesti tekemiin arvostelumerkintöihin sekä saa-            koulun kasvatustyölle. Rehtorin mukaan hän oli
49246: da niistä halutessaan kopioita.                             kuullut oppilasta ennen kirjallisten varoitusten
49247:    Oikeusasiamies kiinnitti vielä huomiota pe-              antamista. Todistuksen pidättämiseen oli rehto-
49248: rusoikeusuudistuksen yhteydessä säädettyyn                  rin mukaan kaksi syytä. Oppilas ei ollut suoritta-
49249: hallitusmuodon 10 §:n 2 momenttiin, jonka mu-               nut hänelle määrättyjä korvaustehtäviä, minkä
49250: kaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja             lisäksi oppilas ei ollut useista kehoituksista huoli-
49251: muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julki-         matta palauttanut käytössään ollutta koulun
49252: suutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla             oppimateriaalia.
49253: erikseen rajoitettu. Säännöksellä on pyritty enti-
49254:                                                                Apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei selvityk-
49255: sestään lisäämään julkisuusperiaatteen merki-
49256:                                                             sestä ollut pääteltävissä, että rehtori olisi laimin-
49257: tystä viranomaistoiminnassa. Kun taliennejulki-
49258:                                                             lyönyt oppilaan kuulemisenkirjallisten varoitus-
49259: suus on perusoikeusuudistuksen yhteydessä ni-
49260:                                                             ten antamisen yhteydessä. Apulaisoikeusasia-
49261: menomaisesti kirjattu perusoikeudeksi, sekä
49262:                                                             mies piti kuitenkin oppilaan saamaa toista kirj al-
49263: yleisö- että asianosaisjulkisuutta koskevia poik-
49264:                                                             lista varoitusta puutteellisesti yksilöitynä, koska
49265: keussäännöksiä on tulkittava ahtaasti. Nykyti-
49266:                                                             varoituksen syyksi oli ilmoitettu ainoastaan jat-
49267: lanteessa tämäkin näkökohta puoltaa päätökses-
49268:                                                             kuva häiriökäyttäytyminen. Hänen mukaansa
49269: tä ilmenevää laintulkintaa.
49270:                                                             varoituksesta olisi pitänyt ilmetä ainakin häiriö-
49271:    Oikeusasiamies saattoi käsityksensä opetus-
49272:                                                             käyttäytymisen tilanne ja ajankohta.
49273: ministeriön ja ylioppilastutkintolautakunnan
49274:                                                                Päästötodistuksen pidättämisestä apulaisoi-
49275: tietoon.
49276:    Oikeusasiamiehen päätös 8.8.1996,                        keusasiamies viittasi peruskoululain 22 §:n ja pe-
49277:                                                             ruskouluasetuksen 17, 18 ja 23 §:n säännöksiin ja
49278: dnro 2392/4/94
49279:                                                             totesi, että laissa tai asetuksessa ei ollut säädetty
49280:                                                             mahdollisuudesta siirtää yksittäisen oppilaan
49281:  PERUSKOULUN PÄÄSTäTODISTUKSEN
49282:                                                             oppilasarvostelua tai oppilaan päästötodistuk-
49283:          PIDÄTTÄMINEN
49284:                                                             sen antamista. Peruskoululaista tai -asetuksesta
49285:    Kantelija pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan               ei ollut apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mu-
49286: Padasjoen yläasteen rehtorin menettelyn poi-                kaan liioin johdettavissa oikeutta määrätä oppi-
49287: kansa ojentamisessa ja peruskoulun päästötodis-             laalle luvattomien poissaolojen valvottua suorit-
49288: tuksen pidättämisessä. Kantelijan mielestä reh-             tamista koulutyön päätyttyä kevätlukukauden
49289: tori menetteli virheellisesti antaessaan oppilaalle         jälkeen. Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen
49290: 
49291: 
49292:                                                       149
49293: HUOMAUTUKSET                                                J   A        K   Ä   S      T   Y   K   S   E   T
49294: 
49295: 
49296: 
49297: 
49298: mukaan rehtorilla ei ollut oikeutta esittämillään                    KUNNALLISHALLINTO
49299: perusteilla pidättää oppilaan päästötodistusta ja
49300: vaatia korvaustehtävien suorittamista koulu-                          KUNNANJOHTAJAN
49301: työn keväällä jo päätyttyä. Hän piti rehtorin                       VALVONTAVELVOLLISUUS
49302: menettelyä tässä kohden lakiin perustumatto-                             ESITTELIJÄNÄ
49303: mana.
49304:                                                                Kempeleenkunnanja erään yhtiön välillä teh-
49305:    Apulaisoikeusasiamies huomautti rehtoria op-
49306:                                                             ty sopimus edellytti, että yhtiö kustannuksellaan
49307: pilaan päästötodistuksen pidättämisestä ja saat-
49308:                                                             rakentaisi kunnan omistukseen esittelytilan han-
49309: toi käsityksensä kirjallisen varoituksen yksilöi-
49310:                                                             kinta-arvoltaan noin 300 000 mk. Yhtiö asetti
49311: misestä rehtorin tietoon.
49312:                                                             sopimuksen mukaisesti omavelkaisen pankkita-
49313:    Apulaisoikeusasiamiehen päätös 30.8.1996,
49314:                                                             kauksen sopimuksen täyttämisen vakuudeksi.
49315: dnro 14 77/4/94
49316:                                                             Kunnan tilintarkastajat jättivät kunnanhalli-
49317:                                                             tukselle tarkastusilmoituksen, jonka mukaan so-
49318:            MUUTOKSENHAKU
49319:                                                             pimuksen esittelytilaa koskeva ehto oli täyttä-
49320:        VÄITÖSKIRJA-ARVOSTELUUN
49321:                                                             mättä. Kunnanhallitus merkitsi kunnanjohtajan
49322:   Kantelija kiinnitti väitöskirjansa arvostelua             esityksestä tarkastusilmoituksen tiedoksi ryhty-
49323: koskevassa kantelussaan huomiota muutoksen-                 mättä asiassa erityisiin toimenpiteisiin. Yhtiön
49324: hakumahdollisuuden puuttumiseen väitöskirja-                mentyä konkurssiin kunta jäi ilman esittelytilaa
49325: arvostelusta Joensuun yliopistossa.                         eikä myöskään saanut sopimusrikkomuksen va-
49326:    Oikeusasiamies totesi ratkaisussaan, että voi-           ralta sovittua rahakorvausta, koska kunta ei ol-
49327: massa olevien säännösten mukaan Joensuun yli-               lut valvonut takaussaatavaa määräajassa.
49328: opistossa väitteleväHä ei ollut mahdollisuutta                Kantelija pyysi oikeusasiamiestä selvittä-
49329: tehdä tiedekuntaneuvoston väitöskirja-arvoste-              mään, laiminlöikö kunnanjohtaja virkaansa
49330: lusta muistutusta ylemmälle hallintoelimene                 kuuluvan valvontavelvollisuuden, kun hän lai-
49331: eikä hakea siihen muutosta muutoin kuin yli-                minlöi ottaa selvää pankkitakauksen voimassa-
49332: määräisellä muutoksenhaulla. Väittelijöiden yh-             olosta eikä ryhtynyt asiassa kunnan edun vaati-
49333: denvertaisuuden kannalta tätä voitiin pitää on-             miin toimenpiteisiin.
49334: gelmallisena, ottaen huomioon, että esimerkiksi                Selvityksestä ilmeni, että kunnan tilintarkas-
49335: Helsingin yliopistossa väittelijällä oli lain (854/         tajat olivat jo aikaisemmin suorittamansa väli-
49336: 1991) mukaan mahdollisuus tehdä muistutus yli-              tarkastuksen johdosta osoittaneet tarkastusil-
49337: opiston kanslerille.                                        moituksen kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus
49338:    Oikeusasiamiehen mielestä väitöskirja-arvos-             oli ilmoituksen perusteella päättänyt pyytää
49339: telun muutoksenhakujärjestelmään tuli kiinnit-              pankkitakauksen uusimista. Pankki olikin päät-
49340: tää huomiota myös yhdenvertaisuusnäkökul-                   tänyt pidentää takauksen voimassaoloaikaa.
49341: masta yliopistolainsäädännön uudistamisen yh-                  Kanteluun antamassaan selityksessä kun-
49342: teydessä. Oikeusasiamies kiinnitti opetusminis-             nanjohtaja vetosi mm. siihen, että hän oli otta-
49343: teriön huomiota tähän yhdenvertaisuusongel-                 nut kunnanjohtajan viran vastaan vasta sen
49344: maan.                                                       jälkeen kun pankkitakauksen pidennyspäätös
49345:    Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1996,                      oli tehty, että tilintarkastajat eivät olleet mai-
49346: dnro 1623/4/95                                              ninneet pankkitakauksen pidennyksestä tarkas-
49347: 
49348: 
49349:                                                       150
49350: HUOMAUTUKSET                                                 J   A        K   Ä   S       T   Y    K   S   E   T
49351: 
49352: 
49353: 
49354: 
49355: tusilmoituksessaan ja ettei kunnan diaariosta                ja ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin kunnan
49356: löytynyt merkintää takausta koskevan piden-                  edun valvomiseksi.
49357: nyspäätöksen saapumisesta kuntaan. Pankki-                       Oikeusasiamies totesi kuitenkin kunnanval-
49358: takauksen pidennyspäätös oli ollut hänelle yl-               tuuston myöntäneen tilivelvollisille vastuuva-
49359: lätys eikä hänellä ja kunnanhallituksella ollut              pauden kantelussa tarkoitetuilta vuosilta. Sen
49360: ollut tietoa siitä.                                          vuoksi ja ottaen huomioon myös kunnanjohta-
49361:   Oikeusasiamies totesi, että kunnanjohtajan                 jan selityksessään esittämät näkökohdat oikeus-
49362: menettelyä arvioitaessa ratkaisevaa ei ollut se,             asiamies tyytyi ainoastaan vastaisen varalle
49363: oliko kunnanjohtajalla tosiasiallisesti ollut tietoa         kiinnittämään kunnanjohtajan huomiota kun-
49364: pankkitakauksen voimassaolosta. Sen sijaan oli               nanjohtajalle kunnanhallituksen esittelijänä
49365: kysyttävä, oliko kunnanjohtaja vallinneissa olo-             kuuluvaan velvollisuuteen osaltaan huolehtia
49366: suhteissa ollut kohtuuden mukaan velvollinen                 siitä, että kunnanhallitus valvoo kunnalle tule-
49367: ottamaan selvää tästä seikasta.                              vien suoritusten vakuudet niin kuin kunnan hal-
49368:    Kunnanjohtaja toimi kunnanhallituksen vas-                lintosäännössä edellytetään.
49369: tuualueeseen kuuluvien, kunnalle tulevien va-                    Oikeusasiamiehen päätös 2.1.1996,
49370: kuuksien valvomista koskevien asioiden valmis-               dnro 2065/4/94
49371: telijana ja esittelijänä. Kunnanjohtajan tietoon
49372: oli tullut, että yhtiön suoritusvelvollisuus oli                      KUNNAN TIEDOTTAMINEN
49373: edelleen täyttämättä. Hän oli edustanut kuntaa                 Kantelija pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan
49374: kunnan ja yhtiön välisissä neuvotteluissa. Pank-             Pomarkun kunnan tiedotusvälineille osoittaman
49375: kitakaus mainittiin kunnan ja yhtiön välisessä               tiedotteen lainmukaisuuden. Tiedotteessa oli to-
49376: sopimuksessa. Pankkitakauksen pidennyskysy-                  dettu kantelijan käyneen käsiksi kunnanjohta-
49377: mys ilmeni myös kunnanhallituksen aikaisem-                  jaan. Tiedote oli laadittu kunnanjohtajan anta-
49378: masta pöytäkirjasta. Pankkitakauksen voimas-                 man selvityksen perusteella kantelijaa asiassa
49379: saolon selvittäminen ei olisi ollut kunnanjohta-             kuulematta.
49380: jalle ylivoimainen tehtävä.                                     Tapahtunut välikohtaus, josta tiedotteessa oli
49381:    Pelkästään luottamusta yhtiön kykyyn suo-                 kyse, oli johtanut rikosilmoituksiin, joiden esi-
49382: riutua velvoitteistaan ei voitu oikeusasiamiehen             tutkinta oli tiedotetta laadittaessa vielä kesken.
49383: mielestä pitää sellaisena seikkana, joka olisi va-              Oikeusasiamies katsoi, että kun kyseessä oli
49384: pauttanut kunnanjohtajan kunnanhallituksen                   julkisyhteisön nimissä annettu virallinen tiedote,
49385: esittelijänä osaltaan huolehtimaan siitä, että               olisi sitä laadittaessa tullut varmistua siitä, että
49386: kunnalle tulevan suorituksen vakuus valvottiin               asiatiedot pitivät paikkansa ja ettei ketään lei-
49387: hallintosäännössä edellytetyllä tavalla.                     mattu ainakaan häntä itseään kuulematta ran-
49388:     Oikeusasiamies katsoi kunnanjohtajan mene-               gaistavaan tekoon. Tiedotteessa olisi tullut mai-
49389:  telleen kunnan hallintosääntöön sekä virkasään-             nita siitä, että tieto käsiksi käymisestä perustui
49390:  töön perustuvien virkavelvollisuuksiensa vastai-            vain kunnanjohtajan kertomukseen. Oikeusasia-
49391:  sesti, kun hän, saatuaan tietää yhtiön suoritus-            mies viittasi tältä osin Euroopan ihmisoikeusso-
49392:  velvollisuuden olleen edelleen täyttämättä, lai-            pimukseen, jonka mukaan jokaista syylliseksi
49393:  minlöi ottaa selvää suoritusvelvollisuuden va-              epäiltyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen
49394:  kuutena olleen pankkitakauksen voimassaotosta               syyllisyytensä on laillisesti toteen näytetty.
49395: 
49396: 
49397:                                                        151
49398: HUOMAUTUKSET                                             J    A         K   Ä    S       T   Y   K   S    E   T
49399: 
49400: 
49401: 
49402: 
49403:    Oikeusasiamies saattoi käsityksensä kunnan            toimivaltansa ja antoi kunnanjohtajalle huo-
49404: virhellisestä   menettelystä   kunnanhallituksen         mautuksen tämän menettelyn johdosta.
49405: tietoon vastaisen varalle huomioon otettavaksi.            Lisäksi oikeusasiamies saattoi maanmittaus-
49406:    Oikeusasiamiehen päätös 24.1.1996,                    teknikon ja kunnaninsinöörin tietoon käsityk-
49407: dnro 415/4/95                                            sensä, jonka mukaan näiden ei olisi mainituissa
49408:                                                          olosuhteissa tullut noudattaa kunnanjohtajan
49409:              KUNNANJOHTAJAN                              antamaa määräystä rakennuksen paikan merkit-
49410:             TOIMIVALLAN YLITYS                           semisestä.
49411: 
49412:    Luvatonta rakentamista koskevassa kantelu-                Oikeusasiamiehen päätös         19.3.1996,   dnro
49413:                                                          1535/4/94
49414: asiassa ilmeni, että Oulunsalon kunnanjohtaja
49415: oli myöntänyt eräälle henkilölle varastoraken-
49416:                                                           VALITUSOSOITUKSEN PUUTTUMINEN
49417: nuksen rakennustöiden aloitusluvan ja antanut
49418: maanmittausteknikolle määräyksen merkitä ra-                 Joroisten kunnanhallitus teki päätöksen kun-
49419: kennuksen paikan maastoon. Rakentajalla ei ol-           nan etuosto-oikeuden käyttämisestä eräisiin
49420: lut voimassa olevaa rakennuslupaa eikä myös-             kunnan alueella sijaitseviin kiinteistöihin, mutta
49421: kään poikkeuslupaa, jota rakentaminen edellyt-           päätöksestä jäi epähuomiossa pois valitusosoi-
49422: ti. Rakennuspaikka oli merkitty ja rakennustyö           tus. Ostaja tuli asianajajansa kautta tietoiseksi
49423: oli aloitettu. Rakennustarkastaja määräsi raken-         valitusmahdollisuudesta ja toimitti valitusasia-
49424: nustyön myöhemmin keskeytettäväksi.                      kirjat lääninoikeuteen määräajan viimeisenä
49425:    Oikeusasiamies katsoi, ettei kunnanjohtajalla         päivänä. Ostaja kääntyi asiassa oikeusasiamie-
49426: ollut toimivaltaa rakennustöiden aloituslupaa            hen puoleen.
49427: koskevan päätöksen tekemiseen eikä myöskään                  Oikeusasiamies totesi päätöksessään, ettei va-
49428: rakennusasetuksen 130 §:n 1 momentissa tarkoi-           litusosoituksen antamisen laiminlyönti johtanut
49429: tetun rakennuksen paikan merkitsemistä koske-            oikeudenmenctykseen, ottaen huomioon, että
49430: van määräyksen antamiseen. Rakennuksen pai-              muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain
49431: kan merkitsemiseen ei muutenkaan ollut raken-            12 §:n mukaan valitusosoitus voidaan pyynnöstä
49432: nusasetuksessa säädettyjä edellytyksiä ennen ra-         antaa myöhemminkin ja että valitusaika alkaa
49433: kennusluvan myöntämistä.                                 tällöin vasta siitä päivästä, jolloin valitusosoitus
49434:    Kunnanjohtaja perusteli menettelyään mm.              on tullut valittajan tietoon.
49435: kunnan toiminta-ajatukseen sisältyvällä palve-               Oikeusasiamies kiinnitti kuitenkin Joroisten
49436: lutavoitteella. Hänen mielestään rakentaja oli           kunnanhallituksen huomiota vastaisen varalle
49437: joutunut kohtuuttomaan tilanteeseen. Kunnan-             velvollisuuteen liittää valituskelpoisiin päätök-
49438: johtaja ilmoitti toimineensa kunnanjohtajan              siin asianmukainen valitusosoitus.
49439: "asemavaltuuden" nojalla.                                    Oikeusasiamiehen päätös         12.6.1996, dnro
49440:    Oikeusasiamies totesi pitävänsä kunnan pal-           1017/4/95
49441: velutavoitetta sinänsä tärkeänä, mutta korosti
49442:                                                                   LAUTAKUNNAN PÄÄTÖSTEN
49443: samalla, ettei se oikeuttanut kunnanjohtajaa
49444:                                                                       PERUSTELEMINEN
49445: poikkeamaan kunnan virkamiehiä sitovista toi-
49446: mivaltamääräyksistä.     Oikeusasiamies   katsoi             Aikainen lumisade oli tuhonnut kantelijan
49447: kunnanjohtajan varomattomuudesta ylittäneen              purjoviljelmän.        Kristiinankaupungin       maa-
49448: 
49449: 
49450:                                                    152
49451: HUOMAUTUKSET                                            J   A      K   Ä   S      T   Y   K    S    E       T
49452: 
49453: 
49454: 
49455: 
49456:                                                                                       KUVA: JAANIS KERKIS
49457: 
49458: 
49459: Apulaiskirjaaja Taru Koskiniemi, kirjaaja Liisa Keinänen ja toimistosihteeri Päivi Karhu.
49460: 
49461: 
49462: 
49463: 
49464: talouslautakunta kuitenkin hylkäsi hänen sato-         vaan pyysi elinkeinolautakunnan maatalous-
49465: vahinkokorvaushakemuksensa. Kantelija ei va-           jaostoa käsittelemään asian uudelleen. Maatalo-
49466: littanut   maatalouslautakunnan    päätöksestä         usjaosto tutki oikaisupyynnön silti "valitukse-
49467: 
49468: 
49469:                                                  153
49470: HUOMAUTUKSET                                                 J      A      K   Ä   S      T   Y    K   S   E   T
49471: 
49472: 
49473: 
49474: 
49475: na" ja pysytti maatalouslautakunnan päätöksen                      Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
49476: lopputuloksen mutta perusteli päätöksen uudella          raavan.
49477: tavalla.                                                    Kunnanhallituksen perustelutapa herätti ky-
49478:    Oikeusasiamies katsoi, että Kristiinankau-            symyksen siitä, missä määrin hakijoiden ilmoit-
49479: pungin lautakuntien päätökset oli perusteltu             tama asunnontarve Sievin kunnassa oli voitu tor-
49480: puutteellisesti. Maatalouslautakunnan päätök-            jua pelkästään sillä perusteella, että hakijoilla oli
49481: sestä ei käynyt ilmi hallintomenettelylain 24            ollut mahdollisuus saada asunto joltakin toiselta
49482: §:ssä tarkoitettuja tosiseikkoja ja säännöksiä.          paikkakunnalta. Kysymys oli viime kädessä sii-
49483: Elinkeinolautakunnan maatalousjaoston pää-               tä, mikä tosiasiallinen merkitys oli annettava
49484: töksestä ei taas ilmennyt, oliko kyseessä muutok-        hallitusmuotoon kirjatulle oikeudelle vapaasti
49485: senhausta hallintoasioissa annetun lain mukaan           valita asuinpaikkansa.
49486: valituskelpoinen päätös vai hallintomenettely-              Eduskunnan perustuslakivaliokunnan käy-
49487: lain 28 §:n 4 momentissa tarkoitettu ratkaisu,           tännössä on painotettu liikkumisvapautta kos-
49488: jolla virheen korjaamista koskeva vaatimus oli           kevan säännöksen tosiasiallista toteutumista (ks.
49489: hylätty ja josta ei sen vuoksi saanut valittaa.          esim PeVL 4/1984vp. ja PeVL 13/1989). Vapaus-
49490:    Oikeusasiamies kiinnitti Kristiinankaupungin          oikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien yhteenso-
49491: maataloussihteerin ja elinkeinolautakunnan               vittaminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista. On
49492: maatalousjaoston puheenjohtajan huomiota                 esimerkiksi katsottu, että työttömällä tulee olla
49493: hallintomenettelylain 24 §:n mukaiseen hallinto-             oikeus työttömyysturvaetuuksiaan menettä-
49494: päätöksen perusteluvelvollisuuteen.                          mättä painavasta henkilökohtaisesta syystä kiel-
49495:    Oikeusasiamiehen päätös 28.8.1996, dnro                   täytyä hänelle työssäkäyntialueensa ulkopuolel-
49496: 2105/4/94                                                    ta tarjotusta työstä. Kantelijan tapauksessa oli
49497:                                                              kuitenkin käänteinen tilanne: kysymys oli per-
49498:              VUOKRA-ASUNNON                                  heen oikeudesta muuttaa toiselle paikkakunnal-
49499:              HAKIJAN SYRJINTÄ                                le.
49500:     Kantelija väitti Sievin kunnan viranomaisten                   Oikeusasiamiehen mukaan kunnalla ei ollut
49501: syyllistyneen rotusyrjintään estäessään Kokko-               oikeutta suoralta kädeltä torjua hakijoiden asun-
49502: lasta tulevaa romaniperhettä saamasta kunnal-                nontarvetta sillä perusteella, että perheellä oli
49503: lista vuokra-asuntoa Sievistä. Kunnanjohtaja oli             ollut mahdollisuus saada asunto henkikirjoitus-
49504: kertonut kantelijalle, etteivät hakijat tulisi ro-           paikkakunnaltaan Kokkolasta.
49505: maniväestöön kuuluvina saamaan asuntoa Sie-                    Oikeusasiamies katsoi Sievin kunnanhallituk-
49506: vistä.                                                       sen menetelleen virheellisesti siinä, ettei se ollut
49507:    Perhe oli vedonnut mm. siihen, ettei se voinut            lainkaan ottanut kantaa hakijoiden Kokkolassa
49508: palata Kokkolaan romaniheimojen välisistä rii-               asumisen esteeksi ilmoittamaan turvallisuusuh-
49509: doista johtuvan uhan vuoksi. Kunnanhallituk-                 kaan. Näin menetellessään kunnanhallitus lai-
49510: sen päätöksen mukaan hakijoilla ei ollut asun-               minlöi ottaa huomioon hallitusmuodon (94/1919)
49511: nontarvetta, koska heillä oli käytettävissä asun-            7 §:n kansalaiselle turvaaman oikeuden valita
49512: to Kokkolassa. Kunnanhallitus ei ottanut kan-                asuinpaikkansa Suomessa.
49513: taa siihen, oliko perheellä tosiasiallisia mahdolli-            Asiaa kunnanhallitukselle esitelleen kunnan-
49514: suuksia palata Kokkolaan.                                    johtajan esittelynsä perusteista antamat tiedot
49515: 
49516: 
49517: 
49518:                                                        154
49519: HUOMAUTUKSET                                               J    A       K     Ä   S     T   Y   K   S   E   T
49520: 
49521: 
49522: 
49523: 
49524: sekä selvityksessään esittämät kannanotot haki-        ja myönteisessä tapauksessa tehtäisiin ensin kaa-
49525: japerheen ominaisuuksista viittasivat puoles-              voitussopimus ja sen jälkeen kaavamuutos lähti-
49526: taan siihen, etteivät kunnanjohtajan esittelyn             si eteenpäin."
49527: lähtökohtana olleet olleet hakijaperheen omat                  Perikunta pyysi oikeusasiamiestä selvittä-
49528: perustelut vaan ensisijaisesti hänen oma ennak-            mään, oliko kaupunginmaankäyttö-ja mittaus-
49529: kokäsityksensä siitä, että hakijaperhe tulisi häi-         toimi syyllistynyt kiristyksenluonteiseen menet-
49530: ritsemään naapureitaan nimenomaan sen vuoksi               telyyn.
49531: että perhe kuului romaniväestöön.                              Oikeusasiamies lausui kannanottonaan mm.
49532:   Oikeusasiamies katsoi kunnanjohtajan mene-               seuraavan.
49533: telleen vastoin hallitusmuodon 5 §:n säännöstä,                Rakennuslain 4 7 ja 7l §:ssä säädettyjen katu-
49534: jonka mukaan Suomen kansalaiset ovat yhden-                alueen ilmaisluovutusten lisäksi kunnalla ei ole
49535: vertaiset lain edessä. Menettely oli myös Suomes-          lakiin perustuvaa oikeutta vaatia maanomista-
49536: sa vuonna 1976 lailla voimaan saatetun, kansa-             jilta asemakaavan johdosta muita ilmaisluovu-
49537: laisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan            tuksia kunnalle.
49538: kansainvälisen yleissopimuksen 26 artiklan sekä                Kunta ja maanomistaja voivat kuitenkin va-
49539: Sievin kunnan virkasäännön 18 §:n vastainen.               paaehtoisesti sopia muistakin kuin laissa sääde-
49540:    Oikeusasiamies antoi kunnanjohtajalle huo-              tyistä maanluovutuksista kunnalle. Kaavoitus-
49541: mautuksen sekä saattoi vastaisen varalle Sievin            sopimukset tai ns. maankäyttösopimukset ovat
49542: kunnanhallituksen tietoon käsityksensä sen vir-            sinänsä laillisia yksityisoikeudellisia sopimuksia,
49543: heellisestä menettelystä.                                  joita koskevat mahdolliset riitaisuudet ratkais-
49544:    Oikeusasiamiehen päätös      12.9.1996, dnro            taan yleisissä tuomioistuimissa.
49545: 2466/4/94                                                      Korkeimman hallinto-oikeuden 15.9.1995 an-
49546:                                                            tama ennakkopäätös KHO 1995 A 31 kuitenkin
49547:           KAAVOITUSSOPIMUKSEN                              rajoittaa kaavoitussopimusten laillisia käyttö-
49548:         ASETTAMINEN ASEMAKAAVAN                            mahdollisuuksia. Korkeimman hallinto-oikeu-
49549:            MUUTOKSEN EHDOKSI
49550:                                                            den mukaan julkisen vallan rakennuslaissa sään-
49551:       Perikunta kanteli oikeusasiamiehelle Kemin           nellyn käytön edellytykseksi ei voida asettaa so-
49552: kaupunginmaankäyttö-ja mittaustoimelta saa-                pimuksen tekemistä laissa säädettyä laajemmas-
49553: mastaan kirjeestä.                                         ta maksuvelvollisuudesta julkisyhteisölle.
49554:   Perikunta oli tehnyt kaupungille perikunnan                  Oikeusasiamies tulkitsi korkeimman hallinto-
49555: omistamaa tilaa koskevan asemakaavanmuutos-                oikeuden kannanoton merkitsevän, että kunta ei
49556: hakemuksen.       Kaupungin      mittausteknikon           voi asettaa sopimuksen tekemistä laissa säädet-
49557: maankäyttö-ja mittaustoimen puolesta allekir-              tyä laajemmasta maksuvelvollisuudesta asema-
49558: joittamassa kirjeessä oli esitetty mm:                     kaavan laatimisen tai muuttamisen taikka sen
49559:    "Asemakaavatoimisto on valmis esittämään                käsittelyn tai hyväksymisen ehdoksi. Sillä seikal-
49560: kaavamuutoksen eteenpäin hyväksyttäväksi,                  la ei oikeusasiamiehen mielestä ole merkitystä,
49561: mikäli tilan omistajat luovuttavat Kemin kau-              onko kysymys rahana suoritettavasta "kaavoi-
49562: pungille katualueen ja puistoalueen korvaukset-            tusarvomaksusta" vai muusta rahanarvoisesta
49563: ta.                                                        vastikkeesta kuten maa-alueen luovuttamisesta
49564:       Pyydän teitä ilmoittamaan asiasta kantanne           ilman eri korvausta.
49565: 
49566: 
49567: 
49568:                                                      155
49569: HUOMAUTUKSET                                                 J     A       K   Ä   S      T   Y    K   S   E   T
49570: 
49571: 
49572: 
49573: 
49574:    Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan Kemin                    Asian esitellyt ylitarkastaja on selvitykses-
49575: kaupungin maankäyttö- ja mittaustoimi on ky-                sään todennut, että asiassa ei katsottu tarpeelli-
49576: seisessä kirjeessään asettanut julkisen vallan ra-          seksi hankkia ajoneuvohallinnon lausuntoa, kos-
49577: kennuslaissa säännellyn käytön edellytykseksi               ka kyseinen henkilö oli toiminut toisessa auto-
49578: sopimuksen tekemisen laissa säädettyä laajem-               koulussa vastaavassa tehtävässä.
49579: masta maan ilmaisluovutusvelvollisuudesta                      Oikeusasiamiehen mielestä lääninhallituksen
49580: kunnalle.                                                   olisi tullut hankkia asiassa ajoneuvohallinnon
49581:   Vaikka kirjeessä asemakaavan muutoksen                    lausunto ennen henkilön hyväksymistä puheena
49582: eteneminen onkin kytketty kaavoitussopimuk-                 olevaan tehtävään. Ajokorttiasetuksen 39 b §:n 1
49583: sen tekemiseen, oikeusasiamies ei kuitenkaan                momentin sanamuoto ei jätä tältä osin harkin-
49584: katsonut kaupungin menettelyä kantelussa väi-               nanvaraa. Lausunnon tarvetta ei välttämättä
49585: tetyin tavoin kiristyksenluonteiseksi, kun ote-             poista se seikka, että edellytykset kyseiseen teh-
49586: taan huomioon kunnalle rakennuslain mukaan                  tävään oli noin puoli vuotta aikaisemmin arvioi-
49587: kuuluva kaavoitusvalta kaikkine siihen kuuluvi-             tu toisessa vastaavassa asiassa. Asetuksen 39 b
49588: ne velvoitteineen.                                          §:n 1 momentin mukaan myös autokoululupaa
49589:     Perikunnalle osoitettu kirje oli oikeusasiamie-         uudistettaessa on hankittava ajoneuvohallinnon
49590: hen mielestä joka tapauksessa epäasiallisesti               lausunto. Huomioon on tällöin otettava myös se,
49591: muotoiltu.                                                  miten uudistettavan luvan hakija on hoitanut
49592:     Oikeusasiamies saattoi Kemin kaupunginhal-              autokoululupansa mukaisen autokoulutoimin-
49593: litukselle sekä kaupungin maankäyttö- ja mit-               nan.
49594: taustoimene tiedoksi ja vastaisen varalle huo-                 Oikeusasiamies saattoi käsityksensä läänin-
49595: mioon otettavaksi käsityksensä siitä, että kunta            hallituksen menettelyn virheellisyydestä asiaa
49596: ei voi laillisesti asettaa asemakaavan muuttami-            käsitelleiden virkamiesten tietoon.
49597: sen ehdoksi sopimuksen tekemistä laissa säädet-                Oikeusasiamiehen päätös 11.4.1996,
49598: tyä laajemmasta maan ilmaisluovutusvelvolli-                dnro 11114/95
49599: suudesta kunnalle.
49600:    Oikeusasiamiehen päätös 15.10.1996,
49601: dnro 2440/4/95                                                    OIKEUSASIAMIEHELLE ANNETUN
49602:                                                                    SELVITYKSEN VIRHEELLISYYS
49603: 
49604:                                                                  Kaakkois-Suomen lääninveroviraston toimis-
49605:             LÄÄN 1NHALLINTO                                 topäällikön apulaisoikeusasiamiehelle telefaxilla
49606:                                                             toimittamassa selvityksessä todettiin kantelijan
49607:         AUTOKOULUNJOHTAJAN
49608:                                                             hakeneen ennakon alentamista myös verovuon-
49609:            HYVÄKSYMINEN
49610:                                                             na 1989, vaikka näin ei ollut tapahtunut. Tieto
49611:    Oikeusasiamiehelle kanneltiin siitä, että Ou-            oli annettu toimistopäällikön selvityksen mu-
49612: lun lääninhallitus oli hyväksynyt henkilön auto-            kaan muistinvaraisesti ja tutustumatta kyseisiin
49613: koulun opetustoiminnasta vastaavaksi johtajak-              asiakirjoihin. Virheellinen tieto ei ollut kuiten-
49614: si vaatimatta asiasta ajokorttiasetuksen 39 b               kaan vaikuttanut apulaisoikeusasiamiehen rat-
49615: §:ssä edellyttämää lausuntoa ajoneuvohallinnol-             kaisuun.
49616: ta.                                                              Oikeusasiamies kiinnitti vastaisen varalle toi-
49617: 
49618: 
49619:                                                       156
49620: HUOMAUTUKSET                                                  J   A       K   Ä    S      T   Y    K   S   E   T
49621: 
49622: 
49623: 
49624: 
49625: mistopäällikön huomiota virkatehtävissä nouda-               olisi oikeuttanut vireillä olevan hakemusasian
49626: tettavaan asianmukaiseen huolellisuuteen, eri-               pysäyttämisen ministeriössä. Asiakirjoista olisi
49627: tyisesti annettaessa selvityksiä oikeusasiamie-              tullut huolehtia niin, etteivät ne pääse katoa-
49628: hen kansliaan.                                               maan. Ministeriön virkamiesten käsitys vireillä
49629:   Oikeusasiamiehen päätös 3.5.1996,                          olevan hakemusasian käsittelystä ei oikeusasia-
49630: dnro 2516/4/94                                               miehen mielestä saanut vaikuttaa heikentävästi
49631:                                                              siihen huolellisuuteen, jota asiakirjojen säilyttä-
49632:  LAUSUNTOPYYNTÖJEN KATOAMINEN                                misessä oli noudatettava.
49633:      YMPÄRISTÖMINISTERIÖSSÄ                                     Oikeusasiamies korosti, että viipymättä sen
49634:                                                              jälkeen kun asiakirjojen häviäminen oli ministe-
49635:    Oikeusasiamiehen suorittamassa Vaasan lää-                riössä havaittu, ministeriön olisi tullut sopia lää-
49636: ninhallituksen ympäristöosaston tarkastuksessa               ninhallituksen kanssa tarvittavista jatkotoimis-
49637: havaittiin, että osastolla oli vireillä yhdeksän             ta, jotta asia olisi saatu käsitellyksi loppuun.
49638: rauhoitushakemusta, jotka olivat olleet yli ll                  Oikeusasiamies antoi ympäristöministeriölle
49639: vuotta ympäristöministeriössä lausunnolla.                   huomautuksen virheellisestä menettelystä.
49640:    Vaasan lääninhallitus oli 27.10.1983 pyytänyt                Oikeusasiamiehen päätös 5.11.1996,
49641: ympäristöministeriötä antamaan lausuntonsa                   dnro 389/2/95
49642: yhdeksästä luonnonsuojelulain 9 §:n mukaisesta
49643: rauhoitushakemuksesta. Hakemukset koskivat
49644:                                                                    POIKKEUSLUPAPÄÄTÖKSESTÄ
49645: yksityismaille Perhonjoen rantakaistaleille pe-
49646:                                                                         TIEDOTTAMINEN
49647: rustettavia luonnonsuojelualueita.
49648:    Koska ministeriössä oli vireillä samaan aikaan               Mikkelin lääninhallituksessa tehdyn poik-
49649: koskiensuojelulain säätäminen, jolla hakemus-                keuslupapäätöksen jälkeen ympäristöosaston
49650: ten mukaisen suojelun tavoitteet ministeriön kä-             ylitarkastaja otti yhteyttä paikallisen luonnon-
49651: sityksen mukaan saavutettaisiin, lausuntojen                 suojeluyhdistyksen edustajaan ja selvitti tälle
49652: antamista lykättiin.                                         näkemyksensä virastonsa tekemän päätöksen
49653:    Koskiensuojelulaki tuli voimaan 1.2.1987. Sa-             virheellisyydestä ja muutoskeinoista. Luonnon-
49654: mana vuonna ympäristöministeriön luonnon-                    suojeluyhdistyksen edustajan kautta poikkeus-
49655: suojelutoimisto muutti toisiin toimitiloihin. Sen            luvan hakijan naapureille tiedotettiin päätökses-
49656: jälkeen havaittiin, että rauhoitushakemusten                 tä. Näiden valituksesta ympäristöministeriö ku-
49657: asiakirjat olivat joutuneet kadoksiin eikä niitä             mosi poikkeuslupapäätöksen.
49658: sittemminkään löydetty. Koska Perhonjoen kes-                   Apulaisoikeusasiamies katsoi päätöksessään,
49659: kiosa oli otettu koskiensuojelulain piiriin, ei lau-         että viranomaisen päätöksestä tiedottamisen tu-
49660: suntopyyntöjen pohjana olleiden hakemusasioi-                lee tapahtua päätöksen tehneen viranomaisen
49661: den käsittelyä pidetty ministeriössä enää välttä-            toimesta eikä yksittäisen virkamiehen aloitteesta
49662: mättömänä. Asiakirjojen katoamisesta oli ilmoi-              kolmannen henkilön kautta. Lisäksi tiedottami-
49663: tettu Vaasan lääninhallitukselle.                            sen on tapahduttava asiallisista syistä eikä sillä
49664:    Oikeusasiamies piti menettelyä kokonaisuu-                saa olla tosiasiallisena tarkoituksena pyrkimystä
49665: dessaan virheellisenä. Hakemuksen tarkoitta-                 vaikuttaa tehdyn päätöksen sisältöön.
49666: maan asiaan vaikuttavan lainsäädäntöhankkeen                    Apulaisoikeusasiamies totesi käsityksenään,
49667: vireilläolo ei yksinään ollut sellainen seikka, joka         että menetellessään yllä kerrotuin tavoin ylitar-
49668: 
49669: 
49670:                                                        157
49671: HUOMAUTUKSET                                               J   A       K    Ä   S       T   Y   K    S   E   T
49672: 
49673: 
49674: 
49675: 
49676: kastaja ei toiminut virkamiesasemansa edellyt-            uudelleen. Lautakunta katsoi kuitenkin täysis-
49677: tämällä tavalla asiallisesti ja puolueettomasti,          tuntoratkaisussaan, ettei aiemmin annettuja
49678: minkä käsityksensä hän saattoi ylitarkastajan             päätöksiä oteta uudelleen käsiteltäväksi. Päätös-
49679: tietoon.                                                  ten perusteluissa todettiin, ettei asiassa ollut esi-
49680:    Apulaisoikeusasiamiehen päätös 13.11.1996,             tetty sellaista selvitystä eikä siinä muutoinkaan
49681: dnro 2396/4/94                                            ilmennyt sellaisia puutteita, joiden perusteella
49682:                                                           olisi edellytyksiä muuttaa työttömyysturvalau-
49683:                                                           takunnan aikaisemmin antamia päätöksiä.
49684:               TYÖHALLINTO                                    Apulaisoikeusasiamies totesi asiassa antamas-
49685:                                                           saan ratkaisussa, että Porin kauppaoppilaitok-
49686:                                                           sen iltalinjalla opintonsa aloittaneista oppilaista
49687:    TYÖTTÖMYYSTU RVARATKAIS UJ EN                          osa katsottiin siis työttömyysturvalautakunnan
49688:          YHDENMUKAISUUS
49689:                                                           päätöksellä päätoimisiksi opiskelijoiksi, mutta
49690:   Satakunnan       ammattikorkeakoulun/Porin              osa opiskelustaan huolimatta työmarkkinoiden
49691: kauppaoppilaitoksen laskentatoimen linjalla               käytettävissä oleviksi. Näin ollen osa oppilaista
49692: aloitti syksyllä 1993 opiskelunsa eräitä Porin            sai työttömyyspäivärahaa, mutta osa ei saanut.
49693: työvoimatoimiston työnhakijoita. Heidän opis-             Yhdenvertaisuusperiaate ei siten toteutunut hei-
49694: kelunsa tapahtui iltaisin maanantaista torstai-           dän kohdallaan.
49695: hin kello 17.15- 20.30.                                      Tämä johtui sekä voimassa olevan lainsää-
49696:    Porin työvoimatoimikunta antoi opiskelijois-           dännön että sen soveltamiskäytännön puutteis-
49697: ta työvoimapoliittiset lausunnot, joiden mukaan           ta. Koska työttömyysturvalainsäädäntö ei ole
49698: he olivat päätoimisia opiskelijoita. Kansaneläke-         riittävän täsmällistä, apulaisoikeusasiamies piti
49699: laitoksen    paikallistoimisto/työttömyyskassat           erittäin tärkeänä, että ministeriö omalta osal-
49700: antoivat sitovien työvoimapoliittisten lausunto-          taan toimii siten, että työttömyysturvalain sään-
49701: jen perusteella hylkäävät päätökset opiskelijoi-          nöksiä muutetaan mahdollisimman pikaisesti.
49702: den hakemuksiin saada työttömyyspäivärahaa.                  Erityisen epätyydyttävää oli apulaisoikeus-
49703: Neljä opiskelijaa valitti asiasta työttömyystur-          asiamiehen käsityksen mukaan tässä asiassa se,
49704: valautakuntaan. Ensimmäinen neljästä oppi-                että työttömyysturvalautakunta, jonne kieltei-
49705: laasta sai päätöksensä kesäkuussa 1994 ja viimei-         sen työvoimapoliittisen lausunnon saaneet hen-
49706: nen tammikuussa 1995.                                     kilöt valittivat Kansaneläkelaitoksen/työttö-
49707:    Työttömyysturvalautakunnan päätökset oli-              myyskassan hylkäävistä päätöksistä, päätyi sa-
49708: vat ristikkäiset. Kaksi valittajaa sai hylkäävän          man opintolinjan oppilaiden kohdalla ristikkäi-
49709: päätöksen, jolloin Kansaneläkelaitoksen päätös            siin päätöksiin. Työttömyysturvalautakunnan
49710: jäi pysyväksi. Kahden oppilaan osalta työttö-             pyrkimykset valvoa ratkaisujen yhdenmukai-
49711: myysturvalautakunta sen sijaan kumosi valituk-            suutta eivät hänen mielestään toteutuneet.
49712: senalaisen päätöksen ja määräsi heille maksetta-             Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä
49713: vaksi päivärahaa, mikäli he muutoin täyttivät             yhdenvertaisuuden loukkaamisesta sekä työttö-
49714: päivärahan saamisen edellytykset.                         myysturvalain ja sen soveltamiskäytännön
49715:    Työttömyysturvalautakunta käsitteli hyl-               puutteista työttömyysturvalautakunnan sekä
49716: käävän päätöksen saaneiden henkilöiden asian              sosiaali- ja terveysministeriön tietoon. Hän pyysi
49717: 
49718: 
49719:                                                     158
49720: HUOMAUTUKSET                                                    J    A       K   Ä    S       T   Y   K    S   E   T
49721: 
49722: 
49723: 
49724: 
49725: työttömyysturvalautakuntaa        ilmoittamaan              tusta, koska hän oli ottanut omakotityömaalleen
49726: 31.12.1996 mennessä, mihin toimenpiteisiin se on            töihin pitkäaikaistyöttömän rakennusmiehen.
49727: ryhtynyt ristikkäisten päätösten välttämiseksi.             Tukea haettaessa ei ollut mainittu, että tuki kat-
49728: Hän pyysi myös sosiaali- ja terveysministeriötä             sotaan veronalaiseksi tuloksi. Työvoimapiirin
49729: ilmoittamaan 31.12.1996 mennessä toimista                   toimistosta oli myöhemminkin kerrottu, että
49730: työttömyysturvalainsäädännön täsmentämisek-                 tuen veronalaisuus oli epäselvää.
49731: si vastaamaan opiskelumuotojen monipuolistu-                       Oikeusasiamies viittasi päätöksessään hallin-
49732: misesta johtuvia muuttuneita olosuhteita.                       tomenettelylain 4 §:stä ilmenevään velvollisuu-
49733:    Apulaisoikeusasiamiehen päätös 23.9.1996,                    teen antaa asianosaisille ja muillekin neuvoja
49734: dnro 2408/4/95                                                  viranomaisen toimialaan kuuluvassa asiassa
49735:                                                                 sekä siihen, että julkisella vallalla on velvollisuus
49736:                                                                 huolehtia säännösten selkeydestä ja niitä koske-
49737:    Työttömyysturvalautakunta                  ilmoitti
49738:                                                                 van riittävän tiedon antamisesta. V eroneuvonta
49739: 22.10.1996, että mm. lautakunnan oikeustapaus-
49740:                                                                 kuuluu veroviranomaisille. Hyvän hallintotavan
49741: rekisteriä, joka on tärkeä apuväline päätösten yh-
49742:                                                                 mukaista olisi kuitenkin, että työviranomaiset-
49743: denmukaisuuden valvonnassa, pyritään edelleen
49744:                                                                 kin selvittäisivät mahdollisuuksiensa mukaan
49745: pitämään reaaliajassa jatkuvasti muuttuvan lain-
49746:                                                                 työllisyystuen hakijalle tuen myöntämisen vero-
49747: säädännön oloissa. Tässä työssä otetaan huomioon
49748:                                                                 tuksellisia vaikutuksia.
49749: myös jo muuttuneen lainsäädännön aikoihin mah-
49750:                                                                    Asiassa ei voitu osoittaa työviranomaisten
49751: dollisesti ajoittuvat valitustapaukset. Lisäksi oi-
49752:                                                                 antaneen ohjeita, joiden mukaan kysymyksessä
49753: keustapausrekisterin käytettävyyttä pyritään lisää-
49754:                                                                 oleva tuki olisi verovapaa. Sen sijaan kantelijalle
49755: mään erilaisin käytännön toimenpitein. Samoin
49756:                                                                 annetuissa työllisyystukea koskevista esitteistä
49757: esittelijäiden ja aivan erityisesti uusien esittelijäi-
49758:                                                                 saattoi saada sen kuvan, että koko tuen määrä
49759: den koulutukseen kiinnitetään jatkuvasti huomiota
49760:                                                                 tulisi vähentämättömänä korvaamaan työnan-
49761: sekä kehitetään keinoja, joilla tiedon kulkua esitte-
49762:                                                                 tajalle työllistettävän henkilön palkkauksesta
49763: lijäiden välillä voidaan tehostaa.
49764:                                                                 aiheuttamia kustannuksia. Oikeusasiamiehen
49765:     Työttömyysturvalautakunnan käsittelyaikoja on
49766:                                                                 mielestä tässä yhteydessä olisi ollut hyödyllistä
49767: myös tehostettu monin eri toimenpitein, esim. eri-
49768:                                                                 muistuttaa tuen saajaa siitä, että tuki kuitenkin
49769: laisin työjärjestelyin ja lisäämällä henkilökunnan
49770:                                                                 katsotaan saajalleen veronalaiseksi tuloksi.
49771: työmäärää. Lisäksi lautakunta on tehnyt jo useiden
49772:                                                                    Oikeusasiamies kiinnitti työministeriön ja
49773: vuosien ajan käsittelyaikojen lyhentämiseksi aloit-
49774:                                                                 Hämeen työvoimapiirin toimiston huomiota sii-
49775: teita resurssien myöntäjille, koska käsittelyaikojen
49776:                                                                 hen, että työhallinnon asiakkaiden neuvontaa
49777:  alentaminen on ratkaisevasti kiinni esittelijäiden
49778:                                                                 palvelevien ohjeiden ja esitteiden tuli olla sisäl-
49779:  määrästä. Viimeisin tällainen voimavarojen lisää-
49780:                                                                 löltään yksiselitteisiä ja riittävän informatiivi-
49781:  miseen tähtäävä aloite on on tehty 7.8.1996.
49782:                                                                 sia. Työvoimaviranomaisten tulisi myös hankkia
49783:                                                                 riittävä tieto myöntämiensä tukien verotukselli-
49784:                                                                 sesta kohtelusta, jotta asiantunteva neuvonta
49785:      TYÖVOIMAPIIRIN EPÄSELVÄ OHJE
49786:                                                                 olisi mahdollista. Vaikkei tuenhakijoille voitaisi-
49787:    Kantelija kertoi saaneensa Hämeen työvoi-                    kaan antaa ennakkokannanottoa siihen, miten
49788:  mapiirin toimistolta työvoimapoliittista avus-                 verottaja tulee yksittäistapauksissa suhtautu-
49789: 
49790: 
49791: 
49792:                                                           159
49793: HUOMAUTUKSET                                                J   A       K    Ä   S      T   Y   K   S   E   T
49794: 
49795: 
49796: 
49797: 
49798: maan myönnettyyn työllistämistukeen, työvoi-            hallituksen esityksen mukaan uskontoon perus-
49799: maviranomaisilla on kuitenkin oltava valmiudet          tuvan syrjinnän kiellosta seurasi julkisen vallan
49800: ainakin yleisellä tasolla kertoa myöntämiinsä tu-       käyttöön kohdistuva velvoite kohdella tasapuo-
49801: kiin liittyvistä verotuksellisista seuraamuksista.      lisesti kaikkia uskonnollisia yhdyskuntia tai
49802:   Työllistämistuesta sekä vastaavista tukimuo-          maailmankatsomuksellisia suuntauksia.
49803: doista tiedotettaessa tulisi oikeusasiamiehen               Työministeriön yhdistykselle lähettämä kirje
49804: mielestä yleisestikin huolehtia siitä, ettei vero-      oli oikeusasiamiehen mukaan ollut osittain muo-
49805: seuraamuksista synny tuenhakijoille vääriä mie-         toilultaan epäonnistunut ja osin ristiriitainen.
49806: likuvia. Oikeusasiamies saattoi käsityksensä Hä-            Ensinnäkään ei ole perusteltua kutsua evan-
49807: meen työvoimapiirin ja työministeriön tiedoksi.         kelis-luterilaista ja ortodoksista kirkkoa "val-
49808:   Oikeusasiamiehen päätös 16.12.1996,                   tionkirkoiksi". Tällaista ilmaisua ei esiinny lais-
49809: dnro 1249/4/95                                          sa. Vaikka näillä kirkoilla on oikeudellinen eri-
49810:                                                         tyisasema julkisoikeudellisina yhteisöinä, niitä ei
49811:                                                         voida pitää valtiollisina laitoksina.
49812:         USKONNOLLINEN YHTEISÖ
49813:                                                            Toiseksi on selvää, ettei siviilipalveluksen teh-
49814:        SIVIILIPALVELUSLAITOKSENA
49815:                                                         tävänä voi kirjeessä esitetyin tavoin olla luteri-
49816:   Uskonnollinen (vapaakirkollinen) yhdistys             laisen ja ortodoksisen kirkon tukeminen. Jos yh-
49817: kanteli työministeriön päätöksestä, jolla sen ha-       teisö muutoin täytti lainsäätäjän siviilipalvelus-
49818: kemus tulla hyväksytyksi yksityisoikeudelliseksi        laitokselle asettamat toiminnalliset kriteerit, sitä
49819: siviilipalveluslaitokseksi oli hylätty. Työministe-     ei saa syrjiä uskonnollisen taustansa perusteella.
49820: riö oli todennut yhdistykselle lähettämässään           Tämä olisi ristiriidassa hallitusmuodon syrjintä-
49821: kirjeessä, että siviilipalvelus ei saanut merkitä           kiellon kanssa, huomioon ottaen erityisesti, että
49822: yksittäisen uskonnon tukemista lukuunottamat-               siviilipalvelus on jo laissa mahdollistettu kahden
49823: ta "valtionkirkkoja", jotka nimenomaan maini-               uskonnollisen yhteisön tehtävissä.
49824: taan siviilipalvelusasetuksessa.                               Kysymyksellä evankelis-luterilaisen ja orto-
49825:    Oikeusasiamies totesi kannanottonaan muun                doksisen kirkon yhdenvertaisuudesta muiden us-
49826: ohella seuraavan.                                           konnollisten yhteisöjen kanssa on suuri yhteis-
49827:    Siviilipalveluslain mukaan siviilipalvelus on            kuntapoliittinen merkitys. Toistaiseksi nämä
49828: mahdollista suorittaa Suomen evankelisluterilai-            kaksi kirkkokuntaa ovat kuitenkin maassamme
49829: sen kirkon tai ortodoksisen kirkon palveluksessa            edelleen lainsäätäjän tunnustamassa erityisase-
49830: ja tämän lisäksi asetuksella säädettävän suoma-             massa. Tällä erityisasemalla on historialliset
49831: laisen yleishyödyllistä toimintaa harjoittavan              syynsä. Erityisasemaa voidaan myös oikeudelli-
49832: yksityisoikeudellisen yhteisön tai säätiön palve-           sesti perustella sillä, että nämä kirkot hoitavat
49833: luksessa.                                                   eräitä yhteiskunnallisia tehtäviä. On tosin ar-
49834:    Uskonnonvapaus on turvattu sekä Suomen                   vioitu, että yhteiskuntakehitys voi vastedes
49835: hallitusmuodossa että Suomea velvoittavissa                 muuttaa tilannetta.
49836: kansainvälisissä   ihmisoikeussopimuksissa.                   Oikeusasiamies saattoi työministeriön tietoon
49837: Vuonna 1995 voimaan tulleen perusoikeusuudis-               käsityksensä kantelijayhdistykselle lähetetyn
49838: tuksen jälkeen syrjintäkielto uskonnon perus-               kirjeen epäonnistuneesta muotoilusta.
49839: teella sisältyi nimenomaisesti myös hallitusmuo-               Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1996,
49840: don 5 §:ään. Hallitusmuodon muutosta koskevan               dnro 2505/4/94
49841: 
49842:                                                       160
49843: HUOMAUTUKSET                                                 J    A       K   Ä   S      T    Y   K   S   E    T
49844: 
49845: 
49846: 
49847: 
49848:               VEROHALLINTO                                  koskevassa laissa tarkoitettua julkista tehtävää.
49849:                                                             Rautakirja Oy:n tehtävät ja velvollisuudet mää-
49850:            VEROVIRANOMAISTEN                                riteltiin sopimuksessa. Kysymys oli siitä, miten
49851:          RUOTSINKIELINEN PALVELU                            verohallitus oli sopimuksessa varmistunut siitä,
49852:                                                             että yhtiö kykeni huolehtimaan veromerkkien
49853:   Kantelija oli kääntynyt puhelimitse verohalli-
49854:                                                             myynnistä asianmukaisella tavalla. Tämä edel-
49855: tuksen puoleen ja pyytänyt ajoneuvoverolain-
49856:                                                             lytti, että kaikkia verovelvollisia tuli kohdella
49857: säädäntöä koskevia neuvoja. Keskuksenhoitaja,
49858:                                                             yhdenvertaisin perustein ottaen huomioon myös
49859: joka ei ymmärtänyt ruotsia, ohjasi kantelijan
49860:                                                             kielelliset oikeudet. Yhtiön velvollisuutta ei ollut
49861: Helsingin verovirastoon ruotsinkielisen palvelun
49862:                                                             tältä osin määritelty sopimuksessa. V erohallitus
49863: saamiseksi. Helsingin verovirastossa kantelija
49864:                                                             ei siten ollut menetellyt ajoneuvoveroa koskevan
49865: sai keskustella virkamiehen kanssa, joka osasi
49866:                                                             lain 7 §:n mukaisesti, jonka mukaan verohalli-
49867: ruotsia mutta ei ajoneuvoverolainsäädäntöä.
49868:                                                             tukselle kuului ajoneuvoveron yleinen johto ja
49869: Kantelija otti tämän jälkeen yhteyttä Uuden-
49870:                                                             valvonta.
49871: maan lääninverovirastoon, mutta täällä virka-
49872:                                                                 Oikeusasiamies saattoi käsityksensä verohal-
49873: mies, jonka puoleen hänet ohjattiin, ei voinut
49874:                                                             lituksen ja Uudenmaan lääninveroviraston tie-
49875: palvella häntä ruotsiksi. Kantelijaa ei ymmärret-
49876:                                                             toon kiinnittämällä veroviranomaisten huomio-
49877: ty myöskään silloin, kun hän kesäkuussa 1994
49878:                                                             ta kansalliskielten tasa-arvoiseen asemaan viran-
49879: pyrki ostamaan ajoneuvoveromerkin Rautakirja
49880:                                                             omaisten asiakaspalvelussa ja neuvonnassa.
49881: Oy -nimisen yhtiön kioskista.
49882:                                                               Oikeusasiamiehen päätös 25.1.1996,           dnro
49883:   Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
49884:                                                             2068/4/94
49885: raavan.
49886:    Hallitusmuodon 14 §:n (94/19) ja kielilain 3 §:n
49887: (148/22) nojalla kantelija oli oikeutettu asioi-
49888:                                                              VEROHALLINNON ASIAKASREKISTERI-
49889: maan verohallituksen ja Uudenmaan lääninve-
49890:                                                                     TIETOJEN VIRHEET
49891: roviraston kanssa omalla äidinkielellään. Hallin-
49892: tomenettelylain 4 §:n (598/82) mukaan Uuden-                     Yli 80-vuotias kantelija pyysi selvittämään,
49893: maan lääninveroviraston kuului antaa yleisölle              miksi hänen veronpalautuksensa oli maksettu
49894: ajoneuvoverolainsäädäntöä koskevia neuvoja                  hänelle tuntemattomalle pankkitilille, vaikka
49895: huomioon ottaen kielilain säännökset. Viran-                hän ei ollut antanut määräystä veronpalautuk-
49896: omaiset myönsivät, että niiden asiakaspalvelus-             sen maksamisesta millekään pankkitilille. Lisäk-
49897: sa oli puutteita.                                           si hän pyysi selvittämään, miten veronpalautus-
49898:    Kantelijan saama kohtelu oli ristiriidassa edel-         ten maksamisessa tapahtuneet virheet voitaisiin
49899: lä mainittujen lainsäännösten kanssa. Verovi-               korjata niin, ettei niiden havaitseminen olisi ve-
49900: ranomaisten virheellinen menettely johtui osaksi            rovelvollisen itsensä toimenpiteiden varassa.
49901: viranomaisen kyvyttömyydestä palvella ruot-                      Oikeusasiamiehen toimittamassa tutkinnassa
49902: sinkielisiä asiakkaita ruotsiksi sekä osaksi asia-          ilmeni, että syynä veronpalautuksen maksami-
49903: kaspalvelua koskevien ohjeiden puutteellisuu-               seen toisen henkilön pankkitilille oli ollut vero-
49904: desta.                                                      tustietojen tallennuksessa atk:lle tapahtunut vir-
49905:    Rautakirja Oy hoiti verohallituksen kanssa               he. Kantelija oli saanut veronpalautuksensa vas-
49906: tehdyn sopimuksen perusteella ajoneuvoveroa                 ta sen jälkeen, kun veronpalautuksen erehdyk-
49907: 
49908: 
49909:                                                       161
49910: HUOMAUTUKSET                                                J    A         K   Ä    S    T   Y    K   S   E   T
49911: 
49912: 
49913: 
49914: 
49915: sessä saanut vieras henkilö oli palauttanut rahat           virheen ja virhesuorituksen saaja oli rehellisesti
49916: verovirastolle ja kantelij a oli käynyt henkilökoh-         palauttanut erehdyksessä saamansa suorituksen.
49917: taisesti selvittämässä asiaa lääninverovirastossa.          Näin ei kuitenkaan välttämättä tapahdu aina.
49918:    Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-                Tapahtunut virhe oli ollut omiaan huomattavas-
49919: raavan.                                                     ti vaarantamaan veronpalautuksen saajan oi-
49920:   V erovelvollisten oikeusturvan kannalta on                keusturvaa, ottaen huomioon, ettei virhe olisi
49921: tärkeää, että atk-tallennusten virheet voidaan              todennäköisesti koskaan paljastunut verohallin-
49922: havaita ja oikaista viran puolesta. Erityisen tär-          non omien valvontajärjestelmien kautta.
49923: keää se on verotuksen massaluonteisuudesta joh-                 Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan kante-
49924: tuen, kun virheitä lienee vaikea kokonaan vält-             lijan tapaus osoitti, että Helsingin veroviraston
49925: tää. Jo hallinnon lainalaisuuden periaatteesta              asiakasrekisterin tietoturvallisuudessa ja vero-
49926: johtuu, että verohallinto ei voi jättää virheiden           hallinnon atk-järjestelmän riskienhallinnassa oli
49927: havaitsemista pelkästään verovelvollisten itsen-            edellä kerrotussa suhteessa vakavia puutteita.
49928: sä huoleksi. Virheiden havaitsematta jääminen               Jollei atk-järjestelmän puutteiden korjaamiseen
49929: horjuttaa verovelvollisten luottamusta verohal-             ole nykyistä laadukkaampia teknisiä keinoja, ve-
49930: linnon toimintaan. Se voidaan myös tulkita vä-              rohallituksen tulisi oikeusasiamiehen mielestä
49931: linpitämättömyydeksi, joka tuskin puolestaan                muulla tavalla viran puolesta huolehtia siitä,
49932: kannustaa verovelvollisia huolellisuuteen omien             että veronpalautukset tulevat asianmukaisesti
49933: veroasioidensa hoitamisessa. Pelkästään virka-              suoritetuksi niihin oikeutetuille verovelvollisille.
49934: vastuu ja velvollisuus korvata verovelvolliselle               Oikeusasiamies saattoi edellä lausumansa kä-
49935: virheestä mahdollisesti aiheutuvat vahingot ei-             sityksen verohallituksen ja Helsingin veroviras-
49936: vät riittävästi takaa verovelvollisen oikeustur-            ton tietoon. Hän pyysi verohallitusta ilmoitta-
49937: van toteutumista. Ainakaan iäkkäät ja sairaat               maan 31.7.1996 mennessä, mihin toimenpiteisiin
49938: verovelvolliset eivät aina havaitse omalla koh-             verohallinnossa on ryhdytty veronpalautusten
49939: dallaan tapahtuneita virheitä.                              asianmukaisen perillemenon turvaamiseksi.
49940:    Verohallinnon asiakasrekisterien pohjana ole-                Oikeusasiamies kiinnitti myös Helsingin vero-
49941: va atk-järjestelmä näyttää avoimelta ja alttiilta           johtajan huomiota siihen, että veroviraston
49942: virheille. Se on omiaan luomaan tilaisuuksia                työntekijät vastedes noudattavat asianmukaista
49943: myös tahallisiin väärinkäytöksiin. Atk-järjestel-           huolellisuutta verovelvollista koskevien tietojen
49944: män riskienhallinnassa on edellä kerrotussa suh-            atk-rekisteröinnissä.
49945: teessa vakavia puutteita.                                       Oikeusasiamiehen päätös 22.4.1996,
49946:    V eronpalautuksen maksamista varten vero-                dnro 73/4/96
49947: hallinnon asiakasrekisteriin merkittävä pankki-
49948: yhteys tilinumeroineen on verovelvollisen näkö-
49949: kulmasta olennaisen tärkeä tieto. Sen oikeelli-                Verohallitus ilmoitti 1. 7.1996, että puhtaasti
49950: suudesta riippuu, mihin pankkiin ja mille tilille           atk-teknisin keinoin ei toistaiseksi ole mahdollista
49951: hänelle kuuluva rahasuoritus ohjautuu. Kanteli-             saada lisävarmuutta veronpalautusten maksatuk-
49952: jantapauksessa ei aiheutunut lopullista taloudel-           sessa oikealle pankkitilille. Tilinomistajan ja pa-
49953: lista vahinkoa, koska hän ja hänen veronpalau-              lautuksen saajan nimen vastaavuuden tarkistus ei
49954: tuksensa saanut henkilö olivat itse havainneet              myöskään toisi riittävää lisävarmuutta, koska vero-
49955: 
49956: 
49957: 
49958:                                                       162
49959: H    UOMAUTUKSET                                               J    A       K   Ä   S     T   Y    K   S   E   T
49960: -----------------------------------------------------------------------------
49961: 
49962: 
49963: 
49964: 
49965: velvollisella on oikeus määrätä veronpalautuksensa            la on viranomaiskäytäntöä ohjaavaa merkitystä.
49966: maksettavaksi myös toisen tilinomistajan nimissä              Yleisiä laintulkintaohjeita ne eivät kuitenkaan
49967: olevalle pankkitilille. Ratkaisuina huolellisuuden            ole. Hakijan itsensä kannalta niillä on merkittä-
49968: lisäämiseksi on harkittu tiimityöskentelyä ja kak-            viä oikeusvaikutuksia. Tästä syystä ennakkotie-
49969: soistallennusmenettelyä, jolloin tilitietojen muutok-         topäätöksen perustelut ovat hakijan kannalta
49970: set kulkisivut kahden henkilön kautta ennen niiden            erityisen tärkeitä. Ennakkotietoratkaisun perus-
49971: tietokantaan päivitystä. Verohallitus on myös                 telut ohjaavat ennakkotiedon hakijaa hänen har-
49972: käynnistänyt selvityksen mahdollisesta pankkien               kitessaan, vaatiiko hän ennakkotietoa noudatet-
49973: kanssa rakennettavasta tilinumeroiden tarkastus-              tavaksi verotuksessaan vai etsiikii hän vaihtoeh-
49974: menettelystä.                                                 toisia menettelytapoja. Perusteluista voi riippua
49975:                                                               myös se, kannattaako hakijan valittaa ratkaisus-
49976:                                                               ta ja mihin seikkoihin hän mahdollisessa valituk-
49977:        KESKUSVEROLAUTAKUNNAN                                  sessaan vetoaa.
49978:         ENNAKKOTIETOPÄÄTÖS JA                                      Annettu ennakkotietopäätös oli lopputulok-
49979:        ASIANOSAISEN KUULEMINEN                                seltaan selkeä. Ennakkotiedon perustelut olivat
49980:              KORKEIMMASSA
49981:                                                               kuitenkin hyvin niukat. Perusteluna oli käytetty
49982:           HALLINTO-OIKEUDESSA
49983:                                                               jo ennakkotietohakemuksessa mainittua sään-
49984:     Kantelija piti keskusverolautakunnan (KVL)                nöstä, jolloin perustelusta tavallaan muodostui
49985: päätöksestä perittyä 3 300 markan määräistä                   kehä päätelmä.
49986: suoritemaksua liian korkeana ja päätöksen pe-                      Koska KVL:n tulee käsitellä ennakkotietoha-
49987: rusteluja riittämättöminä. Valituksen laatimi-                kemukset kiireellisinä, tämä asettaa omat rajan-
49988: nen korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) oli                  sa perustelujen laadulle ja määrälle. Perustelujen
49989: ollut hankalaa, koska ennakkotietopäätöksessä                 hiomiseen käytetty lisäaika korottaa ennakko-
49990: ei ollut vastattu hakemuksessa esitettyyn kysy-               tiedon kokonaiskustannuksia. Näin ollen ennak-
49991: mykseen. Kantelija arvosteli myös sitä, ettei hä-             kotiedon hakijankaan etu ei aina vaatine laajoja
49992: nelle ollut ennakkotietopäätöstä koskevassa va-               ja perusteellisesti dokumentoituja perusteluja.
49993: litusasiassa Yarattu tilaisuutta tulla kuulluksi              Tärkeintä on käytännössä se, että KVL:n pää-
49994: verohallituksen KHO:Ile antaman selityksen                    töksen perustelut tekevät lopputuloksen ymmär-
49995: johdosta ennen kuin KHO ratkaisi asian.                       rettäväksi ja mahdollistavat siten tehokkaan
49996:    Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu-                  muutoksenhaun. Oikeusasiamies katsoi, että
49997: raavan.                                                       päätöksen perustelut olivat tässä tapauksessa ol-
49998:                                                               leet liian ylimalkaiset.
49999:     Ennakkotietopäätöksen perusteleminen
50000:     Ennakkotiedon antaminen on keskusverolau-
50001:                                                                         Suoritemaksun määrääminen
50002: takunnan harkinnassa. Keskusverolautakunnan                        Ennakkotietopäätöksestä määrätty suorite-
50003: päätös on hallintoviranomaisen ratkaisu kysy-                 maksu ei oikeusasiamiehen mielestä ollut suori-
50004: mykseen, miten voimassa olevia säännöksiä on                  tettuihin toimenpiteisiin nähden kohtuuton.
50005: sovellettava ennakkotietohakemuksesta ilmene-                 TuntiYeloituksen käyttäminen edellyttää kui-
50006: vässä tapauksessa. Keskusverolautakunnan an-                  tenkin laskelman tekemistä työhön käytetystä
50007: tamilla, lainvoimaiseksi tulleilla ennakkotiedoil-            ajasta. Tällainen laskelma tulisi esittää ennakko-
50008: 
50009: 
50010:                                                         163
50011: HUOMAUTUKSET                                               J   A        K   Ä    S       T   Y   K   S    E   T
50012: 
50013: 
50014: 
50015: 
50016: tietopäätöksen yhteydessä myös maksajalle.             (EIS) on saatettu Suomessa VOimaan vuonna
50017: Laskelmasta pitäisi käydä ilmi, miten ennakko-         1990. EIS 6 artiklan soveltamiskäytännössä on
50018: tiedosta peritty maksu on määrätty. Samalla tu-        yleisesti korostettu asianosaisen kuulemista kes-
50019: lisi päätöksen saajalle esittää selvitys maksun        keisenä ihmisoikeusperiaatteena kaikessa lain-
50020: määräytymisen perusteena olevista säännöksistä         käytössä.
50021: ja määräyksistä sekä maksua koskevat muutok-              On tulkinnanvaraista, voidaanko EIS 6 artik-
50022: senhakuohjeet.                                         lan soveltamiskäytännöstä johdettavia menette-
50023:    Olisi myös harkittava, voidaanko maksulle           lysääntöjä soveltaa sellaisenaan käsillä olevaan
50024: asettaa enimmäismäärä, joka kävisi ilmi valtio-        tapaukseen eli onko kantelunalaisessa jutussa ol-
50025: varainministeriön verohallinnon maksullisista          lut ratkaistavana "civil rights and obligations"
50026: suoritteista antamasta päätöksestä. Tällöin en-        -tyyppinen kysymys. Euroopan ihmisoikeustuo-
50027: nakkotiedon tarvitsija voisi nykyistä paremmin         mioistuimen tähänastisen ratkaisukäytännön
50028: jo etukäteen arvioida, onko ennakkotiedon hake-        mukaan veron määräämistä koskevien asioiden
50029: minen hänen kohdallaan taloudellisesti järkevää.       ei yleensä ole katsottu kuuluvan EIS:n 6 artiklan
50030:                                                        1 kappaleen ilmaiseman käsitteen "civil rights
50031:          Kuuleminen korkeimmassa                           and obligations" -piiriin.
50032:             hallinto-oikeudessa                           Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan asian-
50033:   Asianosaisen kuulemisen periaate kuuluu              osaisen kuulemista koskevia kansallisen lain
50034: olennaisena osana oikeudenmukaiseen oikeuden-          säännöksiä tulisi nykyoloissa tulkita myös vero-
50035: käyntiin sellaisena kuin se ymmärretään nykyai-        tusta koskevissa asioissa kuulemismyönteisesti.
50036: kaisessa demokraattisessa oikeusvaltiossa. Voi-        Yleinen velvollisuus perus- ja ihmisoikeusmyön-
50037: massa olevassa hallintotuomioistuimia koske-           teiseen laintulkintaan rajoittaa sitä laajaa har-
50038: vassa lainsäädännössä kuulemissäännökset ovat          kintavaltaa, jonka voimassa olevan lain väljä
50039: kuitenkin puutteellisia.                               sanamuoto soveltajalleen näennäisesti jättää.
50040:   Asian käsittelyssä korkeimmassa hallinto-oi-            Asianosaisten kuulemista on pidetty hallinto-
50041: keudessa noudatettiin (ennen hallintolainkäyt-         lainkäytössä itsestään selvänä lähtökohtana.
50042: tölain voimaantuloa) korkeimmasta hallinto-oi-             Kun hallintolainkäyttöä kuitenkin leimaa viral-
50043: keudesta annetun lain (KHOL) 14 §:n mukaan                 listoimintoisuus, kuulemisperiaatetta on sovel-
50044: laillista oikeudenkäyntijärjestystä. KHO saattoi           lettu eri tavalla kuin yleisissä tuomioistuimissa
50045: KHOL 15 §:n 1 momentin (12179) mukaan hank-                käsiteltävissä riita- ja rikosasioissa.
50046: kia asian selvittämiseksi lausunnon ja selityksen             Kantelunalaisessa tapauksessa verohallituk-
50047: sekä toimittaa suullisen käsittelyn ja katselmuk-          sella olisi valtion edustajana ollut valitusoikeus
50048: sen. Erikseen ei ollut säädetty, pitikö muutoksen-         KHO:een KVL:n ennakkotietopäätöksestä. Täs-
50049: hakijaa kuulla asiassa hankitun lausunnon tai              sä mielessä verohallitus ei ollut ainoastaan julkis-
50050: selityksen johdosta. Asianosaisen kuulemisesta             ta valtaa edustava ulkopuolinen lausunnonanta-
50051: keskusverolautakunnan ennakkotietopäätöksiä                ja vaan myös valittajan tosiasiallinen vastapuoli.
50052: koskevassa muutoksenhaussa ei ollut myöskään               Tämä olisi oikeusasiamiehen mielestä puoltanut
50053: erityissäännöksiä.                                         sitä, että valittajalle olisi varattu tilaisuus tulla
50054:    Kuulemisperiaatteen merkitys on korostunut              kuulluksi verohallitukselta pyydetyn lausunnon
50055: sen jälkeen kun Euroopan ihmisoikeussopimus                johdosta.
50056: 
50057: 
50058:                                                      164
50059: HUOMAUTUKSET                                                  J    A       K   Ä      S        T     Y   K   S   E   T
50060: 
50061: 
50062: 
50063: 
50064:   Kuuleruisperiaatteen toteutumisen ei ole kat-                   Koska kantelija oli KHO:een tekemässään
50065: sottu välttämättä edellyttävän asianosaisen ni-              valituksessa todennut KVL:n laiminlyöneen
50066: menomaista kuulemista eli selityksen tai vas-                päätöksensä perustelemisen, hänellä olisi ollut
50067: tauksen pyytämistä. Samaa tavoitetta palvelisi               erityinen tarve päästä tutustumaan verohalli-
50068: jo se tosiasiallinen toimenpide, että ratkaisun              tuksen asiassa antamaan lausuntoon ennen asian
50069: lopputulokseen vaikuttava aineisto saatetaan                 lopullista ratkaisemista.
50070: asianosaisten tietoon ennen asian lopullista rat-                 Asianosaisten tarve saada asian oikeuden-
50071: kaisemista, esimerkiksi lähettämällä asiakirjois-            käyntiaineisto tietoonsa ennen asian lopullista
50072: ta tarpeellisilta osin jäljennökset tiedoksi. Kor-           ratkaisemista ei riipu pelkästään siitä, onko täl-
50073: keimman      oikeuden       täysistuntoratkaisussa           laisessa   aineistossa       esitetty   tuomioistuimen
50074: 1995:95 katsottiinkin kuuleruisperiaatteen nou-              oman arvion mukaan mitään uutta asiaan vai-
50075: dattamiseen kuuluvan myös sen, että kaikki                   kuttavaa. Kysymys on myös siitä, millaiselta
50076: asian ratkaisuun vaikuttava oikeudenkäynti-                  oikeudenkäyntimenettely näyttää ulkopuolises-
50077: aineisto saatetaan asianosaisten tietoon ja "va-             ta. EIT:n käytännössä on usein viitattu periaat-
50078: rataan asianosaisille siten tosiasiallinen mah-              teeseen: ei riitä, että oikeus tapahtuu; oikeuden
50079: dollisuus reagoida siihen".                                  pitää myös näkyä tapahtuvan. Kuuleruisperi-
50080:   Oikeudenkäyntiaineiston tietoon saattamisen                aatteen eräänä tehtävänä on luottamuksen säi-
50081: tärkeyttä korostetaan myös Euroopan ihmisoi-                 lyttäminen oikeuslaitokseen.
50082: keustuomioistuimen (EIT) oikeuskäytännössä.                       Oikeusasiamies katsoi, ettei KHO:lla voimas-
50083: Viran puolesta hankittu aineisto on sen mukaan               sa olevan oikeuden mukaan ole ollut ehdotonta
50084: tässä suhteessa samassa asemassa kuin vastapuo-              velvollisuutta varata kantelijalle tilaisuutta tul-
50085: len vastaukset.                                              la kuulluksi verohallitukselta ennakkotietoasias-
50086:                                                              sa pyydetyn lausunnon johdosta tai edes toimit-
50087:    Ennakkotietovalitukset        on    käsiteltävä
50088:                                                              taa lausuntoa yhtiölle tiedoksi ennen lopullisen
50089: KHO:ssa kiireellisinä. KHO:sta saadun selvityk-
50090:                                                              päätöksen antamista. KHO ei siten ollut oikeus-
50091: sen mukaan juuri tämä oli vaikuttanut siihen,
50092:                                                              asiamiehen mielestä menetellyt virheellisesti
50093: ettei valittajaa ollut kuultu verohallituksen lau-
50094:                                                              päätyessään siihen ratkaisuun, ettei asiassa täl-
50095: sunnon johdosta. Oikeusasiamiehen mielestä en-
50096:                                                              laisia toimenpiteitä tarvittu.
50097: nakkotietovalituksen kiireellisyys ei kuitenkaan
50098:                                                                   KHO olisi kuitenkin voinut menetellä myös
50099: olisi estänyt saa ttamasta verohallituksen lausun-
50100:                                                              toisella tavalla. Oikeusasiamiehen mielestä tässä
50101: toa valittajan tietoon vaikkapa toimittamalla
50102:                                                              tapauksessa olisi ollut kuulemisperiaatteen nä-
50103: valittajalle siitä postitse jäljennös tiedoksi ennen
50104:                                                              kökulmasta perusteltua joko varata yhtiölle ti-
50105: valitusasian ratkaisemista. Tämä olisi ollut kuu-
50106:                                                              laisuus tulla kuulluksi verohallituksen lausunnon
50107: leruisperiaatteen puoltama menettelytapa siinä-
50108:                                                              johdosta tai ainakin toimittaa verohallituksen
50109: kin tapauksessa, ettei KHO olisi pitänyt selityk-
50110:                                                              lausunto valittajalle tiedoksi ennen asian lopul-
50111: sen pyytämistä valittajalta tarpeellisena. OK 30
50112:                                                              lista ratkaisemista.
50113: luvun ll §:n 3 momentista ilmenevä oikeusohje
50114: olisi ollut soveltuvin osin otettavissa huomioon
50115:                                                                                Toimenpiteet
50116: myös hallintolainkäytössä sovellettavan laillisen
50117: oikeudenkäyntijärjestyksen asettamia kuuleruis-                   Oikeusasiamies saattoi keskusverolautakun-
50118: vaatimuksia arvioitaessa.                                    nan päätösten perustelemista ja keskusverolau-
50119: 
50120: 
50121:                                                        165
50122: HUOMAUTUKSET                                                  JA            KÄS                TYKSET
50123:                                               ---------------------------------------------~------
50124: 
50125: 
50126: 
50127: 
50128: takunnan ennakkotietoasioissa antamista pää-                      LÄÄNINVEROVIRASTON ANTAMA
50129: töksistä perittäviä maksuja koskevat käsityk-                             VÄÄRÄ TIETO
50130: sensä valtiovarainministeriön, verohallituksen
50131:                                                                  Kaakkois-Suomen lääninverovirasto oli kir-
50132: ja keskusverolautakunnan tietoon sekä käsityk-
50133:                                                               jeellään ilmoittanut verohallitukselle päättä-
50134: sensä asianosaisen kuulemisesta hallintolain-
50135:                                                               neensä ryhtyä kurinpitomenettelyyn virkamies-
50136: käyttöasian käsittelyssä korkeimman hallinto-
50137:                                                               tä vastaan ja esittänyt seuraamukseksi viralta-
50138: oikeuden ja oikeusministeriön tietoon. Oikeus-
50139:                                                               panoa. Kirjeessä mainittiin, että lääninverovi-
50140: asiamies pyysi keskusverolautakuntaa ilmoitta-
50141:                                                               rasto olisi keskustellut asiasta luottamusmiehen
50142: maan 31.8.1996 mennessä, mihin toimenpiteisiin
50143:                                                               kanssa, joka lääninveroviraston mukaan oli yh-
50144: se on ryhtynyt suoritemaksujen perusteiden il-
50145:                                                               tynyt lääninveroviraston näkemykseen asiassa.
50146: moittamiseksi maksuvelvollisille.
50147:                                                               Luottamusmies toimitti kuitenkin asiassa vero-
50148:    Oikeusasiamiehen päätös 20.5.1996,
50149:                                                               hallitukselle vastineen, jossa hän kiisti yhtyneen-
50150: dnro 1868/4/94
50151:                                                               sä lääninveroviraston kantaan. Virkamies kan-
50152:                                                               teli asiasta oikeusasiamiehelle.
50153:     Keskusverolautakunta ilmoitti 30.8.1996, että                Lääninveroviraston mukaan asiasta oli kes-
50154: verohallinnon maksullisista suoritteista annettua             kusteltu luottamusmiehen kanssa. Tuon keskus-
50155: päätöstä ( 383/94) ollaan parhaillaan uudistamas-             telunjälkeen oli tullut ilmi virkamiehen kannalta
50156: sa. Tässä yhteydessä otetaan esille ennakkotieto-             raskauttavia asianhaaroja. Jo valmiiksi laadit-
50157: päätösten suoritemaksujen määräytymisperusteet                tuun kirjelmään oli sen vuoksi lisätty viraltapa-
50158: ja tutkitaan eräänä vaihtoehtona mahdollisuutta               noa koskeva esitys. Lääninverovirasto ei pitänyt
50159: siirtyä päätösten hinnoittelussa kiinteisiin maksui-          tuossa vaiheessa tarpeellisena enää kuulla luotta-
50160: hin. Keskusverolautakunta ilmoitti muuttavansa                musmiestä.
50161: 1. 9.1996 lukien laskutusmenettelyään siten, että               Oikeusasiamies lausui kannanottonaan mm.
50162: kaikille ennakkotiedon hakijoille, jotka eivät va-            seuraavan.
50163: kiintuneesti asioi keskusverolautakunnassa, esite-               "Virkamiehellä on normaalisti virkavelvolli-
50164: tään ennakkotJ:etopäätöksen yhteydessä laskelma,              suus puhua totta. Samalla kun virkamiehelle an-
50165: josta ilmenee, miten ennakkotiedosta peritty maksu            netaan oikeus käyttää julkista valtaa, häneltä
50166: on määrätty, selvitys maksun määriiytymisen pe-               vaaditaan sen käytössä korostettua luotetta-
50167: rusteena ole~:ista siiännöksistä ja määräyksistä sekä         vuutta ja objektiivi~uutta. Virkamiehen virka-
50168: maksua koskeva muutoksenhakuohje. Lähes _jokai-               vastuullaan antamiin lausumiin yleensä liittyy
50169: seen ennakkotiedon hakijaan ollaan lisäksi ennen              luotettavuusoletus: niiden oletetaan olevan tot-
50170: päätöksen antamista yhteydessä puhelimitse, _jol-             ta, jollei toisin näytetä. Luotettavuusoletus ilme-
50171: loin on käytännössä mahdollista varmistua siitä,              nee siinäkin, että oikeudenkäynnissä voidaan
50172: että hakifalla on oikea käsitys ennakkotietomenette-          todisteena esittää virkamiehen virassaan antama
50173: lystä fa siitä aiheutuvista kustannuksista.                   kirjallinen lausunto mutta ei sitä vastoin ns. yk-
50174:                                                               sityisluonteista   kirjallista   kertomusta      (OK
50175:                                                               17:11)."
50176:                                                                  Oikeusasiamies katsoi lääninveroviraston kir-
50177:                                                               jeen allekirjoittaneiden osastopäälliköiden mene-
50178:                                                               telleen virheellisesti siinä, että he olivat lääninve-
50179: 
50180: 
50181:                                                         166
50182: HUOMAUTUKSET                                                J     A       K   Ä   S      T   Y   K   S    E   T
50183: 
50184: 
50185: 
50186: 
50187: roviraston nimissä ilmoittaneet luottamusmie-              sinänsä tärkeä oikeusturvan tae, mutta se ei yk-
50188: hen yhtyvän lääninveroviraston näkemykseen                 sin riitä. V erovelvollisen oikeusturvan toteutu-
50189: asiassa ilman, että he olivat varmistuneet tämän           minen edellyttää, että verovalitus saadaan lää-
50190: lausunnon todenperäisyydestä.                              ninoikeuden käsittelyyn riittävän joutuisasti.
50191:   Oikeusasiamiehen mukaan he eivät kuiten-                      Kun päätöksen tehneen veroviranomaisen it-
50192: kaan olleet tahallaan pyrkineet harhauttamaan              sensä velvollisuuksiin kuuluu valitusasiakirjojen
50193: virkamieslautakuntaa.                                      vastaanottaminen, vastineiden ja vastaselitys-
50194:    Oikeusasiamies totesi, että lääninveroviraston          ten hankkiminen sekä asiakirjojen lähettäminen
50195: esityksellä ei sinänsä ollut kurinpitoasiamiestä           edelleen lääninoikeuteen, sen on kiinnitettävä
50196: tai verohallinnon virkamieslautakuntaa sitovaa             erityistä huomiota näiden toimenpiteiden suorit-
50197: merkitystä. Kirjeestä sai oikeusasiamiehen mu-             tamiseen ilman aiheetonta viivytystä.
50198: kaan kuitenkin sen virheellisen käsityksen, että                KoskaVaasan verotoimistossa oli jo ryhdytty
50199: luottamusmieskin olisi pitänyt viraltapanoa oi-            toimenpiteisiin asiakirjojen lähettämismenette-
50200: keana seuraamusvaihtoehtona. Tämä tieto oli                lyn nopeuttamiseksi, oikeusasiamies tyytyi saat-
50201: ollut perätön ja se oli ollut omiaan vaarantamaan          tamaan verotoimiston tietoon käsityksensä, että
50202: virkamiehen oikeusturvaa. Oikeusasiamies antoi             asiakirjain lähettäminen veronsaajien vastinetta
50203: kirjeen laatineille Kaakkois-Suomen lääninvero-            varten ei ollut tapahtunut riittävän joutuisasti
50204: viraston osastopäälliköille huomautuksen hei-              verotoimistossa.
50205: dän virheellisestä menettelystään.                           Oikeusasiamiehen päätös         14.6.1996, dnro
50206:    Oikeusasiamiehen päätös      14.6.1996, dnro            690/4/95
50207: 196114/94
50208:                                                                    VEROVALITUSTEN KÄSITTELY
50209:      VEROVALITUKSEN KÄSITTELYN
50210:                                                                 Kantelija arvosteli verovalituksensa hidasta
50211:            VIIVÄSTYMINEN
50212:                                                            käsittelyä. Kantelijan valituksen käsittelyyn oli
50213:    V eronoikaisupäätös oli annettu marraskuussa            kulunut kaikkiaan noin kaksi vuotta neljä kuu-
50214: 1993, jonka jälkeen verotoimiston oli siirrettävä          kautta.
50215: asia lääninoikeudelle käsiteltäväksi valituksena.             Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
50216: Asiakirjat toimitettiin Vaasan verotoimistosta             raavan.
50217: lääninoikeudelle kuitenkin vasta joulukuussa                    Asian käsittelyssä lääninoikeudessa ei ollut
50218: 1994. Kantelija pyysi oikeusasiamiestä selvittä-           tapahtunut viivästystä. Asiassa oli kuitenkin ai-
50219: mään viivästymisen syyt.                                   hetta arvosteluun siinä, että veronsaajain asia-
50220:    Vaasan verotoimistosta saadun selvityksen               miehen vastineen antaminen oli viivästynyt koh-
50221: mukaan asian käsittely oli viivästynyt erityisesti         tuuttomasti ja ettei Helsingin verovirasto ollut
50222: veronsaajien asiamiehen kuulemismenettelyn                 tältä osin valvonut käsittelyn joutuisuutta.
50223: osalta. V erotoimisto ilmoitti ryhtyneensä toi-                 Oikeusasiamiehen mielestä tuli kiinnittää eri-
50224: menpiteisiin vastaavien viivästymisten estämi-             tyistä huomiota siihen, että vastineet ja selityk-
50225: seksi.                                                     set saapuvat lääninoikeuteen riittävän nopeasti.
50226:    Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu-               Niiden toimittamiselle voitaisiin asettaa lyhyt
50227: raavan.                                                    määräaika, esimerkiksi 30 päivää.
50228:    Muutoksenhakuoikeus verotuspäätöksestä on                    Oikeusasiamies saattoi käsityksensä Helsin-
50229: 
50230: 
50231:                                                      167
50232: HUOMAUTUKSET                                                J    A       K   Ä   S       T   Y   K   S   E   T
50233: 
50234: 
50235: 
50236: 
50237: gin verotoimiston, asianomaisen valtion- ja kun-           Apulaisoikeusasiamies korosti ratkaisussaan,
50238: nanasiamiehen sekä verohallituksen tietoon. Sa-         että hallintomenettelylain 4 §:n mukaan viran-
50239: malla oikeusasiamies otti omana aloitteenaan            omaisen on tarpeen mukaan annettava asian-
50240: (dnro 1248/2/96) selvitettäväkseen, ovatko lää-         osaiselle ja muullekin henkilölle neuvoja siitä,
50241: ninoikeuksille toimitettavien valitusasiakirjojen       miten sen toimialaan kuuluva asia pannaan vi-
50242: käsittelyyn verotoimistoissa ja lääninveroviras-        reille ja miten asiaa käsiteltäessä on muuten toi-
50243: toissa käytetyt ajat jo lyhentyneet kohtuulliselle      mittava. Hän lausui käsityksenään, että hyvän
50244: tasolle.                                                hallintotavan mukaista olisi ollut selvittää perin-
50245:    Oikeusasiamiehen päätös 14.6.1996, dnro              nön saajalle, että hän oli itse vastuussa ennakon-
50246: 115114/95                                               pidätyksen riittävyydestä myös sivuperinnön
50247:    Ks. myös oikeusasiamiehen päätös 14.6.1996,          osalta ja että korkoa vastaavasta korotuksesta
50248: dnro 690/4/95 s. 167.                                   verotuksessa annetun lain (125111990) 2 §:n no-
50249:                                                         jalla peritään korotusta liian pienistä ennakko-
50250:     VEROTOIMISTON VIRKAMIESTEN                          veroista johtuvista lisäveroista lopullisen vero-
50251:       NEUVONTAVELVOLLISUUS                              tuksen yhteydessä. Verovirkailijan ohjeet olivat
50252:                                                         tältä osalta puutteelliset.
50253:    Perinnön saaja kävi kesällä 1992 Järvenpään
50254:                                                            Apulaisoikeusasiamiehen päätös 3. 7.1996,
50255: verotoimiston Keravan alatoimistossa tieduste-
50256:                                                             dnro 1058/4/96
50257: lemassa saamansa sivuperinnön verotuksen aika-
50258: taulua ja perusteita. Tuolloin hänelle kerrottiin,
50259: että verotus toimitetaan vuoden 1992 lopullisen                   VEROTOIMISTON VIRHEELLINEN
50260: verotuksen yhteydessä. Samalla tuotiin myös                              TIEDUSTELU
50261: esiin, että sivuperinnöstä oli mahdollista määrä-               Oikeusasiamiehelle kanneltiin siitä, että Rau-
50262: tä ennakkovero. Sen sijaan sitä ei selvitetty, että         man verotoimisto oli lähettänyt erehdyksessä
50263: elleivät ennakot riitä lopullisen veron maksuun,            väärälle henkilölle erään yhdistyksen kiinteistö-
50264: seurauksena voi olla velvollisuus maksaa tuolle             verotusta koskevan tiedustelun. Oli epäiltävissä,
50265: osalle korkoa vastaavaa korotusta ja että tämän             että virhe johtui asiaa käsitelleen verovirkamie-
50266: voi välttää pyytämällä itse ennakon täydennys-              hen huolimattomuudesta.
50267: maksun määräämistä tai maksamalla oma-aloit-                   Kun virheestä ei ollut aiheutunut vahinkoa ja
50268: teisesti itse arvioimansa täydennyksen määrän               kun se oli jo oikaistu, oikeusasiamies tyytyi kiin-
50269: veronsaajan tilille vuoden 1993 tammikuun lop-              nittämään vastaisen varalle Turun lääninverovi-
50270: puun mennessä.                                              raston Rauman verotoimiston verojohtajan huo-
50271:   V erotoimisto ei määrännyt ennakkoveroa,                  miota verotoimistossa hoidettavien virkatehtä-
50272: koska perintöverotusta ei ollut toimitettu vielä            vien edellyttämään huolellisuuteen.
50273: vuoden 1992 puolella eivätkä siinä käytettävät                 Oikeusasiamiehen päätös 16.9.1996, dnro
50274: arvot näin ollen olleet vielä tiedossa. Kun sivupe-         1646/4/96
50275: rinnön verotus vuoden 1992 lopullisen verotuk-
50276: sen yhteydessä toimitettiin, määrättiin samalla
50277: perinnön saajalle korotusta ennakkona maksa-
50278: matta olleen sivuperinnöstä johtuneen määrän
50279: osalta.
50280: 
50281: 
50282:                                                       168
50283: HUOMAUTUKSET                                              J    A       K   Ä   S     T   Y      K    S    E    T
50284: 
50285: 
50286: 
50287: 
50288:                                                                                              KUVA: JAANIS KERKIS
50289: 
50290: Osastosihteeri Päivi Ahola, tiedottaja-esittelijä Ari Mölsä, toimistosihteeri Kirsti Bärlund ja arkiston-
50291: hoitaja Marja-Liisa Pärssinen.
50292: 
50293: 
50294:                                                          hänen oikaisuasiansa kirjauskortista. Yleisten
50295:    KIRJAUSKORTIN JULKISUUS JA
50296:                                                          asiakirjain julkisuudesta annetun lain 19 §:n mu-
50297:  VERONOIKAISUASIOIDEN VIIPYMINEN
50298:                                                          kaan asianosaisella on kuitenkin lähtökohtaisesti
50299:         VEROTOIMISTOSSA
50300:                                                          oikeus saada tieto asiansa käsittelyyn vaikutta-
50301:   Kristiinankaupungin verojohtaja kieltäytyi             vista asiakirjoista.
50302: antamasta kantelijalle verotoimistossa tietoja                Apulaisoikeusasiamies antoi verojohtajalle
50303: 
50304: 
50305:                                                    169
50306: HUOMAUTUKSET                                                     J    A       K   Ä   S       T   Y   K   S   E   T
50307: 
50308: 
50309: 
50310: 
50311: huomautuksen hänen virheellisestä menettelys-                    rainen. Oikeusasiamiehen mielestä olisi ollut hy-
50312: tään.                                                            vän hallinnon periaatteen mukaista menetellä
50313:    Lisäksi apulaisoikeusasiamies saattoi verojoh-                jälkimmäisellä tavalla. Oikeusasiamies saattoi
50314: tajan tietoon käsityksensä siitä, että veronoikai-               tämän käsityksensä tullihallituksen tietoon.
50315: suasioiden käsittely oli eräissä tapauksissa kestä-                Oikeusasiamiehen päätös 12.12.1996,
50316: nyt verotoimistossa liian kauan.                                 dnro 1549/4/96
50317:   Apulaisoikeusasiamiehen päätös 25.10.1996,
50318: dnro 1146/4/95                                                        VASTUU VEROTTAJAN VIRHEISTÄ
50319: 
50320:                                                                      Kantelija omisti Ylitornion kunnassa tilan,
50321:       AUTOVERON PALAUTTAMINEN
50322:                                                                  jonka hän lahjoitti vuonna 1993 eräälle yhdis-
50323:   Tullihallitus oli hylännyt kantelijan autove-                  tykselle. Pellon verotoimisto sai tiedon lahjoituk-
50324: ron palauttamista koskevan autoverolain 50 §:n                   sesta verovelvollisentäyttämästä kiinteistöselvi-
50325: mukaisen hakemuksen. Autovero olisi kantelijan                   tyslomakkeesta, johon oli liitetty kopio lahjakir-
50326: mielestä pitänyt joka tapauksessa palauttaa au-                  jasta. Lahjoitettu kiinteistö oli ollut verotoimis-
50327: toverolain 51 §:n nojalla eli invaliditeetin perus-              tossa virheellisesti merkittynä sekä kiinteistöre-
50328: teella.                                                          kisteriin että maatilarekisteriin. Ilmoituksen
50329:    Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu-                     saapuessa omistajanvaihdoksesta merkintää ei
50330: raavan.                                                          tehty kiinteistörekisteriin vaan ainoastaan maa-
50331:    Kantelijan hakemuksessa oli viitattu autove-                  tilarekisteriin. Koska kiinteistövero maksuun-
50332: rolain 50 §:ään. Tullihallitus ei siten ollut mene-              pantiin kiinteistörekisterin tietojen perusteella,
50333: tellyt virheellisesti siinä, että se oli käsitellyt kan-         kiinteistövero vuodelta 1994 oli maksuunpantu
50334: telijan hakemuksen autoverolain 50 §:n mukaise-                  virheellisesti kantelijalle. Myöhemmin kiinteis-
50335: na huojennushakemuksena. Tällöin se ei ole ollut                 tötietokanta tarkastettiin ja uuteen tietokan-
50336: velvollinen arvioimaan tilannetta autoverolain                   taan merkittiin omistajanvaihdos. Tuolloin ei
50337: 51 §:n kannalta, koska autoverolain 50 ja 51 §:n                 kuitenkaan korjattu aikaisempaa vuoden 1994
50338: säännöksiä sovellettiin täysin riippumatta toisis-               kiinteistöveron maksuunpanoa.
50339: taan.                                                               Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
50340:    Kantelija oli kuitenkin hakemuksensa perus-                   raavan.
50341: teluissa puhunut myös autoveron palauttamises-                      V eroviranomaisten menettelyn moitittavuut-
50342: ta liikuntarajoitteisuuden perusteella. Tällä voi-               ta arvioitaessa herää kysymys, olisiko kantelijan
50343: tiin ymmärtää hänen tarkoittaneen autoverolain                   itsensä pitänyt heti reagoida saadessaan tiedon
50344: 51 §:n mukaista toimenpidettä. Sen vuoksi tulli-                 kiinteistöveron aiheettomasta maksuunpanosta
50345: hallitus olisi oikeusasiamiehen mielestä voinut                  vuodelta 1994. Kun näin ei ollut tehty, aiheet-
50346: hallintomenettelylain 8 §:n nojalla siirtää asian                tomasti maksuunpantu kiinteistövero oli jäänyt
50347: tältä osin Helsingin piiritullikamarin ratkaista-                viran puolesta poistamatta, vaikka maksuunpa-
50348: vaksi autoverolain 51 §:n perusteella tai ainakin                non aiheuttanut virheellinen rekisterimerkintä
50349: pyytää kantelijalta selvitystä siitä, mitä hän oli               olikin tullut havaituksi ja korjatuksi.
50350: hakemuksellaan tarkoittanut.                                        V erohallituksen tässä asiassa antaman, ulos-
50351:    Oikeusasiamies totesi kuitenkin, että kysymys                 ottomaksun palautusta koskevan lausunnon
50352: oikeasta menettelytavasta oli ollut tulkinnanva-                 mukaan verovelvollisella on "määrätynlainen
50353: 
50354: 
50355:                                                            170
50356: HUOMAUTUKSET                                                J    A        K   Ä   S      T     Y   K   S   E   T
50357: 
50358: 
50359: 
50360: 
50361: velvollisuus toimia sinänsä laillisen seuraamuk-                Oikeusasiamiehen päätös 13.12.1996, dnro
50362: sen välttämiseksi". Tämän velvollisuuden lai-              1180/4/95
50363: minlyörninen merkitsisi verohallituksen mukaan
50364: sitä, että verovelvollinen oli itse myötävaikutta-                   VASTAUS VEROVELVOLLISEN
50365: nut hänelle aiheutuneiden ylimääräisten maksu-                             KIRJEESEEN
50366: seuraamusten syntymiseen.
50367:                                                                 V erohallitus ei vastannut verovelvollisen kir-
50368:   Oikeusasiamiehen mukaan veroviranomaisil-
50369:                                                            jeeseen, jossa tämä oli arvostellut lääninverovi-
50370: la on kuitenkin hallitusmuodon 61 ja 92 §:n sään-
50371:                                                            raston menettelyä oikaisuvaatimuksensa yhtey-
50372: nökset huomioon ottaen velvollisuus valvoa vi-
50373:                                                            dessä.
50374: ran puolesta, ettei verovelvolliselle aiheudu la-
50375:                                                                 V erohallitus katsoi lausunnossaan, että tar-
50376: kiin perustumattomia vero seuraamuksia. V erot-
50377:                                                            vetta vastaamiseen ei enää ollut, koska verovel-
50378: tajan virheiden korjaamista ei voida jättää ai-
50379:                                                            vollisen aikaisempi samaa asiaa käsitellyt kirjel-
50380: noastaan verovelvollisen oman aloitteellisuuden
50381:                                                            mä oli jo käsitelty ja ratkaistu verohuojennus-
50382: varaan.
50383:                                                            asiana ja samassa yhteydessä oli asiaa muutoin-
50384:   Puheena olevassa tapauksessa kantelija oli
50385:                                                            kin selvitetty verovelvolliselle.
50386: asianmukaisesti ilmoittanut kiinteistön omista-
50387:                                                                 Oikeusasiamies totesi käsityksenään hyvän
50388: janvaihdoksesta. Verolipun saadessaan hän oli
50389:                                                            hallintotavan edellyttävän, että kansalaisten lä-
50390: uudelleen ottanut yhteyttä veroviranomaisiin.
50391:                                                            hettämiin riittävän yksilöityihin kirjeisiin vasta-
50392: Myös ulosottoviranomaiselle hän oli ilmoittanut
50393:                                                            taan. Tässä tapauksessa kirje olisi voitu tulkita
50394: virheellisenä pitämästään maksuunpanosta.
50395:                                                            myös kanteluksi, mikä olisi edellyttänyt kirjallis-
50396:    Maksuunpantu kiinteistövero vuodelta 1994
50397:                                                            ta päätöksentekoa. Oikeusasiamies saattoi käsi-
50398: oli sittemmin oikaistu ja palautettu kantelijalle.
50399:                                                            tyksensä verohallituksen tietoon.
50400: Lääninverovirasto oli ilmoittanut palauttavansa
50401:                                                              Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1996,
50402: myös perityn ulosottomaksun, vaikka sen pa-
50403:                                                            dnro 2213/4/95
50404: lauttamisesta ei ole laissa erikseen säädetty.
50405:    Oikeusasiamies piti lainsäädännöllisenä epä-
50406: kohtana sitä, ettei ulosottomaksun palauttami-
50407: sesta ollut tällaisessa tapauksessa erikseen sää-                                 MUUT
50408: detty vaan että palautus jäi viranomaisten koh-
50409: tuusharkinnasta riippuvaksi.                                KIRJESALAISUUS POSTITOIMINNASSA
50410:    Oikeusasiamies saattoi käsityksensä Lapin
50411: lääninveroviraston Pellon verotoimiston menet-                  Kantelija epäili, että Suomen Posti Oy:n käyt-
50412: telyn virheellisyydestä lääninveroviraston ja ve-          töön ottamalla pakettien ja tilaavievien kirjelä-
50413: rotoimiston tietoon.                                       hetysten itsenoutopalvelulla rikottiin hallitus-
50414:    Samalla hän kiinnitti lääninveroviraston huo-           muodossa turvattua kirjesalaisuutta.
50415: miota vastaisen varalle siihen, että rekisterimer-              Selvityksen mukaan itsenoutopalveluun kuu-
50416: kintöjen tekemisessä tulee noudattaa asianmu-              luivat ainoastaan paketit ja tilaavievät kirjeet
50417: kaista huolellisuutta.                                     lukuunottamatta erinäisiä arvolähetyksiä. It-
50418:   Oikeusasiamies otti omana aloitteena tutkit-             senoutopalvelua ei ollut tarkoitettu henkilökoh-
50419: tavakseen kysymyksen ulosottomaksun palaut-                taisten viestien kuljetukseen. Itsenoutopalvelu
50420: tamisesta (dnro 1 0/2/97).                                 oli valvottua toimintaa. Paketit olivat hyllyissä
50421: 
50422:                                                      171
50423: HUOMAUTUKSET                                                 J    A       K   Ä   S       T   Y   K   S   E   T
50424: 
50425: 
50426: 
50427: 
50428: siten, että niistä näkyi ainoastaan numerolappu.             vät tiedot kuuluvat kirjesalaisuuden piiriin. La-
50429: Pakettitilaa valvottiin kameroiden ja peilien                kisääteisessä postitoiminnassa kirjesalaisuuden
50430: avulla.                                                      suoja on pyritty turvaamaan sekä vaitiolovelvol-
50431:    Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-                 lisuutta koskevin säännöksin että viranomais-
50432: raavan.                                                      valvonnalla. Viestintäsalaisuuden loukkausta
50433:                                                              koskeva rikossäännös puolestaan kattaa paitsi
50434:           Oikeusasiamiehen toimivalta                        postilähetykset myös postitoiminnan ulkopuo-
50435:    Postitoimintalaissa säädetyn postitoiminnan               lelle jäävät lähetykset.
50436: harjoittamista voidaan pitää sellaisena julkisena               Kantelussa herätettyä kirjesalaisuuden vaa-
50437: tehtävänä, jota eduskunnan oikeusasiamiehen                  rantumiskysymystä arvioitaessa oli lähtökohta-
50438: johtosäännön l §:ssä tarkoitetaan. Postitoimin-              na otettava huomioon se, että kysymyksessä ei
50439: talaki ei kuitenkaan sääntele lain 3 §:ssä tarkoite-         ollut kirjesalaisuuden suojan ydinalue eli suljet-
50440: tuntoimiluvanhaltijan toimintaa sellaisten lähe-             tujen kirjeiden suoja oikeudetonta avaamista
50441: tysten osalta, jotka eivät ole postitoiminta-ase-            vastaan. Oli todennäköistä, että itsenoutopalve-
50442: tuksessa määriteltyjä postilähetyksiä eli joiden             lun piiriin kuului ensisijaisesti muuntyyppisiä
50443: enimmäismitat ylittävät asetuksen 2 §:ssä sääde-             kuin luottamuksellisia viestejä sisältäneitä lähe-
50444: tyt postilähetyksen enimmäismitat.                           tyksiä. Esimerkiksi tavaraa sisältävien pakettien
50445:    Oikeusasiamiehellä ei siten ollut toimivaltaa             ei ole perinteisesti katsottu kuuluvan kirjesalai-
50446: puuttua kantelussa tarkoitettuun menettelyyn                 suuden piiriin.
50447: siltä osin kuin kysymys oli postitoimintalain ul-                Kantelija oli huolissaan lähinnä lähetysten
50448: kopuolelle jäävistä lähetyksistä, joiden välittä-            päällyksestä ilmenevien lähettäjä- ja vastaanot-
50449: mistä ei pidetä postitoiminnan harjoittamisena               tajatietojen paljastumisesta ulkopuolisille, ei
50450: tai muullakaan perusteella julkisena tehtävänä.              niinkään siitä, että ulkopuoliset olisivat luvatta
50451: Selvityksen mukaan pääosa Suomen Posti Oy:n                  avanneet tai mahdollisesti anastaneet toisille
50452: käyttöön ottaman itsenoutopalvelun piiriin tule-             kuuluvia lähetyksiä. Vaikka kirjesalaisuussuo-
50453: vista lähetyksistä ylitti postitoiminta-asetukses-           jaa nauttivan viestin sisältävän lähetyksen ns.
50454: sa määritellyt postilähetyksen enimmäismitat.                päällystiedot kuuluivat nekin kirjesalaisuuden
50455:                                                              piiriin, kysymys oli niiden osalta kuitenkin hei-
50456:       Kirjesalaisuuden vaarantuminen                         kommasta suojan tarpeesta kuin minkä katso-
50457:    Kirjesalaisuutta koskevan perusoikeussään-                taan kuuluvan suljetun viestin sisällölle. Tätä
50458: nöksen tarkoituksena on ensisijaisesti suojata               ilmentää sekin, ettei toiselle osoitetun postilähe-
50459: luottamukselliseksi tarkoitetun viestin sisältö ul-          tyksen päällystietojen sen enempää kuin avoi-
50460: kopuolisilta. Toisaalta säännös antaa turvaa                 men postikortinkaan luvatonta lukemista ole si-
50461: muillekin tällaista viestiä koskeville tiedoille,            nänsä säädetty viestintäsalaisuuden loukkaukse-
50462: joilla voi olla merkitystä itse viestin säilymiselle         na rangaistavaksi.
50463: luottamuksellisella. Kirjesalaisuuden on katsot-                Asiassa ei ilmennyt sellaista menettelyä, jo-
50464: tu koskevan postipaketteja ainakin silloin, kun              hon oikeusasiamiehen olisi tullut laillisuusvalvo-
50465: paketti sisältää esimerkiksi asiakirjan tai muun             jana puuttua. Oikeusasiamies piti kuitenkin tär-
50466: luottamukselliseksi tarkoitetun viestin. Myös                keänä, että itsenoutopalvelujärjestelmää kehi-
50467: kirjeen päällyksestä ja pakettikorteista ilmene-             tettäessä tultiin edelleenkin kiinnittämään riittä-
50468: 
50469: 
50470:                                                        172
50471: HUOMAUTUKSET                                                  J    A        K   Ä   S       T    Y   K    S   E   T
50472: 
50473: 
50474: 
50475: 
50476: vää huomiota kirjesalaisuuden loukkaamatto-                      Tuomiokapitulin olisi tullut hallintomenette-
50477: muuteen.                                                      lylain 15 §:n mukaan myös kuulla kantelijaa itse-
50478:   Oikeusasiamies saattoi käsityksensä liikenne-               ään ennen asian ratkaisua. Tämä olisi ollut erityi-
50479: ministeriön, telehallintokeskuksen ja Suomen                  sen perusteltua sen johdosta, että selvitys oli
50480: Posti Oy:n tietoon.                                           puutteellinen ja tiedot ristiriitaiset ja koska pää-
50481:   Oikeusasiamiehen kirje 10.1.1996,                           tösesitys poikkesi kantelijan hakemuksesta.
50482: dnro 2247/4/94                                                   Oikeusasiamies antoi Porvoon hiippakunnan
50483:                                                               tuomiokapitulille huomautuksen sen virheellisen
50484:     PAPINVIRASTA VAPAUTTAMINEN                                menettelyn johdosta.
50485:    Kantelija pyysi oikeusasiamiestä selvittä-                    Oikeusasiamies saattoi päätöksensä myös kor-
50486: mään, oliko Porvoon hiippakunnan tuomiokapi-                  keimman hallinto-oikeuden tietoon sellaisia toi-
50487: tuli menetellyt oikein irtisanoessaan hänen mää-              menpiteitä varten, joihin asia saattoi antaa ai-
50488: räyksensä hoitaa Riittisen seurakunnan kirkko-                hetta.
50489: herran virkaa. Kantelija oli ensin pyytänyt tuo-                 Oikeusasiamiehen päätös 11.1.1996, dnro
50490: miokapitulilta vapautusta pappisviran hoitami-                1847/4/94 ja kirje korkeimmalle hallinto-oikeu-
50491: sesta mutta myöhemmin, ennen kuin vapautus-                   delle 11.1.1996, dnro 75/2/96
50492: pyyntöä oli tuomiokapitulissa käsitelty, peruut-
50493: tanut tämän pyynnön ja sen sijaan pyytänytkin                          POSTILOKERO-OSOITTEEN
50494: ainoastaan määräaikaista virkavapautta kirkko-                             REKISTERÖINTI
50495: herran viran hoitamisesta. Tuomiokapituli oli
50496:                                                                  Kahdessa kantelussa oli kysymys asuntoa
50497: kuitenkin irtisanonut kantelijan viranhoitomää-
50498:                                                               vailla olevan henkilön oikeudesta rekisteröidä
50499: räyksen.                                                      postilokero-osoitteensa yhteiskunnan virallisiin
50500:   Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu-                   tietoj ärjestelmiin.
50501: raavan.                                                           Ensimmäisessä tapauksessa asuntoa vailla
50502:    Voimassa oleva lainsäädäntö ei sisältänyt ra-              oleva kantelija arvosteli väestörekisterin pitäjää
50503: joituksia, jotka olisivat estäneet kantelijaa pe-             siitä, että se ei hyväksynyt postilokero-osoitteen
50504: ruuttamasta vapautuspyyntöään. Sen jälkeen                    merkitsemistä väestötietoj ärj estelmään.
50505: kun kantelija oli peruuttanut vapautuspyyntön-                    Väestörekisterikeskuksen mukaan väestötie-
50506: sä, tuomiokapitulilla ei enää ollut mahdollisuut-             tolain 4 §:ää oli vakiintuneesti tulkittu siten, ettei
50507: ta lausua siitä. Tuomiokapitulin tuli siten ainoas-           se edellyttänyt postilokero-osoitteen merkitse-
50508: taan ottaa kantaa kantelijan virkavapautta kos-               mistä väestötietojärjestelmään. Sisäasiainminis-
50509: kevaan hakemukseen. Viittaamalla kantelijan                   teriö totesi lausunnossaan, että tarve postiloke-
50510: tekemään vapautuspyyntöön tuomiokapituli oli                  rotiedon rekisteröintiin ei ollut kovin suuri, kos-
50511: itse asiassa omasta aloitteestaan irtisanonut tä-             ka henkilön lyhytaikainenkin tilapäinen osoite
50512: män viranhoitomääräyksen.                                     voitiin rekisteröidä väestötietojärjestelmään.
50513:     Oikeusasiamiehen mukaan tuomiokapituli oli                   Toisessa tapauksessa kantelija arvosteli Auto-
50514: irtisanonut kantelijan määräyksen ilman, että                 rekisterikeskusta siitä, että se oli vaatinut häntä
50515: asia oli pantu vireille laillisella tavalla. Asiaa ei         ilmoittamaan ajoneuvon omistajaa koskevan
50516: ollut myöskään selvitetty asianmukaisesti eikä                muutoksen yhteydessä osoitteekseen katu- tai
50517: päätöstä ollut perusteltu.                                    tieosoitteen eikä hyväksynyt postilokero-osoi-
50518: 
50519: 
50520:                                                         173
50521: HUOMAUTUKSET                                                 J    A       K   Ä    S       T   Y   K    S   E   T
50522: 
50523: 
50524: 
50525: 
50526: tetta. Hän kertoi asuvansa asuntovaunussa eikä               kansalaiselle itselleen on tärkeätä saada osoite-
50527: hänellä siten ollut kiinteää katu- tai tieosoitetta.     tietonsa merkityksi väestötietoihin. Muussa ta-
50528:   Autorekisterikeskuksen mukaan postilokero-                 pauksessa vaikeutetaan mm. hänen mahdolli-
50529: osoitetta ei hyväksytty tallennettavaksi tielii-             suuksiaan saada yhteiskunnan tarjoamia julkisia
50530: kenteen tietojärjestelmään ainoana osoitetieto-              palveluja.
50531: na. Postilokero-osoite voitiin Autorekisterikes-                Väestötietolain esitöissä korostetaan, että jär-
50532: kuksen mukaan hyväksyä koti- tai asuinpaikan             jestelmään tulee merkitä vain välttämättömiä
50533: osoitteen sijasta vasta mahdollisen säädösmuu-           tietoja. Erillistä postilokero-osoitetta ei olekaan
50534: toksen jälkeen.                                              tarpeen merkitä väestötietoihin, jos tiedossa on
50535:    Tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain            henkilön koti- tai asunto-osoite. Tilanne on kui-
50536: 4 §:n 1 momenttia olikin sittemmin muutettu                  tenkin toinen, jos henkilöllä ei ole mitään koti- tai
50537: (1595/1995). Enää ei lain sanamuodon perusteel-              asunto-osoitetta.
50538: la edellytetty kodin tai asuinpaikan osoitteen                   Asunnottomallakin henkilöllä on oikeus yh-
50539: ilmoittamista, vaan lainkohdassa oli käytetty                denvertaiseen kohtcluun lain edessä. Jos hän il-
50540: pelkästään ilmaisua "osoite". Lainvalmistelu-                moittaa ainoaksi osoitteekseen postilokero-osoit-
50541: asiakirjoista ei kuitenkaan ilmennyt, että sana-             teen, tällainen osoite olisi merkittävä väestötie-
50542: muodon muutoksella olisi tarkoitettu muuttaa                 tojärjestelmään. Väestötietolain sanamuoto ei ole
50543: aikaisempaa lain perusteluissakin ilmaistua kiel-            tähän esteenä: yleiskielen mukaan postilokeron
50544: teistä kantaa siihen, mitä tuli postilokeron il-             numero hyväksytään yleisesti ns. postiosoitteek-
50545: moittamiseen ainoana osoitetietona.                          si. Väestötietolain säännöksiä on joka tapaukses-
50546:    Oikeusasiamies otti kanteluihin kantaa seu-               sa tulkittava perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti.
50547: raavasti.                                                        Oikeusasiamies saattoi käsityksensä         sisä-
50548:                                                              asiainministeriön ja Väestörekisterikeskuksen
50549:                   Oikeusohjeet                               tietoon mahdollisia toimenpiteitä varten sekä
50550:                                                              vastaisen varalle huomioon otettavaksi.
50551:    Hallitusmuodon 7 §:n ja Euroopan ihmis-
50552:                                                                  Oikeusasiamiehen päätös 5.3.1996,
50553: oikeussopimuksen 4. lisäpöytäkirjan 2 artiklan
50554:                                                              dnro 428/4/95
50555: mukaan jokaisella on vapaus liikkua maassa ja
50556: valita asuinpaikkansa. Laki ei velvoita ketään
50557: asumaan vakinaisessa tai edes tilapäisessä asun-                Väestörekisterikeskus ilmoitti 26.6.1997, että se
50558: to-osoitteessa.   Ihmisten yhdenvertaisuus on                on aloittanut postilokero-osoitteiden rekisteröinnin
50559: puolestaan turvattu hallitusmuodon 5 §:ssä ja                väestötietojärjestelmään tammikuussa 1997.
50560: nimenomainen syrjintäkielto ilmenee myös Eu-
50561: roopan ihmisoikeussopimuksen 14 artiklasta.
50562: Pelkästään asunnottomuuden perusteella ketään                         Tieliikenteen tietojärjestelmä
50563: ei saa asettaa eri asemaan, kun kysymys on jul-                  On perusteltua vaatia kodin tai asuinpaikan
50564: kisten palvelujen saatavuudesta.                             osoitteen ilmoittamista, mikäli henkilöllä on täl-
50565:                                                              lainen osoite. Jos tällaista osoitetta ei ole, herää
50566:             Väestötietojärjestelmä                           kysymys ihmisten yhdenvertaisesta kohtelusta:
50567:    Väestötietojen väestötietolain 3 §:ssä sääde-             onko asunnottomallakin oltava oikeus saada ajo-
50568: tystä käyttötarkoituksesta ilmenee, että myös                neuvonsa rekisteröidyksi?
50569: 
50570: 
50571:                                                        174
50572: H   U   0    M    A   U T     U    K S___E__T
50573:                                             ______J___
50574:                                                      A_____K
50575:                                                            ___Ä_·_ _S_____T___Y___K__S
50576:                                                                                      ___E
50577:                                                                                         ___T
50578: 
50579: 
50580: 
50581: 
50582:    Ajoneuvon rekisteröinnin tosiasialliseksi eh-            nastuskorvausriidassa. Siinä esitetty uhka itse
50583: doksi ei voida asettaa asumista kiinteässä asun-            tilusjärjestelyä koskevan suostumuksen peruut-
50584: to-osoitteessa. Tällainen ehto ei perustu lakiin.           tamisesta ei kuitenkaan perustunut lakiin. Lau-
50585:    Tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain           suma oli ollut omiaan johtamaan vastapuolta
50586: säännöksiä on tulkittava perus- ja ihmisoikeus-             harhaan. Sen vuoksi oikeusasiamies piti suunnit-
50587: myönteisesti. Näin ollen rekisteriin tehtävän il-           telupäällikön kirjettä sopimattomana, ottaen
50588: nwituksen hyväksymisen edellytykseksi ei voida              huomioon, että sen oli lähettänyt virkamies.
50589: asettaa ajoneuvon omistajan tai haltijan asuin-                Oikeusasiamies kiinnitti Ratahallintokeskuk-
50590: paikan katu- tai muun lähiosoitteen ilmoittamis-            sen nykyisen apulaisjohtajan huomiota asian-
50591: ta, jos henkilöllä ei ole tällaista lähiosoitetta.          mukaiseen neuvottelumenettelyyn Ratahallin-
50592: Käsillä olevassa tapauksessa edes 4 §:n sanamuo-            tokeskuksen tulevissa lunastushankkeissa.
50593: to ei ole esteenä: yleiskielessä postilokeran nume-            Oikeusasiamiehen päätös 12.6.1996,
50594: ro hyväksytään yleisesti ns. postiosoitteeksi.              dnro 2312/4/94
50595:    Oikeusasiamies saattoi käsityksensä liikenne-
50596: ministeriön tietoon ja vastaisen varalta huo-                TYÖNTEKIJÄN YKSITYISYYDEN SUOJA
50597: mioon otettavaksi.
50598:   Oikeusasiamiehen päätös 5.3.1996,                           Valtion taidemuseo oli siirtänyt palvelukses-
50599: dnro 103/4/95                                               saan olleen kantelijan uuteen toimipaikkaan.
50600:                                                             Kun kantelija ei ollut kehotuksesta huolimatta
50601:                                                             tyhjentänyt hänen henkilökohtaiseen käyttöön-
50602:         RATAHALLINTOKESKUKSEN
50603:                                                             sä luovutettua vaatekaappia, työnantaja oli
50604:         NEUVOTTELUMENETTELYN
50605:            ASIANMUKAISUUS                                   avannut ja tyhjentänyt sen. Kantelija katsoi yk-
50606:                                                             sityisyyttään loukatun.
50607:    Valtionrautateiden (VR), nykyisen Ratahal-                  Oikeusasiamies totesi päätöksessään, että
50608: lintokeskuksen, ja maanomistajan välillä oli                kaapin avaamisessa ja tyhjentämisessä olisi tul-
50609: maaoikeudessa vireillä riita vapaaehtoisesta ti-            lut ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopi-
50610: lusjärjestelystä suoritettavan lunastuskorvauk-             muksen 8 artiklassa säädetty oikeus yksityisyy-
50611: sen suuruudesta. VR:n kiinteistöyksikön suun-               den suojaan. Valtion taidemuseo olisi voinut
50612: nittelupäällikkö lähetti maanomistajalle kirjeen,           osoittaa kantelijaa kohLaan hienotunteisuutta il-
50613: jossa hän ilmoitti, että vapaaehtoinen tilusjärjes-         moittamalla hänelle etukäteen vaatekaapin tyh-
50614: tely edellytti molempien osapuolten hyväksy-                jentämisajankohdasta, jolloin kantelijalla olisi
50615: mistä ja että tilusjärjestelyn edellytyksenä oli            ollut mahdollisuus reagoida asian johdosta.
50616: sitenVR:nesittämän korvauksen 10 000 mk/ha                     Oikeusasiamies saattoi käsityksensä vastaisen
50617: hyväksyminen.                                               varalle Valtion taidemuseon tietoon.
50618:   Maanomistajan mukaan VR kiristi häneltä                     Oikeusasiamiehen päätös 5.8.1996,
50619: maksusuoritusta uhalla, että se muutoin yksi-               dnro 1133/4/95
50620: puolisesti purkaa vapaaehtoisesta tilusjärjeste-
50621: lystä lunastustoimituksessa tehdyn sopimuksen.
50622:                                                                     OLESKELULUVAN PITUUS
50623:    Oikeusasiamiehen mielestä suunnittelupäälli-
50624: kön kirje voitiin ymmärtää VR:n taholta teh-                  Ulkomaalainen kanteli sisäasiainministeriön
50625: dyksi neuvottelutarjoukseksi vireillä olevassa lu-          päätöksestä, joka koski hänen oleskelulupansa
50626: 
50627: 
50628:                                                       175
50629: HUOMAUTUKSET                                                  J   A       K   Ä   S       T   Y   K      S   E   T
50630: 
50631: 
50632: 
50633: 
50634: pituutta. Se oli hakemuksesta poiketen myön-                 uuden oleskeluluvan pituutta harkittaessa.
50635: netty vain kuudeksi kuukaudeksi.                             Tämä merkitsisi, että oleskelulupa voitaisiin
50636:    Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-                 myöntää pidemmäksikin kuin ulkomaalaislain
50637: raavan.                                                      16 §:ssä säädetyksi vähimmäisajaksi. Tällä ta-
50638:    Sisäasiainministeriön päätös oleskeluluvan                voin voitaisiin hakijalle korvata se tosiasiallinen
50639: myöntämisestä vain kuudeksi kuukaudeksi oli                  haitta, joka on hakemuksen käsittelyn viivästy-
50640: ristiriidassa ulkomaalaislain 16 §:n 2 momentin              misestä aiheutunut.
50641: kanssa, jonka mukaan määräaikainen oleskelu-                   Oikeusasiamies kiinnitti sisäasiainministeriön
50642: lupa myönnetään vähintään vuodeksi, jos ulko-                huomiota vastaisen varalle oleskeluluvan voi-
50643: maalaisen oleskelun tarkoituksesta ei muuta joh-             massaolosta esittämiinsä näkemyksiin.
50644: du tai jollei ulkomaalainen hae oleskelulupaa ly-              Oikeusasiamiehen päätös 6.9.1996,
50645: hyemmäksi ajaksi. Sisäasiainministeriön tulkin-              dnro 2077/4/94
50646: taohje, johon oleskeluluvan myöntäminen perus-
50647: tui, on 15.2.1996 korvattu uudella tulkintaoh-                    LIIKKUMISESTEIDEN POISTAMINEN
50648: jeella. Oikeusasiamiehen mielestä myös uudesta                             RAVI NTOLASTA
50649: ohjeesta pitäisi selvemmin käydä ilmi, että ohjet-
50650:                                                                 Vammaistenjärjestö Kynnys ry pyysi oikeus-
50651: ta sovelletaan vain ulkomaalaislain 20 §:n tarkoi-
50652:                                                              asiamiestä selvittämään, oliko kolmen helsinki-
50653: tetuissa tilanteissa.
50654:                                                              läisen ravintolan muutostöiden ja lisärakentami-
50655:    Kantelija oli jättänyt hakemuksensa hyvissä               sen valvonnassa otettu riittävästi huomioon liik-
50656: ajoin ennen voimassa olevan luvan umpeutumis-                kumisesteiden poistamista koskevat virallismää-
50657: ta. Uusi oleskelulupa myönnettiin kuitenkin vas-             räykset.
50658: ta edellisen luvan voimassaolon jo päätyttyä,                   Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
50659: mutta uuden oleskeluluvan voimassaoloaika las-               raavan.
50660: kettiin edellisen oleskeluluvan päättymisestä.                  Liikkumisesteiden poistaminen vanhoista ra-
50661: Kun uutta oleskelulupaa koskeva päätös annet-                kennuksista on usein vaikeaa. Kantelussa mai-
50662: tiin hakijalle tiedoksi, hänellä oli ainoastaan nel-         nittujen rakennusvalvontatoimenpiteiden ai-
50663: jä kuukautta uuden oleskeluluvan voimassaolo-                kaan voimassa olleet normit antoivat soveltajal-
50664: ajasta jäljellä. Selvityksen mukaan viranomaiset             leen harkintavaltaa. Vanhoissa rakennuksissa ei
50665: menettelivät näin sen vuoksi, ettei ulkomaalai-              voitu edellyttää täysin samanlaisia ratkaisuja
50666: sen laillinen oleskelu maassa olisi keskeytynyt.             kuin uudisrakennuksissa. Esimerkiksi pyörätuo-
50667:    Oikeusasiamies kiinnitti tältä osin huomiota              liluiskien rakentaminen ei ollut aina mahdollista.
50668: siihen, että uuden oleskeluluvan käsittelyn vii-             Tällöin esimerkiksi pyörätuolia käyttävien
50669: västyminen voi aiheuttaa kohtuuttomia seuraa-                asiakkaiden liikkuminen oli pyrittävä turvaa-
50670: muksia hakijalle esimerkiksi silloin, jos uusikin            maan muilla keinoin.
50671: oleskelulupa uhkaa jo pian umpeutua hänen saa-                  Helsingin rakennusvalvontavirasto oli pyrki-
50672: dessaan siitä tiedon. Ulkomaalaisen on silloin               nyt ottamaan kantelukirjoituksessa mainituissa
50673: miltei välittömästi pantava vireille jälleen uutta           tapauksissa huomioon myös liikkumisesteiden
50674: oleskelulupaa koskeva hakemus. Edellä tarkoite-              poistamisen. Asiassa ei ollut tapahtunut sellaista
50675: tuissa tilanteissa olisi perusteltua ottaa huo-              virheellistä menettelyä, johon oikeusasiamiehen
50676: mioon myös hakemuksen käsittelyn viivästys                   olisi tullut laillisuusvalvojana puuttua.
50677: 
50678: 
50679:                                                        176
50680: HUOMAUTUKSET                                               J   A        K   Ä   S       T   Y   K   S   E   T
50681: 
50682: 
50683: 
50684: 
50685:   Oikeusasiamies totesi kuitenkin, että 1.8.1995       janvastuun selvittämiseksi ja joita häneltä voi-
50686: voimaan tullut perusoikeusuudistus korostaa en-        daan kohtuudella vaatia.
50687: tisestään vammaisten henkilöiden oikeutta yh-             Apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei asiaa ollut
50688: denvertaiseen kohteluun yhteiskunnan kaikilla          ratkaistu lain edellyttämällä joutuisuudella, kun
50689: aloilla. Hallitusmuodon 5 §:n 2 momentissa (969/           korvauspäätös tehtiin yli viisi kuukautta sen jäl-
50690: 1995) säädetään nimenomaisesti, ettei ketään saa           keen, kun yhtiö sai vastuukysymysten ratkaise-
50691: ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri ase-            miseksi tarvittavat tiedot. Hän piti perusteltuna
50692: maan vammaisuuden perusteella. Pyrkimyksenä                yhtiön omaa tulkintaa siitä, että korvaus olisi
50693: on maksimoida tosiasiallista tasa-arvoa, mikä              tullut suorittaa viimeistään 22.3.1996. Asian kä-
50694: vaatii julkiselta vailaita myös aktiivisia toimen-         sittelyn viipymisen tarkempi syy ei selvinnyt,
50695: piteitä.                                                   mikä ilmeisesti johtui siitä, että asiaa käsitellyt
50696:    Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan liikku-              henkilö oli elokuussa 1996 siirtynyt eläkkeelle.
50697: misesteisten henkilöiden tarpeisiin on kiinnitet-             Apulaisoikeusasiamies kiinnitti yhtiön huo-
50698: tävä vastedes entistä vakavampaa huomiota                  miota siihen, että liikennevakuutuslain mukaiset
50699: myös vanhaan rakennuskantaan kohdistuvia                   korvausasiat tulee ratkaista vakuutussopimus-
50700: muutos- ja korjaustoimenpiteitä suunniteltaes-             lain 70 §:n edellyttämällä joutuisuudella.
50701: sa. Oikeusasiamies saattoi tämän käsityksensä                Apulaisoikeusasiamiehen päätös 10.10.1996,
50702: Helsingin rakennusvalvontaviraston tietoon.                dnro 1413/4/96
50703:   Oikeusasiamiehen päätös 26.9.1996,
50704: dnro 1289/4/94
50705:                                                                  KOULUTUS- JA ERORAHASTON
50706:         LIIKENNEVAKUUTUKSEEN                                        VELVOLLISUUS ANTAA
50707:       PERUSTUVAN KORVAUSASIAN                                      KOHTUULLISESSA AJASSA
50708:        RATKAISUN VIIVÄSTYMINEN                                    VALITUSKELPOINEN PÄÄTÖS
50709: 
50710:    Kantelija arvosteli Vakuutusosakeyhtiö Sam-                Kantelijoiden asiamies pyysi selvittämään,
50711: poa siitä, että päätös liikennevakuutukseen pe-            oliko Koulutus- ja erorahasto toiminut lainmu-
50712: rustuvassa korvausasiassa viipyy.                          kaisesti jättäessään lepäämään irtisanottujen
50713:    Liikennevahinko sattui 20.7.1995. Asiaa käsi-           työntekijöiden erorahahakemukset sillä perus-
50714: teltiin rikosasiana käräjäoikeudessa, joka julisti         teella, että nämä olivat riitauttaneet irtisanomi-
50715: lainvoiman saaneen tuomionsa 9.1.1996. Saa-                sen tuomioistuimessa. Kantelijoiden mielestä
50716: tuaan tuomiosta tiedon yhtiö tilasi siitä jäljen-          erorahan myöntämisen edellytykset olivat täyt-
50717: nöksen, jonka se sai 22.2.1996. Yhtiö teki asiassa         tyneet.
50718: korvauspäätöksen 31. 7.1996. Yhtiö maksoi kor-                Koulutus- ja erorahastosta annetun lain mu-
50719: vaukselle viivästyskorkoa 23.3.1996 lukien.                kaan rahaston päätöksestä voi valittaa työttö-
50720:    Vakuutussopimuslain 70 §:n mukaan vakuu-                myysturvalautakunnalle. Kantelijoiden asia-
50721: tuksenantajan on suoritettava korvaus tai ilmoi-           mies lausui, että lepäämään jättämisestä ei kui-
50722: tettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja         tenkaan ollut valitusmahdollisuutta, koska siitä
50723: viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on            ei ollut tehty kirjallista päätöstä. Hakijoille oli
50724: saanut korvauksen hakijalta sellaiset asiakirjat           vain ilmoitettu esittelijän kirjeellä, että asiassa
50725: ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenanta-             on päädytty odottamaan hakemukset tehneiden
50726: 
50727: 
50728:                                                      177
50729: HUOMAUTUKSET                                                 J    A       K   Ä    S       T   Y   K   S    E   T
50730: 
50731: 
50732: 
50733: 
50734: henkilöiden tuomioistuimissa nostamien kantei-           dollisista toimenpiteistä sääntöjen tarkistami-
50735: den lainvoimaista ratkaisua. Asioiden käsittelyä         seksi.
50736: voitaisiin kirjeen mukaan jatkaa vasta sen jäl-             Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen päätös
50737: keen. Kantelijoiden asiamiehen mukaan rahas-                 25.10.1996, dnro 932/4/96
50738: ton menettely johtaa siihen, että erorahan tar-
50739: peessa olevat työntekijät eivät voi riitauttaa irti-                   VIRKAMIEHEN SIVUTOIMET
50740: sanomista tuomioistuimessa, koska se merkitsisi
50741: useiden vuosien odottamista ennen kuin he saisi-                 Oikeusasiamiehelle kanneltiin siitä, että OI-
50742: vat erorahaansa koskevan ratkaisun.                      keusministeriön yhdistysrekisteritoimiston toi-
50743:    Osalle työntekijöistä rahasto oli maksanut                mistopäällikkö oli toiminut käräjäoikeudessa
50744: erorahan ilmoittaen, että eroraha peritään takai-        ammattiliiton asiamiehenä ja ilmoittanut tuo-
50745: sin, mikäli työntekijöille suoritetaan tuomiois-             mioistuimille antamissaan kirjelmissä yhteystie-
50746: tuimen päätöksellä vahingonkorvausta.                        toinaan mm. virkapuhelimensa numeron.
50747:    Koulutus- ja erorahasto perusteli lepäämään                   Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu-
50748: jättämistä sääntöjensä 14 §:n 4 momentilla ja 20             raavan.
50749: §:n 4 momentilla. Näiden säännösten mukaan                       Valtion virkamiehen ei tulisi koskaan käyttää
50750: niissä tapauksissa, joissa irtisanomisperuste on             virka-asemaansa hyväkseen palkattua sivutoin-
50751: riitautettu, erorahapäätös voidaan antaa vasta               ta hoitaessaan. Toisaalta hänen ei sivutointa hoi-
50752: sen jälkeen, kun irtisanomisperuste on ratkaistu             taessaan myöskään ole aina asianmukaista salata
50753: sopimuksella tai lainvoimaisella päätöksellä.                sitä tosiasiaa, että hän on valtion virkamies. Ky-
50754:    Apulaisoikeusasiamiehen varamies katsoi, et-              symys on herkkä varsinkin silloin, kun oikeusmi-
50755: tei Koulutus- ja erorahaston voitu osoittaa mene-            nisteriön virkamies harjoittaa sivutoimenaan
50756: telleen lainvastaisesti. Hänen mielestään rahas-             asianajoa tuomioistuimissa. Kun toimistopääl-
50757: ton menettely on kuitenkin omiaan johtamaan                  likkö edusti sivutoimenaan vaikutusvaltaista
50758: hakijoiden oikeussuojan kannalta kestämättö-                 ammattiliittoa yhteiskunnallisestikin merkittä-
50759: mään tilanteeseen, mikäli hakijat sen vuoksijou-             vissä työoikeudellisissa riita-asioissa, voidaan pi-
50760: tuvat odottamaan valituskelpoista ratkaisua sel-             tää erityisen tärkeänä sitä, ettei ulkopuolisille ole
50761: vityksestä ilmenevin tavoin jopa useita vuosia.              tullut kuvaa oikeusministeriön sekaantumisesta
50762: Hallitusmuodon 16 §:n 1 momentista ilmenevät                 tai myötävaikutuksesta tällaisiin asioihin tai
50763: oikeusperiaatteet huomioon ottaen hakijoilla tu-             niistä aiheutuviin oikeudenkäynteihin.
50764: lisi olla oikeus saada kohtuullisessa ajassa sellai-             Toimistopäällikön ei näytetty ammattiliiton
50765: nen päätös, jonka lainmukaisuus on mahdolli-                 edustajana toimiessaan tuoneen erityisesti esiin
50766: suus saattaa työttömyysturvalautakunnan tut-                 sitä, että hän oli samalla oikeusministeriön virka-
50767: kittavaksi. Hän piti rahaston menettelyä myös                mies. Tämä seikka ilmeni ainoastaan epäsuorasti
50768: yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta ongelmal-                siitä, että hän ilmoitti yhteystiedoissaan myös
50769: lisena.                                                      virka puhelinnumeronsa.
50770:    Apulaisoikeusasiamiehen varamies saattoi kä-                  Näin hän kertoi tehneensä siltä varalta, että
50771: sityksensä Koulutus- ja erorahaston ja sosiaali-             hänet olisi voitu tavoittaa kiireellisissä tapauk-
50772: ja terveysministeriön tietoon. Hän pyysi minis-              sissa. Yhteystiedoissa ei kuitenkaan erikseen
50773: teriötä ilmoittamaan 28.2.1997 mennessä mah-                 mainittu sitä, että annettu puhelinnumero oli
50774: 
50775: 
50776: 
50777:                                                        178
50778: HUOMAUTUKSET                                               J     A      K   Ä   S       T   Y    K   S   E   T
50779: 
50780: 
50781: 
50782: 
50783: virkanumero ja että se oli tarkoitettu ainoastaan
50784:                                                              Oikeusministeriö ilmoitti 30.12.1996, että se oli
50785: kiireellisiä yhteydenottoja varten.
50786:                                                           uusinut lomakkeen, jota käytetään vastaisuudessa
50787:   Oikeusasiamies ei pitänyt virkapuhelimen                ministeriön virkamiesten hakiessa sivutoimilupia
50788: käyttämistä ilmoituksen varaisen sivutoimen               ja ilmoittaessa sivutoimista. Lomake saatettiin
50789: hoitamisessa asianmukaisena. Virkapuhelinnu-              myös niiden virkamiesten tietoon, joilla oli sivutoi-
50790: meron ilmoittaminen viittaa siihen, että sivu-            mLa.
50791: tointa koskevat yhteydenotot ovat mahdollisia
50792: myös virka-aikana. Tämä on omiaan antamaan
50793: ulkopuolisille sellaisen kuvan, että virkamies voi               VALTIOTTOMlEN HENKILÖIDEN
50794: käyttää virka-aikaa myös sivutoimensa hoitami-                   KANSALAISUUSHAKEMUKSET
50795: seen, vaikka näin ei tapahtuisikaan tai vaikka
50796:                                                              Ulkomaalainen kantelija arvosteli Ulkomaa-
50797: näin tapahtuisi vain satunnaisesti. Tämä on
50798:                                                           laisvirastoa siitä, ettei valtiottomien henkilöiden
50799: omiaan vaarantamaan luottamusta viran asian-
50800:                                                           kansalaisuushakemuksia käsitelty nopeutetussa
50801: mukaiseen hoitamiseen.
50802:                                                           järjestyksessä. Kantelija piti hakemusten käsit-
50803:    Saadusta selvityksestä ei ollut pääteltävissä,         telyaikoja muutenkin kohtuuttoman pitkinä.
50804: että toimistopäällikkö olisi käyttänyt virkapu-              Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu-
50805: helintaan sivutoimensa hoitamiseen muutoin                raavan.
50806: kuin että hän oli ilmoittanut sen eri viranomaisil-          Hallitusmuodon yhdenvertaisuus ei edellytä
50807: le yhteystiedoksi. Käytännössä ei ollut selvitet-         kaikkien ihmisten kaikissa suhteissa samanlaista
50808: tävissä, missä määrin hän oli vastaanottanut si-          kohtelua, elleivät asiaan vaikuttavat olosuhteet
50809: vutoimeen liittyviä puheluita virkanumeroonsa.            ole samanlaisia. Tietyissä tilanteissa tiettyjä ryh-
50810:    Oikeusasiamies katsoi jääneen näyttämättä,             miä voidaan kohdella myös eri tavalla, jotta yh-
50811: että sivutoimi olisi vaarantanut luottamusta toi-         denvertaisuusperiaatteen edellyttämä tosiasial-
50812: mistopäällikön tasapuolisuuteen yhdistysrekis-            linen tasa-arvo voitaisiin saavuttaa. Tällöin on
50813: teriasioiden hoitamisessa tai että se muutenkaan          kysymys on ns. positiivisesta erityiskohtelusta,
50814: olisi haitannut virkatehtävän asianmukaista               jota ei pidetä yhdenvertaisuusperiaatteen vas-
50815: hoitamista. Oikeusasiamies saattoi kuitenkin toi-         taisena.
50816: mistopäällikön tietoon käsityksensä viran ja si-            Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan valtiot-
50817: vutoimen erillään pitämisestä ja kiinnitti samal-         tomat ovat juuri sellainen henkilöryhmä, jonka
50818: la oikeusministeriön huomiota siihen, että sivu-          positiivisen erityiskohtelun hallitusmuodon yh-
50819: toimia hoitaville virkamiehille olisi syytä antaa         denvertaisuussäännös sallii. Suomi on valtiotto-
50820: selkeät ohjeet virkaan liittyvien yhteystietojen          rnia henkilöitä koskevaan yleissopimukseen liit-
50821: ilmoittamisesta sivutoimen yhteydessä.                    tyessään lisäksi nimenomaisesti velvoittautunut
50822:    Oikeusasiamies pyysi oikeusministeriötä il-            tällaisia henkilöitä koskevan kansalaistamisme-
50823: moittamaan vuoden loppuun mennessä, mihin                 nettelyn nopeuttamiseen.
50824: toimenpiteisiin se on asiassa harkinnut oikeaksi            Ulkomaalaisvirasto viittasi lausunnossaan sii-
50825: ryhtyä.                                                   hen, että eräiden maiden kansalaisuudesta on
50826:                                                           muita helpompi luopua. Tällaisten maiden kan-
50827:   Oikeusasiamiehen päätös 4.11.1996,
50828:                                                           salaiset pääsisivät näin Ulkomaalaisviraston
50829: dnro 1557/4/94
50830:                                                           mielestä epäoikeutetusti parempaan asempaan
50831: 
50832: 
50833:                                                     179
50834: HUOMAUTUKSET                                                  J    A       K   Ä    S      T   Y    K   S   E   T
50835: 
50836: 
50837: 
50838: 
50839: kansalaistamismenettelyssä kuin sellaisten mai-                   Oikeusasiamies katsoi, että kansalaisuushake-
50840: den kansalaiset, joiden kansalaisuudesta luopu-           musten käsittelyaikojen pituus johtuu lähinnä
50841: minen edellyttää ensin toisen maan kansalaisuu-           ulkomaalaishallinnon työmäärään nähden puut-
50842: den saamista. Tämä mahdollistaisi taktikoinnin            teellisista voimavaroista.
50843: kansalaisuudesta luopumisella eikä välttämättä               Oikeusasiamies saattoi valtiottomien henki-
50844: parantaisi niiden ns. aidosti kansalaisuudettomi-         löiden oikeusasemaa koskevaa yleissopimusta
50845: en asemaa, jotka ovat kansalaisuudettomia ko-             koskevan käsityksensä sisäasiainministeriön ja
50846: konaan itsestään riippumattomista syistä.                 Ulkomaalaisviraston tietoon. Hän kiinnitti sa-
50847:    On kuitenkin muistettava, että perusoikeus-            malla sisäasiainministeriön huomiota vastaisen
50848: säännöstön tavoitteena on edistää tosiasiallista          varalle kansalaisuushakemusten pitkiin käsitte-
50849: eikä ainoastaan muodollista tasa-arvoa. Positii-          lyaikoihin.
50850: vinen erityiskohtelu koskee käytännössä juuri                Oikeusasiamiehen päätös 3.12.1996,
50851: sellaisia kansalaisuutta vailla olevia, jotka ovat        dnro 685/4/96
50852: joutuneet tähän asemaan itsestään riippumatto-
50853: mista syistä. Näiden ns. aidosti kansalaisuudet-
50854:                                                                         KIELILAIN SÄÄNNÖSTEN
50855: tomien erotteleminen muista kansalaisuutta
50856:                                                                            NOUDATTAMINEN
50857: vailla olevista on mahdollista ja nykytilanteessa
50858: jopa varsin toivottavaa. Myös valtiottornia hen-                 Ruotsinkielinen kantelija oli tilannut Helsin-
50859: kilöitä koskevan yleissopimuksen syntyhistoria                gin verovirastolta häntä itseään koskevia vero-
50860: puoltaa tällaista erottelua, vaikka sopimus sa-               tusasiakirjoja ruotsin kielellä. Osa asiakirjoista
50861: nanmuotonsa mukaan koskeekin kaikkia kansa-                   lähetettiin hänelle kuitenkin suomenkielisinä.
50862: laisuudettomia, riippumatta siitä, miten kansa-                  Oikeusasiamies katsoi kaksikielisellä virka-
50863: laisuudettomuuteen on päädytty.                               alueella toimivan Helsingin veroviraston mene-
50864:    Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan Ulko-                   telleen kielilain 6 §:n säännön vastaisesti ja kiin-
50865: maalaisvirasto oli menetellyt virheellisesti siinä,           nitti Helsingin verotoimiston huomiota vastai-
50866: että se ei soveltanut valtiottomien henkilöiden               sen varalle kielilain asianmukaiseen noudattami-
50867: oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa tar-                seen.
50868: koitettua nopeutettua menettelyä kansalaisuus-                   Oikeusasiamiehen päätös 4.12.1996,
50869: hakemusten käsittelyvaiheessa. Yleissopimuk-                  dnro 2050/4/95
50870: sen soveltamisen tulisi johtaa ns. aidosti kansa-
50871: laisuudettomien henkilöiden kansalaisuushake-
50872:                                                                    ULKOMAALAISTEN OIKEUSTURVA
50873: musten muita nopeampaan käsittelyyn. Tämä ei
50874: olisi ollut ristiriidassa hallitusmuodon 5 §:ssä tur-           Pakolaisneuvonta ry kiinnitti oikeusasiamie-
50875: vatun yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa.                      hen huomiota ulkomaalaisten oikeusturvassa
50876:     Kansalaisuushakemusten keskimääräinen kä-                 havaitsemiinsa puutteisiin.
50877: sittelyaika vuonna 1995 oli noin kaksi vuotta,                  Oikeusasiamies lausui kannanottonaan mm.
50878: josta Ulkomaalaisviraston osuus oli puolitoista               seuraavan.
50879: vuotta ja poliisin puoli vuotta. Oikeusasiamiehen                Ulkomaalaisia on kohdeltava hallinnon asiak-
50880: mielestä käsittelyaika oli hallitusmuodon 16 §:n              kaina samoin kuin omiakin kansalaisia. Syrjivä
50881: säännös huomioon ottaen kohtuuttoman pitkä.                   kohtelu on kielletty jo hallitusmuodon 5 §:ssä.
50882: 
50883: 
50884: 
50885:                                                         180
50886: HUOMAUTUKSET                                                 J   A        K   Ä    S      T    Y   K   S   E   T
50887: 
50888: 
50889: 
50890: 
50891:    Turvapaikkamenettelyyn liittyy erityisongel-              kunnan lausunnoista, on pidettävä mielessä
50892: mia, etenkin kysymys turvapaikanhakijan to-                  myös ulkomaalaislakia sovellettaessa.
50893: tuudessapysymisvelvollisuudesta. Suomen vi-                     Ulkomaalaislaki ja sen nojalla annettu ohjeis-
50894: ranomaiset näyttävät usein paheksuvan valehte-               tus mahdollistavat pääosin jo nykymuodossaan
50895: levaa turvapaikanhakijaa. On kuitenkin syytä                 ulkomaalaisten asianmukaisen kohtelun. Sään-
50896: muistaa, että hallitusmuodon 7 §:n 4 momentin                nökset jättävät kuitenkin monessa kohdin sovel-
50897: sisältämästä ulkomaalaisen palautuskiellosta ei              tajalleen varsin laajan harkintavallan. Esimer-
50898: ole säädetty poikkeusta sellaisen henkilön osalta,           kiksi oleskelulupa voidaan myöntää tai olla
50899: joka syyllistyy viranomaisen erehdyttämiseen                 myöntämättä laissa tarkemmin määritellyillä
50900: tai väärän tiedon antamiseen. Ratkaisevaa on                 perusteilla. Harkintavaltaa rajoittavat kuiten-
50901: pelkästään se, uhkaako maahan pyrkivää ulko-                 kin merkittävästi hallitusmuotomme perus-
50902: maalaista häntä karkotettaessa, luovutettaessa               oikeussäännökset sekä Suomea sitovat kansain-
50903: tai palautettaessa ihmisarvoa loukkaava kohte-               väliset ihmisoikeussopimukset.
50904: lu. Tämä on viran puolesta selvitettävä kysy-                    Laillisten ja oikeudenmukaisten ratkaisujen
50905: mys. Väärän tiedon antaminen ei siis tee ketään              tekeminen ulkomaalaisasioissa edellyttää moni-
50906: lainsuojattomaksi. Tämä ei kuitenkaan merkitse               mutkaisen kotimaisen ja kansainvälisen oikeus-
50907: sitä, etteikö turvapaikanhakijan antamiin tietoi-            normiston hallitsemista. Normien soveltaminen
50908: hin olisi lupa suhtautua tarvittaessa kriittisesti.          ei saisi olla vain kaavamaisten sääntöjen seuraa-
50909:    Ulkomaalaisasioissa noudatettava suhteelli-               mista, vaan se edellyttää myös kykyä tapaus-
50910: suusperiaate ilmenee ulkomaalaislain l §:n 3 mo-             kohtaiseen harkintaan. Oikeusohjeet ovat siinä
50911: mentista, jonka mukaan ulkomaalaisen oikeuk-                 määrin vaikeaselkoisia, että päätöksenteon dele-
50912: sia ei saa lakia sovellettaessa rajoittaa enempää            gointi passintarkastajille ja paikallispoliisille
50913: kuin on välttämätöntä. Menettelyä turvapaik-                 saattaa vaarantaa säännösten oikean soveltami-
50914: ka-asioissa ja ulkomaalaisasioissa yleensäkin on             sen. Annetusta ohjeistuksesta tulee tämän joh-
50915: pidetty liian yksipuolisestijärjestystä ja turvalli-         dosta riittävän konkreettisesti käydä ilmi ulko-
50916: suutta korostavina. Ulkomaalaisasioiden käsit-               maalaisten oikeusturvan perustekijät. Myös hen-
50917: telyä koskevissa virallisohjeissa painotetaan                kilöstön koulutuksen merkitystä on mielestäni
50918: yleensä ulkomaalaisille kuuluvia velvollisuuksia             erityisesti korostettava.
50919: enemmän kuin heidän oikeuksiaan. Toimenpitei-                   Kynnys, jonka ylittävät asiat siirretään pas-
50920: den nopeutta ja tehokkuutta korostetaan mielel-              sintarkastajalta tai paikallispoliisilta ulkomaa-
50921: lään enemmän kuin sitä, että kaikessa hallinto-              laisviraston ratkaistavaksi, tulee olla riittävän
50922: toiminnassa tulee noudattaa mm. suhteellisuus-               alhainen. Jos ratkaisu ei ole yksiselitteisen selvä,
50923: periaatetta.                                                 se tulisi saattaa ylemmän viranomaisen arvioita-
50924:    Suhteellisuusperiaate tulee ottaa huomioon                vaksi.
50925: erityisesti turvaamistoimien yhteydessä. Säi-                   Säännösten ja ohjeiden asianmukaisuuskaan
50926: löönottoa tulisi käyttää ainoastaan silloin, kun             ei vielä sellaisenaan riitä takaamaan asioiden oi-
50927: ulkomaalaislain 45 §:ssä mainitut muut valvon-               keudenmukaista käsittelyä. Ulkomaalaisasioita
50928: takeinot katsotaan riittämättömiksi. Perus- ja               käsittelevien virkamiesten tulee sisäistää kan-
50929: ihmioikeusmyönteisen laintulkinnan periaate,                 sainvälisten ihmisoikeussopimusten viranomai-
50930: joka ilmenee mm. eduskunnan perustusvalio-
50931: 
50932: 
50933: 
50934:                                                        181
50935: HUOMAUTUKSET                                                  J   A        K   Ä   S       T   Y   K   S   E   T
50936: 
50937: 
50938: 
50939: 
50940: sen harkintavallalle asettamat rajoitukset sekä              5) Säilöönotetuille ulkomaalaisille tulisi vara-
50941: ottaa lupa-asioita ratkaistessaan huomioon kor-           ta erityiset säilytystilat ulkomaalaislain 47 §:n
50942: keimman hallinto-oikeuden ja Euroopan ihmis-              (378/91) alkuperäisen sanamuodon mukaisesti.
50943: oikeustuomioistuimen ennakkopäätökset. Tässä              Säilöönottoa tulisi turvaamistoimena yleensäkin
50944: suhteessa hallintokäytännössä on edelleen kehit-          käyttää ainoastaan silloin kun se on välttämä-
50945: tämisen tarvetta.                                             töntä.
50946:   Yhteenvetona oikeusasiamies totesi seuraa-                     6) Ulkomaalaislain perheenyhdistämistä kos-
50947: van:                                                          kevia säännöksiä tulisi täsmentää. Tärkeimmät
50948:   "Olen edellä kiinnittänyt huomiota muun                     menettelysäännökset olisi aiheellista sisällyttää
50949: muassa seuraaviin ulkomaalaisten oikeusturvan                 itse ulkomaalaislakiin. Perheenyhdistämishake-
50950: kehittämistarpeisiin:                                         musten käsittelyä tulisi kiirehtiä. Epäselvissä ta-
50951:   1) Passintarkastajien velvollisuutena on aina               pauksissa tulee valita ihmisoikeusmyönteisin
50952: selvittää ulkomaalaisen maahantulon tarkoitus                 vaihtoehto.
50953: sekä tarvittaessa myös neuvoa maahantulijaa,                     7) Käännytyspäätöksen tiedoksiauto ja täy-
50954: jolla ilmeisenä tarkoituksena on hakea turva-                 täntöönpano tulee selkeästi erottaa toisistaan.
50955: paikkaa Suomesta. Ohjeistusta tulisi tältä osin               Henkilölle tulee aina varata todellinen mahdolli-
50956: tarkentaa. Myös oikeutta avustajan ja tulkin                  suus tehokkaaseen muutoksenhakuun. V alituk-
50957: käyttöön maahantulohetkellä tulisi nykyistä                   seen tulisi liittyä täytäntöönpanon lykkäävä vai-
50958: enemmän korostaa.                                             kutus siihen asti kunnes korkein hallinto-oikeus
50959:    2) Turvapaikkahakemusten ulkomaalaislain                   on ottanut kantaa täytäntöönpanon lykkäämis-
50960: 32 §:n 3 momentin mukaiselle nopeutetulle käsit-              tarpeeseen. Käännytettävälle tulisi varata koh-
50961: telylle asetettavat erityiset edellytykset tulisi si-         tuullinen aika vapaaehtoiseen maasta poistumi-
50962: sällyttää ulkomaalaislakiin. Turvallisen maan                 seen ennen käännytyksen täytäntöönpanoa.
50963: käsite ja perusteet, jolla maa luokitellaan turval-           Käännytysohjeessa tulisi kiinnittää nykyistä
50964: liseksi, tulisi ilmetä ulkomaalaislaista. Turvalli-           enemmän huomiota käännytettävän asialliseen
50965: sen lähtömaan ongelmallisesta käsitteestä olisi               kohteluun. Lakiin tulisi lisätä maininta koko-
50966: voitava luopua.                                               naisharkinnan suorittamisesta myös käännytyk-
50967:   3) Henkilöstön koulutuksessa tulisi korostaa                sen (eikä ainoastaan karkottamisen) täytäntöön-
50968: kansainvälisten ihmisoikeussopimusten sekä                    panoa harkittaessa.
50969: yleisten hallinto-oikeudellisten periaatteiden                   8) Ulkomaalaisten riittävä neuvonta ja opas-
50970: merkitystä.                                                   tus tulee turvata."
50971:    4) Ulkomaalaislakiin tulisi lisätä viittaus hal-              Oikeusasiamies saattoi käsityksensä ulkomaa-
50972: lintomenettelylakiin. Ulkomaalaisasioissa suori-              laisia koskevan lainsäädännön ja ohjeistuksen
50973: tettavan tutkinnan ja poliisilain mukaisen tut-               sekä hallintokäytännön kehittämistarpeista SI-
50974: kinnan keskinäinen suhde tulisi määritellä ny-                säasiainministeriön tietoon.
50975: kyistä selkeämmin. Nykyisellään säännökset ja                    Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1996,
50976: ohjeistus ovat epäselviä ja ristiriitaisia. Turva-            dnro 1360/4/94
50977: paikanhakijoiden henkilökohtaisen haastattelun
50978: mahdollisuus ulkomaalaisvirastossa tulisi selvit-
50979: tää.
50980: 
50981: 
50982: 
50983:                                                         182
50984: HUOMAUTUKSET                                           J   A        K   Ä   S       T   Y      K    S    E    T
50985: 
50986: 
50987: 
50988: 
50989:                                                                                             KUVA: JAANIS KERKIS
50990: 
50991: Virastoavustajat Tuula Söderberg ja Irma Paavola.
50992: 
50993: 
50994:                                                        den yhteismetsän omistamien vanhojen metsä-
50995:         YMPÄRISTÖMINISTERIÖN
50996:                                                        alueiden suojelutarpeesta ja -keinoista. Erilaisis-
50997:            TIEDOTTAMINEN
50998:                                                        ta näkemyksistä johtuen molempien osapuolten
50999:   Ympäristöministeriö ja Kuusamon yhteis-              hyväksymää kirjallista sopimusta oli käytännös-
51000: metsä kävivät syksyllä 1994 neuvotteluja eräi-         sä mahdotonta tehdä nopeasti.
51001: 
51002: 
51003:                                                  183
51004: HUOMAUTUKSET                                               J    A        K   Ä   S       T    Y   K   S    E   T
51005: 
51006: 
51007: 
51008: 
51009:   Ympäristöministeriö antoi 30.12.1994 julki-              konkreettisesti kalastajien mahdollisuuteen har-
51010: suuteen tiedotteen ympäristöviranomaisten ja           joittaa elinkeino aan. Jos asetuksen kohta on epä-
51011: yhteismetsän siihenastisista toimenpiteistä. Tie-      selvä, tulisi sitä ensisijassa tulkita yksittäisen
51012: dotteessa ympäristöministeriö esitti tulkintansa       ammattikalastajan eduksi. Oikeudenmukaisuu-
51013: yhteismetsän kanssa tehdyistä sopimuksista ja              den turvaamiseksi on tärkeätä, ettei asetuksen
51014: korosti pyrkineensä estämään tilannetta kärjis-            vakiintunutta tulkintaa muuteta ilman riittäviä
51015: tymästä. Samalla ministeriö antoi ymmärtää,                perusteita.
51016: että nimenomaan yhteismetsän toiminta oli vai-               Oikeusasiamiehen kirje 31.12.1996, dnro
51017: keuttanut metsäkiistan ratkaisemista. Esimerk-             1107/4/95
51018: kinä mainittiin se, että yhteismetsä olisi ryhty-
51019: nyt jouluaattona 1994 rakentamaan uudelleen                       VIIVÄSTYS TUOMIOKAPITULIN
51020: erästä metsätietä vastoin tehtyjä sopimuksia.                  PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTAMISESSA
51021: Oikeusasiamiehelle tekemässään kantelussa yh-
51022: teismetsä arvosteli ministeriön tiedottamista.                Kantelija arvosteli Lapuan hiippakunnan
51023:   Oikeusasiamies lausui käsityksenään, että                tuomiokapitulin menettelyä tuomiokapitulin
51024: ympäristöministeriön julkisuuteen antama tie-              5.1.1994 tekemän päätöksen tiedoksiantamises-
51025: dote oli tarpeettoman jyrkkä ja sisällöltään epä-          sa. Kirkkoneuvoston päätöksestä oli valitettu
51026: tarkka. Tiedotteessa annettiin ymmärtää yhteis-            tuomiokapituliin ja kantelija oli jutussa asian-
51027: metsän toiminnallaan vaikeuttaneen neuvotte-               osaisena. Tuomiokapituli ilmoitti lähettäneensä
51028: lutulokseen pääsemistä, vaikka kysymys viime               päätöksestä tiedon valittajille ja kirkkoneuvos-
51029: kädessä oli tehtyjen sopimusten erilaisesta tul-           tolle, mutta ei kantelij alle. Se oli kuitenkin lähet-
51030: kinnasta. Tieto metsätien rakentamisen aloitta-            tänyt kantelijalle päätöksestä valokopioita ja
51031: misesta jouluaattona oli ollut virheellinen.               kehottanut seurakuntaa ihnoittamaan siitä
51032:    Oikeusasiamies kiinnitti ympäristöministe-              myös seurakunnan ilmoitustaululla. Lisäksi tuo-
51033: riön huomiota siihen, että tiedotuksessa yleisölle         miokapituli oli myöhemmin lähettänyt viralli-
51034: oli noudatettava asiallisuutta ja annettujen tie-          sesti oikeaksi todistetun jäljennöksen päätökses-
51035: tojen oli oltava totuudenmukaisia.                         tä ja valokopiot kaikista päätöksen perusteena
51036:    Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1996, dnro                olevista asiakirjoista lakiasiaintoimistolle, jonka
51037: 503/4/95                                                   asiakas kantelija tuolloin oli. Tuomiokapituli
51038:                                                            katsoi kantelijan myös tällä tavalla saaneen tie-
51039:                                                            don päätöksestä.
51040:     LOHEN KALASTUSTA KOSKEVAN
51041:                                                               Menettelyn tarkoituksena oli ollut se, että
51042:         ASETUKSEN TULKINTA
51043:                                                            kantelija saisi tiedon päätöksestä seurakunnan
51044:    Kantelijat arvostelivat lohen kalastusta kos-           kautta, jolloin hän saisi sen leimaverotta. Perus-
51045: kevan asetuksen (231/94) tulkintaa.                        teluna tuomiokapituli ilmoitti, että vuoden 1994
51046:    Oikeusasiamies kiinnitti maa- ja metsätalous-           alussa suoritteiden hinnat olivat nousseet huo-
51047: ministeriön huomiota siihen, että ammattikalas-            mattavasti. Tuomiokapitulin mielestä olisi ollut
51048: tusta säätelevän asetuksen pitäisi olla sisällöl-          kohtuutonta periä kantelij alta 250 markan suori-
51049: tään mahdollisimman selkeä ja yksiselitteinen.             temaksu päätöksen tiedoksiantamisesta, koska
51050: Viranomaistulkintojen tulisi olla johdonmukai-             suoritemaksukäytäntö oli vielä uusi ja sen sovel-
51051: sia ja ennalta arvattavia, koska ne vaikuttavat            tamisala epäselvä.
51052: 
51053: 
51054:                                                      184
51055: HUOMAUTUKSET                                                 J   A        K   Ä    S      T   Y    K   S   E   T
51056: 
51057: 
51058: 
51059: 
51060:    Oikeusasiamiehelle antamassaan selvitykses-                        OLESKELULUPA-ASIASSA
51061: sään tuomiokapituli totesi, ettei virallista tiedok-                   ANNETTAVA PÄÄTÖS
51062: siautoa ollut tarkoituksenmukaista antaa ennen                  Suomen ulkomaalaisyhdistys r. y. kanteli siitä,
51063: kuin kantelijan oikeusasiamiehelle tekemään                  että Ulkomaalaisvirasto ei ollut perustellut pää-
51064: kanteluun olisi saatu oikeusasiamiehen päätös.               töstään myöntää hakijalle oleskelulupa haettua
51065: Sittemmin tuomiokapituli oli 28.3.1996 lähettä-              lyhyempänä. Oleskelulupapäätökseen ei myös-
51066: nyt saantitodistuksena päätöksen valitusosoi-                kään ollut liitetty ilmoitusta valituskiellosta eikä
51067: tuksineen kantelijalle, joka oli valittanut päätök-          hakijalle ollut annettu toimituskirjaa, josta pää-
51068: sestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.                        töksen sisältö olisi käynyt selvästi ilmi.
51069:    Päätöksessään oikeusasiamies katsoi, että                    Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
51070: kantelijalla oli asianosaisena ollut oikeus valittaa         raavan.
51071: tuomiokapitulin päätöksestä sillä perusteella,                  Kun Ulkomaalaisvirasto oli osittain hylännyt
51072: että se loukkaa hänen oikeuttaan, ja sen vuoksi              hakemuksen, päätöksen perustelemista ei voitu
51073: päätös olisi ollut annettava hänelle erikseen tie-           pitää ilmeisen tarpeettomana. Päätöksen perus-
51074: doksi. Oikeusasiamies katsoi tuomiokapitulin                 telematta jättämistä ei myöskään voitu perustel-
51075: menetelleen virheellisesti siinä, että se oli anta-          la päätöksen antamisen huomattavalla viivästy-
51076: nut tuomiokapitulin 5.1.1994 tekemän päätök-                 misellä. Tämän vuoksi Ulkomaalaisviraston olisi
51077: sen tiedoksi kantelijalle vasta 28.3.1996. Aikaa             tullut perustella päätöksensä siltä osin kuin oles-
51078: oli kulunut yli kaksi vuotta päätöksen tekemises-            kelulupahakemus oli hylätty.
51079: tä sen tiedoksiantoon. Oikeusasiamiehen mu-                     Ulkomaalaisvirasto oli menetellyt virheelli-
51080: kaan se, että asiassa oli tehty kantelu oikeusasia-          sesti myös siinä, että se oli jättänyt valituskiel-
51081: miehelle, ei oikeuttanut tuomiokapitulia viivyt-             losta ilmoittamisen poliisiviranomaisen suulli-
51082: telemään päätöksen tiedoksiantamisessa. Menet-               sesti toimitettavaksi. Päätökseen olisi tullut liit-
51083: telyn moitittavuutta arvioidessaan oikeusasia-               tää ilmoitus valituskiellosta ja samalla kertoa
51084: mies otti kuitenkin lieventävinä seikkoina huo-              lainkohta, johon valituskielto perustui.
51085: mioon ne näkökohdat, joilla tuomiokapituli oli                  Oleskelulupapäätös annetaan hakijalle ai-
51086: antamassaan selvityksessä menettelyään perus-                noastaan passiin merkityn lupatarran muodossa.
51087: tellut.                                                      Laissa ei ole ehdotonta säännöstä, joka veivoit-
51088:    Oikeusasiamies saattoi käsityksensä Lapuan                taisi viranomaisen antamaan päätöksensä aina
51089: hiippakunnan tuomiokapitulin menettelyn vir-                 erillisen toimituskirjan muodossa. Koska oleske-
51090: heellisyydestä tuomiokapitulin tietoon. Samalla              lulupapäätöksissä lupatarra sisältää olennaisilta
51091: hän kiinnitti Lapuan hiippakunnan tuomiokapi-                osin samat tiedot kuin päätöksen arkistoitu talle-
51092: tulin huomiota vastaisen varalle siihen, että tuo-           kappale, myöskään ulkomaalaisen tiedontarve ei
51093: miokapitulin tulee antaa päätöksensä viipymät-               yleensä edellytä erillisen toimituskirjan antamis-
51094: tä kaikille asianosaisille asianmukaisesti tiedoksi.         ta hänelle.
51095:    Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1996, dnro                     Ulkomaalaisviraston velvollisuudesta perus-
51096: 1365/4/95                                                    tella päätöksensä hakemuksen hylätyltä osalta
51097:                                                              ja siitä, että myös valituskiellosta olisi pitänyt
51098:                                                              kirjallisesti ilmoittaa oleskeluluvan hakijalle,
51099:                                                              seurasi kuitenkin myös, että hakijan olisi tullut
51100: 
51101: 
51102:                                                        185
51103: HUOMAUTUKSET                                               J   A        K   Ä   S      T   Y   K     S   E   T
51104: 
51105: 
51106: 
51107: 
51108: saada päätös erillisen toimituskirjan muodossa.            dennys, josta oli tehty merkintä asiakirjoihin.
51109:    Koska Ulkomaalaisvirasto oli sittemmin kor-             Tiedon puuttumisesta seurasi virheellinen lausu-
51110: jannut virheelliseksi katsotut hallintokäytännöt,          ma lääninoikeuden päätökseen. Lausuman seu-
51111: kantelu ei antanut oikeusasiamiehelle aihetta              rauksena asiaa ei käsitelty pysäköintivirhemak-
51112: muuhun kuin että hän saattoi käsityksensä sisä-            susta annetun lain mukaisena valitusasiana vaan
51113: asiainministeriön tietoon.                                 verojen ja maksujen periruisestä ulosottotoimin
51114:   Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1996, dnro                 annetun lain mukaisena perustevalituksena. Täl-
51115: 1634/4/95                                                  lä seikalla ei kuitenkaan ollut merkitystä ratkai-
51116:                                                            sun lopputulokseen.
51117:    PYSÄKÖINNINVALVOJAN VELVOLLI-                              Apulaisoikeusasiamies katsoi Espoon kau-
51118:    SUUS TARKISTAA MYÖNTÄMÄNSÄ                              pungin pysäköinninvalvojan menetelleen asiassa
51119:        MAKSUAJAN PIDENNYS                                  virheellisesti ja saattoi käsityksensä pysäköin-
51120:   Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan                ninvalvojan tietoon.
51121: pysäköinninvalvojan olisi tullut lääninoikeudel-             Apulaisoikeusasiamiehen kirje         31.12.1996,
51122: le selitystä antaessaan tarkistaa pysäköintivirhe-         dnro 2255/4/95
51123: maksun johdosta myöntämänsä maksuajan pi-
51124: 
51125: 
51126: 
51127: 
51128:                                                      186
51129: M   U   U   T   P   E   R     A   A   T   T   E   E   L   L       S   E T     K A N N A N 0            T 0    T
51130: 
51131: 
51132: 
51133: 
51134:      9. MUUT PERIAATTEELLISET KANNANOTOT
51135: 
51136:     VANKIEN VAPAA-AJAN TOIMINNOT                                Ks.   myös     oikeusasiamiehen       päätökset
51137:                                                              31.8.1995, dnrot 557, 710 ja 1617/4/94
51138:     Oikeusasiamies Jacob Söderman kiinnitti ai-
51139: kanaan eräitä kanteluita tutkiessaan huomiota
51140:                                                                         VANKIEN ASUINTILAT
51141: Turun keskusvankilan pohjoisselliosaston va-
51142: paa-ajan toimintojen vähäisyyteen sekä siihen,                 OikeusasiamiesJacob Söderman kiinnitti Hel-
51143: että osaston päiväjärjestystä ei ollut vahvistanut           singin lääninvankilan tarkastuksella joulukuus-
51144: vankilan johtokunta kuten vankeinhoitolaitok-                sa 1994 huomiota kolmeen yhteishuoneeseen,
51145: sesta annetun asetuksen 23 § olisi edellyttänyt.             jotka oli tarkoitettu 8-12 vangille. Yhteishuo-
51146: Hän pyysi tuolloin oikeusministeriön vankein-                neet olivat oikeusasiamiehen mielestä kolkkoja,
51147: hoito-osastolta selvityksen siitä, mihin toimenpi-           epäsiistejä, hämäriä ja epäviihtyisiä. Oikeusasia-
51148: teisiin näiden epäkohtien korjaamiseksi oli ryh-             mies pyysi oikeusministeriön vankeinhoito-osas-
51149: dytty.                                                       tolta lausunnon siitä, voitiinko yhteishuoneita
51150:   V ankeinhoito-osaston ja Turun keskusvanki-                pitää asianmukaisina vankien asuintiloina.
51151: lan selvityksissä todettiin, että pohjoisselliosas-            V ankeinhoito-osasto totesi lausunnossaan,
51152: ton vapaa-ajan toimintoja oli lisätty. Aikaisem-             että vankila oli ryhtynyt kunnostamaan yhteis-
51153: pien vapaa-ajan toimintojen lisäksi vangeilla oli            huoneita. Kunnostukseen sisältyi kaikkien pin-
51154: 2.1.1996 lähtien mahdollisuus vapaa-ajan toi-                tojen maalaus, ilmanvaihdon tehostaminen, ka-
51155: mintoihin myös iltaisin klo 16.30- 19.30. Kes-               lusteiden uusiminen ja wc-tilojen kunnostami-
51156: kusvankilan johtokunta oli vahvistanut osaston               nen. Lisäksi vankilassa oli valmistunut siivous-
51157: päiväjärjestyksen 18.10.1995.                                suunnitelma.
51158:   Apulaisoikeusasiamies totesi, että nykyinen                  V ankeinhoito-osaston mukaan lääninvanki-
51159: tilanne vastaa selvästi aiempaa paremmin ran-                lan tilat eivät vastaa nykyajan vankeinhoidolle
51160: gaistusten täytäntöönpanoa koskevien säännös-                asetettuja tavoitteita. Kunlääninvankilan siirto
51161: ten tavoitteita. Tästä syystä asia ei tässä vaihees-         pois nykyiseltä paikaltaan on jo pitkään ollut
51162: sa antanut hänelle aihetta enempiin toimenpitei-             vireillä, ei varsinaista peruskorjausta ole suunni-
51163: siin. Hän ilmoitti kiinnittävänsä seuraavalla tar-           teltu tehtäväksi. Niukat määrärahat on suunnat-
51164: kastuksella Turun keskusvankilassa huomiota                  tu välttämättömimpiin kohteisiin. Lääninvanki-
51165: pohjoisselliosaston olosuhteisiin. Apulaisoikeus-            lan tehtävät eivät vankeinhoito-osaston mukaan
51166: asiamies korosti pitävänsä tärkeänä, että myös               mahdollista laitoksen edes osittaista sulkemista
51167: omasta tahdostaan muista eristäytyville van-                 tai toiminnan rajoittamista. Koska kaikkia van-
51168: geille järjestetään sellaisia toimintoja, joihin he          han lääninvankilan puutteita ei ole mahdollista
51169: voivat osallistua. Kun osaston päiväjärjestys oli            parantaa, vankeinhoito-osasto pitää välttämät-
51170: vahvistettu vankilan johtokunnassa, ei asia täl-             tömänä, että pääkaupunkiseudulle rakennetaan
51171: täkään osin enää antanut aihetta enempään.                   uusi lääninvankila.
51172:     Apulaisoikeusasiamiehen päätös 15 .1.1996,                 Oikeusasiamiehen kanslian esittelijä ja tar-
51173: dnro 118/2/96                                                kastaja tarkastivat lääninvankilan yhteishuo-
51174: 
51175: 
51176: 
51177:                                                        187
51178: M   U   U   T    P E R         A   A   T   T   E   E   L   L       S   E T     K A N N A N 0 T 0              T
51179: 
51180: 
51181: 
51182: 
51183: neet 13.2.1996. Vankeinhoito-osastonlausunnos-             mallisena, että poliisi ottaa korvauksetta käyt-
51184: sa mainitut korjaukset oli tehty. Huoneet olivat           töönsäasianomistajan kalustoa. Tämä voisi ääri-
51185: varsin siistejä. Yhteishuoneisiin asutetaan van-           tapauksissa johtaa siihen, että niiden asianomis-
51186: kilanjohtajan ilmoituksen mukaan enintään                  tajien, joilla ei ole tarjota tällaista mahdollisuut-
51187: kuusi vankia eikä ketään sijoiteta niihin vastoin          ta, olisi tyydyttävä huonompaan esitutkintaan.
51188: tahtoaan.                                                  Ainakin menettely voisi yleistyessään heikentää
51189:    Apulaisoikeusasiamies totesi asiassa antamas-           kansalaisten luottamusta siihen, että poliisi koh-
51190: saan ratkaisussa, että nykyisessä kunnossaan ja            telee heitä yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti.
51191: nykyisillä asukasmäärillä yhteishuoneet täyttä-            Näistä syistä poliisin tulee hoitaa tehtävänsä
51192: vät hänen käsityksensä mukaan vankeinhoito-                omalla kalustollaan ja välineistöllään.
51193: asetuksen ja kansainvälisten vähimmäissuosi-                  Kantelijan esiin tuomassa tapauksessa liiken-
51194: tusten vankien asuintiloille asettamat vaatimuk-           nevakuutuskeskus ei ollut asianomistaja. Muu-
51195: set. Hän piti tavoitteena kuitenkin sitä, että yh-            toinkaan asiassa ei tullut esiin seikkoja, joiden
51196: teishuoneiden käytöstä majoitustiloina voitai-                perusteella poliisin toimintaa olisi voinut tässä
51197: siin luopua.                                                  yksittäistapauksessa epäillä puolueelliseksi tai
51198:    Apulaisoikeusasiamiehen päätös 26.2.1996,                  muutoin virheelliseksi. Tämän vuoksi kantelu ei
51199: dnro 2369/2/94                                                antanut aihetta muuhun kuin että apulaisoikeus-
51200:                                                               asiamies saattoi edellä lausumansa käsityksen
51201:                                                               sisäasiainministeriön poliisiosaston, keskusrikos-
51202:     ASIANOMISTAJAN OMAISUUDEN                                 poliisin päällikön ja rikoskomisarion sekä Nokian
51203:     KÄYTTÄMINEN POLIISIN TEHTÄVIÄ                             piirin nimismiehen tietoon.
51204:            HOIDETTAESSA
51205:                                                                 Apulaisoikeusasiamiehen      kirje   13.3.1996,
51206:    Kantelija epäili oikeusasiamiehelle osoitta-               dnro 38/4/95
51207: massaan kirjoituksessa, että asianomistajina ol-
51208: leet vakuutusyhtiöt maksoivat hänen rikoksiaan
51209:                                                                  VIRANTOIMITUKSEN KESKEYTYSTÄ
51210: tutkineiden poliisien työmatkoja ja antoivat li-
51211:                                                                   KOSKEVAT NIMIKIRJAMERKINNÄT
51212: säksi poliisin käyttöön auton. Kantelija pyysi
51213: tutkimaan, ovatko tällaiset yhteydet poliisin ja                 Kantelija arvosteli sitä, että virantoimituksen
51214: asianomistajien välillä sopivia.                              keskeytyksestä talletettuja tietoja ei määrätä
51215:    Saadun selvityksen mukaan liikennevakuu-                   poistettavaksi määräajan kuluttua nimikirjasta.
51216: tuskeskus oli antanut poliisin tutkintaryhmän                 Tästä aiheutui kohtuutonta haittaa esimerkiksi
51217: käyttöön henkilöauton. Sen sijaan muut kanteli-               viranhaun yhteydessä.
51218: janepäilykset eivät selvityksen mukaan pitäneet                  Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
51219: paikkaansa.                                                   raavan.
51220:    Apulaisoikeusasiamies totesi kannanottonaan                   Nimikirjaan merkityt palvelussuhteen kes-
51221: seuraavan.                                                    keytyksiä koskevat tiedot ovat nimikirjalaissa
51222:    Siitä, millä kalustolla ja välineillä poliisin pi-         säädetyn nimikirjan käyttötarkoituksen mu-
51223: tää tehtävänsä suorittaa, ei ole yleisiä säännök-             kaista informaatiota, koska nimikirjan tehtävä-
51224: siä. Hallitusmuodossa turvatun yhdenvertaisen                 nä on antaa tietoa mm. tosiasiallisen työkoke-
51225: kohtelun kannalta on kuitenkin pidettävä ongel-               muksen kokonaispituudesta. Keskeytystiedot ei-
51226: 
51227: 
51228: 
51229:                                                         188
51230: M   U   U   T   P   E   R    A   A   T   T   E   E   L   L      S   E T     K A N N A N 0           T 0    T
51231: 
51232: 
51233: 
51234: 
51235: vät voi vanhetessaan menettää merkitystään.                         TELEHALLINTOKESKUKSEN
51236: Viranhakutilanteissa vertaillaan yleensä kunkin                     TELEVISIOLUPAKAMPANJA
51237: viranhakijan yhteenlaskettua työkokemusta
51238:                                                               Kantelijat kertoivat saaneensa kotiinsa Tele-
51239: työhistorian alusta saakka.
51240:                                                            hallintokeskukselta televisioluvan hankkimiseen
51241:    Yksityisyyden suojan näkökulmasta voitiin
51242:                                                            kehottavaa aineistoa. Kantelijat arvostelivat ai-
51243: kuitenkin perustellusti pohtia sitä, onko myös
51244:                                                            neiston sisältöä uhkaavaksi ja epäasialliseksi.
51245: palvelussuhteen keskeytyksen syy nimikirjan
51246:                                                               Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
51247: käyttötarkoituksen kannalta tarpeellinen tieto.
51248:                                                            raavan.
51249:    Keskeytyksen syytä koskeva tieto ei ole mie-
51250:                                                               Telehallintokeskuksella on radiolaitteista an-
51251: lekkäästi erotettavissa itse keskeytystä koske-
51252:                                                            netun lain nojalla oikeus, jos todennäköisillä pe-
51253: vasta tiedosta. Jälkimmäinen tieto herättää esi-
51254:                                                            rusteilla epäillään jonkun luvatta käyttävän te-
51255: merkiksi viranhakutilanteessa välittömästi ky-
51256:                                                            levisiota, toimittaa tarkastus asian selville saa-
51257: symyksen keskeytyksen syystä, etenkin jos on
51258:                                                            miseksi. Lain noudattamisen valvontaan voi-
51259: kysymys pitkähköstä keskeytyksestä. Tällöin
51260:                                                            daan lukea paitsi tällainen varsinainen televisio-
51261: viranhakijalta kysyttäneen joka tapauksessa
51262:                                                            lupatarkastustoimin ta, myös muunlainen tiedo-
51263: syytä nimikirjasta näkyvään keskeytykseen.
51264:                                                            tus- ja kampanjointitoiminta, jolla pyritään
51265: Vastaamatta jättäminen leimaisi viranhakijaa
51266:                                                            edistämään lain noudattamista.
51267: kielteisesti. Näin ollen pelkästään palvelussuh-
51268:                                                               Valvontatehtävää suorittaessaan Telehallin-
51269: teen keskeytyksen syyn poistaminen nimikirjaan
51270:                                                            tokeskuksen on noudatettava lakia. Toimintaa
51271: talletettavista tiedoista tuskin käytännössä olen-
51272:                                                            rajoittaa muun muassa hallitusmuodon 8 §:ssä,
51273: naisesti parantaisi asianomaisen yksityisyyden
51274:                                                            Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa,
51275: suojaa.
51276:                                                            kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koske-
51277:    Viime kädessä joudutaan punnitsemaan vas-
51278:                                                            van kansainvälisen yleissopimuksen 17 artiklas-
51279: takkain toisaalta yksityisyyden suojaa, toisaalta
51280:                                                            sa sekä rikoslain 24 luvussa säännelty yksityis-
51281: julkisoikeudellista nimikirjanpidon intressiä.
51282:                                                            elämän ja kotirauhan suoja. Hallitusmuodon 8
51283: Mahdollinen yksityisyyden loukkaus jää oikeus-
51284:                                                            §:n mukaan jokaisen yksityiselämä ja kotirauha
51285: asiamiehen mielestä palvelussuhteen keskeytys-
51286:                                                            on turvattu. Lailla voidaan kuitenkin säätää pe-
51287: tietojen osalta melko vähäiseksi.
51288:                                                            rusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvit-
51289:    Oikeusasiamies katsoi, ettei nimikirjanpitoa
51290:                                                            tämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin
51291: koskeva sääntely ole tältä osin ainakaan kanteli-
51292:                                                            ulottuvista toimenpiteistä.
51293: janesittämästä syystä perus- ja ihmisoikeuksien
51294:                                                               Yksityiselämän suojan lähtökohtana on, että
51295: toteutumisen kannalta ongelmallinen.
51296:                                                            yksilöllä on oikeus elää omaa elämäänsä ilman
51297:    Oikeusasiamies saattoi käsityksensä sekä tie-
51298:                                                            viranomaisten tai muiden ulkopuolisten tahojen
51299: tosuojavaltuutetun että valtiovarainministeriön
51300:                                                            mielivaltaista tai aiheetonta puuttumista siihen.
51301: tietoon.
51302:                                                            Yksityiselämän piirin tarkka määritteleminen
51303:    Oikeusasiamiehen päätös 28.5.1996,
51304:                                                            on vaikeaa. Siihen kuuluu mm. yksilön oikeus
51305: dnro 44/4/95
51306:                                                            vapaasti solmia ja ylläpitää suhteita muihin ih-
51307:                                                            misiin ja ympäristöön sekä oikeus määrätä itses-
51308:                                                            tään ja ruumiistaan. Euroopan ihmisoikeussopi-
51309:                                                            muksen 8 artiklan soveltamiskäytännössä henki-
51310: 
51311: 
51312:                                                      189
51313: M      U   U   T   P E R      A   A   T   T   E   E   L   L       S    E T    K A N N A N 0            T 0    T
51314: 
51315: 
51316: 
51317: 
51318: lön yksityiselämään puuttuvaksi ei katsottu sitä,         ilmeni, mutta ainoastaan epäsuorasti, että lupa
51319: että hän joutui postin mukana vasten tahtoaan             tarvitaan vain, jos asunnossa on käytössä televi-
51320: vastaanottamaan mainosmateriaalia.                        sio. Toisaalta tämä oli normaalisti muutoinkin
51321:     Telehallintokeskus oli lähettänyt aineiston           kansalaisten tiedossa.
51322: sellaisiin osoitteisiin, joissa televisiolupakam-              Aineistolla oli pyritty ilmeisen tehokkaasti
51323: panjaluettelon perusteella ei ollut televisiolupaa.       edistämään televisiolupien hankkimista. Aineis-
51324: Luettelo syntyi väestön keskusrekisterin ja tele-            to ei sisältänyt mitään lainvastaista. Luvatto-
51325: visioluparekisterin tietojen yhdistämisellä. Luet-           maan tv-katseluun voimakkaasti vihjaaminen,
51326: telon tekeminen ja käyttäminen oli katsottu sal-             kun vastaanottajien joukossa oli varmasti myös
51327: lituksi korkeimman hallinto-oikeuden ja tieto-               henkilöitä, joilla ei ollut käytössään televisiota,
51328: suojalautakunnan päätöksissä. Saadun selvityk-               oli oikeusasiamiehen mielestä kuitenkin hyvän
51329: sen mukaan tällaisista kohteena olevista asun-               hallinnon ja suhteellisuusperiaatteen kannalta
51330: noista yli puolessa oli kuitenkin käytössä televi-        jossakin määrin ongelmallista. Koska kysymys
51331: 810.                                                      oli viime kädessä arvostuksenvarainen, oikeus-
51332:     Asunnot kuuluvat kotirauhan piiriin. Kirjeen             asiamies ei pitänyt Telehallintokeskuksen me-
51333: tai muun aineiston lähettäminen asuntoon ei kui-             nettelyä lainvastaisena tai muutoinkaan virheel-
51334: tenkaan normaalisti voi merkitä kotirauhan rik-              lisenä.
51335: komista. Aineiston lähettäminen oli myös lie-                   Oikeusasiamiehen kirje 30.12.1996,
51336: vempi keino edistää radiolaitteista annetun lain             dnrot 2493 ja 2494/4/95
51337: noudattamista kuin lain 3 §:ssä säädetty varsi-
51338: nainen televisiolupatarkastus, joka voitiin suo-
51339: rittaa todennäköisen luvattoman television kat-
51340:                                                                       ULKOMAALAISVALTU UTETTU
51341:                                                                           JA SANANVAPAUS
51342: selun perusteella. Televisioluvan hankkimisvel-
51343: vollisuudesta kertovan kirjeen tai muun aineis-                 Kantelijan mukaan ulkomaalaisvaltuutettu
51344: ton lähettäminen myös sellaisiin asuntoihin, jois-           oli käyttäytynyt valtion virkamiehelle sopimat-
51345: sa ei todellisuudessa ollut käytössä televisiota, ei         tomalla tavalla, kun hän oli lehtihaastattelussa
51346: siten sinänsä merkinnyt yksityiselämän tai koti-             arvostellut poliisin Oravaisissa toimeenpanemaa
51347: rauhan loukkaamista tai ollut muutoinkaan kiel-              käännyttämistä ja tällöin verrannut poliisin me-
51348: lettyä.                                                      nettelytapoja KGB:n toimintaan.
51349:     Kanteluissa tarkoitetun aineiston ulkoasu,                 Oikeusasiamies totesi ratkaisussaan seuraa-
51350: esittämistapa ja sisältö poikkesivat siitä, mihin            van.
51351: viranomaisten tiedotteissa oli yleensä totuttu.                Sananvapaus on turvattu kaikille sekä Euroo-
51352: Aineisto oli väritykseltään ja muodoltaan huo-               pan ihrnisoikeussopimuksessa että Suomen halli-
51353: miota herättävä. Toisaalta myös virallistiedot-              tusmuodon 10 §:ssä. Tämä perus- ja ihmisoikeus
51354: teet joutuivat kilpailemaan huomiosta muiden                 kuuluu myös virkamiehille. Virkamiehen sanan-
51355: viestimien kanssa eikä tiedotteiden sisällön vält-           vapauden käyttöä arvioitaessa on otettava kui-
51356: tämättä tarvinnut olla niitä värittömämpi. Ai-               tenkin huomioon valtion virkamieslain 14 §:n 2
51357: neisto oli osoitettu asunnon haltijalle, jota keho-          momentti, jonka mukaan virkamiehen on käyt-
51358: tettiin hankkimaan televisiolupa. Asunnon halti-             täydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttä-
51359: jaa ei kuitenkaan mainittu nimeltä. Tekstistä                mällä tavalla.
51360: 
51361: 
51362:                                                        190
51363: M   U   U   T   P   E   R     A    A   T   T   E   E   L   L       S    E T    K A N N A N 0           T 0   T
51364: 
51365: 
51366: 
51367: 
51368:     Ulkomaalaisvaltuutetun        tehtäviin    kuuluu         "KGB:n toimintaan" ei liittynyt konkreettisesti
51369: edistää ulkomaalaisten aseman turvaamista sekä                entiseen Neuvostoliittoon, vaan kysymys oli sii-
51370: seurata ulkomaalaisten oloja ja asemaa yhteis-                tä, että ulkomaalaisvaltuutettu oli halunnut
51371: kuntaelämän eri aloilla. Ulkomaalaisten saaman                yleisesti arvostella poliisia hienotunteisuuden
51372: viranomaiskohtelun seuranta kuuluu ulkomaa-                   puutteesta. Oikeusasiamiehen mukaan sellaiset
51373: laisvaltuutetun virkavelvollisuuksiin. Ulkomaa-               käsitteet kuin "KGB" ja "Gestapo" olivat taval-
51374: laisvaltuutetulla oli siten virkansa puolesta ollut           laan irronneet historiallisesta yhteydestään ja
51375: oikeus harkintansa mukaan arvostella poliisin                 saaneet arkikielessä sekundäärisen yleismerki-
51376: toimintaa.                                                    tyksen.
51377:    Ulkomaalaisvaltuutetun haastattelulausunto                    Käsillä olevassa tapauksessa ulkomaalaisval-
51378: sisälsi värikästä kieltä. Ulkomaalaisvaltuutettu              tuutettu oli ilmeisesti harkinnut, että tilanteen
51379: oli selvityksensä mukaan halunnut ilmaista sen,               poikkeuksellisuus vaati tavanomaista voimak-
51380: että turvapaikanhakijoiden käännytyksessä pi-                 kaampaa sanavalintaa. Oikeusasiamiehen mie-
51381: täisi noudattaa "sivistynyttä" eli oikeusvaltioon             lestä tämä oli ollut ulkomaalaisvaltuutetun har-
51382: soveltuvaa käytäntöä. Asiayhteydestä päätellen                kintavallan rajoissa.
51383: ilmaisuja ei ollut kuitenkaan välttämättä tarkoi-               Oikeusasiamiehen kirje 31.12.1996,
51384: tettu kirjaimellisesti ymmärrettäviksi. Viittaus              dnro 482/4/95
51385: 
51386: 
51387: 
51388: 
51389:                                                         191
51390: T        A        R         K        A         s              T        u         K        s         E        T
51391: 
51392: 
51393: 
51394: 
51395:                                 10. TARKASTUKSET
51396: 
51397:   Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies tar-          tamista yhteiskuntaan. Vankeja on myös koh-
51398: kastivat kertomusvuonna 58 kohdetta. Tarkas-            deltava oikeudenmukaisesti ja heidän ihmis-
51399: tuspäiviä kertyi yhteensä 44.                           arvoaan kunnioittaen. Tarkastuksilla pyritään
51400:    Oikeusasiamies teki 22 tarkastusta ja käytti         arvioimaan näiden periaatteiden toteutumista.
51401: niihin 16 yhteensä työpäivää. Apulaisoikeusasia-           Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kes-
51402: mies ja hänen varamiehensä puolestaan tarkasti-         kustelujen ja asiakirjatarkastuksen kohteena
51403: vat 36 kohdetta ja käyttivät tarkastuksiin yh-          ovat vankien mahdollisuus työhön 1 opiskeluun ja
51404: teensä 28 työpäivää.                                    muihin toimintoihin, heidän asumis- ja muutti-
51405:    Tarkastuskohteet ja -ajankohdat käyvät ilmi          lansa vankilassa, henkilökunnan asenteet ja
51406: taulukoista.                                            käyttäytyminen, yhteydet omaisiin ja muuhun
51407:                                                         yhteiskuntaan (tapaamiset, kirjeenvaihto, puhe-
51408:                                                         limen käyttö yms.) sekä kurinpitokäytäntö. Lai-
51409:                                                         toksen luonteen mukaisesti tarkastettavat asiat
51410:              VANKEINHOITO                               saattavat vaihdella tai saada erilaisen painotuk-
51411:                                                         sen eri laitoksissa. Kaikkialla kuitenkin perehdy-
51412:    Oikeusasiamiehellä on johtosääntönsä mu-             tään asumistiloihin, eristyshuoneisiin, matkasel-
51413: kaan velvollisuus toimittaa tarkastuksia vanki-             leihin, perhetapaamistiloihin, syödään vankiruo-
51414: loissa ja muissa suljetuissa laitoksissa ja hankkia         kaa ja keskustellaan sekä laitoksen johdon että
51415: selvityksiä niihin sijoitettujen henkilöiden hoi-           muun henkilökunnan kanssa. Tärkeä ja keskei-
51416: dosta ja muista heitä koskevista asioista. Tämän            nen osa tarkastusta on ns. vankipuhuttelu, mikä
51417: mukaisesti oikeusasiamiehet ovat perinteisesti              merkitsee vangin mahdollisuutta luottamukselli-
51418: tarkastaneet vankilat 2 - 3 vuoden välein. Apu-             seen keskusteluun tarkastajan ja hänen avusta-
51419: laisoikeusasiamies, jolle vankeinhoitoon liittyvät          jansa kanssa.
51420: asiat tällä hetkellä kuuluvat, on jatkanut näitä               Vankilatarkastuksista on jäljempänä mainit-
51421: tarkastuksia tavoitteenaan tarkastaa suuret kes-            tu joitakin keskeisiä seikkoja laitoksittain. Vuo-
51422: kusvankilat kahdesti, muut vankeinhoidon lai-               den päätteeksi apulaisoikeusasiamies kävi van-
51423: tokset kerran toimikautensa aikana.                         keinhoito-osastossa keskustelemassa tarkastuk-
51424:    Rangaistusten täytäntöönpanon keskeiset pe-              silla esille tulleista kysymyksistä ja havaitsemis-
51425: riaatteet on kirjattu lakiin rangaistuksen täytän-          taan ongelmista. Tällaisia olivat eräät tiloihin
51426: töönpanosta. Lain mukaan rangaistuksen täy-                 liittyvät puutteet (erityisesti Riihimäen keskus-
51427: täntöönpano on järjestettävä siten, että rangais-           vankilassa ja Turun keskusvankilassa), eräät
51428: tuksena on pelkästään vapaudenmenetys. Muita                lainsäädännön muutostarpeet            (eristäminen
51429: rajoituksia voidaan käyttää siinä määrin kuin               epäiltäessä huumausaineen salakuljetusta, van-
51430: laitoksessa pitämisen varmuus ja laitoksen jär-             kikuljetus ym.), perhetapaamisiin liittyvät on-
51431: jestys vaativat. Rangaistus on pantava täytän-              gelmat, laitosten huumausainetilanne, vankien
51432: töön siten, ettei se tarpeettomasti vaikeuta vaan           mielenterveysongelmat sekä henkilökunnan
51433: mahdollisuuksien mukaan edistää vangin sijoit-              koulutustarpeet. Ks. jäljempänä s. 196.
51434: 
51435: 
51436: 
51437:                                                       192
51438: T        A          R       K         A        s              T        u         K        s        E         T
51439: 
51440: 
51441: 
51442: 
51443:     HÄMEENLINNAN KESKUSVANKILA                                       HÄMEEN LÄÄNINVANKILA
51444:          JA VANKISAIRAALA
51445:                                                                Apulaisoikeusasiamies tarkasti Hämeen lää-
51446:   Apulaisoikeusasiamies tarkasti Hämeenlin-                 ninvankilan 7.3.1996.
51447: nan keskusvankilan ja vankisairaalan 6.3.1996.                 Tarkastuksella kiinnitettiin huomiota ran-
51448:   Tarkastuksella kiinnitettiin huomiota ran-                gaistusten täytäntöönpanosta annetun lain, tut-
51449: gaistusten täytäntöönpanosta annetun lain ja                kintavankeudesta annetun lain ja vankeinhoito-
51450: vankeinhoitoasetuksen 1.5.1995 voimaan tullei-              asetuksen 1.5.1995 voimaan tulleiden uudistus-
51451: den uudistusten toteutumiseen, vankien oloihin              ten toteutumiseen, vankien oloihin laitoksessa ja
51452: laitoksessa sekä laitoksen kurinpitokäytäntöön.             laitoksen kurinpitokäytäntöön.
51453:    Apulaisoikeusasiamiehen vastaanotolla kävi                  Apulaisoikeusasiamiehen vastaanotolla kävi
51454: 19 naisvankiaja 10miesvankia sekä yksihenkilö-              12 vankia ja yksi henkilökuntaan kuuluva. Van-
51455: kuntaan kuuluva. Vankien asiat koskivat heidän              kien asiat koskivat lähinnä vireillä olevia tuo-
51456: rangaistuksiaan, poisturuislupia sekä erityisesti           mioistuinasioita. Ulkomaalaiset vangit tieduste-
51457: naisvankien asuinolosuhteita ja muiden sijoitus-            livat rangaistusten täytäntöönpanoa koskevia
51458: vankiloiden puutetta.                                       asioita.
51459:     Sekä miesten että naisten yleisin kurinpitokä-             Kurinpitopäiväkirjan sisältämistä asioista
51460: sittelyyn johtanut syy oli poistumisluparikko-              pääosa koski vangin saapumista päihtyneenä lai-
51461: mus. Teot käsittivät vähäisiä myöhästymisiä,                tokseen. Keskustelussa johtajan kanssa ilmeni,
51462: poistumisluvalta palaamatta jäämisiä ja huma-               että kaikki poistumisluvalta saapuvat vangit pu-
51463: lassa laitokseen palaamisia. Kurinpitoasioiden              hallutetaan. Kurinpitoasioiden käsittelyssä ja
51464: käsittelyssä ei ilmennyt huomautettavaa.                    niiden kirjaamisessa ei ilmennyt huomautetta-
51465:     Keskeiseksi ongelmaksi todettiin jo oikeus-             vaa.
51466: asiamiehen edellisellä tarkastuksella esillä ollut            Apulaisoikeusasiamiehen tietoon saatettiin tar-
51467: muiden sijoitusvankiloiden puute naisille. Nais-            kastuksella, että Riihimäen keskusvankilan van-
51468: vangeilta puuttui edelleen myös oma psykiatri-              git kuljetetaan Hämeenlinnan käräjäoikeuteen
51469: nen hoitoyksikkö.                                           säännönmukaisella vanginkuljetuksella Hämeen
51470:                                                             lääninvankilan kautta. Vangit joutuvat olemaan
51471:    Apulaisoikeusasiamies päätti ottaa omana
51472:                                                             matkalla useita päiviä, vaikka Riihimäeltä Hä-
51473: aloitteenaan (dnro 620/2/96) tutkittavaksi nais-
51474:                                                             meenlinnaan on matkaa vain nelisenkymmentä
51475: vankien sijoitusvankilaa koskevan asian. Asiaa
51476:                                                             kilometriä. Jos vangit kuljetettaisiin Riihimäeltä
51477: selvitettäessä kävi ilmi, että vireillä oli useita,
51478:                                                             omalla kuljetuksella Hämeenlinnaan, vangin kä-
51479: osin jo toteutusasteella olevia hankkeita. Vuoden
51480:                                                             räjämatkaan kuluisi vain yksi päivä. Apulaisoi-
51481: 1997 aikana ilmoitettiin perustettavan naisosas-
51482:                                                             keusasiamies ilmoitti selvittävänsä asiaa.
51483: to Pohjois-Karjalan ja Turun lääninvankilaan
51484: sekä avolaitospaikkoja naisille Köyliön varavan-
51485: kilaan ja Oulun lääninvankilan alaisuudessa toi-
51486: mintaansa aloittavaan Ylitornion avovankila-                       RIIHIMÄEN KESKUSVANKILA
51487: osastoon. Suunnitelmissa ilmoitettiin myös ole-
51488:                                                                Apulaisoikeusasiamies tarkasti Riihimäen
51489: van, että aikanaan valmistuvaan Vantaan lää-
51490:                                                             keskusvankilan 12.3.1996.
51491: ninvankilaan perustetaan naisvankiosasto.
51492:                                                               Tarkastuksella kiinnitettiin erityistä huomio-
51493: 
51494: 
51495:                                                       193
51496: T        A         R         K        A         s              T        u        K        s        E        T
51497: 
51498: 
51499: 
51500: 
51501: ta keskusvankilan suljettujen osastojen järjeste-           Vankilan tilojen tarkastuksella tutustuttiin
51502: lyihin, kurinpitoasioihin ja vankien yhteyksiin          mm. matkaselliosastoon, jonne tilanpuutteen
51503: laitoksen ulkopuolelle.                                  vuoksi asutetaan myös lääninvankilan omia van-
51504:    Apulaisoikeusasiamiehen vastaanotolla kävi            keja. Johtaja Matti Karvonen totesi, että tilan-
51505: 12 vankia. Vangit keskustelivat mm. poistumis-           teesta on annettu selvitys vankeinhoito-osastolle
51506: luvista, avolaitokseen pääseruisestä sekä työra-         ja sen kannanottoa odotellaan lähiviikkoina.
51507: han määrästä.                                                Apulaisoikeusasiamies totesi, ettei pitkäaikaista
51508:    Kurinpitokäytäntö oli varsin lievä. Kurinpi-              asumista matkaselliosastolla voida pitää asian-
51509: totapausten määrä oli laskenut huomattavasti                 mukaisena.
51510: aiemmista vuosista. Muutamien merkintöjen                       Apulaisoikeusasiamies kiinnitti vankilan joh-
51511: puutteellisuuteen kiinnitettiin vankilan johdon              don huomiota siihen, että pelkkä virtsakokeesta
51512: huomiota.                                                    kieltäytyminen ei saa johtaa perhetapaamisen
51513:    Suljetuilla osastoilla oli yhteensä 56 vankia,            epäämiseen. Muutoin tapaaruisjärjestelyissä tai
51514: joista yksi karkaamisalttiutensa takia. V ankilas-           vankien mahdollisuuksissa pitää yhteyttä vanki-
51515: sa oli pyritty erityisesti aktivoimaan näitä van-            lan ulkopuolelle ei tullut esiin huomautettavaa.
51516: keja. Tässä tarkoituksessa oli selvitetty suljetuil-
51517: la osastoilla vankien halukkuutta osallistua eri-
51518: laisiin toimintoihin. Vangeista 7 opiskeli, 16 teki                  VILPPULAN VARAVANKILA
51519: sellityötä ja 19 halusi mukaan osastojen sisäisiin
51520:                                                                 Apulaisoikeusasiamiehen varamies tarkasti
51521: käynnistymässä oleviin päiväohjelmiin. Apulais-
51522:                                                              Vilppulan varavankilan 11.4.1996.
51523: oikeusasiamies kiinnitti vankilan johdon huo-
51524:                                                                 Tarkastuksella kiinnitettiin erityistä huomio-
51525: miota siihen, että pelkkä virtsakokeesta kieltäy-
51526:                                                              ta varavankilan kurinpitokäytäntöön, siirtoihin
51527: tyminen ei saa johtaa perhetapaamisen epäämi-
51528:                                                              suljettuun laitokseen ja vankien yhteyksiin lai-
51529: seen. Muutoin vankilan tapaaruisjärjestelyissä
51530:                                                              toksen ulkopuolelle.
51531: tai vankien muissa mahdollisuuksissa pitää yh-
51532:                                                                 Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen puheil-
51533: teyttä laitoksen ulkopuolelle ei tullut esiin huo-
51534:                                                              la kävi kolme vankia. Vankilan johdon kanssa
51535: mautettavaa.
51536:                                                              keskusteltiin vankipuhutteluissa esiin tulleista
51537:                                                              kysymyksistä. Johtaja Veikko Salo lupasi pitää
51538:                                                              vangeille tiedotustilaisuuden mm. toiminta- ja
51539:           OULUN LÄÄNINVANKILA
51540:                                                              käyttörahan saamisperusteista, joka oli tullut
51541:     Apulaisoikeusasiamies tarkasti Oulun läänin-             vankipuhuttelussa esille.
51542: vankilan 26.3.1996.                                             Kurinpitokäytäntö oli varsin lievä. Yleisin
51543:    Tarkastuksessa kiinnitettiin erityistä huomio-            kurinpitoseuraamus oli varoitus. Varavankilan
51544: ta lääninvankilan kurinpitoasioihin, vankien yh-             johdon huomiota kiinnitettiin muutamiin kurin-
51545: teyksiin laitoksen ulkopuolelle sekä opiskeluun ja           pitopäiväkirjan merkintöjen puutteellisuuksiin.
51546: työssäkäyntiin laitoksen ulkopuolella.                       Muutoinkurinpito-ja siirtoasioiden käsittelyssä
51547:    Vastaanotolla kävi yhdeksän vankia, joista                ei ollut huomautettavaa.
51548: kaksi oli ulkomaalaisia. Vangit arvostelivat mm.                Perhetapaamistilojen todettiin olevan erin-
51549: kotikuntiensa viranomaisten päätöksiä toimeen-               omaiset. Muutoinkin vankien asuin-, työ- ja va-
51550: tulotukiasioissa.                                            paa-ajantilat havaittiin hyväkuntoisiksi. Myös
51551: 
51552: 
51553:                                                        194
51554: T        A         R        K         A        s              T         u        K         s        E         T
51555: 
51556: 
51557: 
51558: 
51559: eristystilat olivat asianmukaiset. Niitä käyte-             rinpitopäiväkirjassa esiintyneisiin joihinkin te-
51560: tään yleensä vain sen ajan, että päihtyneenä                onkuvausten ylimalkaisuuksiin. Johdon kanssa
51561: poistumisluvalta palaava vanki selviää.                     keskusteltiin myös suljetun osaston asukkaiden
51562:                                                             terveystilanteen seurannasta. Apulaisoikeus-
51563:                                                             asiamiehen varamies kiinnitti laitoksen johdon
51564:        HELSINGIN KESKUSVANKILA                              huomiota siihen, että seurantaan on erityinen
51565:                                                             lainsäädännöllinen velvollisuus.
51566:   Apulaisoikeusasiamiehen varamies tarkasti
51567:                                                               Vankipuhuttelun yhteydessä tuli tutkitta-
51568: Helsingin keskusvankilan 5.6.1996.
51569:                                                             vaksi kolme kantelua, joista kaksi koski Helsin-
51570:   Tarkastuksella kiinnitettiin erityistä huomio-
51571:                                                             gin keskusvankilaa. Muutoin tarkastus ei anta-
51572: ta vankien oloihin ja kohteluun laitoksessa,
51573:                                                             nut aihetta toimenpiteisiin.
51574: omasta tahdostaan eristettyjen ja muiden vai-
51575: keasti työllistettävien vankien asemaan ja mah-
51576: dollisuuksiin osallistua toimintoihin sekä eristet-
51577:                                                                KONNUNSUON KESKUSVANKILA JA
51578: tyjen vankien terveydentilan seurantaan. Muita
51579:                                                                 KIVISAAREN AVOVANKILAOSASTO
51580: tarkastuksen painopistealueita olivat vankien
51581: mahdollisuudet pitää yhteyttä laitoksen ulko-                 Apulaisoikeusasiamiehen varamies tarkasti
51582: puolelle, laitoksen poistumislupakäytäntö, päih-            Konnunsuon keskusvankilan ja Kivisaaren avo-
51583: teettömän osaston toiminta sekä laitoksen kurin-            vankilaosaston 17.6.1996.
51584: pitokäytäntö.                                                  Tarkastuksella kiinnitettiin erityistä huomio-
51585:    Henkilökunnan edustajien kanssa käydyssä                 ta kurinpitokäytäntöön, vankien yhteyksiin lai-
51586: keskustelussa tuotiin esiin, että henkilökunnan             toksien ulkopuolelle ja suljettujen osastojen olo-
51587: virka-aseet eivät sovellu pitkän kantomatkansa              suhteisiin.
51588: vuoksi hyvin kaupunkiolosuhteisiin. Tämä on-                  Henkilökunnan edustajat toivat esiin henkilö-
51589: gelma oli ilmennyt mm. erään äskettäisen kar-               kunnan vähentämisestä aiheutuvat ongelmat.
51590: kaamisyrityksen yhteydessä. Työturvallisuutta               Myös psyykkisesti vajaakykyisten ja joskus vä-
51591: heikentävät henkilökunnan mukaan myös tur-                  kivaltaisten vankien sijoittamista Kivisaaren
51592: vavälineiden huono saatavuus ja henkilökunnan               avovankilaosastoon pidettiin ongelmallisena.
51593: vähäinen määrä. Luottamusmiehet arvostelivat                   Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen vas-
51594: myös henkilökunnan sosiaalitiloja sekä sitä, että           taanotolla kävi neljä vankia Kivisaaresta ja kak-
51595: vastuu ns. pelkääjien osaston vankien terveyden-            sitoista keskusvankilasta. Heidän kanssaan kes-
51596: hoidosta oli siirtynyt yhä enemmän terveyden-               kusteltiin mm. heidän tuomioistaan, avolaitok-
51597: hoitohenkilökunnalta vartijoille.                           seen ja sieltä pois siirtämisestä, poistumisluvista
51598:    Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen vas-                  ja vankien omaisuuden anastuksista Kivisaares-
51599: taanotolla kävi seitsemän vankia. Vangit halusi-            sa.
51600: vat keskustella mm. poistumisluvista sekä eris-                Kurinpitoasioita oli suhteellisen paljon ja eh-
51601: tysosaston olosuhteista.                                    dotonta yksinäisyyttä käytettiin runsaasti. Van-
51602:    Vankien ja henkilökunnan edustajien esille               kilan johdon huomiota kiinnitettiin eräisiin ku-
51603: ottamista kysymyksistä keskusteltiin vankilan               rinpitopäiväkirjan merkintöjen puutteellisuuk-
51604: johdon kanssa.                                              siin sekä siihen, että kurinpitorangaistuksessa ei
51605:    Vankilan johdon huomiota kiinnitettiin ku-               aina ollut otettu huomioon tutkinnan aikaista
51606: 
51607: 
51608:                                                       195
51609: T        A         R        K        A         s              T        u         K        s        E        T
51610: 
51611: 
51612: 
51613: 
51614: eristysaikaa. Johtaja Anna-Katriina Grönholm                11 vankia. Vangit halusivat keskustella mm. joh-
51615: lupasi ottaa seuraamuskäytännön yhtenäisyy-                 tajan vastaanotoista, perhetapaamisista, osasto-
51616: den puheeksi laitoksessa.                                   sijoittelusta, rangaistusajan laskemisesta, puhe-
51617:    Keskusvankilan ja avovankilaosaston tilojen              limen käytöstä, oman rahan käytöstä sekä pois-
51618: todettiin olevan tyydyttävässä kunnossa. Osalla             tumis- ja siirtohakemuksista.
51619: keskusvankilan vangeista ei ollut mahdollisuutta               Vankilan johdon huomiota kiinnitettiin tie-
51620: käyttää wc:tä öisin. Kivisaaressa keskusteltiin             donkulun kehittämiseen henkilökunnan ja joh-
51621: siitä, voitaisiinko vangeille järjestää mahdolli-           don välillä. Todettiin, että yhteistoimintako-
51622: suus itse lukita huoneensa anastusten estämisek-            kouksissa käsiteltävistä asioista on syytä ilmoit-
51623: si. Johtaja Grönholm totesi, että pienemmille               taa tehokkaasti etukäteen ja kokouksissa tehtä-
51624: tavaroille on järjestetty tallelokerot.                     vistä päätöksistä kokousten jälkeen. Kiinnitet-
51625:     Tarkastuksella jätettiin kolme kantelua. Mui-           tiin huomiota myös eristyksessä olevien tervey-
51626: hin toimenpiteisiin tarkastus ei antanut aihetta.           den seuraamisen tärkeyteen ja kurinpitopäivä-
51627:                                                             kirjan merkintöjen täsmällisyyteen.
51628: 
51629:          TURUN KESKUSVANKILA                                           VANKIMIELISAIRAALA
51630:    Apulaisoikeusasiamies tarkasti Turun keskus-
51631:                                                                Apulaisoikeusasiamies tarkasti vankimielisai-
51632: vankilan 8.- 9.10.1996.
51633:                                                             raalan 9.10.1996.
51634:    Tarkastuksella kiinnitettiin erityistä huomio-
51635:                                                                Tarkastuksella kiinnitettiin erityisesti huo-
51636: ta suljettujen osastojen olosuhteisiin, eristyksis-
51637:                                                             miota potilaiden itsemääräämisoikeuden rajoi-
51638: sä asuvien vankien asemaan, vankien yhteyksiin
51639:                                                             tuksiin laitoksessa.
51640: laitoksen ulkopuolelle ja niiden valvontaan sekä
51641:                                                                Apulaisoikeusasiamiehen vastaanotolla kävi
51642: kurinpitokäytäntöön.
51643:                                                             kolme vankia. Vangit halusivat keskustella mm.
51644:     Keskustelussa laitoksen johdon kanssa tuli
51645:                                                             siirtomahdollisuuksista, rangaistusajan laskemi-
51646: esiin, että poistumisluparikkomukset käsitellään
51647:                                                             sesta ja mahdollisuudesta saada oikeusapua.
51648: Turun keskusvankilassa kurinpitomenettelyssä.
51649:                                                                Apulaisoikeusasiamies kiinnitti sairaalan joh-
51650: Selvät huumausaineasiat siirretään aina poliisil-
51651:                                                             don huomiota työvuorolistojen laadinnassa il-
51652: le, sen sijaan pillereiden hallussapitoa koskevat
51653:                                                             menneisiin tasa-arvoon liittyviin ongelmiin. Hän
51654: asiat käsitellään kurinpidollisesti. Huumausai-
51655:                                                             piti tärkeänä, että naisille taataan yhtäläiset
51656: neiden käyttö vankilassa on lisääntynyt, vaikka
51657:                                                             mahdollisuudet osallistua laitoksen töihin kuin
51658: käyttäjiä ei usein saadakaan kiinni. Myös huu-
51659:                                                             miehille. Hän kiinnitti sairaalan johdon huomio-
51660: meisiin liittyvää rahaa on alkanut liikkua enem-
51661:                                                             ta myös joihinkin epäselviin merkintöihin eristä-
51662: män.
51663:                                                             mispäiväkirj assa.
51664:    Vankilan edustajat totesivat, että pohjoissel-
51665: liosastolla oli tapahtunut perustavanlaatuinen
51666:                                                                       OIKEUSMINISTERIÖN
51667: muutos. Harrastustoimintaa ja -tiloja oli lisätty.
51668:                                                                      VAN KEI N HOITO-OSASTO
51669: Lähes kaikki vangit olivat osastolla omasta tah-
51670: dostaan. Osaston peruskorjaus valmistuu vuo-                   Apulaisoikeusasiamies suoritti 31.10.1996 tar-
51671: den 1997 aikana.                                            kastuksen oikeusministeriön vankeinhoito-osas-
51672:   Apulaisoikeusasiamiehen vastaanotolla kävi                tossa.
51673: 
51674: 
51675:                                                       196
51676: T        A         R         K         A         s              T        u         K        s        E        T
51677: 
51678: 
51679: 
51680: 
51681:    Tarkastuksella käsiteltiin paaasiassa laitos-              koulutustarpeita sen johdosta, että laitostarkas-
51682: tarkastuksilla vuoden 1996 aikana esiin tulleita              tuksilla oli käynyt ilmi, ettei rangaistuksen täy-
51683: kysymyksiä. Keskustelut koskivat mm. vireillä                 täntöönpanon keskeisiä tavoitteita mm. toimin-
51684: olevia lainsäädäntöhankkeita, laitosten raken-                tojen kehittämisen tärkeydestä, ollut kaikkialla
51685: nuskannan uudistamissuunnitelmia, henkilö-                    ymmärretty, vaan osin jopa kielteistä asennoitu-
51686: kunnan koulutustarpeita, perhetapaamisiin liit-               mista oli tullut esille.
51687: tyviä ongelmia, laitosten huumausainetilannet-                   Hallitusneuvos Esa V esterbacka totesi, että
51688: ta, vankien mielenterveysongelmia ja vankein-                 henkilökunnan peruskoulutuksen uudistamista
51689: hoito-osaston yhteydenpitoa oikeusasiamiehen                  ja täydennyskoulutuksen lisäämistä suunnitel-
51690: kanslian kanssa.                                              laan. Apulaisoikeusasiamies korosti koulutuksen
51691:   Huumeongelma erilaisine lieveilmiöineen on                  tärkeyttä erityisesti siinä, että henkilökunta si-
51692: vankeinhoito-osaston käsityksen mukaan pa-                    säistäisi nykyaikaisen vankeinhoidon perusperi-
51693: hentunut. Tilanteeseen on vankeinhoitojohtaja                 aatteet.
51694: Jari Lohen mukaan reagoitu mm. yhteistyöllä                      Ylilääkäri Leena Arpo totesi, että varsinaisia
51695: poliisin kanssa, henkilöstön koulutuksella ja toi-            mielisairaita ei vankiloissa ole normaaliväestöä
51696: menkuvien muutoksilla sekä valvontaa helpotta-                enempää. V altaosa vangeista on päihderiippu-
51697: villa säädösmuutoksilla. Perhetapaamiset ovat                 vaisia. Vartijahenkilöstöä kuormittavat erityi-
51698: eräs väylä, joita pitkin huumeita tulee laitoksiin.           sesti vaikeat, persoonallisuushäiriöiset vangit,
51699: Keskusteltiin eri laitosten perhetapaamisten                  joita Arpon mukaan ei voi mielenterveyspalve-
51700: myöntämisperusteiden        yhdenmukaisuudesta                luilla juurikaan auttaa. Perushenkilöstön työn-
51701: sekä siitä, voidaanko virtsakokeen antaminen                  ohjaus on tässä avainasemassa.
51702: asettaa perhetapaamisen ehdoksi. Vastauksena
51703: apulaisoikeusasiamiehen tiedusteluun vankein-
51704:                                                                     Tarkastukset vankeinhoidossa 1996
51705: hoito-osaston taholta todettiin lisäksi, että vireil-
51706: lä olevaan rangaistusten täytäntöönpanoa kos-
51707: kevan lain muutoksen yhteydessä säädetään                      Hämeenlinnan keskusvankila ja
51708: mm. suljetuista osastoista ja vangin eristämises-              vankisairaala ________                 6.3.1996
51709: tä, jos hänen epäillään kuljettavan kehossaan                  Hämeen lääninvankila                   7.3.1996
51710: luvattomia aineita tai esineitä sekä muutoksen-                Riihimäen keskusvankila               12.3.1996
51711: hakuoikeuden laajentamisesta kurinpitorangais-                 Oulun lääninvankila _ _ __            26.3.1996
51712: tuksista. Tavoitteena on saada esitys eduskun-                 Vilppulan varavankila                 11.4.1996
51713: nan käsiteltäväksi tulevalla kevätistuntokaudel-               Helsingin keskusvankila _ __           5.6.1996
51714: la.                                                            Konnunsuon keskusvankila ja
51715:    Vankeinhoito-osaston edustajat totesivat,                   Kivisaaren avovankilaosasto       17.6.1996
51716: että laki antaa laitoksille kurinpitoasioissa har-             Turun keskusvankila           8.-9.10.1996
51717: kintavaltaa. Käytännön ohjaamiseen on pyritty                  Vankimielisairaala                9.10.1996
51718: keskusteluilla tarkastusten yhteydessä ja esim.                Oikeusministeriön vankeinhoito-
51719: vankilanjohtajien tapaamisissa.                                osasto                           31.10.1996
51720:    Apulaisoikeusasiamies korosti henkilökunnan
51721: 
51722: 
51723: 
51724: 
51725:                                                         197
51726: T        A         R        K        A         s              T        u         K         s         E        T
51727: 
51728: 
51729: 
51730: 
51731:                    POLIISI                              mies korosti perusteiden ilmoittamisen merkitys-
51732:                                                         tä.
51733:           JÄMSÄN NIMISMIESPIIRI                            Matkustuskieltoja piirissä oli määrätty edel-
51734:                                                         lisenä vuonna 17. Piirin edustajat pitivät vali-
51735:     Apulaisoikeusasiamiehen varamies tarkasti
51736:                                                         koivasti käytettyä matkustuskieltoa tehokkaa-
51737: Jämsän nimismiespiirin 10.4.1996.
51738:                                                         na pakkokeinona.
51739:    Tarkastus keskittyi erityisesti esitutkintaan,
51740:                                                            Piirin tilat olivat suhteellisen ahtaat ja henki-
51741: sen joutuisuuteen ja eräiden pakkokeinojen käyt-
51742:                                                         lökunnan mukaan osin epäkäytännölliset. Polii-
51743: töön.
51744:                                                         sivankilan tilat apulaisoikeusasiamiehen vara-
51745:    Nimismiespiirin johdon kanssa käydyssä kes-
51746:                                                         mies totesi asianmukaisiksi.
51747: kustelussa tuli esiin, että piirissä aamuyön tunnit
51748: hoidetaan kahdella miehellä, joista toinen onko-
51749: tivaralla. Pidätettyjen ja säilöönotettujen var-                     KEURUUN NIMISMIESPIIRI
51750: tioinnin järjestäminen on tällöin pulmallista.
51751:    Oikeusasiamiehen kansliaan etukäteen toimi-                 Apulaisoikeusasiamiehen varamies tarkasti
51752: tetun asiakirja-aineiston pohjalta keskusteltaes-           Keuruun nimismiespiirin 10. -11.4.1996.
51753: sa havaittiin, että poliisimiehen ottaessa rikok-              Tarkastus keskittyi erityisesti nimismiespiirin
51754: sesta epäillyn kiinni pidättämisen turvaamiseksi            esitutkintaan, sen joutuisuuteen ja eräiden pak-
51755: (pakkokeinolaki 1 luku 2 § 2) ei toimenpidettä              kokeinojen käyttöön.
51756: kirjattaessa ollut mainittu, mikä pidättämisen                 Nimismies Taisto Kaivola totesi, että piirin
51757: erityinen edellytys kussakin tapauksessa oli täyt-          poliisit olivat erittäin työllistettyjä. Jyväskylän
51758: tynyt. Piirin johto kertoi, että koulutuksessa on           hälytyskeskukseen oli siirtynyt juuri kaksi polii-
51759: korostettu, että pidättämisen edellytysten on ol-           simiestä, joiden tilalle ei ollut vielä saatu uusia,
51760: tava olemassa tällaisessa tilanteessa eikä epäilty-         joten tilanne oli erityisesti kevätlomien aikana
51761: jä oteta kiinni ilman näitä edellytyksiä. Tätä              vaikea. Piirin toimitilat Kaivola totesi läänin
51762: asiaa ja sen kirjaamista on tarkoitus edelleen              ahtaimmiksi.
51763: korostaa koulutuksessa.                                        Yhteistoiminta-alueella ei ollut ympärivuo-
51764:    Takavarikkopöytäkirjoista kävi ilmi, että jos-           rokautista partiointia, vaan yleensä aamuyön
51765: kus oli kulunut jopa viikko ennen kuin pidättä-             tunnit hoidettiin yhdellä miehellä ja toinen oli
51766: miseen oikeutettu virkamies oli tehnyt päätök-              kotivaralla. Hälytysvalmiutta tosin paransi se,
51767: sen takavarikosta. Apulaisoikeusasiamiehen va-              että poliisimiehet nukkuivat vapaaehtoisesti ko-
51768: ramies kiinnitti piirin johdon huomiota asiaa               tivarayön poliisiasemalla. Henkilökunnan luot-
51769: koskevien pakkokeinolain säännösten noudatta-               tamusmiehet toivat esiin huolensa säilöönotettu-
51770: miseen.                                                     jen henkilöiden vartioiunista aamuyön tunteina,
51771:    Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta esi-                 etenkin hälytyskeskuksen siirtyessä Jyväsky-
51772: tutkinta oli toimitettu viivytyksettä. Piirin joh-          lään.
51773: to ilmoitti ryhtyvänsä toimiin vauhdittaakseen                 Poliisia työllisti erityisesti huumerikoksia ja
51774: viivästyneitä esitutkintoj a.                               niihin liittyviä erilaisia omaisuusrikoksia tekevä
51775:    Esitutkinnan lopettamispäätöksistä ei aina               rikollisryhmä, jolta poliisit olivat myös saaneet
51776: käynyt ilmi, mihin lainkohtaan päätös perustui.             vakavasti otettavia uhkauksia.
51777: Keskustelussa apulaisoikeusasiamiehen vara-                    Oikeusasiamiehen kansliaan etukäteen toimi-
51778: 
51779: 
51780:                                                       198
51781: T        A         R        K         A        s              T         u         K         s         E         T
51782: 
51783: 
51784: 
51785: 
51786: tetun asiakirja-aineiston pohjalta keskusteltaes-           astinen poliisin yhteistoiminta-alue, jolla on lä-
51787: sa todettiin, että pidättämisen erityisiä edelly-           hes 90 000 asukasta. Poliisipäivystys on jo pit-
51788: tyksiä (jatkamis-, sotkemis- tai pakenemisvaara)            kään ollut Lappeenrannassa, jossa myös yhteis-
51789: ei aina ollut kirjattu kuten ei myöskään pidättä-           toiminta-alueen pidätetyt ja kiinniotetut säilyte-
51790: misen syytä. Apulaisoikeusasiamiehen varamies               tään. Vuoden 1996 helmikuussa myös tutkinnan-
51791: painotti sitä, että poliisimiehen ottaessa rikok-           johto siirtyi yhteistoiminta-alueen nimismiespii-
51792: sesta epäillyn kiinni pidättämisen turvaamiseksi            reistä kokonaan Lappeenrantaan.
51793: (pakkokeinolaki 1luku 2 § 2) on jonkun pidättä-                Poliisilaitoksen johto kertoi, että ns. itärikolli-
51794: misen erityisistä edellytyksistä täytyttävä. Ni-            suus ei juurikaan ole ilmennyt järjestäytyneenä
51795: mismies Kaivola ja komisario Reino Salonen to-              eikä siinä ole tullut esiin merkkejä mafiamaisesta
51796: tesivat, että näitä asioita on koulutuksessa koros-         toiminnasta. Kysymys on ollut lähinnä siitä, että
51797: tettu ja näin tullaan jatkossakin tekemään.                 ammattirikollisilla rajan molemmin puolin on
51798:    Takavarikkopöytäkirjoista kävi ilmi, että                yhteyksiä toisiinsa. Viranomaisyhteistyö V enä-
51799: joissakin tapauksissa oli kulunut jopa viikko en-           jän kanssa sujuu kohtalaisesti. Jonkin verran
51800: nen kuin pidättämiseen oikeutettu virkamies oli             ongelmia tuottaa se, että Venäjän viranomaiset
51801: tehnyt päätöksen takavarikosta. Joskus päätös-              eivät aina toimi keskenään kitkatta. Ongelmia
51802: tä ei ollut tehty lainkaan. Apulaisoikeusasiamie-           ovat tuottaneet rajalla takavarikoidut anaste-
51803: hen varamies korosti asiaa koskevien pakkokei-              tuiksi todetut arvoautot. Erityisesti on ollut epä-
51804: nolain säännösten noudattamisen tärkeyttä. Ko-              selvyyttä, kuka ulkomaan viranomainen voi toi-
51805: misario Salonen toi esiin, että ainakin osaksi ky-          mia asiassa.
51806: symys on ollut uuden atk-järjestelmän käytön                   Apulaisoikeusasiamiehen varamies korosti,
51807: alkuhankaluuksista: päätökset on sinänsä tehty,             että poliisimiehen ottaessa rikoksesta epäillyn
51808: mutta niiden kirjaamisessa on ollut ongelmia.               kiinni pidättämisen turvaamiseksi (pakkokeino-
51809:    Säilöönotettujen ja pidätettyjen säilytystilat           laki 1luku 2 § 2) on jonkun pidättämisen erityisis-
51810: todettiin asianmukaisiksi.                                  tä edellytyksistä täytyttävä ja tämän tulee nä-
51811:    Tarkastus ei antanut aihetta edellä lausuttua            kyä myös kirjaamislomakkeilla. Rikoskomisario
51812: enempiin toimenpiteisiin.                                   Jouko Jääskeläinen totesi, ettei poliisin käytössä
51813:                                                             oleva ns. riki-järjestelmä anna tähän mahdolli-
51814:                                                             suutta, jos kyse on vasta kiinniotosta. Poliisilai-
51815:      LAPPEENRANNAN POLIISILAITOS                            toksen edustajat totesivat, että ketään ei oteta
51816:                                                             kiinni pelkästään tutkinnan helpottamiseksi, jos
51817:    Apulaisoikeusasiamiehen varamies tarkasti
51818:                                                             tähän ei ole muutoin edellytyksiä.
51819: Lappeenrannan poliisilaitoksen 18.6.1996.
51820:                                                                Tuomioistuimen luvalla saatuja televalvonta-
51821:    Tarkastus keskittyi erityisesti esitutkintaan,
51822:                                                             tietoja kerrottiin käytetyn menestyksellisesti esi-
51823: sen joutuisuuteen ja eräiden pakkokeinojen käyt-
51824:                                                             tutkinnassa useassa jutussa.
51825: töön sekä tulossa olevan paikallishallintouudis-
51826:                                                                Apulaisoikeusasiamiehen varamies totesi säi-
51827: tuksen mahdollisesti mukanaan tuomiin muu-
51828:                                                             löönotettujen ja pidätettyjen tilat asianmukai-
51829: tostarpeisiin.
51830:                                                             siksi.
51831:    Johdon kanssa käydyssä keskustelussa todet-
51832: tiin, että joulukuun alussa 1996 aloittava Lap-
51833: peenrannan kihlakunta on lähes sama kuin siihen
51834: 
51835: 
51836:                                                       199
51837: T        A         R         K        A         s              T         u         K        s         E        T
51838: 
51839: 
51840: 
51841: 
51842:       HÄMEEN LÄÄNINHALLITUKSEN                               paikkakunnille perustettiin yleisön palvelutoi-
51843:            POLIISIOSASTO                                     mistot, joista Hauhon ja Lammin toimistoihin
51844:                                                              jäi yksi henkilö. Entisiin nimismiespiireihin jäi
51845:    Apulaisoikeusasiamies tarkasti Hämeen lää-
51846:                                                              2 - 3 poliisimiestä aluepoliisitehtäviin.
51847: ninhallituksen poliisiosaston 12.11.1996.
51848:     Tarkastuksen painopisteet olivat kihlakunta-                Keskustelussa laitoksen johdon kanssa tuli
51849: uudistuksen vaikutukset Hämeen läänissä, lää-                esiin, että vilkkaimpina aikoina poliisi oli joutu-
51850: nin poliisitoiminnan tila, kanteluasioiden käsit-            nut asettamaan hälytystehtäviä tärkeysjärjes-
51851: tely ja poliisin tekemäksi epäiltyjen rikosten tut-          tykseen. Rikosmäärät olivat laskeneet vuoden
51852: kinta.                                                       1996 aikana. Autoihin kohdistuneita rikoksia oli
51853:     Kihlakuntauudistuksessa Hämeen lääniin pe-               puolet kaikista rikoksista. Niillä oli havaittu ole-
51854: rustettiin kymmenen kihlakuntaa. Poliisitoimin-              van yhteyttä huumerikollisuuteen. Rikostorjun-
51855: taa ohjataan kolmesta hälytyskeskuksesta Tam-                ta oli tehostunut, kun järjestyspoliisia oli koulu-
51856: pereelta, Lahdesta ja Hämeenlinnasta. Läänin                 tettu havaitsemaan rikollisuuden ilmentymiä
51857: poliisijohdon mukaan hälytystehtäväaika pyri-                katukuvassa.
51858: tään pitämään entisellään eli kahdeksana mi-                    Rikostutkinnan ongelmat olivat poliisilaitok-
51859: nuuttina. Tavoitteena on myös säilyttää alueelli-            sen ilmoituksen mukaan voimavarojen puuttees-
51860: nen poliisitoiminta ja kansliapalvelut ennallaan.            sa. Siitä aiheutuneen työn kuormittavuuden seu-
51861:     Läänin talousrikostutkintaryhmä työskente-               rauksena oli ilmennyt runsaasti sairauspoissaolo-
51862: lee Tampereen poliisilaitoksen tiloissa. Sen tehtä-          ja. Poliisin uhkailu oli lisääntynyt 1990-luvulla
51863: vänä on vaikeimpien juttujen tutkinta ja muiden              ja aiheuttanut työympäristössä toisen maail-
51864: poliisiyksikköjen avustaminen erityisesti tutkin-            mansodan jälkeiseen aikaan verrattavan muu-
51865: nan alussa.                                                  toksen.
51866:     Poliisin tekemiksi epäiltyjen rikosten tutkin-              Virastodemokratian toimivuuden parantami-
51867: taa varten lääni on jaettu kahtia niin, että länsi-          seen oli kiinnitetty huomiota. Koulutus jakaan-
51868: ja itäosa tutkivat vastavuoroisesti epäillyt rikok-          tui epätasaisesti henkilöstön kesken, sillä se pai-
51869: set. Poliisin lääninjohto toimittaa tutkinta-asia-           nottui alipäällystökoulutukseen tarvittavien
51870: kirjat pääsääntöisesti alueellisesti toimivaltaisel-         opintoviikkojen hankintaan.
51871: le syyttäjälle syyteharkintaa varten.                           Etukäteen toimitettujen asiakirjojen perus-
51872:                                                              teella rikososaston tutkinnanjohtajien kanssa
51873:                                                              keskusteltiin erityisesti esitutkinnan j outuisuu-
51874:      HÄMEENLINNAN POLIISILAITOS
51875:                                                              den valvonnasta, päätösten perustelemisesta ja
51876:   Apulaisoikeusasiamies tarkasti Hämeenlin-                  pakkokeinojen käytöstä. Takavarikkopöytäkir-
51877: nan poliisilaitoksen 12.11.1996.                             jojen tarkastuksessa tuli esiin, että takavarikosta
51878:   Tarkastuksen painopisteet olivat kihlakunta-               päättäminen oli muutamassa tapauksessa vii-
51879: uudistuksen vaikutukset, uuden poliisilain toteu-            västynyt jopa viikkoja esineen haltuunotosta.
51880: tuminen, esitutkinta ja pakkokeinot.                         Lisäksi kiinnitettiin tutkinnanjohtajien huomio-
51881:   Kihlakuntauudistuksessa poliisilaitoksen ja                ta takavarikoidun omaisuuden yksilöintiin, joka
51882: neljän nimismiespiirin poliisitoiminta, vakavam-             joissain kohdin oli puutteellista. Pidätysten osal-
51883: pien rikosten tutkinta ja ulkomaalaisasioiden                ta havaittiin, että useassa tapauksessa pidättä-
51884: käsittely keskitettiin Hämeenlinnaan. Muille                 misen erityisiä edellytyksiä ei ollut kirjattu.
51885: 
51886: 
51887:                                                        200
51888: T        A         R        K         A        s              T        u         K        s        E        T
51889: 
51890: 
51891: 
51892: 
51893:    Apulaisoikeusasiamies tarkasti pidätettyjen              mutta toimintaa laajennettiin Tampereen kau-
51894: ja päihtyneiden tilat. Tutkintavangin puhutte-              pungin hallintokuntajaon suuntaan. Lähipoliisi-
51895: lussa ilmeni, että hän oli ollut kahdeksan viikkoa          toimintaa oli suunnittelemassa useita tahoja,
51896: poliisin suojissa ja että hän piti kohteluaan hyvä-         keskeisimpinä kenttäpoliisit ja sosiaaliviran-
51897: nä ja poliisin toimintaa muutoinkin asiallisena.            omaiset. Kaupungin johto osallistui useisiin pro-
51898:                                                             jekteihin. Tavoitteena oli saada viranomaisyh-
51899:         TAMPEREEN POLIISILAITOS                             teistyö jatkuvaksi toiminnaksi. Poliisitoiminta
51900:                                                             oli suunnattu sosiaaliongelmien ja häiriötilantei-
51901:   Apulaisoikeusasiamies tarkasti Tampereen
51902:                                                             den ennalta ehkäisyyn mm. yhdyskuntasuunnit-
51903: poliisilaitoksen 19.11.1996.
51904:                                                             telun keinoin. Toiminnasta oli saatu hyviä käy-
51905:   Tarkastuksen painopisteet olivat kihlakunta-
51906:                                                             tännön kokemuksia. Erityisen hyvänä pidettiin
51907: uudistuksen vaikutukset, uuden poliisilain toteu-
51908:                                                             lähipoliisitoiminnan tuloksia rikosten torjunnas-
51909: tuminen, lähipoliisitoiminta, esitutkinta ja pak-
51910:                                                             sa.
51911: kokeinot.
51912:                                                                 Etukäteen toimitettujen asiakirjojen perus-
51913:   Tampereen poliisilaitos vastaa useista Pirkan-
51914:                                                             teella rikososaston tutkinnanjohtajien kanssa
51915: maan alueen poliisitoiminnoista kuten päivys-
51916:                                                             keskusteltiin esitutkinnan joutuisuuden valvon-
51917: tyksestä, teknisestä rikostutkinnasta ja poliisi-
51918:                                                             nasta, päätösten perustelemisesta ja pakkokeino-
51919: koiratoiminnasta. Päivystystoimintaa tehostaa
51920:                                                             jen käytöstä. V angitsemisasioista keskusteltaes-
51921: joulukuussa 1996 käyttöön otettu atk-pohjainen
51922:                                                             sa tutkinnanjohtajien käsityksen mukaan juttu-
51923: päivystyskeskusjärjestelmä. Vilkkaimpina ai-
51924:                                                             määrät olivat niin suuria, että tutkinnan tehokas
51925: koina hälytystehtäviä oli jouduttu asettamaan
51926:                                                             valvonta kärsi, vaikka atk:ta pidettiin hyvänä
51927: tärkeysjärjestykseen.
51928:                                                             apuvälineenä.
51929:    Kihlakuntauudistuksessa poliisilaitoksen vir-
51930:                                                                 Apulaisoikeusasiamies tarkasti poliisilaitok-
51931: koja oli siirretty Hämeen läänin poliisilaitoksiin,
51932:                                                             sen tilat. Juuri kunnostetut pidätettyjen tilat
51933: mikä poliisilaitoksen ilmoituksen mukaan mer-
51934:                                                             olivat kaikin puolin asianmukaiset. Lisä- ja eri-
51935: kitsi henkilöstön näkökulmasta joiltakin osin
51936:                                                             koisruoan hankinnasta vastasi vartija. Päihty-
51937: kohtuuttomaksi kasvanutta työmäärää. Järjes-
51938:                                                             neiden säilöönottotilojen vieressä oli selviämis-
51939: telyjen keskeneräisyys aiheutti henkilöstön kes-
51940:                                                             asema, jonne viikonloppuisin siirrettiin 25 - 30 %
51941: kuudessa epävarmuutta. Eniten käytännön on-
51942:                                                             päihtyneenä säilöönotetuista.
51943: gelmia poliisilaitoksen toiminnalle aiheuttavat
51944:                                                                Apulaisoikeusasiamiehelle esiteltiin tarkas-
51945: lukuisat vankikuljetukset.
51946:                                                             tuksen aikana päivystyskeskuksen toimintaa ja
51947:    Rikostilanne oli poliisilaitoksen ilmoituksen
51948:                                                             poliisilaitoksen voimankäyttökoulutusta.
51949: mukaan vakaa eikä suuria muutoksia rikosten
51950: määrässä tai laadussa ollut tapahtunut viime
51951: vuosina. Tilanteen kerrottiin olevan hyvin polii-
51952:                                                                        KESKUSRIKOSPOLIISI
51953: sin hallinnassa. Tampereen turvallisuus- ja pal-
51954: veluodotustutkimuksen (1996) mukaan asuk-                      Apulaisoikeusasiamies tutustui keskusrikos-
51955: kaat pitävät kaupungin turvallisuutta hyvänä.               poliisin toimintaan 10.12.1996.
51956: Rikostutkinnassa ongelmia aiheuttaa juttujen                   Tutustumisen kohteena oli erityisesti keskus-
51957: vaikeutuminen.                                              rikospoliisin kansainvälinen toiminta, telekuun-
51958:    Lähipoliisialueet olivat Hervanta ja Pispala,            telu ja rikostekninen tutkimus.
51959: 
51960: 
51961:                                                       201
51962: T        A        R         K        A        s              T        u         K        s        E        T
51963: 
51964: 
51965: 
51966: 
51967:    Keskusrikospoliisi oli laatinut kaavakkeet te-          tekninen tutkinta ja asiantuntija-avun antami-
51968: lekuuntelua ja televalvontaa varten. Telekuun-             nen atk-asioissa. Poliisiasiain tietojärjestelmä-
51969: telutapauksia oli toistaiseksi ollut vähän. Pakko-         hanke on määrittelyvaiheessa. Siinä kootaan re-
51970: keinosäännösten mukaan ei ollut mahdollista                kisterisovellukset yhteen tietokantaan ja sen on
51971: saada rikoksen uhrin televalvontatietoja. Tie-             määrä valmistua kevääseen 1997 mennessä. Seu-
51972: doilla saattoi olla rikoksen selviämisen kannalta          raavana tavoitteena on muodostaa poliisin tieto-
51973: ratkaiseva merkitys esim. henkirikostutkinnas-             kanta, johon kuuluvat tutkimuksen tietokanta
51974: sa. Asiasta oli tehty esitys oikeusministeriölle.          ja rikostietokanta.
51975:    Kansainvälisten asioiden määrä on vuosittain
51976: lisääntynyt voimakkaasti. Schengen-sopimus
51977: merkitsi käänteentekevää muutosta valtion su-                    Poliisihallinnon tarkastukset 1996
51978: vereenisuuteen     määrätä    poliisitoiminnasta
51979: omalla alueellaan. Valtioiden erilaiset prosessi-           Jämsän nimismiespiiri _ _ __          10.4.1996
51980: säännökset ja poliisin toimintavaltuudet tulevat            Keuruun nimismiespiiri        10.-11.4.1996
51981: keskusrikospoliisin näkemyksen mukaan vai-                  Lappeenrannan poliisilaitos _      18.6.1996
51982: keuttamaan käytännön toteutusta.                            Hämeen lääninhallituksen
51983:    Venäjän kanssa asiointia vaikeuttaa se, että             poliisiosasto ________            12.11.1996
51984: siellä on viisi yhteistoimintaviranomaista. Viron           Hämeenlinnan poliisilaitos __       12.11.1996
51985: poliisitoiminta on vielä kehittymässä ja maiden             Tampereen poliisilaitos _ __        19.11.1996
51986: väliset asiat hoidetaan lähinnä paikallispoliisin           Keskusrikospoliisi ______           10.12.1996
51987: toimesta. Itäsuunnan rikostorjuntaa on tehos-
51988: tettu sijoittamalla lähetystöihin poliisin yhdys-
51989: henkilöitä ja Suomen lähialueille ns. viisumivir-
51990: kamiehiä.
51991:    Rikosteknisten asiantuntijapalveluiden tarve
51992: on ollut jatkuvassa kasvussa. Rikosteknisten
51993:                                                               PUOLUSTUSVOIMAT JA
51994: lausuntojen vaikeutena on ilmaista asia samalla                RAJAVARTIOLAITOS
51995: kertaa sekä riittävän täsmällisesti että ymmär-
51996:                                                                               YLEISTÄ
51997: rettävästi. Yhä useammin lausunnon antaja on
51998: ollut kuultavana oikeudenkäynnissä.                           Perusoikeusuudistus merkitsi sotilaidenkin
51999:     DNA-tutkimuksia on suoritettu vuodessa                 kohdalla ainakin lain tasolla merkittävää muu-
52000: noin 500, joista 75% on liittynyt väkivaltarikok-          tosta. Sotilaiden perusoikeuksien rajoittaminen
52001: siin. DNA-tutkimusta voidaan pitää sormenjäl-              on nykyisen sääntelyn mukaan mahdollista vain
52002: kitutkimukseen verrattavana rikosteknisenä kei-            poikkeusoloissa. Sotilaita koskevassa lainsää-
52003: nona, jonka avulla voidaan saada luotettava tu-            dännössä samoin kuin puolustusvoimien uusitus-
52004: los. DNA-rekisterin perustamista keskusrikospo-            sa yleisessä palvelusohjesäännössä on kuitenkin
52005: liisi piti tarpeellisena.                                  edelleen yksittäisiä rajoituksia, joiden hyväksyt-
52006:     Keskusrikospoliisin tehtäviin kuuluu vastata           tävyys perusoikeuksien näkökulmasta on ky-
52007: poliisin atk-rekistereistä, ei kuitenkaan suojelu-         seenalaistettu. Tarkastusten yhteydessä oli kes-
52008: poliisin rekistereistä. Lisäksi sille kuuluu atk-          kustelua mm. rikoslain säännöksestä, jolla rajoi-
52009: 
52010: 
52011:                                                      202
52012: T          A        R        K         A         s              T        u         K        s        E        T
52013: 
52014: 
52015: 
52016: 
52017: tettiin sotilaan oikeutta osallistua poliittiseen             ten korvaamista pidettiin toivottavana. Koh-
52018: toimintaan, sekä yleisen palvelusohjesäännön                  tuuttomana pidettiin, että yhä useamman varus-
52019: partaa ja hiusten pituuttakoskevista rajoituksis-             miehen oli turvauduttava lainanottoon pystyäk-
52020: ta.                                                           seen suorittamaan hänelle lain mukaan kuulu-
52021:    Keskusteluissa varusmiesten kanssa oli usein               van kansalaisvelvollisuuden. Myös toimeentulo-
52022: tavalla tai toisella esillä yksi keskeisimmistä pe-           vaikeudet kotiutumisen jälkeen olivat muodos-
52023: rusoikeuksista eli oikeus yhdenvertaiseen kohte-              tuneet yhä vaikeammaksi ongelmaksi. Taloudel-
52024: luun. Toistuvasti esitettiin, että varusmiehet                listen huolten todettiin heikentävän merkittä-
52025: ovat nykyään huonommassa asemassa kuin sivii-                 västi varusmiesten palvelusmotivaatiota.
52026: lipalvelusmiehet. Erityisen epäoikeudenmukai-                   Keskusteluissa tulivat usein esille myös varus-
52027: seksi koettiin se, että kotonaan asuville siviilipal-         miesten palvelusturvallisuuteen liittyvät kysy-
52028: velusmiehille maksettiin viikonloppuisin ruoka-               mykset. Ongelmallisena pidettiin kantahenkilö-
52029: rahaa. Varusmiehet hakeutuivat aiempaa                        kunnan suhtautumista vastaanotolle hakeutu-
52030: useammin palveluksen kestäessä siviilipalveluk-               viin varusmiehiin. Joidenkin tarkoituksena
52031: seen puhtaasti taloudellisista syistä. Siviilipalve-          epäiltiin olevan ainoastaan palveluksen välttä-
52032: luksen suosion arveltiin jatkossa edelleen lisään-            minen. Toisaalta joukossa oli myös sellaisia va-
52033: tyvän, jollei tilanteeseen saataisi korjausta.                rusmiehiä, jotka palvelivat mieluummin lievästi
52034:       Yhdenvertaisuus tuli esille myös keskustel-             sairaina kuin menivät vastaanotolle. Vastaan-
52035: taessa varusmiesten oikeudesta ilmaisiin loma-                otolle menon pelättiin nimittäin vaikeuttavan
52036: matkoihin. Esimerkiksi Tammisaareen äidinkie-                 pääsyä johtajakoulutukseen. Oikeusasiamies ko-
52037: lensä vuoksi palvelukseen joutuneet Pohjan-                   rosti tarkastusten yhteydessä, että varusmiehillä
52038: maan ruotsinkieliset varusmiehet katsoivat,                   oli aina oikeus halutessaan kääntyä lääkärin puo-
52039: ettei heitä kohdeltu yhdenvertaisesti muiden                  leen. Oikeusasiamies joutui kertomusvuoden
52040: varusmiesten kanssa, jotka pääsivät yleensä pal-              päätteeksi nostamaan jopa virkasyytteitä erääs-
52041: velukseen lähemmäksi kotiaan.                                 sä varusmiesten palvelusturvallisuutta vaaran-
52042:       Yhdenvertaisuuteen vedottiin yleensä myös               taneessa tapauksessa (ks. s. 71).
52043: silloin, kun varuskunnan eri yksikköjen käytäntö                 Kurinpitoasioiden määrä vaikutti olevan
52044: esimerkiksi lomia myönnettäessä tai kurinpito-                edelleen lievästi alenemassa. Seuraamuskäytän-
52045: seuraamuksia määrättäessä koettiin epäyhtenäi-                tö oli ojennuspainotteista. Kuri ja järjestys oli
52046: seksi. Sosiaalikuraattorien mukaan käytäntö va-               pääosin saatu säilymään lievilläkin seuraamuk-
52047: rusmiehille toimeentulotukea myönnettäessä                    silla. Merkittäviä eroja seuraamuskäytännössä ei
52048: vaihteli eri kunnissa melkoisesti. Tämänkin kat-              todettu. Vakavana pidettäviä simputustapauk-
52049: sottiin olevan ristiriidassa yhdenvertaisuusperi-             sia ei tarkastusten yhteydessä tullut ilmi. Simpu-
52050: aatteen kanssa.                                               tusluonteiseen toimintaan näyttivät syyllisty-
52051:    Varusmiesten heikkenevä taloudellinen tilan-               vän lähinnä varusmiesjohtajat. Kantahenkilö-
52052: ne oli yksi tarkastusten keskeisiä keskustelunai-             kunnalle kuitenkin lankesi valvonta vastuu. Tätä
52053: heita. Varusmiesten päivärahoihin ja maksutto-                oikeusasiamies usein tarkastuksilla korosti.
52054: mien lomamatkojen määrään ei ollut lupauksista                   V altaosa varusmiesten rikkomuksista oli pois-
52055: huolimatta tullut vuosikausiin parannusta. Lo-                turuisrikoksia ja määrätyt seuraamukset poistu-
52056: mien ja viikonloppuvapaiden ylläpitokustannus-                miskieltoja. Arestien määrä oli vakiintunut va-
52057: 
52058: 
52059:                                                         203
52060: T        A        R         K        A         s              T        u         K         s         E        T
52061: 
52062: 
52063: 
52064: 
52065: jaan 4 %:n tasolle. Tarkastetuissa kurinpitoasia-           seen kaksi kertaa vuodessa. Tämä aiheutti aika-
52066: kirjoissa ei yleensä todettu varusmiesten oikeus-           ajoin ahtautta varusmiesten majoitustiloissa.
52067: turvan kannalta merkittäviä puutteita. Havai-                  Kurinpitoasioita oli prikaatissa keskimääräis-
52068: tut virheellisyydet olivat useimmiten lopputu-              tä vähemmän. Seuraamustaso todettiin varsin
52069: lokseen vaikuttamattomia huolimattomuusvir-                 lieväksi. Vuonna 1995 ei ollut määrätty yhtään
52070: heitä sekä epätarkkoja teonkuvauksia.                       arestirangaistusta. Kurinpitoasiakirjoissa ei to-
52071:   Varusmiesten majoitustiheyden kerrottiin                  dettu mainittavia virheellisyyksiä. Myös palve-
52072: vaihtelevan voimakkaasti kalenterivuoden aika-              luksen keskeytysten määrä oli prikaatissa alle
52073: na. Alokkaiden saapuessa oli yleisesti tilanah-             valtakunnallisen keskiarvon.
52074: tautta. Kasarmirakennusten korjausmääräraho-                   Varusmiestoimikunnan edustajien mukaan
52075: ja pidettiin yleisesti riittämättöminä. Päävartiot          alokkaat eivät olleet riittävän tietoisia omista
52076: olivat lähes säännönmukaisesti tyhjillään. Ares-            oikeuksistaan. Käytäntöä lomia myönnettäessä
52077: titiloja olikin otettu muun muassa varastokäyt-             pidettiin jossain määrin epäyhtenäisenä. Varus-
52078: töön. Naispuolisten asevelvollisten majoittami-             miesten erityistietämystä ei heidän oman arvion-
52079: nen ei ollut yleensä aiheuttanut ongelmia. Muu-             sa mukaan pystytty hyödyntämään riittävästi.
52080: toinkin naisten tulo armeijaan oli sujunut vai-             Tämä aiheutti varsinkin pitemmälle koulutettu-
52081: keuksitta. Sekä varusmiehet että kantahenkilö-              jen turhautumista.
52082: kunta pitivät tähänastisia kokemuksia myöntei-                 Oikeusasiamiehelle kerrottiin tapauksesta,
52083: sinä.                                                       jossa vastaanotolle ilmoittautuneita varusmie-
52084:    Kertomusvuoden aikana tarkastuksia koh-                  hiä oli kovassa pakkasessa kuljetettu kuorma-
52085: dennettiin aiempaa enemmän sellaisiin sotilas-              auton lavalla noin 300 km:n päässä sijaitsevalle
52086: kohteisiin, joissa palveli nimenomaan varusmie-             ampumaleirille. Tapaus johti tutkintaan ja syyt-
52087: hiä. Esimerkiksi sotilasläänien esikuntien tarkas-          teen nostamiseen kahta henkilökuntaan kuulu-
52088: tuksia vähennettiin. Myös tarkastusohjelmissa               vaa vastaan (ks. s. 71).
52089: painotettiin nimenomaan varusmiesten kohte-                    Sosiaalikuraattorin mukaan oli häpeällistä,
52090: luun liittyviä kysymyksiä. Varuskunnissa ei                 että varusmiesten täytyi turvautua sosiaali-
52091: enää ilman erityisiä syitä järjestetty erikseen ta-         apuun saadakseen kansalaisvelvollisuutensa suo-
52092: paamisia kantahenkilökunnan yhteistoiminta-                 ritetuksi. Toimeentulo lomien aikana oli erityisen
52093: elinten kanssa.                                             vaikeaa yksinäisillä varusmiehillä sekä varus-
52094:                                                             miehillä, joiden vanhemmat olivat taloudellisis-
52095:                                                             sa vaikeuksissa.
52096:        POHJOIS-KARJALAN PRIKAATI
52097: 
52098:     Prikaatin organisaatioon oli tulossa vuoden
52099:                                                              POHJOIS-KARJALAN RAJAVARTIOSTO
52100: 1997 alusta lukien muutos, jonka seurauksena
52101: kaikki toiminta keskitettäisiin yhteen paikkaan.               Rajavartioston varusmiehet olivat palveluk-
52102: Ylämyllyllä sijaitsevat prikaatin yksiköt tultiin           seen pääosin varsin motivoituneita eikä kurinpi-
52103: siirtämään Kontiorantaan. Tämän seurauksena                 toasioita juuri ollut. Varusmiesten majoitusti-
52104: noin 10 henkilöä joutuisi siirtymään muualle töi-           loissa oli tilanahtautta. V arusmiehillä oli viikon-
52105: hin.                                                        loppuisin mahdollisuus käyttää tyhjillään olevaa
52106:    Varusmiehet saapuivat nykyään palveluk-                  päävartiota loma-asuntona.
52107: 
52108: 
52109:                                                       204
52110: T        A         R         K        A         s              T         u         K         s         E        T
52111: 
52112: 
52113: 
52114: 
52115:     Varusmiestoimikunnan edustajat pitivät pal-              oli erittäin harvinaista. Tämä johtui varusmies-
52116: velusjärjestelyjä asiallisina. Puutteena mainit-             ten hyvästä motivaatiosta sekä koulun tiukoista
52117: tiin, ettei toimikunnalla ollut omaa puhelinta.              valintakokeista.
52118: Tupien puurakenteisia kaappeja pidettiin huo-                   Varuskunnan poliklinikka toimii tilapäisti-
52119: nokuntoisina.                                                loissa, joissa esim. paaripotilaita ei ole mahdollis-
52120:   Lääkintähuollon osalta mainittiin ongelmana                ta kuljettaa. Ongelmana pidettiin oman lääkärin
52121: pääesikunnan ohjeiden hidas kulku vartiostoon.               puuttumista. Valkealan sairaala, johon Utin va-
52122: Usein ohjeet tulivat vasta niiden voimaantulon               ruskunta tukeutuu, on muutenkin ylityöllistet-
52123: jälkeen, mikä aiheutti ongelmia muun muassa                  ty. Suuri osa varuskunnan asunnoista oli varsin
52124: varusmiesrokotusten muuttuessa.                              huonossa kunnossa.
52125:                                                                  Oikeusasiamies otti tutkittavakseen väitteen,
52126:                                                              jonka mukaan eräs Kuljetuslentolaivueen upsee-
52127:     POHJOIS-KARJALAN SOTILASLÄÄNIN
52128:                ESIKUNTA                                      ri oli kohdellut naispuolisia toimistotyöntekijöi-
52129:                                                              tä epäasiallisesti. Oikeusasiamies päätti myö-
52130:     Reserviläisten kutsuminen kertausharjoituk-              hemmin nostaa upseeria vastaan syytteen soti-
52131: siin oli vaikeutunut, kun käskyt lähetettiin ny-             laan sopimattomasta käyttäytymisestä (ks.
52132: kyisin normaalina postina. Ongelmana oli, ettei-             s. 70).
52133: vät reserviläiset ilmoittaneet sotilasläänin esi-                Varusmiestoimikunta piti epäkohtana touko-
52134: kuntaan terveydentilansa muutoksista. Asevel-                kuussa palvelukseen astuvien uusien ylioppilai-
52135: vollisille annettiin jo kutsunnoissa palvelukseen-           den asemaa. He eivät voineet enää käyttää hy-
52136: astumismääräykset, joissa oli mainittu palvelus-             väkseen uusien ylioppilaiden pistehyvitystä pyr-
52137: paikka ja palveluksen aloittamisajankohta.                   kiessään korkeakouluun seuraavana vuonna pal-
52138:    Siviilipalvelukseen hakeutuminen oli selvästi             veluksen jälkeen. Toimikunta piti myös lasku-
52139: lisääntynyt. Varsinkin varusmiespalveluksensa                varjohyppääjien varomääräyksiä liian tiukkoi-
52140: jo aloittaneet siirtyivät aiempaa enemmän sivii-             na.
52141: lipalvelukseen.
52142: 
52143: 
52144:       UTIN VARUSKUNTA (KULJETUS-                                             TYKISTÖPRIKAATI
52145:       LENTOLAIVUE JA LASKUVARJO-
52146:                                                                 Arestirangaistuksia oli määrätty prikaatissa
52147:              JÄÄKÄRIKOULU)
52148:                                                              vuoden 1996 kolmen ensimmäisen kuukauden
52149:     Kuljetuslentolaivueen henkilökunta oli huo-              aikana yhtä paljon kuin koko 1995 vuonna yh-
52150: lissaan laivueen lakkauttamisesta 1.1.1997. Suu-             teensä. Syynä tähän mainittiin edellisen saapu-
52151: ri osa henkilökunnasta joutuisi siirtymään muu-              miserän poikkeuksellisen huono varusmiesaines.
52152: alle eikä osalle siviilityöntekijöistä ollut tarjota         Yli 10 % oli keskeyttänyt palvelunsa.
52153: enää lainkaan työtä.                                            Prikaatissa todettiin olevan tarvetta toisen
52154:    Kurinpitoseuraamuksia oli laivueessa mää-                 virkalääkärin palkkaamiseen. Varusmiesten
52155: rätty jonkin verran vähemmän kuin maanpuo-                   liiallisen asumistiheyden kerrottiin lisänneen sai-
52156: lustusalueella keskimäärin. Laskuvarjojääkäri-               rastumisriskiä. Prikaatin lääkäri oli kieltänyt
52157: koulussa kurinpitoseuraamuksia määrättiin erit-              pääesikunnan terveydenhuolto-osaston pysy-
52158: täin vähän. Myös palveluksen keskeyttäminen                  väisohjeen vastaisesti vp- ja vup-palvelushelpo-
52159: 
52160: 
52161:                                                        205
52162: T        A         R        K        A         s              T        u         K        s         E        T
52163: 
52164: 
52165: 
52166: 
52167: tuksessa olevilta varusmiehiltä sotilaskodissa              määrät olivat keskimääräistä pienemmät.
52168: käynnin. Prikaatin komentajan myöhemmin lä-                    Varusmiesten kertoman mukaan eräässä yksi-
52169: hettämän selvityksen mukaan tästä ohjeiden                  kössä oli päiväpalvelusohjelmaan tehty muutos,
52170: vastaisesta käytännöstä oli sittemmin luovuttu.             jonka perusteella illalla oli järjestetty varusmie-
52171:    YK-koulutuskeskus kuului prikaatin alaisuu-              hille ylimääräinen, kestoltaan kolmen tunnin
52172: teen mutta oli YK-asioissa suoraan ministeriön              mittainen järjestäytymisharjoitus.
52173: alainen. Tämän kerrottiin aiheuttaneen ongel-
52174: mia tulosjohtamisessa.                                               SATAKUNNAN LENNOSTO
52175:    Tykkimiestoimikunnan edustajien mukaan
52176: erään patterin kokelailla oli enemmän kiinniolo-               Kurinpidollisia ongelmia ei lennostossa todet-
52177: viikonloppuja kuin lomaohjeet olisivat edellyttä-           tu ja kurinpitoseuraamusten määräkin oli pieni.
52178: neet.                                                       Palveluksen keskeyttämisiä oli tapahtunut len-
52179:    Varusmiesten kertoman mukaan Niinisalon                  nostossa erittäin vähän. Varusmiehet pitivät len-
52180: varuskunnan perinneyhdistys ylläpiti juoma-au-              noston kasarmitiloja asianmukaisina ja ruokaa
52181: tomaatteja, joiden hoito oli määrätty varusmies-            ennoma1sena.
52182: ten tehtäväksi. Varusmiehet arvostelivat sitä,                 Säästötoimenpiteistä johtuen lentovalmiutta
52183: että heidän työpanostaan käytettiin korvaukset-             ei pystytty pitämään vaaditulla tasolla. Turkis-
52184: ta perinneyhdistyksen hyväksi. Oikeusasiamies               tarhaajat valittivat silloin tällöinlentomelusta ja
52185: lähetti asiasta selvityspyynnön pääesikunnalle.             esittivät myös korvausvaatimuksia melun ai-
52186: Asian käsittely oli kertomusvuoden päättyessä               heuttamista vahingoista.
52187: vielä kesken.
52188:                                                                   TURUN RANNIKKORYKMENTTI
52189:                PORIN PRIKAATI
52190:                                                                Rykmentin organisaatiota oltiin muuttamas-
52191:    Prikaatin kasarmirakennukset olivat perus-               sa vuoden 1997 alusta lukien siten, että Kuuska-
52192: korjauksen tarpeessa. Vuosikorjausrahoilla py-              jaskarin linnake lopettaisi toimintansa. Varus-
52193: rittiin pitämään kasarmin rakenteet kunnossa,               miehet poistuivat linnakkeelta kertomusvuoden
52194: koska peruskorjaukseen ei ollut rahaa. Majoitus-            lokakuun loppuun mennessä.
52195: tiloista oli puutetta kahdesti vuodessa alokkai-               Siviilihenkilöstön supistukset olivat vaikeut-
52196: den astuessa palvelukseen.                                  taneet oleellisesti kaluston ylläpitotehtävien suo-
52197:    Vahingonkorvausasioiden käsittelyssä todet-              rittamista. Sotilaspastorin ja sosiaalikuraattorin
52198: tiin puutteita. Oikeusasiamies kehotti ottamaan             työtä hankaloitti varusmiesten sijoittuminen
52199: käyttöön erillisen lomakkeen, jossa selkeästi to-           laajalle alueelle. Sosiaalikuraattorin mukaan yk-
52200: dettaisiin korvausvastuun kannalta oleelliset sei-          sin asuvien varusmiesten taloudellinen tilanne oli
52201: kat. Asiasta tehtiin esitys myös pääesikunnalle.            huolestuttava.
52202:    Prikaatissa oli käytössä lomatupia, joissa viet-            Palveluksen keskeyttämisiä rykmentissä oli
52203: tivät loma-aikaansa sellaiset varusmiehet, joilla           normaalia enemmän. Kurinpitoseuraamusten
52204: ei ollut mahdollisuutta mennä lomalla kotiin.               määrä oli sen sijaan keskimääräistä alhaisempi.
52205: Voimassa olevan lomajärjestelmän kerrottiin vä-             Yleisin rannikkolinnakkeilla käytetty seuraa-
52206: hentäneen luvattomia poissaoloja. Prikaatin ku-             musmuoto oli ylimääräinen palvelus.
52207: rinpitotapausten ja palveluksen keskeytysten                  Gyltön linnakkeella kaikki varusmiehet oli
52208: 
52209: 
52210:                                                       206
52211: T        A         R            K     A         s              T        u         K         s        E        T
52212: 
52213: 
52214: 
52215: 
52216: majoitettu luolastoon. Vuosittain jouduttiin                 lista keskitasoa. Kurinpitoseuraamusten määrä
52217: muutama varusmies siirtämään rykmentin muu-                  oli hieman korkeampi kuin Läntisellä maanpuo-
52218: hun yksikköön luolastoon sopeutumattomuu-                    lustusalueella keskimäärin.
52219: desta johtuen.
52220:    Utön 20 vuotta vanha kasarmirakennus oli
52221: vetoinen ja kosteusongelmiakin oli ilmennyt.                         HAMINAN VARUSKUNTA
52222: Linnakkeella oli varusmiesten käytössä hyvin                    (RESERVIUPSEERIKOULU JA KYMEN
52223: varustettu kuntosali sekä uima-allas.
52224:                                                                    1LMATORJ U NTARYKME NTTI)
52225:   Örön linnakkeella kasarmien kuivaustilat                      Haminan varuskunnassa tuli tapahtumaan
52226: ovat riittämättömät. Myös toimisto-, varasto- ja             vuoden 1997 alusta lukien organisaatiomuutos.
52227: arkistotiloista oli puutetta.                                Sen seurauksena Kymen ilmatorjuntarykmentin
52228:                                                              olemassaolo itsenäisenä joukko-osastona päättyi
52229:         SAARISTOMEREN LAIVASTO                               ja se liitettiin osaksi Reserviupseerikoulua.
52230:                                                                 Reserviupseerikoulussa kurinpidolliset toimet
52231:     Laivaston komentaja piti ongelmana "ylikou-
52232:                                                              olivat harvinaisia. Myös rykmentissä kurinpito-
52233: lutettuja" varusmiehiä. Yli puolet varusmiehistä
52234:                                                              seuraamusten lukumäärä oli laskemaan päin.
52235: oli ylioppilaita, ja suuri osa heistä olisi halunnut
52236:                                                              Myönteisen kehityksen syynä pidettiin varus-
52237: upseerikoulutukseen. Kuitenkin vain noin 5,5 %
52238:                                                              miesten rekrytointia omalta alueelta. Aiemmin
52239: voitiin kouluttaa upseereiksi.
52240:                                                              varusmiehiä oli tullut paljon pääkaupunkiseu-
52241:     Palveluksen keskeytykset olivat huomatta-
52242:                                                              dulta.
52243: vasti alle valtakunnallisen keskiarvon. Tämä
52244:                                                                 Siviilipalveluun siirtymisen kynnystä oli yri-
52245: johtui osittain siitä, että kaikki laivaston varus-
52246:                                                              tetty nostaa siten, että siviilipalveluun siirtyjän
52247: miehet saivat peruskoulutuksen Upinniemessä.
52248:                                                              tuli tehdä ennen kotiuttamistaan perusteellinen
52249: Kurinpitoasioita oli sen sijaan keskimääräistä
52250:                                                              selvitys asiasta usealle eri henkilölle.
52251: enemmän.
52252:                                                                 Rykmentin 2. patterissa oli liian vähän suih-
52253:   Merisotilastoimikunnan edustajat p1t1vat
52254:                                                              kuja. Vuoden 1997 alussa varusmiespalveluksen-
52255: epäkohtana sitä, että myönnettyjä kuntoisuuslo-
52256:                                                              sa aloittavat naiset tulisivat aiheuttamaan ma-
52257: mia ei aina ollut mahdollista käyttää.
52258:                                                              joitustilaongelmia.
52259:   Yhteydenpito laivapalveluksessa oleviin oli
52260: joskus vaikeata.
52261:                                                                        UUDENMAAN PRIKAATI
52262:          VARSINAIS-SUOMEN ILMA-
52263:                                                                 Epäkohtana mainittiin, että suurin osa ruot-
52264:            TORJ U NTARYKM ENTTI
52265:                                                              sinkielisen prikaatin henkilökuntaa oli äidinkie-
52266:     Rykmentin tilat Heikkilän kasarmilla olivat              leltään suomenkielistä. Opistoupseereista oli li-
52267: peruskorjauksen alaisena. Sirkkalan kasarmilla               säksi pulaa. Prikaatin kurinpitoseuraamusten
52268: sijaitseva Turun varuskunnan sairaala oli erit-              määrä oli alle valtakunnallisen keskiarvon. Ku-
52269: täin huonossa kunnossa. Pitkät matkat harjoi-                rinpitovallan käyttö keskittyi lähes yksinomaan
52270: tusalueille aiheuttivat huomattavia kustannuk-               yksikön päälliköille ja joukko-osaston komenta-
52271: Sia.                                                         jille.
52272:     Palveluksen keskeytykset ovat valtakunnal-                 Siviilipalvelukseen siirtyneitä oli prikaatissa
52273: 
52274: 
52275:                                                        207
52276: T        A        R         K        A         s              T        u        K        s        E        T
52277: 
52278: 
52279: 
52280: 
52281: toiseksi eniten koko maassa. Varusmiesten palve-            määrät, mutta erilaisten kertoimien käytön jäl-
52282: luksen keskeyttäjien määrä oli vuonna 1995 ollut            keen silti jopa huonommat arvosanat kuin suu-
52283: noin 5% eli 1,5 %-yksikköä alle valtakunnallisen            rempien linjojen opiskelijat. Koulun johdon mu-
52284: keskiarvon.                                                 kaan arvostelussa pyrittiin aina mahdollisim-
52285:    Ruotsinkieliset varusmiehet pitivät epäkoh-              man oikeudenmukaiseen lopputulokseen.
52286: tana ilmaisten lomamatkojen vähäistä määrää.                   Koulussa opiskeli myös 12 virolaista kadettia
52287: Monet heistä joutuivat useimmista muista va-                sekä yksi naiskadetti. Heidän koulutuksensa ja
52288: rusmiehistä poiketen tulemaan äidinkielensä                 kohtelunsa oli sama kuin muilla. Kadettien kol-
52289: vuoksi palvelukseen varsin kaukaa. Oikeusasia-              mannella vuosikurssilla oli 40 tunnin pituinen
52290: mies lähetti pääesikunnalle selvitys- ja lausunto-          oikeudenhoidon peruskurssi, johon sisältyi muun
52291: pyynnön, jossa pyydettiin selvittämään tätä ky-             muassa esitutkintaharjoituksia, säännösten opis-
52292: symystä muun muassa hallitusmuodon 5 §:n yh-                kelua ja oikeustapauksia.
52293: denvertaisuusperiaatteen kannalta.                             Maanpuolustuskorkeakoulun vahingonkor-
52294:    Useat varusmiehet arvostelivat esimiestensä              vausasioista todettiin, että valtion vahingoksi
52295: kiroilevaa ja muutoinkin epäasiallista kielen-              jääneiden esineiden arvo oli ollut huomattavasti
52296: käyttöä. Oikeusasiamies pyys1 komentajaa                    korvattujen esineiden määrää pienempi. Kor-
52297: hankkimaan selvityksen kolmelta nimeltä maini-              vaussuhde oli selvästi erilainen kuin esimerkiksi
52298: tulta henkilöltä. Oikeusasiamies lähetti myö-               varusmiesten kohdalla. Eroa perusteltiin sillä,
52299: hemmin asian johdosta komentajalle kirjeen, jos-            että kadeteilta oli edellytettävä suurempaa huo-
52300: sa kehotettiin kiinnittämään huomiota henkilö-              lellisuutta kuin varusmiehiltä.
52301: kunnan asialliseen kielenkäyttöön ja muutoinkin
52302: varusmiesten asianmukaiseen kohteluun.                       Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen
52303:   Varusmiesten kanssa käydyissä keskusteluis-                          tarkastukset 1996
52304: sa tulivat lisäksi esille yksikköjen erilainen käy-
52305: täntö matkapidennyksiä myönnettäessä sekä                    Pohjois-Karjalan Prikaati __        14.2.1996
52306: kiinnioloviikonloppuja määrättäessä.                         Pohjois-Karjalan rajavartiosto      15.2.1996
52307:                                                              Pohjois- Karjalan Sotilasläänin
52308:                                                              Esikunta                            15.2.1996
52309:     MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU                                 Kuljetuslentolaivue                 13.3.1996
52310:   Korkeakoulun opetus oli siirtynyt pääosin                  Laskuvarjojääkärikoulu _ _          13.3.1996
52311: Santahaminaan. Ainoastaan yleisesikuntaupsee-                Porin Prikaati                 16.-17.4.1996
52312: rikurssi opiskeli vielä Liisankadulla. Maanpuo-              Tykistöprikaati                     18.4.1996
52313: lustuskorkeakoulua oltiin kehittämässä tiede-                Satakunnan Lennosto _ _ __          23.5.1996
52314:                                                              Lentovarikko _ _ _ _ _ __           23.5.1996
52315: korkeakouluksi. Koulu oli saamassa vuonna 1997
52316: ensimmäisen professorin strategian laitokselle.              Turun Rannikkorykmentin
52317:                                                              Esikunta _________                  31.7.1996
52318:     Oppilaskuntien edustajien kanssa käydyissä
52319: keskusteluissa tulivat esille tenttiarvosteluihin            Gyltön linnake _ _ _ _ __           31.7.1996
52320: liittyvät kysymykset. Arvostelua ei pidetty kai-             Utön linnake                         1.8.1996
52321: kilta osin oikeudenmukaisena. Pienempien linjo-              Örön linnake                         1.8.1996
52322: jen opiskelijat saattoivat saada paremmat piste-             Saaristomeren Laivasto             11.10.1996
52323: 
52324: 
52325:                                                       208
52326: T         A        R         K        A         s           T         u         K        s        E         T
52327: 
52328: 
52329: 
52330: 
52331:     Varsinais-Suomen Ilmatorjunta-                        taan sairaalan ilmoituksen mukaan. Saapuvat
52332:     rykmentti                         11.10.1996          kirjeet luovutetaan potilaalle tarkastamaHa ja
52333:     Reserviupseerikoulu               12.11.1996          lukematta. Mikäli on aihetta epäillä lähetyksen
52334:     Kymen Ilmatorjuntarykmentti       12.11.1996          sisältävän jotain luvatonta, tarkastus tehdään
52335:     Uudenmaan Prikaati                28.11.1996          yhdessä nuoren kanssa.
52336:     Maanpuolustuskorkeakoulu _         4.12.1996             Potilaan yksityisyyttä vaalitaan mm. siten,
52337:                                                           että hoitotoimenpiteistä ja terveydentilasta kes-
52338:                                                           kustellaan aina kahden kesken. Nuori saa näh-
52339:                                                           däksensä omat potilasasiakirjansa, jos sitä pyy-
52340:         TERVEYDENHUOLTO                                   tää. Lääkäri on kuitenkin yleensä paikalla kes-
52341:                                                           kustelemassa nuoren kanssa asiakirjoissa olevis-
52342:                                                           ta merkinnöistä.
52343:         PSYKIATR 1SET SAIRAALAT
52344:                                                             TURUN MIELENTERVEYSKESKUKSEN
52345:    Tarkastuksilla haluttiin selvittää potilaan it-           KUPITIAAN SAIRAALAN (SEKTORI!)
52346: semääräämisoikeuden rajoituksia. Erityisesti                 JA TURUN PSYKIATRIAN KLINIKAN
52347: kiinnitettiin huomiota potilaiden eristämiseen                   (SEKTORI II) TARKASTUS
52348: sekä potilaiden yhteydenpidon rajoituksiin.
52349:                                                              Apulaisoikeusasiamies tarkasti Turun mielen-
52350:                                                           terveyskeskuksen Kupittaan sairaalan ja Turun
52351:      TURUN YLIOPISTOLLISEN KESKUS-
52352:                                                           psykiatrian klinikan 14.8.1996.
52353:      SAIRAALAN PSYKIATRIAN KLINIKKA
52354:                                                              Kupittaan sairaalassa on sairaansijoja 76 ja
52355:    Apulaisoikeusasiamies tarkasti Turun yliopis-          Turun psykiatrian klinikalla 65. Molemmissa sai-
52356: tollisen keskussairaalan psykiatrian klinikan             raaloissa on lisäksi päiväsairaalapaikkoja.
52357: (nuorisopsykiatrian yksikkö) 14.8.1996.                      Kupittaan      sairaalaan   otettiin    l.l.-
52358:    Turun yliopistollisen keskussairaalan psykiat-         30.6.1996 sisään 164 potilasta. Turun psykiat-
52359: rian klinikan kolmesta yksiköstä (aikuispsykiat-          rian klinikalle otettiin samana aikana potilaita
52360: rian yksikkö, nuorisopsykiatrian yksikkö ja las-          204. Geropsykiatrian osastolle, joka kuuluu Tu-
52361: ten psykiatrian yksikkö) ainoastaan nuorisopsy-           run psykiatrian klinikkaan, otettiin sisään poti-
52362: kiatrian yksikössä annetaan tahdosta riippuma-            laita 124.
52363: tonta hoitoa ja rajoitetaan itsemääräämisoi-                 Kupittaan sairaalassa potilaita eristettiin 1.1.
52364: keuksia.                                                  - 30.6.1996 välisenä aikana osastolla 63 yhteen-
52365:    Potilaita oli eristetty vuoden 1996 ensimmäi-          sä yli 140 kertaa. Syynä oli useimmiten rauhoit-
52366: sellä puoliskolla yhteensä 17 kertaa. Syynä oli           tamisen tarve ja aggressioiden taltuttaminen.
52367: useimmiten rauhoittamisen tarve ja aggressioi-            Eristysajat olivat enimmäkseen lyhyitä ja mer-
52368: den taltuttaminen. Eristykset kestivät yleensä            kinnät asianmukaisia.
52369: alle kaksi tuntia. Eristykset olivat kaikki leposi-          Osastolla 61 eristettiin sanottuna aikana yh-
52370: de-eristyksiä, jolloin hoitaja oli koko ajan läsnä        teensä yli 360 kertaa. Eristämisen syynä oli niin
52371: eristyshuoneessa.                                         ikään usein rauhoittamisen tarve. Apulaisoikeus-
52372:    Potilaiden yhteydenpitoa läheisiinsä ja ympä-          asiamies havaitsi kuitenkin merkinnöissä run-
52373: röivään yhteiskuntaan rohkaistaan ja kannus te-           saasti epätarkkuuksia ja puutteellisuuksia. Eris-
52374: 
52375: 
52376:                                                     209
52377: T        A         R         K        A         s              T        u         K        s         E        T
52378: 
52379: 
52380: 
52381: 
52382: tämisen syytä ei ollut eräissä tapauksissa merkit-             Apulaisoikeusasiamies havaitsi, että eristä-
52383: ty laisinkaan. Arviot eristystoimenpiteen vaiku-             mistä koskevat yleisperiaatteet olivat varsin eri-
52384: tuksesta potilaaseen oli merkitty puutteellisesti.           laiset Kupittaan sairaalassa ja Turun psykiat-
52385:     Apulaisoikeusasiamies muistutti, että poti-              rian klinikalla. Hoitokäytännöt olivat erilaisia
52386: laan itsemääräämisoikeutta saa rajoittaa ja hä-              jopa saman sairaalan eri osastoilla. Myös leposi-
52387: neen kohdistaa pakkoa vain siinä määrin kuin                 teiden käyttöön suhtaudutaan kyseisissä sairaa-
52388: sairauden hoito tai hänen turvallisuutensa tai               loissa erilailla.
52389: toisen henkilön turvallisuus välttämättä vaatii.                Apulaisoikeusasiamiehen vastaanotolla kävi
52390: Merkintöjen tulee olla täsmällisiä ja tietosisällöl-         neljä henkilökunnan edustajaa ja 14 potilasta.
52391: tään riittäviä. Niissä tulee olla myös arvio eris-
52392: tystoimenpiteen vaikutuksesta potilaaseen.                           NIUVANNIEMEN SAIRAALA
52393: Edelleen apulaisoikeusasiamies toi esiin sen, että             Apulaisoikeusasiamies tarkasti Niuvannie-
52394: eristystä ei saa käyttää rangaistuksena.                     men sairaalan 17.9.1996.
52395:    Apulaisoikeusasiamies kiinnitti vielä huomio-               Niuvanniemen sairaalassa on 282 sairaansi-
52396: ta siihen, että eristyksen syyksi oli eräissä ta-            jaa, joista tarkastuspäivänä oli käytössä 270.
52397: pauksissa merkitty "sopimushoito". Eristykset                Potilaista on kriminaalipotilaita noin 70 %, vaa-
52398: olivat tällöin kestäneet useita päiviä, erään ker-           rallisia ja/tai vaikeahoitoisia potilaita 28 % ja
52399: ranjopa viisi vuorokautta. Osastonlääkäri totesi,            mielentilatutkimuspotilaita noin 2 %. Vuonna
52400: että eristyshuoneessa tapahtuvaa sopimushoitoa               1995 kriminaalipotilaiden keskimääräinen hoito-
52401: on annettu vain muutamille potilaille. Osaston               aika oli 6 vuotta 8 kuukautta, vaarallisten ja/tai
52402: henkilökunnan mielestä sanottujen potilaiden                 vaikeahoitoisten potilaiden 2 vuotta 9 kuukaut-
52403: sairauden hoito vaati pitkiä eristyshuoneessa an-            ta. Mielentilatutkimus kestää keskimäärin hie-
52404: nettavia hoitojaksoja. Apulaisoikeusasiamies                 man yli kuukauden. Suomessa tehtiin vuonna
52405: muistutti eristystoimenpiteen perimmäisestä                  1995 yhteensä 239 mielentilatutkimusta, joista
52406: tarkoituksesta ja siitä, että se saa kestää ainoas-          Niuvanniemen sairaala teki yli kolmanneksen.
52407: taan niin kauan kuin itsemääräämisoikeuden ra-                  Niuvanniemen sairaalan eristämistä koskevat
52408: joituksen edellytykset ovat olemassa.                        ohjeet oli annettu vuonna 1987 ja ne perustuvat
52409:     Kupittaan sairaalassa käytettiin eristystoi-             jo kumottuun mielisairaslakiin. Apulaisoikeus-
52410: menpiteen yhteydessä usein lepositeitä. Sairaa-              asiamies totesi, että sairaalassa tulisi olla uudet
52411: lan johdon näkemyksen mukaan lepositeet anta-                muuttunutta lainsäädäntöä vastaavat eristämis-
52412: vat potilaalle turvallisuuden tunnetta varsinkin             ohjeet. Hän kiinnitti huomiota myös siihen, että
52413: sen takia, että tällöin on henkilökunnan edustaja            ohjeiden mukaan eristysasuksi annetaan miesten
52414: aina mukana eristystilanteessa.                              osastolla pääsääntöisesti uimahousut. Muistios-
52415:   Turun psykiatrian klinikalla annetaan tah-                 sa Niuvanniemen sairaalassa noudatettavasta
52416: dosta riippumatonta hoitoa kahdella osastolla.               eristämiskäytännöstä todetaan vaatetuksesta
52417: Eristyksen syynä oli useimmiten rauhoittamisen               samansuuntaisesti: potilaalle turvallinen vaate-
52418: tarve ja aggressioiden taltuttaminen. Eristysajat            tus, yleensä uimahousut. Apulaisoikeusasiamie-
52419: olivat enimmäkseen lyhyitä ja merkinnät asian-               hen käsityksen mukaan uimahousut eivät voi
52420: mukaisia. Turun psykiatrian klinikalla käyte-                olla tavanomainen eristysasu ainakaan silloin,
52421: tään lepositeitä varsin pidättyväisesti.                     kun eristys kestää pitempään kuin muutaman
52422: 
52423: 
52424:                                                        210
52425: T        A          R         K         A         s              T         u        K         s         E        T
52426: 
52427: 
52428: 
52429: 
52430: tunnin. Apulaisoikeusasiamies pani myös merkil-                   Apulaisoikeusasiamies painotti tarkastuksella
52431: le, että muistion mukaan potilaan omaan huo-                   vielä, että potilaan itsemääräämisoikeutta saa
52432: neeseen lukitsemisesta ei tehdä merkintää eris-                rajoittaa ja häneen kohdistaa pakkoa vain siinä
52433: tysvihkoon, vaan ainoastaan seurantalehdelle ja                määrin kuin sairauden hoito tai hänen turvalli-
52434: tarvittaessa päivystysraporttiin.                              suutensa tai toisen henkilön turvallisuus välttä-
52435:    Eristyshuoneita on Niuvanniemen sairaalassa                 mättä vaatii. Hän piti pitkiä eristyksiä ongelmal-
52436: yhteensä viidellä osastolla. Eristämisen syynä oli             lisina ja päätti ottaa eristysten kestot yleisellä
52437: useimmiten rauhoittamisen tarve, itsemurha-                    tasolla keskusteltavaksi Terveydenhuollon oi-
52438: vaara, väkivaltaisuus taikka se, että potilas halu-            keusturvakeskukseen marraskuussa 1996 teke-
52439: si itse eristystä. Merkinnät olivat yleensä selkei-            mänsä tarkastuksen ja neuvottelutilaisuuden
52440: tä. Eräissä merkinnöissä oli kuitenkin epätark-                yhteydessä.
52441: kuuksia. Arviot eristystoimenpiteen vaikutuk-                     Sairaalan potilaita kuultaessa kävi ilmi, että
52442: sesta potilaaseen oli niin ikään paikka paikoin                useissa tapauksissa potilailla oli epätietoisuutta
52443: merkitty puutteellisesti.                                      sellaisista seikoista, joista heillä voisi olla mah-
52444:    Apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomiota sii-               dollisuus saada tietoa sairaalan potilasasiamie-
52445: hen, että eristysvihkoon tehtävien merkintöjen                 hen kautta. Eräät potilaat lausuivat suoraan jul-
52446: tulee olla täsmällisiä ja toimeenpiteen todellista             ki toivomuksensa siitä, että potilasasiamies ot-
52447: syytä kuvaavia, minkä lisäksi niissä tulee olla                taisi heihin yhteyttä.
52448: arvio eristystoimenpiteen vaikutuksesta potilaa-                  Sairaalan potilasasiamies kertoi, että hänelle
52449: seen. Lisäksi hän toi esiin sen, että eristystä ei saa         tässä tehtävässään tulevat toimeksiannot olivat
52450: käyttää rangaistuksena.                                        huomattavasti lisääntyneet edellisistä vuosista.
52451:    Apulaisoikeusasiamies kiinnitti erityistä huo-              Potilasasiamies arvioi itse, ettei hän tehtävää
52452: miota siihen, että Niuvanniemen sairaalan eris-                osa-aikaisesti hoitavana pysty hoitamaan poti-
52453: tykset olivat varsin pitkiä. Niiden tavanomainen               lasasiamiestehtäviä täysin potilaan asemasta ja
52454: kesto oli 2 - 4 vuorokautta. Lisäksi osastoilla oli            oikeuksista annetun lain 11 §:ssä edellytetyllä
52455: useita eristyksiä, jotka kestivät yli kaksi viikkoa.           tavalla. Potilaan oikeusturva edellyttää kuiten-
52456: Kolme eristystä kesti yli kuukauden ja yksi jopa               kin, että potilasasiamiehellä on käytännössä
52457: kaksi ja puoli kuukautta.                                      mahdollisuus hoitaa lakisääteinen tehtävänsä
52458:   Osastotarkastusten yhteydessä apulaisoikeus-                 asianmukaisella tavalla. Tämän vuoksi sairaa-
52459: asiamies totesi vielä, että erästä kehitysvam-                 lassa olisi apulaisoikeusasiamiehen käsityksen
52460: maista potilasta pidetään jatkuvasti eristyshuo-               mukaan syytä seurata potilasasiamiehen mah-
52461: neessa lyhyitä osastolla vietettyjä aikoja lukuun-             dollisuuksia hoitaa tehtävänsä asianmukaisella
52462: ottamatta. Apulaisoikeusasiamies havaitsi jälki-               tavalla.
52463: käteen, että kyseisestä potilaasta ei ollut tehty                 Apulaisoikeusasiamiehen puheilla kävi 35 po-
52464: merkintöjä eristysvihkoon ainakaan l.l. -                      tilasta minkä lisäksi esittelijäneuvos Marina
52465: 30.6.1996 väliseltä ajalta, joista oli saatu kopiot            Äimä keskusteli ll potilaan kanssa. Esittelijä-
52466: etukäteen. Hän päätti pyytää Niuvanniemen                      neuvos Äimä keskusteli myös henkilökunnan
52467: sairaalasta selvitystä potilaan hoitosuunnitel-                edustajien ja potilasasiamiehen kanssa.
52468: masta ja siitä miksi hänestä ei ole tehty eristys-
52469: merkintöjä.
52470: 
52471: 
52472: 
52473:                                                          211
52474: T          A        R        K       A         s             T        u         K        s        E        T
52475: 
52476: 
52477: 
52478: 
52479:                                                                      SOSIAALITOIMI
52480:      Psykiatristen sairaaloiden tarkastukset
52481:                        1996
52482:                                                               KE HITYSVAM MAI STEN ERITYI S-
52483:     Turun yliopistollisen keskussairaalan                      HUOLLON KESKUSLAITOKSET
52484:     psykiatrian klinikka                14.8.1996
52485:     Turun mielenterveyskeskuksen                              Apulaisoikeusasiamies tarkasti kertomus-
52486:     Kupittaan sairaala ja                                  vuonna viisi keskuslaitosta. Tarkastuksilla py-
52487:     Turun psykiatrian klinikka __        14.8.1996         rittiin selvittämään, miten laitokset soveltavat
52488:     Niuvanniemen sairaala                17.9.1996         kehitysvammaisten erityishuollosta annetun
52489:                                                            lain 42 §:n säännöstä pakon käytöstä. Pakon
52490:                                                            käytön selvittämiseksi kukin laitos toimitti en-
52491:                                                            nen tarkastusta edeltäneenä vuonna käytettyjä
52492:                                                            pakkotoimenpiteitä koskevat kirjaamismerkin-
52493:                  MUUT KOHTEET                              nät. Apulaisoikeusasiamies selvitti tarkastuksil-
52494:                                                            la lisäksi kehitysvammaisten asuinolosuhteita ja
52495:             TERVEYDENHUOLLON                               heidän kohteluaan laitoksissa sekä tarkasti myös
52496:          OIKEUSTURVAKESKUS (TEO)                           eristykseen käytetyt tilat.
52497:                                                                Tarkastukset liittyivät laajaan selvitystyö-
52498:   Apulaisoikeusasiamies tarkasti Terveyden-
52499:                                                            hön, joka oli vireillä omana aloitteena kansliassa
52500: huollon oikeusturvakeskuksen 6.11.1996.
52501:                                                            ja joka kohdistui pakon käyttöön kehitysvam-
52502:    Tarkastuksella keskusteltiin mm. terveyden-
52503:                                                            maisten erityishuollossa yleensä. Tämän työn
52504: huollon ammattihenkilöihin kohdistuneista val-
52505:                                                            tuloksia on selvitetty yhteenvedonomaisesti ker-
52506: vontatoimenpiteistä, terveydenhuollon kante-
52507:                                                            tomuksen s. 56 (apulaisoikeusasiamiehen päätös
52508: luiden tutkimiseen liittyvistä ongelmista, poti-
52509:                                                            16.12.1996, dnro 121/2/95).
52510: laan asemasta ja oikeudesta annetun lain toteu-
52511: tumisesta, mielentilatutkimuksista, kriminaali-
52512: potilaiden hoitoon liittyvistä ongelmista, lasten
52513:                                                                              RINNEKOTI
52514: ja nuorten psykiatristen hoitopaikkojen puut-                 Pakkotoimenpiteinä Rinnekodissa käytettiin
52515: teesta sekä eristämisen ja lepositeiden käytöstä           omaan huoneeseen lukitsemista, hoitopukua tai -
52516: psykiatrisissa sairaaloissa.                               paitaa, sitomista, kiinnipitämistä sitovalla ot-
52517:                                                            teella tai mattoon käärimistä ja kyynärlastoja.
52518:                Terveydenhuollon muut                          Rinnekodissa ei ole eristyshuonetta. Uhkaa-
52519:                 tarkastuskohteet 1996
52520:                                                            vassa väkivaltatilanteessa kehitysvammaista pi-
52521:                                                            dettiin joko maassa pitkällään tai hänet käärit-
52522:     Terveydenhuollon                                       tiin mattoon. Kiinnipitäminen tai mattoon kää-
52523:     oikeusturvakeskus (TEO) _ _          6.11.1996         riminen kesti yhdestä kymmeneen minuuttiin.
52524:                                                            Näitä tilanteita oli kuukausittain useita. Yksi
52525:                                                            kehitysvammainen puettiin suojapaitaan yöksi,
52526:                                                            koska hän muutoin olisi repinyt ihonsa rikki.
52527:                                                            Kyynärlastoja jouduttiin käyttämään jatkuvan
52528: 
52529: 
52530:                                                      212
52531: T        A          R         K         A         s              T         u         K         s         E        T
52532: 
52533: 
52534: 
52535: 
52536: itsensä vahingoittamisen takia.                                vaarallinen itselleen tai muiden terveydelle. Lai-
52537:     Perusteena omaan huoneeseen lukitsemiselle                 tos käytti pakkotoimenpiteitä myös kasvatuk-
52538: oli tavallisesti asukkaan rauhoittaminen. Pakon                sellisilla perusteilla. Kirjaamismerkinnöistä kävi
52539: käyttö on laitoksen johdon mukaan väistämä-                    ilmi, että pakkoa oli käytetty lisäksi kurinpito-
52540: töntä hoidettaessa esim. vakavasta psyykkisestä                syistä ja sen tähden, että osastoilla oli liian vähän
52541: häiriöstä kärsivää tai käytökseltään impulsiivi-               henkilökuntaa. Apulaisoikeusasiamies totesi,
52542: sista ja aggressiivista asukasta.                              että pakkotoimenpiteiden käyttö viimeksi mai-
52543:     Tarkastuksella ei tullut esille, että pakkoa olisi         nituissa tarkoituksissa oli virheellistä.
52544: käytetty virheeliisin perustein. Asukkaiden huo-                  Laitoksen eristyshuone oli kylmä ja ilma pa-
52545: neet olivat viihtyisiä yhden hengen huoneita.                  hanlaatuinen siitä huolimatta, että huone oli
52546: Ulko-ovia pidettiin turvallisuussyistä paikoit-                edellisenä päivänä puhdistettu desinfiointiai-
52547: tain lukossa.                                                  neella. Apulaisoikeusasiamies ilmoitti tarkastus-
52548:                                                                käynnin yhteydessä laitoksen johdolle käsityk-
52549:      KUUSAAN KUNTOUTUSKESKUS                                   sensä siitä, että eristyshuone oli tarkoitukseen
52550:    Laitoksessa käytettiin pakkona eristämistä,                 sopimaton. Hän piti perusteltuna laitoksen pyr-
52551: lepositeitä, pukineita ja asukkaan huoneen lukit-              kimystä kunnostaa rakennukset Reuna-Nummi
52552: semista yöksi. Huoneen yöksi lukitseminen to-                  ja Mylly-Veikkola. Laitoksen muut tilat osoit-
52553: teutettiin käytännössä niin, ettei huoneesta                   tautuivat asianmukaisiksi ja viihtyisiksi.
52554: päässyt ulos eikä sinne päässyt sisään. Laitokses-
52555: sa on eristyshuone.                                               TAHKOKANKAAN PALVELUKESKUS
52556:    Kymen lääninhallituksen keskuslaitokseen                       Palvelukeskuksessa käytettiin pakkotoimen-
52557: aiemmin suorittaman tarkastuskäynnin yhtey-                    piteinä ohjaamista omaan huoneeseen, sitomis-
52558: dessä oli ilmennyt, että laitoksessa käytettiin                ta, pakkolääkitystä, hoitopaitaa ja lepositeitä.
52559: eristämistä myös kasvatus- ja opetustilanteissa.               Yksi asukas puettiin hoitohaalariin ympärivuo-
52560: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti tarkastuskäyn-                 rokautisesti koko vuoden ajan voimakkaana jat-
52561: nillään laitoksen johdon huomiota siihen, että                 kuneen itsetuhokäyttäytymisen takia. Toinen
52562: eristyksen käyttäminen sanotussa tarkoitukses-                 asukas lukittiin huoneeseensa päivittäin useita
52563: sa on virheellistä. Tarkastuksella ei pakon käy-               kertoja hoitajan ollessa muualla. Asukasta jou-
52564: tön suhteen muutoin tullut esille sellaisia virheitä           duttiin lisäksi sitomaan ruokailun yhteydessä
52565: tai puutteita, joihin apulaisoikeusasiamies olisi              henkilökunnan vähäisyyden takia. Esim. ilta-
52566: katsonut aiheelliseksi puuttua.                                vuorossa saattoi olla l - 1,5 hoitajaa 6 - 8
52567:    Asukkaiden huoneet olivat pääsääntöisesti                   täysin autettavan asukkaan kanssa. Lyhytai-
52568: yhden hengen huoneita. Laitoksen tilat olivat                  kaista lukitsemista omaan huoneeseen laitos ei
52569: asianmukaiset ja viihtyisät.                                   pitänyt pakkotoimenpiteenä, vaikka sitä käytet-
52570:                                                                tiin palvelukodeissa asukkaan kunnosta riippuen
52571:     ANTINKARTANON KESKUSLAITOS
52572:                                                                ajoittain, jopa päivittäin. Huoneeseen lukitsemi-
52573:    Laitoksessa käytettyjä pakkokeinoja olivat                  sia ei kaikissa palvelukodeissa kirjattu. Laitok-
52574: eristäminen, sitominen, erilaiset pukineet ja                  sessa ei ole eristyshuonetta.
52575: omaan huoneeseen lukitseminen. Eristämistä                        Apulaisoikeusasiamiehen mukaan laitoksessa
52576: käytettiin yleensä tilanteissa, joissa asukas oli              käytettiin pakkoa virheellisesti, kun sillä korvat-
52577: 
52578: 
52579:                                                          213
52580: T        A        R         K        A        s              T          u      K         s        E        T
52581: 
52582: 
52583: 
52584: 
52585: tiin vähentyneitä henkilöstöresursseja. Myös pa-           Kehitysvammaisten erityishuollon laitos-
52586:                                                                     ten tarkastukset 1996
52587: kon käytön kirjaamisessa tuli esille puutteita ja
52588: epäselvyyksiä. Kaikilla laitoksen palvelukodeilla
52589: ei ollut asianmukaista eristämiskirjaa. Kaikista            Rinnekoti __________________         31.1.1996
52590: merkinnöistä ei ilmennyt pakon käyttötarkoitus              Kuusaan kuntoutuskeskus               2.2.1996
52591: eikä se, miten kauan toimenpide oli kestänyt.               Antinkartanon keskuslaitos           15.3.1996
52592: Yhdessä kohdin pakkotoimenpiteeksi oli merkit-              Tahkokankaan palvelukeskus           27.3.1996
52593: ty eristys saunaan. Tilanteesta esitetyn selvityk-          Ylisen palvelukeskus _____           7.11.1996
52594: sen perusteella oli pääteltävissä, että pakkoa oli
52595: käytetty ilmeisesti rangaistuksena, mikä ei ole
52596: apulaisoikeusasiamiehen mukaan hyväksyttä-
52597: vaa.
52598:    Laitoksen tilojen kunto oli vaihteleva. Esim.
52599:                                                                   MUUT SOSIAALITOIMEN
52600: palvelukodit 4 ja 5 olivat erittäin viihtyisiä ja
52601:                                                                  TARKASTUSKOHTEET1996
52602: olosuhteiltaan myönteisiä. Sen sijaan palveluko-
52603: din 1 tilat olivat apulaisoikeusasiamiehen mieles-
52604:                                                                  VAASAN LÄÄNINHALLITUKSEN
52605: tä huonokuntoiset ja ilma tunkkainen.
52606:                                                                  SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO
52607: 
52608:          YLISEN PALVELUKESKUS                                 Apulaisoikeusasiamies tarkasti Vaasan lää-
52609:                                                            ninhallituksen sosiaali- Ja terveysosaston
52610:    Palvelukeskuksessa käytettiin pakkotoimen-
52611:                                                            24.4.1996.
52612: piteinä eristämistä, osaston vaihtoa vastoin
52613:                                                              Vaasan lääninhallituksen sosiaali- ja terveys-
52614: asukkaan tahtoa, sitomista ja pakkolääkitystä.
52615:                                                            osaston tarkastuksen tavoitteena oli perehtyä
52616: Pakon käyttö oli yleisintä levottomilla ns. turva-
52617:                                                            erityisesti lastensuojelun, kotipalvelun, vam-
52618: osastoilla. Laitoksessa ei ole eristyshuonetta.
52619:                                                            maispalvelun ja vanhustenhuollon sektoreiden
52620:    Laitoksen pakkotoimenpiteitä koskevat oh-
52621:                                                            ajankohtaisiin ongelmiin. Sosiaali- ja terveys-
52622: jeet ja merkintöihin käytetyt lomakkeet olivat
52623:                                                            osaston tarkastus liittyi osana läänin alueen kol-
52624: hyvät ja selkeät. Kirjansten perusteella ilmeni,
52625:                                                            men kunnan sosiaalitoimeen (Vaasan kaupun-
52626: että pakkotoimenpiteitä oli joissakin tapauksissa
52627:                                                            kiin, Isokyrön kuntaan ja Kurikan kaupunkiin)
52628: käytetty epäasiallisista syistä. Asukkaita oli
52629:                                                            tehtyyn tarkastukseen, jolloin tavoitteena oli
52630: esim. eristetty karkaamisen, epäasiallisten pu-
52631:                                                            myös saada selvitystä näiden kuntatarkastusten
52632: heiden ja varastelun perusteella. Toimenpiteen
52633:                                                            pohjaksi.
52634: ennaltaehkäisevä merkitys ei käynyt merkin-
52635:                                                               Lääninhallituksen edustajien mukaan läänin-
52636: nöistä ilmi. Merkinnät olivat myös toimenpiteen
52637:                                                            hallituksen valvonta-, ohjaus- sekä neuvonta-
52638: keston osalta joiltakin kohdin epätarkkoja.
52639:                                                            tehtävää on vaikeuttanut se, että lääninhallituk-
52640:    Apulaisoikeusasiamies piti myönteisenä, että
52641:                                                            sen valvontaoikeus on epäselvää kunnissa. Kun-
52642: hoitohenkilökunta niillä osastoilla, joihin hän
52643:                                                            nat pitävät lääninhallituksen toimenpiteitä itse-
52644: tutustui, suhtautui pakkotoimenpiteiden käyt-
52645:                                                            hallintoon puuttumisena. Ongelmaksi valvonta-
52646: töön erittäin pidättyvästi. Asukkaiden asumis-
52647:                                                            tehtävän osalta koettiin myös ST AKESilta saa-
52648: olosuhteet olivat hyvät ja laitoksen tilat etenkin
52649:                                                            tavan tilastoaineiston vajavaisuus.
52650: saneeratuilta osin erinomaisessa kunnossa.
52651: 
52652: 
52653:                                                      214
52654: T        A        R         K        A        s              T         u         K        s         E         T
52655: 
52656: 
52657: 
52658: 
52659: VAASAN KAUPUNGIN SOSIAALIVIRASTO                           tettiin lähinnä avohuollon palveluiden järjestä-
52660:                                                            mistä.
52661:   Apulaisoikeusasiamies tarkasti Vaasan kau-
52662:                                                               Sosiaalitoimen edustajat selvittivät käytettä-
52663: pungin sosiaaliviraston 24.4.1996.
52664:                                                            vissä olevia kunnan kotipalvelun, vanhusten-
52665:   Tavoitteena oli perehtyä lastensuojelun, koti-
52666:                                                            huollon, kehitysvammaisten erityishuollon ja
52667: palvelun, vammaispalvelun ja vanhustenhuol-
52668:                                                            vammaispalvelun palveluita sekä lastensuojelun
52669: lon palvelujen järjestämiseen Vaasan kaupungis-
52670:                                                            avohuollon palveluita. Huostaanottoja ei kun-
52671: sa. V ammaispalvelun ja vanhustenhuollon osal-
52672:                                                            nassa ole ollut vuoden 1989 jälkeen.
52673: ta selvitettiin lähinnä avohuollon palveluiden
52674:                                                               Apulaisoikeusasiamies tarkasti myös täällä
52675: järjestämistä.
52676:                                                            eräitä vammaispalvelua koskevia päätöksiä, joi-
52677:    Sosiaaliviraston edustajat selvittivät huos-
52678:                                                            den osalta ei havaittu huomautettavaa. Lopuksi
52679: taanottojen ja muiden lastensuojelutoimenpitei-
52680:                                                            suoritettiin kiertokäynti sosiaaliviraston tiloissa.
52681: den määrän ja kehityksen, lastensuojelun käy-
52682: tettävissä olevat lastenkoti-, perhekoti-ja nuori-
52683: sokotipaikat, perhehuollon asumisyksiköt sekä
52684: perhehoitopaikat. Kustaalan lastenkodissa on                          KURIKAN KAUPUNGIN
52685: eristyshuone. Hoitaja on kuitenkin mukana eris-                        SOSIAALIVIRASTO
52686: tyksen aikana. Lastensuojelun kannalta todet-                Apulaisoikeusasiamies tarkasti Kurikan kau-
52687: tiin aiheutuvan erityisongelmia siitä, että Vaasa          pungin sosiaaliviraston 25.4.1996.
52688: on satamakaupunki.                                           Tarkastuksen tavoitteet olivat samat kuin
52689:    Esillä oli vammaispalvelun hylkäyspäätökset             Vaasan kaupungin sosiaalivirastossa ja Isonky-
52690: asiakirjoineen sekä huostaanottoa ja yhteyden-             rön sosiaalitoimistossa.
52691: pidon rajoittamista koskevat päätökset asiakir-               Sosiaalitoimen edustajat selvittivät käytettä-
52692: joineen vuosilta 1995 - 1996, joihin apulais-              vissä olevia kaupungin kotipalvelun, vanhusten-
52693: oikeusasiamies tutustui pistokokeenomaisesti.              huollon, kehitysvammaisten erityishuollon ja
52694: Lastensuojelupäätösten osalta ei havaittu huo-             vammaispalvelun palveluita sekä lastensuojelun
52695: mautettavaa. V ammaispalvelupäätösten osalta               palveluita. Sosiaalitoimen edustajat antoivat oi-
52696: apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomiota siihen,           keusasiamiehen kansliassa vireillä olevaan las-
52697: että osasta päätöksiä ei käynyt riittävän selvästi         tensuojelua koskevaan kanteluun liittyvää selvi-
52698: ilmi, mistä ajankohdasta lähtien etuuttaoli haet-          tystä ja kertoivat myös muista kaupungin lasten-
52699: tu ja myönnetty. Lopuksi suoritettiin kierto-              suojelutapauksista.
52700: käynti sosiaaliviraston tiloissa.                             Apulaisoikeusasiamies tarkasti myös eräitä
52701:                                                            vammaispalvelua koskevia päätöksiä, joiden
52702:       ISONKYRÖN SOSIAALITOIMISTO                           osalta ei havaittu huomautettavaa sekä suoritti
52703:                                                            kiertokäynnin sosiaaliviraston tiloissa.
52704:     Apulaisoikeusasiamies tarkasti Isonkyrön so-
52705: siaalitoimiston 25.4.1996.
52706:    Tavoitteena oli myös täällä perehtyä lasten-
52707:                                                                    NIKINHARJUN LASTENKOTI
52708: suojelun, kotipalvelun, vammaispalvelunja van-
52709: hustenhuollon palvelujen järjestämiseen. Vam-                 Apulaisoikeusasiamies tarkasti Nikinharjun
52710: maispalvelun ja vanhustenhuollon osalta selvi-             lastenkodin 15.5.1996.
52711: 
52712: 
52713:                                                      215
52714: T          A      R         K        A         s              T          u          K        s        E        T
52715: 
52716: 
52717: 
52718: 
52719:    Tarkastuksella perehdyttiin laitoksessa ole-             musprosessia ja yhden kesken olevaa nimenvaih-
52720: vien lasten ja nuorten olosuhteisiin sekä lasten            toprosessia ja passin saamista. Avustajana toimi
52721: itsemääräämisoikeuden rajoituksiin. Huomiota                somaliukielinen tulkki.
52722: kiinnitettiin mm. henkilökunnan määrään, las-
52723: ten terveydenhuollon järjestämiseen, lasten käy-
52724: tössä oleviin tiloihin sekä lasten saamiin käyttö-                       OPPILASKOTI OUTAMO
52725: varoihin.
52726:                                                                Apulaisoikeusasiamies tarkasti Lohjan kun-
52727:    Lastenkotia ylläpitää Hyvinkään, Vihdin ja               nassa     sijaitsevan       oppilaskoti   Outamon
52728: Nurmijärven kuntayhtymä. Laitoksessa on kol-                22.5.1996.
52729: me asuinyksikköä, joissa kussakin on kahdeksan                 Laitoksessa toimii Helsingin kaupungin sosi-
52730: hoitopaikkaa. Lapset voivat olla iältään 0 - 18             aaliviraston alainen lastenkoti ja opetusviraston
52731: -vuotiaita. Lisäksilaitoksessa toimii Uudenmaan             alainen erityiskoulu, jossa on ala- ja yläaste. Lai-
52732: lääninhallituksen pakolaisyksikkö, jossa oli yh-            toksessa on 34 paikkaa ja viisi osastoa (asuinyk-
52733: deksän ilman huoltajaa maahan tullutta somali-              sikköä). Tarkastushetkellä lapsia oli 27. Lasten
52734: lasta.                                                      iät olivat ll-17 vuoden välillä. Lapset ja nuo-
52735:   Asuinyksikköä kohden on 5-6 työntekijää.                  ret ovat pääsääntöisesti sosiaalilautakunnan
52736: Pakolaisyksikössä on keittäjän lisäksi viisi suo-           huostassa olevia ja tarvitsevat koulukotityyp-
52737: malaista ja neljä somalilaista työntekijää. Lapsia          pistä hoitoa.
52738: oli ollut tilapäisesti hoidettavana asuinyksikköä              Tarkastuksen tavoitteena oli perehtyä laitok-
52739: kohden enemmän kuin kahdeksan lasta, mutta                  sessa olevien lasten ja nuorten oikeusturvaan ja
52740: henkilökuntaa oli näissä tilanteissa vastaavasti            olosuhteisiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin
52741: lisätty.                                                    lasten ja nuorten kohteluun sekä niihin toimenpi-
52742:    Varsinaisiin lastensuojelulain 31 ja 32 §:n tar-         teisiin, jotka rajoittavat heidän itsemääräämis-
52743: koittamiin pakotteisiin ja rajoituksiin ei ollut            oikeuttaan. Selvitystä haluttiin myös siitä, täyt-
52744: jouduttu turvautumaan. Laitoksessa on käytös-               tyvätkö henkilökunnan määrää ja koulutusta
52745: sä tavanomaiset nukkumaanmeno-, television-                 koskevat määräykset.
52746: katselu- ym. rajoitukset. Tupakointi on kielletty              Laitoksessa oli kolmella osastolla seitsemää
52747: sekä lapsilta että henkilökunnalta. Päihteiden-             lasta kohden yksi vastaava ohjaaja ja viisi ohjaa-
52748: käyttöön liittyviä ongelmia ei laitoksen edusta-            jaa. Yhdellä osastolla oli seitsemää lasta kohden
52749: jien mukaan ole ollut. Eristyksiä ei ollut tehty            yksi vastaava ohjaaja ja neljä ohjaajaa sekä yh-
52750: eikä eristyshuoneita ole. Kirjeet annetaan lapsel-          dellä osastolla oli kuutta lasta kohden yksi vas-
52751: le itselleen avaamattomina. Paketteja ei tarkas-            taava ohjaaja ja viisi ohjaajaa. Vastaavat ohjaa-
52752: teta. Yhteydenpito omaisiin tapahtuu huolto-                jat ovat koulutukseltaan sosiaalikasvattajia ja
52753: suunnitelmassa sovittujen suuntaviivojen mu-                ohjaajat sosiaalikasvattajia, mielisairaanhoita-
52754: kaisesti kunkin lapsen osalta yksilöllisen sopi-            jia ja nuoriso-ohjaajia. Lisäksi on laitos apulaisia.
52755: muksen perusteella. Lasten ja vanhempien yhte-                  Laitoksessa on oma psykologi sekä sen koulus-
52756: ydenpidon rajoituspäätöksiä ei ollut tehty.                 sa rehtori ja viisi opettajaa.
52757:    Apulaisoikeusasiamiehen vastaanotolla kävi                  Tarkastukselta saadun selvityksen mukaan
52758: neljä pakolaisyksikön lasta, joista kolmen asia             lapsilta on jouduttu ottamaan teräaseita laitok-
52759: koski kesken olevaa perheenyhdistämishake-                  sen haltuun. Lomilta palaaviita joudutaan jos-
52760: 
52761: 
52762:                                                       216
52763: T        A         R         K         A         s             T         u         K        s         E          T
52764: 
52765: 
52766: 
52767: 
52768: kus tarkastamaan taskut ja kaapit. Kirjeitä ja               §:n rajoituspäätöksiin tulee kirjata riittävän sel-
52769: muuta postia ei pääsääntöisesti tarkasteta. Jos              västi asianosaisen ymmärrettävällä tavalla toi-
52770: on ollut perusteita epäillä, että postilähetys on            menpiteiden perustelut.
52771: sisältänyt esimerkiksi huumeita, on posti avattu
52772: johtajan tai vastaavan ohjaajan toimesta lapsen                    HÄMEEN LÄÄNINHALLITUKSEN
52773: läsnäollessa.                                                      SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO
52774:    Käyttövarojen vähentämistä oli laitoksessa
52775: käytetty kasvatuksellisena keinona mm. siten,                   Apulaisoikeusasiamies vieraili Hämeen lää-
52776: että ilkivallanteoista oli seurannut käyttövaro-             ninhallituksen sosiaali- ja terveysjaostolla sen
52777: jen vähentämistä. Käyttövarat oli vähennetty                 kutsusta 5.11.1996. Tilaisuudessa keskusteltiin
52778: myös karkumatkojen ajalta. Apulaisoikeusasia-                kanteluiden käsittelystä lääninhallituksen edus-
52779: mies totesi, että käyttövarojen vähentämistä                 tajien esitysten pohjalta.
52780: voidaan käyttää kasvatus- ja kurinpitokeinona                    Ylitarkastaja Eeva Pusa esitteli lääninhalli-
52781: vain lastensuojeluasetuksen 6 e §:ssä säädetyn               tuksen "Kanteluiden käsittelyn laadun kehittä-
52782: ruinimimäärän ylittävältä osalta.                            misprojektin" työtä. Tarkastaja Aila Peltoniemi
52783:    Eristyshuonetta ei ollut käytössä. Rajoituksi-            kertoi yksityisten lastenkotien perustamiseen
52784: na käytettiin poisturuiskieltoja ja ns. vierihoitoa          liittyvistä seikoista ja niihin suorittamistaan tar-
52785: (hoitaja koko ajan vieressä).                                kastuksista.
52786:    Yhteydenpidon rajoittamispäätöksiä ei ollut
52787: tehty. Vanhemmat voivat tulla vapaasti lapsia                  Sosiaalitoimen muut tarkastuskohteet
52788:                                                                                1996
52789: katsomaan. Lapset voivat vierailla viikonloppui-
52790: sin kotona, mikäli haluavat ja kotitilanne sen
52791: sallii. Bussiyhteys on järjestetty.                           Vaasan lääninhallituksen sosiaali- ja
52792:    Lapselle voidaan asettaa poisturuiskielto lai-             terveysosasto                          24.4.1996
52793: toksen alueelta tai muita liikkumisvapauden ra-               Vaasan kaupungin sosiaalivirasto       24.4.1996
52794: joituksia lastensuojelulain 32 §:ssä säädetyillä              Isonkyrön sosiaalitoimisto __          25.4.1996
52795: edellytyksillä. Lastensuojeluasetuksen 12 §:n                 Kurikan sosiaalivirasto                25.4.1996
52796: mukaan kiellot ja rajoitukset on kirjattava asian-            Nikinharjun lastenkoti _ __            15.5.1996
52797: mukaisesti, jolloin on mainittava muun ohella                 Oppilaskoti Outamo _ _ __              22.5.1996
52798: toimenpiteiden syyt sekä alkamisen ja päättymi-               Hämeen lääninhallituksen
52799: sen ajankohta.                                                sosiaali- ja terveysosasto _ __        5.1l.l996
52800:    Apulaisoikeusasiamies tarkasti laitoksen pää-
52801: tösluettelomerkinnät 1.1.1996 lukien. Rajoitus-
52802: ten perustelut ilmenivät päätösluettelosta kir-
52803: jainkoodein ilmaistuina. Kirjainkoodien merki-
52804: tyksestä oli erillinen ohje. Apulaisoikeusasiamies
52805: totesi, että lastensuojelulaissa edellytetyt rajoi-
52806: tusten perusteet eivät selvinneet riittävästi rajoi-
52807: tusten kirjainkoodeista. Hän kiinnitti laitoksen
52808: johdon huomiota siihen, että lastensuojelulain 32
52809: 
52810: 
52811: 
52812:                                                        217
52813: T        A        R         K        A        s              T        u         K        s        E        T
52814: 
52815: 
52816: 
52817: 
52818:            MUUT                                            meää työssäkäyntiä, viisumi myönnettiin vain
52819: 
52820:      TARKASTUSKOHTEET                                      lyhyeksi ajaksi.
52821: 
52822: 
52823: 
52824:                                                            SUOMEN ARGENTIINAN SUURLÄHETYS-
52825:     SUOMEN VIRON SUURLÄHETYSTÖ                                   TÖ BUENOS AIRESISSA
52826:            TALLINNASSA
52827:                                                              Oikeusasiamies tarkasti Suomen Argentiinan
52828:    Oikeusasiamies tarkasti Suomen Viron suurlä-
52829:                                                            suurlähetystön Buenos Airesissa 18.10.1996.
52830: hetystön Tallinnassa 29.5.1996. Tarkastus liittyi
52831:                                                            Tarkastus toimitettiin samassa yhteydessä, kun
52832: oikeusasiamiehen Viron vierailuun, joka tapah-
52833:                                                            oikeusasiamies osallistui Buenos Airesissa järjes-
52834: tui Viron oikeuskanslerin kutsusta. Oikeusasia-
52835:                                                            tettävään kansainväliseen konferenssiin. Buenos
52836: mies perehtyi erityisesti viisumihakemusten kä-
52837:                                                            Airesissa sijaitseva edustusto on perustettu jo
52838: sittelyyn ja joutuisuuteen.
52839:                                                            vuonna 1929, mutta oikeusasiamies ei ollut sitä
52840:    Suurlähetystö pyrkii muiden tehtäviensä
52841:                                                            aikaisemmin tarkastanut.
52842: ohella toimimaan yhteistyössä Viron viran-
52843:                                                                Konsuliasioita hoiti muiden tehtäviensä ohel-
52844: omaisten kanssa edistääkseen ja tukeakseen Vi-
52845:                                                            la suurlähetystössä kassanhoitajana toimiva hal-
52846: ron valitsemaa kehityssuuntaa demokraattiseksi
52847:                                                            linnollinen avustaja. Vuonna maahantulolupia
52848: ihmisoikeusvaltioksi. Suurlähetystössä työsken-
52849:                                                            oli myönnetty jonkin verran runsaammin kuin
52850: telee 39 henkilöä, joista virolaisia 13.
52851:                                                            aikaisemmin. Oikeusasiamiehellä ei ollut huo-
52852:    Suomen kannalta nähtiin tärkeänä tehtävänä
52853:                                                            mauttamista suurlähetystön toiminnan suhteen.
52854: paluumuuttoasioiden kuntoon saattaminen. Ny-
52855:                                                            Suurlähetystö vaikutti tehokkaalta ja hyvin joh-
52856: kyisin paluumuuttajaksi pyrki henkilöitä, joiden
52857:                                                            detulta. Toimialueen laajuuteen nähden edustus-
52858: joku kolmannen polven isovanhemmista oli ollut
52859:                                                            ton henkilöresurssit tuntuvat alimitoitetuilta.
52860: Suomesta. Tällaiset henkilöt eivät osanneet suo-
52861: mea eikä heillä ollut myöskään mitään siteitä
52862: Suomeen.
52863:                                                             SUOMEN UNKARIN SUURLÄHETYSTÖ
52864:   Konsuli- ja viisumiosasto käsitteli vuosittain
52865:                                                                     BUDAPESTISSA
52866: noin 100 000 viisumia. Näistä 18 000 käsiteltiin
52867: Tarton sivutoimipisteessä, jossa työskenteli kol-            Oikeusasiamies tarkasti Suomen Unkarin
52868: me henkilöä. Konsuliosastolla työskenteli kaiken           suurlähetystön Budapestissa 20.11.1996. Tar-
52869: kaikkiaan 20 henkilöä. Palvelupisteitä, joihin             kastus toimitettiin samassa yhteydessä, kun oi-
52870: viisumianomuksen saattoi jättää, oli käytössä 1 -          keusasiamies osallistui Itä- ja Keski-Euroopan
52871: 3 kulloinkin ilmeuneen ruuhkan mukaan. Pitkiä              oikeusasiamiehille tarkoitettuun kokoukseen.
52872: jonoja ei enää nykyisin ollut. Viisumihakemuk-             Budapestissa sijaitseva edustusto on perustettu
52873: set käsiteltiin aikajärjestyksessä. Käsittelyaika          vuonna 1934. Oikeusasiamies ei ollut tarkastanut
52874: oli yksi viikko.                                           edustustoa aikaisemmin.
52875:    Pimeän työvoiman sekä ilotyttöjen Suomeen                  Konsuliasiat on jaettu edustuston kassanhoi-
52876: siirtymistä pyrittiin estämään. Tällöin tarkkail-          tajan ja arkistonhoitajan kesken. Oleskelulupien
52877: tiin hakijan matkustuskäyttäytymistä edellisel-            määrä on viime vuosina kasvanut. Tämä johtuu
52878: lä viisumikaudella. Mikäli oli aihetta epäillä pi-         siitä, että Suomen ja Unkarin välinen opiskelija-
52879: 
52880: 
52881:                                                      218
52882: T       A         R        K        A        s              T         u      K        s        E       T
52883: 
52884: 
52885: 
52886: 
52887: ja tutkijavaihto on voimakkaasti lisääntynyt.             ja asemamaasta palkattujen työntekijöiden pal-
52888: Bosnian kiintiöpakolaisiin liittyvät perheiden            velualttiuden suhteen erot näyttivät johtuvan
52889: yhdistämiset ja muutot Suomeen ovat niin ikään            pikemminkin erilaisista työkulttuureista, sillä
52890: työllistäneet edustustoa. Edustusto on auttanut           muutos sosialismista markkinatalouteen on ollut
52891: konsuliasioissa myös virolaisia asiakkaita. Sa-           jyrkkä.
52892: tunnaisesti on avustettu konsuliasioissa myös
52893: muiden Baltian maiden kansalaisia.                                  Muut tarkastuskohteet 1996
52894:    Yksi lähetystön työntekijä toi esille huolensa
52895: edustustoon asemamaasta palkattujen unkari-                Suomen Viron suurlähetystö
52896: laisten työntekijöiden palveluasenteista. Suurlä-          Tallinnassa _ _ _ _ _ _ __         29.5.1996
52897: hettilään mukaan suhteiden luominen unkarilai-             Suomen Argentiinan suurlähetystö
52898: siin työntekijöihin on ollut vaikeaa.                      Buenos Airesissa                 18.10.1996
52899:    Oikeusasiamiehellä ei ollut huomauttamista              Suomen Unkarin suurlähetystö
52900: suurlähetystön toiminnan suhteen. Suurlähetys-             Budapestissa                     20.1l.l996
52901: tö vaikutti tehokkaastijohdetulta. Lähetettyjen
52902: 
52903: 
52904: 
52905: 
52906:                                                     219
52907: OIKEUSASIAMIEHEN                   KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA                       RATKAISUT
52908: 
52909: 
52910: 
52911: 
52912:      TILASTOTIETOJA OIKEUSASIAMIEHEN TOIMINNASTA
52913: 
52914:                                   KERTOMUSVUODEN 1996 ASIAT
52915: 
52916: Käsiteltävinä olleet kantelut, omat aloitteet ja lausuntopyynnöt yhteensä                        3 956
52917:      Vuodelta 1994 siirtyneet asiat - - - - - - - - - - - - - - - - - -                  155
52918:      Vuodelta 1995 siirtyneet asiat - - - - - - - - - - - - - - - - - -                1223
52919:      Vuonna 1996 vireille tulleet a s i a t - - - - - - - - - - - - - - - - -          2 578
52920:      • Kantelut oikeusasiamiehelle                                       2 506
52921:      • Oikeuskanslerin siirtyneet kantelut - - - - - - - - - - -                 24
52922:      • Oikeusasiamiehen omat aloitteet _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __                    34
52923:      • Lausuntopyynnöt eri viranomaisilta _ _ _ _ _ _ _ _ __                     14
52924: 
52925: Ratkaistut asiat                                                                                 2 364
52926:                       -------------------------------------------
52927:      Kantelut - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -                  2 322
52928:                    1
52929:      Omat aloitteet ) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -             28
52930:      Lausuntopyynnöt ______________________________                                       14
52931: 
52932: Seuraavaan vuoteen siirtyneet asiat                                                              1 592
52933:                                             --------------------------------------
52934:      Vireillä vuodelta 1 9 9 4 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -      3
52935:      Vireillä vuodelta 1 9 9 5 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -                396
52936:      Vireillä vuodelta 1996----------------------------                                1193
52937: 
52938: Muut käsitellyt asiat                                                                              218
52939:                           -------------------------------------------------
52940:                   2
52941:      Tarkastukset l - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -                      58
52942:      Kanslian hallintoasiat _ _- ' - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -               55
52943:      Oikeusasiamiehelle lähetetyt virkasyytepäätökset - - - - - - - - - -                89
52944:      Oikeusasiamiehelle lähetetyt kurinpitopäätökset _ _ _ _ _ _ _ _ __                  16
52945: 
52946: l) Asian tutkittavaksi ottaminen oikeusasiamiehen omasta aloitteesta johtui 5 tapauksessa sanomalehdissä
52947:    julkaistuista kirjoituksista
52948: 2
52949:  ) Tarkastuspäiviä 44
52950: 
52951: 
52952: 
52953: 
52954:                                                     220
52955: OIKEUSASIAMIEHEN              KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT
52956: 
52957: 
52958: 
52959: 
52960:                   RATKAISTUT ASIAT VIRANOMAISITTAIN VUONNA 1996
52961: 
52962: Kantelu- ja lausuntoasiat                                                          2 336
52963:                             ----------------------------------------------------
52964: • Sosiaaliviranomaiset ______________________________________________       349
52965: • Poliisiviranomaiset ________________________________________________      318
52966: • Tuomioistuimet ________________________________________________           311
52967:  • yleiset tuomioistuimet _____________________________________ 231
52968:   • erityistuomioistuimet ---------------------------------------- 52
52969:   • hallintotuomioistuimet                                         28
52970: • V ankeinhoitoviranomaiset ______________________________________          188
52971: • Terveydenhuoltoviranomaiset -------------------------------------         144
52972: • Kunnalliset viranomaiset---------------------------------------           139
52973: • Ympäristöviranomaiset                                                      78
52974: • V eroviranomaiset -------------------------------------------              77
52975: • Ulosottoviranomaiset --------------------------------------------          56
52976: • Opetusviranomaiset                                                         52
52977: • Työviranomaiset ---------------------------------------------              50
52978: • Liikenne- ja viestintäalan viranomaiset                                    47
52979: • Ulkomaalaisviranomaiset ______________________________________             46
52980: • Sotilasviranomaiset ____________________________________________           43
52981: • Maa- ja metsätalousviranomaiset                                            37
52982: • Syyttäjäviranomaiset ---------------------------------------               26
52983: • Kirkolliset viranomaiset --------------------------------------            13
52984: • Muut viranomaiset ------------------------------------------              197
52985: • Muut julkista tehtävää hoitavat (viranomaisia ja virkamiehiä
52986: lukuunottamatta) ----------------------------------------------               5
52987: • Yksityishenkilöt - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -        160
52988: 
52989: Omat aloitteet                                                                       28
52990:                  ------------------------------------------------------------
52991: • Sosiaaliviranomaiset                                                        8
52992:                        ------------------------------------------------
52993: • V ankeinhoitoviranomaiset ____________________________________              4
52994: • Sotilasviranomaiset _____________________________________________           2
52995: • Poliisiviranomaiset -------------------------------------------             2
52996: • Syyttäjäviranomaiset _________________________________________              2
52997: • Ympäristöviranomaiset                                                       2
52998: • Tuomioistuimet ------------------------------------------------             1
52999:   • yleiset tuomioistuimet ------------------------------------ 1
53000: • Kirkolliset viranomaiset ------------------------------------               1
53001: • Maa- ja metsätalousviranomaiset                                             1
53002: • Terveydenhuoltoviranomaiset ---------------------------------               1
53003: 
53004:                                             221
53005: OIKEUSASIAMIEHEN              KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT
53006: 
53007: 
53008: 
53009: 
53010: • Työviranomaiset                                                       l
53011: • Ulosottoviranoma-i-se_t_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __
53012:                                                                         l
53013: • V eroviranomaiset                                                      l
53014: • Muut viranomaiset                                                      l
53015: 
53016: Ratkaistut asiat yhteensä                                                    2 364
53017:                             -------------------------------------------
53018: 
53019: 
53020: 
53021: 
53022:                                            222
53023: OIKEUSASIAMIEHEN                 KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA                 RATKAISUT
53024: 
53025: 
53026: 
53027: 
53028:                  TOIMENPITEET RATKAISTUISSA ASIOISSA VUONNA 1996
53029: 
53030: KANTELUT                                                                               2 322
53031:               --------------------------------------------------------------
53032: 
53033: Toimenpiteeseen johtaneet ratkaisut
53034: • esitys                                                                           4
53035: •syyte ________________________________________________________                    2
53036: •huomautus ______________________________________________________                20
53037: • käsitys -------------------------------------------------------               143
53038: • käsittelyaikana tapahtunut korjaus                                             39
53039: Asiassa ei aiheutunut toimenpidettä, koska
53040: • virheellistä menettelyä ei todettu ____________________________________        395
53041: • ei perusteita epäillä virheellistä menettelyä                                1 092
53042: Kantelua ei tutkittu, koska
53043: • ei kuulunut oikeusasiamiehen valvontavaltaan ------------------------         195
53044: • oli vireillä toimivaltaisessa viranomaisessa tai muutoksenhakumahdollisuus
53045: käyttämättä ______________________________________________________              243
53046: • ei yksilöity ------------------------------------------------------            49
53047: • siirto oikeuskanslerille-------------------------------------------            16
53048: • siirto muulle viranomaiselle ----------------------------------------          12
53049: • tapahtumasta oli kulunut yli 5 vuotta ________________________________         43
53050: • raukesi muulla perusteella ---------------------------------------             69
53051: OMAT ALOITTEET                                                                           28
53052:                        -------------------------------------------------------
53053: • esitys                                                                           7
53054: •syyte _________________________________________________________                  1
53055: •huomautus ______________________________________________________                 1
53056: • käsitys                                                                         6
53057: • käsittelyaikana tapahtunut korjaus                                              5
53058: • lainvastaista tai virheellistä menettelyä ei todettu----------------------      3
53059: • ei tutkittu, koska oli muualla vireillä _______________________________         1
53060: • siirto muulle viranomaiselle ----------------------------------------           1
53061: • ei perusteita epäillä virheellistä menettelyä -------------------------         3
53062: LAUSUNNOT                                                                                14
53063: • Oikeusministeriölle ---------------------------------------------               8
53064: • Ulkoaasiainministeriölle -----------------------------------------              2
53065: • Sisäasiainministeriölie -------------------------------------------             2
53066: • Työministeriölle                                                                1
53067: • Eduskunnan hallintovaliokunnalle ----------------------------------             1
53068: 
53069: RATKAISTUT ASIAT YHTEENSÄ                                                              2 364
53070: 
53071:                                                   223
53072: OIKEUSASIAMIEHEN               KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT
53073: 
53074: 
53075: 
53076: 
53077:          SAAPUNEET JA RATKAISTUT ASIAT KUUKAUSITTAIN VUONNA 1996
53078: 
53079: 
53080: 
53081: 
53082:     Tammi    Helmi   Maalis   Huhti   Touko    Kesä     Heinä     Elo     Syys    Loka      Marras   Joulu
53083: 
53084: 
53085:    -   ...- - Saapuneet asiat         _..,•..,._ Ratkaistut asiat
53086: 
53087: 
53088: 
53089: 
53090:             RATKAISUT VUONNA 1996: SUURIMMAT ASIARYHMÄT
53091: 
53092:                                                         •       sosiaaliviranomaiset (357)
53093: 
53094:                                                         •       poliisiviranomaiset (320)
53095: 
53096:                                                         •       tuomioistuimet (312)
53097: 
53098:                                                         •       vankeinhoitoviranomaiset (192)
53099: 
53100:                                                         •       terveysviranomaiset (145)
53101: 
53102:                                                         •       kunnalliset viranomaiset (139)
53103: 
53104:                                                         •       ympäristöviranomaiset (80)
53105: 
53106:                                                         •       veroviranomaiset (78)
53107: 
53108: 
53109: 
53110: 
53111:                                                   224
53112: OIKEUSASIAMIEHEN                                 KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT
53113: 
53114: 
53115: 
53116: 
53117:                                    SAAPUNEET JA RATKAISTUT ASIAT VUOSINA 1977-1996
53118: 
53119: 
53120: 
53121: 
53122:               1977     -78   -79     -80   -81    -82   -83     -84   -85     -86   -87   -88   -89   -90   -91   -92   -93   -94   -95   -96
53123: 
53124:                                Saapuneet asiat                --e-- Ratkaistut asiat
53125: 
53126:     ASIAT VUOSINA 1977-1996, JOTKA OVAT JOHTANEET ESITYKSIIN VIRANOMAISILLE
53127:                  TAI KORJAUKSEEN KANTELUN KÄSITIELYN AIKANA
53128:     250
53129: 
53130: 
53131: 
53132: 
53133:     200
53134: 
53135: 
53136: 
53137: 
53138:     150
53139: 
53140: 
53141: 
53142: 
53143:     100
53144: 
53145: 
53146: 
53147: 
53148:      50
53149: 
53150: 
53151: 
53152: 
53153:               1977    -78    -79    -80    -81    -82   -83     -84   -85     -86   -87   -88   -89   -90   -91   -92   -93   -94   -95    -96
53154: 
53155: 
53156:           •          Esitys viranomaisille
53157: 
53158: 
53159:           •          Käsittelyaikana tapahtunut korjaus
53160: 
53161:                                                                             225
53162: OIKEUSASIAMIEHEN                            KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA                                       RATKAISUT
53163: 
53164: 
53165: 
53166: 
53167:      VIRKASYYTTEEN, KURINPITOMENETTELYN, HUOMAUTUKSEN TAI KÄSITYKSEN
53168:                ANTAMISEEN JOHTANEET ASIAT VUOSINA 1977-1996
53169: 
53170: 
53171: 
53172: 
53173:  0
53174:       1977   -78   -79    -80   -81   -82   -83   -84   -85   -86   -87   -88   -89   -90   -91   -92   -93   -94   -95   -96
53175: 
53176: 
53177: 
53178: 
53179:       •
53180:       D
53181:              Virkasyyte
53182: 
53183: 
53184:              Kurinpitomenettely
53185:                                             ••    Huomautus ja käsitys
53186: 
53187: 
53188:                                                   Huomautus
53189:                                                                                 •      Käsitys
53190: 
53191: 
53192: 
53193: 
53194:      Vuodesta 1991 huomautukset ja käsitykset on tilastoitu erikseen.
53195: 
53196: 
53197: 
53198: 
53199:                                                                 226
53200: A          s                             A              H               A            K          E            M                        s            T          0
53201: 
53202: 
53203: 
53204: 
53205:                                                              ASIAHAKEMISTa
53206: 
53207: 
53208:                                                                               Sivu                                                                          Sivu
53209: Ahvenanmaa                                                                                 Asuinpaikka
53210:     rikosilmoitustietojen ja ajokorttirekis-                                                  oikeus valita asuinpaikka...................                   154
53211:     teritietojen käyttö       liikenneluvan                                                   postilokero-osoitteen rekisteröinti ......                     173
53212:     käsittelyssä Ahvenanmaalla ..............                                  109            vapaus liikkua maassa ja valita asuin-
53213:                                                                                               paikkansa ..........................................          173
53214: Ajokorttirekisteri
53215:     rikosilmoitustietojen ja ajokorttire-                                                  Eläke
53216:     kisteritietojen käyttö liikenneluvan                                                      kielteisten työkyvyttömyyseläkettä
53217:     käsittelyssä Ahvenanmaalla ..............                                  109            ja yksilöllistä varhaiseläkettä koske-
53218:                                                                                               vien päätösten perustelut.............. 59, 144
53219: Asiakirja                                                                                     työkyvyttömyyseläkeasian uudelleen
53220:     perättömän maksuhäiriötiedon anta-                                                        käsitteleminen uuden selvityksen
53221:     minen julkisuuteen käräjäoikeudessa .                                       80            vuoksi................................................ 129
53222:     asiakirjan antaminen asianosaiselle ....                                    96            kansaneläkkeen maksutapa ............... 131
53223:     poliisin oikeus tietojen saantiin selvi-
53224:     tettäessä kuolemansyytä.......... .... .. .. ..                             97         Eläkekassa
53225:     lääkärin kieltäytyminen luovuttamas-                                                      eläkekassan viranomaisvalvonnassa
53226:     ta asiakirjoja poliisille selvitettäessä                                                  ilmenneet puutteet.............................               140
53227:     kuolemansyytä .... .. .. .... .... .. .. .. ...... .. ....                  97
53228:     asianosaisen oikeus asiakirjaan ..........                                 132         Eläketurvakeskus
53229:     ylioppilastutkinnon koesuorituksen                                                        eläkekassan viranomaisvalvonnassa
53230:     julkisuus .. .. .. .. .. .. .. .... .. .... .... .. .. .. .. .... .. ..    148            ilmenneet puutteet.............................               140
53231:     lausuntopyyntöjen katoaminen ym-
53232:     päristöministeriössä ...........................                           157         Eristäminen
53233:     verotoimistossa käytetyn kirjauskor-                                                      voimankäyttö vangin eristämistilan-
53234:     tin julkisuus.......................................                       169            teessa .................................................       96
53235: 
53236: Asianajaja                                                                                 Erityishuoltopiiri
53237:     vangin asianajajan kirjeen avaaminen                                        93            pakon käyttö kehitysvammalaitoksis-
53238:     nimismiehen sopimaton käytös suh-                                                         sa ...................................................... .    56
53239:     teessa ulosottovelalliseen .. .. .. .... .. .... .. .                      111
53240:                                                                                            Esitutkinta
53241: Asianomistaja                                                                                 kuolemansyyn tutkinnan johdosta
53242:     asianomistajan omaisuuden käyttä-                                                         tehtävä päätös .................................. .       97
53243:     minen poliisin tehtäviä hoidettaessa ..                                    188            esitutkinnan aloittamisen viivästymi-
53244:                                                                                               nen.................................................... 101
53245: Asianosainen                                                                                  esitutkinnan viivästyminen ......... 114, 116
53246:     asiakirjan antaminen asianosaiselle ....                                    96            rikosylikomisarion esittämät käsityk-
53247:     asianosaisen oikeus saada valituskel-                                                     set tutkintapyyntöjen tarpeettomuu-
53248:     poinen päätös yhteydenpidon rajoit-                                                       desta .................................................. 117
53249:     tamista koskevassa asiassa .. .. .. .. .. .. .. .. .                       130            velvollisuus tehdä selkeä päätös esi-
53250:     asianosaisen oikeus asiakirjaan ..........                                 132            tutkinnan toimittamatta jättämisestä 121
53251: 
53252: 
53253:                                                                                      227
53254: A         s                       A            H           A           K             E                   M                                      s                   T              0
53255: 
53256: 
53257: 
53258: 
53259:                                                            Sivu                                                                                                                  Sivu
53260:     lisä tutkinta -aineiston toimittaminen                                       poliisin oikeus tietojen saantiin selvi-
53261:     syytetylle .......... ................................. 122                  tettäessä kuolemansyytä.......... .. . . . . .. . .                                              97
53262:     esitutkinnan aloittaminen.................. 124                              julkisuusperiaate ja yksityiselämän
53263:                                                                                  suoja..................................................                                         112
53264: Esteellisyys                                                                     tietojen antaminen syytteestä ............                                                      121
53265:     Terveydenhuollon oikeusturvakeskuk-                                          asianosaisen oikeus asiakirjaan ..........                                                      132
53266:     sen pysyvien asiantuntijoiden esteelli-                                      ylioppilastutkinnon koesuorituksen
53267:     syys ...................................................     55              julkisuus . . . . . . . . . . . . .. . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . . . . . .   148
53268:     oikeusasiamiehen lausunto tuomarin                                           verotoimistossa käytetyn kirjauskor-
53269:     esteellisyystyöryhmän mietinnöstä....                        67              tin julkisuus.......................................                                             169
53270:     tuomarinvirka ja vapaamuurarijäse-
53271:     nyys ..................................................      80          Kaavoitus
53272:                                                                                  kaavoitussopimuksen asettaminen
53273: Haaste                                                                           asemakaavan muuttamisen ehdoksi...                                                               155
53274:     haasteen epääminen ...........................                77
53275:     lisähaasteen tiedoksiannon onnistumi-                                    Kahlehtiminen
53276:     sen seuranta käräjäoikeudessa ...........                     78             vangin kahlehtiminen kuljetuksen
53277:                                                                                  ajaksi.................................................                                           92
53278: Hallintomenettely
53279:     kuntoutusta koskevan päätöksen sel-                                      Kalastus
53280:     keys ja perusteleminen .......................               132             lohen kalastusta koskevan asetuksen
53281:     sosiaaliviranomaisten neuvontavelvol-                                        tulkinta ............................ .................                                          184
53282:     lisuus valitusasiassa ...........................            133
53283:     huostaanottopäätöksen perustelemi-                                       Kansalaisuus
53284:     nen ....................................................     134             vnvastys      kansalaisuushakemuksen
53285:     kirjalliseen hakemukseen vastaaminen                                         käsittelyssä ................................... 104, 107
53286:     rajavartiolaitoksessa ..........................             148
53287:     verotoimiston virkamiesten neuvonta-                                     Kansaneläke
53288:     velvollisuus........................................         168         ks. eläke
53289:     Ratahallintokeskuksen neuvottelume-
53290:     nettelyn asianmukaisuus ....................                 175         Kansaneläkelaitos
53291:                                                                                  tyottomyysturvan peruspäivärahan
53292: Henkilökohtainen koskemattomuus                                                  maksutapa, kun saajalla ei ollut tiliä
53293:     vangin kahlehtiminen kuljetuksen                                             rahalaitoksessa . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . . . . . .                  54
53294:     ajaksi.................................................      92              kansaneläkkeen maksutapa ...............                                                         131
53295:                                                                                  vaikeavammaisen lääkinnällinen kun-
53296: Huostaanotto                                                                     toutus ................................................                                          132
53297:     huostaanottopäätöksen täytäntöönpa-
53298:     llO ••••••••••••••••••••••••••••••.••••••••.•••.•.••..•••.    34         Kehitysvammalaitos
53299:                                                                                  pakon käyttö kehitysvammalaitok-
53300: Irtisanominen                                                                    SISSa •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••                                        56
53301: -   papinvirasta vapauttaminen..............                     173
53302:                                                                              Kieli
53303: Julkisuus                                                                        kansalliskielten tasa-arvoinen asema
53304:     perattomän maksuhäiriötiedon anta-                                           verohallinnossa ............................. 161, 180
53305:     minen julkisuuteen käräjäoikeudessa .                        80
53306:     asiakirjan antaminen asianosaiselle ....                     96
53307: 
53308: 
53309:                                                                        228
53310: A             s                                       A                    H                    A              K             E                   M                                        s                    T              0
53311: 
53312: 
53313: 
53314: 
53315:                                                                                                         Sivu                                                                                                                Sivu
53316: Kiinniotto                                                                                                               rakennusvalvontaviranomaisen vel-
53317:     poliisin esittaytyminen ja voimakei-                                                                                 vollisuus kiinnittää huomiota liikku-
53318:     nojen käyttäminen kiinnioton yhtey-                                                                                  misesteiden poistamiseen ...................                                                       176
53319:     dessä..................................................                                             117
53320:                                                                                                                      Kuuleminen
53321: Kirjesalaisuus                                                                                                           peruskoulun päästötodistuksen pidät-
53322: -   postin itsenoutopalvelussa .................                                                        171              täminen . . . . . . .. . . . .. . . .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . .. .        149
53323:                                                                                                                          oppilaan kirjallisen varoituksen yksi-
53324: Kotietsintä                                                                                                              löiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   149
53325:     etsintä vangin autossa .......................             91
53326:     kotietsinnän toimittamisen perus-                                                                                Kurinpito
53327:     teet ............................................... 100, 102                                                        virkamiehen antaman lausunnon luo-
53328:                                                                                                                          tettavuusvaatimus .............................                                                    166
53329: Kotirauha
53330:     kotirauhan loukkaaminen kotietsin-                                                                               Käräjäoikeus
53331:     nän yhteydessä..................................                                                    102          ks. tuomioistuin
53332:     voimakeinot ulosmittauksessa ...........                                                            126
53333:     Telehallintokeskuksen tv-lupakam-                                                                                Käsittelyaika
53334:     panJa .................................................                                             189              velkajärjestelyhakemusten käsittely-
53335:                                                                                                                          aika käräjäoikeudessa ....................... .                                                      79
53336: Koulu
53337:     peruskoulun päästötodistuksen pidät-                                                                             Lahjuksen ottaminen
53338:     täminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   149              opetusmmistenon ylijohtajan kor-
53339:     oppilaan kirjallisen varoituksen yksi-                                                                               keimmassa oikeudessa saama tuomio
53340:     löiminen . .. . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . .. .         149              lahjusrikoksesta ................................ .                                                  74
53341:                                                                                                                          syyte lahjusrikoksista kaupunginval-
53342: Kunnanjohtaja                                                                                                            tuuston puheenjohtajaa vastaan ....... .                                                             74
53343:     valvontavelvollisuus esittelijänä ........                                                          150
53344:     toimivallan ylitys rakennuslupa-                                                                                 Lainsäädäntö
53345:     asiassa ...............................................                                             152              voimassa olevan normiston julkaise-
53346:                                                                                                                          minen................................................                                               63
53347: Kunta
53348:     toimeentulotuen myöntämisperustei-                                                                               Lausunto
53349:     ta koskevan soveltamisohjeen lainmu-                                                                                 autokoulun johtajaa hyväksyttäessä .                                                               156
53350:     kaisuus ..............................................                                               42              lausuntopyyntöjen katoaminen ym-
53351:     kunnanjohtajan valvontavelvollisuus                                                                                  päristöministeriössä ...........................                                                   157
53352:     esittelijänä ........................ ........... ......                                            150
53353:     tiedottamisen asiallisuusvaatimus ......                                                            151          Liikennelupa
53354:     kunnanjohtajan toimivallan ylitys ra-                                                                                rikosilmoitustietojen ja ajokorttirekis-
53355:     kennuslupa-asiassa ............................                                                     152              teritietojen käyttö liikenneluvan käsit-
53356:     valitusosoituksen puuttuminen kun-                                                                                   telyssä Ahvenanmaalla...................... 109
53357:     nanhallituksen päätöksestä................                                                          152
53358:     lautakunnan päätöksen perustelemi-                                                                               Luonnonsuojelu
53359:     nen ....................................................                                            152              poliisin toiminta Kuusamon erämaa-
53360:     oikeus valita asuinpaikka...................                                                        154              kiistan yhteydessä .............................                                                   119
53361:     kaavoitussopimuksen                 asettaminen
53362:     asemakaavan muuttamisen ehdoksi...                                                                  155
53363: 
53364: 
53365:                                                                                                                229
53366: A            s                                 A                  H                 A             K            E                   M                                        s                   T              0
53367: 
53368: 
53369: 
53370: 
53371:                                                                                            Sivu                                                                                                              Sivu
53372: Luotettavuusoletus                                                                                         velalliseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .. .     111
53373:     virkamiehen antaman lausunnon luo-                                                                     vaatimus asiallisesta käyttäytymises-
53374:     tettavuusvaatimus .............................                                         166            tä.......................................................                                         125
53375: 
53376: Lääkäri                                                                                                 Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
53377:     kieltäytyminen luovuttamasta asia-                                                                     kielteisten työkyvyttömyyseläkettä
53378:     kirjoja poliisille selvitettäessä kuole-                                                               ja yksilöllistä varhaiseläkettä koske-
53379:     mansyytä . . . .. . . .. . . .. . .. . . .. . . .. . . .. . . . . . . .. .. .. . .       97            vien päätösten perustelut.............. 59, 144
53380:     viivästys asiakirjapyynnön käsittelys-                                                                 velkajärjestelyhakemusten käsittely-
53381:     sa.......................................................                                97            aika käräjäoikeudessa ........................          79
53382:     henkilön kuljettaminen tahdosta riip-                                                                  tuomarinvirka ja vapaamuurarijäse-
53383:     pumattomaan hoitoon.......................                                              102            nyys .................................................. 80
53384:     vapautensa menettäneen henkilön                                                                        asianosaisen kuuleminen korkeimmas-
53385:     lääkitys..............................................                                  106            sa hallinto-oikeudessa ........................ 163
53386:     psykiatrisen hoitotarpeen arviointi ....                                                130
53387:     tarkkailulähetteen laatiminen tahdos-                                                               Oikeusasiamiesjärjestelmä
53388:     ta riippumattomaan psykiatriseen sai-                                                                  oikeusasiamiehenlausunto oikeusasia-
53389:     raalahoitoon . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .    144            miesjärjestelmän uudistamisesta ....... .                                                           65
53390: 
53391: Lääninhallitus                                                                                          Omaisuuden suoja
53392:     autokoulun johtajan hyväksyminen ..                                                     156            tyottomyysturvan peruspäivärahan
53393:     poikkeuslupapäätöksestä tiedottami-                                                                    maksutapa, kun saajalla ei ollut tiliä
53394:     nen....................................................                                 157            rahalaitoksessa ..................................                                                 126
53395:                                                                                                            kansaneläkkeen maksaminen henki-
53396: Maksuperustelaki                                                                                           lölle, jolla ei ollut tiliä rahalaitoksessa                                                        131
53397:     nimismiespnrm perimien erilaisten
53398:     suoritemaksujen laillisuus ..................                                           104         Opinnäyte
53399:                                                                                                            peruskoulun päästötodistuksen pidät-
53400: Muutoksen haku                                                                                             täminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. ..    149
53401:     sosiaaliviranomaisten neuvontavel-                                                                     muutoksenhaku väitöskirja-arvoste-
53402:     vollisuus valitusasiassa ......................                                         133            luun...................................................                                            150
53403:     muutoksenhaku väitöskirja-arvoste-
53404:     luun...................................................                                 150         Opiskelija
53405:     valitusosoituksen puuttuminen kun-                                                                     iltaopiskelijan oikeus toimeentulotu-
53406:     nanhallituksen päätöksestä................                                              152            keen...................................................                                            128
53407:     oleskelulupa-asiassa annettava päätös                                                   185            työttömyysturvalautakunnan ristik-
53408:                                                                                                            käiset päätökset iltaopiskelijoiden
53409: Neuvontavelvollisuus                                                                                       työttömyysturvaratkaisuissa .............                                                          158
53410:     sosiaaliviranomaisten neuvontavel-
53411:     vollisuus valitusasiassa ......................                                         133         Pakkotoimenpide
53412:                                                                                                            pakon käyttö kehitysvammalaitoksis-
53413: Nimikirja                                                                                                  sa ...................................................... .                                        56
53414:     virantoimituksen keskeytystä koske-
53415:     vat nimikirjamerkinnät .....................                                            188         Perusteleminen
53416:                                                                                                            kielteisten työkyvyttömyyseläkettä
53417: Nimismies                                                                                                  ja yksilöllistä varhaiseläkettä koske-
53418: -   sopimaton käytös suhteessa ulosotto-                                                                   vien päätösten perustelut.............. 59, 144
53419: 
53420: 
53421:                                                                                                   230
53422: A         s                          A             H             A               K            E                  M                                     s                 T                  0
53423: 
53424: 
53425: 
53426: 
53427:                                                                       Sivu                                                                                                           Sivu
53428:     kuntoutusta koskevan päätöksen sel-                                                    sittelyssä Ahvenanmaalla ..................                                                109
53429:     keys ja perusteleminen .......................                      132                julkisuusperiaate ja yksityiselämän
53430:     kunnallisen lautakunnan päätöksen                                                      SUOJa..................................................                                           112
53431:     perusteleminen ... .......... ........ .............                152                esitutkinnan viivästyminen .......... 114, 116
53432:     keskusverolautakunnan ennakkopää-                                                      asiaton merkintä ulkomaalaisen pas-
53433:     töksen perusteleminen .......................                       163                snn .................................................... 115
53434:     papinvirasta vapauttaminen..............                            173                rikosylikomisarion esittämät käsityk-
53435:     oleskelulupa-asiassa annettava päätös                               185                set    tutkintapyyntöjen tarpeetto-
53436:                                                                                            muudesta ........................................... 117
53437: Perustuslaki                                                                               poliisin esittäytyminen ja voimakei-
53438:     oikeusasiamiehen lausunto Perustus-                                                    nojen käyttäminen kiinnioton yhtey-
53439:     laki 2000 -työryhmän mietinnöstä .....                                63               dessä.................................................. 117
53440:                                                                                            rikosilmoituksen kirjaamisen viiväs-
53441: Poikkeuslupa                                                                               tyminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119
53442:     poikkeuslupapäätöksestä tiedottami-                                                    poliisin toiminta Kuusamon erämaa-
53443:     nen....................................................             157                kiistan yhteydessä ............................. 119
53444:                                                                                            virka-avun antaminen sairaankulje-
53445: Poistu m isl u pa                                                                          tuksessa ..... ........................................ 120
53446:     vankilanjohtajan päätöksenteko pois-                                                   rangaistusvaatimuksen käsittelypäi-
53447:     tumislupa-asiassa ..... ..........................                    93               vän ilmoittaminen ............................. 123
53448:                                                                                            poliisin virka-apu huostaanottopää-
53449: Poliisi                                                                                    töksen täytäntöönpanossa ................. 134
53450:     velvollisuus palauttaa säilöön otetulta                                                asianomistajan omaisuuden käyttä-
53451:     poisotettu omaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . .. . . . . 90             minen poliisin tehtäviä hoidettaessa .. 188
53452:     kuolemansyyn tutkinnan johdosta
53453:     tehtävä päätös...................................                       97         Potilas
53454:     tarpeellisuusharkinta tietojen hankin-                                             -   hoitovastuun siirtäminen potilaalle....                                                      130
53455:     nassa selvitettäessä kuolemansyytä . ..                                 97
53456:     kotietsinnän toimittamisen perus-                                                  Psykiatrinen sairaalahoito
53457:     teet ............................................... 100, 102                          henkilön kuljettaminen tahdosta riip-
53458:     esitutkinnan aloittamisen viivästymi-                                                  pumattamaan hoitoon.......................                                                   102
53459:     nen.................................................... 101                            psykiatrisen hoitotarpeen arviointi ....                                                     130
53460:     henkilön kuljettaminen tahdosta riip-                                                  tarkkailulähetteen laatiminen tahdos-
53461:     pumattamaan hoitoon....................... 102                                         ta riippumattamaan psykiatriseen sai-
53462:     kotirauhan loukkaaminen.................. 102                                          raalahoitoon ......................................                                          144
53463:     turvatarkastuksessa otetun omaisuu-
53464:     den palauttaminen............................. 102                                 Puolueettomuus
53465:     vnvastys          kansalaisuushakemuksen                                               tuomarinvirka ja vapaamuurarijäse-
53466:     käsittelyssä ................................... 104, 107                              nyys ..................................................                                        80
53467:     vapautensa menettäneen henkilön
53468:     lääkitys.............................................. 106                         Puolustusvoimat
53469:     rajalta käännyttämisen edellytykset.. 108                                              vahingonkorvausasioiden                  käsittely
53470:     matkalipun ottaminen poliisin hal-                                                     puolustusvoimissa..............................                                                58
53471:     tuun       rajaltakäännyttämispäätöstä                                                 rintamasotilastunnuksen myöntämi-
53472:     valmisteltaessa .................................. 108                                 nen....................................................                                        61
53473:     rikosilmoitustietojen ja ajokorttirekis-                                               syyte sotilaan sopimattomasta käyt-
53474:     teritietojen käyttö liikenneluvan kä-                                                  täytymisestä ......................................                                            70
53475: 
53476: 
53477:                                                                                  231
53478: A              s                                       A                    H                    A            K            E                  M                                      s                  T              0
53479: 
53480: 
53481: 
53482: 
53483:                                                                  Sivu                                                                                                                                                Sivu
53484:     alaisiin kohdistunut häirintä ..............                   70                                                  viivästys hoitopäiväraporttien toimit-
53485:     syyte palvelusrikkomuksesta . .. . . .. . . .. . .             7l                                                  tamisessa ...........................................                                          132
53486:     varusmiehen oikeus päästä lääkärin                                                                                 toimeentulotuki asumismenoihin .......                                                         133
53487:     vastaanotolle .....................................            71                                                  sosiaaliviranomaisten neuvontavel-
53488:     alaisten asiallinen kohtelu . . ... . . . . . . . . . . . . . 14 7                                                 vollisuus valitusasiassa ......................                                                133
53489:     varusmiestoimikunnanjäsenten valinta 14 7                                                                          viivästys toimeentulotukea koskevan
53490:                                                                                                                        oikaisuvaatimuksen käsittelyssä ........                                                       133
53491: Pysäköintivirhemaksu                                                                                                   huostaanottopäätöksen täytäntöön-
53492:     pysäköinninvalvojan velvollisuus tar-                                                                              pano ..................................................                                        134
53493:     kistaa myöntämänsä maksuajan pi-                                                                                   toimeentulotuen hakijoiden yhden-
53494:     dennys ...............................................                                              186            vertaisuuden valvonta.......................                                                   138
53495:                                                                                                                        toimeentulotuen myöntämisperustei-
53496: Rajavartiolaitos                                                                                                       ta koskevan soveltamisohjeen lainmu-
53497:     kirjalliseen hakemukseen vastaami-                                                                                 kaisuus . .. . . .. . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . . .. . . . . .. . .    142
53498:     nen....................................................                                             148            yrittäjän oikeus toimeentulotukeen ··'                                                         142
53499: 
53500: Rehtori                                                                                                             Sosiaali- ja terveysministeriö
53501:     peruskoulun päästötodistuksen pidät-                                                                               eläkekassan viranomaisvalvonnassa
53502:     täminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   149            ilmenneet puutteet.............................                                                140
53503:     oppilaan kirjallisen varoituksen yksi-
53504:     löiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    149         Syyte
53505:                                                                                                                        syytteestä vapautetun oikeudenkäyn-
53506: Rikosilmoitus                                                                                                          tikulut ...............................................                                         51
53507:     rikosilmoitustietojen ja ajokorttirekis"                                                                           tietojen antaminen syytteestä ............                                                     121
53508:     teritietojen käyttö liikenneluvan kä-                                                                              viivästys syyteharkinnassa ................                                                    123
53509:     sittelyssä Ahvenanmaalla ..................                                                         109
53510:     kirjaamisen viivästyminen.................                                                          119         Syyttäjä
53511:     velvollisuus tehdä selkeä päätös esitut-                                                                           syytteestä vapautetun oikeudenkäyn-
53512:     kinnan toimittamatta jättämisestä ....                                                              121            tikulut ...............................................                                         51
53513:     rikosilmoituksen vastaanottaminen ...                                                               124            viivästys yhteisen vankeusrangais-
53514:                                                                                                                        tuksen määräämisessä . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . .                             75
53515: Sananvapaus                                                                                                            tietojen antaminen syytteestä ............                                                     121
53516: -   virkamies ja sananvapaus..................                                                          190            velvollisuus tehdä selkeä päätös esi-
53517:                                                                                                                        tutkinnan toimittamatta jättämisestä                                                           121
53518: Siviilipalvelus                                                                                                        lisä tutkinta -aineiston toimittaminen
53519:     uskonnollinen yhteisö siviilipalvelus-                                                                             syytetylle ...........................................                                         122
53520:     laitoksena ..........................................                                               160            viivästys syyteharkinnassa ................                                                    123
53521:                                                                                                                        rikosilmoituksen vastaanottaminen ...                                                          124
53522: Sivutoimi                                                                                                              esitutkinnan aloittaminen..................                                                    124
53523: -   virkamiehen sivutoimet .....................                                                        178
53524:                                                                                                                     Syyttömyysolettama
53525: Sosiaalihuolto                                                                                                         syytteestä vapautetun oikeudenkäyn-
53526:     iltaopiskelijan oikeus toimeentulotu-                                                                              tikulut ...............................................                                         51
53527:     keen ...................................................                                            128            varovaisuus rikosepäilyjä koskevissa
53528:     velvollisuus tehdä valituskelpoinen                                                                                lausunnoissa ......................................                                            111
53529:     päätös yhteydenpidon rajoittamista                                                                                 kunnan tiedottamisessa .....................                                                   151
53530:     koskevassa asiassa .............................                                                    130
53531: 
53532: 
53533:                                                                                                               232
53534: A         s                         A           H             A           K           E           M                       s           T            0
53535: 
53536: 
53537: 
53538: 
53539:                                                                    Sivu                                                                          Sivu
53540: Televisiolupa                                                                   Tuomioistuin
53541:     Telehallintokeskuksen tv-lupakam-                                               syytteestä vapautetun oikeudenkäyn-
53542:     panja oooooooooooooooooo .. ooooooooooooooooooooooooooooo      189              tikulut ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo.. 51
53543:                                                                                     oikeusasiamiehen lausunto tuomarin
53544: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus                                                  esteellisyystyöryhmän mietinnöstä                       67
53545:                                                                                                                                           0000
53546: 
53547: 
53548: 
53549: 
53550:     pysyvien asiantuntijoiden                       esteelli-                       väliaikainen kielto velkajärjestely-
53551:     syyttä koskevat säännökset                  000000000000000      55             asiassa ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 75
53552:                                                                                     viivästys yhteisen vankeusrangais-
53553: Tiedoksianto                                                                        tuksen määräämisessä oooooooooooooooooooo ooo o 75
53554:     tiedoksiautojen onnistumisen seuran-                                            vastinepyynnön viivästyminen                  000000000076
53555:     ta käräjäoikeudessa ooooooooooooooooooooooooooo                  78             haasteen epääminen ooooooooooooooooooooooooooo          77
53556:     viivästys tuomiokapitulin päätöksen                                             tiedoksiautojen onnistumisen seuran-
53557:     tiedoksiantamisessa             00000000000 0000000000000000    184             ta käräjäoikeudessa ooooooooooooooooooooooooooo         78
53558:                                                                                     velkajärjestelyhakemusten käsittely-
53559: Tiedottaminen                                                                       aika käräjäoikeudessa oooooooooooooooooooooooo          79
53560:     voimassa olevan normiston julkaise-                                             perättömän maksuhäiriötiedon anta-
53561:     minen oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo           63             minen julkisuuteen käräjäoikeudessa o 80
53562:     kunnan tiedottamisen asiallisuusvaa-                                            tuomarinvirka ja vapaamuurarijäse-
53563:     timus ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo        151              nyys oooooooooooooooooooooooooooooooOoooooooooooooooooo 80
53564:     poikkeuslupapäätöksestä tiedottami-                                             käräjäyleisölle järjestetty nimenhuuto                  87
53565:     nen oooooooooooooooooooooOoooooooooooooooooooooooooooooo        157             rangaistusvaatimuksen käsittelypäi-
53566:     työttömyysturvan veroseuraamuksis-                                              vän ilmoittaminen ooooooooooooooooooooooo oooooo 123
53567:     ta tiedottaminen oooooooooooooooooooooooooooooooo               159             asianosaisen kuuleminen korkeimmas-
53568:     ministeriön tiedotteen asiallisuus                   0000000    183             sa hallinto-oikeudessa oooooooooooooooooooooooo 163
53569:     Telehallintokeskuksen tv-lupakam-
53570:     panja ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo         189         Tuomiokapituli
53571:                                                                                     viivästys päätöksen tiedoksiantami-
53572: Tietosuoja                                                                          sessa oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo      184
53573:     virantoimituksen keskeytystä koske-
53574:     vat nimikirjamerkinnät ooooooooooooooooooooo                   188          Turvatarkastus
53575:                                                                                     turvatarkastuksessa otetun omaisuu-
53576: Toimeentulotuki                                                                     den palauttaminen ooooooooooooooooooooooooooooo               102
53577:     iltaopiskelijan oikeus toimeentulotu-
53578:     keen ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo..       128          Tutkintavankeus
53579:     viivästys toimeentulotukea koskevan                                             tutkintavangin oikeus kieltäytyä virt-
53580:     oikaisuvaatimuksen käsittelyssä ooooo               000         133             sanäytteen antamisesta Oooooooooooooooooooooo                  94
53581:     toimeentulotuki asumismenoihin                       0000000    133
53582:     sosiaaliviranomaisten neuvontavel-                                          Työkyvyttömyyseläke
53583:     vollisuus valitusasiassa             0000000000000000000000     133         kso eläke
53584:     toimeentulotuen hakijoiden yhden-
53585:     vertaisuuden valvonta ooooooooooooooooooooooo                  138          Työttömyysturva
53586:     yrittäjän oikeus toimeentulotukeen ooo                         142              peruspäivärahan maksutapa, kun saa-
53587:     toimeentulotuen myöntämisperustei-                                              jalla ei ollut tiliä rahalaitoksessa            00000000       54
53588:     ta koskevan soveltamisohjeen lainmu-                                            työttömyysturvalautakunnan ristik-
53589:     kaisuus ooooooooooooo oo oooooooooooooooooo ooooooooooo
53590:                                00                                   142             käiset päätökset iltaopiskelijoiden
53591:                                                                                     työttömyysturvaratkaisuissa ooooooooooooo                    158
53592:                                                                                     työttömyysturvan veroseuraamuksis-
53593: 
53594: 
53595:                                                                           233
53596: A         s                     A           H           A            K            E                     M                                         s                    T               0
53597: 
53598: 
53599: 
53600: 
53601:                                                               Sivu                                                                                                                   Sivu
53602:     ta tiedottaminen................................           159         Valitus
53603:                                                                            ks. muutoksenhaku
53604: Täytäntöönpano
53605:     huostaanottopäätöksen täytäntöön-                                      Vammaisuus
53606:     pano ..................................................    134            vaikeavammaisen lääkinnällinen kun-
53607:                                                                               toutus ................................................                                                132
53608: Ulkomaalainen                                                                 rakennusvalvontaviranomaisen vel-
53609:     vnvastys        kansalaisuushakemuksen                                    vollisuus kiinnittää huomiota liikku-
53610:     käsittelyssä.................................. 104, 107                   misesteiden poistamiseen ...................                                                           176
53611:     rajalta käännyttämisen edellytykset.. 108
53612:     matkalipun ottaminen poliisin hal-                                     Vankainhoito
53613:     tuun      rajaltakäännyttämispäätöstä                                     viivästys yhteisen vankeusrangais-
53614:     valmisteltaessa .................................. 108                    tuksen määräämisessä ........................                                                           75
53615:     asiaton merkintä ulkomaalaisen pas-                                       vangin työtehtävien vaihtaminen ter-
53616:     snn .................................................... 115              veydellisistä syistä .... .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .                                         88
53617:     oleskeluluvan pituus .......................... 175                       vankilanjohtajan oikeus tarkistaa
53618:     valtiottomien henkilöiden kansalai-                                       vangin postilähetys .... .. .. .. .. .. .. ...... .... ..                                               90
53619:     suushakemukset ................................ 179                       etsintä vangin autossa .......................                                                          91
53620:     ulkomaalaisten oikeusturvan puutteet                                      vangin kahlehtiminen kuljetuksen
53621:     yleisesti.............................................. 180               ajaksi.................................................                                                 92
53622:     oleskelulupa-asiassa annettava päätös 185                                 vangin asianajajan kirjeen avaaminen                                                                    93
53623:                                                                               vankilan johtokunnassa käsiteltävien
53624: Ulkomaalaisvaltuutettu                                                        asioiden valmistelu ............................                                                        93
53625: -   virkamies ja sananvapaus..................                 190            vankilanjohtajan päätöksenteko pois-
53626:                                                                               tumislupa-asiassa ...............................                                                       93
53627: Ulosotto                                                                      tutkintavangin oikeus kieltäytyä virt-
53628:     ulosottoasioiden kirjaaminen .............                 125            sanäytteen antamisesta......................                                                            94
53629:     ulosmittauksesta tehtävät ilmoitukset                      126            vangin omaisuuden tarkastus ja luet-
53630:     ulosmittaus ennen maksuajan päätty-                                       telointi ............................ ...................                                               95
53631:     mistä.................................................     127            viivästys asiakirjapyynnön käsittelys-
53632:     käräjäoikeuden ja ulosottoviraston                                        sä.......................................................                                               96
53633:     välinen tiedonkulku ...........................            127            voimankäyttö vangin eristämistilan-
53634:                                                                               teessa .................................................                                                96
53635: Uskonnonvapaus                                                                puhelimen käytön valvonta vankilas-
53636:     uskonnollinen yhteisö siviilipalvelus-                                    sa.......................................................                                               96
53637:     laitoksena ..........................................      160            vapautensa menettäneen henkilön
53638:                                                                               lääkitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   106
53639: Vakuutuslaitos                                                                vankien vapaa-ajan toiminnot...........                                                                187
53640:     liikennevakuutukseen      perustuvan                                      vankien asuintilat ..............................                                                      187
53641:     korvausasian ratkaisun viivästyminen                       177
53642:     vamman haittaluokkaa koskevan asi-                                     Vanki
53643:     an uudelleen käsitteleminen .............. .                61         ks. vankeinhoito
53644: 
53645:                                                                            Vapaamuurarius
53646:                                                                               tuomarinvirka ja vapaamuurarijäse-
53647:                                                                               nyys ..................................................                                                 80
53648: 
53649: 
53650: 
53651:                                                                      234
53652: A         s                          A             H             A               K           E               M                               s               T            0
53653: 
53654: 
53655: 
53656: 
53657:                                                                       Sivu                                                                                              Sivu
53658: Varusmiespalvelus                                                                         syyteharkinnassa .............................. .                              123
53659:     varusmiestoimikunnan jäsenten va-                                                     hoitopäiväraporttien toimittamisessa                                           132
53660:     linta...................................................            147               toimeentulotukea koskevan oikaisu-
53661:                                                                                           vaatimuksen käsittelyssä .................. .                                 133
53662: Velkajärjestely                                                                           verovalituksen käsittelyssä ............... .                                 167
53663:     väliaikainen kielto velkajärjestely-                                                  veronoikaisuasioiden käsittelyssä ...... .                                    169
53664:     asiassa ...............................................               75              liikennevakuutukseen             perustuvan
53665:     velkajärjestelyhakemusten käsittely-                                                  korvausasian ratkaisussa .................. .                                  177
53666:     aika käräjäoikeudessa ........................                        79              tuomiokapitulin päätöksen tiedoksi-
53667:     käräjäoikeuden ja ulosottoviraston                                                    antamisessa ...................................... .                           184
53668:     välinen tiedonkulku ...........................                     127
53669:                                                                                        Virka-apu
53670: Verotus                                                                                   poliisin virka-apu henkilön kuljetta-
53671:     kansalliskielten tasa-arvoinen asema                                                  misessa tahdosta riippumattomaan
53672:     verohallinnossa ............................. 161, 180                                hoitoon..............................................                          102
53673:     veronpalautuksen maksaminen toisen                                                    poliisin virka-apu sairaankuljetukses-
53674:     henkilön pankkitilille ........................ . 161                                 sa ...................................................... .                    120
53675:     verotustietojen            atk-tallennuksessa                                         poliisin virka-apu huostaanottopää-
53676:     sattunut virhe ................................... . 161                              töksen täytäntöönpanossa ................ .                                    134
53677:     keskusverolautakunnan ennakkopää-
53678:     töksen perusteleminen ...................... . 163                                 Virkasyyte
53679:     verovalituksen käsittelyn viivästymi-                                                 syyte sotilaan sopimattomasta käyt-
53680:     nen ................................................... . 167                         täytymisestä ..................................... .                            70
53681:     verotoimiston virkamiesten neuvon-                                                    syyte palvelusrikkomuksesta ............ .                                      7l
53682:     tavelvollisuus .................................... . 168                             opetusministeriön ylijohtajan kor-
53683:     verotoimiston virkatehtävien edellyt-                                                 keimmassa oikeudessa saama tuomio
53684:     tämä huolellisuus .............................. . 168                                lahjusrikoksesta ................................ .                             74
53685:     veronoikaisuasioiden viipyminen ve-                                                   syyte lahjusrikoksista kaupunginval-
53686:     rotoimistossa .................................... . 169                              tuuston puheenjohtajaa vastaan ....... .                                        74
53687:     autoveron palauttaminen ................. . 170
53688:     aiheettomasti maksuunpantu kiinteis-                                               Yhdenvertaisuus
53689:     tövero ................................................ 170                           kansaneläkkeen maksaminen henki-
53690:     vastuu verottajan virheistä................ 170                                       lölle, jolla ei ole tiliä rahalaitoksessa ...                                  131
53691:     vastaus verovelvollisen kirjeeseen ...... 171                                         toimeentulotuen hakijoiden yhden-
53692:                                                                                           vertaisuuden valvonta .................. .....                                 138
53693: Viivästys                                                                                 muutoksenhaku väitöskirja-arvoste-
53694:     viivästys yhteisen vankeusrangais-                                                    luun...................................................                       150
53695:     tuksen määräämisessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    75            kunnan vuokra-asuntoja jaettaessa....                                         154
53696:     lääninoikeudessa vastinetta pyydet-                                                   työttömyysturvalautakunnan ristik-
53697:     täessä.................................................                 76            käiset päätökset iltaopiskelijoiden
53698:     velkajärjestelyhakemusten käsittelys-                                                 työttömyysturvaratkaisuissa .............                                      158
53699:     sä.......................................................               79            velvollisuus antaa kohtuullisessa ajas-
53700:     asiakirjapyynnön käsittelyssä .......                               96, 97            sa valituskelpoinen päätös .................                                  177
53701:     esitutkinnassa ....................... 101, 114, 116                                  valtiottomien henkilöiden kansalai-
53702:     vnvastys          kansalaisuushakemuksen                                              suushakemukset . . . . . . .. . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . ..   179
53703:     käsittelyssä ................................... 104, 107
53704:     rikosilmoituksen kirjaamisessa........... 119
53705: 
53706: 
53707:                                                                                  235
53708: A        s                      A           H           A            K          E           M                       s           T          0
53709: 
53710: 
53711: 
53712: 
53713:                                                               Sivu                                                                       Sivu
53714: Yhdistymisvapaus                                                              vat nimikirjamerkinnät .................... .               188
53715:     tuomarinvirka ja vapaamuuranJase-                                         Telehallintokeskuksen tv-lupakam-
53716:     nyys ..................................................     80            panja ................................................ .   189
53717: 
53718: Yksilöllinen varhaiseläke                                                VIioppi lastutkinto
53719: ks. eläke                                                                     ylioppilastutkinnon koesuorituksen
53720:                                                                               julkisuus ............................................     148
53721: Yksityiselämän suoja
53722:     käräjäyleisölle järjestetty nimenhuuto                    87           Ympäristöministeriö
53723:     tarpeellisuusharkinta tietojen hankin-                                    lausuntopyyntöjen katoaminen ym-
53724:     nassa selvitettäessä kuolemansyytä . . .                  97              päristöministeriössä ...........................           157
53725:     julkisuusperiaate ja yksityiselämän                                       tiedottaminen ........................ ............        183
53726:     suoja .................................................. 112
53727:     työntekijän vaatekaapin tyhjentämi-                                  Yrittäjä
53728:     nen .................................................... 175         -    yrittäjän oikeus toimeentulotukeen ...                     142
53729:     virantoimituksen keskeytystä koske-
53730: 
53731: 
53732: 
53733: 
53734:                                                                      236
53735:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025